Metsälehti 14/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ELOKUUTA • NUMERO 5/2022 • 12,00 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 5/2 02 2 TE EM A : U U D ET TE KIJ Ä T 9541_.indd 1 9541_.indd 1 15.8.2022 17.35 15.8.2022 17.35. LISÄÄ KASVUA METSÄNOMISTAJA Uudistamista pienissä paloissa METSÄPERINTÖ VINKIT UUDELLE OMISTAJALLE 15 kysymystä metsäkursseista Dacia Jogger pärjää metsäteilläkin TILOJEN HINNAT YHÄ NOUSUSSA AKKUPOIMURI MARJAMETSÄÄN NYT ON PUULLE TARVETTA ›› Metsänjalostus alkoi Punkaharjulla 75 vuotta sitten 19
Maksamme 1.5.–31.8.2022 välisenä aikana ostamillemme harvennusleimikoille tuplabonuksen. Omistajajäsenenä voit saada bonusta jopa 2,80 euroa jokaista myymääsi puukuutiometriä kohti.* Tee metsästäsi nyt elinvoimainen harvennuksella ja pyydä tarjous puukaupasta metsäasiantuntijaltamme osoitteessa www.metsagroup.com/metsaasiantuntija Sopimusasiakkaat saavat tuplabonuksen takautuvasti toukokuun lopussa päättyneen hintatakuukauden aikana tehdyille harvennuspuukaupoille. Harvennuspuulle bonukset tuplana Puunhankintamme kasvaa ja haluamme ostaa lisääntyvät määrät omistajajäseniltämme Suomesta. *Lue lisää bonusten kertymisestä www.metsagroup.com/bonukset 9542_.indd 2 9542_.indd 2 15.8.2022 12.12 15.8.2022 12.12
Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 18 18 S. 15 LUONNONMARJOJA KAUPPOIHIN ENTISTÄ ENEMMÄN 16 LUKIJAN KUVA : Mitähän tänne laittaisi. 70 PILKKEET : Vahavillan suojassa 72 MAKASIINIKRYPTO 74 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Koko kansan kampanja Tämän numeron kannen kuvasi Sirpa Mikkonen. 40 SI RP A M IK KO N EN SA M I KA RP PI N EN HA N N U N O US IA IN EN 9543_.indd 3 9543_.indd 3 12.8.2022 14.38 12.8.2022 14.38. 47 S. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Tehokkainta on lannoitus 6 METSÄNOMISTAJA : Jättikuusen katveessa 12 ENTISTÄ KALLIIMPAA ENERGIAA 14 METSÄTYYPPI : Oliko kantokäsittelykauden lyhennys välttämätön. 17 ENNÄTYSMÄÄRÄ KIRJANPAINAJIA KESKI-SUOMESSA TEEMA 18 METSÄNJALOSTUS : Ensimmäisen pluspuun jäljillä 28 VAIKUTTAJA : Ministeri lupaa lisää rahaa luonnolle OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 15 kysymystä metsäopinnoista 40 KASVUPAIKAT : Tuoreet kankaat 42 TUTKIMUS : Mustikalla käänne parempaan 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Metsäpuoskarin vatsavinkit 44 KYSY POIS : Mikä puu. S. 46 PIKATESTI : Akkukäyttöinen marjanpoimuri 48 PERINTÖMETSÄ : Oma omistus alkuun TALOUS 51 RAHAPUU : Huikea tason nosto 52 PUUMARKKINAT : Nyt on puulle tarvetta 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Ötökkätuhoja torjumaan 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Yli kahdeksan tonnia hehtaarilta 56 TILAMARKKINAT : Neljäs nousun vuosi menossa 57 KOEAJO : Dacia Jogger LUONNOSTA 60 LUHTA : Kohta tuntureilla käy vilinä 66 KOLUMNI : Mikä on luonnonmetsä
Tavallisen ihmisen on usein mahdotonta ostaa edes keskihintaista 40 000 euron autoa. Puukaupassa on edessä mielenkiintoinen syksy.” RISTO PÖNTINEN TOIMITTAJA/KUVAAJA ”Autolla liikkuminen on kallistunut kipurajalle. Tänä vuonna se käsittelee energiapuuhun liittyvää tutkimusta. Juttu alkaa sivulta 18. Jopa tutkijat ovat eri mieltä, mitä metsille pitäisi tehdä. Etenkin kangasmetsien kasvatuslannoitus vankistaa metsien hiilinielua kustannustehokkaasti eikä siihen oikein tehtynä juurikaan liity haittoja. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Tehokkainta on lannoitus Tämän lehden mukana kaikki tilaajat saavat Metsälehden tiedeliitteen. Kaikilla mittareilla tehokkainta on lannoitus. Ensi talvena tätä energiaa himoitaan kaikkialla. Siitä lisää teema-artikkelissa.” SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”Puukuution energiasisältö on noin 2 000 kilowattituntia. 9544_.indd 4 9544_.indd 4 12.8.2022 14.36 12.8.2022 14.36. Määrää voi verrata esimerkiksi 1970-luvun huippuvuosiin, jolloin metsiä lannoitettiin vuosittain yli 200 000 hehtaaria. Toinen, pitkällä aikavälillä tehokas keino lisätä metsien kasvua on käyttää jalostettuja siemeniä ja taimia. Metsänjalostuksen 75-vuotinen taival on paikoin yhtä kutkuttava kuin tieteiselokuva. Parinkympin Dacia Joggeriin saattavat veroista jäljelle jääneet rahat kuitenkin riittää.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA PITÄISIKÖ metsää hakata vai säästää ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Kasvatuslannoituksia tavoitellaan lisättäväksi 26 000 hehtaarin tasolta 50 000 hehtaariin vuodessa. Peltoja ja metsiä koskevan ilmastosuunnitelman kannustava viesti on, että maankäyttösektorille asetetut tavoitteet päästöjen vähentämiseksi ja nielujen vahvistamiseksi eivät ole ylivoimaisia. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”Savonlinnassa opin, että robotiikalla, nestemäisellä typellä ja metsätaimilla voi olla jotain yhteistä. Keinot on ohjelmassa laitettu järjestykseen arvioimalla niiden vaikutusta ilmastoon, hintaa ja hyväksyttävyyttä. Ilmastosuunnitelman lannoituspinta-alat ovat kohtuullisia. Tiia Puukila selvitti, mitä jalostuksella on tähän mennessä saatu aikaan ja mitä on tulossa. Hallituksen heinäkuussa hyväksymä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma on poliitikoilta hyvä alku selkeyttää sekavaa tilannetta ja näyttää suuntaa. Jopa kuitupuun hinnan lasikatto voi energiakriisin takia rikkoutua. Onneksi niitä on jo hyvin saatavilla kiitos 75 vuotta jatkuneen työn. Turvemetsien tuhkalannoitus on lähes yhtä tehokasta. Varsinkin metsissä on paljon tehtävissä. Mistä aiheesta haluaisit lukea seuraavan tiedeliitteen. Hämmentävää on, että vastaus riippuu siitä, keneltä kysyy. Voit vaikuttaa vastaamalla sivulla 70 julkaistuun kyselyyn. Lannoitus on myös metsänomistajalle tuottava investointi, vaikka lannoitteiden hinnat ovatkin nousseet
JOENSUUSSA riehui elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Toimi-myrsky, joka kaatoi puita monin paikoin. Seuraavana päivänä (7.8.) näky metsässä oli karu. KUVA: RIIKKA HURRI 9544_.indd 5 9544_.indd 5 12.8.2022 14.36 12.8.2022 14.36. Marjalan kohdalla syöksyvirtaus katkoi suuriakin puita. Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
Suurin osa kuvioista tuottaa nyt tukkipuuta kiihtyvällä tahdilla. 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9545_.indd 6 9545_.indd 6 12.8.2022 14.41 12.8.2022 14.41. Markku Savolainen on saanut kotitilan metsät Eero veljensä kanssa kovalla työllä erinomaiseen kasvukuntoon
Samoista eväistä ammentavat elantoa myös nykyiset sukupolvet. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN SUMIAINEN Metsälehti Makasiini 7 9545_.indd 7 9545_.indd 7 12.8.2022 14.41 12.8.2022 14.41. JÄTTIKUUSEN KATVEESSA Viljavat maat ja kalaisat vedet toivat Savolaisen suvun Sumiaisiin jo 1600-luvulla
8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9545_.indd 8 9545_.indd 8 12.8.2022 14.41 12.8.2022 14.41. Siispä jo rungon ensimmäisestä kymmenestä metristä kuutioita kertyisi täydet kymmenen. Rinteessä metsän keskellä kasvavan jättiläisen pituutta on vaikea arvioida, mut”Nuorista metsistä ei ole suuria tuloja ollut, mutta ei ole ollut kulujakaan.” ta päättelemme latvuksen kurottelevan noin 25 metrin korkeudessa. Lähes tasapaksuna pötkönä ainakin kymmeneen metriin jatkuvan puun tilavuus alkaa kiehtoa toden teolla. Pekka Savolaisen omistuksessa oli 2 000 hehtaarin tila, joka ylettyi aina Konneveden rajoille Pukarajärven rantamille saakka. Perttilän tilan metsäsuunnitelmalta vuodelta 1987 kertoo puuta olleen tilalla 3354 kuutiota. Hän sai isänsä mukaan nimetyn Perttilän tilan nimiinsä pari vuotta vanhemman Eero-veljensä kanssa jo kymmenvuotiaana vuonna 1970. Matematiikan perusteiden pikakertauksen jälkeen päädymme siihen, että metrin pätkä puusta on tilavuudeltaan lähes yhden kuutiometrin. ”Tämä kuusi rauhoitettiin muistini mukaan jo 1960-luvulla, jolloin sen tilavuudeksi oli arvioitu kahdeksan kuutiometriä. Sen tilavuudeksi oli vuonna 2017 mitattu 14,93 kuutiota. Liekö kyseessä tilavuudeltaan jopa Suomen suurin kuusi. Veljekset saivat hoitoonsa 51 hehtaaria 1960-luvulla hakattuja nuoria metsiä, joissa ei juuri tukkipuuta kasvanut. II SOT lehmukset kielivät Pukarajärven rantametsän rehevyydestä Äänekosken Sumiaisissa. Äiti hoiti navetassa lehmiä ja me pojat teimme jo pienestä pitäen metsätöitä. Savolainen johdattaa vieraan rantametsään, josta paljastuu kirjaimellisesti oikea jättiyllätys. Markku Savolaisen isoisä on Rantalan talon pihapiiriin lehmukset aikoinaan istuttanut, nyt ne kurottelevat kostean kesän ansiosta erinomaisesti heinää kasvavan pellon ylle ilta-auringossa. Joudumme toteamaan, että kahden miehen kädet eivät mitenkään yllä kuusen ympäri. Varsinaisesti olemme olleet vastuussa tilasta täysi-ikäisiksi tultuamme”, Markku Savolainen kertoo. Vuodelta 1987 löytyy faktatietoakin, kun Talon lähimetsiin Savolainen on istuttanut myös rauduskoivua. Pukaran jättikuusi haastanee siis totta tosiaan Mäntyharjun lajitoverinsa tiukkaan kisaan Suomen suurimman kuusen tittelistä. Savolainen hakee autoltaan rullamitan, jollainen leipätyönään kirvesmiehen töitä tekevän isännän menopelistä löytyy helposti. Puun ympärysmitaksi rinnankorkeudelta saamme noin 3,5 metriä. Kaksitoista sukupolvea myöhemmin järven rantaa asuttaa Markku Savolainen. Savolainen muistelee, että 1970-luvun lopulla tilalla oli puustoa noin 2 000 kuutiota. Nyt puuta on tuplasti enemmän, vaikka vuosien varrella on hakattu tuhansia kuutioita. ”Isä loukkaantui aika pahasti työtapaturmassa ja tila siirtyi meidän nimiimme. Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Esko Oksa kertoo myöhemmin, että Suomen suurin tunnettu kuusi löytyy Mäntyharjulta. Luulen, että tämä voi nykyään olla yksi Suomen suurimpia kuusia”, Savolainen arvelee. Risusavotoista tukkimetsiin Savolaisen esi-isä Pekka Savolainen saapui Sumiaisten kirkolle, joka nykyisin on osa Äänekoskea, jo vuonna 1636
Savolainen arvioi, että omatoimisesti metsistä on hakattu sahapelilMARKKU SAVOLAISEN VINKIT METSÄNHOITOON KOIVUYLISPUUSTOA on järkevää hyödyntää kuusikon kasvatuksessa. lä jo kymmenen tuhatta kuutiota puuta. Yhteensä metsäpinta-alaa on sen myötä tasan sata hehtaaria. ”Olemme tehneet hankintakauppoja joka vuosi. Uusin suunnitelma ehdottaa seuraavalle kymmenvuotiskaudelle jopa 3 700 kuution päätehakkuita.” Nykyisin veljesten omistuksessa on myös vuonna 1801 perustettu Rantalan tila, josta Savolaisten kotitila on aikoinaan lohkottu. Rakennuspuuta on sahuutettu tarpeen mukaan. Markku Savolaisen isoisän istuttama lehmus on viihtynyt Pukaran rantamaisemissa. ”Nyt Metsään.fi-palvelun mukaan puustoa on yli 7 000 kuutiota, ja vuosien varrella tuhansia kuutioita on hakattukin. LUONTAISTA uudistamista kannattaa käyttää sille sopivissa paikoissa. Metsämaan ravinteiMetsälehti Makasiini 9 9545_.indd 9 9545_.indd 9 12.8.2022 14.41 12.8.2022 14.41. Minä olen hakannut ja Eero on ajanut puut maataloustraktorilla.” Veljesten talot lämpiävät luonnollisesti puilla. Uudistamista pala kerrallaan Savolaisten metsämaat ovat lähes kauttaaltaan reheviä. Vuodesta 1980 vuoteen 2010 saakka pidimme myös porsitussikalaa.” Työllistävä vaikutus metsillä on kuitenkin ollut. Toimeentulo on tullut maanviljelystä ja tilan ulkopuolisista töistä. UUDISTUSHAKKUUT pienehköinä kuvioina tasaavat hakkuutuloja ja uudistamistöitä pidemmälle jaksolle. ”Nuorista metsistä ei ole suuria tuloja ollut, mutta ei ole ollut kulujakaan. silloisen metsäsuunnitelman mukaan puustoa oli 3 354 kuutiota
”Aiempaan kaskeamiseen ja tervanpolttoon perustuneeseen metsien käyttöön verrattuna puukaupat toivat tuolloin uudenlaista ostovoimaa alueelle.” suudesta kielivää käenkaalta löytyy puulajista riippumatta lähes joka kuviolta. Eero Savolaisen kunnostamalla ja maalaamalla Valmetilla hoituvat muun muassa uudistusalojen muokkaukset. ”Monelle kuviolle kuusikko on syntynyt koivujen alle. Metsälain uudistusta, joka mahdollistaa aiempaa joustavammin erilaiset uudistamismenetelmät, Savolainen pitää ehdottoman hyvänä asiana. Kaikkialla metsän kasvu ei silti ole niin hyvää, kuin puuston ikärakenne ja maapohja antaisivat olettaa. Kun reunoille syntyy luontaisia taimia, niin aukkoja voi vähitellen laajentaa.” Koivu kuusen kasvattaa Luontaisesti syntyneille metsille on ollut ominaista, että niissä on kasvanut paljon koivua. ”Alue oli tarkoitus tehdä pelloksi, mutta se osoittautui liian kiviseksi. ”Ajatuksena on ollut, että näin myös metsän ikärakennetta tulee oikaistua vähin erin, sillä nuoria taimikoita ei tiloilla nykyisin juuri ole.” Metsiin on tehty viime vuosina noin puolen hehtaarin ja sitä pienempiä avohakkuita. Olemme tehneet paljon hakkuita, joissa koivuylispuut on poistettu, jotta kuuset saavat kasvutilaa.” Savolainen sanoo huomanneensa, että kuusen kasvu pääsee usein parhaiten vauhtiin nimenomaan koivikon alla. Savolaisten hankintahakkuista on kertynyt ylivoimaisesti eniten koivukuitupuuta ja polttopuuta. Savolainen aikoo kokeilla paikalla kuitenkin jatkuvaa kasvatusta, sillä kuusentaimia on syntynyt paljon luontaisesti. Nyt tässä kasvaa jo tukkikokoinen metsä, johon on suunnitelmassa esitetty päätehakkuuta.” Sähkön hinnan nousupaineet eivät ahdista, kun pannuhuoneessa riittää kuivaa klapia. Jatkuvan kasvatuksen toivotaan tuovan metsästä myös tasaisempaa tuloa. Myös märkyys vaivaa paikoitellen.” Metsiä uudistetaan heikoimmin kasvavista kuusikoista alkaen pieni pala kerrallaan. ”Tämänkin alavalla paikalla varttuvan viljelykuusikon kasvu piristyi vasta siinä vaiheessa, kun päästimme koivut venymään kuusen taimien päälle. Olemme istuttaneet ja kylväneet aukot, mutta luontaistakin taimiainesta hyödynnetään, sillä etenkin kuusi uudistuu näillä mailla luontaisesti hyvin.” Puuston kasvun hidastumisen ohella paikalliset myrskytuhot ovat avittaneet pienaukkojen paikkojen valinnassa. ”Mielestäni metsän monimuotoisuus lisääntyy tällä tavoin, eikä kerralla tule isoja alueita uudistamisja taimikonhoitotöitä. Metsäkeskuksen neuvoja totesi jossain vaiheessa, että savisilla mailla koivu auttaa kuusta kasvamaan”, Savolainen sanoo esitellessään pellonlaitakuusikkoa. Hyvä esimerkki puuston valtavasta kasvusta on kuvio, josta Savolaiset hakkasivat 1980-luvulla kaiken ainespuukokoisen puun pois. ”Osa aukoista on tehty kohtiin, joista myrskyt ovat jo kaataneet puita. ”Monella kuviolla maa on tiukkaa savimaata, jolla puu ei välttämättä kasva enää vanhempana hyvin. Tiukan val10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9545_.indd 10 9545_.indd 10 12.8.2022 14.41 12.8.2022 14.41
”Sumiaisten metsänhoitoyhdistys oli aktiivinen metsien hoidossa ja isot metsätilat pitkään sitoutuneita yhdistyksen toimintaan.” Savolainen vaikutti itse yhdistyksen hallituksessa parin vuosikymmenen ajan. ”Tältäkin tilalta löytyy vanhoja kauppakirjoja 1800-luvun lopulta, kun ensimmäisiä puukauppoja on tehty ja puut uitettu Säynätsaloon saakka. Reilun kymmenen vuoden päästä sama neuvoja tuli katsomaan metsää ja käski raivata isompien puiden alta pienet puut pois, eli samat taimet, jotka hän vuosikymmen aiemmin oli käskenyt istuttaa.” Puulla parempiin päiviin Vaikka puun hinta ja hankintatyön arvo ovat nykypäivänä alhaisella tasolla, näkee Savolainen metsien tuoneen Sumiaisiin tarvittavaa työtä ja toimeentuloa. vonnan ajat ovat vielä muistissa. Nykyisin Sumiaisten metsänhoitoyhdistys on osa isoa Keski-Suomen yhdistystä. Aiempaan kaskeamiseen ja tervanpolttoon perustuneeseen metsien käyttöön verrattuna puukaupat toivat tuolloin uudenlaista ostovoimaa alueelle.” Myöhemminkin Sumiainen on tunSavolaisten pihapiiristä löytyy jättikuusi, jonka ympärysmitta on rinnankorkeudelta noin 3,5 metriä. Tarinoita riittäisi helposti koko illaksi. 1980-luvulla pitäjän päätehakkuukypsien metsien osuus oli Keski-Suomen suurimpia. Erilaisia palveluita on tarjolla paljon, mutta voidaan kysyä, onko aitoa kilpailua toimijoiden välillä olemassa?” Toimiessaan yhdistyksen hallinnossa Savolainen joutui osallistumaan monenlaisiin puukaupan kilpailutukseen liittyviin tapauksiin. Vellikellon kutsumana on ruokailemaan kokoontunut parhaimmillaan nelisenkymmentä ihmistä. l Markku Savolaisen isoisän kotitalo on rakennettu vuonna 1844. ”Mutta näitä ei parane kyllä vielä lehteen kirjoittaa.”. ”Nuoruudesta muistan, kun metsäneuvoja käski täydennysistuttamaan mielestään harvaksi jääneen taimikon. ”Nykypäivänä metsänomistajan edunvalvonta on vaikea kysymys. MARKKU SAVOLAINEN OMISTAA noin 100 hehtaaria metsää yhtymänä yhdessä Eero-veljensä kanssa 60-VUOTIAS SUMIAISTEN metsänhoitoyhdistyksen hallituksessa 1988–2008 PERHEESEEN kuuluu vaimo ja kaksi aikuista lasta KIINNOSTUNUT oman kotiseudun historiasta Metsälehti Makasiini 11 9545_.indd 11 9545_.indd 11 12.8.2022 14.41 12.8.2022 14.41. nettu erinomaisista tukkimetsistään
TEKSTI MARIA KARUVUORI ENERGIAN ja sähkön hintojen ennustetaan nousevan vielä ainakin loppuvuoden, mikä voi lisätä myös energiapuun kysyntää. Metsäsektorin suhdannetiedotteessa Niinistö ennustaa tutENTISTÄ KALLIIMPAA Fossiilisten raju hinnannousu ei näytä vielä laantuvan, mutta puuenergian hinta on pysynyt toistaiseksi melko vakaana. Alkuvuodesta 2023 on tarkoitus ottaa käyttöön Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitos, mikä saattaa helpottaa kotimaisen energian hintakehitystä. 5 10 15 20 25 Energiapuun hinta 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Hinta e/m Pystykauppa Hankintakauppa Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9546_.indd 12 9546_.indd 12 12.8.2022 14.48 12.8.2022 14.48. Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Tuomas Niinistön mukaan kotimaisen metsäenergian kysyntä ei ole lyhyellä aikavälillä ainakaan laskussa. Energiapuun 7,8 Inflaatioprosentti kesäkuussa 2022 27 €/m 3 Energiapuun keskimääräinen hankintahinta vuoden 2022 toisella neljänneksellä. 27 €/m
”Keväällä myin tuoreena 50 euroa heittokuutiolta, mutta tällä hetkellä hintani kuivalle polttopuulle on 60 euroa.” Rinteen toimitusalueella Satakunnassa motin hinta on tällä hetkellä yrittäjästä riippuen 60–70 euroa. Pekka Rinne Pekan Klapi ja Monitoimi Oy:sta kertoo korottaneensa hintoja. l 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 01 /0 4 01 /0 5 01 /0 6 01 /0 7 01 /0 8 01 /0 9 01 /1 01 /1 1 01 /1 2 01 /1 3 01 /1 4 01 /1 5 01 /1 6 01 /1 7 01 /1 8 01 /1 9 01 /2 01 /2 1 01 /2 2 Lämmön tuotannon polttoaineiden hinnat jyrsinturve kivihiili, ei CHP maakaasu, CHP maakaasu, ei CHP kivihiili, CHP Polttohake / metsähake €/MWh Lähde: Energiateollisuus Metsälehti Makasiini 13 9546_.indd 13 9546_.indd 13 12.8.2022 14.48 12.8.2022 14.48. PE R T T I H A R ST EL A KLAPIKAUPPA KUUMENEE SUOMESSA varaudutaan talven energiapulaan varastoimalla polttopuuta, mikä alkaa näkyä klapiyrittäjien taskuissa. Pääkaupunkiseudulla klapimotista voi joutua maksamaan jo 90 euroa. Tilastokeskuksen mukaan maakaasun tuonnin arvo kasvoi vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä lähes 60 prosenttia, vaikka volyymi laski 67 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kivihiilen tuonnin arvo kasvoi 83 prosenttia ja volyymi laski 7,5 prosenttia. Alkuvuodesta kysyntä on jopa laskenut, tammi-kesäkuussa energiapuun kauppamäärä pieneni viime vuoteen verrattuna 31 prosenttia. Fossiilisten polttoaineiden hintoja nostaa Ukrainan sodan ja saatavuusongelmien lisäksi päästökauppa. Sekä energiapuun että polttopuun hinnoissa on alueellista vaihtelua. Maakaasuun ja muihin fossiilisiin verrattuna puuenergian hinta on pysynyt melko vakaana. ”Epävarmuuksia on paljon, ja hintakehityksen ennustaminen tällaisessa maailmantilanteessa on vaikeaa”, Niinistö sanoo. kimuspäällikkö Johanna Roudan kanssa, että metsähakkeen keskilaitoshinta nousee tämän vuoden aikana 20–30 prosenttia. Viime vuonna hinta nousi viisi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että hinnat ovat nousseet rajusti. Venäläisen puun tuonnin loppuminen lisää hintapainetta kotimaiselle energiapuulle.
ja kumottiin 15.8. Oliko kantokäsittelyvelvoitteen lieventäminen tarpeellista. Asetusmuutos liittyi Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaan ja siitä seuranneeseen kantokäsittelyaineen saatavuuden epävarmuuteen. Asetusmuutos on hidas ja jäykkä tapa reagoida poikkeustilanteisiin. Päivitetty laki astuu näillä näkymin voimaan ensi vuoden alkupuolella.. Päivitämme metsätuholakia juurikäävän torjunnan osalta nyt syksyllä. ERNO JÄRVINEN KUKA: Maaja metsätalousministeriön metsäja bioenergiayksikön päällikkö, metsäneuvos MITÄ: Päätehtäviä yksikön johtaminen sekä metsäpolitiikan valmistelu MITEN: Juurikäävän torjuntakautta lyhentävää asetusmuutosta oli valmisteltu noin kuukausi, kun Järvinen siirtyi Suomen Metsäsäätiöstä ministeriöön 1.4.2022. Minkälaisia vaikutuksia hätäasetuksella oli. Pääosa kantokäsittelystä tehdään ureapohjaisella torjunta-aineella. 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 9547_.indd 14 9547_.indd 14 12.8.2022 14.50 12.8.2022 14.50. Miksi. Olemme seuranneet tilannetta ja viimeisin kesän aikana tehty kysely ja lausuntokierros vahvistivat käsitystämme, ettei saatavuuteen liity enää epävarmuutta. l TEKSTI TIIA PUUKILA KUVA SEPPO SAMULI OLIKO KANTOKÄSITTELYKAUDEN LYHENNYS TARPEEN. Miten varaudutte tuleviin poikkeustilanteisiin. Uhka torjunta-aineen loppumisesta ja huoltovarmuuden kannalta tärkeiden hakkuiden keskeytymisestä oli todellinen. Torjuntavelvoite ilman muuta säilyy, mutta jatkossa laki mahdollistaa tarvittavat toimenpiteet, mikäli torjunta-aineiden saatavuudessa tapahtuu äkillisiä muutoksia. Jos urean käyttöä olisi jouduttu priorisoimaan, se olisi todennäköisesti mennyt ennen kaikkea liikenteeseen. Ureaa tarvitaan myös kuljetuksissa. Jotta vastaavia asetusmuutoksia ei jatkossa tarvita, metsätuholakia päivitetään, metsäneuvos Erno Järvinen kertoo. 1 2 3 4 Juurikäävän torjuntakautta lyhentävä asetusmuutos astui voimaan 6.5. Seurantamme mukaan kantokäsittelyä on kuitenkin tehty lähes normaalisti asetusmuutoksesta huolimatta. Asetusmuutos nosti kantokäsittelyä edellyttävää lämpötilarajaa nollasta seitsemään asteeseen ja rajasi turvemaat velvoitteen ulkopuolelle
Samoin sadon onnistumisella on merkitystä. Ensimmäiset thaipoimijat tulivat Suomeen vuonna 2005. Olemme saaneet puheluita, että yrityksillekin kerättäisiin enemmän, jos ostopisteitä olisi runsaammin.” Puolukka on satoisin marja, ja sitä on poimittu parhaimmillaan 11,2 miljoonaa kiloa vuonna 2016. Tutkimusta on teetetty vuodesta 1977 lähtien. Lakan kauppaantulomäärä on sen sijaan laskenut hieman 1990-luvulta, mutta melko tasaisena sekin on pysynyt. Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen kertoo, että thaipoimijoilla on ollut suuri vaikutus marjojen kaupallisiin poimintamääriin. Toki Suomen metsätieverkosto on hyvä.” Partasen mukaan suomalaisten marjanpoimintainnostus on korona-aikana kasvanut. MARIA KARUVUORI LUONNONMARJOJA KAUPPOIHIN ENTISTÄ ENEMMÄN Mustikka, puolukka ja lakka ovat Suomen kaupallisesti merkittävimmät marjat. “Suoramyynti poimijalta kuluttajalle on lisääntynyt. “Poiminnan pitää olla tehokasta ja se pitää järjestää niin, ettei tule kovin pitkiä kantomatkoja. 2000 4000 6000 8000 10000 12000 Lä hd e: Ka nt ar TN S Ag ri O y Puolukka Mustikka Lakka 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2021 Puolukan, mustikan ja lakan kauppaantulomäärät vuosina 1990–2021 1000 kg Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 9548_.indd 15 9548_.indd 15 12.8.2022 14.52 12.8.2022 14.52. Odotukset ovat siis korkealla.. Marjoja ei poimita kaikkein syrjäisimmiltä seuduilta. Tilasto ei kata yksityishenkilöiden poimintaa eikä kaikkea torikauppaa. Mustikkaakin on saatu vuonna 2015 kauppoihin 7,2 miljoonaa kiloa. MUSTIKAN ja puolukan kauppaantulomäärät ovat olleet kasvussa vuosituhannen vaihtumisen jälkeen, mutta vuosittaista vaihtelua on yhä paljon. Harvinaisempaa lakkaa on sen sijaan kerätty eniten 1990-luvulla, 773 000 kiloa vuonna 1994. Tämä selviää Ruokaviraston Kantar TNS Agri Oy:llä teettämästä Marsi-tilastotutkimuksesta. Viime vuonna mustikan sato onnistui hyvin ja kaupalliseen tilastoon päätyi 5,2 miljoonaa kiloa. Tänä vuonna mustikan pölytys onnistui ennätyksellisen hyvin ja thaipoimijoitakin on tullut koko lupien sallima määrä, 4 000
Lähde: Luonnonvarakeskus METSÄKANALINNUILLA MENEE PAREMMIN Muutamia vuosia jatkunut metsäkanalintujen kantojen maltillinen kasvu tai säilyminen ennallaan jatkuu myös tänä vuonna, kertovat kesän riistakolmiolaskennat. 11 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Näyttää keskenkasvuiselta. Voisi riittää, jos istuttaisi kuuset verhopuuston alle, ehkä taimitassujen kanssa. ”Riekkoa lukuun ottamatta metsäkanalintuja on hyvin Pohjoisja Itä-Suomessa, muualla tilanne on heikompi”, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta Kesän hyvä marjasato auttaa metsäkanalintujen ravintotilannetta ja poikasten selviytymistä loppuvuoden aikana. Teeren (kuvassa) ja metson kannat ovat jonkin verran pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella, pyykanta lähellä keskiarvoa ja riekkokanta hieman sen alapuolella. Kaikkein yleisin saalislaji on sepelkyyhky. Sijainnista riippuen esimerkiksi lehtikuusi, visakoivu tai jalot lehtipuut.” A. Nyrkkisääntö tuossa olisi, että runkoluvusta puolet pois, jäävät puut rauduksia. Metsälehti.fi-sivulla parviäly pohti ostopalstan pelastamista. Sitten vasta koivut pois, kun kuuset ovat ylittäneet heinän pituuden.” Puuki ”Lehtomainen kangas ansaitsisi kyllä kasvaa monimuotoisuuden kannalta muita puita kuin kuusta. Jalkanen ”Harvenna koivut kasvatustiheyteen ja unohda 10 vuodeksi. Jos järeyttä löytyy kunnolla, niin kaikki pois tai vain puolet.” Jätkä ”Raivaussahan kanssa sipistelyä pienten koivujen kanssa ja ehkä harvennusta polttopuuksi isompien puiden osalta tiheikkökohdista. Viime vuonna niitä pyydettiin 257 000 kappaletta eli 11 lintua metsästäjää kohti. Sitten katsomaan, niin siellä on kaksijaksoinen koivu-kuusimetsikkö tulossa.” derHorst ”Jättäisin parhaat raudukset kasvamaan, hiekset energiapuuksi.” Tamperelainen Mitähän tänne laittaisi. Nimimerkki Hämis kyseli, mitä tehdä huonolla hoidolla olleelle metsätilalle. W IK IM ED IA CO M M O N S 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9549_.indd 16 9549_.indd 16 12.8.2022 14.54 12.8.2022 14.54. Kymmenen vuoden kuluttua seuraava toimenpide
Jos tulee pitkä kuuma kesä, nekin yrittävät vielä lisääntyä”, kertoo tutkija Markus Melin Luonnonvarakeskuksesta. ”Tällä hetkellä aikuistuneet kirjanpainajat ruokailevat ja miettivät, minkälainen sää on. Luke/Erkki Oksanen Puumala Savonlinna Jämsä Ähtäri Seinäjoki Mäntyharju Kuopio Kajaani Lahti Hämeenlinna Harjavalta Tampere Lappeenranta Porvoo Lohja 2800-5000 5000-10000 10000-12500 12500-15000 15000-19960 saalistiedoissa puutteita Kirjanpainajia per pyydysryhmä Saarijärvi TIESITKÖ. Se kehittyy parhaillaan kaarnan alla ja kuoriutuu säiden salliessa elokuun lopulla. ALKUKESÄSTÄ munittu kirjanpainajien ensimmäinen sukupolvi on nyt kasvanut ja kehittynyt aikuisiksi. ”Jos hellepäiviä tulee lisää, varmaan pohjoisessa paukkuu ennätykset saalismäärien suhteen”, Melin ennakoi.. Jos tulee kylmä sää, ne painuvat talvehtimaan. ”Toisen sukupolven riskistä puhutaan paljon, mutta jos toinen sukupolvi syntyy, syksy on jo niin pitkällä, etteivät ne todennäköisesti ehdi kehittyä aikuisiksi ja selviydy talvesta.” Helteinen elokuu mahdollistaa myös sisarsukupolven aikuistumisen. Eteläja Keski-Suomessa ne porautuivat ulos rungoista heinäkuun puolivälin tienoilla, pohjoisessa elokuun alussa. Melin arvioi kuluneen kesän olleen kirjanpainajille keskinkertainen. Metsälehti Makasiini 17 9550_.indd 17 9550_.indd 17 12.8.2022 15.42 12.8.2022 15.42. l TIIA PUUKILA Keski-Suomessa ennätysmäärä kuoriaisia Kulunut kesä on ollut kirjanpainajille keskinkertainen. Keväällä kertaalleen lisääntyneet kirjanpainajat parittelivat lämpimillä paikoilla uudelleen kesäkuun lopulla ja munivat niin kutsutun sisarsukupolven. Kuoriaisia on eniten perinteisillä alueilla Itä-Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa, mutta myös Keski-Suomen pohjoisosissa on saatu korkeampia saalismääriä kuin aikaisempina vuosina. LU KE /E RK KI O KS A N EN LÄHDE: MARKUS MELIN/LUKE Kirjanpainaja-sarja seuraa kuoriaisen eloa keväästä pakkasiin Kaarna irtoaa herkästi kirjanpainajan valtaamista puista. Jos elokuu jatkuu lämpimänä, kesällä aikuistuneet kirjanpainajat porautuvat uudelleen runkoihin, tekevät lisää tuhoja ja munivat pelätyn toisen sukupolven. Tuulenkaatoja ja hakkuuaukon reunakuusia kannattaa edelleen tarkkailla etenkin alueilla, joissa seurannan riskiraja, 15 000 kirjanpainajaa, on tänä kesänä ylittynyt
Se oli suomalaisen metsänjalostuksen lähtölaukaus. ”TÄÄLLÄ SE ON!” Ensimmäiset pluspuut valittiin Punkaharjulla 75 vuotta sitten. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SIRPA MIKKONEN 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄNJALOSTUS 9551_.indd 18 9551_.indd 18 12.8.2022 14.58 12.8.2022 14.58
Metsälehti Makasiini 19 9551_.indd 19 9551_.indd 19 12.8.2022 14.58 12.8.2022 14.58
Vilkkaimmillaan siemenviljelysten perustaminen oli 1960–70-lukujen vaihteessa. Nykyään tuottavia siemenviljelyksiä on arviolta noin 1 100 –1 200 hehtaaria. Etsimämme männyn ja muiden metsän parhaimmistoon valittujen puiden oksien kärjistä tehtiin vartteita ja perustettiin ensimmäisiä siemenviljelyksiä 1950-luvun alussa. Hän vastaa metsänjalostusohjelmasta, jonka tehtävänä on tukea siemenviljelysohjelmaa ja huolehtia, että tulevista siemenviljelyksistä saadaan ajallaan parasta mahdollista siementä. ”Tulevaisuuden jalostushyötyjen en”Jalostetaan siis kasvua, mutta ei laadun tai kestävyyden kustannuksella.” Tutkijat Matti Haapanen (vas.) ja Seppo Ruotsalainen auttoivat pluspuun etsinnässä harjutien tuntumassa Punkaharjulla. JJ ÄNNITTÄÄ. Täällä samaisessa metsässä Metsäpuiden rodunjalostussäätiön toiminnanjohtaja Risto Sarvas kulki 75 vuotta sitten ja merkitsi ensimmäiset pluspuut eli laadultaan erityisen hyvät puuyksilöt. Jossain tuolla sen pitäisi olla. Vanhimmat jalostetut männiköt ovat vasta nelikymppisiä ja kuusikot kolmikymppisiä”, Haapanen kertoo. Jalostetusta siemenestä alkunsa saaneiden metsien määrä ei kuitenkaan lisäänny kovin nopeasti. Uuden polven siemenviljelyksiä Matti Haapanen on tehnyt uransa metsänjalostuksen parissa. Sen valinta käynnisti metsänjalostustyön, jonka tuloksista metsänomistajat saavat nykyisin nauttia viljelyvarmojen, reippaasti kasvavien ja laadukasta puuta tuottavien tainten muodossa. Etsimme yhtä suomalaisen metsänjalostuksen historian merkkipaalua: vanhinta pystyssä olevaa pluspuuta. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄNJALOSTUS 9551_.indd 20 9551_.indd 20 12.8.2022 14.58 12.8.2022 14.58. ”Laskeskelin tilastoista, paljonko jalostettua aineistoa on viljelty. Kuljemme polkua Punkaharjun harjutiehen rajautuvassa männikössä. Päädyin pariin miljoonaan hehtaariin, mikä vastaa noin kymmentä prosenttia metsäalasta. Toiseksi oppaaksi lähteneellä Seppo Ruotsalaisella puolestaan on yli 40 vuoden kokemus männyn jalostuksesta sekä jalostusaineiston testauksesta. Tutkijat Matti Haapanen ja Seppo Ruotsalainen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) keskustelevat ja viittelöivät toisilleen. Ne tuottavat perimältään parhaimpien puiden siementä jokavuotisiin istutuksiin ja kylvöihin. Sitä, kuinka paljon parempaa tuottoa tulevaisuuden siemenviljelmiltä on luvassa, Haapanen ei lähde veikkaamaan. Etsimämme E2-tunnuksella rekisteröity pluspuu oli ensimmäisiä, jos ei ensimmäinen, metsistä valittu laadukkaan männyn esikuva
Metsäpuiden rodunjalostussäätiö, sittemmin Metsänjalostussäätiö, perustettiin huolehtimaan metsien jalostuksesta ja etsimään pluspuita jalostustyön pohjaksi. Viljakasvien ja kotitalouseläinten jalostus oli tuottanut tulosta, joten jalostushyötyä päätettiin tavoitella myös metsistä. Nämä ominaisuudet ovat keskenään lievässä ristiriidassa”, Haapanen toteaa. Säätiön ensimmäisenä toimintavuotena 1947 puita valittiin E2-pluspuun ohella 111 kappaletta. Tarja Salminen näyttää, miten kasvusilmua tarkkaillaan ennen pussitusta ja pölytystä Metsälehti Makasiini 21 9551_.indd 21 9551_.indd 21 12.8.2022 14.58 12.8.2022 14.58. ”Kompromisseja on silti tehtävä.” Puun ulkoisen laadun lisäksi tavoitteena on ottaa huomioon enenevässä määrin puuaineen tiheyttä ”Jalostetaan siis kasvua, mutta ei laadun tai kestävyyden kustannuksella”, Haapanen ja Ruotsalainen summaavat. nustaminen on vaikeaa ja riippuu myös siitä, miten siemenviljelysten perustamisessa painotetaan kasvua ja laatua. Alkuun ajateltiin, että etsimämme puun kaltaisia valioyksilöitä löytyisi korkeintaan muutama sata. Pölytetyt kukinnot ovat suojassa leipäpussia muistuttavissa teryleenipusseissa risteytyskokoelman puiden latvuksissa. Taustalla oli huoli metsien tilasta ja puuraaka-aineen riittävyydestä. Metsien harvat valioyksilöt Ruotsissa metsien jalostus sai alkunsa 1930-luvulla, Suomessa vasta sotien jälkeen vuonna 1947. Jälleenrakennus nojasi pitkälti metsiin ja sotakorvaukset vauhdittivat metsäteollisuuden käynnistymistä. Tämä ei kuitenkaan riittänyt. Hänen mukaansa nopeakasvuiset puut ovat usein oksikkaita eli huonompilaatuisia. Puulle oli tarvetta, mutta samalla piti varmistaa metsien uudistuminen. Oppia pluspuiden varttamiseen ja siemenviljelmien perustamiseen haettiin Ruotsista. Toisaalta laajoista jalostusaineistoista löytyy yksilöitä, joissa kasvu ja laatu yhdistyvät toivotulla tavalla
Näin jalostus harppaa taas yhden askeleen eteenpäin. Luontoa joutuisammin tuloksia Punkaharju on ihanteellinen paikka tutustua metsänjalostukseen, sillä täältä löytyvät paitsi vanhimmat myös uusimmat pluspuut. jossa on vartettu jälkeläiskokeista parhaina valittuja toisen polven pluspuita. Luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsässä sijaitsee vuonna 2008 perustettu männyn risteytyskokoelma, Ennen latvaan kiivettiin, nyt apuna on henkilönostin. ”Näiden puiden jälkeläisten parhaita valitaan aikanaan kolmannen polven siemenviljelyksille. Kun niiden emikukinnot pölytetään jalostusohjelmassa valitun toisen pluspuun siitepölyllä, syntyvistä siemenjälkeläisistä tiedetään äidin lisäksi myös isä. ”Jotta pystytään perustamaan isoja pinta-aloja siemenviljelyksiä, tarvitaan paljon varteoksia. ”Meillä on noin viikko aikaa pölytykselle ennen kuin suomut menevät kiinni.” 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄNJALOSTUS 9551_.indd 22 9551_.indd 22 12.8.2022 14.59 12.8.2022 14.59. Vaikka toisen polven siemenviljelykset ovat vasta suunnitteilla, jalostuksessa varaudutaan jo kolmannen polven siemenviljelyksiin. Jos puu on hyvälaatuinen, sen latvus on aika pieni. 1990-luvun puoliväliin mennessä pluspuita oli rekisteröity eri puulajeilla jo runsaat 12 600. Ei ollut muuta keinoa kuin valita enemmän puita”, kertoo Ruotsalainen. Tämän jälkeen pluspuiden valinta on hiipunut, mutta tarpeen vaatiessa niitä yhä haetaan. Maineeltaan hitaassa metsänjalostuksessa sukupolvet vaihtuvatkin huomattavasti tiuhempaan kuin luonnossa tai talousmetsissä. Käytäntö osoitti, että suorarunkoisia, pitkiä ja oksakulmaltaan ihanteellisia puita löytyi metsistämme odotettua enemmän. Oksien kasvukärjet on pussitettu ikkunallisiin valkoisiin pusseihin kuin leiRisteytyskokoelman puut on tarkoin merkitty. Henkilönostin korvasi kiipeilyn Näky risteytyskokoelman kuusimetristen vartteiden latvassa hymyilyttää toimittajaa. Eikä se nyt niin kaukana ole”, Haapanen kertoo. Esimerkiksi kuusella viimeisimmät pluspuut on valittu muutama vuosi sitten. Suurin osa pluspuista valittiin 1950ja 1960-luvuilla. Niitä päästään perustamaan vuoden 2040 tienoilla
Siemenviljelyksillä pluspuut voivat pölyttyä toisten pluspuiden lisäksi myös lukemattomien maaMetsälehti Makasiini 23 9551_.indd 23 9551_.indd 23 12.8.2022 15.00 12.8.2022 15.00. Tiimiä vetää kokenut tutkimusteknikko Tarja Salminen. Ammattikorkeakoulussa Joensuussa opiskeleva Hanna-Riikka Haurinen huolehtii emikukkien pölytyksestä ja pussituksesta. Tänä vuonna kaikki risteytykset tehtiin jo kesäkuun puoliväliin mennessä. Alkiomonistusta on kehitetty Suomessa vuodesta 2011 alkaen nimenomaan kuusella. Nyt latvaan noustaan nostimen voimin valjaisiin pujottautuneena ja kypärä tiukasti päässä. Monistettavat siemenalkiot saadaan Savolinnassa sijaitsee Euroopan modernein kasvullisen lisäyksen laboratorio, jossa monistetaan, idätetään ja kasvatetaan kuusen alkioista taimia. Emikukkien avautumista tarkkaillaan herkeämättä pussissa olevasta ikkunasta. metsänjalostusohjelman parhaiden puiden risteytyskävyistä. Risteytyssiemenestä alkunsa saaneiden alkiomonistettujen tainten kumpikin vanhempi on pluspuu. Vuonna 2014 istutetut taimet eivät ole saaneet alkuaan perinteiseen tapaan siemenviljelyssiemenestä taimitarhalla vaan kasvullisesti monistetusta alkiosta laboratoriossa. vät konsanaan. Oksa pussitetaan heti, kun siinä on viitteitä kehittyvistä emikukista. Puiden välissä näkyy punavalkoinen henkilöstönostin, jota ohjaa Einari Repo. Alkiomonistuksessa puun siemenalkiosta, josta tavallisesti itää yksi taimi, monistetaan useita alkioita. Ei pystytä eikä haluta siemenviljelyksiä syrjäyttää, mutta ehkä päästään parempaan laatuun ja saadaan nopeammin jalostushyödyt käytäntöön kuin siemenviljelysten kautta”, tutkija Mikko Tikkinen arvioi. Näin vuoden päästä syksyllä tiedetään, mitkä kävyt kerätään ja, mikä tärkeintä, minkä puiden risteytyksestä käpy on saanut alkunsa. Alkiot idätetään petrimaljalla ja istutetaan parisenttisinä taimina kasvatuskennoihin. Pölytyspussien poistamisen jälkeen oksiin jätetään merkit kertomaan, missä oksissa pölytyksiä on tehty. Risteytysten kukinnan ja pölytyksen ajoitus on työlästä, sillä eri puut kukkivat eri aikoihin ja latvoihin on noustava useamman kerran. Tai jos on tosi lämmintä, niin suurin piirtein kolme päivää”, Salminen kertoo. Säänkestävillä teryleenipusseilla on tärkeä virka jalostustyössä. Näin varmistetaan, ettei emikukkiin päädy ilmassa kulkevaa muiden puiden siitepölyä. Helena Käyhkön vastuulla puolestaan on kerätä puista siitepölyä. Hän muistaa ajan, jolloin puihin vielä kiivettiin tikkaita ja oksia apuna käyttäen. Siitä toivotaan apua ajoittaiseen pulaan kuusen jalostetusta siemenestä. ”Meillä on noin viikko aikaa pölytykselle ennen kuin suomut menevät kiinni. ”Tämä voisi toimia täydentävänä teknologiana. Taimia laboratoriosta Ensimmäistä pluspuuta etsiessämme törmäämme Punkaharjun tutkimusmetsissä kuusen taimikkoon, joka edustaa kenties moderneinta metsänjalostusta
Tutkija Mikko Tikkinen avaa säiliön, jossa on metsänjalostuksen parhaiden puuyksiöiden perimä säilössä kahdessa kuutiossa nestemäistä typpeä. 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄNJALOSTUS 9551_.indd 24 9551_.indd 24 12.8.2022 15.00 12.8.2022 15.00
Jo nyt taimitarhoilla on pieniä eriä kasvullisesti lisättyjä taimia kaupan ja lisää on tulossa. Supersankarit pakasteessa Suurimpia alkiomonistuksen saavutuksia Suomessa tähän mennessä on Euroopan ensimmäinen rekisteröity kasvullisen lisäyksen aineisto. Metsälehti Makasiini 25 9551_.indd 25 9551_.indd 25 12.8.2022 15.00 12.8.2022 15.00. ”Tässäkin täytyy olla realisti. Meillä on käynnissä hanke, jossa yhdistetään koneoppimista alkiontunnistustekniikkaan. Jos varovaisen arvauksen esitän, meidän pitäisi alle viidessä vuodessa päästä yli sadantuhannen”, Tikkinen ennakoi. Sieltä ne voidaan vuosikymmenien päästä herättää kuin supersankarit konsanaan. Taustapölytys alentaa jalostushyötyä, sillä maatiaisisät eivät ole metsänjalostuksen aatelia. Sitten ne asettavat sen itämään petrimaljalle. Varmuuden vuoksi jokaiRobotin lajittelemat kuusen alkiot itävät petrimaljalla ennen kuin ne parisenttisinä istutetaan kasvuturpeeseen. Koneoppimista ja robotiikkaa Alkiomonistusta tutkitaan vuonna 2020 käyttöön vihityssä kasvullisen lisäyksen laboratoriossa Savonlinnassa. Tällä hetkellä sillä pystytään ohjaamaan kolmea, jatkossa mahdollisesti neljää robottia yhtä aikaa. Tikkinen käynnistää robotteja ohjaavan keskuksen. Luke rekisteröi sen joulukuussa 2017, ja nyt sitä voi käyttää metsänviljelyssä. ”Ne ovat vielä hitaahkoja eikä päätöksenteko ole ihan ihmistasolla. Robotit poimivat kasvualustalta alkioita ja päättävät, kelpaako alkio kasvatettavaksi. ”Tällä hetkellä meidän tuotantopilottimme ovat olleet kymmeniä tuhansia taimia.” tiaispuiden siitepölystä. Näin saadaan aikaan taimia, joiden hinnat eivät karkaa täysin käsistä. ”Tällä hetkellä meidän tuotantopilottimme ovat olleet kymmeniä tuhansia taimia. Nestemäistä typpeä sisältävään säiliöön mahtuu kaikkiaan 30 000 näytettä. Alustavat tulokset ovat olleet lupaavia.” Robotiikan kustannukset yhden alkion idätyksessä ovat noin kolmasosan ihmistyön kustannuksista. Tila loppuu ensi vuonna. Laboratorio on Euroopan nykyaikaisin. Ollakseen markkinoitavan kokoisia eriä, pitäisi päästä satoihin tuhansiin taimiin. Sen ja tuhansien muiden jalostusohjelman parhaiden risteytysjälkeläisten perimää säilytetään Savonlinnassa nestemäisessä typessä. Jos elokuvissa olisi laitettu useampi supersankari nestemäiseen typpeen, niin kaikki eivät heräisi
Merkintä ”alustavasti testattu” tai ”testattu” kertoo, että taimissa yhdistyy metsänjalostuksen eteen tehty vuosikymmenten työ. Yksi ensimmäisistä pluspuista on vihdoin edessämme. Esimerkiksi jo ensimmäisen polven pluspuiden siemenviljelyksiltä saadusta alustavasti testatusta siemenestä syntyneen viljelymännikön puuntuotos on kymmenisen prosenttia metsikkösiementä parempi. Suurin osa jalostettua Testatun ja alustavasti testatun siemenen osuus (%) 1991 1995 2000 2005 2010 2015 2021 Siemenluokat: Alustavasti testattu: Siemenet kerätty siemenviljelyksiltä, joiden kloonit on valittu emopuiden ulkoasun perusteella.. Testattu: Siemenet kerätty siemenviljelyksiltä, joiden kloonit on valittu testitulosten perusteella. Jälkeläiskokeissa tuoreemmillekin kankaille istutut männyt ovat yleensä varsin laadukkaita. sesta on hyvä olla useampi näyte varastossa”, Tikkinen sanoo. Etelä-Suomessa käytössä on pitkälti jo 1,5-polven siementä, pohjoisessa suurin osa on vielä ensimmäisen polven siemenviljelyssiementä. Testatusta siemenestä alkunsa saanut taimikko on puolestaan kasvatettu 1,5-polven siemenviljelyssiemenestä eli jälkeläiskokeissa testattujen parhaiden ensimmäisen polven pluspuiden siemenistä. ”Jalostettuja mäntyjä voitaisiin ehkä viljellä vähän nykyistä harvempaan tai hieman viljavammille kasvupaikoille laadun kärsimättä erikoisemmin”, Matti Haapanen pohtii. Jykevä, liki parisataavuotias suorarunkoinen mänty erottuu jo kaukaa muista nuoremmista sukulaisistaan. Taimia muuttuneeseen ilmastoon Hyttyset inisevät ja kuiva karike polulla rahisee kenkien alla. Ja parempaa on luvassa, kun toisen polven siemenviljelyksiä perustetaan. Uskomattomalta tuntuu myös matka, mikä tämän puun valinnan jälkeen metsänjalostuksessa on kuljettu. Muuttuvaan ilmastoon sopeutumista edesauttaa se, että jatkoon valitaan joka sukupolvessa ne yksilöt, jotka menestyvät parhaiten sen hetkisessä ilmastossa erilaissa testausympäristöissä. Muita puulajeja ovat mm. Ensimmäisten pluspuiden valinnasta alkaneen metsänjalostustyön ansiosta viljeltävät metsät tuottavat aiempaa enemmän laadukasta puuta hehtaarilla. Sitten Seppo Ruotsalainen huudahtaa: ”Löytyi! Täällä se on!”. Se tuottaa kiertoajan kuluessa puuta keskimäärin viidenneksen enemmän kuin metsikkösiemenestä alkunsa saanut taimikko. Tulevaisuudessa metsänjalostus saattaa jopa vaikuttaa metsien hoitoon. l AINA VAIN PAREMPAA METSÄNOMISTAJA ei ehkä taimilaatikon kylkeen liimattua kasvipassia vilkaistessaan tule ajatelleeksi, minkälaista kultaa metsiinsä istuttaa. Sisällä turvassa yli 195-pakkasasteessa on esimerkiksi geneettiseltä pohjaltaan maailman laajin kuusiaineisto. Paitsi ulkomuoto myös maalattu keltainen rengas ja merkintä E2 paljastavat, että olemme perillä. Kaikkiaan 4000 genotyyppiä sisältävällä jalostusaineistoilla turvataan lajin sisäisen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyminen jalostetuissa metsissä. Käveltyämme parisataa metriä harjutien halkovassa männikössä päätämme kaartaa hieman vasemmalle ja nousemme mäen päälle. Pöllähdys käy. Typpi kiehuu ja kaasuuntuu voimakkaasti, kun Tikkinen avaa suojavarusteisiin sonnustautuneena sammion kannen. visakoivu, tammi, siperianlehtikuusi ja tervaleppä." Lä hd e: Ru ok av ira st o Mänty Kuusi Rauduskoivu 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄNJALOSTUS 9551_.indd 26 9551_.indd 26 12.8.2022 15.00 12.8.2022 15.00. 20 40 60 80 100 Jalostetun siemenen käyttö taimitarhakylvöissä on 30 vuodessa moninkertaistunut. Artikkelin lähteenä on käytetty myös Ole Oskarssonin kirjaa Silmällä tehty savotta – Pluspuiden valinnan historia ja arki. En yhtään ihmettele, että Sarvas valitsi sen 75 vuotta sitten
75 vuotta metsänjalostusta 1947 Metsäpuiden rodunjalostussäätiö perustetaan, ensimmäiset pluspuut valitaan 1954 Ensimmäiset siemenviljelykset perustetaan 1950 –1960-luku Suurin osa pluspuista valitaan 1963 Ensimmäinen siemenviljelysohjelma laaditaan varmistamaan jalostetun siemenen riittävyys 1967 –1974 Suurin osa ensimmäisen polven siemenviljelyksistä perustetaan 1989 Ensimmäinen metsänjalostusohjelma valmistuu 1997 1,5-polven siemenviljelysten perustaminen aloitetaan 2000 Metsänjalostus keskitetään Metsäntutkimuslaitokselle, nykyiselle Luonnonvarakeskukselle 2004 Metsänjalostus 2050 -jalostusohjelman toteuttaminen alkaa 2011 Kuusen kasvullisen lisäämisen tutkimus alkaa 2017 Ensimmäinen kasvullisen lisäyksen aineisto rekisteröidään 2020 Robotit avuksi kasvullisesti lisättyjen alkioiden lajitteluun 2022 2-polven siemenviljelysohjelman suunnittelu aloitetaan Yksi ensimmäisistä pluspuista, jos ei ensimmäinen, erottuu edelleen 75 vuotta valinnan jälkeen edukseen. Metsälehti Makasiini 27 9551_.indd 27 9551_.indd 27 12.8.2022 15.00 12.8.2022 15.00. Jokaisesta tuhannesta luonnosta valitusta pluspuusta on laadittu vastaavanlainen kantapuukorttina tunnettu dokumentti. Etsimämme pluspuun tiedot on kirjattu löytöhetkellä tarkkaan ylös
» VAIKUTTAJA 28 Metsälehti Makasiini 9552_.indd 28 9552_.indd 28 12.8.2022 15.37 12.8.2022 15.37
TEKSTI MARIA KARUVUORI KUVAT SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 29 9552_.indd 29 9552_.indd 29 12.8.2022 15.37 12.8.2022 15.37. POIKKEUSAIKOJEN PÄÄTTÄJÄ Maria Ohisalo palasi vanhempainvapaalta ilmastoja ympäristöministeriksi keskelle energiakriisiä ja suuria ympäristölakihankkeita. Metsäasiat ovat nyt politiikan kovaa ydintä
Niitä on kanavoitu muun muassa Metsoja Helmi-ohjelmien kautta. Lisää rahaa luonnolle Tällä hallituskaudella luonnonsuojelurahoja on lisätty keskimäärin sata miljoonaa euroa vuositasolla. Tässä metsäammattilaisten koulutuksen sisällöllä on merkitystä.” Vapaaehtoisuus säilyy edelleen suojeluohjelmien perustana. K K ESÄKUUN ensimmäisenä lauantaina Maria Ohisalo nimitettiin ympäristöja ilmastoministeriksi valtioneuvoston linnassa. Alkukesällä ilmastoja ympäristöasiat olivat pinnalla. Naton jäsenyyshakemuksen lähetys ja muu oli sellaista, mitä harva olisi pystynyt ennakoimaan.” Ohisalo alkoi jo keväällä osallistua keskusteluihin ja taustatilaisuuksiin sekä puolueen puheenjohtajana että tulevana ympäristöministerinä. Lisäksi esimerkiksi maaja metsätalousministeriön kemeran ja sitä seuraavan Metkan metsäluonnon hoitohankkeiden määrärahoja esitetään yli tuplattavaksi vuodelle 2023. Ensimmäisestä päivästä ympäristöministerinä on silti jäänyt mieleen myös innostuneisuuden tunne. Elinympäristöjä ennallistava ja suojeleva Helmi laitettiin alulle nykyisen hallituksen ensimmäisen ympäristöja ilmastoministerin, Krista Mikkosen, aikana. Vanhempainvapaalta palaava Ohisalo totesi puheessaan, että ympäristöasiat ovat nousseet politiikan keskiöön. ”Ihmisillä on kiinnostusta uudenlaisiin metsänhoitotapoihin. ”Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainaan järisytti koko poliittista todellisuutta. Julkisuudessa kevät on tosin jäänyt mieleen poikkeuksellisena aivan muista syistä. Mies on nyt kotona lapsen kanssa. Lakiluonnoksessa todetaan, että riittävät korvaukset parantavat luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä. Syksyllä annetaan vielä esitys ilmastolain täydennyksestä, jossa säädetään kuntien ilmastovelvoitteista. Ilmastolaki oli juuri hyväksytty eduskunnassa ja hallituksen esitys uudeksi luonnonsuojelulaiksi valtioneuvostossa. On tärkeää, että metsänomistajat voivat kysyä paikal”Ihmisillä on kiinnostusta uudenlaisiin metsänhoitotapoihin.” lisilta metsänhoitoyhdistyksiltä neuvoja vaikkapa jatkuvaan kasvatukseen. Ohisalo puhuu mielellään mahdolli» VAIKUTTAJA 30 Metsälehti Makasiini 9552_.indd 30 9552_.indd 30 12.8.2022 15.37 12.8.2022 15.37. ”Ei se ihan niin mennyt, että olisin aloittanut tyhjän päältä.” Vanhempainvapaalta palaaminen tuntui ”hiukan haikealta”. Kierto sisäministeristä ympäristöministeriksi oli siis puolueen puheenjohtajalle luontevaa
Kysymykseen siitä, tuovatko jo toteutuneet ja valmisteilla olevat lakiuudistukset metsänomistajille lisää velvoitteita ja rajoituksia, ministeri ei vastaa suoraan. Puusta valmistettu kello on lahja aviomieheltä. Ohisalon mukaan maanomistajille tulisi toisaalta tarjota myös korvauksia hiilensidonnasta. MARIA OHISALO VIHREIDEN puheenjohtaja, Marinin hallituksen ilmastoja ympäristöministeri, aikaisemmin sisäministeri YHTEISKUNTATIETEIDEN tohtori sosiologiasta Itä-Suomen yliopistosta, vaihto-opintoja ja tutkijavaihto Uppsalassa, Sorbonnessa ja Oxfordissa SYNTYNYT Itä-Helsingin Vesalassa vuonna 1985 PERHEESEEN kuuluu mies ja pieni tyttövauva HARRASTAA pyöräilyä, on pelannut jalkapalloa FC Konnussa ja Vuosaaren Viikingeissä suuksista menetysten sijaan, mutta ei kaihda kriisipuhetta tai sanoja, kuten ”vakava”, ”tosissaan” ja ”kiire”. Metsälehti Makasiini 31 9552_.indd 31 9552_.indd 31 12.8.2022 15.37 12.8.2022 15.37. Mediassa on puhuttu Maria Ohisalon johtaman ministerityöryhmän lakivalmistelusta, jossa metsän raivaamisesta perittäisiin maksu. Hän kehuu edeltäjiään Emma Karia ja Krista Mikkosta merkittävien hankkeiden eteenpäin viemisestä
Hän viittaa Cambridgen yliopiston professori Partha Dasguptan puolitoista vuotta sitten julkaisemaan raporttiin, jonka myötä sanasta ”ekosysMaria Ohisalo korostaa, että ilmastoja luontotoimilla on nyt kiire, mutta puhuu mielellään myös uudistusten tarjoamista mahdollisuuksista. Koskahan huonekalufirmat alkavat tarjota meille puutuotteita, joissa on selkeästi ilmoitettu, että ne on kasvatettu monimuotoisuus huomioiden. ”Porissa tuli mieleeni, että puiden tuottama ilmainen varjokin on eräänlainen palvelu. Itse näkisin luontoon ja metsiin käytetyt rahat investointina tulevaisuuteen.” Investoinneista puheen ollen, Ohisalon mielestä vihreät innovaatiot voivat tuoda Suomelle konkreettisesti vientituloja. » VAIKUTTAJA 32 Metsälehti Makasiini 9552_.indd 32 9552_.indd 32 12.8.2022 15.37 12.8.2022 15.37. Meidän täytyy vain löytää tapoja jatkaa puun käyttöä niin, ettei monimuotoisuus tai hiilinielu kärsi.” Yhdessä kohti tavoitteita Mutta ne suojelutavoitteet. Uussana voi tarkoittaa vaikkapa vanhoja lehmuksia, jotka varjostavat helteistä Poria ja sen asukkaita – sekä siellä SuomiAreenan aikana majoittuvia poliitikkoja. Näistä kaksi, serpentiinikalliot ja rannikon avoimet dyynit, esitetään suoraan lain nojalla suojeltaviksi. Suomessa tehdään jo vastuullisesti valmistettuja puutuotteita, mutta sen selville saaminen voi olla kuluttajana vaikeaa.” Ohisalo näkee paljon mahdollisuuksia esimerkiksi puukuiduissa ja muovia ja metalleja korvaavissa keksinnöissä. ”Yhä useampi kuluttaja haluaa valita tuotteita, jotka on tehty kestävällä tavalla. ”Ei metsäteollisuus Suomesta lopu. Luonnonsuojelulakiesityksessä huomioidaan vahvemmin nyt lajien lisäksi myös luontotyyppejä. Ohisalo on yksiselitteisesti sitä mieltä, että jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät tulee suojella. ”Joudutaanko jostakin muualta leikkaamaan. ”Minusta tämä nieluasia pitää nyt ottaa vakavasti.” teemipalvelu” tuli valtavirtaa. Emme ehkä tule sitä ajatelleeksi, mutta voi olla, että lähitulevaisuudessa kaupunkeihin joudutaan rakentamaan varjoja.” Samassa hengessä luonnonsuojelun merkittävää lisärahoitusta ei tulisi nähdä kulueränä. ”Ajattelen niin, että se on kaikkien etu, että pidämme suomalaisesta luonnosta huolta.” Ekosysteemipalveluille arvo Itse asiassa Ohisalo on sitä mieltä, että suhde metsiin, luontoon ja talouteen pitäisi myllätä. Yrityksillekin alkaa olla kilpailuetu ottaa ilmastokestävyyden lisäksi huomioon luonnon monimuotoisuus. Varsinkin nyt, kun Bidenin hallinto on sitoutunut sijoittamaan amerikkalaisittain ennennäkemättömän paljon ympäristöystävällisiin ratkaisuihin
Vihreät valikoitui ministerin omien sanojen mukaan puolueeksi siksi, että ilmastonmuutoksen torjunta yhdistetään sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja eriarvoisuuden torjuntaan. Mutta: ”Kun me yhdessä sitoudumme sekä YK:n biodiversiteettitavoitteisiin että EU:n strategioihin, niin ei voi ajatella, että yksi jäsenvaltio tekee ja toiset eivät tee. Se on metsästäjille tärkeä, se on maastopyöräilijöille, lenkkeilijöille ja patikoijille tärkeä, mutta se on myös muille lajeille tärkeä ihmisen lisäksi.” Ohisalo virkistäytyy edelleen perheineen mielellään metsässä. Suurempi kysymys on se, miten tukkipuuta käytetään, jotta saataisiin hiiltä sitoutettua pitkäikäisiin tuotteisiin.” Poliitikkojen tehtävä on varmistaa, että joka koti lämpiää tulevana talvena ja että joka kodissa on ruokaa, sanoo Ohisalo. Mediassa maankäyttömaksu on henkilöitynyt nimenomaan Ohisaloon. Saattaa olla, että ensi hallituskaudella metsälaki avataan. Maaja metsätalousministeriön puolella talousmetsiä koskevaa metsätuholakia on uudistettu alkuvuodesta, ja kirjanpainajat on pyritty entistä paremmin huomioimaan.” Ohisalo kehuu suomalaista metsäosaamista sekä metsätalouden pitkiä perinteitä. Ohisalo tukeutuu sanoissaan mielellään tutkittuun tietoon. ”Olemme tehneet tällaisia pieniä retkiä vauvan ehdoilla.” Vielä viimeinen kysymys: onko ilmastoja ympäristöministerin mielestä perusteltua jatkaa puun energiakäyttöä ainakin lyhyellä aikavälillä nykyisessä tilanteessa. Tällä hallituskaudella on muun muassa pienennetty Metsähallituksen tulostavoitteita. ”Vaikka kyllä se on tuotu esille, että kyse on ministerityöryhmän yhteisestä valmistelusta...” Metsät tärkeitä monille Ohisalo on väitellyt tohtoriksi Itä-Suomen yliopistosta, ja väitöskirjan aiheena olivat leipäjonot. ”Olen asunut eri puolilla Itä-Helsinkiä, vaikkapa Meri-Rastilassa. Loppukesästä hän testasi tyttären kanssa retkeilyä kantorinkan kanssa Sipoonkorven kansallispuistossa. Minusta meidän ei kannata olla riippuvaisia Putinin kaltaisten sotarikollisten fossiilienergiasta.”. Suhtaudun tosissani siihen, että kaikki tuhot korvataan, jos kirjanpainajia leviäisi valtion luonnonsuojelualueelta. Kasvuympäristö tarjosi myös luontokokemuksia, ja kaupunkilaislapselle oli tärkeää, että metsä on lähellä. ”Minusta tämä nieluasia pitää nyt ottaa vakavasti.” Tänä kesänä on päätetty, että käynnistetään selvitys vuonna 2014 uudistetun metsälain ilmastovaikutuksista. ”Kyllä meillä sivuvirtoja käytetään energiana, ja tuskin se mihinkään häviää. Ylen tutkimuksen mukaan 80 prosenttia haluaisi suojella luontoa enemmän. ”Nyt budjettiriihessä käydään läpi keinoja, jotka lyhyellä aikavälillä auttavat ulos tästä energiakriisistä, mutta samaan aikaan täytyy tehdä ilmastoja ympäristötoimia. ”Tämä on vakava aihe. Ohisalo on aikaisemmin puhunut avoimesti taustastaan itähelsinkiläisessä vähävaraisessa perheessä. Nyt alkaa myös lainvalmistelu maankäytön muutosmaksusta. Jotkut metsänomistajat ovat olleet huolissaan siitä, että kirjanpainajat leviävät suojelualueiden kuusikoissa ja sieltä myös yksityismetsiin. l Metsälehti Makasiini 33 9552_.indd 33 9552_.indd 33 12.8.2022 15.37 12.8.2022 15.37. ”Metsä on tärkeä paitsi metsäteollisuuden näkökulmasta, niin myös virkistäytymispaikkana. EU:lla on toimivaltaa ilmastopolitiikassa ja ympäristöpolitiikassa, ja niissä raameissa tavoitteita asetetaan.” Suomen valtio on myös merkittävä metsänomistaja, ja suojelua tulee tehdä valtionkin mailla, Ohisalo muistuttaa. Toteutuessaan laki tarkoittaisi sitä, että metsän raivaamisesta pelloksi tai rakennettavaksi perittäisiin maksu. Se valmistunee ensi keväänä. Myöhemmin olin mukana kaupunginvaltuustossa, kun päätettiin, että sikäläinen lähimetsä säästetään rakentamiselta.” Hän ymmärtää, että metsät ovat taloudellisesti merkittävä tulonlähde monelle maaseudulla asuvalle. Tai Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan maankäyttösektori on muuttunut Suomessa nielusta päästölähteeksi
Kestotilaajan eDUT paranevat. V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ 9553_.indd 34 9553_.indd 34 11.8.2022 17.32 11.8.2022 17.32. Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto Rekisteröidy ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä). Tunnelma metsässä sähköistyy
36: Metsänomistaja opinsaunassa ›› KASVUPAIKAT S.40: Tuoreet kankaat ›› TUTKIMUS S.42 : Mustikoiden paluu ›› ALLAKKA S.43: Metsäpuoskarin vatsavinkit ›› PERINTÖMETSÄ S.48: Oma omistus käyntiin SAMI KARPPINEN Metsälehti Makasiini 35 9554_.indd 35 9554_.indd 35 11.8.2022 15.05 11.8.2022 15.05. SIVU 44 PIKATESTI Akkupoimurilla marjat talteen s. 47 METSÄNHOITO S. ›› KYSY POIS Mikä puu. OMA METSÄ Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta
MIKKO HÄYRYNEN Verkkoja etäopiskelu on tullut metsäalallekin jäädäkseen, mutta opintojen maastopäivät tarjoavat yhteisöllisyyttä ja verkottumista. Metsänomistajille on tarjolla sekä kevyttä että raskasta koulutusta. SA M I KA RP PI N EN OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 9555_.indd 36 9555_.indd 36 11.8.2022 15.15 11.8.2022 15.15. Omatoimiselle opiskelijalle verkon anti on runsas ja olo on kuin lapsella karkkikaupassa. 15 kysymystä METSÄOPINNOISTA Alkusyksy on opintojen aloittamisen aikaa
Pitääkö omistaa metsää. Onko Metsäkeskus kouluttaja. Metsäkeskuksen Metsään-koulutukset on tarkoitettu uuden metsänomistajan aloituspaketiksi, mutta mukaan voi tulla kuka vain perustietoa kaipaava. Mitä opiskelu maksaa. kä uusille että jo kokeneille metsänomistajille. Tavoitteena on tarjota yleiskatsaus metsänomistuksen perusteisiin, metsään ja luontoon, metsänkasvatuksen vaihtoehtoihin sekä alan sanastoon ja toimijoihin. Omatoimisessa opiskelussa onkin vaikea vetää rajaa sille, missä vaiheessa tiedonhankinta muuttuu varsinaiseksi opiskeluksi. Esimerkiksi Hyrian koulutus on suunnattu työssäkäyville, ja kaikki lähiopetuspäivät järjestetään viikonloppuisin. Paljon liioittelematta voi sanoa, että kaikki tietämisen arvoinen käsitellään. Mikä on metsäalan ammattitutkinto. Alkavan syksyn kurssit järjestetään webinaareina ›› Metsälehti Makasiini 37 1 2 3 5 6 7 8 4 9555_.indd 37 9555_.indd 37 11.8.2022 15.15 11.8.2022 15.15. Opiskelu on sekä etäopiskelua että maastopäiviä. Koulutuskalenteri päivittyy jatkuvasti ja löytyy verkosta (www.metsakeskus. Metsänhoitoyhdistysten kalenterista löytyy muun muassa metsäretkiä ja työnäytöksiä. Tarjonnan vaihteluväli on laaja omatoimisen opiskelijan verkkomateriaaleista oppilaitosten tarjoamaan ja tutkintoon tähtäävään opiskeluun saakka. Opintoihin on mahdollista hakea aikuiskoulutustukea. Metsäalan ammattitutkinto on ammattioppilaitosten tarjoama koulutus. Mitä Metsäänkoulutus on. Hakuajat vaihtelevat. Metsäkeskus tarjoaa omatoimisia verkkokoulutuksia, alueellisia maastokoulutuksia ja webinaareja. Tutkinto on metsänomistajakoulutusten raskasta sarjaa, työn ohessa suoritettuna sille pitää varata aikaa pari vuotta. Millaista koulutusta metsänomistajille on tarjolla. Metsäkeskuksen koulutustarjonnan vahvuus on tietynlainen systemaattinen kattavuus. Opintomaksut vaihtelevat oppilaitoksittain, luonteeltaan ne ovat muutaman sadan euron omavastuuosuuksia. Esimerkiksi metsäsuunnitelma tehdään omalle tilalle, jos sellainen on. Missä ammattitutkinnon voi suorittaa. Tutkinnossa on valittavana useita eri linjoja, joista metsätalousyrittäjä on suunnattu metsänomistajille. Parhaillaan haku on käynnissä Samiedussa Savonlinnassa, Hyriassa Hyvinkäällä, Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa Kannuksessa ja Työtehoseurassa Nurmijärvellä. Verkossa tietoa ja tiedontarjoajia on runsaasti. Tutkinnon perussisältö on Opetushallituksen määrittämä, mutta valinnaisissa opinnoissa on oppilaitoskohtaisia eroja. Opintomaksu kattaa opetuksen, opiskelijalle kuuluvia kustannuksia ovat matkat, ateriat ja mahdollisesti muutamat kirjat. Koulutus sopii seVerkkoja etäopiskelu on tullut metsäalallekin jäädäkseen, mutta opintojen maastopäivät tarjoavat yhteisöllisyyttä ja verkottumista. Millaista opiskelu on. Myös osatutkinnon tai yksittäisten tutkinnon osien suorittaminen on mahdollista. fi/fi/ajankohtaista/koulutukset-ja-tapahtumat). Koulutusta on tarjolla monessa oppilaitoksessa, ne löytyvät Opintopolku-verkkopalvelusta (opintopolku.fi). Oma metsätila ei ole välttämätön, mutta suositeltava. Viime vuonna suoritettiin lähes 200 metsäalan ammattitutkintoa
Alueilla järjestetään myös opintoretkiä, joissa tutustutaan niin puuta käyttäviin toimijoihin kuin metsänhoidon menetelmiin. Tyypillisiä ovat yhden päivän kurssitukset käytännöllisistä aiheista, näitä ovat esimerkiksi metsäveroilmoituksen täyttäminen, naisten raivaussahakurssit, työnäytökset ja retket metsätapahtumiin. Maastokoulutukset Raivaussahaustakin opetetaan metsänomistajille, tässä suoritetaan näyttökoetta. Verkkokoulutus aiheesta on valmisteilla. Metsään-starttipäivän hinta on 30 euroa, Metsään-peruskurssin 75 euroa. SA M I KA RP PI N EN ovat maksuttomia. Niissä liikutaan usein omalla autolla, opintoretkillä on yleensä yhteiskuljetus ja pieni osallistumismaksu. Mennäänkö opinnoissa maastoon. Se, onko jäsenille suunnattu koulutus tai retki ilmainen vaiko edullinen, Maan kattavin markkinapaikka. Omatoimiopiskelua korona on vauhdittanut. Voiko opiskella omatoimisesti. fi/login/welcome.jspx). Miten korona vaikuttaa koulutustarjontaan. Mitä Metsäkeskuksen koulutukset maksavat. Verkkokoulutukset löytyvät Metsäkeskuksen koulutuskalenterista. Opintotarjonnassa on esimerkiksi metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt, kannattava metsänomistajuus, luonnonhoidon kursseja sekä kulotusta ja yksityisteitä. Muut koulutusmuodot palaavat pikkuhiljaa, luokkaja maastokoulutuksia on muutaman vuoden tauon jälkeen taas enemmän. Vilkkaana käyvä metsäkeskustelu kaipaa rinnalleen perustietoa ja metsien käsittelyn eri vaihtoehdot kiinnostavat aina. Onko tässä ajassa uusia koulutustarpeita. Webinaaritallenteet ja videot YouTube-kanavalla ovat vapaasti saatavana, samoin esitysaineistot Metsäkeskuksen materiaalipalvelu Mapissa (mappi.metsakeskus. Kyllä mennään. Kursseille voi osallistua vapaassa järjestyksessä oman kiinnostuksen ja tietotarpeiden mukaan. Omatoimiset verkkokoulutukset ovat maksuttomia, mutta palveluun tulee rekisteröityä. Viime aikoina esimerkiksi metsätuhot ja niihin varautuminen ovat mietityttäneet, koska kirjanpainajakannat ovat kasvussa. Metsään-starttipäivässä 3,5 tunnin koulutus tarjoaa perustietoa, linkkejä ja vinkkejä, Metsään-peruskurssilla samoja aiheita käsitellään laajemmin. Verkkokoulutukset ovat tulleet jäädäkseen. Alueelliset maastokoulutukset keskittyvät ajankohtaisiin teemoihin, kuten esimerkiksi lahopuujatkumon ylläpitoon. Metsäkeskuksen omatoimiset verkkokoulutukset ovat kursseja, jotka opiskellaan itsenäisesti verkkoympäristössä. Metsänhoitoyhdistykset järjestävät koulutuksia, mutta koulutukset ovat yhdistyskohtaisia. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 38 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » METSÄNHOITO 9 10 11 12 13 14 9555_.indd 38 9555_.indd 38 11.8.2022 15.15 11.8.2022 15.15. Verkkokoulutukset ovat tyypillisesti muutaman tunnin paketteja. Peruskurssi kestää viisi viikkoa 2,5 tunnin jaksoissa arki-iltaisin. Saako mhy-jäsenyyden kautta koulutusta. sekä suomeksi että ruotsiksi
Mutta ei välttämättä Metsäkeskus tarjoaa kattavasti verkkokursseja, osan myös ruotsiksi. Mitkä muut tahot tarjoavat koulutusta. mhy.fi/tapahtumat). Raja koulutusja markkinointitapahtuman välillä on liukuva. Oppia hakevan on hyvä pitää mielessä, että joskus annissa on mukana myös koulutuksen tarjoajan muita tarkoitusperiä, kuten puukaupan edistämistä. aina. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 15 9555_.indd 39 9555_.indd 39 11.8.2022 15.15 11.8.2022 15.15. Muitakin koulutuksentarjoajia löytyy: esimerkiksi alueelliset metsänomistajayhdistykset, isot metsäyhtiöt ja pankit. riippuu yhdistyksestä. l Maan kattavin markkinapaikka. Yhdistysten koulutukset on koottu tapahtumakalenteriin (www. Esimerkiksi Sahateollisuus ry:n etusivun kautta löytyy Sahateollisuuden metsäympäristöohjelman verkkokurssi. Se on kattava paketti metsätalouden luonnonhoitoa ja perustuu Tapion metsänhoidon suosituksiin. Anti on omatoimiopiskelijan verkkomateriaaleista erilaisiin tapahtumiin ja retkiin. Artikkelia varten on haastateltu kouluttaja Pekka Sivosta Hyriasta ja Metsään-koulutusten koordinaattori Henna Höglundia Suomen metsäkeskuksesta.
Tuoreen kankaan maanpintaa peittää melko yhtenäinen sammalpeite. Niillä viihtyvät niin kuusi, mänty kuin koivutkin. Kuusen keskimääräinen valtapituus sadan vuoden iässä vaihtelee tuoreilla kankailla Etelä-Suomen 27 metristä Peräpohjolan 20 metriin, kertoo Luken tutkija Juha-Pekka Hotanen. Tuoreet kankaat sopivat hyvin sekametsän kasvatukseen. Niitä kasvaa tuoreella kankaalla vain yksittäin tai pieninä ryhminä. Pohjois-Suomessa niitä on kymmenkunta prosenttia vähemmän. Kuusi kasvaa Hotasen mukaan tuoreella kankaalla yleensä hieman paremmin kuin mänty. Niitä on runsaasti tuoreilla kankailla mutta vain yksittäin karummilla kasvupaikoilla. Karummista ja rehevämmistä kasvupaikoista tuoreen kankaan erottaa ruohojen avulla, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Tiina Tonteri. Varvuista yleisiä ovat mustikka ja puolukka, mutta mitä nuorempi metsikkö on, sitä vähemmän niitä on. Istuttaen uudistettava Tuoreen kankaan metsiköt uudistetaan KASVUPAIKOISTA YLEISIN Kivennäismaan kasvupaikoista noin puolet on tuoreita kankaita. Etelä-Suomessa kivennäismaan kasvupaikkatyypeistä lähes puolet on tuoreita kankaita. Etelä-Suomen tuoreilla kankailla kuusikko kasvaa vuodessa keskimäärin seitsemän, Peräpohjolassa neljä kuutiometriä hehtaarilla. Käenkaali ja metsäkurjenpolvi ovat viljavamman kasvupaikan kasveja. Männyllä vastaavat luvut ovat 26 ja 19 metriä. Eteläsuomalaisen rauduskoivikon valtapituus on 50 vuoden iässä keskimäärin 23 metriä. H A N N U N O U SI A IN EN LIINA KJELLBERG 40 Metsälehti Makasiini OSA 5 TUOREET KANKAAT OMA METSÄ » KASVUPAIKAT 9556_.indd 40 9556_.indd 40 11.8.2022 15.22 11.8.2022 15.22. Puulajeissa valinnan varaa Puulajeista tuoreella kankaalla viihtyvät niin kuusi, mänty kuin koivutkin. Tuoreen kankaan ruohoja ovat muun muassa vanamo, oravanmarja, metsätähti, metsäalvejuuri, nuokkutalvikki ja metsäkorte. SELLAISTA luonnossa liikkujaa tuskin löytyy, joka ei joskus olisi astellut tuoreella kankaalla
Varhaisperkausta tarvitaan, kun puusto on noin metrin mittainen. H A N N U N O U SI A IN EN Vanamo on yleinen tuoreilla kankailla. Kangas vai suo. Metsälehti ja Metsäkustannus ovat osa Tapio-konsernia.. Lehtikuusen ja rauduskoivun Miina arvioi kasvavan niin nopeasti, että yksi taimikonhoitokerta riittää. Kasvupaikkaja metsätyypit 3. Lehtomaiset kankaat 7. Noin 15 vuoden välein tehtävissä poimintahakkuissa poistetaan lähinnä suurimpia puita ja jätetään pienempiä kasvamaan. Tuoreet kankaat 6. Menetelmäksi sopii eri-ikäiskasvatus, jossa metsässä kasvatetaan kaiken kokoisia ja ikäisiä puita. Havuja lehtipuita kasvavassa taimikossa pitää olla tarkkana, että lehtipuiden latvukset eivät pääse piiskaamaan havupuiden latvoja. ”Maaperän kunttakerros paksunee kohti pohjoista, jolloin ongelmaksi tulee huono uudistuminen ja taimien kasvu kuntassa.” Poimintahakkuiden lisäksi jatkuvan kasvatuksen kuusikkoa voi uudistaa myös pienaukkohakkuin. Eri-ikäiskasvatuskin käy Jatkuva kasvatus sopii tuoreilla kankailla parhaiten kuuselle. 60 % Tuoreiden kankaiden osuus metsämaasta on suurin Pohjois-Pohjanmaalla, noin 60 prosenttia. ”Myös tiheyden kanssa on oltava tarkkana. Luken erikoistutkija Jari Miina suosittelee puulajiksi kuusta, rauduskoivua tai lehtikuusta. Tuoreet kankaat ovat herkkiä heinittymään ja vesakoitumaan, joten uudistusala kannattaa mätästää ennen istutusta. Kuusen istutusalalla voi hyödyntää luontaisesti syntyvää koivua, ja karummat kohdat voi kylvää männylle, neuvoo Luken erikoistutkija Jari Miina. Koivut eivät ole ylimääräisiä puita, vaan täydentävät havupuutaimikkoa”, Miina sanoo. Niiden avulla metsässä saadaan ylläpidettyä valoa vaativia puulajeja. Turvekankaat yleensä istuttaen. 2. Kuivahkot kankaat 5. Karukkokankaat, kuivat kankaat ja lehdot 4. Lähde: Luke KASVUPAIKKOJA KÄSITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. SEKAMETSÄKSI SOPIVA TUOREET kankaat sopivat laajan puulajivalikoimansa ansiosta hyvin sekametsän kasvatukseen. Silloin tavoitteena on Miinan mukaan laadukas mänty, joten hoitotoimenpiteet tehdään männyn näkökulmasta. Artikkelissa on hyödynnetty Metsäkustannuksen kustantamaa kirjaa Metsätyypit – kasvupaikkaopas. 1. l Metsätähti viihtyy tuoreella kankaalla. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä vaikeampaa kuusen eri-ikäiskasvatus kuitenkin on, sanoo Luken erikoistutkija Sauli Valkonen. Tuoreiden kankaiden kuusikot ja männiköt ovat Miinan mukaan perinteisesti olleet sellaisia kohteita, joilla päätehakkuusta saatavia tuloja on voinut kasvattaa lannoituksin. Lannoitteiden nousseet hinnat heikentävät kuitenkin tällä hetkellä lannoituksen kannattavuutta. Taimikonhoidon tarve riippuu puulajista. Kuusen ja männyn sekoitus sopii varsinkin tuoreiden kankaiden karumpaan päähän. H A N N U N O U SI A IN EN Oravanmarjaa on tuoreilla kankailla runsaasti. Taimikonhoidon tarpeen ja ajoituksen arvioiminen on sekapuustoisissa taimikoissa vaativampaa kuin yhden puulajin taimikoissa. H A N N U N O U SI A IN EN Metsälehti Makasiini 41 9556_.indd 41 9556_.indd 41 11.8.2022 15.22 11.8.2022 15.22. Ensiharvennuksen aika koittaa kaikilla puulajeilla noin 12 metrin mitassa. Tuoreiden kankaiden karuimpaan päähän sopii hänen mukaansa myös mänty. Kuusikossa tarvitaan todennäköisesti kaksi taimikonhoitokertaa, männikössä vähintään kaksi. H A N N U N O U SI A IN EN Sulkasammal, oravanmarja ja metsätähti ovat yleisiä tuoreilla kankailla. Suotyypit 8
Vaahtoa voivat käyttää maastoutumiseen esimerkiksi sotilaat, retkeilijät ja metsästäjät. Näitä alueita inventoidaan parhaillaan. HIEKKALAATIKKOON METSÄN MIKROBEJA M AT TI BJ Ö RK M A N 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA 9557_.indd 42 9557_.indd 42 11.8.2022 15.33 11.8.2022 15.33. ”Mustikan määrä riippuu paljon metsien ikäluokkarakenteesta. Nyt saadut tulokset kattavat kuitenkin vasta kapean, etelärannikolta noin 150 –200 kilometriä pohjoiseen ulottuvan alueen. l TIIA PUUKILA PAREMPAAN PÄIN Valtakunnallinen metsäkasvillisuuden inventointi lupaa hyvää mustikalle. Nyt yli 25 vuotta myöhemmin saadaan jälleen uutta tietoa esimerkiksi siitä, miten ilmastonmuutos yhdessä metsien käsittelyn kanssa vaikuttaa metsäkasvilajiston runsauteen. Muutoksesta kertoo Luonnonvarakeskuksen metsäja suokasvillisuuden inventoinnin – Operaatio Mustikan – alustavat tulokset. Vaahdon avulla naamioituminen metsäympäristössä on pelkkää kangasta monipuolisempaa. SELLULOOSA AVUKSI NAAMIOITUMISEEN PÄIVÄKOTILASTEN immuunijärjestelmän säätely voi tuoreen tutkimuksen mukaan parantua kahdessa viikossa leikkimällä hiekkalaatikossa, jonka hiekka on rikastettu luonnonmateriaaleilla. Maastomittaukset alkoivat viime kesänä ja jatkuvat ensi vuoteen. Hankkeen nimikkomarjan runsastumisesta Tonteri ei ole yllättynyt. Kaikkiaan kolmentuhannen koealan verkosto on sama, jonka Luken edeltäjä Metsäntutkimuslaitos perusti ja inventoi vuosina 1985 –1986. Kyseessä on siis käänne parempaan. Kun muutama kymmenen vuotta kuluu uudistushakkuusta, mustikka kasvaa takaisin.”. Aikaisemmissa tutkimuksissa esimerkiksi mustikan määrän oli todettu taantuneen 1950-luvun jälkeen. Luonnonvarakeskuksen sekä Helsingin ja Tampereen yliopistojen tutkimuksessa käytettiin turvallisia materiaaleja, joiden mikrobeja löytyy esimerkiksi metsästä. Nuorissa vasta uudistetuissa metsissä mustikkaa ei juuri ole. TI IA PU U KI LA AALTO -yliopisto ja Hämeen ammattikorkeakoulu ovat valmistaneet selluloosasta vaahdon, johon on lisätty metsäympäristöä muistuttavia värejä ligniinin ja vihreän mikrolevän avulla, Forest.fi-sivusto kertoo. Mustikka kasvaa takaisin, kun uudistushakkuusta on kulunut muutamia vuosikymmeniä. Edellisen kerran metsäkasvillisuuden maastoselvitys toteutettiin vuonna 1995. ”Tulos ei vielä ole yleistettävissä koko Suomeen. Se tulee tarkentumaan, kun keskinen ja pohjoinen Suomi on inventoitu”, kertoo tutkija Tiina Tonteri Luonnonvarakeskuksesta (Luke). MUSTIKKA, puolukka ja metsäkerrossammal näyttävät runsastuneen
Nykyään moni aikakauslehti on täytetty sairauskertomuksilla ja toipumisnikseillä. Ehkä olen sattunut syntymään geeniperimältään sellaiseen porukkaan, että useimmilla on ollut hyvä vastustuskyky luontojaan. Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA 9558_.indd 43 9558_.indd 43 11.8.2022 15.39 11.8.2022 15.39. Henkistä heikkoutta on niiden myötä saattanut koitua, mutta meikämannen vatsa pelittää mainiosti. Tietenkin pettu ja mahla ovat tuttuja makuja. Heinätöitä ja muita peltohommia riitti kesäisin, talvisin haettiin karjalle heiniä ja kuivikkeita peltojen suuleista – ja ajettiin joka lauantai sontaa pellolle. MAALAISLAPSENA leikkikavereinani toisten mukuloiden lisäksi olivat porsaat ja vasikat. Likaa ja pölyä riitti, ja toki niistä roiskeita suuhunkin saakka lensi. Ihonkin mikrobien väheneminen mainitaan, ja päiväkoteihin kiikutetaan kunttaa, jotta lapset saisivat maakosketusta ja metsän bakteereita. Leukalihakset ainakin saavat liikettä ja hampaiden arvellaan puhdistuvan. Ennen repussa olevien eväiden syöntiä siistinä ihmisenä tietysti puhdistan käteni. Lannanluonti kuului pikkupojan toimenkuvaan. Heinänkorteen saa mojovan mausteen, kun heiluttelee sitä muurahaispesän päällä. Mitään rajoitteita ei ole ollut. Hän kertoi, että kärsi vatsavaivoista pitkin vuotta, mutta syyskesästä loppusyksyyn maha oli aina kiltisti. Marjat ja sienet odottavat.. Kaikki ruoka on aina maittanut hyvin. TOIMIVAN ja pullean vatsani lisäksi tunnen oloni muutenkin hyväksi. Sairaalloisen kokeilunhaluni myötä olen maistellut myös erikoisempia annoksia: grillattua kyytä, muurahaisia, pässinpalleja ja siansorkkia. Hevonenkin kuului kalustoon. Vaan kyllä ympäristöllä ja elintavoilla on ollut vaikutuksensa. HEITTELINPÄ juuri metsätyön lomassa suuhuni useamman hyppysellisen mustikoita, vadelmia ja ahomansikoita. Ruokatorveen tietysti solahtaa pihkaa ja siihen tarttuneita pikkupaisteja. Rouvalta olen useamminkin saanut kehuja loistopieruista, höystettynä pyynnöllä, että päästäpä toinenkin. Etenkin läheiset pikkumukulat kannattaa viedä metsään möyrimään ja saamaan runsain määrin lisää ihoja suolistomikrobeja. Vatsavaivatkin ovat kait koko ajan lisääntyneet ja esiintyvät yleisesti. Hänen päätelmänsä oli, että marjat – etenkin puolukka – pitivät ruuansulatuksen kunnossa. Siitäpä juontui mieleeni vuosikymmenten takaa vanha metsänhoidonneuvoja, joka minuakin opasteli alkuun metsäisellä polullani. Pesen ne lähimmässä ojassa ja pyyhin sammaleisiin tai puunoksiin – ja taas tuli uutta pöpöä kohden pötsiäni. Mummulassani leikin kanojen ja kuttujen kanssa. Pihkamällin olen napannut kuusenkyljestä suuhuni. Koska meikäläisellä tuo virallinen vanhuuseläke jo lähestyy, mutta lääkärireissuja ei ole juuri kertynyt koko elämän mittaan, jotakin on saattanut mennä oikein. Kasvukautena kuorittuja pajukeppejä on mukava järsiä. Liikunnallisen ulkoilmatyön ohella laajakirjoinen ravinto ja maistelu luultavasti ovat pitäneet minut toistaiseksi terveenä. l Metsäpuoskarin vatsavinkit NYT METSÄÄN » mikrobeja haalimaan » marjoja ja sieniä keräämään » sielua puhdistamaan JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Metsissä liikkuessani napostelen marjojen lisäksi myös kuusenkerkkiä, koivun hiirenkorvia, maitohorsman versoja, käenkaaleja ja mitä erilaisempia kasveja, jotka oletan myrkyttömiksi. Jos lääkäri antaa luvan, näistä voisi olla apua muillekin. Joten mikrobeita kertyi. Vatsan ja suoliston mikrobeista jauhetaan jatkuvasti, monenkin taudin kohdalla
Runko on harmahtava. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. 1900-luvun alkupuolella puista kiinnostuneet saattoivat istuttaa vieraiden puulajien taimia metsiin silkasta uteliaisuudesta yksittäin sinne tänne, jos sattuivat taimia jostakin saamaan. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Yksityisissä arboretumeissa tarkkailu ja varsinkin tulosten julkistaminen on satunnaisempaa. SEPPO VUOKKO ONNISTUIKO AJOITUS. Ero on samanlainen kuin serbiankuusen ja kotoisen metsäkuusen välillä. Metsänomistaja teki satavuotiaasta keskisuomalaisesta kuusikosta kaupat. Kuvan puu on todennäköisesti siperianpihta. Pihtojen kasvattaminen metsissä on ollut vain kokeilua, mitään metsätaloudellista merkitystä ei niillä ainakaan toistaiseksi ole. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Tsaarinvallan aikana meille tuotiin runsaasti siperianpihdan, siperianlehtikuusen ja siperiansembran taimia puistojen koristeeksi, erityisesti rautatieasemille. Mikä puulaji on kyseessä. Viime vuosikymmeninä uusien puulajien kokeilu on ollut suunnitelmallisempaa. MIKÄ PUU. Sen neulaset ovat pehmeätköt, väriltään sinertävän vihreitä. Ilmaston muuttuessa puulajipuistoissa hankittu tieto vieraiden puulajien menestymisestä saattaa osoittautua arvokkaaksi. Molemmilla on sileä runko, jonka pinnassa on pihkarakkuloita. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Tästä syystä siperianpihta on meillä metsissä ja vanhoissa puistoissa paljon yleisempi kuin palsamipihta. Muut erot edellyttävät lehden (neulasen) tarkempaa tutkimista, esimerkiksi onko lehden yläpinnalla pitkittäisuurre (palsamipihta) vai onko se sileä (siperianpihta). Meillä kasvatetaan ja kokeillaan koristepuina monia eri pihtalajeja. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 9559_.indd 44 9559_.indd 44 11.8.2022 15.57 11.8.2022 15.57. Parhaiten menestyviä ovat siperianpihta ja amerikkalainen palsamipihta, jotka ovat hyvin toistensa näköisiä. Helpoimmin havaittava ero on latvusmuoto: siperianpihdan latvus on kapea ja suippo, palsamipihdan leveämpi, kuusimainen. Tänä keväänä metsänomistaja kiinnitti huomiota kuusien kantoihin. Vuosilustojen perusteella näytti siltä, että kuuset ovat olleet yhä hyvässä kasvussa. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Peruste myynnille oli, että kuusikko oli jo ohittanut parhaan arvokasvun vaiheen. Suuremmissa puulajipuistoissa kuten Mustilan arboretumissa puiden menestymistä seurataan tarkasti. Kysyjän puun seuralaiset, lehtikuusi ja sembra, viittaavat siihen, että tämä puu on siperianpihta. Kolmisen vuotta sitten ostin metsätilan, jonne on aikoinaan istutettu muutama sembramänty, lehtikuusia sekä kuvassa oleva kuusi. » PUU on pihta, joita ennen kutsuttiin jalokuusiksi
Tarkastelu paljastaa lahon, mutta puiden epämuotoinen tyvilaajentuma vaikeuttaa kasvun tarkkaa arviointia. Lähes kaikki puusto on tukkipuuta, joten arvosiirtymä kuidusta tukiksi on ollut vähäistä. menevän eri merkeille, mutta jälleenmyyjien antamat tiedot ovat puutteelliset. ›› Tekikö metsänomistaja oikean päätöksen hakatessaan metsän aukoksi. Yleisen käsityksen mukaan puiden vuosilustot kaventuvat metsän ikääntyessä. KARI MIELIKÄINEN MISTÄ SOPIVA LAIPPA. Päällysmetsän alta vapauduttuaan sen paksuus on kuusinkertaistunut. Edellä esitettyjen lukujen valossa päätehakkuu on ollut taloudellisesti perusteltu. Se on kitunut vanhan metsän alla neljäkymmentä vuotta saavuttaen viiden sentin läpimitan noin vuonna 1970. Paksuuskasvun hiipumisen pääsyy ei ole ikääntyminen, vaan kilpailun kiristyminen tihenevässä metsässä. Onko olemassa nyrkkisääntöä siitä, miten eri valmistajien laipat sopivat kilpailijan sahoihin. Taulukko toimii, jos haluaa vaihtaa alkuperäisenä sahassa olewww.kesla.com UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva Metsälehti Makasiini 45 9559_.indd 45 9559_.indd 45 11.8.2022 15.57 11.8.2022 15.57. Jos päätehakkuupuuston määrä on ollut 300 kuutiota hehtaarilla, hakkuuta edeltävän viisivuotiskauden kasvu on ollut kahdeksan kuutiometriä hehtaarilla eli 2,6 prosenttia vuodessa. Malleja tulee markkinoille sellaista tahtia, etteivät luettelot taitaisi pysyä ajan tasalla. Vakionopeudella paksuutta kasvava puu lisää kuutiotilavuuttaan kiihtyvästi samalla, kun sen suhteellinen kasvu heikkenee. Oregonilta löytyy kattava soveltuvuustaulukko (teräketjut ja laipat). » HAKATUN metsän mennyttä kasvua ja laatua on mahdollista tutkia jälkikäteen kannoista. Satavuotiaan tukkikuusikon jatkokasvatus olisi ollut kasvun ja lahoriskin vuoksi riskibisnestä. Kuvan puu on syntynyt 1920-luvun lopulla. Vanhojen puiden ”yllättäen” levenevät vuosirenkaat tulkitaan joskus ilmaston muutoksen merkiksi, vaikka syynä on harvennus tai lähipuiden kaatuminen myrskyssä. Kumpikin uskomus pitää vain osittain paikkaansa. Viimeisten viiden vuoden aikana luston leveys on ollut pari milliä vuodessa. » ERI valmistajien laippoja eli terälevyjä on niin runsaasti, ettei nyrkkisääntöä niiden ristiinsopivuudesta ole. Samaten moni arvelee puun kasvun olevan lisääntymään päin, elleivät vuosirenkaat kapene. Uudistuskypsä metsähehtaari voi näin ollen kilpailla kasvussa ja hiilensidonnassa ensiharvennuspuuston kanssa, jos puuston kuutiotilavuus on kolminkertainen. Aika hyvin 3/8 tuntuu Kaadetun kuusen luston leveys viimeisten viiden vuoden aikana on ollut pari milliä vuodessa. Kymmensenttisellä puulla kahden millin lusto vastaa runsaan kahdeksan prosentin poikkileikkauspinta-alan kasvua, kolme kertaa paksummalla puulla vastaava prosentti on alle kolmen. Harvennushakkuu säilyttää tai nopeuttaa puiden järeytymistä, mutta alentaa etenkin varttuneemman metsän hehtaarikasvua
Varmin keino saada sopiva terälevy sahaansa on kuitenkin ottaa entinen käypä terälevy matkaan ja verrata sitä uuteen levyyn asiantuntijan kanssa. Jos voidaan tulkita, että olette hoitanut tähän saakka tiloja yhtenä maatilakokonaisuutena, niin silloin kaikki omistamanne tilat kuuluvat PerVL 55§:n oikeuttavan verohuojennuksen piiriin. Kokonaisuus tulkittiin yhdeksi maatilaksi, jolloin saatiin PerVL 55§:n mukainen verohuojennus. » VAIKKA Luonnonperintösäätiölle myytävät metsät päätyvät suojelutarkoituksiin, kohdellaan myynnin tuloa normaalien luovutusvoittoverosäädösten mukaisesti. » METSÄTILOJEN etäisyys varsinaisesta maatilasta ei ole nykyisin ratkaisevaa, kun määritellään niiden kuuluminen maatilakokonaisuuteen ja oikeutta perintöja lahjaverolain (PerVL) 55 pykälän verohuojennukseen. Valinnassa on kiinnitettävä huomiota öljykanaviin, terälevyn perän sovitteisiin, terälevyn pituuteen, uran leveyteen ja ketjujakoon. van terälevyn Oregoniin. Onko mahdollista saada lahjaveroon huojennusta naapurikunnassa sijaitseville metsätiloille. Miten kaupan luovutusvoitto määräytyy. Näistä osa sijaitsee naapurikunnassa. Olen myymässä Luonnonperintösäätiölle suojelutarkoituksiin metsätilaa. Omistan 200 hehtaarin maatilan, johon kuuluu peltoa 20 hehtaaria sekä kahdeksan metsätilaa. Luovutusvoittovero lasketaan siten 20 tai 40 prosentin hankintameno-olettaman tai todellisen hankintahinnan perusteella. VÄINÖ SIKANEN SUOJELUKOHTEEN KAUPAN LUOVUTUSVOITTO. Vain valtiolle luonnonsuojelualueeksi myyty alue on luovutusvoittoverosta vapaa. Tilojen yhteispinta-ala oli yli 1 000 hehtaaria. Olen suunnittelemassa maatilan sukupolvenvaihdosta pojalleni. LEO SAASTAMOINEN SAAKO HUOJENNUKSEN. HANNU JAUHIAINEN METKOILLA TAVATAAN! TUTUSTU TUTKITUSTI MAHTAVAAN RISUPETOON WWW.REFORMET.FI OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 9559_.indd 46 9559_.indd 46 11.8.2022 15.58 11.8.2022 15.58. Kauppiailla on asiasta kokemusperäistä tietoa. Esimerkkinä löytyy verottajan myönteinen päätös maatilalle, jolla oli lukuisa määrä metsätiloja kolmen kunnan alueella. Joidenkin terälevynvalmistajien tuotepakkausmerkinnöissä on mainittu, mihin sahaan ja mihin eri malleihin kyseinen terälevy sopii
– varren säätömahdollisuus rajallinen –hinta Akkulaitteet tekevät tuloaan jo marjamättäillekin. Laitteen valmistaja on kotimainen Taika Innovations, joka markkinoi laitetta sen ergonomisuudella. ”Kyllä ei sähköä tarvita marjametsään”, tuumattaneen monessa tuvassa. Poimuri toimii Makitan laitteiden kanssa yhteensopivalla akulla. Akun mukana tulee teline, jolla akun voi kiinnittää vyöhön. Mättäillä korkeissa varvuissa kasvavia mustikoita kerätessä varren olisi suonut olevan vielä lyhyempi. Näin se ei tuo lisäpainoa poimijan kädelle. Taikaberry toimitetaan Makitan akkujen kanssa yhteensopivan kahden ampeeritunnin akun (oik.) kanssa. Akkupoimurin paras valtti onkin, että marjoja voi poimia ilman kyykkimistä selkä suorana. Sen sijaan aktiiviselle harrastajalle, joka haluaa säästää selkäänsä, voi laite olla tutustumisen arvoinen. Mustikat on syytä kerätä rauhalliseen tahtiin varpujen latvoja haravoilla rapsutellen. Tosin 229 euron hintalappu laittaa pohtimaan investoinnin kannattavuutta.. Marjasäiliön suuaukko osoittaa poimittaessa ylöspäin, jolloin haravien kahmimat marjat putoavat yllättävän tarkasti säiliöön. Liian ahnas vauhti saa laitteen ahmaisemaan paksun tukon varpuja kitusiinsa, jolloin peruutusnapille tulee käyttöä. Varren kahvaosassa on kaksitoiminen nappi, josta poimuria voidaan pyörittää eteentai taaksepäin. Puolukkametsässä koneen voisi kuvitella olevan tehokkaimmillaan. Sähköllä pyöritetään varren päähän kiinnitettyä poimuriosaa, joka koostuu kolmesta ”haravasta” ja vajaan litran vetoisesta marjasäiliöstä. Teknisesti TaikaBerry on pikakokeilumme perusteella toimiva laite. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN Akkutoimisella poimurilla marjastus onnistuu kyykkimättä, mikä tekee työstä huomattavasti kevyempää. TaikaBerryn varren pituutta voi säätää, mutta kokeilun perusteella säätömahdollisuus loppuu kesken. Kotoa löytyvät Makitan akut käyvät suoraan laitteeseen. TaikaBerry on suunniteltu mustikoiden ja puolukoiden keräämiseen. Metsälehti Makasiini 47 OMA METSÄ » PIKATESTI 9560_.indd 47 9560_.indd 47 11.8.2022 15.52 11.8.2022 15.52. AKKUTOIMISEN marjapoimurin on helppo kuvitella jakavan ihmiset kahteen leiriin. Ammattimaiselle marjanpoimijalle akkupoimurin tahti lienee liian hidas. l Suorin selin marjametsään TAIKABERRYMARJANPOIMINTAKONE AKKU: 2.0 Ah 18V PAINO (ilman akkua): 1 200 g HINTA (akun ja laturin kanssa): 229 € VALMISTAJA: Taika Innovations PLUSSAT JA MIINUKSET + ergonomia + mahdollisuus ladata puhelin. Poimuri painaa ilman akkua noin 1,2 kiloa. Toisaalta moni on valmis ottamaan kokeiltavaksi kaikki tekniset apuvälineet, jotka helpottavat syyskesän marjasavottaa. Akun voi kiinnittää poimittaessa vyöhön tai sujauttaa takin taskuun. Koneen kohottelu nimittäin tuntuu olkapäässä
OMA OMISTUS KÄYNTIIN Metsänomistajaksi ryhtyminen on jännittävää ja haastavaa. Voit myös pyytää asiamiestä, esimerkiksi pankkia tai sinua avustavaa palveluntarjoajaa, hakemaan lainhuutoa puolestasi. Joskus on todella niin, että omaa halua metsänomistajaksi ryhtymiseen ei ole kukaan kysynyt, vaan metsä ikään kuin tupsahtaa syliin perinnön tai muun itsestä riippumattoman tapahtuman kautta. Se antaa myös mahdollisuuden käyttää metsää lainan vakuutena. Tämä on sinulle vaivaton ja nopea tapa. Tällöin ei tarvita erillistä hakemusta. OMAAN metsänomistukseen voi päästä tai joutua useaa eri reittiä. Voit hakea lainhuutoa itse Maanmittauslaitoksen sähköisessä asiointipalvelussa. 5. 2. 3. Lainhuuto osoittaa, että metsä kuuluu laillisesti sinulle. Sen, mitä liitteitä tarvitaan, voi tarkistaa Maanmittauslaitoksen sivuilta. Jos saannon yhteydessä on tarvittu kaupanvahvistajaa, kuten kiinteistökaupassa, yhtymän jaossa tai lahjoituksessa, voit pyytää kaupanvahvistajaa tekemään lainhuutohakemuksen. Jos et käytä sähköisiä palveluja, voit hakea lainhuutoa paperilomakkeella, jonka saat Maanmittauslaitoksen asiointipisteestä (tai verkkosivuilta). Seuraavassa muutama asia, jotka on syytä alussa muistaa. Tämä tapahtuu hakemalla lainhuutoa Maanmittauslaitokselta. Hae lainhuuto Saatpa metsän mitä reittiä tahansa, ensimmäisiä asioita on oman omistuksen kirjaaminen. Sitä on haettava kuuden kuukauden kuluessa saannosta eli siitä päivästä, jolloin olet metsän omistukseesi saanut. Jos olet saanut metsän osituksessa, perinnönjaossa tai testamentilla, tarvitaan hakemuksen liitteeksi alkuperäinen saantokirja. 4. PIRJO HAVIA 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 9561_.indd 48 9561_.indd 48 11.8.2022 16.02 11.8.2022 16.02. Muutoin tarvittavat liitteet vaihtelevat saantotavan mukaan. Lainhuutoa voi hakea monella tavalla: 1. Erillistä valtakirjaa tähän ei tarvita. Sinun ei siis tarvitse erikseen hakea lohkomista. Määräalan lohkominen Jos olet ostanut tai saanut määräalan eli tietyn rajatun alueen metsätilasta, sen lohkominen eli erottaminen omaksi tilakseen käynnistyy automaattisesti lainhuudosta. Jos omistusvaihdos on tehty Maanmittauslaitoksen sähköisessä kiinteistövaihdannan palvelussa, käynnistyy lainhuutoprosessi automaattisesti. Metsän voi esimerkiksi ostaa, periä, saada lahjaksi, vaihtokaupassa tai vaikka yhtymän tai kuolinpesän jaossa. Useissa tapauksissa ei nykyisin tarvita lainkaan liitteitä. Niin tai näin, pääset vähäisin yllätyksin eteenpäin, jos perehdyt huolellisesti alkuvaiheen velvoitteisiin ja mahdollisuuksiin. Maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri on sinuun yhteydessä, kun lohkomistoimitus käynnistyy
Jos esimerkiksi olet maksanut metsätilasta 100 000 euroa, on sinun maksettava varainsiirtoveroa 4 000 euroa. Ilmoituksen tehtyäsi voit maksaa varainsiirtoveron. Tee varainsiirtoveroilmoitus ennen lainhuudon hakemista ja veron maksamista. Maksunkin voit hoitaa OmaVerossa. Kaikki hankintaan liittyneet menot varainsiirtoveroa ja kaupanvahvistusta SH U TT ER ST O CK IM AG ES Metsälehti Makasiini 49 9561_.indd 49 9561_.indd 49 11.8.2022 16.02 11.8.2022 16.02. Varainsiirtovero on oltava maksettuna, ennen kuin lainhuuto voidaan myöntää. Eri toimijat järjestävät niitä yleensä tammi-helmikuussa. On tärkeää, että teet ilmoituksen ennen maksamista, jotta maksu kohdentuu oikein. Internetistä ja metsätalouden toimijoilta löytyy hyviä ohjeita ja palveluja helpottamaan muistiinpanojen ja metsäveroilmoituksen tekemistä. Tee veromuistiinpanot Metsänomistaja on velvollinen pitämään muistiinpanoja metsätalouteen liittyvistä verovuoden tilitapahtumista. Selvitä vähennykset Jos metsä on saatu kaupalla tai vaihtamalla, muodostuu metsän hankintaan liittyvistä menoista erityinen vähennysoikeus eli metsävähennys. Verohallinnon sivuilta (www.vero.fi) löytyy seikkaperäistä ohjeistusta. PIRJO HAVIA Muista varainsiirtovero Jos metsän saanto on vastikkeellinen, eli olet maksanut siitä tai saanut metsän vaihtamalla, olet velvollinen maksamaan varainsiirtoveroa neljä prosenttia vastikkeen arvosta. Ilmoituksen voit tehdä OmaVero-verkkopalvelussa tai Verohallinnon sivuilta löytyvällä lomakkeella. Kannattaa myös hakeutua metsäverokursseille
Sen avulla voit tarkistaa mahdollisen metsälahjavähennyksen suuruuden oman saantosi osalta. Myös isot metsäyhtiöt tarjoavat metsänhoitopalveluja ja kokonaisvaltaisia asiakassopimuksia. Tällöin saat käyttöösi maksuttoman Metsään.fi-metsätietopalvelun. Esimerkin menoissa on mukana palveluntarjoajien laskuihin sisältyvä arvonlisävero.. l 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 9561_.indd 50 9561_.indd 50 11.8.2022 16.02 11.8.2022 16.02. Metsäomistajana käytät perustamisilmoituslomaketta Y3. Suosittelen jokaiselle metsänomistajalle arvonlisäverorekisteriin ilmoittautumista tai hakeutumista, olivatpa tulot miten pienet tahansa. Löydät ohjeet arvonlisäverolliseksi ilmoittautumiseen tai hakeutumiseen osoitteesta www. ytj.fi. Muista siis säilyttää hankintaan liittyneet tositteet ja kirjata hankintamenot muistiinpanoihin. Suomen metsäkeskuksen sivuilla on laskuri (löytyy hakusanalla metsälahjavähennyslaskuri). Voit ehkä helpommin päättää, liitytkö jäseneksi tarjolla oleviin yhdistyksiin. Tarvittaessa voit käyttää apuna asiantuntijaa. Ota käyttöön Metsään.fi Kun olet saanut lainhuudon metsääsi, päivittyy omistajatieto myös Suomen metsäkeskuksen metsänomistajarekisteriin. Ensimmäisiä päätettäviä asioita lienee, miten paljon olet valmis tekemään asioita itse ja missä määrin ostat palveluja. Nämä kannattaa tarkistaa edelliseltä verovelvolliselta tai Verohallinnosta. Menoissa maksetun arvonlisäveron voi silloin hakea Verohallinnolta takaisin. Luentojen ja itseopiskelun ohella keskustelut ja verkostoituminen toisten metsänomistajien kanssa voivat tuoda paljon iloa ja hyötyä sinulle uutena metsänomistajana. Tutustu toimijoihin ja verkostoidu Mitä enemmän hankit tietoa metsäsi sijaintialueen puunostajista ja palveluntarjoajista, sitä helpompi sinun on löytää oma tapasi toimia metsänomistajana. Jos olet saanut metsän lahjana tai lahjanluonteisella kaupalla, saattaa sinulle muodostua oikeus metsälahjavähennykseen. myöten lasketaan yhteen, tästä summasta 60 prosenttia muodostaa metsävähennysoikeuden. Valinnanvaraa yleensä löytyy pienistä, paikallisista yrittäjistä metsänhoitoyhdistyksiin ja valtakunnallisiin toimijoihin. Jos olet jo arvonlisäverollinen toimija ja laajennat sitä metsätalouteen, teet perustamisilmoituksen Y6-lomakkeella. Tätä pienemmällä liikevaihdolla voit hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverolliseksi. Alvit takaisin Metsänomistajana olet arvonlisäverovelvollinen, jos liikevaihtosi eli metsästä saamasi tulot ovat yli 15 000 euroa vuositasolla. Sitä voit hyödyntää metsäverotuksessa. Jos olet saanut metsän vastikkeetta – lahjana, perintönä, kuolinpesän tai yhtymän jaossa tai osituksessa, sinulle siirtyy saannon mukana mahdollinen metsääsi kohdistuva, jäljellä oleva metsävähennysoikeus sekä metsäautotieja ojitushankkeiden poisto-oikeus. Palvelun kautta voit myös jossain määrin hoitaa metsiisi liittyvää asiointia. Toivotan sinulle iloa ja onnistumisen kokemuksia metsänomistajana. Sieltä löydät paljon metsääsi koskevaa tietoa ja tietoa metsäsi sijaintialueella toimivista palveluntarjoajista. ESIMERKKILASKELMA ALV:N MERKITYKSESTÄ n Arvonlisäverollinen metsänomistaja n Ei-arvonlisäverollinen metsänomistaja n Tulot 12 400 € (10 000 € + alv 2 400 €) n Tulot 10 000 € n Menot 3 000 € + alv 720 € n Menot 3 000 € + alv 720 € n Alv-tilitys Verohallinnolle -1 680 € n Alv-tilitys Verohallinnolle € n Tulovero -2 100 € n Tulovero 1 884 € n Käteen jää 4 900 € n Käteen jää 4 396 € Verotusesimerkki osoittaa, mitä hyötyä arvonlisäverollisuudesta on, vaikka metsästä saatavat tulot eivät suuria olisikaan. Kursseja järjestävät muun muassa metsäoppilaitokset, metsänhoitoyhdistykset, Suomen metsäkeskus, metsänomistajayhdistykset ja toisinaan myös pankit. Metsänomistajille räätälöityyn koulutusja kurssitarjontaan kannattaa tutustua
Lämpötilaero on iso. Kun metsänuudistaminen on mennyt hyvin, raivaussahan käytön tarve vähenee. Aiemmin äestysvakoihin rehevilläkin maapohjilla istutettiin taimia pari kolme vuotta hakkuun jälkeen, jolloin merkittävä osa niistä kitui ja jopa kuoli heinikkoon ja vesasyntyisen lehtipuuston alle. Taimen kasvun kannalta on keskeistä maan lämpö ja juurten käytettävissä oleva hapen määrä. LAIKKUIHIN istutuksesta siirryttiin laikkumättäisiin tai kääntömättäisiin. Taimissa näkee valkoisia juurenalkuja, jotka kasvavat nopeasti mättääseen. Ongelmana eivät keskeisesti ole harvennushakkuiden jälkeiset tiheydet eivätkä ajourien leveydet. Oikein tehdyssä mättäässä taimi lähtee nopeasti kasvuun. Ajouran varrella olevien puiden latvukset täyttävät koko ajouran. ENSIHARVENNUSTEN ajankohdasta ja harvennusvoimakkuudesta on keskusteltu viime aikoina voimakkaasti. Kun tekee mittauksessa ympyrän, jonka säde on 11,28 metriä, ja laskee sen sisällä kasvatettavaksi tarkoitetut puut ja kertoo luvun 25:llä, saa hehtaarikohtaisen runkoluvun. Tavoite pitäisi olla 900–1000 runkoa hehtaarilla. Nyt olen siirtymässä yhteen aikaisin tehtyyn taimikonperkaukseen, jossa poistetaan kaikki vesasyntyinen lehtipuu. l Huikea tason nosto Taloudellisesti lehtipuun osuuden kasvattaminen ei ole metsäomistajalle järkevää. Mikä aiheutti muutoksen. Kun keskustellaan lehtipuun määrästä Suomen metsissä, on hyvä pitää mielessä, että lehtipuuta ei ole ainakaan sataan vuoteen ollut niin paljon kuin nyt. Taloudellisesti lehtipuun osuuden kasvattaminen ei ole metsäomistajalle järkevää. Aiemmin tarvittiin jopa kaksi taimikon perkausta ja yksi taimikon harvennus. Paakkutaimien juuret eivät ole enää kierteellä, ja taimet tuodaan kylmävarastoista kosteina välivarastoihin tai metsäautotien viereen. Nyt muotia on lisätä lehtipuun osuutta metsissä, mutta suhtaudun muoti-ilmiöön varauksellisesti. Kannattaa käyttää huippujalostetuista siemenalkuperistä kasvatettuja taimia. Jos haluaa mitata ensiharvennuksen jälkeen jäävän puuston määrän, on ihan tavallinen metsurinmitta kätevä työväline. Pienet ensiharvennuksiin soveltuvat koneet hylkään heti. Taimi lähtee nopeasti kasvuun. Virheitä hakkuissa on varmasti tehty, mutta suurin ongelma on, että ensiharvennus jää tekemättä. Motokuski tietää harventaessaan täysin tarkasti harvennuksen jälkeen jäävän runkoluvun. Nyt kemiallinen torjunta on käytännössä nollassa. Aluksi muokkausjälki vaihteli hurjasti, urakoitsijoilla ei ollut osaamista, mutta nyt kaikki isot metsäalan toimijat kouluttavat yrittäjiä ja valvovat työn jälkeä. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 9562_.indd 51 9562_.indd 51 12.8.2022 15.03 12.8.2022 15.03. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Jos ensiharvennus tehdään pienellä koneella ja kapeilla ajourilla, toiseen harvennukseen tarvitaan uudet ajourat ja kasvutappio on merkittävä. Metsänomistajan on kiva todeta asia laittamalla kevätpäivänä käsi mättääseen ja sitten vieressä olevaan maahan. Vielä kymmenen vuotta sitten kesäpäiviäni kului rehevien maiden kemialliseen heinäntorjuntaan, reppuruisku selässä glyfosaattia ruiskuttamassa. Jos oma metsäasiantuntijasi ei osaa kertoa siementen alkuperää, vaihda metsäasiantuntijaa. Hänellä mittana on koneen puomin ulottuvuus.. KU VA KI M M O BR A N D T/ CO M PI C METSÄNUUDISTAMISEN ja taimikonhoidon taso on parantunut huikeasti viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. OLEN luonteeltani laiska. Kehitys on ollut huimaa. Lehtipuun osuuden lisäämistä perustellaan metsänterveyssyillä, mutta tutkittua tietoa on vähän. Kun ensiharvennus on tehty fiksusti, toisessa hakkuussa ei tarvitse poistaa ajouran vieressä olevia kookkaimpia, hyväkasvuisia puita. Taimien laatu on parantunut valtavasti
Ensiharvennus 16,29 . 15,15 . 19,62 . 75,68 . 19,60 . 20,87 . 19,74 . 19,06 . Lisäksi Eurooppaa ravisteleva orastava energiakriisi tulee höystämään puusoppaa entisestään. 42,29 . 77,64 . 21,95 . 21,58 . 50,01 . Metsäyhtiöiden puun ostot laahaavat jäljessä, mutta puulle on tarvetta, sillä lopputuotemarkkinat vetävät toistaiseksi hyvin. Ensiharvennus 45,45 . ”Syksyllä kapuloista taistellaan”, ennakoidaan tilannetta kentällä. Uudistushakkuu 73,36 . 52,98 . Monesta aiemmasta syksystä poiketen talvileimikoillekin on Riissasen mukaan edelleen hyvin korjuumahdollisuuksia ensi talvelle. Kovin kysyntä kohdistuu kuituja energiapuuhun. 74,38 . 21,52 . VIIKKO 31 TÄMÄN syksyn puukauppaan kohdistuu poikkeuksellista mielenkiintoa. 16,37 . Harvennushakkuu 60,08 . 19,84 . 23,53 . 40,05 . 39,93 . 44,71 . 46,26 . 20,57 . 15,25 . 19,96 . 19,28 . 21,77 . 15,65 . 63,50 . Metsä Groupin puun tarvetta lisää Rauman uusi suursaha sekä ensi vuonna käynnistyvä Kemin sellutehdas. Uudistushakkuu 74,27 . Harvennushakkuu 62,44 . Ensiharvennus 40,15 . 15,83 . 52,42 . 22,38 . 48,56 . 23,42 . 21,29 . 75,40 . 51,34 . 35,44 . 62,34 . Tukkipuu käy kaupaksi ja hinta on hyvällä tasolla, mutta sahatavaran kysynnän osalta talven tilanne on vielä hämärän peitossa. 19,85 . ”Talouden epävarmuuteen ja rakentamisen heikkenemiseen pohjaten en lähtisi suurempia noususuhdanteita odottelemaan. 76,84 . Kova tarve puulle tosin tunnustetaan. 19,43 . 19,66 . 15,09 . 61,18 . 22,67 . 19,02 . Metsänomistajan kannalta tilanne on tällä hetkellä hyvä puukaupalle.” NYT ON PUULLE TARVETTA Syksyn puukaupasta odotetaan vilkasta, mutta tunnelin päässä näkyy sumua. 19,82 . Uudistushakkuu 72,96 . ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 71,67 . Harvennushakkuu 61,22 . 15,55 . 42,00 . TEKSTI MIKKO RIIKILÄ, SAMI KARPPINEN KUVA SAMI KARPPINEN 52 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 9563_.indd 52 9563_.indd 52 12.8.2022 15.15 12.8.2022 15.15. Virallisissa kannoissaan puunostajat ovat varovaisempia. 76,40 . 20,14 . 15,40 . 19,91 . ”Paras kysyntä on sulan maan aikana korjattavilla harvennusleimikoilla”, kertoo Metsä Groupin puukaupasta vastaava johtaja Jani Riissanen. Venäjän puullakaan ei saada enää tilkittyä ostokiintiöitä. 23,32 . Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 69,88 . KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 70,85 . 22,18
35,38 . Ensiharvennus LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi ”Metsänomistajan kannalta tilanne on tällä hetkellä hyvä puukaupalle.” Sahatavaran kysynnässä epävarmuutta Muun muassa Ukrainan sodan vaikutukset, inflaatio ja korkotason nousu tekevät tulevan ennustamisesta mahdotonta. 56,57 . ”Kesän aikana venäläinen sahatavara on tukkinut Euroopan markkinoita. 51,80 . ”Tukit toimitetaan sahoille, kaikki muu tehdään energiapuuksi. 44,70 . 70,83 . 66,33 . 21,75 Harvennushakkuu 59,13 . 19,53 . Harvennushakkuu 64,21 . l Metsälehti Makasiini 53 9563_.indd 53 9563_.indd 53 12.8.2022 15.15 12.8.2022 15.15. Tuonti sai jatkua heinäkuun alkupuoliskolle asti, joten välittäjät haalivat Venäjältä sahatavaraa tämän rakennuskauden tarpeisiin”, kertoo Keitele Groupin toimitusjohtaja Matti Kylävainio. Yhtiö ostaa leimikoita suoraan metsänomistajilta. 69,28 . 20,81 . 52,44 . 19,99 . 54,89 . 72,04 . 20,04 . 18,10 . 19,80 . Harvennushakkuu 56,92 . 19,98 . NOUSUSSA . 69,42 . KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 73,06 . 21,70 . Pienpuuta korjaava koneketju saa vuodessa kasaan kymmenentuhatta kuutiometriä puuta, ainespuuharvennuksilta sitä kertyy yli tuplaten.”. Harvennushakkuu 55,27 . Ensiharvennus POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 67,34 . Uudistushakkuu 68,28 . 21,74 . 20,79 . 22,03 . 23,30 . 22,92 . 15,21 . 15,26 . Uudistushakkuu 75,36 . 42,49 . 20,18 . Myös tukin pystyvarannot riittävät näköpiirissä olevaan tarpeeseen, joten yhtiön ostoissa katseet ovat talvileimikoissa. Sen sijaan toimitukset Venäjältä jatkuvat Kylävainion mukaan Aasiaan ja Lähi-itään. 24,68 . 21,12 . LASKUSSA . 20,65 . 19,82 . . 17,66 . 58,93 . Ensiharvennus 37,22 . 15,30 . 76,32 . 64,21 . 17,10 . 23,21 . Ensiharvennus 42,42 . 72,61 . Kaikista puulajeista saa saman hinnan ja energiapuu otetaan kuitupuuta pienempään läpimittaan.” Kuuminaisen mukaan energiapuun tarpeen lisäys ohjaa korjuuta entistä enemmän ainespuuta tuottaviin harvennuksiin. 19,97 . 53,67 . Nyt raja on kiinni, eikä idästä enää virtaa lankkua länsimarkkinoille. ”Muuten korjuukapasiteetti ei riitä. 15,71 . 19,77 . SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 68,17 . 43,86 . 14,43 . Uudistushakkuu 71,45 . 39,08 . 15,15 . 20,71 . 75,20 . ”Kaikki tukkia pienempi energiaksi” Kalliilla energialla tulee olemaan vaikutusta syksyn puumarkkinoihin. ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 63,78 . ”Voi olla, että tämä piristää esimerkiksi suomalaisen sahatavaran kysyntää tietyillä markkinoilla. Uudistushakkuu 70,92 . 23,26 . 20,20 . 20,31 . 20,96 . 48,72 . Venäjän tilanne vaikuttaa edelleen myös sahatavaramarkkinoihin. Satakunnassa ja Pirkanmaalla toimivan Kumeko Groupin toimitusjohtaja Mikko-Joonas Kuuminainen kertoo, että energiapuun hinta on kohonnut kilpailukykyiseksi kuitupuuhun verrattuna. 24,00 . 19,90 . 20,56 . 20,53 . Ilo voi jäädä laihaksi, jos kokonaiskysyntä vähenee.” Keiteleellä on Kylävainion mukaan lyöty lukkoon kaupat sahatavaratoimituksista syyskuun puoliväliin asti. 20,10 . 43,38
Nimet puukauppasopimukseen kirjoitettiin heinäkuun viimeisinä päivinä, savotta alkoi elokuun ensimmäisellä viikolla. Uusi väri kertoi kirjanpainajien aloittamasta hyökkäyksestä. Tiedot kerätään viikoittain. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Saadulla tulolla kattaa valtaosan hakkuualueen tulevista uudistamiskuluista. Tukkien vähimmäislatvaläpimitta oli 15 senttiä ja sallitut katkontapituudet 37–61 desimetriä. Pikainen aikataulu sopi myös ostajalle. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tarjouspyyntö koski noin kolmen hehtaarin leimikkoa. m 3 Viikko-ostot 2022 Viikko-ostot 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 54 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 9563_.indd 54 9563_.indd 54 12.8.2022 15.15 12.8.2022 15.15. l MIKKO RIIKILÄ Ötökkätuhon torjuntaan pikakaupalla PÄÄTEHAKKUU ETELÄ-SUOMESSA PUUTAVARALAJI MÄÄRÄ, M 3 KANTOHINTA, €/M 3 MYYNTITULO, € kuusitukki 500 76 38 000 kuusikuitu 150 25 3 750 laho kuusi 40 20 800 ylilaho kuusi 5 20 100 koivutukki 5 49 245 koivukuitu 15 22 330 hakkuutähde* 695 4 2 780 YHTEENSÄ 1 410 46 005 *)Lasketaan lisänä jokaiselle kuusiainespuukuutiolle. Hakkuutähteistä saha maksaa neljä euroa jokaista kuusiainespuukuutiota kohti. Myyjän iloa himmensi kuitenkin se, että tuhopuita oli aluksi ennakoitua enemmän: noin viidennes kuusista oli jo hyönteisten tappamia. Tilasto perustuu leimausarvion mukaisiin puumääriin. Kaupan ehtona myyjä edellytti pikaista korjuuta, jotta tukit saataisiin sahalle ennen kuin tuholaiset kuivattavat puut. Ensimmäisen hakkuupäivän havaintojen perusteella terveiden kuusten tukkisaanto osoittautui erinomaiseksi. Niistä tehtiin energiapuuta. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Kiirettä alleviivasi osaltaan se, että metsäkäynnillä paljastui mittavan hyönteistuhon alku. Kuusitukkirunkojen kokonaistilavuudesta yli 90 prosenttia tehtiin tukiksi. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA ETELÄSUOMALAISEN sahayrityksen kanssa säännöllisesti puukauppaa tehnyt metsänomistajia otti yhteyttä tuttuun ostomieheen, kun arvokas tukkikuusikko alkoi kesän kuluessa uhkaavasti ruskettua
Pääpuulaji on mänty, mutta kuusta ja koivuakin kasvaa runsaasti. Hehtaarinkokoinen uudistuskypsä männikkökuvio oli huonolaatuinen, mutta arvioija oli saanut sen tukkiosuudeksi 73 prosenttia. Tilan summa-arvo oli 117 533 euroa ja myyjän hintapyyntö 92 600 euroa. Kuudella kuviolla pääpuulaji oli koivu. Maapohjat ovat kivennäismaiden tuoreita ja lehtomaisia kankaita, tasaisia ja helppokulkuisia. KUUKAUDEN TILAKAUPPA KOVAN kysynnän Etelä-Pirkanmaalla oli heinäkuussa kaupan 18 hehtaarin tila, kokonaan metsämaata. Kauppaa ei ole vielä allekirjoitettu, mutta hinta on yli 150 000 euroa. Toinen syy lienee myyntiajankohta, sillä heinäkuussa metsätilakauppa käy hiljaisemmin. Tarjouksia tuli keskimääräistä vähemmän, välittäjän mukaan osa paikallisista ostajista odottaa hintojen laskua. Hyväkasvuisella maapohjalla männiköiden laatu voi jättää toivomisen varaa. Metsänhoitoyhdistyksen maastotyönä laatiman tila-arvion mukaan puustoa on noin 2 600 kuutiometriä eli 144 kuutiota hehtaarilla. l MIKKO HÄYRYNEN Yli kahdeksan tonnia hehtaarilta TILAKAUPPA PIRKANMAALLA PINTA-ALA 18 hehtaaria KEHITYSLUOKAT taimikot 3, nuoret kasvatusmetsät 5, varttuneet kasvatusmetsät 7, uudistuskypsät 3 hehtaaria PUUSTO 2 600 kuutiota, keskimäärin 144 kuutiota hehtaarilla MYYNTIHINTA noussut yli 150 000 euron eli yli 8 300 euroa hehtaarilta (kauppaa ei ole vahvistettu) Metsätilan hinta kohosi keskimääräistä korkeammaksi, vaikka tarjouksia saatiin tavallista vähemmän. Tukkipuun osuus on 43 prosenttia. Rakennukset ja pellot oli myyty muutama vuosi sitten. Kuvioita on kaikkiaan 23, hoitotyöt on tehty ajallaan lukuun ottamatta muutamia taimikkokuvioita. Myynnin syynä oli kuolinpesän purkaminen. . Hannu Liljeroos pani tilakäynnillä merkille lähes satavuotiaat, pitkät ja puustoiset kuusikot. Kiinteistö on yhdessä palstassa ja paikallistie yltää tilalle asti. Hinta on keskimääräistä korkeampi, sillä Metsälehden verkkosivuilla oleva, Liljeroosin metsätilojen hintaseurantaan perustuva arvolaskuri antaa arvoksi 127 000 euroa. H A N N U LI LJ ER O O S Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 9563_.indd 55 9563_.indd 55 12.8.2022 15.15 12.8.2022 15.15. Ostaja on sijoitusyhtiö
Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % €/ha €/m3 kerroin * Varsinais-Suomi 20 19 641 16 24 142 39 8538 60 1,35 Satakunta 20 12 311 31 26 124 38 6200 50 1,14 Häme-Uusimaa 29 29 630 28 18 119 40 7412 62 1,23 Etelä-Karjala 26 24 449 31 13 110 34 5366 49 1,03 Kymenlaakso 25 28 836 29 11 110 36 5778 52 1,14 Pirkanmaa 41 42 1132 30 13 118 39 6174 52 1,19 Etelä-Savo 51 41 1431 28 14 119 37 6689 56 1,10 Eja K-Pohjanmaa 116 82 2450 24 12 99 25 3832 39 1,10 Keski-Suomi 73 64 2236 25 14 122 39 6197 51 1,07 Pohjois-Savo 85 56 2237 20 11 122 33 6275 52 1,08 Pohjois-Karjala 108 76 2258 23 12 120 32 5423 45 1,10 Kainuu 45 59 2635 17 11 101 25 3514 35 1,06 Pohjois-Pohjanmaa 116 83 3338 18 11 93 19 2912 31 1,12 Lappi 81 50 2287 23 14 70 19 1896 27 1,11 Koko maa 836 665 22871 107 31 4753 45 Lisäys heinäkuu 104 133 4116 Vuonna 2021 100 30 4045 40 METSÄTILAKAUPAT 1.1.2022 31.7.2022 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Kaupan kohteena oli viisitoista Pohjois-Suomessa sijaitsevaa metsätilaa, joiden yhteisala oli 1 060 hehtaaria. Pirkanmaalla Ruovedellä myytiin liki tuhannen hehtaarin kokonaisuutta, josta Liljeroosin saaman ennakkotiedon mukaan maksettiin yli kymmenen miljoonaa euroa. ”Nyt on tulossa neljäs perättäinen selvän nousun vuosi. Täällä niiden on helpompi toimia kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa on säädetty erilaisia rajoitteita.”. Instituutioiden (rahastot, pankit, eläkeja vakuutusyhtiöt, metsäkiinteistöyhtiöt) ostovire on pysynyt vahvana, tänä vuonna ne ovat ostaneet 342 kohdetta. VarsinaisSuomessa ja Satakunnassa on tehty vähän kauppoja Hintataso noussut selvästi Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa on myyty 2000 hehtaaria vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna Hehtaarihinta noussut 15 prosenttia viime vuodesta 1 3 1 2 2 2 3 4 4 4 TAMMI-HEINÄKUUN metsätilakauppojen keskihinta oli 4 753 euroa metsämaan hehtaaria kohti, Hannu Liljeroosin tilakauppojen seuranta osoittaa. Kauppasumma oli 1 713 000 euroa. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 9563_.indd 56 9563_.indd 56 12.8.2022 15.15 12.8.2022 15.15. Ostaja oli ulkomaalainen. Viime vuonna keskihinta oli 4 045 euroa. Kokonaisuutena heinäkuun suurimman kaupan solmivat Nordic Silva Oy myyjänä ja Osuuspankin metsärahasto ostajana. l MIKKO HÄYRYNEN Neljäs nousun vuosi menossa Metsähehtaarin keskihinnan nousua selittää muun muassa tilakauppojen suurempi keskipuusto. Kauppasummat ovat yhteensä noin 76 miljoonaa euroa, mikä on 70 prosenttia kaikkien seurantakauppojen kauppasummasta. Osan 15 prosentin hehtaarihinnan noususta selittää se, että kauppojen keskipuusto on tänä vuonna seitsemän mottia viime vuotta suurempi”, Liljeroos kertoo. Erityisesti Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu ja Lappi ovat kiinnostuksen kohteina. ”Metsätilamarkkinat ovat vähitellen muuttuneet isojen pelureiden toimintakentäksi
Näin vapautuu tilaa matkatavaroille, eivätkä ylimääräiset penkit ole turhaan painona. Joggeria voi siis käyttää 2-, 3-, 4-, 5-, 6tai 7-paikkaisena. TEKSTI JA KUVAT RISTO PÖNTINEN Neljäs nousun vuosi menossa Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 9563_.indd 57 9563_.indd 57 12.8.2022 15.15 12.8.2022 15.15. Jogger-farmarissa edullinen hinta yhtyy moniin hyviin asioihin. Tilaa monelle Ehkä paras oivallus on takapenkkien yksilöllinen irrotettavuus. Seitsenpaikkaisuus on toteutettu valinnaisvarusteena. Dacia Joggerin maavara on maasturiluokkaa. Hinnasta voisi päätellä kyseessä olevan vähän yli kolmemetrinen autonkyttyrä mutta ei – auto on 4,55 metriä pitkä ja mikä merkittävämpää, akseliväli on 2,9 metriä ja istuinpaikkoja seitsemän. Pitkä auto kantaa kuormansa ryhdikkäästi huonollakin tiellä. Etupenkeissä on perussäädöt ja luonnollisesti lämmitykset, joita kuumana heinäkuun koeajoviikkona ei HYVÄ JA HALPA DACIA JOGGER TCE 110 EXTREME 7P Moottori: 3-sylinterinen bensaturbo 1,0 l Tankki: 50 l Teho: 81 kW/110 hv Kiihtyvyys: 0–100 km/h 10,5 s Huippunopeus: 183 km/h Omamassa: 1 176 kg Kokonaismassa: 1 695 kg Pituus: 4 550 mm Leveys: 1 784 mm Korkea: 1 632 mm Maavara: 200 mm Renkaat: 205/60 R16 Sallittu perävaunupaino (jarruin): 625 kg (1 200 kg) Yhdistetty kulutus: 5,7 ltr/100 km Koeajoauton kokonaishinta: 25 597,56 € Hinnat alk: 18 999 € Dacian romanialaisessa tehtaassa valmistetaan perusautoja kukkaroystävälliseen hintaan. Jos ei tarvita kuuttakaan paikkaa, otetaan pois toinenkin takaistuimista. Ne on helppo nostaa autotalliin, jolloin farmariautomalliseen Joggeriin tulee yli 700 litran tavaratila. Kun ei tarvita seitsemää paikkaa, irrotetaan yksi takaistuin. DACIA Jogger on mielenkiintoinen auto jo siksi, että hinnat alkavat 19 000 eurosta. Takapenkit ovat pikakiinnitteiset. Etupenkit ovat erinomaiset ja muutkin istuimet käypäiset. Seitsenpaikkaisena tavaratilaa on vähäiset 160 litraa. Keskipenkkirivin selkänojat voi taittaa eteen kahdessa erikokoisessa osassa. Se maksaa tonnin extraa joka varusteluversioon, mikä tuntuu kohtuullisesta
Myös takimmaisiin kahteen erillisistuimeen mahtuu aikaihminen, ne eivät ole ainoastaan lapsille. Kokoonsa nähden kevyttä, 1 176-kiloista autoa moottorin 81 kilowattia vievät liikenteen mukana oikein hyvin. Kaikkeen tottuu – tuhannen kilometrin jälkeen moottori tuntui jo luontevalta ja 6-pykäläistä vaihteistoa oppi käyttämään moottorin ominaisuuksien mukaan. Sillä hoidetaan navigointi-, ajanvieteja yhteysasioita. Takaluukku on iso: alhaalta 104 senttiä leveä ja keskeltä 84 senttiä korkea. Topakka pehmustus tukee istujaa riittävästi. Moottorin käytös tuo mieleen muinaisen Saab-turbopotkun, vahvasti laimennettuna. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 9563_.indd 58 9563_.indd 58 12.8.2022 15.15 12.8.2022 15.15. Start/stop-nappulasta herää litran kokoinen, 3-sylinterinen turboahdettu bensakone. Kuvassa keskipenkkirivin selkänojat on taitettu eteen ja oikeanpuoleinen takapenkki on poistettu. Moottoritiellä ja huonolla metsätiellä Joggerin pitkä 2,9 metrin akseliväli ja topakka jousitus vaikuttavat ajokäytökseen tiellä, auto kulkee suuntavakaasti eikä tarvitse jatkuvaa ohjailua. Takapenkkirivin kaksi penkkiä on tarkoitettu aikuisille, mutta tilat ovat pienemmät kuin keskirivillä, puhumattakaan etupenkeistä. tullut mieleen edes kokeilla. Keskiriville mahtuu aika isokin mies, mutta kolmelle täyskokoiselle on penkki kapea. Kääntöympyrän halkaisija renkaasta mitaten ilmoitetaan 11,7 metriksi, me mittasimme sen 20 senttiä isommaksi. Etupenkit ovat yksinkertaisen näköiset, niissä on vain välttämätön ja kuitenkin kaikki tarpeellinen. Etupenkille pääsee helposti, 20 sentin maavaran ansiosta istuimet ovat sopivalla korkeudella. Istuimen ja ovenkamanan väli on myös riittävä pitkäselkäisellekin, eikä niskoja tarvitse liikaa nöyristellä autoon noustessa. Bensiiniä paloi 6,0 litraa satasella paljon moottoritiesiirtymiä sisältävässä koeajossa. Penkit ovat tukevat, mukavat ja riittävän isot. Kierrosten noustessa tehoa tulee lisää turboahtimen avustuksella, parhaimmillaan meno on pienemmillä vaihteilla jopa urheilullista. Koneen ääni ei aluksi kuulosta vakuuttavalta, mutta liikkeelle lähdettyä on murina mukavampaa. Muistoja turbo-Saabista Kun Dacia Joggeria lähestyy avain taskussa, lukot rapsahtavat auki. Ohjaustuntuma on hyvä eikä liian ohut, kuten monilla automerkeillä on tapana. Kaupunkikurvailussa ei Jogger ole ketterimmästä päästä. Moottori vaatii tottumista, koska pienillä kierroksilla se tuottaa hintelästi vääntöä. Tavaratilan pituus on 7-paikkaisena vain noin 30 senttiä, takimmaiset istuimet poistettuna noin 115 senttiä ja keskirivin selkänojat taitettuna noin 180 senttiä. Sähköisesti tehostettu ohjaus palauttaa kurveista ja kadunkulmista luontevasti. Lisäksi paksut ja aika viistot A-pilarit haitJoggerin hallintalaitteet ovat helpot ja selvät. Kosketusnäytön kanssa ei tarvitse turhaan taistella. Valmistajan ilmoittama 5,7 litraa satasella sekalaisessa ajossa ei ole kaukana totuudesta. Ajamiseen ja matkustamon olosuhteisiin liittyvät säätimet ovat oikeita fyysisiä nappuloita
Renkaat ovat paljon korkeutta, kaasutilavuutta ja hiljaisuutta omaavat 60-sarjalaiset. Kasvua, laatua ja monipuolisuutta Siemen Forelia Oy • Puh. Kojelaudan päällys on kovaa muovia (jos se nyt ketään haittaa). Turvavyön kiinnikkeessä ei ole korkeussäätöä, joten vyöt hankaavat lyhyiden etumatkustajien kaulaa. Pilarin kahta puolen on syytä kurkkia, jos oikealta uhkaa lähestyä auton alle jäävää kansanosaa. Etuistuimilla turvavöistä puuttuu yläkiinnikkeen korkeussäätö, joten lyhyillä henkilöillä turvavyö hankaa kaulaa. Ilmeisesti turboahdin vaimentaa moottorin imuja pakohorinoita. Istuinten keskiriville mahtuu isokin mies, myös kaksi isoa miestä mahtuisi, mutta kolmella tämänkokoisella emme uskaltaisi edes yrittää. Toki kauneusvirheitäkin löytyy. Suuri maavara päästää pohjan ja tien välissä kaikuvan melun sivuille karkuun. Kokeilimme Joggeria täydellä seitsemän hengen kuormalla paikoin epätasaisella metsäautotiellä ilman pohjakosketuksia sellaisissa paikoissa, joihin ei tavallisella henkilöautolla haluaisi mennä. Penkin ja ratin säädöillä löytyy helposti mukava ajoasento, eikä pitkä matka jäykistä selkää. Tässä mielessä Jogger (suomeksi: lenkkeilijä) on yllättävän maastokelpoinen. Tulee mieleen, että tämähän olisi nelivetoisena maasturi, mutta sitten hinnat eivät alkaisi sieltä, mistä ne alkavat. 0206 39 6120 PL 6 (Kauppakatu 32) • 40101 Jyväskylä Kotimainen jalostettu siemen on hyvän metsän perusta! www.siemenforelia.fi Metsälehti Makasiini 59 9563_.indd 59 9563_.indd 59 12.8.2022 15.15 12.8.2022 15.15. Topakka jousitus ja vaimennus estävät auton lellumista ja 20 sentin maavara hoitaa loput. Monessa paljon kalliimmassakaan autossa ei pitkällä matkalla viihdy näin hyvin. . taavat kaupunkiliikenteessä näkyvyyttä varsinkin etuoikealle yhdessä sivupeilin kanssa. Ylimääräisiä kitinöitä ja rapinoita ei kojelaudasta tai muualta kuulunut. l Keskipilarista eli B-pilarista näkee, että airbagit ovat valmiina suojaamaan. Ovet läpsähtävät kiinni peltisesti melkein kuin Ladassa. Ajomelu ei kolmesylinterisestä moottorista ja auton keveydestä huolimatta ole rasittava
KOHTA KÄY VILINÄ Tänä kesänä myyrät ja sopulit lisääntyvät Käsivarren tuntureilla, ja syksyllä riittää vilskettä. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA LUHTA» 60 Metsälehti Makasiini 9567_.indd 60 9567_.indd 60 12.8.2022 15.20 12.8.2022 15.20. Myyrien määrä vaikuttaa kaikkien tunturilintujen ja -nisäkkäiden elinoloihin ja muutamiin kasveihinkin
Lapinmyyrät ruokailevat telttani edessä. Metsälehti Makasiini 61 9567_.indd 61 9567_.indd 61 12.8.2022 15.20 12.8.2022 15.20
Mielenkiintoni suuntautuu hiukan sormenpaksuutta väljempiin onkaloihin, jotka työntyvät mättäiden sisään. Romahduksen jälkeen ne ovat kaksi vuotta melkein jäljettömissä, kolmannen Alan tutkia maaperää nelinkontin naama melkein kuntassa kiinni. LUHTA» 62 Metsälehti Makasiini 9567_.indd 62 9567_.indd 62 12.8.2022 15.20 12.8.2022 15.20. Retkeilijät tavoittelevat nykyään keveitä reppuja ja pitkiä päivämatkoja. Ylä-Lapin puurajalla myyrien lajisto vaihtuu. Olen mielissäni, etteivät ulkopuoliset näe puuhiani. Tunturisopuli on tavallisia myyriä isompi ja runsaina sopulivuosina kaikkien siivekkäiden ja nelijalkaisten pikkupetojen herkkua. Myyrien kannanvaihtelu puolestaan rytmittää ja säätelee kaikkea tunturin elämää. Myyrävuosi tulossa Heikki Henttonen, myyräprofessori, on opastanut vuosikymmeniä tämän lehden lukijoita, missä ja milloin kannattaa varoa taimikoita turmelevia myyriä. Talven jäljiltä niitä on niukasti, mutta kesän mittaan lisäännytään ja syksyllä käy jo vilinä. K K ORONAV UOSIEN jälkeen Kilpisjärveltä Haltille vievä retkipolku näyttää selvästi kuluneemmalta kuin viime vuosikymmenellä. Metsäja peltomyyrät napsivat vuosikasvaimet taimista ja syövät ja sotkevat viljaa. Siinä on tunturisopulin vessa, veranta ja kotiovi. Henttosen varsinainen erityisala ovat pikkuotusten levittämät taudit. Loppukesän poutapäivänä ihmisiä patikoi vastaan tämän tästä, ja melkein yhtä usein kulkijoita pyyhältää selän takaa ohitseni. Alan tutkia maaperää nelinkontin naama melkein kuntassa kiinni. Kesän alussa kuulin Heikiltä, että Kilpisjärven tuntureitten myyrillä ja sopuleilla on menossa väestöräjähdys. Muita tilavamman maakäytävän suulta löydän ison kasan ruskeita papanoita, jotka kooltaan ja muodoltaan muistuttavat pitkäjyväistä riisiä. Valtaosassa Suomea myyrät ovat vahinkoeläimiä tai vähintäänkin harmillisia. Metsämyyrät valtaavat kesämökkejä ja halkoliitereitä ja tartuttavat pölyn matkassa myyräkuumetta. Parantamisen lisäksi luonto voi myös sairastuttaa. Siedjonjärven pohjoispuolella jokilatva haarautuu pikkupurojen viuhkaksi ja kulkuni hidastuu entisestään. Jos kaikki käy normaalisti, punamyyrän, lapinmyyrän ja harmaakuvemyyrän määrät noudattavat neljän vuoden rytmiä. Puuttomassa ja viljattomassa tunturissa niistä ei ole mitään todellista haittaa kellekään. Minä puolestani käännyn polulta syrjään
Äärimmäisen uhanalaisiksi käyneet tunturipöllö ja naali pesivät ja menestyvät vain sopulivuosina. Ne mahtuvat ja pääsevät maakäytäviin, liKärppä ja sen pienempi sukulainen lumikko aiheuttavat myyrien romahduksen. Sen jälkeen ne häviävät itse ja myyrille tulee mahdollisuus uuteen nousuun. Myyrävuosi tuo tunturiylängöille myös etelän lajistoa, tuulihaukkoja ja suopöllöjä. Petoja myös etelästä Pikkuvipeltäjien kannanvaihtelu näkyy välittömästi nelijalkaisissa ja siivekkäissä pedoissa. vuoden kesällä alkaa raju lisääntyminen ja neljäntenä kannat käyvät huipussaan. Tunturisopuli on reilusti muita myyriä isompi ja runsastuttuaan myös näkyvämpi. Jos myyriä ei ole, piekanat ja tunturikihut jättävät pesimättä. Metsälehti Makasiini 63 9567_.indd 63 9567_.indd 63 12.8.2022 15.20 12.8.2022 15.20. Tunturisopuli runsastuu hiukan muiden perässä. Myyrien kannalta hirveimmät pedot ovat kuitenkin kärppä ja lumikko
Naalilla on sekä vaalea että musta värimuoto. Sopulit lisääntyvät muutaman kerran vuosisadassa äärimmäisen runsaiksi ja vaeltavat kesän lopussa kauas havumetsiin. Tunturisopulin yleistymisen näkee parhaiten papanakasoista. Naalin pesiminen ja isot poikueet keskittyvät myyrävuosiin. Myyräkadon tullessa oikeastaan yhdenkään tunturilinnun pesiminen ei onnistu. Kaikki etsivät mitä hyvänsä korvaavaa ruokaa. Myös riekko ja kiiruna sekä vesilinnut ja kahlaajat lisääntyvät ja taantuvat karvakuonojen matkassa. Sopulivuoden kuluessa sammalet ja muut sopulin ravintokasvit syödään loppuun, nekin tarvitsevat vuosia toipumiseen. sääntyvät pikku viiveellä myyrien perässä ja aiheuttavat lopullisen kannanromahduksen. Nelivuotinen myyräsykli ei kosketa pelkästään myyriä ja niitä pyytäviä petoja. Ihmisen näkökulmasta myyrät ja sopulit viettävät varsin näkymätöntä elämää: maan sisässä, lumen alla, hämärissä ja yön pimeydessä. Seuraavana vuonna myös pikkupedot ovat kuolleet tai kulkeutuneet muualle. Kuitenkin huippuvuosina niiden biomassa ylittää muiden nelijalkaisten ja kaikkien lintujen yhteispainon. LUHTA» 64 Metsälehti Makasiini 9567_.indd 64 9567_.indd 64 12.8.2022 15.21 12.8.2022 15.21. Jos käy oikein hyvä onni, naali ilmestyy haukkumaan kulkijaa elokuun illassa. Kun myyrät ja sopulit romahtavat, tunturi vilisee ylen runsaita ja nälän riivaamia lumikkoja, kärppiä, minkkejä ja kettuja
Toiveita lisäävästi piekana lekuttaa niityn ja telttani päällä auringon laskiessa. Louhikkoisessa notkelmassa ruokailee kymmenpäinen kiirunapesue. Nelivuotinen myyräsykli ei kosketa pelkästään myyriä ja niitä pyytäviä petoja. Puropainauman niitty ei ole yökasteen kannalta paras mahdollinen leiripaikka, mutta pystytän teltan myyrähavaintojen toivossa. Myyräniitty Konttailen ja tutkin maakäytävien suita ja myyräpolkuja aikani ja jatkan matkaa. Myyrien kansasta en näe kävellessä vilaustakaan, vaikka käytäviä ja papanoita riittää. Minulla on vahva luottamus, että majani sijaitsee satojen tai tuhansien karvaisten piipertäjien keskellä. Kaksi lapinmyyrää popsii teltan oven eteen ripottelemiani leivänmuruja eikä välitä vähääkään kamerani raksahduksista.. Näkymätön pinkaisee näkyväksi aamulla. l Harmaakuvemyyrän levinneisyys ulottuu Skandinavian tuntureilta halki arktisen vyöhykkeen itäisimpään Siperiaan Metsälehti Makasiini 65 9567_.indd 65 9567_.indd 65 12.8.2022 15.21 12.8.2022 15.21. Sopulit eivät ole vielä niin runsaita, että kävisivät hermoheikoiksi ja ärhentelisivät reppuretkeilijälle. Nyt on tyypillinen kadon jälkeinen kolmas kesä, jolloin karvakansa lisääntyy ja tunturilinnuilla on hyvä pesimäonni. Herään keskiyöllä, kuulen muutaman vingahduksen ja erotan hämärän läpi kolme kirkkainta tähteä
Lahopuukriteerin osalta mitat täyttäviä metsiä on Etelä-Suomessa vain noin 26 000 hehtaaria. VIIME AIKOINA on puhuttu paljon luonnontilaisten metsien suojelusta. SUOJELEMINEN EDELLYTTÄÄ , että luonnonmetsät pitäisi myös löytää maastosta. Riittävän vanhat hakkuut tai jopa ojat voivat jäädä maastossa huomaamatta. Luonnontilainen rakenne kirjataan, jos puut ovat sattumanvaraisessa järjestyksessä, puusto on vanhaa ja siinä on runsaasti kokovaihtelua. Siksi maastossa kulkevat mittausryhmät voivat – yhtenevästä koulutuksesta huolimatta – arvioida saman kohteen luonnontilaisuuden hieman eri tavoin. Luonnontilaisuutta on kuitenkin hankala arvioida. Jotta luonnonmetsäkriteeriä voisi käyttää suojelupäätösten pohjana, määritelmän pitäisi kuitenkin olla yksiselitteinen. Se tarkoittaa, että arvioissa on eroa mittausryhmien välillä. EU-tasoisen määritelmän mukaan luonnontilaisessa puustossa on runsaasti kokoja puulajivaihtelua ja puusto on sijoittunut ryhmittäin. Valtakunnan metsien inventoinnissa luonnontilaisuutta taas arvioidaan kolmella eri kriteerillä: puuston rakenteen, lahopuuston määrän sekä ihmistoiminnan jälkien perusteella. LUONNONTILAISUUTTA on kuitenkin hankala arvioida. Alustavien tulosten mukaan rakenteeltaan luonnontilaisiksi metsiksi arvioiduilla koealoilla puuston läpimittaja pituusjakauma sekä puulajivalikoima olivat jokseenkin samanlaisia kuin muillakin koealoilla. Lahopuustoisuus VMI-koealoilla oli täysin sattumanvaraista, eli lahopuuta voi esiintyä kaikenlaisissa metsissä. Arvioinnin vaikeutta kuvaa se, että edellisessä inventoinnissa (VMI11) luonnonmetsiä arvioitiin olevan 517 000 hehtaaria, eli noin 2,5 prosenttia. Luonnontilaisuuden määrittely ei siis ole yksiselitteinen, eikä yksiselitteistä määritelmää ole ehkä mahdollista kehittääkään. Parempaa luontotietoa Suomen metsistä (PLUS) -hankkeessa on etsitty VMI-koealojen mittauksista sellaisia metsien ominaisuuksia, joiden avulla potentiaalisesti luonnontilaiset kohteet löytyisivät muualtakin. ANNIKA KANGAS Kirjoittaja on tutkimusprofessori Luonnonvarakeskuksessa ja metsänomistaja. Tarkkoja määritelmiä esimerkiksi sille, mitä runsas kokovaihtelu tai sattumanvarainen tilajärjestys tarkoittaa, ei ole olemassa. Helpon selityksen luonnonmetsien vähenemiselle tarjoaisivat hakkuut, mutta myös suojelualueilla luonnonmetsien määrä oli vähentynyt noin 80 000 hehtaaria. Suurimmat puutteet metsien suojelussa ovat Etelä-Suomessa, mutta kaikilla kolmella kriteerillä jopa 70–80 prosenttia luonnonmetsistä on Pohjois-Suomessa. Ainakaan arvio ei saisi riippua siitä, kuka sen tekee. . Lahopuustoisuus kirjataan, jos lahopuuta on runsaasti suhteessa kasvupaikkaan. Ihmistoiminnan puute kirjataan, jos metsäteitä tai ojia ei ole eikä puustossa ole kuin korkeintaan vanhojen poimintahakkuiden jälkiä. Viimeisimmässä valmistuneessa valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI12) luonnonmetsiä, jotka täyttävät kaikki kolme kriteeriä, arvioitiin olevan noin 1,8 prosenttia metsämaan alasta eli 380 000 hehtaaria. Tästä pinta-alasta vain noin 42 000 hehtaaria on puuntuotantoon käytettävillä mailla, muut ovat jo nyt suojelualueilla. l Mikä on luonnonmetsä. 66 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » KOLUMNI 9566_.indd 66 9566_.indd 66 12.8.2022 15.45 12.8.2022 15.45
e ll e d u u ji t n u t n a i s a t e n i s k Y . n e e t u u s i a v e l u t n a a m o t t il ii s s o f a j n e e s i m ä t t i h e k . Erikoista oli, että lähes koko ulkomaankauppaa junaili kaksi samana vuonna 1878 Hämeessä syntynyttä miestä, F.M. ELIISA KALLIONIEMI SUOMI ELI METSISTÄ JA MAIDOSTA PALVELUKSEEN HALUTAAN KIRJAT METSÄLEHTI 16/2022 ILMESTYY 16.9. a t t u u s il l o d h a m ö t t y ä k n o t u a ä ä t t y ll e d e ö y T . Yksi niistä tapahtui heti itsenäisyyden alussa, kun vienti itään katkesi lokakuun vallankumouksen jälkeen lähes kokonaan. Suomi eli tuolloin metsästä ja maidosta. Ensin mainittu toimi 36 vuotta Valion johdossa. Kun päähenkilöitä on kaksi ja kerrottavaa paljon, lukeminen vaatii keskittymistä. a a t n u u s n e d u o l a t o i b ä ä t t y ä n p u o r G ä s t e M a a o j r a t e m m i n r e s n o k n e n il ä v n i a s n a K . ä i m ii t ö t t y ä k n a a m i s k a s o t e l u T . Parhaiten hänet kuitenkin muistetaan metsäteollisuuden etujärjestön johdosta, missä hän toimi neljännesvuosisadan. 432 SIVUA SUOMI on ennenkin joutunut sopeutumaan nopeisiin idänkaupan käänteisiin. n ä ä s t e M a d o u t t i o v ä n i s ä t i M n a j h o p n ä v y h a a t n a ) i r ö ö n i s n i s u o l a t ä s t e m i a t i r ö ö n i s n i s u a t t i m n a a m i s k i k r e m i s e ( a t s u a t s u t u l u o k a v u t l e v o s n ä ä v ä t h e T . SAKARI SILTALA: KIRNU & KARTELLI. e m m ä t ö y t a s s a s o ä s s e s i e k s e k a j a o t i a t u s i a m li a t s il l a j r i k , a t i o i s a a i s u u a u s k a m o ä y k y k , a j o t i a t s u t u k i a v o r o u v ä i v y h ä ä t t y ll e d e n e n i m y t s e n e m ä s s ö y T . Viennistä jopa 88 prosenttia oli puuta sekä metsäteollisuuden tuotteita ja loput elintarvikkeita. HINTA 25,20 EUROA. 1 1 n ä ä t s i e m ii v i s e s k u m e k a h ä t ä j a j t o d e i t o s t a K t a k i a p o y t / m o c . SILTALA 2022. Vielä ensimmäisen maailmansodan aikana melkein kaikki vientituotteet oli myyty Venäjälle, mutta nyt kauppasuhteet länteen oli luotava tyhjästä. n e n i m e s t il l a h n e i m l e t s e j r ä j o t e i t a k k i a p ä k e s n e n i m a a s o n e n il li p o n i a l n a a t o s t a k i s k u d E . a t s i o i s a ö t t y ä k n a a m a s n e e u l a i m i o t n a m o n u u t s a v s i a n o k o k n a a m a t t o y y t s y p a k o j , n ö li k n e h e m m e s t i v r a T n o ä ll ä s i s n i m ii t ö t t y ä k n a a m ä t t e a s s n a k n e i m h y r s o d i s i r e ä k e s s u t u k i a v o r o u v a j ö y t s i e t h y ä ll i s , e l o n a a k n e t i u k . Kirja kattaa kiinnostavan ajanjakson taloushistoriaa viime vuosituhannen ensimmäisiltä vuosikymmeniltä, jolloin kartellit olivat aivan a ja o pienen maan menestyksen takaajana. a ll e e u l a n e i r ii p n e r a a s a t ii V . Historioitsija Sakari Siltala on halunnut nostaa nämä aikansa merkkimiehet valokeilaan laatimalla heistä kaksoiselämäkerran. Solitander taas ehti vaikuttaa muun muassa opettajana, pääkonsulina ja ministerinä. e ll i s i a li t t a m m a u p p i u h n e j o l a i r e a i s k u u s il l o d h a m a r u a i s il o u p i n o m a ji t n u t n a i s a ö t t y ä k n a a M t s e r o F ä s t e M ä s s ä s t e M n e d u u s i a v e l u t i s il o o r n u n i S a j n a a t n o v l a v n u d e n e d i a k k a i s a ö t t y ä k n a a m n i t s e r o F ä s t e M n e j u t i o k il a v a s s u u t s a v t e l o a n a ji t n u t n a i s a ö t t y ä k n a a M : n e t u k , ä t s i v ä t h e t ä t s i v y t t ii l n e e s i m ä t t i h e k n e d u u s i a m o a a m ) t e s k u m i p o s e u l a o t h o j , t e e u l a a r k o u v s y t s ä s t e m . Pitkäniemi ja Axel Solitander. Lehden aineistopäivä 2.9. 9 . Vaivaa palkitsee monipuolinen kuvitus. m m ( u l e t s i m l a v n e t s u m i p o s a r k o u v a j s u e k i o ö t t y ä k ) t i t n o t a t n a r , t a li t ä s t e m ( s u t u e t o t n e j o p p u a k ö t s i e t n ii k n e n i m a t s u v a a s s i e k k n a h a m i o v o k n i r u a a j a m i o v il u u T a t n o v l a v n u d e a j a t n a r u e s n e d i e k k n a h s u t i o v a a k o t n il l a h e i t s i y t i s k y t e s k u t i m i o t s u a t t i m n a a m i a t n ä l y k s ä v y J , n e e r e p m a T i t s e s i a ji s i s n e n o a t t u m , a s s i v a t t i v o s n o i t n i a ji s i s a k k i a p i m i o T . p u o r g a s t e m a s s e e t t i o a o Metsälehti Makasiini 67 9565_.indd 67 9565_.indd 67 12.8.2022 15.27 12.8.2022 15.27. Lukijamäärä 221 000 (KMT 21) Osoitteellinen lisäjakelu 20 000 kappaletta metsänomistajille Ota yhteyttä mediamyyntiin: 029 432 6117 tuomo.vuorinen@metsalehti.fi n e d i e t t o u t o i b n e i s u u , n u u v s a k n a a d i o t s e v n i ä ll i e M . a t s i m u t t r a t n i h i o i s a a t s a p i e r 2 2 2
Ota tällaisesta linnunpöntöstä kuva ja osallistu kuvakilpailuumme! Osallistua voit verkkosivujemme kautta. Ilmoittautuminen 16.9.2022 mennessä. Perjantaina 30.9 klo 15 alkaen on henkilökohtainen pikakilpailu Orimattilassa ja joukkuekilpailu etukäteen nimettyjen joukkueiden kesken. Voit osallistua useammalla kuvalla, mutta vain yksi ottamistasi kuvista voidaan mahdollisesti palkita. normaalimatkan henkilökohtainen kilpailu ja metsäurheilupiirien välinen joukkuekilpailu Lahdessa. Lue lisää: ura.junnikkala.com/jobs 68 Metsälehti Makasiini » PILKKEET KILPAILU 9568_.indd 68 9568_.indd 68 12.8.2022 15.28 12.8.2022 15.28. KESÄMESTARUUSKILPAILUT PÄIJÄT-HÄMEESSÄ 30.91.10.2022 Kutsumme Suomen metsäurheiluliiton jäsenyhdistysten edustajat, metsäylioppilaat sekä metsäja puutalousoppilaitosten opiskelijat osallistumaan 74. Muut yhdeksän kuvaa palkitaan Karttakeskuksen uudella Bongaa paikka -kirjalla (arvo 19 €). VIELÄ EHDIT OSALLISTUA KUVAKILPAILUUN! Metsälehden kesäkilpailussa haetaan kuvia erikoisista linnunpöntöistä. Muista kirjoittaa kuvatekstiin kesäkilpailu. Lauantaina 1.10 klo 10 alkaen on ns. metsätaidon kesämestaruuskilpailuihin. Tarkempi kilpailukutsu ja ilmoittautumisohjeet löytyvät Suomen Metsäurheiluliiton nettisivuilta os. Kilpailu on käynnissä 1.6.–31.8.2022. Tervetuloa kilpailemaan Päijät-Hämeeseen! LAHDEN SEUDUN METSÄAMMATTIMIEHET (LAMA) Puhut puuta, muttet heinää. PALVELUKSEEN HALUTAAN KILPAILU OLETKO törmännyt metsässä normaalia luovempaan linnunpönttöratkaisuun tai mahdollisesti rakentanut hieman eriskummallisemman – mutta silti oikein toimivan – linnunpöntön siivekkäille metsänasukkaille. ETSIMME PUUNHANKINNAN ASIANTUNTIJOITA. Ilmoitamme voittajille henkilökohtaisesti syyskuussa. KILPAILUKUTSU SUOMEN METSÄURHEILULIITON 74. https://smul.fi/smulsm.html. Kuvakilpailun osallistujista toimituksemme valitsee kymmenen parhainta kuvaa ja näistä edelleen yhden eli parhaimman. Sen lähettäjä palkitaan 119 euron arvoisella OmaKartta-lahjakortilla. Lähetä ottamasi kuva luovasta linnunpönttöratkaisusta Metsälehden verkkosivuille Lukijoiden kuvat -osioon (www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat)
Tapio OTM Minna Palhamo aloitti toukokuussa 2022 Tapion tietoja ratkaisut -yksikön liiketoimintajohtajana ja Tapion johtoryhmän jäsenenä. Toimihenkilöitä palveluksessamme on 35 ja liikevaihtomme on noin 11 milj. ja ti 30.8. Hakemus (ml. PALVELUKSEEN HALUTAAN NIMITYKSET Metsälehti METSÄLEHDEN uudeksi verkkokoordinaattoriksi on nimitetty Jenny Rantanen (26 vuotta). Palveluksessamme on 24 toimihenkilöä. 12 kk). ma 3.10.2022. Koipijärvi siirtyy Milttonin palvelukseen Metsähallituksesta, jossa hän on toiminut viestintä-, strategiaja vastuullisuusjohtajana. Metsänomistajajäseniämme on noin 4800, jotka omistavat metsää yhteensä n. Palkitsemme tavoitteiden saavuttamisesta lisäksi tulospalkkiolla. Miltton KONSULTTITOIMISTO Miltton on nimittänyt Terhi Koipijärven johtavaksi neuvonantajaksi. Hän on toiminut vuosia myös hallitustehtävissä. Tarjoamme sinulle monipuolisen työtehtävän mielenkiintoisessa yhdistyksessä, hyvät työtilat ja työskentelyvälineet sekä mukavan työtäsi tukevan työyhteisön. Hän on työskennellyt Metsälehdessä verkkotuottajana keväästä 2021. Palhamolla on laaja-alainen kokemus informaatioja media-alan johtotehtävistä, digitransformaatioista ja asiakaskeskeisen palveluliiketoiminnan kehittämisestä. Mti, AMK). Sinulla on oltava soveltuva koulutus ja kyky hahmottaa sekä hyödyntää tietojärjestelmiä. Hän on valmistunut Glasgow’n yliopistosta vuonna 2020. palkkatoive) ja ansioluettelo toimitetaan osoitteeseen rekry.kanta-hame@mhy.fi viim. Verkkokoordinaattorin tehtäviin kuuluu verkkosivuston toiminnallisuuksien tutkiminen ja päivittäminen, analytiikan seuranta ja raportointi, uutiskirjeiden ja sosiaalisen median sisällön tuottaminen sekä verkkopalveluiden kehittäminen metsänomistajille. klo 15-17 rekrytointiasiantuntija Irene Hiedanpäältä p. Koulutukseltaan Rantanen on historian kandidaatti. Haastattelut ovat viikolla 37. Hän aloittaa marraskuussa. printtijulkaisut, somekanavat, nettisivut). €. Työsuhteessa noudatetaan YT-METO työehtosopimusta. Tarjoamme monipuolisen työtehtävän, joustavan työajan, liikuntaja kulttuuriedun, lounasedun ja modernin toimitilan. 200 000 ha. Työ alkaa sopimuksen mukaan syksyllä 2022. Hae työpaikkaa 23.8.2022 mennessä osoitteessa jobs.toitasuomesta.fi Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Petri Takalo 0400 340063, petri.takalo@mhy.fi sekä myyntipäällikkö Henri Mommo 044 7359262, henri.mommo@mhy.fi www.paijannemhy.fi MHY Päijänne MHY Päijänne 2 x 170 Makasiini_95 18.7.2022 10.27 Sivu 1 Metsälehti Makasiini 69 9568_.indd 69 9568_.indd 69 12.8.2022 15.28 12.8.2022 15.28. Tehtävän hoitaminen edellyttää hyvää organisointikykyä sekä itsenäistä otetta. Eduksi katsotaan aiempi työkokemus puunkorjuun ja kaukokuljetuksien työnjohtotehtävistä sekä viestinnästä (mm. Tehtävässä menestyminen edellyttää hyviä sosiaalisia taitoja, oman työn itsenäistä organisointia sekä kykyä ja halua saavuttaa myynnilliset tavoitteet. Metsänhoitoyhdistys on ainoa metsänomistajien edunvalvoja. Toimihenkilömme siirtyessä toisiin tehtäviin haemme Jyväskylän tai Leivonmäen toimistolle aluevastuullista METSÄNEUVOJAA Aluevastuullisen metsäneuvojan työnkuvaan kuuluu metsänhoitoyhdistyksen kaikkien palveluiden myynti alueensa metsänomistajille. Toimimme Hattulan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kuhmoisten, Lopen ja Riihimäen alueilla. Haemme OPERAATIOASIANTUNTIJAA määräaikaiseen sijaisuuteen Hämeenlinnan päätoimistolle (n. Työsuhde alkaa sopimuksen mukaan, mutta viim. OLETKO METSÄSSÄ HYVÄ. Metsäneuvojana olet metsänhoitoyhdistyksen kasvot metsänomistajille ja sinun on kyettävä muodostamaan pitkiä luottamukseen perustuvia asiakassuhteita. Lisätietoja puhelimitse ti 23.8., pe 26.8. Palkkaus sopimuksen mukaan. Edellytämme hakijalta hyvää yksityismetsätalouden tuntemusta ja soveltuvaa koulutusta (esim. ke 31.8.2022. Haettavan metsäneuvojan vastuualueena on Luhangan kunnan alue. Aikaisempi kokemus myynnistä ja markkinoinnista luetaan eduksesi. 050 320 9854, tai sähköpostitse rekry.kanta-hame@mhy.fi Kanta-Häme MHY Kanta-Häme 2 x 130 Makasiini_95 4.8.2022 10.56 Sivu 1 Päijänteen Metsänhoitoyhdistys on moderni kahdeksan kunnan alueella, eteläisessä Keski-Suomessa toimiva metsänomistajien edunvalvoja. Ennen Metsähallitusta hän on työskennellyt vastuullisuuden johtotehtävissä esimerkiksi Stora Ensossa
Vahavilla kätkee kempin toukan saalistajilta ja vettähylkivänä peitteenä suojaa toukan sokeritahmaltakin. ARVONTA! MISTÄ PIDIT. fi/lukijakysely. Leppäkempillä on toinen tapa. Noin kolmensadan lajin tunnis tamista helpottavat laadukkaat valokuvat. LUKUISAT hyönteiset imevät ravinnokseen kasvien siiviläputkissa virtaavaa nestettä. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille vastaajille palautteesta! M ET SÄ KO U LU METSÄKOULU on käsikirja metsistä ja niiden hoidosta. Voit vastata kyselyyn verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti. Menetelmät metsätilan arvon määrittämiseksi esitellään mahdollisine virhelähteineen. Valkoinen nukka lepistä katoaa, kun kempit aikuistuvat. Se on heikkoa ravintoa, laimeata sokerivettä, jossa on hitunen proteiineja. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. syyskuuta mennessä vastanneiden kesken arvomme repun, joka sisältää juuri päivitetyn Metsäkoulu-kirjan. Mukana on paljon hyödyllisiä asiakirja malleja. Se ei ole ihan yksinkertaista, sillä se pitää tehdä niin, ettei eläin itse tai vieressä samassa puuhassa olevat naapurit sotkeudu sokeritahmaan. Aikuinenkin imee nesteitä kasvista ja ulostaa ylimääräisen veden ja sokerin. Sokerihan on aineenvaihdunnan kannalta halpaa ainetta ja roskaruokaa, pelkkää vetyä, hiiltä ja happea, eikä sisällä lainkaan proteiinien tuotannon kannalta tärkeitä alkuaineita, typpeä ja fosforia. JO RM A PE IP O N EN MIKÄ on mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. l SEPPO VUOKKO Vahavillan suojassa Vahavilla piilottaa leppäkempin toukat saalistajilta ja estää niitä tahriutumasta omaan ulosteeseensa. ISBN 9789523380837 239 sivua, sh. Kaikkien 11. Palkinnoksi arvotun riippumaton voitti Lauri Kiiskinen Kuopiosta. METSÄKOULUN kirjoittajat ovat alansa asiantuntijoita. Kirjassa on viimeisin tieto niistäkin. Kattava teos sopii myös kokeneelle luontoharrasta jalle. Viime numeron suosituin artikkeli oli akkusahoja esitellyt artikkeli ”Sähköä savotalle”. Leppäkempin toukkia on alkukesällä lepissä joskus oksat valkoisenaan. ISBN 9789523380967 352 sivua, sh. 42 € Tilaa lisää luettavaa: Metsäkauppa.fi METSÄKOULU 9 789523 381094 70 Metsälehti Makasiini » PILKKEET 9689_.indd 70 9689_.indd 70 12.8.2022 15.29 12.8.2022 15.29. ISBN 9789523380745 319 sivua, sh. Entä mikä on paras juttu energiapuuaiheisessa tiedeliitteessä, jonka lähetimme kaikille tilaajille tämän Metsälehti Makasiinin välissä. Kattava teos sopii perustietojen hankkimiseen tai muistin virkistykseksi ja hakuteokseksi. Kirja on erin omainen väline koulujen lajintuntemuksen opetukseen. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Ratkaisuja on monia. 42 € Hannu Liljeroos METSÄSIJOITTAJAN KIRJA Metsäsijoittajan kirja johdattaa metsäsijoittamisen maailmaan. Niinpä leppäkempin toukka valmistaa ylimääräisestä sokerista vahaa, jonka se erittää selkäpuolelleen villamaisena nukkana. Kirja käy läpi puukauppatilanteet ja metsäsuunnittelun periaatteet. 42 € Henry Väre ja Heikki Kiuru METSÄKASVIO Metsäkasvio esittelee tutut ja harvinaiset metsiemme kasvit. www.tapio.fi ISBN 978-952-338-109-4 KL 67.51 Relaskooppitaulukot Aukko 13 mm Etäisyys 65 cm Matti Kiviniemi ja Pirjo Havia SUJUVASTI SEURAAVALLE Sujuvasti seuraavalle kertoo selkeästi ja käytännön läheisesti, kuinka metsätilan omistajan vaihdos kannattaa suunnitella. Jokaisen metsänomistajan perusteos etenee metsänhoidon perusteista ja kasvupaikkaluokittelusta metsätilan omistajan vaihdokseen ja metsäverotukseen. Ylimääräisen veden ja sokerin ne poistavat – ulostavat – tavalla tai toisella. Niinpä eläimet joutuvat imemään sitä suuria määriä saadakseen riittävästi proteiineja. Kirja opastaa metsätaloudesta luopuvia ja toiminnan jatkajia verotus kysymyksissä ja tilanteen vaatimassa juridiikassa. Kansa on sanonut, että leppä piimii. Tunnetuin on kirvojen tapa poistaa ylimääräinen neste: ne palkkaavat sokeriliuoksella muurahaiset paimenikseen. Metsätilan, metsärahastoosuuden tai yhteismetsäosuuden ostoa harkitseva saa arvokasta tietoa ja neuvoja sudenkuoppien välttä miseksi. Metsäluonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos askarruttavat entistä useampia. Minkä aiheen tutkimusta toivoisit meidän käsittelevän seuraavassa tiedeliitteessä. Käytännönläheisestä kirjasta löytyvät neuvot istutukseen ja taimikonhoitoon, harvennusmallit sekä selkeät ohjeet raivaus ja moottorisahan käyttöön. Liikkuvana otuksena se ei tarvitse koko vartalon peittävää vahaturkkia, riittää kun peräaukon ympärillä on vahasuojaus
029 432 6114 Kauppak. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 09 315 49 844 Sari Enderle, p. 029 432 6100 Anna Back p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 040 1623991 Jussi Collin, p. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Jenny Rantanen, p.029 432 6029 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 32 890 (lt/21) PunaMusta 2022 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 ISSN Painopaikka KU VA SA M I KA RP PI N EN ###Metsälehti Makasiini *P 9687_.indd 71 9687_.indd 71 12.8.2022 15.31 12.8.2022 15.31. 09 315 49 800 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 90. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. Ensi numerossa NÄIN ARVIOIT PUUSTON MÄÄRÄN METSÄLEHTI MAKASIINI 6/22 ILMESTYY 30.9. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 2.9. 029 432 6110 Tiia Puukila, p
Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI 5 2 14 2 17 10 8 24 1 13 1 7 1 2 3 4 5 2 7 9 7 1 2 2 11 22 6 7 8 9 10 1 9 7 3 25 7 2 12 10 1 14 10 11 12 13 14 15 1 20 10 20 22 17 10 17 22 16 17 18 19 20 10 18 2 25 1 9 2 7 11 3 22 12 21 22 23 24 25 9 21 12 23 10 3 2 8 sanaris.fi/Erkki Vuokila 7 1 13 13 1 12 2 3 2 17 8 7 22 17 10 1 14 22 1 7 17 2 7 8 1 1 10 19 7 2 25 10 3 7 1 22 24 2 8 10 14 7 23 2 17 16 7 2 2 3 10 8 22 8 24 15 23 2 14 2 1 17 10 12 1 17 2 7 17 2 23 22 14 7 23 2 21 4 2 25 1 6 7 22 17 22 12 3 4 25 25 13 12 4 12 2 25 25 7 8 22 6 19 15 2 17 10 17 17 2 14 10 7 17 22 6 22 14 19 10 7 17 1 21 15 21 7 3 14 7 22 1 7 15 2 8 7 18 10 9 2 5 2 17 1 7 18 25 13 17 17 4 7 8 19 10 7 7 17 9 10 18 7 7 13 6 7 8 19 14 10 3 17 9 8 10 7 8 21 2 1 22 7 1 7 15 13 12 13 17 25 2 17 16 21 23 7 24 2 17 16 K U I N 1 2 3 2 Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). . . Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V 72 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIKRYPTO 9688_.indd 72 9688_.indd 72 12.8.2022 15.47 12.8.2022 15.47
Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. 9688_.indd 73 9688_.indd 73 12.8.2022 15.47 12.8.2022 15.47. Palkinnot Makasiinikryptosta 4 on arvottu seuraaville kolmelle: Petri Kopsala, Toholampi, Lasse Muotila, Viljakkala ja Pertti Purovesi, Espoo. . Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. . Onni potkaisi Sami Nevalaista ja varustepaketti lähtee hänen luokseen Helsinkiin. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 5. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V METSÄLEHDEN keväisessä tilauskampanjassa arvoimme uusien tilaajien kesken metsurin varustepaketin (arvo 2 000 euroa), johon kuului metsurin varusteiden lisäksi myös moottorisaha. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Isot onnittelut! METSURIN VARUSTEPAKETTI ARVOTTU TASAVALLAN presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt metsänhoitaja Jouko Katajalle ja metsätalousinsinööri Matti Mäkiaholle metsätalousneuvoksen arvonimen. net. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . TÄMÄN Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 2.9.2022 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. ARVONTA ARVONIMET Leikkaa irti MAKASIINIKRYPTO 5, MAKASIINIKRYPTO 4, OIKEA RATKAISU Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta
Metsätyöksi katsottiin hakkuualan raivaus ja laikutus, taimikonhoito, metsäojien perkaus, pystykarsinta, ammattilaisen johtama kulotus sekä istutus ja kylvö. Paasikivi Metsämarssilla. O SA RA N KO KO EL M A MIKKO HÄYRYNEN 74 Metsälehti Makasiini » KÄÄNTEENTEKEVÄ 9571_.indd 74 9571_.indd 74 12.8.2022 15.35 12.8.2022 15.35. LU ST O / N .A . METSÄMARSSI oli viikon kestänyt tapahtuma kesäkuussa 1950. l KAMPANJA NIMELTÄ METSÄMARSSI Metsäasioista ei ole aina kiistelty. Maakuntakilpailun voitti Itä-Savo, pitäjien ja asutuskeskusten palkinnot jaettiin useille voittajille. Metsämarssi on syöpynyt metsäalan muistiin koko kansan kampanjana. Nykykielellä Metsämarssia voi luonnehtia puuntuotannon tehostamiskampanjaksi. Tapahtuma sai liikkeelle lähes puoli miljoonaa suomalaista, hoitotöitä tehtiin yli 60 000 hehtaarin alalla. Kalela siirtyi pari vuotta myöhemmin Keskusmetsäseura Tapion toimitusjohtajaksi ja samalla Metsälehden päätoimittajaksi. Metsäalaa on sittemmin edistetty monilla, erinimisillä kampanjoilla. Siinä ei varsinaisesti marssittu, mutta mentiin metsätöihin marsseihin liittyvän tahdonja voimannäytön hengessä. Aloitukseen osallistui maan ylin johto presidenttiä myöten. Metsämarssi-ajatusta lämmitettiin vielä vuoden 2000 lähinnä symbolisella tapahtumalla. Syykin oli ilmeinen, sillä sodasta toipuvassa maassa puuston poistuma alkoi kolkutella kokonaiskasvua. Kalela ja presidentti J.K. Sekin sai presidentin liikkeelle, sillä kertaa Tarja Halosen. Metsämarssin järjestivät Keskusmetsäseura Tapio ja metsänhoitolautakunnat. Helsingin yliopiston metsänhoitaja Erkki K. Vuoden 1950 marssia onkin kutsuttu Paasikiven metsämarssiksi erotuksena presidentti Kekkosen myötävaikutuksella käynnistetystä vuosien 1963–65 Tuottamaton tuottavaksi -metsämarssista. Ehkä niiden takana siintää kaikkien metsäkampanjoiden esiäiti, Metsämarssi.. Metsämarssi-laatalla palkittiin maakunta, pitäjä tai asutuskeskus, joka sai metsälöiden kokonaismäärään verrattuna eniten väkeä vähintään yhdeksi päiväksi metsätöihin
Saatavana pitkänä versiona, joka on rekiste röitävissä 2 henkilölle. 6990€ Kompakti ja tehokas traktorimönkijä CFORCE 520L Black Edition sopii mainosti niin huvikuin hyötykäyttöönkin. T3B 40/60 km/h Kauppaan sisältyy markkinoiden paras takuu: 3 vuotta ilman kmtai tuntirajaa! Saatavilla valikoiduilta jälleenmyyjiltä kautta maan. Vakiovarusteisiin kuuluvat voimakas vinssi ja jämerä veto kuula auttavat sinua hoitamaan vaikeat työt. Sen 495 cc moottori, CV-Tech -variaattoriratkaisu ja EFI tarjoavat uskomattoman kiihtyvyyden. Lue lisää tuotteesta ja löydä lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta cfmoto.fi EUROOPAN SUOSITUIN MÖNKIJÄMERKKI 9685_.indd 75 9685_.indd 75 15.8.2022 17.24 15.8.2022 17.24. Hidas vaihteistoalue antaa maksimaalisen vetokyvyn. Black Edition alk
149?/kk. TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOTIIN ASTI! Max. OKSASILPPURI Finman 65 890 . 500x1050 37T HALKAISUKONE 2890 . TGB TRAKTORIT JA FINMAN TYÖKONEET MARKKINOIDEN 1 TGB TRAKTORIT JA FINMAN TYÖKONEET MARKKINOIDEN 1 TGB TRAKTORIT JA FINMAN TYÖKONEET MARKKINOIDEN 1 1992 2022 MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R Avoinna: Ark.10-17 Tilaukset ja tiedustelut puh. Tilausnro 11010 KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi 4x4 Pikasäädettävät iskunvaimentimet lisäsäiliöillä. 2 asentoa, pysty tai vaaka. MODULARBOX OY SUOMALAINEN KONEKAUPPA JO 21 VUOTTA! Kotimainen tuotemerkki 30 30 30 -vuotis Synttärit! Synttärit! Kaikkiin VINSSI JA PERÄVAUNUPISTOKE KAUPANPÄÄLLE! 550 EFI 7990 . 99?/kk. Finman 120 Finman 150 2990 . 2890 . Rahoituksella alk. Vasaraterät: Todella hieno leikkausjälki nurmikolle. Tilausnro 11006 NYT UUTUUS TELINEET! EDUN ARVO 2490. TRAKTORIN TYÖKONEET: 5 vuoden runkotakuu. 125?/kk. Rahoituksella alk. SPECIAL EDITION FULL LED ERIKOISVARUSTELTU 8890 . puun halkaisija 100 mm, 35-60 Hv, 4 Cr terää, 540-1000r/min B&S 6,5 Hv moottori. Rahoituksella alk. B&S 15 Hv moottori. 1020/ ###*P Metsälehti Makasiini » PILKKEET 9572_.indd 76 9572_.indd 76 15.8.2022 13.44 15.8.2022 13.44. 9490. Rahoituksella alk. 100?/kk. UUTUUS jatkettava aisa! KAIKILLA Finman TYÖKONEILLA 5 VUODEN RUNKOTAKUU! MOOTTORILLA 2 VUOTTA! Rahoituksella alk. +tk Rahoituksella alk. +tk . 1790 . Paino 225 kg Leikku ulevey s 132 cm Rahoituksella alk. Paino 360 kg, 16" renkaat. 4x4 +tk 7890 . 159?/kk. Rahoituksella alk.125?/kk. 99?/kk. 8990?+tk 550 EFI Tilausnro 11007 MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! Isoin maavara 30,5 cm Vetokyky yli 920 kg 26" Testivoittajarenkaat ym. Tilausnro 11009 Alumiinivanteet! SH. OHJAUSTEHOSTIMELLA Rahoituksella alk. 99?/kk. +tk Ohjaustehostimella 550 EFI+EPS SH. B&S 420 cc 15 hv moottori, sähköstartti RUOHONLEIKKURIT! RUOHONLEIKKURIT! RUOHONLEIKKURIT! OKSASILPPURI B&S 420cc 15 hv moottori, sähköstartti. Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus, ym. tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta Meillä takuu, varaosat ja huolto pelaa varmasti! Suomessa yli 150 huoltopistettä. LEIKKAUSNOPEUS JOPA 15000 m2/h. 8490. 37T B&S 15 Hv moottori, Hydraulisella pöllin nostimella! TRAKTORIN TYÖKONEET: 5 vuoden runkotakuu. +tk TASAUSPYÖRÄSTÖ! 4x4 Rahoituksella alk. . Paino 370 kg. SAA AJAA TIELLÄ! 26" MAXXIS BIG HORN Testivoittajarenkaat. Hydro Geard Hydraulimoottorit Made in USA, Carlisle hihnat Made in USA, 3-terää, sivulle heittävä, 7-leikkuukorkeutta, Polttoainetankit 34 L. 179?/kk. 169?/kk. 1000 cc ABS LTX, UUTUUS! EPS, LED HALKAISUKONE 3390 . Suurin oksan halkaisija 60 mm, paino 80 kg. SAUVAOHJATTAVA RUOHONLEIKKURI! Finman Z132 5490 . +tk EPS LED Rahoituksella alk. +tk 6990 EDUN ARVO 1990. +tk Tilausnro 11016 SH.15990. 420x340x1400 mm Syöttöaukko 2290 . Kaikki mallit 2-paikkaisia. 4290 . 99?/kk. 13990 . SH. Sopii myös kesantojen ja tienreunojen leikkuuseen. +tk 9490 4x4 600 LTX EPS LED OHJAUSTEHOSTIMELLA MAX PITKÄRUNKOINEN! . 179?/kk. KATSO LEIKKURIN ESITTELYVIDEO www.rally.fi MÖNKIJÄN MÖNKIJÄN MÖNKIJÄN NIITTY NIITTY NIITTY PUUHAKKURI 100 PIENNARMURSKAIN 220 Työteho 7500-19600 m2/h Leikkausleveys 2200 mm, 70-100 Hv, PTO 540r/min, Paino 850 kg VAHVISTETTU RUNKO JA LEIKKUUPÖYTÄ. Rahoituksella alk. (6990?) Rahoituksella alk. +tk 9990 Tilausnro 11019 Tilausnro 11018 SH.11490?+tk EDUN ARVO 1490. Rahoituksella alk. Rahoituksella alk.125?/kk. Suurin oksan halkaisija 100 mm, Cromiterät, Paino 225 kg. 169?/kk. 199?/kk. Vahva 22 Hv B&S moottori Made in USA. Alumiinivanteet! 600 EFI EPS LED Otamme vaihdossa mönkijät, moottoripyörät, autot ym
PUUSTA ENERGIAA Lahopuu ei kuulu polttoon Laadukas hake tuoksuu hyvältä Huoltovarmuus edellä KARSITTU RANKA KÄY KAUPAKSI Energiapuuta korjataan yhä järeämmistä metsistä METSÄLEHDEN TIEDELIITE 2022 9647_.indd 1 9647_.indd 1 8.7.2022 16.59 8.7.2022 16.59
Osa haluaisi ilmastosyistä kieltää puun energiakäytön kokonaan, osa pitää puuta päästöttömänä energianlähteenä. Tiedeliitteeseen haastatellut tutkijat pitävät energiaomavaraisuutta nykyisessä maailmantilanteessa niin tärkeänä, että ovat valmiita sivuuttamaan jopa hiililaskelmat ja ohjaamaan polttoon myös kuitupuuta. ENERGIAPUUN KORJUUN ja mittauksen käytännöt eivät ole yhtä vakiintuneita kuin ainespuun, mutta kehitystä on tapahtunut sitä mukaa, kun energiapuun käyttö on lisääntynyt. Samalla on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota myös energiapuun laatuun. Puun energiakäytön puolesta puhuvat myös nuorten metsien hoitorästit. Säästöpuiden, riistatiheiköiden ja suojakaistojen jättäminen on energiapuuhakkuissa yhtä tärkeää kuin kaikissa muissakin hakkuissa. TIEDELIITTEEN SIVUJA lukiessa käy selväksi, että kovin helppoa puun poltosta luopuminen ei Suomessa olisi. Esimerkiksi tuulitai aurinkovoimalla energiantarvettamme ei pystytä kattamaan, kuten ei ydinvoimallakaan. l LIINA KJELLBERG PUUENERGIAN MAA SA M I KA RP PI N EN SE PP O SA M U LI PÄÄKIRJOITUS 9648_.indd 2 9648_.indd 2 8.7.2022 16.57 8.7.2022 16.57. Osa sallisi kuitupuita pienempien puiden polton, osa antaisi markkinoiden päättää, meneekö puu energiaksi vai korkeamman jalostusasteen tuotteiksi. Niiden hoitaminen kuntoon on huomattavasti houkuttelevampaa, jos korjuukustannuksia voi kattaa hakkuutuloilla. Kuten tiedeliitteessä todetaan, tekopökkelöt tai muut toimet eivät yksinään pelasta luontoa, mutta tutkimustiedon mukaan pienistäkin luontoa huomioivista teoista on hyötyä. 24-27 Varastointi näkyy energiapuun lämpöarvossa SA M I KA RP PI N EN PUUN energiakäyttö on ollut viime aikoina otsikoissa tiuhaan. Parhaiden korjuun ja mittauksen käytäntöjen sekä laatuun vaikuttavien tekijöiden löytämisen lisäksi on tärkeää, että löydetään myös parhaat keinot sovittaa yhteen energiapuun korjuu ja luonnon monimuotoisuus. Noin kolmannes maassamme käytetystä sähköja lämpöenergiasta tuotetaan puulla. Viime aikoina keskusteluissa on painottunut varsinkin huoltovarmuus. Varsinkaan pienemmän kokoluokan energialaitoksissa ei ole samantekevää, millaista polttoainetta kattiloihin laitetaan. TUTKITTAVAA SIIS RIITTÄÄ. 2 Metsälehti / Tiedeliite SA M I KA RP PI N EN s
Metsälehti Makasiini 8 numeroa 39 90 norm. tilaametsa.fi/konkari 9647_.indd 3 9647_.indd 3 8.7.2022 17.01 8.7.2022 17.01. 74 € Untuvikon on turha aloittaa umpimetsästä. Lukemalla hän saa tarvittavat perustiedot ja -taidot viisaaseen ja vastuulliseen metsänomistamiseen. Laita tieto liikkeelle ja tilaa Metsälehti Makasiini lahjaksi tulevalle metsänomistajalle. ###Metsälehti / Tiedeliite *P V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Jaa vanhan konkarin viisaus eteenpäin tulevalle metsänomistajalle
PUU ON SUOMEN ENERGIANTUOTANNON PERUSTA RI IK KA H U RR I 4 Metsälehti / Tiedeliite 9650_.indd 4 9650_.indd 4 8.7.2022 13.01 8.7.2022 13.01
Luku ei ehkä kuulosta isolta, mutta se on sitä. Se kuvaa energian bruttotuotantoa, joka sisältää myös hävikin. Ajatus perustaa Suomen koko energiantuotanto uusien ydinvoimaloiden varaan on siis mahdoton. Tera tarkoittaa biljoonaa, siis lukua, jossa ykkösen jälkeen vilistää kaksitoista nollaa. PUU ON SUOMEN ENERGIANTUOTANNON PERUSTA Suomessa voi tulla kylmä, jos EU:n komissio kieltää runkopuun käytön energiantuotannossa. Metsälehti / Tiedeliite 5 9650_.indd 5 9650_.indd 5 8.7.2022 13.01 8.7.2022 13.01. MIKKO RIIKILÄ Pienpuuta voitaisiin korjata energiaksi nykyistä enemmän, sanoo Luken Lauri Sikanen. Tilastoidusta 68,8 terawattitunnista 45 terawattituntia lämmittää käytännössä vain Selkämerta ja Suomenlahtea. Yksi terawattitunti on miljardi kilowattituntia. Laitoksia tarvittaisiin kymmeniä. Lukema on tosin melkoinen yliarvio. Tutkijat huomioisivat energiahuollossa poikkeusajan. A A LOITETAAN i s oi l l a luvuilla. Tuotetun bruttoenergian ja myytävän nettoenergian ero on valtava erityisesti ydinvoimaloissa, koska ydinvoiman hyötysuhde on vain 33 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa kulutettiin viime vuonna energiaa, siis lämpöä ja sähköä, yhteensä 377 terawattituntia
Voisiko puulla tyydyttää Suomen energiantarpeen, edes teoriassa. Kokopuun eli karsimattoman rangan ja latvusten haketusta Rauhalahden voimalaitoksella Jyväskylässä. Sellutehtaiden energianlähde on mustalipeää, jota muodostuu, kun sellukattilasta tulevaa sellumassaa pestään valkolipeällä. Kolmannes energiasta puuta Yllä oleva laskuharjoitus osoittaa, että energiahuollossa on pakko tukeutua useisiin lähteisiin. Esimerkiksi tuulivoiman osuus energiantuotannosta oli viime vuonna kaksi prosenttia. Luken Lauri Sikasen mukaan puu on merkittävä uusiutuvan energian lähde koko EU:n alueella. Se on enemmän kuin kaksi kertaa Suomen metsien vuotuinen hakkuumahdollisuus. Kun mustalipeää poltetaan, siihen liuennut ligniini palaa ja SA M I KA RP PI N EN SA M I KA RP PI N EN ”Jos jatkuvapeitteinen metsänkäsittely yleistyy avohakkuiden kustannuksella, hakkuutähteiden saatavuus heikkenee.” Karsittua rankaa ja siitä haketettua haketta Rauhalahden voimalaitoksella Jyväskylässä. Kun puuainesta poltetaan sellutehtaiden soodakattiloissa, voimalaitoksilla ja omakotitalojen uuneissa, saadaan 30 prosenttia Suomessa käytetystä sähköja lämpöenergiasta. Puuenergian hyötysuhde on huomattavasti parempi kuin ydinvoiman, noin 85 prosenttia. Se ei muuta miksikään sitä, että puu on tärkein yksittäisistä energianlähteistä. Suomen vuotuinen energiankulutus vastaa siis 190 miljoonan puukuutiometrin energiasisältöä. Tällöin sellun seassa oleva sulamaton puuaines, ligniini, liukenee lipeään. Entäpä puu. Aurinkoenergia peittyy tilaston marginaaliin. Sellu vaalenee ja lipeä mustuu. Puuenergiasta suuri osa tuotetaan sellutehtailla, yli kaksi kertaa enemmän kuin energiantuotantoa varten korjatusta puusta biovoimalaitoksilla. 6 Metsälehti / Tiedeliite 9650_.indd 6 9650_.indd 6 8.7.2022 13.01 8.7.2022 13.01. Vastaus on yksiselitteinen ei. Puukuutiometristä saadaan noin kaksi megawattituntia energiaa
Myös sellutehtaiden puujäte ja kuori käytetään energiantuotannossa, joten kaikkiaan selluntuotannon sivutuotteena saadaan vuosittain yli 50 terawattituntia energiaa. Se vastaa 25 miljoonan puukuutiometrin energiasisältöä. Kuoren ja purun, kuten myös mustalipeän, määrä on riippuvainen metsäteollisuuden ja sahojen puunkäytöstä. Hakkuutähteiden määrä riippuu siitä, paljonko päätehakkuita tehdään. Tuotantoa ei voi lisätä energian tarpeen kasvaessa. Se näyttäytyy rankapinoina tienvarsilla ja hakkuutähdekasoina aukkojen laidoilla. Päätehak kuiden määrä t aas riippuu paljolti metsäteollisuuden vientisuhdanteista, mutta jatkossa myös hakkuutavoista. Lisäksi sahauksen sivutuotteena syntyy mittava määrä kuorta ja purua, jotka nekin käytetään energiantuotannossa joko sahalaitoksilla tai biovoimalaitoksissa. sen sisältämä energia saadaan talteen. ”Jos jatkuvapeitteinen metsänkäsittely yleistyy avohakkuiden kustannuksella, hakkuutähteiden saatavuus heikkenee, koska jatkuvan kasvatuksen hakkuilta ei kannata kerätä hakkuutähteitä”, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) ryhmäpäällikkö Lauri Sikanen. Samalla lipeä puhdistuu, ja se kierrätetään uudelleen sellun pesukemikaaliksi. ”Pienpuun tuesta ei pitäisi luopua” Metsänomistajille tutuin puuenergian muoto – omassa liiterissä olevien klapien jälkeen – on metsähake. Parhaiten kasvavaan enerRI IK KA H U RR I Metsälehti / Tiedeliite 7 9650_.indd 7 9650_.indd 7 8.7.2022 13.01 8.7.2022 13.01
”Omavarainen energiahuolto on iso asia tällaisena aikana, mielestäni jopa isompi kuin hiilinielun tilapäinen aleneminen. Biomassa ja puu ovat merkittäviä uusiutuvan energian lähteitä koko EU:n alueella.” Sikasen mukaan puun riittävyys ei ole ainoa rajoite energiapuuhuollon järjestämisessä. Rahkeet riittäisivät suurempaankin määrään. gian kysyntään voidaankin vastata korjaamalla lisää puuta nuorten metsien harvennuksilta ja ensiharvennuksilta. Ja jostainhan Suomi sen energian joka tapauksessa ostaa, jos omat metsät jätetään 8 Metsälehti / Tiedeliite 9650_.indd 8 9650_.indd 8 8.7.2022 13.01 8.7.2022 13.01. ”Pienpuun korjuutuesta ei pitäisi luopua. Hakkuumahdollisuuksien rajoja hipovat hakkuut alentavat vääjäämättä metsien hiilinielua. Tässä on kuitenkin kyse ihmisten kotien lämmittämisestä. RI IK KA H U RR I Rekka tuo Jyväskylässä sijaitsevalle Rauhalahden voimalaitokselle kuivattua purua Keiteleen sahalta. Lisäys on pienpuuta, joka suurelta osin on kotimaista alkuperää. ”EU-politiikka on vaikeasti ennakoitavaa. Lauri Sikanen on Luken ryhmäpäällikkö. ”Huoltovarmuus hiilinieluja tärkeämpi” Sikanen ei pidä pahimpia EU-skenaarioita todennäköisinä. Sikanen arvioi, että puuperäisen energian tuotantoa olisi varaa lisätä jopa niin, että turpeesta ja Venäjältä tuodusta puusta tuotettu energia pystyttäisiin korvaamaan. Energian kallistuessa tuottajien puustamaksukyky vahvistuu, joten ilman pienpuun korjuutukea kuitupuun virtaamista energialaitoksiin ei voitaisi estää.” Uhkan puuenergian kasvulle luovat EU:n pyrkimykset rajoittaa runkopuun korjuuta energiapuuksi. Toteutuessaan komission suunnitelmat romuttaisivat Suomessa tuotetun puuenergian kasvuedellytykset. Sikanen sivuuttaisi kuitenkin hiililaskelmat vallitsevan kansainvälisen poikkeustilanteen ajaksi. Usein esitykset ovat olleet raflaavia, mutta lopulliset päätökset ovat olleet Suomen kannalta siedettäviä. Ihmettelisin, jos EU tässä geopoliittisessa tilanteessa rajoittaisi vahvasti puun polttoa. Tuki on kannustin metsänomistajille ja hillitsee kuitupuun ohjautumista energiantuotantoon. Metsähakkeen käyttö energian tuotannossa on lisääntynyt parissa vuodessa kolmanneksella
Esimerkiksi maaperän hiilen kulku tunnetaan edelleen huonosti. SA M I KA RP PI N EN epätarkkoja ja kehittyvät jatkuvasti. ”Tarvitaan ainakin kymmenen vuotta töitä ja lisää osaamista sekä tietoa, ennen kuin hiilitaselaskelmista saadaan kattavia ja luotettavia.” ”Omavarainen energiahuolto on iso asia tällaisena aikana.” käyttämättä.” Vaihtoehtoisia puuenergian lähteitä voisivat olla esimerkiksi Etelä-Amerikan plantaaseilta tuodut puubriketit tai Pohjois-Amerikasta tuotava puupelletti. Sikasen mukaan metsien hiilitaselaskelmat ovat vielä Metsälehti / Tiedeliite 9 9650_.indd 9 9650_.indd 9 8.7.2022 13.01 8.7.2022 13.01
Energiapuuhuolto haastaa logistiikan Korjattavissa olevan energiapuun määrästä on esitetty hyvin monenlaisia arvioita. Se tarkoittaa 50–100 miljoonaa kuutiometriä pienpuuta energian raaka-aineeksi. Näin voisi siis olettaa, että pienpuuta saisi lähivuosina hakata sen mitä koneista lähtee. Niiden toteutuksella otaksuisi olevan kiire, jotta metsien kasvukunto voidaan turvata. RI IK KA H U RR I Yksi energiapuun käytön lisäämisen haasteista on metsähakkeen kuljetus, sanoo Luken Lauri Sikanen. Valtakunnan metsien inventoinneista (VMI) saatujen tulosten perusteella on laskettu, että suurin ylläpidettävä energiaksi käytettävän pienja harvennuspuun korjuumäärä on 8,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. 10 Metsälehti / Tiedeliite 9650_.indd 10 9650_.indd 10 8.7.2022 13.01 8.7.2022 13.01. Rästiharvennukset lisäisivät myös tulevia hakkuumahdollisuuksia ja puuston arvokasvua. Sikanen huomauttaa, että hakkuumahdollisuuksien riittävyyden lisäksi haasteena on metsähakkeen kuljetus. ”Runsaimmat energiapuuvarat suhteessa alueen omaan käyttöön ovat Itä-Suomessa, ja suurin tarve puupolttoaineista suhteessa niiden saatavuuteen on etelässä ja lounaassa. Ratkaisevaa on, pystytäänkö kuljetukset järjestämään tehokkaasti.” Lukessa on VMI-tietojen perusteella löydetty hoitamatta jääneitä ensiharvennuksia ja nuoria metsiä yhteensä 1,3 miljoonaa hehtaaria
aurinkoenergia ja biokaasu) Öljyjalosteet Kivihiili Maakaasu Sähkön tuonti 19 % 6 % 5 % 5 % 3 % 1 % 1 % 18 % Vesivoima Tuulivoima PUUPOLTTOAINEET 10 % 5 % 70 % 15 % Kierrätyspuu Mustalipeä Teollisuuden sivutuotepuu (mm. UUSIUTUVA ENERGIA Suomessa vuonna 2021 kulutetun energian lähteet ja osuudet kokonaiskulutuksesta. Muut Valtaosa uusiutuvista energianlähteistä puuta Muut (mm. kuori ja sahanpuru) Puupelletit ja briketit Muu jätepuu Puun pienkäyttö Järeä runkopuu Pienpuu (karsittu ja karsimaton ranka) Hakkuutähteet Kannot 62 % 41 % 17 % 21 % 2 % 2 %2 % 16 % 28 % 3 % 7 % Muut fossiiliset energianlähteet 42 % Turve METSÄHAKE Karsimatonta rankaa Kantoja Karsittua rankaa Järeää runkopuuta Hakkuutähdettä Lorem ipsum Ydinenergia Lähde: Luke ja Tilastokeskus SA M I KA RP PI N EN Metsälehti / Tiedeliite 11 9650_.indd 11 9650_.indd 11 8.7.2022 13.01 8.7.2022 13.01
Energiapuu oli silloin selvästi halvempaa kuin kuitupuu, ja energiapuun korjuu oli kallista. Korhonen on Luken johtava tutkija. SA M I KA RP PI N EN LU KE /E RK KI O KS A N EN Kari T. VMI-aineistojen perusteella arvioituja energiapuun suurinta ylläpidettävää korjuumäärää – joka siis on 8,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa – ja rästiharvennusten määrää – joka siis on 1,3 miljoonaa hehtaaria – on vaikea sovittaa yhteen. 12 Metsälehti / Tiedeliite 9650_.indd 12 9650_.indd 12 8.7.2022 13.01 8.7.2022 13.01. Lisää pelivaraa energiapuun hankintaan saataisiin myös tarkastelemalla uudelleen kuituja energiapuun rajaa. Energiahuollon turvaaminen on metsäpolitiikan asia. ”Normaaliolosuhteissa kuitupuu kannattaa jalostaa tarkoin sellutehtailla, mutta nyt ollaan kaikkea muuta kuin normaalitilanteessa, joten osa kuitupuusta kannattaisi mielestäni ohjata polttoon energian tuotannon turvaamiseksi”, Härkönen esittää.. Hän muistuttaa, että puun myynnin kannattavuus on metsänomistajan näkökulma. Mitä enemmän energiapuusta maksetaan, sitä suurem m a k si k a n n at t av a sti korjattava määrä kohoaa ja pieniläpimittaisimmat kuitupuurungotkin ohjautuvat todennäköisesti energian tuotantoon. Kyse on siitä, että suuri osa rästikohteista on taloudellisesti kannattamattomia korjuukohteita. l ”Suuri osa rästikohteista on taloudellisesti kannattamattomia korjuukohteita.” Rekka tuo metsätien varressa hakkuutähteistä tehtyä haketta Jyväskylässä sijaitsevalle Rauhalahden voimalaitokselle. ”Olemme itsekin tunnistaneet epäsuhdan. Toisaalta myös kuituja energiapuun oletetut hintasuhteet vaikuttavat arvioon energiapuun saatavuudesta.” Poikkeusoloissa kuitupuuta energiaksi Luken tutkijan Kari Härkösen mukaan energiapuun suurin ylläpidettävä korjuumäärä perustuu viime vuosikymmenen puolivälissä vallinneisiin energiaja kuitupuun hintasuhteisiin sekä silloiseen korjuuteknologiaan. ”Jos energiaja kuitupuun hinta olisi sama, saattaisi olla kannattavampaa myydä energiapuuta, koska sen saanto on parempi, jos oksamassaa ja mahdollista pienpuuta korjataan mukaan”, Härkönen pohtii. LU KE /E RK KI O KS A N EN Kari Härkönen on Luken tutkija. Nyt tarjolla on tehokkaampaa korjuuteknologiaa, ja energiapuun hinta on lähellä kuitupuun hintaa. Mistä ennusteiden epäsuhta johtuu, Luken johtava tutkija Kari T. Korhonen. Luken tutkimusten mukaan uusilla jatkuvatoimisilla giljotiinikourilla jopa runkokooltaan 15-litraiset puut voidaan korjata kannattavasti
Toisaalta puuntuotannon ja -korjuun kustannukset ovat nousseet, mikä heikentää energiapuun kasvatuksen kannattavuutta. Pohjois-Pohjanmaalla kasvava 31-vuotias suonpohjalle luontaisesti syntynyt energiapuukoivikko on hakkuukypsä. Paju ja lepät vaativat siellä niin runsasta lannoitusta, että niiden kasvattaminen energiapuuksi ei ole kannattavaa. Miten kannattavaa energiapuun kasvatus on. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreimmat kannattavuuslaskelmat ovat muutaman vuoden takaa. Miten energiapuumetsää kasvatetaan. 5. 2. Laskelmien teon jälkeen metsähakkeen hinta on noussut, mikä parantaa energiapuun kasvatuksen kannattavuutta. Mitkä puulajit sopivat energiapuuksi. Sen jälkeen uuden energiapuusukupolven voi usein KANNATTAAKO ENERGIAPUUN KASVATUS. Paljaan maan arvo tarkoittaa puunkasvatuksen tulevaisuuteen sijoittuvien tulojen ja menojen nettonykyarvoa. Kannattaako energiapuuta kasvattaa. Bioenergian kasvatus ei kuulu määräaikaiseen metsitystukikokonaisuuteen.. Sopiiko energiapuun kasvatus muualle. l Luken tutkija Lasse Aro tutkii muun muassa suonpohjien metsänkasvatusta ja metsäympäristön radioekologiaa. Ojitetuissa suometsissä energiapuun kasvatus voi olla kannattavaa, mutta siitä ei ole juuri tutkimustuloksia. Metsälehti / Tiedeliite 13 1. Voiko energiapuun kasvatukseen saada metsitystukea. Hieskoivun siementä ei ole juurikaan saatavilla, joten energiapuun kasvatus perustuu pitkälti luontaiseen metsittymiseen. Kivennäismailla taas on taloudellisesti kannattavampaa kasvattaa ainespuuta. Energiapuun kasvatus voi olla taloudellisesti kannattavaa varsinkin entisillä turvetuotantoalueilla. LA SS E AR O LIINA KJELLBERG kasvattaa kaadettujen puiden kantovesoista. Ei. Niissä paljaan maan arvoksi saatiin entisten turvetuotantoalueiden energiapuukohteilla parhaimmillaan yli 2 000 euroa hehtaarilta. Energiapuumetsä kannattaa hakata 20–30 vuoden iässä. Haapa taas maistuu turhan hyvin hirvieläimille. Energiapuun kasvatus sopii varsinkin entisille turvetuotantoalueille, kertoo Luken tutkija Lasse Aro. Entisille turvetuotantoalueille sopii parhaiten hieskoivu. LU KE /O UT I M ÄK IL Ä 9659_.indd 13 9659_.indd 13 8.7.2022 15.02 8.7.2022 15.02. Maataloudesta vapautuneille peltotilkuille energiapuun kasvatus ei sovi, sillä pintakasvillisuuden kilpailu on pelloilla liian kovaa. 4. 6. 3. Myös ainespuun, eli kuituja tukkipuun, kasvatus onnistuu siellä, mutta jos haluaa selvitä mahdollisimman vähin metsänhoitotöin, on biomassan kasvatus kätevä vaihtoehto. Energiapuumetsän perustamisen yhteydessä kannattaa tehdä tuhkalannoitus. Puuta koivikossa on noin 200 kuutiota hehtaarilla
Uusiutuvat tuuli ja aurinkoenergia ovat päästöttömiä, mutta turbiinien ja aurinkopaneelien valmistus kuluttaa luonnonvaroja ja tuottaa myös päästöjä. 14 Metsälehti / Tiedeliite JOS katsoo tilastoja, energiapuu ei näytä pärjäävän kovin hyvin vertailussa muihin energiamuotoihin. Puun päästöjä ei myöskään voi suoraan verrata turpeeseen ja kivihiileen. SIIRTYMÄVAIHEEN ENERGIAA Puun poltosta syntyy enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kivihiilestä, mutta energian ilmastoja ympäristövaikutukset ovat moninaisemmat kuin savupiipun sisältö. Tuolloin tuulella tuotetun sähkön hinta oli vertailussa ensimmäistä kertaa halvin ja selvästi puulauhdevoimalan tuotantoa edullisempi. Puu päästäisi lahotessaan ilmakehään hiiltä joka tapauksessa, kun taas kivihiileen hiilidioksidi on sitoutunut pysyvästi. Puun energiakäytön jatkaminen voi kuitenkin olla perusteltua muista syistä, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Johanna Routa. ”Bioenergia on siirtymävaiheen polttoaine niin kauan, kunnes jokin uusi ratkaisu keksitään.” Routa toteaa, että Suomen olosuhteissa energian tarvetta ei saada katettua yksin aurinkoja tuulivoimalla. Energiapuun päästökerroin – eli kuinka monta tonnia päästöjä syntyy, kun tuotetaan terajoulen verran energiaa – on jopa kivihiiltä suurempi. Roudan mukaan metsähakkeen voimalaitoshinta oli viime vuonna noin 23,50 euroa megawattitunnilta. ”Kuinka kauan kestää ja paljonko uusiutuvaa energiaa täytyy niillä tuottaa, että saadaan nämä päästöt kompensoitua, tämä on yksi suuri kysymys.” Vaikutukset maankäyttöön vaihtelevat LUT-yliopisto teki vuonna 2017 tutkimuksen eri energiamuotojen tuotantokustannuksista. Sittemmin tuulienergia on halventunut entisestään, ja Suomessa tuotanto on vuoden 2019 tietojen mukaan Euroopan edullisinta: 30 euroa megawattitunnilta. ”Fossiilisia me emme saa takaisin, mutta kun puu lähtee uudelleen kasvamaan, niin se sitoo hiiltä elinkaarensa aikana hyvinkin päästämänsä määrän”, Routa sanoo. Energiapuun hinta voi kuitenkin vaihdella, ja metsähakkeen laitoshinnan ennustetaan nousevan jopa 20–30 prosenttia tänä vuonna. MARIA KARUVUORI 9660_.indd 14 9660_.indd 14 8.7.2022 13.09 8.7.2022 13.09
Fossiilisten korvaamisen lisäksi on tarpeen myös pohtia tapoja hillitä energian kulutusta.. Vuonna 2016 julkaistun amerikkalaistutkimuksen mukaan tuulivoiman suora maankäyttövaikutus on noin 1,3 neliökilometriä ja maisemavaikutus noin 126 neliökilometriä terawattituntia kohden. Toisaalta tuulivoiman vaikutuksista eläimiin kiistellään. (halot, rangat, pilkkeet, hake ja murske) 112 Turve (palaturve) 103,2 Mustalipeä 95,3 Kivihiili 93,1 Bioetanoli 72 Moottoribensiini 65,5 Maakaasu 55,3 Dieselöljy 54,6 Energiapuu Energiapuu Energiapuu Turve (palaturve) Turve (palaturve) Mustalipeä Mustalipeä Kivihiili Bioetanoli Moottoribensiini Maakaasu Dieselöljy Lähde: Tilastokeskus Energiapuun lämpöarvo pieni gigajoulea/tonni 20 40 60 80 100 120 Maakaasu 21 % (halot, rangat, pilkkeet, hake ja murske) Lorem ipsum tonnia/terajoule Energiapuun lämpöarvo pieni Poltettavien energiamuotojen oletuslämpöarvot. Bioenergialla vastaava pinta-ala on yli 800 neliökilometriä. Roudan mukaan paineita hakkuiden lisäämiselle on, koska Venäjän tuontia täytyy korvata. Biomassasta, kuten puusta, tuotettu energia vaatii huomattavasti enemmän maa-alaa kuin vaikkapa tuulivoima. Metsälehti / Tiedeliite 15 Myös maankäytön kysymykset ovat olennaisia. Energiapuun korjuuta voisi kuitenkin tehostaa. ”Viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin mukaan pelkästään ensiharvennusrästejä on yli 900 000 hehtaaria. l 9660_.indd 15 9660_.indd 15 8.7.2022 13.09 8.7.2022 13.09. Dieselöljy Moottoribensiini Maakaasu Kivihiili Bioetanoli 10 20 30 40 50 (halot, rangat ja pilkkeet) Lä hd e: Ti la st ok es ku s Lä hd e: Ti la st ok es ku s (hake ja murske) Suomen ilmastopaneelin tuoreen selvityksen mukaan puun energiakäytön substituutioeli korvaushyöty ei kuitenkaan riitä kattamaan hiilinielun menetyksestä aiheutuvia päästöjä, jos hakkuumääriä lisätään merkittävästi nykyisestä. Energiapuun päästökerroin suuri Poltettavien energiamuotojen CO2-päästökertoimet vuonna 2022. Energiapuun korjuussa tehostamisen varaa Voiko puun käyttöä sitten lisätä. Ensiharvennusrästien purkaminen tuottaa kaivattua energiapuuta, mutta myös kohentaa metsien arvokasvua.” Mikään energiamuoto ei lopulta ole ongelmaton. Ruotsissa on saatu alustavia tutkimustuloksia, joiden mukaan porot välttelisivät tuulivoimaloiden ympäristöä
Paananen esitteli energiapuun korjuuta Petäjävedellä kesäkuussa. Niiden merkitys on sitä suurempi, mitä pienempää puustoa korjataan. 16 Metsälehti / Tiedeliite Energiapuun korjuuseen erikoistunut yrittäjä Joonas Paananen pitää joukkokäsittelyn mahdollistavia keruukäpäliä välttämättömänä varusteena hakkuupäässä. 9662_.indd 16 9662_.indd 16 8.7.2022 15.31 8.7.2022 15.31
Sitä puoltavat niin korjuukalusto, logistiikka kuin metsähakkeen laatukin. 9662_.indd 17 9662_.indd 17 8.7.2022 15.31 8.7.2022 15.31. ”Energiapuun kysyntä on vaihdellut voimakkaasti, mikä on osaltaan vaikuttanut yrittäjien intoon investoida kalustoon. Jos sen sijaan puuta korjataan nuorista metsistä energiakäyttöön, kasvaa korjuuseen käytettyjen koneiden ja kourien joukko moninkertaiseksi. Katso video Metsälehden Youtubesta. Metsälehti / Tiedeliite 17 K K U N p u h u taan kuituja tukkipuun korjuusta, on melko helppo muodostaa käsitys, millaisella kalustolla puut tänä päivänä korjataan metsästä tien varteen. Siksi myös korjuumenetelmät ja kalusto vaihtelevat Karsittu ranka valtaa alaa Energiapuu korjataan yhä useammin karsittuna rankana. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN Karsittua energiarankaa voidaan korjata karummiltakin kasvupaikoilta, sillä oksat ja neulaset, joissa valtaosa ravinteista on, jäävät metsään
ja Sikanen, L. ”Asiakkaat hakevat hyvin yksilöllisiä ratkaisuja käytössään olevan konekaluston perusteella. Korjuuta yhä järeämmistä metsistä Nuorista metsistä korjattua runkopuuta käytettiin Suomessa viime vuonna noin 5,8 miljoonaa kuutiometriä, selviää Luken tilastoista. Rankapuuta voidaan lisäksi korjata karuimmiltakin kasvupaikoilta ilman pelkoa liian suurista ravinnetappioista, sillä oksat jäävät metsään. 18 Metsälehti / Tiedeliite paljon”, arvioi energiapuuhun erikoistunut Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Juha Laitila. Yhtä patenttiratkaisua ei ole.” Moision mukaan energiapuun korjuu on kymmenen viime vuoden aikana kuitenkin ammattimaistunut huomattavasti. Tällöin kaluston soveltuvuus myös muihin töihin korostuu. Syitä tähän on monta. 2000-luvun alussa energiapuuta pyrittiin korjaamaan pääsääntöisesti kokopuuna ilman karsimista. Saman on havainnut energiapuukouria valmistavan Moisio Forest Oy:n toimitusjohtaja Petrus Moisio. Lähde: Juha Laitila/Luke Lähde: Routa, J., Kolström, M. Voisi sanoa, että alalle on rakentunut vakaa pohja.” Myös metsänomistajat korjaavat huomattavan määrän energiapuuta esimerkiksi maatilan omaan käyttöön. ”Karsittua rankapuuta voidaan tehdä samalla kalustolla kuin ainespuuta, sitä voidaan kuljettaa puutavara-autoilla, se säilyy varastoituna paremmin, sen haketus on tehokasta ja siitä saadaan tasalaatuisempaa haketta”, Laitila listaa. Nyt suuntaus on muuttunut, ja valtaosa pienpuusta korjataan karsittuna rankana. 200 % 180 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % % 10 20 30 40 50 60 Energiapuun keskikoko, dm Energiapuusta maksettava hankintahinta Työmaan koko, 25 m 3 Työmaan koko, 50 m 3 Työmaan koko, 100 m 3 Suhteellinen korjuukustannus tienvarsivarastolla JU H A LA IT IL A N KO TI A LB U M I 9662_.indd 18 9662_.indd 18 8.7.2022 15.31 8.7.2022 15.31. (International Journal of Forest Engineering 29) Taloudellinen tappio, euroa 300 000 200 000 150 000 100 000 50 000 250 000 3 kk 6 kk 8 kk 10 kk 12 kk 18 kk Varastointiaika Puiden koko näkyy korjuukustannuksissa Energiapuun suhteellinen korjuukustannus tienvarsivarastolla työmaan ja puun runkokoon mukaan. 2018. Moipu M300F1 -kourassa on giljotiinikatkaisu, ja sillä voidaan myös kuormata puut, kun hakkuuseen käytetään ajokonetta. tunut energiapuun korjaamiseen. ”Sitä mukaa, kun energiapuuta käyttäviä lämpölaitoksia on tullut lisää, myös yhä isompi joukko yrittäjiä on erikoisMoisio Forest Oy:n Petrus Moision mukaan syöttävät kourat, joissa on runkojen joukkokäsittelymahdollisuus, ovat tällä hetkellä kysytyimpiä energiapuun korjuuseen. Merkittävin syy karsitun rangan suosiolle on Laitilan mukaan kuitenkin se, että kysynnän kasvaessa energiapuu”Energiapuun korjuukohteet ovat järeytyneet korjuumäärien kasvaessa.” Energiapuun korjuumenetelmät vaihtelevat paljon, kertoo Luken Juha Laitila
Esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset käyttävät vertailulaskelmissaan rankapuulle yleisesti noin 10–15 prosenttia suurempaa kertymää kuin kuitupuulle. Metsälehti / Tiedeliite 19 ta korjataan yhä järeämmistä metsistä. Rungon koko sanelee kannattavuuden Energiapuun korjuun ikuinen 9662_.indd 19 9662_.indd 19 8.7.2022 15.31 8.7.2022 15.31. Karsittuna rankana hehtaarikertymä on hieman suurempi kuin kuitupuuna, sillä ranka otetaan talteen jopa 2–3 sentin latvaläpimittaan saakka. ”Tehokkuus, toimitusvarmuus ja suoraviivaisuus puoltavat rankamenetelmää, mutta perimmäisin syy on, että energiapuun korjuukohteet ovat järeytyneet korjuumäärien kasvaessa.” Rankapuuta korjataankin isossa osassa maata hyvin samantyyppisiltä ensiharvennusleimikoilta kuin kuitupuuta, sillä pieniläpimittaiset ”perinteiset” energiapuukohteet eivät yksin riitä varmistamaan energiapuun saatavuutta
20 Metsälehti / Tiedeliite haaste on, kuinka saada korjattua suuri määrä pieniä puita taloudellisesti kannattavasti. ”Puun koko on kaiken a ja o, sillä tuottavuus ja puun koko kulkevat aina käsi kädessä”, Laitila painottaa. Sitä isompi puusto kannattaa karsia ja pienempi korjata kokopuuna. ”Rinnankorkeusläpimittana se tarkoittaa noin 8–10 sentin läpimittaa”, Laitila sanoo. Rungon koko sanelee pitkälti myös sen, milloin korjuu rankapuuna on kokopuuta edullisempi vaihtoehto. Normaali hakkuukonekoura voidaan varustaa myös erillisellä keräilypihdillä, joka mahdollis”Puun koko on kaiken a ja o, sillä tuottavuus ja puun koko kulkevat käsi kädessä.” 9662_.indd 20 9662_.indd 20 8.7.2022 15.32 8.7.2022 15.32. ”Syöttävän kouran suosio nostaa selvästi päätään energiapuun korjuussa. Hän esitteli energiapuun korjuuta Petäjävedellä kesäkuussa. Energiapuuhakkuussa myös rungot, jotka eivät täyttäisi kuitupuun mittoja, korjataan talteen. Karsitun rangan tekemiseen tehokkain yhdistelmä on yleensä hakkuukone, joka on varustettu syöttävällä ja runkojen joukkokäsittelyyn pystyvällä kouralla. Ennakkoraivauksessa nämä rungot jäävät pystyyn, näyttää Laanian (Lassila & Tikanojan ja Neovan yhteisyritys) metsäpalveluasiantuntija Erkki Kuosmanen. Vedenjakana voidaan pitää noin 50 litran runkokokoa
Tutkimuksissa Risupeto on osoittautunut toimivaksi ja tuottavuudeltaan paremmaksi kuin yksikään aiemmin Suomessa tai lähialueilla vastaavissa olosuhteissa tutkittu energiapuun korjuulaite”, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Laitila.. RISUPETO TUO TEHOA ENERGIAPUUN KORJUUSEEN ENERGIAPUUN korjuussa ei ole nähty kahden vuosikymmenen aikana mitään täysin käänteentekevää hakkuulaiteinnovaatiota. Energiapuuleimikon ennakkoraivaus vaatii tekijältään silmää, sillä kuitupuukokoa pienempääkin rankapuuta kannattaa jättää pystyyn. taa joukkokäsittelyn”, Moisio kertoo. Metsälehti / Tiedeliite 21 Risupeto on kiinni kaivinkoneen puomissa. ”Giljotiinikatkaisulla varustetuilla kourilla voidaan kyllä korjata pientäkin risua, mutta työ on hidasta ja kallista. Jatkuvatoimisuuden ansiosta korjuukohteita ei tarvitse ennakkoraivata ja alikasvos voidaan korjata hyötykäyttöön. ”Energiapuuhakkuussa joukkokäsittelyn hyöty korostuu, kun puulajipuhtaudesta ei tarvitse välittää, vaan kaikki puulajit voidaan korjata samaan kasaan.” Ennakkoraivaus vaatii silmää Jotta korjattava energiapuu olisi riittävän järeää ja korjuujälki siistiä, on myös energiapuukohteilta käytännössä usein ennakkoraivattava pienin puu muutaman sentin kantoläpimittaan saakka pois. Sen sijaan niillä toistuu sama ongelma kuin ensiharvennuksillakin: puusto harvennetaan liian voimakkaasti. Yli puolet viime vuonna tarkastetuista kohteista oli harvennettu liian harvoiksi. Suomen metsäkeskuksen energiapuun korjuukohteille viime vuonna tekemien korjuujälkitarkastusten mukaan energiapuukohteilta ei löydy merkittäviä puustotai maastovaurioita. Kaivinkoneeseen liitettävässä Risupedossa sekä puiden katkaisu että keruu tapahtuu jatkuvatoimisesti, mikä joukkokäsittelyn ohella tehostaa työn tuottavuutta. l 9662_.indd 21 9662_.indd 21 8.7.2022 15.32 8.7.2022 15.32. Tämä siksi, että pienillä puilla oksien suhteellinen osuus kokonaistilavuudesta on selvästi suurempi kuin kokoluokkaa järeämmillä puilla. Reformet Oy:n valmistama jatkuvatoiminen Risupeto-korjuulaite on pitkästä aikaa askel kohti uutta tapaa korjata pieniläpimittaista puuta. Puut kaadetaan kokopitkinä ja katkotaan tarvittaessa ajon yhteydessä kourasahalla. Mitä pienempi korjattavan rungon keskikoko on, sitä paremmaksi vaihtoehdoksi korjuu kokopuuna nousee”, Laitila huomauttaa. Jatkuvatoimiset kiekkoterät katkaisevat puut, jotka koura kerää automaattisesti sisäänsä. Joukkokäsittelymahdollisuus lisää rankapuun korjuun tuottavuutta Laitilan mukaan 10–20 prosenttia. ”Risupeto tuo kauan kaivattua toivoa tukkoon kasvaneiden nuorten metsien kannattavaan energiapuukorjuuseen kokopuumenetelmällä
Luovutusja työmittauksessa käytetään sekä tilavuuteen että painoon perustuvia yksiköitä. Ajokone purkaa energiapuukuormaa tienvarsivarastolla ja mittaa samalla puiden painon kuormaimeen asennetulla vaa’alla. 22 Metsälehti / Tiedeliite ENERGIAPUUTA mitataan vaihtelevin käytännöin. Tavallista on myös, että mittayksikkö muunnetaan toiMONTA TAPAA MITATA Myyjien, ostajien ja urakoitsijoiden tavat mitata energiapuuta eroavat usein toisistaan. LU KE /J UH A LA IT IL A MARIA KARUVUORI Haketetusta tai murskatusta puutavarasta mitataan kehystilavuus, joka voidaan tarvittaessa muuntaa kiintotilavuudeksi. Laki sallii myös kappalemäärään perustuvan mittauksen, mutta sitä ei juuri tehdä. Myyjillä, ostajilla ja toimitusketjun urakoitsijoilla on usein erilaisia vaatimuksia ja käytäntöjä mittaukselle, ja mittauksia tehdään toimitusketjun aikana useita. Esittelemme tässä jutussa yleisimmät mittaustavat. LU KE /J UH A LA IT IL A 9668_.indd 22 9668_.indd 22 8.7.2022 14.14 8.7.2022 14.14
Maksun saa luovutusja urakointimittauksesta nopeasti, ja menetelmä soveltuu maksuperusteeksi myyjälle ja hakkuusekä lähikuljetusurakoinnille. Pinomittaus on melko epätarkkaa, mutta sitä voidaan käyttää ennakkomaksun perusteena ja suorittaa loppumittaus tarkemmalla menetelmällä. Puu kevenee kuivuessaan, ja lopulliseen mittaustulokseen voivat vaikuttaa hakkuuajankohta, varastointiaika, varastointipaikan sääolosuhteet, puulajisuhteet ja puutavaran luontainen tiheysvaihtelu. Epätarkkuuksien mahdollisuus lisääntyy aina, kun siirrytään mittaustavasta ja -yksiköstä toiseen. Metsälehti / Tiedeliite 23 MONTA TAPAA MITATA MITTAUSLAKI KOSKEE MYÖS ENERGIAPUUTA LAKIA puutavaran mittauksesta alettiin soveltaa energiapuuhun vuonna 2014. Lain tunnetuksi tekemisessä on vielä parannettavaa, ja varsinkin energiapuun mittauksessa esiintyy joskus välinpitämättömyyttä. Menetelmää voi käyttää kokopuun, karsitun rangan, latvusmassan ja kantojen mittaamiseen. Ainespuun mittaukseen on suhtauduttu energiapuuta ammattimaisemmin. Mittauslaki koskee jalostamattoman puutavaran mittausta hinnan tai urakkapalkkion määrittämiseksi. H AKKUUKONEMITTAUS Tämä on tarkin ja luotettavin mittausmenetelmä. P AINON MITTAUS JA MUUNTAMINEN KIINTOTILAVUUDEKSI Tässä menetelmässä mitataan puiden paino, joka voidaan tarvittaessa muuntaa muuntokertoimella kiintotilavuudeksi. Mittaustapa soveltuu maksuperusteeksi myyjälle, hakkuuja lähikuljetusurakoinnille, haketusurakoinnille sekä kaukokuljetukselle. K ÄYTTÖPAIKALLA TEHTÄVÄT MITTAUKSET Nämä mittaukset tehdään usein irtotilavuutena, hakkeena tai murskeena. Lain keskeisenä tarkoituksena on turvata käytettävien menetelmien, mittauslaitteiden toiminnan ja mittaustulosten luotettavuus. Mittauksen ongelmat ovat liittyneet myös energiapuun arvostukseen ja asenteisiin. Painoon perustuvissa mittausmenetelmissä on havaittu puutteita muun muassa mittauksen omavalvonnassa ja sen dokumentoinnissa. Menetelmän huono puoli on se, että puun myyjä joutuu usein odottamaan maksua pitkään. SE PP O SA M UL I 9668_.indd 23 9668_.indd 23 8.7.2022 14.14 8.7.2022 14.14. M ETSÄHAKKEEN TAI MURSKEEN MITTAUS Valmiiksi haketetusta tai murskatusta puutavarasta mitataan kehystilavuus, joka voidaan tarvittaessa muuntaa muuntokertoimella kiintotilavuudeksi. Haketta tai mursketta saatetaan arvioida silmämääräisesti mittaamisen sijaan. Juttua varten on haastateltu Luonnonvarakeskuksen tutkijaa ja virallista mittaajaa Tapio Wallia.. Sitä ennen energiapuun mittaaminen oli sopimusperusteista. Lisäksi puutavara voi muuttaa muotoaan, kuivua tai kastua. l Kokopuun tai karsitun rangan kehystilavuus voidaan mitata pinoissa varastopaikalla ja muuntaa kiintotilavuudeksi. K OKOPUUN TAI KARSITUN RANGAN PINOMITTAUS Kokopuun tai karsitun rangan kehystilavuus voidaan mitata pinoissa varastopaikalla tai ajoneuvon kuormatilassa ja muuntaa kiintotilavuudeksi. Se soveltuu maksuperusteeksi myyjälle ja hakkuuja lähikuljetusurakoinnille sekä jossain määrin myös kaukokuljetuksen yhteydessä tapahtuvaan mittaukseen. Se soveltuu kuitenkin vain läpimitaltaan riittävän suuren karsitun ja katkotun rangan mittaukseen, jotta hakkuukoneen kourakohtainen minimiläpimittavaatimus täyttyy. seksi, esimerkiksi paino kiintotilavuudeksi. Yleensä rungon läpimitan tulee olla vähintään 45 millimetriä. Puutavara punnitaan metsätraktorin tai puutavara-auton kuormaimeen asennetulla vaa’alla tai erillisellä vaakalaitteella. Mittauserän paino voidaan mitata tarkasti ja luotettavasti, mutta käytettävä muuntoluku on keskimääräinen arvo
”Energiapuuja metsähakekasoissa tapahtuu varastoinnin aikana monia asioita. Varastoinnin voidaan sanoa onLAATU RATKAISTAAN VARASTOPAIKALLA Varastointi vaikuttaa puun energiasisältöön ja siten energiapuusta maksettavaan hintaan. Samalla syntyy väistämättä kuiva-ainetappioita”, kuvailee Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Johanna Routa. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN Hakkuutähteet on kuivattava palstalla ennen tienvarsivarastoon kuljettamista. 9670_.indd 24 9670_.indd 24 8.7.2022 15.38 8.7.2022 15.38. 24 Metsälehti / Tiedeliite EI ole samantekevää, miten, mihin ja kuinka pitkäksi aikaa pienpuu tai hakkuutähteet varastoidaan korjuun jälkeen. Esimerkiksi puun kosteus, tiheys sekä tuhkaja uuteainepitoisuudet muuttuvat. Kaikki tämä vaikuttaa merkittävästi puun lämpöarvoon ja energiasisältöön. ”Varastopaikkaan ja varastojen kiertoaikoihin on syytä kiinnittää huomiota. Hakkuutähteiden kuiva-ainetappiot ovat usein suuret, jos varastointiaika pitkittyy. Koska energiapuun toimittajalle maksetaan puusta pääsääntöisesti energiasisällön mukaan, vaikuttaa varastoinnin onnistuminen suoraan puuerän rahalliseen arvoon
Pitkä varastointiaika heikentää tuloja Kosteus laskee lämpöarvoa Runkopuun ja hakkuutähteiden kuiva-ainetappioista aiheutuva taloudellinen menetys eri varastointiajoilla, kun kyseessä on keskikokoinen yhtiö, joka toimittaa 50 000 kuutiometriä energiapuuta vuodessa. Lähde: Hakonen, T. 2012. Taloudellinen tappio, euroa Hakkeen tehollinen lämpöarvo eri kosteusprosenteilla. ”Puun kuivaaminen on tehokkain tapa vaikuttaa prosessiin, sillä alle 20 prosentin kosteudessa prosessit hidastuvat ja kuiva-ainetappiot vähenevät oleellisesti. 10 20 30 40 50 60 Kosteus, % Lämpöarvo, kWh/kg 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 3,0 2,0 4,0 5,0 6,0 9670_.indd 25 9670_.indd 25 8.7.2022 15.38 8.7.2022 15.38. Periaatteessa ratkaisu asiaan on yksinkertainen ja jokaiselle klapintekijällekin tuttu: puun kuivaaminen. ja Sikanen, L. Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote nro 28. Myös kylmyys ja hapetPuun ominaisuudet muuttuvat varastoinnin aikana, kertoo Luken Johanna Routa. International Journal of Forest Engineering 29. Metsälehti / Tiedeliite 25 JO H A N N A RO U D A N KO TI A LB U M I nistuneen, jos puun energiasisältö saadaan pysymään samana, mitä se on ollut ennen varastointia.” Rahaa harakoille huonolla varastoinnilla Kuiva-ainetappioilla tarkoitetaan energiapuukasassa tapahtuvaa orgaanisen aineen häviämistä lahoamisen, kompostoitumisen tai muiden aineiden palamisreaktioiden seurauksena. 200 000 150 000 100 000 50 000 3 kk 6 kk 8 kk 10 kk 12 kk 18 kk Varastointiaika Runkopuun kuiva-ainetappioksi on arvioitu 0,7 % kuukaudessa, hakkuutähteen kuiva-ainetappioksi 2 % kuukaudessa. 2018. ”Varastointiajan kasvaessa kuiva-ainetappiot lisääntyvät huomattavasti. Hävikkiä voi varastoinnin aikana syntyä 10–20 prosenttia.” Lähde: Routa, J., Kolström, M. Kuivaamisen hallittu toteuttaminen metsätien varressa vaihtelevissa oloissa ei tosin käytännössä ole aina helppoa
Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote nro 28. Kosteaa hakkuutähdettä, jossa on vihreitä neulasia, ei pitäisi ajaa varastokasaan. Lähde: Routa, J., Kolström, M. Pitkä varastointiaika heikentää tuloja Kosteus laskee lämpöarvoa Runkopuun ja hakkuutähteiden kuiva-ainetappioista aiheutuva taloudellinen menetys eri varastointiajoilla, kun kyseessä on keskikokoinen yhtiö, joka toimittaa 50 000 kuutiometriä energiapuuta vuodessa. International Journal of Forest Engineering 29. 26 Metsälehti / Tiedeliite tomuus hidastavat prosesseja”, Routa kertoo. 2018. Isojen toimijoiden kohdalla voidaan puhua jopa sadoista tuhansista euroista vuodessa.” Hakkuutähde vaikein varastoida Oikeanlaisen varastoinnin rooli korostuu hakkuutähteiden kohdalla. 10 20 30 40 50 60 Kosteus, % Lämpöarvo, kWh/kg 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 3,0 2,0 4,0 5,0 6,0 9670_.indd 26 9670_.indd 26 8.7.2022 15.38 8.7.2022 15.38. Hakkuutähteillä palstakuivauksen merkitys on ratkaiseva raaka-aineen laadun kannalta. ”Hakkuutähteitä ei myöskään kanKarsitun rankapuupinon alle on laitettu aluspuita poikittain noin puolen metrin korkeudelle, jotta ilma pääsee kiertämään pinon alla ja kuivattamaan puita. ja Sikanen, L. 200 000 150 000 100 000 50 000 3 kk 6 kk 8 kk 10 kk 12 kk 18 kk Varastointiaika Runkopuun kuiva-ainetappioksi on arvioitu 0,7 % kuukaudessa, hakkuutähteen kuiva-ainetappioksi 2 % kuukaudessa. Routa on tutkinut erityisesti kuiva-ainetappioiden taloudellista merkitystä metsäenergian tuotantoketjuissa. 2012. Lähde: Hakonen, T. Taloudellinen tappio, euroa Hakkeen tehollinen lämpöarvo eri kosteusprosenteilla. ”Kun olemme kertoneet, mitä tulokset merkitsevät euroissa, on asian taloudellinen merkitys yllättänyt jopa monet alan toimijat. Hakkuutähdekasat tulee myös aina peittää
Parhaiten varastointia kestää karsittu rankapuu, joka säilyy myös hakkeena hyvin verrattuna hakkuutähteeseen tai kokopuuna korjattuun energiapuuhun. Peitä pinot. l Karsittu rankapino on peitetty välittömästi korjuun päätyttyä. Hakkeena varastoidun energiapuun osalta tulokset kuitenkin vaihtelevat paljon, ja suurimmat tappiot ovat olleet jopa neljä prosenttia kuukaudessa. Hävikkiä voi varastoinnin aikana syntyä 10–20 prosenttia”, Routa sanoo. Peittäminen estää kosteuden pääsyä varastokasaan. ”Uskon, että varastoinnin ja kustannusten hallintaan kehitetään myös uusia käytännön sovelluksia.”. Varastointiajan kasvaessa kuiva-ainetappiot lisääntyvät huomattavasti. Runkopuusta tehdyn korkealaatuisen hakkeen kuiva-ainetappiot voivat hyvissä olosuhteissa jäädä alhaisiksi, kuten Luken tutkimuksessa 0,7 prosenttiin kuukaudessa. Laita pinon alle hyvät aluspuut, jotta ilma kiertää myös pinon alla. Terminaaleissa varastointiolosuhteet ovat paremmat kuin maastossa, ja terminaalien avulla raaka-aine saadaan varmemmin käyttöpaikalle juuri haluttuun aikaan. Vältä liian pitkää varastointiaikaa etenkin hakkuutähteellä. 9670_.indd 27 9670_.indd 27 8.7.2022 15.38 8.7.2022 15.38. Luken tutkimuksissa hakkuutähteiden kuiva-ainetappiot ovat olleet keskimäärin 1,8 prosenttia kuukaudessa, kun ne rankapuulla ovat jääneet 0,8 prosenttiin. Niiden myötä syntyy myös ylimääräisiä hiilidioksidipäästöjä, kun kasat kompostoituvat.” Energiapuun hankinnassa terminaalien merkitys korostuu Roudan mukaan jatkossa. VINKIT ENERGIAPUUN VARASTOINTIIN Kuivaa hakkuutähteet palstalla ennen varastointia. Metsälehti / Tiedeliite 27 nata varastoida kovin pitkää aikaa. Varastointiaika lyhyemmäksi Varastopaikan olosuhteiden ohella taloudelliseen tulokseen vaikuttaa energiapuuvarastojen kiertoaika. Varmista, ettei kasoihin aurata talvella lunta. Yksi kesäkausi riittää. ”Yleisesti ottaen varastointiaikoja kannattaa lyhentää nykyisestä kuiva-ainetappioiden vähentämiseksi. Peitteellä voidaan myös ennaltaehkäistä hyönteistuhoja. Valitse pinolle aurinkoinen ja etelän suuntaan avoin paikka
28 Metsälehti / Tiedeliite LUONTOA huomioidaan energiapuuhakkuissa samoilla tavoilla kuin muissakin hakkuissa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen katsauksen mukaan keskeisimpiä luonnonhoitotoimia on tutkittu runsaasti 1980-luvulta lähtien. Lähteet: Suomen metsäkeskuksen Luonnonhoito ja energiapuun korjuu -sivusto, Tapion metsänhoidon suositusten webinaari 24.5.2022, Luke Kuvissa on Suomen metsäkeskuksen ja Laanian energiapuukorjuun esimerkkikohde Kouvolassa.. Reuna-alueet ovat usein parhaita paikkoja säästöpuille, tiheiköille ja lehtipuustolle. Luonnon huomioiminen kannattaa erityisesti suojelumetsään rajautuvilla hakkuukohteilla: säästöpuut tarjoavat lisää elintilaa suojelualueella eläville uhanalaisille lajeille. SEKAPUUSTO JA PUULAJIKIRJO Mitään puulajia ei pidä poistaa metsästä kokonaan. Koivuja, leppiä, haapaa, katajaa, pihlajaa sekä raitaa ja muita pajuja jätetään kuusten ja mäntyjen sekaan. 9674_.indd 28 9674_.indd 28 8.7.2022 15.04 8.7.2022 15.04. Luonnonhoitotoimia ei määritellä laissa, mutta esimerkiksi metsäsertifikaatit edellyttävät niiden tekemistä hakkuissa. REUNA-ALUEET JA VESISTÖJEN SUOJAKAISTAT Luontotoimissa erityistä huomiota kannattaa kiinnittää metsänreunoihin eli niihin kohtiin, joissa metsä vaihtuu pelloksi, suoksi tai vesistöksi. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI ARVOKKAAT ELINYMPÄRISTÖT Rajataan hakkuiden ulkopuolelle kokonaan. l KUOLLEITA PUITA EI KERÄTÄ POLTTOON Myös energiapuuhakkuissa on tärkeää jättää metsään lahopuuta ja eri lehtipuulajeja. Tekopökkelöt tai muut toimet eivät yksinään pelasta luontoa, mutta tutkimustiedon mukaan pienistäkin luontoa huomioivista teoista on hyötyä. Ydinasia on, että metsään jätetään monenlaista puustoa
Hyvä paikka säästöpuuryhmälle on korjuun kannalta hankala tai taloudellisesti vähäarvoinen osa metsäkuviota. Erityisen hyvä säästöpuu on iso ja vanha lehtipuu. Kuivuneen lahopuun lämpöarvo on kaiken lisäksi pieni. LAHOPUUT JA TEKOPÖKKELÖT Hakkuissa tärkeää on varoa hajottamasta metsässä jo valmiiksi olevaa lahopuustoa. Lahopuun muodostumista nopeutetaan katkomalla puita muutaman metrin korkeudelta metsään pystyyn jääviksi tekopökkelöiksi. Metsälehti / Tiedeliite 29 SÄÄSTÖPUUT Vanhoihin, edellisessä hakkuussa jätettyihin säästöpuihin ei kosketa tälläkään kertaa – ei, vaikka puut olisivat kaatuneet. Hyvä tekopökkelö on esimerkiksi haarainen koivu, josta ei arvokasta tukkipuuta olisi koskaan tullutkaan. Edes energiapuuhakkuussa kuolleita puita tai kaikkea vähäarvoista lehtipuustoa ei kerätä energiaksi. Myös tekopökkelön katkaistu latva jätetään metsään lahoamaan. Jos käsiteltävän metsäalan koko on useampia hehtaareja, säästöpuista kannattaa muodostaa oma, puolen hehtaarin suuruinen säästöpuumetsikkö. Energiapuuhakkuussa jätetään uusia säästöpuita. Tulevissakin hakkuissa rauhaan jätettävistä tiheiköistä kehittyy säästöpuuryhmiä, jotka ylläpitävät lahopuujatkumoa ja puulajikirjoa. Esimerkiksi kuusentaimirykelmä on hyvä säästettävä tiheikkö. Suojatiheikön koko voi vaihdella muutamista puista noin kymmenen metriä suuntaansa olevaan alueeseen. Tiheikön sijoittaminen hankalaan maastokohtaan, kuten kivikkoon, säästää vaivalloiselta puunkorjuutyöltä. Säästöpuuryhmä on usein samalla myös suojatiheikkö. SUOJATIHEIKÖT Hakkuussa koskematta jätettävät suojaeli riistatiheiköt tuovat talousmetsän puustoon kerroksellisuutta ja hyödyttävät esimerkiksi lintuja. 9674_.indd 29 9674_.indd 29 8.7.2022 15.05 8.7.2022 15.05
Arina voi olla kiinteä tai liikkuva eli joko pyörivä tai vinoarina. Kattilat toimivat samalla periaatteella kuin omakotitalojen vesikiertoiset keskuslämmityskattilat. 9676_.indd 30 9676_.indd 30 8.7.2022 14.54 8.7.2022 14.54. Leijupoltto vaativa hallita Leijupoltto kuulostaa jo sanana hauskalta. Isommissa arinoissa polttoaine syötetään ylhäältäpäin omalla painollaan. ”Polttotekniikalla pyritään puun puhtaaseen palamiseen, jossa syntyy vain vettä ja hiilidioksidia. Lämpöyrittäjien pyörittämien lämpövoimaloiden kokoluokassa käytetään arinapolttoa. Tärkeää on, että hake leviää arinalle tasaisesti. Arinapolttoon sopii parhaiten palakooltaan yhdestä kolmeen senttimetrin pituinen, tasalaatuinen ja kuiva hake, jota saadaan karsituista rangoista ja kokopuusta. SA RI M U H O N EN syntyy haitallisia hiilivetyjä ja häkää. Puun poltossa typpija rikkidioksidien määrät ovat ylipäätään pieniä”, kertoo bioenergia-asiantuntija Eija Alakangas. Arinaan kuivaa haketta Puun polttotekniikat jaetaan kolmeen ryhmään: arina-, leijuja kaasutuspolttoon. Arinapoltossa ja pienemmän pään leijupoltossa lopputuote on lämpö. Lämpötila on kuitenkin alhaisempi kuin arinapoltossa. Isot leijuja kaasutuslaitokset tuottavat sekä lämpöä että sähköä ja teollisuuslaitosten yhteydessä myös prosessihöyryä. Kyllä voi. ”Suurissa polttolaitteissa on enemmän keinoja palamisen hallintaan sekä päästöjen vähentämiseen verrattuna pieniin laitoksiin”, Alakangas sanoo. Lämpöyrittäjät suosivat arinapolttoa. Haketta voi polttaa monella tavalla. Jos palaminen on epätäydellistä, Arina, leijukerros vai kaasutus. Alakangas on tehnyt pitkän uran bioenergian tutkimuksen parissa. Leijupolttokattilassa hehkuva hiekka leijuu marjapuuron värisenä kuin hornan pätsissä ja sytyttää hakkeen. Siitä ei pääse eroon, että kaikessa palamisessa syntyy hiukkasia, mutta hiukkaspäästöjä voi vähentää paitsi puhtaalla palamisella myös savukaasujen puhdistuksella. Eihän tuli voi leijua kuin pallosalamassa. 30 Metsälehti / Tiedeliite T ULI puun polttaa, mutta asia ei ole aivan niin yksinkertainen. Pienemmissä lämpökeskuksissa on yleensä stokeripolttimia, joissa hake syötetään alhaalta stokerin eli syöttöruuvin avulla. MIKKO HÄYRYNEN Tulevaisuudessa yleistyvät erilaiset hybridiratkaisut, joissa polttaminen yhdistetään aurinkoja maalämpöön, ennakoi Eija Alakangas. Ennen eläkkeelle jäämistään hän työskenteli johtavana tutkijana VTT:llä. Matkalla pesään hake samalla kuivuu
Kuvassa hakkeella toimiva yläpalokattila. Polttoaineena tällaiset laitokset käyttävät erilaisia biopolttoaineita. Metsälehti / Tiedeliite 31 PYÖRIVÄ KEKOARINA Pyörivät renkaat Märkä puupolttoaine, esim. Liikkuvalla arinalla toimivat hakekattilat (teho alle 5 megawattia) tuottavat kaukolämpöä. Kerrosleijupolttoa käytetään pienemmissä (teho 5–300 megawattia) ja kiertoleijupolttoa suuremmissa (teho alle 1 000 megawattia) kaukolämpöä ja sähköä tuottavissa laitoksissa. kuori Ilma Savukaasut Leijupeti (hiekkaa) Ilma Puupolttoaine KERROSLEIJUKATTILA LIIKKUVA VIISTOARINA Savukaasut Puupolttoaine Mekaaninen arina Puupolttoaine Ilma Leijupetihiekan palautus Sykloni hiekan erotukseen KIERTOLEIJUKATTILA Savukaasut Hake Syöttöruuvi Kattila Pienet hakeja pellettikattilat sekä tulisijat (teho alle 50 kilowattia) toimivat yläpaloperiaatteella. YLÄPALOKATTILA 9676_.indd 31 9676_.indd 31 8.7.2022 14.54 8.7.2022 14.54
Menetelmä kysyy ulkopuolista energiaa – sähköä. Tällöin se ei enää leiju ja kattila pitää sammuttaa. 9676_.indd 32 9676_.indd 32 8.7.2022 14.54 8.7.2022 14.54. Nykyisiä turpeella toimivia leijukattiloitakaan ei voi täysin käyttää puupolttoaineilla. Neulaset sisältävät klooria ja alkalimetalleja, ja jos ne tarttuvat leijutushiekkaan, hiekka menee köntiksi. Hehkuvaan hiekkaan voidaan syöttää kosteaa ja ylipäätään huonolaatuista polttoainetta, ja se palaa silti puhtaasti. Siinä käytetään suurempaa leijutusnopeutta, ja petihiekka kulkeutuu kaasuvirtauksen mukana hiekanerottimeen eli sykloniin, jossa se erotetaan savukaasuista ja palautetaan petiin. ” Turpeessa on enemmän rikkiä kuin puussa, mikä suojaa kattilaa. Leijupoltto on kuitenkin vaativampi hallittava kuin arinapoltto, eikä sitä lämpöyrittäjien kokoluokassa käytetäkään. Kerrosleiju soveltuu kiertoleijua paremmin märille ja lämpöarvoltaan matalille polttoaineille ja on halvempi. Uudet ratkaisut tarpeen Kivihiilen, samoin kuin turpeen, käytöstä ollaan luopumassa. l Puupolttoaine Ilma Ilma MYÖTÄVIRTAKAASUTUS LEIJUKERROS KAASUTUS Kaasu Kaasu Puupolttoaine Tuhka Puupolttoaine Kaasu Ilma VASTAVIRTAKAASUTUS Myötävirtakaasutusta käytetään teholtaan alle kahden megawatin ja vastavirtakaasutusta teholtaan alle kymmenen megawatin lämpöä ja sähköä tuottavissa laitoksissa. Kiertoleiju on isoimpien lämpölaitosten tekniikkaa. ”Tämä vaatii teknologian jatkuvaa kehittämistä. Periaate on sama kuin häkäpönttöautossa. Tätä vuosikymmentä arvellaan metsäenergian käytön huippuvuosikymmeneksi, mutta ilmastosyistä on kasvavaa painetta kehittää erilaisia ei-polttavia energiaratkaisuja. Leijupoltossa voi tulla ongelmia, jos metsähakkeessa on neulasia. Tulevaisuudessa myös erilaiset hybridiratkaisut, joissa polttaminen yhdistetään aurinkoja maalämpöön, yleistyvät.” Piirrokset on tehty Eija Alakankaan luonnosten perusteella.. Neulaset haasteena Leijupoltto sisältää kaksi eri menetelmää: kerrosja kiertoleijutekniikat. Kivihiili poltetaan hienona pölynä ja voitaisiin pieneltä osin korvata pölyksi jauhetulla pelletillä, mutta ei muilla puupolttoaineilla. Puulla toimivia kaasuttimia on kytketty kivihiilikattiloihin. 32 Metsälehti / Tiedeliite Arinan päällä oleva niin sanottu petihiekka saadaan leijupoltossa leijumaan alhaalta puhalletun ilman avulla. Leijukerroskaasutinta käytetään teholtaan 20–100 megawatin laitoksissa. Puupolttoaineiden osuuden lisääminen tehdään kattilakohtaisesti, jotta vältytään kattilan korroosiolta ja likaantumiselta”, Alakangas kertoo. Toinen iso muutostrendi on, että puun käyttö muovien korvaajana ja tekstiilien valmistuksessa yleistyy. Kaasutuspoltto eroaa leijupoltosta siten, että polttoaine kaasutetaan ensin, minkä jälkeen kaasut poltetaan. ”Leijupoltto on suhteellisen uusi polttotapa, vasta 1970-luvulta, ja sen kehittämisessä Suomi on ollut johtavia maita”, Alakangas kertoo. Poltettavaksi jää entistä selkeämmin vain laadultaan huonompia puujakeita
Tuoreen puun kosteus on noin 55 prosenttia. 9676_.indd 33 9676_.indd 33 8.7.2022 14.54 8.7.2022 14.54. Tämä unohtuu yllättyvän usein isoissakin yrityksissä.” Tuoksu kertoo laadusta Metsähakkeen laatuun vaikuttaa olennaisesti se, kuinka kauan raaka-ainetta on varastoitu metsätien varressa tai terminaalissa. l Hakkeen laatuun kannattaa panostaa Mitä pienemmässä kattilassa puu poltetaan, sitä parempaa ja tasalaatuisempaa polttoaineen tulee olla. Esimerkiksi hakkuutähdehakkeen lämpöarvosta voi pitkän varastoinnin seurauksena kadota kymmenenkin prosenttia”, kuvailee biotalousinstituutissa tutkijana työskentelevä Miia Jämsén. Voimalaitoskokoluokan kattilat eivät ole yhtä herkkiä esimerkiksi polttoaineen kosteuden vaihtelulle. Polttoaineen laadun merkitys ymmärretään Puolamäen mukaan yleensä parhaiten niissä yrityksissä, jotka sekä tekevät että käyttävät itse metsähaketta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) biotalousinstituutissa asiantuntijana työskentelevä Kimmo Puolamäki hälytetään usein apuun, kun lämpölaitoksilla on ongelmia. Hakkeen laadusta kertovat muun muassa palakoko, hienoaineksen määrä ja kosteus. Laadukas hake tuoksuu ihmisen nenään hyvälle”, Jämsen sanoo. ”Huono hake voi olla ostettaessa vähän halvempaa kuin laadukas tavara, mutta voi tulla lopulta käyttäjälleen todella kalliiksi polttoprosessin ongelmien vuoksi.” Mitä pienemmässä kattilassa puu poltetaan, sitä parempaa ja tasalaatuisempaa polttoainetta tarvitaan. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN Hyvä tuoksu kertoo hyvästä hakkeesta, sanoo tutkija Miia Jämsén. Jos metsähakkeen lämpöarvo on 43 prosentin kosteudessa noin 2,7 megawattituntia tonnilta, nousee se 21,5 prosentin kosteudessa neljään megawattituntiin tonnilta. Jamkin kattilatestauslaboratoriossa voidaan testata asiakkaiden kattiloita sekä polttoaineita monipuolisesti. ”Jokainen kattila vaatii säätämistä polttoaineen mukaan. Kuivemmalla hakkeella myös päästöt pienenevät merkittävästi”, Puolamäki sanoo.. ”Helppo konsti hakkeen laadun tutkimiseen on haistaminen. ”Mitä tuoreempaa puu on, sitä parempi on sen lämpöarvo. Kimmo Puolamäen mukaan ratkaisu polttoprosessin ongelmiin löytyy yllättävän usein polttoaineesta. ”Yhdeksänkymmentä prosenttia laitosten käyntihäiriöistä johtuu vaihtelusta polttoaineen laadussa ja kosteudessa”, hän tiivistää. Polttoaineen koostumus ja laatu nimittäin vaihtelevat väistämättä. Karkeasti voidaan sanoa, että kun puun kosteus puolittuu, lämpöarvo nousee noin 50 prosenttia. Metsälehti / Tiedeliite 33 METSÄHAKETTA polttavissa voimalaitoksissa tasapainoillaan jatkuvasti raaka-aineen laadun ja hinnan sekä polttoprosessin toimivuuden välillä. ”Isoon laitokseen alle 45 prosentin kosteus on jo hyvä, omakotitalojen hakekattiloissa hakkeen kannattaa olla kosteudeltaan alle 30 prosenttia
Silloin elpyminen voi viedä vuosia. l Parissa vuodessa kasvuun Energiapuusavotassa lehtipuun alta vapautettu kuusentaimikko toipuu hyvin ja rivakasti. Kesällä 2022 kaksi ja puoli vuotta energiapuusavotan jälkeen latvuskerrosta hallitsevat lehtipuun sijaan kuuset. Seuraavana tai sitä seuraavana vuonna kasvu rupeaa nopeutumaan ja nopeutuu täydelle tasolle muutamassa vuodessa”, kertoo erikoistutkija Sauli Valkonen Luonnonvarakeskuksesta. Kasvun elpyminen vastaa tutkimuksista saatuja tuloksia. Lehtomaisella kankaalla kasvavaan kuusikkoon tehtiin energiapuuhakkuu syksyllä 2019. Nyt kaksi ja puoli vuotta myöhemmin (oik.) kuusikon kasvu on alkanut elpyä, eikä ensiharvennukseenkaan ole aikaa kuin muutamia vuosia. 34 Metsälehti / Tiedeliite POHJOIS-SAVOSSA 22-vuotias nuori kuusikko on alkanut elpyä. 4–5-metriset kuuset joutuivat kilpailemaan 6–10-metristen lehtipuiden kanssa. Pieni aukkoisuus ei haittaa, sillä nuori kuusikko hyödyntää kasvutilan ja tihentyy nopeasti. ”Tutkimustemme mukaan kuusi toipuu lehtipuuston alta vapauduttuaan hyvin, paljon paremmin kuin kuusen alla kituutettuaan. 9680_.indd 34 9680_.indd 34 8.7.2022 15.15 8.7.2022 15.15. Juttua varten on haastateltu myös metsäasiantuntija Tiina Tammista Metsänhoitoyhdistys Savotasta.. ”Mitä huonompaan kuntoon taimikko on ränsistynyt ja mitä enemmän se on sopeutunut varjo-olosuhteisiin, sitä kauemmin muutos ja kasvun elpyminen vievät.” Pohjois-Savon kohteella kuusten kasvu ei ollut ehtinyt suuremmin kärsiä, joten toipuminen on nopeaa. Energiapuusavotan jälkeen kuusta jäi runsaan kymmenen hehtaarin alalle 1 500–1 800 tainta hehtaarille. Sankan kuusikon alla kasvaneet taimet ovat sen sijaan sopeutuneet varjoon eivätkä heti pysty hyödyntämään valoa. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT MATIAS HONKAMAA Syksyllä 2019 ennen energiapuuharvennusta nuori kuusikko oli ylitiheä ja jäänyt lehtipuun jalkoihin. Nyt 2,5 vuotta myöhemmin kuusikon kasvu on jo parempi kuin edellisinä vuosina. 6–8 vuoden kuluttua kuusikkoa odottaa jo ensiharvennus. Istutuksen jälkeen kuusikon hoito oli unohtunut, ja lähtötilanteessa puustoa oli 20 000–25 000 runkoa hehtaarilla. Hoitamatta jääneeseen 20-vuotiaaseen kuusikkoon (vas.) tehtiin energiapuuharvennus syksyllä 2019
T3B 40/60 km/h Kauppaan sisältyy markkinoiden paras takuu: 3 vuotta ilman kmtai tuntirajaa! Saatavilla valikoiduilta jälleenmyyjiltä kautta maan. Vakiovarusteisiin kuuluvat voimakas vinssi ja jämerä veto kuula auttavat sinua hoitamaan vaikeat työt. Black Edition alk. Lue lisää tuotteesta ja löydä lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta cfmoto.fi EUROOPAN SUOSITUIN MÖNKIJÄMERKKI 9685_.indd 75 9685_.indd 75 17.8.2022 12.24 17.8.2022 12.24. Saatavana pitkänä versiona, joka on rekiste röitävissä 2 henkilölle. Hidas vaihteistoalue antaa maksimaalisen vetokyvyn. Sen 495 cc moottori, CV-Tech -variaattoriratkaisu ja EFI tarjoavat uskomattoman kiihtyvyyden. 6990€ Kompakti ja tehokas traktorimönkijä CFORCE 520L Black Edition sopii mainosti niin huvikuin hyötykäyttöönkin