>Näin tanssit vaikka et osaa s. 28
2
5.2.2010 97. vuosikerta ABINUMERO
Huipputieteen puolesta
PAHAN AKSELI
SUOMI JA SAKSA VAIHTAVAT HUONOA MUSIIKKIA
VAPAUDEN KAIPUU TOI HOWARD JACOBSIN TAMPEREELLE
Asunnonvälitys loppuu
MISTÄ YKSIÖ OPISKELIJALLE 500 EUROLLA?
Puhtaalta pöydältä
SUOMEN TALVIURHEILU TARVITSEE ANSSI KOIVURANNAN KALTAISIA SANKAREITA
2 2/2010
Ylioppilaslehti 2/2010
PÄÄKIRJOITUS
MEDIAKOORDINAATIT
V VA N H AS E N V VA A L I R A H AT
T Toimittajat opisk kelemaan lakia ja m matematiikkaa, n niin jo saadaan lo loppu kootuille s selityksille.
SUOMALAINEN ITSEREFLEKTIO on työkeskeistä. tä. Kun suuria ikäluokkia pyytää kertomaan itsestään, än, , he aloittavat ensimmäisestä työpaikasta ja päättätävät viimeiseen. Kun pääsin yliopistoon, kuvittelin olevani erierilainen. Tavallisesta keskiluokkaisen perheen kasasvatista kuoriutui teorioiden maailmaan sukeltava ava a mallioppilas, joka sivistyksen huumassa uskoi tunun nnollisen opintojen suorittamisen johtavan johonkin nki in erityiseen. Muistan, miten vinosti hymyilimme, kun luimme mm me tenttiin edellisen laman suurta kertomusta, Suomauom malaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemaa teosta TyötaT tömän tarina. Kuvittelin, ettei se kosketa minua. Toisin kävi. . TYÖ ON yhä enemmän tarina, jota kerrotaan ja se sen en
TÄRKEÄÄ
Sen pituinen se
TA LV I O LY M P I A L A I S E T A L K AVAT
Katso edes avajaiset 12. helmikuuta, ja l laske montako ratsupoliisia kanadalaiset keh kehtaavat estradille marssittaa.
S UO M I MAAILMANK A RTA L L E
Euroviisuedustaja aja usKuunkuiskaajista tusälikin on kansainväliksi seksi hitiksi. Onneksi en suomalaissyntyinen oStefan Richter puon nlustaa maamme kunfi niaa Top Chefin sa finaalissa.
NA I S T E N URAKEHITYS
Irina Björklund pääsi George Clooneyn vastanäyttelijänä lööppeihin. Kirjailijaksi ryhtynyt aviomies Peter Franzén joutui tyytymään Imagen kanteen.
X FAC TO R I N KO E L AU LU T
Itsekritiikin puute ei olekaan vain Idols-sukupolven ongelma.
tarinan on oltava hyvä. Kun suuret ikäluokat kokevat eva at työn velvollisuudeksi, me koemme sen oikeudeksi. ks si. Suurten ikäluokkien itsearvostus perustuu velvolvo ollisuuden täyttämiseen, meidän taas tehokkaaseen een n suoriutumiseen. Työstä on tullut henkilökohtaista. Suoritamme me omaa uraamme. Perustelemme, että meille tärrkeää on työn mielekkyys, vaikka tosiasiassa yriritämme vain epätoivoisesti rakentaa omasta urastamme tyylikästä brändiä. Työn mielekkyys on liian usein synonyymi huonoille työehdoille, pienelle palkalle ja järjettömälle määrälle ylitöitä. Vakuuttamalla oman työmme mielekkyyttä kasvatamme omaa sosiaalista statustamme.
NYT KUN työuria pidennetään koko virkamieskunnan voimin, pitäisi opiskelijoiden mätkimisen sijaan keskittyä miettimään, mitä yliopistot voisivat tehdä paremmin. Kun ammattikorkeakoulut kouluttavat nuoria, joilla on hyvä itsetunto ja selkeä käsitys tavoitteistaan, yliopistot vaikuttavat kouluttavan ihmisiä, jotka eivät osaa kertoa, mitä osaavat tai mitkä ovat omat vahvuudet. Yliopistossa tottuu riittämättömyyden tunteeseen, suureen työmäärään ja siihen, että valmiuksien täyttämisestä palkitaan vain merkinnällä opintosuoritusotteessa. Ihmekös, että olemme unelmapätkätyöläisiä. AKATEEMISILLA ALOILLA työttömyys kasvaa nyt nopeam-
SYMPAATTISTA
KEKSI KUVALLE KUVATEKSTI
A N T T I J Ä RV I VA S TA AVA PÄ ÄT O I M I T TA JA
JUKKA TILUS
min kuin muilla koulutustasoilla. Samalla kiinnostus akateemiseen koulutukseen on lopahtanut. Yliopisto sahaa omaa oksaansa, jos se ei kykene antamaan opiskelijoille parempia keinoja selviytyä opinnoista työelämään. Maailma on muuttunut siitä, kun sivistys miellettiin muusta yhteiskunnasta ja elinkeinoelämästä erilliseksi saarekkeeksi. Ehkä yliopistojen tuloksellisuutta pitäisikin tutkintojen sijaan tarkastella sen mukaan, miten valmistuneet sijoittuvat työmarkkinoille. Ehkä tarinoilla olisi silloin onnellisempi loppu.
TOIMITTAJA KOKI
Täällä lepää suomalainen huippu-urheilu
TALVIURHEILUSTA KERTOVAA juttuani varten vierailin Suomen Urheilumuseossa. Olympiastadionin pohjoispäädyssä sijaitsevassa, kookkaan omakotitalon kokoisessa, näyttelytilassa lepää Suomen urheilumenestys. Noin 10 000 esineestä mielenkiintoisimmat kertovat voittajien tarinaa. Pertti Karppisen kilpasoutuvene on nostettu kattoon ja Matti Nykäsen mitalikokoelma säihkyy vitriinissä. Täällä Nykänenkin on yhä urheilusankari eikä vaimoaan pahoinpitelevä alkoholisti. Vuoden 1952 Helsingin olympialaiset ovat museossa vahvasti esillä. Kisat eivät tuoneet suomalaisille mitaleita yhtä keihäspronssia lukuun ottamatta. Silti kansa sai suun makeaksi. Turkulainen Makeistehdas O.Y. Hellas teetti kisojen kunniaksi kultamitalisuklaan, jonka muoto ja kuviointi muistuttivat aitoa kultamitalia. Pekingin 2008 kisojen viralliset suklaat valmisti monikansallinen makeisjätti Mars. Ostin museon kaupasta eurolla 10 markan arvoisen Paavo Nurmi -puhelinkortin. Sen pitäisi vielä toimia jos jossain vain olisi vielä puhelinkioski. Puhelinkortti lompakossani muistuttaa menneistä ajoista, jotka eivät koskaan palaa.
Lähetä kuvatekstiehdotuksesi numeroon 050 339 3033. Kirjoita viestin alkuun sana KUVATEKSTI ja loppuun nimesi tai nimimerkkisi. Voit lähettää ehdotuksesi myös osoitteeseen posti@ylioppilaslehti.fi. Laita viestin otsikoksi "Kuvalle kuvateksti". Parhaan kuvatekstin laatija voittaa joka kerta kirjapalkinnon. Muut ehdotukset julkaisemme.
NUMERON 1 / 2010 VOITTAJA + HYVÄT HÄVIÄJÄT
> Ilmakehä oli tuhoutunut ja ihmiskunnasta kaksi elossa, mutta
pääasia, että ilmastosopimus saatiin vihdoin aikaiseksi. M. JUSSILA > Alkometreihin pukeutumista pidettiin sopivana keinona lyhentää humanistien opiskeluaikoja. MURTUMA > Olosuhteiden pakosta sopimuksia syntyi, jotta sai edes hetken rauhassa ihastella tähtiä hotellin aulasta. SINIVUOKKO > Eläkeuudistuksesta saatiin sovittua, kun teknologia oli pidentänyt ihmisten elinikää 150 vuodella. KUVATEKSTITTÄJÄ > Sikainfluenssan aiheuttamat kättelysäädökset menivät liian pitkälle.
KEKE
M AT T I M A R K KO L A
> Lue talvimurheilusta sivuilta 1014.
Perustettu 1913. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. to i m i t u s Päätoimittaja Veera Luoma-aho (äitiysvapaalla 31.5. asti) Vt. päätoimittaja Antti Järvi 09 1311 4228, 050 3393033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi Toimitussihteeri Ninni Lehtniemi 09 1311 4229, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi Toimittajat Matti Markkola 09 1311 4231, matti.markkola@ylioppilaslehti.fi Anna-Sofia Berner 09 1311 4230, anna-sofia.berner@ylioppilaslehti.fi Ulkoasu Tuomas Karppinen 09 1311 4234, graafikko@ylioppilaslehti.fi Valokuvaaja Teemu Granström, teemu.granstrom@ylioppilaslehti.fi osoi t t e e n m u u tok s e t ja t i l au k s e t www.ylioppilaslehti. fi/tilaajapalvelu Toimistosihteeri Outi Anttila 09 1311 4235, outi.anttila@hyy.fi Käynti- ja postiosoite Mannerheimintie 5 b, 6. krs, 00100 Helsinki Fax 09 659 424 i l moi t u s m a r k k i noi n t i Markkinointitoimisto Pirunnyrkki Myyntipäällikkö Lauri Ristikankare, 020 7969 582; Kari Kettunen 020 7969 583 Keskus 020 7969 580, fax 02 2331 211, yolehdet@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi Ilmoitushinnat teksti 2,05 e/pmm ja takasivu 2,40 e/pmm, abinumerossa teksti 2,95 e/pmm ja takasivu 3,50 e/pmm. Määräpaikkakorotus 10 %. Huom. Hintoihin lisätään arvonlisävero 22 % Ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf Ilmoitusten jättö torstaisin klo 16.00 mennessä, järjestöilmoitukset keskiviikkoisin k u s ta n ta ja Ylioppilaslehden Kustannus Oy Toimitusjohtaja Heikki Härö Hallinto ja talous Marjo Berglund pa i no Sanomapaino Oy, Forssa Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista, valokuvista tai muusta aineistosta eikä säilytä tai palauta niitä. Ylioppilaslehti 3/2010 ilmestyy 19.2. Ilmoitusten jättöpäivä on 11.2., järjestöt 10.2. Järjestöilmoitukset osoitteeseen www.ylioppilaslehti.fi/jarjesto
4 UUTISET
Ylioppilaslehti 2/2010
kampus kaupunki
maailma
TEEMU GRANSTRÖM
HÄH?
> Ylioppilaskuntien asunnonvälitys välittää yksityisten vuokranantajien asuntoja Helsingin yliopiston, SibeliusAkatemian ja Kuvataideakatemian opiskelijoille. HYY on kantanut siitä päävastuun. > Palvelu on ilmainen sekä asunnonhakijalle että vuokranantajalle. > Aalto-yliopiston ylioppilaskunta jättäytyi vuodenvaihteessa pois palvelusta. Ehdotus asunnonvälityksen siirrosta Lyyraan oli kuitenkin tehty jo ennen tätä tietoa.
kotimaa
Viikin YTHS siirtyy Töölöön
Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön Viikin toimipisteen toiminta päättyy, kun Töölön toimipisteen uudisrakennus valmistuu ensi syksynä. Viikin palvelut siirretään Töölöön. "Töölöön siirtyvät Viikin työntekijät vastaavat Viikin kampuksen asioiden hoidosta. Viikkiläisiä hoitavat siis samat ihmiset kuin ennenkin", kertoo YTHS:n Helsinki-Espoon terveyspalveluyksikön johtaja Mikko Murtonen. Joukkorokotukset, joita esimerkiksi eläinlääkisläisille annetaan, pyritään edelleen järjestämään kampuksella opintojen lomassa. Kuinka kätevää Töölössä käyminen on? "Julkinen liikenne kulkee. Täytyy muistaa, että opiskelijoita asuu ympäri kaupunkia. Palveluita käytetään paljon muuallakin kuin kampuksen tuntumassa."
Susanna Hakkarainen välittää asuntoja enää helmikuun ajan. Hän irtisanoutui edustajiston päätöksen jälkeen.
Tuuren mielestä 40 000 euroa on pieni raha näin tärkeästä palvelusta. Hän säästäisi mieluummin vuokraamalla Domus Gaudiumin saunatilat ulkopuoliselle. "Tuntuu absurdilta, jos sauna asetetaan asunnonvälityksen edelle."
KOROLAINEN-VIRKAJÄRVEN mie-
Ikuinen osoite yliopistolta
Yliopisto houkuttelee opiskelijoita liittymään alumniksi tarjoamalla mahdollisuuden elinikäiseen sähköpostiosoitteeseen. Yliopiston teettämän kyselyn mukaan peräti 86 prosenttia nykyopiskelijoista on kiinnostunut ottamaan osoitteen käyttöönsä. Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@alumni.helsinki.fi. Ne ovat jälleenlähetysosoitteita, jotka voi määrittää välittämään postit haluamaansa osoitteeseen. Varsinaista postilaatikkoa niissä ei ole.
Ylioppilaskuntien asunnonvälitys siirretään Lyyraan
Palvelu on ollut tärkeä erityisesti ulkomaisille opiskelijoille.
Y
Hallitusohjelma meni läpi
Jokaisella on oikeus opiskella ja osallistua, julistaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallitusohjelma vuodelle 2010. Edustajisto hyväksyi ohjelman kokouksessaan torstaina 28. tammikuuta äänin 4316. Hallitusohjelman päätavoitteita ovat opiskelijoiden toimeentulon vahvistaminen opintotukiuudistuksessa, vuokra-asuntojen lisääminen sekä koulutuksen maksuttomuuden turvaaminen. Ohjelmassa kiinnitetään huomiota myös siihen, että opintojen ohjausta pitäisi kehittää huomioimaan erilaiset elämäntilanteet.
lioppilaskuntien asunnonvälitys lakkaa nykyisessä muodossaan kesään mennessä. HYYn edustajisto päätti siirtää asunnonvälityksen Lyyraan. Sillä säästetään vuodessa noin 40 000 euroa, josta suurin osa on henkilöstökuluja. "Meillä on säästökuuri menossa ja pitää miettiä, mikä on ylioppilaskunnan ydintoimintaa. Tämä on ollut tosi hyvä palvelu, ja siksi on harmi, että siitä joudu-
taan luopumaan", sanoo HYYn hallituksen puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi.
HYYN VIHREIDEN edustajistoryhmän puheenjohtaja Tuomas Tuure teki hallituksen budjettiesitykseen muutosesityksen, jossa vaadittiin asunnonvälityksen säilyttämistä. Vihreiden lisäksi sitoutumaton vasemmisto sekä muutamat muut yksittäiset edaattorit äänestivät säilyttämisen puolesta.
"Meidän mielestämme asunnonvälitys on ylioppilaskunnan ydintoimintaa. Siitä tykätään palautteen perusteella hirveästi", Tuure kertoo. Muutosehdotus ei kuitenkaan mennyt edustajiston äänestyksessä läpi. Vielä ei tiedetä, missä muodossa asunnonvälitys siirtyy Lyyraan. Ylioppilaskunta käy siitä parhaillaan neuvotteluita. Tuure ei usko tyydyttävään neuvottelutulokseen. "Mikään, mitä Lyyrasta on sanottu, ei ole toteutunut. On vaikea kuvitella, että asunnonvälitys alkaisi puolen vuoden siirtymäajan jälkeen toimia siellä."
lestä asunnonvälityksen käyttäjiä on ylioppilaskunnan jäsenmäärään suhteutettuna vähän. Viime vuonna välitykseen otettiin joulukuun alkuun mennessä 856 asuntoa. Asunnonhakijoita oli koko vuonna 1 940 opiskelijaa, joista 520 haki asuntoa englanniksi. Tuure muistuttaa, että palvelu on ollut tärkeä erityisesti vaihtoopiskelijoille. "Ulkomaisilla opiskelijoilla ei ole täysin selvää kuvaa siitä, mihin Suomessa kannattaa suostua ja minkälaista vuokraa kannattaa maksaa. Asunnonvälitys on karsinut huijausyrityksiä, koska vuokranantajat tietävät, että välittäjä käy asuntoilmoitukset läpi." Korolainen-Virkajärvi korostaa, että myös Lyyran asunnonvälityksestä halutaan kolmikielinen. Asunnonvälitystä ei silti pitäisi sen lakkauttamista vastustaneiden mielestä ulkoistaa kokonaan vapaille markkinoille. "Kun ihmisiä on joka syksy hätämajoituksessa, tällaista palvelua pitäisi lisätä eikä vähentää", Tuure sanoo.
A N NA - SOF I A BE R N E R
MIKSI?
Ravitsevampaa kasvisravintoa
YLIOPISTO-OPISKELIJAT Saija
PÄIVÄNI MURMELINA
Räsänen, Anna Tomi ja Anna Virkkunen ovat laatineet adressin, jossa vaaditaan Unicafelta ravitsevampaa kasvisruokaa.
Anna Tomi, miksi teitte adressin?
Adressissa lukee, ettei ravitsevan kasvisruuan valmistaminen ole budjetti- vaan tahtokysymys. Sorsitaanko kasvissyöjiä?
KANTAAOTTAVA HAIKU
"Se tuntui luonnollisimmalta väylältä. Adressin allekirjoittaminen on kuin palautelomakkeen täyttämistä. Meistä kukaan ei ole ruokavaltuuskunnassa tai muussa elimessä, jonka kautta voisi vaikuttaa."
Mikä Unicafen kasvisruoassa mättää?
"Ei me huudeta, että meitä riistetään. Kyse on siitä, että monesti kasvisruokaa valmistavat laitokset eivät tule ajatelleeksi sitä, että lounas on kasvissyöjän tärkein ateria."
Miten uskotte adressin vaikuttavan Unicafen toimintaan?
eläkeläiset unelmoivat viisuista muut eläkkeistä
"Se on hyvänmakuista, mutta usein ravintoarvollisesti aika köyhää. Ne ovat usein todella prosessoituja, niissä on paljon lisäaineita, ne ovat friteerattuja ja yksipuolisia. Emme halua maksaa pelkästä perunasta."
"Toivoimme, että adressiin saataisiin 500 nimeä. Jo nyt siellä on paljon enemmän, mistä olemme hämmästyneitä. Odotamme Unicafelta vastausta pyyntöömme."
Mikä on oma suosikkiruokasi Unicafen valikoimista?
"Semmoinen, missä on tofua. Joskus oli hyvää kaalivuokaa."
M AT T I M A R K K O L A
Ylioppilaslehti 13.1.1977
Ylioppilaslehti 2/2010
UUTISET 5
Opiskelijat eivät ota kandin papereita ulos
Ensimmäisten uudessa tutkintojärjestelmässä aloittaneiden pitäisi valmistua maistereiksi kevään aikana.
T
utkinnonuudistuksessa tavoiteltu opintojen kaksiportaisuus ei ole kunnolla toteutunut. Kandidaatin tutkinto valmistuu harvoin kolmessa vuodessa, eikä tutkintoa osata käyttää työelämässä tai toiseen yliopistoon siirtymisessä. "Meillä on kandiksi valmistunut tosi vähän ihmisiä", kertoo opintoasiain päällikkö Mervi Pyyhtiä bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta. Viesti on sama useimmista tiedekunnista. Opiskelijat kyllä suorittavat opintoja, mutta kandin papereita ei oteta ulos, vaikka tutkinto olisi valmis. "Kandin tutkinnolla ei vielä ole
relevanssia työelämässä", selittää koulutuspoliittinen vastaava Jukka Vornanen Suomen ylioppilaskuntien liitosta.
TURUN YLIOPISTON Koulutus-
sosiologian tutkimuskeskus on tutkinut kaksivaiheiseen tutkintojärjestelmään siirtymistä. Tutkimukseen vastanneista opiskelijoista 80 prosenttia jatkaa alkuperäisessä opinto-ohjelmassaan myös kandintutkinnon jälkeen. Opiskelijat eivät siis hyödynnä kandidaatin tutkinnon tuomia vaihtoehtoja. Yksi tutkinnonuudistuksen tavoitteista oli nimenomaan opiskelijoiden liikkuvuu-
den lisääminen. Viime vuonna alemman korkeakoulututkinnon suoritti Helsingin yliopistosta 2 599 opiskelijaa. Keskimäärin tutkinnon suorittaminen kesti neljä ja puoli vuotta. Maisterintutkinto pitäisi suorittaa melkein samassa ajassa. "Ei se maisteri viidessä vuodessa synny", opintoasiainpäällikkö Tuula Hakkola valtiotieteellisestä tiedekunnasta sanookin. Hakkola tietää myös syyn: "Kyllähän tavoiteaikoihin päästäisiin, jos opiskelijat eivät kävisi töissä." Turun yliopiston tutkimuksessa kolmannes opiskelijoista oli kuitenkin sitä mieltä, että opintojen hidastuminen johtuu ennen muuta opiskeluun liittyvistä asioista, kuten kurssiaikatauluista ja opetustarjonnasta. HYYn hallituksen koulutuspoliittinen vastaava Markku Hakala
vahvistaa tämän: "Ensimmäisenä keväänä pääaineen perusopinnot on usein suoritettu, mutta aineopintoja ja sivuaineopintoja ei usein voi vielä aloittaa. Myös kieliopintoihin pääsy ensimmäisenä ja joskus jopa toisena vuonna on usein mahdotonta."
ENSIMMÄISET kokonaan uudessa
HÄH?
> Kaksiportainen tutkintojärjestelmä tuli useimmilla aloilla voimaan vuonna 2005. > Uudistuksen kansallisia tavoitteita olivat keskeyttämisten vähentäminen, opintoaikojen lyhentäminen, opiskelijoiden liikkuvuuden ja opintojen joustavuuden lisääminen sekä työmarkkinoille siirtymisen tukeminen.
tutkintojärjestelmässä opiskelleet valmistuvat nyt maistereiksi. Virallista tietoa uudistuksen onnistumisesta on luvassa loppuvuodesta, kun korkeakoulujen arviointineuvoston arviointi asiasta valmistuu. Soittokierros tiedekuntiin kertoo jo nyt, että ongelmia on kandin tutkinnon lisäksi juuri liikkuvuudessa. Hyvin harva opiskelija vaihtaa kandiksi valmistuttuaan yliopistoa, saati sitten opiskelumaata. Uudistus on sen sijaan onnistunut opintojen selkeyttämisessä ja suunnittelussa. Kun aiemmin opintojen hitaaseen edistymiseen puututtiin vasta kymmenen vuoden opiskelun jälkeen, nyt viivästykset huomataan jo opintojen alkuvaiheessa.
A N NA - SOF I A BE R N E R
TEEMU GRANSTRÖM
Johanna Råmanin gradu on kesken, mutta hän aikoo vielä valmistua.
Tutkinnon kaksiportaisuus paransi rakkauselämää
J
ohanna Råman, 24, aloitti puheviestinnän opinnot Jyväskylässä syksyllä 2005 ja on nyt gradua vaille valmis filosofian maisteri. Hän on siis suorittanut koko tutkintonsa uudessa tutkintojärjestelmässä. Råman on myös hyödyntänyt uuden järjestelmän kaksiportaisuuden. Hän suoritti kandidaatin tutkinnon Jyväskylässä, mutta siirtyi sen jälkeen maisteriopin-
"EN OLISI SAANUT VAKITUISTA TYÖPAIKKAA ILMAN KANDIN PAPEREITA."
toihin Helsingin yliopistoon. "Muutin keväällä 2008 rakkauden perässä Helsinkiin. Siksi halusin tehdä maisteriopinnot tänne", Råman kertoo.
Viime syksystä alkaen hän on työskennellyt Tapiola Sinfoniettan tuottajana. Töiden vuoksi gradu on kesken. Råman on opiskellut reipasta tahtia. Kandiksi hän valmistui kahdessa ja puolessa vuodessa. Siinä auttoi se, että eläminen Jyväskylässä oli halvempaa kuin Helsingissä. Kaksi ensimmäistä opiskeluvuotta Råman pystyi keskittymään opintoihin täysin.
Nopeasta tahdista huolimatta Råman ehti yhdeksi lukukaudeksi vaihtoon Pariisiin. Aikaa on jäänyt myös teatteriharrastukselle. Helsingissä hän on työskennellyt opintojen ohessa muun muassa Designmuseon oppaana ja Kansallisteatterin väliaikatarjoilijana. Miten opinnot saa viidessä vuodessa valmiiksi niin, että elämisellekin jää aikaa?
"Valitsin kursseja, joille ei tarvinnut jonottaa. Jatkoin gradua kandintyöstäni. En myöskään ole mikään lukijatyyppi, vaan enemmän työihminen. Se motivoi valmistumaan." Råman kiittää kaksiportaista tutkintojärjestelmää. "Se rytmittää opintoja hyvin. Enkä olisi saanut vakituista työpaikkaani ilman kandin papereita."
Ylioppilaslehti 2/2010
DEBATTI 7
NOKKAPOKKA
T E K S T I A N NA - SOF I A BE R N E R K U VAT T E E M U G R A N S T R Ö M
Papereilla sisään
Pitäisikö yliop y ylioppilastodistuksella olla enemm enemmän män merki merkitystä yliopistoon pääsemisessä? itys sessä?
Reilu pohja jatkolle
YLIOPPILASTUTKINTO ON yhteismitallinen ja oikeudenmukainen kaikille sen suorittaville. Sen tehtävä on mitata yleissivistystä ja myöntää jatko-opintokelpoisuus. On täysin luontevaa, että se huomioidaan korkea-asteelle siirtymisessä. Jos ylioppilastutkinnolla olisi nykyistä enemmän painoarvoa, nuoret pääsisivät nopeammin jatko-opintoihin. Nyt vain kolmasosa jatkaa heti korkea-asteelle. Tuoreet ylioppilaat ovat hirveän vaikeassa asemassa varsinkin nyt, kun viidennes nuorista on työttöminä. Koska heillä ei ole ammatillista pätevyyttä, ei työnteko ole välttämättä realistinen vaihtoehto välivuosiksi, joita kertyy keskimäärin kolme. Ylioppilastutkinto on raskas tutkinto, ja pääsykokeet ovat hyvin pian kirjoitusten jälkeen. Tuore ylioppilas, joka on käyttänyt koko alkukevään kirjoituksiin, on pääsykokeissa epätasa-arvoisessa asemassa verrattuna muihin. Ylioppilastutkinto on pätevä pohja jatko-opiskeluun. Se on yleissivistävä, mutta samalla sen voi rakentaa hyvin monenlaiseksi. Voi painottaa yhtä lailla humanistisia aineita tai luonnontieteitä. Opiskelija pystyy jo lukiossa valitsemaan oman pakettinsa niin, että se tukee omia jatkosuunnitelmia. Samalla pitää kuitenkin säilyttää myös mahdollisuus päästä yliopistoon pelkällä pääsykokeella siltä varalta, että kirjoitukset menevät pieleen.
Tiedekunta valitsee parhaiten
YLIOPPILASTUTKINNON korostaminen
opiskelijavalinnoissa on yksi keino vähentää pyrkimisen taakkaa. Se ei kuitenkaan poista sitä hankalaa seikkaa, että kilpailua on aina. Kilpailu vain siirtyisi pääsykokeista lukioihin. Lukiolla tulee olla yleissivistävä tarkoitus. Kattavan yleissivistyksen hankkiminen on vaikeaa, jos jo 16-vuotiaan pitää tähdätä oikeaan reaaliaineeseen, jossa menestyminen takaisi yliopistotutkinnon ja 15-vuotiaana valitun työuran. Herääminen pitkän kemian saloihin vasta lukion jälkeen veisi yhteiskunnalta monta hyvää lääkäriä ja kemistiä pois. Ylioppilaskokeen painottaminen siirtäisi myös epämiellyttävänä ilmiönä tunnetut valmennuskurssit lukiomaailmaan. Koulutusjärjestelmää ei tule rakentaa elämän edellisten onnistumisten varaan. On oltava mahdollisuus kypsyä hitaasti tai vaikkapa vaihtaa ammattia myöhemmällä iällä. On yhteiskunnan etu, että yliopistoon pääsevät tietyn tieteenalan pätevimmät opiskelijat. Osaamista ja motivaatiota mitataan juuri pääsykokeella. Uskon, että tiedekunta on paras arvioimaan, mitä vaaditaan esimerkiksi oikeustieteen opiskelijalta ja tulevalta lakimieheltä. Ylioppilaskoetta painottamalla siirtäisimme vastuuta tiedekunnilta lukioille ja ylioppilastutkintolautakunnalle.
Antti Häkkänen, 25, oikeustieTeppo Säkkinen, 19, Lukiolaisten liiton puheenjohtaja teen ylioppilas ja HYYn edustajiston jäsen, Kansalliset ylioppilaat
Jatka keskustelua: www.ylioppilaslehti.fi
YLIOPPILASLEHTI KYSYY
Ovatko yliopistojen pääsykokeet epäoikeudenmukaisia?
Ei 65,3 % Kyllä 34,7 %
NOIN KAKSI kolmasosaa Ylioppilaslehden kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että yliopistojen pääsykokeet eivät ole epäoikeudenmukaisia. Kysyimme myös, miten pääsykokeita pitäisi kehittää. Lähes 60 prosenttia lisäisi niihin alalle soveltuvuutta mittaavia osioita. Kolmannes vastaajista säilyttäisi kokeet nykyisenmuotoisina, ja 9,2 prosenttia lisäisi ylioppilastodistuksen painoarvoa. Vain 2 prosenttia vastanneista luopuisi kokonaan yliopistojen pääsykokeista. Ylioppilaslehden kyselyyn vastasi tammikuun lopulla 553 opiskelijaa. Kysely innosti erityisesti oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoita. Heitä oli tällä kertaa yli puolet vastanneista. Toiseksi ahkerimmin kyselyyn vastasivat matemaattis-luonnontieteellisen ja kolmanneksi eniten humanistisen tiedekunnan opiskelijat.
LAURI LUUKKONEN, 23, oikeustiede
"Eivät. Ainakin oikiksessa pääsykoekirjat ilmoitetaan myöhään keväällä, jolloin kaikilla on yhtä paljon aikaa lukea niitä."
MARIA PALOLAHTI, liian vanha, kognitiotiede
"Eivät. Ylioppilaskokeet eivät kerro yhtään mitään pärjäämisestä yliopistolla."
NEA OLJAKKA, 20, oikeustiede
"Kyllä. Uudet ylioppilaat ovat juuri päntänneet, ja muilla on ollut aikaa ladata akkujaan."
8 ZEITGEIST
Ylioppilaslehti 2/2010
Yhteystietovihko täyttyi yksiön näytössä Vallilassa.
KIPUranssi ovessa muistuttaa joulusta. Sisäänpääsyyn ei tarvita kyynärpäitä, mutta vesipullo pitäisi olla matkassa. En ole alennusmyynnissä, vaan asuntonäytössä. Eräänlaiseen alekarkeloon olen silti tullut. Luin uutisen historiallisesta vuokrien laskusta, joka ulottuu jopa Helsinkiin, missä yksiöistä on totuttu maksamaan kyyneleet silmäkulmissa. Aion selvittää, millaisen vuokra-asunnon saisi vapailta markkinoilta, jos käyttäisi 500 euron opintotuen kokonaan vuokraan. Yksiöitä on toki myös Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiöllä Hoasilla, mutta niitä voivat hakea vain Hoasin solussa asuvat opiskelijat. Aamun lehdessä oli kaksi ilmoitusta yksiönäytöistä. Tämän Pihlajamäessä sijaitsevan asunnon vuokraa ei mainittu, mutta arvelen, ettei 25 neliön parvekkeellisen yksiön vuokra ylitä 500 euroa. Katsojia on muutama. "Opiskelija, työssäkäyvä, kuka vain sopivalta vaikuttaa", kuvaa omistaja vuokralaisen kriteerejä. Vuokra sen sijaan ei vaikuta sopivalta, 650 euroa. "Nyt on vuokranantajan markkinat", tuhahtaa rapussa nainen,
Opintotuella saa lennot New Yorkiin. Saako sillä maksettua kuukauden vuokran Helsingissä?
KYNNYKSELLÄ K
"MITEN VALITSETTE VUOKRALAISEN, ARPOMALLAKO?"
joka on tullut näyttöön ammattikorkeakoulussa opiskelevan poikansa kanssa.
VIIME SYKSYNÄ opiskelijoiden asuntotilanne oli erityisen vaikea. Fuksien ruuhka yhdistyi vuokra-
asuntojen tavallista vilkkaampaan kysyntään. Nyt asuntokaupat kiinnostavat taas, ja vuokrat ovat laskussa. Silti on poikkeuksellista, että toisessa näytössä tarjotaan 20 neliön yksiötä Vallilasta 480 euron hintaan. Sturenkadun kämpän ovella kopistelee useita parikymppisiä odottajia, vaikka ulkona on pakkasta melkein yhtä paljon kuin kämpässä neliöitä. Yksiö yllättää positiivisesti. Ikkunasta näkyy Sture Jazz Bar ja ykkösratikan kiskot. Muovimatto on vaihdettu laminaattiin, ja seinät vastikään maalattu, kertovat omistajat Tiina Makkonen ja Timo Andersson. He hakevat pitkäaikaista vuokralaista. "Vuokra tulee maksaa, eikä seiniä saa pamauttaa rikki", Makkonen listaa. Se ei ole liikaa vaadittu. Yhteys-
Mika Kirjavainen uskoo löytävänsä pikkuyksiöönsä vuokralaisen.
Ylioppilaslehti 2/2010
ZEITGEIST 9
TEEMU GRANSTRÖM
tietovihko täyttyy. "Miten te valitsette vuokralaisen, arpomallako?" ihmettelee pipopäinen tyttö. "Saa kirjoittaa lisätietojakin", Makkonen ja Andersson sanovat. Pipon tupsu heilahtaa, ja tyttö jatkaa kirjoittamista muiden odottaessa vuoroaan. Hivelen siistiä seinää ja ihmettelen ääneen 480 euron vuokraa. "Sitä olemme aiemminkin pyytäneet. Se on kohtuullinen hinta", Makkonen sanoo ja vaikuttaa hieman yllättyneeltä.
KOHTUULLISUUS se on markki-
nöyristelyä? Helsingissä on noin 150 000 yhden hengen taloutta, mutta vain noin 65 000 yksiötä, kertoo Vuokraturvan tilasto. Syynä on kiistelty keskineliösääntö, jonka mukaan Helsingin alueelle rakennettavan asuintalon omistusasuntojen keskipinta-alan on oltava vähintään 75 neliömetriä. Sen tarkoituksena oli estää hyvien veronmaksajien pako suurempien asuntojen perässä naapuri- ja kehyskuntiin. Valtuusto päätti viime kesäkuussa, että isojen asuntojen säännöstä luovutaan Jätkäsaaren kaupunginosan kohdalla. Se ei lämmitä tammikuisena näyttösunnuntaina, jona Jätkäsaaren taloille ei ole vielä kaivettu edes perustuskuoppia.
PALJON RIIPPUU myös etsintätaktiikasta. Verkossa ilmoitettavat avoimet näytöt keräävät erittäin runsaasti väkeä, etenkin Kalliossa. Vuosi sitten jonotin Fleminginkadulla yksiöön, jonka vuokra alkoi numerolla neljä. Rappukäytävän liikenne muistutti metron liukuportaita ruuhka-aikaan. Asunto haisi pinttyneelle lialle, mutta moni nenäänsä nyrpistellyt jäi silti täyttämään lomakkeita. Tuttava sai asunnon Torkkelinmäeltä päivitä-painikkeen näppäämisen ansiosta. Hän soitti vuokranantajalle vain muutama sekunti sen jälkeen kun ilmoitus ilmestyi sivustolle. Googlettamalla "vuokraasunnot Helsinki" löytää kirjavat nettiapajat, jonne uskaltautuva voi pettyä karvaasti, saada vain häirikkösoittoja tai unelmiensa yksiön. Näyttökierrokseni kolmas asunto löytyy Nettiasunto.comsivulta. Asunto sijaitsee Etu-Töölössä Caloniuksenkadulla. Olen ensimmäinen katsoja. Mika Kirjavainen kertoo ilmoittaneensa yksiöstä parilla pienellä sivustolla. "Sinun lisäksesi monia ei olekaan tulossa", Kirjavainen sanoo ja kuulostaa hieman pettyneeltä. Parvi on 16 neliön yksiössä välttämätön. Yläseiniä nuolevat koristeboordit, ja suihkullisen vessan tilankäyttö lähestyy taidetta. Vuokra on 530 euroa kuussa, vesimaksu päälle. Kipurajani ylittyy, mutta Kirjavainen uskoo löytävänsä vuokralaisen näilläkin ehdoilla. "Ihan toiveikas olen." NÄYTTÄÄ SILTÄ, ettei vuokralai-
Edustajiston suosikit:
noilla vuokralaisen avainominaisuus. Tupakointi ja koirankarvat ovat rinnastettavissa rikosrekisteriin. Taideteollisessa korkeakoulussa opiskeleva Venla Korvenmaa, 22, mittailee katseellaan yksiötä. Hänen kriteerinsä ovat ne tavalliset: sijainti lähellä koulua, kipurajana 500 euroa kuussa. "Viipurinkadulla jonotin näyttöön rappukäytävässä kaksi kerrosta pitkässä jonossa. Sisään sai mennä viiden ryhmissä." Asunnon löytäminen Helsingistä edellyttää nöyrtymistä "kauheisiin" vuokriin, sanoo Korvenmaa. "Seinissä saattaa olla reikiä, ja vuokra silti viisisataa." Myös avoimessa yliopistossa opiskeleva Iina Alhanen, 22, jättää yhteystietonsa Sturenkadun kämpän omistajille. "Nyt voisin maksaa vuokraa 500 euroa. Jos syksyllä aloitan yliopistossa ja lopetan työt, niin vähemmän."
MITEN TÄHÄN on tultu? Miksi
Paavo & Anneli
Noin joka kuudes edaattori oli valmis kertomaan suosikkinsa keskustan seuraavaksi puheenjohtajaksi.
K
vuokrayksiön etsimisestä tuli
nen edelleenkään juhli markkinoilla, eikä tilanne ole paranemassa. Suomen Vuokranantajat uskoo vuokrien laskun tasaantuvan jo keväällä. Vuokria voi nostaa esimerkiksi asuntokauppaa hillitsevä korkojen nousu. Yliopiston sähköisellä ilmoitustorilla tarjotaan yksiötä EteläHaagasta 570 eurolla. Tämäkö on opiskelijahintaisten asuntojen ykkösapaja? Useimmat ilmoittajat etsivät asuntoa. "ETSIN YKSIÖ/KAKSIO HETI", "HV yksiö/kaksio Helsingistä mahd. pian", huutavat otsikot.
PALAAN VIELÄ Oikotielle ja höl-
ypsyys on valttia keskustan johdossa. Ylioppilaslehti yritti kartoittaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistolta, kenet se mieluiten näkisi keskustapuolueen puheenjohtajana kesäkuun puoluekokouksen jälkeen. Pieleen meni. Vain 11 edaattoria 60:stä vastasi kyselyyn. Vaikka vastata saattoi nimettömästi, edustajiston jäsenet ilmeisesti säikähtivät yhteiskunnallisesti värittynyttä kysymyksenasettelua. Tai sitten edustajistoa ei Suomen tuleva pääministeri suuremmin kiinnosta. Kerrottakoon kuitenkin, että suosikeiksi nousivat tiukan kisan jälkeen Paavo Väyrynen ja Anneli Jäätteenmäki. Molemmat saivat kolme ääntä. "Paavo pitää keput poissa Helsingistä. Pääministerin kautta on niin vähän jäljellä, ettei siinä ehdi saada suurta vahinkoa aikaiseksi. Vuotosta ei rakenneta puolessa vuodessa", vihreiden Emma Kari perusteli. "Eletään syvää taantuman aikaa, ja yhteiskunnassa on suuria muutoksia meneillään. Nyt ei tarvita imagotemppuja tai Idols-kisaa. Siihen kokeiluun ei Suomella ole varaa. Nyt tarvitaan rautainen, kokenut osaaja. Se on Paavo!" jatkoi kokoomuksen Antti Häkkänen.
ANNELI JÄÄTTEENMÄEN puolelle kallistui muun muassa sitoutumattoman vasemmiston Otto Bruun. Poliittista rohkeutta urallaan osoittanut Jäätteenmäki olisi Bruunin mukaan tervetullut vaihtoehto Matti Vanhasen ajamaan Nurmijärven linjaan, jossa "uusi
keskustalainen elämäntapa tarkoittaa metsien hakkuuta, uutta omakotitaloa ja alle tunnin ajoa isolla autolla töihin Helsingin keskustaan". "Vanhasen keskusta on monilta muiltakin osin hyvin regressiivinen keskusta. Jäätteenmäki olisi uskoakseni kuuluisa parin piirun siirtymä sosiaalisempaan keskustapuolueeseen", Bruun arvioi.
KYSELYN KOLMANNEKSI jäi kah-
della äänellä hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi. Yhden äänen edaattoreilta saivat keskustan varapuheenjohtaja Tuomo Puumala ja SYL:n hallituksessa istuva Ville Impiö. Edustajiston ainoa keskustaopiskelija Olli Saaristo kannattaa
"PAAVO PITÄÄ KEPUT POISSA HELSINGISTÄ."
puolueen seuraavaksi puheenjohtajaksi kansanedustaja Mika Lintilää. "Hänen mukanaan puolueeseen tulisi kovassa tarpeessa olevaa uudistushenkeä, joka nostaisi nykyisin ilmeettömäksi valtionhoitajapuolueeksi ajautuneen keskustan uudelle nousu-uralle", Saaristo visioi. Saariston mukaan uudella puheenjohtajalla pitäisi olla valtaa myös puoluesihteerivalinnassa. Lintilä olisi tässäkin mielessä oiva valinta. "Jarmo Korhosesta päästäisiin eroon. Puoluesihteeristä saataisiin Lintilälle taistelijapari, eikä taistelupari. Virtahevon aika on jo ohi."
A N T T I J Ä RV I
lennän hakukriteerejä. Kas, lähes 30 neliön yksiö kylpyammeella, vuokra veden kanssa 220 euroa. Pitäisi vain muuttaa Kouvolaan.
VEERA JUSSILA
10
Ylioppilaslehti 2/2010
Lahden suurmäestä hypätessä kotkan lailla saa liidellä ihminen. Vain mäkimies voi tietää sen. Mäkiennätys on 135,5 metriä.
D H A L
Ylioppilaslehti 2/2010
11
N E D
n ahde ilun L gistalviurhe n dopi taa ta sen ä äryä paljas estyk k äjää daali t, men neet. ht ishii 1. Skan tä raha palan la omasa 200 vie sil äkään u usi s hdois en ja le viel Ku hii d m- nneisyye eivät o m ä N mädstävät. ja y
O J R A V
A KOL ARK M TI M NSTRÖ AT RA I M G ST MU TEK TEE VAT KU
12
Ylioppilaslehti 2/2010
ello on vähän yli kahdeksan perjantaiaamuna. Seitsemän nuorta miestä kuusi mäkihyppääjää ja yksi yhdistetyn harrastaja tekee ponkkareita, eli ponnistusharjoituksia. Tänään piti mennä mäkeen, mutta kaksikymmentä pakkasastetta viimalla vahvistettuna on turhan kolea sää hyppäämiseen. Vain amerikkalaisissa elokuvissa urheilijat karaistaan siperialaisissa olosuhteissa. Täällä treenataan hiihtostadionin alla olevalla juoksuradalla. Mäkihyppääjä ottaa hyppyasennon ja ponnistaa töksähtäen naamalleen korkeushyppypatjalle. "Pikkaisen peppu roikkuu. Nostapa sitä ihan sentti", valmentaja neuvoo. Uusi ponnistus. "Meneekö sulla paino varpaille keulalla? Jalka purkaa kuitenkin", kuuluu analyysi ponnistuksesta, joka näytti aivan samalta kuin edellinen. Olemme Lahdessa, kaupungissa, joka on ollut usein suomalaisen urheilumenestyksen näyttämö. Hiihtostadion on keskellä Lahden urheilukeskusta Suomen omaa Holmenkollenia, jossa on järjestetty talviurheilutapahtumia Salpausselän kisoista mm-hiihtoihin. Viimeisimmät Lahden mm-hiihdot olivat vuonna 2001. Niitä kisoja ei muisteta urheilumenestyksestä. Ne muistetaan sanasta hemohes. Lahden kisojen tuotoilla piti perustaa puskurirahastot, joilla olisi turvattu suomalainen urheilun tutkimus- ja koulutustoiminta pitkälle tulevaisuuteen. Kävikin päinvastoin. Kuusi suomalaista huippuhiihtäjää jäi kiinni dopingista, ja Lahden kisat olivat viedä suomalaisen hiihdon konkurssiin. Alkoi suomalaisen talviurheilun surullinen vuosikymmen.
860 000 euroa tappiolla ja sillä linjalla on jatkettu. Elokuussa 2009 liiton kassassa ei käytännössä ollut yhtään rahaa.
R
E
nsin lähti raha. Suomalainen huippu-urheilu elää sponsoreista, ja Lahden tapauksen myötä maastohiihto, Hiihtoliiton lippulaiva, menetti lähes kaikki sponsorinsa. Valtion ja Olympiakomitean tuet kattavat noin kuudesosan Hiihtoliiton budjetista. Loput pitää kerätä itse. Dopingskandaalin vuoksi liitto menetti lähes 2 miljoonaa euroa. Lisäksi hiihtoseurat menettivät 35 miljoonaa euroa. Taloudellisesta katastrofista palauduttiin hitaasti. Vuonna 2003 Hiihtoliiton taloudessa nähtiin jo valoa, mutta sitten tuli tapaus Kaisa Varis. Varis oli mukana hopeaa voittaneessa Suomen naisten viestijoukkueessa, mutta kärysi EPO-hormonin käytöstä. Sponsorit katosivat taas. Vuoden 2004 tilinpäätös oli Hiihtoliiton historian kaikkien aikojen surkein
ahan perässä lähti menestys. Hiihtoliiton taloustilanteella on aina ollut suora yhteys suomalaisten mitalisaldoon olympialaisissa. Suomen talviurheilumenestys taas on kautta aikojen ollut niin sanottujen pohjoismaisten hiihtolajien eli maastohiihdon, mäkihypyn ja yhdistetyn varassa. Suomen 152 talviolympialaismitalista 107 on tullut näistä lajeista. Pelkästään hiihto on tuonut 71 mitalia. Viime olympialaiset Torinossa olivat silmiä avaava kokemus. Lopullisessa mitalitaulukossa Suomen edellä olivat sellaiset maat kuin Australia, Kroatia ja Etelä-Korea. Niissä ei edes ole kunnollista talvea. Mitalitaulukko on toki julma eikä kerro koko totuutta: yhdellä kultamitalilla pääsi korkeammalle kuin Suomen kuudella hopealla. Esimerkiksi Etelä-Korea nappasi kuusi kultaansa kaukalopikaluistelusta. Tulkitsi mitalitaulukkoa miten tahansa, Suomi hävisi kaikille niin sanotuille suurille talviurheilumaille: Norjalle, Itävallalle, Saksalle, Venäjälle, Yhdysvalloille ja Kanadalle. Rakkaimmalle viholliselle Ruotsille Torino oli suurmenestys. Kaikkiaan 14:sta saadusta mitalista seitsemän oli kultaista. Suomi ei saanut yhtään kultaa. "Muualla panostetaan niin älyttömästi. Suomessakin suunta on oikea, mutta vauhti liian verkkainen", kuvaa tilannetta mäkihyppyvalmentaja Jari Larinto. Larinto on Päijät-Hämeen Urheiluakatemian valmentaja, jonka tehtävänä on valmentaa Lahden seudun mäkihyppääjiä kohti kansainvälistä kärkeä. Juuri niitä nuoria, jotka hyppivät stadionin alla olevalle juoksuradalle aamukahdeksalta. Suomen Olympiakomitean koordinoimat Urheiluakatemiat ovat suhteellisen uusia. 2000-luvun puolivälissä käynnistyi järjestelmä, jonka tehtävänä on auttaa nuoria huippu-urheilun ja opiskelun yhdistämisessä. Ympäri Suomea 15 urheiluakatemian piirissä opiskelee ja samaan aikaan treenaa nelisentuhatta kansallisen kärkipään urheilijaa yli 50 urheilulajissa. Kuulostaa järkevältä järjestelmältä. Larinto tosin haluaisi Suomeen sisäoppilaitokset Itävallan mallin mukaan, sillä totuus nykyjärjestelmästä ei ole niin kaunis kuin miltä kuulostaa. "Esimerkiksi viime kesänä, kun valmistauduttiin olympiakauteen, maajoukkuetason edustusurheilijoilla ei ollut minkäänlaista leiriä, mikä on täysin käsittämätöntä. Valmistautuminen jäi jokaisen omalle kontolle. Siitä voi vetää johtopäätöksen, mikä on tilanne täällä alemmalla tasolla. Tähänkin työhön tarvitsisi ehdottomasti kaksi valmentajaa", sanoo Larinto, jonka valmennusryhmään kuuluu 16 Lahden seudulla opiskelevaa urheilijaa. Yksilölajin harrastajien on turha odottaa kovin yksilöllistä valmennusta.
"URHEILU ON PILKOTTU JA NUJERRETTU. ORGANISAATIOT VETÄYTYVÄT ITSEENSÄ JA PUOLUSTAVAT VAIN ITSEÄÄN."
V
aikeat ajat eivät ole tuoneet talvilajien väkeä yhteen. Päinvastoin. Rahan ja menestyksen puute on ajanut liitot hajalleen. Tarkemmin sanottuna kukaan ei halua leikkiä Hiihtoliiton kanssa. Vuoden alusta yhdistetty ja mäkihyppy ovat kuuluneet omaan itsenäiseen Suomen Hiihtoliiton alaiseen jäsenjärjestöön nimeltä Finnjumping ry. Alppihiihto ja freestyle irtaantuivat jo aiemmin Ski Sport Finlandiksi. Myös maastohiihtoa järjestävät seurat ovat muodostaneet oman Suomen Maastohiihto ry:nsä. Syynä irtautumiseen on pelko sponsorirahojensa menettämisestä. Sponsoreita on paljon helpompi houkutella, kun pitää
SUOMALAISMENESTYS KUUSISSA VIIME TALVIOLYMPIALAISISSA
CALGARY 1988
Osallistuneita maita: 57
1 5
ALBERTVILLE 1992
Osallistuneita maita: 64
LILLEHAMMER 1994
Osallistuneita maita: 67
NAGANO 1998
Osallistuneita maita: 72
4.
Suomen sijoitus mitalitaulukossa Suomen mitalisaalis
8. 11. 16.
10
15
20
Ylioppilaslehti 2/2010
13
KUUSI
KOVAA
VAIN YKSI SUOMALAINEN MENESTYY KERRALLAAN!
Suomen menestys on aina ollut yksittäisten urheilijoiden hartioilla. Suomalainen on ripustanut talviolympialaisten kultamitalin kaulaansa viimeksi kahdeksan vuotta sitten Salt Lake Cityssä. Silloin Suomen seitsemästä mitalista neljä oli kultaisia. Samppa Lajunen oli tuomassa Suomelle kolmea kultamitalia yhdistetyssä kaksi henkilökohtaista ja yhden joukkuekullan. Onneksi Lajunen ei ollut kisojen aikaan flunssassa. Ilman Lajusen kultamitaleja Suomen mitalisaldo olisi ollut hyvin heikko. Marja-Liisa Kirvesniemi voitti kolme kultaa Sarajevossa 1984, Matti Nykänen niin ikään kolme Calgaryssa 1988. Clas Thunber, "jääkenttien Paavo Nurmi", hallitsi luistelua 1920-luvulla.
VÄITETTÄ TALVIURHEILUSTA
SUURET URHEILUTAPAHTUMAT MAKSULLISILLE KANAVILLE!
Venyy, venyy. Päijät-Hämeen Urheiluakatemian mäkihypyn ja yhdistetyn nuoret verryttelevät hiihtostadionin sisään rakennetulla juoksuradalla.
hajurakoa Hiihtoliiton rapautuneeseen brändiin. Eikä Hiihtoliiton maine kirkastu aivan heti. Edessä saattaa olla ikävä oikeudenkäynti vanhasta dopingskandaalista. Poliisi on juuri päättänyt esitutkinnan siitä, valehteliko joku liiton entisistä toimijoista niin sanotussa STT:n dopingoikeudenkäynnissä vuonna 1998. Hajaannus on ehkä helpottanut sponsoritilannetta, mutta myös herättänyt huolta toiminnan jatkuvuudesta. Valtion tuen jakava opetusministeriö pyysi loppusyksystä selvityksen Hiihtoliiton toiminnasta. Ministeriötä kiinnosti muuan muassa, mitä tapahtuisi, jos joku itsenäisistä lajiyhdistyksistä menisi kon-
kurssiin. Kuka vastaisi urheilutoiminnan ylläpidosta? "Urheilu on pilkottu ja nujerrettu. Niin kauan kuin eriytyminen jatkuu, on entistä hankalampi löytää toimintaan kansallista säveltä. Organisaatiot vetäytyvät itseensä ja puolustavat vain itseään", sanoo tutkija Jari Lämsä. Lämsä työskentelee Kilpa- ja huippuurheilun tutkimuskeskuksessa. Hän tutkii kilpaurheilua yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Lämsä pelkää lajien hajanaisuuden johtavan siihen, että urheilu joutuu entistä pahemmin ulkoisten voimien, kuten median ja markkinatalouden, viemäksi. Niille merkitsee vain mitalien määrä.
Valtioneuvosto on listannut kahdeksan suomalaisittain merkittävää urheilutapahtumaa, joiden pitää olla katsottavissa televisiossa ilmaiseksi. Kesä- ja talviolympialaiset ovat ensimmäisinä listalla. Pekingin kesäolympialaisista Yle lähetti ohjelmaa yhteensä 790 tuntia. Vancouverin olympialaisista Yle lähettää tv-lähetyksiä lähes 300 tuntia. Ylen radiossa kisoja seurataan 200 tunnin verran. Pekingin olympialaisten kulut ilman lähetysoikeuksia olivat Ylelle 3,9 miljoonaa euroa. Yle ei kerro, paljonko lähetysoikeudet maksoivat, mutta niiden hinnaksi arvellaan noin 8 miljoonaa euroa. Jos talviolympialaiset tulevat noin puolet halvemmaksi, ne vievät silti lupamaksuista noin 6 miljoonaa euroa. Suomalaisittain merkittävät urheilutapahtumat säilykööt Ylellä, mutta ne on siirrettävä katselukortin taakse. Jos kansa on valmis maksamaan Big Brother -kanavasta, niin kyllä laadukkaalle urheiluviihteellekin löytyy maksajia.
SUOMI TARVITSEE URHEILUSISÄOPPILAITOKSEN!
Suomesta puuttuu huippulahjakkuuksille suunniteltu sisäoppilaitos sellainen kuin esimerkiksi Itävallassa jo on. Itävaltalaiseen Skigymanisum Stamsiin on koottu talvilajien huippulahjakkuudet. Lahjakkaat urheilijat asuvat, treenaavat ja viettävät vapaa-aikansa koulun kampuksella. Huippuvalmennus sisältää fyysisiä harjoituksia, ravitsemusoppia ja psykologista tietoutta. Itävalta hallitsee alppihiihtoa ja mäkihyppyä. Maailman paras mäkihyppääjä Gregor Schlierenzauer on Stamsin kasvatti. Viime kaudella 20-vuotias hyppääjä voitti mäkihypyn maailmancupin yhden kauden voittoennätyksellä. Hän on Vancouverin suurin voittajasuosikki.
SALT LAKE CITY 2002
Osallistuneita maita: 77
TORINO 2006
Osallistuneita maita: 79
8.
19.
14
Ylioppilaslehti 2/2010
Caymansaaret, Kolumbia, Ghana, Montenegro, Pakistan, Peru ja Serbia tekevät talviolympilaisdebyyttinsä Vancouverissa. Jamaika, Meksiko, Marokko ja Puerto Rico jättivät Torinon kisat väliin, mutta tekevät nyt paluun. Kansainvälinen olympiakomitea pyrkii levittämään talviurheilun iloa ympäri maailman. Silti talviolympialaiset ovat pohjoisen pallonpuoliskon valkoisten ihmisten kemut. Ghanalainen hiihtäjä tai jamaikalainen freestylehiihtäjä ovat KOK:n julkisuustempauksia, joilla lahjontaskandaaleissa ryvettynyt komitea parantelee imagoaan ja rikkoo ennätyksiä osallistujamaiden määrässä. Talviolympialaiset on maailman kymmenenneksi seuratuin urheilutapahtuma. Sen edellä ovat jalkapallon mm-kisat, kesäolympialaiset, kriketin mm-kisat, jalkapallon mestareiden liiga, Tour De France, Rugbyn mm-kisat, Super Bowl ja f1-ajot. KOK haluaa uusista osallistujamaista uusia katsojia. Yhdysvaltalainen pikaluistelija Shani Davis teki Torinon olympialaisissa 2006 historiaa. Hänestä tuli ensimmäinen tummaihoinen talvikisojen yksilölajin voittaja. Vaikka hän Vancouverissa todennäköisesti uusii mestaruutensa, olympialaisten kuvatuimman tummaihoisen tittelin vie 34-vuotias ghanalainen hiihtäjä Kwame "Lumipantteri" Nkrumah-Acheampong.
TALVIOLYMPIALAISET OVAT KALPEANAAMOJEN KARKELOT!
ANSSI KOIVURANTA VOITTAA OLYMPIAKULTAA!
Ei välttämättä vielä Vancouverissa, mutta tulevaisuudessa varmasti. Torinon olympialaisissa Koivuranta oli 17-vuotiaana voittamassa yhdistetyn joukkuekultaa ja henkilökohtaisessa kilpailussa hän oli 11. Sittemmin taidot ovat vain parantuneet. Viime kaudella Koivuranta voitti maailmancupin kokonaiskilpailun, mutta voitonnälkää jäi Liberecin mm-kilpailusta, jossa Koivuranta jäi sekä yhteislähtökilpailussa että normaalimäessä neljänneksi. Koivuranta on uuden sukupolven talviurheilija, joka taitaa mäen ja hiihtämisen lisäksi julkisuuspelin: hän bloggaa ja päivittää kuulumisiaan julkisilla Facebook-statuksilla. Hänen kotisivujensa kaupasta voi ostaa Koivuranta-kaulakoruja ja -huiveja. Syksyllä nuorelta Jared Letolta näyttävä Koivuranta julkaisi vuosikalenterin, jossa hän esiintyy rohkeissa kuvissa.
Anssi Koivuranta ottaa ponkkarin eli tekee ponnistusharjoituksen ennen mäkeen menoa.
Eikä menestys voi olla urheilun ainoa tarkoitus. Vai voiko? Kukaan ei tiedä. Huippu-urheilu on hukassa.
arvokisojen mitalisade on kääntynyt laskuun, vaikka valtion tuki huippu-urheilulle on nelinkertaistanut 2000-luvulla.
L
ahden skandaalin jälkeen olisi ollut luontevaa käydä perinpohjainen keskustelu suomalaisen huippuurheilun tehtävästä. "Halutaanko olympiamenestystä vai ammattiurheilijoita vai että urheilijat olisivat hyviä esikuvia? Mikä on huippu-urheilun oma tahto ja kuka sitä muotoilee?" Lämsä kysyy. Koska tilaisuus menetettiin, nyt voi vain jossitella sillä, olisiko talviurheilun musta vuosikymmen voitu välttää. Ja esittää ytimeen meneviä kysymyksiä. "Onko Suomen järkeä polkea pelkkien mitalien perässä?" tivasi Veikkauksen toimitusjohtaja Risto Nieminen viime syyskuus-
H
NYT VOI VAIN JOSSITELLA SILLÄ, OLISIKO TALVIURHEILUN MUSTA VUOSIKYMMEN VOITU VÄLTTÄÄ.
sa urheilun järjestöjohtajille pitämässään puheessa. "Mikä on menestymistä? Mitä Suomessa arvostetaan?" hän jatkoi. Niemisen johtama toimikunta pohtii nyt yhdeksän vuotta Lahden jälkeen miksi
yppyrimäen tornissa käy viima. Kello on melkein kymmenen, ja aurinko on tullut esiin, mutta pakkasta on edelleen lähes 20 astetta. Lahden hiihtoseuran yhdistetyn miehet ovat päättäneet uhmata kylmyyttä. Viiden millimetrin paksuisiin hyppypukuihin pukeutuneita huimapäitä ei käy yhtään kateeksi. Anssi Koivuranta, 21-vuotias maailmanmestari ja olympiamitalisti, on mukana treenaamassa. Tämän jälkeen viisaudenhammasleikkauksesta toipuva Koivuranta pukee kisa-asun seuraavan kerran päälleen vasta olympialaisissa. Hän on yksi Suomen mitalitoivoista pian alkavissa Vancouverin olympiakisoissa. Nyt hän odottaa hyppylupaa suurmäen lähtöpuomilla. Se viitataan hänelle tuomarikopin katolta. Koivuranta ponkaisee vauhtiin, ottaa asennon ja ponnistaa. Amatöörin on vaikea nähdä, menikö Koivurannalla keulalla paino varpaille tai roikkuiko peppu. Huippu-urheilusta ja sen uudesta vuosikymmenestä on vaikea ottaa tolkkua. Se kuitenkin on selvää, että alhaalla avautuva Lahti haluaa päästä vuoden 2001 muistosta. Se haki mm-hiihtoja vuodelle 2013 ensimmäisiä sitten 2001 mutta ei saanut niitä. Nyt haussa ovat vuoden 2015 kisat. *
SUOMI ISÄNNÖI TALVIOLYMPIALAISET 2022!
"Niin loistava talviurheilumaa kuin Suomi ansaitsee olympialaiset talvikisat", suomalaiset urheilujohtajat julistivat jo 1960- ja 70-luvuilla. Sittemmin esimerkiksi Lahti on hakenut olympiakisoja epäonnisesti kolme kertaa. 1960-luvun lopulla Tampere lähti yllättäen mukaan kisaan olympiaisännyydestä. Uusi kaupunginjohtaja Pekka Paavola halusi kisat Tampereelle siitä huolimatta, että kaikki suorituspaikat paitsi jäähalli ja pikaluisteluun sopiva kenttä puuttuivat. Hankalasti järjestettäviä alppilajeja ja kelkkailua Tampere ehdotti korvattaviksi hiihtosuunnistuksella. Ensimmäinen vakavasti otettava talviolympiahanke oli Helsinki 2006. Kisat piti järjestää yhdessä Lillehammerin kanssa, jossa olisi pidetty alppilajit ja kelkkailu. Poliittinen kabinettivehkeily, riittämättömät lobbauskyvyt ja muiden Pohjoismaiden tuen puuttuminen johtivat siihen, ettei kisoja saatu. Tähän asti Kansainvälinen olympiakomitea ei ole halunnut jakaa kisoja kahden maan kesken. Olympialaiset ovat järjestävälle maalle ja kaupungille iso kustannus, ja halukkaat kisakaupungit vähenevät. KOK:n on pian pakko jakaa olympialaiset kahdelle maalle. Tässä se seuraa jalkapallon mm-kisat jakaneen Fifan esimerkkiä. Tällöin Suomi voi iskeä uudella hakemuksella yhdessä Ruotsin kanssa, joka sekään ei ole koskaan järjestänyt talviolympialaisia.
Koulutus
Se, mitä meistä lopulta tulee, on monien tekijöiden summa. Koulutuksen tulee luoda mahdollisuuksia, ei tarjota pelkkiä valmiita polkuja. Yksilöllisyydestä ja rajoja ylittävästä yhteistyöstä voi syntyä jotain todella uutta. Aaltolaisena saat korkeinta tekniikan, talouden tai taideteollisen alan opetusta. Voit myös opiskella näiden alojen yhdistelmiä ja vaikuttaa itse siihen, millaiseksi kokonaisuudeksi osaamisesi muodostuu valinta on sinun.
Lisää uusia mahdollisuuksia Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, taideteollinen korkeakoulu ja teknillinen korkeakoulu tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet sekä yhdestä alasta kiinnostuneille että monipuolista koulutusta haluaville. Aalto-yliopisto kouluttaa ihmisiä, jotka vaikuttavat siihen, miltä maailma tulevaisuudessa näyttää. Aalto-yliopistossa · Opiskelet innostavassa, monialaisessa ympäristössä · Nautit arvostettujen asiantuntijoiden opetuksesta · Saat hyvät yhteydet korkeatasoisiin ulkomaisiin vaihtoyliopistoihin · Luot arvokkaita osaamisverkostoja ja yhteyksiä yrityksiin · Hankit kansainvälisesti kilpailukykyisen koulutuksen, sekä erinomaiset valmiudet työelämään
Hakuaika 1.3.16.4.2010 Lue lisää: www.aalto.fi
Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu 6 kandidaattiohjelmaa 16 maisteriohjelmaa www.hse.fi/opiskelijavalinta opinnot@hse.fi Aalto-yliopisto Taideteollinen korkeakoulu 10 kandidaattiohjelmaa 21 maisteriohjelmaa www.taik.fi/opiskelu valinnat@taik.fi Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu 19 tutkinto-ohjelmaa 23 englanninkielistä maisteriohjelmaa www.tkk.fi/fi/opiskelemaan hakuinfo@tkk.fi
Koulutus
KESKI-POHJANMAAN MAASEUTUOPISTO ARTESAANIOPISTO
Toholampi
www.salpaus.fi
Teinintie 4, 15200 Lahti
HAE TAMPEREEN YLIOPISTOON
www.yliopistohaku.fi Hakuaika päättyy 16.4.2010 Valintaopas 2010 verkossa: www.uta.fi/opiskelijaksi
elupaikasta annetaan
olan, Kasarmintori 1, PL 46, 65101 Vaasa.
Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos (HESOTE) on Helsingin kaupungin omistama ammatillinen oppilaitos. Oppilaitoksessa opiskelee yli 2000 nuorta ja aikuista sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa koulutuksessa.
...Eller så kan du göra ett smartare val och välja Arcada i stället! Ta reda på vilken utbildning som är rätt för dig med vårt roliga yrkesvalstest, läs om våra utbildnings-program och delta i tävlingen på www.dinframtid.fi Kom ihåg - ansökningstiden för Gemensam ansökan är 1.3 16.4.2010!
Ammatillisen osaamisen riemua
Ammatillinen perustutkinto avaa ovet arvostettuun ammattiin ja luo tukevan pohjan urakehitykselle. Keski-Uudenmaan ammattiopisto Keuda tarjoaa opiskelupaikkoja ylioppilaille Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä ja Tuusulassa.
Koulutus
Tule sinäkin mukaan keudalaisten menestyvään joukkoon! Tutustu tarjontaan osoitteessa www.keuda.fi/hae ja pistä hakemus vetämään maaliskuun yhteishaussa.
YO-pohjainen koulutustarjonta: Eläintenhoitaja Kuva-artesaani Lähihoitaja Maaseutuyrittäjä Merkonomi Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja Puutarhuri Talouskoulu Vaatetusompelija
www.keuda.fi
Keuda - Taitavana työelämään
Tuleva kevään ylioppilas:
Jatka nyt kansainvälisen kaupan osaajaksi!
· Opiskelet kansainvälisen kaupan ryhmässä. · Suorittamalla liiketalouden perustutkinnon valmistut kahdessa vuodessa merkonomiksi. · Opiskelet mm. markkinointia kansainvälisessä toimintaympäristössä. · Saat mielenkiintoisia työtehtäviä eri toimialoilta. · Saat työelämäkokemusta työssäoppimisjaksojen aikana. · MERCURIA pääkaupunkiseudun paras kauppaoppilaitos jo kuudennen kerran *
* Opetushallituksen tuloksellisuuspisteet 2010. Ks. www.mbs.fi
Haku: 1.19.3.2010 Hakukoodit: Yhteishakukoodi: 206 Oppilaitoskoodi: 0227
Lisätiedot: www.mbs.fi puh. 09 895 581 opinto@mbs.fi
MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Martinlaaksontie 36, 01620 Vantaa puh. 09 895 581
Meille pääset helposti: Helsingin keskustasta M-junalla (21 min) ja busseilla 453, 516 ja 539, Vantaan linjoilla 35, 44, 45 ja 5156, Espoosta linjoilla 510 ja 530 sekä Nurmijärven suunnasta linjoilla 490, 492 ja 934.
HOMMA
TA M P E R E E N
Valmistu
HANSKASSA
AMMATTIOPISTOSSA
YO-pohjaiset koulutukset automaatioasentaja datanomi elektroniikka-asentaja kokki kosmetologi lentokoneasentaja lihatuotteiden valmistaja lähihoitaja maalari merkonomi painotuotantoassistentti parturi-kampaaja pintakäsittelijä puuseppä suunnitteluassistentti suutari vaatetusompelija
omaan
ammattiisi
Savonian laaja koulutustarjonta ja tasokas opetus varmistavat sen, että löydät juuri oman ammattisi ja saat myös edellytykset menestyä siinä. Lisäksi ovet kansainvälisille työmarkkinoille avautuvat, sillä Savoniassa voit opiskella myös englannin kielellä insinööriksi (amk) tai tradenomiksi. Uudistamme koulutustamme jatkuvasti, mistä esimerkkinä toimii syksyllä 2010 alkava energiatekniikan koulutusohjelma.
ja valitse palkintosi
www.savonia.fi
Voita
Yhteishaku 2010
Hakuaika 1.3.16.4.2010. Haku hakuaikana osoitteessa www.amkhaku.fi Hakuaika vieraskieliseen koulutukseen on 11.1.12.2.2010. Haku hakuaikana osoitteessa www.admissions.fi Tutustu yhteishaussa 2010 oleviin koulutuksiin nettisivuillamme.
Osa suurempaa suunnitelmaa
HAKU
1.19.3.2010 www.haenyt.fi
AGROLOGI (AMK) | BBA | BEng | BIOANALYYTIKKO (AMK) | ENSIHOITAJA (AMK) | FYSIOTERAPEUTTI (AMK) INSINÖÖRI (AMK) | KÄTILÖ (AMK) | MUOTOILIJA (AMK) | MUSIIKKIPEDAGOGI (AMK) | RAKENNUSMESTARI (AMK) RESTONOMI (AMK) | RÖNTGENHOITAJA (AMK) | SAIRAANHOITAJA (AMK) | SOSIONOMI (AMK) | SUUHYGIENISTI (AMK) TANSSINOPETTAJA (AMK) | TERVEYDENHOITAJA (AMK) | TOIMINTATERAPEUTTI (AMK) | TRADENOMI
www.savonia.fi
www.tao.tampere.fi
Den vetenskapliga revolutionen.
Den vetenskapliga revolutionen handlar om ditt liv: en bättre och framgångsrikare framtid. Åbo Akademi är ett universitet präglat av fina traditioner, dynamiskt studieliv och internationella möjligheter. Ansökningstiden går ut 16.4.2010!
ww w. ab
KULTURVETENSKAPER SPRÅK PEDAGOGIK PSYKOLOGI LOGOPEDI TEOLOGI EKONOMI SOCIALVETENSKAPER HÄLSOVETENSKAPER STATSVETENSKAPER RÄTTSVETENSKAPER BIOVETENSKAPER INFORMATIONSTEKNOLOGI KEMITEKNIK NATURVETENSKAPER
o. fi
/s
ok
OPISKELE ORIVEDEN OPISTOSSA SYKSYSTÄ KEVÄÄSEEN 2010 - 2011
Sanataiteen linja Lehti- ja nettikirjoittamisen linja Draaman ja elokuvan linja Suomen kielen ja kirjallisuuden linja Teatterilinja Musiikkilinja Piirustuskoulu Avoin Ateljee Sarjakuvalinja Kirjoittajalukio
Koulutus
Avoimen yliopiston väylä - tie tutkinto-opiskelijaksi
Oriveden Opisto Koulutie 5, 35300 Orivesi orivedenopisto@kvs.fi www.orivedenopisto.fi puh. 0207 511 521
HALUATKO TUTUSTUA YLIOPISTO-OPINTOIHIN?
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto tarjoaa avointa yliopisto-opetusta kymmenissä oppiaineissa. Opetusta alkaa ympäri vuoden. Ovatko kesäsuunnitelmasi vielä avoinna? Kiinnostavatko kesäopinnot? Ennakkotiedot kesäopetuksesta ovat Avoimen yliopiston verkkopalvelussa 10. helmikuuta. Tutustu Avoimeen yliopistoon osoitteessa www.helsinki.fi/avoin
ALOITA AVOIMESSA.
Osaajia, jotka menestyvät!
Tarina ja kuva kolmannen vuoden lähihoitajaopiskelijat Anne-Mari Rautiainen, Anna Rinta-Harri ja Inka Vuorinen
"Olemme Etelä-Savon ammattiopiston viimeisen vuoden lähihoitajaopiskelijoita, mutta valmistuessamme tänä keväänä, painamme päähämme myös ylioppilaslakit. Lukio-opinnot suoritamme Mikkelin Lyseon lukion aikuislinjalla päiväopiskeluna ammatillisten aineiden ohessa. Kahden tutkinnon opinnoista saimme tietoa jo yläasteella opolta, kun jatko-opiskelupaikan miettiminen tuli ajankohtaiseksi. Ammattiopintojen ja lukio-opiskelun yhdistä-
minen tuntui järkevältä jatko-opiskelujen kannalta. Osaltaan myös kunnianhimo vaikutti päätökseen. Nyt tuntuu että olemme etulyöntiasemassa, kun jatkamme ammattikorkeakouluun. Ylioppilastodistus antaa mahdollisuuden hakea myös yliopistoihin. Jos lukion jälkeen haluaa pitää välivuoden opiskelusta, niin ammattitutkinto takaa paremmat työmahdollisuudet. Kahden tutkinnon opinnot ovat olleet haastavia, mutta myös palkitsevia.
Varsinkin jaksot, joissa on sekä lukio- että ammatillisia kursseja, ovat olleet rankkoja, koska kokeita ja tehtäviä on runsaasti. Stressiltäkään ei ole vältytty, mutta opettajat, opot, läheiset ja muut lukioryhmän kaverit ovat
tukeneet ja kannustaneet jatkamaan. Vapaa-ajalla on ollut tärkeää harrastaa ja tavata kavereita, jotta koko elämä ei pyörisi koulun ympärillä. Suosittelemme kahden tutkinnon opintoja niille, joilla oma ala on tiedossa, mutta jotka sen lisäksi kaipaavat enemmän haastetta. Tällä hetkellä valmistaudumme kevään ylioppilaskirjoituksiin. Kirjoituksissa emme tähtää huipputuloksiin, sillä ammattitutkinto on meille se tärkein saavutus." Sähköinen yhteishaku 1.3. - 19.3.2010
Etelä-Savon ammattiopisto
PL 304 (Otavankatu 4), 50101 Mikkeli ja Tirrolantie 7, 51900 Juva p. (015) 2215111 Kuusitie 41, 76120 Pieksämäki (Paso) p. 040 3056 600
ese u
Avaimet ammattiin
Artesaani (Mikkeli) Ajoneuvoasentaja (Mikkeli, Pieksämäki ja Juva) Autokorinkorjaaja (Mikkeli) Autonkuljettaja, linja-autonkuljettaja, yhdistelmäajoneuvon kuljettaja (Mikkeli ja Juva) Datanomi (Mikkeli, Pieksämäki) Elektroniikka-asentaja / ICTasentaja (Mikkeli) Kartoittaja (Mikkeli) Kiinteistönhoitaja (Mikkeli) Kokki (Mikkeli, Pieksämäki ja Juva) Koneistaja (Mikkeli, Pieksämäki) Kosmetologi (Pieksämäki) Levyseppähitsaaja (Mikkeli) Lähihoitaja (Mikkeli) Maalari (Mikkeli) Maarakentaja (Mikkeli) Maaseutuyrittäjä (Mikkeli) Media-assistentti (Mikkeli) Merkonomi (Mikkeli, Pieksämäki) Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja (Pieksämäki) Metsäkoneenkuljettaja (Mikkeli, Pieksämäki) Putkiasentaja (Mikkeli) Puuseppä (Mikkeli) Puutarhuri (Mikkeli) Sähköasentaja (Mikkeli, Pieksämäki ja Juva) Talonrakentaja (Mikkeli, Pieksämäki ja Juva) Talouskoulu (Mikkeli) Tarjoilija (Mikkeli) Toimitilahuoltaja ja kodinhuoltaja (Mikkeli) Vaatetusompelija (Pieksämäki) Varaosamyyjä (Mikkeli)
.haenyt.
> Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu yhdistyivät 1.1.2010.
Opiskele tutkinto TAMKissa
AMK-tutkinnot
Hanki ihmisen ammatti
Kulttuurituottaja (AMK) Viittomakielentulkki (AMK) Yhteisöpedagogi (AMK)
> Kuvataiteilija (AMK) (AMK) > Medianomi(AMK) > Muusikko > Musiikkipedagogi (AMK) > Tradenomi (AMK) > Restonomi (AMK) > Bioanalyytikko > Ensihoitaja (AMK) > Fysioterapeutti (AMK) > Kätilö (AMK)* (AMK) > Röntgenhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) > Sosionomi (AMK) > Terveydenhoitaja (AMK)* > Insinööri (AMK) > Laboratorioanalyytikko (AMK) > Metsätalousinsinööri (AMK) > > Rakennusmestari (AMK)
Englanninkieliset koulutusohjelmat
Programme in International Business, Bachelor of Business Administration > Degree Programme in Environmental Engineering, Bachelor of Engineering > Degree Programme in Media, Bachelor of Culture and Arts > Degree Nursing, > Degree Programme in Tourism, Bachelor of Health CareManagement Bachelor of Hospitality > Degree Programme in Suomenkieliset koulutusohjelmat 1.3.16.4. www.amkhaku.f i ja englanninkieliset 11.1.12.2. www.admissions.f i. Tähdellä merkityt ovat vain syksyn yhteishaussa. Katso lisää www.tamk.f i Lisätietoja 03 245 2395, 03 245 2397, hakutoimisto@tamk.f i.
WWW .HUM
AK.F
I
YHTEISHAKU 1.3.-16.4.2010 AMK- ja YAMK-tutkinnot Nuorten ja aikuisten koulutus
Järjestö- ja nuorisotyö - Kulttuurituotanto - Viittomakieliala
Valmennuskurssit
22 KULTTUURI
Ylioppilaslehti 2/2010
kalenteri
Tapahtumatiedot voi lähettää osoitteeseen menot@ylioppilaslehti.fi.
Suomussalmen ajattelija
Toimittaja herkistyi erätulilla, ja tunteesta syntyi kirja.
TEEMU GRANSTRÖM
U
"Maahan!", kommennetaan KY-speksissä .
Pe 5.2.
SEKSUAALISUUTTA. HYYn Elokuvaryhmän kevään luentoteemana on seksuaalisuus valkokankaalla. Erikoistutkija Antti Alanen luennoi aiheesta valkokankaan seksipommit, painopisteenä amerikkalaiset elokuvat. Kansallinen audiovisuaalinen arkisto, Sörnäisten rantatie 25, 5 krs, klo 14.30. Vapaa pääsy. AH, JUMALATTARIA! Luennolta voit jatkaa Saul J. Turellin elokuvaan The Love Goddesses (USA, 1965). Kansallinen audiovisuaalinen arkisto, Sörnäisten rantatie 25, 5 krs, klo 17. Liput 5 .
mana on ylioppilastoiminta: elämää vai ammattia varten? Nylands Nation, Viikinki-sali, Kasarmikatu 40, klo 11.30. Vapaa pääsy.
Pe 12.02.
SEKSUAALISUUTTA 2. HYYn elokuvaryhmän teema jatkuu kotimaisittain. Mediatutkija Veijo Hietala luennoi seksistä suomalaisessa elokuvassa. Kansallinen audiovisuaalinen arkisto, Sörnäisten rantatie 25, 5 krs, klo 14.30. Vapaa pääsy.
lkona on kymmenen astetta pakkasta, mutta esikoiskirjailija Mikko-Pekka Heikkistä ei palella. Sisällä kapakassa pitkä mies nostaa jalkansa pöydälle ja kohottaa lahjetta: pitkät kalsarit. Säänmukaisen pukeutumisen iloista kerrotaan myös Heikkisen kirjassa Nuorgamin Alkon tuho ja muutama erätarina, joka ilmestyi juuri Johnny Knigalta. Tarinoiden rivinväleistä voi lukea kannanottoja suomalaiseen metsä- ja aluepolitiikkaan. Yhdessä tarinassa näädät marssivat Berliiniin Suomen metsien kohdattua päätepisteensä vessapaperina; toisessa junaillaan lakia, jonka turvin koko Suomi asutetaan sijoittamalla kansalaiset tasaisesti pitkin maata. Katu-uskottavuutta ja imua kertomuksiin tuovat seksi, paska ja aseet. "Halusin kirjoittaa metsäasiasta kirjan, jonka pystyy lukemaan, vaikkei olisi koskaan jalallaan metsään astunut. Populaariviihteen suurkuluttajana en voinut itse luoda mitään pitkäveteistä."
Kirjoittaessaan Heikkinen luukutti 1990-luvun alun amerikkalaista gangstaräppiä, Ice Cubea ja Dr. Dretä. "Siellä puhutaan suoraan, ja taustalla ovat yhteiskunnalliset epäkohdat."
KIRJASSAAN Heikkinen
erämaa Suomessa on. Jos haluaa ympärilleen kunnon metsää, pitää mennä kansallispuistoon. Muu on puupeltoa, talousmetsää. Niinpä ihastusta seurasi vihastus, joka muuttui vitutukseksi. Siitä riitti käyttövoimaa Nuorgamin Alkon tuhon synnyttämiseen.
La 6.2.
IMPROT JA LYHÄRIT. Ylioppilasteatteri heittäytyy impron vietäväksi Fiktio Point -iltamissa. Improamisen lomassa pääset katsomaan ylioppilasteatterilaisten tekemiä lyhytelokuvia. Aleksanterinkatu 23. La ja su klo 19. Liput 5 . JOTAIN SINISTÄ. Päätä viikkosi katsomalla Matti Kassilan kiihkeä kolmiodraama Sininen viikko (Suomi, 1954). Kansallinen audiovisuaalinen arkisto, Sörnäisten rantatie 25, 5 krs. Klo 17. Liput 5 .
SUOMUSSALMELLA kasvanut
KUKA?
MIKKO-PEKKA HEIKKINEN, 36 > Asuu kaksiossa kävelymatkan päässä Sanomatalosta. > Opiskellut käytännöllistä filosofiaa, viestintää sekä elokuva- ja televisiotutkimusta. > Yöpöydällä Colby Buzzellin Minun sotani. > Vuonna 2020: "Retkeilen Mount Everestillä tai Aconcagualla."
Su 7.2.
AARIOITA ANGSTITTA. Tapiola sinfonietta esittää aarioita Mozartin suosituimmista oopperoista. Minna Lindgren johdattaa oopperoiden juonellisiin peruselementteihin ja tunneskaaloihin. Tapiolasali, Espoon kulttuurikeskus, Kulttuuriaukio 2, klo 15. Liput 10 , neljän hengen ryhmälippu 30 .
La 13.2.
SPEKSIN SPEKSIT. Kauppakorkeakoululaisten speksi Maahan! kertoo harmittomista nurmijärveläisistä, jotka käyttävät suurimman osan aikaansa kinasteluun. Kulttuuriareena Gloria, Pieni Roobertinkatu 1214. 13.2., 15.17.2. 23.25.2. , klo 19. Liput 10, 15 ja 20 .
Heikkinen on työskennellyt viimeiset 12 vuotta Helsingin Sanomien toimittajana. Työpaikka on ollut hyvä kirjoituskoulu. Jos omaa taiteellisia ambitioita, saattaa vapaa-ajan viettokin luiskahtaa kirjoittelun puolelle, kuten Heikkiselle kävi. Esikoinen alkoi kypsyä kymmenen vuotta sitten, kun Heikkinen löysi retkeilyn Ylä-Lapin erämaissa ja rakastui. Kohta hän ymmärsi, kuinka harvinaista todellinen
hyödyntää kainuulaisia kielenkantimiaan ja Lapin juttukeikoilta tarttunutta sanastoa. Absurdeissa tarinoissa sekoittuvat fakta ja fiktio: esimerkiksi erämasturbaatio lienee jälkimmäistä, koska Heikkisen mielestä eräretkiin kuuluu hyvä seura. Luonnossa runkkaaminen on intohimoisen luontosuhteen ja nykyihmisyyden metafora. "Tässä maassa ja varsinkin tässä kaupungissa on ihan saatanasti yksineläjiä, joista useimmille seksittömyys on jonkinlainen issue." Heikkinen tuli Helsinkiin vuonna 1994 opiskelemaan käytännöllistä filosofiaa. Ajattelevan ihmisen meininki tuntui omalta, vaikka välillä yliopiston hölötyksen ja positiivisuuden ilmapiiri ihmetytti. Small talk kuulostaa jo luontuvan Kainuun mieheltä, pari nauruntapaistakin irtoaa. Muuttotappioalueiden pelastajaa Helsinkiin sopeutuneesta Heikkisestä tuskin tulee. Kirjoittaminen työyhteisössä vaatii kaupungissa asumista. Metsiin hän suuntaa myös jatkossa, vaikka viime kesinä aikaa on kulunut kimppapurjeveneellä. "Ulkosaaristossa on samoja juttuja kuin Pohjois-Lapissa, autius ja ihmistiheyden sopiva taso."
VAU L A T U O M A A L A
Avatarin jälkeen pesulle
VALOT SYTTYVÄT Tennispalatsin
Ke 10.2.
ENNEN JA NYT. Osakuntien yhteisvaltuuskunta ja Suomen yliopisto- ja korkeakouluhistorian tutkimuksen verkosto järjestävät seminaarin opiskelijajärjestöjen historiasta ja roolista tänä päivänä. Tee-
To 18.2.
MARA KIINNOSTAA. Presidentti Martti Ahtisaari luennoi aiheesta Euroopan unionin valtiot ja kirkot rauhantekijöinä. Helsingin yliopiston Pieni juhlasali, Fabianinkatu 33, klo 14.30. Vapaa pääsy
ykkössaliin. Katsojat vaeltavat kohti uloskäyntiä. Matkalla he jättävät 3d-lasit niille varattuun koriin. Mitä niille sitten tapahtuu? Näytöksen jälkeen lasit kärrätään pesulle. Tennispalatsin kellarissa on niille varattu tiskikone, joka putsaa sormenjäljet, puuterin jämät ja bakteerit. Teatterivastaava Jaakko Koi-
vurinta täyttää koneen kolmella korillisella, eli 60 lasilla. Kone hurahtaa käyntiin. Lasit pestään 40-asteisella vedellä ja sairaaloissakin käytettävällä tiskiaineella. Ne eivät kestä kuumempaa. Pesu kestää vain minuutin. Märät lasit nostetaan puhaltimen alle kuivumaan. "Ennen kuin saimme puhaltimen, täällä tarvittiin välillä kaikki vapaat kädet kuivaushommiin",
Koivurinta kertoo. Tennispalatsiin on hankittu erikseen myös vedenpehmennin, joka poistaa vedestä kalkkia. Muuten haaleasta vedestä jäisi pesujälkiä linsseihin. Näytökset on rytmitetty niin, että lasit ehditään pestä niiden välissä. Viikonloppuisin kaksi Tennispalatsin työntekijää keskittyy pelkästään lasien huoltoon.
A N NA - SOF I A BE R N E R
BLAAH
Pakettimatkailusta kertova dokusaippua MATKAOPPAAT on tuulahdus tosi-tv:n alkuajoista. Miksi sitä pitäisi katsoa? Se ei ole tarpeeksi huono HeartMixin kuka muistaa? kaltaiseksi kulttisuosikiksikaan. Eroottisen laulun mestarin Sergen tytär, näyttelijä ja laulaja Charlotte Gainsbourg oli kuolla aivoverenvuotoon 2007. Kokemuksista syntyi Beckin tuottamana levy IRM , jonka tylsyys on tappavaa laatua. Aleksi Salmenperän ohjaus PAHA PERHE kerää ylistäviä arvosteluita, vaikka elokuvan tarina on köykäinen ja henkilöt etäisiä. Miksi Suomi-elokuvaa aina paapotaan?
Jos Kiasman linja on ollut niin surkea kuin mediassa puhutaan, miksei kukaan uskaltanut kritisoida sitä ennen johtajan eroilmoitusta? JÄLKIRÄKSYTYS on tyhmää.
Ylioppilaslehti 2/2010
KULTTUURI 23
HUONON MUSIIKIN ASEVELJET
The Baseballs 2007
The Baseballs -kolmikko, rasvatukkaiset Simpsons-fanit, ovat toistuvasti ihmetelleet suosiotaan Suomessa. Turha ihmetellä. He toistavat vanhaa järkisyillä selittämätöntä ilmiötä, jossa saksalainen yhtye löytää eldoradonsa pohjoisesta. Suomessa Strike!-levyä on myyty lähes 80 000 kappaletta. Missään muulla ei edes kotimaassaan yhtye ei ole noussut listaykköseksi.
Ylioppilaslehti esittelee saksalaissuomalaisen populaarimusiikkivaihdon merkittävimmät hedelmät.
Sunrise Avenue 2002
The Baseballsin on sanottu olevan Saksan rangaistus Sunrise Avenuesta. Sunrise Avenuella pitäisi olla maailmanlaajuinen levytyssopimus, mutta suosiota on kertynyt lähinnä saksankielisistä maista. Saksa on ominut bändin: se on esiintynyt Berliinin yleisurheilun mm-kisojen avajaisissa ja saanut esittää Big Brother -tunnarin. Viekää koko yhtye.
Tokio Hotel 2001
Emopoprokkia soittavan yhtyeen laulaja näyttää sähköshokin saaneelta menninkäiseltä, mikä selittää englanninkielisestä nimestään huolimatta saksaksi laulavan bändin suosion suomalaisten lasten keskuudessa. Tokio Hotelin Suomen-keikka on siirtynyt niin monta kertaa, että suosio on jo laantunut. Hevoset ovat korvanneet saksanopinnot fanien ykköskiinnostuksen kohteena.
Waltari 1986
Suomalaiset olivat yhtä ylpeitä crossover-metalliyhtye Waltarista kuin ey:hyn liittymisestä vieläpä samoihin aikoihin. Bändi soitti Angelin tyttöjen kanssa Roskildessakin. Vuonna 1996 julkaistun Big Bangin piti olla levy, joka räjäyttää potin, mutta se jäi suutariksi. Kulttisuosio Keski-Euroopassa on jatkunut näihin päiviin saakka.
Gregorian 1998
Ota kasa kulahtaneimpia rock-klassikoita, ylikaiuta laulu ja tee kämäiset jousisovitukset kotitietokoneesi musiikinteko-ohjelmalla. Väitä diletanteille, että musiikissa kuuluu kirkkomusiikin vaikutus. Huijaus on mennyt suomalaisille läpi jo kuuden levyn verran. Gregorian Masters of Chant II -albumi myi vielä vuonna 2001 yli 40 000 kappaletta. Hävettää.
Lordi 1996
Eräänä lauantai-iltana humalainen Eurooppa äänesti hirviöt Euroviisuvoittajiksi ja poisti suomalaisilta yhden häpeää tuottaneen trauman. Seuraavana päivänä Eurooppa oli jo unohtanut monsterimme paitsi Ruotsi, Kreikka ja tietenkin Saksa. Lordi yrittää yhä läpimurtoa Yhdysvalloissa, vaikka yhtyeen kannattaisi keskittyä kiertämään Suomen ja Saksan väliä.
Scooter 1993
Laulutaidottoman teutonin H.P Baxxterin johtama trio oli suosionsa huipulla 1998. Yhtye kokeili järjettömyyden rajoja sellaisilla kappaleilla kuin How Much Is the Fish? ja raiskaamalla Kissin I Was Made for Loving Youn. Albumi vietti kuusi viikkoa Suomen listaykkösenä. Scooterin jätkien ei ole vuosiin tarvinnut tehdä juhannussuunnitelmia. Heille löytyy aina paikka suomalaisilta festareilta.
Eläkeläiset 1993Ei tullut humppaukoista Suomen Euroviisuedustajia. Samalla menetettiin varmat kahdeksan pistettä Saksalta. Eläkeläiset olivat hauska ilmiö 12 minuutin ajan humalassa Ilosaarirockissa 1990-luvun puolivälissä. Saksassa yhtye pelaa jo vartin kuuluisuutensa jatkoajalla.
Bad Boys Blue 1984
BBB riisti osaamisensa menestyneemmältä Modern Talkingilta. Suomen maaseudun limudiskojen ykköstanssittaja oli suosituimmillaan, kun Rantarock vielä järjestettiin Virroilla. Vaikka kaksi kolmesta alkuperäisjäsenestä on kuollut, maailmalla kiertää yhä The Official Bad Boys Blue ja The Real Bad Boys Blue. Jälkimmäinen esiintyi Mietaan nuorisoseurantalolla loppuvuodesta 2007.
T E K S T I M AT T I M A R K K O L A
JEAH
Ilmastonmuutoksesta kertova metallilevy? Myötähäpeävaroitus! Ei. Stam1na onnistuu mahdottomassa. VIIMEINEN ATLANTIS on taituruutta tihkuva, ajatuksella rakennettu albumi maan tiukimmalta livebändiltä. Kari Häkämies on parempi kirjailija kuin ministeri. Esikoisdekkari PMMP:n kansitaiteilijanakin kunnostautuneella Susanna Majurilla on vihdoin oma näyttely Suomessa. Valokuvataiteen museon
VEDENTUTKIJAN TYTÄR
REHELLISEKSI TUNNETTU
havainnoi tarkkasilmäisesti politiikan ja median suhteita.
lupaa hyvää myös tulevaisuudelle, sillä uusimmat kuvat ovat hienoimpia.
Englantilaisen Hot Chipin neloslevy on rautaa. ONE LIFE STAND on tämän hetken parasta älykästä tanssipoppia. Älä anna pintavaikutelman hämätä. Nämä kylmän viileät konenörtit ovat oikeasti herkkiä, tunteellisia miehiä.
24 KULTTUURI
Ylioppilaslehti 2/2010
KIRJALLA ON ASIAA
Palstalla esitellään kirjoja, jotka lisäävät tuskaa.
KOLUMNI
Linnoituksen purkaja
Professori Juha Suoranta vaatii yliopistoilta turvapaikanhakijapolitiikkaa.
KYRÖ
K
iireellinen viesti kilahtaa tamperelaisprofessorin sähköpostiin: voisiko joku auttaa karkotusuhan alla olevaa afganistanilaista teinipoikaa Ashraf Sahilia? Juha Suoranta ilmoittaa, että hän voi. Kasvatustieteen professori piilottaa Ashrafin kotiinsa. Eletään maaliskuuta 2009. Piilottajan päiväkirja kertoo seuraavasta puolesta vuodesta.
PÄIVÄKIRJA KUVAA turvapai-
Juha Suoranta: Piilottajan päiväkirja. Into Kustannus 2010.
kanhakuprosessin pöyristyttäviä kiemuroita. Niiden lomassa Suoranta arvostelee suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa inhimillisyyden unohtamisesta. Suomalaisvanhemmat toimivat itsestään selvästi rakkaudesta, kun lähettivät lapsensa sotaa pakoon Ruotsiin. Muutamaa vuosikymmentä myöhemmin paheksumme ankkurilapsia. Pamfletin tyyli vaihtelee toteavasta akateemiseen ja kiihtyneeseen. Suoranta piirtää tylyn kuvan Suomi-linnoituksesta. Poliitikot olettavat perusteetta, että julkinen mielipide on vihamielinen maahanmuutolle.
Kirkon pitäisi puolustaa ihmisyyttä eriarvoistumista vastaan, mutta se hapuilee tehtävässään. Kansalaiset pelkäävät asettua järjestelmää vastaan. "Kunnioitettavaa työtä. Kaikkea hyvää ja toivotaan parasta", sanovat tuttavat Suorannalle kuullessaan Ashrafista. Jotkut antavat rahaa. Muuta tukea ei juuri tule. Suoranta ei päästä itseäänkään helpolla. Hän kertoo, miten valehtelee Ashrafille, ettei ole kotona, vaikka oikeasti haluaa vain olla yksin. Ja ettei osaa pitää Ashrafia ystävänä, vaan autettavana. Lukijan kyyniseen mieleen tulee, että kirjan kirjoittamiseen liittyvä osallistuva havainnointi on yksi auttamisen motiiveista.
MAAHANMUUTTAJAT ja suomalaiset köyhät asetetaan julkisessa keskustelussa usein vastakkain.
Suorannan mielestä nämä kaksi köyhien ryhmää pitäisi asettaa samaan vaakakuppiin ja miettiä, mitä vastakkaisessa kupissa on. Pääoman edut, vastaa Suoranta. Se, että Suomi pitää työperäistä maahanmuuttoa ainoana hyväksyttävänä maahanmuuttona paljastaa, miten välineellisesti suhtaudumme itseemmekin. Tänne ovat tervetulleita vain ne suomea puhuvat ammattilaiset, joiden työvoimaa juuri nyt tarvitaan. Muita makuutetaan epävarmuudessa vastaanottokeskuksissa. He eivät saa tehdä töitä tai opiskella. Se on Suorannan mielestä yhteiskunnan voimavarojen haaskausta. Turvapaikanhakijoiden kouluttaminen kuntouttaisi heitä psykososiaalisesti ja avaisi heille portin suomalaiseen yhteiskuntaan. Rikollisuus ja muut ongelmat vähenisivät. Suoranta itse hankki Ashrafille opiskelupaikan ja vaatii yliopistoilta aktiivista turvapaikanhakijapolitiikkaa. Tämä on ehkä kirjan kiinnostavin avaus: yliopiston tulisi voida myöntää opiskelupaikka humanitaarisista syistä, Suoranta julistaa. Hän arvelee, ettei asian kirjaamiselle johtosääntöihin ole mitään estettä nyt, kun yliopistot kerran ovat autonomisia.
NINNI LEHTNIEMI
Puhelut kiinteästä verkosta 8,21 snt/puh + 2 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 14,9 snt/min.
WWW.YLIOPPILASLEHTI.FI
TUOMAS KYRÖ
ENNEN
NYT
Vuokraa koti!
SATO-Asuntopalvelu, puhelin 0201 34 4304 Avoinna ma-to 9-17, pe 8-16 Elielinaukio 2 F, 00100 Helsinki
Kindle
Kannettavan tietokoneen ja älypuhelimen väliin sijoittuva Amazonin hilavitkutin, josta kaikki kohkasivat, mutta jota ei juuri kenellekään ainakaan Suomessa tunnu olevan. Ilmeisesti sillä voi ainakin lähettää sähköpostia, selata nettiä ja lukea kirjoja, mutta mihin sitä todellisuudessa tarvitaan?
iPad
Kannettavan tietokoneen ja älypuhelimen väliin sijoittuva Applen uusi hilavitkutin, josta kaikki kohkaavat, mutta jota kenelläkään Suomessa ei tule olemaan vielä pitkään aikaan. Ilmeisesti sillä voi ainakin lähettää sähköpostia, selata nettiä ja lukea kirjoja, mutta mihin sitä todellisuudessa tarvitaan?
sato.fi
Ylioppilaslehti 2/2010
KULTTUURI 25
TUOMAS KARPPINEN
Kim Il-Sung", eräässä kommentissa sanotaan.
ERITYISESTI instrumenttiopiskelijat ovat huolissaan tuntimäärien vähenemisestä yksilöopetuksessa. Eräs nuorisokoulutuksessa opintonsa aloittanut ja sittemmin niitä solistisella osastolla jatkanut opiskelija huomauttaa, että taiteen peruspilari on vuosisatojen ajan ollut mestari-kisällijärjestelmä. "Sibelius-Akatemian tehtävä ei ole nuoleskella valtiobyrokratian strategioita ja ajaa siinä sivussa alas vuosisataiset perinteet." Hän, kuten kukaan muukaan Sibelius-Akatemian opiskelija, ei leimautumisen pelossa halua esiintyä tässä jutussa omilla nimillään. Monet opiskelijat ovat siinä määrin kyllästyneitä tilanteeseen, että harkitsevat opintojen jatkamista muualla. "Ei tällaisessa pelissä tee mieli olla mukana. Tekisi mieli lähteä suorinta tietä ulkomaille", sanoo eräs heistä. OPISKELIJAT EIVÄT ole huolineen
on vieraantunut musiikista ja sen opiskelusta ja ajattelee kaikkea vain tuottavuuden kannalta. Tällä on katastrofaaliset seuraukset." Sibelius-Akatemian ylioppilaskunta ei toistaiseksi ole asettunut vastustamaan korkeakoulun johtoa. SAY:n puheenjohtaja Riikka Pellinen kuitenkin myöntää, että skenaariot on laadittu provosoivaan sävyyn. "Haluan korostaa, että kyseessä ovat äärimallit, eivät todelliset mahdollisuudet." Hänen mukaansa johdon tarkoituksena oli herättää opiskelijat huomaamaan, että jotain on tehtävä.
MUTTA MITÄ? Vaihtoehdot vai-
kuttavat olevan vähissä. Ralf Gothónin mukaan niitä kuitenkin on. Hänen mielestään Sibelius-Akatemian varsinainen ongelma on "emakko-syndrooma", eli se, että kaikki on haluttu ahtaa samaan karsinaan. "Tuntuu järjettömältä, että muutaman neliökilometrin sisällä on Sibelius-Akatemia, Metropolia-ammattikorkeakoulu, Pop- ja jazzkonservatorio ja Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitos. Samaa soppaa veivaavat päällekkäiset organisaatiot ja niiden hallinnot."
S O N JA SA A R I KO S K I
yksin. Sibelius-Akatemian entisen kamarimusiikin professorin Ralf Gothónin mielestä yksilöopetuksen määrän karsiminen ei ole missään tilanteessa varteenotettava vaihtoehto. "Se on ajatuksena absurdi. On vastuun pakoilua, jos syytetään taloudellista tilannetta nykyisistä ja edessä olevista vaikeuksista. Kuka muu nykyisen tilanteen olisi aiheuttanut kuin SibeliusAkatemian viimeisen kymmenen vuoden aikainen johto?" Myös opiskelijat syyttävät tilanteesta pääasiassa johtoporrasta. Tilanne ei ole helppo ja väärinkäsityksiä on syntynyt. Akatemian hallintojohtaja Seppo Suihko huomauttaa, että tavallinen opis-
ULKOMAILLE?
Käännöstoimistomme kääntää kaikki todistuksesi!
Viralliset käännökset - Syntyperäiset kääntäjät Kaikki kielet - Vuosien kokemus
MENOSSA
"TEKISI MIELI LÄHTEÄ SUORINTA TIETÄ ULKOMAILLE."
kelija ei välttämättä tunne taustoja, joiden perusteella tulevaisuusstrategioita laaditaan. Menoja on Suihkon mukaan väistämättä vähennettävä. Hän painottaa tasapainoa vähennysten välillä. "Jos nipistetään vain hallinnosta, hallinto kaatuu." Paljon vastustusta ja kiihkeitä mielipiteitä herättänyttä vertaisopetuksen lisäämistä Suihko ei pidä huonona vaihtoehtona. "Olemmehan nähneet, että opiskelijat oppivat toisiltaan myös tavallisessa kouluopetuksessa."
OPISKELIJAT EIVÄT yhdy Suih-
Kulisseissa kuohuu
Sibelius-Akatemian opiskelijat suuttuivat johdon visioista, joissa opiskelijat antavat tunteja toisilleen.
S
ibelius-Akatemian käytävillä on meneillään hiljainen kapina. Korkeakoulun johdon ennen joulua esittämät tulevaisuusskenaariot ovat herättäneet opiskelijoissa hämmennystä ja suuttumusta. Musiikkiyliopiston johto etsii säästöjä vähentämällä henkilökohtaista opetusta ja lisäämällä
vertais- ja ryhmäopetusta. Toisin sanoen opiskelijat saattavat joutua opettamaan toinen toisiaan. Aiheesta käydyssä verkkokeskustelussa johdon suunnitelmia on luennehdittu muun muassa propagandistisiksi ja tarkoitushakuisiksi. "Ei tällaista fuulaa voi kukaan lukea tosissaan. Tulee mieleen
kon näkemykseen. Kuusi vuotta Akatemiassa opiskellut musiikin kandidaatti sanoo, että ylivoimaisesti suurin merkitys hänen musiikilliselle kehitykselleen on ollut nimenomaan yksilöopetuksella. Hän huomauttaa, että SibeliusAkatemian kansainvälinen maine huippuyliopistona perustuu koulutuksen korkeaan tasoon eikä vaihtoehtoisiin ja kokeileviin opetusmenetelmiin. "Pelkään pahoin, että Akatemian johdon esittelemien neljän skenaarion sijaan voimaan astuu viides skenaario eli se, että johto
26 PROFIILI
Ylioppilaslehti 2/2010
MEIDÄN ON MENTÄVÄ KOHTI TUNTEMATONTA, JOTTA OPPISIMME TUNTEMAAN ITSEMME. SIITÄ ON KYSE MYÖS TIETEESSÄ."
Howard Jacobs ja hänen tutkimusryhmänsä tutkivat mitokondrioiden saloja banaanikärpästen avulla.
28 OMAT
Ylioppilaslehti 2/2010
SEUTULIPPUMATKAILUA
VEERA JUSSILA
Ylioppilaslehden juttusarjassa matkustetaan seutulipulla Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla. Lähetä kohdevinkkisi toimittajalle sähköpostitse: veera.jussila@helsinki.fi.
T E K S T I JA K U VAT TEEMU GRANSTRÖM
Avaruuden ikkuna
Likainen Ilmakehä ei hemmottele aktiivilomalaista.
1. Ota tukeva haaraasento, aseta kädet siiviksi. Olet lentämään opetteleva pieni harakanpoikanen.
HARAKKA
2. Harakanpoikasena koordinaatiokykysi on vielä kehittymätön, joten liikkeesi ovat aggressiivisia. Kyse ei siis ole humalasta. Vispaa käsiä ylösalas, ja hypi samalla ilmaan.
VINKKI: Harakkatanssi sopii rajuihin kappaleisiin. Tarkista, ettei välittömässä läheisyydessäsi ole ihmisiä.
H
elsinki-Vantaan lentoasemalle ajetaan Ilmakehäksi nimettyä
aiheesta enempää irti vaikkapa muotoilun avulla.
ILMAKEHÄ EI ole matka-
tietä. Täytyyhän Ilmakehän kunto tarkistaa. Jo istuminen bussissa 615 on matkaelämys. Penkit täyttyvät pyörällisiä matkalaukkuja ja putkikasseja telineisiin sullovista ihmisistä. Kuulen englantia vähintään yhtä paljon kuin suomea. Tuntuu oudolta, kun ei tarvitse kopeloida neuroottisesti passia ja rahapussia laukun taskuista. Maltan katsoa maisemiakin tosin ohikiitävistä Metsälän ja Pakilan seuduista ei painu kovin paljon mieleen.
JÄÄN Ilmakehällä bussis-
ta ainoana matkustajana. Pakkanen puree poskia, ja ohi viilettävät taksit ja kuormurit ruokkivat osaltaan viimaa. Ilmakehän sen isomman saastumisesta on puhuttu pitkään. No, likaista lunta täälläkin on.
TARVON lentoasemaa koh-
kohde aktiviteettien ystävälle. Niitä kaipaava jatkaa bussilla lentoasemalle vaikka laskeskelemaan, kuinka monta prosenttia lennoista on aikataulussa. Ilmakehä tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden tarkkailla takseissa istuvien matkalaisten ilmeitä reippailun lomassa. Jonkinlaisena nähtävyytenä pidän myös linjan 615 bussikuskeja. Kun paluumatkalla metsästän bussiin jäänyttä kännykkää, saan odottamani kivahtelun sijaan vilpittömän ystävällistä apua. Tällä linjalla kaikki inhimillinen on varmaan nähty.
VEERA JUSSILA
Ylioppilaslehti kertoo, kuinka tanssit vaikka et osaa.
Lattia haltuun
3. Ala
poimia ostoksia kärryysi.
OSTOSKÄRRYT
1. Ota lievä haaraasento. Aseta kätesi navan korkeudelle ja kuvittele pitäväsi kiinni ostoskärryjen tangosta. 2. Kävele hitaasti eteenpäin musiikin tahdissa. Kääntele päätäsi ikään kuin tutkailisit marketin hyllyjä.
4. Kas, tuollahan on naapurin Erkki! Muista tervehtiä.
INFO
AUTOLLA PERUUTTAMINEN
3. Lähde pe1. Laita
pakki päälle. Aseta vasen kätesi ratille, käännä oikealla virtaavainta. ruuttamaan rytmissä. Kävele taaksepäin ja tee vasemmalla kädellä näyttävää ohjausliikettä.
Ilmakehän alue
Mikä: Tie Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä. Mitä: Ilmailuaiheisia tienviittoja, kentälle huristavia takseja. Lähellä ilmailumuseo ja avovankila. Miten: Bussilla 615. Kyytiin voi nousta Rautatientorilla tai Kurvissa. Jää pois Pyhtäänkorventien pysäkillä Ilmakehän varressa. Matka-aika on noin puoli tuntia. Koska: Arkisin ensimmäinen bussi klo 6.05 (viikonloppuisin 6.50), viimeinen 21.00 (21.50). Kenelle: Lentoliikenteestä kiinnostuneille, hassujen tiennimien bongaajille. Kivaa: Mukavat bussikuskit. Reitillä nousee matkakuume. Tyhmää: Pääsy lentoliikenteeseen liittyviin rakennuksiin on haasteellista. Reitillä nousee matkakuume.
ti. Lumi narskuu. Kiskon kaulusta ylös. Koetan asennoitua tutkimusmatkailijan tapaan. Tämä on autojen ja läpikulkumatkojen valtakuntaa. Ilmakehän seutu on välimaastoa, jonne harvat jalat astuvat. Pian vastaan tulee opaste Finnairin koulutuskeskukseen. Käyn kurkistelemassa punatiilisen rakennuksen pihalla. Lentäjän tai lentoemännän asuissa tupakoivia ihmisiä ei näy. Eikä ketään muutakaan. En jää odottelemaan vartijoiden ilmestymistä paikalle. Lenkkiseuraani liittyy lumiaura. Käännyn Ilmakehältä Ilmailutielle. Se johtaa lentoteemalla nimetyille kaduille: Siipitie, Siipikuja, Liikelentokuja. Olen hieman pettynyt, kun kylteissä ei ole otettu
2. Tarkista takana oleva tila peileistä ja päätä kääntämällä.
VINKKI: Voit poimia kyytiisi matkustajia.
PINGIS
1. Syötä pallo
vasemmalla kädelläsi korkealle. Lyö oikeassa kädessä olevalla mailalla. Seuraa palloa katseellasi.
2. Kun pallo on
kuvitellun pingispöydän korkeudella, iske sitä mailalla. Jatka lyömistä vuoroin rysty- ja avolyönnein. VINKKI: Pingis sopii mainiosti paritanssiksi.
1. Kaada puu. Veistä puusta vene.
PRIMITIIVIKALASTAJA
2. Souda vene ulapalle ja
ryhdy kalastamaan. 3. Sytytä nuotio. Valmista ja syö kala-ateria. VINKKI: Primitiivinen kalastaja sopii vain edistyneille ja pidempiin kappaleisiin.
Ylioppilaslehti 2/2010
OMAT 29
Palstalla Helsingin yliopistossa opiskelleet lähettävät kirjeen nuorelle itselleen.
RAKAS MINÄ,
Hämmentyneelle hikarille
Tommy Lindgren pakotti itsensä opiskelijabileisiin hammasta purren.
T E K S T I A N NA - SOF I A BE R N E R KUVITUS TEEMU KIVINIEMI
"E
KUKA?
> Opiskelija: Tommy Lindgren > Pääaine: Poliittinen historia > Opiskeluaika: Kirjoilla vuodesta 1998. Opintoja vuosina 19982000. > Opintojen jälkeen: Neljä levyjä julkaisseen Don Johnson Big Bandin laulaja. Amnesty Internationalin Suomen osaston tiedottaja vuosina 1997 2004. Kolumnisti.
t varmaan usko, kun kerron, että vuonna 2010 olet yhä valtiotieteiden ylioppilas ja kirjoilla Helsingin yliopistossa. Edelliset opintosuorituksesi on kirjattu kymmenen vuotta sitten. Yhteensä niitä on 68 opintopistettä. Syksyllä 1998 olet 21-vuotias poliittisen historian fuksi, joka on juuri eronnut ensirakkaudestaan ja päättänyt sivarivuoden Amnestyssa. Jatkat ihmisoikeustyötä opintojen ohessa. Luet Amnestyn raportteja Burmasta, etkä jaksa innostua Osmo Jussilan Venäjän historian peruskurssista. Lukion vaihto-oppilasvuotena Etelä-Kaliforniassa kiinnostuit politiikasta ja siitä, miten yhteiskunnat toimivat. Elit juutalaisen yksinhuoltajaäidin ja hänen
Samalla hämmennyt siitä, miten tässä näin kävi. Suunnitelmasi yliopistotutkinnosta ja sen jälkeisestä työpaikasta murenevat. Identiteettisi on hukassa, ja kontrollin tarpeeseesi tulee säröjä.
YLIOPISTOLLA PITÄYDYT omissa
poikansa kanssa rikkaassa ja konservatiivisessa nukkumalähiössä. Amerikan-veljesi johdatti sinut kädestä pitäen musiikin pariin. Sanoi, että "istu alas ja kuuntele tämä". Nyt yliopistossa mietit, miten voit yhdistää opinnoissa intohimosi yhteiskuntaan ja afroamerikkalaiseen rytmimusiikkiin. Olet kiinnostumu nut nu Yhdysvaltain kansalaisoikeusliikkeestä, mutta ennen kuin voit keskittyä en siihen, on kahlattava milsi joona peruskurssia. jo Se tuntuu liian raskaalta. Nostat kädet ilmaan. t Se ei ehkä kannattaisi. S Tutkinnosta viis, mutta toivon, että hyödyntäisit mahdollisuudet oppia uutta.
AKATEEMINEN maailma
oloissasi. Hammasta purren saat raahattua itsesi yksiin valtsikan tiedekuntabileisiin Perämiehenkadulle. Opiskelijaelämää hankaloittaa se, että et dokaa. Haalarikännäyskulttuuriin suhtaudut jyrkästi. Et pidä siitä, että haalareissa voi oksentaa päälleen, mutta samalla kantaa merkkejä siitä, että kuuluu eliittiin. Olen muuten samaa mieltä. Silti toivon, että ottaisit rennommin. Otat turhaan paineita siitä, että pitäisi olla sosiaalisesti aktiivinen, tutustua uusiin ihmisiin ja saada samalla opinnot reippaasti käyntiin. Älä spennaa niin paljon! Löydät kyllä oman sosiaalisen viitekehyksesi.
TOISENA opiskeluvuotenasi te kaikki Don Johnson Big Bandissa otatte opintolainaa. Sillä kustannatte 500 kappaleen painoksen Support de Microphones -esikoisalbumista. Kannatte levyjä kauppoihin. Keväällä 2000 on ensimmäinen julkinen keikka. Sen jälkeen se on menoa. Et halua tehdä kompromisseja musiikin tai ihmisoikeustyön suhteen. Et halua antaa niille itsestäsi yhtään vähempää. Koet työssäsi sanoinkuvaamattomia onnentunteita, mutta opinnot jäävät. Siitä lukiolainen sisälläsi soimaa sinua lopun ikääsi.
Tommy Lindgren ei käyttänyt valkolakkia ylioppilaskuvassaan.
on mielestäsi teoreettinen ja sisäänpäinkääntynyt. Musiikki ja työ Amnestyssa tuntuvat todelliselta maailmalta. Tämä vastakkainasette-
lu on myös tekosyy laiskuudellesi ja itsekurin puutteellesi. Sinulla on vaikeuksia herätä aamuluennoille. Jos saat raahattua itsesi niille, et jaksa odottaa iltapäiväluentojen alkamista. Päädyt usein Amnestyn toimistolle, kaupungille tai kotiin kuuntelemaan musiikkia. Olet juuri muuttanut pois kotoa Kulosaaresta ja asut tätisi sinulle vuokraamassa yksiössä Ei-
rassa. Kukaan ei ole potkimassa perseelle ja käskemässä opiskelemaan. Vielä lukiossa käskit itse itseäsi. Lukion päättötodistuksessa keskiarvosi oli tasan kymmenen. Olit hillitön hikari, ala-asteelta lähtien. Nyt kapinoit lukioaikaista minääsi vastaan. Koulussa et sallinut itsellesi vapautta ja nyt janoat sitä.
www.hyy.fi
www.ylioppilaslehti.fi
HYY hakee
PÄÄTOIMITTAJAA YLIOPPILASLEHTEEN
määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 1.8.201031.5.2012
Päätoimittaja vastaa lehden julkaisemisesta, toimittamisesta ja sisällöstä sekä toimii lehden toimituskunnan esimiehenä. Päätoimittaja kokoaa toimituksen, johon kuuluvat toimitussihteeri, kaksi toimittajaa ja graafikko. Lehdellä on myös paljon ulkopuolisia avustajia. Päätoimittajan palkkaus on Journalistiliiton työehtosopimuksen mukainen. Haastatteluun kutsuttaville tiedotetaan asiasta torstaina 11.3. Henkilökohtaiset haastattelut järjestetään tiistaina 16.3. ja torstaina 18.3. Molempina päivinä kannattaa varata aikaa haastatteluille myöhäisiltapäivä ja ilta. Edustajisto valitsee päätoimittajan kokouksessaan 24.3., jolloin haastateltavilta odotetaan lyhyttä esittelypuheenvuoroa. Kokous alkaa klo 17. Ylioppilaskunnan edustajistolle osoitetut, omakätisesti allekirjoitetut hakemukset liitteineen ja juttunäytteineen (max. 5) tulee toimittaa HYYn keskustoimistoon (Mannerheimintie 5 a, 2. krs, 00100 Helsinki) viimeistään torstaina 4.3. klo 15. Kuoreen tunnus "päätoimittaja". Hakemuksia ei palauteta. Lisätietoja antavat Ylioppilaslehden päätoimittaja Antti Järvi, p. 050 339 3033, HYYn hallituksen puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi, p. 050 543 9610, ja pääsihteeri Katariina Styrman, p. 0400 816 426.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on noin 29 500 yliopisto-opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö, joka toimii jäsenistönsä ja piirissään toimivien yli 250 opiskelijajärjestön etu- ja palveluorganisaationa. Ylioppilaslehti on maailman vanhin ja laajalevikkisin suomenkielinen opiskelijalehti. Vuonna 1913 perustettu lehti käsittelee ylioppilasmaailmaa ja korkeakoulupolitiikkaa sekä yhteiskunnan ja kulttuurimaailman ilmiöitä ja on itse aktiivinen keskustelija. Ylioppilaslehti ilmestyy 17 kertaa lukuvuoden aikana ja sen levikki on 35 000 kappaletta. Lehteä julkaistaan myös verkossa.
Ylioppilaslehti 2/2010
RAPPIO 31
V E E R A K ATA J A :
Oppimispäiväkirja
10. Kypsyminen
H
Alastomia soluja
katso kuvat!
BIOKEMIAN sekä solu- ja molekyylibiologian opiskelijajärjestön Helix ry:n opiskelijat ovat julkaisseet alastonkalenterin vuodelle 2010. Kalenterin nimi on Pelivälineet. Kalenterissa helikaanit, millä nimellä biokemian sekä soluja molekyylibiologian opiskelijat itseään kutsuvat, poseeraavat pelitilanteissa, kuten
aukkaan dallaspullaa, hörppään kahvia ja avaan .xlstiedoston. Iltapäivän asiakasmateriaalit ovat vielä tekemättä. Naapurihuoneen laskenta-assistentilta tulee sähköpostia: "HYMY, JONKA TÄNÄÄN LÄHETÄT MAAILMANKAIKKEUTEEN, PALAA LUOKSESI!" Nojaan taaksepäin ergonomisessa SwingChair-toimistotuolissani ja suljen silmäni. Totta helvetissä. Kopiokone hurisee. Sen magneettikenttä saa angoravillapaitani sähköiseksi ja käsivarsieni hentoiset ihokarvat jännittymään. Toivottavasti Petra ei ole unohtanut, että illalla on se pöytävaraus.
dominopalikoina, shakkinappuloina ja keiloina. "Ensin kuvasimme tutuilla pari mallikuvaa, että ihmiset näkisivät, mikä on kalenterin idea ja että olemme tosissamme", yksi kalenterin puuhamiehistä Valtteri Mäkelä kertoo. "Sen jälkeen oli helppo saada ihmisiä malliksi sellaisiakin, jotka eivät muuten ole olleet ainejärjestöjutuissa aktiivisesti mukana." Kalenterilla kerätään varoja ainejärjestön vuosijuhlia varten. Vaikka alastonkalente-
E
rista on kyse, sukupuolipelivälineitä ei kuvissa näy. "Päädyimme aika kilttiin linjaan. Ihmisten piti olla alasti, mutta mitään ei ollut pakko näyttää. Linjaus johti tytöillä siihen, että vaikka tissien näyttäminen olisi ollut joillekin ok, kaikki peittivät rintansa. Kukaan ei halunnut olla ensimmäinen tai ainoa, jolla ne näkyivät. Muutamassa kuvassa saattaa vilahtaa vähän nänniä tai häpykarvoitusta. Ei me niitä kiellettykään."
M AT T I M A R K K O L A
n osannut edes aavistella, että aikuisuus olisi tällaista. Vielä kymmenen vuotta sitten pelkäsin katastrofaalista epäonnea: yksinäisyyttä tai itsemurhaa. Haaveilin joskus menestyksestä, kuuluisuudesta ja rikkauksista. Mutten tiennyt tästä banaalin mukavasta arjesta. Sarastuslampun valosta aamuisin. Yhteenkuuluvuuden tunteesta. Vaeltamisesta metron ulostulokäytävillä osana toimistokarjaa. Loikoilusta iltaisin, viinilasi kädessä YouTube-videoita katsellen. Sulautumisesta Petraan juuri ennen nukahtamista. Olen pumpulia, pehmeää kudosta. Olen kotiverkkareihin pukeutunut parisuhdediplomaatti. Me emme riitele vaan keskustelemme rakentavasti, kuten aikuiset ihmiset, ja kun Petra alkaa kiroilla, minä tirautan itkut. Syömme tofujäätelöä, sillä siinä ei ole kolesterolia. Minulla on arvo-osuustili. Aikuisuus ei ole kehitystä. Ei ole olemassa kypsymistä tai jalostumista, on vain aaltoilevaa muutosta. Kohta taas ujostelen kehuja, tunnen mustasukkaisuutta kollegan ylennyksestä, lähetän Petralle kiukkuisen tekstiviestin ja kimpaannun puhelimessa isälle. Syön lounaaksi pussillisen karkkia, vaikka olen luvannut itselleni, ettei koskaan enää. Aika valuu eteenpäin hitaana ja sakkaisena kuin Gangesin vesi siellä, missä Stiina asuu. Olen ollut olemassa riittävän kauan luottaakseni elämän jatkuvuuteen. Mutta jatkuuko se sellaisena kuin toivoin? Minulta ei koskaan kysytty.
Pulleiden puolella
ILMASTOGURU, vihreiden
kansanedustaja Oras Tynkkynen on nyt myös lihavien tv-hahmojen ekspertti. Uutterana miehenä tunnettu Tynkkynen halusi olla uskottava hallituskumppani ja valmistua viimeinkin yhteiskuntatieteiden maisteriksi paneutumalla tv:n läskiongelmaan. Tiedotusopin gradu Ruutuun sopimattomat ruumiit Lihavien representaatio tvsarjoissa paljastaa, kuinka aliedustettuja ylipainoiset hah-
mot ovat muuhun väestöön verrattuna yhdysvaltalaisissa ja kotimaisissa tv-sarjoissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa lihavien osuus väestöstä on 31 prosenttia, mutta lihavien osuus tv-sarjojen toimijoista on vain 4 prosenttia. Kulttuurimme potee lipofobiaa, lihavuuskammoa, Tynkkynen analysoi. Hänen tutkimuksensa mukaan lihavat hahmot pääsevät esille lähinnä NYPD Bluen ja Teho-osaston kaltaisissa
todellisuushakuisissa isissa sarjoissa. Saippuasarjoissa ja Frendien ja Will & Gracen kaltaisissa tilannekomedioissa lihavat loistavat poissaolollaan. Ylioppilaslehti onnittelee Tynkkystä mutta ihmettelee samalla, onko lihavien puolustaminen ilmastopoliittisesti järkevää. Lisääntyneellä ruuan kulutuksella kun on suora vaikutus energiankulutukseen.
A N T T I J Ä RV I
H
Mihin näitä senttejä oikein käyttäisi?
YKSI RISTI KAKSI pennit
miljoonaksi! Muinainen veikkaushokema on kantautunut Cincinnatin yliopiston n opiskelijoiden korviin. orviin. Yhdysvaltain Ohiossa sijaitsevan yliopiston ston opiskelijat aloittivat vat tammikuun lopussa ussa Proudly Pennies -tempauksen, jonka nka tavoitteena on kerätä rätä miljardi penniä vuoteen 2013 mennessä. ssä. Viisi keltaista koulubusulubussia täynnä pennejä tekee 10 jä miljoonaa dollaria. ia. Rahankeruussa muista a yliopistoista jälkeen jäänyt een Helsingin yliopisto voisi sto ottaa mallia yritteliäistä eliäistä amerikkalaisista. Helsingin yliopisto tuskailee uskailee parhaillaan miljoonan euoonan ron keräyksen kanssa. Raha anssa.
pitäisi saada kasaan vuoden loppuun mennessä. Sentit miljoonaksi miljoona euroa ei ole summa eikä mikään!
JORDAN LIANG
Suomalaisen pyöristyssäännön vuoksi yhden ja kahden sentin kolikot eivät ole Suomessa laajasti käytössä. laa Yleisin pikkuhilu on viiden pikku sentin kolikko, mikä vain helkolikk pottaa keräystä. Suomen pankki S on laskenut liikenteeseen vuosien tee aikana yli 440 aik miljoonaa viiden mil sentin kolikkoa. sent Miljoonaan euroon Miljo tarvitaan niistä 20 tarvita miljoonaa. miljo Kolikoiden kerääKo minen onnistuu yhmin dessä hujauksessa. dess Lompakossani on Lom juuri nytkin kolme viiden sentin kolikkoa. kolikk Missä on yliopiston sääsy töpossu?
M AT T I M A R K K O L A A
aaveilin toisenlaisesta elämästä, kuten melkein kaikki. Eräs unelmani oli tulla kuvataiteilijaksi, mutta olin aivan liian porvarillinen ryhtyäkseni sellaiseen. Ja aivan liian hyvä saksan verbeissä. En kertonut haaveestani, sillä olin varma, että sitä pidettäisiin kliseisenä ja naurettavana. Olisin kuin Idolskarsintojen nolo yrittäjä, kompastuisin ensisäkeeseen. Mutta näin päässäni kuvia. Näin hiilitöitä, lyijykynäpiirroksia ja öljyvärimaalauksia. Tiesin, mitä halusin tehdä. Päiväkuvitelmissani pidin näyttelyitä, kävelin avajaisissa ja annoin älykkäitä mutta salaperäisiä vastauksia taidetoimittajien kysymyksiin. Töistäni kirjoitettaisiin tutkielmia, runoja ja artikkeleja. Taiteen kautta ihmiset näkisivät, kuka todella olen. Että olen erityinen. Vuosia myöhemmin hetken mielijohteesta aloittamallani kuvataidekurssilla havaitsin sen, mitä olin pelännyt. Maalaukseni olivat kliseisiä. Vertasin itseäni toisiin ja tajusin tyylini lapsekkuuden. Hylkäsin öljyvärit, tartuin toiveikkaasti hiileen ja lyijykynään ja yritin kehittää tekniikkaani. Opettajani Anton rohkaisi, että osasin tulkita mutten piirtää. "Tekniikkaa voi oppia, näkemystä ei", Anton totesi. Mutta viivani eivät kehittyneet. Käsi ei totelOLEN PEHMEÄÄ lut. Aivojen ja käden väliin kiilasi KUDOSTA. iso haiseva neurologinen vamma OLEN KOTInimeltään keskinkertaisuus. "Kaikki luulevat olevansa chamVERKKAREIHIN pion, ha ha HA!" Anton nauroi PUKEUTUNUT eräänä talvi-iltana, kun istuimme PARISUHDEkuvataideryhmän kanssa juomassa punaviiniä. Anton, syntyjään DIPLOMAATTI. venäläinen, oli tyhjentänyt jo kokonaisen pullon ja alkanut ääntää suomea ranskalaisittain. Sinä iltana en jaksanut ärtyä. Keskityin katselemaan Antonia, hänen uurteisia kasvojaan ja solakkaa vartaloaan. Anton oli asunut saman miehen kanssa kaksikymmentä vuotta, mutta flirttaili humalassa kaikille. "Jokaisella on salainen haave! Joku haluaa olla maailman kuuluisin juristi ja joku esiintyä Venetsian biennaalissa, ha ha! Minä luulin vuosia olevani champion of love. Mutta sitten täytin neljäkymmentä, ha ha! Nyt pitää keksiä uutta, ihmisen täytyy pysyä optimistique!" Ilta on jo pitkällä, ja me makaamme Petran kanssa sängyllä selät vastakkain. Pakaramme koskettavat hellästi toisiaan. Mistä löytää uusia haaveita? Petra on filosofisella tuulella. "Optimismin on pakko olla geeneissä", Petra mumisee tyynyynsä. "Ihmiset keksivät itselleen aina uusia haaveita. Vaikka olisi haimasyöpä ja puoliso pettäisi, niin aina on jotain, mitä odottaa. Aina on tulossa viikonloppu." Petra kuulostaa niin synkältä, että minua hymyilyttää. Puren huultani, etten nauraisi. Olen niin väsynyt, ja huomenna pitää nousta aikaisin, sillä ensimmäinen palaveri on jo kahdeksalta. *
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
Happeningit HYYn tapahtumakalenterissa
Parasta talvessa:Ylioppilaiden laskiaisrieha 16.2.
JANI PULKKA
hyy
Liikunnasta, tuutoroinnista ja ympäristöasioista vastaavat sihteerit vaihtuneet
hyy 2010
hyy ayy
Oi riemua! Opiskelijoiden laskiaisriehassa on ilo ylimmillään. Kuvassa mäenlaskun hurmaa viime talvelta.
hyy 92 2011
23 24 2 2010 543 9605 537 2831 12 11 2 050 050 hsl
HYYn edustajiston kokoukset keväällä 2010
hyy 60
Toimeentuloa! Perustuloa? Tule sosiaalipoliittiseen valiokuntaan Tule mukaan HYYn kaupunkiryhmään!
Nyytin teemaillat keväällä 2010
17 00 19 00 4 2
30
hyy 17 00 3 14 2 2010 16 30
2010 42 17 00 5 hyy 050 325 9175 3 22
2010 24 3 2009 hyy 20 4 2011 2009 2010 2011 hyy 0329
hyy 050 595 050 543 9605 92
Muutoksia vaihto-opiskelijoiden etuuksiin VR:n kaukojunissa ja Helsingin seudun liikenteessä
16 2
Häirintää ei tarvitse sietää!
23 2
23
Yliopistokollegion vaalien ehdokasasettelu on käynnissä
hsl
1 1 2010 hsl
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on noin 29 000 yliopisto-opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö, joka toimii jäsenistönsä ja piirissään toimivien järjestöjen etu- ja palveluorganisaationa.
HYY hakee Siviilipalvelusmiestä graafisen suunnittelijan tehtäviin
Etsimme nuorekkaaseen työyhteisöömme siviilipalvelusmiestä graafisen suunnittelijan tehtäviin Työ alkaa elokuussa 2010 tai sopimuksen mukaan Lapinjärven siviilipalveluskoulutusjakson suorittamisen jälkeen. Graafisen suunnittelijan tehtäviin kuuluvat mm. HYYn julkaisujen suunnittelu ja taittaminen sekä ylioppilaskunnan graafisen ilmeen kehittäminen. Tehtävän arkipäivää on erilaisten julisteiden, korttien, oppaiden ja selvitysten taittaminen. Valokuva-
us- ja www-osaaminen katsotaan eduksi. Käytämme Adoben ohjelmistoja Windows-ympäristössä. Arvostamme luovuutta, huolellisuutta, omaaloitteisuutta ja ryhmätyökykyä. Hakijalle on eduksi ylioppilaskuntatoiminnan tuntemus ja kokemus järjestötoiminnasta. Hakemuksen liitteeksi toivotaan näytteitä aiemmista taittotöistä. Tarjoamme lakisääteiset edut, tarvittaessa asunnon Helsingin keskustasta ja mukavat työkaverit.
Ylioppilaskunnan pääsihteerille osoitettujen, omakätisesti allekirjoitettujen hakemusten ansioluetteloineen tulee olla ylioppilaskunnan keskustoimistossa (Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 A, 2. krs, 00100 Helsinki) viimeistään keskiviikkona 7.4.2010 klo 15.00 mennessä.
Lisätietoja: tiedottaja Riitta Käppi, p. 050 543 9609, tiedottaja@hyy.fi ja graafinen suunnittelija Antti Pihlajamaa, p. 050 534 2965, antti.pihlajamaa@hyy.fi