97. vuosikerta | 10. joulukuuta 2010
17
lapsi pilaa elämän
Lapsettomat ovat tutkitusti onnellisempia.
hurmuri mäessä
Anssi Koivuranta lentää ja laihduttaa.
nuoret toivot
Vuoden 2010 kulttuuritulokkaat.
helsinki underground
tervetuloa toisenlaiselle turistikierrokselle.
humanistikriisi lepakkomies lääketestit aleksandra salmela
2
ylioppilaslehti 17 # 10
pääkirjoitus
Maria Pettersson
anteeksi kuinka?
Maria Manner
Lapsettomien puolesta
lapsiperhe on seuraavien neljän kuukauden aikana Suomen suosituin olio. Tulevat eduskuntavaalit ovat tähän mennessä kirvoittaneet lupauksia ainakin lapsilisän korotuksesta, päivähoitomaksujen poistamisesta, perheasuntojen lisärakentamisesta ja kotihoidon tuen nostamisesta. Lyön vetoa, että näissäkään vaaleissa yhdelläkään ehdokkaalla ei ole pokkaa puolustaa lapsettoman ihmisen etua. Lapsiperheitä tulee tietenkin tukea. Mutta ei siksi, että niissä on lapsia, vaan siksi, että ne ovat keskimääräisesti lapsettomia perheitä köyhempiä. Ilmainen neuvola, päivähoito ja koulutus ovat koko yhteiskunnan etu ja ne hyödyttävät niin lapsellisia kuin lapsettomiakin. Sen sijaan on hullua, että lapsilisää maksetaan perheille, joiden vanhemmat tienaavat kumpainenkin 6 000 euroa kuussa. Tällaisia perheitä tuetaan muillakin kummallisilla tavoilla. Esimerkiksi Helsingissä lapsen päivähoito maksaa saman summan, tienasivatpa vanhemmat sitten 2 500 euroa tai 6 500 euroa kuussa per henkilö. Miksi lapsettoman köyhän on tuettava rikkaan lapsenhankintaprojektia? Ne perheet, joilla on varaa panna lapsilisät säästöön ja lahjoittaa ne lapselle moporahoiksi kun tämä täyttää 17, eivät tarvitsisi lapsilisää lainkaan. Satanen kuussa ei merkitse tällaisten perheiden taloudelle yhtään mitään, eivätkä perheet varmasti jätä lapsia tekemättä satasen takia. Kukaan poliitikko ei halua näin vaalien alla vaikuttaa sydämettömältä julmurilta, joka karsii lapsiperheiden etuja. Joku voisi kuitenkin uskaltaa tarjota kädenojennusta sellaisille, jotka eivät halua lapsia. Pieni askel olisi sterilisaation suojaikärajan laskeminen. Ikäraja on nyt 30 vuotta korkeampi kuin mikään muu suojaikäraja Suomessa. Jos 25-vuotias voi adoptoida lapsen, 25-vuotiaan pitäisi myös olla oikeutettu sterilisaatioon. Lapsen hankkiminen ja hankkimatta jättäminen ovat yhtä suuria ja arvokkaita päätöksiä.
Vihreän liiton eduskuntavaalikampanjan mainoksessa komeilee Suomen vaakunaa matkiva leijona. Puolueen vaalisloganiksi on valittu "Uusi Suomi". Vihreiden viestintäpäällikkö Suvi Reijonen, miksi mainostatte Uusi Suomi -verkkolehteä? "Ei meillä ole tarvetta mainostaa Uusi Suomi -julkaisua, mutta saattaahan tämä tosiaan olla heille mainosta. Juridiselta puolelta käyttöoikeudesta voi olla erilaisia tulkintoja, mutta katsomme, että meillä on pitävät perusteet käyttää slogania."
Kampanja lanseerattiin Pörssisalissa. Haluatteko lopullisesti irtisanoutua punavihreästä leimasta? "Ei missään nimessä. Meidän eurovaalikampanja lanseerattiin Stockan samppanjabaarissa ja kuntavaalikampanja Kampin ostoskeskuksessa. Taustalla on ajatus siitä, että vihreiden ideologia on tässä ajassa elävää. Meidän asevelvollisuuskampanja julkistettiin Bottan jääkärisalissa, joten tässä on pientä leikkimielisyyttäkin mukana. Tarkoitus ei ole määrittää vihreiden sijaintia poliittisella kartalla. Me ei olla vasemmalla eikä oikealla."
Käyttämässänne vaakunassa leijona talloo jalkoihinsa itämaisen käyrän sapelin. Pitääkö tämä tulkita vihreiltä uudentyyppisenä ulostulona maahanmuuttokeskusteluun? "Tuo on jo aika monimutkaista spekulaatiota. Emme ole puolueessa käymissämme keskustelussa päässeet noin pitkälle. Kyseessä ei ole poliittinen viesti, vaan katsoimme, että jos lähtee käyttämään näin vahvaa symbolia, sen muuttaminen keskeisiltä osin veisi sanoman voimaa. Silloin pitäisi käyttää jotain muuta tunnusta."
kirkossa kuulutetut
Keskustan "avoimesta" Spotify-listasta syntyi mainostoimisto Skandaalin kätilöimänä 30.11.2010
SOSIAALINEN MEDIAPELI
STT risti vanhuksia huijaavan ketkun 2.12.2010 ammattinimikkeellä Lautatarhan omistaja Ole hiljaa ja rakastele Prinsessa Ruusunen Haistakaa paska koko valtiovalta Kannattaako tunnustaa jos pettää Kummisetä, viestintäpäällikkö Matti Mönttinen: "Emme tietenkään poista kappaleita, joissa kritisoidaan esimerkiksi Keskustaa, muita puolueita tai politiikkaa yleensä."
VALETARKASTAJA
Kollegiaaliset onnentoivotukset esittävät Lahden valehuoltomies, Karjaan valelääkäri, Klaukkalan vale-eläinlääkäri, Kuortaneen valeopettaja, Kalajoen valelottovoittaja sekä Johanna Tukiaisen valeraskaus.
puuhanurkka
Mistä tänä vuonna revittiin lööppejä? Yhdistä turha kohu ja sen aiheuttaja oikeaan kuukauteen.
Ann-Mari Huhtanen
Dallas vai Frendit?
joulu lähestyy, niin myös valinta. Kenen kanssa vietän pyhimmän perhejuhlan? Voin viettää joulun niin kuin kuuluu ja täyttää samaa lihaa ja verta olevien odotukset. Tai voin valita toisin ja viettää joulun uuden, itse valitun ja täten mieluisamman perheen kanssa. Viime vuosikymmentä leimaa vapautuminen pakoista ja instituutioista, perheinstituutiosta siinä sivussa. Jotkut tutkijat puhuvat jopa "neofamilismista". Perheen merkitys vähentyy, muiden ihmissuhteiden arvostus kasvaa. Esimerkki löytyy populaarikulttuurista: vielä 1980-luvulla Hollywood tuuttasi Dallasin ja Dynastian kaltaisia sukusaagoja, 1990-luvulla tulivat Frendit ja Sinkkuelämää. Ystävistä on tullut uusi perhe, ja yhä useampi valitsee tänäkin jouluna Dallasin sijaan Frendit. Herkullisempi on kuitenkin kysymys, valitseeko yhä useampi tulevaisuudessa Frendit paitsi jouluksi, myös vanhuuden varalle? Oma joulunviettotapani ei ratkennut edes silloin, kun haastattelin tämän lehden sivulta 10 alkavaa juttua varten vapaaehtoisen lapsettomuuden valinnutta pariskuntaa. Tiina Nevametsä ja Miikka Dal Maso aikovat vanhemmalla iällä turvata kavereihinsa jälkeläisten sijaan. Heidän ajatuksensa ydinperheen korvautumisesta ystävillä sai miettimään näiden suhteiden merkityksen muutosta. Tätä ja joulun osalta omaa saippuavalintaa kypsytellen toivotan hyvää joulua. Kumman sitten itse valitsetkin.
ylioppilaslehti Perustettu 1913. 97. vuosikerta. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. Käynti- ja postiosoite Mannerheimintie 5 B, 6. krs, 00100 Helsinki. www.ylioppilaslehti.fi. toimitus Päätoimittaja Maria Pettersson, 050 339 3033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi ·Toimitussihteeri Janne Flinkkilä, 050 447 1117, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi ·Toimittajat Ann-Mari Huhtanen, 050 443 7122 ann-mari.huhtanen@ylioppilaslehti.fi Maria Manner, 050 445 0553, maria.manner@ylioppilaslehti.fi · Ulkoasu Anna Mattsson, 050 441 1327, graafikko@ylioppilaslehti.fi toimistosihteeri Susanne Lindqvist, 09-13114235, susanne.lindqvist@hyy.fi osoitteenmuutokset ja tilaukset www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu ilmoitusmarkkinointi Markkinointitoimisto Pirunnyrkki · Myyntipäällikkö Lauri Ristikankare, 020 796 9582; Kari Kettunen, 020 796 9580, yolehdet@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi ilmoitushinnat Teksti 2,05 e/pmm ja takasivu 2,40 e/pmm, abinumerossa teksti 2,95 e/pmm ja takasivu 3,50 e/pmm. Määräpaikkakorotus 10 %. Hintoihin lisätään arvonlisävero 23 %. ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf kustantajaYlioppilaslehden kustannus Oy ·Toimitusjohtaja Heikki Härö hallinto ja talous Marjo Berglund paino Sanomapaino Oy, Forssa ·Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä säilytä tai palauta sitä.
Oikeat vastaukset: Helmikuu = Hovioikeus tuomitsi Pääministerin morsian -kirjan kirjoittajan Susan Ruususen sakkoihin. Tuomio yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä piti myöhemmin myös KKO:ssa. Huhtikuu = Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd) ja tutkija Anna Kontula reissasivat yhdessä Thaimaassa. Kesäkuu = Sofi Oksasen sai potkut WSOY:ltä. Marraskuu = Mäkihyppääjä Harri Olli näytti keskisormea tv-kameroille ja potkittiin maajoukkueesta.
ma
rras
11
k
äk es
6
hu
alapääkirjoitus
he
lmik
2
htik
uu
4
uu
uu
kuu
ylioppilaslehti 17 # 10
3
sisältö 5 7 8 10 14 19 21 22
thomas lilley
Lepakkomies ei pelkää raivotautia.
alexandra salmela
Esikoiskirjailija suosittelee joululukemista.
anssi koivuranta
Mäkihyppääjä, joka osaa puhua.
onnelliset lapsettomat
Perheenlisäys vähentää onnea.
köyhäinkävely
Helsinki kodittoman silmin.
opiskelijat koe-eläiminä
Lääketesteistä tienaa taskurahaa.
humanistit kriisissä
Opiskelijoilta loppuu kärsivällisyys.
tuoretta lihaa
Vuoden 2010 kulttuurikasvot.
vakiot 4 6 16 20 20 22 25 27
palaute tekstariväikkäri kuvakolumni: tuomas kyrö tyylitarkastus graduratsia & samaan aikaan toisaalla kolumni: laura suhonen arviot malinen & kansanmies & kampuskriitikko
"OOT IHAN HULLU, KIITTI KUN TIPUIN TUOLILTA JA MELKEIN KUOLIN!!!!!!!!!!!"
teemu granström
Anssi Koivurannan fanilauma reagoi dramaattisesti kun tämä ilmoitti blogissaan lopettavansa urheilun. s.8
tekijät
kannen kuva teemu granström
muinoin
Veera Jussila, 23, on vapaa toimittaja ja viestinnän opiskelija, joka kiersi Helsinkiä kodittoman kanssa. Himottaa: "Lukea hyvää romaania junassa tai bussissa. Juna tai bussi saa mieluiten myös liikkua, vaikka on pakkasta."
Markus Miettinen, 33, on berliiniläistynyt kissanomistaja ja kolmiruutuisten faabeleiden harrastaja, joka on puoliksi vastuussa Malisesta. Kaduttaa: "Kun menin humalapäissäni paljastamaan naapurille suvun lakkapaikan."
Jaakko Seppälä, 32, on päivisin helsinkiläinen mainosmies ja öisin savolaisen supersankarisarjakuvan toinen tekijä. Kyrpii: "Harvoin yhtään mikään. Mutta kylmyys alkaa kyllä pikkuhiljaa jäytää."
Ylioppilaslehden pääkirjoituksessa 9.12.1993 sanottiin, että lama-Suomen eväät ovat todella vähissä vasta sitten, jos naapurillista leipäapua tarjotaan Moskovasta.
4
ylioppilaslehti 17 # 10 Alkusoitto
palaute
vasara pois lattialla
posti@ylioppilaslehti.fi palautetta lähettäneille jaetaan kirja- ja levypalkintoja.
viitaten Uuden Ylioppilastalon historiasta kertovaan artikkeliin (Ylioppilaslehti 16/2010): Kari Lehtola ei kirjoittanut Vasarana 1950-luvulla, vaan 19661969. Elämäntavoiltaan nuhteeton Kari Lehtola suuronnettomuuksien tutkintajohtaja, ei yksin Estonian ei nukkunut lattialla, vaan sohvalla. Hän kävi lisensiaatintyönsä ja kolumnien vuoksi viikoittain Helsingissä, ja tarjosin hänelle yöpymiskulujen säästämiseksi mahdollisuutta nukkua päätoimittajan huoneen sohvalla, kun kirjoittamisen fasiliteetit (kirjoituskone) ja siistiytymistarpeet (vessa) olivat käsillä. Siivoojamme, persoonallinen rouva Kirjavainen, tuli aamulla odottamattoman aikaisin, nosti äläkän ja sanoi kutsuvansa poliisin. "Ei tarvitse, hän on täällä jo", sanoi Kari herttaisella äänellään ja esitti virkamerkkinsä. Yrjö Larmola, Ylioppilaslehden päätoimittaja 196669 Toimitus vastaa Kiitos täsmennyksestä! Kari Lehtola on täten ylennetty Estonian onnettomuuden tutkinnanjohtajasta suuronnettomuuksien tutkinnanjohtajaksi sekä lattialta sohvalle.
ei tiedä, että Suomi luovutti juutalaisia. Voi sanoa vain että huh huh ja takaisin lukioon reaalia kertaamaan. Jari Saarinen Toimitus vastaa Lähetämme sinulle kirjan Suut makiaksi Marja Tyrnin tapaan. Sen herättämän myötähäpeän rinnalla häpeäsi ylioppilaiden sivistymättömyydestä unohtuu.
virallinen irtisanomisilmoitus
haluan virallisesti irtisanoutua Ylioppilaslehdessä julkaistusta Natsi-Suomi-artikkelista. En halua, että minua yhdistetään siihen mitenkään. Minusta on pöyristyttävää, että kaikkien Helsingin yliopiston opiskelijoiden rahoilla tuotetaan tällaista Suomi-vihamielistä sikailua. Oik. kand. Nevalainen Toimitus vastaa Hyvä nimimerkki, olet nyt irtisanoutunut Natsi-Suomi-artikkelista. Tässä leima, joka tekee irtisanoutumisestasi virallisen.
takaisin lukioon
luettuani artikkelin Natsi-Suomi minua alkoi hävettää, kuinka huonosti Suomen parhaan yliopiston opiskelijat tuntevat lähihistorian. 40 % opiskelijoista kutsuu Suomen sotia erillissodaksi ja sama prosenttimäärä
OY UNICAFE AB TO IVOTTAA
Joulun SEKÄ Aikaa Onnellista Vuotta !
RAUHALLISTA
mielipide
avoin kirje unicafelle
tavissa kokonaisuudessaan ympäristövaliokunnan Internet-sivuilla blogs.helsinki.fi/ hyy-ymp. HYYn ympäristövaliokunta
hyyn ympäristövaliokunta lähestyi Unicafen johtoa avoimella kirjeellä kannustaakseen sitä yhä ympäristövastuullisempaan toimintaan. Kehitysehdotuksista keskeisimmät koskevat kasvisruokatarjonnan lisäämistä muuttamalla osa Unicafen ravintoloista kasvisravintoloiksi ja tuomalla muihinkin ld e m a r U n iC a fe Va ravintoloihin säännöllisiä kasvisruokapäiviä. ExacP o rt a a li · C a fe s · U n iC a fe V io lisukevalikoimassa voitaisiin suosia Lahjoitamme tänä vuonna joulukorttife B io k e sk u h e m ic u m · Lisäksi la a ja lahjarahat Helsingin yliopiston · C · U n iC a fe C enemmän kotimaisia viljoja ja kauden kasvikVera · tu m ha · Gustus & Maukkaasti-ateriavaihtoehto voitaisiin ruokakulttuuriprofessuurihankkeelle. afe Olivia · Van UniCafe Ylisia, jailaspp o · UniC kennus · Meilah Kaikki UniCafe-lounasravintolat UniCafe Päära Kookos · UniCafe valmistaa-luomuraaka-aineista. Ympäristövaliokunnan tavoitteena on, että Helsingin sätalo UniCafe ovat suljettuina . . . , aukio · · UniCafe Met yliopistosta intola Domus UniCafe Porthania tulisi reilun kaupan korkeakoulu. ti · Rav uuden vuoden päivänä . . & Kom · Luomu- s · elia ja lähiruoan suosimisen ohella siis · UniCafe Soc ja loppiaisena . . . · UniCafe Top na · myös afe Biokeskus UniCafe Viikureilun kaupan tuotteiden tarjontaa on · UniC easuo · tärkeää edelleen kehittää. Jätteen määrän Tarkemmat joulun ajan UniCafe Rusk ede · UniCafe Rotunda · vähentäminen ja lajittelun tehostaminen raaukioloajat: www.unicafe.fi/lounas UniCafe Valtioti · UniiCafe Valdemar vintoloissa on e Korona · Un e Chemicum · Viola mielekästä paitsi ympäristön, UniCaf myös talouden kannalta. Jätemääriin voisi · UniCaf Cafe Exactum a · Vanha · Gustus &Vera vaikuttaao n ad esimerkiksi muuttamalla kaikki raafe Olivi · UniC · Un iC af e L afe Pä är ak en n u s kennu s vintolat itseottojärjestelmällä toimiviksi niC ·U · C af e sekä tarjoamalla take away-kahvin asiakkaan afe Päära lukko · UniC omaan mukiin edullisemmin. Unicafe ansaitsee kiitokset tähänastisesEkologisia joululahjoja ja joulun tunnelmaa kahdessa kerroksessa. ta panostamisesta vastuulliseen liiketoiminOstosten lomassa virkistää jouluinen Kuppila. taan. Toivomme, että Unicafe pystyy myös www.unicafe.fi/juhlaravintolat tulevaisuudessa erottautumaan kilpailijoistaan ensisijaisesti eettisesti ja ekologisesti vastuullisena ravintolaketjuna. Kirje on luet-
hyy lahjoittakoon yliopistolle miljoonan
Ylioppilaskuntamme otti lainaa 900 000 euroa kunnostaakseen Villa Kuunarin. Kalusteita ei ole vielä hankittu, joten kokonaiskustannukset merenrantahuvilan käyttöönotosta ovat suuremmat. Humanistiselta tiedekunnalta kuitenkin leikataan. Ja paljon. Sivuaineen valitsemisen vapaudesta muotoillaan opintoputkia, anteeksi, opintokokonaisuuksia, joiden välillä saa valita. Itkettäisi, jos en olisi jo hyytynyt opintojeni loppusuoralle. Tässä asiassa ei kuitenkaan pitäisi jäädä muutostuuleen makaamaan, vaan keksiä rohkeasti uusia ratkaisuja. Mitä jos HYY ottaisi toisen miljoonan lainaa ja lahjoittaisi sen yliopistolle? Lahjoituksiaan ei voi korvamerkitä, mutta toiveita rahankäytölle saa esittää. Toivokaamme akateemisen vapauden säilymistä, riittävää henkilökuntaa, tasokasta opetusta ja pätevää opinnonohjausta. Lahjoittajia kun yliopistossa kuunnellaan, opiskelijoita ei. Tomi Strömberg, hum.kand.
VANHAN PERINTEISET JOULUMYYJÄISET . . .
ylioppilaslehti 17 # 10 Alkusoitto
5
lepakonpurema
Raivotautinen vesisiippakaan ei pysäyttänyt Thomas Lilleytä. Hän haluaa puhdistaa lepakoiden maineen.
vesisiipat tietävät, miten Suomen talvi kannattaa viettää. Pimeinä ja kylminä kuukausina ne eivät tee muuta kuin horrostavat, nukkuvat ja parittelevat raukeasti. Pikkuruisen lepakon elo ei silti ole pelkkää juhlaa. Siihen heittää varjonsa valtamerilaivojen pohjamaali. Täh? Thomas Lilleyn, 33, väitöskirjan aihe tributyylitinan vaikutus vesisiippoihin kuulostaa kaukaa haetulta. orgaanista tinaa käytettiin ennen myrkkymaalissa, joka estää vedenelävien klimppiintymisen laivojen pohjiin. Maali rapisee merenpohjaan, jossa elelevät surviaisentoukat saavat siitä osansa. Kun toukat kuoriutuvat ja surviaissääsket alkavat pörrätä meren päällä, ne voivat joutua lepakon suuhun. Pysyttekö mukana? Hyvä. Jatketaan. Kun vesisiippa napostelee surviaisia, sen elimistöön kertyy tinaa, jonka on todettu heikentävän nisäkkäiden kuuloa. Lepakko tutkailee ympäristöään kaikuluotaamalla, joten kuulo on sen tärkein aisti. Lepakko poistaa elimistöstään myrkkyjä kasvattamalla ne karvojensa mukana ulos. Niinpä tinapitoisuutta mitataan napsimalla näytteitä selkäkarvoista. Tinapitoisuuden korrelaatiota hyvinvointiin tutkitaan ottamalla kudos- ja verinäytteitä, mittaamalla lepakon koko ja tutkimalla sen ulosteita. Vaikuttaa loogiselta. Mutta mikä ihme saa nuoren komean miehen nyppimään työkseen vesisiipan selkäkarvoja ja tonkimaan lepakonkakkaa? "lepakot ovat mystisiä eläimiä. Niistä tiedetään niin vähän", Lilley sanoo. Hän sai lepakkokipinän Turun yliopiston luennolla. Siellä sivuttiin Markku Lappalaisen kirjaa Lepakot salaperäiset nahkasiivet. "Ostin sen heti luennon jälkeen ja luin yhdessä yössä." Lilleylle valkeni, että Suomessa ei tiedetä edes lepakoiden levinneisyyttä. Hän yritti hakea ympäristöministeriöltä apurahaa selvittääkseen, kuinka monta lepakkolajia Suomessa on ja missä niitä esiintyy. Ei herunut. "Päätin, että pitää keksiä raflaavampi keino saada rahaa lepakkotutkimukseen. Sitten luin sattumalta Turun Sanomista uutisen Airiston ruoppaamisesta." Lilley keksi kytkeä merenpohjan tinayhdisteet lepakoihin, ja apurahahanat aukesivat. Nyt hän rymyää kesäisin yökaudet lepakkopyydysten kanssa. Kerran kenttätyö vei Lilleyn Saksan Kohnsteiniin. Siellä on jättimäinen lepakkojen talvehtimispaikka, jossa roikuskelee kymmeniätuhansia nahkasiipiä. Paikan historia juontaa natsi-Saksaan: luolastossa valmistettiin V-2-raketteja. Tehdas piti louhia kallion sisään, jotta se olisi turvassa pommituksilta. "Meillä oli pyydykset luolaston suulla. Ihmeteltiin porukkaa, joka siellä ravasi, kunnes tajuttiin, että se oli uusnatsien pyhiinvaelluskohde. Ne pitävät siellä bileitä ja etsivät natsimemorabiliaa. Se on yritetty teljetä, mutta sinne mennään rälläköiden kanssa sisään." lilleyn isä on englantilainen. Thomas on käynyt brittiläistä koulua ja tehnyt kandin tutkinnon Sussexissa, mutta hän ehti opiskella myös Raision Vaisaaressa Suomen suurimmalla yläasteella. Englannissa häneltä kysyttiin, käveleekö Suomen kaduilla pingviinejä. Täällä lepakkotutkija törmää yhtä outoihin kysymyksiin. "Joka toinen ihan oikeasti kysyy, onko Suomessa niitä vampyyrilepakoita. Niille sitten yrittää selittää, että lepakot ovat hyönteissyöjiä." Vampyyritarujen lisäksi lepakkokammoa lietsoo vesikauhu eli raivotauti, joka on tappava virusinfektio. Se onnistuttiin hävittämään vuosikymmeniksi, mutta vuonna 1985 sveitsiläinen lepakkotutkija kuoli Suomessa raivotautiin.
"
Joka toinen ihan oikeasti kysyy, onko Suomessa niitä vampyyrilepakoita.
kuka
Thomas Lilley, 33, suoritti kandidaatin tutkinnon Sussexin yliopistossa ja valmistui maisteriksi Turun yliopiston biologian laitokselta. Hän tekee väitöskirjaa orgaanisten tinayhdisteiden vaikutuksista Saaristomeren alueella ruokaileviin vesisiippoihin. Vapaaaikanaan hän laulaa ja soittaa kitaraa Daisy-yhtyeessä. Lilleytä silti harmitti lepakoiden maine. "Kirjoitettiin, että lepakko hyökkäsi tutkijan kimppuun. Ei se niin mennyt. Se oli ihan passiivinen, kunnes otin sen käteeni." Lilleyn mukaan raivotautiset lepakot eivät muutenkaan lentele ympäriinsä vaan vetäytyvät suojaan potemaan. Viime kesänä Lilley teki Eviralle raivotautikartoitusta. Yksikään tutkituista lepakoista ei kantanut virusta. "Eviralla kauhisteltiin, että kosketteko te lepakoihin ja miten uskallatte ottaa niistä verta", Lilley sanoo ja nauraa. "Kliininen laboratorioväki kohtasi mullassa möyrivät tutkijat." janne flinkkilä himottaa "Olen himoinnut Muusikoiden. netistä vanhoja kitaroita ja vahvistimia. Nyt on suvantovaihe rojujen suhteen, mutta apurahahommissa himoitsee vakavaraisuutta, joka osittain toisi onnellisuutta elämään." kaduttaa "Ei mikään. Olen ylioptimisti. Löydän kämmeistäni aina hyviä puolia. Olen myös tehokas unohtamaan ikäviä asioita. Sellainen sisäänrakennettu puolustusmekanismi on hyvä." kyrpii "Olen jättänyt väitöskirjan viimeistelyn viime tinkaan. Uskon silti, että saan sen kansiin vuoden sisällä."
jussi vierimaa
"Sen jälkeen lepakkotutkimus hyydähti 1520 vuodeksi", Lilley sanoo. Liki 25 vuoden ajan epäiltiin, että tutkija oli saanut tartunnan ulkomailta, kunnes Lilley vahvisti luulon vääräksi kipeällä tavalla. Elokuussa 2009 hän otti Turun Kakskerrassa verkkoon jääneen vesisiipan käteensä mittausta varten. Yhtäkkiä se kävi hysteeriseksi, alkoi kouristella ja näykkäisi Lilleyn käsivartta. Eviran tutkimuksissa varmistui, että lepakolla oli raivotauti. Viruksen geeniperimä oli 99,6-prosenttisesti sama kuin sveitsiläisen tutkijan tappaneella viruksella. Se oli siis suomalaista kantaa. Tartunta on vaarallinen, vaikka lepakkotutkijoilla on tietysti rabies-rokotus. Eniten
ylioppilaslehti 17 # 10 Alkusoitto
7
alia ja arkiaa, ka tuntua an opun maailmal
kirjailija alexandra salmelan vinkit joululoman lukemistoon
tommi uschanov Suuri kaalihuijaus kirjoituksia yhteiskunnallisesta tietämättömyydestä Kirja järjestelmästä, jossa ihmiset eivät tiedä politiikasta mitään, mutta valittavat silti kaikesta, mitä poliitikot tekevät. "Tämä on lojunut yöpöydällä jo jonkin aikaa. Kirja kertoo yhteiskunnallisesta välinpitämättömyydestä. Se kiinnostaa minua, koska pelkään pahoin, että kuulun siihen suureen ryhmään, joka marisee tietämättä mistään mitään. Itse en ole ollut yhteiskunnallisesti kovin aktiivinen, ja arvelen, että tämä kirja voisi antaa vähän potkua elämään." maarit verronen Kirkkaan selkeää Tieteisfantasiaa ihmistä odottavista uhkakuvista ja sopeutumiskyvyn rajoista maailmassa, jossa ei tarvita enää fyysisiä kohtaamisia. Virtuaalihanskan heilautus riittää. "Mulla on kotona Verrosen toiseksi uusin kirja, mutta en ole vielä ehtinyt lukea uusinta. Siinä on hyvin dystopisia aineksia lähitulevaisuudesta, joka ei ole kovin aurinkoinen. Voi olla, että olen väärässä, mutta ehkä se onkin enemmän meidän todellisuuttamme kuin dystopiaa." segre latouche Jäähyväiset kasvulle Pariisin yliopiston taloustieteen emeritusprofessori ja degrowth-liikkeen isä kertoo, miten talouskasvu muutetaan talouslaskuksi. "Luin sattumalta lehtiartikkelin Latouchesta. Vaikka en ole tutustunut degrowth-teoriaan, tuntuu, että meillä on aika samanlaisia mietteitä kasvun rajoittamisesta ja ihmisten mukavuuden lisäämisestä rahan arvon sijaan. Tärkeintä on ihmisten hyvinvointi, ei raha. Olisi kiva lukea jonkun asiaan erikoistuneen teoreettisia kirjoituksia." siri kolu Me Rosvolat Teatteriohjaaja ja kirjailija Siri Kolun kirja Me Rosvolat nappasi tämän vuoden Finlandia Junior -palkinnon. Palkinnosta päättänyt näyttelijä HannuPekka Björkman arvosti etenkin Kolun käyttämää kieltä ja omaperäisiä ilmaisuja. "Minulla ei ole ollut juuri aikaa lukea tänä syksynä, mutta tämän luin. Me Rosvolat on riemukas ja vauhdikas kirja, joka antoi unohtaa häslingit ja kiireet. Vähän erilainen lastenkirja, anarkistinen ja hyvin epäsovinnainen. Graafisesti mukava, retrohenkinen ja vihreä." mario vargas llosa Tuhma tyttö Perulainen kirjailija ja poliitikko pokkasi tämän vuoden Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Otava on julkaissut suomeksi kymmenkunta hänen teostaan. "Olen ajatellut lukea jossain välissä Vargas Llosan kirjoja. En ole lukenut melkein mitän muuta eteläamerikkalaista kirjallisuutta paitsi Marquezia, josta pidän paljon. Siksi mietin, että katsoisin, millaista kirjallisuutta siellä länsirannikolla tehdään." juri klavdiev Luotienkeräilijä 36-vuotias Klavdiev on yksi tämän hetken tunnetuimpia venäläisiä näytelmäkirjailijoita. "Luin pitkästä aikaa Teatteri-lehden, ja siinä oli artikkeli Juri Klavdievista. Haluaisin vähän katsoa, mitä hän on kirjoittanut. Suosittelen ehdottomasti lukemaan myös näytelmäkirjallisuutta, se on luovaa lukemista ja helppoa, kun kerran tottuu. Siinä joutuu itse päättelemään paljon enemmän kuin proosassa, tarina on avoimempi."
teemu granström
Alexandra Salmelan esikoiskirja 27 Eli kuolema tekee taiteilijan voitti marraskuussa Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon. Se arvioidaan sivulla 25.
Alexandra Salmela lukee myös englanniksi, suomeksi ja puolaksi, mutta klassikot hän nauttii mieluiten tsekin tai slovakian kielellä.
8
ylioppilaslehti 17 # 10 Päähenkilö
Ostaisitko tältä mieheltä käytetyn moottoripyörän?
on to en l
Mäkihyppyyn vaihtanut Anssi Koivuranta laihduttaa, mutta ei näytä keskisormea tv-kameroille.
sanat maria manner kuva teemu granström
10
ylioppilaslehti 17 # 10
laaja ilonpi
L
Naimisiin, omistusasunto, koira ja kaksi lasta. Sitten koittaa onni. Väärin. Jos tavoittelee suurinta mahdollista onnellisuutta, lapset kannattaa jättää tekemättä.
apset eivät tuo onnea. Päinvastoin. Psykologi, Yorkin yliopiston tutkija Nattavudh Powdthavee tarkasteli viime vuonna Journal of the British Psychological Association -lehdessä kymmeniä tutkimuksia, joissa vertaillaan lapsettomien ja lapsia hankkineiden ihmisten onnellisuutta. Tutkimusten tulos on yhtenevä, yllättävä ja poliittisesti epäkorrekti: länsimaissa lapsen saanti tekee ihmisestä onnettoman. "Lukuisat tutkimukset Euroopassa ja Yhdysvalloissa osoittavat, että lapsia hankkineet ihmiset ovat vähemmän onnellisia, tyytymättömämpiä elämäänsä ja parisuhteeseensa sekä voivat henkisesti huonommin kuin lapsettomat ikätoverinsa", hän kirjoittaa. Ja näyttää olevan oikeassa. princetonin yliopiston psykologian tutkija, nobelisti Daniel Kahneman kysyi yli 900 teksasilaisnaiselta, mitkä ovat heidän mielestään mieluisia ja epämieluisia ajanviettotapoja. Kahneman listasi 19 eri ajanviettotapaa ja huomasi, että lasten kanssa puuhastelu oli vasta 16. mieluisin tapa viettää aikaa. Miellyttävämmiksi asioiksi naiset listasivat muun muassa ystävien tapaamisen, tv:n katsomisen, puhelimessa puhumisen, shoppailun, nukkumisen ja jopa kotityöt. Andrew Oswald, muun muassa Harvardissa ja Oxfordissa työskennellyt ekonomisti, puolestaan tutki kymmenientuhansien brittien onnellisuutta. Tulos: lapset eivät tee ihmisestä onnellisempia. Onnellisuus alkaa pudota erityisesti silloin, kun lapsia ilmestyy kaksi tai enemmän. Sosiologi Robin W. Simon Wake Forestin yliopistosta tutki 13 000 yhdysvaltalaista ja havaitsi, että lapsia hankkineet ovat masentuneempia kuin lapsettomat riippumatta lapsien määrästä. "Ihmiset, joilla on omia alaikäisiä lapsia, ottolapsia, lapsipuolia tai aikuisia kotona asuvia lapsia, ovat masentuneempia kuin ihmiset, joilla ei ole lapsia", hän kirjoittaa. Masentuneimpia olivat yksinhuoltajat, joilla oli vauva- tai taaperoikäisiä lapsia. Kalifornian yliopistossa UCLAssa tehdyssä tutkimuksessa nauhoitettiin yli 1 500 tuntia 32 keskiluokkaisen, vähintään kaksilapsisen perheen elämää. Eräs nauhoja purkaneista tutkijoista totesi The Sunday Times -lehdelle nauhojen olevan "tehokkain mahdollinen ehkäisykeino". Nauhat osoittivat, että pariskunnat viettivät kahdestaan alle 10 prosenttia siitä ajasta, jonka olivat kotona ja hereillä. Suurimman osan tuosta 10 prosentista vanhemmat olivat niin poikki, että jaksoivat vain katsoa televisiota. Harvardin yliopiston psykologian professori Daniel Gilbert summaa tutkimustuloksia kirjassaan Stumbling on Happiness. Hän toteaa kaikkien tutkimusten osoittavan suunnilleen samaa: pariskunnat ovat onnellisimpia ennen lapsia, ja seuraava onnen hetki koittaa lasten muuttaessa kotoa pois omilleen. Yksi suuri syy siihen, miksi lapsia hankkineet pariskunnat ovat lapsettomia onnettomampia, onkin se, että lasten myötä parisuhteen laatu romahtaa. Suomalainen tutkimus seurailee kansainvälisiä linjoja. Osmo Kontulan viime vuonna julkaistu tutkimus osoittaa, että erityisen onnellisia parisuhteessaan ovat lapsettomat alle 35-vuotiaat naiset. Alle 30-vuotiaat lapsettomat miehet ovat onnellisia 20 prosenttia useammin kuin lapsen saaneet. Lasten vaikutus parisuhdeonneen vähenee kuitenkin iän myötä. Yli 40-vuotiaiden onnellisuutta lapset eivät enää erityisesti laske, ja 50-vuotiaana parionni hiipuu, oli lapsia tai ei.
sanat ann-mari huhtanen ja maria pettersson kuvat teemu granström ja anna mattsson
elämä kahdelle
H
Myrkkyä parisuhteelle
erityisen myrkyllinen lapsi on parisuhdeonnen kannalta. Tyytyväisyys parisuhteeseen vähenee raskausaikana, ja vuosi synnytyksen jälkeen se on selvästi alempana verrattuna lapsettomien pariskuntien tyytyväisyyteen. Psykologit Lauren Papp ja E. Mark Cummings tutkivat sataa pariskuntaa, jotka olivat olleet naimisissa vähintään kymmenen vuotta ja joilla oli lapsia. He pyysivät pariskuntia kirjaamaan riitojensa aiheet kahden viikon ajalta. Kävi ilmi, että 40 prosenttia riidoista käsitteli lapsia ja kasvatusta. Tutkijat huomauttivat, että vielä suurempi osa riidoista saattoi olla välillisesti lasten aiheuttamia: lapset aiheuttivat vanhemmilleen stressiä, ja nämä riitelivät ylipäätään herkemmin. Jos pariskunnalla on ongelmia ennen lapsia, vanhemmuus pahentaa niitä entisestään, osoittaa eräs hollantilaistutkimus. Suomalaistutkimus puolestaan valaa toivoa: joskus käy siten, että suhteeseensa tyytymättömät saavat lapsesta yhteisen projektin ja identiteetin.
ylkimisreaktio iski jo varhaisteininä. Kun muut tytöt piipittivät ja höpöttivät naapurin pikkuvauvalle, Tiina Nevametsää ajatus sylissä potkivasta kääröstä pikemminkin kauhistutti. "En osaa olla niiden kanssa. Mitä pienempiä ne on, sitä pelottavampia", kustannustoimittajana työskentelevä Nevametsä, 33, sanoo. Hän ja hänen miehensä, Helsingin yliopistolla ilmakehätutkijana työskentelevä Miikka Dal Maso, 34, ovat päättäneet olla tekemättä lapsia. Tiina ilmoitti valinnastaan jo seurustelun alussa yli kymmenen vuotta sitten. Ja vaikka Miikka pitää lapsista, hän ei koe luopuneensa mistään. Syitä vapaaehtoisen lapsettoman elämän valintaan on useita. Pariskunta ei koe biologista tarvetta lapseen. Heidän elämänsä on hyvä juuri tällaisena. Lapsen tuoma muutos ja elämän muuttuminen 20 vuoden projektiksi eivät houkuttele. Oman elämäntavan säilyttämistä vahvempi syy on ideologinen. Heidän mielestään lasten tekemättä jättäminen on ekoteko. "On epäterveellistä tehdä lapsia niin paljon kuin vietit vetävät. Suurin ongelma tässä maailmassa on se, että meitä on liikaa. Jos haluaa jättää maapallon vähintään siihen kuntoon, millaisena sen sai, se ei onnistu ainakaan lapsia tekemällä", Miikka sanoo. Tiina ja Miikka ymmärtävät ihmisiä, jotka haluavat lapsia. Ymmärrystä ei sen sijaan riitä niille, jotka kritisoivat, leimaavat epäkypsiksi ja haukkuvat itsekkäiksi sellaiset, jotka valitsevat toisin. "Moni ei mieti lapsentekoa sen kummemmin, koska niin vaan kuuluu tehdä. Mun mielestä on kypsää ylipäänsä tehdä valinta", Tiina sanoo. "Ja mikä siitä tekee itsekästä? Onko mulla joku velvollisuus tunkea geneettistä materiaalia ulos, Suomen valtiolle, kuluttajaksi? Keneltä mä vien jotain pois, jos valitsen näin?" Miikka sanoo. "Elämä voi olla todella hyvää ilman isyyden tai äitiyden kokemusta. Se ottaa välillä päähän, kun joku hokee, ettet voi tietää kuinka hieno tunne se on, kun et ole kokenut. Totta kyllä, mutta pätee jokaiseen asiaan maailmassa. Kyllä heroinistikin voi sanoa, ettette tiedä miten hyvää se kama on." perhenormin vuoksi vapaaehtoisen lapsettomuuden valinneet joutuvat usein perustelemaan valintaansa. Tiinan mukaan varsinkin nuorempana keskustelut sukulaisten ja lapsenteon elämäntehtäväkseen kokevien superäitien kanssa muuttuivat kiistoiksi. Monen lapsetonta elämää haluavan ajatuksia myös mitätöidään ja kuitataan sillä, että mieli muuttuu vielä vanhetessa. Tiinan kummilapsen isovanhemmat odottelevat edelleen, milloin vauvauutiset tulevat. "He ajattelevat, että eiköhän se Tiinakin vielä kun se nyt saap tuon Aaron kanssa olla", hän nauraa. Nykyään tiedusteluja tulee harvemmin. Ystäväpiirissäkin on sellaisia, jotka katsovat asiaa samalta kantilta. Yksi heidän ystävistään on käynyt sterilisaatiossa, ja myös Tiina on pohtinut piuhojen poikkaisemista. Varmasti käy niin, että moni heidänkin ystävistään tekee lapsia ja joustava elämä muuttuu perheen myötä. Siinä vaiheessa kun jotkut vaihtavat vaippoja, he urheilevat, hengailevat ystävien kanssa, käyvät keikoilla, nukkuvat viikonloppuisin pitkään, tekevät tarvittaessa pitkää päivää töissä, ottavat rennosti. Entä sitten kun he ovat vanhoja, kun ei ole lapsia pitämässä sosiaalista elämää yllä? Vastaus on ystävät. "Kyllähän nytkin vanhainkodit ja sairaalat ovat täynnä vanhuksia, joita kukaan ei käy katsomassa. Kun meillä ei ole edes sitä kuvitteellista vanhuuden turvaa, se vahvistaa entisestään ajatusta siitä, että haluaa pitää ystäväpiiriä yllä", Miikka sanoo.
Muutos tekee onnettomaksi
nykyään ensimmäinen lapsi saadaan Suomessa keskimäärin 30-vuotiaana, kun vuonna 1970 se tehtiin 23-vuotiaana. Psykologit W. Keith Campbell ja Jean Twenge tutkivat pariskuntien onnellisuutta 1970-luvulta nykypäivään. Kävi ilmi, että pariskuntien avio-onni on aina kärsinyt lasten saamisesta, mutta nykyisten kolmikymppisten kohdalla muutos on suurempi kuin koskaan. Selitys on se, että kolmikymppisen on vaikeampi luopua elämäntyylistään kuin 23-vuotiaan. 23-vuotias oli vastikään muuttanut pois kotoa eikä ollut ehtinyt tottua elämään, johon sisältyy taloudellinen ja sosiaalinen vapaus. Kolmekymppinen on elänyt kymmenen vuotta elämää, jossa hän saa
"
Lapsia hankkineet ihmiset ovat vähemmän onnellisia, tyytymättömämpiä elämäänsä sekä voivat henkisesti huonommin kuin lapsettomat ikätoverinsa.
ylioppilaslehti 17 # 10
11
"
Tyytyväisyys parisuhteeseen vähenee raskausaikana, ja vuosi synnytyksen jälkeen se on selvästi alempana verrattuna lapsettomien pariskuntien tyytyväisyyteen.
Artikkelin lähteet: Arthur C. Brooks: Gross National Happiness; Ranae J. Evenson ja Robin W. Simon Clarifying the Relationship Between Parenthood and Depression, julkaistu Journal of Health and Social Behavior -lehdessä joulukuussa 2005; Daniel Gilbert: Stumbling on Happiness; Daniel Kahneman et al.: Toward National Well-Being Accounts; Kaisa Ketokivi: Vapauden lumo ja vastuun taakka - perheen perustaminen pidentyneen nuoruuden kulttuurissa; The National Marriage Project: State of Our Unions; Jennifer Senior: All Joy and No Fun: Why Parents Hate Parenting, New York Magazine; Robin W. Simon ja Kathryn Lively: Sex, Anger and Depression; Paul Taylor, Cary Funk ja Peyton Craighill: Are we happy yet?; Judith Warner Perfect Madness: Motherhood in the Age of Anxiety; W. Keith Campbel ja Jean Twenge: Parenthood and Marital Satisfaction: A Meta-Analytic Review; Osmo Kontula: Parisuhdeonnen avaimet ja esteet (Väestöntutkimuslaitos Katsauksia E 38 / 2009); Anneli Miettinen: Voluntary or involuntary childlessness? Socio-demographic factors and childlessness intentions among childless Finnish men and women aged 2544, julkaistaan Väestöliiton Finnish Yearbook of Population Research 2010 -julkaisussa
"
ylioppilaslehti 17 # 10
Lapsi tuo iloa, mutta rajoittaa merkittävästi kaikkia muita ilonaiheita.
13
14
ylioppilaslehti 17 # 10
nen lai isen to ros H kier isti tur
Vuoden kuluttua designpääkaupunkiin virtaa turisteja. Millaista Helsinkiä entinen asunnoton heille esittelisi?
sanat veera jussila kuvat teemu granström
5
elsingillä on nyt paineita. Designpääkaupunkivuosi 2012 lähestyy. Kansainvälinen designsäätiö kokoaa parhaillaan ohjelmaehdotuksia ja Helsinki pohtii, miten saisi turistit innostumaan kaupungin nähtävyyksistä. On aika ideoida näkemistä turisteille, jotka tuntevat enintään Unikko-kuosin ja Suomen maineen Newsweekin ehkä parhaana maana. Yksi vaihtoehto voisi olla kodittoman Helsinki. Sellaista turistikierrosta olemme nyt aloittamassa Kaisaniemen metrokäytävässä (1). Pasi Kammonen, 40, uhmaa Yliopistokadun viimaa jenkkihuivilla. Pasi on pätevä opas, sillä hän on viettänyt lähes puolet elämästään kadulla. Koulukiusattu lapsuus Pukkilassa vaih-
ylioppilaslehti 17 # 10
15
6
sanomatalo
kias ma
postitalo
2
edu skun lo tata
5 8
te al isp nn si at
Elielinauki0 Rautatientori
eduskunnan lisärakennus
Arkadiankatu
fenniakortteli
7
Sa
rautatieasema
isa Ka
m nie
tu ka en
Vuorikatu
la
on lom
u kat
sokos
si at al sip
Kaivokatu
kampin keskus
9
on Sim tu ka
makkaratalo
ateneum
4 10
forum
3
Keskuskatu
int ie
2
Kluuvikatu
1
Fabianinkatu Mikonkatu
M an ne rh
aikatalo
eim
n an km oc st
Pohjoisesplanadi
na An a nk
Ka
annantalo
atu ink rik Ee
lev
an
u kat
Lö
ka tin ro nn
tu
Eteläesplanadi
tu
ik dr Fre ink
ö Yrj
nk atu
Pasilla oli tapana nukkua Bristolin sohvilla.
atu
Ruttopuisto
3
Bu
lev
di ar
4
Hansakäytävässä vartijoita piilossa on hyvä naukata Markiisia.
Pikku-Jaskan Pasi muistaa paskovista lokeista.
tui lasten- ja nuorisokodin kautta vankiloihin ja niistä taivasalle. poikkeamme heti turismin kaanonista. Tavallisella kierroksella olisimme kääntyneet uusklassiselle Senaatintorille. Tähyilisimme Valtioneuvoston linnaa ja poseeraisimme Tuomiokirkon portailla. Nyt olemme sen sijaan Mikonkadulla. Vieressämme on kyllä vuonna 1887 valmistunut Ateneum, Suomen kansallisgalleria, jonne on kuorittu maalaustaiteen kerma. Meitä kiinnostaa kuitenkin Aikatalo (2). Aulassa Pasi osoittaa ylös, sushibaarin ja pian toimintansa lopettavan Bristolin suuntaan. "Leffateatterin sohvilla nukuttiin jätkien kanssa." Jätkillä Pasi tarkoittaa veljeään sekä muutamaa kaveriaan Helsinginkadun asumisyhteisöstä Sälliko-
dista. Pasille kierroksemme onkin nostalgiaa, koska hän pyörii nykyään Kalliossa. Siellä toimii myös Vailla vakinaista asuntoa ry, jossa Pasi on vertaistukihenkilönä. lähellä oleva Esplanadi kuuluu turistikierrokseen kuin liivi matkaoppaalle. Historiallisen promenadipuiston yhteydessä näkisimme Havis Amandan kurvit ja merkkimiesten patsaita. Voisimme hivellä marmoria Alvar Aallon suunnittelemassa Akateemisessa Kirjakaupassa. Pian alkaisivat joulumarkkinatkin. Mutta ei, Pasi vie meidät Hansakäytävään (3). Istumme kivipenkille. Vieressä ratikat kolisevat Mannerheimintiellä. Helsingin pääkadulla, huomauttaisi ehkä perinteisen kierroksen opas. Meidän oppaamme ottaa pullosta huikan punaista Markiisia.
"Tässä juodaan brenkkua. Istumista ja sosiaalista länkytystä." on hyvä hetki pohtia kierroksemme ideaa. Asunnottomuusturismi herättää Pasissa ristiriitaisia ajatuksia. Toisaalta kaupungin köyhyyden näkeminen on Pasin mukaan oikein "niille", eli turisteille ja maalaisille. Pitkään mietittyään hän kuitenkin epäilee, olisiko kierroksista lopulta hyötyä. "Luulen, että se olisi vain ihmettelyä. Ruvettaisiin haukkumaan. Ekaksi joku metsuri sanoisi, että mene töihin. Minne, jos ei ole kämppää?" Esimerkiksi Kööpenhaminassa tällaisia kodittomuuskävelyjä järjestetään kaupungin eri alueilla. Helsingissäkin riittäisi reittejä yllin kyllin. Talvella lähiöidenkin asunnottomat tosin suuntaavat keskustaan, Pasi sanoo.
"Ja rikkaammat ja leveämmät lähtee laskettelemaan." nousemme maan alta Lasipalatsin kylkeen. Arkkitehtuurikierroksilla kamerat räpsyvät. Rakennus on funktionalismin merkkiteos. Pasi kuitenkin katselee Pikku-Jaska-grilliä (4). Sen lähellä juotiin silloin, kun Pasilla oli vielä irokeesi. "Kerran lokki paskansi täällä keskelle irokeesia. Kävin pesemässä fledan. Seuraavana päivänä sama juttu." tässä kohtaa matkaoppaat viimeistään rykivät äänensä kirkkaaksi. Sivuutamme nimittäin nykytaiteen museo Kiasman. Sen on suunnitellut amerikkalainen arkkitehti Steven Holl. Lonely Planet -opaskirja ihastelee rakennuksen muotoja, jotka ovat kiehtovan outoja quirky. Me kui-
"
Kaupungin köyhyyden näkeminen on Pasin mukaan oikein "niille", eli turisteille ja maalaisille.
ylioppilaslehti 17 # 10
16
Helsingin yliopiston
EINO KAILA -PALKINTO 2011
Eino Kaila -palkinto (5.000 euroa) ansiokkaasta toiminnasta yliopistoopettajana jaetaan Helsingin yliopiston vuosipäivänä maaliskuussa. Kaikki yliopistoyhteisön jäsenet voivat tehdä ehdotuksia palkinnon saajiksi. On ansiokasta, jos ehdotuksessa yhdistyvät opiskelijoiden ja koko työyhteisön näkemykset. Myös aiempien vuosien ehdotukset palkittavista opettajista voidaan lähettää palkintoprosessiin mukaan. Ehdokkaiksi haetaan sellaisia tutkinto-opetusta antavia yliopistolaisia, jotka opetustyössään ovat jatkuvasti kehittäneet opetustaan. Hyvä ehdokas on arvostettu opettajana ja hänen opetuksensa on tieteellisesti ajan tasalla. Lisäksi ehdokas on esimerkillään ja toiminnallaan vaikuttanut innostavasti yhteisönsä opetusilmapiiriin. Ehdotuksen tekijöitä pyydetään lyhyesti kuvaamaan esimerkkien avulla opettajan opetusfilosofiaa ja -menetelmiä, oppimisen arviointia, hänen ideoitaan ja ansioitaan oppimateriaalin tuottamisessa ja käytössä, vuorovaikutusta opiskelijoiden kanssa, innovatiivisuutta opetuksen kehittämistyössä, miten hänen opetuksensa perustuu viimeaikaiseen tutkimukseen ym. ehdokkaan kannalta olennaisia hyvästä opetustyöstä kertovia seikkoja. Opiskelijoiden näkemykset opettajan ansioista ovat merkittäviä ehdokkaiden arvioinnissa. Ehdotuksen maksimilaajuus on 10 sivua liitteet mukaan luettuina. Yliopiston opintoasiainneuvosto käsittelee ehdotukset ja valmistelee esityksen rehtorille. Tarvittaessa opintoasiainneuvosto voi hankkia lisätietoja tai pyytää täydennystä esityksiin kärkiehdokkaiksi nousseista opettajista. Kirjalliset ehdotukset perusteluineen toimitetaan torstaihin 17.2.2011 klo 15.45 mennessä yliopiston kirjaamoon osoitteeseen PL 33 (Yliopistonkatu 4), 00014 Helsingin yliopisto tai sähköpostitse osoitteeseen HY-kirjaamo@helsinki.fi. Lisätietoja palkinnosta Almassa osoitteesta https://alma.helsinki.fi/ doclink/125299 sekä sähköpostitse minna.frimodig@helsinki.fi.
tenkin jatkamme Pikkuparlamentin puistoon (5). Tähyämme Eduskuntatalolle. Turistibussit ovat vakiokalustoa klassismia edustavan parlamenttitalon edessä. Meille olennaisempaa on vuonna 2004 valmistunut lisärakennus. Remontin myötä puiston väen puskat vaihtuivat kivetykseen. "Tänne tehtiin Jartsa-vainaan kanssa katos lainapeitteistä. Haettiin Pikkuparlamentista maitokoreja penkeiksi", Pasi muistelee. Se Pikkuparlamentti oli aiemmin paikalla ollut ravintola. Viereisestä Alkosta Pasi taas osti kerran 15 pulloa viiniä puistoon. Konnunsuon vankilasta vapautumista piti juhlia. Oikealla näemme kiiltelevän Musiikkitalon. Juhlavuoden 2012 vieraille voidaan vihdoin esitellä maailmanluokan konserttisalia. Oikeastaan kuitenkin katsomme VR:n makasiinien hautausmaalle (6). Makasiineilla asunnottomat viihtyivät. "Styroksia, Hesaria, lämpimät vaatteet. Hesaria vielä päälle", Pasi kuvaa petiä. Ei makasiineilla majailu toki huoletonta ollut. "Yhdellä kaverilla oli kipsi jalassa. Joku tuli sorkkaraudan kanssa ikkunasta sisään ja tappoi sen." pasin tuttavapiirin kuolemista saisi oman surullisen kierroksensa. Se veisi ainakin Meilahteen. Siellä turistikierroksille löytyy Seurasaarta, taidetta ja Urho Kekkosen museota.
opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
Me kävisimme kuitenkin sairaalassa, jossa eräs Pasin kavereista virui haimatulehduksen takia. Vatsaan kiinnitetty huuhtelupussi letkuineen vaati jatkuvaa kontrollia. "Sitten se meni suorituskyvyn yli ja poks." Lähdemme puistosta Arkadiankadulle. Pistäydymme lämmittelemässä käytävässä Patentti- ja rekisterihallituksen luona (7). Näillä kulmilla esitellään yleensä urbaania yötä. Yökerho The Circus on merkitty eräällä matkailusivustolla hakusanoilla lively ja hip. Vielä klubi on hiljainen. Takaisin ulos, viimaan. Pasi sanoo, että kaupunki pystyy tekemään enemmän. Niin asunnottomuudelle kuin turismillekin. "Kaupungin tahto on suoraan verrannollinen yksilön tahtoon. Jos haluaa litran maitoa, sen hankkii." Kampin keskuksen vieressä pysähdymme. Täällä näkyy paljon toppatakkisia opaskylttien kantajia. Shoppaileva turisti innostuu ostoskeskuksen teemoittain jaetuista kaupoista. Hengähtää voi sushin äärellä, ja sitten jatkaa Tennispalatsin taidemuseoon. Kaukana ei ole Temppeliaukion kirkko turistibusseineen. Pasille tämä nähtävyyksien keskittymä on ollut aamujuomien areena. "Täällä oltiin aikanaan ekat venäläiset kaljat kädessä, kun pamahti. Mentiin sillalle katsomaan. Näkyi jätkän pää ja toinen käsi." Se oli varhainen heinäkuun aamu 2002. Kampin autopommi oli palk-
"
Pimeän vodkapullon sisältö kellersi ja maistui lentopetrolilta. Pasi sai rahansa takaisin.
kamurha, josta uutisoitiin ulkomaillakin. Pasi kertoo myös aukiolla (8) ostamastaan pimeästä votkapullosta, jonka sisältö kellersi ja maistui kerosiinilta eli lentopetrolilta. Hän sai rahansa takaisin. alkaa olla lounasaika. Vailla vakituista asuntoa ry tarjoaa Sörnäisissä pizzaa. On siis viimeisen kohteemme vuoro. Kävelemme kohti Narinkkatoria (9), joka on tullut turisteille tunnetuksi ainakin virallisena Euroviisutorina vuonna 2007. Matkalla Pasi arvioi vielä muita kodittoman Helsingin kohteita. Ratikka-ajelu voisi sopia, koska asunnotonkin voi istua julkisissa "tiettyyn pisteeseen asti". Tummanvihreitä ulkovessoja hän ei suosittele. "Siellä saa olla 20 minuuttia rauhassa. Sitten alkaa hälytin huutaa, jos käännät kylkeä. Pitää olla täysin liikkumatta." Olemme lopulta Kampin ja Forumin yhdyskäytävässä (10). Pasi avaa palopostin kapean oven. Käytävän kyljessä on pölyistä, talvellakin lämmintä tilaa, jonne käpertyä. Ohikulkijoista erottaa vain ohut seinä. Entäs vartijat? "Kyllä ne sitten tietää, jos sä kuorsaat. " Pasilla oli aikanaan myös 32 ovikoodia keskustan rappukäytäviin. Nyt se on historiaa. Pasi on pillereistä luopunut runoilija. Asukki-lehden tekstien seuraava deadline on ovella. jos Helsinkiin tulisi kodittomuuskierroksia, Pasi voisi kuitenkin ryhtyä oppaaksi. "Jos se ei rajoittaisi dokaamista tai kirjoittamista." Parissa tunnissa ei ehdi paljon. Klassisella Helsinki-kierroksella kiirehtisimme ainakin vielä Aallon suunnittelemalle Finlandia-talolle. Punavuoren putiikit ovat koluamatta, samoin Eliel Saarisen graniittinen rautatieasema, joka on monelle turistille myös ensikosketus kaupunkiin. Me voisimme käydä Postitalon kulmalla, jossa haisee aina virtsa. Tai kaupoissa, joista Pasin koditon tuttu hamstrasi suklaalevyjä. Suklaahyllyllä törmäisimme varmasti Fazeria kahmiviin matkailijoihin. Pasin tuttu ei kylläkään yleensä maksanut. Mies kuoli kierrostamme edeltävällä viikolla.
Leikkaus nyt
Leikkaus+pesu
7
Keijohostel
Kylmää pääsee pakoon Circus-yökerhon viereiseen käytävään.
10
Palopostin ovi johdattaa lämpimään nukkumatilaan.
ylioppilaslehti 17 # 10 Yhteiskunta
17
Tahdotko kansanedustajaksi?
Mieti vielä ennen kuin lukitset vastauksen. Ylioppilaslehden uusi juttusarja seuraa, kuinka monta euroa, tuntia ja litraa hikeä kuluu Arkadianmäkeä kiivetessä.
millaista on pyrkiä kansanedustajaksi? Viisi puhetilaisuutta viikossa, hymyilemistä ostoskeskuksissa, rintanappien painamista ja tweettaamista sormet verillä. Hymyä täytyy riittää paitsi äänestäjille, myös rahoittajille ja tukiryhmäläisille, jotka tekevät ehdokkaansa eteen tuhansia ilmaisia miestyötunteja. Pisimpiä päiviä paiskii kuitenkin ehdokas itse. Rahaa palaa keskimäärin 30 000 euroa, mikä ei takaa työpaikkaa. Ylioppilaslehti seuraa kolmea helsinkiläistä ehdokasta, jotka pyrkivät ensimmäiselle kansanedustajakaudelleen. Juttusarjassa näemme, kuinka paljon ja minkälaista työtä ehdokkaat tekevät tullakseen valituiksi. Kellotamme työtunnit, katselemme kampanjakassojen karttumista ja seuraamme tukiryhmien laajenemista. Huhtikuussa selviää, tuottiko työ tulosta. seurantaan valikoitui kolme helsinkiläistä ehdokasta. Kaikki ovat alle 30-vuotiaita ja kaikkien tausta on yliopistopolitiikassa. Kokoomuksen Lasse Männistö on Suomen ylioppilaiden liiton SYLin entinen puheenjohtaja. Katri Immonen on Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja, Opiskelijatoiminta-verkoston aktiivi ja HYYn hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava. Samaa sosiaalipoliittisen vastaavan virkaa on aikanaan hoitanut vihreiden Emma Kari, joka on myös Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton hallituksen entinen jäsen. Kaikki kolme ovat varautuneet käyttämään kampanjointiin omia rahojaan ja valtavasti aikaa. "Olisi varmaan terveellisempää olla tietämättä, montako tuntia tekee kampanjaa", Kari sanoo. Muut nyökkäilevät. Onnistumisen paineet ovat kovat, sillä kampanjointiin uhraavat aikaansa myös kymmenet vapaaehtoiset vaalitiimin jäsenet. Toistaiseksi tiimit ovat hioneet toimintasuunnitelmia, painaneet T-paitoja, keränneet rahaa ja auttaneet esimerkiksi nettisivujen uudistamisessa. Kampanjointi on joulun jäissä ja aktivoituu jälleen tammikuussa. Silloin tapaamme Immosen, Karin ja Männistön uudemman kerran. maria pettersson
kuvat teemu granström
Lasse Männistö, Emma Kari ja Katri Immonen ovat kampanjoineet yhteensä 430 tuntia eli 11 työviikkoa.
Katri Immonen, 25
Vasemmistoliitto www.katriimmonen.fi Valtiotieteiden kandi, Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja, HYYn hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava. Vihreät www.emmakari.fi
Emma Kari, 27
Lasse Männistö, 28
Kokoomus http://lassemannisto.fi Kauppatieteiden maisteri, asuntoministerin erityisavustaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu, SYLin entinen puheenjohtaja.
Ympäristönsuojelutieteen ja sosiaalipolitiikan opiskelija, Helsingin kaupunginvaltuutettu, nuorisolautakunnan puheenjohtaja. Kaksi tärkeintä vaaliteemaa · Tuloerojen pienentäminen progression lisäämisellä ja pääomaverotusta nostamalla. · Luonnonsuojelu, erityisesti Etelä-Suomen metsien suojelu. Nimettiin puolueen ehdokkaaksi huhtikuussa Kampanjakassassa 13000 euroa "9000 euroa omia säästöjä, 1000 euroa tukiryhmän tempauksilla keräämiä varoja ja 3000 euroa yksityisten ihmisten nettilahjoituksia." Kampanjaryhmässä 70 jäsentä "Pääasiassa opiskelututtuja ja järjestöaktiiveja." Facebookissa 556 fania Aikaa kampanjointiin käytetty 200 tuntia Tapahtunut tähän mennessä "Käynnistimme varainhankinnan ja kasasimme tukiryhmän. Esiinnyn useissa paneeleissa ja keskustelutilaisuuksissa joka viikko, ja olemme järjestäneet tilaisuuksia myös itse. Kampanjan ulkoasu on suunniteltu: materiaalit ja uudet nettisivut julkaistaan ennen joulua. Facebook-faniryhmä, Twitter, blogi ja Myspace ovat aktiivisessa käytössä."
Kaksi tärkeintä vaaliteemaa · Perusturvan parantaminen ja perustulo. · Valtiota sitova ilmastolaki, joka velvoittaa päästövähennyksiin. Nimettiin puolueen ehdokkaaksi kesäkuussa Kampanjakassassa 3500 euroa "2000 euroa Vasemmistonuorilta, 900 euroa Vasemmistoliitolta, 300 euroa kirppareilta ja 300 euroa yksityisten ihmisten lahjoituksina." Kampanjaryhmässä 40 jäsentä "Kavereita ja tuttuja esimerkiksi HYYn hallituksesta, Opiskelijatoiminta-ryhmästä ja Vasemmistonuorista." Facebookissa 183 fania Aikaa kampanjointiin käytetty 150 tuntia Tapahtunut tähän mennessä "Olen kirjoittanut aktiivisesti blogia, perustanut Facebook-sivun ja uudet nettisivut, tehnyt tiedotuslehtisen, tiedottanut ehdokkuudesta tutuille ja pyrkinyt kasvattamaan kampanjaryhmää. Lisäksi olen kirjoittanut yleisönosastoihin, näkynyt ja puhunut mielenosoituksissa ja ollut tavattavissa Vasemmistoliiton toritapahtumissa."
Kaksi tärkeintä vaaliteemaa · Työntekoon ja yrittämiseen kannustaminen, velkaantumisen patoaminen. · Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistäminen. Nimettiin puolueen ehdokkaaksi lokakuussa Kampanjakassassa 8500 euroa "Omaa rahaa 1200 euroa, 1000 euroa lahjoituksena yritykseltä ja 6300 euroa seminaarilippujen myynnistä yhdistyksille, yrityksille ja tuttavalle." Kampanjaryhmässä 153 jäsentä "Yrittäjiä, opiskelijoita erityisesti kauppatieteistä, valtiotieteistä, oikeustieteistä ja lääkiksestä sekä kokoomuslaisia nuoria." Facebookissa 425 fania Aikaa kampanjointiin käytetty 180 tuntia Tapahtunut tähän mennessä "Olemme suunnitelleet kampanjaa tiimin kesken, olen esiintynyt keskustelutilaisuuksissa sekä ollut aktiivinen Facebookissa, Twitterissä ja blogissa. Olemme tehneet tiimipaidat, rintamerkkejä sekä tilanneet roll-up-mainoksia. Nettisivut on uudistettu. Kampanjastarttibileisiin 29.10. tuli yli sata ihmistä."
18
ylioppilaslehti 17 # 10 Yhteiskunta
Tuomas Kyrö on janakkalalainen kirjailija ja sarjakuvapiirtäjä.
teemu granström
Varoittava esimerkki
HYYn hallituksen uusi puheenjohtaja tahtoo pitää opiskelijabileet Länsiväylällä.
"olen tosi innoissani. Ensi vuonna tapahtuu paljon niin HYYssä kuin sen ulkopuolellakin, mutta fiilis on sellainen, että antaa tulla vaan", sanoo HYYn hallituksen uusi puheenjohtaja, sosiaalietiikan opiskelija Leena Pihlajamäki, 25. Säpinää puheenjohtajan vuoteen tuovat varsinkin vaalit. Keväällä pidetään eduskuntavaalit, syksyllä vuorossa ovat ylioppilaskunnan edustajistovaalit sekä halloped-vaalit, joissa valitaan hallinnon opiskelijaedustajat. "Eduskuntavaalien osalta meidän tavoitteet voi tiivistää kolmeen kohtaan: maksuttoman koulutuksen turvaaminen, riittävä toimeentulo eli ennen kaikkea opintotuen sitominen indeksiin. Kolmas tavoite on ilmastolain saaminen Suomeen", Pihlajamäki listaa tutut teesit. hyyn osalta ratkotaan ensi vuonna tilakysymyksiä. Asialistalla ovat muun muassa järjestötilajako, keskustoimiston sijainti ja B-portaan tilojen mahdollinen vuokraaminen yliopiston ulkopuolisille tahoille. Vuodenvaihteeseen asti istuvan vanhan hallituksen on vielä tarkoitus tehdä asiassa joitain päätöksiä. Pihlajamäki ponnistaa HYYssä osakuntalaisten riveistä. Viimeksi tilanjaon yhteydessä ylioppilaskuntaa repi etenkin kiista osakuntien ja ainejärjestöjen välisestä tilanjaosta. Lopuksi Varsinaissuomalainen osakunta joutui muuttamaan Savolaisen osakunnan tiloihin. "Nyt pahimmat paineet isoihin muutoksiin järjestöjen tilanjaon suhteen ovat poistuneet", Pihlajamäki sanoo. tulevalta vuodelta Pihlajamäki odottaa erityisesti Word Student Capital -hanketta. Vuoden 2012 Designpääkaupunki-hankkeen yhteydessä toteutettavassa projektissa on tarkoitus tehdä Helsingistä opiskelijaystävällisempi. Alustaviin suunnitelmiin kuuluu yhtenäinen kevyen liikenteen väylä Otaniemestä eri kampusten kautta Viikkiin sekä hyvillä paikoilla olevien toimistokiinteistöjen muuttaminen opiskelija-asunnoiksi. "Ja olisihan se mahtavaa, jos autottomana päivänä pidettäisiin isot opiskelijabileet Länsiväylällä!" edunvalvonnassa Pihlajamäki on jo konkari. Hän on istunut edustajistossa vuodesta 2005. HYYn hallituksessa hän vastasi vuonna 2008 kaupunkisuunnitteluun ja sosiaalipolitiikkaan liittyvistä asioista. Vuonna 2009 hän toimi SYLin hallituksen varapuheenjohtajana. Luottamustehtäviä piisaa muutenkin: Pihlajamäki on Unicafen hallituksen puheenjohtaja, HOASin hallituksessa sekä Vihreiden ulkopoliittisten ja kansainvälisten asioiden työryhmässä. Seinäjoelta kotoisin oleva Pihlajamäki on vihreiden jäsen. Vapaa-aikanaan - sitäkin kuulemma on - hän tykkää istua keittiössään Punavuoressa, juoda kavereiden kanssa teetä ja punaviiniä ja filosofoida. Opiskeluissa on menossa seitsemäs vuosi. "Olin SYLin edustajana opetusministeriön opintotuen kehittämisen johtoryhmässä. Siellä mua käytettiin varoittavana esimerkkinä opiskelijoista, jotka eivät valmistu ajoissa", hän sanoo. "Enkä mä taida ihan heti muuttua paremmaksi esimerkiksi." maria manner
ylioppilaslehti 17 # 10 Yliopisto
19
Ihmiskokeessa
Lukiolaiset ja graduntekijät ansaitsevat taskurahat syömällä tutkimusvaiheessa olevia lääkkeitä.
keitä. Euroopassakaan ei aina osu kaikki kohdalleen. Vuonna 2006 kuusi nuorta brittimiestä päätyi sairaalan kesken TeGenero-yhtiön lääketestauksen. Heidän immuunijärjestelmänsä sekosi, raajat mustuivat ja ruumiit turposivat. Huonon julkisuuden seurauksena lääkefirma meni konkurssiin. uuttu kertoo osallistuneensa testeihin osin uteliaisuudesta, mutta enemmän palkkion vuoksi. "Rahan takiahan sitä lopulta tehdään. Ei voi olla muuta motiivia mennä sinne." Uuttu ihmettelee palkkion muodostumisperustetta. Ennen vuoden 1999 tutkimuslakia lääketestauksesta saatettiin maksaa enemmän, jos firma niin halusi. Sitten palkkiot yhdenmukaistettiin periaatepäätöksellä. Lakiasetus vuodelta 2008 kertoo, että vapaa-aikanaan lääketutkimukseen osallistuvalle saa maksaa enintään työttömyyspäivärahan peruspäivärahan mukaisen korvauksen. Lisäksi testeistä voidaan palkita niiden aiheuttaman haitan mukaan 50, 120 tai 170 eurolla per kerta. Haitat arvioidaan sen mukaan, miten paljon aikaa ja vaivaa testiin kuluu. Yhdestä projektista maksetaan yhteensä enintään 510 euroa. Matkakulut korvataan. Ehkä lainsäätäjät ajattelivat, että kun palkkioita pienennetään, niin epätoivoiset ihmiset eivät hanki rahaa lääketesteillä. Testeihin menevät vain ne, jotka haluavat epäitsekkäästi auttaa lääketeollisuutta. Päätös on kuitenkin Uutun kokemuksen mukaan johtanut siihen, että testaajina on vielä epätoivoisempia ja köyhempiä ihmisiä. Kuten lukiolaisia, graduntekijöitä ja köyhiä osa-aikatyöläisiä. Lääketeollisuus ry:n asiantuntija Mia Bengtström ei jaa havaintoa. "En usko, että kovin moni tulee testiin noin pienen rahan takia. Mukavaahan tuo on opiskelijoille, kun voi vaikka lukea tenttiin ja välillä luovuttaa verta. Ja sitten vielä maksetaan vähän." Bengtströmin mukaan ihmiset käyvät testeissä, koska he tietävät, että heillä voi joskus olla tarvetta lääkkeelle. Ajatellaan, että pitää itsekin osallistua niiden kehittämiseen. Suurin osa lääketestaajista on nuoria miehiä. "Äsken oli kuitenkin yksi rokotetutkimus, johon osallistui 78 000 kaiken ikäistä ihmistä ilman korvausta. Viisi tuhatta heistä oli lapsia." Bengtström kertoo, että suomalaiset suhtautuvat lääketesteihin poikkeuksellisen myönteisesti. "Meillä tehdään myös paljon ilmaista puhelintutkimusta. Ulkomailla sellaiseen vastaamisesta pitäisi maksaa." Hän arvelee innostuksen johtuvan suomalaisten korkeasta koulutustasosta. Ehkä suomalaiset vain kokevat tarvetta auttaa lääketutkimusta. Tai sitten pillereiden popsiminenkin on kivempi keino hankkia rahaa kuin palvelualan paskaduuni. pontus purokuru
sami vähä-aho
laboratoriossa pitää olla yhdeksältä illalla. Vastassa on sairaanhoitaja, joka puhalluttaa alkometrillä. Virtsanäytteestä tehdään huumeseula ja naisille raskaustesti. Sitten saa pussin petivaatteita ja voi mennä laittamaan punkkaa kuntoon. Tila sijaitsee maan alla Espoossa Orionin lääketehtaan vieressä, eikä sinne tule juurikaan päivänvaloa. Lääketestaajana toimiva opiskelija Sanna Uuttu kuvailee tunnelmaa surrealistiseksi. Laboratorion sisäseinät on tehty lasista ja puusäleistä, jotta testaajat olisivat näkyvillä. Huoneet on sisustettu kasarityyliin mäntypuisilla huonekaluilla. Testaajilla on rinnassaan kuvallinen nimikyltti, jossa lukee henkilön numero. Sairaanhoitajat suhtautuvat koeihmisiin Uutun mielestä liioitellun lempeästi. Muu henkilökunta juttelee rennosti ja sanoo pitävänsä testaamisesta, paitsi silloin, kun lääkkeet saavat koehenkilöt voimaan pahoin.
Pillerit annostellaan pinseteillä muovialustalle. Vieressä on vesilasi ja kaksi valvojaa, jotka varmistavat, että koko lasi juodaan. Ilta menee verta luovuttaessa ja "miltä tuntuu" -kysymyksiin vastatessa. "Kyllä ne verta lappoi ihan kunnolla. Loppuillasta voi olla vähän tympeä fiilis, kun suoni alkaa olla tukossa ja hoitajat joutuu ronkkimaan sitä", Parkinsonin tautiin tarkoitettua lääkettä Orionille testaava Uuttu kertoo. Projektissa, johon Uuttu osallistui, oli kolme tutkimuskertaa viikon välein. Ensimmäisenä iltana testaajat nukahtelivat jatkuvasti. Muuten elämä labrassa sujui sosiaalisesti. Koehenkilöt katsoivat tv:tä ja söivät yhdessä aina saman verran ja samaa ruokaa. lääketeollisuus ry:n jäsenyrityksillä oli viime vuonna 14 tutkimusprojektia, joihin osallistui keskimäärin 160 ihmistä. Lisäksi Suomessa on
vuosittain käynnissä parisenkymEsitarkastus ei kuitenkaan estä mentä tutkijalähtöistä testiprojektia. muita vähävaraisia ryhtymästä lääYleensä lääketestien ykkösvaiheessa ketestaajiksi. haetaan 18-65-vuotiaita terveitä ihmi"Iso osa testeihin osallistuvista siä. Toisessa vaiheessa lääkkeitä on nuoria opiskelijoita ja lopputestataan potilailla, joita työntekijöitä", Uuttu kervarten lääke on kehitettoo. ty. Testaajaksi pääsee "Orion oli erityiseuraamalla ilmoisen innoissaan, kun loppuillasta voi olla tuksia vaikkapa lukiolaiset suosvähän tympeä fiilis, Metro-lehdestä tai tuivat viemään kun suoni alkaa olla lääkefirmojen netlääketestausmaitukossa ja hoitajat tisivuilta. Testausnoksen koulunsa joutuu ronkkimaan jakson ajan lompaseinälle. Minuakin sitä. kossa kannetaan pyydettiin värvääkorttia, jossa on testaamään lisää testaajia ylijien yhteystiedot ja testatopistosta." tavan lääkkeen nimi. Kokeen voi lopettaa milloin tahansa. lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan säädösten takia Suomesorion ei hyväksy minua testaamaan sa ei tehdä kovin dramaattisia lääkekoeräiden tablettien imeytymistä, koskeita. Kehitysmaissa ja Yhdysvalloissa ka serotoniinilääkitykseni sekoittaitestataan kyseenalaisemmin. Toimitsi tutkimuksen. Kofeiinikyselystä taja Liam Scheff löysi New Yorkista olisin selvinnyt, mutta Kiinan matvuonna 2004 orpokodin, jossa lapsiin kasta olisi voinut tulla karanteenia. ruiskutettiin väkisin testattavia lääk-
20
ylioppilaslehti 17 # 10 Yliopisto
graduratsia
lähiötä lähellä. asumalähiöympäristö asukkaan ja seurakunnan kannalta havainnollistettuna kivenlahtea koskevin esimerkein.
teologia kirkkososiologia
Luimme Irja Askolan gradun.
Kansiksen kukkarot
Kansantaloustieteen opiskelijat esittelevät lompakkonsa.
tyylitarkastus
Palstalla esittelemme opiskelijoiden tyylivalintoja.
sanat ja kuvat teemu granström
Opiskeluaika Neljä vuotta. Valmistumisvuosi 1975 Johdanto "Kivenlahti, merellinen yhdyskunta, on vuodesta 1971 lähtien kutsunut halukkaita Aallonhuipulle, Tyrskyvuorelle, Jälkimainingille. Tämän tutkimuksen tarkoitus on antaa lähiöseurakunnan työntekijöille, erityisesti Kivenlahdessa työskenteleville, kuvaileva yleisesitys asumalähiöproblematiikasta ja seurakunnan tehtävistä sen keskellä." Aineisto Lähiörakentamista ja -asumista käsittelevät dokumentit. Johtopäätös "Aluerakentamissopimuksin toteutettu lähiörakentaminen on suomalaisen kaupunkiasutuksen laitamilla jo nyt yleistä, ja todennäköisesti ja valitettavasti yhä tyypillistyvää. Myös seurakunnat joutuvat siis edelleen ja entistä useammin toimimaan lähiöalueilla, jotka poikkeavat tutusta maaseutu- ja kaupunkiympäristöstä. Lähiöalueiden samankaltaisuuden ja ongelmallisuuden tähden suomalaisen lähiöseurakuntamallin kehittäminen olisi mielekästä ja toivottavaa." Synnytystuskat "Gradun tekoaika oli intensiivistä ja inspiroivaa aikaa. Elämä pyöri Domuksella sijaitsevan opiskelijakämpän ja Kivenlahden välillä. Halusimme muiden Kivenlahdesta gradua tekevien kanssa jalkautua kaupunginosaan ja vietimme paljon aikaa siellä. Välillä kävin yliopiston kirjastossa kirjoittamassa gradua kirjoituskoneella. Lauantaisin linja-auto toi äidiltä Lappeenrannasta ruokapaketin, jossa oli hänen leipomiaan lämpimäisiä. Asuntopolitiikkaan liittyvää graduani tehdessäni tajusin entistä vahvemmin, että kirkon ja kristityn kuuluu olla kiinnostunut siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu."
tuukka mytty, 30
"Olen saanut lompakkoni muistaakseni joululahjaksi reilut viisi vuotta sitten. Lompakostani löytyy vähän rahaa ja kortteja. Tykkään käyttää enemmän käteistä kuin kortteja. Hyvän lompakon täytyy mahtua helposti taskuun. Lompakkoni alkaa olla kulunut ja kolikot tipahtelevat ulos, joten uusi pitäisi hankkia."
aino silvo, 23
"Ostin lompakkoni hiljattain Lontoosta. Minulla ei ollut varaa ostaa kalliita asioita matkalta, mutta jotain pientä täytyi saada. Nämä kettukuvat ovat hauskoja. Lompakostani löytyy hirveä pino kortteja, muutama kuva ja 1,70 euroa kolikoina. En tykkää isoista lompakoista. Tässäkään ei ole kuin yksi tasku. Koristeena on hyvä olla jokin hauska tai söpö kuva."
+ Tarkastaja Kalevi Tamminen
Esitys on hallittua ja kypsän tuntuista. Seurakunnan tehtävien tarkastelu asumalähiössä on monipuolinen. Kieli on erittäin hyvää.
pekka autere, 31
"Lompakkoni on ihan perusmalli, nahkasta valmistettu. Tämä on ollut minulla noin kymmenen vuotta. Hyvään lompakkoon pitää mahtua riittävästi asioita, mutta sen täytyy myös mahtua taskuun. Lompakostani löytyy lähinnä maksuja käyntikortteja, ei käteistä. On kiva jos lompakko on hyvännäköinen, mitä ei tosin voi sanoa omastani."
juho nyholm, 25
"Liimasin aikoinaan lompakkooni jonkin farkkujen mukana tulleen tarran, joka silloin vaikutti siistiltä. Tämä on ollut minulla kymmenisen vuotta. Lompakostani löytyy vain kortteja, käteistä ei juuri koskaan. Ostan uuden lompakon kunhan tämä ensin hajoaa lopullisesti. Kolikot pysyvät juuri ja juuri taskussaan."
Tyylirikkona voidaan pitää esityksen pamflettimaisuutta. Jumalanpalveluselämä on jäänyt tarkastelussa sivuun. maria ruuska
Lisää kansantaloustieteilijöiden tyylivalintoja osoitteessa www.ylioppilaslehti.fi/tyylitarkastus
Oudot maskotit
hdysvaltalaiseen yliopistokulttuuriin kuuluu maskotti. Tiedättehän, se koulujenvälisissä futis- tai korismatseissa cheerleadereiden seassa kentän laidalla hyppivä ja yhteishenkeä nostattava asia. Useimmiten maskotti on jokin ylväs ja loistelias eläin, kuten kotka, karhu, leijona tai mitä näitä jaloja elukoita nyt on. Joidenkin yliopistojen valinnat sen sijaan ovat omalaatuisempia. Arkansasin yliopiston Monticellin kampuksen lemmikki on aikoinaan pelloilla tihutöitä tehnyt hyönteinen, puuvillakärsäkäs. Sen ajatellaan olevan yhtä pelottava vastusta-
Y
Tutustumme opiskelijaelämään muualla maailmassa.
ja kuin ötökkä huono-onnisille puuvillantuottajille. Teksasilaisen Christian Universityn TCU:n joukkueen kannustaa voittoon Super Frog -niminen sarvikonnalisko. Osavaltion matelija sopii kristillisen koulun maskotiksi kuin nenä päähän intiaanien uskomusten mukaan sillä on taikavoimia. Kalifornian yliopiston Santa Cruzin kampuksen lemmikki puolestaan edustaa nilviäisiä. Se on limainen ja keltainen, Sammy the Banana Slug -etana. Näinkin epämajesteettinen eläin oli protesti urheilijoita palvovalle ja urheilua painottavalle koulujärjestelmälle. Maskotti yritettiinkin 1980-luvulla muuttaa astetta lois-
teliaammaksi, merileijonaksi, tuloksetta. Myös kasvikset kelpaavat. Scottsdale Community Collegen lemmikki on vihreä Artie-artisokka. Missisippiläisen Deltan yliopiston tunnus taas taisteleva okra. On myös taisteleva maustekurkku, jonka alkuperästä liikkuu North Carolina School of Artsissa kahdenlaisia kertomuksia. Ensimmäisen mukaan The Fighting Pickle -maskotti on kunnianosoitus yliopistoa rahoittavalle kurkkufirmalle. Toisen mukaan se oli vastalause Vietnamin sodalle. Helsingin yliopistolla ei ole vielä omaa maskottia. Mikä herkullinen ajatus. ann-mari huhtanen
ylioppilaslehti 17 # 10 Yliopisto
21
Humanistit kriisissä
Humanisteilta loppuivat rahat ja kärsivällisyys.
humanistisessa tiedekunnassa on meneillään tiukka säästökuuri. Yliopiston budjetissa tiedekuntaan lohkesi odotettua vähemmän jaettavaa. Tilanne on tiukka ainakin filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen sekä maailman kulttuurien laitoksilla. "Vakansseja ei olla lakkauttamassa, mutta saattaa olla, että kaikkia auki olevia virkoja ei voida täyttää. Parilla laitoksella on tiukkaa", dekaani Anna Mauranen sanoo. Määräaikaisuuksia jätetään uusimatta, eikä eläkkeelle jäävien tilalle välttämättä palkata uusia. Matkabudjeteista karsitaan. Tarkkoja lukuja siitä, paljonko rahaa uupuu, on hänen mukaansa mahdotonta kertoa. "Vasta ensi vuoden lopussa voidaan katsoa, paljonko jäätiin miinukselle." Tiedekunnassa tai laitoksilla ei tunnuta tarkalleen tietävän, mistä kehno taloustilanne johtuu. "Pitkällä aikavälillä syynä ovat kasvaneet kustannukset kuten palkat. Niihin nähden opetusministeriön perusrahoitus on noussut vähän. Yliopisto sai myös odotettua vähemmän rahaa, kun valmistuneiden määrä on ollut aiempaa pienempi", Mauranen sanoo. samaan aikaan tiedekunnassa ollaan runnomassa läpi mittavaa opiskeluuudistusta. Jos suunnitelmat toteutuvat, tiedekunnan 80 oppiainetta yhdistetään arviolta 1520 uudeksi opiskelukokonaisuudeksi. Samalla tiedekunta ohjeistaisi sivuainevalintoja aiempaa enemmän. Ainakin osalle opiskelukokonaisuuksista tulisi kaikille yhteiset perusopinnot. "Nykyisin meillä on sekava valikoima. Tavoite on selkeyttää oppiaineviidakkoa ja luoda vetovoimaisia kokonaisuuksia. Uudistus on sisällöllinen, eikä se johdu taloustilanteesta", Mauranen sanoo. Yksittäisiä oppiaineita ei hänen mukaansa olla lakkauttamassa. Tiedekunta odottaa laitoksilta esityksiä uusiksi kokonaisuuksiksi tammikuun puoleen väliin mennessä. Uudistus astuisi voimaan syksyllä 2012. Paine uudistukseen tulee opetusja kulttuuriministeriöstä. Ministeriö on linjannut, että yhden hakukohteen sisäänottomäärän tulisi olla vähintään 40 opiskelijaa. Tällä hetkellä humanistisen aineista kuusi ylittää rajan tai on lähellä sitä. "nyt ehdotetussa muodossa uudistus olisi katastrofaalinen", tiedekuntajärjestö Humanisticumin opintovastaava Risto Tiihonen sanoo. Hän arvostelee etenkin hankkeesta tiedottamista. "Tiedekunnan kanslia on antanut tietoa tipoittain. Kun asiasta ensimmäisen kerran oli puhe, muutokset vaikuttivat melko pieniltä ja sinänsä ihan järkeviltä, kuten että yritetään poistaa päällekkäisyyksiä opetuksesta. Nyt yhtäkkiä puhutaankin sivuaineoikeuksien rajaamisesta." Tiihonen ei niele väitettä, että uudistus parantaa työelämävalmiuksia. "Oikeasti tässä romutetaan ne. Nimenomaan humanistien tapauksessa on järjetöntä, jos ei pysty opiskelemaan vapaasti sivuaineita." Myös folkloristiikan professori Lotte Tarkka arvostelee uudistusta. "En näe uudistuksessa järkeä, enkä pidä sen perusteita uskottavina. Tässä aletaan opettaa yleistä huttua." Tiedekunnassa kerätään adressia humanististen aineiden resurssien ja oppiaineiden turvaamiseksi. Adressi luovutetaan yliopiston johdolle ja opetusministerille. humanististen aineiden tulevaisuudesta on oltu huolissaan muuallakin. Itä-Suomen yliopistossa lak-
kautettiin filosofia pääaineena, Vaasan yliopistossa humanistinen yhdistettiin hallintotieteelliseen. Syyksi on epäilty yliopistojen varainkeruuta ja ulkopuolisen rahoituksen merkityksen kasvua. Firmojen ei uskota olevan kiinnostuneita filosofeista ja kielitieteilijöistä. "Yritysten rahat näyttävät muutenkin menevän Aalto-yliopistolle. Ei se ole mitenkään meiltä pois", Mauranen sanoo. "Säätiöt ja muut isot rahoittajat ovat päinvastoin aina suosineet humanisteja." Tiihosen mielestä opiskelukokonaisuusremontti on malliesimerkki siitä, millaista hallintokulttuuria yliopistouudistus toi tullessaan. "Uudistuksen ansiosta hallinnosta piti tulla sujuvampaa. Nyt kaikki käyttävät siihen enemmän aikaa, eikä kukaan tiedä mistään mitään." Uudistuksella myös keskitettiin valtaa tiedekunnan johdolle. Opiskelijat ovat mukana valmistelussa, mutta dekaaneilla ja laitosjohtajilla on entistä suurempi valta määritellä keskustelun lähtökohtia ja päättää asioista itsenäisesti. "Humanistisen tiedekunnan tilanne on hälyttävä esimerkki siitä, kuinka yliopistouudistus muutti päätöksentekoa autoritääriseen suuntaan", Tiihonen sanoo. maria manner Adressin humanististen aineiden puolesta voi allekirjoittaa osoitteessa https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/24514/lomake.html.
lyhyesti
HYY palkitsi opettajan
HYYn Hyvä opettaja Magister Bonus -palkinto myönnettiin tänä vuonna fysiikan yliopistonlehtori Szabolcs Galambosille. Palkinto jaettiin nyt neljättätoista kertaa. Galambosia on kuvailtu opiskelijamyönteiseksi opettajaksi, joka pyrkii avoimeen dialogiin, antaa opiskelijoille konkreettisia esimerkkejä ja kehittää opetusmenetelmiään. Galambos on myös lisännyt opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan välistä vuorovaikutusta tiedekunnassa. Palkinto luovutettiin HYYn 142-vuotisjuhlassa perjantaina 26. marraskuuta.
anna-kaisa jormanainen
Suomi menetti ykköstilansa Pisa-tutkimuksessa
suomalaisnuorten lukutaito, matematiikan osaaminen sekä luonnontieteiden osaaminen on PISA 2009 -tutkimuksen mukaan yhä huipputasoa, mutta kärkisija meni tänä vuonna muualle. Lukutaidossa Suomen ohi kirivät Shanghai ja Korea. Uusin tutkimus julkaistiin 7. joulukuuta. Matematiikan osaamisessa Suomen tulos oli OECD-maista toiseksi paras ja kaikista osallistujista kuudenneksi paras. Luonnontieteissä suomalaisnuorten tulos oli Shanghain jälkeen toiseksi paras. Suomalaisnuorten lukutaito on hieman heikentynyt vuoden 2000 arviointiin verrattuna. Samoin on käynyt luonnontieteiden osaamiselle. Matematiikan osaaminen on sen sijaan samaa tasoa kuin vuonna 2003. Tutkimuksesta selviää myös että tytöillä on kaikissa maissa huima etumatka poikiin verrattuna. Tutkimus toteutetaan kolmen vuoden välein. Tavoitteena on selvittää, kuinka 15-vuotiaat nuoret hallitsevat tulevaisuuden yhteiskunnan, työelämän kehityksen ja laadukkaan elämän kannalta keskeisiä tietoja ja taitoja. Tänä vuonna osallistujia oli jo 65, kun ensimmäisen kerran osallistujamaita oli 32.
venäläinen ruletti
humanistisen tiedekunnan vyönkiristys tuntuu folkloristiikan oppiaineessa. Viime vuonna laitoksella oli viisi työntekijää, nyt enää kolme. Eläkkeelle jäävän professorin toimi on vaakalaudalla. "Opiskelijoiden kannalta ikävintä on, että laitoksen amanuenssin virkaa ei uusita, kun se päättyy vuodenvaihteessa", toisen vuoden folkloristiikan opiskelija Niko Lehtiniemi sanoo. Amanuenssi antaa opinto-ohjausta, kirjaa merkinnät ja vastaa työharjoitteluista. "Ei tämä ainakaan nopeuta valmistumista", Lehtiniemi sanoo. "Huolestuttavinta on, aiotaanko pienet aineet, kuten folkloristiikka, ajaa vähitellen kokonaan alas." Professori Lotte Tarkan mielestä tilanne on opiskelijan kannalta "hirveä asia". "Yliopisto on sitoutunut antamaan opetusta, kun on heidät ottanut sisään, mutta nyt tiedossa on entistä enemmän kirjatenttejä." Tarkan mielestä on lyhytnäköistä, että vähennykset tehdään sen mukaan, mistä ihmisiä sattuu jäämään eläkkeelle tai työsuhde olemaan katkolla. Eräs yliopiston työntekijä kuvailee tilannetta "venäläiseksi ruletiksi".
HYY huolissaan opiskelijoiden palveluista
viikin kampuksen opiskelijaneuvonnan palvelupiste lakkautetaan 17. joulukuuta. HYY vaatii korvaavien palvelujen kehittämistä kampuksen 6 500 opiskelijalle. Ylioppilaskunta myös toivoo, että opetus- ja opintopalvelut aloittaisi sähköisten palvelujen kehittämisen. Lisäksi opiskelijat haluttaisiin mukaan kehittämään opiskelijaneuvonnan palveluita.
"
En näe uudistuksessa järkeä, enkä pidä sen perusteita uskottavina. Tässä aletaan opettaa yleistä huttua.
22
ylioppilaslehti 17 # 10 Kulttuuri
Laura Suhonen on helsinkiläinen elokuvakäsikirjoittaja.
boksin sisapuolelta
heistä kuullaa
Ylioppilaslehti esittelee vuoden 2010 tuoreet tekijät.
Tanssi
K
Matto alta
un aloitin elokuvakoulussa kuusi vuotta sitten, televisiosarjat olivat käsikirjoitusopiskelijoiden mielissä oljenkorsi, johon voisi tarttua vain mikäli oikeat työt eli elokuvat eivät löisi leiville. Kotimainen sarjatarjonta koostui lähinnä päivittäis- ja sketsisarjoista, joista taiteen tekeminen oli kaukana. Muutos on ollut hurja. Televisiosarjoista on tullut yhtä kiinnostavia ja kiinnostavampiakin kuin elokuvat, suurimmaksi osaksi HBO:n ansiosta. En muista, milloin ystäväni olisivat hohkanneet elokuvasta yhtä suurella innolla kuin siitä, miten Mad Menissä tiivistettiin 60-luvun epäekologinen ajattelu kohtaukseen, jossa perheenäiti ravistaa piknikin päätteeksi roskat viltiltä nurmikolle. Sarjojen luukuttaminen dvdbokseilta on korvannut elokuvien vuokraamisen. Katsojat kaipaavat pidempikestoisia kokemuksia, jaksosta toiseen tuttuja henkilöhahmoja ja hitaampaa, enemmän elämää muistuttavaa juonenkehittelyä. Käsikirjoittajat eivät enää halveksi televisiotuotantoja. Päinvastoin, sarjoja on alettu pitää lajina, jossa kirjoittaja on kuningas sarjoissahan juoni ja rakenne ovat oleellisempia kuin elokuvassa, jossa ohjaajan vahva visio riittää pitkälle. Tämä näkyy myös kotimaisissa sarjoissa: Tahdon asiaa ja Helppoa elämää ei voi mitenkään nähdä epäonnistuneiden elokuvataiteilijoiden leipätöinä.
Emmi Pennanen
"
Ylen ostokiellon takia luovat ideat jäävät pöytälaatikkoon.
Emmi Pennanen
international talent support
Heikki Salonen
kristiina kurronen
tänä vuonna on kuitenkin tullut hyvin selväksi, kuka se television todellinen kuningas on. Kanavat. Juuri kun televisiosarjojen profiilia on saatu nostettua sellaiseksi, että tekijät suuntaavat kunnianhimonsa mieluusti niihin, Yle vähentää draamatuotannon määrärahoja ja sarjaostoja. Marraskuussa Yleltä protestina eronneen ohjelmapäällikkö Harri Virtasen mukaan tv1 ei aio ostaa sarjoja talon ulkopuolelta seuraavaan kahteen vuoteen. Huolimatta siitä, että kanavan ohjelmistosta esimerkiksi juuri Tahdon asia ja kulttiklassikot Pasila ja Ihmebantu ovat nimenomaan ulkopuolisten tuotantoyhtiöiden käsialaa. Tuorein esimerkki Ylen omasta draamatuotannosta taas on lokakuussa alkanut Uusi päivä, jonka puolen miljoonan katsojatavoitteessa ei ole päästy kuin puoleenväliin. On sääli, että juuri kun televisiosarjat horjuttavat maailmalla elokuvan valta-asemaa, Suomessa panostusta vähennetään. Ylen niukalla budjetilla ei tietenkään rahoiteta kotimaista True Bloodia, mutta Ylen valtti onkin tekijöiden näkökulmasta ollut epäkaupallisuuden mahdollistama riskinottokyky. Ylen ostokiellon takia sarjaideoita on tarjottava kaupallisille kanaville ja tehtävä sitä, mikä varmasti myy. Tällä hetkellä on turha ideoida minisarjoja, sillä kaupalliset kanavat harvemmin ostavat sellaisia. Luovimmat ideat jäävät pöytälaatikkoon. Vai mitähän Maikkarilla sanottaisiin seuraavasta ideasta; unohtakaa Käenpesä ja Tukka auki, tehdään seurantadokumentin tyyliin kuvattu sarja paperitehtaan ankeasta toimistosta! Ei kuulosta kovin myyvältä. The Officesta tuli kuitenkin yksi Britannian menestyneimmistä sarjoista.
Toiset tanssii tähtien kanssa, toiset tanssivat tähdiksi. Kansallisbaletin tanssijaharjoittelija Emmi Pennanen, 20, kahmi tänä vuonna voittoja. Pennanen sijoittui ensimmäiselle sijalle keväällä Ruotsissa pidetyssä pohjoismaisessa balettikilpailussa sekä marraskuussa Ranskassa kansainvälisen Grassen balettikilpailun ammattilaissarjassa. Pennanen on opiskellut tanssia Wienissä, Helsingissä, Philadelphiassa ja Bostonissa. Tällä hetkellä hänet voi bongata esimerkiksi Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas -baletissa. Silloin kun ei tanssi, ballerina opiskelee Helsingin yliopistossa matematiikkaa ja kansantaloustiedettä.
Muoti
Lontoossa asuvasta suunnittelijasta Heikki Salosesta, 31, ei ole Suomessa vielä kohkattu siinä määrin kuin voisi kuvitella. Vuonna 2008 Royal College of Artista valmistunut Salonen on esitellyt mallistonsa Lontoon muotiviikoilla jo kolmesti. Opintonsa Salonen aloitti Taideteollisessa korkeakoulussa. Oman mallistonsa lisäksi Salonen työskentelee Dieselille: vuonna 2008 hän voitti 50 000 euron arvoisen Diesel Awardin. Hänen suunnittelemiaan vaatteita on nähty myös Britannian Voguessa. Salosen vaatteet ovat naisellisen sijaan särmikkäitä, jopa miehekkäitä ja tyylikkään pelkistettyjä. Salosen käsialaa ovat myös hienot leikkaukset.
Kirja
elokuvia, joiden faneihin lukeutuu muun muassa Luc Besson. Kenties palkintoja kahminut tiimi saa nyt rahat valmistumatta jääneeseen U.K.K. -toimintaelokuvaan, jossa paljastuu, että Kekkonen on tullut takaisin ja aikoo palauttaa Suomen ruotuun.
mirka kleemola
Janne Kortteinen
Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaanakin olleen Janne Kortteisen, 21, esikoisteos Paljain jaloin palavassa viinimarjapensaassa on kirjallinen piristysruiske, tuulahdus vimmaa ja itsensäpaljastamista. Runon, esseen ja kokeellisen romaanin välissä liikkuva, omaelämäkerrallinen teos jakaa mielipiteitä. Toisaalla sekaaineksista teosta on hypetetty, toisaalla lytätty keskeneräisenä. Kirja "saattaa vielä tehdä lopun sekä runoudesta että proosasta", povaa kustantaja hieman yliampuvasti. Mutta Kortteinen todellakin todistaa kirjalliset ansiot ensimmäisellään. Toista mielenkiinnolla odottaen.
Elokuva
Heikki Salonen
Rare Exports -tiimi
Rare Exports -elokuva nostaa tänä vuonna tekijätiiminsä koko maailman tietoisuuteen, mutta ohjaaja Jalmari Helander, kuvaaja Mika Orasmaa ja näyttelijä Jorma Tommila ovat työskennelleet yhdessä jo yli kymmenen vuotta. Välillä matkassa on mukana myös käsikirjoittaja Juuso Helander. Tiimin aikaisemmat tuotannot Fakiiri, Ukkonen ja Rare Exports Inc jatko-osineen ovat kansainvälisen näköisiä lyhyt-
Anni Nykänen
10.31.12.
Kalmaa lauteilla
Teemu Mäen, Kalle Niemisen, Jussi Valtakarin ja Janne Virkkusen Kuolema saunassa ei kerro Heinolan MM-kisoista vaan iäisyysasioista: saunassa on perinteisesti pesty vainajat ja synnytetty lapset. Ympäri Arlan saunaa leviävä teos koostuu valokuvista, veistoksista, installaatioista, performanssista ja teatterista. Kaarlenkatu 15, liput 9 .
Huippumalli a a T idehalliss
Taidehalliin ripustettu Sasha Huberin näyttely I love JaNY kertoo Jany Tombasta, joka lähti 1960-luvulla Haitin diktatuurista New Yorkiin, missä hänestä tuli ensimmäisiä afroamerikkalaisia huippumalleja. Nervanderinkatu 3, liput 8/5,50 .
Perjantai 10.12.16.1.
Käsintehty joulu
Galleriakauppa Myymälä2 järjestää kahden viikonlopun joulumyyjäiset. Kaupassa on paikallisten suunnittelijoiden ja taiteilijoiden uniikkeja tuotteita vaatteista sarjakuviin ja koruista leluihin. Uudenmaankatu 23, vapaa pääsy.
Lauantai 11.12.12. ja 18.19.12. klo 1218
Maanantai 13.12. klo 1719
Kasvista lautaselle
HYYn Vihreät ja Unicafe keskustelevat Uuden ylioppilastalon Kupolissa kasvisruoasta. Aiheena on muun muassa Unicafen Topeliaan suunnittelema, kasvisruokailuun erikoistunut lounasravintola. Mannerheimintie 5 B, vapaa pääsy.
ylioppilaslehti 17 # 10 Kulttuuri
23
an vielä
Sarjakuva
nen ja Mummo ovat parhaillaan Suomen-kiertueella.
Peli
lä nimeltä "0.00". Se on kekseliäästi kotitöihin patistava pyöreäpohjainen roskakori, joka kaatuu, jos se tulee liian täyteen.
Musiikki
Rovio Mobile
Kukaan ei osannut ennustaa, että yksi Suomen tämän vuoden näkyvimmistä vientituotteista olisi pieni vihainen lintu. Rovio Mobilen kehittämä Angry Birds -peli on eniten ladattu maksullinen iPhone-sovellus 67 maassa Yhdysvalloista Kuwaitiin ja Britanniasta Nigeriin. Kun siitä julkaistiin maksuton Android-versio, peliä ladattiin yli miljoona kertaa vuorokaudessa siitä huolimatta, että verkkosivu kaatui yleisöryntäyksen vuoksi. Peli osoittaa, että suuret ideat eivät välttämättä ole monimutkaisia: pelissä ammutaan lintuja ritsalla päin sikojen asuttamaa linnaa. Kun linna saa vaurioita, pelaaja saa pisteitä. Siinäpä se, suomalaisen pelialan tulevaisuus.
Teatteri
Ville Ahonen
Minä ja Ville Ahonen -kokoonpanolla syksyllä esikoisalbuminsa julkaissut Ville Ahonen, 25, on saanut kriitikoilta poikkeuksellisen yksimielistä ylistystä. Ahosen haavoittuvaa herkkyyttä raakaan vereslihaan yhdistävä musiikki vakuutti myös Kauko Röyhkän, joka otti
Anni Nykänen
27-vuotias graafinen suunnittelija Anni Nykänen julkaisi elokuussa esikoisalbuminsa Mummo. Kesästä 2009 netissä julkaistun sarjakuvan
albumiversiosta on otettu jo kolmas painos, ja sarjasta odotetaan seuraavaa Kiroilevan siilin kaltaista hittiä. Viime vuonna Kemin sarjakuvapäivillä Nykänen voitti sekä pohjoismaisen sarjakuvakilpailun että sprinttistripin SM-kilpailun. Nykä-
laisiin. Tuloksena syntyi Lasipalatsissa pidetty valokuvanäyttely ja kirja Paperittomat, joka kertoo, millaista on elää maan alla jatkuvassa karkottamisen pelossa. Millaista on, kun ei uskalla mennä sairaalaan tai kauppaan, tai kun lapset eivät voi käydä koulua? Ilman oleskelulupaa elää Euroopassa arviolta 58 miljoonaa ihmistä. Rankkoja tarinoita näkymättömästä, mutta kasvavasta vähemmistöstä ja eurooppalaisen maahanmuuttopolitiikan nurjasta puolesta. Freelancereina työskentelevät Tähjä ja Viitanen ovat tehneet pitkään töitä yhdessä.
teater 90°
Teatterikorkeakoulun ruotsinkieliseltä näyttelijälinjalta valmistuneiden näyttelijöiden perustama teater 90° -ryhmä sai keväällä teatteriväen tuntosarvet pystyyn Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneessa nähdyllä esityksellä Godhet är Hyvä on. Esitys koostui kolmesta monologista, jotka ryhmä oli tilannut Antti Nyléniltä, Emma Juslinilta ja Tuomas Timoselta. Täysosuma seurasi lokakuussa, kun ryhmä hämmästytti yleisön ja kriitikot Aniara-teoksellaan. Ryhmän tulkinta ruotsalaisen kirjailijan Harry Martinsonin 50-luvun scifi-tarina Aniarasta yhdisti näyttelemistä, musiikkia, liikettä ja runoa hengästyttävällä ja sopivan vinksahtaneella tavalla.
Muotoilu
ami sioux / johanna kustannus
Ville Ahonen
Satoshi Yoshida
Huonekalusuunnittelija Satoshi Yoshida, 28, on herättänyt nuoreen ikäänsä nähden paljon kansainvälistä kiinnostusta Tukholman Greenhouse-messujen kaltaisissa tapahtumissa. Hän valmistui Osakan taideyliopistosta teollisen muotoilun kandiksi vuonna 2006 ja muutti seuraavana vuonna Helsinkiin. Keväällä hän valmistui maisteriksi Aalto-yliopiston Taideteollisesta korkeakoulusta ja suunnitteli lopputyönään kokoontaitettavan puutuolin. EU-Japan Design -kilpailun Yoshida voitti työl-
pari vuotta sitten Ahosen suojatikseen. Lokakuussa Rumba ja YleX järjestivät musiikkialan ammattilaiselle äänestyksen, jossa ennustettiin todennäköisimpiä tulevaisuuden menestyjiä. Ville Ahonen nousi kärkikolmikkoon. Ahosen voi nähdä lavalla myös näyttelijänä. Hän on esiintynyt muun muassa Ylioppilasteatterissa.
Projekti
Valokuva
Tanja Konstenius
Debyyttinäyttelyllään Kadotetut valokuvaaja Tanja Konstenius, 28, osoitti olevansa yksi kuumimmista nuoren polven valokuvaajista. Näyttelyn kuvat kertovat karulla mutta koskettavalla kielellään asunnottomista ja päihdeongelmaisista Helsingin vieraskodin asukkaista. Konsteniuksen tyylikkäästi työstetyistä mustavalkokuvista välittyy vahva läsnäolon tuntu ja kunnioitus kuvattavia kohtaan. Kadotetut todistaa, että elämää nähneistä keski-ikäisistä miehistäkin voi kärsivällisellä työllä saada aikaan sykähdyttävän kauniin muotokuvasarjan.
Paperittomat
Toimittaja Kaisa Viitanen ja valokuvaaja Katja Tähjä kiersivät seitsemässä Euroopan maassa tutustumassa paperittomiin siirto-
Jeesustelua Lasipalatsissa
Mahtipontisesti nimetty Platon-klubiilta Jeesus vs. Jeesus törmäyttää yhteen kirjailijat Antti Nylénin ja Janne Kortteisen. Keskustelutilaisuus on osa Lasipalatsi-viikkoa, jonka ohjelmassa on myös klubeja, kiertokävelyjä ja työpajoja. Mannerheimintie 2224.
Keskiviikko 15.12. klo 18
Perjantai 17.12. klo 19
Linda Prihan sooloteos ...of my PunkLoveRockChild yhdistää samaan esiintyjään monta identiteettiä. Koko-teatterin estradilla Priha on vuorotellen punk-laulaja, singer-songwriter, hiphop-tanssija ja räppäri sekä alaston tanssijatar. Illan ohjelmassa on myös Minna Puolannon äitiydestä kertova tragikomedia Kuolema korjaa univelat. Unioninkatu 45, liput 20/12 .
Multimediapersoona
Lauantai 18.12. klo 22
Neukkuhippi Korjaamolla
Lauantai 25.12. klo 22
Korjaamon Kulmasalin Tusovka-klubin esiintyjiä ovat tällä kertaa helsinkiläinen Vuk ja moskovalainen Umka & Bronevik. Umka oli keskeinen hahmo neuvostoajan hippiliikkeessä. Nykyisin hänen musiikissaan on vaikutteita garagerockista ja psykedeliasta. Hänen taustayhtyeekseen on vakiintunut Bronevik, suomeksi Panssariajoneuvo. Töölönkatu 51, liput 7 .
Tavastian eteen joka lauantai kymmenien metrien jonot keräävä Lauantaidisko ei kunnioita edes joulurauhaa. Lauantaidisko All Stars -dj:t soittavat tonttuilijoille tanssimusiikkia joulupäivän päätteeksi aamuneljään asti. Urho Kekkosen katu 46, liput 6 .
ui on kk en
Joulutanssit a T vastialla
ju
ss
ip
24
ylioppilaslehti 17 # 10 Kulttuuri
teemu granström
Ähky pois
Professori luki kirjan ilmastohössötykseen kyllästyneestä tutkijasta.
ympäristönmuutoksen professori Atte Korhola vaikuttaa puhelimessa epäluuloiselta. "En ihan ymmärrä, mikä tässä on tarkoitus." Tarkoitus olisi keskustella Ian McEwanin kirjasta Polte. Se on satiiri omahyväisestä ja itsekeskeisestä Nobel-palkitusta kvanttifyysikosta, joka on kyllästynyt ilmastonmuutoshössötykseen ja joka varastaa opiskelijansa ideat. Viikon kuluttua Korholalta tulee viesti. Hän on lukenut kirjan ja pitää sitä mahtavana. "Se on upea tarina siitä, miten asiat lähtevät lapasesta ja kaikki menee pieleen. Päähenkilö voisi olla kuka tahansa, vaikka firman toimitusjohtaja. Tiede ei sinänsä ollut niin keskeistä", Korhola sanoo. Hän löytää kirjasta silti yhtymäkohtia todelliseen ilmastokeskusteluun. Poltteessa päähenkilö lipsauttaa paneelikeskustelussa jotain poliittisesti epäkorrektia ja saa vastaansa humanistien ja lehdistön vihat. Korholaa itseään on arvosteltu kovin sanoin ilmastonmuutoksen vähättelystä. "Ilmastokeskustelu on äärimmäisen polarisoitunutta. Pikkuinenkin väärä sana, niin saa poltinmerkin. Olen huomannut, että julkisuudessa sanomisiaan saa miettiä tarkkaan." Korholan mukaan ympäristöjärjestöt maalailevat kauhukuvia ja ilmastonmuutoksesta on tullut megaongelma, joka on kannibalisoinut muut ympäristöongelmat. Uuden kyselyn mukaan neljännes aikuisista ei ole huolissaan ilmastonmuutoksesta. Olisiko siis syytä olla tyytyväinen? "En sano että tyytyväinen, mutta tulokset ovat samansuuntaisia kaikkialla. Ihmiset kärsivät ilmastoähkystä. Mutta mua ovat arvostelleet niin aktivistit kuin skeptikotkin, koska mä en kiellä ihmisen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Kirja kuvaa hyvin sitä, miten vaikea ilmastonmuutoksesta on puhua valitsematta leiriä." poltteen hilpeimpiä kohtia on, kun päähenkilö Michael Beard lähtee na-
Professori Atte Korhola kävi lumeen makaamaan.
paretkelle taiteilijajoukon kanssa. Huippuvuorilla hän pelkää joutuvansa jääkarhun kitaan, kun hänen peniksensä jäätyy rakkoa tyhjentäessä kiinni toppahaalarin vetoketjuun. Korholan omalta naparetkeltä Huippuvuorilta vuonna 2002 on myös anekdootti. "Sain hypotermiakohtauksen, kun jouduimme ylittämään jäätiköltä laskevan virran paljain jaloin. Se oli sen verran syvä, että kellään ei ollut sopivia saappaita. Kaksi meistä oksensi sen jälkeen." Vaikka Polte on Korholan mielestä kaikessa inhimillisyydessään ennen muuta kuvaus ihmisen psyykestä, se avaa myös tutkijan muuta elämää. "Joskus pännii, että kun olen julkisuudessa ilmastonmuutoksen tiimoilta, kaikki olettavat, että mulla ei olisi muuta elämää kuin ilmasto. Kirja kuvaa hienosti, että todelliset asiat ovat rakkaudessa ja ihmissuhteissa." Poltteen päähenkilö on kovaa vauhtia alkoholisoituva, parantumaton naistenmies. Ainakaan muusta elämästä ei ole pulaa. "Sanoin hiljattain Oras Tynkkyselle, että kuulehan Oras, lähdettäiskö joku ilta oluelle ja sovitaan, että ei puhuta ollenkaan ilmastonmuutoksesta. Me voitais huomata, että me tykätään toisistamme hirveän paljon." Tynkkynen tosin ei juo alkoholia. "Ai niin, no vaikka lattelle tai jollekin." maria manner
ylioppilaslehti 17 # 10 Kulttuuri
25
arviot
jee
Sofia Coppola: Somewhere Eteeristen indie-elokuvien kuningatar Sofia Coppola vain jatkaa voittokulkuaan. Hänen neljäs elokuvansa Somewhere kertoo Johnnysta (Stephen Dorff), reppanasta filmitähdestä, joka asuu julkkisten suosimassa Chateau Marmont -hotellissa ja tilailee tankotanssijoita huoneeseensa. Sitten Johnnyn luo saapuu 12-vuotias Cleo-tytär (Elle Fanning). Coppola ei helli katsojaa räiskyvillä popmelodioilla tai teinikaunottarilla ja on aiempaa toiveikkaampi: yhteisöön paluu on mahdollinen. Lumoavan pienieleinen elokuva vaatii paneutumista, joka myös palkitaan. Phoenixin musiikki täydellistää eleganttia elpymistarinaa. js
Kalle Björklid: PMMP Vaahtopäät Kalle Björklid kulki PMMP:n mukana liki 50 keikalla, lomilla ja Emma-gaalassa. Bändielämän seuraamisesta syntyi valokuvakirja, jossa ei poseerata vaan eletään hetkessä, linssiin tuijottelematta. Vangitsevat väri- ja mustavalkokuvat kertovat yhteisöllisyydestä ja omaan rauhaan vetäytymisestä, kiertue-elämään kuuluvasta hektisyydestä ja odottelusta, lavoista, niiden takahuoneista ja matkanteosta. Kuvia ei selitellä tekstein vaan niiden annetaan puhua itse, eivätkä ne aika- ja paikkamääreitä tuekseen kaipaakaan. Henkilökohtainen ja kaunis kirja. lah
Läjä Äijälä: X (Huuda huuda) Terveet Kädet -yhtyeen punk-ikoni Läjä Äijälä teki 1990-luvun alussa Oulussa fetissiaiheisia sarjakuvia pienilevikkiseen X-lehteen. Nyt albumiin on koottu kaikki Äijälän X-sarjakuvat. Fetissisarjakuvan perinteinen haaste on tehdä yksityisestä yleistä. Esoteerisen fiilistelyn täytyy koskettaa lukijaa. Tässä Äijälä onnistuu. Karut mustavalkokuvat esittävät väkivallan ja himon täyttämän maailman, jossa liha on lihaa ja kumi kumia. Sivuosissa Bettie Page ja Johann Sebastian Bach. jp
sakari viika
pikkusormi pystyssä
Cathy Marston: Veren häät ja Kenneth Greve: Scheherazade Kansallisbaletin double feature on erinomainen tärppi niille, joiden kulttuurikalenteriin tanssi ei usein eksy. Englantilaisen koreografin Cathy Marstonin modernia tanssia ja balettia yhdistelevä Veren häät on vähäeleisen komea kolmiodraama, jossa etenkin puvustus ja lavastus pääsevät oikeuksiinsa. Kansallisbaletin taiteellisen johtajan Scheherazade taas on klassinen, orientalismia tihkuva baletti, jossa seikkaillaan Tuhannen ja yhden yön tarinoiden komeissa maisemissa. Vielä hieman hajanaisen Scheherazaden ehdoton tähti on karismaattinen nimiroolin tanssiva Tiina Myllymäki. Tyylillisesti erilaiset esitykset pelaavat hauskasti yhteen. lh
Janne Kortteinen: Paljain jaloin palavassa viinimarjapensaassa (ntamo) Janne Kortteisen esikoisteos on eri tekstilajeja yhdistävä monumentaalinen kyhäelmä, joka solvaa, raivoaa ja julistaa kirjailijan omaa nimeä kantavan päähenkilön nimissä. Osumia saavat vanhat ihastuksen kohteet, feministit, lukion äidinkielenopettaja, äiti ja tietenkin myös lukija. Kirjan teemaksi terästyy viattomuus, jota käsitellään lapsuusmuistojen, pettymysten ja katkeroitumisen sekä uskonnon ja nettisukupolven kautta. Teos repeää paikoin äärimmäiseen moraalittomuuteen yliampuvana kuvastonaan väkivaltaporno, pedofilia ja koulusurmat. Kortteinen on kertonut pyrkineensä teksteissään tarkoitukselliseen epäonnistumiseen ja itsensäpaljastamiseen. Paikoin kirjailija onnistuu tavoitteessaan, mutta lukukokemus on raskas ja hämmentävä. jv
Alexandra Salmela: 27 eli kuolema tekee taiteilijan (Teos) Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saaneen Alexandra Salmelan romaanin ensimmäisillä sivuilla olo on että "häh", mutta pidemmälle päästessä se muuttuu pian "vauksi". Tarinan keskiössä on kirjailijaksi haluava ja itseään etsivä Angie, joka parhaimmillaankin onnistuu väkertämään ylitaiteellisen, ylidramaattisen surkuhupaisia tekstikatkelmia. Prahalaisen taiteilijanretkun elämä muuttuu, kun hän kirjallisuudenopettajansa letkautuksesta innostuneena muuttaa keskelle korpi-Suomea, yhtä lailla kaoottisen, ekologista elämäntapaa noudattavan lapsiperheen ja sen tarkoitustaan etsivien vanhempien saunamökkiin. Salmela kuljettaa tarinaa usean kertojan voimin. Angien lisäksi kertojina ovat kissa, auto ja pehmolelupossu. Romaanin voima onkin juuri sen eriäänisissä kertojissa ja moniaineksisuudessa, sen pisteliäisyydessä ja itseironiassa. Välillä ärsyttävän, luultavasti tarkoituksellisen naivistisen kerronnan kahlaa ilolla läpi viimeistä jujua odottaen. Joka muuten myös tulee. a-mh
keskisormi pystyssä
Duffy: Endlessly (A&M) Walesilaisen Duffyn vuonna 2008 julkaistu debyytti Rockferry oli valtava menestys ja vanhan mantereen taidonnäyttö amerikkalaisesta lempeästä retroilevasta soulista. Toisella levyllä taustavoimaksi ovat valikoituneet tuottajakonkari Albert Hammond sekä The Roots -yhtyeen etevä rytmiryhmä, mutta se tärkein, sielu, on hetkittäin kadoksissa. Esikoislevyn pehmeys ja viipyilevyys on korvattu tyylien kirjolla, jossa Duffyn vahva äänikään ei esiinny edukseen. lh
Kotiteollisuus: Itärintama 20032010 (Johanna) Laittoman lataamisen aikakaudella yhtyeiden täytyy keksiä tapoja haalia rahaa myös oheismateriaalilla. Kotiteollisuus on kenties maailman paras tekemään juopottelunsa sivutuotteista myyntikelpoista materiaalia. Itärintama-dvd:llä nähdään monipuolisten keikkatallenteiden ja uudempien videoiden lisäksi erinäisiä "dokumenteiksi" laskettavia sekoilupätkiä, joissa pääasiassa juodaan olutta bäkkärillä ja studiossa, heilutellaan peniksiä ja nauretaan tyhjälle. Mukana on myös yhtyeen oma No Sori! -juorulehti. lh
sakari viika
Fable III (Lionhead Studios) Yleensä videopelit tekevät kaikkensa välttääkseen ottamasta kantaa mihinkään. Siihen nähden saturoolipelisarja Fablen pelit ovat aina olleet taakia kamaa. Homoavioliitot ja uusperheet ovat pelin maailmassa normisettiä. Kolmososan aiheena on vallankumous. Yhtäkkiä hauska sateenkaarisatu muuttuu skandaalinkäryisen poliitikon kootuiksi selityksiksi. Pelin maailmassa on parasta ottaa lahjukset vastaan, sillä niillä rahoilla pelastetaan ihmishenkiä. Tähän moraaliseen turpeuteen verrattuna perinteinen videopeliväkivalta on lasten leikkiä. jp
buu
lah laura haapala lh lotta heikkeri a-mh ann-mari huhtanen jp juhana pettersson js jutta sarhimaa jv jenni vehkaluoto
ylioppilaslehti 17 # 10 Jälkinäytös
27
sempi ja yrittää kaiken panemisen keskellä sanoa hahmoista jotain. Tron-parodia Pronin lisäksi tulossa ovat ainakin elokuvat The Incredible Hulk: A XXX Porn Parody ja Superman XXX: A Porn Parody. Yhdysvaltojen suurin pornotuottaja Vivid on perustanut Batman XXX:n menestyksen rohkaisemana uuden supersankariosaston nimeltä SuperXXXHeroes. Sen puitteissa lupaillaan pornoversioita The Green Hornetista, SpiderManista, Wonder Womanista, Captain Americasta ja Thorista. juhana pettersson Tron: Perintö 3D teattereissa 17.12.
sarjakuvat
Markus Miettinen ja Jaakko Seppälä
porno törmää nörttiin
Playing D&D With Porn Stars Blogi, jossa Zak Sabbath -niminen mies pelaa roolipelejä "työkavereidensa" eli pornotähtien kanssa. Blogissa paneudutaan D&D:n sääntömekanismien yksityiskohtiin häkellyttävällä pieteetillä. Samat tyypit ovat tehneet myös nettivideosarjan I Hit It with My Axe. dndwithpornstars.blogspot.com Rule 34 Nettisääntö "rule 34" sanoo, että jos jokin asia on olemassa, siitä on tehty pornoa. Arkistosivusto Rule #34 on omistautunut todistamaan väitteen todeksi. Eniten löytyy nörttikamaa. Ei niille, jotka karsastavat Transformers-Pokemon-erotiikkaa. rule34.paheal.net Oglaf Nettisarjakuva, joka tekee roolipeli- ja fantasia-aiheista räävitöntä seksikomediaa. Demonipimuja, enttien pervoilua ja homobarbaareja. www.oglaf.com
nykysuomen sanakirja
S
kampuskriitikko
un piirroskuvin varustetut metsäseikkailukirjat alkavat tuntua liian lapselliselta, seuraava luonteva kirjalahja pikkuvanhalle kummin kullalle on Suotyypit ja niiden tunnistaminen. Se on fiksuille lapsille tehty soista kertova kuvakirja, jossa viikarilla riittää tavaamista ja katseltavaa pitkäksi aikaa. Kirjan kahlattuaan pikkuprofessori voi briljeerata välitunnilla kertomalla, että etenkin Pohjois-Suomen jokien ja purojen varsilla sekä soiden laiteilla tavataan märkiä luhtaisia sarakorpia. Outolinnun maineen voi vielä varmistaa luokkaretkellä tietämällä, mikä on varsinaisen leton ja rimpileton ero. Ilmaisu on lyhyttä mutta vaativaa. Fasaanien bongaukseen ja Peppi Pitkätossuun tottuneelle ei välttämättä aukea seuraava lause: "Alatyyppinä pidetyt vaivaiskoivurämeet (VkR), joiden painanteissa voi esiintyä jouhi- ja pullosaraa, ovat yleensä syntyneet sararämeiden kasvaessa korkeutta ja ovat täten muita isovarpu-
Tällä palstalla arvostellaan tenttikirjoja.
K
Suoja|t
(subst. mon.) 1)Juhlan aattona hankittava humalatila, joka aiheuttaa juhlapäiväksi nousuhumalaa loiventavan krapulatilan ja suojaa ylilyönneiltä. Tsiigaa nyt, miten noi pikkujouluamatöörit sekoilee. Joo, onneksi vedin eilen niin hyvät suojat, että voi kiskoa vaikka ämpärillisen boolia, eikä se nouse päähän. 2)(yks.) Suojautumistila: esim. karjasuoja, väestönsuoja, ensisuoja. 3) (yks.) Talvisää, kun lämpötila on vähintään 0 °C.
Lapsinerojen luontokirja
Jukka Laine ja Harri Vasander Suotyypit ja niiden tunnistaminen Metsäkustannus 2005 Kurssikirjana kurssilla Metsämaiden ominaisuudet, prosessit ja kasvupaikkojen luokittelu
rämeitä ravinteisempia aapasuoalueen soita." Kuten varmaan jo ymmärsitte, Suotyypit ja niiden tunnistaminen ei ole lastenkirja tukiopetuksessa käyvälle. Vastuullinen kasvattaja valistaakin herranterttua kertomalla, että tämä on niitä kirjoja, jotka kannattaa piilottaa varmuudeksi patjan alle, kun Risto Räppääjää fiilistelevät kaverit tulevat käymään. Kirjan parasta antia ovat henkeäsalpaavan kauniit neliväriset luontokuvat. Lapsi voi syventää suotietämystään myös kirjan mukana tulevan cd-rom-levyn avulla. Suotyyppien havainnollistaminen kuvin ja tietotekniikan avulla on järkevää, koska pallosarakorpea ja tupasvillarämettä ei välttämättä löydy ihan jokaisen rivitalon takapihalta. Pienestä kielialueesta ja tasapäistävästä peruskoulusta huolimatta Suomesta on löytynyt niin paljon pieniä neropatteja, että kirjasta on käytössä jo toinen versio. maria ruuska
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
HYY sai hallituksen vuodelle 2011, puheenjohtajaksi Leena Pihlajamäki
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalle (hyy) on valittu hallitus vuodeksi 2011. Ylioppilaskunnan edustajisto valitsi kokouksessaan 1.12.2010 hallituksen puheenjohtajaksi sosiaalietiikan opiskelija Leena Pihlajamäen (25).
Leena Pihlajamäki edustaa Helsingin yliopiston osakuntalaisia. Hänellä on laajasti kokemusta opiskelijoiden edunvalvonnasta; Pihlajamäki on aiemmin toiminut mm. Suomen ylioppilaskuntien liiton varapuheenjohtajana ja hyyn hallituksessa sosiaalipoliittisena vastaavana. hyyn hallitukseen valittiin myös 11 muuta jäsentä. He ovat: Jannica Aalto, Tapio Heiskari, Anni Hirsaho, Aaro Häkkinen, Marika Ikkala, Risto Karinkanta, Otto Kronqvist, Marina Lampinen, Silva Loikkanen, Saara Nykänen ja Jan Rosenström.
Uuden hallituksen toimikausi alkaa tammikuussa ja kestää kalenterivuoden.
HYYn palvelutoimiston aukiolossa poikkeuksia joulutammikuussa!
hyyn palvelutoimisto (Mannerheimintie 5 A) on suljettu perjantaina 10.12. Keskiviikkona 15.12. toimisto on auki vain klo 1012. hyyn väki joululomailee 23.12.2009 2.1.2010, jona aikana toimisto on suljettu. Toimisto on suljettuna myös loppiaisen aikana 6.-9.1.2011 sekä tiistaina 11. tammikuuta. Keskiviikko 22.12. on hyyn palvelutoimiston viimeinen aukiolopäivä ennen joulutaukoa. Oivallista joulua ja uutta vuotta 2011!
Viikin opiskelijaneuvonnan toiminta loppuu 17.12.2010
Viikin opiskelijaneuvonnan toimipisteen toiminta loppuu 17.12.2010. Tämän jälkeen voit olla yhteydessä opiskelijaneuvonnan palvelupisteisiin keskustassa (Fabianinkatu 33) sekä Kumpulassa (Jyrängöntie 2). Monessa asiassa voit asioida myös sähköisesti. Opiskelijaneuvonnan palvelut löytyvät osoitteesta www.helsinki.fi/neuvonta/index.htm.
Lisätietoja saat osoitteesta neuvonta@helsinki.fi.
Lapsiparkin kevään vakiajat varattavissa 20.12. alkaen
Lapsiparkki tarjoaa tilapäistä lastenhoitoapua hyyn jäsenille Kruunuhaassa. Lapsiparkin kevään vakiaikoja voi varata maanantaista 20.12. alkaen osoitteesta lapsiparkki@hyy.fi.
Lapsiparkki on kiinni 22.12.20109.1.2011.
HYY jakoi useita huomionosoituksia 142-vuotisjuhlassaan
hyyn hallitus myönsi juhlakokouksessaan useita huomionosoituksia ylioppilaskunnan
hyväksi tehdystä työstä. Huomionosoitukset jaettiin hyyn 142-vuotisjuhlassa Vanhalla ylioppilastalolla marraskuun 26. päivän iltana. Ylioppilaskunnan kunniamerkki leveässä sinisessä nauhassa myönnettiin vuosittain henkilölle tai henkilöille, jotka ovat merkittävällä tavalla edistäneet ylioppilaskunnan pyrkimyksiä tai joille ylioppilaskunta haluaa osoittaa kunnioitusta. Tänä vuonna kyseisen kunniamerkin saivat kansanedustaja ja oikeustieteen lisensiaatti Jacob Söderman sekä Helsingin yliopiston opiskelijapalveluiden pitkäaikainen palvelupäällikkö emerita Marjut Ekroos. Ylioppilaskunnan standaari pitkäjänteisestä ja merkittävästä työstä kulttuurihistoriallisten arvojen vaalimiseksi luovutettiin Tuusulan kunnan kulttuuritoimelle. hyyn omistama Aleksis Kiven kuolinmökki sijaitsee Tuusulassa, ja Tuusulan kunnan kulttuuritoimi on uskollisesti vastannut sen kunnossapidosta ja museokäytöstä. Ansiomerkin kapeassa sinisessä nauhassa merkittävästä ja ansiokkaasta toiminnasta ylioppilaskunnan hyväksi saivat filosofian maisteri Walter Rydman, filosofian maisteri Ulla Hemminki, luonnontieteiden kandidaatti, valtiotieteiden ylioppilas Johanna Ahola-Launonen, valtiotieteiden maisteri Veera Luoma-aho ja luonnontieteiden kandidaatti Jukka Huhta. Ansiomerkin pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hyväksi myönnettiin toimitusjohtaja Yrjö Hervalle, järjestöpalvelusihteeri Tiina Kääriälle, apulaisjohtaja Kati Salmivaaralle, kassanhoitaja Tuula Simoselle, isännöitsijä Inka Snellmanille, hallintopäällikkö Merja Viitasalolle ja järjestelmäasiantuntija Juha Ylijurvalle. Vuoden 2010 Magister Bonus eli Hyvä opettaja -palkinnon sai fysiikan yliopistonlehtori Szabolcs Galambosi. Palkinnon pe-
rusteluissa Galambosia kiitetään vuorovaikutteisesta opetustyylistä, jossa hän pyrkii avoimeen dialogiin opiskelijoiden kanssa.
Vielä ehtii ilmaiseksi Helsingin taidemuseoon!
Helsingin taidemuseo on tarjonnut syksyn 2010 ajan kaikille hyyn jäsenille ilmaisen sisäänpääsyn museoihinsa Tennispalatsissa ja Meilahdessa (norm. opiskelijalippu 6 ). Meilahden museo on nyt suljettu remontin vuoksi, mutta Tennispalatsiin ehtii vielä joulukuussa ilmaiselle museokäynnille. Edut saa opiskelijakorttia näyttämällä. Helsingin taidemuseo Tennispalatsissa (Salomonkatu 15) on esillä 16.1.2011 saakka näyttely Peekaboo Uusi Etelä-Afrikka. Rotusortojärjestelmä apartheidin päätyttyä 1994 Etelä-Afrikasta on tullut merkittävä nykytaiteen keskus, ja Tennispalatsin laajassa näyttelyssä on mukana yhteensä 20 taiteilijaa. Ilmaisen sisäänpääsyn lisäksi joulukuussa saa Lyyra-korttia näyttämällä 10 % alennuksen museon yhteydessä toimivan museokaupan tuotteista.
Lisätietoja: www.helsingintaidemuseo.fi
tainen yhteydenottotapa Nyytiin. Virtuaaliolkapään yhteydenottojen voimakas väheneminen ja Nettiryhmien suosion kasvaminen on johtanut siihen, että Virtuaaliolkapää-palvelu päättyy vuoden 2010 lopulla. Vapautuvia resursseja voidaan kohdentaa mm. Nettiryhmä-toiminnan laajentamiseen ympärivuotiseksi vuonna 2011. Syksystä 2012 alkaen Nettiryhmiä voidaan tarjota myös ammattikorkeakouluopiskelijoille. Henkilökohtaista apua verkossa tarjoavat mm. Tukinet (www.tukinet.net) ja Palveleva netti (www.verkkoauttaminen.fi).
Lisätietoja: www.nyyti.fi
Opiskelija, osallistu tiedejuttukilpailuun!
Tiedejuttukilpailuun toivotaan kahdenlaisia juttuja: tiedeuutisia (korkeintaan 2000 merkkiä välilyönteineen) tai tutkimustyöstä tai tuloksista kertovia juttuja (korkeintaan 7000 merkkiä välilyönteineen). Voit kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Tiedejuttukilpailu on tarkoitettu kaikille Helsingin yliopiston opiskelijoille, ja juttujen pitää jotenkin liittyä Helsingin yliopistoon. Lähetä juttusi 14.1.2011 mennessä osoitteella viestinta@helsinki.fi, viestin otsikoksi Tiedejuttukilpailu. Voit myös postittaa juttusi osoitteeseen Helsingin yliopiston viestintä, PL 33, 00014 Helsingin yliopisto, kuoreen merkintä "Tiedejuttukilpailu".
Lisätietoja Almassa: https://alma.helsinki. fi/doclink/192944
Nyytin Virtuaaliolkapää-palvelu päättyy vuoden 2010 lopulla
Virtuaaliolkapää-palvelu on ollut yksi Nyyti ry:n palveluista 1990-luvun alkuvuosista lähtien. Vuodesta 2002 alkaen kirjoittaminen Virtuaaliolkapäähän on ollut yleisin henkilökoh-
Opintotukipalvelut muuttuvat vuodenvaihteessa
Helsingin yliopiston opiskelijoiden opintotukihakemukset käsitellään 1.1.2011 alkaen Kelan opintotukikeskuksessa. Muutos ei edellytä sinulta toimenpiteitä. puhelimitse · Kelan valtakunnallinen opiskelijoiden palvelunumero palvelee numerossa 020 692 209 (mape klo 818). · Helsingin yliopiston opiskelijaneuvonta palvelee numerossa 09 191 22244. postitse · Opintotukikeskuksen postiosoite: Kelan opintotukikeskus, PL 228, 40101 Jyväskylä. · Helsingin yliopiston opintotukiasioiden postiosoite: Helsingin yliopiston opintotukilautakunta, PL 3, 00014 Helsingin yliopisto. Henkilökohtaisesti · Voit asioida missä tahansa Kelan palvelupisteessä. Yhteystiedot ja aukioloajat: www.kela. fi/yhteystiedot. · Esimerkiksi kesäopintotukeen ja opintojen edistymisen seurantaan liittyvissä asioissa voit asioida Helsingin yliopiston opiskelijaneuvonnan palvelupisteissä. Yhteystiedot ja aukioloajat: www.helsinki.fi/neuvonta. sähköpostitse · Opintotukikeskuksen sähköpostiosoite: opintotuki@kela.fi. · Helsingin yliopiston opiskelijaneuvonnan sähköpostiosoite: neuvonta@helsinki.fi.
100
VUOTTA
UUSI
Elämä jatkuu Uudella
Uusi ylioppilastalo täytti 100 vuotta 26.11.2010, ja tätä on juhlittu pitkin syksyä monin tavoin. Lämmin kiitos kaikille talon 100-vuotisjuhlintaan osallistuneille, niin tilaisuuksien järjestäjille kuin niissä käyneillekin! 25.11. julkistettiin Uuden historiateos, Gaudeamuksen kustantama ja Jari Eerolan toimittama Uusi ylioppilastalo 100 vuotta Helsingin sydämessä. Kirja kertoo talosta, jossa ylioppilaspolvet ovat juhlineet, politikoineet, parantaneet maailmaa ja opiskelleet elämää, sekä rakennusprojektista, joka pakotti opiskelijat yhteistyöhön ja opettelemaan yritystoiminnan lainalaisuuksia. Samalla se kuvaa arkkitehtuuria, liike-elämää, Helsingin muuttumista sekä kaupunkirakenteen muutosta. Yli 300-sivuisen, runsaasti kuvitetun kirjan suositushinta on 53 , mutta Gaudeamus tarjoaa sen nyt HYYn jäsenille hintaan 35 . Alennuksen saa näyttämällä Lyyra-korttia. Käy siis hakemassa omasi Kolmen sepän kirjakaupasta Hansakäytävältä, Uuden ylioppilastalon alakerrasta!
Huomioi seuraavat asiat: · Opintotukesi maksaminen jatkuu opintotukipäätöksesi mukaisesti 1.1.2011 jälkeen, vaikka opintotukihakemuksia käsittelevä yksikkö vaihtuu. · Voit hoitaa opintotukiasiasi verkossa osoitteessa www.kela.fi/asiointi, Kelan toimistossa tai puhelimitse. · Helsingin yliopisto tarjoaa opintotukineuvontaa keskustan opiskelijaneuvonnassa sekä Kumpulan kampuksella matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opintotoimistossa. · Voit jättää jatkossa opintotukihakemuksen, liitteet sekä lisäselvitykset joko Kelaan tai yliopiston palvelupisteisiin. · Lisätietoja: www.kela.fi/opintotuki.
OpintOtukiasiOissa vOit asiOida MOnella tavalla:
verkossa www.kela.fi/asiointi · Hae, peru tai palauta opintotukea tai ilmoita olosuhteissasi tapahtuvista muutoksista. Huomioithan, että sähköpostiviestisi tietotur· Asiointipalvelussa voit myös tarkistaa omat vaa ei ole varmistettu. Älä lähetä sähköpostitse opintotukitietosi ja esimerkiksi tulorajasi. arkaluonteisia tietoja, esim. henkilötunnusta.