>Mieleni minun tekevi Kalevala ulkomuistista
3
20.2.2009
96. vuosikerta
Dakarin pojat etsivät menolippua parempaan antti kasperin seikkailut kansainvälisenä agenttina keskustelu yliopistolaista repesi riiDaksi
Odotustila
Lupa julkaista
Tukkanuottasilla
Kiinalaiset opiskelijat valloittavat maailman yliopistot. Teekkarikylässä heitä on 300.
Suuri harppaus
2
YLIOPPILASLEHTI 3/09
PÄÄKIRJOITUS
VAIKUTUKSEN ALAISENA
Tämän numeron inspiroijat
>> aleksis kiven katu. Arki muuttuu ajattomaksi Anni Sinnemäen pakahduttavan tunnelmallisissa runoissa.
eduskunnan kyselytunti. Jo yksi torstai-iltapäivä lehterillä avartaa >> kuvaa suomalaisesta politiikasta. antibiootti. Paha olo pari tuntia päivittäin. >> the >> Wrestler. Tässä loistavassa kehäraakkielokuvassa pitäisi olla varoitusteksti: "Älä katso viikkoa ennen syntymäpäivääsi." raamattu. Paljon yllättäviä juonenkäänteitä ja hullunkurisia hahmoja. >>
Me punkit
"Opiskelijat eivät ole asiakkaita, vaan yliopistoyhteisön
täysivaltaisia jäseniä." Tätä lausetta ovat viime vuosina toistaneet niin SYL, ylioppilaskunnat kuin poliittiset opiskelijajärjestötkin. Silti välillä tuntuu siltä, että opiskelijavaikuttajat eivät ole aina sisäistäneet lauseen merkitystä. Usein keskitytään miettimään, miten opiskelija saa tutkinnostaan eniten irti. "Vaikka emme termiä yliopiston yhteydessä hyväksykään, hallinnon jäseninä opiskelijat katsovat yliopistoa tietyllä tavalla asiakkaan näkökulmasta", sanoi muun muassa SYL:n silloinen puheenjohtaja Lasse Männistö puheessaan vuonna 2007. "Heillä on perusteltuja näkemyksiä siitä, mitä he yliopistolta haluavat ja tarvitsevat." Jos opiskelijat näkevät osallistumisensa yliopiston johtamiseen ennen kaikkea omana edunvalvontana, opiskelijat tekevät itsestään asiakkaita aivan itse.
veera luoma-aho
Raitis linja rulettaa
KAAOSTEORIA
a
SENSU ROITU
MOni yliOpistOn henkilökunnan jäsen on viime aikoina ilmaissut pettymyksensä opiskelijoiden rooliin yliopistolain uudistuksessa. "Konsistorin hampaattomuus on ainakin tällaiselle riviprofessorille ollut yllätys. Eivätkö edes HYYn edustajat...?" ihmetteli professori Jouko Lindstedt opiskelijatoiminnan sähköpostilistalla. Syytös selkärangattomuudesta saattaa tuntua katkeralta yliopiston hallinnossa kuivakkaa koulutuspolitiikkaa puurtaneista opiskelijoista. Perehtyminen vaatii kovaa työtä, ja siksi vaikkapa "kopon puhumista" asioista puhumista niin, etteivät muut ymmärrä on pidetty jopa jonkinlaisena ylpeyden aiheena. Ei opiskelijoiden muuttuminen demokraattisen yhteisön jäsenistä asiakkaiksi sentään vain opiskelijoiden syytä ole. Opintoaikojen rajaukset ja lukukausimaksujen väläyttely ovat jo muuttaneet koulutuksen luonnetta. Kun yliopisto nähdään palveluntarjoajana, on oikeastaan vain luonnollista, että opiskelija alkaa käyttäytyä asiakkaan lailla. Putkitutkintoa suorittavalla ei edes ole aikaa kriittiseen ajatteluun, saati sitten yleiseen puuhailuun ja pullikointiin. Järkevämpää on keskittyä omaan lyhyen tähtäimen etuun, pikaisiin maisterin papereihin. yhteiskuntatieteilijä Jussi Vähämäen mukaan yliopis-
riku ku
va j
SENSUROI TU
Tupakkapoliittinen työryhmä riistäisi röökit elokuva-, teatteri- ja televisiohahmoilta.
Kimi Räikkönen lopettaa ryyppäämisen.
Kevytkola-pääministeri voittaa uuniperunakirjaa koskevan kunnianloukkausjutun.
KEKSI KUVALLE KUVATEKSTI
jukka tilus
to ei suolla ulos itsenäisiä selkärankaisia, vaan eräänlaisia punkkeja. Muodollisesti pätevät, kovakuoriset osaajat ovat sisältä pehmeitä vailla itsenäisyyttä, kulttuurista autonomiaa ja kykyä yhteistoimintaan. Se onkin yksi yliopiston uudistamisen suurimmista paradokseista. Samalla kun opetusta ja tutkimusta sidotaan yhä tiukemmin vastaamaan tämän hetken olemassa olevia ammatteja ja elinkeinoelämän rakenteita, putkimaistereilta ja -tohtoreilta puuttuu juuri se, mitä muuttunut työelämä eniten vaatii. Tehokasvatetuista maistereista ei ole yhteiskuntaa muuttavaksi luovaksi voimaksi. Uudessa työelämässä yliopistoasiakkaat eivät osaakaan rakentaa uutta, kehittää innovaatioita ja työllistää itse itseään. Yliopiston asiakas kun on tutkintotehtaan sarjatuote.
TOIMITTAJA KOKI
Muurahaissilmälasit
"ei käy. Se olisi täysin feikkiä. Ei me käydä siellä ikinä."
Lähetä kuvatekstiehdotuksesi numeroon 050 339 3033. Kirjoita viestin alkuun sana KUVATEKSTI ja loppuun nimesi tai nimimerkkisi. Voit lähettää ehdotuksesi myös osoitteeseen posti@ylioppilaslehti.fi. Laita viestin otsikoksi "Kuvalle kuvateksti". Parhaan kuvatekstin laatija voittaa joka kerta kirjapalkinnon. Muut ehdotukset julkaisemme.
Olin ehdottanut kiinalaisteekkareille kuvausta itseopiskeluun tarkoitetussa Maarintalossa. Suomalaisopiskelijoilta saamieni tietojen mukaan kiinalaiset käytännössä asuvat Maarintalon atk-luokissa kurssitöidensä parissa. "Ehkä jotkut käyvät siellä ennen tenttikauden alkua. Tai sitten ne ovat muita aasialaisia", tuotantotalouden opiskelija Yang Luyi protestoi ja jatkoi: "Toivon, ettet kirjoita mitään ahkerat kiinalaiset -juttua." Oli myönnettävä, että juuri sitä olin hakemassa. Kunnianhimoisia nuoria, jotka ovat kasvaneet ainoina lapsina huiman talouskasvun aikana. Suvun paineita, jotka pakottavat ahertamaan sillä aikaa kun suomalaisteekkarit ördäävät ympärillä haalareissaan. "Osa meistä opiskelee koko ajan. Osa haluaa elämältä jotain muuta ja on juuri siksi täällä. Osa ei halua olla missään tekemisissä suomalaisten kanssa, vaan pysyttelee kiinalaisporukoissa. Osa hengaa kansainvälisissä opiskelijapiireissä ja haluaa töihin muualle maailmalle. Osa haluaa jäädä Suomeen ja tekee kaikkensa integroituakseen tänne", Yang Luyi valisti. Olikin aika tyhmää ajatella, että 1,3-miljardista kansaa edustavasta 300 opiskelijasta olisi olemassa yksi totuus. Vaikka he asuisivat kaikki Espoon Teekkarikylässä.
nuMerOn 2 / 2009 vOittaja + hyvät häviäjät
ninni lehtniemi
>> niin kaatui viimeinen suomalainen varusmies. LS ja >> Läskikysymyksen lopullinen ratkaisu. LAURI >> Rakennusalalla työttömäksi jääneet ovat siirtyneet lievittämään
hoitoalan työvoimapulaa. STRUTSI
>> Atsteekkikulttuurin keskivaiheilla muotiin tuli hieman
rasvaisempi liha. MAKE
>> Maailmantalous. JUSSI >> Työntäessään viimeistä asiakasta ulos Heiskanen päätti, että ensi
kerralla hän vaihtaisi kyltin tekstistä yhden kirjaimen muotoon "syö niin paljon kuin maksat". SEPPO VIRTAnEn
Perustettu 1913. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. ISSN 035-924. toimitus Päätoimittaja Veera Luoma-aho (09) 1311 4228, 050 3393033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi Toimitussihteeri Antti Järvi (09) 1311 4229, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi Toimittajat Ninni Lehtniemi (09) 1311 4230, ninni.lehtniemi@ylioppilaslehti.fi Matti Markkola (09) 1311 4231, matti.markkola@ylioppilaslehti.fi Ulkoasu Tuomas Karppinen (09) 1311 4234, graafikko@ylioppilaslehti.fi osoi t t e e n m u u tok s e t ja t i l au k s e t www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu Toimistosihteeri Tarja Muhonen 050 5420549, tarja.muhonen@hyy.fi, fax (09) 1311 4346 Käynti- ja postiosoite Mannerheimintie 5 B, 6. krs, 00100 Helsinki Fax (09) 659 424 i l moi t u s m a r k k i noi n t i Markkinointitoimisto Pirunnyrkki Myyntipäällikkö Lauri Ristikankare, 020 7969 582; Kari Kettunen 020 7969 583 Keskus 020 7969 580, fax (02) 2331 211, yolehdet@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi Ilmoitushinnat teksti 2,05 e/ pmm ja takasivu 2,40 e/pmm, abinumerossa teksti 2,95 e/pmm ja takasivu 3,50 e/pmm. Määräpaikkakorotus 10 %. Huom. Hintoihin lisätään arvonlisävero 22 % Ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf Ilmoitusten jättö torstaisin klo 16.00 mennessä, järjestöilmoitukset keskiviikkoisin k u s ta n ta ja Ylioppilaslehden Kustannus Oy Toimitusjohtaja Heikki Härö Hallinto ja talous Marjo Berglund pa i no Lehtisepät Oy, Pieksämäki Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista, valokuvista tai muusta aineistosta eikä säilytä tai palauta niitä. Ylioppilaslehti 4/2009 ilmestyy 6.3. Ilmoitusten jättöpäivä on 26.2., järjestöt 25.2. Järjestöilmoitukset osoitteeseen www.ylioppilaslehti.fi/jarjesto
uutiset
kaupunki
maailma
4
YLIOPPILASLEHTI 3/09
kampus
kotimaa
Opiskelijajärjestöt: Isille perhevapaata!
Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaajärjestelmä pitää yhdistää uudeksi vanhempainvapaaksi, vaativat SYL, HYY ja Akavan opiskelijavaltuuskunta. Uusi vanhempainvapaa koostuisi kolmesta jaksosta, joista yksi olisi äidille, yksi isälle ja yksi jaettavissa vanhempien sopimalla tavalla. Yksinhuoltaja voisi käyttää itse koko kauden. Opiskelijajärjestöjen mielestä uudistus tasoittaisi nais- ja miesvaltaisille aloille kohdistuvia kustannuksia ja vähentäisi naisten syrjintää työmarkkinoilla. Isät pitivät kaikista perhevapaista vuonna 2006 vain 8,8 prosenttia.
Yhteisöllisyyden puute surettaa opiskelijoita
Psyykkisiä ongelmia kokee yli
O
Opiskelijat lihovat ja eriarvoistuvat, mutta haluavat entistä useammin lapsia.
piskelijoiden väliset sosiaaliset erot ovat kasvaneet, kertoo valtakunnallinen korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n tutkimuksen mukaan opiskelijoiden polarisoituminen näkyy muun muassa tuloeroissa. Muutoksia on tapahtunut tulojen molemmissa ääripäissä. "Sekä erittäin heikoksi että erittäin hyväksi taloudellisen tilanteensa kokevien määrä on kasvanut", kuvailee yhteisöterveyden ylilääkäri Kristina Kunttu YTHS:ltä. Käytettävissä olevan rahan määrä vaihtelee sukupuolten välillä. Miehillä menee taloudellisesti naisia paremmin jo opiskeluaikana. useammin humalaan, syövät vähemmän kasviksia, harrastavat harvemmin liikuntaa ja hoitavat hampaitaan puutteellisemmin kuin yliopisto-opiskelijat. "Tässä vaiheessa erot ovat vasta
eroja terveyskäyttäytymisessä, mutta myöhemmin terveydessä", ennustaa Kristina Kunttu. Syyksi hän epäilee muun muassa ammattikorkeakoululaisten ja yliopistolaisten sosiaalisia ja tiedollisia eroja sekä opiskelijoiden perhetaustoja. Koulutuksen lisäksi myös terveyskäyttäytyminen periytyy.
Tuomas Karppinen
neljäsosa opiskelijoista. Yleisimpiä oireita ovat muun muassa ylirasitus, väsymys, masennus, keskittymisvaikeudet ja valvominen huolien takia. Kolmasosalle opiskelijoista tuottaa vaikeuksia saada otetta opinnoista. Tutkimuksessa nousee esiin myös yhteisöllisyyden puute. Kolmannes opiskelijoista ei koe kuuluvansa mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään. "Yhteisön tuki puuttuu", Kristina Kunttu sanoo. Hänestä viesti on vakava. "Entä jos töissä työntekijä ei saisi otetta työhönsä eikä kokisi kuuluvansa ryhmään. Mitä siitä tulisi?" Myös taloudellisesti opiskelijat ovat entistä enemmän omillaan. Tuki vanhemmilta ei ole viime vuosina kasvanut. Sen sijaan opiskelijoiden suhtautumisessa omien lapsien han-
Noin viidenkymmenen HYYn järjestön muutot myöhästyvät ylioppilaskunnan ja Varsinaissuomalaisen osakunnan välisen oikeusjutun takia. Osakunta teki syksyllä 2008 Helsingin hallinto-oikeuteen valituksen HYYn hallituksen tilajakopäätöksestä. Kiirehtimispyynnöistä huolimatta ylioppilaskunta saa päätöksen valituksesta vasta toukokuussa. Käsittelyn odottaminen pysäyttää Uuden ylioppilastalossa olevaan VSO:n entiseen tilaan liittyvän muuttoketjun. "Jumissa ovat humanistisen tiedekunnan ainejärjestöt, joita on noin kolmekymmentä, yhteiskunnalliset järjestöt, joiden piti muuttaa Kupoliin, pelijärjestöt, ruotsinkieliset osakunnat ja Kannunvalajat", luettelee HYYn hallituksen puheenjohtaja Pasi Hario. "Yritämme edesauttaa muuttoja, mutta tässä tilanteessa se on todella vaikeaa."
Oikeusjuttu jumitti järjestömuutot
Miehillä Menee talOudellisesti naisia pareMMin jO Opiskeluaikana.
kintaan on tapahtunut merkittävä muutos. Yhteisön tuen puutteesta kärsivät opiskelijat kaipaavat aiempaa useammin omia lapsia. Kun vuonna 2004 12 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei halua lapsia lainkaan, nyt luku oli puolittunut kuuteen prosenttiin.
yTHs:n TuTkimuksessa kartoitettiin korkeakouluopiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä sekä terveyskäyttäytymistä. Puolet otoksen 10 000 opiskelijasta oli yliopistolaisia, puolet ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Aiemmin opiskelijoiden terveyttä on tutkittu yhtä laajasti vuosina 2004 ja 2000.
Veera Luoma-aho
eRoT oPiskelijoiden välillä ovat syventyneet myös elämäntavoissa. Esimerkiksi vähän juovien opiskelijoiden määrä on pysynyt samansuuruisena, mutta runsaasti alkoholia kuluttavien osuus on kasvanut. Suurin opiskelijoiden terveyttä koskeva muutos on ylipainon selvä lisääntyminen. Miehistä 37 prosenttia ja naisista 20 prosenttia on nyt ylipainoisia. Ammattikorkeakoulussa opiskelevista miehistä ylipainoisia on jopa 41 prosenttia. Terveyskäyttäytymisessä koulutuspolulla on väliä. Yliopistossa opiskelevien ja ammattikorkeakoululaisten terveyskäyttäytyminen eroaa toisistaan kautta linjan. Ammattikorkeakoululaiset tupakoivat enemmän, juovat itsensä
Terveystutkimuksen mukaan kolmannes opiskelijoista kärsii yhteisön tuen puutteesta.
Yliopisto hinkuu huipulle
Opiskelevat urheilijat tavoittelevat talviuniversiadeissa viittä mitalia. Kiinassa 18. 28. helmikuuta vietettävissä kisoissa kilpailee 56 suomalaista kuudessa lajissa. Helsingin yliopiston opiskelijoista kisoihin matkaavat taitoluistelija Valtter Virtanen, curlingin pelaaja Riku Harjula, jääkiekkoilija satu Tuominen sekä muodostelmaluistelijat Tiina aalto, laura kiiski, annika käär, minna Peiponen, linnea Tamminen ja Tiia Tupala. "Opiskelijoiden olympialaiset" järjestetään joka toinen vuosi.
Opiskelijaurheilijat mitalijahdissa
H
helsingin yliopisto haluaa olla henkisen uudistumisen instituutio.
Helsingin yliopiston tehtäväksi strategia määrittelee "pyrkimisen totuuteen". Yliopiston arvoja puolestaan ovat muun muassa sivistys, kriittisyys, autonomia, tasa-arvo ja luovuus.
uudessa sTRaTegiassa koroste-
elsingin yliopisto haluaa jatkossakin olla yksi maailman parhaista monitieteisistä tutkimusyliopistoista. Lisäksi se tahtoo toimia aktiivisesti "ihmiskunnan hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta". Näin visioidaan Helsingin yliopiston uudessa strategiassa, jonka yliopiston konsistori eli hallitus hyväksyi kokouksessaan 11. helmikuuta.
tieteen, sivistyksen ja henkisen uudistumisen instituutio, tulevaisuuden rakentaja ja edelläkävijä". Tutkimuksen korkean tason yliopisto aikoo varmistaa muun muassa määrittelemällä tutkimusalakohtaiset painoalueet ja kehittämällä laadunarviointia. Opetuksen laatua aiotaan kehittää palkkaamalla enemmän opettajia yhtä opiskelijaa kohden.
sTRaTegian muuTTaVaT käytän-
taan huippututkimusta ja opetuksen laadun kehittämistä. Lisäksi yliopisto haluaa olla vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja. Missiona on olla "Suomen monipuolisin
nöksi viisi toimenpideohjelmaa, jotka on tarkoitus hyväksyä maalishuhtikuussa. Ohjelmissa kirjoitetaan auki se, miten strategiaa todellisuudessa toteutetaan. Toimenpideohjelmat käsittelevät yliopiston henkilöstö-
politiikkaa, tutkimusta, opetusta ja opintoja, yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä yliopiston johtamista. Myös ylioppilaskunta on voinut vaikuttaa strategiaan ja toimenpideohjelmiin. "Hyvinvointi ja opiskelukyky ovat olleet kärkiämme", kertoo HYYn koulutuspoliittinen sihteeri Liisa Ansala. Näiden teemojen läpi saamisessa ylioppilaskunta onnistui. Sen sijaan järjestötoiminnasta saatavat opintopisteet putosivat pois strategiasta. Ulkopuolelle jäi myös toive, että vaihtoon lähtevät saisivat hyväksiluettua riittävästi opintopisteitä.
Veera Luoma-aho
PÄIVÄNI MURMELINA
KUUMA KAMPUS
Ylkkärin syksyinen Karjala-juttu johti yhteen pakkoliitokseen. Ai miten niin? Koko toimitus oli itsenäisesti liitetty Pro Karelian sähköpostilistalle.
Salaperäinen runoilija "Jali Telvo" kuittaili filosofi "Esa Saaliselle" Ylioppilaslehdessä 29.1.1981.
Erasmus vajosi kriisiin
Erasmus-vaihtoon lähtee aiempaa selvästi vähemmän opiskelijoita. Syiksi epäillään opiskeluaikojen rajauksia ja Euroopan vetovoiman laskua.
aina niin ainutkertaista, ettei sitä voisi korvata muualla tehdyillä opinnoilla.
teologisesta tiedekunnasta
uutiset
YLIOPPILASLEHTI 3/09
5
patistaa opiskelijoita entistä hanakammin ulkomaille. Hanken on jo tehnyt vaihdosta pakollisen opiskelijoilleen.
samaan aikaan kun Erasmuksen suosio laskee, vaihtopaikoista Kanadaan, Japaniin, Etelä-Afrikkaan, Australiaan ja Yhdysvaltoihin taistellaan kiivaasti. Vaihto-opiskelukohteelta toivotaan nyt eksotiikkaa, mutta paikkoja kaukokohteisiin on Erasmukseen verrattuna huomattavasti vähemmän. "Eurooppa koetaan ehkä jo takapihana", Anne Siltala epäilee. "Vaihto on monelle iso satsaus, ja kun se toteutetaan, halutaan jotain erilaista, jota massat eivät tee."
maria ruuska
V
iime lukuvuonna Euroopan sisäiseen Erasmusopiskelijavaihtoon lähti yli 500 suomalaisopiskelijaa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Opintoja ulkomailla suoritti yli 3200 opiskelijaa. Suomen vetovoima on sen sijaan kasvanut. Maahan saapui viime lukuvuonna ennätysmäiset yli 6400 eurooppalaisopiskelijaa. Saksalaislehti Zeit julisti helmikuun alussa, että Erasmus on kriisissä. Euroopan unioni voisi kustantaa vuosittain 200 000 eurooppalaisopiskelijaa vaihtoon,
mutta mahdollisuuden käyttää vain 160 000 ihmistä. "Tutkintorakenneuudistus heijastuu nyt ilmeisesti lähtijämäärissä", arvelee asiantuntija Anne Siltala Kansainvälisen yhteistyön ja liikkuvuuden keskus Cimosta.
Helsingin yliopistosta lähti vii-
me lukuvuonna Erasmus-vaihtoon 358 opiskelijaa. Se on viidenneksen vähemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Aktiivisimpia vaihtoon lähtijöitä ovat oikeustieteilijät, joista lähes puolet suorittaa opintoja ulkomailla.
HYYn kansainvälisten asioiden sihteerin Hanna Laitisen mukaan laitoksilla olisi edelleen petrattavaa opintojen hyväksilukemisessa. "Kun opiskelija lähtee pää- tai sivuaineestaan vaihtoon, ei se tarkoita kaikilla laitoksilla sitä, että hän automaattisesti saisi ulkomailla tehdyt opinnot hyväksiluettua kotimaassa." Viiden vuoden tavoitevauhdissa harvalla on varaa tehdä ylimääräisiä puolen tai koko vuoden opintoja. Anne Siltalan mukaan olisi hyvä miettiä, onko kotiyliopistossa annettu pääaineen opetus
lähtee Erasmus-vaihtoon vuosittain vain noin kymmenen opiskelijaa. Tiedekunnan suunnittelija Tero Ojanperä näkee, että teologien heikko innostus Erasmusta kohtaan johtuu pitkälti tutkintorakenteesta. "Teologin opinnoissa ei ole tilaa ulkomaan jaksolle. Opinnot viivästyvät helposti, jos lähtee vaihtoon." Ojanperän mukaan vaihto olisi erittäin suositeltava osa opintoja, jos mielii esimerkiksi kansainvälisiin kehitysaputehtäviin. Opetusministeriö yrittääkin uudessa kansainvälisessä strategiassaan
sami Perttilä
"Matkustella voi muutenkin"
K
otitaloustieteen opettajaksi opiskeleva Juulia Reinikka, 21, pohti pitkään vaihtoon lähtöä. Lopulta hän päätti jättää menemättä. "En usko, että vaihtoaika olisi tuonut mitään erityistä lisää opintoihini." Reinikka olisi halunnut vaihto-opiskelijaksi Espanjaan. Oman laitoksen vaihtopaikat ovat kuitenkin lähinnä Pohjoismaissa. VaihtoVaihtoon lähdössä opiSkElulta epäilytti myös tiiviin kaiVataan nyt opiskeluporukan jättäminen: vaihdosta palat- EkSotiikkaa. tuaan hän olisi siirtynyt opiskelemaan vuotta myöhemmin aloittaneiden kanssa. "Matkustella voi muutenkin", Reinikka uskoo.
Historiaa opiskeleva Ville Hakanen päätti toisin. 23-vuotias Hakanen viettää kuluvan lukuvuoden Erasmus-vaihdossa Bolognan yliopistossa. "Italian kielestä on hyötyä taidehistoriassa. Mielikuva Italiasta maana innosti myös lähtemään." Hakanen muistaa kiitellä myös historian ja taidehistorian laitoksia. Hänestä laitosten asenne vaihdossa suoritettavia opintoja kohtaan on ollut rohkaiseva ja ymmärtäväinen. "Olisihan se hyvä, etteivät täällä suoritetut kurssit haihtuisi ilmaan. Välillä olen huhkinut nimittäin hiki hatussa." Bolognassa Hakanen on viihtynyt loistavasti. "Kokemus on tuonut luottavaisuutta siihen, että lopulta sitä aina päätyy seuraan, jossa tuntee olevansa kotonaan. Välillä ehkä ihmeellistenkin sattumusten kautta."
FAKTA
Mikä Erasmus?
>> Euroopan laajin korkeakouluopiskelijoiden vaihto-ohjelma. Perustettu vuonna 1987. >> >> Ohjelman tarkoituksena on mm. tukea korkeakoulujen eurooppalaista yhteistyötä sekä lisätä tutkintojen läpinäkyvyyttä ja tunnustamista. Tähän mennessä Erasmus-ohjelmaan >> on osallistunut yli 1,5 miljoonaa opiskelijaa.
Juulia Reinikka harkitsi vaihtoon lähtemistä Espanjaan, mutta päätti jäädä Suomen talveen.
debatti
FAKSIT
Kerro Ylioppilaslehdelle mielipiteesi alle 1 500 merkillä! Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarpeen mukaan. Julkaisemme kirjoituksia nimimerkillä vain poikkeustapauksissa. Fax (09) 659 424, posti@ylioppilaslehti.fi.
6
YLIOPPILASLEHTI 3/09
KOLUMNI
Ylioppilaslehdet yliopistolakia vastaan
eduskunTa saa tänään perjantaina eteensä lain, jonka valmistelussa unohdettiin ne, joita säädökset koskevat. Hätäiseen tahtiin kokoon kursittu uusi yliopistolaki on valmisteltu ilman riittävää keskustelua yliopistolaisten kanssa. Opiskelijoita ja henkilöstöä on kyllä kuultu lausuntokierroksella, mutta lakiesitys osoittaa, ettei heitä todella kuunneltu. Säätäessään yliopistojen hallituksiin ulkopuolisenemmistön eduskunta sivuuttaisi niin Suomen ylioppilaskuntien liiton, henkilöstöjärjestöjen kuin lukuisten yliopistojen tahdon. Lain pohjalla oleva ajatus itsenäisemmistä yliopistoista on hyvä, mutta jossain vaiheessa uuden lain lähtökohdaksi otettiin auto-
Saara Kunnaala
Ei oo helppoa kellään
TiedäTTekö sen pienen jäytävän syyllisyydentunteen, joka
nomian sijaan elinkeinoelämän tarpeet. Jos pahin käy toteen, esimerkiksi tutkijoiden mahdollisuudet päättää itse tieteellisen työnsä sisällöstä heikentyvät. Uuden lain myötä vaarassa ovat yliopistolaitoksen tärkeimmät arvot: vapaa ja kriittinen opetus ja tutkimus. Me allekirjoittaneet ylioppilaslehtien päätoimittajat emme vastusta yliopistolain uudistamista, mutta haluamme, että se palautetaan valmisteluun niin, että tällä kertaa avataan aito keskusteluyhteys yliopistolaisten ja lain valmistelijoiden kesken. Yliopistolaitoksen historiallisesti suurin mullistus sitten sen perustamisen ansaitsee huolellisen harkinnan ja valmistelun hätiköinnin sijaan. On myös syytä taata, etteivät
opiskelijat ja henkilöstö jää omalla työpaikallaan sivusta seuraajan asemaan samalla, kun ulkopuoliset nuijivat päätöksiä ehdotetun enemmistönsä turvin yliopiston tärkeimmässä päättävässä elimessä, hallituksessa. Ainoastaan aidosti demokraattinen ja vapaa tiedeyhteisö voi tuottaa uusia avauksia ja kaivattuja innovaatiota. Tämän voisi kuvitella olevan viime kädessä myös elinkeinoelämän etujen mukaista.
Seppo honKanen (aViiSi), Jani Sipilä (turun ylioppilaSlehti), anna ruohonen (lapin ylioppilaSlehti), MarJa honKonen (JyVäSKylän ylioppilaSlehti), laura MyllyKoSKi (oulun ylioppilaSlehti), SebaStian laitila (VaaSan ylioppilaSlehti), Veera JärVenpää (ulJaS), Veera luoMa-aho (ylioppilaSlehti)
Erään aivopesun ruumiinavaus
miika sahamies hyökkäsi kolumnissaan (Ylioppilaslehti 2/09) vihervasemmistolaista idealismia vastaan. Loukkaantunein äänenpainoin hän tilitti punavihreän eetoksen aivopesseen koko yhteiskunnan, minkä seurauksena on syntynyt uusi, eettiseen tiedostamiseen perustuva kastijärjestelmä. Epäselväksi jäi, oliko sinänsä tarkkasilmäisessä kirjoituksessa tarkoitus provosoida vai naurattaa.
KANTAAOTTAVA HAIKU
suomen päättäjä syvään kumartuu alle nokian saappaan.
kummittelee takaraivossa, kun kaikessa rauhassa istuu sohvalla katsomassa kuudetta jaksoa Family Guyta putkeen tai tietokoneen ääressä päivittämässä pakonomaisesti sähköpostin saapuneet-kansiota jo kohta toista tuntia? Jos ette tiedä, voitte lopettaa lukemisen nyt, sillä en voi auttaa teitä. Myönnettävästi puutteellisen otantani perusteella epäilen, että jokainen luulee muiden tekevän jotain äärimmäisen hyödyllistä sillä aikaa, kun itse tuhlaa arvokasta aikaansa johonkin kieltämättä viihdyttävään, mutta ei lainkaan kehittävään. Voi toki olla totta, että sillä aikaa, kun te istutte vessassa lukemassa Anttilan kuvastoa, naapurinne viimeistelee marmoriveistosta, kirjoittaa romaanin (jos istutte tosi pitkään) tai trimmaa täydellisesti muotoutuneita pakaroitaan lenkkipolulla (oh). Arvelen sen kuitenkin olevan melko epätodennäköistä.
Herra Sahamies pitää itseään ihmisarvon airueena, joka urheasti nostaa säilänsä moraalinvartijoiden aiheuttamaa mielipahaa vastaan. Hänen olisi kuitenkin syytä luoda katseensa henkilökohtaisesta katkeruudestaan hieman laajempiin näköaloihin. Nykyinen luokkayhteiskunta perustuu aineettomien arvojen sijaan aineellisille, toisin sanoen sille kellä on varaa kuluttaa ja kellä ei.
Julistetaan haettavaksi:
etelä-Pohjalaisen Osakunnan stipendit
Etelä-Pohjalaisen Osakunnan stipendirahaston hoitokunta on julistanut stipendit haettavaksi seuraavissa ryhmissä: 1. Alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen 2. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen 3. Jatkotutkinnon suorittamiseen (väitöskirjan tekemiseen) Stipendit on tarkoitettu Etelä-Pohjalaisen Osakunnan jäsenille tai jatkotutkintoa suorittaville entisille jäsenille. Vapaamuotoiset hakemukset liitteineen tulee toimittaa Osakunnan toimistoon viimeistään maanantaihin 2.3.2009 mennessä. Stipendit jaetaan Etelä-Pohjalaisen Osakunnan vuosijuhlissa lauantaina 21.3.2009 Ostrobotnian juhlakerroksessa. Lisätietoja sekä lista vaadituista liitteistä Osakunnan www-sivuilta osoitteesta http://epo.osakunta.fi
Hakemukset osoitteella Etelä-Pohjalainen Osakunta, Stipendirahasto, Töölönkatu 3 A 5. kerros, 00100 Hki. Lisätietoja henri.ruotsalainen@helsinki.fi
OPISKELIJAYSTÄVÄLLISET YRITYKSET JA PALVELUT Opiskelijaystävälliset
yritykset ja palvelut
Edullisia oppilastöitä hiusmuotoilukoulu Pepe Åhman!
Teemme laadukkaita oppilastöitä opettajien valvonnassa. Hiustenleikkaukset alkaen 10,-
KAMPAAMOITA / PARTUREITA KAMPAAMOITA/ PARTUREITA
KAMPAAMOITA / PARTUREITA KAMPAAMOITA/ PARTUREITA
Opiskelijakortilla -20 %. Yliopiston henkilöstö ja jatko-opiskelijat -10 %. Nettiajanvaraus 24h www.hiusgalleria.fi
IJAYSTÄVÄLLISET OPISKELIJAYSTÄVÄLLISET ET JA PALVELUT YRITYKSET JA PALVELUT
www.salonpepeahman.fi
Ajanvaraukset: 09 700 159 38
14 10
SUUTAREITA
EITA
Hämeentie 50, 00500. KAMPAAMOITA / PARTUREITA
Aleksanterinkatu 20, sisäpiha
hairgallery@co.inet.fi · www.hairgallery.fi
660 022
KAMPAAMOITA / PARTUREITA
KAMPAAMOITA / PARTUREITA
PELEJÄ
OPTIKOITA OPTIKOITA
14 10
MAJOITUSTA SUUTAREITA
Keijohostel
14 10
ratkaisee tilapäisen asunto-ongelmasi. Puh. 09 757 1556, fax 09 757 1771 hagman.majoitus@kolumbus.fi www.keijohostel.fi
SUUTAREITA SUUTAREITA
Sahamiehen mainitsemat alemmat yhteiskuntaluokat, joiden niskoille punavihreä mafia yrittää synnintuntoa kasata, juoksevat siinä kuin kaikki muutkin kohtuuttoman elintason perässä. Mielipaha, jota nykyisenkaltainen järjestelmä ihmisille aiheuttaa, on vain piiloutunut normaaliuden naamion taakse. Kaverien kännyköiden ja stereolaitteistojen kadehtiminen lienee herra Sahamiehellekin tuttua, toisin kuin se että hui kauhistus joku pyytää laittamaan kahvinsuodattimen biojäteastiaan. Luomuruoka ja nepalilainen kummilapsi ovat vain vähäisiä ennusmerkkejä muutoksesta, joka yhteiskuntamme on todennäköisesti käytävä läpi. Herra Sahamiehen kierrättäminen tai siitä kieltäytyminen on ehkä hänelle itselleen symbolisesti merkittävää, mutta tulevaisuuden kannalta melko samantekevää. Kallion baarien sijaan muutos joko tapahtuu tai ei tapahdu rakenteiden ja suurten kansanjoukkojen tasolla. Vihervasemmistolainen eetos ei sulje pois mahdollisuutta nähdä ironiaa energiansäästölampuissa tai pakota jakamaan ihmisiä hyviin ja pahoihin. Sen sijaan se saattaa mahdollistaa tosiasioiden, kuten maapallon resurssien rajallisuuden, tunnustamisen, maailmankuvan uudelleenarvioinnin ja ihmisarvon palauttamisen takaisin ihmisille. On jo aikakin, että modernisaation luoman kestämättömän arvojärjestelmän rinnalle syntyy kilpailevia kehitelmiä. Kastijärjestelmät taas taitavat olla ominaisia ihmisille niin kauan kuin elämme ideologioiden värittämässä maailmassa, ja niiden poistamisessa lienemme herra Sahamiehen kanssa samoilla linjoilla. Siihen asti parhaimpana kastijärjestelmän kivijalkana voisi nähdä humaanin ja kohtuutta noudattavan "yli-ihmisen".
Vappu KuuluVainen Opiskelija, TeaTTerikOrkeakOulu
RiippumaTTa siiTä, mitä elämälläni pääsääntöisesti kulloinkin teen ja kuinka paljon, mietin itsekin usein aikaa tuhlatessani, miten olisin voinut nämäkin kaksi tuntia käyttää itseni tai pakaroideni kehittämiseen, jos vain olisin parempi ihminen. Sitten tulen siihen tulokseen, ettei moni muukaan ole mainittavasti parempi ihminen. Mitä luultavimmin tälläkin hetkellä joku, jonka elämää olet "Jos oikEasti pitänyt terveellisenä ja täysipaiolisi ihan noisena, syö jäätelöä sohvaltäysi luusEri, la suoraan purkista ja katselee sEn kyllä pyjama päällä päiväsaikaan Dr. Philiä. huomaisi." Tai se toinen jätkä, jota olet tähän asti pitänyt jännittävänä ja menevänä henkilönä, googlettaa omaa nimeään pimeän työpöytänsä ääressä lauantai-iltana, koska kukaan ei ole vastannut tekstiviesteihin. Jos ottaa oikein asiakseen miettiä, voi tulla siihen tulokseen, ettei loppujen lopuksi ole kovinkaan huono ihminen. Jos oikeasti olisi ihan täysi luuseri, sen kyllä huomaisi. TuRha siis stressata siitä, että aamulenkki jäi tänään väliin
tai kirjaston kirjat palauttamatta. Nosta jalat pöydälle ja googleta itseäsi, beibi! Näennäisen alisuorittamisen ja stressittömän elämän kiihkeänä puolestapuhujana haluaisin vakuuttaa teidät siitä, ettei hyväperseinen naapurinnekaan oikeasti elä niin aktiivista ja mielenkiintoista elämää kuin luulette, eikä teidänkään tarvitse. Väitän jopa, ettei kenenkään elämä oikeasti ole niin siistiä kuin voisi luulla paitsi minun.
Kirjoittaja on aina ollut oman elämänsä sankari.
VANHOJEN TANSSIT
Tekeekö vanhuus viisaammaksi?
"En ole tarpeeksi vanha tietämään."
ELSA WÄRE, 95
hanna anttila
OPTIKOITA PELEJÄ OPTIKOITA
debatti
tiina vanhatupa
YLIOPPILASLEHTI 3/09
7
NOKKAPOKKA
samanlaiset puolustusvoimat kuin Suomella, maailmanlaajuinen aseistariisunta voisi alkaa. Jos me valitsemme Naton, hylkäämme
T
ammikuussa entisen ulkoministerin Ilkka Kanervan (kok) perustama ulko- ja turvallisuuspoliittinen nuorisoryhmä suositteli Suomelle sotilaallista liittoutumista. Ryhmän puheenjohtajan Johan Ekmanin mielestä parasta Suomelle on olla mukana kaikissa merkittävissä päätöselimissä, myös Natossa. Jussi Saramon mielestä Suomen Nato-jäsenyys ei lisäisi turvallisuutta.
Jussi Saramo, 29,
Vasemmistonuorten puheenjohtaja.
"On vanHanaiKainEn näKEmyS, Että SuOmi vOiSi SulKEa OvEt Ja PärJätä yKSin."
ajatuksen puolustusvoimista ja liitymme osaksi Naton hyökkäysvoimia. JE: Onko moraalisesti oikein aina pysytellä puolustuskannalla, vaikka jossain tapahtuu kansanmurha? Pitää pystyä ehkäisemään ja puuttumaan, kun jotain oikein kauheaa tapahtuu. Silloin on parempi, että se tehdään monenkeskisesti. Js: YK-joukkoihin on panostettava. Jos nyt tulisi maailmansota tai vastaava, niin kuka uskoo, että Nato-maat lähettäisivät joukkoja Suomeen, jos he olisivat itsekin pulassa? Suomi pysyy turvallisena pysyttelemällä pois kriisien osapuolista. JE: On vanhanaikainen näkemys, että Suomi voisi sulkea ovet ja pärjätä yksin. Jos suurvaltapoliittiset intressit tulisivat vastakkain, niin Suomi ei pystyisi pysymään siitä ulkopuolella.
Johan Ekman: Suomen on oltava mukana monenkeskisessä puolustusyhteistyössä ja päättämässä asioista. Jos pysymme Naton ulkopuolella, asioista päättävät Obama ja Medvedev kabineteissaan. Jos emme liity, minkälaista puolustusyhteistyötä meidän sitten pitäisi tehdä? Jussi saramo: Obama ja muut hoitavat asiat kuitenkin kahdenvälisesti, liittyy Suomi tai ei. On haihattelua, että Nato-Suomi pääsisi päättämään. Parhaiten voimme vaikuttaa sillä, että pysymme sotilasliittojen ulkopuolella ja pyrimme vahvistamaan YK:n asemaa. Nato on toimija, joka ajaa vain Yhdysvaltojen poliittisia etuja. JE: Poliittinen visiosi on siis vastustaa Yhdysvaltoja? Suomessa suhtaudutaan Natoon kriittisesti, koska pelätään Venäjän reaktiota. Js: En ole myöskään liittoutumassa Venäjän kanssa! Enkä Kiinan, enkä kenenkään muunkaan. Esimerkiksi nyt, kun Norjassa on alettu epäillä Naton turvaa, pohjoismainen yhteistyö voisi olla mahdollista. JE: Kaikkien Pohjoismaiden pitäisikin olla EU:n, Naton ja YK:n jäseniä. Js: Suomen ei pidä ottaa minkään suurvallan puolta. Nato-jäsenyydellä me menisimme Yhdysvaltojen puolelle. JE: On aika vaikea toimia globaalisti ilman Yhdysvaltoja. Ei esimerkiksi Belgia ole sellainen valtio, joka automaattisesti tukee Yhdysvaltojen operaatioita ympäri maailmaa. Js: Suomen asema on eri kuin Belgian. Ei se ole ihan tuulesta temmattua, että Venäjä kokee Naton itään leviämisen uhkana. Mitä jos Nato-maa on syyllinen johonkin provokaatioon? Onko Suomi velvollinen puolustamaan tätä maata?
Erä 1: Yhteistyö
25, Ulko- ja turvallisuuspoliittisen nuorten ryhmän puheenjohtaja.
Johan Ekman,
Erä 3: Kansalaiset
naToNuorEt
JE: Jos ollaan sotilasliitossa muka-
Pitäisikö Suomen liittoutua sotilaallisesti?
hitetään armeija, joka paremmin vastaa tämän päivän uhkakuviin. Yleisestä asevelvollisuudesta on vaikea luopua, ellemme liittoudu sotilaallisesti. Js: Jos kaikilla olisi rakenteellisesti
na, niin tietenkin.
Js: Armeijan reservi on liian iso ja sivarin kestosta pidetään kiinni.
Erä 2: Hyökkäysvoimat
En ymmärrä, miksei siitä tehdä houkuttelevampaa, että suurempi osa kävisi siviilipalveluksen. JE: Koko puolustusdoktriini olisi muutettava niin, että luovutaan yleisestä asevelvollisuudesta ja ke-
Natoa. Mutta jos Tarja Halonen ilmoittaisi tänään, että Suomen tulisi liittyä Natoon, niin ihmisten mielipide muuttuisi yhdessä yössä. Kyselyn mukaan ihmiset ovat valmiita kannattamaan Natoa, jos poliittinen johtokin niin tekee. Js: Kysely oli manipulointia. Totta kai, jos sanotaan, että kaikki asiantuntijat ovat jotain mieltä, niin alat uskoa. Siihen on kuitenkin syyt, miksi Halonen vastustaa Natoa. JE: Nato-jäsenyydestä ei pidä järjestää kansanäänestystä. Jos äänestystulos olisi ei, me valitsisimme selkeästi kantamme. Parempi pitää optio auki kuin valita suoraan Nato-vastaisuus. Js: Ja kansanäänestyksessä tulisi selvä ei.
Matti Markkola
JE: Kansan enemmistö vastustaa
Jatka keskustelua: www.ylioppilaslehti.fi
YLIOPPILASLEHTI KYSYY
Pitäisikö Suomen liittyä Natoon?
Ei 69,2 % Kyllä 22,2 % En osaa sanoa 8,6 %
Yli kaksi kolmasosaa vastasi kieltävästi, kun Ylioppilaslehti kysyi helmikuun alussa yliopisto-opiskelijoilta, pitäisikö Suomen liittyä Natoon. Sotilasliittoa kannatti reilu viidesosa opiskelijoista. 8,6 % ei osannut kertoa kantaansa. Kyselyyn vastasi 772 opiskelijaa. Heistä innokkaimpia vastaajia olivat valtiotieteellisessä opiskelevat, joita oli vastaajista viidennes. Seuraavaksi innokkaimmin kysymykseen vastasivat humanistit, joita oli 19,2 prosenttia vastaajista. Myös matemaattis-luonnontieteellisestä ja maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta otettiin innokkaasti kantaa. Naton kannatusta perusteltiin muun muassa puolueettomuuspolitiikan vanhentuneisuudella sekä sillä, että Suomi on jo nyt mukana monissa Nato-tehtävissä. Vastustajien mielestä taas Suomi kuuluu jo nyt läntisten demokratioiden joukkoon, eikä Suomen kannata sekaantua sotilaallisiin konflikteihin. Moni sekä kannattajista että vastustajista perusteli kantaansa Venäjällä. Lue lisää mielipiteitä puolesta ja vastaan osoitteesta ylioppilaslehti.fi.
Riku Tiikasalo, 27, kehitysmaatutkimus
"En osaa sanoa, koska en koe, että tietäisin asiasta tarpeeksi."
Tommi Vesanen, 36, henkilöstöjohtaminen, Haaga-Helia
"Pitää. Se on järkevintä, en tiedä kustannuksellisesti, mutta osaamisen ja asiantuntijuuden kannalta."
Jenny HauHiainen, 20, feissari
"Ei. Tällä hetkellä millään maalla ei ole syytä hyökätä Suomeen. Emme ole vaarassa."
V
zeitgeist
jussi rautaniemen Videosta
YLIOPPILASLEHTI 3/09
9
ideon taustalla soi painostava minimalistinen musiikki. "Yliopistolaki nauttii kannatusta. En tiedä, kuinka laajaa kannatusta se nauttii, sitä kukaan meistä ei voi tietää." Helsingin yliopiston rehtorin Thomas Wilhelmssonin sanat kuulemistilaisuudessa Vanhalla ylioppilastalolla helmikuun alussa saavat yleisössä aikaan äänekkään naurunremakan. Lisääntyykö demokratia uuden yliopistolain johtosääntöuudistuksen seurauksena, kysyy HYY Yhtymän hallituksen puheenjohtaja Otto Bruun. "Tää kysymyshän riippuu siitä, mitä demokratialla tarkoitetaan", aloittaa yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto. Uusi naurunremakka. Kamera leikkaa rehtorin kasvoihin. Hän näyttää ahdistuneelta. Opiskelija Jussi Rautaniemen Blogumentaries-blogiinsa tekemä kuusiminuuttinen video yliopistolain vastustuksen vaiheista on kiehtovaa katsottavaa. Uudistusprosessi on johtanut viime metreillä todelliseen taisteluun.
Yliopiston sisällä kiistan ydin on viime viikkoina ollut, onko yliopistoyhteisö eduskuntakäsittelyyn juuri tulleen lain takana. Rehtori Wilhelmsson puolusti
Rehtori, kansleri ja projektijohtaja opiskelijoiden kuultavana.
Repivä laki
käsitystään lakiuudistuksen laajasta tuesta Helsingin Sanomissa 31. tammikuuta. Mielipide kirvoitti vastakirjoituksen, jossa allekirjoittajina olivat professorit Jukka Kekkonen ja Veli-Pekka Lehto, yliopistonlehtori Sara Heinämaa sekä "joukko Helsingin yliopiston dekaaneja, professoreja, lehtoreita ja tutkijoita".
Uudistus ajoi yliopiston ilmiriitaan.
"Toisin kuin rehtori antaa ymmärtää, näiden asioiden osalta yliopiston johto ja yliopistoyhteisö ovat eri mieltä. Keskustelua ei ole vain käyty riittävän laajasti eikä riittävän konkreettisella tasolla", kirjoituksessa sanotaan.
onko Yliopistolailla sitten laaja kannatus yliopistoyhteisön
keskuudessa vai ei? Slaavilaisen filologian professori Jouko Lindstedt päätti ottaa itse selvää. Hän lähetti sähköpostitse kyselyn tiedekunnan 62 professorille ja sai muutamassa päivässä 36 vastausta. Vastanneista professoreista kaksi kannattaa yliopistolakia, 30 ei kannata ja neljä ei ota kantaa. "Rehtori väitti Hesarin kirjoituksessa, että asiasta on keskusteltu paljon yliopistoyhteisössä. Minulla on asiasta eri käsitys kuin rehtorilla", Lindstedt sanoo. Vastustuksen suuruus yllätti silti hänetkin. Aiemmin samansuuntainen tulos saatiin, kun sosiaalipolitiikan professori J.P. Roos kysyi asiasta valtiotieteellisen tiedekunnan professoreilta. Nyt Roos on tehnyt kyselyn koko yliopiston professorikunnalle. Tiistaina 17. helmikuuta vastausaikaa oli jäljellä vielä päivä. "Kannattajia on tässä vaiheessa runsaat kaksikymmentä, kun professoreja on yhteensä noin neljäsataa", Roos paljastaa.
osansa kritiikistä ovat saaneet
opiskelijajärjestöt. "Jos Suomen ylioppilaskuntien liitto, rehtorien neuvosto ja Opetusministeriö haluavat kehittää yliopistoa tällaisten muodinmukaisten ja innovatiivisten mieltymysten mukaan, toivotamme hankkeelle onnea ja menestystä",
piruili Joensuun yliopiston opiskelijoiden manifesti helmikuun alussa. Opiskelijoiden roolia kummastelee myös J.P. Roos. "Ihmettelen kovasti opiskelijoita tiedekuntatasolla ja konsistorin tasolla. Konsistorihan kannatti lakiluonnosta yksimielisesti." Konsistorin eli hallituksen opiskelijajäsen Johanna Ahola myöntää, ettei kukaan jättänyt luonnoksesta eriävää mielipidettä. Hän muistuttaa kuitenkin, että monesta kohdasta äänestettiin. "Byrokraattisesti ajateltuna laki hyväksyttiin yksimielisesti. Minustakin laissa on enemmän positiivista kuin negatiivista. Olin kuitenkin aika pettynyt, ettei läpi mennyt esimerkiksi vastaehdotukseni siitä, että hallituksessa pitäisi yliopiston sisäisillä ryhmillä olla yhden hengen enemmistö." Millä mielellä Ahola kuuntelee arvostelua siitä, että hallinnon opiskelijaedustajat eivät ole olleet riittävän kriittisiä? "Olisi helpompi vastata yksittäisiin argumentteihin siitä, mikä laissa on pielessä. Kaksi viime vuotta olemme toivoneet, että ihmiset kiinnostuisivat laista. Nyt se kiinnostaa", Ahola sanoo. "Ja se on hyvä."
Veera Luoma-aho
Jussi Rautaniemen video Tietotehdas vai kriittinen yhteisö: http://blogumentti.blogspot.com/
PACE, Indoor Cycling, BodyPump, Pilates, Kiinteytys, Bailatino, Bodyflow, Muokkaus, Salsa, Kuntonyrkkeily, AfroPower, Vatsatreeni, Motivus Groove, Harmony...
Tällä ilmoituksella ja opiskelijakortillasi to 5.3. saakka
Tee ehdotus Maikki Friberg tasaarvopalkinnon saajaksi!
Helsingin yliopisto haluaa toimia edelläkävijänä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Ihmisten moninaisuus on voimavara, joka rikastuttaa yliopiston toimintaa ja luo hyvinvointia. Yliopisto haluaa edistää ihmisten yhdenvertaista kohtelua riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, alkuperästään, uskonnostaan, vakaumuksestaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan, vammaisuudestaan tai muusta ominaisuudestaan.
Ainaisjäsenyys
- 50 %
(norm. 59 eur)
Palkinto on 5 000 euroa
Maikki Friberg -palkinto jaetaan vuosittain ansiokkaasta toiminnasta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi Helsingin yliopistossa. Kaikki yliopistoyhteisön jäsenet voivat tehdä ehdotuksia palkinnon saajasta. Yhteisöt ja yksiköt voivat myös esittää itseään palkinnon saajaksi. Palkinnon voi saada yksittäinen henkilö, työyhteisö, ryhmä, yhdistys, laitos, hallintoelin tai muu hallinnollinen yksikkö, joka on edistänyt tasa-arvolle tai yhdenvertaisuudelle myönteisen ilmapiirin kehittymistä yliopistossa tuottanut tasa-arvoa tai yhdenvertaisuutta koskevaa uutta tietoa edistänyt tasa-arvon tai yhdenvertaisuuden käytännön toteutumista yliopiston opetuksessa, tutkimuksessa, hallinnossa tai muussa toiminnassa.
sis. treenipaidan ja CityShoppari 2009 -kortin!
Eniten vaihtoehtoja
Perusteltu ehdotus palkinnon saajaksi tasa-arvotoimikunnalle
Kirjallinen ehdotus perusteluineen osoitetaan tasa-arvotoimikunnalle, joka valmistelee palkinnon saajaa koskevan esityksen rehtorin päätettäväksi. Ehdotus toimitetaan osoitteeseen: Henkilöstö- ja lakiasiain osasto, Terhi Saarikoski, PL 33 (Yliopiston katu 4), 00014 Helsingin yliopisto, tai tasa-arvovastaava@helsinki.fi. Ehdotukset on toimitettava viimeistään 31.3.2009. Lisätietoja antaa tasa-arvovastaava Terhi Saarikoski, (09) 191 24292, tasa-arvovastaava@helsinki.fi.
www.motivus.fi
Helsingin yliopiston tasa-arvotoimikunta
10
YLIOPPILASLEHTI 3/09
Otaniemen
TeksTi NiNNi LehtNiemi kuvaT teemu GraNström
Kiinailmiö
Kiinalaisten into opiskella ulkomailla muuttaa maailmaa, Kiinaa ja opiskelijoita itseään. Maailmalla kiinalaisopiskelijoita on lähes miljoona. Noin 300 heistä asuu Otaniemessä.
YLIOPPILASLEHTI 3/09
11
Yu Wei näyttää Guitar Hero -taitojaan. Bao Xiaojing ja Feng Hui seuraavat pelin etenemistä katsomosta.
eekkarikylä perjantaiiltana. Pipopäiset nuoret miehet kulkevat lumisateessa mäyräkoira kainalossa ja tupsulakki toisessa punatiilisten rakennusten välissä. Yhden talon kellarissa on Elokuvateatteri Kinopoli. Ovella meidät ottaa vastaan tuotantotalouden opiskelija Yang Luyi.
Hänellä on huulillaan ystävällinen hymy ja jaloissaan Tommy Hilfigerin tossut. Marimekon tunikaa peittää Ralph Laurenin neule. Teatterista kaikuu Hotel California. Guitar Hero -pelivuorossa on Åbo Akademista valmistunut, Nokialla työskentelevä Yu Wei. Hän heiluttaa lantiolle ulottuvaa tukkaansa biisin tahdissa. Näissä bileissä ei ole pelkoa lihomisesta tai juopumisesta. Tarjolla on rasiallinen vihreitä viinirypäleitä. "Siinä on iso kulttuurinen ero", kertoo Yang Luyi. "Kyllä Kiinassakin on ihmisiä, jotka tykkäävät juopua, mutta meistä kivoja asioita
voi tehdä myös selvin päin." Pelivuoroaan odottavat punaisessa poolossaan fysiikanopiskelija Feng Hui ja mustaan puseroon pukeutunut, kansainvälisiä suhteita opiskeleva Xiao Yue. Nuoret naiset ovat vaihto-opiskelijoina Helsingin yliopistossa. He kertovat käyvänsä Otaniemessä vähintään kerran kuukaudessa bileissä, elokuvailloissa ja laittamassa ruokaa ystävien kanssa. Tämän illan aktiviteetit eivät ole kovin kiinalaisia. Tarkoituksena on katsoa Guitar Hero -turnauksen jälkeen elokuva Iron Man. Noin 300 hengen kiinalaisyhteisö tekee Otaniemestä pääkaupunkiseudun kiinalaisopiskelijoiden seuraelämän keskuksen.
iinalaisyhteisö pitää huolen omistaan. Huolenpito alkaa jo ennen kuin opiskelijat tulevat Suomeen. Kansainvälisen Chinese Students and Scholars Associationin, CSSA:n, Espoon jaosto jakaa neuvoja lähtijöille nettisivuillaan. "Esimerkiksi riisikeitin on Suomessa kallis. Neuvomme heitä ottamaan sen mukaan", kertoo CSSA-Espoon puheenjohtaja Yingzi Li. Hänen neuvojaan kannattaa kuunnella. Sujuvaa suomea puhuva Li muutti tänne jo 13 vuotta sitten, kun hänen isänsä valmisteli väitöskirjaa Helsingin yliopistossa. Kun tulokas saapuu lentokentälle,
12
YLIOPPILASLEHTI 3/09
Jessica eli Wang Dan valmistautuu CSSAEspoon tanssiseuran esitykseen Vanhan ylioppilastalon takahuoneessa.
Tofuauto tuo täydennystä jääkaappiin kahdesti kuussa.
maanmiehet ja -naiset ovat häntä vastassa. CSSA:n foorumilta saa apua arkipäivän ongelmiin kiinaksi. Kiinalaisten merkkien keskellä vilahtelee sellaisia suomenkielisiä ilmaisuja kuin Hullut päivät, Helsingin jäätelötehdas, wc sekä lukuisia ehkäisypillerimerkkejä. Seura osallistuu kulttuuritapahtumiin, kuten Lasipalatsin aukion kiinalaisen uudenvuoden juhlaan. Siellä CSSA-Espoon kojulla lapset nostelevat syömäpuikoilla esineitä mukista toiseen ja saavat palkinnoksi kiinalaisia koriste-esineitä. Lauantaisin voi harjoitella kiinalaisia kansantansseja. Tofuauto tuo täydennystä jääkaappiin kahdesti kuussa, muina aikoina käydään yhdessä Aasia-putiikissa Helsingin Hakaniemessä. Teekkarikylän kampus takaa, että muita kiinalaisopiskelijoita voi tavata päivittäin. "Tiivis kampus on ehdottomasti yksi TKK:n etu muihin Helsingin alueen yliopistoihin nähden", sanoo Yu Qiao, joka
opiskelee diplomi-insinööriksi ja tekee töitä Hewlett Packardilla. Kiinalaisyhteisöstä on tullut näkyvä osa 3 300 asukkaan Otaniemeä. Yhteisö elää kuitenkin melko erillään suomalaisista, kertoo Yingzi Li. "Kiinalaisyliopistossa yhdessä asuntolahuoneessa asuu neljä ihmistä ja he ovat koko ajan tekemisissä keskenään. Täällä kolmen huoneen solussa asuu kolme ihmistä, jotka eivät välttämättä edes puhu toisilleen." Yang Luyin mielestä suomalaisiin on hankala saada yhteyttä, mutta ensiaskeleen ottaminen on vaikeaa myös kiinalaisille. "Myös kiinalaiset ovat melko passiivisia ja ujoja." Yang Luyin mielestä eristäytyminen ei välttämättä ole ongelma. "Jos joku ei halua puhua suomalaisille, ei tarvitse puhua. Täällä on yhteisö, jolla on sama kulttuuri." Tämä on Yang Luyin toinen vuosi Suomessa. Hän kokee sopeutuneensa hyvin ja hänellä on täällä paljon suomalaisia ja ulkomaalaisia ystäviä. "Silti jos minulla on huolia, kerron niistä mieluiten kiinalaisille ystävilleni. He ymmärtävät aina parhaiten." ikeastaan kiinalaisopiskelija voi lähteä lähes mihin tahansa ja luottaa kohtaavansa ymmärtäjiä. 30 vuotta sitten aloitettu avautumisen politiikka avasi maailman opiskelijoille. Nykyisin ulkomailla on 892 000 kiinalaista opiskelijaa sadan eri maan yliopistoissa. Suosituimpia kohdemaita ovat Yhdysvallat, Britannia ja Australia. Silti Suomessakin kiinalaiset ovat olleet koko 2000-luvun ajan selvästi suurin ulkomaalaisopiskelijoiden ryhmä. Vuonna 2007 heitä oli Suomen
korkeakouluissa 1 860. Seuraavaksi suurin ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmä oli venäläiset. Heitä oli 1 291. Opiskelijat hakevat ulkomailta lisää pätevyyttä ja kokemusta. Kiinalaisiin huippuyliopistoihin pääsystä käydään kiivasta kilpailua, eikä kaikille riitä paikkoja. Vuosittain ulkomaille suuntaa yli 100 000 opiskelijaa, ja määrä on kasvussa. Silti kyseessä on melko pieni osa väestöstä: yhteen kiinalaisten ikäluokkaan kuuluu viisi miljoonaa ihmistä. "Kaikki tuttuni, joilla vain suinkin on varaa, lähtevät ulkomaille opiskelemaan", kertoo Yu Qiao. Yhä useammalla on varaa. Siitä pitävät huolen Kiinan huikea talouskasvu ja yhden lapsen politiikka, joka täyttää tänä vuonna 30 vuotta. "Ainoalle lapselle halutaan paras mahdollinen koulutus", selittää Cen Yuzhen, joka on vierailevana professorina Helsingin yliopiston Kiinan-tutkimukseen erikoistuneessa Konfutse-instituutissa.
Suurella osalla 1980-luvulla syntyneistä ei ole sisaruksia, monilla ei myöskään setiä, tätejä tai serkkuja. Tästä seuraa, että yhden lapsen menestykseen panostavat paitsi vanhemmat, toisinaan myös kahdet isovanhemmat. Sukupolvesta puhutaan yleisesti pikkukeisareina. Pikkukeisarit saavat paljon, mutta paljon heiltä myös vaaditaan. Vanhemmat odottavat, että lapsi menestyy, saa hyvän työpaikan ja pitää tulevaisuudessa huolen heistä. "Jos joku haluaa opiskella vaikka taidetta, vanhemmat eivät aina hyväksy sitä, koska siitä ei saa niin paljon rahaa kuin tekniikasta tai bisneksestä", sanoo Yingzi Li. Suomeen opiskelijoita vetää opiskelun ilmaisuus ja tekniikan alalla myös maine Nokia-maana. Suomi on silti varsin tuntematon maa, eikä suomalainen tutkinto avaa Kiinassa työpaikkojen ovia ammolleen. "Ihmiset kyllä tietävät, että Suomi on jossain Euroopassa", arvelee Yu Qiao. oskaa, märkää asfalttia, sumua. Harmaan sävyt hallitsevat Helsinkiä tammikuisena sunnuntaina. Lasipalatsin aukion yllä riippuu punaisia paperilyhtyjä. Aukiota ympäröivät seinät on valaistu keltaisin valoin. Suomalaisvanhemmat kantavat mustatukkaisia pikkutyttöjä harteillaan. Kello lähentelee kuutta, mutta täällä eletään itäisemmässä ajassa. Jättiscreen välittää Kiinan keskustelevision ohjelmaa. Uudenvuoden gaalan juontajapariskunta laskee sekunteja. Nollan kohdalla raketit räjähtävät Bio Rexin seinustalle pystytetyissä telineissä. Härän vuosi on alkanut. Kiinalainen kalenteri jakaantuu 12 eläinmerkkiin, joista jokainen symboloi tiettyjä
Kun asuin Kiinassa, en tuntenut ketään, jolla olisi ihmisoikeus ongelmia, Yingzi Li sanoo.
14
YLIOPPILASLEHTI 3/09
Näiden, kieltämättä upeiden kuvien ottaminen maksoi 1 500 euroa, kertoo Yu Qiao. Tähän mennessä minulle on kerrottu myös, paljonko pariskunta tienaa ja paljonko he maksavat vuokraa. Se tuntuu hieman oudolta, mutta yritän pitää mielessä Konfutse-instituutin johtajan, professori Kauko Laitisen sanat: "Kiinalaisilla on perinteisesti aina ollut hyvä käsitys numeroista ja hinnoista. Niistä puhuminen on heille small talkia. Kun kiinalaiset puhuvat rahasta, he puhuvat oikeastaan elämästä." Vierailulla oleva parin ystävä Yang Luyi ihastelee 1 500 euron kuvia. Hänen vanhempansa tekivät kohtalokkaan erehdyksen. He unohtivat kieltää seurustelun suomalaismiesten kanssa, kun Yang Luyi lähti vaihtoon TKK:lle vuonna 2006. "Se on heidän mukaansa yksi niistä asioista, joita he katuvat eniten. He ovat hyvin perinteisiä." Nyt Yang Luyi ja hänen poikaystävänsä Juha odottavat perheasuntoa Teekkarikylästä. Juha opiskelee kiinaa ja Yang Luyin isä englantia. Toistaiseksi heillä ei ole yhteistä kieltä. iemmin kiinalaisopiskelijoiden lähtö maasta oli usein lopullista ja merkitsi Kiinalle sen parhaiden kykyjen aivovientiä. Ajat ovat muuttuneet. Taantumasta huolimatta Kiinan talous nousee ja tarjoaa töitä kotiin palaaville kiinalaisnuorille. Sekä Yun pariskunta että Yang Luyi aikovat palata. "Kaikki vain on paremmin Kiinassa, paitsi Suomessa on kauniimpi luonto. Kaipaan Shanghain sykettä. Shanghaihin verrattuna Suomi on kuin maaseutua", Yang Luyi sanoo. "Meitä vanhemmat ihmiset eivät palanneet, koska heillä ei ollut mitään syytä
Lohikäärmetanssijat Li Ming (vas.), Yao Zhishuai ja Yu Yang vetivät henkeä ennen esitystä kiinalaisen uudenvuoden juhlissa Vanhalla ylioppilastalolla.
Yläluokkaisten kiinalaisperheiden pikkukeisarit saavat vihdoin tehdä elämällään mitä huvittavat.
palata. Heidän molemmat vanhempansa saattoivat kuolla kulttuurivallankumouksessa", Yu Qiao kertoo. "Kiina on muuttunut yhdessä sukupolvessa. Ero entiseen on kuin Suomella ja Pohjois-Korealla." Yang Luyi epäilee sittenkin hieman paluutaan, koska arvelee edustavansa uudenlaista kiinalaista. "En halua pelkästään tehdä töitä. Ehkä siksi olisi toisaalta vaikea työskennellä Kiinassa, jossa kaikki tekevät 12- tai 14-tuntista työpäivää." Sama muutos on huomattu yhdessä kiinalaisopiskelijoiden suosikkikohdemaassa Britanniassa. Siellä kiinalaisopiskelijat ovat viime vuosina alkaneet suosia taide- ja viestintäaineita rahakkaiden bio- ja kauppatieteiden sekä tekniikan kustannuksella. Kyse voi olla julkkiskulttuurin noususta Kiinassa tai siitä, että yläluokkaisten kiinalaisperheiden pikkukeisarit saavat vihdoin tehdä elämällään mitä huvittavat. Yang Luyi kertoo olevansa Suomessa nauttiakseen elämästä. Hän on valmistunut viestintätieteiden kandidaatiksi erittäin arvostetusta Shanghain Fudan-yliopistosta. Opiskeluvuodet Suomessa saattavat jopa heikentää hänen työllistymismahdollisuuksiaan Kiinassa. Otaniemeen saavuttuaan hän otti heti yhteyttä TKK:lla toimivaan kansainväliseen Aiesec-opiskelijajärjestöön. Hän oli toimi-
nut Aiesecissa jo Shanghaissa ja kertoo täydellisellä englannillaan olevansa kotonaan kansainvälisessä seurassa. Miten kansainvälistyneiden pikkukeisarien paluu maailmalta sitten muuttaa Kiinaa? Paljon, ennustaa Kauko Laitinen. "Kiina kansainvälistyy entisestään. Kun opiskelijat palaavat, he puhuvat sujuvasti englantia ja jotkut jopa suomea. Jos heistä tulee vaikkapa yliopisto-opettajia, he kouluttavat kokonaan uudenlaisen sukupolven." Seuraavan kiinalaissukupolven ei enää tarvitse suunnata ulkomaille opiskelemaan, arvelee Laitinen. Sen sijaan opiskelijavirta saattaa kääntyä toiseen suuntaan. Cen Yuzhenin mukaan kulttuuri on jo länsimaistunut. "Kun opiskelijat menevät nykyään illalliselle, jokainen maksaa oman ateriansa. Se ei ole kuulunut kulttuuriimme", hän sanoo päätään pyöritellen. oissaolovuodet muuttavat ihmistä. Sen huomasi Qiu Zhe eli Suvi, joka vietti lyhyen aikaa komennuksella työnantajansa ABB:n Shanghain toimistossa. Sitä ennen hän oli oleskellut Suomessa viisi vuotta. "Minun oli vaikea tottua hankalaan ja epäsuoraan viestintään. Tiedän, että ihmiset
eivät sanoneet asioita suoraan siksi, että he halusivat olla kohteliaita, mutta minun on silti vaikea kestää sitä. Myös kieleen tulee jatkuvasti uusia sanoja, joita en ymmärrä." Suvi tuli Suomeen Singaporessa tapaamansa suomalaisen miehensä kanssa ja opiskeli kansainvälistä kauppaa Vaasan yliopistossa. Kiinalaista kulttuuria voi sekoittaa suomalaiseen, joskus runollisellakin tavalla. Esimerkiksi käy se, miten nimenomaan Suvi valikoitui Qiu Zhen suomalaiseksi nimeksi kiinalaisten elementtien pohjalta. "Isä sanoi, että Suomessa on niin paljon vettä, että asia pitää tasapainottaa. Suvi tarkoittaa kuumaa kesää, joten valitsin sen. Singaporessa, jossa on kuuma, valitsin suomalaiseksi nimekseni vastaavasti Sade." Myös Suomi on muuttunut, kertovat kiinalaisopiskelijat. Suora lentoyhteys Kiinaan on tehnyt siitä suositun matkailukohteen. Yhä useampi on myös työskennellyt suomalaisyritysten Kiinan-tehtailla tai -konttoreissa tai tehnyt muuten bisnestä kiinalaisten kanssa. Enää kiinalaisilta ei kysytä, kantavatko he kotona veden kaivosta ja ovatko he ennen nähneet tietokonetta. Otaniemen opiskelijaruokaloistakin löytää nyt todennäköisemmin jotain edes etäisesti tutunkaltaista syötävää kuin aiempaa kiinalaisopiskelijoiden kauhistusta, maksalaatikkoa. *
Ensiaskeleet
Kiinan ja intian vaurastuminen on tehnyt koulutuksen viennistä houkuttelevan bisneksen. Länsimaiset oppilaitokset ovat avanneet pelkästään Kiinaan yli sata kampusta. Aasialaisia toivotaan täyttämään kampukset pienenevien ikäluokkien Euroopassa. Suomessa erityisesti Kiinaa pidetään lupaavana koulutusvientikohteena, jonne viritellään yhteistyökuvioita. Tampereen yliopistolla oli vuoden ajan oma lehtori Kiinassa Nanjingin viestintäyliopistossa. Nyt ryhmä, jolle hän opetti suomea, opiskelee Tampereella kahden lukuvuoden ajan. "Alun alkaen lähtökohtana oli, et-
Suomalaiskorkeakoulut pyrkivät globaaleille koulutusmarkkinoille.
miten järjestämme asiat niin, ettei luoda kahdenlaisia opiskelijoita", sanoo koulutusjohtaja Kari Pitkänen Jyväskylän yliopistosta. Pääkaupunkiseudun korkeakoulut ovat toistaiseksi keskittyneet suuntaamaan markkinointia kiinalaisille tutkinto-opiskelijoille. TKK, Helsingin yliopisto ja Helsingin Kauppakorkeakoulu ovat näkyneet yhdessä ja erikseen Kiinassa järjestetyillä koulutusmessuilla. Kauppakorkea on myös painanut kiinankielisen esitteen ja palkannut kiinalaisopiskelijan rekrytoinnin projektitekijäksi. Kaikki kolme korkeakoulua aikovat lisätä markkinointipanosta lähitulevaisuudessa. "Ilman markkinointia hyviä hakijoita ei tule. Lisäksi meidän täytyy esimerkiksi nopeuttaa valintaprosesseja, jolloin saamme hyvät hakijat sitoutumaan ja todella tulemaan tänne opiskelemaan", sanoo Helsingin yliopiston kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Laitinen. Uuteen yliopistolakiin on tulossa mahdollisuus veloittaa lukukausimaksu Eta-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Toistaiseksi kokeilumahdollisuus ei näy Kiina-strategioissa. Kansainvälistyä halutaan lukukausimaksuista riippumatta. Jos maksut tulevat pysyviksi, vaikutus ulkomaalaisten opiskelijoiden määrään voi olla kahtalainen, arvioi kansainvälisten asioiden päällikkö Mari-anna Suurmunne Helsingin kauppakorkeakoulusta. "Ilmaisuus koetaan usein epäilyttäväksi. Mietitään, että onko laatu sitten millainen. Toki on myös opiskelijoita, jotka tulevat tänne nimenomaan maksuttomuuden takia." *
tä kiinalaiseen tutkintoon tulisi erikoistumiskieleksi suomi. Nyt se on laajentunut niin, että selvitetään, onko tällä opiskelijaryhmällä edellytykset hakeutua suomalaiseen tutkintoon", kertoo kansainvälisten asioiden päällikkö tenho takalo Tampereen yliopistosta. Jyväskylän yliopisto neuvottelee MBA-tyyppisen tilauskoulutuksen aloittamisesta kiinalaisrehtoreille ja urheilulaitosten johtajille. Koulutus saattaa alkaa jo ensi vuonna, mutta matkalla on vielä monta mutkaa. "Laki edellyttää, että tilauskoulutusta ei kateta julkisin varoin. Se koskee myös normaaleja opiskelupalveluja, kuten kirjasto-, atk- tai hallinnon palveluja. Pitää miettiä,
YLIOPPILASLEHTI 3/09
15
Hinnalla
millä hyvänsä
Senegalin kaduilla vaeltaa unelmoivia nuorukaisia. Yksi heistä on Fara Dione, joka haluaa jättää Afrikan tomut taakseen.
TeksTi ja kuvaT Maria ruuska
16
YLIOPPILASLEHTI 3/09
N
F
eljää pientä työmaaparakin näköistä taloa varjostaa iso mangopuu. Päivän kuumin hetki on Mbourissa Senegalissa takanapäin. Iltaruokaan on vielä hetki. Teepannu porisee matkakeittimellä pehmeässä hiekassa. 26-vuotias Fara Dione kumartuu ja kaataa joukkoon sokeria. On lauantai. Kalastajan pitkä viikko merellä on ohi. Huomenna ei onneksi tarvitse vielä palata töihin. Fara kaatelee keskittyneenä teetä snapsilasista toiseen. Pallottelemalla sokeri sekoittuu paremmin, ja samalla tee viilenee juotavaksi. Tosin mintulta maistuvaa teetä ei harjaantuneinkaan juoja pysty juomaan kerralla pientä hörppyä enempää. Illallisen jälkeen Fara aikoo mennä kadun toiselle puolelle tapaamaan kavereitaan. Niitä muutamia, jotka vielä asuvat kulmilla. Moni Faran lapsuudenystävistä on muuttanut pääkaupunkiin Dakariin tai vielä kauemmas Eurooppaan. Farakin haluaisi muualle. Määränpäällä ei ole väliä, kunhan vain pääsisi pois Afrikasta. aran äiti Odile Ndiaye saapuu torilta. Hän valmistaa päivälliseksi kuskusia ja grillattua kalaa, mutta sitä ennen on löydettävä sytykkeitä. Polttopuita on savannilta vaikea löytää, eikä maassa, jossa alle 40 prosenttia ihmisistä osaa lukea, ole ylimääräisiä sanomalehtiä. Talon sisällä vaaleaksi kalkittua huonetta hallitsee puukaappi. Sen päällä on hääkuva,
M A U R I TA N I A
Dakar Mbour
SENEGAL
GAMBIA
GUINEAB I S SAU GUINEA
"Tiedän, eTTä jouTuisin euroopassa Tekemään paskaduuneja, muTTa ei se haiTTaa."
jossa kaunis nuori morsian hymyilee keskiikäisen valkoisen miehen rinnalla. Morsian on Faran pikkusisko Elisa, joka avioitui puolitoista vuotta sitten belgialaisen kauppiaan kanssa. Pariskunta tapasi paikallisessa hotellissa, jossa Elisa oli töissä ja mies lomalla. Nyt Elisa asuu Brysselin lähistöllä. "Senegalissa vanhemmat puhuvat maastamuutosta jo pikkulapsille. Monella ei ole elämässä muuta päämäärää kuin päästä pois." Eurooppaan lähteminen ei siis ole vain kurittomien ja seikkailunhaluisten nuorten miesten keksintö. Siihen kannustavat kaikki. Vanhemmat siksi, että lapset ovat heidän ainoa eläketurvansa. Lapset siksi, että puolet maan asukkaista on työttömiä, eikä työssäkäyvilläkään ole juuri jaettavaa: senegalilaisen keskipalkka on kaksi euroa päivässä. Suomessa se on yli 100 euroa päivässä. Ei ihme, että Eurooppa kuulostaa senegalilaisnuorten puheissa eldoradolta. Perheenjäsenten Euroopasta lähettämillä rahoilla ostetaan riisisäkkejä ja rakennetaan parempia kattoja sadeaikaa varten. Euroopan poljetuillakin palkoilla voi Senegalissa
Teehetki senegalilaisittain.
ostaa sementtiä ja rakentaa naapuria isomman talon. "Tuntuu turhauttavalta, kun en pysty avustamaan vanhempiani", Fara myöntää. Hän haluaisi pois äidin nurkista, mutta kalastajan palkalla ei pitkälle pötkitä. Jos kalaa ei tule, ei tule rahaakaan. Faran mielestä moni perhe arvostaa enemmän lapsia, jotka ovat lähteneet Senegalista ja pystyvät nostamaan perheen elintasoa kotimaassa. "Tiedän, että joutuisin tekemään paskaduuneja, mutta ei se haittaa. Kunhan pystyisin lähettämään rahaa kotiin." Myös Elisa lähettää rahaa, vaikka tämä ei perheen tiedon mukaan ole vielä löytänyt töitä. Rahalla perhe maksaa veden ja sähkön. Huonoja uutisia senegalilaiset eivät Euroopasta juuri kuule. Perheenjäsenet eivät valita lähiöiden ankeudesta tai työn löytämisen vaikeudesta. Elisakin on puhelimessa vaitonainen tekemisistään. "Jotkut ovat kokeneet rasismia ja yksinäisyyttä. Euroopassa ei voi kuulemma kävellä naapuriin ja viettää siellä koko päivää teetä keitellen samalla lailla kuin täällä." Faran mukaan moni maailmalle lähtenyt pelkää ehkä perheen reaktiota. "He pelkäävät, ettei kukaan kotona usko heidän epäonnistuneen. Että kotona luullaan heidän valehtelevan ja pitävän kaiken hyvän itsellään." Lähtenyt on kotiin jääneiden silmissä aina voittaja.
Fara Dione (keskellä) joutui jättämään oikeustieteen opinnot kesken toisen lukuvuoden jälkeen. Kuvassa hänen pikkuserkunsa Badou Diouf ja Khady Diouf.
R
änsistyneestä ovesta erottaa juuri ja juuri haalistuneen tekstin Salon. Dakarilaisessa kahden neliön korttelikampaamossa käy kuhina. Asiakas kävelee sisään, istuutuu, ja Badou Diouf käynnistää hiustenajokoneen. Neuvotteluja ei käydä: kaikista pikkupojista ja vähän vanhemmistakin tulee kaljuja. Niin myös vapaapäiväänsä viettävästä Farasta. Hiustuppoja alkaa leijailla salongin lattialle. Badou on Faran pikkuserkku ja entinen huonekaveri. Opiskellessaan Dakarissa Fara jakoi huoneen hänen ja kahden muun nuoren miehen kanssa. Sitä ennen tapahtui seuraavaa: Fara vietti tyypillisen senegalilaisen lapsuuden. Seitsemänvuotiaana hänet lähetettiin asumaan isoisänsä luokse maaseudulle, koska äidin mielestä poika oli ajautunut tappeluiden tielle. Isoisän kylässä oli kaupunkia vähemmän häiriötekijöitä. Äiti ajatteli, että pikkupoika keskittyisi siellä paremmin kouluun. "Elämä oli rankkaa, koska meidän piti lähteä joka aamu hakemaan vettä kaukaa kaivolta ennen koulun alkua. Välillä karkasin kylältä, koska ikävöin niin paljon kotiin", Fara kertoo. Lomat hän sai viettää kotona Mbourissa, jossa äidin lisäksi asuivat isäpuoli ja kuusi sisarusta. Fara on Odile Ndiayen seitsemästä lapsesta toiseksi vanhin. Fara sisaruksineen on ollut onnekas: kaikilla lapsilla on ollut mahdollisuus käydä koulua. Vain alle puolet senegalilaislapsista aloittaa koulun. "Äidin on elämänsä aikana pitänyt pyytää jokaisen laskutoimituksen ja paperin kanssa apua naapurista, koska hän ei osaa lukea. Hän ei halunnut meidän kokevan samaa."
Yläkoulu- ja lukioajan Fara asui Mbourissa. Hän pärjäsi kielissä ja historiassa ja kirjoitti ylioppilaaksi. Senegalissa ylioppilaaksi kirjoittavat vain ikäluokkansa huiput. Sitten Fara pääsi lukemaan oikeustiedettä Dakarin yliopistoon. Aamupäivät kuluivat luennoilla, iltapäivät rannalla jalkapalloa pelaten. Läksyjä tehtiin sen jälkeen porukassa puolille öin. "Jalkapallo oli päivän paras hetki. Pelatessa opiskeluhuolet unohtuivat." Fara pelkäsi koko ajan epäonnistuvansa. Opiskelu oli ikuista taistelua. Köyhän perheen pojan rahat eivät aina riittäneet opinnoissa vaadittaviin kalliisiin lakikirjoihin. Toisen opiskeluvuoden lopussa kaikki opiskelijat joutuivat tasokokeeseen. Suurin osa joutui jättämään leikin kesken niin myös Fara. Eurooppaan lomilla matkustelevat varakkaat luokkakaverit saivat jatkaa. "Jos on suhteita ja varaa vipata professoria, on jatkoon pääseminen huomattavasti helpompaa." Fara muutti takaisin kotikaupunkiinsa Mbouriin ja päätti ruveta turistioppaaksi. Paluuseen liittyi taka-ajatus. "Jos kaltaiseni poika haluaa täältä Eurooppaan, pitää jonkun viedä minut, koska minulla ei ole rahaa lähteä." Viejällä hän tarkoittaa ystävää tai tuttua, joka rahoittaisi matkan ja auttaisi alkuun määränpäässä. Eurooppalainen tyttöystävä olisi onnenpotku. Fara ajatteli, että turistioppaana eurooppalaisiin tutustuisi todennäköisemmin kuin opiskelijana. Hän lähetti kaikkiin lähialueen oppaita kouluttaviin hotelleihin hakemuksen mutta ei saanut yhtään vastausta. "Valkoisiin saa kyllä kontaktin, mutta se, että jostain tulisi jotain, on vaikeaa. Kun he lähtevät täältä pois, eivät he pidä enää yhteyttä." Opassuunnitelman kariuduttua Fara lähti mukaan serkkujensa kalastusbisnekseen. Mereltä hän saa taskurahaa, mutta yliopis-
YLIOPPILASLEHTI 3/09
17
tossa opiskelleelle nuorelle miehelle se ei riitä. "Tuntuu kuin kaikki oppimani valuisi hukkaan."
K
adunpielessä istuu maapähkinäkauppias. Hänen ohitseen kävelee mies viisi tyynyä päälaellaan. Dakarin kadut ovat täynnä ihmisiä, jotka yrittävät hankkia elantonsa kauppaamalla epämääräistä tavaraa rantarolexeista muovihelikoptereihin. Koska aavikoituminen tekee maanviljelystä vaikeaa, monet nuoret miehet muuttavat kylistä kaupunkiin työn toivossa. Dakariin saapuu väkeä myös Afrikan muista maista. Suurin osa heistä unelmoi lähdöstä. Kaupunkia kutsutaankin Länsi-Afrikan New Yorkiksi.
Rannalla FaRa ei ole käynyt pitkään aikaan tuRisteja hätyyttelemässä.
Entinen siirtomaaisäntä Ranska oli pitkään senegalilaisten ykköskohde Euroopassa. 1980-luvulla suosituiksi tulivat Yhdysvallat ja Italia, jossa senegalilaiset tunnetaan rihkaman kaupustelusta kaduilla. Nyt suurin osa maastamuuttajista aloittaa uuden elämänsä Espanjasta, jossa afrikkalaiset työskentelevät valtavilla tomaattifarmeilla, vartioivat tai siivoavat. Näin ainakin toistaiseksi: kansainvälinen talouslama horjuttaa siirtolaisten työpaikkoja, mikä taas pienentää rahalähetyksiä kotimaahan. Senegalista pois pääseminen ei ole helppoa. Dakarin laidalla sijaitsevalla Léopold Sédar Senghorin lentokentällä suomalai-
seltakin turistilta tarkistetaan passi kuusi kertaa. Monelle afrikkalaiselle tämä on portti Eurooppaan. Portti joka ei aukene. Siksi moni riskeeraa henkensä ja yrittää päästä puisella pirogue-veneellä Kanariansaarille. Esimerkiksi vuonna 2006 saariryhmän saavutti laittomasti yli 30 000 afrikkalaista. Tuhansien muiden matka päättyi kuolemaan. Laittomaan maahanmuuttoon kyllästynyt EU on viime aikoina rahoittanut satelliittijärjestelmää, jolla Länsi-Afrikasta Kanariansaaria kohti pyrkiviä veneitä pyritään paikantamaan jo varhaisessa vaiheessa. Ranska puolestaan on herätellyt keskustelua siitä, pitäisikö Euroopan kehitysavun Afrikan maihin olla sidoksissa maiden yrityksiin suitsia laitonta siirtolaisuutta. Espanjan valtio on kustantanut tv-mainoksia, joissa näytetään rantaveteen huuhtoutunutta nuorta miestä ja sen jälkeen pojan äitiä, joka kyselee jälkikasvunsa perään. Veneitä on lähtenyt Faran kotikaupungista Mbouristakin. Faran mielestä mainoskampanjoista ei ole hyötyä: ihmiset kyllä ymmärtävät riskit. Hän ei lähtisi yönselkään puuveneellä. "En ole niin epätoivoinen."
N
uhainen Fara makaa kotona. Taustalla rätisee televisio. Kello lyö seitsemän, ja huone täyttyy salamannopeasti Farahin kolmesta pikkuveljestä ja heidän ystävistään. Alkaa brasilialainen saippuasarja, joka on dubattu ranskaksi. Nainen ja mies valuvat sohvalta lasipöydän alle hyväilemään toisiaan. Kotiyleisö tuijottaa keskittyneenä. Jakso päättyy, ja huone tyhjenee yhtä nopeasti kuin täyttyikin. Senegalilaisten ja länsimaisten naisten rakkauskäsityksissä on Faran mielestä eroja. "Senegalilaiset naiset ovat materialistisia. He jaksavat olla kanssasi niin kauan kuin
sinulla on jotain annettavaa." Suhteet valkoisten naisten kanssa perustuvat Faran mielestä enemmän tunteille kuin käytännölle. "Olen seurustellut sekä italialaisen että senegalilaisen naisen kanssa. Tykkäsin enemmän italialaisen naisen tavasta olla kanssani." Farasta olisi hienoa saada lapsia, joiden isä on musta ja äiti valkoinen. "On mielettömän kaunista, että kaksi eri kulttuurista tulevaa ihmistä pystyy rakastamaan toisiaan." Faralla on tällä hetkellä senegalilainen tyttöystävä. Hän on kuitenkin valmis lähtemään, jos sopiva valkoinen tyttö tulee kohdalle. Missä hänet voisi sitten tavata? Mbour on ranskalaisten suosima turistikohde. Ruskettuneet eurooppalaiset nauttivat muutaman viikon helposta elämästä auringossa ja palaavat sen jälkeen takaisin keskiluokkaiseen arkeensa. Rannalla Fara ei ole käynyt pitkään aikaan turisteja hätyyttelemässä. Internetkahviloissakaan hän ei enää jaksa roikkua. "Kaikki on kiinni tuurista." Tavarat kiertävät yhä vapaammin maailmaa, mutta ihmisten liikkumista kolmannesta maailmasta länsimaihin pyritään suitsimaan entistä tiukemmin keinoin. Miltä tuntuu, kun toiset saavat kulkea vapaasti ja toiset eivät? Katolisen Faran mielestä kysymys ansaitsee uskonnollisen vastauksen. "Ei se ole epäreilua. Herra antaa ja herra ottaa. Olemme kaikki Jumalan omaisuutta. Ehkä minäkin saan jonain päivänä lähteä." Faran mukaan ongelmallisempaa on, etteivät ihmiset auta toisiaan, vaikka heillä on siihen mahdollisuus. Hänen mielestään pahinta Senegalissa on ihmisten toimettomuus. "Eikö ole ihan normaalia haluta pois, jos koputtaa kaikkiin oviin, eikä mistään avata?" *
Artikkelia varten on haastateltu senegalilaisnuorten maastamuuttoa tutkinutta Abdou Thiamia.
kalenteri
Tapahtumatiedot voi lähettää osoitteeseen menot@ylioppilaslehti.fi. Populärmusik från Vittula!
kulttuuri
18
YLIOPPILASLEHTI 3/09
Rituaalista viestintää
Vili Rantanen on rumbamiehiä niin teoriassa kuin käytännössä.
tuoMas karppinen
R
Ti 24.2.
Pulkka mukaan. Ken on tyylikkäin mäessä? Pääkaupunkiseudun ylioppilaiden perinteisessä laskiaisriehassa ratkaistaan luovin ja viihdyttävin mäenlaskija. Jatkot gravitaatiobileissä Onnelassa. Ullanlinnanmäki klo 1216. maRien muistot. Ylioppilaslehden Kultainen penaali -gaalassakin menestynyt kirjailijaarkkitehti Arne Nevanlinna poikkeaa kuukauden kirjavieraana Stoassa, Turunlinnantie 1, klo 18. Vapaa pääsy.
PiiPitystä & funkia. Nouseviin elektronisen musiikin tekijöihin kuuluva Eero Johannes heittää ilmaiskeikan Kanneltalossa, Klaneettitie 5, klo 18.
Ke 25.2.
Ke 25.2.
taide liikkeessä. Missä törmäävät valtavirran ja vastavirran tyrskyt tänään? Taidemaailman marginaaleja ruotivat taidehistorioitsija Arja Elovirta, taiteilija Aapo Korkeaoja ja muusikko Juha Hämäläinen. Ylioppilasteatterin studio, Aleksanterinkatu 23, klo 1821. Vapaa pääsy.
Ti 3.3.
istiriita on hämmentävä. Ravintola Kaisaniemeä ympäröivä puisto on kuin talven ihmemaa. Sisällä ravintolassa ikkunoihin tiivistyy kosteutta lämmöstä. Kuukumina, perinteistä kuubalaista musiikkia soittava bändi, on juuri aloittanut levynjulkaisukeikkansa ja iso yleisö tanssii riehakkaasti. Keskellä lavaa heiluu valkoisissa tiukoissa housuissa Vili Rantanen, yhtyeen solisti ja pääasiallinen säveltäjä. Mikä on meiningin salaisuus? "Aika olennainen juttu on itseluottamus", Rantanen kertoo. Kuukukuminan biiseissä kerrotaan menetetystä rakkaudesta niin kuin suomalaisissa iskelmissäkin. Asenne vain on toinen: "Se menee vähän silleen, että okei, sä jätit mut, mutta hei beibi, lopulta sä tajuut mitä sä menetit", hän virnistää.
itseluottamusta vaaditaan
Latinalaisen Amerikan tutkimukseen. Opinnot ovat kuitenkin jääneet vähiin, kun musiikki on vienyt miehen mennessään.
kuukumina teki joulu tammikuussa ensimmäisen kiertueensa Kuubassa, jossa Rantanen on käynyt monta kertaa ennenkin. Orkesterin lisäksi aikaa vie toissa vuonna perustettu Rumba-akatemia, joka levittää kuubalaisen musiikin ja tanssin ilosanomaa suomalaisten keskuuteen. Rantanen antaa tunteja laulussa ja tres-kitaran soitossa. Bändejäkin hänellä on Kuukuminan lisäksi useampia, tunnetuin niistä viime vuoden Älä osta mitään -hitin tehnyt Telluksen Tulevaisuus.
minankin musiikkityyleistä, on hänen mukaansa jatkuvaa vuorovaikutusta soittajien, solistin ja tanssijoiden välillä. Kandintyön jälkeen ala vaihtui
koRostetut sukupuoliroolit ovat
KUKA?
>> yhteisöllisesti Helsingin Asuu
Arabianrannassa. Opiskelee Latinalaisen Ame>> rikan tutkimusta, valmistunut kandiksi puheviestinnästä. Levylautasella Rubén Blades >> y Editus Ensemblen Mundo, yöpöydällä dalai laman Maailmankaikkeus atomissa. >> Vuonna 2019: "Toimin Suomen Rumba-akatemian rehtorina."
teakin uutuudet. Teatterikorkeakoulussa saa ensi-iltansa kaksi tanssiteosta, Liisa Risun Seppo ja Caitlin Corbettin Little Known Facts. Haapaniemenkatu 6, tanssisali 709, klo 19. Esityksiä lauantaihin asti. Liput 10/5 .
Ke 4.3.
suomiRuotsi. Tornionjokilaakso 1960-luvulla. Kaksi 15-vuotiasta poikaa yrittää perustaa pop-yhtyettä ja aikuistua. Populäärimusiikkia Vittulajänkältä -elokuva Malmitalossa, Ala-Malmin tori 1, klo 17.30. Vapaa pääsy.
To 26.2.
intiimiä menoa. Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin luentosarjassa sukelletaan median ja seksuaalisuuden suhteisiin. Harri Kalhan aiheena on "Visuaalisuus ja valta kuvapaniikeissa", Susanna Paasosen aiheena "Pääministerin morsian ja intiimin alueet". Porthania PIII, Yliopistonkatu 3, klo 16.1518. Vapaa pääsy.
myös opiskelussa, sen on Rantanen huomannut. Helsingin yliopiston puheviestinnän laitoksella ei aluksi oltu kauhean innostuneita hänen kandidaatintutkielmansa aiheesta. "Rumba rituaalisena viestintämuotona" ei ollut sitä perinteisintä puheviestintää. "Sitkeällä puheella aihe kuitenkin meni läpi", Rantanen muistelee. Rumba, joka on yksi Kuuku-
Vili Rantanen, 27
olennainen osa kuubalaista musiikkia. Rantanen kertoo viime Kuubanmatkallaan osallistuneensa rumba columbian tanssitunneille. "Siinä miehet pöyhistelevät niin machosti kuin osaavat, matkivat kukkoja. Naiset yrittävät viehättää miehiä ja samalla suojella lantionseutuaan, sillä kukko-miehet yrittävät tuikata sinne." Entä tulevaisuudessa? Rantanen sanoo keskittyvänsä nyt pelkästään musiikin tekemiseen ja Rumba-akatemiaan. Ehkä opintojakin joskus voisi jatkaa. "Voisihan sitä gradun tulla kirjoittamaan rumbasta."
Venla rossi
To 5.3.
Geriatria-rock
joka vuosi rikkoontuu yksi Pohjoista Puhetta. Kirjailijat Katja Kettu ja Maria Peura (kuvassa) kertovat uusista romaaneistaan ja pohjoisen ilmanalan vaikutuksesta tuotantoonsa Linnunlaulun lukupiirissä Villa Kivessä, Linnunlauluntie 7, klo 18. Vapaa pääsy.
Put a RecoRd on. Haluatko tiskijukaksi? HYY järjestää dj-kurssin, jolla opetellaan levyjen soittamista, setin rakentamista ja laitteiden käyttöä. Kurssi pidetään Pohjanhovissa Dommalla maanantaina ja tiistaina 3.3. klo 1720. Ilmoittautumiset Jiri Siroselle, kulttuurisihteeri@hyy.fi.
Ma 2.3.
keikkaennätys, nimittäin keski-ikäennätys. Ja nyt ei puhuta yleisön vaan esiintyjien keski-iästä. Tänä vuonna Suomen keikkalavoilla heiluvat ikinuoren daamin Tinan, 69, lisäksi äänekkäitä harmaita panttereita, kuten kuusikymppiset The Eaglesin, Deep Purplen ja Heaven and Hellin kollit ja keskimäärin viisvitoset AC/DC:n herrat. Unohtaa ei sovi
ensimmäistä kertaa elämässään Näsinneulan näkevää Brucea, 59. Edellä mainittuihin verrattuna Madonna, 50, Morrissey, 49, ja Metallican nelivitoset jampat ovat nuorisomusiikkiosastoa. Heille ei ole ehtinyt kertyä edes lastenlapsia. Suomen keikkakesän ikäpresidentti
kasra GanjaVi
on kuitenkin 83-vuotias B.B. King. Polvia kolottaa, selkä on rikki, mutta muuten bluesin kuningasta ei ikä paina. Mitä nyt on joutunut laskemaan keikkamääräänsä noin sadalla 250 keikasta vuodessa. Ottakaa mallia Madonna ja muut junnut!
Matti Markkola
B.B. King
BLAAH
JEAH
Miksei telomistosi-tv jo ota kuolettavaa iskua? Jotenkin nämä kuumanviileän nörtin angstit on jo nähty. -albumilla Risto tyytyy kierrättämään kahden edellisen levyn kamoja, mutta biisit eivät ole yhtä hyviä. Kun kyynisyys muuttuu maneeriksi, kannattaa kokeilla jotain uutta.
Duudsonien
"kolmas kansainvälinen tuotantokausi" on yhtä jännä juttu kuin härmänkielinen rock. Ei yhtään.
häiriöön
Sähkö-
To Lose My Life on surullinen ta-
paus. Kuka kaipaisikaan vielä yhtä masentunutta post-punk-levyä? Brittien uusi hehkutusbändi White Lies ostanee mustat kauluspaitansakin samasta kaupasta kuin Editors tai Interpol.
Jos haluat lukea traagisen tarinan katkeroituneesta yhden hitin yhtyeestä, on mikko Reitalan juuri oikea romaani sinulle. OKdekkarin tästä olisi saanut karismaattisella etsivällä, nyt pitää tyytyä elähtäneeseen perheenisärokkariin.
Tähtihetki
kulttuuri
APURAHAKRIITIKKO
Toimittaja Anne Moilanen arvostelee teatteria veronmaksajien rahoilla.
20
YLIOPPILASLEHTI 3/09
KOLUMNI
RyhMäteAtteRi / tAnjA AholA
Ninni Lehtniemi
Runkkarijulkkikseksi
Nuori mies, etkö saa tarpeeksi huomiota? Haluatko karistaa
sinuun isketyn nössön kirjallisuusälykön leiman? Podetko kolmenkympin kriisiä? Julkaise pamfletti. Aihe voisi olla vaikka seksi. Se kiinnostaa kaikkia. Medianäkyvyyden varmistamiseksi kannattaa laittaa siihen henkilökohtaista avautumista. Ketä sä olet pannut viime aikoina? Ai et ketään. No, ei se mitään. Kirjoita siitä, ettet ole pannut ketään vuosiin. Lisää yksityiskohtia käteenvetotiheydestäsi, pornoaddiktiostasi ja kaikenlaisista ongelmistasi, jotka pillu olisi satavarmasti parantanut. Sille kirjalle voisi antaa nimeksi vaikka Ilman.
se yksi Laasanenhan sai viime vuonna ihan maanlaajuisen
Martti Suosalon näyttelemä pankkivirkailija on ihastunut työkaveriinsa, jota esittää Minna Suuronen.
V
Onni on uusi takki
kemäni teatteritulkinta, on tämän jälkeen vaikea edes kuvitella Akakin hahmoon ketään toista. Niin uskottavasti ja liikuttavasti, ja myös virtuoosimaisella fyysisellä tekniikalla, Suosalo näyttelee hyväsydämistä, mutta auttamattoman ihmispelkoista työmuurahaista.
tariNa oN traagiNeN. On taval-
iimeisen parinsadan vuoden aikana työntekijän asema on ensin parantunut ja sitten huonontunut. Milloin huonontuminen tarkkaan ottaen alkoi, ja miksi, sitä ei tiedä kukaan, mutta jotain tekemistä sillä on turbokapitalismin kanssa. Näin väittää Ryhmäteatterin uutuusnäytelmä Päällystakki, modernisointi Nikolai Gogolin (18091852) samannimisestä klassikkonovellista. Estyneen pankkivirkailijan Akaki Akakijevitsin roolin tekee Ryhmäteatterissa ikimuistettavasti Martti Suosalo. Itselleni, jolle tämä Päällystakki oli ensimmäinen nä-
täH D
et
3
Ryhmäteatteri: Päällystakki Käsikirjoitus Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähälä, ohjaus Esa Leskinen, puvut ja lavastus Janne Siltavuori, rooleissa mm. Martti Suosalo, Taisto Oksanen, Sanna-Kaisa Palo, Tuomas RintaPanttila.
/5
iHaNaa: tuomas rintaPanttilan parta! Pus!
lisista tavallisin mies, vaatimaton ja yksinäinen, joka täyttää elämänsä työllä. Hän käyttää samaa, jo haisevaa ja reikäistä, takkia, vuosikaudet. Kunnes hän vakuuttuu, että hankkimalla uuden, hienon takin hänen koko elämänsä muuttuu loistavaksi ja onnelliseksi mikä tapahtuukin.
OTA LASKIAISENA PERINTEISET BOTTAT
Mutta sitten takille tapahtuu jotain. Ja loppu on historiaa. Näytelmän toinen kirjoittaja, venäläisklassikkojen erikoismies Esa Leskinen lähtee ohjauksessa liikkeelle räväkästä diskotyylistä. Ensimmäinen puoliaika on yhtä tarttuvien kasari- ja ysärihittien jytkettä, jonka tahdissa harvinaisen taitava näyttelijäjoukko kunnioittaa puskateatterin parhaita perinteitä. Mimiikkaan ja valepukuihin perustuvassa meiningissä tekee mieli nähdä myös jotain slaavilaista: farssimaiset pikku numerot, teot ja toiminta, kuljettavat tarinaa vähintään yhtä tehokkaasti kuin repliikit.
NäytelmäN kestäessä ja kestäessä lähes kolme tuntia! alkaa kuitenkin tuntua siltä, että työryhmä ei ole malttanut tappaa pikku kultasiaan. Esitys on liian pitkä, ja saa loppua kohden yhä raskaampia sävyjä. Kun AkakiSuosalon järjestyksessä toinen koskettava monologi yleisölle alkaa, peffa on puutunut jo aikoja sitten. Tätä on markkinoitu aikalaisnäytelmänä, mutta en ole aivan varma, lunastaako lopputulos odotukset. Joka suuntaan, hauskasti jopa fyysiseltä olemukseltaan, mukautuvat pätkätyöläiset ovat kyllä huvittavia sivuhenkilöitä, mutta ei Päällystakki heidän tarinansa ole. Tarinan yksinoikeutettu tähti on Akaki Akakijevits, ja kerronnan keskiössä hänen henkilökohtaisen onnen ja rakkauden tavoittelunsa. Ja hänet suistaa lopulta raiteiltaan jokin muu kuin työelämä.
Anne MoilAnen
mediamekkalan aikaan sanomalla, että naiset pihtaa vittumaisuuttaan ja vallanhalusta. Se suututti feministit. Niitten suututtaminen on varma tie valtakunnanjulkkikseksi ja tosi mieheksi. Sen teorianhan voisi laittaa tähänkin. Mikä muu niitä ärsyttäisi? No, naistutkimuksen ja feminismin dissaus tietysti! Vertaa naistutkimuksen laitoksia ompeluseuroihin! Sano, että kaikki femakot ovat aina pyytäneet kaikilta sun kavereilta ruoskimista sängyssä. Huikeeta. Kirjoita saman tien, että feminismi on yhtä kuin "vertaa masokismi. naistutkimuksen Ne vetää varmaan ihan hirveet pultit! laitoksia Ehdota 1830-vuotiailompeluseuroihin!" le naisille pakollista palvelusta valtion ylläpitämissä bordelleissa! Tästä lähtee kuule lööppikynät sauhuamaan. Mätki varmuuden vuoksi vielä naispappeutta. Kuulostaisi aika hyvältä jos sanoisit vaikka, että naispapit kuulostaa saarnastuolissa sosiaalitantoilta. Niin ja kerro ihmetelleesi, miksi naiset ylipäätään pääsee yliopistolle.
rektiudesta. Laita siihen, että neekereillä on isot pippelit. Se sana suututtaa aina. Neekeri, neekeri, neekeri! Sitten vois kirjoittaa, että aasialaisilla on pienet. Lähteeksi vaikka se yksi hutsu Full Metal Jacket -leffasta. Sehän sanoo siinä, että niillä on pienet. Kyllä fiktiivisilläkin huorilla on auktoriteettia näissä asioissa. Voit olla varma, että nimesi on kohta kaikkien huulilla. Muista pitää puhelin päällä. Taas huomiotalouden rattaat jauhaa! Pamflettibuumi on ihan mahtava juttu: nostaa nössöt parrasvaloihin ja takaa kiiluvasilmätyyppien tasaisen virran keskusteluohjelmien sohville kansan vihattavaksi. Ja me myydään kirjoja. Missähän mulla on Nina Mikkosen numero? Siltä voisi kanssa pyytää jonkun pamfletin.
Hei mutta, tässähän on vasta hoideltu osa poliittisesta epäkor-
ENNEN
NYT
ENNEN
NYT
BOTTAN OPISKELIJAILLAT OVAT TÄÄLLÄ TAAS! KAKKOSESSA YHTEISLAULUA, KOLMOSESSA OLD SCHOOL DISCO TIISTAINA 24.2. KLO 20.00, VAPAA PÄÄSY
philadelphia
tom Hanks voitti parhaan miespääosan Oscarin näyteltyään elokuvassa Philadelphia (1993) jalomielistä homoa, joka kuolee. Elokuva perustuu tositapahtumiin geoffrey Bowers -nimisestä miehestä, joka tuli suuren lakifirman syrjimäksi sairastuttuaan aidsiin.
milk
sean Penn voittanee parhaan miespääosan Oscarin näyteltyään elokuvassa Milk (2008) jalomielistä homoa, joka kuolee. Elokuva perustuu tositapahtumiin Harvey milk -nimisestä miehestä, joka oli Amerikan ensimmäinen julkisesti homo kaupunginvaltuutettu.
Museokatu 10, www.botta.fi
M A N A L A M A N A L A
kulttuuri
Kai WideLL
YLIOPPILASLEHTI 3/09
21
SIVISTYKSEN JÄLJILLÄ
Sarjassa toimittaja hankkii klassisen sivistyksen. Osa 6: ooppera.
Näillä alkuun
>> ajattele oopperaa vaikeana Älä
taidemuotona. Ooppera on elokuvan sukulainen, joka yhdistää musiikkia ja visuaalisuutta. Aloita helpoilla oopperoilla. >> Niitä ovat Tosca, Taikahuilu, Richard Wagnerin teokset sekä mikä tahansa moderni suomalainen ooppera. Lue >> juoni etukäteen niin pysyt paremmin kärryillä siitä, mitä tapahtuu. Kansallisooppera järjestää teosesittelyjä, joissa kerrotaan ydinasiat kustakin oopperasta. Esimerkiksi Taikahuilun teksti löytyy sivuilta www.ooppera.fi. Opiskelijakortilla pääset sa>> man päivän esityksiin kympillä ja muihin esityksiin puoleen hintaan.
P
äätän pitää mielessäni Kansallisoopperan päädramaturgin Juhani Koiviston neuvon: oopperaa voi katsoa monella tavalla. Erityisesti Mozartin Taikahuilusta voi Koiviston mielestä tehdä joka katselukerralla uudenlaisen tulkinnan. Lukiessani teoksen juoniselostusta, ymmärrän miksi. Yhden ainoan logiikan löytäminen polveilevasta ja sekavasta juonesta on haastavaa.
ItsellenI luontevIn feministinen lukutapa on erittäin epäkiitollinen, huomaan Kansallisoopperan katsomossa. Taikahuilun pääpahis Yön kuningatar on paha, koska haluaa hankkia itselleen vain miehille kuuluvaa tietoa. Muut naiset ovat palkintoja, joita miehet lupailevat toisilleen puolisoiksi vapaamuurarityyppisten miehisyysriittien suorittamisesta. Tällaista on vaikea antaa anteeksi kirjoittajalle, olkoonkin, että hän eli 1700-luvulla. Arveluttavinta on, että esitystä markkinoidaan koko perheelle ilman varoitustekstiä: "Sisältää keskiaikaisia sukupuolikäsityksiä." Verenpainetta nostavaa juonta on myös hieman hankala seurata. Suomenkielisestä laulusta ei oikein ota selvää, vaan joudun turvautumaan katon rajassa pyöri-
Hikaritärppi
Väliaikakuohari piristää oopperaelämystä.
>> Opettele jargon. Analysoi
äänialoja helden-tenorista jugendlich-sopraanoon. Pudottele Wagnerin oopperoiden hahmojen nimiä kuin he olisivat tuttaviasi. Samanhenkisiä kavereita löydät Wagner-seuroista.
Taikahuilun psykedeliaa
viin ruotsin- ja englanninkielisiin tekstityksiin.
Päätän löysätä pantaa ja etsiä
uuden katselutavan: annan tapahtumien soljua silmieni editse kokoelmana psykedeelisiä musiikkivideoita. Tämä tapa katsoa päästää esitykseen käytetyt veroeurot oikeuksiinsa: katosta laskeutuu vene, jossa laulaa kolme pastellisävyihin puettua käkkäräpäistä poikaa.
Jättisiilit, -oravat ja -perhoset tanssivat, ihmiset killuvat ilmassa. Massiiviset lavastesetit nousevat ja laskevat maan uumenista kuin palikkameri. Jos lasketaan yhteen orkesteri, kuoro, solistit, tanssijat sekä tarpeiston ja teknisten asioiden hoitajat, noin 200 ihmistä paiskoo juuri nyt töitä Taikahuilu-elämykseni eteen. Sitä ajatellessa tulee hyvä ja jotenkin herraskainen olo.
KaIKKI on ohI ennen kuin lihava
nainen laulaa. Tiedän olla odottamatta häntä. Juhani Koiviston mukaan päinvastaista väittävä sanonta syntyi joskus vuosikymmeniä sitten. Koivisto arvioi sen perustuneen Metropolitan-oopperan Wagneresityksiin. "Perinteinen kuva oli, että niissä on tukeva nainen, joka laulaa kovaa, ja että hän joka tapauksessa tulee näyttämölle jossain vaihees-
Nousukasmoka
>> Sekoa erikoissanastossa. Puhu
oopperaihmisille vaikkapa Granen äänialasta. Grane on Brünnhilden hevosen nimi Wagnerin Jumalten tuhossa, eikä se missään vaiheessa puhkea lauluun.
sa. Nykyisin tämä ei päde. Esimerkiksi Karita Mattila pitää kunnostaan todella hyvää huolta."
NiNNi LehtNiemi
22
YLIOPPILASLEHTI 3/09
Markkinamiehiä. Antti Kasper nappasi kuvaan Otavan uutuuden, Richard Yatesin romaanin Revolutionary Road.
"Antin tApA käyttäytyä jA pukeutuA AntAA kiltin vAikutelmAn, kuin AsiAllA olisi hintelä suomen ruotsAlAinen lukiolAispoikA."
YLIOPPILASLEHTI 3/09
23
Kultasormi
V
Antti Kasper nousi kolmekymppisenä kustannusalan valioliigaan. Nyt hän päättää, mitä ulkomaisia kirjoja suomalaiset lukevat.
Kasperin ilman solmiota ja runoilija Vesa Haapala joskus ilman puvuntakkia. Ensivaikutelma voi kuitenkin pettää. "Antin tapa käyttäytyä ja pukeutua antaa kiltin vaikutelman, kuin asialla olisi hintelä suomenruotsalainen lukiolaispoika. Mutta Antilla on älyttömän terävä taju kielestä ja tarinasta. Hän kyllä uskaltaa sanoa, jos on jostain eri mieltä", kirjailija Reidar Palmgren sanoo. Kasperin läheisesti tunteva Juha Itkonen kertoo, että hillitty ulkokuori peittää sisälleen tunneihmisen. "Ensivaikutelma voi olla korostetun korrekti, mutta Antti on tietyllä tavalla aika impulsiivinen ja räiskähteleväkin. Hänellä on tosi vahva elämänhalu. Hän tietää, mitä haluaa tehdä ja mihin mennä, ja sitten aika nopeasti etenee sitä kohti." Eikä Kasper aina pidä pukua.
JoUlUkUU 1996. Helsingin empirekeskus-
TeksTi antti järvi kuva mikael pettersson
iime elokuussa moni kirjailija menetti läheisen työtoverinsa ja uskottunsa. Silloin Antti Kasper hyvästeli kotimaisen kirjallisuuden impivaarat ja avasi ikkunat maailmaan: lahjakkaasta kustannustoimittajasta tuli Otavan suomennetun kaunokirjallisuuden kustannuspäällikkö. Kuspää, kuten kirjailijoiden ammattislangissa sanotaan. Siirto käännöskirjallisuuteen tuntui menetykseltä, sillä Kasper tunnettiin asiantuntevana, tunnollisena ja herkkävaistoisena kustannustoimittajana, jolla oli kyky muuntautua kirjailijan aaltopituudelle. "Antti antoi kirjailijalle tilaa, mutta oli kuitenkin jämäkkä. Rakenteiden lisäksi hän ymmärsi tunteiden päälle", kirjailija Juha Itkonen kertoo. "Hänellä eivät koskaan olleet pasmat sekaisin. Sitä saattoi itse rauhassa oirehtia, kun toinen oli niin luottavainen", Anni Sinnemäki sanoo. Muistokirjoitukset sikseen. Helmikuisena iltapäivänä Kasper istuu terhakkaana uudessa työhuoneessaan ja silmäilee tietokoneen ruudulle singahtelevia sähköposteja. Niitä tulee päivittäin kymmeniä. "Kirjailijan ja kustannustoimittajan suhde on läheinen ja aina omanlaisensa. Siksi kustannustoimittajan vaihtuminen on kirjailijalle hankala tilanne", Kasper sanoo. Uudessa työssään Kasper seuraa tiiviisti kansainvälistä kirjatarjontaa, lukee käsikirjoituksia ja lopulta päättää, mitkä teokset kustantamo julkaisee. Aika hyvin 31-vuotiaalta filosofian maisterilta.
tekevät kaikkea. Isolla kustantajalla on edellytykset viedä kirjailijoitaan eteenpäin, ja tämä on kyllä iso asia nimenomaan kirjailijan kannalta. En ole tavannut yhtään kirjailijaa, joka haluaisi mahdollisimman vähän lukijoita", Kasper sanoo.
savanni kylpee purppurassa, ja apinat kiipeilevät akaasiapuussa. Antti Kasper on ripustanut työhuoneensa seinälle puolisonsa, sukupolvensa tunnustetuimpiin kotimaisiin taiteilijoihin lukeutuvan Anna Tuorin maalauksen. Loistelamput hohtavat kelmeinä, ja lattiasta kohoaa kirjoja täynnä olevia muuttolaatikkotorneja. Suomennetun kaunokirjallisuuden osasto on vasta muuttanut Otavan graniittilinnan kivijalkaan, sälekaihtimien päähän Uudenmaankadun vilskeestä ja trendikuppiloista. "Tänne pitäisi saada lisää kirjahyllyjä", Kasper silmäilee ympärilleen. Yksi hylly on jo pystyssä. Siihen Kasper on koonnut Otavan kirjasto -sarjassa ilmestyneet parisataa romaania. Doris Lessing, Elfriede Jelinek, Imre Kertész ja muut kustantamon laatukirjailijat seisovat siistissä rivissä arvokkuutta uhkuen. Maailma on hyviä kirjoja täynnä. Mitkä teokset kannattaa julkaista suomeksi? "Kustannusohjelmassa on oltava kirjoja erilaisille lukijoille. On kysyttävä, mikä on parasta ja kiinnostavinta juuri nyt, mutta pitää myös kysyä, millainen kirjallisuus suomalaisia puhuttelee ja mitä kohti ollaan menossa", Kasper sanoo. Yksin työtä ei tarvitse tehdä. Otavan suomennetun kaunokirjallisuuden osastolla työskentelee kaksi kustannustoimittajaa ja assistentti, lisäksi käytössä on ulkopuolisia lukijoita. Tärkeä sparraaja on myös Kasperin edeltäjä, Otavan nykyinen kustannusjohtaja Minna Castrén. Kasper saa päivittäin raportteja Briteissä, Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Saksassa toimivilta literary scouteilta, jotka ovat kustantamoiden silmät ja korvat ulkomailla. Nämä kirjamaailman metsästäjät seuraavat ammatikseen kustantajien tarjontaa ja jäljittävät huomisen kirjatapauksia. Sen jälkeen he raportoivat kiinnostavista kirjoista asiakkailleen: katsokaa tätä, tähän kannattaa tarttua! Scoutit ovat kustantamoille korvaamaton tiedonlähde. He erottelevat olennaisen kustantamoiden ja agenttien pommituksesta. Karper seuraa myös ulkomaisia lehtiä, mutta työssään hän ei voi jäädä odottelemaan, mitkä kirjat saavat hyvät arvostelut tai mitä teoksia bestseller-listoille nousee. Silloin on yleensä liian myöhäistä. Kilpailu käännösoikeuksista on kovaa. Kustantamoiden pitää reagoida kiinnostaviin käsikirjoituksiin nopeasti, joskus jo silloin, kun teoksesta on vasta osa valmiina. Samalla pitää varoa vauhtisokeutta. Ulkomaiset agentit tekevät parhaansa, jotta heidän kirjailijansa teoksen ympärille syntyy hypeä. "Onneksi Suomi on niin pieni markkinaalue, ettei täällä sentään yleensä tarvitse ostaa sikaa säkissä." khaled hosseini, 54 000 myytyä kirjaa. Henning Mankell, 50 300. Liza Marklund, 48 000. Viime vuoden käännettyjen kaunokirjojen tilastot ovat Otavan juhlaa. Viidentoista myydyimmän teoksen joukossa on peräti kolme-
KVG
Olut-salajuoni
"Uskomme siihen, ettei hyviä kirjoja ole koskaan liikaa", Antti Kasper kiteyttää Teos-kustantamon toimintaperiaatteen toimittajaopiskelijoiden Utain-viikkolehdessä 2003. Samaan Kasper uskoo edelleen. Kustantajan työ on saada kirjat erottumaan massasta. Suomen Kuvalehden sivuilta hakukone löytää Kasperin ja Teoksen kustannustoimittajan silja hiidenheimon vinkit kirjan kirjoittamiseen. "Kirjoita siitä, mistä ei voi kirjoittaa. Miksi kirjoittaa siitä, mikä on jo kerrottu?" kaksikko neuvoo. Eräässä blogissa Kasperia moititaan siitä, että hän ei Reijo mäen kustannustoimittajana puuttunut Vares-dekkareissa esiintyvään piilomainontaan. Vares kun on vaihtanut olutmerkkinsä Karhusta Laitilan Kukkoon. Olisikohan uuden olutmerkin takana panimo-osakkuuden mentävä aukko, yksi kirjoittajista kysyy. "Vares nyt vain on alkanut tykätä siitä oluesta. Sitä, miksi se siitä tykkää, pitää kysyä Reijolta. En ole ehdottanut Reijolle sponsorisopimusta Kukon kanssa", Kasper nauraa.
tan Valkoisessa salissa salamat välkkyvät, kun elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki astuu yleisön eteen. Läsnäolijat hiljentyvät, on aika jakaa kirjallisuuden Finlandia-palkinto. Finlandian nappaa Irja Rane romaanillaan Naurava neitsyt, mutta palkinnotta ei jää myöskään 18-vuotias helsinkiläisen juristikodin kasvatti, Suomalaisen yhteiskoulun abiturientti Antti Kasper. Kasper, tuolloin vielä Hynönen, vastaanottaa Pikku-Finlandian ranskalaisen Georges Perecin postmodernia proosaa käsittelevästä kirjallisuusesseestään. "Nimen ja henkilön, merkin ja merkityksen tai pikemminkin niiden väliin jäävän, ehkä umpeen kuromattoman, kuilun problematiikka on läpi koko Perecin tuotan-
"Tämä on ollUT tosi nastaa. Maailmankirjallisuuden parissa toimiminen on mielettömän innostavaa", Antti Kasper hehkuttaa. Pakko se on uskoa. Miehen innostuksessa on miltei lapsenomaista vilpittömyyttä: kädet heiluvat ja silmät loistavat kirkkaina. Äänessä on kustannusmaailman uusi sukupolvi. Suomalaisia kustantamoita on viime aikoina tuuletettu urakalla. Vastuuhenkilöitä on vaihtunut Kasperin kaltaisiin nuoriin tekijöihin, jotka mieltävät itsensä viestinviejiksi kirjailijan ja lukijan välillä ja ymmärtävät, että kustantamon pitää nähdä vaivaa saadakseen kirjoilleen lukijoita. Oli kirja kuinka hyvä tahansa, se pitää viedä ihmisten luokse. Tämä ei aina ole ollut itsestäänselvyys. "Kirja-alalla on ehkä menneisyydessä ollut tiettyä norsunluutorniajattelua, että riittää kun kustannetaan kirjoja, jotka meistä ovat hyviä, ja toivotaan, että ihmiset ovat riittävän fiksuja löytämään ne", Kasper myöntää, mutta ei selvennä asiaa sen tarkemmin. Sellainen Kasper on: kohtelias, hyväkäytöksinen ja varovainen sanoissaan. Sellainen hänen on asemansa vuoksi pakkokin olla, muuten kirjamaailman ankkalammikossa saattaisivat höyhenet pöllytä. Kasper on niitä kustantajia, jotka ovat päivittäneet alan mainostoimistojen aikakauteen. Hän on sujuva suustaan, ymmärtää brändien päälle ja pukeutuu tyylikkääseen kapealinjaiseen pukuun. Se on miehen vakiovaruste. Kirjailija Jarkko Tontti naureskelee kerran nähneensä
KustANtAjAN työ ei ole yKsittäisteN mAgeideN KirjojeN julKAisemistA."
non kulkevia teemoja", kirjaviisas nuorimies kirjoittaa. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Kasper pääsi Helsingin yliopistoon opiskelemaan yleistä kirjallisuustiedettä ja otti höysteeksi klassista ja ranskalaista filologiaa, semiotiikkaa "ynnä muuta humanistista peruskamaa". Kustannusura urkeni pari vuotta myöhemmin, kun Kasper aloitti harjoittelijana Tammen suomennetun kaunokirjallisuuden osastolla. Alalla Kasper on työskennellyt jo niin kauan, että romantisoidut kuvat kustannustoiminnasta ovat karisseet. Vuonna 2003 Kasper kuului neljän hengen ryhmään, joka halusi perustaa Suomeen uuden, itsenäisen kirjallisen kustantamon. Niklas Herlinin perintömiljoonilla rahoitettu idealistinen hanke toteutui, kun kustannusosakeyhtiö Teos aloitti toimintansa syksyllä 2003. Nyt Kasper työskentelee yhdessä Suomen suurimmista kustantamoista. "Kiire on kaikkialla, mutta isossa talossa on silti paremmat mahdollisuudet keskittyä substanssiin kuin pienessä, missä kaikki
toista kustantamon julkaisemaa kirjaa. Kasper näkee edeltäjiensä työn vankkana perustana, jolle rakentaa. Hänen omat valintansa alkavat näkyä tarjonnassa vasta ensi vuonna. "Kustantajan työ ei ole yksittäisten mageiden kirjojen julkaisemista, vaan ennen kaikkea kirjailijanurien pitkäjänteistä kustantamista ja rakentamista", Kasper sanoo. "Ajatellaan vaikka tuoretta Nobel-kirjailijaa Le Cléziota, jonka kirjan Otava julkaisi ensimmäisen kerran vuonna 1967. Neljäkymmentä vuotta sitten tehdyt päätökset kantavat yhä hedelmää." Kirjaihmisten perinteisiin valitusvirsiin kuuluu huoli käännöskirjallisuuden alamäestä: laatukirjat eivät myy, niitä ei kustanneta ja jos kustannetaan, kotimaisten kirjojen tulva pitää huolen, ettei niistä kukaan kuule. Kasper kehottaa epäileviä tuomaksia vilkaisemaan myydyimpien kirjojen listoja, joilta löytyy laatukirjailijanimiä sellaisia kuin Siri Hustvedt, Paul Auster, Ian McEwan ja Anne Tyler. Nimikemäärän puolesta valikoima on Suomessa laajempi kuin koskaan. Äkkiseltään voisi luulla, että Kasperin oma maku on tiukan sofistikoitunut. Katsokaa vaikka todistusaineistoa: Mies on tehnyt opinnäytteensä taiteilijahahmosta Georges Perecin tuotannossa ja kirjoittanut nuorempana kirja-arvioita Charles Baudelairen, Honoré de Balzacin ja Fernando Pessoan teoksista. Hän harrastaa kuvataiteita, puhuu useita kieliä ja pitää hyvästä ruuasta, samppanjasta sekä burgundilaisista punaviineistä. Kasper vaikuttaa vanhan koulukunnan sivistyneeltä humanistilta. Ihmiseltä, jonka sivistys ei ole kirjaviisautta, vaan elämäntapa. Sellaiseksi hän taitaa olla liian älykäs. *
Osakunnat & Järjestöt
Järjestöt
ISHA Helsinki ry International Students of History Association Helsinki ry järjestää vuosikokouksen ma 23.2. klo 18 alkaen Uuden ylioppilastalon (Mannerheimintie 5) A-rapussa kerhohuone Vacuumissa. Kokouksessa valitaan uusi hallitus ja käsitellään muut sääntömääräiset asiat. Kansantaloustieteen opiskelijat ry. Kansantaloustieteen opiskelijat ry:n vuosikokous pidetään keskiviikkona 25.2. klo 14.00 valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston luentosalissa (Unioninkatu 35). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. ktto:n hallitus toivottaa kaikki jäsenet tervetulleeksi! Symbioosi ry Symbioosi ry:n sääntömääräinen kevätkokous järjestetään keskiviikkona 25.2. Viikin Biokeskus 3:n luentosalissa 2402 (Telkänpönttö) klo 18.00 alkaen. Kokouksessa päätetään mm. Symbioosin luonnonsuojeluapurahan jakamisesta. Tervetuloa! Wiipurilainen Osakunta Ti 10.3. klo 19 osakunnan kokous uusissa tiloissa (Leppäsuonkatu 11, 00100 Hki). Asialistalla on uoden 2008 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen ensimmäinen käsittely. Toinen käsittely on euraavassa kokouksessa ti 24.3. klo 19. Emännistö tarjoaa pientä purtavaa. Tervetuloa! wio.osakunta.fi
esnhyy.eu ja puheenjohtajalta: hennileena. kankaanranta@helsinki.fi
Kaksikielisyysvaliokunta Tervetuloa uuteen valiokuntavuoteen! Kaksikielisyysvaliokunta kokoustaa 25.2 kello 17.0018.00. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita mukaan. Paikka on Flora (Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 B, 3. krs). Sukukansavaliokunta Oletko kiinnostunut sukukansoista? Tervetuloa tutustumaan valiokunnan toimintaan! Sukukansavaliokunnan seuraava kokous pidetään ti 26.2. klo 18.00 kokoushuone Sparressa Uudella ylioppilastalolla (Mannerheimintie 5 A, 2. krs). Tarjoilua luvassa! www.helsinki.fi/hyy/skv
Osakunnat
Hämäläis-Osakunnan Juristikerho Hämäläis-Osakunnan Juristikerhon sääntömääräinen kevätkokous pidetään ti 10.3. 2009 klo 18.30 Sillanpäässä (Urho Kekkosen katu 46 D, 5. krs). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja muut asiat sekä päätetään kerhon sääntöjen muuttamisesta.
Valiokunnat
ESN-valiokunta Kaipaatko kansainvälistä ilmapiiriä? Haluatko tutustua vaihto-opiskelijoihin ja järjestää heille mukavaa ajanvietettä? Tule mukaan esn-valiokunnan toimintaan! Lisätietoa toiminnasta ja tapahtumista nettisivuilta: www.
Uusia järjestöjä HYYn piiriin!
Uusia järjestöjä hyväksytään jälleen hyyn piiriin. Jos järjestö haluaa hakea, tulee sen täyttää hakemuslomake netissä ja toimittaa tarvittavat liitteet hyyn palvelutoimistoon (Mannerheimintie 5 A, 2. kerros) helmikuun loppuun mennessä. Lomakkeen osoitteen, sen täyttämiseen tarvittavat tunnukset sekä kaikenlaisia asiaan liittyviä neuvoja saa järjestösihteeriltä. Listan tarvittavista liitteistä löydät osoitteesta http://www.hyy.fi, järjestöosuudesta. Kaikkiin hyyn piirissä toimiviin järjestöihin sovelletaan sääntöjä, jotka löytyvät netistä. Kysymyksiin vastailee myös järjestösihteeri Juha Korpelainen, 050 537 3798, jarjestosihteeri@hyy.fi.
tön puheenjohtaja on keksinyt ratkaisun juuri sinun ongelmaasi. Pienryhmäkeskustelujen jälkeen hyyn edustajat kertovat järjestöjä koskevista ajankohtaisista asioista. Ohjelma: 18.00 Alkumalja (tervetuliaispuhe, illan ohjelman läpikäynti, järjestövaliokunnan puheenjohtaja Matti Tujula); 18.30 jakautuminen työryhmiin; 20.00 ajankohtaista hyyssä; 20.30 loppusanat ja illallinen. Ryhmien yhteenvedot ovat luettavissa tapahtuman jälkeen valiokunnan sivuilta. Tilaisuudessa on ruoka- ja viinitarjoilu. Ilmoittaudu seminaariin viimeistään su 8.3. klo 18.00 mennessä osoitteeseen matti. tujula@helsinki.fi. Muistakaa ilmoittaa erityisruokavalionne! Puheenjohtajan lisäksi tilaisuuteen on tervetullut toinenkin edustaja samasta järjestöstä.
Lisätietoja: Matti Tujula, HYYn järjestövaliokunnan puheenjohtaja matti.tujula@helsinki.fi, 040 531 9901
hin sekä käydä läpi opiskelijoita ja etenkin järjestöjä koskettavia kansainvälisiä asioita. Keskustelemme muun muassa hyyn kansainvälisen sektorin toiminnasta, englannin kielen asemasta ylioppilaskunnassa sekä järjestöjen kansainvälisestä yhteistyöstä esimerkkien kautta. Tärkeintä on kuitenkin tavata ihmisiä, tutustua ja kuulla mitä eri järjestöt tekevät. Tapaamiseen jälkeen klo 18.00 kokoontuu kansainvälisten asioiden valiokunta. Tarjolla on pientä syötävää ja juotavaa. Lisätietoja hyyn kv-sihteeriltä: international@hyy.fi. Ennakkoilmoittautuminen olisi toivottavaa tarjoilujen takia. Tervetuloa!
Järjestöjen tapahtumailmoittelu keväällä 2009
Ylioppilaslehden Osakunnat & järjestöt -palstaa julkaistaan vielä kevään ajan. Viimeinen numero, jossa palsta vielä on, ilmestyy 15. toukokuuta. hyy tarjoaa järjestöille palstatilaa vain virallisten, sääntömääräisten kokousten kutsuihin, jotka ilmoitetaan Ylioppilaslehden verkkosivujen (www. ylioppilaslehti.fi) järjestöosiossa olevan e-lomakkeen kautta. Mikäli tilaa jää yli, palstalla voidaan julkaista kuvallisia ilmoituksia kaikille avoimista tapahtumista. Toisin kuin viralliset kokouskutsut, nämä ilmoitukset lähetetään suoraan hyyn tiedottajalle (tiedottaja@hyy.fi). hyy julkaisee uuden sähköisen menotietokannan kevään aikana. Tietokanta keskittyy erityisesti tapahtumiin, jotka on suunnattu myös järjestön ulkopuolisille opiskelijoille. Tällä hetkellä järjestöt voivat ilmoittaa tilaisuuksistaan hyyn verkkosivujen tapahtumakalenterissa osoitteessa www.helsinki.fi/hyy/kalenteri. Uusia tunnuksia antaa järjestösihteeri Juha Korpelainen, jarjestosihteeri@hyy.fi.
Lisätietoja: HYYn hallituksen viestintävastaava Veikko Eranti, veikko.eranti@hyy.fi, 050 595 0318
Liikuntavastaavien infoaamiainen 27.2.
Huomio järjestöjen liikuntavastaavat! Tervetuloa hyyn ja Yliopistoliikunnan infoaamiaiselle Meilahden liikuntakeskukseen pe 27. helmikuuta klo 8.3011.00. Infon tarkoituksena on tarjota liikuntavastaaville ideoita kuluvalle vuodelle sekä kertoa hyyn, Yliopistoliikunnan ja oll:n toiminnasta ja palveluista. Aamiaisen ja info-osuuden jälkeen osallistujilla on mahdollisuus kokeilla ohjatusti spinningiä ja kuntosalia. Osallistujat saavat myös ilmaiseksi kuukauden tarran Yliopistoliikunnalle. Ilmoittautumiset 25.2. mennessä kulttuurisihteeri Jiri Siroselle, kulttuurisihteeri@hyy. fi, 050 537 2831. ps. Tarkempi ohjelma jaetaan ilmoittautuneille.
HYYn piirissä toimivien järjestöjen puheenjohtajaseminaari 10.3.
Tervetuloa mukaan hyyn piirissä toimivien järjestöjen puheenjohtajien tapaamisen puheenjohtajaseminaariin tiistaina 10.3. klo 18.00 alkaen Alina-salissa (Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 A, 3. krs.). Tapaamisen järjestämisestä vastaa järjestövaliokunta. Miten alkanut puheenjohtajakautesi on lähtenyt käyntiin? Kaatuvatko järjestönne asiat juuri sinun niskaasi? Ovatko järjestöaktiivit katoava luonnonvara? Onko kalenterisi täynnä kokouksia, tapahtumia ja järjestelyjä? Tule tapaamaan samassa tilanteessa olevia ja jakamaan kokemuksia. Ehkä toisen järjes-
Kutsu tapaamiseen järjestöjen kansainvälisistä asioista vastaaville
hyy kutsuu järjestöjen kansainvälisistä asioista vastaavat, kv-tuutorit ja muut kansainvälisyydestä kiinnostuneet edustajat tapaamiseen keskiviikkona 25.2. klo 16.00 alkaen Uusi ylioppilastalo, B-rappu, 3 krs., kokoushuone Aurora. Tapaamisessa on tarkoitus tutustua muiden järjestöjen toimijoihin ja eri toimintamuotoi-
24.2. KLO 12-16
ULLANLINNANMÄELLÄ
WWW.LASKIAISRIEHA.COM
YLIOPPILASLEHTI 3/09
omat
25
miNNa alaNko
KUMMISETÄ
Haluatko tavata idolisi tai prepata tenttiin oikeusministerin kanssa? Kummisetä toteuttaa toiveesi tai tekee puolestasi jotain ikävää. Vain oikeus ja kohtuus on rajana. Pyydä palvelusta sähköpostitse kummiseta.ylioppilaslehti@gmail.com. Voit esittää toiveesi myös anonyymisti.
Tekstaile kansanedustajan kanssa
Haaste: Voisitko yrittää saada opintorahaa korotettua?
Opiskelijan pyyntö kummisedältä syksyn avajaiskarnevaaleissa
Vuokralaisen sanakirja
Ylioppilaslehti kertoo, kuinka pidät puolesi vuokralaisena.
Tee se aina kirjallisena. Myös suullinen sopimus on pätevä, paitsi jos sopimus tehdään määräajaksi. Sopimuksessa määritellään huoneiston kunto, vuokrasuhteen kesto, vuokran määrä, maksutapa ja -päivä, vuokran tarkistaminen ja mahdollinen vuokravakuus. Sopimuslomakkeita saat kirjakaupoista. Jos vuokraat huoneiston kalustettuna, tehkää liitteeksi kalusteluettelo. Sinun pitää maksaa vuokra kuukauden toisena päivänä, jollei muuta ole sovittu. Jos kuukauden toinen päivä on lauantai tai pyhäpäivä, eräpäivä on seuraava arkipäivä. Vuokranmaksupäivä on päivä, jona sinun pitää maksaa, ei päivä, jona rahan pitää olla vuokranantajalla. Jos sopimuksessa ei ole mainittu erilliskorvauksista, katsotaan vuokran sisältävän korvauksen esimerkiksi vedestä. Muista, ettei vakuus saa olla suurempi kuin kolmen kuukauden vuokra. Vakuus on omaisuuttasi, joka vuokrasuhteen ajan on vuokranantajan hallinnassa. Vakuuden käyttö muuhun kuin palauttamiseen on laitonta. Vakuudesta voidaan pidättää vain kulut, jotka ovat aiheutuneet laiminlyönneistäsi. Et ole vastuussa tavanomaisesta kulumisesta aiheutuvista kustannuksista. Vakuus tai vakuuden ja korjauskustannusten erotus on palautettava sinulle heti vuokrasuhteen päätyttyä. Jos vuokranantaja pidättää vakuuden, hänen on kerrottava kirjallisesti syy tähän. Sinulla on oikeus saada kustannuksista kirjallinen erittely. Alle kolmen vuoden määräaikainen vuokrasopimus voi sisältää vain korotuksia, jotka on sidottu indeksiin. Vuokranantajan on ilmoitettava kirjallisesti korotuksesta
V V V
uokrasopimus
ja sen voimaantuloajasta, jos niistä ei ole sovittu vuokrasopimuksessa. Neuvottelut korotuksista pitää aloittaa vähintään kuusi kuukautta ennen aiottua korotusta. Korotukset eivät saa ylittää vuosittain 15 prosenttia, paitsi jos talossa tehdään merkittäviä sen arvoa nostavia korjauksia.
uokra
H R
Jos asukasvalinnan perusteena on ollut asunnon tarve, asut aravuokrasuhteessa. Esimerkiksi Hoasin asunnot ovat ara-vuokra-asuntoja. Silloin vuokranantajan on ilmoitettava korotuksesta sinulle kirjallisesti. Ilmoituksesta on käytävä ilmi korotuksen peruste ja uusi vuokra. Korotettu vuokra tulee voimaan aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua ilmoituksesta.
oasin vuokrankorotus
Vuokranantajalla on oikeus päästä kämppääsi, mutta hänen pitää aina sopia käynneistä kanssasi. Ilmoitus remontista ei korvaa ilmoitusta huoneistoon pääsystä. Asuntoon on aina jätettävä ilmoitus, jos siellä on käyty. Jos olet asunut asunnossa yli vuoden, vuokrasopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Lyhyemmissä vuokrasuhteissa se on kuukausi. Jos itse haluat lähteä, irtisanomisaika on aina kuukausi. Irtisanomisaika lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanomisilmoitus on vastaanotettu. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja todistetusti, esimerkiksi kuittausta vastaan. Sähköposti tai tekstiviesti ei riitä! Vuokranantaja saa purkaa vuokrasopimuksen heti varoituksen antamisen jälkeen, jos kämpässäsi vietetään häiritsevää elämää tai rikot terveys- ja järjestysmääräyksiä. Muuttopäivä on vuokrasopimuksen päättymispäivän jälkeinen arkipäivä. Jos siis sopimuksen päättymispäivä on perjantai, on muuttopäivä maanantai. Muuttopäivänä sinun on jätettävä puolet huoneistosta vuokranantajan käytettäväksi. Muuttopäivää seuraavana päivänä sinun on jätettävä asunto tyhjänä ja siivottuna kokonaan vuokranantajan hallintaan.
NiNNi lehTNiemi
V I
uokranantajan vierailut
OpintOraHaa ei saa korotettua yhden opiskelijan voimin, uskoo menestyksekkään Nouse jo -opintorahakampanjan aktiivi elina Laavi. "Siihen tarvitaan koko ylioppilasliikettä. Viime kampanjan aikana opiskelijakunnissa oltiin hereillä ja haluttiin olla mukana vaikuttamassa. Pienilläkin teoilla oli vaikutusta." Toissavuotinen kampanja sai poliitikot heräämään siihen todellisuuteen, että opiskelijat kituvat liian pienellä opintorahalla. Kampanja osui hyvään saumaan. "Kun eduskuntavaalit ajoittuivat lobbaustyön keskelle, se oli poliittisesti herkullinen hetki. Oppositiossa ollut kokoomus tarttui kiivaasti tavoitteeseemme, ja meillä oli tällä tapaa lupaukset opiskelijamyönteiseltä taholta." Kun VaaLien jälkeen sosiaalidemokraatit jäivät oppositioon ja kokoomus, keskusta ja vihreät pääsivät hallitukseen, opintorahan korotus saatiin helposti läpi. Laavi uskoo, että opintorahaa olisi nyt vaikeampi saada korotettua, jos uusi kampanja pykäistäisiin pystyyn. "Opintoraha oli jätetty niin pitkään ilman indeksitarkastuksia. Nyt se on varmasti hankalampaa, kun rahan määrää on tarkistettu." Laavi rohkaisee opiskelijoita painostamaan poliitikkoja vaikka yhdellä puhelinsoitolla. "Pitää soittaa oman alueen tai puolueen kansanedustajille ja iskeä faktat pöytään. Opiskelijoiden toimeentulotutkimuksia on vaikka kuinka paljon. Silloin keskustelua on huomattavasti helpompi käydä." "Poliittisille päättäjille pitää osata perustella, tarvitaanko lisärahaa, jos opintolainaa ei käytetä." Kampanja ei välttämättä vaadi rahaa. "Meillä oli käsittämättömän halpa kampanja. Netissä oli paljon materiaalia ja median kanssa yhteistyötä. Pitää saada media kiinnostumaan ja kansanedustajat kokemaan poliittista painetta, jotta he heräävät." Väitetään, että toinen osaava lobbari Nokia on saanut poliitikot varpaisilleen uhkaamalla jättää Suomen, jos viestinnän tietosuojalain muutosesitys ei mene läpi eduskunnassa. Ylioppilaslehti pyysi lobbausvinkkejä Nokian toimitusjohtajalta Ollipekka Kallasvuolta ja Nokian viestinnältä. Nokian viestintäpäällikkö eija-riitta Huovinen vastasi Kummisedälle sähköpostitse: "Olemme olleet aivan äimän käkenä sähköisen viestinnän tietosuojalain lakiesityksen yhteydessä esitetyistä Nokiaa koskevista tolkuttomista väitteistä. Niinpä meistä ei ole sinua auttamaan kysymyksessä." Ei siis lobbausvinkkejä Nokialta.
Sami Takala
rtisanominen
uokravakuus
O
Sinulla on oikeus saada tieto remontista kirjallisesti. Kiireelliset remontit voidaan aloittaa heti. Korjaukset, joista ei aiheudu suurta haittaa, voidaan tehdä 14 päivän ilmoitusajan jälkeen. Laajemmista rempoista on ilmoitettava vähintään kuusi kuukautta etukäteen. Asuntoosakeyhtiön tekemistä remonteista vuokranantajan pitää ilmoittaa sinulle heti niistä tiedon saatuaan. Sinulla on oikeus remontin ajalta kohtuulliseen vuokranalennukseen, paitsi jos olet itse aiheuttanut vahingon asunnolle. Jos asunto on remontin aikana asumiskelvoton, vuokraa ei tarvitse maksaa. Tarvitset vuokranantajan luvan esimerkiksi maalaukseen ja tapetointiin. Sovi kirjallisesti siitä mitä teet, miten työ ja materiaalit korvataan ja koska vuokranantaja voi tulla tarkastamaan tuloksen. Jos korvaamisesta ei ole ennalta sovittu mitään, sinulla on silti oikeus kohtuulliseen korvaukseen.
emontit
M
uuttopäivä
mat rempat
V
uokrankorotus
Lähteet: Vuokralaisten keskusliitto: Tietopaketti vuokralla asumisesta; Allianssi: Vuokralaisen oikeudet ja velvollisuudet; Vuokralaisten Keskusliitto ry, Suomen Vuokranantajat SVA ry, Suomen Kiinteistöliitto ry & Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry: Hyvä vuokratapa.
26
YLIOPPILASLEHTI 3/09
KYMMENEN MINUUTIN KOKKI
Lauramaija Nurmi, 20, suomen kieli
"ihmiSet laulavat toisiaan suohon. Muutenkin meininki on käsittämätöntä. Ihan kuin ne olisivat aineissa tai jotain. No siis, tämä kirja olisi pitänyt tenttiä, mutta en lukenut sitä koskaan. Olen sen kyllä lukenut joskus ala-asteella."
Urpo Kantola, 21, klassillinen teologia
"enSin luodaan maailma. Sitten Väinämöinen ja nämä muut Kalevalan tyypit, muun muassa Lemminkäinen ja Ilmarinen, yrittävät hankkia Pohjolasta vaimoa. Pohjolan akka ei kauheasti tykkää siitä ja pistää ne tekemään kaikenlaista kivaa. Sitten välillä kuvataan häitä ja oluen tekemistä. Loppuun asti en ole koskaan päässyt, mutta siinä on Sammon ryöstö, kun Sampo siis on ensin tehty. Sitten Sampo hajoaa ja Väinämöinen lähtee johonkin pois."
Teriyakikala
Paista kalafilettä paistinpannulla muutama minuutti molemmilta puolilta. Ota pois pannusta. Sekoita pannussa vettä, sakea, ripaus sokeria ja soijakastiketta. Kun kastike sakenee, laita kala takaisin pannuun. Kääntele kalaa kastikkeessa, kunnes se on kypsä.
Helena Nurmikari, 21, suomen kieli
"maailma luodaan. Sitten
PANIN TÄÄLLÄ
Sarjassa kerrotaan, missä ihmiset ovat panneet. Lähetä kertomuksesi osoitteeseen panintaalla@ylioppilaslehti.fi.
Parikkala
Imatra Lahti Lappeenranta
on rakkausdraama, jossa ovat mukana Aino ja Väinämöinen. Sitten on Lemminkäinen, joka kuolee, ja Kullervo, joka vähän epäonnistuu elämässään. Olen esittänyt Kullervon pikkusiskoa yhdessä elokuvassa. Se oli isoveljen lukioprojekti."
Sini Luokkanen, 22, pohjoismaiset kielet
"aino on Joukahaisen sisko,
Kouvola Riihimäki
VENÄ JÄ
Eino Partanen, 29, psykologia
"aluSSa maailma luodaan. Moninaisten vaiheiden jälkeen Väinämöinen alkaa opettaa Suomen kansaa. Väinämöinen tekee kaikenlaisia jeesusmaisia urotöitä. Hankkii itselleen vaimon Pohjolasta ja lyö pahoja vihollisia, kuten esimerkiksi Joukahaisen. On sanottu, että Kalevala kuvaa kristinuskon saapumista Suomeen. Lopussa Väinämöinen lähtee pois ja sanoo palaavansa. Niin, ja se myös hommaa Ilmarisen takomaan Sammon ja tekemään itselleen vaimon ja niin edelleen."
Helsinki
Idän pikajuna
Sinä päivänä lumi puski junaneteiseen ja muodosti sinne pieniä kinoksia. Oli perjantai-ilta, ja juna viimeistä paikkaa myöten täynnä. Olin poikaystäväni Matin kanssa matkalla Savonlinnasta Helsinkiin. Matka tuntui 20-vuotiaista, vasta toistensa lihan makuun päässeistä sietämättömän pitkältä. Vastapäätämme, kasvot meihin päin, istui nelissäkymmenissä oleva nainen lehteä lukien. Matti oli levittänyt päällemme peitoksi ison takkinsa. Tunsin kuinka hän takin alla yritti hivuttaa kättänsä housuihini. "Tiedätkö", Matti sanoi. "Minusta parisuhteemme ongelma on se, että sinä et avaudu minulle." Levitin jalkojani. Hän avasi housuni ja työnsi kätensä reisieni väliin. Hapuilin kädelläni hänen etumustaan, mutta hän oli liian kaukana. "Minusta välillä tuntuu, että en saa sinusta kunnollista otetta", sanoin. Matti hivuttautui minua kohti ja sain tartuttua häneen. Hetken hinkkailtuamme aika oli kypsä. Hiipparoimme junan vessaan. Nojasin käteni seinään, Matti työntyi minuun takaa, pikajuna kolisi ja huojui. Pian vanhan virtsan haju alkoi häiritä keskittymistäni. Tunsin, ettei Mattikaan enää ollut parhaassa terässä. Vilkaisin Mattia, Matti minua. Molemmat tiesivät, että se oli nyt siinä. Sillä matkalla juna oli ainoa, joka tuli perille.
nuppu
joka hukuttautuu, koska se yritetään pakottaa naimisiin Väinämöisen kanssa. Kullervolle käy kaikki mahdolliset ikävyydet. Hän viettelee vahingossa siskonsa, hänen vanhempansa tapetaan, ja kostoretkikin menee pieleen. Lopuksi Kullervo päätyy itsemurhaan. Tästä tulee mieleen nykyajan syrjäytyneet, joille kaikki ongelmat kasautuvat. Se on siinä mielessä hyvin ajankohtainen tarina. Sitten on se tyyppi, jolla on hirveenä naisia saaressa. Se taisi olla Lemminkäinen, se oli naistenmies, eikä mikään riittänyt sille. Olikohan sekin Lemminkäinen, joka joutui Tuonenvirtaan? Sehän yritti niitä Pohjolan tyttäriä, joita monet muutkin yrittivät. Muistaakseni se jonkun niistä saikin,
mutta sekään ei riittänyt sille. Sitten lopuksi sen äiti kasasi sen ruumiin paloja virrasta. Muistaakseni se siitä sitten virkosikin. Tykkään tosi paljon Kalevalasta. Tyttäreni nimi on Aino ja oma toinen nimeni on Kyllikki. Kumpikin tulee Kalevalasta."
> Kalevalan päivää vietetään 28. helmikuuta. Kalevala-taiteen suurnäyttely avautuu Ateneumissa sitä edeltävänä päivänä.
Suullinen kansanperinne
Ylioppilaslehti pyysi opiskelijoita kertomaan Kalevalan.
MALINEN
Markus Miettinen & Jaakko seppälä
teksti ninni lehtnieMi kuvat kai widell
tuoMas karppinen
YLIOPPILASLEHTI 3/09
27
ilMo teikaRi
SÄ TUUT LIIAN KOVAA
Kolumni käsittelee ystävyyttä kalenteriviidakossa.
MadeMoiselle Vosges
Ruzaccho
sa.tuut.liian.kovaa@gmail.com
Pohjanhovissa humaltuminen on helppoa.
Euron bisse is back!
kyllästyttääkö ryystää
K
Punainen ystäväkirja
erran fuksivuonna kysyin ystävältäni, mentäisiinkö kaljalle. Kun ollaan nuoria, opiskelijoita ja vapaita. Se tuntui hyvältä idealta, luontevalta. Fuksin idea on käydä kaljalla. Ystäväni vastasi innostuneesti: joo, mennään vaan, odotas! Ja sitten ystäväni kaivoi esiin suuren kalenterin. Minulle ei ollut koskaan aiemmin tapahtunut niin. En ollut oikeastaan edes tajunnut, että niin voisi tehdä: katsoa kalenterista, koska kävisi kaljalla. Katselin puoliksi ihaillen ja puoliksi kauhuissani, kuinka ystäväni pläräsi kalenterinsa mustetahraisia sivuja edestakaisin, pähkäillen. Lopulta sormi osui jollekin keskiviikolle. Sopisiko kahdelta? Tapaan sitä ennen Annan ja viideltä on salsatunti, mutta siinä välissä ehtisi. Illalla kotona katsoin omaa kalenteriani. En ollut muistanut kantaa sitä mukanani. Siellä oli yksi tentti ja yksi hammaslääkäriaika, eikä muuta. Tunsin oloni noloksi. Epädynaamiseksi ja vähän jälkeenjääneeksi. Sellaiseksi, joka
Y
tunkkaisessa Lostarissa tai lähi-Sedulassa ylihintaisia drinkkejä? Tarkista, mitä Pohjanhovilla, tammikuun puolivälissä avatulla Domman alakerran uudella biletilalla, on tarjottavanaan. Keskiviikkoisin, perjantaisin ja lauantaisin siellä voi hyvinkin olla opiskelijabileet, mikä tarkoittaa toistaiseksi hulluja hintoja: eurolla olutta ja siideriä, kahdella konjakkia, kolmella ja puolella drinkkejä.
"Vähän pelottaa, että läheisen Pub Peten asiakaskunta rynnii järjestöjen bileisiin", nauraa HYYn projektipäällikkö Ilmo Teikari. Niin. Se on mahdollista. Jos tilaisuuden järjestävä järjestö haluaa, se voi vaatia asiakkailta opiskelijakortin, mutta kukapa nyt pääsylipputulojaan pienemmiksi haluaisi. Taka-Kampin uumenissa kaupungin halvinta alkoholia myy ehkä hieman yllättäen Unicafe.
Polkuhinnat perustuvat henkilöstökulujen minimoimiseen. Bileet järjestävä järjestö toimii tilaisuudessa itse henkilökuntana narikkahommista järjestysmiehiin ja tuoppien plokkaukseen. "Järjestöille ei vain ole mennyt yksi asia oikein perille. Kun ollaan nakeissa, niin todellakin ollaan selvin päin. Tältä osalta bilekulttuuri vaatii vielä muutosta", Teikari sanoo.
Matti MaRkkola
stäväni ehdotti kahveja keskipäivän piristykseksi. Lähdimme talsimaan kohti kantabaariamme ja matkalla huomasimme, että kahvin ja pullan sijasta olemme parin tuopin ja makkaraperunoiden tarpeessa. Seuraavana aamuna ryömin yhdeksältä kotiin, puhuin suureen valkeaan puhelimeen ja simahdin sänkyyni. Opintoviikkoja sinä vuonna ei juuri kertynyt, mutta ylitin tilini joka kuukausi tuhannella markalla. Olin niin iloinen uusista ystävistäni, etten pitänyt opintojen tai rahan tapaisia pikkuasioita edes ajattelemisen arvoisina. Eiväthän ystävänikään. Vuosia myöhemmin asiat ovat menneet ympäri. Ei rokulipäivää, ei sattumakännejä. Tilillä on rahaa, mutta ystävät miinuksella. Millä he oikein täyttävät kalenterinsa? Häillä ja työpaikkahaastatteluilla? Ymmärrettävää, sillä missä ystävät kohtaavat, siellä rästityöt jäävät tekemättä, gradutiedostot päivittämättä ja puolisot tyydyttämättä. On lapsia, on koiria. Kaikki vaativat hoitoa. Tapaaminen on sovittava pari kuukautta etukäteen ja vahvistettava kerran viikossa. Sekään ei riitä. Uhraus on usein liian suuri ja ystävät saavat odottaa johonkin toiseen kertaan. Sitä ei tule, ystäviä ei tapaa. Sen sijaan kaverit, päinvastoin kuin ystävät, ovat kaikkialla. He ovat työpaikalla, he kävelevät vastaan kadulla, he
Suuret ruokasodat
Haluatko tapella? Aloita näistä.
"mikään ei ole enemmän totta kuin ystävyys, eikä yksikään totuus ole ystävyyttä PyhemPi."
Puolustus
Mantelimassa sopii aikuiseen makuun. Ketä kiinnostaa kaivella inhottavia marjansiemeniä hampaiden välistä loppupäivän ajan? Miksi näkkärissä sitten on koloja? Näkkäripaketin kyljessä olevissa kuvissakin rasva on aina reikäisellä puolella. Mämmi on hieno suomalainen perinneruoka. Ulosteelta se ei näytä sen enempää kuin suklaakaan. Törö on luonnon suunnittelema repäisynauha, johon banaaninsyöjän kuuluu tarttua saadakseen sen kuorittua. Jumalat kostavat sille, joka väärinkäyttää näin hienoa designia. Jo mutkikas rakenne kertoo, että tippaleipä on älykkään ihmisen valinta. Sitä paitsi munkissa on rivo reikä. Hienostunut makean ja suolaisen yhdistelmä hivelee todellisen maksalaatikonystävän makunystyröitä.
NiNNi lehtNieMi
Aihe
Laskiaispulla on laskiaispulla vain jos siinä on mantelimassaa.
hyökkäys
Mantelimassa on herraskaista hapatusta. Hillon ja kermavaahdon pyhä liitto toimii laskiaispullassa, kuten myös täytekakuissa ja ohukaisten päällä. Niin varmaan, jos nyt ylipäänsä pitää enemmän voista kuin näkkäristä ja kärsii matalasta kolesterolista. Mämmi maistuu siltä miltä näyttää. Kaikki maailman mämmi pitäisi säästää performanssitaiteilijoiden esityksiin. Törö on luonnon suunnittelema kahva, josta banaaninsyöjä voi pitää kätevästi kiinni. Jumalat kostavat sille, joka väärinkäyttää näin hienoa designia. Tippaleipä on alun perinkin epäonnistunut munkki. Se hajoaa aina tuhanneksi muruseksi kämpän lattialle, mikä on oikeastaan ihan hyvä, koska silloin sitä ei tarvitse syödä. Rusinat kuuluvat pulliin, rusinasoppaan ja noidanruuaksi Mikko alatalon lastenlauluihin. Sisäelinruuat ovat asia erikseen.
Näkkileipä kuuluu voidella kolopuolelta.
Mämmi on parasta.
Banaanin kuoriminen kuuluu aloittaa töröttävästä päästä. Tippaleipä on parempaa kuin munkkirinkilä.
Maksalaatikossa kuuluu olla rusinoita.
klikkaavat hamsteria Facebookissa. jää ajan jalkoihin. Kavereista saa seuraa tuopin ääreen. Vähänpä tiesin, missä määrin enHe ovat etunimituttuja ja heistä tiesimmäinen kohtaamiseni ystävyysdetään perusasiat: synnyinkunta, sikalenterin kanssa kertoisi tulevasta. viilisääty ja oppiarvo. Heidän kansKuinka minustakin tulisi ennen pitsaan puhutaan yleisistä aiheista, kää kalenterintäyttäjä. Kuinka ystävyykuten oluesta ja musiikista. Mutta destä kaikkineen tulisi sarja hyvissä ystävän korvikkeeksi kaverista ei ajoin etukäteen sovittuja tapaamisia. ole. Useammankaan tunnin kesAikuisuus merkitsee ystävyyden kustelu jääkiekosta ei korvaa sitä funktionalisoitumista. Ystävyys on syvää tyydytyksen tunnetta, minkä joko rentoa laatuaikaa tai hyödyllistä saa paljastaessaan surkean, karvaiverkostoitumista: fiksu käy paitsi yssen sielunsa ystävälle. tävien, myös työkavereiden ja muiden Siksi kavereiden kesken simusidosryhmien kanssa drinkillä. Ystäloidaan ystävyyttä. Toivotaan, että vyys sekoittuu hyötyyn. ystävällisyyden teeskentelystä seuKalenteriystävyys on haikeaa, muttei raa lopulta aito asia. Iltapäiväkaljat välttämättä vaarallista. Tosiystävyyden voivat muuttua raskaaksi dokaasäilymiselle on kuitenkin olemassa ehmiseksi ja aamuyön tunnustusto: ystävä ei saa tuntea tulleensa hyläjatkoiksi. Luottamus on syntynyt tyksi. On oltava varma tunne siitä, että jaetusta rikoksesta: kummallahädän hetkellä toiseen voi luottaa. Voi kin on edessä krapula-aamu, tesoittaa aamuyöllä. Voi kertoa kaiken rekemättömät työt, lukemattomat hellisesti ja olla varma, että ystävä on sotentit. Kaveri on tullut ystäväksi lidaarinen. Ystävä ei jätä yksin eikä leiki unohtaessaan muut velvoitteendiplomaattia: se idiootti joka sut jätti, oli sa. korvavaikkuongelmainen petomaani ja Ystävyys on ihmissuhteista se firma, joka sua ei palkannut, menetti vaikein ja samalla niiden huilahjakkuuden. Sillä, onko se totta, ei ole pentuma. Ystäväksi kasvaesmerkitystä. Mikään ei ole enemmän totta saan ihminen sublimoituu makuin ystävyys, eikä yksikään totuus ole ysteriasta ideaksi. Lihallisen on tävyyttä pyhempi. nyt korvannut mielikuva täyYstävän titteli on kuin matadorin, koetdellisestä. Jumalankaltainen telemalla ansaittu. Jos ystävä ei hädänkään Hän, jonka kanssa keskustelu hetkellä sulje kalenteriaan, voi ystävyyden on aina mielekästä ja joka raunohtaa. Todellinen ystävyys on kuin tyykastaa minua sellaisena kuin dyttävä ateria: jos sitä saa pieniä annoksia olen. Siihen verrattuna yrityskerrallaan, sen on oltava hyvää. Kaksi tai maailman johtotehtävät ovat kolme Michelin-tähteä. Kompromissit ovat pikkujuttuja. tuttaville.
Kirjoittaja ei koskaan kävele konditorian ohi. Kirjoittaja on kontulalainen baariteologi.
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
Ylioppilaiden laskiaistiistai 24.2.
Pääkaupunkiseudun ylioppilaiden perinteinen laskiaisrieha järjestetään tiistaina 24. helmikuuta klo 1216 Ullanlinnanmäellä. Ohjelmassa mm. mäenlaskua ja musiikkia. Hienoin laskuväline palkitaan kello 14. Pue lämmintä päälle ja lähde ulkoilemaan! Pidäthän Ulliksen siistinä ja keräät mahdolliset roskat pois luonnosta.
Lisätietoja http://www.laskiaisrieha.com
Opintoaikasi saattaa olla lain perusteella rajattu!
Syyslukukaudella 2005 ainoastaan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suoritusoikeuden saaneet opiskelijat: rajauslain sallima opintoaikasi voi päättyä 31.7.2009.
Tämä tiedote ei toistaiseksi koske perustutkinto-opiskelijoita joille on myönnetty sekä alemman, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisoikeus. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen tavoiteaika on kaksi vuotta (pois lukien psykologian maisterin tutkinto, hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto, eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto ja lääketieteen lisensiaatin tutkinto). Tutkinnon voi suorittaa kaksi vuotta tavoiteaikaa pidemmässä ajassa, eli neljässä vuodessa. Alemman korkeakoulututkinnon suorittamisaika on kolme vuotta ja sen voi suorittaa vuotta pidemmässä ajassa. Opiskelija voi ilmoittautua myös poissaolevaksi neljänä lukukautena, jolloin näitä ei lasketa suoritusaikaan. Opintoaikojen rajaus on ajankohtainen niille kandidaatin tai maisterin opintoja opiskeleville, jotka ovat olleet läsnä koko opiskelunsa ajan. Saat kevään aikana kirjeen, jossa kerrotaan toimenpiteistä, joihin sinun tulee ryhtyä lisäajan saamiseksi. Jos opintojesi pitkittyminen johtuu asevelvollisuuden tai vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaasta, saat lisäaikaa esittämällä tästä todistuksen. Muiden opiskelijoiden tulee esittää toteuttamiskelpoinen valmistumissuunnitelma opintoajan jatkamiseksi. Opiskelija voi halutessaan myös vedota opintojen viivästymisessä henkilökohtaisiin syihin, joita ovat mm. yhteiskunnallinen osallistuminen, opiskelija- tai harjoittelijavaihto, sairaus tai vaikea elämäntilanne. Lisää perusteita löydät Rehtorin päätöksestä (katso kohta lisätietoja). Laki opintoaikojen rajauksesta koskee kaikkia 1.8.2005 ja sen jälkeen opintooikeutensa saaneita opiskelijoita. Nämä opiskelijat voivat seurata jäljellä olevaa tutkinnonsuoritusaikaa WebOodissa. huom! Järjestöjen kautta sähköpostitse lähetettyyn hyyn jäsentiedotteeseen (12.2.) oli pujahtanut asiavirhe. Rajauslaki on ajankohtainen pelkästään alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittaville. Pahoittelemme virhettä.
JAni PULKKA
Häirintää ei tarvitse sietää
Asiattomat, syrjivät ja loukkaavat puheet, rasistinen, homofobinen tai seksistinen vitsailu, sopimaton koskettelu, mukavan flirtin rajat ylittävä vihjailu jne. eivät kuulu yliopistolle niin kuin eivät muillekaan työ- tai opiskelupaikoille. Ylioppilaskunnassa sinua neuvovat ja tukevat häirintäyhdyshenkilöt Sofia Lindqvist ja Jiri Sironen ja yliopistolla tasa-arvovastaava Terhi Saarikoski. Heillä on vaitiolovelvollisuus, ja he eivät pidä kirjaa yhteyttä ottaneista.
Ota rohkeasti yhteyttä: sofia.lindqvist@hyy.fi, 050 543 9605, tai jiri.sironen@hyy.fi, 050 537 2831.
Ruoka- ja vaateapua opiskelijoille
Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry. järjestää ruoka- ja vaatejakoja tukea tarvitseville opiskelijoille joka kuun viimeinen tiistai lukukausien aikana. Opiskelijoilla on oma jakoaika, jonka tavoitteena on vähentää leimautumisen pelkoa vaate- ja ruoka-apua haettaessa. Opiskelijoille annetaan ruoka- ja vaateapua kevään aikana 24.2., 24.3., 28.4. ja 26.5. klo 17-19 Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyö ry:n jakeluosoitteessa Helsinginkatu 19.
Lisätietoja: http://hurstinapu.net/, apu@hurstinapu.net
Lisätietoja: Laki yliopistolain muuttamisesta (556/ 2005) www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/ 20050556 Rehtorin päätös 133/2008: Tutkinnon suoritusaika ja opiskeluoikeuden jatkaminen Helsingin yliopistossa, www.helsinki.fi/ hallinto/rehtori > rehtorin päätökset. Koulutuspoliittinen sihteeri Liisa Ansala, 050 543 8458, liisa.ansala@hyy.fi
Hae bändillesi treenikämppää!
Leppäsuon Domus Gaudiumiin on valmistunut neljä bändikämppää. Bändikämpät on tarkoitettu Helsingin yliopiston opiskelijoiden käyttöön. Nyt voit jättää kämppähakemuksen bändisi tai sooloprojektisi puolesta. Bändikämppää hakevan yhtyeen jäsenistä vähintään kolmasosan on oltava hyyn jäseniä. Hakijoissa etusijalla ovat ne bändit, joissa on suhteessa eniten hyyn jäseniä. hyyn jäsenyys on pakollinen jo siitä syystä, että avaimena toimii Lyyra-kortti.
Kaksi kämpistä on tarkoitettu vakiovuoroille, toiset kaksi yksittäisvuoroille. Kaikissa kämpissä on aktiivi-pa-kaapit, mikseri ja laulumikki. Yksittäisvuoroille tarkoitetuissa kämpissä on lisäksi rummut, kitaravahvistin ja bassovahvistin. Yksittäisvuorot varataan internetissä varauskalenterilla. Vakiovuorot jaetaan noin neljäksi kuukaudeksi kerrallaan. Hinnat ovat erittäin edulliset treenikämppien sijaintiin ja tasoon nähden. Lisätietoa hinnoista ja kämppien varustuksesta: http:// blogs.helsinki.fi/helmut-cool/bandikampat/
Hakulomake: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/13787/ lomake.html
le sekä dj:nä toimimisesta kiinnostuneille. Kurssi järjestetään Pohjanhovissa Dommalla 2.3.3. klo 1720. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Jiri Siroselle, kulttuurisihteeri@hyy.fi, 050 537 2831.
Tilaisuuksia yliopistouudistuksesta maaliskuussa
Miten yliopistolaki ja sisäiset muutokset vaikuttavat yliopistolaisten työhön ja opiskeluun? Helsingin yliopiston rehtorin Thomas Wilhelmssonin yliopistouudistusta koskevat informaatio- ja keskustelutilaisuudet kaikille yliopistolaisille järjestetään seuraavasti:
ma 23.3. klo 10.00 Kumpulan kampus (Exactum A111, Gustaf Hällströmin katu 2 B) ma 23.3. klo 14.00 Viikin kampus (B-rakennus, LS1, Latokartanonkaari 7) ke 25.3. klo 14.00 Keskustakampus (päärakennus, LS1) ma 30.3. klo 10.00 Meilahden kampus (Biomedicum 1, LS1)
Ojenna kätesi Tule verenluovutukseen 23.2.
Väitetään, että verenluovuttaminen pelastaa myös luovuttajan päivän. Tätä voi kokeilla maanantaina 23.2. klo 915 Helsingin yliopiston hallintorakennuksen K2-liikuntasalissa (Fabianinkatu 20 C). Ota mukaan virallinen henkilötodistus. Verta voi luovuttaa terve, vähintään 50 kiloa painava, 1865-vuotias henkilö. Joka arkipäivä potilaat tarvitsevat yli 1000 verenluovuttajan apua. Verestä tehtäviä valmisteita ja lääkkeitä tarvitaan muun muassa leikkauksissa, anemian, syövän ja verenvuototaudin hoidossa. Lisätietoja Punaisen Ristin veripalvelun sivuilta www.veripalvelu.fi.
Tule DJ-kurssille 2.3.3.
hyy järjestää jälleen dj-kurssin. Kurssilla opetellaan levyjen soittamista, dj-setin rakentamista ja tarvittavien laitteiden käyttöä. Kurssi soveltuu bileitä järjestäville järjestöaktiiveil-
Tule kuulemaan ja keskustelemaan yliopistouudistuksesta. Tilaisuudet ovat avoimia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen.
Lisätietoja: projektinjohtaja Ulla Mansikkamäki, (09) 191 22935, ulla.mansikkamaki@helsinki.fi
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on noin 30 000 yliopisto-opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö. Se toimii jäsenistönsä ja piirissään toimivien noin 250 opiskelijajärjestön etu- ja palveluorganisaationa. Ylioppilaskunnan toimitilat sijaitsevat aivan kaupungin sydämessä Uudella ylioppilastalolla.
HYY hakee Siviilipalvelusmiestä graafisen suunnittelijan tehtäviin
Etsimme nuorekkaaseen työyhteisöömme siviilipalvelusmiestä graafisen suunnittelijan tehtäviin Työ alkaa elokuussa 2009 tai sopimuksen mukaan Lapinjärven siviilipalveluskoulutusjakson suorittamisen jälkeen. Graafisen suunnittelijan tehtäviin kuuluvat mm. HYYn julkaisujen suunnittelu ja taittaminen sekä ylioppilaskunnan graafisen ilmeen kehittäminen. Tehtävän arkipäivää on erilaisten julisteiden, korttien, oppaiden ja selvitysten taittaminen.
Valokuvaus- ja www-osaaminen katsotaan eduksi. Käytämme Adoben ohjelmistoja Windows-ympäristössä. Arvostamme luovuutta, huolellisuutta, omaaloitteisuutta ja ryhmätyökykyä. Hakijalle on eduksi ylioppilaskuntatoiminnan tuntemus ja kokemus järjestötoiminnasta. Hakemuksen liitteeksi toivotaan näytteitä aiemmista taittotöistä. Tarjoamme lakisääteiset edut, tarvittaessa asunnon Helsingin keskustasta ja mukavat työkaverit.
Ylioppilaskunnan pääsihteerille osoitettujen, omakätisesti allekirjoitettujen hakemusten ansioluetteloineen tulee olla ylioppilaskunnan keskustoimistossa (Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 A, 2. krs, 00100 Helsinki) viimeistään perjantaina 3.4.2009 klo 15.00 mennessä. Lisätietoja: graafinen suunnittelija Jani Pulkka, 050 534 2965, jani.pulkka@hyy.fi tai tiedottaja Riitta Käppi, 050 543 9609, tiedottaja@hyy.fi