>Uusi uusi it-buumi
2
6.2.2009
96. vuosikerta
abi
Yliopistomuutosten aallot ja tsunamit pelasta maailma opintopisteillä
numero
Pahan kevät
Hyvän puolella
Rahapula tuo mutkia meppitielle
Ongelmanuoret
Puuterien
diiva
Lumilautailija Meri Peltonen näyttää mallia muille.
2
YLIOPPILASLEHTI 2/09
PÄÄKIRJOITUS
VAIKUTUKSEN ALAISENA
Tämän numeron inspiroijat
>> antony hegarty. Kirjoittaa vereslihalla ja soi kuin puupuhallin. Barack Obama. Tehokkaiden maailmanparantajien idoli. >> Flunssa-aalto. On tosi tylsää olla kipeä. >> kirjoituksia kellarista. dostojevski saa aloittelevan >>
klassikkosivistyksen hankkijan pään pyörälle, ja vähän haltioitumaan. Gösta sundqvistin nuoruusvuodet. Kirjalöytö >> johdatti neron sielunelämään ja Jethro Tulliin.
Antikliimaksi
siaaliturvaa uudistava Sata-komitea antoi tammikuun lopussa välimietintönsä. Sata-komitean työhön kohdistuvat odotukset ovat olleet melkoiset. Pitihän ryhmän mullistaa suomalainen sosiaaliturva seuraaviksi vuosikymmeniksi. Byrokraattiseksi, kontrolloivaksi ja sekavaksi paisunut sosiaaliturvajärjestelmä laitettaisiin kerralla remonttiin. Kysymykset olivat suuria. Kuinka ratkaistaan köyhyysongelma? Millainen järjestelmä olisi samaan aikaan sekä tehokas että oikeudenmukainen? Työtään ryhmä teki niin jännittävän syvässä hiljaisuudessa, että toimittajat tuskin pysyivät housuissaan. sän sitomista indeksiin. Varmasti hyviä uudistuksia, mutta tuskin sentään suuria reformeja tai rohkeita linjanvetoja. Pettymys oli pahin kaikkein ahtaimmalla elävälle ryhmälle, peruspäivärahalla ja työmarkkinatuella eläville. Työmarkkinajärjestöt nimittäin sopivat, että perusturvaa saa nostaa vain, jos samalla nostetaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Suomeksi sanottuna: perusturvan nostamisesta tehtiin mahdottoman kallista eli mahdotonta. Kaikkein köyhimmillä työttömillä menee siis jatkossa vähintään yhtä huonosti kuin ennenkin. Heidän asiansa ei tosi paikan tullen kiinnosta juuri ketään, sillä heillä ei ole voimakasta edunvalvojaa. Aiemmin olen halunnut ajatella, että työmarkkinajärjestöt ovat vain unohtaneet kaikkein köyhimmät työttömät. Lapsellisuuttani en ole käsittänyt, että ne myös aktiivisesti vastustavat perusturvan parantamista.
Opiskelijat Ovat Suomen suurin köyhyysrajan alapuolella elävä ryhmä. Heidät Sata-komitea sivuutti käytännössä kokonaan. Komitean mielestä opiskeleminen on vapaaehtoista investointia tulevaisuutta varten, ja opiskeluajan taloudellinen niukkuus on tämän investoinnin hinta. Komitean järkeily herättää ainakin kaksi kysymystä. Tekeekö komitea todella opiskelijoista ihmisryhmän, jonka köyhyys on julkilausutusti hyväksyttävää? Entä onko se huomannut, että pätkätöiden aikana puhe opiskelusta "investointina tulevaisuuteen" kuulostaa snadisti nololta? sata-kOMiteaN uudistukset uhkaavat jäädä pannukakuksi, koska vahvimmat osapuolet ajavat omaa etuaan heikompien kustannuksella. Edellinen lauseeni ei ollut moralistinen. Poliittiset päätökset eivät synny niin, että sivistyneen keskustelun jälkeen määriteltäisiin sopuisasti yhteinen hyvä. Politiikka on toisilleen vastakkaisia tarpeita, arvoja ja vaatimuksia, joiden välillä joudutaan ajoittain vääntämään tuskallisia kompromisseja. Politiikka on siis taistelua vallasta. Siksi opiskelijoiden sivuuttaminen sosiaaliturvan uudistuksessa muistuttaa opiskelijoiden oman edunvalvonnan tärkeydestä. Silkkaa hyvää hyvyyttään ei sitä kukaan muu opiskelijoiden puolesta tee. Nyt ryhMä ehdottaa minimieläkkeen korotusta ja lapsiliMikä lässähdys! Voi sitä pettymyksen määrää, kun soveera luoma-aho
Ongelmia loppusijoituksessa
KAAOSTEORIA
Guantánamo Bayn vankileirin vangeille ei löydy uusia kotimaita.
Miss Suomen perintöprinsessoilla on vaikeuksia saada töitä.
Ex-uimari Jani Sievinen asettuu ehdolle europarlamenttiin.
KEKSI KUVALLE KUVATEKSTI
jukka tilus
TOIMITTAJA KOKI
Yrittäjyys on sairaus
"Nyt ON todella huono aika perustaa startup-yritys."
Lähetä kuvatekstiehdotuksesi numeroon 050 339 3033. Kirjoita viestin alkuun sana KUVATEKSTI ja loppuun nimesi tai nimimerkkisi. Voit lähettää ehdotuksesi myös osoitteeseen posti@ylioppilaslehti.fi. Laita viestin otsikoksi "Kuvalle kuvateksti". Parhaan kuvatekstin laatija voittaa joka kerta kirjapalkinnon. Muut ehdotukset julkaisemme.
Huokaus. Se ei kuulunut, mutta se oli nähtävissä Slush Helsinki -tapahtuman pienyrittäjien ja yrittäjyydestä haaveilevien kasvoilta. Vielä kun puhujana oli F-Securen Risto Siilasmaa, jonka tie Samantha Fox Strip Pokerin Mikrobittiin arvostelleesta ujosta teekkarista yhdeksi maamme rikkaimmista miehistä on suomalaisen startup-taruston ehkä mahtavin menestystarina. Jos hän sanoo, että ei kannata, ei todellakaan kannata. "Mutta juuri nyt on uusien kasvuyritysten perustaminen, niissä työskentely ja niihin sijoittaminen erityisen tärkeää, suorastaan isänmaallista", Siilasmaa jatkoi. Huh. Optimismi palasi yrittäjien kasvoille, jos se nyt koskaan oli hirveästi himmennytkään. Joo joo, taantuma on tulossa ja kaikkea, mutta kyllä me selvitään. Yrittäjyys on kuin sairaus se voi tarttua. Ja kun hengailee toisten tartunnan saaneiden kanssa, siitä ei koskaan parane. Ei välttämättä edes halua. Täytyy tunnustaa, että lievästi sairastuin. Mistä saisi 2 500 euroa osakeyhtiön pääomaan?
NuMerON 1 / 2009 vOittaja + hyvät häviäjät
matti markkola
>> "Mindmap." TErO >> "Luennoitsija palasi muistoissaan hurjaan nuoruuteensa piirtäen taululle koppakuoriaisen, jota oli kiljupäissään kiusannut kuumottaen sitä tulitikullaan."
KEPA
>> dementia iski proffaan, "Kun
muistiin oli pysyvästi tarttunut vain yksi miehuuden vuosina opittu kaava." VOdE >> ei tällä vulgaarilla vulvan "Jos irvikuvalla sairaseläke heltiä, niin jo se on perkele!"
TUOMAS
>> "Evoluutiobiologian professori
pohtii, miten elämä olisi voinut saada alkunsa ilman Jumalaa."
JAnnE
>> "Professori Kekäläinen oli
yliopiston johtava naistutkija."
SEPPO VIrTAnEn
Perustettu 1913. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. ISSN 035-924. toimitus Päätoimittaja Veera Luoma-aho (09) 1311 4228, 050 3393033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi Toimitussihteeri Antti Järvi (09) 1311 4229, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi Toimittajat Ninni Lehtniemi (09) 1311 4230, ninni.lehtniemi@ylioppilaslehti.fi Matti Markkola (09) 1311 4231, matti.markkola@ylioppilaslehti.fi Ulkoasu Tuomas Karppinen (09) 1311 4234, graafikko@ylioppilaslehti.fi osoi t t e e n m u u tok s e t ja t i l au k s e t www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu Toimistosihteeri Tarja Muhonen 050 5420549, tarja.muhonen@hyy.fi, fax (09) 1311 4346 Käynti- ja postiosoite Mannerheimintie 5 B, 6. krs, 00100 Helsinki Fax (09) 659 424 i l moi t u s m a r k k i noi n t i Markkinointitoimisto Pirunnyrkki Myyntipäällikkö Lauri Ristikankare, 020 7969 582; Kari Kettunen 020 7969 583 Keskus 020 7969 580, fax (02) 2331 211, yolehdet@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi Ilmoitushinnat teksti 2,05 e/ pmm ja takasivu 2,40 e/pmm, abinumerossa teksti 2,95 e/pmm ja takasivu 3,50 e/pmm. Määräpaikkakorotus 10 %. Huom. Hintoihin lisätään arvonlisävero 22 % Ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf Ilmoitusten jättö torstaisin klo 16.00 mennessä, järjestöilmoitukset keskiviikkoisin k u s ta n ta ja Ylioppilaslehden Kustannus Oy Toimitusjohtaja Heikki Härö Hallinto ja talous Marjo Berglund pa i no Lehtisepät Oy, Pieksämäki Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista, valokuvista tai muusta aineistosta eikä säilytä tai palauta niitä. Ylioppilaslehti 3/2009 ilmestyy 20.2. Ilmoitusten jättöpäivä on 12.2., järjestöt 11.2. Järjestöilmoitukset osoitteeseen www.ylioppilaslehti.fi/jarjesto
uutiset
maailma
HYY elvyttäisi opintotuella
4
YLIOPPILASLEHTI 2/09
kampus kaupunki
kotimaa
" Tarvitaan mekkalointia"
Yliopistolaisten yleiskokous veti Porthanian ääriään myöten täyteen.
aapo huhTa
Opiskelijoita ei saa rajata sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen ulkopuolelle, vaan opintoraha on sidottava indeksiin, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta vaatii. HYYn hallitus on tyytymätön sosiaaliturvaa uudistavan Sata-komitean esitykseen. Ylioppilaskunnan mielestä on merkillistä, että "miljardiluokan elvytykset ohjataan yrityksille vähävaraisten perusturvan sijaan". Opiskelijoiden perustoimeentulon parantaminen elvyttäisi myös taloutta, HYY uskoo. "Vähävaraisten tukeminen on tehokkainta ja oikeudenmukaisinta elvytystä", hallituksen puheenjohtaja Pasi Hario sanoo.
K
HYYn hallituksen talouden tietämyksen taso "tyrmistyttää" ylioppilaskunnan kokoomusopiskelijoita. "Hallitus esitti vakavissaan, että taloudellisen elvytyspaketin rahat ohjattaisiin passivoivaan sosiaaliturvaan sen sijaan, että elvytysrahoilla pyrittäisiin sanan varsinaisessa merkityksessä aktivoimaan taloudellista toimintaa", Kansalliset ylioppilaat ihmettelevät. Heidän mukaansa HYYn hallituksen esitys on kuin palavan tulitikun heittämistä ruutitynnyriin. "Kannanotto antaa aiheen todella huolestua siitä, millaisiin käsiin meidän opiskelijoiden näinä päivinä erityisen kallisarvoiset jäsenmaksurahat ovatkaan päätyneet", sanoo Kansallisten ylioppilaiden puheenjohtaja Helen Fils.
Kokoomus opiskelijat tyrmistyivät
eskustelemme täällä siitä, miten laki pysäytetään nykyisessä muodossaan." Opiskelijatoimintaryhmän aktiivien puheenvuoroa kuunteli torstaina 29. tammikuuta yli 500 opiskelijaa ja tutkijaa. Yliopistolaisten yleiskokouksena mainostetun tilaisuuden alussa eivät Porthanian ykkössalin istumapaikat riittäneet. Kokouksessa mietittiin, kuinka helmikuussa eduskunnan käsittelyyn tulevaan uuteen yliopistolakiin ehdittäisiin vielä vaikuttaa. Lain tarkoitus on tehdä yliopistoista taloudellisesti itsenäisempiä. Moni kuitenkin epäilee, että todellisuudessa muutos uhkaa yliopiston autonomiaa. Yhteiskuntatieteilijä Jussi Vähämäki uskoi, että laki mahdollistaa
Paavo Uusitalolle yliopisto on moraalinen yhteisö.
pikkutarkan puuttumisen yliopiston asioihin. "Autonomialle on määriteltävä uusi sisältö. Tarvitaan mekkalointia ja melua, kuten aina yliopiston historiassa."
KoKoUKSeN raiKUViMMaT taputukset sai oikeussosiologi Paavo Uusitalo. "[Kansleri] Niiniluodolta ei ole kuultu yhtään kriittistä puheenvuoroa", Uusitalo ihmetteli. "Sen jälkeen kun yleistoimivalta siirtyi kollegiolta rehtorille, ei ole koskaan ollut näin heikkoja rehtoreita. He eivät tukeudu yliopistoyhteisöön, vaan siihen suurkaaderiin, joka ei ole opetusministeriössä, vaan valtiovarainministeriössä!" Osa puhujista kysyi, missä opiskelijat ovat uudistuksessa olleet. "Yritimme yhteistä liikehdintää, mutta SYL:lle riitti, että he pääsivät mukaan lakia valmisteleviin ryhmiin", ihmetteli Eeva Rantala Tieteentekijöiden liitosta. Veikko Eranti HYYn hallituksesta kiirehti vakuuttamaan, että ainakin Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa asiat ovat nyt toisin. Opiskelija Viljami Vaskosella ei riittänyt luottamusta opiskelijaedustajiin. "Ehkä täällä on hyviä tyyppejä, mutta ei niitä ainakaan Jyväskylässä ollut. Siellä koulutuspoliittinen sihteeri lähetti minulle meilin, että ylioppilasliikkeen uskottavuus perustuu asiantuntemukseen, eikä näitä asioita saa repostella julkisuudessa." Kokouksen puheenjohtaja Ilari Aula muistutti keskustelijoita rakentavuudesta.
Yleisö kommentoi innokkaasti yliopistouudistusta.
"Emme sulje hallinnon sisällä tai sen ulkopuolella toimivia pois."
aiVaN KaiKeSTa kokouksessa ei oltu yksimielisiä. Jotkut pelkäsivät puheenvuoroissaan, että kapina leimautuu ei-liikkeeksi. Toisten mielestä "ei" taas on selkeä viesti. "Toivomme yliopiston uudistusta, mutta emme tällä tavalla", muotoili yleisöstä Rurik Holm. Osa keskustelijoista oli erimielisiä lain perusteluista. "Mitkä ovat vastarinnan perus-
telut, ja ovatko ne vastakohtaisia yliopistolain luonnoksen perusteluille", Jussi Vähämäki kysyi. "Haluammeko, että olemme tiukasti kiinni kansallisvaltion talutusnuorassa?" Samaa mieltä oltiin kuitenkin siitä, että jotain on nyt tehtävä. Opiskelija Tuomas Salonen kannusti kokousta toimintaan. "Voimme tehdä mitä vain. Voimme vaikka lopettaa tänne tulemisen, jos haluamme."
Veera Luoma-aho
AOVA tahtoo tenttiä kesällä
MIKSI?
Akavan opiskelijavaltuuskunta vaatii entistä parempaa mahdollisuutta kesäopintoihin. "Hallituksen elvytyspakettiin tulisi lisätä siivu korkeakoulujen kesäopetuksen tukemiseen. Valtion lisärahoitus korkeakouluille tulevaa kesää varten maksaisi itsensä nopeasti takaisin, koska opiskelijat pystyisivät edistämään opintojaan ja lyhentämään valmistumiseen kuluvaa aikaa", uskoo järjestön puheenjohtaja Tuomas Meriniemi.
Miksi näkörajoitteiset eivät voi hakea yliopistoon?
UUdella Yliopistohaku.fi-sivustolla voi etsiä yliopistokoulutusta ja hakea yliopistoon opiskelijaksi. Palvelun käyttö edellyttää Javascript-ohjelmointikieltä, jota näkörajoitteisten käyttämät lukulaitteet eivät tue. Myös tietoturvasta huolestuneet asettavat toisinaan Javascriptin pois päältä.
PÄIVÄNI MURMELINA
otettu huomioon julkishallinnon saavutettavuussuositukset?
Yliopistohaun projektipäällikkö Vesa Saarinen, onko todella niin että palvelua ei voi käyttää, jos verkkoselaimen Javascript on pois päältä?
"Suunnitteluvaiheessa järjestelmän vaatimuksiin lisättiin esteettömyysvaatimuksia. Toteuttamisvaiheessa esteettömyys on ilmeisesti jäänyt muiden asioiden jalkoihin. Käyttöönoton aikataulu on ollut niin kiireinen, että meillä ei ole ollut aikaa systemaattisesti tarkastaa, että palvelu täyttää kaikki asetetut vaatimukset."
Kuinka kauan projekti kesti?
"Tällä hetkellä tilanne on näin."
"Kaikkine vaiheineen yli kolme vuotta."
Milloin palvelun ongelmat havaittiin?
KUUMA KAMPUS
Kuulitsä, kuka tuore kasvo hääri kans yleiskokouksessa? Kuulemma valtuustosta pudonnut demarien Kai Kalima. Jep. Osa jengistä kuunteli häkeltyneenä, kun se ohjeisti, ettei "ulkopuolisia saa vahingoittaa". Se varmaan ajatteli, että koska salissa on ihan oikeita nuoria, ne aikoo tietty marssia polttopullojen kanssa suoraan opm:ään.
Nykyisellään käyttäjä ei pääse etusivulta mihinkään ilman Javascriptiä. Tuleeko asiaan korjausta?
"Välineeseen on tulossa helmi maaliskuussa päivitys. Hakeminen onnistuu sitten myös erityisryhmiltä. Hakuaika jatkuu huhtikuun loppuun."
Miten näkörajoitteiset voivat tällä välin hakea opiskelemaan?
"Sain aiheesta tammikuun lopulla kaksi sähköpostiviestiä, joissa tilanteesta kerrottiin."
eikö tällaiset ongelmat olisi pitänyt ottaa huomioon jo silloin, kun järjestelmää rakennettiin?
"He voivat tilata hakemista varten paperilomakkeen, ja lomakkeen voi täyttää avustaja. Myös verkossa voi hakea, jos avustaja täyttää lomakkeen hakijan puolesta."
Miten palvelun suunnittelussa on
"Kyllä olisi. En osaa tarkemmin ottaa kantaa aiemmissa vaiheissa tapahtuneisiin asioihin, sillä tuolloin projektissa oli toinen projektipäällikkö, joka siirtyi jokin aika sitten yksityiselle sektorille."
Kuka järjestelmän on toteuttanut?
"Logica."
Tapio NurmiNeN
Ylioppilaslehti varoitti valmennuskurssien vaaroista 19. helmikuuta 1971.
P
uolueiden eurovaalilistoille on tähän mennessä vahvistettu 21 kolmekymppistä tai sitä nuorempaa ehdokasta. Jokaisen puolueen listalta löytyy ainakin yksi 30-vuotias tai sitä nuorempi. Naisia tammikuun loppuun mennessä varmistuneista nuorista ehdokkaista on yksitoista, miehiä kymmenen. Tyypillinen nuori eurovaaliehdokas on kerännyt poliittista kokemusta kansanedustajan tai europarlamentaarikon avustajana.
Nuoria ehdokkaita puoluei-
Säästöbudjetilla Brysseliin
Eurovaaleihin on varmistunut jo yli kaksikymmentä alle 30-vuotiasta ehdokasta. Viime kevään vaalirahoituskohusta on nuorille hyötyä.
"Nuoret kohtaavat politiikassa lasikaton. Aikuiset toimijat puhuvat paljon nuorten tukemisesta, mutta jos pitäisi tukea rahallisesti tai liittyä tukiryhmään, siihen se jää." Keskustalainen 27-vuotias Anna Ranki valittelee, ettei nuorilla ole juuri yhteiskunnallisia kontakteja, joiden avulla kerätä vaalibudjettia. "Ärsyttävää, että politiikassa tarvitaan ilmeisesti yhä niitä vanhempia herrasmiehiä tueksi." Viime keväänä perustettu vaalirahoitustoimikunta ehdottaa yksittäisten ehdokkaiden kampanjoille kulukattoa, mutta aikeet kaatunevat hallituksessa keskustan, kokoomuksen ja Rkp:n vastustukseen. Vasemmistoliiton Jussi Saramon, 29, mielestä kulukattoa tehokkaampaa olisi kieltää vaalimainonta sanomalehdissä ja televisiossa. "Ei se ole sananvapautta, vaan rahalla ostettua brändäämistä", Saramo uskoo.
MittavieN kampanjabudjettien sijaan puolueet odottavat nuorilta ehdokkailta panostusta Facebookiin ja muuhun sosiaaliseen mediaan sekä aikaa tehdä kampanjaa. Netin lisäksi vaalit tehdään yhä turuilla ja toreilla. "Tärkeintä on, että nuorisojär-
uutiset
YLIOPPILASLEHTI 2/09
5
den listoille on riittänyt, vaikka nuorten ongelmana on erityisesti eurovaalien valtakunnallisen kampanjoinnin kalleus. Viime kevään vaalirahoituskohusta on kuitenkin nuorille ehdokkaille hyötyä. Nuoret eivät ole perinteisesti pystyneet keräämään kampanjaan yhtä suuria summia kuin kokeneet poliitikot. Nyt ehdokkaiden väliset erot kampanjabudjeteissa luultavasti pienentyvät. Kokoomuslainen Heikki Autto, 24, uskoo vahvasti löytävänsä kampanjaansa taloudellista tukea. "Omaa rahaa ei ole, eikä ole mielekästä ottaa asuntolainan verran velkaa. Eihän parisuhdekaan sellaista kestäisi", Autto naurahtaa. Demareiden Niko Korte, 22, on pessimistisempi.
jestöt ovat vaaleista innoissaan", kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen sanoo. "Ne pystyvät tekemään valtakunnallista kampanjaa." Vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi kertoo, että puolueessa on seurattu tarkkaan Barack Obaman vaalityötä. Suurten lahjoittajien sijaan nuoret voivat panostaa uuden jenkkipresidentin tapaan esimerkiksi kaksisuuntaiseen viestintään netissä. Puolueissa myönnetään avoimesti, että nuorten tie europarlamenttiin on kivinen. Monelle nuorelle eurovaalit ovatkin pikemminkin satsaus omaan
poliittiseen tulevaisuuteen. "Eurovaaleissa nostetaan esiin tulevaisuuden nimiä 2011 eduskuntavaaleihin", toteaa kristillisten Sari Essayah. Kokoomuksen Tujunen muistuttaa kuitenkin, ettei menestys ole alle kolmekymppiselle täysin mahdotonta. Todisteet löytyvät kymmenen vuoden takaa. "Piia-Noora Kauppi oli 24, kun nousi europarlamenttiin." Myös vihreiden Laturi yrittää pitää toivoa yllä. "Vaikeaahan läpi pääseminen nuorelle on, mutta toivotaan, että joku yllättäisi."
Veera Luoma-aho
hanna anttiLa
Vielä naurattaa. Emma Kari (vihr), Jussi Saramo (vas), Anna Ranki (kesk), Juha Iso-Aho (kesk) ja Sofia Vikman (kok) haluavat muuttaa Euroopan.
"Eurovaaleja ei voiteta Facebookilla"
Ehdokkaaksi lähteneiden nuorten ei auta kuin toivoa parasta.
oNko Nuorilla eurovaaliehdok-
FAKTA
Eurovaalien junnukerho
ainakin heidät nähdään ehdokkaana eurovaaleissa.
K
eskustalaista Juha Iso-Ahoa huvittaa itseäänkin. 27-vuotias poliitikonalku kiteyttää jo sanomansa kolmeen kohtaan kuin Alexander Stubb ikään. "Vaalirahoituskriisi, taantuma ja europarlamentin matkakorvausjärjestelmän muuttuminen. Ne kaikki parantavat nuorten asemaa eurovaaleissa", Iso-Aho uskoo. "Tai ainakin se rahoituksen väheneminen on vähemmän pois meiltä kuin muilta." Eurovaalien valtakunnallisessa vaalipiirissä menestyminen vaatii kuitenkin yhä joko rahaa, julkisuutta tai jo kotimaan politiikassa aiemmin kerättyä kannattajakuntaa. Harvalla alle kolmekymppisellä
eurovaaliehdokkaalla on näistä kolmesta yhtäkään. Kokoomuslainen Sofia Vikman, keskustan Juha Iso-Aho ja Anna Ranki, vihreiden Emma Kari ja vasemmistoliiton Jussi Saramo ovat kuitenkin päättäneet yrittää. Kaikki nuoret ehdokkaat ovat tosin samaa mieltä siitä, että rahaa kampanjaan voisi olla enemmänkin. "Ei vaaleja oikein mihinkään Facebookin varaan voi perustaa", Saramo sanoo, ja saa muut nyökkäilemään. Kaikki vakuuttavat kuitenkin, että vaaleihin lähdetään ihan tosissaan. "Parlamentista on lähdössä istuvia meppejä syrjään", Iso-Aho muistuttaa.
kailla sitten yhteisiä tavoitteita? "Kaikilla on varmaan ne samat, oikeudenmukaisempi ja demokraattisempi EU", joku sanoo sarkastisesti. Emma Kari ehdottaa yhteiseksi teemaksi maksutonta koulutusta. "No en mä sitä nyt tähän sotkisi", Sofia Vikman tyrmää ja muistuttaa, että maksuista päätetään kansallisesti. "Joo, mutta ne paineet muutokseen tulee meillekin EU:sta. Niitä asioita toteutetaan täällä", Kari puolustautuu. "No voihan eurovaaleissa vaatia näköjään vaikka parempaa päivähoitoa Vihtiin, kuten Jani Sievinen", Jussi Saramo heittää. Lopulta edes löyhästi yhteiseksi teemaksi löytyy maahanmuutto. Työvoimapula huolestuttaa kaikkia
Juha iso-aho, s. 1981 anna ranki, s. 1981 timo tapaninen, s. 1981
heikki autto, s. 1984 Sofia Vikman, s. 1983 Joona Puhakka, s. 1982
niko Korte, s. 1986 Jenny Lindborg, s. 1979
emma Kari, s. 1983 mari Puoskari, s. 1979 elina rantanen, s. 1979 touko aalto, s. 1984
aino-Kaisa Pekonen, s. 1979 anna mikkola, s. 1981 Jussi Saramo, s. 1979
Säde-Johanna Westerlund, s. 1980 niklas andersson, s. 1978
anna Bertills, s. 1979 oscar ohlis, s. 1983 Silja Borgarsdóttir Sandelin, s. 1985
Vesa-matti Saarakkala, s. 1984
paikalla olevia nuoria ehdokkaita. "Vaikka nyt puhutaan taantumasta, on katsottava pidemmälle",
Sofia Vikman sanoo. Kukaan ei ole eri mieltä.
Veera Luoma-aho
debatti
FAKSIT
Kerro Ylioppilaslehdelle mielipiteesi alle 1 500 merkillä! Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarpeen mukaan. Julkaisemme kirjoituksia nimimerkillä vain poikkeustapauksissa. Fax (09) 659 424, posti@ylioppilaslehti.fi.
6
YLIOPPILASLEHTI 2/09
KOLUMNI
Yliopistodemokratia on säilytettävä!
Me allekirjoittaneet olemme huolissamme opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien kaventumisesta Helsingin yliopistossa organisaatiouudistuksen myötä. Opiskelijoiden on ollut vaikea perehtyä riittävästi yliopistouudistuksen sisältöön, ja konkreettista tietoa lakiuudistuksen vaikutuksista Helsingin yliopistossa on ollut saatavilla hyvin vähän. Opiskelijoita ei kaikissa tiedekunnissa ole otettu mukaan uudistusprosessiin, jota on pidetty liian yksipuolisesti hallinnollisena uudistuksena. Opiskelijoiden näkökulmasta kyse on periaatteellisesta päätöksestä, joka vaikuttaa suoraan muun muassa opetuksen järjestämiseen. Laitosten yhdistäminen voi parhaimmillaan toimia mielenkiintoisena keskustelunavauksena, joka tuottaa uusia ideoita tutkimuksen-
Miika Sahamies
Punavihreää ongelmajätettä
Petyin suuresti, kun vero-oikeutta opiskeleva ystäväni kertoi
tekoon ja opetukseen. Uusia rakenteellisia vastuuyksiköitä ei pidä kuitenkaan muodostaa vain taloudellisin perustein, vaan siten, että ne muodostavat opetuksen ja tutkimuksen kannalta mielekkään kokonaisuuden. Erityisen huolissamme olemme opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien kaventumisesta. Kolmikannan periaate tulee säilyttää kaikissa yliopiston päättävissä hallintoelimissä. Huomattava osa päätöksentekovallasta siirtyy ylöspäin, kun virallisten päättävien elinten määrä vähenee. Laitosjohtoryhmät ovat toimineet tärkeänä foorumina opiskelijoiden ja henkilökunnan väliselle dialogille. Rakenneuudistus uhkaa heikentää tämän dialogin toteutumista. Hallinnollisten yksiköiden johtajilla on oltava tukena päätök-
senteossaan valmisteleva elin, jossa opiskelijat ovat muihin ryhmiin nähden tasavertaisesti edustettuina. Tämä tulee kirjata yliopiston johtosääntöön. Opiskelijoilla on muiden yliopistoyhteisön jäsenten tavoin oikeus osallistua yliopiston sisäiseen päätöksentekoon. Opiskelijoita ei voi rajata suoraan pois mistään valmistelevasta elimestä. Opiskelija ei ole asiakas, vaan yliopistoyhteisön täysivaltainen jäsen.
Helsingin yliopiston tiedekuntajärjestöjen puHeenjoHtajat: Maria Nyberg (Codex), Lauri Hietajärvi (Condus), HeiNi NiiNiMäki (eky), iNka LuotaMo (Hlks), Sara MiettuNeN (HumanistiCum), Satu HytöNeN (justus), jutta juveNiuS (kannunvalajat) , jooNaS rautavaara (lks), juHa korpi (matlu), oSMo SuoMiNeN (mmyl) , iiNa-Mari Supperi (pykälä), raSMuS kyLLöNeN (studorg), joHN gäStgifvarS (tHorax) , Laura Leipakka (tyt), LaSSe karHu (yFk)
alkaneensa kierrättää. Hän tunnusti lukeneensa jostain ylilyövästä yliopistolehdestä, kuinka intialaiset luonnonkatastrofin uhrit tarvitsevat kipeästi apua, ja halusi auttaa. Sen sijaan että juristiystäväni olisi ilahduttanut lähimmäisiään Mama-nuudeleilla, lähetti valaistunut oikeustieteilijä intialaisille lapsille käytettyjä valkoisia kauluspaitoja, uuden työpaikan vuoksi käyttökelvottomaksi jääneitä Tigerin farkkuja sekä muutaman australialaisesta merinovillasta tehdyn Sandin neuleen. Väistämätön oli tapahtunut. Vihervasemmistolainen eetos oli aivo- "Viherpesu on luonut koko pessyt hänet.
Vaikka tigerin syysmallisto piris-
niin on kuin siltä näyttää
absurdian ylioPiston geomet-
KANTAAOTTAVA HAIKU
kova kuiskutus sala-komiteassa tarkoitti tyhjää
rian laitokselle perustettiin professorin virka opetusalana ravintogeometria ja avaruusteologia ja kutsuttiin siihen kappalainen Ilta Tähtinen. Kirkko lupasi tukea hanketta 40 prosentin osuudella, jos laitos luovuttaisi loput palkkarahat jäädyttämällä yhden syöttilään viran. Tiedekunta perusteli hanketta: Kirkossa on tutkimuksessa siirrytty korkeampiin sfääreihin ja selvitelty enkelien ravintomorfologiaa.
Suuntaa laajennetaan perustamalla ravintogeometrian ja avaruusteologian professorin virka. Toimikunnan pj:ksi valittiin professori Hanuri Kikkanen kiihdytystieteen laitokselta, ja asiantuntijoiksi avaruusteologian professorit Ahmed Heaven ja Abraham Likud. Ravintotieteen professori Höyry Kattila hämmästeli ravintogeometrian puuttumista asiantuntijalistalta, mutta tiedekunta ei kuunnellut. Asiantuntijat totesivat Tähtisen
OSKARI JA SIIRI VILAMON RAHASTON SEKÄ HÄMÄLÄISTEN YLIOPPILASSÄÄTIÖN
TUTKIMUS- JA GRADUSTIPENDIT 2009
Apurahoja ovat oikeutetut hakemaan · Helsingin yliopistossa opintojaan harjoittavat Hämäläis-Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet sekä · muut henkilöt, jos tutkimus kohdistuu Hämeeseen Hakukaavakkeen, josta ilmenee tarvittavat liitteet, saa osoitteesta www.hys.net, Hämäläis-Osakunnan kirjastosta tai Hämäläisten ylioppilassäätiön toimistosta Urho Kekkosen katu 4-6 A, 00100 Helsinki, klo 9.00 16.00, puh. (09) 5860 1810.
Hakemukset liitteineen on palautettava Hämäläis-Osakunnan kirjastoon tai Hämäläisten ylioppilassäätiön toimistoon 27.02.2009 klo 14.00 mennessä.
OPISKELIJAYSTÄVÄLLISET YRITYKSET JA PALVELUT Opiskelijaystävälliset
yritykset ja palvelut
Edullisia oppilastöitä hiusmuotoilukoulu Pepe Åhman!
Teemme laadukkaita oppilastöitä opettajien valvonnassa. Hiustenleikkaukset alkaen 10,-
KAMPAAMOITA / PARTUREITA KAMPAAMOITA/ PARTUREITA
KAMPAAMOITA / PARTUREITA KAMPAAMOITA/ PARTUREITA
Opiskelijakortilla -20 %. Yliopiston henkilöstö ja jatko-opiskelijat -10 %. Nettiajanvaraus 24h www.hiusgalleria.fi
IJAYSTÄVÄLLISET OPISKELIJAYSTÄVÄLLISET ET JA PALVELUT YRITYKSET JA PALVELUT
www.salonpepeahman.fi
Ajanvaraukset: 09 700 159 38
14 10
SUUTAREITA
EITA
Hämeentie 50, 00500. KAMPAAMOITA / PARTUREITA
Aleksanterinkatu 20, sisäpiha
hairgallery@co.inet.fi · www.hairgallery.fi
660 022
KAMPAAMOITA / PARTUREITA
KAMPAAMOITA / PARTUREITA
PELEJÄ
OPTIKOITA OPTIKOITA
sopivan kiistatta heidän yliopistoihinsa apupapiksi. Ehdollepanotilaisuudessa Kattila höyrysi yli ja väitti hallintopäällikkö Äimänkäen esitystä vastaan, ettei Tähtisellä ole näyttöä ravintogeometrian alalta. Tähtisen saarnaluonnoksissa ei puhuta edes öylätin muodosta. Toimikunta piti Tähtistä kiistatta pätevänä. Aivan muun alan professori Iilimato uskalsi asiantuntijalausuntojen perusteella väittää, että asiantuntijat eivät pitäneet Tähtistä pätevänä kuin apupapin virkaan. Tuo kiistettiin kokouksessa, koska käytössä ei ole apupapin virkanimikettä. Kiihdytystieteen professori Kikkasen kiihdyttyä asiasta äänestettiin. Tiedekuntaneuvosto kanonisoi Tähtisen ravintogeometrian ja avaruusteologian alalla päteväksi. Kysymys heräsi sanan "kiistatta" merkityksestä. Mitä tarkoitetaan asetuksessa sanoilla "kutsutun tulee olla kiistatta pätevä"? Joku väitti, että kiistatta tarkoittaa samaa kuin samanmielisyys tai yksimielisyys. Niinpä tiedekunta saattoi äänestämällä olla samaa mieltä, vaikka oli kiistatta erimieltä. Sananselittäjien mukaan kiistaton tila voi syntyä vaikka yhden äänen enemmistöllä. Mikä olikaan todistettava. Jos joku luulee tarinalla olevan yhtymäkohtia viimeaikaisten tapahtumien kanssa, hän saattaa mitä vähäisimmässä määrin erehtyä. Tarinan opetus: demokratiassa äänestämällä voidaan musta todeta valkeaksi ja avaruusteologi päteväksi vaikka ravintogeometrian professoriksi.
Matti SeppäLä luonnonmaantieteen proFessori Helsingin yliopisto
tääkin kummasti tulvavesien piinaamalla Intian katastrofialueella, ei maailmaa pelasteta vaatteita kierrättämällä. Jokainen yliopistolla aikaansa viettänyt tietää, että avuksi universumin pelastamiseen tarvitaan ainakin luomuruokaa, junamatka Itä-Euroopan halki, nepalilainen kummilapsi sekä biojäteastia. Ekologisuuden ja eettisyyden nimeen vannova kuluttajaajattelija ei ole näine huomioineen yksin, sillä viime vuosina yhteiskunnan yli pyyhkäissyt viherpesu on luonut koko Suomesta katastrofialueen. Tuskin kukaan on selvinnyt tapahtuneesta ilman ylimääräistä mielipahaa, sillä punavihreät massat ovat syövyttäneet tiedon kehitysmaiden ongelmista ja ilmastonmuutoksesta jokaisen päähän. Samalla ne ovat luoneet eksistentialistisen ahdistuksensa seurauksena yhteiskuntaan uuden kastijärjestelmän.
suomesta katastrofi alueen."
tiedostaMiseen PerustuVan luokkayhteiskunnan huipulla
on yli-ihmisten kasti, johon kuuluvat globaalista ahdistuksesta kärsivät ihmiset. He tietävät, että eniten sademetsiä Kallion lähibaareissa pelastavat ne, jotka käyttävät pelkästään julkista liikennettä, ovat lukeneet Pääoman ja seurustelevat maahanmuuttajien kanssa. Paarialuokkaan joutuvat ihmiset, jotka kieltäytyvät omaksumasta ekologisuutta elämänsä kantavaksi voimaksi. Päinvastoin toimii viherpesty moraalinvartija, joka saa aurinkoenergiansa alempien yhteiskuntaluokkien vääriä kulutustottumuksia paheksumalla ja ajattelemattomia mielipiteitä kritisoimalla. Ainoa tapa taistella vihervasemmistolaista idealismia vastaan näyttää olevan kierrättämisestä kieltäytyminen. Tämä piiloelitismiä vastustava teko on hätähuuto ihmisarvon puolesta. Samalla se on kaipuuta aikaan, jolloin oikeustieteilijät vielä näkivät ironiaa siinä, että energiansäästölamput ovat itse asiassa ongelmajätettä.
Kirjoittaja ei heitä Protagorasta paperinkeräykseen.
VANHOJEN TANSSIT
14 10
MAJOITUSTA SUUTAREITA
Keijohostel
14 10
Oikaisu
SUUTAREITA SUUTAREITA
Mistä tunnistaa sen oikean?
"uskon rakkauteen ensi silmäyksellä."
MarY salMinen, 88
ratkaisee tilapäisen asunto-ongelmasi. Puh. 09 757 1556, fax 09 757 1771 hagman.majoitus@kolumbus.fi www.keijohostel.fi
Ylioppilaslehdessä 1 /09 nimitettiin 1994 ja 1999 yleiskokouksen puuhamiehiä "vasemmistolaisiksi opiskelijapoliitikoiksi". Kajas, Stark ja Heinonen eivät olleet vasemmistolaisia.
HaNNa aNttiLa
OPTIKOITA PELEJÄ OPTIKOITA
debatti
tiina vanhatupa
YLIOPPILASLEHTI 2/09
7
NOKKAPOKKA
V
25, maailmanpolitiikan opiskelija, Kannunvalajien valmennuskurssiyritys Kannustimen toimitusjohtaja
Maija Kuusisto,
eikko Eranti ajattelee, että maksulliset valmennuskurssit eriarvoistavat yhteiskuntaa. Maija Kuusiston mielestä epätasa-arvon syyt ovat muualla ja valmennuskurssi hyvä tapa säästää aikaa.
Erä 1: Tasa-arvo
Maija Kuusisto: Valmennuskurssi
antaa mahdollisuuden fokusoida sisäänpääsy-yrityksensä tehokkaasti yhteen kertaan. Voi panostaa hakemiseen täysillä kerran, ettei tule epätoivottuja välivuosia. Veikko eranti: Valmennuskurssi on yksilön kannalta positiivinen asia, mutta rakenteellisesti kurssit ovat ongelma. Suomessa korkeakoulutuksen pitäisi olla maksutonta ja lähteä siitä, että lähtökohdista riippumatta lahjakas ja ahkera ihminen pääsee opiskelemaan.
"YKsi vaiHToEHTo oLisi JuLKisTaa pääsYKoEKirJaT viiKKoa EnnEn."
MK: Valmennuskurssille hakeutuvat erityisen motivoituneet hakijat. Siksi niiden kautta pääsee myös enemmän porukka sisään ja tilasto vääristyy hiukan. Esimerkiksi Kannustimen kurssit maksavat 558 euroa. Se on summa, jonka lukioikäinen pystyy osa-aikatyöllä ansaitsemaan. Onhan se panostus, ja totta kai aina pois jostain muusta. Ve: Onko fiksuin tapa mitata motivaatiota, että pystyykö haalimaan rahat lukiota käydessään? Aina löytyy ihmisiä, joille ei ole iso asia järjestää tuollaista rahaa lapselle. MK: Hyväosaisten lähtökohdat ovat muutenkin erilaiset. Mielestäni keskustelu opiskelun maksuttomuudesta on eri keskustelu. Valmennuskurssi ei takaa kenenkään sisäänpääsyä. Ve: Jos esimerkiksi oikikseen ei pääse maksamatta 5004 000 euroa, se on käytännössä maksu,
Veikko Eranti,
24, sosiologian opiskelija, hYYn hallituksen jäsen, sitvas
että se avaisi pääsyä yliopistoon toiseen suuntaan. Yksi ratkaisu olisivat yleishyödylliset pääsykokeet. Esimerkiksi oikeustieteelliseen pitäisi opiskella Suomen oikeusjärjestelmän perusta. Se olisi hyödyllistä jokaiselle. MK: Minusta se ei mittaisi oikeita asioita. Opiskelu oikiksessa on aika paljon pykälien opettelua. Monet tajuavat pääsykokeisiin valmistuessa, ettei tämä ole minun juttuni. Ve: Yksi vaihtoehto olisi julkistaa pääsykoekirjat viikkoa ennen kokeita. Silloinkin olisi varmasti jotain viikon intensiivihautomoita, mutta eriarvoistava vaikutus olisi pienempi. MK: Ongelmana olisivat erilaiset oppijat. Jotkut ovat siinä nopeita, toisilla se vaatii pitempää kypsyttelyä. Se ei tarkoita, että he olisivat yhtään vähemmän sopivia opiskelemaan. Ve: Tai sitten voisi kanavoida lukioille rahaa maksuttoman pääsykoevalmennuksen järjestämiseen kirjoitusten jälkeen. Se tasoittaisi alueellisia eroja. MK: Minusta lukion tehtävä ei ole valmistaa ihmisiä yliopistoon. Miten tuo ohjaus maksettaisiin? Ve: Sitten on se joidenkin maiden malli, että kaikki pääsevät sisään ja siitä karsitaan. Ehkä se voisi toimia, että kaikille annettaisiin mahdollisuus tenttiä esimerkiksi perusopinnot. MK: Mutta kenellä on varaa niin sanotusti turhaan opiskella ikään kuin kokeeksi?
MK: Tulen länsisuomalaisesta duunariperheestä. Kotona säästettiin valmennuskurssiani varten. Menisin varmasti kurssille edelleen. Minulle siitä oli iso hyöty. Vastaustekniikka, jota vaaditaan pääsykokeessa, on aika erilainen kuin se, jota vaaditaan vaikka yokirjoituksissa. Ve: En ole käynyt valmennuskurssia enkä kävisi nytkään. Ennen kaikkea siksi, etten halua tukea sellaista järjestelmää. Toki myös, koska ajattelin pääseväni sisään ilmankin.
ninni lehtniemi
Erä 3: Oma valinta
Valmennetut
Tukkivatko valmennuskurssit köyhien tien yliopistoon?
joka pitää maksaa tutkinnosta. Sitä ei kerää yliopisto eikä valtio, mutta pahimmillaan valmennuskurssit ovat maksullisen koulutuksen muoto.
Erä 2: Vaihtoehdot
täisiin, ihmiset, joilla olisi varaa palkata tuutori lapsillensa, tekisivät sen. Akateemiset vanhemmat
MK: Jos valmennuskurssit kiellet-
myös käyttäisivät verkostojaan tuutorin hankintaan. Ve: Tuollaisessa järjestelmässä eliiteistä eliitein olisi paremmassa asemassa, mutta on mahdollista,
Jatka keskustelua: www.ylioppilaslehti.fi
YLIOPPILASLEHTI KYSYY
Kävitkö valmennuskurssin?
Kyllä 44,4 % En 55,6 %
Lähes puoLet kertoi käyneensä valmennuskurssin, kun Ylioppilaslehti kysyi asiasta opiskelijoilta tammikuun lopussa. Kaksi kolmasosaa kurssin käyneistä kertoi käyneensä kaupallisen tahon järjestämän kurssin, 28 prosenttia ainejärjestön tai sen omistaman yrityksen järjestämän kurssin. Kursseihin oltiin erittäin tyytyväisiä: 63 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kurssi auttoi menestymään pääsykokeessa. 16,5 prosenttia vastaajista uskoi, ettei olisi päässyt opiskelemaan ilman pääsykoetta. Vanhemmat tai sukulaiset olivat vastaajista valtaosan eli 60,2 prosentin maksumiehinä. Lähes 20 prosenttia maksoi kurssin osittain itse, osittain vanhempien avustuksella. Viidesosa maksoi kurssin kokonaan itse. Neljä viidestä kurssin käyneestä kävi kurssin yhden kerran. Hinta vaihteli: 12 % prosenttia vastaajista maksoi kurssista alle 200 euroa ja 29 % vastaajista 201400 euroa. 29 % maksoi kurssista 401700 euroa, ja kolmasosa yli 700 euroa. Ylioppilaslehden kyselyyn vastasi 1 054 opiskelijaa. Lue vastaajien kokemuksia kursseista osoitteesta ylioppilaslehti.fi!
EmiliE Uggla, 28, graafinen suunnittelu, Lapin yliopisto
"En käynyt, mutta olin vuoden kansanopistossa ja opiskelin avoimessa ennen pääsykokeita. Hyvä että kursseja on olemassa, vaikka onhan se epäarvostavaa, kun kaikilla ei ole rahaa niitä käydä."
mirjami iho, 25, teatteri-ilmaisu, Metropolia
"En käynyt, mutta kansanopisto oli tavallaan valmistautumista. Valmennuskursseissa on monta puolta. Suomessa ei kuitenkaan rahalla voi ostaa opiskelupaikkaa, vaan pääsykoe ratkaisee."
Ella lUoma, 21, teologia, Helsingin yliopisto
"Kävin viikon kurssin, kun halusin parin epäonnistuneen yrityksen jälkeen pelata varman päälle. Sinänsä kammottavaa, että joihinkin paikkoihin päästäkseen on lähes pakko käydä sellainen."
Suomi kerjää huomiota
zeitgeist
YLIOPPILASLEHTI 2/09
9
Keskustelu Suomen romanialaiskerjäläisistä herätti kiivaita tunteita myös Romaniassa.
R
omanialaiskerjäläiset laajentavat toiminta-aluettaan useisiin Suomen kaupunkeihin." Näin raportoi romanialaislehtien yhteinen verkkojulkaisu tiripescurt viime huhtikuussa. Yhtä maalailevin sanankääntein kirjoitti lokakuussa romanialainen sanomalehti Gândul. "Sadat Romanian romanikaupustelijat hyökyvät suomalaisten yli", se otsikoi.
katuteatteria, joka hellyttää suomalaisia." Bulevardilehti Libertatea oli samoilla linjoilla. "Kerjäläiset saavat mukiinmenevät tulot, he ansaitsevat selvästi enemmän kuin rehellisellä työllä Romaniassa", lehti kirjoitti.
RomanialaiSlehtien uutisointi
Suomen romanialaiskerjäläiset ei-
vät ole puheenaihe vain Suomessa. Uutiset ja värikkäät yleisönosastojen kirjoitukset aiheesta ovat olleet yleisiä myös Romaniassa. Usein keskustelua ohjaa pelko. Romanialaiset ovat katkeria, koska maan näkyvä romaniväestö on lännessä monopolisoinut käsityksen romanialaisista nimiinsä. Yleensä kirjoitusten sävy onkin ollut tuomitseva. Ziare-niminen verkkojulkaisu kirjoitti viime kesänä, että romanikerjäläiset pystyvät Suomessa elämään luksuselämää. "Monilla suomalaisillakaan ei ole sellaiseen varaa. Kerjäläiset kärräävät jälkeläisiään lastenvaunuissa, teeskentelevät invalidia ja kiusaavat itseään siirtymällä paikasta toiseen kainalosauvoilla, ja näin pyörittävät eurooppalaista
on saanut aikaan niin kipakkoja vastineita, että Suomessa ne jäisivät julkaisematta. "Ilmeisesti romanialaiset toimittajat pitävät disinformaatiosta. Ei ole totta, että romanit elävät
"Merkitseekö luksus sitä, että asuu talvella sillan alla teltassa?"
täällä luksuksessa, se on iso vale! Heitä on juuri lähetetty Romaniaan sen jälkeen kun poliisi kävi korjaamassa pois heidän sillan alla olleen telttansa. Merkitseekö luksus sitä, että asuu talvella sillan alla teltassa?" kirjoitti Libertateassa nimimerkki Romanialainen, joka asuu Suomessa. "He ovat astuneet joulupukin
pulkkaan, ovat Romanian lahja maailmalle. Älkää häiritkö niitä, ihailevat vain revontulia, pian Pohjoismaat lahjoittavat näille jo lämpöpattereita ja huopia sekä energiajuomia", velmuili puolestaan nimimerkki Bic saman lehden yleisönosastossa. Kaikkia ei aihe huvita. "Missä tahansa olenkin matkustellut, niin kaikkialla kerjäläiset tulevat Romaniasta", nimimerkki Huomio älähti kyllästyneenä. Jotkut kirjoittajista ovat vihaisia suomalaismedialle. "Muutamien kerjäläisten takia tuollainen sirkus viestimissä, hävetkööt!" nimimerkki Pili kehotti.
PReSidentti Tarja Halosen vierailu Romaniassa viime kesäkuussa ei jäänyt romanialaismedialta huomaamatta. "Suomen presidentti lyö vasten Romanian kasvoja romanikerjäläiskysymyksellä", sanomalehti Evenimentul Zilei otsikoi. Haastattelussa Halonen kertoi Suomen olevan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalla ja sai niskaansa yleisönosaston pukarit. "On helppoa antaa oppitunteja, kun maassa on vain kymmenentuhatta romania viittä miljoonaa asukasta kohden. Romaniassa suhde on yksi kymmeneen. Nähtäisiinpä
rouva Halonen antamassa sosiaalisen integraation oppitunteja, kun niillä olisi sama suhdeluku", nimimerkki Marco huomautti. Nimimerkki Mucea osasi näpäyttää suomalaisia takaisin. "Älkööt Pohjoismaat puhuko mitään ennen kuin ovat ratkaisseet ongelmallisen ja ajankohtaisen saamelaisongelmansa." Myös sanomalehti Gândul huomioi Halosen Romanian-vierailun. "Presidentti on saapunut Romaniaan auttamaan romaniongelman ratkaisussa", lehti otsikoi. Kyseessä taisi olla ironia.
myöhemmin keSällä kirjoi-
tukset saivat toisenlaisia sävyjä. Heinäkuussa verkkojulkaisu tiripescurt kirjoitti, että kerjäläiset voivat Suomessa menettää
lapsensa, jos nämä käsketään kerjuulle. Lehden haastattelema 35-vuotias Aurelia ei enää ota neljävuotistaan mukaan, kun lähtee Helsingin kaduille ansaitsemaan. "Parempi kerjätä kuin nähdä nälkää kotimaassaan", hän kuittaa. tiripescurtin mukaan toimenpide on rajuimpia, mitä Euroopassa on otettu käyttöön kerjäläisiä vastaan. "Itse asiassa se on kiristystä." Kun romanikerjäläiset ilmestyivät ensi kerran Helsinkiin, se sytytti kiivaita kommentteja lehdistössä, tiripescurt muistutti nyt. "Tämä paljasti, että pinnan alla oli suvaitsemattomuutta tulijoita kohtaan. Eivätkä romanit ole ainoa ryhmä, joka on kohdannut syrjintää Suomessa."
Erkki Särö
10
YLIOPPILASLEHTI 2/09
Yliopistouudistukset kuohuttavat opiskelijaliikettä ympäri Eurooppaa. Ylioppilaslehti pisti kevään mullistukset pakettiin.
teksti NiNNi LehtNiemi, JohaNNa Kippo, SuSaNNa Karhapää Ja miiKa SauKKoNeN kuvitus tuomaS KarppiNeN
Muutoksen kevät
Ylioppilaslehti kysyi kolme kysymystä seitsämästä maasta: 1. Mitä uudistuksia on käynnissä juuri nyt? 2. Mikä niissä huolettaa opiskelijaliikettä? 3. Tositoimet, eli mitä on tehty?
1
Ranska ryhtyi lakkoon
Kaksikymmentä yliopistoa on siirtynyt tammikuussa uudistuslain mukaiseen autonomiaan. Konservatiivihallituksen pyrkimyksenä on, että kaikki yliopistot olisivat vuoteen 2012 mennessä taloudellisesti itsenäisiä ja itsehallinnollisia.
2
Espanjassa linnoitetaan yliopisto
Sosialistihallitus haluaa Espanjasta innovaation ja tutkimuksen kärkimaan. Painopiste on tarkoitus siirtää pois kansantalouden nykyisiltä kivijaloilta, rakennus- ja matkailualoilta. Liike-elämää houkutellaan yliopistojen rahoittajaksi. Tehokkaimmille yliopistoille on luvassa valtion bonusrahoitusta. Erityisesti aiotaan puuttua tutkintoihin, jotka ovat menettäneet opiskelijoita eniten. Näitä ovat humanistiset alat sekä yhteiskuntatieteet.
3
Yliopistojen yksityistyminen, humanististen aineiden syrjäytyminen, ranskalaisen yliopistojärjestelmän amerikkalaistuminen, lukukausimaksujen nousu, sosiaalisen eriarvoisuuden kasvaminen sekä tutkijoiden aseman huonontuminen huolestuttavat ranskalaisopiskelijoita. Yliopisto-opettajat ja tutkijat ovat lakkoilleet 2. helmikuuta lähtien. Opiskelijat ovat järjestäneet mielenosoituksia säännöllisesti sen jälkeen kun yliopistouudistuslaki asetettiin kesällä 2007. Korkeakoulu- ja tutkimusministeri Valérie Pécressea ja presidentti Nicolas Sarkozya arvostellaan opiskelijaliikkeen keskuudessa ja lehdistössä rankasti.
1
Järistyspisteet: tttt Vastarintapisteet: tttt
2 3
Opiskelijat syyttävät päättäjiä humanististen tieteiden halveksunnasta, vastustavat yliopiston kaupallistamista ja pelkäävät julkisen yliopistojärjestelmän romuttumista. Tutkintomaksujen pelätään nousevan voimakkaasti ja ehdotetun opintolainamallin syrjäyttävän stipendi- ja apurahajärjestelmän. Opiskelijat ovat viime kuukausina leiriytyneet ja linnoittautuneet tiedekuntiinsa lukuisissa yliopistoissa. He ovat estäneet pääsyn yliopistorakennuksiin ja vaikeuttaneet luentojen järjestämistä. Mielenosoituksissa on vaadittu Bolognan prosessin jäädyttämistä.
Järistyspisteet: ttt Vastarintapisteet: tttt
YLIOPPILASLEHTI 2/09
11
1
Ruotsissa uudistetaan hiljaisuudessa
Ehdotus yliopistojen autonomialaista on lähtenyt lausuntokierrokselle. Porvarihallitus on antanut luvan kritisoida vain osia siitä. Hiljaisuudessa valmisteltua lakiesitystä ylioppilaskunnan jäsenyyspakon poistamisesta odotetaan maaliskuussa. Valtio on keskittänyt tutkimusrahoitusta aloille, joilla Ruotsi pyrkii olemaan maailman huippua. Rahanjaosta päättää valtion virasto, ei akateeminen maailma.
1
Latviassa yliopisto joutui leikkuriin
Keskusta-oikeistohallitus leikkasi vuoden alussa viidenneksen koulutusbudjetista talouskriisiin vedoten. Lisäksi kymmenen prosenttia siitä jäädytettiin toistaiseksi. Seurauksena tiedekuntia vähennetään, henkilökuntaa irtisanotaan ja sen sosiaalietuuksia leikataan, tuottamattomina pidettyjä koulutusohjelmia lakkautetaan ja opiskelijapalveluista tingitään. Monet yliopistot ovat luopuneet opiskelijoiden asuntola-asumisen tukemisesta. Lukukausimaksut nousevat.
2
3
Autonomialain toteutuminen saattaa heikentää opiskelijaedustusta yliopistoilla. Ylioppilaskuntien jäsenyyspakon poistamisen pelätään vievän jäsenmaksutulot ja sitä kautta palkatun henkilökunnan. Huonossa taloudellisessa tilanteessa rahaa ei todennäköisesti tippuisi ylioppilaskuntatoimintaan valtion kassastakaan. Ylioppilaskunnat haluaisivat käyttää tutkimusrahaa tutkijoiden palkkauksen ja sosiaaliturvan parantamiseen. Opiskelijaliike on lobannut poliitikkoja. Kun lakiesitys jäsenyyspakon poistamisesta tulee, tarkoitus ei ole nousta barrikadeille. Sen sijaan opiskelijaliike aikoo keskustella päättäjien kanssa ongelmallisina pidetyistä kohdista ja siitä, miten varmistetaan, että opiskelijoiden ääni tulee jatkossakin kuuluviin heitä koskevissa asioissa.
2 3
Opiskelu on jo ennestään ollut ostovoimaan suhteutettuna Euroopan kalleinta. Nyt vaarana on, että se käy mahdottomaksi vähävaraisille ja niille, joiden vanhemmat eivät asu yliopistokaupungeissa. Luokkaerojen pelätään kasvavan. Tammikuun lopulle suunnitellut opiskelijamielenosoitukset peruttiin, kun yleiset hallituksen vastaiset mielenosoitukset muuttuivat väkivaltaisiksi tammikuun puolivälissä. Ylioppilaskuntien liitto yrittää neuvotella budjettijäädytyksen perumisesta ja paremmista opintolainojen ehdoista.
Järistyspisteet: ttttt Vastarintapisteet: tt
Järistyspisteet: tt Vastarintapisteet: t
1 2 3
Saksassa pudotaan Bologna-kelkasta
Suurimmassa osassa yliopistoja tutkintorakenne on muutettu kaksiportaiseksi. Joissakin uudistus on vielä käynnissä. Muutos on lisännyt opiskelijoiden työtaakkaa. Toisinaan tutkinto, jonka suorittaminen vei ennen 44,5 vuotta, on nykyisin suoritettava kolmessa vuodessa. Sisällöt ovat pysyneet samoina. Ylioppilasliikettä huolestuttaa paitsi opiskelijoiden jaksaminen, myös se, ettei heillä riitä aikaa toimia ylioppilaskunnissa. Jotkut ylioppilaskunnat vastustavat koko Bolognan prosessia. Ylioppilaskuntien liiton mielestä on paras keskittyä muuttamaan osia siitä. Prosessista käydään vilkasta keskustelua. Bologna-komitea on luopunut ajatuksesta, että prosessi valmistuisi Saksan osalta vuoteen 2010 mennessä. Se pitää todennäköisempänä ajankohtana vuotta 2020.
1
Italiassa vallataan tiedekuntia
Syksyn aikana Silvio Berlusconin keskustaoikeistohallitus vei protesteista huolimatta eteenpäin lakeja, joilla leikataan koulutuksen määrärahoja kovalla kädellä. Esimerkiksi valtion rahoitusta julkisille yliopistoille leikataan viiden vuoden aikana noin 1,5 miljardilla eurolla. Laissa asetetaan rajoituksia uusien työntekijöiden palkkaamiseen, ja laki mahdollistaa yliopistojen muuntautumisen säätiöiksi.
1
Kreikassa roihahti väkivalta
Konservatiivien johtama hallitus halusi sallia yksityiset yliopistot, jotka perustuslaki on toistaiseksi kieltänyt. Lakimuutos peruttiin laajan vastustuksen vuoksi. Toinen hallituksen lakiesitys antaisi poliisille paremmat valtuudet päästä kampusalueille ja tehdä etsintöjä niissä.
Järistyspisteet: t Vastarintapisteet: t
2 3
Yksityisten yliopistojen perustamisen pelätään johtavan eriarvoistumiseen, kaupallistavan koulutuksen ja johtavan julkisten yliopistojen arvonlaskuun. Yliopistoväki vaatii yliopistoille parempaa rahoitusta. Joulukuun rajut mielenosoitukset ovat jatkuneet. Tuolloin poliisi ampui aktivistiteinin, minkä seurauksena opiskelijat osoittivat mieltään ympäri maan ja valtasivat yliopistoja. Mielenosoitukset laajenivat väkivaltaisiksi protesteiksi hallitusta ja sen politiikkaa vastaan. Mukana oli myös tuhansia prekaareja.
2 3
Rahoituksen leikkaukset, siitä mahdollisesti seuraavat lukukausimaksujen korotukset sekä paineet vähentää henkilöstöä huolestuttavat opiskelijoita Italiassa. Mahdollisuudet työllistyä tutkijana kapenevat. Tulevaisuuden näköalat ovat yliopistolaisten kannalta synkkiä, ja monet nuoret suuntaavat ulkomaille. Syyslukukaudella nähtiin suurimmat opiskelijamielenosoitukset kymmeniin vuosiin. Yliopistolaiset muun muassa pysäyttivät liikennettä ja tukkivat rautateitä. Kymmeniä tiedekuntia ympäri maata oli vallattuna. Tänä vuonna yliopistoväki on osoittanut mieltä poliitikkojen yliopistovierailujen aikana. Toiminta on toisaalta suuntautunut yliopistojen sisälle: tavoitteena on, etteivät yliopistot soveltaisi uusia lakeja. Yliopistolaiset ovat myös alkaneet rakentaa yhteistä keskustelua ja toimintaa esimerkiksi prekaarien ja siirtolaisten kanssa.
Järistyspisteet: ttt Vastarintapisteet: ttttt
Järistyspisteet: ttt Vastarintapisteet: tttt
12
YLIOPPILASLEHTI 2/09
Tervetuloa! Nettibisneksen tulevaisuutta kehitellään kotien olohuoneissa ja kerrostalojen kivijaloissa. Helene Auramon Zipipop yrittää valloittaa maailman Helsingin Töölöstä käsin.
YLIOPPILASLEHTI 2/09
13
TeksTi Matti Markkola kuvaT teeMu GranströM
Pinnan alta
Tulevaisuuden it-menestyjät syntyvät nyt, kun ketään ei kiinnosta.
aluamme poistaa flunssan maailmasta." Aloitus uhkuu itseluottamusta ja saa satapäiseltä yleisöltä spontaanit aplodit. Kaikki me haluamme siitä riivauksesta eroon! On marraskuun loppu Töölön ratikkahallissa Helsingissä. Vanhassa huipputeknologian kehdossa on käynnissä Slush Helsinki -tapahtuma, jossa esittäytyvät tulevaisuuden teknologiset innovaatiot. Lavalla seisoo kaksi pikkutakkiin ja farkkuihin pukeutunutta miestä, flunssantorjuntaan omistautuneet Markus Bergman ja Wesa Aapro. Heidän ideansa on yksinkertainen: Ihmiset kertovat Facebookissa ja muissa sosiaalisissa medioissa flunssastaan. Entä jos tiedot räkätaudista yhdistäisi paikkatietoihin? Saataisiin eräänlaisia flunssan säätiedotteita. Terveinä pysyäkseen ihmiset voisivat vältellä tiettyjä alueita ja paikkoja. Pelkästään Yhdysvalloissa käytetään vuosittain 40 miljardia dollaria flunssan vastaiseen taisteluun. Jos tällä keksinnöllä voisi säästää kymmenenkin prosenttia tartunnoista, olisi kyseessä 4 miljardin dollarin säästö, miehet perustelevat. Kännyköiden ja läppäreiden näpertely täyttää hallin. Ideaa kommentoidaan tuoreeltaan mikroblogimerkinnöissä.
H
14
YLIOPPILASLEHTI 2/09
Jokaisella on viimeisintä mallia oleva kännykkä ja käyntikortti.
Slushin järjestäjät vakuuttuvat Bergmanin ja Aapron suunnitelmista ja palkitsevat kaksikon Illme-idean yhtenä kolmesta parhaasta. Muut palkitut ovat Digg-tyyppinen nettipalvelu, joka kertoo mitä teknologiatuotteita on tulossa markkinoille, ja yhteisöllinen nettipeli, jonka avulla haastattelunauhat litteroituvat tekstiksi. Illme saa pääsylipputuloista kootun starttirahan ja mahdollisuuden saada kokeneempien yrittäjien konsulttiapua. Tie kohti omaa startupia on auki. lunssantorjuntamiesten kaltaisia tuotekehittelijöitä on Suomessa enemmän kuin koskaan. Tälläkin hetkellä kymmenissä asunnoissa ja kerrostalojen kivijaloissa kehitetään toimivaa konseptia pizzalaatikon päällä toivoen, että kaikki vaiva vielä joskus kannattaisi. Enää alkuun päästäkseen ei tarvitse olla nörtti koodari. Riittää että on hyvä idea. Parhaat ideat kantavat startup-yrityksiksi. Startupilla tarkoitetaan tavalla tai toisella internet-sektorilla toimivaa yritystä, joka on vasta kehitys- ja kasvuvaiheessa ja etsimässä omia markkinoitaan. Firma ei siis vielä tuota mitään omistajilleen eikä sillä välttämättä edes ole tuotetta julkisessa käytössä. Mutta omistajilla on kuningasidea, johon he uskovat. Esimerkiksi: RunToShop uskoo, että ihmiset haluavat ottaa toisiltaan vastaan shoppailusuosituksia. Orxter luottaa siihen, että tulevaisuudessa taidemusiikkia, esimerkiksi viulunsoittoa, opetellaan virtuaalisissa musiikkiopistoissa. Mahshelf haluaa siirtää sarjakuvien välittämisen nettiin YouTuben tyyppisellä palvelulla. One Did It taas olettaa, että ihmiset haluavat analysoida omaa luonnonvarojen kulutustaan. Tyypillinen startup on kahden tai kolmen nuorehkon miehen perustama putiikki. Tavoitteeseen päästäkseen he pitävät tiiviisti yhteyttä toisiin startupeihin paitsi Jaiku- ja Twitter-mikrobloggauspalveluiden ja blogien kautta, myös erilaisissa vapaamuotoisissa todellisen elämän tapahtumissa, joita kutsutaan eventeiksi. Niitä ovat esimerkiksi Bar Camp, Arctic Evening, Mobile Monday, Startup Developers Gathering ja marraskuussa ensimmäistä kertaa järjestetty Slush, joka ennalta mietittyine ohjelmanumeroineen ja keskustelijoineen oli poikkeuksellisen virallinen tapahtuma. "Kävimme eventeissä pitkään ennen firman starttausta. Saimme boostia siitä, että löytyy porukkaa, jolta voi tarvittaessa pyytää apua ja neuvoja", Andreas Karlsson sanoo. Karlsson, 28, istuu työhuoneensa sohvalla Kampin kaupunginosassa Helsingissä. Mistään ei arvaisi, että asunnossa yritetään luoda uudenlaista pelimaailmaa. Käppäily pienessä kaksiossakaan ei anna siitä viitteitä. Sisustuksessa käytännöllisyys ja mukavuus menevät tyylikkyyden edelle. Sohva, iso telkkari ja pöytä ovat eri paria. Seinillä on elokuvajulisteita, hyllyillä leffakrääsää. Paikka vaikuttaa tyypilliseltä nuoren miehen opiskelijakämpältä. Ulko-ovessakaan ei lue yrityksen nimeä. Täällä pitää päämajaansa mobiilipeleihin
F
Nolla on Helsingin startup-skenen tukikohtia. Open Coffee -tapahtuman Suomeen tuonut Ville Vesterinen (keskellä) haluaa tuoda alan ihmiset yhteen.
erikoistunut startup nimeltä Grey Area. Firma on vain muutaman kuukauden ikäinen, mutta ajatus siitä ehti muhia Karlssonin ja hänen yhtiökumppaninsa Mikko Hämäläisen, 29, päässä parin vuoden ajan. Firmalla on myös kolmas osakas, Teemu Tuulari, mutta hän ei työskentele siinä vielä täyspäiväisesti. Kun päätös oli tehty, Jaikuun singahti viesti, joka kertoi Hämäläisen ja Karlssonin eronneen työpaikoistaan, Hämäläisen myyneen autonsa ja pistäneen pystyyn oman startupin. Se sai heti parikymmentä kannustavaa kommenttia. "Congrats. Selling your car to bootstrap a startup is a cool thing to do and
environmentally sound as well! ;-)" kommentoi eräs jaikuttaja. Lopullisen sysäyksen startupin perustamiseen antoivat nimenomaan eventit, kuten Open Coffee, joka järjestetään kuukausittain etutöölöläisessä trendibaarissa Nollassa. Open Coffeessa alan yrittäjät, yrittäjyydestä kiinnostuneet ja teknologian harrastajat kokoontuvat työpäivän päätteeksi keskustelemaan työasioista. Toiminta näyttää speed datingilta: Tutut ja tuntemattomat kättelevät toisiaan ja kyselevät kuulumisia. Mitä uudempi kasvo, sitä todennäköisemmin sinuun tullaan tutustumaan, kahvikuppi kädessä tai jamaikalaista pullo-olutta siemaillen.
Tuttujen kanssa voi mennä suoraan asiaan, sillä jaiku ja blogit ovat jo kertoneet viimeisimmät kuulumiset. Jaiku on yleisessä käytössä, onhan sekin alun perin suomalainen startup. Osallistujat eivät ole nörttejä. Monet ovat panostaneet pelkkiin kenkiinsä perusnörtin vuoden vaatebudjetin verran. Jokaisella on viimeisintä mallia oleva kännykkä ja käyntikortti. Niin, keisarillisen Kiinan ajan keksintö on yhä olennaisessa roolissa. Yhdellä Open Coffee -kerralla vaihtaa omistajaansa korttipakan verran käyntikortteja. Bisneksistä puhutaan avoimesti: mitä kukin on tehnyt, mitä suunnitellut, missä
YLIOPPILASLEHTI 2/09
15
Mikko Hämäläinen (taaempana) ja Andreas Karlsson irtisanoutuivat vakiduunistaan ja perustivat startupin. Firma pitää majaa kaksiossa Helsingin Kampissa.
järjestää omaa eventtiä, mobiilipuolen kehittäjille suunnattua MobileDevCamppia. nsin Grey Area puuhaili web 2.0 -tyyppisen idean kanssa. Sitten idea alkoi tuntua väsyneeltä. "Ajattelimme, että pitää mieluummin keksiä jotain sellaista, mihin ollaan menossa. Kuten Wayne Gretzky sanoo, ei mennä sinne, missä kiekko on tällä hetkellä, vaan sinne, minne se on menossa", Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselta valmistunut Mikko Hämäläinen kertaa. Augmented alternate reality gaming on se, mihin Grey Area uskoo. Käsite vaatii hieman avaamista. Esimerkki: Kuvittele, että olet turistina Pariisissa ja katsot kamerakännykkäsi läpi Eiffel-tornia. Ruudulle ilmestyy digitaalinen kerros tietoa kohteesta: milloin se on rakennettu, miten korkea se on ja kaikkea muuta, mikä tavallista turistia voi kiinnostaa. Tätä sanotaan todellisuuden rikastuttamiseksi. Tämän tekniikan Grey Arean kolmikko haluaa viedä pelimaailmaan. Yrityksen Duality-pelissä todellisuus on muuttunut osaksi peliä. Suunnitelmissa ei ole tehdä kivaa pikku kännykkäpeliä, mistä kertoo sekin, että firma on saanut neuvonantajakseen suomalaisen nettipelipioneerin, viihteellisiä onlineyhteisöjä tuottavan Apajan perustaneen Asmo Halisen. Ideaan uskotaan. "Aloitamme pienestä, mutta tavoitteenamme on luoda kokonaan uusi peligenre, uusi skene. Haluamme tehdä vaihtoehtoi-
E
"Avoimuus, auttavaisuus ja yhteisöllisyys ovat uutta yksinäisten yrittäjien maassa."
onnistunut ja missä epäonnistunut. Joku on aina kuullut jostakusta, joka voisi auttaa hankalassa tilanteessa. Avoimuus, auttavaisuus ja yhteisöllisyys ovat uutta yksinäisten yrittäjien maassa.
"Kaikki kontaktimme ovat peräisin tapahtumista. Ilman niitä olisimme todella sisäsiittoisia, istuisimme täällä vain kahdestaan", Karlsson nauraa. Nyt kaksikko on mukana porukassa, joka
sen maailman, jota voi pelata monin tavoin kaikenlaisissa olosuhteissa. Että pelistä tulisi eräänlainen elämäntapa", ruotsinkielisestä ammattikorkeakoulusta Arcadasta valmistunut Andreas Karlsson maalailee. Toistaiseksi Grey Area elää säästöillä, asiakasprojekteista saaduilla tuotoilla ja Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskukselta saadulla tuotekehitysavustuksella. Tulolähteet ovat startupille tyypilliset. Vaikka miehet ovat joutuneet laskemaan elintasoaan kuukausipalkka-ajoistaan, täydeltä taantumalta he ovat suojassa, toisin kuin heidän entinen työantajansa Ericsson ja muut isot firmat. Viimeksi Microsoft, Intel ja IBM ilmoittivat irtisanovansa tuhansia työntekijöitään markkinoiden epävarman tilanteen vuoksi. Edes se ei haittaa, että pienemmällä liksalla joutuu tekemään entistä pidempiä työpäiviä. "Tästä oli vähän aikaa sitten Jaikussa keskustelu. Ihmiset voivottelevat pienten firmojen tyyppien puolesta. Moni ei voi ymmärtää, että ne jutut, joita me tehdään, innostavat ja niistä saa maksaa itselleen palkkaa! Entiseen työhöni verrattuna yrittäminen on tuntunut lomalta", Hämäläinen sanoo. "Jos olisi timpuri ja tekisi pitkiä päiviä rakennuksilla, ne päivät olisivat oikeasti pitkiä. Mutta täällä me olemme kotona, koodailemme, keskustelemme alan ihmisten kanssa ja teemme researchia pelaamalla", Karlsson kertoo. "Toki pitää olla valtava motivaatio ja kuri, että tätä pystyy tekemään", Hämäläinen lisää.
16
YLIOPPILASLEHTI 2/09
Vaikka lama olisikin tulossa, siitä voi olla vain hyötyä. Parhaat säilyvät.
istä kertoo se, että niin moni ihminen on luopunut vakituisesta työpaikastaan ja ryhtynyt startup-yrittäjäksi? "Rima perustaa firma on laskenut. Ennen rahaa tarvitsi paljon enemmän. Nyt firman perustaminen ei periaatteessa vaadi muuta kuin aikaa", Ville Vesterinen kertoo. Vesterinen on yksi Helsingin uuden startup-yhteisön avainhenkilöistä. Siitäkin huolimatta, että hän ei itse ole missään yrityksessä mukana, vaan tekee päivätyönsä pienessä Nordkapp-nimisessä digitaalisessa suunnittelutoimistossa. Hän on myös syypää siihen, että hillityn näyttävästi pukeutuneet miehet ahtautuvat kerran kuukaudessa parin pöydän äärelle Nollaan. Vesterinen toi Open Coffee -tilaisuudet Helsinkiin nähtyään niitä Lontoossa. "Helsingissä tapahtuu paljon, mutta ihmiset eivät ruohonjuuritasolla löydä toisiaan. On hienoa tuoda ihmisiä yhteen ja auttaa aloittamaan jotain uutta, mikä auttaa taas potentiaalisesti paljon suurempaa joukkoa, kun heidän tuotteensa valmistuu." Tapahtumien järjestämisen lisäksi Vesterinen on yksi kirjoittajista ArcticStartupblogissa, joka seuraa Pohjois-Euroopan internet- ja mobiilialan mielenkiintoisimpia uusia bisnesviritelmiä. Vuonna 2007 perustetulla blogilla on lukijoita yli sadassa maassa. Se on siis kuin Suomen oma TechCrunch, mutta paljon pienemmässä mittakaavassa. TechCrunch on web 2.0 -ajan nettiraamattu, yksi maailman suosituimmista blogeista, jolla on miljoonia lukijoita. "Nettibisnekselle ylipäätään on ominaista open source -ajattelu. Kaikki informaatio on kaikkien käytettävissä, ja siten hyödyttää kaikkia", Vesterinen selittää yrittäjien avoimuutta. Tosin Vesterinen puhuu mieluummin startupeista kuin yrittäjistä. "Yrittää on kauhea sana. Siitä tulee sellainen kuva, että mitä sä nyt siinä oikein yrität." Saman asenteen huomaa, kun seuraa alan ihmisten toimintaa Open Coffeessa. Sanoja yrittäjä ja yritys ei käytetä, kaikki puhuvat startupista.
M
Helene Auramo lainasi äidiltään rahat oman firman perustamiseen. Tuomas Laitinen on Zipipopin visuaalisuudesta vastaava AD.
yt sitä sanaa kehtaa taas käyttää. Viime vuosituhannen lopun it-buumin aikaan startup tarkoitti trendikästä nuorten menestyjien tulevaisuuden bisnestä, vähän siis kuin nytkin kunnes siitä tuli kirosana. Niin kävi kun härskeimmät yritykset heittivät powerpointiinsa sanat internet ja technology ainoana tarkoituksenaan lypsää teknologiauskoon hurahtaneilta riskisijoittajilta kassikaupalla kahisevaa. Suomessa alasta puhuttiin uusmediana. Kotisivut ja nettikaupat koettiin tulevaisuuden kovaksi jutuksi, ja kännykkäpuolella villitsi kirjainyhdistelmä WAP. Moni firma hirtti itsensä liialliseen rahaan kehittämällä monimutkaiseen teknologiaan perustuvia palveluita, jotka eivät kiinnostaneet asiakkaita. Kunnes ala ylikuumeni, rahahanat tyrehtyivät, ja koko it-kupla puhkesi. Alas tultiin rymisten. Monien mielestä se oli sitten siinä. "Nykyiset aktiivit ovat niin nuoria, etteivät
N
he edes muista niitä aikoja", alle kolmekymppinen Ville Vesterinen puolustautuu. "Tänä päivänä ajattelutapa on muutenkin erilainen. Firmojen ei heti tarvitse tehdä rahaa, vaan ne voivat kasvaa vähitellen käyttäjämäärien kautta, jota kassavirran oletetaan seuraavan. Tosin nyt kun talous yskii, kassavirralla on taas suurempi merkitys", Vesterinen sanoo. It-kuplan puhkeamisen jälkeen oli hetken aikaa hiljaista, kunnes pinnan alta nousi uusia menestystarinoita: Facebook, YouTube, Wikipedia, iTunes, Flickr... Monet nykyisistä itsestään selvistä nettipalveluista on perustettu silloin, kun niistä ei kukaan ollut kiinnostunut. Nykyään esimerkiksi Facebookissa käyttäjiä on enemmän kuin Japanissa asukkaita, ja palvelun 25-vuotias perustaja Mark Zuckerberg on nuorin, kuuluisin ja vaikutusvaltaisin nettimiljonääri, joka ajelee golfkärryllä valtavaksi paisuneen yrityskampuksensa rakennusten väliä. Suomalainen esimerkki: peliyhtiö Sumea perustettiin vuonna 1999 juuri ennen nettibuumin puhkeamista. Kun muut firmat eivät tienneet, miten pärjätä laskukaudella, Sumealla ei ollut muusta ajasta edes kokemusta. Siitä selvittyään Sumeasta tuli Euroopan johtava mobiilipelifirma, ja nyt se on osa menestyvää amerikkalaista Digital Chocolate -peliyhtiötä. Vaikka lama olisikin tulossa, siitä voi olla vain hyötyä. Parhaat säilyvät, ja parhaassa tapauksessa nykyisistä Suomen it-iduista versoaa myrskyn mentyä jotain kaunista. Web 2.0:lle voi kuitenkin heittää hyvästit. Yhteisöllisyyteen perustuvat, mainoksilla pyöritettävät nettipalvelut alkavat olla loppuun kaluttu genre. Kaikilla on jo oma nettiyhteisönsä, jopa muslimeilla. Muslimien sosiaalinen nettiyhteisö Muxlim on Espoon-Vantaan teknillisessä ammattikorkeakoulussa opiskelleen Mohamed El-Fatatryn luomus, jota ei voi
enää pitää startupina. Se on jo menestystarina. elkkä vahva teknologia ei riitä. Nykykehittelijät ymmärtävät, että vallalla on entistä vahvemmin ihmisen toimintaa ja tarpeita ymmärtävä lähestymistapa. Siihen uskoo myös helsinkiläisyritys Zipipop. Alun perin Facebook-sovelluksena toiminut firman tuote Zipiko on kehitetty vähentämään jokapäiväistä säätämistämme. Se toimii näin: ilmoitat kalenterissasi, että
P
olet menossa tiettyyn leffanäytökseen. Kaverisi näkevät, mihin olet menossa, ja voivat ilmoittaa olevansa tulossa mukaan. Yksinkertaista ja helppoa, mutta Zipipop ei suinkaan aio jättää tuotteensa kehittelyä tähän. Se luottaa intention broadcastingiin, aikomusten julkaisuun. "Nykyään puhutaan pragmaattisesta netistä. Netti tulee tietoisemmaksi siitä, mitä olet parhaillaan tekemässä. Hyvin rakennettu järjestelmä ei vain kerro ihmisille tavoitteistasi, vaan myös auttaa sinua pääsemään tavoitteeseesi", Richard von Kaufmann kertoo yrityksensä keittiössä. Pienen keittiön seinää koristaa Pixarin animaatioleffojen mainokset mieleen tuova
YLIOPPILASLEHTI 2/09
17
oli viime vuoden loppupuolella Unicefin kutsumana puhumassa naisyrittäjyydestä. Hän luuli menevänsä puhumaan pieneen tapahtumaan. "Ikinä ei ole ollut niin paljon kameroita missään! Samassa konferenssissa jaettiin palkintoja Turkin ensimmäiselle naisbussikuskille, -elokuvaohjaajalle ja -pilotille. Se oli todella liikuttavaa, kun on tottunut niihin itsestäänselvyyksinä." Nyt firman ikkunalaudalla zipi-kalojen joukossa kimaltelee Turkin pääministerin vaimolta saatu hopea-astia. lmaan heitetystä villistäkin visiosta voi syntyä uskottava liikeidea. Niin kävi myös Slush Seven -kilpailussa pärjänneille flunssantorjuntamiehille. "Koko homma lähti vähän läpällä liikkeelle", Markus Bergman tunnustaa puolitoista kuukautta Slushin jälkeen. Kaikki alkoi, kun Bergman sai viime syksynä puhelinsoiton lapsuudenkaveriltaan Wesa Aaprolta. "Wesa oli ollut huolissaan lastensa sairastumisista. Hän kysyi, haluanko lähteä ideoimaan yhtä juttua." Aapro on Taideteollisen korkeakoulun Medialabista taiteen maisteriksi valmistunut nettiosaaja, jonka idea kulutuskapulasta, tuotteiden eettisen pohjan tarkistavasta laitteesta, herätti pari vuotta sitten huomiota. Hän soitti Bergmanille, lääketieteen lisensiaatille, jollaisia ei nettibisnespiireissä liiemmälti liiku. Idea flunssatiedotteista esiteltiin ensimmäistä kertaa julkisuudessa Slushissa. Sittemmin projekti on muuttunut muutamasta ranskalaisesta viivasta ihan oikeaksi osakeyhtiöksi, jolla on oma blogi. Yhtiön nimi oli alun perin Illme, mutta se ei alalla kokeneempien mielestä ollut hyvä. Bergman sanoo uuden nimen olevan "mietinnässä". Tavoitteena on kevään aikana julkaista ensimmäinen toimiva demo. Edistymistä haittaa yhteisen ajan puute ja välimatka. Bergman toimii terveydenhuollon konsulttina Helsingissä, Aapro on töissä Ylellä Tampereella. "Ideamme on Slushin jälkeen jalostunut ja konkretisoitunut", Bergman sanoo varovaisesti. "Maailmanlaajuisesti on monia infektioita, joita voi seurata. Nytkin näitä asioita seurataan laajalla skaalalla, mutta ei mikrotasolla niin kuin me. Mutta vielä on paljon asioita, joita pitää miettiä." Kaksikko ei ole jättämässä päiväduunejaan, ainakaan vielä. Ensiksi hankitaan käyntikortit. *
I
Eroon flunssasta. Markus Bergman on mukana startupissa, jonka idea on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta.
Ei ole sattumaa, että Facebookin perustaja on opiskellut psykologiaa ja Jaikun toinen perustaja on sosiologi.
juliste, missä kultakala sanoo: "Hi, see how my friends are using Zipiko!" Sama kala löytyy myös firman toimiston ulko-ovesta. Tai itse asiassa kaksi kalaa ja keskustelu: "Are you the next Google?" "No, I am a goldfish." Zipipopin tilat Helsingin Töölössä ovat lähempänä ihmisten stereotyyppistä mielikuvaa startup-firman tiloista; seinät ovat räikeän, mutta tyylikkään oranssit, työpöydät ovat sopivan sotkuiset, ja kuuden hengen henkilökunta on kansainvälistä, vähän alle kolmekymppistä ja trendikästä. Ohikulkijat kuulemma jäävät usein pällistelemään toimiston ikkunan taakse.
Varmaan ihmettelevät kultakaloja, niitä näkee kaikkialla. Jopa firman käyntikortit ovat kultakalan muotoiset. Läheisen peruskoulun oppilaat ovat piirrelleet zipi-kalasta fanikuvia, jotka koristavat ikkunaa.
Z
tamista varten. "Oli todella vaikea soittaa äidille, että tar-
ipipopin toisella perustajalla Helene Auramolla, 26, on yhä tallessa valokuva siitä, kun hänen äitinsä on pankkiautomaatilla nostamassa rahaa yrityksen perus-
vitsen rahaa perustaakseni yrityksen yhden Richardin kanssa", Auramo nauraa. Auramo oli tavannut Richard von Kaufmannin, Keniassa syntyneen britin, Taideteollisen korkeakoulun Medialabissa. Uusien, entistä vähemmän teknologiavetoisten innovaatioiden etsintä on tuonut alalle koulutukseltaan muitakin ihmisiä kuin koodia pyöritteleviä insinöörejä. Ei ole sattumaa, että Facebookin perustaja on opiskellut psykologiaa ja Jaikun toinen perustaja on sosiologi. Auramo on koulutukseltaan kauppatieteilijä, von Kaufmann elokuvaohjaaja. "Aluksi meillä ei ollut koodaajaa, emmekä itse osaa koodata. Oli vain liiketoimintasuunnitelma ja juliste", Auramo kertoo. Alkutaival oli rankka, mutta ei niin paha kuin Auramo oli kuvitellut. "Mietin alussa, että onkohan se vaikeaa, kun on nainen tällä alalla. Miten muut ihmiset suhtautuvat, ja olenko tarpeeksi uskottava, kun olen nuori? Mutta kaikki ihmiset ovat olleet positiivisia." Tässä suhteessa Suomen startupit ovat samalla viivalla Amerikan kanssa: kummastakin maasta on vaikea löytää alan naisyrittäjiä. Puhumattakaan Turkista, jossa Auramo
18
YLIOPPILASLEHTI 2/09
Koulutus
Yli sata vuotta nykyajassa!
www.mbs.fi
HAASTA ITSESI
- studera på svenska i Helsingfors
Engl GEMEN is S Sven h progr AM ANS ska amm ÖKA prog es 1 N ram 2.123.3 13.2 - 9.4
Toiselta asteelta (yo/ak) kansainvälisen kaupan osaajaksi
Vi erbjuder högre utbildning på svenska och engelska i Helsingfors. Mer information på www.arcada.fi
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 120 ov
· pohjakoulutuksena ylioppilastai ammatillinen tutkinto · kaksivuotinen asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelma · erinomaiset uramahdollisuudet · opintojen painotus vienti- ja tuontikaupassa ja kansainvälisessä markkinoinnissa Täytä sähköinen hakulomake netissä: www.haenyt.fi
Kevään yhteishaku 2.20.3.2009
MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Martinlaaksontie 36, 01620 Vantaa puh. (09) 895 581, opinto@mbs.fi Meille pääset helposti: Helsingin keskustasta M-junalla 21 min, tai busseilla 453, 516 tai 539, Vantaan linjoilla 35, 36, 4345, 5157 ja Espoosta linjoilla 510, 530 ja 532.
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto,
lähihoitaja, 120 ov
Yhteishaussa 2.-20.3.2009 www.haenyt.fi · Lähihoitaja, peruskoulupohjainen koulutus, 3 v. · Lähihoitaja, ylioppilaspohjainen koulutus, 2 v. · Kaksoistutkinto (lähihoitaja ja ylioppilas), 3,5 v.
Lisätietoja koulutuksesta www.hdo.fi
AALTO-YLIOPISTO RAJATONTA OPPIMISTA
Omilla aloillaan HSE, TaiK ja TKK ovat laadukkaita, kansainvälisesti arvostettuja yliopistoja. Yhdessä ne muodostavat Aalto-yliopiston uudenlaisen tiedeja taideyhteisön, joka terävöittää niin yhteistä kuin yksilöllistä kilpailukykyämme. Monialainen opetus ja tutkimus synnyttävät osaamista, jonka avulla vastataan luovasti tulevaisuuden haasteisiin.
AALTO-YLIOPISTOSSA LISää MAhdOLLISuukSIA
Aalto-yliopistossa opiskellaan ja tutkitaan edelleen taloutta, tekniikkaa ja taidetta opiskelijat valmistuvat vastakin kauppatieteiden tai taiteen maistereiksi, diplomi-insinööreiksi, arkkitehdeiksi ja maisema-arkkitehdeiksi. Uutta on se, että voit opiskella myös näiden alojen yhdistelmiä.
AAlto-yliopistossA:
opiskelet innostavassa monialaisessa ympäristössä · nautit arvostettujen asiantuntijoiden opetuksesta · saat hyvät yhteydet korkeatasoisiin ulkomaisiin vaihtoyliopistoihin · luot arvokkaita osaamisverkostoja sekä yhteyksiä yrityksiin · hankit kansainvälisesti kilpailukykyisen koulutuksen sekä erinomaiset valmiudet työllistyä.
MITeN PääSeN AALTO-YLIOPISTOON?
Haet edelleen joko Helsingin kauppakorkeakouluun, Taideteolliseen korkeakouluun tai Teknilliseen korkeakouluun. Näiden korkeakoulujen opiskelijana olet myös Aalto-yliopiston opiskelija. Tutustu Aalto-yliopistoon: www.aaltoyliopisto.info
helsingin kauppakorkeakoulu ( hSe )
Helsingin kauppakorkeakoulu (Helsinki School of Economics - HSE), Suomen johtava ja kansainvälisesti tunnettu kauppatieteellinen yliopisto, tarjoaa innostavan opiskelu- ja tutkimusympäristön. Helsingin Töölössä ja Mikkelissä sijaitsevilla kampuksilla toimii noin 3 500 opiskelijan vireä ja kansainvälinen yhteisö. HSE tarjoaa 6 kandidaattitason ja 13 maisteritason työmarkkinoilla arvostettua koulutusohjelmaa, joista useat voi opiskella kokonaan englanniksi. Laaja-alainen tutkinto avaa ovet moniin erityyppisiin, myös kansainvälisiin, asiantuntijatehtäviin. HSE:ssä on mahdollista suorittaa myös filosofian tohtorin tutkinto ja kauppatieteiden tohtorin tutkinto.
Ohjelmat ja opiskelijavalinta:
Taideteollinen korkeakoulu ( Taik )
Taideteollinen korkeakoulu on muotoilun, audiovisuaalisen viestinnän, taidekasvatuksen ja taiteen kansainvälinen yliopisto. Se on alansa suurin korkeakoulu Pohjoismaissa ja yksi arvostetuimpia maailmassa. Helsingin Arabianrannan kampuksella opiskelee noin 1 900 opiskelijaa. TaiKissa voit suorittaa taiteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot sekä taiteiden tohtorin tutkinnon. Ne antavat vankan ammattitaidon sekä työkalut taiteellisen ilmaisun ja osaamisen kehittämiseen. Valmistuneet muodostavat merkittävän osan suomalaisen muotoilun, taiteen ja visuaalisen kulttuurin vaikuttajista.
Ohjelmat ja opiskelijavalinta:
Teknillinen korkeakoulu ( Tkk)
Teknillinen korkeakoulu TKK on maamme suurin ja perinteikkäin tekniikan yliopisto sekä suomalaisen tekniikan tutkimuksen ja opetuksen uranuurtaja. TKK toimii kaikilla Suomen elinkeinoelämän kannalta keskeisillä tekniikan opetuksen ja tutkimuksen pääaloilla. Espoon Otaniemessä sijaitsevalla kampusalueella opiskelee noin 15 000 perus- ja jatko-opiskelijaa. Valittavanasi on 19 tutkinto-ohjelmaa, jotka johtavat joko tekniikan kandidaatin, diplomi-insinöörin, arkkitehdin, maisema-arkkitehdin tai tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkintoon. Valmistuneet työllistyvät hyvin monipuolinen koulutus takaa, että työtehtävissä on valinnanvaraa myös taloustilanteen muutoksissa.
Ohjelmat ja opiskelijavalinta:
www.hse.fi/opiskelijavalinta
www.taik.fi/opiskelu
www.otaniemeen.fi
AB
TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY
20
YLIOPPILASLEHTI 2/09
Koulutus
Ammatillisen
osaamisen riemua
Ammatillinen perustutkinto avaa sinulle ovet arvostettuun ammattiin ja luo tukevan pohjan urakehitykselle.
Keski-Uudenmaan ammattiopisto Keuda tarjoaa opiskelupaikkoja ylioppilaille Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä ja Tuusulassa. Keudassa opiskelee kohti uusia uria ja ammatteja lähes 5 000 opiskelijaa. Tule sinäkin mukaan keudalaisten menestyvään joukkoon! Tutustu koulutustarjontaamme osoitteessa www.keuda.fi/hae ja pistä hakemus vetämään maaliskuun yhteishaussa.
YO-pohjainen koulutustarjonta: Eläintenhoitaja Kuva-artesaani Lähihoitaja Maaseutuyrittäjä Merkonomi Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja Puutarhuri Talouskoulu Vaatetusompelija
Ammattina kemisti!
Kiinnostavatko avaruustutkimus, radiolääkeaineet tai ympäristökemia? Haluaisitko luonnontieteiden opettajaksi tai työskennellä rikoslaboratoriossa? Kemian opiskelu Helsingin yliopistossa avaa ovia. Lue lisää: www.helsinki.fi/kemia
www.keuda.fi
Keuda - Taitavana työelämään
annons_fin.pdf
09-01-19
11.46.33
Teatterikorkeakouluun!
Haluatko opiskella luovassa ja innostavassa ilmapiirissä alan huippuammattilaisten johdolla?
HESOTE mukana yhteishaussa 2.-20.3.2009
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto,
lähihoitaja
Hammastekniikan perustutkinto,
hammaslaborantti
Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos (HESOTE) on Helsingin kaupungin omistama ammatillinen oppilaitos. Oppilaitoksessa opiskelee noin 1800 nuorta ja aikuista sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa koulutuksessa.
Hakuaika päättyy 27.2.2009 klo 16.15 näyttelijäntyön, ohjauksen, dramaturgian ja valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelmiin ja maisteriopintoihin sekä esitystaiteen ja -teorian, tanssijan, koreografin, tanssinopettajan, teatteriopettajan ja Nordiska Magisterprogrammet -maisteriohjelmiin. Hakijan opas on Teatterikorkeakoulun www-sivuilla http://www.teak.fi/Pyrkiminen. Lisätietoa hakijapalvelut@teak.fi.
Till Teaterhögskolan!
Följande utbildnings- och magisterprogram har antagning på våren 2009: skådespelarkonst (finskspråkig), regi, dramaturgi, ljud- och ljusdesign, performance och teori, dansare, koreografer, danspedagoger, teaterpedagoger och Nordiska Magister-programmet. Ansökningstiden går ut 27.2.2009 kl 16.15. Mera info hittar du på www.teak.fi/antagning. Tilläggsinformation via hakijapalvelut@teak.fi.
Lääkealan perustutkinto,
farmanomi / lääketeknikko
Lisätietoja:
www.hesote.edu.hel.fi
Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Pl 3920, 00099 Helsingin kaupunki Puhelin (09) 310 8158 Faksi (09) 310 80207
Oletko kiinnostunut?
Japanin kielestä? Japanin kulttuurista ja yhteiskunnasta? Japanilaisesta yritystoiminnasta?
FKF:n yliopistoyksikkö tarjoaa japanin kielen ja kulttuurin maisteriohjelman. FKF ja Tukholman yliopisto ovat tehneet yhteistyösopimuksen joka mahdollistaa kandidaatti- ja maisterintutkinnon suorittamisen Vaasassa. Tarkemmat tiedot esitteestä tai verkossa www.fkf.fi/uni. FKF:n yliopisto-yksikkö koostuu kahdesta ohjelmasta: maisterintutkinto japanin kielessä ja kulttuurissa sekä teologinen opinto-ohjelma. Hakemuksien tulee olla perillä viimeistään 17.6.2009. Tieto opiskelupaikasta annetaan 30.6.2009 mennessä. Luentoja pidetään pääsääntöisesti keskiviikosta perjantaihin alkaen 26.8.2009. Yliopistoyksikkö, Fria kristliga folkhögskolan, Kasarmintori 1, PL 46, 65101 Vaasa. Puh. (0)6 319 1500 Fax (0)6 319 1510. Sähköposti: info@fkf.fi. Kotisivut: www.fkf.fi/uni.
22
YLIOPPILASLEHTI 2/09
Koulutus
Juuret ja s iivet
TAMPEREEN AMMATTIOPISTO
sään Taideteollinen korkeakoulu set si Tampereen teknillinen yliopisto ää n, Tampereen yliopisto istoo n! Kun p yliop Turun kauppakorkeakoulu e n Taiteen maisteri yhteetuvat viite Diplomi-insinööri Turun yliopisto au av Yhteiskuntatieteiden maisteri ovet
Kauppatieteiden maisteri Filosoan maisteri
=5 1
nyt! Hae
w w w. u c p o r i . f i / h a k u
AVOIN YLIOPISTO
HAE TAMPEREEN YLIOPISTOON
Valintaopas 2009 netissä: www.uta.fi/opiskelijaksi Valintaopasta 2009 voi tilata: puh. (03) 3551 6404 ja (03) 3551 7901 www.uta.fi/opiskelijaksi/tilaus.html
Haluatko tutustua yliopistomaailmaan jo etukäteen? Tai hyödyntää välivuoden? Etsitkö vielä omaa alaasi? Helsingin yliopiston Avoin yliopisto tarjoaa kaikille avointa yliopisto-opetusta kymmenissä oppiaineissa myös laaja valikoima verkko-opintoja. Opetusta alkaa ympäri vuoden. Ennakkotiedot kesäopetuksesta ovat verkkopalvelussa 6. helmikuuta. Tutustu tarjontaan ja löydä omasi!
www.helsinki.fi/avoin
p. (09) 191 28320
AVOIN. YLIOPISTO KAIKILLE.
Vid Åbo Akademi får du universitetsutbildning i personlig och internationell miljö!
Vid Åbo Akademi kan du studera:
Ekonomi | Humaniora | Informationsteknologi | Logopedi | Naturvetenskaper | Pedagogik | Psykologi | Samhällsvetenskaper | Teknik | Teologi | Vårdvetenskap | Farmaci och juridik på kandidatnivå.
ApplicAtion period: 12 Jan - 13 Feb 2009 Apply online At www.admissions.fi Further instructions At www.tamk.fi/ib www.tamk.fi/enve www.tamk.fi/media ABI-Aviisi / 13.11.2008
international Business (BBA) Environmental engineering (B enG.) Media (BA)
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMK University of Applied Sciences
E-mail: admissions@tamk.fi, www.tamk.fi
Om du är student eller motsvarande söker du studierätt för kandidat- och magisterexamen. Ansökningstiden går ut 30.4.2009 Om du har avlagt en lägre högskoleexamen kan du söka in direkt till magisternivå. Ansökningstiden går ut 29.5.2009 Till engelskspråkiga magisterprogram söker du senast 27.2.2009 Språkprov i svenska för finskspråkiga 4.5.2009 Urvalsprov ordnas även på Åland. Läs mera på www.abo.fi/sok
Åbo Akademi är ett internationellt mångvetenskapligt universitet, där undervisningsspråket är svenska. Kom till ett universitet med trivsam studiemiljö, kvalitet i undervisningen och en utbildning som ger goda framtidsutsikter!
tfn: (02) 215 31 | e-post: studinfo@abo.fi | Tavastgatan 13, FI-20500 Åbo
www.abo.fi
Ilmoitus lähetetty 6.11.2008 sähköpostissa: kari.kettunen@pirunnyrkki.fi
Osakunnat & Järjestöt
Järjestöt
Aspekti ry
Aspektin kevätkokous pidetään perjantaina 20.2. laitoksella kello 16. Aiheena ovat sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutokset. Tarjoilua. Tule. valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijatilassa Kuppalassa (Snellmaninkatu 14 B) tiistaina 10.2. klo 18. Tervetuloa!
Stigma ry
Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön opiskelijoiden ainejärjestön Stigma ry:n sääntömääräinen kevätkokous järjestetään tiistaina 17.2. 2009 klo 18 Yhteiskuntapolitiikan laitoksella (Snellmaninkatu 10) seminaarisalissa. Stigma ry:n hallitus toivottaa kaikki jäsenet tervetulleeksi!
Hyyn järjestötuet ovat muuttuneet vuoden alusta
hyyn edustajisto on päättänyt lopettaa seuraavat järjestöpalvelut kustannussyistä: pakettiauton ja minibussin vuokratuki, ilmaiset lounasliput sekä projektiavustus. Tukia on kohdennettu enemmän toiminta-avustuskeskeisiksi. Päätös tehtiin joulukuun kokouksessa, jossa päätettiin vuoden 2009 talousarviosta. Ylioppilaslehden järjestöpalsta lopetetaan syksystä alkaen. Järjestöjen on hyvä huolehtia mahdollisista sääntömuutoksista liittyen sääntömääräisten kokousten ilmoittamiseen lehdessä. Ilmoittaminen Ylioppilaslehdessä tulee jatkossakin toki olemaan mahdollista, mutta maksullista.
Lisätietoja: Hallituksen jäsen Mia Haglund, mia.haglund@hyy.fi, 050 543 9615
OHO international eAGLyS in finland r.a
oho International Eurooppalainen Ylikansallinen eaglys-liike Suomessa ry:n vuosikokous keskiviikkona 4.3.2009 klo 16.00 Cajsa-kokouskabinetissa (Uusi Ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 B, 4. kerros). Päätettävänä sääntömääräiset asiat sekä pääsihteerin vaali.
Kannunvalajat ry.
Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijajärjestö Kannunvalajat ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään keskiviikkona 11.2. kello 18.00 alkaen valtiotieteellisen tiedekunnan kokoushuoneessa (os. Unioninkatu 37). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja lisäksi sääntömuutos. Esityslistalla ovat kokouksen puheenjohtajan, kokouksen sihteerin, kahden pöytäkirjantarkastajan sekä kahden ääntenlaskijan valinta, esitys toimintakertomuksesta sekä tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto. Kokouksessa päätetään tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle, käsitellään hallituksen laatima toimintasuunnitelma sekä vahvistetaan talousarvio ja määrätään jäsenmaksun suuruus. Lisäksi käsitellään sääntömuutos Ylioppilaslehden järjestöpalstan loppumisen vuoksi sekä muut esille tulevat asiat. Tervetuloa!
Tekstiilarit ry
Tekstiilarit ry:n kevätkokous pidetään ti 17.2. klo 16.00 Putiikissa (Siltavuorenpenger 10). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita!
www.HeLSinKi.fi/~JrJ_TeKS
Oikos ry
Oikos ry kutsuu kaikki jäsenensä vuosikokoukseen 10.2. klo 17.00 Uuden ylioppilastalon Flora-saliin (B-rappu). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa kokoukseen!
Valtio-opin opiskelijat ry
Valtio-opin opiskelijat ry:n vuosikokous pidetään keskiviikkona 25.2.2009 klo 18.00 valtiotieteellisen tiedekunnan kokoushuoneessa (Unioninkatu 37). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
www.VOO.fi
Sitoutumaton vasemmisto Obunden vänster
Sitoutumattoman vasemmiston sääntöjen § 9 mukainen vuosikokous järjestetään 12.2. 2009 klo 18 riemuhuone Aurorassa Uudella ylioppilastalolla (Mannerheimintie 5 B, 3. krs). Esityslista: 1. kokouksen avaus; 2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa; 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus; 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys; 5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto; 6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille; 7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus; 8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet; 9. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille kaksi henkilökohtaista varajäsentä; 10. käsitellään muut esille tulevat asiat; 11. kokous päätetään. Kohdan 10. mukaisia muita asioita ovat vaalipäällikön valinta, Toimenpiteen päätoimittajan valinta sekä yhdistyksen kokouksen koollekutsumista koskeva sääntömuutosehdotus, jatkopaikan valinta sekä mahdolliset ponsiesitykset että jäsenaloitteet. Jäsenaloitteet on toimitettava sit-vas@helsinki.fi-sähköpostilistalle 9.2.2009 klo 18 mennessä. Mikäli jäsen haluaa puheenjohtajan esittelevän puolestaan ponnen kokouksessa, se on toimitettava puheenjohtajalle (jussi.nuortimo @helsinki.fi) viimeistään kokousta edeltävänä päivänä.
ympäristötieteiden opiskelijat Myy ry
Myy ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 10.2. klo 18 Uudella ylioppilastalolla Mannerheim-salissa (Mannerheimintie 5 A, 5. krs). Kokouksessa käsitellään sekä edellisen että kuluvan vuoden toimintaa ja taloutta. Tervetuloa! Myyn uudet upeat sivut löytyvät osoitteesta www.helsinki.fi/jarj/myy
Tarjolla koulutusta palvelualalla työskenteleville opiskelijoille
Helsingin yliopiston opiskelijat palvelu aloilla (www.hypa.fi) ja Palvelualojen ammattiliitto PAM järjestävät keväällä 2009 erityisesti osaaika tai kesätyötä tekeville opiskelijoille suunnattuja ilmai sia ja avoimia koulutuksia työehtosopi musten säännöistä ja työntekijöiden oikeuksista palvelualojen ammateissa. Tilaisuudet järjestetään ammattialoit tain (esim. myyjät, ravintolatyöntekijät, siivoojat, huvipuistotyöntekijät, video vuokraamojen työntekijät, jne.), mikäli ilmoittautumisia tulee tarpeeksi. Alustavat (eisitovat) ilmoittautumi set ja tiedustelut osoitteeseen puheen johtaja@hypa.fi.
www.HyPA.fi
eeTu koMsi
Lipidi ry.
Lipidi ry:n sääntömääräinen kevätkokous järjestetään torstaina 12.2.2009 Uudella Ylioppilastalolla Mannerheim-salissa (Mannerheimintie 5 A, 5. krs) klo 19.00 alkaen. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Lisäksi käsitellään sääntömuutosta, sekä hallituksen uuden isännän valinta. Esityslista on nähtävillä ennen kokousta lipidi ry:n ilmoitustaululla Viikin B-talossa (Latokartanonkaari 9). Tervetuloa!
Osakunnat
Hämäläis-Osakunta
Hämäläis-Osakunnan helmikuun yleiskokous pidetään tiistaina 10.2.2009 klo 18.15 Osakuntabaarissa. Esityslistalla on muun muassa: stipendilautakunnan valinta, juhla- ja ohjelmavaliokunnan puheenjohtajan valinta, ohjelmasihteerin valinta, mainosmestarin valinta, Osakuntabaari Oy:n hallituksen kahden varsinaisen ja yhden varajäsenen valinta, osallistuminen osakuntien vaalirenkaaseen hyyn edustajistovaalissa sekä vaalipäälliköiden valinta. Lisäksi käsitellään oyv:n viestintästrategia. Varaudu todistamaan jäsenyytesi!
Media ry
Media ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään ke 11.2. klo 18.00 viestintätoimisto bnl Euro rscg:n tiloissa (Perämiehenkatu 12 E, 00150 Helsinki). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä mahdollisesti valitaan hallitukselle varajäsen.
www.MediAry.fi
Poliittisen historian opiskelijat Polho ry
Poliittisen historian opiskelijat Polho ry:n sääntömääräinen vuosikokous järjestetään
24.2. KLO 12-16
ULLANLINNANMÄELLÄ
WWW.LASKIAISRIEHA.COM
M
ä pystyn vieläkin haistamaan sen tuoksun, koska jotenkin tuntui, että koko Ankkarock haisi siltä. Tuollaisen peruskarvan tuoksu, vähän sama kuin joskus vahingossa on polttanut partaa", Wallu Valpio muistelee. Kyse on tietenkin juontaja MeriTuuli Lindströmin häpykarvoista. Niistä kuuluisista karvoista, jotka Lindström sytytti palamaan Ankkarockissa. Karvoista, joiden tarinan jokainen lienee kuullut monta kertaa. Wallu Valpio pitää karvanpolttoa yhä yhtenä lämpimimmistä kanavaan liittyvistä muistoista. "Se oli äärettömän moontvläinen, hämmästyttävä teko." Vuodesta 1997 vuoteen 2003 toiminut kaapelitelevisioyhtiö Moon TV mullisti televisiokulttuurin viemällä kamerat baareihin ja festareille. Se näytti ihmiset humalan tuomassa voimantunnossa, hetkellä, jolloin jokainen luulee olevansa hauska, nuori ja kaunis. Tästä Moon TV muistetaan, mutta miksi kanavaa kutsutaan legendaariseksi? Mitä innovatiivista siinä oli? sittu?" Moon TV:n rääväsuu Sacha Remling kysyy takaisin. Remlingin mukaan Moon TV näytti tietä uudenlaiseen mediaympäristöön: kanava tuli lähelle katsojaa ja nosti pääosaan tavallisen ihmisen. "Se oli eräänlaista loputonta reality-ohjelmaa ennen realitybuumia", Remling sanoo. Wallu Valpion mielestä ihmiset näkivät kanavalta ensimmäistä kertaa, mitä festareilla tapahtuu HIM:n tai 69 Eyesin keikkojen ulkopuolella. "Mä toin backstagen ihmisten olohuoneisiin", hän kehuu. "Tämä kuulostaa hassulta, mutta ihmisiä ihan koulutetaan toimittajiksi ja opetetaan totalitaariseen objektiivisuuteen. Ei esimerkiksi saisi näyttää, että haastattelija ja haastateltava tuntevat toisensa, muuten katsojalle saattaa tulla mustasukkaisuusoireita. Uudistimme tuollaisen bullshitin haastattelukulttuurin", Valpio jatkaa. Romukoppaan joutui myös turhantärkeä toimittajan etiikka. Juontajat huutelivat törkeyksiä ohikulkijoille tai huijasivat ihmisiä laulamaan ravintolassa musiikin päälle. "Kerroimme, että olemme tekemässä Ylen teksti-TV:lle lähetystä, jossa etsitään Popstars-laulajia. Sitten ajoimme ulos pätkiä, joissa humalaiset ihmiset laulavat suomalaisia biisejä päin helvettiä ilman taustamusiikkia", nauraa
Moon TV:n tekijät kertovat, mikä teki myöhäispuberteettisesta kanavasta legendaarisen.
Kuutamolla
tuomAs kArppinen
kulttuuri
YLIOPPILASLEHTI 2/09
27
Paluu!
"KYLLä, se on kuin onkin totta. Yksi suurimmista televisioalan ilmiöistä on tulossa takaisin monen vuoden tauon jälkeen. Jos koet omaavasi jotain, mille meillä on käyttöä, lähetä itsestäsi infoa sähköpostitse. Nyt heti." Rekryilmoitus osoitteessa moontv.fi ei paljasta, onko Moon TV palaamassa televisioon vai nettiin. Sitä ei suostu kertomaan myöskään kanavan entinen webtuottaja Jarkko Koskinen, jonka yritys C&C Wind omistaa oikeudet Moon TV -nimeen. "Se, millä Moon TV erottui muista medioista, on lähes standardia nykyisissä nuortenohjelmissa paitsi Ylellä. Kyllä kanavan pitää luoda uutta, vaikkakin vanhalla hyvällä asenteella", Koskinen sanoo. Jos suunnitelmat toteutuvat, loppuvuodesta pitäisi tapahtua jotain. Alun perin kanavaa pyrki palauttamaan myös kuuden hengen ryhmä, joka rekisteröintiongelmiin törmättyään perusti Kanava 7 -yhtiön. Ryhmän kanssa keskusteluja käyneen Wallu Valpion mukaan tarkoituksena olisi tehdä "samaa hyvää vanhaa ohjelmaa" kuin ennenkin. Hän kertoo usean entisen Moon TV -kasvon suostuneen projektiin mukaan. Miksi samalla kaavalla? Soitetaanpa Kanava 7 -yhtiöön. Puhelimeen vastaa 24-vuotias Anton, joka nuorena kuului kanavan faneihin. "Se oli erilainen kanava. Sitä halusi kuulla ne kaikki kirosanat, ja se oli jotenkin vitun hienoa." Olisiko se yhä vitun hienoa, jos samat juontajat palaisivat ruutuun kymmenen vuotta vanhempina? "En tiedä. Sehän riippuu, miten ihmiset alkaisivat vetää sitä showta."
"MIKsI YouTube on nyt niin suo-
Pornostara-ohjelmasta tuttu Sami Hernesaho.
ToKI KAnAVA koostui muustakin kuin humalanhuuruisesta kohelluksesta. Ohjelmistossa oli
"OliMMe kuin MediakOulun TarkkailuluOkka."
taiten toteutettuja peli-, urheilu- ja ruokaohjelmia. "Tuotantoajat olivat lyhyitä. Jos meillä oli joku idea viikolla yksi, se oli mahdollista saada ulos jo viikolla kaksi", kertoo peliohjelmia kana-
valle toimittanut Thomas Puha. Tiukka budjetti pakotti improvisoimaan ja keksimään kompromisseja niin kaluston kuin ohjelmien suhteen. "Olimme kuin mediakoulun tarkkailuluokka. Se ei ollut missään mielessä hallittua toimintaa, vaan pikemminkin tunnepohjalta toteutettua hommaa", sanoo hiphop-ohjelma Wordin toimittaja Tuomas Vuorensola. "Saimme rauhassa kokeilla rajojamme ja tunaroida. Kunhan ohjelma oli viihdyttävä ja ajoi asiansa, saimme tehdä melkein mitä tahansa", Meri-Tuuli Lindström kertoo. Lindström ei kadu mitään, mut-
ta häntä ärsyttää, että ihmiset kuvittelevat hänen polttaneen häpykarvansa humalassa. "Haastoimme silloin ihmisiä tekemään sisukkaita asioita Sisupastillin kampanjan hengessä. Kun yksi tyyppi ei suostunut tekemään sitä, päätin näyttää mallia. Että tee sinäkin niin saat tämmöisen hienon t-paidan." "Ihmiset pitävät sitä kauhean radikaalina tekona, mutta jos katsoo mitä tv:stä tulee nykyään, niin sehän oli loppujen lopuksi tosi tylsää."
Antti Järvi
> Timo Wrightin dokumentti Moon TV hyvästi televisio Ylen TV1:llä sunnuntaina 8. helmikuuta klo 21.15.
BLAAH
"Avaa mikä tahansa kaappi, niin löydät luurangon." Esikoisrunoilija Kaisa Ijäs tuntee ihmismielen pimeät nurkat. heittää ihmisen keskelle kohtalokasta arjen virtaa ja nauraa nuoruuden kaikkivoipaisille kuvitelmille. Ukrainalaiset mansikanpoimijat seikkailevat traagisenhilpeällä roadtripillä päähänpotkittujen siirtotyöläisten Britanniassa. Mutta voi miksei kukaan estänyt Marina Lewyckan kirjan nimen Two Caravans suomentamista tökeröön asuun ?
JEAH
Kielletty hedelmä
veljet
Siskot,
on leffa kahdesta uskistytöstä, jotka karkaavat isoon kaupunkiin kokeilemaan kaikkea tuhmaa. Fiksu kasvukertomus ei sorru mässäilyyn eikä saarnaamaan. Dome Karukoski on Suomen tämän hetken paras elokuvaohjaaja.
maa mansikka
Muu
Annika Grofin miltei jännitysnäytelmäksi kasvava dokumentti pääsee lähelle kansanedustajia. antaa kiinnostavan kuvan siitä, mistä kaikesta koostuu hyvä poliitikko. Elokuva esitetään Yle tv2:n Dokumenttiprojektissa 11. helmikuuta.
Liikkumavara
kulttuuri
APURAHAKRIITIKKO
Toimittaja Anne Moilanen arvostelee teatteria veronmaksajien rahoilla.
kAnsAllisteAtteri / stefAn BreMer
YLIOPPILASLEHTI 2/09
29
Ulla Raition ja Samuli Niittymäen hahmot rakastuvat Itämerellä näytelmässä Sotaturistit.
HALVEMPI KUIN AKKARI!
K
Hyväosaiset hirmulomalla
2
tÄh D
et
Kansallisteatteri: sotaturistit Käsikirjoitus Laura Ruohonen, ohjaus Åsa Kalmér, rooleissa mm. Seela Sella, Markku Maalismaa, Ulla Raitio, Kristo Salminen.
/5
ulttuuritapaus! Kansallisteatteri on jälleen kantaesittänyt Laura Ruohosen uuden näytelmän. Sotaturistien valmistumisesta on tehty kasa lehtijuttuja ja tv-ohjelmia ja Ruohosesta haastatteluja. Ja miksi ei olisi? Hän on Suomen kansainvälisesti tunnetuin näytelmäkirjailija ja valittiin marraskuussa Teatterikorkeakoulun dramaturgian professoriksi. Odotukset ovat siis pilvissä, kun 1800luvun puolivälissä käytyyn Oolannin sotaan sijoittuva fiktiivinen näytelmä alkaa. Mutta hetkinen, onpas tämä... kummallista. Erikoista, tosiaan. Näyttämöä hallitsee iso laivankansi, joka on viritetty vaijerien varaan niin, että se on jatkuvasti pienessä liikkeessä. Sen päällä remuaa sekalainen seurakunta toissa vuosisadan yläluokkaisia ruotsalaisia. He ovat lähteneet purjehtimaan tirkistelläkseen omalta laivaltaan, kuinka brittiläiset ja ranskalaiset pommittavat paskaksi Suomea, tai sitä mitä oli maamme paikalla. Tosin eivät nämä antiikkiset sotaturistit tyydy vain katselemaan sivusta. Rahakas äijäkööri änkeää seuraamaan taisteluja lähietäisyydeltä, ja myös mukaan vankileireille, yrittäen ostaa vainajilta kellot. Kiva on ryypätä, naida ja raiskata. Sotaturismi on rankka laji, extremen extremeä.
ovat niin hienoja, että vaikka näyttelijät kuinka tappelevat ja kohkaavat, esitys jää oudolla tavalla kaksiulotteiseksi, elottomaksi. Se on kaunis, mutta ei kosketa, elä. Kun näytelmän pasifistinen ja voyerismia kauhisteleva sanoma on vieläpä melko ilmiselvä tämä on tarina ihmisen pahuudesta, se sama, joka aina kerrotaan herää kysymys: mitä sitten? Mikä oli se uusi asia, jonka tästä esityksestä sain? No, ainakaan Sotaturisteja ei voi syyttää siitä, että se olisi samanlainen show kuin kaikki muut. Suomessa tuskin kukaan ohjaa tähän tyyliin, siis siten, että koko esitys perustuu korostetun teatraaliseen estetiikkaan, rytmiin ja liikkeeseen. Mieleen tulee vain Cilla Back, suomenruotsalainen nuorehko ohjaaja, joka on opiskellut no niin Italiassa.
sotatuRistien paRhaat hetket tarjoaa upea ja karismaattinen Seela Sella, joka on juopon skottiamiraalin roolissaan kertakaikkisen hurmaava. Olisipa hänen roolinsa ollut isompi! Hahmo on loistava, sodan ja kovan elämän parkkiinnuttama hurjapäinen vanhus, joka pitää koirista enemmän kuin ihmisistä. "Koirilla on häntä", filosofoi amiraali, "josta heti näkee, mitä koira ajattelee." Ihmisellä on häntäluu, mutta ei enää häntää, "koska evoluutio on jättänyt valehtelijat eloon".
Anne MoilAnen
hassua: Ruokavarkaus, kun joku oli syönyt Kristo salmisen reppanan hahmon pelmenit!
intaan: Tilaa Image opiskelijah ,90 ! (norm. 44 ) 6 numeroa nyt vain 19 atilaus w w w.image.fi/opiskelij
Image Mondo Viini
image_127x190_opiskelija.indd 1
28.1.2009 12:23:11
Ruotsalaisen Åsa Kalmérin ohjaama esitys on tyylitelty yli. Ihan kuin menossa olisivat vaivaannuttavat naamiaiset Boknäsin myymälässä. Yhdessä Ann BonanderLooftin kanssa luotu lavastus ja puvustus
ENNEN
NYT
ENNEN
NYT
Etsitkö kotia? sato.fi
SATO-Asuntopalvelu vuokra-asunnot, puh. 0201 34 4304 omistusasunnot, puh. 0201 34 4301
No sori!
"Ihmispillu raiskasi sukupuunsa!" otsikko huutaa. No sori! on Kotiteollisuusyhtyeen dvd:n kylkiäisenä syksyllä 2005 ilmestynyt juorulehtiparodia. Sisältö on lähinnä alkoholinhuuruista perseilyä ja "paljastuksia" yhtyeen lähipiiristä.
Käry!
"Elastinen: Nuuskasuuta en suutelisi koskaan!" otsikko huutaa. Käry! on Suomen syöpäyhdistyksen kustantama juorulehtiparodia. Sisältö on lähinnä teini-idolien tupakan ja nuuskan käytön vastaisia "paljastuksia".
sato.fi
30
YLIOPPILASLEHTI 2/09
meikki ja hiukset KAROLIINA PURALA
Joskus ärsyttää, Jos Joutuu laittamaan ylleen vaatteet, Jotka eivät ole yhtään oman tyyliset."
Meri Peltonen elää sponsorien tuella.
YLIOPPILASLEHTI 2/09
31
TeksTi ninni lehtniemi kuva mikael pettersson
Meri Peltonen teki kavereineen Pohjoismaiden ensimmäisen naisten lumilautailuleffan.
tää, että tein taas sitä ja sitä ja olin tietenkin paras. Mikä tahansa urheilulaji, se kyllä pistää parastaan", sanoo Nooran sisko ja Peltosen läheinen ystävä Veera Vihervaara.
Kun Meri PeltoSta pyytää kertomaan
N
aiset istuvat stetsoniensa varjossa saluunassa ja kumoavat shotteja ronskein ottein. Laseissa, seinillä ja hevosten parkkipuomeissa vilahtelee logoja: suomalainen laskettelukeskus, energiajuoma ja lautailuvaatemerkki. Vaalea nuori nainen astelee buutseissaan tykin luokse ja ampuu. Hän on Meri Peltonen, 22-vuotias ammattilumilautailija Keravalta. Värit ilmaantuvat elokuvaan, ja musiikki alkaa soida. Saluunasta siirrytään mäkeen. Peltonen tekee huimia hyppyjä vaihtuvissa maisemissa ja vaatteissa. On elokuvan ensi-ilta, mutta missään ei näy punaista mattoa tai salamavalojen räiskettä. Helsingin Kalliossa sijaitsevan Cafe Mascotin nurkkapöydässä kantapeikot pesivät peliautomaattien valossa. Huppariin pukeutuneet elokuvan tähdet istuvat ovensuussa huomaamattomassa meikissä ja pipo syvällä päässä. He myyvät ensi-iltaväelle elokuvan dvd-versiota. Kyseessä on pohjoismaiden ensimmäinen tyttölumilautailuelokuva Shotgun!.
Shotgun!-leffan näin tehtiin -pätkä näyttäisi tällaiselta: Kymmenen nuorta lautailijanaista matkustaa Ruotsin, Suomen, Itävallan, Sveitsin ja Norjan hiihtokeskuksissa. Mukanaan heillä on kuvausryhmä, Tampereen ammattikorkean taiteen ja viestinnän opiskelijat Olli Koivula ja Osku Tuominen. Koska kyseessä ei ole Hollywood-tuotanto, kuvauspaikat on etsittävä itse. Sitä varten pitää herätä seitsemältä aamulla ja nousta ylös ensimmäisillä hisseillä. Muuten toiset laskijat ehtivät pilata laskujäljillään puuterilumen eli putskun. Kun valmista hyppyriä ei ole, sellainen pitää rakentaa. Se vaatii joskus luovuutta. Esimerkiksi Sveitsin Laaxissa ryhmä keksi hypätä pienen rakennuksen yli. Toisinaan tarvitaan ulkopuolista apua. Hämäläisessä Sappeen keskuksessa paikallinen sikafarmari antoi naisten hyppiä traktorinsa yli ja kasasi hyppyriin tarvittavan lumen toisella traktorilla. "Se oli tosi rento tyyppi", Peltonen muistelee. Peltosen traktorin yli tekemää one-footia, eli hyppyä jossa toinen jalka on irti laudasta, hehkutetaan lautailufoorumeilla yhtenä Shotgun!in kohokohdista. Hämärässä kuvataan esimerkiksi wallridekohtaus, jossa naiset hyppäävät hyppyristä seinän kautta takaisin rinteeseen. Ei ole sattumaa, että Peltonen on Suomen lumilautamaajoukkueen paras ja ainoa nainen. Kavereiden mukaan Peltonen haluaa olla paras. Kaikessa. Se tulisi esiin myös Shotgun!in kuvitteellisessa näin tehtiin -dokumentissa. "Meri on mahtava tyyppi. Hän on tosi kunnianhimoinen ja kilpailee aina kaikesta. Vaikka siitä, kuka syö nopeimmin tai eniten. Yleensä kilpailut ovat kuitenkin urheilun puolella", sanoo Suomen Naislautailijat ry:n puheenjohtaja Noora Vihervaara. "Me aina naureskelemme, kun Meri selit-
Shotgun!-projektista, hän aloittaa luontevasti luettelemalla elokuvan sponsorit. Yhteistyökumppanien logot ovat näkyvästi esillä elokuvassa ja ensi-iltapaikalla. Sponsoreilta saatu raha ei kuitenkaan riittänyt kattamaan kustannuksia, vaan tähdet maksoivat itse matkansa ja osan kuvaajien matkakuluista. Koska tyttöjen lautailuleffa oli naisten suuri ja pitkäaikainen unelma, rahanmeno ei haitannut. "Pääasia, että saimme sen tehtyä. Kaikki olivat ihan messissä vaikka joutuivatkin käyttämään omaa rahaa. Muutenkin haluaisimme reissata ja laskea." Juuri näin lumilautailijoiden kuuluu puhua lajistaan ja kaikkeen siihen liittyvästä. Ja juuri näin Peltonen puhuu myös kilpaurastaan medialle kilpailuhenkisyydestään huolimatta. Se, että pääsee matkustamaan, hengaamaan ja mäkeen hyvien tyyppien kanssa, on palkinto itsessään. Ei mitaleista niin väliä. Lumilautailu on enemmän kuin urheilulaji. Sitä markkinoidaan epäsovinnaisena, kalliita ja trendikkäitä varusteita vaativana elämäntapana keskiluokkaisten perheiden lapsille. Youth against establishment on nimeltään sivusto, jolla esitellään Peltosenkin laskutuloksia. Siis jotakuinkin "nuoret vallassa olevaa järjestelmää vastaan". Sivusto kuuluu hintavalle katuvaatemerkille. Peltonen on diplomi-insinöörivanhempien tytär, joka 11-vuotiaana ensimmäistä kertaa seurasi ihailemaansa isoveljeä laudalla mäkeen. Nykyisin 30-vuotias isoveli lautailee muutaman kerran vuodessa. Pikkusisko on puolestaan laskenut kolme vuotta päätyökseen. Palkka tulee sponsoreilta. Peltonen ei näe elämäntavassaan ristiriitaa.
ottaa kuvia kavereista ja myydä Seiskaan", Peltonen vitsailee Myös Peltosesta löytyy netistä bilekuvia, joissa lautailijat juhlivat neonvärisissä vaatteissaan. Häneltä näyttävä nainen kuvissa ei välttämättä kuitenkaan ole Meri Peltonen. "Meriltä löytyy alter ego Laura, joka välillä tulee esiin, kun lähdetään baariin. Se on yllätyksellinen tyyppi, jolta voi odottaa mitä vain", Veera Vihervaara kertoo.
Shotgun! tuSKin tuottaa edes sen vertaa, että tähdet saisivat omansa pois. Peltosen mukaan se ei ole tarkoituskaan. Tärkeämpää on, että oikeat ihmiset näkevät leffan nuoremmat tytöt, jotka aloittelevat lautailua. "Olisi kiva näyttää mallia, että ihan hyvin voi tehdä näin tyttöjen kanssa ja että meillä täällä Suomessakin on tyttölaskijoita." Kun Peltonen alkoi varhaisteininä laskea lähirinteessä Talmassa, lähes kaikki muut lautailijat olivat poikia. Niihin aikoihin muihin laskeviin tyttöihin tutustui kilpailukiertueella Suomi-cupissa. Cupia ei enää ole, mutta naislautailijat järjestävät keväisin tyttösessarit, tyttöjen harjoitteluleirin. "Siellä on nykyisin ollut noin viisikymmentä tyttöä. Osallistujien määrä on kasvanut joka vuosi", Peltonen kertoo. Tyttösessareista puhuessaan Peltonen kuulostaa vielä ylpeämmältä kuin elokuvasta kertoessaan. Hän uskoo esimerkin ja tyttöjen keskinäisen tsempin voimaan. "Jos on vaikka jostain Keski-Suomesta tyttö, joka haluaisi laskea, mutta ei tunne ketään, niin leirillä se voi tutustua toisiin ja sitä kautta kehittyä." Kuvien perusteella meno tyttösessareilla ei näytä prinsessamaiselta. Asenne on hyvin linjassa Shotgun!in nimivalinnan kanssa. "Me ei todellakaan haluttu mitään girly pink -tyttömäistä", Peltonen selittää. Shotgun on termi, jota lautailijoiden reissuilla käytetään autoon juostessa. "Jos auto on täysi, kaikki haluavat istua etupenkillä. Shotgun-huuto tarkoittaa, että etupenkki on varattu." tänä talvena Peltonen ei ole ollut mukana
KVG
Aivotärähdykset ja ilmastonmuutos
"Meri Peltonen on saanut uransa aikana kuusi aivotärähdystä", uutisoi verkkolehti trombit.net. "Pitää paikkansa", vahvistaa Peltonen. Myös kaverit kertovat, että nainen on varsin tapaturma-altis. "Se liittyy osaksi lajiin. Tekevälle sattuu", hän kuittaa. Hakukone löytää lumilautailijoiden ilmastovetoomuksen, jonka Peltonen on allekirjoittanut. Lumen katoaminen uhkaa lajin kehitystä. "Etelä-Suomessa harrastajat eivät pääse tarpeeksi mäkeen, koska keskukset ovat entistä lyhyempiä aikoja auki. Jos tulee useita sellaisia talvia kuin viime talvi, ne saattavat mennä kokonaan kiinni." Lumettomuus kaventaa myös ammattilautailijan leipää. "Sponsoreita saa huonommin, kun varusteita ei mene enää kaupaksi." Peltosen kotona kierrätetään, ja hän pyrkii välttämään yksityisautoilua. Kasvihuonekaasupäästöjä syntyy kuitenkin jo ammatin vuoksi. "Kyllähän sitä tulee matkustettua lentokoneella. Se on väistämätöntä."
Me ei todellakaan haluttu Mitään girly Pink -tyttöMäistä."
"Joskus ärsyttää, jos joutuu laittamaan ylleen vaatteet, jotka eivät ole yhtään oman tyyliset tai ovat väärää kokoa. Sitten pitää olla siinä näin", Peltonen sanoo ja vääntää suunsa näyttävään tekovirnistykseen. "Silloin tulee sellainen olo, että onks tää nyt tätä. Mutta siitä meille maksetaan. En todellakaan valita." Lajin rennon imagon vuoksi sponsorit sallivat suojateiltaan ehkä hieman villimpää käytöstä kuin perinteisiltä urheilijoilta. "Välillä olen ajatellut, että Rukalla voisi
kilvoittelemassa etupenkistä. Peltosen polvi on aiemmin leikattu jo kahdesti. Nyt se on vihlonut syksystä asti ja estänyt laskemisen. Peltonen ei ole aiempien vuosien tapaan asunut talvea lautailijoiden yhteismökissä Rukalla, vaan vanhempiensa luona rauhallisella omakotialueella Keravalla. Polvivamman vuoksi talvi on ollut turhauttava. Lääkärit ovat olleet erimielisiä siitä, mikä polvea vaivaa. "Se on ollut sellaista, että ehkä voi laskea ja ehkä ei, ja ehkä pääsee kilpailuihin ja ehkä ei", Peltonen huokaa. Edessä on tähystys ja luultavasti uusi leikkaus. Peltonen on löytänyt asiaan zenasenteen. "Nyt on ihan hyvä fiilis, kun tiedän, etten voi tehdä sille mitään." Leffafriikiksi tunnustautuva tähti on katsonut runsaasti elokuvia: Wrestlerin, Changelingin, Rööperin ja Australian. Vaikka Peltosen laji vaatii rämäpäisyyttä, hän pitää rauhallisista, jopa melankolisista elokuvista. Suosikkielokuvia ovat Saksikäsi Edward, Stand by Me ja Forrest Gump ja lempinäyttelijä Johnny Depp.
Peltonen on myös alkanut lukea kauppatieteiden pääsykokeisiin Oulun yliopistoon. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2005, eikä ole sen koommin koskenut kirjoihin. "Mua ei kiinnostanut koulu, vaan lumilautailu. Viime kesänä alkoi ekan kerran tulla sellainen olo, että olisi kiva opiskella. Ihan hyvä, että tuli." Silti Peltoselle oli aina selvää, että hän haluaa opiskella itselleen ammatin. Vaikka Rukan mökissä asuu talvisin kolmekymppisiäkin lautailijoita, ammattiura alkaa olla siinä iässä ohi. Kroppa ei enää toivu loukkaantumisista. Pari vuotta sitten Peltonen oli kesätöissä Keravalla Ifin valokuvatehtaalla. Kokemus toimi juuri siten kuin akateemiset vanhemmat toivovat jälkikasvunsa lattiatason kesäduunikokemusten toimivan. "Palkka ei ollut hirveän hyvä, ja siellä oli nelikymppisiä naisia, jotka tekivät ihan samaa hommaa. Ajattelin, etten todellakaan tule olemaan toi tyyppi." Nyt lumilautailija pänttää viittä pääsykoekirjaa lähes päivittäin Keravan kirjastossa. Voitonhalusta on varmasti hyötyä lukuurakassa. Haittaa ei luultavasti ole siitäkään, että matematiikka oli lukiossa Peltosen lempiaineita. "Siinä näkee, että onko tulos oikein, eikä vain niin, että kirjoittaa jotain ja joku muu päättää, onko se hyvä. Matematiikassa se on oikein, jos se on oikein." Loput kirjoista käsittelevät johtamista, organisaatiota ja markkinointia. Jälkimmäinen tuntuu sujuvan jo luontevasti: "Siinä jutussa olisi hyvä mainita gals.fi, josta leffaa saa ostaa." *
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
Vanhemmuuden kustannukset puntarissa
Mitä vaikutuksia vanhemmuuden kustannuksilla on työelämän tasa-arvolle? Miksi vain osa työnantajista maksaa kustannukset? Miten ratkaista kustannuskysymys parhaalla tavalla? Tervetuloa keskustelemaan teemasta päättäjien ja asiantuntijoiden johdolla. Vanhemmuuden kustannukset vaakakupissa -seminaari järjestetään perjantaina 13. helmikuuta 2009, klo 12.0015.30 Vanhan ylioppilastalon Galleria-salissa (Mannerheimintie 3, 2. krs). Seminaarin järjestävät yhteistyössä hyy, Suomen ylioppilaskuntien liitto (syl) ja Akavan opiskelijavaltuuskunta aova. Tilaisuus ei valitettavasti ole esteetön. Katso ohjelma: www.hyy.fi
Lisätietoja ja ilmoittautumiset: sosiaalipoliittinen sihteeri Timo Lehtinen (sYL), timo.lehtinen@syl.fi.
iHMe-projekti Savi ja kollektiivinen keho 21.3.7.4.2009
Veikko soMeRPuRo
Kehittämään opintoasioita tai laadunvarmistusta?
Opintoasiaintoimikunta on yliopiston opintoasioiden kehittämisen strateginen tukiryhmä ja konsistorin ja rehtorin päätösten valmisteluelin. Toimikunta käsittelee yliopisto-opetukseen, opiskeluun, oppimiseen ja oppimisympäristöihin liittyviä periaatteellisia kysymyksiä. Opintoasiaintoimikuntaan haetaan eronneen jäsenen tilalle uutta jäsentä vuoden 2009 loppuun kestäväksi toimikaudeksi. Laadunvarmistuksen ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuutta, tukea tiedekuntia ja laitoksia laatutyössä ja valmistella laadunhallinnan linjauksia yliopistossa. Ohjausryhmään etsitään yhtä opiskelijajäsentä vuoden 2011 loppuun kestäväksi toimikaudeksi. Ylioppilaskunnan hallitukselle osoitetut, perustellut hakemukset on toimitettava ylioppilaskunnan keskustoimistolle (Mannerheimintie 5 A, 2. krs., 00100 Helsinki) tai sähköpostitse osoitteeseen halloped-haku@hyy.fi torstaihin 19.2.2009 klo 15.00 mennessä. Lisätietoja tehtävistä antaa koulutuspoliittinen sihteeri Harri Waltari, 050 543 8460, harri.waltari@hyy.fi.
iHMe-projekti 2009: Antony Gormley, Savi ja kollektiivinen keho. Testitilanne elokuussa 2008 Tuusulassa.
Antony Gormley kutsuu sinut osallistumaan Savi ja kollektiivinen keho -nimisen taideteoksen tekemiseen.
Tule yksin, ystäväsi tai perheenjäsenen kanssa! Varaa vähintään neljä tuntia aikaasi ja tule muokkaamaan valtavaa neljä metriä korkeaa savikuutiota ainoana työ-
kalunasi oma kehosi. Kuutio odottaa sinua lämpimässä ja kosteassa tilassa. Helsingin Kaisaniemen kentälle 21.3. 7.4. nousevan teoksen ydin on jättiläismäinen, 160 000 kilon painoinen ja pienen talon korkuinen savikuutio. Kutsumme sinut osallistumaan ja seuraamaan teoksen kehittymistä. Osana projektia järjestetään myös Taiteen ihme-päivät 3.5. huhtikuuta 2009
Vanhalla ylioppilastalolla. Ensimmäistä kertaa toteutuvien ihme-päivien ohjelma koostuu luento- ja keskustelutilaisuuksista, videotaiteesta sekä ihme-klubista. Kaikkiin ihme-projektin tapahtumiin on vapaa sisäänpääsy. hyyn jäsenille on tarjolla myös kiintiöpaikkoja savea muotoilemaan, ilmoittautumiset 20.2. mennessä. Lisätietoa hyyn sivuilla.
www.iHMePrOdUcTiOnS.fi, www.Hyy.fi
Kaivopihan työmaa viimeistelyvaiheessa
Ylioppilasaukion ja Kaivopihan työmaalla on edetty viimeistelytöihin. Työmaasillat ja -telineet korjataan pois molemmilta työmailta tammihelmikuun vaihteessa. hyyn keskustoimiston sisäänkäynnin (Mannerheimintie 5 A) edustan portaanrakennustyö valmistuu samaan aikaan. Kevään aikana alueella tehdään myös muita pienempiä viimeistelytöitä, kuten valaisinasennuksia ja istutustöitä, mutta pihaalueet ovat käytössä normaaliin tapaan.
Aivan kaikesta työmaatoiminnasta ei Kaivopihan läheisyydessä kuitenkaan vielä päästä eroon. Ylioppilasaukion kohdalla Mannerheimintien jalankulkualueella Helsingin Energia aloittaa oman urakkansa heti helmikuun alkupäivinä. Työmaalla tehdään kaapelointitöitä ja niiden arvioidaan kestävän kesäkuulle asti. Vanhan ja Uuden ylioppilastalon välissä sijaitseva jalankulkukäytävä jätetään turvallisuussyistä paikalleen vielä Helsingin Energian urakan ajaksi.
Hengailuiltojen järjestelyistä vastaavat ylioppilaskunnat. Tällä kertaa vetovastuussa on Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta tky yhteistyössä Nyyti ry:n kanssa. Maksuton ja kaikille avoin hengailuilta järjestetään perjantaina 20.2. klo 1821.30 Ossin linnassa (Otakaari 18, Otaniemi, Espoo). Ossin linna on Otaniemessä bussin 102 päätepysäkin luona.
Lisätietoja ja toiveita: liisa.lahteenaho@tky.fi
vuoden 2009 alkaen uusia lainoja ei enää myönnetä.
Lisätietoja: Talousjohtokunnan puheen johtaja katri korolainenVirkajärvi, katri.korolainenvirkajarvi@hyy.fi, 050 595 0324; Toimistosihteeri Liisa ernamoRajamäki, lyyra@hyy.fi, (09) 1311 4272
ylioppilaat viettävät laskiaistiistaita 24.2. Ullanlinnanmäellä
Pääkaupunkiseudun ylioppilaiden perinteinen laskiaisrieha järjestetään tiistaina 24. helmikuuta klo 1216 Ullanlinnanmäellä. Ohjelmassa on muun muassa mäenlaskua ja musiikkia. Hienoin laskuväline palkitaan kello 14. Pue lämmintä päälle ja lähde ulkoilemaan! Pidäthän Ulliksen siistinä ja keräät mahdolliset roskat pois luonnosta.
HTTP://www.LASKiAiSrieHA.cOM
Tervetuloa hengailemaan pe 20.2.!
Tervetuloa hengailemaan! Hengailuiltaan voit tulla pelaamaan tai vain tapaamaan uusia kavereita. Lisäksi on mahdollisuus saunoa. Mukanaan saa tietysti tuoda omiakin pelejä. Monet tulevat hengailuiltaan ensimmäistä kertaa, joten sinunkaan ei tarvitse miettiä, tunnetko paikalta jo jonkun.
Jäsenlainarahasto lopetetaan
hyyn edustajisto päätti joulukuussa jäsenlainarahaston lopettamisesta vuoden 2009 aikana. Jäsenlainarahastosta myönnettiin opiskelijoille niin kutsuttuja vippilainoja kohtuullisella korolla. Jäsenlainarahaston käyttö on merkittävästi vähentynyt vuosi vuodelta ja tästä syystä
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on noin 30 000 yliopisto-opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö. Se toimii jäsenistönsä ja piirissään toimivien noin 250 opiskelijajärjestön etu- ja palveluorganisaationa. Ylioppilaskunnan toimitilat sijaitsevat aivan kaupungin sydämessä Uudella ylioppilastalolla.
HYY hakee Siviilipalvelusmiestä graafisen suunnittelijan tehtäviin
etsimme nuorekkaaseen työyhteisöömme siviili palvelusmiestä graafisen suunnittelijan tehtäviin Työ alkaa elokuussa 2009 tai sopimuksen mukaan Lapinjärven siviilipalveluskoulutusjakson suorittamisen jälkeen. Graafisen suunnittelijan tehtäviin kuuluvat mm. HYYn julkaisujen suunnittelu ja taittaminen sekä ylioppilaskunnan graafisen ilmeen kehittä minen. Tehtävän arkipäivää on erilaisten julistei den, korttien, oppaiden ja selvitysten taittaminen.
Valokuvaus ja wwwosaaminen katsotaan eduksi. käytämme Adoben ohjelmistoja Windowsympäris tössä. Arvostamme luovuutta, huolellisuutta, oma aloitteisuutta ja ryhmätyökykyä. Hakijalle on eduksi ylioppilaskuntatoiminnan tuntemus ja koke mus järjestötoiminnasta. Hakemuksen liitteeksi toivotaan näytteitä aiemmista taittotöistä. Tarjoamme lakisääteiset edut, tarvittaessa asun non Helsingin keskustasta ja mukavat työkaverit.
Ylioppilaskunnan pääsihteerille osoitettujen, omakätisesti allekirjoitettujen hakemusten ansio luetteloineen tulee olla ylioppilaskunnan keskus toimistossa (uusi ylioppilastalo, Mannerheimin tie 5 A, 2. krs, 00100 Helsinki) viimeistään perjan taina 3.4.2009 klo 15.00 mennessä. Lisätietoja: graafinen suunnittelija Jani Pulkka, 050 534 2965, jani.pulkka@hyy.fi tai tiedottaja Riitta käppi, 050 543 9609, tiedottaja@hyy.fi
YLIOPPILASLEHTI 2/09
35
Steffelle kenkää
YKsi nousuKauden oireista oli, että designerit äityivät muotoilemaan ylihintaisia seksileluja. Näin laskukaudella jokainen voi olla oma stefanlindforsinsa. Tarvitaan verhorenkaita, askartelumassaa, jätesäkkejä, hedelmiä, vihanneksia,
kengännauhoja, kondomeja, sähköhammasharja sekä hieman neulonta-, virkkaus- ja veistotaitoja. Niistä valmistuu vaikkapa yhteiselin, panopuupökkelö, pippelipaula, hedelmäliha-
vako tai Pulp Fiction -elokuvasta tuttu Gimpin naamio. Etovaa, mutta edullista.
NiNNi lehtNieMi
> Matt Pagett: Tee itse seksilelusi (Schildts 2008)
SÄ TUUT LIIAN KOVAA
Kolumni käsittelee alisuorittamista hyveenä.
MadeMoiselle Vosges
Ruzaccho
sa.tuut.liian.kovaa@gmail.com
Koeputkilapset
toMeR gaNihaR
Y
Harmoninen pissakuva
Viime loKaKuussa Ylioppilaslehti (14/08)
kirjoitti israelilaissyntyisestä valokuvaajasta Tomer Ganiharista. Lehti pyysi Ganiharia kertomaan rakkaimpien kuviensa taustoista. Yksi valokuvista kuvasi joen varrella kyykistyvää miestä. "Kuljin veneellä Intiassa, kun yhtäkkiä näin tämän kiveen piirretyn sydämen ja miehen rukoilevan sen äärellä", Ganihar tunnelmoi. Tammikuussa Ylioppilaslehti sai sähköpostia tamperelaiselta antropologilta Mari Korpelalta. "Kyseinen mies on pissalla. Intialaiset eivät rukoile seinään päin kuten juutalaiset, ja tuo asento on tyypillinen pissausasento intialaisille miehille", Intian Varanasissa väitöskirjaansa tehnyt Korpela kirjoitti. Myöhemmin puhelimessa Korpelaa huvittaa. "Kun luin jutun joululomalla, marssin näyttämään sitä sanskriittia tutkivalle miehelleni. Kysyin, mitä kuvassa hänen mie-
lestään tapahtuu. Hänestäkin mies selvästi pissasi." Korpelalla on vahvoja todisteita epäilylleen. "Jos mies rukoilisi, hän rukoilisi jokea päin, eikä kääntäisi selkäänsä äiti Gangesille." Sen sijaan Korpela muistelee, että Varanasissa Gangesin rannalla haisi yleisesti ehta virtsa. "Aika hauska esimerkki siitä, kuinka muita kulttuureita katsotaan oman kulttuurin silmälaseilla", Korpela nauraa. Muistellaanpa vielä, mitä Ganihar kertoi Ylioppilaslehdelle kuvan tunnelmasta. "Minulle tapahtuma kuvasi rakkautta ja harmoniaa", hän kertoi. Tomer Ganihar parka. Toivottavasti joku joskus kertoo hänelle. Tai ehkä ei sittenkään. Eihän maailmassa koskaan ole liikaa rakkautta ja harmoniaa.
VeeRa luoMa-aho
enin lukioon, jolioppilaskirjoituksissa haisi pissa. Jumppaka oli lähimpänä salin viereisissä pukukopeissa oli putkija johon pääsivät vaurio, ja valvovalla opettajalla sen ikäikaikki. Kolme vuotta myösille miehille hyvin tavanomainen inkontihemmin, cum lauden panenssiongelma. Pistävänmakea pissantuoksu perit kourassani, ymmärsai aikaan migreenin tunteen vasemmalla ohisin olevani omalla paikallani molla. Lindas gamla baddräkt. Lindas fucking Gaussin käyrän pulleimmalgamla baddräkt som luktar pissa. Migreeni la kohdalla. Vailla kunniansiirtyi sormenpäihin, se tuntui värisevänä himoa, mielessä pelkkä jäellotuksena käsivarressa ja kaulalla. Kuvaile sentymätön haave paremLapin ekosysteemiä. Sammaleet, porot, jänikmasta tulevaisuudesta. set, pikkueläimet. Porot syövät pikkueläimiä. Ensimmäisiin yliopiston Mistä helvetistä voisin tietää, mitä porot syöpääsykokeisiini sain kyydin vät? Olen nähnyt sellaisen kerran Heinolan isältäni, sen jälkeen tein matTeboilin takapihalla, mutta se ei silloin syökani itse. Niitä tuli aika paljon. nyt. Oletan siis, että pikkueläimiä. Lohduttaen isäni sanoi, että Tiesin, etten pääsisi helposti yliopistoon. ainahan voin jättää korkeaEttä elämä tulisi olemaan siitä lähtien vaikouluhaaveet, mennä "oikeikeampaa kuin koskaan aiemmin, ja ettei siin töihin" ja harrastaa kultminulla ollut minkäänlaista taistelutahtoa. tuuria vapaa-ajalla. Niin kuin Siirtymäriitit, kuten kokeet ja testit, on hänkin. Opetus oli selvä: meitehty reippaille. Niille, jotka nähdessään tä ei ole välttämättä tarkoitettu ongelman ratkaisevat sen. Niille, jotka koukapuamaan sosiaalisen nousun lun maastojuoksutunnilla loikkivat ojien tikkaita toimihenkilöluokkaan. ja lätäköiden yli ja jotka selviävät jätetyksiMutta miksi kaikki eivät olisi tulemisesta käymällä jumpassa. Jotka ylimaistereita? Opiskelu ja tutkiopistolla tentin reputettuaan kohauttavat minen ei ole vaikeaa. Suomeshartioitaan ja lainaavat kirjat uudestaan. sa on tuhansittain itseoppineita Sitkeille suomalaisille, joiden avulla kessukututkijoita, jotka lukevat sutettiin sota; jotka tekivät voikukanjuuresjuvasti 1700-luvun ruotsilla laata kahvia ja hiihtivät vastatuuleen. Yhteisdittuja kirkonkirjoja ja notkuvat kunnan tukikudokselle.
M
"HausKimmatKin KinKerit päättyvät papin Kuulusteluun."
Kansallisarkistossa jäljittämässä Elämä yhteisössä on rakennettu siruotusotamiehiä. He järjestävät ten, että koetta seuraa toinen koe. Osa urheiluseuran kirjanpidon, istuvat kokeista on yksinkertaisia testejä, kutyöväenopiston kursseilla ja väitteten verikoe, ajokoe tai dementikon levät nettifoorumeilla sotahistoriasmuistikoe. Osa on rituaaleja, jotka jo ta. Leikiten. sinällään testaavat paineensietokykyä: Kynnys on arvostelun kohdalla. ylioppilasjuhlat, lapsen hankkiminen Vaikka kurssin aiheena olisi epäonja ero. Etappien välillä kuuluu kompunistuminen tentissä, sen tenttitulokroida, mutta lannistua ei saa. Kokeita sia jännitettäisiin kynnet luuhun asti ei ole tehty neroille tai perfektionispurtuina. Pelko on totinen, sillä koteille. Maailma on kestävien keskikeet antavat tai epäävät luvan. Jokaivertojen. nen koe on inssiajo elämän suuressa Keskinkertaisuuden tyrannia vihautokoulussa. Vertaus siirtymäriittiin loo sielua, mutta se myös vapauttaa. ei ole tuulesta temmattu, rippikouluVirheiden tekeminen on sallittua, kin päättyy kokeeseen. kunhan ei jää märehtimään asiaa. Välillä itse kukin näkee painajaisMurehdinnalle ei edes jää aikaa, sillä unen, jossa on tehtävä ylioppilaskirjoikoko ajan liikutaan eteenpäin, etatukset uudestaan. Uneksija on täysin pista toiseen. Tärkeintä on liike, ei valmistautumaton kokeeseen. Tilaisuunta. Elämä on tehty elettäväksi. suus menee pieleen, konseptit lenteVoittaja on se, joka jättää lubentelevät lattialle. Kokeen valvoja ei kiinnirin gradun, ei se, joka ei jätä laudatä mitään huomiota kokelaaseen, joka turin gradua. Ministeri tulee siitä, yrittää tuskissaan huutaa: "En halua joka harjaa hampaat reippaasti tehdä tätä enää." aamulla, vaikka Palestiinassa kuoKoe on leikin loppu. Hauskimmatkin lee lapsia. Ja keskiverron ideaali kinkerit päättyvät papin kuulusteluun. on looginen: miksi pohdiskella Opinnot ovat sujuneet loistavasti, kunkaiken mielekkyyttä tai suorittaa nes tentti katkaisee ne. Opinhalu haihjokainen askel perikotaisin elätuu kuin humala, joka on muuttunut mä on rajallinen määrä aikaa. krapulaksi. Yksinäinen ajatus saa turKymmenen vuotta on kuin kymhaan etsiä ystäväänsä tyhjässä kallossa, menen sekuntia unta. Sen tajuaa kun luentomuistiinpanot pitäisi muuttaa vasta kun on herännyt. kuuden pisteen esseevastauksiksi. Edessä Siksi ylioppilaskirjoituksiin vaaniva hylkytuomio lannistaa. voi huoletta lukea, vaikka tuSuomalaiset tietävät sanonnan kuusesta levaisuus on iso musta aukko. ja katajasta. Kannattaa tähdätä läpimenoon Gradu.doc kannattaa avata, eikä täysiin pisteisiin. Kalle Päätalokin valvaikka se tuntuu rämpimiselmistui rakennusmestariksi vain rimaa hitä aapasuossa. Riittää, että sen poen, mutta kuoli silti professorina. tekee.
Kirjoittaja ei koskaan kävele konditorian ohi. Kirjoittaja on kontulalainen baariteologi.
Kamalat kammot
Kun KaiKKi ei mene niin kuin pitäisi, voi aina kertoa sairastavansa eksoottista fobiaa.
Tilanne: Reputat virkamiesruotsin kurssin kolmannen kerran. Vetoa näihin: >> perelinguafobia, vieraan kielen puhumisen kammo >> malvocofobia, väärien sanojen käyttämisen pelko Tilanne: Pakollinen luento jäi väliin. Vetoa näihin: >> sermofobia, puhutelluksi tulemisen pelko >> abcellofobia, wc-kopista lähtemisen pelko >> idemofobia, pelko siitä, että ilmestyy paikalle pukeutuneena samalla tavoin kuin joku muu Tilanne: Pakollinen tentti jäi väliin.
Vetoa tähän: >> illerogofobia, vastausta vailla olevien kysymysten kammo Tilanne: Kurssityön palauttaminen venyy. Vetoa tähän: >> aliacallofobia, pelko, että ei ole yhtä fiksu kuin kaverinsa. Tilanne: Vuokranmaksu on myöhässä. Vetoa tähän: >> versurfobia, laskukammo Tilanne: Et halua enää tapailla sitkeää säätöäsi. Vetoa näihin: >> iraficoitofobia, oman elimen pienuudesta johtuva seksin pelko (vain miehet)
>> imitorfobia, pelko siitä, että
jäljittelee puhekumppaninsa murretta >> malolidofobia, pelko siitä, että haisee, mutta kukaan ei ole koskaan kertonut sitä >> manepostofobia, pelko siitä, että on tehnyt jotain kamalaa juovuksissa ollessaan
Jos JoKu yrittää käyttää näitä selityksiä sinuun, kerro hänelle, että hän kärsii paljon todennäköisemmin: >> officinofobiasta, työkammosta tai >> diverufobiasta, totuuden myöntämisen kammosta.
NiNNi lehtNieMi
> Tim Lihoreau: Tammikuukammo ja muita moderneja fobioita (Otava 2008)
Odotettu Warehouse sale!!! nat jopa Hin
Nyt isosta osasta tuotteita puolet pois jo muutenkin halvoista hinnoista! Warehouse Brand Outlet on Suomen ainoa maahantuojien outlet, jossa myydään mallikappaleita ja maahatuojan varastoon jääneitä tavaroita yleensä vähintään 30% alennuksella norm. hinnoista.
-50%
Warehouse Outletistä löydät mm. seuraavat merkit: Henri Lloyd, Reebok, Fred Perry, Dunderdon, Paul Frank, Freesoul, Spirit, Bronx, C1rca, Miss Sixty, Energie, Lee, Iceman, Numph, Second female, Pepe Jeans kids, Madonna, James, Caterpillar, Ben Sherman, Diesel, Tomster, Tom Tailor, SthlmDG, Havaianas, Just female, Beavers, Puma, De Puta Madre, Adidas,Supreme being,Quiksilver, Roxy, Volcom,Resteröds, Björkvin, Samsoe, Vans, Yumi, Kappa, CTRL, Republica, Junk, Superdry, Gsus, Solid, PA:NUU, Prestige, Ipath, Rosebullet, Wrangler, Friis, Lacoste, Park, J. Lindberg, Nikita, Phard, Dockers, Killah babe, Carhartt, Sisters Point, Converse, Grunt, Nixon...
Ruoholahden Kauppakeskus, Itämerenkatu 21, 1. krs. p. (09) 755 7300 · www.warehouse.fi
:AUKIOLOAJAT: MA-PE 10-20 LA: 10-18