METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 10. Sivut 9–11 Haavan paluu METSÄTESTAMENTTI Lahjoita metsäomaisuutesi osaaviin käsiin, metsäalan hyväksi. Näet työsi ja huolenpitosi metsässä jatkuvan. ›› 27 Tyynenmeren kasvuisa jalokuusi ›› 30 H an nu H ut tu Se pp o Sa m ul i Ennen väheksytty haapa on oiva säästöpuu, Jussi Vilén ja Tom Clayhills tietävät. Lisätietoa: www.mmsaatio.?/metsatestamentti 7986_.indd 1 9.9.2020 12.14. SYYSKUUTA 2020 • NRO 16 • PERUSTETTU 1933 • METSÄLEHTI.FI UUTISET Puiden viennistä tulkintakysymys ›› 2–3 Metsien mittaus taas täydessä käynnissä ›› 4–5 Näin syntyi pihkankatkuinen elämäkerta ›› 6 PEFC jättää lisää puuta metsään ›› 7 Metsien arvon määritys tarkentuu ›› 8 METSÄSTÄ 60 vuotta metsäistä kehitysyhteistyötä ›› 16–17 Suupohjan radan puolustus onnistui ›› 20 Huskun akkusahalla on tehoa ja hintaa ›› 22 PILKKEITÄ Kyyn poikanen on heti itsenäinen ›› 24 Voivatko klapit olla kirjanpainajariski
Leppänen arvioi palstalle jääneen viime talven hakkuussa jopa neljäsataa kuutiota järeää puuta. Tuoreen selvityksen mukaan tieto uhanalaisesta lajista tulee monesti vasta sen jälkeen, kun metsänkäyttöilmoitus on jätetty ja hakkuut jo alkamassa. Nisula Forest investoi uusiin tiloihin Hakkuulaitteita ja metsäkoneita valmistava Nisula Forest investoi tuotantotilojen laajennukseen. Puuta tullaan varmasti korjaamaan kasvavassa määrin myös tulevaisuudessa niin kotimaassa kuin maailmalla”, Nisula Forestin Kalle Mattsson kertoo. Metsäteollisuus: Kemeran rahoitus turvattava Metsätalouden kannustejärjestelmän eli kemeran rahoituksen taso on säilytettävä, Metsäteollisuus ry evästää hallitusta budjettiriihen alla. Puolukkasadosta tulossa paikoin runsas Puolukkasadosta on tulossa raakilehavaintojen perusteella hyvä, paikoin jopa melko runsas, Luonnonvarakeskuksesta kerrotaan. Metsänomistaja on myös velvollinen korjaamaan metsästään esimerkiksi tuulen tai lumen katkomat läpimitaltaan yli kymmensenttiset kuusipuut, mikäli niitä on yli kymmenen kuutiometriä hehtaarilla. Metsälehden selvittäessä tapausta kävi ilmi, ettei aina ole yksiselitteistä, koskeeko metsätuholaki suojelualueella kaadettuja puita. Puolukan pääsato on poimittavissa syyskuun alkuviikoilla. 7987_.indd 2 9.9.2020 12.15. ”Nykytilanteesta huolimatta usko tulevaisuuteen on vahva. Neuvottelujen henkilöstövaikutuksen arvioidaan olevan yhteensä 190 henkilöä, luvassa on sekä muutoksia toimenkuvin että irtisanomisia. Metsäkeskus tulkitsi, etteivät Metsähallituksen suojelualueelle voimalinjahakkuun yhteydessä jätetyt järeät kuuset kuulu metsätuholain piiriin. ”Yksityisellä metsänomistajalla on metsätuholaissa säädetty velvollisuus korjata puut pois metsästä, mutta miksi Metsähallitus voi jättää puut palstalle. ”Miksi Metsähallitus voi jättää puut palstalle?” Metsänomistajat Markku Leppänen (oik.) ja Jaakko Leppänen haluaisivat, että Metsähallituksen suojelualueelta voimalinjan tieltä viime talvena kaadetut puut olisi korjattu pois hyönteistuhoriskin vuoksi. Taustalla on koronaviruksen takia heikentynyt markkinatilanne ja yhtiön organisaatiomuutos. Osa puista oli katkaistu muutaman metrin pituiseen kantoon tekopökkelöiksi. LYHYET UUTISET 10.9.2020 / AJASSA 2 SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva K arstulalainen metsänomistaja Markku Leppänen havaitsi keväällä, että Metsähallitus oli jättänyt luonnonsuojelualueelta voimalinjan levennyshakkuun yhteydessä kaadetut puut karsimattomina metsään. Tämä tuottaa ylimääräistä työtä. Metsäteollisuuden mukaan järjestelmä edistää ”aktiivista ja oikea-aikaista metsien hoitoa, joka on avainasemassa parannettaessa metsien elinvoimaa ja kasvua”. Metsäkeskuksen mukaan suojelualueelta kaadetut puut eivät kuulu metsätuholain piiriin, jos niitä ei ole katkottu puutavaraksi. Vaikka raakileita on, puolukka näyttää kuitenkin kypsyvän nyt heikommin kuin yleensä. Puutavaraa vai pätkittyjä puita. Kahden ja puolen miljoonan euron investointi mahdollistaa tuotannon kaksinkertaistamisen. Metsähallituksen Luontopalveluiden aluepäällikkö Raimo Itkosen mukaan puut on suunnitellusti jätetty metsään suojeluarvojen edistämiseksi. Havaintometsäverkoston seurantametsistä yli puolessa puolukan raakileita on ollut keskinkertaisesti tai sitä enemmän. ”Metsätuholaki ei lähtökohtaisesti ole voimassa suojelualueilla, mutta lain ensimmäisessä pykälässä todetaan, että lakia sovelletaan alueen sijainnista riippumatta puutavaran Ekoteko vai metsätuhoriski. Tuotannossa varaudutaan koko henkilöstön lomautuksiin. Entä jos kirjanpainaja lähtee leviämään metsään jätetyistä puista?” Metsähallituksen palstan lähellä metsätilan omistava Leppänen hämmästelee. Metsäammattilaiset: Tieto uhanalaisista tulee myöhään Puunostajat ja metsäsuunnittelijat toivovat, että ajantasaista paikkatietoa uhanalaisten lajien esiintymistä olisi saatavilla nykyistä helpommin. ”Kun lajihavainnot on tarkastettu ennen leimikon suunnittelua, voidaan lajien elinympäristövaatimukset huomioida jo toimenpiteiden suunnitteluvaiheessa”, luonnonhoidon asiantuntija Riitta Raatikainen Metsäkeskuksesta kertoo. ”Toimet on tehty vanhojen metsien suojelukohteella suojeluohjelman tavoitteiden mukaisena lahopuun lisäyksenä, kompensaationa linjan leventämiselle.” Metsätuholaki velvoittaa kuljettamaan syyskuun ja toukokuun välisenä aikana hakatun kuorellisen kuusija mäntypuutavaran pois hakkuupaikalta tai välivarastosta viimeistään heinä-elokuun aikana. Männyn osalta vastaava raja on kaksikymmentä kuutiota. Deerelle yt-neuvottelut Metsäkoneita valmistava John Deere Forestry Oy aloittaa kaikkia henkilöstöryhmiä koskevat yhteistoimintaneuvottelut
Töitä tehtiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan yhteensä 169 000 hehtaarilla, mikä on kahdeksan prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Metsäkeskus suositteleekin jatkoa ajatellen, että luonnonsuojelualueilla havupuiden kaataminen ja pätkiminen ajoitettaisiin mahdollisuuksien mukaan kesäaikaan. Viime vuoteen verrattuna kustannusten määrä laski reaalisesti kahdeksan prosenttia. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. 029 432 6112 Ulkoasu: Tuomas Nikulin p. Se on reilut 10 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Kaadettuja tai pätkittyjä puita sen sijaan ei tarvitse kyseiseltä alueelta poistaa. 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi metsalehti.fi Ekoteko vai metsätuhoriski. Metsänomistajat Markku Leppänen (oik.) ja Jaakko Leppänen haluaisivat, että Metsähallituksen suojelualueelta voimalinjan tieltä viime talvena kaadetut puut olisi korjattu pois hyönteistuhoriskin vuoksi. ”Metsänviljelyn kustannukset nousivat reaalisesti kaksi prosenttia edellisestä vuodesta, 60 miljoonaan euroon”, yliaktuaari Eeva Vaahtera Lukesta kertoo. Kylvöala nousi 25 000 hehtaariin, mikä on 16 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vielä elokuussa Karstulan suojelualueen reunametsissä ei ollut ilmennyt silmin havaittavia hyönteistuhoja. Metsäviljelyn ala nousi viime vuonna 100 000 hehtaariin. Lasku selittyy pääosin hakkuiden vähenemisellä. 050 512 9224 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Taimikonhoito väheni viime vuonna Luken mukaan metsänviljelyala kasvoi muutamalla prosentilla. Koneurakoinnilla vaikeat näkymät Simo Jaakkola Seppo Samuli 7987_.indd 3 9.9.2020 12.16. Viime vuoden hakkuualaksi Luke arvioi 711 000 hehtaaria, josta avohakkuita oli 16 prosenttia. Puunkorjuuseen ennakoidaan tuotannonrajoituksia. Luontaisen uudistamisen hakkuita tehtiin 26 000 hehtaarilla. Hoitoon panostettiin edellisvuotista vähemmän Kaikkiaan rahaa metsänhoitoja metsänparannustöihin käytettiin viime vuonna yhteensä 265 miljoonaa euroa. Metsänkylvössä konekylvö kasvatti osuutensa 83 prosenttiin kylvöalasta, mutta istutuksessa 98 prosenttia alasta tehtiin käsityönä. Metsäkeskuksen mukaan suojelualueelta kaadetut puut eivät kuulu metsätuholain piiriin, jos niitä ei ole katkottu puutavaraksi. Metsäkeskus päätyi siihen, että koska kyseisiä puita ei ole tehty puutavaraksi, eivät ne ole metsätuholain piirissä. Metsäkeskus suorittikin Karstulan kohteella viime viikolla maastokatselmuksen, jonka pohjalta lakipykäliä tulkittiin. Alkuvuotta 2020 haittasivat sekä huonot kelit että työtaistelut. Maanmuokkausta tehtiin 107 000 hehtaarilla, mikä on prosentin enemmän kuin edellisvuonna. 09 315. Metsäteitä rakennettiin ja perusparannettiin yhteensä 2 500 kilometriä, se on 74 prosenttia edellisvuotta enemmän. JUSSI COLLIN E nsi syksy näyttää koneurakoinnissa hyvin haastavalta, Koneyrittäjien tuore kysely kertoo. Tapauksessa, jossa hyönteistuho leviää valtion omistamalta suojelualueelta yksityismetsään, voi metsänomistaja tehdä vahingonkorvausvaateen ympäristöministeriölle Metsäkeskuksen kautta. Taimikonhoidon ja taimikonvarhaishoidon pinta-ala oli 130 000 hehtaaria. JUSSI COLLIN T aimikonhoidon ja nuorten metsien kunnostuksen työmäärät laskivat viime vuonna. hakkuupaikkoihin ja välivarastoihin”, kertoo Suomen metsäkeskuksen metsätuholain vastuuhenkilö Yrjö Niskanen. Koneyrittäjien liiton kannattavuusselvityksen mukaan keskimääräinen liikevaihto oli 582 000 euroa, mikä on liki 10 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Istutusala sen sijaan säilyi ennallaan. Pohtimaan jouduttiin muun muassa sitä, onko kyseessä metsätuholain tarkoittama hakkuupaikka. ”Liiketulokset ovat sangen matalalla tasolla. Luken mukaan istutusalasta 69 prosenttia uudistettiin kuusella, 27 prosenttia männyllä ja neljä prosenttia koivulla. Taimikoiden ja nuoren metsän hoito maksoi 75 miljoonaa euroa. 3 AJASSA / 10.9.2020 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Vastaajista noin puolet odottaa puunkorjuuseisokkien pituuden olevan loppuvuonna kolme viikkoa taikka enemmän. Keväällä oli edessä kelirikko ja koronan aiheuttamat asiak kaiden tuotannon supistukset ja varastojen alasajot. Valtio velvollinen korvaamaan tuhot Kirjanpainajat tuskin tekevät eroa puutavaran tai pätkittyjen puiden välille. Kyselyyn vastanneista puunkorjuuyrityksistä runsaat 40 prosenttia ennakoi kysynnän heikkenevän. Tällaisessa oloissa on useimmille yrityksille lähes mahdotonta ylläpitää hyvää kannattavuutta.” Ahdinkoa lisäsi sekin, että puunkorjuuyritykset jäivät koronayritystukien ulkopuolelle. Niskasen mukaan metsätuholaissa säädetty rungon osien poistamisvelvollisuus koskee ”metsikössä” olevia rungonosia. Kasvua edellisvuodesta oli neljä prosenttia, se menee kylvön piikkiin. Eniten tehtiin mätästystä, noin 70 prosentilla muokkaushehtaareista. Metsäkeskus arvioi puumääräksi noin 200 kuutiota. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Siksi varsinkin puunkorjuuyritysten tilanne on viimeksi kuluneen vuoden aikana muuttunut hankalaksi ja osalla hyvinkin vaikeaksi”, Jaakkola toteaa. Vaateen pohjalta Metsäkeskus tekee asiasta lausunnon ja ympäristöministeriö mahdollisen korvauspäätöksen. Puunkorjuuyritysten keskimääräinen liikevaihto laski viime vuonna. Liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola muistuttaa, että puunkorjuualalla on ollut lomautuksia historiallisen paljon vuoden aikana. ”Silloin, jos luonnonsuojelualueella on tehty puutavaraa, tulee se poistaa hakkuupaikalta ja välivarastosta metsätuholain mukaisesti”, Niskanen linjaa. Nuoren metsän kunnostuksen ala 39 000 hehtaaria, siinä laskua kertyi viidennes. ”Loppuvuonna näyttää tulevan lisää seisokkeja. Kunnostusojitusten määrä kohosi 12 000 kilometriin, mikä on yli 40 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Lomautuksia on toteuttanut tai niitä ennakoi 40 prosenttia puunkorjuuyrityksistä. ”Tällöin minimoidaan tuhohyönteisten lisääntymisriski”, toteaa Niskanen. Metsänparannustöissä nähtiin reipas nousu. Termiä metsikkö ei kuitenkaan sovelleta luonnonsuojelualueella, koska metsälaki ei ole voimassa siellä
10.9.2020 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi KAIPOLAN tehtaan sulkemisuutista seurasi näytelmä, jossa politiikan ja talouden eliitit syyttelivät toisiaan siitä, kuka on suurin kakkapää syytellessään toisia teollisuuden alasajosta. Jutilakaan ei sanoisi, että eteenpäin on menty. Lukijakuva ”Utuinen aamu Pähkänänkallion metsässä Kuusamossa.” SYDÄNLUONNOSSA Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Lakkautusuutiset kerrottiin jopa samana päivänä. 7988_.indd 4 9.9.2020 12.18. Puu on kuitenkin pitänyt pintansa kilpailukykyisenä raaka-aineena, ja niin on nytkin. Yhteiskunnalta odotetaan myös muuta. Kaipolassa työ uhkaa loppua 450 hengeltä ja Sundsvallin tehtaalla 800 hengeltä. Siellä valmistetaan erikoissanomalehtipaperia, jolle tämäkin lehti on painettu. Muutaman mittauksen jälkeen koealan keskipiste on löytynyt, ja varsinaiset mittaukset voivat alkaa. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Raportissaan ”Metsä ei riitä kaikkeen” hän toivoo poliitikoilta vastausta, mitä metsiltä halutaan. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen luetteli paperitehtaan lakkautukseen johtaneita syitä ”avoimessa kirjeessään”, muttei maininnut sanallakaan kuitupuun hintaa. Se käynnistyi viime vuonna ja jatkuu vuoteen 2023. VALTTERI SKYTTÄ Syyllisiä ei tässä nyt kaivattu LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuva J ossain tässä se on. Puukarttaan on merkitty koealalta edellisellä mittauskerralla viisi vuotta sitten mitatut puut ja niiden etäisyydet koealan keskipisteestä. Yksi kymmenistä tuhansista ympäri Suomen metsiä sijaitsevista koealoista. Gps-paikannin tuo lähelle, muttei riittävän lähelle. Riitelyn sijaan seuraavien asioiden pohtiminen saattaisi auttaa kokonaisuuden hahmottamisessa. Mitä metsiltä halutaan. Salaista tietoa Meneillään on valtakunnan metsien 13. MEILLÄ TAVOITTEET on lueteltu Kansallisessa metsästrategiassa, jonka päivityksen valtioneuvosto hyväksyi viime vuonna. SAMANA PÄIVÄNÄ , kun UPM:n uutinen Kaipolasta kohautti koko Suomea, myös ruotsalainen SCA ilmoitti aikovansa sulkea tehtaan Sundsvallissa. Yritys lopettaa kokonaan painopaperin valmistuksen. Suomalaisessa syljeskelyssä jäi myös mainitsematta, että Ruotsissa aiotaan sulkea samankaltainen paperitehdas kuin Kaipola. Metsäteollisuuden rakennemuutos etenee muuallakin. MENEILLÄÄN ON suuri murros, mutta niitä historiassa on ollut useita. inventointi, tuttavallisemmin VMI13. Mitä se tietää meille. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Silti vastaus otsikon kysymykseen on epäselvä. Paperikoneita on yhä liian monta. Sitä seurataan myös investointeja suunnittelevissa metsäyrityksissä. Tavoitteita on uskallettava asettaa tärkeysjärjestykseen, sillä kaikkea ei voi saada. Outi Jokiranta ja Jouni Peräsaari etsivät maastossa ensimmäiseksi koealan keskipisteen. Viime kesänä Ruotsin maatalousyliopiston professori otti kantaa julkisuudessa vellovaan keskusteluun metsistä ja hiilensidonnasta, hakkuista ja suojelusta. Paperin kulutus on vähentynyt jo kauan, mutta lopulta koronan aiheuttama kysynnän romahdus joudutti niin UPM:n kuin SCA:n päätöksiä. Kun tauti hellittää, paperin kulutus lisääntyy, mutta alkuvuoden lukuihin se tuskin yltää. Kartassa näkyvä koealan ainoa mänty löytyy maastossa helposti. Kuusikuitupuun reaalinen hintataso onkin tippunut selvästi 2000-luvun alusta, joten puuraaka-aineesta paperinvalmistuksen jatkuminen Päijänteen rannalla ei jäänyt kiinni. Yritykset seuraavan markkinoita ja päättävät, minkälainen tulevaisuuden tuotepaletista tulee. Tarvitaan taitavia tekijöitä, jotta puu osataan käyttää mahdollisimman korkean jalostusasteen tuotteisiin. Toukokuusta lokakuuhun kestävän maastokauden ajan koealoja mittaa eri puolilla Suomea reilut 20 työparia. Yhteiskunta voi vaikuttaa asiaan huolehtimalla koulutuksesta ja tutkimuksesta. Asiantuntijat näkevät synkkiä pilviä myös Stora Enson Anjalan tehtaan yllä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) asiantuntija Jouni Peräsaari ottaa esiin puukartan ja tarttuu työparinsa, Lukessa tutkimusassistenttina työskentelevän Outi Jokirannan, ojentamaan mittanauhaan. Keskellä lounaissuomalaista kuusikkoa. Kuinka laajasti yhteiskunnassa on sitouduttu strategian tavoitteisiin kuten puuston kasvun lisäämiseen, ja kuinka hyvin se näkyy esimerkiksi valtion ensi vuoden budjetissa. Metsät numeroiksi Valtakunnan metsien inventointi kertoo, mitä metsissä tapahtuu. Vain muutaman tunnin sisällä yli tuhannen paperityöläisen tulevaisuus muuttui
Koealat pyritään pitämään salassa, jotta tieto niistä ei vaikuttaisi metsien käsittelyyn. KOLUMNI VMI . Hyvät nekin ovat.” TIMPPA ”Meijän lauteet on tehty 32 mm:n kuusilaudasta. 10 vuotta olleet ja ovat kuin uudet vielä. On esimerkkejä alueista, kuten Eurooppa, joissa metsiä on hoidettu niin, että monien tärkeiden indikaattoreiden valossa on pystytty menemään parempaan suuntaan. Muutos hidasta Peräsaari on ollut mukana valtakunnan metsien inventoinneissa vuodesta 1991, Jokiranta vuodesta 2004. Tämä käy ilmi esimerkiksi vertaamalla Euroopan ja Etelä-Amerikan kehitystä. Gallup Lukijakuva 7988_.indd 5 9.9.2020 12.18. Metsistä käsin sitä ei kaksikon mukaan kuitenkaan huomaa. Glesingerin toteamus on pitänyt kutinsa ainakin meidän mantereella. Lauteita ei ole siis käsitelty millään lailla.” KIM1 ”Lehmuksesta tai tuijasta saa myös hyviä saunoja. Ainoa, missä eron huomaa, on säästöpuiden määrä. JALKANEN Verkkokeskustelu: Mistä puusta lauteet. Mantereet eivät tosiaankaan ole veljiä keskenään. Sen huomaa vasta, kun kaikki inventointitulokset lasketaan yhteen”, Peräsaari sanoo. metsien ja metsävarojen seurantajärjestelmä . ”Jos muutosta tapahtuu, se on niin hidasta, ettei sitä metsässä näe. koko maan kattava koealaverkosto . Tavoitteena on kerätä tietoa muun muassa puuston määrästä, kasvusta ja laadusta sekä metsien omistuksesta, terveydestä, monimuotoisuudesta ja hiilivaroista. Hieman vähemmän metsää, mutta saman verran puuta ja hiilinieluja kuin vuosikymmen sitten. . Uusi Kysymys: Onko metsääsi heitetty roskia luvatta. Tiheä puuaines imee lämpöä kuin kivi.” KALLE KEHVELI ”Oman mettän haapalauteet saunassa. Puuvaranto vieläkin enemmän eli 46 prosenttia. . valtakunnan metsien inventointi . Niitä on selvästi enemmän”, Peräsaari toteaa. Lyhyesti sanottuna muista metsäekosysteemipalveluista. ”Koealalta mitataan tai arvioidaan satakunta metsikkötunnusta. Se missä määrin ja miten, onkin sitten monimutkaisempi asia. Sama koskee muutoksia esimerkiksi hakkuiden ja lahopuun määrissä. Mutta absoluuttinen muutos tuntuu suurelta – 47 miljoonaa hehtaaria – mikä on lähes Suomen ja Ruotsin yhteisen metsäpinta-alan verran. Hakkuuaukolla se sujuu nopeasti, ryteikössä aikaa voi mennä toista tuntia”, Peräsaari kertoo. Uutta on, että tällä kertaa inventoidaan myös virkistysreitit ja -rakenteet, kuten polut, hirvitornit ja nuotiopaikat. Tuppeen sahatusta haavasta saisi tyylikkäät laudelaudat. 13. Maailman metsien asiantuntija Egon Glesinger totesi visionäärisessä kirjassaan The Coming Age of Wood vuonna 1949, että ”metsä on vastakohta sanonnalle, kakkua ei voi syödä ja säästää. Toisaalta samanaikaisesti metsien hiilivarasto on pienentynyt Etelä-Amerikassa runsaat 10 prosenttia. . kuuluu Luken tehtäviin Metsiä on inventoitu Suomessa 1920-luvulta lähtien. tuloksia käytetään mm. Maailman metsät LAURI HETEMÄKI Kirjoittaja on Euroopan metsäinstituutin apulaisjohtaja. Metsäkakun saamiseksi sinun on syötävä se; jos syöt sen oikein, saat sitä vielä enemmän”. Eli Eurooppa on sekä syönyt metsäkakkua että tehnyt siitä isomman. Pitääkö tämä paikkansa. MUTTA ELÄMÄ, HYVINVOINTI tai biotalous eivät ole ensisijaisesti määrää, vaan pikemminkin laatua. Venäjä) metsien hiilivarasto (carbon stock) on kasvanut jatkuvasti viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana. Se on kuitenkin edelleen vain vajaat 8 prosenttia puun tuotantoon käytetystä alasta. ”Lahopuun määrä on säästöpuiden ansiosta väkisinkin lisääntynyt, mutta ei sitä metsässä juuri huomaa. MIKÄ ON MAAILMAN metsien tila vuonna 2020 YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO:n tuoreen katsauksen perusteella. Toisessa saunassa ovat lämpökäsiteltyä haapaa. Lisäksi mitataan puita, taimikoissa runkolukuja ja osalla koealoista kuollut puusto. Eli kuten EU:n tuore monimuotoisuusstrategiakin esittää, tarvetta metsien monimuotoisuuden lisäämiseen edelleen on. juuret 1920-luvulla . Huonolta kuulostaa myös se, että metsien häviämisen vauhdissa ei juuri ole tapahtunut muutosta viime vuosikymmenen aikana verrattuna edelliseen vuosikymmeneen. Sinä aikana sekä puuston määrä että kasvu ovat lisääntyneet entisestään. Myös Euroopan monimuotoisuuden suojeluun käytetyn metsäalan koko on yli kaksinkertaistunut tänä ajanjaksona. . FAO:n mukaan myös Euroopan (pl. Suhteellisesti metsäalan pienentyminen on vähäinen, runsaan prosentin lasku vuosikymmenessä. . . Esimerkiksi Euroopassa (pl. Inventoinneissa käytetään sekä pysyviä että vaihtuvia koealoja. FAO:N TUOREET TILASTOT antavat maailman metsistä lohdullisen kuvan ainakin seuraavasta näkökulmasta. inventointi käynnissä . Minulla taitaa olla itsellä molemmissa saunoissa tervaleppää – mökillä lämpökäsiteltyä.” A. Puhdas puu, paras puu.” REIJO RUOTSALAINEN ”Lauteissa tärkeintä on huokoinen kevyt puuaines. Olen niihin tyytyväinen. Peräsaari arvioi, että yksi työpari mittaa maastokauden aikana noin 700 koealaa. Yläja välilauteet harmaantuivat kauniisti aika nopsaan, alalauteet vähän tummuneet. Vuonna 1990 mantereiden metsäalat olivat yhtä suuria, mutta 2020 Euroopan metsäala on jo noin viidenneksen suurempi kuin Etelä-Amerikan. Vuonna 2020 se oli 24 prosenttia suurempi kuin 1990. Eivät ole nämäkään kuumat, ja aluksi tuli miellyttävää tuoksua. . Vintissä olisi tuppeensahattua koivua, mutta onko koivu kuumaa tai tikkuista?” KAWATUS ”Osta valmiit lämpökäsiteltyä haapaa, niin ei heti tarvitse katsella mustuneita lautoja eikä omia tekeleitä.” TOLOPAINEN ”Ei sen haavan lämpökäsiteltyä tarvitse olla. Kuitenkin tänä ajanjaksona alueen puuntuotanto – tai metsien syöminen – on ollut 15 miljardia kuutiometriä. Löysin naapurikunnasta pienen sahausja höyläysyrittäjän, jolta sain kohtuuhinnalla käsittelemätöntä haapaa laudepuiksi höylättynä.” KORPITUVAN TANELI ”Minä teetin jättiläistuijasta. Venäjä) metsäpinta-ala on kuluneen kolmen vuosikymmenen aikana lisääntynyt 17 miljoonaa hehtaaria (9 prosenttia) eli Ranskan metsäalan verran. ”Lähitulevaisuudessa pitäisi suunnitella lauteet saunaan. metsätalouden suunnittelussa, metsäpolitiikassa ja metsätalouden kestävyyden arvioinnissa . Yksinkertaiset metsäja raakapuun tilastot eivät kerro muista metsissä arvostamistamme tekijöistä, kuten hiilinieluista, monimuotoisuudesta, virkistyskäytöstä ja kulttuurista. Aika tarkalleen 30 vuotta ikää niillä. Enkä hyväksy minkään aineen käyttöä saunaan. PÄÄOSA METSIEN HÄVIÄMISESTÄ tapahtuu tropiikissa. 5 AJASSA / 10.9.2020 Fakta Kyllä 69% Peritkö vuokraa metsästysoikeudesta. Miksei samanlainen kehitys voisi onnistua jatkossa koko maailmankin mittakaavassa
esikoisromaani Pihkatappi voitti 2014 Savonia-palkinnon ja Kalevi Jäntin palkinnon . Jaakko Tepon ja Juice Leskisen elämäkerrat sekä kirjan Kalle Päätalosta . . ”Varmaan kulissien takana on ollut kaikennäköistä negatiivis takin, mutta Ponssen fiilis on ol lut ihailtavan hyvä – luulen, että jopa ainutlaatuinen. Heikkisen tilannetta helpotti se, että hän on varttunut maatilalla. harrastaa lenkkeilyä ja ”kodin pieniä viksaustöitä” Kuka. Sittemmin mielikuva on monipuolistunut. Moottorisa haa on tullut käytettyä sen ver ran, että voi kuvitella, millaista metsätöitä olisi tehdä työkseen. Menestyksen takana on perkeleellinen työ, ja sinne mahtuu myös tosi tummavetisiä suvantokohtia –?sellaisia, joissa moni olisi jo antanut periksi.” Ajatus on Heikkisen mieles tä lohdullinen. 10.9.2020 / AJASSA 6 ANTTI HEIKKINEN . Vid gréniin ja Ponsseen Heikkinen tutustui kuitenkin vasta elämä kertaa kirjoittaessaan. Tänä vuonna alkoi tuntua, että teks tissä kuuluu Einarin ääni.” Nyt elämäkerta on loppusi lausta vaille valmis. Antoisinta on kuitenkin se, kun suurmiehestä saa tehtyä ihmisen. . ”Suurmies Einari oli, ehdot tomasti. Kun on kirjoit tanut seitsemässä vuodessa 11 kirjaa, ei ole varautunut siihen, että yhden kirjoittaminen vie neljä vuotta. Kirjasta oli ensin vähällä tulla Ponssen historiikki, sitten aika tylsä tietokirja. . Ainakin itse olen saanut hänen tarinastaan voimaa, toivottavasti lukijakin saa. ”Suurmies Einari oli, ehdottomasti.” Antti Heikkinen kertoo yllättyneensä siitä, että 2000-luvulle asti EInari Vidgrén tunnettiin lähinnä ravihevosistaan: ”Teollisuusmies Einarista tuli hyvinkin myöhään. Siinä saisi haista pihka ja moottorisa han bensa ja tuoksua metsä ja ol la savottaviilinkiä.” Kaikkea tätä Heikkinen on et sinyt sanomalehtien arkistois ta ja haastattelemalla kymme niä ihmisiä. . ”Kun tiedossa on ollut jo neljä vuotta, että teen Einarista kirjaa, on tarinoita tullut pitkin matkaa junan ravintolavaunusta kaupan kassaan”, hän kertoo. ”Kesti tovin en nen kuin löysin oikeanlaisen ta van kirjoittaa. . Ajatus Vidgrénin elämäker ran kirjoitta misesta tuli tä män pojilta. asuu Nilsiässä perheensä kanssa . Suurmiehestä ihmiseksi Ryhtyessään kirjoittamaan Vid grénin elämäkertaa Heikkinen suhtautui tähän eräänlaisena vii meisenä patruunana. kirjailija, näyttelijä ja toimittaja . ”Vidgrénin veljesten toive oli, että tekstis sä kuuluisi sa von murre ja savolaisuus. Kirja ilmes tyy näillä näkymin lokakuussa. Vidgrénistä on piirtynyt ku va reiluna jätkänä, joka oli hyvä neuvottelemaan asioista ja luke maan ihmisiä ja joka osasi ottaa neuvoja vastaan. syntynyt 1985 . Näin vas taa Antti Heikkinen kysymykseen, millainen urakka metsäkonevalmis taja Ponssen perustajan Einari Vidgrénin elämäkerran kirjoit taminen on ollut. ”Einari on verrattain pienistä piireistä liikkeelle lähtenyt jät kä, joka teki uransa ja omaisuu tensa omin käsin. . Metsälehden kolumnisti . Einari piti omistaan huolta, mikä on näinä päivinä aika ihailtavaa pörssiyh tiön napamieheltä.” Taustasta apua Heikkinen on kotoisin Nilsiästä, reilun tunnin ajomatkan päästä Vidgrénin kotiseudulta Viere mältä, jossa Ponssen metsäko neet edelleen valmistetaan. LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuva P irun pitkä. ”Sain aloittaa Einarin savotan aika puhtaalta pöydältä.” Kun on itse syntynyt 1980lu vulla, kestää aikansa päästä si sään 1940luvulla syntyneen ihmisen maailmaan. julkaissut mm. Ponsse oli 1990-luvun alkuun asti monien silmissä enemmän kyläpaja kuin varteenotettava teollisuuslaitos.” HAASTATTELU 7989_.indd 6 9.9.2020 12.19. Aina voi notkosta nousta.” Savottaviilinkiä etsimässä Antti Heikkinen viimeistelee Einari Vidgrénistä pihkanja bensankatkuista elämäkertaa. Savolaisuus esille Vuosina 1943–2010 elänyt Vid grén aloitti työuransa metsuri na. Konepajan hän perusti, sil lä ei ollut tyytyväinen saatavilla oleviin metsäkoneisiin. ”Mutta kun kirjoittaa läm pimässä työhuoneessa tietoko neella kahvikuppi nokan edessä, täytyy jonkin verran tehdä työtä, että pystyy samaistumaan siihen, että rämpii lumihangessa pak kasessa ja kaataa puita käsipe lillä niin kauan, että tulee hiki.” Varsinaista korkean paikan leiriä Heikkinen ei elämäker ran kirjoittamista varten itsel leen järjestänyt, mutta kertoo liikkuneensa metsissä tavallis ta enemmän ja ”sahata naksutel leensa” myös muutaman puun. Nykyi sin Ponsse on maailman johta via metsäkonevalmistajia.
”Kustannukset täytyy suh teuttaa siihen, mitä hyötyä toi mista on. Samalla pitää muistaa, että tällä kin on hintansa”, kertoo Tapion asiantuntija Arto Koistinen. . ”Luonnon monimuotoisuuden kannalta on selkeä parannus, että hakkuissa vaaditaan jätettäväksi enemmän ja järeämpää puustoa. Käytä metsää, varjele luontoa. Tästä pääosa, noin 15 miljoonaa euroa, on päätehakkuissa jätettä viä säästöpuita, loput suojakais toille jäävää puustoa. Hakkuuaukolle jätettävä sääs töpuusto on pysyvää, mutta suo jakaistoille jäävää puustoa voi daan PEFCsääntöjen mukaan kaataa poimintahakkuin. Miten olet ottanut luonnon huomioon metsässäsi. . Kuolleissa puissa elää esimerkiksi kaarnakuoriaisten loisia ja petoja eli ne ylläpitävät metsissä luontaisen biologisen torjunnan edellytyksiä.” KetoTokoin mukaan PEFC sertifioinnilla on vielä paljon matkaa siihen, että sen tuomat toimet toisivat metsiin senkal taista ekologista vaikuttavuut ta, jota osa metsäntutkimuk sesta penää. . Suojakaistat taas pyrkivät turvaamaan herkkiä vesistökohteita ja niitä ympäröivää metsää. . Koska suojakaistoilla sallittua on vain poimintahakkaaminen, niiden leveneminen lisää jatkuvan kasvatuksen metsäalaa. . 7 AJASSA / 10.9.2020 Fakta Savottaviilinkiä etsimässä VALTTERI SKYTTÄ S uomessa yleisimmin käy tössä olevan PEFCmetsä sertifikaatin kriteerit ovat uu distumassa. Myös käytännössä pi tää tehdä vastuullisia ratkaisuja. Metsään säästetään hakkuissa pysyviä säästöpuita joko ryhmiin tai yksittäin. ”Luvut ovat karkeita arvioi ta”, Koistinen muistuttaa. Säästöpuumääriä ja suojakaistojen leveyksiä määrittelevät eri metsäsertifikaatit, suositukset ja metsätoimijoiden omat käytännöt. Yksittäisen metsänomistajan kohdalla sertifikaattiuudistus tietää sitä, että hakkuualalle jää lisää säästöpuustoa noin 86 eu ron arvosta hehtaaria kohden. Metsälehti on osa Tapio-konsernia. . Kun sallittua on vain poimin tahakkaaminen, suojakaistojen leveneminen lisää jatkuvan kas vatuksen metsäalaa. 20 miljoonalla lisää kaistaa ja säästöpuita PEFC-uudistus: Yksittäisen metsänomistajan hakkuukohteella säästöpuulisä on keskimäärin 86 euroa hehtaarilta. Lisää lahopuuta, autat luonnon ekosysteemiä. Säästöpuita vajaalla satasella hehtaarille Kun nykyisten ja uudistuvien PEFCkriteerien vaikutukset las ketaan yhteen, hakkuiden sääs töpuiksi ja vesien suojakaistoille jää vuosittain kokonaisuudes saan arviolta yli 30 miljoonan euroa arvosta puustoa. Lisäksi soiden ja vesien, kuten järvien ja purojen, ympärille jätetään suojakaistoja. Suo jakaistallekin voi toki keskittää säästöpuita. . Kirjaudu palveluumme, vastaa kyselyyn ja voita. Säästöpuuryhmiin ja suoja kaistoille tulevaisuudessa jäävän lisäpuuston arvo on vuodessa noin 20 miljoonaa euroa, kertoo Tapio Oy:n tuore arviolaskelma. Tämä lisää jatkuvapeitteisyyttä siellä, mis sä puuston peitteisyydestä on suurta hyötyä, kuten varjoa tar vitsevissa elinympäristöissä pu ronvarsilla. Uusissa säännöissä soiden ja vesistöjen ympärille jä tettävät suojakaistat levenevät ja säästöpuiden määrä kasvaa, mi kä lisää hakkuissa metsiin jäävän puuston määrää. Kantorahatulot olivat viime vuonna noin kaksi miljardia euroa. . Arvontapalkintona joko neuvonta maastossa tai upeita luonnontuotteita. Hänen mukaansa säästöpui den hinnoittelu on haastavaa, sillä hakkuissa säästetään usein lehtipuita, joiden taloudellinen arvo on vähäinen mutta luonnon monimuotoisuusarvo on suuri. . Säästöja lahopuista on merkittävää hyötyä uhanalaisille eliöille talousmetsissä. Oikeansuuntaista muutosta Parinkymmenen miljoonan eu ron vuosittainen lisäsumma luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen ei ole suuri, jos sitä vertaa metsänomistajien saa miin kantorahatuloihin ja hyö tyihin, joita esimerkiksi järei den säästöpuiden jättäminen tuo luonnolle, arvioi metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoi Tam pereen ammattikorkeakoulusta. Kampanja-aika 20.4.–31.10.2020, metsakeskus.fi/arvontasaannot. 7989_.indd 7 9.9.2020 12.20. ”Mutta parannukset ovat ai kaisempiin kriteereihin nähden merkittäviä ja oikeansuuntaisia.” Sertifioinnin pitäisi huomioi da paremmin eri metsäkohtei den potentiaali luonnon näkö kulmasta, esimerkiksi lahopuuta säästetään kriteerejä reilummin niille hakkukohteille, missä si tä jo on. ”Siinä ei ole järkeä, että hak kuun jälkeen pystyssä on 10 sent tisiä lepänraippoja ja pinossa on 30 senttistä haapaa lähdös sä energiapuuksi”, KetoTokoi sanoo. Sami Karppinen SÄÄSTÖPUUT JA SUOJAKAISTAT
12 000 € = rahoitettava osuus 14 450 €. Tapion Lammin mukaan summa-arvotaulukoihin päivitettyjen uusimpien kasvumallien pitäisi korottaa hyvien metsien hintaa nostamalla kasvatusvaiheen metsien odotusarvoja sekä myös taimikoiden ja paljaan maan arvoa. Määrä voi vaihdella vuosittain riippuen asiakasvoimalaitosten kysynnästä sekä alueen puunhankinnan tarjonnasta. Juha Ekola hankintapäällikkö p. Muut tunnukset määritellään taulukoista. Liljeroosin mukaan summa-arvomenetelmällä on ollut taipumus hämärtää hyvien ja huonojen metsien arvojen eroja. Lisätietoja ja ohjeet tarjouspyynnön jättämiseen löydät osoitteesta www.storaensometsa.fi/kilpailutus2020, jonne rekisteröidään kiinnostus tarjouskilpailuun osallistumisesta 25.9.2020 mennessä. Tapio ohjeistaa käyttämään 19 prosentin kokonaisarvon alennusta, joka perustuu hallintokuluihin ja verotukseen. Kuvassa olevassa tuotteessa on lisävarusteita. paketin tilauksiin. Kotimainen kuormain-vaunupaketti Nyt edulliseen kuukausihintaan! 262,90 €/kk KESLA 104 & 204T hydraulisella esiohjauksella alk. Stora Enso Metsä toimittaa Stora Enson suomalaisille tehtaille puuraaka-ainetta vuosittain noin 23 miljoonaa kuutiometriä vain vastuullisesti hoidetuista metsistä. 60 kk annuiteetti, 262,90 €/kk. Niitä kuvaavat uudet taulukot on paketoitu Excel-taulukoiksi, joita pidetään yllä vuosittain tuorein puun hintatiedoin ja metsänhoidon kustannuksin. Stora Enso Metsä tarjoaa lisäksi metsänomistajille asiantuntemusta ja apua metsäasioihin koko metsän elinkaaren ajan. ”Menetelmä aliarvioi hyvien metsien arvon” Kokeneen metsien arvioijan Hannu Liljeroosin mielestä summa-arvomenetelmän epätarkin kohta on niin sanottu kokonaisarvon korjaustekijä. 26 450 € (alv 24 %) hyvitys vaihtokoneestasi esim. ”Puuston keskipituus on ikää helpompi ja luotettavampi arvioida maastossa ja myös laserkeilauksessa”, metsätietoasiantuntija Juho Lammi Tapiosta kertoo. Se korostaa lähitulevaisuuden hakkuumahdollisuuksia sekä kasvupaikkojen viljavuutta ja kasvatusmetsien runsautta. Arviointi helpottuu Uusissa taulukoissa summa-arvon laskentaperusteet voidaan määrittää puuston keskipituuden perusteella. Nyt summa-arvojen laskentaperusteet on päivitetty. Ne ovat tekijöitä, jotka lupaavat sijoittajalle runsasta kassavirtaa”, Liljeroos sanoo. 040 0303361 timo.seppa@storaenso.com Stora Enso on puukuituun perustuvien uusiutuvien tuotteiden maailmanlaajuinen toimittaja osana biotaloutta. Tapion metsätietoasiantuntijan Mikko Niemen mukaan metsän arvon määrityksestä haluttiin tehdä aiempaa tarkempi ja läpinäkyvämpi avaamalla laskennan perusteet. Metsäenergian haketusja kuljetusyrittäjä Haemme asiakaslähtöistä, vastuullista ja laadukasta metsäenergian haketusja kuljetusyritystä. Vuosittainen työmääräarvio on noin 70 000 i-m3 (irtokuutiometriä). Lisätietoja: Timo Seppä operaatioasiantuntija, kuljetus ja metsäenergia p. Summa-arvomenetelmässä metsään arvo lasketaan maapohjan ja taimikoiden sekä puuston hakkuuja odotusarvon perusteella. Sopimus käsittää Keski-Suomen sekä Eteläja Pohjois-Savon maakuntien alueilla pääasiallisesti seuraavat kunnat: Jyväskylä, Viitasaari, Keuruu, Äänekoski, Jämsä, Pieksämäki, Varkaus, Joroinen ja Rantasalmi. ”Korjausprosentteja käytetään vaihtelevasti, ja niiden perusteet ovat aika hepreaa. Hinnoittelu voimassa 31.12.2020 saakka tehtyihin uusiin ko. Nykyisessä markkinatilanteessa korjauksen pitäisi joskus olla plusmerkkinen”, Liljeroos sanoo. ”Metsiin sijoittavat yhtiöt perustavatkin tarjouksensa mieluummin metsän tuottoarvoon. Oletko sinä tulevaisuuden tekijä. Edellyttää rahoitusyhtiön hyväksyttyä luottopäätöstä. Rahoitus Agco Suomi Oy:n rahoitusehtojen mukaisesti Vaihtokoneen hyvitys määräytyy tuotteen kunnon mukaan. 10.9.2020 / AJASSA 8 MIKKO RIIKILÄ S umma-arvomenetelmällä määritellään metsien arvo muun muassa kiinteistökauppaa, lunastuksia, sukupolvenvaihdoksia varten sekä metsäperintöjen verotuksen perusteeksi. Myös laskennassa käytetty aluejako on uudistettu. Nyt maa on jaettu 13 alueeseen lämpösumman, maaston korkeuden ja järvisyyden perusteella. 040 8278278 juha.ekola@storaenso.com 7990_.indd 8 9.9.2020 12.22. ”Aiemmissa taulukoissa puuston arvo kehittyi epäloogisesti metsän varttuessa taimikosta nuoreksi kasvatusmetsäksi. ”Puuston keskipituus on ikää luotettavampi arviointitapa maastossa.” www.kesla.com MYYNTI | HUOLTO | VARAOSAT: AGCOSUOMI.FI Kotimainen KESLA 104 & 204T -paketti: 10 t kantavuus | 3 pankkoa/ 6 tolppaa | järeä yksipalkkirunko | kokoluokassaan suurin kuormatila | 6,8-metrinen kuormain | nostokyky vielä neljästäkin metristä 800 kg | KESLA proG20-kahmari. Sillä metsän summa-arvoa alennetaan vastaamaan metsän käypää hintaa. Esimerkiksi metsänhoitorästien tai huonon tieverkoston perusteella voidaan harkinnan mukaan käyttää korkeampaakin alennusprosenttia. Nyt tämä on korjattu”, Lammi kertoo Epäloogisuus tarkoitti, että varttuneiden taimikoiden taulukkoarvot saattoivat olla korkeampia kuin nuorten kasvatusmetsien arvot. Aiemmin kuvaus perustui vain puuston ikään. Stora Enso Metsä kilpailuttaa metsäenergian haketuksen ja kuljetuksen Jyväskylän ja Varkauden alueilla syksyn 2020 aikana. Summaarvotaulukot saivat päivityksen Metsien arvon määrityksen luvataan jatkossa olevan entistä tarkempaa ja perusteiltaan avoimempaa. Metsälehti on osa Tapio-konsernia . Korjaus pitäisi tehdä niin, että summa-arvo vastaisi metsän markkina-arvoa. Ennen taulukkoarvot määriteltiin metsäkeskusalueittain. Metsässä arvioidaan puuston hakkuuarvo, maapohjien boniteetti sekä taimikot
Haapojen jättäminen säästöpuiksi palautti puun kunnian. Noin senttimetrin mittainen kapea pronssinhohtoinen kovakuoriainen vipeltää säästöhaavan paksulla rungolla. 7990_.indd 9 9.9.2020 12.22. Rikkaruohosta parrasvaloihin Haapaa pidettiin metsäalalla pitkään rikkaruohona, joka piti kitkeä pois. He ovat tutkineet paikallisten säästöhaapojen kovakuoriaisia jo yli 10 vuotta. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Clayhills ja Vilén ovat kiinnostuneita etenkin vaarantuneista kovakuoriaisista sekä kertaalleen hävinneistä paluumuuttajista, juuri sellaisista kuin haavanjalosoukko. Säästöhaapojen ansiosta lukuisat uhanalaiset ja hävinneet lajit ovat jälleen runsastuneet. 9 AJASSA / 10.9.2020 TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuvat ”A grilus ater, haavanjalosoukko! Tule ottamaan kiinni!” huutaa hyönteistutkija ja -harrastaja Jussi Vilén innoissaan. Vilénin kollega hyönteistutkija Tom Clayhills harppoo haavi kädessä salamana paikalle. Jussi Vilén (edessä) ja Tom Clayhills suuntaavat tyhjentämään säästöhaapojen hyönteispyydyksiä Joutsenon Kuurnanpohjassa
Clayhills oli ystävänsä hyönteistutkija Ilpo Rutasen kanssa paikalla ympäristöministeriön suunnittelijan Pertti Rassin kutsumana. Hyönteisten lisäksi haavoista hyötyvät muun muassa monet käävät, kolopesijät ja tikat. Nyt monien lajien tilanne on muuttunut paremmaksi. Vanha haapa on hyönteisille ihanteellinen elinympäristö, todellinen viiden tähden hyönteishotelli. Koti vuosikymmeniksi Säästöhaavoissa viihtyvät paahteisen lämpimän paikan lajit, mutta myös osa alun perin aarnimetsän lajeiksi mielletyistä uhanalaisista kuoriaisista on löytänyt säästöhaavoista kodin. Iltanuotiolla Clayhills kertoi silloiselle Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtajalle Eljas Pohtilalle haapojen merkityksestä monimuotoisuudelle. Myös Clayhillsin ja Vilénin tutkimista säästöhaavoista on löytynyt monenlaisia asukkeja. Taskuttamalla tapettu maahan kaatunut puu alkaa parinkymmenen vuoden päästä olla niin pitkälle lahonnut, ettei siinä kovin kummoista lajistoa ole”, Martikainen sanoo. Esimerkiksi jos pelkää haavoissa lisääntyvän männynversoruosteen leviävän männyntaimikkoon, kannattaa säästöhaavat mieluummin kaulata kuin hävittää täysin. Sinä aikana Vilénin rakentamien runkoikkunapyydysten avulla alueelta on löytynyt yhteensä useampi sata kovakuoriaislajia. Lisäksi mukana kulkevat haavit, sillä koskaan ei tiedä, mikä kuoriainen ohi lentää. Haapoja alettiin säästää hakkuissa 1990-luvulla ja käytäntö vakiintui vuosituhannen vaihteessa. Erityisesti kuolevan puun kuoren alla oleva nilakerros on monelle lajille otollinen elinympäristö. Riittää, että tällainen haapa löytyy”, Clayhills kertoo ja osoittaa hakkuuaukealla taivaisiin kurkottavaa kookasta puuta. Näin ei kuitenkaan pitäisi toimia, sillä säästöhaavat ovat monimuotoisuudelle tärkeimpiä juuri kuollessaan ja tuottaessaan lahopuuta, jota talousmetsissä muutoin on niukalti. ”Säästöhaapojen ja koivupökkelöiden ansiosta monet lajit tulevat hissukseen takaisin. Haapojen harvetessa katosi myös moni niistä riippuvainen laji. Ontoissa haavoissa elää ihan omat lajit, joita ei ole muualla”, kertoo metsäkovakuoriaisista väitellyt tutkija Petri Martikainen. Haavanjalosoukko on yksi laji, joka on runsastunut säästöhaapojen ansiosta”, Clayhills kertoo. Monimuotoisuuden kannalta haapojen kaulaaminen ja jättäminen hakkuualalle on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin haapojen poisto kokonaan. Clayhills ja Vilén ovat kartoittaneet alueen kovakuoriaislajistoa vuodesta 2009. Jussi Vilén kaataa pyydyksessä olleen suolaveden hyönteisineen lävikköön ja pussittaa hyönteiset tarkempaa lajintunnistusta varten. Osa metsänomistajista kiiruhtaa hakemaan haavat polttopuuksi niiden kaaduttua. Se elää elävän haavan paksussa kaarnassa. Käänteentekevä nuotioilta Suomen uhanlaisten lajien joukosta löytyy runsaasti haavasta riippuvaisia lajeja. Hyönteistutkijat ovat kiertäneet alueella kautta aikain, sillä merkittävä osa lajeista saapuu Suomeen Karjalankannaksen kautta. Yleensä yhteen pyydykseen päätyy muutamasta sataan hyönteistä. Vilén ja Clayhills tyhjentävät pyydyksiä elokuun alun helteessä kolmatta kertaa tänä kesänä. Kiitos kuuluu metsänomistajille, jotka ovat jättäneet hakkuuaukeille säästöpuita. Myös haavan hidas luontainen kuolema osoittautui tutkimuksessa monimuotoisuudelle ensiarvoisen tärkeäksi. Jopa kaadettu ja pölleiksi pinottu haapa tarjoaa kodin osalle lajistoa, kunhan sitä ei haketeta ja kuljeteta muutaman vuoden päästä pois. Jokainen lahovaihe elättää siihen erikoistunutta lajistoa. Se vikaantuu ja onttoutuu pikkuhiljaa ja on koko ajan elinympäristö. Haapaa pidettiin metsäalalla pitkään rikkaruohona, joka piti kitkeä pois metsistä kaikin keinoin. ”Tuolla on yksi haapa, jossa oli ensin palokärki, sitten helmipöllö, sen jälkeen välissä oli herhiläispesä ja tänä vuonna siellä pesii telkkä”, Vilén kertoo. 10.9.2020 / AJASSA 10 ”Aikaisemmin se oli hävinnyt Suomesta, mutta nyt se on palannut. Viiden tähden hyönteishotelli Kaatuneeseen haapaan on kiinnitetty kuusi suppilomaista pyydystä. Säästöhaapojen tulemista mahdollisesti edesauttoi yksi nuotioilta Talaskankaan metsäkiistan aikoihin vuonna 1989. ”Elävä säästöhaapa saattaa olla kymmeniä vuosia hengissä. Eniten haapoja tarvitsevia lajeja oli mukana uhanalaismietinnöissä 2000-luvun alussa. ”Haapa on ihan ylivoimaisesti tärkein säästöpuu, koska sillä elää niin paljon lajeja ja se kasvaa niin isoksi ja vanhemmiten onttoutuu. Pyydyksistä on löytynyt jopa liito-oravan papanoita sekä liito-oravan kirppuja, jotka ovat vielä lentävää rukkastakin uhanalaisempia. Muutama vuosi myöhemmin säästöhaapoja, niin eläviä kuin kuolleita, alkoi näkyä hakkuuaukoilla ja teiden varsilla”, Clayhills hymähtää. Feromonien sijaan säästöhaapoihin kiinnitettyihin pyydyksiin päätyy vanhan haavan paikalle houkuttelemia lajeja. Jäärien ja jalokuoriaisten tekemistä koloista sienet pääsevät puuhun lahottamaan sitä. 7990_.indd 10 9.9.2020 12.22. Haapoja kaulattiin ja taskutettiin eli tapettiin myrkyllä, koska pelättiin haapojen houkuttelevan hirviä ja levittävän männynversoruostetta männyntaimikoihin. ”Säästöhaapojen ja koivupökkelöiden ansiosta monet lajit tulevat hissukseen takaisin.” Tom Clayhills irrottaa runkoikkunapyydyksestä keräyssäiliön, jonne hyönteiset ovat pudonneet. Myös ilmastonmuutos on vauhdittanut paluuta. Martikaisen väitöskirjatutkimuksessa selvisi, että monelle uhanalaiselle lajille paahteisuutta tai varjoa tärkeämpää on sopiva haapalahopuu. ”Pohtila totesi keskustelun päätteeksi, että jos asia todella on näin, sille pitää tehdä jotain. Kaulaamalla tai taskuttamalla tapettu haapa kuolee nopeasti, kuori kuivuu ja putoaa lähes kerralla alas eivätkä ensimmäisen lahovaiheen lajit siitä hyödy. Olemme kokemassa hyönteispyydyksiä Joutsenon Kuurnanpohjassa Venäjän rajan tuntumassa. Yhdestä kookkaasta ontosta säästöhaavasta voi löytyä jopa sata eri kovakuoriaislajia. Onttous on tärkeä tekijä monelle vaateliaalle lajistolle. Pyydysten pohjalla on suolaliuosta, jonka ansiosta pyydykseen sujahtaneet hyönteiset säilyvät ja raatokuoriaiset pysyvät loitolla
Sertifioinnit asettavat säästöpuiden määrälle alarajan ja metsänomistaja ylärajan. . . Karkeasti joka kymmenes metsälaji on uhanalainen. ”Uhanalaisuusarvioinnit sekä lajien että luontotyyppien osalta osoittavat, että monimuotoisuus on jatkanut köyhtymistään erityisesti alueilla, joilla metsien käyttö on edelleen ollut intensiivistä”, sanoo ympäristöneuvos Esko Hyvärinen ympäristöministeriöstä. . . Jätä kuolleet kaatuneet säästöpuut lahoamaan metsään. . . . Suosi vanhoja suuria, valmiiksi raihnaisia puita. Esimerkkejä säästöhaavoista hyötyneistä lajeista 1985 1991 2000 2010 2019 haavanjalosoukko erittäin uhanalainen e u e u vaarantunut silmälläpidettävä haavanoksakatkiainen hävinnyt hävinnyt alueellisesti hävinnyt a h erittäin uhanalainen lattatylppö erittäin uhanalainen e u e u vaarantunut silmälläpidettävä monipistehaapsanen taantunut silmälläpidettävä elinvoimainen täplämustakeiju vaarantunut erittäin uhanalainen e u vaarantunut silmälläpidettävä Lähde: Tom Clayhills, uhanalaisuusarvioinnit 1985–2019 7990_.indd 11 9.9.2020 12.22. Jussi Vilén, hyönteiskuvat LATTATYLPPÖ MARMORIKUORIAINEN MONIPISTEHAAPSANEN HAAVANJALOSOUKKO HAAPAJÄÄRÄ Säästöhaapa monen lajin pelastus Kymmenet uhanalaiset kovakuoriaislajit ovat runsastuneet säästöhaapojen ansiosta. Nykyisen metsien käytön ohella muun muassa kaskeaminen, tervanpoltto ja sotien jälkeiset hakkuut näkyvät edelleen metsälajistossa. Historia näkyy lajistossa Kaikkia lajeja säästöpuut eivät kuitenkaan pelasta. Tietoa oman metsätilan alueen uhanalaisesta lajistosta löytyy Suomen metsäkeskuksen metsään.fi-sivustolta, Luonnontieteellisen keskusmuseon laji.fi-sivustolta sekä metsäammattilaisilta. . VAIKKA metsäluonnon monimuotoisuuteen on talousmetsissä viimeisten vuosikymmenten aikana alettu kiinnittää enenevässä määrin huomiota, luonto toipuu hitaasti. Mikäli omasta metsästä löytyy itselle tärkeä alue, joka täyttää Metso-ohjelman kriteerit, voi sen suojella korvausta vastaan tuleville sukupolville muistoksi ja lajistolle turvaksi. Vanhat haavat ovat ihanteellisia säästöpuita. . ”Jos mennään avohakkuutyyppisellä linjalla, mahdollisimman kookkaiden säästöpuiden jättäminen on uhanalaisten lajien kannalta oleellista. Ylipäänsä monipuolisuus ja monilajisuus metsänhoidossa ja puustossa on nykymaailmassa suositeltavaa myös metsätuhojen torjunnan kannalta”, Hyvärinen summaa. . Kuusi kaatuu herkästi, on altis kirjanpainajatuhoille ja siten huono vaihtoehto säästöpuuksi. Pienilläkin parannuksilla voi olla lajistolle suuria ja kauaskantoisia vaikutuksia. Kuusen voi katkaista hakkuun yhteydessä tekopökkelöksi. Ota säästöpuut huomioon jo ensiharvennuksesta lähtien. . 11 AJASSA / 10.9.2020 VINKIT SÄÄSTÖPUIDEN JÄTTÖÖN . . Säästöpuiden jättäminen on yksi keskeisimpiä tapoja ottaa monimuotoisuus huomioon talousmetsissä. Ryhmässä säästöpuut ovat paremmin tuulelta suojassa ja tarjoavat turvaa metsäneläimille. Metsälajiston uhanalaisuudessa ei kokonaisuutena ole tapahtunut suuria muutoksia. Sijoittele säästöpuut siten, että uuden puusukupolven kasvattaminen onnistuu helposti. Mitä enemmän säästöpuita, sen parempi, mutta jo yksi järeä, ontto puu on merkityksellinen.
Pylväiden mitat ovat kahdeksan metrin pituudesta ja kuoren alta 13,5 sentin latvaläpimitasta ylöspäin. ”Vaikka kuusikuitua menee edelleen Jämsänkosken paperitehtaalle, niin hankinnan pohjoisraja tippuu oleellisesti nykyisestä Keski-Suomen pohjoisosasta.” Isossa kuvassa merkittävä kysynnän väheneminen aiheuttaa hinnanlaskua, mutta se jakaantuu sekä tukkiettä kuitupuulle ja laajalle alueelle, joten mitään hintaromahdusta tuskin nähdään. Korjuu on syksyn aikana. Tarjouksia tuli viisi, suurimmat erot olivat havukuidussa. Hän uskoo, että kuusikuitupuun hankintaraja etelääntyy. PÄÄTEHAKKUU Puutavaralaji määrä kantohinta myyntitulo m3 €/m3 € Mäntytukki 5 53,5 267,5 Kuusitukki 700 54 37 800 Havukuitu 780 23,75 18 525 Pikkutukki, kuusi 115 29,75 3 421,25 Koivukuitu 180 22,5 4 050 Haapakuitu 15 10 150 Latvusmassa 350 4 1 400 Yhteensä 2 145 65 613,75 Ainespuun keskikantohinta 35,77 €/m 3 . .. ”Koska yt-neuvottelut ovat vasta alkaneet, niin mahdollisia vaikutuksia puunhankintaan ei voi kommentoida”, UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander toteaa. 10.9.2020 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2019 2018 2020 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 .. Parhaita pylväsleimikoita ovat kuivien kankaiden männiköt. Hinta on 3–7 euroa sahatukkia korkeampi. Mononen pitää ongelmallisena, että päätehakkuut tulevat pylväiden kannalta liian aikaisin. Valistuneet arvaukset Kaipolan puunkäytöstä ovat 800 000 kuutiometrin luokassa, josta osapuilleen puolet ja puolet kuusikuitua ja sahahaketta. TUORE PUUKAUPPA Kohde: Tuoreen kankaan kesäleimikko Sijainti: Pohjois-Pohjanmaa Ostaja: Iso integraatti Hakkuukertymä (arvio): 1 795 m 3 ainespuuta + 350 m 3 energiapuuta Leimikon koko: 12 ha Muuta: Kohde sijaitsee ison tien varrella. Pohjois-Karjalassa toimivan Iivari Mononen Oy:n toimitusjohtaja Ari Mononen luonnehtii Euroopan tilannetta normaaliksi. ”Pienemmän pään pylväitä tulee tarjolle enemmän kuin tarvitaan, mutta keskikoisia ja isompia pylväitä joutuu etsimään.” Vähän isompia pylväitä 7991_.indd 12 9.9.2020 13.51. Hankintaraja etelääntyy MTK:n Keski-Suomen alueen kenttäpäällikkö Pauli Rintala laskee, että pelkästään puun tehdashinnoilla laskettuna aluetalouden menetys on valtava, 30-40 miljoonaa euroa, ja se jakaantuu puunmyyjille, koneja kuljetusyrittäjille ja sahoille. Kuusikuitu ratkaisi päätehakkuun MIKKO HÄYRYNEN V aikka paperin yleinen alamäki tiedetään, tuli Kaipolan paperitehtaan sulkemissuunnitelma kuitenkin yllätyksenä. Leimikkotasolla vaikutukset jäävät vähäisiksi. Samassa yhteydessä myytiin pienet kuviot ylispuiden poistoa ja ensiharvennusta. Eniten kysyntää on 9–12 metrisille, latvaläpimitalta 16-senttisille pylväille. Kaipolan vaikutukset mutkikkaita Tehtaan sulkeminen näkyy kuusikuidun ja sahahakkeen kysynnässä. ”Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän vaikean tilanteen vuoksi kokonaismenekki on kuitenkin nelisenkymmentä prosenttia alle arabikevättä edeltäneitä huippuvuosia.” Iivari Mononen ostaa kotimaasta noin 60 000 kuutiometriä pylvästukkeja. Havukuitu tulee ja korvaa Sulkeminen tekee ison loven kuusikuidun ja sahahakkeen kysyntään, mutta vaikutusketjut ovat mutkikkaat. MIKKO HÄYRYNEN PYLVÄSTUKKIEN kysyntä elää omaa, sahatavarasta erillistä suhdannettaan. .. Sahahake on haketta, joka tulee sahoilta, kun tukkien pintaosa haketetaan. .
UPM aikoo sulkea tehtaan tämän vuoden aikana, jolloin sanomalehtipaperin valmistaminen Suomessa lakkaa. Harvennushakkuu 42,21 s 41,93 s 14,97 s 13,78 s 20,43 . 22,36 . Sahahakkeen toimitushinnat ovat tapauskohtaisia, mutta selluja paperitehtaan portilla sahahake on kuitupuuta kalliimpaa. 17,22 . Uudistushakkuu 49,92 . Hän muistuttaa, että tukista 25–30 prosenttia menee hakkeeksi ”Siitä voi vetää suoran johtopäätöksen, että hakkeen hinta vaikuttaa maksukykyymme tukista.” Päijänteen länsipuolella puulla on ottajia Hetkellisesti Kaipolan sulkeminen vaikuttaa markkinoihin, kun puuvirrat etsivät uutta suuntaa. Harvennushakkuu 45,68 s 44,16 s 15,16 s 14,30 . 15,05 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Kuusitukin kertymästä noin 30 prosenttia eli 4,5 miljoonaa kuutiometriä päätyy hakkeeksi. 19,68 . 37,02 . 23,29 s 23,37 s Ensiharvennus 34,90 s 36,63 . 12,34 s Hankintahinnat 60,10 s 61,31 s 32,07 s 33,19 s 32,45 s s nousussa . 51,72 . 13 AJASSA / 10.9.2020 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi s nousussa . 26,01 s 30,30 s Uudistushakkuu 58,44 s 59,98 s 46,26 s 21,00 s 22,79 s 18,91 s 29,76 s 33,91 s Harvennushakkuu 50,78 . 16,97 s 24,11 . 15,84 . Jussi Nukari Leimikkotasolla vaikutus saattaa jäädä yllättävänkin pieneksi, Rintala uskoo, sillä mekaaniseksi massaksi käytetty kuusikuitupuu muuttuu sellunkeittoon meneväksi havueli mäntykuiduksi. 25,19 . 17,29 s 16,07 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,39 s 58,57 s 41,46 s 17,63 . 26,70 s Uudistushakkuu 57,48 s 59,72 s 43,74 s 19,59 . Koska kertymä on suurempi, niin leimikolla hintaeroa ei juuri ole.” Mhy Pohjois-Pirkan johtaja Harri Katajamäki on samoilla linjoilla. 16,90 s 17,36 s 16,33 . 51,89 39,63 s 17,43 . 30,00 s 30,43 s s nousussa . Jos kuitupuulla tarkoitetaan kuusija mäntykuidun yhteistä 27 miljoonan kuutiometrin korjuumäärää, niin väheneminen jää puoleentoista prosenttiin. Kaipolan sulkemisen myötä sahahakkeesta tulee alueellista ylitarjontaa, sen hinta laskee ja sahat valittavat. Kaipolan sulkeminen vie sahahakkeelta yhdeksän ja kuusikuitupuulta neljä prosenttia kokonaiskysynnästä. 46,87 s 32,40 . Juupajoen Korkeakoskella sahaava JPJ Wood Oy on toimittanut kuusisahahaketta Kaipolaan yli 20 vuotta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 46,86 . 21,94 . 14,06 . Laskelma on epätieteellinen, mutta suuntaa antava. 16,55 . ”Sellupuun pienempi latvaläpimitta ja hieman väljempi laatu antaa hakkuussa enemmän motteja, jotka lähes korvaavat hiomokuusen hieman korkeamman kuutiohinnan.” Sahahakkeeseen sattuu Suurin vaikutus osuu sahoille, joiden sivutuotehakkeelta katoaa melkein puolen miljoonan kuutiometrin markkina. 26,49 s Uudistushakkuu 56,54 s 56,76 s 22,49 s 22,49 s 19,31 s 28,24 . 32,56 s 31,82 s s nousussa . 23,06 s 22,96 s Ensiharvennus 13,07 s 12,20 s 12,68 s Hankintahinnat 59,55 . Mihin sahahakkeen virta kääntyy, sitä ei tiedetä, mutta luonteva paikka olisi UPM:n Jämsänkosken paperitehdas. 21,13 . 49,05 s 32,68 s 32,44 s 32,48 s LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ET EL Ä-P OH JA NM AA KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I KO KO M AA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 55,02 s 41,94 s 16,41 . 50,10 s 38,24 s 16,42 s 16,87 . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 32–35 keskiarvo Vielä nousee höyry Kaipolan paperitehtaalta Jämsässä. Pidemmän ajan vaikutusta ei pidetä erityisen suurena, sillä Päijänteen länsipuolella puulla on ottajia. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 51,29 . 17,10 s 16,80 . 31,10 s 30,70 s 30,92 s s nousussa . 48,19 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 17,83 s Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus 13,31 s Hankintahinnat s nousussa . 54,24 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,61 s 58,86 s 44,35 s 18,25 . 16,56 24,96 s 26,92 s Ensiharvennus 39,82 s 43,18 s 33,62 s 13,83 s 13,07 s 13,06 s Hankintahinnat 58,69 s 57,55 . 16,99 . 12,98 s 12,56 s 20,11 s 20,56 s Hankintahinnat 56,80 s 56,39 s 47,44 s 31,07 s 31,55 s 31,32 s 36,80 s s nousussa . 60,27 s 44,13 s 18,02 . 25,56 . 57,49 . Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . Ensiharvennus 37,30 s 40,50 s 32,25 s 13,01 . 24,81 s 27,55 s Uudistushakkuu 53,67 s 56,76 s 44,04 s 18,62 s 19,29 s 18,03 s 27,59 s 30,44 s Harvennushakkuu 45,15 s 46,49 s 37,99 s 15,96 . 16,87 s 16,44 s 15,56 s 22,97 s 22,62 s Ensiharvennus 14,25 s 13,10 s Hankintahinnat 31,17 . Vaikka jatkossa hiomokuusta ei tarvita entisiä määriä, menee osa kuusikuidusta sellupuuksi. 31,01 s s nousussa . Sen sulkeminen tekee, että Metsä Group on puukaupassa entistä vahvempi etenkin sitten, kun Rauman suursaha valmistuu. Ensiharvennus 12,43 . 18,45 . 12,83 s Hankintahinnat 51,79 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,98 s 57,60 s 42,74 s 17,27 . 26,88 s Uudistushakkuu 56,13 s 58,75 s 44,56 s 19,77 s 21,01 s 18,50 s 27,25 . 18,53 . 30,86 . 45,71 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,08 s 59,65 s 42,75 s 16,99 . 31,56 s 11,97 . Harvennushakkuu 47,50 s 46,71 . Stora Ensolla ei ole tehtaita Länsi-Suomessa, mutta Päijänteen länsipuoli on kuitenkin puunostoaluetta ja enemmän kuin pelkkä puureservi. 12,82 . 21,18 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 29,20 . 25,02 s Uudistushakkuu 57,31 . 25,24 s Harvennushakkuu 51,43 s 53,76 s 37,29 . 17,77 . 16,41 s 16,09 . Uudistushakkuu 51,11 s 50,36 s 19,00 s 19,62 . Kuusikuitupuun korjuumäärät ovat viime vuosina olleet kymmenen miljoonan kuutiometrin tasolla, kuusitukin 15 miljoonan kuutiometrin vaiheilla. Ensiharvennus 36,00 s 36,41 s 12,93 s 12,66 s 10,60 . 19,18 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,75 s 54,72 s 42,00 s 19,21 s 19,89 s 17,29 s 25,29 . 16,93 . 19,77 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 48,93 s 49,15 s 15,94 s 17,62 . 12,80 s 20,33 . Hankintahinnat 30,82 . 28,99 s Harvennushakkuu 48,01 . 22,47 s 23,35 . ”Havukuitu on muutaman euron halvempi puutavaralaji, mutta se otetaan sentin verran pienempään latvaläpimittaan ja laatukriteerit ovat löysemmät. 31,96 s Harvennushakkuu 50,35 . 16,16 . 19,97 s 16,83 . 24,13 . Epätieteellinen laskelma 7991_.indd 13 9.9.2020 13.52. ”Hakkeen kysyntä ja hintataso ensi vuonna on iso kysymysmerkki”, toimitusjohtaja Markus Luodelahti sanoo. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 46,54 . 18,97 s 16,46
Kun is tutuskuuset ovat noin metrin mittaisia, hakkuuaukolle luonnostaan syntyneet koivuntaimet huitelevat mahdollisesti jo lentopalloilijan mi toissa eli noin kahdes sa metrissä. havupuihin. Kovia ratkaisuja Monipuolista sekapuustoa havittelevan raivaajan tulee luopua yhdestä asiasta: 7992_.indd 14 9.9.2020 13.57. Lehtipuukysymys riippuu Huusko sen mukaan kasvupaikasta ja siitä, min käkokoista lehtipuusto on verrattuna Kerran se vain kirpaisee Monipuolista sekapuustoa havitteleva raivaaja joutuu silloin tällöin kaatamaan myös hyvän istutustaimen. Suomalaisten onni on, että miltei jo kaiselle hakkuuaukolle syntyy sinne is tutettujen tai kylvettyjen puiden lisäksi luonnostaan sekapuustoa. ”Ainakin mänty sekoitusta pitää jät tää kuusitaimikkoon jo varhaisperkaus vaiheessa. Varsinainen sekametsä teh dään taimikon harvennusvaiheessa”, Oi jala sanoo. Taustalta näkyy, että kuusia riittää. Tässä tapauksessa kuusitaimikkoon kannattaa säästää pystyyn kuvan vasemmassa reunassa näkyvä mänty, vaikka se tietääkin istutuskuusen kaatamista vierestä. 14 10.9.2020 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO Vinkit sekapuustoon raivaukseen VALTTERI SKYTTÄ, teksti ja kuvat M uuttuva ilmasto, tuhoris kit, luonnon monimuotoi suus, virkistyskäyttö. Mänty ei enää ehdi myö hemmin mukaan”, Huuskonen sanoo. Tiuhoja havupuutuppaita harvennetaan myös”, kertoo Metsä Groupin metsänhoitopääl likkö Teppo Oijala. Ongelmana on tietysti se, että eri puu lajit kasvavat taimina eri vauhtia. ”Pääosa lehtipuustosta pois. Niiden alle on hyvä jättää raivaamatonta monipuolista taimipöheikköä. ”Varsinainen sekametsä tehdään taimikon harvennusvaiheessa.” 1. Tee varhaisperkaus yhä selkeästi havupuiden hyväksi. Älä silti raivaa pienimpiä lehtipuuntaimia ensimmäisessä raivauksessakaan, ainakaan aukkopaikoista. ”Monipuoliselle puustolle luodaan mahdollisuudet nimenomaan taimikon hoitovaiheessa”, kertoo Luonnonvara keskuksen (Luke) erikoistutkija Saija Huuskonen. Lehtipuita on aluksi pakko niittää Taimikon ensimmäisen raivauskerran eli varhaisperkauksen ohje on, että istu tettujen tai kylvettyjen havupuiden ym päriltä raivataan kaikki lehtipuusto pois. ”Jos luontaista koivua on olemassa, mutta ei kuusentaimia pidempänä, si tä kannattaa säästää varhaisperkaus vaiheessa.” Varhaisperkaus tehdään, kun havu puut alkavat olla noin metrin mittaisia. Aukkopaikkoihin jätetään korkeintaan havupuuntaimien mittaisia lehtipuita. Muista säästöpuuryhmät. 3. Sekapuusto ratkaistaan toisella raivauskerralla. Koska maapohja sopii niin kuusen kuin männyn kasvuun, hyväkasvuinen luontainen mänty on myös taloudellisesti arvokas sekapuu. ”Taimikon harvennusvaiheeseen men nessä sekaan nousee jälleen kuitenkin taas koivua. Met sänhoidossa on havahduttu monesta syystä pohtimaan sekapuuston ja sekametsien hyötyjä. Käytä luonnon tarjoa mat paikat hyväksi eli keskitä lehtipuustoa tiettyyn osaan taimikkoa, esimerkiksi kosteaan notkoon. Mänty vai kuusi nurin. 2. Kuten yhden selkeän pääpuulajin taimikkoja, sekataimikkojakin kan nattaa raivata kahden kerran taktiikalla: var haisperkauksella ja tai mikon harvennuksella. 4. Istutuskuusikoissa kannattaa tosin huomioida se, että ny kyisten kuusentaimien kasvu on nopeutunut paremman taimiai neksen ja maanmuok kauksen kehityksen myötä. Taimikonrai vaaja ryhtyy tekemään puuvalintoja täs tä sekamelskasta
Mäntytaimikoissa puuntuotantoa ja monipuolista puustoa on hankalin yhdistää, sillä mänty on karuimmilla kasvupaikoilla selvästi taloudellisesti tuottoisin puulaji. Jalostettuja ja varta vasten istutettuja kuusia jää kyllä vielä kasvamaan enemmistö. Istutuskuusi on kasvanut neljä kesää. Jos karuimmilla mailla kuusi kan nattaa usein raivata männyn tieltä, rehevämmällä maalla isooksaiset räkämännyt tulee kaataa pienem pien mutta parempilaatuisten kuus ten tieltä. 7992_.indd 15 9.9.2020 13.57. Isommat puut piiskaavat havupuiden latvuksia ja heikentävät niiden kasvua sekä laatua. Kuten taustalta näkyy, varhaisperkaus on edessä viimeistään ensi vuonna. Jos hyviä koivuja ja haapoja on vaikka tietys sä kohtaa taimikon laidassa, ne voidaan keskittää sinne”, Oijala neuvoo. Taloutta ajatteleva raivaaja kaataa pajun heti, sekapuustoa havitteleva miettii hetken. Maaperän ravinteisuus vaihtelee usein etenkin suuren metsäkuvion sisällä. Oijala huomauttaa myös, että FSCser tifikaattiin kuuluvissa metsissä vaati muksena on, että taimikoihin tulee sääs tää tietty määrä lehtipuuta, vähintään 10 prosenttia runkoluvusta. ”Isompi jätetään sitten, jos pa rempaa pienempää taimea ei ole tarjolla. ”Sekapuustot ovat kasvaneet oi kein hyvin ja yllättäen myös aika lail la tasatahtia”, kertoo yhtiön metsän hoitopäällikkö Teppo Oijala. Tietoa saadaan vielä odottaa Toisella taimikon raivauskerralla eli taimikon harvennuksessa tulee muistaa, ettei kuusten ja mäntyjen ylle kannata säästää niitä pidempää lehtipuustoa. Sekapuustosta voi puhua varsinaisena sekametsänä silloin, kun metsässä on pääpuulajin lisäksi vähintään 25 prosenttia jotain toista puulajia. Ei suosituksia tiheämmäksi Puulajivalintojen lisäksi sekapuutaimi kossa pitää huomioida jäävän puuston tiheys. Esi merkiksi FSCmetsäsertifikaatissa on vaatimus, että niitä puulajeja, joita taimi kosta löytyy ennen raivausta, pitää löy tyä myös sen jälkeen. Lehtipuusto raivataan, mutta aukkopaikkoihin säästetään korkeintaan kuusentaimien mittaista puustoa. Metsä Groupilla on jo kokemus ta kuusimäntytaimikoista, jotka on alun perin istutettu ja kylvetty se kapuustoisiksi. ”Karuimmilla kohteilla suositaan toki mäntyä, jos se on taimikon har vennusvaiheeseen asti selvinnyt hir viltä”, Oijala sanoo. Jos oikeasti haluaa sekapuustoa, istu tetun tai kylvetyn havupuuntaimen voi joutua kaatamaan myös vähäarvoisem man lehtipuun, kuten raidan tieltä. Kun raivaaja pyrkii säästämään monipuolista puustoa, vaarana on, että tavoitellun 2 000 taimen sijasta taimikon harvennuksen jälkeen pystyssä onkin lä hes 3 000 tainta hehtaarilla. ”Jos kuusentaimikossa on hyvä luon tainen mänty, kyllä se pitää raaskia se ja lostettu kuusikin kaataa siitä vierestä”, Oijala sanoo. Sekapuustotavoitteen vuok si raivaaja joutuu silloin tällöin kaata maan myös metsään varta vasten istu tettuja taimia. Kuivan kankaan män tytaimikkoon säästetystä koivusta ei tuk kia kannata odottaa, mutta sekapuuston hyödyllisyys onkin aivan muualla moni muotoisuudessa. Kuuset varmistavat taimikon ti heyttä ja männyn laatukasvua al kuvaiheessa. Tutkimus tietoa tarkoituksella synnytettyjen sekametsien kasvatuksesta saadaan vielä odottaa. Kokonaisuus ratkaisee. ”Lehtipuuosuuden ei tarvitse olla täy sin tasaisesti jakautunut taimikkoon. Reikää taimikkoon ei teh dä”, Oijala muistuttaa. Ehkä pajua on muualla aukkopaikoissa, joten tämä paju nyt varhaisperkausvaiheessa nurin. Oijalan mukaan kuusimäntyse koituksella voidaan yrittää turvata metsikön kehitystä esimerkiksi hir vituhoriskialueilla. VALTTERI SKYTTÄ LUONNONVARAKESKUS on tänä ke sänä perustanut uusia pitkäaikais kokeita, joilla sekapuustoa ryhdy tään tavoittelemaan jo istutus tai kylvövaiheesta lähtien. Metsäntutkimuksen uusilta koealoilta odotetaan tietoa muun muassa siitä, voiko esimerkiksi kuusi-koivusekametsän tavoittelija istuttaa jo lähdössä vähemmän kuusia. Myös Luonnonvarakeskuksen Saija Huuskonen vahvistaa, että kylvetty männynsiemen ja istutus kuuset kasvavat todennäköisesti joillakin kasvupaikoilla hyvinkin tasatahtiin. Istutuskuusi ja paju samassa mättäässä, totta kai. Tässä epäonnistunut kuusenistutus on poikinut kuusi-mänty-koivusekametsän. Taimikon harvennusvaiheen jälkei sen tiheyslukeman ei siis tule sekapuus toisissa taimikoissa ylittää esimerkiksi 1 800–2 000 taimen hehtaarisuositusta. ”Esimerkiksi koivu on valopuu ja tar vitsee isomman kasvutilan, joten taimik koa ei kannatta jättää ainakaan suosituk sia tiheämmäksi”, Luken Huuskonen sanoo. 15 METSÄSTÄ / 10.9.2020 ahneudesta. Kos teaan notkoon voi jättää enemmän lehti puuta, karumpaan mäensyrjään mäntyä
Rajala valottaa asian käytännöllistä puolta, että tehtävistä sai varsin hyvän palkan ja maailmalta sai tuoda verovapaan auton. ”Mersun hakijoita oli ensimKehitystä Suomesta Metsäalan kehitysyhteistyötä on tehty kuusi vuosikymmentä. Rajala sanoo. Rajala vietti 15 vuotta kehitysyhteistyötehtävissä Sambiassa ja eteläisen Afrikan maissa, ja jatkoi sitten Stora Enson kehitysprojekteissa maailman eri kulmilla sekä myöhemmin kotimaan puunhankinnassa. Valtion budjettiin varattiin ensimmäisen kerran kehitysapumääräraha vuonna 1961, nykyrahassa 71 000 euroa. Jo 1950-luvun lopulla suomalaisia metsäasiantuntijoita oli kutsuttu YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO:n hankkeisiin. Anna-Leena Simula sanoo päättäneensä jo kymmenvuotiaana maalaiskodissaan, että pienet ympyrät eivät riitä. Vaikka kehitysalueita oli omassakin maassa, niin ulkopoliittisesti kehitysavun antamisella haluttiin viestiä, että Suomi on vauras länsimaa. Kuva: Tiina Huvio 7993_.indd 16 9.9.2020 14.00. 16 10.9.2020 / METSÄSTÄ MIKKO HÄYRYNEN M etsäalan kehitysyhteistyön voi katsoa alkaneen 60 vuotta sitten. Yhteistyö kansainvälisti myös avunantajan. Metsäalan kehitysyhteistyön historia on koottu kirjaksi, joka ilmestyy ensi talvena Metsähistorian Seuran hankkeena. ”Kun aloitin metsäopinnot, niin olin kurssin toinen tyttö. Piti näyttää, että pikkutytötkin pärjäävät. Kehitysmaihin investoiva Finnfund on sijoittanut metsäyhtiöön Ugandassa. ”Kehitysavun antaminen oli Suomen metsäalan kansainvälistymisen pioneerityötä. Jollakin tavalla kehitysyhteistyössä mukana olleita metsäammattilaisia on satoja. Keski-Amerikan metsäohjelmassa vuosina 1992-2003 edistettiin pienviljelijöiden metsätaloutta. Kuva: Jorma Peltonen Kehitysyhteistyön tämän ajan henki on tuotantoinvestointien edistäminen ja markkinalähtöisyys. Kuva: Ilkka Norjamäki Vesa Kaarakka esittelee sadeveden keruun kenttäkoetta Kenian polttopuuprojektissa vuonna 1990. Kansainvälistymisen pioneerityötä Kirjan perusteella metsäalan kehitysyhteistyö on ollut laajaa, moninaista ja hapuilevaa. Kirjassa on nelisenkymmentä kirjoittajaa, tosin aivan alkuajoilta muistitietoa ei enää juuri ole. Toiminta sai vauhtia 1960-luvun alussa. Kuva: Olavi Luukkanen Tansanian ensimmäinen metsänhoitoyhdistys perusti viime vuonna sahatavarakeskuksen markkinoimaan pienmetsänomistajien puuviljelmiltä tulevaa puuta. Kehitysyhteistyön ansiosta suomalaisen metsäammattilaisen voi kohdata millä metsävyöhykkeellä tahansa”, Pekka T. Tieni kävi Amerikassa opiskelun kautta Keniaan ja lapsen syntymisen myötä tuli halu palata.” Veri veti maailmalle uudestaan ja Tansanian yksityismetsätalouden kehittämisestä tuli intohimo. Kuva tältä vuodelta. Metsäsuunnittelun opastusta Nicaraguassa. Kun on kerran Niilin vettä juonut… Tehtäviin valikoitui henkilöitä, joita vaivasi kaukomaiden kaipuu. Vaikuttavuutta on vaikea mitata, mutta merkki viimeisen viivan alla on kuitenkin positiivinen sekä Suomen että kohdemaiden kannalta. Kotimaassa kehitysyhteistyö on ollut toimiala, joka ei näy, mutta jonka vaikutukset tuntuvat
Ne lupasivat paperilla paljon, mutta käytännön toteutus takkuili. Kohdemaiksi valikoitui metsätalousmielessä outoja maita kuten Egypti ja Sudan, kun taas metsällisesti mielenkiintoisempi Etiopia jäi vähemmälle huomiolle. Kirja ilmestyy ensi talvena ja sen kustantaa Metsähistorian Seura. ”Mersun hakijoita oli ensimmäisten joukossa aika monta.” Metsäsuunnittelun opastusta Nicaraguassa. Hankkeiden rahoituksessa yhdistetään sekä julkista että yksityistä rahaa. Keski-Amerikan metsäohjelmassa vuosina 1992-2003 edistettiin pienviljelijöiden metsätaloutta. Tämän ajan kehitysavussa on palattu tuotantoinvestointien tukemiseen. 17 METSÄSTÄ / 10.9.2020 mäisten joukossa aika monta.” Inhimillisiä tarinoita on monenlaisia. Tien oikealla puolen istutettua eukalyptusta. Jotkut ovat palanneet turhautuneinakin koivun ja tähden alle, joillekin kehitystyöstä tuli elämänura. Alussa aika, jolloin Suomi oli itse ollut kehitysmaan kaltainen, oli vielä tuoreessa kansallisessa muistissa, sadan vuoden takana. Rajalan ja Anne-Leena Simulan teosta Suomalaiset maailman metsissä oppimassa ja opettamassa. Ympäristöjärjestöt ovat olleet kehitysyhteistyössä mukana jollakin tavalla, joko kritisoijina tai ruohonjuuritason toimijoina. Kuva: Anna-Kaisa Kähkölä 7993_.indd 17 9.9.2020 14.00. Sitten tulivat Master Planeiksi kutsutut kokonaisvaltaiset, kansalliset metsäohjelmat. Tutkimuslaitosten lisäksi kehitystyötä ovat tehneet muutamat konsulttiyhtiöt, kuten Pöyry ja Indufor. Käytännössä modernisaatioharppaukset eivät oikein onnistuneet. Kylämetsätalous eli kylien hallinnoimat metsäalueet ovat kehitysmaissa tavallisia ja ne muistuttavat jossain määrin yhteismetsiä. Kohdemaita on ollut kymmeniä. Kuva: Vesa Kaarakka Tansanian ensimmäinen metsänhoitoyhdistys perusti viime vuonna sahatavarakeskuksen markkinoimaan pienmetsänomistajien puuviljelmiltä tulevaa puuta. Kehitysmaasta avunantajaksi Kehitysyhteistyön muodot ovat muuttuneet trendien ja poliittisten muotien mukana. Uteliaisuuden vedon lisäksi saattoi olla myös itseaiheutettua työntöä. Kuva: Jorma Peltonen Kehitysmaissa kuten Etiopiassa polttopuu on tärkein energialähde etenkin maaseudulla ja karja laiduntaa puuviljelyksillä. Metsäyhtiöistä etenkin Enso Gutzeit näki kehitysyhteistyön hyödyt osana metsäammattilaisten kouluttamista ulkomaisia investointihankkeita varten. Köyhyyden vähentäminen ja monimuotoisuuden turvaaminen olivat 1990-luvun teemoja ja tälle vuosituhannelle tultaessa painottuivat ilmastonmuutoksen ja metsäkadon torjunta. Joskus paluu kotimaahan on ollut vaikeampi muutos kuin maailmalle lähteminen. Koska Suomi oli noussut vaurauteen metsiensä avulla varsin nopeasti, aluksi kehitysavussa pyrittiin viemään samaa modernisaation sanomaa. Kuva: Tiina Huvio Kylän luonnonvarakomitea koulutuksessa Tansaniassa. Outojakin kohdemaita Kehitysyhteistyössä ei ole ollut kattostrategiaa, eipä edes sumeaa logiikkaa. Jutun lähteenä on käytetty Eeva Korpilahden, Pekka T. Niistä on päätetty ulkoministeriössä, mutta varsin sattumanvaraisesti ja usein tutkimusmaailman kontaktien ja ehdotusten pohjalta
Antti Järvisen kotialbumi Näin syntyi kuuden osakkaan, kolmen veljesparin, omistama Otsolan yhteismetsä. 7994_.indd 18 9.9.2020 14.02. Metsäasioiden hoitaminen sujuukin pääsääntöisesti ver kon ja puhelimen välityksellä tuttuun metsänhoitoyhdistyk sen toimitsijaan luottaen. 18 10.9.2020 / METSÄSTÄ ”Osakkailla on omat päivätyöt, joten käytännön metsätöiden te kemiseen tai suunnitteluun meil lä ei ole juuri mahdollisuuksia. Siksi yhteismetsä nousi hyväksi vaih toehdoksi”, Järvinen kuvailee. Varttunut männikkö kasvaa kuivahkolla kankaalla poikkeuksellisen vehreänä harvennusten ja kolme vuotta sitten tehdyn kasvatuslannoituksen ansiosta. Ratkaisuksi löytyi yhteismetsä. Paikkana voi toimia vaikka huoltoaseman kokoustila pai kassa, jossa osakkaiden tiet so pivasti risteävät. ”Olemme huomanneet, että kilpailutus tuo usein merkittä vän taloudellisen hyödyn. Vuonna 2014 tehdyn sukupolvenvaihdoksen myötä omistusmuoto muuttui yhteismetsäksi. ”Vanhempamme halusivat tehdä sukupolvenvaihdoksen suunnitelmallisesti ja hyvis sä ajoin. Omistusjärjestelyt tehtiin kauppana siten, että pys tymme nyt yhteismetsänä hyö dyntämään metsävähennystä puukaupoissa”, Järvinen toteaa. Jos kus toteuttajaksi valikoituu met sänhoitoyhdistys, toisinaan joku toinen toimija.” Kokouksen yhteismetsä pitää pääsääntöisesti kerran vuodes sa. ”KeskiSuomen metsänhoi toyhdistyksestä saimme tärkeää apua sukupolvenvaihdoksen to teutukseen. Noudatamme metsäsuunnitel maa, joskin puukaupoissa voi METSÄNOMISTAJA Kivijärvi Kuopio SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat P ääkaupunkiseudulla asuva Antti Järvinen ei osannut pikkupoika na Kivijärvellä sukun sa metsissä retkeilles sään arvata, että jonain päivänä hän toimisi tilalle perustetun yhteismetsän puheenjohtajana. Yhtymästä yhteismetsäksi Serkukset halusivat säilyttää metsätilan sukupolvenvaihdoksessa yhtenäisenä. Toimitsija tekee yhteismetsälle säännöllisesti ehdotukset tar vittavista toimenpiteistä ja me teemme päätökset.” Järvinen painottaa, että verk kometsäsuunnitelmat ja muut sähköiset palvelut ovat toimivia apuvälineitä, mutta eivät korvaa metsäammattilaisen työpanosta ja näkemystä.” Vaikka ”luottomies” löytyy paikallisesta metsänhoitoyh distyksestä, kilpailuttaa yhteis metsä aina sekä puukaupat että metsänhoitotyöt. Me taas halusimme serkkujemme kanssa säilyttää metsätilan yhtenäisenä. Palvelut kilpailutetaan Kaikki Otsolan osakkaat asuvat satojen kilometrien päässä tilas ta. Järvisen äiti sisaruksineen omis ti Kivijärven Lokakylällä sijait sevan noin 600 hehtaarin met sätilan yhtymänä. Vaikka verkkotyökaluit ovat hyvät, ilman paikallisen metsäasiantuntijan työpanosta 600 hehtaarin tilan hoitaminen olisi Järvisen mukaan mahdotonta. ”Tavanomaisista metsäta louden toimenpiteistä päätök set tehdään hyvin joustavasti kolmihenkisen hoitokunnan toi mesta ilman erillisiä kokouksia. ”Alkusyksyn aamut teerijahdissa ovat ehkä hienoimpia hetkiä metsässä.” Antti Järvinen on iloinen siitä, että edellinen sukupolvi oli tehnyt tilalla metsänhoitotoimet ajallaan. Yhteismetsän tuloksestaan maksama pääomatuloveropro sentti 26,5 prosenttia on myös matalampi kuin yksittäisellä metsänomistajalla tai yhtymällä. Antti Järvinen hoitaa yhteismetsän puheenjohtajan tehtäviä pitkälti etäyhteyksien avulla pääkaupunkiseudulla
Metsää saisi tässä tilanteessa hakata reippaasti, ja saadut rahat tulisi sijoittaa noihin hyvin tuottaviin sijoituskohteisiin.” Asia on järkeenkäypä. Eri asia on, etteivät nykyiset simulointeihin perustuvat tutkimukset ole varmalla pohjalla tarkastellessaan metsien luontaista uudistumista. PERINTEINEN METSÄNOMISTAJA ei ole sijoittajapeluri. Kun jatkuvaa kasvatusta harrastettiin harsinnan nimellä sekä Ruotsin että Suomen metsätaloudessa sata vuotta ennen toista maailmansotaa, kokemusta kertyi. ”Suojelun korvauksesta voi neuvotella” Otsolan yhteismetsän tärkein tehtävä on metsätalouden har joittaminen, mutta se ei sulje Järvisen mukaan pois luonnon ja monimuotoisuuden huomi oimista. Kun yhtiö luopui sata vuotta harjoitetusta jatkuvasta kasvatuksesta 1947, puuston keskitilavuus hehtaarilla oli vain 67 kuutiometriä. Keskimääräinen päätehakkuupuusto oli 1950luvun alussa vain 40 kuutiota hehtaarilla. ”Suomen metsissä on varmas ti paljon tällaisia ´hiljaisia suoje lukohteita´, jotka eivät ole min kään suojeluohjelman piirissä.” Otsolan yhteismetsä on to sin kantanut kortensa kekoon myös virallisten suojelukohtei den suhteen. Yli kahdenkymmenen hehtaarin laajuisen Metso-kohteen suojeluprosessi meni läpi vuodessa. Jos korkokanta on alhainen, tutkijoiden lähes yksituumainen vastaus on, että perinteisen metsikkötalouden harjoittaminen tuottaa pitkällä aikavälillä enemmän puuta ja tuloja kuin jatkuva kasvatus. 19 METSÄSTÄ / 10.9.2020 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Hakkuita uskallettiin tehdä 0,5 kuutiometriä. Olemme rajanneet esimerkik si purojen ympäristöjä ja mui ta monipuolisia luontokohteita hakkuiden ulkopuolelle omas ta tahdostamme suosituksia laa jemmin.” Järvinen arvelee, että merkit tävä osa metsänomistajista toimii jossain määrin samalla tavalla. On seurattu liian lyhyt aika, muodostuuko jatkuvassa kasvatuksessa uusia taimia riittävästi. Toisinaan voi kuul la metsonkin näppäilyä. Kestävien hakkuiden määrä oli lähes kaksi kuutiometriä. Rantojen vanhat männiköt on suojeltu jo edellisen sukupolven toimesta. Lähtö kohtana korvausneuvotteluis sa toimi metsänhoitoyhdistyk sen laatima puustoarvio. ”Hyvä oppi oli, että elykes kuksenkin kanssa voi neuvotella korvaussummasta, eikä ensim mäistä tarjousta ole pakko hy väksyä”, Järvinen huomauttaa. Kun metsätilakokonaisuu den on oppinut tuntemaan, oli suojelupäätöksen tekeminen helpompaa.” Yhteismetsä solmi aluees ta pysyvän suojelusopimuksen elykeskuksen kanssa. PALSTALLA METSÄNHOITOSUOSITUSTEN LAATIJOIDEN päänsärky on, että laskelmissa käytetty korkokanta vaikuttaa ehdotettuihin metsäta louden menetelmiin ja sitä kautta puuntuotokseen. Tämä on fiksu ja joustava järjestely.” Tunne metsäsi Vaikkei Järvinen käytännön met sätöihin juuri ennätä, pyrkii hän perehtymään metsätilaan maas tossa mahdollisimman monipuo lisesti. Suuren metsäyhtiön metsäpäällikkö ja professori Stig Hagner seurasi yli 50 vuotta yhtiönsä metsien tilaa suunnilleen Vaasan korkeudella Ruotsissa. Historia ei koskaan. Jos laskelmissa käytetään yhden prosentin korkokantaa eikä metsätaloudelle aseta mitään rajoitteita, nettotulo on lähinnä viljelyn ansiosta hehtaaria kohti 160 euroa. ”Ajatus kohteen suojelusta oli kytenyt yhteismetsän perus tamisesta asti, mutta viimeisen vuoden aikana se konkretisoi tui. ”Aina kun metsään tulee hak kuu, mietimme, onko kuviolla säästämisen arvoisia kohteita. Timo Pukkalan esimerkkilaskelma eräästä pohjoiskarjalaisesta 3 000 hehtaarin alueesta osoittaa, että vaikutus on suuri 50 vuoden aikana. Viljely turvaa tulevaisuuden puutulot Hyvä viljelytaimikko turvaa tulevaisuuden metsätulot. ”Tila säilyy yhtenäisenä ja metsätalous on suunnitelmal lista ja järkevää. Mallit voivat valehdella. Tietokoneohjelman ratkaisuun hakkuista ja metsänhoidon menoista vaikuttavat suurella korkokannalla pääasiassa lähiaikojen tapahtumat. Muutos on vakuuttava. daan painotuksia tehdä myös hintasuhdanteiden mukaan.” Yhteismetsän byrokratiaa Jär vinen ei ole kokenut ongelmak si. Järvisen kohdalla tämä ta pahtuu muun muassa kanalin nustusharrastuksen lomassa. Seuraavalle vuosituhannelle tultaessa puustoa oli jo 91 kuutiometriä. 7994_.indd 19 9.9.2020 14.02. Alueen kelopuiden näkökulmasta vuosi lienee vain yksi silmänräpäys. ”Alkusyksyn aamut teerijah dissa ovat ehkä hienoimpia het kiä metsässä. Suomalainen makuuttaa rahaansa nollakoron pankkitileillä. Jos laskelmien korkokanta on viisi, metsänviljelyssä säästetään ja nettotulot ovat vain 80 euroa. Hiidenjärven rannassa sijaitseva mökki tarjoaa hyvän tukikohdan metsäisille retkille. Suuria tuloja tulevaisuuden metsistä ei tarvita, kun alkuvaiheessa tehtyjen hakkuiden tulot on metsänviljelyssä säästäen sijoitettu erinomaisesti tuottaviin kohteisiin. Tällä tavalla saatiin nopeasti tuloksia. Timo Pukkala kirjoittaa blogissaan korkokannan valintaperiaatteen selkeästi: ”Suuren korkokannan käyttö edellyttää, että raha tuottaa hyvin vaihtoehtoisissa sijoituskohteissa. Hän suositteleekin avoimesti yhteismetsää omistusmuotona myös muille. Tänä syksynä on varmaan lupa odot taa aika hyvää lintuvuotta”, Jär vinen arvelee. Pääsyy oli, ettei taimia syntynyt riittävästi, ja jokainen harsintakierros vain alensi puuston määrää. Otsolan yhteismetsä rajoittuu Kivijärveen, joka näyttäytyy itärannoiltaan nimensä veroisena. Päätettiin säästää kasvavia, täysipuustoisia metsiä hakkuilta ja keskittää avohakkuut ja metsänviljely harsinnan pilaamiin metsiin. ”Päätöksentekoa helpottaa huomattavasti, kun on käynyt tutustumassa kuvioihin paikan päällä”, Järvinen vinkkaa muil lekin etämetsänomistajille. HISTORIA VOISI OPETTAA. Tällaista metsänomis tajaa palvelevat metsänhoitosuositukset, jotka on tehty alhaisella korkovaatimuksella. Tulevana viikonloppuna mies onkin tiiviisti kanalintukauden aloituksen merkeissä yhteismet sän mailla. Mitä suurempaa korkokantaa käytetään, sitä vähemmän tulevaisuus vaikuttaa nettotulojen maksimointiin. Ratkaisuksi löytyi yhteismetsä. Yhteismetsän mail le perustettiin tänä vuonna 22 hehtaarin laajuinen Metsosuo jelualue, joka käsittää monipuo lisen kattauk sen erilaisia puus toltaan vanhoja metsäkuvioita rehevistä lammenrannoista ka ruihin kalliokumpareisiin. Serkukset halusivat säilyttää metsätilan sukupolvenvaihdoksessa yhtenäisenä
Henkilöjunia samalle radalle. ”Seinäjoen ja Kurikan välinen osuus 67-tiestä on runsaan työmatkaliikenteen vuoksi pahoin ruuhkautunut. Myös henkilöliikenteen mahdollisuuksia on selvitelty. Konttiliikenne kiinnostaa Kaskisten satamaa. Kasvuun kääntyneiden rahtimäärien ansiosta Väylävirasto onkin luvannut jatkaa kunnossapitoa vuoden 2022 loppuun. Puukuljetusten kannattavuus paranee, kun Teuvan lastausraiteen pidennys valmistuu syyskuun lopussa. Vierula ennustaa, että jatkossa Teuvalta lastataan entistä enemmän myös tukkipuuta, kun Metsä Fibren suursaha parin vuoden päästä käynnistyy Raumalla. Suurin rahoittaja oli Kaskisten satama. Lastauslaituri omin varoin Suupohjassa uskalletaan jo uskoa, että junat kulkevat radalla vuoden 2022 jälkeenkin. Seinäjoki Ilmajoki Kurikka Kauhajoki TEUVA Närpiö Kaskinen Metsä Fibre Rauman sellutehdas 160 km UPM Pietarsaaren sellutehdas 160 km Metsä Fibre Äänekosken biotuotetehdas 220 km 7995_.indd 20 9.9.2020 14.05. Myös radan varren kunnat sekä metsänhoitoyhdistykset Lakeus ja Österbotten osallistuivat kustannuksiin – metsäyhtiöt eivät. Pääosa radan rahdista on raakapuuta. Slotte arvioi, että Teuvan lastauspaikka vakauttaa kuitupuun kysyntää. ”Mäntytukin hakkuita voidaan Etelä-Pohjanmaalla lisätä”, hän toteaa. Toisaalta metsäja sahateollisuuden vientirahtejakin voi riittää Suupohjan radalle. Raideliikenteen kehittäminen voisi olla vaihtoehto isoille tieremonteille.” Kiskot vievät yhä Kaskisiin Paikallisin voimin tehty Teuvan lastauslaiturin pidennys turvaa Suupohjan radan tulevaisuutta. Metsä Group ja UPM käyttävät Teuvan lastauspaikkaa omissa kuitupuutoimituksissaan. Yli sata vuotta vanhan radan kunnostaminen edellyttäisi jopa 30 miljoonan euron remontteja. ”Kaikki keinot kuitupuun menekin parantamiseen ovat tervetulleita – ja jospa se hintakin vähitellen alkaisi vahvistua.” Remonttitarpeet eivät lopu Teuvan lastausraiteeseen. ”Teuvalta on voitu lastata vain 12 junavaunun letkoja – siis junan puolikkaita – mutta jatkossa 24 vaunun täyspitkiä junia. ”Päättelimme, että rahtimäärien lisääminen turvaa radan jatkon”, yhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Vierula selvittää. Se parantaa puutavaran junakuljetusten kannattavuutta ja harvennuspuun menekkiä”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Österbottenin johtaja Jan Slotte. Toisaalta ilman rataa metsäyhtiöiden ostoalueiden katveessa kuitupuille olisi vaikea löytää markkinoita. Jos radalla kulkeva rahtimäärä ei olisi kääntynyt kasvuun, Väylävirasto olisi jo ajat sitten rullannut raiteet kasaan. ”Junatoimitukset tarjoavat meille vaihtoehdon kuitupuun viennille ja varmistavat näin puun menekkiä erilaisissa markkinatilanteissa”, Slotte sanoo. Suupohjassa päätöstä ei tulkittu kuolemantuomioksi vaan haasteeksi, johon vastattiin perustamalla Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys. Jorma Vierula sekä Jarmo Yli-Korhonen Kauhajoelta ja Jan Slotte uskovat, että junat kulkevat Suupohjan radalla myös vuoden 2022 jälkeen. Kasvinviljelyyn ja metsätalouteen panostaneella maatilayrittäjälle tärkeintä on varmistaa kuitupuulle tasainen menekki, jotta metsät pysyvät kasvukunnossa. Vierula uskoo, että EU-rahoitus voisi siivittää muun muassa Suupohjan rataremonttia. Lastausraiteen pidennys rakennettiin paikallisin voimin. ”Esimerkiksi Ruotsi on käyttänyt EU-rahoitusta rautateidensä korjaamiseen selvästi enemmän kuin Suomi.” Mahdollisuuksiakin radan käytön monipuolistamiseenkin on. Mukana ovat muun muassa alueen kunnat ja yrittäjiä. Kaskisten sellutehtaan sulkeminen vuonna 2009 romautti radan liikenteen. Metsänomistajille sijoitus on hyvä. 20 10.9.2020 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva S einäjoelta Kaskisiin johtava rata ja Suupohjan metsätalous ovat symbioosissa. Väylävirasto päättikin jo pari vuotta sitten lopettaa radan kunnossapidon tämän vuoden lopussa. Jatkossa metsänhoitoyhdistykset alkavat toimittaa kuitupuuta Teuvan kautta Stora Enson Itä-Suomen tehtaille. Myös Kauhajoella asuva metsänomistaja Jarmo Yli-Korhonen on toiveikas
Korvaus suoritetaan yleensä vartiointiin käytettyjen tuntien perusteella asiakkaan meille tekemän ilmoituksen mukaisesti”, kertoo kehityspäällikkö Jaana Sohlman vakuutusyhtiö Lähi-Tapiolasta. ”Korvaamme viranomaisen määräämästä jälkivartioinnista kohtuulliset ja tarpeenmukaiset Jälkivartioinnista voi tulla iso lasku Ilman vakuutusta metsäpaloalueiden jälkivartioinnista voi koitua kymmenien tuhansien eurojen kulut. ”Metsävakuutuksesta korvataan metsäpalon jälkivartiointikustannukset. Yhteismetsässä keväällä tehty kulotus karkasi naapurikuviolle eikä asettunut ennen palokunnan ja sammutushelikopterin tuloa. Niinpä Pohjonen teki kulotuksen järjestäneen yrittäjän kanssa urakan myös jälkivartioinnista. Onneksi oli vakuutus. Kymmenen hehtaaria kymmenvuotiasta taimikkoa kärähti. If ei myy pelkkää metsäpalovakuutusta. Lyhyt sähköpostittelukierros paljasti, että ainakin Lähi-Tapiolan ja Ifin metsävakuutukset korvaavat paloalojen jälkisammutuksesta aiheutuvat kustannukset. ”Siinä piti keskellä yötä koettaa kännykän näytöltä tihrustaa metsävakuutuksen ehtoja. Hinskalan yhteismetsän keväällä tehty luonnonhoidollinen kulutus levisi naapurikuviolle. Ifin viestintäpäällikkö Outi Kärkkäinen selvittää yhtiönsä palovakuutusehtoja. Sen perustason metsävakuutus maksaa 40 hehtaarin tilalle 145 euroa ja kattaa palovahinkojen lisäksi hyönteistuhot, jyrsijävahingot sekä tuhojen aiheuttamat odotusarvojen menetykset. Jos omistaja järjestää jälkivartioinnin itse, maksamme kohtuulliset kustannukset, muun muassa käytetyt tunnit ja kilometrikorvauksen.” Lähi-Tapiolan Sohlmanin mukaan Keski-Suomessa noin 30–40 hehtaarin tilan metsäpalovakuutus maksaa 0,75 euroa hehtaarilta, siis 30 hehtaarin tilalle 22,50 euroa vuodessa. Vartiossa oli kolme miestä vuoroissa ympäri vuorokauden.” Juha Pohjonen laskee, että kaikkineen palon jälkihoitokustannukset kohosivat jopa 75 000 euroon. ”Kahden aikaan yöllä palokunta sai tulen sammumaan. Yhteismetsän osakkaista ei vartiojoukkoa saatu siihen hätään mobilisoitua. MIKKO RIIKILÄ ”I lman vakuutusta meille olisi tullut kymmenien tuhansien lasku”, muistelee Kuhmoisissa sijaitsevan Hinskalan yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Juha Pohjonen. 21 PILKKEITÄ / 10.9.2020 Juha Pohjonen 7996_.indd 21 9.9.2020 14.07. Näitä voivat olla muun muassa palolaitoksen tekemä vartiointi. ”Jälkivartiointia piti jatkaa viikon ajan. Onneksi Pohjolan metsävakuutukseen kuuluva palovakuutus korvaa myös metsäpalon jälkivartioinnista aiheutuneet kustannukset." Vakuutus pelasti Paloalan raivauksesta koituneita kustannuksia vakuutus ei korvannut. kustannukset. Jokainen paloalan kanto piti käydä sammuttamassa erikseen. Siinä vaiheessa palopäällikkö totesi, että tästä eteenpäin vastuu on metsänomistajalla”, Pohjonen kertoo
Lisäksi teimme samat sahaukset kevytsahalegenda Stihl MS 200:lla sekä 47-kuutioisella Jonseredin CS 2147 ammattisahalla, joka on Husqvarna 346 XP:n rinnakkaismalli. . KOKEILTUA Fakta Katso video Metsälehden Youtubesta 7997_.indd 22 9.9.2020 14.09. . SUORITUSKYKYVERTAILU Sahausnopeus, sekuntia, 3 x noin 18 sentin koivu kertasahauksella . Vara-akun kanssa hinta nousisi yli 1 500 euron. . Husqvarna 540 iXP 12 minuuttia . Akkusahasarjan tehokkain ja kallein Husqvarnan akkusahojen lippulaiva oli ylivoimainen hyvässä ja vähän huonommassa. Husqvarnasta on tarjolla myös puunhoitajille tarkoitettu yläkahvallinen T540i XP -malli. Se lienee akkusahojen tehokkain. . Bli 300 akku 349 euroa . Vertasimme leikkuutehoa Stihlin akkusahaan. akun tyyppi litium-ioni . Stihlin MSA 220:n saa yhdellä akulla ja laturilla 870 eurolla. Bli 300 akku 36 V . Hintoihinsa tulee Huskun akkusaha – yhtä lailla kuin Stihlin – palvelee valtaosaa moottorisahan tarvitsijoista. terälaippa 14 tuumaa (35 cm) . . Vauhti on samaa luokkaa ammattilaissarjan bensasahojen ja kilpailija-Stihlin kanssa. Se olisi jo jokseenkin astronominen hinta kevyestä moottorisahasta, vaikka kuinka muistelisi maksavansa akkujen hinnassa käytännössä myös sahan koko elinkaaren bensakulut. 540 iXP saa sähkönsä 36 voltin litium-ioni-akusta, jonka teho 337 wattituntia. . Sahauskokeen tulos yllätti Husqvarnan 540 iXP:n ketjunopeus on 24 metriä sekunnissa. Kokeilimme leikkuutehoa sahaamalla kertapainalluksella kiekot kolmesta päällekkäin asetetusta noin 18-senttisestä, oksattomasta koivupöllistä. Stihlin MSA 220:n vastaavat sahausajat olivat kahdeksan ja 35 minuuttia. . Jonsered CS 2147 5,6 Akkuvirran riittävyys, tauotonta sahausta . Tyhjän akun lataaminen QC 330 -laturilla kesti reilun tunnin. . Koesahauksissa käytettiin uusia ketjuja. . Iltapäiväksi pääsisi taas sahailemaan. Hankintametsuri voisi siis aamupäivällä sahailla akullisen, tulla lounaalle ja antaa akun latautua. Kiekkosahauskokeemme suurin yllätys oli, että tehokkaana tunnettu Stihlin MS 200 hävisi niukasti Stihlin ja selvästi Huskun akkusahalle. . . . Tauottomaan sahaukseen Huskun akussa riitti virtaa 12 minuuttia. saha työkunnossa 1227,90 euroa Plussat ja miinukset + leikuuteho + akun kapasiteetti + käsiteltävyys – hinta Husqvarna 540 iXP on tehokkain kokeilemamme akkusaha. . Osin leikkuutehoa parantaa sahan vakiovarusteena oleva kapea, 1,1 millimetrin ketju-uralla liikkuva teräketju. . Työkunnossa saha painaa 5,5 kiloa, mikä sekin on samaa luokkaa 40-kuutioisten bensasahojen kanssa. Metsäkäytön jarruna on edelleen akkujen teho ja sahan hinta. QC 330 laturi 129,90 euroa . Akun kesto on paras akkusahoista mittaamamme. Husqvarna 540 iXP 7,3 . akun paino 2 kg . Stihlin MSA 220 on varustettu 1,3 millin uraan sopivalla ketjulla. Se ei haittaa sahan käsittelyä, mutta estää sahan käynnistämisen vahingossa. Husqvarnan moottori väänsi paremmin ja kesti painaa puuhun voimakkaammin kuin Stihl. Yhden akun ja laturin kanssa Huskun akkusahan hinta kohoaa 1 200 euroon. Stihl MS 200 9,5 . sahan suositushinta ilman akkua 749 euroa . 22 10.9.2020 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija H usqvarnan mukaan sen akkusahamalliston lippulaiva, 540 iXP, vastaa suorituskyvyltään 40 kuutiosenttimetrin polttomoottorisahoja. Stihl MSA 220 8 minuuttia Kaksitoiminen turvaliipaisin on helppo käyttää. . HUSQVARNA 540 IXP . Stihl MSA 220 9,4 . Ammattilaisjonssi rykäisi koivupöllit poikki 5,6 sekunnissa. . Uusien akkusahojen teho riittäisi helposti myös hankintahakkaajien tarpeisiin. Stihlin tehokkaimman akkusahan MSA 220:n akun teho on 281 wattituntia. Sekin on paljon pöllisahasta, mutta hinta jää kahdellakin akulla alemmaksi kuin Husku perusvarustuksella. sahan paino työkunnossa 5,7 kg . teräketju 0,325-jaollinen, 1,1 mm uralla . Akku-Huskulla kolme pölliä katkesi keskimäärin 7,3 sekunnissa, Stihliltä sama sahaus kesti kaksi sekuntia kauemmin. Vähäoksaisen koivikon kakkosharvennuksessa akku riitti 70–75 minuutiksi. Tämä näyttää pitävän paikkansa
Mainosten nmt-matkapuhelimet eivät vaikuttaneet enää kaksimetrisen koivuhalon kokoisilta, joten 25 vuotta sitten oltiin selvästi jonkinlaisen nykyajan kynnyksellä. Huonolla tuurilla huokaisuun voi mennä kymmenenkin vuotta. Jos tämän työvaiheen jättää luojan huomaan, pellon metsitys epäonnistuu lähes varmasti – ainakin rehevimmillä kasvupaikoilla. Jotain matkapuhelinten kehitysasteesta kertonee se, että kännykkämainonnan kohteeksi olivat päässeet jo metsuritkin. Tämän jutun kuvat on muuten otettu kännykällä. Yksivuotinenkin pieni taimi voi menestyä, mutta metsittäjän työnsarka seuraavina vuosina voi olla moninkertainen. Taimituhoja täytyy paikata uusilla taimilla. Tekstiviestitkin oli mainosten perusteella keksitty. ”Metsurikännyköiden” hinnat tosin kuulostavat korkeilta: 3 000–7 000 markkaa eli nykyrahassa 700– 1 600 euroa. Istuta ja unohda -menetelmä ei toimi peltokuvioilla, jos tarkoituksena on saada aikaan kasvava ja täysitiheä metsä. Kokemuksiemme mukaan taimien kasvuun peltokuvioilla ei maanmuokkaus tuo suurtakaan eroa verrattuna suoraan peltoon istutettuihin taimiin. Jos maanmuokkausta ei ole tehty, tärkeintä on istutustyön järjestelmällisyys ja taimien täsmälliset määrävälit. pana keväänä. Taimien merkkaus auttaa Istutuksen jälkeen pitää varautua vähintään viiden vuoden taiminen pelastamisurakkaan. Saman alan taimenpelastus vie näppituntumalta kolminkertaisen ajan istutukseen verrattuna. Vain ojapakolle syntyneiden pajupusikkojen juurille voi kehittyä luonnontaimia, mutta aikaa se vie. Kasvillisuus tukahduttaa istutustaimien tapaan myös luonnon kylvämät sirkkataimet. Huomiota sai myös kännyköiden tuoma lisäturvallisuus. Parhaan tuloksen saa, kun työn tekee kaksi kertaa kasvukauden aikana. Taimien merkkaus tikuilla helpottaa taimen esille saamista kasvillisuuden seasta oleellisesti. Täydennysistutus tuo tiheän taimikon Toisin kuin metsäaukoilla, pelloilla ei voi luottaa luonnontaimien apuun täydentämään ensi-istutuksen aukkopaikkoja. Benefon-puhelimen vuoden 1996 mainoksessa mainitut viiden vuorokauden käyttöaika ja kolmen tunnin puheaika takasivat, että kavalaa ulkomaailmaa ei enää päässyt pakoon metsäänkään. Olen 1970-luvulta ollut metsityksissä mukana ja voin vakuuttaa, että metsitys onnistuu, mutta se vaatii asiaan paneutumista, aikaa ja työtä. Niinpä täydennysistutuksiin on varauduttava jopa useamTyötä ja pitkää pinnaa Istuta ja unohda -menetelmä ei toimi peltojen metsityksessä Täydennysistutuksia joutuu huonolla tuurilla tekemään useampana keväänä, eikä taimimäärässä ei kannata pihistellä. Kuuselle istutettaessa taimien on hyvä olla vähintään kaksivuotisia, kookkaita taimia. Mikäs siinä, sillä puhelinten kestävyys, akkujen kesto ja kuuluvuus alkoivat olla sitä luokkaa, että soittaa saattoi myös metsästä. Vain jokunen taimi voi puskea latvuksensa omin voimin kasvillisuuden yläpuolelle, mutta suurin osa tukehtuu vääjäämättä talven lumien maanpintaan painaman kasvillisuuden alle. Pellonmetsityksessä taimia kuolee vääjäämättä. Alkukesän hallayö voi viedä koko vuoden kasvun. 7997_.indd 23 9.9.2020 14.09. Mainosten kertomaa 1996 1995 VALTTERI SKYTTÄ Liekö totta tänäkään päivänä, mutta Metsälehti väitti vuonna 1995 seuraavaa: ”Kännykästä on tullut sahan jälkeen metsurin toiseksi tärkein kapine metsässä.” Ote on toimituksen tekemästä testijutusta, mutta taustalla lienee se, että Metsälehden sivuille ilmestyivät 1990-luvun puolivälissä näyttävät kokosivun kännykkämainokset. Viisisenttistä tainta – joita vääjäämättä on yksivuotisissa taimissa mukana – joutuu etsimään pelastusoperaatioissa tiheällä kammalla miehen korkuisen ja tiheän kasvillisuuden seasta. Näin pellon metsittäjällä on 10–15 vuoden päästä hyvin kasvava taimisto varttumassa kohti ensiharvennusikää. Peltojen metsityksessä istutustyö on helpoin työvaihe. Muokkaus antaa aikaa taimenkasvulle tasan yhden kesän verran, mutta jo seuraava kasvukausi tuo rehevän aluskasvillisuuden takaisin – jopa entistä tiheämpänä ja korkeampana. Haloo, metsuri täällä! ARI KOMULAINEN, teksti ja kuvat T ämänkin lehden palstoilla on voivoteltu, kuinka peltojen metsitys ei tahdo onnistua. Jo 1990-luvun puolivälin matkapuhelimella pystyi hälyttämään apua muutamalla sormen painalluksella, jos saha sattui lipsahtamaan. Se voidaan tehdä mätästetylle pellonpohjalle tai suoraan peltoon ilman maanmuokkausta – näinkin olemme toimineet, kun huonolaatuisten mäntyjen tilalle on vaihdettu puulajiksi kuusi. Olet vain parin sekunnin päässä kotoa, vaikka olisit kuinka syvällä korvessa. 23 METSÄSTÄ / 10.9.2020 Sarjassa kerrotaan Metsälehden ilmoituksista vuosien varrella. Metsälehden 2010-luvun jutuissa metsuripuhelimeksi on testattu kestävyytensä puolesta muun muassa Samsungin Xcover-malleja. Alavien paikkojen pellot ovat hallalle arkoja kuusentaimien kasvupaikkoja. Kun taimien latvat yltävät muun kasvillisuuden korkeuteen, voi pellon metsittäjä huokaista – pahimmat karikot ovat silloin takana ja voitettu. Täydennysistutukseen – kuten ensi-istutukseenkin – kannattaa varata taimia reilusti ja pitää taimien välit lyhyinä
Myrkkyrauha sen täyttyminen kestää noin vii si vuorokautta, joten purema voi olla lähes vaaraton, jos kyy on juuri metsästänyt. Punkit ja pistiäiset pahempia Sahalaitaisesta selästään tun nettu kyy on monella tavalla ainutlaatuinen matelija. ”Heinäsirkat ovat kyyn poi kasten suosikkeja. ”Poikanen on heti itsenäinen ja valmis saalistamaan”, kertoo matelijoihin erikoistunut bio logi Jarmo Saarikivi Helsingin yliopistosta. Talvihorrokseen on pa ri kuukatta. Suomessa todetaan vuosittain vain 100–200 sairaalakäynnik si kirjattua käärmekohtaamista. 24 10.9.2020 / PILKKEITÄ LUONNOSTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat K ulunut kesä oli kyil le lämmin ja ruo kaisa. Auton alle jäänyt kyyn poikanen. ”Ne eivät siis seuraa pureman sa eläimen hajujälkeä, vaan sii hen ruiskuttamansa myrkyn ha juvanaa.” Kyky onkin järkeenkäypä. ”Tuoreiden tutkimusten mu kaan siellä, missä on paljon käär meitä, on vähemmän punkkeja.” Selitys piilee siinä, että käär meet pitävät punkkeja levittäviä myyräkantoja kurissa. ”Tosin kyyn myrkky ei ole ko vinkaan vaarallista.” Silti Saarikiven mukaan kyyn vaarallisuutta yhä liioitellaan. Saaliina sirkkoja ja sisiliskoja Kyylle itselleen laimeakin myrk ky on sen sijaan elintärkeä. Niitä napsi taan suupaloina, eikä lamaut tamiseen tarvita välttämättä myrkkyä.” Jos saaliseläin on kyytä huo mattavasti suurempi, kyy puree sitä ja jää odottelemaan myrkyn vaikutusta. Se on maapallolla pohjoisimpana pär jäävä käärmelaji. Biologi kertoo laboratorioko keista, joissa on havaittu käär meiden kyky seurata niiden oman myrkyn jälkeä. Lapissa ja sa teisina nälkävuosina poikasten teko saattoi siirtyä syyskuul le saakka. ”Käärme aistii ihmisen lähes tyessä maan tärähtelyä ja luiker telee piiloon.” Sitä paitsi Saarikivi sanoo kyyn pureman olevan melko vaaraton ja epätodennäköinen. Kyyt syntyvät hieman lyijyky nää pitempinä. Myrkyllinen pienestä pitäen Kyyn poikaset syntyvät loppukesällä. Pari ensimmäistä vuotta ne saalistavat pääasiassa hyönteisiä ja pieniä sisiliskoja. Muutaman tulitikkuaskin mittainen käärme on yhtä myrkyllinen kuin aikuinenkin. Kaiken lisäksi se on Euroopan yleisin myrk kykäärme. Myrkyn avulla kyy lamauttaa saalistamansa pikkujyrsijät, sam makot, sisiliskot ja linnun poika set. ”Pistiäiset saati punkit ovat ihmiselle huomattavasti vaarallisempia.” 7998_.indd 24 9.9.2020 14.25. Juuri nyt niillä on kova kiire tankata talven varalle. Kyyllä ei ole ruoan pu reskeluun ja hienontamiseen so veltuvia hampaita, joten myrkky yhdessä ruoansulatusnesteiden kanssa hajottaa saaliseläimen. Sitä ennen niiden on tankat tava tukevasti selvitäkseen puo li vuotta kestävästä maanalaises ta paastosta. Lyijykynän mittaisilla kyy epeleillä on parhaillaan kova kiire. Kyy saalistaa normaalisti noin kerran viikossa. Pohjoismaissa kyyt kasvavat pisimmillään noin metrin mittaisiksi. Jyrsijöitä saattaa olla luonnos sa todella tiheässä, jolloin saa liin jäljitys olisi pureman jälkeen mahdotonta. ”Kyy puree ihmistä harvoin, oikeastaan vain yllätettynä.” Valtaosa kyiden ja ihmisten kohtaamisista päättyykin kyyn pakoon niin, että ihminen ei edes tiedä kyyn olleen paikalla. ”Myrkky aiheuttaa muun muassa kudostuhoa, estää ve ren hyytymistä ja hajottaa veri soluja”, Saarikivi listaa. ”Jos eläimiä haluaa näin luoki tella, pistiäiset saati punkit ovat ihmiselle huomattavasti vaaral lisempia.” Jarmo Saarikivi kehottaakin ajattelemaan kyistä positiivisesti. Käärmeiden nahka ei ole venyvää, joten kasvaakseen kyynkin täytyy uusia se vähintään vuosittain. Myrkyllä on myös toinenkin tehtävä. ”Myös pieni kyy käyttää myrk kyä saalistukseen”, Saarikivi muistuttaa. Niinpä naa raat synnyttivät elokuussa 10–15 elävää poikasta
Kirjan kolmanteen uudistettuun painokseen on lisätty muun muassa kasvien uhanalaisuusluokat ja päivitetty nimistö. 42 €). Jukka Laine on Metsäntutkimuslaitoksen suontutkimuksen emeritusprofessori ja Henry Väre on Oulun yliopiston kasvitieteen dosentti ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasvimuseon yli-intendentti. Metsäkasvio Henry Väre ja Jukka Laine Metsäkasvio esittelee havainnollisesti niin tutut ja yleiset kuin harvinaisetkin metsiemme kasvit. Lisäksi kirjassa käsitellään muun muassa hevosen venyttelyä, liikkuvuuden testausta, biomekaniikkaa, hevosen rakennetta ja varusteiden – kuten silojen ja satulan – sopivuutta. Lajien suomenkieliset ja tieteelliset nimet sekä sukujen nimet ovat kätevinä hakemistoina, ja kunkin kasvin kohdalla on mainittu myös sen ruotsinkielinen nimi. Syötä kuponkikenttään koodi: mele0820 Asiakaspalvelustamme: puh. Tarjoushinta on voimassa 30.9.2020 saakka. Kasvilajeista kerrotaan tarkat tuntomerkit, kukkimisaika, elinympäristöt ja levinneisyys Suomessa. 09 315 49 840, tai sähköpostitse: tilaukset@metsakustannus.fi Muista kuin Kuukauden kirjasta Muista kuin Kuukauden kirjasta peritään toimituskulut 5 € / toimitus. Havainnollisten kuvien ja asiantuntijoiden analyysien avulla kirjassa käydään läpi hevosen luusto, ligamentit, jänteet ja lihaksisto pintalihaksineen ja syvine lihaksineen. Teos keskittyy urheilukäytössä olevan hevosen fysiologiaan ja liikkumiseen sekä ongelmien ennaltaehkäisyyn. 25 PILKKEITÄ / 10.9.2020 Kuukauden kirja Metsäkasvio tarjoushintaan ja ilman toimituskuluja! Verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi www.metsakirjakauppa.fi www.metsakirjakauppa.fi . Kattava teos sopii luontoharrastajalle ja on myös erinomainen väline koulujen lajintuntemuksen opetukseen. eläinlääkärit Kimmo Elfving ja Antti Kinnunen Nelivärinen, 212-sivuinen kierresidottu painos Hinta 99,80 euroa (+ postikulut 4,90 euroa) Kustantaja Suomen Hevosurheilulehti Oy Tilaukset www.hevosurheilukauppa.fi Jos tilaat useita kappaleita, tilaa sähköpostitse: tilaukset@hevosurheilu.fi TILAA ennakko on! Toimituk set alkaen vko 38 Uutuus! 7998_.indd 25 9.9.2020 14.25. Laskulla maksettaessa laskutuslisä on 8 €. Tutustu myös näihin! Moottorisahapelikortit 7,50 € Retkeilijän vuodenajat 27,00 € METSÄNUUDISTAMINEN Jaana Luoranen Timo Saksa Karri Uotila Metsänuudistaminen 38,40 € Metsäkoulu 48,00 € T O IM IT USKULUT 0€ E I TO I M I T U S K U LU JA 33,60 € Syyskuun kuukauden kirja & kirjauutuuksia Hevosen käytännön anatomia -tietokirja on suunnattu hevosalan opetuskäyttöön, ravija ratsastusurheilun ammattilaisille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. Kirjan noin kolmensadan lajin tunnistamista helpottavat laadukkaat valokuvat. 33,60 € (norm. Hevosen käytännön ANATOMIAA opinjanoisille! Toimittaja hevostalouden opettaja, hevoshieroja Sanna Ihasalo Asiantuntijoina mm
Tämä on ongelma, koska lahoava jätepuusto on tarpeellista metsien biologisen monimuotoisuuden kannalta. Tuomelle se aiheuttaa vain vähäisiä kasvutappiota, mutta kuuselle se on haitallisempi. Turhaa kallista tienkorjaustyötä on tehty, vaikka tie ojineen on kyllä uudennäköinen. VELI-PEKKA JÄRVELÄINEN emeritusprofessori Tampere Metsät ja monimuotoisuus LUKIJALTA LUKIJALTA Metsäteistä ei pidä tehdä kapeita ja pyöreitä tävän murskeen paksuus rahavarojen mukaan ja tien käytön mukaan. Tielle levitetMETSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia METSÄPILA Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Lopuksi monien metsäautotien käyttäjien havaintoja. Tutkijoiden pitäisi kuitenkin tietää ja tunnustaa, että Suomen hoidetut ja kasvuisat metsät ovat taloudellisessa ja teknillisessä mielessä erittäin arvokkaita sekä hiilinieluna tarpeellisia. Jos Suomen metsäkeskus hyväksyy ja kemeratuen myöntää, niin tukea voi tulla. Koko elinkiertoon kuluu kaksi vuotta. Menestyvä loinen noudattaa vanhaa viisautta: parempi on lypsää lehmä kuin tappaa se! Niin myös kuusentuomiruoste: kummankaan isäntäkasvin elämä ei pahasti häiriinny loisen läsnäolosta. Siksipä sieni on erittäin yleinen. Kahden kasvin piina Kuusen kävyn turmellut ruostesieni lähettää itiönsä vuorostaan tuomen kiusaksi. Syksyllä lehdet karisevat sienineen maahan. Aivan välttämättömimpiin kohtiin, kuten pahoihin, särkyneisiin rumpuihin, käytetään kaivinkonetta. 3. Tien korjauksen hinta metrille ja siten kilometrille. Mutta lahopuuston runsas määrä kertoo myös siitä, että metsät on hoidettu huonosti tai niitä ei ole lainkaan hoidettu. Murskeen koon on oltava mieluiten ohut. VERSOSSA SIENITARTUNTA KÄYRISTÄÄ ja tappaa lopulta sen. 4. Vaatii suunnitelman. Aluksi niissä syntyy itiöitä, jotka leviävät toisiin tuomenlehtiin. Korjaus ei tuonut lanauskerrosta, koska murske ei pyöreallä reunattomalla kapealla hyllyllä pysy. MATTI MYLLYKOSKI Siikalatva Timo Toivanen 7999_.indd 26 9.9.2020 14.22. Mursketta ajetaan siten, että kuorma-auton lavan pohjassa on ohjarilaudat, jotka valuttavat murskeen tien painuneisiin ja koviin raiteisiin. Kuusentuomiruoste elää vuorotellen tuomessa ja kuusessa. Painuneisiin kohtiin voi laittaa karkeampaa mursketta alle. 6. 26 10.9.2020 / PILKKEITÄ Kuulen usein keskusteluja teiden korjauksista ja niiden kustannuksista. Nuorien käpyjen pinnalle erittyy tuoksuvia, sokeripitoisia pisaroita, joissa on myös sienen itiöitä. Emikukintoon päätyneet itiöt infektoivat koko kävyn. Lehdissä päällysketon alla, siis lehden sisällä, olevat talvi-itiöt itävät ja synnyttävät rihmoja, joiden kärjistä vapautuu itiöitä. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Tällä tavalla korjatun tien kemeratukikelpoisuus. Hoitamattomia ja runsaasti jäteja lahopuustoa sisältäviä metsiä löytyy esimerkiksi Siperian mittavilta metsäalueilta. Haastan tähän keskusteluun kaikki, joita asia kiinnostaa. Jos sieni tappaa latvakasvaimen, tuloksena on monilatvainen puu. Monien mielestä halvempi kuin raskaasti uudiskorjattu tie. Ylen uutisissa kesäkuussa kaksi varttunutta Luonnonvarakeskuksen tutkijaa esitti, että Suomessa on hakkuualueilla vähemmän lahoavaa jätepuustoa kuin suurin piirtein missään muualla maailmassa. Tien reunan palteisiin ei juuri kosketa, vaan ne jätetään pitämään uusi ajettava murske tiellä. Kuusentuomiruoste on näistä yleisempi ja aiheuttaa suurempia tuhoja kuusen siementuotannolle. Näin laadit lukijakirjoituksen KUUSESSA VOI OLLA paljon käpyjä, mutta silti siemeniä vähän. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. 5. Käpyruosteita on kaksi lajia, kuusentuomiruoste ja kuusentalvikkiruoste. Kapealle pyöreälle pinnalle ajettu murske menee lanauksissa reunaan pois ajoradalta ja muodostaa taas reunapalteen. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti. Metsät eivät tällöin ole terveitä eivätkä kasvuisia. 1. Oravan, käpytikan ja käpylintujen syöntijäljet näkyvät, mutta hyönteisten tai ruostesienten turmelemat kävyt pysyvät pitkään puussa. Makeata nestettä nauttineet hyönteiset voivat levittää sienen yhä uusiin käpyihin. Korjattu tie tarvitsee taas reunapalteen ja uudet murskeet, joita voi lanata. Usein nykyvuosina korjattu tie on mennyt kapeaksi. Itiöt voivat asettua tuoreisiin vuosikasvaimiin tai emikäpyihin. Kapeaksi pyöreäksi muotoillulle tien pinnalle on usein laitettu suodatinkangas, joka repeää lanauksessa ja tie pullahtaa keskeltä hiesun pintaan. Kuusen tartuttavat itiöt syntyvät vasta seuraavana keväänä maahan karisseissa tuomen lehdissä. 2. Kuusesta tulleet itiöt itävät tuomen nuorissa lehdissä. fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/Lukijoilta, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Monimuotoisuudesta niissäkin pyritään huolehtimaan jopa monin lainsäädännöllisin keinoin. Seuraavalla tavalla korjattuna tie on monen mielestä parempi kuin uudennäköiseksi muotoiltu ja ajopinnaltaan kapeaksi tehty tie, jossa uudet murskeet muodostavat pian uuden reunapalteen, kun vanha reunapalle on lapettu kaivurilla pois. Tien reunavesakot poistetaan. Tiessä olevat isot kivet poistetaan vaikka rautakangella tai kaivinkoneella. ITIÖPESÄKKEET, JOISTA TAUTI taas palaa tuomeen, syntyvät kuusen käpyihin seuraavana keväänä, kun tuomen lehdet puhkeavat ja kierto alkaa alusta. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Molemmilla käpyruosteilla elämänvaiheisiin kuuluu isännän vaihto. Ne aiheuttavat lehteen punaisia tai violetteja kulmikkaita laikkuja, jotka rajautuvat lehtisuoniin. Huonosti hoidettuja tai hoitamattomia metsiä löytyy lähes kaikkialta maailmasta, myös Euroopasta. Siellä monimuotoisuus voi kyllä olla runsasta, mutta muuten metsien käyttöarvo on vähäinen tai jopa olematon. Ne jäävät Metsälehden tietoon.Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Kun keväinen auringonpaiste yltää maahan asti, lämmin ja pyörteilevä ilma nostaa itiöt kuusten latvuksiin
Kuvassa erottuu suora emokäytävä ja sen ympärillä jonkin verran polveilevia toukkakäytäviä. Käytännössä kaikki valtakirjakaupat tehdään Kuution avulla, koska se säästää aikaa ja rahaa. Se ei koskaan ole niin runsaslukuinen, että käytäviä puussa olisi niin tiheästi, että ne alkaisivat vaikuttaa puun lujuuteen. Haapajumin, ja muutkin jumilajit, tunnistaa kovassa, kuorettomassa puussa olevista pyöreistä ulostulorei’istä sekä, silloin kun puussa elää edelleen jumeja, rei’istä valuvasta vaaleasta, jauhomaisesta purusta. Lisäksi halon mittaan katkotuissa pölleissa nila on luultavasti osittain kuivunut, mikä on heikentänyt toukkien selviytymistä. Onko kyseessä sama tuholainen. TIINA YLIOJA JUHA SIITONEN Luonnonvarakeskus Haapahirressä näkyvät reiät ovat todennäköisesti haapajumin tekemiä. Sähköisten palvelujen kysyntä on koronakriisin aikana vilkastunut. Se on merkki kirjanpainajan iskeytymisestä. Muutoin parveilu ja uusiin runkoihin iskeytymien tapahtuu seuraavana keväänä. puu, on pihapiiriin kulkeutuneiden ja pölleistä mahdollisesti aikuistuneiden kuoriaisten määrä vähäinen. Kuljetin pöllejä vähitellen metsästä kesämökin pihaan ja toukokuussa huomasin, että metsässä olevien pöllien pintaan oli ilmestynyt pieniä reikiä, joiden ympärillä oli purukasoja. Toukat koteloituvat ja aikuistuvat kuoren alla heinäkuun puolivälin ja elokuun puolivälin välisenä aikana riippuen kesän lämpimyydestä. ”On todella helppoa, kun tarjouspyynnöt lähtevät suoraan järjestelmästä. Lajista on liiterissä tuskin mitään haittaa. Työ on helpompaa, kun puukaupan tarjouspyynnöt lähtevät nappia painamalla nopeasti markkinoille ja tavoittavat tehokkaasti puunostajat. Haapahirsisessä puukatoksessa asustaa todennäköisesti haapajumi. Käymme puukauppa verkossa, järjestämme palavereja verkossa. Mikäli pöllien lähistöllä on vanhoja, heikkokuntoisia kuusia, kannattaa niiden tyveä ja kaarnankoloja tarkkailla ruskean purun varalta. Se on selvästi paras tapa kilpailuttaa puukaupat.” 7999_.indd 27 9.9.2020 14.22. Salo toivoo, että metsänhoitoyhdistykset ja puunostajat ottaisivat Kuution mahdollisimman laajasti käyttöön. Se on samalla avointa kaikille, jotka ovat Kuutiossa ostajina”, Kari Salo kertoo. Kirjanpainaja iskeytyy vain kuusiin, kun niiden kuori on vielä tuoretta. Kun kyseessä on yksittäinen Leviääkö kirjanpainaja klapeista. ”Korona-aika on tuonut entistä enemmän Kuution hyviä puolia esiin, kun voimme hoitaa asioita sähköisesti metsänomistajien kanssa, eikä tarvitse kohdata kasvotusten. Onko kyseessä kirjanpainaja ja voiko pölleistä ja klapeista aiheutua haittaa pihapiirin puille. METSÄLEHTI 13 RISTIKKO, OIKEA RATKAISU Digitaalinen työväline tehostaa puukauppaa ”Meillä Kuution käyttö on lähes jokapäiväistä, sataprosenttista. ”Kaikkien yhteinen etu on, että Kuutio menestyy. Kuusiklapissa näkyy kirjanpainajan käytäviä. Kuution kautta jätettyjen tarjouspyyntöjen ja tehtyjen tarjousten määrä on kasvanut tasaisesti, vaikka käytön aktiivisuus vaihtelee alueellisesti. Säästämme siinä aikaa ja rahaa. Se on tulevaisuutta myös metsäalalla”, Kari Salo sanoo. Se tehostaisi puukauppaa, alentaisi kustannuksia ja olisi eduksi koko Suomen metsätaloudelle. Olen pinonnut klapeja haapahirsistä rakennetun puuvajan reunustalle ja huomasin reikiä ja purukasoja myös vajan hirsissä. 27 PILKKEITÄ / 10.9.2020 LUKIJAKYSYMYS Pätkin keväällä pölleiksi tuulen kaataman järeän kuusen. Uskon, että sähköisten etäpalvelujen käyttö tulee yleistymään. Jos sääolosuhteet ovat lämpimät, saattavat nuoret aikuiset ryhtyä parveilemaan, paritella ja iskeytyä uusiin kuusiin tai kuusipuutavaraan jo loppukesällä. Lukija Tampereelta Tänä vuonna kirjanpainajan parveilu ajoittui toukokuun viimeiselle viikolle, ja tuolloin se on todennäköisesti iskeytynyt pölleihin. Laji on haavasta täysin riippuvainen eikä siirry muihin puulajeihin. Laji elää metsässä kelohaavoissa, ja tyypillisesti myös haapahirsisissä ladoissa. Kun aloin loppukesästä pilkkoa pöllejä kesämökin pihassa klapeiksi, kuoren alta paljastui hyönteisten käytäviä ja eläviä hyönteisiä. Kaikissa puukaupoissa, jotka laitetaan julkiseen myyntiin, käytämme Kuutiota”, Metsänhoitoyhdistys Siikalakeuden johtaja Kari Salo sanoo
Palvelemme monipuolisesti jäseniämme. Omasta metsästä polttopuut, marjat, sienet, puusto on pääosin koivua. Venematka Kerimäen keskustaan n. Tehtävässäsi olisit osa Turku -tiimiämme, toimistopaikkana Turku. ja 8.10.2020, klo 10.00–12.00. Lisätietoja antaa: johtaja Hannu Justen p. Palkkaus YT-Meto Tes /palkkatoive. Ratkaisut käsitellään kuvitteellisten, mutta tosielämässä yleisten, käytännön tilanteiden kautta. 79.000 €. Arvostamme kokemusta edellä mainittujen tehtävien hoitoon ja lisäksi huomioimme tietotaidon metsäenergiasta, tieja oja-asioista sekä metsäomaisuuden hallinnasta. Harvinainen tilaisuus hankkia kerralla suuri maatalouskokonaisuus Virosta, n. 1969 rakennettu hirsirunkoinen saunamökki (21 m 2 ) sekä heikkokuntoinen aittarakennus ja puucee. 0,8 ha) ja Pieni-Muurain (n. 50 km Tallinnasta! Peltomaata 490 ha. SAARIKIINTEISTÖ, Kerimäki N. Monipuoliset mahdollisuudet vakituiseen tai vapaa-ajan asumiseen ja yrittämiseen. Puusto jyhkeää, mäntyvaltaista. Nuorista kasvatusmetsistä ja hyvässä kasvuvaiheessa olevista taimikoista koostuva asuin-/metsäkiinteistö Savonrannan Hankavaarassa. 28 10.9.2020 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN KOULUTUSTA LOUNAMETSÄ Metsänhoitoyhdistys Lounametsä ry toimii Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Yleiskaavan (RA-4) mukainen kokonaisrakennusoikeus on 75 k-m 2 . Tilan kokonaispinta-ala on 18,2 ha, josta metsätalouskäytössä on noin 17 ha. Katso tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen: Tapio.fi/tapahtumat Yhteistyössä: Tapio ja MetsäPremium Oy. Tutustu myös kohteesta tehtyyn drone-videoon: www.kiinteistomaailma.fi/1282292. Tutustu myös kohteesta otettuun Drone-videoon: www.kiinteistomaailma.fi/1277143 Hp. Tilan läpi kulkee ajoura. Muilta osin maa-alue on pääasiassa nuorta kasvatusmetsää. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Vapautuu nopeasti, tervetuloa tutustumaan! Hp. MAATILA, Viro, Rapla 490 ha. Tontti erämaan keskellä! Saimaan Ruunaveden rannalla loivasti rantaan viettävä, toiselta reunalta jyrkkenevä tontti Koloveden kansallispuiston läheisyydessä. 0,07 ha). 300 kpleesta. Mukava harraste-/polttopuupalsta, jossa hoitotöitä tarpeen mukaan ja hakkuutulojakin tulevaisuudessa. Suuri Muuraissaari -saaressa on v. 050 443 3360 s-postiosoitteet: etunimi.sukunimi@mhy.fi Hakemukset 22.9 mennessä spostilla osoitteeseen hannu.justen@mhy.fi metsänhoitoyhdistys MHY Lounametsä 2x150 mm_ML 3.9.2020 10.17 Sivu 1 Neljän webinaarin valmennus metsätilan omistajanvaihdoksista! Metsän omistajamuutosten hallinta yhteisomistustilanteissa Ajankohdat: 29.9., 1.10., 6.10. Metsäyhtymän tilat jakoon 3. Tarjoamme työsuhteen alueellisesti vahvan toimijan palveluksessa. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Alueella hyvät mahdollisuudet myös vuokrata lisää peltoalueita. Hallintaoikeus metsätilojen luovutuksessa 4. 49.900 €. Ottamisaika 10 vuotta. 500 m, josta lännen/ etelän puoleen yli 200 m. Kaupan kohteena 2 yhdessä myytävää kiinteistöä Tyrjänjärven rannalla. Työtehtävä järjestellään sisäisesti valittavalle henkilölle soveltuvaksi. Hp. Tarjoamme osaavalle metsäammattilaiselle omaa ammattitaitoaan ja kiinnostusta vastaavan työtehtävän. Konserniin kuuluu myös energiapuutoimintaan keskittynyt Lounapuu Oy, jonka toimihenkilötyöt ostetaan Lounametsältä. Webinaarien aiheet ovat: 1. Kiinteistölle haettu lupa maa-aineksen (kallio) ottamiseen ja Jämsän kaupunki on antanut asiasta päätöksen 18.4.2018. Lisätietoja luvasta ja sen yksityiskohdista välittäjältä. Maatilan pihapiiri, iso v. Kuolinpesän metsien luovutus 2. Tarjoushinta 580,00 € + alv., yksittäinen webinaari 169,00 € + alv. Kiinteistölle menee metsäautotie (Koppelomäentie). Rannassa 1970-luvulla rakennettu sauna, pihalla varasto/ wc. 1987 rakennettu omakotitalo, vanha upea hirsiaitta, karjarakennus ja kalustohalli, n. Puuston kokonaismäärä on noin 950 m 3 . Hyväkuntoisessa talossa on tuvan lisäksi 3 makuuhuonetta, keittiö, työhuone ja vaatehuoltotiloja, saunaosasto. 6,5 ha ja haettu kokonaismäärä 580.000 m 3 . 135.000 € / tarjous viim. Pienemmällä kiinteistöllä sijaitsee jyhkeä pyöröhirsimökki piharakennuksineen, toinen kiinteistö on metsä/ rakennusmaata. Hp. Lisätietoja tunnusluvuista: https://www.upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ lansi-suomen-yhteismetsa/ Hp. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa 8000_.indd 28 9.9.2020 14.33. Lisäksi hintaan sisältyvät kolme John Deere -traktoria ja paljon pienempiä maatalouskoneita ja -laitteita. 2 km:n päässä Saaren taajamasta, Akonpohjasta. € METSÄTILA, Jämsä, Haavisto 29,54 ha. VAPAA-AJAN TONTTI, Savonlinna, Rekitaipale 0,57 ha. Saimaan vesistöön kuuluvalla Puruvedellä kahden saaren kiinteistö: Suuri Muuraissaari (n. Kalaisten vesien äärellä Hälvänsärkän, Mustasaaren ja Savonniemen välissä. Myydään tarjousten perusteella. Rakennusoikeus 200 k-m 2 . Tilaa rajoitetusti. METSÄAMMATTILAINEN Haemme vakituiseen työsuhteeseen metsäammattilaista. Järeä havupuuvaltainen puusto. Helppohoitoinen kangasmetsä ja rannat kovapohjaisia kalliorantoja. Tutustu myös videolinkkiin ja varaa esittelyaika! Hp. Koitterjärven rannalla niemitontilla sijaitseva uudehko saunamökki, jonka yhteydessä kesäkeittiö ja mukavasti terassitilaa. 050 464 6500 YHTEISMETSÄOSUUDET, Kankaanpää Tilaan Maretlammi (214-401-16-12) kuuluvat osuudet Länsi-Suomen yhteismetsään. 170 m. Osuuden suuruus 605/18338. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 3,6 milj. 5 km ja mantereelle linnuntietä n. Hienossa hirsiaitassa mahdollisuuksia moniin käyttötarkoituksiin. Kiinteistöön kuuluu virallinen venevalkamapaikka Nikaniemen Koitterlahdella (Saimaa). Mökissä on tehokas aurinkösähköjärjestelmä ja etäohjattava dieselkäyttöinen mökkilämmitin. 1 km. Ohi kulkevan laivareitin kautta pääsy Puruveden selille ja koko Saimaan alueelle. Koitterjärveltä puroyhteys Saimaaseen, joten kanoottiretkiä voi laajentaa isommille vesille. Haamutila ja yhteismetsäosuudet luovutuksen kohteena Kouluttajana on metsän omistajavaihdosten asiantuntija, toimitusjohtaja Pirjo Havia MetsäPremium Oy:stä. Jämsän keskustaan n. Lisätietoja: Ari Nieminen, 040 718 2595. Tarjouksen voi tehdä myös pienemmästä määrästä, esim. Nuoria taimikoita (T1) on noin 2 ha ja varttuneita taimikoita (T2) noin 7,5 ha ja koivuvaltaisia nuoria kasvatusmetsiä 4,5 ha. Kovapohjainen ranta, ilmansuunta lounaaseen, omaa rantaviivaa yli 100 m. Työ alkaa sopimuksen mukaan. 192.000 €. 43.000 €. 87.000 €. Ottoalueen pinta-ala n. LOMA-ASUNTO/METSÄTILA, Savonlinna, Savonranta 18,2 ha. N. Hp. 1992 valmistunut vakituiseen asumiseen soveltuva hirsitalo sekä tilava tallirakennus. Tule mukaan oppimaan ja sparraamaan itseäsi metsätilan yhteisomistusten muutostilanteista. ASUINKIINTEISTÖ, Parikkala, Akonpohja 3,1 ha. Kauniissa pihapiirissä runsaasti istutuksia ja nurmialuetta, tilaa rakentaa oleskelualueita, kasvimaita. Rantaviivaa Suuri Muuraissaaren kertyy n. LOMA-ASUNTO, Parikkala 2,446 ha. Edellytämme hakijoilta soveltuvaa koulutusta sekä kykyä itsenäiseen ja vastuulliseen työskentelyyn. Vaasan hallinto-oikeus on palauttanut lupahakemuksen kaupungille odottamaan täydennystä. Hinta sisältää tilan päärakennuksen, muita maatalousrakennuksia sekä kolme kuivurija viljavarastorakennusta (joissa kolme Antti -kuivuria (36, 36 + 40 m 3 ), yksi Stela läpivirtauskuivuri ja 32 m 3 :n Mepu -kuivuri). 35 m²:n kokoisessa mökissä on makuuhuone, tupakeittiö ja tilava terassi, lämmönlähteenä takka. 18 km. 044 533 8242 ja metsäpäällikkö Valtteri Katunpää p. Tehtävä voi olla työnjohdon metsäesimiestehtävä korjuussa tai metsänhoidossa tai vaihtoehtoisesti asiakaspalvelun ja myynnin tehtävissä omalla metsäasiantuntijan vastuualueella. Kaavassa rakennusoikeutta riittävästi myös päärakennukselle. Mökki ja aitta ovat hirsiurakoitsija Veli Kuninkaan veistämiä, paikalla pystytettyjä. 148.000 €. 0,9 ha. 13.9.2020. Kummallakin kiinteistöllä on 150 k-m²:n rakennusoikeus. 040 510 8085 LOMA-ASUNTO, Savonlinna, Moinsalmi 1,3 ha. Kokonaisuuteen kuuluu myös v. Saarien välimatka on n
Paikkaa täytettäessä arvostamme erityisesti johtamisja liiketoimintakokemusta sekä metsäalan tuntemusta hyviä henkilöstöjohtamistaitoja, näkemystä ja kykyä kehittää organisaatiota ja toimintaa tavoitteellisesti ja itsenäisesti hyviä vuorovaikutus-, esiintymisja neuvottelutaitoja soveltuvaa korkeakoulututkintoa sitoutumista pitkäjänteiseen yhdistyksen kehittämiseen yhteistyökykyä ja aktiivista otetta työtehtävien hoidossa 8000_.indd 29 9.9.2020 14.33. Tehtäviisi kuuluu operatiivisten asioiden hoito puunkorjuussa sekä metsänhoitotöissä yhteistyössä toimeksiantajan ja yrityksen työntekijöiden kanssa. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. Haemme joukkoomme HANKINTAESIMIESTÄ Vastaamaan puunostoja korjuutehtävistä toimialueelle Karttula, Tervo, Vesanto ja Keitele. 029 432 6114 Kauppak. Toimihenkilöitä palveluksessamme on 23 ja liikevaihtomme on yli 7 milj. Asiakkaitamme ovat Metsä-Group, UPM Metsä sekä Järvi-Suomen Energia, joille korjaamme puuta vuositasolla yhteensä noin 750 000 m3. Toimistopaikkana Kuopio. Olemme sitoutuneet metsien PEFC-sertifiointijärjestelmän mukaiseen toimintaan. Lisäksi Harvestia toimittaa puuta yhteistyökumppaneilleen. Vastineeksi tarjoamme innostavan ja monipuolisen tehtäväkentän maan laajimmassa metsäalan ketjussa. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. OPERAATIOESIMIES/ METSÄTOIMIHENKILÖ Haemme kasvavaan joukkoomme oma-aloitteista, yhteistyöja organisointikykyistä ja vastuunkantokyvyn omaavaa henkilöä. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 88. Tarjoa rohkeasti! Heikki Puputti puh.o4oo 456 865, heikki.puputti@havupuu. Edellytämme hakijoilta soveltuvaa koulutusta sekä kykyä itsenäiseen ja vastuulliseen työskentelyyn. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Heta Välimäki p. 029 432 6108 Eero Sala p. tai jari.ursin@mhy.fi puh. Yhdistyksen päätoimisto on Elimäellä ja toimi on vakinainen. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Harvestia hankkii puut Mondi Powerfluten Kuopion Sorsasalossa sijaitsevalle tehtaalle. Lisätietoja antaa: Toimitusjohtaja Hannu Hokkanen 0400 211256, hannu.hokkanen@pp7.inet.fi Hakemukset sähköpostitse. m³/v. Hakuprosessissa meitä avustaa Eezy Personnelin henkilöhaku konsultti Liena Silen, puh. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Aikaisempi kokemus puunkorjuuseen liittyvistä tehtävistä katsotaan eduksi. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. Hakemukset palkkatoiveineen pyydetään lähettämään 14.9.2020 mennessä osoitteeseen: jari.takkinen@harvestia.fi Lisätietoja tehtävästä antaa: Jari Takkinen 044-5087142 www.harvestia.fi Harvestia 2x110 10.9.2020_92mm 24.8.2020 12.33 Sivu 1 Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso toimii Kouvolan, Kotkan ja Loviisan kaupunkien sekä Iitin ja Pyhtään kuntien alueella. Päätehtäväsi on kehittää toimintaamme asiakaslähtöisesti ja kannattavasti tulevaisuuden muutokset huomioiden. Työsuhteen aloitus tämän vuoden aikana. 0400 354 989 ja hallituksen puheenjohtaja Eero Kivistö eero.kivisto@pp.inet.fi puh. 029 432 6113 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. Yksityismetsien hakkuusuunnitelma on 1 milj. WWW.HAVUPUU.FI part of Mondi Group Harvestia Oy on Mondi Groupin omistama puunhankintayhtiö. 0404 826 770. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 32 274 (LT/19) Lukijoita 136 000 (KMT/19) Painopaikka Punamusta,Joensuu Veljekset Hokkanen Oy on vuonna 1994 perustettu metsäkoneyritys, joka toimii Etelä-Savossa Kangasniemellä, Mikkelissä ja Pieksämäellä. www.veljeksethokkanen.fi Veljekset Hokkanen 2x150 mm_ML 25.8.2020 10.36 Sivu 1 Halutaan ostaa metsäkuusen KORISTEHAVUA myös omorikakuusen havu ja pihdat käy. Toimessa edellytetään metsätalousinsinöörin tutkintoa ja nykyaikaisten puunkorjuuohjelmistojen sujuvaa käyttöä. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. Maakunta on yksi Suomen metsäteollisuuden keskuksista, jossa sijaitsee kaikkien suurimpien puunkäyttäjien tehdasintegraatit. Nykyisen johtajan siirtyessä eläkkeelle 33 vuoden johtajauran jälkeen, haemme kehittyvään ja aktiiviseen yhdistykseemme uutta JOHTAJAA Johtajana saat vastuullesi taloudellisesti vahvan ja vakaan yhdistyksen, joka on merkittävä toimija alueellaan. Toimenkuva muokkautuu osaamisesi ja kykyjesi mukaisesti. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. 0400 959 975. Työ alkaa sopimuksen mukaan, kuitenkin viimeistään 2.1.2021. Yhdistyksellä on 4900 jäsentä ja he omistavat metsää 174.000 hehtaaria. Yritys työllistää noin 60 alan ammattilaista. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Uuden johtajan tulosvastuu alkaa vuoden 2021 alusta. €. Tavoitteenamme on toiminnan kehittäminen sekä uusien palvelujen tarjoaminen metsäsektorille kestävän kehityksen mukaisesti. Hakemukset palkkatoivomuksineen pyydetään lähettämään 30.9.2020 mennessä sähköpostitse osoitteeseen: liena.silen@eezy.fi Luottamuksellisiin tehtävää koskeviin tiedusteluihin vastaavat johtaja Jari Ursin, puh. Harvestia ostaa kuitu-, tukkija energiapuuta sekä pystyettä hankintakaupalla. Hakemukset 19.09.2020 mennessä. 29 PILKKEITÄ / 10.9.2020 OSTETAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki s-posti: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p
Vaurioituessaan niistä pursuaa tahmeanjuoksevaa hyväntuoksuista pihkaa. Se ei ole UPM:n kohdalla viime vuosina ollut huono, vaan päin vastoin hyvä, kuten pääministerikin on todennut. Puu kasvaa merenpinnan tasosta yli puolentoista kilometrin korkeuteen. Selvää on että niiden tarjoamat työpaikat ovat yhteiskunnallisesti katsoen hyödyllisiä. Jos viljelymateriaalin alkuperä on perimän suhteen olosuhteisiimme sopiva, voi sahalininpihta tulevaisuudessa olla yksi varteenotettava lisä/hiilensitojavaihtoehto muuttuviin ja ääreviin ilmasto-oloihimme. Päästessään kasvuvauhtiin puu on nykyilmastossa pärjännyt vallan mainiosti Etelä-Suomessa ja tuottanut jopa elinkelpoisia siementaimia. Kotialueillaan lumisiin vuoristo-olosuhteisiin sopeutunut havupuu on tarjonnut aikojen saatossa asukkailleen paitsi fyysistä suojaa, myös materiaalia rakennustoimintaan ja metsäteollisuuden tarpeisiin paperintuotannossa. Puu on suosittu koristeja maisemapuu ympäri pohjoista pallonpuoliskoa. Sen kasvukyky peittoaa paikoin jopa suomalaisen metsäkuusen ja männyn tuotosluvut. UPM:N PÄÄTÖKSEN JÄLKEEN moni kysyy, onko metsäteollisuus keräämässä kamppeitaan Suomesta ja siirtämässä tuotantoa muihin maanosiin, kuten Etelä-Amerikkaan, jossa työvoimaa ja raaka-ainetta on saatavilla kilpailukyiseen hintaan. Syy selvisi pörssikurssien kehitystä tutkailemalla. Puuta kutsutaan myös sahalininjalokuuseksi, ja se on kasvullisesti menestyvä luontainen havupuulaji myös Kuriileilla ja Japanin Hokkaidon saarella. Venäjällä sahalininpihdasta on valmistettu myös pihkasalvaa ihoärtymysten ja -sairauksien hoitoon Tulevaisuuden hiilensidontavaihtoehto. Kauhuskenaario on se, että Suomi alkaisi viedä raakapuuta Keski-Eurooppaan, jonka valtaisa kemianteollisuus on kovaa vauhtia vihertymässä ja käyttäisi mielellään suomalaista puuta raaka-ainenaan. Suuri kysymys on, miksi kannattava tehdas halutaan sulkea. Tuoreiden mittaustulosten mukaan sahalininpihta on Suomessa saavuttanut laskennallisesti jopa yli 600 kuutiometrin hehtaarituotoksen. Pulassa ollaan, ellei uusia biojalostamoinvestointeja kotimaahan saada syntymään. Puun oletettuja ja käytännössä todennettujakin terveysvaikutuksia on arvostettu etenkin luontaislääkinnässä sekä Venäjällä että Japanissa – ”metsäkylpyjen” luvatussa maassa. Sahalininpihdan kuoressa on usean millilitran kokoisia pihkarakkuloita. Perimän merkitys sahalininpihdan talvenkestävyyden suhteen korostui tuoreessa kansainvälisessä japanilaistutkimuksessa: mitä korkeammalta vuoristoalueelta koepuiden siemenet oli kerätty, sitä paremmin jälkeläiset sopeutuivat kylmiin ja lumisiin olosuhteisiin. Hufvudstadsbladetin pörssianalyytikon Lars Söderfjällin mukaan osakekurssin nousu johtui UPM:n ilmoittamista kannattavuuden parantamiseen tähtäävistä toimenpiteistä, joista yksi on juuri Kaipolan sulkeminen. Kasvukykyä Tyynenmeren vuoristometsistä Sopivissa olosuhteissa sahalininpihta saavuttaa yli 30 metrin pituuden. Nuorella sahalininpihdalla on rehevä ja kaunismuotoinen latvus sekä kookkaat kolmi-nelisenttiset leveähköt neulaset. Vaikka toimenpiteet lyhyellä tähtäimellä maksavat 110 miljoonaa euroa, pitemmällä tähtäimellä niiden ansiosta syntyy vuotuisia säästöjä 75 miljoonaa euroa. METSÄTEOLLISUUDEN PAKO Suomesta olisi suuri onnettomuus, vaikkei se suinkaan johtaisi edes metsävarojen käyttämättä jättämiseen. OSAKEYHTIÖLAIN MUKAAN osakeyhtiön tehtävä on tuottaa omistajilleen tuottoa. Toisaalta taas puun korjuu ja kuljetus tehtaalle tarjoavat työtä ja myös tuotteiden markkinoille saattaminen työllistää ja tuo Suomeen vientituloja. Stipendin arvo on 500 eurooa. Puun tekninen laatu sahatavarana ei ole paksuoksaisuutensa ja runkomuotonsa suhteen kuitenkaan kotimaisen metsäkuusen veroinen. Toisaalta metsäteollisuuden prosesseja on vuosien saatossa automatisoitu, eikä yksittäinen sellutai paperitehdas hirveän montaa työpaikkaa tarjoa. Puut jäisivät metsään hiilivarastoksi, ja metsänomistajilta jäisi kantorahatuloja saamatta noin kaksi miljardia euroa vuodessa. On niitäkin jotka tervehtisivät sitä ilolla, kun metsät olisivat iänkaikkisia hiilinieluja ja niiden monimuotoisuuskin iäksi turvattu. Tuotannon alasajo yhdessä maassa ei tarkoita metsäteollisuustuotteiden kysynnän pienenemistä maailmanmarkkinoilla. Sahalininpihta kärsii toisinaan meille tutuista havupuiden sairauksista kuten juurikäävän aiheuttamasta tyvilahosta rungoissa sekä oksia näivettävästä versosurmataudista. 30 10.9.2020 / PILKKEITÄ PALKINTO RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. 8001_.indd 30 9.9.2020 15.34. Sahalininpihta (Abies sachalinensis) on nimetty Venäjän Sahalinin saaren mukaan. Miksi yhteiskunnan intressissä on tukea pörssiyhtiöitä, kuten metsäfirmoja. Sen tuoksinassa minulle on selvinnyt, että kilpailukyky on yhtä kuin osingonmaksukyky. Pihkasta saadaan höyrytislaamalla eteerisiä öljyjä ja tuoksuaineita lääkeja kosmetiikkateollisuuden käyttöön. Sopivissa olosuhteissa ja suotuisilla perintötekijöillä pihta saavuttaa jykevän tukkipuun mitat ja yli 30 metrin pituuden – viljelypuuna paikoin jopa Suomessa. Samalla viikolla, kun lakkautuspäätös tuli, UPM oli Helsingin pörssin suurin voittaja osakkeen arvon noustua seitsemällä prosentilla. Pulassa HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat Lähes Suomen pituiselta Tyynen valtameren saarelta on kotoisin rotevakasvuinen pihta/ jalokuusilaji. Kaikki eivät jäisi metsäteollisuuden ulosmarssia suremaan. Säätiö haluaa nostaa tipendillä esille arjen työyhteisösankareita metsäalalla, sillä osaava ja motivoitunut ihminen on metsäalan tulevaisuuden keskeisin menestystekijä ja alan toimintakulttuurin rakentaja. NUORTEVA METSÄJÄTTI UPM:N ulostulo Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta on herättänyt keskustelua Suomen kilpailukyvystä. ”Sahalininpihta on Suomessa saavuttanut yli 600 kuution hehtaarituotoksen.” METSÄMIESTEN SÄÄTIÖ Metsähallituksen kajaanilaiselle maankäyttöasiantuntija TIMO ORRELLE on myönnetty Metsämiesten Säätiön ”Työyhteisön hyvä tyyppi” -stipendi. Stora Enso ja Metsä Board ovat pärjänneet paremmin. Korkeilta alueilta kerättyjen puiden jälkeläiset kehittyivät samoissa merellisissä koeolosuhteissa lyhyemmiksi, paksukuorisemmiksi sekä neulasten suhteen pienemmiksi ja tukevammiksi kuin matalammilta korkeuksilta kerättyjen puiden jälkeläiset. Tuotanto vain siirtyy muualle. Ilman jalostavaa teollisuutta ei käytäisi myöskään puukauppaa. Sahalininpihtaa on Suomessa pidetty aiemmin hallanarkana etenkin taimivaiheessa. Onnistuneista säästötoimenpiteistä huolimatta UPM:n osakkeen arvon kehitys on ”kolmesta iloisesta rosvosta” heikoin. Pihtakuusten tapaan on sahalininpihdan sileähkössä kuoressa usean millilitran kokoisia pihkarakkuloita
Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i Be nj am Pö nt in en TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 24.9.2020 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. SYYSKUUTA. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. • Koko maan puunostajat Sami Karppinen • Metsänhoitosuositukset sähköistyvät • Kokeilussa Kinetic-pienmetsäkone • Puusukset kuntoon 8001_.indd 31 9.9.2020 15.35. Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 31 PILKKEITÄ / 10.9.2020 METSÄRISTIKKO 16 ENSI NUMEROSSA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY 24. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 16”. PALKINNOT metsäristikosta 13 on arvottu seuraaville kolmelle: Aulikki Hamari, Ikaalinen, Nina Hirsimäki, Helsinki ja Vilho Viinanen, Haapaoja. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Metsäristikko 13 , oikea ratkaisu sivulla 27 • Vinkit puukaupasta sopimiseen • Missä maksettiin kuusitukista eniten
Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 8002_.indd 32 9.9.2020 15.26