15 kysymystä taimituhoista Koeajossa Audi e-tron TROPIIKIN LOISTOA POHJOISESSA HAE METSÄSTÄ TISKIHARJA KESÄLEIMIKOILLA KYSYNTÄÄ ›› Juha Inkilä kannustaa metsänomistajia kokeilemaan 4. KESÄKUUTA • NUMERO 4/2020 • 11.50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 4/2 02 TE EM A : KU N N O N SA H A 7662_.indd 1 1.6.2020 11.47. TEE JOTAKIN JÄNNÄÄ TUTKIMUS Metsän talouskäyttö arvossaan KUNNON SAHA STIHL, HUSKU VAI JOKU MUU
Hyödy jäsenyydestäsi ja pyydä tarjous puukaupasta metsäasiantuntijaltamme. PYYDÄ TARJOUS KESÄHARVENNUKSESTA Hae lähin metsäasiantuntijamme www.metsaforest.com tai soita 010 7770! Hinta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min (alv 24 %) kotimaan lankaja matkapuhelimesta. Juuri nyt eniten kysyntää on kesäharvennuksille. Vuonna 2019 maksoimme euromääräisiä jäsenetuja keskimäärin 6,4 euroa jokaista omistajajäseneltä ostettua puukuutiometriä kohti. Tilaa samalla myös metsänhoitotyöt, kuten parhaillaan ajankohtainen taimikonhoito. Omistajajäsenille jäsenetuina maksettava summa oli yhteensä noin 90 miljoonaa euroa. 7663_.indd 2 1.6.2020 11.42
Tämän numeron kannen kuvasi Antti J. 28 VAIKUTTAJA : ”Meillä on hyvä tarina kerrottavana” OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 15 kysymystä taimituhoista 40 KUUSEN 80 VUOTTA : Lisää kasvutilaa 42 TUTKIMUS : Heijastus hidastaa ilmastonmuutosta 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Eksyminen vaanii aina 44 KYSY POIS 47 PIKATESTI : Nyt muuten näkyy! 48 PERINTÖMETSÄ : Matkalaskuja vai ei TALOUS 51 RAHAPUU : Talouden kriisit 52 PUUMARKKINAT : Kesäleimikoilla kysyntää SAMI KARPPINEN SAMI KARPPINEN RIS TO PÖ NT IN EN JO RM A LU H TA Suokukko visiitillä Metsänomistajia on taas tutkittu Maria Pietilä ja luotto-Stihl Sähköllä palstalle Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 7664_.indd 3 29.5.2020 16.47. S. 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Isosta harvennuksesta tiukka kisa 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Valttina välittömät hakkuumahdollisuudet 56 METSÄTILAMARKKINAT : Uusi ilmiö markkinoilla 57 KOEAJO : Audi e-tron sopii kartanometsään LUONNOSTA 62 LUHTA : Suomättään keikarit 68 KÄSIN TEHTY : Tiskiharja metsästä 72 TUOTE & TEKIJÄ : Robotti nikkaroi kuormalavoja 74 ENNEN & NYT : Uusi metsä viivyttelemättä 75 KOLUMNI : Selvitkäämme 78 PILKKEET : Silta yli suuren suon 80 MAKASIINIKRYPTO 82 TYÖSSÄ METSÄSSÄ : Valtion metsien vartijat AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Metsänomistajat äänessä 6 METSÄNOMISTAJA : Juha Inkilällä on 1 000 kuution tavoite 12 HARMAANTUNUT MUTTEI VIELÄ KAUPUNGISTUNUT 14 METSÄTYYPPI : Uhkaako kirjanpainaja tänä vuonna kuusikoita. 57 S. Leinonen. S. 62 18 S. 15 ENTISTÄ PAINAVAMPIA AJOKONEITA 16 LUKIJAN KUVA : Läpi harmaan kiven TEEMA 18 MILLÄ SAHAAT
yhä luminen. Erityisen ahkeria olette te Metsälehden tilaajat. Aineettomia arvoja pidetään tärkeinä, mutta viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana kaikkein eniLIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”METSÄMIESTEN Säätiön Ilari Pirttilä on kolmen kuukauden aikana haastattelemistani henkilöistä toinen, jonka tapasin kasvokkain. Aamu oli kuitenkin lämmin, ja kapustarinta pääsi poseeraamaan. Omasta lukijatutkimuksestamme kävi ilmi, että teistä esimerkiksi kaksi kolmasosaa hoitaa taimikoita itse. Maailmassa kaikki sekoittuu kaikkeen: Afrikan kuivuminen romahdutti suokukkojen määrän, mikä vähentää niiden moninaisuutta.” 7665_.indd Kaikki sivut 29.5.2020 16.40. VAIKKA on ehditty jo toukokuun lopulle, Kilpisjärven tunturimaisema on 25.5. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Toivottavasti lukijoilla on edes puoliksi niin hauskaa juttua lukiessa kuin meillä oli sitä tehtäessä.” Metsät kasvavat taas kohisten. Siihen saimme apua myös verkon keskustelupalstalaisilta, mistä suuret kiitokset! Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen ensimmäinen raportti ilmestyi tällä viikolla. Sami Karppinen ja Mikko Riikilä selvittävät sivulta 18 alkavassa jutussa muun muassa, mikä on paras raivaussaha. Valtteri Skyttä poimi siitä mielenkiintoisimmat tiedot aukeamalle 12–13. Suokukolla se näkyy myös ulospäin. KUVA: SANNAMARI BLINNIKKA-TYRVÄINEN TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Metsänomistajat äänessä ten on vahvistunut puun myyntitulojen ja metsän antaman taloudellisen turvan merkitys. Tuloksista erottuu mielenkiintoisia kehityssuuntia. 4 Metsälehti Makasiini Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Metsänomistajat pitivät kyselyä tärkeänä, ja nyt saatavilla on luotettavaa tietoa siitä, minkälaisia he ovat ja mitä he itse ajattelevat esimerkiksi metsien käytöstä. » PÄÄKIRJOITUS SUOMALAINEN Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen tulokset alkavat valmistua. Hyvin monelle oma palsta on mieluinen työmaa – paikka, missä näkee kättensä jäljen. Tutkimus perustuu laajaan kyselyyn, johon vastasi yli 6 500 metsänomistajaa. Yksi niistä liittyy metsänomistamisen tavoitteisiin. Se on 40 vuoden aikana sitonut hiiltä jo 220 kiloa. Tämän lehden teema-artikkeli on omistettu juuri teille. Vaikka haastattelut sujuvat korona-aikana puhelimellakin, välillä on mukava päästä tapaamaan ihmisiä.” MIKKO RIIKILÄ TOIMITTAJA ”TÄMÄN Makasiinin isossa raivaussahajutussa tutkailimme muun muassa sitä, mikä on paras raivuri. Tyypillisesti metsällä on omistajalleen useita merkityksiä. Niin myös kuusesta kertovan juttusarjamme esimerkkipuu sivulla 40. Metsänomistajat ovatkin edelleen hyvin omatoimisia. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi JORMA LUHTA VALOKUVAAJA, KIRJAILIJA ”MYÖS jokaisen lajin sisäisellä monimuotoisuudella on merkitystä. Vastaavanlaisia kyselyjä on tehty 1990-luvulta lähtien kymmenen vuoden välein. Kaupungistumisen myötä on oletettu, että aineettomat arvot kuten metsäluonto, maisema ja virkistysmahdollisuudet korostuvat. Vastausprosentti (42,4) oli poikkeuksellisen hyvä, mikä yllätti myös tutkijat
LEINONEN 6 Metsälehti Makasiini Metsälehti Makasiini 7 » METSÄNOMISTAJA 7666_.indd 6-7 29.5.2020 16.51. TUHANNEN KUUTION TAVOITE Iso kauppamäärä takaa puunostajien kiinnostuksen, Juha Inkilä uskoo. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT ANTTI J. Luonnonhoidosta ei tulla kuitenkaan tinkimään
Siinä runkoja kaadettiin maahan ja jätettiin lahoamaan maalahopuuksi. ”Omassa metsässä on vapaus koettaa ja kehittää”, Inkilä kertoo. Kilpailua tiloista on aina. ”Kallista palstaa on vaikea saada kannattavaksi.” HAUKIPUDAS JUHA INKILÄ KOTI Joensuussa METSÄ Haukiputaalla IKÄ 32-vuotias KOULUTUS Metsänhoitaja AMMATTI Metsätietoasiantuntija Suomen metsäkeskuksessa PERHE Avopuoliso HARRASTUKSET Judo, metsäkirjallisuus MUUTA Oulun seudun metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen 8 Metsälehti Makasiini Metsälehti Makasiini 9 » METSÄNOMISTAJA 7666_.indd 8-9 29.5.2020 16.51. Yksittäisellä tilalla saattaa olla hehtaareita hyvästikin, mutta jopa kymmenessä palstassa. Haukipudas kuuluu Ouluun ja iso väkimäärä vaikuttaa siten, että metsätilakaupassa metsästysoikeuksilla ja muilla ei-puuntuotannollisilla arvoilla on merkitystä. Kun tietä ei vielä ollut, mutta ensiharvennuksen tarve oli ilmeinen, niin Inkilä teki palstalle moottorisahatyönä eräänlaisen ensiharvennusmetsän väljennyshakkuun. Se tie vei asumaan Joensuuhun ja töihin Suomen metsäkeskukseen. Vaikuttimena on palava halu tuottaa puuta kestävästi. Inkilä maalaa kivipyykit sinisellä maalilla ja laittaa merkiksi punakeltaiseksi maalatun suksisauvan, jossa heiluu heijastavaa teippiä. Kuka on vastuussa, jos metsäkone painaa poikki turvemaalle matalaan kaivetun sähkökaapelin. ”Jos olisin järjellä ajatellut, niin en olisi ostanut palastakaan täältä, mutta kotiseutu on kotiseutu.” Haukipudas on pöljää seutua sikäli, että palstat ovat pieniä ja hankalanmallisia suikaleita. Toinen innovaatio liittyy rajojen aukaisemiseen. Muuten tienvarteen alkaa ilmestyä jääkaappeja ja neliveEnsiharvennuskohteeseen on tehty väljennyshakkuu, sillä ennen tietä kuvio oli nollarajan takana. Tielle tulee puomi. Lahopuuston kehittyminen täällä sallii talouskäytön toisaalla. Inkilä laskee ylärajan, mitä tilasta voi tarjota. ”Tie tehtiin omin varoin, mutta hinnasta puolet saatiin takaisin tielinjalta hakatuista puista”, hän kertoo. Hinnanarviointimenetelmä on jotain summa-arvoja kauppahintamenetelmien väliltä. Palsta on enimmäkseen ensiharvennusikäistä männikköä ja puukauppa edellyttää tietä. Inkilän 300 hehtaarin kokonaisuus on useissa kymmenissä palstoissa, joiden kokohaitari on kymmenestä aarista 60 hehtaariin. Kun kaksi rajapyykkiä on merkitty tällä tavalla lampuilla, niin rajalinja on helppo löytää ja avata. Asutus tuo maankäyttöpaineita Toiminta-aluetta rajaa, että lännessä on meri, etelä-pohjoissuunnassa ja jokien varsilla asutukset. Käytöstä poistuneelle maanottoalueelle istutettujen männyntaimien pärjäämistä ei helpota, jos alue mielletään vapaaksi krossipyöräilymaastoksi. Tilat ovat senmuotoisia, että suksisauvoja tarvittaisiin satoja. Ajamaton tie on painunut jo talven yli, mutta sen pitää kuivua vielä. Led-lamput loistavat kirkkaina päivänvalossakin. Tilojen hankinnan kannalta Haukiputaalla on puolensa ja puutteensa. Muutaman hehtaarin palstat ovat tavallisia. Oman tien oikeus Inkilä teetti syksyllä oman tilansa rajojen sisälle tietä puolitoista kilometriä. ”Kallista palstaa on vaikea saada kannattavaksi, vaikka viereisestä palstasta voi vähän enemmän kukkaronnyörejä aukoa.” Asutuksen tuntumassa olevilla palstoilla on erilaisia maankäyttöpaineita. Inkilä laittaa rajapyykin päälle kolmijalan, jossa on led-taskulamppu. Notkon hieskoivikosta tulee säästöpuukuvio. Suksisauvoja ja led-valoja Tilojen hoitaminen alkaa rajapyykkien etsimisellä ja rajalinjojen aukaisulla. Tilat keskittyvät Haukiputaalle Pohjois-Pohjanmaalle, josta Inkilä lähti opiskelemaan metsänhoitajaksi. Inkilä harmittelee turhan usein unohtuvan, että jossakin on metsänomistaja, joka on metsään panostanut. Kiistaton etu on kuitenkin, että hintaero on merkittävä eteläisempiin maakuntiin verrattuna. Hankkimisessa on haasteensa, mutta niitä sai melkoisen määrän taloyhtiön ulkoiluvälinevaraston siivouksesta. Jo metsänomistajan askellus eli metsän tunteminen ja seuraaminen parantaa kannattavuutta. J UHA Inkilä hankki ensimmäisen metsätilansa yhdeksän vuotta sitten 23-vuotiaana
Hän painottaa, että laadukkaan puun tuottaminen alkaa maanmuokkauksesta. ”Muokkauksessa voi tehdä kauaskantoisempia vahinkoja kuin ensiharvennuksen runkovauriot.” Tuhkaa ja suomensalpietaria on levitetty niin maasta kuin ilmasta. Etämetsänomistajan ehtimättömyys Inkilä ei ole koskaan asunut 400 kilometriä lähempänä metsiään. Hänen tekemissään metsästysvuokrasopimuksissa lukee, että moottoriajoneuvoa ei saa käyttää saaliin hakemisessa maastosta. ”Kun on vaativa ja tarkka, niin se teettää itsellä töitä.” JUHA INKILÄN VINKIT >> 1 Pyri katsomaan ja suunnittelemaan pitkälle tulevaisuuteen. >> 4 Uudistushakkuiden hintoja voi kytätä, mutta harvenna ja hoida ajallaan. Sillä harmaalla vyöhykkeellä puuntuotannon ja täyssuojelun välissä. Vuokraksi riittää aktiivinen myyränmetsästys. Aiemman puusukupolven kannot kertovat, että luonnontilaisuus on mennyt niiden mukana. ”Silloin pysyy ostajien kannalta mielenkiintoisena puuntuottajana.” Kasvullista metsämaata on nyt 303 hehtaaria ja kasvutavoitteessa ollaan lähellä. Hirvivahinkoilmoitus on lähdössä. Aina voi silti soittaa ja kysyä. Työnjäljet näkyvät vuosikymmeniä. >> 5 Tämä ei ole vakavaa, koeta rohkeasti jotakin jännää! 10 Metsälehti Makasiini Metsälehti Makasiini 11 » METSÄNOMISTAJA 7666_.indd 10-11 29.5.2020 16.51. toautolla käydään katsomassa mitä tien päässä on, kelirikkoaikanakin. >> 3 Puuntuotanto on ikuista oppimista, ole avoin. ”Kun on vaativa ja tarkka, niin se teettää itsellä töitä.” Kun esimerkiksi kaivinkoneurakoitsijalla ei ollut oikeanlaista mätästyskauhaa, niin Inkilä osti sellaisen itse. Inkilä ei sulata väitettä, että hakkuut eivät vaikuttaisi luontoon tai että hakkuut olisivat luonnonmukaisia toimia. Myrsky voi kaataa ja kulo polttaa, mutta harvoin nekään ovat totaalisia tuhoja. Turvekerros kivennäismaamättään alla lahoaa ja painuu, jolloin taimiin tulee tyvimutkaa. Kohti tasaista puuntarjontaa Inkilän tavoite on nostaa metsien vuosikasvu yli tuhanteen kuutioon ja tehdä puukauppaa niin ikään yli tuhannesta kuutiosta. ”Metsähomma helposti työllistää, mutta vaikeasti elättää. Sitä kohti mennään, sillä se vahvistaa puunmyyntiasemaa. Uudistamisessa notkelmaan kaivettiin uusi ojasto laskeutusaltaineen. l Metsäkierroksella tulee kuitenkin vaikutelma, että luonto on ykkönen. Mieluiten hän on puuntuottaja. Tiloillaan hän käy Joensuusta keskimäärin joka kolmas viikonloppu, istutusaikana pitää käyttää vuosilomaa. Inkilä arvioi, että FSC-sertifikaatin Pöllönpönttö säästöpuussa nuoren koivuntaimikon laidalla odottaa asukasta. Alue oli aiemmin huonosti onnistunutta pellonmetsitystä, jonka Inkilä hakkautti pois uuden tieltä. Inkilä vierastaa metsäsijoittaja-nimitystä eikä yrittäjäkään tunnu oikein osuvalta. ”Etämetsänomistaminen jollakin tavalla helpottaa, kun on helpompi myöntää, että kaikkea ei ehdi itse.” Itse hän tekee istutukset ja kaikenlaiset suunnitteluhommat. Puukauppaa on jo tehty yli tuhannesta kuutiosta, mutta mukana on ollut hakkuurästien purkamista. Lehtipuulle uudistaminen on työlästä, mutta Inkilälle tärkeintä on laatu. Hirvet ovat napsineet ison osan taimista, vaikka kanta alueella ei ole vuosiin ollut erityisen vahva. ”Luonnolle voi kuitenkin tehdä paljon hyötyä niin, että metsätalouden kustannukset tai tulonmenetykset jäävät pieniksi.” Hänen mielestään luonnonhoidon kanssa on vielä sekä tiedollisesti että tiedon käytäntöön saattamisessa tekemistä. Inkilä merkitsee nauhalla säästöpuiksi hieskoivua kasvavan notkon, joka on kesällä kuiva tai tihkupintainen, mutta jossa keväällä on virtaus. Tavipoikue on toivottu ja loivareunaisena allas on juomapaikka eläimille. >> 2 Vaadi laatua. ”Asioista voidaan sopia, mutta luvaton ajelu on punainen vaate.” Inkilä ei itse metsästä, mutta on vuokrannut maat metsästykseen. Se saa jäädä hakkaamatta ja kehittymään lahopuustoksi. ”Luontoarvojen kehittyminen tässä tasapainottaa sitä, että toisaalla toimitaan talous edellä.” Luonnontilaisesta notkosta ei ole kyse. Metsäsuunnitelma on tilattu, jotta tulee jonkun muunkin metsäammattilaisen näkemys. Kokemusten kertyminen pitää mielenkiintoa yllä ja uskon vahvasti uusiutuvaan raaka-aineeseen.”. Altaan vedentasoa säätää vesivanerista tehty pato, jossa on V-muotoinen virtausaukko. Yksinkertaisen automatiikan ansiosta vedenpinnan noustessa aukon veto paranee. Jos mättäitä on tehty risuläjien päälle, niin mättäät ja taimet kuivuvat. Täydellisyys teettää töitä Inkilä myöntää, että hänellä on taipumusta tavoitella täydellisyyttä. Inkilä on kuitenkin istuttanut rauduskoivulle pari hehtaaria ja tervaleppääkin on pieni koe-erä, vaikka sitä ei noilla korkeuksilla luonnostaan juuri ole. Altaalla on kolme tarkoitusta – se on vesiensuojelua, siitä saa kasteluveden taimille ja se on monimuotoisuutta, Inkilä luettelee. Rauduskoivua tulevan varaan Oulun läänin eteläraja on osapuilleen raja, jonka pohjoispuolella koivutukilla ei ole hintaa. ”Kuka tietää mitä kysytään muutaman kymmenen vuoden päähän.” Taimet on merkitty kepeillä ja kuitunauhalla, jotta ne erottuvat taimikonhoidossa. Inkilä kiittää lähipiiriään – tyttöystäväänsä, äitiä ja paljon apuna ollutta isäänsä – ymmärryksestä. Kannattaako. edellytykset ovat tilalla jokseenkin jo olemassa
Metsän tuomaa taloudellista turvaa korostavien metsänomistajien määrä on kasvanut. Puolet metsää omistavista on jo täyttänyt 65 vuotta. Metsänomistajat ajattelevat, että jos kerran puun kysyntä nousee, silloin pitää hinnankin nousta”, kertoo Luken tutkija Harri Hänninen. METSÄNOMISTAJAKUNNAN rakennemuutosta 10 vuoden välein kartoittava suurtutkimus on valmistunut. 80 prosenttia kotimaisesta teollisuuspuusta on peräisin yksityismetsistä. ”Vaikka metsänomistajien yleinen tulotaso on noussut, myös metsätuloja arvostetaan. Metsänomistajakunnan muutos ei ole heikentänyt puun tarjontaa. Harmaantunut muttei vielä kaupungistunut TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA SAMI KARPPINEN Metsänomistajille on kertynyt lisää ikävuosia ja maaseutu on säilynyt ykkösasuinpaikkana, tuore metsänomistajatutkimus kertoo. Puunmyyntihalukkuus näyttää säilyvän lähivuodet korkealla tasolla, ja puolet metsänomistajista odottaa puunhintojen nousevan vuoteen 2030 mennessä. Osalle metsänomistajista metsä on selvästi sijoitus siinä missä arvopaperit ja vuokra-asunnot.” tutkija Harri Hänninen Luke Metsänomistajien keski-ikä 57 vuotta vuonna 1999 60 vuotta vuonna 2009 62 vuotta vuonna 2019 20 vuotta sitten puolet metsänomistajista asui metsätilallaan vakituisesti, nyt enää joka kolmas. Omalla tilallaan asuvat metsänomistajat omistavat kuitenkin muita enemmän metsää, yhteensä lähes puolet yksityismetsien alasta. 12 Metsälehti Makasiini Metsälehti Makasiini 13 » AJASSA 7667_.indd Kaikki sivut 29.5.2020 16.21. Puuta myyvien metsänomistajien määrä on laskenut, mutta ne jotka myyvät, myyvät isoja puumääriä. Lähde: Suomalainen metsänomistaja 2020 (Helsingin yliopisto, Luke, Pellervon taloustutkimus ja Työtehoseura) 41 % naisten osuus metsänomistajista (PYLVÄSGRAAFI) Kytkös maanviljelyyn heikkenee Palkansaaja 37 (30) Maatalousyrittäjä 9 (22) Yrittäjä 6 (6) Muu 2 (5) 10 20 30 40 50 Kytkös maanviljelyyn heikkenee Metsänomistajien ammattiasema % 2019 1999 Eläkeläinen Palkansaaja Maatalousyrittäjä Yrittäjä Muu Kolmessa tapauksessa neljästä metsien hoidosta vastaava henkilö on mies. ”Taustalla lienevät metsäteollisuuden investointisuunnitelmat ja puun kysynnän lisääntyminen. Kaupungissa asuvien metsänomistajien määrä on lisääntynyt, mutta ennakoitua hitaammin. Tutkimuksen mukaan metsänomistajien keski-ikä on yhä noussut. Yli puolet metsänomistajista asuu maaseudun haja-asutusalueella, ja jos eivät paikan päällä metsätilallaan, ainakin saman kunnan alueella. Tutkijat kuitenkin ennakoivat, että ikääntymiskehitys hidastuu lähitulevaisuudessa
Kirjanpainajien valtaamat kuuset tunnistaa puiden tyvelle kertyvästä ruskeasta purusta. Silloin kirjanpainajat pystyvät aiheuttamaan tuhoa myös terveissä kuusikoissa. Missä tuhoihin kannattaa varautua. Kirjanpainajia on tänä keväänä enemmän kuin vuosi sitten, joten mikään ei viittaa siihen, että kuoriaiskanta olisi laskussa. Muualla itäisellä Uudellamaalla kirjanpainajia löytyi 2 000–4 000, Kanta-Hämeessä 200–1 500, Päijät-Hämeessä 900–3 600 ja Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa 400–1 500. l TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SEPPO SAMULI 1 2 3 4 5 UHKAAKO KIRJANPAINAJA TÄNÄ VUONNA KUUSIKOITA. Kirjanpainajamäärät ovat yllättävän suuria siihen nähden, miten kylmä kevät on ollut. Ensimmäisten mittausten perusteella ei tosin voi sanoa mitään varmaa. Oliko tulos odotettu. Tuhoihin auttavat vain hakkuut. Siellä ensimmäisen keräyksen saalis oli 12 600 kirjanpainajaa. Kirjanpainajien epidemiaraja on jo lähes ylittynyt itäisellä Uudellamaalla, kertoo Luken tutkimusinsinööri Markku Rantala. Kuusikoiden kuntoa kannattaa alkukesällä tarkkailla. Miltä tilanne näyttää. Mitä metsänomistajat voivat tehdä. Miten paljon pyydyksissä oli kirjanpainajia. Lapinjärvellä lähestytään jo epidemiarajaa. Lämmin ja pitkä kesä suosii kirjanpainajaa.. Eniten kirjanpainajia oli Lapinjärvellä itäisellä Uudellamaalla. Siellä, missä epidemiaraja ylittyi jo viime vuonna: Uudellamaalla Lapinjärvellä, Mäntsälässä, Pornaisissa ja Vihdissä, Kymenlaaksossa Elimäellä, Päijät-Hämeessä Orimattilassa, Pirkanmaalla Punkalaitumella ja Varsinais-Suomessa Loimaalla. MARKKU RANTALA KUKA: Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri MITÄ: Seuraa kirjanpainajien määriä viidessä eteläisen Suomen maakunnassa MIKSI: Seurannan avulla voidaan ennakoida, mihin suuntaan kuoriaiskanta on kehittymässä 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 7668_.indd 14 29.5.2020 16.29. Luonnonvarakeskus (Luke) on käynnistänyt kirjanpainajien tämän vuoden seurantapyynnit. Se ylittyy, kun tietyllä alueella pyydyksiin lentäneiden kirjanpainajien määrä nousee yli 15 000:een
Painon nousun taustalla on metsäkoneiden tuottavuuden kehittäminen. Päinvastoin järeämmällä koneella kuormankantokyky pystytään hyödyntämään aiempaa paremmin. 05. Ajourapainaumiin kaluston järeytyminen ei Poikelan mukaan ole vaikuttanut. TIIA PUUKILA Entistä painavampia ajokoneita Usean tonnin lisäpaino mahdollistaa suuremmat puukuormat. co m av oi n da ta , A jo ne uv ot 2. SAMI KARPPINEN +20 cm Uusimpien ajokoneiden leveys on rekisteröintitietojen mukaan nyt hieman yli 3 metriä, kun se kymmenen vuotta sitten oli 2,8 metriä. VIIMEISTEN SEITSEMÄN vuoden aikana kuormatraktoreiden keskimääräinen omapaino on noussut lähes kolme tonnia, ilmenee Traficomin rekisteröintitiedoista. Näiden ratkaisujen ansiosta koneen maaperälle aiheuttama pintapaine on saatu pysymään mahdollisimman pienenä. Hakkuukoneilla painon kehitys on samansuuntainen. Tämä ei kuitenkaan alenna korjuun tehokkuutta. Konevalmistajat ovat kehittäneet samalla alustarakenteita, kuten lisäakseleita, pidempiä telivaihtoehtoja sekä varanneet tilaa viime vuosina yleistyneille leveille kantaville teloille. 8 Kuormatraktorin rekisteröintivuosi Kuormatraktorin paino kg 2013 16387 2015 18190 2016 18440 2017 18878 2019 19376 2013 2015 2016 2017 2019 Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 7669_.indd 15 29.5.2020 16.45. Kuormatraktori ei pysty ajamaan metsässä nopeammin, joten tuottavuutta on parannettu kuormakokoa kasvattamalla. 15 000 20 000 Kuormatraktorin paino kg Lä hd e: Tr a. Lisäakselit ja telaratkaisut tuovat ajokoneeseen lisää painoa, mutta mahdollistavat entistä paremmin täysien kuormien ajamisen ilman, että maasto kärsii. Oman lisänsä metsäkoneiden painoon ovat tuoneet vähäpäästöisyysvaateet. Tehokkuus tuo painoa Puunkorjuun parantunut tehokkuus ja lisääntynyt koneiden käyttövarmuus näkyvät ajokoneiden painossa. ”Samaan aikaan kuormatraktoreiden kuormankantokyky suhteessa painoon on hieman huonontunut eli raudan osuus kuormatusta kuormatraktorista on kasvanut”, summaa erikoistutkija Asko Poikela Metsätehosta. ”Päästönormeihin on tullut tiukennuksia ja sitä myötä tekniikka, osien määrä ja paino ovat lisääntyneet”, kertoo Ponsse Oyj:n tuotepäällikkö Juha Haverinen. Ajokoneiden paino on noussut seitsemässä vuodessa lähes kolme tonnia
Aikaa vievää puuhaa mutta palkitsee.” ARNOLD LAYNE ”REIKÄ rautakangella antaa ideaalin istutuskuopan. Läpi harmaan kiven Verkossa pohdittiin kiviseen maahan istuttamista. Ongelman syynä on monen tekijän yhteisvaikutus: viime kesän kuivuus, talven rouste ja kevään ahava. Ruskeaksi kärvistyneitä taimia on eteläisessä ja keskisessä Suomessa poikkeuksellisen paljon. Huonoltakin näyttävä taimi voi elpyä ja löytää uuden latvan. Nimimerkki ChesterC istuttaa, vaikka ranteet menisivät. Raivaajan liikkuminenkin pitää tehdä askel kerrallaan, etteivät mene nivelsiteet tai luut poikki.” VISAKALLIO ”KUOKALLA pieni mätäs ja istutus. Lähde: Stora Enso 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 7670_.indd 16 29.5.2020 16.23. KUUSENTAIMET VAIKEUKSISSA 1 500 HUONO UUTINEN LUKIJAN KUVA ”VALITETTAVASTI hankaluudet noissa kivikoissa eivät lopu uudistamiseen. Kun kivi ei vastaa, niin putki isketään siihen.” JÄTKÄ VIIME ja toissa kesänä istutetuissa kuusentaimikoissa voi metsänomistajaa odottaa ikävä näky. Varhaisperkauksessa ja taimikonhoidossa tahtoo terän kosketuksia kiviin tulla, vaikka kuinka yrittäisi varoa. Ei ole urakkatyömenetelmä, mutta toimii, jos kivien väliin pitää istuttaa.” TAMPERELAINEN ”KIVISYYS vähentää maan osuutta kasvualustassa eli juuristolle jää vähemmän tilaa kuin vähemmän kivisessä maaperässä. Taimituhojen tunnistamisesta kerrotaan sivulla 36. SA M I KA RP PI N EN Yhdestä koivusta saa 1 500 maitotölkin verran kartonkia. Samoin ravinteiden määrä on pienempi.” GLA ”NOIN kivennäispitoiseen maahan iskettäessä normi on, että putkelle kopautetaan mahdollisia istutuspaikkoja. Taimien tilanne kannattaa tarkistaa uudestaan juhannuksen tienoilla
7671_.indd 17 28.5.2020 12.47
TEEMA » KUNNON SAHA 18 Metsälehti Makasiini 7672_.indd 18 28.5.2020 13.48
Muita sahamerkkejä ilmoitti käyttävänsä vain muutama. Tämän selvittämiseksi pyysimme apua itseämme viisaammilta. Vastaajista 29 kertoi sahaavansa Stihlillä ja yhtä moni Huskulla. Kiitoksia teille Metsälehden keskustelupalstan (metsälehti.fi) osaavat ja kokeneet raivaajat, vastasitte huutoomme upeasti. Perin moni Stihl-sahuri käyttää vanhoja malleja, jotka ovat ajat sitten poistuneet kaupoista. Ehkäpä Stihlit ovat niin kestäviä kuin merkkiuskolliset vakuuttavat. Nyt siis tiedämme, millä Metsälehteä seuraavat sahaavat… rumpujen pärinää… ja lässähdys: Peli päättyi tasan. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN JA MIKKO RIIKILÄ TYÖRYHMÄ SAMI KARPPINEN, RISTO MYKKÄNEN, MIKKO RIIKILÄ JA PETRI TABELL ›› Metsälehti Makasiini 19 7672_.indd 19 28.5.2020 13.48. Ja miksi. Niistä ehkä suurin on: kummalla sahaat – Stihl vai Husku. N YT kun toimittajan ura on vähitellen kallistumassa loppusuoralle, alkaa olla viime hetket tarttua metsäalan suuriin kysymyksiin. MILLÄ SAHAAT Raivaussaha on metsänomistajille tärkeä työkalu eikä sahamerkkiä vaihdeta leikinpäiten. Erikseen nimetyistä malleista suosituimpia olivat Husqvarnan 545 FX ja 555 FX
Kaasuttimen säätö: Uusissa Autotuneja M-Tronicmoottoreissa sitä ei voi tehdä. Tulppa: Vaihda kerran vuodessa. Siinä riittää voimaa ja sahan käsiteltävyys on erinomainen. Kunnosta vaurioituneet terät kotona. Terän kiinnitys: Pidä metsärepussa teränkiinnitysmutteria varalla. Pasanen on kiireinen metsuriyrityksensä kanssa, mutta käyttää silti moottorija raivaussahoja työssään lähes päivittäin. Konesolmussa (paikallinen moottorisahaliike) tutkivat niitä. Määräaikaishuolto: Vie saha ammattilaisen huollettavaksi, kun raivauskausi päättyy. NÄIN PIDÄT SAHAN KUNNOSSA Ilmansuodatin: Puhdista kerran viikossa, vaihda paperisuodatin kerran vuodessa. ”Huskun 345 on kaikkien aikojen paras raivaussaha. Nykyisin Pasanen sahaa Husqvarnan isolla 555 FX -raivaussahalla. Kevyt, tehokas ja hyvin kiihtyvä. Toisen käynti humpailee ja toinen sammuilee ärsyttävästi tyhjäkäynnillä. Varaterä: Vaihda uusi terä kiveen sahatun tilalle. Kulmavaihde: Varmista parin viikon välein, että vaihteessa on riittävästi vaseliinia. ”Tämän elämän sahaan Huskulla…” En tunne timpureita, mutta epäilen, että he suhtautuisivat akkuporakoneisiinsa samanlaisella intohimolla kuin vaikkapa nimimerkki Mettämiäs raivaussahaansa. Sellaisen kun vielä jostain saisi.” Malli poistui markkinoilta kymmenkunta vuotta sitten pakokaasupäästönormien tiukentumisen vuoksi. ”Olen päättänyt, että tämän nykyisen elämän ajan sahaan Huskulla, katsotaan sitten seuraavassa tilanne uudelleen…” Väriä tunnustaa myös kuopiolainen Kalle Pasanen, joskaan ei ihan yhtä tunteikkaasti kuin ”Mettämiäs”. Vaihda, jos terämutteri alkaa löystyä. Pidä pari varaterää mukana metsässä. Kaasuvaijeri: Öljyä kaasuvaijeri, jos raivaat talvella – vie saha huoltoon, jos epäilet taitojasi. Ja vaikka ei ole vielä iällä pilattu, Pasanen on saavuttanut veteraanimetsureille ominaisen ”ennen kaikki oli paremmin” -mielentilan. ”Minulla on kaksi 555:sta. Vanhemmissa sahamalleissa ei kannata, jos ei tarkkaan tiedä mitä tekee. Terän huolto: Viilaa terä joka toisen tankillisen jälkeen. Harita terä kerran viikossa. Hän on metsäkoulusta alkaen sahannut Husqvarnalla. Puhdista ilmansuodatin, jos saha käy huonosti. Täysin tyytyväinen hän ei nykyiseen työkaluunsa silti ole. TEEMA » KUNNON SAHA 20 Metsälehti Makasiini 7672_.indd 20 28.5.2020 13.48. Vikaa ei löytynyt vaan huoltomies joutui toteamaan, että henkimaailman juttuja.” Yrittäjä Kalle Pasanen on Huskun mies
Jokainen Hakan metsureista sahaa omalla sahallaan. Kestävä saha kierrosherkkä ja vähäkulutuksinen. Saksalaiseen sahaan pienkonekorjaajan suosituksesta siirryin ja aion jatkossakin pysyä.” Muutkin merkkiuskolliset vannovat suosikkinsa luotettavuuden ja kestävyyden puolesta. Ähtäriläisessä Kallioahon perheessä raivaussahoja käytetään ahkerasti. Savonkielisessä metsurislangissa humpailu tarkoittaa moottorin kierrosluvun nousemista ja laskemista omia aikojaan. Kun pakista löytyy luottoviehe, jolla on saatu monta lohta, uusien vieheiden on vaikea saada mahdollisuutta näyttää kykyjään. Niin myös ammattimetsuri, nimimerkki Arto. ”Ruotsin sahoilla sahattu koko uran ajan yli 35v. Hyvä yhdistelmä nopeaan työskentelyyn.” Tilanne lienee vähän kuin lohensoutajalla. ”Stiilillä sahaillaan ja olen niin tyytyväinen, etten ole sen jälkeen Huskua kaipaillut. (Husqvarna) 545 fx todellinen luotto rahantekokokone. ”Eniten meidän jätkillä taitaa olla Huskun 545 FX Autotune -mallia.” Tanssikaveri vaihtui Näin perustelee nimimerkki Metsäkupsa merkkivalintaansa. Toimintavarma ja osatkin halvempia, ainakin mitä aikoinaan yli kymmenen vuotta sitten oli. Pasasen ja Hannu Väänäsen omistamalla Metsuripalvelu Haka Oy:llä on ympärivuotisesti töissä 13 metsuria – kaikki suomalaisia ja metsäkoulun käyneitä. Porukan keski-ikä jää alle 30 vuoden. Niinpä useimmilla raivaussahureilla on luottopartneri, jonka kanssa homma toimii vuodesta toiseen – kuin tanssi. Edellisellä liki 300 ha sahailin. He päätyi”Saksalaiseen sahaan pienkonekorjaajan suosituksesta siirryin ja aion jatkossakin pysyä.” ›› Moni luottaa sahavalinnassaan saksalaiseen laatuun. Jalat ja lantio tekevät työn. Yhteiskäytössä sahoilla on taipumus särkyä nopeasti.” Valtaosa Hakan sahureista käyttää Husqvarnan raivaussahoja. Mutta hommasta ei tule mitään, jos kumppani oikuttelee tämän tästä. Merkkiuskollisuuden sijasta voisi välillä puhua jopa merkkiuskonnollisuudesta, niin vahvasti omaa väriä raivaussahapiireissä vannotaan. ”Silloin ne kestävät parhaiten. Metsälehti Makasiini 21 7672_.indd 21 28.5.2020 13.48. Raivaussahauskursseilla opettajat vertaavat usein oikeaoppista työtekniikkaa tanssiin
Vaihdosta ei ole tarvinnut katua”, kertoo tänä keväänä metsätalousinsinööriksi valmistuva Joni Kallioaho. ”Nelikasikymppi” on palvellut jo vuodesta 2009 ja 460 puolenkymmentä vuotta. Kallioahoilta löytyy Stihlin 480ja 460-mallit. Mutta jos vain yhdellä sahalla pitäisi pärjätä kaikissa olosuhteissa, olisi valinta 480. TEEMA » KUNNON SAHA 22 Metsälehti Makasiini 7672_.indd 22 28.5.2020 13.48. ”Ylimääräisiä remontteja ei sahoihin ole tarvinnut tehdä, eivätkä ne ole olleet liikkeessä huollossa kertaakaan. Kallioahot keskittävät raivaussavotat kesäkaudelle, joten talvella sahat saavat olla varastossa. ”Husqvarnoissa oli ongelmia kytkinten kanssa, joten päädyimme kokeilemaan Stihlin raivureita. Fysioterapeutti kaasuttaisi peukalolla Metsäraivurit ovat noin 45 tai 50 kuutiosenttimetrin mootJoni Kallioaholta raivaussahaus sujuu kuin tanssi. vät vaihtamamaan tanssikaveriaan kymmenkunta vuotta sitten. ”Kaikkiaan teemme raivaushommia metsissämme keskimäärin kymmenisen hehtaaria vuodessa”, Joni Kallioaho sanoo. Pienempi 460-malli lähtee nuorukaisen matkaan, jos kyse on varhaisperkaussavotasta. Uusi varatulppa pitää metsässä olla aina mukana, sillä jostain syystä tulpat rikkoutuvat raivaussahoista kohtalaisen usein”, Kallioaho kertoo. Ennen varastointia niille tehdään perushuolto puhdistuksineen. ”Tässä on 225-millinen terä, joten tällä pärjää hyvin isompienkin puiden kanssa”, Kallioaho perustelee. Tankit täytetään pienkonebensalla ja sahoja käytetään tovi, että pienkonebensaa on myös kaasuttimessa. Nuoresta iästään huolimatta Kallioaho, 23, on tehnyt raivaussahatöitä jo toistakymmentä vuotta Tarmo-isän vanavedessä
Tosin työpäiväksi riittävällä akkuvarustuksella sen hinta kohoaa reilusti yli tuhannen euron. Moottorin ”laiskuus” ei ole ominaisuus vaan vika. Fysioterapeutti valitsi peukalokaasun. Metsälehti Makasiini 23 7672_.indd 23 28.5.2020 13.49. ›› Stihlin saha ja Husqvarnan valjaat ovat olleet suosittu yhdistelmä. Valjaat: Niistä ei kannata tinkiä. Varhaisperkaukseen luontuvat pienitehoisemmat raivaussahat, kuten Stihlin FS 410 ja FS 260 -mallit tai Husqvarnan uusi akkuraivuri 535 iFR. Hän arvioi – hieman ehdollisesti tosin – että peukalolla kaasuttaminen kuormittaa käsivartta vähemmän. Käytännössä merkittävin ero Husqvarnan ja Stihlin raivaussahoilla on kaasu l i ipa isi men toteut us. Moottori: Metsäraivureissa on sylinteritilavuudeltaan yli 40 kuutiosenttimetrin moottorit. Kaikkien uusien raivaussahojen valjaat erinomaiset. Sähköinen kahvojen lämmitys: Parantaa työmukavuutta, Husqvarnalla HVA, FXT-mallit, Stihlillä mallitunnus W ja Jonseredilla mallitunnus W. Itse pitäisin peukalon kautta toimintaa ehkä hieman parempana, koska tuo thenar-liKumman valitset: Huskun peukalokaasu (vasemmalla) vai Stihlin etusormikaasu. Peukalolla painaminen aktivoi enemmän thenar-lihasta, joka on kämmenen puolella eikä kyynärvarsi kuormitu niin paljon. Kumpi on parempi, tätä on pohdiskeltu monta kertaa. Huskuja kaasutetaan oikean käden peukalolla, Stihlejä etusormella. Akkujen kesto rajoittaa akkuraivureiden käyttöä metsätöissä Moottorin kiihtyvyys: Kaikkien markkinoilla olevien metsäraivaussahojen moottorit ovat riittävän tehokkaita ja kiihtyviä. toreilla ja lyhyellä runkoputkella varustettuja. Varusteet: Käytä vaelluskenkiä tai metsurin nahkaturvakenkiä, peittävää työasua sekä kypärä-visiiri-yhdistelmää. ”Etusormella painaminen aktivoi enemmän kyynärvarren lihaksia. Vanhoihin Stihl-raivaussahoihin kannattaa hankkia uudet Xtreem-valjaat. LUOTTOSAHAN TUNNUSMERKIT Lyhyt runkoputki: Ketterä käsitellä metsässä, Husqvarnalla F-alkuiset mallit, Stihlillä mallitunnus K ja Jonserdilla FC-mallit. Nyt päätimme kysyä asiaa arvostetulta jyväskyläläiseltä OMT fysioterapeutti Minna Matikaiselta
Niinpä hän valitsee metsään lähtiessään Stihlin väkivahvan FS 480:n. Maria Pietilä nostaa luotto-Stihlinsä kevyesti suorille käsille. Hän kuten moni muu Stihlillä sahaava käyttää Huskun valjaita. Hihnat voi lukita oikeaan mittaan esimerkiksi nippusiteillä. ”Pienikätisenä joudun kurottamaan Husqvarnan peukalokaasua, mikä rasittaa. ”Nämä ovat hyvät. Husqvarnan moottoriosa on muotoiltu kaarevaksi. Kuormitus riippuu myös voimasta, jota kaasun painamiseen tarvitaan”, Matikainen sanoo. Husqvarnan 555:nen jää suosiolla isäukon työkaluksi. Nyt työskentelen tukkien lajittelussa Metsä Woodin vaneritehtaalla Suolahdessa. Valjaiden ripustinkoukku tosin kuluu poikki nopeasti, kun sahaa Stihlillä, koska koukkua vasten tuleva metalliosa on niin kovaa materiaalia. has on yleensä suhteellisen voimakas. Sahan paino jakautuu tasaisesti eivätkä valjaat purista rintakehää. Niitä taloon on kertynyt useita. Pikkuisen häntä harmittaa vanhan Stihlin muotoilu. ”Stihlin uusissa malleissa on samanlainen, sulavasti muotoiltu moottoriosa.” Pietilä pitää myös Stihlissä käytettävästä tavasta sahan ripustamiseen valjaisiin. Sahan voi asettaa valmiisiin kiinnitysreikiin, jotka sahan rungossa ovat. TEEMA » KUNNON SAHA 24 Metsälehti Makasiini 7672_.indd 24 28.5.2020 13.49. Metsäkonehommassa en pitänyt työn yksinäisyydestä.” SA M I KA RP PI N EN SA M I KA RP PI N EN Valjaiden hihnat tapaavat luistaa solkiensa läpi. Lisäksi ulkoneva peukalokaasuvipu tuntuu takertuvan helpommin oksiin”, Pietilä kertoo. Stihlin saha ja Huskun valjaat Yllä sanotusta huolimatta Jyväskylän Korpilahdella asuva metsänomistaja Maria Pietilä kokee etusormikaasun mukavammaksi. ”Opiskelin metsäkoululla ja sen jälkeen ajoin pari vuotta metsäkonetta. Pitäisi hankkia se välikappale.” Alta kolmekymppiselle Pietilälle on ehtinyt kertyä metsäistä työuraa monipuolisesti. Kulmikas moottorikoppa tahtoo jäädä kiinni puihin
Se osoitti, että parhaita tarjouksia etsien merkkien väliset hintaerot supistuvat. Pienen säästön vuoksi nettikaupoille ei ole järkeä lähteä. Joidenkin mielestä Stihl ei kiihdy tarpeeksi nopeasti. Ennen ostopäätöstä kannattaa selvittää ainakin rahtikustannukset ja se, miten nettiostoksen takuu astuu voimaan. Myös sahayksilöissä voi olla ongelmia, kuten Kalle Pasanen haastattelussaan kertoi. Täyttymys on olHinnoissa on eroa Raivaussahojen hintoja suomalaisissa kivijalkaja verkkokaupoissa huhti-toukokuun vaiheessa. Sitä varten sahoissa on takuu. Jämäkkä, hyvin käynnistyvä, ärhäkkä peli.” Eli jos kysyt ammattilaiselta tai omatoimiselta metsänomistajalta, saat kyllä varman, mutta et ehkä ihan objektiivista vastausta. Tällä hetkellä ruotsalaisvalmisteisilla sahoilla on hintaetu, joka ainakin osin johtuu kruunun halpuudesta euroon nähden. Tuttu kauppias opastaa sahan valinnassa ynnä käy›› Metsälehti Makasiini 25 7672_.indd 25 28.5.2020 13.49. Tykästyin ärhäkkään ja toimintavarmaan sahaan, lisäksi tuli hyvät valjaat. Siis Husku vai Stiili – katsotaanpa mitä nettipalstamme asiantuntijat sanovat: Nimimerkki Petkelesillä on vahva näkemys kestävyydestä. Älä tyydy huonosti toimivaan Tärkeintä tietysti on, että saha toimii luotettavasti. Kehnoon toimivuuteen ei ainakaan uutena ostetuissa sahoissa pidä tyytyä. Esimerkiksi moottorin huono kiihtyvyys ei ole kummankaan sahamerkin ominaisuus vaan kertoo, että jotain on vialla. Kummatkin merkit ovat lähtökohtaisesti luotettavia. Ruotsalaisilla hintaetu Kartoitimme suomalaisten kivijalkaja verkkokauppojen hintapyyntöjä. Sylinteritilavuus, Teho, Paino ilman terää, Suositushinta, Pyyntihinnat** Muuta cm 3 kW kg € Husqvarna 545 F 45,7 2 8,4 799 699-799 poistuva malli Husqvarna 545 Fx Autotune 45,7 2,2 8,2 899 749-899 Husqvarna 545 Fxt Autotune 45,7 2,2 8,4 949 799-949 lämpökahvat Husqvarna 555Fx 53,3 2,8 8,9 1049 899-1049 Husqvarna 555Fxt 53,3 2,8 9,1 1099 950-1099 lämpökahvat Jonsered FC 2245 45,7 2,2 8,2 879 795-879 Hva 545 F:n rinnakkaismalli Jonsered FC 2245 W 45,7 2,2 8,4 929 929-929 lämpökahvat Stihl FS 460 C-EM K 45,6 2,2 8,4 1099 849-1099 Stihl FS 460 C-EM KW 45,6 2,2 8,5 1189 909-1089 lämpökahvat Stihl FS 490 C-EM K 51,6 2,4 9,2 1229 950-1229 Stihl FS 490 C-EM KW 51,6 2,4 9,4 1329 999-1329 lämpökahvat ** suomalaisten nettija kivijalkaliikkeiden hintatarjouksia kevät 2020 lut Huski 555 FXT. Toisaalta hyvältä kauppiaalta saha kannattaa ostaa, vaikka maksaisi muutama kymmenen euroa yli parhaan hintatarjouksen. Kansainvälisistä verkkokaupoista raivaussahojen hintapyynnöt ovat välillä yllättävän edullisia. ”Stihlit ovat olleet luotettavia, joten muita merkkejä ei ole tuntunut tarpeelliselta ostella. Minua ei haittaa, kun tapana ei ole kaasutella joka risulle erikseen.” Kuten myös nimimerkki Tamperelaisella: ”Huski 545 vei minut ruotsalaisten käyttäjäksi
uutuusmallin, jossa oli varmaan kaikki mahdolliset lastentaudit. Kauppias oli niin vastenmielinen ja ärsyttävä tyyppi, että en halunnut hänen kanssaan kauppaa tehdä. tössä, hoitaa huoltohommat ja takuut. Siirryin sitten Stihlin leiriin (nyt 460 ja 490) ja siellä on pysytty, koska varaosaja huoltopalvelu toimi silloin ja vielä edelleenkin. merkin varaosapalvelu sakkasi. Hyvä kauppias on vähintään yhtä pätevä syy sahan valintaan kuin väitetyt tekniset hienoudet. ”Se, miksi päädyin Stihin sahoihin, oli maakunnan Huskukauppias. Kannattaa kierrellä lähiseudun moottorisahaliikkeitä ja kuulostella, missä hengessä asiakasta palvellaan. Jos myyjä olisi ollut vähemmän ärsyttävä, olisin varmaan Huskuilla leipääni tienannut. Lopullinen niitti oli se, kun kotipaikkakunnalla em. Sen sai myös nimimerkki Metsuri motokuski sai havaita – tosin käänteisesti. 12 Stihliä olen kaikkiaan ostanut.” Laadukkaastakin mallista voi huonolla tuurilla sattua käsiin maanantaikappale. Sahakauppias myy ensimmäisen sahan ja se huoltomies toisen ja kolmannen.” l KATSO VIDEO METSÄLEHDEN YOUTUBESTA, Taistelupari 1: Stihl FS 490 ja Husqvarna 555 FX Taistelupari 2: Husqvarna 545 FX ja Stihl FS 460 TEEMA » KUNNON SAHA 26 Metsälehti Makasiini 7672_.indd 26 28.5.2020 13.49. Tästä nimimerkki Atella on karuja kokemuksia. ”Aikaisemmin oli ’Huskun miehiä’, mutta uskollisuus mureni erehdyttyäni kerran ostamaan ns
Jonseredeja myydään muun muassa Hankkijan myymälöissä. l Metsälehti Makasiini 27 7672_.indd 27 28.5.2020 13.49. Sen kilpailija veteraanisarjassa ei ollut samanlaisessa iskukunnossa. Metsälehden raivurikärki 1. Husqvarna 555 FX (5 pistettä) 3. FS 460 osalta osasimme tätä odottaa, mutta myös FS 490:n moottori oli terhakka. Stihl FS 460 (4 pistettä) Lopputulos saattaa tuntua yllättävältä, mutta vanhan liiton Stihl (FS 480) keräsi parhaan pistepotin. Kisan tasaisuudesta kertoo se, ettei maksimipisteisiin (9) yltänyt yksikään kone. Työryhmän kakkossuosikiksi kohosi Husqvarnan järeä 555 FX. Huskun Autotunekaan ei ole mikään pappa-Tunturi, mutta sahaustuntuman mukaan Stihlin moottori tuntui hätäisemmältä. Käsiteltävyydeltään kumpikin on upea saha. Kuten työryhmämme jäsen Petri Tabell mietteliäänä lausui nuotiolla testisavotan päätteeksi: ”Mikään sahoista ei ollut huono.” Vertailun päätteeksi valitsimme toistamme tietämättä kolme omaa suosikkia ja annoimme niille pisteet yhdestä kolmeen. Moottorista ei voima lopu ja Huskujen käsiteltävyys on huippua, joten kakkossija oli hyvin ansaittu. Stihlin valtti on moottorin rivakka kiihtyvyys. Ensimmäisen parin muodostivat isot ammattisahat: Huskun 555 FX ja Stihlin FS 490, toisen ketterät keskikokoiset Huskun 545 Autotune ja Stihlin FS 460 ja kolmanteen valitsimme jokeriparin 1990-luvulta: Huskun 252 RX ja Stihlin FS 480. Enää Husku ei voita raivurivertailuita paremmilla valjaillaan, sillä Stihlin uudet Xtreem-valjaat vetävät vertoja ruotsalaismerkin Trio Balance -valjaille. Keskisarjan kilpailijat Husqvarnan 545 Autotune ja Stihlin FS 460 ovat perin tasainen pari. Puheet laiskasti kiihtyvistä Stihleistä voi muutenkin lopettaa, molemmat nyky-Stihlit osoittautuivat moottoriltaan erittäin sähäköiksi. HALUSIMME myös Metsälehdessä selvittää, mikä on paras raivaussaha. Vaihtoehtoja etsivän kannattaa tutustua myös Jonseredin 2245-raivuriin, joka on Huskun 545:n rinnakkaismalli. Tätä varten teimme kolmeen mieheen koesahauksen, jossa sahat jaettiin kolmeksi kaksintaistelupariksi. IlmahuuhteluVETERAANI-STIHL PÄIHITTI NYKYSAHAT Taistelupari 3: Stihl FS 480 ja Husqvarna 252 RX moottorilla varustetun Husku 555:n kaasuttimen säätäminen on turhan hankalaa. Stihlin runkoputki on hontelo. Koesahasimme sahoja vuorotellen. Husku on vankan runkoputkensa ansiosta jämäkämmän tuntuinen. Kokeilemamme sahat olivat käytössä koeteltuja, useimmat vuosia ammattikäytössä olleita, joten niillä on sahattu tuhansia tankillisia. Sen taistelupari Stihlin FS 490 ei ominaisuuksiltaan häviä rinnan mittaakaan vaan puhti riittää ahneimmankin urakkasahurin tahtiin. Stihlin etuna on M-Tronic-järjestelmän automaattisesti säätämä kaasutin. Stihl FS 480 (6 pistettä) 2. Tässä jutussa on tarkasteltu ensisijaisesti Husqvarnan ja Stihlin raivaussahoja. Käsiteltävyydeltään vanha Stihl ei pärjää nykysahoille, mutta ilman rajoittimia rallattavan moottorin terävä kiihtyvyys ja voima pyörittävät isoa 225 millin raivausterää raivokkaasti – en ihmettele, että sahansa meille lainannut yrittäjämetsuri kehui luottopeliään
”Meillä on hyvä tarina kerrottavana” Harva ymmärtää, miten hyvin puuntuotanto, ympäristöasiat sekä sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat metsäalalla yhdistetään, Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä pohtii. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI » VAIKUTTAJA 28 Metsälehti Makasiini 7673_.indd 28 28.5.2020 16.52
Tänä vuonna eniten rahaa sai säätiön lanseeraama Metsäalan johtamisakatemia, jonka tavoitteena on lisätä metsäalan ihmisjohtamisen taitoja. ”Metsäala on hyvin insinööritieteinen. Hieman yllättäen eteisessä silmiin pistää ensimmäisenä kassaholvi. Käsi nousee tervehdykseen. Hyvinvointia metsäalalle Neuvotteluhuoneen seinältä katsovat säätiön hallituksen jäsenten valokuvat. Tässä huoneessa hallitus päättää vuosittain 13. Tukea sai myös liuta tutkimushankkeita, joista suuri osa liittyy tavalla tai toisella metsäalan tulevaisuuden haasteisiin, työhyvinvointiin tai ihmisten metsäsuhteisiin. maaliskuuta, talvisodan päättymispäivänä, mitä hankkeita säätiö rahoittaa. Hänen mielestään molempia edistetään kiinnittämällä nykyistä enemmän huomiota ihmiseen ja panostamalla viestintään. Pirttilä kertoo, että tila suunniteltiin alun perin Kansallis-Osake-Pankille. Se ratkaisee, miten hyvin yritys pärjää.” Tunnettuudessa petrattavaa Paitsi työntekijöinä ihmiset ovat Pirttilän mukaan tärkeitä metsäalalle myös esi» VAIKUTTAJA 30 Metsälehti Makasiini 7673_.indd 30 28.5.2020 16.52. Kantavana ajatuksena apurahojen myöntämisessä on, että tuetut hankkeet edistävät säätiön tavoitteita: metsäalan kehittämistä ja alalla toimivien ihmisten hyvinvointia. Olemme kiinnostuneita moteista, euroista, korjuukustannuksista ja kuljetusmatkoista, vaikka meidän pitäisi olla enemmän kiinnostuneita ihmisistä. ”Meidän pitäisi olla enemmän kiinnostuneita ihmisistä.” Kivenheiton päässä Metsämiesten Säätiön toimistolta sijaitseva ulkoilualue sopii hyvin valokuvien ottamiseen. Suomalainen yhteiskunta on alkanut hiljalleen purkaa koronarajoituksia, ja Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä on ehdottanut, että haastattelu tehdään säätiön tiloissa Länsi-Helsingissä. Ulospäin ei arvaa, että ruskeaksi rapattujen seinien sisällä päätetään joka vuosi 1,6 miljoonan euron apurahapotin jakamisesta metsäalalle. Tilava neuvotteluhuone mahdollistaa turvavälien pitämisen. 1 950-LUVULLA rakennetun kerrostalon oven avaa leveälieriseen huopahattuun sonnustautunut mies. ”Onko jo päätetty, miten nykyisin tervehditään?” hän kysyy. Pankkikonttori päädyttiin kuitenkin sijoittamaan läheiseen ostoskeskukseen, joten kassaholviin talletetaan nyt säätiön kokouspöytäkirjat. Pirttilän mielessä nämä kaksi tavoitetta nivoutuvat tiiviisti toisiinsa. Pirttilä avaa tummaksi petsatun oven ja astuu sisään kahden hengen toimistoon. Kun ihminen osaa sen, mitä tekee ja kokee tekemänsä tärkeäksi, antaa hän itsestään parasta ja voi työssään hyvin. Kerrostalo näyttää tavalliselta asuinkerrostalolta, ja sitä se säätiön tiloja lukuun ottamatta onkin. Lisäksi säätiö rahoittaa joka vuosi erilaisia opintomatkoja, työharjoitteluja ja vaihto-opiskeluja
Metsät ovat nostaneet Suomen sivistysja hyvinvointivaltioksi, metsäala työllistää ympäri Suomea, metsäalan tuotteilla saadaan arvokasta vientituloa ja puulla voidaan korvata uusiutumattomia materiaaleja. ”Metsäalalla ajatellaan edelleen usein, että työnantajapuoli on eri veneessä kuin työntekijäpuoli. Se pitää myös kertoa. ”Metsäalan arvostuksesta huolehtiminen on yhtä tärkeää kuin metsänhoidosta tai tiestöstä huolehtiminen. ”Tässä on ehkä metsäalan akilleenkantapää. Metsälehti Makasiini 31 7673_.indd 31 28.5.2020 16.53. Todellisuudessa molemmat ovat samassa veneessä ja uhkat veneen ulkopuolella.” Jos metsäala ei saa yhdistettyä voimiaan, on Pirttilän mukaan uhkana, että metsiin liittyvä päätöksenteko muuttuu yksipuoliseksi ja siten haitalliseksi niin ihmisille kuin ympäristöllekin. Enää ei riitä, että yritysten johtajat ja viestinnän ammattilaiset puhuvat alan puolesta, vaan ääneen on saatava kaikki 620 000 metsänomistajaa ja 66 000 metsäammattilaista. Neuvotteluhuoneen seinälle on kehystetty säätiön hallituksen jäsenten valokuvat. ”Meille syntyy joka vuosi uusi ikäluokka. Metsissä tehtävä työ ja se, miksi metsissä tehdään työtä, tunnetaan kaupungistuneessa yhteiskunnassa huonosti. He määrittelevät omista lähtökohdistaan, miten suhtautuvat alaan. merkiksi asiakkaina, metsänomistajina ja tavallisina kansalaisina. ”Meillä on hyvä tarina kerrottavana. Sitä, mitä ei tunneta, on vaikea arvostaa.” Pirttilä arvioi, että harva esimerkiksi ymmärtää, miten taidokkaasti metsäalalla yhdistetään puuntuotanto, ympäristöasiat sekä sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat. On meidän tehtävämme huolehtia siitä, että he tuntevat metsätalouden peruskysymykset siinä vaiheessa, kun heistä tulee poliitikkoja, opettajia ja toimittajia.” Metsäpolitiikassa riskinsä Metsämiesten Säätiö on itsenäinen toimija, joten se pystyy omatoimisesti kohILARI PIRTTILÄ >> Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja >> 52-vuotias >> asuu Helsingissä, kotoisin Lopelta >> metsätalousinsinööri >> Metsämiesten Säätiössä vuodesta 2008, sitä ennen viestintäja markkinointitehtävissä Metsäliitossa ja Suomen Metsäyhdistyksessä >> perheessä 13-vuotias tytär ja 2-vuotias bretoni-rotuinen koira >> harrastaa metsästystä, kalastusta, mökkeilyä ja puutöitä Säätiön toimisto sijaitsee asuinkerrostalossa Länsi-Helsingissä. Sitä ei kukaan muu tule tekemään toimialan puolesta.” Metsänomistajat ääneen Metsäalan viestintään Pirttilä kaipaa uudenlaista otetta. Lisäksi suomalaista metsäosaamista arvostetaan maailmalla laajasti.” Se, että metsäalalla tehdään hyvää työtä, ei Pirttilän mukaan kuitenkaan riitä
» VAIKUTTAJA 32 Metsälehti Makasiini 7673_.indd 32 28.5.2020 16.53. Metsien hoidon tavoitteena on Pirttilän mukaan mahdollisimman hyvä taloudellinen tulos. ”Sijoittamisen kultainen sääntö on hajautus. ”Työvoimapula koskettaa metsäalaa voimakkaammin kuin muita aloja, sillä metsäalan työpaikat sijaitsevat usein muuttotappiokunnissa. ”Minkään muun maan talous ei ole niin riippuvainen metsistä kuin Suomen”, hän selventää. ”Nähtäväksi jäisi, sijoittuisivatko he valmistuttuaan ympäri Suomea vai eivät.” Omaisuudesta kolmannes metsissä Metsämiesten Säätiö jakaa apurahansa omista sijoituksistaan saaduista tuotoista. Pirttilä arvioi, että kansainvälisen metsäpolitiikan vaikutus suomalaiseen metsäalaan riippuu tulevaisuudessa paljolti siitä, mihin suuntaan EU koronavirusepidemian jälkeen kehittyy – tuleeko siitä entistä tiiviimpi vai alkaako se rapautua. Pirttilä kehottaa myös käyttämään mielikuvitusta. Haastetta mielikuvitukselle Metsäalan tulevaisuuden haasteista Pirttilä nostaa esiin työvoimapulan. Itse hän kertoo pohtineensa, lisäisikö metsäalan houkuttelevuutta, jos metsäkoneenkuljettajia alettaisiin kouluttaa pääkaupunkiseudulla, kehä kolmosen tai kehä ykkösen sisäpuolella – siellä, missä nuorisoa riittää. Finanssisijoituksissaan säätiö ei suosi metsäalaa, pikemminkin päinvastoin. Huhtikuu oli onneksi va”Minkään muun maan talous ei ole niin riippuvainen metsistä kuin Suomen.” Metsämiesten Säätiön sijoitusomaisuudesta kolmannes on metsissä, viidennes vuokra-asunnoissa ja loput finanssisijoituksissa, Ilari Pirttilä kertoo. Sijoitustuottoa ei Pirttilän mukaan voi kasvattaa kuin lisäämällä riskiä, joten säätiö on päättänyt ryhtyä keräämään lahjoituksia metsäalan hyväksi. Ilari Pirttilä kaipaa metsäalan viestintään uudenlaista otetta. Salkusta kolmannes on jo metsäkiinteistöissä. Puunkorjuun ja metsänhoidon työntekijöistä on paikoin pulaa jo nyt. Säätiön sijoitusomaisuudesta kolmannes on metsissä, viidennes vuokra-asunnoissa ja loput finanssisijoituksissa. ”Korona-aika on jälleen kerran osoittanut, että riskin kasvattaminen ei kannata. Se tosiasia ei kuitenkaan muutu, että Suomi on pieni kansakunta missä tahansa joukossa. Vuonna 2016 säätiö lahjoitti Helsingin yliopistolle kansainvälisen metsäpolitiikan professuurin. Metsää säätiöllä on noin 4 800 hehtaaria. Ei ole helppoa löytää työntekijöitä, kun töitä pitäisi olla puolisoillekin.” Työvoimapulan selättämiseen ei ole helppoja ratkaisuja, joten liikkeellä tulisi olla ajoissa. Pörssikurssien lasku aiheutti maaliskuussa meillä useiden miljoonien alaskirjaukset. Se tarkoittaa Pirttilän mukaan sitä, että aina on olemassa riski, ettei Suomi pääse riittävästi ääneen tai että metsätalouden poikkeuksellisen suurta merkitystä Suomelle ei ymmärretä. Sillä pystyttiin tänä vuonna rahoittamaan noin 40 prosenttia apurahahakemuksista. Metsien hoito kilpailutettiin viime vuonna, ja siitä vastaa nyt Metsä Group. Riskinä olisi ajautua tilanteeseen, jossa sijoitukset laskevat samaan aikaan, kun metsäala tarvitsee eniten tukea.” Säätiö saa sijoituksistaan vuosittain noin kuuden prosentin tuoton. dentamaan rahoitusta sellaisiin kohteisiin, joiden se kokee olevan metsäalalle tärkeitä
Pankkija riistapuoli houkuttelivat enemmän. Sitä ennen hän työskenteli ensin viestintätehtävissä Suomen Metsäyhdistyksessä ja sitten viestintäja markkinointitehtävissä Metsäliitossa. Lahjoittamisen tapoja ovat esimerkiksi kertalahjoitukset, merkkipäiväkeräykset, metsätestamentit ja joululahjat. Opiskeluaikoina olin myös tullut siihen tulokseen, että rakas metsästysharrastus kannattaa pitää harrastuksena”, Pirttilä kertoo. Halusin mukaan paikalliseen metsästysseuraan. Lopen metsäpalstaa Pirttilä hoitaa puuntuotannon näkökulmasta, Virossa päätavoitteena on riistantuotanto. Metsänomistajanäkökulmaa työhön tuovat Lopella Kanta-Hämeessä sijaitseva vajaan kymmenen hehtaarin metsäpalsta ja Virossa sijaitseva vajaan 70 hehtaarin metsäpalsta. Pirttilällä on takanaan reilut kymmenen vuotta Metsämiesten Säätiön johdossa. Omista metsistä näkökulmaa työhön Toukokuun aurinko paistaa lähes pilvettömältä taivaalta. Alun perin suunnitelmissa ei kuitenkaan ollut ura metsäalalla. ”Ostin Virosta metsää siksi, että siellä on rikas riistakanta. Kivenheiton päässä Metsämiesten Säätiön toimistolta aukeaa ulkoilualue kävelyreitteineen ja puiden latvuksissa kulkevine seikkailuratoineen – sopiva paikka valokuvien ottamiseen. Se toive toteutui.”. l loisampi, joten voi olla, että vuodelle saadaan vielä positiivinen lopputulos.” Lahjoituksissa ajatuksena on, että lahjoittaja voi itse valita, mihin haluaa lahjoituksensa kohdentaa. Metsänomistajanäkökulmaa Ilari Pirttilä saa työhönsä Kanta-Hämeessä ja Virossa sijaitsevilta metsäpalstoiltaan. Metsälehti Makasiini 33 7673_.indd 33 28.5.2020 16.53. Lahjoitetut varat lisätään apurahapottiin täysmääräisinä. Maailmantilanne vei kuitenkin metsäalalle. Pankeissa ovet kävivät vain ulospäin. ”Kun vuonna 1992 valmistuin metsätalousinsinööriksi, Suomessa oli lama
020 46 1478 (ark. Ammattimetsuri raivaa vesakon viiveettä, osaa valita parhaat puut kasvamaan ja huomioi myös luonnon monimuotoisuuden. Arvomme yhteensä 10 palkintoa 11.9.2020. Taimikot kuntoon voita Jopo! Hyvä huomen kasvaa puussa Kesä on taimikonhoidon aikaa. 8-16) Elämässä mukana Stora Enso Arvomme 10 Jopoa 7674_.indd 34 28.5.2020 12.39. Lisätietoa: storaensometsa.fi/jopo tai asiakaspalvelu p. Kun sovit 31.8.2020 mennessä Stora Enson metsäasiantuntijan kanssa metsäsi raivaussahapalveluista; varhaisperkaus, taimikonhoito tai ennakkoraivaus, osallistut iloisen mielen Jopopolkupyörän arvontaan (arvo 445 €/kpl)
42 VA LT TE RI SK YT TÄ Metsälehti Makasiini 35 7675_.indd 35 28.5.2020 17.05. 44: Kannattaako lannoittaa. 40: Lisää kasvutilaa ›› ALLAKKA S. 48: Matkalasku vai ei. ›› METSÄNHOITO 15 kysymystä taimituhoista SIVU 36 TUTKIMUS Lehtipuut lämpenemistä hidastamassa s. 43: Eksyminen vaanii aina ›› KYSY POIS S. 47: Hyvin näkyvä raivausasu ›› PERINTÖMETSÄ S. ›› PIKATESTI S. Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. OMA METSÄ ›› KUUSEN 80 VUOTTA S
Paras hetki tarkistaa mahdolliset tuhot on alkukevät ja keskikesä. TEKSTI TIIA PUUKILA ER KK I O KS A N EN / LU KE Runsaan senttimetrin mittainen tukkimiehentäi syö tainten kuorta ja voi pahimmassa tapauksessa tappaa taimen. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 7676_.indd 36 28.5.2020 14.14. 15 kysymystä Taimituhoista Istutettu taimi altistuu uudistusalalla monille tuholaisille
3 4 5 1 2 6 7 Metsämyyrä kiipeilee ja napsii poikki latvoja. Esimerkiksi hienojakoisilla mailla pintarouta eli rouste nostaa herkästi pieniä taimia juuripaakkuineen ylös. Taimi kuitenkin menettää pari ensimmäistä kasvuvuotta hakiessaan uutta latvaa. Kovakuoriaisiin lukeutuvan tukkimiehentäin syönti voi kuivattaa ja tappaa pienet taimet. Myöhemmässä vaiheessa isommilla taimilla latvanvaihdosta seuraa laatuvikoja. Lisäksi taimia kurittavat hirvieläimet. Männynversosurma on yleinen kosteissa ja viileissä painanteissa. Myös kuusi voi saada versosurman. Männynversosurman tunnistaa keväällä, kun männyn versot eivät puhkea ja neulaset ruskettuvat neulasen kannasta lähtien. Mikä kasvattaa taimivaurioiden riskiä. Miten versosurma näkyy taimessa. Kuusella se kuivattaa usein kahden vuoden kasvut latvasta. Sen sijaan hyvin istutettu ja juurtunut taimi selviää tuhosta ajan kanssa. Viileä sateinen kasvukausi on otollinen sienitaudeille. Metsäkanalinnut saattavat napsia silmuja sekä katkoa latvoja. Myös sääolot vaikuttavat tuhoriskiin. Yleisin se on viisivuotiaissa ja sitä vanhemmissa peltoistutuskuusikoissa, joiden lähistöllä on ruostetaudin toista isäntäkasvia tuomea. Abioottisiin tekijöihin lukeutuvat muun muassa säästä ja ilmastosta, kasvupaikasta sekä ihmisen toiminnasta aiheutuvat tuhot. Sienitaudeista männyntaimia vaivaa ajoittain männynversoruoste sekä männynversosurma. Myyrätuhoja esiintyy etenkin myyrähuippujen aikaan. Säistä aiheutuvia yleisiä tuhoja ovat ahava, halla sekä rouste. Männyn kylvetyt taimet ovat ruskettuneet ja kuivuneet ahavan voimasta. Peltomyyrä sen sijaan saattaa pilkkoa koko taimen tulitikun mittaisiksi pätkiksi. Kuusella männynversoruostetta vastaavaa tautia aiheuttaa kuusentuomiruoste. Pieni taimi menettää latvakasvaimen tuhon seurauksena kokonaan. Mistä männynversoruosteen tunnistaa. Mitä kuusentuomiruoste aiheuttaa taimelle. Tukkimiehentäin syöntijäljen reuna on mutkittelevampi ja pienipiirteisempi kuin myyrän. Metsämyyrä puolestaan on taiMännynversoruoste käyristää ja kuivattaa uusimman kasvaimen ja käyristymiskohtaan tulee oranssinpunainen laikku. Miten myyrän ja tukkimiehentäin syönnin erottaa toisistaan. Runsas pintakasvillisuus tainten ympärillä altistaa homeja sienitaudeille sekä tukkimientäija myyrätuhoille. Kuiva lämmin kasvukausi suosii puolestaan hyönteisiä. Viimeisimmästä kasvaimesta tulee kalju eikä silmu lähde kasvamaan. Taimi ei menetystä kestä, vaan jää muun kasvillisuuden jalkoihin eikä selviydy. Se aiheuttaa laatuvikoja, mutta voi pahimmillaan tappaa taimen. Lumen puute sekä pakkasen ja suojakelin vuorottelu altistaa sekin tuhoille. Mitkä ovat tyypillisimpiä taimituhojen aiheuttajia. Pohjoisessa männyn taimikoiden riesana on neulasistoa kuivattava männyntalvihome. Taimituhojen aiheuttajat jaetaan bioottisiin ja abioottisiin. Uusi kasvain käyristyy ja kuivuu loppukesään mennessä. Männynversoruoste voi olla ajoittain männyntaimille hankala vaiva. Mikä aiheuttaa istutustaimille tuhoja. Bioottisia tuholaisia ovat sienet ja niiden aiheuttamat taudit, hyönteiset sekä selkärankaiset. Kuusentuomiruoste käyristää kuusten uusimpia vuosikasvaimia. Huono maanmuokkausjälki, välivarastossa ja istutuksessa taimelle tulleet vauriot sekä väärä istutuspaikka lisäävät taimien tuhoriskiä. Se leviää männyn uuteen latvakasvaimeen alkukesästä haavan maassa talvehtineista lehdistä. Taimesta on selvästi nakerrettu kuori, eikä syönti ulotu niinkään puuaineeseen. Latvat menevät mutkalle, kiemurtelevat ja kuivuvat. ER KK I O KS A N EN / LU KE ER KK I O KS A N EN / LU KE ER KK I O KS A N EN / LU KE ER KK I O KS A N EN / LU KE Metsälehti Makasiini 37 7676_.indd 37 28.5.2020 14.14. Tukkimiehentäi on yksi yleisimmistä ja kohtalokkaimmista tuholaisista sekä männyn että kuusen taimikoissa. Taudin seurauksena kuusesta voi tulla monilatvainen
0400 108 869 | HUITTINEN Mikko Harakka puh. Herkkiä ahavalle ovat esimerkiksi mäkien laet. 040 823 3969 | UUSIKAUPUNKI Stefan Jansson tel. 0401 676 930, Tuomo Mattila puh. Kevään ja alkukesän halla on helppo tunnistaa siitä, että uusi kasvu käpristyy ja kuivuu heti. tava kiipeilijä ja irrottaa taimen latvasilmun siten, että jäljelle jää vain kuoppa. 0406 108 549 | IKAALINEN Tuomo Korvala puh. Rousteherkillä hienojakoisilla mailla taimet kannattaa istuttaa kasvukauden alussa, jotta ne ehtivät juurtua kunnolla. Missä vaiheessa vaurio vaikuttaa eniten puun tulevaan arvoon. 0407 592 223, Topi Väänänen puh.040 759 7204 | PORI Jukka Jaakkola puh. 0401 827 969, Juha Voutila puh. 0400 340 290 | LAPPEENRANTA Jarkko Hirvi puh. www.kesla.com Suomalainen pärjää aina. Latvasilmun puuttuessa taimi lähtee monesta silmusta kasvamaan ja siitä tulee monilatvainen, kunnes se löytää latvakasvaimen. 0400 866 697 | TAMPERE Antti Marttila 0405 735 132 | TURKU Marko Alava puh. 040 660 8151 | TEHTAAN OMA ASIANTUNTIJA Jyrki Sahinjoki puh. Miten vaurioita voi välttää. 040 823 3969 | VAASA David Koping puh. 0400 235 174 | HÄMEENLINNA Hannu Vaskela puh. 040 595 9029 | VARKAUS Marko Puumalainen puh. 0400 649 678, Esa Hauhia puh. 0400 153 656 | JYVÄSKYLÄ Aki Pellinen puh. Miltä näyttää hallan puraisema taimi. 0400 343 785 | LAHTI Mika Kivelä puh. Tukea kotimaisen kaluston hankintaan saat kätevästi vaikka kotisohvalta käsin. Sinua palvelevat kaikki AGCO Suomen pisteet ympäri maan KESLA-metsävarusteiden hankintakuin huoltoasioissa. Heinäämistäkään ei kannata unohtaa. Tällaisilla riskikohteilla kannattaa mahdollisuuksien mukaan suosia isoja taimia. 040 573 5133, Stefan Jansson tel. Kuivumiselle herkimmät kohteet eivät välttämättä ole hallalle altteimpia. Ahavan tunnistaa auringon puoleisten neulasten ruskettumisesta. Ahavan voimakkuudesta riippuen silmutkin saattavat kuivua. 040 1786 635. 0401 985 219 | JOENSUU Jukka Lemmetyinen puh. 040 584 4787 | PORVOO Kenneth Lingqvist 0500 844 995 | ROVANIEMI Kimmo Kinnunen puh. 040 847 9303 | SEINÄJOKI Jarmo Tynilä puh. Tukkimiehentäille erityisen alttiita ovat uudistusalat, joiden läheisyydessä on vasta hakattu ja uudistettu metsää. Jos tuho iskee vuoden kahden päästä istutuksesta ja taimi toipuu siitä, se ei välttämättä alenna loppupuuston arVA LT TE RI SK YT TÄ 8 9 Rouste nostaa taimet juuripaakkuineen ylös maasta. 040 575 9738 | LOIMAA Jukka Uusitalo puh. Ne toipuvat tukkimiehentäin syönnistä parhaiten. 040 778 1959 | OULU Timo Hekkala puh. 040 486 3675 | SAVONLINNA Seppo Kuutti puh. 040 635 0257, Samuli Jauhiainen puh. 0400 414 867 | IISALMI Markus Tenhunen puh. Runsas kevätaurinko kiihdyttää taimen haihduttamista, mutta juuristo ei pysty ottamaan jäisestä maasta vettä ja taimi kuivuu. 0400 541 545 | KOUVOLA Jyrki Akkanen puh. 040 745 7734 | MIKKELI Janne Jakobsson puh. 040 670 7929 | VIRRAT Jukka Tarsia puh. Ota puhelin käteen ja pirauta lähimmälle ammattilaiselle! ESPOO Antti Janhonen puh. 040 579 0951 | SALO Mauri Kuisma puh. Myyrätuhoriskiä voi vähentää istuttamalla myyrähuipun jälkeen. 0400 344 045, Markku Järvinen puh. 040 648 3633 | SAARIJÄRVI Markku Järvinen puh. Etenkin paahderinteiden pienet taimet saattavat kuivua herkästi. 040 352 2228 | KOKKOLA Johan Hagqvistin puh. 040 824 4952 | YLIVIESKA Kari Sorola puh. Ahavaa syntyy paikkoihin, joihin tulee runsaasti auringon säteilyä maan ollessa vielä roudassa ja jäässä. Huolellinen maanmuokkaus ja 10 11 muokkausjälkeen istutus pitävät pintakasvillisuuden ja tukkimiehentäit kurissa. Missä tavataan eniten ahavaa ja miten sen tunnistaa. Pieniltä taimilta ahava voi kuivattaa koko latvan. Männynversoruostetta voi yrittää välttää raivaamalla haapavesakot matalaksi. 040 579 0951, Pekka Oja puh. Haapavesakoiden syntyä voi myös hillitä jättämällä suuret haavat säästöpuiksi. 0400 541 236 | KAJAANI Esa Sutinen puh. MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 7676_.indd 38 28.5.2020 14.14. 0406 748 411 | KUOPIO Mika Ahonen puh. Syksyn hallat voi sekoittaa kesän aikaiseen kuivumiseen. 040 575 9739 | KUUSAMO Lasse Pätsi puh. 040 777 7975, Jussi Laitamäki puh. Pidetään yhdessä Suomi toimintakykyisenä ja tuetaan suomalaisia yrityksiä. Halla puolestaan iskee erityisesti kosteisiin alaviin notkelmiin
0294 32 6000 Kylvä hyvää! T U T U S T U : W W W . Kuinka suuri osa istutustaimista kuolee. Tainten määrä hehtaarilla saadaan mitattua nelimetrisen kepin avulla pyörähtämällä täysympyrä. Tuhomäärät vaihtelevat niin paljon vuosittain ja uudistusaloittain, että keskiarvoa taimien kuolleisuudesta on hankala laskea. voa. l Juttua varten on haastateltu tutkija Marja Poteria Luonnonvarakeskuksesta. F I / M E T S A P U I D E N S I E M E N E T Metsälehti Makasiini 39 7676_.indd 39 28.5.2020 14.14. Jalostetuilla siemenillä LISÄÄ KASVUA • PAREMPAA LAATUA • ENEMMÄN TULOJA Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle Pyydä tarjous: siemenkeskus@tapio.fi tai p. Jos taimikko näyttää kärsineen tuhoista, kannattaa laskea kehityskelpoisten tainten määrä hehtaarilla. Ympyrän sisään jääneiden tainten määrä kerrotaan kahdellasadalla. Tällöin puhutaan kohteista, joissa maanmuokkaus ei esimerkiksi ole onnistunut ja alalle tulee seuraustuhoja, kuten tukkimientäin syöntiä tai heinittyneillä kohteilla myyrätuhoja. Voiko vaurioituneen taimen pelastaa. Männynversoruoste, kuusentuomiruoste ja tukkimiehentäin syönnit puolestaan kannattaa käydä tarkistamassa keskikesällä. Jos juuripaakku ei ole ehtinyt kuivahtaa pahasti auringossa ja tuulessa, taimella on mahdollisuudet lähteä kasvuun. . T A P I O . 12 13 14 15 Mistä tiedän, onko tarvetta täydennysistutukselle. Kuinka hyvin kertaalleen maasta noussut ja uudelleen istutettu taimi selviää, riippuu siitä, kuinka kauan juuripaakku on ollut maanpinnalla. Ympyräkoeala tulee ottaa useammasta eri kohdasta. Jos männyn taimikossa on alle 1 500 ja kuusen taimikossa alle 1 300 tainta hehtaarilla, täydennysistutus voi olla tarpeen. Monesti tuhoista selvitään kuitenkin luontaisesti alalle tulevien tainten turvin. Myyrien syömä taimikko voi näyttää pahalta, mutta monesti hyvin juurtunut kuusen taimi kasvattaa maanrajasta uuden latvan. Jotkut ovat laittaneet rousteen nostamia taimia takaisin maahan. Pahimmillaan kuolleisuus voi olla tuhoalueella jopa 70–80 prosenttia. Keväällä etenkin havupuiden taimet löytyvät helposti. Jos taas 2–3-metrinen taimi vaihtaa latvaa, hävitään jo puun laadussa. Talven aikana tulleet vauriot, kuten ahavan, rousteen ja myyrätuhot, näkee heti keväällä. Mikä on paras hetki tarkistaa mahdolliset taimikon vauriot
On koittanut ensiharvennuksen aika. Se tuo metsänomistajalle ensimmäiset puukauppatulot. Perinteisesti kuusikoiden harvennushakkuut on tehty talvella, koska lumipeite ja routa ovat suojanneet kuusten juuristoa korjuuvaurioilta. Puun läpimitta rinnankorkeudelta on kuusitoista senttiä. Kuusi on saavuttanut metsikössä valtapuun aseman, eli se on kasvanut useimpia ikätovereitaan rivakammin. Koska talviolosuhteet ovat keskisessäkin Suomessa yhä todennäköisemmin märkiä ja roudattomia, harvennetaan kangasLisää kasvutilaa Neljännellä vuosikymmenellään kuusikko ensiharvennetaan. Puiden oksistot ottavat kiinni toisiinsa, joten yksittäiset puut eivät pysty hyödyntämään kasvupotentiaaliaan täysimääräisesti. Kuusikkoon kesäkelissä Ensiharvennuksessa kuviolta poistetaan lähes joka toinen kuusikon puista. Puun tilavuus on noin 150 litraa. TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN KUVITUS JUHA ELORANTA 12 m 15 m 16 m 17 m 18 m 10 m 13 m 11 m 14 m 9 m 8 m 7 m 6 m 5 m 4 m 3 m 2 m 1 m 40 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » KUUSEN 80 VUOTTA 7677_.indd 40 28.5.2020 17.07. Kun puuston keskipituus on noin 15 metriä, on kuviolla puustoa kaikkiaan jo noin 170 kuutiometriä. Esimerkkimetsässämme kuusi on venynyt 34 vuodessa viidentoista ja puolen metrin pituiseksi. OSA 4 ENSIHARVENNUS REILUN kolmenkymmenen vuoden ikäisessä istutuskuusikossa puilla alkaa olla pula kasvutilasta. Metsikössä puuston pohja-pinta-ala on relaskoopilla mitaten 26 neliömetriä hehtaarilla
SA M I KA RP PI N EN Metsälehti Makasiini 41 7677_.indd 41 28.5.2020 17.07. Ensiharvennuksen ansiosta puut, joilla on parhaat edellytykset kehittyä järeiksi tukkipuiksi, saavat lisää kasvutilaa. maiden kuusikot usein kesäaikaan. Näin sovitaan tehtävän tälläkin kertaa puuta ostavan yhtiön edustajan kanssa. Metsässä kasvaa nyt noin tuhat puuta, joiden yhteistilavuus on 115 kuutiota. Ajourilta joudutaan poistamaan myös koko joukko valioyksilöitä, mutta seuraamamme kuusi saa jatkaa kasvuaan urien välissä vieruskavereiden tehdessä sille tilaa. . Juuristovaurioiden välttämiseksi hakkuukoneenkuljettaja karsii rungot siten, että oksat putoavat ajouralle suojaamaan kasvamaan jäävien puiden juuria koneen painolta. Metsän kuutiomääräinen kokonaiskasvu alenee ensiharvennuksen jälkeen hetkellisesti, mutta nyt kasvu keskittyy lähes yksinomaan tulevaisuuden tukkirunkoihin. unholaan, lämmittää ensiharvennustili mukavasti metsänomistajan mieltä. Puun läpimitta on venynyt kahdeksaantoista senttimetriin ja tilavuus kasvanut 220 litraan. Koska takavuosien investoinnit uudistamiseen ja taimikonhoitoihin ovat jo vaipuneet KUUSEN KASVUA ESITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. Puuston arvo on kokonaisuudessaan vajaat 4 000 euroa. Kun kilpailu valosta ja ravinteista vähenee, kiihtyy yksittäisten puiden kasvu ensiharvennuksen jälkeen. Kun kuusen rahallinen arvo oli 30-vuotiaana 1,5 euroa, on se nyt jo 6,5 euroa. Hakkuukoneen kouraan päätyvät myös rungot, joissa on silmin havaittavia vikoja, kuten poikaoksia, mutkia tai monilatvaisuutta. Vuosittain Suomessa tehdään ensiharvennuksia noin 150 000 hehtaarin alalla. Hehtaarilla puustoa on nyt 165 kuutiota. l Kuusikon kesäharvennuksella urien huolellinen havutus on erityisen tärkeää juuristovaurioiden ehkäisemiseksi. Toimenpiteen tärkein kannustin ei kuitenkaan ole välitön hakkuutulo. Makasiini 1: Ensimmäiset vuodet | Makasiini 2: Taimikon harvennus Makasiini 3: Kovan kasvun vuosikymmen | Makasiini 4: Ensiharvennus Makasiini 5: Hiilensidonta | Makasiini 6: Väljennyshakkuu Makasiini 7: Kiihtyvän arvokasvun vaihe | Makasiini 8: Uudistaminen m 5 10 15 20 25 30 40-VUOTIAS KUUSI >> Pituus 17,5 metriä >> Läpimitta rinnankorkeudelta 18 senttiä >> Tilavuus 220 litraa >> Puu on sitonut hiilidioksidia 220 kiloa. Tonnin tili Metsänomistajalle ensiharvennus tuo kiertoajan ensimmäisen puukauppatilin. Kuusen taloudellisessa arvossa kymmenvuotiskausi on tuonut huiman harppauksen. Kaikkiaan hakkuussa kertyy kuusikuitua 56 kuutiota, mäntykuitua 3 kuutiota ja koivukuitupuuta 6 kuutiota. Määrä vastaa keskimääräisen henkilöauton (178 g/ km) 1 235 kilometrin matkalla syntyviä päästöjä. >> Puustoon on investoitu yhteensä lähes 2 000 euroa. Puun tyveltä saisi jo yhden 4,3 metrin mittaisen tukin, jonka latvaläpimitta on 16 senttiä. >> Hakkuutuloja on saatu liki 1 000 euroa hehtaarilta. Ensimmäisenä pelin joutuvat luovuttamaan kasvussa jälkeen jääneet yksilöt. Arvo hyppää tukkimitan täyttyessä Neljäkymmenvuotiaana kuusen latva yltää jo 17,5 metrin korkeuteen. Elokuun lopulla kesän ollessa kuivimmillaan hakkuukone aloittaa työt palstalla. Kassaan rapsahtaa hehtaarin ensiharvennuksesta vajaan 1 000 euron suuruinen puukauppatili, josta tietysti maksetaan pääomaveroa
Kaikissa vertailuissa puurakenteisen rakennuksen hiilijalanjälki oli betonirakenteista pienempi. Lehdet heijastavat enemmän auringonsäteilyä kuin neulaset. Metsien kyky heijastaa auringonsäteilyä vaihtelee muun muassa lumitilanteen, puulajien, metsän rakenteen ja aluskasvillisuuden mukaan. Lehtipuut heijastavat säteilyä havupuita enemmän, ja sekapuustoisuus sopisi erityisesti Etelä-Suomen metsiin. . ”Kesän 2018 kaltaiset paloherkät olosuhteet toistuvat keskimäärin harvemmin kuin kerran 50 vuodessa”, kertoo tutkija Ilari Lehtonen . ”Lehtipuuosuutta voitaisiin kasvatHeijastus hidastamaan ilmastonmuutosta Metsien albedoa voidaan kasvattaa lehtipuilla, lyhyellä kiertoajalla ja harvalla puustolla. l VALTTERI SKYTTÄ Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen mukaan vaikeita metsäpalokesiä esiintyy Suomessa lähivuosikymmeninä harvoin. Lehtipuiden albedo on havupuita suurempi myös lehtija havupuiden erilaisen latvusrakenteen sekä lehtien ja neulasten erilaisen ryhmittymisen vuoksi. Lehtipuuosuuden lisäämisellä on myös suotuisia vaikutuksia monimuotoisuuteen”, kertoo tutkijatohtori Aarne Hovi . Jos ilmaston lämpeneminen kuitenkin jatkuu voimakkaana koko vuosisadan, voi metsäpalokesiä esiintyä vuosisadan lopulla jopa useampia joka vuosikymmen. Albedo tarkoittaa kappaleen kykyä heijastaa siihen osuvaa säteilyä. Paksuun lumikerrokseen peittyneen metsän heijastuskyky voi olla 80 prosenttia, kun taas kesällä lukema voi olla tiheässä havupuumetsässä 7 prosenttia. Sadan vuoden aikajänteellä puurakenteisen talon hiilipäästöt olivat 6 prosenttia vähäisemmät. Avoin, osin heinää ja lehtipuustoa kasvava kuusentaimikko heijastaa tehokkaammin säteilyä kuin vanha tukkipuukuusikko. PUUTALOLLA PIENEMMÄT PÄÄSTÖT 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA 7678_.indd 42 28.5.2020 14.24. METSÄT hidastavat ilmastonmuutosta heijastamalla lämmittävää auringonsäteilyä takaisin avaruuteen. Lumella on suuri vaikutus albedoon etenkin Lapissa: Harvat tykkylumimetsät heijastavat runsaasti säteilyä. Havumetsien kiertoaika kannattaisi pitää heijastavuuden näkökulmasta lyhyenä. Tähän tulokseen tulivat metsien albedoa tarkastelleet Aalto-yliopiston tutkijat. VAIKEAT PALOKESÄT VIELÄ HARVINAISIA M IK KO H ÄY RY N EN VA LT TE RI SK YT TÄ Helsingin kaupunki rakensi vuosina 2018–2020 kaksi samanlaista kerrostaloa, toisen puusta ja toisen betonista. taa maltillisesti ja siten kasvattaa albedoa. Jos Suomi haluaa ottaa kaiken irti metsien heijastuskyvystä, Etelä-Suomessa kannattaa suosia lehtipuuvaltaisia sekametsiä ja Lapissa harvaa puustoa
Kovasti tuntuu kusiaisillakin olevan omia mielipiteitä pesänsä paikasta ja muodosta. Kerralla näkee ison alueen ja voi painaa sen muistiinsa. MONENMOISIA luonnonmerkkejä kerrotaan olevan ilmaisemassa ilmansuuntia. Karkeassa suunnistuksessa siitä on myös iso apu: Kättä käännetään niin, että kellon tuntiviisari osoittaa auringon suuntaan. Jos on itse aivan sekaisin, on vain odotettava ja katseltava auringon liikettä. l KAUAN SITTEN ROUVAN kanssa sovittiin, että jos toinen alkaa olla pahalla päällä, niin toinen poistuu ulkoilemaan isomman riidan välttämiseksi. Vielä kun leivänsyrjääkin on metsästä koko ikänsä etsiskellyt ja myös harrastukset ovat eräpolkujen varsilla, on monenlaista maastolenkkiä elonpäiviin mahtunut. Viime aikoina oli hankaluuksia outojen kivipyykkien löytymisessä. Toistaiseksi olen vielä kotiin osannut, mutta monenmoisia pikku eksymisiä on tämän tästä sattunut. Kaveri puolestaan oli hirven jäljillä yön pimeydessä, Eksyminen vaanii aina METSÄREISSULLE MUKAAN » kartta » kompassi » rannekello OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Seuraavassa ryteikössä sama juttu ja seuraavassa myös. Tiheän puskan läpi rymyttyäni oli näytöllä haittana pisaroita ja neulasia. Älykännykän kaivan silloin, kun olen epävarma omasta sijainnistani tai etsittävä kivipyykki tai muu kohde on jossakin aivan lähellä eikä osu silmään.. Metsälehti Makasiini 43 7679_.indd 43 28.5.2020 17.09. Paperikarttaa katson vain harvakseltaan. Uuden kompassin myötä alkoivat suunnat löytyä paremmin. Ojat ja veden virtaussuunta, pellot, suot ja mäet antavat varmuutta kulkijalle, puhumattakaan vanhoista ladoista ja muista rakennuksista. Älykännykkään luottavat joutuvat koko ajan näpelöimään näyttöä, isommaksi ja pienemmäksi, ylös ja alas ja sivulle. Tuntiviisarin ja numeron 12 välinen kulma puolitetaan kuvitteellisella viivalla, jolloin viiva osoittaa pohjoisesta etelään tai toisinpäin. Minulla onkin sitten raitista ilmaa riittänyt. ON MINULLA ÄLYKÄNNYKKÄKIN ja siinä karttaohjelma. Tietysti pyyhkäisin ne pois ja totta maar näyttö pimeni. Vanhanaikainen viisarirannekello on aina kädessäni. kun älykännykän kompassi lakkasi toimimasta ja virta uhkasi huventua. Kunnes taas yhtenä päivänä, kun kompassi minua johdatti muka oikeaan suuntaan, niin aurinkohan se pilkahti aivan väärästä suunnasta. Eikä kun alusta alkaen ohjelma auki ja etsiskelemään olinpaikkaani. Jos muistaa auringon olinpaikan tovia aikaisemmin, tietää sen liikkuvan länttä kohden ja pystyy päättelemään viivan suunnan. Muurahaispesän loivempi eteläpuoli ja puiden tukevammat oksat etelän suuntaan ovat tunnetuimmat. Häiritsevää sähkölinjaa ei ollut, niinpä laitoin kompassivirheen rautamalmiesiintymän ja magneettisen häiriön syyksi. Tähän asti aurinko on noussut idästä ja laskenut länteen. Lupasi kantaa jatkossa kompassia taskussaan. PAPERINEN TAI JOSTAKIN notkeasta kankaasta tehty kartta on aina taskussani, ilman en reissuun lähde. Itse en ole juuri moisiin merkkeihin luottanut. Hän kyllä tiesi oman sijaintinsa, mutta ei tiennyt mihin suuntaan tulisi lähteä kohti lähintä tietä. Kaarnan vahvuuttakin on tutkittu puun eri puolilla sekä kivien ja puiden sammaloitumisen määrää eri suunnissa. Pitkään pohdittuani päättelin, että kai se taivaan paistaja kumminkin on oikeassa ja minä väärässä ja että kompassini neulan magneettisuus on kadonnut tai häiriintynyt. Siitä on vaivatonta sekunnissa vilkaista aika – tietää, milloin sahan tankki alkaa tyhjentyä tai milloin kahvipaussi lähenee. Kompassisuuntaa yritin ottaa tarkasti, mutta pieleen meni
SEPPO VUOKKO Nimimerkki Kuusikon ottamassa kuvassa kääpä on kasvanut taimen ympärille. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Käävän sisään on jäänyt myös oksia, joiden kärkineulaset harittavat käävän pinnassa. » EI, ei todellakaan ole mahdollista, että kuusen taimi olisi kasvanut käävän läpi. Mahdottomalta ehkä tuntuu sekin vaihtoehto, että kääpä olisi kasvanut kuusen taimen ympärille, mutta juuri niin siinä on käynyt. Hentokin puun taimi tai jopa ruohonkorsi ovat sellaisia esteitä, jotka kasvava sienirihmasto kiertää. Kantokäävän vanhat, kovettuneet osat ovat harmaita ja nuori, yhä kasvava osa erottuu alareunassa vaaleana vyöhykkeenä. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 7680_.indd 44 28.5.2020 16.51. Kuvassa oleva kuusen taimi on jäänyt käävän vangiksi jo pari kesää sitten. Kääpä ei muuten haittaa kuusen kasvua, mutta se voi estää sisäänsä jäävän rungonosan paksuuskasvun ja sillä tavoin lopulta kuristaa kuusen kuoliaaksi. Vaikka kantokäävän vanhat osat ovat puumaisen kovia, muodostuu käävän kasvava osa pehmeistä ja taipuisista rihmoista, jotka pystyvät kiertämään esteet. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Muutamia viikkoja myöhemmin näyttää todella siltä, että kasvi olisi tunkenut käävän lävitse! Samasta ilmiöstä on kysymys, kun syksyn sieniretkellä löytää rouskun tai tatin, jonka itiöemän lävistää varpu tai ruoho. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. MAHDOTON TEMPPU Luonto on ihmeellinen! Kuusen taimi on kasvanut käävän läpi. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Miten se on mahdollista
Kysyjän kuvaama metsikkö on lähes ihanteellinen lannoituskohde. Joissakin vanhemmissa lannoitusoppaissa esitetyt kuvat lähes räjähdysmäisesti leventyneistä vuosirenkaista on yleensä otettu soilla kasvavista puista ojituksen, harvennuksen ja lannoituksen jälkeen. Tärkeintä on tilan vuositulos ja kasvatuksen kiertoajan lyheneminen, joita molempia parhaiden kohteiden lannoitus parantaa. Kannattaako harvennuksen jälkeen edistää puuston järeytymistä lannoituksella. 2020 Metsälehti Makasiini 45 7680_.indd 45 28.5.2020 16.51. Jos puusto on kovin ylitiheä, harvennus kannattaa tehdä myrskyjä ajatellen lievänä. ›› VIELÄKÖ KANNATTAA LANNOITTAA. Tällä ohjeella lannoitus on saattanut kohdistua kasvukunnoltaan heikentyneisiin metsiin, joissa lannoitusreaktio on heikko. » PARHAITA lannoituskohteita ovat mustikkatyypin keski-ikäiset männiköt ja kuusikot. Kasvun paraneminen ei näy silmällä puun vuosirenkaiden leveydessä, koska pelkkä lannoitus yleensä vain pysäyttää tai hidastaa ikääntymisen ja metsikön tihentymisen aiheuttamaa lustojen kapenemista. Kyseessä on keskisuomalainen tuoreen kankaan kuvio, jossa harvennushakkuu oli viivästynyt ja noin 55-vuotias puusto ei ole erityisen järeää. Jotta lannoituksella tuotettavan lisäkasvun saisi realisoitua mahdollisimman pian, lannoitusta on suositeltu uudistuskypsyyttä lähenteleviin tai 5–10 vuoden kuluttua harvennettaviin metsiin. Kuusi on valta-asemassa, mutta mäntyäkin on. KARI MIELIKÄINEN www.usewood.fi, puh 040-1830366 Metsänomistajan pienkoneet. • Kombi-, ajoja hakkuukoneet • Risuraivaimia myöstraktoreihin ja kaivinkoneisiin • Vaihtokoneita • HakkuunäytösFinnMetkossaJämsässä 3-5.9. Jos asiaa tarkastellaan koko metsätilan kannalta, lannoitukset kannattaa keskittää kasvunsa parhaassa vaiheessa oleviin hoidettuihin metsiköihin – uudistushakkuut puolestaan ”kasvuilonsa” menettäneisiin metsiin. Lannoitusta voi verrata osakesalkkuun, josta kannattaa poistaa huonosti tuottavat osakkeet vaikka tappiolla ja lisätä parhaan tuotto-odotuksen omaavia osakkeita. Tuotto syntyy siitä, että valmiiksi hyväkasvuinen puusto lisää kasvuaan noin 20 prosenttia eli runsaat kaksi kuutiota vuodessa 6–8 vuoden ajan. Harvennus nopeuttaa puiden järeytymistä ja lannoitus puuston hehtaarikohtaista kasvua. Tällaisissa kohteissa typpilannoitus antaa sijoitukselle 10–20 prosentin vuotuisen tuoton alle kymmenen vuoden odotusajalla. Odotus parantaa lannoituksen vaikutusta ja saattaa vähentää myös tuulituhoja. Puusto kannattaa harventaa heti ja lannoittaa vasta muutaman vuoden kuluttua
Tarvitsee vain tehdä kahden hehtaarin avohakkuu, nostaa kannot pois ja kylvää kaskinaurista. Kahden hehtaarin raja peltopinta-alana on verottajan tulkinta, jota nykyään on noudatettu. kynsijouset (2 kpl), jousi on voinut irrota tai katketa. Kun pyörimisnopeus on riittävä, keskipakoisvoima voittaa jousen vastavoiman. » HENKILÖAUTON peräkärry voidaan liittää metsätalouden kalustoon, jos sen metsäkäytön osuus on yli 50 prosenttia. Partner B405 -raivaussaha (vuosimalli 1994) on toiminut hienosti. Keskipakoisvoimaa vastustaa jousi tai jouset. Nyttemmin terä on alkanut pyöriä sahan käydessä tyhjäkäyntiä. Koneen käydessä keskipakoisvoima pakottaa kytkinkengät keskiöstä ulospäin. keskipakoiskytkin. Maatilan metsäpinta-alalla ei ole merkitystä. MIKSI TERÄ PYÖRII TYHJÄKÄYNNILLÄ. Jos sahassa on ns. Kannattaa vaihtaa koko kytkin rumpuineen kerralla. Sahan vetoakselin päässä on kytkinrumpu. Silloin hankintahinta vähennetään 25 prosentin vuosipoistoin. Olen aikeissa hankkia henkilöauton peräkärryn, jota tarvitsen raivaussahan, taimien ja muiden metsätarvikkeiden sekä myyntiin tarkoitetun polttopuun kuljetukseen. Kokemuksesta voisi todeta, että jos kytkinjousi on katkennut, niin uusi jousi ei tule kestämään kovin pitkään. Miten peräkärryn kulut vähennetään verotuksessa. Kampiakselin päässä on kytkinkeskiö, jossa on kytkinkengät. Tällä lain kohdalla KHO perusteli myönteistä päätöstään. Näin metsänomistajasta tulee maatalouden harjoittaja. » RAIVAUSSAHAN kytkin on ns. Maatalous oli ollut jatkuvasti tappiollista. Raivaussahan joutokäyntikierrosluvun ja kytkeytymiskierrosluvun eron pitäisi olla turvallisuussyistä vähintään 1 000 r/min. Kysyjän sahassa terä pyörii jo joutokäynnillä. Laissa todetaan vain, että luovutuksen jälkeen on oikeutettu huojennukseen, kun kysymyksessä on maatila ja tilalla jatketaan maataloutta luovutuksen jälkeen. VÄINÖ SIKANEN PERÄKÄRRYN VEROTUS. Kyse on merkittävästä lahjaveron säästöstä. Väljyys aiheuttaa jousen rikkoutumisen. Jos terä pyörii sahaa käynnistettäessä ja joutokäynnillä, sitä ei pidä käyttää ennen vian korjaamista. Missä vika. LEO SAASTAMOINEN METSÄSTÄ MAATILA Onko olemassa verottajan päätöstä tai muuta dokumentaatiota, josta selviää verottajan hyväksyvä kanta siihen, että muutama peltohehtaari riittää muuttamaan metsätilan maatilaksi. HANNU JAUHIAINEN OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 7680_.indd 46 28.5.2020 16.51. Hankintahinnan arvonlisäverosta vähennetään metsäkäytön osuus hankintavuonna. Arvostettu verojohtaja totesi tulkinnan jälkeen, että nyt kaikilla metsänomistajilla on mahdollisuus saada 55 pykälän mukainen huojennus. Jousen katkeamisen aiheuttaa usein kytkinkeskiön ja kytkinkenkien välinen kuluminen. Kun pyörimisnopeus lasketaan lähelle joutokäyntikierroksia, jousen tai jousien voima voittaa keskipakoisvoiman, jolloin kytkin ei enää välitä pyörimisliikettä vetoakselille. Kytkinkengät painautuvat kytkinrummun sisäkehälle ja vetoakseli alkaa pyöriä. Kysyjän sahassa on joko venynyt tai katkennut kierrejousi. Jos käyttö on vähäisempää, peräkärrystä voi tehdä toteutuneen käytännön mukaan ylimääräisen kilometrivähennyksen (7 senttiä verovuonna 2019). » SAAMASSANI korkeimman hallinto-oikeuden myönteisessä päätöksessä oli kyseessä maatila, jossa oli 3,7 hehtaaria peltoa ja 400 hehtaaria metsää
Husqvarnan uusi High Viz -raivausasu on työasujen näkyvimmästä päästä, kuten nimikin vihjaa. Hi Viz -asussa puuhaavaa raivuumiestä on vaikea olla huomaamatta. KAUAN sitten, kun allekirjoittanut harjoitteli metsäuraa, alan miehet suosivat tumman vihreitä ja harmaita sävyjä, osa hiippaili leimikon teossa sotaväen pellepuvussa. Vasemmassa hihassa oleva tasku sopii puhelimen säilyttämiseen. Lika ehkä lähtee, mutta sadetakiksi tätä ei kannata ajatella. Takin hartiaosaan on raivaustyön mukavoittamiseksi tehty taskut, joihin voi sovittaa pehmikkeet valjaiden painon tunnun lievittämiseksi. Kannattaa sovittaa ennen kuin ostaa.. Puhelimelle on tarjolla oiva paikka vasemmassa hihassa olkavarren kohdalla olevassa taskussa. Vetoketjuin suljettavat ja avattavat tuuletusaukot hihojen alla ja housun lahkeiden takapuolella parantavat ilmanvaihtoa kuten selkäosassa oleva tuuletusaukko. Näin puhelin ei jää puristuksiin valjaiden alle. Sittemmin näkyvyyden merkitys työturvallisuuden osana on oivallettu. Samoin housujen oikealla kupeella on tasku pehmikettä varten. Värimaailmaa suunniteltaessa päätavoite on arvattavasti ollut puistoissa ja teiden varsilla trimmeröivien työntekijöiden näkyvyyden varmistaminen. Housujen malli on – kuten Husqvarnalla yleensä – aika slimmi, siis solakkaa ja sopusuhtaista vartalon mallia suosiva. Laadukkaana se sopii hyvin pitkäkestoiseen metsän raivaamiseen. Moottorisahan ketjulta suojaavaa viiltosuojaa raivaushousuissa ei ole. Takin selkäosan kangas joustaa joka suuntaan, mikä varmistaa vaivattomat liikkeet. Ensimmäiset tehdastekoiset metsurien puserot taisivat olla ruskeita. HIGH VIZ -RAIVAUSTAKKI KOOT S–XXL SELÄSSÄ ja hihojen alla tuuletusaukot PEHMUSTETASKUT olkapäillä HUOMIOVÄRI EN ISO 20471 (luokka 3) HINTA 149,90 euroa HIGH VIZ -RAIVAUSHOUSUT KOOT 46–60 (S–XXL) HUOMIOVÄRI EN ISO 20471 (luokka 2) ERGONOMISESTI muotoiltu polviosa TUULETUSAUKOT lahkeen takaosassa PEHMUSTETASKU oikealla lonkassa HINTA 139,90 euroa PLUSSAT JA MIINUKSET +Näkyvyys +Hihatasku puhelimelle -Slimmi leikkaus Metsälehti Makasiini 47 OMA METSÄ » PIKATESTI 7681_.indd 47 28.5.2020 14.22. Housujen lahkeet on topattu pehmentämään terän sinkoamien puun säleiden ja muiden roskien iskuja. Ei sateeseen Värikkyys ei ole asun ainoa hyvä puoli. Housun lahkeita lukuun ottamatta asun väri hohtaa oranssia eikä leveää heijastinnauhaa ole säästelty. Nykyisin metsätoimihenkilöt puetaan neonvihreään ja metsurien työtamineet muuttuvat vuosi vuodelta värikkäämmiksi. l TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN Nyt muuten näkyy! Huqvarnan uudessa raivausasussa ei pitäisi ainakaan vahingossa tulla hirvenä ammutuksi. Pehmikkeet tulevat asun mukana. Mutta ei näkyvyydestä haittaa metsässäkään ole. Kangas on valmistajan mukaan likaa ja myös vettä hylkivää
Uudet nuoret osakkaat, Juhani ja Johannes, haluaisivat osallistua yhteisten metsäasioiden hoitoon. Seuraavassa esittelen kaksi tapaa, miten asian voisi järjestää. Esimerkissä 2 hallinnollista työtä on enemmän, mutta siinä osakkaat saavat nopeasti takaisin maksamansa kulut ja rahallisen korvauksen tekemästään työstä. TEKSTI PIRJO HAVIA PIIRROS VEERA KOMULAINEN 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 7682_.indd 48 28.5.2020 14.34. On kuitenkin joitain poikkeavia menettelyjä. Metsäveroilmoitusta täytettäessä hän on muistellut kesän istutusja taimikonhoitoreissuja ja tehnyt ruutupaperille laskelman tilalle ajamistaan kilometreistä. Esimerkki 1: Ei matkalaskuja, ei palkkioita Juhanin aloitteesta kuolinpesän osakkaat sopivat yhdessä seuraavaa: • Jokainen osakas, joka matkustaa hoitamassa yhteisiä asioita tai tekemässä töitä tilalla, täyttää Verohallinnon ohjeen mukaisesti matkapäiväkirjaa. Helga-sisaresta on siis aika jättänyt ja hänen sijaansa on tullut Helgan jakamaton kuolinpesä, jonka osakkaina ovat Helgan puoliso ja kaksi poikaa, Juhani ja Johannes. Toivon, että näiden avulla löytyy hyviä vinkkejä omaan yhteisomistustilanteeseen tai vahvistusta omille, hyville käytännöille. Yhteisesti päätetään, että Johannes alkaa tehdä kuolinpesän veromuistiinpanot. • Kuolinpesän osakkaat eivät tee matkalasMATKALASKUJA VAI EI. Kuvaan seuraavassa kaksi erilaista korvauskäytäntöä. Tila on aikanaan toiminut maatilana ja siellä on edelleen vanha asuintalo ja huonokuntoisia talousrakennuksia. Hän on myös huolehtinut vanhasta asuinrakennuksesta ja oleskellut siellä silloin tällöin. Suurin ero tietenkin on, että yhteisomistustilanteessa matkustetaan kaikkien osakkaiden puolesta hoitamassa yhteisiä asioita. Yhteisomistuksessa on hyvä sopia yhdessä, miten tehdyt työt ja matkakulut osakkaille korvataan. • Matkapäiväkirja toimitetaan Johannekselle viimeistään joulukuun aikana. Harri ei ole vaatinut mitään matkakuluja maksettavaksi. Esimerkissä 1 esitellään helppo tapa kirjata ja vähentää yhteiset kulut. Näiden perusteella on tehty kuolinpesän metsäverotuksessa matkakuluvähennys. Kuolinpesä omistaa 260 hehtaarin metsätilan Pohjois-Karjalassa. Hyvät käytännöt matkakulujen ja töiden korvaamisessa tuovat sopua yhteisomistukseen. Harri asuu noin 25 kilometrin päässä tilasta ja on jo vuosia hoitanut tilan asioita. Juhani toivoo, että kuolinpesässä sovitaan palkkioja matkakulumenettelyistä. Esimerkkinä kuolinpesä Molemmissa esimerkeissä on verovelvollisena samanlainen, kuvitteellinen kuolinpesä, johon kuuluu kolme osakasta: Harri, Hanna ja Helgan kuolinpesä. METSÄVEROTUKSESSA kuolinpesien ja yhtymien matkakuluja käsitellään pitkälle samalla tavalla kuin luonnollisen henkilön matkakuluja
• Osakkaiden väliset erot vuoden aikana kertyneissä matkakuluissa hyvitetään tuloksen jaon yhteydessä. Matkaliput toimitetaan Johannekselle matkapäiväkirjan mukana. Tilille kuitenkin jätetään alkaneen vuoden menoarviota vastaava varaus. Muuna aikana rakennus on ensisijaisesti Harrin käytössä, hän myös huolehtii sen kunnosta. Vuoden 2019 vähennykset Oman auton metsätalouskäytöstä voi vähentää vuoden 2019 verotuksessa 0,25 euroa kilometriltä tai oman laskelman tuottaman todellisen kilometrikulun. Täyttäessään kuolinpesän metsäveroilmoituksen Johannes laskee yhteen kaikkien osakkaiden matkakulut ja päivärahavähennykset ja merkitsee ne metsänomistajan matkoina asianomaiseen kohtaan veroilmoituksessa. • Kenellekään ei makseta palkkioita. • Kuolinpesän tulos jaetaan seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä osakkaille. Päivärahavähennyksenä voi vähentää 15 euroa yli kuusi tuntia kesMetsälehti Makasiini 49 7682_.indd 49 28.5.2020 14.35. kuja, vaan matkakulut vähennetään matkapäiväkirjojen mukaisina. Johannes tarkistaa vuoden lopussa matkapäiväkirjat ja lisää verotuksessa vähennettävät lisääntyneiden elantokustannusten menot eli niin sanotun päivärahavähennyksen, mikäli matkan kohde, kulutettu aika ja etäisyys sen mahdollistavat. • Osakkaiden ostamat matkaliput korvataan yhteiseltä tililtä. Sen sijaan päätettiin, että Johannes saa vapaasti käyttää tilan metsästysoikeutta ja asuinrakennusta syysja lokakuun aikana. • Lisäksi sovittiin, että vastuista, palkkioasioista ja erilaisista käyttöoikeuksista päätetään vuosittain
Yhteiseen metsään tehtyjen matkojen matkakulut voidaan vähentää verotuksessa vain metsänomistajan laskennallisena matkakuluna 0,25 euroa kilometriltä tai todellisen kilometrikulun laskelman perusteella. Metsäyhtymän ja kuolinpesän on huolehdittava työkorvausta koskevista työnantajavelvoitteista, kuten tulorekisteri-ilmoituksesta ja ennakonpidätyksestä. • Tilalla olevan rakennuksen ylläpidosta ja käytöstä ja muusta virkistyskäytöstä sovitaan vuosittain. Julkisilla tehdyistä matkoista vähennetään matkalipun hinta. Osakkaan matkoista kuolinpesän metsään ei kuitenkaan saa tehdä matkalaskua (KHO 1999:29), vaan ne ilmoitetaan Johannekselle ajopäiväkirjalla, vuodelta 2019 matkakulu 0,25 euroa kilometriltä. Työnantajavelvoitteita Maksetut palkkiot ovat osakkaalle veronalaista tuloa. 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 7682_.indd 50 28.5.2020 14.35. l Esimerkki 2: Tehdään matkalaskut ja maksetaan palkkioita Juhanin aloitteesta kuolinpesän osakkaat sopivat yhdessä seuraavaa: • Yhteisiä asioita hoitanut osakas tekee matkoistaan matkalaskun valtion matkustussäännön mukaisena (0,43 euroa kilometriltä ja päivärahat tilanteen mukaan). Ajopäiväkirjaan riittävät merkinnät Ajopäiväkirja täyttää Verohallinnon vaatimukset, kun siihen on merkitty auton kuljettaja, ajon alkamisja päättymisaika, ajoreitti, matkan tarkoitus (esimerkiksi tehty työ metsikkökuvioittain kohdennettuna) sekä ajettu kilometrimäärä. Nykyisin verotus päättyy verovelvolliskohtaisesti toukokuun ja lokakuun lopun välisenä aikana. Korjaa tarvittaessa jo tehty ilmoitus Vuoden 2019 metsäveroilmoitusta voi täydentää tai muuttaa siihen asti, kunnes verovelvollisen verotus päättyy. Julkisilla tehdyistä matkoista vähennetään matkalipun hinta. • Laskut on lähetettävä Johannekselle kuukausittain ja kuukauden kuluessa matkan tai työn tekemisestä. Verolainsäädännön mukaan kyseessä on tällöin matkakulut erityiselle työntekemispaikalle. • Vuoden päätyttyä Johannes laskee yhteen maksetut matkakorvaukset, matkakulut omaan metsään sekä palkkausmenot ja merkitsee ne kuolinpesän veroilmoitukseen asianomaiseen kohtaan. • Osakas lähettää Johannekselle palkkiolaskun tehdystä työstä yhteisesti sovituin perustein. Senkin jälkeen voi verotukseen hakea oikaisua kolmen vuoden ajan. . Jos matkat tehdään muulla ajoneuvolla kuin henkilöautolla, käytetään Verohallinnon kyseiselle kulkuneuvolle määrittämää kilometrikorvausta. • Kuolinpesän tulos jaetaan seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä osakkaille. Kahta menettelyä matkakuluissa Kuolinpesän ja verotusyhtymän osakkaalleen maksamat matkakustannusten korvaukset ovat osakkaalle verovapaata tuloa ja niitä voi maksaa vain matkoista, jotka tehdään muualle kuin yhteiseen metsään. Myös vakuutusturvasta on syytä huolehtia. • Työn tekemisen ja asioiden hoitamisen vastuista ja palkkioista sovitaan vuosittain. Päättymispäivän voi tarkistaa postissa tulleesta verotuspäätöksestä tai OmaVero-verkkopalvelusta. Ohjeet muutosten hakemiseen löytyvät Verohallinnon verkkosivuilta otsikolla Oikaisuvaatimus tuloverotuksessa. Päivärahavähennystä ei kuitenkaan voi tehdä kodin ja metsän välisistä matkoista. Verotuksessa ne katsotaan työkorvaukseksi. Työkorvauksia maksettaessa vastuu vakuutuksista on työntekijällä. Johannes maksaa laskun kuolinpesän tililtä verovuoden aikana sekä hoitaa tarvittavat työnantajavelvoitteet. Tilille kuitenkin jätetään alkaneen vuoden menoarviota vastaava varaus. täneeltä matkalta ja 28 euroa yli 10 tuntia kestäneeltä matkalta, jos kohteeseen on matkaa vähintään 15 kilometriä
Liian korkea omavaraisuusaste tarkoittaa yleensä heikompaa oman pääoman tuottoa, koska lainarahaa saa halvalla. Maksuvalmiuden pitää olla kunnossa. Minulla tulot vaihtelevat aika voimakkaasti. Rahoittajat ja asiakkaat eivät enää luota yritykseen tai yrittäjään. Jos yrityksen varat ovat kiinni vaikeasti realisoitavassa omaisuudessa, rahoittajat epäilevät, rahoituksen saatavuus heikkenee ja hinta nousee. Koronakriisi tulee taas osoittamaan, että aivan liian monella pienellä ja keskisuurella yrityksellä talousasiat eivät ole kunnossa. Mikäli kaikki tuloni putoaisivat nollaan, rahat riittäisivät kaikkiin kuluihin, korkoihin ja lainojen lyhennyksiin vähintään kaksi vuotta. Esimerkkinä kaksi metsänomistajaa, joista toinen onnistuu saamaan 1,5 prosentin tuoton metsän kasvusta ja toinen 6 prosentin. Tätä kutsutaan velkavivuksi. SE PP O SA M U LI JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Jos maksuvalmius on hyvä, voi onnistua tekemään investointeja sopuhintaan. Jos näin ei ole, on omassa taloudessa riskejä ja/tai taloudellinen tulos ei ole hyvä. Molemmat aivan todellisia lukuja. METSÄTALOUDESSA KORKEA keskimääräinen puumäärä hehtaaria kohden ja korkea sijoitetun pääoman tuotto eivät voi toteutua yhtä aikaa. Metsätaloudessa se käytännössä tarkoittaa tulevia puunmyyntimahdollisuuksia. Kun maksuvalmiudella turvataan lähitulevaisuus, niin kassavirralla tulevat tulot. Mikäli omavaraisuusasteeni on yli 80 prosenttia, pitää pohtia, olenko jo liian varovainen. Nyt omavaraisuusasteeni on liian korkea, olen varovainen ja varaudun tuleviin investointeihin. Jälkimmäinen on vaurastunut. Yleisesti yritystoiminnassa pitää olla realisti tuleviin kassavirtoihin. Niiden kaikkien pitää olla kunnossa yhtä aikaa. Toimitaan taloudellisesti fiksusti ja pidetään luonnosta hyvää huolta.. Kassavirta on lähisukulainen maksuvalmiudelle. Lähtökohtanani on, että maksuvalmiuteni on vähintään kaksi vuotta. Varoiksi lasken pankkitileillä olevat rahat, puukauppasaatavat ja puolet pörssiosakkeiden arvosta. Jos lainaa on vain kohtuullisesti suhteessa helposti rahaksi muutettavaan omaisuuteen, saa pankista lainaa nopeasti ja sopuhinnalla. Minä seuraan omassa yritystoiminnassani erityisesti sijoitetun pääoman tuottoa, maksuvalmiutta, kassavirtaa ja omavaraisuusastetta. Minulla omavaraisuusasteen tavoite on 60– 80 prosenttia. Kun puuta on metsässä paljon, siinä on myös paljon rahaa kiinni. Jos ne hiipuvat, yritys ajautuu vaikeuksiin nopeasti. VÄHÄNKIN PIDEMMÄLLÄ aikavälillä sijoitetun pääoman tuotto on yrityksen tuloksen kehittymisen kannalta äärimmäisen keskeinen. Mikäli ei ole, voi joutua myymään jotain halvalla tai ottamaan kalliita lainoja. Jos omavaraisuusasteeni on alle 60 prosenttia, teen korjaavia toimenpiteitä – puukaupan tai myyn sijoituksia. l KAIKKIEN YRITYSTEN ja yrittäjien pitää seurata oman yritystoimintansa taloudellisia tunnuslukuja. OMAVARAISUUSASTEEN PITÄÄ myös olla kunnossa. Se koskee myös metsätalousyrittäjää. Talouden kriisit Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 7683_.indd 51 29.5.2020 16.19. Liian moni metsänomistaja seuraa puukaupassa saamaansa hintaa ja tinkii metsänhoitomenoista. Kahdenkymmenen vuoden aikana ensimmäisen metsä on tuottanut 35 000 euroa ja jälkimmäisen 221 000 euroa
21,01 ?. Ha-Sa toimii pienillä pystyvarannoilla. 42,53 ?. Pitkäkoski ennakoi, että kesäja kelirikkoajasta saattaa tulla pitkä. 55,25 ?. Energiapuulla on menekkiä ja karsittu ranka kilpailee kuitupuun kanssa, mikä sekin nostaa kuitupuun hintaa. 22,54 ?. 23,18 ?. 55,77 ?. 17,21 Uudistushakkuu ?. Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ??. Heikon talven vuoksi kesäkorjuuseen aiottuja kohteita jouduttiin esimerkiksi Pohjanmaalla hakkaamaan talvihakkuina, Metsänhoitoyhdistys Metsäpohjanmaan toiminnanjohtaja Tepa Reinikainen kertoo. 18,77 Harvennushakkuu ?. 17,26 ?. 37,27 ?. 23,02 ?. 32,65 ?. 18,9 Harvennushakkuu ?. 37,2 ?. Kesäkorjuuaika saattaa venyä ”Viime talven korjuut onnistuivat lopulta hyvin”, Haapavedellä ja Haapajärvellä sahaavan Ha-Sa Oy:n metsäpäällikkö Unto Pitkäkoski toteaa. 13,14 ?. 17,82 ?. 17,63 ?. Talvikohteita jäi lopulta jonkin verran korjaamatta. 51,9 ?. 49,85 ?. 20,22 ?. 19,06 ?. 53,87 ?. 53,3 ?. 44,42 ?. 13,17 ?. 17,08 ?. TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 7922_.indd 52 29.5.2020 17.04. 45,2 ?. 17,01 Ensiharvennus ?. Ensi talvena korjattavien leimiNyt täytetään kesäleimikoiden vajausta Kesä ja kelirikkokohteiden korjuuaika saattaa kestää joulukuulle ja ylikin. 17,53 ?. 18,91 Harvennushakkuu ?. 17,58 ?. ”Varsinkin tukin tilannetta on vaikea ennustaa, mutta kuitupuulla on tasaisempi kysyntä.” Kuitupuun hinta on tänä vuonna ollut nousussa. 16,71 Uudistushakkuu ?. 57,63 ?. 20,81 ?. 59,7 ?. ”Niitä kyllä yritettiin taiteilla kaikenmoisilla konsteilla”, Reinikainen toteaa. 18,3 ?. 20,86 ?. TEKSTI JA KUVA MIKKO HÄYRYNEN Kesäja kelirikkoharvennuksilla on kysyntää. Syyksi Reinikainen arvioi, että sellun hintasukellus on kääntynyt lieväksi nousuksi. Talvileimikoiden menekkiennusteet ovat hataria monestakin syystä, joista korona ei ole pienin. 55,71 ?. 12,76 VIIKKO 21 KESÄLEIMIKOISTA on nyt suorastaan pula. 57,48 ?. 39,23 ??. ”Normaalisti sitä kestää joulukuulle, mutta viimeksi helmikuulle saakka.” Kesälomien jälkeinen aika ja talvileimikoiden kysyntä on hämärän peitossa, sillä koronavaikutuksia ei pystytä ennakoimaan. 43,55 ?. 38,61 ?. 38,72 ??. 57,69 ??. 16,87 Ensiharvennus KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ?. 59,19 ?. ”Maaliskuussa kelit paranivat huomattavasti ja tällä alueella talvi jatkui, joten isoa korjuupattia ei siirry kesän yli.” Ha-Sa ostaa parhaillaan kesäleimikoita. 13,13 ?. 50,83 ?. Metsä Aalto Oy:n kuljettaja Henri Siurua korjasi viime viikolla kakkosharvennusta Pohjois-Iin Kivimaalla. 16,84 Uudistushakkuu ??. 21,22 ?. 17,79 ?. 42,88 ?. 13 ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ?. 17,71 ?. 50,75 ?. 48,45 ??. 58,52 ?. 44,06 ?. 16,37 Ensiharvennus ?. 59 ?. 58,61 ??
59,28 ?. 20,38 ?. 37,39 ?. 52,75 ?. 12,98 KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ?. 16,7 Harvennushakkuu ?. 39,21 ?. 47,54 ?. ”Etelä-Suomessa latvusmassan kertymä näyttää alkavana kesänä vähän normaalia pienemmältä. ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ?. 16,98 ?. 54,98 ?. 19,68 ?. 19,6 Harvennushakkuu ?. 33,34 ?. 47,13 ?. 19,5 Harvennushakkuu ?. 12,39 Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi Kesäja kelirikkoajasta saattaa tulla pitkä. 16,19 ?. 48,27 ?. 13,73 ?. koiden ostot alkavat lokakuussa. 11,84 KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ?. 33,3 ?. 46,83 ?. 16,52 Uudistushakkuu ?. 46,5 ?. 21,31 ?. NOUSUSSA ?. 38,51 ?. 16,04 ?. 15,22 ?. Suurimpana tekijänä Vartiamäki näkee, että pehmeän talven vuoksi kesäleimikoita piti korjata etuajassa ja kesäleimikoiden vajausta täytetään kiivaasti. 15,62 ?. 16,76 ?. 17,07 ?. 55,83 ?. 18,28 Uudistushakkuu ?. 50,77 ?. 25,29 ?. 51,67 ?. 19,4 ?. 39,85 ?. 13,77 ?. 14,43 Uudistushakkuu ?. 47,17 ?. 17,25 ?. 58,53 ?. 57,41 ?. 16,92 ?. 17,53 Ensiharvennus ?. 46,5 ?. 17,18 Uudistushakkuu ?. 12,54 ?. 15,86 Ensiharvennus ?. 55,85 ?. 18,74 Harvennushakkuu ?. 14,93 ?. 17,24 Uudistushakkuu ?. 32,36 ?. 42,09 ?. l Metsälehti Makasiini 53 7922_.indd 53 29.5.2020 17.04. 53,22 ?. 13,75 Uudistushakkuu ?. 12,75 ?. 19,62 ?. 54,85 ?. 38,85 ?. ”Energiapuuksi käytetään vuosittain nelisen miljoonaa kuutiometriä rankaja kokopuuta. 13,14 ?. ”Mutta kesäkohteiden kylkiäisenä tule aina joku määrä talvikohteita.” Energiaranka hipoo kuitupuun hintaa Biowatin toimialajohtaja Tomi Vartiamäki ei usko, että kuitupuun hinnannousun takana olisi energiapuun työntö. 45,69 ?. 19,08 ?. 15,87 Ensiharvennus ?. 17,57 ?. 55,08 ?. Kun teollisuus käyttää kuitupuuta 35–40 miljoonaa kuutiometriä, niin muutaman sadan tuhannen kuution heilahdukset energiarangan käytössä eivät markkinaa muuta”, hän perustelee. 13,45 Ensiharvennus POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ?. 45,06 ?. 53,98 ?. 16,34 Ensiharvennus ?. 55,46 ?. 43,76 ?. Sitä pitää paikata harvennuspuulla, jotta toimitussopimusten määrät saadaan turvattua.” Keski-Suomesta pohjoiseen mentäessä runkopuun osuus energiapuukertymästä on muutenkin suurempi, koska paljon oksamassaa tuottavia kuusikoita on vähemmän.. 38,1 ?. 44,53 ?. 12,06 LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ?. 37,71 ?. 56,29 ?. 46,75 ?. 45,31 ?. 49,96 ?. 57,07 ?. LASKUSSA . 21,25 ?. 18,93 ?. 24,25 ?. 43,74 ?. 19,7 ?. 47,89 ?. 18,74 Harvennushakkuu ?. 16,66 ?. 36,26 ?. 56,37 ?. 13,63 ?. 21,45 ?. 48,38 ?. SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ?. 18,39 ?. 20 ?. 36,44 ?. 55,86 ?. 44,79 ?. 13,01 ?. 16,75 ?. 17,01 Harvennushakkuu ?. 44,75 ?. 17,54 ?. Energiarangan hinta saattaa kuitenkin kutitella kuitupuun hintaa, jos lämpölaitos on lähellä ja kuiduttava tehdas kaukana. 52,97 ?. 18,55 ?
Harvennusleimikon läheisyydessä oli kantava tie, mutta maanomistajalla ei ollut puunkorjuuseen oikeuttavaa tieoikeutta siihen. KUUKAUDEN PUUKAUPPA OSTAJIEN hinku hankkia kesäkorjuukelpoisia harvennuksia näkyi Pohjois-Karjalassa sijaitsevan leimikon tarjouskilvassa. Leimikko korjataan aikaisintaan syksyllä. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. Kauppaan kuului yhteensä seitsemän hehtaaria ensiharvennusta ja viisitoista hehtaaria järeämpää harvennusta. Tiedot kerätään viikoittain. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Siitä saatiin kaikkiaan viisi tarjousta. Metsätilalle oli tulossa raivauksia ja metsänhoitotyöt päätettiin rahoittaa puukauppatuloilla. Pulma ratkesi, kun metsänomistaja lupautui maksamaan tien käytöstä korvauksen. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Mäntyvaltaisen leimikon kaikkia puita ei välttämättä pystytä koneella hakkaamaan, sillä maasto on kumpuilevaa ja paikoin jyrkkää.. Hieman ylimääräistä vaivaa koitui tieoikeuksista. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Kaupan ratkaisi lopulta hinta, mutta kärkitarjousten välinen ero oli pieni. Melkein olisi voinut kruunaa ja klaavaa heittää, valtakirjakauppana leimikon myynyt metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija kuvailee. l TIIA PUUKILA Tiukka kisa harvennuksesta KESÄKORJUUKELPOINEN LEIMIKKO POHJOIS-KARJALASSA PUUTAVARALAJI m³ €/m³ m³ €/m³ m³ € Mäntytukki 2 42 171 47,5 173 8206,5 Mäntykuitu 200 14 314 17 514 8131,2 Mäntyparru 40 22 134 25,5 174 4307,2 Kuusitukki 98 47,5 98 4655 Kuusikuitu 68 14 162 17 230 3706 Kuusiparru 10 22 50 25,5 60 1495 Koivutukki 1 40 1 40 Koivukuitu 18 13 34 16 52 778 Yhteensä (arvio) 338 964 1302 31318,9 Puuta 22 hehtaarin kokoiselta harvennukselta arvioidaan saatavan yhteensä noin 1 300 kuutiota. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Metsänomistajan into puukauppaan heräsi metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijan ehdotuksesta. m 3 0,5 1,0 1,5 2,0 2020 2019 Ensiharvennus Harvennus Yhteensä TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini 7922_.indd 54 29.5.2020 17.04. Puukauppatilastossa esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tarjolla oli poikkeuksellisen kookas kesällä harvennettava leimikko, yhteensä 22 hehtaaria
Taimikoita ei ollut. Tila oli myynnissä metsätiloihin erikoistuneella kiinteistönvälittäjällä. KUUKAUDEN TILAKAUPPA KESKI-SUOMESSA solmittiin toukokuussa kaupat 8,9 hehtaarin tilasta, joka oli lähes koko pinta-alaltaan puhdasta metsämaata. Tilasta saatiin määräaikaan mennessä kuusi tarjousta. Parhaat tarjoukset olivat tasaväkisiä ja arvoltaan hieman yli 60 000 euroa. l SAMI KARPPINEN Myydyn tilan kasvatusmetsissä on välittömiä harvennushakkuumahdollisuuksia, mutta osa kuvioista vaatii ennakkoraivausta ennen hakkuuta. Nuorta kasvatusmetsikköä pinta-alasta oli 2,6 hehtaaria, josta yli kaksi hehtaaria oli hieskoivuvaltaista. Hakkuumahdollisuuksien, hyvien tieyhteyksien ja rehevien maapohjien uskottiin lisäävän ostajien kiinnostusta. Näissä keskipuusto oli 190 kuutiota hehtaarilla. Maapohjat olivat noin hehtaarin laajuista korpikuusikkoa lukuun ottamatta kivennäismaata ja rehevyydeltään vähintään tuoretta kangasta. Myyjä ja välittäjä sopivat hintapyynnöksi 50 000 euroa, joka perustui summa-arvomenetelmällä laadittuun tila-arvioon. Kasvatusmetsissä oli mahdollisuuksia välittömiin harvennushakkuisiin, mutta tarvetta myös ennakkoraivaukselle. Tila-arvion mukaan näillä kuusitukkivaltaisilla kuvioilla oli puustoa yhteensä 574 kuutiota, josta tukkia oli noin 400 kuutiota. . Myyjä oli iäkkäämpi henkilö, joka oli päättänyt luopua henkilökohtaisesta metsäomaisuudestaan. Välittömiä päätehakkuumahdollisuuksia oli 1,9 hehValttina välittömät hakkuumahdollisuudet Puustoisesta pikkutilasta tehtiin kuusi ostotarjousta. TILAKAUPPA KESKISUOMESSA PINTA-ALA 8,9 ha KEHITYSLUOKAT nuorta kasvatusmetsää 2,6 ha, varttunutta 3,6 ha, uudistuskypsää 1,9 ha PUUSTO 1 600 m 3 josta tukkia 641 m 3 MYYNTIHINTA runsaat 60 000 euroa KI IN TE IS TÖ VÄ LI TT Ä JÄ N M YY N TI ES IT E Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 7922_.indd 55 29.5.2020 17.04. taarin alalla. Ostaja oli yksityinen metsänomistaja, jolla oli entuudestaan metsää nyt myydyn tilan läheisyydessä. Varttunutta kasvatusmetsikköä oli 3,6 hehtaaria. Heikoimmat tarjouksista jäivät alle hintapyynnön. Puustoa tilalla oli yhteensä noin 1 600 kuutiota, eli 190 kuutiota hehtaarilla. Tilakaupat solmittiin parhaan tarjouksen tehneen ostajan kanssa
”Isot toimijat eivät välttämättä ole pitkäaikaisia omistajia. Ulosottokohteita eniten Lapissa Metsätiloja tarjotaan monilla verkkosivuilla, joista Metsätilat.fi on suurin. Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen hehtaarihinnat hyvin lähellä viime vuoden hintoja. Huhtikuussa tarjonta jopa kasvoi erityisesti Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Metsämaiden osuus ja puumäärät vaihtelevat, mutta tyypillisesti ne ovat vähäpuustoisia. Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % €/ha €/m3 kerroin * Varsinais-Suomi 6 6 123 Satakunta 17 12 294 27 26 117 41 4814 41 0,95 Häme-Uusimaa 17 20 721 35 15 95 37 4913 52 1,11 Etelä-Karjala 14 13 302 19 18 140 38 5685 40 1,00 Kymenlaakso 14 12 275 24 9 109 31 4342 40 1,03 Pirkanmaa 40 25 682 26 15 126 36 5617 45 1,09 Etelä-Savo 30 27 763 34 9 98 33 4376 44 0,93 Eja K-Pohjanmaa 55 39 1041 28 17 94 27 3088 33 0,92 Keski-Suomi 38 39 1054 27 10 111 33 4251 38 0,87 Pohjois-Savo 25 30 952 23 11 118 32 4672 40 0,95 Pohjois-Karjala 18 21 735 37 8 92 31 3642 40 0,90 Kainuu 22 20 839 19 10 97 21 2466 25 1,07 Pohjois-Pohjanmaa 89 60 2402 22 10 82 19 2121 26 0,96 Lappi 39 33 2212 24 9 68 16 1397 21 0,95 Koko maa 424 357 12395 lisäys huhtikuu 91 91 2949 METSÄTILAKAUPAT TAMMI–HUHTIKUUSSA 2020 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Ulosotossa olevia kohteita on eniten Lapissa.. Eniten kauppoja on tehty Pohjanmaan maakunnissa. Vuoden edetessä tilakauppojen määrä kasvaa ja tunnusluvut lähestyvät viime vuoden lukuja, koska satunnaisvaihtelun vaikutus pienenee. dään instituutiosijoittajille, jotka pyrkivät ostamaan isoja tiloja. Huutokaupat.com-sivusto on mielenkiintoinen, koska siellä myydään verkkohuutokaupalla muun muassa ulosotossa olevia metsätiloja sekä Vapon turvesuoalueita. Varsinais-Suomessa tehty vain kuusi kauppaa. Arvolla mitattuna noin puolet yksityismetsistä myyUusi ilmiö tilamarkkinoilla Suursijoittajat ovat ryhtyneet tekemään kauppaa myös keskenään. Uusi ilmiö on, että suursijoittajat ovat alkaneet tehdä kauppaa myös keskenään”, Liljeroos kertoo. l MIKKO HÄYRYNEN 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 7922_.indd 56 29.5.2020 17.04. Esimerkiksi huhtikuun kaikki seitsemän arvoltaan yli 200 000 euron kauppaa menivät instituutioille. Hannu Liljeroosin seuranta osoittaa, että tarjontaa on ollut alkuvuonna jokseenkin viime vuoden tahtiin. 1 1 2 4 4 1 2 3 3 3 4 KORONAPANDEMIAN vaikutukset metsäalalle tulevat viiveellä, myös tilakauppaan. Myös Keski-Suomessa ja Kainuussa kauppa on käynyt hyvin. Suurimmaksi osaksi ne ovat sellaisia, joista turvetta ei ole nostettu. Etelä-Karjala ja Pirkanmaa hehtaarihinnaltaan yli viiden tonnin maakuntia. Vapon kohteita on myynnissä tällä hetkellä 46, enin osa Pohjanmaan maakunnissa
Audi e-tron on maastokykyiseksi autoksi menevän, nykyaikaisen ja kalliin näköinen, ja on myös tätä kaikkea. Tällaisen auton alcantara-verhoiltuun tavaratilaan ei asetella raivaussahoja ja bensakanistereita. Vahva ja hiljainen Auto herätetään start/ stop-painikkeesta. Sitten keskikonsolista valitaan kämmentuen alumiinilätkällä ajosuunta ja mennään. METSÄLEHDEN autojuttusarjassa olemme pyrkineet pitäytymään kutakuinkin kohtuuhintaisissa malleissa, mutta nyt lipsui: valitsimme kokeiluun viime vuonna markkinoille tulleen Audin ensimmäisen täyssähköauton. Napista käynnistyvät auton tietokoneet ja järjestelmät, jos mukana on oikea avain. Hintaa koeajetulle Audi e-tronille kertyy yli 100 000 euroa. Golfmailabagit sopivat kuvaan paremmin. Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 7922_.indd 57 29.5.2020 17.04. TEKSTI JA KUVAT RISTO PÖNTINEN AUDI E-TRON ADVANCED 55 QUATTRO Teho: (kaksi sähkömoottoria) 265 kW, boost-tilassa 300 kW Omamassa : 2 565 kg Kokonaismassa: 3 130 kg Sallittu perävaunumassa jarruin: 1 800 kg Huippunopeus: 200 kmh Kiihtyvyys: 0-100 kmh 6,6 s, boost-tilassa 5,7 s Pituus: 4 900 mm Leveys: 1 940 mm Korkeus: 1 630 mm Toimintamatka: WLTP 417 km Koeajoauton perushinta: 87 700 € Lisävarusteita: 11 840 € Autovero: 2 637 € Kokonaishinta: 103 467 €. Alumiinilätkä toimii automaattivaihteiston logiikalKartanometsän omistajalle Audi e-tron muistuttaa valmistajan perinteisiä maastureita, mutta sähköllä liikkuminen tekee siitä toisenlaisen
Jos valitsee boost-tilan, ehtii litiumakkujen voimin nollasta sataseen 5,7 sekunnissa. Mittaristo on tietokonenäyttö. Napeista voi valita, mitä se näyttää. Tosin e-tron itsekin tarkkailee nopeutta sekä rajoituskylttejä ja huomauttaa ylinopeudesta. la, vaihteistoa ei e-tronissa ole. Ympyrän halkaisijaksi tuli reilut 12 metriä. Ajoasetuksilla voi säätää voimantuoton ärhäkkyyttä mieleisekseen, samoin voi säätää iskunvaimennusta ja ohjauksen tehostusta. Ilman boostia aikaa kuluu 6,6 sekuntia. Samalla rengaskoolla (255/55 R19) varustetulla vanhalla maasturillani samaa tietä ajaessani luulin, että autoni on rikki, kun se kiemurteli kuin poliitikko. Karttanäkymä on valittavissa mittareiden pohjaksi suoraan kuljettajan eteen. Sähkömoottorit vinkuvat tuskin kuuluvasti, mutta vauhtia kertyy nopeasti. Ajopoljin (entinen kaasupoljin) toimii maltillisen loogisesti, polkimen liike on harkitusti suhteutettu voimantuottoon. Ilmeisesti auton pohjalle sijoitettu 750 kiloa painava akusto on osaltaan estämässä tärinöiden ja äänen pääsyä kabiiniin. Säädöistä voi auton muistiin tehdä oman cocktailin. Audi on hiljainen. Vihreästä ”voimamittarista” näkee, että auto käyttää neljänneksen tehostaan, mikä johtuu siitä, että se kiihdyttää vakionopeudeksi valittua 106 km:n tuntinopeutta kohti. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 7922_.indd 58 29.5.2020 17.04. Uraisilla teillä auto kulkee suoraan. Alhaalla olevat akut pitävät painopisteen matalalla, auto ei pyri kallistelemaan liikaa. Ajosuuntaa voisi näin älykkäässä autossa hallita vaikka kieltä naksauttelemalla, mutta tässä on viisaasti pitäydytty vanhoihin tottumuksiin. Nopeutta on syytä tarkkailla mittarista. Ajaminen on hallittua ja helppoa. Ajoin Kangasniemen ja Mikkelin välillä mahtavissa turistinähtävyys-mittaisissa urissa niitä noteeraamatta. Jousitus on yhtä aikaa tanakka ja mukava. Kiihtyvyyttä ei voi kuvailla ”kuin pyssyn suusta”: auto pikemminkin lähtee äänettömästi kuin kumiritsasta. Tässä versiossa näkyy punaisessa lätkässä ajomatka ennen lataamista. Ajoimme ympyrää tasaisella kentällä ratti käännettynä vasempaan laitaan. Satasen rajoituksen on auto huomannut tienreunasta. Audi myös pysäköi itsensä keinoälynsä turvin. Ilmajouset eristävät melusta, tärinästä ja töyssyistä
Tottahan kaistan vaihtoa ennen olisi vilkkua käytettävä, mutta silti olisi vaarallista, jos auto panisi liian kovasti vastaan. Valittavissa on myös 3D-kuva, jossa autoa ympäristöineen voi kosketusruudulta pyöritellä mielensä mukaan. tossa on kameratekniikkaa ympäriinsä ja hyvät näytöt ja varoituspiipit pitämässä kuljettajaa tietoisena ympäristöstä. Etäisyyttä edellä ajavaan voi säätää kätevästi audimaisen vakionopeussäätimen varressa olevasta nystyrästä. Audi myös pysäköi itsensä keinoälynsä turvin. AuMetsälehti Makasiini 59 7922_.indd 59 29.5.2020 17.04. Kokeilin henki kurkussa Audia huonossa maasAudin kameroiden kuvat ovat teräviä. Tuulensuhinat on eristetty painavien ovien ja hyvien tiivisteiden avulla auton ulkopuolelle. Urbaani kokemus Audi e-tronin voi luokitella isoksi kaupunkimaasturiksi, mutta ihan kotonaan se ei kaupunkiympäristössä ole, jos kuljettaja on epävarma ahtaissa paikoissa. Mittasimme kääntöympyrän halkaisijan, renkaasta vähän yli 12 metriä, mitä voi pitää kankeutena. Tämän takia ovet vaativat tarmokkaan sulkemisen. Audin lempeä kaista-avustus on viisautta. Jos on hennot kädet, kannattaa hankkia ovien sulkemisavustin (841,50 euroa). Autossa on sähkömoottori kummassakin päässä, joten neliveto on siinä kuin itsestään. E-tronilla ei epähuomiossa tule ajaneeksi esteeseen, sillä auto jarruttaa itse, jos yrittää ajaa jonkun yli. Maastossa edeten Maastoajoa varten voi maavaraa kohottaa ilmajousituksella reiluun 25 senttiin. Monista kameroista auto laskee virtuaalikuvan autosta ylhäältä katsottuna. Kaistanpitoavustin on paras tapaamistamme: se ei tempoile eikä haraa liiaksi vastaan, jos ylittää kaistaviivan vilkkua käyttämättä. Kaistanpito-avustimen saa halutessaan pois päältä vilkkuviiksen päässä olevasta nupista. Audi käyttää tästä järjestelmästä 80-luvulla käyttöönotettua Quattro-nimitystä, mikä tähän mennessä on tarkoittanut torsen-keskustasauspyörästöllä toteutettua nelivetoa
Audi e-tronille valmistaja ilmoittaa: ”Jopa 417 km” WLTP-mittauksessa. Jos takaselkänojat kääntää eteen, tulee tilan pituudeksi noin 180 senttiä. Sisäkorkeutta on takapenkilläkin tarpeeksi. Monipuolisesti sähkösäätoiset ja topakat istuimet sallisivat pitemmän matkanteon kuin mihin ajoakku riittää. E-tron muistuttaa Audin isoja perinteisiä maastureita, mutta sähköllä liikkuminen tekee siitä ihan jotain muuta. Takana keskellä olo ei ole yhtä mukava kuin reunoilla, mutta oloa väljentää lattian tasaisuus – kardaanitunnelia ei ole. l Auton kummallakin puolella (oikeanpuoleinen on lisävaruste) on painikkeesta sähköisesti avautuva ja sulkeutuva läppä latausjohdolle. Ison auton tilat Jotkut isot maasturit ovat ulkoa suuria, mutta sisältä pieniä. Mutta koska auto oli uusi ja pellit naarmuttomat, oli ajo hiukan ahdistavaa, vaikka auto ei oma ollutkaan. E-tronin voi ladata jopa 150 kilowatin teholla, mutta sellaisia latauspaikkoja on Suomessa vain kaksi. Omasta 16 A voimavirtarasiasta akun saa ladattua alle 9 tunnissa. Autoon mahtuu viisi henkilöä ilman ahtauden tunnetta. tossa traktoriuralla ja totesin, että etenemiskykyä on. Se on paljon täyssähköautoksi, mutta asettaa rajoja, jos autolla pitäisi päästä toiselle puolelle Suomea. Täyssähköautossa on lopulta ajateltava toimintamatkaa. Välikannen alla on selkeä suorakaiteen muotoinen lokero. Tavaratilaan menee noin 105 sentin levyinen kappale. Autosta puuttuu paljon totuttua: ei ole polttomoottoria, polttoainejärjestelmää, starttimoottoria, kytkintä, vaihteistoa eikä pakoputkea. Takapenkki on tosin muotoiltu kahdelle sopivammaksi. Tämä lienee syy siihen, miksi saksalaisilla metsästäjillä on kaksi maasturia: 10 vuotta vanha metsästämiseen, uudella maasturilla käydään metsästysseuran juhlissa. Etupenkit ovat ehkä parhaat, mihin pakaramme olemme asettaneet. E-tron on iso ulkoa ja sisältä. Istuimet ovat topakat ja mukavat. Vetokoukkuun saa laittaa jarruttoman 750 kilon tai jarrullisen 1 800 kilon kärrin. Pääsimme autolla noin 350 kilometriä yhdellä varauksella. Huolto on halvempaa kuin vanhan tekniikan autoissa, huoltotarkistukset tehdään 30 tuhannen välein. 16 ampeerin 2-vaihevirralla lataus kestää 13 tuntia. Jos käytössä on 32 A voimavirta, kestää lataus noin 4,5 tuntia. 60 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 7922_.indd 60 29.5.2020 17.04
Mitat (K, L, S): 1037x1020x1020 mm Sopii lämmitettäväksi puilla! 1790 € KANTOJYRSIN GREENSTAR GBS-150 Tehokas keino kantojen poistoon! Nelitahtimoottori 15 HV Teräkiekossa 9 terää Terän ulottuvuus maan alle 225 mm Terän ulottuvuus maan pinnalla 515 mm 890 € TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV300 T3B Sähköinen 2/4-vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto, hidas-nopea + pakki Vääntävä 300 CC OHV nestejäähdytteinen moottori, 18 HV/6500 RPM Maavara 183 mm Takuu 24 kk 3990 € Suomen edullisin neliveto-traktorimönkijä Sisältää vinssin ja alumiinivanteet 7687_.indd 61 29.5.2020 17.13. 2,5 Ah akun ja laturin! Teräsrunko Leikkurissa paikat kahdelle akulle! Toiminta-aika 1x 2,5 Ah: . MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA. www.kone-glans.fi VERKKOKAUPASTAMME KAIKKI TUOTTEEN HELPOSTI JA NOPEASTI KOTIIN TOIMITETTUNA! GLANSPOWER MTD 20A42B AJOLEIKKURI Järeä 20 HV kaksisylinterinen Briggs & Stratton TWIN moottori! Leveä 107 cm kaksiteräleikkuri Nopeuden säätely todella kätevästi polkimella! Kaupan päälle kippaava peräkärry! 2290 € Automaattisella vaihteistolla! RUOHONLEIKKURI VETÄVÄ-KERÄÄVÄ GREENSTAR S511VHY-T 4 ominaisuutta yhdessä leikkurissa! Tehokas 146 CC nelitahtimoottori Itsevetävä Keräävä, sivulleheittävä, bioleikkaava 50 L keruusäiliö, työleveys 51 cm 219 € RUOHONLEIKKURI GREENSTAR M20V-T Itsevetävä malli! Tehokas 146 CC OHV nelitahtimoottori Työleveys 51 cm Allesilppuava tai sivulle heittävä Korkeussäätö yhdellä vivulla, 7 eri korkeutta Paino 32 kg 249 € AKKUKÄYTTÖINEN RUOHONLEIKKURI OLEO MAC GI 44 P Hinta sis. 200 m² Leikkuuleveys 41 cm 70 L keräyspussi Takuu kaksi (2) vuotta 399 € RAIVAUSSAHA OLEO MAC BC400T Kaksitahtimoottori 44 cm³ Teho 2,5 HV/1,83 kW Paino 8,3 kg Polttoainetankki 0,75 L Ammattitason raivuri! Sisältää mukavuusvaljaat, raivausterän, vesakkoleikkuuterän ja siimaleikkurin! 465 € CUB CADET XT1 50" 24HV AJOLEIKKURI Tehokas 24 HV Kohler KT 735 Series 7000 V-moottori Erittäin leveä 127 cm (50") kolmeteräleikkuri tukipyörillä Portaaton hydrostaattinen vaihteisto Renkaat takana 20x8", edessä 15x6" Takuu moottorissa, sekä rungossa, kaksi (2) vuotta Ammattitason ajoleikkuri! 3590 € TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV500 T3 Yksisylinterinen nelitahtimoottori 493cm³ Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto Sähköisesti kytkettävä neliveto Kytkettävä etutasauspyörästön lukko 24 kk takuu 4990 € MÖNKIJÄVETOINEN KELAMURSKAIN AT120 Työleveys 120 cm Oma, järeä 15 HV OHV-moottori sähköstartilla Isot 16" tukipyörät Veivistä säädettävä korkeus maasta 299 € PIHAGRILLI SAROM MERCURIO Tulipesän halkaisija 52 cm Kromattu grilliritilä säädettävissä kolmeen korkeuteen
TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA LUONNOSSA » LUHTA 62 Metsälehti Makasiini 7688_.indd 62 29.5.2020 17.28. Kevään turnajaisissa ei kahta samanlaista höyhenpukua silmiin osu. Suomättään keikarit Suokukot ovat havainnollinen esimerkki yhden lajin monimuotoisuudesta
Metsälehti Makasiini 63 7688_.indd 63 29.5.2020 17.28. Tällä soidinpaikalla näkyi paljon sinistä. Jokaisen suokukon töyhdöt ja kaularöyhelöt ovat yksilöllisen värisiä
Minun silmiini kaikki muurahaiset ovat samanlaisia. Jos menoja seuraa pitempään, puvuissa huomaa tiettyjä sääntöjä. Ne ovat muita pienempiä, töyhdöt ja kaulukset ovat värittömiä tai puuttuvat. Kevään ja alkukesän turnajaisissa jokainen suokukkoherra keikaroi mielikuvituksellisin töyhdöin ja kaularöyhelöin. Kaikkein vaaleimmilla suokukoilla ei ole pysyvää reviiriä eikä edes soidinpaikkaa. Toisaalta vanhat savukoskelaismetsot voi erottaa toisistaan vain arpien tai tilapäisten höyhenpuvun vaurioiden avulla. Erot johtuvat paikkauskollisuudesta ja perimästä. Suokukko ei ihmisen tavoin valitse tätä tai tuota juhlapukua. Yleisväriltään tummahöyheniset linnut pitävät soidinpaikkaa pystyssä. 64 Metsälehti Makasiini 7688_.indd 64 29.5.2020 17.28. Pystyn havaitsemaan Savukosken ja Etelä-Pohjanmaan metsoissa eroja pyrstön värissä tai kaulan pituudessa. LUONNOSSA » LUHTA Höyhenpuvun väri määrää myös suokukon roolin soidinyhteisössä. Uutisista tiedämme koko planeetan monimuotoisuuden vähenevän hurjaa vauhtia. Suokukkotyttöjen parvea houkutellaan siipiä nostellen tai räpistäen. Ne matkivat ulkonäöltään suokukkonaaraita ja taktikoivat soitimen sekamelskassa harhauttamalla sekä naaraita että muita urokTummat suokukot pitävät soidinpaikkaa yllä ja poistuvat vain lyhyille ruokatauoille. IIKAROIN suokukkoja palsasuon kummulla Utsjoella. Kolmas suokukkoherrojen joukko on harvinaisempi, eräänlaiset transmiehet tai valenaaraat. Viime vuosina olen tarkkaillut kolmea soidinta, joista kaksi sijaitsee Utsjoella ja kolmas Norjan puolella. Jokaisen höyhenpuvun värit ovat ikiomia, kahta samanlaista ei osu silmiin. Pieniä ruokailutaukoja lukuun ottamatta ne oleskelevat pysyvästi puolimetrisillä mättäillään ja houkuttelevat siipiään viuhtomalla naaraita ja muita kukkoja. Se helpottaa sopeutumista muuttuneisiin oloihin tai auttaa puolustautumaan uusia tauteja vastaan. Esi-isien perintönä yhdestä tulee ruosteenkirjava, toisesta sinimustakeltainen, halusi tai ei. Keikaroijat ja valenaaraat Höyhenpuvun väri määrää myös suokukon roolin soidinyhteisössä. Pohdin monimuotoisuutta ja ajattelen käsitteen tarkoittavan monenlaisten elinympäristöjen kirjoa ja lajien runsautta kussakin ympäristössä. Ne vaeltavat naarasparvien mukana soitimille, joissa näkevät liikettä ja elämää. Norjalaisilla suokukoilla vallitsevat ruskean sävyt, tutuimmalla Utsjoen soitimella näkyy poikkeuksellisen paljon metallinkiiltoista sinistä. Yleensä se ei näy ulospäin. Puolen vuosisadan retkeily metsissä ja soilla, maaseudun kylissä ja tuntureilla on näyttänyt näin tapahtuneen myös Suomessa. Kuitenkin sekä tummat että vaaleat kukot touhuavat lemmentöissä suurin piirtein yhtä usein. Tuollaista tropiikin loistoa ei uskoisi löytyvän kaukaa pohjoisesta. Värien kirjoa Suokukko on toista maata. Monimuotoisuus voi olla tärkeää myös yhden lajin sisällä
Suokukko elvistelee mielellään selkä vastatuuleen, jolloin tuuli paisuttaa röyhelöitä entistä komeammaksi. Metsälehti Makasiini 65 7688_.indd 65 29.5.2020 17.28
LUONNOSSA » LUHTA 66 Metsälehti Makasiini 7688_.indd 66 29.5.2020 17.28. Poikkeuksellisen vaalea suokukko esittelee omaa miehen malliaan
1970-luvulla suokukot olivat Oulun ja Lapin läänin runsaslukuisin suokahlaaja. Naaraat ovat yhtä värittömiä kuin muutkin pikkukahlaajat, mutta röyhelöissä koreilevan miesväen mielestä maailman ihanimpia olentoja. Maailma on kokonaisuus ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ja jos hyvin käy, myös kaukaisen Lapin suokummulla röyhistelevä eksoottinen lintu voi pelastua.. Kun suokukkoja on vähän, kaikki yrittävät mahtua perivihollisensa muuttohaukan levinneisyysalueen pohjoispuolelle. Suokukot ovat kahlaajia, sirrien sukua, mutta soidinkumpu muistuttaa kanalintujen ryhmäsoitimia. Vielä seuraavallakin vuosikymmenellä laskin Pudasjärven Näätäsuon yhdeltä rimmeltä melkein kaksisataa soidintavaa suokukkoa. Nämä valenaaraat liikkuvat koko soidinkauden naaraslintujen parvissa. Siivet hakkaavat, nokka puree ja kynnet raapivat, mutta vahingot jäävät vähäisemmiksi kuin kanalintujen taisteluissa. Siivenläpsytys on suokukkokarkeloitten isoin ääni, sillä laulumiehiä suokukot eivät ole. Tällä vuosituhannella Saharan etelälaidalla on istutettu uutta metsää ja aloitettu isoja koulutusohjelmia. Suokukko käy pohjolassa vain soimassa ja pesimässä. Isoin romahdus ajoittuu yhdeksänkymmenluvulle. Yhteenotoissa siivet läpisevät ja sulkia irtoaa, mutta kaveria ei hakata henkihieveriin kuten kanalintujen mittelöissä. l Siivenläpsytys on suokukkokarkeloitten isoin ääni, sillä laulumiehiä suokukot eivät ole. 1970-luvun jälkeen suolinnusto on vähentynyt keskimäärin nelisenkymmentä prosenttia, mutta suokukot ovat romahtaneet melkein olemattomiin. Ongelma Afrikassa Luonnon monimuotoisuus hiipuu koko maailmassa ja kaukaiset muutokset autioittavat myös Pohjois-Suomen aapasoita. Viimeiset kosteikot ja suot on raivattu muuhun käyttöön. Jos syöksykierre jatkuu, laji häviää koko Euroopasta muutamassa vuosikymmenessä. Ilmastonmuutoksen, väestönkasvun, liiallisen laidunnuksen, liiallisen polttopuunkeruun ja monen pienemmän syyn vuoksi autiomaa kasvaa ja leviää etelään. Tämän tästä syntyy läpisevä tappelu. Kanalintujen tavoin suokukkourokset myös tappelevat innokkaasti. Talveksi matkataan etelään Saharan autiomaan etelälaitaa seurailevalle Sahelin vyöhykkeelle. Metsälehti Makasiini 67 7688_.indd 67 29.5.2020 17.28. Tämän jutun kuvat ovat Utsjoelta, jossa isoja soidinparvia on riittänyt viime vuosiin asti. Suokukkojen katoa ei aivan kaikinpuolisesti tunneta, mutta ilmeisesti näille kosteikkolinnuille on talvimaillaan yhä vähemmän elintilaa. Vain lentoon hypätessä voi kuulla kuin hiljaisen kuivan yskäisyn. Tämän vuosituhannen alussa 70-luvun suokukoista oli jäljellä kymmenen prosenttia, tätä nykyä kolmannes siitä. Pohjois-Pohjanmaan soilla ei keikaroi eikä pesi nykyään ainuttakaan suokukkoa. sia. Tilastot ja kokemus osoittavat, että tyttöjen koulunkäynnistä seuraa väestönkasvun taittuminen
Tiskiharja metsästä Varvut ja oksat huiskivat retkeilijää milloin kasvoille, milloin jaloille. TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA Hoska 68 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY 7689_.indd 68 29.5.2020 18.10. Retkikokki voi hyödyntää niitä myös tiskatessaan
Heti ei tule mieleen, että risahtelevista oksista saisi harjan, mutta entisaikana niistäkin on tehty harjoja. Kädellä vääntäessä ne risahtavat helposti poikki. Hoska tehtiin neulasettomista oksista. Mutta jos haluaa tehdä tiskiharjansa huolellisemmin ja tuoda harjan metsästä kotiin, kannattaa tutustua siihen, miten ja mistä pesuvälineitä on entisaikoina tehty. Myös tuoreita kuusenoksia voi kerätä, mutta ne on pantava ensin uuniin varistamaan neulasensa. Puhtaus oli tärkeää, joten maitoastioiden pesemiseen tehtiin monenlaisia harjoja: karkeampia esipesuun ja hienompia viimeistelyyn. Oksat eivät saa olla liian vanhoja ja hapristuneita, mutta silti neulasensa pudottaneita. Puurokattilan sisäpuolen saa pestyä veden ja siirottavasuomuisen männynkävyn avulla. Kuivuneet varvut saa taivutettua kaksin kerroin, kun niitä hautoo hetken lämpimässä vedessä. Rautahuosius eili kangaskorte Yleensä harja-aineksista pyritään poistamaan lehdet, neulaset ja muu ylimääräinen. Ennen meijereiden aikakautta maito käsiteltiin kotona puuastioissa. Toivo Rautavaara antaa Mihin kasvimme kelpaavat -kirjassaan ohjeen patasudin tekemiseen: nippu variksenmarjan varpuja taitetaan keskeltä yhteen ja sidotaan rautalangalla. Kun kokemuksen mukaan juuri ne kuivat alaoksat risahtavat helposti poikki, herää epäilys: miten ne harjassa kestävät. Varpuja voi vielä hangata karheaa kiveä vasten, jonka jälkeen ne ovat valmiita sidottavaksi. Hyvä tiskiharja on sopivan karhea ja siinä on tarpeeksi harjaksia, olivatpa ne sitten kävyn suomuja tai hiekan jyväsiä. Peseminen aloitettiin kuivista kuusenoksista tehdyllä hoskalla. Nuotion nokeaman kattilanpohjan saa hangatuksi puhtaaksi rantahiekkaa vasten. Variksenmarjan varvuista sidottu patasuti. Variksenmarjan neulasmaiset lehdet putoavat, kun varpuja kuivattaa ulkona kuukauden ennen harjan sitomista. Variksenmarjaa on käytetty perinteisesti harjojen aineksena. Perinnetiedot antavat monta ratkaisua sopivien oksien hankkimiseen. Eteläsuomalaisessa tiheässä kuusikossa kuivat kuusen oksat raapivat retkeilijän kasvoja. Metsälehti Makasiini 69 7689_.indd 69 29.5.2020 18.10. Kun kattila pitäisi pestä, ottaa lähes miettimättä pienen kimpun varpuja käteensä. M ETSÄRETKELLE on turha ottaa mukaan tiskiharjaa. Ympäristön kokeminen ja omat tunnustelevat kädet riittävät. Karkea hoska Lapissa variksenmarjan varvut harjaavat pehmeästi vaeltajan jalkoja. Metsälehti Makasiinista 5/2014 löytyvää luudan rautalankasidoksen ohjetta voi soveltaa myös patasutiin. Oksat voidaan kerätä edellisenä vuonna kaadetusta kuusesta. Sekin on mahdollista, että tehdään hoska tuoreista oksista ja annetaan neulasten varista valmiista harjasta itsekseen. Metsässä kelpo harjan löytämiseen ei tarvita sen enempää kirjakuin perimätietoakaan
Kangaskortteen vanha kansanomainen nimi huosia kertoo sen käytöstä. Saunassa huosialla voi hangata myös omaa ihoaan. Silloin on turvauduttava ruohovartisiin kasveihin. Huosia voidaan punoa myös viljakasvien oljesta. Kiitos lisäksi Timo Rantakauliolle vitsaspantojen tekemiseen liittyvistä neuvoista ja Seppo Vuokolle kasvitieteen tiedoista. Pestävät astiat ovat toki muuttuneet niistä ajoista, jolloin tiskiharjaa ei voinut marketista ostaa. Tämä on tiedetty ennenkin. Huosioita voi tehdä eri kokoisia. Kortteiden sukuun kuuluu useita lajeja. Niiden erityyppinen karkeus käy eri tehtäviin: hoska sopii teräksisen puurokattilan pesuun, tuohihuosia on hyvä yleisharja keramiikka-astioille ja kangaskortteella hankaa pinttyneenkin teekupin putipuhtaaksi. Heinäkasvit ovat tarpeeksi jäykkiä ja karheita harjaamiseen. fi/sanakirjat) sekä näiden arkistoituja sanamuistiinpanoja. Astioiden puhdistamisen lisäksi kangaskortetta on käytetty myös puun hiontavälineenä. Astioiden pesun lisäksi niitä on käytetty myös lattioiden pesuun. Kiharainen huosia Astetta pehmeämmän harjan saa kuusen sijaan koivusta. Tuohi revitään suikaleiksi pannan yläja alapuolelta. Näistä kangaskorte on suosituin huosian aines. Keskeltä sidottu kimppu kapeita tuohisuikaleita käpristyy pesusienimäiseksi palloksi, kun sen upottaa kuumaan veteen. Yksi tapa tehdä huosia on kääriä tuohilevy kepin ympärille. Ne eivät esimerkiksi katkeile yhtä helposti kuin järvikortteen varret. Hienoa kuin hiekkapaperi Aina ei retkellä ole sopivia varpuja tai tuohta saatavilla pesuharjaksi. Huosian voi tehdä myös muiden tuohitöiden ylijäämämateriaalista. Sillä on viimeistelty esineitä, jotka on haluttu erityisen sileiksi, esimerkiksi haravanvarsia, lusikoita ja puukuppeja. Sekä kortteet että heinät sisältävät piikiteitä eli fytoliitteja, mitkä tekevät niistä karheita. Tällaista harjaa sanotaan huosiaksi. Kaikkein paras ruohovartinen huosian aines löytyy kortteiden suvusta. Kuuman veden sijasta huosian tuohet käpristi myös pelkkä auringonpaiste. Se raapii mukavasti, mutta on silti tarpeeksi pehmeä. Tiskatessa olen kuitenkin huomannut, että samat metsän materiaalit sopivat nykykeittiöön. Kuuma vesi käpristää hetkessä tuohisuikaleet. Kepin päässä tehty huosia on helppo upottaa kattilaan ja nostaa saman tien. Kangaskortetta on kutsuttu myös rautahuosiaksi, millä lienee korostettu sen erityistä vahvuutta. Valkea ulkopinta tulee ulospäin ja tuohen viirut eli silmät kepin suuntaisesti. Näin tehden huosian keskelle muodostuu reikä. Etelä-Karjalassa paimenet saattoivat pujottaa reiälliset huosiat lehmien sarviin juhannusaattona kotiin tullessaan, jolloin lehmillä oli ikään kuin kruunut päässä. Huosian voi tehdä myös tuohilevystä käärimällä sen rullalle, pujottamalla vitsaspannan ympärille ja repimällä rullan molemmat puolet suikaleiksi. 70 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY 7689_.indd 70 29.5.2020 18.10. Kangaskortteen varret ovat monivuotisia ja siten vahvempia kuin muiden kortteiden. Kirjoituksen lähteenä on käytetty Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemaa Suomen murteiden sanakirjaa ja Karjalan kielen sanakirjaa (kotus. Huosioita tehtiin usein paimenessa. Etenkin tuohinauhojen tasauksessa syntyvistä ”äärekkeistä” saa huosian keräämällä ne kimpuksi ja sitomalla keskeltä
Ne tehdään koko ajan vastakkaiseen suuntaan kuin vitsaksen itsensä ympäri väännetyt kierteet, joiden kiristämistä samalla jatketaan. Tällöin panta tehdään muuten samalla tavalla, mutta nidottaessa työ aloitetaan vitsaksen latvapäästä. Aluksi väännetyn vitsaksen tyveen muodostetaan sopivankokoinen lenkki. Piirroksen kiertosuunnat ovat oikeakätiselle luontevia. Panta käy myös saunavastan sitomiseen. Näin edetään vähitellen tyveen saakka. Hyvin tehdyssä renkaassa molemmat toistensa ympäri kiertyvät puoliskot taipuvat yhtä paljon, jolloin syntyy kaunis köysikuvio. (4 ) Pannan kierteitä aletaan kiertää lenkin ympärille. Toinen tapa on tehdä panta suoraan sidottavan esineen ympärille, mitä kutsutaan nitomiseksi.. Aivan tyviosa jätetään vääntämättä etenkin, jos vitsaspanta on tarkoitus nitoa suoraan sidottavan esineen ympärille. Harottavat oksat voi siistiä vaikka kirveellä. TEE NÄIN: 1 3 4 5 6 VITSASPANTA Vitsaspanta on renkaan muotoinen sidos, joka sopii kuusenoksahoskan ja tuohihuosian kiinni pitämiseksi. Metsälehti Makasiini 71 7689_.indd 71 29.5.2020 18.10. Samalla vitsaksesta tulee taipuisa. ( 2 ) Kun vitsas väännetään, puun syyt irtoavat toisistaan ja menevät kierteelle. (5 ) Kun koko rengas on kertaalleen kierretty, jatketaan vitsaksen latvan kiertämistä aiempien kierrosten ’laaksokohtiin’. Pannan voi tehdä ensin valmiiksi ja sen jälkeen pujottaa se sidottavan esineen ympärille. 2 Hoska tehdään työntämällä vitsaspanta kuusenoksakimpun tyvipään ympärille. (6 ) Toinen mahdollisuus on nitoa vitsaspanta suoraan valmiin esineen ympärille. Tukeva tyvipää teroitetaan puukolla, jolloin sillä on mahdollista pujotella vitsasta muodostuvan pannan ja esineen väliin. Vitsaksen itsensä ympäri väännettyjen kierteiden oikenemispyrkimys kiristää renkaan kierteitä. Paras aines pantaa varten on ohut, suora ja tasapaksu koivunvesa tai oksa. Jos huosia tehdään tuohisuikaleista, vitsaksen voi myös nitoa tuohten ympärille samaan tapaan kuin vihtaa tehtäessä. Kiertosuunnalla ei sinänsä ole väliä, kunhan muistaa tehdä kierteet toisilleen vastakkaisiksi. l ( 1 ) Vitsas valmistellaan nirhaamalla siitä puukolla kuori yhdeltä syrjältä pois. Vasemmalla kädellä pidetään vastaan, jolloin käsien väliin jäävä osuus toimii ikään kuin kiertämistä helpottavana kampena. Vitsaksen tyvestä leikataan ylimääräinen pois, ja panta pujotetaan sidottavan esineen ympärille. Myös ohut pihlaja kelpaa. Samalla aiemmin vitsaksen itsensä ympäri väännetyt, mutta löystyneet, kierteet kiristetään nuolen osoittamaan suuntaa. Erikseen tehty vitsaspanta työnnetään tuohirullan ympärille. Sitomisen vitsaspannalla voi tehdä kahdella eri tavalla. Keinokuituinen voi sulaa, kun huosia upotetaan kuumaan veteen. Myös narulla sitominen on kelpo ratkaisu, mutta silloin on muistettava käyttää luonnonkuituista narua. Tyvipuoli painetaan jalan alle ja oikealla kädellä väännetään vitsakseen kierteitä latvasta alkaen. Latva kierretään loppuun saakka eikä sitä varsinaisesti päätellä, sillä kierteet estävät renkaan purkautumisen. 3 ) Vitsaspanta muodostaa köysikuvion, joka rakentuu kahdesta toisilleen vastakkaisesta kiertosuunnasta
Toisaalta se on monimutkaisen logistiikan edellytys. Se on oiva tapa jalostaa alempaa laatua olevia pintalautoja. Niihin ei sydänpuuta tuhlata. Versowood aloitti kuormalavojen valmistuksen vuonna 2004. Alemmasta laadusta puhuminen on Ala-Salmen mielestä harSuurimpien kaapelikelojen halkaisija on melkein neljä metriä. 100 000 KUUTIOTA puuta. 700 000 kiloa nauloja. Ala-Salmi kertoo asiakkaasta, jonka tukkuvarastossa tavara kiertää täysin automaattisesti, liki sadantuhannen erikoiskuormalavan päällä. toiminnan johtaja Juhani Ala-Salmi Versowoodilta. ”Eihän siinä tarvita kuin vasara ja nauloja”, kertoo pakkausliikePINTALAUDOILLE KÄYTTÖÄ Versowood tuottaa liki puolet Suomessa tarvittavista kuormalavoista. Se on melkein puolet kaikista Suomessa tarvittavista uusista lavoista. Tuote on yhtä aikaa äärimmäisen yksinkertainen ja samalla huippuunsa viritetyn logistiikan perusyksikkö. Sen valmistus on helppoa. Suurin osa Versowoodin kuormalavoista valmistetaan soveltumaan tietylle tuotteelle. Näistä aineksista sahaja puutuoteyhtiö Versowood valmistaa vuosittain 3,7 miljoonaa kuormalavaa. Pakkausliiketoimintaa johtaa Juhani Ala-Salmi. 72 Metsälehti Makasiini » TUOTE JA TEKIJÄ 7923_.indd 72 29.5.2020 17.33
Lavoja taas tarvitsevat sadat yritykset. Meidän vierailumme aikaan linjalla valmistui kevyitä eristevillalle tarkoitettuja lavoja. Suurimmat niistä painavat tyhjänäkin liki neljä tonnia, ja yhteen kelaan on käytetty jopa viisi kuutiota puuta. Vaikka lavat ja kelat valmistuvat samassa hallissa ja lähtevät maailmalle samalta pihalta, on niihin perustuva liiketoiminta erilaista. Asiakkaalle räätälöidyt lavat ovat usein hinnaltaan edullisempia. Metsälehti Makasiini 73 7923_.indd 73 29.5.2020 17.33. Riihimäellä lavoja ei vasaroida kasaan miesvoimin. Linjan päällä oleva laatikko ravistelee prosessiin lisää nauloja. Riihimäen laitoksen yhteydessä on myös yksi kaikkiaan neljästä Versowoodin sahalaitoksesta. Pienimmät kuormalavat ovat suklaarasian kokoisia, suurimmat nelimetrisiä. Esimerkiksi jo mainitulle villaeristeelle riittää kevyt lava, kun taas panimoteollisuudessa lavoja on vahvistettava metallilla. Siksi suurin osa tuotannosta myydään Suomeen. Linjalla kulkee oikeaan mittaan katkottuja lautoja sekä lavan kannen ja pohjan väliin tulevia jalkapalikoita. FIN-lavojen menekki tosin vähenee. Robotti nikkaroi Versowoodin historia alkaa vuonna 1946 Vierumäelle perustetusta sahasta. Kuljetus vaikka Poriin lisää raaka-aineen hintaan viisi euroa kuutiolle”, Ala-Salmi sanoo. Keskivaiheilla kaksi väsymätöntä robottia yhdistää osat lavoiksi. Käyttäjälle räätälöity Versowood valmistaa räätälöityjen lavojen ohella myös standardin mukaisia FINja EUR-lavoja. Joihinkin tarvitaan myös koivua ja vaneria. Eri tuotteet edellyttävät erilaisia ominaisuuksia. Keloja ostaa Suomessa vain muutama asiakas. Lavalinjan vieressä naputellaan kasaan kaapelikeloja. Lavat kasattiin siten, että asiakas voi omassa vaKuormalavojen valmistus on pitkälle automatisoitu Versowoodin Riihimäen tehtaalla. ”FIN-lavahan on ihan pomminkestävä.” haanjohtavaa. Lava on suhteellisen edullinen tuote, joten sitä ei kannata kuljettaa pitkiä matkoja. Kallista sydänpuutavaraa ei kannata tuhlata kertakäyttöiseen kuormalavaan, kun siihen kelpaa vajaasärmäinen pintalauta. ”FIN-lavahan on ihan pomminkestävä”, Ala-Salmi melkein tuhahtaa. ”Totta kai siitä on etua, että saha on samalla tontilla. Jos lavoja kuljetetaan pitkiä matkoja, ne kasataan limittäin tilan säästämiseksi. Kuormalavoja yhtiö valmistaa Riihimäellä, Porissa, Valkeakoskella, Muurlassa ja Haukiputaalla. l TEKSTI AINO ÄSSÄMÄKI KUVAT SEPPO SAMULI Toisaalta hajallaan olevilta laitoksilta kuormalavat on helppo kuljettaa eri puolilla maata sijaitseville asiakkaille. rastossaan napata lavan kasasta trukilla ilman kääntelyä. Kyse on siitä, että käytetään eri puun osat järkevästi. ”Yksi eurolava sitoo noin 40 kiloa hiilidioksidia”, Ala-Salmi haluaa vielä muistuttaa.. Versowoodin kuormalavat valmistetaan Suomessa sijaitsevien sahojen männystä ja kuusesta. Muutaman metrin päässä valmiit kuormalavat matkaavat varastoon. Erilaiset puiset ja vaneriset pakkaukset tulivat mukaan vuonna 2002 yrityskaupan kautta
7692_.indd 74 29.5.2020 18.32. Pienen metsän omistajan ei tarvitse odotella avohakkuun jälkeen seuraavaa hakkuutuloa kymmeniä vuosia kuten virheellisesti väitetään. 2020 2009 ONKO SINULLA valokuva pareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. Heti samana keväänä alue laikkumätästettiin, ja kohta muokkauksen jälkeen istutettiin omatoimisesti kuusen paakkutaimet. Hehtaarin laajuinen satavuotias kuusikko hakattiin talvella 2006. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Lähetä ne meille Metsälehteen. Omatoiminen istutus säästää uudistamiskuluissa. 74 Metsälehti Makasiini » PILKKEET Taimia istutettiin neljänä keväänä, viimeiset 2009. Vain istuttamalla saadaan aikaan nopeasti täystiheä ja laadukas taimikko. Istutuksesta on 14 vuotta ja taimikon keskipituus on jo 4–5 metriä. Tällä noin 20 hehtaarin tilalla on parikymmentä eri-ikäistä kuviota, joissa puusto kasvaa arviolta noin 100–150 mottia vuodessa. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan, ja niistä maksetaan palkkio. Maanmuokkaus ja taimet eivät ole kallis investointi verrattuna päätehakkuutuloon. Tukkipuun osuus pyritään saamaan alaharvennuksin mahdollisimman suureksi, koska siitä riippuu taloudellinen lopputulos.. KUVAPARIN metsä on Pohjois-Pirkanmaalta Virroilta. l TEKSTI JA KUVAT HANNU LILJEROOS Uusi metsä viivyttelemättä Vain istuttamalla saadaan nopeasti laadukas taimikko. Hakkuutähteet kerättiin energiaksi. Maapohja on lehtomaista kangasta, ja taimien kasvu on ollut ripeää. Mielestäni päätehakkuun jälkeen ei kannata viivytellä. On realistista odottaa, että kuusikon keskikasvu tulee olemaan 50–60 vuoden kasvatusajalla kymmenisen kuutiota vuodessa. Toisin sanoen viljellen perustettu nykymetsä tuottaa vuonna 2006 hakatun puumäärän paljon lyhyemmässä ajassa. Puuta kertyi noin 400 kuutiota, josta tukkipuun osuus oli runsaat 80 prosenttia. Raivurin kanssa piti olla tarkkana, ettei vioittanut kasvatettavia kuusia. Valtapuut olivat 27–30-metrisiä. Liitä mukaan yhteystietosi. Taimikkoa on perattu kaksi kertaa, koska laikut ottivat herkästi lehtipuuta
Oli tavattoman kaunis aurinkopäivä, palloilin kotona ja pohdin, alkaisinko panikoida, kiroilla vai tumpsuta muuten. Olen nyt tajunnut, että vaikka minulla ei olisi ollut kiirettä töiden takia, olen luonut sellaisen itselleni tyhjästä. Tämä ei tarkoita sitä, että pitäisin mennyttä kevättä kivana. Kevään aikana olen kirjoittanut paljon. LUONNOSSA » KOLUMNI EI SITÄ ARVAA , miten paljon voi yksi paisti maailmaa muuttaa. Niin että eikö tuosta porukalla selvittänekin.. Niin kuin nyt vaikka tuo luonto, lukeminen, ihmiset ja oleminen. MUTTA SITÄPÄ OLEN monesti tässä kevään aikana miettinyt, jotta mitäs jos en olisi lähtenyt maaliskuussa potkureineni jäälle. Sanalla sanoen tehnyt runsaasti kaikkea sellaista, mitä en ole juurikaan aikuisiälläni ennättänyt tekemään. TÄMÄN KESÄN PÄÄTYÖNI päälle vetäistiin punakynällä henkselit heti maaliskuussa. Korona rullautti keväällä maailmanrattaan uusille jengoille ja oikein hetkauttaa miettiä, kuinka toisenmoiseksi viruksenkehveli meikäläisenkin suvisuunnitelmat laittoi. Se on jättänyt tuskallisen jäljen lukemattoman moneen elämään. Ainakin, jos se paisti on pyöräytetty lepakosta. Muistan hetken hirveän hyvin. Jos olisinkin alkanut manata ja melskata kotosalla. Kukkaron nyöri on kurottu laskunmaksupäivien tähden tiukalle, mutta maailmassa on paljon ilmaisia iloja. Teimme toistakymmentäkilometrisen lenkin, seisahdimme aution saaren rannassa ja värtierasin kaikessa rauhassa, jotta mitäs tässä nyt. Ihmishenkien arvoa ei voi mitata millään ja kokokuva tästä kaikesta näyttäytyy vasta vuosien kuluttua. Aamulla nukuin pitkään ja rupesin kirjoittamaan. Väkättäisin joka päivä maailman ja elämän epäreiluutta sekä saarnaisin koronasta aivan kuin se ei olisi kenenkään muun kuin minun arkeeni vaikuttanut. Eikäpähän sitä tietysti tulevastakaan tiedä. Allakka tyhjeni kerralla kaikista teatteriin liittyneistä kesätöistä ja käytännössä olen autuaan tietämätön, koska seuraavan kerran pääsen thalian tuulosia nuuhkimaan. Se on vähän kylmällä karauttava fakta, koska puolet toimeentulostani on kertynyt nimenomaan niistä töistä. l ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailija ja teatterintekijä.. Porukalla tässä on kestetty. Hirveästipä olen männävuosina hopunnut ja hötkynnyt, monessa kohti ihan turhan takia. Tulin siihen lopputulokseen, että eipähän tässä. Olen melko saletti, jotta itkisin surkeuttani yhä. Seuraavan yön ynnäilin tuloja ja menoja todeten, että eiköhän tästä selvitä. Arvelin viruksen keikuttavan niin isoa venettä, jotta oman persauksen kastumisesta itkeminen olisi typerää. Paljon olen koronan ansiosta oppinut. Olen touhunSelvitkäämme Otin potkurin ja lähdin peilikirkkaalle Syvärin jäälle koiran kanssa. Päinvastoin, se voi avautua ihan uudella tavalla. Metsälehti Makasiini 75 7692_.indd 75 29.5.2020 18.32. Otin potkurin ja lähdin peilikirkkaalle Syvärin jäälle koiran kanssa. Nyt huomaan, että maailma ei taida sittenkään loppua töistä vapaaseen kesään. Lisäksi olen viettänyt kotosalla aikaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Toivottavasti en syyllisty siihen sittenkään, kun maailma tästä nyt vähin erin vapautuu. En tehnyt mitään niistä. nut penskojen kanssa, toivottanut emännälle joka päivä livenä sekä hyvät yöt että huomenet, kulkenut metsissä koiran keralla, laittanut ruokaa ja viime päivinä puljannut pihamaalla. SAATTAA KUULOSTAA PAISUTELLULTA pötypaskalta, mutta kyllä se totta on. Toivottavasti ei moni muukaan
Toimittajien olisi syytä tietää, että Suomen metsistä on suojeltu ja käytöltä rajattu noin kolme miljoonaa hehtaaria. Tuntuu siltä, että toimittajakunta on laajasti sulkenut silmänsä metsien moninaisilta ja yhä kasvavilta hyödyiltä, joista pörriäiset ovat todella pieni vaikkakin tärkeä osa. 020 760 5300 Sähköposti: tilaukset@hevosurheilu.fi www.hevosurheilu.fi hevosurheilukauppa.fi Kyllä kiitos! Tilaan: M ET SÄ 2/ 20 Leikkaa tästä ja postita kuponki. Näet työsi ja huolenpitosi metsässä jatkuvan. Se on yhtä paljon kuin esimerkiksi Belgian tai Britannian koko metsäala. Muhkeat 148 sivua! TI LA A VE RK OS SA Hevosurheilun jalostuskuvasto 12 € + toimituskulut 4,90 € Minulle saa lähettää sähköpostiin Hevosurheilun ilmaisen uutiskirjeen » PILKKEET 7924_.indd 76 29.5.2020 18.22. Postimaksu on maksettu puolestasi. Metsän tuotto käytetään haluamaasi hyvään asiaan metsäalalla. Jalostuskuvasto 2020 on nyt ilmestynyt! TILAA OMASI hevosurheilukauppa.fi Kuvasto tulvillaan ehtaa suomalaista hevoshistoriaa, hurmaavia tarinoita ihmisistä ja hevosista. On mahdollista, että kun taloutemme raunioita ryhdytään korjaamaan koronaviruksen vaikutusten heikentyessä, metsät ja metsäsektori nousevat taas uuteen arvoon. Kertomuksia ansiokkaan kasvatusja jalostustyön takaa, mukana muun muassa koko kansan sydämiin juossut Mascate Match ja karjalaisen kuninkaan Tähen Toivomuksen eteenpäin vievät sukujuuret. Mutta niiden käyttö esimerkiksi teollisiin tarkoituksiin olisi suurin piirtein mahdotonta. OIKAISU LUKIJALTA Lahjoita metsäomaisuutesi osaaviin käsiin, metsäalan hyväksi. Olisi myös hyvä tietää, että maamme talousmetsissäkin vaalitaan lakisääteisestikin monimuotoisuutta. Työsarkaa riittää, mutta Suomessa olemme hyvällä alulla myös talousmetsien monimuotoisuuden turvaamisessa. Mitkä ovat sitten metsien hyödyt luonnonsuojelun, ilmaston ja virkistyksen ohella. Eliisa Kallioniemi Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti (uutiskirjettä varten) Hevosurheilu Tunnus 5003409 00003 Vastauslähetys KIRJE Vastaanottaja maksaa postimaksun # Puh. Metsien teollisen käytön suhteellinen osuus on kyllä aikaa myöten pienentynyt, mutta on vieläkin merkittävä kehittyvän tuotekehityksenkin myötä. Näistä suojelluista metsistä huomattava osa on vanhoja ja kuolevia metsiä, jotka ovat suotuisia elinympäristöjä tietyille uhanalaisille lajeille. Hyvinvointiyhteiskunta rakennettiin viime sotien jälkeen metsien tarjoaman keskeisen raaka-ainevarannon avulla. VELI-PEKKA JÄRVELÄINEN EMERITUSPROFESSORI OLISI SYYTÄ TIETÄÄ Viime Metsälehden (10/2020) pääkirjoituksessa taimien lukumäärässä oli virhe. Kuuntelemme herkällä korvalla toiveesi metsien hoidon suhteen ja toimimme sen mukaan. Laitetaan hyvä kiertämään toimialan sisällä. On kuin lukisi ympäristöjärjestöjen tai vihreiden laatimia tekstejä. Tarkoitus oli kertoa, että viime keväänä taimia istutettiin vuosikymmenen ennätysmäärä, yli 170 miljoonaa kappaletta. Metsiä niin sanotusti ennallistetaan, arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteitä säilytetään, avohakkuualoille jätetään säästöpuita ja monimuotoisuutta tuetaan valtion varoin. Jo kauan metsät ovat olleet taloutemme keskeinen selkäranka. Lisätietoa: www.mmsaatio.fi/metsatestamentti METSÄTESTAMENTTI MAAMME keskeiset tiedotusvälineet ovat sortuneet metsien monimuotoisuuden kritiikittömään korostamiseen
Samana ajanjaksona taimikosta lähtenyt metsä saavuttaa päätehakkuukypsyyden. 020 760 5300 Sähköposti: tilaukset@hevosurheilu.fi www.hevosurheilu.fi hevosurheilukauppa.fi Kyllä kiitos! Tilaan: M ET SÄ 2/ 20 Leikkaa tästä ja postita kuponki. Näet työsi ja huolenpitosi metsässä jatkuvan. Jalostuskuvasto 2020 on nyt ilmestynyt! TILAA OMASI hevosurheilukauppa.fi Kuvasto tulvillaan ehtaa suomalaista hevoshistoriaa, hurmaavia tarinoita ihmisistä ja hevosista. Nykyään metsä uudistetaan lähes kokonaan jalostetulla siemenja taimimateriaalilla. Se kiinnostaa erityisesti eläkeläisiä. Näin tapahtuu myös jaksollisessa kasvatuksessa harvennushakkuussa. Toinen osa muodostuu näiden kasvupaikkojen eri kehitysvaiheista puuttomasta alasta varttuneeseen metsään. Tulevaisuudessa jalostuksella voidaan saada monia muitakin hyötyjä. Varsinkin juurenniskassa ja juurissa vauriokohdat saastuvat helposti juurikäävän (maannouseman) itiöillä. Joka kerta kun metsään mennään hakkuukoneella, jäljelle jäävään puustoon tulee vaurioita. Metsälajisto yksipuolistuu. Kun jatkuvassa kasvatuksessa kaadetaan kullakin hakkuukerralla metsikön suurimmat puut, jäljelle jääneet eivät useinkaan saavuta entistä tasoa seuraavaan hakkuukertaan mennessä. LUKIJALTA Lahjoita metsäomaisuutesi osaaviin käsiin, metsäalan hyväksi. Lisätietoa: www.mmsaatio.fi/metsatestamentti METSÄTESTAMENTTI NOIN kolmasosa metsänomistajista on kokeillut MTK:n kyselyn mukaan ns. Kuuntelemme herkällä korvalla toiveesi metsien hoidon suhteen ja toimimme sen mukaan. Hakkuukertojen toistuessa metsästä tulee ajan kuluessa vajaatuottoinen. Kansainvälisen määritelmän mukaan luonnon monimuotoisuus perustuu kolmeen pääasiaan: erilaisten elinympäristöjen runsauteen, lajien runsauteen kussakin elinympäristössä ja kunkin lajin yksilöiden väliseen vaihteluun eli perinnölliseen monimuotoisuuteen. jatkuvaa kasvatusta metsässään. Mitä nopeammin puu kasvaa, sitä nopeammin se sitoo ilman hiilidioksidia. Laitetaan hyvä kiertämään toimialan sisällä. Jatkuvassa kasvatuksessa metsässä ei ole eri kehitysvaiheita vaan metsä pysyy koko ajan samassa tilassa. Mutta uudistushakkuussa vanha puusukupolvi vaihdetaan kokonaan uuteen terveillä taimilla. Näin puustopääoma pienenee vähitellen. Kertomuksia ansiokkaan kasvatusja jalostustyön takaa, mukana muun muassa koko kansan sydämiin juossut Mascate Match ja karjalaisen kuninkaan Tähen Toivomuksen eteenpäin vievät sukujuuret. Näin kävi yksityismetsissä ennen kuin alettiin siirtyä jaksolliseen kasvatukseen 1950-luvulla. Metsissä erilaiset kasvupaikat lehdoista kalliometsiin muodostavat osan elinympäristöjen monimuotoisuudesta. ERKKI ANNILA EMERITUSPROFESSORI JATKUVAN KASVATUKSEN PITKÄAIKAISVAIKUTUKSET Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti (uutiskirjettä varten) Hevosurheilu Tunnus 5003409 00003 Vastauslähetys KIRJE Vastaanottaja maksaa postimaksun # Puh. Metsän tuotto käytetään haluamaasi hyvään asiaan metsäalalla. Tarkastelujakson tulee olla vähintään 70–90 vuotta eli noin ihmisen iän pituinen. Postimaksu on maksettu puolestasi. Sinä aikana jatkuvassa kasvatuksessa metsää hakataan 3–4 kertaa. Muhkeat 148 sivua! TI LA A VE RK OS SA Hevosurheilun jalostuskuvasto 12 € + toimituskulut 4,90 € Minulle saa lähettää sähköpostiin Hevosurheilun ilmaisen uutiskirjeen » PILKKEET » PILKKEET 7924_.indd 77 29.5.2020 18.22. Eläkeläinen, joka siirtyy harjoittamaan metsässään jatkuvaa kasvatusta, ei ehdi näkemään pitkäaikaisia vaikutuksia. Kuusella jalostuksen tuoma kasvun lisäys on noin 10 prosenttia, männyllä 30 prosenttia. Vasta hänen lapsenlapsensa näkevät ne. Vaikka jatkuva kasvatus saattaa tuntua houkuttelevalta, kun metsä pysyy koko ajan puustoisena, on syytä muistaa sen pitkäaikaiset vaikutukset. Kiertoaika lyhenee 10–20 vuotta. Tutkimuksissa on todettu, että laho leviää juuriyhteyksien kautta terveisiin puihin, jopa taimiin. Tämä on todettu monissa tutkimuksissa. Näitä ei saada jatkuvassa kasvatuksessa
Kaikkien kesäkuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme kahdet nappikuulokkeet. Rahkasammaliin sitoutuneet ravinteet ovat suurimmaksi osaksi muiden lajien ulottumattomissa. » PILKKEET ARVONTA! 78 Metsälehti Makasiini JO RM A PE IP O N EN MIKÄ OLI mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Ruskorahkasammalmättäät ovat niin kuivia, että aurinkoisena kesäpäivänä mättäälle voi istahtaa pyllyään kastelematta. Muu suon pieneliöstö elää rahkasammalten lomassa kasvavien levien sitoman aurinkoenergian varassa. Näin se pystyy syrjäyttämään toiset rahkasammallajit, joiden kasvu tyssää, kun vedenpinta laskee. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Ruskorahkasammal on kuitenkin helppo tuntea: tasaisen ruskea väri ja kasvaminen tiukkoina, kuivanoloisina mättäinä riittävät tuntomerkeiksi. Linkki kyselyyn löytyy myös etusivun oikean laidan Nyt – ajankohtaista -osiosta. Massaa kertyy noin 300 grammaa neliömetrille. Näille soille noustaan! Laakeilla ja tulvivilla aapasoilla mättäät yhdistyvät suuriksi saarekkeiksi ja pitkiksi jänteiksi, jotka patoavat ja ohjaavat veden kulkua. Heleänvihreän rahkanäivesammalen simpukkamaiset latvat tuovat usein eloa mättään ruskeaan pintaan – mutta sitäkin pitää katsoa läheltä. Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille vastaajille! Mistä pidit. SEPPO VUOKKO Silta yli suuren suon Ruskorahkasammalen tunnistaa tasaisen ruskeasta väristä ja tanakoista mättäistä. Näitä kaartoja pitkin pääsee vetisenkin aavan ylitse, vaikka usein kulkureitiksi valittu jänne päättyy vetiseen rimpeen. Voit vastata kyselyyn Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi/lukijakysely. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. MEILLÄ kasvaa 43 rahkasammallajia. Tarinassa on siru totuutta, useiden lajien varma tunnistus edellyttää mikroskoopin käyttöä. Vain änkyrimato käyttää rahkasammalia ravintonaan. Kasvikursseilta kerrotaan, kuinka samaa rahkasammaltuppoa on juoksutettu assistentilta toiselle ja saatu sille yhtä monta nimeä kuin on ollut vastaajiakin. Pienille karvayökönlehdelle ja pikkukarpalolle karu sammalmätäs tarjoaa turvallisen kasvupaikan. Kullakin lajilla on omanlaisensa ekologia: joukossa on varjoisten korpien, avoimien rantaluhtien, vetisten suoallikoiden ja ravinteisten lettojen lajeja. Ruskorahkasammalen hyvän vedenpidätyskyvyn ansiosta suon keskiosat voivat kasvaa laiteita korkeammalle kohoeli keidassoiksi. Sellaisilla soilla syntyy kaksijakoinen kasvillisuus: upottavat vetiset rimmet ja niiden välissä kaartelevat kuivat, varpuja ja puitakin kasvavat jänteet. Kirjapalkinnon voittivat Vesa Keränen, Vesa Koivula, J ouko Pekki ja Maija Sianoja. Ruskorahkasammal varastoi vettä niin tehokkaasti, että se voi kasvattaa mättäänsä kymmeniä senttejä pysyvän vedenpinnan yläpuolelle. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. 7695_.indd 78 29.5.2020 17.39. Se elää sadeveden ja sen mukana tulevien ravinteiden varassa, mutta kasvaa silti pituutta sentin tai kaksi vuodessa. Viime numeron suosituin juttu oli menneen ajan metsätöistä kertonut artikkeli ”Lajinsa viimeiset”
09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 19 b, 40100 Jyväskylä Aino Ässämäki, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 029 432 6114 Kauppak. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. MUKANA SUOAIHEINEN TIEDELIITE Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 844 Mari Pousi, p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 18.6. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 88. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. Ensi numerossa KUUSEN 80 VUOTTA: HIILENSIDONTA KESÄSAVOTTA PELTOKOIVIKOSSA METSÄLEHTI MAKASIINI 5/2020 ILMESTYY 13.8. 029 432 6113 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Heta Välimäki, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6100 Anna Back Jussi Collin, p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 0355-0893 Makasiinin levikki: 33 683 (lt/19) PunaMusta 2020 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Kesätoimittaja Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkotuottaja Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka Paperit VA LT TE RI SK YT TÄ 7696_.indd 79 29.5.2020 17.48. 050 345 4567 Päivi Laipio, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p
RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti TÄMÄN Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 18.6.2020 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi. PALKINNOT Makasiiniristikosta 3 on arvottu seuraaville kolmelle: Veli-Matti Häjänen, Hyllykallio, Kari Kenttälä, Rovaniemi ja Samuli Kolari, Tampere. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . MAKASIINIRISTIKKO 3, OIKEA RATKAISU 70 VUOTTA 7.6. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. 7697_.indd 81 29.5.2020 17.42. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Veli-Matti Lähdesmäki, Suomen metsäkeskuksen metsäneuvoja, Seinäjoki (ei juhlia, matkoilla) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Bjarne Häggman, AFM, FtMa, Esbo 60 VUOTTA 19.6. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 4”. MERKKIPÄIVÄT Leikkaa irti MAKASIINIKRYPTO 4 Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen
Niin kalastusta, metsästystä kuin liikkumista valtion mailla valvoo Suomessa 12 erätarkastajaa. Koronan tuoma poikkeusaika on työllistänyt Etelä-Suomen kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla, sillä roskaaminen, laittomat nuotiot ja muut lieveilmiöt lisääntyvät aina, kun väkimäärä luonnossa lisääntyy. Liikkumisessa käytetään kulkuvälineitä mönkijöistä veneisiin. Droonilla voidaan esimerkiksi valvoa joenpätkää ja katsoa, onko sen varrella ylipäänsä kalastajia, joilta lupia kysellä.”. Pääosa työajasta kuluu suojelualueiden, kalastuksen tai metsästyksen valvonnassa. Kalastuksessa rikemäärä on vuodesta toiseen kova. l Valtion metsien vartijat Koronarajoitukset ohjaavat ihmisiä luontoon, joten erätarkastajilla riittää työnsarkaa, kertoo ylitarkastaja Juha Ahonen. Yleisin sanktio luonnossa tapahtuvista rikkeistä on sakko. Koulutukseltaan he ovat poliiseja. Erätarkastajat tekevät noin 10 000 tarkastusta vuodessa. VOISI olettaa, että kalastaminen kiinnostaa ihmisiä kesällä, sillä kalastonhoitomaksuja ja kalastuslupia on lunastettu runsaasti. Erätarkastaja esittää pyydettäessä virkamerkin, mutta hänet tunnistaa myös ulkoisista tunnusmerkeistä: virka-asussa on erätarkastajan lätkä, nimi ja Metsähallituksen erävalvonnan logo. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA JUHA OLLILA Erätarkastaja voi sakottaa enimmillään 20 päiväsakon verran. Yhden erätarkastajan vastuulla on Ahosen mukaan noin miljoona hehtaaria valtion maita. Lisäksi valvomme autiotupien kuntoa, maastoliikennettä, polttopuuja maa-ainesvarkauksia, jätelakeja ja eläinsuojeluasioita. Nykyisin jokaisella erätarkastajalla on käytössään drooni eli pienoiskopteri. Luvaton moottorikelkkailu voi aiheuttaa tuhoja taimikoissa. 82 Metsälehti Makasiini » TYÖSSÄ METSÄSSÄ 7698_.indd 82 29.5.2020 18.35. Valtion mailla esiintyy välillä luvatonta puunkaatoa ja teiden varsilta katoaa toisinaan puukasoja
Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 7699_.indd 83 1.6.2020 11.24
Työ on helpompaa, kun puukaupan tarjouspyynnöt lähtevät nappia painamalla nopeasti markkinoille ja tavoittavat tehokkaasti puunostajat. Kaikissa puukaupoissa, jotka laitetaan julkiseen myyntiin, käytämme Kuutiota”, Metsänhoitoyhdistys Siikalakeuden johtaja Kari Salo sanoo. Säästämme siinä aikaa ja rahaa. ”On todella helppoa, kun ei tarvitse kopioida sähköposteja tai muuta, vaan tarjouspyynnöt lähtevät suoraan järjestelmästä. Digitaalinen työväline tehostaa puukauppaa ”Meillä Kuution käyttö on lähes jokapäiväistä, sataprosenttista. Kuution kautta jätettyjen tarjouspyyntöjen ja tehtyjen tarjousten määrä on kasvanut tasaisesti, vaikka käytön aktiivisuus vaihtelee alueellisesti. Se tehostaisi puukauppaa, alentaisi kustannuksia ja olisi eduksi koko Suomen metsätaloudelle. Salo toivoo, että metsänhoitoyhdistykset ja puunostajat ottaisivat Kuution mahdollisimman laajasti käyttöön, jotta sähköisten palvelujen hyödyistä saataisiin kaikki irti. Se on selvästi paras tapa kilpailuttaa puukaupat.” Kuutio_MetsalehtiMakasiini_210x240mm_20200513_.indd 1 14.5.2020 11.48 7700_.indd 84 1.6.2020 11.36. Se samalla avointa kaikille, jotka ovat Kuutiossa ostajina”, Kari Salo kertoo. ”Kaikkien yhteinen etu on, että Kuutio menestyy. Uskon, että sähköisten etäpalvelujen käyttö tulee yleistymään. Käytännössä kaikki valtakirjakaupat tehdään Kuution avulla, koska se säästää aikaa ja rahaa. Sähköisten palvelujen kysyntä on koronakriisin aikana vilkastunut. Käymme puukauppa verkossa, järjestämme palavereja verkossa. ”Korona-aika on tuonut entistä enemmän Kuution hyviä puolia esiin, kun voimme hoitaa asioita sähköisesti metsänomistajien kanssa, eikä tarvitse kohdata kasvotusten. Metsänhoitoyhdistyksissä aikaa kuluu paljon tarjouspyyntöjen ja tarjousten käsittelyyn. Se on tulevaisuutta myös metsäalalla”, Kari Salo sanoo