>Korpilammelta ei mitään uutta s. 5
16
27.11.2009 96. vuosikerta
SYNTISET SEUDUT
Ylioppilaslehti kartoitti isänmaamme kuolemansynnit
TÖKERÖSSÄ TYÖNHAUSSA
Haastattelussa kyykyttäminen kääntyy työnantajan tappioksi
VETERAANIT MUISTELEVAT
"Sitä kivisadetta en unohda"
Kriitikon valinta
MIKKO JOENSUU ON SUOMI-INDIEN SUPERLUPAUS
2 16/2009
Ylioppilaslehti 16/09
PÄÄKIRJOITUS
MEDIAKOORDINAATIT
H E SA R I UUDISTUI!
Tämä on niin tärkeää, että asteikko loppui kesken.
TÄRKEÄÄ
Huippulässähdys
EIHÄN TÄMÄN tietenkään pitäisi olla mikään yllätys. s.
JOU LU K A L E N T E R I T .
Mikä ihana tekosyy laittaa lehteen, telkkariin ja radioon vähemmän asiaa ja enemmän tuubaa!
Suomen Akatemian marraskuussa julkaistu katatsaus Suomen tieteen tilasta ja tasosta oli silti ajoittain ain n vähän masentavaa luettavaa. Raportin mukaan tutk tutkikimuksen perusedellytykset eivät ole pysyneet Suomessa me essa kunnossa. Kehitys näyttää notkahtaneen. Tämä lopputulos oli selvillä jo silloin, kun tohtoritehtairite ehtailuun ja tulosohjaukseen lähdettiin. Määrä korvasi laa laadun. adun.
SUOMALAINEN KOULUTUS on yhä korkeatasoista, ja ainakin ain nakin Helsingin yliopisto on enimmäkseen erinomainen opinahopinahjo. Mutta ei Suomi mikään huippuyliopistomaa ole. e. Olisi toki epäreilua unohtaa hyvät puolet: Suomessa kanssa a santuotteesta iso osa laitetaan tutkimus- ja kehittämistyöämi istyöhön. Tutkijoita on Suomessa runsaasti suhteessa asukasasu ukaslukuun. Suomen Akatemia kiinnitti kuitenkin huomiota uom miota moniin huolestuttaviin seikkoihin. Esimerkiksi tieteellisiete eellisten artikkelien lukumäärät ovat vähentyneet. Julkaisujen kais sujen viittaukset, joita voidaan pitää tieteellisen merkittävyyden ävyy yden ja laadun mittareina, ovat laskusuunnassa. Viittauksissa uksissa Suomi häviää selvästi muille Pohjoismaille, ja yltää o ää oecdmaidenkin joukossa vain keskitasoon. Kovin räyhäkkääseen itsetyytyväisyyteen ei siis ole ais ole hetta. Yksi syy notkahdukseen on, että suomalainen tiedepolitiikka on viime vuosikymmenenä kannustanut soveltavaan tutkimukseen. Sitä tehdään runsaasti, valitettavasti perustutkimuksen kustannuksella. Perustutkimuksen näivettyminen osattiin sekin ennustaa jo vuosia sitten. Huippupuhehuumassa taidettiin vain unohtaa, että mahdollisuus keskittyä täysin teoreettisiin kysymyksiin on korkealaatuisen tieteen koko pohja ja perusta. Lyhytnäköiselle hyötyajattelulle teoreettinen pohdinta tuntuu olevan jonkinlaista turhaa puuhastelua. YKSI RAPORTIN ikävimpiä havaintoja on, että suomalaisten
TO S I -T V -S Y K S Y HUIPENTUU.
Kun voittajien Kanarianmatkat on raportoitu, viihdeuutiset kertovat taas Matti Nykäsen terveydestä.
MIEHEMME MAAILMALLA T YÖTÖ N K I M I ? MINNE HEIKKI?
Ei kiinnosta, kuka kiertää rtää a. rinkiä missäkin tallissa. Natio National Geographic osti Madvent ventures tv-sarjan oikeudet.
SYMPAATTISTA
VEERA LU O M A - A H O PÄ ÄT O I M I T TA JA
KEKSI KUVALLE KUVATEKSTI
JUKKA TILUS
tutkijoiden vierailut ja työskentely ulkomailla ovat vähentyneet. Suomen Akatemian mukaan suomalaista tutkimusjärjestelmää pitäisikin reippaasti kansainvälistää. Valitettavasti viimeaikainen kehitys houkuttelee pessimistisiin ennustuksiin. Opiskelijoiden into lähteä ulkomaille on laskenut. Kun tutkinnot pitää suorittaa entistä lyhyemmässä ajassa, harva innostuu haistelemaan kansainvälisiä tuulia. Eikä kansainvälistä kokemusta arvosteta riittävästi myöskään uralla etenemisessä eikä ummehtuneissa virantäytöissä. Joidenkin mielestä kansainvälistymiseen pyrkiminen ei ole itseisarvo. Olen eri mieltä. Jos maa on kovin pieni, kansainvälistymiselle kohautellaan olkia ja korkeakoulujen kehitystä ohjaa kaiken lisäksi aluepolitiikka, huippututkimuksen sijaan saadaan huippunurkkakuntaista tiedettä.
TOIMITTAJA KOKI
Serkkuni kuvaa paremmin
HERÄTTIKÖ TÄMÄN lehden kansikuva sinussa mitään tun-
teita? Olipa vastauksesi kyllä tai ei, et todennäköisesti surffaa Ylkkärin nettisivulle kommentoimaan kuvaa. Ei se mitään. Valokuvaajana olen tottunut siihen, ettei henkilökuvista anneta palautetta. Tavallaan se on sääli, sillä tykkään kuvata ihmisiä. Siinä missä teksti saattaa herättää pitkänkin keskustelun, kuvasta ei tipu edes "ihan paska" -kommenttia. Miksi kuvan avulla on niin vaikea ihastuttaa ja vihastuttaa? Itse olen työssäni törmännyt kuvattaviin, jotka yrittävät väistellä kuvattavaksi joutumista tarjoamalla itsestään serkkupojan ottamia kuvia. "Ne on otettu aivan samannäköisellä kameralla kuin tuo sinun omasi, ei tarvitse ottaa uusia kuvia", kuuluu vakuuttelu kuvien laadusta. Kamerat ovat nykyään niin arkipäivää, ettei ammatikseen kuvaavaa osata arvostaa. Matalimmalla tasolla kuvajournalismin arvostus tuntuu olevan lehtitalojen budjettineuvotteluissa. Haluaisitko sinä kuitenkaan lukea lehteä, jonka kuvat olisivat niitä kuuluisia kännykkäkuvia? Käy siis antamassa rohkeasti palautetta seuraavan kerran, kun näet jossain lehdessä mielenkiintoisen kuvan. Ja tosiaan, kannen Mikko Joensuu ei tarjonnut itsestään kännykkäkuvaa.
Lähetä kuvatekstiehdotuksesi numeroon 050 339 3033. Kirjoita viestin alkuun sana KUVATEKSTI ja loppuun nimesi tai nimimerkkisi. Voit lähettää ehdotuksesi myös osoitteeseen posti@ylioppilaslehti.fi. Laita viestin otsikoksi "Kuvalle kuvateksti". Parhaan kuvatekstin laatija voittaa joka kerta kirjapalkinnon. Muut ehdotukset julkaisemme.
NUMERON 15 / 2009 VOITTAJA + HYVÄT HÄVIÄJÄT
TEEMU GRANSTRÖM
> Kupla otsassa kasvoi kasvamistaan, ja lopulta Heikki ei
nähnyt enää muuta vaihtoehtoa kuin sen lopullisen. SEPPO
VIRTANEN
> Pelkääkö ihminen varjoaan vai varjo ihmistään? SÄDE > Lentämällä töihin? Ajatus oli pelkkä kupla. SEPPO VIRTANEN > Tämä kuutomokeikka osoittautui Pertin viimeiseksi. LEENA
> Katso Mikko Joensuun valokuva sivulta 18.
Perustettu 1913. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. toim itus Päätoimittaja Veera Luoma-aho 09 1311 4228, 050 3393033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi Toimitussihteeri Antti Järvi 09 1311 4229, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi Toimittajat Ninni Lehtniemi 09 1311 4230, ninni.lehtniemi@ylioppilaslehti.fi Matti Markkola 09 1311 4231, matti.markkola@ylioppilaslehti.fi Ulkoasu Tuomas Karppinen 09 1311 4234, graafikko@ylioppilaslehti.fi Valokuvaaja Teemu Granström, teemu.granstrom@ylioppilaslehti.fi osoitteenmuutokset ja t ilau k s e t www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu Toimistosihteeri Tarja Muhonen 050 5420549, tarja.muhonen@hyy.fi, fax 09 1311 4346 Käynti- ja postiosoite Mannerheimintie 5 b, 6. krs, 00100 Helsinki Fax 09 659 424 il moitusm arkkinoin ti Markkinointitoimisto Pirunnyrkki Myyntipäällikkö Lauri Ristikankare, 020 7969 582; Kari Kettunen 020 7969 583 Keskus 020 7969 580, fax 02 2331 211, yolehdet@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi Ilmoitushinnat teksti 2,05 e/pmm ja takasivu 2,40 e/pmm, abinumerossa teksti 2,95 e/pmm ja takasivu 3,50 e/pmm. Määräpaikkakorotus 10 %. Huom. Hintoihin lisätään arvonlisävero 22 % Ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf Ilmoitusten jättö torstaisin klo 16.00 mennessä, järjestöilmoitukset keskiviikkoisin kustantaja Ylioppilaslehden Kustannus Oy Toimitusjohtaja Heikki Härö Hallinto ja talous Marjo Berglund paino Sanomapaino Oy, Forssa Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista, valokuvista tai muusta aineistosta eikä säilytä tai palauta niitä. Ylioppilaslehti 17/2009 ilmestyy 11.12. Ilmoitusten jättöpäivä on 3.12., järjestöt 2.12. Järjestöilmoitukset osoitteeseen www.ylioppilaslehti.fi/jarjesto
Ylioppilaslehti 16/09
16/2009 3
#16
10 Aleksandrian yö 14 Piinaaja 15 Hyi helvetti!
Oppimiskeskus ei hiljene koskaan. Pilvi Takala hakeutuu työkseen hankaluuksiin. Aikuisrockin uusi tuleminen. Koivusalon Suomea johtavat kauniit ja rohkeat.
TEEMU GRANSTRÖM
JETSULLEEN
" "
En tiedä, olisiko opiskellessa voinut oikaista. Löytää oikotietä omaan tapaan. En usko, koska opiskelija opiskelee."
Elokuvaohjaaja Zaida Bergroth, Arttu 3/2009
"Tervetuloa Japaniin! Tai ainakin melkein. Vain geishat puuttuvat. Ja kukat kirsikkapuiden oksista."
Sami Takala, Seutulippumatkailua, s.20
Viimeistään 40-vuotiaana minulla on yksi maisterintutkinto suoritettu, päätin ensimmäisenä yliopistovuotenani. Se tuntui sopivan väljältä tavoitteelta raportoitavaksi sukujuhlissa."
Päätoimittaja Mari Aarni, Oulun ylioppilaslehti 14/2009
"
HYY on yli 140-vuotias ja sen suurin heikkous on useat projektit, joista ei enää päästä eroon. Aaltoyliopiston ylioppilaskunnalla on tuhannen taalan paikka luoda organisaatio, joka palvelee parhaiten tämän päivän tarpeita."
HYYn hallituksen puheenjohtaja Pasi Hario, Aino 2/2009
"
Jos minun pitäisi valita kehitysyhteistyöarvonnassa vain yksi numero, panostaisin kaikki panokseni tyttöjen koulutukseen. Ensin toki tulee varmistaa, että he saavat syntyä ja jäävät henkiin."
Kv-sihteeri Katri Suhonen, Aviisi 15/2009
"
17 Suo, kuokka ja Timo 20 Fiksu kysymys 22 Kansa taisteli
Miten se esitetään ulkkariluennoitsijalle? Kauhukurssit hikipisaraindeksillä.
Mikko Joensuun kuvasi kanteen Teemu Granström
Olisiko niin tyhmää käyttää Shanghain listan sijasta Pisan tapaista menettelyä, jos yliopistojen välisiä vertailuja on pakko tehdä? Yhteiskunnallisesti vaikuttavaan tutkimukseen kytkeytyvän opetuksen arvo voisi perustua sen tasaisen hyvään laatuun pikemminkin kuin Nobelin palkintoihin tai englanninkielisen tiedeimperiumin suosionosoituksiin."
Anja Heikkinen,
Kasvatustieteen professori Aikalainen 18/2009
AJANKOHTAISET ASKARTELUT
Nokia Äly Mobile
TARVIKKEET:
Kolme puu- tai metallitikkua, siimaa tai narua, liimaa, Nokia-logoja, älykkäitä asioita kuten muistitikkuja, taskulaskimia, kirjoja, robotteja, professoreja ja delfiinejä.
NINNI LEHTNIEMI JA J U K K A T I L U S
1. Kiinnitä tikut keskikohdastaan toisiinsa tukevasti narulla ja liimalla.
2. Sido logot ja älykkäät asiat narujen päihin.
3. Kiinnitä narujen toiset päät tukiristikon päihin ja muuallekin, jos niitä on paljon. 4. Nokia Äly Mobilesi on valmis! Ripusta Tee kannatinlangoista eripituisia, niin se kattoon luomaan älyllistä ilmapiiriä. Mobilesta tulee eläväinen.
Ylioppilaslehti 16/09
UUTISET 5
MARKKU SEPPÄNEN
Linjapaperi veti ilmeet vakaviksi Korpilammella. Äänestykset hoidettiin kaukosäätimellä.
Maratonkokous kruunasi vaikean vuoden
Ylioppilasliike kinasteli Korpilammella suhteestaan yhteiskuntaan.
mittu yhtenä joukkona samaan suuntaan. Ääni on nyt ollut hajanainen."
VÄISTYVÄLLE hallitukselle vuosi on ollut vaikea. Yhtenä syynä ongelmiin olivat viime liittokokouksen poikkeukselliset henkilövalinnat. Neuvotteluissa sovittu puheenjohtajadiili ei pitänyt äänestyksessä, ja osalle ylioppi-
K
oulutuksen yhdenvertaisuus, opiskelijoiden toimeentulo ja kansainvälinen liikkuvuus. Muun muassa tällaisista asioista keskusteltiin Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokouksessa marraskuun lopussa. Kaksipäiväisessä maratoniksi venyneessä kokouksessa Espoon Korpilammella päätettiin ylioppilasliikkeen seuraavien vuosien poliittiset linjat ja valittiin vuoden 2010 hallitus.
pörssiyhtiöiden hallitusten sukupuolikiintiöistä ja siitä, että SYL maksaisi 0,7 prosenttia tuloistaan kehitysyhteistyöhön.
SYL:N UUDEKSI puheenjohtajaksi
"YLIOPPILASLIIKKEEN ÄÄNI ON NYT OLLUT HAJANAINEN."
laskunnista Rauvolan valinta oli pettymys ja arvovaltatappio. Kesäkuussa 13 ylioppilaskun-
nan hallituksen puheenjohtajat lähettivät hallitukselle ja pääsihteerille nootin, jossa esittivät "huolensa Suomen ylioppilaskuntien liiton nykytilasta". Ongelmana on ollut myös se, ettei edes 1 200 euron kuukausipalkkio ole saanut kaikkia SYL:n hallituksen jäseniä sitoutumaan tehtäväänsä koko vuodeksi.
V E E R A LU O M A - A H O
PERINTEISEEN TAPAAN liittoko-
kouksessa kinasteltiin, kuuluuko opiskelijoiden asioiden ajamista laajempi yhteiskunnallinen kantaa ottaminen SYL:n tehtäviin. Osa kokousedustajista olisi halunnut poistaa linjapaperista osion opiskelijan kannalta toimivasta yhteiskunnasta ja globaalista vastuusta. "Kapea-alainen etujärjestöajattelu on 1970-luvun tai ainakin 90-luvun jäänne. Nykyään edunvalvontaorganisaatioilta odotetaan kokonaisvaltaisempaa näkemystä yhteiskunnasta", puolusti SYL:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Rauvola. Osio jäi, mutta pois äänestettiin muun muassa kohdat
liittokokous valitsi 23-vuotiaan kauppatieteiden ylioppilaan Matti Parpalan Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnasta KY:stä. Hän voitti vastaehdokkaansa Jukka Vornasen Turun yliopiston ylioppilaskunnasta ja Kaisa Myllylän Tampereen yliopiston ylioppilaskunnasta selvästi jo ensimmäisellä kierroksella. Kolmesta HYYn ehdokkaasta hallitukseen pääsi kaksi, vihreä Laura Keski-Hakuni ja ainejärjestöjen Juha Töyrylä. Parpala uskoo, että SYL saa hänestä reilun, avoimen ja sosiaalisen puheenjohtajan. Hänellä oli terveiset myös Ylioppilaslehden lukijoille: "Kuka tahansa voi olla minuun yhteydessä. Jos näette minut vaikka Vanhalla, tulkaa vetämään hihasta ja antamaan palautetta." Uusi puheenjohtaja aikoo lisätä SYL:n sisäistä yhtenäisyyttä ja luottamusta. "Aina kun ylioppilasliike on saanut jotain isoa aikaan, on toi-
HYY sai uuden hallituksen
Katri Korolainen-Virkajärvi on nousemassa hallituksen puheenjohtajaksi.
H
istorian opiskelija Katri Korolainen-Virkajärvi luotsaa HYYn hallitusta ensi vuonna. HYAL:n vaalivoitto takasi puheenjohtajan paikan ainejärjestöille, ja hallitusneuvottelujen perusteella pestin saa talousjohtokunnan puheenjohtajana tänä vuonna toiminut Korolainen-Virkajärvi. Uusi edustajisto ei ole vielä kokoontunut, mutta käytännössä valinta on lähes varma. Korolainen-Virkajärvi johtaa ensi vuonna hallitusta, jonka muodostavat ainejärjestöt, osakunnat, Sitoutumaton
vasemmisto, HYYn Vihreät, ruotsinkielisten SNäf ja kansainvälisten opiskelijoiden Tsemppi. Viidestä kahdeksaan ryhmänsä paikkakokoa kasvattanut lääkisläisten ja oikislaisten HELP ei mahtunut mukaan. Korolainen-Virkajärvi on tyytyväinen kokoonpanoon. "Se on hyvä kokonaisuus. Esimerkiksi kansainvälisistä asioista vastaava Søren Berg Rasmussen on itse kansainvälinen opiskelija, mikä helpottaa edunvalvontatyötä." Hallitukselta eivät työt lopu. "Isoja asioita ovat talou-
den tasapainottaminen, Villa Kuunarin kunnostaminen, yliopistouudistuksen läpivienti, Sora-työryhmän työn seuraaminen, opintotukiuudistus ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden mahdollinen siirtyminen YTHS:n piiriin." Historian opiskelijoiden Kronoksen entisen puheenjohtajan juuret ovat tiukasti ainejärjestötoiminnassa. "Järjestösektori on itselleni se omin. Esimerkiksi toimintaavustusten uudistus tänä vuonna oli suuri, mutta kiitollinen tehtävä."
WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT VUONNA 2010
Helsingin Yliopiston Wiipurilaisen osakunnan stipendisäätiö myöntää apurahoja Wiipurilaisen osakunnan entisille ja nykyisille jäsenille. Apurahoja jaetaan perustutkintoon, jatkotutkintoon, opiskelijavaihtoon ulkomaille, jäsenien ja kerhojen harrastustoimintaan. Lisäksi jaetaan opintoavustuksia sekä apurahoja ulkomailla opiskelua ja harjoittelua varten. Hakuaika: 1.12.200931.1.2010. Lisätietoja apurahoista ja hakulomakkeet löytyy osoitteesta www.helsinki.fi/jarj/wio.
6 DEBATTI
Ylioppilaslehti 16/09
Kerro Ylioppilaslehdelle mielipiteesi alle 1 500 merkillä! Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarpeen mukaan. Julkaisemme kirjoituksia nimimerkillä vain poikkeustapauksissa. posti@ylioppilaslehti.fi.
FAKSIT
SUO, KUOKKA JA MATTI
Matti Markkola
HÄMÄLÄISTEN YLIOPPILASSÄÄTIÖN ASUNTOLAPAIKAT
Puistolassa sijaitsevista kohteistamme vapautuu keväällä sekä solu- että perheasuntoja. Soluasunnoissa on 3h+k ja pinta-ala 70,5 m2. Perheasuntoja on erikokoisia, kaksioita (esim. 57,559,5 m2) ja kolmiota (esim. 6770,5 m2). Soluasuntojen vuokrat 182194/kk, perheasuntojen vuokrat 375560/kk. Hakijan on opiskeltava Helsingin yliopistossa ja liityttävä Hämäläis-Osakunnan varsinaiseksi jäseneksi, jos ei ole jäsen. Perheasuntoa haettaessa täytyy toisen hakijoista olla osakunnan varsinainen jäsen. Soluasuntoja vapautuu keväällä myös Pohjois-Haagasta osoitteesta Ida Aalbergintie 1. Asunnoissa 3h+kk, yht. pinta-ala 53,5 m2 ja vuokra 150/kk. Katso lisätietoja ja täytä sähköinen hakulomake osoitteessa: WWW.HYS.NET
Mitä teologisessa opetetaan?
OLEN OPISKELLUT teologiaa
Pesäpallosta
89 VUOTTA sitten, 14. marraskuuta 1920, Kaisaniemen ken-
Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan stipendit
Arvoisat Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan jäsenet, Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan Stipendirahaston stipendit on julistettu haettaviksi. Lomakkeelle täytetyt hakemukset, joihin on liitettävä selvitys opintomenestyksestä, mahdollisesta tutkimustyöstä ja sen ohjelmasta, sekä selostus osakuntatoiminnasta, on jätettävä joulukuun 31. päivään mennessä. Mahdollista tutkimus- tai opintomatkaa koskevaan hakemukseen tulee liittää myös selvitys muusta rahoituksesta. Stipendit jaetaan Osakunnan vuosijuhlassa. Hakemukset tulee osoittaa kirjallisena stipendirahaston hoitokunnalle ja toimittaa Osakunnan toimistoon rahastotaloudenhoitajalle. (Töölönkatu 3 a, 5. krs, 00100 Helsinki). Hakulomake ja lisätietoja löytyy osoitteesta http://ppo.osakunta.fi/node/28. Vastaan mielelläni asiaa koskeviin kysymyksiinne. Ystävällisin terveisin, Mikko Immonen Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan rahastotaloudenhoitaja ppo-rahasto@helsinki.fi
useita vuosia. Onneksi opiskelin ennen sitä toisen tutkinnon toisessa tiedekunnassa. Siellä opin jo peruskursseilla, mitä on tiede, mitä on tieteen filosofia, mitkä ovat tieteellisen tutkimuksen rajat ja mitkä tekijät vaikuttavat tutkimusten tuloksiin. Kaikki nämä perustiedot loistavat poissaolollaan teologisen opetuksesta. Tieteen nimissä tarjoillaankin opiskelijoille mitä vain. Kriittisyys kuuluu tieteeseen. Ongelma on, että ainoa asia, mitä teologisessa saa ja täytyy kritisoida, on Raamattu ja kristinusko! Muut uskonnot, shamanismikin, ovat kyllä tosi jees. Evoluutioteoria on ainoa asia, mitä ei teologisessa saa kyseenalaistaa, ei edes biologisin perustein. Itse evoluutioteoriaan aiemmin uskoneena ja sitä kauan tutkineena olen vakuuttunut sen olevan puppua. Samaa mieltä ovat tuntemani kovien tieteiden edustajat joista osa on professoreita ja tutkijoita. Raamatuntutkimus teologisessa tiedekunnassa tehdään evoluutiouskon pohjalta: joko Jumalaa ei ole tai jos on, hän on sellainen joka loi maailman evoluution kautta. Varmaa on, ettei Raamattu ole totta. Jo Raamatun tutkimuksen peruskurssilla tehtiin selväksi, että Vanha testamentti on historialliselta arvoltaan Kalevalan veroinen, Raamatun jo toteutuneet ennustukset on kirjoitettu jälkeenpäin eikä Jeesus syntynyt neitseestä suoria lainauksia lehtoreilta. On siis turha olettaa, että teologisessa oppisi asiallista tietoa uskonnoista, tieteestä, Raamatun Jumalasta tai Raamatusta. Teologisen tiedekunnan nimeksi sopisikin paremmin antikristillinen tiedekunta.
R A A M AT T UA 1 6 V U O T TA TUTKINUT TEOLOGIAN K A N D I D A AT T I
Kirjoitus julkaistaan poikkeuksellisesti nimimerkillä.
tän ohi sattumalta kävelleet saivat seurata omituista näytelmää. Alkutalvisen harmaaseen, koleaan säähän, pienelle kuraiselle hiekkakentälle olivat pakkautuneet pioneeripataljoonalaiset ja Hämeenlinnan suojeluskuntalaiset. Miesten keskellä seisoi lapsellisen innostuneessa vilkkaudessaan, lakki päässään Lauri "Tahko" Pihkala. Hän esitteli sotilaallisille miehille heille jo ennestään tuttua pallonlyöntipeliä nimeltä pitkäpallo, johon tehtäisiin mullistava uudistus: Lisättäisiin kolmas ulkopesä! Näin syntyi pesäpallo sellaisena kuin me sen nyt tunnemme.
TAHKO PIHKALA oli hieno mies, joka tiesi, mitä nuori kan-
sakunta tarvitsi. Elämänsä aikana hän visioi yleisurheilukäyttöön suunnitellun stadionin, urheiluopistojärjestelmän ja koulujen hiihtoloman, mutta pesäpallo oli hänen elinaikansa suurin menestystarinansa. Pihkala tiesi, että kansakunta tarvitsisi oman kansallispelin, joka perustuisi yhteistoimintaan, yllätyksiin ja vastustajan pienempien heikkouksien hyväksikäyttöön. Pesäpallon pelaaminen vahvisti kansallista yhtenäisyyttä, paransi maanpuolustustaitoja, kohensi fyysistä kuntoa ja kasvatti nuorisoa. Peli, jota venäläiset eivät ymmärtäneet eivätkä osanneet pelata, edusti kaikkea, mitä äärioikeistolainen Pihkala toivoi. Vain murtomaahiihto oli pesäpalELÄMÄNSÄ loakin jalompaa. AIKANA HÄN VISIOI Pihkala oli visionääri, jolle pesäpallo ei olYLEISURHEILUlut vain peli, vaan filosoKÄYTTÖÖN finen järjestelmä. Hän SUUNNITELLUN näki pesäpallon ulkokentän Suomena pieSTADIONIN, noiskoossa. Pesäpallo URHEILUOPISTOon aluepoliittinen peJÄRJESTELMÄN li. Kaikki eivät voi olla pakkautuneena kotipeJA KOULUJEN sän tuntumaan. Taito HIIHTOLOMAN. pitää hajauttaa. Valppainkaan lukkari ei pärjää, jos ykkösellä, kakkosella ja kolmosella ei ole osaamista. Takakentän haja-asutusalueen pelaajillakin on tehtävänsä. Pesäpallossa on tilaa monenlaisille pelaajille niin kuin Suomenmaassa on tilaa meistä jokaiselle.
YLIOPPILASNUORISO INNOSTUI tästä uudesta pelivillityksestä. 1920-luvun lopussa sadat ylioppilaat olivat seuraamassa opiskelijajärjestöjen välisiä pesäpallo-otteluita Kaisaniemen tai Hesperian kentällä, siinä missä nykyään on Finlandia-talo. Ylioppilasnuorison välityksellä peli levisi ympäri maan, niin kuin sähly tai salibandy teki myöhemmin 1980-luvulla. Vaikea sanoa, mitä Pihkala sanoisi, jos näkisi, missä tilassa pesäpallo tällä hetkellä on. Ylimmän pesäpallosarjan Superpesiksen joukkueet ovat hajautuneet maakuntiin ja maamme urheiluhuomion marginaaliin. Kaisaniemen Tiikerit, 90-luvun loppupuolen yritys tuoda pesäpallo takaisin kotikentälleen, kariutui sopupeliskandaaleihin. Ehkä Pihkala olisi salibandyvalmentaja. Se on nykyisin se tarkkuutta ja kuntoa vaativa, nuorisoa liikuttava joukkuepeli, jossa me suomalaiset olemme parempia kuin venäläiset.
Kirjoittaja on Ylioppilaslehden toimittaja.
Opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
KAMPAAMOITA / PARTUREITA
Edullisia oppilastöitä hiusmuotoilukoulu Pepe Åhman!
Teemme laadukkaita oppilastöitä opettajien valvonnassa. Hiustenleikkaukset alkaen 10,-
MAJOITUSTA
synkkänä virtaa kertomakirjallisuus pakko palkita
KANTAAOTTAVA HAIKU
Keijohostel
14
Ylioppilaslehti 15/09
Ylioppilaslehti 15/09
15
www.salonpepeahman.fi
Ajanvaraukset: 09 700 159 38 Hämeentie 50, 00500.
ratkaisee tilapäisen asunto-ongelmasi. Puh. 09 757 1556, fax 09 757 1771 hagman.majoitus@kolumbus.fi www.keijohostel.fi
Palautteita
> Olen harvemmin lukenut tätä
lehteä, mutta selattuani uusimman kappaleen totesin, etten enää koskaan koske koko läpyskään. Onko noin, ettei lehti kiinnosta ketään, kun huomiota on herätettävä väkisin satanismilla ja pornoilevilla tutkijoilla?!? Black metallista piti tehdä oikein neljän aukeaman juttu vuohenpäineen kaikkineen. Totaalisen mautonta. Luojan kiitos valmistuin juuri. Eipä siis tarvitse
OPTIKOITA
> Rauhaa. Jos toimitus
Kristinuskon maallistuminen vei black metalilta sen pahimman vihollisen. Nyt genre odottaa kuolemaansa, jotta se voi taas syntyä uudelleen.
rt GCeuat
10
SUUTAREITA
enää kauaa kantaa näitä tekeleitä paperinkeräykseen. Hävetkää aikuiset ihmiset!
E L I NA M .
ei ole vielä tosissaan tutustumaan Raamattuun, kerron tempauksen läheisyydestä ja mahdollisuudesta osallistua siihen. Kun synnytte uudesti ylhäältä Jumalan lapsiksi, teidät tullaan pelastamaan pian alkavilta kauheuksilta.
T E K S T I M AT T I M A R K K O L A K U VAT T E E M U G R A N S T R Ö M
Montako blackmetallistia mahtuu hissiin? Shatraug ja Infection matkalla ylöspäin.
J.S.
Ylioppilaslehti 16/09
DEBATTI 7
NOKKAPOKKA
TEKSTI NINNI LEHTNIEMI K U VAT T E E M U G R A N S T R Ö M
Rahaautomaatti
Onko jäsenmaksun korotus ratkaisu HYYn talousongelmiin?
Visio on hukassa
"JÄSENMAKSUN KOROTTAMINEN on
Laatu maksaa
"HYYLLÄ ON varaa korottaa jäsenmaksua, koska meillä on valtakunnan parhaat palvelut miltei pienimmällä jäsenmaksulla. Isoista monialayliopistoista meillä on pienin jäsenpalvelumaksu. Tutkinnonuudistuksen vuoksi jäsenmäärämme on pudonnut vuodesta 2007 yli 3 000:lla. Menoistamme suurimman osa muodostavat kiinteät kulut, kuten palkat ja vuokrat. Edunvalvontaa ei voi hoitaa jäsen jäseneltä. Suorat jäsen- ja järjestöpalvelut ja edunvalvonta, jota meillä tehdään isolla ammattitaitoisella koneistolla, ovat mielestäni maksun väärti. Pitää myös muistaa, että puolet summasta on YTHS-maksua, joka menee terveydenhuoltoon. Menoja on jo karsittu. Pitää ajatella, paljonko palvelutasoa halutaan heikentää. Meillä on se iloinen puoli, että on yritystoimintaa takana. HYY Yhtymän omistajastrategian mukaan tarkoitus on, että jonain päivänä yritystoiminta kattaa kokonaan nämä maksut. Se on todella pitkän ajan tavoite. Kyse on pienistä summista. HYYn jäsenmaksu tälle vuodelle on 40 euroa, joka tarkoittaa noin kolmea euroa kuussa. Jos sitä korotettaisiin 42 euroon, kuukausittainen korotus liikkuisi 15 sentissä. Inflaatio nostaa kuluja joka vuosi. Palkat ja vuokrat nousevat joka tapauksessa, ja YTHS ja SYL korottavat jäsenmaksujaan, joita maksamme jäsenkohtaisesti. Myös nämä kustannukset täytyy huomioida."
menemistä siitä, missä aita on matalin. Jäsenmaksu on pakko maksaa, jos haluaa opiskella yliopistolla. On tekopyhää, että HYY vastustaa lukukausimaksuja, mutta korottaa itse jäsenmaksuaan parin vuoden välein opiskelijoiden taloustilanteesta riippumatta. Normaalisti on ensin visio siitä, mitä tehdään. Sitten katsotaan, paljonko rahaa siihen tarvitaan ja mistä ne otetaan. Nyt se menee ylioppilaskunnassa niin, että me tehdään tätä, me tarvitaan siihen lisää rahaa. Tärkein ylioppilaskunnan palvelu ovat tilat. Rahan jako järjestöille ei ole yhtä tärkeää: jos raha kuitenkin kerätään opiskelijoilta, on parempi että keruun hoitavat järjestöt itse. Nykytilanne pohjautuu siihen, etteivät kaikki käytä palveluja. Päättämässä ovat aktiivit. Raha kerätään kaikilta, mutta vain he osallistuvat toimintaan. Ylioppilaskunta ajaa opiskelijoiden etuja, mutta niin ajaa myös SYL, jolle maksamme jäsenmaksua. Paljonko SYL:n ja HYYn sihteerien töissä on päällekkäisyyksiä? Sitä paitsi ylioppilaskunnassa on paljon opiskelija-asioista kiinnostuneita ihmisiä, jotka työskentelevät niiden parissa vapaaehtoisesti. Ylioppilaskunta haluaa olla kaikille avoin. Sen sijaan, että muutama palkattu ihminen tekee työt, ne voisi tehdä vapaaehtoisesti avoimen osallistumisen periaatteella. Se olisi vaikuttamisen opiskelua parhaimmillaan. "
Jussi Lehtola, 25,
Kansalliset ylioppilaat
Katri Korolainen-Virkajärvi,
24, HYYn talousjohtokunnan puheenjohtaja
Jatka keskustelua: www.ylioppilaslehti.fi
YLIOPPILASLEHTI KYSYY
Tiedätkö, mikä on Villa Kuunari?
En 51,3 % Kyllä 48,7 %
SUURIN OSA opiskelijoista ei tiennyt, mikä on Villa Kuunari, kun Ylioppilaslehti kysyi asiasta marraskuun alussa. 51,2 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että HYYn tulisi luopua Villa Kuunarista. 16 prosenttia vastaajista ei pitänyt huvilasta luopumista hyvänä asiana. 32,8 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, kannattaisiko Kuunarista luopua vai ei. Luopumisen perusteluiksi mainittiin useimmin HYYn taloudellinen tilanne sekä se, että vastaajien mielestä huvilaa käyttäisi vain pieni osa ylioppilaskunnan jäsenistä. Huvilan pitämistä kannattaneet perustelivat mielipiteensä sillä, että huvilasta voi tulla hieno tila ja että hankkeeseen on jo joka tapauksessa ryhdytty. Ylioppilaslehden kyselyyn vastasi yhteensä 750 opiskelijaa.
NOORA NIEMINEN, 23, KASVATUSTIEDE
"Oletan, että rakennus sijaitsee Töölönlahdella. Jos se tulisi myös opiskelijoiden käyttöön, niin pitäisi kunnostaa."
ESA MUSTONEN, 25, VALTIOTIEDE
"Eiköhän se ole se Kuunari. En osaa sanoa, mitä sille pitäisi tehdä. Kunnostaminen tulisi ainakin hirmu kalliiksi."
SAARA PELLIKKA, 22, YMPÄRISTÖNSUOJELUTIEDE
"Ei ole kyllä tuttu. En lähtisi kunnostamaan, mikäli se tulisi kalliiksi."
Ylioppilaslehti näytti kolmelle opiskelijalle Villa Kuunarin kuvaa.
INT OP
KI OTU
isa
TSin ty SA net ijana myön on skel e e opi Teill mme aatt i. S sissa tuk kuk n! okes pinto o intaa kunt illa uun h unto nett k alen usti reil
kelija Opis
Arvo
tä ääs 0 S ,6 105
Hyvä kunto auttaa hyviin opintotuloksiin!
SATS Gold -jäsenyys käy kaikkiin Suomen SATS-kuntokeskuksiin. Kortin etuihin kuuluvat rajoittamaton kuntosalin käyttö ja osallistuminen monipuolisille ja laadukkaille ryhmäliikuntatunneille. Jäsenenä saat myös ilmaisen MiniSATS-lastenhoitopalvelun sekä MobileSATS-palvelun. XZ- ja LV- sarjan uutuudet ovat käytössäsi suihkutiloissa ja pukuhuoneissa. Jäsenyyteen sisältyy myös MySats-treenipalvelu netissä, vaihtuvat jäsentapahtumat ja tarjoukset, sekä mukavaa yhdessäoloa.
Student päiväkortti (Gold) SATSiin 35,20 /kk. Päiväkortti klo 15.30 asti sekä viikonloppuisin. Ilmainen liittyminen! (norm. 50) Tervetuloa SATSiin!
Tarjous koskee uusia, 12 kk kestäviä SATS-sopimuksia ja edellyttää 18 vuoden ikää. Käsittelymaksu 10 .
Lisätiedot: www.sats.fi. Tarjous voimassa 31.12.2009 asti.
Ilo liikkua!
10
Ylioppilaslehti 16/09
Lauantai-illan huumaa Aleksandriassa.
K
T O
ello on yhdeksän lauantai-iltana. Lokakuun yössä eletään villiä nuoruutta, mutta Fabianinkadun oppimiskeskus Aleksandriassa viikonloppukirmauksesta ei ole tietoakaan. Tunnelma on pikemminkin Helsingin yliopiston markkinointikatalogista: opiskelijat tuijottavat intensiivisesti tietokoneruutujaan eivätkä huomaa, kun heitä tuijotetaan.
T E K S T I H E I D I KO N K K A K U VAT T E E M U G R A N S T R Ö M
ämä on ihan eri paikka yöllä. Kello kolmelta jengi alkaa olla aika tinoissa." Aleksandriassa useita öitä päntännyt teologian opiskelija Hippo, 27, uskoo, että vastaan voi tulla vielä yllätyksiä. Siihen viittaavat myös vahtimestareiden tilastot: syksyllä Aleksandriassa sattuu enemmän häiriöitä kuin keväällä. Noin kuudellatuhannella yliopisto-opiskelijalla on kulkulupa, jonka avulla he pääsevät taloon ympärivuorokautisesti. Aivan kuin menisi kotiavaimilla omaan huusholliin. Myös tänään ilmapiiri on kuin omassa olohuoneessa. Opiskelijat tepsuttelevat käytävillä sukkasillaan, rapistelevat karkkipusseja, kuuntelevat musiikkia korvakuulokkeista, nauravat itsekseen, kaivavat nenää ja chattaavat Facebookissa. Moi. Oon Aleksandriassa. Tervehdys katkaisee välillä hiljaisuuden harmonian, kun jonkun puhelin soi. ppimiskeskuksen kodinomaisuudesta on jopa tullut pieni ongelma. Opiskelijat sisustavat Aleksandriaa jatkuvasti mieleisekseen, joten sohvat ja pöydät siirtyvät öisin paikasta toiseen. Toiset menevät vieläkin pidemmälle. Vahtimestareiden mukaan vuosittain viidestä kymmeneen opiskelijaa tekee Aleksandriasta kodin yöpymällä siellä toistuvasti. Tarkemmin ajateltuna Fabianinkatu 28 on ihanteellinen opiskelijaboksi: sijainti ydinkeskustassa, kahdenkymmenenviiden euron vuokra, leppoisat sohvat ja keittiö taukohuoneessa. Ei kuka tahansa silti ryhdy Aleksandrian asukiksi. Syitä muuttoon ovat olleet taloudelliset vaikeudet, ero asuinkumppanista tai mielenterveydelliset ongelmat. Yömajailijat kuljettavat omaisuuttaan yleensä rinkassa ja nukkuvat vessoissa. Käymälöistä löytyy pyykinkuivaustelineitä ja litimärkä lattia paljastaa, että talo toimii myös suihkutilana. Pimeät alivuokralaiset ehtivät yleensä majailla muutaman viikon, kunnes joku hermostuu koko yön lukittu-
YÖKOULUSSA
Oppimiskeskus Aleksandriassa yövytään, lemmiskellään ja pidetään pirtubileitä. Kaikki tarinat eivät ole pelkkiä urbaanilegendoja.
na olevaan käymälään. Myös käytännöllisen filosofian tenttiin pänttäävä Hippo on saattanut kohdata salaisen asukkaan: "Olen nähnyt tytön, joka kulki täällä aamutohveleissa vaaleanpunainen kylpytakki päällä ja hammasharja kainalossa." pistävää on monikulttuurisuus: lähes puolet yökukkujista on ulkomaalaisia, varsinkin aasialaisia. Kiinalainen vaihto-oppilas Ling Cao, 27, valmistautuu tenttiin kaksi viikkoa etukäteen, ja ystävä Tingting Shi, 26, hakee töitä. "Ulkomaalaisten yliedustus johtuu siitä, että olemme suomalaisia opiskelijoita motivoituneempia", uskoo Cao.
sandriassa on joskus pirtubileitäkin järjestetty", vakuuttaa Hippo. Aina opiskelijat eivät jaksa hoiperrella taukohuoneen punaisiin laiskanlinnoihin, joten siivoojat ovat herätelleet sammuneita juhlijoita juoma-automaattien edestä. Muutama vuosi sitten taukohuoneen pöydät hajotettiin tahallaan. Toisten eväitä popsivat ruokavarkaat ovat ikuinen päänvaiva. Tänään jääkaapista löytyy roiskeläppiä, inkivääritahnaa, murusiksi hajonnutta leipää ja puoliksi syöty pakastekeitto. Niitä ei tee mieli näpistellä. Vahtimestareilla ei ole varmaa tietoa opiskelijoiden juomingeista Aleksandriassa, vaikka aamuisin tyhjiä kaljatölkkejä löytyykin. Vahtimestareiden mukaan opiskelijat viihtyvät Aleksandriassa öisin, koska he kaipaavat yksityisyyttä. Se on ristiriitaista, sillä autiossa tilassa jokainen kengännaputus, kuiskaus ja huokaus ovat julkisia. Täysin äänetöntä Aleksandriassa ei ole koskaan. Sen takaa kerrosten välillä kaikuva näppäimistöjen neuroottinen nakutus, joka ei lakkaa hetkeksikään.
K
K K
ello on yksitoista. Suurin osa paikalla olevista lukutoukista sanoo lauantai-illan Aleksandriassa olevan poikkeus: tenttiin luetaan viime tipassa, töitä on pakko saada, gradustressi vaivaa. Osa ei paljasta tekemisiään lainkaan. Joku vertailee Amerikan dollareita, ja toinen tehtailee hurmoshenkistä Powerpoint-esitystä. Jumala rakastaa sinua, et ole mitään velkaa, näytöllä lukee kissankokoisin kirjaimin. Wikipedia on ylivoimaisesti suosituin surffauskohde Facebookin jälkeen. Jossain printteri puksuttaa paksua paperipinkkaa. Se on vapaaillan tunnusmerkki. aikille viikonlopputyöskentely ei ole viime hetken paniikkiratkaisu. Keski-ikäisiä pänttääjiä on paljon, mutta erityisen silmiin-
P
uoli kahdeltatoista on aika pitää hengähdyshetki Aleksandrian taukohuoneessa. Täällä torkutaan railakkaiden jatkojen jälkeen, jos kampuksilla kiertäviin juoruihin on uskomista. "Tiedän ainakin pari kauppatieteilijää, jotka ovat yöpyneet täällä, ja kai Alek-
Kerran kulkulupa evättiin viisikymppiseltä sedältä, joka hiippaili nuorten naisten perässä öisin.
ello yhdeltä äkkinäinen huuto saa niskakarvat pystyyn. "Aioksä olla täällä taas koko päivän", mies kysyy kiukkuisesti yläkerroksissa. "Älä viitsi!" vastaa nainen kimakalla äänellä. Puhujia ei näy, mutta toinen osapuoli on helppo arvata. Neljännessä kerroksessa istuu linnunluinen nainen, jolla on syvääkin syvemmät silmäpussit. Aina ihmissuhdeseikkailuissa ei päästä näin vähällä. Seksin harrastaminen Aleksandriassa on arkipäivää. Jotkut opiskelijat rehvastelevat puolijulkisilla erotiikkahetkillään avoimesti. Kerran tarkastuskierrokselle tullut vartija sai yllättää kaksi kyyhkyläistä, jotka kuhertelivat keskellä salia. Toisinaan kyse ei ole leiskuvasta lemmestä: välillä vahtimestarit joutuvat hiljentämään desibelirajat rikkovia parisuhderiitoja. Opiskelijapiireissä Aleksandria tunnetaan erityisesti omituisista tyypeistä. Vahtimestarit tosin puhuvat mieluummin "värikkäästä opiskelijayhteisöstä": Jotkut tunnetaan yksinpuhelustaan, toiset erikoisesta kävelytyylistä tai nauruhermoja kutkuttavista asusteista. Eräät pääsevät lounaskeskustelujen ykkösvitsiksi siksi, koska he tuntuvat olevan täällä aina. Paitsi tänään. Mikä harmi! Nyt kello lyö kolme ja teologi oli oi-
Ylioppilaslehti 16/09
11
keassa. Jäljellä on kolme ihmistä, joiden sulkeutunut olemus korostuu halogeenilamppujen aavemaisessa loisteessa. Neljännessä kerroksessa yhä ahertavan naisen lisäksi paikalla on kuusikymppinen harmaaparta ja kolmikymppinen silmälasipäinen mies. Katseet ovat lasittuneita ja molemmat kantavat rähjääntyneitä muovikasseja. Nuorempi pelaa tietokonepeliä, jossa pimputetaan pianonkoskettimia. Yhtäkkiä miehen housut tippuvat jalasta.
Ahdistus ylittää uteliaisuuden. Heille ei uskalla puhua sanaakaan. Vuosittain opiskelijoilta takavarikoidaan muutama kulkulupa häiritsevän käyttäytymiseen vuoksi. Yleensä kyse on päihtyneinä pyörineistä yökyöpeleistä, jotka terrorisoivat örinällään ja jutustelullaan muita. Kerran kulkulupa evättiin viisikymppiseltä sedältä, joka hiippaili nuorten naisten perässä öisin. Rikosilmoituksiakin on tehty: laukkuja ja
Seksin harrastaminen Aleksandriassa on arkipäivää.
lompakoita katoaa hyväuskoisilta mystisesti vessareissun aikana. Kerran Aleksandriassa vaelteli keski-ikäinen mies, joka läimäytti tuntematonta naista.
Vahtimestarit eivät usko tietävänsä koko totuutta yöllisistä tapahtumista. Kenties opiskelijat ovat solidaarisia toisiaan kohtaan, eikä tempauksista hiiskuta henkilökunnalle. Puoli neljältä Helsingin baareissa välähtää pilkku. Fabianinkatu 28:ssa ei taida olla tänään tiedossa jatkoja. *
Lähteet: Aleksandrian vahtimestarit, Helsingin yliopiston kiinteistöpalveluosasto
Helsingin yliopiston opiskelijat, apurahoja haettavana 4.12.2009 mennessä
Hakuaika 2.11. 4.12.2009 (hakuaika päättyy 4.12.2009 klo 15.00)
Abi-info avustukset 2010 Tästä vuodesta lähtien vain opiskelijajärjestöt (ei enää yksittäiset henkilöt) voivat hakea avustusta toimintaan, jonka tarkoitus on informoida ja innostaa lukiolaisia hakemaan opiskelupaikkaa Helsingin yliopistosta. Gradut valmiiksi stipendit 2010 Stipendien tarkoituksena on edistää gradun valmistumista tarjoamalla gradunteolle intensiivijakson Helsingin yliopiston Hyytiälän, Kilpisjärven, Lammin, Tvärminnen tai Värriön tutkimusasemalla. Stipendiä voivat hakea Helsingin yliopiston opiskelijat. Stipendi sisältää majoituksen ja täysihoidon tutkimusasemalla sekä matkatuen. Stipendiä voi hakea joko yhdeksi tai kahdeksi viikoksi. Opintopiirirahat 2010 Opintopiirirahat myönnetään opiskelijaryhmän hakemuksen perusteella heidän suunnittelemansa opintopiirin opettajan palkkioon. Opintopiiritoiminnan tavoitteena on: · tukea opiskelijan itsenäistä tiedonhankintaa, · tarjota opiskelijalle tukea vaativissa opintosuorituksissa, · tarjota opiskelijalle mahdollisuus syventyä oman alan erityiskysymyksiin pienryhmässä keskustellen. Opiskelijajärjestöjen avustukset 2010 Helsingin yliopiston piirissä toimivat opiskelijajärjestöt voivat hakea avustusta opintomatkoihin, seminaarien järjestämiseen sekä ulkomaisten opiskelijajärjestöjen vierailuihin, joilla on selvä yhteys osallistujien opintoihin. Opintomatka-avustus on tarkoitettu sekä kotimaisiin että ulkomaisiin matkoihin. Saman järjestön piiristä voi tulla useampiakin hakemuksia. Avustusta ei myönnetä yksittäisille henkilöille, ainoastaan järjestöille.
Katso lisätiedot ja ohjeet hakemisesta: Alma.helsinki.fi > Opiskelu, tuet ja palvelut > Opiskelijan tuet, arki ja hyvinvointi > Apurahat, stipendit, avustukset (kohdat Perustutkinto-opiskelijat ja Opiskelijaryhmät ja -järjestöt)
12
Ylioppilaslehti 16/09
Kateus
Eniten en omaisuusrikoksia aisu srikoksia uus asukaslukuun kas kuun slu suhteutettuna teutet ttuna
Tilastokeskus, Rikostilasto 2008 kesku R us,
Lappi
Ahneus
Eniten ja vähiten ten ansaitsevan saits van sev kymmenyksen mm nyksen men välinen e inen erotus n euroissa oiss sa
Tilastokeskus 2007 okesk 2 kus
Lappi
Pohjois-Pohjanmaa Kainuu
Pohjois-Pohjanmaa Kainuu
PYHIMYS
Keski-P ohjanmaa Keski-P ohjanmaa
ENITEN SYNTIÄ NITEN SYNTIÄ Y
Pohjanmaa E telä-P ohja nmaa Keski-S uomi
ENITEN SYNTIÄ ENITEN SYNTIÄ E Y
Pohjois-S a vo Pohjois-Ka rjala
Pohjanmaa E telä-P ohja nmaa K e s kiKeski-S uomi
P o h jo is - S a vo Pohjois-S Pohjois-Ka rjala
PYHIMYS
E telä-S avo
VÄHITEN SYNTIÄ VÄHITEN SYNTIÄ T EI TIETOJA I TIETOJA T A
S atakunta E telä-S avo Pirkanmaa
VÄHITEN SYNTIÄ VÄHITEN SYNTIÄ T EI TIETOJA A
S atakunta P ä ijä t- H ä m e Päijät-Hä me me Kanta-Häme E te telä-Karjala Häme Kanta-Häme Varsinais-S uomi Ahvena nmaa n maakunta Pirkanmaa
P ä ijä t-Hä e Päijät-Hä me
E telä-Karjala
Kymen y Kymenlaakso PAHISnla a ks Itä -U u s im a a U Itä-Uusima
Kyme y Kymenlaakso PAHIS e nla a Itä - U u s im a Itä-Uusima a
Varsinais-S uomi Ahvena nmaa n maakunta
Uusimaa
i Uusimaa
Syntinen Suomi
Itsenäisyyspäivän kunniaksi Ylioppilaslehti kartoitti tilastotietojen avulla seitsemän kuolemansynnin esiintymisen Suomessa. Käsitys pääkaupunkiseudun paheellisuudesta sai tilastoista vahvistusta Uusimaa oli maakunnista syntisin.
Laiskuus
Omaa eläkettä a el kettä läk ien saavien tön suus nos väestönosuus -vu tiaasta uot yli 16-vuotiaasta töst tä väestöstä
Tilasto Suomen el uome eläkkeensaajista en läkkeensaajista kunnittain, 20 in, 2008. 008. Suomen virallinen tilasto virallinen
Lappi
Pohjois-Pohjanmaa Kainuu
Keski-P ohjanmaa
ENITEN SYNTIÄ ITEN SYNTIÄ N
Pohjanmaa E telä-P ohja nmaa Keski-S uomi Pohjois-S a vo P o h jo is K a rjala Pohjois-Ka rja la
VÄHITEN SYNTIÄ HITEN SYNTIÄ Y EI TIETOJA TIETOJA O
ta a S atakunta Pirkanmaa vo E telä-S avo
PAHIS
Päijät-Hä me Kanta-Häme PYHIMYS ä m E telä-Karjala
Kymenlaakso Itä-Uusima a
in a is -S u omi S i Varsinais-S uomi Ahvena nmaa n maakunta
Uusimaa
Ylioppilaslehti 16/09
13
Viha
Henkeen ja een a n terveyteen yte n een kohdistuneet stu eet une rikokset set asukaslukuun aslu uun uku suhteutettuna ute una ettu
Tilastokeskus, Rikostilasto 2008 skus, Rik , kostilasto
Lappi
Himo
PAHIS
Klamydiatartunnat dia a sairaanhoitonho n oitopiireittäin äin än asukaslukuun luk kuun suhteutettuna. tet t ttuna.
Pohjois-Pohjanmaa Kainuu
Lapin shp
Länsi-Pohjan shp
Tartuntatautirekisteri, tirek t kisteri, a hyvinvoinnin laitos vinvoinnin Terveyden ja hyv 2008
Pohjois-Pohjanmaan shp Kainuun shp
Keski-Pohjanmaan shp Ke Keski-P ohjanmaa
PYHIMYS
ENITEN SYNTIÄ ITEN SYNTIÄ N
Pohja n m a a j Pohjanmaa E telä-P ohja nmaa Keski-S uomi
Vaasan shp
ENITEN SYNTIÄ N
Pohjois-S a vo Pohjois-Ka rjala EteläPohjanmaan shp
Savon shp Pohjois-Savon sh
ski-Suom Suom Keski-Suomen shp
PYHIMYS
Etelä-Savon shp
Pohjois-Karjalan shp
VÄHITEN SYNTIÄ HITEN SYNTIÄ N Y EI TIETOJA TIETOJA O
ata ku n ta t S atakunta E telä-S avo Pirkanmaa
VÄHITEN SYNTIÄ EN SYNTIÄ EI TIETOJA TOJA
Satakunnan shp Päijät-Hä me E telä-Karjala Päijät-Hämeen shp Kanta-Hämeen shp Kymenlaakso Itä-Uusima a Uusimaa Ahvenanmaa Varsinais-Suomen shp Kymenlaakson shp Helsingin ja Uudenmaan shp Etelä-Karjalan shp Pirkanmaan shp Itä-Savon shp
PAHIS
Kanta-Häme
Vars in a is r Varsinais-S uomi Ahvena nmaa n maakunta
Ylensyönti
Merkittävästi ttäv sti vä lihavien eli niiden, en e joiden painoindeksi pai oindeksi ino on yli 30, osuus osuus väestöstä östä ä
Finriski, 2008 008
Lappi
Ylpeys
Koska yl ska ylpeys on a lpeys kaikkien syntien kki n ien äiti, se las laskettiin skettiin ynnäämällä muut näämällä äm syntitilastot yhteen. ntiti stot ilas
Lappi
Pohjois-Pohjanmaa Kainuu
Pohjois-Pohjanmaa Kainuu
Keski-P ohjanmaa
Keski-P ohjanmaa
PAHIS
ENITEN SYNTIÄ ENITEN SYNTIÄ E Y
Pohjois-S a vo Pohjois-Ka rjala Pohjanmaa E telä-P ohja nmaa Pohjois-S a vo Pohjois-Ka rjala
ENITEN SYNTIÄ TEN SYNTIÄ T
Pohjanmaa E telä-P ohja nmaa Keski-S uomi
VÄHITEN SYNTIÄ T VÄHITEN SYNTIÄ
Keski-S uomi
VÄHITEN SYNTIÄ ITEN SYNTIÄ N EI TIETOJA ETOJA A
S atakunta Pirkanmaa E telä-S avo
T A EI TIETOJA TIETOJA
S atakunta
E telä-S avo Pirkanmaa
Pä ij Hä me P ä ijä t- H ä m e Päijät-Hä K a n ta - H ä m Kanta-Häme Varsinais-S uomi Ahvena nmaa n maakunta
E telä-Karjala a-Häm e m Kanta-Häme Varsinais-S uomi Ahvena nmaa n maakunta
P ä ijä t- H ä m e Päijät-Hä me
E telä-Karjala
PYHIMYS la y Kymenlaakso
Itä-Uusima a
Ky Kymenlaakso PAHISym e nla Itä -U u s im a U Itä-Uusima a
Uusimaa
i Uusimaa
14 KULTTUURI
Ylioppilaslehti 16/09
kalenteri
Tapahtumatiedot voi lähettää osoitteeseen menot@ylioppilaslehti.fi.
Porttikielto Lumikille
Taiteilija Pilvi Takala rikkoo itsestään selviä sääntöjä.
AHMET ÖÜT
L
Aavikko raahaa kamansa Kanneltalolle.
Pe 27.11.
PICASSOT PILKKAHINTAAN. Onnen päivä! Vuosijuhlaviikon kunniaksi pääsee tänään HYYn opiskelijakorttilla ilmaiseksi Weegee-talon museoihin, Kansallismuseoon, Kiasmaan, Sinerbychoffin taidemuseoon, Taidehalliin, Valokuvataiteen museoon ja Yliopistomuseo Arppeanumiin. Ateneumin perusnäyttelyyn ilmaiseksi, Picasso-näyttelyyn kaksi HYYn jäsentä yhden hinnalla.
(Irlanti 2006) klo 12 ja Lucile Hadzihalilovicin Innocence (Ranska 2004) klo 14. Sofiankatu 4. Liput 2 e vain ennakkoon HYYn palvelutoimistosta.
La 5.12.
LADY-LIKE. Hypistele burleski-, gootti-, lolita-, fiftari- ja vintagehepeniä ja röyhelöitä Ofelia Market -tyylimarkkinoilla. Kulttuuriareena Gloria, Pieni Robertinkatu 12, klo 1218. Liput 2 e
La 28.11.
ITÄMERI KIINNOSTAA. Mitä eroja on ympäristökasvatuksella ja -vaikuttamisella Pietarissa ja Suomessa? Asiaan tuo selvyyttä Luonto-Liiton ja Friends of the Balticin keskustelutilaisuus. Cajsa, Uusi ylioppilastalo, klo 10. Vapaa pääsy.
Su 6.12.
KILTIT LAHJAT. Yli 60 järjestöä myy hyvää tekeviä tuotteitaan Eläinoikeusyhdistys Fauna ry:n ja Helsingin yliopiston Maan ystävien järjestämillä Eettisillä joulumarkkinoilla. Ostosten teon voit osallistua Faunan järjestämään symposiumiin, joka käsittelee kasvisravintoa. Vanha ylioppilastalo, klo 1019. Vapaa pääsy.
Ti 8.12.
SÄHKÖÄ! Aavikon syntikat särisevät Kanneltalon Elektroillassa. Klaneettitie 5, klo 18.00. Vapaa pääsy BASKERI KALLELLAAN. Nappaa piirustusvälineet kainaloon ja lähde luonnostelemaan Taidehallin elävän mallin croquis-piirustusiltaan. Nervanderinkatu 3, klo 18.1520.00. Osallistumismaksu 6 e.
umikki-asuun pukeutunut herkän oloinen neito jakaa nimikirjoituksia Pariisin Disneylandin porteilla. Huvipuiston edustaja kuitenkin käännyttää "väärän lumikin" pois, jotta tätä ei sekoitettaisi huvipuistoon omiin, standardimittaisiin lumikkeihin. Videoteos Real Snow White ja muut Pilvi Takalan työt ovat interventioita, joilla taiteilija tutkii sosiaalisia paikkoja ja ilmiöitä. Kohteina ovat etenkin viattomilta näyttävät, mutta hyvin kontrolloidut paikat. Tällaisia ovat esimerkiksi kauppakeskukset, jotka Takala löysi teoksiinsa jo opiskeluaikanaan Kuvataideakatemiassa. Viime kesänä Pariisissa Disneyland alkoi inspiroida Takalaa. Hänelle huvipuisto on ääriesimerkki kontrolloidusta paikasta. "On aivan mahdollista, että joku Lumikki-fani tosiaan menisi Lumikki-asussa Disneylandiin. Huvipuistossa ei varmasti hetkeäkään epäilty, että kyseessä olisi joku piilokamerajuttu", sanoo Takala puhelinhaastattelussa. Takalan interventiot ovat aina tarkoituksella hienovaraisia ja uskottavia. "Itsestään selvien arkipäivän sääntöjen hienovarainen rikkominen järkyttää meitä usein enemmän kuin hullu extremetempaus", sanoo Takala.
Takala muistelee ajatelleensa. Miehet kokoontuvat kahviloihin pelaamaan okeyta, backgammonia ja korttipelejä. Naiset pelaavat samoja pelejä, mutta kodin piirissä. Takala pyysi kolmea paikallista naista mukaansa pelaamaan miesten reviirille. Naiset innostuivat ajatuksesta, vaikka pelaaminen "miesten alueella" ei koskaan aikaisemmin ollut edes käväissyt heidän mielessään.
rin ulkopuolelta tuleva tarkkailija havaitsee usein paikkojen kirjoittamattomat säännöt tarkimmin. Istanbulissa Takala huomasi miesten kahvilat ja niiden ilmaan kirjoitetut sääntöjärjestelmät. "Vaikka voin kävellä mihin tahansa, en voisi kävellä tuonne",
KUKA?
PILVI TAKALA, 28 > Asuu Amsterdamissa. > Yöpöydällä Ralph Ellison:
The Invisible Man > Vuonna 2019: "Olisi kiva, jos minulla olisi jossain vakituisempi asunto ja työhuone ja että puhuisin ainakin vähän sen paikan kieltä."
TEOKSISSA, JOIDEN kesto on pidempi, tuntemukset saattavat muuttua raskaiksi. "Piinaan ihmisiä näillä tilanteilla, mutta piinaan myös itseäni", kertoo Takala. Deloitte-yrityksen kuvitteellisena työharjoittelijana Takala joutui omaksumaan aikaisemmasta poikkeavan roolin. Tällä kertaa hän oli yksi yhteisön jäsenistä. Kuukausi oudosti toimivan työharjoittelijan roolissa loi Takalalle rankan psykologisen tilanteen. Ilmapiirin muutos oli aistittavissa, vaikka kukaan ei aluksi sanonut tai tehnyt mitään. Kiinnostavaa on, mitä tekee seuraavaksi taiteilija, joka on teoksissaan kantanut läpinäkyvää rahakassia pitkin ostoskeskusta ja saanut kroatialaiseen juorulehteen positiivisen juorun ilkeästä julkkiksesta. Mutta sitä hän ei vielä paljasta.
R E E T TA H A A R A J O K I
> Pilvi Takalan teos The Trainee, Kiasman Studio k, 18.11.200917.1.2010
TAKALA ON toteuttanut teoksia
muun muassa Zagrebissa, Reykjavikissa ja Istanbulissa. Kulttuu-
EURORAINAA. Vuosijuhlaviikonloppuna HYYläiset näkevät uutta eurooppalaista elokuvaa alehintaan. Kino Engelissä tarjolla Amir Chamdinin Unelmista totta (Ruotsi 2006) klo 12 ja David Mackenzien Nuori Adam (Iso-Britannia 2004) klo 14. Sofiankatu 4. Liput 2 e vain ennakkoon HYYn palvelutoimistosta.
Nettinuori on luova
NUORISOBAROMETRI on vuosit-
Ke 9.12.
OOPPERAKAMAA. Mene katsomaan ja kuulemaan, kun täti laulaa kovaa ja korkealta ja soitto soi. Ylioppilaskunnan Soittajat esittää oopperaa ja sinfonisia säveliä. Helsingin yliopiston juhlasali, klo 1921. Liput 13 / 6 e.
Su 29.11.
LISÄÄ EUROLEFFAA. HYYläisten hemmottelu jatkuu Kino Engelissä. John Carneyn Once
tain julkaistava nuorten arvoja ja asenteita luotsaava Nuorisotutkimusverkoston tutkimus. Tänä vuonna sen pääteemana olivat taide ja kulttuuri. Jotkut tulokset on tiedetty ennenkin: luovat harrastukset kasautuvat tietyille nuorille, kun toisilla ei ole luovia harrastuksia lainkaan. Mutta paljastui tutkimuksessa pari uutta kiinnostavaa juttuakin. Ainakin aikuis-
ten paniikki nuorten liiallisesta netissä roikkumisesta vaikuttaa barometrin perusteella turhalta. Mitä suurempaa on nuoren päivittäinen internetin käyttö, sitä enemmän nuorella kun on muita luovia harrastuksia. Todellisia kulttuurin moniottelijoita näyttävät olevan etenkin graffitien tekijät, musiikkia tietokoneella tekevät sekä näyttelevät, kirjoittavat ja tanssivat nuoret. Sosiaalisimpia harrastuksia ovat
laulaminen, videokuvaaminen ja graffitien tekeminen. Jos tavoitteena on nuoren suojaaminen kulttuuriharrastusten turmelevalta vaikutukselta, häntä kannattaa kannustaa kuvataiteiden, käsitöiden tai jonkin instrumentin soittamisen pariin. Niiden harrastajat tyytyvät barometrin mukaan muita useammin vain yhteen kulttuuriharrastukseen.
V E E R A LU O M A - A H O
BLAAH
Eeva Muilun ja Milja Sarkolan koreografia IHMISEN ASUSSA käy taiteen vihaajan todistusaineistosta nykytanssin turmeluksesta. Tanssin ystävä jää miettimään, milloin tanssijoiden toljottavasta katseesta tulikaan nykytanssissa muodikasta. Hankalasti nimetty superbändi THEM CROOKED VULTURES (John Paul Jones / Dave Grohl / Josh Homme) ei ole helppo levylläkään. 66-minuuttinen jöötti on ehtaa amerikanrokkipauketta, eikä studiossa selvästikään ole ollut rajoitteita.
Juulia Jyrängin ja Harri Kalhan kirja TAPAUS
NEITSYTHUORAKIRKKO
hämärtää entisestään taiteilija Ulla Karttusen kohuteoksen latteaa ja epäselvää viestiä. Kyllä, meistä kaikista on hirvittävää, että netistä löytyy lapsipornoa.
Ei enää! Kari Ojalan IRTI TAVARASTA on ihan kiva kirja. Jotenkin vain alkaa tuntua, että meillä on ihan liikaa kirjoja, joissa kerrotaan, että meillä on ihan liikaa kaikkea.
Ylioppilaslehti 16/09
KULTTUURI 17
O
hjaaja-tuottaja Timo Koivusalo on vuosikaudet ollut yhden miehen rempseä maalaiskomedia. Hänen elokuvansa ovat olleet kömpelöitä, puuduttavan teennäisiä kokemuksia. Niissä on vilissyt jaloluonteisia sankareita ja yksinkertaista, sympaattista kylänväkeä. Hiukan liian usein juonenkäänteet ovat vaatineet avukseen tsäh-ääniä päästelevän, kummallisesti vaatetetun mieshahmon. Muusikkotrilogian (Kulkuri ja joutsen, Rentun ruusu, Sibelius) myötä Pekko Aikamiespojan pappamopo karkasi todella käsistä. Koivusalo lähti luomaan suurta kertomusta isänmaasta. Kehitys huipentui musikaaliin Kaksipäisen kotkan varjossa, jossa venäläinen sortovalta lyö kirveensä kiveen yrittäessään pidättää Mikko Leppilammen ja tarjoilla Helena Vierikolle samppanjaa. Tämän jälkeen Koivusalolta osattiin odottaa jotain isänmaallista ja mahtipontista. Kun ilmeni, että uhriksi oli valittu Väinö Linnan romaanitrilogia Täällä Pohjantähden alla, yleisö järkyttyi.
NYT, VIISI vuotta myöhemmin,
jos pomot ovat pahoja? Ihmiset itse, tietenkin. Koivusalon hyvät paimenet ovat kansan syvistä riveistä kohonneita itseoppineita johtohahmoja,
"KANSAN HUOLENAIHE EI OLE EPÄTASAINEN TULONJAKO, VAAN HERRAT."
jotka ovat lukeneisuudestaan huolimatta säilyttäneet kosketuksen juurevaan maalaisväestöön. Omasta porukasta saadut johtajat, kuten pasifistinen räätäli Halme, eivät tee vääryyksiä, harvoin virheitäkään. Pentinkulman köyhää väkeä huijaavat ennen kaikkea ammattijohtajat. Koivusalon elitisminvastaisuudessa on jotain tuttua. Sen juuret ovat topeliaanisessa Suomikuvassa, jossa kuningas ja kansa ymmärtävät ja tukevat toisiaan. Käsitys voisi olla peräisin Veikko Vennamolta: isännät ja kansankiihottajat tekevät pahimman rikoksen estäessään tavallista ihmistä työskentelemästä. Koivusalo itse on siirtynyt mielisairaanhoitajasta lauluntekijäksi, tv-juontajaksi ja lopulta tuottaja-ohjaajaksi, tutkintoja suorittamatta. Hänen teoksensa huokuvat epäluuloa kouluviisautta kohtaan. Voisi ajatella, että siinä on jotain henkilökohtaista.
J A M I J Ä RV I N E N
> Timo Koivusalo: Täällä Pohjantähden alla elokuvateattereissa 4. joulukuuta alkaen.
Herrojenriivaamaa Pentinkulman kansaa.
Täällä rötösherrojen alla
Timo Koivusalon Suomi lempeä diktatuuri, jossa hyvät ja kauniit huolehtivat rumista ja köyhistä.
saan, jonka huolenaihe ei ole epätasainen tulonjako, vaan herrat.
KOIVUSALO ON kertonut luke-
teoksen kaksi ensimmäistä osaa on ahdettu yhteen elokuvaan. Romaanin tapahtumat ovat kronologisesti kohdillaan. Yhtään pistettä tai pilkkua ei ole jätetty pois. Kolmituntinen epookki näyttää Koivusalon Suomen. Se on hyvien ja kauniiden lempeä diktatuuri, jossa he päättäväisesti huolehtivat rumista ja köyhistä. Molemmat ryhmät kuuluvat kan-
neensa Pohjantähden ensimmäistä kertaa 14-vuotiaana. Toisinaan onkin vaikea sanoa, missä Linna loppuu ja Koivusalo alkaa. On ohjaajalla mielipidekin.
Koivusalo on haastatteluissa puolustanut perinteistä luokkajakoa, jossa "patruunat pitävät huolta alaisistaan". Ei systeemi ole mätä vallanhimoiset pyrkyrit vain vaarantavat lähimmäisensä. Herrat, siis poliitikot ja arveluttavat kaupunkilaiset, tulevat kiihottamaan rauhantahtoista
maakansaa väkivallan tielle. Jääkärit ja työväenjohtajat kuvataan yksiselitteisesti roistoiksi. He ovat asemansa sokaisemia, väkivaltaisia hirviöitä, jotka kaveeraavat rahvaan kanssa vain saadakseen tykinruokaa aatteelleen. Kuka siis johtaa ihmisiä, ohjaa työntekoa ja tuo valon pimeyteen,
18 PROFIILI
Ylioppilaslehti 16/09
ISÄ ON OLLUT VIIME AIKOINA VÄHÄN HUOLISSAAN, ETTÄ JOUDUNKO KUSEEN JOSSAIN VAIHEESSA."
Kotikulmilla. Pohjalainen Mikko Joensuu on sopetunut Punavuoreen.
Ylioppilaslehti 16/09
PROFIILI 19
KVG
T
ampereen Lost in Music -festivaaleille kutsuttu brittimusiikkilehden toimittaja arvioi englanniksi laulavia vientitoivojamme. Hän tiputtelee tylyjä kommentteja. Cosmobile roskaa. Them Bird Things roskaa. Cats On Fire ärsyttävä. Astrid Swan korkeintaan ok. Rubbish. Rubbish. Rubbish. Sitten äänensävy muuttuu. Joensuu 1685 he olivat mahtavia! Great! Hehkutus. Siihen kolmen Joensuu-sukunimisen nuoren miehen yhtye on viimeisen vuoden ajan saanut tottua. Rumba-lehden kriitikkojen vuoden albumi 2008. Musiikki ja Media -tapahtuman odotetuin artisti. Hypnoottinen sekoitus säröä, haurautta, kauneutta ja hulluutta! Vaikuttavien keikkojen tekijä! Suomi-indien pelastaja! Viimeksi mainittu ei ole totta, mutta voisi hyvin olla. Harva tulokasyhtye on ollut yhtä yksimielisen positiivisessa kehusateessa. Joensuu 1685:n kitaristi-laulaja Mikko Joensuu, 23, askartelee juustosta ja tomaatista näyttävän aamiaisleivän. "Ainahan on kiva, kun ihmiset tykkäävät", kommentoi superlupaus vaatimattomasti bändinsä saamia kehuja. Kohteliaan kitaristin olemuksesta huokuu nöyryys ja kiitollisuus, mutta myös itseluottamus. Hän puhuu suoraan, kun kokee, että on sanottavaa. Kiertelee ja näpertelee sormillaan hermostuneesti, kun puhutaan vaikeammista asioista. Ihmettelee, miksi hänestä ylipäätään ollaan tekemässä juttua. Siinä mielessä tyypillinen pohjalainen nuori mies, siis.
SYYSKUU 2001. Pesäpallokaupunki Alajärvi
puhki kulunut. On se Tom Morello vaan taitava kitaristi! Välillä pitää treenata Canisterin, Mikon omaa yhtyeen biisejä. Poppoo esittää gospelia suomeksi. Mikko soittaa siinä kitaraa. Ensi viikolla on keikka naapurikylän seurakuntatalolla. Mikko kuuluu myös rokkibändiin nimeltä Cosmos. Siinä rumpuja soittaa kolme vuotta vanhempi Markus. Hän on Mikon tärkein bändikaveri. Koko perhe on tärkeä. Mikolla on kuusi sisarusta Minttu, Markus, Marianne, Marjo, Maarit ja Mika. Mikko on heistä toiseksi nuorin. Isä työskentelee maatalouskauppiaana. Äiti kuoli Mikon ollessa seitsemänvuotias. Alle 10 000 asukkaan Alajärvellä on noin 500 helluntaiseurakuntalaista. Heihin
ILMASSA ON MERKKEJÄ, ETTÄ 2010 ON JOENSUUN VUOSI.
Joensuun perhekin kuuluu. Yläasteella Mikko tuntee itsensä ulkopuoliseksi. Vaikka hän aikanaan lätkää pelatessaan tutustui moniin koulukavereihin, hän kokee olevansa harhailija, yksin kaikkien keskellä. Vapaa-aika kuluu tutuissa uskovaispiireissä. Nuorten illoissa ollaan yhdessä ja rukoillaan, mutta ei käytetä tupakkaa tai alkoholia. Se on itsestään selvää. Vuosituhannen alkuvuosina Suomi elää heavy- ja metallibuumia, mutta Mikon suosikkeja gospelin ohella ovat tinkimättömät lauluntekijät kuten Nick Cave, Bob Dylan ja Serge Gainsbourg. Siskojen kautta hän kuulee Leevi and the Leavingsia, mutta muuten suomalainen musiikki ei yhtään innosta. Erityisinhokki on Eppu Normaali. Paras suomalainen bändi on 22-Pistepirkko. Yläasteen jälkeen Mikko menee Kaustisten musiikkilukioon. Se on irtiotto, vaikkakin lievä sellainen. 70 kilometrin päässä hän ei ole kaukana kotoa, mutta on silti omillaan. Oma asunto. Vapaus.
HELSINGIN ALKUTALVI antaa parastaan. On aurinkoista, mutta kirpeää. Mikko Joensuu vetää poplaria ylleen.
Kaulaa lämmittää punainen huivi. Kireät mustat farkut ja kuluneet maiharit täydentävät hänestä indiejätkän prototyypin. Noin neljän vuoden ajan, siitä asti kun pääsi ylioppilaaksi, Joensuu on asunut tuopinheiton päässä Punavuoren baarikeskittymästä, muttei siksi, että viihtyisi baareissa. "Iso Roballa käyn lähinnä ruokakaupassa ja Fidan kirpparilla", hän sanoo. Mutta alkoholia hän ei enää näe syntinä. "Eivät asiat ole niin mustavalkoisia, mitä ne olivat nuorempana", Joensuu kertoo, ottaa olkalaukustaan sätkätarvikkeet ja alkaa kääriä. "Täytyy myöntää, että hirveän paljon ei enää ole tullut käytyä seurakunnassa, monestakaan syystä. En silti ole saanut vastauksia sen enempää mihinkään suuntaan. Niiden etsiminen jatkuu lopun ikää." Näillä Viiskulman nurkilla on nykyään Mikko Joensuun elämä. Tuolla pilkottaa hänen suosikkikahvilansa. Tuon kulman takana on yksi kaupungin halvimpia thairavintoloita. Levykauppa Popparienkelin pitäjät ovat tulleet tutuksi. Parin korttelin päässä asuu veli Markus, jonka kanssa he lähtevät välillä Lauttasaaren treenikämpälle tai bändinsä keikkamatkoille, jotka vievät välillä kauaskin. Kaksi Joensuun veljestä ja basisti Risto Joensuu, joka ei sukunimestään huolimatta ole sukua, kiersivät syyslokakuun vaihteessa kolme viikkoa Eurooppaa. Viiskulman tuntumassa asuu myös Manna, joka lauloi taustoja Joensuu 1685:n syksyllä 2008 ilmestyneellä debyyttilevyllä. Joensuu tuotti yhdessä Mannan kanssa hänen uuden, kehutun levynsä ja soittaa Mannan bändissä kitaraa. Muusikot tutustuivat pari vuotta sitten yhteisen tutun kautta. He ovat viettäneet niin tiiviisti aikaa yhdessä, että heidän on huhuttu seurustelevan. Rokkipiirien juttuja. Niissä piireissä Mikko Joensuu on nyt kuuma nimi ja huhujen kohde.
VIELÄ TOISSA VUONNA Joensuu teki myös siivoushommia, kuten vahasi parkettia lentokentällä ja piti siitä. "Joskus viiden aikaan aamulla oli lentokentillä aavemainen fiilis, kun ketään ei näkynyt missään." Viime vuonna elämään kuuluivat myös historian ja sosiologian opiskelut Kalliossa sijaitsevassa Helsingin evankelisessa opistossa. Opistovuoden innoittamana Joensuu piti viime keväänä kuukauden tauon musiikista ja panosti sosiologian pääsykokeisiin. Se kannatti, sillä hän pääsi sisään yliopistoon harmi kyllä yhteishakukohteista kaukaisimpaan, Jyväskylän yliopistoon. Toistaiseksi fuksia ei ole nähty Jyväskylän
Mystiset numerot
MIKKO JOENSUU ei ole maailman harvinaisin nimi. Vaikka hakutuloksista suurin osa viittaa tähän Mikko Joensuuhun, näyttäisi maailmalla olevan myös brikettibisneksessä mukana olevia ja lintuja bongailevia mikkojoensuita. "Pelkästään Alajärvellä on neljä Mikko Joensuuta. Paikallisella R-kioskilla jouduin tappelemaan leffarästimaksuista, jotka eivät olleet minun." Joensuu ei yleensä googlaa nimeään, mutta bändinsä nettimainintoja hän seuraa silloin tällöin. Suurin osa bändiä käsittelevästä Wikipedia-artikkelista käsittelee numerosarjan merkitystä. 1685 on Joensuun sukututkimuksesta kaivetun Peter Krookin syntymävuosi. Muuta Krookista ei nimen lisäksi tiedetäkään. "Kun valitsimme bändin nimeä, 22-Pistepirkot, joiden levy-yhtiöllä olemme, sanoivat, että miettikää nyt vielä. Joudutte joka paikassa vastaamaan, että mistä teidän nimi tulee", Joensuu sanoo nauraen.
riutuu. Pikkukaupungin ylpeys, Ankkurit, putoaa Superpesis-sarjasta täpärimmällä mahdollisella tavalla, juoksuerolla. 15-vuotiasta alajärveläisnuorta Mikko Joensuuta ei tulos hetkauta. Vaikka isolla rahalla rakennettu pesäpallostadion on vain parin kilometrin päässä, hän ei ole koskaan innostunut pohjalaisten kuningaslajista. Kotinsa autotalliin rakennetulla treenikämpällä Mikko harjoittelee Rage Against The Machinen sorminäppäryyttä vaativia kitarariffejä. VHS-nauha, jolle amerikkalaisbändin keikka on tallennettu, on lähes
kampusalueella. "Juuri lähetin sinne postia, että sori kun en ole ollut yhteydessä. Syksy on ollut todella kiireinen, ja olen vähän laiskalla päällä." Olemme siirtyneet Joensuun kotikadulle juuri avattuun kahvilaan. Rokkari ujostelee suosikkikahvinsa latten äärellä. "Mulla on klassinen tilanne. Elän opintotuella. En saa vielä musiikista niin paljoa rahaa, että tulisin sillä toimeen." "Isä on aina kannustanut musiikissa, mutta ollut viime aikoina vähän huolissaan, että joudunko kuseen jossain vaiheessa. Isä toivoo, että olisin koulussa enemmän. Tämä vie tosi paljon aikaa." Isän huoli on aivan ymmärrettävä. Joensuu 1685 ei ole mitään helppoa radiosoittopoppia, vaan Jesus and the Mary Chainiin, Spacemen 3:n ja My Bloody Valentineen verrattua ulisevaa, särisevää ja pauhaavaa äänivallirokkia. Se on samaan aikaan kovaäänistä, hengellistä ja kaunista. Joensuu 1685:sta kehutaan aina siitä, että se ei kuulosta yhtään suomalaiselta musiikilta. Se ei myöskään kuulosta perinteiseltä helluntailaisnuorten musiikilta. "Monen mielestä se onkin arveluttavaa", Joensuu vertaa musiikkiaan taustaansa. "Jos miettii varhaislapsuuttani, ei se siihen kovin hyvin sovikaan." Joensuu ei halunnut jäädä junnaamaan seurakuntasalien gospel-konsertteja loppuelämäkseen. Hän on vienyt musiikkinsa baareihin ja festareille. Viime kesän Flow-festivaaleilla Joensuu 1685:ta seurasi yksi suurimmista suomalaisbändin keräämistä yleisöistä.
ILMASSA ON merkkejä, että 2010 on Joen-
Mikko Joensuu kasvoi helluntailaisperheessä pohjalaisessa pikkukaupungissa. Nyt hän tekee opintotuella Suomen lupaavinta indierokkia.
T E K S T I M AT T I M A R K K O L A K U VA T E E M U G R A N S T R Ö M
suun vuosi. Helmikuussa yhtyeen debyyttilevy julkaistaan virallisesti Britanniassa. Siellä sitä odottaa ainakin yksi vaikutusvaltainen musiikkitoimittaja. Ensi syksyksi kaavailtu yhtyeen kakkoslevy voi olla läpimurto, joka tekee alajärveläislähtöisestä nuoresta miehestä kansainvälisesti arvostetuimman suomalaisen indierokkarin. Tai sitten ei. "En ole pitkään aikaan kaavaillut, mihin oikein pyrin. Tämä on niin epävakaata puuhaa. Ei tässä ole muita ajatuksia, kuin että musiikkia aion tehdä pitkän aikaa. Tämä on ensimmäinen bändi, jossa on täysi vapaus tehdä mitä vain." Ei sekään olisi paha juttu, jos päätyisi opiskelemaan Jyväskylään. "Kyllä mä mielelläni sinne menen. Siellä on tuttuja. Kaksi siskoakin." *
20 OMAT
Ylioppilaslehti 16/09
TEEMU GRANSTRÖM
SEUTULIPPUMATKAILUA
TEEMU GRANSTRÖM
Ylioppilaslehden juttusarjassa matkustetaan seutulipulla Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla. Lähetä kohdevinkkisi toimittajalle sähköpostitse: sami.takala@welho.com.
Bussilla Japaniin
Japanilainen puutarha sopii rauhoittumiseen ja treffaamiseen.
K
arpit heiluttelevat eväitään laiskasti kivikkoisessa lammikossa, jonka pohjalla ei näy kolikoita. Pihejä ihmisiä on käynyt täällä. Kesyjen kalojen uskotaan tuovan onnea ja vaurautta. Taitaa karppien nukkumaanmenoaika kuitenkin
VAIN GEISHAT PUUTTUVAT.
lähestyä. Sen verran verkkaiselta näyttävät niiden liikkeet. Vesi ei värähdäkään. Kello on kohta kuusi. Japanista asti lennätettyjä karppeja voi ihastella lammen ylittävällä kaarevalla puusillalla, jonka jälkeen alkaa kivetty polku. Sen varrelle on istutettu kirsikkapuita ja bonsaita.
MATKAN VARRELLA tönöt-
Viidakon ääniä ei ole, mutta kaiuttimista tulvii rauhallinen japanilainen musiikki hyvin hiljaa. Sen kuulee juuri ja juuri. Vesi solisee hiljaa vesiputouksessa. Tropiikin hellettä kaipaavat pettyvät, sillä sitä täällä ei ole. Lämpötila ja ilmankosteus ovat suurin piirtein samaa luokkaa kuin Tokiossa. Ihmettelemistä vuonna 1986 valmistuneessa japanilaisessa puutarhassa riittää 500 neliön verran.
S A M I TA K A L A
INFO
Ruotsalaiskirjailija Jonas Hassen Khemiri vieraili yliopistolla marraskuun puolivälissä.
Japanilainen puutarha
Mikä: Kasvihuoneeseen tehty keinotekoinen japanilainen puutarha Vantaan Koivuhaassa, Meiramitie 1. Mitä: Kirsikkapuita, bonsaita, karppeja, teehuone. Miten: Helsingin Rautatientorilta bussilla 623 tai 623z. Jää 623:sta Ruskeasannan pysäkillä pian Tuutulanväylän jälkeen. Kävele muutama sata metriä itään. 623z ajaa suoraan kasvihuoneen ohi. Matka-aika keskustasta on runsas puoli tuntia. Koska: Valoisalla. Kirsikkapuut kukkivat maalis huhtikuussa. Avoinna mape klo 819 ja lasu 917. Kenelle: Rahattomille Japani-faneille. Kivaa: Edullinen euron pääsymaksu. Tyhmää: Iltasella puutarhassa on pimeää. Ei kahvilaa.
Sano jotain älykästä
Ylioppilaslehti kertoo, kuinka esität kysymyksiä ulkomaalaiselle vierailijaluennoitsijalle kuulostamatta nololta.
Ole lyhyt ja sisällyksekäs.
Muista, että ihmiset eivät ole tulleet kuuntelemaan sinua. Jätä kotiin palopuheet, esitelmät ja ylimääräiset vitsit. Esitä kysymys, älä puheenvuoroa, ellei sellaista erikseen pyydetty. Muista että takanasi on jonoa. Jacques Derrida sai kuulla suomalaistutkijalta pitkän ja vaivaannuttavan miniesitelmän.
tää myös somia aasialaisia temppeleitä muistuttavia puutarhakoristeita. Keskellä kaikkea on puinen paviljonki oikea teehuone. Välillä voi istahtaa penkille vain ihailemaan. Tervetuloa Japaniin! Tai ainakin melkein. Vain geishat puuttuvat. Ja kukat kirsikkapuiden oksista. Osa viherkasvien lehdistäkin kellertää. Syksy on tullut japanilaiseen puutarhaan. Japanilainen puutarhaantaan Koivuhaassa on osa Viherpiha-nimistä kasvihuonetta, yhtä EteläSuomen suurimmista puutarhoista. Ja tiedoksi niille, joilla on treffejä tiedossa että tämä on erinomainen paikka niille, vaikka kahvilaa ei olekaan. Rauhallinen. Romanttinen. Rentouttava.
Älä selitä itsestäsi.
Kysymyksesi harvoin paranee kertomuksella suvustasi, vapaaehtoistyöstäsi tai mahtavasta proseminaaristaesitelmästäsi. Muista että omat mielipiteesi eivät kiinnosta luentosalissa ketään. Vältä varsinkin I think that -alkuisia lauseita.
Älä pelkää olla vihamielinen. Akateemisesti
arvostetut ihmiset ovat kuulleet elämässään kovempaa kritiikkiä kuin omasi. Kukaan ei pelästy sinua, mutta sijoita negatiivisuus kysymyksen sisältöön, älä sen sävyyn.
Ymmärrä, että kysymyksesi ei välttämättä ole uusi. Muuan amerikkalainen guru ihmetteli, kuinka yliopistolaiset vuosikymmenestä toiseen uskovat esittävänsä hänelle ensimmäisenä tiettyjä kriittisiä kysymyksiä. Luennon aikana saamasi uusi ajatus on todennäköisesti juolahtanut joskus jonkun muunkin mieleen.
Luonnostele kysymys paperille. Näin
jännität ja sopertelet vähemmän. Mieti avaintermien lausuminen etukäteen. David C. Kortenin talousaiheisella luennolla sana development osoittautui suomalaisille yllättävän haasteelliseksi. Tarkista myös faktasi, jos vain voit.
Älä markkinoi. Älä
itseäsi, kavereitasi, professoriasi, artikkeleitasi, bändiäsi tai kahvilaasi. Tai muiden kirjoja ja kahviloita. Jos haluat jäädä ihmisten mieliin, esittäydy selkeästi ja sano jotain älykästä.
Muista, että sinut muistetaan. Luennoitsija unohtaa sinut 15 minuutissa, mutta kuulijat eivät ehkä vuosiin. Voit myös päätyä YouTubeen.
KYÖ S T I N I E M E L Ä
Kirjoittaja on valmistunut. > Slavoj Zizek vierailee Helsingissä marrasjoulukuun vaihteessa.
Ole asiallinen ja kohtelias. Älä
Pysy aiheessa ja tieteenalassa. Jos
luento käsittelee masennusta mediassa, älä kysy eri hoitomuotojen tehokkuudesta. Jos makrotaloutta, älä kysy suomalaisesta johtajuudesta. Älä valita luennon aiheesta.
LAULUNOPETUSTA AMMATTITAIDOLLA YKSILÖLLISESTI
Klassinen, laulelmat, musikaali, jazz...
Opi TERVE äänenkäyttö ja nauti laulamisen ilosta! 0505870934 Maija Lassila, työtila Kalliossa
imartele tai hauku luennoitsijaa, äläkä heittäydy tuttavalliseksi. Kaikki muistavat kauhulla Julia Kristevaa ranskaksi sinutelleen naisen.
Ylioppilaslehti 16/09
RAPPIO 23
Kanuunaa kaivelemassa
ÄLKÄÄ ANTAKO urpon nimen hämätä. Tai itse asiassa, antakaa ihmeessä! Kaivarin kanuuna on apaja, jonka mielellään pitäisi omana tietonaan. Kanuuna on merkki syvästä lamasta Kaivopuistonrantaan hienostotalon kivijalkaan avattu itsepalvelukirpputori. Ja millaista tavaraa eiralaiset myyvätkään: tyylikkäitä cocktail-mekkoja, pitsikäsineitä, ametistineuloja, Burberryn jakkuja ja bräniköitä Ctrl-huppareita. Hinnat kohoavat korkeammiksi kuin lähiökirppiksillä, mutta jäävät silti kauas Punavuoren vintage-putiikkien tasosta. Matalassa kellarissa kierrellessä mielikuvitus alkaa rakentaa tarinoita. Millaisen nuoruuden vietti nainen, joka omisti kaikki nuo ihanat 50-luvun mekot? Millaises-
V E E R A K ATA J A :
ta kodista ovat peräisin grammari ja tsaarinaikaiselta vaikuttava sotilasperheen potretti? n Ystäväni kohdalla tällaiset ohdalla kuvitelmat murskautuivat, kun paikalle sattui kaksi rekkejä täydentävää dentävää nuorta naista. Kyse a. ei ollutkaan maailmaa kierrelleen en ballerinamummmon jäämistöstä, östä, vaan he kertoivat oivat keräävänsä Lonontoon ja Tukhololman kirpputoreilta oreilta pöytään sopivaa vaa myytävää. Älkää antako sen haitata. ko Tai oikeastaan, antakaa toki. n,
NINNI LEHTNIEMI
Oppimispäiväkirja
7. Peili E
JALAL ARO
lämän suurin tragedia on se, että ihmiset muuttuvat", Stiina huokasi. Olimme toista vuotta yliopistolla, minä olin silloin vielä lihava ja Stiina juuri eronnut jostakusta poikaystävästään. Joimme nokkosteetä Stiinan huoneen lattialla ja taustalla pauhasi vaimeana Radio Helsingin yökooste. Stiinan olemus huokui väräjävän teinimäistä tuskaa, ja minä nautin tilanteesta salaa. "Se on niin traagista", Stiina sanoi. "Kenenkään ei tarvitse kuolla, eikä aina ole edes riitaa. Toisen ihmisen voi menettää ihan kokonaan vain... elämälle." Tee maistui tympeältä ja tiesin, että Stiinalla olisi ollut kaapissa suklaakeksejä. Olisin halunnut ottaa keksit puheeksi, mutten kehdannut. Stiinan hengitys kiihtyi. "Mä olen aina ollut samanlainen hikipinko. Mä en muutu. Jonakin päivänä säkin muutut, Veera, mutta mä en muutu." Stiina näytti siltä, että alkaisi kohta itkeä. Seuraavana aamuna kävellessäni yliopistolle ajattelin Stiinan sanoja. En ymmärtänyt niitä laisinkaan. Minähän olin jo muuttunut olin tullut kyyniseksi, eikä se tuntunut Stiinaa haittaavaan. Kyse oli aina vain jostain pojista. Toivoiko Stiina, että ihmiset pysyisivät pateettisina idiootteina koko ikänsä?
Esimerkillinen lehmä
AAMIAISPÖYDÄSSÄ huomasin
S
jonkin muuttuneen. Maitopurkin kyljestä tuijotti sama tuttu pyöräilevä lehmä, mutta mitä! Onko sillä aina ollut pyöräilykypärä päässä? Ei ole. Palaute laittoi lehmälle kypärän päähän, Valion tuotepäällikkö Paula Viikari kertoo. "Lapsiperheissä perheen pienimmät olivat alkaneet ihmetellä, että minkä takia lehmä saa pyöräillä ilman kypärää? Etenkin alle kouluikäisiltä tuli lehmän liikenneturvallisuudesta huolestunutta viestiä", Viikari sanoo. "Me otettiin siitä onkeemme, sillä onhan se ihan totta, että lehmän pitää olla tässä esimerkkinä." Kesästä lähtien lehmä on pyöräillyt kypärä päässä. Suomalaiset lukevat maitopurkkinsa tarkkaan. Valio saa heti palautetta, jos maitopurkissa on kirjoitusvirhe. Onko kukaan moittinut sitä lehmäkuvaa, jossa lehmä skeittaa ilman kypärää? "Siitä ei ole tullut palautetta, mutta kieltämättä itse katselin sitäkin purkkia sillä silmällä." Fillaroivan lehmän suhteen voi myös miettiä, että ovatko jarrut asianmukaiset. Ja missä on heijastin? "Jos niitä oikein alkaa tulkita, niin kyllähän niistä kaikenlaista löytyy."
M AT T I M A R K K O L A
Voi video!
VANHANKANTAISTEN kivijalkaleffavuokraamojen kuolemaa on ennustettu siitä lähtien kun iskä isdn-yhteyden kotiin veti, mutta eivät ne tunnu minnekään kuihtuvan. Pääkaupunkiseudulla on yhä 17 Makuunia ja yhdeksän Filmtownia. Kun mukaan lasketaan leffoja vuokraavat yksityiset kioskit ja kattava R-kioskien verkosto, uutuusleffan pystyy vuokraamaan lähes joka korttelinkulmasta. Aina kun leffanhakureissuun lähtee, tulee tenkkapoo. Voiko kuulostamatta 1900-lukulaiselta fossiililta sanoa, että lähden videovuokraamoon? Video-sanasta tulevat mieleen vhs-nauhat, joita ei ole nähty aikoihin edes vuokraamojen poistomyynneissä. Leffavuokraamo? Elokuvavuokraamo. Dvd-lainaamo? Tallennusvälinevuokraamo? Mitä hittoa! Mikä sen paikan nimi on? Asiakas ei tiedä mihin on oikein menossa. Ainahan voi sanoa: "Minä lähden vuokraamaan elokuvaa", mutta se on yhtä lailla kankeaa. Makuuni sanoo nettisivuillaan olevansa "elokuvien vuokraukseen erikoistunut markkinointiketju". Filmtown muotoilee olevansa "osakeyhtiö, jonka toimialana on elokuvatallenteiden vuokraus sekä oheistuotteiden myynti." Voi video. Ei mitään apua. Wikipedia neuvoo teknisesti tyhmää, että video-käsitteen alle voi laittaa kaikki teknologiat, joissa "sähköistä signaalia käsitellään niin, että saadaan liikkuvaa kuvaa". Ahaa. Videovuokraamo on siis sittenkin yhä käyttökelpoinen sana! Mutta miksi 2000-luvun videovuokraamot häpeävät termin käyttöä? Videovuokraamoja te yhä olette, vaikka myös irtokarkkeja myyttekin.
M AT T I M A R K K O L A
tiinan sanat muistuivat mieleeni monta vuotta myöhemmin, kun sain joulun alla kirjeen Goalta. Olin hiljattain aloittanut uudessa työpaikassa, suuressa käännöstoimistossa, ja tein töitä kellon ympäri. Eteisen lattialla odotti eräänä iltana keltainen kirjekuori. Revin sen auki, sisällä oli valokuva Stiinasta pimeällä rannalla. Stiina saattoi olla kuvassa alasti, tumman värin läpi näkyi vain kehon ääriviivoja ja hymyilevät kasvot. Valokuvan taakse oli kirjoitettu ohuella tussilla: "Vietimme eilen täydenkuun juhlaa. Rakkautta on kaikkialla. Jään kevääksi Intiaan. S." S. ei tarkoittanut Stiinaa. S. oli lyhenne Stiinan uudesta nimestä, Shaktista. Se tarkoitti naispuolista jumalallista energiaa. Stiinan mukaan uusi nimi symboloi uuden ihmisen syntymää. Se kuulosti lahkolaiselta, mutta Stiina sanoi olevansa onnellinen. "Olen täynnä rakkautta", Stiina vakuutti. Rakkaudella Stiina tarkoitti ylevää tunnetta ihmiskuntaa kohtaan, jota ylläpidettiin henkisin harjoituksin. Olin kuullut selityksen useasti. Tiesin, että asiaan liittyi kiinteästi myös eräs hollantilais-suomalainen meditaatioguru, joka piti kursseja talvisin Intiassa ja jolla oli lauma naispuolisia seuraajia sekä hyvin erottuvat vatsalihakset. "Miksi olet aina niin negatiivinen", Stiina kysyi, kun ensimmäisen kerran kyseenalaistin henkisyyden voiman. Olin sairastanut melanooman, ja leikkauksen jälkeen Stiina halusi hoitaa kehoani reikillä. Makasin vatsallani sängyllä ja Stiina piti käsiään pari senttiä kehoni yläpuolella. Se oli jonkin aikaa muka- "TYÖELÄMÄSSÄ vaa, mutta pian tuli liian OLTIIN TEHOKKAITA, kuuma. EI ÄLYLLISIÄ. "Stiina, mä läkähdyn, onko pakko olla tässä SE TUNTUI asennossa", kysyin. HELPOTTAVALTA. Stiina ei vastannut. OLIN LÖYTÄNYT "Eikö me voitaisi vaan mennä kävelylle?" PAIKKANI." Stiina oli hiljaa, en nähnyt hänen kasvojaan koska makasin vatsallani, mutta saatoin kuvitella suljetut silmät ja henkistyneen tilan. Yhtäkkiä tunsin ärtymystä, miltei aggressiivisuutta. "Eiks me voitaisi vaan mennä kaljalle? Tää alkaa tuntua todella nuijalta." Stiina oli 23-vuotiaana maisteri, jolla oli vaikuttava ansioluettelo. Minulla ei ollut vielä 28-vuotiaana yhtäkään tutkintoa tai päivääkään oman alan työkokemusta. Kun lopulta tulin rekrytoiduksi koulutustani vastaaviin töihin, ensin pieneen ja sitten suureen yritykseen, tunsin pelastuneeni. Minusta pidettiin töissä. Suoriuduin tehtävistäni hyvin. Töissä ongelmat tuotiin eteen pieninä palasina, niitä oli usein monia kerrallaan, mutta yksikään työtehtävä ei vaatinut loputonta analyysia. Työelämässä oltiin tehokkaita, ei älyllisiä. Se tuntui helpottavalta. Olin löytänyt paikkani. Samanaikaisesti Stiina liukui kohti toista maailmaa. "Jokaiselle on oma polkunsa", Stiina sanoi, kun tapasimme kahvilassa ja kerroin innosta puhkuen päässeeni kokeilemaan projektipäällikön tehtäviä. Hänen äänessään oli viileyttä ja arroganssia. Se Stiina, jonka tunsin, ei olisi koskaan ollut ylimielinen. "Jaa, ja että henkinen polku on sitten se parempi polku", kysyin. Stiina ei vastannut. Shakti ei vastannut. "Niin?" intin. Stiina katsoi pois ja huokasi: "Voitaisiinko yrittää välttää luomasta huonoa energiaa." Vihaan aforismeja, ja Stiina tietää sen. Viimeisimmässä sähköpostissa Stiina kirjoitti: Paras peili on vanhassa ystävässä. Viesti tuli Intiasta, Osho-meditaatioashramista. Stiina on luultavasti oikeassa, en vain tiedä, mitä näen omassa peilissäni. *
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
HYY jakoi huomionosoituksia 141-vuotisjuhlassaan 26.11.
hyy
Ylioppilaiden soihtukulkue 6.12.2009
JUHO SAARINEN
hyy 141 26
hyy, tky, say, shs
ky
6.
1984 25 hyy 2009
16
16 50 17 45
18 15
3 12
15
050 537 2831
Lisätietoja: HYYn hallituksen puheenjohtaja Pasi Hario, pasi.hario@hyy.fi, p. 050 543 9610
Haluatko pitää asuntosi vaihtosi aikana mutta välttyä tuplavuokralta?
25
000
syl 20 21
Hallintovaalien tulokset vahvistettu
26 11 2009 16 17 11
syl
yths yths 14 yths hyy
Ylioppilaskunnan ylin vallanpitäjä vaihtui
hyy 3 4 11
Lisätietoja: exchange@hyy.fi
2010 2011 2011 yths 25 syl 4 12 2010
YTHS:n sikainfluenssarokotukset alle 25-vuotiaille opiskelijoille HYYn Keski-Hakuni ja Töyrylä SYL:n hallitukseen 2010
hyy
hyy
HYVÄ LAURA JA JU Ä JUH JUHA!
Onnea ja tervemenoa a ! SYL:n hallitukseen!
syl hyy yths syl
2010 135
KATSO HYYN TAPAHTUMAKALENTERISTA. HYY.FI/TAPAHTUMAT
* Järjestöt, ilmoittakaa tapahtumistanne HYYn tapahtumakalenterissa helposti ja jopa kolmella kielellä! hyy.fi/tapahtumat
EV M E K A AN N L E GS E N -
MISSÄ BILEET?