98. vuosikerta | 18. helmikuuta 2011
3
kadotettu sukupolvi
Suomen nuoret miehet putoavat kelkasta.
punkin maantiede
Tervetuloa matkalle Kallio-punkin Bermudan kolmioon.
kgb:ltä turpaan
Opiskelijat pulassa Valko-Venäjällä.
joose aa ja rokk lo kita kesrukoilee
kielilläpuhuja laura birn tyylitarkastus totuuskomissio
ylioppilaslehti 3 # 11
3
sisältö 6 8 10 17
järjestöaktiivin on kuoltava
Salamurhaturnaus alkaa pian.
joose keskitalo
Synnintuntoinen lauluntekijä.
sopimaton nuori mies
Miksi pojista kasvaa syrjäytyneitä miehiä?
nainen vaietkoon edustajistossa
Laskimme edaattorien käyttämät puheenvuorot.
19 20
santeri siimes
Kielimies soittaa kirkkourkuja.
punkin maantiede
Punk elää Helsinginkadun pohjoispuolella.
vakiot 4 6 14 16 20 22 23
palaute kuvitella! kuvakolumni: tuomas kyrö & totuuskomissio graduratsia & samaan aikaan toisaalla kolumni: tero paskapää arviot malinen & kansanmies & nykysuomen sanakirja
Vihan veli käsittelee ihmisen rääkkäämistä, väkivaltaa ja sadismia.
pietari hatanpää
Laura Birnin vinkit teatterikevääseen s. 5
tekijät
kannen kuva pietari hatanpää
muinoin
Vapaa toimittaja ja kirjastotäti Heini Strand, 27, kehuu sivulla 22 Julma Henrin ja RPK:n yhteislevyä. Hän liikkuu kotikaupungissaan Oulussa mieluummin polkupyörällä kuin jalan. Himottaa: "Konjamiini. Lauantaikännit ovat vaihtuneet iltatömpsyihin. Aikuistumista, vai mitä lie."
Oksana Chelysheva on venäläinen ihmisoikeuksille omistautunut toimittaja, joka asuu nykyisin Helsingissä. Kaduttaa: "Etten pysty hylkäämään taipumustani seurata järkeä, vaikka intuition perusteella tehdyt ratkaisut ovat aina osoittautuneet oikeiksi."
Sami Vähä-Aho, 34, on turkulainen kuvittaja, joka osaa visualisoida naisten vaikenemisen edustajistossa. Kyrpii: "Väkivalta ja päihdeongelma, kuten Pelle Miljoona aikoinaan lauloi. Viime aikoina niihin on törmännyt liian usein kaduilla ja otsikoissa."
Ylioppilaslehti 16.10.1998. Valehenkilöitä oli liikkeellä jo tuolloin.
4
TiedoTusopin maisTeriopinnoT
Yhteiskuntatieteiden maisterintutkintoon johtavaan kaksivuotiseen koulutukseen tiedotusoppi pääaineena valitaan opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet muissa oppiaineissa alemman korkeakoulututkinnon. Linjavaihtoehtoja ovat journalistiikan maisteriopinnot, visuaalisen journalismin maisteriopinnot ja mediakulttuurin ja viestinnän maisteriopinnot. maisteriopintoihin haetaan Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan erillisvalinnan yhteydessä. Hakuaika päättyy 15.3.2011. Lisätietoja maisteriopinnoista löytyy osoitteesta: http://www.uta.fi/opiskelijaksi/perusteet/ytdk/ maisteriohjelmat.html
ylioppilaslehti 2 # 11 Alkusoitto
palaute
fasisteja vastaan
posti@ylioppilaslehti.fi palautetta lähettäneille jaetaan kirja-ja levypalkintoja.
Uusi ura tai runsaat lisäansiot!
Myyntineuvottelijoita Helsinki, Espoo ja Vantaa
Tarjoamme sinulle: · ATK-pohjaisen soittojärjestelmän, joka · TAKUUPALKAN parantaa huomattavasti tulostasi · kiinteän palkan lisäksi hyvät · iloisen ja kannustavan työilmapiirin provisiot ja bonukset · viihtyisät toimitilat · palkallisen kesäloman · ammattitaitoisen koulutuksen · opiskelijoille osa-aikatyötä · kustantajan asiakasrekisterin · Tarjoamme myös KESÄTÖITÄ. · myyntikilpailut ja hyvät edut Kysy lisää 040-8403970 tai tutustu www.nikolex.fi
HELSINKI-ESPOO-VANTAA-LAHTI-TURKU-TAMPERE-KUOPIO-ESPANJA
Kun n työllä o väliä
Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden yhteistyöjärjestön Condus ry:n speksi järjestetään suunnitelmien mukaisesti siitäkin huolimatta, että Ylioppilaslehden toimitus on järjestelmällisesti pyrkinyt estämään kaiken tiedon leviämisen. Ylioppilaslehden 2/11 artikkelissa Akateeminen nauru käytiin hersytellen läpi humanistien, valtiotieteilijöiden, lääketieteilijöiden, kauppatieteilijöiden ja teekkareiden speksien promootiomuotoisia paljastuksia. Lehden hallituksen sotilasjuntan propagandakoneisto on kuitenkin karsinut kaikki viittaukset käyttäytymistieteilijöihin. Conduksessa ei jäädä tuleen makaamaan. Käyttiksen speksin 70 henkilön työryhmä on ryhtynyt nälkälakkoon narsistisista ja huomionkipeistä syistä. Työryhmän jäsenet kieltäytyvät kaikesta kasvis-, tofu-, vege- ynnä muusta hippipöperöstä kunnes toimitus taipuu ratifioimaan Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan ja Condus ry:n speksin olemassaolon. Lisäksi lavastustiimin jäsenistä Emma E. (nimeä ei muutettu) on uhannut Youtubevideossaan kahden helsinkiläisen citykanin turvallisuutta. Toistaiseksi on epäselvää ovatko kyseessä KY-speksin Jonne ja Janni. Mielenilmausten tarkoitus on kritisoida vallitsevaa fasistista järjestelmää ja palauttaa medianäkyvyyden tasapaino kaikkien tiedekuntien speksien välille. Aiheeseen on ottanut kantaa myös puhelimella tavoitettu Venäjän keisari Nikolai I, joka harkitsee ulkona liikkumisen rajoittamista Helsingin keskustassa huhtikuun 4.6. ja 11.13. päivä, jolloin Conduksen speksiä esitetään Virgin Oil -ravintolassa. Sami Sillman, ohjaaja Toimitus vastaa Luojan tähden, te julmurit, EI KANEJA! Toimitus vetoaa kaikkiin lukijoihin: pelastakaa Jonne ja Janni näiden kammottavien käytöshäiriötieteilijöiden kynsistä. Menkää sivulle www.condus.fi/speksi ja ostakaa lippu, joka maksaa 15/12 euroa.
nut muutos on ollut nopeampaa ja rajumpaa kuin yhteiskunnassa keskimäärin. Tässä suhteessa moni kaupunki ja kaupunkilainen on muutoksessa hitaampi kuin maalla elävä. Tällä en syyllistä heitä vaan pyrin osoittamaan muutosnopeutta ja muutoskykyä. Nykyisin ei voida tehdä eroa maalla ja kaupungeissa kehityksen nopeudessa, kummassakin ihmiset joutuvat muutosten kouriin ja sopeutumiskyky riippuu enemmän kyvystä kuin asuinpaikasta. Tässä suhteessa vertauksenne oli erittäin huono ja toivon että kyvyillänne löydätte uuden paremman vertauksen kuvaamaan hitaasti muuttuvan yhteiskunnallisen päätöksenteon luonnetta. Juhani Törmä Toimitus vastaa Vaikka ylenkatsommekin maaseutua mielellämme, tällä kertaa emme väittäneet maalaisia hitaiksi. Esitämme uusintana artikkelin kohdan, jossa puhutaan agraariajasta:
törkeästi rajan yli
Luin tänään ilmestynyttä tuoretta Ylioppilaslehteä suhteellisen iloisena, kunnes silmiini osui tämä hassun hauska "Merkillistä" -piirros. En ole lestadiolainen, enkä kiihkouskova muutenkaan, mutta herran tähden, nyt jotain rajaa! Lasten hyväksikäyttöä tapahtuu aivan yhtä paljon uskonnottomissa kodeissa kuin minkä tahansa herätysliikkeen piirissä. On todella ala-arvoista painaa lehteen jotain noin halventavaa ja ajattelematonta. Näistä asioista pitää keskustella julkisesti ja yhteisöjen tulee myöntää ongelmansa, mutta ei näitä asioita tällä tavoin hoideta. Voin vain kuvitella näiden ihmisten tunteet, joita tämä asia todella koskettaa. Jos itse saan verenpaineen näin ylös, niin huh huh.. Tämä menee jo törkeästi rajan yli. Ajatelkaa kiltit jatkossa vähän enemmän mitä päästätte lehteen asti. Kiitos. Toimitus vastaa Ajatelkaa lapsia! Ajatelkaa lapsia! Lupaamme ajatella lapsia jatkossa enemmän. Ja toisin kuin eräät, me emme runkkaa samalla.
huono vertaus
Selleri Oy on telemarkkinointipalveluja tuottava yritys. Toteutamme tehokkaat myyntikampanjat IP-pohjaisella puhelinjärjestelmällä päämiehemme asiakasrekisteriin. Tarvitsetko lisätuloja opintojen ohella, kokoaikaisen työn tai kesätyön? Haluatko kehittyä huippumyyjäksi vai oletko jo sellainen? Toimintamme kasvaessa haemme
Kirjoititte Ylioppilaslehdessä 2/11 ilmestyneessä Älä ole idiootti artikkelissa Helsingin harmaudesta. Lopussa viittasitte "agraariaikaa elävien päättäjien eläköitymiseen". Mikäli tarkoituksenne oli viestiä yhteiskunnallisten päättäjien hidasta muutosta oli vertaus "agraariaikaa elävien päättäjistä" erittäin huono. Viimeisten 15 vuoden aikana maataloudessa tapahtu-
MYYNTINEUVOTTELIJOITA
sekä osa- että kokoaikaisiin työsuhteisiin. KESÄTYÖHAKU ON NYT MYÖS KÄYNNISSÄ! Arvostamme: positiivista ja tavoitteellista asennetta huumorintajua ja hyviä sosiaalisia taitoja sujuvaa suomen kielen taitoa Tarjoamme: perusteellisen perehdytyksen tehtävään ja jatkuvan valmennuksen kiinteän tuntipalkan lisäksi kannustavat tulospalkkiot rennon työilmapiirin ja kivat työkaverit hyvin toimivat myyntikampanjat viihtyisät ja modernit toimitilat erinomaisten kulkuyhteyksien päässä Jos haluat liittyä iloiseen ja tehokkaaseen tiimiimme, niin täytä rekrytointilomake osoitteessa www.selleri.fi/rekrytointi tai soita numeroon 045 320 1100.
harrastejärjestöt huomioitava tilajaossa
HYYn edustajisto päätti kokouksessaan 2.2.2011, että HYYn keskustoimisto pysyy nykyisellä paikallaan. Edustajisto on linjannut organisaationkehittämistoimenpiteinä seuraavaa: "Tarjotaan kokous- ja järjestötiloiksi toimintaan paremmin soveltuvia tiloja. Samalla varaudutaan tilojen ulosvuokraamiseen Uuden ylioppilastalon B-rapusta ". Uuden ylioppilastalon B-rapun tiloissa toimii noin 15 harrastejärjestöä. Harrastejärjestöt tekevät paljon ylioppilaskunnan arvoja edistävää työtä. Ne tarjoavat matalan kynnyksen toimintaa, jossa on mahdollista tutustua opiskelijoihin, joilla on samanlaiset kiinnostuksen kohteet. Tilajako toteutetaan vuoden 2011 aikana. Nykyisen keskustoimiston tiloja ei voida edustajiston päätöksen jälkeen enää pitää vaihtoehtoisena tilaratkaisuna järjestötiloiksi. Mikäli B-rapun tilat vuokrataan ulos, on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että harrastejärjestöt pystyvät jatkamaan toimintaansa sellaisissa tiloissa, jotka mahdollistavat niiden monipuolisen toiminnan. Suvi Pulkkinen, puheenjohtaja, Hyal ry Ida Beckmann, harrastejärjestövastaava, Hyal ry
mielipide
opettajankoulutuksen sivuainetarjonta turvattava
Opettajankoulutus on viime aikoina ollut suuren muutospaineen alla. Opettajankoulutusyksiköitä on lakkautettu tai ne ovat lakkautusuhan alla. Resurssipula näyttäytyy myös muulla tavalla. Opettajankoulutuksen sivuainetarjontaa on hiljalleen vähennetty ja kavennettu minimiin. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL on huolissaan tästä kehityksestä. Opettajankoulutusalojen välillä on paljon eriarvoisuutta sivuaineopintoihin pyrittäessä. Aineenopettajien voi olla mahdotonta hakea perusopetuksessa opetettavien aineiden opintoja sivuaineeksi. SOOL näkee, että laajojen kaksoiskelpoisuuteen pätevöittävien sivuaineiden suorittaminen on mahdollistettava kaikille opettajaopiskelijoille. Riittävien resurssien myötä saavutetaan opettajien entistä laaja-alaisempi osaaminen työelämässä ja laadukas opetus oppilaille ja opiskelijoille tulevaisuudessa. Mikäli haluamme olla opetuksen kärkimaa jatkossakin, tulee opettajankoulutukseen panostaa entistä enemmän. Minna Oksa Puheenjohtaja, SOOL
Eikö Ylkkäri tule?
Tarkista osoitetietosi WebOodissa.
Eikö vieläkään tule?
Et varmaankaan ole Helsingin yliopiston opiskelija. Onneksi voit silti tilata Ylioppilaslehden. Tee se osoitteessa www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu
ylioppilaslehti 3 # 11 Alkusoitto
5
satiiria, sadismia ja setätätejä
näyttelijä laura birnin valinnat helsingin teatterikevääseen.
kolme sisarta ja eki Työtön ohjaaja Eki perustaa ensemblen, mutta luottonäyttelijä Reiska allekirjoittaakin kansainvälisen sopimuksen. Lavalla muun muassa suomalaisen drag-kingeilyn kuninkaat Minna Kivelä ja Niina Hosiasluoma. "Julisteen perusteella hulvaton esitys." Esitykset 23.4. asti Valtimonteatterissa. Aleksis Kiven katu 22, liput 14/10 . paratiisi Teatteri Takomon ja Teatteri Nirvanan puheenvuoro rasismia vastaan. Käsikirjoittaja Jussi Moila kasvoi pilottitakkien Joensuussa, näyttelijä Wintom Zecarias Ghebreselassie Eritreassa. Koreografina housetanssin SM-voittaja Sonya Lindfors, musiikissa mm. Olavi Uusivirta ja Ylermi Rajamaa. "Esitys muistuttaa siitä, että kaikilla asiat eivät ole niin hyvin kuin Paratiisissa pitäisi." Ensi-ilta 18.2. Teatteri Takomossa. Fredrikinkatu 18, liput 24/12 . eduskunta Susanna Kuparinen ohjasi Valtuusto-trilogian, jonka tekstit koottiin Helsingin kaupunginvaltuustosta. Nyt esityksen päähenkilöitä ovat kansanedustajat, ja repliikit on poimittu täysistuntojen pöytäkirjoista. Rankkaa komediaa ja paljastuksia suomalaisista vallankäyttäjistä. "Sykähdyttävää poliittista teatteria." Ensi-ilta 4.3. Ryhmäteatterissa. Pengerkatu 11, liput 24/12 . vihan veli kansallisteatterissa Vihan veli on kauhufantasianäytelmä, joka käsittelee ihmisen rääkkäämistä, väkivaltaa ja sadismia. Koulun pihalla jokainen on kiusattu, pahoinpitelijä tai sivustakatsojina. "Ohjaaja Heidi Räsänen loihtii aina esiin omituisia ja fantastisia maailmoja." Ensi-ilta Kansallisteatterin suurella näyttämöllä 6.4. Läntinen Teatterikuja 1, liput 29/16 . antti holma lavaklubilla Kansallisteatterin Lavaklubi on baari ja klubi. Huhtikuussa siellä esiintyy näyttelijä Antti Holma. "Holman persoonallinen esiintyminen ja upea lauluääni vetoavat takuulla." Antti Holma Kansallisteatterin lavaklubilla 9.4. klo 21. Läntinen Teatterikuja 1, vapaa pääsy. www.lavaklubi.fi cafe pirittan teatteriklubi Cafe Pirittan Teatteriklubille saapuvat teatterit esittelevät maistiaisia kauden ohjelmistosta. 16.3. klubilla vierailee Klockriketeatern. "Mielenkiintoinen foorumi niin teatterintekijöille kuin yleisöllekin." Cafe Pirittan Teatteriklubi joka kuun kolmas torstai klo 20. Eläintarhantie 12, vapaa pääsy.
pietari hatanpää
Laura Birn Viha sydämessä -näytelmässä Teatteri Jurkassa 13.5. asti. Vironkatu 7, liput 26/14 .
Laura Birn esiintyy koko kevään Teatteri Jurkan näytelmässä Viha sydämessä, jossa käsikirjoittajat Anni Ojanen, Antti Nylén ja Juhan Ulfsak kommentoivat John Osbornen vuonna 1956 kirjoittamaa näytelmää.
ylkkärin uudet nettisivut.
Lue uudet lehdet iPadilla Digilehdet vuodesta 2008 Artikkelit vuodesta 1995
synnin
Laulaja Joose Keskitalo on uskossaan konservatiivi. Hän vastustaa naispappeutta eikä soisi homoille siunausta, mutta soittaa mieluummin hipstereille kuin körteille. Teologiaa opiskeleva kotiisä uskoo, että mies on perheen pää.
sanat ann-mari huhtanen kuvat pietari hatanpää
Joose Keskitalo opiskelee teologiaa Helsingin yliopistossa. Teologisella tiedekunnalla on maine nuoren uskoa nakertavana paikkana. Teologipiireissä kerrottu vitsi "aloitin opinnot hengessä, lopetin ne Helsingissä", on Keskitalon mukaan tosiaan vain vitsi. "Yliopisto on akateeminen laitos eikä mikään herätysliike. Suurin syy opintojen venymiseen on se, että teologisessa on niin hiton tylsää. Ei ole mitään niin luovuutta tuhoavaa kuin teologinen kirjallisuus."
ylioppilaslehti 3 # 11
10
imaton sop ri mies nuo
Nuoret miehet jäävät ilman työtä ja opiskelupaikkaa tyttöjä useammin. Mikä on vialla? Miksi pojat putoavat kelkasta?
sanat ann-mari huhtanen ja maria manner kuvat teemu granström
uosaaressa sijaitsevassa ostoskeskus Columbuksessa keskipäivä valuu kohti iltapäivää. Käytävillä käyskentelee niitä, joilla on aikaa. Eläkeläiset köpöttelevät tarjousten perässä. Vanhempi pariskunta vain istuu ja seuraa katseellaan ohi meneviä ihmisiä. Kävelysauvat nojaavat penkkiä vasten. Kun kello käy kohti kahta, unelias tunnelma rikkoutuu ja keskipenkillä istuvat eläkeläiset saavat tehdä tilaa koulusta päässeille tai viimeisiltä tunneilta lintsaaville peruskoululaisille. Suurin osa heistä on poikia. Ja monella näistä pojista on edessään kriittiset hetket. Tänäkin keväänä peruskouluista valmistuu kolmisen tuhatta opiskelijaa, jotka jäävät yhteishaussa kokonaan ilman opiskelupaikkaa. Enemmistö heistä on poikia. Miehet myös keskeyttävät peruskoulun jälkeiset opintonsa naisia useammin, ja nuorisotyöttömyys koettelee heitä selvästi naisia ankarammin. 1524-vuo-
Yhdeksäsluokkalaiset Antti Raitila (vas.) ja Sampo Takala hengailivat Vuosaaressa sijaitsevassa kauppakeskus Columbuksessa keskiviikkoiltapäivänä.
V
tiaiden miesten työttömyys oli viime joulukuussa 22,9 prosenttia, kun samanikäisten naisten on 15,3 prosenttia. Miksi pojilla menee huonosti?
Tylsä koulu
Ostoskeskuksessa joukko poikia on linnoittautunut kampaamon eteen. "Ei me tehdä mitään. Ollaan vaan", kertoo Samir Arbib, 16. Arbib on tullut koulun jälkeen tapaamaan kavereitaan. Vieressä Mikko Mäkipää, 15, ja Samuel Val keinen, 17, rämähtävät nauruun. Myöhemmin selviää, että Mäkipää lintsaa parhaillaan musiikintunnilta, Valkeinen on vasta herännyt. Hän jätti autoalan opinnot ammattikoulussa kolmisen kuukautta sitten kesken. Ala tuntui oikealta, mutta opiskelu liian kontrolloidulta ja tiukalta. "Se oli perseestä koko mesta. Maikat oli tosi nihkeitä. Meni hermot kun en päässyt tunnille sisään, jos olin minuutinkin myöhässä. Sit vaan lähin menee ja otin eropaperit", Valkeinen kertoo.
Ystävät myhäilevät vieressä. Kaikki ovat sitä mieltä, että opetukseen ei vain jaksa keskittyä. "Koulussa ei meinaa jaksaa käydä. Siellä on tylsää, pitää vaan istua ja kuunnella. Kaikki menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos", Mäkipää kuvaa.
Laiska kapina
Nykypolvien piti saada kaikki helpolla. Meidän sukupolviemme ei ole tarvinnut lähteä keskenkasvuisena sotaan, ei kyntää peltoa tai herätä kukonlaulun aikaan lypsämään. Eikä varsinkaan tarvitse kerjätä ruokaa tai jatkaa kahvia korvikkeella. Meillä on oma huone ja iPhonet ja Wiit ja muut vempaimet ennen kuin ehdimme oppia kunnolla lukemaan. Kun koulunkäynti ramasee, äiti kantaa kaupasta käsi vääränä energiajuomaa. "Vaikka ennen oli raskasta, olipa se sitten nälkä tai muuta, sama tilanne oli kaikilla ja kaikki tiesivät, miten rehkitään. Elämä oli tavallaan selkeämpää. Minusta elämä näyttää poikien kannalta nykyään kaiken kaikkiaan hankalammalta. Kun tietää kaiken lisäksi minkälaisessa tunnetilassa murrosiässä eletään", sanoo Helsingin yliopiston psykologian yliopistonlehtori Nii na Komsi. "Maailma näyttäytyy nykyisin vaikeasti hahmotettavana. Suunnittele siinä sitten tulevaisuutta. Rupeaisinko isona yhdyskuntateknikoksi mikä
"
Ei me tehdä mitään. Ollaan vaan.
Miksi näin on, pojat eivät osaa kertoa. Tosin he ovat myös siinä iässä, ettei tunteille löydy, no sanoja. Niitä korvaavat virneet, naurunremakka tai kirosanat. Ehkä on liikaa hälyä, ja luokkakoot ovat liian suuret, joku heistä ehdottaa. "Päivät ovat liian pitkiä, herätys liian aikainen ja vapaa-aikaa liian vähän", summaa Arbib.
ylioppilaslehti 3 # 11
12
siin tyttöjä useammin. Pojista viidesosalla, melkein 21 prosentilla, ei ollut peruskoulun päättymisen jälkeen mitään tutkintoa. Tytöillä vastaava luku oli 16 prosenttia. Jonkinlainen rötösmerkintä oli 38 prosentilla pojista ja 13 prosentilla tytöistä. Luvut tuntuvat älyttömän suurilta. "Mukana on hyvin lieviäkin rötöksiä, kuten näpistyksiä", THL:n tutkija Reija Paananen muistuttaa. Koska peruskoulun päättymisestä oli tutkimuksen teon aikaan kulunut 56 vuotta, on myös todennäköistä, että osa ilman tutkintoa jääneistä suorittaa sellaisen vielä myöhemmin. Paanasen mukaan tilastoissa näkyvät leikkaukset, joita lastensuojeluun ja ennaltaehkäiseviin palveluihin kohdistettiin lama-aikana. "Tutkimusaikana tuli 1990-luvun lama. Sen aikana ja jälkeen kouluterveydenhuollon ja lastenneuvoloiden palveluita vähennettiin todella paljon. Tuntuu siltä, että kun siitä puolesta on nipistetty runsaasti, joudutaan entistä enemmän turvautumaan korjaaviin palveluihin", hän sanoo. THL:n tutkimus piirtää ruman kuvan suomalaisen köyhyyden periytymisestä ja hyvinvointivaltion rapautumisesta. Silti täytyy kysyä: miksi juuri pojat?
nut tympiä istua vaan himassa. Katon leffoja ja odotan että kaverit pääsee koulusta", hän kertoo. Valkeinen on alkanut haikailla takaisin koulun penkille. Hän kertoo hakevansa kevään yhteishaussa toiseen kouluun. 7,6:n keskiarvolla koulu luultavasti myös löytyy. Yhteishakujen kanssa pähkäilevät myös Arbib ja Mäkipää. Arbib hakee lukioon, koska ei tiedä mitä muuta tekisi.
Motivaatiota ei paranna, että yhteishaussa on sanktioiden uhalla pakko hakea moneen paikkaan keväällä ja syksyllä. Jos ykkösvaihtoehto jää hilkun päähän, opinnot kakkospaikassa jäävät helposti kesken. "Ajatus taustalla on ihan hyvä ja kaunis, mutta järjestelmä on iso ja jäykkä. Kaikille se ei sovi."
Siistiä duunia
Yrittävätkö pojat edes kunnolla? Työtä he ainakin ovat valmiita tekemään. Suomalaisia on sanottu työhulluksi kansaksi, ja tutkimusten valossa se pitää yhä paikkansa. Nuorista 1829-vuotiaista palkansaajista vain kahdeksan prosenttia sanoi vuonna 2009, ettei tekisi lainkaan työtä, jos siihen ei olisi taloudellista pakkoa. Aiemmin luku oli 11 prosenttia. Myös nuorisobarometrin perusteella nuoret tahtovat töitä. Haaveet eivät aina ole realistisia. "Halutaan tehdä coolia työtä, jota tarvitsee tehdä vähän ja josta saa hyvää palkkaa. Toki useilla on realistisiakin toiveita", ammatinvalintapsykologi Jani Lehto kuvailee. Media-ala on monen listalla. Kauppakeskus Columbukseen kokoontuneiden poikien ongelma tuntuu olevan pikemminkin se, etteivät he tiedä, mitä tahtoisivat tehdä. Yksi pojista vitsailee haluavansa isona Hjallis Harkimoksi. Leijona-pullon hankkineen Mikan työttömyysputki saattaa keväällä vihdoin loppua. Hän toivoo aloittavansa asvalttihommissa. Tuttavan kautta saatu työtarjous tuli tarpeeseen ja liennyttää turhautuneisuutta. "Se on parempaa kuin tyhjän päällä oleminen käppäillä täällä ilman mitään tekemistä. Tai sit se on sitä, että menee Alkoon ja ostaa viinaa, kun ei ole mitään muutakaan. Otan minkä tahansa työn vastaan, kunhan saa elämään jonkinlaisen rytmin." Ehkä juuri mahdollisesta muutoksesta johtuen hänen tulevaisuudenodotuksensa ovat Kimiä korkeammalla. Mika odottaa pääsevänsä tulevaisuudessa työelämään kiinni, ja mies toivoo myös perhettä. Kimi sen sijaan kokee olevansa täysin ulkopuolinen. Hänellä ei ole enää mitään haaveita, eikä hän tiedä, mitä elämältään tahtoisi. "Haaveita ei ole, koska niihin on moni kuollut." Miehen äänessä häivähtää surumielisyys. Ehkä sitä peitelläkseen hän kiirehtii kertomaan lähitulevaisuuden suunnitelmista. "Nyt mennään kämpille, juodaan tämä ja katsotaan sitten huomista uudestaan." Lähteet: Nuoret miehet työelämään raportti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2009. Etsivä työparitoiminta, opetusministeriön nuorisoyksikön raportti 2008. Ei paikoillanne, vaan valmiit hep! Opetusministeriön selvitys 2010. Tuula Uusitalo: Nuorten itsemurhat Suomessa. Lapsiasiavaltuutetun toimiston selvityksiä 2:2007. Kimin ja Mikan nimet on muutettu.
Välillä käydään tupakalla. Pojat voittivat hedelmäpelistä kahdeksan euroa. Koulujärjestelmä ei heidän mielestään suosi tyttöjä. Asenne kouluun riippuu vanhemmista ja kavereista.
"
Nyt mennään kämpille, juodaan tämä ja katsotaan sitten huomista uudestaan.
"7,3:n keskiarvolla pääsee juuri ja juuri Vuosaaren lukioon", hän sanoo. Mäkipään suunnitelmat ovat auki. "Se on just hyvä kysymys, että mitä mä haluaisin tehdä." Poika on yrittänyt tsempata nostaakseen kuuden keskiarvoaan, mutta heikolta näyttää. "En ole siihen tyytyväinen. Haluaisin että se olis sellainen, että olisi enemmän valinnanvaraa." Mäkipää päättääkin lähteä kouluun viimeiselle tunnille. Valkeinen ja Arbib suuntaavat salille.
Naiset ohittavat
Onko vika koulussa? Suomalainen peruskoulu niittää kehuja maailmalla hyvien PISA-tulosten vuoksi, mutta arvostelijoiden mielestä se syrjii poikia ja suosii tyttöjen tapaa opiskella. Naisten koulutustaso paranee Suomessa selvästi enemmän kuin miesten. Vuonna 2007 yli 50-vuotiaat miehet olivat naisia paremmin koulutettuja, mutta mitä nuoremmista on kyse, sitä isompi on naisten osuus korkeakoulutetuista. Vuonna 2009 naiset suorittivat 62 prosenttia uusista yliopistotutkinnoista. Tutkimusprofessori Tommi Hoikkala kävi viime vuonna seitsemän kuukautta ysiluokkaa hämeenlinnalaisessa koulussa kollegansa Petri Pajun kanssa. Ysiluokka oli keski-ikäisille miehille yllättävän raskas koettelemus. Hoikkala ei suoraan niele ajatusta, että koulu suosisi erityisesti tyttöjä. "Koulussa oli monenlaisia jakolinjoja. Sukupuoli on tietysti yksi sellainen, ja jossain määrin pojat ovat toki ovat tyttöjä enemmän käytännöllisesti suuntautuneita. Mutta ei sukupuoli ratkaisevasti määrännyt, oliko oppilas kiinnostunut koulusta. Joskus kuulee ehdotuksia poika- ja tyttökouluihin palaamisesta, mutta ne eivät oikein ole tätä päivää. " Kauppakeskus Columbukseen kerääntyneiden poikien mielestä koulu ei suosi tyttöjä, vaikka heidän mielestään on selvää, että tytöt selviävät koulusta poikia paremmin. Jostain syystä keskittyminen vain on vaikeaa eikä koulu huvita. Vaikka peruskoulussa olevat ystävät kaipaavat vapaa-aikaa, Samuel Valkeinen on alkanut tuskailla vapautensa kanssa. "Alkuun se oli siistiä, nyt on alka-
Paperit on oltava
Poikien kannalta iso ongelma on, että ilman koulutusta ei nykyään pääse pitkälle. "Moni suurten ikäluokkien kundi lähti jo 13-vuotiaana kansankoulun jälkeen töihin. Nykyään ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa on vaikea löytää pysyvää työtä", Tommi Hoikkala sanoo. Edes hanttihommia ei enää ole juuri tarjolla, jos ei ole papereita ja muodollista pätevyyttä. Vuonna 1987 ilman ammatillista koulutusta oli kaikista työssäkäyvistä 30 prosenttia, mutta nykyään luku on 17 prosenttia. Koulutusvaatimukset myös kiristyvät kaiken aikaa. Ratkaisevan tärkeää myöhemmälle ammattiuralle ovat tutkimusten perusteella nimenomaan peruskoulun jälkeiset valinnat. Myöhemmin korjausliikettä on vaikea tehdä. Itäkeskuksen TE-keskuksen ammatinvalintapsykologi Jani Lehdon pakeille tulee usein ysiluokkalaisia, joiden tulevaisuuden suunnitelmat ovat hakusessa. Useimmiten heidät lähettää koulu. "Meille tulevat haastavimmat tapaukset, joiden ohjaamiseen koulussa ei ole resursseja", Lehto sanoo. Enemmistö heistä on poikia. "Osa keskeyttää ammatilliset opinnot. Jos koulussa ei ole viihtynyt aiemminkaan, se ei välttämättä innosta amiksessakaan. On tylsää ja vaaditaan kaikkea, pitää lukea matikkaa ja äidinkieltä", Lehto kuvaa.
Antti Raitilan mukaan yhteishausta on puhuttu koulussa jo seitsemänneltä luokalta saakka välillä rasittavuuteen asti.
Raitila käärii sätkää. Hän aikoo lukioon ja sen jälkeen opiskelemaan kauppatieteitä.
ylioppilaslehti 3 # 11 Yhteiskunta
14
Tuomas Kyrö on janakkalalainen kirjailija ja sarjakuvapiirtäjä.
Duunari häpeää perstupakkaa
Alemmissa sosiaaliluokissa tupakointia pidetään pahana tapana, ylemmissä tietoisena valintana.
Tupakointi on duunarille häpeä, toimihenkilölle nautinto.
totuuskomissio
Kun ihmistä kuristaa, se muuttuu ensin punaiseksi ja sitten siniseksi. Miksi?
sanat maria manner
Palstalla etsitään tieteellisiä selityksiä.
perstupakka on rakennustyöläisen autonomian alaa lisäävä resurssi. Tämä selviää sosiologi Anu Katai sen tuoreesta väitöskirjasta, jonka otsikko on Tupakka, luokka ja terveyskäyttäytymisen ongelma. Jaa mikä perstupakka? Savuke, jota poltettaessa istutaan alas, siis persuksilleen. Perstupakka on paitsi duunarin tapa ottaa omaa aikaa, myös sosiaalinen rituaali. Silti kukaan Kataisen tutkimuksessa haastatelluista rakennusmiehistä tai varastotyöläi-
sistä ei perustellut tupakointiaan positiivisilla asioilla. Sitä pidettiin vain pahana tapana ja riippuvuutena. Ylempää sosiaaliluokkaa edustavat toimihenkilöt sen sijaan korostivat, että tupakointi on yksilöllinen valinta ja tietoinen nautinto siinä missä punaviini hyvän ruoan kanssa. "Heidän tupakointiinsa kuuluu se, ettei polteta porukassa, ja vaikka poltettaisiin, on hirveän tärkeää, että tupakointi ajoitetaan itse", Katainen kertoo.
"Tupakoidaan omasta vapaasta tahdosta eikä riippuvuuden takia. Kielletään, että tupakoinnilla olisi mitään symbolisia ulottuvuuksia tai tupakkamerkki kertoisi jotain ihmisestä." Heti haastattelu-urakan alussa kävi ilmi, että eri sosiaaliluokkien selkeästi toisistaan poikkeavat vastaukset eivät johtuneet vain erilaisesta suhtautumisesta tupakointiin. Suurempi ero oli puhetavoissa: siinä, miten haastateltavat suhtautuivat työpaikalle tunkevaan akateemiseen tutkijaan. Kun kaksi nuorta naista meni rakennustyömaalle sopimaan haastatteluajoista, vastassa oli rehvakkaita raksaäijiä. Haastattelutilanteessa oli toinen ääni kellossa. Kun Katainen yritti kysyä, mitä hyvää tupakoinnissa on, hän ei saanut mitään vastausta. "Se oli suorastaan sokki. He olivat tosi huolissaan, että onhan tää nyt kamalaa, eihän tästä tupakoinnista ole mitään iloa, pitäisi lopettaa." "Ero toimihenkilöihin oli tosi iso. Jotkut heistä pohtivat, että onko mitään riippuvuutta olemassakaan, kun en minä ole sellaista ikinä kokenut, ja tupakoin vain sen takia, että tämä on nautinto." Tilanne rupesi turhauttamaan. Katainen yritti eri haastattelutekniikoita, mutta turhaan. "Ajattelin, etten voi käyttää aineistoa, jossa haastateltava jättää sanomatta, mitä ajattelee." Lopulta asetelma kääntyi päälaelleen: pelkkä tupakointi ei ole tutkimuksen avainasia, vaan on itsessään kiinnostavaa, miksi eri sosiaaliluokkiin kuuluvat puhuvat eri tavalla identtisessä tilanteessa. Sosiologi Matti Kortteinen on Kataisen esikuva. Kun Kortteinen teki luokkatutkimusta kentällä, hänet juotettiin känniin, jotta hän pääsisi haastateltavien kanssa tittelit pois -tilaan. Katainen sanoo, että haastattelutilanteet olisivat olleet luontevampia, jos hänkin olisi polttanut. 13-vuotiaana hän livahti risteilylaivan kannelle ottamaan ensimmäiset henkosensa äidiltä varastetusta tupakasta, muttei koskaan oppinut polttamaan. "Mulle tuli aina niin huono olo, että ei siitä tullut mitään. Yritin kaikkeni, että musta olisi tullut tupakoitsija, mutta ei onnistunut. Ihan hyvä niin." janne flinkkilä
"kuristettaessa laskimot puristuvat kasaan, jolloin verenpaine päässä kasvaa. Kasvanut paine johtaa pinnallisten verisuonten läpimitan kasvuun, mikä näkyy punoituksena. Kun verenkierto heikkenee, hapen määrä veressä pienenee ja veri alkaa sinertää. Kyseessä voisi olla myös liikennevaloihin verrattavissa oleva mekanismi. Punainen väri, älä kurista. Sininen väri, kuristit liian kauan." Mikael Segerstråle, hermofysiologian tutkija "kasvojen väri kertoo terveydestä ja tunnereaktioista. Sininen väri on kasvoilla luonnoton. Ennen kuin reipasta ulkoilmaelämää alettiin pi-
anna mattsson
tää viriiliyden merkkinä, kalvakkuus oli ihailtua. Se indikoi joutilasta yläluokkaisuutta, johon rehkiminen pellolla ei kuulunut. Ylhäisimpiä olivat siniveriset, joiden iho oli niin kuulas, että laskimoverisuonet erottuivat. Käsillä olevassa esimerkissä ei ole kyse jalosukuisuudesta." Harald Arnkil, Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun väriopin lehtori "kuristamisen yhteiskunnallis-psykologinen vastine on kurjistaminen. Suomi oli tasa-arvoisimmillaan vuonna 1987, ja siitä lähtien eriarvoisuus on kasvanut. Vaikka eriarvoisuus ei maailmanlaajuisesti ole huimaavaa, sen kasvu
koetaan kur( j)istavana. Aluksi ihminen uskoo, että siihen voi vaikuttaa. Vielä vuonna 2006 suomalaiset valitsivat presidentiksi entisen ay-juristin puoluekartan punaiselta puolelta. Kun kur( j)istaminen vain jatkuu, ihminen menettää uskonsa siihen, että asioita voi muuttaa. On helpompaa liittyä sinitakkisen maisterispillipiiparin kohti Impivaaraa marssiviin joukkoihin. Punaisesta siniseksi -trendi on todettavissa koko Euroopassa. Tosin Ranskassa ihminen on kur( j)istettaessa muuttunut trikoloriksi ja Tanskassa punavalkoiseksi." Klaus Helkama, sosiaalipsykologian emeritusprofessori
ylioppilaslehti 3 # 11 Yhteiskunta
15
Opiskelijat diktatuurissa
Mielenosoituksiin osallistuneita valkovenäläisiä opiskelijoita hakataan, vangitaan ja erotetaan yliopistosta.
valko-venäjän kansanrintaman toiTruth -liikkeen aktivisteja ja osallistuimiston seinällä roikkuu valkopunaivat mielenosoitukseen oppositiojohnen lippu, jota Valko-Venäjä käytti tajan joukoissa. vuosina 19911995, ennen kuin se kielMasha oli juuri astunut ulos Nekljajevin toimistosta, kun poliisi potlettiin presidentti Aljaksandr Luka kaisi häntä jalkoihin. Pienikokoinen senkan määräyksestä. Cd-soittimessa Ira kaadettiin maahan ja mellakkapyörii poliittisen underground-bändi poliisi alkoi potkia häntä. N.R.M.:n kappale SukellusveTytöt vietiin mellakkane, josta on tullut opposipoliisien autoihin. tionuorten taisteluHeille ei annetlaulu. tu ruokaa, vettä Toimisto on haropiskelijoita on tai vilttejä, eikä voja vapauden saaheitä päästetty rekkeita, joita painostettu vessaan ennen Minskissä on jäljeleroamaan. aamua. Iran kädet lä joulukuun 19. päiolivat mustelmilla vän mielenosoitusja haavoilla, ja kun ten jälkeen. tytöt käskettiin ulos autosta, hänen oli vaikea noupresidentti oli varoittanut, etdattaa käskyä nostaa kädet niskan tei salli mielenosoituksia vaalipäivänä. taakse. Poliisi alkoi jälleen mätkiä Ainakin 40 000 ihmistä uhmasi kieltoa häntä. ja kerääntyi protestoimaan vaalivilpKuulustelut kestivät vuorokauden, piä vastaan Itsenäisyyden aukiolle. minkä jälkeen Masha ja Ira suljettiin Mellakkapoliisit hajottivat mielenyhdentoista muun naisen kanssa selosoitukset väkivaltaisesti ja pidättivät liin, joka oli tarkoitettu kuudelle. Latyli 600 mielenosoittajaa. Monet pidätialla oli viisi patjaa, mutta ei vilttejä tetyistä pahoinpideltiin joko heti tai tai tyynyjä. Kymmenen tyttöä nukkui myöhemmin vankilassa. 20 opiskelijaa patjoilla kylki kyljessä pysytelläkseen on erotettu yliopistoista ja yli 60:tä uhlämpiminä, kolme muuta joutui torkkaa maastakarkotus. artjom k. on tullut kansanrintaman toimistoon hakemaan neuvoja. Hän opiskeli teollisuustaloutta Valko-Venäjän teknillisessä valtionyliopistossa puolitoista vuotta, kunnes joutui keskeyttämään opintonsa rahapulan takia. Artjom on käynyt puoli vuotta töissä ja kerännyt rahaa opintojen jatkamiseen, mutta epäilee, ettei enää pääse opiskelemaan. Artjom pidätettiin mielenosoituksessa, ja odottaa nyt oikeudenkäyntiä. Dekaani olisi valmis päästämään Artjomin takaisin, mutta rehtori ei halua yliopistoon opiskelijoita, joita syytetään "poliittisesti motivoituneista rikoksista". Opiskelijoiden elämää hankaloitetaan monilla muillakin tavoin, Artjom kertoo. Pidätysaika lasketaan lintsaamiseksi, eikä opiskelijoita päästetä tentteihin poissaolojen takia. Arvosanoja pudotetaan niin paljon, että he menettävät oikeuden stipendeihin. Opiskelijoita on painostettu allekirjoittamaan eroanomus. Eräälle opiskelijalle oli tarjottu sopimusta hänen annettaisiin jäädä lukukauden loppuun, mutta sen jälkeen hänen olisi erottava itse. masha ja Ira opiskelevat filologiaa Valko-Venäjän valtionyliopistossa. He ovat oppositioehdokas Vladimir Nekljajevin perustaman Speak the kumaan lattialla vessan virkaa toimittaneen reiän vieressä. Jos tytöt yrittivät peseytyä tai käydä vessassa, vartijat ryntäsivät tirkistelemään. Kun Masha ja Ira 15 vuorokauden kuluttua vapautettiin, dekaani kutsui heidät välittömästi kansliaansa. Hän ilmoitti, että jos tytöt olivat aikeissa jatkaa poliittista toimintaa, heidän tulisi lopettaa opintonsa. 19-vuotias psykologian opiskelija Varvara ei ole vieläkään toipunut lukuisista aivotärähdyksistä, jotka sai poliisin hakattua häntä pampuilla päähän. Hän odottaa parhaillaan tietoa siitä, erotetaanko hänet yliopistosta. LGBT-aktivisti Varvara oli mielenosoituksessa poliittisen vakaumuksensa takia, mutta myös keräämässä materiaalia graduunsa, jonka otsikko on Uskonnollisesti motivoituneen joukon aggressio. Varvaran äiti on mielenosoituksen jälkeen saanut puheluita KGB:ltä, joka on kehottanut äitiä "avaamaan silmänsä ja huomaamaan tyttären vääristynyt seksuaalisuus". 18-vuotias ensimmäisen vuoden biologian opiskelija Nastja Kniga ei ollut poliittisesti aktiivinen, mutta hänen päätään seinään. "Sut lukitaan vessaan. Me naidaan meni osoittamaan mieltään, "koska sua vuorotellen ja kustaan sun nätin se oli kansalaisvelvollisuus". Hän ei pääsi päälle", poliisit lupasivat. kertonut aikeistaan vanhemmilleen. Seuraavana aamuna Nastja vietiin "Kun mellakkapoliisi alkoi hakata ihmisiä, monet pakenivat. Minä jäin, oikeuteen. Kymmenen minuutin kuulustelun jälkeen hänet tuomitkoska en nähnyt syytä paeta. En ollut tiin vankilaan kymmeneksi päiväksi. rikkonut yhtään ikkunaa." Nastja kertoi tuomarille, että poliisit Nastja vietiin pidätyskeskukseen. olivat pahoinpidelleet hänet, mutta Hän kieltäytyi kertomasta nimeään, koska hän pelkäsi vanhempiensa se sivuutettiin. Vankilassa Nastja menetti tajunpuolesta. "Äiti on opettaja, ja sitä tansa useita kertoja. Hän ei saanut paitsi raskaana. Isä työskentelee liihoitoa vammoihinsa. ke-elämässä. Pidätykseni aiNastja sanoo, ettei heuttaisi heille ongelmia", hän kertoo. kadu osallistumistaan Tästä raivostumielenosoitukseen. neena poliisi karjui "Sain vankilassa Nastjalle käytäväsystäviä ja ymmärpoliisi karjui sä "Panen sut kärsin, että ihminen nastjalle: panen simään, lutka!" tarvitsee hyvin väsut kärsimään, Nastja vietiin hän selvitäkseen lutka. toimistoon, pois hengissä." todistajien silmistä. Nastjan vanhemHänet istutettiin memat eivät käyneet tatalliseen tuoliin, joka oli paamassa häntä vankilassa. ruuvattu kiinni lattiaan. Kuusi po"En syytä heitä. He arvelivat, että liisia yritti painostaa Nastjaa sanovankila opettaisi minua olemaan kymaan nimensä. Yksi kuristi Nastjaa seenalaistamatta Lukasenkan Valkoomalla kaulahuivillaan, toinen Venäjää." tarttui Nastjaa hiuksista ja hakkasi oksana chelysheva
oksana chelysheva / kuvankäsittely anna mattsson
Artjom, Nastja, Varvara ja Ira (takana) pidätettiin mielenosoitusten aikana. Heitä uhkaa erottaminen yliopistosta.
ylioppilaslehti 3 # 11 Yliopisto
16
graduratsia
Luimme Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Mikael Pentikäisen gradun.
sahateollisuus länsieuroopassa. tutkimus sahatavaran tarjonta tilanteesta länsieuroopassa, sahateollisuuden kilpailutilanteesta iso-britanniassa, ranskassa ja saksassa sekä niiden vaikutuksista suomen sahateollisuuteen.
puumarkkinatiede Opiskeluaika Seitsemän vuotta Valmistumisvuosi 1992 Johdanto "Sahatoimiala on yksi Suomen metsäteollisuuden suurista ongelmista. Markkinat vetävät huonosti, kannattavuus on surkea, raaka-aine ja työvoima ovat kalliita. Jotain pitäisi tehdä, mutta mitä? Tämän tutkimuksen tehtävä on arvioida Suomen sahojen tulevia mahdollisuuksia. Tutkimus yrittää vastata kysymyksiin, jatkuvatko Suomen sahojen ankeat ajat ja mitä pitäisi tehdä, jotta ne eivät enää jatkuisi. Tutkimus on tilaustutkimus, jonka on rahoittanut Metsä-Serlan saharyhmä. Tutkimus on tehty sillä mielellä, että siitä todella olisi apua Metsä-Serlan sahojen strategiseen johtamiseen." Aineisto Tutkimusaihetta käsittelevät tutkimukset, julkaisut ja tilastot. Johtopäätös "Tutkimuksen asiatarkoituksen toteutuminen jää muiden arvioitavaksi. Rohkenen kuitenkin uskoa, että tutkimus on kohtuullisen kattava ja perusteellinen tutkimusmaiden sahatoimialojen kuvaus, joka palvelee myös toimeksiantajan tutkimukselle asettamaa tavoitetta. En usko, että sekundaariaineistoon perustuen voi rakentaa tuntuvasti syvällisempää toimialakuvausta. Metoditarkoituksessa voi sanoa, että tutkimusaineiston perusteella toimialan rakenneanalyysi ja kriittiset menestystekijät kuvaavat tutkimusmaiden sahatoimialaa ja antavat osviittaa Suomen sahatoimialan kehittämiseen." Synnytystuskat "Olin nopea opiskelija. Hakkasin gradun kolmessa viikossa 22-vuotiaana. Epämääräisesti ajattelin, että varmaan tämän jälkeen teen lisensiaattityön ja väikkärin, kuten sitten tapahtuikin. Olin nähnyt monen opiskelijan vatvovan graduaan vuosikausia, enkä missään nimessä halunnut samaa kohtaloa, joten halusin tehdä sen mahdollisimman rivakasti. Siihen aikaan ei ollut tietokoneita eikä tekstinkäsittelyä, mutta onnistuin lainaamaan jostain melko primitiivisen sähkökirjoituskoneen, jolla naputin loppuversion."
Maatiaisten lantsarit
Maatalous- ja metsätieteilijät esittelevät kumisaappaansa.
tyylitarkastus
Palstalla esittelemme opiskelijoiden tyylivalintoja.
sanat ann-mari huhtanen kuvat teemu granström
katri haataja, 19
"Aiemmin mulla ei ollut sellaisia saappaita, joita olisi kehdannut laittaa kouluun jalkaan. Halusin varta vasten Hai-saappaat, sillä ne ovat muodissa. Ajattelin myös, että nämä miellyttävät silmää useamman vuoden. Nokian pitkävartiset saappaat eivät sovi katukäyttöön, vaan niillä lähdetään mieluummin jonnekin suolle tarpomaan."
kirsi kurki, 26
"Nämä on mun kaupunkikumpparit. Maastokumpparit on erikseen, ne ovat sellaiset skrodemmat, eikä niitä oikein kehtaa pitää. Nämä Etolasta ostetut on sievät ja kevyet jalassa. Ulkonäkö ratkaisi saappaiden valinnassa. Ajattelin, että tämä nauhadetalji on kiva, erikoinen, naisellinen lisä. Muutenkin mun tyyli on naisellinen ja maanläheinen."
noora manninen, 24
"Hankin nämä kesällä maatalousharjoittelussa hajonneiden tilalle. Moniin muihin saappaisiin verrattuna nämä tuntuvat mukavilta jalassa. Hai-saappaissa varsi on liian löysä, kun taas näissä halpiksissa se on tarpeeksi tukeva. Olisin mielelläni ostanut Nokiat, merkillä on sillä tavalla väliä. Harkitsin punaisia, mutta mustat sopivat paremmin muihin vaatteisiini." maria ruuska
marzanna lehto, 24
"Ostin saappaat kolme vuotta sitten Stockalta. Valitsin nämä, sillä näissä on vuori ja mulla on samanvärinen pipo. Pinkkiä sen pitää olla erotun harmaasta massasta. Mulla on myös toiset ruskeat, joissa on ruusuja. Saappaiden ei mun mielestä tarvitse välttämättä sopia muihin vaatteisiin. Ne pistetään jalkaan silloin kun sataa tai menee plussan puolelle."
Tarkastaja Olavi Viitamäki
Lisää opiskelijoiden tyylivalintoja osoitteessa www.ylioppilaslehti.fi/tyylitarkastus
O
Tutustumme opiskelijaelämään muualla maailmassa.
Thou shalt not protest!
piskelijat kautta IsoBritannian taistelevat parhaillaan koulutukseen kohdistuvia budjettileikkauksia vastaan. Tammikuussa 25 Birminghamin yliopiston opiskelijaa järjesti istumalakon yliopiston tiloissa osoittaakseen tukensa 200:lle yliopiston henkilökunnan jäsenelle, jotka ovat vaarassa menettää työpaikkansa. Henkilöstöä ollaan vähentämässä kululeikkausten nimissä siitä huolimatta, että yliopisto tuottaa 20 miljoonaa puntaa (24,8 miljoonaa euroa) voittoa. Opiskelijoita sapettaa erityisesti se, että yliopistoa johtava sijaiskansleri, jonka palkka on jo valmiiksi maan huipputasoa, myönsi itse itselleen 11 prosentin korotuksen 392 000 punnan (486 000 euron) palkkaansa. Väkivallattomat istumalakot ovat perinteisiä protestimuotoja, joita käytettiin menestyksekkäästi jo 1960-luvun opiskelijamielenosoitusten aikana. Viime syksynä Britannian opiskelijoiden massamielenosoitukset saivat jopa mellakan piirteitä, ja niihin verrattuna istumalakko on hyvin rauhanomainen protestoimiskeino. Birminghamissa istumalakko päättyi kuitenkin poliisin ja yliopiston vartijoiden yhdessä toteuttamaan kovakouraiseen häätöön. Nyt yliopisto tahtoo rangaista 12:ta opiskelijaa protestin järjestämisestä. Mahdollisena kuritoimenpiteenä on väläytelty jopa erottamista. Toimenpiteistä päätettäneen vasta helmikuun lopussa. Siihen asti syytettyjen opiskelut ovat jäähyllä ja jopa valmistumiset ovat vaarassa lykkääntyä. oona juutinen
ylioppilaslehti 3 # 11 Yliopisto
17
lyhyesti
Sosiaalisella taustalla vaikutusta yliopistoon sisäänpääsyyn
eriarvoisuus näkyy edelleen opiskelijavalinnoissa, sillä koulutettujen ja hyvässä asemassa olevien perheiden lapset pääsevät helpommin yliopistoon. Perhetaustan lisäksi asuinpaikalla ja iällä on vaikutusta sisäänpääsyyn. Tämä selviää valtiotieteen maisteri Hanna Norin tuoreesta väitöstutkimuksesta. Nori väittelee 18. helmikuuta Turun yliopistossa eriarvoisuuden näkymisestä opiskelijavalinnoissa. Tutkimusaineistona hänellä oli vuonna 2003 yliopistoihin hakeneista kerätty rekisteriaineisto. Tutkimuksen mukaan kaikkein vaikeinta sisäänpääsy on pitkäaikaistyöttömien lapsille. Kaupunkilaisilla on paremmat mahdollisuudet kuin maaseudulla ja taajamissa asuvilla, ja alle 20-vuotiaat tuoreet ylioppilaat menestyvät valinnoissa vanhempia hakijoita paremmin. Myös yliopistot eroavat hakijoiden taustan mukaan. Matalasti koulutetuista perheistä haettiin vähiten pääkaupunkiseudun yliopistoihin, eniten Lapin, Joensuun ja Vaasan yliopistoihin.
sami vähä-aho
Nainen vaietkoon edustajistossa
Miehet puhuvat edustajistossa yli kaksi kertaa useammin kuin naiset. Kolme innokkainta puhujaa käytti yli kolmanneksen kaikista puheenvuoroista.
viime syksynä miehet käyttivät edustajiston kokouksissa 97 puheenvuoroa, naiset vain 43, vaikka edaattoreista melko tarkkaan puolet oli naisia. Kolme innokkainta puhujaa HELPin Ted Apter (25 puheenvuoroa), sitoutumattoman vasemmiston Veikko Eranti (17) ja HYALin Niilo Toivonen (11), ovat kaikki miehiä. Jos heidän puheenvuoronsa jätetään huomiotta, miehet käyttivät puheenvuoroja vain kerran enemmän kuin naiset. Apter, miksi puhut niin paljon? "Olen valmisteluvaliokunnan puheenjohtaja ja oppositiojohtaja. Oppositio ei voi tuoda mielipidettään esiin valiokunnissa, joten meidän on reagoitava kokouksissa. Emme ole sopineet, että oppositio puhuisi juuri minun suullani, mutta niin se on vähän mennyt." Eranti, sinun ryhmäsi on hallituksessa. Miksi sinä puhut niin usein? "Noin puolet puheenvuoroistani on vastauksia Ted Apterille. En halua, että hän hallitsee kokouksia yksin. Lisäksi olin edarivaalikausien siirtämiskysymyksessä mielipiteineni aika yksin, joten oli pakko puhua. Kolmanneksi talousasioihin liittyvä argumentointi on usein niin huonoa, että on pakko vastata." Naisista eniten äänessä on osakuntien Hanna Hannus, joka puhui kahdeksan kertaa. Hannus, mikseivät naiset puhu enemmän? "Edustajiston kokousten ilmapiiri on sellainen, että ensimmäisen puheen pitäminen voi jännittää. Ehkä naiset jännittävät enemmän. Tilannetta voisi korjata järjestämällä rennompia tapaamisia, joissa kollegat tulisivat tutuiksi." Apter, Eranti ja Hannus ovat ryhmiensä puheenjohtajia. He vakuuttavat yrittäneensä innostaa muitakin puhumaan. helpin Aleksanteri Aspelund, HYALin Reko Hynönen, osakuntien Varpu Oinas, SNÄFin Hugo Pip ping ja HYALin Paul Stenbäck ovat olleet paikalla kaikissa syksyn kokouksissa, mutta eivät ole käyttäneet yhtään puheenvuoroa. Miksi? "Pari kertaa olisin voinut mennä, mutta en mennyt, kun en ole mennyt ennenkään. Rimakauhua se kai on", sanoo Hynönen. "En tunne riittävästi taustoja. En halua mennä pönttöön sanomaan asioita, jotka on sanottu jo tuhat kertaa edellisillä kausilla ja todettu huonoiksi ideoiksi", lisää Oinas. "HYYn kuviot ovat uusia ja perehtyminen kestää", sanoo ensimmäisen vuoden opiskelijana edustajistoon valittu Aspelund. Kaikki sanovat, etteivät halua mennä pitämään kannatuspuheenvuoroja tai toistamaan kokouksessa jo kertaalleen sanottuja asioita. "Pöntössä puhuminen ei ole tehokkain keino vaikuttaa asioihin. Valiokunnissa puhuminen vaikuttaa enemmän", Stenbäck lisää. Joskus ongelmana on kielimuuri. Pippingin mukaan edustajistossa on korkeampi kynnys puhua ruotsiksi, sillä ei voi olla varma, että sanoma menee perille. Kielivaikeuksista kär-
sii omien sanojensa mukaan myös Tsemppi-ryhmän ainoa edustaja Anna Bessonova, joka on ollut pois kaikista kokouksista. "Minulla ei ole tulkkia, joka olisi voinut kääntää puheenvuorot englanniksi. Keväällä yritin käydä kokouksissa, mutta en ymmärtänyt mitään. Ryhmässämme ei ole ketään, joka haluaisi mennä kokouksiin sijastani." keskustaopiskelijoiden Olli Saa risto on ryhmänsä ainoa edustaja, muttei ole käyttänyt puheenvuoroja. "Olen useimmiten oikean edustajistoryhmän kanssa samaa mieltä. Ei puhujanpönttöön pidä mennä vain näkyvyyden takia." Annatko siis kokoomuslaisten puhua puolestasi? "Käytän puheenvuoroja valmisteluvaliokunnassa. Hallituksella on 45 ääntä ja oppositiolla 15, joten hallituksen esitykset viedään läpi." Kukaan vaikenijoista ei pidä puhumista sukupuolikysymyksenä. "Ei tätä tarvitse liittää mies-naiskysymykseen. Nämä ovat henkilökohtaisia ominaisuuksia", Stenbäck sanoo. maria pettersson
Helsingin yliopisto Euroopan huippuja verkkojulkaisemisessa
helsingin yliopisto menestyi jälleen yliopistolistauksissa. Tällä kertaa yliopistot pantiin paremmuusjärjestykseen avoimen verkkojulkaisemisen osalta. HY sijoittui Webometrics-rankingissa Eurooppa-listalla sijalle 7 ja maailmanlistalla sijalle 62. Listauksessa arvioitiin maailmanlaajuista verkkovaikuttavuutta ja sitoutumista tieteellisen tiedon avoimeen julkaisemiseen. Helsingin yliopistoa koskeva tieto ja tutkimusjulkaisut löytyvät hyvin hakukoneista ja kansainvälisistä tutkimustietokannoista, ja niihin myös viitataan runsaasti. Vertailun voitti Massachusetts Institute of Technology. Euroopan ykkönen oli Cambridgen yliopisto.
edustajistoryhmä help hyal* sitoutumaton vasemmisto* osakunnat* hyyn vihreät* kokoomusopiskelijat snäf opiskelijademarit keskustaopiskelijat tsemppi
puheenvuoroja yhteensä
44 35 21 14 9 6 5 3 0 0
puheenvuoroja per edustaja
5,5 1,9 3,5 1,2 1,5 1,5 1,7 3 0 0
UniCafe alkaa veloittaa kortilla maksamisesta
pankki- tai luottokortilla maksaminen muuttuu maksulliseksi UniCafessa maaliskuun alusta alkaen. Jokaisesta kortilla tehdystä ostoksesta veloitetaan 4 senttiä. Syynä on Luottokunnan päätös veloittaa kauppiasta jokaisesta korttitapahtumasta. Lyyra-kortilla maksettaessa lisämaksua ei tule.
Käytetyt puheenvuorot edustajiston neljässä kokouksessa syksyllä 2010. Puheenvuorot per edustaja on laskettu jakamalla puheenvuorojen määrä edustajistoryhmän jäsenten määrällä. * = hallituksessa
HELSINGIN YLIOPISTON URAPALVELUT
URAPALVELUT OVAT TUKENASI KUN ETSIT PAIKKAASI TYÖELÄMÄSSÄ Urapalveluita voivat käyttää kaikki Helsingin yliopiston perusja jatkotutkinto-opiskelijat aina ensimmäisestä opintovuodesta lähtien. TERVETULOA! REKRYFORUM RekryForumin kautta voit etsiä työ- ja harjoittelupaikkoja, sekä pro gradu -toimeksiantoja. rekryforum.helsinki.fi
Urapalvelujen työelämäneuvojat ohjaavat työnhakuun, urasuunnitteluun, harjoitteluun ja pro gradu -toimeksiantoihin liittyvissä kysymyksissä. Työelämäneuvojien vastaanotto on yliopiston päärakennuksessa (Fabianinkatu 33, 1. krs) mape klo 1315, muina aikoina sopimuksen mukaan. Puh. 09 191 22125 urapalvelut@helsinki.fi
Tuleva myynnin ammattilainen!
Koulutamme uusia nälkäisiä tekijöitä myyntityön pariin. Ensisijaisesti etsimme sanavalmiita ja energisiä ihmisiä joilla ei välttämättä ole aiempaa kokemusta myyntityöstä. Työskentelemme Helsingin ruoholahdessa erinomaisten kulkuyhteyksien varrella arkisin klo 9.0015.00 välisenä aikana. Työvälineesi ovat puhelin, tietokone sekä alan kattavimmat kohderyhmärekisterit. Tarjoamme alan kilpailukykyisimmän pohja + tulospalkkauksen bonuksineen sekä ensimmäisten kahden kuukauden osalta turvallisen takuupalkan 2000 euroa kuukaudessa.
www.directa.fi
Jos haluat mukaan kehittymään ja menestymään myynnin ammattilaisten parissa, olet juuri etsimämme henkilö. Surffaa siis osoitteeseen www.directa.fi/tyo ja täytä sähköinen työhakemus. Tartu tilaisuuteen, sillä se voi tuplata palkkasi.
Tiedustelut: Arkisin ko 9.00-15.00 Janne Lumikko, Myyntipäällikkö Salmisaarenkatu 1 B, 00180 Helsinki Puh. 09 231 00 600, janne.lumikko@directa.fi
www.helsinki.fi/urapalvelut
UUTISKIRJE OPISKELIJOILLE
RekryForumista voit tilata uutiskirjeemme, jonka kautta saat ajankohtaista tietoa palveluistamme, työelämään liittyvistä uutisista ja tutkimuksista sekä erilaisista työelämätapahtumista.
HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET
Proffice on pohjoismainen henkilöstöpalveluasiantuntija. Kustannustehokkailla, erikoistuneilla, luotettavilla ja innovatiivisilla henkilöstöratkaisuilla tuemme yrityksesi liiketoimintaa ja menestystä.
MIKSI PROFFICE?
Henkilöstövuokrauksenjarekrytoinnin erikoistuneinasiantuntija. Alanparhaattakuut. Ainaasiakkaantarpeenmukaan räätälöityjähenkilöstöratkaisuja. ErikoistuneinHR-osaaminen.
Tee ehdoTus Maikki Friberg -Tasa-arvopalkinnon saajaksi!
Helsingin yliopisto haluaa toimia edelläkävijänä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Ihmisten moninaisuus on voimavara, joka rikastuttaa yliopiston toimintaa ja luo hyvinvointia. Yliopisto haluaa edistää ihmisten yhdenvertaista kohtelua riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, alkuperästään, uskonnostaan, vakaumuksestaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan, vammaisuudestaan tai muusta ominaisuudestaan.
Turvallista, luotettavaa ja kustannustehokasta
Proffice Finland Oy
Annankatu 34-36 B 00100 HELSINKI 020 744 0800 info@fi.proffice.com Keskustori 1 A 10 33100 TAMPERE 020 744 0850 tampere@fi.proffice.com
palkinTo on 5 000 euroa
Maikki Friberg -palkinto jaetaan vuosittain ansiokkaasta toiminnasta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi Helsingin yliopistossa. Kaikki yliopistoyhteisön jäsenet voivat tehdä ehdotuksia palkinnon saajasta. Yhteisöt ja yksiköt voivat myös esittää itseään palkinnon saajaksi. Palkinnon voi saada yksittäinen henkilö, työyhteisö, ryhmä, yhdistys, laitos, hallintoelin tai muu hallinnollinen yksikkö, joka on edistänyt tasa-arvolle tai yhdenvertaisuudelle myönteisen ilmapiirin kehittymistä yliopistossa tuottanut tasa-arvoa tai yhdenvertaisuutta koskevaa uutta tietoa edistänyt tasa-arvon tai yhdenvertaisuuden käytännön toteutumista yliopiston opetuksessa, tutkimuksessa, hallinnossa tai muussa toiminnassa.
Proffice Oy on auktorisoitu henkilöstöpalveluyritys. Auktorisoidut henkilöstöpalveluyritykset ja tiedot auktorisoinnin edellytyksistä löytyvät osoitteesta. www.hpl.fi
Tee perusTelTu ehdoTus palkinnon saajaksi Tasa-arvoToiMikunnalle
Kirjallinen ehdotus perusteluineen osoitetaan tasa-arvotoimikunnalle, joka valmistelee palkinnon saajaa koskevan esityksen rehtorin päätettäväksi. Ehdotus toimitetaan osoitteeseen Henkilöstö- ja lakiasiat, Terhi Somerkallio, PL 33 (Yliopistonkatu 4), 00014 Helsingin yliopisto, tai tasa-arvovastaava@helsinki.fi. Ehdotukset on toimitettava viimeistään 18. maaliskuuta 2011.
www.profficefinland.fi
Lisätietoja antaa tasa-arvovastaava Terhi Somerkallio, 09 191 24292, tasa-arvovastaava@ helsinki.fi. helsingin yliopiston tasa-arvotoimikunta
ylioppilaslehti 3 # 11 Kulttuuri
22
arviot
levy elokuva
fox searchlight pictures
jee
Darren Aronofsky Black Swan Black Swanissa elokuvantekijän halu mutiloida ihmisvartta kohtaa täydellisen aiheen. Tuloksena on raastava ja ylevöittävä psykotrilleri. Alusta asti äärimmilleen viritetty Nina (häikäisevä Natalie Portman) on äidin helmoissa kasvanut perfektionistinen pikkutyttö, jonka läpimurron hetki koittaa kun sovistinen baletinjohtaja (Vincent Cassel) etsii uutta päätanssijaa Tsaikovskin Joutsenlampeen. Vuoristoratana syöksähtelevä tarina on juovuttava sekoitus freudilaisuutta, seksuaalista ruumiinkauhua ja tanssinhurmaa. Tyylilajinsa turvin se saa taiteellisesta luomistyöstä niskaperseotteen. js
kirja
videopeli
teatteri
Ryhmäteatteri Rikos ja rangaistus Ryhmäteatterin päälavalla Vaasankatu korvaa Pietarin köyhälistökorttelit. Tuomo Aitta on sovittanut Dostojevskin klassikon Kallioon. Näyttämöllä katsojaa odottavat tutut tuulikaapit, thaimassage, Mambon ja strippareiden ikkunateippaukset. Ylermi Rajamaa, Roni tai Raskolnikov, levittää harhansa ja painajaisensa lavalle. Nauraakin saa, mutta sitten on vain hävettävä itseään. Näyttämön koomiset hahmot, ne spuget, huorat ja pikkutytöt, ovat liiallisen totta. Nauttiakseen tästä ei tarvitse kahlata maailmankirjallisuuden klassikoissa tai ottaa Dostojevskin nimeä suosituksena. Näytelmä on verevä ja nopeatempoinen, väliajalla voi nauttia berliininmunkeista. su
pikkusormi pystyssä
Elif Shafak Rakkauden aikakirja Turkin luetuimpiin kirjailijoihin kuuluvan Elif Shafakin romaani kertoo nimensäkin mukaisesti siitä suurimmasta eli rakkaudesta. Kertomus kulkee kahdella aikatasolla: amerikkalaisen kotirouvan kasvukertomuksen rinnalla kulkee tarina 1200-luvulla eläneestä mystikko Rumista ja hänen suhteestaan dervissi Shams-i-Tabriziin. Juoni rullaa sopivalla vauhdilla eteenpäin, kieli miellyttää ja kertojat vaihtuvat kivuttomasti. Suufilaisuudesta kertova sisäkkäistarina kuitenkin lyö laudalta 2000-luvulle sijoittuvan, laimean ja ennalta arvattavan kehyskertomuksen. Lopputulos jää epätasapainoiseksi. Viihdyttävää mutta kädenlämpöistä. a-mh
Dead Space 2 Dead Space -pelejä on ilmestynyt jo kolme. Sen perusteella, kuinka hitaasti tarina etenee, niitä tulee vielä kymmenen lisää. Se ei kuitenkaan haittaa, sillä avaruuskauhu on pelottavimmillaan yksittäisen ihmisen tasolla. Suurista tarinoista viis: Dead Space 2:n tähtihetkiä ovat ne, joissa pelaaja näkee, kuinka tavalliset ihmiset puukottavat itseään vatsaan. Pelinä tämä on splatteria. Insinööri Isaac Clarke on jo aika haka hirviöiden liiskaamisessa, mutta onko siitä apua, jos on itsekin tulossa hulluksi? jp
Julma Henri & RPK Henri Suomalaisen marginaaliräpin karuin ääni Julma Henri on pyörinyt enimmäkseen oman napansa ympärillä. RPK:n eli Ceebrolisticsin RoopeK:n kanssa kyhätty Henri ruotii ihmismielen käänteitä laajemmasta näkökulmasta. Tyly ulkoasu kiinnittää huomion itse asiaan. Valitettavasti sitä löytyy levyltä liikaakin: 17 kappaleen ja miltei 80 minuutin verran. RPK:n tekemät tunnelmalliset taustat pelastavat paljon, sillä Julma Henrin lateleva ulosanti pysyy kappaleesta toiseen samana. Kaikki vs. kaikki on silti osuva epäluulorynkytys, ja kuoleman jälkeisyyttä pohdiskeleva Kuivaa maata yllättää kauneudellaan. hs
Nick Hornby Juliet riisuttuna Musanörtin parisuhdeongelmia puineella Uskollinen äänentoisto -kirjalla vuonna 1996 läpimurron tehnyt Nick Hornby kirjoittaa jälleen siitä, minkä parhaiten osaa. Nyt hän esittelee Duncanin, joka suhtautuu musiikkiin reilusti suuremmalla intohimolla kuin kumppaniinsa Annaan. Ja jotta Annalla ei olisi turhan helppoa, Duncan suhtautuu myös unohtuneeseen lauluntekijään Tucker Croween vähintään autistisella kiinnostuksella. Lopulta päädytään tilanteeseen, jossa kaikki kirjan hahmot rakastavat toisiaan niin ristiin kuin mahdollista. Tuntuu, että Hornby on jälleen kerran keksinyt mahdollisimman monisyisen ihmissuhdesolmun ja yrittänyt tehdä siitä kiinnostavan ymppäämällä höysteeksi hieman pop-viitteitä. oo
Li Kunwu & P. Ôtié Minun Kiinani 1. Isän aika Isän aika on omaelämäkerrallinen sarjakuva tulevan propagandapiirtäjän lapsuudesta Mao Zedongin Kiinassa. Kulttuurivallankumous näyttäytyy tapahtumana, jossa lapset nuoruuden vakaumuksella ja kostonhimolla nöyryyttävät riittämättömän ideologisia opettajiaan. Myöhemmin käy ilmi, että pahin kiihkoilija epäonnistui elämässä ja asuu vanhoilla päivillään luolassa. Tämä on sitä historian ivaa, jota Kiinan tarinassa on riittämiin. Omaelämäkerta on todellisuudessa kokonaisen sukupolven tarina: niiden, jotka varttuivat kommunismia rakennettaessa ja saivat nähdä sen kaikki muodonmuutokset. jp
Ville Leinonen & Niko Ahvonen 2 Leijonaa Rocksteady Soulmies Niko Ahvosen tulkinta on kuin lemmentuskista kärsivän gorillan vatsantömisyttämistä. Popiskelmänikkari Ville Leinosen ääni on sen sijaan lämmintä toffeeta, joka kihelmöi korvakäytäviin kaadettaessa. Hyvä kontrasti. Miehet tarttuvat suomalaisiin klassikkoiskelmiin, mutta vääntävät ne jamaikalaisiin rantarytmeihin. Sanoitukset kertoivat suomi-iskelmien tapaan hyvistä ja huonoista naisista. Tyylinvalinta on perusteltu, mutta ikivihreiden dramaattisuus kärsii. Albumi on lemmentragedian sijaan hupsu komedia. jr
keskisormi pystyssä
ea
Prinsessan kirjeet Nimettömän tekijän pieni, helmenvalkoinen kirjanen sisältää 30 kirjettä, jotka muka löydettiin Vanhankirkon puistosta viime kesänä. Kyseessä ovat ne 30 kirjettä, jotka prinsessa Viktoria kirjoitti Danielille ennen kuin lähti kuukaudeksi Kiinaan. Kirja julkaistaan sopivasti kaksien kuninkaallisten häiden välissä. Prinsessan kirjeet sopii vastarakastuneelle, jonka mielestä imelät kirjeet ovat ihan kuin mun elämästä. Muille kirja on vaivaannuttavaa luettavaa. Prinsessa kirjoittaa haluamalleen miehelleen muka rohkeasti, mutta ei pysty käyttämään sanaa penis. Penis on "se" tai "juttu". Kirjan yhteiskunnallinen tiedostavuus on tasoa "kauheeta mennä Kiinaan valtiovierailulle kun siellä on se Tiananmen". mp
Social Distortion Hard Times and Nursery Rhymes Kesäkuussa Provinssirockiin saapuvan Social Distortionin viehätys ei ole koskaan johtunut musiikillisesta uudistumisesta vaan yhtyeen peräänantamattomuudesta ja ennen kaikkea nokkamies Mike Nessin käheä-äänistä karismasta. Jo vuodesta 1978 toiminut mutta vasta seitsemän studiolevyä julkaissut yhtye onnistuu uutukaisellaan toteuttamaan hyväksi havaittua kaavaansa unettavan tylsästi. Tasatahtinen, puolilaiska ja punkpitoisuudeltaan laimea rock ei onnistu sytyttämään liekkiä edes tosifanin sydämessä. lh
buu
a-mh ann-mari huhtanen hs heini strand jp juhana pettersson jr jose riikonen js jutta sarhimaa lh lotta heikkeri oo oskari onninen mp maria pettersson su sanna uuttu tn tomi nordlund
nykysuomen sanakirja
sarjakuvat
Markus Miettinen ja Jaakko Seppälä
ylioppilaslehti 3 # 11 Jälkinäytös
23
N
NatsiSiwa
[subst.] 1) Lidl-kauppa. Viittaa yhtäältä kauppaketjun kotimaahan, toisaalta sen henkilöstöpolitiikkaan. -Et viittis käydä Lidlissä? -Mä missään Natsi-Siwassa käy tukemassa työntekijöiden taukoja urkkivaa yhtiötä.
Tekstiilarit ry:n kevätkokous 23.2.2011 klo 16.30 Putiikissa (Siltavuorenpenger 10,Hki)
Leikkaus nyt
opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
Leikkaus+pesu
VIHA
SYDÄMESSÄ
Nylén · Ojanen · Ulfsak Wikström · Birn · Baltzar Lehtikari · Tulikorpi
OSBORNE
Keijohostel
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
Opintorahan reaaliarvo 19921993
LEIPÄÄ KAIKILLE... myös opiskelijoille!
OPINTOTUKI INDEKSIIN!
1.3. alkaen opintotuki on ainoa vähimmäisetuus, jonka ostovoimaa ei ole turvattu indeksillä. Elinkustannusten noustessa opintotuen reaaliarvo laskee.
OPISKELIJAT JAKAVAT LEIPÄÄ KOLMEN SEPÄN AUKIOLLA 1.3. KELLO 12
Opintorahan reaaliarvo 19921993
MetropoliAreenan suuri vaalitentti ke 2.3. klo 1618
Tulevat eduskuntavaalit ratkaisevat, kuinka metropolia kehitetään tulevat neljä vuotta. Kirjataanko hallitusohjelmaan Pisara-rata ja keskustatunneli vai ruuhkamaksuja ja hajasijoittamista? Se ja paljon muuta selviää MetropoliAreenan suuressa vaalikeskustelussa Vanhalla ylioppilastalolla 2. maaliskuuta. Eduskuntapuolueiden metropolipolitiikan kärkinimiä tenttaamassa ovat mtv3:n vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila ja Suomen Lehtiyhtymän julkaisujohtaja Antti-Pekka Pietilä. Haastajina paikalla on suuri joukko Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston opiskelijoita. Tule mukaan 2.3. kello 1618 Vanhalle ylioppilastalolle (Mannerheimintie 3, Helsinki). Yhteistyössä mukana myös Helsingin yliopiston ylioppilaskunta hyy ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta ayy.
Opiskelijat ja yliopistolaiset, nyt tutustumaan vuonna 2012 valmistuvaan Kaisa-talon kirjastoon ja sen kehittäjäyhteisöön! Keskiviikkona 23.2. klo 12.0015.00 järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksen aulassa ja mediatorilla (Fabianinkatu 33) tilaisuus "Älyllistä elämää kirjasto 2012 Kaisa-talossa". Ohjelmassa on esittelyjä, julkistuksia, paneelikeskustelu, kirjallisuutta, musiikkia, kirjakahvila, esittelypisteitä ja rentoa yhdessäoloa. Tilaisuuden juontaa Suomen ylioppilaskuntien liiton Katri KorolainenVirkajärvi. · 12.00 Kaisa-talon kirjastosta inspiroiva oppimisympäristö ja opiskelijan olohuone, ylikirjastonhoitaja Kaisa Sinikara ja arkkitehti Vesa Oiva. · 12.30 Mitä lisäarvoa opiskelijalle tuo uusi Opintorahan Kaisa-talon kirjasto? Akseli Huhtanen (Kan Lisätietoja tapahtumasta: www.metropoliareena.fi. reaaliarvo
OPINTOTUKI INDEKSIIN!
100%
Opintorahan reaaliarvo 20092010
87,8%
ylioppilastalo (hallituksen kyselytunti klo 16.30). Aiheena: mm. toimintakertomus vuodelta 2010. Ma 18.4. klo 17.00, Mannerheim-sali, Uusi ylioppilastalo (hallituksen kyselytunti klo 16.30) Aiheina: mm. vuoden 2010 tilinpäätökset, ylioppilaskunnan jäsenmaksu lukuvuodelle 20112012, kehystalousarvio vuodelle 2011. Hallituksen kyselytunnit alkavat jo klo 16.30 ja ovat jäsenistölle avoimia.
Lisätietoja: pääsihteeri Katariina Styrman, p. 0400 816 426, paasihteeri@hyy.fi.
Tsekkaa lisätietoa tempauksesta sekä muista eduskuntavaalitavoitteistamme osoitteesta: hyy.fi/vaalit2011
Älyllistä elämää Kirjasto 2012 Kaisa-talossa ke 23.2.
nunvalajat), Ella Luoma (Teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistys), Anna Ylitalo (Humanisticum), arkkitehti Vesa Oiva ja kampuskirjastonjohtaja Pälvi Kaiponen. · 13.15 Musiikkia ja tarjoilua. Dj Vertti. · 14.00 "Totta". Kirjailija-opiskelija Riikka Pulkkinen professori Jyrki Nummen "kirjallisuustentissä". · 14.30 Kirjaston käyttäjä-/kehittäjäyhteisön julkistus, viestintäjohtaja Kirsti Lehmusto. · 14.40 Kaisa-talon kirjakahvilan nimikilpailu, myynti- ja markkinointipäällikkö Riitta Korpipää. · 14.50 Opiskelijoiden pressiklubin kirjoituskilpailun tulosten julkistus, viestintäjohtaja Kirsti Lehmusto.
Järjestäjät: HYY, Helsingin yliopiston kirjasto, viestintä ja yhteiskuntasuhteet, hakijapalvelut ja kielikeskus. Yhteistyössä ovat mukana myös Unigrafia, Gaudeamus ja UniCafe.
Poistokirjamyyntiä Opiskelijakirjastossa
Opiskelijakirjaston poistokirjamyynti jatkuu tervetuloa! Tarjolla on kirjoja eri aloilta 15 euron hintaan. Uutuutena on viikon teemakärry, jossa aineistoa on yhdeltä alalta kerrallaan. Kaksi viikkoa kerrallaan kestävä teemamyynti etenee seuraavasti: · 14.2.26.2. (vkot 78): historia ja paikallishistoria · 28.2.12.3. (vkot 910): lääketiede · 14.3.26.3. (vkot 1112): oikeustiede ja yhteiskunta · 28.3.9.4. (vkot 1314): teologia · 11.4.21.4. (vkot 1516): lääketiede ja luonnontieteet
Katso omat teemasi ja tule tekemään löytöjä!
20092010
Opiskelijanäkökulmia yliopiston strategiatyöhön
Jykevältä näyttää tuleva Kaisa-talo. Havainnekuva.
Edustajiston kokoukset keväällä tule seuraamaan tiukkaa opiskelijapolitiikkaa Ylioppilaiden laskiaisrieha 8.3. tule katsomaan opintotuen alamäkeä!
Pääkaupunkiseudun ylioppilaiden perinteinen laskiaisrieha järjestetään tiistaina 8. maaliskuuta klo 1216 Ullanlinnanmäellä. Mäenlaskun lisäksi tarjolla on mm. musiikkia, hernerokkaa ja erilaisia kilpailuja. Mukana alamäessä on myös opintotuki, joka on 1.3. lähtien ainoa sosiaalietuus, jota ei ole sidottu kansaneläkeindeksiin. Tule mukaan hauskanpitoon ja tempaamaan samalla paremman opintotuen puolesta! Lisätietoja tapahtuman ohjelmasta ja opintotukitempauksesta löytyy osoitteesta www.laskiaisrieha.fi. hyyn 60-jäseninen edustajisto käyttää ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa. Edustajisto kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Kokouksiin voi jokainen ylioppilaskunnan jäsen tulla. Ennen edustajiston kokouksen alkua on hallituksen kyselytunti, jonne myös on vapaa pääsy. hyyn edustajiston kokoukset keväällä 2011: To 17.3. klo 17.00 Mannerheim-sali, Uusi
Helsingin yliopisto valmistaa strategiaa vuosille 20132016. Tavoitteena on rakentaa nykyisen Huipulle ja yhteiskuntaan -vision pohjalta innostava tulevaisuuskuva Helsingin yliopiston uudesta roolista vuoteen 2016. Tulevaa strategiaa hahmotellaan muun muassa laajan verkkokyselyn avulla. Yliopisto kutsuu kaikkia ystäviään mukaan miettimään yliopiston tulevaisuutta! Voit vaikuttaa kommentoimalla blogia tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen janne.sariola@helsinki.fi. Myös Helsingin yliopiston Facebook-sivuille www.facebook.com/helsinginyliopisto päivitetään tuoreimmat tiedot strategian valmistelusta.