>Suuri rikosnumero
6
3.4.2009
96. vuosikerta
uin n k kuri nii ar ik nk va
OikeustalO näyttää tOisen Helsingin
V
Pimeä Puoli
nsa rina a ta . an t des tom u mat kka sko a ra u ta J too ksis ker u tsi aist Jalu ang Jan ta, r ksis riko
mörkö vai lemminkäinen?
Raija Pelli ja taiteen PaHin PaHis
rikosten akatemia
kamPusten kOOtut kOnnuudet
2
YLIOPPILASLEHTI 6/09
PÄÄKIRJOITUS
VAIKUTUKSEN ALAISENA
Tämän numeron inspiroijat
>> Paras syy juhlia. MM häät. >> trans-siberian handbook. Elämän ensimmäinen kesäloma
mielessä. NL
>> marissa nadler. Hempeä-ääninen nainen kutoo hämyiseen verkkoonsa. AJ >> puhe. Itsepintaisen asiallinen radiokanava on 2000-luvulla yle miltei vaihtoehtokulttuuria. VL >> shop Boys: yes. Kymmeneskään kuuntelu ei vielä ihan vakuuta. TK pet
Aktivistiyliopisto
Jo ennen kuin lumet ovat kunnolla lähteneet, kuluneesta lukuvuodesta voi tehdä yhden tilinpäätöksen. Vuonna 2008 aktivismi tuli yliopistolle. Toki yliopisto on aiemminkin ollut innokkaiden, teräväpäisten ja vihaisten nuorten ihmisten ajatushautomo, joka tuottaa tiedon lisäksi yhteiskuntaan aatteita ja ideologioita ainakin välillä ja välähdyksittäin. Mutta vielä viime keväänä mietin, miksei opiskelijoita juuri kiinnosta yliopisto itsessään. Opiskelijapolitiikka tuntui keskittyneen lähinnä opiskelijoiden sosiaalipoliittisiin kysymyksiin, kuten opintotukeen ja asumiseen. Kiivaimmat ideologiset keskustelut ylioppilaskunnan edustajistossa koskivat usein Unicafen reilun kaupan kahvin tai keskustoimiston ekosähkön kaltaisia, sinänsä toki tärkeitä, mutta kuitenkin loppujen lopuksi kohtuullisen marginaalisia asioita. Ja yhä uudestaan kaivettiin esiin puuduttava keskustelu siitä, onko ylioppilaskunnan tehtävä olla opiskelijoiden edunvalvontajärjestö, palvelujärjestö vai kansalaisjärjestö. Nyt koko jaottelu tuntuu turhalta, miltei järjettömältä. ekosähköteemoihin ärtyneet toistelivat usein, että opiskelijapolitiikassa pitäisi keskittyä sen ydinkysymyksiin. Viimeisen vuoden aikana ydinkysymyksiin on todella keskitytty. Keskustelussa on pureuduttu parhaimmillaan koko yliopiston tarkoitukseen: kenen yliopisto on, ja kenen ehdoilla sitä uudistetaan. Vaikka mielenosoituksia ja valtauksia järjestäneiden opiskelijatoimintalaisten tavoitteista ja toimintatavoista ei edes olisi samaa mieltä, ainakin he ovat pakottaneet yliopistolaiset debattiin peilaamaan omia ajatuksiaan heidän esittämiinsä ja esittämään itse parempia. Jokaisen on ollut pakko huomata, ettei yliopistouudistus ole vain hallinnollinen uudistus, vaan monella tavalla korkeakoulumaailmaa ravisteleva mullistus. Ja siinä mullistuksessa on myös paljon hyvää. Vielä Viisi vuotta sitten opiskelijapolitiikka tuntui olevan
veera luoma-aho
Koulupoikahuumorin paluu
KAAOSTEORIA
paavo Väyrynen narraa toimittajat tiedotustilaisuuteen, jossa kertoo nobody-avustajansa eurovaaliehdokkuudesta.
Brittiteini jekuttaa Google Earthin käyttäjiä taiteilemalla salaa kotitalonsa katolle jättimäisen pippelinkuvan.
Pääministeri matti Vanhasen hykerryttävät 69-aiheiset vitsit tulevat julkisuuteen.
KEKSI KUVALLE KUVATEKSTI
jukka tilus
aktivistipiirien kirosana. Se tarkoitti tylsää ylioppilaskuntatoimintaa, puuduttavaa byrokratiaa ja tahmeaa kähmintää. Nyt on toisin. Ehkä yliopistoaktivismin nousu on vastareaktio viime vuosien kehitykselle. Yliopistoa ja opiskelua on haluttu virtaviivaistaa, ja turhista rönsyistä on tahdottu eroon. Opiskelijoilla ja tutkijoilla ei ole ollut entiseen tapaan aikaa haahuilulle, pohtimiselle, ajatusten pyörittelylle ja yhdessä tekemiselle. Sen sijaan aikaa tuntuu menevän kaikenlaiseen raportointiin ja näennäistehokkaaseen puuhasteluun. Mutta mitä tiukemmin ihmisiä yritetään tunkea putkeen, sitä kiivaammin he tahtovat räpistellä ulos. On hienoa, että yliopistosta keskustellaan pitkästä aikaa huutomerkein.
TOIMITTAJA KOKI
Ruusutuolit ja karkuriratsiat
naapurin sarilla oli hieno ruusukuvioinen kalusto, juuri sopivankokoinen viisivuotiaalle. Jännittävän kalustosta teki se, että sen olivat tehneet vangit vankilassa, jossa Sarin äiti oli töissä. Kuvittelin Karhukoplan maalaamassa vaaleanpunaisia ruusuja. Myöhemmin Sarin äidin työ alkoi tuntua liiankin jännittävältä. Uutiset kertoivat vankikarkureista. Koulun jälkeen tarkastimme Sarin kodin vankikarkureiden varalta. Jostain syystä tuntui loogiselta, että karkurit suuntaisivat ensimmäiseksi vankilan työntekijän kotiin ja piiloutuisivat esimerkiksi saunaan tai varastoon. Noihin aikoihin vankilasta karkasi useasti Jan Jalutsi, silloiselta nimeltään Jan Stefan Moilanen. Häntäkään emme löytäneet Sarin kotoa. Sen sijaan tapasin Jalutsin hiljattain Vantaan vankilassa. Kysyin Jalutsilta, mitä pitäisi tehdä, ettei lasten tarvitsisi pelätä vankikarkureita. Hän vastasi, että nuorten rötöstelyyn pitäisi puuttua ajoissa. Lisäksi resurssit pitäisi kohdentaa rehellisen elämän taitojen opettamiseen ensikertalaisille. Ruusukuvioisia pöytäryhmiäkin kannattaa Jalutsin mukaan ostaa. Työt vankiloissa ovat vähentyneet, vaikka työnteko auttaa vankia sopeutumaan yhteiskuntaan paremmin kuin ympärivuorokautinen sellissä makaaminen.
Lähetä kuvatekstiehdotuksesi numeroon 050 339 3033. Kirjoita viestin alkuun sana KUVATEKSTI ja loppuun nimesi tai nimimerkkisi. Voit lähettää ehdotuksesi myös osoitteeseen posti@ylioppilaslehti.fi. Laita viestin otsikoksi "Kuvalle kuvateksti". Parhaan kuvatekstin laatija voittaa joka kerta kirjapalkinnon. Muut ehdotukset julkaisemme.
numeron 5 / 2009 VoittaJa + hyVät häViäJät
ninni lehtniemi
>> kaikki hyvää tulee takaapäin. AxU >> Sukeltaja säikäytti tappajahain. VESIPETO >> Kevät toi evät. TOIMI >> aion uida ton hain peräsuoleen. CArLOS Mä
> Jan Jalutsin henkilökuva sivulla 18.
Perustettu 1913. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. ISSN 035-924. toimitus Päätoimittaja Veera Luoma-aho (09) 1311 4228, 050 3393033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi Toimitussihteeri Antti Järvi (09) 1311 4229, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi Toimittajat Ninni Lehtniemi (09) 1311 4230, ninni.lehtniemi@ylioppilaslehti.fi Matti Markkola (09) 1311 4231, matti.markkola@ylioppilaslehti.fi Ulkoasu Tuomas Karppinen (09) 1311 4234, graafikko@ylioppilaslehti.fi osoi t t e e n m u u tok s e t ja t i l au k s e t www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu Toimistosihteeri Tarja Muhonen 050 5420549, tarja.muhonen@hyy.fi, fax (09) 1311 4346 Käynti- ja postiosoite Mannerheimintie 5 B, 6. krs, 00100 Helsinki Fax (09) 659 424 i l moi t u s m a r k k i noi n t i Markkinointitoimisto Pirunnyrkki Myyntipäällikkö Lauri Ristikankare, 020 7969 582; Kari Kettunen 020 7969 583 Keskus 020 7969 580, fax (02) 2331 211, yolehdet@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi Ilmoitushinnat teksti 2,05 e/ pmm ja takasivu 2,40 e/pmm, abinumerossa teksti 2,95 e/pmm ja takasivu 3,50 e/pmm. Määräpaikkakorotus 10 %. Huom. Hintoihin lisätään arvonlisävero 22 % Ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf Ilmoitusten jättö torstaisin klo 16.00 mennessä, järjestöilmoitukset keskiviikkoisin k u s ta n ta ja Ylioppilaslehden Kustannus Oy Toimitusjohtaja Heikki Härö Hallinto ja talous Marjo Berglund pa i no Lehtisepät Oy, Pieksämäki Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista, valokuvista tai muusta aineistosta eikä säilytä tai palauta niitä. Ylioppilaslehti 7/2009 ilmestyy 17.4. Ilmoitusten jättöpäivä on 9.4., järjestöt 8.4. Järjestöilmoitukset osoitteeseen www.ylioppilaslehti.fi/jarjesto
uutiset
maailma
4
YLIOPPILASLEHTI 6/09
kampus kaupunki
kotimaa
SuSaNNa Karhapää
Polttoitsemurha järkytti Jyväskylässä
Jyväskylän yliopisto vietti 75-vuotisjuhlaa maaliskuussa. Opetusministeri Henna Virkkusen vierailun lisäksi virallisessa ohjelmassa oli tulishow. Kauempana yliopiston päärakennuksesta nähtiin toisenlainen tulivälikohtaus. Tuntematon opiskelija oli laahustanut vihaamalleen kampusalueelle ja valoi nyt päälleen bensiiniä. "Lopullinen ratkaisu paskaduuneilla rahoitettuun paskaopiskeluun", opiskelijan huhuttiin hokeneen. Tapahtumasarja sai myöhemmin jatkoa Kirkkopuistossa. Parhaita vappuperinteitä noudattaen joukko huolestuneita valkolakkeja lakitti Minna Canthin patsaan palavalla ylioppilaslakilla. Onneksi traagiseen ratkaisuun päätynyt opiskelija paljastui linnunpelättimeksi.
Yliopistoväki osallistui sankoin joukoin Pariisin La Republiquella 19. maaliskuuta järjestettyyn yleislakkomielenosoitukseen.
Opiskelija, ryhdy yrittäjäksi
Korkeakoulujen pitäisi kannustaa ja tarjota opiskelijoille nykyistä enemmän valmiuksia yrittäjän uralle, linjasi opetusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteinen työryhmä maaliskuussa. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen mukaan taantuma edellyttää korkeakouluilta uutta otetta yrittäjyyden, innovaatioiden ja yritysten kasvun edistämiseksi. SYL:n puheenjohtaja Jussi Rauvola ei pidä ajatusta ongelmallisena. "Jos siitä ei ole haittaa sivistystehtävälle, mikä ettei."
Ranskan yliopistolakko turhautti vaihto-opiskelijat
T
koko lukukauden jatkunut lakko on pysäyttänyt luennot, tentit ja opintopisteet.
iedekunta vaarassa", tervehtii kyltti Nanterren yliopiston juna-asemalla Pariisissa. Kampuksen rakennukset ja ilmoitustaulut on peitetty iskulausein: "Ajattelen, siis lakkoilen!" ja "Yliopisto ei ole yritys. Tieto ei ole kauppatavaraa." Pöydät ja tuolit on kannettu ulos luokista, suurin osa opettajista kieltäytyy opettamasta tai korjaamasta ensimmäisen lukukauden tenttituloksia. Toisen lukukauden piti alkaa 2. helmikuuta heti tenttiviikon jälkeen. Yliopisto-opettajat ja tutkijat kuitenkin järjestäytyivät tuona päivänä lakkoon, jonka päättymisestä ei ole mitään tietoa. Vaihto-opiskelijoille tilanne on hämmentävä. Erasmus-vaihdossa oleva irlantilainen historian opiskelija Amanda Judge, 21, on turhautunut. "En tiedä milloin minun odotetaan ilmaantuvan kursseille. Joinain viikkoina on opetusta, toisina ei. Miten ihmeessä saan suoritukseni, joita yliopistoni Irlannissa vaatii, kun kukaan ei opeta eikä järjestä tenttejä?" Nanterressa lakon vaikutuksia vaihto-opiskelijoihin ei ole huomioitu. Aiheesta ei ole järjestetty yhtäkään tiedotustilaisuutta. Judge on kuullut, että Sorbonnessa annettiin yksi neuvo: "Ulkomaalaisia opiskelijoita kehotettiin palaamaan kotiin. Niin vaihdossa ollut skottituttuni myös teki." toja uudistavaa lakia, jonka pelätään johtavan julkisen yliopistoLAKoLLA VAStuStEtAAn yliopis-
järjestelmän yksityistämiseen ja heikentävän opetuksen sekä tutkimuksen tasoa. Lakkoilijoiden mukaan se myös kaventaisi alemmista sosiaaliluokista tulevien mahdollisuuksia yliopisto-opiskeluun. Nanterren yliopiston englannin laitoksen opettaja ja tutkija Claire
Ulkomaalaisia opiskelijoita on kehotettU palaamaan kotiin.
Bazin ei näe lakolle vaihtoehtoa. "Laitoksen henkilökunnalla ei enää olisi valtaa uusien opettajien ja tutkijoitten valinnassa. Yliopistot olisivat riippuvaisia yksityisestä rahoituksesta. Tehokkuusvaatimukset heikentäisivät akateemisen tutkimuksen tasoa."
LAKot EiVät oLE ranskalais-
Virhe keskeytti vaalit
Itä-Suomen yliopiston vaalit keskeytettiin väärin numeroidun ehdokaslistan takia. Lisäksi selvisi, että osalla Joensuun yliopiston opiskelijoista oli ollut ongelmia sähköisen äänestyksen kanssa. Äänestäessään he eivät joko päässeet kirjautumaan sähköiseen äänestysjärjestelmään tai saivat virheellisesti ilmoituksen puuttuvasta äänioikeudesta. Ongelma johtui Joensuun yliopiston atk-keskuksen tietojärjestelmistä. Ylioppilaskunnan vaalit siirtyvät nyt huhtikuun loppupuolelle. Vaalit aiotaan edelleenkin käydä sähköisenä.
Yliopistolaiset jaksavat silti toivoa. Ranskalaisopiskelija Charlotte Dufranc, 24, tukee lakkoa. "Ymmärrän lakkoilevia opettajia ja tutkijoita, mutta mielestäni tämä on jo menetetty taistelu. Nykyisen presidenttimme päästyä valtaan yliopistoja on voimakkaasti ajettu yksityistämiseen päin", Dufranc sanoo. Hänen elämäänsä lakko ei ole ratkaisevasti vaikuttanut, vaikka hän opiskelee Nanterren yliopiston englannin laitoksella, joka on yksi aktiivisimmista lakkopesäkkeistä. "Minulla ei ole paljon kursseja, sillä kirjoitan graduani", hän sanoo ja kertoo ranskalaisen vitsin: "Meillä sanotaan, että ranskalaiset lakkoilevat aina keväisin tai kesäisin, kun on hyvä sää!"
SuSaNNa Karhapää
Kirjoittaja on Erasmus-vaihdossa Nanterren yliopistossa. Tällä lukukaudella hän on saanut opetusta yhden kerran.
Nanterren yliopistossa ranskalais opiskelijat kantoivat tuolit ja pöydät ulos luokista estääkseen opetuksen.
yliopistoissa harvinaisia, mutta tämä lakko on poikkeuksellisen laaja ja pitkä. Harvinaista on myös, että henkilökunta on mukana lakossa. Ranskan hallitus tuskin kumoaa jo hyväksymäänsä lakiuudistusta.
PÄIVÄNI MURMELINA
MIKSI?
Rahaa köyhille latinistimiehille
KUUMA KAMPUS
HYYn oppositio on ärhäköitynyt. Ai, saiko ne viimein aikaan välikysymyksen? Ehei, mutta ne oli laskeneet tarkasti, onko hallitus edustanut tasaisesti eri järjestöjen vuosijuhlissa. Esittelivät prosenttiluvutkin. Hyvä, että oppositio on kärppänä!
"APuRAHA on tarkoitettu vähävaraisille nuorehkoille mieshenkilöille, jotka ovat suorittaneet syventävät opinnot latinan kielessä tai Rooman kirjallisuudessa ja jotka opettavat tai harjoittavat tutkimusta tällä alueella", lukee Reinhold Ekholmin säätiön apurahan jakoperusteissa.
osan omaisuudesta. Sitten häntä piti seurata 10 vuotta. Jos hän olisi yhä alalla ja vähävarainen, hän saisi loput omaisuudesta. Klassillisfilologinen yhdistys oli testamentin toimeenpanija. Tehtävä osoittautui mahdottomaksi, joten omaisuus säätiöitiin."
Syrjitäänkö tässä nuorehkoja vähävaraisia latinistinaisia?
suutensa vaikka yksisilmäisille, niin ei siihen ole kellään mitään sanomista."
Kuka on riittävän vähävarainen?
Mistä tällainen rajaus, säätiön sihteeri Hilla Halla-aho?
"Latinan- ja äidinkielenopettaja Reinhold Ekholm kuoli 70-luvun lopussa ja testamenttasi omaisuutensa tällaiselle henkilölle. Ehtona oli, että tämä olisi saanut ensin
"Siitä on valitettu ja asia selvitetty. On olemassa esimerkiksi Konkordia-liitto, joka jakaa apurahoja vain naisille. Testamentti on yksityisoikeuden piiriin kuuluva asia. Jos joku haluaa testamentata omai-
"Olemme pyytäneet hakemuksen liitteeksi selvityksen taloudellisesta asemasta. Käytännössä tämä ei ole tuottanut ongelmia, koska ihmiset, jotka hakevat tällaista pientä stipendiä, ovat vähävaraisia."
Entä kuinka vanha sitten on nuorehko?
Nykyisin 35-vuotias. Ikäraja oli aiemmin 30, mutta sitä on sittemmin tarkistettu.
NiNNi LehtNiemi
Ranskassa lakkoillaan, kertoi Ylioppilaslehti 9.11.1956.
Pääsykoeremontti kitkee välivuodet
Lukiolaisten siirtymistä yliopistoon yritetään vauhdittaa luku-urakkaa pienentämällä.
uutiset
YLIOPPILASLEHTI 6/09
5
O
petusministeri Henna Virkkunen aikoo remontoida yliopistojen pääsykokeet. Suomalaiset aloittavat korkeakouluopinnot Euroopan vanhimpina, keskimäärin 21,6-vuotiaana. Se on tulevaisuuden työvoimapulaSuomessa liian myöhään. Työuria pitää hallituksen mukaan pidentää eläkeiän korottamisen lisäksi alkupäästä. Valtaosa nuorista tekee töitä jo välivuosina ja opiskeluaikanaan, mutta hallitus haluaa tuoreet ylioppilaat Goalta ja kaupan kassalta nopeammin yliopistoon ja sieltä koulutusta vastaavaan työhön. Yliopistojen valintakokeista väitellyt yliopistopedagogiikan
professori Sari Lindblom-Ylänne ymmärtää, että lukiolaisten siirtyminen yliopistoon näyttää opetusministeriön näkökulmasta hitaalta ja tehottomalta prosessilta. "Tosiasia on kuitenkin se, että kaikki eivät tiedä vielä 19-vuotiaana, mitä he haluavat isona tehdä", hän sanoo. Virkkunenkin jätti lukion kesken, lähti Tanskaan ratsastamaan ja palasi myöhemmin suorittamaan yliopistotutkinnon.
Opetusministeri nOstaisi
perusteella on vaikea arvioida soveltuvuutta monille yliopiston aloille. Psykologia on esimerkiksi yliopistossa hyvin erilaista kuin lukiossa. Lindblom-Ylänne korostaa, että opiskelijavalinnoissa on tärkeää pitää auki myös se väylä, jossa ylioppilastutkinnolla ei ole niin paljon väliä, vaan motivaatiota ja osaamista alaa kohtaan voi näyttää pääsykokeessa. Opiskelijajärjestöt peräänkuuluttavat yhteiskannanotossaan luku-urakan pienentämistä ja soveltuvuuden testaamisen lisäämistä. mieltä siitä, että luettavaa pitäisi olla nykyistä vähemmän. Pääsykoekirjat pitäisi julkaista vasta kirjoitusten päätyttyä. SYL:n puheenjohtaja Jussi Rauvola pitää opettajankoulutuksen pääsykoetta nykyisin onnistuneeLindbLOm-YLänne On samaa
yliopistovalinnoissa ylioppilastutkinnon tulosten merkitystä. Lindblom-Ylänne pitää ylioppilastodistuksen arvosanojen hyödyntämistä tärkeänä, mutta niiden
na. Siinä ei mitata vain lukupäätä vaan myös soveltuvuutta alalle. "Pääsykokeen lisäksi menestykseen vaikuttavat ylioppilaskoe ja haastattelu", Rauvola sanoo. Aikaisemmin monissa tiedekunnissa tuoreet ylioppilaat saivat lisäpisteitä. Nykyään se ei enää käy, koska eduskunnan apulaisoikeusasiamies totesi menettelyn yliopistolain ja yhdenvertaisuusperiaatteen vastaiseksi. Uudessa yliopistolaissa ei ole tulossa asiaan muutosta. Lindblom-Ylänne pitää päätöstä huonona. "Tuoreilla ylioppilailla on vähemmän aikaa valmistautua pääsykokeisiin, ja kevät on heille muutenkin rankka. Se oli reilu tapa kompensoida tilannetta."
LindbLOm-YLänne ja Rauvola myöntävät, että lukioiden opintoohjauksessa olisi parantamisen varaa. Harvalla lukiolaisella on sel-
keää käsitystä siitä, mitä tarkoittaa sosiologia tai ympäristötekniikka. Lukioissa pitäisikin antaa paremmat eväät jatkovalintoihin. "Pyrkijöillä pitäisi olla realistisemmat mielikuvat siitä, mitä he haluavat tehdä ja mihin he sovel-
Pääsykoekirjat Pitäisi juLkaista vasta kirjoitusten Päätyttyä.
tuisivat", Rauvola sanoo. Lindblom-Ylänteen mukaan lukiolaisille olisi hyvä avata tarkemmin, mitä esimerkiksi humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla tehdään. Koko yliopiston esittelyyn ei riitä yksi oppitunti tai vierailukerta.
Maria ruuska
TuoMas karppinen
Lauri Husa pänttää lääkiksen pääsykokeeseen. Hän toivoo, että uudet ylioppilaat saisivat kokeessa lisäpisteitä.
abi aloitti Galenoksen joululomalla
uudet ylioppilaat joutuvat antamaan muille etumatkaa.
L
auri Husa aloitti lääketieteellisen valmennuskurssilla jo tammikuussa. "Kirjoitusten ajan pidin taukoa." Husalle valkeni lukion toisella
luokalla, että hän haluaa lääkäriksi. Silloin hän lisäsi lukujärjestykseen biologian ja kemian kursseja. "Ajattelin, että olisi hyvä hakea heti, jotta luonnontieteet olisivat vielä tuoreessa muistissa, ja mitä muutakaan tässä nyt tekisi", Husa naurahtaa. Abiturientin mielestä olisi hyvä, että edes osa lääkiksen pääsykoemateriaalista vaihtuisi vuosittain.
"Tai sitten saisi uuden ylioppilaan lähtöpisteitä", Husa pohtii. Syksyllä pääsykoekirjan Galenoksen tankkaamisen aloittaneet saavat etumatkaa abeihin verrattuna.
Kaisa Kanninen ei tiennyt lukion
päättyessä, mitä hän haluaisi tehdä tulevaisuudessa. Välivuonna hän työskenteli täyspäiväisesti vaatemyyjänä. "Loppuvuodesta minulle tuli
sellainen tunne, että nyt on pakko päästä opiskelemaan. Työ oli kuitenkin sen verran tylsää." Kanninen pääsi opiskelemaan Haaga-Heliaan tradenomiksi. "Se oli ehkä sellainen turvallinen ratkaisu. Nyt uskallan kokeilla sitä, mikä minua oikeasti kiinnostaa." Kanninen pyrkii kesän pääsykokeissa opiskelemaan estetiikkaa ja taidehistoriaa. Tradenomiopintoja
Kanninen ei aio hylätä, vaikka hän pääsisi sisään. "Minua kiinnostaa työ mainonnan ja markkinoinnin parissa. Estetiikan avulla pystyisin erottautumaan muista tradenomeista." Nykymuotoista pääsykoetta Kanninen ei lähde kritisoimaan. "Opeteltavat asiat eivät ole mahdottomia. Koe vaatii paljon työtä ja ennen kaikkea motivaatiota alaa kohtaan."
debatti
FAKSIT
Kerro Ylioppilaslehdelle mielipiteesi alle 1 500 merkillä! Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarpeen mukaan. Julkaisemme kirjoituksia nimimerkillä vain poikkeustapauksissa. Fax (09) 659 424, posti@ylioppilaslehti.fi.
6
YLIOPPILASLEHTI 6/09
KOLUMNI
En lähettänyt viestiä
viitaten Ylioppilaslehden
Miika Sahamies
hallintojohtaja Kari Suokon sihteeri. Se kuului: "Pyydämme, että ette laita vielä eteenpäin Ylioppilaslehden lähettämää, opetus- ja tutkimushenkilöstölle tarkoitettua kyselyä. Vararehtori Hannele Niemi lähettää vielä tänään iltaan mennessä viestin teille asiasta. Tietojemme mukaan kysely on mennyt viestintäyhdyshenkilöille." Toimituksen mielestä viestistä voi kuitenkin ymmärtää, että se on lähetetty hallintojohtajan ja vararehtorin pyynnöstä. Myöhemmin Niemi lähettikin oman viestinsä. Ylioppilaslehteen hän ei ollut yhteydessä. Ylioppilaslehden viestintäyhdyshenkilöille lähettämässä viestissä kerrottiin selvästi kyselyn tarkoitus: lehti on tekemässä juttua yliopistosta työyhteisönä. Virallisten tutkimusten lisäksi kaipasimme kerrottuja kokemuksia yliopiston arjesta. Olimme jutusta etukäteen yhteydessä yliopiston viestintäyksikköön, josta saimme hyvää palvelua. Niemen ohjeistusviesti tuntui toimituksesta erikoiselta.
(5/2009) tekemään kyselyyn yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstölle, haluan saattaa tiedoksi seuraavaa. Ylioppilaslehden Löytöretkellä-kirjoitus alkaa virheellisellä sitaatilla. Kirjoittaja sanoo minun lähettäneen yliopiston viestintäyhdyshenkilöille viestin, joka kirjoituksen mukaan alkaa: "Pyydämme, että ette laita vielä eteenpäin Ylioppilaslehden lähettämää, opetus- ja tutkimushenkilöstölle tarkoitettua kyselyä." En ole lähettänyt tällaista viestiä tai pyyntöä viestintäyhdyshenkilöille. En edes olisi voinut lähettää, koska kyselystä ei tullut tietoa minulle tai muulle yliopiston johdolle. Kun seuraavana päivänä saimme tiedon kyselystä, se oli jo lähetty tutkimus- ja opetushenkilöstölle. Lähetin dekaaneille ja laitosjohtajille sekä hallintopäälliköille viestin, jossa totean, että yliopistossa on tehty henkilöstön hyvinvointitutkimuksia säännöllisesti jo neljä kertaa (2006, 2007, 2008 ja 2009). Mukana ovat sekä opetus-
ja tutkimushenkilöstö että muu henkilöstö. Tieto saadaan kussakin ryhmässä jakautuneena tarkempiin henkilöstöryhmiin. Viestissä oli myös alustavia tuloksia vuoden 2009 tammikuussa tehdystä kyselystä. Samassa viestissä totesin myös, että Ylioppilaslehdeltä tullut kysely on sinänsä hyvä, koska kohteena on työilmapiiri ja hyvinvointi, mutta se on osittain päällekkäinen juuri tehdylle kyselylle. Korostin vielä, että tämän kaltaisilla kyselyillä tulee olla selvästi ilmaistu tarkoitusperä ja että aineistoa voidaan käyttää vain ilmaistuihin tarkoituksiin ja että vastaajien tunnistaminen tulee olla suojattu. Viestini lopussa totesin, että "haluan saattaa nämä asiat tietoonne, jotta voitte harkita miten kyselyä saatetaan eteenpäin tiedekunnissa ja laitoksilla".
hannele niemi helsingin yliopiston Vararehtori
Haute couture -anarkismia
KosKaan eivät opintolainalla ostetut Italian-matkani ole herättäneet niin paljon mielenkiintoa kulttuuriantropologiaa opiskelevien ystävieni keskuudessa kuin viime syksynä Milanon muotiviikkojen aikaan. Syynä heidän innostukseensa ei ollut Pradan kevätmallisto vaan matkani kohokohdaksi muodostunut mielenosoitus La Scalan edessä, johon osallistuin elämyksellisyyden vuoksi. Gucci Cafén rauhasta oli virkistävää pistäytyä hetkeksi ulos aistimaan viereisen mielenosoituksen pohjoisitalialaista ilmapiiriä ja huutamaan kieltä taitamattomana iskulauseita tuntemattomana pysynyttä kohdetta vastaan. Matkallani en vielä arvannut, että mielenosoitukseen osallistuminen oli ajankohtaisin tuliaiseni muotiviikoilta. Silmäni avautuivat likaisten rastojen, tunikoiden, palestiinalaishuivien ja UFF:n euronpäiviltä ostettujen farkkujen ajankohtaisuudelle vasta Suomeen palattuani. Kevätmallistojen saapuessa kauppoihin alkoivat myös
Toimitus vastaa:
sitaatti todella viittasi väärään
ihmiseen. Viestin oli lähettänyt
Yliopistouudistus on sijoitus tulevaisuuteen
yliopistojen rehtorien manifestista on tultu pitkän ja laajapohjaisen valmistelun jälkeen yliopistojen toivomukset täyttävään esitykseen. Yliopistojen hartaasti odottama yliopistolain uudistus on ovella. Lain valmisteluun on osallistunut koko yliopistokenttä opiskelijoista rehtoreihin. Tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus on uudenkin lain kulmakivi. Koulutus on yhä maksutonta kaikille suomalaisille sekä EU- ja Eta-maiden kansalaisille.
neljä vuotta sitten annetusta
KANTAAOTTAVA HAIKU
Rakkauden kevät mainos ja matin kihlat hyi kyynikoita
Opiskelijajärjestöissä on osoitettu huolta lähinnä EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta opiskelemaan tuleville suunnatusta lukukausimaksukokeilusta. Kokeilu koskee kuitenkin vain muutamaa englanninkielistä maisteriohjelmaa ja vaatii yliopistoilta toimivaa stipendijärjestelmää. Uudistuksessa on alusta asti lähdetty siitä, että yliopistojen henkilöstön asema ja edut turvataan. Huolta on aiheuttanut erityisesti virkasuhteiden muuttuminen työsuhteiksi.
mielenosoitukset. Uutta yliopistolakia vastaan järjestetyt kansainvaellukset keskustakampukselta eduskuntatalolle muistuttivat milanolaista mielenosoitusmentaliteettiani, jossa tuntematon kohde "Kevätmallistojen oikeutti tilapäisen miesaapuessa lenhäiriön. Kauppoihin Epävireisellä joukkoalKoivat myös voimalla huudetut iskulauseet ja uustaistolaisten mielenosoituKset." talonvaltausperiaatteet olivat yhtä loogisia kuin Italiassa öisin käyttämäni mustat aurinkolasit. Tietämättömyys ei kuitenkaan estänyt haute couture -anarkisteja somistamasta kansanliikettä itse askarrelluilla kylteillä. Niissä tuomittiin muun muassa lakiuudistuksen mahdollistama yksityinen lisärahoitus jo yksityistä rahaa hyödyntäviltä yliopistoilta ja pelättiin yliopistojen tuottaman tiedon hyödyttävän muuta yhteiskuntaa. Uustaistolaisuuteen eivät tällä sesongilla nähtävästi kuuluneet lääkkeet tai tietotekniikka. sin iskulausein lanseerattu yliopistojen sisäisen demokratian käsite esiteltiin Aleksanterinkadun juhlayleisölle täysin uutena t-paitoihin printattuna aatteena. Neuvostoliittolaista oikeudenmukaisuuskäsitystä jäljittelevän asusteen käyttäjät kun eivät uskoneet puolueettomalla kansanäänestyksellä valittavien kansanedustajien kykyyn tehdä päätöksiä. Suomalaiseen harmauteen mielenosoitustrendi toi tervetullutta vaihtelua. Silti toivon, että ensi vuonna anarkistit tuovat Milanon muotiviikoilta ideologioiden sijaan uusia vaatteita.
KAMPAAMOITA / PARTUREITA
Edullisia oppilastöitä hiusmuotoilukoulu KAMPAAMOITA / PARTUREITA Pepe Åhman!
Teemme laadukkaita oppilastöitä opettajien valvonnassa. Hiustenleikkaukset alkaen 10,-
OPISKELIJAYSTÄVÄLLISET YRITYKSET JA PALVELUT
www.salonpepeahman.fi
Ajanvaraukset: 09 700 159 38
Opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
Opiskelijakortilla -20 %. Yliopiston henkilöstö ja jatko-opiskelijat -10 %.
KAMPAAMOITA / PARTUREITA Nettiajanvaraus 24h www.hiusgalleria.fi
IJAYSTÄVÄLLISET ET JA PALVELUT OPISKELIJAYSTÄVÄLLISET YRITYKSET JA PALVELUT
Aleksanterinkatu 20, sisäpiha
hairgallery@co.inet.fi · www.hairgallery.fi
660 022
EITA
10 KAMPAAMOITA / PARTUREITA
Hämeentie 50, 00500.14
MAJOITUSTA SUUTAREITA
Keijohostel
KAMPAAMOITA / PARTUREITA
ratkaisee tilapäisen asunto-ongelmasi. Puh. 09 757 1556, fax 09 757 1771 KAMPAAMOITA / PARTUREITA hagman.majoitus@kolumbus.fi www.keijohostel.fi
PELEJÄ
OPTIKOITA OPTIKOITA
koulutuscenter.com
14 10
r GCeuatt
SUUTAREITA HIUSTEN LEIKKAUS alk.
10 KAMPAAMOKOULUT Iso Roba 4-6 ,Helsinki Puh. (09) 612 31 88 Kalevank.30, Helsinki Puh. (09) 694 71 42 OPTIKOITA Satakunnank.33, Tampere ACADEMY Puh. (03) 211 05 11
PELEJÄ
10
14
Vaikutus henkilöstön kannalta on kuitenkin olematon, sillä lainsäädäntö on sisällöllisesti lähes samanlainen molemmissa palvelussuhteissa. Kun työnantaja vaihtuu valtiosta yliopistoksi, on vain luonnollista, että virkanimikkeistä luovutaan. Niin nyt kuin tulevaisuudessakin valtio takaa yliopistojen perusrahoituksen ja se sidotaan indeksiin. Jo tähän asti yliopistoilla on ollut jonkin verran ulkopuolista rahoitusta. Yliopiston oman pääoman tuotoilla saadaan lisäpanosta tutkimuksen ja opetuksen resursseihin, ja yliopisto itse päättää, miten pääoman tuotto käytetään. Kasvaneet rahoitusmahdollisuudet hyödyttävät siis kaikkia tieteenaloja. Keskustelua ovat herättäneet myös yliopistojen hallitusten ulkopuoliset jäsenet. Päätösvalta säilyy kuitenkin jatkossakin yliopistoyhteisöllä itsellään, sillä yliopisto itse valitsee hallituksensa jäsenet. Yliopistouudistuksen tavoitteena on, että jokainen suomalainen yliopisto on entistä parempi paikka opiskella, opettaa ja tutkia. Opetuksen laatua on parannettava lisäämällä opettajien määrää suhteessa opiskelijoihin. Yliopistojen lisääntyvä autonomia antaa yliopistoille paremmat mahdollisuudet reagoida sekä omiin tarpeisiinsa että ympäröivän yhteiskunnan odotuksiin. Satsaamalla nyt osaamiseen ja sivistykseen sijoitamme samalla tulevaisuuteen.
laura manninen KoKoomuKsen edusKuntaryhmän Koulutuspoliittinen sihteeri helen Fils Kansallisten ylioppilaiden puheenjohtaja 2009
sen sijaan retrohenkisyys näytti olevan muodissa. Punasävyi-
Kirjoittaja osti muotiviikoilta sinisen neuleen.
VANHOJEN TANSSIT
Oppiiko ihminen virheistään?
"Kyllä ihminen jonkun verran oppii, mutta eihän virheitä voi välttää."
Helmi Tammi, 92
SUUTAREITA SUUTAREITA
hanna anttila
OPTIKOITA
debatti
YLIOPPILASLEHTI 6/09
7
H
elsingin yliopiston ylioppilaskunta ohjaa 0,7 prosenttia eli noin 30 000 euroa toimintataloutensa budjetista kehitysyhteistyöhön. Päivi Pulsan mielestä raha ei saisi mennä suoraan budjetista. Mervi Hakoniemen mukaan budjettirahoituksessa toteutuu enemmistön toive.
Mervi Hakoniemi, 29,
on HYYn kehitys yhteistyön hanke koordinaattori.
tiina vanhatupa
NOKKAPOKKA
yksi suosituimmista valiokunnista. Kehitysyhteistyö on tärkeä asia Suomen politiikassa, niin miksei myös HYYn piirissä." PP: "Tarja Halonen on sanonut, että kehitysyhteistyö on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. HYY ei ole valtio, joten meidän
Erä 1: Vapaaehtoisuus
Päivi Pulsa, 24,
on kansallisten ylioppilaiden hallituksen jäsen.
"KaiKKi systEEmit yHtEisKunnassa Eivät toimi vapaa EHtoisuudElla."
pitäisi keskittyä sisäpolitiikkaan. En sano, että kehitysyhteistyöhön menee suunnattomasti resursseja, mutta resurssien pitäisi keskittyä opiskelijoiden aseman parantamiseen."
kalla esimerkin Suomen valtiolle, joka on pyrkinyt samaan jo 1970-luvulta asti." PP: "HYY esimerkkinä valtiolle on aika kunnianhimoinen tavoite. Tuskin muistetaan, että Suomi maksoi talvisodan sotakorvaukset ja HYY antoi 0,7 prosenttia kehitysapuun. Niin kauan kuin ylioppilaskunnassa on pakkojäsenyys ja eripuraa, ei voi tehdä noin kiistanalaisia asioita kuin luovutus suoraan budjetista." MH: "HYY on demokraattinen instituutio, jonka edustajisto on valittu vaaleilla. Heistä suurin osa suhtautuu myönteisesti kehitysyhteistyöhön. HYY ei voisi tehdä mitään linjauksia missään asiassa sillä aina on joku, joka on eri mieltä." PP: "HYYn taloudellisesta tilanteesta johtuen jokaisella sektorilla on tarkistettava rahan käyttöä. 30 000 euroa on paljon rahaa. Se pitäisi löytyä muualta kuin osin jäsenmaksuista koostuvasta budjetista. Avun tulisi perustua keräysvaroihin ja vapaaehtoisiin lahjoituksiin. Myös kehy-lounas voisi olla useammin." MH: "Kaikki systeemit yhteiskunnassa eivät toimi vapaaehtoisuudella. Ihan yhtä hyvin voisin sanoa, että maksetaan vapaaehtoisuudella valtion työttömyysturvat. Ei siitä tulisi mitään. Ja 85 prosenttia rahoituksesta tulee joka tapauksessa ulkoministeriöltä."
PP: "On hienoa, että jäsenmaksun yhteydessä voi maksaa kehy-avustusta. Siinä pitäisi olla mahdollisuus antaa vaikka enemmänkin. Emme me muuallekaan jaa rahallista tukea, esimerkiksi asunnottomille." MH: "Helsingin asunnottomat ovat tässä keskustelussa melko epärelevantteja." PP: "He ovat myös hädänalaisia ihmisiä, jotka tarvitsevat apua."
MH: "Opiskelijat antavat nollaseis-
Erä 3: Hyöty
Erä 2: Avuntarvitsijat
apua nollaseiskalla
miksi ylioppilaskunta kustantaa kehitysyhteistyötä?
MH: "Heitä on Suomessa toki yllin
kyllin. Mutta on epäinhimillistä verrata heitä kehitysmaiden tilanteeseen, joissa joka kolmas sekunti kuolee lapsi aliravitsemukseen."
PP: "HYYssä kehy voisi toimia valiokunnan sijaan järjestönä, joka tarjoaisi koulutusta ja informaatiota ja jonka kautta voisi toteuttaa avustusten hankintaa. Järjestössä
jäsenenä olisivat vain sinne ilmoittautuneet, eivät kaikki." MH: "Pitäisikö kaikki valiokunnat lopettaa? Kehy on samassa asemassa kuin muutkin, ja se on
globalisaatiota. Kehitysyhteistyö nähdään usein negatiivisena asiana, aivan kuin se olisi meiltä itseltämme pois. Kuitenkin se lisää kansainvälistä turvallisuutta ja hillitsee hiv-epidemiaa, ja sehän on meille takaisinpäin. Ylioppilasliike on perustanut olemassaolonsa solidaarisuudelle ja tasa-arvolle. Miksi nyt kääntäisimme kelkkamme?" PP: "Nyt tuki menee suoraan paikalliselle kansalaisjärjestölle. Jos toimintaa kehitettäisiin niin, että harjoitettaisiin monenkeskistä yhteistyötä Naisten pankin, Kirkon ulkomaanavun ja SPR:n kanssa?" MH: "Se olisi ok, mutta miten se muuttaisi koko asian taustaa? On hirveän suuri resurssi, että teemme itse hanketyötä. Saamme paremman yhteyden paikallistasoon ja pystymme itse hallinnoimaan hankkeita. Tosi moni valiokuntalainen on sitä mieltä, että työssä saa hyvää käytännön kokemusta. Jos vain antaisimme jonkun toisen tilille rahan, niin se ei antaisi meille itsellemme mitään." PP: "Jos mukana olisi suurempi yhteistyökumppani, hallinnointikuluihin, logistiikkaan ja korruptioon menisi pienempi osa." MH: "HYYn kehitysyhteistyössä ei mene korruptioon sen suurempaa osaa kuin menisi jonkun muun toimijan kautta."
Matti Markkola
MH: "Kehitysyhteistyö on osa
Jatka keskustelua: www.ylioppilaslehti.fi
YLIOPPILASLEHTI KYSYY
Pitääkö HYYn budjetista ohjata rahaa kehitysyhteistyöhön?
Kyllä 67,3 % Ei 26,2 % En osaa sanoa 6,5 %
Yli kaksi kolmasosaa vastaajista oli sitä mieltä, että ylioppilaskunnan budjetista pitää ohjata rahaa kehitysyhteistyöhön. Kannattajien mielestä ylioppilaskunnan on kannettava vastuunsa ja näytettävä toiminnallaan esimerkkiä. Vastustajien mielestä vapaaehtoisen avustuksen jäsenmaksun yhteydessä pitäisi riittää, ja HYYn pitäisi aluksi saada oma taloutensa kuntoon. Valtaosa vastaajista, 61,5 prosenttia, vakuutti tietävänsä, millaisia kehitysyhteistyöhankkeita ylioppilaskunta tukee. 38,5 ei tiennyt HYYn hankkeista. Vastaajien mielestä ylioppilaskunnan pitäisi tukea hankkeillaan esimerkiksi luonnonsuojelua ja naisten koulutusta kehitysmaissa. Ylioppilaslehden kyselyyn vastasi 417 pääkaupunkiseudun korkeakouluopiskelijaa. Innokkaimpia vastaajia olivat valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijat, joita oli peräti 28,9 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi eniten vastaajia oli humanistisesta, matemaattis-luonnontieteellisestä ja biotieteellisestä tiedekunnasta. Lue lisää perusteluja osoitteesta ylioppilaslehti.fi.
Veikko kähkönen, 20, journalismi, Haaga-Helia
"En tiedä, kuinka tiukoilla budjetti muuten on, mutta eiköhän siitä voi käyttää rahaa tällaisiinkin tarkoituksiin. Erityisesti voisi tukea veden saantiin liittyviä hankkeita."
elina Petäjä, 21, kemia
"No onhan tuo 0,7 prosenttia parempi kuin ei mitään. HYY voisi olla mukana erityisesti ruokaan ja veden laadun parantamiseen liittyvissä hankkeissa."
Marjo rePo, 22, pohjoismaiset kielet
"Prosentti ja summa tuntuvat aika pieniltä. Itse olen maksanut HYYn jäsenmaksun kehitysyhteistyölisää."
zeitgeist
YLIOPPILASLEHTI 6/09
9
päärakennuksessa
ja m u i ta r i ko k s i a
Oppilas makaa päärakennuksen luentosalissa. Hänet on myrkytetty! Näin kova on meno Matti Hällin dekkarissa Sopimatonta kuolla yliopistolla. Entä todellisuudessa? Ylioppilaslehti kokosi kiinnostavimmat kampuselämään liittyvät rikokset.
Rautatieasema
K A I V O K AT U
Hajupommi
Rautatientori Porthania
AT U YLIOPISTONK U FA B I A N I N K AT
5 6 7 8 2 1 4 3
Ateneum
K E S K U S K AT U
2
Vanha
Päärakennus
1
Stocka
N K AT U ALEKSANTERI K LU U V I K AT U
3
kirjasto, Unioninkatu Yliopiston kirjasto saa erikoisen vieraan. Kohtelias, siististi pukeutunut ja syntyperäistä englantia puhunut herrasmies pyytää lupaa tutustua tutkimusmatkailija A. E. Nordenskiöldin satoja vuosia vanhoihin karttoihin. Luotettavan oloiselle herralle annetaan lupa. Lukusalin rauhassa mies irrottaa kynänteroitusveitsellä kartat, piilottaa ne takkinsa sisälle ja kävelee ulos. Kymmenientuhansien eurojen arvoinen varkaus huomattiin vasta päiviä myöhemmin. Poliisi osasi sam an tien epäillä tekijäksi englantilaista Melvin Nelson Perryä. Kansainvälisestä karttavarkaasta oli kirjastoa jopa varoitettu etukäteen. Britannian poliisi pidätti Perryn maaliskuussa 2001. Hänet tuomittiin törkeästä varkaudesta puolentoista vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja noin 50 000 euron korvaukseen. Tuomion kuultuaan Perr y kiitti oikeudessa avustanutta tulkkia suutelemalla häntä kädelle. Kaksi karttaa on edelleen kadoksissa.
23 6 47 8
Tappo!
a i k a : 1907 oppilastalo Pa i k k a : Vanha yli
ANADI POHJOISESPL
nha ylioppilast alo Huhtikuisena kevätyönä Vanh alla käryää. Raju tu lip nuksen pahoin alo tuhoaa raken. Sytyttäjäksi ep äillään Helsingin kesk usvankilasta lo malla ollutta miestä, jonka jäännöks et löydetään raunio ista. Muilta henkilö vahingoilta vä lty mutta taideaar teet ovat tuhout tään, ua. Robert Wilhel m Ek maalaus Väinäm manin jättimäinen öisen soitto pela koska palomie stuu, het leikkaavat puukolla kankaan irti ke hyksistä.
AGN E
4
U N I O N I N K AT U
MUSTIALANKATU
a i k a : 8.4.19 78 Pa i k k a : Va
Vanha palaa
ppilaskunta on 1800-luvun lopulla ylio lä ei ole varaa talousvaikeuksissa. Sil mistunutta pyörittää vuonna 1870 val krata taloa, joten se alkaa vuo ylioppilas tiloja ulkopuolisille. pungin Pian Vanhasta tulee kau kus. in ja villein huvittelukes kuum oidaan, puukkotapTansseissa nujak kavin tapaus peluiltakaan ei vältytä. Va tappoi kenet, sattuu 1907. Siitä, kuka nuorison ei ole tietoa. "Sivistyneen tapahseinien sisäpuolella on kodin villiintyneen ajan tunut rikos, jolla on kunnan verinen leima", ylioppilas kirjassa kirjoitetaan. pöytä
Sydänkohtaus hajupommista
a i k a : 22.1.1935 Pa i k k a : Helsingin
1
6
Kumpulan kampus
VIH DIN TIE
S SJ ÖBE RG
LA
H
N DE
YL VÄ
IN K
Lähteet: Matti Klingen teos Ylioppilastalo, Keskusrikospoliisi, HS Arkisto.
teksti Matti Markkola
Ä
ATU
5
M I KO N K AT U
Rusk suo buss varik
TAA
VAA SAN
TIE
KUS
on
EN
Kavallus professori
a i k a : 1994 linen Pa i k k a : Hammaslääketieteel
Laitoksen budjetissa on ylijäämää 30 000 markkaa, eli noin 5 000 euroa. Rahoille on nopeasti löydettävä käyttöä, jottei niitä tarvitse tilittää takaisin yliopistolle. Hammaslääketieii: teen laitoksen entinen esimies keks a lahjakkaalle tutHän esittää apuraha . kijalle väitöskirjan painatuskuluihin n Esitykseen professori merkitsee oma tilinumeronsa. Pari vuotta myöhemmin tutkija ihmettelee verottajan ilmoitusta stipendistä, jota hän ei ole koskaan saanut. Vyyhti alkaa purkautua. Professori palauttaa rahat tilille, mutta hänet tuomitaan kavalluksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Rangaistukseksi hän joutuu maksamaan yhteensä 59 000 markkaa, noin 9 800 euroa.
HAKAM
ÄENTIE
Ruskeasuon bussivarikko
7
tietotekniikkaosasto Seitsemän kuukauden ajan nuori mies, käyttäjänimeltään TCB, on surffaillut suuryritysten suljetuissa tietoverkoissa, lueskellut huippupoliitikkojen henkilökohtaisia sähköposteja ja hengaillut korkeakoulujen tietokannoissa. Jyväskyläläisellä opiskelijalla on hallussaan kymmeniä käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Kenenkään huomaamatta hän ehtii tehdä Suomen laajimmat tietomurrot, kunnes jättää jäljen. Helsingin yliopiston tietoturvalaiset havaitsevat TCB:n IRC-keskusteluryhmään asentaman ohjelman, jolla mies on urkkinut salasanoja ja käyttäjätunnuksia. Yliopisto jättää rikosilmoituksen. Poliisin esitutkinta kestää lähes kaksi vuotta. Opiskelija ei saanut hakkeroinnistaan taloudellista hyötyä. Hänen motiivinsa oli uteliaisuus.
a i k a : lukuvuosi 19971998 Pa i k k a : Helsingin yliopiston
TCBhakkeri
ST UR
HÄMEENLI
NNAN
EN
KA TU
KA TU
M A N N
Lehtorin sivubisnekset
VIIKINT IE
a i k a : syksy 2008 laitos, Viikki Pa i k k a: Eläinlääketieteen
a i k a : 22.2.2001 Pa i k k a : Helsingin yliopist
Herrasmies vei kartat
yliopiston päärakennuksen rappukäytävä Pitkin 1920- ja 1930-lukuja suomenja ruotsinkieliset opiskelijat riitelevät yliopiston virallisesta kielestä. Vuonna 1933 erimielisyydet kärjistyvät nyrkkitappeluksi. Ruotsinkieliset ottavat turpiinsa, vaikka heidän puolellaan on raskaan sarjan nyrkkeilyn Euroopan mestari Gunnar Bärlund. Vuonna 1935 suomenkieliset opiskelijat menevät luentolakkoon vastustaakseen ruotsalaisuutta tukevaa yliopistolakiesitystä. Opiskelijat järjestävät mielenosoituksia ja hävittävät ruotsinkielisiä katukylttejä. Eräänä iltapäivänä yliopiston rappukäytävässä räjähtää hajupommi. Räjähdys rikkoo kaksi ikkunaa, ja sitä pelästynyt talonmiehen vaimo saa sydänkohtauksen.
tiLehtorin työhuoneen pöydällä: tent reita, kansioita ja tietokone. Pöypape a, dän alla kaksi salkullista ekstaasi pilleriä. noin 20 000 Eläinlääketieteen laitoksen lehtori jää kiinni törkeästä huumausainerikoksesta. Nelikymppinen dosentti kuuluu kansainväliseen ekstaasipiln. lereitä välittäneeseen huumeliigaa udessa mies väittää olleensa Oike et tietämätön salkkujen sisällöstä. Hän neljäksi vuodeksi vankeutuomitaan teen.
M Ä
HÄM
EEN
TIE
Huume opiskelijat
5
KE LÄ
ELIMÄENKAT
E
R
H E IM
IN
T
IE
NK
AT U
kemianlaitos Liimanpoistossa käytettävästä kemikaalista gammabutyrolaktonista eli lakasta pystyy valmistamaan huumetta nimeltä gamma. Farmasiaa ja fysiikkaa opiskeleva kaksikko tietää tämän. He myyvät väsäämäänsä huumetta bileissä lakkashotteina. Huumeiden lähtöaineet farmasian opiskelija on varastanut kemian laitokselta. Tuhansia euroja tienannut opiskelijakaksikko jää kiinni toisen opiskelijan äidin ilmoitettua poliisille huumepäissään riehuvasta pojastaan. Opiskelijat tuomitaan lakan ostosta, myynnistä ja gamman valmistamisesta vankeuteen.
a i k a : kevät 2004 Pa i k k a : Helsingin yliopiston
8
AL
Pasilan konepaja
SI SK IV
TE OL L
U
IS
UU
EK
SK
AT U
MANNE RHEIMIN TIE
10
YLIOPPILASLEHTI 6/09
Vanhan viinatehtaan läpi kulkee koko suomalainen todellisuus.
teksti Veera Luoma-aho kuvat teemu granström
Oikeustehdas
oi vitun vitun vittu. Karvakauluksiseen pusakkaan pukeutunut parikymppinen poika kävelee ympyrää. Pää nykii edestakaisin, olemus tuo mieleen turhautuneen pikkupojan. Kärsimätön kiroilu on kontrasti oikeustalon aulan seesteiselle tunnelmalle. Jylhään tiilirakennukseen ei kuulu pihahdustakaan vieressä kulkevasta Ruoholahden liikennerumbasta. Suurten ikkunoiden läpi sisään paistaa täydellinen kevättalven aurinko. Luultavasti hermostuksen syynä on miehen yläpuolella oleva valotaulu, sellainen, joita yleensä on vain lentokentillä. Täällä se ei luettele lähteviä ja saapuneita koneita eikä eksoottisten kaupunkien nimiä. Pahoinpitely, sali 406, siinä lukee. Mutta tämäkin valotaulu kertoo myöhästymisistä ja kiristää hermoja. Oikeuden istuntojen kestoa on mahdotonta arvioida etukäteen, ja iltapäivällä harva niistä alkaa täsmällisesti. Karvakauluspusakan kärsimättömyys muistuttaa minua etäisesti eräästä kerrasta tässä talossa joskus aiemmin. Silloin valkoiseen merkkihuppariin pukeutunut nuorukainen piti miltei oikeusmurhana sitä, että oli joutunut odottamaan muutaman tunnin istunnon alkua. Oikeudessa hänet tuomittiin muun muassa siitä, että hän oli kerran jos toisenkin kiivennyt parvekkeita pitkin entisen tyttöystävänsä asuntoon ja pahoinpidellyt tämän. Toisin kuin jutun alun myöhästymisessä, tässä ei ollut miehen mielestä mitään erityisen arveluttavaa. Oikeastaan syyllinen koko ikävään jupakkaan oli tyttöystävä, joka ei ollut ajoissa palauttanut miehelle kuulunutta esinettä. Eikö oikeus ymmärtänyt, että hän itse asiassa toteutti vain jokamiehen kiinniotto-oikeutta? huumeita. Kääntöveitsiä takavarikoidaan vuodessa sangollinen. Häiriöitä oikeustalossa on silti harvoin, vain kerran, pari kuukaudessa. Niiden varalta jokaisessa huoneessa on paniikkinappula, ja vartija juoksee viidennenkin kerroksen saliin muutamassa minuutissa. Tänä iltapäivänä talo on onneksi vain une-
V
"Hyvin nopeasti tuli selväksi, että asianajajia tarvitaan myös puolustamaan ihmisiä vittumaisia tuomareita vastaan."
M
utta se siitä. Tämän nuorukaisen tunteenpurkaus ei saa muiden aulassa istuvien päätä kääntymään. Jokaisella taitaa olla riittävästi omaakin huolehdittavaa. Oli syy mikä tahansa, käräjäoikeudessa asiointi on harvalle läpihuutojuttu. Useimpien rehvakkuus karisee jo ovensuussa. Sekin muistuttaa lentokenttää vartijoineen ja metallinpaljastimineen. Ohitse pääsee vain
V
lias. Aulassa on aikaa seurata muita ihmisiä. Asianajaja ja pusakkaan pukeutunut keski-ikäinen mies keskustelevat matalasti keskenään, naurahtavat välillä. Jotkut hahmot ovat kuin klassisesta amerikkalaisesta rikoselokuvasta, vaikka Coenin veljesten Fargosta. Asiakaspalvelun tiskin takana tumma kaunis nainen hinaa alas vesirajamittaista farkkuhamettaan. Raamikkaat, karskin näköiset haastemiehet neuvovat lasikopistaan talossa asioivia saleihinsa. Kaksi nuorta miestä nahkatakeissaan ja palestiinahuiveissaan näyttävät puolestaan Bar Loosen kanta-asiakkailta. Pienikokoinen aasialainen tyttö ja vaalea poika juttelevat hiljaa. Ohi kävelevien kaljujen miesten liivejä koristavat moottoripyöräjengin logot. "Pääkäsittely jatkuu salissa 105", keskusradiosta kuulutetaan. Se ei valitettavasti ole vieläkään hermostuneen karvakauluspojan juttu. Tuulipukuun pukeutunut nuhjaantuneen näköinen mies kantaa tavaroitaan Valintatalon pinkissä kassissa. Tarkka nenä voi haistaa ohimennen terävän vanhan viinan hajun. iinalta talossa on haissut aiemminkin. Ennen kuin se saneerattiin oikeustaloksi 2004, se toimi vuosikymmeniä Alkon pääkonttorina, tehtaana ja keskusvarastona. Remontin onnistunutta lopputulosta tullaan ihailemaan kaikkialta maailmasta. Tekniikaltaan ja arkkitehtuuriltaan Salmisaarentalon sanotaan olevan maailman huippua. Arkkitehdin suunnittelemat seinäkellotkin ovat niin hienoja, että aikaa niistä on miltei mahdotonta seurata. Helsingin käräjäoikeus ja syyttäjänvirasto sijaitsevat vanhassa tehdasosassa, jossa juomia ennen kypsytettiin suurissa tammitynnyreissä. Varastojen paikalla on nyt oikeusaputoimisto. Porttirakennuksessa on monia asianajotoimistoja. Ei tarvitse olla kovin nokkela, jos haluaa keksiä yhtäläisyyksiä vanhan viinatehtaan ja modernin oikeustalon välille. Aiemmin viinatehdas tuotti alkoholia satojatuhansia litroja vuodessa. Tänä päivänä Suomen suurin käräjäoikeus tehtailee oikeutta vuodessa kymmenessätuhannessa
rikosasiassa ja parissatuhannessa laajassa riita-asiassa. Helsingissä ratkaistaan 15 prosenttia valtakunnan rikosjutuista, neljäsosa laajoista riita-asioista. Käräjäoikeuden omin termein se "tuottaa oikeusturvaa" 574 000 helsinkiläiselle ja tuhansille helsinkiläisille yrityksille. Talon läpi kulkevat vuodessa turvaamistoimet, pakkokeinot, lähestymiskiellot, velkajärjestelyt, yrityssaneeraukset, konkurssiasiat, häädöt, ulosottovalitukset, avioliittoon vihkimiset, avioerot ja huoltajuuskiistat. Lähivuosina talon pitää toimia yhä tehokkaammin. Viime vuonna rikosasioita tuli käräjäoikeuteen 17 prosenttia edellisvuotta enemmän. Etenkin taloa työllistävät laajat rikosjutut. Rakennusalan suuri kuittikauppajuttu on työllistänyt kaksi tuomaria kahden vuoden ajan. Tuomion perusteluista tulee tuhatsivuiset. Vain 1,5 prosenttia eli 161 kappaletta jutuista oli viime vuonna yli viikon käsittelyn vaativia. Silti ne työllistivät käräjäoikeuden 40 rikosasioita käsittelevästä tuomarista 21. Monet valittelevat, että asiat ovat paitsi laajentuneet, myös muuttuneet vaikeammiksi.
Siisteihin villatakkeihin pukeutuneet ponnaripäiset blondit ja sliipatut silmälasipojat eivät nyt yleensä vaan ole sekaantuneita rikosjuttuihin.
"Tuomarit, syyttäjät ja asianajajat ovat kaikki samasta koulusta valmistuneita, kuuluneet samoihin ylioppilaskuntiin ja yhdistyksiin."
K
Moni pelkää, ettei suomalainen oikeusjärjestelmä kestä kovin montaa WinCapitaa. Mutta vaikka käräjäoikeudessa ratkaisuja ei voi tuottaa liukuhihnalta, täällä ruuhkista on selvitty toistaiseksi rutinoituneesti. Se toinen yhtymäkohta viinatehtaaseen on ilmeinen. Jos talo ennen valmisti viinaa, nyt se niittää suomalaisen päihdeongelman lopputuotteita: ryyppyporukassa sohaistuja puukoniskuja, alkoholismin takia sotkettuja perheyrityksiä, viinanhuuruisia perheriitoja. Niitä minä olen seurannut tässä talossa neljän vuoden ajan. aiken tämän tahdon täyttää ja täytän uskollisesti, rehellisenä ja totisena tuomarina, ilman kavaluutta ja juonia, kunniani ja omatuntoni kautta. Vuonna 2004 kaikki käräjäoikeuden suurimmassa salissa tuntuu jännittävältä. Olen halunnut ryhtyä tähän tehtävään ja olen juuri ylittänyt vaaditun 25 vuoden alaikärajan. Nyt olen vannonut vakuutuksen, joka tekee minusta Helsingin käräjäoikeuden lautamiehen. Olen innoissani. Ja olen lapsellinen. Tiedän nimittäin lautamiehen tehtävästä jotakuinkin tämän verran: Lautamies on suomalaisen käräjäoikeuden maallikkotuomari. Tavallisesti lautamieskokoonpanoon kuuluu yksi lainoppinut ammattituomari ja kolme maallikko-
vilauttamalla kaulassa roikkuvaa kuvallista henkilökorttia, jollaista saavat käyttää talossa asioivat lautamiehet. Henkilökunnalla on oma ovensa. Ja kyllä turvatarkastuksessa myös löytyy kaikenlaista: kaasusumuttimia, lääkkeitä,
YLIOPPILASLEHTI 6/09
11
12
YLIOPPILASLEHTI 6/09
M
tuomaria, joilla jokaisella on yksi ääni. Äänten mennessä tasan asia ratkaistaan rikosasiassa vastaajan kannalta edullisemmalla tavalla, siis lievemmin. Kuten tuomarinvakuutuksessakin sanotaan, tahdon toki parhaan ymmärrykseni ja omatuntoni mukaan kaikissa tuomioissa tehdä oikeutta niin köyhälle kuin rikkaalle ja tuomita Suomen valtakunnan lain ja laillisten sääntöjen mukaan. Lisäksi olen idealistinen. Olen lukenut Eino Leinoni ei paha oo kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista, ja niin edelleen. Ensimmäisen istuntoni jälkeen menen Corona-baariin ja juon itseni varsin määrätietoisesti humalaan. Pian olen pakkomielteisen kiinnostunut siitä, mistä rikokset oikein johtuvat. Vuosien varrella huomaan, etten taida olla paras ihminen edustamaan lautamiehiä, jotka tuntuvat enimmäkseen olevan erittäin tunnollisia, vastuuntuntoisia ja oikeudenmukaisia ihmisiä. Vähän sellaisia kuin Martti Korvenmaa. Siviilissä isännöitsijän työtä tekevä Korvenmaa päätyi tehtävään vasta vakaan harkinnan jälkeen. Kun liiketuttava pyysi miestä mukaan, Korvenmaa oli aluksi vastentahtoinen. Tuttava oli kuitenkin sinnikäs ja vei miehen mukanaan Pasilan vanhaan käräjätaloon. Nyt Korvenmaa puhuu systeemistä kauniisti. "Lautamiesjärjestelmässä on lähes hengellinen piirre. Sen hienous on avautunut minulle pikku hiljaa." Korvenmaalle on tärkeää, että vastaajallekin tulee oikeuden istunnossa olo, että hänen puolestaan toimitaan silloinkin, kun oikeus ratkaisee asioita heidän kannaltaan ikävästi. "Yhteiskunnan suojana ovat lait, yhteisesti sopimamme pelisäännöt. Ihmiset ovat vakavasti täällä tuomiolla, hakemassa oikeutta. Jokainen on ansainnut sen, että siihen suhtaudutaan vakavuudella. Tämä on kansanvaltaa ja demokratiaa." Korvenmaasta lautamiesjärjestelmä on yhteiskunnan ele, viesti välittämisestä. Mutta tämän vuoden alusta lautamiesten käyttöä on vähennetty. Nyt he ovat mukana vain vakavissa rikosjutuissa, joissa tekijälle voidaan tuomita yli kaksi vuotta vankeutta. Lievemmät rikkomukset jäävät yhden ammattituomarin tuomittavaksi. "Minusta se on yhteiskunnalta väärä viesti. Olisi hyvä, että kun ensikertalainen nuori tulisi tänne, hän näkisi, että herranen aika, tämä mun juttuni sai aikaan tällaisen reaktion, aikuiset ihmiset puvut päällä käsittelemässä tätä asiaa", Korvenmaa huolehtii. Hänelle lautamiesjärjestelmän alasajo on ollut valtava pettymys: "Miten joku voi nähdä tämän hienon systeemin näin." Korvenmaa pitää tuomarien vallan kasvua huolestuttavana toisestakin syystä. "Tuomarit, syyttäjät ja asianajajat ovat kaikki samasta koulusta valmistuneita, kuuluneet samoihin ylioppilaskuntiin ja yhdistyksiin. He ovat saman koulukunnan ihmisiä kaikki. Minulla on kova huoli siitä, toteutuuko demokratia enää uudistuksen jälkeen, ainakaan samalla tavalla kuin ennen." yös minun silmiini oikeustalon sisäpiiri näyttää yhtenäiseltä, mustapukuiselta massalta. Syyttäjät, käräjätuomarit ja asianajajat pukeutuvat hillitysti ja konservatiivisesti. Etenkin syyttäjät ja käräjätuomarit ovat asiallisuudessaan miltei värittömiä. Miesasianajajat näyttävät usein amerikkalaisten dekkarien tai oikeussalidraamojen päähenkilöiltä. Itse asiassa he näyttävät yllättävän usein kelmeiltä paljon nähneiltä ja kyynisiltäkin. Lautamiehet ovat asiallisesti pukeutuneita, mutta muita kansanomaisempia. Käräjäoikeuden istunnoissa vierailevat oikeustieteellisen opiskelijat tunnistaa aina. Siisteihin villatakkeihin pukeutuneet ponnaripäiset blondit ja sliipatut silmälasipojat eivät nyt yleensä vain ole sekaantuneita rikosjuttuihin. Ja sitten ovat tietenkin syytetyt.
Itse asiassa heitä ei enää kutsuta syytetyiksi, vaan vastaajiksi. "Kyllä mä ne tunnistan", sanoo oikeustalon kahvilan myyjä Pirkko Hilario. "Jotkut tulevat tänne kädet täristen. Hermostuneisuudesta ja käytöksestä näkee heti, ketkä ovat syytettyjä. Ja osa on valmiiksi päissään." Hilariosta oikeustalossa on noin yleensä ottaen turvallinen, rento meininki. Porukka ei ole tiukkapipoista, ja huuli lentää. Kahvilassa on myynnissä donitseja kuin poliisisarjassa. Mutta nyt salissa 105 julistetaan tuomiot. Ja juuri tällä kertaa istunto sotii stereotypioita vastaan. Yhtenä vastaajana on siististi pukeutunut nuori vaalea nainen laadukkaissa nahkasaapikkaissaan. Hänen syytteensä hylätään. Ei ole todistettu, että hän olisi ollut sekavaan pahoinpitelyjuttuun osallistuneen joukkion vaalea nainen. Istunnon jälkeen nainen pukee ylleen beigen toppatakin, kättelee jämäkästi asianajajansa ja kävelee ripeästi pois. Tauon jälkeen alkaa toinen juttu. "Ei ole kovin suuri yleisömenestys, täytyy sanoa", harmaapukuinen käräjätuomari huokaa. Ainakin viisi jutun käsittelyyn liittyvää ihmistä puuttuu. Paikalla on vain toinen vastaaja, pieni aasialainen nainen, jolla on vaaleanruskea tukka. Aulassa aiemmin jutelleet nukkemaisen kaunis aasialaistyttö ja vaalea poika ovat asianomistajia. Istunto joudutaan keskeyttämään siksi aikaa, että toinen vastaaja saadaan paikalle. Molemmat on tilattu istuntoon vankilasta. Vanginvartijat istuvat salin takaosassa ja näyttävät kyllästyneiltä. Odottelutauolla 29-vuotias Jukka ja
"Kaikki, mitä yhteiskunnassa on, on täällä, oli se sitten pääministerin morsian, murha tai talouselämän sisäpiirijuttu."
H
24-vuotias vietnamilaistaustainen Vu kertovat, että kyse on viime kesänä tehdystä pahoinpitelystä, jonka uhreiksi he joutuivat. "Tosi ikävä tilanne. Niiden tarina esitutkinnassa oli kyllä ihan erilainen kuin mitä oikeasti tapahtui. Miehiäkin oli, mutta ne kieltävät sen, ja naiset ottavat syyn niskoilleen", Jukka sanoo. "Mua jännittää", tunnustaa Vu. Mitä he odottavat oikeuden käsittelyltä? Syyllisten katumusta, totta kai, mutta se toivo on Jukan mukaan turha. "Ne on tyhjätaskuja, taparikollisia, ei me saada niiltä rahaakaan. Tyhmät, väkivaltaiset, arvaamattomat ihmiset ovat pahimpia. Mutta toivon, että ne saavat ehdotonta, jotta ne saataisiin pois tuolta kaduilta." Vu nyökkää. Pariskunta ei ole palkannut itselleen asianajajaa. He eivät vakuuttuneet sen hyödystä, ja asianajajasta olisi pitänyt ainakin ensin itse maksaa. "Ensi kerralla pitää varmaan tulla jonkun rikkaan pahoinpitelemäksi", Jukka naurahtaa kuivasti. Onneksi talon toisella puolella tiedetään jotain ihmisistä, joilla ei ole varaa kustantaa tarvitsemaansa apua.
uoneen nurkassa on vanha puinen seinäkello. Se on 122-vuotias, kertoo huoneen emäntä, Helsingin oikeusaputoimen johtaja Liisa Vehmas. "Silloin Helsingissä alkoi toisena maailmassa toimia köyhien asianajaja. Se otti tunnin viikossa vastaan asiakkaita, mutta se oli niin tärkeä, että kun se poistui kaupungista, se tarvitsi raadin luvan. Aika vaikea virka käydä kesämökillä." Liisa Vehmas kuvaa toimistonsa asiakkaita ytimekkäästi: "Kaikki asiakkaamme ovat kriisissä." Niin ovat toki asiakkaat monissa muissakin asianajotoimistoissa.
YLIOPPILASLEHTI 6/09
13
"Kun aloitin, tätä pidettiin sosiaalitoimiston jatkeena. Jos asiakkaan kanssa menivät sukset ristiin, ne aina sanoivat, että nyt mä lähden oikean tuomarin luokse", Vehmas nauraa. Hän on noin kuusikymppinen, ruskeatukkainen nainen, jolla on nariseva ääni ja vilkkuvat silmät. Hänen naurunsa kuulostaa jotenkin hassulta, kurlailevalta. "Ne ajattelevat, että me ei olla niin jakkupukuisia, ja ei me ollakaan. Mutta olemme kaikki asianajajia. Ei tarvitse kysyä, missä se asianajaja on, koska se on just tässä." Ja se, että toimiston pomo on nainen, on osalle asiakkaista melkoinen järkytys. "Erikoisuutemme on, että asiakaskunta on kansainvälistä. Viime vuonna toimistossa käytettiin 69 tulkittua kieltä." Ulkomaalaiset ovat työllistäviä, mutta heitä ei Vehmaan mukaan ole asiakkaina suhteellisesti suomalaisia enempää. Johtaja on selvästi ylpeä toimistostaan. "Meillä on hyvä osaaminen ja kyky eläytyä tiettyyn rajaan saakka. Mutta asiakasta ei pidä koskaan päästää nahkansa alle, muuten juttu pilaantuu", Vehmas korostaa. "Juttua ei hoideta tunteella, vaan taidolla. Ei saa mennä liikaa mukaan. Se on ihan pahinta, mitä nuoret juristit voivat tehdä, mennä liikaa mukaan." Mutta oikeusaputoimistoon ei marssita suoraan oikeustieteellisestä. Aluksi on suoritettava käräjäharjoittelu ja oltava töissä ainakin pari vuotta. "Ja mielellään pitää olla elämänkokemusta. Jos sitä ei ole, täältä sitä nimittäin saa." Viime vuosina oikeusavussa työskenteleminen ei ole ollut oikeustieteilijöiden joukossa kaikkein muodikkainta. "Ne haluaa nykyään jonnekin ympäristöoikeuteen, tai tavaramerkkiin." Vehmaasta oikeusapuun hakeutuvat todelliset tuomioistuinjuristit, ja sellaiset, jotka ovat kiinnostuneita ihmisistä eivätkä papereista. Johtajalle itselleen ura valkeni viimeisestään tuomioistuinharjoittelussa. "Meillä oli niin vittumaiset tuomarit. Ja hyvin nopeasti tuli selväksi, että asianajajia tarvitaan myös puolustamaan ihmisiä vittumaisia tuomareita vastaan." Jokainen oikeusavustaja tapaa päivittäin keskimäärin kolme asiakaista. Se on suuri määrä. "Koskaan ei tiedä, mikä asiakkaan asia on. Ihmiset saattavat sanoa, että niillä on perunkirjoitusasia. Ja sitten niillä onkin avioero, ositus, lastenhuolto, velkomus, sen seitsemän asiaa, mutta ei sitä perunkirjoitusta. Ehkä ajatellaan, että perunkirjoitus on jotenkin tavallisen ihmisen asia." Ja joskus asiakas kertoo olevansa Ruotsin kuningatar, joka on juuri soutanut yli lahden, saappaat täynnä pissaa. Silti oikeusaputoimistossa on jaksettava olla utelias. "En mä kaikkea usko, mutta paljon uskon, sillä elämä on hyvin monimuotoista. Sitten
Mutta on työtä johtamisessakin. "Tampereen käräjäoikeuden entinen laamanni Reko Vilpas sanoi, että tuomarien johtaminen on kuin yrittäisi laittaa puluja parijonoon", naurahtaa laamanni Eero Takkunen. "Aion toukokuussa istua jonkun jutun ihan sen takia, että siihen säilyy tuntuma. Asiantuntijaorganisaatiota ei voi johtaa ilman, että on ammatillisesti samalla aaltopituudella kuin alaisensa. Muutenhan ne ajattelisivat, että siellä se pyörittelee hallin-
Oikeustalo on näköalapaikka, mutta silti kuitenkin vain yksi lenkki suomalaisten rikosasioiden ketjussa.
N
tohommia ja syö ulkomaalaisten vieraiden kanssa kalliissa ravintoloissa." Takkusen ikkunasta talon yhdeksännestä kerroksesta on ihan uskomaton maisema. Se on kuin panoraama, josta näkee Lauttasaaren sillan ja meren pilkkijät, lähtevät Tallinnan-lautat ja pitkälle Kamppiinkin. Ja tietenkin laamannin huone on myös aitiopaikka helsinkiläiseen rikollisuuteen tai oikeastaan koko yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Aina kun Suomessa tapahtuu jotain, se tapahtuu melkein aina myös Helsingin käräjäoikeudessa. "Kaikki, mitä yhteiskunnassa on, on täällä, oli se sitten pääministerin morsian, murha tai talouselämän sisäpiirijuttu." Yhteiskunnan muutokset näkyvät Takkusen mielestä oikeustalossa hyvin herkästi, tosin viipeellä. Taantuma ei tuki Salmisaarentalon oikeussaleja vielä, mutta muutaman vuoden kuluttua varmasti. "Tälläkin hetkellä puhalletaan jotain pesää täyttä päätä. Ja sisäpiiririkoksia tulee varmasti, kun talouselämä on vähän sekavassa tilassa." Oikeustalosta näkee, kuinka yhteiskunta kehittyy ja kun se voi huonosti. "Ei lääkärin homma ole kiva, kun näkee aina sairaita ihmisiä. Mutta sama on tuomarilla: näkee sen puolen, joka ei ole niin normaalia." Ja syrjäytyminen, se näkyy rikosjuttujen kasvuna. "Etenkin nuorison syrjäytyminen näkyy. Kun mitkään keinot eivät enää tehoa, ne tulevat tänne käräjäoikeuteen lopulta. Rikosjuttujen kasvu osoittaa pahoinvointia." iin, mutta osoittaako se todella? Palataan nimittäin vielä kerran vastaajiin. Niihin, joista toinen oli mielestäni heikompi toista. Niihin, joiden takia pyörii koko oikeustehdas, joiden takia tahdoin aikanani lautamieheksi ja joiden takia tahdon tietää, miksi he ovat oikeus-taloon päätyneet. Uskomatonta kyllä, laajoista rekisteriaineistoista huolimatta väestötason tutkimusta rikoksiin syyllistyneiden taustoista ei Suomessa oikeastaan ole. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen suunnittelija ja sosiologi Mikko Aaltonen valmistelee aiheesta juuri väitöskirjaa. Rekisteritutkimuksessaan hän etsii rikoskäyttäytymisen riskitekijöitä. Erityisesti häntä kiinnostaa rikollisuuden suhde ihmisten sosioekonomiseen asemaan. Periaatteessa kaikki Suomessa luulevat tietävänsä, että köyhät tekevät rikoksia keskiluokkaa enemmän. Kansainvälisesti aiheesta on paljon tutkimusta. Mutta Suomessa kriminologia on pieni tieteenala, jossa paljon jää katveeseen. Ei paljoa lämmitä tietää, että Italiassa köyhyydellä ja rikollisuudessa on yhteys. Mikä on konkreettinen tilanne Suomessa? Vaikka köyhyyden ja rikollisuuden suhteesta oltaisiin samaa mieltä, kukaan ei osaa sanoa, tekevätkö pienituloiset rikoksia 30 prosenttia vai 20 prosenttia enemmän. Se on iso ero. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen projektista, josta Aaltonen tekee väitöskirjaansa, on julkaistu ensimmäinen raportti. Mutta
"Yhteys rikollisuuden ja ulkomaalaistaustan välillä tuppaa näissä analyyseissa heikkenemään, kun sosioekonomisia tekijöitä otetaan huomioon. Eivät he näytä tekevän väkivaltarikoksia juurikaan samassa asemassa olevaa suomalaista enemmän."
kun kadottaa mielikuvituksensa, ei kannata olla oikeusavustaja." Kyynistyminen on uhka, tietenkin. Heti, jos jotain kivaa tapahtuu, siitä otetaan kaikki ilo irti kahvihuoneessa. Oikeustalo on aika harvoin iloinen paikka.
P
nytkin on tutkittu vain väkivaltarikollisuutta. Tuloksissa koulutuksen ja väkivaltarikollisuuden yhteys nousee esiin vahvana. "Varsinkin esiin nousee drop out -ryhmä, joka on käynyt vain peruskoulun. Mutta miksi, se on toinen kysymys." Eniten väkivaltarikoksia tekevät kaksikymppiset, ja miehet 56 kertaa todennäköisemmin kuin naiset. Rikokseen syyllistyneen kokemalla avioerolla näyttää olevan merkitystä. Ja silläkin on väliä, onko saanut lapsen hyvin nuorena tai onko itse teiniäidin lapsi. Tuloilla on jonkinlainen vaikutus, mutta koulutus vaikuttaa eniten. Tosin hyvillä tuloilla on alemmissa koulutusryhmissä suojaava vaikutus. Viime aikoina Aaltosen väitöskirjassa mielenkiintoa on herättänyt eniten ulkomaalaisten rikollisuus. "Kuuma peruna numero yksi. Mutta yhteys rikollisuuden ja ulkomaalaistaustan välillä tuppaa näissä analyyseissa heikkenemään, kun sosioekonomisia tekijöitä otetaan huomioon. Eivät he näytä tekevän väkivaltarikoksia juurikaan samassa asemassa olevaa suomalaista enemmän." Aaltosen kollega, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Janne Kivivuori julkaisi viime vuonna väittelyä herättäneen kirjan Rikollisuuden syyt. Se on kuitenkin pikemminkin oppikirja, jossa Kivivuori vertailee eri selitysmalleja ja teorioita. Kivivuoren mukaan hyvinvointivaltiossa luokkarakenteen ja köyhyyden merkitys rikollisuudessa vähenee ja persoonalliset tekijät nousevat entistä tärkeämmiksi rikosten syiksi. Muistan Kivivuoren, kun patsastelen maaliskuussa Bonnierin Suuren journalistipalkinnon juhlagaalassa. Paikalla on suomalaisen journalismin kerma. Miehillä on tummat puvut, naisilla tyylikkäät pikkumustat. Vuoden journalistisesta teosta palkitaan Salla Vuorikoski ja Jussi Eronen MTV3:n WinCapita-uutisoinnista. Kaksikko paljasti sijoitusklubin suuren luokan pyramidihuijaukseksi, jonka on arvioitu olevan Suomen historian suurin talousrikos. Olen innoissani! Jatkoilla mietin, että vankilaan päätyvien rikollisten sanotaan usein olevan persoonaltaan impulsiivisia, kärsimättömiä ja arvaamattomia. Mutta kyllä sellaisia ovat jotkut suomalaiset huipputoimittajatkin. Ja vaikka kuinka monet menestyjät monilla muilla aloilla. Jostain syystä he tai me siemailevat kuohuviiniä ja pokkaavat kollegoiltaan palkintoja sillä aikaa kun joku toinen persoonaltaan samanlainen tyyppi odottaa tuomiotaan sellissä. Ja kaikki kiinnostava on juuri tässä katkenneessa linkissä heidän välillään. alataan vielä Salmisaareen ja kuulaaseen kevättalven päivään. Jukan ja Vun istunto alkaa, mutta en enää ehdi seuraamaan sitä. Vittua hokevaa karvakauluspoikaa ei näy enää missään, hänenkin istuntonsa taisi lopulta mennä. Aulassa istuu enää teini-ikäinen poika, jonka selässä on Haglöfin reppu. Romaninainen työntää lastenvaunuja edestakaisin ja näyttää odottavalta. Välillä hän käy kysymässä kahvilan Pirkko Hilariolta, onko tällä myynnissä kampoja. Oikeustalo on näköalapaikka, mutta silti kuitenkin vain yksi lenkki suomalaisten rikosasioiden ketjussa. Vastauksia talosta on vaikeaa löytää. Ehkä lohdullisimmalta minusta tuntui, kun vierailin Liisa Vehmaan työhuoneessa. Sen ulkopuolella on taitelija Pekka Paikkarin teos, joka koostuu ruskeista, rikkinäisistä saviruukuista. Sen nimi on Se tapahtui kauan sitten. "Tuo teos on oikeastaan ihan kun meidän asiakkaamme", Vehmas sanoo. "Meidän asiakkaistamme kukaan ei ole ehjä ruukku. Mutta nuokin ovat silti kauniita, useimmat vedenpitäviä. Ne ovat vain vähän lohjenneita, mutta silti ihan okei." Ehkä se saa nyt riittää. *
Y
hdestä Liisa Vehmaan notaarikaverista, siitä, jonka kanssa hän kärsi vittumaisista tuomareista, ei tullut oikeusavustajaa, vaan Helsingin käräjäoikeuden laamanni. Laamanni on ylin käräjäoikeuden päällikkötuomari, eikä hänellä enää ole esimiehiä.
Jukan ja Vun nimet on muutettu.
kalenteri
Tapahtumatiedot voi lähettää osoitteeseen menot@ylioppilaslehti.fi. Koomikko Bill Maher ryöpyttää uskontoa dokumentissa Religulous.
kulttuuri
14
YLIOPPILASLEHTI 6/09
Murha panee hiljaiseksi
Andrea Maria Schenkelin mukaan jokainen kykenee tappamaan.
Petteri laPPalainen
L
IhmeIden aIka. No nyt se alkaa. Ihmeellisen ahkeran tiedotuskampanjan tehnyt Ihmepäivät -nykytaidetapahtuma käynnistyy Vanhalla ylioppilastalolla klo 15. Koko viikonlopun kestävillä päivillä pohditaan taidetta monista kulmista. Lauantaina Op:l Bastardsin ja Villa Nahin tähdittämä iltaklubi. Vapaa pääsy. Fear In the nIght. Suomen suurin kauhu-, fantasia- ja kulttielokuvafestivaali Night Visions käynnistyy Borat-ohjaajan Larry Charlesin närkästystä herättäneellä dokumentilla Religulous. Kaksi yötä kauheaa menoa Kino Engelin molemmilla valkokankailla, Sofiankatu 4. Liput 7,50 .
Pe 3.4.
punk-muusikot esittävät biisejään ja keskustelevat kahden sukupolven kapinasta. Haapaniemenkatu 35, klo 19. Vapaa pääsy.
Ke 8.4.
La 4.4.
kIrjavaa kIrjakIvaa. Kirjasensuuri. Kulttuurilehtien tila. Timo Hännikäisen puutostila. Siinä muutama aihe, joista keskustellaan Poikki! -taiteellisessa kirjallisuustapahtumassa. Lyhytelokuvia, pikarunotreffejä ja muuta kivaa Korjaamolla, Töölönkatu 51 ab, klo 1217, iltaklubi klo 19. Vapaa pääsy. tyylIt räIskyvät. Kaapelitehtaalla kohtaavat esittävän taiteen tekijät ja kokijat. Esityspannuhalli-tapahtumassa on tarjolla valmiita kokonaisuuksia, näytteitä tulevista ja menneistä töistä, lyhyitä demoja sekä koko tapahtuman ajan kestäviä performansseja. Pannuhalli, klo 1520. Vapaaehtoinen sisäänpääsymaksu.
kovaa & syvältä. Ylioppilaskunnan sekakuoro Akateeminen Laulu hiljentyy pääsiäisen viettoon teemalla "huuto syvyydestä". Ohjelmistossa muun muassa Toivo Kuulan (kuvassa) Stabat Mater. Olaus Petrin kirkko, Minervankatu 6, klo 19. Liput 12/7 . testaa tIetoutesI. Ylioppilaskunnan elokuvaryhmän klubi-illassa leffavisa, musiikkia ja rentoa yhdessäoloa. Vanhan ylioppilastalon Kuppila, klo 19. Vapaa pääsy.
uuletko, että hän teki sen?" Saksalainen kirjailija Andrea Maria Schenkel lukee Bodominjärven murhista kertovaa aanelosta. Hän viittaa Nils Gustafssoniin, ainoaan telttamurhista hengissä selvinneeseen. Pudistan epäröiden päätäni. "Kiinnostava tapaus, kuin suomalainen versio Blair Witch Projectista!" Puhumme Bodominjärven verityöstä, sillä se on lähin suomalainen vertailukohta Saksassa 1920-luvulla sattuneelle tapaukselle, jonka pohjalta Schenkel kirjoitti esikoisromaaninsa. Syrjäiseltä maatilalta löydettiin murhattuna kuusi ihmistä: maanviljelijä ja hänen vaimonsa, heidän tyttärensä ja tämän kaksi pientä lasta sekä talon piika. Sekin murha on yhä selvittämättä. Schenkelin palkittu romaani ilmestyi juuri Gummerukselta nimellä Hiljainen kylä.
Mutta kaikki oli toisin." Schenkelin kodissa sodasta puhuttiin ja natsit tuomittiin. Hän tajusi varttuneensa epätavallisessa perheessä vasta, kun hän kerran 16-vuotiaana vieraili ystävänsä luona. "Perheen isä, jota oli siihen asti pitänyt mukavana miehenä, alkoi yhtäkkiä kehuskella, miten hauskaa oli kuulua Hitler-Jugendiin. Silloin tajusin, että siitä ajasta ei ollut normaalia puhua. Hiljaa eivät olleet vain natsit vaan myös uhrit. Koko maassa oli suuri hiljaisuus."
PoPPaa PoPPaa. Ylioppilaskunnan perinteisen kevätklubin ohjelmasta vastaavat Aavikko, Zebra and Snake sekä venäläinen indiebändi Cheese People. Polte-klubi Tavastialla, Urho Kekkosen katu 46, klo 20. Liput ennakkoon opiskelijoilta 8 , ovelta 12 . saako laulaa? Musakoulun maikkana vierailee muusikko ja Sibiksen opettaja Aija Puurtinen, joka pohtii, mistä hyvä lauluääni syntyy ja mitä äänellä voi saada aikaan. Äänifysiologian luennosta ei kuitenkaan ole kyse. Vanhan Kuppila, klo 1921. Vapaa pääsy.
Ke 15.4.
mIkään PerInteInen whodunitdekkari teos ei ole. Schenkel ei halua kirjoittaa teoksia, joissa etsivä johdattaa lukijat murhaajan jäljille. "Niissä kaikki lopulta ratkeaa ja maailma on entistä parempi paikka. Sellainen ei ole realistista. Murha on niin kauhea tapahtuma, että sen jälkeen maailma ei voi olla entisensä." Hiljaisessa kylässä lukija saa itse muodostaa kuvan verityöstä ja sen uhreista. Kirja koostuu pitkälti todistajanlausunnoista, joissa kyläläiset purkavat ahdistustaan. Schenkel on siirtänyt tapahtu-
mat 1950-luvulle. Sotakokemukset väreilevät pinnan alla ja kiristävät köyhän uskonnollisen yhteisön pelottavaa hiljaisuutta. Epäluottamuksen ilmapiiri on palannut. "Sodan aikana naiset hoitivat maatiloja yksin. Sitten miehet palasivat ja ihmiset yrittivät elää niin kuin mikään ei olisi muuttunut.
KUKA?
Andrea Maria Schenkel, 47 >> perheensä kanssa BaiAsuu
jerissa 20 minuutin ajomatkan päässä Regensburgista. Yöpöydällä j. m. coetzeen >> Häpeäpaalu. Vuonna 2019: "Lapseni ovat >> isoja, ja olen vapaa matkustelemaan."
schenkel Puhuu huokoisella, lähes kuiskaavalla äänellä. Rauhallisesta olemuksesta ei heti arvaisi, että kirjailija on kiinnostunut murhista ja psykopaateista. Kun kerran ekspertti on paikalla, kysytäänpä, mistä ihmisen pahuus kumpuaa? "Olemme kaikki kykeneväisiä tappamaan. Jos joku väittää muuta, hän on naiivi tai valehtelija. Onneksi suurin osa meistä kuitenkin välittää yhteisistä säädöksistä ja kykenee hillitsemään itsensä." Romaanissa kuvattu yhteiskunta on ankaran patriarkaalinen. Murhatun talon isännästä piirtyy kuva, joka muistuttaa itävaltalaisen hirviöisän Josef Fritzlin tapauksesta. "Siinä on kyse vallankäytöstä. Siitä, että kuvittelee olevansa jumala, vapaa tekemään omat säännöt siitä, mikä on oikein ja väärin. Nämä ihmiset eivät näe toisia yhtä arvokkaina kuin itseään. Nämä ihmiset uskovat olevansa muita parempia."
antti Järvi
Leikitään tiskijukkaa
muutaman vuoden ajan olem-
Ma 6.4.
mIehInen vastarInta. Milenkan maanantaiklubilla kohtaavat kaksi enemmän tai vähemmän vihaista miestä, Steen 1 ja Tumppi Varonen. Rap- ja
me todistaneet erikoista vallankumousta. Jo pystyyn kuolleiksi julistettujen jääräbändien, kuten Cheap Trick, Kansas ja Def Leppard, levymyynti on kasvanut ja keikoilla käynyt yhä nuorempaa nassikkaa, vaikka bändit eivät ole tehneet mitään. Kiitos kuuluu Guitar Hero -pelisarjalle. Miljoonia myynyt konsolipelisarja on tutustuttanut uudet sukupolvet muinaisrokujen
musiikkiin. Esimerkiksi Cheap Trick triplasi Surrender-levynsä vuosimyyntisaldon. Ilmiö on otettu ilolla vastaan etenkin Amerikassa, jossa ajatellaan, että Guitar Hero on saanut jo menetetyksi luullun hiphop- ja klubinuorison jättämään levarit ja tarttumaan sähkökitaraan. Sähkökitara- ja vahvistinkaupan väitetäänkin vilkastuneen. Klubimusiikin vastaisku on kuitenkin tulossa. Jo kaksi vuotta
kehitteillä ollut DJ Hero julkaistaneen viimein tänä vuonna. Pelin perusajatus on sama kuin Guitar Herossa, mutta kitara on vaihtunut levysoittimeen ja miksauspöytään. Huhujen mukaan peli sisältäisi ainakin Dj Shadown, Z-Tripin ja Tiëston musiikkia. Daft Punkistakin on huhuttu. Ei se nyt ihan sama ole leikkiä Tiëstoa kuin Jimi Hendrixiä, mutta odotukset ovat silti korkealla.
Matti Markkola
BLAAH
JEAH
Saksalainen jan costin Wagner on sijoittanut dekkarinsa Turkuun, mainiota. Sinänsä kelpoa tarinaa häiritsee yhteiskuntamme itsestään selvien yksityiskohtien selittely. Suomalaisille ei tarvitse selittää juurta jaksain, mikä koulukuva on. Lähes sata vuotta sitten kirjoitettu feministinen utopia tarjoaa yhä tuoreita näkökulmia tasa-arvoon. Mutta kuka haluaisi asua tällaisessa tylsyydessä, jossa kaikki ovat toistensa klooneja ja jotenkin tympeästi äitejä? Tosi-tv:stä tuttu mehdi ja se toinen jamppa avasivat Kamppiin uuden yökerhon. Yli tuhatpaikkainen jättiläinen tappanee yhden sedulan ja pari muuta menomestaa, sillä Helsingin isojen yökerhojen määrä on vakio. Mutta jos oikeasti haluaa erottua seduloista, miksi tehdä ökypaikka täysin samasta muotista?
Vaietut vuodet Vapaa maailma
jani leinosen ja riiko sakkisen näyttely
Circus
Herland
on saanut median liikkeelle, mikä lieneekin sen tärkein ansio. Kuvasto on kulunutta, ja sen käsittely ennalta arvattavaa. Jotain näyttelyn visuaalisesta tasosta kertoo se, että raikkainta antia ovat Sakkisen A4:lle tekstaamat sanaluettelot. Amos Andersonin taidemuseossa 4. toukokuuta asti.
kulttuuri
KOLUMNI APURAHAKRIITIKKO
Toimittaja Anne Moilanen arvostelee teatteria veronmaksajien rahoilla.
16
YLIOPPILASLEHTI 6/09
Antti Järvi
On aika tunnustaa
Minulla on huono omatunto. Tein teinivuosinani ewokin-
Apinanaisen eroottiset seikkailut
murhan: nauroin pilkallisesti Tähtien sodasta tutuille nallekarhumaisille olennoille, lapsuuden suosikeilleni. Ne kun näyttivät teini-ikäisen silmissä niin kököiltä. Tuo viiksenhaituvia tärisyttänyt nauru palautui mieleeni, kun näin trailerin Spike Jonzen syksyllä ensi-iltansa saavasta elokuvasta Where the Wild Things Are. Kyse on Maurice Sendakin suositun lastenkirjan filmatisoinnista. Suomessa kirja tunnetaan nimellä Hassut hurjat hirviöt. Siinä kotiarestia saanut poika ajautuu omassa huoneessaan mielikuvitukselliseen seikkailuun ja kohtaa matkallaan monenlaisia omituisia otuksia. Hienossa, Arcade Firen tahdittamassa trailerissa hirviöt näyttävät siltä kuin ihminen olisi puettu naamiaisasuun. Eikä ainoastaan näytä. Vaikka mukana on tietokone-efektejä, robotteja ja muita hienouksia, elokuvassa on luotettu Godzillan ajoilta tuttuun tekniikkaan: tarvitaan vain taitavasti tehty puku ja näyttelijä, joka suostuu viettämään päivänsä sen sisällä. siaelokuvat olivat täynnä. Chewbacca, Ewokit, Gremlinsin lemmikkimogwai tai Willow-elokuvan otukset eivät ehkä nykyisten digiefektien rinnalla näytä kovin uskottavilta, mutta hittoako tuo lapsuuden elämyksiä haittasi. Jossain vaiheessa sitä vain ajautui marmattamaan siitä, kuinka elokuvien hahmot eivät näytä aidoilta. Siis hirviöt ja muut ulkomaailmalliset otukset eivät näytä aidoilta. Eskapismin piti olla virheetöntä, muuten illuusio särkyi. Laiskan ja mielikuvituksettoman ihmisen ajattelua.
M
vastaavia elokuvakikkoja 1980-luvun seikkailu- ja fanta-
ielleyhtymä Johanna Tukiaiseen on enemmän kuin vahva. Kertooko Leea Klemolan uusin näyttämöteos, sangen omaperäinen tulkinta Lulu-oopperasta (1935), ihan tarkoituksella tekstiviestikohun aiheuttaneesta kohustripparista? No, ainakin Lulun ja Tukiaisen välillä on vahva vertauskuvallinen yhteys. Nykyaikaan siirretyn oopperan päähenkilö Lulu (Anu Komsi) on karvainen naisapina, puoliksi eläin ja puoliksi ihminen, joka on stailattu pinkkejä vaatteita ja pöyheää tekotukkaa myöten stripparin näköiseksi. Julkisuudesta nauttiva, prinsessasyndroomainen Lulu työskentelee sirkuksen vetonaulana, jota kaikki (miehet) toisaalta halveksivat ja toisaalta haluavat panna.
MAArit KytöhArju
kun Disney aikoinaan suunnitteli Bambia, oli ensin tarkoitus tehdä filmielokuva. Sitten säikähdettiin mahdollista kömpelyyttä kuvauksessa ja päädyttiin animaatioon. Piirretty peura on luonnollisempi kuin näyttelevä peura. Lieneekö satugenren alennustila 1990-luvulla johtunut samasta syystä? Tim Burtonia lukuun ottamatta TarviTaan vain kukaan ei tuntunut luotTaiTavasTi TehTy tavan satuihin. Tarinat oli Puku Ja näyTTeLiJä, helpompi kertoa animaatiolla. Joka suosTuu Uusi kukoistus alkoi, vieTTämään kun Taru sormusten herPäivänsä sen rasta -trilogia starttasi rinnan Harry Potter -filmatisisäLLä. sointien kanssa. Narnian tarinat, Grimmin veljekset, Kultainen kompassi ja muut seurasivat, mutta moni elokuva pyrki mahdollisimman eläviin hahmoihin tietokoneen avulla. Tähtien sota sai uuden modernimman ilmeen, ja kaikki satu muuttui todellisuudeksi. Ehkä siitä tuli samalla tylsää. Where the Wild Things Are iskee retroilusukupolven nostalgianälkään. Antakaa satuolentojen näyttää sadulta, ei dokumentilta.
Kirjoittaja on Ylioppilaslehden toimitussihteeri.
kleMola tekee siis alhaisesta juhlavaa oopperaa. Ei Lulu silti mikään helppo nakki ole. Groteski tulkinta tuulettaa suorastaan väkivaltaisesti oopperan esittämisen perinnettä. Perinteistä Kokkolan oopperayhdistyksen esityksessä on vain musiikki. Radion sinfoniaorkesteri soittaa näyttämön takaosassa erotettuna varsinaisesta näyttämöstä läpinäkyvällä verholla. Etualalle on lavastettu lopun ajan Sirkus Schön kuhmuisine asuntovaunuineen, telttatuoleineen ja tyhjine kaljakoreineen. Niiden seassa oopperalaulajat kailottavat saksaksi monimutkaisia ihmissuhdekiemuroitaan. Esitys on niin outo, että käsittämättömyydestään huolimatta se on maagisella tavalla viihdyttävä. Lajin ja sukupuolen rajat on ylitetty. Yksi Lulun poikaystävistä on Apina (Lasse Penttinen) ja Lulun parrakkaan äidin (Robert McLoud) sukupuoli herättää myös kysymyksiä. Sukurutsa vain puuttuu eläimiin sekaantumistahan koko esitys tavallaan jo käsitteleekin. Merkittävin Lulun rakastajista on sirkuksen johtaja Dr. Schön (Hannu Niemelä), jonka kohta-
Kokkolan oopperayhdistys Helsingin Kaapelitehtaalla: lulu. Alban Bergin ooppera, ohjaus ja sovitus Leea Klemola. Rooleissa mm. Anu Komsi, Mati Turi, Hannu Niemelä, Lasse Penttinen.
4
tÄH D
Anu Komsin esittämä Lulu näyttää Hannu Niemelän Dr. Schönille, mistä kana pissii.
et
/5
loksi mahdoton rakkaus Luluun lopulta koituu. Tässä mielessä Lulu on klassinen tragedia, jossa on romanttinen pohjavire. Mutta toisin kuin alkuperäisessä tarinassa, Lulu ei lopussa kuolekaan, vaan saa Tallinnassa "melko hyvän elämän".
lulun ohjelmalehtiseen ja koh-
tausluetteloon perehtymällä juonesta ja Klemolan tarkoitusperistä saattoi saada edes jonkin käsityksen. Muuten ei. Välillä Lulua katsoessa mietti, että onko koko juttu vitsi. Vittuileeko Klemola niin sano-
tulle "oopperaväelle"? Ja voiko tässä tosiaan nähdä jotain feminististä Klemolahan julistaa, että hän on tehnyt Lulusta keikistelevän tyttörukan sijaan seksiä haluavan subjektin? En ole varma, mutta hauskaa oli silti. Aihekaan ei ole yhtään pöllömpi. Lontoossakin valmistellaan oopperaa Playboy-malli Anna Nicole Smithin (19672007) elämästä.
Anne MoilAnen
uusi ajatus: Pinkki johannatukiaistyyli luokkastigmana.
Taideteollinen korkeakoulu on muotoilun, audiovisuaalisen viestinnän, taidekasvatuksen ja taiteen kansainvälinen yliopisto. Vuonna 2009 Taideteollinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu muodostavat uuden yliopiston, Aalto-yliopiston. Tavoitteena on luoda taideteollisuuden, kauppatieteen sekä tekniikan opetukselle ja tutkimukselle edellytykset nousta maailman kärkeen. Taideteollisessa korkeakoulussa lukuvuonna 2009-2010
ENNEN
NYT
ENNEN
NYT
AIKAKAUSLEHTIJOURNALISMIN SIVUAINEKOKONAISUUS 25 op VISUAALISEN JOURNALISMIN SIVUAINEKOKONAISUUS 25 op
Opintokokonaisuudet ovat tarkoitettu TaiKin eri osastojen opiskelijoille sekä JOO-opinto-oikeuden kautta muiden yliopistojen opiskelijoille. Haku 31.5.2009 mennessä. Opetus alkaa syys-lokakuussa 2009 ja päättyy toukokuussa 2010. Tiedustelut: amanuenssi Anu von Lode (aikakauslehtijournalismi) anu.vonlode@taik.fi amanuenssi Arja Korhonen (visuaalinen journalismi) arja.korhonen@taik.fi http://www.taik.fi/vko/
1960-luvun suosituimpia poplaulajia. Ura otti kimmokkeen tv-esiintymisestä 13-vuotiaana. Ensimmäisessä yhtyeessään Johnny soitti rumpuja. Tuotanto koostui lähinnä angloamerikkalaisista käännösiskelmistä. Johnnyn ruskeat silmät ja söpö ulkomuoto vetosivat nuoriin ja vähän vanhempiinkin naisiin.
Johnny Liebkind
Tämän hetken suosituimpia pop-laulajia. Ura otti kimmokkeen tv-esiintymisestä 18-vuotiaana. Ensimmäisessä yhtyeessään Pete soitti rumpuja. Tuotanto koostuu lähinnä muiden tekemästä angloamerikkalaisesta poprockista. Peten ruskeat silmät ja söpö ulkomuoto vetoavat nuoriin ja vähän vanhempiinkin naisiin.
Pete Parkkonen
kulttuuri
TeeMu GranSTröM
YLIOPPILASLEHTI 6/09
17
näyttelijä Tuomas Rinta-Panttila
on tehnyt kaikki työnsä radioon freelancerina. Radio tuntui rennolta areenalta alusta saakka. "Radio on kuin pikkuteatteri, joka voi tehdä omaperäisiä juttuja. Siellä ei tarvitse miellyttää suurta massaa. Käsikirjoituksetkin ovat keskimääräistä kiinnostavampia. Ei tehdä ainakaan ihmissuhdesoopaa." Rinta-Panttila valmistui näyttelijäksi vuonna 2003 ja on siitä lähtien ollut mukana noin kahdessa kuunnelmassa vuosittain. "Parasta on, ettei radio rajoita mielikuvitusta. Olin mukana Prix Europa -kilvassa Suomea edustaneessa kuunnelmassa Hamam Istanbul, joka tapahtui Turkissa, lentokoneessa ja autossa ja sisälsi takaa-ajokohtauksia. Sellaista ei helposti alettaisi tehdä televisioon. Vastikään minua pyydettiin mukaan juttuun, jossa Pohjoisnavalta löytyy enkeli." Rinta-Panttila pitää kuunnelmanäyttelemistä tarkempana ja kulmiltaan hienoviritteisempänä kuin teatterinäyttelemistä. Leikkaajat ja äänitarkkailijat rakentavat kuulokuvaa, joka on kuunnelmassa ainakin yhtä iso taiteenlaji kuin näytteleminen.
Näyttelijä Tuomas Rinta-Panttilan mukaan radiossa saa tehdä omaperäisiä juttuja.
"onhan kuunnelman näyttele-
Ääni kertoo kaiken
Kun näyttelijä tekee kuunnelmaa, hän saa näyttää miltä tahansa. Siihen armopalat loppuvatkin.
N
äyttelijät joutuvat olemaan koko ajan esillä niin työssä kuin mediassa. Onneksi on radioteatteri. Kuunnelmissa näyttelijä voi vielä kokea, miltä tuntuu, kun sanalla on väliä. "Ääninäytteleminen on maailman typerin termi", sanoo Yleisradion viihdeohjelmien tuottajana nykyään työskentelevä näyttelijä Erja Manto, joka on vieraillut suomalaisten kodeissa harva se päivä viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajan, muun muassa Itse valtiaiden näyttelijänä ja Radio Suomen Perhe Kärkisen ohjaajana. "Kun opetan kuunnelmissa näyttelemistä teatterikoululaisille, sanon heti, että tämä on ihan yhtä
kokonaisvaltaista kuin kaikki muukin näytteleminen", Manto sanoo. Hänestä työssä on vapauttavaa se, että tukka voi hapsottaa ja elehtiminen olla ihan syvältä. Ikäkään ei asetu esteeksi, jos ääni kuulostaa nuorelta: nelikymppisenä saa vielä parikymppistenkin rooleja.
Siihen helppouS loppuukin. Kuva antaa enemmän anteeksi. Yhteen aikaan Kotikadun jaksojen nauhoituksia esitettiin radiossa uusintoina eivätkä ne meinanneet toimia lainkaan. "Radio on hyvin paljastava, mihinkään ei pääse karkuun tai piiloon, kuten näyttämöllä." Mannon mukaan radionäytteleminen lähestyy elokuvanäyttele-
mistä. Pyritään saamaan näyttelijästä irti se tietty hetki, ja paljon jää leikkaajan päätettäväksi. "Radiossa kontaktin tekeminen on haastavaa. Toisen ihmisen kuunteleminen on tärkeämpää kuin silmissä roikkuminen. Kontakti menee syvemmälle." Radioteatteri on Erja Mannon aikana elänyt monta aikakautta. 1980-luvun alussa oli kiinteä joukko, jonka työstä 99 prosenttia keskittyi radioteatterinäyttelemiseen. Silloin tehtiin niin sanottua käyttödraamaa ja jännäreitä. Nykyään lähdetään usein kuunnelmasta genrenä eikä siitä ajatuksesta, että tehdään kuuloteatteria. Manto pelkää, että radio menettää yleisönsä sitä mukaa kun
käyttödraama katoaa radioaalloilta. Hänestä radioteatteria pitää kehittää, muttei hylätä vanhaa. Radio onkin viime vuosina hakenut uusia yleisöjä. Esimerkiksi YleX esitti nuorisosarjana Juha
"Radiossa ei tehdä ainakaan ihmissuhdesoopaa."
Itkosen romaanista dramatisoidun Anna minun rakastaa enemmän. Nerokkaana paluuna suuren yleisön kuunnelmaan Manto pitää syksyllä alkavaa Pohjantähti-kuunnelmasarjaa, jossa hän esittää ruustinna Ellen Salpakaria.
minen aika yksinäistä hommaa, teksti luetaan paperista. Toki joskus kohtauksissa riittää väkeä kuin pipoa. Se on myös outoa, että tekeminen tavallaan puuttuu, koska toiminta tehdään äänitehosteilla." Välillä pitää näytellä ympäristöä. Kerran Rinta-Panttila yritti ohjaajan ohjeiden mukaan milloin vähentää ja milloin lisätä saunan esittämistä ilmaisuunsa. Kuunnelman tekemisessä näytteleminen rajautuu tiukasti, ikään kuin lähikuvaan, varsinkin jos on monologeja. Ylipäätään ei juuri improvisoida. Toisaalta ei juuri harjoitellakaan. Yksi lukuharjoitus yleensä riittää. "Kun radio tarjoaa vain yhdelle aistille esityksen, jokaisen sanan painotus saa paljon huomiota." Ohjaaja viime kädessä ratkaisee tarkkuuden määrän. "Juha Siltasen kanssa olen tehnyt kaksi kuunnelmaa ja hän saattaa käyttää yhdestä otosta vain yhden sanan. Se on sellaista hifistelyä. Toinen ääripää on ohjaaja Jaakko Murtomäki. Kerran hän ohjasi sanomalla, että tee nyt jotenkin. Ja siitä tuli kuulemma päivän paras otto."
Maria Säkö
Huhuu, Ylkkäri!
Eikö Ylioppilaslehti tule uuteen kotiisi? Tee osoitteenmuutos itse Weboodissa!
Ohjeet: www.ylioppilaslehti.fi/ tilaajapalvelu
Maisteriksi viestintätieteiden alalta
Haku viestintätieteiden laitoksen maisteriopintoihin (120 op) on käynnissä. Pääainevaihtoehdot ovat journalistiikka, puheviestintä ja yhteisöviestintä. Journalistiikan maisteriopinnoissa keskitytään toimitustyöhön sekä joukkoviestinnän ja journalismin tutkimukseen. Puheviestinnän maisteriopinnoissa syvennetään tietoutta vuorovaikutuksesta sekä erikoistutaan viestintäkoulutuksen, työyhteisöjen kehittämisen tai viestintäteknologian kysymyksiin. Yhteisöviestinnän maisteriopinnoissa painottuvat yritysten, julkisorganisaatioiden ja yhteisöjen viestintä, viestinnän strateginen suunnittelu ja asiantuntijuus sekä alan tutkimus. Maisteriopintoihin voi hakea soveltuvan alan alemman korkeakoulututkinnon (180 op) perusteella. Hakuaika päättyy 30.4.2009. Lisätiedot: humanistisen tiedekunnan verkkosivut www.jyu.fi/hum/opiskelijavalinta/maisterikoulutus sekä viestintätieteiden laitoksen verkkosivut www.jyu.fi/hum/viesti.
HAKU KANSALAISYHTEISKUNNAN ASIANTUNTIJUUDEN MAISTERIOHJELMAAN ON KÄYNNISSÄ
Jyväskylän yliopistossa toimii kansalaisyhteiskunnan asiantunti juuden maisteriohjelma, joka on ainoa laatuaan Suomessa. Ohjelma antaa tieteelliset perustiedot kansalaisyhteiskunnasta, sen moninai sista organisaatioista ja kansalaistoiminnan käytännöistä. Ohjelma on tarkoitettu kandidaatintutkinnon tai vastaavan oppimäärän suorittaneille (180 op) ja siitä valmistuu pääaineesta riippuen joko yhteiskuntatieteiden tai liikuntatieteiden maisteriksi. Ohjelma antaa jatkokoulutuskelpoisuuden. Maisteriohjelmaan valitaan noin 20 opiskelijaa valtakunnallisen erillishaun kautta. Haku päättyy 30.4.2009. Lisätiedot: www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/oppiaineet/kans koordinaattori TiinaRiitta Lappi p. (014) 260 3726
www.jyu.fi
www.jyu.fi
18
YLIOPPILASLEHTI 6/09
Jos todella rakastaa, haluaa, että toinen on onnellinen Ja voi hyvin."
Pohjoismaiden tunnetuin vankikarkuri Jan Jalutsi on päättänyt olla karkaamatta vankilasta vaikka helppoa se olisi.
YLIOPPILASLEHTI 6/09
19
M
uuri kohoaa metrien korkeuteen. Sen yläreunaan on keritty auki piikkilankarulla. Muurin sisällä on toinen muuri. Sen sisällä on vankila. Toimituksessa tuntui hauskalta idealta pyytää Pohjoismaiden kuuluisinta vankikarkuria Jan Jalutsia poseeraamaan raitapaidassa ja mustassa naamiossa. Rekvisiitta on kuitenkin jätettävä ruosteiseen säilytyslokeroon Vantaan vankilan ulkoseinällä. Sisään saa ottaa vain nauhurin, kameran, lehtiön ja kynän. Nolottaa. Etenemme metallinpaljastimien kautta vastaanotosta toiselle. Selviää, että Jalutsilla on tänään toinenkin haastattelu. Teokselta on juuri ilmestynyt hänen omaelämäkertansa Ammattina vankikarkuri. "Mediapersoona", yritän vitsailla. Vartija ei edes hymähdä. Viidennen oven ja amerikkalaisista elokuvista tutun pleksin takana istuu hymyilevä barettipäinen mies. Nostan luurin korvalleni. "Taidatte olla ensimmäistä kertaa vankilassa", Jalutsi sanoo.
kun jalutsi joutui ensimmäisen kerran
vankilaan, hänen nimensä oli Jan Stefan Moilanen ja ikänsä 24. Elettiin vuotta 1985. Kirkkonummelaisnuorukaisella oli takana seitsemän vuotta murtoja, rattijuoppouksia ja ryöstelyä, joista annetut ehdolliset tuomiot lopulta muuttuivat ehdottomaksi. Istumista oli luvassa kaksi vuotta. Sitä tulikin kaksikymmentä. Vankilan oven piti sulkeutua lopullisesti vuonna 2002. Kaiken piti olla jo takana ja Jalutsin muuttunut mies, mutta täällä hän
a n n o K
utus. in saav in suur n Jaluts s! Vapau kikarkuri Ja an se on v
ja selvitti valvontajärjestelmien toimintaa vartijoilta, joita ensin pehmitti päivittelemällä heidän työnsä raskautta ja heikkoa arvostusta. Kun Jalutsi puhuu ryöstöistä ja paoista, hän säteilee poikamaista riemua. Vaikka hän kutsuu tekojaan "hölmöilyiksi", kirjasta välittyy sama adrenaliinihumala. "Jotkut hyppivät benjihyppyjä tai kallioseinämiltä. Joillain on geeni, joka tekee jännityksen ja adrenaliinikiksien hausta pakonomaista. Luulen, että minulta löytyy se", hän selittää.
jalutsi kuvaa itseään sanalla konna. Kou-
TEKSTI NiNNi LehtNiemi KUVA mikaeL PetterssoN
Joillain on geeni, Joka tekee Jännityksen Ja adrenaliinikiksien hausta pakonomaista. luulen, että minulta löytyy se."
taas istuu. Jalutsi väittää, että poliisi lavasti hänet syylliseksi kirjan vuoksi. On vaikea tietää, mitä ajatella. Jalutsi katsoo puhuessaan kiinteästi silmiin. Hänellä on kellertävät, ilvesmäiset silmät. Ne tunnettiin ja tunnistettiin, kun Jalutsia etsittiin Pohjoismaiden vaarallisimpana miehenä. "Ne hehkuivat päässä kuin sadan watin hehkulamput", "silmissä ei näkynyt vähäisintäkään pelkoa tai huolestuneisuutta, ja ne tuntuivat porautuvan hänen sisimpäänsä, kun ryöstäjä katsoi häntä", Jalutsi siteeraa silminnäkijöitä kirjassaan. Vaikka media leimasi Jalutsin vaaralliseksi, hän ei koskaan ole vahingoittanut ketään fyysisesti. Hänen alaansa ovat ryöstöt ja vankilapaot.
vankilasta karkaaminen vaatii kekseliäisyyttä. Näitä Jalutsi käytti paoissaan ja pakoyrityksissään: Sinitarrakopio, jonka vankitoveri otti avaimesta, kun pääsi panemaan vankilavirkailijaa. 20 äyrin kolikko, jolla purettiin osiin keskiruotsalaisen Kumlan vankilan erityisselli. Köysi, jonka ystävä heitti vankilan muurin yli. Sängynpohjan laudoista kyhätyt tikkaat. Lakanaköysi. Kasettisoittimesta huudatetut iskelmät, jotka peittivät kalterien viilauksen äänet. Toimivimmaksi osoittautui kuunteleminen. Jalutsi kysyi vinkkejä muilta vangeilta
lussa hän teki ahkerasti kepposia ja hänet leimattiin pahaksi. Jalutsin mielestä kolttosiin ja rikoksiin ajoivat huono itsetunto ja impulsiivisuus. Oikeudessa häntä on luonnehdittu täysin laista piittaamattomaksi. Tuttava kummastelee hänen suhdettaan rahaan: "Raha on hänelle kuin sienet. Kun se loppuu, sitä haetaan jostain lisää." Jalutsi pitää itseään rehtinä rosvona, jota ohjaa kolme moraalista periaatetta. Yksi: Kaikilla on oikeus elämään, jota ei saa riistää varsinkaan konnuuksien yhteydessä. Kaksi: Ihmistä ei saa vahingoittaa fyysisesti edes takaa-ajotilanteessa, jossa poliisit tai vanginvartijat ampuvat kohti. Kolme: Koskaan ei saa vasikoida, vaikka se tulkittaisiin oikeudessa niin, että on itse syyllinen. Toistaiseksi sääntöjen noudattaminen on Jalutsin mukaan onnistunut. "Pystyn yhä ajamaan parran." Jalutsi kertoo saaneensa hyvän kotikasvatuksen, mutta työnteko on aina tuntunut ikävältä, auktoriteettien totteleminen ja elämän suunnittelu mahdottomalta. Osaltaan levottomuutta selittää muutama vuosi sitten saatu ADHD-diagnoosi. Tarkempaa tutkimusta ei ole Jalutsin toiveista huolimatta tehty. "Janne on etsinyt usein oireisiinsa sopivaa taudinmääritelmää kirjoista", sanoo Jalutsin ystävä, entinen vankilasosiaalityöntekijä ja nykyinen Ylen päällikkö Jens Berg. Jos Jalutsi olisi syntynyt 40 vuotta myöhemmin, hänen käytöksensä syyt olisi ehkä tutkittu jo lapsena. Elämästä olisi voinut tulla toisenlainen. Lahjoilla, joita Jalutsi käytti ryöstöihin ja vankilapakoihin, voisi rikastua rehellisinkin keinoin. Jalutsi puhuu kuutta kieltä ja muistaa kirjan sisällön yhdellä lukemisella. Hän osaa piirtää ura-avaimesta tai rahankuljetusautosta täydellisiä kolmiulotteisia malleja.
mio pitenee ja kohtelu vankilassa kovenee, mikä lisää pakohaluja. Mies on jo toivonut kuolevansa luoteihin jonkun pakoyrityksen aikana. Nyt kaikki muuttuu. Muurien ulkopuolella odottaa pieni vaalea nainen, karkureissulla tavattu. Hän pelkää miehen puolesta ja haluaa jakaa elämänsä tämän kanssa. Aamun koitteessa mies päättää, että ei enää koskaan karkaa. Päätös sattuu, mutta hän tekee sen naisen vuoksi. "Jos sanoo rakastavansa, mutta haluaa vain itselleen hyvää, se ei ole rakkautta. Jos todella rakastaa, haluaa, että toinen on onnellinen ja voi hyvin", Jalutsi pohtii. Jalutsin silmät kostuvat hänen kertoessaan entisestä vaimostaan. "Sanna on yksi hienoimmista ihmisistä, mitä olen koskaan tavannut." Pari halusi uuden yhteisen nimen. Kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa osoittautui suojatuiksi. Jäljelle jäi Jalutsi, risteytys kahdesta sulhaselle läheisestä tuotemerkistä. "Jatimatic ja Uzi, eikös se ole Jalutsi?" mies päästää röhönaurun. Muutos ei päättynyt siviilisäätyyn ja suku-
nimeen. Jalutsi halusi viihtyä vankilassa ja sisusti sellinsä, jossa asuisi seuraavat 16 vuotta. Aiemmin hän ei ollut sitä tehnyt. Mitä enemmän vankilaa vihasi, sitä enemmän oli valmis uhraamaan päästäkseen pois. Hän alkoi perehtyä vankeja koskevaan kansainväliseen lainsäädäntöön. Vankikarkurista tuli yleisönosastokirjoituksia, valituksia ja vetoomuksia tehtaileva ihmisoikeusaktivisti. Jos Jalutsi saisi päättää, suomalainen vankeinhoitojärjestelmä olisi tällainen: Resurssit keskitetään ensikertalaisiin ja nuoriin. Heidät kasvatetaan palaamaan yhteiskuntaan ehjempinä. Vangit työskentelevät ja opiskelevat. Viidennes palkoista menee rikosuhreja auttavaan rahastoon. Vankeusajalta kertynyt palkka helpottaa siirtymistä vapauteen. Vankien suhteita läheisiinsä ei katkaista, kuten nykyisin. Sekin lisää mahdollisuuksia pysyä jatkossa kaidalla tiellä. Niille, joiden mielestä tällainen on vankien hyysäystä, Jalutsi lähettää terveisiä: "Haluaisivatko he naapurikseen ihmisen, joka on ollut kymmenen vuotta eristyksissä, jolla ei ole jäljellä mitään, joka kuulee ääniä ja on täynnä katkeruutta ja vihaa?"
KVG
Pantterin pilkut
Pohjoismaiden kuuluisin vankikarkuri tuntee maineensa. "Siellä oli varmaan juttuja Virosta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta", hän arvelee Google-löydöksistä omalla nimellään. Googlaus tehdään myös Jalutsin aiemmalla nimellä Jan Stefan Moilanen. Koska vangit eivät saa käyttää tietokonetta, googlauksen tulokset esitellään sanallisesti. "Mitä asetta Jan Stefan Moilanen teki tunnetuksi?" kysytään kriminaali- ja mielipuolivisassa suomalaisten lätkäfanien keskustelusivustolla jatkoaika. com. "Jatimatic!" vastaa Jalutsi nauraen. Miltä tuntuu päätyä visamateriaaliksi? "Samalta kuin silloin kun minut vietiin oikeuteen Vesteråsissa. Siellä oli 70 erikoisjoukkojen poliisia, ja minä olen tällainen pikkuinen poika. Se oli kuin unta. Jos olisin syönyt ja tappanut 20 ihmistä, sen olisi ymmärtänyt." Murha.infon keskustelijat ihailevat Jalutsin väkivallatonta linjaa, mutta miettivät myös, voiko pantteri päästä pilkuistaan. "Kyllä, jos yhteiskunta on valmis antamaan anteeksi. Kun ihminen vapautuu vankilasta, pitäisi voida lähteä puhtaalta pöydältä, mutta kun ei lähde."
"tästä kirjasta mielensä pahoittanut voi lohduttautua ajatuksella, että on todennäköisesti paljon minua parempi ihminen. Toinen asia on, onko hän uskaltanut elää, toteuttaa unelmiaan ja haaveitaan", kirjoittaa Jalutsi kirjansa esipuheessa. On pakko kysyä, mitä unelmia ja haaveita hän on toteuttanut. Vastaus tuntuu ristiriitaiselta. Jalutsi kertoo löytäneensä vapauden. "Yhteiskunta on määritellyt toimipisteet, eräpäivät ja elämäntavat, joita on noudatettava. Olen löytänyt vapauden elämällä sen ulkopuolella. Viettänyt elämän, jollaista kukaan toinen ei ole viettänyt." Se on aivan varmasti totta, mutta vapaudella on kova hinta. Elämäkerrassa sanaa käytetään kuin amerikkalaisissa elokuvissa: suurella alkukirjaimella huutomerkin kanssa. Vapaus! esiintyy kohdissa, joissa Jalutsi on paennut vankilasta kesäisen luonnon helmaan. Pitkässä vankeudessa maalaispojan suhde luontoon muuttuu. Hän ei enää näe unia kävelyistä metsissä ja rannoilla. Toisen ihmisen kosketuksesta tulee harvinaista luksusta. Tieto läheisille aiheutetusta tuskasta kalvaa. nyt Päivät kuluvat vankilassa lukien ja
kesä 1993. Sellissä makaa mies, joka ei saa unta. Elämä tuntuu ahdistavalta kissa-hiirileikiltä. Jokaisen kiinnijäämisen jälkeen tuo-
miettien. Jalutsi on valittanut tuomiostaan ja valmistautuu oikeudenkäyntiin. Pihalle pääsee tunniksi päivässä, punttikselle kerran viikossa. Miten on, pystyisikö modernista Vantaan vankilasta karkaamaan? Jalutsi puhkeaa nauruun. "Totta kai! Nykyään se on entistä helpompaa. Mikä tällaisesta vankilasta olisi lähteä?" Jalutsi ei kerro, miten paon toteuttaisi. "Jos vielä karkaisin, niin näyttäisin! Mutta jo vuonna 1993 päätin, etten enää ikinä karkaa." *
Osakunnat & Järjestöt
Valiokunnat
ESN-valiokunta Oletko kiinnostunut kansainvälisestä ilmapii ristä? Tule mukaan esnvaliokunnan toimin taan järjestämään mukavaa ajanvietettä vaih tareille ja tapaamaan uusia ihmisiä. Lisätietoja toiminnasta ja seuraavista ko kouksista puheenjohtajalta (hennileena.kan kaanranta@helsinki.fi) ja valiokunnan netti sivuilta.
www.esnhyy.eu
5 B, 3. krs). Luvassa on pientä tarjoilua. Terve tuloa! Voit myös tutustua valiokuntaan ja koka ta siinä ohessa pelmenejä 22.4. klo 18 alkaen Aurorasalissa Uudella ylioppilastalolla (Man nerheimintie 5 B, 3. krs). Ilmoittautuminen pel meniiltaan 17.4. mennessä osoitteeseen kirsi. makela@helsinki.fi. Tervetuloa!
Tuutorivaliokunta hyyn tuutoritapaaminen järjestetään 6.4. 2009 klo 18 alkaen Uudella ylioppilastalolla. Mitä tekevät muut yli 600 tuutoria muissa tie dekunnissa? Miten ja miksi kannattaa innostaa fukseja järjestötoimintaan? Voiko toisen tie dekunnan fuksiryhmän kanssa leikkiä? Mitä kivaa voit tehdä hyyn tuutoritoiminnassa? Miten ja mitkä tahot hyyssä tukevat tuutorei ta ja fukseja hädässä? Tuutori, tule ottamaan selvää, miten tuuto rointi hoidetaan muualla, suunnittelemaan yh teistoimintaa muihin oman ja toisten tiedekun tien tuutoreihin sekä kuulemaan mitä hyyllä on tarjota tuutorin/tuutoroinnin avuksi.
Lisäksi tilaisuudessa valitaan vuoden 2009 tuutorinappikilpailun voittaja. Ilmoittautuminen sähköpostitse osoittee seen sanna.supponen@helsinki.fi 4.4. mennes sä. Kirjoita viestiin nimesi lisäksi oppiaineesi/ järjestösi. Ilmoita mahdollinen erityisruokavaliosi/ ruokaaineallergiasi. Sinulle lähetetään hen kilökohtainen varmistusviesti mukaan mah tumisestasi!
Osakunnat
Hämäläis-Osakunta HämäläisOsakunnan Reserviläisten sääntö määräinen kevätkokous pidetään tiistaina 7. huhtikuuta kello 17 Hikiällä Hämäläisten ta lon viidennessä kerroksessa (Urho Kekkosen katu 46 D). Tervetuloa! Varsinaissuomalainen osakunta Varsinaissuomalaisen osakunnan huhtikuun kokous pidetään keskiviikkona 15.4. klo 20 osakunnalla. Esityslistalla on muun muassa vuoden 2008 tilinpäätös. Tervetuloa!
www.varsinaissuomalainen.fi
Järjestöt
Poliittisen historian opiskelijat Polho ry Poliittisen historian opiskelijat Polho ry:n yli määräinen kokous järjestetään maanantaina 27.4. klo 18 valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijatila Kuppalassa (Snellmaninkatu 14, sisäpiha). Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntömuutokset ja muut esityslistassa esite tyt asiat. Tervetuloa!
www.polho.fi
Kaksikielisyysvaliokunta Kaksikielisyysvaliokunnan seuraava kokous on 21.4 kello 17.0018.00 Aurorassa (Man nerheimintie 5 B, 3krs.). Lämpimästi tervetu loa mukaan! Sukukansavaliokunta Seuraava sukukansavaliokunnan kokous pi detään 21.4 klo 18 kokoushuone Florassa Uudella ylioppilastalolla (Mannerheimintie
Wiipurilainen Osakunta Wiipurilaisen Osakunnan kokous ti 14.4. klo 19 osakunnalla (Leppäsuonkatu 11). Asialis talla on sääntömuutoksen ensimmäinen käsit tely. Toinen käsittely on seuraavassa kokouk sessa ti 28.4. klo 19. Tarjolla pientä purtavaa.
wio.osakunta.fi
Syty Stadis! Valtakunnallinen ylioppilasteatterifestivaali
Vuotuinen ylioppilasteatterifestivaali järjeste tään Helsingissä 17.4.19.4. 2009. Tänä vuon na näytelmissä käsitellään muun muassa julki suuden ja menestyksen ihannointia, väkivaltaa, miehen asemaa, luopumisen vaikeutta sekä otetaan selvää talouden kiemuroista musikaa lin keinoin. Esityksiä kommentoi arvovaltai nen raati, joka koostuu nimekkäistä ohjaajista, näyttelijöistä ja teatterialan vaikuttajista. Festivaalin suojelijana toimii näyttelijä Seela Sella. Hän pitää puheen festivaalin avajaisissa perjantaina 17.4. ravintolalaiva Wäiskissä. Ylioppilasteatterifestivaali järjestetään nyt 29. kerran. Viime vuonna festivaali pidettiin Tampereella ja ensi vuonna on Joensuun vuo ro toimia järjestäjänä. Esityksiä on viikonlo pun aikana ympäri Helsinkiä: KokoTeatteris sa, Studio Krunikassa, Ylioppilasteatterissa, Kellariteatterissa, Ilvesteatterissa ja Studio Pohjanhovissa. Festivaalin järjestävät Ylioppilasteatteri, Kellariteatteri ja Ilvesteatteri. Festivaalilla nähdään esityksiä Oulun, Lapin, Vaasan, Kuo pion, Joensuun, Jyväskylän, Tampereen, Tu run, Lappeenrannan ja Helsingin ylioppilas teattereilta sekä Ilvesteatterilta, Kellariteat terilta ja Silmänkääntäjältä.
Jyväskylän ylioppilasteatterin esitys Boxing on mukana festivaaleilla. Näytelmän on käsikirjoittanut ja ohjannut eeva Haverinen. Kuvassa ovat vasemmalla Jonas Saari (Daniel) ja oikealla Sauli Yksjärvi (Miska).
TAru NorreNA
HYY hakee vuosijuhlamestaria
HYY täyttää 141 vuotta 26. marraskuuta, ja vuosijuhlaa vietetään akateemisen pöytäjuhlan merkeissä Vanhalla ylioppilastalolla. HYY hakee yhtä tai kahta aikaansaavaa ja omatoimista vuosijuhlamestaria huolehtimaan juhlan suunnittelusta ja käytännön järjestelyistä. Hakijoilta toivotaan kokemusta akateemisten juhlien järjestämisestä. Vuosijuhlamestar(e)ille maksetaan yhteensä 1 000 euron palkkio sekä mahdollisten sponsorien hankinnasta tuleva provisio. Vapaamuotoiset hakemukset tehtävään pyydetään palauttamaan HYYn palvelutoimistoon (Mannerheimintie 5 A, 2. krs, 00100 Helsinki) perjantaihin 24.4. klo 12 mennessä. Haastattelut pidetään viikolla 18, ja niistä sovitaan erikseen.
Lisätiedot: kulttuurisihteeri Jiri Sironen, 050 537 2831, kulttuurisihteeri@hyy.fi sekä hallituksen kulttuurivastaava Matilda Merenmies, 050 325 8041, matilda.merenmies@hyy.fi
Ylioppilasteatterifestivaali on näköalapaik ka ympäri Suomea sijaitsevien ylioppilasteat tereiden toimintaan. Viikonlopun aikana näh dään, mikä on ylioppilasteattereiden "tila" tänä päivänä. Tapahtuma tarjoaa nuorille tekijöille tilai suuden saada palautetta työstään alan ammat tilaisilta. Sunnuntaina 19.4. pidettävässä päätösti laisuudessa on luvassa kriittistä ja avartavaa keskustelua teatterista harrastajien ja ammat tilaisten kesken.
Festareiden yhteydessä järjestetään myös kahdet bileet. Pe 17.4. Ravintolalaiva Väiskis sä (Hakaniemenranta 11) on luvassa runsaasti elävää musiikkia, ja la 18.4. Vanhan ylioppi lastalon (Mannerheimintie 3) juhlasalissa rai kaavat lavarunot, performanssit ja Op:l Bas tards. Liput klubeihin 5 .
Lisätietoja: Anna-Kaisa Niinikoski, festivaalin tiedottaja, 040 741 2388, anna-kaisa.niinikoski@uta.fi www.syty.fi/festivaali
YLIOPPILASLEHTI 6/09
A
omat
21
rviolta joka toiselta opiskelijalta puuttuu kotivakuutus. Vuokralla asuvista kotivakuutus on Finanssialan keskusliiton tutkimuksen mukaan ainoastaan 54 prosentilla. Opiskelijoiden kotivakuutuksista ei ole tutkimustietoa, mutta liitto uskoo, ettei opiskelijoiden luku ole ainakaan sitä korkeampi. Merkittävä opiskelijoiden vuokranantaja Hoas ei edellytä asukkailtaan kotivakuutusta, jos nämä eivät käytä asunnossaan pyykin- tai astianpesukonetta. Kuitenkin myös Hoas suosittelee vahvasti kotivakuutuksen ottamista. Millainen kotivakuutus kannattaa sitten ottaa?
HanS EiSkonEn
Haluatko tavata idolisi tai prepata tenttiin oikeusministerin kanssa? Kummisetä toteuttaa toiveesi tai tekee puolestasi jotain ikävää. Vain oikeus ja kohtuus on rajana. Pyydä palvelusta sähköpostitse kummiseta. ylioppilaslehti@gmail.com. Voit esittää toiveesi myös anonyymisti.
KUMMISETÄ
Lähes KAiKKi vakuutusyhtiöt tarjoavat eri-
Kukkakimppu sai opettajan kyyneliin
Toive: Kummisetä kiltti! voisitko yllättää yliopistonlehtori Aino Kärnän viemällä hänelle kukkia?
Jarno Hirva
tyisiä nuorille aikuisille suunnattuja kotivakuutuksia. Ongelmana on, että vakuutusten vertailu on hankalaa. Onneksi tärkeimmät erot löytyvät muutamaa Hinnan sijaan perusominaisuutta vertailepääosaan malla. nousevat koti Vaikka vavakuutuksen kuutuksen hinta on useimeHdot. mille tärkein valintaperuste, pelkkää hintalappua ei kannata tuijottaa, sanoo vakuutusasiantuntija Mira Aarre Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. "Opiskelija kuitenkaan harvemmin omistaa omakotitaloa, ja vasta niiden vakuutushinnoissa tulee suurempaa hajontaa." Hinnan sijaan pääosaan nousevat kotivakuutuksen ehdot: mitä kaikkea vakuutus kattaa ja mitä ei. Yhtiöiden vakuutusehdot kannattaa lukea tarkkaan. Niistä löytää muun muassa kirjavaa suhtautumista lemmikkieläimen aiheuttamiin vahinkoihin. "Yksi ei korvaa lemmikin tyypillisellä käyttäytymisellä aiheuttamia vahinkoja. Toinen ei korvaa lemmikkien aiheuttamia vahinkoja ollenkaan", Aarre kuvaa.
KoTivAKuuTuKsen yhteyteen voi hankkia myös muita vakuutuksia omien tarpeiden mukaan. Paljon liikkuvan on luonnollista valita pakettiinsa matkustaja- ja matkatavaravakuutus. Monet opiskelijat ovat urheiluseuran tai ammattiliiton kautta tapaturmavakuutettuja, ja myös yliopisto on vakuuttanut opiskelijat yliopistoelämään liittyvien tapaturmien varalta. Vakuutusasiantuntija Aarre suosittelee silti oman yksityistapaturmavakuutuksen ottamista, sillä urheiluseurojen ja vastaavien vakuutukset ovat suppeita. Myös oikeusturva- ja vastuuvakuutukset kannattaa Aarteen mielestä ottaa. Oikeusturva tulee tarpeelliseksi, jos joutuu turvautumaan lakimiehen apuun riita-asiassa tai käräjöimään oikeudessa. Vastuuvakuutukseen voi joutua turvautumaan jo vuokrakämppää sisustaessa. "Kun poraa uutta hyllyä seinälle, ei välttämättä tule selvittäneeksi, missä menevät vesiputket. Jos onnettomuus johtuu omasta
Turvaa kodille
huolimattomuudesta, vastuuvahinko korvaa taloyhtiölle aiheutuneen vahingon." Kaikissa vakuutuksissa tärkeintä Aarteen mielestä on, että vakuutuksen muistaa pitää koko ajan voimassa.
Ylioppilaslehti kertoo, kuinka vakuutat kämppäsi.
"Kannattaa pitää huolta, ettei se katkea edes yhdeksi päiväksi esimerkiksi muuttaessa. Siitä seuraa lähes aina ongelmia etenkin oikeusturvavakuutuksessa."
maTTi markkola
vakuutus Aktia vahinkovakuutus Fennia
ikäraja Alle 27vuotiaille Alle 30vuotiaille Alle 26vuotiaille Alle 27vuotiaille Alle 28vuotiaille Alle 27vuotiaille Alle 25vuotiaille Alle 27vuotiaille Alle 27vuotiaille
vuosimaksu
if nuorten kotivakuutus Lähivakuutus
nordea Check in Pohjantähti Kotisopimus Pohjola easy
Tapiola Kodin vakuutus Turva isohima
Mihin asti irtaimistoa omavastuu Muuta korvataan? 58 17 000 asti 150 Vastuu-, oikeusturva- ja tapaturmavakuutus. Ei matka- eikä matkustajavakuutuksia. Täysarvoon tai Valittavissa Paketin muut vakuutukset 25 % alenvalinnaisia. 841 682 nus normaali- 8 500 asti väliltä maksusta Täysarvoon tai enim- 1001 700 Matkatavaravakuutus sisältyy pakettiin. Vastuu- ja oikeus510 % mäiskorvausmäärään turvavakuutus lisämaksusta. Ei tapaturma- eikä matkustajaalennus vakuutusta. normaalista 72 10 000 asti 100 Vastuu-, oikeusturva-, tapaturma-, matkatavara-, ja matkustajavakuutus sisältyvät pakettiin omilla enimmäiskorvaus- ja omavastuuehdoillaan. 87,31 Täysarvoon 85 Vastuu-, oikeusturva- ja matkatavaravakuutus sisältyvät pakettiin. Ei tapaturma- eikä matkustajavakuutusta. 15 % alennus Täysarvoon 853 500 Paketin muut osat ovat valinnaisia. normaalista 134,70 20 000 asti 100 Vastuu-, oikeusturva-, tapaturma-, matkatavara-, ja matkustajavakuutus sisältyvät pakettiin, mutta ovat myös poistettavissa. 25 % alennus Täysarvoon 95 Vastuu-, oikeusturva- ja matkatavaravakuutus sisältyvät normaalista pakettiin. Ei tapaturma- eikä matkustajavakuutusta. 25 % alennus Täysarvoon 85 Vastuu-, oikeusturva- ja matkatavaravakuutus sisältyvät normaalista pakettiin. Ei tapaturma- eikä matkustajavakuutusta.
"innosTAvA, hAusKA, mukava, huumorintajuinen", entinen saksan opiskelija, nykyinen saksan opettaja Jarno hirva luettelee suosikkiopettajaansa kuvaavia attribuutteja. "Paino sanalla innostava. Hän sai homman tuntumaan järkevältä." Yliopistonlehtori Aino Kärnä on jäänyt miehen mieleen lämpimänä ihmisenä, jota kehtaa ihailla ihan julkisesti. "Hänen kurssejaan ei ollut kovin paljon, mutta hänen kanssaan oli hauskaa heittää läppää, jos törmättiin käytävällä", Hirva kertoo. "Hän suhtautui opiskelijoihin positiivisesti. Hänellä oli aina aikaa vaihtaa muutama sana." Aikaa on nytkin. Kop, kop. Kärnä istuu työhuoneessaan Metsätalossa ja ilahtuu vierailijasta. "Tämä on todella ihanaa ja yllättävää", Kärnä sanoo kukkakimpun vaihdettua omistajaa ja pyyhkii samalla kostuneita silmiään. "Olen ihan liikuttunut." Kukkien lähettäjäkään ei ole unohtunut. "Hirva oli sympaattinen ja hyväkäytöksinen opiskelija, josta uskon tulevan hyvä opettaja. Toivottavasti joku opiskelija muistaa myös häntä joskus", Kärnä kehuu. "Opiskelijat eivät anna ymmärrä, miten tärkeää opettajille on saada palautetta työstään. Tällaiset pienet jutut kannattelevat meitä täällä." Kärnän mukaan opettajuus on "rankka ihmissuhdetyö". Paraikaa mielessä myllertävät muutokset saksan kielen laitoksella. Kärnä rohkaisee opiskelijoita kertomaan kuulumisiaan. "Tämä saisi yleistyä muoti-ilmiöksi. Olisi kiva tietää enemmänkin, mihin entiset opiskelijat ovat päätyneet ja mitä opiskelusta on jäänyt mieleen. Kerran yksi opiskelijani tuli valmistuttuaan uudelleen kurssilleni. Hän koki sen niin hyödylliseksi." Palkitsevinta opettajan työssä ovat Kärnän mukaan opiskelijat, joista monet jäävät mieleen. Kärnä muistaa heidät, jos he kävelevät kaupungilla vastaan. Hänellä on hyvä kasvomuisti. "Joku opiskelija on sanonut minusta, että muistan kaiken. Mutta pieninä palasina on yliopisto-opettajan onni maailmalla, ja siksi tämä yllätys ilahduttaa minua aivan hirvittävästi."
Sami Takala
Tiedot halvimman vuosimaksun mukaisesti. Lähde: Vertailutietoa kotivakuutuksista 2009. Vakuutus- ja rahoitusneuvonta, www.fine.fi
22
YLIOPPILASLEHTI 6/09
KYMMENEN MINUUTIN KOKKI
Paistettu riisi
Kypsennä kasviksia öljyssä paistinpannussa. Lisää tähteeksi jäänyt kylmä keitetty riisi, sipulia, valkosipulia, inkivääriä, herneitä ja kaksi vatkattua kananmunaa. Sekoita lastalla, kunnes ruoka on kypsää. Mausta soijakastikkeella.
Auts!
Buddhalaisuus
Kärsiminen kannattaa, todistavat uskontojen suuret kertomukset.
PANIN TÄÄLLÄ
Sarjassa kerrotaan, missä ihmiset ovat panneet. Lähetä kertomuksesi osoitteeseen panintaalla@ylioppilaslehti.fi.
Buddha Kuka?
Islam
Profeetta Husain
Profeetta Muhammedin tyttären poika, jolle olisi shiialaisen näkemyksen mukaan kuulunut uskonnon johto, mutta hän ei saanut sitä. Lähti pienen kannattajakuntansa kanssa nostattamaan kapinaa silloista kalifia vastaan. Jättiläismäinen armeija saartoi Husainin ja hänen muutamat kannattajansa ja piti heitä janossa polttavassa auringossa. Seuranneessa taistelussa heidät tapettiin. Husain joutui katsomaan kannattajiensa ja lastensa surmia. Lopuksi Husainin ruumiilta irrotettiin pää. Kyllä. Shiialaisen käsityksen mukaan kärsimys nosti profeetta Husainin sellaiseen arvoon Jumalan silmissä, että hän toimii kaikkien shiialaisten puolestapuhujana kuolemansa jälkeen. Shiialaiset juhlivat Husainin kuolinpäivää juhlamenoin. Niihin kuuluu kulkueita, joissa lauletaan uskonnollisia lauluja ja ruoskitaan itseä metalliruoskalla.
Juutalaisuus
Job
Kristinusko
Jeesus
Oulu
Kuopio
Taulaniemi,
Turku
Helsinki
Varakkaan heimopäällikön poika, jota suojeltiin maailman pahuudelta ja joka sai viettää äärimmäisen ylellistä ja hemmoteltua elämää jatkuvan biletyksen merkeissä.
Seitsenlapsinen vauras mies, jonka nuhteettomuutta Jumala kehui enkeleilleen. Saatana väitti, ettei Job olisi niin hyvä ihminen, jos hänellä menisi huonosti. Jumala antoi Saatanalle luvan kiusata Jobia.
Jumalan ainoa poika, joka joutui isänsä hylkäämäksi, koska isä halusi pelastaa maailman. Toisaalta teologien mukaan koska Jeesus oli samalla Jumala, niin ristinkuolemassa Jumala (Isä) uhrasi itse itsensä (Poikana) itselleen (Isälle). Joutui ruoskituksi, pilkatuksi ja puettiin orjantappuraseppeleeseen. Lopuksi Jeesus naulittiin ristille, missä hän kuoli.
Häähuumaa
Häät ovat siitäkin hieno tilaisuus, että yleensä hääyönä myös vieraat saavat seksiä. Pariutumisjuhlan huumassa sinkut lähentyvät toisiaan. Vakiintuneiden vieraiden kohdalla hääparin onnen seuraaminen saa naiset tavallista hullaantuneemmiksi. Näin kävi meille tyttöystäväni kanssa. Sitä mukaa kun juhla eteni, hänen seksuaalinen kiinnostuksensa minua kohtaan kävi selkeämmäksi. Hän kuiski korvaani, puri poskeani ja korvanlehteäni. Aina kun se huomaamattomasti oli mahdollista, hän vei kätensä haarojeni väliin. Tanssiessamme hän kuiskasi olevansa kostea ja valmis puuhiin heti kun mahdollista. Oli vaikeaa peitellä omaa kiihottuneisuuttaan kireissä puvunhousuissa, varsinkin kun olin vastuutehtävissä. Emme halunneet keskeyttää hyviä juhlia halujemme vuoksi. Juhlan lopussa kieltäydyimme väsymykseen vedoten jatkoista ja vetäydyimme pikavauhtia mökkiimme. Häät vietettiin järven rannalla sijaitsevalla leirintäalueella. Tunteja kypsytellyn esileikin jälkeen akti oli lyhyehkö mutta kiihkeä yksi parhaita. Siinä oli samaan aikaan todellista intohimoa, rakkautta ja raakaa voimaa. Emme kunnolla edes saaneet vaatteita päältämme, eikä kondomeita viritelty. Yhdeksän kuukautta myöhemmin syntyi lapsemme.
BestMan
Tajuttuaan, että kuka tahansa voi sairastua ja kaikki lopulta kuolevat, Buddha halusi kieltäytyä kaikista nautinnoista ja ryhtyä kerjäläismunkiksi. Sitten ei olisi enää mitään menetettävää. Kun ei pane mitään peliin, ei voi mitään hävitäkään, hän ajatteli. Kyllä. Buddha näytti tien valaistumiseen. Buddhalaisuudessa kärsimys sinällään ei ole jaloa, mutta kukaan ei voi valaistua ellei ensin tajua totuutta kärsimyksestä. Kärsimys on ikävä vaiva, josta on päästävä eroon. Siitä vapautuu luopumalla kaikesta haluamisesta ja omaksumalla tyynen elämänasenteen.
Miten kärsi?
Saatana tappoi Jobin lapset, palvelijat ja karjan tauteihin ja onnettomuuksiin. Lisäksi Job kasvoi täyteen paiseita. Hän pysyi kuitenkin uskossaan, eikä kironnut Jumalan nimeä.
Kannattiko?
Kyllä. Saatana hävisi vedon, ja Jumala palautti uskolliseksi todetun Jobin onnen. Hän sai kaikkea kaksinkertaisesti enemmän kuin hänellä oli alun perin.
Kyllä. Ihmiskunnan synnit annettiin anteeksi. Jeesus nousi kuolleista ja astui taivaaseen Jumalan oikealle puolelle. Jeesuksen esimerkin vuoksi kristillisessä perinteessä kärsimys nähdään ylevänä ja ihmistä jalostavana. Jeesuksen ylösnousun juhla on kristittyjen suurin juhlapyhä.
"Buddhan päättely on ilmeinen projektio: hän näkee ongelmat vain ulkomaailman ominaisuuksina, ei omina ajatuksinaan ja kokemuksinaan. Kaikki on kärsimystä, sanskritiksi duhkha eli kitka, vaiva tai piina", sanoo dosentti ja teologian tohtori Ilkka Pyysiäinen Helsingin yliopistosta.
> Pääsiäistä vietetään 10.13. huhtikuuta.
"Shiialaisissa kärsimysnäytelmissä esiintyvät usein Husainin lapset, jotka itkevät janoisina", kertoo Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-anttila.
"Käsityksemme kärsimyksestä on, että se opettaa yksilöä, kansakuntaa tai ryhmää parantamaan kaikin tavoin toimintaansa toisia ihmisiä, itseään ja Jumalaa kohtaan. Job teki juuri niin", sanoo rabbi amir Dadon Helsingin juutalaisesta seurakunnasta.
"Itä-Suomen hovioikeus saattaisi todeta, että Jeesuksen ristiinnaulitseminen ei kokonaisuutena arvostellen ollut osoitus erityisestä raakuudesta tai julmuudesta", arvioi Ilkka Pyysiäinen.
Muuta
teksti ninni lehtnieMi kuvat Mirka suikkanen
MALINEN
Markus Miettinen & Jaakko seppälä
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
Mukaan RUNOSOTAan ke 22.4?
Tule ja osallistu joko yksin tai joukkueesi kans sa kaikkien aikojen mahtavimpaan runokil pailuspektaakkeliin Vanhan kuppilassa ke 22.4. klo 2022. Tarkoituksena on loihtia pai kan päällä, yhden tunnin aikana elämää suu rempi runoteos, esittää se parhaaksi katsomal laan tavalla ja voittaa mahtavia palkintoja. Runot analysoi ja tuomitsee arvovaltainen nelihenkinen raati, johon kuuluu mm. Tommy Tabermann. Ohjelmassa on myös musiikkia.
Lisätiedot ja kilpailuun ilmoittautumiset: HYYn kulttuurivaliokunnan pj. Ville Hartikainen, ville.m.hartikainen@helsinki.fi
Tule mukaan järjestyksenvalvojakurssille!
IHME-päivät Vanhalla 3.5.4.
Vanha ylioppilastalo täyttyy viikonlopun ajak si 3.5. huhtikuuta taiteen sisältökeskuste luista, luennoista, näyttelyistä ja videoteok sista. Sunnuntain ihmemaraton esittelee 16 tunnettua kotimaista taiteilijaa. Kaisaniemen kentälle 21.3.7.4.2009 si joittuvan yhteisöllisen ihmeprojektin Savi ja kollektiivinen keho tuoreet kokemukset ja sen tekijä Antony Gormley tulevat olemaan monipuolisesti esillä. Päivien tavoitteena on tuoda taide lähelle suurta yleisöä. ihmepäivien ohjelmaan kuuluu myös elek tronista musiikkia esittelevä lauantaiillan 4.4. ihmeklubi klo 2104. Vanhan Kuppilas sa järjestettävällä klubilla esiintyvät näyttä vän paluun Flowfestivaaleilla vuonna 2007 tehnyt, nykyään harvakseltaan keikkaileva suomalaisen elektronisen musiikin pioneeri Op:l Bastards ja retrohenkistä synaelektroa lämpimin analogisoundein soittava duo Villa Nah. Levyjen pyörittämisestä illan aikana vas taa dj Esko Routamaa. Kaikkiin ihmeprojektin tapahtumiin on vapaa sisäänpääsy.
www.ihmeproductions.fi
JANI PuLKKA
hyyn piirissä toimivien järjestö jen jäsenistölle järjestetään 20. 24. huhtikuuta (noin klo 15 al kaen) järjestyksenvalvojakurssi Domus Academican 2. krs juh latiloissa (Hietaniemenkatu 14 B).
Kurssin hyväksytysti suorittaneet henkilöt saavat virallisen järjestyksenvalvojakortin, jonka haltija on oikeutettu toimimaan jär jestyksenvalvojana. Järjestyksenvalvojaksi hyväksyminen maksaa 31 euroa. Kortti on
voimassa enintään viisi vuotta. Se on mak settava järjestyksenvalvojaksi hyväksymis tä haettaessa. Kurssi on osallistujille maksuton, mutta edellytyksenä on, että osallistujat tulevat toimimaan järjestyksenvalvojina hyyn piirissä toimivan järjestöjen tilaisuuksissa Domus Academican juhlatiloissa (myös orkestereiden, kuorojen harjoituksen yms. eiravintolakäyttötoiminta). Mikäli kurs sin suorittanut henkilö ei ole ollut 30.5. 2010 mennessä kolmessa hyyn piirissä toimivan järjestön tilaisuudessa järjestyk senvalvojana Domus Academican juhla
tiloissa, häneltä peritään 200 euron kurssi maksu. Sitovat ilmoittautumiset järjestyksenval vojakurssille sähköpostiosoitteeseen ilmo. teikari@hyy.fi. Ilmoittautumisen yhteydes sä tulee kertoa seuraavat tiedot: nimi, syn tymäaika, sähköposti ja postiosoite sekä puhelinnumero. Kurssille valittaessa etusi jalla ovat henkilöt, jotka ovat valmiita toi mimaan kevään ja syksyn 2009 tilaisuuk sissa järjestyksenvalvojina.
Lisätietoja: Ilmo Teikari, 050 556 4900, ilmo.teikari@hyy.fi
Tervetuloa hengailemaan pe 24.4.!
Tervetuloa hengailuiltaan perjantaina 24.4. klo 1821.30 hyyn tiloihin Mannerheimsa liin (Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 A, 5. krs). Ohjelmassa on rento ja mukaan satempaava musiikkiraati. Raadin sijasta voi myös vain hengailla ja tutustua muihin opis kelijoihin. Tarjolla on pientä naposteltavaa ja virvokkeita. Tilaisuuden järjestää SibeliusAkatemian ylioppilaskunta (say). Kaikki opiskelijat ovat tervetulleita!
Lisätietoja: ulpu.rusi@siba.fi
Tänä keväänä edustajisto muun muassa päättää tulevan lukuvuoden jäsenmaksusta se kä linjaa ylioppilaskunnan tulevaisuutta stra tegian muodossa. Lue lisää edustajiston toiminnasta osoit teesta http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/335/ Kevään edustajiston kokousten päivämää rät ovat maanantai 27.4. 2009 ja torstai 28.5. 2009. Edustajiston kokoukset alkavat klo 17.00 ja hallituksen kyselytunti klo 16.30 Vanhan ylioppilastalon musiikkisalissa (Mannerhei mintie 3, 2. krs).
Lisätietoja antavat ylioppilaskunnan pääsihteeri Katariina Styrman, 0400 816 426, paasihteeri@hyy.fi sekä ylioppilaskunnan puheenjohtaja Walter rydman, walter.rydman@helsinki.fi
Suurin kysyntä on kohtuuhintaisista solu huoneista ja yksiöistä. Asunnonvälityspalve lu on ilmaista sekä asunnon tarjoajalle että hakijalle.
http://hyy.helsinki.fi/asunto/
Tarvitsetko asunnon?
Ylioppilaskuntien asunnonvälitys välittää yk sityisten markkinoiden vuokraasuntoja opis kelijoille ilman välityspalkkiota. Tarjolla on tälläkin hetkellä paljon alivuokra ja soluhuo neita, yksiöitä ja kaksioita. Kauttamme voit myös tarjota asuntosi jäl leenvuokrattavaksi esim. vaihdon tai työhar joittelun ajaksi.
Lisätietoja sekä asunnonhaku- ja tarjouslomakkeet http://www.hyy.helsinki.fi/asunto
HYYn edustajisto kokoontuu taas 27.4.! Tule katsomaan!
hyyn 60jäseninen edustajisto käyttää yliop pilaskunnan ylintä päätösvaltaa. Edustajisto kokoontuu noin kerran kuukaudessa, seuraa van kerran maanantaina 27.4. Kokouksiin voi jokainen ylioppilaskunnan jäsen tulla. Ennen edustajiston kokouksen alkua pidetään halli tuksen kyselytynti, jota myös voi tulla vapaas ti kuuntelemaan.
den osaaikaisen hammaslääkärin vuosityö panosta. Mielenterveyspalvelujen peruutta mattomien poisjääntien määrä vastaa jopa noin neljän osaaikaisen työntekijän vuoden työmäärää. Perumalla sinulle tarpeeton hoitoaika ajois sa autat sekä lyhentämään jonoja että välilli sesti vähentämään hinnankorotusten tarvetta. Perumalla vältyt lisäksi yths veloittamasta, hinnaston mukaisesta käyntimaksusta ja vii dentoista (15) euron suuruisesta lisämaksusta. Lisämaksu koskee myös perumatta jääneitä maksuttomia käyntejä. Ajanvarauksen peru minen käy kätevästi nettilomakkeen avulla (www.yths.fi > toimipisteet > ajanvaraus). Jos pystyt perumaan aikasi vähintään kaksi työpäivää aikaisemmin, vapautuneelle ajalle ehditään kutsua toinen opiskelija.
Vuokraa asuntosi kesäksi opiskelijalle
Oletko lähdössä kesäksi töihin tai harjoitte luun ulkomaille tai muualle Suomeen? Haluai sitko löytää asuntoosi vuokralaisen kesäksi? Ylioppilaskuntien asunnonvälitys välittää asuntoja kesän ajaksi muualta Helsinkiin tu leville opiskelijoille.
Peruuta tarpeeton YTHS-aikasi ajoissa!
yths:lle aiheutuu suurta haittaa opiskelijoi den peruuttamattomista, mutta käyttämättä jättämistään hoitoajoista. Esimerkiksi yths:n suun terveydenhuollossa peruuttamattomia poisjääntejä on noin 3 %, mikä vastaa noin yh
Aavikko, Cheese People ja Zebra and Snake Polte-klubilla 15.4.
hyyn kevätklubi Polte järjestetään ke 15. huh tikuuta Tavastialla. Ohjelmasta vastaavat venäläinen indiebändi Cheese People, neljän nen albuminsa Novo Atlantis juuri julkaiseva Aavikko sekä indietulokas Zebra and Snake. Ennakkoliput maksavat 10 (opiskelijat 8 ) ja niitä voi ostaa Tiketistä sekä hyyn palvelutoimistosta. Liput ovelta 12 .
http://www.myspace.com/polte
Painonhallintakurssi opiskelijoille
Painavaa asiaa kevyestä elämästä -kurssi on liikunta- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten kokoama tietopaketti hyvinvoinnista, ravinnosta ja liikunnasta ja se toteutetaan pienryhmäkokoontumisten muodossa. Pienryhmä kokoontuu kuusi kertaa sekä teorian että liikunnan merkeissä. Kaikki ryhmään osallistujat haastatellaan ennen ryhmän aloitusta. Mukaan voivat tulla sekä ensikertalai-
set että myös aiemmin ryhmässä mukana olleet henkilöt. Kurssi koostuu kuudesta tapaamisesta, jotka järjestetään vaihtelevasti torstaisin ja tiistaisin klo 7.459.15 Kumpulassa yliopistoliikunnan tiloissa. Tapaamispäivät ovat to 23.4., ti 28.4., to 7.5., to 14.5., ti 19.5. ja ti 26.5. ryhmään osallistumisesta peritään maksu 4,50 euroa / tapaaminen, yhteensä 27 euroa, maksu suoritetaan kerralla ryhmän alussa. Painonhallintakurssin järjestelyistä vastaavat Yliopistoliikunta ja YTHS. Joka ta-
paamiseen tulee osallistua, poikkeuksena sairaudesta johtuvat poissaolot. Syksylle voidaan sopia jatkotapaaminen, tästä päätetään kurssin lopussa. Voit ottaa yhteyttä terveydenhoitaja Paula Aarnio-Tervoon halutessasi tarkempia tietoja ja sopiaksesi haastattelusta.
llmoittautumiset ja lisätiedot: Terveydenhoitaja Paula Aarnio- Tervo / YTHS paula.aarnio-tervo@yths.fi Laita sähköpostiin oma puhelinnumerosi, niin sinuun otetaan yhteyttä. Puhelintiedustelut numerosta 046 710 1041 (klo 89).
Ruoka- ja vaateapua opiskelijoille
Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry. jär jestää ruoka ja vaatejakoja tukea tarvitsevil le opiskelijoille joka kuun viimeinen tiistai lu kukausien aikana. Opiskelijoilla on oma jakoaika, jonka ta voitteena on vähentää leimautumisen pelkoa vaate ja ruokaapua haettaessa. Opiskelijoille annetaan ruoka ja vaateapua kevään aikana 28.4. ja 26.5. klo 1719 Veik ko ja Lahja Hurstin laupeudentyö ry:n jakelu osoitteessa Helsinginkatu 19.
http://hurstinapu.net