Metsälehti 17/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

SYYSKUUTA • NUMERO / • • WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I / MUKANA PUUKAUPPA LIITE 1994_.indd 1 5.9.2013 15.29. Tammet harrastuksena Robert Rainio innostui puunkasvatuksesta jo koulupoikana. PUUNKORJUU RAIVAUS TARPEEN ENERGIA LEIMIKOILLA MOOTTORI SAHA KOULU OPI OIKEA KARSINTA TEKNIIKKA Kaavat kiusaavat metsätaloutta • Aasia vauhdittaa sahausta • Metsälait loppusuoralla TE EM A : EN ER G IA PU U N KO RJ U U . METSÄNOMISTAJA OMAVALVONTA MITEN HOITO TÖIDEN LAATUA SEURATAAN
Jämpti TM Kolmen takuun metsänuudistamispaketti Varmista metsän uusi kasvu jo puukaupan yhteydessä. TILAA JÄMPTIMETSÄNUUDISTAMISPAKETTI PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ. Jämptin laatulupaus on, että metsässä kasvaa hyvän metsänhoidon suositusten mukainen taimimäärä. Metsänuudistamistyöt alkavat vuoden sisällä korjuun päättymisestä. ALOITUKSELLE AIKATAULUTAKUU. Turha aikailu metsässä tietää rahanmenoa. Katso Stora Enson puunostajien yhteystiedot osoitteesta www.storaensometsa.. LOPPUTULOKSELLE LAATUTAKUU. 1995_.indd 2 5.9.2013 15.31. Vuodenkin viive voi tarkoittaa 600 euron menetystä jokaisen hehtaarin tulevaisuuden tuotoista. Jämptin kiinteä pakettihinta pysyy samana, vaikka työt ajoittuisivat parin vuoden päähän. Saat työt ja taimet huomattavasti edullisemmin kuin erikseen ostettuna. KIINTEÄÄN TAKUUHINTAAN
TAPIONPÖYDÄLTÄ: Loimulohi kruunaa päivän LUKIJOILTA: Kemeran kiemurat MAKASIINIKRYPTO PILKKEET: Ukonkoiran karvat TUOTE & TEKIJÄ: Vanhaa ja uutta LIITE: PUUKAUPPAMAKASIINI METSÄLEHTI MAKASIINI 54 42 20 SISÄLLYS NRO / . PÄÄKIRJOITUS: Vapaus innostaa METSÄNOMISTAJA: Tammen lumoissa UUTISET: Kaavat rajoittavat metsätaloutta Lakiesitykset loppusuoralla METSÄTYYPPI: Pitääkö metsän olla huvipuisto. LUHTA: Kuinka naalin käy. Naali pesi Suomessa viimeksi vuonna 1996. RAHAPUU: Hyvin menee OMA METSÄ METSÄNHOITO: 18 kysymystä hirvituhojen torjunnasta MOOTTORISAHAKOULU: Karsi selkä suorana METSÄPERINTÖ: Neljä vinkkiä tilakauppaan TUTKIMUS: Sorsastus sukelsi METSÄLÄISEN ALLAKKA: Riskejä riittää syksylläkin KYSY POIS: Miksi saha puoltaa. . MARKKINAT: Sahoille nostetta Aasiasta KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Iso leimikko kiinnosti VERKOSSA: Onnistumisen riemua TEEMA: PUUNKORJUU RANKAMETSÄÄN Energiapuun korjuu on metsätalouden nopeimmin muuttua osa-alue. HARRI JOENSUU SAMI KARPPINEN JORMA LUHTA MAKASIINI • MAKASIINI • 1996_.indd 3 6.9.2013 16.18. TUOTEUUTUUKSIA: Säilyvä bensa LAATUA MITTAAMASSA Omavalvonnasta toivotaan apua metsänhoidon laadun parantamiseen. ENNEN & NYT: Komea keski-ikäinen KOLUMNI: Uudistuvatko markkinoiden rakenteet
Yhdeksi syyksi siihen arvioitiin tyytymättömyys nykyisiin hakkuumenetelmiin. 09 31549844, 050 572 2165 Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. 09 31549845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. www.metsalehti.. Moni kansanedustaja muistutti Metsäntutkimuslaitoksen viime kesänä julkistamasta tiedosta, jonka mukaan metsistä melkein 30 prosenttia eli viisi miljoonaa hehtaaria on 30 viime vuoden aikana saanut kasvaa kirveen koskematta. 09 31549849 040 7231613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 31549809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.. 09 31549804 Toimittajat Liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna Lehto-Isokoski p. Liitteessä on myös vinkkejä puukaupan tekoon sekä katsaus tukkien ja energiapuun hintoihin. 09 31549848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.. Metsälaki tarjoaa hyvin väljät puitteet metsien käsittelylle. Eniten kysymyksiä herättää uusien taimien syntyminen, jota metsälaki edellyttää myös jatkossa. 09 31549841 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 09 31549847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. PUUKAUPPAMAKASIINI • 1997_.indd 4 6.9.2013 16.19. MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 00100 Helsinki Puhelin 09 31549800 Telefax 09 31549879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.. Kuka ties ne ovat jo nyt yksi syy siihen, että puukauppa on sujunut alkuvuoden hyvin. Lähetekeskustelun puheenvuoroissa tämän arvioitiin muun muassa lisäävän puun tuloa markkinoille. Metsälehdessä olemme esitelleet monta metsänomistajaa, joilla on osoittaa hyviä tuloksia taimettumisesta. 09 31549805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. Jo nykyinen laki sallii metsien hoidon ilman avohakkuita. Puiden hakkaaminen on siihen verrattuna helppoa. E duskunta aloitti metsälain käsittelyn viime viikon täysistunnossaan sopuisasti. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 31549806 Laura Kakkonen p. Hallituksen esitys sai vuolaasti kiitosta myös oppositiolta, ja se saateltiin valiokuntakäsittelyyn tässä vaiheessa vain pienin korjausehdotuksin. Metsien hyödyntäminen ilman avohakkuita on houkutteleva ajatus. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Makasiinin levikki: 36084 ( /12) Painopaikka Paperit Forssa Print 2013 G-print 170 g Novapress Silk 80 g PEFC/02-31-162 Kannen kuva SEPPO SAMULI Leimikosta liikkeelle Hakkuumahdollisuudet selviävät maastokäynnillä. Nykyään sitä ohjaa vahvasti myös serti. Koko maan puunostajat Puukauppaa rajan molemmin puolin Missä maksetaan kuusitukista eniten. ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 8.15–16.00 Puhelin 09 31549840 Ansa Seppälä p. Mielellämme otamme vastaan palautetta liitteestä. 09 31549808 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Metsälain muutosesitys päivittää metsätaloutta uuteen aikaan, jossa kansalaisten oma vastuu ja vapaus korostuvat. Olemme koonneet siihen muun muassa metsänhoitoyhdistyksittäin luettelon kaikista Suomen puunostajista. 09 31549843 Ulla Ylikangas p. Tätä tietoa ja taitoa ei ole läheskään kaikilla metsänomistajilla eikä asiantuntemusta ole vielä helpVapaus innostaa TÄMÄN NUMERON VÄLISSÄ kaikki tilaajat saavat puukauppa-aiheisen liitteen. Ohjeet vastaamiseen löydät sivulta 60. Tutkimusten edetessä se on kuitenkin osoittautunut hankalammaksi toteuttaa kuin moni on kuvitellut. 09 31549802 040 516 4000 AD Anna Back (hoitovapaalla) Tuomas Karppinen p. 09 31549803 Eero Sala p. 050 440 9610 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Metsälakiuudistuksen tärkein ansio onkin tähän mennessä ollut positiivinen vire, jonka se on metsässä ja metsiä kohtaan synnyttänyt. Yhteistä haastateltaville on ollut pitkä kokemus ja kyky tehdä itse tai teettää toimenpiteitä metsässä oikeaan aikaan. 09 31549807 Tiia Puukila p. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.. 09 31549870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä 39 40101 Jyväskylä p. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. ointi, joten työ metsissä jatkuu lakimuutoksen jälkeen kutakuinkin ennallaan. vuosikerta, perustettu 1933. Uudet mahdollisuudet ja vapaus valita innostavat. Tutkijat ja metsäammattilaiset vasta kartuttavat kokemusta uudesta menetelmästä. PÄÄKIRJOITUS poa edes ostaa
Nämä haavat olivat ensimmäis ten joukossa. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Kuva Samu Puuronen 1998_.indd 5 6.9.2013 16.20. päivä. Kuvattu Kajaanissa , syyskuun 2. SYYSKUUSSA Metsä koristautuu vähitellen syksyn väreihin
PUIDEN KUNINK AAN LUMOISSA METSÄNOMISTAJA MAKASIINI • 1999_.indd 6 6.9.2013 16.22
Pienen terhon matka puiden kuninkaaksi on kiehtova ja täynnä vaaroja. Robert Rainion vuosikymmeniä kestäneen työn tuloksena Inkoossa kohoavat komeat tammilehdot. TEKSTI HANNA LEHTO ISOKOSKI KUVAT SEPPO SAMULI PUIDEN KUNINK AAN LUMOISSA MAKASIINI • 1999_.indd 7 6.9.2013 16.23
Tai on Bromarvissa yksi, ennen sotia kylvetty. Rainio omistaa alueella kahdeksan metsäalaa, joissa hän kasvattaa tammia harrastuksena. Puu kasvaa puolen hehtaarin kokoisessa tammimetsässä läntisessä Inkoossa. Niitä ei myrsky pääse repimään, kuten tammille muuten helposti käy, eikä laho pääse tekemään tuhojaan. Kaksi ihmissukupolvea ehtii vanRainion tunnelmallinen torppa on rakennettu vuonna 1832. Silloin oksahangat ovat sellaiset kuin pitää. Istutuspuiden taimet hän kasvatti itse. Kaikkien äidit ovat rodunjalostuksen kantapuiksi valittuja yksilöitä Turun Artukaisista ja Tammisaaren Brötetistä. Hänen sylinsä leveys sormenpäistä sormenpäihin on puolitoista metriä, ja kämmenet yltävät päällekkäin. Superäitien lapsia Rainion puut eivät ole mitä tahansa alkuperää. METSÄNOMISTAJA MAKASIINI • 1999_.indd 8 6.9.2013 16.23. Rainio ei ainakaan tiedä, että Suomessa olisi muita samalla tavalla perustettuja tammimetsiä kuin hänen. Suurin osa puista kasvaa suorana ja yksirunkoisena. ”Se on hyvä saavutus, sillä tämä on vasta noin 50-vuotias”, omistaja myhäilee. Puolen vuosisadan ikää lähestyvien puiden pituus on nyt vajaat kaksikymmentä metriä. ”Superäitejä rungoiltaan ja muodoiltaan, ja se näkyy myös jälkeläisistä”, Rainio toteaa. Reilun hehtaarin tammilehto on siitä erityinen, että isäntä on kylvänyt sen kynnettyyn ja äestettyyn peltoon 1969. Ihmisestä tammen elinkaari poikkeaa sikäli, että viisikymppisenä se on vasta nuori aikuinen. Puulle on kertynyt ympärysmittaa reilu metri. Parhaiden yksilöiden oksat lähtevät rungosta vaakasuoraan. ”Sitä ei kuitenkaan voi verrata minun metsääni, koska sen taimivaiheessa ei Etelä-Suomessa ollut hirviä eikä valkohäntäpeuroja syömässä taimikoita.” Puiden joukossa on muutamia, jotka hän on istuttanut jo ennen kylvöä, ja niihin kuuluu isännän sylillään mittaama tammi. R obert Rainio kiertää käsivartensa uljaan tammen ympärille
Alkuvaiheessa hän kasvatti myös kuusia tammien rinnalla, koska kuuset pitävät hirvieläimet loitolla – ne kun käyvät taimivaiheen jälkeen hankaamassa sarviaan tammien runkoihin. Lääkärinä elämäntyönsä tehnyt Rainio on tottunut latinaan ja muistaa kaikkien vastaan tulevien kasvien tieteelliset nimet. Lisäksi koulun kasviopin tunnit inspiroivat. Puiden kasvattamisesta turkulainen Rainio innostui jo koulupoikana, kun perheellä oli kesähuvila Suomen suurimpien tammija lehmusmetsien äärellä Ruissalossa. ”Harmitti, mutta kun kävin syksyllä katsomassa, jalavassa oli valkopyökin siemenet. Hän kuitenkin luopui taimitarhastaan, kun puunalut kelpasivat turhan hyvin jäniksille ja myyrille. hentua, mutta tammi vain porskuttaa – paksuuskasvu saattaa jatkua vielä 150 ikävuoden jälkeen. Vastaus kuuluu, että rusokirsikka, Prunus sargentii . ”Tammi kasvaa melkein minkälaisessa maassa tahansa, kunhan latvus ei joudu kilpailemaan valosta. Eläinten lisäksi täytyy taistella heinää vastaan. Vähän matkan päässä mellastaa närhiparvi, joka on seudulla varma loppukesän merkki: tammenterhot alkavat kypsyä. Niitä ei pidä säilyttää huoneenlämmössä vuorokautta pidempään, etteivät ne kuivu pilalle. Jutustelua säestävät käheät rääkäisyt. Rainion kylvön pelasti aikanaan oikea ajoitus. ”Näin heti, että tämä on hyvä paikka tammille, joista olin haaveillut. Ne huonontavat puun laatua.” Lehtometsä tarjoaa myös yllätyksiä. Närhet väijyvät terhoja Tammea pidetään puiden kuninkaana, mutta maaperän suhteen sillä on vaatimaton maku. Tuli ohuelti lunta ja pieni routakerros, johon lintujen nokat eivät pystyneet. ”Ettei tule vesioksia. Jopa Suomessa, äärirajoilla, elää yli 400-vuotiaita puita. Vielä ensimmäisenä vuotena äestetty maa ei sitä puske. Rainion taimikosta jänis söi latvasilmut monena vuonna, ja kävi siellä myös kauriita, peuroja ja hirviä. Rainio arvuuttelee, mikä on suippolehtinen puunalku. Kuuset isäntä poisti, ennen kuin ne varjostivat jalojen puiden latvuksia. Heinikko tulee kolmantena kesänä, ja silloin siitä pitää päästä eroon mahdollisimman nopeasti. Lannoitus nopeutti tammen taimien kasvua niin, että ne selviytyivät paremmin vaarallisimmista vuosistaan. Se sietää tilapäisiä tulvia, mutta maan täytyy kuivua kesällä”, Robert Rainio kertoo. Kun taimia kasvoi kymmenen senttimetrin välein, niistä riitti verotettavaa. Juuret kilpailevat vedestä ja ravinteista, ja heinä vetää puoleensa myyriä. Nyt tammiston tiheys on noin ”NÄIN HETI, ETTÄ TÄMÄ ON HYVÄ PAIKKA TAMMILLE, JOISTA OLIN HAAVEILLUT.” MAKASIINI • 1999_.indd 9 6.9.2013 16.23. Tunneille piti kesällä kerätä kasveja. Toisena kesänä kasvaa rikkaruohoa, mutta siinä vaiheessa taimet ovat jo sitä korkeampia. Ne pitää kuitenkin kuivata, etteivät ne idä heti. Mies nauroi, että tämähän on jalava. Etenkin taimena tammi on arka keväthalloille, joten sopivia kasvatuspaikkoja ei joka notkelmasta löydy. Hänen peltoon kylvämänsä tammimetsä on tyypiltään kuivahko lehto. Ne isäntä on istuttanut, jotta karikkeesta tulisi oikeanlaista, sillä matojen on vaikea sulattaa pelkkiä tammenlehtiä. Flora ja fauna uhkaavat Kun terhot selviytyvät taimiksi asti, saapuvat uudet herkkusuut. Närhien vuoksi kylvö kannattaa peittää noin viiden sentin kerroksella maata. Siellä on mukavasti hämärää, ja tammien alla kasvaa myös lehmuksia ja pähkinäpuita. Tammenkylvöä suunnittelevan on hyvä muistaa, että terhot ovat tuoretavaraa. Parivuotiasta taimikkoa Rainio lannoitti varovasti urealla ja puutarhan y-lannoitteella. Vialliset nousevat pintaan, kun terhot käyttää vesiämpärissä. Siksi Robert Rainio tarttui tilaisuuteen 1965 ja osti Inkoosta 24 hehtaaria maata, jotka ovat alun perin kuuluneet Fagervikin ruukista itsenäistyneeseen torppaan. Hirvi on hangannut sarviaan lehmuksen runkoon. Niitä etsiessään Rainio mielestään löysi harvinaisen valkopyökin ja meni innoissaan näyttämään oksaa paikalliselle puutarhurille. Eliniänodotekin on omaa luokkaansa. Huomasin, että voin itsekin olla oikeassa.” Nuorena Robert Rainio kokeili tammen taimien kasvattamista Ruissalossa, ja kokeilusta ovat peräisin muutamat hänen istuttamansa puut. Usko auktoriteetteihin sai pahan kolhun. Vain kerran on halla vienyt vasta puhjenneet lehdet.” Jalava vai valkopyökki. Lehmusten tehtävä on myös suojata tammien runkoja liialta valolta. Rainio kylvi aikanaan ronskisti 10 000 terhoa hehtaarille. ”Aina joku unohtui syömättä.” Istutustaimia isäntä suojasi muoviputkilla ja sanomalehtitötteröillä. Pääseekö tammenterho taimeksi vai ehtiikö närhi ensin. Hän luettelee ne sujuvasti myös ruotsiksi ja suomeksi. Se hyväksyy savenkin paremmin kuin vaikkapa lehmus. Terhot ovat närhien herkkua, eivätkä niiltä säästy edes kylvöalat
Närhet kylvävät tammia myös niiden joukkoon, mutta kilpailijoita hitaampina ne eivät pärjää talousmetsissä. Inkoo METSÄNOMISTAJA MAKASIINI • 1999_.indd 10 6.9.2013 16.23. Robert Rainio kasvattaa tammia silkasta mielenkiinnosta. Matojen on vaikea sulattaa pelkkiä tammenlehtiä. Läheisellä niityllä voisi vaikka kuvata luontodokumentin. Mutta se ei tapahdu minun elinaikanani.” Rainion aikuisia lapsia, poikaa ja tytärtä, metsänhoito ei kiinnosta ainakaan vielä, mutta miniää kyllä. Kerrankin ilves oli tappanut valkohäntäpeuran, ja Rainio seurasi, miten korppi nokki raatoa. Sorkat ja kallo ovat yhä ojassa. Kukapa tietää, vaikka Rainio saisikin miniästä työnsä jatkajan. Vaikka isäntä itsekin on harventanut sitä, paikoitellen latvustot ovat hänen mielestään yhä liian tiheässä. Hän itse on karsinut hienoimpia runkoja jopa tikapuiden avulla. ”Joskus, kun rungot ovat järeytyneet, puista tulee rahaa. ”JOSKUS, KUN RUNGOT OVAT JÄREYTYNEET, PUISTA TULEE RAHAA. Nyt Rainio tarkkailee, ettei metsä pääse liian tiheäksi, ja poistaa huonoimpia runkoja. Tuottavuutta hän ei ajattele. Paras aika on keväällä ennen silmujen pukemista, mutta karsia voi milloin vain. ”Yhden sieltä, toisen täältä.” Tammilehtojensa lomassa hänellä on tukikohtana 1823 rakennettu torppa, jonka pihapiirissä kasvaa useita dendrologian harrastajalle mieluisia kasveja kuten Magnolia ´Galaxy´ . Rainion metsiin kuuluu lisäksi koivikkoja, kuusikkoja ja männikköjä. Ei tammia talousmetsiin Kun tammi on selvinnyt 10–15 ensimmäisestä elinvuodestaan, se yleensä pärjää. Mukaan tarvitaan lehmusta ja pähkinäpuuta. Robert Rainio on tuttu esitelmöitsijä esimerkiksi Dendrologian seurassa, jota hän oli perustamassa reilut 40 vuotta sitten. Tammimetsän harvennukseen hän neuvoo nyrkkisäännön: 20-vuotiaassa puustossa käydään joka toinen vuosi, 30-vuotiaassa joka kolmas, 40-vuotiaassa joka neljäs, ja niin edelleen. MUTTA SE EI TAPAHDU MINUN ELINAIKANANI.” 200 runkoa hehtaarilla. Rainion mukaan tammi kestää jalopuista parhaiten pystykarsintaa
Elävä Itämeri -säätiö on paremmin tunnettu sen kansainvälisellä nimellä Baltic Sea Action Group (BSAG), ja sen tehtävänä on kerätä voimia yhteen Itämeren pelastamiseksi. Jokaisesta myydystä Rotstop-pakkauksesta lahjoitetaan BSAG-säätiölle 50 senttiä Itämeren suojeluun. Kestävän kehityksen periaatteet ovat olleet vahvasti läsnä suomalaisessa metsätaloudessa jo pitkään. On vain luonnollista, että Euroopan metsäisin maa näyttää suuntaa maailman metsänhoidolle. Kantokäsittely on toki pieni tekijä vesistöjen kokonaisrehevöitymisen kannalta. Kaistat purojen pelastus Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa on jo pitkään tehty kehittämistyötä kannattavan ja ekologisesti kestävän metsätalouden hyväksi. Suojakaistat ja kunnostusojitusten vesiensuojelutoimenpiteet ovat tehneet hyvää metsien pienvesistöille”, Tapion talousmetsien luonnonhoidon asiantuntija Kalle Vanhatalo kertoo. Ohjelmajohtaja Marja Koljonen Elävä Itämeri -säätiöstä kuitenkin muistuttaa, että pienistä puroista kasvaa virta ja virroista meri – suomalaisten tapauksessa Itämeri. ”Vesiensuojelun suojakaistat ovat vähentäneet metsätalouden vesistöille aiheuttamaa kuormitusta merkittävästi. Esimerkiksi juurikääpätartuntoja estävä kantokäsittely voidaan toteuttaa täysin biologisella Rotstop-liuoksella. Näiden seurauksena vesistöihin kulkeutuu kiintoainetta, humusta, typpeä, fosforia ja rautaa. Mets änom istaja , MUI STA KAN TOK ÄSIT TELY puuk aupa n yhte ydes sä! ILMOITUS Vesistöystävällinen metsätalous on valinta ROTSTOP hiilijalanjälki 1,35 kg/liuostonni UREA hiilijalanjälki 1 200 kg/liuostonni • Metsien hoidon ja käytön kestävyys on yksi maaja metsätalousministeriön laatiman Kansallisen metsäohjelman missioista • Korkeatasoinen metsienhoito varmistaa metsien voimakkaan kasvun • Kannattavalle metsänhoidolle on olennaista myös lahontorjunta: juurikääpä aiheuttaa vuosittain n. Vaikka metsätalouden vesistökuormitus on pientä maatalouden tai yhdyskuntien päästöihin verrattuna, voivat metsänhoitotyöt olla haitaksi varsinkin pienvesistöille. Y ksi suomalaisen metsänhoidon periaatteista on vesistökuormituksen pienentäminen. Täysin typetön ja luonnon omiin mekanismeihin luottava Rotstop on ainoa juurikäävän torjuntaaine, jonka käytössä ei ole vesistörajoituksia. ”Metsien pysyminen kunnossa on olennaista ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. 50 milj. Hyvän metsänhoidon suositukset ovat yksi merkittävimmistä työn tuloksista. Itämeren takia on hienoa, jos rehevöitymistä aiheuttavien menetelmien sijaan käytetään luonnonmukaisia vaihtoehtoja”, Koljonen toivoo. Typetöntä lahontorjuntaa Suojakaistojen lisäksi metsänomistaja voi vaikuttaa metsänsä pienvesistöjen kuntoon valitsemalla ympäristöystävällisiä metsänhoitotapoja. Myös Rostopin valmistaja Verdera on lähtenyt mukaan Itämeri-talkoisiin. Näin varmistetaan, että metsätöistä aiheutuu pienvesille, kuten puroille, lähteille ja lammille mahdollisimman vähän haittaa. Metsätaloudessa vesistöjä kuormittavat pääasiallisesti metsäojitustoiminta, metsälannoitukset sekä uudistushakkuut. Koljosen mielestä Rotstop edustaa oikeansuuntaista ajattelutapaa, joka ottaa ympäristöasiat huomioon myös taloudellisessa toiminnassa. Rotstop SC metsien hoitoon ILMOITUS ILMOITUS ILMOITUS ILMOITUS 2000_.indd 11 6.9.2013 16.24. Suomen Metsäkeskus seuraa yhteistyössä Tapion kanssa vesiensuojelusuositusten toteutumista uudistushakkuualoilla. euron tappiot • Juurikäävän torjuntaa tuetaan valtion Kemera-varoin • Juurikäävän torjuntamenetelmistä (kemiallinen tai biologinen kantokäsittely sekä kantojen nosto) luonnonmukainen Rotstop on ainoa, josta ei aiheudu rehevöitymisvaaraa vesistöille • Lue lisää Rotstopista osoitteesta www.rotstop.
Kenen harteille vastuu Metsänomistaja on taajama-alueiden kaavaviidakossa ihmeissään. Kaavamerkinnöistä tiedottaminen toimijoille ei ole kenenkään vastuulla eikä TI M O KI LP EL Ä IN EN / LU ST O MAKASIINI • MAKASIINI • 2001_.indd 12 6.9.2013 16.26. Puuntuotannon riskit ovat kuitenkin selvästi alhaisemmat kuin osakesijoittamisen. Metsänomistuksen tuotto kasvoi hieman Yksityismetsien reaalinen sijoitustuotto jäi viime vuonna 2,2 prosenttiin, kertoo Metsäntutkimuslaitos. Hakkuukertymissä ja kantorahatuloissa pudotus on muutamista prosenteista kymmeniin prosentteihin. Etelä-Suomen metsänomistajien liiton alueella tehdyssä tutkimuksessa hakkuiden ulkopuolelle jää vien metsien osuus voi pahimmillaan kasvaa runsaasta kahdesta prosentista jopa vajaaseen kahdeksaan prosenttiin. Ulkomaisia vieraita oli noin viidennes. ”Täytyy olla pitkä ketju, jonka kautta lasketut menetykset tulevat”, sanoo ympäristöneuvos Harry Berg ympäristöministeriöstä. Kunnat säätävät Kaavat rajoittavat metsätaloutta Yleiskaavoitus maisematyölupineen kasvattaa metsätalouden ulkopuolelle jäävien metsien pinta-alaa merkittävästi. Syynä hakkuiden viivästymiseen on myönnetystä maisematyöluvasta tullut valitus. Vaikutukset metsiin unohdettu Kaavoituksen vaikutus hakkuutuloihin vaihtelee suuresti kunnittain. Tapaus ei ole ainutkertainen. Hyvä esimerkki tästä on maisematyölupa, joka on tarkoitettu alueille, joilla on maisemallista arvoa. itse maankäytöstä yksityiskohtaisemmin yleiskaavalla, asemakaavalla ja ranta-asemakaavalla. Eniten yleisöä veti Metku-tapahtuma kesäkuussa. Metlan laskelmat kaavamerkintöjen vaikutuksesta metsätalouteen kummastuttavat virkamiehiä. Asemakaavoihin se tulee maankäyttöja rakennuslain kautta, mutta nyt monet kunnat ovat innostuneet lätkimään maisematyönlupavaatimuksia myös yleiskaava-alueille. Rahaksi muunnettuna menetykset ovat neljästä vajaaseen kuuteentoista miljoonaan euroa. Metsäntutkimuslaitoksen tuoreen selvityksen mukaan yleiskaavamerkinnät rajoittavat merkittävästi metsätaloutta Etelä-Suomessa. Elokuun loppuun mennessä museoon oli tutustunut 28956 vierailijaa. UUTISET Lyhyesti Metsämuseo Luston suosio kasvussa Punkaharjulla sijaitsevan Metsämuseo Luston kävijämäärä on tänä vuonna kasvanut viidenneksellä viime vuodesta. Maakuntaliittojen alueilleen laatima ja ympäristöministeriön vahvistama maakuntakaava määrittää yleiset suuntaviivat alueiden käytölle ja suojelulle. Myös vuodenvaihteen ja alkuvuoden venäläismatkailijoiden osuus on näkynyt kävijämäärissä. ”Kaavaprosessissa, jossa kunnille laaditaan yleiskaavaa, tuskin tehdään laskelmia kaavojen taloudellisista vaikutuksista puunjalostukseen tai metsänomistajan tuloihin, en ole ainakaan sellaisista kuullut”, sanoo professori Tuula Packalen Metsäntutkimuslaitokselta. Ympäristöministeriö painottaa, että kaavoitusta edeltää selvitysja arviointiprosessi, johon maanomistajalla on mahdollisuus osallistua. Tänä syksynä korjuu etenee. Parannusta edellisvuodesta tuli 0,3 prosenttiyksikköä, mutta kymmenen vuoden keskiarvosta jäätiin yli prosenttiyksikkö. Tavallista on, etteivät kunnan päättäjät ja kaavoittaja ole osanneet arvioida, minkälaisia vaikutuksia kaavoituksella on metsätalouteen. Hallinto-oikeus näytti hakkuille vihreää valoa käsiteltyään valitusta vuoden päivät. Viime kädessä kunnanvaltuutetut päättävät, minkälainen kaava kunnan alueelle laaditaan. Vertailun vuoksi, pörssiosakkeiden reaalituotto oli viime vuonna noin 10 prosenttia ja sijoitusasuntojen viitisen prosenttia. Menetykset hakkuutuloissa ovat miljoonia euroja. Askelmerkit kaavoitukselle antaa maankäyttöja rakennuslaki. TIIA PUUKILA NELJÄTUHATTA mottia puuta on odottanut kaatajaansa puolitoista vuotta Hyvinkäällä. Lustoon tutustujista valtaosa tulee muualta kuin Savonlinnan talousalueelta
Puupilvenpiirtäjät nousevat Helsinkiin Suomen korkeimpia puukerrostaloja aletaan rakentaa Helsingin Jätkäsaareen ensi keväänä. MAKASIINI • MAKASIINI • 2001_.indd 13 6.9.2013 16.26. Monet ovat kääntäneet toiveensa MaanmittausKorvauksia ei heru Kommentti laitoksen ja kaavoitusta ohjaavan ely-keskuksen puoleen. ”Päätimme pistää kaikki alueemme kaavat järjestelmiin. Samalla tulkitsimme jokaisen kaavamerkinnän merkityksen metsätaloudelle”, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen. Puoli vuosisataa metsätyökoulutusta Suomen ensimmäisen metsätyökoulun aloittamisesta tuli 2. . Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme koki asian toisin ja teki oman ratkaisunsa jo vajaat kymmenen vuotta sitten. TEKNIIKKA & TALOUS . , Yhdysvalloissa puun osuus asuinrakentamisesta on noin 80 prosenttia, Japanissa yli puolet, mutta Euroopassa vain 8–10 prosenttia.” JOHTAJA MATTI MIKKOLA STORA ENSOSTA. Kiireistä taimikonhoitoa on vailla 743000 hehtaaria. Tuolloin koulutuksessa oli 400–500 oppilasta. TIIA PUUKILA Taimikonhoitorästien osuus on kasvanut tuoreimpien tulosten (VMI 11) mukaan 67,3 prosenttia vuosista 1986–1994. Hirvaan ensimmäiselle kurssille oli 80 hakijaa, joista kouluun otettiin 20. Korvauksia kaavamääräysten aiheuttamista tulon menetyksistä on turha odottaa. Kahdeksankerroksisiin taloihin valmistuu 98 vuokra-asuntoa. Tuolloin koulutus alkoi Hirvaalla Rovaniemellä. Mitä sitten pitäisi tehdä. ”Me tarvitsemme sekä laajoja suojelualueita, kansallispuistoja, me tarvitsemme Metso-ohjelmaa, jolle varmasti kaikki täällä toivomme lisärahoitusta.” KANSANEDUSTAJA ANNI SINNEMÄKI EDUSKUNNAN TÄYS ISTUNNOSSA . Jos hakkuille halajaa, on ensin selvitettävä kuka kunnassa kaavatietoja hallinnoi. Talot ovat ensimmäiset massiivipuisella tilaelementtitekniikalla toteutettavat kahdeksaan kerrokseen yltävät puurakennukset Euroopassa. Metsäntutkimuslaitos on aloittanut tämän työn, mutta julkaisupaikka ja kaavatietoja päivittävä vastuuhenkilö puuttuvat. . Kerätä kaikki kaavat tulkintoineen pöytälaatikoista ja kunnan ilmoitustaululta yhteen paikkaan. Maankäyttöja rakennuslaissa korvauskynnys ylittyy, jos metsiä ei voida kaavamääräysten takia käyttää kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla. ”Nyt etsitään säästökohteita, eivätkä isot järjestelmät ole olleet missään keskusteluissa esillä. . Wood City -puutalokorttelihankkeesta vastaavat Stora Enso ja SRV aloittavat rakentamisen heti, kun asemakaava on vahvistettu. Myös kaavamerkintöjen tulkinta ja soveltaminen vaihtelevat kunnittain ja käsittelijöittäin. KAUPPALEHTI . Myöhemmin samana syksynä aloitti myös Nikkarilan koulu Pieksämäellä. Korvaussäädökset eivät toimi ja maksajana on metsänomistaja. syyskuuta kuluneeksi 50 vuotta. ”Hinta on itkettävän ja naurettavan rajamailla.” METSÄNOMISTAJA VESA SYRJÄNEN KOMMENTOI KUITUPUUN HINTAA. Ympäristöministeriötä keskustelu kaavojen saatavuusongelmasta hämmästyttää, eikä tarvetta valtakunnalliselle kaavatietokannalle pidetä ajankohtaisena. valtakunnallista tietokantaa, josta ajantasaiset kaavatiedot löytyisivät, ole olemassa. Enimmillään metsätyökouluja oli 90-luvun alussa, 24 oppilaitosta 28 paikkakunnalla. Tähän kynnykseen ovat MTK:n mukaan kompastuneet kaikki metsänomistajien korvausvaateet. Kunnilla on kaikki tiedot olemassa ja helposti saatavilla”, Berg sanoo
Uusi laki koskee vain murto-osaa Suomessa korjattavasta energiapuusta. Toinen suuri muutos on se, että metsänomistaja saa tulevaisuudessa päättää, kuuluuko metsänhoitoyhdistykseen vai ei. Pienelle osalle energiapuuta on jo säädetty kestävyyskriteerit. Tähän saakka omistaja on automaattisesti kuulunut siihen yhdistykseen, jonka alueella metsät sijaitsevat. Kestävyyskriteerien noudattamista alkavat valvoa erityiset riippumattomat tarkastajat, ”todentajat”. Hän voi myös vapaasti valita, mihin niistä liittyy. Kestävyyskriteerien lämmittelykierros Laki nestemäisten biopolttoaineiden kestävyyskriteereistä ei juuri muuta nykykäytäntöjä. Uuden lain pitäisi tulla voimaan vuoden 2015 alussa. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan nykyisillä PEFCja FSC-serti?oinneilla sekä hieman parannelluilla metsänkäyttöilmoituksilla pärjätään”, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion bioenergiasta vastaava johtaja Olli Äijälä sanoo. Lakiesitykseen on nyt myös kirjattu, että metsänhoitoyhdistys toimii metsänomistajan edunvalvojana. Kestävyyskriteerien mukaan nestemäisen biopolttoaineen raaka-aine ei saa olla peräisin aarniometsästä, luonnonsuojelualueelta tai vuoden 2008 alun jälkeen kuivatetulta kosteikolta tai turvemaalta. Pienemmälle huomiolle on jäänyt heinäkuun alussa voimaan astunut, EU-direktiiviin perustuva laki biopolttoaineista ja bionesteistä. ”Uusia alueita ei tule rajausten piiriin kuin korkeintaan hyvin harvoissa yksittäistapauksissa”, Äijälä toteaa. Metsänhoitoyhdistysten oikeus metsänhoitomaksuihin poistettaisiin kuitenkin jo ensi vuoden alusta lähtien. Muutenhan kuka tahansa voisi perustaa yhdistyksen samalla nimellä ja hyödyntää metsänhoitoyhdistyksen brändiä”, Hakkarainen sanoo. Sen tilalle tulee normaali yhdistyksen jäsenmaksu. Lakiesitykset loppusuoralla Uuden metsän hoito yhdistys lain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2015 alussa. Hän on ollut mukana laatimassa ohjeita lain soveltamiseen. Molempien on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. Luonnoksen mukaan uusi yhdistys edellyttää 300 jäsentä ja 10000 hehtaarin metsäalaa. ”Suurin pelko oli, että olisi pitänyt luoda joku uusi järjestelmä kestävyyden osoittamiseen. Kilpailuja kuluttajavirasto piti lakiluonnokseen kirjattua kynnystä uusien yhdistysten perustamiseen liian korkeana. Niistä ei tule pelkkiä myyntiorganisaatioita muiden joukossa.” Brändi suojattava Uuden lain keskeinen ajatus säilyy samanlaisena kuin vanhan: metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien yhteenliittymä, jonka tarkoitus on tuottaa metsätalouteen ja metsänomistamiseen liittyviä palveluita. Jotkut ministeriöt ja muut toimijat ovat lausunnoissaan arvostelleet koko lain tarpeellisuutta sekä sitä, että esitys sallii yhdistysten harjoittaa palveluliiketoimintaa. On metsänhoitoyhdistysten ansiota, että toimivia metsänhoitopalveluja yleensä on tarjolla”, Hakkarainen toteaa. ”Meidän mielestämme palvelujen tuottaminen on sallittava, koska juuri siitä laissa on osaksi kyse. Kestävyyskriteerit täyttyvät myös Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia noudattamalla. ”Lukumäärät ovat ehdoton minimi. H A RR I JO EN SU U MAKASIINI • MAKASIINI • 2002_.indd 14 6.9.2013 16.27. Täysin ilman uutta byrokratiaa ei tämänkään EU-direktiivin toteuttaminen onnistu. Laki lopettaa yhdistysten oikeuden kantaa nykyisen kaltaista veroluonteista metsänhoitomaksua. Kohta selkeyttää yhdistysten asemaa, mistä MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen on hyvillään. ”Ei tarvitse kysyä, mitä tarkoitusta varten yhdistykset ovat olemassa. EERO SALA EU:N PARLAMENTTI ryhtyy syksyllä käsittelemään kiinteiden biomassojen kestävyyskriteerejä, joista metsäala pelkää tulevan rikkidirektiivin veroinen taloudellinen taakka Suomelle. Syksyn aikana eduskunta käsittelee myös metsälain sekä budjettilakina annettavan metsätuholain. Laki määrittää kestävyyskriteerit puulle, josta tuotetaan nestemäisiä polttoaineita. UUTISET HANNA LEHTO ISOKOSKI EDUSKUNTA ryhtyy näinä päivinä käsittelemään metsänhoitoyhdistyksiä koskevan lain muutosesitystä. Vapautusta metsänhoitomaksusta on pitänyt erikseen hakea ja samalla todistaa, että on hoitanut metsiään riittävän ammattitaitoisesti. Syksyn EU-vääntöä odotellessa sen sisältö on kuitenkin toivottavasti hyvä enne – laki kun ei juurikaan muuta nykyisiä käytäntöjä. Yhtään todentajaa ei vielä ole nimitetty, mutta kaksi hakemusta on jätetty Energiamarkkinavirastoon
Silloin kantohinta voi pudota 50 eurosta viiteen euroon. Lisäksi osa metsänomistajista halusi säästää metsiään ja myrskyn vikuuttamia puita jätettiin pystyyn. Ihmiset ovat etääntyneet luonnosta. Mutta jos kirjanpainajat ehtivät tappaa kuuset, ne kelpaavat vain energiapuuksi. Jatkuva seuranta tarpeen Markku Metsämuurosen mukaan ainoa konsti tuhojen ehkäisemiseen on seurata kuusikoiden tilaa jatkuvasti. KUKA: Tuija Lauronen, Mantan Luontopalvelut -yrityksen omistaja. Olen keskittynyt pieniin ryhmiin, joilla on erityistarpeita kuten sokeilla lapsilla tai liikuntavammaisilla. Myrskyn kaatamista puista voi parhaimmillaan saada lähes saman hinnan kuin normaalileimikosta. Esimerkiksi If korvaa kirjanpainajatuhot kiinteän kuutiometrikorvauksen perusteella. MITEN: Osana Metsä hyvinvointimatkailun kohteena -hanketta, jossa metsän terveysvaikutuksia hyödynnetään matkailun kehittämisessä. Nyt ne ovat altistuneet tuhoille. MITÄ: Emännöi japanilaista matkailualan ammattilaisten testiryhmää Ilomantsissa. Sen sijaan esimerkiksi myrskytuhoalueiden uudistamiseen saa kemerasta korvauksia, muun muassa ilmaiset taimet. Korvausehdot tosin vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin. Myrskypuuta jäi metsiin korjaamatta. Kemerasta ei apua kirjanpainajatuhoihin Kirjanpainajien aiheuttamia vahinkoja ei katsota äkilliseksi tuhoksi. Metsän mahdollinen odotusarvo korvataan erikseen, mutta uudistamiskulut sisältyvät kiinteään korvaukseen. Minulle se, miten saan myytyä kiireiselle nykyihmiselle luontoelämyksen ilman ylimääräisiä teknisiä hilavitkuttimia. Erikoistumalla. Mikä on suurin koetinkivi. Ei nähdä metsää puilta. Mitä tarjosit Ilomantsissa vierailleelle japanilaiselle testiryhmälle. On ratkaistava, tarjoaako retkiä isoille ryhmille, joista yksi osallistuja maksaa aina muutaman euron, vai valitseeko pieniä ryhmiä, jotka ovat valmiita maksamaan enemmän. Metsässä tarjottiin lounas ja nokipannukahvit. Japanilaiset nauttivat kävelemisestä sammaleen päällä, sanoo ilomantsilainen matkailuyrittäjä Tuija Lauronen. Miten luontomatkailusta otetaan raha. Aito luonto ja yksinkertaiset asiat kuten mustikoiden poiminta kiinnostivat. TEKSTI HANNA LEHTO ISOKOSKI Kuvio Suurin nousija Pohjanmaa Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsämaan keskihintojen kehitys aluettain 1000 2000 3000 4000 5000 Pohjanmaa Lappi KeskiSuomi HämeUusimaa PohjoisSavo Koko maa 2002 2012 €/ha Nousu +101% +87% +85% +71% +71% +62% HANNU JAUHIAINEN KIRJANPAINAJATUHOJEN takia hakattavien metsien uudistamiseen ei saa kemeratukea. Talvella jopa suomalaiset saattavat tulla yön yli kestävälle metsäretkelle farkuissa ja kävelykengissä. Kirjanpainajatuhot yleistyivät Kaakkois-Suomessa ja lähimaakunnissa vuoden 2010 myrskytuhojen jälkeen. Mistä japanilaiset pitivät erityisesti. Vakuutus auttaa Metsävakuutukset kuitenkin korvaavat kirjanpainajatuhoja. Asiantuntija Ismo Ruokoselkä kertoo, että vakuutuskorvauksen taso on metsänomistajan valinnan mukaan 11–20 euroa kuutiometriltä. Meillä pitää olla varusteet piposta lämpimiin kenkiin. Kännykästä, netistä ja televisiosta on vaikea erota. Korvauslinjausta voi ihmetellä sikäli, että kirjanpainajien aiheuttama tuho saattaa olla paljon suurempi kuin myrskytuho. Voi kävellä sammaleen päällä, ja vettä on joka puolella. Siitä, että metsässä näkee kauas, koska aluskasvillisuus on matalaa. Toisaalta kaikki ryhmät ovat erityisryhmiä, joiden toiveisiin on vastattava. METSÄTYYPPI Mikä on sinun yrityksesi idea. Esittelijä Markku Metsämuuronen Suomen metsäkeskuksen Kaakkois-Suomen alueyksiköstä kertoo, että kirjanpainajatuhoa ei katsota sellaiseksi äkilliseksi tuhoksi, jota kemerasäädökset koskevat. Siellä on myös helppo liikkua. Jos tuho-oireita ilmenee, alue on päätehakattava välittömästi. Ohjelmapaketin, johon sisältyi vaellus Petkeljärven kansallispuistossa, melontaa ja kiireetöntä maastossa oloa. MAKASIINI • MAKASIINI • 2002_.indd 15 6.9.2013 16.27. Täytyykö metsän olla huvipuisto. Tarjota asiakkaalle mahdollisuus hetkeen luonnossa. Suomessa lähdetään monesti liikkeelle siitä, että on liian isoja ja liian hienoja kokonaisuuksia
”Tilanne näyttää määrien kannalta suotuisalta, mutta alan kannattavuus on edelleen heikko”, Merivuori toteaa. Halvemman sahatavaran vientimaana tunnettu Kiina on myös viime aikoina tullut tietoisemmaksi parempilaatuisen sahatavaran eduista. Laatuvaatimusten kanssa Japani on varsin tarkka, mutta Tammisen mielestä sahatavarasta maksettava hinta korreloi vaatimusten kanssa melko hyvin. Viennin kehityksen jatkuminen riippuukin Kiinan vetovoimasta sekä Euroopan ja Pohjois-Afrikan markkinoiden virkistymisestä. ”Pohjois-Afrikka on etenkin männyn osalta vetänyt kohtuullisesti häiriötekijöistä huolimatta”, Tamminen sanoo. Japani kipusi kärkimaaksi viennin lisäännyttyä lähes puolella. ”Jos Kiinassa vientiä johtava Kanada saa vietyä sahatavaraansa naapurimaille, on skandinaaveillakin mahdollisuus korottaa omaa markkinaosuuttaan Kanadan kustannuksella”, hän kertoo. Koskiselta lähtee kuusta Aasiaan ja mäntyä Afrikkaan. Vientitilastoissa toisella sijalla olevan Egyptin vienti laski tarkasteluajankohdalla 14 prosenttia. 100 200 300 400 500 Lähde: Metsäteollisuus ry Japani Egypti Iso-Britannia Ranska Saksa Kiina 2012 2013 =Muutos 1000 m 3 Japani nousi kärkeen Sahatavaran vienti tammi–toukokuussa 2012 ja 2013 +49% +203% –14% –12% –3% +9% Sahatavaralla on taas kysyntää. Suomen Sahat ry:n toimitusjohtajan Kai Merivuoren mukaan maltti on kuitenkin valttia. Prosentuaalisesti pisimmän korren veti Kiina, jonne vienti kasvoi yli 200 prosenttia Tullin ja Metsäteollisuus ry:n tilastojen mukaan. ”Pohjois-Afrikka on pitänyt hyvää virettä yllä männyn osalta ja Aasia kuusen osalta”, kertoo sahayritys Koskisen Oy:n vientipäällikkö Jukka Tamminen. ”Pitäisi huolehtia siitä, että tukin hinta ei karkaa mahdottomuuksiin ja työvoimakustannukset eivät nouse”, hän sanoo. Jukka Tammisen mukaan odotukset loppuvuodelle ovat positiivisia. Loppuvuosi vielä arvoitus Sekä kuusiettä mäntytukkia viedään ulkomaille suurin piirtein saman verran. MARKKINAT TEKSTI LAURA KAKKONEN KUVA SEPPO SAMULI SUOMALAISEN sahatavaran vienti on noussut 8 prosenttia tämän vuoden tammi-toukokuussa. Euroopassa lama kuitenkin jatkuu ja näkymät ovat heikot.” Merivuoren mukaan sahateollisuudella on hyvät mahdollisuudet kantaa kortensa kekoon vientitulojen lisäämiseksi, kunhan kustannukset pidetään aisoissa. Merivuoren mukaan Japanin tarve sahatavaralle saattaa vähentyä vuoden loppua kohti. ”Nyt on eletty käytännössä pelkästään Japanin ja Kiinan turvin. Viennin noususta huolimatta sahauksen kannattavuus on yhä heikoissa kantimissa. Japaniin ja Kiinaan viedään pääasiassa kuusta. Vaikka vientimääriä on pystytty nostamaan, hinnankorotukset ovat jääneet vaatimattomiksi. Sahoille nostetta Aasiasta Japani ja Kiina ahmivat sahatavaraa Euroopan markkinoiden jatkaessa hiljaiseloaan. Sahatavaran viennissä alku on ollut hyvä, mutta loppuvuoden näkymät ovat vaihtelevia. MAKASIINI • MAKASIINI • 2003_.indd 16 6.9.2013 16.29
. . . . . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . . . . . . . . Harvennushakkuu . . . . . . . Harvennushakkuu . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . Ensiharvennus . . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . Uudistushakkuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . Ensiharvennus . Indeksi kertoo muutoksista Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 Viikot 1–35/2013 2011 2012 620 126 m Kantohintojen kehitys 2011 2012 2013 Euroa m 10 20 30 40 50 60 70 80 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit 7/2012 1/2013 9 11 3 5 7 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 80 85 90 95 100 105 110 115 120 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu MAKASIINI • MAKASIINI • 2003_.indd 17 6.9.2013 16.29. Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. Harvennushakkuu . . . . . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. . Ensiharvennus . . . Raakapuun kantohinnat elokuussa viikolla 35 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. . Uudistushakkuu . . Ensiharvennus . . Harvennushakkuu . . . . Uudistushakkuu . . . . Uudistushakkuu . Uudistushakkuu . . Harvennushakkuu . . . . Uudistushakkuu . . . . . . Harvennushakkuu . . . . . . . Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. . Ensiharvennus . . . . . . . Harvennushakkuu . . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . . . Ensiharvennus . Ensiharvennus . . . . . . . . . . Ensiharvennus . . . . Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Uudistushakkuu . . . . . Harvennushakkuu . . nousussa . . Uudistushakkuu . . . . . . Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. . . .
Osa pehmopapereista tehdään kokonaan Pehmopaperi piristää sellunvientiä Lähde: Metsäteollisuus ry *tammikesäkuu 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13* 1000 tonnia Lasku kiihtyi alkuvuonna Pehmopaperin vienti ja tuonti 10 20 30 40 50 60 Vienti Tuonti kierrätyskuidusta. Hakkuukohde on talvileimikko, koska se sijaitsee pääosin peltojen takana. Osaan käytetään puolet kierrätyskuitua, puolet sellua. Markkinasellun käyttökohteista pehmopaperin osuus on kasvanut eniten. Suomen paperinviennistä yli 90 prosenttia koostuu painoja kirjoituspapereista, joten pehmopaperille jää vain pieni siivu. Tehtaalta lähtee jumborullallinen pohjapaperia, joka jatkojalostetaan kohdemaassa. Myös nuhanenät täytyy niistää ja kädet kuivata. Sellua viedäänkin Suomesta tänä vuonna määrällisesti enemmän kuin koskaan. Parhaan ja huonoimman tarjouksen välinen ero Iso leimikko kiinnosti HANNA LEHTO ISOKOSKI OLIPA SUHDANNE mikä hyvänsä, wc-paperia kuluu aina. Ei pehmopaperin tuottaminen silti mikään kultakaivos ole. Metsänomistaja valitsi yhdistyksen neuvojan kanssa puiden ostajaksi sahan, joka oli tehnyt kokonaisratkaisultaan parhaan tarjouksen. Isohkon leimikon puut myytiin elokuun lopulla metsänhoitoyhdistyksen avustuksella. Siksi pehmopaperin kysyntä ei vaihtele yhtä rajusti kuin esimerkiksi painoja kirjoituspaperin tai pakkausten. MARKKINAT Kuukauden puukauppa Vientikatsaus HANNU JAUHIAINEN UUDEN metsäpalstan hankkinut metsänomistaja päätti hyödyntää heti kiireelliset hakkuukohteet. Kaksi tekijää kuitenkin nostaa kysyntää. Pehmopaperin kysyntä kuitenkin piristää Suomen metsäteollisuutta välillisesti, sillä sen valmistukseen käytetään yhä enemmän sekä pitkäettä lyhytkuituista sellua. Ne ovat tulotason ja asukasmäärän kasvu, jotka monesti osuvat samalle alueelle yhtä aikaa. MAKASIINI • MAKASIINI • 2004_.indd 18 6.9.2013 16.30. Suomalaiset yhtiöt rahtaavat sitä myös omille tehtailleen maailmalla. Lisäksi sen käsitteleminen tulee kalliiksi. Siitä syntyy myös parempi lopputulos kuin kierrätyskuidusta. Sellun menekkiä ei selitä pelkkä pehmopaperien kysynnän kasvu vaan myös tuotteiden rakenne, jota voidaan vaihdella. Tarjouksen teki viisi ostajaa. Esimerkiksi wc-paperi saa pintaansa väriä tai erilaisia painoja kohokuvioita. Myyty leimikko koostuu metsäsuunnitelman mukaan kuudesta eri kuviosta, joiden puusto on päätehakkuuikäistä. Jopa osittain kylläiset Yhdysvaltojen ja Euroopan markkinat vetävät sitä lisää, ja kuluttajat haluavat yhä hienompia tuotteita. Sellu muodostaakin yhä suuremman osan pehmopaperien raaka-aineesta. Tuottajaa suuremman tilin tekee jalostaja, sillä jalosteiden arvo on selvästi korkeampi kuin raakapaperin. Leimikosta jäivät loppumetreillä kilpailemaan kolme itsenäistä sahaa, joiden tarjoukset olivat melko lähellä toisiaan. Eikä sitä pitkiä matkoja kannata kuljettaakaan, sillä kevyen ja tilaa vievän tuotteen rahtaaminen tulee kalliiksi – Etelä-Eurooppa on jo liian kaukana. Leimikon pinta-ala on yhteensä noin 12 hehtaaria ja puuta siitä arvioidaan kertyvän noin 3 000 kuutiometriä. PUUKAUPPA LOUNAIS SUOMESSA Puutavaralaji Määrä m Mäntytukki m Mäntypylväs m Kuusitukki m Koivutukki m Mäntykuitu m Kuusikuitu m Koivukuitu m Muu kuitupuu m Yhteensä m oli noin 7000 euroa. Koska leimikko oli suuri, hintataso oli jonkin verran paikkakunnan keskitasoa parempi. Kyseessä on siis poikkeuk sellisen suuri leimikko. Tukkien mitat ja laatuvaatimukset poikkesivat jonkin verran toisistaan ja menivät lopputuloksen kannalta ristiin. Maailmanlaajuisesti pehmopaperin kysyntä kohoaakin neljän prosentin vuosivauhtia. Runsaimmin sitä menee eri Euroopan maihin ja Kiinaan. Kierrätyskuidusta poistetaan pehmopaperia varten mineraalit ja painomuste, mikä nostaa pehmopaperin valmistajan kustannuksia enimmillään lähes sata euroa tonnilta. Kun maailman markkinasellusta 15 vuotta sitten meni 15 prosenttia pehmopaperiin, tänä päivänä luku on 30 prosenttia. Jos sää pysyy kuivana, leimikon puut on kuitenkin mahdollista korjata ja kuljettaa ainakin osittain jo syksyn aikana tilusteitä pitkin. Koska painopaperia ei teollisuusmaissa enää käytetä entisiä määriä, myös painopaperisektorilta saadun kierrätyskuidun tarjonta näillä alueilla laskee. Joihinkin menee jopa mekaanista massaa. Viisi tarjousta Metsänhoitoyhdistys pyysi tarjoukset kahdeksalta eri ostajalta, joista kaksi on keskittynyt energiapuun korjuuseen
20 40 60 80 100 EN 53 % KYLLÄ 47 % ”Kyseessä on kirjanpainajahakkuu. Vieruspuut näyttävät edelleen terveiltä, mutta ovat täynnä pihkaa valuvia reikiä. Tuollaisia yksittäisiä pisteitä löytyi sieltä täältä keskeltä metsää. Kaikki muut joutuivat lukemaan vielä monta vuotta. Kaksi pyörii nyt rapajuoppoina kirkolla. Päivääkään en ole katunut.” PUUN TAKAA ”Nuorena metsätyössä sain parhaimman ilon, kun illalla väsyneenä katselin palstalla jälkeä. YLE.FI/UUTISET/PAINATKO_LIIPAISINTA_VAI_ ET__KOKEILE_LINTUJEN_TUNNISTUSTA_ METSASTYSTILANTEESSA/ Puusta pitkään -hanke esittelee kansanomaisen puuosaamisen uudistuvia perinteitä Euroopassa. Nyt kun niitä teitä käytetään, niin saatetaan sanoa, että hyvähän sun on, kun on hyvät tiet mettään, toista se on mulla, kun ei ole kuin kinttupolkuja.” KORPITUVAN TANELI ”Vuonna 1997 sain aikaan, että appivanhempien perikunta alkoi täysin omatoimisesti istuttaa taimet. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Raivaatko energialeimikkosi ennakolta. Taimiakin maassa paljon yli satatuhatta.” TIMPPA ”Olen joka vuosi kipannut kuusikkoa nurin ja istuttanut lehtipuuta tilalle. Ikävän nuorta laitettavaksi nurin, mutta puun hinta tippuu puolensataa euroa vaihtuessaan kuusitukista energiapuuksi.” PÄHKÄILIJÄ KIRJANPAINAJAT KESKELLÄ METSÄÄ Luuletko tuntevasi yleisimmät ruokasienet. Onnistuneet puukaupat ja uudistamiset sekä elinvoimaiset taimikot ovat antaneet uskoa ja iloa metsänomistamiseen.” METSÄKUPSA ”Parasta on ollut, kun hylkäsin riittävän ajoissa hömppämetsätalouden ja valitsin parjatun tehometsätalouden. Tosin minun ainoasta metsähommiin ruvenneesta koulukaveristani tuli rapajuoppo. WWW.ARCTIC FLAVOURS.FI Toinen tunnistustehtävä, tällä kertaa linnustajille. WWW.FACEBOOK.COM/PUUSTAPITKAAN ”Kohdalle on aikojen saatossa jokunen hyvä metsätilakauppakin sattunut, joihin erittäin tyytyväinen olen. . Sellaista työn iloa ei sitten myöhäisemmässä elämässä oikein tahtonut löytyä.” HARRASTELIJA ”80-luvulla pidettiin järjettömänä, että ajoin paria tiehanketta kuin käärmettä pyssyyn. Nyt ne ovat kaupungissa ja asuvat elementtikennoissa.” AMMATTIMIES ”Ammattimiehen tarina on asiaa. Nyt ei ole enää ehkä kymmentä hehtaaria enempää savottaa jäljellä, joten kaikenkarvaiset näivertäjät ja kirjanpainajat saavat nuolla naapurin pihkaa.” JEES H VALTA ”Kun sain kansakoulun päästötodistuksen niin huomasin, että sahahan pysyi hyvin minun kädessä. Eli ei voi yleistää.” JAPINE Onnistumisen riemua Metsälehden verkkokeskustelijat muistelevat ilon hetkiään. Homma on jatkunut ja istuttajia on jo ollut kolmessa sukupolvessa. METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.. Luokkakavereista kenestäkään ei ollut näihin hommiin. Kuoli varsin aikaisin. MAKASIINI • MAKASIINI • 2005_.indd 19 5.9.2013 15.32
Suurimmat pulmat ovat kuitenkin varastoinnissa. RANKAMETSÄ ÄN Ennakkoraivaus turvaa energialeimikon korjuun laadun. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT HARRI JOENSUU TEEMA: ENERGIAPUUN KORJUU MAKASIINI • 2046_.indd 20 5.9.2013 15.37
MAKASIINI • 2046_.indd 21 5.9.2013 15.37. RANKAMETSÄ ÄN Metsäkoneen kuljettajan ikkunasta energia leimikon ennakkoraivaus on ennen kaikkea näkyvyyskysymys
Satsauksen korko tulee paremmasta korjuutyön laadusta, jäävän puuston vähemmistä vaurioista. Motokuskin työ on yksinäistä, mutta Juho Hallio kertoo viihtyvänsä. Poikkeus on, jos halutaan kasvattaa kaksijaksoista metsikköä, eli koivikon alla nousevaa kuusikkoa. ”Meidän kone ei ennakkoraivaamattomaan mene”, koneyrittäjä Juho Hallio sanoo. Yllättävän harva metsänomistaja käy seuraamassa hakkuuta, ehkä yksi kahdestakymmenestä. ”Raivaamattomassa kohteessa ei talvella näe mitään. Kolhuja tulee ja ketjut lentää.” Kun leimikko on hyvin raivattu, niin kahdeksan tunnin vuoro ei tunnu missään, Hallio kiittää. Hakkuukoneen paino ei aiheuta maastovaurioita, vaan ne tulevat ajokoneen jäljiltä, jos ovat TEEMA: ENERGIAPUUN KORJUU MAKASIINI • 2046_.indd 22 5.9.2013 15.37. ”VALITETTAVAN USEIN KONEMIES KYSYY, ETTÄ ONKO KOHDE ISÄNNÄN ITSENSÄ RAIVAAMA.” nergiapuun korjuu lienee metsätalouden nopeimmin muuttuva ja kenties kehittyväkin osa-alue. Itse tehty tuppaa pääsääntöisesti olemaan huonompaa, sillä omistaja ei raaski raivata omaansa riittävän harvaksi. Silloin kun ei tunge hyttiin, niin on välillä kouran alla, välillä telan välissä.” Paino vakauttaa Metsäkoneessa pitää olla painoa, jotta se ei heilu ja jotta puomissa on ulottuvuutta, Hallio korostaa. Hallio hakkaa nuorta metsää kuntoon Murtamon kylällä entisessä Lapin kunnassa, joka nykyisin kuuluu Raumaan. Hänen yrityksellään on useita metsäkoneita ja palkkakuljettajia. Länsimetsä toimii Rauman ja lähikuntien alueilla. ”Ja yleensä se yksi ramppaa koko ajan. ”Jos ennakkoraivaus on epäonnistunut, niin sen kyllä huomaa.” Kuski ratkaisee Hallion mukaan kuljettajalla on isompi merkitys työn jälkeen kuin koneella. Toisille soveltuvat päätehakkuut paremmin, toisille hoitohakkuut. Ennakkoraivauksen kaava on yksinkertainen – kaikki rungot nurin aina viiden sentin rinnankorkeusläpimittaan saakka. Kevyt, vaappuva kone tekee vaurioita enemmän. Parempi kuitenkin on, jos raivaus tehdään vuotta aiemmin, jolloin talvi ehtii painaa raivatun pienpuuston matalaksi. Ei raivaamattomille Jos ennakkoraivaus on tehty kunnollisesti, niin korjuulla on onnistumisen edellytykset. On myös kuskeja, joilla on kiire kirkonkylän baariin kertomaan, paljonko tuli tehtyä tänään”, Arto Mäkitalo muotoilee. ”Valitettavan usein konemies kysyy, että onko kohde isännän itsensä raivaama”, Mäkitalo toteaa sillä tavalla pientä hymyä pidätellen. Tästä esimerkkinä on ennakolta raivaamattomien energialeimikoiden korjuu. Metsäneuvojan rooli nousee esiin, kun hän samalla muistuttaa raivaussahan tärkeydestä ja pienestä opastuksesta. Kustannuksen saa takaisin leimikon vähän korkeampana myyntihintana, mutta ei juuri sen enempää. Samaan suuntaan on vaikuttanut myös metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ohje, jonka mukaan 30 prosenttia korjattavan puuston massasta tulisi jättää metsään ravinteiden vuoksi. Maahan pitää kaataa monet saunapuut. ”Silloin tavaraa tuli mahdottomasti, yli sataakin kuutiota hehtaarilta”, metsänhoitoyhdistys Länsimetsän aluevastaava Arto Mäkitalo muistelee. Juuri ennen korjuutakin tehty ennakkoraivaus riittää. Sen sijaan hoitamattomaan ryteikköön voi metsäkonetta olla jopa vaikea saada. Lisäksi kertyi korjuuvaurioita ja ne osuivat kaikkein kalleimpiin, tulevaisuuden tukkiaihioihin. Pikkuhiljaa ja pakonkin edessä alettiin ymmärtää ennakkoraivauksen edut. Metsurin työpäivän hinta on 250 euron tienoilla. Mäkitalo on työskennellyt energiapuun parissa 15 vuotta, mutta alalla varsin nuoretkin ilmiöt siirtyvät nopeasti muisteluosastolle. Molemmanlaiset kuskit ovat hyviä, jos ovat oikeassa paikassa. ”Toisia kuskeja hyvä ennakkoraivaus innostaa laittamaan parastaan. Ammattimetsurilla hehtaarin ennakkoraivaukseen menee päivä tai pari, harjaantumaton saa varata aikaa kaksin verroin. Koneyrittäjille ne olivat kannattamattomia ja vaikeita korjattavia. Kyse on laadusta Ennakkoraivaus on yleistynyt ja Länsimetsän alueella lähes kaikki kohteet raivataan jo ennakolta, joko metsänomistajan omana työnä tai ammattilaisen tekemänä. Mutta jos raivaus on tehty huonosti, niin huomiokyky rasittuu jo tunnissa. Niinpä ne ajat, jolloin hakkuukone vietiin hoitamattomaan ryteikköön muutaman tukieuron vuoksi, alkavat olla jo takana
Giljotiinikoura soveltuu pieniläpimittaiselle puustolle, ketjusahakoura taas ainespuun mittaisiin kohteisiin. Kouria riittää Energiapuun korjuuseen ei täydellistä hakkuukouraa ole vielä keksitty. On giljotiinikouria, giljotiinikouria karsimaterillä, tavallisia ketjusahakouria ja sekä giljotiiniettä ketjusahakouria joukkokäsittelylaitteella. Valtaosa Länsimetsän korjaamasta energiapuusta ajetaan karsivan kouran läpi. Karsimisen hyöty tulee monesta asiasta. Joukkokäsittely tarkoittaa, että kouralla voi poimia useita runkoja yksitellen kuin nyrkin silmään. Energialeimikoilla käytetään sekä giljotiiniettä ketjukouria, mutta sitä täydellistä joukko käsittelykouraa ei ole vielä keksitty. Jos sellainen joskus tulee, niin se parantaa energiakorjuun kannattavuutta huomattavasti”, Länsimetsän metsänhoitoyhdistyksen aluevastaava Arto Mäkitalo arvioi. Metsään jää oksamassaa lannoitteeksi, karsitun rangan kuljetus on helpompaa, ajouralle puidut oksat vähentävät maastovaurioita, puu kuoriutuu ja kuivuminen alkaa. ”Toimivaa joukkokäsittelykouraa ei vielä ole olemassa. MAKASIINI • 2046_.indd 23 5.9.2013 15.37
”On harhaa katsoa, onko hakkuukone iso vai pieni. Hallio ajaa 15-tonnista konetta. Länsimetsän alueella kaikki energia tukikelpoiset leimikot myös ohjataan energia puuksi, Arto Mäkitalo ja Hannu Justen sanovat. Energiapuun kierrossa tarvitaan aina puskurivarastoja. Ei ollut ihan valmis.” Varastoinnissa virheitä Vaikka metsässä työ sujuisikin, riittää korjuun jälkeenkin haasteita. tullakseen. Yhdistyksen alueella on muutamia isoja voimaloita, ja vahvalla maatalousalueella on useita kasvihuoneita, sikaloita ja kanaloita, joihin toimitetaan haketta. Pääsääntöisesti Länsimetsä hoitaa energiapuun tienvarteen, mutta jonkin verran on myös toimitusta haketettuna käyttöpaikalle saakka. Seuraavan lämmityskauden tavara pitää olla pinossa viimeistään heinäkuussa. Kaikki kanalat ja sikalat eivät olleet osanneet ennakoida puupolttoaineen kulutusta.” Tili tulee hitaasti Kaikille leimikoille ei tiedetä osoitetta vielä korjuuvaiheessa ja metsänomistaja omistaa korjatun energiapuun vielä pinossakin. Arto Mäkitalon mukaan metsäener gian toimitusketjun suurimmat virheet tehdään varastoinnissa. Kun katselemme soratien vieressä aurinkoisella paikalla kuivuvaa energiapuukasaa, niin Mäkitalo muistuttaa vielä yhdestä asiasta: kasaan lentää soratien kurvista hiekkaa, mikä ei ilahduta haketusyrittäjää. Omistus vaihtuu, kun pino haketetaan tai ajetaan pois. Tarvittaessa maastoa pitää avata eikä silloin kannata säästellä muutamaa runkoa. ”Tässäkin kourassa oli joukkokäsittelylaite, mutta otimme sen pois. ”Viime talvena hätä oli lähellä ja tienvarsivarastot arvossaan. ”Keskelle metsää, kosteaan maastoon tehty varastokasa ei kuivu ikinä”, Mäkitalo varoittaa. Energiapuun korjuussa nurin menee myös ainespuu mittaista tavaraa, aina. Kouraa vaihtamalla kone sopii myös päätehakkuulle. TEEMA: ENERGIAPUUN KORJUU MAKASIINI • 2046_.indd 24 5.9.2013 15.37. Nelimetrinen ajoura pitää joka tapauksessa tehdä ajokonetta varten.” Rauman kallioisissa maastoissa iso kone ja pitkä puomi ovat parempi vaihtoehto. Mutta avoimella ja tuulisella paikalla märkäkin tavara kuivuu
”Ensimmäisen vuoden ajan energiapuun laatu vain paranee ja toisenkin vuoden se on ihan kelvollista. Metsälehden verkkosivujen keskustelupalstalla käydään keskustelua metsästä ja metsän reunasta. Kemeratuen saa kuitenkin kohtuullisessa ajassa. Länsimetsän toiminMeidän kone ei ennakkoraivaamattomaan mene, Juho Hallio toteaa. Valtakirjakaupoissa yhdistys ei omista energiapuuta koskaan. Energiapuun hintavertailussa jotkut ovat tyytyväisinä kertoneet, että ovat saaneet energialeimikosta MAKASIINI • 2046_.indd 25 5.9.2013 15.37. Kyllä tavaran siinä ajassa kaupaksi saa”, Mäkitalo vakuuttaa. ”ENSIMMÄISEN VUODEN AJAN ENERGIA PUUN LAATU VAIN PARANEE JA TOISENKIN VUODEN SE ON IHAN KELVOLLISTA.” Riski tavaran jäämisestä käsiin on silti minimaalinen. Varsinaista kantohintaa energiapuulla ei näissä kohteissa yleensä ole. Ainespuun hinnoissa Länsimetsän alueella pieniläpimittaisen energiapuuleimikon hinta on kemeratuki eli seitsemän euroa kuutiolle ja sen päälle hehtaarikohtainen parin sadan euron pinta-alatuki. nanjohtaja Hannu Justen pohtii, että pienten energiapuuerien osalta mahdollisuutta voisi käyttää, jotta metsänomistaja saisi rahansa aikaisemmin. Korjuukustannukset katetaan ostajien ennakkorahoituksella eikä niitä tarvitse laskuttaa metsänomistajilta, mutta omia rahojaan metsänomistaja joutuu odottamaan pitkään. Uudistuva metsänhoitoyhdistyslaki saattaa mahdollistaa, että yhdistys voi ostaa tavaraa omaan lukuunsa tai oman yhtiön nimiin
”Jos energiatai kuitupuun hinta elää euron, niin mitä sitten. Nykytukea ensi vuoden loppuun Metsäenergiaa tuetaan kolmella tavalla – hehtaarikohtaisella tuella nuoren metsän hoitoon, kuutiometrituella korjuuseen ja syöttötari na voimalaitoksille. TEEMA: ENERGIAPUUN KORJUU MAKASIINI • 2046_.indd 26 5.9.2013 15.37. Metsänhoidollinen nuoren metsän hoidon tuki – noin 200 euroa hehtaarille – vaihtelee vyöhykkeittäin ja työlajeittain. Jäävän puuston rinnankorkeusläpimitan tulee olla alle 16 senttimetriä ja hehtaarille pitää jäädä 1000–1400 runkoa. Kun kerKarsittujen rankojen oksat suojaavat ajouraa. Urapainumat tulevat ajokoneesta, jos ovat tullakseen. Jos kertymä on pieni ja joudutaan tekemään ennakkoraivaus, niin todelliseksi kantohinnaksi saattaa jäädä kuutisen euroa. Energiakorjuussa kuutioita tulee enemmän, koska puuta voidaan ottaa pienempään latvaläpimittaan. Sen päälle voi vielä tulla parin sadan euron hehtaarituki. Hänen mielestään hoitohakkuut ovat ylipäätään väärä paikka kytätä hintaa. Laskentakaava on mutkikas ja siihen vaikuttavat päästöoikeuden hinta sekä turpeen verotus. ainespuun hinnan. Energiapuun korjuutuki on seitsemän euroa kiintokuutiometrille ja se maksetaan metsänomistajalle tai valtakirjalla korjuun tekijälle. Tuki on tarkoitus korvata uudella pienpuun energiatukijärjestelmällä eli petu-tuella, mutta petu on pysähtynyt EU:n komissioon. Kemeran kautta maksettava energiapuutuki on tällä hetkellä voimassa vuoden 2014 loppuun saakka. ”Heikoista ainespuuleimikoista tehdyllä energiapuulla päästään lähes ainespuun hintoihin”, Mäkitalo toteaa. Energiakorjuun hehtaarikertymät vaihtelevat 30–100 kuutiometrin rajoissa, joten tuen määrä on parista sadasta seitsemään sataan euroon. Normaalissa ensiharvennuksessa kantohinta saattaa olla 12 euroa kuutiolle. Metsähaketta käyttäville laitoksille maksetaan syöttötari ksi kutsuttua sähköntuotantotukea. Mäkitalo pitää sitä täysin mahdollisena
Energiapuun hinta asettaa pohjan, mille tasolle kuitupuun hinta voi laskea. Kuitupuuta energiapinoon Länsimetsän yhdistys ohjaa kaikki energiatukikelpoiset kohteet energiapuuksi, mikä tarkoittaa, että myös kuitupuun ja pikkutukin mitat täyttävää tavaraa päätyy pinoon. HOITO HAKKUUT OVAT YLIPÄÄTÄÄN VÄÄRÄ PAIKKA KYTÄTÄ HINTAA. Justen ja Mäkitalo ovat nähneet sen vaikuttaneen siten, että energialeimikoissa on menty järeämpään suuntaan ja pahimmat ryteiköt ovat jääneet pois. Ennakkoraivaus vähentää korjuuvaurioita, mutta täysin niiltä ei voi välttyä. tymä on alle sata kuutiota, niin euron muutos tekee alle satasen.” Energiapuun haketustuki loppui vuoden vaihteessa. Tavaraa on metsässä vaikka kuinka.” Kuitupuun hinta on pitkään ollut laskevalla uralla. ”Myöhästyneen taimikonhoidon ja ensiharvennuksen väliin jää nyt vyöhyke, jota on vaikea saada aktiivisen toiminnan piiriin”, Justen pohtii. Ilman energiapuun kysyntää moni nuori metsä jäisi laittamatta kuntoon. ”Siten metsät saadaan hoidettua. MAKASIINI • 2046_.indd 27 5.9.2013 15.37. Karsimaterät myös kuorivat, jolloin kuivuminen on nopeampaa. Justen pitää vähintäänkin ongelmallisena ainespuun ja energiapuun kesäaikaista korjuuta samasta leimikosta, kun ainespuun pitäisi ehtiä tuoreena tehtaalle ja energiapuu pitäisi saada mahdollisimman kuivaksi. Jos kuiduttavan teollisuuden puun käyttö vähenee, niin Justenin mukaan on selvää, että tulevaisuudessa heikkolaatuiset ensiharvennukset menevät energiapuuksi
P uumarkkinoilla tukin kasvavan kysynnän takia päätehakkuuleimikoiden kysyntä lisääntyy. Koska päätehakkuuleimikoista tulee myös kuitupuuta ja sahoilta enemmän pinnoista tulevaa haketta, harvennusleimikoiden kysyntä hieman pienenee. Pieleen menneiden tiedotteiden helmi on elokuussa tullut Metsäntutkimuslaitoksen puunkorjuuta koskeva tilastotiedote. Alkuvuonna puuta hakattiin kaikkien aikojen ennätysmäärä. Tiedotusvälineissä taloutta synkistellään voimakkaasti, mutta sahureiden puheet ovat hiljentyneet. Suureen korjuumäärään vaikuttavia tekijöitä on useita, esimerkiksi talven hyvät korjuukelit. Jos sahatavaran tuotanto kasvaa miljoona kuutiometriä, se tuo metsänomistajille noin 130 miljoonaa euroa lisää tuloja vuodessa. M etsänomistajan kannalta näyttää mukavalta. Hän puntaroi palstallaan metsänomistamisen taloudellisia ulottuvuuksia. Tukin ja kuidun hinta pysyy aika lailla paikallaan. MAKASIINI • MAKASIINI • 2043_.indd 28 5.9.2013 15.40. S iirrytään positiivisiin asioihin. Pienenä peikkona sahatavaramarkkinoilla on Egyptin epävakaa tilanne. Jos sahatavaran kysyntä ei olisi kääntynyt kasvuun, tukin kasvava tarjonta olisi kääntänyt tukin hinnan laskuun. M etsäalan pitää muistaa kehua itseään, muuten asiak kaat, poliitikot ja ihan tavalliset kansalaiset eivät huomaa, kuinka hyvin meillä menee. Mielestäni se oli uutinen, johon tiedotusvälineetkin olisivat uutisköyhässä elokuun alussa tarttuneet. Näyttää siltä, että nousukausi on alkanut ihan perinteisellä tavalla. RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Paperin tuotanto laskee, mutta paperitehtaiden suora puunkäyttö on enää noin kymmenesosa koko raakapuun käytöstä. Sahatavaran hinta tuskin nousee merkittävästi, koska vapaata kapasiteettia on Euroopassa paljon. Hakkuut olivat samalla tasolla vuoden 2007 sahateollisuuden huippusuhdanteessa. Merkittävin tekijä lienee se, että sahatavaran vienti kasvoi tammi-toukokuussa edellisvuoteen verrattuna 8 prosenttia, massan 9 prosenttia ja kartongin 13 prosenttia. Puun korjuumäärä jäi kymmenen prosenttia edellisvuotta pienemmäksi.” Otsikossa olisi pitänyt lukea ”Suomessa hakattiin puuta alkuvuonna kaikkien aikojen ennätysmäärä”. Muistetaan kehua metsäalaa, se vie eteenpäin. Selluloosan ja kartongin hinta on tasolla, jolla tehtaat käyvät käytännössä täysillä, joten kuitupuutakin tarvitaan paljon. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC lumneja. Vain paperin vienti väheni hieman. E nnustaa ei pitäisi koskaan, mutta jos en pane itseäni likoon, miksi kirjoittaisin koHyvin menee Näyttää siltä, että nousukausi on alkanut ihan perinteisellä tavalla. Sahatavaran vienti kasvaa ja sahojen tulos paranee hiljalleen. Otsikossa lukee ”Kesäkuun hakkuut 3,2 miljoonaa kuutiometriä” ja ingressissä ”Hakkuita tehtiin kesäkuussa viimevuotista verkkaisempaan tahtiin
sivu 38 METSÄNHOITO 18 kysymystä hirvituhojen torjunnasta sivu 30 METSÄPERINTÖ Neljä vinkkiä tilakauppaan sivu 34 TUTKIMUS Sorsastus sukelsi sivu 36 2044_.indd 29 5.9.2013 15.41. SELKÄ SUORANA Oikea karsintatekniikka säästää selkää sivu 33 OMA METSÄ ALLAKKA Syksylläkin riittää riskejä sivu 37 KYSY POIS Miksi saha puoltaa
Jos hirviä on runsaasti, ne vähentävät lehtipuustoa ja vaikuttavat puulajisuhteisiin. Tarkimmat tiedot hirvituhoista saadaan valtion metsien inventoinnista (VMI). Erityisesti hirven lehtipuuta vähentävä vaikutus näkyy joillakin luonnonsuojelualueilla, joilla lehtipuustoa ei ole raivattu pois. Hirven talvilaidunalueilla tuhokeskittymiä on koko maassa, ja metsien tuhoalttius vaihtelee alueittain. Missä hirvituhoja on eniten. Korvattujen vahinkojen ala on noin 2900–11600 hehtaaria. Kesän 2012 inventoinneissa taimikon laatua alentavia tuoreita hirvituhoja oli Pohjois-Suomessa noin 100 000 ja Etelä-Suomessa noin 63000 hehtaarin alueella. Viimeisimpien 10 vuoden aikana hirvikannan lasku on näkynyt Etelä-Suomessa tuoreiden hirvituhojen vähentymisenä, mutta Pohjois-Suomessa jyrkempi kannan lasku ei näy vieläkään selvästi pienempinä tuhoaloina. Hirvi syö oksia ja latvakasvaimia sekä taittaa ohuimpien puiden päärankoja yltääkseen syömään latvakasvaimia. Hirvi voi lisäksi kaluta haavan, männyn ja kuusenkin kuorta myös varttuneemmista puista. Millaisia tuhoja hirvet aiheuttavat taimille. Rungon taittaminen käytännössä tuhoaa taimen, kuoren syönti aiheuttaa lahovikoja. Asiantuntijoiden mukaan myös latvasuojista, syönninestoaineista ja taimikonhoidosta saattaa olla apua. Näillä alueilla lehtipuiden kehiMetsästys on tehokkain keino hirvivahinkojen vähentämiseksi. Miten hirvet vaikuttavat metsäluontoon ja maisemaan. VMI:ssä tuhoja tarkastellaan mäntyvaltaisissa taimikoissa, jotka muodostavat valtaosan tuhoalueista. LAURA KAKKONEN HIRVITUHOJEN TORJUNNASTA KYSYMYSTÄ MAKASIINI • MAKASIINI • 2037_.indd 30 5.9.2013 15.44. Tarkkoja rajauksia on hankala tehdä, sillä alueellisia eroja on paljon. Oksasyönneistä puut selviävät yleensä hyvin, mutta latvan katkaisu aiheuttaa laatuvikoja ja usein toistuessaan estää taimen normaalin kehityksen. Kuinka paljon hirvien aiheuttamia tuhoja korvataan. METSÄNHOITO Kuinka paljon hirvet tuhoavat taimikoita. Pohjois-Suomi on sikäli ongelmallinen alue, että puiden kehitys on siellä hitaampaa, jolloin ne ovat alttiimpia hirvivahingoille pidemmän aikaa ja niiden toipumiskyky on heikompi. Yksityisille metsänomistajille maksetut korvaukset ovat noin 1–5 miljoonaa euroa vuosittain
Latvasuojukset on todettu erittäin toimiviksi. Kesäisin ja syksyisin hirvet syövät etenkin lehtipuiden taimia. Hirvituhoille ovat alttiimpia 1–3 metrin pituiset mäntyja lehtipuutaimikot hirvien talvehtimisalueilla. Mekaanisina torjuntakeinoina voidaan käyttää latvasuojuksia, erilaisia pelättimiä, nauhoja tai aitaamista. Nämä ovat väliaikaisia ja ensihätään soveltuvia menetelmiä, jotka eivät sovellu pitkäaikaiseen käyttöön. Lehtipuuston väheneminen vaikuttaa niistä riippuvaiseen lajistoon ja vähentää monimuotoisuutta. Millaisissa tilanteissa hirvituhojen torjuntaa kannattaa harkita. HANNU HUTTU MAKASIINI • MAKASIINI • 2037_.indd 31 5.9.2013 15.44. Torjuntaa kannattaa harkita erityisen riskialttiilla alueilla, joilla hirvet aiheuttavat vahinkoja vuodesta toiseen. Menetelmiä on monenlaisia. Hirvet aiheuttavat tuhoja männyntaimikoissa pääasiassa keskija kevättalvella. Monesti hirvet syövät taimista sivuoksia suojuksista huolimatta, mutta jättävät latvan rauhaan. Miten hirvituhoja voi torjua. Katkenneista muovinauhoista tulee lisäksi Hirvien aiheuttamia tuhoja korvataan metsänomistajille muutamia miljoonia euroja vuosittain. Hirvet tottuvat äkkiä myös hirvikarkotteella käsiteltyihin nauhoihin. Männyntaimikoiden suojauksessa oleellista on pyrkiä vähentämään talviaikaista syöntiä. Pieni sivuoksien syönti ei haittaa taimen kehitystä. Kasvatettaessa jaloja lehtipuita, kuten visakoivua, hybridihaapaa tai muuta erityisen altista puulajia, torjunta voi olla mielekästä myös vähemmän riskialttiilla alueella. Millaiset taimikot ovat herkimpiä. tys vähintäänkin taantuu. Suojusten käyttö edellyttää metsänomistajalta aktiivisuutta, sillä niiden pysyvyyttä kannattaa talven mittaan käydä katsomassa. Muovinen suojus kietaistaan latvojen ympärille, jolloin se suojaa latvaa syönniltä. Entä nauhat ja pelättimet. Lisäksi ne täytyy asettaa joka vuosi uuteen vuosikasvaimeen. Kemialliset pahaan hajuun ja makuun perustuvat syönninestoaineet on myös todettu toimiviksi menetelmiksi. Kuinka hyvin latvasuojukset toimivat
Alttiimpia hirvituhoille ovat ylitiheän ja liian korkean lehtipuuston varjostamat männyt, sillä hirvet saavat helpommin syötyä ja taitettua kituliaasti kasvavia männyntaimia. Voidaanko metsänhoidon avulla ehkäistä tuhoja. Edellä mainittu pätee rauduskoivun taimikoihin sillä erotuksella, että suojaustoimet tulee aloittaa aiemmin ja suojata myös kesäkaudella. Maaja metsätalousministeriö antaa metsäkeskuksille vahinkojen korvaukseen tarkoitettuja varoja. Aineen levittämiseen menee noin yksi päivä hehtaaria kohti. Asiantuntija tulee tekemään taimikossa maastoarvion, jonka perusteella hirvivahinkojen suuruus arvioidaan. Nykypäivänä metsänomistajat hakevat suhteellisen aktiivisesti korvauksia hirvivahingoista. Kuinka taimikoita kannattaa hoitaa riskialueilla. Metsänhoidon keinot ovat rajalliset. Taimikon varhaisperkaus kannattaa siis myös hirvivahinkoriskin pienentämisen näkökulmasta. Ainetta tulee ruiskuttaa taimille uudelleen vuosittain noin viiden vuoden ajan, kunnes ne kasvavat riskivaiheen ohi. Latvasuojukset on todettu toimiviksi. Toimivin vaihtoehto talviaikaisen männyntaimien syönnin vähentämiseksi on käsitellä tukkipuiksi kasvatettava osa taimista syönninestoaineilla syksyllä. Aitausta verkkotai sähköaidalla kannattaa harkita vain erikoispuuviljelmillä. Kuinka kallista aine on. Jos hirvi juoksee aitaa päin, se voi mennä vahingossa läpi. Tavallisiin taimikoihin se on liian kallista. TAIMIKON VARHAISPERKAUS KANNATTAA HIRVIVAHINKORISKIN PIENENTÄMISEN NÄKÖKULMASTA. Toisaalta vaikka hirviä olisi vähän, ne voivat kerääntyä tiettyihin kohteisiin, jolloin muille torjuntamenetelmille on käyttöä. Miten korvauksia haetaan. Miten syönninestoaineita käytetään. Hirven vioittamat taimet kannattaa näillä alueilla jättää pystyyn, koska syönti toistuu todennäköisimmin jo aiemmin syödyissä taimissa. Sähköiset nauha-aidat sopivat ehkä paremmin selkeärajaisempiin koivun pellonmetsityskohteisiin. Käytännössä latvakasvain ja ylimmän kiehkuran latvaoksat kannattaa suojata. Tukkipuiksi kasvatettavien taimien latvat ruiskutetaan syönnin estoaineella syksyllä. Aidan pystyttämisessä on oma vaivansa. Onko aitaamisesta hyötyä. Taimikonhoidossa kannattaa poiketa normaaliohjeesta, jossa poistetaan kaikki vialliset taimet. Sähköistetyt nauha-aidat on kuitenkin todettu toimiviksi. Tällöin aiemmin syömättömät puut todennäköisemmin säästyvät, ja vioitetut taimet eivät haittaa syömättä jääneiden taimien kehitystä. Ensin alueelliselle metsäkeskukselle tehdään vahinkoilmoitus. METSÄNHOITO ongelmallista jätettä, jos niitä ei kerätä metsästä pois. Kokonaisuutena hirvikannan säätely on toimivin keino, sillä metsästyksellä voidaan vaikuttaa hirvien määrään isommalla alueella. Myös erikoispuiden suojaukseen voi kokeilla syönninestoaineita, mutta tutkimustuloksia aiheesta ei ole. Maanomistajat voivat tiettyyn rajaan asti torjua hirvituhoja ennakkoon antamalla maansa metsästäjien käyttöön. Mitä sähköaidassa tulee ottaa huomioon. Mikä on toimivin vaihtoehto. Täsmäkeinoista parhaimpia ovat syönninestoaineet ja latvasuojukset. Koko prosessi kestää noin vuoden verran. Jos hirvikanta kuitenkin on erittäin runsas, metsänhoitotoimet eivät juuri vaikuta tuhojen estämiseen. Nykyään syönninestoaineet ovat niin kalliita, että käytännössä niitä kannattaa käyttää vain kaikkein ongelmallisimmilla alueilla, joilla kasvatettava puusto muutoin tuhoutuu ja ainoana vaihtoehtona on uudelleen viljely. Ongelma-alueilla kasvatettavan puuston taimikonhoitoa kannattaa lykätä yli 5 metrin pituuteen ohi latvaja runkotaitosten riskivaiheen. Kysymyksiin vastasivat vanhempi tutkija Juho Matala Metsäntutkimuslaitokselta ja julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen Suomen riistakeskukselta. Tutkimusten mukaan syönninestoaineet toimivat hyvin. Metsänomistajan pitää kuitenkin käydä talvella varmistamassa, että suojukset ovat pysyneet paikoillaan. Metsänhoidon näkökulmasta kohtuullisen pieni hirvikanta olisi hyvä tavoite. Syönninestoaineet kustantavat noin 100 euroa hehtaarilta. Käsittely on toistettava muutaman vuoden ajan. Tällä hetkellä ainut myynnissä oleva tuote on Trico-hirvikarkote, jota voi hankkia esimerkiksi riistanhoitoyhdistyksiltä ja Suomen riistakeskukselta. M IK KO RI IK IL Ä MAKASIINI • MAKASIINI • 2037_.indd 32 5.9.2013 15.44. Kesäisin ongelmia aiheuttavat ruoho ja muu kasvillisuus, jotka johtavat sähköä maahan, jolloin aidan teho heikkenee
tin etäisyydellä. Vältä itseäsi kohti suuntautuvia sahauksia. Sahaa oksa ensin poikki 30–40 sentin päästä rungosta viistosti, näin vältät terän juuttumisen sahausrakoon. Pyyhkäise oksat tyveä kohti suuntautuvalla liikkeellä. MAKASIINI • 2045_.indd 33 5.9.2013 15.45. Siinä sahurin rintamasuunta on kohti latvaa ja sahaaja etenee kumarassa. Tältä vältytään, jos sahuri seisoo tukevassa haara-asennossa rintamasuunta kohti runkoa noin 30 senSelkä suorana! Oikea karsintatekniikka säästää selkää. Tue sahaa reisiin ja puunrunkoon. Alapuolen oksat karsitaan, kun runko on käännetty kyljelleen. Käytä terän työntävää osaa eli laipan yläpuolta. Selkä pidetään mahdollisimman suorana. Kolme vaihetta Kuitupuurungot karsitaan kolmessa vaiheessa: 1) Aloita pyyhkäisemällä oksat omalta puoleltasi latvaa kohti suuntautuvalla liikkeellä. Älä etene, kun karsit oksia rungon omalta puoleltasi. Selkä pysyy suorana. Pidä rintamasuunta kohti runkoa, kun karsit. Karsi lopuksi rungon vastapuolella olevat oksat. Karsi ensin oman puolen oksat. Nyt sahaus tehdään terän vetävällä osalla, siis laipan alapinnalla. Karsintaliikkeet tehdään painonsiirroin jaloilla vuorotellen joustaen. Karsintapyyhkäisyjä ei pidä venyttää jalkaterien välisen tukipinnan ulkopuolelle. Tällöin selkäranka kiertyy oikealle. Se keventää käsivarsien kuormitusta. MOTTORISAHAKOULU OSA M elkoinen osa ammattilaisistakin karsii selkää kuormittavalla tyylillä. Se helpottaa karsintaa. TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ Karsintaliikkeet tehdään painon siirtoina jalalta toiselle. Katko pöllit samalla, kun etenet takaisin tyveä kohti. 2) Siirrä laippa rungon vastapuolelle sahan moottoriosaa hieman itseesi päin kallistaen. Nyt alaoksat on helppo karsia. Paksuja oksia ja jännityksessä olevia runkoja katkottaessa saha voi juuttua sahausrakoon. Jätä rungon alapuolen oksat karsimatta, kun etenet. 3) Kallista saha niin, että terä osoittaa suoraan alas ja tee uusi pyyhkäisyliike kohti latvaa. Tue kyynärpäät vartaloon. Kaada puut niin, että ne jäävät hieman koholleen maasta. Työ helpottuu, jos kaadot suunnataan niin, että rungot jäävät hieman koholle esimerkiksi kuitupuukasan päälle. Harppaa tämän jälkeen askel eteen. Tue saha runkoon. Varo takapotkuja Paksut oksat karsitaan yksitellen. Varo takapotkuja. Maata vastaan jännittyneet paksut oksat kannattaa katkaista kahdessa vaiheessa. Ota tanakka haara-asento ja rintama suunta suoraan kohti runkoa. Kiepauta runko kyljelleen nostokoukulla, kun olet edennyt latvaan. Pidä tällöinkin rintamasuunta suoraan kohti runkoa. Jos muu ei auta, voit irrottaa sahan moottoriosan juuttuneesta laipasta, kiinnittää varaterän sahaan ja katkaista jännittyneen oksan tai rungon. Samalla juuttunut terä irtoaa. Samalla polvet joustavat liikkeen suuntaan. Siitä se lähtee. Merkkaa pöllien katkaisukohdat. Niitä voi syntyä, jos terälaipan kärki osuu alla oleviin pölkkyihin tai kantoihin. Katkaise tämän jälkeen tynkä rungon myötäisesti. Varaa sen varalta varalaippa ja ketju mukaasi. Kallista sen jälkeen sahan moottoriosa alaspäin, jotta voit karsia ylöspäin osoittavat oksat terän vetävällä osalla
Jos näin tehtäisiin, sen paremmin haltija kuin omistajakaan eivät voisi käyttää kauppahinnasta laskettavaa metsävähennystä. Itselle vai lapsille. ”Tällöin ei tarvitse jälkikäteen selvitellä verottajan kanssa, kuinka suuri osa kauppahinnasta kelpaa metsävähennyksen perustaksi.” Esimerkkitapauksessa ostotilan pellot oli tarkoitus myydä kauppahinnan kattamisekVINKKIÄ TILAKAUPPAAN Jo Mark Twain tiesi, että maata kannattaa aina ostaa. Niiltä välttyy, kun tilaa ostettaessa kauppakirjaan on arvoksi merkitty sama summa, jolla ne myydään edelleen. ”Tätä monikaan yli 60-vuotias ei hoksaa.” Halutessaan vanhempi polvi voi vastata ostettujen metsien hoidosta vaikkapa lasten antamalla valtakirjalla. Tässä tapauksessa tämä ei kuitenkaan ollut tarkoitus.” Lastensa nimiin metsää ostavat vanhemmat voivat rahoittaa kauppahinnan antamalla lapsilleen korotonta lainaa. Näin kannattaa menetellä erityisesti, jos kauppahinta on tarkoitus rahoittaa tilan osia edelleen myymällä ja metsän hakkuutuloilla.” Perillisten nimiin ostaminen helpottaisi sukupolvenvaihdosta ja huojentaisi jatkajien verorasitusta. ”Tilanne on toinen, jos ostettava tila on tarkoitus panna lihoiksi jo ostajien omistusaikana, siis myydä osina edelleen. Myös metsän hinta on syytä kirjata kauppakirjaan, vaikka metsä jäisikin pysyvästi ostajien omistukseen. Entuudestaan miehet omistivat yhdessä suurehkon metsätilan. Edullisinta olisi ostaa metsä niiden perillisten nimiin, joille metsät on tarkoitus jatkossa luovuttaa. Ostajat ottivat yhteyttä ja halusivat tietää, mitä on syytä ottaa huomioon tulevan sukupolvenvaihdoksen varalta”, Sikanen kertoo. Väinö Sikanen kertoo, miten seuraavat sukupolvet voi kaupassa huomioida. Esimerkkinä hänellä on tapaus, jossa yli 60-vuotiaat veljekset olivat ostamassa yli 200 hehtaarin maaja metsätilaa, johon kuului myös peltoa, talousrakennuksia, tonttimaata sekä rantarakennuspaikkoja. Lapset voivat maksaa lainaa metsässä tehtävillä hakkuilla. Metsävähennykset tehdään silloin koko yhtymän nimissä.” Säästä pala peltoa Esimerkkitapauksessa kauppaa on tarkoitus rahoittaa myymällä osia tilasta. Tällöin muodostuu verotusyhtymä, jonka osaomistajiksi hekin tulevat. ”Osa kauppahinnasta on tarkoitus rahoittaa myymällä pellot, tontteja ja runsas päätehakkuuleimikko. ”Kun ostoja edelleen myyntihinta ovat samat, ei synny luovutusvoittoa”, Sikanen sanoo. Tämä ei ehkä onnistu, jos tila ostetaan könttähinnalla. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ ASIANTUNTIJA VÄINÖ SIKANEN MAKASIINI • 2047_.indd 34 5.9.2013 15.46. Verottaja hyväksyy 10–12 vuoden lainan. Vaikka esimerkissä kaupan kohteena on tavallista suurempi maatila, kauppaan sisältyy seikkoja, jotka pienempiäkin metsähankintoja harkitsevien kannattaa muistaa. METSÄPERINTÖ M etsämaata ostavat tyypillisesti keski-ikäiset ja varttuneet ihmiset, jotka jo entuudestaan usein omistavat metsää. Jos vanha polvi ostaa tilan ja rahoittaa kauppahintaa realisoimalla metsän lähiaikojen hakkuumahdollisuudet, jatkajat eivät sukupolvenvaihdoksen jälkeen pysty puuta myymällä kattamaan metsän haltuun ottamisesta koituvia kuluja. ”Vanha polvi voi ottaa kaupassa pienen osuuden metsän hallintaoikeudesta nimiinsä. Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikasen mukaan tulevaan sukupolvenvaihdokseen varautuminen kannattaakin aloittaa jo uutta metsää ostettaessa. Ensimmäinen seikka, jota Sikasen mukaan on pohdittava, on että kannattaako yli 60-vuotiaiden ostaa tila omiin nimiinsä. Tällöin tilaan sisältyvien omaisuuserien – peltojen, rakennusten, tonttien ja metsän – hinnat kannattaa kirjata kauppakirjaan. Ensinnäkin tilan osia, esimerkiksi talousrakennuksia ja tontteja, voidaan myydä edelleen ilman pelkoa luovutusvoittoveroista. ”Kysyjillä on sekä lapsia että lasten lapsia. Tämä on toinen muistettava asia. Tähän on kaksi tärkeää syytä. Vanhan polven ei kannata pidättää metsiin hallintaoikeutta. Verottajalle voi olla vaikea osoittaa esimerkiksi edelleen myydyn talouskeskuksen osuutta ostohinnasta
Tilan puolikkaan kauppahinta 150000 euroa. JÄLKEEN ELI OMISTAJINA KAKSI SERKKUA . . Jako tuottaa molemmille osakkaille uuden metsävähennyksen, jonka suuruus on 60 prosenttia 156000 eurosta eli 93600 euroa. . MAKASIINI • 2047_.indd 35 5.9.2013 15.46. Huojennukset keventävät jatkajien maksettavaksi koituvia perintöja lahjaveroja keskikokoisellakin tilalla kymmenillä tuhansilla euroilla. Maksetaan kuten yllä. Luovutusvoittoveroilta on vaikea välttyä, jos perilliset myöhemmin jakavat tilat. Maksetaan luovuttamalla samanarvoinen osa toiselle osakkaalle jäävästä tilasta. . Se varmistaa, että tilan pitoa jatkavat perilliset saavat viljelijöille tarkoitetun perintöja lahjaverolain 55 pykälän mukaisen verohuojennuksen, kunhan viljelyä jatketaan heidän nimissään”, Sikanen korostaa. Sen jälkeen he jakavat tilat ja kumpikin luovuttaa nimiinsä saamansa tilan omille perillisilleen. Osakaskohtainen luovutusvoitto: Kauppahinta – hankintameno-olettama (40 prosenttia kauppahinnasta) = 90000 euroa. ”Esimerkkitapauksessa veljesten kannattaa omistaa tilojaan kaupan jälkeen yhdessä vähintään kymmenen vuotta. Esimerkkitilojen pinta-ala on 100 hehtaaria ja kummankin tilan arvo 300000 euroa. ENNEN ELI OMISTAJINA KAKSI VELJESTÄ . Neljäs muistettava asia on sukupolvenvaihdoksen ajoitus. si. Tällöin myöskään käytettyä metsävähennystä ei veroteta. Ajoitus kohdalleen mukaisen verohuojennuksen myös ostajien aiemmin omistamille metsätiloille, kun tilukset aikanaan siirretään seuraavalle polvelle. Tämän määrän molemmat osakkaat voivat myydä veroitta omistukseensa saamiltaan tiloilta. . . . Metsävähennystä on käytetty yhteensä 50000 euroa. Tilat jaetaan osakkaiden kesken kuten yllä. Tämä tarkoittaa, että molemmat ”ostavat” toiselta puolikkaan saamastaan tilasta jakosopimuksella tai kauppakirjalla. . Hyödynnä metsävähennykset Metsävähennys tuo metsän ostajalle mittavan edun. Esimerkkitapauksessa verosäästöä kertyy noin 200000 euroa. Tähän lisätään puolet käytetystä metsävähennyksestä (25000 euroa), joten verotettava luovutusvoitto on yhteensä 115000 euroa. Tilan puolikkaan kauppahinta on 150000 euroa. Ei luovutusvoittoveroa, koska kauppa tehdään lähisukulaisten kesken. Varainsiirtovero on neljä prosenttia kauppahinnasta eli 6000 euroa. Jos tilat siirtyvät jakamattomina veljesten lapsille, ne kannattaa pitää serkusten muodostaman yhtymän omistuksessa. Sukupolvenvaihdoskaupassa myöskään käytettyjä metsävähennyksiä ei tulouteta verotettavaksi luovutusvoitoksi. Tulkitaan sukupolvenvaihdoskaupaksi. Tilojen omistusaika on yli kymmenen vuotta. ”Noin viisi peltohehtaaria kannattaa pitää. Tämän määrän molemmat osakkaat voivat myydä veroitta omistukseensa saamiltaan tiloilta. Osakaskohtainen luovutusvoittovero on 34500 euroa. . Esimerkkilaskelmassa verrataan kahden yhteisesti omistetun tilan jakoa ennen ja jälkeen sukupolvenvaihdoksen. . Tällöin kaikilla yhtymän osakkailla on mahdollisuus saada 55 pykälän mukainen huojennus, kunhan peltojen viljelyä jatketaan yhtymän nimissä. . Tällöin luovutusvoittoa ei veroteta, joten käytetyt metsävähennyksetkään eivät tuloudu verotettavaksi.” Perintöja lahjaverolain mukaisen huojennuksen saavat ne perilliset, joiden tilalla pellot ovat. Sikasen mukaan varminta on, että metsän ostanut polvi omistaa metsää vähintään kymmenen vuotta. Tilat ovat kahden veljeksen omistuksessa. . Tämä voidaan välttää, jos tilat lahjoitetaan perillisille. . Isossa tilakaupassa metsävähennyksen hyöty on helposti kymmeniä tuhansia euroa Tosin jos tila myöhemmin myydään, käytettyjen metsävähennysten arvo tuloutetaan luovutusvoittoveroksi. Metsien omistusta voidaan jatkaa joko yhtymänä tai yhteismetsänä.” Vanha polvi voi myös hakea tilojen yhdistämistä yhdeksi rekisteritilaksi, jos tilat sijaitsevat saman kunnan alueella. Jos jako tehdään vasta sukupolvenvaihdoksen jälkeen serkusten kesken, voivat veroseuraamukset olla tuntuvat. Jako tuottaa molemmille osakkaille uuden metsävähennyksen, jonka suuruus on 60 prosenttia 156 000 eurosta eli 93600 euroa. . ”Jos tilat halutaan jatkossakin pitää yhteisomistuksessa, niitä ei jaeta, vaan kumpikin ostajista luovuttaa osuutensa yhtymästä perillisilleen. Varainsiirtovero on 6000 euroa. Sikanen huomauttaa, että esimerkin ostotilalle jätettävät pellot tuovat 55 pykälän Sisarusten yhdessä omistamat tilat on edullisinta jakaa ennen sukupolvenvaihdosta. Mutta kun jako tehdään sukupolvenvaihdoksen jälkeen, omistajina onkin kaksi serkusta. Kun tilat sen jälkeen myydään perillisille, ei luovutusvoittoa lähisukulaisten välisissä kaupoissa veroteta. Hän voi ostamiltaan tiloilta myydä veroitta puuta summalla, joka vastaa 60 prosenttia metsän ostohinnasta. Sama koskee myös yhdessä tiloja omistavia, jotka eivät ole sukulaisia. Tilat jaetaan osakkaiden kesken. Molemmat maksavat luovutusvoittoveron, koska serkuksia tai esimerkiksi veljen lapsia ei katsota lähisukulaisiksi. Sikasen kolmas vinkki on, ettei kaikkia peltoja pidä myydä
Syyksi on epäilty vuoden 1996 lyijy hauli kieltoa. Sorsastus sukeltaa Sorsan metsästyksen suosio on laskenut reippaasti viime vuosina. Helsingin yliopistossa väitelleen Sami Alakurtin mukaan uudet antibiootit ovat usein perusrakenteeltaan vanhojen kaltaisia, joten bakteerit tulevat nopeasti vastustuskykyisiksi niille. Tutkimuksen mukaan marjojen terveysvaikutus on suurempi niillä, joiden rasva-arvot ovat huolestuttavan korkeita. Turun, Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen yhteistutkimuksessa oli poikkeuksellisesti mukana terveiden lisäksi rasva-arvoiltaan riskirajoja lähestyviä henkilöitä. MAKASIINI • MAKASIINI • 2053_.indd 36 5.9.2013 15.46. Koivun tuohesta lääke klamydiaan Koivun tuohesta voi tuoreen väitöstutkimuksen mukaan löytyä apu esimerkiksi keuhkoklamydiaan. Runsauteen vaikuttavat metsästystä enemmän talvehtiminen sekä vuotuinen poikastuotto. Sorsasaalis romahti haulikiellon myötä, siitä lähtien sinisorsasaalis on vaihdellut 220000–280000 linnussa. Korvaavia hauleja pidettiin kalliina, osan olisi pitänyt hankkia korvikkeilla käyvä haulikko. Pohjoismaissa pesii arviolta puoli miljoonaa sinisorsaparia. Tuohi sisältää betuliinia, jota on toistaiseksi käytetty lähinnä kosmetiikkateollisuudessa. Puusta 20–30 prosenttia on ligniiniä. ”Sinisorsa on yksi harvoja vesilintulajeja, jonka parimäärät ovat viime aikoina kasvaneet”, kertoo RKTL:n professori Hannu Pöysä. Tutkimustietoa tarvittaisiin myös metsästystarkoitukseen istutettujen sinisorsien vaikutuksesta kokonaiskantaan. Rouste nostaa juurtumassa olevia taimia irti maaperästä. EU:n tutkimusprojekti on lisännyt tietoa siitä, kuinka vanerissa nykyään käytetyt synteettiset fenolit voidaan korvata puukuitujen sideaineella ligniinillä. Epäilyksessä on vinha perä. Tanskassa arvioidaan vapautettavan vuosittain 400000 sinisorsaa luontoon ennen metsästyskautta. Se on tavoitelluin riistalintumme. päivän töistä vapaaksi. Suomessa tarhasorsien dumppaus on vähäistä. Myös kääntömätästystä tai maan jättämistä kokonaan muokkaamatta pitää välttää. Betuliinilla on kuitenkin bakteereja torjuva vaikutus. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan laikkuja naveromätästys ovat suositeltavia maanmuokkaustapoja. Liian korkeiden mättäiden kaivuu liian syvältä maasta lisää kuitenkin rousteriskiä. Eniten Suomessa ja Ruotsissa, noin 200000 paria. Alkoihan jahti. Joka toinen Suomessa ammuttu vesilintu on sinisorsa. Karkottajaksi on epäilty vuoden 1996 lyijyhaulikieltoa. Biopohjainen vaneri tekee tuloaan Tulevaisuudessa näyttäisi olevan mahdollista tuottaa täysin biopohjaista vaneria. 1990-luvun alkupuolella pyydettiin lähes 400 000 sinisorsaa syksyssä. Tuolloin moni metsästäjä otti elokuun 20. Tyrninmarjoilla samaan riittää 20 grammaa. Viime syksynä vesillä vieraili vain 93700 sorsista kiinnostunutta, kertoo Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tuore tilasto. Mustikka ja tyrni hellivät sydäntä Sata grammaa mustikkaa päivässä parantaa kokonaisterveyttä. TEKSTI JA KUVA JERE MALINEN KAUKANA ovat ne ajat, jolloin sorsanmetsästys veti puoleensa 200000 vesilinnustajaa. Hän ei osaa sanoa, piileekö selitys vähentyneessä metsästyksessä. Sinisorsa kuvaa erinomaisesti sorsastuksen luonnetta. TUTKITTUA Oikea mätästys torjuu roustehaittoja Maanmuokkausmenetelmä vaikuttaa kuusen paakkutaimien menestymiseen roustealttiilla moreenimaalla. Se latisti sorsastusinnon. ”Uuden yhdisteryhmän löytyminen voisi olla ratkaisu tähän ongelmaan”, Alakurtti sanoo
nossa ja valita kasvatettava puulaji kullekin paikalle harkiten. Loistaviin metsärahojen sijoitustarjouksiin suhtaudun nihkeästi. JE TT A SI RO LA särahatukko povitaskusta kadonnut. Suurempi riski on rahan hallinta. Kiireinen hakkuu lienee ainoa apukeino. Viime syksyn sateinen ja lämmin sää yhdistettynä tämän vuoden maaliskuun kylmään, kuivaan ja aurinkoiseen keliin antoi nuorten puiden versoille ankaran koulutuksen. K uusen suopursuruoste värjäsi tänäkin kesänä oksia keltaisiksi. Jos joku näyttää liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta. Syksyn tullen keltaisuus muuttuu ruskeaksi, ja sairaat neulaset putoavat talven tullessa. Jos kuusistansa on ajatellut joulupuita, voi haaveet haudata ainakin vuodeksi. Vakuutukset kannattaa pitää kunRiskejä riittää syksylläkin Tarkasta nyt metsässäsi kaarnakuoriaistilanne kevätahavasta toipuminen tuulikaadot MAKASIINI • MAKASIINI • 2042_.indd 37 5.9.2013 15.48. Latvansa menettänyt taimi nostaa sivuoksistaan uusia latvoja, jolloin monihaaraisuus on yleistä. Lisäksi vieraan puulajin sadon markkinointi voi olla vaikeaa: paljon on poppeleita pesissä poltettu. Vaikka kokeilunhalua metsäväellä on puutarhureiden tavoin, ulkolaisilla alkuperillä on omat säänarkuutensa sekä tautija hyönteisvaivansa. Metsäraha kulkee könteissä, vaikka kuinka tasaisesti yrittää puuta myydä. Epävarmoissa tilanteissa kannattaa kauppakirjaan rastittaa tai erikseen mainita, että omistusoikeus puihin siirtyy maksettaessa. Meilläkin on pikkutila, joka vaihtoi kymmeniä vuosia sitten omistajaa. Joskus iskee halla, myrsky tai tulipalo. METSÄLÄISEN ALLAKKA JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Sitä sitten kaveriporukassa nautittiin, ja metsänmyyjäparka sammui. Kaarnakuoriaiset ovat kesän aikana levinneet tuulen kaatamista rungoista terveisiinkin puihin. Ja kohta taas kärvistellään rahanpuutteessa. Tosin joka vuosi joku jää nuolemaan näppejään. Puu ei yleensä kuole, mutta kasvu kärsii, kun vihreiden neulasten määrä vähenee. Raha polttaa näpeissä, lähdetään etelään, ostetaan tuotteita turhuuden markkinoilta tai koneita leikkikaluiksi. Kaikkia munia ei pidä metsässäkään laittaa yhteen koriin, kotimaisissa puulajeissa riittää valinnanvaraa. Osan tappoi ahava, osa on kesän aikana elpynyt. Mikäli sijoitusneuvojat tietäisivät, miten raha laitetaan poikimaan, he tietysti itse rikastuisivat niin, etteivät arkista palkka-aherrustaan tekisi laisinkaan. Firmojen hakkuut osuvat leimikoillesi satunnaisesti, joskus pitkän tauon jälkeen tulee iso tili. Kuusikko, joka sijaitsee suopursua kasvavan suon vieressä tai suolta tulevan tuulen reitillä, sairastuu aika ajoin taatusti. Jopa useiden hehtaarien kokoisia saastuntoja on löydetty. Aamulla oli viina loppu, kohmelo vaivasi ja koko metV uoden 2011 Tapani-myrskyn välillisiä vahinkoja ilmenee lisää koko ajan. Tottakai tuli ensin lähtö pontikkakaupoille, eikä mitään pikkupulloa vaan tulilientä hankittiin koko kanisterillinen. Saatpahan ainakin omat puusi tukkeina itsellesi, jos rahaa ei kuulu. Jatkossa on syytä istuttaa lähialueet mahdollisimman kylmänkestävällä eli lähiseudun alkuperällä. Jos vierellä on virheetön runko, monilatvainen kaadetaan – muutoin siitä poistetaan oksasaksilla ylimääräiset latvat. Myyjä sai tuolloisen tavan mukaan ison nipun riihikuivaa rahaa kouraansa. Hallamittarit ja kuusenneulaspistiäiset runsastuvat toisinaan. Niin vaihdettiin neljä hehtaaria neljään litraan. P ienin huolista lienee, saako myyjä puistaan rahat vai ei. Myyrähuippu osuu muutaman vuoden välein
METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Olisiko mahdollista, että joku ostaisi puut ja huolehtisi niiden kaatamisesta ja korjaamisesta. Vanhan kuusikon harvennus lisää aina lahoja tuuliriskiä sekä alentaa kasvua. KATI HEPOKORPI Tuliko kuusikosta liian harva. Kunnasta riippuen asiaa hoitaa yleensä rakennusvalvonta, muu viranomainen tai mahdollisesti kaupunginpuutarhuri, johon suosittelen olemaan yhteydessä. Myydyn alueen puunmyyntituloista voidaan tehdä metsävähennys, jos metsänomistajan omistukseen jää edelleen metsävähennyskelpoista metsää. Kysyjän kuusikon toinen harvennus on ollut liian voimakas. METSÄNHOITO Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori. Tehtyjen metsävähennysten määrä voi olla korkeintaan 60 prosenttia vuoden lopussa omistuksessa olevien metsäkiinteistöjen hankintamenosta. Joskus yleiskaavassa voi olla vaatimus luvasta puiden kaatamiseksi, minkä vuoksi asia kannattaa varmistaa ennen puiden kaatamista. Päätehakkuu seuraisi harvennusta viidentoista vuoden päästä, jolloin puuta saataisiin pinoon runsas 270 kuutiota hehtaarilta. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lakimies. Tarvitaanko tällaiseen puiden kaatoon lupia. MAKASIINI • MAKASIINI • 2050_.indd 38 5.9.2013 15.48. Kuviolle tehtiin toinen harvennus, jonka jälkeen puita oli 372 runkoa hehtaarilla. Koska kyseessä on melko pieni määrä puuta pihapiirissä, on vaikea ottaa kantaa siihen, kuinka helppo asiasta kiinnostuneita on löytää. Viljavan kuusikon ensiharvennuksessa puuston määrä voidaan tutkimusten mukaan pudottaa puoleen ilman hehtaarikasvun alenemista. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. KONEET Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Jos varhaisille hakkuutuloille lasketaan korkoa 5 prosentin mukaan ja jäävä puusto pysyy pystyssä, ovat käsittelyt taloudellisesti lähes yhtä hyviä. Pelloksi myydyn alueen osuus tilan hankintahinnasta pitää kuitenkin vähentää hankintamenosta, jolloin metsävähennyspohja pienenee vastaavasti. Olen myynyt peltomaaksi osan muutama vuosi sitten ostamastani metsätilasta. tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki. an maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Tämä johtaa harvennusmetsän ylivoimaiseen järeytymiseen. Harvennus olisi kannattanut Motti-simulaattorin mukaan tehdä vasta viiden vuoden kuluttua 550 runkoon hehtaarilla. Näin raju harvennus alentaa tulevan 20-vuotiskauden kasvua ja tukkipuun tuotosta lähes 30 kuutiota. Näin hoitaen Etelä-Suomen OMT-kuusikot tuottavat 60 vuodessa parhaimmillaan yli 600 kuutiota puuta, josta valtaosa tukkia. Voinko tehdä metsävähennyksen pelloksi myydyn alueen puunmyyntituloista tämän vuoden verotuksessa. Kiinnostusta kannattaa kuitenkin kysellä esimerkiksi paikallisilta alan yrittäjiltä. Pienkonemekaanikkojen vastuukouluttaja Savon ammattija aikuisopistossa. On mahdollista, että joku ostaa puut ja huolehtii niiden kaatamisesta ja korjaamisesta. Pihapiirin puut ovat kasvaneet niin isoiksi, että ainakin 10–15 suurinta mäntyä, koivua ja kuusta voisi kaataa valoisuuden lisäämiseksi. LUONTO Seppo Vuokko Filoso. METSÄVEROTUS Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Meillä on yleiskaava-alueella vapaa-ajan käytössä omakotitalo noin puolen hehtaarin tontilla. Kuvio oli 40-vuotias tuoreen kankaan kuusikko, jossa oli 854 runkoa, tilavuus 186 kuutiota, pohjapinta-ala 25 neliötä hehtaarilla. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Onko taloudellisesti järkevää tehdä harvennus näin voimakkaana. Puut tältä alueelta myin aikaisemmin tänä vuonna. KARI MIELIKÄINEN Voinko tehdä metsävähennyksen. Kuusikon ensiharvennus kannattaa tehdä noin 15 metrin valtapituudella 1000 runkoon ja toinen harvennus 15 vuotta myöhemmin 600 runkoon hehtaarilla. LAKIASIAT Kati Hepokorpi Oikeustieteen maisteri ja varatuomari. Myydyn alueen luovutusvoittoverolaskelmaan lisätty metsävähennys vähennetään käytetystä metsävähennyksestä, mikä lisää käytettävissä olevan metsävähennyksen määrää. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Tarvitaanko pihapuiden kaatoon lupa
Teroitettaessa on myös huolehdittava, että viilauskulma, leikkauskulma ja etukulma ovat samansuuruiset terän oikealla ja vasemmalla puolella teroituksen jälkeen. Tämän seurauksena ketju pääsee kallistumaan ja saha puoltaa. Jos omistuksessa on vain yksi metsävähennyskelpoinen tila ja se myydään vuoden lopulla, tilalta aikaisemmin vuoden aikana saaduista tuloista ei silloin voi tehdä metsävähennystä. Suurilla lehdillä puu yrittää korvata menetetyn lehvästön yhteyttämistehoa. Säätöhammas, jolla säädetään lastun vahvuutta, on tarkistettava ja viilattava alennuskaavion avulla aina ketjun perushuollon yhteydessä. Halkomismenettely on kallis ja osuudestanne muodostuisi metsätalouden harjoittamiseen kannattamaton tila. Teillä on myös oikeus pyytää maanmittaustoimistoa erottamaan osuutenne halkomismenettelynä omaksi tilaksi. Kapeampi ketju sopii leveämpäänkin uraan mutta on siihen väljä. HANNU JAUHIAINEN Miksi saha puoltaa. Suurimmat lehdet ovat viisitoistasenttisiä. Erityisen suuria lehtiä syntyy, jos puu menettää koko latvuksensa: hieskoivun tyvivesojen lehdet voivat olla jopa tämän lehden sivua suurempia! Kun juuristo on kunnossa, mutta lehtiä vähän, kasvavat lehdet suuMAKASIINI • MAKASIINI • 2050_.indd 39 5.9.2013 15.48. Tämä aiheuttaa terälevyn kallistumista ja sahan puoltamista. Sisarusten välinen kauppa olisi luovutusvoittoverosta vapaa. Silloin korkeampi hammas leikkaa tehokkaammin kuin matala hammas ja saha puoltaa korkeampien leikkuuhampaiden puolelle. Leikkuuhammas on rakenteeltaan sellainen, että sen korkeus pienenee, kun hammas viilatessa lyhenee. Ongelmana on kuitenkin tilanne pieni koko. Tärkeää on myös valita oikean kokoinen viila. Sahan puoltamisen voi aiheuttaa myös terälevyn ohjainkiskoihin muodostunut kierre. Mikä on vialla, jos moottorisaha puoltaa voimakkaasti vasemmalle. Ns. Onko heillä oikeus estää puunmyynti, vaikka metsä on menossa pilalle. VÄINÖ SIKANEN Lehdet kasvavat tavallista suuremmiksi, jos esimerkiksi talvi tai eläimet ovat tuhonneet suuren osan puun oksista tai silmuista. Yhtymässä tarvitaan puunmyyntiin kaikkien osakkaiden suostumus. Hyvin pienenkin osuuden omistaja voi estää puukaupan tekemisen. LEO SAASTAMOINEN riksi. Terän ja terälevyn on oltava mitoituksiltaan toisiinsa sopivat. Myyntiin ette tarvitse toisten osakkaiden hyväksyntää. SEPPO VUOKKO Miten pääsen yhtymästä eroon. Kierrettä voi olla niin paljon, että terälevy tarttuu sahausraon reunoihin. Edullisinta olisi tehdä kauppa sisarusten kesken. En suosittele näin pienen tilan pilkkomista. Myös ketju voi aiheuttaa pulmia. Miksi lehdistä tuli suuria. Olen osakkaana metsätilayhtymässä. Terä on aina viilattava niin, että leikkuuhampaat ovat yhtä pitkät terän molemmilla puolilla. Kun juuriston ja latvuksen koko taas vastaavat toisiaan, lehdet ovat normaali kokoisia. Kierrettä muodostuu pahiten, kun sahataan löysällä teräketjulla kohtaan, jossa ketju oikenee kärkipyörän jälkeen. Vetolenkin vahvuuden on oltava mitoitukseltaan sama kuin terälevyn uran leveys. Moottorisahan puoltamiseen on useampia syitä. ammattisahoihin on saatavana kahta mitoitusta: 1,3 millimetriä ja 1,5 millimetriä. Terälevyn ohjainkiskot kuluvat erikorkuisiksi. Meitä on osakkaana 15 hehtaarin tilassa 5 sisarusta. 10–15 senttiä paksut rangat menevät poikki mukavasti, mutta parikymmensenttisillä puoltaminen on jo niin isoa, että terälaippa ahdistaa. Tilanne pahenee koko ajan ja se aiheuttaa sahan puoltamista, vaikka terä uusittaisiin. Yksi tavallisimmista syistä puoltamiselle ovat tylsät leikkuuhampaat – kysyjän tapaisessa tilanteessa oikealta puolelta. On vaikea sanoa kysyjän tapauksessa yksilöidysti, mikä puoltamisen aiheuttaa, mutta joku seuraavista syistä voisi sen tehdä. Jos olette erottamisesta yksimielisiä, metsäkeskus voi tehdä jaon selvästi virallista halkomismenettelyä edullisemmin. Teillä on oikeus myydä osuutenne tai ostaa toisten osakkaiden osuudet. Lehtipuihin syntyy epätavallisen suuria lehtiä silloin, kun ne ovat menettäneet suuren osan lehtimassastaan, esimerkiksi talvi tai eläimet ovat tuhonneet suuren osan silmuista tai oksistosta. Miksi pihakoivuni on tänä kesänä kasvattanut poikkeuksellisen komeita lehtiä. Onko minulla mitään mahdollisuutta päästä yhtymästä eroon. Muut osakkaat ovat alkaneet harrastaa luonnonsuojelua, eivätkä suostu hakkaamaan metsää, vaikka se alkaa lahota pystyyn
Talouspyyhettä on tarjolla kolmen värisenä ja arkin koko on taloudellinen puoliarkki. Hinta 95 euroa. Se säilyy käyttökelpoisena 3–5 vuotta. Säilyvä bensa Aspen-alkylaattibensiini käy kaikkiin pienkoneisiin. Tarjolla on monta eri vetolujuus vahvuutta. WWW.HUSQVARNA.COM Tehokas taskulamppu Liinaa tarpeen mukaan Quickloader on itsestään kelautuva kuormaliina, josta liinaa on käytettävissä kulloinkin tarvittava määrä. WWW.JONSERED.COM MAKASIINI • MAKASIINI • 2055_.indd 40 5.9.2013 16.19. Viiden litran kanisteri maksaa noin 18 euroa. Puseron hinta 129 euroa ja housujen 169 euroa. Uudet kuviot Uutta Lotus Emilia Design -talouspaperia koristaa nyt Vallilan Kullanmuru-kuvio. FI.ASPEN.SE TUOTEUUTUUKSIA Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.?. MIKKO.RUOKANEN LEDEXPERTS.FI Turvallisesti metsään Pro Light -pusero ja -housut ovat Jonseredin uusittua turva-asumallistoa. Neljän rullan pakkaus maksaa noin kolme euroa. Ladattavassa Led-tehotaskulampussa on valotehoa 780 lumenia ja lampun valokeila ulottuu 300 metriin saakka. Pienimmän koon hinta on noin 19 euroa. WWW.LOTUS.FI Puita halkomaan Husqvarnan uudesta kirvesmallistosta löytyy muun muassa Halkaisukirves S 1600. Tyyppinumero kirveen varressa kertoo kirveen painon. Hinta 70 euroa. Aspen 2 sopii sellaisenaan 2-tahtikoneisiin ja Aspen 4 vastaavasti 4-tahtilaitteisiin
M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Kestotilaus kannattaa! Se on edullisin tapa lukea Metsälehteä ja Makasiinia säännöllisesti. Jos et vielä ole kestotilaaja, soita asiakas palveluumme 09 315 49 810 ja kysy edullista kesto tilaustarjousta. Samoilla tunnuksilla kestotilaajat voivat käyttää myös Metsäkortistoa veloituksetta. Kestotilaaja, missä liikutkin, voit lukea vapaasti Metsälehden ja Makasiinin näköislehtenä netissä. Näköislehdet löydät osoitteessa www.metsalehti.?/Metsalehti/Kestotilaajat/ Päästäksesi palveluun Sinun pitää rekisteröityä. Siihen tarvitset yhteystietosi ja asiakasnumerosi lehden osoitekentästä (ilman L-kirjainta). Rekisteröityminen ja ohjeet ovat osoitteessa: http://www.metsalehti.?/rekisteroidy/ Näköislehden vapaa lukeminen on kestotilaajan etu, joka sisältyy kestotilaajan tilausmaksuun. Kestotilaukseen liittyy myös monia muita Metsälehden tarjoamia erikoisetuja. Sekin sisältyy kestotilaajan etuihin! Hyviä lukuhetkiä toivotellen Kestotilaajalle näköislehti netissä – ole hyvä! Polku omaan metsään 2054_.indd 41 5.9.2013 15.50
VA RMISTAMASSA OMAVALVONTA MAKASIINI • 2038_.indd 42 5.9.2013 15.54
LAATUA Hoitamattomien tai huonosti hoidettujen nuorten metsien määrä kasvaa. Ratkaisuksi tarjotaan hoitotöiden laadunvalvontaa. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SAMI KARPPINEN VA RMISTAMASSA MAKASIINI • 2038_.indd 43 5.9.2013 15.54
Tarvittaessa mitataan myös poistetun puuston tunnukset. Metsuri Ismo Sippola laskee nelimetrisen vavan avulla, kuinka tiheä raivattu taimikko on. Metsuri Ismo Sippolan tehtävänä on loihtia läpitukemattomasta rydöstä kasvatuskelpoinen. Yhtenäiset ohjeet laadulle Tarve omavalvontaan syntyi, kun valtakunnan metsien inventointitulokset osoittivat nuorten metsien tilan laskevan kuin lehmän hännän. Apunaan hänellä on vuosikymmenien ammattitaito ja omavalvontaohjeet. Hoitorästien selättäminen vaatii metsäpalveluiden kehittämistä ja työnjäljen laadun varmistamista. Kolmetoista vuotta sitten männylle kylvetty ala puskee nelimetristä hieskoivua. Kun muissa töissä työnjäljen laatua seuraa usein erillinen laadunvalvoja, metsässä valvonnasta vastaa työntekijä itse. Metsänomistajalle omavalvonta on tae laadusta. Metsurin työtä ohjeet selventävät. Huonosti hoidettujen tai hoitamattomien metsien osuus kasvaa vuosi vuodelta. Jokaiselle metsänhoitotyölle on omat tavoitteet ja mittausohjeet. Soinissa Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevassa taimikossa on jäänyt varhaisperkaus tekemättä. Tätä varten Suomen Omasta työnjäljestä kertovat mittaustiedot kirjataan omavalvontalomakkeelle. ymmenen minuutin kävelymatkan päästä metsätieltä aukeaa pahasti pusikoitunut taimikonhoitotyömaa. ”Tiedän ainakin minkälaiseen lopputulokseen pyritään”, Sippola sanoo. Näin taimikko ei jää raivaajalta liian tiheäksi, kuten pusikoituneilla kohteilla on tapana. Taimikon tiheyden mittaamisen lisäksi taimikonhoidon omavalvontaan kuuluu jäävästä puustosta kertovien puustotunnusten – puulajisuhteiden, keskivertopuun pituuden ja läpimitan – kirjaaminen. OMAVALVONTA MAKASIINI • 2038_.indd 44 5.9.2013 15.54. Taimikonhoitokohteella omavalvonta tarkoittaa ennen kaikkea jäävän puuston mittaamista sekä tulosten vertaamista ohjeiden antamaan tavoitetiheyteen
MAKASIINI • 2038_.indd 45 5.9.2013 15.54
”Yleensä merkkaan silloin paiMetsurin työtä omavalvontaohjeet selventävät, Ismo Sippola sanoo. Ne ovat ensimmäiset yhtenäiset ohjeet työnjäljen seuraamiseen ja palvelevat paitsi ammattilaisia myös metsänomistajia. Täysin uusi asia omavalvonta ei ole. Metsänhoitoyhdistys Soinin toiminnanjohtaja Arto Mustaniemi pitää omavalvontaa yhtenä välineenä työhön opastuksessa. ”Olen vakuuttunut, että omavalvonta on tullut jäädäkseen ja sen käyttö vakiintuu”, Sipilä sanoo. Esimerkiksi elintarviketeollisuudessa oman työn jäljen seuraaminen on arkipäivää. metsäkeskus ja Metsäntutkimuslaitos kehittivät omavalvontaohjeet tärkeimmille metsätyölajeille maanmuokkauksesta nuoren metsän hoitoon. ”Omavalvonnan perusidea on se, että kokematonkin työntekijä pystyy mittaamaan työnsä jälkeä ja kehittämään sitä tarpeen mukaan urakan edetessä. Sippola on ajastanut kännykkänsä piippaamaan, kun koealan ottamisen hetki koittaa. OMAVALVONTA MAKASIINI • 2038_.indd 46 5.9.2013 15.54. Metsänhoidonneuvoja Antti Laakso tarjoaa omavalvontalomaketta maanomistajille, jotka istuttavat tai raivaavat ensikertaa. Metsäkeskuksen ja Metlan ohjeiden tarkoitus on antaa eväät niille, joilta omanvalvonta vielä uupuu. Jos työnjälkeä ei seuraa, tiheä taimikko ei pian näytäkään tiheältä. Myös metsäalalla monilla metsäpalveluiden tarjoajilla on jo omat laadunvalvontamenetelmänsä käytössään. Vartin homma Soinin metsänhoitoyhdistyksen leivissä työskentelevälle Sippolalle omavalvonta on ollut arkipäivää jo kaksi vuotta. ”Kyllä tämä omavalvonta työn ohessa menee. Soinin taimikonhoitokohteella raivausjälki mitataan keskimäärin kerran työpäivän aikana, eikä siihen tuhraannu 10–15 minuuttia enempää. Omavalvontaohjeiden on tarkoitus myös madaltaa kynnystä ruveta hommiin”, kertoo omavalvontahankkeen vetäjä Kyösti Sipilä Suomen metsäkeskuksesta. VAIKKA LÄHTÖKOHDAT RAIVUULLE OVAT OLLEET HUONOT, TAIMIKOSTA NÄKEE AMMATTILAISEN OLLEEN ASIALLA. Metsänomistaja voi omavalvontaohjeiden avulla tarkistaa maastossa, vastaako työn laatu tavoitteita, sanoo projektipäällikkö Kyösti Sipilä. Aikaa valvonta ei paljoa vie. Yhdistys on yksi Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon viidestä metsänhoitoyhdistyksestä, joiden alueella omavalvontamallia kehitetään ja testataan. Silmä tottuu siihen pikkuhiljaa”, Sippola arvioi
Taimien pitkän kantomatkan vuoksi alalla on tyydytty äestykseen ja männyn kylvöön. Kookkaimmat Koealalta mitataan keskimääräisen kannon läpimitta. Neljä miestä seuraa tarkkana vierestä. Paikoin pystyssä on mäntyä enemmän hieskoivua ja nekin vänkyröitä. Vaikka lähtökohdat raivuulle ovat olleet huonot, taimikosta näkee ammattilaisen olleen asialla. Raivaaja on joutunut punnitsemaan tarkoin, mistä taimesta tulee vielä kasvatuskelpoinen. Taimia on sopivasti ja kasvamaan on valittu elinvoimaisimmat männyt sekä mäntyihin nähden oikeanmittaiset koivut. Mitä paksumpia ja mitä enemmän kantoja on, sitä vaativampi urakka on takana. ”Mätästys ja istutus olisivat olleet parempi vaihtoehto”, Antti Laakso toteaa. Koska varhaishoito on unohtunut, hieskoivu on päässyt valtaamaan alan ja nitistänyt osin männyt alleen. Samalla hän laskee koealan sisään jääneen puuston puulajeittain ja kirjoittaa tiedot ylös omavalvontalomakkeeseen. MAKASIINI • 2038_.indd 47 5.9.2013 15.54. Moni männyistä on menettänyt latvansa hirven suuhun. Ryteiköstä ei saa priimaa Omavalvontalomakkeelle kirjatut tiedot sekä silmäys raivattuun taimikkoon kertovat, että koivua on jouduttu pakon edessä jättämään toivottua enemmän. kan ja jatkan sahaamista tankin loppuun. Myös säästäminen taimikon perustamisessa näkyy. Sippola asettuu kepin kohdalle ja pyörähtää neljämetrisen onkivavan kanssa täydet 360 astetta. Sipilä on tullut yhdessä Soinin metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Arto Mustaniemen, yhdistyksen metsänhoidonneuvoja Antti Laakson ja Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Lauri Haatajan kanssa katsomaan, miten omavalvonta käytännössä toimii. Keppi osoittaa yhden kuudesta koealasta, jotka runsaan kolmen hehtaarin kokoisesta taimikosta pitää omavalvontaohjeiden mukaan mitata. Käyn hakemassa mittausvälineet ja mittaan alan samalla, kun tankkaan.” Sippola harppoo kohti taimikkoon pystyyn tökkäämäänsä keppiä, jonka päätä somistaa punainen kuitunauha
Tarjoukset voimassa 31.12.2013 saakka. 5.300 (ovh.?5.897?€) 759 € 2038_.indd 48 5.9.2013 15.54. Soinin taimikonhoitokohteella varhaisperkaus oli jäänyt tekemättä ja raivaajaa vastassa oli hieskoivuseinä. Oma?hydrauliikkajärjestelmä •. Kuulalaakeroitu?katkaisupöytä •. Taimikonhoidossa olemassa olevasta tehdään paras mahdollinen. Puun?halkaisija?jopa?260?mm •. Metsurin käsittelyssä Soinin pusikoituneesta taimikosta kuoriutui tiheydeltään sopiva ja kasvatuskelpoinen, mutta paikoin koivua on jouduttu jättämään suosituksia enemmän pystyyn. JAPA 700TR teknisiä tietoja •. Halkaisuvoima?5,6?tonnia •. ?Traktorikäyttöinen?kovametallisirkkelinterällä?ja. 700?mm?kovametallisirkkelinterä JAPA-klapikoneet ja varaosat NYT JOKAISESTA VALTRA-PISTEESTÄ! Syksyn huikeita kampanjatarjouksia! Esim. Kuuteen tai viiteen halkova kirves kaupanpäälle! Koneen ostajalle ensihuoltoon suodatin ja 20 litraa Valtra Hydraulic 46 öljyä vain 50 € ! Etusi jopa JAPA 700 TR. Löydä lähin Valtra/ JAPA-kauppiaasi www.valtra.fi Tutustu JAPAklapikoneisiin www.japa.. 3,8?metrin?klapikuljetin?(kolmeen?asentoon?kääntyvä) •. OMAVALVONTA MAKASIINI • Lisää kovia tarjouksia tulossa! Seuraa ilmoitteluamme! Hinnat sisältävät alv 24 %. hydraulihalkaisijalla?varustettu?kone?niin?ammattilais-?kuin?kotikäyttöön
Oma?hydrauliikkajärjestelmä •. ”Mikä katsotaan laadukkaaksi työnjäljeksi, vaihtelee kohteittain. Metsurin mittaustietoja hyödyntämällä esimerkiksi metsäsuunnitelmasta tulee entistä tarkempi. Työjäljen laadukkuudesta kertoo myös omavalvontatulos. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että jo pelkkä tietoisuus laadun seurannasta parantaa laatua. Löydä lähin Valtra/ JAPA-kauppiaasi www.valtra.fi Tutustu JAPAklapikoneisiin www.japa.. Puun?halkaisija?jopa?260?mm •. Kuuteen tai viiteen halkova kirves kaupanpäälle! Koneen ostajalle ensihuoltoon suodatin ja 20 litraa Valtra Hydraulic 46 öljyä vain 50 € ! Etusi jopa JAPA 700 TR. Tällä kohteella työnjälki on laadukas, mutta jäljelle jäävä puusto ei”, Sipilä arvioi. Omavalvonta ei kuitenkaan tarkoita jatkuvaa työnjäljen petraamista. ?Traktorikäyttöinen?kovametallisirkkelinterällä?ja. hydraulihalkaisijalla?varustettu?kone?niin?ammattilais-?kuin?kotikäyttöön. Sen tehtävänä on karsia ääripäät pois. Lisää kovia tarjouksia tulossa! Seuraa ilmoitteluamme! Hinnat sisältävät alv 24 %. Mahdollisuuksia siis löytyy, jos mittaustieto MITTAUSTIETOJA HYÖDYNTÄMÄLLÄ METSÄ SUUNNITELMASTA TULEE ENTISTÄ TARKEMPI. ”Vuosikausia töitä tehneiden kohdalla omavalvonta on laadun varmistamista”, Lauri Haataja kiteyttää. JAPA 700TR teknisiä tietoja •. Tosiasia kuitenkin on, ettei ryteiköksi päästetystä taimikosta ammattimetsurikaan taio priimaa. Sippolan mittaamien koealatietojen vertaaminen tavoitetiheystaulukkoon osoittaa, että liki nelimetrisessä männyntaimikossa on suosituksen mukaisesti runsaat 2000 tainta hehtaarilla. Kuulalaakeroitu?katkaisupöytä •. 5.300 (ovh.?5.897?€) 759 € 2038_.indd 49 5.9.2013 15.54. Metsuriin voi luottaa Mikäli metsurin mittaustulokset osoittautuvat luotettavaksi, omavalvonnasta karttuvaa tietoa voidaan käyttää metsäsuunnitelman kuviotietojen päivitykseen, palkkatason määritykseen, kemerahakemusten pohjana sekä uusien metsurien perehdyttämiseen. ”Väittäisin, että lopputulos olisi pikkuisen tiuhempi ilman omavalvontaa”, Mustaniemi sanoo. Halkaisuvoima?5,6?tonnia •. 3,8?metrin?klapikuljetin?(kolmeen?asentoon?kääntyvä) •. hieskoivut on kellistetty ja alalle jätetty kasvamaan pienempiä koivuja, jotka eivät jätä mäntyjä varjoonsa. Tarjoukset voimassa 31.12.2013 saakka. 700?mm?kovametallisirkkelinterä JAPA-klapikoneet ja varaosat NYT JOKAISESTA VALTRA-PISTEESTÄ! Syksyn huikeita kampanjatarjouksia! Esim. Raivaaja käy kuvion läpi metri metriltä ja mittaa puustotunnukset, kun suunnitelmaa tehtäessä taimikoiden osalta tyydytään monesti vain silmämääräiseen arviointiin
Valitse koeala sattumanvaraisesti Koealojen lukumäärä määräytyy taimikonhoitokohteen mukaan. Etenkin varhaishoidon laiminlyönti tulee kalliiksi. Tähän mennessä ero omavalvontatulosten ja tarkistusmittausten välillä on ollut vähäinen, keskimäärin yksi taimi enemmän tai vähemmän koealaa kohden. Soinissa lomaketta tarjotaan mukaan esimerkiksi ensikertalaisille istutustai raivuuhommiin. Kun koealan näkyy maastossa selvästi, mittausta ei tarvitse tehdä heti, vaan sen voi hoitaa esimerkiksi lounastauolla tai päivän päätteeksi. Laske jäävä puusto Kasvamaan jätetty puusto mitataan pyörähtämällä täydet 360 astetta nelimetrisen kepin kanssa. Valvontalomakkeesta näkee, minkälainen taimikko alalle on jäänyt kasvamaan. Näin mittaat työn jäljen taimikossa osoittautuu riittävän tarkaksi ja virheettömäksi. Lomakkeen mukana tulevat tarkat ohjeet metsänhoitotöiden eri vaiheisiin sekä oman työjäljen mittaukseen. Koeala mitataan siitä kohdasta, jossa raivuu on menossa bensan loppuessa tai esimerkiksi kännykän hälyttäessä. Soinin taimikonhoitokohteella koealoja kertyy parisenkymmentä. Jos käytät koealan paikan määritykseen ajastusta, arvioi kuinka kauan alan raivaus vie ja jaksota koealojen mittaus sen mukaan. Hyvä mittausväline on neljän metrin mittainen teleskooppionkivapa. ”Työntekijä kuittaa omavalvontatulokset omalla nimellään. OMAVALVONTA MAKASIINI • 2038_.indd 50 5.9.2013 15.54. Metsäpalvelun tarjoaja voi halutessaan lähettää omavalvontatiedot metsänomistajalle laskun yhteydessä. Jos kolmen hehtaarin raivaus vie kuusi päivää, koeala mitataan kerran päivässä. Niitä seuraamalla taimi löytää oikeaan paikkaan ja taimikon tiheydestä tulee sopiva. Kännykän hälytyksen voi ajoittaa vaikka työpäivän puoliväliin. Tutkimustulokset ja kokemus osoittavat, että työnjälki vaihtelee metsänomistajien keskuudessa enemmän kuin ammattimetsureiden. Omavalvontalomakkeen takana on taulukko, joka kertoo, kuinka monta koealaa tietynkokoisella kuviolla mitataan. Kun tuloksen kertoo kahdellasadalla, saadaan laskettua, kuinka monta puuta on hehtaarilla. Maahan isketty keppi ja sen nokkaan kiinnitetty kuitunauha erottuvat maastosta. Väitän, että sillä on merkitystä”, Sipilä sanoo. Tutkija Lauri Haataja mittaa, ovatko metsurin omavalvontatulokset luotettavia. Jos taimikonhoitokuviossa on paljon sisäistä vaihtelua, koealoja tulee ottaa useampia. Kuitti tehdystä työstä Omavalvontalomakkeita on tarkoitus käyttää jatkossa kuittina tehdystä työstä. Maanomistaja saattaa törmätä omavalvontalomakkeeseen myös metsänhoitoyhdistyksessä asioidessaan. Pahin ongelma kuitenkin on tekemättömyys. Hän kulkee valvontakohteilla ja mittaa samat asiat taimikosta kuin metsurikin, mutta ottaa moninkertaisen määrän koealoja. ”Taimikonhoidossa kompastuskiviä, joihin omavalvonnan avulla halutaan puuttua, ovat liian tiheiksi jäävät, turhan paljon lehtipuuta sekapuuna kasvavat taimikot”, Sipilä sanoo. Hehtaarilla se tarkoittaa 200 taimen heittoa. Omavalvonnan luotettavuuden testaus on Metlan Haatajan heiniä. Merkitse koeala Merkitse koealan keskipiste. ”Ensimmäisiä johtopäätöksiä omavalvonnan luotettavuudesta voidaan jo tehdä. Jotta koealan paikan määrää sattuma eikä raivaaja, koeala mitataan jokaisen tankillisen jälkeen tai tietyn ajan kuluttua työn aloittamisesta. Omia metsiä ei raaski raivata riittävän reippaalla kädellä. Koealan sisään jääneet kuuset, männyt ja koivut lasketaan ja kirjataan ylös puulajeittain. Esimerkiksi kolmen hehtaarin alalta otetaan kuusi koealaa. Selkeästi valtaosa metsurien ja työntekijöiden mittaamasta tiedosta on luotettavaa”, Haataja sanoo. Siihenkin toivotaan vetoapua omavalvonnasta
Mitattavaksi valitaan se puulaji, jota koealalla on eniten. Vaikeilla kohteilla poistumatietoja voi hyödyntää myös kemeratukia hakiessa. Tätä puulajia pitäisi pää asiallisesti löytyä kuviolta. Mitä enemmän ja mitä järeämpiä puita alalta on kaadettu, sitä vaativampi urakka on ollut. Tiedot jäävästä puustosta kertovat, kuinka tiheä taimikko kuviolla kasvaa ja mitkä ovat sen puulajisuhteet. Soinissa raivattavaa on ollut peräti 37000 runkoa hehtaarilla. Mittaa keskivertopuu Koealalta valitaan yksi puu, joka kuvastaa parhaiten pituudeltaan, järeydeltään ja puulajiltaan koealan keskivertopuuta. Laske poistettu puusto Poistetun puuston tiedot lasketaan pyörähtämällä täysympyrä 1,78-metrisen kepin kanssa. Vertaa tavoitetiheyksiin Koealojen tulosten keskiarvo kertoo, vastaako työnjälki tavoiteltua. Vaikka kyseessä olisi esimerkiksi männyntaimikko, niin jos koealalle osuu eniten koivua, keskivertopuuksi valitaan koivu. Tavoitteena on ollut 2000–2500 tainta hehtaarilla. Vertaa taimikon tiheyttä hehtaarilla ja jätetyn puuston keski pituutta omavalvonta lomakkeen takana oleviin tavoite käyriin. / omavalvontahanke. Keskivertopuusta mitataan pituus ja rinnankorkeusläpimitta eli puun paksuus 1,3 metrin korkeudelta. Kantojen määrä kerrottuna tuhannella osoittaa, kuinka monta tainta hehtaarilla on raivattu nurin. Omavalvontaohjeet löytyvät verkosta osoitteesta www.metsakeskus.. Vaikka mänty on tavoite puu laji, hies koivuja on joutunut jättämään tuhat hehtaarille. MAKASIINI • 2038_.indd 51 5.9.2013 15.55. Kokemattomamman raivaajan kannattaa ottaa suosituksia enemmän koealoja, verrata omaa työnjälkeä säännöllisesti tavoiteltuun taimikontiheyteen ja viilata raivausta sen mukaan. Esimerkiksi 3–6-metrisen mäntyvaltaisen taimikon tavoitetiheys on 2000–2500 tainta hehtaarilla. Mittakepiksi käy samainen neljän metrin vapa, jossa on merkki 1,78 metrin kohdalla. Laske koealan sisään jäävien kantojen lukumäärä sekä mittaa keskimääräisen kannon läpimitta. Keskivertopuun tiedot mitataan metsäsuunnitelman kuviopäivitystä varten. Hirvituhoalueelle saa erikseen perusteltuna jättää enintään 3000 tainta hehtaarille ilman, että kemeratuki evätään. Puulajikohtaisen taimimäärän hehtaarilla saa kertomalla koealan keskiarvon kahdella sadalla. Kerro poistetun puuston kanto luku tuhannella, saat poistetun puuston määrän hehtaarilla. Omavalvontalomakkeen takana ovat erimittaisten taimikoiden tavoitetiheydet, joihin tulosta voi verrata. Katso lomakkeen alareunasta, paljonko kyseistä puulajia, Soinin tapauksessa mäntyä, on jätetty kasvamaan hehtaarilla. Soinissa varhais hoidon tekemättä jättäminen näkyy. Soinissa työnjälki on laadukas, koska nelimetrisiä taimia on runsaat 2070 hehtaarilla. Mitä enemmän ja mitä paksumpia puita alalta on poistettu, sitä vaikeampi urakka on ollut. Poistetun puuston tietoja voidaan käyttää urakkapalkkauksessa palkanmaksun perusteena. Pituuden mittausta varten teleskooppivapaan voi tehdä merkit puolen metrin välein, läpimitan mittausta varten vavan kylkeen voi liimata pätkän mittanauhaa. Ne kertovat, minkälainen taimikko kuviolla on
Nehän sinne parhaiten sopivat – puolukkatyypin kuivalle kankaalle. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.. ”Pelloilla kasvatin rehuksi vehnää, ohraa ja kauraa. . En silti usko, että metsä olisi liian tiheä.” Pesäpuita linnulle Seppo Salonen piti pientä sikalaa, ennen kuin jäi eläkkeelle kymmenkunta vuotta sitten. Metsää tilaan kuuluu kaikkiaan noin 30 hehtaaria. Kuva-alan keskelle sattui sopivasti kiKomea keski-ikäinen Myrskyn kaataman metsän paikalla nousee elinvoimainen männikkö. Kuvaparin mäntykankaalla pesäpuut säilyvät vielä pitkään, sillä männyt ovat vasta 45-vuotiaita. MAKASIINI • 2041_.indd 52 6.9.2013 16.52. Hän on raivannut peltoa metsäkuvioiden keskelle, jos se vain on sopinut sinne. Peltoja hän ei ole yhtä pientä alaa lukuun ottamatta metsittänyt – päinvastoin. Niissä pesivät talitiaiset, sinitiaiset ja kirjosiepot. Keväällä 1974 isäntä käveli kameran kanssa metsässään, jossa nuorten mäntyjen seassa kohosi muutama terhakka, luontaisesti kasvamaan lähtenyt kuusi. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Nyt maita viljelee vuokralainen, mutta minä kuivaan viljan yhä.” Kesäisin Salonen käy usein kävelemässä metsissään. Ei auttanut kuin aloittaa alusta ja istuttaa männyntaimia myrskytuhoalueelle. Lähetä ne meille Metsälehteen. Kolmessakymmenessäkuudessa vuodessa männyt ovat miltei kätkeneet kivenlohkareen. ”En tiedä, kuka päätehakkuun tekee, mutta en minä ainakaan. Isäntä on harventanut paikan kahteen kertaan, ensin 1990-luvun loppupuolella ja sitten talvella 2009–2010. Sen Salonen otti kiintopisteeksi myös 36 vuotta myöhemmin, kun kuvasi paikan uudelleen. Siinä meni osa maanviljelijä Seppo Salosen Hinnerjoen kylässä sijaitsevasta viiden hehtaarin palstasta. Hän seuraa puiden kasvua ja katselee lintuja, joille on kiinnittänyt pönttöjä. Onneksi hän ei menettänyt aivan kaikkea: osa viidestä hehtaarista oli hakattu pari vuotta aiemmin niin, että alueella kasvoi enää siemenpuita. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. ENNEN & NYT HANNA LEHTO ISOKOSKI Syksyllä 1967 eteläsatakuntalaisen Euran yli pyyhkäisi myrsky, joka kaatoi metsää reippaasti. venlohkare. Olen jo 75-vuotias”, isäntä naurahtaa. Salonen ei ole itse ostanut mitään vaan on perinyt kaiken. ”Kiven ympärillä näkee hyvin muutoksen”, hän tuumaa. ”Itse kun harvennan, en malta ottaa puuta niin paljon kuin pitäisi. Uudessa kuvassa nousee hyvin hoidettu männikkö. 1974 2010 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys
Sen sijaan varmaa lienee se, että metsänhoitoyhdistysten koko monella mittarilla mitattuna kasvaa selvästi ja lukumäärä vähenee roimasti. On työläämpää ja kalliimpaa hankkia puuta monelta pieneltä myyjältä kuin muutamilta isommilta. KOLUMNI lopulta käytännössä tuo itse puun tarjonnan määrään. Näin toki tapahtuu jo nyt, mutta toiminta voi kehittyä merkittävästi ja skaala kasvaa. Tarjonnan suhteen ongelmana on se, että pienistä metsälöistä ei kerta kaikkiaan voi suuria eriä kaupata. Puumarkkinoille on ainakin teoriassa mahdollista muodostua meneillään olevan ”organisaatiomylläkän” kautta tilanne, jossa puun tarjontarakenteet kehittyvät kohti isompia yksiköitä. si. Esimerkiksi niin, että laajenevat metsänhoitoyhdistykset – tai palveluyritykset – ottavat yhä isomman roolin puumarkkinoilla ja tuovat tavalla tai toisella jäsentensä tai asiakkaidensa puuta kaupaksi isoina erinä teollisuuden tarpeisiin. Raamit asiaan asettaa muun muassa kilpailulaki. Puun kysynnän osalta asia on ratkennut metsäteollisuuden integroitumisen myötä jo kauan sitten. rmassa on oma puunhankintaorganisaatio supistettu murto-osaan aiemmasta. Toimintaa voi olla tarpeen kehittää esimerkiksi yhdistysten omistamien yhtiöiden kautta toteutettavaksi. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.. Tämä puolestaan edellyttää kohtalaista toiminnan laajuutta. Kannattavuutta haetaan tehokkuudesta. Metsänomistajat eivät ole omasta aloitteestaan innokkaita luopumaan metsäpalstoistaan, jotta metsälörakenne keskittyisi. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC MAKASIINI • MAKASIINI • 2040_.indd 53 6.9.2013 16.32. Teoriassa lakiuudistus avaa paikan sille, että puun tarjontarakenteet uudistuvat merkittävästi. Metsänomistajien ja yhdistysten talouden kannalta puukauppapalveluiden kehitys on olennaista. Puun tarjontarakenteiden pitäisi siis kehittyä suurempien yksiköiden suuntaan muutoin kuin omistusmuutosten kautta. Emme varmasti ole ainoa yhdistys, jossa sama keskustelu käy kiivaana. E ntäpä jos asiaan saadaan apua metsäalan lakiuudistuksista. Monessa . Kaikkien etu kaiketi kuitenkin olisivat isommat puukauppaerät, usein perään kuulutetun kaupankäynnin tasaisuuden lisäksi. Veikkaan, että toiminta muuttuu nopeasti: Palvelut kehitetään entistä selvemmin juuri jäsenten tarpeisiin. Palveluiden hinnat määräytyvät markkinoilla. RITVA TOIVONEN Kirjoittaja on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtaja. Ihmisten pitäisi saada omistaa metsää siten kuin parhaaksi kokevat. Miksi näin pitäisikään olla. Ei varmaankaan olisi puun ostajille ongelmatonta, jos yhdistykset muutoksen myötä vähentäisivät puukauppaan liittyvää toimintaansa. Yhä useampi yhdistys todennäköisesti laittaa hynttyyt yhteen. Metsänhoitoyhdistyksillä säilyvät näillä näkymin edunvalvontapalvelut ja muut metsälliset palvelut, mutta jäsenyys ja jäsenmaksut ovat vapaaehtoisia. Valtiovalta ei toistaiseksi ole tarjonnut porkkanoita metsänomistuksen pirstaloitumisen katkaisemisekUudistuvatko puumarkkinoiden rakenteet. Vaikutukset voivat olla monensuuntaiset. Sitä on vaikea ennakoida, mitä uudistus O massa metsänhoitoyhdistyksessäni on käyty kiintoisia keskusteluja toiminnan kehittämisestä nyt, kun metsänhoitoyhdistyslaki on muuttumassa runsaan vuoden kuluttua. Asiaan liittyy mahdollisuuksia, mutta riskitkin voivat kasvaa. Y hdistysten toiminnan muutoksilla on merkitystä myös puun ostajille. /kolumnit. Ihmisten pitäisi saada omistaa metsää siten kuin parhaaksi kokevat
Ihmisen toimien seurauksena naalista tuli Suomen uhanalaisin nisäkäs. LUHTA MAKASIINI • 2036_.indd 54 6.9.2013 16.33. Pohjolan naalit elävät yksinomaan puuttomilla tunturiylängöillä
TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA MAKASIINI • 2036_.indd 55 6.9.2013 16.33. Lähimmät naalit elävät kuitenkin aivan rajan tuntumassa Ruotsissa ja Norjassa. Suomen uhanalaisin nisäkäs pesi maassamme viimeksi 1996. KUINKA NAALIN KÄY
Keväällä alkanut sopulivaellus oli syksyksi huipentunut Norjan koillisimpaan kulmaukseen. Kuuntelin maan ääniä ja katselin taivaankantta, jossa luikersi kapea ja himmeä revontulivyö. Kuulin vinkaisuja, kirahteluja ja äkäistä säksätystä. Maisema ympärilläni ei muistuttanut yleistä mielikuvaa Norjasta, sillä tunturit lainehtivat kaukaisuuteen laakeampina ja matalampina kuin Utsjoen erämaissa. S yksyllä 2011 pystytin teltan jänkälaakson rinteeseen Varangin kansallispuistossa. Tunturista kuului kolmitavuinen LUHTA MAKASIINI • 2036_.indd 56 6.9.2013 16.33. Matkalaisia pysähtyi kivien suojaan tai majapaikkani ulkoteltan liepeen alle. Tähän sopisi kuvaus yön äänettömyydestä, mutta todellisuus oli toisenlainen. Arktisiin säihin sopeutuneella naalilla korvat ovat pyöreäpäiset ja kaikki ruumiinulottuvuudet vähän pienempiä kuin lähisukulaisella ketulla. PESÄPAIKASSA OLI VAIN YKSI VIKA: NAALIT EIVÄT OLLEET ASUTTANEET SITÄ PARIIN VUOSI KYMMENEEN. Puolen yön alla heräsin, puin päälle kaikki matkaan tulleet vaatteet ja kömmin ulos teltasta. Puolikuun valo kimalteli parin päivän ikäisen ensilumen rippeissä ja ilma seisoi täysin tyynenä
Ensimmäisen romahduksen aiheutti liikametsästys, sillä naalin talviturkki oli arvostettu ja arvokas. visuus ja jätteet hyödyttävät enemmän kettua kuin naalia. Se soi kimakampana ja jotenkin miellyttävämmin kuin ketun räyh täisyt. Lisäksi ihmisen aktiilä retkeilyvarusteiden ja kameroitten lisäksi rahtasin koirille tarkoitettuja kuivattuja lihakimpaleita. MAKASIINI • 2036_.indd 57 6.9.2013 16.33. Pesäkummulla pohdin pohjolan naalien alamäkeä. Vaikka kettu ei selviä samoista pakkasista tai lumimyrskyjen aiheut tamista nälkäviikoista kuin naali, ne vyöryvät tuntureille hyvinä jyrsijävuosina. Pesäpaikassa oli vain yksi vika: naalit eivät olleet asuttaneet sitä pariin vuosikymmeneen. Raatokärpäset seurana Ruotsin pohjoisimmilla tuntureilla naali on edelleen niin harvinainen, etten uskonut silmiäni, kun näin teltan oviaukosta talvipukuisen naalin. Miksi kettu hävittää naalin Pohjoismaissa mutta ei Venäjällä eikä Kanadassa. Ketut tappavat nuoria naaleja ja karkottavat aikuiset pesiltään. Tunturijängällä katsoin naalia viimeisen kerran silmästä silmään. Taitava täsmäsuojelu tuottaa tuloksia. Naalit pyrkivät alussa piileksimään, mutta huomasivat valokuvamallin palkkionsa makoisiksi. Jyrkkänä vastakohtana Suomelle Ruotsin naalikanta alkoi viimeisen kymmenen vuoden aikana uudelleen runsastua. Kun erosimme, kumpikin osapuoli oli varmasti tyytyväinen. Luolastoon johti parikymmentä käytävää, joista muutamat olivat niin ahtaita, ettei tavallinen kettu mahtuisi sisälle ilman laajennustöitä. Turkistarhaajien ”siniketut” ovat periaatteessa näitä tummia naaleja. Tyhjät pesäluolat Seuraavana kesänä seisoinkin naalin pesäkummulla – Suomessa Utsjoella. 1970-luvun tienoilla Fennoskandian tuntureilla sinnitteli pieni mutta vakaa naalikanta. Viimeinen naali sai Suomessa poikasia 1996. Jossain muualla olisin pitänyt haukkujaa koirana, mutta arvasin aiheuttajaksi naalin. Harvinaisempi tumma naali on kesällä tummanruskea, talvella sinimusta. Pohjoismainen ongelma Muualla pohjoisnapaa kiertävällä tundravyöhykkeellä naalit voivat kohtuullisen hyvin. Etsin teltansijan läheltä poron jäännöksiä. Tosin naapurimaiden naalien ei tarvitsisi pitkää matkaa jolkutella Utsjoen tai Enontekiön vanhoille pesäluolille. Naalin nähden en koskaan kohottautunut takajalkojen varaan niille vastenmieliseksi ihmispölkyksi. Tiettyjen erityistoimien vuoksi jalanjälkeni ja vaatteeni tuoksuivat lumoavan ihanilta, ei ehkä ihmisten, mutta muiden elävien mielestä. Silmiin sattui karun hiekkaharjanteen laella törröttävä vehreä heinätupas, jota vuosikymmenten aikana varttuneet naalipoikueet olivat lannoittaneet. Olisin voinut etsiä asutun naalinpesän. Skandinaavisilla naaleilla on kaksi värimuotoa. Kovalla lumella naalin etujalka painaa hiukan pienemmän ja pyöreämmän jäljen kuin takakäpälä. Suomessa ketulla on aina lyhyt matka tunturilta metsään ja toisinpäin. Hetken päästä haukku vaihtui rääkäisyihin. Skandinavian arktinen vyöhyke on kapea ja rikkonainen, leveimmillään vain muutamia kymmeniä kilometrejä. Vasta myöhemmin ymmärsin, että noin paljon ääntä lähtee vain kokonaisesta naaliperheestä. Tiesin sopulija myyrätilanteen huonoksi ja naalit nälkäisiksi. Reilu sata vuotta sitten ne olivat erittäin runsaita ja vaeltelivat talvisaikaan satoja kilometrejä tuntureilta etelään. Ruotsin ja Norjan parhailla naalialueilla eivät kelkat ja mönkijät pörrää yhtä vapaasti kuin Suomessa. Niistä pienimpinä raatokärpäset pyörivät ympärilläni aamusta iltaan. Reppu painoi kuin syntisäkki, silhaukku, joka ei tullut sopulin kurkusta. Kuukautta myöhemmin marssin jalkamiehenä samoille kulmille. Toivoin tulevaisuudessa kohtaavani jonkun sen sukulaisista Suomen maaperällä. Seuraavana päivänä löysin muutaman sadan metrin päästä kuolleen ja loppuunkalutun poron. Ketun tunturivalloitus johti kannan nujertumiseen vajaa kaksi vuosikymmentä myöhemmin. Naalituntureilta metsästetään kaikki ketut ja naaleja ruokitaan automaateilla, joiden sisäänmenokäytävään aikuinen kettu ei mahdu. Kolmipäiväinen lumimyräkkä esti uudet havainnot, ja sen jälkeen minun täytyi suksia kauas ihmisten ilmoille
LOIMULOHI KRUUNAA PÄIVÄN Loimulohi maistuu foliossa kypsennettyjen perunoiden ja remoulade-kastikkeen kera. TAPIONPÖYDÄLTÄ MAKASIINI • 2029_.indd 58 6.9.2013 16.35
Lohen lisääntymisja elinmahdollisuuksia heikentävät muun muassa jokien patoaminen ja koskien perkaaminen, liikakalastus ja vedenlaadun huononeminen. MAKASIINI • 2029_.indd 59 6.9.2013 16.35. Muita aineksia voi lisätä sen mukaan, mitä keittiöstä löytyy. FOLIOPERUNAT Valitse samankokoisia perunoita. Pääosa lohisaaliista on 2–3 vuoden ikäisiä ja saaliskalojen keskipaino on noin 6–7 kiloa. LOIMULOHI , KG LOHTA KOKONAISENA TAI FILEENÄ RKL KARKEAA SUOLAA KILOA KOHDEN Tee reiät lehtipuiseen lautaan ja kiinnitä lohi?lee siihen puutapein nahkapuoli lautaa vasten. REMOULADEKASTIKE MAJONEESIN PERUSOHJE KELTUAINEN , TL SUOLAA TL SOKERIA TL SINAPPIA RKL VIINIETIKKAA VALKOPIPPURIA , DL ÖLJYÄ Sekoita keltuainen ja mausteet kulhossa. Ripottele ?leiden päälle karkeaa suolaa. Kääri ne folioon ja laita tulen reunoille kypsymään samanaikaisesti kalan kanssa. Lohi soveltuu hyvin graavattavaksi, suolattavaksi, savustettavaksi, keitettäväksi tai paistettavaksi. Kutu tapahtuu virtapaikkojen mataliin sorapohjiin syys-lokakuussa. Vanhin asiakirjatieto lohipadosta on vuodelta 1347 Kokemäenjoelta. Tee hyvä tuli, polta vain lehtipuita. Lohen lihan rasvapitoisuus on korkea, 10–18 prosenttia. Tärkeimmät lohijoet ovat Lapissa sijaitsevat Tornioja Teno-joki. Lisää öljy koko ajan hyvin vatkaten ensin tipoittain, sitten nauhana. Suurin osa Itämeressä tavattavista lohista on istutuksista peräisin. Kuninkailla ja piispoillakin oli omat lohipatonsa ja he kävivät kauppaa lohilla. Lohta myös viljellään. Sen alkuperäinen levinneisyysalue on Pohjois-Atlantin ja Itämeren viileissä vesissä ja niihin virtaavissa joissa. Aseta laudat pystyyn 20–30 sentin päähän liekeistä. Sen ansiosta lohen d-vitamiinipitoisuus on suuri ja se onkin tärkeä kalaöljyn lähde. Yleensä koiraat ovat kudulle palatessaan 5–10 vuoden ikäisiä ja painavat 2–20 kiloa. M erilohi (Salmo salar ) on vaelluskala, joka elää meressä, mutta kutee mereen laskevissa joissa. Suomen myydyin kala Norjasta Lohi on ollut pohjoisilla alueilla paitsi arvostettu ruokakala myös tärkeä TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS Pohjoisessa lohi on ollut arvostettu ruokakala mutta myös tärkeä kauppatavara. Noin kolmannes viljellystä lohesta tulee yhä Norjasta ja se on nykyisin Suomen eniten myydyin kala. Kypsentämisen nopeuttamiseksi perunat voi esikeittää vedessä. Jos seos juoksettuu, ota uusi keltuainen ja lisää seos siihen. Avotulella kypsyvä loimulohi vaatii jatkuvaa vahtimista, ettei kala pääse palamaan. Pohjanlahden lohijoet Ruotsin ja Suomen puolella olivat niin kalarikkaita, että lohi oli jokapäiväistä särvintä köyhänkin ruokapöydässä. Maista ja lisää tarvittaessa mausteita. Kypsyminen kestää noin 40 minuuttia. Siitä on monia versioita, mutta perusaineksina ovat majoneesi, suolakurkku ja kapris. Käännä välillä lautoja. Jokiin rakennetut lohipadot ovat ikivanhoja pyyntivälineitä. Norjassa lohen kasvatus merivesissä alkoi jo 1960-luvulla. ANNOS MAJONEESIA VALKOSIPULIN KYNSI RKL SIPULIA TAI HILLOSIPULIA RKL SUOLAKURKKUA TAI PIKKELSIÄ RKL KAPRIKSIA SINAPPIA, ANJOVISLIENTÄ TILLIÄ, RUOHOSIPULIA, PERSILJAA VALKOPIPPURIA Remouladekastike on ranskalainen kastikeklassikko, jota syödään varsinkin kylmän kalan kansa. Suomessa lohi on alun perin lisääntynyt yli 20:ssä Itämereen laskevassa joessa, mutta nykyään alkuperäinen luonnonvaraisesti lisääntyvä kanta on jäljellä vain kahdessa joessa. Loppukesän lohet viettävät joessa. Naaraslohet tulevat sukukypsiksi kasvettuaan meressä 2–5 vuotta. Vapaa-ajankalastajat pyytävät lohia merialueella vetouistelemalla. Lohi on Lapin maakuntakala. Lohen nousu kutujokiin alkaa kevättulvan aikaan ja jatkuu kesäkuun lopulle. Nykyään rysät ja ajoverkot ovat ammattikalastajien tärkeimmät lohipyydykset. Pese perunat, mutta älä kuori niitä. kauppatavara ja veronmaksuväline. Vain muutama prosentti lohista selviää takaisin mereen ja toiselle kudulle, kolmannen kerran kutee vain muutama promille. Kerrotaan renkien vaatineen kontrahtiinsa, että heidän ei tarvitse syödä lohta enempää kuin kaksi kertaa viikossa
Jos alueelle on syntynyt tasaisesti hyvälaatuisia rauduskoivuja, taimikkoa voidaan yrittää kasvattaa kaksijaksoisena. Julkaistuista kuvista lähetämme muistoksi pienen hopeisen kuksan. LUKIJAKYSELY MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron mielenkiintoisin artikkeli. Oliko siinä sinulle hyödyllistä tietoa. VIELÄ EHTII OSALLISTUA KESÄKILPAILUUN MAKASIINI • 2058_.indd 60 6.9.2013 16.36. Voiko kuusentaimikkoon jättää koivuntaimia. Laikutuksen ja äestyksen jäljiltä syntyy paljon kasvualustoja vähäarvoiselle lehtipuulle, kuten lepille ja hieskoivuille. Vaikuttaako maanmuokkaustapa varhaishoidon tarpeeseen ja ajankohtaan. KYSYMYSTÄ KUUSEN VARHAIS H OIDOSTA Kaipaako kuusentaimikko hoitoa ensimmäisten vuosien aikana. Voivatko säästettävät koivut olla kuusentaimia pidempiä. Arvomme kolme palkintoa. Varhaisperkausvaiheessa jätetään 10–15 prosentin lehtipuusekoitus taimikkoa täydentämään. Ainoa oikea kuusen uudistusalan muokkausmenetelmä on laikkumätästys kivennäismailla ja ojitusmätästys mailla, jossa vesitalous pitää saada kuntoon. Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Reppu mahtuu vaikka taskuun. Siinä vaiheessa, kun lehtipuiden latvat nousevat selvästi istutetun puuston yläpuolelle. Lisäksi lehtipuusto on usein vesasyntyistä ja siten huonolaatuista tai muuten vähäarvoista, joten sen varaan ei uuden metsän kehitystä kannata jättää. lokakuuta mennessä vastanneet osallistuvat arvontaan, jossa voi voittaa kätevän pikkurepun. Voit lähettää kuvan ja tekstin sähköpostilla osoitteeseen makasiini@metsalehti. Lehtipuusto, esimerkiksi hieskoivikko tai lepikko, voi olla myös niin tiheää, että kuusentaimien kasvu hidastuu tai loppuu kokonaan. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Se on kuitenkin haasteellinen tehtävä. Aukkopaikkoihin voidaan jättää koivuryhmiä kasvamaan. . TEKSTI HANNU JAUHIAINEN KUVAT MIKKO RIIKILÄ Kuusen taimikon varhaishoito pitää tehdä silloin, kun lehtipuusto on kasvanut kuusentaimikkoa pidemmäksi. Millaisissa kohteissa heinäys on tarpeen. Kerro myös, mitä mieltä olit lehden mukana tulleesta puukauppaliitteestä. Palkinnoksi arvotut puukot olemme lähettäneet Tarja Pentille Jämijärvelle ja Tapio Rintaselle Virolahdelle. . Muokkaustavalla on suuri merkitys lehtipuuston kehittymisen kannalta. Se on kuusentaimikon varhaishoito, neuvoo metsä palveluyritys UPM Silvestan toimitusjohtaja Jukka Koivumäki. Kaikki 7. VIIME NUMEROSSA kiinnostavinta luettavaa oli metsänhoitojuttu ”18 kysymystä kuusen varhaishoidosta”. Heinäystä tarvitaan peltojen metsityksessä ja rehevillä kohteilla, missä on paljon pintakasvillisuutta. Tarvittaessa repun saa taiteltua pieneen pussiin. Istutustaimia on varhaisperkausvaiheessa jäljellä keskimäärin 1 600–1 700 kappaletta hehtaarilla, luontaisilla havuja lehtipuilla tiheys täydennetään noin 2000 taimeen hehtaarilla. Kuusentaimikko on tuolloin yleensä 5–6-vuotias ja noin metrin mittainen. Kilpailu päättyy 30. Kuva voi kertoa vaikka kesän polttopuu-urakasta, tavallista hienommasta pinosta tai puun polton tunnelmasta. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Aukkopaikassa voivat, mutta istutettujen puiden lähellä koivujen pitää olla kuusentaimia selvästi lyhempiä. Esimerkiksi horsmat ja vadelmat voivat haitata kuusentaimien kasvua. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivuilla osoitteessa www.metsalehti.. Heinäys sopii myös maanomistajan omatoimiseksi työksi. Myöhemmässä kehitysvaiheessa havuja lehtipuiden kasvuvauhti tasoittuu, silloin Yhdestä asiasta ei metsänomistajan kannata tinkiä. Lähetä meille polttopuuaiheinen kuva, uusi tai vanha, ja siihen liittyvä noin puolen liuskan mittainen teksti. Ne hidastavat kuusten kasvua kilpailemalla samoista ravinteista ja vedestä. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme kymmenen kirjapalkintoa. Eikö normaali taimikonhoito riitä. syyskuuta. Mitä haittaa siitä on, jos metriseen kuusentaimikkoon jätetään 2–3-metrisiä koivuntaimia. Parhaat kuvat ja tarinat julkaisemme lokakuun Metsälehti Makasiinissa. tai postitse osoitteeseen Kesäkilpailu, Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki. Kuusentaimia nopeakasvuisempi lehtipuusto saattaa vallata uudistusalan nopeasti. Pituuseron kasvaessa lehtipuut varjostavat kuusentaimikkoa, lähellä kasvavat lehtipuut voivat aiheuttaa myös mekaanisia vaurioita. MAKASIINI • MAKASIINI • MAKASIINI • VARHAIS H OIDOSTA METSÄLEHDEN juhlavuoden kesäkilpailun aiheena on polttopuu. Varhaishoidon ajoitus on tarkka, sillä vuodenkin myöhästyminen saattaa aiheuttaa taimikossa suuria kasvutappioita Miksi varhaishoitoa tarvitaan. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. MISTÄ PIDIT. Onko esimerkiksi heinistä haittaa. Heinäyksen tarve on tarkastettava tapauskohtaisesti. METSÄNHOITO Lehtipuita kasvaa usein kuusentaimien lähietäisyydellä. Milloin on syytä mennä ensimmäisen kerran raivaussahan tai vesurin kanssa kuusentaimikkoon. Hyvä maanmuokkaus – laikkutai ojitusmätästys – vähentää heinien taimikolle aiheuttamaa haittaa
Miesväki menee ja tulee, täditkin hosuvat asioillaan, mutta isoäiti on aina läsnä, ihan niin kuin kuusi. BIOENERGIA-NYT! -näyttelyLahti-Halli ja sen piha-alue on näyttelytilaa. Isoäitikin on aina kotona, mutta näkee silti kirkolle asti ja tietää mitä pojat siellä tekevät. Hän on huomannut synkällä havuoksalla kirkkaankeltaisen perhosen. 02 7651403 tai 0400 539684 TEIN VUONNA taimikonhoidon kohteessa, joka oli istutettu vuonna 1994. Hautajaisvieraiden tummaa joukkoa ympäröi tumma kuusiaita. Syvänvihreät, maataviistävät oksat oikein kutsuvat syliinsä. Koneyrittäjät ja Finnmetko Oy järjestää neljännen RATKAISEVAT TEKIJÄT seminaarin. Uskon, että monelle muullekin aktiiviselle metsänomistajalle on käynyt samanlainen virhearviointi, kun metsänomistajia ei ole riittävässä määrin informoitu näistä kemeratukien kiemuroista. klo – Vanha Veitsitehdas, pääsymaksu Lukijoilta Tietoa metsästä. Tässä tapauksessa olisin saanut pinta-alatuen ja energiapuutuen. Metsäkeskuksesta minulle kerrottiin, että energiapuutukea ei voida maksaa kohteista, joista olen aikaisemmin saanut pinta-alatuet. Kaikki muu muuttuu, isoäiti pysyy. Vapaamuotoiset hakemukset mahdollisine liitteineen pyydetään toimittamaan 15.10.2013 mennessä osoitteella Jouko Tuovola Säätiö, Rutavantie 51, 32610 HUITTINEN. Toisaalta oikeus ja kohtuus toteutuisi siinäkin tapauksessa, että pinta-alatuki ja energiapuutuki maksettaisiin samasta kohteesta eri aikoina. Molemmat kohteet ovat viljavalla lehtomaisella kankaalla. Maassa voi tuntua, että kuusella on hiukan köyhät ympyrät ja että tässä se vain seistä pönöttää, mutta oksistossa tajuaa puun laajan vaikutuspiirin. Se on helppoa. Tekee mieli kiivetä. Oli sopiva hetki kysyä: ”Sinä kun olet touhunnut ikäsi puiden kanssa, niin kuinka luonnehtisit mäntyä, kuusta ja koivua. Hän oikein istahti alas ja katseli kaukaisuuteen. Millaisia hahmoja ne sinusta ovat?” Puualan mies mietti. Kun tuli eväitten aika, menin koivun varjoon ja huomasin, että ilma oli paljon kosteamman tuntuista hengittää. Poistuma oli noin 30–35 kuutiota energiapuuta hehtaarilla. Minun mielestäni koivu on metsän äiti. MAKASIINI • 2059_.indd 61 6.9.2013 16.37. Kunnes yhtenä kauniina kesäpäivänä hän on poissa. Hakkuun jälkeen pystyyn jäävän puuston tiheys on 800–1000 runkoa hehtaarilla. REINO PURANEN METSURI PIEKSÄMÄKI Koivu on metsän äiti O ltiin kuljettu kankaalla jytkypetäjikössä, asteltu alamaita koivikon valossa ja vaellettu varjoisan kuusikon läpi. Sitten vastaus oli valmis. Kuusi on lättähattu, jätkä. Suosittelisin, että männiköihinkin jätettäisiin niitä aina muutama. Oletin, että saan nyt kemeran energiapuutuen, koska mainittua tukea en ollut aikaisemmin kohteista saanut. Harvensin taimikon tiheyteen 2 500 tainta hehtaarilla. www.metsakustannus.. Nyt seistiin kallion laella. Kyllä, kuusi puskee ja puikkelehtii jätkän lailla, ottaa aina oman paikkansa. Poistumassa oli osa kuitupuukokoista puuta, joka meni energiapuuksi. . Jouko Tuovolan Säätiö harjoittaa metsätaloutta ja metsäntutkimuksen edistämistä omistamillaan tiloilla. RATKAISEVAT TEKIJÄT koostuu kolmesta toimiala seminaarista; energia, maarakennus ja puunkorjuu. ESKO AIRAKSINEN HAUKIVUORI Kemeran kiemuroita METSÄLEHTI Makasiinissa oli heinäkuussa kirjoitus, jossa kutsuttiin mäntyä metsän kuninkaaksi, koivua morsiameksi ja kuusta isoäidiksi. Energiapuutuen saadakseni minun olisi pitänyt vuonna 2002 jättää taimikonhoito tekemättä ja suorittaa taimikon kunnostus (tai nuoren metsän harvennus) myöhemmin ja samalla kertaa ottaa talteen energiapuu. Olin juhannuksen aikaan töissä harvahkossa männikössä, jossa oli reilunkokoisia koivuja. Toinen vaihtoehto molempien tukien saamiseksi olisi kai ollut se, että en olisi aikaisemmin hakenut ja saanut pinta-ala tukia, vaan olisin nyt vuonna 2012 hakenut molempia tukia. ”Mänty on metsän kuningas. Syksyllä 2012 teetin molemmissa kohteissa ensiharvennukset. Apuraha myönnetään metsäntutkimukseen kohdistuvaa opinnäytetyötä varten. Ja ihan niin kuin isoäidin esiliinan helmat ulottuvat lattiaan, on kuusikin maasta asti yhtä ja samaa havuoksien hellyyttä – ainakin avoimella paikalla kasvanut emäkuusi. Mainituista kohteista sain kemeran pinta-alatuet aikanaan. Toisessa kohteessa tein nuoren metsän kunnostuksen vuonna 2008 tiheyteen 1800 tainta hehtaarilla. METSÄN PUUT MAKASIINI • MAKASIINI • w w w .fo re st al .fi Tule löytämään oma metsäluontosi Fiskars Nature -messuille la–su .– . Kuin tikapuita pitkin menisi. Yksi pikkulapsista erkanee porukasta ja kulkee kuusiaidan äärelle. Kun siihen syliin käy ja katsoo ylös, huomaa että samanlaisia oksia jatkuu taivaaseen asti – niin kuin uuttera hullu olisi porannut rungon täyteen reikiä ja työntänyt jokaiseen heinäseipään. TEKSTI PETRI TAMMINEN KUVAT ESKO KESKI VÄHÄLÄ Kuin tikapuita pitkin menisi. Kuusen kohdalla epäröin. Mutta yhtä lailla sen olemuksessa on vanhaaemäntää, lempeää isoäitiä. Lisätietoja: Jorma Vähä-Heikkilä p. Mietin, että kyllä koivu on metsän äiti. KUNINGAS, ISOÄITI JA MORSIAN Kirjailija Petri Tammisen ja valokuvaaja Esko Keski-Vähälän yhteistyönä syntyivät muotokuvat kolmesta pääpuulajista. Oli erittäin tuhnakka helle, tuulta ei yhtään. Sammal oli niin kuivaa, että jalan alla rusahti ja askelista jäi jälki. RATKAISEVAT TEKIJ T BIOENERGIA-NYT! & www.bioenergianyt.fi, www.koneyrittajat.fi ratkaisevat91x62_sanomalehti.indd 1 22.5.2013 8.36 TAPAHTUMIA APURAHOJA TUTKIMUSAPURAHA Jouko Tuovolan Säätiö ilmoittaa haettavaksi vuonna 2013 myönnettävän tutkimusapurahan, jonka suuruus on enintään 8 000 euroa. Koivu on morsian.” A ina kun kuljen metsässä, muistelen puualan miehen vastausta ja mietin, pitääkö määritelmä paikkansa. Männystä ja koivusta olen enimmäkseen samaa mieltä
KRYPTO Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi MAKASIINI • 2056_.indd 62 6.9.2013 16.38
Tapion kultaisen metsämerkin saivat Metsälehden päätoimittaja Eliisa Kallioniemi sekä Tapion pitkäaikainen toimihenkilö Jouko Kostamo. Tapion hopeinen ansiomerkki myönnettiin Metsälehden toimittajille Hannu Jauhiaiselle ja Mikko Riikilälle, Savon ammattija aikuisopiston lehtori Risto Mykkäselle sekä Taaleritehtaan metsäsijoituksista vastaavalle johtajalle Jyrki Ketolalle. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 6”. Tapio myöntää ansiomerkkejä metsätaloutta edistävästä ja kehittävästä ansiokkaasta työstä. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 31549840. Tapio palkitsi metsäosaajia Makasiiniristikko , oikea ratkaisu 2056_.indd 63 6.9.2013 16.38. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Mykkänen ja Ketola ovat Metsälehden avustajia. Ay:lle. MAKASIINIKRYPTO Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on muistanut ansioituneita metsäosaajia. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Palkinnot Makasiiniristikosta 5 on arvottu seuraaville kolmelle: Ritva Koivunen, Lappi, Heleena Laakso, Helsinki ja Juhani Uppala, Vantaa. Mikko Tyni, Metsänhoitoyhdistys Taivalkosken valtuuston jäsen, Taivalkoski MERKKIPÄIVIÄ Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 26.9. Suominen & Kumpp. osoitteessa Metsälehti, 890, 00101 Helsinki. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos / 2013 – / 201 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 Tunnus 5011305 Info: 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ALLEKIRJOITUS PUHELIN ASIAKASNUMERONI LEHDEN OSOITELIPUKKEESTA VUOTTA 18.9. Seija Honkanen, metsänhoitaja, Vihti (juhlii perheen parissa) 29.9. Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden / 2013 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 110 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 121 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 61 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 61 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10%. Esa Nurminen, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsuri, Lieto 27.9. Metsätyömerkin Tapio on myöntänyt Salaojatyö E. Kauko Nevanperä, Metsänhoitoyhdistys Pudasjärven eläkkeellä oleva toiminnanjohtaja, Pudasjärvi (perhepiirissä) VUOTTA 28.9. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Eero Kytölä, metsänhoitaja, Helsinki (matkoilla) VUOTTA 21.9. Pertti Kaipainen, Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon metsuri, Joroinen VUOTTA 29.9. Matti Haapala, ylimetsänhoitaja, Forssa (metsäretkellä) 22.9
Työskentelyyn tarvitaan kaksi: toinen kaataa sangolla marjaa riittävän isoon astiaan ja toinen käyttää puhallinta sopivalla teholla ja etäisyydellä. Reijo Väisänen (oikealla) ja Ari Komulainen puhdistavat puolukoita keräystauolla Lieksan Honkavaaralla. Kun toukan karva tunkeutuu ihoon, myrkky aiheuttaa kiusallisen, pitkään jatkuvan tulehduksen ja kutinan. Karvat ovat toukkien puolustuskeino. Myös heinähukan, isosiilikkään, tammi-, mäntyja koivukehrääjän toukilla on myrkkykarvoja. Puhaltimella puhtaaksi Tammikehrääjän toukan myrkkykarvat ovat lyhyitä, mutta pitkistäkin karvoista on hyötyä: kosteus tiivistyy pisaroiksi niihin eikä toukan iho kastu. Ukonkoiran karvat TEKSTI JA KUVA ARI KOMULAINEN NIITTYLAHTELAINEN Reijo Väisänen on intohimoinen puolukankerääjä. Poikkeuksena on käki, joka on suorastaan erikoistunut syömään karvaisia ukonkoiria. Samalla toinen hämmentää marjoja ja noukkii pois ne roskat, jotka eivät lähde ilmavirran mukana. Pedotkin jättävät suuret ja näkyvät kehrääjätoukat rauhaan. Kun sangollinen on laskettu, kannattaa puhaltimella vielä puhaltaa suoraan marjojen sekaan. Väisänen on kuitenkin keksinyt, että lehtipuhallin on suuren marjamäärän esipuhdistukseen oiva kapine. Tiedä sitten, onko kyseessä pakanuuden aikainen kunnioittava nimitys, vai vasta kristinuskon aikana syntynyt nimittely, jonka tarkoituksena on ollut halventaa entistä jumalaa. Kolmen päivän urakointi Lieksan marjametsissä riitti tavoitteen saavuttamiseen. TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN KEHRÄÄJÄT ovat suurikokoisia, pääasiassa yöllä liikkuvia perhosia. Näin kotelokopasta muodostuu myrkkypanssari, joka torjuu pedot jo ennen kuin ne ehtivät edes koskettamaan itse koteloa. Tällaisen määrän puhdistus vie aikaa. Tälle syksylle Väisäsen tavoitteena oli saada kokoon talven aikana perheessä tarvittava marjamäärä 350 litraa. Useat kehrääjätoukat ovat karvaisia ukonkoiria. Tämä löytyy nopeasti kokeilemalla, jolloin marjaa ei lennä ilmavirran mukana juurikaan astian ulkopuolelle. Näin käsittelee muutamassa minuutissa suurenkin marjasaaliin. Tunnetuin kehrääjä on tietenkin kotieläimeksi valjastettu silkkiperhonen. Kun kehrääjäntoukka on täysikasvuinen ja alkaa kutoa kotelokoppaa, karvat irtoavat ja tarttuvat kotelokopan ulkoseinään. Ne ovat saaneet nimensä touk kien kyvystä erittää kestävää rihmaa, josta ne kutovat kotelokopan kotelonsa suojaksi. Tammikehrääjän toukalla on kahdenlaisia karvoja. Marjat kannattaa puhaltaa heti keräämisen jälkeen, jolloin ne eivät ole ehtineet kuljetusastioissa kostua ja roskat irtoavat helpommin. Pitkät karvat ovat tavallisia, mutta lyhyet ja jäykät karvat ovat onttoja ja niiden sisällä on myrkkyä. PILKKEITÄ MAKASIINI • 2060_.indd 64 6.9.2013 16.38. Täysin roskatonta marjaa puhaltamalla ei saa, mutta mehumarjaksi riittävän puhdasta. Kehrääjätoukkia ei siis pidä mennä varomattomasti koskettelemaan
ENSI NUMEROSSA TEEMA TEKISITKÖ TIEN. © VE IK KO VA SA M A /W W W .L EU KU .F I MAKASIINI • 2057_.indd 65 6.9.2013 16.39. Metsätie vie mutta myös tuo rahaa. LOKAKUUTA. Seuraava Metsälehti ilmestyy 26. syyskuuta. SEURAAVA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY
Huonekalun muoto ei saa syödä puun näyttävyyttä, vaan sen täytyy tuoda se esille. Heidät pitää tavoittaa, ja siinä on tekemistä.” Pölläsen huonekaluja löytyy verkosta osoitteesta www.losung.?. Joka kerta kun ajan maaseudulla, etsin pellon pientareilta romahtamaisillaan olevia latoja. Vanhaa löytää, kun pitää silmänsä auki. Teen myös tilaustöitä. VANHAA JA UUTTA Mikko Juhana Pöllänen etsii sään ahavoittamia latoja ja muuttaa ne huonekaluiksi. TUOTE & TEKIJÄ TEKSTI HANNA LEHTO ISOKOSKI KUVAT SATUMAARI VENTELÄ ”PUUSEPPÄNÄ haluan luoda kestävää kauneutta, jonka perustana on materiaali. Niinpä perustin oman yrityksen viime syksynä. Teemana oli kierrätys. Joissakin huonekaluissani sisäpuoli on värillistä vaneria ja ulkopuoli harmaata lautaa. MINUA kiehtoo kovasti sellainen, että en valmistaisi pelkästään yhtä tuotetta vaan suurempia esteettisiä kokonaisuuksia. Kun näen vaikkapa vanhan lankun tai oven, syntyy idea, mitä siitä saisi. Alkaa hauska luomisprosessi, jonka takia haluan tehdä juuri tätä työtä. Tällä hetkellä suurin kysymys on ehkä se, miten saan tuotteeni markkinoitua ja myytyä oikeille ihmisille. Olen asunut ja opiskellut Saksassa, mutta rakkaus järviluontoon veti takaisin Itä-Suomeen. Vanhasta materiaalista syntyvien uniikkikappaleiden lisäksi minulla on kaksi omaa mallistoa. Mikko Juhana Pöllänen asentaa alumiinijalkoja Kubikhyllymoduuliin verstaallaan Savonlinnan Kerimäellä. KOULUTUKSELTANI olen luokanopettaja, mutta puutyöt ovat aina olleet harrastukseni ja intohimoni. Niitä olen ostanut ja purkanut, jotta saan harmaata lautaa. Kesäksi suunnittelin ja toteutin savonlinnalaisen lettukahvilan, Kalliolinnan, sisutuksen. MAKASIINI • MAKASIINI • 2052_.indd 66 6.9.2013 16.40. Puuta hankin monesta paikasta. Sen nimi Lösung on saksaa ja tarkoittaa ratkaisua. Tein esimerkiksi vanhan aitan lattialankuista sohvaryhmän, ja kalusteet olivat myös myynnissä. Käytän paljon kierrätysmateriaaleja kuten vanhoja ovia ja seinäpaneeleja, ja joskus yhdistän niitä moderneihin. Jonkin verran olen sahauttanut itse, mutta osa varastostani on erään lopettaneen yrityksen peruja. Nyt asun Savonlinnassa. Kuvan yöpöytä (alla) ja hyllymoduli ovat osa Lösung Kubik -sarjaa
” Hyödynnä Metsälehden lyömättömät huomioarvot, keskimäärin 75 %. Määräpaikalla on menty, ja niin mennään jatkossakin. 2051_.indd 67 5.9.2013 15.57. Saat erinomaista palvelua ja tehokkaan median käyttöösi. Katso hintaa! Katso hintaa! Näyttävästi koko sivu alle 4 000 eurolla! Toimi heti. Sillä on lukijat, jotka arvostavat laatua, ja siksi Metsälehti sopii täydellisesti sahojemme pro?iliin. Kun haluat iskeä täsmällisesti, myydä metsänomistajille ja metsäammattilaisille, jotka arvostavat laatua, soita Jarmolle Metsälehteen, 09 315 49 847. Tuomas Kuivamäki tuotespesialisti, moottorisahat, Husqvarna Meillä on aina takasivu, koska etusivua ei saa. www.metsalehti.?/media Meille Metsälehti on ollut ja on tärkeä media, mitä sitä kiertelemään
Täyskymppi metsänhoitoon. HUIPPUUUTUUS! HUSQVARNA 543 XP ® Kevyt ja tehokas uutuus niin ensiharvennukseen ja energiapuusavottaan kuin suurta tehoa vaativaan karsintaan. Kaikki oikeudet pidätetään. 2049_.indd 68 5.9.2013 15.58. husqvarna.fi Copyright © 2013 Husqvarna AB (publ). 43,1 cm³, 2,2 kW, 4,5 kg. 585 € Husqvarnalle mikään ei ole täysin mahdotonta tai edes vaikeaa. Olemme auttaneet ihmisiä kesyttämään luontoa jo yli 50 vuoden ajan tarjoamalla innovatiivista tekniikkaa ja älykkäitä ratkaisuja. Hyvä esimerkki on uusi 543XP Husqvarnan täyskymppi metsänhoitoon