99. vuosikerta | 3. helmikuuta 2012
2
manuela bosco
lakkasi esittämästä ja ryhtyi näyttelijäksi.
vip-sukupolvi
Ainutlaatuisten aika on täällä.
kampuskirjasto survivalistit vinyyliverstas tiedekulma
2
ylioppilaslehti 2 # 12
pääkirjoitus
Maria Ruuska
anteeksi kuinka?
Hannu Hallamaa
Hyvinvointipeli
porkkanat ovat pulleita ja ilmaisen hammaslääkäriajan saa kun nalta yhdellä klikkauksella seuraavalle päivälle. Supermarketin hyllyjen välissä puikkelehtii paljon lapsiperheitä, huomattavasti enemmän kuin pikkupaikkakunnilla yleensä. Moni Nokkosissa käynyt eläkeläinen on sanonut, että siellä vallitsee samanlainen optimismin ilmapiiri kuin pikkupitäjissä 1950luvulla. Nokkosissa jokainen kaupunkilainen osaa neuvoa tien kau pungin lähistöllä sijaitsevaan ylpeyteen, globaaliin ydinjätteen loppusijoitusonkaloon. Paikallisen lounaspaikan pihasta kaa sutti juuri bussi täynnä kansainväliseen ydinjäteseminaarin kiiruhtavia kiinalaisia insinöörejä. Pöyristyin, kun luin Solutions 239246. Finland the Welfare Game kirjasta Buried Treasure ideasta, jossa tulevaisuuden suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan vaurauden lähde on ydinjätteen loppusijoitusbisnes. Kirjoittajien mukaan Suo mella olisi erinomaiset maantieteelliset ja poliittiset edelly tykset moiseen liiketoimintaan. Jos tuotot kansallistettaisiin, voisi vaurautta valua tänne samalla tavalla kuin öljyropoja Norjan kassaan menneinä vuosikymmeninä. luin utopian uudestaan ja mieleeni alkoi piirtyä Nokkosfan tasia. Kuntakarttakeskustelu tuntui hetken maailman jäh meimmältä tavalta pelastaa hyvinvointiyhteiskunta. Martti Kallialan, Jenna Sutelan ja Tuomas Toivosen Welfare Game yrittää muotoilla hyvinvointiyhteiskunnan uudelleen keksi mällä kahdeksan uutta vaurauden lähdettä. Tässä lehdessä olevassa haastattelussa (s. 14) kirjoittajat sanovat, että he ha luavat kirjallaan vavisuttaa suomalaista jäykkää asiantuntija kulttuuria, jossa omasta erikoistumisalasta on hyväksyttyä puhua vasta väitöskaronkan jälkeen. Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina (31.1.), että Suomen kauppataseen alijäämä, eli tuonnin ja viennin erotus, on suu rimmillaan vuosikymmeniin. Vientieurovirtoja tulisi etsiä nyt luovasti. Kahden arkkitehdin ja kuraattorin Welfare Gamessa onkin siisteintä juuri rohkeus esittää ratkaisuja ja ajatella laa jasti myös muiden alojen tonteilla tapahtuvia asioita.
aamulehden päätoimittaja Jorma Pokkinen ihmetteli Ylänurkkakirjoi tuksessaan (27.1.) sosiaalisen median luonnetta vaalikeskustelussa. "Kuukau den seikkailu Facebookissa, Twitteris sä, sähköpostiketjuissa, keskustelupals toilla ja sielun kaatopaikoilla kertoo linjahäiriöstä. Somessa ei keskustella. Siellä intetään, loataan ja sekoillaan." Onko kuukauden otanta riittävä? "Olenhan minä aika pitkään ollut sosiaalisessa mediassa. Vaalikeskuste lua olen seurannut erittäin tarkasti vii me lokakuusta lähtien, kuukauden ajan nyt päivittäin hyvinkin pitkästi." Mistä muodostui kuva, että so siaalisessa mediassa vain intetään, loataan ja sekoillaan?
"Voit esimerkiksi googlata erilaisilla nimillä Facebookkeskusteluja, niin löydät juuri ne asiat." Sanot, että "Tammelantorin tori kahvilassa syntyy vuorovaikutus", kun sosiaalisessa mediassa sitä ei synny. Etkö saa palautetta avauksii si? "Olen kommentoinut kirjoitustani Aamulehti.fissä. Totta kai keskustelen siinä kohdassa, vastaan kysymyksiin, kun niitä esitetään." Kirjoitat, että "vastuullisen me dian pitää suojella ihmisiä heidän omilta mielipiteiltään". Miksi? "Luulen, että vihaviestin lähettänyt ihminen miettii lukiessaan omaa mie lipidettään uudelleen viikon kuluttua,
olisiko sitä sittenkään kannattanut ihan siinä muodossa julkaista." Mitä eroa on vastuullisella me dialla ja sosiaalisella medialla? "Vastuullinen media suorittaa esi merkiksi keskustelupalstoillaan etukä teismoderoinnin." Sanot: "Salapoliisit seikkailevat verkoissa. Mikään ei jää piiloon. Vain totuus pelastaa." Eivätkö Aamuleh den toimittajat seikkaile verkossa? "Totta kai, mehän haemme kaikkia asioita, kuten jokainen käyttää tiedon hankinnassaan kaikkia mahdollisia ka navia. Tämä on yksi niistä, mutta on paljon muitakin kanavia. Kiistanalainen tieto täytyy pystyä todistamaan kiistat tomasti kahdesta eri lähteestä."
mediapeli
järjellä: "Haaviston pätevyys on aivan riittävä. Hän tuntee puolustus voimien rakenteita hyvin, ja olen aina arvostanut hänen ammattitai toansa sotilasasioissa." Entinen puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala Hufvudstadsbladetissa 25.1. Haaviston pätevyydestä toimia ylipäällikkönä. kädellä: "Miettikää nyt äijät, mitä me on oikeasti opittu intin aikana, mikä on ratkaisevaa pressan tontin kannalta. Siellä oppii syömään munk kia ja tumputtamaan niin, ettei peitto heilu." Pekka Haaviston sivariuden ruotimiseen kyllästynyt muusikko Mikko Kuustonen käytti klassisia argumentteja MTV3:n Korkojen kera -ohjelmassa 27.1. tunteella: "Tässä painavat epäile mättä ehdokkaiden kohdalla asetel mat reservin kapteenisiviilipalvelus mies ja heterohomo. Neljä viidestä suomalaisesta miehestä rakastaa Suo men armeijaa ja heistä hyvin moni suhtautuu kummeksuen siviilipalve luun." Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko pohtii blogissaan 31.1. syitä sille, miksi miehistä 72% asettui Sauli Niinistön taakse Helsingin Sanomien presidentinvaaligallupissa.
kuva viikonvaihteeksi
Juuso Koponen
alapääkirjoitus
Veera Jussila
Räätälit töissä
kuka olisi uskonut, että 2020luvun työmarkkinat ovat täyn nä räätäleitä? Tässä lehdessä kerrotaan VIPsukupolvesta, joka haluaa kuluttaa itsensä näköisesti (s. 10). Kaipaamme myös itsemme näköisiä opintopaketteja ja töitä. Joustavat työajat menivät palkan edelle, kun konsulttiyhtiö PwC kartoitti alle 31vuo tiaiden vastavalmistuneiden toiveita 75 maassa. Veren makuisessa uhrautumisen työkulttuurissa ei ole mi tään haikailtavaa. Osalla parikolmekymppisistä työelämän realiteetit ovat kuitenkin hukassa, sanoo haastattelemani ku luttajaekonomian yliopistonlehtori Minna Autio. Juuri rek rytoitu harjoittelija kertoo äkkiä tekevänsä kolmipäiväistä viikkoa, kun poikaystävä on Berliinissä. Projekteihin palkatut opiskelijat saattavat ilmoittaa lomaaikataulunsa työantajalle kysymättä, sopiiko ajankohta. Samaan aikaan työnantajat perustelevat ytneuvotteluita ja heppoisia pätkäsopimuksia liiketoiminnan sopeuttamisen ja jouston tarpeella. Kehityskulut liittyvät Aution mukaan toi siinsa: nuorten on aiempaa vaikeampaa päästä töihin hahmot tamaan räätälöinnin rajoja. Vuonna 2020 VIPsukupolvi täyttää jo puolet tuoleista työ paikoilla. En silti jaksa uskoa, että haluamme kaikki silloin tehdä äkkilähtöjä kuukausien leppoistamisretriiteille, tai että kaikki työnantajat haluavat sysätä väkensä vuokrafirmaan ohi mennen kertoen. Joustolla on sellainen piirre, ettei se oikein toimi yksipuolisesti ilmoittaen.
Laiskat kreikkalaiset ja ahkerat saksalaiset... Vai miten se nyt olikaan? OECD:n tilastojen valossa kreikkalaiset ovat itse asiassa Euroopan ahkerimpia ahertajia. Kreikkalaisten työntekijöiden keskimääräinen vuosittainen kokonaistyöaika oli vuonna 2010 2 109 tuntia, kun saksalaiset pärjäsivät 1 419 tunnilla. OECD:n keskiarvo on 1 749 tuntia vuodessa, mitä kuitenkin nostavat ahkerat korealaiset ja chileläiset. Suomen vuotuiset 1 697 työtuntia ovat melko lähellä eurooppalaisten OECD-maiden keskiarvoa. OECD:n vertailun mittaama kokonaistyöaika ei kerro aivan koko totuutta työvuoden pituudesta, koska yrittäjien ja maanviljelijöiden tekemää työtä ei luvuissa ole huomioitu. Eurofoundin vertailussa, jossa tutkittiin kaikkien työntekijöiden viikkotyöaikaa 2004, huomattiin, että Turkissa täyden työviikon pituus oli keskimäärin 54 tuntia viikossa johtuen ennen kaikkea suuresta pitkää päivää tekevien maatalousyrittäjien määrästä. Tämä tutkimus taas ei huomioi lomia ja sairaspoissaoloja, joten sekään ei kerro koko totuutta tehdyn työn määrästä.
1 697
1 697 1 414 1 624
1 976
1 879
1 559
1
4 66
(2009)
1 647
1 377 15 51
1 939 1 419
1 616 1 554
(2009)
1 786 1 587 1 961
1 947
78 17
1 714
1 663
1 640
(2008)
1 877
09 09 21 21
50 h 40 h 30 h 20 h 10 h 0h
A EU T 27 IT LU SE IE DE LV M T LT ES EE CY PL H R SK H U PT SI CZ FR UK N O N L TR RO EL BG FI CH BE DK
Lähteet: OECD StatExtracts: Average annual hours actually worked per worker, Fourth European Working Conditions Survey: Chapter 2 Working time
ylioppilaslehti Perustettu 1913. 99. vuosikerta. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. Käynti- ja postiosoite Kaivokatu 10 B, 7. krs, 00100 Helsinki. www.ylioppilaslehti.fi. toimitus Vt. päätoimittaja Maria Ruuska, 050 339 3033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi ·Toimittajat Veera Jussila, 050 443 7122, veera.jussila@ylioppilaslehti.fi, Verna Kuutti, 050 445 0553, verna.kuutti@ylioppilaslehti.fi, Hannu Hallamaa, 050 447 1117, hannu.hallamaa@ylioppilaslehti.fi · Ulkoasu Otto Donner, 050 441 1327, graafikko@ylioppilaslehti.fi toimistosihteeri Susanne Lindqvist, 09-13114235, susanne.lindqvist@hyy.fi osoitteenmuutokset ja tilaukset www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu ilmoitusmarkkinointi Media Duo Oy · Eeva Kärki, 040 719 2467, Kari Mattila, 050 563 5462, Kimmo Salmi 050 329 9000 etunimi.sukunimi@mediaduo.fi, www.mediaduo.fi. ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf kustantaja Ylioppilaslehden kustannus Oy toimitusjohtaja Mauri Laurila hallinto ja talous Marjo Berglund paino Sanomapaino Oy, Forssa ·Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä säilytä tai palauta sitä.
ylioppilaslehti 2 # 12
3
"Sen pitää olla sellanen sotanorsutykki"
Kapellimestari Santtu-Matias Rouvali hinkkaa orkesterin rytmin paikalleen, s. 24
sisältö 6 rip, vaalisalaisuus 8
rooleista riisuttu
Näissä presidentinvaaleissa se sitten loppui: numeroiden piilottelu.
Ennen taiteilijaksi heittäytymistä Manuela Boscon oli mokattava olympialaisissa ja etsittävä enkeleitään. Muun muassa.
10 17 21 26
ainutlaatuisten aika
Olemme VIPsukupolvi, jonka erityisyyden mainostajatkin ovat huomanneet.
täydellisen tuhon varalta
Survivalistit rakastavat ajatusta kriisistä ja varastoivat ruokaa kuukausiksi.
pänttää tenttiin kattoterassilla
Kaisatalon jättikirjastoon tulee myös muuta man hengen lukuhuoneita ja kirjakahvila.
guggenheim on rahasampo
Teimme kohumuseolle uudet reseptit, joilla rahantuloa ei voi estää.
vakiot 4 palaute 6 ajan hammas 14 kolumni: lauri holappa 18 graduratsia & samaan aikaan
toisaalla
pietari hatanpää
22 25 27
kolumni: olavi uusivirta arviot malinen, hesari confidential & nykysuomen sanakirja
tekijät
eero kokko
kannen kuva pekka niittyvirta
muinoin
Maija Lielahti, 25, on helsinkiläinen vapaa toimittaja ja vastavalmistunut kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka kirjoitti tähän lehteen jutun kes kustakampuksen uudesta kirjastosta. Himottaa Vaalit ja porkkanakakku.
Verna Kuutti, 26 on Ylioppilaslehden uusi toimittaja, joka piirtää myös lehden uutta sarjakuvaa Hesari Confidential. Kaduttaa En koskaan aloittanut bas sobalalaikan soittoa, niin kuin yläas teella suunnittelin.
Pekka Niittyvirta on 37 vuotias hel sinkiläinen valokuvaaja joka kuvasi Manuela Boscon tämän lehden kan teen. Kyrpii Mediatalojen avustajasopi mukset.
Nais- ja miesopiskelijoiden eroavaisuuksia puitiin Ylioppilaslehdessä 4.2.1927
*
Unelmat todeksi.
Miksi vain harvoista meistä tulee ainutlaatuisia suunnittelijoita, keksijöitä tai johtajia? Koska ideoiden keksiminen ei ole taitolaji niiden toteuttaminen on. Taidetta, taloutta ja tekniikkaa yhdistävässä Aalto-yliopistossa opit tekemään unelmasi todeksi. Lue lisää: studies.aalto.fi * Totta: Vettä janoisille Aalto-yliopiston opiskelijat ratkaisivat paikallisen koulun vesiongelmat Burkina Fasossa
Afrikassa. Opiskelijat hoitivat kontaktoinnin ja varainhankinnan yhteistyössä paikallisten kanssa.
Maisterihaku 2.1.15.2.2012 | Yliopistohaku 5.3.3.4.2012
6
ylioppilaslehti 2 # 12 Alkusoitto
Hei katsokaa mun ehdokasta!
Presidentinvaalien alla Facebook tulvii ilmoituksia äänestyspäätöksistä. Monen mielestä numerovalintaa on hyväksyttävää kysyä myös suoraan. Aiemmin ehdokas pidettiin omana tietona.
sanat hannu hallamaa kuva otto donner
"piirsin lipukkeeseen tosi siistin kakkosen." "Tänään oli ilo numero 6 äänes tyslappuun piirtää ja yksi ääni lisää Saulille siirtää." Facebookissa vaalisalaisuus on niin 2006. Toki ennenkin ehdokkaiden taakse asetuttiin julkisesti, mutta parhaillaan käytävissä presidentinvaaleissa ilmiö on saanut aivan uudet mittasuhteet. Pekka Haaviston kampanjasi vuilla opastetaan kädestä pitäen toi mimaan sosiaalisessa mediassa eh dokkaan puolesta. "Haaviston kampanjaa voit tukea myös ryhtymällä kampanjaaktivistik si sosiaalisessa mediassa. (...) Mene mukaan keskusteluihin ja esitä oma näkemyksesi!" Niinistön Facebooksivulla ohjeis tus on hillitympi. "Tykkäys+jako = suomalainen teko. Tue Sauli Niinistön valintaa presiden tiksi. Tykkää niin tiedät mitä kampan jassa tapahtuu." Äänestyspäätöksen kertominen sadoille kavereille on voimakas teko. Eräs Facebookissa Haaviston taakse asettunut on musiikkituottaja Olli Saksa, joka näpytteli statukseensa toissa sunnuntaina 2. "Harkitsin pitkään, kannattaako minun lähteä kommentoimaan omaa kantaani. Edellisinä vuosina en olisi sitä tehnyt." Nyt ehdokkaan kannan ilmoitta minen tuntui tarpeelliselta. Saksa sanoo, että hän äänestyspäätöksel lään halusi sanoutua irti viime vuon na nousseesta vihan ilmapiiristä tu kemalla avoimesti Haavistoa.
"Kai äänestit oikein?"
Mihin katosi Suomi, joka tunnusti väriä käymällä työväentalolla tarkas tamassa maakuntakierrosta tehneen demariehdokkaan, mutta jossa us
kouduttiin ehdokkaasta vain luotet taville ystäville? Sosiaalisen median käyttöä poli tiikassa tutkiva Jarmo Rinne ker too, että vaalisalaisuuden höltymi sen takana on osittain Facebookin toimintalogiikka: tykkääminen ja jakaminen. Sosiaalista mediaa aktii visesti käyttävät alle 35vuotiaat suhtautuvat äänestämiseen ren nommin kuin vanhemmat ikäluokat. He eivät sitoudu puolueisiin eliniäk si, joten äänestämisestä on helpom paa puhua. Vaalisalaisuus kirjattiin lakiin en simmäisten eduskuntavaalien val mistelun yhteydessä vuonna 1906. Suljetulla lippuäänestyksellä halu taan estää äänestäjien painostami nen ja äänten ostaminen. "Vaalisalaisuuden takia on kasvet tu kulttuuriin, jossa ei ole sopivaa udella, ketä äänestät ja millaisia mie lipiteitä sinulla on", Helsingin yli opistossa opettava Rinne kertoo. Äänestämisen yksityisyyden kulttuuri haittasi aikoinaan jopa gallupien tekoa. Kommunistien ja perustuslaillisen oikeistopuolueen kohdalla piti käyttää korjauskertoi mia, sillä ihmiset arkailivat tunnus taa kannatustaan edes nimettömi nä. "Poliittisen mielipiteen pitämisel lä omana tietona on Suomessa histo riallinen jatkumo", Rinne toteaa. Nyt ollaan toisessa äärilaidassa. Rinteen mukaan voidaan puhua jopa värin tunnustamisen murroksesta. Kaveripiiristä tuleva vaalipropa ganda voi ärsyttää ja "kai äänestit oi kein" kysymykset lounaspöydässä olla jopa painostavia. Toisaalta pro paganda saattaa myös aktivoida po liittista debattia. "Se voi johtaa ehdokkaiden maail mankatsomuksen ja mielipiteiden syvälliseen arviointiin, mutta myös mustamaalauskampanjoihin", Rinne sanoo.
ajan hammas
Vaarallista viikonloppua
Vaara vaanii suojatiellä ja iPadin ääressä. Onneksi verkkotoimitukset kantavat huolta lukijoidensa turvallisuudesta.
vaara vaanii yläilmoissa katso ku vat (vartti.fi, 28.1.) poliisi varoittaa: näitä ihmisiltä hui jataan netissä (aamulehti.fi, 27.1.) nyt tuli varoitus: jopa 30 °C tulossa (uusisuomi.fi, 27.1.) pakkanen voi vaarantaa terveytesi (yle.fi, 26.1.) salakavala rahareikä: take away kahveihin tonni vuodessa (taloussa nomat.fi, 26.1.) voiko veden juonti olla vaarallista? (mtv3.fi, 25.1.) suuri vaara uhkaa autoilijoita! (seinajoensanomat.fi, 25.1.) uusi riski iPadkäyttäjille: ryhtisi on vaarassa (talouselama.fi, 26.1.) moottorinlämmitin on ympäristö teko mutta voi olla vaarallinen (talouselama.fi, 27.1.) tämä huolestuttaa Googlen niput taessa käyttäjätietosi yksiin kansiin (mtv3.fi, 26.1.) varo näitä: jopa metrin pituisia "tappajajääpuikkoja" roikkuu jalan kulkijoiden yläpuolella (aamulehti.fi, 24.1.) lauri hovi
Katri Korolainen-Virkajärvi, 27, Suomen ja Pohjoismaiden historia
"Sanoin kämppikselleni fuksivuonna, että ihanaa, kun voi käyttää vettä niin paljon kuin haluaa, kun HOAS maksaa. Enää en sanoisi niin. Kahdeksassa vuodessa olen tullut itsevarmemmaksi ja tiedostavammaksi. Muutin lähiöstä Dommalle. Fiilistelin ihan älyttömästi sitä, että postinumeroni oli 00100 ja hissiauloissa oli Tove Janssonin lasimaalauksia. Ensimmäiset vuodet käytin farkkuja ja ruskeaa villapaitaa, koska luulin, että humanistin kuuluu tehdä niin. Nyt uskallan käyttää hameita ja värejä. Palasin joulun jälkeen täyspäiväiseksi opiskelijaksi kolmen opiskelijapolitiikassa vietetyn vuoden jälkeen ja huomasin, että olen edelleen yhtä fiiliksissä yliopistosta kuin alkuaikoina."
maria ruuska
vaara vaanii myös suojatiellä (mtv3.fi, 29.1.) varo! Näin korkokengät vahingoit tavat sinua (voice.fi, 27.1.) varo: tämä on kotisi vaarallisin huo ne! (mtv3.fi, 30.1.) nuoria miehiä uhkaa erakoituminen (pohjolansanomat.fi, 30.1.) lehtitieto: sähkötupakka aiheuttaa riippuvuutta ja uhkaa sisäelimiä (yle.fi, 27.1.)
KAUPPAKORKEAAN
HESOTE
mukana yhteishaussa 27.2. - 16.3.2012
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Lääkealan perustutkinto, farmanomi / lääketeknikko
HESOTE (Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos) on Helsingin kaupungin omistama ammatillinen oppilaitos. Oppilaitoksessa opiskelee yli 2000 nuorta ja aikuista sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa koulutuksessa.
winner.fi
Hammastekniikan perustutkinto, hammaslaborantti
Lisätietoja:
hesote.fi
Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Pl 3920, 00099 Helsingin kaupunki Puhelin (09) 310 8158 Faksi (09) 310 80207
Julistetaan haettavaksi:
ETELÄ-POHJALAISEN OSAKUNNAN STIPENDIT
Etelä-Pohjalaisen Osakunnan stipendirahaston hoitokunta on julistanut stipendit haettavaksi seuraavissa ryhmissä:
1. Alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen 2. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen 3. Jatkotutkinnon suorittamiseen (väitöskirjan tekemiseen) Stipendit on tarkoitettu Etelä-Pohjalaisen Osakunnan jäsenille tai jatkotutkintoa suorittaville entisille jäsenille. Vapaamuotoiset hakemukset liitteineen tulee toimittaa Osakunnan toimistoon viimeistään maanantaihin 27.2.2012 mennessä. Stipendit jaetaan Etelä-Pohjalaisen Osakunnan vuosijuhlissa lauantaina 24.3.2012 Ostrobotnian juhlakerroksessa. Lisätietoja ja lista vaadituista liitteistä Osakunnan www-sivuilta osoitteesta http://epo.osakunta. fi tai taloudenhoitajalta joni.o.haataja@helsinki.fi.
KATSO MYÖS KEVÄÄN INTENSIIVIKURSSIT MAA-TILASSA: esim. 6. 3. 19. 4. RESISTING EVERYDAY NATIONALISM AND RACISM
Hakemukset osoitteella Etelä-Pohjalainen Osakunta, Stipendirahasto, Töölönkatu 3 A 5. kerros, 00100 Helsinki.
Opintolaina? Kun kysyimme alle kolmekymppisten mielipiteitä opintolainasta, osa kertoi lainan ottamisen arveluttavan. Hyvähän se on, jos pystyy tienaamaan opiskelujen ohessa töitä tekemällä aina ei kuitenkaan ole hommia tarjolla tai päivän tunnit eivät yksinkertaisesti vain riitä kaikkeen. Silloin opintolaina on järkevä ratkaisu: se on nuorille suunniteltu, edullinen lainavaihtoehto. Tule juttelemaan tai lue lisää osoitteesta op.fi/memo
Yhdessä hyvä tulee.
ylioppilaslehti 2 # 12 Päähenkilö
9
Rooleista riisuttu
Kohdatakseen itsensä Manuela Boscon piti romahtaa täydellisesti.
sanat verna kuutti kuvat pekka niittyvirta
O
piskelijakaksio Turun Runos mäen lähiössä on täynnä piu hoja, valaisimia ja epämääräisiä vaateläjiä. Meneillään ovat Hankikantolyhytelokuvan kuvaukset. Eloku vassa lapsensa ja miehensä menettä nyt äiti käy läpi suruaan betonilähiön karuudessa. Johto ja kenkäkasojen yli meikattavaksi hipsii pääosan esit täjä, hieman väsyneen oloinen Ma nuela Bosco. Maskeeraaja hieroo näyttelijän silmien alle mustaa väriä. "Eipä tarvi paljon lisäillä, mulla on mustat silmänaluset geeniperintönä ihan omasta takaa." Lyhytelokuvassa Bosco on Liratz, puoliksi israelilainen nainen, joka ajautuu hulluuteen lapsensa kuole man jälkeen. "Kun ei ole omia lapsia, samaistu mispintaa rooliin täytyy löytää muual ta. Jätetyksi tulemisen ja anteeksian non tunteita ei täytynyt kauheasti kaivella." Bosco penkoo paljon omaa taus taansa rakentaessaan roolihahmojaan. Ja materiaalia kyllä löytyy: 29vuotiaak si hän on ehtinyt elää monta elämää. Savolaisitalialaisen perheen kasvatti on kokenut muodonmuutoksen kurin alaisesta huippuurheilijasta teatteria opiskelevaksi roomattareksi, holisti sen hyvinvoinnin konsultiksi ja taidea lojen freelanceriksi. Rooleja on riittänyt. "Suorittaja, kiltti tyttö, pelastaja, maailmanparantaja, vahva ja kypsä." Viimeiset kymmenen vuotta Bosco on työskennellyt vapautuakseen ah taista määritelmistä. Urheiluuran päättyminen, karismaattisen isän kuo lema ja ongelmat oman kehon kanssa johtivat romahdukseen, jonka jälkeen käsitys itsestä oli laitettava uusiksi. Vanhat roolit oli ensin kiskottava päi vänvaloon ja sitten jätettävä taakse. "Rooleista vapaata minää on hir veän vaikea tavoittaa. Se karkaa kä sistä kuin saippua." iekka pöllyää, kun Bos con sisarukset Manuela ja Carla riehuvat pituus hyppypaikalla. Urheilu kentät ovat rasavilleille sisaruksille tuttuja leikkipaikkoja, sillä heidän isänsä Carmelo työskentelee urheilu fysiologian tutkijana. Tyttäret joutu vat usein isän koekaniineiksi. "Jo 2vuotiaana isä laittoi minut pomppimaan elektronisella matolla, joka mittasi lihasvoimaa." Tästä roolista Manuela Bosco ei pääse koskaan irti: vielä isänsä kuole mankin jälkeen hän on Carmelo Bos con tytär.
Professori Carmelo Bosco oli ym päri maailmaa arvostettu urheilutut kija, joka väitteli liikuntafysiologian tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta. Suomessa hän rakastui Harri Kirves niemen Annisiskoon ja perusti Mik keliin savolaisitalialaisen perheen. Anni, Manuela ja Carla reissasivat isän työn perässä Italian ja Suomen väliä ja seurasivat, kuinka karismaattinen Carmelo onnistui keräämään kaik kialla ympärilleen valtavan ystäväjou kon. Manuelan ja Carmelon suhde oli symbioottinen: Carmelo oli isä, ystä vä ja uskottu, jolle tytär pystyi kerto maan kaiken. "Olin aikamoinen poikatyttö, ja isä näki minussa paljon itseään. Taju simme toisiamme." Kun Bosco oli varhaisessa teini iässä, isä mittasi tyttärensä lihaksista solutyyppien määrää. Selvisi, että Manuelan lihakset sisälsivät enim mäkseen nopeita soluja pikajuoksi jalle ihanteellisesti. Asiat loksahtivat paikoilleen, kun Bosco juoksi 12vuo tiaana 60 metrin aitojen Suomen en nätyksen omassa ikäluokassaan. "Isä oli taitava pedagogi: urhei luun ei koskaan pakotettu. En juos sut isälle, vaan minulla oli vahva si säinen halu siihen."
voinut riistäytyä käsistä: palautu misajoista oli pidettävä huoli. Vähän ennen olympialaisia Bosco juoksi elämänsä juoksun hallikisoissa Kuopiossa. Näin jälkikäteen hän ei muista siitä juuri mitään, mutta ko kemus muutti tajuntaa pysyvästi. Ää rimmäisen keskittyneessä flowtilas sa Bosco tunsi olevansa yhtä kaiken kanssa. "Olin kirjaimellisesti dynamiittia: kun pistooli räjähti, minäkin räjähdin juoksemaan. En ollut se, joka juoksee vaan se, jota juostaan." Orgastisesta juoksusta syntyi epä virallinen maailmanennätys ja Suomen ennätys, joka pitää edelleen pintansa. Työ huippusuoritukseen yltämiseksi oli tehty, sen osoittivat myös lihaskun totestit.
nosyistä yhteyttä. Kirjan tärkeimpiin opetuksiin kuului omaan intuitioon luottaminen. "Pääni sisällä kaikui valtava määrä erilaisia ääniä, ja oli vaikea erottaa, mikä niistä oli minun omani ja mikä taas valmentajien, kavereiden, van hempien tai yhteiskunnan." Bosco päätti luottaa ensisijaisesti omaan sisimpään ääneensä. Isän kuoleman jälkeen se sanoi: Italiaan.
"
R
N
K
H
esällä 1996 Bosco seura si televisiosta, kun ame rikkalainen Michael Johnson pinkoi Atlan tan olympialaisissa historialliseen tuplavoittoon sekä 200 että 400 met rillä. Teinityttö teki suuren päätök sen: neljän vuoden päästä hän juok sisi Sydneyn olympialaisissa. Siitä hetkestä lähtien elämä kes kittyi urheiluhallille. Hän raahautui sinne suoraan koulusta, söi ja teki läksynsä siellä, välillä nuokkui väsy myksestä. "Mutta koskaan en jättänyt tree nejä välistä sen takia, ettei olisi huvit tanut mennä." Isä valmensi tytärtään tutkijan tie teellisellä varmuudella. Edellytykset Manuelalla oli, joten huipulle pää syyn tarvittiin vain rautaista itseku ria ja kymmeniä tuhansia toistoja. "Olen luonteeltani suurpiirteinen boheemi. Jos en olisi syntynyt tähän sukuun, minusta ei varmaankaan oli si tullut urheilijaa. Olisin liiankin hulttio ilman urheilun tuomaa ku ria." Kylillä lorvailu jäi välistä, kun Bos co puursi kohti olympiaunelmaa. Ei niin, että urheilumaailmasta olisi sek siä ja alkoholia puuttunut. Teiniikäis ten urheilijoiden hormonit hyrräsivät, ja alkoholia oli tarjolla urheilukisojen banketeissa. Mutta sekoilu ei koskaan
iin kuin kunnon itsen sälöytämistarinaan kuuluu, meni Boscon juoksu Sydneyssä päin helvettiä. Hänen vanhempansa olivat eronneet, isä oli löytänyt uuden kumppanin. Olympiastadionilla nuo ri aitajuoksija tunsi itsensä irrallisek si ja pelokkaaksi. Isä ei päässyt kan nustamaan perheenlisäyksen vuoksi. Bosco jäi 100 metrin aidoissa alku eriin, ja vaikka toinen juoksu naisten viestijoukkueessa sujui mainiosti (12. sija), alkoi olympialaisista huippu urheilijan roolin vaiheittainen luhis tuminen. Eikä se ollut kaunista katseltavaa. Vuosien myllerrykseen kuului valmentaja ja lajivaihdoksia, louk kaantumisia ja painoongelmia mo lempiin suuntiin. Kaiken keskellä isällä todettiin pitkälle edennyt syö pä. Jonkinlainen saturaatiopiste oli aitajuoksukilpailu, jossa Bosco tajusi kalkkiviivalla lähtölaukausta odotta essaan, ettei hänestä tuntunut yh tään miltään. Hän ei keksinyt yhtään syytä, miksi hänen pitäisi juosta hen kensä edestä raidallisten muoviaito jen yli. Siitä hetkestä paluuta enti seen ei ollut. "Muutoksen ei tarvitse tapahtua niin dramaattisesti, mutta olen ollut aina mustavalkoinen. Tarvitsin to taalisen romahduksen ja jälleensyn tymisen." Romahdusta seurasi uskonkriisi, jota Bosco lievitti lukemalla valtavia määriä hengellistä kirjallisuutta. Hän tapasi "henkisesti edellä olevia hen kilöitä", kiinnostui joogasta ja medi taatiosta, tutustui holistiseen hyvin vointiin ja löysi omat enkelinsä. Yksi opus tuntui heti omalta. Se oli Carolin Myssin Hengen Anatomia, jossa käsiteltiin kehon energia keskuksia ja ruumiin ja mielen hie
eilu vuosikymmen Syd neyn olympialaisten jälkeen Bosco on val mistunut näyttelijäksi. Lopputyössään hän vertaili flowti lan saavuttamista urheilijan ja näyt telijän näkökulmista. "Lavalla olemisessa on hyvin pal jon samaa kuin urheilusuorituksessa. Kun rooli alkaa elää omaa elämäänsä, Manuela unohtuu. Flowtilassa mi kään ei huoleta." Koko urheilijauransa ajan Bosco kirjoitti, piirsi ja maalasi pöytälaatik koon, mutta vasta pohjalla käyminen pakotti hänet seuraamaan luovuut taan. Kun Bosco mietti, mikä hänet teki lapsena onnelliseksi, mieleen nousivat kuvat estradista ja Maija Poppasesta. Vastaan osuivat rooma laisen teatteriakatemian nettisivut, ja valinta oli selvä. Accademia Euro pea D'Arte Drammatican ovet auke sivat ensimmäisellä yrittämällä. Intensiivisinä opiskeluvuosina ur heilukupla puhkesi lopullisesti. Bos co huomasi nauttivansa siitä, ettei mikään tai kukaan yhdistänyt häntä urheiluun. "Kasvu on roolien tiputtamista. Että pääsee maailmaan, missä ei tar vita selittelyä." Valmistumisensa jälkeen Bosco on heittäytynyt luottavaisesti free lancertaiteilijan arkeen. Näyttelijän pätkätöiden ohella Bosco toimii hen kisenä konsulttina muun muassa ur heilijoille. Häntä kiinnostaa myös ulkomailla työskentely. Boscolle tär keintä on, ettei hän tee enää mitään, mikä tuntuu pakotetulta. Pakotettujen roolien hylkäämi sestä kertoo myös Boscon esikoiskir ja Ylitys, joka ilmestyy helmikuussa. Siitä piti tulla fiktiivinen romaani, jossa kovasti Manuela Boscoa muis tuttava huippuurheilija pui suhdet taan kovasti Carmelo Boscoa muis tuttavaan isään. Kirjoittaminen kuitenkin tökki, ja Bosco tajusi väis televänsä sitä, mistä hänen todella piti kirjoittaa. "Vaihdoin kaikki fiktiiviset nimet oikeiksi ja päätin kirjoittaa mahdol lisimman rehellisesti. Sen jälkeen oma ääni löytyi heti, ja kirja kirjoitti itse itsensä."
En tiedä, olisiko minusta koskaan tullut urheilijaa, ellen olisi syntynyt tähän sukuun.
KUKA
Manuela Bosco, 29, on entinen SMtason pika-aituri, joka voitti kilpaurallaan Suomen mestaruuden sekä 100 että 400 metrin aidoissa. Mikkelin Kilpa-Veikkoja edustanutta Boscoa valmensi hänen isänsä, urheilufysiologian professori Carmelo Bosco. Urheiluuransa jälkeen Bosco on opiskellut kasvatustieteitä, journalistiikkaa ja taidehistoriaa Jyväskylän yliopistossa sekä valmistunut näyttelijäksi roomalaisesta teatterikoulusta. Helmikuussa ilmestyy hänen esikoiskirjansa Ylitys. Helsingissä asuva Bosco joogaa, meditoi, harjoittelee maratonille ja liikkuu luonnossa. himottaa Sauna kaduttaa Lopetin pianonsoiton kyrpii Sana kyrpii
10
ylioppilaslehti 2 # 12
ylioppilaslehti 2 # 12
11
vip-sukupolvi
sanat veera jussila kuvat otto donner
Olemme ainutlaatuiseksi oppinut sukupolvi, joka haluaa kuluttaa ja elää uniikisti. Meille antavat tilaa jo bränditkin.
Sinulle suunniteltu. Nopeampi, turvallisempi ja itsesi näköinen. Uni on kuitenkin hyvin henkilökohtainen asia, ja vain sinä tiedät, millainen sänky sopii sinulle parhaiten. Anna aikaa itsellesi. tällainen on VIPsukupolven mainos maisema. Meidän parikolmekymppis ten, luentosaleissa istuvien kaupunki laisten. Joskus tarjouspastaa ostavien, mutta ihan mukavasti elävien. Meidän, joilla on varaa valita, miltä takkimme tai polkupyörämme näyttävät. Itseltämme, tietenkin. Helpoiten löydämme VIPsuku polven taskustamme. Siellä se värisee, itse valitsemissamme kuorissa. Itse muokatun valikon taustalla on kuva lemmikistämme tai hassu räpsäys fes tareilta. Uutisia ei tuuppaa mistä vain, vaan tarkoin valikoiduista medioista ja aihepiireistä. Itsellemme sopivia. Samaa Piilaaksossa brändättyä älypuhelinta ostettiin pelkästään vii me vuoden lopulla 37 miljoonaa kap paletta. Uniikkiin käyttöön. painava mappi lepää pelkistetyn lii ketilan pöytätasolla. Rekissä roikkuu farkkuja. Vain viidet tai kuudet, vaik ka tämä on farkkukauppa. Mutta Nomo Jeans on erilainen. Jokaiset farkut tilataan, uniikkeina. Täällä as tutaan 3Dvartaloskanneriin. Malli, väri ja kulutus yhdistellään itse. Se mappi pöydällä: sieltä selataan yksi löllisiä tikkauksia ja taskuja. Stop wearing other people's jeans, lukee sloganissa. Hypätään Kampin keskuksesta Australian paahteeseen, viime syk syyn. Kaupan hyllyiltä riuhdotaan limsapulloja. Niissä ei lue enää Coca Cola, vaan Jack, Mary tai Isabella. Limsamammutti on tehnyt uuden lanseerauksen. Kaikkiaan 150 eri ni meä koristaa kolapullojen etikettejä. Ne, joille ei ole omaa pulloa, saavat kirjauttaa nimensä etikettiin kam panjapisteillä. Tämä on historiallinen nytkähdys. Maailman tunnetuin, 126vuotias brändi antaa tilaa maailman kuu mimmalle brändille: minulle. Suomessa on nähty muotisuun nittelijoiden, kuten Paola Suhosen ja Karl Lagerfeldin versioimia kola pulloja. On vain ajan kysymys, mil loin Lagerfeld antaa suunnittelijana tilaa meille tuntemattomammille ponnaripäille. yhdysvalloissa nuorten narsistien sukupolvesta on puhuttu useita vuo sia. Debattia on johtanut psykologi an tutkija Jean Twenge. Yliopistojen käytävillä vaeltaa hänen mukaansa sukupolvi, jolla on paisunut itsetun to, puutetta empatiasta, materialis tinen maailmankuva ja vääristynyt usko omiin erityisoikeuksiin. Nietzschen yliihmisiä vuonna 2012, siis. Kampuksilla lähes joka kolmas opiskelija on enemmän tai vähem män narsistinen, Twenge esittää. Johtopäätös perustuu useisiin tutki muksiin, esimerkiksi analyysiin yli 50 000 yhdysvaltalaisen yliopisto opiskelijan tuloksista psykologisissa
testeissä. Vielä vuonna 1982 narsis miin viittasivat harvemman kuin joka viidennen vastaukset. Twengen mukaan kyse on kiihty västä sukupolviilmiöstä. Hän puhuu oikeutuksen ajasta ja epidemiasta, joka leviää nuorten keskuudessa. Minäsukupolvena korostuvat Twengen mukaan 1819vuotiaat. Se on tutki jan mielestä shokeeraavaa: eihän sen ikäisellä ole ollut montaa vuotta ai kaa paisuttaa egoaan. narsismi-termin kanssa pitää kuiten kin jarruttaa. Sana on kulutettu keit tiöpsykologiassa niin rikki, että narsis min diagnoosi mielen sairautena on unohtunut. Narsistinen persoonalli suushäiriö on kirjattu kansainväliseen DSMIVdiagnoosijärjestelmään siinä missä skitsofrenia, psykopatia tai ADHD:kin. Se, että ostamme kustomoituja farkkuja, ei tee meistä ammattiapua tarvitsevia narsisteja. Sen sijaan VIP sukupolvessa on kyse ilmiöstä, jota historioitsija Christopher Lasch kutsuu kulttuuriseksi narsismiksi. Ny kyyhteiskunta ruokkii hänen mu kaansa pakonomaista kuluttamista, tyhjyyden tunnetta ja itsetutkiske lua. Psykologian professori Svend Brinkmannin mukaan psykologia pyrki ennen vakauttamaan ihmisiä osaksi yhteiskuntaa. Nyt elämämme näytetään meille omien valintojen sarjana. Erityisten sukupolveen liittyvät kin juuri vapaavalintaiset terapiat ja valmennukset. Yliopistolla UniSport pilotoi Life Coaching palvelua. Suo messakin on avautunut filosofien vastaanottoja. Sohvalla asiakas voi ruotia ajatusmallejaan ja arvojaan. Uniikit aivomme ansaitsevat oman personal trainerinsa. Tee itsesi näköinen säästösuunnitelma. Mikä sen tyylikkäämpää kuin maksaa ostoksia kortilla, joka kertoo sinusta tai harrastuksistasi. Luota itseesi.
ei yksilöllisessä kuluttamisessa ole mitään uutta. Zygmunt Baumanin kaltaiset tähtisosiologit ovat kerto neet pitkään, että tietyn tietokoneen tai tietyt tennarit ostamalla kokoam me identiteettiämme. Uutta on räätälöinti. On aivan eri asia valita valmiista tuotteista kuin vaatia personointia. Mistä lähtien olemme olleet niin erityisiä? Kirjailija, sosiaalipsykologi Janne Viljamaa ajoittaisi erityisyyden ajan alun 2000luvun vaihteeseen tai silloin ilmiö purskahti esiin. Puhut tiin curlingvanhemmista, jotka la kaisivat erikoislaatuisen lapsensa edestä kaikki pettymykset. Sotienjälkeinen Suomi kasvatti lapsiaan vielä remmi viuhuen. VIP sukupolvi taas on kasvanut yltäkylläi syydessä, mutta ennen kaikkea kuul lut ainutlaatuisuudestaan jo lapsena. Viljamaan mukaan kasvatusfiloso fian murros voi ruokkia narsismia. "Ongelma syntyy, kun lapsi kasva tetaan nerona. Hyvin harvahan lop pujen lopuksi on nero." vip-sukupolvea ei olisi ilman kulu tuskeskeistä kulttuuria. Tai globaale ja markkinoita, jotka mahdollistavat kustannustehokkaan räätälöinnin, tai tekniikkaa, joka mahdollistaa itse ne tissä suunniteltavat laukut. Tässä VIPsukupolvi eroaa selväs ti aiemmista sukupolvista, sanoo ku luttajaekonomian yliopistonlehtori Minna Autio Helsingin yliopistosta. Itseensä panostamiseen ja perso nointiin on käytännössä mahdolli suuksia. "Se on kulutuskulttuurissa myös aiempaa sallitumpaa." Vielä 1980luvun nousukaudella nuorten aikuisten elämää leimasi Au tion mukaan "agraariSuomen hen käys". 1960luvun lapsuudenkodeis sa ei aina ollut sisävessaa. Aution omissa opiskelijabileissä notkuttiin farkuissa. Nyt hän on seurannut opiskelijoi den iltapukujuhlia.
12
ylioppilaslehti 2 # 12
maailman tunnetuin, 126-vuotias brändi antaa tilaa maailman kuumimmalle brändille: minulle.
"2000luku on ollut näyttävän ku lutuksen aikaa. Jos ajattelee hääspek taakkeleita, ruokaa, sisutusta, varus teurheilua. Sitä, miltä opiskelijakodin pitää näyttää. Ei se ole enää Hoas huone, jonne kannetaan kalusteita mistä löydetään." Haluamme yksiöön, koska se ei ole standardikoppi. Uusi lehti tee itse -sisustajalle! Teetä sinulle sopiva säilytysjärjestelmä vakiokaapin hinnalla. Millainen asuntolaina sopii sinun elämääsi? me emme kuorruta itseämme tuote merkeillä, kuten luottokorttia höylän neet jupit 1980luvulla. Isosisko saat taa vielä muistella, miten Levis 501 univormusta poikkeaminen oli 20 vuotta sitten sosiaalinen itsemurha. Mutta kun kaikkea mainostetaan ylellisenä, luksuksella ei voi erottua oikein kukaan. Yksilöllisyydellä pä teminen on helpompaa. Jos nyt mietitään niitä juppien höyläämiä luottokortteja: 2000lu vulla niihin valittiin sarjakuvasika, Marimekkoa tai Kekkonen, 2010lu vulla kortin kuva on jo itse älypuheli mella kuvattu. "Postimerkeissä tullaan näke mään enemmän perhekuvia. Perso nointi on tulossa tuotteiden ohella myös palveluihin", Autio sanoo. suomessa VIPsukupolvi ei välttä mättä kimalla ja törsää. MTV:n My Super Sweet Sixteen tosiTVohjel malle on tirskuttu täälläkin. Sarjassa ökyteinit lennättävät synttärivie raansa klubille yksityiskoneella ja
uivat glitterissä Kanye Westin esiin tyessä ja keinotulivuoren savutessa taustalla. VIPsukupolvea nuorempien ajat telussa näkyy Aution mukaan jo ame rikkalainen kimalluskin. Hän on kar toittanut 1314vuotiaiden unelmia "Jos olisin rikas" kertomusten avul la yhdessä sosiologi Teija Strandin kanssa. "Haluttiin perustaa lastenkoti In tiaan, mutta seuraavassa lauseessa oltiin ostamassa New Yorkista pent housea itselle." Sen sijaan nuorilla aikuisilla öky kulutus ei ole kovassa kurssissa. "Säästäväisyyden perinne on vah va, ja kulutuskulttuurimme on niin nuori. Suomessa maailman ilmiöistä voi vähentää puolet." Täällä VIPsukupolvi ilmaisee it seään muuten kuin timanttisilla hammaskuorilla. tammikuinen hyhmä ympäröi saap paat. IsoRoobertin kadulla kiemur telee paleleva jono. On rikkinäisiä sukkahousuja, olkatopattuja turkkeja, linttaan astuttuja nilkkureita. Muuta ma jonottaja kerrallaan otetaan sisään ravintolaan. Siellä, Rättiriehakirp piksellä, stylistit ja muut muotinimet tyhjentävät vaatekaappejaan. Samalla kadulla, kuppiloiden ja muotiputiikkien keskellä avattiin vii me keväänä suutari ja sekatavaraliike Pinkomo. Sen mahonkitiskin äärellä voi suunnitella vaikka unelmiensa nahkavyötä. "Tehkää iphone kotelo korttitas kulla niin tuun ostaa heti, pinkkinä jos mahdollista", kirjoittaa kävijä liikkeen Facebookseinällä.
VIPsukupolvena rakastamme kirpputoreja ja käsityötä. Ketjuliik keistä uniikkeja asuja tai koteja on hankalampaa koota. vip-sukupolven erityisyys punou tuu muihin megatrendeihin, esimer kiksi terveyshuumaan. On yksilölli siä ruokavalioita, geenitestejä kotiin. SH'BAM:in, uuden zumban, motto kuuluu: come as you are, Leave as a star. Ehkä kuumin megatrendi on kui tenkin ekologisuus, ja sen kanssa eri tyisyys lyö kättä juuri vintagehyllyllä. Tässä näkyy Aution mukaan se, että uniikkius on etenkin yliopisto nuorten tonttia. "Akateemisissa piireissä persoo nan korostamiselle on mahdolli suuksia: on tieto ja taito valita." Mitä kauempana keskiluokasta ollaan, sitä tärkeämpiä kulutuksen ihanteet Aution mukaan ovat. "Koulukodeissa brändivaatteet ovat nuorille todella tärkeitä. Niillä yritetään hankkia statusta, kun yli opistoopiskelija voi ostaa UFF:ilta kolmen euron farkut. " Ilmiölle on nimikin. Yhdysvalloissa virinnyt vapaaehtoisen vaatimattomuuden liike on kantautunut Suomeenkin esimerkiksi downshiftauksen käsittee nä. Samalla muotituotteet eivät tieten kään ole tyystin kadonneet. Moni 1990luvulla Eastpakreppua kantanut pakkaa tenttikirjansa nyt Fjällräveniin. Samanlaista kettureppua saattoi kantaa isäkin 1970luvulla. Suunnittele verkkosivusto, jonka olet aina halunnut.
Helpolla 3D-työkalulla luot keittiösi alta aikayksikön! Tee kuvistasi kehystyksen arvoisia muutamalla napautuksella. erityisten sukupolvi eroaa vanhem mistaan paitsi materian myös teknii kan suhteen. Olemme kasvaneet netin ja kännykän syleilyssä. Seurauksena haluamme jopa aikamme räätälöitynä, sanoo Janne Viljamaa. Tapaamisia voi venkslata loputtomiin, olla maybe attending. Fiiliksen mukaan. VIPsukupolven tarina ei ole silti rappiotarina. Kulttuuri on muuttu nut, paljolti välineiden myötä. Viljamaa näkeekin erityisyyden ajassa myös jatkuvuutta. "Pahimmillaan tämä minun tapani ajattelu on primadonnaasennetta. Se voi kuitenkin olla myös uutta, sir paleista ja luovaa punkajattelua. Luovuudessa on aina ripaus narsis mia. Vanhana Ramonesäijänä olen punkasenteen kannalla. Oli sekin tavallaan narsismia, kun 1970luvun punkkarit halusivat toimia ihan omalla tavallaan, räjäyttää ja tehdä uusiksi." vip-sukupolven oma leima näkyy silti jopa musiikissa, joka on kaukana punkista. Billboardhittien lyriikat ovat kääntyneet huomattavan narsis tisiksi sitten 1980luvun alun, esittää San Diegon yliopiston tutkimus. Esi merkiksi sanat "I" ja "me" ovat syö neet sijaa sanoilta "we" ja "us". Erilai set aggressiivisuuteen liittyvät sanat ovat lisääntyneet, onnen ilmaukset vähentyneet. Tutkijoiden mielestä VIPsukupolvi kuuntelee poppia, joka ruokkii minäkeskeisyyttä entisestään.
Suomen kuunnelluimpien Spoti fykappaleiden lista on kirjava, mutta näytteeksi: Minä ja mun pää, Sexy and I Know It, Vapaa, Kohtalon oma. Ja niin, Narcissistic Cannibal. Paitsi sisällöt, myös musiikin ku lutus on erityisyyden areena. Last. fmmusiikkipalvelu löi läpi hivele mällä juuri VIPsukupolven mieliä: lempiyhtyeiden perusteella sai unii keilta tuntuvia musiikkisuosituksia! Ja oma Spotify soittolista: se on Fa cebookissa paljon viileämpi julkaisu kuin yhdenkään radiokanavan fiilis tely. VIPsukupolven erityisyydessä onkin yksi aivan erityinen piirre. Il man sosiaalista mediaa emme oikein voi olla ainutlaatuisia. Mitä persoo nallista on appelsiiniquinoasalaa tissa, jos sitä ei näy ruokablogissa tai Facebookissa? Haluamme ensin olla oman elä mämme räätäleitä, ja sitten kuulla ne tissä kommentteja. Juuri oman henki sestä profiilikuvasta, kustomoidusta Joposta, EteläKaukasian reppumat kasta. Jos oikea narsismi eristää, kult tuurinen kevytnarsismi saa voimaa verkostoista. "Facebookissa jokainen haluaa tuottaa yksilöllistä roolia. Siellä nä kyy tietynlainen narsismi: osa postaa minuutin tarkkuudella tekemisiään. Nokkelasti sanominen on tärkeää", Minna Autio sanoo. autio kiistää ajatuksen atomisoitu neesta sukupolvesta. Oikea nimi ilmi ölle on hänen mukaansa personoitu yhteisöllisyys. Tai termejä on tutki muksessa monia: verkostoitunut indi-
Tilaa Suomen pelottomin lehti
17 numeroa 26 vuodessa, opiskelijoille vain 13 . www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu
98. vuosikerta | 30. syyskuuta 2011
12
98. vuosikerta | 14. lokakuuta 2011
13
98. vuosikerta | 28. lokakuuta 2011
14
98. vuosikerta | 25. marraskuuta 2011
16
98. vuosikerta | 11. marraskuuta 2011
15
98. vuosikerta | 9. joulukuuta 2011
17
herkkusuu
Aki Arjola musisoi perunoille ja kolkkaa lampaita kirveellä.
freeman edarivaalit
Kuusi kuuminta kiistakysymystä.
duunaria ei kiinnosta
Keskiluokka harrastaa, työväenluokka makaa kotona.
Päin Mäntyniemeä
Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto haluaisi vakuuttaa huoltoasemienkin väen.
pommi nukkuu sohvalla
Nuoret asunnottomat ovat vielä piilossa.
uudet isoveljet
Kolme suuryhtiötä taluttaa Suomen viranomaisia.
Sammunut teinitähti jälleen listaykkösenä.
strippiluolana messenger
Suomalaisopiskelijat tienaavat riisumalla netissä.
suomi-räp kartalla
Kotikonnut ja yhteiskuviot Itä-Helsingistä Inariin.
kaksi miestä ja samba
Samansukupuolisten kilpatanssi tekee tuloaan.
Kuinka paljon menestysreseptissä on hömppää?
self help buumi
Työ 2020
gracias tutkimushuijaukset sikatyttö otto bruun päde kirjoilla diamanda galás eheyttäjät hevarikemisti
tuote sijoittelu kirjoissa
Taiteilijan leipä voi leventyä, jos etiikka vain kestää. .
Ylpeästi iskelmää
Kaksikymppinen Suvi Teräsniska esiintyy tanssilavoilla ilman ironiaa.
Jarkko Ruutu
Kaukalon kauhu tykkää brunsseista, popista ja puudeleista.
pornon kriisi uudet edaattorit pelimies roskaleffat
äänestä pyhimys armeijaräiskintä sorsittu suomi
vammaiset opiskelijat tuskaturismi shadow cities
ville ranta nato-puhe salainen vierastalo nuoret toivot
ylioppilaslehti 2 # 12
13
vidualismi, yksilöllinen yhteisöllisyys. Sosiologi Michel Maffesoli puhuu samanhenkisten uusheimoista, joihin yksilöt liittyvät vapaaehtoisesti. Auti onkin mielestä räätälöityjen profiilien some on täynnä uusheimoja. "Korkeakoulutetut äidit postaavat muksujensa tekemisiä ja pohtivat äi tiyttään, ja lapsettomat kertovat matkustelustaan." Personoitu yhteisöllisyys liittyy Aution mukaan tavisten nousuun koko mediakulttuurissa. "On hauskaa, että mediatutkijat ihmettelevät tositv:n menestystari naa. Sama ilmiö näkyy ihan kaikessa." Facebookissa kerromme vaaliko neiden tuloksilla itsestämme, emme ehdokkaista. Innostumme Ravinto lapäivästä, sitten kyllästymme. Elo kuussa olemme ironisia: "tähän joku Flowpäivitys". Kiherrämme Satuhäiden hysteeri sille morsiamille ja jaamme linkin kavereille. "Paheksumme Big Brotheria ja Idolsia, mutta Facebookissa teemme itse ihan samaa. Se on itsensä teke mistä muille." Päivitämme statuksissa minuut tamme. Suunnittele matkasi missä ja milloin tahansa. Valitse itse täytteesi ja luo oma salaattisi. Luo oma maailmasi. yritysten valtavirta on vasta tarttu massa VIPsukupolven ainutlaatui suuteen. Tähän asti yritykset ovat Au tion mukaan ujostelleet kuluttajia. "Mainonta pyrkii autenttisuu teen. Seppälän kampanjassa etsittiin mallia tavallisten tyttöjen joukosta. Vastaavia nähdään varmasti lisää." Erityisyyttä haluavista räätälöijistä aletaan ottaa hyöty irti. Mainonnan teorioissa asiakkaat pistetään töihin. Äärimmillään yrityksen fani räätälöi tuotteelle itse mainoksen, vaikka Fa cebooksovelluksessa, ja julkistaa sen kavereilleen. Näin oli CocaColan ni mipullojen kampanjassa. Joskus yrityksen on parempi olla tekemättä mitään. Markkinoinnin tut kimuksessa puhutaan omapäisistä kaksoisagenteista, jotka tekevät tuotteista uskottavia. VIPsukupolven erityiset
asiakkaat ovat salaisen kellaribaarin tai pop up kaupan paras mainos. Kaverisuhteemme sekoittuvatkin jatkossa yhä enemmän mainontaan. Jo nyt Facebook näyttää mainoksia juuri meille, tuttaviemme suosituksia. "Sosiaalisen median takia näem me ja kuulemme eri asioita kuin en nen. Vaikka asunnon ostamisesta poristaan verkossa ihan eri tavalla kuin viisi vuotta sitten." VIPsukupolvi janoaa kavereiden mielipiteitä ainutlaatuisuudestaan. Aution mielestä ei olekaan aina ihan selvää, kumpi on muna ja kumpi kana: halu saada juuri itselle sopivaa, vai mainostajan idea ainutlaatuisuu desta luksuksena. "Personointi on ideologinen mark kinointiväline. Halu räätälöintiin on tavallaan totta, mutta samalla ei, kos ka me olemme yhteisöllisiä eläimiä. Historiallisesti näiden kahden tar peen painoarvo on vaihdellut." Katsotaan vaikka Japaniin. Sen yh teisökeskeiseen kulttuuriin on Aution mukaan vasta 1990luvulta lähtien juurrutettu erityisyyden ja yksilölli syyden eetosta, juuri mainonnalla. Stressaantunut liikemies voi palkita itsensä laatuoluella. Viime vuosina Suomessa on he rätty puhumaan myös yhteisöllisyy den uudesta noususta, muuallakin kuin netissä. On leivontakursseja, tiedeleirejä, pihatalkoita, vuoroissa kasteltavia kaupunkiviljelmiä. Luo via työhuoneita yhdistää nykyään Mushroomingverkosto. Unelmien asuminen on aiempaa yhteisöllisem pää, kertoo Asukasbarometri 2010. Käpylän kylämainen puutaloidylli on kaupungin kuppiloissa jo kliseinen kin haave. Koko We Love Helsinki liike perustuu urbaanien aikuisten, VIPsukupolven, yhdessä olemiseen. Sosiaalipsykologi Mikko Saasta moisen mukaan ei ole pelkoa, ettei vät ihmiset löytäisi aina toistensa luo, netin ulkopuolellakin. On kuljettu pitkä matka kirkon penkkien tasaisista riveistä ratikoihin, tuijottamaan tyhjyyteen, ja sitten taas takaisin iskelmätanssien lavalle. Ri veihin. Mutta on tärkeää yhdistellä elämässään ainutlaatuisesti. Siirtolapuutarhassa saamme olla omilla neliöillämme erityisiä, mui den vieressä.
ENEMMÄN KOKEMUSTA ENNEN KAIKKEA.
M k lähe Minkä lähes 50 koulutusohjelmast Minkä lähes 50 koulutusohjelmastamme valitsetkin, Metropolia Ammattikorkeakoulusta ähe oulutu o jelma t utuso elma u lit tki M t it tk li A ik k k saat tuhdimmat eväät urallesi. Ajanmukainen ja yksilöllinen opetus luo perustan osaamisellesi, ja pääkaupunkiseutu antaa reilusti valinnanvaraa työharjoittelulle, jossa voit hioa taitojasi. Eivätkä kontaktimme rajoitu Suomeen. Tarjoamme mahdollisuuksia vaihtoopiskeluun lukuisissa maissa ja korkeakouluissa. Tervetuloa valmistumaan varmempana. piske uun ukuisiss maissa korkeakouluissa. ervetu o a m stumaan ar empana. ske kui as rkea ako erve tuma arme ana. n opiskeluun lukuisissa maissa ja korkeakouluissa. Tervetuloa valmistumaan varmempana.
YHTEISHAKU 5.3.-3.4.2012
KULTTUURI, LIIKETALOUS, SOSIAALI- JA TERVEYSALA, TEKNIIKKA JA LIIKENNE
14
ylioppilaslehti 2 # 12
Yhteiskunta
tuomio
Lauri Holappa on poliittisen taloustieteen tutkija ja rasittava jätkä.
pietari hatanpää
Järjen loppu
perinteisesti uusliberalismi on edennyt Suomessa nelivaiheisen mallin mukaan. Ensimmäisessä vaiheessa valtiovarainministeriö il moittaa, että rahat on loppu. Toisessa vaiheessa joku pääministeriksi ajautunut onneton politrukki toistaa, että rahat on loppu. Kolman nessa vaiheessa politrukin lausunnosta on sukeutunut valtiomies mäinen puheenvuoro, jota Helsingin Sanomat ja Tapani Ruokanen pitävät selvänä irtiottona pysähtyneisyyden ajasta. Neljännessä vai heessa työmarkkinoita jousta voitetaan. Demokratian näkökulmasta nelivaihemalli on lähinnä ma sentava. Mallissa ei ole kana vaa, joka välittäisi kansalaisten intressejä ja näkemyksiä poliit tiseen päätöksentekoon. Mallin kenties ainoa demo kraattinen piirre on siinä, että se pohjautuu ainakin jossain määrin rationaaliseen argu mentaatioon. Yleensä valtiova rainministeriö joutuu edes ohuesti perustelemaan, miksi valtiolla ei ole mahdollisuuksia lisävelanottoon tai miksi työ voiman tarjonta on aina tär keämpää kuin työvoiman ky syntä.
"
Enää markkina fundamentalistisia reformeja ei tarvitse perustella, katsokaas visuaalinen lukutaito ja dynaaminen kaupunki, you know.
Martti Kalliala, Jenna Sutela ja Tuomas Toivonen pelastavat hyvinvointiyhteiskunnan kahdeksalla ratkaisullaan.
Asiantuntija totalitarismin vavisuttajat
The Welfare Game muotoilee hyvinvointivaltion uusiksi etsimällä vaihtoehtoisia vaurauden lähteitä. Yksi niistä voisi olla ydinjätteen loppusijoitusbisnes.
lopetetaan armeija ja lähetetään nuoriso vuodeksi ulkomaille räätä löidyille Amazing Race reiteille, joilla he pääsevät ratkomaan diplomatiaan, kehitysyhteistyöhön ja tutkimukseen liittyviä tehtäviä. Ja koska nuoret edustavat Suomea maailmalla, voim me pitää suurlähettiläille läksiäiset. Näin ehdottavat Martti Kalliala, Jenna Sutela ja Tuomas Toivonen kirjassaan Solution 239246. Finland the Welfare Game. Kirja on osa saksa laisen taidekustantamon englannin kielistä sarjaa, jossa etsitään ratkaisu ja eri kansallisvaltioiden ongelmiin. Sarjan Suomea käsittelevässä osassa pureudutaan muun muassa väestön ikääntymiseen, maaseudun autioitu miseen ja kansanvaltaan. welfare Gamessa yhdistyvät fakta ja scifihtävä tulevaisuuspyörittely. Kirjoittajista Kalliala ja Toivonen ovat taustaltaan arkkitehtejä, Sutela on valmistunut Taikin medialabora toriosta. Kirjaa varten he haastattelivat eri alojen asiantuntijoita, mutta eivät tarrautuneet näiden näkemyksiin. Kirjan ajatuksia on kiihdytetty usein poliittiseen epäkorrektiuteen asti. Utopia, jossa maaseutu ja kaupunki asuminen on eroteltu rinnakkain elä viksi omiksi yhteiskuntajärjestelmik seen, kuulostaa demarilandian kasvatista hurjalta, mutta perustelut saavat mielikuvituksen laukkaa maan. Kirjoittajat kyllästyivät yhteiskun taan, jossa yhdelläkään poliitikolla ei tunnu olevan kokonaisvaltaista aja tusta siitä, millainen tulevaisuus oli si tavoittelemisen arvoinen. "Politiikasta on tullut manage rointia, jossa vastataan yksittäisiin eteen tuleviin ongelmiin. Yritämme tarjota tulevaisuusvision, johon po litiikka ei ole kyennyt, eli muotoile maan hyvinvointivaltion yhtälön uu siksi", Kalliala sanoo. Kirjaan on kerätty kahdeksan rat kaisua, joilla hyvinvointiyhteiskunta Suomi voisi vaurastua. Yhdessä niis tä haalitaan Suomeen ydinjätettä. Tulevaisuushahmotelmia tekevät Suomessa yleensä Sitran kaltaiset instituutiot, mikä tekee niistä usein sovinnaisia. Kirjoittajat haluavat vavisuttaa asiantuntijadiktatuuriSuomea, jossa akateemisuudesta kutoutuu usein pakkopaita, joka tukahduttaa luovan visioinnin. Tutkijat eivät uskalla sa noa mitään, ennen kuin ovat vähin tään väitelleet aiheesta. Toinen ongelma on se, että asiois ta ei keskustella ennen päätöksente koa, ja jälkeenpäin keskustelu tuntuu usein turhauttavalta. "Tallomme kirjassa satojen var paille ja tuhannet asiantuntijat ovat varmasti hyvin eri mieltä kanssam me, mutta koemme, että näin on teh tävä, jotta keskustelu hyvinvointival tion yhtälöstä voidaan avata", pohtii Kalliala. Kirja on kirjoitettu tosissaan, ja kolmikko uskoo visioihinsa. Matkan varrella pois tippuivat sellaiset, joi den sisäinen logiikka ei kestänyt kir joittajien pyörittelyssä. "Monet ratkaisuista perustuvat hyvin arkipäiväisiin asioihin, vaikka ne ensi tuntumalta tuntuvat utopis tisilta", Kalliala kertoo. Voisitko oikeasti kuvitella asuvasi alueella, jonka alla on globaali ydin voimametropoli? "Minua ei pelota säteilyriskit, mutta alueen muut ominaisuudet voisivat osoittautua ongelmalliseksi. Se esimerkiksi sijaitsisi todennäköi sesti hevonkuusessa." maria ruuska Solutions 239246. Finland the Welfare Game -kirjan julkistamisjuhlat 16.2. klo 18 Rakennustaiteen museossa osoitteessa Puistokatu 4.
nyt näyttää kuitenkin siltä, että myös nelivaihemallin viimeinen de mokraattinen elementti on häviämässä. Muutos näkyy esimerkiksi viime vuosien vulgaarikapitalistisimmassa poliittisessa projektissa eli Guggenheimhankkeessa. Yleensä palveluiden ja kulttuurin mark kinaistamista on perusteltu tästä koituvilla säästöillä. Guggenheim ei kuitenkaan ole perinteistä juustohöyläämistä ja leikkaamista, vaan tolkuttoman kallis uusi investointi. Tämän vuoksi Guggenheimin kannattajat ovat korvanneet ratio naalisilta kalskahtavat säästöargumentit paskapuheella. Apulaiskau punginjohtaja Tuula Haataiselle se on tarkoittanut esoteerista sa namössöä, jonka painoarvoa hän yrittää epätoivoisesti nostattaa hokemalla termiä "rajapinta". Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen taas on turvautunut klassisempaan sitralaiseen hölynpölyyn, jonka mu kaan Guggenheimille on "erityinen tilaus Suomen kulttuurisessa maisemassa". Pisimmälle on mennyt Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gal lenKallelaSirén (JGKS), joka on vaivuttanut itsensä syvään psy koosiin. Jostain meille muille tuntemattomasta merkitysjärjestel mästä JGKS lähettää hypnoottisia signaaleja, jotka viestivät Gutenbergin galaksin palamisesta, intohimon kulttuurin kaipuusta, avaruusaluksista sekä siitä kuinka helvetin hyvä jätkä monimiljonää ri Kisu Ehrnrooth on. JGKS:n maagiset loitsut sekä Haataisen ja Pajusen hieman maal lisemmat töräytykset viestivät samaa asiaa: enää markkinafunda mentalistisia reformeja ei tarvitse edes perustella, katsokaas visuaa linen lukutaito ja dynaaminen kaupunki, you know. Tällä tavalla uusliberalismi on vihdoin ylittänyt viimeisen esteensä järjen.
"
Kukaan ydinvoima keskustelun sisältä ei tietenkään halua omalla naamalla esittää tällaisia visioita. Se olisi poliittinen itsemurha.
kolmikko ehdottaa, että neuvotte levan AhtisaariSuomen kannattaisi harkita roolia maailman johtavana ydinjätteen loppusijoittajana. Vaikka markkinoita ei ole vielä olemassa, kolmikko veikkaa, että "maanalainen globaali ydinvoimametropoli" tuot taisi hyvin. Jos mahdolliset suuret tuotot kansallistettaisiin, voisi ydin jäte olla suomalaisille samanlainen kultakaivos kuin 1960luvun öljylöy döt Norjalle. Kimmokkeen kirjoittaa ydinjät teestä kolmikko sai "yhdeltä tyypiltä" Säteilyturvakeskuksesta, Kalliala kertoo. "Hän luonnollisesti haluaa pysyä nimettömänä. Kukaan ydinvoimakes kustelun sisältä ei tietenkään halua omalla naamalla esittää tällaisia visi oita. Se olisi poliittinen itsemurha."
Aloita yliopisto-opinnot .... ilman paasykokeita!
· Pääsykoevalmennusta · Laaja opintotarjotin · Väylä jatko-opintoihin
Kannustavaa ja tehokasta opiskelua mukavassa ilmapiirissä. Alkio-opisto JYVÄSKYLÄN KORPILAHDELLA www.alkio.fi
alkio
opisto
tutkitusti * parhaat VALMENNUSKURSSIT
Kauppatieteen viimeiset kurssipaikat varataan nyt. Tee testikoe osoitteessa: www.eximia.fi
www.eximia.fi / p. 09 2727 130
*Riippumaton tutkimus 2008.
Oletko kiinnostunut?
Japanin kielestä? Japanin kulttuurista? Japanilaisesta yhteiskunnasta?
Yhteiskunta
FKF:n yliopistoyksikkö tarjoaa japanin kielen ja kulttuurin kandidaatin- ja maisteriohjelman. FKF ja Tukholman yliopisto ovat tehneet yhteistyösopimuksen joka mahdollistaa kandidaatintutkinnon suorittamisen Vaasassa. Tarkemmat tiedot esitteestä tai verkossa www.fkf.fi/uni. FKF:n yliopisto-yksikkö koostuu kahdesta ohjelmasta: kandidaatintutkinto japanin kielessä ja kulttuurissa sekä teologinen opinto-ohjelma. Hakemuksien tulee olla perillä viimeistään 15.6.2012. Tieto opiskelupaikasta annetaan 29.6.2012 mennessä. Luentoja pidetään pääsääntöisesti keskiviikoisin ja torstaisin alkaen 22.8.2012. Yliopistoyksikkö, Fria kristliga folkhögskolan, Kasarmintori 1, PL 46, 65101 Vaasa. Puh. (0)6 319 1500 Fax (0)6 319 1510. Sähköposti: info@fkf.fi. Kotisivut: www.fkf.fi/uni.
Etsimme osallistujia kahta ehkäisyvalmistetta vertailevaan kliiniseen tutkimukseen
Teemme kliinistä tutkimusta, jossa arvioidaan kahta luotettavaa ja pitkävaikutteista ehkäisymenetelmää. Ehkäisy ei vaikuta hedelmällisyyteen pysyvästi. Toinen menetelmistä on kohtuun asetettava hormonikierukka ja toinen olkavarren ihon alle asetettava ehkäisysauva. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka moni kierukkaa tai ehkäisysauvaa käyttävistä naisista keskeyttää käytön yhden vuoden kuluessa. Tutkimusta tehdään Adenova Lääkärikeskuksessa, Länsituulentie 10 A 3. krs, 02100 Espoo (Tapiolassa). Tutkijalääkäreinä toimivat naistentautien erikoislääkärit Maija-Liisa Rantala (vastaava tutkijalääkäri) ja Mervi HalttunenNieminen. Osallistujiksi etsitään terveitä 1835 vuotiaita naisia, jotka · eivätoleraskaanaeivätkäimetä · tarvitsevatraskaudenehkäisyäja · vatvalmiitakäyttämäänkumpaatahansaehkäisymenetelmää,koso ka hoitoryhmä määräytyy sattumanvaraisesti. Jos täytätte kaikki edellä mainitut ehdot ja haluatte saada lisätietoa tutkimuksesta, voitte soittaa numeroon 09 856 7000 tai lähettää sähköpostia info@adenova.cc Ilmoitukseen vastaaminen ei velvoita teitä mihinkään. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista.
Ylioppilaslehti iPadille
Lataa ilmainen lukuohjelma, lue Ylkkäriä ja yli sataa muuta lehteä. www.ylioppilaslehti.fi
Humanistinen Matemaattis-luonnontieteellinen Lääketieteellinen Oikeustieteellinen Yhteiskuntatieteellinen Kasvatustieteiden Turun kauppakorkeakoulu
Turun yliopiston hakijaportaalissa tutustut opiskelijaelämään sekä kansainvälisen yliopistomme mahtavan monipuoliseen opiskelutarjontaan. Tee elämäsi paras päätös ja hae meille opiskelijaksi!
nmuutos "Ilmasto n puIta a torjutaalla." halaam t lapIo ova ja "KuoKKa uden hIgh maatalouIput." techIn h " t turhIa. a aIneet ov "lIsä
as a on par "armeIj oulu." johtajaK
n. ieteellisee us-metsät alo jaksi maat ae opiskeli H
Tykkäätkö Ylioppilaslehdestä? Tee se myös Facebookissa:
facebook.com/ylioppilaslehti
helsinki.fi/mmtdk facebook.com/mmtdk
ps. katso myös: http://twitter.com/TeroPaskapaa
KAUPPATIETEEN KANDIDAATTI
(180 op)
Bachelor of Arts in Social Sciences Business Administration
Tervetuloa opiskelemaan kauppatiedettä aidosti kansainväliseen ympäristöön. Tarton yliopisto on Viron suurin, vanhin ja menestynein yliopisto. Sen taloustieteiden tiedekunta on maansa pitkäaikainen opetuksen ja tutkimuksen edelläkävijä. · kokonaan englanniksi · suomalainen opintotuki · edullinen asuminen · haku 16.4.2012 mennessä, ei pääsykoetta
Tarton yliopistossa myös lääketieteen opinnot, paljon englanninkielisiä maisteriohjelmia sekä kansainvälinen kesäyliopisto.
iversiemier un onia's pr Est aking up Tartu is udents m on. with st populati ty town, h of the e-fift s vitality nearly on boisterou a nd cts a This inje ic setting y, histor leaf icatiinto the g sophist surprisin a e. grants it of its siz nia) for a city com/Esto on lyPlanet. (Lone
www.ut.ee/fi Suomenkielinen neuvonta: Tarton yliopiston Suomenedustaja Sanna Immanen sanna.immanen@ut.ee Puh. +358 45 8931800 Skype UT_helsinki
yo_lehti_124*185_yhk12l.indd 1
24.1.2012 15.15
ylioppilaslehti 2 # 12 Yhteiskunta
17
"
otto donner
Ei minulla rinkkaa ole pakattuna, mutta tarkka luku kamoista löytyy. Saan tarvittavat tavarat kokoon kahdessa minuutissa.
Aina valmiina
Kun yhteiskunta romahtaa, survivalistit porskuttavat. Nimimerkki Metsäsusi on jo testannut ruokavarastonsa toimivuutta.
mies, haulikko ja metsä. Haulikko melkein miestä pidempi, mutta ei se haitannut. Kun jyvälle sattui, kajahti laukaus se tiesi herkkuja ruokapöy tään. "Olin vaahtosammuttimen kokoi nen aloittaessani metsästyksen. Se oli tietenkin aikaa ennen nykyisiä aselakeja. Silloin oli mahdollista, että pikkukoululainen kulki metsästä mässä yksin", muistelee 48vuotias keskisuomalaismies, nimimerkki Metsäsusi. Nykyään hän metsästää pääosin hirveä, mutta toisinaan pataan pää tyy myös pienriistaa. Metsäsusi on survivalisti. Surviva listi pyrkii elämään mahdollisimman omavaraisesti ja varautuu tilantee seen, jossa järjestäytyneen yhteis kunnan toiminta häiriintyy tai pettää kokonaan. Metsäsusi ei halua nime ään julkisuuteen, eikä halua kovin moni muukaan suomalainen alan harrastaja. Suurimpana syynä on sur vivalismitermin yhdistyminen Yh dysvalloissa vaikuttaviin laitaoikeis tolaisiin liikkeisiin, jotka suhtautuvat liittovaltioon suurella epäilyksellä. Survivalismista kiinnostuneita löy tyy pääasiassa anglosaksisista maista ja Euroopasta. Kun amerikkalaiset harrastajat valmistautuvat yhteiskun nan täydellisen romahduksen jälkei seen Mad Max maailmaan piilotta malla aseita ja ammuksia, suomalaiset survivalistit varautuvat sähkökatkoi hin. He puhuvatkin mieluummin va rautumisesta tai preppaamisesta kuin survivalismista. "Ei Suomessa tietääkseni kenellä kään ole oikeaa bollia", sanoo survi valisti Pasi Karosto. BOL, Bug Out Location, on osa sur vivalistien sanastoa. Sanayhdistelmä vilisee alan 350 suomalaisen harrasta jan foorumilla ja tarkoittaa yleensä hy vin varusteltua kesämökkiä. Amerikka lainen BOL on puolestaan bunkkerin ja piilopirtin sekoitus, jossa odotetaan kaaoksen ja anarkian rauhoittumista piilossa kaikelta pahalta. Karosto, jos kuka tietää asiasta, sillä hänen kirjoittamansa Suomalainen selviytymisopas julkaistiin syksyl lä. Erityisopettajana työskentelevä mies kuuluu myös verkkofoorumin kantaviin voimiin ja antaa survivalis teille kasvot. Hän on ainoa omalla nimellään julkisuudessa keskustele va harrastaja.
Läheiset kalavedet tarjoavat ison osan proteiinista. Talo lämpiää lei vinuunilla. Kotivara eli esimerkiksi ruokaa ja lääkkeitä sisältävä tarvik keisto on kattava. "Kokeilin elää viime syksynä kuu kauden ajan varastojen varassa ja ihan helpostihan se meni. Kolmeksi kuukaudeksi ruokaa riittää jokseen kin tavanomaiseen arkiateriointiin, mutta sellainen aika alkaisi yksitoik koisuutensa takia jo kiristää pinnaa. Laskeskelin, että ainakin kuudeksi kuukaudeksi varastot hätätilanteessa riittävät."
"Ei mennä mukaan foliohattujut tuihin tai mietitä, mitä tehdään, jos esi merkiksi meteoriitti törmää Maahan." Omassa ajattelussaan Karosto lähtee siitä, että yhteiskunnan toi mintahäiriön jälkeen palataan nor maalitilanteeseen. "Ei voi ajatella, että elämä jatkuisi jonkinlaisessa anarkiassa ja ruveta keräämään sitä varten aseita ja am muksia."
Kaksi pakastinta
Jokaisella meistä olisi kuitenkin hyvä olla kotivara. Sisäministeriön ohjeis tuksen mukaan sapuskaa pitäisi löytyä jokaisesta kodista viikon tarpeisiin. Myös valon ja lämmön saatavuutta poikkeusoloissa tulisi miettiä. Harvalla on kotonaan lämmittävää leivinuunia. Liperissä PohjoisKarjalassa asuvan Karoston kuusihenkisessä taloudessa kuivaelintarvikkeita ja säilykkeitä on kaappikaupalla, ruokaa pursuavia pa kastimia löytyy kaksi. Niillä perhe eläi si tarvittaessa parikin kuukautta. Luonnollisesti kotoa löytyy myös pa ristoja ja valaisimia sekä työkaluja. Urbaanit survivalistit miettivät selviytymistä kriisitilanteessa kau punkioloissa, maaseudun väki kes kittyy enemmän eräjormailuun. Se on maailma, jossa vakavimmassa pai kassa mennään metsään. "Ei minulla rinkkaa ole pakattuna, mutta tarkka luku kamoista löytyy. Saan tarvittavat tavarat kokoon kah dessa minuutissa. Olen sanonut, että metsä on minulle toinen koti", Met säsusi toteaa. hannu hallamaa
Voimala takapihalle
Harrastus tosin on survivalistien mie lestä väärä termi. He puhuvat elämän tavasta. Metsäsusi sanoo asuvansa "korvessa", 1800luvulta peräisin ole vassa sukunsa hirsitalossa. Luonnos sa ja luonnosta eläminen tuli tutuksi jo lapsena. Aikuisten tehdessä raskai ta maa ja metsätöitä keskenkasvuisen tehtäväksi jäi pyydystää ja kerätä luon non antimia. Aiemmin Metsäsusi työskenteli luomuviljelijänä ja maa seudun monialayrittäjänä. Nyt hän on työtön. Metsäsuden puheissa koros tuu riippumattomuuden kaipuu, jo hon liittyy halu pienentää kulutusta. "Olen ruuan puolesta melko pit källe omavarainen. Työtön, vaan en toimeton. Seuraava projekti on ener giantuotannon järjestäminen." Metsäsusi suunnittelee rakenta vansa maatilalleen puulla toimivan voimalan sähkökatkojen varalle. Pihamaalla kasvaa juureksia ja marjoja, metsästä saa riistaa ja sieniä.
Lähiöistä massiivinen perintö
Survivalistit rakastavat katastrofi ja kriisiskenaarioita. Keskustelufooru milla mietitään esimerkiksi toimin tatapoja tilanteessa, jossa yhteiskun ta romahtaa täysin. "Tähän tilanteeseen voi iskeä lähiösurvivalisti. Jos on onnistu nut selviytymään omien varantojen turvin noin kaksi vuotta (sisältäen kaksi kylmää talvea), voi lopulta kömpiä ulos "bunkkeristaan" rik kauksien keskelle. Yhteiskunnan pysähtyminen on tuhonnut lähiöi den asukkaat kylmään ja nälkään odotettavissa on massiivinen perin tö", pohtii nimimerkki Klaus Wehnä foorumilla. Pasi Karosto toppuuttelee: suurin osa survivalisteista on kiinnostunut arkipäiväisiin tilanteisiin varautumi sesta. Todella äärimmäisiin skenaa rioihin valmistautuminen olisi käy tännössä hyödytöntä.
18
ylioppilaslehti 2 # 12 Yliopisto
graduratsia
tekniikka, aikamme panos jacques ellulin tekniikanfilosofian perusteet
Luimme europarlamentaarikko Eija-Riitta Korholan gradun
teoreettinen filosofia
fab i a n in kat u
ar k adia nkat u
ma
nn
er he
im
tu ka
alek s anter ink at
u
in ti e
pohj ois esp lana di
Opiskeluaika 10 vuotta Valmistumisvuosi 1990 Johdanto "Tämän tutkielman tarkoituksena on esitellä Ellulin tär keimmät teesit ja hahmottaa hänen teknistä yhteiskuntaa koskevan teoriansa filosofinen perusrakenne. Hänen ajatuksiaan tutkivan suuri haaste onkin osata erottaa paatoksesta se filosofinen struktuuri, johon Ellul nojaa. Ellul on tullut tunnetuksi voimakkaana antiteknologina ja deterministinä. Pyrin tutkielmassani osoittamaan, että kyseiset attri buutit ovat liian yksiselitteisiä Elluliin nähden." Aineisto Ellulin teoksia Johtopäätös "Ellulin tulkitsemisessa ja sijoittamisessa tekniikanfilo sofisen keskustelun maastoon on avainasemassa hänen tekniikkakä sitteensä. Se on paljon laajempi kuin mitä sillä yleensä tarkoitetaan, ja toisaalta aikahistoriallisesti se on huomattavasti suppeampi. Ellulin tekniikkakäsite sisältää sekä poiesiksen että praksiksen." Synnytystuskat "Olin kahden pienen lapsen äiti. Aina kun yritin iltai sin lasten mentyä nukkumaan kaivaa kirjat esiin ja vääntää gradua, lä hinnä masennuin. Asuntomme oli pieni Hoaskaksio LänsiPasilassa. Minua harmitti, että aina kun levitin kirjani, pedanttinen siisteyteni sortui. Lisäksi olin kroonisen väsynyt. Lannistuin ja päätin unohtaa opinnot. Silloin eräs professoriystäväni haukkui minut päätöksestäni. Koska pidin häntä vähän piilosovinistina, sisuunnuin. Perhana sentään, juuri tuo mies maailmassa ei saisi minua moittia! Erään arkkitehtitoi miston omistaja lainasi minulle pienen työnurkkauksen gradutyösken telyyn. Haluaisin itse asiassa kiittää häntä tai hänen bisneskumppa niaan: jos hän tunnistaa tästä jutusta itsensä, kutsun kyllä Brysseliin. Tein gradua yötä päivää alkeellisella läppärillä mieheni hoitaessa kotia ja lapsia. Kerran kone kaatui, ja koko päivän työ katosi. Silloin ketutti ja itketti. Kirjoitin koko gradun kahdessa viikossa, ja se valmistui sopi vasti 30vuotispäivänäni."
ka
le
va
u at nk
lö
nn
t ro
in
an na
bu
r va le
di
fr ed ri
nk
u at
nk
Haluatko tutkia sylkeäsi?
Helsingin yliopiston uudessa Tiedekulmassa se onnistuu.
farkku- ja toppikauppojen jonon jatkoksi Aleksanterinkadulle avau tuu tänään (3.2.) Helsingin yliopis ton tiedekulma, jonka tarkoituksena on tuoda yhä etäiseksi miellettyä yli opistoa lähemmäs kaupunkilaisia. Siis ihan oikeasti lähemmäs, osallis tumisen kautta, koko loppuvuoden ajan. Tiedekulma liittyy Helsingin World Design Capital vuoteen. Ensimmäisenä teemana päära kennuksen kulmalla sijaitsevassa Tiedekulmassa on terveys ja hyvin vointi. Niiden parissa viihdytään pari viikkoa. "Konttigalleriaan tehdään minila boratorio, jossa voi esimerkiksi sel vittää oman sylkensä sisällön ja tut kia mikroskoopin avulla punkkeja. Ihmiset voivat siis analysoida näyt teitä yhdessä tutkijoiden kanssa", kertoo Tanja Paananen Helsingin yliopiston viestinnästä. Konttigalleria on Tiedekulman osa, jossa pyörii pääteemaan liittyvää toimintaa tai näyttely. Kun teema vaihtuu helmikuun lopulla arjen ruo kavalintoihin, avataan galleriassa Veikko Somerpuron valokuvanäyt tely ruuasta. Opiskelijat ovat tiiviisti mukana Tiedekulman toiminnassa. Esimer kiksi ruokateemaan liittyen he teet tävät kävijöillä aistinvaraisia ruoka testejä, joista rakentuu samalla projektitöitä. Tiedekulman moni puolisuutta lisää alakerrassa sijaitse va ryhmätyötila, jota opiskelijat voi vat käyttää omiin projekteihinsa. Kokeilemisen ja demojen lisäksi ohjelmassa on runsaasti tietoiskuja ja keskusteluja. Tiedekulmaa on tar koitus käyttää myös opetukseen. Esimerkiksi kansatieteilijät ja folk loristit pitävät siellä huhtikuussa kenttäkurssin, jossa he keräävät ih misiltä Unioninkatuun liittyviä muistoja. "Sinne tulee esille paljon valokuvia ihmisistä ja tilanteista, joita ei ole tun nistettu. Ohikulkijat voivat tulla tun nistamaan kuvia ja kertomaan muisto jaan opiskelijoille", Paananen sanoo. Tiedekulmaan etsittiin syksyllä oh jelmaa myös henkilöstölle ja opiskeli joille suunnatulla avoimella haulla. Erityismaininnan Paanaselta saa jou lukuussa pääosin opiskelijavoimin toteutettava Myytinmurtajaisettem paus, joka on osa Amerikkateemaa. Luvassa on pläjäys suomalaista Lati nalaisen Amerikan ja intiaanikulttuu rien tutkimusta samaan aikaan, kun kansainväliset mayatutkimuksen huiput ovat koolla Helsingissä. hannu hallamaa Lisätietoja Tiedekulmasta osoitteesta www.helsinki.fi/wdc2012
ki u at
Tarkastajat Esa Saarinen ja Ilkka Niiniluoto elina loisa
Seksikorkeakoulusta paremmaksi rakastajaksi
tammikuun alussa Itävallassa avattu The Austrian International School of Sex (AI SOS) on tiettävästi maailman ensimmäi nen koulu, jossa voi opiskella paremmak si rakastajaksi. Oppilaitoksen rehtori YlvaMaria Thompson kutsuu koulua maailman ensimmäiseksi soveltavan sek suaalisuuden korkeakouluksi. "Opetuksemme on hyvin käytännöllis tä. Painotamme opetuksessa paremmaksi rakastajaksi harjaantumista. Asennot, hy väilytekniikat ja anatomiset ominaisuudet me opetamme kädestä pitäen", ruotsa lainen Thompson sanoo. Rehtorin työn ohella hän työskentelee myös taiteilijana. Thompson on tehnyt muun muassa kipsi valoksia satojen naisten genitaalialueista. Koulussa on viisi opettajaa ja noin 70 opiskelijaa. Opiskelijat ovat hyvin eriikäi siä, ja suurin osa heistä on miehiä. Koulun tiedottaja Melodi Kirschin mukaan haki joita oli huomattavasti enemmän kuin opiskelupaikkoja. Koulun nettisivujen mukaan 1400 euron lukukausimaksuun sisältyy arkisin kolme ateriaa ja vuodepaikka kahden hengen huo neessa koulun asuntolassa. Naisten ja miesten sekaasuntolassa opiskelijoiden toivotaan auttavan toisiaan kotiläksyissä. Lukukausimaksu kattaa myös ehkäisyn. Seksikoulussa järjestetään myös kokei ta. Lopputenttiin osallistuminen edellyttää kaikkien kurssikokeiden läpäisyä. AISOS myöntää valmistuville opiskelijoille tutkin non, mutta ei suostu antamaan tarkempia tietoja sen laadusta. Maisteriksi soveltavan seksuaalisuuden korkeakoulusta ei aina kaan toistaiseksi voi valmistua. Lähteet: Daily Mail, ABC News, www.aisos.at
Tutustumme opiskelijaelämään muualla maailmassa.
sanat oona juutinen
ylioppilaslehti 2 # 12
19
tutkija
Yliopisto
Sieppari Itämeressä
Farmakologian tutkija Mikko Käenmäki haluaa selvittää, mistä skitsofrenia johtuu. Vapaa-ajallaan hän pyydystää kaloja kymmenien metrien syvyydessä ilman happilaitteita.
sehän on iso turska! Tutkija Mikko Käenmäen pulssi kiihtyy. Vonkale on ihan lähellä. Mies jännittää metrin mittaisen harppuu nansa, laukaisee nuolen ja osuu. Ennen kuin happi loppuu, Käenmäki ponkaisee parinkymmenen metrin syvyydestä pinnalle turska harppuu nan päässä roikkuen. Sukelluskalastuksessa kalastaja lähestyy kalaa, ei toisin päin. Turskan Käenmäki pyydysti PohjoisNorjan Saltstraumenissa. Hyviä kalaapajia löytyy myös kotikonnuilta. Yleensä Tapiolassa asuva Käenmäki käy ka lastamassa Helsingin edustalla. "Mitä kauemmas avomerelle me nee, sitä parempi." kuluva talvi olisi ideaali sukelluska lastukseen, koska meri ei ole jäässä. Käenmäki ei ole kuitenkaan ehtinyt kuukausiin kalaan. Hän on istunut tiiviisti työhuoneellaan Helsingin yliopiston Viikin kampuksella ja vii meistellyt neurofarmakologian alaan kuuluvaa väitöskirjaansa. Nyt se on esitarkastuksessa. Väitöskirjassaan Käenmäki tutkii Parkinsonin tautiin ja skitsofreniaan liittyvän COMTentsyymin merki tystä aivoissa. Työssä pyritään siis valottamaan psyykkisten sairauksien syntymekanismeja. COMTentsyy min merkitys skitsofrenian synnyssä on kiistelty aihe tutkijoiden keskuu dessa. Sukelluskalastus on Käenmäen mielestä tervetullutta vastapainoa tieteelliselle ajatustyölle. Tutkija in nostui lajista kuusi vuotta sitten ka verinsa houkuttelemana. kiehtovinta sukelluskalastuksessa on Käenmäen mukaan omien rajojen testaaminen. Harrastajien keskuu dessa vallitsee kirjoittamaton sään tö, jonka mukaan sukelluslaitteita ei käytetä. Kukin kalastaa keuhkojensa mukaan. Käenmäki on veden alla enintään kaksi minuuttia kerrallaan. Jos hap pea ei kuluisi uimiseen, hän voisi olla siellä kaksi kertaa kauemmin. Harppuunan lisäksi sukelluskalas taja tarvitsee maskin, räpylät ja vapaa sukelluspuvun, jonka avulla viisiastei sessa vedessä voi viettää yli tunnin. Sukelluskalastuksessa myös kil paillaan. Käenmäki on voittanut kak si SMjoukkuekultaa ja yhden hope an. Kilpailuissa voittaa jengi, joka saa suurimman yhteenlasketun saaliin. Kalat pisteytetään lajin ja painon mu kaan, joten ahvenen ei tarvitse olla yhtä iso kuin hauen. Sukelluskalastustaidosta olisi var masti hyötyä, jos joutuisi Robinson Crusoen lailla autiolle saarelle. Jos Käenmäki saisi ottaa saarelle yhden asian mukaan, hän ei kuitenkaan ot taisi mukaan harppuunaansa, vaan kokista. "Sen voimalla sain tehtyä väikkä rinikin." jo perusopiskelijana Käenmäki kiin nostui farmakologiasta eli lääkkei
"
Kukaan ei ole pystynyt tarkasti osoittamaan, mistä skitsofrenia johtuu. Se on niin moni mutkainen sairaus.
den vaikutuksista ihmiseen. Hän kir joitti gradunsa yleisfarmakologiasta ja valmistui proviisoriksi 26vuotiaa na. Pian sen jälkeen nuori maisteri alkoi valmistella väitöskirjaansa. Tutkijan työ tuntui silloin apteek kiuraa kiinnostavammalta vaihtoeh dolta. Käenmäki vietti viime lukuvuoden jatkoopiskelijana psykiatrian laitok sella Oxfordin yliopistossa. Opetus huippuyliopistossa oli laadukasta: jatkoopiskelijana Käenmäki sai yh destä neljään tuntia yksityisopetusta viikossa. Tutkimuslaitteet Oxfordis sa olivat kuitenkin vanhanaikaisem mat kuin kotona Helsingin yliopis tossa. Tutkijan urallaan Käenmäki halu aisi löytää jotain uutta, "selvittää skitsofrenian mysteerit". "Hommassa on haastetta, sillä ku kaan ei ole pystynyt tarkasti osoitta maan, mistä skitsofrenia johtuu. Se on niin monimutkainen sairaus." savanna saarikko
KUKA
Proviisori Mikko Käenmäki, 31, väittelee tänä keväänä Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnasta aiheenaan COMT-entsyymin merkitys aivoissa. Väitöskirja käsittelee muun muassa sitä, miten entsyymi vaikuttaa Parkinsonin taudin lääkitykseen tai miten sen väärä määrä voi olla osasyynä skitsofreniaan. Käenmäki asuu Espoon Tapiolassa vaimonsa ja kahden pienen poikansa kanssa. Hän harrastaa sukelluskalastusta, jossa kala saalistetaan harppuunalla. himottaa Kokis. kaduttaa En päässyt viime kesänä väitöskirjan kirjoittamisen takia kalastelemaan juuri ollenkaan. kyrpii Nollasää. Saisi olla 15 astetta suuntaan tai toiseen."
valokuva oskari onninen
KEvään YhTEIShAKu 5.3.3.4.2012
AMK-TuTKInTo > Kuvataiteilija (AMK) > Medianomi (AMK) > Muusikko (AMK) > Musiikkipedagogi (AMK) > Tradenomi, liiketalous > Tradenomi, tietojenkäsittely > Restonomi (AMK) > Bioanalyytikko (AMK) > Ensihoitaja (AMK) > Fysioterapeutti (AMK) > Kätilö (AMK) > Röntgenhoitaja (AMK) > Sairaanhoitaja (AMK) > Terveydenhoitaja (AMK) > Sosionomi (AMK) > Insinööri (AMK) > Metsätalousinsinööri (AMK) > Laboratorioanalyytikko (AMK) > Rakennusmestari (AMK) AMK-TuTKInTo AIKuISKouLuTuKSEnA > Medianomi (AMK) > Muusikko (AMK) > Musiikkipedagogi (AMK) > Tradenomi, tietojenkäsittely > Tradenomi, liiketalous > Tradenomi, liiketalous, oikeudellinen
asiantuntijuus
> Bioanalyytikko (AMK), Jyväskylä > Geronomi (AMK) > Sosionomi (AMK) > Restonomi (AMK), palvelujen
tuottaminen ja johtaminen
> Insinööri (AMK), rakennustekniikka
YLEMMäT AMK-TuTKInnoT TAMpEREELLA > Tietojärjestelmäosaaminen > Kliininen asiantuntija > palveluliiketoiminta > Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen > Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen > Degree programme in Information Technology
EnGLAnnInKIELISET ohJELMAT 9.1.14.2.2012
DEGREE pRoGRAMMES In EnGLISh > Environmental Engineering > International Business > Media > nursing > Tourism
lisätie ja hak toja uohjee t: ww
w.tam k.fi
Oletko ylio ppilas? Tule vaisuus av Hae opiske oinna? lemaan mo nipuolisek si osaajaks i!
Opiskele kau Hakutied ppatieteitä Poriss ot www.t se.utu.fi/p a! ori KAUPPATIETEELLISEN ALAN YHTEISVALINTA Kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot Hakuaika 5.3.-3.4.2012 Valintakoe 12.6.2012 Lisätiedot: ktm@tse.fi, 050 520 0789
Saimaan ammattikorkeakoulu Skinnarilankatu 36 53850 Lappeenranta puh. 040 029 0422 hakutoimisto@saimia.fi
Opiskele myötätuulessa!
Saimaan ammattikorkeakoulu antaa oikean kurssin tulevaan ammattiisi siitä vastaavat asiantuntevat opettajat, tiivis opiskelijayhteisö sekä modernit opetus- ja laboratoriotilat. Toimintomme Lappeenrannassa ja Imatralla muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jossa opiskelu sujuu saumattomasti.
· Sosiaali- ja terveysala · Tekniikka · Liiketalous · Hotelli- ja ravintola-ala · Kuvataide www.saimia.fi
ylioppilaslehti 2 # 12 Yliopisto
21
Yliopiston tila ja kiinteistökes kuksen arkkitehti AnnaMaija Haukkavaara kertoo, että asiakas ryhmän aloitteesta taloon tuli yksi lisähissi helpottamaan ruuhkia. Opiskelijoiden toiveesta kolmanteen kerrokseen toteutettiin taukotila, jossa voi esimerkiksi lämmittää omat eväät. Opiskelijoita kuullaan kirjasto asioissa jatkossakin. Verkossa toimi va Idis on kehittäjäyhteisö, jossa kuka tahansa voi ehdottaa yliopiston kirjastoihin uusia palveluja.
Aiempaa rennompi kirjasto
Kirjastotrendeissä on jo pitkään ko rostunut ajatus kansalaisten olo huoneesta. Hiljaiset kirjastot ovat muuttumassa kodikkaiksi kohtaa mispaikoiksi. "Olohuonemaisuus on tieteelli sessä kirjastossa haaste, koska monet asiakkaat haluavat myös rauhallista työtilaa", Pälvi Kaiponen muistuttaa. Uudessa kirjastossa mennään kui tenkin rennompaan suuntaan. Ryh mätöitä voi tehdä sohvilla lojuen ja gradua kirjoittaa vaikka nojatuolissa istuen. Perinteisen lukusalin lisäksi käytössä on useita muutaman hen gen lukuhuoneita. Haukkavaara ker too, että ideana on tarjota monenlai sia työtiloja, sekä hiljaisia että eläväisiä. "Taloon tulee opaskyltit kerto maan siitä, missä saa jutella ja missä ei." Wöltjeniä kiinnostaa etenkin kir jaston sisustus. "Olin huolestunut siitä, että uu desta kirjastosta tulisi yhtä karu kuin monista muista julkisista tiloista, vä reiltään kylmä ja harmaa. Lopputulos ei vaikuta niin pahalta kuin pelkäsin." Huimaa väriilottelua ei kuiten kaan ole luvassa, sillä kirjaston mata lia kerroksia halutaan avartaa vaaleil la sävyillä. Seinät ovat valkoiset, siellä täällä käytetään lämminsävyis tä tammiviilua. "Kalusteissa nähdään enemmän värejä", Kaiponen lupaa. Kirjastoon on tulossa myös taidet ta: sarjakuvantekijöinä tunnetut tai teilijat Jenni Rope ja Terhi Ekebom toteuttavat sisääntulokerrokseen graafisen seinämaalauksen. Varsinainen aarre löytyy kuiten kin ylimmästä kerroksesta, jonne on sijoitettu rauhallista työtilaa. Fabia ninkadun puoleisesta päädystä avau tuvalta kattoterassilta on huikea nä kymä merelle saakka. Sinne voi istahtaa vaikkapa pänttäämään tent tiin. Keskustakampuksen uusi kirjasto avaa ovensa 3. syyskuuta, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Sitä ennen on luvassa muuttorumba. "Huhtikuussa alkaa kirjojen pak kaaminen ja toukokuussa muutot. Opiskelijoiden täytyy varautua sii hen, että toukokuusta lähtien pikku hiljaa toimipaikat sulkeutuvat", Kai ponen sanoo. Kurssikirjat pidetään käytössä niin pitkään kuin mahdollista, aina kin heinäkuun alkuun saakka. maija lielahti Ajatuksia ja ideoita kirjastosta jaetaan osoitteessa helsinginyliopisto.ning.com.
Kierreportaita pääsee testaamaan kirjaston avautuessa syyskuussa. Kirjastoon odotetaan parhaimmillaan 5000 kävijää päivässä.
Julkisivun kaarevat muodot jatkuvat sisällä. Opiskelijoiden käytössä on yli 800 työskentelyja lukupistettä.
Kaisaniemeen kohoaa Suomen suurin tieteellinen yliopistokirjasto. Talon rakennuskustannukset ovat noin 55 miljoonaa euroa.
Kirjaston pääsisäänkäynti on Fabianinkadulla. Sisäänkäyntikerroksesta on myös kulku oppimiskeskus Aleksandriaan.
Yliopiston uusi olohuone
Kaisa-talon kirjasto tarjoaa lukutoukille kattoterassin ja kirjakahvilan.
tammikuisena aamupäivänä kirjas tossa asennetaan paikoilleen lattia laattoja. Katosta roikkuu johtoja, ja palautusautomaatin paikalla on tyhjät aukot seinässä. Rakennusmiehet kan tavat kierreportaikon kiviaskelmia pai koilleen "ei paina yhtään", he väittä vät. Reilun puolen vuoden kuluttua Kaisaniemessä portaita kapuaa jo tu hansia kirjastonkäyttäjiä päivässä. Kampuskirjaston johtaja Pälvi Kaiponen kertoo, että uuteen Kaisa taloon siirtyvät lähes kaikki keskustan tiedekuntakirjastot sekä Opiskelija kirjasto. Ainoastaan käyttäytymistie teiden kirjasto Minerva jatkaa Silta vuorenpenkereellä. Kirjaston pääsisäänkäynti on Fabia ninkadun puolella. Sisään astuessa nä kee yläpuolellaan kerroksia puhkovat soikionmuotoiset aukot ja edessä leveät kierreportaat. Julkisivujen valtavista kaariikkunoista sekä sadoista pikkuik kunoista tulvii sisälle luonnonvaloa. Kaisaniemenkadulta kirjastoon noustaan liukuportaita pitkin. Ensim mäisenä vastaan tulee kirjakahvila, jota pyörittävät UniCafe ja Gaudeamus. Alakertaan jää muun muassa ruoka kauppa. Kaisatalossa on yhteensä 11 ker rosta, joista neljä on kokonaan maan alla. Kirjaston käytössä on yhdeksän kerrosta. Oppiaineet on pyritty si joittamaan kerroksiin niin, että käyt täjäkunta on sama.
"Esimerkiksi kuudennesta ker roksesta löytyy antiikin tutkimus, filosofia ja teologia. Niillä kokoelmil la on paljon ristikkäistä käyttöä", Kai ponen sanoo. Rakennuksessa toimii myös Ame rikkakirjasto sekä Tilastokeskuksen infopiste.
Suunnittelussa kuultiin opiskelijoita
Yleisen kielitieteen opiskelija Niklas Wöltjen osallistui kirjaston asiakas ryhmän tapaamisiin, joissa kuultiin opiskelijoiden, tutkijoiden ja opetta jien toiveita kirjastosta. "Uuden kirjaston vahvuus on sii nä, että lähes kaikki tulee löytymään yhdestä osoitteesta, ja se, että eri käyttäjäryhmät on otettu huomioon. Itselläni juoksentelu eri pienkirjasto jen välillä tullee vähenemään", Wölt jen arvioi.
22
ylioppilaslehti 2 # 12 Kulttuuri
delikatessen
Kulttuurikolumnisti Olavi Uusivirta pakinoi aiheesta ja sen välittömästä läheisyydestä.
sini-marja niska
Good Old Shoes
vaalit ovat siitä kivoja, että saa päteä luvan kanssa. Saa taas tietää paremmin. Vaaleissa jokainen on asiantuntija. Syyt ja seuraukset ovat ehtymätön luonnonvara, kun twiitit sinkoilevat eetterissä, ja veri suonet poksahtelevat kiimaisten bloggareiden silmissä. Tapahtumi sen sykähtelevä ilmapiiri täyttää huoneistot ja rappukäytävät. Täl laista on ehkä elää. Mutta me olemme väärässä. Gallupit ovat väärässä. Pääkirjoituk set ovat väärässä. Max Jakobson on väärässä. Pikkulapset ovat oi keassa. He tietävät paremmin. Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen alla MTV3:n sivuilla oli juttu, jossa 111vuotiaille lapsille näytettiin kaikkien ehdokkaiden kuvat, ja sana oli vapaa. Viisivuotias Noora ennakoi Lipposen huo non menestyksen: "Se on hyvä mutta näyttää suuttu neelta." Soinilla ei ollut asiaa kakkoselle, "koska sillä on he vosen tukka". Otto, 1, ennusti Niinistön haastajan antamal la pusun Haavistolle ja vai kenemalla muiden kuvien edessä.
"
ollaanpa rehellisiä. Ne sei kat, jotka lopulta ratkaisevat vaalit, ovat enemmän tai vä hemmän irrelevantteja. Wag the Dog elokuvassa presiden tinvaalien ennakkosuosikin seksiskandaalia aletaan naa mioida piiloon lavastamalla kansainvälinen konflikti Alba niaan. Naftaliinista kaivetaan riittävästi Willie Nelsonia muistutta va kantritähti. Jostain "löytyy" kadonnut ikivihreä renkutus Good Old Shoe, josta tulee kampanjan tunnuskappale. Kappale, joka yhdistää kansan ja ratkaisee vaalit. Nyt on viimeinen hetki kaivaa Vanhat Kengät kaapista. Molemmat presidenttiehdokkaamme tarvitsevat kipeästi lypsykuvia nuoruus vuosilta. Jos niitä ei ole, niitä tehdään. Antonion on ilmoittaudutta va Popedafaniksi. Jennin on unohdettava menneisyytensä Turku skenen nykyrunoilijana ja opeteltava ulkoa pari sivua Koskenniemeä. Pekka tarvitsee jääkiekkojoukkueen. Sauli tarvitsee edes yhden popbändin Sunrise Avenuen lisäksi. Molemmat tarvitsevat Katri Helenaa. Olisiko Santeri Alkio sattumoisin jotain todella kaukaista sukua?
Molemmat presidentti ehdokkaamme tarvitsevat kipeästi lypsykuvia nuoruusvuosilta. Jos niitä ei ole, niitä tehdään.
Vinyyliä sorvaamassa
Kingi Kongissa levyt valmistuvat käsityönä.
hento suikale vinyyliä nousee ti manttiterän työntämänä mustasta levyaihiosta. Terän kaivertamaan uraan tallentuu äänisignaalia, jonka neula levysoittimella loihtii esiin. "Timantti liikkuu bassoaallon tul lessa syvyyssuunnassa ja diskantteja tehtäessä vaakasuunnassa", kertoo kaiverrinta käyttävä Roope Seppälä. Olemme Kingi Kongi galleriassa Vaasankadulla. Pienen gallerian sei nillä on Elvistaidetta, miksauspöy dän äärellä valmistellaan pian alka vaa keikkaa. Joulukuussa avatusta liikkeestä rakennetaan kulttuurin monitoimikuutiota. "Pyrimme siihen, että täällä on muutakin toimintaa kuin joku kai vertamassa pipo päässä. Galleriatoi minta käynnistyi rinnalle helposti. Ei ole vielä ihan selvinnyt, miten tämä tulee toimimaan, mutta olemme vas ta toista kuukautta auki, joten kyllä tämä tästä." Pyörittimen virkaa levysorvissa toimittaa legendaarinen djlevysoi tin Technics 1200, jota on hieman modifioitu työhön sopivammaksi. Muut osat ovat hieman eksoottisem pia. Kaiverrusterää ohjaava laitteisto kaikkine kilkkeineen on vinyyleihin erikoistuneen saksalaisen käsityöpa jan tekoa.
Anaalivaiheelle 25 levyä
Kingi Kongin levysorvi oli aiemmin Temmikongilevyyhtiön studioti loissa parin korttelin päässä. Uu della sijainnilla ihmisten katseiden alla tavoitellaan uutta liiketoimin taa. Pajassa voidaan siirtää periaat teessa mikä tahansa äänite vinyylil le. Ennen Kingi Kongia samoissa tiloissa sijaitsi Vinyyliklubilevy kauppa. Osa entisistä asiakkaista on löytänyt tiensä myös Kingi Kon giin. Parhaillaan Seppälä kaivertaa Anaalivaiheorkesterille 25 levyn erää. Pitkien sarjojen tekeminen on työlästä, mutta palkitsevaa. Kingi Kongin väki arvelee, että juuri vinyy lien täsmätuotannossa voi olla levy alan ruohonjuuritason tulevaisuus. "Meille vinyyli on ollut aina luon teva media julkaista musiikkia. Olen insinööri, ja innostuin kaivertimen hankkimisesta: vihdoinkin koulutus ta vastaavaa työtä." hannu hallamaa Lisätietoja osoitteessa kingikongi.blogspot.com
"
Löysin vihdoinkin insinöörikoulutus tani vastaavaa työtä kaivertimen hankki misen myötä.
"Laite sai alkunsa tilanteesta, jos sa jukeboxvuokrafirman pyörittäjät eivät saaneet enää 7tuumaisia levyjä mistään. Mitä tekee saksalainen? Hän rakentaa koneen", Seppälä kertoo. Suorakaivertamisessa on muita kin etuja kuin katuuskottava käsi työprosessi. Kovin pieniä sarjoja ei kannata prässäyttää Saksassa, vaan levyjä voidaan valmistaa sitä mu kaan, kun niitä myydään. Ja laadun saa varmasti kohdalleen, kun kaiver ruksen hoitaa itse.
mutta kuka olisi vielä kesällä uskonut, että presidentinvaalien lop punäytöksenä nähdään kaksi identtistä loppukohtausta: EXT. PÄIVÄ. Sauli/Pekka kyntöhommissa. Pellon laitaan kaartaa valkoinen Saab. Takapenkin ovet avautuvat. Vuokko ja Paavo nou sevat autosta. Paavo ojentaa Saulille/Pekalle kulahtaneen kangaspus sin. Paavo: "Nämä siemenet ovat Kekkosen synnyinkodin kellarista. Minä säilytin niitä takalostarissani kolmekymmentä vuotta. Ja nyt, poikani, nyt minä annan ne sinulle."
3
Helmikuu Perjantai klo 19
4
Helmikuu Lauantai klo 15
7
Helmikuu Tiistai klo 19
8
Helmikuu Keskiviikko klo 17
Mieletön ooppera
Aleksanterin teatterin ohjelmisto suo mettui, kun talossa remonttievakossa majaillut Svenska Teatern palasi koti teatteriinsa. Oopperan entiselle ykkös näyttämölle sopii Mieletön oopperan historia, jossa irvaillaan taidemuodon pateettisuudelle. Turun kulttuuripää kaupunkivuoteen kuuluneessa esityk sessä kailottavat niin Bianca Castafiore kuin Luciano Pavarottikin. Aleksanterin teatteri, Bulevardi 2327. Liput 2539
Lätkä palaa juurilleen
Pakkaslukemia, punaisia poskia ja pak supohkeisia stadilaiskiekkoilijoita. En nen Helsingin jäähallin valmistumista vuonna 1967 SMsarjan ottelut pelat tiin pääkaupunkiseudulla reippaasti ulkojäillä. Jokerit ja HIFK palaavat pe rinteeseen SMliigan Talviklassikossa, joka järjestetään Olympiastadionilla toista kertaa. Tykit jalkaan ja Vitalista huuleen. Olympiastadion, Paavo Nurmentie 1. Liput 2949
Rakkaus etsii kotia
Opiskelijoiden asuntoahdingossa Ju hani Peltosen klassikko Salomo ja Ursula on mitä ajankohtaisin. Romaanin asuttomat rakastavaiset yöpyvät mil loin kirkon tuonpuoleisessa sivulaivas sa, milloin konserttisalin penkkirivien välisellä keskikäytävällä. Teatteri Avoi mien Ovien näyttämöversiossa Salo moa esittää Teemu Aromaa ja Ursulaa Elina Hietala. Teatteri Avoimet Ovet, Museokatu 18. Liput 1626
Enemmän funkista, Reino!
Risto Jarvan elokuvassa Onnenpeli (1965) nuoret pariskunnat haikailevat Helsinkiä, jossa pikku putiikit ja kahvilat reunustaisivat vireitä keskustakorttelei ta. Miten tämä kuulostaakin niin tutulta? Helsinkielokuvien designia ihaillaan muotoiluvuoden kunniaksi elokuvaar kiston koko kevään mittaisessa Enemmän funkista, Reino! sarjassa. Orion, Eerikinkatu 15. Liput 25,5
ylioppilaslehti 2 # 12 Kulttuuri
23
"
oskari onninen
Kun on uusi bändi, kaikkia kiinnostaa, mutta kun bändi menettää uutuu tensa, siitä ei puhu ta vaikka menisi tosi hyvin.
"Ennenkin on aina ollut fiilis, että ne jotka tykkää musasta, löytää kyllä sen", Ojala sanoo. "Jos on hyvää musiikkia, mitä tar jota, se kyllä leviää helposti interne tissä." Nyt, kolme vuotta myöhemmin Burning Hearts on noussut vihdoin suomalaisen musiikkiväen suuren nuslasin alle. Viime syksynä bändin livekokoonpano vakiintui nelihenki seksi, kun siihen liittyivät Johan Ek ström ja Niko Kivikangas. Bändin helmikuun alussa ilmesty vää toista levyä Extinctionsia voi va rauksetta tituleerata yhdeksi talven tärkeimmistä kotimaisista indiejul kaisuista. Rumba ja Soundi ehtivät jo arvioida levyn neljän ja viiden tähden arvoiseksi. Odotuksia kasasi viime kesänä il mestynyt Into the Wilderness ep, jolta lohkaistu samanniminen biisi val loitti kärkisijoja kriitikkoäänestyk sissä niin Rumbassa, Nuorgamissa kuin YleX:lläkin. Rapo pitää ep:tä vä lipysäkkinä kotikutoisemman debyy tin ja tulevan kakkoslevyn valtavien melodiakaarien ja lohdullisen kuu lauden välillä. Kun ulkomailla ollaan jo valmiiksi innostuneita Burning Heartsista, voi pitää jopa ihmeenä, kuinka bändistä ei ole vielä ehditty julistaa "Suomen seuraavaa vientitoivoa". Siitä Rapo ja Ojala eivät ole lainkaan pahoillaan. Uutuudenpalvonta on Ojalan mu kaan liian hallitsevaa suomalaisessa musiikkimediassa. "Kun on uusi bändi, kaikkia kiin nostaa, mutta kun bändi menettää uutuutensa, siitä ei puhuta vaikka menisi tosi hyvin. Mieluummin pu hutaan niistä, jotka ovat tulossa." "Varsinkin Suomessa nuolaistaan nopeasti ja sitten haukutaan, kun ei mennyt niin hyvin kuin piti", Rapo sanoo. "Eikö olisi parempi katsoa, mitä tapahtuu ja sitten kehua, jos menee hyvin." oskari onninen
Ensin maailma, sitten Suomi
Viime syksynä lontoolainen indiepopdisko mainosti soittavansa Burning Heartsia suomalaisbändiä, josta harva oli kuullut kotimaassa.
ei siitä pitänyt tulla mitään sen isom paa. Mitä nyt kaksi muusikkoa tes taavat, saisivatko he tehtyä yhdessä musiikkia. Cats on Firessä soittanut Henry Ojala ja Le Future Pompistessä laula nut Jessika Rapo tutustuivat bändien yhteiskiertueella Ruotsissa kahdek san vuotta sitten. He päättivät kokeil la, pystyisivätkö he tekemään yhdessä musiikkia, joka ei muistuttaisi kum mankaan aikaisempia bändejä. Bändin ensimmäinen keikka oli Turun Dynamossa keväällä 2009. Pa rivaljakko haali ystäväpiiristään soit tajat livekokoonpanoon. Dynamovedon jälkeen asiat ete nivät hetken pikakelauksella. Bän din toinen keikka oli kolme kuu kautta myöhemmin indiepopfes tivaalilla New Yorkissa, kiitos Myspaceen ladattujen kappaleiden. Ne olivat eksyneet portlandilaisen Shelflifeyhtiön kykyjenetsijän kor viin. Shelflife nauttii suurta arvos tusta indiepoppiireissä. Yhtäkkiä Burning Heartsilla oli päämäärä: tehdä albumi. "He tykkäsivät meidän demoista tosi paljon ja olivat julkaisseet The Radio Dept.:iä ja muita bändejä, jois ta pidimme", Ojala sanoo. Bändistä alettiin kohista indie poppiireissä. Siitä supistiin blogeis sa ja klubien nurkkapöydissä. Men neenä syksynä Lontoossa eräs indiepopdisko julisti flyerissään soit tavansa muun muassa Burning Heartsia bändiä, jota hädin tuskin tunnettiin Suomessa. Bändin New Yorkiin vienyt voima oli suureksi osin I Lost My Colour Vi-
sion biisin diskosoiton ja Shelflife yhtiön maineen summa. "Ne tyypit, jotka arvostavat sitä jut tua, ovat hardcorefaneja. He kuunte levat pelkästään indiepoppia tai twee tä ja lopettavat tykkäämästä bändeistä, kun niistä tulee liian suosittuja. Me olemme avaramielisempiä ja kaikki ruokaisempia", Ojala sanoo. "He kuitenkin saavat paljon ai kaan, järjestävät paljon festareita ja keikkoja. Siinä mielessä se meininki on kuitenkin hyvä juttu." Vaikka indiepoppostimerkkeilijät ottivat Burning Heartsin avosylin vastaan, Suomessa bändi pysyi tun temattomana. Vuonna 2009 julkaistu debyyttile vy Aboa Sleeping ilmestyi vain Pohjois Amerikassa. Asiat etenivät ruotsalai sessa levyyhtiössä niin tahmeasti, että Rapo ja Ojala kokivat parhaaksi jättää albumin julkaisematta Euroo passa. Mediahuomio jäi vähäiseksi, eikä Aboa Sleepingiä arvioitu suomalais lehdissä lainkaan.
11
Helmikuu Lauantai klo 22
12
Helmikuu Sunnuntai klo 15
14
Helmikuu Tiistai klo 19
16
Helmikuu Keskiviikko klo 19
Fuck art, let's dance
Oletko koskaan pohtinut, miten nyky tanssija krebaa? Nyt sinulla on tilaisuus todeta se omin silmin, kun Sivuaskel nykytanssifestivaalin New Moves vol. 1 klubi saattaa tavikset ja ammatti tanssijat saman diskopallon alle. Klu bia emännöivät tanssijat Anna Musto nen, Emmi Venna ja Masi Tiitta, sekä ja djduo Bailubändi. Pannuhalli, Kaapelitehdas. Vapaa pääsy
Paha, paha nalle
Taiteilija Elina Merenmies kertoo Suomen Kuvalehden haastattelussa, että te osten esittely muille kauhistuttaa häntä joka kerta. Syytä pelkoon ei olisi, sillä Merenmiesten otusten pahojen nalle jen ja irvistävien kallojen karmea kau neus kiehtoo. Taiteilijan toistaiseksi suurinta yksityisnäyttelyä esittelee sun nuntaina kuraattori JuhaHeikki Tihi nen. Helsingin Taidehalli, Nervanderin katu 3. Liput 5,5/8
Helmet pellemuijat
Pelleilyn patriarkaatti murtuu, kun en simmäistä kertaa järjestettävä naisklov nifestivaali Punainen Helmi tuo Helsin kiin alan legendoja. Musamaailman pönötykseen kyllästyneille sopii itäval talaisen Tanja Simman ja englantilai sen Caroline Richardsin hupailu 2 and 1 solo, jossa pellettäret pistävät kumika nat tanssimaan Joutsenlampea ja poik kihuilun tursuamaan hiuksia. Tanssiteatteri Hurjaruuth, Kaapelitehdas. Liput 1220
Orma, Pedro ja voodoo
Kulttuuritehdas Korjaamo avaa vaunu hallin yläkertaan poikkitaiteellisen Vin tin, jossa kuullaan kaikkea klezmeristä rikoskirjallisuuteen. Vintille muuttaa myös Jukka Orman isännöimä Orma Co Voodoo? klubi, jossa legendaarinen kitaristi jutustelee, jammailee ja tiski jukkailee vieraiden kanssa. Vinttisessi ota Pedro Hietasen kanssa ei voine jättää väliin. Korjaamo, Töölönkatu 51 AB. Liput 14,518
24
ylioppilaslehti 2 # 12 Kulttuuri
pietari hatanpää
"
Podiumille nouseminen on persoonalli suustesti.
Orkesterimusiikki oli kuitenkin alka nut kiinnostaa nuorta muusikkoa ko konaisvaltaisemmin lyömäsoittajat pääsivät konsertissa ääneen niukim millaan vain pariin otteeseen. Sinfoniaorkesteri Vivossa Rouvali tutustui kapellimestari Hannu Lin tuun, joka näki rumpalin energiassa jotain lupaavaa. Linnun yksityistun neilta Rouvalin tie vei ensin Jorma Panulan nuorisokapellimestariluo kalle ja lopulta ihan oikealle kapelli mestariluokalle. "Tämä on ammatti, jota ei oikeas taan voi opettaa. Pitää olla kokemusta orkesterisoittamisesta, mutta loppu jen lopuksi podiumille meneminen on persoonallisuustesti. Se on johtamis ta ja psykologiaa." Kyse on Rouvalin mukaan ennen kaikkea luottamuksesta orkesterin ja kapteenin välillä. "Pitää olla vakuuttava heti ensim mäisistä harjoituksista lähtien. Räy hääminen ei auta." Lehtikritiikeissä Rouvalin villiä vauhtia ja energisyyttä kiitellään. RSO:n aamuharjoituksissa kapelli mestarin ruskea tpaita on jo puoles sa tunnissa läikikäs hiestä. Suu käy, kun Rouvali tapailee tahtia orkeste rin soittaessa. Hamp hamp hamp haa. Tädädä tä dädä. Papadaidapapadai. Lyömäsoitintausta näkyy rytmi sesti tarkkana johtamisena: Rouvalin hyppysissä klassinenkin orkesteri gruuvaa kuin hirvi. Kapellimestarin sisäinen metronomi ei sammu kos kaan. "Kyllä siellä napsuu koko ajan." verna kuutti Santtu-Matias Rouvali johtaa Musiikkitalossa Sibelius-Akatemian Sibafestin päätöskonsertin lauantaina 4. helmikuuta.
"Soundin on oltava kiduttava. Kyse on siitä, että joka osassa tapetaan joku", ohjeisti Santtu-Matias Rouvali RSO:n soittajia Taras Bulban harjoituksissa.
Johda, villi lapsi
Ja taas meillä on nuori kapellimestarivirtuoosi. Santtu-Matias Rouvalin mielestä orkesterin johtaminen on täyttä psykologiaa.
pari tuntia ennen Radion sinfonia orkesterin konserttia kapellimestari SanttuMatias Rouvali on lievästi levoton. Frakin kainaloihin on unoh tunut pesussa suolaa, jonka piti pois taa hikitahrat, ja nyt kohdilla on isot valkoiset läikät. Ennen konserttia täytyisi kehittää pukuongelmaan rat kaisu, hakea isovanhemmat asemalta ja lausua toimittajalle jotain henke vää illan annista. "Assistentille olisi käyttöä. Isoim milla nimillä sellainen usein onkin", myöntää Rouvali ja sukii tavaramer kiksi muodostunutta frodomaista hiuspehkoaan. Rouvali voinee palkata avustajan hyvällä omallatunnolla suhteellisen pian: 26vuotiaan kapellimestarin ura on mukavassa ylämäessä. Nuori lupaus kiinnitettiin jo ennen valmis tumistaan SibeliusAkatemiasta ni mekkään HarrisonParrotagentuurin riveihin, joihin lukeutuvat myös suo malaiset huippukapellimestarit Sa kari Oramo ja Mikko Franck. Viimeiset puolitoista vuotta Rou vali on lentänyt pitkin poikin Eu rooppaa orkestereiden kutsumana. Pian alkavat mannertenväliset len not, kun Rouvali debytoi Tokion sin foniaorkesterin ja michiganilaisen Grand Rapids sinfoniaorkesterin johdossa. Samaan aikaan Los Ange lesissa jatkuu Dudamel Fellowship ohjelma, johon LA:n filharmonikko jen kapellimestarijulkkis Gustavo Dudamel valitsee vuosittain neljä nuorta lahjakkuutta mentoroitavik seen. "Agentuuri hoitaa kaikki käytännön asiat, minä vain hyppään lentokonee seen. Kyllä siinä kaupungit vilisevät silmissä konserttimatkoilla ei tule juuri poistuttua hotellihuoneesta." rouvali ei pidä kiireestä, joten kon serttikalenteriin valikoituu vain jut tuja, joita hän itse haluaa tehdä. Nuorta kapellimestaria vetävät puo leensa eritoten konserttitalot, joissa on satsattu akustiikkaan. "Musiikkitalo erottuu edukseen. Täällä on ison maailman meininkiä. Ja onhan se hienoa, että treenin jäl keen pääsee alakertaan saunomaan." Musiikkitalossa majaansa pitävä Radion sinfoniaorkesteri on Rouva lille tuttu ja tärkeä orkesteri. Kapelli mestarinalku sai uralleen yllättävän alkutuuppaisun kolme vuotta sitten, kun RSO:n vieraileva kapellimestari Xian Zhang sairastui ja Rouvali häly
tettiin lennosta johtamaan ammatti orkesteria elämänsä ensimmäistä kertaa. "Musikaalimusiikki sopi hyvin nuorelle miehelle, jolla on rytmit ja svengi veressään", kirjoitti Helsingin Sanomien kriitikko HannuIlari Lam pila 23vuotiaan debyytistä. Kun RSO:n soittajat hiovat maa nantaiaamuna Leos Janácekin Taras Bulba rapsodian kinkkistä rytmiik kaa, on tunnelma Musiikkitalon kon serttisalissa tuttavallinen. "Antti, toi on se kohta, missä mä puhuin niistä sotakoneista. Sen pitää olla sellanen sotanorsutykki", ohjeis taa Rouvali patarumpali Antti Suo rantaa. suomen muusikkopiirit ovat pienet, ja Rouvali on niissä kirjaimellisesti kotonaan. Hän pääsi ihmettelemään soittimia jo vaippaikäisenä, kun Lah den kaupunginorkesterissa soittavat vanhemmat kärräsivät jälkikasvunsa mukaan harjoituksiin. Patarummus ta innostunut poika ohjattiin 6vuo tiaana lyömäsoitinopintoihin. Kun Rouvali hyväksyttiin 17vuoti aana lukiolaisena SibeliusAkatemian nuorisokoulutukseen, lyömäsoitti met olivat vielä hänen pääaineensa.
KUKA
SanttuMatias Rouvali, 26, valmistui viime vuonna kapellimestariksi Sibelius-Akatemiasta. Hän on Tapiola Sinfoniettan taiteellinen partneri ja vierailee säännöllisesti RSO:n johdossa. Rouvalin kansainväliset debyytit jatkuvat tänä vuonna mm. Göteborgissa ja Lontoossa. Syksyllä 2013 hän aloittaa Kööpenhaminan filharmonikkojen päävierailijana. Vapaa-ajalla Rouvali metsästää. himottaa Konsertinjälkeinen kalja Saint Urho's Pubissa. kaduttaa Asiat jäävät aina viime tippaan. kyrpii Pekka Haavistosta ei tule presidenttiä.
ylioppilaslehti 2 # 12
25
arviot
jee
Kulttuuri
Burning Hearts Extinctions Turkulainen Burning Hearts julkaisi viime vuoden parhaan neljän biisin levyn nimeltä Into the Wilderness. Hartaasti odotetun Extinctions-kokopitkän voi nyt huoletta julistaa kuluvan vuoden ykköseksi, mutta loppuvuonna listasijoitus saattaa olla toinen ellei jopa alhaisempi. Henry Ojalan ja Jessika Rapon luonnossa laahustava syntikkapop on silti parasta, mitä Uudenkaarlepyyn maaseudulla on kuunaan nauhoitettu. Myös sen voi taata, että kappaleista olisi saanut koottua tämän vuoden ylivoimaisimman ep-mittaisen julkaisun. my
First Aid Kit The Lion's Roar Viime vuosien retrofolk-puuhastelu on jäänyt herkkyydestään ja taitavuudestaan huolimatta usein haaleaksi ja harmittomaksi. Siksi ruotsalaisduo First Aid Kitin kakkoslevy vavahduttaa sydäntä sielukkuudellaan ja virheettömillä sovituksillaan. Sitä voi hyvillä mielin kutsua genrensä vaikuttavimmaksi albumiksi sitten Fleet Foxesin vuoden 2008 debyytin. Mistään innovaatioindiestä ei voi tietenkään puhua, vaan 19- ja 21-vuotiaat Söderbergin siskokset ovat lähinnä kuunnelleet kantri- ja folk-kaanonin autistisella tarkkuudella ja opiskelleet sieltä ajattomat elementit. Näiden vaikutteiden suuntaan he kumartavat Emmylou-kappaleessa, jossa siskokset oivaltavasti laulavat inspiroituvansa toisistaan samalla tavalla kuin Johnny Cashin ja June Carterin sekä Emmylou Harrisin ja Gram Parsonsin kaltaiset legendaariset kantriparit. oo
Vanessa Diffenbaugh Kukkien kieli Victoria Jones varttui kymmenissä kasvattikodeissa. Aikuisuuden kynnyksellä hän on koditon ja ihmisistä vieraantunut. Yksi Victorian kasvattiäideistä on opettanut tunneelämältään lukossa olevalle tytölle kukkien symbolikieltä. Kirjan kauneinta ja omaperäisintä antia on se, kun Victoria tutustuu tunteisiinsa kukkiensidonnan kautta. Tyttö oppii, ettei äidinrakkautta merkitsevä sammal tarvitse juuria kasvaakseen. Kirjailija Vanessa Diffenbaughin oma kasvattiäitiys näkyy huostaanotetun lapsen ja nuoren todellisuuden uskottavana kuvaamisena. vl Sword & Sworcery EP Välillä videopelejä pelatessa tuntuu, ettei muuta olekaan kuin Super Mariota, supersotilaita ja bikinihaltioita. Sword & Sworcery EP on ipadille ja iphonelle julkaistu hipsteripeli, jossa kanadalaisen indiemuusikon Jim Guthrien musiikilla on merkittävä osa. Letkeässä seikkailussa ratkotaan yksinkertaisia arvoituksia ja taistellaan pikselisusia vastaan. Rento tunnelma tuo ennemmin mieleen ruohonpolton bändikämpällä kuin Conan Barbaarin. jp
pikkusormi pystyssä
Lassi Hyvärinen Keisarin tie Lassi Hyvärisen runokirja Keisarin tie pursuaa mahtavia riimejä, rytmejä ja hykerryttäviä ajatuskulkuja. Se vie tästä päivästä ja paikasta kaukomaille kalevalaisella poljennolla, räpillä ja kaikella siltä väliltä. Hyvärisen itsevarmassa käsittelyssä kieli kääntyy ja vääntyy, hyppii ja soljuu, pitää hauskaa ja muuntuu aina uudeksi, pysyen silti koossa. Teos avautuu ilahduttavan helposti myös vähemmän runoja lukeneelle. vl
Vuosaari Aku Louhimiehen seitsemäs pitkä elokuva Vuosaari on ensembledraama helsinkiläiskaupunginosan ihmisistä: köyhistä ja rikkaista, maahanmuuttajista ja duunareista. Tarinoiden väliä leikataan dynaamisesti, ja kuvaus on haikean kaunista. Käsikirjoituspuoli kuitenkin pettää. Henkilöt eivät tee uskottavia tekoja, joten kautta linjan loistava näyttelijäntyö valuu hukkaan. Vuosaari tuntuu loppua kohden yhä merkityksettömämmältä elokuvalta. Sen maailmassa suomalaiset naiset ovat hirviöitä ja seksi onttoa valtapeliä. Viimeinen naula arkkuun on banaalin imelä lopetus, joka on täyskäännös tarinaan. js
Johan Bargum Syyspurjehdus Kahta miestä yhdistävät vaimo ja purjehtiminen. Toiselle miehistä vaimo on entinen, ja purjevene myyty vuosia sitten. Molempien rakkauden kohteen, Elinin, kuoleman jälkeen vierähtää muutama vuosi, kunnes miehet päätyvät yhteiselle syyspurjehdukselle. Viileissä väleissä olevat miehet purjehtivat hiljalleen, mutta vain toinen heistä palaa kotiin. Johan Bargumin Syyspurjehdus kasvaa kokoaan suuremmaksi kertomukseksi, joka on enemmän kuin mustasukkaisuusdraama. Monitasoinen tarina etenee pohdiskellen, jättäen tilaa haikeiden miesten huokauksille. Surumielisen tarinan pilviverhon takaa kajastaa majakan lempeä kajo. rs
keskisormi pystyssä
Pepe Deluxé Queen of the Wave Helsinkiläisen Pepe Deluxé -duon paluulevy Queen of the Wave on musiikillinen vastine 3Dleffalle tapa piilottaa sisällön puute briljeeraavaan ulkomuotoon. Albumi väittää olevansa "esoteerinen pop-ooppera", mutta sen kuuntelu tuntuu tyhjien ja viimeisen päälle hiottujen lavasteiden tuijottamiselta, kun draama on hukkunut jo käsikirjoitusvaiheessa. Pepe Deluxén ainut syy kirjoittaa biisejä on päästä tuottamaan niitä ja täydentämään levyn vierailijalistaa Suomen huippupuhaltajilla. Vaikka joka sekunti kuulostaa täydellisen harkitulta ja groovaa paksusti, levystä muistaa vain ärsyttävät hetket, kuten Hesperus Gardenin, joka on kuin Janelle Monáen serkkukappale, jonka poissaolosta sukupäivälliseltä kukaan ei ole pahoillaan. oo
Rautarouva Mamma Mian ohjaaja Phyllida Lloyd on yrittänyt tehdä erilaisen elämäkerran Britannian ensimmäisestä naispääministeristä. Uskomattoman löperö Rautarouva sivuuttaa Margaret Thatcherin poliittisena henkilönä ja keskittyy häneen äitinä, vaimona ja feministinä, vaikka oikeiston supersankari oli nimenomaan kaikkea muuta. Muistisairaan vanhuksen näkemät takaumat vain hipaisevat historiaa, jossa Maggie ja Ronald Reagan näyttävät valssaavan poliisihevosten kuoliaaksi tallaamien työttömien haudoilla. Meryl Streep on Thatcherina pelottava. Kun Streep voittaa tästä elokuvasta Oscarin, muitakin kuin valtiotieteilijöitä nolottaa. js
buu
Jedward Victory Britit valloittivat Irlannin 1100-luvulla. Toivo uudesta hyökkäyksestä heräsi, kun kuulin irkkujen Lipstick-edustuskappaleen viime Euroviisuissa. Kahdeksanneksi sijoittunut hitti löytyy 20-vuotiaiden John ja Edward Grimesin kakkosalbumilta, jonka Suomen-julkaisu saanee Pekka Haavistonkin vyöryttämään sotilasjuntan ja tankit Irlantiin. Ainoastaan identtisten kaksosten viritetty puhelaulu kuulostaa surkeammalta kuin kansainvälisen sävellyskatraan aikaansaannokset. X Factor-, Robbie Williams- ja Vanilla Ice -kortit käytettiin jo debyytin markkinoinnissa, mutta Victory ostettiin silti kotimaansa listaykköseksi. my
vl venla leimu oo oskari onninen jp juhana pettersson rs ronja salmi js jutta sarhimaa my marko ylitalo
26
ylioppilaslehti 2 # 12 Jälkinäytös
Rakennemuutos Guggenheim
Google vei Summan, Guggenheim saakoon jotain vielä parempaa: Myl lykosken. Hakukoneyhtiöstä sopii kuitenkin ottaa mallia. Se sijoitti Stora Enson entiseen paperitehtaaseen palvelin keskuksensa. Haminan Summaan saatiin elävien maakuntien Suomen henkeä. Nyt Guggenheim voi tehdä saman Kouvolan Myllykoskella, UPMKymmenen elokuussa sulke malla paperitehtaalla. Suomelle ratkaisu on monella ta paa tuottava. Pörssiyhtiö säästyy ti lan uusiokäytön pohdinnalta ja voi keskittyä sijoittajien hurmaamiseen. UPMKymmenen tehtaanraadostaan pyytämä hinta ei ole varmasti mitään museon lisenssimaksujen rinnalla. Tärkeintä on kuitenkin Bilbao efekti, yleisömassojen virkistävä vaikutus. Noin 5000 asukkaan Myl lykoskellahan sitä tarvitaan enem män kuin Helsingissä. Toisin kuin Bilbaossa, vetonaulana on hassun museorakennuksen sijaan henkilö kohtainen palvelu. Noin 400 teh taalta poispotkittua paperityöläistä saa uuden työn museooppaina. Tässä säästetään valtion työllistä mistukia. RakennemuutosGuggenheim ot taa mallia tehtaiden ytneuvotteluista karsimalla päällekkäisiä toimintoja. Siksi kaikki ItäSuomen tehtaanmyy mälät Iittalasta Pentikiin ja Marimek koon, siirretään Myllykosken tiloihin.
Rikastutaan Guggenheimilla
Kohumuseon on väitetty nielevän liikaa rahaa ja tuovan lipputuloina vain hiluja. Nämä Guggenheim-konseptit ovat niin tuottavia, että miljoonien lisenssimaksut voidaan maksaa museosäätiölle hymyillen.
sanat ylioppilaslehden toimitus kuva otto donner
KieputinGuggenheim
Guggenheimiin Guggenheimiin! Vie ressä liplattavat järven laineet, rop pakaupalla valmista infraa ja mikä parasta, sijainti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. KieputinGuggenheim löytyy tietenkin Näsijärven rannalta Tampereelta. Särkänniemen vahvuuksista tär kein on planetaario. Siellä Janne GallenKallelaSirenin Gutenber gin galaksi voidaan vihdoinkin avata kansalle. Ja jos Marshall McLuha nin viestintävisiot eivät planetaari ossa aukene, niin ehkä delfinaarion asukit voivat auttaa. Näsinneulagal leria henkeäsalpaavine näköaloineen puolestaan on varma hitti ainakin kansallisromantikkojen keskuudes sa. Toki huvipuistoalueelle tarvitaan uudisrakentamistakin. Koska Gug genheimia on perusteltu kaupallisil la näkökohdilla, on Särkänniemeä muunnettava vesipuiston suuntaan. Tämä tuo venäläisvieraiden tulvan lisäksi loistavia taiteellisia mahdolli suuksia: kuvitelkaa uimaaltaaksi esi merkiksi Marcel Duchampin hen gessä rakennettu valtava pisuaari. KieputinGuggenheimin idea on yksinkertainen: yhdistämällä laadu kas huvipuistoelämys huipputason taidemuseoon päästään winwinti lanteeseen, jossa huvipuistovieraat sivistyvät ja kansainväliset taidetu ristit pääsevät kieputtimissa kiinni sisäiseen lapseensa.
JääGuggenheim
Hyppy Aaltomaljakon muotoiseen avantoon piristää museokierroksella huomattavasti enemmän kuin ylihin tainen viineri museokahvilassa. Jää Guggenheimin pääsylippu sisältää hyiseen trippiin soveltuvan neljän tuulenhatun ja designläpsyt. Pelasta kaa ikääntyneet nuoret suunnittelijat säätiö pestaa vuosittain kuntoutus ohjelmassaan olevan entisen muotoi lijatoivon suunnittelemaan läpsyt. JääGuggenheim muistuttaa pe rinteistä saamelaiskotaa aitauksessa päivystävine poroineen. Se sijaitsee Torniojokilaakson pohjukassa, ruot salaisten lihapullaturistien onneksi aivan Haaparannan Ikean naapuris sa. Museon ulkonäkö vaihtelee vuo sittain. Kansan virittää uuteen Gug giskauteen joka syyskuussa käytävä suunnittelukilpailu, joka huipentuu kansanäänestykseen. Pääkodan vie ressä olevissa sivuigluissa vierailee myös muiden Pohjoismaiden itseop pineita. Museon kantava taidepoliit tinen linjaus on alkuvoimaisuus. Sen takaavat ITEtaiteilijat, joilla ei saa olla takanaan taideopintoja. Fyysisten elämysten lisäksi Jää Guggis tarjoaa myös sosiaalisia koke muksia. Vierailija voi jauhaa näke mästään oman kulttuurimakunsa mukaan joulupukki, Lordi tai Timo K. Mukkarobotille, joka saa vas tauksillaan museokävijän tuntemaan itsensä neroksi.
Laajennetun todellisuuden Guggenheim
Reaalimuseo on niiiin so last season, me tahdotaan ARGuggis! Augmented reality eli laajennettu todellisuus tar koittaa vempeleitä, joilla ympäristöstä voi noukkia reaaliajassa dataa esimer kiksi paikkatietojen tai viivakoodien avulla. InnovaatioSuomessa resursse ja ei haaskata fyysisten rakennusten ylläpitoon, vaan Aallon Design Factory kehittää Nokian kanssa Guggenheimil le oman älypuhelinsovelluksen, GuG Gelin. Avoimen suunnittelukilpailun kautta innostetaan lahjakkaimmat 3D ohjelmoijat koodaamaan virtuaalimu seoita, joihin pääsee GuGGelin kautta missä tahansa. Kun katsoo Katajano kan Kanavarantaa GuGGelsovelluk sen läpi, siinä se arkkitehtoninen ihme nököttää. Tuplaseksivau, eikä yhtään kiistaa asukasyhdistysten kanssa! GuGGel satsaa osallistavuuteen. Käyttäjä saa kaupunkitilassa kulkies saan kännykkäänsä ohjeita minihap peningeihin, joita tilataan nimekkäil tä performanssitaiteilijoilta Marina Abramovi´ista Roi Vaaraan. Esi c merkki: Jonotat turkismummojen seassa vessaan Stockmannin kolman nessa kerroksessa. Kännykkääsi kilah taa viesti, jossa GuGGel kehottaa antamaan hovisuudelman jokaisen jonottajan kätöselle. Forsquarepal velun tapaan virtuaalisista museo käynneistä ja suoritetuista perfor mansseista saa pisteitä, joita eniten kerännyt nimitetään Guggenheimin kuraattoriksi.
ylioppilaslehti 2 # 12 Jälkinäytös
27
nykysuomen sanakirja
sarjakuvat
Markus Miettinen ja Jaakko Seppälä
s
Sometia
[subst.yks] Olotila, johon ajau dutaan usein yliopiston kirjas tossa ennen iltapäivän kahvi paussia. Henkisiä ja fyysisiä voimia riittää enää kavereiden statuspäivitysten skrollaami seen ja mäyräkoira päässä ku vien likettämiseen. Juuri tässä tilassa avaat chatikkunan kuusankoskelaisen alaaste tuttusi kanssa. Mun terapeutti sanoi, että sometiaan vaipuminen voi olla merkki negatiivisten tuntei den tukahduttamisesta. Äh, ehkä sun kannattaisi vain juoda enemmän tyrnimehua.
Hesari Confidential
Verna Kuutti
Opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
Leikkaus nyt
Leikkaus+pesu
VANHAA BUDOA YLIOPISTOLLA Koryu Budolla tarkoitetaan ennen vuotta 1867 syntyneitä klassisia japanilaisia kamppailutaitoja. Kolme näistä vanhoista koulukunnista esittelee toimintaansa yleisölle avoimessa näytöksessä. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa! Aika: keskiviikkona 28.02.2012 klo 18:00-19:30 Paikka: Helsingin Yliopiston budosali, Siltavuorenpenger 3 Daitoryu jujutsu Takumakai Kashima-Shinryu Shinto Muso-ryu Jojutsu www.daitoryu.fi www.kashima-shinryu.fi helsinkijodokai.nimenhuuto.com
FOR BOTH SIDES OF THE BRAIN.
Alina, a cosmopolitan from Moscow, studies International Business at Arcada. This highly efficient girl enjoys spending her spare time on tennis courts, working hard on her aces and forehands.
OSKARI JA SIIRI VILAMON RAHASTON SEKÄ HÄMÄLÄISTEN YLIOPPILASSÄÄTIÖN
TUTKIMUS- JA GRADUSTIPENDIT 2012
Apurahoja ovat oikeutetut hakemaan Helsingin yliopistossa opintojaan harjoittavat Hämäläis-Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet sekä muut henkilöt, jos tutkimus kohdistuu Hämeeseen Hakulomakkeen ja ohjeet saa osoitteesta www.hys.net. Hakuaika päättyy 29.2.2012 klo 14.00. Hämäläisten ylioppilassäätiö Urho Kekkosen katu 4-6 A, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 1810.
UNIVERSITY OF APPLIED LIFE. Joint application 9.114.2.2012.
Theory or practical skills? Lectures, e-learning or hands-on workshops and workplacements? Why choose when you can get the whole package! At Arcada University of Applied Sciences in Helsinki we encourage you to grow and become a modern professional, who is not afraid of testing new ideas and exploring the unknown. At our friendly, international campus we see the students as our greatest asset. Study in English for a Bachelor's degree in International Business, Nursing or Plastics Technology. For studies in Swedish, please see arcada.fi
www.arcada.fi
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
Perustamassa uutta opiskelijayhdistystä?
HYYn piirissä toimii tällä hetkellä noin 250 opiskelijajärjestöä. Kaikki yliopistolla toimivat opiskelijayhdistykset eivät kuulu automaattisesti HYYn piiriin, vaan ylioppilaskunnan alaiseksi järjestöksi tulee hakea erikseen. HYYn piiriin haetaan keväisin 29.2. mennessä. Vain HYYn piirissä olevat opiskelijajärjestöt voivat käyttää HYYn järjestöpalveluja, kuten kokoustiloja ja saunoja sekä hakea järjestöjen toiminta-avustusta. Lisätietoja voi lukea HYYn sivuilta osoitteesta http://hyy.helsinki.fi/fi/järjestöt/hyyn-järjestötjärjestövaliokunta/hyyn-järjestöt/uuden-järjestön-perustaminen-hyyn-piiriin
Infotilaisuuksia Fulbright Centerissä keväällä 2012
Fulbright Center järjestää Helsingin Hakaniemessä opiskelijoille ja asiantuntijoille suunnattuja infotilaisuuksia opiskelusta Yhdysvalloissa ja Kanadassa, kieli- ja tasotesteistä, sekä Fulbright Centerin stipendiohjelmista. Infotilaisuudet Fulbright Centerissä Hakaniemenranta 6, 00530 Helsinki to 9.2. klo 16.00 Kandidaattiopinnot USA:ssa ja FC:n Undergraduate-stipendi to 16.2. klo 16.00 Fulbright Centerin stipendiohjelmat suomalaisille to 8.3. klo 16.00 SAT, GRE, GMAT: standardoidut tasotestit to 29.3. klo 16.00 Maisteri- ja tohtoriopinnot Yhdysvalloissa to 22.3. klo 16.00 Opiskelu Kanadassa ti 3.4. klo 16.00 Amerikkalainen asiantuntija vierailulle korkeakouluusi to 3.5. klo 16.00 Opiskelemaan Pohjois-Amerikkaan: ennen lähtöä Lisää tietoa: www.fulbright.fi
tervetuloa seuraamaan kokouksia
21.3. klo 17 Mecheliniassa (Ylioppilaslehden päätoimittajan valinta) 19.4. klo 17 Musiikkisalissa (Tilinpäätökset) 14.5. klo 17 Mecheliniassa (Kehysbudjetti)
Edustajisto kokoontuu
Neljäs valtakunnallinen korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus käynnistyy
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä (YTHS) käynnistyy jälleen laaja valtakunnallinen korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus tammikuun lopussa 2012. Edellinen tehtiin neljä vuotta sitten, mutta yliopisto-opiskelijoiden osalta tietoja on saatu jo vuodesta 2000. Kysely lähetetään tammi-helmikuun vaihteessa yhteensä kymmenelle tuhannelle yliopistoja ammattikorkeakouluopiskelijalle. Siihen voi vastata joko perinteisesti paperilomakkeella tai sähköisesti. Kyselylomakkeessa on perinteisiä terveyden ja terveyskäyttäytymisen kysymyksiä, mutta siinä kartoitetaan myös muita elämän alueita, jotka liittyvät opiskelijan terveyteen ja jaksamiseen. Tuloksia voidaan hyödyntää niin terveydenhuollossa, opiskelijajärjestöissä kuin korkeakouluillakin. Jotta tutkimuksen tulokset ovat uskottavia, on tärkeää saada hyvä vastausprosentti. YTHS toivoo opiskelijoiden runsasta osanottoa tutkimukseen. Lisätietoja: YTHS:n ylilääkäri Kristina Kunttu, p. 050 544 2946 http://www.yths.fi/ajankohtaista/195/neljas_ valtakunnallinen_korkeakouluopiskelijoiden_ terveystutkimus_kaynnistyy
Ylioppilaskunnan korkeinta päätösvaltaa käyttää 60-henkinen edustajisto. Kaikki ylioppilaskunnan jäsenet ovat tervetulleita seuraamaan kokouksia. Kevään aikana edustajisto päättää muun muassa Ylioppilaslehden uudesta päätoimittajasta.
Ilmoittautuminen SELLkisoihin käynnissä!
Osallistujamäärältään ensi vuoden yksi suurimmista ja kansainvälisimmistä opiskelijaliikuntatapahtumista järjestetään Espoon Otaniemessä 17.-20.5.2012. Perinteinen SELL Student Games -kisat on monilajinen liikuntatapahtuma joka on avoinna kaikille korkeakouluopiskelijoille ympäri maailman. Kisoissa ei ole ikä- eikä tasovaatimuksia ja urheilulajeja ja vastustajia löytyy kaikentasoisille liikunnan harrastajille. Kisat ovat opiskelijaliikuntaa, yhteistä hauskanpitoa ja verkostoitumista parhaimmillaan! Tapahtuman järjestäjinä toimivat Aalto-yliopiston urheiluseura ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta. Lisätietoja tapahtumasta löydät kisojen Facebook-sivuilta tai osoitteesta www.sell2012.fi Ilmoittautumisia otetaan vastaan jo nyt! HY:n ilmoittautumiset: erkki.somervuo@helsinki.fi tai p. 050 4001 875 www.sell2012.fi
Kokousten sijainnit voivat vielä muuttua. Ajantasaisimmat tiedot HYYn tapahtumakalenterissa www.hyy.helsinki.fi
HYYn hallitus, pääsihteeri ja puheenjohtajisto yhteiskuvassa. Keskellä puheenjohtaja Esa Perkiö.
Tule mukaan valiokuntatoimintaan!
Kaikille jäsenille avoimet valiokunnat ovat hyvä tapa vaikuttaa ylioppilaskunnassa tai järjestää toimintaa koko jäsenistölle. Valiokunnissa pohditaan, suunnitellaan ja valmistellaan toimintaa ja monet valiokunnat järjestävät myös omia tapahtumiaan. Vuonna 2012 HYYssä toimivat seuraavat valiokunnat: ESN-valiokunta, järjestövaliokunta, kaksikielisyysvaliokunta, kansainvälisten asioiden valiokunta, kehitysyhteistyövaliokunta, kulttuurivaliokunta, opintoasiainvaliokunta, sukukansavaliokunta, tuutorivaliokunta ja ympäristövaliokunta. Toimintaan pääsee hyvin mukaan tulemalla ensimmäiseen kokoukseen, mutta mukaan voi tulla missä tahansa vaiheessa vuotta. Valiokuntien kokouksia: Kansainvälisten asioiden valiokunta 8.2. klo 18, kokoushuone Sparre, Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 A, 2. krs. Kulttuurivaliokunta 9.2. klo 18, kokoushuone Aurora, Uusi ylioppilastalo,Mannerheimintie 5 B, 3. krs Sukukansavaliokunta 8.2. klo 17, kokoushuone Flora, Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 B, 3. krs Tuutorivaliokunta 13.2. klo 18, kokoushuone Aurora, Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 B, 3. krs Ympäristövaliokunta 8.2. klo 17, kokoushuone Aurora, Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 B, 3. krs Lisää tietoja: http://hyy.helsinki.fi/fi/ylioppilaskunta/kulttuuri-tapahtumat/tapahtumat
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallitus on järjestäytynyt ja päättänyt hallituksen jäsenten työnjaosta ja vastuualueista. Hallituksen jäsenten vastuualueet ovat seuraavat: Jannica Aalto: hallituksen puheenjohtaja Heikki Luoto: hallituksen varapuheenjohtaja, liikunta, strategia, Yhtymä-asiat Hanna Hannus: kaupunki, kunnallisvaalit, ympäristö, sukukansat Iiro Hämäläinen: yliopisto, hallinnon opiskelijaedustajat Aino Jones: asuminen, kansainväliset asiat, kaksi- ja kolmikielisyys Lauri Koskentausta: talousjohtokunnan puheenjohtaja, oikeusturva Matti Lehto: jäsenistön tavoittaminen, kulttuuri, World Student Capital Suvi Pulkkinen: opintoasiat, hyvinvointi, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Sanna Supponen: järjestöt, tuutorointi, jatko-opiskelijat, alumnit Niilo Toivonen: viestintä, kehitysyhteistyö Heidi Vesterinen: terveys, toimeentulo, työelämä, perheelliset opiskelijat sähköpostit: etunimi.sukunimi@hyy.fi
HYYn hallitus järjestäytyi ja päätti vastuualueista