Miten käy, jos Euroopan suurtuhot ulottuvat meille. ›› 14–15 Hakkuuaukio vuonna yksi ›› 18–19 Ampumahiihtäjä ehtii metsätöihinkin ›› 20–21 PILKKEITÄ Karhunkaato on sattuman kauppa ›› 24 Monimuotoisuus on suojelun arvoista ›› 26 Japaninvaahtera muuntuu moneksi ›› 30 Metsävakuutusten hinnat ovat jo lähteneet nousuun. Sivut 9–11 Kalliiksi tulee Va ltt er i Sk yt tä. SYYSKUUTA 2019 • NRO 16 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI Sa m i Ka rp pi ne n UUTINEN: Metsänhoitomäärät olivat Luonnonvarakeskuksen mukaan kasvussa viime vuonna. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 12. ›› 12–13 METSÄSTÄ Miten hyödyntää hyvä siemenvuosi. ›› 3 UUTISET Tukkia entistä enemmän selluksi ›› 2–3 Hiilinielukeskustelu virisi jo Ruotsissakin ›› 4–5 HENKILÖ Yhdistyksestä yhtiön leipiin Ilpo Pentinpuro vaihtoi Keski-Suomen metsänhoitoyhdistyksen johtajuuden Keitele Groupin puunhankintaan. ›› 6 Pian keilataan entistä tarkemmin ›› 8 Mihin kannattaa pistää metsärahat
Viime vuonna iät ajat lähekkäin vaeltanut käyrä erkaantui toisistaan. Palvelusta löytää nyt muun muassa kasvupaikkoja, puustoa ja erityisen tärkeitä elinympäristöjä koskevaa tietoa. Salon mukaan kartoituksen vaikutus käytännön tekemiseen on ollut vähäinen. "Maksettu tukin hinta" Luonnonvarakeskuksen hakkuutilastosta sekä Sahateollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n keräämistä sahojen tuotantomääristä yhdistetty tilasto kertoo, että varovastikin arvioiden puolitoista miljoonaa kuutiometriä tukkia ohjautui viime vuonna muualle kuin sahaukseen. Sahauksessa pientä nousua alkuvuonna Sahatavaran tuotanto kasvoi tammi-kesäkuussa hieman, Sahateollisuuden tilastokatsauksesta selviää. Äärimmäisen haastavissa puuhuoltotilanteissa, yksittäisten tehtaiden puuhuoltoa on hetkellisesti autettu ohjaamalla tukkeja kuiduttavaan teollisuuteen. Kuusen vienti oli nousussa, mutta mänty muutaman prosentin laskussa. Teollisuusliitto: Metsäteollisuuden investointeja ei saa hankaloittaa Teollisuusliiton mukaan Suomessa tarvitaan teollisuusja elinkeinopolitiikkaa, joka mahdollistaa uutta kasvua ja työllisyyttä. Mistään kadonneiden tukkien arvoituksesta ei sinällään ole kyse. Tukkia hakattiin viime vuonna selvästi enemmän kuin sahattiin, mikä ärsyttää sahureita. ”On äärimmäisen tärkeää, että suunniteltuja ja valmistelussa olevia metsäteollisuuden hankkeita ei hankaloiteta poliittisesti yksisilmäisistä lähtökohdista käsin”, liiton puheenjohtaja Riku Aalto (kuvassa) totesi viime viikolla Jyväskylän puumessuilla. Siellä Osuuskunnan jäsenet pääsevät näkemään ns. Jäsenpalvelujohtaja Tomi Salo kertoo, että karttoja tarkennetaan vielä kartoituksen laatineessa Tapio Oy:ssä. Tukki kuin tuontipuuta Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu lausuma: ”Varmistetaan puumarkkinoiden läpinäkyvyys ja toimivuus, jotta puuaines ohjautuu tarkoituksenmukaisesti”. Myös varastotasojen kerrotaan nousseen viime vuoden alusta. Myös tällöin metsänomistajalle on maksettu tukin hinta”, UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander tähdentää. ”Kuiduttaville tehtaille ohjautuu tukkeja, jotka sahojemme lajitellussa eivät ole täyttäneet mittaja laatuvaatimuksia. Paikkatietoikkunaan lisää metsäaineistoja Paikkatietoikkuna-karttapalveluun on lisätty Suomen metsäkeskuksen ylläpitämää avointa metsätietoa. Lopputulema on, että viime vuonna tukkia käytettiin sahoilla ja mekaanisessa metsäteollisuudessa reilut 25 miljoonaa kuutiometriä. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola viittaa viime aikojen uutisiin ja muistutTukit karkaavat selluksi Yhä enemmän havutukkia käytetään sahojen sijasta selluja paperitehtailla. Tukkien hakkuukäyrä jatkaa nousujohteisella urallaan. Em m i Ko rh on en. Samaan aikaan sahojen tuotantoa ei kyetty markkinoiden vahvaa kysyntää vastaavasti nostamaan. Sahauksen määrää kuvaava käyrä vakautuu jo edellisvuonna saavutetulle 12 miljoonan kuutiometrin tasolle. Metsänomistajien näkökulmasta on lähtökohtaisesti sama mihin tukit ajetaan, kunhan ne katkotaan tarkasti ja niistä maksetaan kunnon hinta tai että puukauppaa tehdään asiallisella runkohinnalla. ”Paikkatietoikkunan aktiivikäyttäjien joukossa on metsänomistajia ja muita metsistä kiinnostuneita. Niistäkin metsänomistajille on maksettu tukin hinta. Metsäyhtiöissä korostetaan, että mittaja laatuvaatimukset täyttävät tukit kannattaa aina sahata. Sahausmäärä nousi prosentilla vuodentakaisesta 6,1 miljoonaan kuutioon: männyn sahaus laski prosentin ja kuusen kasvoi kaksi prosenttia. Investoinneissa Suomi on kilpailijamaitaan jäljessä. Kaupan kohteena olivat Karan valmistamat pyörösahat ja pyörösahalaitokset sekä niiden tuoteoikeudet. Tommi Laine Trading Oy on ostanut Kara Oy:n konkurssipesän elokuun lopulla. Kenttäsirkkelivalmistaja Karan valmistus Laitilaan Kesällä konkurssiin menneen pyörösahavalmistaja Karan koneiden valmistus jatkuu Laitilassa. LYHYET UUTISET 12.9.2019 / AJASSA 2 MIKKO RIIKILÄ M ekaaniseen puunj a l o s t u k s e e n ke s k i t t y n e e n Koskisen sahateollisuusjohtaja Tommi Sneck esitteli viime viikolla Jyväskylän puumessujen biotalousseminaarissa graafia, jossa verrataan tukin hakkuumääriä ja sahateollisuuden tuotantoa. Sahatavaran vienti laski kaksi prosenttia. kyselevät sahurit. Metsäkeskuksen aineistoista on tullut paljon kyselyitä”, sanoo Paikkatietoikkunan palvelupäällikkö Teemu Saloriutta . Metsäliitto julkistaa HCV-kartat jäsenilleen Metsäliitto julkistaa polemiikkia nostattaneen FSC-sertifikaatin kontrolloidun puun riskikartoituksen verkkopalvelussaan lokakuussa. Tukkipuun kokonaishakkuumäärä kohosi yli 27 miljoonaan kuutioon. Onko sahatukin jauhaminen selluksi tarkoituksenmukaista. Edellisvuoteen asti käyrät polveilevat toistensa lähituntumassa, mikä kertoo, että tukkia on sahattu suunnilleen saman verran kuin sitä on hakattukin. HCV-kartat omien tilojensa osalta
Sen sijaan terveyslannoituksen määrä pysyi edellisvuoden tasolla, 15 000 hehtaarissa. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi 3 AJASSA / 12.9.2019 taa, etteivät reilut puukauppatavat enää ole itsestään selviä. Järeydestä riippuen männyn tukkiprosentti laskee 20– 30 prosenttia, joka tarkoittaa 10–20 prosenttia pienempää puukauppatiliä”, Rintala sanoo. MTK:n Rintala: Latvaläpimitan nosto syö tiliä Mäntytukin latvaläpimitan nosto voi syödä MTK:n mukaan puukauppatilistä väljennyseimikolla jopa neljänneksen. Lannoitusmäärä nousi 60 000 hehtaariin. Latvaläpimitan nostolla on oleellisia vaikutuksia metsänomistajan puukauppatuloon myös päätehakkuulla. Mäntyä laitettiin 22 000 hehtaarille ja koivua 2 000 hehtaarille. Metsänviljelyn pinta-ala supistui seitsemän prosenttia 96 000 hehtaariin. Nuoren metsän hoitoala kasvoi 13 prosenttia 49 000 hehtaariin. Se on seitsemän prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Istutuksen osuus oli 77 prosenttia ja kylvön 23 prosenttia. ”Tämä on ensimmäinen kerta, kun tällainen muutos tehdään ison yhtiön toimesta. Jotkin toimijat ovat kokeilleet vastaavaa aiemmin, mutta puuta ei ole saatu ostettua suunnitellusti.” Latvaläpimitan nosto tietyllä alueella ei myöskään kohtele metsänomistajia tasa-arvoisesti. Kuusella tukkiosuus laskee juoksevamman runkomuodon vuoksi Rintalan arvion mukaan hieman maltillisemmin. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Siitä kasvatuslannoituksen osuus nousi neljänneksellä 45 000 hehtaariin. Suosituin menetelmä oli mätästys, sitä tehtiin liki 73 000 hehtaaria. Harvennusleimikoiden puukauppatilistä latvaläpimitan nosto nipistää Rintalan mukaan 15–25 prosenttia, mikäli puutavaralajien yksikköhinnat säilyvät ennallaan. ”Metsänomistajan puukauppatiliin tämä tarkoittaa 10–20 prosentin lovea.” Myöhemmillä harvennuksilla, joilla keskijäreys on 100–300 litraa, tukkiosuus putoaa vähintään 25 prosenttia, mutta enimmillään lähes sata prosenttia. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Maanmuokkausta tehtiin saman verran kuin vuonna 2017 eli 105 000 hehtaaria. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. ”Tukin vähimmäismittojen korotukset, oikeuteen asti yltäneet katkontakiistat ja metsäyhtiöiden yhä nahkeammaksi käynyt asenne mittaustietojen jakamiseen kertovat, että metsänomistajien on entistä tarkemmin valvottava etujaan puukaupoissa.” Tommi Sneck epäilee myös, että tukin käytön lisääntymisellä selluteollisuudessa pyritään samaan Tukit karkaavat selluksi "Selluksi jauhettuna tukkien hiilidioksidi palaa ilmakehään muutamassa kuukaudessa.” Mikko Riikilä kuin kuitupuun tuonnilla, siis tukin ja kuitupuun hintasuhteiden pitämiseen nykyisellään. Määrä nousi edellisvuodesta 6 000 hehtaaria. Se tarkoittaa, että tukki on sahurin näkökulmasta liian kallista ja kuitupuu halpaa. ”Männyn osalta muutos on suurempi jo siksi, että latvaläpimitta nousee kolmella sentillä viidestätoista kahdeksaantoista senttiin. Sneck muistuttaa myös sellutukkien ympäristövaikutuksista. Harvennuksilla voi tulla 15–25 prosenttia takkiin Ensiharvennuskohteilla, joilta normaaleilla tukkimitoilla on kertynyt tukkia 5–20 prosenttia, putoaa tukkisaanto 18 sentin latvaläpimitoilla Rintalan laskelmien mukaan neljännekseen tai jopa nollaan. Tukkia sellutehtaille viime vuonna Käyttö sahaus Hakkuu tukki Milj.m 3 / 12 kk kumulatiivinen SAMI KARPPINEN M TK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala kuvailee Stora Enson ilmoitusta nostaa havutukkien minimilatvaläpimitat Itä-Suomen hankinta-alueellaan 18 senttiin dramaattiseksi muutokseksi. Työt tehdään lähes täysin käsin, koneellisen taimikonhoidon määrä putosi liki kolmannekseen edellisvuodesta, 455 hehtaariin. ”Tukit voitaisiin jalostaa pitkäaikaisiksi tuotteiksi, jossa niihin sitoutunut hiilidioksidi säilyisi vuosikymmeniä. Selluksi jauhettuna tukkien hiilidioksidi palaa ilmakehään muutamassa kuukaudessa.” 2015 2016 2017 2018 2019 28 27 26 25 24 23 22 Havutukin hakkuumäärä on kerätty Luken tilastoista ja sahaukseen käytetty määrä Sahateollisuus ja Metsäteollisuus ry:n jäseniltä. Juurikäävän torjuntaa tehtiin liki 140 000 hehtaarilla, mikä on neljänneksen enemmän kuin edellisvuonna. Sami Karppinen Näin ollen monesta rungosta ei saada tukkia ollenkaan”, Rintala. Eniten istutettiin kuusta, 50 000 hehtaarille. ”Tämä johtuu siitä, että minimitukkirungon kokovaatimus kasvaa kahdesta sadasta kolmeen sataan litraan latvaläpimitan noustessa 18 senttiin. Metsänhoitotöiden määrä kasvoi viime vuonna. ”Nythän voi rajanaapuri toisen pitäjän puolella saada leimikolleen huomattavasti heikommat tukkimitat”, Rintala sanoo. JUSSI COLLIN M etsänhoitotöitä tehtiin viime vuonna yhteensä 691 000 hehtaaria, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastoista selviää. Eniten työllisti taimikonhoito, jota tehtiin yhteensä 136 000 hehtaarilla
Jatkammeko samalla tavalla vai pitäisikö sopeutua jollain tavalla muutHiilinielut puhuttavat länsinaapurissakin Ruotsissa halutaan lisätä metsien tuottoa ja turvata monimuotoisuus. JALOSTUSASTEEN NOSTON eteen tehdään kuitenkin paljon työtä. fi. Suunnitelmissa tai toiminnassa on useita laitoksia. Olisi kiinnostavaa tietää, miten yritykset hahmottavat niiden aseman strategioissaan. EERO SALA Kuin kansansadun susi Hirvet tallanneet polun "luontolahjan" alueelle TIMPPA Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Toisin kävi. Ydinsodan uhka suli kylmän sodan päättymiseen, tehtaiden uusi teknologia vähensi saasteita eivätkä muutamat ydinvoimalaonnettomuudetkaan tuhonneet maailmaa. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti. Kannattaako suomalaisesta puusta keittää sellua, josta valmistetaan Kiinassa kertakäyttötuotteita. Läpimurtoon on vielä matkaa, mutta valmistusta ryhdytään jo testaamaan ensi vuonna yliopistolle valmistuvalla koelaitoksella. fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Kaupallisessa mielessä ison mittakaavan mahdollisuuksista kiinnostavimpia ovat puupohjaiset tekstiilien raaka-aineet. Varttuneemmille ilmastomuutos on siten kuin kansansadun susi, jolla paimenpoika turhaan pelotteli – kunnes susi todella iski. METSÄTEOLLISUUSYRITYSTEN tulisi parantaa sellun huonoa mainetta kertomalla konkreettisista uusista tuotteista. Etenkin viime kuukausina keskustelu metsien hiilinieluista on ollut kiivasta myös Ruotsissa, kertoo Suomeen Euroopan unionin metsäpäälliköiden kokoontumiseen saapunut johtaja Herman Sundqvist Ruotsin metsäkeskuksesta. "Parhaillaan keskustellaan, mikä on paras tapa toimia juuri nyt vallitsevissa oloissa. Erilainen suhtauminen selittyy eri sukupolvikokemuksilla. Kilpailu kiristyy, ja siihen tarvitaan parhaita voimia. Uusista tuotteista monet ovat pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettuja ja siksi hyviä myös hiilensidonnan kannalta. Sellu kärsii maineestaan SUHTAUTUMINEN ilmastomuutokseen jakaa ikäluokkia. Euroina mitattuna paperi on yhä metsäteollisuuden tärkein vientiartikkeli, mutta tonneissa sellu on kasvanut kovaa vauhtia. Tästä metsäteollisuutta onkin moitittu paljon. Samaa mietitään länsinaapurissa. Suomi ei kuitenkaan ole yksin kehittämässä puuperäisiä tuotteita. 1960-luvulla ja sitä ennen syntyneille kyseessä ei ole ensimmäinen maailmanlopun ennustus. Pelkästään Aalto-yliopistolla lukuisat tutkimusryhmät selvittävät, miten sellusta voitaisiin valmistaa uusia tuotteita. Metsänomistajistakaan harva tietää, mitä uusia tuotteita heidän myymästään puusta tehdään jo nyt. Muutos näkyy etenkin paperin tuotannossa, joka on tonnimääräisesti vajonnut samalle tasolle, jolla se oli 1980-luvulla. Ensin pelättiin ydinsotaa, sitten saasteiden uskottiin tekevän maapallon elinkelvottomaksi, ja viimeksi ydinvoima oli ihmiskuntaa vapisuttanut vitsaus. Professorien huoli on, miten saada houkuteltua lahjakkaita nuoria opiskelemaan alaa. Nykyinen mielikuva selluteollisuudesta ei vedä puoleensa. Kukapa olisi vuosikymmeniä sitten arvannut, että viennin jalostusaste kääntyy kalliimmasta halvempaan. Lupaavia hankkeita on löytynyt alkaen energian varastoinnista lääketieteen sovelluksiin sekä kohteisiin, joissa puuperäiset tuotteet kilpailevat muovin ja teräksen kanssa. METSÄLEHTI.FI Lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuva S uomessa pohditaan kiivaasti, miten metsien hoidolla turvataan samanaikaisesti hiilinielu, monimuotoisuus sekä metsien tuotto. Kuten Suomessa myös Ruotsissa metsien aktiivinen hoito on lisännyt metsiin sitoutuneen hiilen määrä jatkuvasti vuosikymmenten ajan. Nuoret ovat ryhtyneet patistamaan vanhempiaan toimimaan ilmaston hyväksi, vielä melko heikolla menestyksellä. Tarkat suunnitelmat ovat liikesalaisuuksia, mutta jotain tulevasta kannattaisi kertoa. 12.9.2019 / AJASSA 4 METSÄVIENNIN RAKENNE on viime vuosikymmeninä muuttunut paljon. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa.
Eivät ole ymmärtäneet yhtään." TIMPPA "Totta. Alkuun puiden annetaan olla istutustiheydessä jotta puut kasvavat pituutta oksien sijasta. Puuntuottamisen perusteet saa tiivistettyä kahteen kolmetuntiseen iltaan. Tavoitteena lisätä tuottoa Ruotsissa metsäpolitiikalla on kaksi tasavertaista tavoitetta: kestävyys ja monimuotoisuus sekä tuotanto. Muuten istutetaan koivuja. Vuonna 2018 puuta hakattiin runsaat 93 miljoonaa kuutiota eli noin 93–98 prosenttia puutuotannollisesti kestävästä hakkuumäärästä, Suomessa 86 prosenttia. Nykyään pitäisin opetuksen kahdessa illassa. Rehevälle maapohjalle kuusta, jos maapohjassa ei ole maannousemasta johtuvaa lahoa. Seuraavan kerran puiden elämään puututaan varsinaisessa harvennuksessa, jossa puut harvennetaan lopulliseen tiheyteen. Olen pari kertaa keskustellut Suomen Metsästäjäliiton KeskiSuomen piirin kanssa siitä, että talviruokinta pitää lopettaa. "Kuinka paljon voidaan hakata, ei ole väittelyn aiheena vaan keskustelua käydään, onko tuo oikea metsä, jota biodiversiteetti tarvitsee", Sundqvist kertoo. Loput päivistä olivat turhaa ajantappopuuhailua. . Puuntuottajan ei tarvitse tietää, että puun paksuuskasvua ohjaa kantasolun vieressä oleva järjestäjäsolu. Suomessa puutuotantoon soveltuvaa metsämaata on reilut 20 miljoonaa hehtaaria. Viimeisen kerran metsään mennään uudistushakkuulle ja sen jälkeen metsänkierto aloitetaan uudestaan istuttamalla sinne mahdollisiman nopeasti uudet taimet. Arviossa ei ole vielä huomioitu kaikkia ilmastoja monimuotoisuustavoitteita, mikä on Suomen tavoin herättänyt keskustelua. Tällä hetkellä pahimmilla alueilla yritetään hillitä kannan kasvua, mikä sekin on kovaa työtä. Ruotsin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä, Suomen vuoteen 2035 mennessä. Ruotsilla on kunnianhimoiset suunnitelmat lisätä metsien tuottoa, mutta tällä hetkellä pohditaan, miten se toteutetaan kestävästi. Puut saavat kasvaa rauhassa, ennen varsinaista harvennusta metsässä käydään vain vuosittain katsomassa ovatko kaikki kasvutekijät kunnossa. . KOLUMNI METSÄINEN RUOTSI . Kävin pitämälläni kurssilla metsänkasvatuksen perusasiat läpi kolmessa illassa. Metsää 28 miljoonaa hehtaaria, joista tuottavaa metsämaata runsaat 23 miljoonaa hehtaaria. Ruotsin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä. Muutama vuosi sitten Ruotsin metsäkeskus laski, että suurin puutuotannollisesti kestävä hakkuumäärä seuraavan kymmenen vuoden ajan on noin 95 –100 miljoonaa kuutiometriä. Puuntuottajalle riittää tieto, että puiden kasvun pysyy kovana pitämällä puun kasvuympäristö hyvänä. . "Mitä tämä tarkoittaa metsille ja metsänhoidolle, ei ole vielä poliittisesti päätetty", Sundqvist kertoo. Puuntuottajille riittää tietomääräksi käytännön tietotaso. Kun ravintoa ei löydy tarpeeksi, siirrytään muualle ravinnon perässä." SUORITTAVA PORRAS "On talviruokinnalla puolensa, säästyy syysviljasta edes vähän. Harvennustarve on helpointa arvioida puiden elävän latvuksen pituuden mukaan. Harvennuksella alkaa olla kiire kun elävä latvus ulottuu vain puoleen väliin puuta. Pitäisikö turvemaiden korjuita rajoittaa. Istutettujen puiden voitettua luonnontaimet, metsää kasvatetaan samalla ajatuksella kuin porkkanoita kasvimaalla. Ei ole kiva katsella, kun 100-päinen lauma niittää marraskuussa ruispeltoa ja jatkaa sitä koko talven." REMIE "Naaraisiin painottuva pyynti ja ruokinnan rajoittaminen metsästysaikaan olisivat tehokkaita kannan rajoituskeinoja, jos tahtoa on. "Olisiko järkevää vapauttaa valkohäntäpeuran metsästys samalla tavalla kuin kauriin?" PUUNHALAAJA "Kantaa tuskin voi enää poistaa kokonaan, vähentäminen ja kannan kasvun rajoittaminenkin on jo hankalaa. . Maapohja valmistellaan puille otolliseksi. Puiden tilantarpeen kasvaessa puita harvennetaan ensiksi raivaussahalla ja myöhemmin harvennushakkuilla harvempaan asentoon. Metsänkasvatus alkaa parhaimmassa tapauksessa uudistusalalta. 69% Kyllä Käytetäänkö jokamiehenoikeutta väärin. Kursseille osallistumisen lisäksi olen pitänyt puuntuottamisesta peruskurssia. Puut kaipaavat kasvaakseen valoa, ravinteita sekä sopivan paljon vettä. . tuneisiin olosuhteisiin, ilmastonmuutokseen", Sundqvist kertoo. . Metsänomistajauramme alkuvaiheessa kävimme erilaisissa metsänomistajille suunnatuissa koulutuksissa. Iltoja ei tarvitse lukea botaniikkaa. Muualla tuskin halukkuutta tällaiseen on. Oli mukava oppia uusia asioita, mutta tärkeimmät asiat tulivat sanotuksi vartissa. Liian märkä alue ojitetaan ja puille tehdään reilut istutusmättäät. Sundqvistin mukaan määrä on suuri, mutta pelivaraa on silti. Yksityiset metsänomistajat omistavat metsistä puolet, Suomessa noin 60 prosenttia. Hakkuut liki tapissa Ruotsissa hakattiin puuta viime vuonna runsaat 93 miljoonaa kuutiota. Puuntuottajan elämä on helppoa ensiharvennuksen jälkeen. . En ole edes kovin vakuuttunut, että pyyntiluvasta vapauttaminen muuttaisi tilannetta." JANTURA "Ei metsästäjäjärjestöistä ole ainakaan apua. Ja taas odotetaan. Pidetään hommat yksinkertaisina ja jätetään turha puuhailu pois. Ruotsin metsäkeskuksen johtaja Herman Sundqvist on itsekin metsänomistaja ja on aktiivisesti ottanut osaa metsäkeskusteluihin liki kolmekymmentä vuotta. Tärkeimmät opit vartissa "Tietomääräksi riittää käytännön taso." PEKKA SYVÄNEN Kirjoittaja on koneenrakentaja ja puuntuottaja. Tunnelma päivän jälkeen oli yleensä kaksijakoinen. Eikä varsinkaan että järjestäjäsolun toimintaa ohjaavina tärkeimpinä hormoneina ovat auksiini ja sytoksiinsi. Taimikossa tehdään ensimmäisen kerran metsänhoitötöitä luonnontaimien haitatessa istutettujen puiden kasvua. Metsän kasvun ja tuottavuuden lisääminen on yksi keino kannustaa metsänomistajia ja samalla turvata hiilivaraston karttuminen. Vastaavaa kestäviin hakkuumääriin liittyvää sanailua kuin Suomessa ei Ruotsissa kuitenkaan ole käyty. Onhan kauris terveellistä luomulihaa, mutta haitat ovat aika massiiviset." A.JALKANEN. Sitä ennen uudistusala saa olla täysin rauhassa. Valoa puut saavat kasvamalla harvassa, ravinnetilanne saadaan kuntoon lannoituksella ja liiasta vedestä päästään ojituksella. Heikkoravinteiselle ja/tai kuivalle maapohjalle istutetaan mäntyä. Kolmen kasvutekijän ollessa kunnossa, kuuluu metsästä vain pauke puiden kiittäessä puuntuottajaa kasvullaan. Eihän villisikojen vähentämiseenkään ole halua." GLA "Voimme ainakin kieltää tämän jokasyksyisen omenien laahaamisen metsäteiden varsiin jopa jätelain nojalla." JEES H-VALTA "Kannattaa miettiä sitäkin, että mahdollinen talviruokinnan lopettaminen edistää peurojen leviämistä niille alueille, jossa niitä ei ole totuttu tapaamaan. 5 AJASSA / 12.9.2019 Fakta Verkkokeskustelu: Valkohäntäpeuroista eroon Gallup Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti
Keiteleen merkitys kulissien takana koottavassa sellutehdaspalapelissä lieneekin merkittävä. Piste”, hän paaluttaa saavuttaessa Keiteleen leimikolle Uuraisilla. . Työskenteli ennen nykyistä tehtäväänsä Mhy Keski-Suomen johtajana. Keitele Groupin metsäpäällikkö Ilpo Pentinpuron mukaan osaamiseen on panostettava jatkuvasti koko puunhankintaketjussa. Kun työuraa on takana jo kaksikymmentä vuotta, oli hyvä aika kokeilla uutta,” kuvailee Pentinpuro, joka ei itse ollut aloitteellinen osapuoli rekrytointiprosessissa. ”Hyvällä metsänhoidolla Suomen metsien kasvu on mahdollista nostaa 150 miljoonaan kuutioon.” Hyvää metsänhoitoa Pentinpuro pyrkii vapaa-ajallaan harjoittamaan itsekin metsäpalstoillaan synnyinpaikkakunnallaan Haapavedellä sekä Saarijärvellä. Sekä Kuopion että Kemijärven sellutehdashankkeet sopisivat myös maantieteellisesti sahayhtiön puunhankintapalettiin täydellisesti. ”Lopputuotemarkkina tulee tässä työssä iholle. Toki Pentinpuro myöntää tarkkailevansa puun hintaa nyt uudesta näkökulmasta. ”Hinta ja katkonta ratkaisivat leimikon myynnin Keiteleelle, kuitupinot myös näyttävät kuitupinoille”, Hönnilä perustelee myyntipäätöstään. ”Uskon, että syvällisestä puukaupan tuntemuksestani yksityisellä puolella on tässä työssä hyötyä. Pentinpuro vastaa koko Keitele-konsernin puunhankinnasta Keiteleellä, Alajärvellä ja Kemijärvellä toimiville sahoille. Suorittaa parhaillaan metsästäjätutkintoa. Harrastaa monipuolisesti kuntoliikuntaa, suunnistusta, hiihtoa, sählyä. . Metsänhoitaja, valmistunut Joensuusta vuonna 2000 . Kuka. Suomessa metsätalouden kannattavuus perustuu tukkipuun kasvattamiselle. 12.9.2019 / AJASSA 6 ILPO PENTINPURO . ”Omille jäljilleen on hienoa palata esimerkiksi kymmenen vuotta taimikonhoidon jälkeen.” Kolmen miljoonan kuution tukkisavotta Metsänhoitaja Ilpo Pentinpuro astui elokuun alussa sahayhtiö Keitele Groupin metsäpäällikön saappaisiin. Pian paikalle ilmestyy myös metsänomistaja Pasi Hönnilä . Perheessä vaimo ja kuusi lasta . ”Metsänhoitoyhdistyksissä on aina tiedostettu sahateollisuuden merkitys metsänomistajalle. Pentinpuron mukaan juuri katkonta on sahayhtiön keskeinen valttikortti. Sen pitää olla lähtökohta myös tukkipuun hinnoittelussa. 44-vuotias . Tunnen hyvin myös koko ketjun metsän uudistamisesta tukin korjuuseen.” ”Kaikki herkut käytössä” Metsäkoneenkuljettaja Oskari Kuoppala laskeutuu Ponssen hytistä, kun tuore metsäpäällikkö saapuu väljennysleimikolle. ”Keiteleen konsepti on erittäin vahva. Toimenkuvan muutos näyttäytyy varsin suurelta, mutta Pentinpuro löytää tehtäviensä väliltä nopeasti yhtäläisyyksiä. ”Mielellämme otamme uudet kuitupuuta käyttävät investoinnit vastaan. ”Metsätaloudessa on siirrytty monessa asiassa kaavamaisuudesta yhä enemmän tietoa ja taitoa vaativiin toimintamalleihin.” HAASTATTELU. Yritys haluaa kasvaa jatkossakin, ja myös siksi tämä on minulle ammatillisesti hieno haaste. . Tuotteita on pystyttävä myymään kannattavasti, jotta yritys pystyy kasvamaan ja investoimaan.” Vahva konsepti houkutti Keitele Group käy suomalaisten puunjalostajien joukossa erinomaisesta esimerkistä kannattavasta kasvajasta. ”Omassa korjuussamme ovat mittojen suhteen kaikki herkut käytössä.” Kuituakin korjuusta kuitenkin tulee, eikä määrä ole Keiteleen tukkimäärillä mitätön – sahojen hakkeesta puhumattakaan. Juuri nyt hän totuttelee uuteen toimenkuvaansa Keitele Groupin puunhankinnasta vastaavana metsäpäällikkönä, jossa tehtävässä hän seuraa Kari Wuolijokea. Viidessä vuodessa yhtiön liikevaihto on tuplaantunut viime vuoden 266 miljoonaan euroon. . . . Äänekosken biotuotetehtaan myötä kuitupuun tilanne on parantunut, mutta tukin ja kuidun hintasuhde saisi olla normaalimpi”, Pentinpuro sanoo ottamatta kantaa spekulaatioihin Keiteleen roolista suunniteltujen sellutehtaiden puunhankinnassa. Asuu Äänekoskella. Huomio metsien mahdollisuuksiin Pentinpuro toivoo, että yleisessä keskustelussa puhuttaisiin enemmän metsien mahdollisuuksista uhkakuvien sijaan. Noin 35 hengen hankintaorganisaation voimin pinoon pitää saada lähes kolme miljoonaa kuutiota tukkipuuta. SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva V iimeiset seitsemäntoista vuotta Ilpo Pentinpuro piti metsänomistajien puolia Keski-Suomen metsänhoitoyhdistyksen johtajana. Keitele Groupin metsäpäällikkö . . Liikevoittoa yhtiö takoi sahateollisuuden suhdannehuipussa 15,8 miljoonaa euroa
Jos kohde luontoarvoiltaan soveltuu METSO-ohjelmaan, saat myös korvausta. Kemin biotuotetehtaan tieltä puretaan Karihaaran perinteikäs, mutta jo aiemmin suljettu saha. Voit suojella haluamasi arvokkaan kohteen. Uusia terminaaleja Puukuljetusten kannalta päätieverkko on kohtalaisessa kunnossa. Joltain alueilta voi kuitupuu lähteä pohjoiseen ja tukit etelään. Uuden tehtaan tieltä puretaan viisi vuotta sitten suljettu Karihaaran saha ja alueen 21 rakennusta. Hämälän mukaan pohjoisen tukinjalostusta katsotaan sen jälkeen. ”On mahdotonta, että Suomessa kuitupuusta voitaisiin maksaa sellaisia hintoja, että metsätalous pyörisi kuitupuuvetoisesti. Metsäteollisuus pitää rakentaa uudestaan suunnilleen 40 vuoden välein. Metsä Group -konsernin puun tuonti kasvaa, mutta logistiikan vuoksi todennäköisemmin Etelä-Suomen laitoksille. 7 AJASSA / 12.9.2019 MIKKO HÄYRYNEN, teksti ja kuva M etsä Group on aloittanut Kemin biotuotetehtaan valmistelevat työt. Havutukin hankinta-alue Koivutukin hankinta-alue Löydä lähin puuostajamme koskitukki.fi tai soita 020 553 40. Kirjaudu ja tutustu: www.metsään.fi Vielä ehdit myös osallistua palvelussa olevaan Miten hoidat metsääsi. Käynnistä suojeluselvitys helposti Metsään.fi-palvelussa. Puuvirrat kääntyvät etenkin Kemin nykyisen hankinta-alueen laidoilla. 879 € Puukaupan aika on nyt! Kuusitukkivaltaisilla päätehakkuukohteilla, järeämmillä harvennuksilla sekä koivutukilla on hyvä kysyntä! Sekä kuusiettä koivutukki hyödynnetään Koskisen tehtailla Järvelässä suomalaisen sahatavaran sekä koivuvanerin valmistukseen. Meriväylän syventämisestä kahdella metrillä 12 metriin on jo väyläviraston päätös. ”Näillä näkymin tehdas nousee jossain vaiheessa joka tapauksessa.” Parhaillaan on menossa ympäristövaikutusten arviointi. Metsätalous ei elä kuitupuulla Ilkka Hämälän mukaan suomalainen metsätalous ei saa riittävästi tuloja kuitupuusta, koska sen hintatasoa ohjaa plantaasimetsätalous ja esimerkiksi Venäjän hintataso. Metsä Groupin esittämän kartan mukaan raakapuuterminaaleja tulee kunnostaa Kolarissa, Pellossa ja Haapajärvellä, ja uusia terminaaleja tarvitaan Utajärvelle, Oulaisiin ja Nivalaan. Lisäksi tarvitsee järjestellä rahoitusta ja lukuisia yksityiskohtia. Ratayhteyttä Oulusta Kontiomäen kautta Sotkamon Vuokattiin tulee parantaa, samoin Kontiomäeltä pohjoiseen Suomussalmen Pesiökylän asemalle. Useiden katkontapituuksien ansiosta saamme tukin tarkasti talteen ja sinulle parhaan mahdollisen tuoton puista. Jos investointia pitää lykätä, niin nykyisellä tehtaalla ei ole parasta ennen -päivää, mutta siellä täällä joudutaan tekemään korvausinvestointeja, joiden hyödyt saattavat jäädä lyhytaikaisiksi. Arvomme kaikkien vastanneiden kesken Jonsered FC2245 -raivaussahan. Suomalaisen metsänomistajan pitää kasvattaa tukkia ja metsäteollisuuden pitää sitä ostaa.” Metsä Group suunnittelee uutta, mäntyä käyttävää suursahaa Raumalle. Sen sijaan alempi tieverkko ja raideyhteydet edellyttävät kunnostamista. Puulle omistautuneiden asiantuntijoidemme kanssa puukauppa sujuu vaivattomasti ja joustavasti. Pääjohtaja Ilkka Hämälä luettelee keskeisinä edellytyksinä, että puunhankinta toimii, logistiikkayhteydet ovat kunnossa ja että maailmanmarkkinoilla ei ole tämänhetkistä suurempaa katastrofia käynnissä. Onko metsässäsi arvokas luontokohde. Tehdään yhdessä hyvät puukaupat!. Sen jälkeen rakentaminen alkaisi välittömästi ja kestäisi noin kaksi vuotta. ovh. -kyselyyn. Ympäristölupahakemus jätetään tänä syksynä. Lopullinen päätös Euroopan suurimmasta, 1,5 miljardin euron metsäteollisuusinvestoinnista voi tulla aikaisintaan toukokuussa. Puunkäytössä Kemin uusi tehdas tarkoittaa 4,5 miljoonan kuutiometrin lisäystä ja kasvavat puumäärät hankitaan Lapin lisäksi Pohjois-Karjalasta, Kainuusta ja Pohjanmaalta. Valmistelutyöt aloitettu Kemissä Metsä Groupin Kemin biotuotelaitoksen investointipäätöstä odotetaan aikaisintaan toukokuussa
Uudessa tiheäpulssikeilauksessa säteitä ammutaan Metsäkeskuksen Satu Hara mittaa koealan puiden pituuksia ja Ari Kasanen puiden rinnankorkeusläpimittoja. Ensi kesänä on määrä keilata kuusi miljoonaa metsähehtaaria.Toisen keilauskierroksen työjärjestys ei ole sama kuin ensimmäisessä keilauksessa, joten joillain alueilla uutta metsävaratietoa saadaan vain muutama vuosi edellisen keilauksen jälkeen. 12.9.2019 / AJASSA 8 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva S uomen metsäkeskuksen Ari Kasanen mittaa elektronisilla mittasaksilla maastokoe alan mäntyjen rinnankorkeusläpimittoja. Tänä vuonna päättyvään ensimmäiseen keilauskierrokseen kului kymmenen vuotta. Mittauksessa käytetään uutta, Suomessa kehitettyä menetelmää, jossa sivuiltaan noin 40 metrin koealoille sattuvat puut paikannetaan omaan koordinaatistoonsa pseudoliitilla eli satelliittipaikannuksen signaalia jäljittelevällä laitteella. Keilaukset tehdään noin 3 000 neliökilometrin ruuduittain. siin kesäkaudella jopa 120 mittaajaa”, toteaa metsätietopäällikkö Jussi Lappalainen . Ensi kesän ruudut sijoittuvat eri puolille maata pääkaupunkiseudulta Muonioon asti. Tavoite on jatkossakin saada kesällä keilattu metsätieto valmiiksi metsänomistajille seuraavan talven aikana. ”Lisäksi odotamme saavamme käyttökelpoista tietoa jo 3-4-metrisistä taimikoista. Jatkossa pystymme myös tuottamaan puuston runkolukusarjat”, Kilpiäinen kertoo. • Kuviotietojen keruu ja päivitys • Leimikkosuunnittelu • Mahdollisuus kuviorajojen muokkaukseen • Monipuoliset paikkatietoaineistot maastotyön tukena OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS! Anssi Aalto: anssi.aalto@tapio.fi / 050 434 4802 tai Samuel Heinonen: samuel.heinonen@tapio.fi / 050 501 3463 www.tapio.fi/forestkit Katso esittelyvideo! TEHOKKUUTTA MAASTOTYÖHÖN • Koealatoiminto • Mahdollisuus offline-työskentelyyn • Toimii selaimella sekä Androidja WIN10-sovelluksella Kauttamme on saatavilla myös Panasonic -laitteet vaativaan maastotyöhön.. viisi neliömetrille. Ensimmäisellä keilauskierroksella maata kohti lähetettiin yksi lasersäde kahta neliömetriä kohti. Vanhalla menetelmällä kerätty keilaustieto oli riittävän tarkkaa vain yli 5–7-metristen taimikoiden arvioimiseen. Tietoa kerätään lentokoneesta, johon asennettu keilain ”ampuu” maahan lasersäteitä. Puustotunnusten, esimerkiksi hehtaarikohtaisten puustotilavuuksien keskivirhe pienenee, joten kuutiomäärät osuvat entistä useammin oikeaan. Tuotettava metsätieto on kuvioittain koostettua puustoja metsävaratietoa hoitosuosituksineen. Vastaavasti toisaalla uutta tietoa joudutaan odottamaan toistakymmentä vuotta. Tietoja käytetään puukarttojen luomiseen. ”Maastomittauksiin tarvittaiEntistä tarkempaa keilausta Uuden laserkeilausmenetelmän toimivuutta testataan parhaillaan Savon metsissä. Puustokartoista muodostetaan puustontulkintakoealoja, joita käytetään ensi vuonna alkavan, entistä tarkemman laserkeilauksen tulkinnan apuna. Hänen työparinsa Satu Hara mittaa puiden pituuksia. Muodostuva puukartta kiinnitetään yleiseen koordinaatistoon tarkan gps-paikantimen avulla. Myös puulajien ja metsikön valtapuulajin tunnistaminen tarkentuu puukartoista muodostettujen koealatietojen ja tiheäpulssikeilauksen ansiosta. Kuva puustosta, maastonmuodoista ja esimerkiksi rakennuksista muodostetaan maasta takaisin heijastuvista säteistä. ”Puita ei voida suoraan paikantaa gps-laitteella, koska mittasaksiin ei voisi liittää riittävän tarkkaa paikanninta, mutta pseudoliittimenetelmällä puiden sijainti voidaan määritellä 30 sentin tarkkuudella”, Metsäkeskuksen paikkatietoasiantuntija Seppo Kilpiäinen selvittää. Ensi kesänä täysi vauhti Laserkeilaukset ja ilmakuvaukset toimeenpanee Maanmittauslaitos. Koko maa keilataan kuudessa vuodessa Tarkkuuden lisäksi maastomittauksilta ja myös keilausaineistojen tulkinnalta vaaditaan tehokkuutta, koska jatkossa kaikki Suomen metsät on määrä keilata kuudessa vuodessa. Heidän tehtävänsä on testata, kuinka uuden laserkeilauk sen tueksi tarvittavat maastomittaustiedot saadaan tuotettua. Tietojen käsittelyn tehokkuutta haastaa sekin, että keilaushavaintoja kertyy kymmenen kertaa aiempaa enemmän. Metsäkeskus tuottaa metsävaratiedot talousmetsiin
Kuva: MATS CARLÉN, Skogsstyrelsen. Tänä vuonna tuhojen on ennustettu osin vielä kaksinkertaistuvan. Etelä-Ruotsissa tuhoutui viime vuonna 2,5 miljoonaa kuutiota kuusikoita myrskyjä ja kuivuutta seuranneessa kirjanpainaja-aallossa. 9 AJASSA / 12.9.2019 Euroopan massiiviset metsätuhot lisäävät pelkoa myös Suomen metsissä. Vakuuttamisessa on arvioitava hyönteistuhojen riski entistä tarkemmin. Vaikka kotimaan metsävahingot ovat jääneet pienemmiksi, tuhoja on ollut riittävästi nostamaan metsävakuutusten hintoja. VALTTERI SKYTTÄ, teksti Jatkuu seuraavalla aukeamalla
. Vaikka metsävakuutusmaksut ovat nousseet ja tuhot ovat kohdelleet joidenkin seutukuntien metsänomistajia kovin ottein, Suomessa vahingot eivät ole olleet yhtä massiivisia kuin Etelä-Ruotsissa saati Keski-Euroopassa. Pohjola-vakuutus on korottanut metsävakuutuksen hintoja vuosina 2016–2018 viisi prosenttia ja tänä vuonna kahdeksan prosenttia. ”Merkittävimmät metsätuhojen aiheuttajat ovat olleet lumi, hirvi, tuuli, tervasroso ja lahottajasienet, kuten juurikääpä. . Hinnat ilman alennuksia, omavastuu 150 euroa (pienin mahdollinen) ja myrskyvahinkojen enimmäiskorvaus 16 eur/m 3 . . . Toistaiseksi Suomi on välttynyt Euroopan pahimpien esimerkkien suuruisilta metsätuhoilta, mutta vahinkoja on tullut riittävästi siihen nähden, että ne ovat nostaneet metsävakuutusten hintoja viime vuosina. Omavastuu 500 euroa. Pello 3,7 eur/ ha/ vuosi . . . . Lähi-Tapiola . Joensuu 5,2 eur/ ha/ vuosi . . Suomessa kuvat kirjanpainajien kynsissä kuolleista ruotsalaiskuusista herättävät pelon siitä, voiko samankaltainen tuhoaalto pyyhkiä metsien yli myös täällä. Hirvieläimet lukuun ottamatta metsäkaurista (Valtio maksaa korvaukset yksityismetsien puustolle aiheutuneista hirvivahingoista.) . Fakta Fakta. Jyväskylä 7,9 eur/ha/ vuosi . ”Maksuja on jouduttu tuhojen vuoksi korottamaan neljänä vuotena peräkkäin.” Riskiluokitus ei ole Ruotsin tasoa Metsävakuutuksen hintaan suurin vaikutus on ollut myrskyillä, joiden aiheuttamat tuhot ovat olleet 2010-luvulla yleisin syy metsävakuutuskorvauksiin Suomessa. ”Kolmantena tekijänä ovat hyönteiset, jotka ovat aiheuttaneet metsissä tuhoa tasaisesti.” Valtakunnan metsien inventoinneissa (VMI) kerättyjen tietojen perusteella metsätuhojen määrä on pysynyt Suomessa viime vuodet varsin tasaisena. Sahatavarakauppa on mennyt tänä vuonna sekaisin, kun Keski-Euroopan metsätuhopuuston korjuu on tuonut markkinoille miljoonien kuutioiden ylimääräisen puusuman. . ”Uhat on hyvä tiedostaa, mutta pitää olla realistinen. Jos esimerkiksi omavastuun nostaa 150 eurosta 1 000 euroon, vakuutushinta laskee noin 28 %. . Juurikääpä . . Vakuutuspäällikkö Hannu Partasen mukaan tasaisen korotuspaineen taustalla ovat olleet metsien myrskyja lumituhot. MITÄ VASTAAN METSÄÄ EI VOI VAKUUTTAA. Toisena tulevat lumituhot, joita on ollut Partasen mukaan kahtena viime vuotena merkittävästi. . . Suomen tilanne ei ole riskiluokitukseltaan Ruotsin tasoa", Nuorteva sanoo. . ”Vielä on tosin näkemättä, miten kaksi poikkeuksellisen kuivaa kesää vaikuttavat metsätuhoihin pidemmällä tähtäimellä”, hän lisää. Kuivuus . Nivala 3,2 eur/ ha/ vuosi . . Lista merkittäviä metsätuhoja viime aikoina kärsineistä eurooppalaisvaltioista on pitkä. Rovaniemi 4,5 eur/ha/vuosi . Halla . Tuhojen taustalla ovat olleet joko yksin tai yhdessä myrskyt, kuivuus, metsäpalot ja hyönteiset. Jos korvattavat tuhot lisääntyvät, vakuutushinnat nouseva Valtteri Skyttä ESIMERKKEJÄ LAAJAN METSÄVAKUUTUKSEN HINNASTA Pohjola-vakuutus . 12.9.2019 / AJASSA 10 T shekki, Saksa, Italia, Itävalta, Puola ja Ruotsi. Hyvinkää 8,4 eur/ ha/ vuosi . Ravinnepuutokset "Miten kaksi poikkeuksellisen kuivaa kesää vaikuttavat metsätuhoihin?" Metsävakuutusten hintoihin vaikuttavat korvausmenot. . Myös hyönteiset aiheuttavat paikallisesti huomattavia kasvuja laatutappioita", Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsätuhotietopalvelun ylläpitäjä, tutkija Heikki Nuorteva kertoo
Hakkuualueet tulee myös suunnitella niin, että puunkaato ei synnytä tuulituhoille alttiita reunametsiä. Tuulen lisäksi riskinä on kuivuuskausien pidentyminen. Luken Heikki Nuorteva luottaa edelleen, että Suomessa saadaan myrskytai lumituhopuut korjattua nopeasti metsistä pois. Kuivuus ja lämpö lisäävät hyönteistuhoja, sateisuus ja viileys sienituhoja. Myös oikea alkuperä. Hyvä hintakehitys puukaupoissa tarkoittaa, että myös tuhoissa korvataan arvokkaampaa puustoa ja vakuutusmaksut nousevat. ”Mielenkiintoinen kysymys on, voiko tuhotilanne muuttua, jos Suomeen saapuu jokin aggressiivinen hyönteistai sienikanta?” Toistaiseksi Ruotsin tai Euroopan metsätuhoilla ei ole suoraa vaikutusta Suomen metsien vakuuttamiseen. Kuulumme naapurimaiden kanssa samaan pohjoiseen havumetsäbiotooppiin.” "Uhat on hyvä tiedostaa, mutta pitää olla realistinen." VALTTERI SKYTTÄ MITEN metsätuhoihin voi varautua muuten kuin vakuuttamalla. Tilanne on parempi kuin monessa nyt tuhoja kärsineessä Euroopan maassa. Hyönteiset liikkuvat ja tuhot voivat levitä. 11 AJASSA / 12.9.2019 Ennakointia ja sopivia puulajeja Nuortevan mukaan esimerkiksi Etelä-Ruotsin kirjanpainajatuhoja kannattaa seurata, vaikka kuusikot eivät täällä aivan samankaltaisia olekaan. Myrskyjä, kuivuutta ja hyönteisiä Hurjimpien skenaarioiden mukaan Suomen yli pyyhkäisevä myrskyrintama voi kaataa tulevaisuudessa jopa 20–30 miljoonaan kuutiota puuta, kertoo Luken tutkijoiden Metsätieteen aikakauskirjassa viime keväänä julkaisema artikkeli. Pahitteeksi ei ole, jos metsänomistaja mainitsee tilan rajalle suunnittelemastaan hakkuuaukosta naapurille: naapurimetsän omistajallakin on mahdollisuus tehdä hakkuu ja sopeuttaa aukon reunaan jäävä metsänsä muuttuviin tuulija lämpöoloihin. 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 Palo ja muut syyt Myrsky Lumi Jyrsijä Hyönteis 2002 -04 -06 -08 -10 2012 -14 -16-17 2010-luvulla myrskyjä, lunta ja hyönteisiä Lähde: Finanssiala Milj.€ Maksetut metsävakuutuskorvaukset 2002 2017. Kolmesta suurimmasta vahinkovakuuttajasta myös Lähi-Tapiolan ja Ifin tarjoamien metsävakuutusten hinnat ovat nousseet. Tuhoriskiä kasvattavat puuston tilavuuden kasvu sekä metsien kuusettuminen. Myrskyjen ja kuivuuden myötä tuhohyönteisille on runsaasti heikkokuntoisia puita ruoaksi samaan aikaan, kun kasvukauden pidentyminen parantaa hyönteiskantojen lisääntymistä. ”Tuhoista tarvitaan laajempi kuva. Indeksikorotus johtuu siitä, että puusta on maksettu korkeaa hintaa. Ennakoiva metsänhoito on tärkeää. Metsänomistajien kannattaa seurata niin metsien kuntoa kuin säätä. Sohlmanin mukaan tariffikorotusta ei ole ensi vuodelle tiedossa, mutta indeksi nostaa metsävakuutusmaksuja yli kolme prosenttia. Myrskytuhoja pahentaa myös se, että lauhentuvina talvina maa ei enää jäädy ja pidättely puiden juuria tuulessa. ”Hinnannoston taustalla olivat enimmäkseen lumituhot. ”Tuhotilanteen kehittymistä täytyy seurata intensiivisesti”, Pohjola-vakuutuksen Hannu Partanen sanoo. Ulkomaisilla jälleenvakuuttajilla on tilastolliset todennäköisyydet esimerkiksi siitä, miten myrskyrintamat liikkuvat Suomen yli. Eteläruotsalaista mäntyä ei voi siirtää Lappiin”, Luken tutkija Heikki Nuorteva sanoo. Metsänomistajan vakuutusmaksuihin vaikuttavat siis myös neuvottelut vakuuttajien kesken. ”Tähän mennessä metsätuhoja on ollut erilaisia ja niitä on tapahtunut eri puolilla Suomea. Nuortevan mukaan metsätuhojen torjunnassa tarvitaan lisää kansainvälistä yhteistyötä, kuten yhteinen pohjoismainen metsätuhotilasto. Tuhojen lisäksi vakuutusmaksuun vaikuttaa Luonnonvarakeskuksen laskema metsävakuutusmaksun indeksi”, kertoo Lähi-Tapiolan kehityspäällikkö Jaana Sohlman . Hintaerojen kasvu voi olla mahdollista, jos metsät alkavat jossain osissa Suomea kärsiä tulevaisuudessa toistuvista tuhoista. Lähi-Tapiola nosti metsävakuutushintoja tälle vuodelle reilut neljä prosenttia. ”Oikea puulaji oikealla kasvupaikalle. Puun hinta vaikuttaa Metsävakuutukset hinnoitellaan kuntakohtaisesti, ja hinnoissa on maantieteellisiä eroja. Siksi vakuutusmaksuihin on tehty yleiskorotuksia”, Partanen kertoo. ”Myrskyennustekarttojen perusteella metsävakuutushintoihin ei ole vielä ollut suuria korotuspaineita, mutta tilanne voi muuttua”, Sohlman kertoo. Harvennushakkuut sekä huonokuntoisten vanhojen talousmetsien hakkuut tulee tehdä ajoissa. Ifillä korotus on ollut viime aikoina vähäisintä, prosentista kahteen. "Tuhoista tarvitaan laajempi kuva" Sohlmanin mukaan metsät on voimakkaasti jälleenvakuutettu
Kyseessä oli metsänomistajan ensimmäinen pystykauppa ja toiveena hyvä korjuujälki. "Mikä tekee tästä ajankohdasta poikkeuksellisen ja hankaloittaa sijoittajankin elämää, on nollassa olevat talletuskorot. Tämä tarkoittaa, että pian tarvittavat varat, esimerkiksi valtiolle tilitettävät alv-rahat, on pidettävä nyt visusti käyttötilillä. Yksityismetsissä hakkuut vähenivät yhdeksän prosenttia 2,8 miljoonaan kuutioon. "Vaikea uskoa, että seuraavat kymmenen vuotta näyttävät sijoittajille yhtä huolettomilta kuin edelliset kymmenen vuotta. 12.9.2019 / AJASSA 12 PUUKAUPPA ENSIHARVENNUS: Puutavaralaji määrä €/m 3 myyntitulo Havukuitu 304,5 13 3 958,5 Koivukuitu 81 11 891 Energiapuu 210,5 2 421 Yhteensä 596 5 270,5 Kemeratuki 2 279 TUORE PUUKAUPPA JUSSI COLLIN HEINÄKUUSSA korjattiin puuta teollisuuden käyttöön suomalaismetsistä 3,5 miljoonaa kuutiota. Korkosijoitukset eivät kannata, ja varmaa lyhyen aikavälin tuottoa on vaikea, jopa mahdoton saada. Senkin takia ajallinen hajautus on todella tärkeää", Kalajainen painottaa. Markkinoilla myllertää. Valtion ja metsäyhtiöiden metsissä hakkuut sen sijaan kasvoivat kolmanneksella 700 000 kuutioon. Hakkuukoneiden määrä laski reiluun 1 500:aan, samoin metsätraktoreiden. Luonnonvarakeskuksen mukaan määrä laski vuodentakaisesta kaksi prosenttia, mutta oli puolitoistakertainen edellisen kymmenvuotisjakson heinäkuiden keskiarvoon verrattuna. Kemeratuilla kannattavuutta 0,5 1,0 1,5 2,0 2019 2018 2017 Viikko-ostojen määrät koko Suomessa Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Milj. Pidemmän ajan osakesijoituksille kurssien laskupaineet tuovat mahdollisuuksia. Siitä 2,5 miljoonaa tuli pystykaupoilta. €. Maailmalla puhutaan negatiivisista koroista, mikä on osittain realismia jo yrityksillä", analysoi OP ryhmän varallisuudenhoidon asiakkaiden johtaja Kai Kalajainen . Britannian Brexit, Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasota, Italian hallituksen kaatuminen ovat lisänneet epävarmuutta. Yksityismetsien hakkuut kutistuivat heinäkuussa TIIA PUUKILA P uukauppatulojen sijoittaminen ei ole pitkään aikaan ollut yhtä hankalaa kuin tällä hetkellä. Riskejä voi pienentää ajallisella hajautuksella eli sijoittamalla säännöllisesti tietyn summan, mikä tasaa kurssiheilahteluja. Työvoimaa hakkuilla oli heinäkuussa yhteensä 4 500 henkilöä, mikä on 400 vähemmän kuin vuosi sitten. Kemeratuet, noin 3,8 euroa kuutiolta, lisätään kantorahatuloihin ja maksetaan suoraan metsänomistajalle, mikä parantaa puukaupan kannattavuutta. Metsäteollisuus nosteessa Pitkän linjan metsäsijoittaja Jyrki Ketola sekä pörssimaailman konkari ja Osakesäästäjien keskusliiton hallituksen jäsen Tomi Salo neuvovat kumpikin pitämään tällä hetkellä taMetsärahojen kanssa ei kannata hätäillä Hajauta, pidä varoja nopeasti nostettavissa ja odota otollista hetkeä, neuvovat sijoittamisen asiantuntijat. Tukkipuun hakkuut supistuivat kolme prosenttia 1,4 miljoonaan kuutioon ja kuitupuun kaksi prosenttia 2,1 miljoonaan kuutioon. Kohde: Kemeraja kesäkorjuu kelpoinen ensiharvennus Sijainti: Lapin maakunta Ostaja: Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu Hakkuukertymä: 596 m 3 Leimikon koko: 5,3 ha Muuta: Kohteella ei ole tehty taimikonhoitoa eikä varhaisperkausta
12,51 s Hankintahinnat 62,55 . 49,85 . 46,63 s 19,37 s 19,8 s 18,95 s 25,76 s 27,03 s Harvennushakkuu 48,05 . 17,61 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,08 . Sekä Ketola että Salo nostavat peu kun kasvatuslannoitukselle. 13,73 s 12,67 s Hankintahinnat 57,77 . 16,77 . 24,65 s 26,8 s Uudistushakkuu 59,16 . 28,28 . 19,46 . Hankintahinnat 61,29 s 61,74 s 52,12 s 34,24 s 33,69 . 49,66 s 38,58 s 16,72 . 53,06 . 17,22 . 17,8 s 19,52 . 42,41 s 17,86 . Yksi asia näinä talouden aikoina on kuitenkin varmaa: omaan met sään kannattaa sijoittaa. Esimerkik si OPryhmän metsä, kiinteistö ja vuokratuottorahastojen merkinnät ovat kasvaneet viime vuoden vas taavasta yli 130 prosenttia. 16,2 . 35,65 . "Tällä hinnalla metsä on muuttu nut turvasatamasta riskiksi minun näkökulmastani. Antaisin hinnan pudota hieman." Ketola vinkkaa hajauttamaan si joituksia eri toimialoihin poikkeuk sellisen paljon. 27,85 s 28,45 . Yhtiöt, joiden taseet ovat kunnossa ja jotka maksavat kor keita osinkoja, ovat järkeviä kohteita. 60,76 . 59,27 . 38,53 s 17,56 . Mahdollisuuksia Ketola näkee eri tyisesti tuuli ja aurinkovoimassa. 14 s 13,03 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 57,63 . Harvennushakkuu 48,11 . 22,37 s Ensiharvennus 40,78 . 23,99 s 27,18 s Uudistushakkuu 59,25 . 17,17 . Sekä Ketola että Salo vinkkaavat, että kotimaiset metsäyhtiöt ovat täl lä hetkellä potentiaalisia sijoituskoh teita. Lainarahalla ostettujen kiinteistöjen tuotto voi huveta, kun korot lähtevät jossain vaiheessa nousuun. s nousussa . 24,43 s 25 s Ensiharvennus 43,35 s 32,12 s 13,89 . Harvennushakkuu 51,01 . 16,92 . 49,24 s 33,01 s 33,39 s 31,92 . 18,44 s 22,13 . Salo suhtautuu rahastoihin varauk sella. "Jos nyt pitää johonkin näistä kol mesta laittaa metsärahat, niin lait taisin UPM:n, mutta en tällä hetkel lä. 18,92 s 20,28 s 17,23 . 38,35 s s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,92 s 56,31 s 43,09 s 17 s 17,67 s 16,46 s 22,2 s 24,23 s Uudistushakkuu 56,81 s 58,17 . Hankintahinnat 59,02 s 60,45 s 49,68 s 33,14 s 32,74 s 33,17 s 36,8 . 12,47 . 43,22 . 39,22 . 32,41 . 13,43 . 18,85 s 17,22 . 30,19 s 29,83 s Harvennushakkuu 52,91 . 41,49 . 17,64 . 44,05 . Kaikkien kolmen taseet ja teh taat ovat loistokunnossa. 26,25 . 15,19 . Uudistushakkuu 61,03 s 61,99 s 49,13 . 23,21 s Ensiharvennus 42,52 . 62,06 . Hankintahinnat 58,6 s 60,86 s 33,53 s 31,24 s 33,14 s s nousussa . 33,28 . 33,02 s s nousussa . 20,04 s 17,3 . "Kotimaisten metsäteollisuusyri tysten osakekurssit ovat tulleet mi nun näkövinkkelistäni turhankin reilusti alas", Ketola arvioi. Sami Karppinen vanomaista enemmän varoja koh teissa, joista rahat voi välittömästi sijoittaa eteenpäin. Hajauttamalla ajallisesti, sijoittamalla eri toimialoihin ja odottamalla hintojen laskua voi turvata metsästä saadun varallisuuden säilymisen. 18,88 . Salo odottaa metsäosakkeiden vie lä halpenevan nykyisestä. 32,95 s 13,39 . 16,87 . 18,02 s 16,81 . Ketolan kokemuksen mukaan puukauppa tuloista noin 15 prosenttia on hyvä varata metsien hoitoon. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 13 AJASSA / 12.9.2019 s nousussa . 44,65 s 19,24 s 21,81 s 19,09 . 17,45 s 16,53 s 21,66 . 38,17 s 18,14 . 12,79 s Hankintahinnat 48,41 . 33,15 . 63,27 . 60,93 . 59,77 . 19 . 36,94 s s nousussa . "Nyt näyttää siltä, että osakemark kinoilla on vielä painetta alaspäin", Salo arvioi. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Vaikka sijoitusnäkymät ovat harvinaisen ennalta arvaamattomat, puukauppoja ei kannata jättää väliin. 53,81 . 18,83 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 59,26 s 60,48 s 46,79 . 54,98 . Ketola ei näe niissä ongelmaa, mutta metsä ja kiinteistömarkki nat ovat paikoin ylikuumentuneet. 24,42 s 26,2 s Uudistushakkuu 58,56 . 45,19 . 33,28 s Raakapuun hintatilastot, viikkojen 33–36 keskiarvo LAPPI KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 24,82 . 22,57 . 32,96 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 17,6 s 20,33 . 21,93 s 23,14 . Ensiharvennus 42,11 s 41,83 s 14,01 . 18,42 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,39 . 29,18 s 30,26 s Harvennushakkuu 54,3 . 60,59 . Näen tuulivoiman hyvin samankaltaisena tuotteena ja huomattavasti turvallisempana kuin metsän", Ketola sanoo. 16,79 . 46,43 19,93 s 21,68 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 17,8 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 49,77 s 47,7 s 16,97 s 15,02 s 23,65 s Uudistushakkuu 51,57 s 48,77 s 18,75 s 17,45 s 26,32 s Harvennushakkuu 46,9 s 44,14 s 15,91 s 13,85 s 21,84 s Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . "Pysyisin kaukana tehtaista ja aloista, jotka tuottavat hiilidioksidi päästöjä ja sijoittaisin aloihin, joissa hiilidioksidipäästöjä vähennetään." Lyhytaikaiseen sijoittamiseen esi merkiksi metsäyhtiöiden asiakasbo nustilit ja sijoitusmahdollisuudet ovat toimiva vaihtoehto. 33,47 s 12,57 . Panosta omaan metsään Markkinoiden epävarmuus on li sännyt kiinnostusta vaihtoehtoi siin sijoituskohteisiin. 19,15 s 27,8 . 18,98 . 21,39 . 23,32 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat 32,46 . 54,69 s 41,28 . 12,76 . Sen avul la puukaupparahat voi saada poiki maan pörssikursseista riippumatta.. 13,07 . 22,73 . Uudistushakkuu 56,65 . 37,95 . 56,44 . 23,54 s 24,93 s Ensiharvennus 12,67 . 22,23 . 55,23 . 29,82 s Harvennushakkuu 53,78 . 56,51 . 21,07 . 23,01 . 33,16 . 16,34 . s nousussa . Ensiharvennus 42,47 s 42,12 s 13,82 s 13,57 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 57,09 . 25,32 s 27,35
2. Siemenvuosi tietää taimia ja teettää hoitotöitä Vaikka uudistamisen laatu ei olekaan samaa kuin viljelyssä, niin kustannussäästö houkuttaa, sillä muokkaus ja istuttaminen maksaa tilattuna työnä kaikkineen noin tonnin hehtaarille. 14 12.9.2019 / METSÄSTÄ Kuusen siemenet varisevat kukintaa seuraavana keväänä. Jos laskee kuusen hyvän siemensadon varaan, niin nyt on Etelä-Suomessa sen aika. Siemenvuodet toistuvat harvoin ja ennakoimattomasti, mitä ajatellaan puun strategiaksi siemeniä syöviä hyönteisiä vastaan. Hyviä siemensatoja on harvoin, mutta parhaillaan sellainen kypsyy Vaasa–Suonenjoki–Joensuu-linjan eteläpuolella ja varisee ensi keväänä. ”Mutta taimien syntyminen ei yksin Kaistalehakkuu Maanpintaa avaava, mutta matala muokkaus Kaistaleen leveys 50 metriä, mutta 25 metriä kohdissa, joissa siementävää puustoa on vain toisella puolella Kaistale itä-länsi-suunnassa, jolloin etelänpuoleinen reunametsä varjostuksellaan vähentää heinittymistä ja tasaa päivittäistä lämpötilavaihtelua Valmiina siemenvuoteen Parhaillaan kypsyy siemensato, joka avaa Etelä-Suomessa kuusen luontaisen uudistamisen aikaikkunan. Kaistaleet hakataan itä-länsisuunnassa. Suurimman hyödyn saa kohteilla, joiden viljellen uudistaminen on varmasti hankalaa, kuten kapeilla, hallanaroilla korpijuoteilla. Kuusen luontainen uudistaminen on ensisijaisesti kaistalehakkuuta, mutta suojuspuuhakkuukin hyötyy siemenvuodesta. Seuraavaa mahdollisuutta ei voi tietää. 5. 4. Siemenvuoden vinkit. 6. ”Hyvän ja huonon kuusen siemenvuoden ero taimettumisessa on huomattava”, johtava tutkija Timo Saksa Luonnonvarakeskuksesta sanoo. 1. Edellinen kuusen hyvä siemenvuosi oli Etelä-Suomessa viisi vuotta sitten. Onnistuessaankin kuusen luontaisesti syntyneet taimikot tapaavat olla epätasaisia ja aukkoisia, joten sekä raivaussahatöihin että täydentämiseen on varauduttava. Jos pisimmät taimet ovat yli viisimetrisiä ja lyhimmät alle puoli metriä, se näkyy puuston rakenteessa pitkään. 3. Paras hyöty tulee hallanaroilla korpijuoteilla. Sami Karppinen Luke/ Erkki Oksanen Kaistalehakkuu on vähänkäytetty uudistamismenetelmä, mutta sillä on etunsa etenkin hallanarkojen korpijuottien uudistamisessa. Asiaa ei tarvitse nähdä ongelmana, jos tavoitteena on jatkuva kasvatus, mutta taimikonhoidon tarpeen ja oikean ajankohdan määrittäminen on vaikeaa. METSÄNHOITO MIKKO HÄYRYNEN K uusen luontainen uudistaminen on tunnetusti vaikeaa, mutta ihan mahdotonta se ei ole. Taimiryhmiä on syytä harventaa jo varhaisperkauksessa. Raivaussahatöihin on varauduttava. Taimikosta tulee epätasainen, täydennysistutuksen kustannukset tulee tiedostaa
Saksa arvioi, että istutustaimet saavat 4–5 vuoden kasvua vastaavan etumatkan. ”Puukauppaa tehdään pikemmin säännöllisesti kuin siemenvuosiin tähdäten.” Saksa ei oikein usko sekastrategioihin, joissa luontaista uudistamista täydennetään istutustaimilla. ”Suojuspuuhakkuussa on selvästi näkyvissä, että tämä kohde taimettuu, ja hakkuutapa lähtee enemmän kohteesta kuin siemenvuodesta.” Pienaukkohakkuu on suojuspuuhakkuun tavoin jo olemassa olevien taimien kasvuolosuhteiden parantamista eikä menetelmä oikein toimi siemenvuoden hyödyntämismielessä. Kuusen kylvötaimet menestyvät parhaiten laikkujen reunassa, joten keskelle laikkua ei kannata kylvää. Pohjois-Suomessa kaistalehakkuuta käytetään myös kangasmailla. Mäntyyn verrattuna asian tekeekin vaikeaksi, että kuusen maat ovat rehevämpiä ja siemenestä syntyvät taimet eivät selviä heinikosta. 15 METSÄSTÄ / 12.9.2019 ratkaise, vaan myös jatkokehitys.” Pituuskehityksessä luontainen taimi jää istutustaimesta jälkeen. Mutta on olemassa pieni mahdollisuus männyn ja kuusen kasvupaikkojen eli puolukkaja mustikkatyypin rajalla, hiekkaisilla tai hietaisilla mailla. ”Eikä luontainen uudistaminen ole taimikonhoitovapaa menetelmä. Luke/ Erkki Oksanen Grafiikka: Tiina Aaltonen Luke/ Erkki Oksanen Suojuspuuhakkuu hyötyy siemenvuodesta, mutta ei edellytä sitä. Kaistalehakkuu ja reunametsäsiemennys on luontaisesti hyvin taimettuvien kohteiden uudistushakkuutapa. Jos kaistaleen toisella puolella on taimikko, suositeltava leveys on enintään 25 metriä. Kylvökin käy tästystä Saksa ei suosittele, sillä mättään pinta kuivuu herkästi ja toisaalta kova sade saattaa viedä mennessään siemenet ja pienet sirkkataimetkin. Sekakylvöä voi perustella hirvituhoriskin pienentämisellä ja että luonto saakoon itse päättää mitä haluaa kasvaa. Sekastrategian edut kyseenalaiset Omassa metsässään Saksa voisi käyttää kaistalehakkuuta nimenomaan hyvänä siemenvuotena, mutta ei muuten. Kaistalee tulee avata itä-länsi -suuntaisesti, jotta reunametsä varjostaa uudistusalaa ja vähentää heinittymistä. Täydennystaimien pitää olla isoja, jolloin ne ovat kalliimpia ja työ hidasta, ja kustannus lähentelee tavanomaista istutuskustannusta. MäKaistalehakkuu Maanpintaa avaava, mutta matala muokkaus Kaistaleen leveys 50 metriä, mutta 25 metriä kohdissa, joissa siementävää puustoa on vain toisella puolella Kaistale itä-länsi-suunnassa, jolloin etelänpuoleinen reunametsä varjostuksellaan vähentää heinittymistä ja tasaa päivittäistä lämpötilavaihtelua ”Puukauppaa tehdään säännöllisesti, ei siemenvuosiin tähdäten.” MIKKO HÄYRYNEN KYLVÖ ei ole luontaista uudistamista, mutta kuitenkin sinne päin. Taimikonhoitoa piisaa, mutta koivu voi toimia myös hallasuojana. Maanpintaa avaava laikutus tai äestys parantaa itämisoloja huomattavasti. Jos laskee varman päälle, niin voi käyttää sekakylvöä, jossa on 200 grammaa männyn siemeniä ja 200 grammaa kuusta hehtaarille. Yleisen ymmärryksen mukaan kuusen kylvö ei vain onnistu, ilman perusteluja. Saksa muistuttaa, että harvallakin istutustiheydellä päästään parempiin tuloksiin kuin luontaisella uudistamisella keskimäärin. Taimiainesta pitää olla jo ennen hakkuuta.. Siemenet maksavat noin 400 euroa, mätästys 300 euroa ja työtä menee päivä hehtaarille. Mutta suojuspuuhakkuu on lähinnä siemenpuuhakkuuta. Vaikka suojuspuuhakkuukin hyötyy hyvästä siemensadosta, niin Saksa näkee, että se ei varsinaisesti ole kytköksissä siemenvuoteen. Hyvänä siemenvuotena taimia tulee muokatulle maalle kymmeniä tuhansia hehtaarille.” Kaistaleita korpijuotteihin Kuusen luontaisen uudistamisen menetelmiä on muutamia, mutta siemenvuoden edut pääsevät oikeuksiinsa kaistalehakkuussa. ”Viljava korpikohde on otollisin, sillä niissä normaalin avohakkuun, muokkauksen ja istutuksen kanssa olisi ongelmia pintakasvillisuuden ja mahdollisesti myös hallan vuoksi.” Korpijuotteihin tulee runsaasti koivua. Erona on, suojuspuuhakkuussa emopuita jätetään enemmän, taimia pitää olla jo ennen hakkuuta, ja yleensä maanmuokkausta ei käytetä. Maanpinnan avaaminen tuottaa koivuvitikon ja haluttu kuusettuminen käynnistyy hitaasti. Otollisimpia kohteita ovat rahkasammaleiset korpijuotit. Kuusen hyvä siemenvuosi ja muokattu maa on yhdistelmä, joka saattaa tuottaa tuhansia taimia hehtaarille. Kaistaleen enimmäisleveytenä pidetään 50 metriä, kun siementävää puustoa on molemmin puolin. Suojuspuuhakkuu ei niin siemensatoriippuvainen Kuusella ei käytetä siemenpuuhakkuuta muun muassa siksi, että voimakas valo-olosuhteiden muutos tappaisi jo syntyneet taimet, ja heinittyminen tukahduttaisi syntyvät taimet
— LÖYDÄ JÄLLEENMYYJÄSI STIHL.FI — AKKUpuhallin BGA 56 akulla ja laturilla Ergonomisesti tasapainotettu, sulavalinjainen akkupuhallin mukavaan ja vaivattomaan työskentelyyn. SUOSITUSHINTA AK 30 akulla ja AL 101 laturilla 389 €. Letkukela 12 metrin teräspunoskorkeapaineletkulla, litteä tekstiililetku kelalla, veden paineen / määrän säädin, painemittari, pesuainesäiliö ja pesuaineen annostelujärjestelmä. ErgoStart kevytkäynnistys, M-Tronic moottorinohjaus. SUOSITUSHINTA 1089 €. SUOSITUSHINTA 769 €. KAMPANJA X-TREEM VALJAILLA — raivaussaha FS 460 C-EM K Haastaviin olosuhteisiin vahva raivaussaha lyhyellä runkoputkella metsätöihin. SUOSITUSHINTA 839 €. Varustettu Advance X-TREEM metsurin valjailla ja HP -sahaterällä. Pehmeä kahva, nopea ja kätevä ketjunsäätö STIHL teräketjun pikakiristyksen ansiosta. SUOSITUSHINTA 959 €. Käyttöaika kahdella akulla noin 50 minuuttia. KAMPANJA 499€ — painepesuri RE 163 PLUS Vankka ja laadukas vaativan käyttäjän painepesuri. Integroitu letkukela, pesuaineen annostelujärjestelmä ja 2 litran pesuainesäiliö. SUOSITUSHINTA 799 €. HD2-suodatin pitkällä huoltovälillä. empowering people. KAMPANJA 239€ — akkusaha msa 140 c-b akulla ja laturilla Kevyt akkumoottorisaha hyvällä suorituskyvyllä tontin hoitoon ja yksinkertaisiin sahaustöihin. KAMPANJA 369€ — STIHL Syksyn Merkit ja lisäakkukampanja voimassa valtuutetuilla jälleenmyyjillä 15.11.2019 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Tutustu tarjouksiin ja löydä lähin jälleenmyyjäsi osoitteessa stihl.fi painepesuri RE 143 PLUS Ihanteellinen vaativammalle käyttäjälle. Varustettu Advance X-TREEm metsurin valjailla ja HP -sahaterällä. SUOSITUSHINTA AK 20 akulla ja AL 101 laturilla 269 €. Erinomainen harvennettaessa tiheää metsää! Sähkölämmitteiset kahvat ja kaasutin. KAMPANJA 579€ — LEHTIpuhallin BR 450 C-EF Tehokas reppupuhallin sähkökäynnistystoiminnolla helppo uudelleenkäynnistys laitteen ollessa selässä! 2-MIX moottori, portaaton puhallusputken pituuden säätö, lukittava kaasuvipu pysäytyspainikkeella. KAMPANJA 869€ — KAMPANJA 979€ —. Pyöreä suutin ja pehmeä kahva. RASKAISIIN TÖIHIN, KEVYET RATKAISUT. Vakiona M-Tronic moottorinohjausjärjestelmä. Kolmiportainen pituussäädettävä puhallusputki, jolla puhallusteho voidaan asettaa optimaaliseksi. Metallirunko. ErgoStart kevytkäynnistys, M-Tronic moottorinohjaus. Yhdistelmäkatkaisimen ansioista helppo käynnistää. SUOSITUSHINTA 699 €. Kantokahva. KAMPANJA 699€ — MOOTTORISAHA MS 241 C-M VW Moottorisaha suurella teholla ja alhaisella painolla. Helppo käynnistää, hiljainen ja kätevä käyttää! Ostajalle lisäakku puoleen hintaan! Käyttöaika kahdella AK 30 akulla noin 90 minuuttia. KAMPANJA 699€ — raivaussaha FS 410 C-EM K Raivaussaha lyhyellä runkoputkella erityisesti metsätöihin. Säilytyspaikat suuttimille: roottorija viuhkasuutin. Ostajalle lisäakku puoleen hintaan! Käyttöaika kahdella AK 20 akulla noin 50 minuuttia
KAMPANJA 499€ — painepesuri RE 163 PLUS Vankka ja laadukas vaativan käyttäjän painepesuri. SUOSITUSHINTA 799 €. Tutustu tarjouksiin ja löydä lähin jälleenmyyjäsi osoitteessa stihl.fi painepesuri RE 143 PLUS Ihanteellinen vaativammalle käyttäjälle. SUOSITUSHINTA 839 €. SUOSITUSHINTA 769 €. KAMPANJA 699€ — MOOTTORISAHA MS 241 C-M VW Moottorisaha suurella teholla ja alhaisella painolla. KAMPANJA 579€ — LEHTIpuhallin BR 450 C-EF Tehokas reppupuhallin sähkökäynnistystoiminnolla helppo uudelleenkäynnistys laitteen ollessa selässä! 2-MIX moottori, portaaton puhallusputken pituuden säätö, lukittava kaasuvipu pysäytyspainikkeella. Käyttöaika kahdella akulla noin 50 minuuttia. KAMPANJA 369€ — STIHL Syksyn Merkit ja lisäakkukampanja voimassa valtuutetuilla jälleenmyyjillä 15.11.2019 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. KAMPANJA 699€ — raivaussaha FS 410 C-EM K Raivaussaha lyhyellä runkoputkella erityisesti metsätöihin. Pehmeä kahva, nopea ja kätevä ketjunsäätö STIHL teräketjun pikakiristyksen ansiosta. KAMPANJA 869€ — KAMPANJA 979€ —. Pyöreä suutin ja pehmeä kahva. Kolmiportainen pituussäädettävä puhallusputki, jolla puhallusteho voidaan asettaa optimaaliseksi. Kantokahva. Varustettu Advance X-TREEm metsurin valjailla ja HP -sahaterällä. KAMPANJA 239€ — akkusaha msa 140 c-b akulla ja laturilla Kevyt akkumoottorisaha hyvällä suorituskyvyllä tontin hoitoon ja yksinkertaisiin sahaustöihin. ErgoStart kevytkäynnistys, M-Tronic moottorinohjaus. Vakiona M-Tronic moottorinohjausjärjestelmä. SUOSITUSHINTA 699 €. KAMPANJA X-TREEM VALJAILLA — raivaussaha FS 460 C-EM K Haastaviin olosuhteisiin vahva raivaussaha lyhyellä runkoputkella metsätöihin. HD2-suodatin pitkällä huoltovälillä. ErgoStart kevytkäynnistys, M-Tronic moottorinohjaus. Metallirunko. Ostajalle lisäakku puoleen hintaan! Käyttöaika kahdella AK 20 akulla noin 50 minuuttia. Helppo käynnistää, hiljainen ja kätevä käyttää! Ostajalle lisäakku puoleen hintaan! Käyttöaika kahdella AK 30 akulla noin 90 minuuttia. SUOSITUSHINTA AK 20 akulla ja AL 101 laturilla 269 €. Erinomainen harvennettaessa tiheää metsää! Sähkölämmitteiset kahvat ja kaasutin. Integroitu letkukela, pesuaineen annostelujärjestelmä ja 2 litran pesuainesäiliö. Varustettu Advance X-TREEM metsurin valjailla ja HP -sahaterällä. Letkukela 12 metrin teräspunoskorkeapaineletkulla, litteä tekstiililetku kelalla, veden paineen / määrän säädin, painemittari, pesuainesäiliö ja pesuaineen annostelujärjestelmä. SUOSITUSHINTA AK 30 akulla ja AL 101 laturilla 389 €. RASKAISIIN TÖIHIN, KEVYET RATKAISUT. empowering people. Säilytyspaikat suuttimille: roottorija viuhkasuutin. SUOSITUSHINTA 1089 €. SUOSITUSHINTA 959 €. Yhdistelmäkatkaisimen ansioista helppo käynnistää. — LÖYDÄ JÄLLEENMYYJÄSI STIHL.FI — AKKUpuhallin BGA 56 akulla ja laturilla Ergonomisesti tasapainotettu, sulavalinjainen akkupuhallin mukavaan ja vaivattomaan työskentelyyn
Runsaasta puustostaan huolimatta metsä ei ollut kovin vanha. Jo pelkkä pienilmaston muutos on varjoa suosiville lajeille liiElämää hakkuuaukolla Rusokukkajäärä etsii sopivaa lahopuuta jälkeläistensä asuinpaikaksi. Sen sijaan avohakkuu muuttaa metsän oloja perinpohjaisesti. Mitä säästyi. Tarkastelun ulkopuolelle jätetään säästöpuuryhmät, alaosan entinen pelto, tienvarret ja pelloille johtanut vanha tieura. Keväällä istutetut taimetkin olivat hyvin selvinneet heinäkuun helteistä ja kuivuudesta. Se suorastaan hyötyy harvennuksista, kun pohjalle tulee enemmän valoa – siinä on jatkuvan kasvatuksen etu. Nykyisen omistajan isä on ollut nuorena poikana kuusia istuttamassa, ilmeisesti 1920-luvun alkupuolella. Metsä oli samanlaista vankkaa kuusikkoa, mutta se hakattiin muutamia kuukausia aikaisemmin. Suurimmat puut yltivät 40 metriin. Pelkkä hakkuu ei tuhoa aluskasvillisuutta. Siksi aukko oli vielä syksylläkin alussa alakuloisen ruskea. kaa. Aukolle kävelemään uskaltava huomaa, kuinka elämä versoo hakkuutähteiden keskeltä.. Kesä oli poikkeuksellisen kuiva – kesäkuukausien sademäärä oli 63 milliä. Kasvit pystyivät käyttämään hyväkseen sekä alkukesän sateet että runsaan valon. Hakkuutähteet korjattiin jo syksyllä, maa muokattiin ja taimet istutettiin toukokuussa. Enimmät maapuut jauhautuivat koneiden alla ja aukolle jäi poikkeuksellisen vähän kuollutta runkopuuta. Kuivuuden vaikutus näkyi erityisen selvästi, kun vertasi aluetta läheiseen aukkoon. Vaikka aukkojen ikäero on vain muutamia kuukausia, tämä aukko oli laidalta katsottuna vihreä. Siksi meillä ei ole havaintoja latvusten ja oksien houkuttelemista puulla elävistä hyönteisistä. 18 12.9.2019 / METSÄSTÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuvat N otkelmassa oli joulukuuhun 2018 asti mahtava kuusikko. Aloitimme aukon tarkkailun vasta, kun hakkuutähteet oli kesäkuussa koottu kasoihin ajotien varteen. Sammalpeite tuhoutui lähes täysin: mikä ei hautautunut ja homehtunut oksakasojen alla, sen tuhosi heinäkuun paahde. Varmasti siellä parveili keväällä suurin joukoin tavallisimpia kuusta ravintonaan käyttäviä sarvijääriä ja kaarnakuoriaisia kuten kuusijääriä, kirjanpainajia ja tähtikirjaajia. Puut sekä rungoilla ja latvuksessa elävät lajit tuhoutuvat. Suuri osa siitä on levymäisiä tai pölkkymäisiä tyvileikkoja. Mitä hakkuissa hävisi. Notkelman kuusikko oli ikäisekseen harvinaisen terve – tyvilahoa ei paljon ollut ja kesken kasvunsa maahan rojahtaneita runkojakin oli vain muutama. Säästöpuiksi on jätetty kaksi puuryhmää: kumpareelTuore hakkuuaukko näyttää tieltä katsottuna rumalta autiomaalta – raiskioiksihan niitä moni nimittääkin. Kun hakkuutähteet oli viety pois, maanpinta oli liian kuiva siementen itämiseen. Tässä kuvataan vain järeän kuusikon alla ollutta tuoretta ja lehtomaista kangasta. Lisäksi koneet ruhjovat osan kasveista ja suuri osa alasta peittyy hakkuutähteisiin. Tältä hakkuulta katosivat kokonaan ainakin yövilkka, isokastesammal ja isokynsisammal; metsäimarre sinnitteleet muutaman kannon tyvellä. Erityisesti heinäkuu oli kuiva ja helteinen, lämpötila välillä yli 30 astetta. Metsän suojaisa pienilmasto vaihtuu ääreväksi: tuulet puhaltavat, aurinko paahtaa ja lämpötilat vaihtelevat voimakkaasti. Pääosa hakkuusta on tuoretta kangasta, osa lehtomaista kangasta ja alareunassa on entistä peltoa, jossa on jo lehdon piirteitä
Lukuisat linnut kyllä etsivät kesän mittaan ravintoa aukolta. Kuivan kesän vuoksi hakkuuala on pysynyt ruskeana. Tuulikin toi aukolle siemeniä. Vatun taimia oli runsaasti. Keskellä päivää näin tekopökkelön päällä huuhkajan. Nyt siementaimia oli vain ajourilla, missä ne selviytyivät kevätkosteuden turvin. Hento verso nousee hakkuutähteiden joukosta. Ne eivät muodosta siemenpankkia, sillä siemenet itävät normaalisti seuraavana keväänä. Aukolla kasvoi kuitenkin kesällä 2019 jo ainakin 35 kasvilajia. Siinä yhdistyi lavea näköala ja suojaisa pesäpaikka. Muutama kuusi ja koivu katkaistiin pökkelöitymään asuinpaikaksi kololinnuille ja lahopuun lajeille. Suuri kertomus kasvien toipumisesta ja elämän palaamisesta aukolle jääkin ensi kesään. Hakkuusta hengissä selvinneitä, juurista tai maavarsista vesoneita lajeja oli 21, kuten pihlaja, haapa, mustikka, maitohorsma, sananjalka ja metsäalvejuuri. Ehkä se sai voimansa kuusten vielä elävistä juurista ja niiden juurisienistä. Lehtokurppa löysi hakkuun laidalta suojaisan pesäpaikan. Sammalen ja karikkeen sekaan vuosikymmenten mittaan karisseet kovakuoriset siemenet uinuvat kunnes puuston tuho räjäyttää siemenpankin. Maaperän siemenvarastosta oli itänyt 9 lajia, joista peltopillikettä, kalvaspiippoa ja huhtakurjenpolvea ei kasvanut kuusikossa. Mutta mihin metsämaitikan rehevä kasvu perustui. Revitty ampiaispesä kertoi mehiläishaukankin vierailleen siellä. 19 METSÄSTÄ / 12.9.2019 Uudistusalalta on jo hakkuutähteet kuljetettu tien varteen, mutta sitä ei ole vielä laikutettu. Huhtakurjenpolvelle heinäkuun paahde ei ollut itämisen este. Entisaikaan huhtakurjenpolvi oli tyypillinen, joskaan ei kovin yleinen, kuloja kaskimaiden ruoho, mutta aurinkoisina kesinä hakkuuaukkojenkin paahde riittää herättämään ehkä satoja vuosia uinuneen siemenen. Syvälle painuneissa ajourissa, joissa on ollut paljasta ja kosteata maata tarjolla, kasvoi amerikanhorsman, kalliovillakon ja raidan sekä yksittäisiä kuusen ja männyn taimia. Aukko kuului myös viirupöllön, varpuspöllön, hiiri-, nuolija tuulihaukan saalistusalueisiin. Kosteimmassa painanteessa on jopa suohorsmaa ja osmankäämiä! Kalliovillakon, horsmien ja osmankäämin siemenet lienevät tulleet jo talvella; pajujen taimet ovat tämän kevään kukinnan satoa. Haapajärvi Luumäki. Maitikat ovat yksivuotisia loiskasveja, jotka elävät varttuneessa metsässä. Vihreätä on laikuittain. Aukolla havaittiin pesivänä vain lehtokurppa, joka oli heinäkuun lopulla löytänyt suojaisen paikan säästöpuuryhmän laidalta nuoren näreen alta. Sehän on loinen, jonka kyky omaehtoiseen ravinnonhankintaan on heikko. Kuivanakin kesänä ajokoneen runnomassa urassa kosteus on riittänyt männyn siemenen itämiseen. Mustikan maanpäälliset osat tuhoutuvat hakkuissa, mutta maavarsisto säilyy suurelta osin. Seuraamme tulevien vuosien aikana yhden hakkuuaukon elämää ja muutoksia. Huomiota kiinnittivät aukolla epätavallisen rehevät, suorastaan pensasmaiset metsämaitikat. le solakoita mäntyjä ja alareunaan järeitä haapoja. Linnustokin oli vähäinen
Tero Seppälä rauhoittuu metsässä. Haapajärvi. Siinä missä päävalmentaja Jonne Kähkönen ohjeistaa Seppälää treeneissä ja kisoissa, antaa Seppälä luotsilleen käytännön vinkkejä tämän suunRaivuulta rentoutta ampumapaikalle Ampumahiihtäjä Tero Seppälän kipinä metsäasioihin on tarttunut myös muihin maajoukkueurheilijoihin. "Maajoukkueen naisurheilijat haluaisivat puhua muustakin kuin metsänhoidosta." Tero Seppälä ei vielä ole itse metsänomistaja, mutta hän on päässyt pienestä pojasta alkaen metsähommiin papan ja omien vanhempiensa metsätiloilla. ”Maajoukkueen naisurheilijat ovatkin jo välillä huomautelleet, että voitaisiinko välillä puhua jostain muustakin kuin metsänhoidosta”, Seppälä nauraa. ”Kun nappaa sahan kainaloon ja lähtee muutamaksi päiväksi sahaamaan, niin siinä mieli rauhoittuu nopeasti. Niistä on syntynyt METSÄNOMISTAJA SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat M itä tekevät Suomen miesten maajoukkueen ampumahiihtäjät illalla majapaikassaan Itävallassa, kun takana on neljä tuntia fysiikkatreeniä ja ampumaharjoituksia. ”Esimerkiksi Hiidensalon Ollilla on metsää Lohjalla. 20 12.9.2019 / METSÄSTÄ natessa vapaillaan metsänhoitohommiin. ”Polttopuuhommia, taimikoiden raivauksia ja istutustöitä. Keskustelevat tietysti metsänhoidosta. Metsänhoitotyöt ovat mukavia, koska oman työnsä tulokset pystyy näkemään heti konkreettisesti”, Seppälä pohtii itse noin viisi vuotta sitten istuttamansa kuusitaimikon laidassa. Iltaisin ainakin yhdellä neljästä on aina Metsätilat.fi-sivusto auki, kun tutkimme, millaisia tiloja eri puolilta Suomea löytyy”, kertoo juuri Itävallasta Suomeen palannut Tero Seppälä . Miehen into metsäasioihin on sen verran kova, että se on tarttunut koko miesten joukkueeseen, vaikkei kaikilla suoraa kytköstä metsänomistamiseen olekaan. Seppälän viisi vuotta sitten istuttama kuusikko alkaa olla jo varhaisperkauksen tarpeessa. Vaikka Seppälä ei vielä ole varsinaisesti metsänomistaja, on hän ollut pikkupojasta lähtien mukana hoitamassa pappansa ja vanhempiensa omistamia metsiä peltojen halkomalla Haapajärvellä. Jos harjoittelu alkaa välillä jostain syystä stressaamaan, suuntaa hän auton keulan kohti Haapajärvellä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevaa lapsuudenkotiaan. Niinpä juttelemme paljon metsäasioista ja vaihdamme ajatuksia. Joensuussa parhaillaan metsätalousinsinööriksi opiskeleva 23-vuotias Seppälä on nyt kolmatta vuotta mukana maajoukkueessa. Mieli rauhoittuu metsässä Metsänhoito kuuluu olennaisena osana myös Seppälän vapaa-aikaan
Lyhyellä aikavälillä niin voi ollakin. Aurinko on saattanut luoda keskikesän iltoina viime säteitään seinään, mutta muuten se on saanut olla varjossa. Myytävien metsätilojen kiertäminen ja puustoarvioiden tarkastelu on Seppälän harrastus. Treenaaminen ja opiskelu on ollut helppoa yhdistää ja koulu on suhtautunut poissaoloihin joustavasti”, Seppälä kiittelee. ”Eikös tosiammattilaiset käytä peukaloa relaskooppina”, mies tuumaa.. ”Esimerkiksi puunostajan työ voisi olla mielenkiintoinen vaihtoehto. Metsäpinta-alan kasvattaminen kiinnostaa Seppälöiden tilalla Kalajoen rantamaisemissa maaja metsätaloutta harjoitetaan nykyään pienimuotoisesti päivätöiden ohessa. Puun lämpölaajeneminen on vähäinen eikä vaikuta tapahtumiin, mutta auringossa lämmenneen laudan kosteus alenee lähelle nollaa. Hyvin tummissa väreissä tekniikka ei toimi, joten ainakaan auringon puoleisille seinille ei oikein tohdi suositella tummaa maalia. Lyhytnäköinen vastaus on, että ei, koska nopeasti vaihtoon menevät puurakenteet vain lisäävät puun menekkiä. Seppälää kiehtoo kuitenkin ajatus metsäpinta-alan kasvattamisesta. Vaaleaksi maalattu puuverhous heijastaa auringon lämpösäteilyä hyvin. Seuraavana pitäisi ryhtyä tekemään opinnäytetyötä, mutta aihe on vielä avoinna.” Seppälällä on vahva usko siihen, että tulevaisuudessa työpaikkakin löytyy metsäalalta. Tulevan kauden päätavoitteet ovat maailmancupissa ja MM-kisoissa, jonne annetaan näyttöjä alkukauden kisoissa. ”Pidemmällä tähtäimellä olympialaiset Kiinassa 2022 ja Italiassa 2026 ovat minulle tärkeitä tavoitteita. Ultraviolettisäteily on luultavasti myös hajottanut puun luontaisia suoja-aineita, ja se on mahdollistanut sienten ja bakteereiden hajotustyön. Sen vaikutuksesta hirret ovat alkaneet hajota. Papan palstalle mäntytaimikkoon ilmestyneet nuolukivet saivat Tero Seppälän ohjeistamaan metsästäjiä. Kokemusta ja nuoruutta yhdistävällä Suomen maajoukkueella on jo ensi talven MM-kisoissa realistiset mitalisaumat etenkin sekaviestissä, jossa joukkue sijoittui viime vuoden olympialaisissa kuudenneksi. Kun puu päivällä kuivuu ja yöllä kostuu, jatkuva vaihtelu rapauttaa rakenteen ja nopeuttaa puun ja sitä peittävän maalin vanhenemista. Niinpä hain lukion jälkeen opiskelemaan metsätalousinsinööriksi.” Urheilu-ura edellä Joensuu on osoittautunut Seppälälle erinomaiseksi paikaksi niin opintojen kuin harjoittelunkin kannalta. Kosteuden alentuessa puu kutistuu, jolloin syntyy mikrohalkeamia. Voi veikata, ettei hirsisen ökytalon omistaja tee lastenlasten lasten mielestä hyvää ratkaisua, jos etelään paistavat seinät jätetään oman onnensa nojaan muka harmaantumaan. Tosin kuumentuneet metsätilamarkkinat eivät tee lisämaan hankkimista helpoksi. Oikeanpuoleinen seinä on vastaanottanut lounaasta satakunta vuotta auringonsäteilyä. ”Sellaiseen voisi päästä kohtalaisella rahallisella panostuksella kiinni. MAALIN VÄRI VAIKUTTAA PALJON. ”Käyn usein katsomassa myyntiin tulevia metsätiloja maastossa. Rakennuksen pitkäaikaiskestävyyden kannalta perusniksi on huolehtia, että puu myös kuivuu. Vertailen vähän harrastusmielessäkin sitä, miten oma arvio puustosta osuu yksiin myyntiesitteiden tila-arvioiden kanssa. Mutta tutkitaanpa kuvan hirsiaittaa. Kunnolliset räystäät tarvitaan aina, jotta kastunut ulkoverhous saadaan myös kuivumaan. Jos taas tummaa kautta elävä arkkitehti saa tahtonsa läpi, maalin alla oleva puu kuumenee kesähelteellä. Voi kuitenkin arvioida, että enemmän painaa puun maineen menettäminen, jos sitä käytetään vääriin kohteisiin tai väärällä tavalla niin, ettei puu kestä käytössä kohtuullista aikaa. ”Olin ajatellut maataloudesta ammattia, mutta harjoittelujakson hyvät kokemukset muuttivat suunnitelmiani. Arvion mukaan luontaisesti harmaantuva puu on kaunista katseltavaa. Toisaalta myös puunkorjuuyritykset ovat kasvaneet ja tarvitsevat metsätalousinsinöörejä palvelukseensa yhä useammin. Se, että ainakin asuntomessujen tarjonnan mukaan musta on muotiväri, taitaa heittää epäilyksen varjon värisuunnittelijoiden tekniselle osaamiselle. Paikallinen sahayritys Ha-Sa on myös merkittävä työllistäjä.” Ennen metsämiestaivaltaan Seppälä aikoo keskittyä täysipainoisesti ampumahiihtäjän uraan. 21 METSÄSTÄ / 12.9.2019 tuntuma metsätöihin, joita olen tehnyt välillä myös naapurimetsänomistajille. Vihoviimeinen temppu on maalata esimerkiksi grillikatoksen hirsi yltympäri muka vedeltä suojaavalla maalilla. Opiskelut ovat sittemmin laajentaneet käsitystä metsänhoidosta ja metsäalasta.” Metsä vei Seppälän mennessään yläasteen loppuvaiheessa, kun hän oli tutustumassa työelämään Metsähallituksella. Puurakennus kannattaa suojata Vanhan aitan nurkka opettaa puun käyttöä. Maalin alla olevan puun lämpenemiseen vaikuttaa näkyvän valon lisäksi infrapunasäteily. Jos ja kun hirteen joka tapauksessa tuleva kosteus ei pääse pois mitään kautta, lahoamista ei voi estää. Kaisa Mäkäräinen on tästä loistava esimerkki.” MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Maailmalla on kehitelty maaleja, joissa myös infrapunasäteily pyritään heijastamaan pois. PUU KOSTUU AINA . Myyntihinnat tiloilla tuntuvat vain nousevan aina tosi korkeiksi.” Seppälä hankkisi itselleen mielellään taimikkovaltaisen tilan, jonka tuottoon pääsisi omilla hoitotoimilla vaikuttamaan. ”Kontiolahdelta löytyy Suomen ainoa maailmancup-tasoinen harjoittelupaikka. Olen sen verran nuori, että ehtisin todennäköisesti hyötymään taimikoistakin aikanaan.” Metsälehti sponsoroi Tero Seppälää. Tyylikäs harmaa sopii hyvin satavuotiaalle. Hän onkin edennyt opinnoissaan lähes normaalivauhtia kavuten samaan aikaan urheilijana kohti maailman kirkkainta huippua. Voimakas auringonsäteily on aiheuttanut puuhun mikrohalkeamia, joiden vuoksi puun kosteus on alkanut sateissa lisääntyä. Ja ainakin avoimella merenrannalla varakkuutta voisi osoittaa muulla tavalla kuin rakennuksen yltiöpäisellä korkeudella. Viime vuosina on äänessä ollut koulukunta, joka vastustaa puisen ulkoverhouksen tai hirsiseinän suojausta. Kun käyttää puuta, ainakin perusteet kannattaa opetella. Vasemmanpuoleinen seinä on luoteeseen päin. ”Nyt käynnistyy neljäs opiskeluvuosi, ja kurssit on pääosin suoritettu. PALSTALLA PITÄISIKÖ PUUTUOTTEEN KÄYTTÄJÄÄ neuvoa puun käyttökohteista ja oikeasta käytöstä. Ampumahiihdossa yleensä kilpailukokemus tuo suorituksiin varmuutta, joten menestyä ja kehittyä voi myös hieman vanhemmalla iällä
”Sopimusviljelijöille annettavalla ostotakuulla sitoudumme ostamaan kaiken viljellyn pakurin niin, että hinta on aina viisi euroa markkinahintaa enemmän”, Mankki vakuuttaa ja muistuttaa, että tottahan pakuribisneksessäkin on riskinsä: ”Sitten kun sato on valmis korjattavaksi, joku tulee ja varastaa pakurit.” Riskiä voi pienentää laittamalla ympit koivuihin, jotka eivät ole esimerkiksi teiden tai ulkoilureittien lähistöllä. Kun metsänomistaja sitten näkee, että ensimmäinen sato tulee, kiinnostus viljelyyn voi kovasti lisääntyä.” Pakuri koivun kyljessä sekä kuivattuna ja paloiteltuna. Aluksi kymppimillisellä poranterällä surautetaan ympille sopiva, noin seitsemän sentin pituinen kolo. Teoriassa pakurinviljely vaikuttaa yksinkertaiselta. Prosessi on lyhyempi, koska puun sairastumisvaihe jää pois. Ympin laitossa tarvitaan puhtaat kumihanskat, jottei poranreikään pääse livahtamaan myös esimerkiksi hometai hiivasieniä.. ”Vuonna 2015 istutetuilla koeviljelmillämme on meneillään vaihe, jossa pakurit poksahtelevat kuoresta ulos”, Mankki kertoo. Tämä puutikku on pakurisienen ruokaa”, kertoo Janne Mankki pakuriymppejä ja -tuotteita markkinoivasta Suomen Pakuri Oy:stä. Sitten työnnetään ymppi reikään ja laitetaan haavasuojaa päälle. Ensisadon jälkeen koivu voi tuottaa samoista ympeistä uudet pakurit jo neljän vuoden kuluttua. Yhdestä ympistä arvioidaan tulevan noin puoli kiloa kuivattua pakuria per sato. Noin seitsemässä vuodessa sato on vihdoin valmis kerättäväksi. Tästä todisteena viljelijöillä on ymppituottajan antama ostotakuusopimus. Isäntäkoivun on oltava terve ja läpimitaltaan vähintään kymmensenttinen. Eli viiden tukkipuun verran murto-osassa siitä ajasta, mitä tukki kasvaa”, Mankki arvioi. Tällä hetkellä suomalainen pakuri ei riitä edes kotitarpeiksi, saati vientiin. Maksimissaan koivu voi tuottaa kolme satoa. Yhtiön tekemien laskelmien mukaan ykPakurista bisnestä Pakurikäävän kasvatuksesta toivotaan karttuisaa lisää metsänomistajan tilipussiin. ”Juttelin kesällä kotimaisen pakurinjalostajan kanssa ja hän kertoi, että Etelä-Koreasta pyydettiin laivakontillisen kokoista koe-erää. Liian hyvää ollakseen totta. Alustavat tutkimustulokset menetelmän toimivuudesta ovat lupaavat. Kolmen vuoden päästä koivun pintaan ilmestyy kohoumia, ja noin neljän vuoden kohdalla pakurikääpä puskee tuohen läpi. Itä-Suomen yliopiston ja Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tekemän Raharääseikkö-tutkimuksen mukaan 75 prosenttia Suomen Pakurin käyttämistä ympeistä itää. Kolme vuotta sitten istutettu pakuri alkaa puskea itseään tuohen läpi. Suomen Pakuri Oy:llä on myös tarjota asiakkailleen erityinen pakurivakuutus. Hurjat tuotto-odotukset Suomen Pakuri Oy:llä on kolmisensataa sopimusviljelijää, joiden odotuksissa on saada kuivatusta pakurista noin 40 euroa kilolta. On vielä riskinhallintakeino, jota käyttävät sekä Etämetsänomistajien Liiton Etamolin pakuria viljelevät jäsenet että yhdistyksen puheenjohtaja Rauno Numminen : ”Viljelyn voi aloittaa muutamalla sadalla ympillä eli sijoittaa siihen 1000–2000 euroa. Kyseessä pakuriymppi, pakurin viljelemiseen tarvittava sienisiirre. 22 12.9.2019 / METSÄSTÄ ANNE HELENIUS, teksti ELSE KYHÄLÄ, kuvat K ämmenellä lepää kuusisenttinen ja läpimitaltaan ysimillinen, sorvattu puutappi. Vaan onko realistista odottaa, että aliarvostettu kuitupuu muuttuu satasiksi. ”Koivusta voi saada 200 euroa 15 vuodessa. ”Koivusta voi saada 200 euroa 15 vuodessa." si viiden euron hintainen ymppi muuttuu ensisadon myötä 20 euroksi, neljän ympin puusta saa kerralla keskimäärin 80 euroa. Myös kiinalaiset olisivat valmiita ostamaan suuria määriä, mutta ilman viljelyä sellaisia ei Suomesta löydy”, Mankki kertoo. Kysyntää terveyttä edistäviä ainesosia sisältävälle trendikkäälle lahottajasienelle tuntuu maailmalla riittävän. Samaan koivuun voi laittaa puun koosta riippuen 2–5 ymppiä. Lopuksi odotellaan. ”Ymppi on kuin koivu pienoiskoossa. Muutamassa vuodessa tästä voi kehkeytyä jo kilon painoinen pallukka. Kaupassa pakurirouheesta joutuu pulittamaan 200 euroa kilolta
Isännän valvovan silmän alla Fakta. Moottorin puolipuristinta ei 545 Mark2 -malleissa ole, mutta jousiavusteinen käynnistin toimii kevyesti. Kannustavana esimerkkinä oli ollut naapurissa sijainnut yhtiön metsä, joka tosin oli asutustoiminnan takia "miltei pilalle hakattu". Uutuusmalli on rakennettu edeltäjäänsä lujatekoisemmaksi ja mitoiltaan hieman isommaksi. Uuden mallin ilmanputsarit ovat tehokkaita mutta edeltäjiään hankalampia puhdistaa. Silti sen ominaisuudet riittävät melkein mihin tahansa moottorisahatyöhön. Vanhalla mallilla viiden kiekon sahaus kesti 28 sekuntia. Päivitysversion moottori vääntää sitkeästi ja laajalla kierrosalueella. Onkin kiinnostava nähdä, tuleeko Huskulta Mark2-versio myös pykälää pienemmästä 543 XP -mallista. Metsänkäsittelyn salaisuutena Salo piti sitä, "että vierasta ei lasketa metsää hakkaamaan, vaan kaikki hakkuut suoritetaan omin väin isännän valvovan silmän alaisena. Työkunnossa, 13 tuuman laipalla ja tankit täynnä 545:n vanha versio painoi 6,4 kiloa ja uusi 6,9 kiloa. Läpimitaltaan 25 sentin koivupölkystä irtosi viisi kiekkoa 22 sekunnissa. Toivottavasti Husku vaihtaa herkästi pyöristyvät kuusiokoloruuvit torxeihin myös raivaussahoissaan. Salo Metsälehden sivuilla maaliskuussa 1949. Täysverisen ammattilaismalli 550 XP Mark2:n esittelimme viime talvena. " Seuraavaksi suunnitelmissa oli metsän "järkiperäinen harvennus" . Hintaero sahan ammattimalliin, 550 XP Mark2:een, on suositushinnoin noin 150 euroa, mikä on riittävä tekemään 545 Mark2:sta kiinnostavan vaihtoehdon. HUSQVARNA 545 MARK2 + hyvä käsiteltävyys + sitkeä moottori + hankintahinta + torx-ruuvikannat! – kohonnut paino Erityiskiitos torx-ruuvikantoihin siirtymisestä. Moottorin toimintaa ohjaava Autotune-järjestelmän uusi versio on entistä selvästi nopeammin säätyvä, joten Mark2-mallin sahoilla ei enää tarvita erillisiä kalibrointisahauksia, vaan kaasutin hakeutuu oikeisiin asetuksiin käytössä. Pohjois-Hämeen metsänhoitolautakunnan 20-vuotisjuhlilla luovutetun ansiomerkin perusteena oli, että Salo oli tilallaan Hämeenkyrön Mahnalan kylässä "jo pitemmän ajan harrastanut metsiensä hoitoa ja metsäkysymyksiä". Metsälehden sivuilta 23 METSÄSTÄ / 12.9.2019 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija S ylinteritilavuudeltaan 50 kuutiosenttimetrin kokoluokassa Husqvarnalla on tarjolla kaksi ominaisuuksiltaan toisiaan lähellä olevaa sahamallia. J. Metsää tilalla oli 30 hehtaaria ja peltoa 15 hehtaaria. Metsänhoidosta Salo kertoi kiinnostuneensa osallistuttuaan Pienviljelijäin Keskusliiton kokotalouskilpailuun. 15 sentin puilla leikkuutehojen ero ei ollut sanottava. Harvennushakkuulla – varsinkin ensiharvennuksilla ja rankametsissä – riittäisi kevyem pikin työkalu. Toki isojen pihapuiden ja ylijäreiden runkojen kaatamiseen ja pihapuiden pätkimiseen kannattaa hankkia järeämpi saha. Salon metsä tuleekin olemaan esimerkkinä muille sikäläisille pienviljelijöille siitä, miten 'metsäkärpäsen' purema entinen muurari ja nykyinen maanviljelijä metsäänsä käsittelee" , Metsälehti kirjoitti. Siellä sahan keveys ja kierrosherkkyys ovat tärkeimpiä ominaisuuksia. Tässä jutussa kokeiltava Husqvarna 545 Mark2 on päivitetty entistä paremmin myös ammattilaisten tarpeita palvelevaksi, mutta hieman edullisemmaksi malliksi. Kohti ammattilaissarjaa Monille tuttu Husqvarna 545 terästyi ammattikäyttöön sopivaksi. Sarjassa kerrotaan Metsälehdessä vuosien varrella esiintyneistä ihmisistä. Saha oli varustettu 13 tuuman (32,5 cm) laipalla, mutta moottorin teho ja sitkeys riittäisivät ongelmitta ison puun sahaamiseen 15-tuumaisellakin (37,5 cm) ja ehkä sitäkin pidemmällä laipalla. " Näin tuumi maanviljelijä K. Salo oli juuri palkittu Tapion ansiomerkillä. "Maanviljelijä Salo on huolimatta 72:sta ikävuodestaan vielä hyvissä voimissa ja uurastaa sisulla pellollaan ja metsissään tasavertaisena nuorempien rinnalla", Metsälehti kuvaili. Niinpä se päihittikin kiekkosahauksessa edeltäjänsä selvästi. LIINA KJELLBERG "JÄRJETÖN ON SELLAINEN metsänomistaja, joka ei metsäänsä kunnolla hoida. Samalla sen paino on noussut. Husqvarnan uusi malli sopii sekä ammattilaisille että tosissaan metsätöitä tekevälle metsänomistajalle. "Salon metsä onkin nyt siinä kunnossa, että siitä saa niin hyvän kuin vain itse tahtoo ja tarkoituksena onkin isännällä aloittaa metsänsä harventaminen ja vastainen hakkuu parhaalla mahdollisella metsänhoidollisella tavalla. Tosissaan sahaavalle Kierrosherkkyydessä uusi 545 häviää sähäkälle 550 XP Mark2:lle. Uudesta 545 Mark2:sta on saatavilla kahvojen ja kaasuttimen sähköisellä lämmityksellä varustettu G-malli – hintaero on niin pieni, että se kannattaa valita
Varsinkin haavoittunut karhu puolustaa uutterasti ainokaistaan, henkeään. Suurriistaan erikoistuneen konservaattori Sami Karppisen tekemä työ on juhlava ja juhlapaikalla. Toista oli kuuluisimman karhunkaatajamme Martti Kitusen elonpäivinä (1747–1833). Nykyään karhujahtiin lähdetään porukalla ja kaatajaksi päädytään sattuman sanelemana. Jopa työhuoneessa taustatapetti valittiin metsämiehen mielenmaiseman mukaan. Kullervo seisoo Karvosen työhuoneen seinustalla. syyskuuta. Minä ainakin”, kohta 20 vuotta karhujahdeissa käynyt Karvonen vähättelee. Tuo on minun mielenmaisemani poikavuosien metsäreissuilta.” Kullervo ja Karvonen Ennen oli Martti Kitunen ja uhrikuusi. Pitkien peijaisten ohella taannoin talteen otettiin talja, kallo ja siitinluu. Kituselle kävi niin lähes 200 kertaa. Sinne kuusen juurelle hän kippasi lorauksen kaatamiensa karhujen verta lepyttelymielessä. Sitä varten Kitunen perusti uhripaikan kotitalonsa maisemiin Virtain Kotalankylälle. 24 12.9.2019 / PILKKEITÄ RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat V iime syksynä Suomesta kaadettiin ennätykselliset 335 karhua, eikä parhaillaan käynnissä olevasta jahdista ennusteta juurikaan huonompaa satokautta. Tuolloin karhu oli henkipatto, joskin pidetty, jonka sai tappaa tavattaessa. Karhuja saatettiin keihästää talvipesästä, vaikka ruutiasekin oli keksitty. Nuo muistoesineet kuuluvat edelleen karhunkaatajalle, vaikka muu ruho jaetaankin jahtiporukan kesken. Karhuhavereita ennenkin Nykymetsissä arvellaan asustelevan jotakuinkin saman verran karhuja kuin Kitusen parhaimpina vuosina: 2 000–3 000 kontiota. ”Minulle oli heti selvää, että täytätän karhun. Kitusen ”karhukivääri” on kuin hento henkäys nykyaseiden iskutehoon verrattuna. Hän on innokas eräkirjaharrastaja ja Kitusensa lukenut. Keitetty, puhdistettu ja valkaistu karhunkallo odottamassa kokoamista.. Vaikka lukema on sama kuin Aku Ankan auton rekisterinumero, ei ministeriössä myönnetä tempaistun sitä hatusta. Taustalla komeilee sisustussuunnittelija-vaimo Päivin ehdottama valokuvatapetti. Tänä syksynä on raportoitu useammasta karhun haavoittamisesta, mutta myös metsästäjälle saattaa käydä höperösti. ”Peikkometsä-kuosi. Nykyaikainen karhujahti on seuruemetsästystä, jossa koirat ja tekniikka ovat ratkaisevassa asemassa.” ”Monesti karhunkaatajaksi tullaan jopa hieman sattumalta. Maaja metsätalousministeriö on nimittäin myöntänyt luvan 313 karhun kaatamiseksi. Seuranneissa rytäköissä Karhu-Martti haavoittui kolmesti. Paikka ja täyttäjäkin oli valmiiksi mietittynä”, kertoo viime syksynä Rantasalmelta 275-kiloisen kontion kaatanut Markku Karvonen . ”Ei meitä voi edes verrata keskenään. Riihimäen Metsästysmuseon kokoelmissa oleva ase on lyhyt sileäpiippuinen tussari, kaliiperiltaan 20 milliä. Kuusi kaadettiin 2001, tilalle tuli muistomerkki. Ei olekaan ihme, etteivät Kitusen kaatamat karhut läheskään aina kuolleet samantien. Tosin Karhu-Martin aikoina vaikeuskerrointa oli enemmän. ”Karhuverotus perustuu kannanhoitosuunnitelmaan ja Luonnonvarakeskukseen tekemään arvioon karhujen määrästä”, todetaan jokaheinäkuisessa lupatiedotteessa. Sen ohella miehen kotitalo on yhä pystyssä, ja tarinat karhukaatajasta, josta jäi jälkipolville hyvin vähän dokumentteja. Nimeämisessä on siis sama logiikka kuin myrskyissä. Kullervon-päivän karhu Nykyään Kullervo on muisto vain. Perimätiedon mukaan Kitunen oli rakentanut itse aseensa piilukkomusketista. Kaukana Kitusesta Paljon ovat karhujahdit muuttuneet 200 vuodessa, mutta jotain on jäänytkin: karhun arvostus. Nimi juontuu karhun kaatopäivästä, 25. Markku Karvosen kaatama karhu päätyi paraatipaikalle
Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. Metsänomistaja saattaisi saada tästä uuden tulonlähteen toimittaessaan kaupunkipihoihin rovion vähempiarvoista puuta taloyhtiön tai yksityispihan nurkkaukseen. Puuttuuko sinunkin pihastasi lahopuuaihe. Mitä kaupunkilainen sitten voisi tehdä luonnon monimuotoisuuden hyväksi, paitsi välttää maankuoren peittämistä keinotekoisesti, massiivista betonirakentamista ja levittäytymistä rakentamattomille taajamien reuna-alueille. Kymmenien senttien mittaiseksi kasvava karhunsammal muodostaa tukirakenteen, pylväikön, jonka varaan keltiäiset voivat rakentaa sokkeloisen pesäluolastonsa. Kuiva sammalkerros on erinomainen lämpöeriste, joten pesä pysyy lämpimänä pitkään syksyllä. METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia 25 PILKKEITÄ / 12.9.2019 LUKIJALTA KAMALA LUONTO Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Turha haravointi ja luonnonroskien, oksien poistaminen voitaisiin puisto-osastoilla lopettaa, se myös säästäisi yhteiskunnan varoja. Ne jäävät Metsälehden tietoon.Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Jos helle rasittaa, jälkikasvu voidaan siirtää pohjoissivun käytäviin. Ehkäpä voitaisiin ottaa harkittavaksi jopa taantuvien kaupunginosien ennallistaminen takaisin luonnontilaan. Vai tiedetäänkö, mitä vuosien mittaan tapahtuu asfaltin alla, kuoleeko siellä oleva pieneliöstö ja missä aikataulussa. Kaupunkilaiselle pihan lahopuuaihe opettaisi jotain luonnon kiertokulusta, sillä hänen maailmankuvansa voi olla hyvin staattinen. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Jos sää on kolea mutta aurinko paistaa, niin toukat ja kotelot voidaan siirtää paistesivun onkaloihin. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/ Lukijoilta, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Ne ovat yleensä betonirakennuksia, joiden elinkaaren eikä rakentamisen aikaisia hiilidioksidipäästöjä tunneta tarkasti eikä harrastuneisuutta asian tutkimiseen tunnu olevan. Luonnon monimuotoisuutta on vain maaseudulla ja metsissä, ei omalla tontilla kaupungissa, se on mielipidekirjoituksia ja tutkimusraportteja seuratessa selvää. Se on metsää pysyvästi hävittävä tekijä, ei hetkellinen talousmetsän aukko. Miksi maaperän biologian tutkimustietoja ei julkaista enemmän kaupunki-infran alla olevista alueista turvemaiden tutkimuksen lisäksi tai sijaan. Kaupungistuminen ja yhdyskuntarakentaminen on kuitenkin Suomessa suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle. Mutta miten ne saavat alkunsa. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Maankuoren peittäminen asfaltilla häiritsee hydrologista kiertoa, aiheuttaa taajamien hulevesiongelman ja häiritsee tuntemattomalla tavalla maankuoren ekosysteemiä. Myös väestön pakkaantuminen kasvukeskuksiin pakottaa rakentamaan massiivisia ostoskeskuksia ja julkisia rakennuksia. Mitä kauempana luonnosta ollaan oltu, sitä suurempi huoli on toisten toimista siellä kaukana luonnossa. Syynä lienee se, että voi kävellä samoja katuja samojen rakennusten ohi kuin isovanhempansakin, mikä antaa harhan pysyvyydestä. Keltiäisen sammallinna Keltiäisen ja kangaskarhunsammalen yhteistyön tuloksena on syntynyt komea mätäs, jonka sisällä keltiäisen kelpaa hoitaa jälkeläisiään. Kaikki keltiäispesät eivät ole karhunsammalmättäissä, mutta ilmeisesti kaikki kangaskarhunsammalmättäät ovat joko entisiä tai yhä käytössä olevia keltiäispesiä. Kun keltiäinen kerää pesänsä rakennusaineiksi kariketta ja hiekanjyväsiä, paranevat karhunsammalen kasvuedellytykset. Maalaisen maailmankuva on dynaamisempi kuin koko ikänsä kaupungissa asuneen cityvihreän. Metsänomistaja kuitenkin tietää, että metsässä ei ole kolkkaa, joka olisi edes 20 vuotta samannäköinen. Työläisten silmätkin ovat surkastuneet. Julkiset puistoalueet voitaisiin palauttaa vähitellen luonnontilaan. Ne eivät pistä eivätkä pahemmin purekaan; kiusallisen pistävät kellertävänruskeat muurahaiset ovat viholaisia, siis eri lajeja. Kun sammalmättäässä olevat pesät ovat suurempia kuin kivien tai puunkappaleitten alla olevat pesät ja lisääntymistulos niin ollen niissä parempi, tie on joka tapauksessa auki lajien välisen riippuvuuden kehittymiselle. Mätäspesä on lämpösuhteiltaan erinomainen. Tietenkin lahopuut tulee kaataa, jotta eivät vahingoita omia aikojaan kaatuessaan ihmisiä tai omaisuutta, mutta on hyvä muistaa, että vaakalahopuu lisää luonnon monimuotoisuutta. Hyviä neuvoja satelee niin maatalouden kuin metsätaloudenkin harjoittajalle. LEENA NEITINIEMI-UPOLA Lapin metsävaliokunnan jäsen. Maailmalta kyllä löytyy lukuisia esimerkkejä muurahaisen ja kasvin läheisistä vuorovaikutuksista, usein niin, että muurahainen on kasvin puolustaja ja saa siksi ravintoa tai elinpaikan kasvilta. Avokallioilla ja harvapuisissa kalliometsissä näkee myös kymmenien senttien korkuisia mättäitä. Siellä olisi hyvä koko perheen voimin jälkikasvun kanssa yhdessä Pari neuvoa cityvihreälle seurata, kuinka parkki vähitellen irtoaa, erilaiset lahottajat tulevat ja kasa vähitellen maatuu. Pääravintona ovat juurikirvat ja niiden erittämä sokeripitoinen neste. Joka tapauksessa, kaupunkipihoissa näkee valitettavan harvoin lahopuuaiheita. Niiden syntyyn eivät riitä karhunsammalen omat kyvyt, vaan mättäät ovat keltiäisen ja karhunsammalen yhteistyötä. Valitseeko nuori keltiäisnaaras pesänsä paikaksi kangaskarhunsammalkasvuston vai ovatko keltiäisen ja sammalen elinpaikkavaatimukset vain niin samanlaiset, että lajit osuvat usein yhteen. Keltiäiset ovat pieniä, keltaisia muurahaisia, jotka välttelevät päivänvaloa. Myös tekopökkelökujat lisäisivät kolopesijöiden mahdollisuuksia ja erilaisia lahottajia kaupungissakin, niiden uudenlainen muotokieli voisi virkistää kaupunkilaista. Keltiäiset välttävät päivänvaloa ja piilottelevat parveiluaikaa lukuun ottamatta maan sisällä. Näin laadit lukijakirjoituksen TAVALLISESTI KANGASKARHUNSAMMAL KASVAA harvana, sentin parin korkuisena peitteenä muiden matalien itiökasvien joukossa kuivassa kangasmetsässä. Olisi parasta jättää kaadetut puut lahoamaan puistoihin ja kaava-alueille niille sijoilleen. Keltiäisen mätäspesät ovat usein ensimmäisiä paikkoja, joissa on riittävästi maata ja kosteutta puiden kasvulle
Koivumittarituhot Lapin pohjoisosissa 1960-luvulla tuhosivat 90 prosenttia Ylä-Lapin tunturikoivikoista. Lajistollisen monimuotoisuuden merkitystä metsissä voidaan tarkastella ainakin viidestä näkökulmasta. Puiden vastustuskyky on rajallinen etenkin kaukokulkeutuneita (so. Näitä ovat esimerkiksi hiilidioksidin sidonta, hapen tuotto, pohjaveden muodostuminen ja puun tuotanto. 26 12.9.2019 / PILKKEITÄ Suomessa metsäpinta-ala ei ole vaarassa vähentyä, mutta metsien käytön tehostumisen sekä ilmastonmuutoksen pelätään vähentävän täälläkin metsäluonnon lajistollista monimuotoisuutta merkittävästi. Kannattaako vaalia monimuotoisuutta. Otollisissa olosuhteissa kuitenkin kotoperäisetkin taudit ja tuholaiset voivat aiheuttaa laajoja tuhoja. muilta mantereilta tulleita) tuholaisia ja tauteja vastaan. ekosysteemipalvelujen toimivuudelle. Mäntyvaltaisten metsien määrä on lisääntynyt sekä Eteläettä Pohjois-Suomessa 1950 -luvulta lähtien, mutta 1990-luvun jälkeen niiden osuus on jonkin verran pienentynyt kuusen osuuden kasvaessa. Kotoperäiset taudit ja tuholaiset aiheuttavat harvoin suurtuhoja, koska niillä on pitkä yhteinen kehityshistoria isäntäkasvilajinsa kanssa, jona aikana kasville on ehtinyt kehittyä vastustuskykyä. Tuhon aiheutti Kanadassa kotoperäinen kovakuoriainen nimeltään vuoristoniluri. Hallamittari täydensi tuhoja vuonna 2008 yli 300 neliökilometrin alueella. Tuhoutuneet metsät olivat iäkkäitä, tiheitä ja laajoja yhden puulajin metsiköitä, eli juuri sopivia vuoristonilurille. Tässä kirjoituksessa käsitellään lähinnä monimuotoisuuden merkitystä puiden terveydelle ja metsien toimivuudelle. Kuvassa männikköä Ahvenanmaan saaristossa. Valikoimastamme löydät niin isäntälinjan kuin ammattilaisenkin tuotteet. Monet aiemmat esimerkit osoittavat, että minkä tahansa puulajin vastustuskyky voi joskus pettää niin, että se tuhoutuu laajoilla aloilla lähes totaalisesti. "Opetus suurtuhoista on selvä: yhden puulajin tasaikäisiä laaja-alaisia metsiköitä pitää välttää." TUTKIJALTA MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI www.kesla.com Metsien kuningas tulee Itä-Suomesta KESLA-traktorin metsävarusteet metsäperävaunut, kuormaimet ja hakkurit valmistetaan Kesälahdella lähes kuudenkymmenen vuoden kokemuksella. Lajistollinen monimuotoisuus on perusta ympäristön erilaisten ns. Lue Koneviestin arvio KESLA proTRACTION-vedonohjauksesta kesäkuun Koneviestistä! Uusi metsäperävaunumallisto upeine varusteineen nyt myynnissä!. Maamme metsätaloudellisesti merkittävät pääpuulajit ovat toistaiseksi säästyneet pahoilta uusilta taudinja tuhonaiheuttajilta, mutta saarnemme ovat olleet jo toistakymmentä vuotta heikossa kunnossa tänne Aasiasta kulkeutuneen saarnensurman takia. Todellinen suurkatastrofi koettiin parin viimeisen vuosikymmenen aikana Kanadan länsiosissa, jossa tuhoutui Suomen metsäpinta-alan kokoinen alue kontortamännikköä. Lajiston monimuotoisuuden väheneminen näkyy metsäluonnossa – ja ehkä metsänomistajan kukkarossakin
. Taudit tuhoavat yleensä vain yhden isäntälajin ja vaikuttavat lievemmin sen lähisukulaisiin. Metsässä tapahtuu lukematon määrä erilaisia biologisia toimintoja, jotka vaikuttavat metsäekosysteemiin. Maamme metsät ovat puulajistonsa puolesta huolestuttavan yksipuolisia. Pohjois-Suomessa on mäntymetsien määrä lisääntynyt jatkuvasti 1930-luvulta lähtien, ja on nyt peräti kolme neljäsosaa metsäpinta-alasta. Niinpä toimivan metsämaan ansiosta meillä on saatavilla puhdasta pohjavettä. metsän esteettisyyteen . Nopeat seuraukset voivat ilmetä esimerkiksi puuston terveydentilan heikentymisenä tai vaikkapa mustikkasatojen pienenemisenä. Esimerkiksi metsämaassa hyvin runsaana esiintyvä vajaan senttimetrin mittainen änkyrimato nimeltään kunttamato (Cognettia sphagnetorum ) on ylivoimaisen tehokas eloperäisen aineen hajottaja kangasmailla. Perustelu on siinä, että jokaisen tuholaisen ja taudinaiheuttajan täytyy pärjätä ympäristössään olevien saalistajien, loisien, taudinaiheuttajien (myös taudinaiheuttajilla ja tuholaisilla on tautinsa) ja kaikkia kasveja peittävän ja kasvien sisällä elävän ns. Metsien terveyden kannalta tämä on riski. Eräs hiljainen, lähes näkymätön mutta massiivinen toiminto on kuolleen biomassan hajotus ja ravinteiden vapautuminen, johon osallistuu valtava määrä pieneliöitä. korkea hirvieläinten tiheys. Kaikilla eliöillä on kuitenkin omat saalistajansa, tautinsa ja loisensa. Koivuvaltaisten metsien määrä on 1970-luvun aallonpohjasta hieman noussut. Kuusivaltaisten metsien osuus on viime vuosikymmeninä lisääntynyt varsinkin Etelä-Suomen nuorissa metsissä. Häiriintymättömästä metsämaasta vuotaa pohjaveteen vain olematon määrä ravinteita ja orgaanisia yhdisteitä. Jos monimuotoisuus vähenee merkittävästi, on myös vaarana, että suomalaisen luonnon julkisuuskuva heikkenee ja metsätuotteiden menekki vaikeutuu. Lähes 90 prosenttia metsäpinta-alastamme on valtakunnan metsien inventointitulosten (VMI11, Luke) mukaan kuusitai mäntyvaltaista, ja Etelä-Suomen nuorissa metsissä ovat kuusivaltaiset metsät edelleen lisääntymässä. . . Sormustinkukan myrkky nimeltään digoksiini toimii oikein annosteltuna lääkkeenä sydämen vajaatoimintaan ja rytmihäiriöihin. Kuvat: Michael Müller Fakta. normaalimikrobiston kanssa. Tilanne on hankala, sillä lehtipuiden käyttöä metsänuudistuksessa rajoittaa mm. Oli kyse linnuista, kasveista, änkyrimadoista tai mikrobilajeista, niille kaikille on yhteistä se, että muutama laji vallitsee ja niiden rinnalla elää valtava määrä harvinaisia lajeja, joilla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä metsän toimivuudelle juuri tällä hetkellä. Hömötiaisen kanta on puolittunut muutamassa vuosikymmenessä. Lyhyellä aikavälillä ehkä ei. 27 PILKKEITÄ / 12.9.2019 MONIMUOTOISUUS VAIKUTTAA . metsien toimivuuteen . Noin puolet nykyään käytössä olevista lääkeaineista on löydetty luonnosta tai ne ovat luonnossa esiintyvien yhdisteiden johdannaisia. Voiko monimuotoisuuden väheneminen siis näkyä metsänomistajan kukkarossa. . Edellä kerrotun perusteella vastaus on: kyllä voi. Kuvassa joutsalainen kuusikko. metsien hiilinieluun . Tarvitaanko näihin kaikkiin toimintoihin niin suurta monimuotoisuutta, jota metsässä on. Toisena esimerkkinä mainittakoon pölyttäjähyönteiset, joiden merkitys esimerkiksi marjasadoille on ratkaisevan tärkeä. Näin maasta voi löytyä muita kyseiselle kunttamadon taudille vastustuskykyisempiä änkyrimatolajeja, jotka ajan mittaan voivat hoitaa kunttamadon tehtävää edes jollakin tapaa. Niinpä pitkällä aikavälillä suuri joukko harvinaisia lajeja muodostaa eräänlaisen vakuutuksen erilaisten toimintojen jatkuvuudelle muuttuvissa olosuhteissa. Lehtipuuvaltaisia metsiä on edelleen kuitenkin vain noin kymmeneosa metsäalasta, kun niitä oli 1930-luvulla runsas viidennes. . MICHAEL MÜLLER Kirjoittaja on metsäpatologian dosentti. Yleisesti ottaen monimuotoinen lajisto vähentää todennäköisyyttä sille, että jokin yksittäinen tauti tai tuholainen pääsisi aiheuttamaan ympäristössään tuhoisan epidemian. monimuotoisuus tarjoaa ”idea-aitan” esim. Syyksi arvioidaan lahojen lehtipuupökkelöiden väheneminen metsissämme. Huolimatta siitä, että maassa esiintyy iso määrä muitakin änkyrimatolajeja ja tuhansia mikrobilajeja, heikkenee metsämaan ravinteiden kierto merkittävästi, jos kunttamato siitä poistetaan. puiden terveyteen . Samasta syystä estyy myös paras juurikäävän torjuntakeino. Niinpä kunttamatojakin voi jonain päivänä tappaa äkillinen uusi, esimerkiksi jonkin muuntuneen bakteerin aiheuttama tautiepidemia, joka romahduttaa kunttamatokannan. Entä vaikuttaako metsän muu eliöstö, kuten aluskasvillisuus ja varsinkin paljon puhuttu lahopuusta riippuvainen sieni-, hyönteisja lintulajisto metsän terveyteen. kemianja lääketeollisuudelle Opetus monista koetuista suurtuhoista on selvä: yhden puulajin tasaikäisiä laaja-alaisia metsiköitä pitää välttää
Hinta sisältää lennot ja kuljetukset, ohjelmassa mainitut ateriat, juomarahat oppaille ja bussinkuljettajille, verot ja viranomaismaksut sekä suomalaisen matkanjohtajan. 2003 valmistunut loma-asunto niemenkärjessä. 1.9.2019. Jeroksenrinne-tila on puhdas rantaan rajoittuva metsätila. Hirsiaitassa on mahdollisuuksia moniin käyttötarkoituksiin. Pääosin taimikoita, mutta heti hakattavaakin löytyy. Monipuoliset mahdollisuudet vakituiseen asumiseen, vapaa-ajan asumiseen, yrittämiseen. 0,6 ha, kaikki kohteella sijaitsevat rakennukset ovat purkukuntoisia. 23.3. 050 464 6500 METSÄTILA, Lohja, Hormajärvi 47,3 ha. Aamulla lähdemme kohti pohjoista katsomaan eukalyptusviljelmiä. Kiinteistöllä on 6 rantarakennuspaikkaa vapaa-ajanasunnoille, rakennuspaikat sijaitsevat 2 korttelissa, rakennusoikeus 130 krsm²/rakennuspaikka. Hintanäkemys 15.000 €. Päivän ohjelma tarkentuu vielä, mutta suunnitelmissa on vierailu taimitarhalla sekä maatilalla. 2 km. 135.000 €. Nuoret ja varttuneet kasvatusmetsät on harvennettu ja järeytyvät hyvää vauhtia tukkivaiheeseen eikä hoitorästejä ole ollenkaan. 115.000 €. Hinta sisältää myös tilan päärakennuksen, muita maatalousrakennuksia sekä kolme kuivurija viljavarastorakennusta (joissa kolme Antti-kuivuria (36, 36 + 40 m 3 ), yksi Stela läpivirtauskuivuri ja 32 m 3 :n Mepu -kuivuri). 22.9.2019 MÄÄRÄALA, Rautalampi, Niinivesi 13,8 ha. Matka jatkuu Fray Bentosin kaupunkiin, missä vierailemme UPM:n sellutehtaalla. Kolmesta vierekkäisestä kiinteistöstä koostuva metsäalue Hormajärven pohjoispuolella. Kaupunkikierroksen ja lounaan jälkeen jää vapaata aikaa tutustua viehättävään pikkukaupunkiin. Portugalilaisten 1680 perustamassa Colonia del Sacramenton kaupungissa voi eläytyä siirtomaa-aikojen tunnelmaan. Rajoittuu Jantoniementiehen ja Metsäpirtin yksityistiehen. Lisätietoa: www.olympia.fi/metsalehden-lukijamatka-uruguayhin ja www.metsalehti.fi/lukijamatka. Alueella hyvät mahdollisuudet myös vuokrata lisää peltoalueita. 43.000 eur. Savonrannan Hankavaarassa hyvin hoidettu ja hyvin saavutettavissa oleva metsätila. Pihapiirissä on runsaasti istutuksia ja nurmialuetta ja kasvimaita. Havupuuvaltaisen puuston määrä on n. 3,1 ha on metsätalousmaata, josta varttunutta kasvatusmetsää n. Koko pinta-ala on kasvuisaa metsämaata ja kasvupaikat pääosin hyväkasvuisia mustikkakankaita. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Kahden tilan muodostama metsäinen kokonaisuus Saajuu-järven rannalla Hakniemessä. Hp. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa Metsäkrypto 13, oikea ratkaisu Guichón Fray Bentos Colonia del Sacramento Montevideo URUGUAY URUGUAY. 50 km Tallinnasta! Myynnissä peltoa 490 ha. 25.3. Omaa Saimaa Pyyveden rantaviivaa noin 250 m. Hp. Mitä parhain metsäsijoituskohde ! Mh. Perillä lounaan jälkeen rentoudumme matkan rasituksista. Sijainti Kurkilahden pohjukassa omassa rauhassaan. Kuviot 3,1 ja 8 laikutettu 12.7.2019. Lauantaina lähdemme Helsingistä kello 16.00 Lontoon ja São Paulon kautta Montevideoon. Vastuullinen matkanjärjestäjä on Olympia Kaukomatkatoimisto. 1.840 m 3 . UPM tarjoaa kenttälounaan. 22.3. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 188.000 € / tarjous viim. Omaa länsirantaista rantaviivaa on noin 700 m. Pertti Saarinen, puh.040-5010043 Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Matka sisältää pitkiä lentoja ja paljon kävelemistä, joten se ei sovellu liikuntarajoitteisille. Kohteessa on v. Kurkilahti-tilalla on rakennetun rantarakennuspaikan lisäksi yksi rakentamaton A/1 rakennuspaikka luonnonkauniilla rinnetontilla. METSÄTILA, Savonlinna, Savonranta 12 ha. 117.000 €. 45.000 € / tarjous viim. Rauhallinen sijainti. Yhteinen päivällinen. Reilusti kirkasvetisen Niiniveden rantaa ja kivalla paikalla 1 yleiskaavan mukainen rantarakennuspaikka. Puuston määrä 8/2019 laaditun metsäarvion mukaan 1.073 m 3 . ASUINKIINTEISTÖ, Parikkala, Saari Maatilan pihapiiri, iso v. 1987 rakennettu omakotitalo, vanha upea hirsiaitta, karjarakennus ja kalustohalli, n. 29.3. Tie/tonttimaata on n. METSÄ-/LOMAKIINTEISTÖ, Sulkava, Karjulanmäki 11,3 ha. 1 km. 500 m 3 . Pinta-alasta n. TARJOUKSET pyydämme jättämään 31.8.2019 mennessä os. SAARIKIINTEISTÖ, Punkaharju Saarikiinteistö Saimaan Pihlajavedellä, PieniKontiainen -saaressa. Harvinainen tilaisuus hankkia kerralla suuri maatalouskokonaisuus Virosta, n. Hp. 1996 rakennettu pyöröhirsinen loma-asunto, jossa on uudempi kelohirsinen laajennusosa. Rakennuksessa on sähkölämmitys, ilmalämpöpumppu ja takka. Lukijamatka Uruguayhin 21.-29.3.2020 METSÄKIINTEISTÖ, Punkaharju, Putikko 3,7 ha. Kotimatka alkaa halki pikkukylien takaisin Montevideoon. Hp. Mökki-irtaimisto sisältyy maksettavaan kauppahintaan. 27.3. Aamupäivällä ohjelmassa on pääkaupungin nähtävyyksiä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 09 696 2770 tai olympia@olympia.fi. 28.3. Muilta osin maa-alue on pääasiassa nuorta kasvatusmetsää. MAATILA, Viro, Rapla 490 ha. Perille saavumme sunnuntaina kello 21.00. Mukava kesäpaikka ison veden äärellä. laukkanen@metsat.fi. 3,6 milj. Lisäksi kauppahintaan sisältyvät kolme John Deere -traktoria ja paljon pienempiä maatalouskoneita ja -laitteita. Sähköistetty mökki ja kaksi makuuaittaa sekä varastorakennus. Rantaviivaa Apajalahti -kiinteistöllä on yhteensä n. Sovi esittelyaika ja toteuta unelmasi! Mh. 19.2.2018 päivättyjen metsäarvioiden mukaan alueen kok.puusto n. Illalla tervetulopäivällinen tangon merkeissä. Matkalla poikkeamme maatilalle, missä syömme perinteisen grillilounaan ja perehdymme karjankasvatukseen. 2,4 ha, puuston määrä n. Retki jatkuu kohti Colonia del Sacramenton kaupunkia. Mainiot veneilyja kalastusmahdollisuudet, omasta metsästä saa kotitarvepuut ja hieman hakkuutulojakin. Lounaalle matkaamme viinitilalle, missä tutustumme Uruguayn rikkaaseen viiniperinteeseen. Kiinteistö rajoittuu reilun 300 m:n matkalla Vanhaan Viipurintiehen. 3779m 3 . Niinivesi on yli 35 km pitkä järvi, jossa perinteisten ahvenen ja hauen lisäksi saada taimenta, harjusta, kuhaa ja siikaa. 24.3. 2 km:n päässä Saaren taajamasta, Akonpohjasta. Venevalkamaja autopaikka sijaitsevat Saukonsaaressa, Pietolansaaren lossilaiturin tuntumassa, vesimatkaa n. Matka maksaa Metsälehden kestotilaajille 3 490 eroa ja muille 3 565 euroa. €. Lisämaksu yhden hengen huoneesta 390 euroa. Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju tai sähköpostilla veijo. Alue on monipuolinen niin kehitysluokkien, maapohjien ja maastonmuotojenkin osalta. Lentomatka São Paulon ja Lontoon kautta Helsinkiin alkaa kello 17.50. Tie palstalle. Lounaan ja tehdaskierroksen jälkeen tutustumme kaupungin vanhaan teollisuusmaisemaan, joka kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Hyväkuntoisessa talossa on tuvan lisäksi 3 makuuhuonetta, keittiö, työhuone ja vaatehuoltotiloja, saunaosasto. Yhteinen päivällinen. 180.000 €. Mh. 26.3. 040 510 8085 LOMA-ASUNTO, Savonlinna, Savonranta Savonrannan Karhunkoskella noin 7000 m 2 määräalatontti, jossa sähköistetty v. Hp. 28 12.9.2019 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN Matkaohjelma 21.3
Arbetsförhållandet inleds enligt överenskommelse dock senast 1.2.2020. Koulutukset ovat puolipäiväisiä. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. För att kunna handha uppgiften krävs B-körkort och goda IT-kunskaper. Skoglig utbildning, förhandlingsvana samt tidigare erfarenhet av logistik räknas som meriter. Märk kuvertet med “VD”. 040 126 1181 Valtteri Skyttä p. Kohteille on yhteiskuljetus alla mainituilta lähtöpaikoilta. Hakijalta edellytetään vähintään metsätalousinsinöörin koulutusta, hyvää asiakaspalvelutaitoa ja sitoutunutta, tuloksellista otetta työhön. Arvostamme aiempaa työkokemusta vastaavista tehtävistä, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä reipasta ja ennakkoluulotonta otetta asiakaspalvelutyöhön. Vår VD går i pension på våren 2020 och vi söker en ny Verkställande direktör Vi söker dig som har gedigen kunskap gällande virkesoch energivedshandel, övergripande kunskap om bolagsekonomi samt personalförvaltning. 040 534 1043 www.metsa.fi/hydrologialife Varaa itsellesi ilmoituspaikka! Soita Tuomo Vuoriselle 050 436 9700 Skogsreviret Nyved Ab är ett år 1993 grundat bolag som bedriver virkesoch energivedshandel i huvudsak i Nyland och Åboland. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Palkkaus YT/Meto työehtosopimuksen mukaan. Ansökan inklusive CV och löneanspråk skickas senast 27.9.2019 till Nyved Ab, Johan Engström, Formansallén 2, 10600 EKENÄS eller till johan.engstrom@nyved.fi. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. Nyved Ab 2 x 150mm_92mm 3.9.2019 17.43 Sivu 1 RANUA Haemme pieneen tiimiimme 1.12.2019 alkaen tai sopimuksen mukaan METSÄASIANTUNTIJAA Metsäasiantuntija toimii metsänomistajan neuvojana ja edunvalvojana kaikissa metsään liittyvissä asioissa. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Puhelin 0294 32 6000 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 040 162 3991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Toimenkuva on enimmäkseen itsenäistä metsänhoidon, puukaupan ja asiantuntijapalveluiden markkinointia, suunnittelua ja toteutusta. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 09 315?49?845, 0400 894 080 Sami Karppinen p. Mera information om Nyved finns på adressen www.nyved.fi. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back p. mennessä osoitteessa uratori.mps.fi.. 9.00 Nilsiän seurakuntatalo, Nilsiäntie 59, Nils iä Lisätietoja ja ilmoittautuminen: metsakeskus.fi/tapahtumat Samuli Joensuu, Tapio Oy p. 050 598 1486 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 040 723 1613 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Yhteyspäällikkö Sanna Nyman 040 569 2200 Verkkotuottaja Heta Välimäki p. Retkeilyllä tutustutaan suojelualueen ennallistamiskohteeseen ja siihen rajoittuvan ojaston kunnostukseen. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 31 950 (LT/18) Lukijoita 148 000 (KMT/18) Painopaikka Punamusta, Joensuu 29 PILKKEITÄ / 12.9.2019 PALVELUKSEEN HALUTAAN KOULUTUSTA PALVELUKSEEN HALUTAAN KOULUTUS METSÄNOMISTAJILLE Ojaston kunnostuksen suunnittelu luonnontilaisten suokohteiden läheisyydessä Tilaisuudessa esitellään keinoja, joilla kuivatusojien kunnostus ja suon ennallistaminen voidaan yhteensovittaa siten, että kaikki hyötyvät. Lön enligt överenskommelse. Tule mukaan! Pyhäjärvi, Haudanneva Lähtö keskiviikkona 25.9.2019 klo 9.00 Hotelli Pyhäsalmelta, Ollintie 19, Pyhäsalmi Nilsiä, Eitikansuo Lähtö torstaina 26.9.2019 klo. Etsimme Rovaniemelle TOIMITUSJOHTAJAA Metsamarkkinat.fi Tule kanssamme vastaamaan Pohjois-Suomen lisääntyvän puunkäytön tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin! Lue lisää ja hae tehtävää 30.9. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. Vi ser gärna att du har goda ledaregenskaper, är ansvarskännande, positiv, utåtriktad och flexibel samt att du är en person som ser möjligheter. Tehtävän hoitaminen vaatii oma-aloitteisuutta työkohteiden kartoittamisessa sekä yhteistyötä ja vuorovaikutusta muiden toimihenkilöiden ja metsänomistajien kanssa. Vi värdesätter goda kunskaper i svenska, finska, engelska och gärna tyska, både i tal och skrift. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?803 Eero Sala p. Närmare uppgifter om befattningen lämnas av vd Johan Engström, 0400-304 963 och styrelseordförande Markus Johansson, 0400-714 071. Hakemukset ansioluetteloineen viimeistään 1.10.2019 sähköpostilla osoitteeseen jouko.hoyhtya@mhy.fi Lisätietoja antavat puheenjohtaja Rauno Kelahaara 0400 – 394 767 ja toiminnanjohtaja Jouko Höyhtyä 0400 – 188 743 Metsänhoitoyhdistys MHY Ranua 2 x 120_92mm 28.8.2019 10.18 Sivu 1 Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy Olisiko tämä sinun polkusi. 050 436 9700 ilmoitukset@metsalehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 87
Ruudulle pläjähti suomenkielistä Wikipedia-tekstiä: "Kun harsintametsätaloudesta luovuttiin vuosina 1949–50, siirryttiin metsikkökohtaiseen tarkasteluun. Metsähallituksen mailla avohakkuut haluttiin kieltää. Muuttuvissa ilmastoja kaupungistumisolosuhteissa puun käytöstä on viime aikoina kiinnostuttu myös osana kattopuutarhoja kaupunkialueilla. Länsimaissa japaninvaahteran käyttö koristepuuna on tuttua vasta parinsadan vuoden ajalta. Puusta onkin aikojen saatossa jalostettu jopa tuhatkunta lajiketta tai muotoa erilaisine runko-, lehti ja värimuunnoksineen. Totuuksia metsänhoidossa tuntuu piisaavaan, mutta kyllä faktaakin kaivattaisiin. Puun geneettinen eli perimätekijöiden vaihtelu lajin sisällä on huimaa ja siemenistä lisättäessä yhden puuyksilön jälkeläiset voivat olla hyvinkin erinäköisiä. Tämä on totuus, eikä mitään faktaa, filosofoi edesmennyt Matti Nykänen hauskalla tavallaan. Lehdet ovat kämmenen muotoisia. Hakuterminä käytin englanninkielistä ilmaisua ”clear cutting”. 30 12.9.2019 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Eivät tosin menestyksellisesti kovin kylmillä alueilla. Kasvukaudella täysin punalehtisiä muotojakin on verivaahteran tapaan. Se on häkellyttävää, sillä kyseinen julkaisu loi pohjan Suomessa erittäin menestyksekkäästi harjoitetulle metsikkötaloudelle, jonka ansiosta metsämme ovat puuta pullollaan ja niiden kasvu jatkuvalla nousu-uralla. Avohakkuun ja metsänviljelyn vaihtoehto on luontainen uudistaminen, jota Kalela piti tavoitteena myös metsikkötaloudessa. Bonsaipuulajikkeissa lehdet voivat olla vain kynnenkokoisia ja niiden monet lajikeominaisuudet säilyvät ainoastaan vartteina tai pistokkaina. Marjan mielestä koko sanasta voisi hyvällä syyllä luopua. ÄLLISTYNEENÄ TUNNISTIN WIKIPEDIAN mainitsemien myyttien olevan peräisin professori Erkki K. Osa lajikkeita on myynnissä taimina tai siemenmateriaalina maailmanlaajuisesti, mutta harvinaisinta osaa lisätään vain pistokkaista Japanin ja Kiinan temppelipuutarhoissa. Avohakkuita vastustavaan kansalaisaloitteeseen saatiin viime keväänä yli 50 000 nimeä. Tässä yhteydessä avohakkuita alettiin perustella pääosin neljällä myytillä, jossa avoimeksi hakkaamista verrattiin luontaisen metsän kehitykseen.” Wikipedian mukaan avohakkuiden vertaaminen metsäpaloon, metsän tasaikäisrakenteen syntyminen metsäpalon jälkeen, käsitys siitä että luonnontilainen metsä muodostuu vanhetessaan yhden puulajin metsäksi ja luonnontilaisen ovat väärinkäsityksiä. Ihmiset eivät ehkä kovin hyvin tienneet, mitä olivat vaatimassa. 80 VUOTTA 18.9. KRISTIAN ENGLUND, metsänhoitaja, Helsinki (matkoilla) 70 VUOTTA 17.9. Kalelan julkaisusta ”Luonnonmukainen metsien käsittely” vuodelta 1948. Monipuolisena sopeutujana puu on villiintynyt joissakin maissa kuten Australiassa ja Uudessa Seelannissa myös puutarha-alueiden ulkopuolelle. TONGIN GOOGLESTA ESILLE myös professori Peitsa Mikolan vuonna 1984 ilmestyneen artikkelin ”Harsintametsätalous”. Hän antoi koristeelliselle puulle latinalaisen nimen palmatum sen kämmentä tai palmunoksaa muistuttavan lehden mukaan. Useimmiten ihmiskämmenen kokoinen lehtilapa on haaroittunut tavallisesti viiteen ”sormiliuskaan”, mutta voi olla myös seitsentai yhdeksänsakarainen. Japaninvaahtera (Acer palmatum ) on kotoisin Japani– Kiina-akselilta, ja sitä tavataan luontaisesti myös Itä-Mongoliasta Kaakkois-Venäjälle. KESKUSTELIN KOLLEGANI METSÄNEUVOS Marja Hilska-Aaltosen kanssa metsänhoidon terminologiasta, kun avohakkuut kun nostattavat jälleen tunteita. Japaninvaahtera on myös suosittu bonsaipuuna. Tuuheantehokkaan juuristonsa ansiosta japaninvaahtera on suhteellisen kuivuudenkestävä. ANTTI HAKKARAINEN , metsäneuvos, Siilinjärvi (perhepiirissä) 50 VUOTTA 20.9. Japanilaiset nauttivat puun lehdistä myös teen muodossa, ja kiinalaiset sen kuorirohdoksista perinnelääketieteensä ohjeistamana. Omasta mielestäni metsän häiriödynamiikan yksinkertaistaminen on ollut edellytys sille, että selväpiirteiseen metsänuudistamiseen perustuvat metsänhoitomenetelmät saivat lentävän lähdön vuonna 1948 annetun harsintajulkilausuman jälkeen. LEENA LESKINEN , Suomen metsäkeskus, elinkeinopäällikkö, Joensuu (muistamiset: hiiliporssi.fi/ kauppapaikka tai palanenelamaa. Kalela kuvaa julkaisussaan myös luontaisen uudistamien perusteet ja tuntee hyvin esimerkiksi kilpikaarnaisten mäntyjen merkityksen uuden kasvun aikaansaamisessa metsäpalon jälkeen. Ihmiset nauttivat puun koristeellisesta ulkonäöstä pihoilla ja puutarhoissa ympäri maailmaa. Japaninvaahteran otsoninkestävyyttä ja ilman epäpuhtauksien sidontakykyä pidetään myös kohtuullisen hyvänä. Siinä hän elegantisti toteaa, ettei jatkuva kasvatus ole vaihtoehto avohakkuulle ja metsänviljelylle vaan metsikkötaloudelle. Syksyisin puun lehvästö loistaa näyttävissä väreissä keltaisenoranssista purppuranpunaiseen. Keskustelun innoittamana päätin tarkistaa, mitä kaiken tietävä Google sanoo avohakkuista. Osakan japanilainen temppelipuutarha mainostaa jopa tuhatvuotista puuyksilöään. Japaninvaahteroita moneen makuun Japaninvaahteran koko vai vaihdella puolestatoista metristä aina 15 metriin. Avohakkuulla – kuinka luonnonmukaista se sitten onkaan – on se selkeä etu, että se on johtanut selväpiirteiseen metsänuudistamiseen, joka on kaikkein tärkein vaihe metsänkasvatuksessa. Kasvupaikasta ja lajikkeesta riippuen puun koko voi vaihdella saappaankorkuisesta pensaasta yli viisitoistametriseen runkopuuhun. Sopeutumiskykyä uusiin ilmasto-oloihin Ruotsalainen kasvitieteilijä Carl Peter Thunberg kuvasi japaninvaahteran länsimaiselle tieteelle 1700-luvun lopulla. Esimerkiksi metsälaki ei tunne koko termiä, vaan siinä puhutaan uudistushakkuista ja kasvatushakkuista. NUORTEVA HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat KAUKOIDÄSSÄ on innostuttu jalostamaan yhdestä ainoasta puulajista erilaisia muotoja ja lajikkeita yli tuplasti enemmän kuin mitä maailmassa on koiraja kissarotuja yhteensä. fi/product-category/joensuu). Totta vai faktaa. Luontaislääkkeen karvas maku tosin voi olla vähemmän nautittava. Marjan kanssa käydyn keskustelun jälkeen minäkin aloin olla sitä mieltä, että avohakkuu-termi kannattaisi korvata uudistushakkuulla
syyskuuta. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 26.9.2019 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . PALKINNOT metsäkryptosta 13 on arvottu seuraaville kolmelle: TAISTO HEINO , Lahti, PIRKKO KANGASNIEMI , Kalakoski ja JERE MARJAMÄKI , Tampere. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 16. • Katso koko maan puunostajat • Kymmenen vinkkiä puukaupan tekoon M ar ku s Tu or m aa • Sähköiset palvelut ja yhteisomistus • Vaahtera on vaatelias väriläiskä • Näin teet malkakaton. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Metsäkrypto 13, oikea ratkaisu löytyy sivulta 28. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www. • Missä maksettiin havutukille huippuhinnat. 31 PILKKEITÄ / 12.9.2019 METSÄRISTIKKO 16 ENSI NUMEROSSA Seuraava Metsälehti Makasiini ilmestyy 26. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . sanaristikot.net
Reseptien rinnalla on runsaasti tietoa raaka-aineiden käytöstä, historiasta ja terveellisyysvaikutuksista. Kirja esittelee monipuolisesti kaloja, riistaa, sieniä, marjoja ja villivihanneksia, joista loihditaan terveellistä ja monipuolista lähiruokaa. Yli 100 Metsälehdessä aiemmin julkaistun reseptin joukossa on suomalaisen ruokaperinteen klassikkoruokia sekä uusia sovelluksia tutuista raaka-aineista, ruokia helpoista arkiruoista juhlapöydän näyttäviin antimiin. 32€) Etu voimassa 30.9.2019 asti. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Syyskuun kuukauden kirja Aitoja makuja luonnosta Metsälehden suosikkireseptit nyt kirjana Ruokakirja vie makumatkalle Suomen ainutlaatuiseen luontoon. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi mele0919 tai asiakaspalvelustamme, puh. FM Marja Hartola on ruokakulttuurin historian tutkimiseen erikoistunut kansa tieteilijä, matkailuopas ja freelancetoimittaja. Luonnosta löytyy puhtaita raaka-aineita kotikeittiöiden käyttöön ympäri vuoden. Hinta 23€ (norm. Valokuvaaja Maria Grönroos vastaa kirjan upeasta kuvituksesta ja kuvausjärjestelyistä