>Edustajistoehdokkaat tietovisassa s. 8
14
30.10.2009 96. vuosikerta
SORAÄÄNIÄ!
Humanisti joutuu huumetestiin
MUODIN HUIPULLA
Riitta Lindegren on Suomen Anna Wintour
PEHMEÄT & PÖRRÖISET
Tällainen on eläinsairaalan villi yö
Hiljaiset
Olisiko jo aika opetella puhumaan?
isät
2 14/2009
Ylioppilaslehti 14/09
PÄÄKIRJOITUS
MEDIAKOORDINAATIT
Y L E X SO I T TO L I S TA A N T U U .
Kanava lopettaa vuodenvaihteessa kaikki musiikin erityisohjelmansa.
SINUT VOIDAAN erottaa yliopistosta pysyvästi. Opis Opisskelupaikkasi voidaan peruuttaa sairautesi tai mi mieielenterveysongelmiesi takia. Sinut voidaan ilmiantaa ian ntaa nimettömästi ja joudut huumetestiin, josta kieltäytymitäyt tymisestä seuraa rangaistus. Joudut luovuttamaan yliopistoliop pistolle potilastietosi. Aikamoista. OPETUSMINISTERIÖ ASETTI vuonna 2007 Sora-työryha-ty yöryhmän, jonka tarkoituksena on ollut miettiä "ratkaisuja atk kaisuja opiskelijoiden soveltumattomuuteen". Käytännössä se nnö össä tarkoittaa kurinpidon tiukentumista. Työryhmän takana än ovat kokoomusministerit Sari Sarkomaa ja Paula Risikaula a ko. Opetusministeri Henna Virkkunen peri Sarkomaan ark komaan salkun, mutta se tuskin tarkoittaa suurta muutosta. Virkost ta. kunen on vienyt aiempiakin edeltäjänsä hankkeita linjakeita a kaasti eteenpäin. Lakiehdotuksen läpimenolle on suuri poliittinen paine. nen n Jos kouluampumisten tai insuliinisurmien kaltaisia traltai isia gedioita tapahtuu tulevaisuudessa, hallituksella on oltava n näyttöjä siitä, että se on sentään yrittänyt tehdä jotain. ota ain. Pesuveden mukana saattavat mennä opiskelijoiden pej id d rusoikeudet. Opiskelijajärjestöjen edustajille onkin viestitty, että työryhmän esitysten kiivas vastustaminen on silkkaa ajanhukkaa. Panokset kannattaa laittaa lain hienosäätöön. NYT NÄYTTÄÄ kuitenkin siltä, että harvinaisen laajalta lau-
TÄRKEÄÄ
Rangaistus: elinkautinen
L I P PO S E N M U I S T E L M AT .
Paavo pelasti Nokian, torjui KGB:n ja Erk Tuomiojan. Erkki H Hyvä Paavo!
P E R H E M E NOA .
SuomiTV aloittaa vuoden lopussa.
K U LTA I N E N 9 0 - LU K U . S P L AS H .
Uusi miestenlehti yrittää tissien ja moottorien voimin. Kir Kirkon & Kaupungin uusi ulkoasu sekoittaa Caféa ja Pressoa.
SYMPAATTISTA
VEERA LU O M A - A H O PÄ ÄT O I M I T TA JA
KEKSI KUVALLE KUVATEKSTI
JUKKA TILUS
suntokierrokselta on tulossa ehdotusta kohtaan runsaasti kärkevää kritiikkiä. Jopa opm:n sisällä ollaan lakiehdotuksesta huolissaan. Näin aikaisin peliä ei siis suinkaan ole menetetty, vaan lakiehdotus saattaa muuttua vielä merkittävästi. Sora-työryhmän esitykset ovat niin kohtuuttomia ja epäselviä osittain lähes päättömiä että opiskelijoilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin nousta vastarintaan. Monet ehdotukset, esimerkiksi mielenterveysongelmista "epäillyn" opiskelijan lähettäminen tutkimuksiin, puuttuvat rajusti opiskelijan yksityisyyteen ja koskemattomuuteen.
AIEMMIN TÄNÄ syksynä Ylioppilaslehti kirjoitti turvalli-
suusretoriikasta, joka on viime vuosina läpäissyt koko yhteiskunnan. Sora-työryhmän näennäisratkaisut ovat esimerkkejä kontrollijärjestelmästä, joka ei millään tavalla lisää turvallisuuden ilmapiiriä yliopistolla. Marraskuun alussa ylioppilaskunnassa käydään edustajistovaalit. Kähinät ovat keskittyneet etenkin HYYn talouden kurjaan jamaan. Se onkin tärkeää, sillä ylioppilaskunnan talous on yksinkertaisesti saatava tasapainoon. Hyvä on silti muistaa sekin, että vaaleissa valitaan myös ne ihmiset, jotka tulevat vääntämään valtiovallan kanssa Sora-työryhmän ehdotuksen kaltaisista asioista.
TOIMITTAJA KOKI
Sosiaalipornoa omasta elämästä
KUN KIRJOITIN juttua isäni kuolemasta, mietin moneen otteeseen kirjoittamisen etiikkaa. Jouduin pohtimaan perheeni ja sukuni reaktioita. Tiesin myös, että pakotan ystäväni kohtaamaan uudestaan suruni. Pelkäsin tekeväni omasta surustani sosiaalipornon materiaalia. Isäni keväinen kuolema oli helpotus. Se päätti aivoverenvuodosta ja vakavasta aivoruhjeesta alkaneen piinaavan sairaalajakson. Silti vanhemman menetys tuntui siltä kuin minulta olisi leikattu raaja. Kun myöhemmin olen puhunut tai kirjoittanut isästäni, tuntuu kuin tuo raaja olisi alkanut kasvaa takaisin. Olen tajunnut, että sitähän se juuri on. Surutyö on muistelemista. Isäsuhteesta kirjoittaminen oli osa omaa yhä päättymätöntä surutyötäni, mutta tein sen myös siksi, että kertomani tarina on yleinen. Kaveriporukoissa kuulee koko ajan juttua siitä, kuinka hankalaa isän kanssa on kommunikoida ja kuinka vaikeaa isään on saada yhteyttä. Viisaan ystäväni sanoin: kun suomalaiselta kuolee isä, jää aina liian paljon kysymyksiä. Ne kysymykset olisi pitänyt esittää aiemmin. Nyt en enää saa niihin vastausta.
Lähetä kuvatekstiehdotuksesi numeroon 050 339 3033. Kirjoita viestin alkuun sana KUVATEKSTI ja loppuun nimesi tai nimimerkkisi. Voit lähettää ehdotuksesi myös osoitteeseen posti@ylioppilaslehti.fi. Laita viestin otsikoksi "Kuvalle kuvateksti". Parhaan kuvatekstin laatija voittaa joka kerta kirjapalkinnon. Muut ehdotukset julkaisemme.
NUMERON 13 / 2009 VOITTAJA + HYVÄT HÄVIÄJÄT
> Pelottelusta parjattu koululaisten seksivalistus ei enää kerro
A N T T I J Ä RV I
kuukautisten harvinaisemmasta varjopuolesta. JAKS > Jonna huoahti helpotuksesta. Taipeista ostetun raskaustestin tulos oli negatiivinen. PAHKIX > Joku tuli päälle kärkikolmion takaa mutta onneksi oli turvatyynyt omasta puolesta. OPSUOMINEN > Niina nosti jalkaansa. Kelmeä sivuvalo sai katujyräonnettomuudessa vammautuneen jalkaterän näyttämään tavallistakin läpikuultavammalta. SEPPO VIRTANEN > Kun kumiankka ei riitä. SHARKMAN
Perustettu 1913. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. toim itus Päätoimittaja Veera Luoma-aho 09 1311 4228, 050 3393033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi Toimitussihteeri Antti Järvi 09 1311 4229, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi Toimittajat Ninni Lehtniemi 09 1311 4230, ninni.lehtniemi@ylioppilaslehti.fi Matti Markkola 09 1311 4231, matti.markkola@ylioppilaslehti.fi Ulkoasu Tuomas Karppinen 09 1311 4234, graafikko@ylioppilaslehti.fi Valokuvaaja Teemu Granström, teemu.granstrom@ylioppilaslehti.fi osoitteenmuutokset ja t ilau k s e t www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu Toimistosihteeri Tarja Muhonen 050 5420549, tarja.muhonen@hyy.fi, fax 09 1311 4346 Käynti- ja postiosoite Mannerheimintie 5 b, 6. krs, 00100 Helsinki Fax 09 659 424 il moitusm arkkinoin ti Markkinointitoimisto Pirunnyrkki Myyntipäällikkö Lauri Ristikankare, 020 7969 582; Kari Kettunen 020 7969 583 Keskus 020 7969 580, fax 02 2331 211, yolehdet@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi Ilmoitushinnat teksti 2,05 e/pmm ja takasivu 2,40 e/pmm, abinumerossa teksti 2,95 e/pmm ja takasivu 3,50 e/pmm. Määräpaikkakorotus 10 %. Huom. Hintoihin lisätään arvonlisävero 22 % Ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf Ilmoitusten jättö torstaisin klo 16.00 mennessä, järjestöilmoitukset keskiviikkoisin kustantaja Ylioppilaslehden Kustannus Oy Toimitusjohtaja Heikki Härö Hallinto ja talous Marjo Berglund paino Sanomapaino Oy, Forssa Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista, valokuvista tai muusta aineistosta eikä säilytä tai palauta niitä. Ylioppilaslehti 15/2009 ilmestyy 13.11. Ilmoitusten jättöpäivä on 5.11., järjestöt 4.11. Järjestöilmoitukset osoitteeseen www.ylioppilaslehti.fi/jarjesto
> Lue isistä ja isien perinnöstä sivulta 10.
Ylioppilaslehti 14/09
14/2009 3
TEEMU GRANSTRÖM
JETSULLEEN
4
Jäsenmaksu ylös
Ylioppilaskunta höylää sieltä täältä. Jere Nurminen on suorien lähetysten mies. Italians do it better tekee lerppua diskoa.
"
18 Tanssiva ankkuri 19 Dancing Queens
Yliopisto antaa vapauden. Mutta kuka tarkistaisi, että opiskelijoilla on myös taito vapauden hyödyntämiseksi? Kiinnostaako ketään? On ollut masentavaa huomata, kuinka vähän yliopistossa loppujen lopuksi välitetään yksittäisestä opiskelijasta."
Toisen vuoden biologian opiskelija Milla Vahtila, Yliopisto 19/2009
24 Yks kaks koli neli
Näin jumppaat kesken tentin.
" "
Mitä omankaltaisempi visio, sitä yksinäisempää työskentely välttämättä on."
"Elämä on niin lyhyt, ettei yksinkertaisesti ole aikaa huonoille asioille."
Riitta Lindegren, s. 22
YTHS:n psykologi Leena Klockars gradun tekemisestä, Inter Vivos 4/2009
Korkeakoulut tukevat yritysten tekemää tutkimustyötä. Yritykset käyttävät tietoa kaupallisiin ratkaisuihin, yliopistot omiin tieteellisiin tarkoituksiinsa. Siten yliopistot luovat alustan, jolta yritykset ponnistavat."
Talousvaikuttaja Jorma Ollila, Prima 6/2009
"
Vielä vuosituhannen alussa meininki oli aika raakaa, mm. toisten ryhmien vaalimainoksia tuhottiin häikäilemättömästi niin vasemmassa, oikeassa kuin sitoutumattomienkin leirissä ja laitettiin omia tilalle."
Edarivaalikonkari Arto Aniluoto HYY:n vaaliblogissa 20.10.
"
#14
AJANKOHTAISET ASKARTELUT
Huhutaan, että yliopiston opiskelijapalvelut ja opintoasiaintoimisto ovat tehneet päätöksen, etteivät enää koskaan ilmoita Uljaassa. Opiskelijoiden omaa lehteä ei ilmeisestikään mielletä hyväksi ilmoituskanavaksi. Toinen syy ilmoitusrahojen suuntaamiseen toisaalle saattaa olla halu opettaa rakkikoirat sivistyneille tavoille."
Päätoimittaja Veera Järvenpää, Itä-Suomen ylioppilaslehti Uljas 8/2009
Kannen kuva Teemu Granström
Monikäyttöinen natsikortti
TARVIKKEET:
kartonkia, liimaa, sakset, klemmari
NINNI LEHTNIEMI JA J U K K A T I L U S
1. Suurenna nämä kaavat kartongille haluamasi kokoiseksi.
2. Leikkaa tummia viivoja pitkin. Taita katkoviivojen kohdalta
3. Liitä natsin osat toisiinsa ja liimaa natsi korttiin.
4. Natsikortti on valmis hihaan laitettavaksi! Vedä se esiin keskusteluissa suomettumisesta, Ylen rahoituksesta, lastenhoidosta, pyöräteistä, presidentin valtaoikeuksista tai edarivaaleista.
4 UUTISET
Ylioppilaslehti 14/09
kampus kaupunki
maailma
TEEMU GRANSTRÖM
kotimaa
Opiskelijatoiminta juhli Vanhasen eroa
Vappupillit törähtelivät, ja kuohuviinipullot poksahtelivat auki. Pääministeri Matti Vanhasen kyselytunti Vanhalla ylioppilastalolla viime keskiviikkona keskeytyi Opiskelijatoiminnan mielenilmaukseen. Verkosto kertoi juhlivansa pääministerin eroa ja ojensi Vanhaselle kukkakimpun. "Tiedot kuolemastani ovat ennenaikaisia", Vanhanen kuitenkin totesi. Opiskelijatoiminta vaati loppua rikkaita suosivalle veropolitiikalle, perustuloa sekä halpoja asuntoja. Vanhanen puolusti hallituksensa sosiaalipolitiikkaa. Tilaisuuden järjestäneet keskustaopiskelijat pitivät mielenilmausta asiattomana. Vanhanen suhtautui ymmärtäväisemmin. "Minusta passiivisuus on paljon suurempi ongelma kuin tällainen toiminta. Olin opiskeluaikoina itsekin monissa tempauksissa mukana."
investoinnit, kuten Domus Gaudiumin rakentaminen, nousseet palkkakustannukset sekä ylioppilaskunnan toiminnan ja tehtävämäärän kasvaminen. Samaan aikaan ylioppilaskunnan vuosibudjetista noin kolme neljäsosaa rahoittava HYY Yhtymä ei ole pystynyt jakamaan voittoa yhtä paljon kuin ennen. Koska säästöjä ei ole kyetty tekemään, HYYn talouden puskurina oleva käyttörahasto on pienentynyt joka vuosi. "En haluaisi HYYtä, joka elää kädestä suuhun. Toimintaa on karsittava. Toisaalta paljon keskustellaan siitäkin, kuinka paljon toimintaa oikein on mielekästä leikata muutaman vaikean vuoden takia", Korolainen-Virkajärvi kuvailee.
Ylioppilaskunta haluaa eroon omistamastaan Villa Kuunarista, Laajasalon Jollaksessa sijaitsevasta ränsistyneestä huvilasta.
YHDENKÄÄN NYT tehdyn säästö-
Jäsenmaksu ylös ja potkut sihteereille
Edustajisto veti HYYn säästötaiston suuret linjat.
Muistojen tietokone
Yliopiston tietotekniikka täyttää ensi vuonna 50 vuotta. Juhlan kunniaksi kootaan historiateos, jota varten kerätään opiskelijoiden muistoja tietotekniikan ja tietokoneiden käytöstä yliopistolla. Kirjan kokoajat ovat myös kiinnostuneita aihetta koskevista valokuvista. Lähetä muistot ja kuvat osoitteeseen atk-muistot@helsinki.fi marraskuun loppuun mennessä.
H
Edarivaalikone aukesi
SYL:n vaalikone on avattu äänestäjille. Vaalikone löytyy osoitteesta lyyra.fi/edustajistovaalit. Vaalikoneessa on sekä valtakunnallisia että kunkin ylioppilaskunnan omia kysymyksiä. Yleistietoa vaaleista löytyy hyy.fi/vaalit -osoitteesta. HYYn vaaliblogi löytyy osoitteesta edarivaalit.wordpress.com. Reaaliaikaisempaa vaalitietoa saa vaalien Twitter-tiliä seuraamalla: twitter.com/edarivaalit. Vaalivideot näkyvät YouTubessa osoitteessa youtube. com/edarivaalit. HYYn edarivaaleille on myös perustettu fanisivu Facebookiin.
YY vuokraa osan tiloistaan ulos, korottaa jäsenmaksuaan, keskittyy ydintehtäviinsä, irtisanoo henkilökuntaansa ja luopuu Villa Kuunarista. Muun muassa näillä keinoilla ylioppilaskunta yrittää saada taloutensa tasapainoon, linjasi HYYn edustajisto 15. lokakuuta. Edustajisto päätti pitkäksi venyneessä kokouksessaan ylioppilaskunnan keskipitkän aikavälin taloussuunnitelmasta. Se on linjaus siitä, miten HYY seuraavina vuosina säästää. "Tarkoituksena on parantaa HYYn kokonaistaloudellista suunnittelua", kertoo HYYn talousjohtokunnan puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi. Ylioppilaskunnan kulujen tulisi laskea kahden seuraavan vuoden aikana noin 500 000 eurolla.
Säästökuurin tarpeesta ylioppilaskunnassa ollaan jotakuinkin yksimielisiä, mutta säästökohteiden valinta on ollut HYYssä perinteisesti tuskallista. Myös tällä kertaa lähes jokaisesta säätökohteesta äänestettiin, ja useat päätökset saivat taakseen vain niukan enemmistön. "Kun vertaa esimerkiksi Kuopioon, meillä on vähän sellainen rikkaan pojan syndrooma. Olemme tottuneet tiettyyn palvelutasoon", Korolainen-Virkajärvi sanoo.
Hän vakuuttaa kuitenkin olevansa prosessiin tyytyväinen. "Eihän tämä ole mikään helppo asiakirja. Lähtökohdat huomioon ottaen paperista tuli ihan OK. Se ottaa kantaa suuriin kulueriin."
TÄTÄ NYKYÄ HYY elää yli varojensa. Maisterisuma ja tutkinnonuudistus ovat pienentäneet jäsenmäärää ja samalla jäsenmaksuista saatavaa summaa, kun taas opiskelijajärjestön vuosittaiset kulut ovat kasvaneet roimasti. Syynä ovat uudet mittavat
linjauksen toteutuminen ei ole vielä täysin varmaa. Edustajisto päättää jokaisesta säästötoimenpiteestä erikseen, ja uuden edustajiston myötä ylioppilaskunnassa saattavat puhaltaa uudet tuulet. Nyt edustajisto esimerkiksi linjasi, että HYYn tulee säästää tilojen ulosvuokrauksella noin 100 000 euroa vuodessa. Sitä ei päätetty, mistä tiloista säästöt tehdään. Marraskuun vaaleissa valittavan uuden edustajiston taisteltavaksi jääkin, luopuuko yliop-
"EI OLE HELPPOA UUDELLA EDUSTAJISTOLLA."
pilaskunta Uuden ylioppilastalon vai Domus Gaudiumin tiloista. B-rappua puolustavat etenkin vasemmisto ja vihreät, Leppäsuon taloa taas ainejärjestöt. "Ei ole helppoa uudella edustajistolla", Korolainen-Virkajärvi ennustaa. Entä mitkä asiat pelastuivat nyt säästöleikkurin ulkopuolelle? "Edustajisto ei esimerkiksi linjannut, että järjestötukia laskettaisiin, ja monet olivat siihen pettyneitä. Toisaalta useat viime vuoden säästöt on tehty järjestöille epäsuorasti menevistä tuista, kuten Vanhan järjestökäytön tuesta."
V E E R A LU O M A - A H O
Näin säästetään
> Luovutaan osasta ylioppilaskunnan tiloista ja annetaan ne HYY Kiinteistöjen vuokrattavaksi. > Korotetaan jäsenmaksua. > Keskitytään ainoastaan perustoimintaan, eli koulutus- ja sosiaalipoliittiseen edunvalvontaan sekä järjestöjen tukemiseen. Henkilöstöä vähennetään.
> Annetaan vaalivirkailijoiden
tehtävät edustajistoryhmien hoidettavaksi tai siirrytään sähköiseen äänestämiseen. > Luovutaan Villa Kuunarista. > Vuokrataan Leppäsuon bändikämpät ulos. > Juustohöylätään menoja tasaisesti.
MIKSI?
Salaiset tyrkyt
YLIOPPILASLEHDEN TIETOJEN
PÄIVÄNI MURMELINA
mukaan osa edustajistovaalirenkaista on jo käytännössä päättänyt ehdokkaansa HYYn hallituksen puheenjohtajaksi.
Miksi tieto ei ole julkista, HYAL:n vaalipäällikkö Sonja Virta?
äänestävät ja millaisia henkilöitä siellä on. Eivät ne yllätyksenä tule. Voisi olla mahdollista sopia ensi vaaleissa, että ruvetaan puhumaan tästä aiemmin. Toisaalta ehdokkaiden kannatuksesta ei voi tietää etukäteen."
Osakuntien vaalipäällikkö Olli Nokso-Koivisto, pitäisikö pj-ehdokkaiden olla selvillä ennen vaaleja?
KUUMA KAMPUS
Opiskelijoiden kurinpitoa kiristävä Sora-työryhmä herättää kuulemma hillittyä pahennusta jopa osassa opetusministeriön virkamiehiä. Ai, mistä sä niin päättelet? Työryhmä on kuulemma epävirallisesti ristitty OPM:n natsityöryhmäksi.
"Olisi väärin sanoa tästä mitään, kun uutta edustajistoryhmää ei ole vielä valittu. Se tekee päätöksen, joten tästä ei voi linjata mitään julkisesti tässä vaiheessa."
HYYn Vihreiden vaalipäällikkö Senja Laakso, pitäisikö Maailmanpyörän puheenjohtajaehdokkaan nimi julkistaa ennen vaaleja?
"En näe, miksi pitäisi. Kaikilla ryhmillä on ennen vaaleja kädet täynnä työtä. Se on asia, jonka ehtii vaalien jälkeenkin."
KansYn vaalipäällikkö Päivi Pulsa, olisiko nimeäminen reilua äänestäjiä kohtaan?
"Tämä on puhtaasti vaalitaktinen asia. Joku voi halutakin tehdä puheenjohtajavaalia. Oikeusturvan kannalta sillä ei ole merkitystä, koska edustajistokauteen mahtuu kaksi puheenjohtajaa." Ylkkärin tietojen mukaan pjehdokkaiksi ovat olleet esillä ainakin Leena Pihlajamäki Osakunnista, Katri Korolainen-Virkajärvi HYAL:sta ja Niklas Piiparinen Maailmanpyörästä. Vaalirenkaat eivät vahvistaneet nimiä.
NINNI LEHTNIEMI
Ylioppilaslehti 28.10.2005
"Äänestäjät tietävät, mitä listaa
6 DEBATTI
Ylioppilaslehti 14/09
FAKSIT
Kerro Ylioppilaslehdelle mielipiteesi alle 1 500 merkillä! Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarpeen mukaan. Julkaisemme kirjoituksia nimimerkillä vain poikkeustapauksissa. posti@ylioppilaslehti.fi.
MINÄ VIIHTYY
Antti Järvi
Miksi Otto Bruun sai näkyvyyttä?
YLIOPPILASLEHDESSÄ (13/2009) /2009)
PROFIILI 19
oli tosi a tapahtunutta kontekstualisoid ikävähäinen." mallikappale myös Ehkä Bruun on Niistä, jotka tuottaonnelpolvestaan ylipäänsä. ovat kiinnostuneita vuuden sijaan rajattomasti itseensä, lisuudesta, luottavatyhdessä ja ryhmissä, aina tekevät asioita luontevasti kosmopoliittä, ajattelevat täysin merkityksellisyy pelkää tisti, vaativat työltään joustavuutta eivätkä hauskuutta ja tuotanverkostoitua. ristiriitojakaan: Eivätkä he pelkää pahaa eikä tuoto ei ole lähtökohtaisesti joten hallitaan voi vapautua, tantosuhteista Kun Bruun puhuu ja näytti toisin. saa niitä ja tehdään oli pienikokoinen rakenteista, hän TEININÄ BRUUN laajasti taloudellisista "törkeän nuorelta". poikaluokka, ja "Meillä oli yläasteella tuotti outoja psytosi pieni, ehkä se, että oli kologisia prosesseja." sijaan hän kesKoulussa läsnäolemisen pelasi pöytän ja kittyi huippu-urheiluu lla. Sitten Bruun lle tennistä maajoukkuetaso sitoutumattoma meni uskontoihin Siitä tuli intensiivinen ille. Prometheus-leir kokemus. ilmapiiri, jossa "Protulla oli aktiivinen tulevat kuulja ne vaikuttaliiketoiminnan ihmisiä kuunnellaan aiemman sosiaalisen HYY Yhtymän rikkoi projektilta. luiksi. Ehkä se maan hohdokkaalta siinä, että opiskelijat ja ystäväpiikokemuksen." "Koen idealismia itse oman ruokansa tiiviin yhteisön, si. Leiri rakensi se suomenkielisek esimerkiksi tuottavat ä siihen, millä ehdoilla ri muuttui kertakeitolla ruotsinkielisess ja voivat vaikuttaa ne "Jos olisin jatkanut olisivat määritelleet tapahtuu." lukiossa, elämää Erannin Bruun kertoo. totaaYSTÄVÄN Veikko yläasteroolit", asioihin menosta seurasi PITKÄAIKAISEN on tapana etsiä Ressun lukioon eikä Bruun nähnyt mukaan Bruunilla tuntuvat muista vääriltä. linen katkos entiseen, n vuosiin. Lukiosei näkökulmia, jotka että entä, jos vesi Agivanhoja koulukavereitaa tekemässä Ressun a "Se saattaa miettiä, Sitten sitä pyöritelsa hän oli mukana olisikaan nestemäistä. siihen, että ehkä harrasti yhteiskunnallist lopulta taattori-lehteä, taloudesta. Ylioppilään ja päädytään on nestemäistä, teatteria ja kiinnostui hän pääsi lukemaan se nyt sitten kuitenkin tätä juttua." jälkeen laskirjoitusten hyvä kelata mutta oli silti dettä ja liittyi Attaciin. toisinkin. kansantaloustie Aina välillä käy ajattelunsa peruskovin "Se haastaa oman Attac ei ollut enää tonkimaan pohjamutia. VUONNA 2003 asioita ja on valmis että tämä uskomaton, muodikas. se huomaa, nävi hellii myyttiä Ja sitten tarkoitettu ajatus Yksi aktivistisukupol poliittisesti vilkitselle provokaatioksi vaihteen kantaa. " vuosituhannen Prahasta, Göteborgista sekoitus köjään sittenkin puhe on hauska kaasta kulta-ajasta: mielenosoituksista, siBruunin oma ja sodan vastaisista lopahti vähän wtc:n ja harkittuja lauserakenteita mutkikkaita joka n ja huoletonta 2000-luvun liikehdinnästä, hän taas vistyssanoineen oli ollut tobininveroinee pari joka jälkeen. Attac puolislangia. Välillä yrityskuuma juttu, helsinkiläistä melkein a jälkeen 2000-luvun taitteen rantautumisens le paikuulostaa huomaamattaan ovat "kasvuvuotta näyttävän toimitetut kirjat iltapäivänokosil valmentajalta: on otettava haltuun". toi mieleen lähinnä voi projekteja" ja "asiat Tuomiojan. ttiseen selvä. Bruun tuskin nuneen Erkki globalisaatiokrii Yksi asia lienee vielä jotain Bruunin mielestä hänestä tulee jatkuvasti välttää sitä, että onko hänellä itsellään kuitenkin tullut liikkeeseen on Mutta Juuri Attacissa ihmisiä. enemmän. haaveita? on nyt lisää kiinnostavia joiden kanssa selkeitä ammatillisia kyl ehkä kauheesti."* Ei hän tutustui ihmisiin, "Niin, en mä tiiä. tehnyt yhteistyötä. kyllä ehdottoman gloon "Mun ajattelu ole ehkä ei itsessään tilana kiinnostabaalia. Suomi KVG kaikkein erikseen tarkasteltuna vilahtavin", hän määrittelee. Bruunin puheessa Sen huomaa. t maatilat, zapatistien googlannut niin hirveästi vat länsiafrikkalaise "EN MÄ OLE Ranskan kansanäänestyslähhän osuuskunnat, ja Laos, jonne itseäni." Otto Bruunia, eu:n perustuslaista käsittelevää Kun etsii hakukoneella metsäpolitiikkaa näyttää. tee tekemään aika asialliselta kaikennäköisvuosigraduaan. "Ehkä tää komppaa mitä olen tehaktivismi on viime Bruunista koko poliittista, tä asiallista ja palannut konkretiaan. na muuttunut, että ihmiset pistävät nyt." käyttöasetuk"On ihailtavaa, vaan tuota Bruunin koneessa esiin likoon eivätkä Google nostaa nykyään itsensä olennaista, mutta jos set ovat ruotsiksi. on tehtyjä radiokolumneja. aktivismi tekstejä. Sekin Svenska Ylelle on vaarana, että sivuilta löytyy kaikki jää siihen, Helsingin Sanomien harjoitus." Unto Hämäläisen vain akateeminen on yliopistouudispolitiikan toimittaja Eurooppa-kirntaHän ottaa esimerkiksi Opiskelijatoimi tekemä kirja-arvostelu on ahdistava ja kirja aikana tuksen innoittaman jasta. Sen mukaan on viimeisen vuoden että kiinnostava. ryhmän, joka ja tilaa, mun raskas, mutta niin monta taloa kehottaa, että vallannut "Unto Hämäläinen puopysy laskuissa. pitäisi liittyä hitaammat eivät jotain abstraktia toisenja Hanna Kuuselan tulee. Se oli "Ei enää vaadita lueisiin, jos kutsuhuutoja Vähän vaan samalla tuotetaan ja huvittavaa. laista maailmaa, aika setämäistä itse." ovat sitä maailmaa on toimittanut, hassua." muutaman vuoden stä filoKirjat, joita Bruun Taloussanomien toimintalähtöise kerrotaan, kuinka hänelle esimerkki että lähdetään ennaktakaisessa jutussa lentoyht arvostelevat opitaan sofiasta: sellaisesta, kansalaisjärjestö tekemään asioita, suuttuu. käyttämisestä. koluulottomasti pelätä, että joku tiöitä veroparatiisien Kerron aikamatkailua. niitä samalla eikä "Aika jännää olleesta itse olevan tyyppiesimerkhallussamme niistä, Bruun tuntuu aktivisteista tuossa sitaatissa tiedot1999 sisäisestä ki uuden sukupolven tapahtuivat Finnairin vuoden Yorkin terrori-iskut että olin 15 aikaaikuisia. joille New teesta. Käsittämätöntä, nyt ovat nuoria teini-iässä ja jotka omakotitalon na, johon viittaan." "Me istuttiin tapanilalaisen hämmästsiigaamassa sitä olohuoneessa mutta kyky kaikki muutkin, MA-AHO LU O tyneinä kuten ja toisetä, kirjailija Staffan on Bruunin Ja tietenkin Bruun Bruun. mittaja Staffan ja saaristolaiseläharrastaa purjehdusta mää. ollut mitenkään Mutta ei lapsuudenkoti inen eikä poliithän erityisen suomenruotsala Yläasteikäisenä ja sen tinen, Bruun sanoo. ankkalampeen ärsyyntyi itse koko instituutioihin. isissa piireisAktia"Helsingin suomenruotsala Norsen, Hanken, sä se on sitä, että se tie pitää katkaista." että banken. Tuntui,
Minä, Jeesus ja Obama
TUNNEN JEESUKSEN, olenhan vanha Raamattuvisa-mes-
julkaistiin kahden sivun mittainen päätoimittaja Veera Luoma-ahon kirjoittama henkilökuva edustajistovaaliehdokas Otto Bruunista. Ihmettelemme suuresti, miksi juuuri nyt vaalien alla julkaistaan ylistävä ("Bruunia, 25, 5, voisi luonnehtia skarpiksi", ", "Bruunin oma puhe on hauska sekoitus...") henkilölökuva yhdestä ehdokkaasta, kun aikaisemmin juttusarjassa ei ole käsitelty ylioppilaskunnan nykyisiä toimijoita. Emme kiistä, ettei henkilökuvalle olisi ollut journalistisia perusteita. Toivomme kuitenkin selvennystä niihin journalistisiin perusteisiin, jotka vaativat artikkelin julkaisemista juuri vaalien alla, kun julkaiseminen kuu18 PROFIILI
ylleen puvun. Aktivisti puki ä Bruun oli menossa Haastattelupäivän illallisille. yliopistojohdon
Ylioppilaslehti Ylioppilaslehti 13/09
13/09
V
ollut iime aikoina on kun on vähän kiireitä, kirjaollut kaikki nää oli hässäkät, ja sitten tää vesivahinko." Vaalea pörrötukkainen poika istuu tapasullanlinnalaisen ja saa kaiken kuuloson baarin takahuoneessa Kaikille meillehän tamaan luontevalta. muutama tietokirja ja arkipäivää toimittaa kuukaudeksi asunaikana joutua puoleksitoista kesäasukkaiden nottomaksi, koska tukkeutui. lattiakaivo suihkuun? Eli ne siis sammuivat kysellyt. en ole hirveästi "En mä tiedä, ei ollut tuotmukaan kyse me kaikki Vakuutusyhtiön vahingosta. Kyllä Ei tamuksellisesta että sellaista sattuu. ollaan oltu silleen, ole niin skarppi." aina koko maailma luonBruunia, 25, voisi Otto SEN SIJAAN nehtia skarpiksi. on ylioppilaskunnan Ensinnäkin hän Yhtymän hallituksen mitään omistaman HYY Siinä ei ole sinänsä puheenjohtaja. miljoonan liikevaihtoa erityistä. Yli 30 hallitusta luotsaamaan pyörittävän firman yksi opiskelijoiden päätyy valitaan joka vuosi ajoittain tehtävään edustaja. Aina ihmisiä. älykkäitä ja ahkeriavasemmistolainen akpäästää Bruun on myös ei ole ollut tapana tivisti. Sellaisia Yhtymään. ilmestyy huseeraamaan ilmestynyt tai Tänä vuonna on osittain toimittamaa ja tuli kolme Bruunin Keväällä myyntiin kirjoittamaa kirjaa. uutta?, jonka Bruun Hanna Euroopasta ei mitään ystävänsä, tutkija toimitti yhdessä Kuuselan kanssa. osiin, mikä meitä ärsyta. Pidet"Purimme siinä eu-keskusteluss tää suomalaisessa soitettiin Eurooppa-tiedotiin seminaareja, puheluita ja käytiin tukseen yli-innokkaitanuorin osallistuja joissa keskusteluissa, oli joku Olli Kivinen." syitä meidän jälkeen finanssikriisin Syksyllä ilmestyi mi jumala Finanssikapitalis puiva pamfletti Bruunin toimittajakump on kuollut. Siinä Teppo Eskelinen. panina oli filosofi iittinen liike oli näistä "Globalisaatiokr Liikkeen muistinkin ongelmista varoitellut. mitäs mieltä me että takia piti kirjoittaa, oli se akuutti siinä Syynä ja se, minyt oltiinkaan. poliittinen tilanne hetkessä oleva kriisiä pui." kahden ten talouslehdistö kolmas kirja, jossa on Pian ilmestyy anin joukkoon Immateedellisen yhteistyökumpp Ilkka Kauppinen. liittynyt tutkija aineetonta ssa käsitellään riaalitalous-kirja ja kansainvälisesti. tätä luotaloutta Suomessa ja avata "Se on yritys hahmottaa aa, ja yritys innovaatiohuum vuuspuhetta ja siihen puheeseen." palauttaa valtasuhteita talousjournalistekee Lisäksi Bruun toimittaa ja Ny Tidiin sekä mia Voimaan Le Monde Diplomatiqueta. ruotsinkielistä uusi kirja, on tehdä taas Suunnitelmissa korruptiota Suokäsittelisi kuntatason tietenkin. joka kanssa, messa. Kavereiden ärsytsaa kaiken tuntumaan miellyttäOTTO BRUUN Hän on sitä paitsi tävän helpolta. hyvin kasvatettu. vä, kohtelias ja puhettaan kuunneloman Itse asiassa hänen alkaa korventaa lessa mieltä voivat änkyrän kitkerät sisäisen suomenkielisen se on puuhailla kuiskaukset. Helppoahan ja kirjoitella iltapuhjos on aktivismin parissa finanssikriisistä, suvusteikseen kirjoja isesta akateemisesta Ulsuomenruotsala ja nuoruutensa ta, elänyt lapsuutensaSuomen tärkeimmät käynyt lanlinnassa ja
K
i m
AKTIVISMISTA ON TULLUT TAAS." KONKREETTISTA
p a s
HELSINGIN SUOMEN A PIIREISSÄ RUOTSALAISISS SE ON SITÄ, ETTÄ , AKTIANORSEN, HANKENETTÄ SE , BANKEN. TUNTUI STA." TIE PITÄÄ KATKAI
eliittikoulut. ettei Bruun Eikä sitä voi kiistääkään, kulttuuriEtelä-Helsingin suussaan. olisi syntynyt en kultalusikka kaksi vasemmistolain perheeseen kuuluu Viisihenkiseen yliopiston yksityisisosiskoa, Helsingin työskentelevä isä arkkioikeuden professorina ja suomenkielinenomien Niklas Bruun mutta paljon tehtiäiti. Läheisen, touhuavan perheen projektiensa parissa Ahvenanmaalla. mökki anin kiintopiste on perheessä ja Staff "Kaikki meidän sitä." lapset fanittaa
Otto Bruun on en uuden sukupolv aktivisti, joka a tekee politiikka ärsyttävän vaivattomasti. Ja ottaa kaverit mukaan.
s a
Setä opettaa
ERA TEKSTI VE TRÖM MU GRANS K U VA T E E
kautta ennen tai jälkeen, ei olisi riskeerannut Ylioppilaslehden sitoutumattomuutta. Mielestämme on ero lehden Nokkapokka-väittelypalstalla esiintymisessä (palstalla on ollut esillä ylioppilaskuntatoimijoita viimeisen vuoden ajan) ja laajassa yhden henkilön taustoista ja saavutuksista kertovassa henkilökuvassa. Ylioppilaslehden tulisi käyttää enemmän harkintaa
julkaisupolitiikkansa suhteen, jotta sen asemaa ei voida asettaa kyseenalaiseksi. Ylioppilaslehti on korostanut olevansa koko jäsenistön lehti. Niinpä sen on oltava poliittisesti sitoutumaton ja puolueeton, eritoten juuri vaalien alla. Kysymmekin siis vielä kerran, mikä kyseisessä henkilökuvassa oli niin tärkeää, että se piti saada juuri tähän lehteen? Kyseinen ratkaisu asettaa Ylioppilaslehden sitoutumattomuuden ja riippumattomuuden kyseenalaiseen valoon.
ANNESOPHIE HOKKANEN edustajistoryhmän puheenjohtaja, SNÄf ANTTI KERPPOLA vaalipäällikkö, HELP O L L I NO K SO - KO I V I S TO vaalipäällikkö, Osakuntien suuri vaalirengas M I N N I TA R K K A N E N edustajistoryhmän puheenjohtaja, KansY S O N J A V I R TA vaalipäällikkö, Ainejärjestöjen vaalirengas
tari. Jeesusta pidetään perin mukavana tyyppinä, mutta olen jo pienestä asti ollut hieman toista mieltä. Raamatussa hänen käytöksensä on usein ylimielistä, ja hyviäkin tekoja siivittävät diivamaiset elkeet. Esimerkiksi kun opetuslapset pyytävät Jeesusta selittämään vaikeita vertauskuviaan, Jeesus tokaisee tylysti: "Oletteko tekin yhä noin ymmärtämättömiä?" Tai kun isä tuo epilepsiaa sairastavan poikansa parannettavaksi, Jeesus tuskastuu: "Voi tätä epäuskoista ja kieroutunutta sukupolvea! Kuinka kauan minun vielä on oltava teidän keskuudessanne? Kuinka kauan minun pitää kestää teitä?" Voi voi ja vali vali. Silti valittavakin johtaja on parempi kuin johtaja, jossa ei nähdä mitään vikaa. Sellainen meille syntyi pian vuosi sitten, kun Barack Obama valittiin Yhdysvaltain presidentiksi.
MENNEENÄ SUNNUNTAINA Helsingin Sanomien haas-
Opiskelijapoliitikot eivät päätä sisällöistä
MONIEN opiskelijapoliitikkojen on vaikeaa ymmärtää, mitä Ylioppilaslehden riippumattomuus tarkoittaa. Se kun tarkoittaa riippumattomuutta juuri opiskelijapoliitikoista. Ylioppilaslehden ei tarvitse eikä se saa luovuttaa päätäntävaltaansa toimituksen ulkopuolelle eikä "selventää" juttujensa journalistisia perusteita edustajiston jäsenille. Haasteellista olisikin selventää niitä ihmisille, joiden mielestä heidän urotekonsa edustajistossa ovat ilmeisesti täysin verrattavissa ruotsinkielisen Le Monde Diplomatiquen ja kolmen kirjan toimittamiseen saman vuoden aikana. Opiskelijapoliitikot ovat toivoneet Ylioppilaslehteen enemmän juttuja opiskelijapoliitikoista. Yllä olevan kirjoituksen lähettänyt ainejärjestöjen Jaakko Soudunsaari väläytteli edustajistossa kuitenkin jopa päätoimittajan eroa, koska henkilökuvassa ollut HYY Yhtymän hallituksen puheenjohtaja Otto Bruun, ainejärjestöläisten hallitustoveri ja yksi
lähes tuhannesta vaaliehdokkaasta, olikin väärästä ryhmästä. Sitä Soudunsaari ei tuonut esiin, että syksyn neljästä lehdestä kolmessa on näkemyksiään päässyt kertomaan sivun kokoisella palstalla ainejärjestöläinen, myös HYAL:n puheenjohtaja. Soudunsaari itse esiintyi palstalla jo viime lukuvuonna, toki valitettavan kaukana vaaleista. Ylioppilaslehdelle opiskelijapoliitikkojen verinen taistelu palstamillimetreistä on ajoittain huvittavaa, välillä rasittavaa. Ainejärjestöläisten joukosta on muun muassa reklamoitu, että Ylioppilaslehti kirjoittaa liian myönteisesti Varsinaissuomalaisesta osakunnasta. Kokoomusopiskelijoita rauhoitti viime vuonna ehkä se, että Ylioppilaslehden kolumnisti oli heidän riveistään. Tänä syksynä he kuitenkin hermostuivat näkyvyydestä juorupalstalla ja halusivat tietää toimituksen tietolähteen. Pettyneimpiä lehden linjaan ovat olleet vasemmistolaiset ja vihreät opiskelijatoiminta-
laiset, jotka tekivät viime vuonna jopa kokonaisen "vallankumousYlkkärin". Ironista on, että yhtenä vastalehden tekijänä hääri kukas muu kuin Otto Bruun. Tänä vuonna lehden henkilökuvat ovat kertoneet niin Rkp:n Carl Haglundista, demarien Pilvi Torstista, perussuomalaisia symppaavasta Tero Vaarasta kuin liudasta sitoutumattomia kirjailijoita, urheilijoita ja taiteilijoita. Toimitus valitsee myös tulevaisuudessa juttuaiheensa noudattaen journalistista vapauttaan. Opiskelijapoliitikoille voin erikseen selventää, että kirjoitamme siis jatkossakin aiheista, jotka itseämme sattuvat hotsittamaan.
V E E R A LU O M A - A H O Päätoimittaja
tattelussa ulkoministeri Alexander Stubb tähdensi, että "kansainvälinen politiikka on myös ilmapiirikysymys, ja Yhdysvallat luo sitä presidenttinsä kautta". Pikkuoravaa muistuttava ulkoministerimme on tunnetusti pähkinöinä Obamasta, niin kuin muutkin. Vastikään julkaistussa The Guardianin kolumnissa toimittaja ja tietokirjailija Naomi Klein kuitenkin arvioi, ettei uusi toivon ilmapiiri ole pelkästään hyvä asia. Kleinin mukaan Obamalla on ollut huono vaikutus eurooppalaisten maiden päätöksentekoon. Kleinin argumentaatio menee suunnilleen näin: Obaman taakse ryhmittymällä muiden maiden johtajat voivat laistaa vastuusta ja silti vaikuttaa edistyksellisiltä. He eivät tee ikäviä päätöksiä vaan asettuvat tukemaan USA:n tavoitteita, jotka yleensä ovat kunnianhimottomampia kuin Euroopan tavoitteet. Yhtenä esimerkkinä Klein mainitsee ilmastonmuutoskeskustelun. George W. Bushin kaudella muut maat halusivat tehdä pesäeroa Yhdysvaltoihin ja näyttää esimerkkiä sitoutumalla Kioton sopimukseen. Nyt vaikuttaa siltä, että muu maailma on suostumassa Obaman vesitet"JEESUKSEN tyihin kompromisseihin.
TUNNISTIN ILMEEN, joka Oba-
KANTAAOTTAVA HAIKU
Jyrin puhelin kantoi Afganistaniin muttei Tarjalle
man kasvoilla oli, kun häntä haastateltiin Nobelin rauhanpalkinnon saamisesta. Varmaan kaikki ovat elämässään saaneet kiitoksia, joita eivät ole ansainneet. Niin minäkin. Muun muassa Raamattuvisa-menestystäni auttoi, kun hain vertaistukea yhteen yhdistämistehtävään naapuripulpetin tytöltä. Siis lunttasin. Ihmisillä on heikkouksia, niin minulla kuin Jeesuksellakin. Ehkä meidän pitäisi sallia sama Obamalle. Pelkkä ihannoiva katse saa meidät sokeaksi, emmekä silloin välttämättä huomaa, mihin meitä ollaan taluttamassa.
Kirjoittaja on Ylioppilaslehden toimitussihteeri.
HYVIÄKIN TEKOJA SIIVITTÄVÄT DIIVAMAISET ELKEET."
Emme ansaitse Mengele-vertausta
YLIOPPILASLEHDEN (2.10.)
kolumnissa Reima Launonen kommentoi HELPin vaalirenkaan kasvanutta ehdokasmäärää. Etenkin Launosta vähemmän tuntevat lääketieteen opiskelijat ovat ihmetelleet kolumnia ja närkästyneet hänen lausumastaan, jossa hän assosioi lääketieteen edustajistovaalien ehdokkaita Mengeleen Auschwitzin kuolemanenkeliin. Ihan aluksi on pakko todeta, ettei HELP ole millään toiminnallaan ansainnut tällaista rinnastusta. Päinvastoin HELP on toiminut yhteistyöhenkisesti laajasti eri ryhmien kanssa. Reima Launosen verbaaliset leikitte-
lyt ja muut tempaukset tuntien tässä herjassa taitaakin lähinnä olla kyse siitä, että hän "break a leg"-henkisesti omaperäisellä tavallaan toivottaa HELPille ja eri lääketieteen ehdokkaille menestystä vaaleissa. Kiitos siitä. Ajatusrakennelma eri lääketieteen opiskelijoiden yhtäkkisestä yhteiskunnallisesta aktivoitumisesta erityisesti näissä vaaleissa ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi viime vaaleissa lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat äänestivät kaikista tiedekunnista selkeästi aktiivisimmin heidän äänestysprosenttinsa ollessa tuolloin 55,08 %. Toiseksi innokkaammin äänestysuurnilla kävivät eläin-
lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat (äänestysprosentti oli 50,12 %). HYYn vuoden 2007 edustajistovaaleissa kaikkien opiskelijoiden äänestysprosentti oli 33,2 %. Tämän syksyn vaaleissa toivomme kaikkien yllä mainittujen prosenttilukujen roimaa nousua. Paras tapa tähän lienee se, että vältetään liian ahtaita kategorisointeja ja luotetaan siihen että HYYn jäsenistöä kiinnostaa yhteiset asiat sekä niihin vaikuttaminen. Nyt on siihen oiva tilaisuus!
TED APTER Edustajistoryhmä HELPin puheenjohtaja ANTTI KERPPOLA HELPin vaalipäällikkö
Ylioppilaslehti etsii
T O I M I T T A J A A
määräaikaiseen työsuhteeseen.
Toivomme sinulta jo jonkin verran kokemusta toimittajan työstä, itsenäisyyttä, analyyttisyyttä ja valmiutta tuotteliaisuuteen ja vaativaan työtahtiin tiiviissä työyhteisössä. Tuot mukanasi omaperäisiä ideoita ja innostuneen asenteen. Sinulle tarjoamme näköalapaikan Mannerheimintielle ja mahdollisuuden toteuttaa journalistisia unelmia. Työ on kokopäiväinen ja kestää 4.1.28.5.2010. Palkka on työehtosopimuksen mukainen. Lähetä hakemuksesi, cv ja korkeintaan viisi julkaistua juttunäytettä 18.11. mennessä osoitteeseen Ylioppilaslehti, Mannerheimintie 5 b, 6. krs, 00100 Helsinki. Kuoreen maininta "toimittaja". Lisätietoja: Veera Luoma-aho, 09 1311 4228, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi.
Ylioppilaslehti 14/09
DEBATTI 7
NOKKAPOKKA
TEKSTI NINNI LEHTNIEMI K U VAT T E E M U G R A N S T R Ö M
Tila
Meillä on oikeus asua
"KIINTEISTÖJÄ PIDETÄÄN tyhjillään odotta-
haltuun
Sopivatko talonvaltaukset ylioppilasliikkeen vaikuttamiskeinoksi?
massa arvon nousua. Kaksi perusoikeutta on vastakkain: oikeus tilaan, jossa olla, vastaan oikeus yksityiseen omistukseen. Oikeus asua ja olla pitää asettaa subjektiiviseksi oikeudeksi. Jonkun pitää olla vastuussa, jos se ei toteudu. Talonvaltaus on hyvä keino vaikuttaa tilanteeseensa. Pätkä- ja nuorisoasunnottomuus kasvavat. Asunnottomien joukossa on myös opiskelijoita. Miksei tyhjillään olevaa tilaa saisi käyttää? Tietenkin se on laitonta, mutta se tarkoittaa, että laki on perseestä ja se pitää muuttaa. Varsinkin, jos kyse on valtion tai kaupungin omistamista tiloista, kansalaisilla on oikeus käyttää niitä. Miksi niillä saa olla tiloja tyhjillään? Talonvaltauksilla voidaan ratkaista asunnottomuus ja esimerkiksi taiteilijoiden ja järjestöjen tilanpuute. Julkista tilaa kavennetaan jatkuvasti. Kaupungissa on vähän tiloja, joissa voi olla, jos ei halua kuluttaa. Sosiaalinen vuorovaikutus on tärkeää, ja myös hyvä syy vallata talo. Yliopistolakiuudistusta vastustettaessa niin sanotusti vallattiin taloja. Mielestäni kyse ei ollut valtaamisesta. Yliopiston pitäisi kuulua opiskelijoille, ja yliopistouudistus saattaa kaventaa mahdollisuutta olla omalla yliopistolla. Siellä pitää saada olla. Niin kauan kun on asunnottomia, vuokrat pysyvät korkeina ja pieni eliitti hyötyy. Jos talonvaltaus laillistetaan, se helpottaa tilannetta. Jos taas tilaa ei anneta, se on pakko ottaa."
Pikkuporukan pulmat esiin rikoksilla
"YLIOPPILASLIIKKEESSÄ, KUTEN kansa-
Jonna Köpilä, 22,
Opiskelijatoiminta
laisvaikuttamisessa ylipäänsä, pitää pyrkiä toimimaan yhteisesti sovittujen sääntöjen puitteissa. Asioita voi viedä parhaalla mahdollisella tavalla eteenpäin ilman, että tietoisesti rikkoo lakia. Huomiotakin pystyy saamaan muilla tavoilla. Talonvaltauksissa suhteellisen pienen porukan ongelmat nostetaan esiin hyvin kyseenalaisin keinoin. En halua väheksyä ongelmia, jotka he nostavat esiin, mutta samalla saattavat jäädä vähemmälle huomiolle monet muut tärkeät asiat. Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnassa olen seurannut, kuinka pienten lasten vanhemmat haluavat tuoda julkisuuteen puistotoiminnan mahdollisen supistamisen. Palstatilan voi kuitenkin viedä talonvaltaus, josta kirjoitetaan isoja otsikoita. Talonvaltaajat ovat tuoneet esiin nuorten asunnottomuuden. Ratkaisu siihen on pyrkiä vaikuttamaan kunnalliseen päätöksentekoon niin, että Hoas ja nuorille sosiaalista asuntotuotantoa tekevät tahot saavat tontteja. Ei ole fiksua vallata rakennusta, joka voi olla tosi huonossa kunnossa. Yhteiskunta on ottanut tiettyjä vastuita. Yksi niistä on, että jos joku talo on huonossa kunnossa, siellä ei voida antaa ihmisten asua. Vastuu ei ole vain asunnossa asuvilla tai oleskelevilla. Toinen talonvaltaajien esiin nostama asia ovat sosiaalikeskukset. Rakentavampi keino olisi etsiä nuorisoasiainkeskukselle tai sosiaalivirastolle varat ja löytää yhteistyössä nuorten kanssa tiloja, joissa järjestää toimintaa."
Tuomas Nurmela, 28, Kansalliset Ylioppilaat
Jatka keskustelua: www.ylioppilaslehti.fi
YLIOPPILASLEHTI KYSYY
Oletko ottanut pikavippejä?
En 96,8 % Kyllä 3,2 %
VAIN MARGINAALINEN osa Ylioppilaslehden kyselyyn vastanneista kertoo turvautuneensa pikavippeihin. Lähes 97 prosenttia opiskelijoista ei ole sanojensa mukaan ottanut markkinoilta vippilainaa. Kysymykseen "jos olet ottanut vippilainaa, mihin tarkoitukseen otit pikavipin" ei osannut antaa vastausta 60 % kyselyyn vastanneista. 26,3 % kertoi ottaneensa vippiä välttämättömyysmenoihin, kuten ruokaan tai asumiseen. 14,8 % sanoi, että vippi meni ylimääräiseen kulutukseen, kuten baareihin tai matkusteluun. Innokkaimmin kyselyyn vastasivat matemaattis-luonnontieteellisen, oikeustieteellisen ja humanistisen tiedekunnan opiskelijat. Ylioppilaslehti kysyi pikavipeistä lokakuun puolivälissä. Kyselyyn vastasi 709 opiskelijaa.
TUIKE LEHKO, 21, talous- ja sosiaalihistoria
"Ei ole ollut tarvetta. Tuntuu, että niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä."
ALZBTA STOLLOVÁ, 28, suomen kieli ja kulttuuri
"En ole kuullut pikavipeistä. Lainaisin mieluummin ystäviltäni kuin ottaisin lainaa korkealla korolla."
TIINA HYYPPÄ, 25, germaaninen filologia
"En ole koskaan. Mielestäni pikavipit eivät ole järkevä tapa hoitaa taloutta. Ne ovat liian kalliita."
8 ZEITGEIST
Ylioppilaslehti 14/09
Suuri taloustietokilp
T O I M I T TA N U T M AT T I M A R K K O L A K U VAT T E E M U G R A N S T R Ö M
Ylioppilaslehti istutti edustajistovaaliehdokkaita ylioppilaskuntaa ja erityisesti sen taloutta koskevien kysymysten piinapenkkiin.
KYSYMYKSET
Minä vuonna Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on perustettu?
Oikea vastaus: Vuonna 1868. (1 piste)
Kukaan ei saanut viittä oikein. Myös näitä ehdotettiin: Tuloksellisuus, vihreys, kansainvälisyys, pitkäjänteisyys, eettisyys, luovuus, empaattisuus, rohkeus ja hauskanpito. Lokakuun puolivälissä "moniarvoisuus" muutettiin HYYn strategiassa "monimuotoisuudeksi". Molemmat sanat hyväksyttiin.
Ylioppilaskunta on ollut mukana erikoisessa bisneksessä. Minkä alan firman se on HYY Yhtymän kautta omistanut?
OV: Matkatoimiston. Kilroy Travels myytiin vuonna 2005. (1 piste)
HYY Yhtymä on monialainen palvelualan konserni. Mainitse kolme Yhtymän alaista yritystä.
OV: Unicafe, HYY Kiinteistöt Kaivopiha Oy, Hostel Academica, Lyyra ja Gaudeamus. Lisäksi yhtymään kuuluvat sisäisiä palveluita tuottavat yhtiöt Oy HYY-Yhtiöt Ab ja Oy Uni-IT Ab. (Puoli pistettä per oikea vastaus, max. 1,5 pistettä)
Mikä oli HYY Yhtymän vuoden 2008 tilikauden tulos?
OV: -1,3 miljoonaa euroa. (1 piste)
Suurin osa vastaajista tiesi vuosiluvun. Loputkin olivat 1800-luvun puolivälin hujakoilla.
HYY on nimennyt viisi arvoa. Mitkä ne ovat?
OV: Vastuullisuus, sivistys, moniarvoisuus, yhdenvertaisuus ja avoimuus. (Puoli pistettä oikeasta vastauksesta, max. 2,5 pistettä)
Suurin osa muisti Kilroyn. Myös lentoalan yritystä ja vaatefirmaa ehdotettiin.
Kaikki osasivat mainita Unicafen, mutta juuri kukaan ei muistanut ylioppilaskunnan hostellitoimintaa eikä Lyyran omistajuutta. Vain yksi osasi sanoa liikevaihdollisesti merkittävän osan muodostavan kiinteistöbisneksen. Myös näitä ehdotettiin: Yliopistoapteekki, YTHS ja Hoas.
Tulos oli miinuksella ensimmäistä kertaa Yhtymän historiassa, minkä tiesi viisi vastaajaa. Kukaan ei tiennyt oikeaa summaa, mutta väärin vastanneiden lukemat huitelivat parin miljoonan voitosta kymmenien miljoonien voitolliseen tulokseen.
Kuinka paljon Yhtymä tilitti ylioppilaskunnalle vuonna 2008?
OV: 1,8 miljoonaa euroa. (1 piste)
Kuinka suuri on ylioppilaskunnan budjetti vuodelle 2009? a) 3,5 miljoonaa euroa b) 4,0 miljoonaa euroa c) 4,5 miljoonaa euroa
OV: c, 4,5 miljoonaa euroa. (1 piste)
Vaihtoehdoista huolimatta vain neljä sai oikean vastauksen. Kuriositeettina mainittakoon, että budjetti vuodelle 2006 oli 3,1 miljoonaa euroa.
Miten paljon Domus Gaudiumin rakentaminen maksoi?
OV: 14,5 miljoonaa euroa. (1 piste)
Moni vastaaja oli kärryillä, mutta vain kolme tiesi riittävän oikean lukeman. Viisi miljoonaa euroa oli yleisin väärä vastaus.
HYYn jäsenmaksu lukuvuodeksi 20092010 on 80 euroa (sis. 40 euron yths-maksun). Verrattuna muihin ylioppilaskuntiin, onko maksu: a) halvempi kuin muilla, b) keskitasoinen, c) kalliimpi kuin muilla?
OV: a, halvempi. (1 piste)
Näin tietokilpailu toteutettiin
YLIOPPILASLEHTI PYYSI edustajistovaalien ehdokasryhmiä lähettämään yhden ehdokkaansa "ehdokastenttiin". Toive oli, että ehdokas olisi nykyisen edustajiston varsinainen tai varajäsen, eli niin sanotusti hakemassa uutta edustajistokautta. Ehdokkaat eivät tienneet joutuvansa tietovisaan. Ehdokkaat suorittivat tietokilpailun yksitellen suullisesti vastaten. Kysymykset
laati Ylioppilaslehden toimittaja konsultaatioapunaan entinen HYY Yhtymän hallituksen puheenjohtaja ja HYAL:n entinen edaattori Hannu-Matias Nurmi. Pistelaskutuomari oli armollinen. HYYn perustamisvuodessa sallittiin 10 vuoden virhe, Domus Gaudiumin rakennuskuluissa sallittiin miljoonan euron heitto, Yhtymän tilityksessä sallittiin 300 000 euron virhe ja Yhty-
män tuloksesta sai puoli pistettä pelkästään, jos tiesi sen olleen tappiollinen. Arvokysymyksessä haettiin edustajiston 2007 päättämän strategian mukaisia arvoja. Tuloksissa kannattaa ottaa huomioon, että liberaaleilla ja piraateilla ei ollut lähettää nykyisen edustajiston varsinaista tai varajäsentä. Tsempin edustajan kanssa tietovisa käytiin englanniksi.
Vastaajat tiesivät, että kolmas yo-talo tuli "kalliimmaksi kuin piti", mutta lukema oli hakusessa. Vain Riikka Henttonen tiesi täysin oikein. Muiden arviot liikkuivat kahdesta miljoonasta kymmeneen miljoonaan, mutta jopa 30 miljoonaa maksanutta taloa ehdotettiin.
HYYn hallitus on kaatunut viimeksi vuonna? a) 1992 b) 1999 c) 2006
OV: a, 1992. (1 piste)
HYYn jäsenmaksun halpuutta on edustajistossa hoettu. Lähes kaikki tiesivät vastauksen, mutta myös keskitaso ja kalleus saivat kannatusta. Muista ylioppilaskunnista vain Teatterikorkeakoulun jäsenmaksu on halvempi.
Moni päätteli oikean vastauksen "ei sitä hetkeen ole tapahtunut" -tekniikalla.
11 pistettä
RIIKKA HENTTONEN, HYY:N VIHREÄT
"Olisi pitänyt tietää paremmin."
10,5 pistettä
TED APTER, HELP
"Huh."
10,5 pistettä
MIA HAGLUND, SNÄF
"Älkää siteeratko mua!"
9,5 pistettä
SILVA LOIKKANEN, SITOUTUMATON VASEMMISTO
"Leppäsuon hinta harmittaa."
TULOKSET
Maksimipisteet 15,5 pistettä.
6,5 pistettä
REKO HYNÖNEN, HELSINGIN YLIOPISTON AINEJÄRJESTÖLÄISET (HYAL)
"Näin."
6,5 pistettä
MATTI NIEMI, OPISKELIJADEMARIT
"Oli ihan kivaa."
6,5 pistettä
ILKKA RIIHIMÄKI, KD:N HELSINGIN OPISKELIJAT
"Talouslukujen olisi pitänyt mennä paremmin."
6,5 pistettä
KIM SJÖSTRÖM, LIBERAALIT
"Ei tuntunut ihmeelliseltä."
Ylioppilaslehti 14/09
ZEITGEIST 9
pailu
Millä tavalla Aleksis Kivi liittyy ylioppilaskunnan toimintaan?
OV: Ylioppilaskunnan omistama HYY Yhtymä omistaa Tuusulassa sijaitsevan Aleksis Kiven kuolinmökin. (1 piste)
BONUSKYSYMYKSET
Helppoa kuin l heinänteko
YLIOPPILASKUNNAN nuoret toivot, älkää masentuko, vaikka ette menestyneet tässä julkisessa testauksessa niin hyvin kuin olisitte toivoneet. Ei Tarja Halonenkaan tiennyt, koska joukot lähtevät Afganistanista. Aikoinaan silloinen valtiovarainministeri Eero Heinäluoma oli täysin kujalla, kun Ylioppilaslehti kysyi häneltä opintuen kokonaismäärää. Ne, joiden kuuluu HYYssä tietää talousfaktat siltä istumalta, ovat kokopäiväisesti näiden asioiden kanssa tekemisissä olevat toimijat. Eli jos talousjohtaja, pääsihteeri, talousjohtokunnan tai Yhtymän hallituksen puheenjohtaja eivät olisi saaneet testistä lähes täysiä pisteitä, olisin ollut varsin pettynyt. Kun aika koittaa ja pääsette pitkälle HYYssä, rakkaat tulevaisuuden lupaukseni, teidät kyllä prepataan valmiiksi koitoksiin. Saatte tarvittavat aaneloset, ja ylioppilaskunnan asiantuntevat sihteerit kertovat teille, mitä kannattaa tietää mistäkin asioista. Helsingin yliopistossa opetetaan todella vaikeita asioita, kuten latinaa, logiikkaa ja teoreettista fysiikkaa. Verrattuna akateemiseen sivistysvaatimukseen ylioppilaspolitiikka on helppoa kuin heinänteko. Sovellankin legendaarisen rallikuskin Walter Röhrlin viisautta: Opetettu apinakin pystyy menestymään HYYssä.
R E I M A L AU N O N E N
Lähes puolet oli kuullut Kiven kuolinmökistä. Loput veikkasivat hänen olleen joskus HYYn puheenjohtaja, laatineen jonkun tekstin ylioppilaskunnalle tai muuta vastaavaa. Laura Kallio ei tiennyt haettua kuolinmökkiä, mutta ansaitsi puoli pistettä selostuksellaan Kiven yliopisto-opinnoista.
Kuka on Tapio Kiiskinen?
OV: HYY Yhtymän entinen, yli 30 vuotta palvellut toimitusjohtaja, joka jäi eläkkeelle vuonna 2003. (1 piste)
Vain neljä muisti pitkäaikaisen pomon. Muiden mielestä hän on "entinen Ylioppilaslehden toimittaja", "joku mukava hemmo", "uuden yliopiston hallituksen ulkopuolinen jäsen" ja "vallankumouksellinen".
Nimeä HYYn SYL-tyrkyt!
OV: Laura Keski-Hakuni, Niklas Piiparinen ja Juha Töyrylä. (puoli pistettä per oikea vastaus, max. 1,5 pistettä)
Joko tiedettiin kaikki tai ei yhtään. Myös Katariina Styrman, Ville Sinnemäki, Anu Aarnio ja Lari Ahokas saivat kannatusta.
8,5 pistettä
ANNI MÄKELÄINEN, OSAKUNTIEN SUURI VAALIRENGAS
"Miksi en tarkistanut lukuja!"
8,5 pistettä
KAI KAKSONEN, KANSALLISET YLIOPPILAAT
"Mökki ja tulos harmittavat."
5,5 pistettä
LAURA KALLIO, HELSINGIN KESKUSTAOPISKELIJAT
"Älä laita vääriä vastauksiani lehteen!"
4,5 pistettä
AHTO APAJALAHTI, AKATEEMISET PIRAATIT
"Edustajistossa olo olisi auttanut."
2,5 pistettä
TIANYUN LIU, TSEMPPI
"I failed."
10
Ylioppilaslehti 14/09
Y
liopistollisen eläinsairaalan lattialla dobermanni Helmi koettaa vieraista hajuista huolimatta nukkua. Sen tassu on paketoitu. Helmi on raamikas koira, jolla on älykäs katse. Sen omistaja sen sijaan näyttää väsähtäneeltä. Taksi tuo pihalle kuljetuskoppaa kantavan naisen, ja farmariauton takakontista hyppää koira. Kotiin jääneille soitetaan kireitä puheluita. Huoli koirasta saa ihmiset hermostuneiksi, jokainen toivoo lemmikilleen apua. Mikä eläin tuonkin naisen pilkullisessa kassissa mahtaa olla? Yhdeksältä eläinlääketiedettä opiskeleva Anna Suontama, 29, pyytää Helmi-koiran tutkimushuoneeseen. Koira on aiemmin päivällä ollut leikkauksessa, ja nyt sen vointi on heikentynyt. Anna yrittää ottaa verinäytteen. Se on vaikeaa, suoni karkaa toistuvasti. Helmi näyttää siltä, että haluaisi kotiin omalle petipaikalle. "Työvoitto", Anna sanoo kun näyte on putkessa. Sitten Anna suuntaa laboratorioon. Hän työskentelee ripeästi, käy jääkaapilla ja laittaa näytteitä koneisiin. Joskus öisin on niin kiire, ettei ehdi ajatella, vaan vain tekee. Silloin looginen päättelykyky kärsii. Anna ei ihan tiedä, mitä alun perin ajatteli alan olevan. Hän miettii, odottiko hän Kaikenkarvaiset ystäväni -brittisarjan luojan James Herriotin kaltaista elämää ja ajelemista maasturilla maaseudulla.
Kisu-kissa pitää katetroida. Se on helpommin sanottu kuin tehty.
T
elevisiossa pyörivä Eläinsairaala-ohjelma on tänä syksynä tehnyt sairaalan toimintaa katsojille tutuksi. Moni lapsi seuraa ohjelmaa päivittäin. Vaikka eläinlääkäri on monen tytön toiveammatti, Anna halusi olla lapsena taistelulentäjä. Ennen eläinlääketieteen opintojaan hän suoritti ekonomin tutkinnon. Alanvaihdos vaati rohkeutta, mutta kannatti. Nyt Anna suuntaa eläinlääkärin luo miettimään, mikä Helmillä voisi olla vikana. Huoneessa odottavat ohjaavat eläinlääkärit Piia Marttinen ja Gisle Sjöberg, jonka vuoro päättyy puoliltaöin. Yöllä eläinsairaalassa harjoittelee kaksi kandia. Kohta lapsi joutuu kokemaan menettämisen surun. Gislen edessä tutkimuspöydällä on suloinen marsu. Sitä ei voida auttaa. Keuhkokuume on kohtalokas, ja Gisle pyytää Annaa avustamaan. Kohta marsu lakkaa hengittämästä. Anna silittelee sen pehmoista karvaa hiljaisena, mutta hänen ajatuksensa ovat jo Helmissä. Myöhemmin näemme käytävällä itkuisen lapsen vanhempansa kanssa. Lapsille on parempi sanoa, että lemmikkiä yritetään hoitaa kuin että se täytyy nukuttaa. Missään nimessä lapsille ei kerrota, että eläin olisi mahdollisesti voitu pelastaa, jos se olisi
tuotu sairaalaan aiemmin. Anna on opinnoissaan jo siinä vaiheessa, että hän voi tehdä eläimelle eutanasian. Vaikka Annasta ei saisi, joskus tulee itku. Etenkin, kun eläintä on hoidettu monta päivää ja siihen on ehtinyt kiintyä.
Marsulla on sama syntymäpäivä kuin Annalla.
G
islellä on vihdoin aikaa Annalle. Vastausta ei tarjota opiskelijalle suoraan, vaan kysymysten kautta: Miksi glukoosi voisi olla noin alhaalla? Voiko koiralla olla verenmyrkytys? Mikä muu voisi aiheuttaa tilan? Stressi? Lääkkeet? Anna pohtii eri vaihtoehtoja.
Helmi-koira on Marsulla on sama synuupunut leikkauksen tymäpäivä kuin Annalla. jälkeen. Annan naputellessa sen tietoja koneelle Gisle kertoo jutun omistajasta, joka toi Annalla on menossa klinikkavastaanotolle kilpikonnansa. Kun vaihe: vuosi kuluu kokonaan hän nosti eläimen kopasta, lehahYliopistollisen eläinsairaalan heti sieltä välittömästi paha haju. vossairaalassa, pieneläinpuolella Hän kurkisti otuksen kuoren alle Viikissä sekä tuotantoeläinsairaaja huomasi, että se oli jo pitkälle lassa Mäntsälässä. mädäntynyt. Työnkuvaan kuuluu muutakin Omistaja kysyi Gisleltä, onko kuin hoitaa eläimiä. Eläinlääkäri jotain vielä tehtävissä. turvaa myös ihmisten hyvinvoinKaksi ensimmäistä vuotta tia esimerkiksi kunnissa elineläinlääketieteellisessä opiskeltarvike- ja ympäristövalvonnan laan tervettä eläintä, sitten sitä, tehtävissä. Tähän valmentavat miten sairaudet näkyvät, ja sen kuudennen opiskeluvuoden elinjälkeen miten niitä hoidetaan. tarvikehygienian opinnot. Viidentenä opiskeluvuotenaan
Ylioppilaslehti 14/09
11
Eläinten
T E K S T I J O H A N N A M I TJ O N E N K U VAT A N N A VA I N I O
yö
K Kandi kohtaa eläinsairaalan eläinsairaalan yöpäivystyksessä marsun eutanasian ja huulessa roikkuvan kissan.
Netti-koira yskii huolestuttavasti. Anna Suontama kuuntelee sen sydänääniä.
O
viilettää odotushuoneen ohi, on un Kisun nukahtamista sinne yleensä aina tullut joku odotellaan, Anna ehtii uusi odottamaan. Tämä on ollut nopeasti käydä labradokuitenkin rauhallinen yö. rinnoutajiensa Fannyn Aina välillä päivystyspuhelin ja Rositan luona. Koska yövuoro soi. "Se voi olla sellainenkin on pitkä, ne seuraavat omistareissu, että joudutaan katsomaan jaansa töihin ja odottavat omassa eutanasian mahdollisuutta, jos jakopissaan. Voi sitä riemua, kun lat eivät enää kanna", Anna sanoo ne näkevät Annan. puhelimeen. Koirat ovat tulleet viettämään Vuoroa on kestänyt kahdeksan Annan luo eläkepäiviään, Fanny tuntia ja saman verran on vielä on ollut kennelissä ja Rosita sijoiedessä. tuskoirana. Fannyn nisistä näkee, Koira, jonka omistajan kanssa ettei ole pitkä aika, kun niissä Anna puhui puhelimessa, tulee roikkui monta nälkäistä suuta. huoneeseen toisen kandin sylisAnna heittää koirille keppiä. sä. Huoneessa haisee uloste. "Älä ota tommosta naamaa", AnEläintä on vaikeaa katsoa. Sen na toruu Rositaa, kun se katsoo auttamiseksi ei voi tehdä mitään. murheellisena Annan lähtöä Se valmistellaan nukutukseen ja takaisin päivystyspuolelle. viedään omistajien kanssa toiKisu on unten mailla ja valmis seen huoneeseen. Hetken päästä operaatioon. Puoli kolmelta Ankandi tuo sen takaisin, laittaa nalla menevät kissan ja koiran valkoiseen muovipussiin ja vie anatomiat hetkeksi sekaisin. kylmiöön. "Mistäs eläimestä sä nyt puhut", Anna sanoo eläimen kuoleman Piia Marttinen muistuttaa. aiheuttavan joskus kiukkua, joka Anna keskittyy. Kissan pieni puretaan eläinlääkäriin. Välillä penis luiskahkandia kohtaan telee kuitenkin ollaan tällaisessa titoistuvasti lanteessa alentuvia. kädestä. Sitten Eläimen kuolema Anna siivoa tutkihän onnistuu. aiheuttaa muspöydät. Sitten Anna tuujoskus kiukkua, potilaaksi tulee lettaa. Hän Kisu. Kissa on ollut poistaa virtsaa joka puretaan viime päivät omissa ruiskulla, ja loeläinlääkäriin. oloissaan, ei syö, puksi rakko vielä Välillä kandia juo tai käy laatikolla. huuhdellaan Sillä on aiemminkin suolaliuokselkohtaan ollaan ollut ongelmia virtla. "Nyt voi taas alentuvia. saamisen kanssa. hengittää", hän Anna hieroo kähuokaisee. Ohjaasiinsä feronomia, sen ja kehaisee Annaa pitäisi rauhoittaa kistaitavaksi kandiksi. saa. Kisu ei kuitenkaan haluaisi Annan mielestä hyvä eläintulla pois koristaan. Anna kehuu lääkäri osaa nähdä tarinoiden sen silmiä kauniiksi, mutta Kisu taakse. "Aina ei voi kissa roikkua ei lämpene, vaan luimistaa korhuulessa", hän nauraa. viaan. ikroskoopissa Kisun näytteessä näkyy suohjaajan kanssa selviää, rakaiteita, mutta Anettä Kisu pitää katetroina näkee siellä virtsada. Jännittävää, sitä Ankiteitä. Kisu heräilee kopissaan. na ei ole koskaan ennen Sen häntä tipahtaa kaltereiden tehnyt. Kun Anna on hakemassa välistä, kuin eläintarhan tiikerin kissaan toimenpiteeseen, tapahkonsanaan. Rohkeasti Anna metuu jotain muutakin ensimmäistä nee pää edellä koppiin. kertaa: Kisu raapaisee Annaa pa"Nyt lähdet kotio täältä", Anna hasti. "Kynsi meni huulesta läpi", hän sanoo ja huuhtelee haavaa. sanoo sille. Kun Kisu taas kammetaan koMutta Kisu ei enää haluakaan pastaan, varmistetaan vielä, että takaisin koriinsa. Anna ja Piia ikkunat ovat kiinni. Sen naamalle saavat sen sinne vaivoin. asetetaan Hannibal Lecter -tyyliKello on neljä ja kohta aurinko nen maski, jonka pitäisi rauhoitnousee. taa. Huulen haava alkaa hiljalleen Hätäpäivystyksen puhelin soi turvota. jälleen. * Anna toivoo naamaria itselleenkin.
K
M
P
alataan taas Helmiin, joka jää yöksi tehoosastolle. Tässä sairaalassa on Suomen ainoa eläinten tehohoitoyksikkö. Anna täyttää kaavakkeen, jotta Helmi pääsee osastolle. Yleensä kandi tarvitsee siihen apua eläintenhoitajalta, mutta Anna osaa jo, koska on työskennellyt hoitajana kuluneen kesän. Puolen yön jälkeen Annan potilaaksi saapuu kumeasti yskivä Netti. "Netti on sielukas tapaus, se ei ole tavallinen koira", omistaja vakuuttaa. Kun Anna haluaisi tutkia koiraa, se katsoo parhaaksi paeta tuolin alle. Ruualla houkuttelun
jälkeen Anna saa kuunnelluksi sen sydäntä. Voisiko Netillä olla sydämessä sivuääni? Sydänviasta voi aiheutua keuhko-oireita. Kun Anna kertoo epäilyistään, hän katsoo omistajaa suoraan silmiin ja puhuu rauhallisesti. Vaikka potilaiden virta on jatkuva, on Anna aidosti kiinnostunut jokaisesta. Netti ja omistaja lähtevät Annan kanssa röntgeniin. Kotiin Netti lähtee diagnoosinaan sydämen vajaatoiminta. Yöllä Anna ei ehdi yleensä huilaamaan tai syömään. Tai käymään vessassa. Silti hän vaikuttaa pirteältä ja murjaisee tavan takaa jonkin hauskan jutun. Kun hän
Anna poistaa virtsaa Kisu-kissan rakosta.
12
Ylioppilaslehti 14/09
Haavoittuneet isät
Tämä on yksi tavallinen tarina. Se kertoo isästäni, jota en koskaan oppinut tuntemaan.
T E K S T I A N T T I J Ä RV I
K
ellertävä käytävä jatkuu ja jatkuu. Makea, ikääntyvän ihmisen lemu sekoittuu desinfiointiaineen tuoksuun. Minua huimaa, mutta keskityn hengittämään sisään ja ulos. Sisään
ja ulos. Sairaanhoitaja avaa toimenpidehuoneen oven. Isäni makaa keskellä huonetta teräksisellä sairaalavuoteella. Päälakea kiertää köynnösmäinen, hiiltyneen näköinen arpi. Painauma päässä paljastaa kallosta kohdan, josta on irrotettu pala. Silmät on suljettu. Väri on kymmenessä tunnissa muuttunut kelmeäksi. Poskea silittäessä iho tuntuu nahkealta. Kolmen päivän kuluttua isäni olisi täyttänyt 61 vuotta.
bisneksessä ja suunnittelemassa Lappiin hiihtokeskuksia. Nopeasti hän eteni johtavaan asemaan. Usein kun joku meistä perheenjäsenistä moitti häntä, hän korosti elättäjän rooliaan. Siitä piti olla kiitollinen. Oli omakotitalo ja oli perhematkoja. Lapset saivat paljolti mitä halusivat. Perhealbumissa poseeraan pikkusiskoni kanssa Tukholman kuninkaanlinnan edessä, isoveljeni kanssa Aumakiven päällä Lauhanvuoren kansallispuistossa, Ayia Napan luostarin puutarhassa, Mallorcalla, Kanarialla, Saksassa ja Sveitsissä. Albumeista löytyy vain vähän kuvia isästä, sillä hän piti valokuvaamisesta. Harvoissa kuvissa tummennetut silmälasit peittävät silmät. Isän katsetta ei koskaan kohtaa. Vaikka asuin isäni kanssa elämäni ensimmäiset 18 vuotta, en koskaan tuntenut häntä. En tiennyt, mitä hän ajatteli, mistä haaveili ja mitä pelkäsi. Ja miksi hän joi.
68 päivää aiemmin
On vuoden 2009 ensimmäinen päivä. Jossain krapulaisen uneni perukoilla kuulen, kun puhelin soi. Uni jatkuu, mutta renkutus toistuu. Viimein puolisoni herättää minut ja lukee tekstiviestin: "Pyydä Anttia soittamaan tänne heti kun mahdollista." Sillä hetkellä se iskee. Kompuroin keittiöön, jonka pöydällä lojuu olutpulloja ja tyhjä boolimalja. Painan vihreää luuria ja vedän henkeä. Kuuntelen veljeni ääntä ja tuijotan boolimaljan pohjalle litistyneitä karpaloita. Selkeitä mutta järjettömiä lauseita: Isä on viety tajuttomana sairaalaan. Äiti on aamulla ihmetellyt, missä mies on, kävellyt ulkoeteiseen ja kuullut oven läpi kuorsauksen. Isä on maannut pihamaalla talon edessä. Tule pian. Junassa katson auringon liekkiä metsän yllä. Lunta on vain ohut tomusokerikerros, korret sojottavat peltojen keskeltä. Tunnen, kuinka kysymykset ovat katoamassa avaruuteen, ja minä olen aina vältellyt niiden esittämistä.
67 päivää aiemmin
Kaikki on kesken. Mustavarikset parveilevat jäisellä takapihalla. Isä on päivittäin tuonut niille siemeniä. Jääkaapissa on folioon käärittynä rosvopaisti, joka vanhempien piti syödä viikonloppuna. Äkkiä lippalakki, kengät, pyyhe ja hammasharja näyttävät merkityksellisiltä esineiltä. Aikaa kulutetaan syömällä, seiniin tuijottelemalla ja miettimällä, mitä oikein tapahtui. Tämä tiedetään: Isä on saanut aivoverenvuodon, loukannut kaatuessa pahasti päänsä ja maannut tunteja ulkona talon edessä. Kaulaliina ja pipo ovat löytyneet muutaman metrin päästä kadulta. Hän on luultavasti kaatuillut jo aiemmin ja yrittänyt raahautua kotiin. Sitä emme tiedä, onko aivoverenvuoto edeltänyt kaatumista vai toisinpäin. Emmekä sitä, missä hän on ollut. Käymme Turussa, jonne isä on viety Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Teho-osastolla isä makaa levollisena harso päässä. Kämmenissä on sinertävänturpeita paleltumia. Aluksi häntä ei edes ajateltu leikata. Sitten hän liikutti käsivarttaan. Sairaalassa hänen kallostaan irrotettiin pala, jotta paine hellittäisi. Kotiin palattuamme etsimme pihamaalta, varastosta ja kadulta johtolankoja. Varastosta löytyy kertakäyttölasi, jonka pohjalla on muutama sentti marjanmakuista Valdemaria.
poluilla ja huhuilee meitä. Isäni on velho. Pihapiirin lapset kiljuvat riemusta ja säntäilevät pikkujaloillaan sinne tänne. Muistan, että isäni on leikkinyt kanssani, laulanut Pienen pientä veturia ja lukenut iltasatuja Pönttö-Öriläästä, Pullapojasta ja vauvojen vallankumouksesta. Yksi varhaisimmista muistoistani liittyy siihen, kun istun polkupyörän tarakalla ja odotamme isäni kanssa alikulkutunnelissa junaa. Kun se lopulta tulee ja kolina täyttää käytävän, nostan kädet korvilleni ja nauran. Mutta kun täytin kymmenen, jokin muuttui. Sitä ennen isäni oli läsnä ja teki asioita lastensa kanssa. Sen jälkeen muistan lähinnä ahdistuksen ja häpeän. En osaa sanoa tarkkaan, milloin isäni alkoi vieraantua perheestä. Jossakin vaiheessa niin vain tapahtui, ja viikonloppukänneistä tuli hänen suurin ilonsa. Samaan aikaan minä koteloiduin. Samastuin huolestuneeseen äitiin ja tuomitsin isän juomisen pikkuvanhoin sanankääntein. Tajusin, että jotain on pahasti pielessä ja että se kaikki johtuu isästäni. Aluksi isäni oli kuin tyhjä kangas, jolle perhe roiski pahaa oloaan. Myöhemmin hänestä tuli holhotti, kuin pieni poika tai raihnainen vanhus, jota perhe hoiti parhaansa mukaan. Isästä tuli keskipiste, jonka ympärillä perheen maailma pyöri. Musta aukko, joka imee energian. Mörkö, joka on kylmyytensä vuoksi tuomittu ikuiseen yksinäisyyteen.
64 päivää aiemmin
Ote erikoisalan sairauskertomuksesta: "Diagnoosi: S06.5, S06.3, S06.6., X59. Haematoma subdurae acuta frontotemporalis sin. cum contunsiones cerebri multiplici et SAV traumatica. Toimenpide: AAB05 Craniectomia frontotemporalis I. sin. cum evacuatio STH acuta. GBB00 Tracheostomia. Potilaan vaimo löytänyt potilaan terassilta tajuttomana. Aluksi rektaalilämpö 32 °C ja promillet 3.9 promillea. Tehty pään TT-kuva, jossa erittäin huono tilanne. 17 mm:n paksuinen akuutti subduraalihematooma, erittäin runsaat kontuusiohemorragiat frontotemporaalisesti vasemmalla. Raju traumaattinen SAV-vuoto. Huomattava keskirakennesiirtymä ja temporalissarvi laajentunut. Kallonmurtuma. Tilannetta pidetty aika lohduttomana mutta koska jonkinmoista fleksiota saatiin, niin operaatioon lähdettiin. Tämän jälkeen potilas ollut ICP-seurannassa ja ICP kraniektomiankin takia pysynyt hyvin kurissa. Neurologia ei ole parantunut lainkaan ja mitään liikettä ei saada esiin. Potilas on syvästi tajuton. Jo eilen sovittu neurokirurgin kanssa ICP-mittauksen pois otosta ja trakeostomiasta. Omaisten kanssa on keskusteltu myös potilaan huonosta ennusteesta
I
säni syntyi 13. päivä maaliskuuta 1948. Aina kun hänen syntymäpäivänsä osui perjantaille, hän sai kuulla Aku Ankka -vitsejä. Isäni ei kuitenkaan ollut epäonnekas. Hän ei vain osannut tehdä onnellaan mitään. Isäni varttui viisilapsisessa perheessä, kävi koulut kohtalaisin arvosanoin ja pääsi yliopistoon opiskelemaan taloustiedettä. Yliopistossa hän tapasi äitini, jonka kanssa meni naimisiin huhtikuussa 1972. Runsaat kaksi vuotta myöhemmin syntyi isoveljeni. Isäni rahoitti valtion leivissä yrityksiä. Hän oli mukana 1970-luvun matkailu-
O
len vikkelä smurffi. Vilistän rivitalojen välissä ja piiloudun pusikkoon. Kuuntelen valppaana mutta kuulen vain oman huohotukseni. Käheä-ääninen Gargamel liikkuu hiekka-
Ylioppilaslehti 14/09
13
Valokuvaaja Teemu Granström kuvasi tuoreita isiä Naistenklinikalla Helsingissä ja kysyi heiltä, minkälaisia arvoja he korostavat lapsen kasvatuksessa.
UUDET
ISÄT
"Iirikselle opetetaan ja annetaan rakkautta ja läheisyyttä. Myös vanhempien kunnioittaminen ja tasa-arvon merkitys ovat tärkeitä arvoja. "
Tero Holopainen, 35, ja hänen neljäs lapsensa, lempinimeltä Iiris
14
Ylioppilaslehti 14/09
UUDET
ISÄT
"Haluan korostaa Taavin kasvatuksessa suomalaisia perusarvoja. Lapsen tulee kunnioittaa vanhempiaan, ja olla muutenkin kiltti ja reilu toisia ihmisiä kohtaan."
Jarmo Vuorinen, 48, ja hänen esikoisensa Taavi-poika
Ylioppilaslehti 14/09
15
ja tulossa olevasta siirrosta Satakunnan keskussairaalaan."
I
säni kasvoi ammattiin aikana, jolloin pitkät kosteat lounaat olivat Suomessa arkipäivää ja poliitikotkin saivat hillua julkisesti humalassa. Seminaareissa, palavereissa ja työmatkoilla tarjoiltiin olutta, kossua ja jallua. Leningradissa käytiin kilistelemässä samppanjaa ja vodkaa. Isäni riippuvuuden kehittyminen tapahtui vuosien kuluessa. Hiljalleen harrastukset jäivät, ihmissuhteet typistyivät ryyppyjengiin ja perheestä tuli turvatyyny. Viikonloppuhumalat alkoivat kestää koko viikonlopun ja lopulta levitä arkeen. Lomista tuli yhtä matelevaa ryyppyputkea, jolloin isäni istui aurinkotuolissa ja paahtui pavuksi. Kotona isäni istui tv:n sinisessä valossa, nukkui ja söi. Juominen tapahtui enimmäkseen kylmässä varastossa tai naapuruston ryyppyringissä. Väkivaltainen hän ei koskaan ollut. Vasta viime vuosina hänestä alkoi tulla huma-
vääryyksistä ja sukuhistoriasta. Tunteistaan hän ei puhunut humalassakaan. Tuntuu, että niitä lähimmäksi pääsin, kun eräänä aamuna kymmenen vuotta sitten löysin keittiön pöydältä kasan käsin kirjoitettuja muistilappuja. Niissä isäni tilitti, ettei kykene puhumaan asioista rehellisesti, ja toivoi lapsille kaikkea hyvää. Viesti loppuu: "Minä itse. Olen täysi mulkku. En pysty kertomaan totuutta."
kysymään meiltä, onko joku hätänä. Ei häneltäkään sitä kukaan koskaan kysynyt.
28 päivää aiemmin
Jokainen käynti vuodeosastolla pelottaa. Sitä puhdistaa kätensä, kurkistaa huoneenovesta sisään ja toivoo parasta. Välillä kun isälle puhuu, hän alkaa valittaa surkealla, syvältä kumpuavalla äänellä. Silmät tihrustavat vettä ja suu vaikertaa. Ne eivät ole ihmisen silmät vaan eläimen. Niissä on vain hiljaista kärsimystä. Valittavaa ääntä on vaikea kuunnella. Kuvittelen, kuinka isä yrittää kertoa, että häneen sattuu ja hän haluaa pois. Tai sitten hän vain ulisee.
44 päivää aiemmin
Isä on avannut silmänsä. Kun häntä katsoo, tuntuu kuin katsoisi hämmentynyttä vauvaa. Silmät tarkkailevat huoneessa olijoita ymmällään siitä, mitä tapahtuu. Hän liikuttaa myös kättään, mutta kun häntä pyytää puristamaan sitä, mitään ei tapahdu. Kysymme lääkäriltä ja hoitajilta, mitä edistysaskeleet merkitsevät, mutta kukaan ei pysty antamaan vastauksia joita haluaisimme. Henkilökunnan mukaan isän tajunta on huono. Vasemmalla otsa- ja ohimolohkon
S
inä olet niin herkkä, että mitenköhän pärjäät tässä maailmassa", isäni sanoi minulle kerran. Suutuin, vaikka hän ei sanonutkaan sitä halveksivaan sävyyn. Huusin takaisin: "Katso mitä itsestäsi on tullut." Toisin kuin moni muu ikäluokkansa
Isäni loi perheellemme aineellisesti turvallisen elinympäristön mutta ei koskaan oppinut asettumaan nuoren asemaan.
lassa uhmakas pikku lapsi, joka paiskoi oven lujaa kiinni ja ärähti, jos ei saanut haluamaansa. Luulen, että isäni oli syvästi masentunut, kyllästynyt töihinsä ja elämäänsä. Tunteistaan hän saattoi kertoa lähigrillin kohtalotovereille mutta ei meille. En tunnista tietokirjojen kuvauksia alkoholistikodista, joissa perheenjäsenet typistetään tahdottomiksi marioneteiksi. Perheessämme alkoholismista ei vaiettu, pikemminkin sitä tuputettiin joka raosta. Yritimme maanitella isääni hoitoon, mutta Suomessa päihdehoitoa on mahdotonta saada, ellei ihminen itse sitä halua. Isäni ei halunnut. Se oli itsekkäintä ja julminta, mitä hän saattoi tehdä. alueella on laaja kudosvaurio. Neurologiset tärinäkohtaukset pysyvät kurissa vain lääkityksen avulla ja tulehdukset antibioottien avulla. Ruokansa isä saa nesteen mukana. "Tajunta voi parantua, mutta toiveita toipumisesta ei ole", hoitajat toitottavat mutta samalla muistuttavat, että ihmeitä voi tapahtua. Sairaalassa päivittäin vieraileva äiti tulkitsee isän liikkeitä parhain päin. Äidin mukaan isä reagoi välillä puheeseen: liikuttaa kättään pään päälle, kun päästä puhutaan, ja puhkeaa välillä itkuun. Minä en näe mitään. ihminen, isäni ei yrittänyt kasvattaa minua perinteiseen miehen malliin. Hän ei pilkannut, jos minua itketti, tai käskenyt käyttämään kuin mies. Hän hyväksyi minun ja sisarusteni elämänvalinnat. Ehkä hän pelkäsi, että minusta kasvaa samanlainen kuin hän. Vaarini oli tiukan uskonnollisen kasvatuksen saanut mies, perheen ehdoton auktoriteetti, joka arvosti koulumenestystä, hyviä käytöstapoja ja miehekästä käyttäytymistä. Suku tulkitsi hänen syrjäänvetäytyvyytensä ja omituisuutensa sodan syyksi. "Eihän se ihan normaali ole", vaarin pikkuveljelläkin oli tapana vitsailla. Sodasta palanneita miehiä on kutsuttu tunnekylmiksi persooniksi. Sellainen vaarinikin oli. Hänellä oli hankaluuksia säädellä tunteitaan ja osoittaa hellyyttä. Isäni ei saanut omalta isältään syliä, rakkautta eikä lämpöä. Isäni lapsuus oli turvaton, kun taas minun lapsuuteni oli hyvinkin turvallinen ja onnellinen. Ehkä katkeruus oli sitä suurempi, kun isä sitten muuttui.
58 päivää aiemmin
Päivällä on niin hämärää, että yhtä hyvin voisi olla ilta. Isä on siirretty Satakunnan keskussairaalaan ja nukkuu yhä samaa unta. Meille on sanottu, että kolmen viikon päästä ollaan viisaampia siitä, mikä isän tilanne on. Aivovammat kuulemma ovat arvoituksellisia.
V
M
e teimme sämpylämatkoja. Ne olivat tytöiltä kiellettyjä autoretkiä Pohjois-Norjaan. Matkasimme lossilla, ajoimme serpentiiniteitä ja kurkistimme syvälle rotkojen syövereihin. Valokuvassa harmaa Saab on parkkeerattu keltaisen kupoliteltan viereen. Pyyhkeet kuivuvat telttanauhoilla. Minä, serkkuni ja isoveljeni (kaikilla kaulassa muoviset rahakotelot) mussutamme vieressä nakkisämpylää. Juuri muuta matkoilla ei syöty. Myös vaarini osallistui yhdelle sämpylämatkalle. Valkoiseen lippalakkiin, siniseen verkkatakkiin ja ruskeisiin puvun housuihin pukeutunut mies on jokaisessa kuvassa totinen. Vaarini piti lapsenlapsista. Silti minulla oli jo pienenä tunne, että näin ihmisestä vain kuoren. Hän ei puhunut paljon, murahteli vain lyhyitä vastauksia. Samalla tavalla käyttäytyi isäni selvin päin. Hänen oli vaikea puhua ilman alkoholia, ainakaan meidän lasten kanssa. Jos hänen kanssaan haastoi riitaa tai aloitti keskustelun, hän liukeni vaivaantuneena paikalta sanomalla "äh" tai "antaa olla". Sen sijaan humalassa hän lörpötteli mielellään, työurastaan 1970- ja 80-luvuilla, saunareissuista Kalervo Keihäsen ja Urpo Lahtisen kanssa, maailmanpolitiikan
aarini oli 19-vuotias, kun talvisota alkoi. Paljon muuta hänestä ei sotilaana tiedetäkään vain se, että hän soti tykistössä Kannaksella. Hän ei koskaan suostunut puhumaan kokemuksistaan. Sota jätti häneen jälkensä. Öisin hän kieriskeli ja hikoili sängyssään, kävi painajaisissaan päättymätöntä sotaa. Juovuspäissään hän käyttäytyi aggressiivisesti. Sodan vuoksi vaarini joutui hyvästelemään isänsä, veljensä ja perheen kotitalon Laatokan rannalla. Hänen isänsä jätti sodan tiimellyksessä perheensä, ilmeisesti toisen naisen vuoksi. Veli kuoli Sallan taisteluissa 1941. On vaikea kuvitella, miltä tämä on vaaristani tuntunut. Minusta se tuntuu mielettömältä. Siltä kuin ihminen olisi repäisty juuriltaan loppuiäksi. Vaarini ei tietenkään ollut ainoa. Sodan jäljiltä Suomi oli täynnä isiä, jotka käyttäytyivät tasapainottomasti. Sulkeutuivat kuoreensa, masentuivat, ryyppäsivät ja riehuivat humalassa. Samalla nämä samat miehet paiskivat töitä ja jälleenrakensivat tarmolla isänmaata. Kuten monella muulla sotilaalla, myös vaarillani oli kiire perustaa perhe. Kokkolassa hän tapasi mummoni ja meni naimisiin. Isäni syntyi mykkyyden ilmapiiriin. Koko maa halusi unohtaa ahdistavat sotavuodet ja keskittyä tulevaan. Sotakokemuksista ei ollut soveliasta puhua. Perheen esikoisena isäni piti huolta pienemmistä sisaruksistaan, kun hänen vanhempansa paiskivat töitä pyristelläkseen pula-ajan harteiltaan. Hän omaksui isän roolin omasta etäisestä, töitä paiskivasta isästään. Sellainen hänestä tuli itsekin. Hän loi perheellemme aineellisesti turvallisen elinympäristöön mutta ei koskaan oppinut asettumaan nuoren asemaan,
17 päivää aiemmin
Sairaalan viidennen kerroksen ikkunasta avautuu harmaansininen kaupunki. Savupiipuista tupruaa mustaa savua pakkasiltaan. Isäni on sidottu kiinni sairaalavuoteeseen, koska hän on alkanut riuhtoa letkuja irti. Yritän hyssytellä häntä, mutta hän jatkaa riuhtomista, katsoo kohti ja vaikertaa lujaa. On pakko juosta huoneesta pois, rynnätä alas parkkipaikalla seisovaan autoon ja räjähtää tärisevään itkuun.
E
hkä historiaa syyttämällä yritän vain selittää itselleni, miksi isä jäi minulle ikuiseksi arvoitukseksi. Tiedän, että en ole ainoa, joka kärsii etäisestä isäsuhteesta. Vaarini ohella vuosien 19391945 sotiin osallistui armeijassa 700 000 muuta miestä. Siitä riittää traumaattisia kokemuksia moneen sukuhaaraan. Sodanjälkeisen sukupolven miehet siirsivät pojilleen paljon katkeruutta, ahdistusta ja mykkyyttä. Perheeni tarina on oikeastaan aika tavallinen tarina siitä, miten puhumattomuus jatkuu sukupolvien yli, ellei vaikenemisen kulttuuria jossain vaiheessa katkaista. Isäni kärsi vaarini sotakokemuksista, minä isäni alkoholismista. Sotalasten kokemukset muistuttavat monella tavalla omia kokemuksiani.
16
Ylioppilaslehti 14/09
Askel isyyteen
Nykyisä paikkaa aiempien sukupolvien laiminlyönnit.
Isäni on ainoa ihminen, jonka vuoksi olen saanut raivokohtauksia.
Oli kyse sitten sodan henkisesti haavoittamasta isästä tai alkoholisti-isästä, yhteistä on lapsen hämmennys siitä, miksi isä on levoton, hermostunut ja etäinen. Huoli siitä, miten isälle oikein käy. Isä jollain tavalla katoaa kuvasta, vaikka onkin samalla sen keskiössä. Minulla oli äidin tuoma turva. Siitä huolimatta tunsin oloni turvattomaksi. Itsetuntoni vajosi vuosiksi pohjamutiin. Häpesin isääni, enkä sen vuoksi mielelläni kutsunut harvoja ystäviäni kotiini. Hän on ainoa ihminen, jonka vuoksi olen saanut raivokohtauksia ja paiskinut tavaroita pitkin seinää. Syytän myös itseäni. Annoin alkoholismin kasvaa muuriksi välillemme. Tuomitsemalla isän estin yhteyden muodostumisen.
E
S
n tiennyt, mitä huoli on, ennen kuin näin, kuinka omaa lastani viedään ambulanssilla pillit päällä kohti sairaalaa. Olihan poika ollut kuumeinen ja sitä myötä tavallista hymyttömämpi, mutta yö oli siihen asti mennyt rauhallisesti. Mutta kun sairauskohtaus iski, koko pieni vartalo kouristeli, suusta tuli vaahtoa ja pojalta lähti taju, tuntui kuin se kaikki olisi tapahtunut minulle. Auton ovea avatessani ambulanssi katosi kulman taakse. Turvavyö päälle, auto käyntiin, vilkku, vilkaisu kadulle ja kaasu pohjaan. Radiota en uskaltanut avata. Mikä tahansa kappale sieltä olisi tullutkin, se olisi ollut väärä kappale. Mieli ajatteli kaikkein pahimpia skenaarioita. En todellakaan halunnut kuulla radiosta laulua, joka ikuisesti muistuttaisi minua siitä, kun lapseni kuoli.
airaalassa käydään syntymässä, mutta muuten paikkaa yritetään vältellä. Vasta synnytyssairaalassa tullaan isäksi. Sitä ennen esikoislapsi on jotain epämääräistä, josta kyllä puhutaan kaikenlaista ja jolle ostellaan kaikenlaisia tavaroita, mutta joka näkyy vain pullistumana naisen mahassa. Vastasyntynyt sylissään isä kunnolla ymmärtää, mitä sitä on tullut tehtyä. On tullut astuttua isyyteen. ehtävään haetaan: nykyisä Haetaan miespuolista henkilöä monipuolisiin, haastaviin, dynaamisiin, alati kehittyviin 2000-luvun isän tehtäviin. Tehtäväsi on vastata yhdessä tiimin (johon kuuluvat äiti, isovanhemmat ja muita henkilöitä, tai sitten ei kuulu) kanssa uuden ihmisen kasvusta ja huolenpidosta. Hakijalta toivomme pitkäjännitteisyyttä, kärsivällisyyttä, ahkeruutta, huumorintajua, positiivisuutta, joustavuutta, yhteistyökykyä, paksua lompakkoa, hyviä geenejä ja kykyä antaa kovia vauhteja keinussa. Tehtävään annetaan neuvolan taholta koulutus. Voit lukea ennalta aiheeseen liittyviä kirjoja ja kat-
Sukupolvemme pelkää vanhemmuutta, joten ei viitsi pelotella todellisuudella. Isyyden myötä nimittäin koko elämä muuttuu: Elämänasenne ja ajankäyttö muuttuvat. Tunteet monipuolistuvat. Vastuu lisääntyy. Töissäkään ei viitsi vetkutella, kun tietää, että koko ajan joku odottaa päiväkodissa. Oikeastaan helpompi on sanoa, että saat uuden elämän. Yhtäkkiä omalla olemassaololla on suurempi merkitys. Minä olen miehen malli, ja se sanovat sukupuolineutraalisuusfanaatikot mitä tahansa on tärkeä asia, myös tytöille. Isä voi olla lastensa ainoa aikuisen miehen kontakti heidän ensimmäiset ikävuotensa. Pelkästään se tekee tehtävästä vastuullisen. Voin olla väärässäkin, mutta ennen vanhaan isiltä ei kotiasioissa odotettu mitään. Kautta modernien aikojen isät on päästetty perheasioissa liian helpolla. Jos iskä sattui hymyilemään vauvalle, taputtamaan tyytyväisenä poikansa päälakea käpylehmäleikkien jälkeen tai, herranjestas, jopa ottamaan syliin, maskuliinisuus rapisi, mutta saman tien myönnetty Vuoden isä -palkinto lohdutti.
N
7 päivää aiemmin
Äiti soittaa illansuussa. Lääkäri on kertonut, ettei merkkejä paranemisesta ole. Siksi antibioottien antaminen on päätetty lopettaa. Aikaa ei ole paljon. Matkustan hyvästelemään isän.
T
M
inusta isästäni olisi pitänyt tulla kalastaja. Onnellisimmillaan hän oli kalastaessaan mökillämme ja katsellessaan saunan terassilta auringonlaskua mereen. Ainakin hänen olisi pitänyt kuolla kuten vaarini: sydänkohtaukseen verkoilla merellä. Ei sairaalassa monen viikon kitumisen jälkeen. Haluaisin kuvitella, että isä tuona aikana näki kaunista unta hänen ympärillään kiljuvista lapsista, rakastavasta vaimosta ja välkehtivästä merestä.
ykyisällä ei tunnu muuta olevankaan kuin odotuksia. Tuntuu, että meidän odotetaan hoitavan kaikki aiempien sukupolvien laiminlyönnit. Isyys on murrettu, ja siitä on tehty märkää pumpulia. Samaan aikaan julistetaan, että isät ovat tärkeämpiä kuin koskaan, mutta ei oikein tiedetä, miten tätä rättiä oikein käytettäisiin. Mutta olen tyytyväinen. Meillä on tärkeä tehtävä. Nykyisät ovat rakentamassa uudenlaista isyyttä. 2000-luvun isät ottavat osansa perheen tehtävistä, jotka eivät toki ole mitään ennennäkemättömiä. Ennen ne vain jäivät äidin kontolle. Nykyisätkin kantavat harteillaan huolta ja riittämättömyyden tunnetta. Ihmiselle on terveellistä olla terveellisellä tavalla huolissaan. Omaan napaan tuijottaminen vähenee, kun on muitakin, joista pitää huolehtia. Koko ajan takaraivossa tykyttää, miten voisi olla lapsilleen vielä parempi isä. Miksi en pysty olemaan parempi isä?
Työ on kokoelämätyötä, joka ei lopu koskaan. Palkka näkyy luonnossa.
soa isyyttä koskevia elokuvia, mutta niistä ei juuri ole hyötyä. Sen sijaan hyötyä voi olla, jos joskus olet nähnyt oikean, elävän vauvan tai pienen lapsen. Erityisesti vaipanvaihtokokemus on plussaa, mutta ei välttämätöntä. Työhön oppii tehdessä. Työ on kokoelämätyötä, joka ei lopu koskaan. Palkka näkyy luonnossa. Ja samaan aikaan miettii, että eiköhän tämä jo riitä. Kyllähän nuo tuossa tuntuvat kasvavan. Viihtyvän. Aivan sama tuleeko omista lapsista putkimiehiä vai biologeja, kunhan ovat itsetuntoisia, tasapainoisia ja kohteliaita. Millään muulla ei ole väliä, ja tuossakin on ihan helvetisti vaatimuksia. Kasvettuaan isommiksi, kauniimmiksi ja viisaammiksi kuin isänsä lapset menevät ja tekevät, mitä haluavat. Varmaan päätyvät jollekin alalle tai elämäntehtävään, jota ei vielä nyt pysty edes kuvittelemaan.
Päivää aiemmin
Sukulaiset ovat käyneet hyvästelemässä isän, tukeneet ja auttaneet. Perhe on yrittänyt valmistautua siihen, mihin on vaikea valmistautua. Olen viikon ajan käynyt joka päivä vuodeosastolla ja suhtautunut jokaiseen kertaan kuin se olisi viimeinen. Kiittänyt isää ja kertonut, että rakastan häntä. Kuoleman läheisyyden huomaa. Virtsa pussissa on verestä tummanpunaista. Nenä on suipontunut, suu vetäytynyt sisäänpäin ja muuttunut mustaksi. Sääriin on tullut mustelman kaltaisia läikkiä. Hengitys on raskasta. Rintakehä kohoaa pallean avustuksella, kun isä yrittää saada ilmaa keuhkoihinsa. Olen niin väsynyt, että päätän lähteä Helsinkiin. Yövyn puolimatkassa Tampereella. Samana yönä isäni kuolee keuhkokuumeeseen.
I
sän roolin muutos etäisestä auktoriteettiisästä kaikkeen mahdolliseen osallistuvaksi leikki-isäksi on ollut valtava ja nopea. Vielä 1970-luvulla isejä valistettiin telkkarissa "näin leikit lapsesi kanssa" -tyyppisillä tietoiskuilla. Hyvin harvat suostuivat vaihtamaan vaippoja. Tänä päivänä tästä paskaduunista kieltäytyvä on harvinainen junttiyksilö. Harrikkajätkiäkin näkee työntelemässä jengiliivit päällä lastenrattaita.
S
A
amulla äiti soittaa ja kertoo. Hyppään junaan ja itken hiljaa koko junamatkan. En itke niinkään isän menetystä kuin menetettyä mahdollisuutta. Hiljaisuutta. *
Juttua varten on haastateltu sukulaisia ja käytetty lähteenä Irja Wendischin kirjaa Me sotilaiden lapset (Ajatus Kirjat 2009).
A
ika monta kertaa olen saanut vastata kysymykseen, miltä tuntuu ja mikä muuttuu, kun tulee isäksi. Alle kolmekymppinen isä ainakin akateemisesti kouluttautuvien parissa kun on yhtä ihmeteltävä ilmestys kuin raitis pikkujouluristeilyllä. Noh, kiitos hyvältä tuntuu ja kaikki muuttuu. Vähän toki väsyttää, mutta mahtavaa on ollut. Se on vakiovastaus, jonka kysyjäkin odottaa kuulevansa.
itä ennen isän tehtävä on yrittää pitää lapsensa hengissä. Vasta lastenklinikan päivystyspoliklinikan kylmällä potilasvuoteella poika itkahti väsyneesti. Mikä ihana elonmerkki! Siltä se tuntui, vaikka ei poika todellisuudessa ollut hengenvaarassa. Se oli onneksi vain kuumekouristus eikä mitään muuta. Poika voi nyt hyvin. Kuumekouristukset ovat perinnöllisiä. Minullakin oli niitä kun olin pieni. Isälläni oli tapana heittää minut lumihankeen minua vilvoittaakseen. Lapseni joutui tahtomattaan kärsimään isänsä geeneistä. Se ei ollut ensimmäinen eikä varmasti viimeinen kerta. *
M AT T I M A R K K O L A
Ylioppilaslehti 14/09
17
UUDET
ISÄT
"Haluan kasvattaa hänestä hyvän kansalaisen, joka ottaa muut ihmiset huomioon. Haluan hänen elävän terveellisesti luontoa vaalien. Maalaisjärkeä on hyvä käyttää. "
Ted Roberts, 35, ja hänen toinen lapsensa, tyttövauva
18 KULTTUURI
Ylioppilaslehti 14/09
kalenteri
Tapahtumatiedot voi lähettää osoitteeseen menot@ylioppilaslehti.fi.
MATTI AHLSTRÖM
Tukikohdan ankkuri
Jere Nurminen on tanssija kun ei toimita urheilu-uutisia.
TEEMU GRANSTRÖM
Mieskuoro Järjestysmiehet säestää vaalivalvojaisia.
O
La 31.10.
SYNTI KIINNOSTAA. Kulttuuriyhdistys Chorus järjestää jälleen poikkitaiteellisen lavataidespektaakkelin, jonka yllä leijuu viskin ja halvan parfyymin löyhkä. Deadman Circuksen esiintyjinä nähdään mm. notkea akrobaatti Henna Kaikula, puhallinorkesteri The Bad Ass Brass Band sekä synkät pellet Kerstin von Tjäreborg ja Diana A. La Pesu. KokoTeatteri, Unioninkatu 45, klo 1923. Liput 8 . SYÖ SEITANIA. Echo is your love, Abduktio ja muuta indiepunkia on luvassa Animalian opiskelijaryhmän ja LuontoLiiton susiryhmän järjestämissä Pure Seitan vol. 2 -bileissä. Club Liberté, Kolmas linja 34, klo 21. Liput 6 .
sesta on kulunut tänä vuonna 50 vuotta. Juhlan kunniaksi yliopistolla järjestetään seminaari, jossa keskustellaan lehden merkityksestä suomalaisena yhteiskuntatieteellisenä foorumina. Yliopistomuseo Arppeanumin juhlasali, Snellmaninkatu 3, klo 1618.
GHETTOMEININKI. Future Shorts Helsingin Ghettopäivillä nähdään lyhytelokuvia urbaanista ympäristöstä. Illan livebändinä häärää Kings of Nippon. Klubi toimii samalla Kettupäivät-lyhytelokuvafestivaalin perjantaiklubina. Cafe Mascot, Neljäs linja 2, klo 20 alkaen. Liput 2 . PUNAINEN NENÄ. HYYn ja Ylen Hyvän yhteinen Nenäpäivän komediailta esittää stand up -komiikkaa, improvisaatiota, lavasketsejä ja stage-komedian eri muotoja ravintola Pohjanhovissa, Hietaniemenkatu 14 b, klo 22. Liput 10 .
pettaja Inkeri Oksasella oli silmää. Hän vihjasi kolmasluokkalaisen Jere Nurmisen vanhemmille, että poika kannattaisi viedä tanssitunnille. Nurmiset eivät olleet kulttuurisuuntautunut perhe. Vanhemmat omistivat Värisilmä-liikkeen Nastolassa. Jere ja isoveli pelasivat lätkää. Jere oli kuitenkin reipas ja ennakkoluuloton. Kokeilutunti Nastolan ainoassa balettikoulussa ei sytyttänyt, mutta kun äiti ehdotti parin kuukauden päästä toista balettikoulua, Jere oli valmis yrittämään uudelleen. Lukuvuoden ajan hän matkusti joka torstai bussilla Lahteen balettiin. "Meillä oli tankoina sellaiset oranssit muovituolit, joita on varmaan kaikissa jumppasaleissa", Nurminen muistelee.
KESÄPUUHAKSI OPETTAJA ehdotti poikien tanssikurssia Kuopiossa. Siellä opetti Ilkka Lampi Kansallisoopperan balettikoulusta. Lampi esitti kysymyksen: Kiinnostaisiko paikka oopperan balettikoulussa syksyllä? "Mä olin, että joo varmaan. Mikä se on? Soitin äidille, ja äiti oli ihan mehuissaan." Nurminen ei ollut aivan varma, miten baletti liittyy oopperaan. "Ajattelin, että oopperassa on joku verho näyttämön takaosassa ja siellä pitää jotenkin liikkua varjokuvissa. Mietin, onkohan se nyt ihan kiva juttu olla siellä varjokuvana." Äiti ja Jere muuttivat Helsinkiin. Viikonloput he viettivät Nastolassa. 18-vuotiaana Nurminen
lätkämatseissa, vaikka olinkin tanssija", Nurminen perustelee. Kun vaimo sai töitä Suomesta, Nurminen aloitti urheilujournalismin opiskelun Vierumäen urheiluopistolla. Opinnot hän rahoitti freelancetanssijana. "En halunnut takaisin oopperaan. Tuntui, että se olisi vienyt ammatillisesti taaksepäin."
NURMINEN ON tuttu näky
palkattiin Kansallisoopperaan ja neljän vuoden päästä Lyonin oopperaan.
LYONISSA NURMINEN alkoi kirjoitella pöytälaatikkoon ei ranskalaisesta kulttuurista, vaan paikallisista futispeleistä. "En ole koskaan elänyt taidepiirikuplassa. Musta oli kiva pelata Playstationia ja käydä
KUKA?
JERE NURMINEN, 31 > Toimittaa Ylen urheiluuutisia ja tanssii freelancerina. > Yöpöydällä John Simonin Koneen ruhtinas Pekka Herlinin elämä. > Vuonna 2019: "Olen edelleen työssä, jossa koen saavani sisältöä elämääni."
Ti 3.11.
TÄHDET TÄHDET. Tiesittekö, että Helsingin yliopiston observatorio täyttää 175 vuotta. Emme mekään, mutta juhlavuoden kunniaksi tähtitieteen laitos järjestää avoimet ovet observatorioon. Opastetut 30 minuutin kierrokset alkavat vartin välein. Kopernikuksentie 1, klo 1219.
Ylen urheilu-uutisten ankkurina. Nykytanssija hänestä sukeutuu vapaapäivinä ja palkattomilla lomilla. Kahden työn yhdistäminen on kahden pienen lapsen isälle joskus hankalaa. "Klassinen baletti vaatii armotta jokapäiväistä treeniä. Nykytanssi on vähän anteeksiantavampaa. Sekin auttaa, että freelancerina voin tehdä vain juttuja, joita haluan ja jotka sopivat kropalleni." On ammateilla yhteistäkin. "Suora lähetys on vähän kuin näytös. Mitä tahansa tapahtuu, homma pitää viedä läpi." Silti Nurminen haluaa pitää työroolit erillään. Hän on toisinaan joutunut puuttumaan ilmoituksiin, joissa yleisöä on houkuteltu lauseella "Lavalla näemme urheilutoimittaja Jere Nurmisen". "Enhän mä juonna Urheiluruutuakaan silleen, että hei, mä olen muuten tanssija."
NINNI LEHTNIEMI
> Jouka Valkaman sooloteos Tukikohta tanssija Jere Nurmiselle esitetään 5. marraskuuta klo 19 Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa.
Ke 11.11.
Ke 4.11.
JÄNNITÄ VAALEJA. Ylioppilaskunnan edustajistovaalien tulos selviää vaalivalvojaisissa Vanhalla ylioppilastalolla klo 18 alkaen. Valvojaisissa esiintyy mieskuoro Järjestysmiehet. Vapaa pääsy. SANO KYLLÄ MIEHILLE. Viisipäiväinen yhteiskunnallisen elokuvan ja taiteen festivaali Lens Politica käynnistyy tuoreella The Yes Men Fix the World -elokuvalla. Avajaisnäytöksessä Kiasma-teatterissa vierailee myös Mike Bonanno, toinen Yes Men -ryhmän johtokaksikosta, klo 19. Liput 8 .
Viisuspekulointi käy kuumana
YLE JULKISTI lokakuun puolivälissä Euroviisujen Suomen karsinnan avoimen kilpailun voittajat. Kansa äänesti jatkoon Bääbsin, Linn Nygårdin ja Sister Twisterin. Jatkoon pääsijät pystyi päättelemään etukäteen Viisukuppilanettisivustolta. Viisufanien ennakkoäänestyksessä kukaan voittajista ei ollut suosikki. Neljä prosenttia toivoi suomenruotsalaistyttöjen pop-yhtyeen Sister
Pe 6.11.
POLITIIKAN JUHLAVUOSI. Politiikka-lehden perustami-
Twisterin läpimenoa. Se oli paras kannatus kolmikosta. Jatkoon edenneet kohtaavat seuraavaksi Ylen ja levy-yhtiöiden yhdessä päättämät 12 kutsuartistia. Heidän kappaleitaan ei vielä ole voinut kuulla missään. Viisukuppilaisten ennakkosuosikki kutsuartisteista on Osmo Ikonen. Hän siis tuskin voittaa. Viisufanien keskuudessa vähiten suosittuja ovat Boys of
the Band, Nina Lassander, Antti Kleemola ja Heli Kajo, eli neverheard-nimet. Joku heistä on luultavasti musta hevonen. Jasmine 1996, Nina Åström 2000, Geir Rönning 2005 never forget! Onneksi kisat ovat Norjassa, missä luulisi olevan tietoteknistä osaamista ääkkösten suhteen. Ettei Suomea edusta Baeaebs tai Elaekelaeiset.
M AT T I M A R K K O L A
BLAAH
JÄLLEENLÖYDETTY AIKA ei tunnu
loppuvan koskaan. Q-teatterin kunnianhimoinen yritys tuoda Marcel Proust näyttämölle kaatuu sekavuuteensa ja hajanaisuuteensa.
Mainitaanko varmasti kaikki? Simo Rantalainen namedroppailee jokaisen kymmenen vuoden tv-uralla tapaamansa. Anekdoottikokoelman
HYVÄT, PAHAT JA MUNAT sivuilla olet
joko hyvä, paha tai mulkku.
Kiasma luottaa miestaiteilijoihin. Vuorossa on ARS FENNICA 2009, joka päihittää vuoden aiemmat miesnäyttelyt synkkyydessään. Ranteet auki -taide kai sopii kaamokseen.
Tyylitajuisemmalla tuunaamisella Aksusta saisi oikean suosikkiartistin jonnekin Karkkiautomaatin naivistisen popin ja Riston härörockin välimaastoon. Kakkoslevy
APINAT KUULUU ELÄINTARHAAN
jää pelkäksi pitkitetyksi vitsiksi.
Ylioppilaslehti 14/09
KULTTUURI 19
A
luksi se oli vain yksi kotitietokoneella poltettu kokoelma täynnä eri artistien musiikkia. Ajatuksena oli, että jo vuosituhannen vaihteesta Glass Candy- ja Chromatics -yhtyeissä levyttänyt Johnny Jewell ja hänen levyyhtiökumppaninsa, 1990-luvun alussa noise- ja punk-levyyhtiö Troublemania pyörittänyt Mike Simonetti, esittelisivät levyn avulla, millaisen musiikin parissa he ovat viime aikoina puuhastelleet. Painos kipusi noin kolmeensataan kappaleeseen kunnes räjäytti lopulta koko potin. Vuonna 2007 julkaistusta After Dark -kokoelmasta tuli herrojen uuden Italians do it better -levymerkin läpimurto. Amerikkalainen musiikkilehdistö hehkutti uuden musiikkityylin syntyneen ja lätkäisi genrelle leiman nu-disco.
"SE YLLÄTTI. Olimme tehneet
pinsä pelissä myös Italians-tallin uusimmassa tulokkaassa Desiressa, joka kuulostaa ihan, noh, melankoliselta italodiskolta. Jewelin muiden bändien tavoin myös Desiren keulakuva on näyttävän näköinen nainen. Pahat kielet sanovatkin, että Jewell pe-
musiikkia jo pitkään ilman, että kukaan olisi kiinnostunut siitä. Yhtäkkiä se kiinnostikin kaikkia", Johnny Jewell kertaa parin vuoden takaisia tapahtumia puhelimitse uudesta kotikaupungistaan Montrealista. "Levyn musiikki oli kuitenkin liian indietä ja hidasta ollakseen kunnollista tanssimusiikkia ja liian elektronista ollakseen indietä. Kun ensimmäisen kerran käytin musiikissani soittokelloja, jousi- ja torvisoittimia, muistan ajatelleeni, että nyt taidan mennä liian pitkälle." Toisin kävi. Vanhoista aineksista tuli diskomusiikin uuden tulemisen menestysresepti. Nyt kaikki haluavat kuulostaa samalta.
LEVYMERKKIÄ SAA syyttää myös toisesta asiasta. Kiitos saapasmaahan viittaavan tuotenimensä, korniuden rajoille koristelun soundimaailmansa ja tasaisesti puksuttavan rytminsä, sana italo on tehnyt näyttävän paluun indiemusiikkiin erikoistuneiden blogien ja nettilehtien sanavarastoon. Italon paluu ei toki haittaa. Suomessa italodisko löysi tiensä jo vuosia sitten vinyylejä keräävien deejiiden levylaukkuihin. Ongelma on, että tätä nykyä Yhdysvalloissa italona kuvaillaan
ITALO ON TEHNYT NÄYTTÄVÄN PALUUN BLOGIEN JA NETTILEHTIEN SANAVARASTOON.
rustaa uuden bändin aina uuden tyttöystävän myötä. Tässä tapauksessa se pitää lähes paikkansa. Jewelilla oli jo projektibändi nimeltä Desire. Siihen laulajaa etsiessään hän tapasi montrealilaisen Megan Louisen. Laulajasta tuli tyttöystävä ja syy, miksi Portlandiin asettunut teksasilainen muutti Montrealiin.
"MONTREAL ON mahtava kaupunki. En tunne täältä ketään, ja kaikki puhuvat ranskaa. Se on mahtavaa työnteon kannalta. Nyt vain teen 12 tunnin mittaisia työpäiviä", Jewell selittää. Kahden miehen levyfirmassa hänen kontollaan ovat tuottaminen, visuaalinen ilme ja lehdistöasiat. New Jerseyssä asuva Mike Simonetti hoitaa jakelun ja myynnin. Partnerit päättävät yhdessä kaikesta labeliinsa liittyvästä. Yksi seuraavista satsauksista on helmikuussa ilmestyvä, kaksikymmentä ennen kuulematonta kappaletta sisältävä Italians do it better -kokoelma. On jo päätetty, että siitä otetaan suurempi kuin 300 kappaleen painos.
M AT T I M A R K K O L A
> Glass Candy ja Desire torstaina 12. marraskuuta Misf*ts-klubilla Redrumissa, Vuorikatu 2, Helsingissä. Liput 14 euroa.
Uuden lähettiläät
joka toisen elektronisen bändin tuotantoa. Sana on tarttunut ihmisten puhekieleen. "Sitä käyttävät ihmiset ovat usein niin nuoria, että eivät edes ymmärrä, mitä termillä tarkoitetaan. Jenkeissä italo tarkoittaa nyt sitä, että musiikissa on syntetisaattoreita ja rumpukoneet", Jewell sanoo. "Pidän itsestään selvänä, ettei musiikkimme ole aitoa italoa, joka on sekvensoidumpaa ja tarkempaa, kun taas minun musiikkini on lerpumpaa ja siinä kuulee vanhan funkin vaikutuksen."
BLONDIE, KRAFTWERK, Depeche
diskon
Mode. Niitä nyt 33-vuotias Jewell kuunteli nuorena kotikonnuillaan Teksasissa. Suuria vaikuttajia olivat myös Teksasin meksikolaisten keskuudessa suosittu freestyle eli latinalainen hiphop sekä John Carpenterin elokuvamusiikit. Vaikutteet kuuluvat miehen pääyhtyeessä, uuden aallon elektronicaa soittavassa Glass Candyssa, joka parhaillaan viimeistelee jatkoa vuonna 2007 ilmestyneelle B/E/A/T/B/O/X-läpimurtolevylle. Tuottaja-biisintekijällä on näpRanskalaisen Le Monde diplomatiquen suomeksi toimitettu
Amerikkalaislevymerkki toi vahingossa italodiskon muotiin.
JEAH
Suomenruotsalainen Emma Juslin lataa romaaniinsa YKSIN YHDESSÄ niin paljon nuorten ahdistusta ja kielellistä ilottelua, että vähempikin riittäisi. Siitä huolimatta hieno romaani. Juslinista tulee vielä tähti!
MAAILMANPOLITIIKAN ATLAS hahmottaa
globaalia politiikkaa kartoin. Kirja auttaa huomaamaan, että tavallinenkin kartta on aina tulkinta maailmasta.
Kansalliset ja poliittiset rajat ovat inspiroineet taiteilijoita viime vuosina. Taidehallin BORDERS AND BEYOND RAJATAPAUKSIA ei onneksi sorru tematiikan pahimpiin kliseisiin. Riemastuttavin työ on serbialaisen Breda Bebanin.
Fyysikot eristivät ydinperheen. 500 vuotta suomalaista sisäsiittoisuutta. Uutta tietoa Karjala-lippiksen kehityksestä. Arctic Sean salainen lasti. RAKAS VUOSIKIRJA kertoo kaiken olennaisen. Kommentaattoreina Martti Luther ja El Tornator Terrible.
20 KULTTUURI
Ylioppilaslehti 14/09
KIRJALLA ON ASIAA
Palstalla esitellään kirjoja, jotka lisäävät tuskaa.
KOLUMNI
Pyrkyryyden pelko
Luokkaretki on yhä tabu.
LAITINEN
ulkopuolisuudesta aina kolmannessa polvessa. Toimittaja Minna Lindgren tulee sen sijaan antaneeksi huomaamattaan esimerkin sosiaalisesta distinktiosta. Hän paheksuu, kuinka kadonnut sivistyneistö on korvattu julkkiksilla, ja kuinka nykyään "kaikki haluavat lapsistaan NHL-tähtiä, h jotka pääsevät naimisiin missin j kanssa". Itse Lindgren kertoo, kuinka hän ei topeliaanisille arvoilleen perustuvassa lapsuudenkodissaan oppinut arvostamaan julkisuutta eikä rahaa. Nousukkaiden näpäyttäminen taitaa yhä olla keskiluokan rakkaimpia iloja.
KIRJAN PIENI ongelma on, että sen kirjoittajat voivat tarkastella tietään kirjailijan tai tutkijan turvallisesta statuksesta. Taiteilijat ovat suojassa pyrkyrileimalta, siksi heidän on muita helpompi kirjoittaa luokkaretkestään aidosti. "Ilman teatterikoululaisstatusta olisimme ehkä hävenneet maatiaisuuttamme. Teatterikorkeakoululaiset olivat kuitenkin omaa luokkaansa. Luokkaa, joka oli jopa kaikkien muiden luokkien yläpuolella", kuvaa kirjailija Kreetta Onkeli. Luokkia suurempi tabu on pyrkimys ponnistaa tietoisesti ylöspäin. Sen tuomista tunteista olisi mieluusti lukenut enemmän.
V E E R A LU O M A - A H O
V
iime vuosina Suomeenkin on rantautunut Ruotsista sana klassresa, luokkaretki. Sillä tarkoitetaan yksilön siirtymistä yhteiskuntaluokasta toiseen. Suomessa luokista ei ole ollut tapana keskustella. Kirjassa Me muut tutkija J.P. Roos arvelee syyksi sen, että luokkaretken ovat suomalaisessa yhteiskunnassa vain hetki sitten kokeneet "kaikki". Eivät luokat silti ole minnekään kadonneet.
Kulttuuria, herrat ministerit
ON UNOHTUMATTOMIA uutisia, ja on muistista huuhtoutuneita uutisia. En koskaan unohda Berliinin muurin murtumista, en prinsessa Dianan kuolemaa enkä sitä, kun ulkoministeri Alexander Stubb osti ankkataulun. Taulu ehtaa taidemaalari Kaj Stenvallia on koristanut Stubbin työhuonetta alkuvuodesta. Hankintaa vauhditti oivallus, että taide on yksi Suomi-kuvan kirkastaja. Niin totta. Taiteilijan valinta ei sen sijaan osunut ihan nappiin, jos ulkoministeri tavoitteli rohkeutta, tuoreutta ja syvyyttä. Stubbin käsitys kulttuurista näkyy samoin hänen kokoamassaan brändivaltuuskunnassa. Elinkeinoelämältä haiskahtavassa 22-päisessä "AINAKIN PAAVO ryhmässä taiteilijoita edustaa VÄYRYNEN Osmo Rauhala ja kirjailijoita EROTTI, KUKA Lasse Lehtinen. EI MUUALLAKAAN ministerin-
Silja Hiidenheimo, Fredrik Lång, Tapani Ritamäki ja Anna Rotkirch (toim.): Me muut. Kirjoituksia yhteiskuntaluokasta. Teos 2009.
RANSKALAISEN sosiologin Pierre Bourdieun tunnetun makuteorian mukaan yksilöt pyrkivät erottumaan tyylivalintojensa avulla alemmista luokista: alempi keskiluokka työväenluokasta, ylempi keskiluokka alemmasta ja yläluokka keskiluokasta. Me muut on kiinnostava katsaus siihen, miten "sosiaalinen distinktio" eli hienovaraiset erottelut toimivat pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Kirjoittajiksi on saatu näyttävä kaarti kirjailijoita, toimittajia, tutkijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia: sellaisia kuin Monika Fagerholm, Niklas Herlin, Arne Nevanlinna, Sauli Niinistö, Sofi Oksanen ja Kjell Westö. Lahjakkaiden kirjoittajien omakohtaisia havaintoja on kiehtovaa lukea. Useimmat kirjoittajat palaavat teksteissään sukunsa tari-
naan. Kirjailija ja tutkija Kaarina Hazard kirjoittaa, kuinka jo lapset huomaavat pieniä luokkavihjeitä: toisen puheenparren, rumat jutut, kulmikkaan käytöksen. Sosiaalisesti herkät lapset aistivat erot jopa näennäisen tasa-arvoisessa peruskoulussa. Vasta aikuisena he osaavat antaa havainnoilleen nimet.
YKSI REHELLISIMPIÄ tekstejä on
syntymärikkaan Niklas Herlinin. Meille tavallisille pulliaisille Kone-imperiumi edustaa vanhaa rahaa puhtaimmillaan. Herlinin itsensä mielestä rikastakin suomenkielistä on ollut Suomessa tapana pitää hivenen nousukkaana. Eikä kyse ole vain kliseestä: Herlinistä useat suomenkieliset rikkaat sortuvat aikamoiseen öykkäröintiin. Niin myös Herlinin oma isä Pekka Herlin, jota riivasivat identiteettikriisi ja näyttämisen pakko. Suomalaisessa yläluokassakin on siis kärsitty luokkaretken
ENNEN
NYT
aitiossa päästä kulttuuritietämyksellä leveilemään. Se muistui mieleen viime viikolla, kun Yle näytti tv-elokuvan Pääministeri. Elokuva kertoo kevään 2003 vaalitaistosta, jonka käänteet johtivat keskustalaisen pääministerin Anneli Jäätteenmäen eroon. Elokuvaa seuranneena päivänä elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ilmaisi tv-uutisissa huolensa, sotkevatko ihmiset nyt todellisuuden ja fiktion. Katsojia aliarvioiva kulmien kurtistus siitä huolimatta, että elokuva antoi oman puolueen Jäätteenmäelle synninpäästön (mutta ei esittänyt Pekkarista järin mairittelevassa valossa). Pääministeri Matti Vanhaselta elokuva oli jäänyt kokonaan väliin. Se ei houkutellut katsomaan, vaikka siinä poliitikko kuvattiin valinnoissaan horjuvana ja päätöksistään ahdistuvana siinä missä me muutkin (ja Vanhanen sympaattisena sovittelijana). Vanhanen puhalsi eduskunnan käytävää televisiokameroiden ohi mutta ehti huikata, että kommentoi sitten, kun on "katsonut näytelmän". Näytelmän? Piristys keskustalaisittain on ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen. Aikoinaan hän väitti lukeneensa pinon Dostojevskin teoksia viikonlopussa. Mitä väliä, lukiko hän ne todella. Ainakin hän erotti, kuka on uskottava kirjailija.
EDUSKUNTAVAALIT OVAT puolentoista vuoden kuluttua.
ON USKOTTAVA KIRJAILIJA."
Jäämies
Sopivasti isänpäiväksi ilmestynyt, mahdollisimman totuudenmukaiseen kuvaan pyrkivä formulahenkilökuva Kimi Räikkösestä. Kirjan tekoon päähenkilö ei ole osallistunut. Kirjoittaja on aiemmin Antero Mertarannasta, Pekka Pohjolasta ja Tauno Palosta teokset tehnyt toimittaja. Kustantajana Ajatus Kirjat, 2008.
Keke Rosbergin elämä ja ajot
Sopivasti isänpäiväksi ilmestynyt, mahdollisimman totuudenmukaiseen kuvaan pyrkivä formulahenkilökuva Keke Rosbergista. Kirjan tekoon päähenkilö ei ole osallistunut. Kirjoittaa ja on aiemmin Olavi Virrasta, Juha Kankkusesta ja Tommi Mäkisestä teokset tehnyt toimittaja. Kustantajana Ajatus Kirjat, 2009.
Uudelta kulttuuriministeriltä on ollut tapana kysyä, mitä hän tietää salkkunsa sisällöstä käytännössä. Jos seuraavan kulttuuriministerin lempielokuva on Olli Saarelan Rukajärven tie tai hän kertoo lukevansa parhaillaan Paolo Coelhon Alkemistia, juoksen kirkuen railoon. Joka rivipoliitikon ei tarvitse siteerata Dostojevskia, mutta ajatus on tämä: Merkkiteokset kirjallisuudessa ja kuvataiteessa, teattereissa ja konserttisaleissa, missä vain kuiskivat tarinaa epätäydellisestä ihmisestä epätäydellisessä maailmassa. Niiden opetuksista voisi olla poliitikoille hyötyä.
JOH A N NA L A I T I N E N
Kirjoittaja on kustannustoimittaja.
22 PROFIILI
Ylioppilaslehti 14/09
Päätoimittaja Riitta Lindegrenin äiti opetti, ettei ole mitään, mihin nainen ei pysty.
LINDEGREN EI SANO PÄÄSSEENSÄ, JOUTUNEENSA TAI AJAUTUNEENSA MIHINKÄÄN. HÄN JOKO MENI TAI HÄNET PYYDETTIIN.
Ylioppilaslehti 14/09
PROFIILI 23
TEKSTI NINNI LEHTNIEMI K U VA T E E M U G R A N S T R Ö M
Arjen yläpuolella
Jopa todellisuus joutuu taipumaan Glorian päätoimittajan Riitta Lindegrenin tahtoon. 1990-luvulla hän kielsi lehdessään laman.
H
e eivät hyväksy keskinkertaisuutta itseltään eivätkä muilta. He esiintyvät aina äärimmäisen huoliteltuina, pöyheäksi föönatut, toffeenväriset hiukset tarkoin paikoilleen aseteltuina. Kumpikin viihtyy salamavalojen räiskeessä ja väläyttää punaisella matolla hymyn yhtä punaisilla huulillaan, mutta vain jos sattuu haluamaan niin. He eivät tyydy päätoimittajina edustusrooliin, vaan pitävät lehtensä tiukasti oikealla linjalla omallaan. Hehän ovat kuin kaksi marjaa: Anna Wintour on luotsannut Amerikan Vogueta vuodesta 1988, Riitta Lindegren loi Glorian vuotta aiemmin. Sekä Voguen että Glorian toimitusten kerrotaan ajautuvan kaaokseen, jos päätoimittaja ei ole paikalla. Kukaan ei ole aivan varma, miten toimia, jottei joutuisi tekemään kaikkea uudestaan pomon palattua. Heillä on valta nostaa ja laskea muotisuunnittelijoita. Wintour istuu nuoria suunnittelijoita tukevassa säätiössä, Lindegren Kultaisen vaatepuun raadissa. He ovat syntyneet 1940-luvulla ja asuneet 1960-luvulla Lontoossa. Lindegren opiskeli siellä englantia vuoden 1965 ja millaisen vuoden! Beatlemania ja muut villitykset valtasivat kaupungin. Kun Lindegren palasi jouluksi kotiin, äiti oli lentokentällä vastassa ja kauhistui. Tyttären hame peitti juuri ja juuri takamuksen. "Onko sulla jäänyt alaosa laittamatta?" äiti tiedusteli. On toki eroavaisuuksiakin: Wintour oli isän tyttö. Isä päätti tyttären puolesta, että tästä tulee Voguen päätoimittaja. Lindegrenin isä kuoli tämän ollessa puolitoistavuotias. Juristiäiti kasvatti yksin kaksi lastaan. Hän näytti esimerkillään, ettei ole mitään, mitä ihminen ei voi tehdä vain siksi, että sattuu olemaan nainen. Wintourin avarasta kulmakonttorista näkyy pilvenpiirtäjiä. Lindegren istuu avokonttorissa alaistensa keskuudessa, jotta tietäisi paremmin, mitä toimituksessa tapahtuu. Hän Suomen Sanoma Magazinesin ainut päätoimittaja, joka kieltäytyy omasta huoneesta. Konttorin kulmapöydästä avautuu munkkivuorelainen lähiömaisema.
LINDEGREN TULI tehtäväänsä dramaattisesti. Hänen miehensä kuoli auto-onnettomuudessa samaan aikaan kuin hänet pyydettiin päätoimittajaksi uuteen lehteen. "Olin juuri ajatellut jäädä vapaaksi taiteilijaksi. Jos mieheni eläisi, en varmasti olisi ottanut näin isoa tehtävää. Se oli eräällä tavalla kohtalon tahto. Ilman tätä henkilökohtaista tragediaa ei olisi syntynyt Gloriaa." Lindegren koki työskentelevänsä kahdessa vuorossa ympäri vuorokauden. Päivänvalotyönä oli uuden lehden tekeminen, yötyönä kuolleen miehen sureminen. Sitä Lindegren ei tuonut esiin työpaikalla. "Jotkut sanovat, että työ on paras lääke suruun. En missään tapauksessa allekirjoita sitä. Tämä työ ei millään lailla helpotta-
nut, vaan ennemminkin vaikeutti ja pitkitti sitä kokemusta." Surun unohtaminen työpäivien ajaksi on rankka vaatimus itseä kohtaan. Sama pätee muuhun maailmaan. Lindegrenillä on maine kovana ja vaativana pomona. "Hyväksyn sen, että jokainen tekee virheitä. Silti toivon, että ihmiset aivan oikeasti yrittävät tehdä parhaansa. Puolivillaisesti tekeminen ärsyttää minua." Vogueen ei mene yhtään kuvaa ennen kuin Wintour on tarkistanut ne. Lindegren on tarkempi teksteistä. Hän lukee ne jo ennen kuin ne menevät taittoon. "Minulla on hyvin selvillä, mitä lehteen tulee. Olen aika tarkka siitä, ettei lehteen tule mitään sellaista, joka on mielestäni lehden linjan vastaista." Jopa 1990-luvun lama hävisi Lindegrenin kontrollille. Gloria oli vasta kolmevuotias,
PUOLIVILLAISESTI TEKEMINEN ÄRSYTTÄÄ MINUA."
kun Suomen talous romahti. Lindegren ilmoitti toimituspalaverissä, että Gloriassa ei saa mainita sanaa lama, Gloria jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Jos kielletty sana ilmaantui sivuille muualle kuin haastateltujen sitaatteihin, päätoimittajan punakynä heilahti. Ankeuden sijasta Gloria tarjosi todellisuuspakoa. Se esitteli "huippunaisten viimeisen villityksen" personal trainerin, Angelika Kallion muotikuvissa, golfkartanoelämää ja kauneusleikkausloman Naantalin kylpylässä. Gloria ennusti rokkijoogasta eli astanga vinyasasta 1990-luvun aerobicia ja markkinoi lukijamatkaa Balille. Joulunviettovaihtoehtona esiteltiin asuntovaunujoulu. Joulupöydässä oli viinirypälehyytelöä ja lohipateeta. L-sana debytoi Gloriassa vasta kun pääministeri Paavo Lipponen piti puheen, jossa ilmoitti laman jääneen taakse. "Kirjoitin pääkirjoituksessa, että nyt se on ohi. Yksi Glorian menestyksen salaisuuksia on, ettemme painuneet kasaan ja ripotelleet tuhkaa päällemme. Jos olisimme luopuneet ideologiastamme, en usko että Gloriaa olisikaan."
NUORI NAINEN hymyilee ujosti. Hän istuu kahvilannurkassa valkoinen hilkka päässä ja lappuessu edessä. Toinen, lyhythiuksinen nainen istuu selin kameraan ja tiukkaa: "Oletko sinä ottanut kantaa tai muodostanut mielipidettä sellaisista asioista kuin Vietnamin sota tai Intian nälkäänäkevät?" "En ollenkaan." "Ei ole tullut mieleesi lähteä protestimarsseille?" "Ei ollenkaan." Laajakulma-ohjelmassa vuodelta 1969 baariapulainen Aila Virtasta haastatteli
toimittaja Riitta Lindegren. "Ne olivat aika liikuttavia juttuja", hän kommentoi nyt. Elettiin aikaa, jolloin nuoret halusivat muuttaa maailman, eikä Lindegren ollut poikkeus. Keskiluokkaisessa töölöläiskodissa tiedostamista ei aina ymmärretty. "Minun oli hirveän vaikea ymmärtää, miksi aina puhutaan sodasta. Nyt ymmärrän sen oikein hyvin. Eihän sen päättymisestä ollut kuin 15 vuotta." Lindegrenistä ei koskaan tullut taistolaista. Kun yhteiskunnallisesta tiedostamisesta siirryttiin puoluepolitiikkaan, hän jättäytyi syrjään. "En ole sellainen ihminen, jolle sopisivat valmiit doktriinit." Lindegren, 66, ei koe juurikaan muuttuneensa Laajakulman ajoista. "Ajattelen ehdottomasti edelleen, että maailma on muutettavissa ja itse voin olla siinä mukana. Se, etten toimi sellaisessa mediassa, on enemmänkin sattumaa. Voisin hyvin kuvitella, että radikalisoidun uudelleen vanhemmalla iällä." Radikaalin toiminnan aiheina voisivat olla ilmastonmuutos ja köyhyys. "Olen käynyt muutaman kerran Afrikassa. Se kyllä panee arvot uuteen järjestykseen, kun näkee, että on olemassa ihmisiä, joilla ei ole mitään. Samaan aikaan me täällä mietimme, mihin helvettiin laittaisi kaikki nämä vanhat romut."
AFRIKAN KÖYHIEN asia ei tietenkään sovi Glorian brändiin. Lindegrenin ideologia näkyy Gloriassa muilla tavoin. Vaikkei heti tulisi ajatelleeksi, Gloria on oikeastaan melkein feministinen lehti. Lindegrenin luomus on Gloria-nainen. Lehteä tehdään Gloria-naisille ja lehdessä esiintyvät Gloria-naiset.
KVG
Hyvästi kertakäyttökulttuuri!
KULUTUKSEN KUNINGATAR, otsikoi Voima. Riitta Lindegrenin nimi löytyy myös Älä osta mitään -päivän tapahtuman panelististien joukosta. Lindegren ja Gloria ovat googlauksen perusteella monelle kerskakulutuksen ja materialismin symboleja. Käsitys on Lindegrenistä väärä. "Ideana ei ole kuluttaa hullun lailla, vaan oikein." Lindegren on tuonut Gloriaan kestävän kehityksen ajattelua. Kyse on myös ajan seuraamisesta. "Turha kulutus ei ole enää minkään ideologian mukaan tärkeää. Meillä lähdetään siitä, että laatu on ekologisesti oikein. Kertakäyttökulttuurista on luovuttava." Samalla on tietenkin pysytty Gloria-hengessä. Ympäristönumerossaan Gloria neuvoi välttämään välilaskuja lomamatkoilla ja viemään perintökorut huoltoon.
Gloria-nainen ei voi olla identiteetiltään pelkästään jonkun vaimo, vaan hän luo itse loistonsa ja kunniansa, oman glooriansa. Gloria-nainen on ylpeä naiseudestaan, ja hänelle kaikki on mahdollista. Toisin sanoen hänessä on paljon Lindegrenin äitiä. Tasa-arvon lisäksi Lindegren on laadun ja pukeutumiskulttuurin apostoli. Siinä missä muiden naistenlehtien pääkirjoituksissa lätistään lapsiperheen arjen hassuista sattumuksista tai siitä, että on kiva kun kevät tulee, Glorian päätoimittaja lataa täysillä. Aiheet ovat toisinaan kaukana suomalaisten enemmistön arjesta. Lindegren on puuttunut Suomessa myytävän kashmirin heikkoon laatuun ja vaatinut pukemaan lapset muihin kuin mukaviin urheilujalkineisiin, jotta he oppisivat "monipuolisen kenkäkulttuurin". Lindegrenistä on luonnollista vaatia kaikessa parasta. "Kun ihminen tekee sen, mitä tekee, niin hyvin kuin pystyy, se siirtyy automaattisesti kaikkeen muuhun. Tuotteiden ja tavaroiden on oltava niin hyvää laatua kuin mihin on varaa omissa puitteissa. Elämä on niin lyhyt, ettei yksinkertaisesti ole aikaa huonoille asioille." Linja näkyy jo ensimmäisessä Gloriassa vuodelta 1987. "Olisi korkea aika jo täällä pohjan perukoillakin unohtaa väittämä, että vaatimattomuus kaunistaa. Se on vale", Lindegrenin pääkirjoitus julistaa. Ei ihme, että lehti hämmensi ja suututti. Lindegren ei pidä kynttiläänsä vakan alla. Elämästään puhuessaan hän ei sano päässeensä, joutuneensa tai ajautuneensa mihinkään. Hän joko meni tai hänet pyydettiin. Lindegren esittelee äidin ylpeydellä luomiaan lehtiä: Gloriaa, Gloria Antiikkia, Gloria Kotia, Gloria Ruoka ja Viiniä. Syystäkin. Harva voi sanoa synnyttäneensä kokonaisen menestyvän lehtiperheen. "Kukaan muu ei voi. Tämä on aivan ainutlaatuinen", Lindegren huomauttaa.
LINDEGREN JÄTTÄÄ Glorian vuodenvaihteessa. Hän uskoo pystyvänsä vastustamaan kiusausta tehdä kirstipaakkaset ja jäädä kyttäämään seuraajansa Sami Sykön työtä. Lindegren aikoo toteuttaa unelmat, jotka jäivät odottamaan 23 vuodeksi, kun hänestä tuli yhtä aikaa leski ja Glorian päätoimittaja. Hän on varannut työhuoneiston etelähelsinkiläisen kerrostalon kivijalasta. "Sellaisesta lukaalista olen aina haaveillut. Olen aivan lapsellisen innoissani." Työhuoneella Lindegren kirjoittaa ainakin yhden kirjan, omasta elämästään. Lisäksi hän haluaa kehittyä valokuvaajana eikä tietenkään millään harrastelijatasolla. "Haaveenani on tulla valokuvauksen grande madameksi, joka ottaa vielä 90-vuotiaana aivan käänteen tekeviä kuvia." Munkkivuoren ylle sataa räntää. Toimituksessa on hiljaista. Väki on valmistelemassa joulukuun lehteä, josta tulee viimeinen Lindegrenin päätoimittama Gloria. Pääjutun tekoa varten on vuokrattu asunto Lauttasaaresta. Otsikko on jo selvillä: "Parasta joulua!" *
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
Hallintovaalien ehdokasasettelu on käynnissä
Äänestä edustajistovaaleissa 3.4.11.! Tule vaalivalvojaisiin Vanhalle
Tervetuloa juhlistamaan 141-vuotiasta ylioppilaskuntaamme!
Lisätietoja: HYYn pääsihteeri Katariina Styrman, paasihteeri@hyy.fi, 0400 816 426
Järjestöjen puheenjohtajatapaaminen 18.11.
Hae Kielikeskuksen opiskelijaneuvostoon!
Opintojen edistymistä seurataan taas, selvitysten määräaika 6.11. Juhlatilojen varaukset keväälle 2010
Tarvitsetko asunnon?
HYY kilpailuttaa järjestönsä! Comedy Night 6.11. Pohjanhovissa
Valiokunnat
Sukukansavaliokunta
Hallintoa ja tukipalveluja kehittämään!
KUKA ON ¨ ¨ SOPOIN?
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY Edustajistovaalit 3.4.11.2009 | hyy.fi/vaalit Vaalikone Lyyrassa www.lyyra.fi/edustajistovaalit