>15 kysymystä vaalirahoituksesta s. 30
15
13.11.2009 96. vuosikerta ABINUMERO
HUVIPUISTOTÄTI
H U H H U H,
Taiteilija Meiju Niskalalle kaupunki on seikkailu
T I SS I T
Tutkijat pornoilevat, katso kuvat!
SITTARIBAILUT
Politiikalla ei edarivaaleissa pitkälle pötkitty
Sitkeässä alakulttuurissa seurataan yhä vanhaa vihtahousua
MUSTAA METALLIA?
KUKA PELKÄÄ
2 15/2009
Ylioppilaslehti 15/09
PÄÄKIRJOITUS
MEDIAKOORDINAATIT
HUHUU, KIINNOSTAAKO ketään opintotuki?
TÄRKEÄÄ
Indeksiin!
Nyt jos koska nimittäin sietäisi kiinnostaa. Ministeri Stefan Wallin (r) asetti vuoden alussa ssa a työryhmän, jonka tehtävänä on kehittää opintotukea uke ea päätoimiseen opiskeluun kannustavaksi. Taustalla on alla tavoite pidentää suomalaisten työuria alkupäästä: opistä: kelijat halutaan siis nykyistä nopeammin työelämään. mä ään. Nyt työryhmän uurastus alkaa olla loppusuoralla. Se ralla a. jättää esityksensä ministerille joulukuun alussa. .
LUVASSA ON suuria rakenteellisia uudistuksia.
P E LOT TAVA KUMIPELLE.
Veikkauksen Jokeri vieroittaa lapsiperheet rahapelien paheista.
L É V I - S T R AU SS I N Y L L ÄT Y S K UO L E M A .
Siis häh? Oliko se vielä elossa?
V E ROT I E TO O RG I AT . VA N H A P E RVO NA I N E N T E L K K A R I SSA !
Miitta-täti löysi tien feministien sydämiin. Kateudesta ja uteliaisuudesta ei toki kyse. y ole kyse.
Kerrotaan aluksi alta pois ne opiskelijan kannalta huonalt ta noimmat. Yksi merkittävimmistä työryhmän ideoimista muutokam sista on, että tuesta tulisi kaksiportainen. Se tarkoittaa, että oitt taa, noin kahden vuoden verran tukikuukausia olisi kor korvamerrvamerkitty vain maisteriopintoihin käytettäviksi. Kandin tutkindin n toon ei siis saisi käyttää kaikkia tukikuukausia. Työryhmä on ehdottamassa myös, että opintotuen saaotu uen miseen vaadittavien opintosuoritusten määrää nostettaino ostettaisiin hieman. Tällä hetkellä opiskelijalta vaaditaan 4 suoan 4,8 ritettua opintopistettä tukikuukautta kohden, jatkossa luku kossa olisi tasan viisi. Kurjin ehdotus on, että opintotuen saamiselle vaadittaid di i siin jatkossa vähimmäisopiskelumäärä. Jos vuodessa suorittaisi alle kaksikymmentä opintopistettä, tukea ei saisi lainkaan. Se olisi ikävä uudistus etenkin hankalasta elämäntilanteesta kärsiville opiskelijoille.
MUTTA KESKITYTÄÄN kerrankin niihin mukaviin ehdotuksiin. Niistä toinen on, että opintotukeen palautettaisiin vihdoin huoltajakorotus, joka poistettiin syvimmän laman aikana 1992. Monet hallituspuolueet elämöivät perheystävällisellä politiikalla. Nyt niillä on oivallinen tilaisuus osoittaa puheensa todeksi. Kivat perheellisille, mutta iloisinta on, että työryhmä on ehdottamassa opintotuen sitomista indeksiin! Työryhmän ehdotukset ovat tietenkin vain ehdotuksia, eikä ihan vielä ole aika kaivaa esille halpoja kuohuviinejä. Silti asialle voi uhrata jo nyt huutomerkin. Opintotuen sitominen indeksiin on ollut ikuisuustavoite, jota on jopa opiskelijaliikkeen sisällä tuhahdeltu epärealistiseksi. Viime aikoina tilanne on kääntynyt nurin niskoin. Jatkossa perusteluja voi vaatia niiltä, joiden mielestä erilaisista sosiaalietuuksia saavista ryhmistä juuri opiskelijat olisi syytä jättää indeksiin sitomisen ulkopuolelle. Sen opiskelijat ovat nimittäin oppineet, että tasokorotuksien varaan on turha laskea. Opintorahaa korotettiin vuonna 1992, sen jälkeen korotusta saatiinkin odottaa viime vuoteen saakka. Yhteiskunnalla ei ole enää varaa siihen, että opiskelijat unohdetaan taas seuraavaksi 15 vuodeksi.
P E N SS E L I - S E TÄ S UO M E E N .
Missä viipyy kansanliike vitsien parasta ennen -päiväysten puolesta?
SYMPAATTISTA
VEERA LU O M A - A H O PÄ ÄT O I M I T TA JA
KEKSI KUVALLE KUVATEKSTI
JUKKA TILUS
TOIMITTAJA KOKI
Porttiteoria
LOKAKUUSSA NÄIN Night Visions -elokuvafestivaalilla
1990-luvun alun Norjan black metal -sisäpiiristä kertovan dokumentin nimeltä Until the Light Takes Us. Siinä käytiin läpi monesti kolutut asiat: kuka tappoi kenet ja mistä syystä ja kuka sytytti minkäkin kirkon? Dokkari sai miettimään, miksi en aikoinani kuunnellut black metalia. Norjan kirkkojen loimutessa olin vähän liian nuori, mutta silti vaikutuksille sopivan alttiissa iässä ja pohjatyöni hyvin tehneenä. Jos huumeista tuttua porttiteoriaa (miedot huumeet johtavat kovien huumeiden käyttöön) soveltaa musiikin puolelle, olin jo alle 10-vuotiaana menossa päin helvettiä. 1980-luvulla hevimusiikki oli saatanasta. Suosikkiyhtyeitäni olivat W.A.S.P, Iron Maiden, Judas Priest, KISS ja muut rumien miesten kovaääniset yhtyeet, joiden vinyylilevyjä kun kuunteli takaperin, kuuli pirun sanomaa. Niistä ei ollut pitkä matka thrash-, death- ja goottimetalliin eikä olisi ollut black metaliinkaan. Mutta asuin keskellä maailmankolkkaa, jonne black metal saapui liian myöhään. Kun viimein, vuonna 1994 tai 1995, yllättäen bongasin paikalliselta kirpparilta Burzumin debyytin, se kuulosti vain ankealta paskalta. Siltä se kuulostaa edelleen, mutta sittemmin olen löytänyt black metalista myös hienoja mustia helmiä.
Lähetä kuvatekstiehdotuksesi numeroon 050 339 3033. Kirjoita viestin alkuun sana KUVATEKSTI ja loppuun nimesi tai nimimerkkisi. Voit lähettää ehdotuksesi myös osoitteeseen posti@ylioppilaslehti.fi. Laita viestin otsikoksi "Kuvalle kuvateksti". Parhaan kuvatekstin laatija voittaa joka kerta kirjapalkinnon. Muut ehdotukset julkaisemme.
NUMERON 14 / 2009 VOITTAJA + HYVÄT HÄVIÄJÄT
M AT T I M A R K KO L A
> Uusi opiskelijoiden valvontalaki olisi yhtä pelleilyä. OPSUOMALAINEN > Sillä hetkellä Torsti päätti alkaa kirjoittaa testamenttiaan. AKI ALROTH > En minä pelleile. Teillä on viikko elinaikaa. SEPPO VIRTANEN > Aapo päätti, ettei enää käyttäisi nauruterapiakurssin oppeja
eutanasiapotilaisiin. PAHKIX
> Back to the 70s Meilahdessa: Pelle Hermanni meets Shaft -ulkoasusta
huolimatta potilas oivalsi, että häneltä poistettiin väärä kives. MURTUMA
> Lue suomalaisen black metal -skenen tilasta sivulta 10.
Perustettu 1913. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. toim itus Päätoimittaja Veera Luoma-aho 09 1311 4228, 050 3393033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi Toimitussihteeri Antti Järvi 09 1311 4229, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi Toimittajat Ninni Lehtniemi 09 1311 4230, ninni.lehtniemi@ylioppilaslehti.fi Matti Markkola 09 1311 4231, matti.markkola@ylioppilaslehti.fi Ulkoasu Tuomas Karppinen 09 1311 4234, graafikko@ylioppilaslehti.fi Valokuvaaja Teemu Granström, teemu.granstrom@ylioppilaslehti.fi osoitteenmuutokset ja tilaukset www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu Toimistosihteeri Tarja Muhonen 050 5420549, tarja.muhonen@hyy.fi, fax 09 1311 4346 Käynti- ja postiosoite Mannerheimintie 5 b, 6. krs, 00100 Helsinki Fax 09 659 424 ilmoitusmarkkinointi Markkinointitoimisto Pirunnyrkki Myyntipäällikkö Lauri Ristikankare, 020 7969 582; Kari Kettunen 020 7969 583 Keskus 020 7969 580, fax 02 2331 211, yolehdet@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi Ilmoitushinnat teksti 2,05 e/pmm ja takasivu 2,40 e/pmm, abinumerossa teksti 2,95 e/pmm ja takasivu 3,50 e/pmm. Määräpaikkakorotus 10 %. Huom. Hintoihin lisätään arvonlisävero 22 % Ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf Ilmoitusten jättö torstaisin klo 16.00 mennessä, järjestöilmoitukset keskiviikkoisin kustantaja Ylioppilaslehden Kustannus Oy Toimitusjohtaja Heikki Härö Hallinto ja talous Marjo Berglund paino Sanomapaino Oy, Forssa Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista, valokuvista tai muusta aineistosta eikä säilytä tai palauta niitä. Ylioppilaslehti 16/2009 ilmestyy 27.11. Ilmoitusten jättöpäivä on 19.11., järjestöt 18.11. Järjestöilmoitukset osoitteeseen www.ylioppilaslehti.fi/jarjesto
Ylioppilaslehti 15/09
UUTISET 5
TEEMU GRANSTRÖM
Sitoutumattomat ryhmät juhlivat vaalivoittoaan Vanhan vaalivalvojaisissa.
Sittarien bileet!
Puoluepoliittiset ryhmät kärsivät edustajistovaaleissa tappion.
S
itoutumattomien voitto. Näin voi kuvata HYYn edustajistovaalien tulosta. Ainejärjestöjen HYAL säilytti kahden vuoden takaisen vaalivoittonsa ja asemansa edustajiston suurimpana ryhmänä. Lääketieteen ja oikeustieteen opiskelijoiden HELP kasvatti paikkamääräänsä viidestä kahdeksaan. Voittajiin kuuluivat myös osakunnat ja Sitoutumaton vasemmisto, jotka saivat kumpikin yhden lisäpaikan. Vaalien häviäjiä olivat poliittiset ryhmät, joista HYYn Vihreät romahti eniten. Ryhmän paikka-
määrä putosi kolmasosalla. Myös Kokoomusopiskelijat ja Opiskelijademarit menettivät kumpikin yhden paikan. KD-opiskelijat ja Keskustaopiskelijat säilyttivät molemmat yhden paikkansa. Akateemiset piraatit, Liberaalinen vaaliliitto ja Perussuomalainen vaaliliitto jäivät ilman edustajia.
VOITTAJIEN MIELESTÄ kansa on puhunut. "Vaalitulos tarkoittaa, että järjestöjen tuista ja palveluista ei pidä leikata", tulkitsee HYAL:n vaalipäällikkö Sonja Virta. HELP:n puheenjohtaja Ted Apter uskoo, että äänestäjiin vetosivat konkreettiset vaaliteemat. "Moni ei ole tiennyt HYYn talouden tilasta. Myös jäsenmaksukantamme toi suosiota." Toisin kuin HYAL, oikislaiset
ja lääkisläiset eivät halua nostaa ylioppilaskunnan jäsenmaksua. Osakuntien suuri ehdokasmäärä toi ryhmälle yhden lisäpaikan. "Tulos oli loistava. Kolmesta suuresta ryhmästä olemme ainoa, joka nosti paikkoja", analysoi osakuntien vaalipäällikkö Olli Nokso-Koivisto. Hänen mukaansa vaalitulos tulee seuraa-
"SEURAAVANA KAHTENA VUOTENA TUETAAN JÄRJESTÖJÄ."
vana kahtena vuotena näkymään järjestöjen tukemisena. "HYY näkyy ja aktivoi ihmisiä järjestöjen kautta. Järjestöt tarjoavat myös sosiaalisia verkostoja ja tukiverkkoja opiskelijoille." Hallitusneuvottelut alkavat perinteisesti nopeasti vaalituloksen selviämisen jälkeen. Kuinka
muuttuneet voimasuhteet vaikuttavat hallituksen kokoonpanoon? "Jää nähtäväksi, mutta lähdemme neuvotteluihin mielenkiinnolla ja avoimuudella", muotoilee Sonja Virta. Osakunnat on ollut tänä vuonna historiallisesti oppositiossa. Nokso-Koiviston mukaan selvää on, että hallitukseen halutaan. "Siellä oleminen on HYYssä niin tärkeää tiedonkulun ja vaikutusmahdollisuuksien kannalta."
VAALITULOS OLI pieni voitto
L Launosen testamentti
NYT ON vaalit käyty ja tulos selvillä. Tässä uusille edustajiston jäsenille Launosen testamentti. > Kuuntele, mitä sinulle puhutaan, äläkä tee hierarkioita sen suhteen, kenen mielipide on kuuntelemisen arvoinen. Sinun ei pidä totella auktoriteetteja, ei edes omaa ryhmääsi, jos sinusta tuntuu, että hommia ollaan viemässä päin persettä. Olet vastuussa vain äänestäjille ja itsellesi. Uskalla ajatella omilla aivoillasi. > Älä usko puheisiin. Ylioppilasliikkeessä toimijoista puhutaan uskomatonta paskaa, vaikka ei edes tunnettaisi kyseistä ihmistä. Muodosta mielipiteesi omien kokemuksiesi perusteella ja puolusta aina niitä, joita syytetään mielivaltaisesti. > Tue asioita ja tavoitteita, älä henkilöä. Ylioppilaspolitiikka on täynnä mulkkuja, jotka pitävät itseään jumalan lahjana Suomen kansalle. Hetken kunnia on olla apulainen hänen systeemissään, mutta et tee sillä kuin hallaa itsellesi ja muille opiskelijoille. > Älä pelkää, siihen ei ole mitään syytä. Et pysty tuhoamaan tulevaisuuttasi ylioppilaspolitiikan takia, eikä siellä ole oikeita ystäviä. Olet vielä nuori ja nyt on hyvä hetki päästellä täysillä. Valta on nyt sinulla.
R E I M A L AU N O N E N
Vaalitulokset
(muutos vuoden 2007 vaaleihin)
myös opiskelijademokratialle, sillä edustajistovaalien äänestysprosentti nousi 35,2:een. Äänestysaktiivisuus oli korkein 16 vuoteen. Tärkein syy tähän ei tosin ollut opiskelijoiden yllättävä vaali-into, vaan viimevuotinen maisterisuma. Sen myötä opiskelijarekisteristä on putsattu liuta vanhoja opiskelijoita, jotka ovat perinteisesti olleet laiskoja äänestäjiä.
V E E R A LU O M A - A H O
> Ainejärjestöt (HYAL) 17 (-) > Osakunnat 12 (+1) > HELP 8 (+ 3) > Sitoutumaton vasemmisto
(Maailmanpyörä) 6 (+1) > HYYn Vihreät (Maailmanpyörä) 6 (-3) > Kokoomusopiskelijat (Pelastusrengas) 4 (-1) > Svenska Nationer och Ämnesföreningar (SNÄf) 3 (-) > Keskustaopiskelijat (Pelastusrengas) 1 (-) > KD-opiskelijat (Pelastusrengas) 1 (-) > Opiskelijademarit 1 (-1) > Tsemppi Group 1 (-) > Akateemiset piraatit 0 > Liberaalinen vaaliliitto 0 > Perussuomalainen vaaliliitto 0
"Ylioppilasliikkeellä ei ole selvää suuntaa"
Sitoutumattomuudesta tuli koko maan trendi.
S
itoutumattomat ryhmät vahvistivat asemiaan suhteessa poliittisiin ryhmittymiin myös valtakunnallisesti. Koko maassa sitoutumattomat saivat yhteensä 239 paikkaa, poliittiset ryhmittymät 127. Hävinneillä ryhmillä oli asiasta kaikilla omat selityksensä. "Ylioppilasliike on kautta historiansa ollut merkittävä poliittinen uudistaja. Sitoutumattomien ryhmien hallitseva asema johtaa kuitenkin nykyisellään
siihen, ettei ylioppilasliikkeellä ole selvää suuntaa", Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Jenny Nyman latasi. Demariopiskelijoiden analyysi oli, ettei demarius ja poliittisen värin tunnustaminen ole opiskelijapolitiikassa erityisen trendikästä. "Sitoutumattomien kelkkaan on helpompi lähteä", uskoi SONK:n puheenjohtaja Katri Nokela. Vihreiden nuorten ja opiskeli-
joiden pääsihteeri Jehki Härkönen epäili poliittisten ryhmien tappion syyksi vaalirahoituskriisistä johtuvan politiikan arvon romahduksen. "Vassarit voittivat, ja ne ovat ainoa poliittinen ryhmä, joka ei ole sidoksissa puolueeseen." Härkösen mukaan tappiosta aiotaan ottaa opiksi. "Seuraavissa vaaleissa emme ole puolueen edustaja ylioppilaskunnassa, vaan määrittelemme politiikkaa itse."
6 DEBATTI
Ylioppilaslehti 15/09
FAKSIT
Kerro Ylioppilaslehdelle mielipiteesi alle 1 500 merkillä! Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarpeen mukaan. Julkaisemme kirjoituksia nimimerkillä vain poikkeustapauksissa. posti@ylioppilaslehti.fi.
NIINKU
Teologisen pitääkin koetella uskoa
YLIOPPILASLEHTI 13/09 toi esiin
11
Ninni Lehtniemi
Itkupilli tunnustaa
johon yksittäisellä ihmisellä on mahdollisuus vaikuttaa. Teologi löysi aitojen, energisten ja eteenpäin katsovien ihmisten yhteisön, joka ei enää näyttänytkään niin tekopyhältä tai synkältä kuin miltä se näytti Helsinkiin tullessa. Kirkon löytäminen edellytti teologisia opintoja, tietoa. Haluan nähdä tulevaisuuden kirkossa pappeja, jotka ovat kasvaneet papeiksi kriittisen ajattelun kautta, nimen omaan tiedeyhteisössä. Yliopistoyhteisössä kasvanut ymmärtää oletettavasti, että tiede ei synnytä uskoa, eikä usko tietoa. Pappeja, jotka ovat saaneet tai joutuneet tutustumaan eri tavoin ajatteleviin kristittyihin uskaltavat kohdata lähimmäisen lähimmäisenä huolimatta siitä, mikä on hänen uskonnollinen taustansa tai vakaumuksensa tai onko niitä ylipäätään. Teologi tarvitsee tiedettä!
ANU YLIANTTILA teologian kandidaatti
teologeja vaivaavan ongelman, nimittäin "uskon puutteen". Artikkelissa todettiin, kuinka "tieteellinen, kriittinen lähestymistapa asettaa helposti lapsen uskon kyseenalaiseksi". Niin pitääkin! Mielestäni on vähintäänkin tervettä, että nuorta uskoa koetellaan viimeistään tiedeyhteisössä, teologisessa tiedekunnassa. Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta ei ole hengellinen yhteisö tai rippikoulun jatke. Haluaisin kertoa vaihtoehtoisen tarinan teologista. Tälle fuksille ylistyskulttuuri, rukouspiirit tai Pyhän Hengen palo ovat vieraita elementtejä. Tämä teologian ylioppilas ei ole ajatellut uravalintaansa kutsumuksena tai johdatuksena, vaan valinnut tiensä mielenkiinnon, kriittisten kysymysten sekä loistavien uskonnon opettajien vaikutuksesta. Suvusta ei löydy pappeja, eikä oikeastaan suurissa määrin seurakunta-aktiivisuuttakaan.
Ylioppilaslehti Ylioppilaslehti 13/09
13/09
10
TNIEMI INNI LEH M TEKSTI N ANSTRÖ EEMU GR K U VAT T
H
keskikokoisessa anna kasvaa Koti ei ole uskonkaupungissa. vanhemmat nollinen, mutta leirejä käyttävät seurakunnan
on Uskuute p
papiksi Hanna halusi i Jumalan. mutta kadott
jännitlastenvahtina. lastenleireillä Hannan mielestä pois kotoa ja nukkua yötä tävintä on olla kavereiden kanssa. Päivisin yhdessä. kerrossängyssä ja askarrellaan Raaleikitään, lauletaan joka päivä tarinan ja Ohjaaja kertoo suosikkeja ovat Aatami matusta. Hannan erityisesti Jeesus. pienten Eeva sekä olevan aina Jeesus vaikuttaa puhuu sellaisia runolmyös leipä. puolella. Hän olen elämän kuin: "Minä koskaan ole lisia asioita luokseni, ei Joka tulee minun uskoo minuun, ei enää joka nälissään, ja janoissaan." lapsille, mikoskaan ole ohjaaja selittää tuntuu, Eräänä iltana tarkoitti. Hannasta suuren tä Jeesus sillä oppinut tuntemaan että hän on mysteerin.
Hannan ystävän mielestä oman rukoileminen menestyksen a ja on huijaamista verrattaviss lunttaukseen.
R
K
A
alttarilla. ynttilät palavat suljetuin Nuoret laulavatja pianon silmin kitaran Laulussäestyksellä. Jumalaa. sa ylistetään makIlmassa tuoksuvat ja kahvi. karavoileivät kasvot ymHymyilevät Jupäröivät Hannan.hymyillä eikä ylistää. voi Hän itse ei muille, ei Hanvastaavan vain tulla pappi. mala tuntuu Hannasta pitäisi ulos nalle, vaikka kirkon lämmöstä täynHanna astuu kadut ovat sateeseen. Ulkopuolella heistä ei ole mutta kukaan ketään koko nä ihmisiä, Hän ei tunne Hannan oma. kaupungista. ja juuri aloittanut Hanna on 18-vuotias teologian opiskelun. hengessä, lopetin loitin opinnot kuuluu teologine Helsingissä", vitsi. kerrottu piireissä teologisella Helsingin yliopiston uskoa koeton maine nuorta perheiden tiedekunnalla Vanhoillisten vatelevana paikkana. että jälkikasvu toivovatkin, mieluumvanhemmat opiskelupaikaksi litsee teologian yliopiston. tai Joensuun tieteenmin Turun teologiaa opettavat Helsingissä
Tieteelloituneet teologit. tekijöinä profi lähestymistapa asettaa linen, kriittinen uskon kyseenalaiseksi. helposti lapsuuden joka syksy 200 fuksia. Opinnot aloittaa on vaikea löytää yhteisöä Sellaisesta porukasta ystäviä, ja ilman samoin uskovia varaan. usko jää yksilön uskonkriiHannan kaltaiset, teologian painivat sien kanssa tulleet tutuikopiskelijat ovat Hän on si Leena Huoviselle. yliopistopaptyöskennellyt pina 12 vuotta. opiske"Monet teologian ahdistuneilijat käyvät läpi aiheuttavat suuttaan, jonka Tiedekunuskonto ja usko. laukaisee ta jollain tavalla että sellaisen pohdinnan, minä aika, mihin hyvänen joita uskon." ovat samoja, Kysymykset a irtautunut olen, mistä jokainen lapsuudenkodist käy läpi: kuka ja nuori aikuinen arvoni, mihin uskon ovat tulen, mitkä tulee isona. elun tekee mikä minusta kysymyksenasett uskonHankalaksi on alan valintaan se, että monella Jos usko horjuu, ammanollinen motiivi. tinvalinta ahdistaa.
joka Opinnot aloittaa Sellaisesta syksy 200 fuksia. vaikea löytää porukasta on ystäviä. samoin uskovia
Koetta ä edeltävänä n a nukyönä Hanna t ti Hä h ää aamuHän herää k i i kaksi tuntia. ja varmasti ajoissa kuu vain k k junaan yöllä ehtiäkseen yliopiskokeeseen. Hanna ihastelee Pääsykokeessa Pelkkä ajatus siitä, että täyttää hänet ton päärakennusta. opiskelemaan, pääsisi tänne onnella. opiskelijoimykistävällä ovat teologian Kokeenvalvojat a, Hanna päättelee.ja menee ta ja jatko-opiskelijoit siis ovat, asiallisia jälkeen Hanna ippikoulun . Mitä enem"Tuollaisia teologit johtajia", hän ihasisoskoulutukseen uskontoon, sitä laumojen rauhallisia, män hän perehtyy olevan tarkoiTuntuu tuntuu telee. lähellä paniikkia. enemmän se Itse hän on mitään. tettu juuri hänelle. ettei hän osaa uskoon. auttaa Hanna tulee tai päntitsetuntoa. Se rukouksista itseään, lähes Usko tuo Hannalle ohtui se sitten uudella tavalla pääsee sisään häntä arvostamaan täyksestä, HannaMaailma tuntuu ja elämää. tulee pappi. muita ihmisiä täysillä pisteillä. on Jumalan hänelle että hänestä Tämä Hanna päättää, ei oikeastaan ole. aukenevan. antaa vastaukset kaikjoka välitunMuuta vaihtoehtoa kansoittavat valitsema tie, perjantaisin. Lukiossa ei-uskovat kiin kysymyksiin. että kysymyksiä tulee ja bilettävät ja tisin röökipaikan illat seurakuntatalolla Hanna ei tiedä,käyvät vaikeammiksi. ystäja ne niillä Uskovat hengaavat Samanhenkisten vain lisää luentoja ja ahmii leireillä. viikonloput Hanna rakastaa tuntee olevansa etuja pappien kanssa Hän vien, nuoriso-ohjaajien jaettua tietoa. saa opiskella sitä, mikä olla. kristityn on turvallista oikeutettu, kun eniten. täyttää hyvän HeiHanna yrittää ei kiroilua, ei kiinnostaa häntä opiskelijoista. ei tupakkaa, muista Hän pohdisvaatimukset: Hän yllättyy alkoholin käyttöä. johon uskonnottomia ja ainakaan julkista kulttuuria, joka voisi dän joukossaan vanhoillisuskovaisia välttelee sellaistaajatuksiin. kelijoita, kiihkeitä Osa näyttää päässeen väliltä. laintaa epäilyttäviin kaikkea siltä Jumalan kyseenalaisvaikkeivät ole sattumalta, Hanna ei kuuntele kia. Hän tietää, että teologiseen koko alasta. tavaa populaarimusiik on sallittua, mutta kaan kiinnostuneita kritisointi päivittäin suorastaan kristinuskon olevansa arvosteliHanna kohtaa erilaisia tapoja uskoa että huomaa on monia hän pelkää, mikä niistä järkyttävän samaa mieltä. vaikea sanoa, on Martin joiden kanssa Jumalaan. On elokuvien listalla kiusaus. Kiellettyjen oikea. viimeinen 17-vuotiaaScorsesen Kristuksen elokuvan salaa luennolla haetaan ksegetiikan Hanna katsoo tuntuu kiteytykaikkein siihen. Siinä on hahmotvanhoista teksteistä Nasaretina ja rakastuu Jeesus vaikeaa Jumalaa alkuperäisintä vän se, miten Raamattuun ristillä. laista vertailemalla tekstejä. Niistä taa ja ymmärtää. Jeesus ei kuolekaanelokuvaa kuulumattomia voisivat olla Elokuvassa kuuluvia ja ei uskalla suositella ja tekoja, jotka sanoja ja Siksi Hanna Siksi Hann etsitään sanoja n Jeesuksen todellisia hänen omaa kenellekään kenellekään. historiallisen lo elokuva ei heikennäolisi yhtä onVaikka el ehkä tekoja. yritetään löytää jo muu ei uskoaan, joku Jeesuksen ihmeteoille ajattelee. hän nekas, h ja jumatieteellisiä selityksiä. yliluonnollisesta tahdos"Voiko tämä Jeesus olla sama Jeesus esti Jumalan Hanlallisesta riisuttu vapahtajanani? Kumpi ta. Sellaisena pidän huoKristus, jota na näkee teologisen Jeesus?" Hanna Jos hän heistä on todellinen pääsykokeen. ei haluJumala maa miettivänsä.on teologisessa tiedekune pääse sisään,pappia. ei na. LuenEksegetiikalla a akaan hänestä ovat innoissaan uskonmurentaja esimerkiksi, nassa maine kerrotaan Vanhemmat Kummanoli noilla opiskelijoille ei H Hannan lukuinnosta. neitseestä syntymisestä jolla sukua kukaan en tapa, että legenda k ka puolelta kaan opiskellut yliopistyypillinen Jeesuksen-aikain suurmiehen e ole aiemmin milloin kenenkin pönkitettiin verrataan kristinsa toss egoa. Lisäksi tossa. ja huomuistoa tai kahta pääsykoekirjaa uskontoihin n Han lukee Hanna Kirjat ovat Jumala uhraa uskoa vanhempiin u kesäkuuhun. monessa niistä helmikuu helmikuusta mutta lukemimataan, että e kiinnostavia, jos että hänen äärimmäise äärimmäisen oman poikansa. saa päänsä pyörälle, ta Hanna ajattelee, nen raskast nen raskasta. ja loppuelämänsä riippuu Vähemmästäkin Raamatun olevan Jumae tulevaisuute tulevaisuutensa hän vastaa kokeessa. on ikänsä uskonut hyvin teologisiitä, miten lan sanaa. Jumalalta pääsyä teologian opiskelijoista funmenestyksen Hanna rukoilee Osa uskovista heittäytymällä mielestä oman ja verrattavisseen. Ystävän suojautuu kysymyksiltä on huijaamista rukoileminen
J
E
T
sa lunttaukseen.
Ylioppilaan mielenkiinto on herännyt uskon nimissä käydyistä sodista, niiden järjettömyydestä, tekopyhyyden kukoistuksesta, suvaitsemattomuudesta, kirkollisten päätösten vanhakantaisuudesta ja kankeudesta sekä lähimmäisen rakkauden puutteesta. Miksi lähimmäisen rakkautta ei löydy sieltä, missä sen pitäisi olla kaiken tekemisen ja toiminnan perimmäinen lähtökohta? Mutta kuinkas tälle teologille kävikään. Kriittisesti, joskin uteliaasti kirkollisiin ja hengellisiin kysymyksiin suhtautuva teologi löysi tiedekuntansa kautta kirkon,
TÄMÄ KOLUMNI sisältää nolon henkilökohtaisen tunnustuksen. Olen itkupilli ja nössö. Itkupilleyteni ilmenee aina kun näen mielenosoituksen. Tämä piirre osoittautui ongelmalliseksi, kun olin harjoittelijana YK:n päämajassa New Yorkissa. Ikkunastani oli suora näköyhteys paikalle, jolla mielenosoittajat tapaavat vedota maailmanjärjestöön. Aukiolla rummutetaan, tanssitaan ja huudetaan iskulauseita jonkin puolesta tai jotain vastaan vuoden jokaisena päivänä. Banderolleissa luki usein sellaisten ihmisten, paikkojen ja kansojen nimiä, joista en ollut koskaan kuullutkaan. Saattaa hyvin olla, että jotkut puolustivat hirmuhallitsijaa, joka oli tappanut miljoonia ihmisiä. Ei väliä. Pala kohosi kurkkuun ja silmät kostuivat. Jouduin korjailemaan meikkiä useita kertoja työpäivän aikana. YSTÄVÄPIIRIINI KUULUU paljon ahkeria mielenosoittajia. Juuri nyt jotkut heistä suunnittelevat kaksiviikkoista mielenosoitusmatkaa Kööpenhaminan kansainväliseen ilmastokokoukseen joulukuussa. Ihailen ja kunnioitan heitä suuresti. Kun nämä ystävät pyytävät minua mukaan erilaisiin miekkareihin väitän, että saatan hyvinkin ilmaantua paikalle, katsotaan nyt. Facebookin Event-kutsusta rastitan kohdan Maybe attending. Oikeasti teen aina oharit. En millään voi tulla paikalle. Pillittäisin vain valtoimenaan, ja se olisi kamalan noloa. Mielenosoituksissa kuuluu näyttää päämäärätietoiselta, reippaalta ja ehkä toisinaan hieman aggressiiviseltakin. Ei siellä sovi vetistellä, paitsi jos sattuu olemaan so- "EI MIELENdassa kuolleen soOSOITUKSESSA tilaan äiti. SOVI VETISTELLÄ, Minulle paljon PAITSI JOS SATTUU luontevampaa on kirjoitella lehtijutOLEMAAN SODASSA tuja, jotka ovat joKUOLLEEN ko puolueettomia SOTILAAN ÄITI." tai joita voin tarvittaessa väittää ironisiksi. Toisinaan pelkään, että toimisin näin, vaikka ympäröivässä yhteiskunnassa ja maailmassa tapahtuisi mitä. Mietin sitä aina, kun katson elokuvia natsi-Saksasta. TÄNÄ VUONNA olen vollottanut mielenosoituksen muis-
Onko opiskelijalla varaa hoitaa lemmikkinsä?
KOKEMUKSENI HELSINGIN yli-
opiston yliopistollisesta eläinsairaalasta ovat yhden käynnin perusteella eläintenkohtelussa hyvät. Sain lauantaina 17. lokakuuta sairaalle kesyrotalle päivystysajan vain sieltä, sillä muualla ei ruuhkan takia otettu vastaan. Vastaanotto oli ystävällinen, rotan huono kunto otettiin huomioon eikä jonotusaika ollut sen vuoksi mahdottoman pitkä. Eläimen käsittely vaikutti myös hyvältä ja omistajan ohjeistus lääkkeen annossa ja tukiruokinnassa oli huolellista. Toimistomaksu, eläimen tarkastus ja rotan kymmmenen päivän lääke maksoivat 125 euroa.
Baytril-lääke maksoi vain 1,07 euroa, mutta tarvikkeet eli kolme pientä annostelumuoviruiskua ja pieni kertakäyttömuovikuppi lääkkeelle maksoivat 8,61 euroa. Se tuntui kohtuuttomalta. Toimistomaksussa ja toimenpiteessä, joka oli vain peruskäynti, oli taksan mukainen viikonloppulisä. Yhteensä hinta oli niin kova, että tuntui siltä kuin lompakkoni olisi ryöstetty. Tärkeintä on joka tapauksessa, että eläin saa eläinlääkäristä apua tarvitessaan ja olen kohteluumme siinä asiassa hyvin tyytyväinen. Kysyn kuitenkin Helsingin yliopistolta, jonka laitos eläinsairaala on, miksi viikonloppupäivystys
on niin suunnattoman kallista. Hinta on opintotuesta, työttömän peruspäivärahasta ja sosiaalituesta niin suuri osa, että mahdetaankohan kaikkia ensiapua tarvitsevia lemmikkejä viedä ollenkaan eläinlääkäriin?
MIRKKA SALO jatko-opiskelija, Helsingin yliopisto
junan sijasta vesi syöksyi pulputen metrotunneliin
KANTAAOTTAVA HAIKU
Oikaisu
Toisin kuin Ylioppilaslehdessä (14/09) väitettiin, YleX ei "soittolistaannu" lopettamalla musiikin erikoisohjelmiaan. Ohjelmista Metalliliitto, Tiistain tanssi-ilta, Magneetti ja Vastalause loppuvat. Niiden tilalle tulee kuitenkin uutta ohjelmasisältöä, josta kanava tiedottaa loppuvuodesta. Ylioppilaslehti pahoittelee virhettä.
Opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
KAMPAAMOITA / PARTUREITA
tolle Pekingin Taivaallisen rauhan aukiolla ja Mongolian kansallismuseossa. Kyyneliä on virrannut myös television ääressä juhlavuoden arkistomateriaalille ja erikoisohjelmille, jotka käsittelevät Berliinin muurin murtumista ja Baltian ihmisketjua. Siinä, että uskoo omaan asiaansa ja tavallisen ihmisen voimaan, panee itsensä alttiiksi, vaatii muutosta ja marssii vaikka päin panssarivaunuja, on jotain järisyttävää. Se on niin suurta, että se ei voi olla itkettämättä. Se on myös niin suurta, että se muuttaa historiaa. Joskus ei ihan oikeasti ole parempia tapoja vaikuttaa.
Kirjoittaja on Ylioppilaslehden toimittaja.
Edullisia oppilastöitä hiusmuotoilukoulu Pepe Åhman!
Teemme laadukkaita oppilastöitä opettajien valvonnassa. Hiustenleikkaukset alkaen 10,-
MAJOITUSTA
Keijohostel
www.salonpepeahman.fi
Ajanvaraukset: 09 700 159 38 Hämeentie 50, 00500.
ratkaisee tilapäisen asunto-ongelmasi. Puh. 09 757 1556, fax 09 757 1771 hagman.majoitus@kolumbus.fi www.keijohostel.fi
Ylioppilaslehti etsii
T O I M I T T A J A A
määräaikaiseen työsuhteeseen.
Toivomme sinulta jo jonkin verran kokemusta toimittajan työstä, itsenäisyyttä, analyyttisyyttä ja valmiutta tuotteliaisuuteen ja vaativaan työtahtiin tiiviissä työyhteisössä. Tuot mukanasi omaperäisiä ideoita ja innostuneen asenteen. Sinulle tarjoamme näköalapaikan Mannerheimintielle ja mahdollisuuden toteuttaa journalistisia unelmia. Työ on kokopäiväinen ja kestää 4.1.28.5.2010. Palkka on työehtosopimuksen mukainen. Lähetä hakemuksesi, cv ja korkeintaan viisi julkaistua juttunäytettä 18.11. mennessä osoitteeseen Ylioppilaslehti, Mannerheimintie 5 b, 6. krs, 00100 Helsinki. Kuoreen maininta "toimittaja". Lisätietoja: Veera Luoma-aho, 09 1311 4228, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi.
OPTIKOITA
rt GCeuat
10
SUUTAREITA
Ylioppilaslehti 15/09
DEBATTI 7
NOKKAPOKKA
ytimessä
O k di Onko ydinvoima ratkaisu il i tk i ilmastonmuutokseen? t t k ?
Asian
T E K S T I M AT T I M A R K K O L A K U VAT T E E M U G R A N S T R Ö M
Ei mitään hyvää
"EI. LYHYESTI se johtuu siitä, että ydinvoimala tuottaa vain sähköä ja rakentaminen on liian hidasta. Meidän täytyy saada päästöt taittumaan jo vuoteen 2015 mennessä. Ydinvoimalla ei myöskään ratkaista maatalouden, yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon eikä liikenteen päästöjä. Ydinvoima ei ole uusiutuvan energian tuotantomuoto. Pidemmällä aikavälillä ydinvoimassa ei ole mitään hyvää. Ydinvoima voisi olla varteenotettava uusiutumaton tuotantomuoto, jos sillä ei olisi vakavia ympäristövaikutuksia, joista tärkeimmät ovat jatkuvat uraanilouhinnan ongelmat ne ovat aina ympäristökatastrofeja , reaktorionnettomuuden riski ja ratkaisematon loppusijoitus. Ydinvoiman rakentaminen on liian hidasta, kallista ja epävarmaa. Ydinvoiman lisärakentamisella saavutettavat päästövähennykset ovat vain muutamien prosenttien luokkaa. Näin ollen noin 95 prosenttia päästövähennyksistä pitäisi saavuttaa muilla keinoilla kuin ydinvoimalla. Kun tarkastellaan riskejä ja saavutettuja hyötyjä, voidaan todeta, että ydinvoima ei kannata. Meidän täytyy ottaa käyttöön kaikki erilaiset uusiutuvan energian tuotantomuodot. Siinä tuulivoima on yksi merkittävä, mutta ei missään tapauksessa ainoa energianlähde. Myös energiatehokkuudella voidaan maailmanlaajuisesti saavuttaa 50 prosenttia päästövähennyksistä ja toimet vieläpä maksavat itsensä takaisin."
Pelottelu on helppoa
"SE ON olennainen osa ratkaisua. Ydin-
voima tuottaa täysin hiilidioksiditonta sähköä, tasaisesti ja kilpailukykyiseen hintaan. Liian usein ydinvoima asetetaan vastakkain uusiutuvien energianlähteiden ja energiansäästön kanssa. Todellisuudessa ne tulisi asettaa rinnakkain fossiilisten polttoaineiden vähentämiseksi. Ydinvoima on mielekkäin, koska se on riittävän ison mittakaavan ratkaisu. Usein unohtuu, ettei 1 000 megawatin tuulivoimapuisto vastaa 1 000 megawatin ydinvoimalaa. Tuollaisen tuulivoimalapuiston sähköntuotantoteho jää vuositasolla noin 250 megawattiin, koska aina ei tuule, eikä varsinkaan optiminopeudella. Yhdellä ydinvoimalaitosyksiköllä voidaan myös vähentää neljä kertaa enemmän hiilenpolttoa ja hiilidioksidipäästöjä. Monien ydinvoimaan kriittisesti suhtautuvien virheelliset mielikuvat hälvenisivät, jos he vierailisivat ydinvoimalaitoksessa. Virheellisiä käsityksiä liittyy varsinkin ydinjätteeseen, siihen liittyvillä mielikuvilla kun on helppo pelotella. Ydinjätteen määrä suhteessa tuotettuun energiaan on äärimmäisen pieni, varsinkin kun sitä vertaa siihen hiilimäärään, mikä tarvittaisiin saman energiamäärän tuottamiseen. Syntyneestäkin ydinjätteestä yli 90 prosenttia pystyttäisiin kierrättämään uudeksi polttoaineeksi. Maailma on herännyt ydinvoiman tarpeeseen. Sitä ei voi missään nimissä vähentää, vaan lisätä."
Janne Björklund, 32, on
Suomen Luonnonsuojeluliiton ydinvoimakampanjavastaava.
Tuomo Huttunen, 27, on Ydinenergianuorten hallituksen jäsen.
Jatka keskustelua: www.ylioppilaslehti.fi
YLIOPPILASLEHTI KYSYY
Suostuisitko huumetestiin?
Kyllä 56 % En 44 %
SUURIN OSA eli 56 prosenttia Ylioppilaslehden kyselyyn vastanneista opiskelijoista suostuisi huumetestiin. Loput vastaajat kieltäytyisivät testistä. Opetusministeriön Sora-työryhmä on potilasturvallisuutta käsittelevässä lakiehdotuksessaan muun muassa kaavaillut tietyille opiskelualoille päihdetestausta. Opiskelijoista neljäsosa eli 24,1 prosenttia hyväksyy testit. 36,8 prosenttia hyväksyy testit vain erittäin tiukasti rajattuna, ja 39,2 prosenttia vastaajista kertoi, ettei hyväksy testausta lainkaan. Ylioppilaslehden kyselyyn vastasi lokamarraskuun vaihteessa 1 017 opiskelijaa. Innokkaasti vastasivat etenkin matemaattis-luonnontieteellisen, oikeustieteellisen ja humanistisen tiedekunnan opiskelijat.
TANJA AJASTE, 23, sosiologia
"En missään nimessä. Sellaisille ei ole mielestäni tarvetta. Loukkaantuisin, jos joutuisin testeihin."
VEERA IIJA, 27, käytännöllinen filosofia
"Periaatteesta en suostuisi. Testien pitäisi olla hyvin perusteltuja."
TUOMO NUORLUOTO, 22, klassillinen filologia
"Testi olisi epäreilu, sillä kieltäytymällä leimattaisiin nistiksi. Jotkut voisivat ottaa kerran vuodessa hatsit ja menettää opiskeluoikeutensa sen vuoksi."
8 ZEITGEIST
Ylioppilaslehti 15/09
Ainaisjäsenyys
vain 29,50 eur
- 50 %
sis. treenipaidan sekä CityShoppari-kortin.
Jäsenenämme saat kaikista edullisimmin esim. 10 kerran ja 30 päivän kortit!
Tarjous on voimassa ma 30.11. saakka!
Eniten vaihtoehtoja
Syövän nujertaja
www.motivus.fi
Otto Hemminki tahtoo tehdä viruksista ihmisten ystäviä.
O
Katso
PS. TV-maksu on edelleen must.
tto Hemmingillä on selkeä tavoite. Hän haluaa parantaa ihmiset
mieliohjelmasi YLE Areenasta yhä uudestaan.
syövästä. Nykyisin syöpään sairastuvalle ihmiselle on tarjolla kolme pääasiallista hoitovaihtoehtoa: leikkaukset, sädehoito tai kemoterapia. Aina hoidot eivät onnistu. Yhä yli kolmasosa länsimaisista ihmisistä kuolee syöpäsairauksiin. Hemminki toimii tutkijana tutkimusryhmässä,
ne hakeutuisivat syöpäkudokseen." Viruksesta otetaan pieni pala pois, ja tilalle laitetaan palanen. Kuulostaa helpolta, mutta vaatii käytännössä vuosien työn ja tutkimuksen.
HEMMINGIN työpiste on
"VÄLILLÄ SITÄ TÄÄLLÄ ÖISINKIN PIPETOI."
jonka tavoitteena on valjastaa uusi ase syövän vastaiseen taisteluun: virukset. "Jo lähes sata vuotta sitten huomattiin, että jos ihmisellä on nuha, hänen syöpänsä saattoi tilapäisesti pienentyä", Hemminki selittää Biomedicumin viidennessä, lähinnä syöpätutkimukseen pyhitetyn kerroksen laboratoriossa. Valkotakkisia ihmisiä kävelee ohitse. Pöydillä näkyy tutkimusvälineitä ja koeputkia. Lukuisat jääkaapit ja pakastimet ovat täynnä viruksia ja soluja. "Meillä on varastoituna useita erilaisia, alun perin luonnosta löydettyjä viruksia. Jos niitä antaa ihmisille, tulee niistä nuhan tyyppisiä haittavaikutuksia. Yritämme muokata viruksia tehokkaammiksi ja turvallisemmiksi, niin että
Roikkuuks
i sen taki? a
verkoss
jengi
huoneessa, jonka hän jakaa viiden kollegansa kanssa. Yli puolet hänen työstään tapahtuu tietokoneen äärellä. Lopun ajan hän käyttää heti seinän takana avautuvassa laboratoriossa. Tyypillinen työpäivä alkaa kahdeksan jälkeen aamulla ja päättyy siinä vaiheessa "kun tyttöystävä soittaa kolmatta kertaa", jos silloinkaan. "Välillä sitä täällä öisinkin pipetoi. Vaikka tutkimus tehdään laboratoriossa
soluilla ja hiirillä, niin sitten kun saamme lupaavia tuloksia, meillä on mahdollisuus tehdä kokeellisia hoitoja myös potilailla. Se motivoi." Runsaat kaksi vuotta sitten lääketieteellisestä valmistunut Hemminki jakaa toistaiseksi aikansa siten, että kuukaudesta kolme viikkoa hän on tutkijana ja viikon verran tavallisissa lääkärin tehtävissä. "Että saisi asuntolainat ja muut maksettua." Hemminki ei ole täysin vakuuttunut, että hänestä tulee tutkija loppuelämäkseen. "Nyt teen tätä, jos sen syövän saisi parannettua. Sitten katsotaan muita hommia."
NU NUORI, miespuoli-
KUKA?
OTTO HEMMINKI,, 29
> Paikka: Biomedicum 1, Meilahti > Tutkinto: Lääketieteen lisensiaatti. Syventävät opinnot sydäninfarkteista. > Työasu: Vapaa. Tutkimuksien aikana laboratoriovaatteet. > Tärkein työväline: Oma pää, tietokone ja laboratoriovälineet. > Vapaa-ajalla: "Urheilua laidasta laitaan, soitan kitaraa, laitan ruokaa ja hoidan kasveja."
Testaua, u ta
mitä m
TV-maksull
a saa
a ja voit voitta
tv-maksu-s
: kotiteatterini hop.f
nen syöpätutkija nimeltä Hemminki saattaa kuulostaa ennestään tutulta. Se johtuu Akseli Hemmingistä, H merkittävästä syöpäme tutkijasta, joka on Otto Hemmingin kuusi vuotta vanhempi isoveli ja hänen pomonsa. "Meitä on labrassa yli 20 henkeä. Kuulun alimpaan kastiin, missä teen omaa perusruohonjuurityötäni. On ryhmiä, ryhmänjohtajia ja broidi on ikään kuin joukkueenjohtaja." "Meillä on selkeä asenne, että duunissa ollaan kuin alainen ja johtaja. Vapaa-ajalla on sitten erilailla."
M AT T I M A R K K O L A
TUOMAS KARPPINEN
Jäsenenä liikut edullisimmin!
TÄÄLLÄ TUTKIN MINÄ
Sarjassa Helsingin yliopiston tutkijat kertovat, millaisesta tieteellisestä läpimurrosta he haaveilevat.
Ylioppilaslehti 15/09
ZEITGEIST 9
Vuoden huiputus
Huippuajattelu on oikeastaan aika tylsä aate, sanoo tutkija.
A
ivan huippua! Täällä sitä elellään huipputeknologian mallimaassa, jossa tehdään huippututkimusta huippuyliopistoissa, joista valmistuu huippuopiskelijoita huipputehtäviin. Viime vuosien keskustelun perusteella voisi tyhmempi luulla, että keskinkertaisuus on maailmasta kadonnut. Mistä huippuvillitys oikein sikiää? Helsingin yliopiston viestinnän laitoksen tutkija Anu Kantola
katsoo huippupuheen yleistyneen runsas kymmenen vuotta sitten markkina- ja kilpailuajattelun myötä. Sen ideologian mukaan huomio kiinnitetään parhaimpiin. Vielä 1980-luvulla puhuttiin enemmän tasa-arvosta ja solidaarisuudesta. Huippupuhe on hierarkkista: kaikki eivät voi olla huippuja, koska silloin kukaan ei olisi.
NYKYÄÄN HUIPPU-SANA uhkaa kärsiä inflaatiosta, kun sillä tehostetaan sanomaa kuin sanomaa. Erityisen innokkaasti huippu-etuliitteeseen turvautuu media. Huippupuhe ei ole pelkkää retoriikkaa. Tiedemaailmassa se näkyy esimerkiksi rahoituksen suuntaamisena entistä enemmän
isoille huippututkimusyksiköille. "Urheiluseuroissa keskitytään valmentamaan parhaimpia. Kulttuuripuolella taas ovat yleistyneet kirjallisuuskilpailut. Se on aika
TIEDEMAAILMASSA HUIPPUPUHE NÄKYY RAHOITUKSEN SUUNTAAMISENA ISOILLE HUIPPUTUTKIMUSYKSIKÖILLE.
kapea kuva kulttuurista", Anu Kantola sanoo. Mutta kuka huiput määrittelee? Yliopistojen kärkeä on mitattu
ranking-listoilla, joiden perusteista on usein kiistelty. Niissä Helsingin yliopisto on joka tapauksessa sijoittunut viime vuosina varsin hyvin. Monilla aloilla "huipun" määrittely on vaikeaa ja jopa teennäistä. Yliopistolla rahan jakoon vaikuttavat kansainväliset julkaisut, jotka määritellään huippututkimukseksi. Se vähentää Suomea koskevaa tutkimusta, Anu Kantola sanoo.
POLITIIKAN TUTKIMUKSEN
dosentti, vuoden tieteentekijäksi valittu Johanna Kantola ei perusta koko huippupuheesta. "Kaikki tämä excellence-puhe on luovuuden ja inspiraation vastakohta", hän sanoo. "Kuinka monta kertaa meille-
kin on sanottu, että kunhan vain julkaisette jotain." Johanna Kantolan mielestä esimerkiksi suomalaisen yliopiston kansainvälistymisen todellinen haaste on luoda yliopistoihin vakituisia virkoja ja taata tutkijanuralle riittävät resurssit. "Mutta tämä ei vastaa rahoittajatahojen kansainvälistymisen strategiaa, jossa tuodaan kansainvälisiä huippuja lyhyiksi pätkiksi Suomeen. Samalla Suomi on täynnä huippututkijoita, joilla ei ole vakituisia työsuhteita." Anu Kantolan mielestä huippupuhe on loppujen lopuksi "aika tylsää". "Ainakaan se ei ole kovin toiveikas tai optimistinen aate, että keskitytään vain parhaimpiin."
MARIA MANNER
TUOMAS KARPPINEN
10
Ylioppilaslehti 15/09
KOULUTUS
2010
& VALMENNUSKURSSIT
Valmistaudu yo-kirjoituksiin!
Kesäyliopiston talven 2010 abiturienttikursseilla
lyhyt oppimäärä)
Talvi 2010
Abiturienttikurssit
Helsingin Seudun Kesäyliopisto
Kurssit alkavat tammikuussa 2010. Kursseilla kerrataan lukion oppimäärää ja harjoitellaan ylioppilaskokeen osa-alueita.
www.kesayliopistohki.fi
Hyödy intistä!
Tule varusmieheksi Ilmavoimiin
Johtokeskus-, viestitekninen, viestiliikenne tai elektronisen sodankäynnin linja Ilmasotakoulussa Tikkakoskella. Hakuaika päättyy 31.1.2010 tai 31.8.2010. Lentoteknillinen aliupseerikurssi Ilmavoimien Teknillisessä Koulussa Jämsän Hallissa. Hakuaika päättyy 31.1.2010 tai 31.8.2010. Lentoreserviupseerikurssi Ilmasotakoulussa Tikkakoskella. Hakuaika päättyy 15.1.2010.
www.puolustusvoimat.fi
UUSI
>
Merenkulkualan koulutus- ja rekrytointiportaali on avattu
Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu yhdistyvät 1.1.2010. TAMKilla on tutkintoon johtavaa koulutusta Tampereen lisäksi Ikaalisissa, MänttäVilppulassa, Sastamalassa ja Virroilla. Opiskelijoita yhdistyneessä ammattikorkeakoulussa tulee olemaan noin 10 000 .
NY
Sjöfartsbranschens utbildnings- och rekryteringsportal har öppnats
Opiskele tutkinto TAMKissa
> Kuvataiteilija (AMK) > Medianomi (AMK) > Muusikko (AMK) > Musiikkipedagogi (AMK) > Tradenomi > Restonomi (AMK) > Bioanalyytikko (AMK) > Ensihoitaja (AMK) > Fysioterapeutti (AMK)
Englanninkieliset koulutusohjelmat AMK-tutkinnot
> Kätilö (AMK) > Röntgenhoitaja (AMK) > Sairaanhoitaja (AMK) > Sosionomi (AMK) > Terveydenhoitaja (AMK) > Insinööri (AMK) > Laboratorioanalyytikko (AMK) > Metsätalousinsinööri (AMK) > Rakennusmestari (AMK)
Yhteishaku 1.3.16.4.2010. Katso lisää www.tamkhaku.fi
> Bachelor of Business Administration, Degree Programme in International Business > Bachelor of Culture and Arts, Degree Programme in Media > Bachelor of Engineering, Degree Programme in Environmental Engineering > Bachelor of Health Care, Degree Programme in Nursing > Bachelor of Hospitality Management, Degree Programme in Tourism
Yhteishaku 11.1.12.2.2010. Katso lisää www.tamkadmissions.fi
Kuntokatu 3 | 33520 Tampere | www.tamkhaku.fi
Lue lisää Aalto-yliopistosta: www.aalto.fi
Nähdään Studia-messuilla 2.3.12.2009 www.finnexpo.fi/studia
14
Ylioppilaslehti 15/09
Ylioppilaslehti 15/09
15
Kristinuskon maallistuminen vei black metalilta sen pahimman vihollisen. Nyt genre odottaa kuolemaansa, jotta se voi taas syntyä uudelleen.
T E K S T I M AT T I M A R K K O L A K U VAT T E E M U G R A N S T R Ö M
Montako blackmetallistia mahtuu hissiin? Shatraug ja Infection matkalla ylöspäin.
Ylioppilaslehti 15/09
17
Viidessätoista vuodessa Shatraug on nähnyt miehiä sortuvan. "Kaikenlaista on tullut nähtyä. Paljon itsemurhia, ihan kaveripiirissäkin", hän sanoo ilmeettömänä. "Satanismi on loppujen lopuksi niin psyykkistä, ettei kaikilla pää kestä. Varsinkin jos käyttää huumausaineita tai muuta. Ihmisruumis on niin heikko ja addiktoituva, että se ottaa johdon käsiinsä. Mieli ei pysy kontrollissa." Moni satanisti onkin luopunut aat-
ten julkaistiin, enää pieni vähemmistö haastatelluista oli vakaumuksellisia saatananpalvojia. Suurin osa teki nyt uraa tavallisina veronmaksajina: insinööreinä, taiteilijoina, kirjailijoina, toimittajina ja tutkijoina. Shatraug on perustamansa Hornayhtyeen ainoa alkuperäisjäsen. "Tähän asti on pää kestänyt hyvin kasassa. Synkistä asioista joko selviää voittajana tai jää sinne pimeyteen. Varmaan olen vieläkin syvällä jossa-
"Black metal on kapinaa vallitsevaa yhteiskunnallista moraalia ja etiikkaa vastaan, koska ne rajoittavat elämää", Shatraug sanoo. "Mutta ei se ole mistään kotoisin, jos vain löhötään jossain, juodaan viinaa ja välillä kirjoitetaan saatanasta. Ei elämä ole pelkkää kurjuutta. Nyt ovat lapset ja muut helvetin hyvät syyt pysyä elävien kirjoissa." Niin, arki. Sitä ei pääse edes äärimetallisti pakoon. Tämänkin tapaamisen jälkeen
napatulla taiteilijanimellä vaan ihan vain Villeksi. Shatraug on levollisen ja rauhallisen oloinen kaveri, joka puhuu kiireettömästi. Äänessä kuuluvat eteläkarjalaiset juuret. "Olemme vääntäneet kättä siitä, mitä lapsille opetetaan ideologiasta ja mitä ei. Opetamme nyt, että pitää ajatella itse ja saa valita itse, mihin haluaa uskoa. Ja sitten vain toivotaan parasta." Voi olla, että jonain päivänä lapset-
"Ei se ole mistään kotoisin, jos vain löhötään jossain, juodaan viinaa ja välillä kirjoitetaan saatanasta. Ei elämä ole pelkkää kurjuutta."
teestaan. Merja Hermonen haastatteli 1990-luvulla 36 saatananpalvojaa väitöskirjaansa varten. Kun väitöskirja Pimeä hehku satanismi ja saatananpalvonta 1990-luvun suomalaisessa nuorisokulttuurissa kolme vuotta sitkin siellä pimeydessä, mutta en vajoa enää", hän sanoo. Shatraugille satanismissa on loppujen lopuksi kyse mielenvahvistamisesta. Kaikki on mahdollista. Ja kaikki, mihin ryhtyy, pitää tehdä loppuun. kaupungin ateriapalvelussa työtään tekevä Shatraug istahtaa vanhaan Volvoonsa, pistää Gorgorothin kasetin soimaan ja hakee vaimon ja lapsensa Prismasta. Vaimo tuskin kutsuu miestään J.R.R. Tolkienin kirjasta kin näkevät iskän maskeissa lavalla soittamassa black metalia. "Minulla on normaali työ, mistä saa rahaa, ja sitten tämä musiikki, minkä kautta saa levittää saatanallista sanomaa. Se on periaatteessa
18
Ylioppilaslehti 15/09
lähetystyöhön verrattavissa. Tekisin sitä, vaikkei siitä tulisi yhtään rahaa."
J
Mitä pienempi tunnettavuus muualla kuin asianharrastajien keskuudessa, sitä aidompi yhtye.
eesus Kristus haista vittu!" Horna räyhää Black Flames of Blasphemyn lavalla. Yhtyeen entinen laulaja, panosvöihin ja piikkeihin pukeutunut Werwolf örisee vakuuttavasti. Ajan myötä black metalin estetiikka on muuttunut kliseiksi, mutta siinä on yhä näyttävyyttä. Lavaa koristavat sianpäät ja kynttilät, reunoilla on verta valuvat vuohien päät. Etuosassa seisoo iso puinen risti, väärinpäin tietenkin. Horna soittaa täydessä sotavarustuksessa ja näyttää hyvältä, vaikka ei edes ole mikään verellä ja tulella lietsova shokkitemppu-yhtye. Sitä paitsi, keikkapaikat aina kieltävät ensimmäiseksi pyrojuttujen käytön. Eturivin yleisö osaa biisien sanat ulkoa. Yhä he seuraavat sinua, Jehova! Olkoon niin, tappurakruunun kantaja! Kulkekoot he perässäsi ikuiseen kuolemaan! Black metal on yhtä huutomerkkiä.
Musiikki on aggressiivisen kylmää ja vaikearakenteista. Se on usein paskasoundista metallipaahtoa, joka kuulostaa tavallisen musiikinkuuntelijan korvaan yhtä miellyttävältä kuin hammaslääkärin pora. Mutta black metal on mainettaan monipuolisempaa musiikkia. Korvia särkevät sirkkelikitarat, maanisen lailla pauhaavat rummut ja pahoinvoiva ärjyntä eivät ole ainoa tavat tehdä sitä. Musiikki voi olla hidasta ja nopeaa, primitiivistä ja sinfonista, suoraviivaisen raakaa tai progressiivista. Ja se vaatii äärimmäistä soittotaitoa. Örinälaulu kuulostaa välillä siltä kuin demoni tappaisi Jeesusta, ja siitä kappale voi kertoakin. Black metalissa ei kuitenkaan enää ole kyse vain kristinuskon pilkkaamisesta. Black metal -piireissä ajatellaan, että on turha enää puhkua päin evankelis-luterilaista kirkkoa. Se nyt on muutenkin jo kaatumassa. Vaikka myyttinen paholaistematiikka on yhä voimissaan, nykyajan black metalissa ollaan kiinnostuneita monipuolisesti ihmismielen pimeästä puolesta ja ahdistuneen ihmisen
suurista tunteista: surusta, vihasta, pettymyksestä ja masennuksesta. Monitulkintaiset nihilistis-filosofiset aiheet ja viikinki- ja pakanateemat ovat suosittuja. Monet ennen saatanaa huutaneet yhtyeet vannovat nyt Odinin sodan, viisauden ja kuoleman jumalan nimeen. Sota ja mytologia. Okkultismi ja musta magia. Vampyyrit ja metsä. Ne ovat black metalin ikisuosittuja teemoja. Yliampuvatkin lyriikat otetaan tosissaan. 2000-luvun alussa oululaiset punkkarit perustivat Blackthorenimisen black metalia parodioivan yhtyeen, jolla oli aidon kuuloisia mutta sanoituksissaan genreä pilkkaavia kappaleita kuten In The Glare Of Burning Oulugian Churches, Live In A Norway ja Evil Pope In Uranus. Vaikka rienaus tapahtui vuosia sitten, blackmetallisti ei unohda. Yhä netissä vannotaan vihaa pilkantekijöitä kohtaan. Underground black metal -levyt myyvät piratismista ja äänitebisneksen yleisestä alakulosta huolimatta suhteellisen hyvin. Arvion mukaan
Verikaste. Naamalle pakastettua poronverta saatavilla vain hyvin varustetuista lähikaupoista.
Ylioppilaslehti 15/09
19
niitä myydään Suomessa noin 30 000 kappaletta vuodessa. Pienistä puroista kertyy musta virta. Bändejä on kymmeniä ja levyt myydään ohi virallisten myyntireittien, joita eivät Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajien viralliset myyntitilastot kiinnosta. Tyypillisessä kuviossa muusikko myy omaa musiikkiaan oman levy-yhtiön kautta suoraan kuuntelijoille. Levyn painos voi olla vain 50 kappaletta, ja se myydään valikoiduille alan ihmisille, joiden tiedetään arvostavan tuotosta. Suomalainen blackmetallisti suosii suomalaista. Lahtelaisen, genreen erikoistuneen levy-yhtiö Northern Heritagen arvion mukaan joka kolmas myyty underground black metal -levy on kotimainen. Myydyimmät kotimaiset, kuten Impaled Nazarene, Horna, Satanic Warmaster, Beherit ja Archgoat, voivat myydä levyään 2 000 kappaletta. Black metalissa kaupallisuus on kirosana. Todellinen alamaailman blackmetallisti ei yleensä kuuntele genren isoja nimiä, kuten Immorta-
lia, Cradle of Filthia ja Dimmu Borgiria, sillä nämä bändit eivät ole enää tosissaan mukana. Niiden musiikissa kuuluu menestys ja raha. Mitä pienempi tunnettavuus muualla kuin asianharrastajien keskuudessa, sitä aidompi yhtye. Näin se oli silloinkin, kun suomalaista black metal -kenttää luotiin.
M
usiikkitietovisa: Millä tavalla Suonenjoen rautatieasema on merkittävä paikka suomalaiselle black metalille? Siellä kohtasivat ensimmäistä kertaa Marko Laiho ja Janne Sova. Oli kesäinen aamuyö vuonna 1988, kun Marko Laiho kiinnitti huomionsa epämääräisen oloiseen kaveriin, joka kuljeskeli muovipussi kädessään. Muun omaisuutensa ja rahansa hukanneen Janne Sovan pussi oli täynnä kasettidemoja: vanhaa suomipunkkia, Slayeria ja Morphosista, Sovan omaa yhtyettä. Selvisi, että molemmat nuoret miehet olivat tulossa mansikanpoi-
Horna liekeissä.
minnasta ja menossa syksyllä samaan kouluun Rovaniemelle. Päätettiin, että siellä viriteltäisiin uusia musiikkikuvioita. Pian sen jälkeen rovaniemeläislähtöinen Marko "Nuclear Holocausto" Laiho perusti Suomen ensimmäisenä black metal -yhtyeenä pidetyn Beheritin. Alun perin Kuusamosta kotoisin oleva Janne "Demonos" Sova perusti black metal -yhtye Barathrumin. Beherit oli genrensä edelläkävijä, niin musiikillisesti kuin tyylillisesti. Siksi myös siitä otetut vanhat promokuvat ovat klassikkoja. Yhdessä niistä kitaristi-laulaja Laiho seisoo paha ilme naamallaan mustissa vaatteissaan ja pitkässä tukassaan. Hänen bändikaverillaan on kädessään väärinpäin oleva risti, joka on toisesta päästä liekeissä. Kolmihenkinen bändi seisoo lumihangessa. Epätarkassa pokkarikuvassa näkyy myös kitukasvuinen mänty. Kuvaan on saatu vangittua jotain todella pahaa, jotain todella suomalaista ja etenkin sen ajan Suomen black metalia kuvaavaa. Vielä 1990-luvun vaihteessa black metal haki itseään, kuvastoaan ja ilmaisumuotoaan. Näin etenkin Suomessa. Ajat olivat kovin erilaiset. Heviä oli jo kaikkialla, mutta metallia, etenkään äärimetallia, ei missään. Nettiä ei ollut, joten tietoa pahuudesta ja mystisistä voimista haettiin kunnallisen kirjaston hyllykohdasta "okkultismi". Bändien kuulumiset luettiin fanien toimittamista lehdistä, kopiokoneilla monistetuista zineistä, jos niitä nyt saatiin edes käsiin. Piirit olivat niin pienet, että kaikki asiasta kiinnostuneet tunsivat toisensa henkilökohtaisesti. Black metal -bändiin oli haastavaa saada soittajia. Kun oma bändi saatiin pystyyn, paholaismainen taiteilijanimi napattiin Taru Sormusten Herrasta -kirjasta, vaikka sen oli kirjoittanut kristitty kirjailija J.R.R. Tolkien. Touhu oli todella uugeeta. Sekä Beherit, joka muuten on syyrian kieltä ja tarkoittaa, yllätys yllätys, saatanaa, että Barathrum sylkivät koko 1990-luvun alun julki demoja ja eepeitä. Beheritistä kasvoi nopeasti kansainvälisestikin arvostettu bläkkisyhtye, jonka ensimmäistä oikeaa albumia, vuonna 1993 julkaistua Drawing Down the Moonia pidetään yhä yhtenä genren klassikoista. Vähän aikaisemmin julkaistu, oululaisen Impaled Nazarenen Tol Cormpt Norz Norz Norz oli ensimmäinen Suomen virallisille myyntilistoille noussut kotimainen black metal -levy. Suuri läpimurto oli lähellä. Harmi vain, että Marko Laihon kiinnostus black metaliin oli jo lopahtamassa. Kuin takeeksi Laiho muutti Helsinkiin, josta hän ei tuntenut ketään. Vaikka Laiho meni töihin metalli-
musiikkiin keskittyneeseen levykauppaan, hän irtautui vähitellen yhä kasvavasta black metal -skenestä. Ensin hän lopetti tapetreidauksen, musiikin vaihtelun muiden artistien kanssa, eikä lukenut enää alan zinejä. Vähitellen kuihtuivat kontaktit. Laiho oli kyllästynyt yhä teknisemmäksi ja melodisemmaksi muuttuvaan metallimusiikkiin ja sai enemmän inspiraatiota konemusiikin puolelta. Muutos oli suuri entiselle henkeen ja vereen black metalin nimeen vannoneelle. Laiho oli vuosia lähetellyt kirjeitä ja vaihdellut kasetteja norjalaisyhtyeiden Burzumin, Mayhemin, Emperorin ja Enslavedin kanssa. Norjabläkkiksen voimahahmot Varg "Count Grishnackh" Vikernes ja Øystein "Euronymous" Aarsethin olivat kirjeenvaihdon myötä tulleet hänelle hyvinkin tutuiksi. Kesällä 1994 21-vuotias Vikernes murhasi puukottamalla 25-vuotiaan Aarsethin. Kyseessä on black metalin historian suurimman huomion saanut yksittäinen tapahtuma, jota on sittemmin puitu lukuisissa kirjoissa, dokumenteissa ja lehtijutuissa. Marko Laihoa tapahtunut ei yllättänyt. "Kyllä sitä silloin mietti, että meniköhän vähän överiksi", Laiho nauraa nyt, 15 vuotta tapahtuneen jälkeen. "Mutta ei se yllätyksenä tullut. He tavallaan pistivät toteen sen, mistä olivat puhuneet. Siihen ei varmaan
Kun nettiä ei ollut, tietoa pahuudesta haettiin kunnallisen kirjaston hyllykohdasta "okkultismi".
ollut enää iso kynnys sen jälkeen, kun he olivat monta vuotta synkistelleet, puhuneet haudanhäpäisyistä ja kirkkojen poltosta." Mayhemin perustajan Euronymoksen kuolema ei tappanut black metalia. Kävi päinvastoin. Surma laukaisi black metal -buumin. Seuraavina vuosina Norja tuli kuuluisaksi kirkkojen poltoista ja suppean yleisön musiikkilajista tuli maailmanlaajuisesti tunnettua. Sen sijaan Marko Laiho vuosimallia 2009 näyttää kovin erilaiselta kuin nuoruuden ajan promokuvissaan. Lyhyessä tukassaan ja huomiota herättämättömissä tummissa vaatteissaan häntä voisi luulla vaikka insinööriksi. Laiho onkin työkseen webmaster.
20
Ylioppilaslehti 15/09
Ja jälleen levyttävä muusikko: Beherit julkaisi viime keväänä uuden levyn 14 vuoden tauon jälkeen. Fanit eivät olleet unohtaneet. Suuren levy-yhtiön kautta julkaistu paluulevy Engram ponkaisi virallisella listalla top kymppiin Happoradion ja Leningrad Cowboysin väliin. Viikon jälkeen se oli kadonnut sieltä yhtä nopeasti kuin oli tullutkin. Black metalin piirissä ollaan ehdottomia. Vaikka uusia bändejä syntyy jatkuvasti, fanit pitäytyvät vanhoissa, hyviksi eli vakaumukseltaan aidoiksi todetuissa nimissä. Black Flames of Blasphemy -tapahtuman esiintyjäkaartissakin jyräävät vanhat, reilusti jo 1990-luvulla, jopa 1980-luvun lopulla perustetut bändit. Marko Laihoa silti ihmetyttää, että moni bändi on jatkanut näihin päiviin asti. "Ne ovat näin pitkään jaksaneet tehdä samaa soundia! Kun me aloiteltiin 20 vuotta sitten, juttu oli jotain uutta ja siitä sai kiksit", hän sanoo. Genren sisällä on jatkuvaa linjavetoa sen suhteen, mikä on black metalissa hyväksyttyä ja mikä ei. Ideologia on oltava. Jotkut kitisevät, jos musiikissa on melodioita. Joillekin syntetisaattoreiden käyttö on ehdottomasti kiellettyä. Toiset tekevät täyttä häkää arvostettua black metalia, vaikka siinä on melodioita ja syntikoita. Tuntuu, että edes blackmetallistien keskuudessa ei tiedetä, mitä black metal on.
Laiho haluaa pitäytyä erossa tästäkin ikuisuuskeskustelusta. "Kaikki tekemäni musiikki on aitoa ja tehty täydestä sydämestä. Sitä en sano, onko Beherit black metalia. En ole nähnyt enää tarvetta lokeroinnille. Sitä saa kutsua black metaliksi tai death metaliksi. Genrellä ei ole väliä. Olen päässyt sen vaiheen yli."
"Harmi, että ne ovat jääneet", Werwolf kommentoi hyökkäyksiä kirkkoa kohtaan.
nimi Raping Corpse to Sacrifice the Moon. Jos Kiinassa asti tehdään black metalia, ei ihme, että genren julkaisuja saattaa parhaimmillaan tulla markkinoille jopa kymmeniä per kuukausi. Vielä 1990-luvulla black metalin kuuntelijalla ei ollut paljoakaan mistä valita. Nyt tuntuu olevan liikaakin.
H
ornan keikka päättyy. Tyytyväiset bändin jäsenet valuvat hikisinä kohti backstagea ja suihkua. Maskit ja veri on pestävä pois ennen kuin päästään juhlimaan. Yleisökin on jättänyt niitit, naulat ja maskit kotiin ja pukenut ylleen huomattavasti miellyttävämmät mustat hupparit, nahkatakit ja bändi-t-paidat. Black metal on heti syntymästään lähtien ollut globaali ilmiö. Vaikka Horna laulaa suomeksi, se on keikkaillut ympäri maailmaa, viimeksi Yhdysvalloissa. Kansainvälisyys näkyy ja kuuluu Black Flames of Blasphemyssäkin. Pääesiintyjät ovat Kanadasta ja Norjasta. Yleisössä puhutaan saksaa ja venäjää. Keikkajärjestäjän mukaan väkeä on tullut Australiasta ja Brasiliasta asti. Brasiliassa oli vahva bläkkisskene jo 1980-luvulla ennen Norjaa. Marko Laiho lähetteli Brasiliaan suomalaista hc-punkkia ja sai tilalle eksoottista brassibläkkistä. Nykyään jopa Kiinasta löytyy genren edustajia. Eräälläkin yhtyeellä on kiinalaiseen tyyliin varsin erikoinen
L
appeenrantalaisella hautausmaalla on vilpoista. On ko-lean syksyinen päivä kolmisen viikkoa ennen Black Flames of Blasphemya. Werwolf on halunnut tavata täällä, koska hautausmaat ovat vahvasti sidoksissa hänen kotikaupunkinsa black metal -skenen syntyyn. Siihen, mikä sittemmin hänen mukaansa on taas mennyt pilalle. "Harvassa ovat ne bändit tai levyyhtiöt, joilla on oikeasti jotain tarjottavaa. 90 prosenttia tänä päivänä tehdystä black metalista on toivotonta räpellystä", Werwolf sanoo ja vetää mustia hanskoja
tiukemmin käteensä. "Tuotantostandardit, periaatteet ja motiivit ovat nykyjulkaisuissa ihan olemattomia. Valtaosasta levyistä puuttuu kipinä ja musiikillinen näkemys. Korkein arvo levyn julkaisulle voi olla se, minkä värisen vinyylin tekee." Black metal on nuori alakulttuuri. Kukaan uudesta sukupolvesta ei voi vielä sanoa olevansa blackmetallisti, kuten isänsä. Genre on kuitenkin kasvanut jo sen verran vanhaksi, että sen sisällä haikaillaan vanhoja hyviä aikoja. Aikoja, jolloin tehtiin parempaa musiikkia. Aikoja, jolloin black metalilla oli myös ulkomusiikillista voimaa. Werwolf seisoo bändien hihamerkeillä koristellussa nahkatakissa, farkuissa ja korkeapohjaisissa nahkasaappaissa keskellä hautausmaan läpi vievää tietä. Mummo kävelee ohi rollaattorilla eikä tunnu yhtään ihmettelevän hautausmaalla maleksivaa, mustiin pukeutunutta miestä. Kymmenen vuotta sitten mummo olisi saattanut kipittää kotiinsa soittamaan poliisit. 1990-luvun puolivälissä Lappeenrantaa ravisteli iso haudanhäpäisyjen aalto. Mentiin hautausmaalle, kaadettiin hautoja, rikottiin ristejä ja hajotettiin hautakiviä. "Ne olivat asioita, joita ihmisten piti tehdä. Harmi, että ne ovat jääneet", Werwolf kommentoi hyökkäyksiä kirkkoa kohtaan. Esimerkki toiminnalle oli tullut tie-
Ylioppilaslehti 15/09
21
tenkin Norjasta. Norjan tapahtumien myötä Suomen viranomaisetkin kiinnostuivat synkästi pukeutuvista, rajua metallia soittavista pitkätukista. Puhuttiin nuorisosatanismista, ja sitä se olikin. Suurin osa aiheesta kiinnostuneista olivat nuoria, alle 20-vuotiaita, usein vielä teini-ikäisiä. Vandalismia tapahtui ympäri Suomen. Kirkon omaisuuden tuhoamisesta tuli lähes muodikasta, ja vaikka kaikilla tapauksilla ei ollut yhteyttä black metaliin, usein ne linkitettiin genreen tavalla tai toisella. Jos sen ajan mediaa olisi uskonut, oli saatananpalvonta Suomen merkittävimpiä sosiaalisia ongelmia 1990-luvun puolivälin jälkeen. Julkisuuteen haluttiin myyviä kommentaattoreita ja niitä kaivettiin hurmosuskovaisten puolelta. Nuorisoevankelista Riku Rinteen, saarnaaja Leo Mellerin ja opettaja Keijo Ahorinnan lisäksi mediatilaa saivat "saatananpalvonnasta selviytyneet" Aki Jääskeläinen ja Päivi Niemi. Suojelupoliisi otti black metal -piirit tarkkailuunsa. Mediajulkisuus johti genren piirien hajoamiseen. "Black metal -tyyppien omissa riveissä tuli hirveä hinku alkaa selitellä, miten jonkun Päivi Niemen ja Keijo Ahorinnan jutut ovat ihan paskanjauhantaa, vaikka niistä suurin osa oli ihan totta. Se oli niin naurettavaa. Samaan aikaan haluttiin olla sekä salonkikelpoisia että niin pahoja kuin mahdollista", Werwolf muistelee.
N
yt hautakivien kaatamiset ovat kutistuneet sanomalehtien alareunojen yksipalstaisiksi uutisiksi. Se on ollut osittain tarkoituksellista, sillä Norjassa huomattiin jo 1990-luvulla huomion vain lietsovan muita kirkonhäpäisijöitä. Vaikka mediakohu on vaiennut, eivät hyökkäykset kirkkoa vastaan ole loppuneet. Viimeisen kolmen vuoden sisään Suomessa on tehty 13 kirkon tuhopolttoa tai sen yritystä. Kesäkuun kuudentena, kuudes kuudetta, 2009 Malmin hautausmaalla kaadettiin yli 100 hautakiveä. Taas täytyy korostaa, ettei black metalilla ole osuutta jokaiseen kännisen päähänpiston aikaansaamaan vandaalireissuun. Mutta ei ihme, että kun Porvoon kirkko vuonna 2006 paloi, palon sytyttäjän musiikkimaku kiinnosti heti poliisia ja mediaa. Tekijän taustalta löytyikin kiinnostusta black metalia kohtaan. Kirkko aiheuttaa blackmetallisteissa edelleen angsteja, vaikka samaan aikaan he väittävät sen merkityksen vähentyneen. Porvoon kirkon palon jälkeen musiikkilaji ei ole esiintynyt valtamedian pääuutisissa. Koulusurmaajien mp3soittimista ei kyseistä musiikkia löytynyt, vaikka joku ehkä olisi odottanut. Sen sijaan vuonna 1998 tapahtuneella niin sanotulla Hyvinkään paloittelusurmalla oli yhteys musiikkityyliin. Siitä otettiin kaikki irti. Iltapäivälehdet tekivät "Nämä voivat olla merkkejä saatananpalvonnasta" -tyyppisiä juttuja ja valistivat vanhempia, että jos lapsi laiminlyö hygieniansa, se voi olla merkki paholaisen palvelukseen astumisesta. Niihin aikoihin ihmiset vaihtoivat vastaan tullessaan puolta, kun Werwolf kulki Lappeenrannan katuja. "Se oli oikeastaan aivan vitun siistiä. Siinä oli tiettyjä ammatin tuomia etuja huomattavasti enemmän kuin
Werwolf tuimana.
Hän on siitä harvinainen blackmetallisti, että hän saa elantonsa musiikin kautta. Merkonomin koulutuksellaan hän on pyörittänyt omaa Werwolf Recordsia vuodesta 2004 lähtien ja sanoo myyneensä yhden hengen yhtyeensä Satanic Warmasterin levyjä maailmanlaajuisesti kymmeniätuhansia. Black metal houkuttelee ääripäitä yhteen. Niin sanotun bestial black
eläköön saatana! Se ei enää kiinnosta ketään. Pitää keksiä uutta estetiikkaa ja tietyissä tapauksissa se löytyy yllättävän läheltä. Naurettavan helppoa, miten ihmiset saa tarttumaan musiikkiin näillä keinoin." Ei sen niin pitäisi edes mennä. "Black metal on negatiivista. Keskivertoihmiselle black metalin kaikessa epämoraalisuudessaan ja nihilismissään pitäisi olla miljoona kertaa
"Keskivertoihmiselle black metalin kaikessa epämoraalisuudessaan pitäisi olla miljoona kertaa pahempi asia kuin uusnatsismi tai mikään."
nyt. Nyt pitää taistella siitä, että black metal säilyttäisi tietyn terän, mikä sillä on joskus ollut. Aura on ollut vahvempikin." metalin sanoituksissa harrastetaan satanistista seksiä. Viime aikoina nousussa on ollut niin sanottu NSBM eli kansallissosialistinen black metal. Sen viitteitä sanotaan kuuluvan myös Satanic Warmasterin lyriikoissa. Eikö pelkkä saatanallinen black metal enää riitä? "Ajat muuttuvat, shokkiarvot heikkenevät ja vahvistuvat. Jos haluat, että sut kuullaan, ei riitä, että sanot, pahempi asia kuin uusnatsismi tai mikään." "Sen pitäisi olla kuin aids. Paitsi että ne ihmiset, jotka ovat saaneet sen, eivät halua parantua siitä", Werwolf pääsee vauhtiin. Hänen kaulassaan roikkuu vuohenpään kuvalla koristeltu pentagrammi. Ja hän tuntuu olevan ihan tosissaan. Black metal on raivannut itselleen muista musiikkityyleistä ja elämänmuodoista riippumattoman sopukan yhteiskunnassa. Sen hyvä puoli on, että blackmetallistit saavat olla rauhassa. Mitä tahansa äärimusiikkia voi julkaista. Lavalle voi roudata väärinpäin käännettyjä ristejä vaikka pienen metsän verran ilman, että kukaan provosoituu. Huono puoli on, että blackmetallistit eivät vieläkään tunnu tyytyväisiltä. Werwolf ennustaa black metalille suurta romahdusta. Samanlaista, jollainen tapahtui 1990-luvun lopussa, kun lukuisat Norjan innoittamina syntyneet, black metalista maailmanlaajuisen ilmiön tehneet bändit "korruptoituivat" ja siirtyivät tavismetallin puolelle. "Nyt varmaan käy sama homma, ja se on oikeastaan ihan vitun hyvä. Se vaaditaan, että uudistuminen tapahtuisi." *
W
erwolf on paitsi myös Lappeenrannasta kotoisin olevan Shatraugin nuoruuden kaveri ja Hornan entinen laulaja, niin genren tärkeimmän nettifoorumin blackmetal.fi:n omistaja.
Hell yeah! Black Flames of Blasphemyn yleisö riehaantui. Entinen kirkko on nykyään rokkibaari.
"Bää! Bää!" sanoisi vuohen pää.
22 KULTTUURI
Ylioppilaslehti 15/09
kalenteri
Tapahtumatiedot voi lähettää osoitteeseen menot@ylioppilaslehti.fi.
MITRO HÄRKÖNEN
Rakkauden ammattilainen
Näyttelijä Tuukka Vasama pitää äärimmäisyyksien huumorista.
TEEMU GRANSTRÖM
Ylioppilasteatterissa etsitään taiteen ja uskonnon yhtäläisyyksiä.
L
Pe 13.11.
LETKUTA LANTEITA. Tanssi oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Iloista käännöspoppia esittävä Maria Gasolina ja reggaeryhmä Posteljoona & ystävät tähdittävät Changemaker-verkoston 5-vuotisjuhlien päätösklubia Vanhalla ylioppilastalolla klo 21.30 alkaen. Liput 5 .
Toisena vieraana esikoiskirjailija Taneli Viljanen. Ravintola Dubrovnik, Eerikinkatu 11, klo 19. Narikkamaksu 2 .
Ke 18.11.
TEATTERI KIINNOSTAA. Norjalainen performanssiteatterin klassikkoryhmä Baktruppen kurkistaa kapitalismin saloihin, suomalaiset ja venäläiset näytelmäkirjailijat työstävät talvisotaa, ja Gnab Collective esittää YouTube -videoiden parhaimmiston. Viisipäiväinen kansainvälinen teatterifestivaali Baltic Circle alkaa!
avalla on mies, jonka sydäntä raastaa. Hän kaipaa rakkautta, mutta rakastaminen on pirun vaikeaa. Vaaleapukuinen mies on näyttelijä Tuukka Vasama. Lavalla hän liikkuu nykien, lausuu runoja ja huutaa megafoniin siksi, että hän tuli viime vuonna voittaneeksi Vuoden nuori lausuja -tittelin. Siitä seurasi tämä esitys, Tuomas Timosen rosoisen raadollisiin runoihin pohjautuva Oodi rakkaudelle. "Timosen runoissa on mustaa huumoria, joka samaan aikaan osuu ja naurattaa", Vasama sanoo. "Runot perustuvat äärimmäisyyksien huumorille. Kun joku on vihainen, rakastunut ja tosissaan, siitä voi tulla todella hauskaa." oli ujo poika, jota koulunäytelmät eivät kiinnostaneet. Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa vastaan tuli äidinkielenopettaja, joka sai hänet kiinnostumaan esiintymisestä. "Tunneilla pääsin kokeilemaan monenlaista niin, että kaikki lähti aina hauskanpidosta. Ja mitä enemmän tein, sitä hienommalta se tuntui", Vasama kertoo. Vasama liikkuu vikkelästi vapaalla teatterikentällä. Pelkästään tänä vuonna hänellä on ollut jo viisi ensi-iltaa. Loppuvuonna hänet nähdään vielä paitsi Tuomas Timosen runojen rakkauden raastamana miehenä myös Mike-klovnina klovniryhmä RedNoseClubin riveissä. Puna-
telijöihin, jotka pohtivat koko ajan näyttelijäntyönsä perusteita. Se tarkoittaa jatkuvaa harjoittelua ja opiskelua. "Esitykset, joita teen, ovat vain jäävuoren huippu. Suurin osa työstä ei näy ulospäin. Teatteriesitysten harjoitusaika on yleensä niin lyhyt, että jos haluaa päästä pintaa syvemmälle, opiskeleminen on välttämätöntä."
ENNEN LUKIOTA Tuukka Vasama
La 14.11.
FILLAROI JA VAIKUTA. Pyöräilykausi jatkuu talvellakin. Helsingin yliopiston Maan ystävät järjestää Kriittisen pyöräretken, jolla kiinnitetään huomiota pyöräteiden talvikunnossapitoon ja pyöräilyn turvallisuuteen. Noin kymmenen kilometrin pituinen retki alkaa Havis Amandan patsaalta klo 13. Vapaa pääsy. TAIDE JA USKO. Onko taiteen tekeminen ja kokeminen verrattavissa uskonnolliseen hurmokseen, kysyy Ylioppilasteatterin syksyn näytelmä, Inkariina Simolan ohjaama ja käsikirjoittama Deus vult: Taidevatikaanin viimeiset päivät. Ensi-ilta Ylioppilasteatterin studiossa, Aleksanterinkatu 23, klo 19. Liput 7,50 / 5 .
nenäkerho tekee improvisoitua klovneriaa, jota ei suositella lapsille eikä klovnikammoisille. Muita Vasaman tukikohtia ovat Nälkäteatteri ja Helsingin Esitystaiteen Keskus, jonka toiminnassa hän on ollut mukana alusta asti. Vasama kuuluu niihin näyt-
Pe 20.11.
KUKA?
TUUKKA VASAMA, 31 > Asuu Ruoholahdessa
Helsingissä. > Valmistunut näyttelijäksi Teatterikorkeakoulusta 2005. > Levylautasella Jarkko Martikaisen albumi Rakkaus. > Vuonna 2019: "Jatkan samaa rataa."
"RUNOJA EI pidä lähteä kuvittamaan. Teksti ei ole pyhää ja vakavaa, vaan materiaalia. Ja kun materiaalin tuntee törkeän hyvin, voi keskittyä esitystilanteeseen", Vasama sanoo. Oodi rakkaudelle on hänen mukaansa kuin yhden hengen rockfestari: musiikilla on keskeinen osuus, ja sen rinnalla tapahtuu paljon asioita voimakkaalla intensiteetillä. "Näytteleminen on kauhean fyysistä riippumatta siitä, mitä tekee, vaikka seisoisi vain paikallaan. Se on lihastyötä." Onko Vasama oppinut esityksen myötä jotain rakkaudesta? "Minut on yllättänyt, että nuorten lisäksi esityksestä ovat tykänneet monet iäkkäät runojen ystävät. Turhaan sitä on kantanut omia ennakkoluulojaan ja miettinyt, ketkä tästä tykkää. Ovathan mummot ja papatkin olleet joskus nuoria ja rakastuneita."
A N T T I J Ä RV I
> Oodi rakkaudelle avaa HYYn vuosijuhlaviikon Vanhan ylioppilastalon musiikkisalissa 23. marraskuuta klo 19. Liput HYYn jäsenille ennakkoon HYYn palvelutoimistosta 2 , ovelta liput kaikille 10 .
Ti 17.11.
KULTAINEN AIKA. Akateeminen puhallinorkesteri esittää suurten venäläisten säveltäjien sävellyksiä romanttiselta aikakaudelta Vanhalla ylioppilastalolla klo 19. Liput 12 / 6 . TÄTI MONIKA. Suomen parhaaksi kehuttu kirjailija, ikiihana Monika Fagerholm saapuu Prosak-klubin vieraaksi.
VIVA LA FRANCE! Jos olet kiinnostunut opiskelusta Ranskassa, suuntaa opiskelijamessuille Helsingin yliopiston päärakennuksen aulaan, jossa yli 20 eri alojen ranskalaista korkeakoulua esittäytyy omilla ständeillään. Fabianinkatu 33, klo 13.3017. Vapaa pääsy.
Nyt skrätsätään!
TOINEN KÄSI skrätsää ja painelee levylautasen painikkeita. Toinen räplää crossfadea ja sampleja. Kamera kieppuu villisti klubilla. Ruudulla vilisevät eriväriset viivat ja nappulat. "Ai, ai. Nyt sattuu silmiin." Yksi Tavastian lauantaidiskon vakiosoittajista, dj Johannes Kostaja pitää hengähdystauon tiskijukkien toimintaa simuloivasta DJ Hero -konsolipelistä. Ensivaikutelma on ristiriitainen. "Ei tämä ehkä ole se bailu-
To 26.11.
HYY 141 V. Aika kaivaa esiin akateemiset kunniamerkit. Ylioppilaskunnan kerma kokoontuu vuosijuhlaan Vanhalle ylioppilastalolle. Illalliskortti 65 jäsenille, 75 muille.
peli, mitä odotti. Vaikea tätä on jurrissa pelata, toisin kuin Guitar Heroa. Sen pelaaminen on myös viihdyttävämmän näköistä", Kostaja sanoo. Onko dj-kokemuksesta hyötyä pelaamisessa? "Ehkä crossfaden käytössä. Ja jos olisi megaskrätsääjä, niin sitten ehkä muutenkin." Uutta settiä kehiin. Viiden biisin Jay-Z-mixtape lähtee pyörimään. Jengi klubilla tanssii villisti, vaikka hard-vaikeustasolla
yli puolet biiteistä vilistää ohi. Näin ei tapahtuisi oikeasti. Guitar Hero sai nuoret tarttumaan kitaraan ja perustamaan rokkibändejä. Nostaako uusi DJ Hero tiskijukat uuteen kukoistukseen? "Vaikea sanoa. Tästä puuttuu biisien valitseminen, joka on kuitenkin deejiin olennaisin tehtävä. Pelin perusteella dj-toiminta on kovin tekniikkakeskeistä. Tämän nimi voisi hyvin olla Rapmaster."
M AT T I M A R K K O L A
BLAAH
The Strokesin laulaja Julian Casablancas kuulostaa väsyneeltä ja lattealta. PHRAZES FOR THE YOUNG on niin täyteen tuotettu levy, että tästä voi seurata vain närästystä. RIP Kent 19902009. RÖD on lopullinen niitti, edellistä vielä tylsempi ja elektronisempi levy otteensa hukanneelta Ruotsin suuruudelta. Fanit jäävät kaipaamaan isoja kitaravalleja ja melankolisia popkoukkuja.
"Purukumi ei ole biohajoavaa ja juuttuu siihen, mihin sen jätät, kunnes joku siivoaa sen pois kalliilla rahalla." Se, joka tarvitsee tällaisia neuvoja, tuskin viitsii lukea Anita Naikin
KUSTANTAMOKAAOS.
Hiekkalaatikkoleikit kalpenevat suuttumisten ja lähtöjen vyyhdille.
LAISKAN LISSUN OPASTA EKOELÄMÄÄN.
Ylioppilaslehti 15/09
KULTTUURI 23
Riikka Lenkkeri: Ilkka Niiniluoto, 2003. Suomen Kulttuurirahasto.
Albert Edelfelt: Laulajatar Aino Acktén muotokuva, 1901. Ateneumin taidemuseo.
E
i sitä kyllä apurahahakemuksiin viitsi kirjoittaa", naurahtaa Riikka Lenkkeri, 38, yksi Suomen arvostetuimmista muotokuvamaalareista. Muotokuva tuntuu olevan jotain, jonka tekemisestä ei aina olla kauhean ylpeitä. Mutta miksi? Pitkälti kyse on rahasta. Todellinen taiteilijahan ei tee taidetta rahan vuoksi, ja muotokuvista maksettavat summat ovat usein hyvin suuria. Siksi apurahaa havittelevan ei kannata korostaa keskittyvänsä niihin. Mikään rahasampo muotokuvat eivät kuitenkaan ole. Vaikka palkkiot esimerkiksi säätiöiden ja kaupunkien tilaamissa kuvissa liikkuvat jopa kymmenissätuhansissa, ei tuntipalkka nouse kovin korkeaksi. "Usein kyse on kahdesta kuvasta, joista toinen menee tilaajalle ja toinen esimerkiksi kiitokseksi työurasta itse kuvattavalle kohteelle. Saatan käyttää tällaiseen
Jani Leinonen: Jari Tervo, 2009. WSOY:n kokoelmat.
Erkki Tilvis: Urho Kekkonen, 1955. Suomen eduskunta.
Hankalat naamataulut
Muotokuvamaalauksessa raha, valta ja taiteelliset intohimot kohtaavat. Edes sen tekijät eivät aina pidä sitä hyvänä taiteena.
Hieman yllättäen eivät myöskään Riikka Lenkkerin mielestä. "Eivät tilausmuotokuvat ole sama asia kuin oma tuotantoni, vaikka panostankin niihin yhtä paljon." Lajin ei voi sanoa nauttivan suurta yleistä arvostustakaan. Lenkkeri muistuttaa, että Suomessa ei ole ollut muotokuvan tekemiseen virallista koulutusta. Tämä on johtanut siihen, että ala on ollut osittain amatöörien käsissä. Osa teoksista on siis ollut melko luokattomia.
MEDIASSA MUOTOKUVAT ovat
teessa Suomessa tilattiin paljon muotokuvia ja ne olivat aikaansa nähden jopa moderneja. 1930luvun tienoilla kehitys pysähtyi. Leinosen mukaan kysymys oli luokkayhteiskunnan purkautumisesta ja siitä alkaneesta taiteen vanhoillistumisesta. Lenkkeri taas korostaa samassa taitteessa tapahtunutta taiteilijoiden asenteen muuttumista. "Silloin ensimmäistä kertaa taiteilijat alkoivat sanoa, että muotokuva formaattina rajoittaa heidän luovuuttaan." Jotkut ammattitaiteilijatkin jatkoivat kuitenkin muotokuvien tekemistä. Helsingin kaupungin Meilahden taidemuseossa on juuri avautunut Finlandia 200 -näyttely, joka kokoaa yhteen suomalaista muotokuvaa parinsadan vuoden ajalta. Mukaan on otettu viime vuosikymmeniltä myös valokuvia.
MUOTOKUVAN vaatimuksena on usein pidetty sitä, että sen kohde on tunnistettavissa. Jani Leinosen mukaan kuvat eivät silti kerro totuutta, vaan hyvinkin vahvoja tarinoita. Muotokuvaa on hänestä kiinnostavaa verrata esimerkiksi elämäkertoihin, joihin on viime vuosina ilmestynyt vahva totuusvaatimus. "Toisaalta muotokuva on kuitenkin vain ihmisen naama. Naama puhuu eri kieltä kuin nyrkit. Tai sanat tai teot." Jonkinlaisia tekoja voi muotokuvankin kautta yrittää hahmottaa. Esimerkiksi Ilkka Niiniluodon muotokuvaan Riikka Lenkkeri maalasi kaksi lähes identtistä kasvokuvaa, joilla on kuitenkin hieman erilainen ilme. Tällä hän yritti esittää, miten ajatus syntyy professorin mielessä.
VENLA ROSSI
> Finlandia 200 suomalainen muotokuva 18092009 taidemuseo Meilahdessa, Tamminiementie 6, 14. helmikuuta asti.
"MUOTOKUVAMAALAUS PALVELEE LÄHINNÄ LUOKKAYHTEISKUNNAN TARPEITA."
työhön noin vuoden. Lisäksi siitä maksetaan verot ja eläkemaksut."
MONEN MIELESTÄ muotokuvat eivät ole ihan samalla lailla taidetta kuin maalaukset ylipäätään.
esillä lähinnä silloin, kun kohde on tarpeeksi kiinnostava. Viimek-
si näin tapahtui, kun yhdistettiin tunnettu kohde ja nuori, vetävä taiteilija, eli Jari Tervo ja Jani Leinonen, 30. Jani "Elovena" Leinosesta ei heti ensimmäisenä tule mieleen muotokuvamaalaus. Hän itsekin ihmettelee, että WSOY pyysi nimenomaan häntä tekemään Tervon kuvan. Kaikki Leinosen ideat eivät menneetkään läpi. "WSOY:llä on tosi hieno ja iso muotokuva-arkisto, ihan jostain Gallen-Kallelasta lähtien. Eka ajatukseni oli, että maalaisin Tervon johonkin sellaiseen vanhaan kuvaan päälle", Leinonen selittää. Kun kustantamo kielsi tämän, Leinonen päätyi perinteisempään tapaan. Lopputuloksessa on vain
suuri Jari Tervon pää. Taiteilijan mukaan kaikki ovat olleet siihen masentavan tyytyväisiä. "Minusta taideteos ei ole hyvä, jos joku ei vihaa sitä."
LEINOSEN MIELESTÄ muotokuva on muihin taiteen lajeihin verrattuna kehittymätöntä. Se johtuu kuulemma osittain siitä, että Suomi on liian demokraattinen maa. "Muotokuvamaalaus palvelee lähinnä luokkayhteiskunnan tarpeita. Nykyjohtajat eivät halua olla muotokuvajohtajia vaan farkkujohtajia, vaikka niillä sitten olisikin miljoonan optiot." Niin sanotulla taiteen kultakaudella 1800- ja 1900-lukujen vaih-
JEAH
THOMAS on kauniisti kuvattu, seesteinen
Murhaaja kertoo Kiinan pääministerille, mistä nykyIntiassa on kyse. Aravind Adigan nerokas elokuva tärkeästä aiheesta: vanhusten yksinäisyydestä. Lasse Pöystin roolisuoritus arkana ja eristäytyneenä vanhuksena pelastaa kaurismäkeläisestä yksioikoisuudesta kärsivän elokuvan. Suomen Elliott Smith on syntynyt! Johnny Superhero -yhtyeen nokkamies Antti Reikko on tehnyt hienon eroaiheisen albumin artistinimellä KORIA KITTEN RIOT. Vaikeasta teemasta huolimatta levyn tunnelma on lohdullinen. KOM-teatteri tekee John Irvingin romaanista KAIKKI ISÄNI HOTELLIT kepeästi mutta koskettavasti rullaavan esityksen. Epäilijät joutuvat polvilleen viimeistään Suru-koiran piereskellessä lavalla.
VALKOINEN TIIKERI on
Man Booker -palkintonsa ansainnut.
24 KULTTUURI
Ylioppilaslehti 15/09
KIRJALLA ON ASIAA
Palstalla esitellään kirjoja, jotka lisäävät tuskaa.
KOLUMNI
Tiedon valtateillä
Internetin kulttuurihistoria naittaa tunteen ja tekniikan.
KYRÖ
INTERNET-MAAILMA mullistui graafisen selaimen myötä vuonna 1993. Pian Suomikin oli pähkinöinä. Vuonna 1995 pidettiin ensimmäiset Miss Internet -kisat (tittelin kaapannut Minna n Mäki-Kala sai palkinnoksi omat kotisivut), Alex Nieminen o aloitti televisiossa nettiaiheisen a makasiiniohjelman Verkossa ja City-lehti käynnisti seuranhakupalvelu Deitti.netin. Lehdet täyttyivät palstoista, joilla esiteltiin kiinnostavia verkko-osoitteita. Murros ei sujunut ilman tunteenpurkauksia. Tietokonenörtit paheksuivat uusia käyttäjäryhmiä. Nettiporno herätti moraalista paheksuntaa ja huolen lapsikäyttäjistä. Viihdepalveluilla oli suuri rooli suomalaisten omaksuessa netin osaksi arkeaan. Tutkijoiden teos osoittaa, että vaikka yhteisöpalvelut ovat nousseet kukoistukseen vasta viime vuosina, netti on alusta saakka ollut sosiaalinen media. Tekniikka kehittyy, mutta ihmiset viihtyvät yhä samojen asioiden parissa. Toistensa kanssa kommunikoiden ja pornoa katsellen.
A N T T I J Ä RV I
T
untuu huimalta ajatella, että YouTube on ollut olemassa vasta neljä vuotta. Tai että Facebook nousi suosioon Suomessa vasta pari vuotta sitten. Ne kun ovat jo elimellinen osa netin käyttäjän arkea. Välineitä, joiden avulla pidetään päivittäin yhtyettä kavereihin, nauretaan yhdessä Niilin hanhille, työstetään ja tallennetaan omia muistoja. Harvoin tulee ajatelleeksi, millaista elämä oli ennen uusimpia mullistavia sovelluksia.
AJATTELUTYÖTÄ HELPOTTAA Tu-
Petri Saarikoski, Jaakko Suominen, Riikka Turtiainen ja Sari Östman: Funetista Facebookiin Internetin kulttuurihistoria. Gaudeamus 2009.
run yliopistossa työskentelevien digitaalisen kulttuurin tutkijoiden teos Funetista Facebookiin, joka kertaa internetin kulttuurihistoriaa kotimaisesta näkökulmasta. Sitä lukiessa tajuaa, miten monipolvinen prosessi netin kehittyminen on ollut ja miten vaikeaa tulevaisuutta on ennustaa. Pitkään esimerkiksi uskottiin, että tietoverkkoyhteys maailmaan syntyy television kautta. Vielä vuonna 1999 Soneran mainoksessa julistettiin, että sähköpostia luetaan pian televisiosta.
MONI NYKYINEN it-velho aloitti BBS-purkeista, lankapuhelinverkkoon kytketyistä tietokoneista. 1980-luvulla nämä modeemiharrastajat raivasivat tilaa tietoverkkokulttuurille. Purkeissa keskusteltiin ja jaettiin tiedostoja. Tehtiin sitä mitä sittemmin netissäkin, mutta huomattavasti alkeellisemmassa ympäristössä. Ensimmäisiä suomalaisia internetin käyttäjiä olivat yliopistolaiset ja teekkarit. Opiskelijat lähettivät sähköpostia ja keskustelivat uutisryhmissä, mikäli tekniset resurssit vain riittivät. Rajallisista resursseista johtuen alan harrastajat suhtautuivat tavallisten opiskelijoiden netinkäyttöön kyräillen. Hitaat nettiyhteydet olivat tukossa etenkin lukukausien alussa.
OIKEAT HINNAT
Paulo Coelho
1495
2195
Kansalaisen annaali 2010 Atena
(25,-)
WWW.YLIOPPILASLEHTI.FI
TUOMAS KYRÖ
ROHKEUS -KALENTERI 2010
RAKAS VUOSIKIRJA HP MINIKANNETTAVA
ENNEN
NYT
299,
Blair Witch Project
Vuonna 1999 julkaistu, 500 000 dollarin halpabudjetilla tehty muka-dokumentin muotoon puettu kauhuelokuva, jota on netissä mainostettu kaikkien aikojen pelottavimpana elokuvana. Blair Witch Project tuotti noin 250 miljoonaa dollaria lipputuloja.
Paranormal Activity
Vuonna 2009 julkaistu, 15 000 dollarin kengännauhabudjetilla tehty muka-dokumentin muotoon puettu kauhuelokuva, jota on netissä mainostettu kaikkien aikojen pelottavimpana elokuvana. 85 miljoonan dollarin lipputuloillaan historian menestynein indieleffa.
yliopistokirjakauppa.fi Porthania Yliopistonkatu 3 Teknillinen Korkeakoulu Otakaari 11
Ylioppilaslehti 15/09
KULTTUURI 25
TEEMU GRANSTRÖM
H
uvittaisiko sua jos mä ottaisin sulta suihin?" Keski-ikäinen tutkijanainen lähestyy kurssinsa tähtioppilasta, joka on tullut hänen työhuoneeseensa keskustelemaan saksalaisen sosiologin Theodor Adornon massakulttuurinäkemyksistä. Ja kyllähän opiskelijapoikaa huvittaa. Opettajan ja oppilaan välille kehkeytyy seksisuhde. Opettaja joutuu aprikoimaan, vieraileeko oppilas hänen luonaan seksin vai Adornon tähden. Tällaistako on meno Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksen laitoksella, tutkija Riie Heikkilä, 28? "Emme missään nimessä viittaa todelliseen tapaukseen. Mutta yhtä hyvin näin voisi tapahtua. Kyllähän seksiä on kaikkialla, myös yliopistolla."
JUTTU SAI alkunsa, kun samasRiie Heikkilä pitää pornoa kumouksellisena voimana. Hänen aisaparinsa Anna K. Aho lymyilee selän takana.
sa kuorossa laulaneet Helsingin yliopiston kasvatit alkoivat huvin vuoksi kirjoittaa seksinovelleja. "Se oli vähän kuin lapsuuden barbieleikit, jotka nekin olivat aika tuhmia. Mietimme yhdessä, mitä kaikkea hahmoille voisi tapahtua", salanimeä käyttävä opiskelija Anna K. Aho, 25, kertoo. Pian nuoret naiset alkoivat pohtia, että tarinat voisi oikeasti julkaista. Basam Books kiinnostui ja julkaisi kokoelman vastikään nimellä Seksin vai Adornon tähden ja muita pornonovelleja. Sen tarinoissa nuori nainen tilaa tyttöystävälleen lahjaksi miesprostituoidun, kaupunkilaisnainen viettelee romuluisen
Akti akatemiassa
Helsingin yliopiston tutkija ja opiskelija päivittivät pornonovellin tähän päivään.
tavallisia ihmisiä, eikä novelleissa kaikki aina mene niin sanotusti putkeen. Välillä jopa naurattaa. "Kiitos... toi tuntui aivan mielettömän subliimilta", toisen vuoden estetiikan opiskelijapoika kiittää seksisessioiden jälkeen.
PORNONOVELLEJA ON Suomessa
KAARI UTRION NOVELLISSA AATELISROUVA SAA KYYTIÄ NOUSUKASMIEHELTÄÄN JA TÄMÄN KERJÄLÄISMUNKKIVELJELTÄ.
peräkammarinpojan ja nainen rakastuu kahdeksantoistasenttiseen dildoon, jonka pää on kuin delfiinin nokka. Teos sisältää roisia seksiä, mutta pelkkää akti-ilotulitusta se ei ole. Henkilöhahmot ovat elämänmakuisia, tunnistettavan
ilmestynyt lähinnä törkylehdissä. Niiden kulta-aikaa oli 1970-luku, jolloin Hannu Salaman ja Jorma Ojaharjun kaltaiset mieskirjailijat tehtailivat seksitarinoita kotimaisiin miestenlehtiin. "Suurin motiivi oli raha. Esimerkiksi Ojaharju on sanonut novellien olleen nopeasti kirjoitettua hätäpaskaa", kertoo toimittaja ja tietokirjailija Juri Nummelin, joka on kerännyt lehdissä julkaistuja seksikertomuksia viime vuonna ilmestyneeseen Asentoja-kirjaan.
Samalla vuosikymmenellä Hymy-lehti tilasi tunnetuilta kirjailijoilta sarjan seksitarinoita. Esimerkiksi Kaari Utrion rietas novelli Naisen viekkaudesta päättyy tuplapenetraatioon, jossa aatelisrouva saa kyytiä nousukasmieheltään ja tämän kerjäläismunkkiveljeltä. 1970-luvun jälkeen lehdissä alkoi ilmestyä seksinovellien tilalla lukijoiden tarinoita. Osa näistäkin oli ammattilaisten aikaansaannoksia. Esimerkiksi Riku Korhonen ja Tuomas Kyrö ovat kirjoittaneet "lukijakirjeitä" Erotiikan maailmaan. Nyt pornotarinat ovat siirtyneet pitkälti nettiin. "Kirjallinen pornografia on ehdottoman kannatettava laji. Siihen ei liity sellaista hyväksikäyttöä, jotka kuvalliseen pornoon saattaa liittyä", Nummelin hehkuttaa. "Liian usein seksi on kirjallisuudessa ahdistuksen lähde. Porno voisi olla sen vastavoima, iloista ja leikittelevää."
SA SAMAA MIELTÄ ovat Heik-
väitöskirjaa suomenruotsalaisesta mausta ja elämäntyylistä. Hänen mukaansa tuttavat, niin kollegat kuin kaverit, ovat suhtautuneet kirjaprojektiin kannustavasti. Tosin vanhemmat olivat vähän yllättyneitä. "Äiti oli, että voi, pornoa! Nythän sinäkin olet sitten pornoalal-
la. Mutta eivät nämä tarinat mene hikisen kioskipornon kategoriaan." Sanokaapa vielä, tuliko se estetiikan opiskelijapoika opettajan luo seksin vai Adornon tähden. "Luulen, että se tuli kyllä seksin tähden. Ainakin se tuli."
A N T T I J Ä RV I
Kaari Utrio heittäytyi Hymyssä riettaaksi.
kilä kil ja Aho. He halusivat kirjoittaa seksitarinoita, kir joissa on mukana poliitjo tinen tin ja feministinen viesti. vi "Porno voi olla kumouksellinen, positiivim nen voima. Kirjallamme n halusimme sanoa, että h näistä asioista voi pun hua ja ottaa seksin väh hän rennommin, kuunnella itseään ja nauttia elämästä", sanoo Riie Heikkilä, joka tekee yhteiskuntapolitiikan laitokselle yhteiskun
26 PROFIILI
Ylioppilaslehti 15/09
TEHTÄVÄNI ON OLLA NARRI KUNINKAAN HOVISSA."
Kokemuksellisen kaupungin konsultttina toimiessaan Meiju Niskala käyttää vainio.seitsosen suunnittelemaa univormua.
Ylioppilaslehti 15/09
PROFIILI 27
Kaupunkitaiteilija Meiju Niskala haluaa runoja vessapapereihin ja luisteluradan Helsinginniemen ympäri. Onko hän ihan tosissaan?
Arjen nyr jäyttäjä
TEKSTI NINNI LEHTNIEMI K U VA T E E M U G R A N S T R Ö M
K
asarmitorilta kohoaa ilmapalloja aurinkoiselle taivaalle. Väki velloo vapputuiterissa. Valkoisen pakettiauton vieressä häärää pieni punahiuksinen nainen vihertävä suik-
ka päässään. "Kirjoita palloon kevätviesti. Voit päästää sen ilmaan tai kiinnittää patsaan käteen", hän neuvoo. Oranssi palloni kohoaa ilmaan. Siinä lukee Kevät-jee! Auton kyljessä lukee Kokemuksellisen kaupungin konsultti. Suikkapäinen häärääjä on konsultti, kaupunkitaiteilija Meiju Niskala. Niskala uskoo, että kaupunki on huvipuisto, jota ihmiset pitää opettaa käyttämään. "Minua keljuttaa, että ihmiset luulevat voivansa vaihtaa rahan onneen, että rahalla saa ostettua elämyksen. Silloin kaikki menee pieleen." Puhe on käheää ja innostunutta. Sitä on paljon ja siinä toistuvat ilmaukset Jee!, Vau!, Jes!, Mahtavaa! ja Ihanaa! Unohtuu, että olemme tunteneet vain tunnin. Niskalasta on helppo pitää.
taiteilija, workshopin vetäjä vai puheenjohtaja. Ne ovat kuin eri sivuja nopassa." Silti Niskala uskoo, että kun virkamiehet tulevaisuudessa etsivät uusia tapoja saada kansalaiset mukaan, julkista tilaa suunnittelevat yhä useammin kaupunkitaiteilijat. "Aletaan nähdä, ettei kaupunki tarvitse vain rakennuksia, vaan myös toiminnallisen sisällön niihin." Toisinaan Niskalan oma elämä muistuttaa vuorovaikutteista kaupunkitaidesatua.
OLIPA KERRAN tyttö, joka halusi löytää rak-
isän esimerkki vapaassa ihmisyyden toteuttamisessa on ollut kuin ruoka minulle." Lapsuudesta jäi myös rauhoittumisen vaikeus. "Olen sellainen elämänahne. Olen lapsesta saakka tottunut siihen, etten ole kotona, vaan jatkuvasti menossa."
SADE TUKKII kastematojen käytävät. Ne nousevat tielle ja liiskaantuvat kumisaappaiden ja pyöränkumien alle. Ne täytyy pelastaa! Tokaluokkalainen Meiju Niskala poimii kymmeniä kastematoja 400 metrin koulumatkallaan ja myöhästyy pahasti koulusta. Kuluu 12 vuotta. Niskala on lopettanut saksofoniopintonsa Bostonissa, koska on ymmärtänyt, ettei yksi instrumentti riitä instrumenttina pitää olla koko maailma. Niskala aloittaa esittävän taiteen opinnot Turun taideakatemiassa. Asiat saavat uudet, oikeat mittasuhteet. Turun historiallisten kerrostumien keskellä Niskalasta tuntuu, että hän on vain osa isoa janaa ja voi itsekin jättää kaupunkiin merkkejä. Turkulaiset tuntuvat olevan sokeita kaupunkinsa rosoille ja koko muu Suomi Turulle. Kastemadot ryömivät taas käytävistään. Nyt Niskala haluaa pelastaa kaupungin. "Tuli sellainen olo, että minun täytyy suojella kaupunkia. Täytyy olla, että Turku, I love you!", Niskala kertoo ja kietoo käsivartensa rakastavasti näkymättömän kaupungin ympärille. Syntyy projektipersoona Eufrosiina Urbanus, joka päivystää vuoden Turun kauppatorilla. Urbanus ottaa kaverikuvia tuntemattomien kanssa, vie rakastavaisia romanttisille pyöräretkille, leipoo sinistä pullaa ja kerää tarinoita kaupungista. Eletään aikaa ennen feissareita. Tuntemattomia on helpompi lähestyä. Julkisella paikalla ihmisten kanssa tekeminen tuntuu heti omalta. Eufrosiina
kauden. Hän jätti kirjastonkirjojen väliin lappuja: "Tämä kirja on minulle tärkeä. Sen tärkein kohta on sivun 83 neljännessä
Urbanuksen myötä kehittyvät Niskalan työtavat: arjen nyrjäytys ja kaupunkitilan hakkerointi. Nyrjäytyksessä pyritään muutokseen, joka saa ihmiset näkemään tavallisen toisin. Juuri nyt Niskala käsikirjoittaa 365:tä nyrjäytystä Turun kulttuuripääkaupunkivuodelle 2011. "Stand up -koomikko voi nousta Salossa bussiin ja esittää keikan matkalla Turkuun. Tai oopperan kuoro vetää Rovaniemenyöjunan joka vaunussa unilaulut." Hakkerointi taas on sen kokeilua, mitä kaupungilla voi tehdä. Sinne esimerkiksi piilotetaan viestejä ja aarteita. "Viimeksi laitoimme poikaystäväni kanssa epäonnistuneet passikuvamme pussailemaan hunajapurkkiin ja sen pullopostina maailmalle."
NISKALA HALUAA muuttaa kaupungit ja
VASTIKÄÄN ERÄS VIRKAMIES KUMMASTELI, MIKSI JOUTUU KOKOUSTAMAAN 12-VUOTIAAN KANSSA.
kappaleessa. Jos tunnet samoin, ota yhteys minuun. T. Meiju Niskala." Kirjastossa oli töissä poika, joka soitti tytölle. He tapasivat kirjaston portailla. Paljastui kummia. Molemmat pitivät taskuissaan noppia päivittäisten valintojen tekoon. Sellaisten kuin mitä reittiä kävellä tai mistä hyllystä valita kirjastonkirjoja. Kumpikin keräsi kauppareissullaan ihmisten pudottamia ostoslistoja ja osti niissä luetellut asiat. "Ainut ostos, jota en ole saanut kulutettua oli Libero-vaippapakkaus", poika tunnusti. Tyttö tiesi. Tämä on kohtalo. Puolitoista vuotta myöhemmin vaikuttaa siltä, että he elävät onnellisina elämänsä loppuun asti. Vaikuttaa myös siltä, että taiteilija Niskala elää niin kuin opettaa. Siihen hän sai eväät kotoa Jyväskylän Palokasta.
LUOVUUSTEOREETIKOT VOISIVAT kirjoittaa
SUUNNISTA HELSINGISSÄ Pariisin kartan avulla. Seuraa vaaleanpunaisia asioita. Kiinnitä hihansuuhun punainen lanka ja sen toinen pää keskelle Senaatintoria. Kapua kirkon portaat ja istuudu odottamaan. Kohta joku utelias seuraa narua luoksesi. Tällaisia vinkkejä jakaa Kokemuksellisen kaupungin konsultti Meiju Niskala liikkuvasta konttoristaan. Koska 2000-luvulla jopa kaupunkien virkamiehet janoavat luovuutta ja innovaatioita, Niskalasta on hieman vahingossa tullut oikea konsultti. Häntä pyydetään suunnittelemaan kaupunkitapahtumia ja julkisia tiloja, kertomaan miten ihmiset löytäisivät niihin. Ja konsultti konsultoi: Päiväunitiloja kirjastoihin. Riippumattoja Huvilateltan aidan ulkopuolelle konserttien kuokkavieraille. Luistinrata jalkakäytäville ympäri Helsinginniemen. Liikennemerkkien ukkeleille kaulaliinat talviksi ja hellehatut kesiksi. Niskala on noin 160 senttiä pitkä. Yläleuassa loistavat kullanväriset hammasraudat. On helppo arvata, että Niskala, 31, kohtaa ennakkoluuloja. Vastikään eräs virkamies kummasteli, miksi joutuu kokoustamaan 12-vuotiaan kanssa. "Pelastin hänet sanomalla, että mulla on tällainen jekku. Kolmenkympin ja neljänkympin välillä käytän hammasrautoja ja vasta 4050 vuoden iässä alan truutata botoxia." Niskala on arvostettu työpajojen vetäjä, innostaja ja ideoija. Hän saattaa vaikuttaa hörhöltä, mutta osaa analysoida työtään ja sen vaikutusta konsulttikielellä. Hän puhuu kaupungista luovana platformina tai chattinä, kaupunkien brändäämisestä ilolla, luovuudella ja ilmaisuudella ja taideteoksista käyttöliittyminä. Konsultoivat kaupunkitaiteilijat ovat maailman mittakaavassakin harvinaisia. "Vaatii tietynlaista taiteilijuutta, että pystyy olemaan monenlaisessa identiteetissä. Minulla ei ole ristiriitoja siinä, olenko
sitä kautta koko maailman. Hänen unelmakaupungissaan on vuorovaikutteisia yksityiskohtia, pursuja ja rönsyjä, joihin mielikuvitus voi tarttua. Runoilijat julkaisevat runonsa julkisten vessojen vessapaperissa. Lisäksi on paljon ite- ja katutaidetta, jotka Niskala erottaa jyrkästi kaupunkitaiteesta. "Urban art on nykytaiteen muoto, jolla on oikeus asemaan erillisenä paikkasidonnaisena taidemuotona. Sillä on sama oikeutus olemassaoloon kuin vaikka klassisella maalaustaiteella. Ei sitä sotketa siihen, että työväenopistossa opiskellaan maisemamaalausta", Niskala sanoo ja kuulostaa hieman harmistuneelta.
ENNEN KAIKKEA Niskala haluaa koko yhteiskunnasta jakamisen paikan. Hän ei ole mikään kansantaloutta kasvattava, keksintöjä patentoiva innovaattori, joista pöhistään luovuusseminaareissa. "Ei saisi pelätä, että ideoita varastetaan. Sen sijaan pitäisi ymmärtää, että me innostumme toisistamme ja se on suuri lahja." Vaikuttamishalu ei ole ajamassa Niskalaa kunnallispolitiikkaan. "Uskon, että tehtäväni on olla narri kuninkaan hovissa. Sellainen narri, joka pystyy kaivamaan mahdollisuuksia ja kysymään kysymyksiä." Niskala tekee yhteistyötä paitsi kuntapäättäjien myös kaupunkitila-aktivistien kanssa. Hän innostuu aktivistien puuhista, kuten sissiviljelystä. Silti Niskalaa on vaikea kuvitella toistelemassa aktivistien iskulauseita vapaasta kaupunkitilasta, talonvaltauksista ja sosiaalikeskuksista. Esimerkiksi kysymystä kerjäämisestä kaupunki-ilmiönä voi hänen mielestään lähestyä myös performanssitaiteen kautta. "En hyväksy sitä, että näytellään huonovointista, jotta saadaan ihmisten sympatiat. Se on falskia." Niskala on pyytänyt kerjäläisiltä laulun tai tarinan, maksanut siitä euron ja kuvannut sen videolle. "Pidän kerjäläisten kohdalla tiukasti kiinni siitä, että jos tarjoan sulle jotain, niin tarjoa säkin mulle jotain." Niskalalla on idea: Kerjäläiset voisivat hankkia peltiset linnunpöntöt, jollaisen hän itse osti kesällä Berliinistä. Kun vääntää veivistä, käki tulee ulos, poimii eteensä asetetun kolikon ja vie sen mukanaan pönttöön. "Jos kerjäläisillä olisi sellaiset, olisi nautittavaa antaa vaikka 50 senttiä sentin kolikoina! Se olisi mahtava elämys!" *
KVG
Sytyttäisinkö kynttilöitä?
TIETOKIRJAT Olet tässä (Turku) ja Olet tässä (Helsinki). Opetusta eri oppilaitoksissa, messuja, festareita, keskustelutilaisuuksia, työpajoja ja -ryhmiä. Meiju Niskala häärää Googlen mukaan monessa paikassa. "Tämä näyttää aika liki siltä, missä pörrään. Kiva ettei tullut mitään kurjaa." Negatiiviset löydökset olisivat Niskalan mielestä mahdollisia, mutta epätodennäköisiä. Kokemuksellisen kaupungin konsultti, kuten mikä tahansa julkinen hahmo voi aiheuttaa ikäviäkin reaktioita. "Mukavaa, että ihmiset kokevat, että olen heidän kanssaan ja teen tätä heidän vuokseen, enkä ole ylhäältä päin sanomassa, ehdottamassa tai provosoimassa." Oudoin löydös on Answerbag.com -sivusto, jossa voi kysyä neuvoja tuntemattomilta. Niskala kysyi kaksi vuotta sitten: "What should I do right now? Light up some candles / go for a walk / do some work / go to the bed / something else?" Muutama vastauskin on tullut.
kirjoja Niskalan lapsuudesta. Hän kasvoi erityispedagogivanhempien ainoana lapsena. Tylsää ei silti ollut. Niskala rakasti pelejä, leikkejä ja rakentelua. Kerran kotiin tuli kirjamyyjä, jolle äiti tarjosi kahvit keittiössä. Pikku-Meiju puuhasteli vessassa, josta yhtäkkiä lähestyi rytmikäs tsh-tsh-tsh-ääni. "Konttasin keittiöön ja sanoin, että katsokaa mikä mahtava luminen juna! Olin liimannut äidin terveyssiteitä putkeen junaksi." Meiju tanssi balettia, soitti viulua ja saksofonia. Myös vanhemmilla oli luovia harrastuksia. Isä soitti teini-Meijun poikaystäväkokelaille omatekoisella viululla Miljoona ruusua. Äiti esitti napatanssia, lausui Rosa Liksomia ja leipoi pullaa. Filosofiasta innostunut isä nolasi tyttären pyrkimällä metafyysisiin keskusteluihin kauppajonossa. "Palokka on aika lähiömäinen alue, siellä ei ollut räiskettä tai vuorovaikutusta. Silloin hävetti, mutta nyt ajattelen, että äidin ja
28 OMAT
Ylioppilaslehti 15/09
SEUTULIPPUMATKAILUA
Ylioppilaslehden juttusarjassa matkustetaan seutulipulla Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla. Lähetä kohdevinkkisi toimittajalle sähköpostitse: sami.takala@welho.com.
TEEMU GRANSTRÖM
6
3
2
Rahatonkin pääsee leffaan
Päivitä pääsi kuukauden pohjoismaisella elokuvalla Hanasaaressa ilmaiseksi.
KAIKISTA HUVEISTA ei ole
7 2
T
einit rapisuttelevat karkkipusseja ja kuiskailevat keskenään. Välillä kuuluu raikuvaa naurua. Vanhemmat katselevat paheksuvin katsein nuoria etsiessään puolitäydestä salista istuinpaikkaa. Toiset purkavat kaulojensa ympärille kiedottuja huiveja. Penkit ovat epämukavat ja ahtaat. Jalkaa on vaikea lepuuttaa polvella, sillä edessä olevan rivin istuimet pistävät vastaan. Mutta se nyt on pieni harmi. Valot himmenevät. Tulee äkkipimeää. Elokuva alkaa. Mainoksia ei tule. Hyvä! Kerrankin mennään suoraan asiaan.
LOKAKUUN pohjoismainen
pakko luopua rahapulassakaan, sillä ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus tarjoaa ilmaisen elokuvan kerran kuukaudessa Hanasaaressa Helsingissä. Toisaalta, jos rahaa on ja itseään haluaa hemmotella tuplasti, elokuvan yhteyteen voi tilata illallisen kympillä siis samalla hinnalla, jolla pääsee normaalisti leffaan. Ilmaiset elokuvat ovat sekä uusia että vähän vanhempia, tunnettuja ja tuntemattomampiakin. Hanasaari pyrkii nostamaan esiin paitsi pohjoismaisten ohjaajien uusia elokuvia myös muistelemaan moderneja klassikoita. Patrik 1,5:n lisäksi tänä syksynä on näytetty Niels Arden Oplevin Miehet jotka vihaavat naisia ja luvassa on vielä Jens Jonssonin Pingiskingi ja Roy Anderssonin Sinä elävä. Tällaisia paikkoja pitää saada Helsinkiin lisää!
S A M I TA K A L A
4 1 5
4
Hiivatin
jälkiruokahaarukka
HOVIMESTARI OHJAA sinut pöytääsi ja sinulle tarjoillaan aperitiivi.
Ylioppilaslehti kertoo, kuinka selviydyt juhlaillallisesta.
Tarjoilija levittää lautasliinan syliisi.
APERITIIVIN JÄLKEEN tarjoillaan leipä. Muista käyttää leipälautasen reunalta löytyvää voiveistä.
elokuva on ruotsalaisen Ella Lemhagenin Patrik 1,5. Se on todentuntuinen tarina onnellisesta pariskunnasta, Svenistä ja Göranista, jotka haaveilevat lapsesta. Heidät hyväksytään adoptiovanhemmiksi, mutta adoptiolapsi, teiniikäinen homofoobikko, ei vastaa vanhempien odotuksia. Koululaiset kikattavat, kun kaksi miestä pussaa. Elokuvan puolivälissä eläkeläiset jo huokailevat Svenin ja Göranin puolesta. Miten adoptointi voikaan olla noin vaikeaa. Jotkut yrittävät taputtaa epätoivoisesti, kun elokuva loppuu, mutta he lopettavat, koska eivät saa käsilleen seuraa. "Ruotsalaiset osaavat kyllä tehdä elokuvia", joku katsojista uskaltaa sanoa ääneen. Suurin osa lähtee pois hyvillä mielin.
INFO
Hanasaari
Mikä: Saari Helsingin ja Espoon välissä. Mitä: Ilmaisia elokuvia kerran kuukaudessa. Miten: Kampin linja-autoasemalta kaikilla Länsiväylää kulkevilla seutubusseilla, eli numeroilla 102166. Jää pois Länsiväylällä Hanasaaren pysäkillä heti Lauttasaaren jälkeen ja kävele 300 metriä lounaaseen. Bussimatka kestää noin vartin. Koska: Kerran kuussa maanantaisin. Katso elokuvat ja esityspäivät netistä: www.svenskanu.fi tai www.hanaholmen.fi. Kenelle: Rahattomille elokuvafriikeille. Kivaa: Maksuttomuus. Tyhmää: Eihän tässä voi olla mitään kritisoitavaa. Paitsi ehkä elokuvasalina toimivan auditorion kovat ja ahtaat penkit.
Ruokailuveitsen käyttäminen on etikettivirhe. Leivän yhteydessä saat myös vettä vesilasiin.
ALKURUUAN KANSSA nautittava viini, yleensä valkoviini, kaadetaan oikeanpuoleiseen viinilasiin. Alkuruoka syödään kattauksen ulommaisilla aterimilla. Kunkin ruuan jälkeen aterimet asetellaan kello viiteen, jotta tarjoilija tietää, että olet valmis seuraavaan ruokaan. ALKURUUAN JÄLKEEN tarjoillaan väliruoka, joka on esimerkkitapauksessa keitto.
Hieman tapauksesta riippuen väliruuan kanssa jatketaan joko alkuruokaviinillä tai siirrytään pääruokaviiniin.
PÄÄRUUAN KANSSA nautitaan yleensä punaviiniä
. Pääruokaa tarjoiltaessa edessäsi on enää pääruuan sekä jälkiruuan aterimet, yksi viinilasi ja yksi vesilasi sekä itse pääruoka. erikseen. Juustojen kanssa jatketaan yleensä pääruokaviinillä.
PÄÄRUUAN JÄLKEEN saatetaan tarjoilla esimerkiksi juustolautanen. Aterimet tuodaan pöytään
ON JÄLKIRUUAN VUORO. Jälkiruokaviinilasi tarjoillaan pöytään punaviinilasin paikalle. Tarjoilija myös avaa jälkiruoka-aterimet (lusikka oikealle puolelle, haarukka vasemmalle) . Vaikka jälkiruokana olisi jäätelöä, molempia aterimia on tarkoitus käyttää. Haarukalla pidät ruokaa paikallaan, ja ainoastaan lusikka käy suussasi. Eurooppalaisten tapojen mukaan kakut syödään haarukalla. KUN LOPETAT JÄLKIRUUAN, taittele lautasliina kauniisti pöydälle. JÄLKIRUUAN JÄLKEEN tarjoillaan vielä kahvi ja avec, eli usein konjakkia
tai muuta vahvaa alkoholijuomaa.
Ohjeet on luonut ravintolakoulu Perhon tarjoilija-opiskelija Sebastian Siimeslahti.
T E K S T I JA K U VA T E E M U G R A N S T R Ö M
Ylioppilaslehti 15/09
OMAT 29
BODYSSEIA
Onko elämäsi täynnä ylivoimaisia haasteita? Kysy meiltä! Varttuneet opiskelijat, puolikolumnistit ja isosisarukset Mademoiselle Vosges ja Ruzaccho kertovat kaiken elämänhallinnasta. bodysseia@gmail.com
Voiko Kalliossa elää alholisoitumatta?
Muutin kesällä Helsinkiin opiskelemaan. Ensi kuussa muutan vuokrakämppään Kalliossa. Kun olen käynyt Kalliossa, siellä on näkynyt lähinnä pultsareita ja baareja. En tykkää ryyppäämisestä, mitä muuta Kalliossa voi tehdä kuin käydä baarissa?
RU U S U K K I
A
Nuori kaupunkiromantikko
KAIKKI EIVÄT ole romantikkoja syntyjään, mutta Kalliossa viihtyy parhaiten, jos opettelee fiilistelemään. > Rakastu Kallion kirjastoon. Lue siellä tentteihin ja lainaa kirjoja. > Käy päivällä teellä Villipuutarhassa (Kaarlenkatu 13) ja Taikalampussa (Torkkelinkatu 21). Illalla suuntaa Mustaan kissaan (Toinen linja 15), jossa voit hetken aikaa kuvitella olevasi osa Pohjois-Pariisin bohemiaa. Ota mukaan kirja tai muistilehtiö ja anna ajatuksen lentää. > Lue Kallio-aiheista kirjallisuutta. Ota lukulistalle ainakin Mika Waltarin Isästä Poikaan, Pirkko Saision Pienin yhteinen jaettava ja Sofi Oksasen Baby Jane. > Tutustu Kallion pieniin kauppoihin: levyjä ja sarjakuvia myyvään Pitkämieheen (Kolmas linja 17), Grape Stationiin (Hämeentie 32), vintage-vaatekauppoihin Ansaan (Fleminginkatu 8) ja
K
ysyt oikealta taholta: asun Kalliossa enkä kuulu baarissanotkujiin. Kallio ei kuitenkaan merkitse pelkkää juopottelua ja työväenluokkaa imitoivia kyltereiden "kalliokierroksia". Kallio on Helsingin urbaanein kaupunginosa, kaunotar, joka paljastaa turisteille vain yhden puolen, mutta sille, joka osaa katsoa, tuhat salattua paikkaa. Minulle Kallio on Helsingin ydin, ainoa kohta, jossa voi tuntea
asuvansa kaupungissa. Kallio on testi asuakseen siellä on siedettävä elämää ja sen koko kirjoa. On etuoikeus saada asua nuorena Kalliossa.
EN TUNNE tyyliäsi tai harrastuk-
siasi, mutta esitän kolme erilaista tyypittelyä, joiden kautta toivottavasti pääset hieman jyvälle. Vaikket vastaisikaan esittämiäni tyyppejä, voit ehkä löytää joitakin vinkkejä kalliolaistumisen ensitaipaleelle.
Hoochie Mama Janeen (Vaasankatu 10) sekä levykauppoihin kuten Black & White Records (Toinen linja 1), Fatty Sounds (Hämeentie 4) ja Hippie Shake Records (Hämeentie 1). Ei ole pakko ostaa mitään, voi vain tunnelmoida. Älä unohda Hakaniemen hallia. > Tee antikvariaattikierros. Käy ainakin Interfennicassa (Viherniemenkatu 3), hurmaavassa Pelipiste Pitkäsessä (Viherniemenkatu 1), Pokstaavissa (Suonionkatu 4) sekä Sivullisessa (Porthaninkatu 5), jossa työskentelee söpöjä poikamyyjiä. > Tee kävelyretkiä pimeällä, kuuntele musiikkia ja kuvittele elämää ikkunoiden takana. Ota kohteeksi ainakin Torkkelinmäki, Siltasaari ja Puu-Vallila.
B
Tiedostava ituhippi
VAIKKEI OLISIKAAN tiedostava eikä ituhippi, molempia rooleja kannattaa kokeilla jos ei muuten niin ekologisen Zeitgeistin ja yleissivistyksen nimissä. Kasvisruoka on sitä paitsi hyvää ja kierrättäminen pop. > Vegemestan (Vaasankatu 6) hamppuhampurilaiset muuttavat käsityksesi pikaruuasta. > Galleria, luomuruokakauppa ja -kahvila Keitaassa (Fleminginkatu 7) ja Ekolossa (Toinen linja 5) voi tehdä melkein kaikki päivittäiset ruoka- ja pesuainehankinnat. > Kalliosta pyöräilee tai kävelee nopeasti Kyläsaareen. Kierrätyskeskuksesta löytyy vaatteita, kirjoja, kodinkoneita ja huonekaluja edullisesti. Tarjolla on myös ilmaisia tavaroita. Viereisiltä Uusix-verstailta voi ostaa kunnostettuja vanhoja fillareita edullisesti. Uusix-kaupasta saa edullisesti kierrätysmateriaaleista käsintehtyjä tuotteita. > Yrttejä, chiliä ja tomaatteja voi kasvattaa kotona. Ohjeita ja välineitä kannattaa kysellä Viherpeukusta (Castréninkatu 13), joka on myös jazztupakan
C
kasvattajien suosiossa. > Tofu on tavallisessa ruokakaupassa kallista. Halvemmalla sen ostaa AseanicTradingista (Kolmas linja 3). Myös linssejä ja mausteita edullisesti.
Köyhä eli opiskelija
USEIMMILLE MEISTÄ tämä elämänvaihe on tuttu. Ei toki kaikille. > Heikki Hurstin ruoka- ja vaatejakelu (Helsinginkatu 19) on avoinna kaikille ke ja pe kello 12.00 alkaen, opiskelijoille joka kuukauden viimeinen tiistai kello 1719. > Brahen kentällä voi talvisin luistella ilmaiseksi, kesäisin rahaton viihtyy Kallion puistoissa. > Kumppanuustalo Hanna (Sturenkatu 12, avoinna mato 1015 ja pe 1014) tarjoaa ilmaista ohjattua liikuntaa ja käsityökursseja. > Cafe Harlekiinissa (Porthaninkatu 5) aika on sopivalla tapaa pysähtynyt. Kahvi ja kotipulla 2,80 euroa. > Kallion kulttuuriverkosto järjestää keväisin ja syksyisin tunnelmallisen kaupunginosafestivaalin. Seuraava Kallio kipinöi järjestetään 20.29. marraskuuta. Älä ohita sitä.
PARASTA ON, jos Kallioon muutettuasi ryhdyt heti
kartoittamaan uutta asuinaluettasi kävellen. Tutustu katuihin, kurkista kauppoihin sisään ja ala hahmotella omaa Kalliotasi. Päänsisäinen kartta syntyy kävelemällä ja nuuhkimalla ilmaa. Jossain vaiheessa saatat huomata, ettet enää halua Kalliosta pois; ettet enää edes voisi kuvitella asuvasi missään muualla. Sitten onkin aika hakea asuntolainaa. MADEMOISELLE
VOSGES
Mainosta Ylioppilaslehdessä
Kun haluat myydä nuorille aikuisille, tee se Ylioppilaslehdessä.
Ylioppilaslehti on asiallinen aikakauslehti. Ylioppilaslehti on tuhma lastenlehti. Ylioppilaslehti on nuorten kriittinen äänitorvi. Ylioppilaslehti on yksi suomalaisen mediakentän instituutio. Ylioppilaslehti ilmestyy joka toinen viikko. Se tulee Helsingin yliopiston opiskelijoille ja muille tilaajille postissa, mutta sitä jaetaan myös Helsingin kampuksilla, kahviloissa ja baareissa. Lehden paperiversion levikki on 35 000 kappaletta ja lehteä lukee yli 50 000 ihmistä. Abinumeron levikki on 70 000 ja se jaetaan koko maahan. Ylioppilaslehti.fi tuo kotikampuksen kähinät kaukomaille. Verkkolehteä luetaan liki viidessäkymmenessä maassa. Ota yhteys markkinointitoimisto Pirunnyrkkiin: Lauri Ristikankare 020 7969 582, Kari Kettunen 020 7969 583 Aineisto yolehdet@pirunnyrkki.fi
MINNA ALANKO
30 RAPPIO
Ylioppilaslehti 15/09
KYMMENEN MINUUTIN KOKKI
Papupihvit
SEKOITA sauvasekoittimella tölkillinen papuja, hienonnettu sipuli, noin desi kaurahiutaleita, ruokalusikallinen chilijauhetta, kananmuna, suolaa ja pippuria. Sekoita tasaiseksi. Lisää tarvittaessa nestettä tai kaurahiutaleita. Muotoile pihveiksi. Paista öljyssä noin kolme minuuttia per puoli.
PANIN TÄÄLLÄ
Sarjassa kerrotaan, missä ihmiset ovat panneet. Lähetä kertomuksesi osoitteeseen panintaalla@ylioppilaslehti.fi.
Jyväskylä
15
Osakunnat 2879,6 kg , g , g HYYn Vihreät 2179,7 kg , g SNÄf 2094,2 kg Ainejärjestöläi en HYA 17 7 kg ejärje t äi n YA 715,7 e est isten e AL Ainejärjestöläisten HYAL 1715,7 g , HELP 1 427,4 kiloa es g e ta p j 827,2 Helsingin Keskustaopiskelijat 8 , kg Sitoutumaton v semmis o 758,6 kg o ma m n vasemmisto mmis 6 Sitoutumaton vasem sto 7 8,6 g Opiskelijadema t 496,7 kg s j d arit Opiskelijademarit 4 7 KD Helsingin opiskelijat 8,4 kg Kokoomusopiskelijat
KY S Y M Y S TÄ EDARIVAALIRAHOITUKSESTA
HELP, lääkisläisten, eläinlääkisläisten ja oikislaisten vaalirengas, kertoo selviytyneensä kampanjasta 2 726,28 eurolla. Rahaa meni muun muassa Pykälän punssikahveihin. Olivatko anniskeluluvat kunnossa? HELSINGIN KESKUSTAOPISKELIJAT
sanoo selvinneensä vaaleista 1 580 eurolla. Järjestö kertoo ottaneensa vastaan Keskustan Helsingin piiriltä Keskusta-karkkeja. Oliko silloin karkkipäivä? Eikö äiti kieltänyt ottamasta karkkia vierailta sediltä?
Ylioppilaslehti kysyi edustajiksi päässeiden ryhmien vaalipäälliköiltä vaalien rahoituksesta. Vastaukset jättivät avoimeksi monia hämmentäviä kysymyksiä, joihin Ylioppilaslehti etsii nyt vastauksia.
Vaalibudjetti banaanikiloina
Reilun kaupan banaanit 1,91 / kg
SITOUTUMATON VASEMMISTO
1 580
Parkano,
Viinikka Pori Tampere
1 333
Turku Helsinki
ilmoittaa saaneensa 1 449 euron budjetistaan 350 euroa "muilta yhdistyksiltä" ja 150 euroa "yksityishenkilöiltä". Mitkä tahot piiloutuvat näiden merkittävien summien taakse?
949
Kuuraajat
OLIN JUURI päässyt armeijasta, ja hormonitoimintani kävi ylikierroksilla. Paneskelimme tyttöystäväni kanssa lähes taukoamatta, eikä mikään tuntunut riittävän. Olin tyttöystäväni deittinä hänen pikkusiskonsa 16-vuotissynttäreillä. Sukujuhlassa seksi ei tietenkään käynyt päinsä. Sain luvan sinnitellä läpi kakkukahvit ja enon känniset inttijutut. Päätin lopulta mennä omin käsin purkamaan paineita. Olin pesuhuoneen ovella, kun kuulin sisältä sälähdyksen. Päivänsankarin jemmamäyräkoira oli revennyt ja lattia lainehti Lapin Kullasta ja lasinsiruista. Tyttöraukka oli itkun partaalla. Onneksi olin juuri suorittanut kuusi kuukautta lattiankuurausta, joten moppasin tilat hetkessä. Tyttö pyyhki kyyneleet ja pussasi minua kiitokseksi. Halasin häntä ehkä hieman rohkeammin kuin olin aikonut. En joutunut katumaan. Pusu muuttui kiihkeäksi suudelmaksi, ja kohta 16-vuotiaan käsi ujuttautui housuihini. Tyttö kuiskasi, että oli yrittänyt päästä neitsyydestään jo rippileirillä, mutta poika oli jänistänyt. Nyt oli aika. Rakastelimme vastapestyllä kivikovalla klinkkerilattialla. Vastikään sakkolihaiän ohittaneeksi tyttö pääsi nopeasti jyvälle touhuista. Lopuksi korkkasin meille viimeiset ehjät olutpullot.
VÄ N R I K K I
OPISKELIJADEMARIT kertoo budjettinsa olleen 948,74 euroa. Siitä 500 euroa lahjoitti Stadin Demarit ry. Mutta mistä ne sen rahan sai? KD HELSINGIN OPISKELIJAT ilmoittaa rahoittaneensa ehdokkaitaan yhteensä 16 eurolla, joka käytettiin yliopiston sermien yhteisjulisteisiin. Eikö nyt olisi voinut ihan vähän panostaa, häh? KOKOOMUSOPISKELIJAT eli Kansalliset Ylioppilaat ei suostu lainkaan avaamaan kampanjansa budjettia euroissa. "Tulonlähteet on avattu kattavasti, se on mielestäni tarkoituksenmukaisinta", kommentoi vaalipäällikkö Päivi Pulsa. Millä tasolla on tarkalle taloudenpidolle kampanjansa perustaneen ryhmän oma taloudenpito? TSEMPPI GROUP palautti vaalibudjettiselvityksen juuri ennen lehden painoon menoa. Ryhmä sanoo käyttäneensä 384,10 euroa, siitä kategoria var. material (sweets, pins, duct tape etc) vei 92,62 e. Are there any funny nick names for duct tape in English similar to jesari or roudarinteippi?
NINNI LEHTNIEMI
694
458 341 242 193
?
16 KD KokoomusHYAL opiskelijat Helsingin opiskelijat
?
Sitvas
HELP
Osa- HYYn Opiskelija- SNÄf Helsingin kunnat Vihreät demarit Keskustaopiskelijat
kg
Paljonko edariin päässyt ehdokas maksoi?
472,21 euroa tuli seminaarin järjestelypalkkiosta. Kävikö niin, että seminaarivieraat saunotettiin vaalilehdestä 150 euron ilmoituksen ostaneessa Arlan saunassa? Eikö ole hiukan epäreilua, että ruotsinkielisillä on aina kaikkia kivoja säätiöitä?
O
MARKUS MIETTINEN & JAAKKO SEPPÄLÄ
SAKUNTIEN ilmoittamasta 5 500 eurosta suunnilleen 2 350 euroa tuli omasta varainhankinnasta, pääosin bileistä ja t-paidoista. Oliko ne bileet kivoja? Saiko joku siellä? Miksei meitä kutsuttu?
HYYN VIHREÄT ilmoittaa vaalibudjetikseen 4 163,28 euroa. Siitä
SNÄF kertoo kampanjansa maksaneen 4 000 euroa. Siitä 3 000 euroa tuli Sparbanksstiftelseltä eli Säästöpankkisäätiöltä.
AINEJÄRJESTÖLÄISTEN HYAL väittää käyttäneensä kampanjaansa 3 277 euroa, josta oma varainhankinta, kuten haalarimerkkien myynti, kattoi 500 euroa. Kuka merkit oikein osti? Entä kuka ompeli ne kiinni?
MALINEN
Ylioppilaslehti 15/09
RAPPIO 31
TIMO KOKKILA
Peräsmies pruuttaa valkokankaalle!
VUODEN MOJOVIN kotimainen elokuvauutinen on lauseen mittainen, ja se piti bongata puisevasta tiedotteesta. "Kehittämistuki: Peräsmies. Puliukko saa radioaktiivisesta hernekeitosta supervoiman hän oppii lentämään pieremällä", lukee Suomen elokuvasäätiön lokakuun
tukipäätöstiedotteessa. Siis että legendaarisesta Pahkasiassa ilmestyneestä Peräsmies-sarjakuvasta ollaan tekemässä elokuvaa! PRÖÖT! Pää täyttyi mojovista aivopieruista. Peräsmieselokuvan pitäisi olla campilla otteella, mutta silti tosissaan tehty, vanhan ajan erikois-
tehosteita ja stunt-temppuja sisältävä löyhkäävä seikkailutarina, joka pelastaisi Suomen ankean ja huumorintajuttoman elokuvakentän. Ei siis mitään hiton animoitua lastenleffaa, vaan perähuumorielokuva aikuiseen makuun. Jäitä hattuun, sanoi leffaa kehittelevän Helsinki Filmin Aleksi Bardy Suomen Kuvalehden elokuvabloggaajalle Kalle Kinnuselle. Leffan valmistumiseen menee vielä vuosia, jos sitä koskaan edes tuleekaan. Pierusankari kuoli sarjakuvassa vuonna 2000. Mitä annettavaa hänellä on nykyyhteiskunnalle, Peräsmiehen piirtäjä Timo Kokkila? "Uskon, että siihen löytyy joku nykyajan kulma. Toisaalta houkuttaisi hypätä retrolinjalle jonnekin 1980-luvulle, mistä hahmo on kotoisin."
M AT T I M A R K K O L A
V E E R A K ATA J A :
Oppimispäiväkirja
V
P
6. Enne
arhain sinä aamuna, jona horjahtelin kotiin yön yli venyneiltä ensitreffeiltäni Petran kanssa, näin kävelytiellä kituvan pulun. Sen pää oli murskautunut kiveykseen, mutta vartalo kohoili vielä. Höyhenpeite värisi tuulessa paljastaen harmaan alta valkoiset, pehmoiset untuvat, pulujen salatun sisustan. Huulillani polttelivat vielä aamuöiset suudelmat, ja sydän sykki jalkovälissä. Minä olin kiihottunut, ja toinen odotti kuolemaa. Se oli enne. Pulu olisin minä. Petran kanssa kävisi vielä huonosti. etra ei ole koskaan ollut taikauskoinen. Kun myöhemmin kerroin puluepisodista, Petra purskahti remakkaan nauruun. "Sitä luulisi, että enteet olisivat jotain intiaanien hommia. Jumala rankaisee ja huonosti käy kun harrastaa lesboseksiä. Ja vielä ekoilla treffeillä!" Minuakin hymyilytti, mutta yritin näyttää tuohtuneelta. Petra otti kädestäni kiinni, silitti sitä hetken hieman anteeksipyytelevästi ja jatkoi sitten pehmeämmällä äänellä."Kulta, jos uskoo jonkin merkin tarkoittavan jotakin, sitä ennettä ryhtyy itse toteuttamaan. Ei siis kannata uskoa." Mutta Petra ei tiedä sitä, minkä minä tiedän. En viitsi edes selittää, sillä kyse on intuitiosta. Kyse on tunteesta, vainusta, jolle ei ole sanoja. Petra ei sellaisista perusta.
Paskat siis ihan liekeissä
"NORMAALISSA yliopistossa
kokoomus olisi vienyt kamppiksen ja muun habituksen perusteella jopa vaalivoiton, mutta meillä täällä vihreiden vassaripaskojen hautausmaalla on turha työnsä tulosta korjata", kirjoitti 22-vuotias jyväskyläläinen kunnallis- ja opiskelijapoliitikko Hennariikka Andersson (kok) Facebookissa edustajistovaalien jälkeisenä torstaina. Joku kanteli asiasta Ilta-
Sanomille, joka teki aiheesta jutun. Andersson poisti postauksensa Jyväskylän
kokoomusopiskelijoiden Facebook-ryhmän sivulta. Liian myöhään. Paska on ruma sana, mutta myös vähän hassu. Sitä paitsi se joka haukkuu on ite, tietää Suomen nuori vihervasemmisto. Perjantaina joku perusti ironiapäissään Facebookryhmän Vihreä vassaripaska. Viikonlopun aikana siihen liittyi 1 600 ihmistä. Ryhmän seinällä hihkutaan riemusta, julistetaan vassaripaskuuden ilosanomaa ja "kokkeliopiskelijoiden" tyhmyyttä. Kyllä tää sosiaalinen media kuulkaa mullistaa vähintään koko maailmankaikkeuden.
NINNI LEHTNIEMI
V
Huonojen omakuvien loppu
SUURI elektroniikkavalmis-
iisi vuotta sitten, kesällä, käsivarteeni ilmestyi kutiseva luomi. Syyskuussa, ensimmäisten luentojen alkaessa, se oli kasvanut ja muuttunut sinertäväksi. "Otetaan koepala", totesi yths:n lääkäri ilmeettömänä. "Jos se on syöpä, se tarkoittaa jotakin", ystäväni Stiina sanoi. "Se tapahtuu, mikä on tarkoitettu." Stiina oli harrastanut aina joogaa ja meditaatiota, mutta oli nyt hurahtamassa new age -oppeihin. Kesällä Stiina oli ollut voimaantumisleirillä, jossa oli juoksenneltu alasti ja puhuttu druidien kanssa. Pelkäsin, että seuraavaksi hän ehdottaisi parantavia kristalleja. Minä en halunnut sellaista. Halusin vastauksia. Koepalan tuloksia piti odottaa seitsemän päivän ajan. Odottaminen oli piinaa: en saanut unta ja kieriskelin aamuyöt hikilammikossa. Ulkona leikin ratikoilla ja ihmisillä. Jos ehtisin juosta kolmoseen ennen ovien sulkeutumista, se ei olisi syöpä. Jos seuraavalla vastaantulijalla olisi silmälasit, minä kuolisin. Iltaisin katselin käsivarttani peilistä. Sinisen luomen ulkoreuna oli muuttunut röpelöiseksi. Sen ympärille oli ilmestynyt pieniä luomia, jotka pian yhtyisivät emoonsa muodostaen loivan Ckirjaimen. Cancer. Sisimmässäni tiesin jo, että se olisi syöpä. Olin tehnyt jotakin ansaitakseni sen, olin ollut ahne. Minä olin ansainnut sen pilaamalla ruumiini sokerilla ja rasvalla, eläJOS EHTISIN JUOSTA mällä epäterveellisesti ja KOLMOSEEN välinpitämättömästi, mutta voisin selvitä siitä jotenENNEN OVIEN kin. Voisin sovittaa tekoni. yöpä leikattiin pois eräänä sateisena aamuna paikallispuudutuksessa. "Uusiutumistodennäköisyys ei ole suuri, mutta kontrollissa on käytävä", lääkäri sanoi. Hän ei katsonut puhuessaan silmiin. Raskaat luomet tuijottivat alaspäin kohti huoneen kulmaa. Näytti siltä kuin niiden takana ei olisi ollut silmiä laisinkaan. Kuolemanpelkoni puhkesi kukkaan vasta leikkauksen jälkeen. Aloin toteuttaa rituaaleja. Heräsin joka aamu seitsemältä ja valelin koko kehoni jääkylmällä vedellä siten, ettei yksikään kohta ihossa jäänyt kastelematta. Join litrakaupalla Stiinan määräämää auyrvedista teetä. Söin vain vähän. Iltaisin hivelin leikkauskohtaa vasemman käden etusormella ja lausuin ääneen: sinua ei enää ole. "Ahdistuneet ihmiset tekevät just noin", Petra sanoi vuosia myöhemmin, kun kerroin leikkauksen jälkeisestä ajasta. "Tarraavat uskomuksiin, kun eivät kestä elämän epävarmuutta. Siitähän uskonnoissakin on kyse ihmiset tarvitsevat järjestystä kaaokseen." Petran itsevarmassa äänessä oli jotakin pikkuvanhaa, melkein typerää. Olin ollut terveenä monta vuotta, syöpä ei ollut uusinut. Olin jäänyt eloon. "Meinaatko, että väärin selvitty syövästä?" kysyin ja tunsin, kuinka poskille nousi ärtymyksen puna. "Musta tuntuu, että lääkitset omaa ahdistustasi olemalla järkevä", jatkoin. "Uskot, ettei mihinkään kannata uskoa. Sekin on uskonto." Enkä aio koskaan kertoa Petralle, että olen tehnyt maailmankaikkeuden kanssa salaisen sopimuksen. Olen päättänyt, että otan mieluummin syövän takaisin kuin luovun Petrasta. Jos syöpä jonakin päivänä uusii, otan sen vastaan riemulla. Petra pitää minua silloin joko urheana tai idioottina, mutten välitä. Olen valmis kantamaan tekojeni seuraukset. *
S
taja on tuonut markkinoille digikameran, jossa on kaksi näyttöä, toinen takana ja toinen edessä. Etunäyttö on kehitetty, jotta onnistuneiden muotokuvien ottaminen olisi entistä helpompaa. Kuvaaja näkee siitä, millainen kuva on tulossa. Uusi tekninen ratkaisu vaikuttaa naurettavalta. Se kuulostaa taas yhdeltä turhalta joulun alla markkinoille tulleelta kikalta, jonka avulla myydään teknologiarompetta, mitä emme oikeasti tarvitse. Todellisuudessa innovaatio on mullistava. Bye bye epäonnistuneet herutuskuvat! Heippa sumeat pönötyskuvat! Ei enää vessanpeilin kautta otettuja omakuvia! Ei enää kuvia, joissa puolet kuvaruudusta täyttää kuvan ottajan käsivarsi! Tunnustetaan fakta. Kevyitä ja halpoja digipok-
SULKEUTUMISTA, SE EI OLISI SYÖPÄ. JOS SEURAAVALLA VASTAANTULIJALLA OLISI SILMÄLASIT, MINÄ KUOLISIN.
kareita valmistetaan ja niitä ostetaan, jotta ihmiset saisivat ottaa kuvia itsestään. Ei niillä ainakaan hyviä luontokuvia saa otettua. Narsismikuvaus revähti käsistä netin yhteisöpalveluiden, kuten MySpacen, IRC-Gallerian ja Facebookin, myötä. Netti täyttyi paskoista, yläkulmasta
tähdätyistä käsivaralla otetuista omakuvista. Uusi tekniikka saattaa mullistaa kokonaisen kuvauskulttuurin. Epäluontevat omakuvat tuskin katoavat, mutta ne tulevat entistä tarkoituksellisemmiksi. Ainakin niiden ottamisesta on turha syyttää kameraa.
M AT T I M A R K K O L A
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
Tiedekuntaneuvoston opiskelijajäsenten vaali kolmessa tiedekunnassa 16.17.11.
Opiskelija, juhli koko viikko. HYYn vuosijuhlaviikko 23.29.11.
hyy 141
Svenska på Uni Soc&komin uusissa tiloissa (Yrjö-Koskisen katu 3) klo 10 alkaen. Debating Societyn väittelyilta Uuden ylioppilastalon kokoushuone Cajsassa klo 18.30. Kuppilavisa Vanhan Kuppilassa klo 20, vapaa pääsy. Illalliskortti HYYn jäsenille 65 (alkoholiton 55 ). Ilmoittautuminen www.hyy.fi/vuosijuhla 16.11. mennessä.
16 11 9 00 19 00
17 11 48 23 29 11 hyy
Pe 27.11. Museoon ja teatteriin hyy
hyy
Ma 23.11. Oodi rakkaudelle Vanhalla Ke 25.11. Hyvinvointia ja musiikkia hyy hyy
Deus vult: Taidevatikaanin viimeiset päivät Ylioppilasteatterin Studiossa (Aleksanterinkatu 23) klo 19, liput HYYn jäsenille 5 . Juhlaviikon muut esitykset 26.11. klo 19, 28.11. klo 14 ja 29.11. klo 19.
2008 hyy
HYYn edustajistovaalien tulokset verkkosivuilla
hyy 3 4 11 2009 60 1 12 2009 35 2 16 hyy
Oodi rakkaudelle Vanhan musiikkisalissa klo 19. Ennakkoliput HYYn jäsenille vain 2 HYYn palvelutoimistosta (lippuja rajoitetusti), normaalihintaiset liput Tiketistä ja ovelta 10 .
Ti 24.11. Kaffe på svenska, Debating in English & Kuppilavisa
Helmutin levykirppis klo 1720 sekä HYYn ja Helmutin keskiviikkoklubi klo 20 alkaen Vanhan Kuppilassa, vapaa pääsy. Juhlatanssikurssi Mannerheim-salissa klo 16.30 ja etikettikurssi kokoushuone Sparressa klo 18, molemmat Uudella ylioppilastalolla.
LaSu 28.11.29.11. Eurooppalaista elokuvaa
4 2 hyy
To 26.11. HYYn vuosijuhla Vanhalla hyy 26 11
hyy
Tule vaikuttamaan uuden kirjaston suunnitteluun Kaisa-talon rakennushankkeen esittely 18.11.
18 11 33 4 13 30 16 00
HYYn 141. vuosijuhla Vanhalla klo 18.30.
la 28.11. klo 12 Amir Chamdin: (Ruotsi 2006) la 28.11. klo 14 David Mackenzie: (Iso-Britannia 2004) su 29.11. klo 12 John Carney: (Irlanti 2006) su 29.11. klo 14 Lucile Hadzihalilovic: (Ranska 2004)
24 7 16 11 14 12 hyy yths
Akateemiset aivot hyvinvointipäivä Helsingin yliopistolla 25.11.2009
hyy
kiire luovan aivotyöskentelyn?, tutkimusprofessori Kiti Müller, järjestäjänä YTHS, luentosali P3 (Yliopistonkatu 3) 12.1512.30 Rentoutusvartti, Porthanian liikuntasali, Yliopistoliikunta 14.15 Paneelikeskustelu Miten opiskelijat pärjäävät?, kokoushuone Aurora (Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 B, 3. krs). Järjestäjänä HYYn sosiaalipoliittinen valiokunta.
Syö maailma paremmaksi!
hyy
25.11.2009.
Hyvinvointipäivän ohjelma ke 25.11.
8.00 Aamupuurotarjoilu opiskelijoille Porthanian edessä (Yliopistonkatu 3), HYY ja Unicafe 10.0014.00 YHTS, Yliopistoliikunta, Elämäntapaliitto ja Nyyti ry esittelevät toimintaansa ja tarjoavat vinkkejä hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen Porthanian ala-aulassa. Tule tutustumaan! 10.3012.00 Luento Akateemiset aivot estääkö
Valiokunnat
Kaksikielisyysvaliokunta
5 3 19 11 15 00
0 42
hyy
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on noin 29 000 yliopisto-opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö. HYY toimii jäsenistönsä etu- ja palvelujärjestönä sekä piirissään toimivien n. 250 järjestön keskus- ja palveluorganisaationa. Ylioppilaskunnan toimintaan voi tutustua osoitteessa www.hyy.fi.
HYY hakee
HYY hakee
koulutuspoliittista sihteeriä
4.1.2010 tai sopimuksen mukaan alkavaan työsuhteeseen
Koulutuspoliittisen sihteerin työtehtäviin kuuluvat ensisijaisesti yliopistohallintoon, yliopistojen toiminnanohjaukseen ja rahoitukseen liittyvät asiat sekä yhteydenpito Helsingin yliopiston hallinnon opiskelijaedustajiin ja hallinnon opiskelijaedustajien valintaan liittyvät asiat. Lisäksi tehtäväkenttään voi kuulua muita koulutuslainsäädäntöön sekä valtakunnalliseen ja kansainväliseen koulutuspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Edellytämme hakijalta yliopisto-opintoja, yliopistohallinnon tuntemusta, sujuvaa suullista ja kirjallista ilmaisutaitoa, atk-osaamista, hyvää suomen, ruotsin ja englannin kielen taitoa, kykyä hahmottaa laajoja asiakokonaisuuksia ja taitoa sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Työskentely ylioppilaskunnassa vaatii oma-aloitteisuutta ja joustavuutta sekä taitoa sopeutua muuttuviin tilanteisiin. Hakijalle lasketaan eduksi kokemus Helsingin yliopiston hallinnosta ja opiskelijajärjestötoiminnasta. Tehtävään perehdytetään työsuhteen alkaessa. Alkupalkkaus on ylioppilaskunnan palkkausjärjestelmän mukaisesti kokemuksesta ja koulutuksesta riippuen 20002500 e / kk, lisäksi lounasetu. Vapaamuotoisten, omakätisesti allekirjoitettujen hakemusten ansioluetteloineen tulee olla HYYn keskustoimistossa (Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 A, 2. kerros, 00100 Helsinki) viimeistään pe 20.11. klo 12.00. HYYn hallitus päättää haastateltvista 25.11.ja varsinaiset haastattelut järjestetään viikolla 49. Hallitus tekee lopullisen valinnan kokouksessaan 9.12. Lisätietoja: koulutuspoliittinen sihteeri Harri Waltari (p. 050 543 8460), hallituksen puheenjohtaja Pasi Hario (p.050 543 9610) sekä pääsihteeri Katariina Styrman (p. 0400 816 426).
toimistosihteeriä
perhevapaan sijaiseksi ajalle 11.1.31.12.2010
Etsimme iloiseen ja nuorekkaaseen työyhteisöömme toimistosihteeriä perhevapaan sijaiseksi ajalle 11.1.31.12.2010. Tehtäviisi kuuluu ylioppilaskunnan edustajiston ja hallituksen esityslistojen sekä pöytäkirjojen puhtaaksikirjoittaminen, kopiointi, toimistotarvikkeiden tilaaminen, kokoustiloista huolehtiminen, palvelutoimiston avustaminen sekä erilaisia muita rutiinitöitä. Edellytämme, että sinulla on erinomainen suullinen ja kirjallinen suomen kielen taito sekä toimistotyössä tarvittavat atk-valmiudet. Olet tarkka ja täsmällinen, tartut positiivisella mielellä hommaan kuin hommaan ja viet tehtävät huolellisesti loppuun saakka. Työssä tarvitaan myös ruotsin ja englannin kieltä. Järjestökokemus, erityisesti ylioppilaskunnan tuntemus, luetaan hakijalle eduksi. Tarjoamme värikkään ja monimuotoisen työyhteisön, mukavat työkaverit sekä mielenkiintoisen näkökentän opiskelijamaailmaan. Tehtävä sijoittuu ylioppilaskunnan palkkausjärjestelmässä vaativuustasolle 2 (palkkaus kokemuksesta ja koulutuksesta riippuen 18352385 / kk, lisäksi lounassetelietu). Ylioppilaskunnan hallintopäällikölle osoitettujen, omakätisesti allekirjoitettujen hakemusten ansioluetteloineen tulee olla ylioppilaskunnan keskustoimistossa (Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 A, 2. kerros, 00100 Helsinki) viimeistään maanantaina 23.11. klo 15.00. Hakemuksia ei palauteta. Haastateltaviksi valitut haastatellaan viikolla 49. Lisätietoja: HYYn hallintopäällikkö Merja Viitasalo, merja.viitasalo@hyy.fi, 050 534 2963.