SYYSKUUTA • NUMERO 6/2018 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Metso-ohjelmaa on toteutettu jo 10 vuotta • Huomioi katkonta harvennuksella PUUKAUPPA KOKO MAAN PUUNOSTAJAT VAIKUTTAJA JUHA MÄNTYLÄ OSTAA ENITEN PUUTA PUUKAUPASTA 11 KYSYMYSTÄ Kari Lappalaisen korjuukoneet tekevät pitkää päivää PUUKAUPPA METSÄNOMISTAJA HAUSSA TOTUTTUA PAREMPI TUOTTO Nyt riittää töitä TE EM A : PU U KA U PP A 6078_.indd 1 26.9.2018 11.01. M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 6/2 01 8 27
Helpota isompien hankintojen rahoittamista sähköisen puukaupan ennakkorahoituksella. Puukaupan ennakkorahoituspalvelun ovat rakentaneet Metsä Group ja OP Yrityspankki Oyj. Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi ja kysy lisää Puukaupan ennakkorahoituspalvelusta. Rahat puukaupasta voit saada tilillesi nopeimmillaan jopa päivässä. PUUKAUPAN ENNAKKORAHOITUS JOPA 80 % Suunnitteletko asunnon, traktorin tai uuden metsätilan ostoa. Rahoitusehdot näet verkkosivuillamme www.metsaforest.com/ennakkorahoitus. Saat jopa 80 prosenttia puukaupparahoista tilillesi kolmen pankkipäivän sisällä puukaupan teosta. 6079_.indd 2 26.9.2018 11.03
METSÄ NYT Kävin syyskuun puolivälissä Varjakan saarella Oulunsalossa. Tunnelma metsässä oli kuin olisi ollut elokuvassa. KUVA: JANNE KORKKO 6148_.indd 3 21.9.2018 15.22. Suojeltu saari on täynnä läpitunkematonta puustoa, harvinaista ja omalaatuista metsää! Koska valo ei pääse oksiston läpi maahan asti, ei kasvustoa puiden alla juuri ole. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
20 s. SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI s. 28 Puukauppa huippulukemissa 31 Puunostajat 2018 38 RAHAPUU: Metsätuhoja vähätellään Oma metsä 40 11 kysymystä puukaupasta 43 PIKATESTI: Puhelimessa raivuulla 44 TIE METSÄNOMISTAJAKSI: Hoitotöitä tekemään 47 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Ihmisluonnon mukaista hakkuuta NRO 6 27.9.2018 JY RI KE RO N EN VA LT TE RI SK YT TÄ 4 MAKASIINI 6 • 2018 4 MAKASIINI 6 • 2018 6149_.indd 4 21.9.2018 15.32. 14 Kaatolupien haku tarkemmaksi 16 MARKKINAT: Paljon mittoja, enemmän tukkia 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Hyvä hinta innosti kaupoille 18 Hyvästä tilasta kova hinta 19 VERKOSTA: Luolamiehet ongelmana Teema: Puukauppa 20 Mitä näistä puista tehdään. 40 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Hyvin menee 6 METSÄNOMISTAJA: Timo Huhtala tuunaa metsätiloja 12 UUTISET: Metso-ohjelmalle 10 vuotta täyteen 13 METSÄTYYPPI: Miten kirjanpainajien kesä sujui, Heli Viiri
Meneillään on ennätysmäinen puukauppasyksy. Tästä puukauppanumerosta löydät taas kaikki Suomen puunostajat ja hyvät vinkit puukaupan tekoon. Ensi kuussa kuullaan taas uutta tietoa siitä, kuinka paljon metsät ovat kasvaneet ja paljonko niistä voidaan kestävästi hakata puuta. Määrävälein se kertoo lahjomattomasti tarkkoja lukuja. Äskettäin kuolleen eli kovan lahopuun määrä on Etelä-Suomessa yli kolminkertaistunut 1990-luvulta. Jo alustavista tuloksista paljastuu mielenkiintoisia tietoja. Kuinka monimuotoisuuden käy, kun hakkuut lisääntyvät. HYVIN MENEE ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Pääkirjoitus s. Inventointitietojen perusteella voi tehdä päätelmiä monesta muustakin asiasta, myös metsäluonnon tilasta. SYYSKUUTA • NUMERO 6/2018 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Metso-ohjelmaa on toteutettu jo 10 vuotta • Huomioi katkonta harvennuksella PUUKAUPPA KOKO MAAN PUUNOSTAJAT VAIKUTTAJA JUHA MÄNTYLÄ OSTAA ENITEN PUUTA PUUKAUPASTA 11 KYSYMYSTÄ Kari Lappalaisen korjuukoneet tekevät pitkää päivää PUUKAUPPA METSÄNOMISTAJA HAUSSA TOTUTTUA PAREMPI TUOTTO Nyt riittää töitä TE EM A : PU U KA U PP A 6078_.indd 1 20.9.2018 16.44 Tämän numeron kannen kuvasi Jyri Keronen JO RM A LU H TA 5 MAKASIINI 6 • 2018 6149_.indd 5 21.9.2018 15.32. 50 KYSY POIS: Paljonko puut kasvoivat. Suojellun metsämaan ala on 1970-luvun lopun jälkeen viisinkertaistunut. Parhaillaan suunnitellaan säästöpuuryhmiä ja arvokkaiden luontokohteiden rajauksia sadoilla leimikoilla. Esimerkiksi järeiden haapojen määrä on muutamassa vuosikymmenessä kuusinkertaistunut talousmetsissä. Sen sijaan pidempään lahonnutta eli pehmeää lahopuuta kertyy talousmetsiin hitaasti. Aina voi tehdä asioita paremmin, mutta välillä voi olla hetken tyytyväinen. 40 s.64 48 PERINTÖMETSÄ: Metsälahja yhteisesti vai erikseen. Onneksi meillä on valtakunnan metsien inventointi. Muutoksella on merkitystä, sillä haapaa kutsutaan luonnon monimuotoisuuden kannalta Suomen tärkeimmäksi puuksi. Sitä on hehtaarilla nyt noin neljä kuutiometriä, mikä on kuitenkin 1,2 kuutiometriä enemmän kuin muutama vuosikymmen sitten. Metsäluonnon hyväksi on tehty paljon, ja työ tuottaa tulosta. KUN KUUNTELEE puhetta luonnon köyhtymisestä tai tekee havaintoja teiden varsien avohakkuualoista, on vaikea sanoa, missä tilassa metsät oikein ovat. 52 KOEAJOSSA: Toyota RAV4 Hybrid 54 Vaatimaton kasvukesä 56 VAIKUTTAJA: Juha Mäntylä ostaa eniten puuta Luonnosta 63 PAKINA: Taatanalliset säkeet 64 LUHTA: Maailman nopein metsästäjä 68 TAPION PÖYTÄ: Sydämelle sopivaa superruokaa 70 Makasiinikrypto 72 PILKKEET: Turvana miljardit itiöt 74 TUOTE & TEKIJÄ: Mitä tahansa puusta M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 6/2 01 8 27. Samaan aikaan, kun talousmetsissä on lisätty luonnonhoitoa, metsiä on myös suojeltu. Luonnonvarakeskuksessa ja Suomen ympäristökeskuksessa on meneillään tutkimus, jossa selvitetään, miten metsien käsittelyssä 1990-luvulla tehdyt muutokset ovat vaikuttaneet luontoon. Toimittaja Liina Kjellbergin artikkelista selviää, mihin erään pohjoiskarjalaisen leimikon puut päätyivät
TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN 6 MAKASIINI 6 • 2018 6 MAKASIINI 6 • 2018 6085_.indd 6 21.9.2018 15.24. METSÄNOMISTAJA TILOJEN TUUNAAJA Äänekoskelainen Timo Huhtala on ostanut ja myynyt viimeisen neljäntoista vuoden aikana toistakymmentä metsätilaa
Metsätilamarkkinoiden ylikuumentuminen on saanut Huhtalan lykkäämään tilaostoja tulevaisuuteen. ”Jos yleinen korkotaso nousee, uskon, että metsätilojen hinnoissa nähdään vielä korjausliikkeitä alaspäin.” 7 MAKASIINI 6 • 2018 6085_.indd 7 21.9.2018 15.24
Töihin on aina mukava lähteä, ja työn tulokset ovat yleensä nopeammin nähtävissä kuin opetustyössä.” palveluyritystään, joka työllistää tällä hetkellä kolme ulkopuolista työntekijää. Äänekoski Lounametsä Haapajärvi Ranua Joensuu 8 MAKASIINI 6 • 2018 6085_.indd 8 21.9.2018 15.24. ”Nyt olen koulusta virkavapaalla ja keskityn täysillä yrityksen pyörittämiseen. Äänekosken Ruotinkylällä sijaitseva parinkymmenen hehtaarin metsätila ehti olla Huhtalan omistuksessa vain kaksi vuotta. ”Ostan, hakkaan, hoidan ja myyn” Huhtalan toimien vauhdikkuus alkaa paljastua, kun astelemme miehen kanssa uudehkon metsäautotien varressa varttuvan nelimetrisen kuusitaimikon reunaan. ”Tämän taimikon olen istuttanut metsäpalveluyrittäjänä tilan entiselle omistajalle, mutta raivannut pari vuotta sitten itse metsänomistajana. Totta kai kiinnostaa. Tavoitteena 10–20 prosentin tuotto Ensimmäisen kerran Huhtalasta tuli metsänomistaja vuonna 2004, kun hän hankki Pieksämäeltä seitsemän hehtaarin suuruisen metsätilan. ”Metsä on työskentely-ympäristönä mukava. Samaan aikaan hän on kehittänyt vuodesta 2007 toiminutta metsäTämän taimikon Timo Huhtala on istuttanut metsäpalveluyrittäjänä ja hoitanut metsänomistajana, mutta nyt tilalla on jo uusi omistaja maaliskuussa tehtyjen tilakauppojen seurauksena. Töihin on aina mukava lähteä, ja työn tulokset ovat yleensä nopeammin nähtävissä kuin opetustyössä”, Huhtala muotoilee. ”Viimeisen neljän vuoden aikana olen ostanut metsää 80 etsänomistajien haastatteluissa toistuvat lähes aina samat asiat. Nyt tilalla on kuitenkin jo uusi omistaja”, Huhtala kertoo. Tila oli lähes kauttaaltaan päätehakkuumetsää, joten Huhtala uudisti metsät välittömästi. Neljäntoista vuoden aikana Huhtala on ennättänyt omistamaan toistakymmentä metsätilaa, yhteispinta-alaltaan reilusti päälle sadan hehtaarin. Tällä hetkellä miehellä on omistuksessaan vain seitsemän hehtaarin palsta Pihtiputaalla, joka sekin on myynnissä. Kahden vuoden kuluttua hän myi taimikkotilan uudelle omistajalle. ”Minulla ei ole nyt kuin seitsemän hehtaaria metsää omistuksessani, mutta jos tällainen erilainen näkökulma kelpaa, niin tervetuloa haastattelemaan”, Huhtala toteaa puhelimessa. Jokaisen tilan hän on myös myynyt eteenpäin. Myös tien olen teetättänyt omistusaikanani. Hakkuutuloja 18 000 euroa maksaneelta tilalta kertyi 28 000 euroa. Perinteisten metsänhoitotöiden lisäksi teemme paljon esimerkiksi pihapuun kaatoja.” Näyttää selvältä, ettei mies enää palaa koulumaailmaan. Äänekoskelainen Timo Huhtala, 47, tekee tässä suhteessa poikkeuksen. ”Tämä on ollut toimintamallini. ”Metsä on työskentely-ympäristönä mukava. Pitkäjänteistä metsänomistamista ja Huhtalaa ei saa sovitettua samaan juttuun mitenkään. ”Laskin, että sijoitetulle pääomalle kertyi kaksinumeroinen tuottoprosentti”, Huhtala ynnäilee. Ostan tilan, teen puukaupat päätehakkuista ja harvennuksista, hoidan taimikot ja uudistamistyöt, laitan tiet sekä ojat kuntoon ja sen jälkeen myyn tilan.” Metsätilojen tuunaus on ollut lähes parikymmentä vuotta alakoulun luokanopettajana toimineelle Huhtalalle sivutoimi ja tapa hankkia lisätuloja. Metsätalous nähdään pitkäjänteisenä toimintana, ja metsäpinta-alaa pyritään kasvattamaan tilaostoin sopivan tilaisuuden tullen
Hän on hoitanut kaikkien hankkimiensa tilojen taimikot hyvään kasvukuntoon. Jos kuutiohinta jää Keski-Suomen kasvatusmetsissä kolmeenkymmeneen euroon tai alle, niin tarjouksen tekemistä kannattaa harkita.” Tilojen ostossa tarvittavat metsänarviointitaidot Huhtala on opetellut itse. Puustotietojen tarkistus relaskoopin ja mauserin kanssa mitaten ovat ensimmäisiä asioita palstalla. hehtaaria ja myynyt 70 hehtaaria.” Siihen, miksi metsänhoitotyöt itse hallitseva mies on päätynyt myymään ostamansa tilat, löytyy puhtaasti taloudelliset perusteet. 9 MAKASIINI 6 • 2018 6085_.indd 9 21.9.2018 15.24. Parin viime vuoden aikana metsätilamarkkinat ovat kuumentuneet Huhtalan mukaan ”Tuntuu, että tilojen ostajilta ovat menneet tunteet ja järki sekaisin.” Timo Huhtala ei epäröi tarttua raivaussahan kahvoihin. Mies tekee taimikonhoitotöitä myös metsäpalveluyrittäjänä. ”Olen asettanut sijoitetulle pääomalle 10–20 prosentin tuottotavoitteen. Metsätaloutta harjoittamalla voi päästä pitkässä juoksussa vain noin viiteen prosenttiin, vaikka tekisi itse kaikki hoitotyöt. ”Siihen on ollut kaksi syytä. Kun sopiva tila tulee myyntiin, hän tutustuu siihen perusteellisesti. Alan tutkintoa miehellä ei ole, mutta hän on suorittanut aikuisiällä muutamia metsurikursseja. Toiseksi, en ole halunnut ottaa kohtuuttoman suuria taloudellisia riskejä.” Tiloja Huhtala on ostanut sekä suoraan yksityisiltä että julkisten tarjouskilpailujen kautta. Metsätilojen kysyntä on ollut nyt niin kovaa, että myyminen on ollut taloudellisesti järkevin vaihtoehto.” Hinnat karanneet käsistä Tähän saakka Huhtalan hankkimat metsätilat ovat olleet pienehköjä, pinta-alaltaan 7–20 hehtaaria. ”Tarkkojen puustotietojen avulla pääsee kiinni keskimääräiseen kuutiohintaan. Ensiksi, pääomia ei ole ollut käytössä kovin paljoa
”Käypä arvo tilalle oli 54 000 euroa. Olen myös kääntänyt katseen pohjoisemmas, kuten Kainuuseen, mutta niin on tehnyt moni muukin.” Jos sopivia tiloja osuu kohdalle, aikoo Huhtala ostaa tilat perustamansa osakeyhtiön nimiin. ”Olen kokenut, että esimerkiksi metsävähennysten käyttäminen aiheuttaa vain ylimääräistä työtä. Se tarkoittaa, että tuotto-odotukset siirtyvät kauas tulevaisuuteen, vaikka puun hinta onkin noussut.” Esimerkkinä hän heittää Pihtiputaalla myynnissä olleen metsätilan. niin rajusti, ettei uusien tilojen hankinta ole ollut järkevää. ”Tuntuu, että tilojen ostajilta ovat menneet tunteet ja järki sekaisin. ”Nämä kokemukset ovat saaneet ajattelemaan, että nyt ei ole järkevää laittaa rahoja kiinni metsätiloihin. ”Metsätilat.fi on osoittautunut hyväksi myyntikanavaksi, sillä tarjouksia on tullut paljon, ja myyntihinnat kohonneet hyTimo Huhtala satsaa tarvittaessa ostamiensa metsätilojen infraan. 10 MAKASIINI 6 • 2018 6085_.indd 10 21.9.2018 15.24. Tiloista maksetaan kymmeniä prosentteja yli käyvän arvon. Osakeyhtiö ei saa myöskään kemeratukia, mutta verotuksellisesti ja hallinnollisesti uskon osakeyhtiön olevan hyvä ratkaisu.” Ostajia läheltä ja kaukaa Aiemmin Timo Huhtala hoiti metsätilojen myynnin itse, mutta viimeisimmissä kaupoissa hän on turvautunut välittäjän apuun. Minä tarjosin 57 000 euroa, mutta olin tarjouskilpailussa sijalla neljätoista.” Viesti välittäjältä on kilpailutuksen jälkeen ollut viime aikoina aina sama: tila on myyty bruttohinnalla tai kalliimmalla. Yhteistyössä naapurien kanssa Äänekosken Ruotinkylällä sijaitsevalle palstalle syntyi kevytrakenteinen metsäautotie
Kaverit ovat joskus puolileikillään nimittäneet miestä kulassiksi, entisaikojen salakuljettajaksi ja kauppamieheksi. ”Uudet omistajat ovat olleet hankintoihin tyytyväisiä. Kuvittelisin, että korkojen nousu rauhoittaa jossain vaiheessa myös metsätilamarkkinoita.”n Metsäpalveluyrittäjällä täytyy olla monenlaista kalustoa mukana. ”Kuluja kahdesta palstasta koostuneesta tilasta tuli tientekoineen, metsänhoitotöineen ja varainsiirtoveroineen 86 000 euroa. Mukana kilpailussa ovat nyt myös sijoitusrahastot. Hyvin hoidetut nuoret metsät soveltuvat monen metsänomistajan pitkäjänteisiin tavoitteisiin hyvin.” Entä miten Huhtalalle kävi tämän Ruotinkylän palstan kanssa. ”Esimerkiksi Tornator tarjosi eräästä tilastani reilusti päälle käyvän arvon.” Huhtalan mukaan metsätilamarkkinat ovat muuttuneet siten, että isoillakin tiloilla keskimääräiset hehtaarihinnat ovat nousseet pienempien tasolle. Risut kulkevat pois tontilta peräkärryssä. ”Seuraan osakkeiden P/E-lukua, ja pyrin hankkimaan osakkeita, jotka ovat edullisia suhteessa firman tulokseen.” Huhtala rinnastaa myös metsätilat tavallaan osakkeisiin. Puukaupoista ja palstojen myynnistä kertyi tuloa yhteensä 130 000 euroa, eli pääsin tuottotavoitteeseeni.” Pääomalle Huhtala on hakenut tuottoa metsän sijaan osakemarkkinoilta. Yllättäen talvi on ollut hyvä aika myydä, sillä tarjontaa on silloin vähän.” Ostajia tiloille on löytynyt niin naapurikiinteistöiltä kuin ulkomailta. ”Silloin kannattaa myydä, kun hinnat ovat huipussaan. viksi. Yhden Huhtalan tilan on ostanut arabialainen henkilö. Ilman kovaa työtä eivät tulot metsätilakaupoissakaan synny. Jokaisen myydyn tilan takana on lukematon määrä työtunteja ja paljon hikipisaroita. ”Teen tätä työtä avoimin kortein ja rehellisesti. Tänään Huhtala suuntaa iltapäiväksi pihapuun kaatoon. www.metsään.fi 11 MAKASIINI 6 • 2018 6085_.indd 11 21.9.2018 15.24. Mutta ehkä heillä on parempaa tietoa tulevaisuudesta tai puun kysynnästä ja hinnoista Suomessa.” Pääomalle tuottoa osakemarkkinoilta Huhtala ymmärtää, että jotkut voivat nähdä metsätilojen ostamisen ja myynnin jonkinlaisena keinotteluna. Myös metsäyhtiöiltä on tullut tarjouksia. ”Sitä en käsitä, miten sijoitusrahastot voivat luvata sijoitetulle pääomalle viiden prosentin tuoton, jos tiloista maksetaan 20 prosenttia yli käyvän arvon. Varaudun siihen, että tila voi olla minulla vuosikymmenenkin.” Suomalaisittain poikkeuksellisen avoimesti yrittämisestä ja rahasta puhuvaa miestä on helppo uskoa. Hoidan aina uudistamistyöt ja metsänhoitotyöt parhaan osaamiseni mukaan
Jouni Mähönen teki puolentoista hehtaarin palstasta pysyvän Metso-suojelukohteen. Ratkaisuissa painoi sekä rahallinen korvaus että luontoarvojen säilyttäminen. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVA ANTTI J. Elinkaarta sillä on jäljellä vuoteen 2025 saakka, mutta jonkinlainen suojeluohjelma jatkunee sen jälkeenkin. LEINONEN ETELÄ-SUOMEN metsien monimuotoisuusohjelma Metso on tullut kymmenen vuoden ikään. Ohjelman vaikuttavuudesta laaditaan parhaillaan väliarviointia. Etelä-Suomen metsien suojelutilanne oli heikko ja vaikea, sillä suojelullisesti arvokkaat kohteet olivat siellä täällä yksityisillä mailla, eikä Naturan vastakkainasettelua haluttu uudestaan. Kemeratuella (maaja metsätalousministeriö) Lähde: Maaja metsätalousministeriö, Ympäristöministeriö Metso-suojelu Luonnonsuojelulailla (ympäristöministeriö) Toteutunut 64 540 ha Toteutunut 42 720 ha vuosina 2008-2017 vielä puuttuu vielä puuttuu vuosina 2008-2017 31 460 ha 39 280 ha Tavoite 96 000 ha vuonna 2025 Tavoite 82 000 ha vuonna 2025 12 MAKASIINI 6 • 2018 12 MAKASIINI 6 • 2018 6151_.indd 12 21.9.2018 15.35. Metso oli jotain uutta. Jotakin aivan uutta Metso perustettiin ristiriitoja ruokkineen Natura-suojeluohjelman jälkitunnelmissa. Nyt ollaan uralla, jossa pysyvä suojelu näyttää pääsevän tavoitteeseen ja määräaikainen suojelu ja luonnonhoitohankkeet vähän jätättävät. Metsälehden saamien tietojen mukaan luvassa on muutosehdotuksia. VapaaAJASSA Vapaaehtoisuus piristi suojelua Monimuotoisuusohjelma Metson ensimmäiset 10 vuotta ovat olleet menestystarina, mutta metsäluontoa ei ole vieläkään pelastettu. Metso-ohjelman tavoitteet ovat, että vuoteen 2025 mennessä on suojeltu pysyvästi 96 000 metsähehtaaria ja talousmetsien luontokohteita on kymmenvuotisen ympäristötuen tai tuetun luonnonhoidon piirissä 82 000 hehtaaria
Kuinka pohjoiseen se ulottuu, jää nähtäväksi. Ympäristöministeriön strategioissa on linjattu, että Metso-ohjelmaa jatketaan ja mahdollisesti laajennetaan suoja kosteikkoluontoon. Palsta on järeää kuusikkoa koivusekapuustolla. ehtoisuuteen perustuvaa suojeluohjelmaa ei ollut aiemmin kokeiltu samassa mitassa. Sielläkään kaikki tarjottu ei silti kelpaa. On mahdollista, että vielä lokakuussa kirjanpainajat iskeytyvät uusiin puihin. Sinänsä määritelmä Etelä-Suomen metsien suojelusta on harhaanjohtaja, sillä Metso-kohteita on Lapin kolmiota myöten. summaa, joten toisen sukupolven kuoriutumisen raja siirtyy päivä päivältä pohjoisemmaksi. ”Metso yksinään ei riitä, sillä se on vain pieni osa metsiensuojelun kokonaisuutta. Myös toinen sukupolvi on jo kuoriutunut eteläisimmässä Suomessa. ”Rahoitusta suunnataan sinne, missä hakkuut uhkaavat luontoarvoja.” Niinpä määräaikaisia tukisopimuksia ei ole enää uusittu kohteilla, jotka eivät tuo suojeluun oleellista lisäarvoa ja joilla ei ole välittömien hakkuiden uhkaa. Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa tarjontaa on enemmän kuin voidaan ottaa. Talousja kotitarvekäyttö ei ole enää mahdollista, mutta maan omistus säilyi, tosin enemmän muodollisena, sillä omistajan oikeus koskee enää lähinnä metsästystä. Summaan lasketaan kasvukauden aikana vuorokauden keskilämpötilan viiden asteen ylittävä osa. Metsänomistaja Jouni Mähönen Iistä teki sopimuksen pysyvästä Metso-suojelusta pari vuotta sitten. 3 Kuinka kauan kirjanpainajat voivat tämän syksyn aikana vielä lisääntyä. Metsätyyppi 1 Miten kuuma ja kuiva kesä on tähän mennessä näkynyt kirjanpainajakannassa. lämpösumman. ”Vapaaehtoinen tie voi olla tehokkaampi kuin että läiskittäisiin alueita kartalle, yritettäisiin neuvotella ja jouduttaisiin hankaliin ja kärjistäviin lunastusprosesseihin.” Suojelusta ylija alitarjontaa Metso-kohteita tarjotaan eniten sieltä, missä suojelualueverkko on jo muutenkin kohtuullisen hyvä. Summaa kertyy niiltä päiviltä, jolloin vuorokauden keskilämpötila on +5 asteen yläpuolella. 4 Miten metsänomistajien kannattaa nyt toimia. Miksi: Luke tekee kirjanpainajaseurantaa Etelä-Suomessa 32 mittauspisteellä. Kirjanpainajien toinen sukupolvi on jo kuoriutunut etelässä, kertoo Heli Viiri Luonnonvarakeskuksesta. Uhanalaisuusseurannan mukaan oleellista muutosta parempaan ei ole vielä tapahtunut ja talousmetsissä pitää tehdä enemmän toimia, jotta monimuotoisuuden kato saadaan pysäytettyä.” Tarvittavat talousmetsien luonnonhoitotoimet ovat jo alalla tiedossa. Feromoniseurannan saalismäärät ovat kasvaneet kesän aikana siihen malliin, että sisarusjälkeläistöjä on syntynyt laajalla alueella Etelä-Suomessa. Uutta oli myös kahden näkökulmiltaan toisenlaisen ministeriön, maaja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön, yhteistyö. Punkalaitumella Pirkanmaalla ylitettiin epidemiaraja jo toukokuussa. Vaikka Metson rahoitus on vaihdellut eri budjeteissa, niin rahoitus ei kuitenkaan ole katkennut. 13 MAKASIINI 6 • 2018 13 MAKASIINI 6 • 2018 6151_.indd 13 21.9.2018 15.10. Metsä ei ole täysin luonnontilaista, mutta ollut kuitenkin muutama kymmenen vuotta kirveenkoskemattomana. Kyse on etenkin lahopuun lisäämisestä. 2 Ovatko kirjanpainajat jo ehtineet tehdä sisarusjälkeläistön tai jopa toisen sukupolven. Muita epidemia-alueita on Kymenlaaksossa, Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa. ”Jos vapaaehtoisuuden sijasta olisi pakko, niin suojelukartta olisi toisennäköinen, mutta ei kuitenkaan merkittävästi”, neuvotteleva virkamies Ville Schildt maaja metsätalousministeriöstä uskoo. Metso ei yksin riitä Ympäristöneuvos Päivi Gummerus-Rautiainen ympäristöministeriöstä on tyytyväinen Metson tuloksiin, mutta tietyin reunaehdoin. TEKSTI ANNE HELENIUS JO H A N N A KO KK O LA Kuka: Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Heli Viiri. Mitä: Tutkii muun muassa metsien hyönteistuhoja. Puolentoista hehtaarin palsta tuli isompien Metso-palstojen kylkeen, jolloin yhtenäiseksi suojelualueeksi tuli 7,5 hehtaaria. Aivan eteläisimmässä Suomessa tarjonta on niukkaa ja suojelukriteerit löysemmät. Näitä ovat etenkin vähäpuustoiset suot. Metsoa arvostetaan sekä luontojärjestöjen, MTK:n että metsäteollisuuden suunnasta. eli astevuorokauden lämpösumma, toinen sukupolvi vaatii kuoriutuakseen 1 500 d.d. Talous ja luontoarvojen säilyttäminen olivat tässä päätöksessä fifty-fifty.” Suojelukohteiden valinnassa on Ville Schildtin mukaan nostettu rimaa. Mähönen on tyytyväinen pysyvästä suojelusta maksettuun kertakorvaukseen. ”Tykkään liikkua luonnossa. Salpausselän eteläpuolella on kertynyt yli 1 600 d.d. Jos omistaa varttunutta kuusimetsää Jyväskylän eteläpuolella, kannattaa seurata metsiköiden kuntoa lähietäisyydeltä vielä tänä syksynä ja ensi keväänä. Koko ajan kertyy lisää lämpöMiten kirjanpainajien kesä sujui. Uudet kirjanpainajat jatkavat iskeytymisiä puihin. Tukkipuuston laatua alentaa, että pehmeän savimaan vuoksi rungoissa on tyvimutkaa
Tavoitteena on kustannuksia alentamalla kannustaa nuoria metsästysharrastuksen pariin. Nyt kun saadaan vielä pankkilupia käyttöön, niin muuttohirvien tihentymiä onnistutaan toivottavasti verottamaan vielä alkuvuodesta.” sen ohjauksessa on tärkeä kehityksen mahdollisuus. Sisämaan hirvenkaatoluvat on usein jo käytetVarsinais-Suomessa pulmana on, että hirvet liikkuvat saarista sisämaahan talvehtimaan. Keskimäärin liiketulos Etelä-Suomessa oli 165 euroa hehtaarilta. ”Syksyn aikaisessa metsästykHirvilupien haku tarkemmaksi Varsinais-Suomessa ihmetellään, miksi Luonnonvarakeskuksen suosituksesta poikettiin kaatolupien jaossa . Luonnonvarakeskus tuotti viime syksyn jahtikauden aikana ensimmäistä kertaa metsästystä seuraavan reaaliaikaisen verotusennusteen, jonka on tarkoitus auttaa loppuvuoden kaatojen suuntauksessa. Lupia ei haluttu hakea enempää”, kertoo Varsinais-Suomen riistapäällikkö Mikko Toivola sähköpostitse. Vain Keski-Suomessa metsureista on selvää ylitarjontaa. Pankkilupia tulee pystyä irrottamaan metsävahingoista kärsiville alueille hirvitihentymien verotukseen”, Pitkänen sanoo. ”Metsästysajan pidentyminen tammikuun kahdelle ensimmäiselle viikolla on hyvä asia. Viime keväänä parranpärinää aiheutti metsänomistajien näkökannan jääminen paikoin huomiotta hirvikantatavoitteiden asettelussa. ”Osalla hirvitalousalueista homma toimii, eli riistanhoitoyhdistysten laatimat pyyntilupasuunnitelmat vastaavat riistaneuvoston asettamaa hirvikantatavoitetta. ”Ihmetystä herättää se, että metsästäjät eivät huomioi Luonnonvarakeskuksen hirvikanta-arvioita ja verotussuosituksia, vaan tuntuvat päättävän hirvenkaatoluvista omin päin”, kertoo maanomistajia Varsinais-Suomen riistaneuvostossa edustava Ville Kalluinen. Riistapäällikkö Toivolan mukaan alueella on aina ollut keskimäärin enemmän hirviä kuin muualla Suomessa muun muassa hirvikannan hyvän tuottavuuden takia. Esimerkiksi yhdellä Varsinais-Suomen hirvitalousalueista Luonnonvarakeskuksen verotussuositus ehdotti 20 prosentin lisäystä lupamääriin, mutta lopullinen kaatolupalisäys jäi kolmeen prosenttiin. ”Esitys on vahva viesti kaikille riistakentän toimijoille edistää nuorten osallistumista metsästysharrastukseen”, sanoo maaja metsätalousministeri Jari Leppä . Nyt esimerkiksi Varsinais-Suomessa mietityttää hirvenkaatolupien johdonmukaisuus. Työja elinkeinoministeriön ammattibarometrin mukaan metsureita ja metsätyöntekijöitä on työnhakijoina yhtä paljon kuin tarjolla on avoimia työpaikkoja. Työvoima on tasapainossa myös metsätalousteknikoilla, metsätalouden erityisasiantuntijoilla sekä paperija sahatyöntekijöillä. ”Riistakeskus kertoi verotussuunnitteluprosessin yhteydessä, että enemmän lupia pitäisi hakea, jotta päästäisiin alueellisen riistaneuvoston määrittämään tiheystavoitteeseen. Riistaneuvostojen toimintaa muuttavaa hanketta ei Pitkäsen mukaan ole vireillä, mutta neuvostojen on määrä tarkastella edelleen vuosittain, onko hirvikannalle asetettu tavoitetaso saavutettu. Paras liiketulos oli Kanta-Hämeessä, 245 euroa hehtaarilta. Pulaa ei ole myöskään metsätyökoneiden kuljettajista muualla kuin Pohjois-Karjalassa. Metsäalan työvoima on tasapainossa Hallitus esittää alle 18-vuotiaiden riistanhoitomaksun laskemista nykyisestä 39 eurosta 20 euroon. Lyhyesti AJASSA VALTTERI SKYTTÄ HIRVIKANNAN säätelyjärjestelmä on saanut tänä vuonna metsänomistajilta kovaa kritiikkiä. Lupahakua ja jahtia tarkemmaksi Suomen riistakeskuksessa on suunnitteilla hanke, jonka on tarkoitus parantaa hirvikannan säätelyjärjestelmää kahdella tavalla: hirvenpyyntilupien haun tulee vastata paremmin kannalle asetettua tavoitetta ja kaatolupia on syksyllä käytettävä niin, että hirvikannan verotussuunnitelma toteutuu. Sen sijaan Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa tulos oli vain 49 euroa hehtaarilta. Luonnonvarakeskuksen mukaan yksityismetsätalouden liiketulos nousi 126 euroon hehtaarilta, eli lähes 17 prosenttia keskimääräistä suuremmaksi. Metsätalouden tuotto kasvoi H A RR I H Ä M Ä LÄ IN EN ty, kun hirviä alkaa kerääntyä alueen taimikoihin talvilaitumille, ja metsävahinkoja syntyy. Saaristohirvet sisämaan taimikoissa Varsinais-Suomessa niin hirvikantatavoitteet kuin tämän hetken hirvitiheydet ovat paikoin Suomen korkeimpia. Alle 18-vuotiaita metsästäjiä arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 8 600. 14 MAKASIINI 6 • 2018 14 MAKASIINI 6 • 2018 6155_.indd 14 21.9.2018 15.42. ”Saaristossa on paljon kitumaita ja metsätaloudelle vähämerkityksellistä alueita, ja saaristossa on aina haluttu pitää enemmän hirviä kuin muualla.” Ville Kalluisen mukaan ongelmana on, että hirvet liikkuvat saaristosta sisämaan metsiin talvehtimaan. Nuorille halvempi riistanhoitomaksu Yksityismetsien kannattavuus koheni selvästi viime vuonna. Osalla alueista lupasuunnittelu ei toteuta kantatavoitetta”, kertoo maaja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Janne Pitkänen
Ero selittyy viime heinäkuun poikkeuksellisen suurella hakkuumäärällä. Vilkkainta hakkuutyömailla oli tänä vuonna maaliskuussa. Hakkuuala nousi metsänkäyttöilmoitusten perusteella 688 000 hehtaariin, kasvua 35 000 hehtaaria. Tällä hetkellä kaikilla alueilla ei pystytä täysin edes vastaamaan kasvaneeseen kysyntään”, sanoo Koneyrittäjien liiton metsäasiantuntija Lauri Hyytiäinen. ”Mölkky-pelin osat ovat koivua. 0,70 Sahatavaran henkeä kohti laskettu kulutus nousi viime vuonna 0,70 kuutiometriin. Määrä on kaksinkertainen tähän mennessä 2010-luvulla rakennettuihin verrattuna. Töitä on riittänyt ja hakkuut ovat jatkuneet ilman suurempia seisokkeja. Puukerrostaloja yhä enemmän TI IA M O N TO Metsätöitä tehtiin viime vuonna vähemmän kuin edellisvuonna. Viime vuoden heinäkuussa puuta hakattiin miljoona kuutiometriä vähemmän. Erikoiseksi tilanteen teki se, että samaan aikaan viime vuonna hakkuutyömailla työskenteli tuhat konetta vähemmän. ”Kesä on ollut metsäkoneyrittäjille hyvä. Kpl 2017 2018 Lähde: Luke, kuva Ponsse LIINA KJELLBERG METSISSÄMME kaadettiin heinäkuussa puuta 1 630 hakkuukoneen voimin. Kaikkiaan puukerrostaloja kaavaillaan 73 kuntaan. Vuosina 2018–2020 aloitetaan kuntien mukaan 186 puukerrostalon rakentaminen. Silloin puuta kaadettiin 2 120 hakkuukoneen voimin. Luonnonvarakeskuksen mukaan taimikoita ja nuoria metsiä hoidettiin yhteensä 189 000 hehtaaria, mikä on viisituhatta hehtaaria vähemmän kuin vuonna 2016. 15 MAKASIINI 6 • 2018 15 MAKASIINI 6 • 2018 6155_.indd 15 21.9.2018 14.58. Reippaimmin puukerrostaloja suunnitellaan Turkuun ja Helsinkiin, joihin on vireillä yhteensä 35 puukerrostalohanketta. Siitä 77 prosenttia istutettiin, loput kylvettiin. Sanottua Puisten kerrosja rivitalojen määrä kasvaa voimakkaasti, ilmenee Rakennustutkimus RTS:n selvityksestä. Hänen mukaansa osaavaa työvoimaa tarvittaisiin lisää, mutta alan kilpailukyky ei tahdo riittää. Metsätien varteen puita kuljetti 1 730 metsätraktoria ja tuotantolaitoksille 1 290 puutavara-autoa, selviää Luonnonvarakeskuksen tilastoista. Tactic Games on Suomen suurin sahatun koivun käyttäjä.” Kuvateksti Kauppalehdessä 11.9. Viljelyala laski 6 000 hehtaarilla 103 000 hehtaariin. ”Uusien rahoitusmallien kehittäminen on välttämättömyys, sillä rahoitus on nykyisin sidottu vaalikausiin ja kulloiseenkin budjettiin.” Elinkeinoministeri Mika Lintilä liikenneverkon kunnostamisesta, Tie & Liikenne 4/2018. Poikkeuksellinen heinäkuu KI M M O BR A N D T 500 1000 1500 2000 Puutavara-autot Metsätraktorit Hakkuukoneet Hakkuut työllistivät Hakkuiden korjuukalusto vuoden 2017 ja 2018 heinäkuussa. Metsätöissä notkahdus ”Vaikka kuitupuun hinta on Suomessa vihdoin ollut nousussa, sen hintakehitys on naapurimaihimme verrattuna ollut edelleen maltillista.” MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen, Metsänomistajat – Metsänhoitoyhdistysten asiakaslehti 2/2018. Teollisuuden käyttöön hakattiin 3,5 miljoonaa kuutiometriä puuta, mikä on enemmän kuin yhtenäkään heinäkuuna kymmeneen vuoteen
Ensiharvennus 13,89?. Tukkisaanto supistuu entisestään, jos tyvitukin edellytetään olevan vähimmäismittoja pidempi. 42,49?. Ensiharvennus 40,45?. 67,34 . Silloin puut ovat rinnan tasalta noin 20-senttisiä. Tonni pois tilistä Hakkuukertymän tukkiosuus ratkaisee myyjän tilin suuruuden, koska harvennuksella havutukin kantohinta on 50–54 euroa kuutiolta ja kuitupuun alle 20 euroa. 17,28?. 13,39 . 16,88?. Läpimitaltaan 19-senttinen, 14 metriä pitkä mänty on tilavuudeltaan Metsäneuvoja Aarne Jalkasen mukaan harvennusleimikoista tehtävien kauppojen kanssa kannattaa olla tarkkana. 45,68 . 64,85* 38,29* 19,49?. 50,54?. 17,61 . 18,88?. 21,11?. 17,11 . 66,49 . 12,69?. 17,49?. Kakkosharvennus on kasvatushakkuu, joka tehdään yleensä 10–15 vuotta ensiharvennuksen jälkeen. 17,19?. 56,93?. 19,10?. Harvennushakkuu 56,60?. Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 61,40?. Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 62,12?. 63,83?. 16,62 . Uudistushakkuu 66,53?. 14,01 . 33,93?. ”Jos rungossa on kahdeksan metriä läpimittansa ja laatunsa puolesta tukiksi kelpaavaa osaa, saadaan tyvestä tällöin vain yksi tukki, loppu menee kuitupuuksi”, Jalkanen havainnollistaa. hin sallittu tukin katkontapituus on 43 desimetriä. 20,94?. Harvennushakkuu 52,96?. ”Tällöin rungosta voidaan tyvitukin lisäksi saada latvaosasta vielä toinen tukki”, metsäneuvoja Aarne Jalkanen Metsänhoitoyhdistys Päijänteestä kertoo. Harvennushakkuu 57,42 . laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 64,95?. 21,47?. 41,90??. 23,43?. 16,22?. 37,37?. Raakapuun kantohinnat viikolla 37 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 64,07?. 13,68?. 44,31 . 19,83?. 17,31?. 66,42 . 18,85* Harvennushakkuu Ensiharvennus AJASSA Puumarkkinat MIKKO RIIKILÄ TUKIN katkonnan vaikutus puukauppatiliin on suurin kakkosharvennuksilla. 39,79 . 19,41 . Ensiharvennus 14,04?. 18,03?. 54,60??. 21,25 . 20,13?. Uudistushakkuu 64,31?. 19,02 . 16 MAKASIINI 6 • 2018 16 MAKASIINI 6 • 2018 6153_.indd 16 21.9.2018 15.01. 52,53?. 17,43?. Hakkuussa voi kertyä mäntyja kuusitukkia kohtalaisesti, jos käytettävissä on useita katkontapituuksia 31 desimetristä alkaen ja jos lyhyimpiä tukkeja saa tehdä tukin vähimmäislatvaläpimittaan. 18,19 . 48,21 . Uudistushakkuu 63,81?. Vähiten tukkia kertyy, jos lyPaljon mittoja, enemmän tukkia Tarkka tukin katkonta voi varttuneen kasvatusmetsän harvennuksella tuoda puun myyjälle jopa kymmenen euroa lisää myyntituloa kuutiolta . 45,93 . 20,11?. 18,93 . Epäedullisimmin ehdoin tukin saanto jää alle 20 prosentin. ??. nousussa. 67,59 . 16,62 . 58,05 . 65,06?. 41,32 . 12,56?. 13,60?. Tällöin yhden tukin puun vähimmäiskoko suurenee ja pelkkää kuitupuuta antavien runkojen osuus lisääntyy. ???. Uudistushakkuu 65,84?. 17,78?. 17,69?. 13,44?. Metsänhoitoyhdistys PäiSA M I KA RP PI N EN jänteen aineistojen mukaan tarkimmin tukit katkova ostaja saattaa saada hakkuukertymästä liki 50 prosenttia tukkia, kun rungon keskikoko on 0,2 kuutiometriä. Järeäpuustoisilla päätehakkuilla vaikutus jää sen sijaan pienemmäksi. 68,29 . 17,57?
Sahayhtiö ja yksityinen puunhankkija tarjosivat sekä männylle että kuuselle runkohintaa. 15,87?. Kakkosharvennuksesta saadaan 80–100 kuutiometriä puuta hehtaarilla. 51,35?. 13,39?. Mutta näin yksinkertaista parhaan ostajan löytäminen ei silti ole. 19,59?. Kauppa tehtiin kesäkuussa ja puut korjattiin elo-syyskuun vaihteessa. 16,44?. 12,17* Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,74* 50,57* 17,38* 16,28* Uudistushakkuu 54,40* 51,76* 19,47* 18,21* Harvennushakkuu 49,08* 45,31* 15,53* 14,85* Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2018 2017 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 2,50 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. 17,79?. 14,46?. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Runkojen keskijäreys osoittautui 160 litraa leimauksessa arvioitua pienemmäksi, joten runkohinta tuotti korkeamman myyntitulon kuin hyväkään tukin hinta olisi antanut. 16,63 . ”Harvennukselta korjatun männyn runkohinta voi vaihdella jopa kymmenen euroa kuutiolta, kun verrataan puun myyjälle parhaiden ja epäedullisimpien katkontojen vaikutusta”, Jalkanen toteaa. 16,86?. Uudistushakkuu 59,98 ?. 17,85?. Uudistushakkuu 62,61?. 20,34?. Näin tukin katkonta ei ratkaise puukauppatuloa. Ensiharvennus 13,26 ?. Harvennushakkuu 50,43?. 45,48 . 19,02?. Hakkuukertymä Hyvä hinta innosti kaupoille 0,2 kuutiometriä, siis 200 litraa. Tosin ostajat voivat päätyä hyvin erilaiseen tukkikertymään paperilla samanlaisillakin laatuvaatimuksilla. Se tarkoittaa, että kaikelle hakkuussa kertyvälle mäntyja kuusiainespuulle maksetaan sama kuutiohinta. 13,18?. 15,02?. 49,25?. 37,69?. 21,47?. 67,12?. Yhdistys sai valtakirjan leimikon myymiseen. 32,64?. Kuultuaan kuinka puun hinta on kohonnut, hän päätyi itsekin myyntilaidalle. 46,79?. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Leimikkoon rajattiin kolme kesäkorjuukelpoista päätehakkuukuviota. Toisaalta myös isoilta metsäyhtiöiltä saattaa tulla myyjälle suotuisia tarjouksia”, Jalkanen toteaa. 64,25?. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. 17,35?. 19,53?. ”Yhtiöt, joilla on huonolaatuisen sahatavaran jatkojalostusta, tulkitsevat laatuvaateita todennäköisesti väljimmin.” kohosi viitisenkymmentä kuutiota leimausarvioista. Näistä yksi oli puolukkatyypin kituliasta kuusikkoa, jossa puut olivat melko pieniä. 58,61?. 56,21 . 20,11 . 62,04?. 16,32 . Harvennushakkuu 49,41?. 43,62 . 17,03?. Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 59,22?. Tiedot kerätään viikoittain. Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 57,21?. 43,71?. Tarjouksia tuli neljä: kaksi isoilta metsäyhtiöiltä, yksi sahafirmalta ja yksi yksityiseltä puunhankintayrittäjältä. 16,48?. 16,99?. Leimaussuunnitelman mukaan puuta kertyisi 770 kuutiota, ihan mukava leimikko siis. 20,93?. Käytettyjen tukin mittojen lisäksi laatuvaatimukset vaikuttavat saantoon. 38,69?. Ensiharvennus 13,19 . 17,85?. Harvennushakkuu 55,74 . 19,27?. 60,81?. Metsäyhtiö tarjosi kuusitukista peräti 70 euroa kuutiolta, mutta kuivakan kankaan pienirunkoisessa näreikössä tukkisaannon arveltiin jäävän vähäiseksi. Kaikkiaan puunmyyntituloja kertyi vajaat 44 000 euroa. LEIMIKKO RUNKOHINNALLA Hakkuukertymä, m3 Yksikköhinta, €/m3 Myyntitulo,€ Mänty kokorunko 185 60 11 100 Kuusi kokorunko 491 60 29 460 Koivutukki 32 50 1 600 Koivukuitu 76 21 1 596 Yhteensä 784 43 756 MIKKO RIIKILÄ SISÄSUOMALAINEN metsänomistaja tapasi metsänhoitoyhdistyksen neuvojan alkukesästä. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. 20,41?. 6,77 ?. 21,93 . Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Huono katkonta leikkaa myyjän tilistä äärimmillään tuhat euroa hehtaarilla. 18,07?. 17,01?. ”Kaikki sahat eivät tällä hetkellä katko runkoja niin, että tukkia kertyisi mahdollisimman paljon. Ensiharvennus 42,00?. Uudistushakkuu 65,73 . Ostajaksi valikoitui sahayhtiö. Puutavaralaji m3 17 MAKASIINI 6 • 2018 17 MAKASIINI 6 • 2018 6153_.indd 17 21.9.2018 15.12. 65,91?. Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 63,54 . 16,22?. 18,75?. 12,60?. Hyvän ostajan löytäminen vaikeata Yllä olevan ääriesimerkin huono katkoja oli iso metsäyhtiö, parhaat mitat tarjosi saha. 12,34?
Metsämaata tilalla oli 80 hehtaaria, lisäksi kuusi hehtaaria voimalinjaa, teitä ja vesiuomia. Myyjän hintapyyntö oli 540 000 euroa. Arvo riippuu laskentatavasta Tila-arviossa summa-arvomenetelmän mukainen eli kuvioittain yhteenlaskettu hinta oli 565 067 euroa. Tilaa koko matkaltaan halkova vesiuoma jakoi tilan ikävästi kahteen osaan. Ne olivat monin paikoin ylitiheitä ja kiireesti harvennettavia. Varsinais-Suomessa ja Häme-Uusimaalla hehtaarihinnat ovat yli viiden tuhannen euron ja hintakertoimet korkealla. Tilan osti metsärahasto 663 880 eurolla – metsämaan hehtaarista maksettiin noin 8 300 euroa. Taimikoita oli 2,5 ja heti uudistettavia kuvioiHyvästä tilasta kova hinta Runsaspuustoisesta tilasta maksettiin huomattavasti pyydettyä enemmän. Männiköissä oli jonkin verran ylitiheyden aiheuttamaa riukuuntumista.” Vanhoissa, noin 90 vuoden ikäisissä kuusikoissa puuta oli 300–400 kuutiota hehtaarilla. Summa-arvomenetelmän hintaan suhteutettu hintakerroin oli 1,17. ”Hyvällä kohteella, jossa on paljon sekä kuutiokasvua että arvokasvua, tuottoon perustuva arvon laskenta antaa aivan toisentasoisen hinnan kuin perinteinen summa-arvolaskelma.” METSÄTILAKAUPAT TAMMI–ELOKUUSSA 2018 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto hintakpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin Varsinais-Suomi 19 17 321 35 20 102 44 5 393 53 1,08 Satakunta 25 20 552 32 7 114 27 4 677 41 1,01 Häme-Uusimaa 33 25 520 33 19 122 41 5 778 47 1,10 Etelä-Karjala 42 24 545 33 11 112 38 4 696 42 0,97 Kymenlaakso 41 25 602 30 7 107 30 4 246 40 1,01 Pirkanmaa 62 45 1 268 23 16 121 38 4 718 39 1,02 Etelä-Savo 73 53 1 593 33 10 109 35 4 367 40 0,93 Eja K-Pohjanmaa 155 94 2 542 30 10 88 22 2 499 28 0,88 Keski-Suomi 76 67 2 060 35 11 98 33 3 781 39 0,90 Pohjois-Savo 73 44 1 607 26 12 104 27 3 359 32 0,84 Pohjois-Karjala 98 64 2 117 27 12 120 29 3 658 32 0,89 Kainuu 51 33 1 457 27 8 73 20 1 518 21 0,85 Pohjois-Pohjanmaa 162 103 3 868 25 11 84 19 1 947 23 0,93 Lappi 63 43 3 378 21 10 61 15 1 033 17 0,88 Koko maa 973 657 2 2430 lisäys elokuussa 162 71 2 189 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Matalin hintakerroin on Pohjois-Savossa. Maapohjat olivat lähes kokonaan lehtomaisia tai tuoreita kankaita. Kasvatusmetsien puumäärät olivat keskimäärin noin 225 kuutiota. Varttuneita kasvatusmetsiä oli peräti 69 hehtaaria ja tukkiprosentti oli 29. ”Kasvatettavat kuviot olivat hyvälaatuisia ja hyväkasvuisia, havupuuvaltaisia sekametsiä. 18 MAKASIINI 6 • 2018 18 MAKASIINI 6 • 2018 6089_.indd 18 21.9.2018 15.38. Markkinat AJASSA MIKKO HÄYRYNEN KOUVOLASSA myytiin kesänkorvalla harvinaisen puustoinen metsätila. Pohjois-Pohjanmaalla on eniten tarjontaa ja eniten tehtyjä kauppoja. Valtapituus oli paikoin 28 metriä. Uoman toiselta puolelta puiden ulosotto on ongelmallista, koska tiet ovat kaukana. ”Tällaisissa tiheissä, järeissä metsissä kuutiomäärät helposti aliarvioidaan.” Tilalla oli metsätie, mutta varsin kapea ja ilman kunnollisia kääntöpaikkoja. Myyntiesitteen mukaan hehtaaripuusto oli keskimäärin 220 kuutiota, mikä on kaksinkertaisesti maakunnan myyntikohteiden keskitasoon verrattuna. Kiireesti harventamaan Metsätilojen hintaseurantaa ylläpitävä Hannu Liljeroos teki tilalla maastoarvioinnin ja totesi, että myyntiesitteen tiedot vastasivat hyvin hänen arvioitaan. Maakunnissa on myyty järeäpuustoisia tiloja, joten tukkiprosentit ja kuutiokohtaiset hinnat ovat tilaston kärkeä. Maalaji oli hienojakoista ja hitaasti vettä läpäisevää, mikä näkyi soistuneisuutena. Kaksi vanhaa puusiltaa olivat huonossa kunnossa. Metsätila Kouvolassa Plussat: + hyvät maapohjat ja kasvut + hyvät sekametsät + paljon hakkuumahdollisuuksia Miinukset: – puutteellinen tiestö – tilaa halkova vesiuoma – kasvatusmänniköiden ylitiheys ta 7,5 hehtaaria. Tarjouskilpailun voittanut rahasto laskee metsätilan arvon toisella tavalla, tuottoarvomenetelmällä. Keskimääräinen hintakerroin on tällä hetkellä maakunnassa 1,01”, Liljeroos toteaa. ”Se on paljon, kun ottaa vertailuun mukaan Kymenlaaksossa tänä vuonna toteutuneet 25 kauppaa. Siinä tulevaisuuden tuottoja muutetaan tämän päivän rahaksi jollakin korkokannalla
Luonnon mahtavat väritykset hurmasivat.” Suopursu SUOTUNNELMIA 19 MAKASIINI 6 • 2018 19 MAKASIINI 6 • 2018 6147_.indd 19 20.9.2018 18.31. VERKOSSA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Gallup Uusi kysymys: Heinäätkö tänä syksynä. Harvennettavista/hakattavista nykymetsistä tuolla tavalla on perustettu suurin osa – kokemusta 50 vuoden ajalta.” AKKLI Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Opettele tunnistamaan mäntymetsien sieniä ja ilmoita havaintosi. Jos ei saa koneella tehdä muokkausta, tekee hevosella. 20 40 60 80 100 Kyllä 69% En 31% Teetkö tänä vuonna puukaupan. SIENIATLAS.FI Näin tunnistat suurpedot jätösten perusteella. Aika paljon sitä paikkaakin taimia sillä rahalla, mitä muokkaus tai perkaus maksaa.” METSURI-MOTOKUSKI ”Raivuriin saa ’mutkaterän’, jolla voi rikkoa kuntan.” ANTTIK ”Järjestä lähimmän offroad-kerhon kanssa koko viikonlopun kestävä ajotapahtuma.” SULLI ”Kymmenen vuoden päästä maastosta ei näe, että on koneella laikutettu. Joskus tulos on hyvä, mutta joskus ei niinkään. WWW.WOODARCHITECTURE.FI/PUUPALKINTO Luolamiehet ongelmana Mitä tehdä, kun Museovirasto kieltää koneellisen muokkauksen. ”Pyöreälehtikihokki lähikuvassa suolammen rannalla. Maapohja on tiivistä ja tasaista hiekkamaata noin 5–10 senttiä turvekerroksella.” KUNTTAKERROS ”Melko isoja paakkuja vain turpeen sisään niin syvälle, että paakku menee kokonaan kivennäismaahan. WWW.RIISTAINFO.FI/RIISTAELAINTEN-JALJET-JA-JATOKSET/SUURPETOJEN-JALJET-JA-JATOKSET Äänestä omaa suosikkiasi vuoden 2018 puupalkinnon saajaksi. Sillä tavalla on ennenkin männynsiemeniä kylvetty.” TOLOPAINEN ”Kourukuokalla laikku eli sammal pois ja männyntaimi maahan. ”Onko palstalaisilla vinkkejä tai kommentteja taimien istuttamiseen muokkaamattomaan maahan. Eli ei mitään merkitystä muinaisasutuksen kannalta. Museovirasto kieltää koneellisen maanmuokkauksen noin 1,5 hehtaarin uudistusalalla, koska luolamiehet ovat majailleet alueella muutama tuhat vuotta sitten ja jättäneet asumisestaan merkkejä läheiselle kumpareelle. Istutus vasta vuoden pari jälkeen päätehakkuun.” PUUKI ”Jos varvukkoa on vahvasti (esimerkiksi puolukkaa), voinee järeällä siimapäällä avittaa istutusta, silppuamalla viistosti istutuskohdat.” KUUSESSA OLLAAN ”Eihän putkella tai kuokalla istutuksessa mitään ongelmaa ole, ja voithan pyyhkäistä laikun, jos hiekka on viidessä sentissä, mutta älä tee vesimonttua.” ANTINPOIKA ”Kaikki kantojen vieret kannattaa hyödyntää.” TIMPPA ”Olen jonkin verran istuttanut vieraalle muokkaamattomaan maahan vaihtelevalla menestyksellä
TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT JYRI KERONEN 20 MAKASIINI 6 • 2018 20 MAKASIINI 6 • 2018 6091_.indd 20 20.9.2018 18.42. Metsälehti seurasi, mitä puulle tapahtuu hakkuun jälkeen. TEEMA MITÄ NÄISTÄ TEHDÄÄN. Suomalainen puu voi päätyä ovenkarmiksi PohjoisAfrikkaan tai langaksi kiinalaisen tekstiiliteollisuuden käyttöön
Viime vuoden kesä oli kuitenkin niin sateinen, ettei hieman soistuneella kangasmaalla kasvavaa puustoa voitu silloin hakata. Hän ennakoi ennen hakkuuta, että puuta kertyisi 1 500 kuutiometriä. Samaa sanoo Pirhonen. Silmämääräisesti arvioidessa on vaikea päästä sellaisiin tarkkuuksiin.” Kaupat Pirhonen teki Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa sijaitsevasta leimikosta viime vuoden keväällä. Mutkia, lenkoutta ja koroja ei juuri sallita”, Pirhonen kertoo. Metsänomistajille parrupuiden teko tuo kuitenkin lisää tuloja, sillä parrupuusta maksetaan enemmän kuin kuitupuusta. Pirhosenkin mukaan valtaosa puukaupoista syntyy siten, että metkuitupuun teossa. 22 MAKASIINI 6 • 2018 6091_.indd 22 20.9.2018 18.42. Leimikosta kaupat tehnyt Stora Enson metsäasiantuntija Saku Pirhonen on tyytyväinen. Puukauppa on Kokon mukaan muuttunut niistä ajoista huomattavasti. Parrupuiden teko hidastaa hieman hakkuuta, sillä puiden laatuun pitää kiinnittää enemmän huomiota kuin nyt katsomaan hakkuun etenemistä. Pyrin tekemään arviot varovaisesti – niin, että puumäärä hieman turpoaa hakkuussa. Puukauppa muuttunut Leimikkoa reunustavaa soratietä lähestyy polkupyörä. Kokko on ollut metsänomistaja vuodesta 1982. Hänen isänsä osti kaikkiaan reilun 40 hehtaarin suuruisen metsäpalstan vuonna 1969. Syyskuun alkupäivän sade on tauonnut, joten metsänomistaja Teuvo Kokko on lähteKari Lappalainen on saanut hakkuuurakkansa valmiiksi. Kokko kertoo, että leimikossa tehdään nyt ensimmäistä kertaa koneellista hakkuuta. ”Arvio osui lähelle. ”Puukauppa saattaa tällä seudulla jäädä tekemättä, jos leimikosta ei korjata parrua”, Lappalainen kertoo. ”Parrupuun laatuvaatimukset ovat hyvin lähellä tukkipuun laatuvaatimuksia. Siitä 400 kuutiometriä on parrua, 250 kuutiometriä tukkipuuta ja loput kuitupuuta. Ellei kulunut kesä olisi ollut niin kuiva, olisi hakkuu Pirhosen mukaan todennäköisesti siirtynyt ensi talveen. Parru on poikkileikkaukseltaan neliönmuotoista puutavaraa. Monet ovat myyneet paljon puuta ja saaneet perimätietoa edellisiltä sukupolvilta. Ensiharvennuksen hän teki itse moottorisahan ja maataloustraktorin avulla. Tällä leimikolla puumäärä on turvonnut viitisen kuutiometriä hehtaarilla. Kokoomaurat ovat hieman painuneet, mutta kone ei jäänyt kertaakaan kiinni”, Lappalainen sanoo. Edellinen sukupolvi on voinut ohjeistaa, että leimikosta kuuluu tulla parrua”, hän sanoo. Nykyään on otettava itse yhteyttä, jos aikoo puukauppaa tehdä”, hän sanoo. P arrumetsä, toteaa metsäkoneyrittäjä Kari Lappalainen katsoessaan juuri valmistuneen harvennushakkuun yhteenvetotietoja tietokoneelta. Järeimmät kuitupuut, jotka eivät vielä aivan yltäneet tukkipuun mittoihin, olivat rungoiltaan niin suoria, että niistä voi tehdä parrua. Hakkuukoneen ohjaamossa olevan tietokoneen ruudulta näkyy, että reilun 20 hehtaarin suuruiselta mäntyvaltaiselta harvennusleimikolta on kertynyt noin 1 600 kuutiometriä puuta. Yhdestä parrupuusta saadaan yleensä yksi parru. ”Ennen ostomiehet soittelivat ja tulivat käymään vuosittain. ”Yllättävän hyvin maapohja kesti. Hän kertoo käyneensä leimikolla muutaman kerran hakkuun aikana. ”Asiallista jälkeä”, hän toteaa. ”Metsänomistajat ovat nykyään hyvin tiedostavia. Parrusta lisätuloa Parrumetsän leimikosta teki puiden suoruus
Näin he tietävät, milloin puita kannattaa tulla tienvarresta hakemaan. Muutaman kymmenen kilometrin päässä odottaa ensiharvennettava koivikko. Tieto kulkee sähköisesti puutavara-autojen kuljettajille, jotka kuljettavat puut varastopaikalta tuotantolaitoksille. Tämä on lähes 40 vuoden mittaisen työurani paras puukauppavuosi”, Kari Lappalainen sanoo. Pirhosen mukaan tukkipuut pyritään sulan maan aikaan kuljettamaan sahoille muutamien viikkojen sisällä korjuusta, ettei niihin tulisi sinistymää. Kuitupuut voivat sen sijaan odotella kuljetusta joitain kuukausia, mäntyja koivukuitu jopa talven yli. Varastopaikalla on omat pinot eri puutavaralajeille. Tällä hetkellä puulla on kuitenkin niin kova kysyntä, että puutavara-autot ajavat tuotantolaitosten ja hakkuualojen väliä lähes tauotta. Niko Lappalainen kuljettaa puut metsästä tienvarteen. Suurin osa puista on jo viety tuotantolaitoksille”, Kari Lappalainen kertoo. Ajokoneen kuormatilassa on kuormainvaaka, joka punnitsee kuorman painon ja muuttaa sen kuutiometreiksi. Hakkuukone sen sijaan kuljetetaan seuraavalle työmaalle vielä samana päivänä. ”Puukauppa saattaa tällä seudulla jäädä tekemättä, jos leimikosta ei korjata parrua.” sänomistajat ovat yhteydessä ostomieheen. Kari, Jani ja Niko Lappalaisen perheyritys Moto-Harvennus Lappalainen Oy urakoi pääasiassa Pohjois-Karjalan alueella. Kari Lappalaisen vanhempi poika Jani Lappalainen on tullut hakemaan sitä lavetilla. Värimerkit apuna Ajourille kasatut oksat ja latvukset napsahtelevat poikki puutavaran ajokoneen telojen alla. Heihin ollaan yhteydessä säännöllisesti. Tänä vuonna työmaita on ollut niin paljon, etteivät koneet ole seisoneet kuin pari viikkoa kesälomien takia. Kahdessa vuorossa Niko Lappalainen arvioi, että puiden kuljettaminen leimikolta varastopaikalle vie vielä noin viikon. 23 MAKASIINI 6 • 2018 6091_.indd 23 20.9.2018 18.42. Kari ja Jani Lappalainen ajavat hakkuukonetta kahdessa vuorossa. Ajokoneen kuljettaja, Kari Lappalaisen nuorempi poika Niko Lappalainen tuo metsästä kuormallisen kuitupuuta soratien varressa olevalle varastopaikalle. ”Kuutiometreissä noin 70 prosenttia vuotuisista ostomääristä tulee minun alueellani heidän metsistään”, Pirhonen sanoo. Teuvo Kokko ja Saku Pirhonen ovat tyytyväisiä hakkuujälkeen. Jani Lappalainen on tullut hakemaan hakkuukonetta seuraavalle hakkuutyömaalle. Poikkeus ovat suuria metsätiloja omistavat vakioasiakkaat, jotka myyvät puuta vuoden kahden välein. Miehet kertovat tekevänsä suunnilleen kymmenen tunnin mittaista työpäivää. ”Täällä on enää rippeet jäljellä. ”Se on vaan painettava. Ajokoneen kuljettajan työn helpottamiseksi tukkipuiden kaatopinnat on hakkuun yhteydessä merkitty sinisellä värillä ja parrupuiden kaatopinnat punaisella
Airrex_236x162-5.indd 1 17.8.2018 12.02 24 MAKASIINI 6 • 2018 6091_.indd 24 20.9.2018 18.42. Ne tulevat 30 kilometrin päästä Ilomantsista. I Ei tarvitse pakoputkea ulos I Biodiesel, diesel tai polttoöljy I Ei puhallinta, ei nosta pölyä I Termostaattiohjattu (0–40°C) I Siirreltävä, ei asennusta I Hiljainen, vain 48 dB I Ei polttavan kuumia pintoja I 13kW, 15kW ja 22kW -mallit KULUTUSESIMERKKI Eristetty teollisuushalli, tilavuus: 500m³. Lankkua ja lautaa Sahan puukentällä kuormaaja purkaa parhaillaan puutavara-auton kuormaa tukkilajitteluun. Hassisen yritys SA Group Oy kuljettaa puuta muutaman kymmenen kilometrin säteellä Uimaharjun tehtaasta. Varastopaikalle tuodut puut jäävät odottamaan puutavara-auton saapumista. ”Tärkeintä on tarkistaa, ettei tukeissa ole lenkoutta tai mutkia. Liukkaalla kelillä joutuu aina miettimään, pääseekö leimikolta pois”, hän sanoo. HALLILÄMMITIN KOLMEN VUODEN TAKUULLA JA HUOLTOPALVELULLA Katso lähin jälleenmyyjäsi tai soita: www.rexnordic.com puh. Puutavara-auton kuljettaja Saku Hassinen ajaa tehdasalueen portille kyydissään mäntykuitupuuta. Valvomosta näkee, miten mäntytukit pyörähtävät yksi kerrallaan lajittelulinjalle. ”Talvi tosin on haastava. Rungot kiitävät metallinpaljastimen ja röntgenin läpi, minkä jälkeen ne lajitellaan mittojen ja laadun perusteella omiin sahausluokkiinsa. Puutavara-auton kuljettajan työssä Hassinen nauttii eniten vapaudesta. Tyttären Romeo-koira haluaa tietää, mistä pysähdys johtuu. Uimaharjun tehdasalueella sijaitsee sekä saha että Enocellin sellutehdas. Se sitten jotenkin tottui olemaan mukana”, Hassinen kertoo. Parrua Stora Enso ei sahaa, vaan myy parrupuut Joensuussa Pohjois-Karjalassa sijaitsevalle Kaivospuu Oy:lle. ”Otin koiran pentuna mukaan töihin, kun sitä ei voinut jättää yksin kotiin. Hassinen kertoo tekevänsä noin kymmenen tunnin työpäiviä. 040 180 11 11 AIRREX AH-200/300/800 Lähes hajuton diesel-infrapunalämmitin 100% hyötysuhteella. Kuoritut tukit sahataan laudoiksi ja lankuiksi. Puutavara-auton kuljettajana hän sanoo työskennelleensä ”koko ikänsä”. Töitä on hänen mukaansa nyt enemmän kuin vielä jokin aika sitten, mutta lisätöillekin olisi tilaa. ”Tiedot puiden alkuperästä siirtyvät sähköisesti puutavara-autosta valvomoon. Mäntytukit viedään parinkymmenen kilometrin päähän Stora Enson Uimaharjun sahalle, mäntyja koivukuitu yhtiön Uimaharjussa sijaitsevalle Enocellin sellutehtaalle. Auton ohjaamosta kuuluu haukahdus, kun Hassinen raottaa ikkunaa. 2,5L / vrk 3 VUODEN TAKUU 24h HUOLTOPALVELU VOITA RALLIPÄIV Ä ITSELLES I JA 5 KAVERILL ESI Osta Airrex diesel-läm mitin ja voita 10-kertais en Suomen mestarin Juha Salon rallipäivä! Lue lisää netistä. Portilta tehtaalle Stora Enson Uimaharjun tehdasalueelle saapuu puuta tasaiseen tahtiin. Hakkuukoneen kuski ei pysty pyörittämään tukkia niin hyvin, että näkisi kaikki viat”, sanoo valvomossa istuva tukkilajittelija Antti Myllynen. Hassinen suuntaa kohti sellutehtaan puukenttää. Lämpötila ulkona: -0ºc, sisällä: +15ºc: Polttoaineen kulutus n. Tukit lajitellaan sahalla mittojen ja laadun perusteella sahausluokkiin. Jokaisen puuerän on oltava jäljitettävissä alkulähteille asti”, Saku Hassinen ja Romeo-koira tuovat Stora Enson Enocellin sellutehtaalle mäntykuitupuuta. Niko Lappalainen on saanut purettua kuormansa ja suuntaa takaisin hakkuualalle. Yksi Myllysen tietokoneen ruuduista kertoo, että lajittelulinjalle pyörähtelevät tukit ovat peräisin Imatralta
Valmiit lankut ja laudat kuivataan, lajitellaan ja paketoidaan. Operaattori Juha Heikkilä valvoo, että lankut siirtyvät järjestyksessä paketointiin. Lähialueilta kaadettavat kuusitukit kuljetetaan Varkauden tai Kiteen sahoille. Laudoille riittää pari päivää”, hän sanoo. Lauta taas on paksuudeltaan alle 38 millimetrin mittaista ja leveydeltään yli 75 millimetrin mittaista sahatavaraa. 2,5L / vrk 3 VUODEN TAKUU 24h HUOLTOPALVELU VOITA RALLIPÄIV Ä ITSELLES I JA 5 KAVERILL ESI Osta Airrex diesel-läm mitin ja voita 10-kertais en Suomen mestarin Juha Salon rallipäivä! Lue lisää netistä. ”Nyrkkisääntö on, että 50 millimetrin paksuinen lankku kuivuu viisi päivää ja 70 millimetrin paksuinen seitsemän päivää. Markkinat Afrikassa Lajittelulinjalta tukit viedään sahausluokka kerrallaan kuorittaviksi, minkä jälkeen ne sahataan. Lankuksi kutsutaan sahatavaraa, jonka paksuus on yli 38 millimetriä ja leveys yli 75 millimetriä. Lämpötila ulkona: -0ºc, sisällä: +15ºc: Polttoaineen kulutus n. I Ei tarvitse pakoputkea ulos I Biodiesel, diesel tai polttoöljy I Ei puhallinta, ei nosta pölyä I Termostaattiohjattu (0–40°C) I Siirreltävä, ei asennusta I Hiljainen, vain 48 dB I Ei polttavan kuumia pintoja I 13kW, 15kW ja 22kW -mallit KULUTUSESIMERKKI Eristetty teollisuushalli, tilavuus: 500m³. ”Kotimaassa ja Englannissa mäntysahatavaraa käytetään esimerkiksi listoissa, Pohjois-Afrikassa huonekaluteollisuudessa, ikkunoissa ja ovissa.” Uimaharjun saha käyttää vuodessa noin 600 000 kuutiometriä puuta. 040 180 11 11 AIRREX AH-200/300/800 Lähes hajuton diesel-infrapunalämmitin 100% hyötysuhteella. HALLILÄMMITIN KOLMEN VUODEN TAKUULLA JA HUOLTOPALVELULLA Katso lähin jälleenmyyjäsi tai soita: www.rexnordic.com puh. ”Kaikkiaan sahatavaralaatuja kertyy satoja, jos lasketaan yhteen kaikki leveys-, paksuusja pituusmittojen sekä laatuluokkien yhdistelmät”, sanoo sahan resurssipäällikkö Aino Ärväs. Se, miten pitkä kuivumisaika vaaditaan, riippuu Ärväksen mukaan sahatavaran paksuudesta. Uimaharjun sahalla tehdään mäntylankkua ja -lautaa. Valtaosa sahalla tuotetusta sahatavarasta viedään Pohjois-Afrikkaan, vajaa viidesosa tuotannosta jää kotimaahan ja vajaa viidesosa viedään Englantiin. sanoo sahan tuotantopäällikkö Harri Valkonen. Stora Enson Uimaharjun saha käyttää vain mäntytukkeja. Airrex_236x162-5.indd 1 17.8.2018 12.02 6091_.indd 25 20.9.2018 18.42. Sahalta sahatavara viedään asiakkaille joko rekka-autoilla tai junilla ja laivoilla ympäri maailmaa. Mäntysahatavaraa käytetään Ärväksen mukaan lähinnä sisustamisessa, kuusisahatavaraa taas rakentamisessa
Enocellin tehdasalueella puutavara-autot kuljettavat puukuormansa sellutehtaan puukentälle, josta kuitupuut siirretään kuorimoon kuorittaviksi. Paperisellun valmistuksessa taas poistetaan paperin ruskeaksi värjäävät uuteaineet ja ligniini, mutta säästetään selluloosa ja sokerit. Valvontahuoneessa kuusi prosessinhoitajaa tarkkailee useaa kymmentä tietokoneruutua. Ollaan Enocellin sellutehtaan liukosellun valvomossa. Loput 350 000 kuutiometriä on sahauksen sivutuotteena syntyvää haketta, purua ja kuorta. 26 MAKASIINI 6 • 2018 6091_.indd 26 20.9.2018 18.43. Liukosellun valmistukseen halutaan mahdollisimman puhdasta selluloosaa, joten puuaineesta poistetaan ligniini, uuteaineet ja sokerit. Muitakin käyttökohteita kuitenkin on. Jatkossa paperisellun valmistukseen käytetyt mäntyja kuusikuitupuut käytetään liukosellun valmistukseen. Liukosellun kysyntä kasvaa, joten päätimme erikoistua siihen”, Välimaa sanoo. Liukosellun valmistajaksi ”Tämä on meidän hermokeskus”, sanoo Stora Enson liukosellun tuotepäällikkö Sirpa Välimaa. Keitossa syntyvä sellumassa pestään ja valkaistaan, minkä jälkeen se etenee prosessissa kuivatuskoneelSellutehtaalle saapuvat kuitupuut kuoritaan ja haketetaan. Liukosellusta voi valmistaa niin makkarankuoria, sellofaania kuin pesusieniä. Keittokattilassa puun kuidut erotetaan toisistaan, minkä jälkeen lopputuotteen kannalta haitalliset ainekset voidaan poistaa. Tässä vaiheessa mukaan otetaan myös tehdasalueella sijaitsevan sahan sivutuotteena syntynyt hake. Ensi vuonna edessä on muutos. Hakkeesta liikkeelle Paperisellun ja liukosellun valmistusprosessi on pitkälti samanlainen. Sivutuotteena syntyvät kuori, ligniini ja uuteaineet menevät polttoon ja pitävät sellutehtaan energiaomavaraisena. Enocellin sellutehdas käyttää vuosittain noin 2,7 miljoonaa kuutiometriä puuta, reilut neljä kertaa enemmän kuin samalla tehdasalueella sijaitseva saha. Kuoritut puut haketetaan ja siirretään kuorimolta hakekasoihin ja edelleen hakehihnaa pitkin keittokattilaan. Ne muodostavat lujia sidoksia kuitujen välille, ja paperissa lujuus on tärkeää”, Sirpa Välimaa sanoo. ”Koivuliukosellun valmistus pysyy entisellään ja nykyinen paperisellua valmistava linja käännetään tekemään havuliukosellua”, Välimaa kertoo. Tuotannosta noin kolmasosa on liukosellua, loput paperisellua. ”Paperiasiakkaat pitävät sokereista. Koivuja havuliukosellua käytetään varsinkin tekstiiliteollisuudessa. Paperin valmistuksessa käytettävän sellun valmistus loppuu ja tehdas ryhtyy puhtaasti tekstiiliteollisuuden käyttämän liukosellun valmistajaksi. Ne kuljetetaan sellutehtaalle, jossa hake käytetään sellun raaka-aineena ja puru ja kuori poltetaan energiaksi. Enocellin sellutehdas valmistaa tällä hetkellä paperisellua mäntyja kuusikuitupuusta ja liukosellua koivukuitupuusta. ”Olemme saaneet hyvän jalansijan liukosellumarkkinoilla. Ajoneuvojen määrässä se tarkoittaa noin 30 puutavara-autoa päivässä. Valmis sellumassa kuivataan kuivauskaapissa. Sirpa Välimaa kävelee sellutehtaan kuivauskaapin vierustaa. Niistä valmistetaan puupohjaisia tekstiilejä. Puumäärästä noin 250 000 kuutiometriä päätyy sahatavarana maailmalle. Puun käyttömääriin siirtyminen puhtaasti liukosellun valmistajaksi ei vaikuta. Ne kertovat, sujuuko liukosellun valmistus ongelmitta
t 3,6 milj. Lopputuloksena syntyy paksua kartonkia muistuttavia arkkeja, jotka kootaan paaleiksi kuljetusta varten. Tavoitteena on, että siitä reilu puolet on havuliukosellua ja loput koivuliukosellua. Liukosellun päämarkkinat ovat Kiinassa. m 3 1,3 milj. ”Sellumäärä hieman pienenee, mutta uudesta tuotteesta saadaan parempi hinta. Konteissa Kiinaan Liukosellun tuotantolinjalla käy rytmikäs kalske. Kotimaahan liukosellusta jää vain murto-osa. m 3 Sivutuotteena syntyvä hake ja puru 10 milj.m 3 milj. Pesty ja valkaistu sellumassa täytyy vielä kuivata. le. Enocellin sellutehdas tuottaa tällä hetkellä vuodessa kaikkiaan 475 000 tonnia sellua. Valmiit paalit siirtyvät paalipöydällä kohti paketointia. 27 MAKASIINI 6 • 2018 6091_.indd 27 20.9.2018 18.43. Sellu viedään maailmalle arkkeina, jotka kootaan paaleiksi, kertoo Sirpa Välimaa. Ensi vuoden puolivälistä lähtien määrä putoaa 430 000 tonniin. m 3 Metsästä maailmalle Puun matka metsästä tuotantolaitoksille ja sieltä maailmanmarkkinoille vuonna 2017. m 3 Lähde: Luke, Metsäteollisuus ry, Tulli milj. n Kotimaan hakkuut Tuontipuu PUUTUOTETEOLLISUUS Tuotanto 11,7 milj. Arkkileikkuri asettelee liukoselluarkkeja paaleihin. m 3 Vientiin % 81% 84% Havusahatavara Vaneri TEOLLISUUDEN KÄYTTÄMÄ RAAKAPUU Paperi Kartonki Sellu Tuotanto 6,6 milj. Valmiit liukosellupaalit kuljetetaan sellutehtaalta junilla Kotkan satamaan, mistä ne jakavat konteissa Kiinaan. t Vientiin, % 94% 99% 43% MASSA JA PAPERITEOLLISUUS milj. t 7,7 milj. Se takaa pitkällä aikavälillä kilpailukyvyn”, Välimaa sanoo. Paperisellun päämarkkina-alueet ovat sen sijaan kotimaassa ja Keski-Euroopassa
”Muutamassa leimikossa meni silloin 80 euron raja juuri ja juuri puhki. Hakkuutähteiden hinnat ovat hänen mukaansa nousseet selvästi. ”Ainakin tukin hinnat ovat tulleet hieman alaspäin. Kuusitukeista on maksettu parhaimmillaan 75 euroa kuutiometriltä ja mäntytukeista 74 euroa kuutiometriltä, selviää Metsälehden metsänhoitoyhdistyksille lähettämästä puunhintakyselystä. Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen alueella päätehakkuuleimikoista reilu kolmannes ostetaan runkohinnalla, metsänhoitoyhdistys Kainuun alueella noin kolmannes. Nyt hinnat ovat hänen mukaansa kuitenkin laskussa. Julkisuudessa on pohdittu, käyttävätkö puunostajat runkohinnoittelua halutessaan piilotella tukin tai kuidun hintoja. Energiapuutakin kaupaksi Tukin hintojen lisäksi puukauppakyselyssä selvitettiin energiapuun hintoja. ”Tällä halutaan hillitä tilastohintoja. Edellisen kerran hintataso nousi vastaaviin lukemiin vuonna 2007, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Petri Takalo. Meriläisen mukaan tukin hintataso vaikuttaa vakaalta. Kaikki ainespuun mitat täyttävät puut, jotka leimikoista on saatu, on tehty kuiduksi”, Takalo sanoo. ”Kokorunkohinnoittelussa tukkien katkontatapa ei vaikuta lopputulokseen yhtä paljon kuin tavaralajikaupassa”, Takalo sanoo. Takalon ja Meriläisen mukaan varsinkin sahat käyttävät runkohinnoittelua. Energiapuun käyttäjien vähäinen määrä ja pitkät välimatkat pitävät kysynnän alhaalla. PUUKAUPPA HUIPPULUKEMISSA Kuusija mäntytukin hinnat ovat kivunneet monin paikoin yli 70 euroon kuutiometriltä. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Heikki Meriläinen on tyytyväinen hintatasoon, mutta vuoden 2007 hinnoista ollaan hänenkin mukaansa vielä kaukana. ”Silloin käytiin tosin paljon korkeammallakin”, hän sanoo. TEEMA 28 MAKASIINI 6 • 2018 6091_.indd 28 20.9.2018 18.43. Kuidun hinta vaikuttaa stabiilimmalta ja voi ehkä noustakin.” Metsänhoitoyhdistys Kainuun alueella kuusija mäntytukeista maksettava hinta on noussut yli 60 euroon. Puukauppatarjousten vertailu sen sijaan vaikeutuu, kun osa ostajista käyttää tavaralajimenetelmää ja osa kokorunkomenetelmää. Kuusija mäntytukeista maksetut hinnat ovat ylittäneet 70 euroa kuutiometriltä Etelä-Suomessa Satakuntaa, Pirkanmaata, Keski-Suomen eteläosia ja Pohjois-Savoa myöten, männyllä myös Pohjois-Karjalassa. Mäntytukkikin on hätyytellyt rajaa muttei ylittänyt sitä. Takalon mukaan puuta tuli alkuvuodesta markkinoille vähemmän kuin puunostajat olivat halukkaita ostamaan, joten hinnat lähtivät nousuun. ”Kuitupuun hyvä kysyntä on vähentänyt markkinoille tulevan energiapuun määrää. Hakkuutähteillä on helppo tuoda lisäarvoa leimikon kokonaishintaan ilman että ainespuusta tarvitsisi maksaa enempää.” Kainuun alueella energiapuun kysyntä on Meriläisen mukaan ”heikoilla kantimilla”. Jos kuitupuun kysyntä säilyy hyvänä, voivat energiarankojen hinnat kääntyä nousuun. Metsänhoitoyhdistyksille on heidän mukaansa kertynyt sen verran tilastotietoa runkohinnoilla ostetuista leimikoista, että käypä runkohintataso on tiedossa. Takalon mukaan energiapuun kysyntä on viime aikoina hieman parantunut. Ne ovat korkeimmillaan Lounais-Suomessa ja Lapissa Sodankylän alueella. Kokorunkohinnoittelussakin tukkipuut katkotaan eri puutavaralajeihin, mutta talteen otettavasta rungonosasta maksetaan yksi hinta kuutiometriltä. Kauan se lysti ei tosin kestänyt”, hän sanoo. Runkohinta käytössä Metsälehden puukauppakyselyn mukaan päätehakkuuleimikoita ostetaan pääasiassa yhä tavaralajihinnoittelulla, mutta kokorunkohinnoittelukin on käytössä useimpien yhdistysten alueella. Metsänomistajien kannalta kokorunkomenetelmä on molempien mielestä helppo ja turvallinen. Sellaisia lukemia ei ole nähty sitten vuoden 2007. Takalo ja Meriläinen eivät tätä ainakaan täysin allekirjoita. LIINA KJELLBERG K uusija mäntytukeista maksetut hinnat ovat nousseet tänä vuonna monin paikoin yli 70 euroon kuutiometriltä. Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen alueella 70 euron rajapyykki on ylittynyt kuusitukilla. Tavaralajihinnoittelussa tukkipuut katkotaan tukkija kuitupuun mittoihin ja eri puutavaralajeille on omat kuutiometrihintansa. Erikoispuutavaralajeja, kuten pikkutukkeja ja pylväitä, hinnoissa ei ole huomioitu. Kuitupuun hintoihin hän ennakoi nousua
Kysymys koski tavallista tukkia ilman laatutai erikoispuulisiä. Kuitupuun kysyntä paranee 2018 47 % vastaajista 2017 42 % vastaajista Kuitupuun hinta nousee 2018 73 % vastaajista 2017 32 % vastaajista Kuusitukin korkein kantohinta 75 €/m3 Varsinais-Suomi, Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Keski–Suomi Energiapuun hinta /m ei hintatietoa –19 20–24 25–29 30–34 35–39 ei hintatietoa –49 50–51 52–53 54–55 56–57 58–59 60–61 62–63 64–65 66–67 68–69 70–71 72–73 74–75 Mäntytukin hinta /m Kuusitukin hinta /m ei hintatietoa –49 50–51 52–53 54–55 56–57 58–59 60–61 62–63 64–65 66–67 68–69 70–71 72–73 74–75 29 MAKASIINI 6 • 2018 6091_.indd 29 20.9.2018 18.43. Usko kuitupuuhun nousussa Metsänhoitoyhdistysten arvio kuitupuun kysynnän ja hinnan kehityksestä. 30–34 25–29 20–24 14–19 ei hintatietoa Energiapuun hinta /m ei hintatietoa 62–63 60–61 58–59 56–57 54–55 52–53 50–51 40–49 Mäntytukin hinta /m Kuusitukin hinta /m ei hintatietoa 62–63 60–61 58–59 56–57 54–55 52–53 50–51 –49 30–34 25–29 20–24 14–19 ei hintatietoa Energiapuun hinta /m ei hintatietoa 62–63 60–61 58–59 56–57 54–55 52–53 50–51 40–49 Mäntytukin hinta /m Kuusitukin hinta /m ei hintatietoa 62–63 60–61 58–59 56–57 54–55 52–53 50–51 –49 30–34 25–29 20–24 14–19 ei hintatietoa Energiapuun hinta /m ei hintatietoa 62–63 60–61 58–59 56–57 54–55 52–53 50–51 40–49 Mäntytukin hinta /m Kuusitukin hinta /m ei hintatietoa 62–63 60–61 58–59 56–57 54–55 52–53 50–51 –49 Mäntytukin korkein kantohinta 74 €/m3 Varsinais-Suomi METSÄLEHDEN puunhintakyselyssä kysyttiin metsänhoitoyhdistysten toiminnanjohtajilta ylintä kuusija mäntytukin kantohintaa, joka on vapun jälkeen maksettu heidän toimialueillaan. Vastaukset saatiin kaikilta yhdistyksiltä ja ne on ilmoitettu tasalukuina. Lisäksi kysyttiin energiapuuksi karsitun rangan tienvarsihintaa ilman valtion tukea
Onnistuneen puukaupan ratkaisee viime kädessä korjuun toteutus metsässä. Tarkemmat säännöt metsäasiantuntijaltasi. Elämässä mukana – Stora Enso www.storaensometsa.fi P. Sen ovat huomanneet myös metsänomistaja-asiakkaamme: kahdeksan kymmenestä suosittelee Stora Ensoa hakkuissa ja puukaupassa. 020 46 1478 Arkisin klo 7.30–17.00 Millaiset puukaupat sinä haluat tehdä. Syksyn puukauppaa tehdään jo vilkkaana. Voita puukaupalla kylpytynnyri 6091_.indd 30 20.9.2018 18.43. Palkinnon arvo lisävarusteineen 2900 €. Arvomme kaikkien Stora Enson kanssa 1.8.–14.10.2018 puukaupan tehneiden kesken 3 kpl Kiramin puisia kylpytynnyreitä kotiin kuljetettuna. Stora Enson tuhannet metsäkoneammattilaiset ympäri Suomea varmistavat, että korjuujälki sinun metsässäsi on sovitun mukainen
Palkinnon arvo lisävarusteineen 2900 €. Riippuu yhdistyksestä, miten missäkin toimitaan. Karjalaisen mukaan Pohjois-Suomen metsänhoitoyhdistykset myyvät noin puolet korjaamastaan puusta itse, puolet Pohjois-Suomen Metsämarkkinoiden kautta. ”Olen puoliksi perinteinen ostomies, puoliksi yhdistysten puiden kauppaaja. Mukana ovat ne ostajat, jotka hankkivat alueelta puuta vähintään 1 000 kuutiota. Tarkemmat säännöt metsäasiantuntijaltasi. Pohjois-Suomen Metsämarkkinat perustettiin vuonna 1992. Sen ovat huomanneet myös metsänomistaja-asiakkaamme: kahdeksan kymmenestä suosittelee Stora Ensoa hakkuissa ja puukaupassa. 020 46 1478 Arkisin klo 7.30–17.00 Millaiset puukaupat sinä haluat tehdä. ETELÄ-KARJALA Hakemestarit (kaikki), Karjalan Mänty (kaikki), Kartiopuu (parru), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (pylväs), PTL I. Taustalla oli metsänhoitoyhdistysten halu aloittaa puunkorjuupalvelu tai lisätä sitä. Pölönen, PTL Toimi Talka (pylväs), Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). Näin kuvailee Rovaniemen seudun puukauppatilannetta Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy:n hankintapäällikkö Kimmo Karjalainen. Syksyn puukaupan Karjalainen ennakoi jatkuvan vilkkaana. Pienemmistä ensiharvennuksista ja talvileimikoista kilpailua on vähemmän. Tiedot perustuvat Metsälehden yhdistyksille tekemään kyselyyn. Vain energiapuun kysyntä tuntuu omalla toimialueellani edelleen laantuvan”, hän sanoo. Arvomme kaikkien Stora Enson kanssa 1.8.–14.10.2018 puukaupan tehneiden kesken 3 kpl Kiramin puisia kylpytynnyreitä kotiin kuljetettuna. Pystykauppaa teen muun muassa Rovaniemen, Tervolan ja Ranuan alueilla, yhdistysten korjaamaa puuta välitän tällä hetkellä Länsi-Pohjan aluetta lukuun ottamatta koko Lapin alueelta”, hän sanoo. A E LYHENTEET mät = mäntytukki kut = kuusitukki kot = koivutukki mäk = mäntykuitu kuk = kuusikuitu kok = koivukuitu kaikki= ostaja hankkii kaikkia yllämainittuja puutavaralajeja Erikoispuutavaralajit on mainittu erikseen, esimerkiksi pylväs, koivutyvi, parru jne. Syksyn puukauppaa tehdään jo vilkkaana. Samalla avautui mahdollisuus viedä tukkia Ruotsiin. ”Puun kysyntä on vain parantunut viime keväästä. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA JUHA OLLILA PARAS SYKSY VUOSIIN. Nyt kannattaa laittaa leimikkonsa myyntiin.” ”Ostajat ovat nyt liikkeellä” Kimmo Karjalaisen mukaan kaikki puu käy kaupaksi, mikä näkyy myös hinnoissa. Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla toimiva Pohjois-Suomen Metsämarkkinat välittää metsänhoitoyhdistysten korjaamaa puuta lähialueiden sahoille sekä selluja paperitehtaille. Onnistuneen puukaupan ratkaisee viime kädessä korjuun toteutus metsässä. Kaikilla alueen metsänhoitoyhdistyksillä ei ole korjuupalvelua, joten Karjalainen ostaa leimikoita myös suoraan metsänomistajilta. Stora Enson tuhannet metsäkoneammattilaiset ympäri Suomea varmistavat, että korjuujälki sinun metsässäsi on sovitun mukainen. Elämässä mukana – Stora Enso www.storaensometsa.fi P. Voita puukaupalla kylpytynnyri 31 MAKASIINI 6 • 2018 6091_.indd 31 20.9.2018 18.43. Parhaiten kaupaksi menevät Karjalaisen mukaan tukkivaltaiset leimikot ja järeäpuustoiset harvennukset. Kaikki puu menee kaupaksi, ja se näkyy myös hinnoissa. AURANMAA Koski TL, Pöytyä, Aura: Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki, mä-pylväs), Mäkilän Saha (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Veljet Kuusisto, Versowood (kaikki, pikkutukki, mä-pylväs), Westas (kaikki). PUUNOSTAJAT Metsälehden ostajakalenteriin on koottu tärkeimmät puunostajat 70 metsänhoitoyhdistyksen alueelta. Yritys toimittaa vuodessa puuta 650 000–700 000 kuutiota. ”Ostajat ovat nyt liikkeellä
”Kaikki puu liikkuu” H 32 MAKASIINI 6 • 2018 6091_.indd 32 20.9.2018 18.43. KANGASNIEMIPIEKSÄMÄKI Energiatuote Utriainen (energiapuu), Harvestia (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), Keitele Group (kaikki), Koskitukki (koivu), Metsä Group (kaikki), Metsä-Tommola (kaikki), Partaharjun Puutarha (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). J K I ETELÄ-POHJANMAA Laihia, Vähäkyrö, Isokyrö, Seinäjoki, Lapua: EPM Metsä (kaikki, parru, pikkutukki, energiapuu), Isojoen Saha (kaikki, pikkutukki, metsätähde), Keitele Group (kaikki, sorvitukki, pikkutukki, parru), Luopajärven Saha (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, pikkutukki, karsittu ranka, kokopuu, metsätähde), Metsä Group (kaikki, pylväs, parru, energiapuu), UPM (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu, metsätähde), Viitala Forest (kaikki, pikkutukki). ISOJOKI-KARIJOKI Isojoen Saha (kaikki, pikkutukki), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki, pylväs), UPM (kaikki), Vapo, Westas (kaikki). JEPPO Jeppo Skogsandelslag, Metsä Group, UPM. Tällaisen verkoston luominen kestää Anttilaisen mukaan kolmesta viiteen vuotta. Kärsämäki: Hasa (kaikki, parru), Iisalmen Sahat (kaikki, pikkutukki), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Group (kaikki, pikkutukki, parru), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki, parru, pikkutukki), Metsäsuunnittelu Hollanti, Stora Enso (kaikki, pikkutukki), UPM (kaikki, parru), Vapo. II Biomega (energiapuu), Junnikkala (kaikki), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (mät, mäk, kuk, kut), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, lehtikuitu), Stora Enso (kaikki). ETELÄ-SAVO Harvestia (kaikki), Koskitukki (kot, sahakoivu, tyvikoivu, parru), Metsäenergia Meter (energiapuu), Metsä Group (kaikki, parru), Metsä Tommola (kaikki, parru), mhy:n puunvälitys (kaikki, parru, tyvikoivu, energiapuu), Pinar (pylväs), PTL Heinonen (pylväs), PTL I. ”Kaikki puu liikkuu, mikä on mukavaa niin meille kuin puun myyjillekin.” Hänen mukaansa UPM pyrkii tekemään puukaupat suoraan metsänomistajan kanssa. HAAPAVESIKÄRSÄMÄKI Haapavesi: Hasa (kaikki, parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Group (kaikki, pikkutukki, parru), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki, pikkutukki, parru), Metsäsuunnittelu Hollanti, Stora Enso (kaikki, pikkutukki), UPM (kaikki, parru), Vapo. Useimmat Multialla metsää omistavat asuvat paikkakunnalla, joten heidät on helppo tavoittaa.” Ja vaikka metsäalaa on perinteisesti pidetty miehisenä maailmana, ei Anttilainen ole Multialla törmännyt ennakkoluuloihin tai joutunut vähättelyn kohteeksi. Titteli on metsäasiakasvastaava ja uraa takana kohta kolme vuotta. ”Päinvastoin. Valinta näyttää osuneen oikeaan. Pelkosenniemi-Savukoski: Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). UPM:n lisäksi myös kolmella tärkeimmällä kilpailijalla on pitäjässä naisedustus. Ristijärvi: Iisalmen Sahat (kaikki), Keitele Group (kaikki), Kuhmo (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Scanpole (kaikki), Stora Enso (kaikki). Soittelen asiakkaille ja kannustan heitä puukaupoille. Kuhmo: Binderholz Nordic (kaikki), Kuhmo (kaikki), Metsä Group (kaikki), Scanpole (kaikki), Stora Enso (kaikki). Metsätalousinsinöörin ja agrologin tutkinnot suorittanut Anttilainen kertoo valinneensa metsäalan sen hyvien tulevaisuuden näkymien vuoksi. Kysymykseen, millainen olisi ostonaisen tämän aamun unelmaleimikko, Anttilaisella ei ole yhtä vastausta. KANTA-HÄME Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kuhmoinen, Loppi, Hausjärvi, Riihimäki: Finnprofile (mäja ku-pylväs), JPJ-Wood (kaikki), Kallioinen (kaikTEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ KIA ANTTILAINEN ostaa puuta UPM:lle Multian metsäisestä pitäjästä Keski-Suomessa. ITÄ-LAPPI Kemijärvi: Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Vapo (energiapuu). Puukauppa käy vilkkaammin kuin koskaan aiemmin. ”Tärkeää on myös asiakassuhteiden ylläpitäminen. Paltamo: Iisalmen Sahat (kaikki), Keitele Group (kaikki), Kuhmo (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Scanpole (kaikki), Stora Enso (kaikki). Moni on sanonut, että onpa raikasta vaihtelua, kun voi välillä hoitaa metsäasioita naistoimihenkilön kanssa.” Multialla tosin miespuolinen puunostaja toisi metsänomistajille miltei enemmän vaihtelua. KAAKKO Hakemestarit (kaikki), Kartiopuu, Koskitukki (kaikki), Kouvolan Saha, Metsä Group (kaikki), PTL Huomo, Stora Enso (kaikki), PTL Toimi Talka, Tiaisen Saha, UPM (kaikki), Versowood (kaikki). KAINUU LKV Kajaani: Hasa (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), Keitele Group (kaikki), Kuhmo (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Scanpole (kaikki), Stora Enso (kaikki). Pölönen (pylväs), PTL Kiljunen & Loikkanen (kaikki, parru), Punkaharjun Metsäpalvelu (kaikki), Puu ja kiinteistö Teuvo Puikkonen (tyvikoivu), Sahakuutio (mät, kut, parru), Stora Enso (kaikki, parru), UPM (kaikki, parru), Versowood (kaikki, pylväs). ”Silloin voimme varmistua, että asiat sujuvat puunmyyjän toiveiden mukaisesti ja voimme palvella asiakkaita myös metsänuudistamisessa ja muissa hoitotöissä.” Puunosto sujuu parhaiten, kun ostohenkilö tunnetaan ja hänellä on lavealti yhteyksiä metsänomistajiin
33 MAKASIINI 6 • 2018 6091_.indd 33 20.9.2018 18.43. ki, ek-tyvi, visakoivu), Koskitukki (kaikki, koivu), L&T Biowatti, Lopen Rakennuspuu (mät, ek-tyvet), Luvian Saha, Metsä Group (kaikki, pylväs, kut-ylisuuri), Riga Wood (kot), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki, ek-tyvet, e-mät), Versowood (kaikki, pylväs, ek-tyvet), Westas (kaikki). KARSTULAKYYJÄRVI Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), mhy:n korjuupalvelu, Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Veljekset Parkkonen (energiapuu). LYHENTEET mät = mäntytukki kut = kuusitukki kot = koivutukki mäk = mäntykuitu kuk = kuusikuitu kok = koivukuitu kaikki= ostaja hankkii kaikkia yllämainittuja puutavaralajeja Erikoispuutavaralajit on mainittu erikseen, esimerkiksi pylväs, koivutyvi, parru jne. LOUNAMETSÄ Koskisen Saha ja Höyläämö (kut), Koskitukki (kot), Lounapuu (energiapuu), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Mäkilän Saha (mät, kut, pikkutukki), Riga Wood (kot), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo, Veljet Kuusisto (mät, pikkutukki), Versowood (kaikki, mä-pylväät), Westas (kaikki). KESKIPOHJA EPM Metsä (kaikki, pikkutukki, parru), Hasa (kaikki, pikkutukki, parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), Kauhavan Kaukolämpö (energiapuu), Keitele Group (kaikki, pikkutukki, parru), Keski-Pohjanmaan Metsämarkkinointi (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu, veistohirsi, erikoistyvi), Kokkolan Voima (energiapuu), Kälviän, Perhon, Kaustisen, L M Lohtajan, Halsuan, Lestijärven energiaosuuskunnat (energiapuu), Lappajärven kunnan lämpölaitos, L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, pylväs, parru, energiapuu), Palojärvi (energiapuu), Stora Enso (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), UPM (kaikki, pikkutukki, pylväs, parru, energiapuu), Vapo (energiapuu). LAKEUS Ilmajoki, Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki, Kurikka, Teuva: EPM Metsä (kaikki), Isojoen Saha (kaikki), Keitele Group (kaikki), Luopajärven Saha (kaikki), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki). KESKI-SAVO Heinävesi, Joroinen, Leppävirta, Varkaus: Binderholz Nordic (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), Jespuu (kot-tyvi, mät-tyvi), Keitele Group (kaikki), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Loikkanen & Kiljunen (kaikki, pylväs), Sahakuutio (mät, kut, mäja ku-parru), Scanpole (pylväät), Stora Enso (kaikki), Taskisen Puu (mäja ku-tyvet), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs). KARHU Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Lavia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen: Fornello (kaikki), Isojoen Saha (kaikki), Kampin Saha Ky (kaikki), KuMeko Forest (kaikki), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Noormarkun Saha (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (kaikki), Vatajankosken Sähkö (energia), Veljet Kuusisto (mät, mäntypikkutukki), Westas (kaikki). KITTILÄ Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). KIMITONEJDENS Metsä Group, Nyved, Stora Enso, UPM, Westas. LOIMIJOKI Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (kuitupuu, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki), Westas (kaikki). KIIMINKI Junnikkala (kaikki), Metsä Group (kaikki), mhy:n korjuupalvelu ja puunvälitys (tukit, pt, parru, kuitu, energia), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Vapo (energiapuu). KIHNIÖPARKANO Isojoen Saha (kaikki), JPJ Wood (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), mhy:n hankintapalvelu (kaikki, energiapuu), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Westas (kaikki). MARTTILA Lounais-Suomen Hakelämpö (energiapuu), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsä ja Energia Hemmilä (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki). LÄNSI-RAJA Kolari-Muonio, Pello: Keitele Group (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Pantsarin Saha (kaikki), Pietikäisen Saha ja Höyläämö (mät, kut, pikkutukit), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Stenvalls Trä Ab (kaikki), Stora Enso (kaikki), Vapo (kaikki). LOUNAIS-HÄME Forssa, Tammela, Urjala: Airanteen Energia (energiapuu), Koskitukki (kaikki), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), Riga Wood (kot), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs), Westas (kaikki). KESKI-SUOMI Saarijärvi, Keuruu, Multia, Petäjävesi, Uurainen, Konnevesi, Äänekoski, Viitasaari, Pihtipudas, Kannonkoski, Kivijärvi, Kinnula: Hasa (kaikki), Harvestia (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), JPJ-Wood (kaikki), Keitele Group (kaikki), Kinnaskoski (kaikki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), mhy:n korjuupalvelu (kaikki), Scanpole (pylväs), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki). KYMENLAAKSO Finprofile (pylväs, mät-tyvi, kut, mät), Hyötypaperi (energiapuu), Koskitukki (kaikki), Kotkan Energia (energiapuu), Kouvolan Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu, kuitupuu), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (pylväs), Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki), Wide Metsä (kaikki). KUUSAMO Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), mhy:n korjuupalvelu, Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). LÄNSI-UUSIMAA Lohja, Karkkila, Vihti: Koskitukki (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki), Westas (kaikki). LÄNSI-POHJA Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio: L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Stenvalls Trä Ab (kaikki), Stora Enso (kaikki), Tervolan Saha ja Höyläämö (kaikki), Vapo (kaikki), Veljekset Vaara (kaikki)
POHJOIS-KARJALA Binderholz Nordic, Enon Energiaosuuskunta (energiapuu), Harvestia (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), Karjalan Metsätilat (kaikki), Kontio-Energia Osuuskunta (energiapuu), Iisalmen Sahat (kaikki), I. METSÄMAAKOJONKULMA Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki), Westas (kaikki). Kiintokuutiometreiksi muutettuna määrä on noin 250 000 kuutiota. Sateinen viime syksy näkyi siinä, että varastoitu hake oli tavallista kosteampaa. Kuru: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Koskitukki (koivu), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki, parru). Ylä-Kotolan mukaan erilaisia jakeita sopivasti sekoittamalla voimalaitoksille saatiin kuitenkin kosteudeltaan tasalaatuista tavaraa. Isot toimijat toimittavat haketta suoraan Hovinsaaren voimalaitokselle”, kertoo energianhankintapäällikkö Jarkko Ylä-Kotola. ”Isossa kuvassa meillä menee hyvin silloin, kun metsäteollisuudella menee hyvin.” Hakkuutähteistä lämpöä ja höyryä Hakkuutähdekasaa haketettiin Kotkan Energian Heinsuon varastolla syyskuun alussa. Ruovesi: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). OULUN SEUTU Junnikkala (kaikki), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki, pikkutukki, parru), Pölkky (kaikki), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok) Muhos: Hasa (kaikki), Junnikkala (kaikki), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). Virrat: Akonkosken saha (mät), JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Keitele Group (kaikki), Kinnaskoski (kaikki), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). Yhtiöllä ei ole omaa puunosto-organisaatiota. METSÄPOHJANMAA Alavus, Peräseinäjoki, Kuortane: Akonkosken Saha, EPM Metsä, Keitele Group, Kuortaneen Energiaosuuskunta (energiapuu), Metsä Group, Pohjanmaan Biolämpö (energiapuu), Stora Enso, UPM, Viitala Forest. POHJOIS-PIRKKA Kuorevesi, MänttäVilppula: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, O P energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). Savitaipale: Finnstamm (mät, kut, järeät hyvät tyvet), Finprofile (pylväät), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (pylväät), PTL Toimi Talka (pylväät), Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). TEKSTI JA KUVA MARTTI LINNA KOTKAN ENERGIA OY käyttää kaukolämmön, sähkön ja prosessihöyryn tuottamiseen vuosittain 500 000 megawattituntia kiinteitä polttoaineita. Ylä-Kotola arvioi, että tilanne jatkuu samanlaisena. Pölönen (pylväs, kaikki), Juuan kunta (energiapuu), Kaivospuu (tukki), Keitele Group (kaikki), KME (energiapuu), KoneJätkät (kaikki), Koskitukki (kaikki, erikoiskoivu), Kuhmon Saha (kaikki), Lehmon Koivu (kaikki), Lieksa Timber (mäja ku-parru, pikkutukki), Länsi-Karjalan Energiaosuuskunta (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsäkoneurakointi Puumalainen (kaikki), Metsäpalvelu Turunen (kaikki, energiapuu), Metsäykköset (kaikki), Nurmeksen Rakennuspalvelu (kaikki), Punkaharjun Metsäpalvelu (kaikki), Pölkky (kaikki), Rajaforest (energiapuu), Sahakuutio (kaikki), Scanpole (kaikki, pylväs), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki). Teisko: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki), Koskitukki (kaikki, viilukoivu), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). Juupajoki, Längelmäki ja Orivesi: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki), Koskitukki (kaikki, viilukoivu), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). Hakkuutähde kertyy sadan kilometrin säteeltä Kotkasta. ”Pienet toimittajat tuovat hakkuutähteet itse välivarastollemme Heinsuolle, jossa ne haketetaan. Metsähakkuutähteen hintataso on pysynyt viime vuosina vakaana ja saatavuus on ollut hyvä. 34 MAKASIINI 6 • 2018 6091_.indd 34 20.9.2018 18.43. PIRKANMAA Isojoen Saha (kaikki), Kampin Saha (kaikki), Koskitukki (kaikki), Lopen Rakennuspuu (mänty), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki), Westas (kaikki, tukki). MÄNTY-SAIMAA Mäntyharju, Ristiina, Suomenniemi: Finprofile (pylväät), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (pylväät), PTL Toimi Talka (pylväät), Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). Siitä neljäsosa on metsähakkuutähteistä tehtävää haketta, loppu metsäteollisuuden sivutuotteita, jyrsinturvetta ja erilaisia kierrätyspolttoaineita
RAUTAVAARA Binderholz Nordic, Harvestia, Iisalmen Sahat (kaikki), Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki, pylväs), Scanpole (pylväs), Stora Enso (kaikki, pylväs), UPM (kaikki, erikoispuu). Konserni vie sahatavaraa Kaukoitään, Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan. PUDASJÄRVI Junnikkala (kaikki), Keitele Group, Kontiotuote (mät, kut), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), mhy:n korjuupalvelu (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu, tukki, pikkutukki). Mäen mukaan puun hintojen nousu on tuonut markkinoille keskimääräistä suurempia ja laadukkaampia leimikoita. Padasjoki: Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, mä-pylväs). POHJOIS-SAVO Binderholz Nordic (kaikki), Harvestia (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), Kaskihake (energiapuu), Keitele Group (kaikki), Koskitukki (koivu), Metsä Group (kaikki), Partaharjun Puutarha (kaikki), Scanpole (pylväs), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). PUNKALAIDUN Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu, kuitupuu sekä harvennusleimikoista tukkipuut), Westas (kaikki), Versowood. Sysmä: Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, mä-pylväs). ”Kauppaa kannattaa tehdä nyt, jos haluaa hyödyntää maksimihinnat. ”Kauppaa kannattaa tehdä nyt” PÄIJÄNNE A-Puu, Harvestia, Iisveden Metsä, JPJ-Wood, Jyväskylän Energia, Keitele Group, Kinnaskoski, Kohiwood, Koskitukki, Metsä Group, Metsä-Perälä, Metsä Tommola, Multian Saha, OK-yhtiöt, Stora Enso, Toivakka Timber Ltd, UPM, Versowood. Esteitä kaupankäynnille ei pitäisi olla, kun kuidustakin saa nyt vähän parempaa hintaa”, sanoo sahakonserni Westaksen metsäjohtaja Juha Mäki. PYHÄ-KALA Hasa (kaikki, parru), Iisalmen Sahat (kaikki, parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Group (kaikki, pikkutukki, parru), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, parru), Metsäsuunnittelu Hollanti (kaikki), Stora Enso (kaikki, pikkutukki), UPM (kaikki, pikkutukki), Vapo (kaikki, energiapuu). Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola: Herralan Saha (kaikki), Koskitukki (kaikki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, mä-pylväs). Hartola: Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Metsä Vema (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs). POSIO Keitele Group/Lappi Timber (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). R 35 MAKASIINI 6 • 2018 6091_.indd 35 20.9.2018 18.43. Länsi-Suomessa toimivalla konsernilla on takanaan useampi hyvä ostokuukausi, joten ostokiintiöt alkavat hiljalleen täyttyä. Westas käyttää mäntyja kuusitukkia mutta ostaa Mäen mukaan kaikkia puutavaralajeja. PÄIJÄT-HÄME Asikkala: Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs). Kysyntää on varsinkin kesäleimikoilla, mutta talvileimikoitakin ostetaan jo. ”Metsänomistajat ovat säästelleet parhaita leimikoitaan ja tuovat niitä nyt tarjolle, kun puun hinta alkaa olla heidän mielestään oikealla tasolla. ROVANIEMI Keitele Group (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Tervolan Saha ja Höyläämö (mät, kut), Vapo (kaikki), Veljekset Vaara. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA JUSSI VIERIMAA ”JOS EI NÄILLÄ hinnoilla myy, niin koska sitten. ROINE JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Koskitukki (kaikki, pikkutukki, tyvikoivu,parru), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs, pikkutukki). Hänen mukaansa puukauppa käy ”kuin rajumyrsky”. Heinola: Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, mä-pylväs). ”Se on merkittävä muutos. Tavallisesti tuhannen kuutiometrin leimikko on tällä alueella suuri, nyt tarjolle on tullut useampia 1 500–2 500 kuutiometrin leimikoita.” Westas käyttää vuosittain noin 1,3 miljoonaa kuutiometriä puuta. ROKUAPALJAKKA Länsi-Kainuu, Utajärvi: Haadex, Hasa (kaikki), Junnikkala (kaikki), Kuhmo (kaikki), Leinosen Sahatuote (mät, kut, pikkutukki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Tervantien Lämpö (energiapuu, hakeranka). RANUA Keitele Group (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, pikkutukki, energiapuu), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, energiapuu), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki, pikkutukki), Pölkky (kaikki, pikkutukki), Stora Enso (kaikki, pikkutukki, energiapuu), Tervolan saha ja höyläämö (kaikki), Vaaran Metsä (kaikki), Vapo (kuitupuu, energiapuu). Kohta puun tarjonta on niin suurta, että hinnat lähtevät laskuun”, Mäki ennakoi. Rakentaminen oli kotimaassa pitkään vähäistä, mutta viime vuosina rakentamisen veto on parantunut”, Mäki sanoo. Tänä vuonna tärkeimmäksi markkinaksi on noussut kotimaa
VÄSTÅBOLAND Metsä Group (kaikki), Metsä ja Energia Hemmilä (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Östskog (kaikki). SÖDRA SKOGSREVIRET Koskitukki, Nyved, Metsä Group, Stora Enso, UPM, Versowood, Westas. SUOMENSELKÄ Ähtäri, Töysä, Lehtimäki, Alajärvi: Akonkosken Saha (kaikki), Alajärven Lämpö (energiapuu), EPM Metsä (kaikki), JPJ-Wood (kaikki), Keitele Group (kaikki), Keijo Kantonen Ky (kaikki), Koskenvarren Saha ja Höyläämö (kaikki), Lehtimäen energiaosuuskunta (energiapuu), Metsä Group (kaikki), OK-yhtiöt (energiapuu), Pohjanmaan Biolämpö (energiapuu), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu). SODANKYLÄ Keitele Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukit), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukit), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki), Vapo (kaikki). SALLA Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Vapo (energiapuu). YLÄ-LAPPI Keitele Group (mät, mä-pikkutukki), Metsä Group (mät, mäk, kok), Stora Enso (mät, mäk, kuk, kok). YLI-II Junnikkala (mät, kut, pikkutukki, kuidut), Kokopuu (karsittu energiapuu), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki, sahakuitu), PTL P. ÖSTERBOTTEN EPM Metsä, Isojoen saha, Junnikkala, Luvian saha, Metsä Group, Nova Forest, Skogsvårdsföreningens drivningstjänst, UPM, Vörå energiandelslag, Westas. UUSIMAA Finprofile (pylväs), Hakevuori (kaikki), Herralan Saha (kaikki), Keravan lämpövoima, Koskitukki (kaikki), Lopen Rakennuspuu (mä-tyvi), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki, pylväs), Westas (kaikki), Wideskog. Tänäkin päivänä metsäja puutarhakoneissamme yhdistyy maailmanluokan teknologia, pelkistetty toiminnallisuus ja puhdas voima. YLÄ-KAINUU Kuhmo (mät, kut, mäja ku-parru), Metsä Group (kaikki), OK-Yhtiöt (energiapuu), Pölkky (mät, kut, mäja ku-pikkutukki), Scanpole (pylväät), Stora Enso (kaikki). Ne tarjoavat luotettavaa suorituskykyä ja kestävyyttä kaikissa olosuhteissa jo vuodesta 1954 lähtien. SIIKALAKEUS Hasa (kaikki, pikkutukki, parru), Iisalmen Sahat (kaikki), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Group (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu, parru), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, energiapuu, parru), Mika Karppanen (energiapuu), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki, pikkutukki, energiapuu, parru), Pölkky (kaikki, pikkutukki), Ruukki Forest (koivutukki), Stora Enso (kaikki, pikkutukki, energiapuu), UPM (kaikki, pikkutukki, energiapuu, parru), Vapo (energiapuu). SALOMETSÄ (sisältää myös fuusioituvan Mhy Kiikissuon ostajat) Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsä ja Energia Hemmilä (energiapuu), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki), Westas (kaikki). SATAKUNTA Isojoen Saha (kaikki), Kampin Saha (kaikki), KuMeKo Forest (kaikki), Kuusisto Group (mäntytukki), L&T Biowatti (energiapuu), Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), Noormarkun Saha (kaikki), Stora Enso (kaikki), Riga Wood (koivutukki), UPM (kaikki), Vapo, Westas (kaikki). n T U V Y Ö LYHENTEET mät = mäntytukki kut = kuusitukki kot = koivutukki mäk = mäntykuitu kuk = kuusikuitu kok = koivukuitu kaikki= ostaja hankkii kaikkia yllämainittuja puutavaralajeja Erikoispuutavaralajit on mainittu erikseen, esimerkiksi pylväs, koivutyvi, parru jne. SAVOTTA Binderholz Nordic (kaikki), Harvestia (kaikki), Hasa (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), J&J Saarelainen (kaikki), Kaskihake (energiapuu), Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Scanpole (kaikki, mäntypylväs), Stora Enso (kaikki), UPM (toimituskaupat), Vieremän Metsäpalvelu (kaikki). SOTKAMO Binderholz Nordic, Harvestia (kaikki), Iivari Mononen (mät, pylväs), IIsalmen Sahat, Kuhmo (mät, kut, sahakuitu), Metsä Group (kaikki), Pölkky, Stora Enso (kaikki). SOINI Akonkosken Saha, EPM Metsä (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), Keitele Group (tukki, pikkutukki, parru, kuitu), Metsä Group (kaikki, pylväs, pikkutukki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki, pylväs, pikkutukki). JONSERED.FI 36 MAKASIINI 6 • 2018 6091_.indd 36 20.9.2018 18.43. MIKSI TYYTYÄ VÄHEMPÄÄN. TAIVALKOSKI Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). S Jo kuuden vuosikymmenen ajan Jonsered-moottorisahat ovat olleet lähellä metsäammattilaisten sydäntä ympäri maailman. Miksi tyytyisit vähempään. Karvonen (mät, kut, pikkutukki, sahakuitu), Pölkky (mät, kut, pikkutukki, kuidut), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki, sahakuitu), Yli-Iin Lämpö (energiapuu). TARVASJOKIKARINAINEN Lounais-Suomen Hakelämpö (energiapuu), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsä ja Energia Hemmilä (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki). YLITORNIO Keitele Group (kaikki paitsi energiapuu), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Stenvalls Trä, Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok), Vapo (energiapuu), Veljekset Vaara (kaikki paitsi energiapuu)
MIKSI TYYTYÄ VÄHEMPÄÄN. Ne tarjoavat luotettavaa suorituskykyä ja kestävyyttä kaikissa olosuhteissa jo vuodesta 1954 lähtien. Miksi tyytyisit vähempään. Jo kuuden vuosikymmenen ajan Jonsered-moottorisahat ovat olleet lähellä metsäammattilaisten sydäntä ympäri maailman. JONSERED.FI 6091_.indd 37 20.9.2018 18.43. Tänäkin päivänä metsäja puutarhakoneissamme yhdistyy maailmanluokan teknologia, pelkistetty toiminnallisuus ja puhdas voima
Tuhoriskejä lisää myös ilmastonmuutos: lämpeneminen, kuivat jaksot ja myrskyt. Kesällä uudet ytimennävertäjät lentävät mäntyjen latvoihin ja syövät uudet vuosikasvaimet ontoiksi. Molempien toukat syövät neulasia, mutta vain pilkkumäntypistiäinen syö myös kesällä juuri kasvavat neulasetkin. Ne osuvat juuri vanhoihin kovapuustoisiin metsiin. RAHAPUU 38 MAKASIINI 6 • 2018 38 MAKASIINI 6 • 2018 6121_.indd 38 20.9.2018 17.41. O missa metsissäni suurimmat vahingot ovat aiheuttaneet mäntypistiäiset ja ytimennävertäjät. Se vaikuttaa vain ruskomäntypistiäisiin, joka leviää nyt Länsi-Suomessa. Lämpimän ja kuivan kesän ansiosta kirjanpainajat saivat liikkeelle toisen sukupolven. Kirjanpainaja on taatusti lisääntynyt voimakkaasti tänä kesänä myös Eteläja Keski-Suomessa, jossa lämpösumma on ylittänyt reilusti 1 500 dd-yksikköä. Ehkä yllättävästi eivät myrskyt, hirvet tai myyrät. Tällaisen tuhon alkuvaiheessa hakkuut kohdistuvat kuolleisiin tai kuoleviin puihin ja muualla alueella hakkuita vähennetään, koska tukin hinta laskee. Oikeudellisesti syyllisyyttä tuskin saadaan selville, näyttöä leviämisestä on vaikea saada. Luonnontilaisilla soilla kuolee aina mäntyjä, sieltä ytimennävertäjät leviävät hakkuun jälkeen lisääntymään joukolla metsään. Sitä edesauttaa myös mitä ilmeisimmin puuston korkea ikä ja korkeat puumäärät hehtaaria kohden. Emme voi kasvattaa luonnottoman suuria puumääriä hehtaaria kohden. Ytimennävertäjä on pieni kovakuoriainen, joka parveilee keväällä ja munii sen jälkeen tuoreeseen M etsätuhoja vähätellään siihen asti, kunnes se osuu omalle kohdalle. Se lisää tuhoriskejä. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Yksittäisiltä metsänomistajilta se voi vielä onnistua, mutta pääosalta ei. Pystyyn kuolleita puita on metsissä edelleen valtavasti. Eteläisessä Keski-Euroopassa kirjanpainaja-nimisen pienen kuoriaisen voimakas lisääntyminen kuusikoissa on tullut jo epidemiaksi. Pistiäisten syömät metsät ovat lohduton näky. K anadassa Brittiläisen Kolumbian ja Albertan provinsseissa pieni kovakuoriainen, vuoristoniluri, aiheutti suuria tuhoja männiköissä. Puut kuolevat niihin harvoin, mutta kasvutappiot ovat isoja. Mikäli tuleva kesä eteläisessä Keski-Euroopassa on kuiva ja lämmin, tuhot voivat laajentua suuriksi. taan kuka on syyllinen. Havaintojeni mukaan pahimmat kasvutappiot tulevat luonnontilaisten soiden lähellä tehtyjen varttuneiden männiköiden harvennushakkuiden jälkeen. Pilkkumäntypistiäistä ei voi käytännössä torjua, mutta ruskomäntypistiäistä voi torjua levittämällä monisärmiövirusta. Valitettavasti realismia on, että siitä hetkestä, kun kirjanpainajat iskevät joukolla kuusiin, aikaa havaita asia ja korjata puut pois on käytännössä liian vähän. Mikäli tuhot jatkuvat, tukkia vyöryy markkinoille. Kasvutappio on kuitenkin merkittävä. Toivotaan, että alueen tuleva kesä on kylmä ja sateinen. Silloin tuhoilla olisi jo merkittävää vaikutusta sahatavaramarkkinoihin. Kirjanpainajatuhot eivät ole nuorten hyväkasvuisten kuusikoiden ongelma. Mäntypistiäisiä on kahta lajia, ruskomäntypistiäisiä ja pilkkumäntypistiäisiä. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC puutavaraan. Leviämistä on edistänyt lämmin ja kuiva kesä. Metsätuholaki velvoittaa metsänomistajan korjaamaan ja viemään pois kirjanpainajan tuhon kohteena olevat puut. Se lisää tuhoriskejä. Sekä Kanadan että todennäköisesti myös tulevista Keski-Euroopan metsätuhoista kannattaa oppia. Kun tuho leviää naapureiden metsiin, kinaMetsätuhoja vähätellään Emme voi kasvattaa luonnottoman suuria puumääriä hehtaaria kohden. Tuhot olivat niin isot, että isoa osaa puista ei voitu korjata, eikä niillä ollut kysyntääkään. Monelle metsänomistajalle se on huomaamaton asia, katselevat että ”onpa puiden latvukset vähän harsuja”. Meillä kirjanpainajatuhoista ei tule isoa epidemiaa, mutta se ei varmasti lohduta yhtään niitä metsänomistajia, joiden metsiin tuho osuu
Sivu 50 PERINTÖMETSÄ Lahja yhteisesti vai erikseen. METSÄNHOITO 11 kysymystä puukaupasta Sivu 40 OMA METSÄ PIKATESTI Puhelimessa raivuulla Sivu 43 TIE METSÄNOMISTAJAKSI Hoitotöitä tekemään Sivu 44 KU VA :P ER TT I H A RS TE LA ALLAKKA Ihmisluonnon mukaista hakkuuta Sivu 47 KOEAJOSSA Toyota RAV4 on tutunoloinen city-maasturi Sivu 52 KYSY POIS Paljonko puut kasvoivat. Sivu 48 6122_.indd 39 20.9.2018 17.43
Aikaisempien vuosien totutut toimintatavat eivät välttämättä tuota nyt puukaupasta parasta tulosta. Koska kuitupuun käyttö on lisääntynyt, ”vaikean” harvennushakkuukohteen voi nyt saada helpommin kaupaksi omillaan kuin kolme vuotta sitten. 3 Mikä on hyvän leimikon koko. Hyvään kesäkorjuukelpoiseen tukkileimikkoon ei siis kannata väkisin yhdistää pienialaista, talvella tehtävää harvennushakkuuta, jos tukeille haluaa kilpailuttaa korkeimman mahdollisen hinnan. Harvennushakkuut käyvät aiempaa paremmin kaupaksi, mutta puunostajien uudet ostokikat mutkistavat kaupantekoa. KesJos myyt puuta tänä syksynä parin vuoden tauon jälkeen, huomaat puukauppamaailman muuttuneen. Tukkipuuta käyttävien ostajien puunhankintakoneisto ja korjuukalusto ovat yhä suunnattuina sahapuun hakkuuseen. Puunostajien kiinnostus erilaisia leimikoita kohtaan on muuttunut merkittävästi puun kysynnän kiihtyessä. Kyseinen kuutiomäärä kertyy reilun parin hehtaarin avohakkuulta. Esimerkiksi Keski-Suomessa päätehakkuuleimikoiden keskikoko on viime vuosina ollut 600–700 kuutiota. Puunostajat eivät tykkää, jos puita joutuu korjaamaan metsästä useassa eri erässä. 2 Kannattaako päätehakkuut ja harvennukset myydä erikseen vai paketoida. TEKSTI JA KUVAT VALTTERI SKYTTÄ 1 Kannattaako huippusuhdanteen puukaupoissa luottaa tuttuihin toimintatapoihin. Leimikon kiinnostavuus heikkenee, jos samaan kauppaan yhdistelee erilaisia hakkuutyylejä ja korjuuajankohtia. Kiinnostus erilaisiin puukauppakohteisiin on viime aikoina vaihdellut myös puunkorjuuolosuhteiden rajun vaihtelun myötä. Metsänomistajan ratkaisu monimutkaistuneeseen tilanteeseen on kysyä puukauppatarjous mahdollisimman monelta puunostajalta, oli puunmyynnin kohteena sitten helppona tai vaikeana kauppakohteena pidetty hakkuuala. Puun kuljetuksissa ja ostoalueissa tapahtuvien muutosten takia on etukäteen vaikea tietää, millaisten leimikoiden eli hakkuualojen perässä puunostajat ovat milläkin alueella ja kuka ostajista on sillä hetkellä tukkileimikon ykkösostaja. METSÄNHOITO kysymystä PUUKAUPOISTA 40 MAKASIINI 6 • 2018 6097_.indd 40 20.9.2018 18.35
Yhdistykset korostavat etenkin keräämiensä puunkatkontatietojen hyödyllisyyttä parhaimman puunostotarjouksen vertailussa. Metsänomistaja voi itse kilpailuttaa puunmyyntikohteitaan Kuutio.fi-sivustolla. 4 Mikä muu vaikuttaa puunostajien kiinnostukseen kuin puusto. Hakkuualan mottimäärä tai koko ei yksin ratkaise leimikon hyvyyttä. 41 MAKASIINI 6 • 2018 6097_.indd 41 20.9.2018 18.35. Jos kyseessä on uudistuseli päätehakkuu, puunMetsänomistajalle toimitetaan hakkuun jälkeen mittaustodistus, joka kertoo hakkuussa lopulta kertyneen puumäärän. Hakkuutapa, eli tehdäänkö metsään esimerkiksi avohakkuu vai jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuu, vaikuttaa puista maksettaviin kantohintoihin ja ehkä myös kiinnostuAjouran viereinen mänty on ottanut osumaa ensiharvennuksessa. Erityisen tärkeää on hakattavien metsäkuvioiden yhtenäisyys. Puukaupassa ratkaisevia tekijöitä voivat olla myös puunostajan käyttämän metsäkoneyrityksen korjuujälki ja puukauppamaksujen ehdot sekä aikataulut. Tavallisinta on antaa valtakirja puukaupan kilpailutukseen paikalliselle metsänhoitoyhdistykselle. Yhdistykset tosin toimivat lakimuutoksen myötä entistä aktiivisemmin myös puunostajina. Todistuksen perusteella määräytyy lopullinen puukauppatili. 7 Mitä muuta vertailussa pitää huomioida. Metsänhoitoyhdistys pyytää puunostajilta tarjoukset halutuista hakkuista ja auttaa tarjousten vertailussa, puukaupan sopimisessa sekä hakkuun valvonnassa. Puutavaralajeittain tehtävässä katkonnassa olennaista on puunrungon tukkiosan talteenotto mahdollisimman tarkasti tukin minimiläpimittaan asti. kimääräisestä harvennushakkuusta puuta kertyy Keski-Suomen tasalla 300 kuutiota. neiden puunostajien määrään. Hakkuualojen ennakkoraivaus ennen puiden kaatoa lisää etenkin harvennusleimikon houkuttelevuutta. Hintavertailussa katsotaan usein ensiksi puunkaatoa määritteleviä seikkoja: peruspuutavaralajien (tukki, kuitu, pikkutukki) hintoja, minimiläpimittoja (eli millä puun paksuudella tukkipuu vaihtuu kuitupuuksi), katkontaa (eli puunrungon katkaisukohtien määritystä) ja erikoispuita. 6 Mitä asioita puukauppatarjouksissa vertaillaan. Hakkuusopimukseen kannattaa kirjata, että konekuskin tekemästä koneen mittauslaitteen ja kantokäsittelyn omavalvonnasta tulee tieto metsänomistajalle. Hakkuukoneen kuljettajalta kannattaa varmistaa ennen puiden kaatoa, että kuskin saama korjuuohje vastaa puukaupassa sovittuja asioita. Korjuujälki on hyväksyttävää, kun kolhittuja puita on leimikossa enintään viisi prosenttia. Pystykaupoilla myydyt puut mittaa yleensä hakkuukone. Korkeinta yhteishintaa maksetaan helposti korjattavien päätehakkuiden puista. Kilpailutuksessa auttavat myös muut puunostajista riippumattomat metsäpalveluiden tarjoajat. Pienikokoinenkin hakkuuala voi käydä hyvin kaupaksi, jos se onnistutaan myymään esimerkiksi naapuritilalle tehtävän hakkuun yhteydessä ja korjuu onnistuu samalla kalustolla ja teiden auraamisella. Kelirikon aikaan ja kesällä korjattavissa olevat metsäalueet käyvät paremmin kaupaksi kuin routaista tai ennätyskuuman kesän kuivattamaa korjuualustaa vaativat talvileimikot. Teiden kunnolla on suuri vaikutus metsän korjuukelpoisuuteen sateisina aikoina. 5 Mistä puukaupan kilpailutukseen saa apua. Korjattavien puiden lisäksi puunostajat miettivät leimikon korjuukelpoisuutta. Metsäkonekuski tekee raivatussa metsässä parempaa korjuujälkeä, kun puiden tyville näkee myös pimeässä
Puunostaja on velvollinen korvaamaan puun kaadossa, varastoinnissa tai kuljetuksessa tapahtuneet, huolimattomuudesta johtuneet vahingot. Tehdäänkö tukkikaupat. Puukauppasopimuksen liitteeksi voi täyttää Suomen metsäkeskuksen sivuilta löytyvän Luonnonhoitotoimenpiteiden tarkistuslistan, joka kertoo hakkuun toteuttajille metsänomistajan tahdon luontoasioissa. Juttua varten on haastateltu MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintalaa, lisäksi lähteinä on käytetty Metsäkustannuksen Metsäkoulu-kirja, Metsälehden puukauppakoulu-juttusarjaa ja Stora Enson hakkuusopimusehtoja. Tässä näin ei ole. Harvennushakkuissa puukauppasopimukseen kannattaa kirjata erikseen, että harvennuksen tulee noudattaa metsänhoitosuositusten harvennusmalleja. versowood.fi Ota yhteyttä: Soita 010 8425 100 tai löydä oman alueesi puunostaja versowood.fi Puukauppa Versowoodin metsäasiantuntijat Kysy uudesta Versotilistä 42 MAKASIINI 6 • 2018 6097_.indd 42 20.9.2018 18.35. Puiden mittauksesta kannattaa sopimuksessa varmistaa, että puunmyyjälle luovutetaan pyydettäessä hakkuukoneen tallentamat puutavaran tarkat mittaustiedot varsinaisen mittaustodistuksen ohella. Näin vältytään liian harvaksi hakkaamiselta. kantokäsittelyn laatu kannattaa katsastaa välittömästi puiden kaatojen jälkeen. Hakkuukoneen tekemää jälkeä kannattaa seurata korjuuvaurioiden, harvennusvoimakkuuden ja jätettäviksi valittujen puiden osalta. 8 Mistä puukaupassa kannattaa sopia erikseen. ostajat voivat tarjota puukauppaan kytkyiksi uudistamistoimia eli maanmuokkausta ja taimien istutusta tai siementen kylvöä. Ensimmäisenä kannattaa varmistua, että keliolosuhteet sallivat kyseisen hakkuualan puunkorjuun. Puunmyyjän tulee ilmoittaa hakkaajalle metsän kaikki tiedossa olevat suojelukohteet ja kaavoitusrajoitukset. 11 Mitä pitää tarkistaa hakkuun jälkeen maastossa. Ennakkomaksu on tavallisesti 20–30 prosenttia arvioidusta kauppahinnasta. Pystyyn jääneiden puiden kärsimistä korjuuvaurioista, syvistä maastopainaumista ja ajourien määrästä on syytä huomauttaa ennen mittaustodistuksen hyväksymistä. Juurikäävän torjumiseksi tehtävän Jos hakkuualue rajautuu naapurin metsätilaan, rajan selkeä erottuminen maastossa sälytetään usein puunmyyjän vastuulle. Väriaine haalistuu nopeasti etenkin sateella, joten kantokäsittelyn laatu tulee tarkistaa heti kaadon jälkeen. Entistä suuremmasta määrästä asioita sovitaan tänä päivänä hakkuusopimuksen lisäehtoriveillä. Talvioloissa korjuujäljen tarkastaminen hankien keskeltä ei aina onnistu, joten korjuujäljen tarkistukselle tulee kirjata puukauppasopimukseen erillinen määräaika. Kantokäsittelyaineen peittävyys tulee olla vähintään 85 prosenttia kantopinnasta. Ostamme mäntyja kuusitukkileimikoita Eteläja Keski-Suomesta. Puukaupan kilpailutuksen vastapainoksi isoilla metsäyhtiöillä on säännöllisesti heille puuta myyviä varten bonusjärjestelmiä sekä hintatakuita, jossa esimerkiksi keväällä solmitulle puukaupalle luvataan maksaa korotettu hinta, jos puunhinnat nousevatkin syksyyn mennessä. 9 Miten luonto huomioidaan hakkuissa. Tavallisesti ongelmana on liika märkyys, joka lisää vaurioriskiä niin metsässä kuin teillä. Lisäehtoihin kirjataan esimerkiksi energiapuuksi päätyvien hakkuutähteiden ja erikoispuutavaran hintoja. Hakkuukoneen kuljettajan kanssa kannattaa keskustella luontoasioista ennen hakkuuta, sillä konekuski tekee viime kädessä myös luonnon kannalta merkittävät ratkaisut metsässä. Jos tie on normaalin kulumisen sijaan särkynyt tukkirekan alla, puunostaja on velvollinen korjaamaan sen. Puutavaralajeihin perustuvien puunhintatarjousten rinnalle ovat tulleet kokorunkohintoihin perustuvat ostotarjoukset. 10 Miten korjuuta ja puun kuljetusta kannattaa valvoa. Puukaupasta allekirjoituksen jälkeen tilitettävän ennakkomaksun saaminen ja suuruus täytyy neuvotella erikseen puunostajan kanssa. Puukaupan ehtojen sopiminen on vapaata lukuun ottamatta lakiin perustuvaa puutavaran mittausta
Korvaa vasten painuva pehmeä osa ja sen alla oleva osa irrotetaan ja paikalle kiinnitetään bluetooth-laite, josta lähtee mikrofoni etuviistoon. Lähes ällistyttävää on, että bluetooth-linkityksellä puhelinta voi oikeasti käyttää myös raivaussahan käydessä. Bluetooth-kytkennän jälkeen puhelin kuuluu kuulonsuojaimen ja mikrofonin kautta. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN P eltorin valmistama Bluetooth X handsfree -lisälaite yhdistää älypuhelimen ja kuulonsuojaimen. Bluetooth-laitteella puhelu onnistuu vaikka raivaussahatessa. Tästä epätekninen keski-ikäinenkin suoriutui. Laitteen mukana ei tule laturia, mutta saatteena on mikrousb-piuha, jolla laitetta voi ladata esimerkiksi puhelimen laturista. Latausaika noin 3 tuntia . Laite voidaan liittää Peltorin X-sarjan kuulokkeisiin, joiden hinnat alkavat noin 30 eurosta ja suojaimet voidaan kiinnittää tavallisiin metsurinkypäriin. Toisaalta raivaussahan ääni ei haittaa myöskään puhelun toisen osapuolen kuuluvuutta. Peltor Bluetooth X handsfree . ”Halloo, kuuluuko...” Bluetooth-lisälaite tuo puhelut kuulonsuojaimiin. Kokeilun aikana käytimme Peltor X4P5 -kuulonsuojaimia. Sen käyttö onnistuu vaivatta käsineet kädessä. Puhelimen hälytysääni – kuten saapuvien viestien merkkiäänet – kuuluu korvassa. Laite asennetaan kuulonsuojan niin sanotun hygieniapaketin tilalle. Toimii sahatessakin Parhaimmillaan laite on puhelimen jatkeena ja siinä tehtävässä se toimii ongelmitta. Puhelimen oma radio ei sen sijaan yhdistynyt bluetoothin kautta. Valmistajan mukaan virtaa puhetai suoratoistoon riittää kahdeksaksi tunniksi. Hinta esimerkiksi Uittokaluston myynnissä on 95 euroa. Bluetooth-lisälaite paritetaan puhelimen kanssa. Raivaussahan kuskin korvaan puhelu kuuluu selvästi ja häiriöttä kuulonsuojaimen kautta. Näiden pitävyydestä ei ole havaintoja, mutta valmiustilassa laite kesti ainakin kokeilumme ajan kolmisen päivää, mitä voi pitää vähintään riittävänä. Laite paritetaan älypuhelimen kanssa puhelimen bluetooth-toiminnolla. Suurimman ilon musiikin kuuntelusta vie kuitenkin se, että ääni kuuluu vain toisessa korvassa. 8 tunnin puheaika . Latausaika on noin kolme tuntia. Sopii vain X-kuulokkeisiin Peltor Bluetooth X handsfree on suunniteltu käytettäväksi pölyisissä tiloissa ja se on lisäksi suojattu vesiroiskeilta. Lisäksi laitetta voi käyttää netin kautta välittyvien radiolähetysten ja muun mediatarjonnan kuuntelemiseen. Hinta 95 euroa PIKATESTI Puhelu avataan ja päätetään peukalon alla olevalla painikkeella. Ominaisuuksiinsa nähden laite on edullinen. Puhelu avataan kuulonsuojaimen alareunassa olevalla painikkeella. Valmiudessa laite pysyy kertalatauksella 250 tuntia. Plussat ja miinukset + Kuuluvuus sahatessa + Edullisuus + Helppokäyttöisyys – Sopii vain Peltorin X-kuulokkeisiin 43 MAKASIINI 6 • 2018 6097_.indd 43 20.9.2018 18.35
Siemenestä uudistaminen voi olla siemenpuiden tai reunametsän luonnonsiemennystä tai kylvöä, joka nykyään tehdään lähes täysin koneellisesti muokkauksen yhteydessä. Istutuskausi alkaa roudan sulettua ja kestää juhannuksen tienoille. Perkauksessa laitetaan matalaksi kaikki vesakko, jolloin istutustaimet saavat riittävän etumatkan. Siemen itää parhaiten kivennäismaalla, minkä vuoksi kylvöja siemenpuualoilla maa muokataan kevyesti. MIKKO HÄYRYNEN U udistaminen kylväen tai siemenpuilla Metsän uudistamismenetelmiä ovat luonnonsiemennys, kylvö ja istutus. Taimikon perkaus on sitä tärkeämpää, mitä pahemmin maa ottaa vesakkoa. Seuraavassa esitellään keskeiset hoitotyöt. Taimikonhoito • • • Varsinainen taimikonhoito tehdään kolmen neljän metrin pituisessa taimikossa. Viimemainittu on yleisin. Menetelmät ovat äestys, laikutus tai mätästys, joista on alatyyppejä. Syysistutus ei ole erityisen kummallista, mutta taimien saatavuus ainakin väliportaiden kautta voi olla epävarmaa, joten uuden metsänomistajan ensimmäinen työkokemus kannattaa ottaa keväältä. Hehtaarille istutetaan noin 2 000 tainta. Päiväsuoritus on yksilöllinen asia eikä kyse ole kilpailusta. Aika on viimeistään viiden vuoden kuluttua uudistamisesta. Heinääminen • • • Heinääminen on työvaihe istutuksen ja taimikon perkauksen välissä. Heinääminen on tärkeä työ etenkin rehevillä maapohjilla. Taimikonhoitoon on monia hyviä ajankohtia. XXXX TIE METSÄN OMISTAJAKSI OSA 6: HOITOTYÖT PE RT TI H A RS TE LA 44 MAKASIINI 6 • 2018 6124_.indd 44 20.9.2018 17.50. Siemenestä syntyneen taimikon harventaminen sopivaan tiheyteen on hidasta. Konekylvö on edullista ja antaa jalostushyödyn. Muokkauksen keveys on suhteellinen käsite, mutta metsätaloudessa muokkaus on keveä silloin, kun lähinnä kunttaa käännetään sivuun eikä kivennäismaahan kajota kovin syvältä. Heinääminen tarkoittaa yksinkertaisesti, että heinikkoon hukkuvia pieniä puuntaimia pelastetaan polkemalla heinikkoa taimen ympäriltä, ja voihan siihen käyttää pienen viikatteen tapaista työkaluakin. Turvemaiden luontainen uudistaminen männyn siemenpuilla ei ole kovin tavallista, mutta kokemukset ovat lupaavia. Työvaiheita kutsutaan taimikonhoidoksi ja taimikon varhaishoidoksi eli perkaukseksi. Lumisuus on todellinen este, kesän hyttysaika ja kuumuus tuovat epämiellyttävyysmomentin. Sen jälkeen on jo vaaraa hellekausista, jotka voivat kuivattaa taimet maahan. Taimikon varhaishoito • • • Uudistamisen jälkeen taimikko käydään raivaussahalla läpi kerran tai kaksi. Siemenestä uudistamisen puolesta puhuu vähätöisyys ja se, että tiheässä taimikossa on särkymävaraa hirvivahinkojen varalta. Toinen istutuskausi on syksyllä, mutta syysistutusten osuus on pieni. Siemenestä uudistaminen sopii puolukkatyypille ja sitä karummille mäntykankaille. Kuusella siemenestä uudistaminen on vaikeampaa, mutta kuusen luontainen uudistuminen koivikon alle on tavallista. Uudistaminen Istuttamalla • • • Istuttamista varten maapohja muokataan. Mutta mikä uudistamisessa voitetaan, se taimikonhoidossa hävitään. Siinä parannetaan niiden puiden kasvuoloja, joiden halutaan kasvavan. Päivästä saattaa mennä paljonkin aikaa taimilaatikoiden kantamiseen. Siemenpuilla uudistamisen perusteet ovat usein maisemallisia. Rahkasammalkin on hyvä itämisalusta, jos se pysyy kosteana. Ilman heinäämistä taimikosta voi tulla harva ja täydentäminen on vaikeaa. Rehevämmillä pohjilla taimet hukkuvat heinikkoon ja vesakkoon. Kaikki muu on retoriikkaa. Hyvää taimikonhoitoaikaa Hoitotöitä tekemään Metsänhoito ei ole vaikeaa
Varttuneemman puuston hakkuut kuuluvat jo puukauppa-kategoriaan. Jos kiireellisyyskategoriassa on useita samantasoisia kohteita, niin avuksi voi ottaa esteettiset ja sosiaaliset syyt, eli esimerkiksi ensin tehdään tielle näkyvät kohteet. CS-390ESX Metallirunkoinen, kevyesti käynnistyvä ammattisaha: 38.4cm 3 -1.90kW / 2.58hv 4.5kg Suositushinta 449€ Jälleenmyyjät www.echo.fi Maahantuoja Teräosa oy CS-4510ES Tehokas saha maatiloille, karsintaan ja harvennukseen: 45,0cm 3 -2,30kW / 3,10hv 5,0kg Suositushinta 450€ TARJOUS 399 € Hinta voimassa 30.11.2018 asti Säästä 51€ 389 € Hinta voimassa 30.11.2018 asti Säästä 60€ PE RT TI H A RS TE LA 45 MAKASIINI 6 • 2018 6124_.indd 45 20.9.2018 17.50. Nuoren metsän hoito • • • Jos taimikonhoito jää tekemättä, niin seurauksena on riukuuntuva tiheikkö, josta ensiharvennuksessa ei saa myyntipuuta edes korjuukustannusten kattamiseen. on loppusyksy ennen lumen tuloa, jolloin lehdet ovat varisseet ja näkyvyys vitikossa on aivan toista kuin kesällä, hyttyset eivät vaivaa eikä ole liian kuuma. Lannoitus • • • Lannoitus tulee työlistalla yleensä sitten, kun kaikki muu kiireisempi on tehty. Seuraavana jonossa ovat taimikonhoitorästit, riukuuntuvat ensiharvennukset ja potentiaaliinsa nähden liian heikosti tuottavat kuviot. Ainakin Pohjois-Suomessa riittävä hankikanto on lähes joka vuosi, mutta sen tarkkaa aikaa ei voi katsoa almanakasta. Pieni poikkeus, että joskus on perustetta antaa uudistusalan maanmuokkauksen Metsänhoitotöiden kustannuksia Mätästys: 300 €/ha Laikutus: 250 €/ha Äestys: 200 €/ha Istutus: 350 €/ha Taimet: (2 000 kpl) 350 €/ha Konekylvö: 50 €/ha Männyn siemenet: 150 €/ha Taimikonhoito 350 €/ha (ilman kemeratukea) Hinnat ovat arvonlisäverottomia ja suuntaa-antavia Jos työt tekee itse, aikaa kuluu suunnilleen seuraavasti. Ne ovat metsänomistajan kannalta helppoja töitä, sillä asiat hoituvat pystykaupalla. Tällaisen kuvion kuntoonlaittoa kutsutaan nuoren metsän hoidoksi, johon voi saada kemeratukea. Lannoitustapoja on erilaisia ja pienet kohteet ovat omana työnä tekemisen rajoissa. Harvennusten ja etenkin päätehakkuiden ajoituksessa on aina pelivaraa useitakin vuosia. Hankikanto on erinomaista aikaa, jos sellainen osuu sopivasti kohdalle. Ei pelkästään siksi, että laki velvoittaa, vaan myös siksi, että uudistusala ei vetkuttelemalla parane, vaan heinittyy ja puskittuu. Kunnostusojitus • • • Kunnostusojitukset ovat yleensä monen tilan yhteishankkeita, joissa asiantuntemus tulee aloitteen tekijältä tai hänen kauttaan. Mikään ei estä, etteikö ojien kunnostus voisi koskea vain omaa tilaa, mutta uuden metsänomistajan kannattaa keskustella asiantuntijan kanssa. Niitä käsitellään juttusarjan viimeisessä osassa. Vajaatuottoisuus voi johtua esimerkiksi hirvituhosta tai väärästä puulajista. Lannoitus on parhaimmillaan hyvin kannattava metsätaloustoimi, mutta se vaatii jonkin verran perehtymistä. Istutus: 3 pv/ha Taimikonhoito: 3-4 pv/ha (raivaussaha maksaa siis itsensä parin hehtaarin työllä) Juttusarja metsänomistajaksi tulemisesta jatkuu koko vuoden Makasiini 7: Ostopalvelut Makasiini 8: Puukauppa painua yhden sulan kauden, mikä vähentää riskiä, että istutustaimiin tulisi tyvimutkaa. Ensimmäisenä ovat uudistamiset. Kiireellisyysjärjestys • • • Metsänhoidon työlistalla asiat kannattaa laittaa kiireellisyysjärjestykseen. Myös varhaiskeväällä on puolensa. Silloin lumet ovat sulaneet, mutta pohja ja rommakot ovat vielä jäässä, mikä helpottaa liikkumista
Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 6123_.indd 46 20.9.2018 17.51
Oma napa on tietysti lähellä. Vanha pari on ikänsä raatanut ja säästänyt, metsissäkin on hakkuumahdollisuuksia. Minä siihen, että hyvä on, mutta hevosajo on sen verran kalliimpaa, että puun hinta on tämän verran alhaisempi. Tai kuten intiaanipäällikön maa on vain lainassa lapsilta. Iso osa tuloista on mennyt lyhennyksiin ja korkoihin. Uusi auto, ulkomaanmatka tai lasihelyt ovat ajaneet ylevien aatteiden ohi, ja sekä tädin omassa että kotimökin omistajan pihapiireissä tehdään reipas avohakkuu. Vaan parissa vuodessa ajatus on keikahtanut. JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. TU U LI KK I SI RO LA lisia juomalammikoita metsänväelle kuin tekemällä avotai siemenpuuhakkuun kypsään kohtaan. Sukupolvenja omistajanvaihdoksissakin metsä saa kyytiä. Jälki on tietysti hetken rumaa, mutta parissa vuodessa alkaa silmä levätä. Puukauppaa hieroessani isäntä ilmoitti usein tomerasti, että minun metsääni eivät sitten semmoiset isot koneet tule möyrimään, hevosella on puut haettava. Lihoiksi laitetaan kaikki, niin puut kuin taulut seiniltä. Mitä isompi porukka ja kaukaisemmat sukulaiset, sitä hauskempaa on leikki. Yleviä aatteita vain irvailen, raaka todellisuus tahtoo tallata hienot haaveilut satumetsistä. Se on aika kiva tunne. Ja mitenkäs muuten saamme metsään aikaiseksi patikoitavia teitä ja polkuja sekä tässäkin kuivuudessa niin tarpeelL apsuudenaikainen leikkipaikkani raiskataan, täti pauhaa lähes kyynelsilmin naapurin hakkuusta, ottaa jopa yhteyttä metsäviranomaisiin koneiden tulon estääkseen. L ähes neljäkymmentä vuotta sitten, kun aloittelin metsäläisen taivaltani, oli metsäkoneiden valtakausi alussa, mutta vielä oli muutamia hevosajureita. Raha puhui, Ihmisluonnon mukaista hakkuuta METSÄLÄISEN ALLAKKA Avohakkuu mahdollistaa paremman tilin ojituksen ja tietyöt puulajin vaihdon 47 MAKASIINI 6 • 2018 47 MAKASIINI 6 • 2018 6096_.indd 47 20.9.2018 17.52. Jotakin murusia saattaa tippua jälkikasvullekin. Tarvittavan rahan lisäksi haemme metsästä iloa ja nautintoa. Huvittavaa tässä vain on se aatteiden halpuus. Tunnen lukuisia samankaltaisia tapauksia. Vuosikymmenten työn tarkoitus ei ole valua hukkaan, oman ajan jälkeen sen on tarkoitus tasoittaa jälkipolvien tietä ja antaa heille mahdollisuus potkia sammalia itse omistamassaan metsässä. Vaan kun astuu asianajaja näyttämölle, niin kyllä kaupunkivihreäkin osakas vaihtaa väriään. eikä hevosmiehiä tarvinnut vaivata ollenkaan. Perikunnat ne sitten lystikkäitä ovat. Siellä sitten kaivuri mahtuu työskentelemään vapaasti ja käyttämään kaikki maastonkohdat sopivasti. I tse ainakin aion tehdä vuorossa olevia avohakkuita ja alaharvennuksia tappiin saakka monestakin syystä. Jokseenkin paljon velkaa olemme aikanaan tehneet metsien hankintoihin ja vielä enemmän työtunteja velan maksamiseksi ja metsien kuntoon laittamiseksi. Tässä ei ole mitään moitittavaa, käytäntö on varsin yleistä. Sitä paitsi erään vanhan miehen sanoin: emme omista metsiä, me vain hallitsemme niitä. Kovasti asian kyllä ymmärrän – on perintöveroja ja kaikkia kuluja, joihin ei juuri ulkopuolista rahaa ole käytettävissä. Nyt jotain jää itsellekin, ja sen käytämme hyvillä mielin sekä itseemme että metsien edelleen kohentamiseen. Joko vanha omistajapari ottaa puista rahaa hankkiakseen uutta asuntoa tai halventaakseen tilan ostohintaa, tai uusi omistaja hakkaa metsää reippaasti maksaakseen ostoksensa. Toisaalla perikunnan jäsen raivoaa sisaruksilleen, että rakkaan kotimökin ympäristö kyllä jää rauhaan, hän ottaa sen osuutenaan. Mukulat saavat joskus haltuunsa hyvin hoidetut, kauniit ja tuottavat metsät
Yhden 30 000 euron arvoisen lahjan lahjavero on omalle lapselle 2 200 euroa, jolloin hän maksaa lahjaveroa kaikkiaan 4 400 euroa. Mitä kalliimpi lahja saajaa kohti, sitä kovemmalla prosentilla sitä verotetaan. Kaupanvahvistajaa ei kuitenkaan tarvita, jos lahjakirja tehdään sähköisesti Maanmittauslaitoksen kiinteistövaihdannan palvelussa. Yhteislahjasta selvä kirjaus Jos on tarkoitus antaa yhteislahja, se kannattaa aina kirjata selvästi lahjakirjaan. Oletetaan, että vanhempien luovuttaman metsän arvo on 120 000 euroa ja he omistavat sen yhdessä 1/2ja 1/2osuuksin. Jos sitä haluaa lahjoittaa, on lahjakirja tehtävä määrämuotoisena ja kaupanvahvistajan on vahvistettava se. Yhteislahja voi keventää verotusta Kuten jo aiemmin kävi ilmi, lahjavero on ankara II-veroluokassa kuten seuraava esimerkki osoittaa. Metsää lahjoitettaessa kannattaa edulliseen yhteislahjaan suhtautua kuitenkin varauksin. Lahjaverorasitusta voidaan pienentää yhteislahjalla erityisesti silloin, jos saajien sukulaisuussuhde lahjoittajiin on erilainen. I-veroluokassa eli lähisukulaisten kesken vero on 8–17 prosenttia ja II-veroluokassa eli kauempien sukulaisten ja vieraiden kesken 19–33 prosenttia. Tällöin jokainen lapsi saa äidiltään 20 000 euron arvoisen lahjan, eli kuudesosan metsätilasta, ja samanlaisen myös isältään. Tässä on syytä olla kuitenkin tarkkana, koska pääsäännön mukaan lahjavero määrätään sen veroluokan mukaisesti, johon lahjanantajalle kaukaisinta sukua oleva lahjansaaja kuuluu. Yksi lahjakirja kuitenkin riittää. Jos puolisot omistavat metsäkiinteistön yhdessä ja haluavat luovuttaa metsän kolmelle lapselleen, syntyy kuusi erillistä, verotettavaa lahjaa. Jos metsä olisi lahjoitettu vain yhdelle lapsista, olisi lahjaveron määrä ollut 10 600 euroa (2 x 5 300€). Tällöin lahjavero määräytyy läheisemmän sukulaisuuden mukaan. Jokaiselle saajalle määrätään 2 x 1 300 euron lahjavero. On aina houkuttelevaa mennä sieltä, missä veroa maksetaan vähiten. PERINTÖMETSÄ PIRJO HAVIA 48 MAKASIINI 6 • 2018 6098_.indd 48 20.9.2018 18.39. Yhteisomistus on lähes aina osakkailleen haastavaa. Helpoin tapa selvittää lahjavero jo ennalta on käyttää Verohallinnon lahjaverolaskuria (vero.fi/ lahjaverolaskuri). Tarkkaan pohdittavia seikkoja tällaisessa tilanteessa ovat muun muassa: haluaako jokainen saaja metsäomaisuutta vai mieluummin jotain muuta toimiiko saajien kesken sopuisa yhteisomistus vai pitäisikö metsää lahjoittaa erillisinä tiloina tai määräaloina mikä olisi toimivin omistusmuoto yhteisomistuksessa lahjojen saannon jälkeen miten omistusoikeudet jakautuvat ja miten niiden toivotaan jakautuvan tulevaisuudessa, kun saajista aika jättää kannattaisiko jo nyt lahjoittaa suoraan lapsenlapsille jääkö toivottu metsälahjavähennys hyödyntämättä järjestelyn vuoksi. Samalla lahjakirjalla usealle eri henkilölle annetut lahjat katsotaan YHTEISESTI VAI ERIKSEEN. Puolisoiden verorasitus yhteensä olisi siis 14 700 euroa. Pilkkomalla säästöä Lahjan pilkkominen usealle saajalle on lahjaverotuksessa usein edullista, koska lahjaa verotetaan progressiivisesti. M etsä on kiinteää omaisuutta. Poikkeuksen tästä muodostavat saajina aviopuolisot ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolet. Alle 5 000 euron lahjoja ei veroteta, jollei lahjojen arvo yhteensä kolmen vuoden aikana luovuttajaja saajakohtaisesti saavuta mainittua 5 000 euron rajaa. Jos vanhemmat lahjoittavat mainitun 120 000 euron arvoisen metsätilan tyttärelleen ja tämän puolisolle tasaosuuksin (1/2 ja 1/2), katsotaan molemmille muodostuvan omat lahjat eli yhteensä neljä lahjaa. Tässä tapauksessa lahjaveroa kertyy maksettavaksi kaikkiaan 7 800 euroa (6 x 1 300 €). Harkiten yhteisomistukseen Vaikka lahjaverossa voidaan säästää paljonkin, kun arvokasta metsäomaisuutta lahjoitetaan usealle, kannattaa tällaiseen järjestelyyn suhtautua varoen. Lahjan vero riippuu lahjan arvosta, luovuttajasta ja saajasta. Puolison vanhempien antamat yhteiset lahjat ovat arvoltaan 60 000 euroa ja lahjaveroseuraamus tällöin eli 10 600 euroa (2 x 5 300 €). Maksettavaa hänelle tulisi kaikkiaan 10 300 euroa (2 x 5 150 €). Jos vanhemmat lahjoittavat samaisen metsätilan tyttärelleen ja tämän puolisolle yhteislahjana, lahjaa verotetaan kokonaisuudessaan I-veroluokassa. Lapsen puoliso kuuluu II-veroluokkaan ja hänelle määrätään lahjavero sen mukaan
Olennaista on selvittää luotettavasti lahjoittajan tarkoitus lahjanantohetkellä. Yhteislahja toteutuu vain, jos lahjanantaja niin on tarkoittanut ja tämä tarkoitus pystytään osoittamaan. Metsän arvo 120 000€ 30000 30000 30000 30000 2 x 5150€ 2 x 2200 60000 60000 Vero Vero 2 x 5300€ Vero Yhteensä 14700 € Yhteensä 10600 € ta selvitystä. Metsälahjavähennystä ei voi saada, jos kyseessä on yhteislahja. Vähennysoikeutta ei myöskään saa, jos lahjana saatuun metsään on sovellettu perintöja lahjaverolain mukaista maatalouden jatkavan sukupolvenvaihdoshuojennusta. On myös hyvä muistaa, että yhteislahjasta ei koskaan muodostu metsälahjavähennystä. Nämä ovat: metsälahja on saatu 1.1.2017 tai sen jälkeen ja siitä on itse maksanut lahjaveron metsälahjan euromääräinen arvo tai pinta-ala ylittää laissa säädetyn raja-arvon. Ilmoita OmaVerossa Lahjan saajan on tehtävä lahjaveroilmoitus Verohallinnolle kolmen kuukauden kuluessa lahjoituspäivästä. Ilmoituksen voi edelleen tehdä myös paperilomakkeella. Jos lahjoituksessa aiotaan tavoitella metsälahjavähennystä, kannattaa perehtyä huolellisesti vähennysoikeuden hyödyntämismahdollisuuksiin ja mahdollisiin sanktioihin metsästä luovuttaessa. Näin voi välttyä monilta ikäviltä yllätyksiltä, joita valitettavasti metsälahjavähennystä koskevat säädökset sisältävät. Jos luovutuskirjassa ei ole suoraan lahjanantajan yhteislahjatarkoitusta osoittavaa merkintää, mutta lahjoittaja on tarkoittanut luovutuksen yhteislahjaksi, lahjoittajan tahdosta voi esittää muuVero riippuu lahjan arvosta Vanhemmat lahjoittavat metsän kolmelle tai yhdelle lapselle Metsän arvo 120 000€ 20000 20000 20000 20000 2 x 1300€ 2 x 1300€ 2 x 1300€ 20000 20000 60000 60000 Vero Vero Vero 2 x 5300€ Vero Yhteensä 7800 € Yhteensä 10600 € Yhteislahja voi olla edullinen Metsä lahjoitetaan tyttärelle ja tämän aviomiehelle erikseen tai yhteislahjana. Metsän arvo 120 000€ 30000 30000 30000 30000 2 x 5150€ 2 x 2200 60000 60000 Vero Vero 2 x 5300€ Vero Yhteensä 14700 € Yhteensä 10600 € Vero riippuu lahjan arvosta Vanhemmat lahjoittavat metsän kolmelle tai yhdelle lapselle Metsän arvo 120 000€ 20000 20000 20000 20000 2 x 1300€ 2 x 1300€ 2 x 1300€ 20000 20000 60000 60000 Vero Vero Vero 2 x 5300€ Vero Yhteensä 7800 € Yhteensä 10600 € Yhteislahja voi olla edullinen Metsä lahjoitetaan tyttärelle ja tämän aviomiehelle erikseen tai yhteislahjana. (Verohallinnon kannanotto 28.12.2016, Diaarinumero A241/200/2016) Saajien omistussuhteet jakaantuvat yhteislahjassa aina tasan, eikä niitä voi lahjakirjalla säätää. Verottomista lahjoista ei ilmoitusta tarvitse antaa. Verohallinto on linjannut asiasta seuraavasti: Lahjaverotuksessa lahjoittajan tarkoitus voidaan osoittaa esimerkiksi merkitsemällä luovutuskirjaan sana yhteisesti tai muu vastaava yhteissaannon luonteen osoittava tahdonilmaisu. Metsää lahjana saanut henkilö saa oikeuden hyödyntää metsäverotuksessaan metsälahjavähennystä, jos siihen tarvittavat edellytykset täyttyvät. Lahjaveroilmoitusta annettaessa on syytä ilmoittaa, onko kyse yhteislahjasta. Ilmoitus tehdään jokaisesta lahjasta erikseen antajaja saajakohtaisesti. Tämä on tarpeen erityisesti silloin, kun lahjansaaja on oma lapsi, jolla ei vielä ole verkkopankkitunnuksia, tai kun ilmoitus tehdään valtuutettuna lahjansaajan puolesta. Lahjaveroilmoituksen voi nykyisin tehdä sähköisesti Verohallinnon OmaVero-palvelussa. nimittäin ensisijaisesti erillisiksi lahjoiksi. Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilta löytyy laskuri, jolla voi ennalta selvittää, muodostuisiko lahjasta metsälahjavähennystä (www.metsakeskus.fi). Tuleeko lahjavähennystä. Tällöin katsotaan, että lahjan saaja ei yksin vastaa lahjaverosta, vaan lahjavero määrätään yhteisvastuullisesti. Metsän ammattilainen välittää. Metsät, pellot, tontit, mökit ja talot eri puolilta Suomea! 49 MAKASIINI 6 • 2018 6098_.indd 49 20.9.2018 18.39
Haavan juurista nousee runsaasti vesoja, mutta myös hieskoivun ja raidan tyven leposilmut ovat voineet selvitä palosta. Eläimet saapuvat syömään raidan ja koivujen tuoreita vesoja ja tuovat sekä pinnallaan että ulosteissaan hyvinkin erilaisia kasveja heinistä ja virnoista lähtien. Osa siemenpankista itävistä lajeista – esimerkiksi peltopillike ja kalvaspiippo – on levännyt maassa koko palossa tuhoutuneen puusukupolven elinajan. Pienkoneiden asiantuntija. Metsäverotus Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija Luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Useimmat siemenpankin lajit itävät myös avohakkuualueilla, mutta esimerkiksi huhtakurjenpolven LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsänomistaja ja veroasiantuntija. Mitkä kasvit palaavat ensimmäisinä. Jos maaperä on korventunut niin kuumaksi, että maavarret ja siemenet ovat kuolleet, jää paloalue siemeninä palon jälkeen saapuville kasveille. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Paloalueelle voi muodostua kirjava kasvipeite, jossa on sekä kulttuurilajeja että metsän alkuperäisiä kasveja. M ET SÄ LE H TI .F I/L U KI JA N KU VA T siemenet vaativat herätäkseen sellaisen lämpöshokin, ettei auringon paahdekaan siihen aina riitä. Ensimmäiseksi vihreätä maisemaan tuovat kasvit, joita palo ei hävittänyt. Etelä-Suomessa äitienpäivän aikoihin starttaava pituuskasvu päättyy jo hei50 MAKASIINI 6 • 2018 50 MAKASIINI 6 • 2018 6099_.indd 50 20.9.2018 17.58. Tällaisia ovat esimerkiksi metsätähti ja oravanmarja. Erityisen herkkä kuivuudelle on kuusi, joka kaipaa sadetta toukoja kesäkuussa varsinkin vähälumisen talven jälkeen. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4a , 0020 Helsinki. Puiden kasvua rajoittaa Lapissa yleisimmin heinäkuun lämpötila, etelässä myös kuivuus. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Esimerkiksi mustikalla, puolukalla, haavalla, sananjalalla, hietakastikalla ja maitohorsmalla on vahva maaversosto. Kuinka kasvipeite uudistuu palon jälkeen. Jos metsä palaa keskemmällä kesää, tuhkaantunut maa saa vihertäjikseen koivujen, maitohorsman, kultapiiskun ja muiden mykerökukkaisten siemeniä. Kun puusto aikanaan sulkeutuu, vieras lajisto katoaa, mutta metsän peruslajisto säilyy. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Linnut ovat voineet tuoda siemeniä kauempaa lehdoista ja puutarhoista, mutta palaneen kangasmetsän olot voivat olla liian ankaria tuomen, herukoiden, kuusamien ja seljojen taimille. Kesällä kellastuvat koivut selviävät yleensä hengissä tekemällä silmuista uudet lehdet joskus jopa samana vuonna. Siementaimet ovat niin pieniä, ettei siemenpankista nousseisiin taimiin heti osaa kiinnittää huomiota, vaikka ne olisivat runsaitakin. Metsämaahan kertyy vuosikymmenten mittaan runsaasti lintujen ulosteissaan tuomia marjakasvien siemeniä. Puiden tyvellä palon voima on usein ollut heikko. Kesä oli kuiva ja aurinkoinen ja alkoi aikaisin. Se, mitkä ehtivät ensiksi, riippuu palon ajankohdasta. Paikoilla, jotka tuli on ohittanut niin kepeästi, että sammalpeitekin on osaksi jäljellä, säilyvät myös kasvit, joiden maavarsisto on pinnallisempi. Paloalueelle voi siis muodostua kirjava kasvipeite, jossa on sekaisin kulttuurilajeja ja metsän alkuperäisiä kasveja. Aivan kesän alussa palaneille paikoille saapuvat pajujen, haavan, leskenlehden ja voikukan siemenet. Miten kuuma kesä on vaikuttanut puiden kasvuun. Puut osaavat sopeutua kuivuuteen vähentämällä haihdutusta ja varistamalla lehtiään. Palopaikka saa kasveja kolmesta eri lähteestä: osa syväjuurisista kasveista selviää hengissä palosta, samoin osa maaperässä uinuvista siemenistä, mutta osa tulee palopaikan ympäriltä tuulen tai eläinten tuomina. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. SEPPO VUOKKO Paljonko puut kasvoivat viime kesänä. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. Miten metsän alusta toipuu maastopalon jälkeen
Jännittävintä on jo nyt arvuutella ensi kesän kasvua. Puiden tämän kesän kasvu selviää vasta jälkikäteen. KARI MIELIKÄINEN Miten hoidetaan sukupolvenvaihdoksen maksut. Lahjaverot on maksettava, mutta onko muuta. Toukokuu oli lämmin ja erittäin vähäsateinen. Jos korvaus on alle tuhat euroa eikä verovelvollisella ole muita luovutusvoittoveron alaisia luovutuksia, luovutusvoitto on verovapaa. Sähkölinjan pohjasta maksettu pysyvän käyttöoikeuden korvaus verotetaan luovutusvoittona. Silmämäärin tarkastellen puiden kunto on ollut joidenkin koivikoiden kellastumista ja paikallisia hyönteistuhoja lukuun ottamatta melko normaali. Jos puustosta saadaan korvaus osana johtoalueen pysyvää käyttöoikeutta, eikä niitä hakata erikseen, on puustostakin saatu korvaus luovutusvoittoverotukseen liitettävää tuloa. Saadusta korvauksesta on silloinkin tehtävä luovutusvoittoveroilmoitus. Miten käy metsävähennyksen. Heinäkuu oli kolme astetta keskiarvoa lämpimämpi ja vähäsateinen. Puiden tulevaan elinvoimaan vaikuttava juurten kasvu on kiivaimmillaan syys-lokakuussa. Sähköyhtiö on siirtänyt sähkölinjan metsästä tienvarteen. Kesäkuu oli säiltään keskimääräinen lukuun ottamatta etelärannikon kuivuutta. Linjasta on maksettu korvaus pysyvän käyttöoikeuden nimellä. Näistä lahjoituksista ei tarvitse tehdä lahjaveroilmoitusta verottajalle. näkuun alkupuolella. HANNU JAUHIAINEN www.kesla.com TUTUSTU KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. • 35 000 metsäperävaunua. Sen laskennassa voidaan käyttää 80 prosentin hankintameno-olettamaa. Puustosta olen saanut erillisen korvauksen. Miten asia on hoidettava. Johtoalueen puista saatu korvaus on metsätalouden pääomatuloa. Tämän vuoden säitä muistellaan jo nyt poikkeuksellisina. Syynä tähän ovat Luonnonvarakeskuksen säästötavoitteet, jotka ovat johtaneet kasvupannoilla tapahtuvan paksuuskasvun seurannan lopettamiseen. Maalis-huhtikuussa maassa oli paljon lunta. Säätilastojen mukaan helmi-maaliskuu oli vuosien 1981–2010 keskiarvoa kylmempi. Metsäyhtymämme sukupolvenvaihdokseen liittyen myin osuuteni lapsilleni ja samalla ostin vastaavan suuruisen osuuden veljeltäni. Kesäkuun melko tavanomainen sää takasi kasvun jatkumisen, jota heinäkuun helteet eivät enää ehtineet pilata. Samoin lapsenne joutuvat maksamaan lahjaveron samasta summasta. Maksuohjelma on vielä kesken. Tulkintani on mahdollisista seurauksista, jos toimitte suunnitelmanne mukaan. • Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto. Verovapaa maksimilahjoitus on 4 999 euroa joka kolmas vuosi. • 50 000 kuormainta. Nyt veljeni haluaa luopua jäljellä olevista saatavistaan ja lahjoittaa ne lapsilleni. Kasvukauden tähän mennessä kertynyt lämpösumma tavoittelee kylmän viime kesän jälkeen ennätyslukemia erityisesti Lapissa. Suosittelen, että jatkatte kauppahinnan maksamista veljellenne. Kevättalven paksujen hankien sulaminen piti maan kosteana ja järvien pinnat korkealla toukokuussa. VÄINÖ SIKANEN Miten johtoalueen korvauksia verotetaan. Arvaukseni on se, että tämä metsänkasvuvuosi on ollut pankinjohtajien slangia käyttäen ”vähintään tyydyttävä”. Hän voi lahjoittaa sen jälkeen saamaansa rahat lapsillenne. Kesän sademäärissä oli suurta alueellista vaihtelua. Vastaavasti metsävähennyspohja pienenee. Jos saa, on runsaan käpysadon uuvuttaman kuusen kasvu ensi kesänä heikko. Syntyy siis tilanne, jossa olen saamassa lapsiltani osuuden jäljellä olevan kauppahinnan, mutta samalla olen heille velkaa samansuuruisen summan, joka oli alun perin menossa veljelleni. • Markkinoiden laajin valikoima. Miten saatuja tuloja verotetaan. Myynti ja huolto: agcosuomi.fi 51 MAKASIINI 6 • 2018 51 MAKASIINI 6 • 2018 6099_.indd 51 20.9.2018 17.58. Paksuuskasvu alkaa pari viikkoa myöhemmin jatkuen reilun kuukauden kauemmin elokuun puoliväliin saakka. Saako kuuma ja kuiva loppukesä kuuset kukkimaan. Veljenne joutuu maksamaan lopusta kauppahinnasta lahjaveron
TEKSTI MIKKO RIIKILÄ JA RISTO PÖNTINEN KUVAT RISTO PÖNTINEN T oyota on hybridiautojen pioneeri. Täyskaasulla bensakoneen ääni kohoaa. Koeajamamme RAV4 on itselataava hybridi. Moottorien yhteisteho on 145 kilowattia. Mekaanista voimansiirtoa ei takapyöriin ole. Merkillisellä tavalla hybridi-RAV ohjaa tasaisen ajoon. RAV4 ei ole mikään varsinainen ”camelboots”-kärry, mutta vankka citymaasturi kyllä kyyditsee oman metsänsä hoitajaa peruskunnostamattomallakin metsäautotiellä – kuskin kantti loppuu tälläkin kertaa ennen kuin auton kulku. Sähkömoottorit toimivat myös generaattoreina. Sähköpiuhalla RAVia ei voi ladata. Kun akun varaus vähenee, pörähtää bensamoottori avuksi. Etuvetoisessa mallissa sähkömoottoreita on yksi. Niistä toinen moottoritilassa ja toinen takapyörillä. Ne tallentavat auton liike-energiaa jarrutusja moottorijarrutustilanteissa ja varastoivat sen akkuihin. Ehkä siksi, että kojelaudan näytölle valittavissa oleva energiamonitori kuvaa sähköja mekaanisen energian virtaa moottorien, akkujen ja pyörien välillä. Hymisten liikkeelle Pelkän sähkön voimalla voi lipua pari kilometriä. Sen hybridimallisto ulottuu pikku Yariksesta katumaasturi RAViin. Liikkeellelähtö on mukava elämys, kuuluu vain renkaiden rahinaa ja hiljainen sähkömoottorin hyminä. HYBRIDIRAVIA METSÄTIELLÄ Toyota RAV4 Hybrid hiipii kilometrin pari sähköllä, muuten auto on tutunoloinen city-maasturi. Siinä on nelisylinterinen, 2,5 litran bensiinimoottori ja nelivetoversiossa lisäksi kaksi sähkömoottoria. KOEAJOSSA Toyota RAV4 ei kavahda karkeapintaisiakaan metsäautoteitä. Auto lähtee sähkön avustamana liikennevaloista ponnekkaan eleettömästi. 52 MAKASIINI 6 • 2018 52 MAKASIINI 6 • 2018 6100_.indd 52 20.9.2018 18.04
Tavaratilan pohja ei muodostu läheskään tasaiseksi, kun taHYBRIDIRAVIA METSÄTIELLÄ TOYOTA RAV4 HYBRID NELIVETO Bensiinimoottorin sylinteritilavuus: 2,5 litraa Lisäksi kaksi sähkömoottoria, moottorien yhteisteho 145 kV Portaaton automaattivaihteisto Valmistajan ilmoittama kulutus: 6,5 l/100 km Koeajossa todettu kulutus: 7,8 l/100 km Hiilidioksidipäästöt: 150 g/km Huippunopeus: 180 km/h Kiihtyvyys: 0–100 km/h 8,3 sekuntia Paino: 1 625 kiloa Maavara: 17 cm Jarrullisen perävaunun enimmäispaino: 1 810 kg Tavaratilan tilavuus: 501–1 633 l Koeajomallin hinta: noin 47 000 € Nelivetohybridien hinta: alkaen noin 45 000 € Bensaja sähkömoottori ovat rinnakkain moottoritilassa. Huonolla tiellä RAV4 liikkuu luontevasti. Renkaat ovat profiililtaan maltilliset (225–55–17), joten niissä on riittävästi ilmaa kulun pehmentämiseen. Taajamien hidastetöyssytkään eivät saa hampaita kalahtamaan yhteen, vaan ne voi ylittää huoletta. Vetolukkoja ei ole, vaan sutivaa pyörää jarrutetaan sähköisesti. Näytön energiamonitori kertoo, milloin energiaa kuluu ja milloin sitä tallentuu. kapenkkien selkänojat kallistetaan eteenpäin, sillä akkujen kohta jää koholleen. Neliveto-RAVilla saa vetää 1 650 kilon perävaunua. Tällöin auton ilmoitettu polttoaineen kulutus on kuusi litraa sadalla kilometrillä. Nelivetoversiossa on toinen sähkömoottori taka-akselilla. Valmistajan ilmoittama yhdistetty polttoaineen kulutus on 6,8 litraa sadalla kilometrillä. RAV4:ssa sähkömoottorit tasaavat bensamoottorin kuormitusta rasituksen kasvaessa. Hintava paketti Hybridi-RAVien hinnat alkavat 40 000 eurosta, nelivetoisena perusauton hinta on 46 600 euroa. Koeajossa vajaan 600 kilometrin matkalla mittasimme kulutukseksi 7,8 litraa satasella. Jousituksen mukavuus ei kostautunut huonona suuntavakautena. Etuvetomallilla enin vetopaino on 800 kiloa. Esimerkiksi pikatiellä mennään tasamaata bensavedolla, mutta ylämäessä sähkömoottorit hyrähtävät avuksi. Auto menee vaivattomasti suoraan, joskin tuulenpuuskat hieman huojuttivat kulkua. Mekaanista voimansiirtoa taakse ei ole. Takaveto sähköllä Neliveto on sähköisesti ohjattu. Takaistuinten alle jäävät akut muodostavat kohouman tavaratilassa, leveydeltään ja syvyydeltään RAVin tavaratila on kokeilemiemme autojen mittavin. Raivaussaha ja muut metsäromppeet mahtuvat siis mutkitta mukaan. 53 MAKASIINI 6 • 2018 53 MAKASIINI 6 • 2018 6100_.indd 53 20.9.2018 18.04. Toisaalta tavaratila on huomattavan leveä ja syvä, kyytiin mahtuisi 1,9 metriä kertaa 1,1 -metrinen levy. Koeajoauton Active Plus -varustein hinta kohoaa 49 000 euroon. Samalla rahalla saa aika monenlaisia citymaastureita, joten mitään helppoa markkinarakoa RAVilla ei ole. Suurimmillaan hybridin etu on hitaassa kaupunkiliikenteessä, jossa sähkön osuus auton liikuttamisesta on suurin. Auton valot, kaksoisledvalot, ovat erinomaiset. Oikeassa maastoajossa tämä ei ole paras tekniikka, mutta citymaasturissa kelvollinen ratkaisu. RAV4:n bensaversio ryystää samoissa olosuhteissa 11 litraa menovettä sadalla. Todelliseksi kulutukseksi se on odotettua vähemmän, koska iso osa koeajosta tehtiin muualla kuin pikateillä. Lisäksi jousitus ja iskunvaimennus ovat mukavat ja sopivat muhkuraisille teille
Nyt latva ja yläoksat ovat yhtä pitkiä.” Pielaveden taimikuvissa näkyy myös selvästi, mitä kantovesa tarkoittaa. Eurajoella Satakunnassa kasvava kuusi nousi tänä kesänä vain 7 sentin verran. välisenä aikana. Kantovesat nousevat huikeasti Kuuma kesä näkyi päivittäin otetuissa taimikuvissa. Pielavedellä kasvavaa taimea kuvanneen kameran lämpömittari näytti useana päivänä yli 30 astetta. Sadepisaroita ei kameran linssiin juuri tarttunut. Etenkin peltotaimi jäi kuitenkin tänä kesänä kauas viime vuoden lähes 20 sentin kasvuluvusta. Kuvattavan kuusen vasemmalta puolelta katkaistiin keväällä koivu, jonka kannosta nousi heinä– elokuun aikana joukko vesoja 50–80 sentin korkeudelle, eli yhdessä hujauksessa yli puolimetrisen kuusentaimen. Tyypillisesti nuoret kuusentaimet olisivat voimakkaasti kiihtyvän kasvun vaiheessa. Olosuhteissa ja kuusten kasvukyvyssä on eroa pienelläkin alueella, sillä jotkin Eurajoen seurantakuusen sisartaimet kasvoivat myös tänä vuonna noin 20 senttiä. Taimikuvat ottaneen Luontovisio Oy:n Sami Heinonen kertoo, että etenkin Eurajoen peltokuusen muoto muuttui selvästi taimen toisena kasvukesänä. ”Ei ole kovin tyypillinen tilanne, että tuossa kehitysvaiheessa oleva kuusentaimi kasvaa selvästi edellisvuotta hitaammin”, Uotila sanoo. Kantovesalla juuriston suhde verson kokoon on täysin eri luokkaa pieneen kuusentaimeen verrattuna,” Luken Karri Uotila kertoo. Vaatimaton kasvukesä 11.6.2018 Kesäkuun alussa Pielaveden taimen latva oli jo venynyt useamman sentin pituutta. LUONTO VALTTERI SKYTTÄ M etsälehti tarkkaili toukoe l o k u u s s a k a h d e n kuusentaimen kasvua päivittäin otetuilla valokuvilla. ”Keväällä taimen latvus oli kaksi kertaa yläoksia pidempi. Taimien kasvu jäi tänä kesänä kauas huippuluvuista. Eurajoen kuusentaimi istutettiin vanhaan peltoon keväällä 2017. Pielavedellä oli vielä lunta. Kuusten pääasiallinen pituuskasvu ajoittui niin Satakunnassa kuin Pohjois-Savossa toukokuun puolenvälin ja kesäkuun lopun väliselle ajalle. Näin ollen edellisen kesän olosuhteet määrittelevät osittain taimen seuraavan kesän pituuskasvun.” Pääosa kasvusta touko–kesäkuussa Pielaveden taimi on syntynyt luontaisesti vuonna 2012 tehdyn hakkuun jälkeen. 54 MAKASIINI 6 • 2018 6126_.indd 54 21.9.2018 14.07. ”Silmun muodostuminen ja tämän kesän Kuiva kesä viileän ja sateisen perään heikensi Metsälehden seuraamien kuusentaimien kasvua. Pielavedellä Pohjois-Savossa kasvava taimi venytti latvaansa 8 sentin verran. Parhaimpina kasvukesinä hyväkuntoiset kuusentaimet voivat venyä pituutta useita kymmeniä senttejä. Taimet pyrittiin kuvaamaan tänä kesänä päivittäin 1.5.–31.8. 30.8.2018 Kuivan kesän kasvusaldoksi tuli kahdeksan senttiä. Katso video VALOKUVISTA KOOSTETUT VIDEOT OVAT NÄHTÄVILLÄ METSÄLEHDEN VERKKOSIVUILLA JA YOUTUBESSA. ”Kannon suuri juuristo toi vesoille vettä kesän kuivuudesta huolimatta. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Karri Uotila epäilee vaatimattoman kasvukesän syyksi tämän vuoden kuivuutta ja edelliskesän viileyttä. 1.5.2018 Ensimmäiset kuvat seurantataimista taltioitiin vappupäivänä. neulasaihiot ovat edellisen kesän aikaansaannosta
vuoden takuu Sisältää imusarjan! 139 € GLANSPOWER CR 08 PELLETTITAKKA Ominaisteho n. 15 kg Sisäinen termostaatti Hormin halkaisija: 80 mm Mitat: 456x884x507 mm Italialaista laatua! 1345 € PIHAVARASTO SUNYARD SNSD C Mitat (P,L,K): 312x257x212 cm eli n. Iso 12 L polttoainesäiliö! Paino 43 kg Max teho 2,2 kVA, jatkuva 2,0 kVA 199 € GLANSPOWER JM8500 3 DIESELAGGREGAATTI 230 / 400 V kolmivaihegeneraattori Max teho 6,5 kVA / 5,6 kW 14 L polttoainesäiliö Ohjauspaneeli, sähköstartti, öljyvahti ym. Kuljetuspyörät 890 € Uusi tehokkaampi 3-vaihegeneraattori! Ohjaustehostimella 5590 € SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA. Iso oviaukko 120 cm Tyylikäs tumma väritys Kunnon tuuletus 399 € GLANSPOWER GF2.0 SÄHKÖAGGREGAATTI Automaattinen jännitteensäätö Hiljainen nelitahtimoottori Öljyvahti, autom.sulake ym. Pakettiin kuuluu yhteensä 36 kpl u-pipe tyhjiöputkia. vuoden takuu! Todella tehokas puhallusteho! 245 € GLANSPOWER EBV260 LEHTIPUHALLIN/IMURI Tehokas 25,4 cm kaksitahtimoottori Paino 4,2 kg Puhallusnopeus 180km/h 1. Auringon säteily saadaan otettua talteen laajalta alueelta säteilykulmasta riippumatta. WWW.KONE-GLANS.FI 6125_.indd 55 20.9.2018 18.05. TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. Pinta-ala lähes 4 m ! Lisäksi pakettiin kuuluu 300 L hybridivaraaja, kahdella kierukalla Kiertovesipumppu Säädinyksikkö Paisuntasäiliö Säästä tuntuvasti energiakuluissa! Hyödynnä aurinkoenergiaa 1995 € POULAN PRO 175G42 AJOLEIKKURI Järeä 17,5 HV / 500 cm Briggs & Stratton OHV moottori Isompi 107 cm kaksiteräleikkuri Vaihteet 6+1 Sähköstartti Takarenkaat 20", eturenkaat 15" Valot, mukiteline ym. 8 m Runko 0,6 mm vahvaa sinkittyä terästä Katto ja seinät lujaa pro?loitua 0,25 mm galvanoitua teräspeltiä. Kippaava peräkärry kaupan päälle! 1795 € Valmistaja Husqvarna Outdoor Products! GLANSPOWER EB650 REPPUPUHALLIN Moottori 63,3 cm / 3.7 Hv, 2.7 kW Ilmamäärä 2016 m /h Puhallusnopeus 90 m/s Paino 11,0 kg Ergonominen muotoilu! 1. tyhjiöputkikeräimiä, jotka ovat hyötysuhteeltaan kaikkein parhaimpia. 3-8 kW Paloaika 11-28h Hyötysuhde 89 % Säiliön koko 20 kg Irroitettava tuhka-astia Mitat 620x970x340 mm Ylläpitotermostaatti 995 € EXTRAFLAME KETTY PELLETTITAKKA Ominaisteho: 2,8-7,3 kW Lämmitystilavuus 180 m Hyötysuhde: > 86 % Pellettisäiliön koko: n. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV300 T3B Sähköinen 2/4-vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto, hidas-nopea + pakki Vääntävä 300 CC OHV nestejäähdytteinen moottori, 18 HV/6500 RPM Maavara 183 mm 24 kk takuu Suomen edullisin neliveto-traktorimönkijä TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV500 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Moottori yksisylinterinen nelitahti 493 cm Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto Sähköisesti kytkettävä neliveto Kytkettävä etutasauspyörästön lukko 24 kk takuu Sisältää vinssin ja alumiinivanteet 4990 € 3990 € GLANSPOWER AURINKOKERÄINPAKETTI Aurinkokeräimet ovat ns
TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT SEPPO SAMULI 56 MAKASIINI 6 • 2018 56 MAKASIINI 6 • 2018 6118_.indd 56 20.9.2018 18.15. Osuuskunnalle hän uskoo puuta kuitenkin riittävän. VAIKUTTAJA PUUTA EI RIITÄ KAIKILLE” Jos kaikki pohjoiseen kaavaillut metsäteollisuuslaitokset rakennetaan, tulee puusta pula, Metsä Groupin Juha Mäntylä arvioi
Olisiko Suomessa mahdollista ryhtyä metsittämään erittäin huonotuottoisia peltoja, kysyy Juha Mäntylä. 57 MAKASIINI 6 • 2018 6118_.indd 57 20.9.2018 18.15. Tämä siksi, että EU:n hiilinielulaskennassa metsäpinta-alan kasvattaminen on Suomen ainoita keinoja mahdollistaa lisähakkuut ilman että kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi kompensoida jossain muualla
Viime vuonna Suomen metsistä hakattiin kuitupuuta runsas 35 miljoonaa kuutiota. Täydessä käynnissä jo olevan Äänekosken tehtaan lisätarve on noin neljä miljoonaa kuutiota. Puuta oli saatava äkkiä liikkeelle ja tämä näkyi kevään ja alkukesän kuumentuneessa puukaupassa. ”En jaksa uskoa, että mitään merkittävää lisäystä Venäjältä löytyisi.” Lojaalit jäsenet kilpailuetuna Juha Mäntylä johtaa puunhankintaorganisaatiota, jonka omistajana on osuuskunta. ”Minulla on viiden kupin päiväkiintiö, ja nyt on jo kolmas menossa. Itämeren alueen tilanne tulee pikku hiljaa vaikuttamaan siihen, millainen tasapainotilanne tulee olemaan.” Tällä Mäntylä viittaa siihen, että Itämeren maista alkaa tulla markkinoille yhä enemmän puuta. Isolla yhtiöllä on tietenkin pörssiyhtiön tyyliin varovainen tiedotuspolitiikka, ja mediapelin taitava Mäntylä istuu Metsä Groupin pääkonttorin neuvotteluhuoneessa kuin mitään erityisen mullistavaa ei olisi tiedossa. Haastatteluhetkellä hän on vielä Metsä Groupin puunhankinnasta vastaavan Metsä Forestin toimialajohtaja. Nyt tilanne Metsä Groupin puuvarantojen suhteen on Mäntylän mukaan normaali. Ei hyvin mene”, Juha Mäntylä hymähtää. Puukauppa käy hyvin. ”Metsänomistajan näkökulmasta hintataso on minusta hyvällä tasolla. Siitä, etteikö Mäntylällä menisi hyvin, voi olla monta mieltä. Tämä heijastuu käytännön puunhankintaan: valtaosa Metsä Groupille puuta myyvistä metsänomistajista on nimittäin Metsäliitto Osuuskunnan jäseniä. Juha Mäntylän mukaan moniarvoisuus korostuu osuuskunnassa, sillä puukaupassa asiat on mietittävä sekä metsänomistajan että teollisuuden näkökulmasta. Viime vuonna metsäteollisuus osti yksityismetsistä 47 miljoonaa mottia puuta, ja tänä vuonna on Mäntylän mukaan hyvät mahdollisuudet rikkoa 50 miljoonan raja. Muutamaa päivää myöhemmin julkistettiin, että Mäntylä saa jatkossa vedettäväkseen myös konsernin puutuoteteollisuuden Metsä Woodin ja hänet nimitetään Metsäliitto Osuuskunnan liiketoimintajohtajaksi. On tuoreella liiketoimintajohtajalla muutakin syytä tyytyväisyyteen. Ruotsissa puunkorjuuseen on vähitellen päästy metsäpalojen jälkeen, ja Baltiassa kesän kuivat korjuukelit ovat mahdollistaneet tarjonnan lisäämisen. Ylittyykö 50 miljoonan raja. Toki he voivat myydä muillekin toimijoille, joten meidän on oltava täysin kilpailukykyisiä.” Uskollisesta, puuta omalle osuuskunnalle myyvästä jäsenistöstä on erityistä hyötyä juuri nyt, sillä Mäntylän mukaan kuitupuu on Suomessa taloudellisessa täyskäytössä Äänekosken biotuotetehtaan valmistumisen jälkeen. ”Metsänomistajan näkökulmasta hintataso on minusta hyvällä tasolla.” 58 MAKASIINI 6 • 2018 6118_.indd 58 20.9.2018 18.15. Voimme olla muita yhtiöitä varmempia siitä, että jäsenet myyvät meille puuta. Siksi uskon, että syksyllä puukauppa käy. Yhtiöt halusivat pitää koneensa käynnissä, mutta osa joutui rajoittamaan tuotantoaan. ”Se määrä minun mielestäni tarvitaankin, kun otetaan huomioon teollisuuden kasvanut puunkäyttö.” Talvella metsäyhtiöiden puuvarannot pääsivät hupenemaan syksyn surkeiden korjuukelien ansiosta. Sen sijaan Venäjän puusta ei ole Mäntylän mukaan ratkaisuksi kotimaiseen puuntarpeeseen. Mäntylän mukaan tällä hetkellä hakkuiden lisäyspotentiaalia on lähinnä tukkipuolella, sillä kuitupuun lisähakkuumahdollisuudet ovat vähäiset ja nekin sijoittuvat maantieteellisesti Pohjois-Suomeen. Kuitupuun kestäväksi hakkuumahdollisuudeksi on arvioitu 42 miljoonaa kuutiota vuodessa. uomen suurimman puunhankintaorganisaation vetäjän aikataulu on tiukka, mutta silti hän pystyy rauhallisesti pyörittelemään lusikkaa kahvikupissa aivan kuin hänellä ei olisi kiire minnekään. ”Kyllä osuuskuntataustaisuus on meille selkeä kilpailuetu
Juha Mäntylän mukaan se toimii lähitulevaisuudessa hyvänä havainnollistamiskeinona metsänomistajalle, jolle metsäala termeineen ja töineen ei ole tuttu. 59 MAKASIINI 6 • 2018 6118_.indd 59 20.9.2018 18.15. Kun tavalliseen metsäsuunnitelmaan lisätään drone-lennokkikuvaa, saadaan virtuaalinen metsäsuunnitelma. Virtuaalisuunnitelma kertoo, miltä metsä näyttää eri toimenpiteiden jälkeen
Toisella metsänomistajalla on samankokoinen alueeltaan yhtenäinen tila, mutta hän haluaa kuitenkin tehdä puukauppaa lähes joka vuosi. Markkinoiden niukkuus näkyy tämänhetkisissä metsätilojen hinnoissa. Eräs syy tarjonnan vähäisyyteen saattaa Mäntylän mukaan piillä arvomaailmakysymyksessä. 1 tunti veden täyttöä. Omistaa metsää Ilmajoella ja Keski-Suomessa . Leimikoita keskittämään Jos puuta on kuitenkin tulevaisuudessa saatava lisää ja kuitupuun kestävän hakkuumäärän katto jo lähenee, niin mitä Mäntylän mielestä on asialle tehtävissä. Mäntylä kertoo esimerkin kahdesta metsänomistajasta. Tuolloin leimikkokeskitystä ei välttämättä synny ja homma menee Mäntylän sanoin näpertelyksi. Suomeksi sanottuna ammattimainen metsänomistaja pystyy ja ymmärtää myydä puuta jalostavalle teollisuudelle. Vaimo, kaksi aikuista lasta ja puolivuotias lapsenlapsi . Tehokkuutta saa, kun tilakokoja kasvatetaan siirtämällä metsää aktiivisille ja ammattimaisemmille metsänomistajille. Näin ei välttämättä ole, jos metsää on vähän ja sen taloudellinen merkitys on omistajalleen pieni. Esimerkiksi niin, että metsä pysyisi yhtenä kokonaisuutena.” 60 MAKASIINI 6 • 2018 6118_.indd 60 20.9.2018 18.15. Yhtiössä kartoitetaan parhaillaan raaka-aineen riittävyyttä. Päätös siitä, kumpaa vaihtoehtoa lähdetään suunnittelemaan tarkemmin, on luvassa ensi kesänä. Asuu Espoossa . Suomessa kun perintömetsiä ei ole kuulunut myydä, vaikkei perinnönsaaja tuon taivaallista tiedä tai välitä metsäasioista. Metsäliitto Osuuskunnan liiketoimintajohtaja 13.9.2018 alkaen . Nyt yhtiö suunnittelee Kemiin joko nykyisen sellutehtaan uudistamista tai uuden biotuotetehtaan rakentamista. Sen sijaan sitä, kuka jää ilman, hän ei suostu arvioimaan. Siellä asuu todellinen raha silloin kun haetaan kilpailukykyä.” Myytäviä metsätiloja ei kuitenkaan ole oikein tarjolla. ”Silloin, kun metsänomistus on ammattimaisempaa, ollaan tiukemmin osa koko puuntuotannon ja metsäteollisuuden ketjua”, Mäntylä kuvailee. Lämmityskustannus n. Luonnonvarakeskus, Metsäsäätiö, Metsäteollisuus ry, Finnsilva Oyj, Metsä Fibre Oyj . ”Uskon, että jokainen investoija katsoo omat edellytyksensä ja hakkuumahdollisuusluvut ja tekee sitten omat johtopäätöksensä.” Metsä Groupin johtopäätöksenä oli rakentaa biotuotetehdas Äänekoskelle. Vaihtoehdoista jälkimmäinen on miljardiluokan investointi ja edellyttää sitä, että Lapissa riittää kuitupuuta uuden tehdaskompleksin tarpeisiin. Mutta kun kiinalaisetkin ovat kovaa kyytiä pyrkimässä Suomen kuitupuumarkkinoille. Metsänhoitaja, metsäneuvos . ”Jos jollakin alueella tulee tiloja myyntiin, niin se herättää muitakin alueella olevia metsänomistajia, että hei: metsäähän voi myydäkin!” Mäntylä toivoo lisäksi, että metsäpoliittisilla toimenpiteillä pystyttäisiin piristämään metsätilojen tarjontaa. Muuten ei kuitua tule markkinoille.” Mäntylä sanoo suoraan, ettei kaikille riitä puuta, jos jokainen uusi Suomeen suunniteltu tehdashanke toteutuu. ”Minun mielestäni on positiivinen asia, että Suomeen on kiinnostusta ja halukkuutta investoida”, Mäntylä muotoilee. Useita luottamustehtäviä mm. Vaikka tilat ovat pieniä, leimikoiden keskittämisen ansiosta puukauppa ja hoitotoimet ovat mielekkäämpiä sekä ostajan että myyjän näkökulmasta. Tuottamattomat, esimerkiksi metsäomaisuudestaan vähät välittävien perikuntien metsät on saatava tehokkaampaan käyttöön. Vastauksena on viime vuosien muotisana tehostaminen. Harrastaa metsästystä, kalastusta ja kuntoliikuntaa TILAA NYT VERKKOKAUPASTA REXENER.COM SAVUTTAMATTA NOPEASTI EDULLISESTI TURVALLISESTI TERMOSTAATILLA PALJU NOPEASTI LÄMPIMÄKSI NAPPIA PAINAMALLA Rexener PR200 lämmittää 1500L paljun 2 tunnissa (5 . ”Siinäkin tapauksessa edellytyksenä on, että kaikki tukki saataisiin hakattua ja käytettyä. Syntynyt 1961 Ilmajoella . Erityisesti kannattaisi herättää keskustelua siitä, pysyykö metsävähennyksen pohja saJuha Mäntylä . Toisella on kymmenen pientä tilaa, joissa hän hakkauttaa puut ja tekee metsänhoitotoimenpiteet aina tilakokonaisuus kerrallaan. Lisää tehokkuutta saadaan myös kuviokokoja kasvattamalla ja leimikoita keskittämällä, jolloin useampia kohteita pyritään korjaamaan samaan ajankohtaan mahdollisimman pienillä kalustosiirroilla. Metsä Groupin johtoryhmän jäsen vuodesta 2008 . 4 € ! ALTAAT LÄMPIMÄKSI PALJUN PUUKAMIINAN TILALLE TAI UIMA-ALTAAN LÄMMITTÄMISEEN RexenerPR200_236x150.indd 1 21.8.2018 16.25 ”Voisiko metsävähennyksen verokohtelu olla toisella tavalla ohjaavaa. ”Sen takia näen, että vaikka pieniäkin tiloja siirtyy omistuksellisesti, se vaikuttaa automaattisesti operatiiviseen puoleen. 38°C), josta n
”Jotenkin toivoisin, että osaisin nähdä isot ja pienet asiat erikseen ja valita niistä niitä isoja ja sillä tavalla saada asiat menemään eteenpäin.” n manlaisena vai pitäisikö sillä helpottaa seuraavaa metsäkauppaa. Luken uuteen toimintatapaan kuuluu nyt se, että talon pitäisi päästä yhteishankkeisiin, joissa on mukana myös muita rahoittajia kuin valtio. Siihen menee aikaa, mutta samalla se suuntaa tutkimusta siihen, mihin yhteiskunnan ja yritysten rahaa halutaan panostaa. Rahaa voisi tulla esimerkiksi EU:lta tai yrityksiltä. ”On siinä se riski, mutta on myös mahdollisuus, että jotain muuta löytyy.” Olennaiseen keskittyjä Luonnonvarakeskuksen johtokunnan puheenjohtajuus on Mäntylälle selvästi mieleinen pesti. Mäntylän mukaan uuteen toimintatapaan kuuluu rahanhaku. Lämmityskustannus n. ”Siellä on viime vuosina päästy sisään tähän ajatukseen. ”Että onko seuraavan tilakaupan oltava tiettyjen omistajapiirien sisällä, vai voisiko metsävähennyksen verokohtelu olla toisella tavalla ohjaavaa. Tämä kombinaatio kattaa Luken kaikki alat metsästä ja maataloudesta riistaja kalatalouspuoleen. Ainakin hänellä on laaja perspektiivi asioihin, sillä hän on paitsi metsänhoitaja, myös metsänomistaja ja maanviljelijä ja vapaa-ajallaan hän sekä kalastaa että metsästää. 1 tunti veden täyttöä. 38°C), josta n. Kuinka valmiita Lukessa ollaan tällaiseen. Metsänomistuksestaan Mäntylä on vaitonainen ja kertoo lähinnä vain sen, että enin osa omasta metsästä sijaitsee Keski-Suomessa. 4 € ! ALTAAT LÄMPIMÄKSI PALJUN PUUKAMIINAN TILALLE TAI UIMA-ALTAAN LÄMMITTÄMISEEN RexenerPR200_236x150.indd 1 21.8.2018 16.25 6118_.indd 61 20.9.2018 18.15. ”Se suuntaa sitä ehkä tehokkaammin, kuin että tutkija itse saisi valita tutkimusaiheensa.” Eikö siinä ole olemassa riski, että tuolla tavoin toimimalla jotain uutta ja olennaista jää löytämättä. Tutkijoiden arvokasta työaikaa kuluu myös rahoituksen hankkimiseen. Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtokunnan puheenjohtajana hän on ollut siitä saakka, kun kolme tutkimuslaitosta ja yksi tilasto-organisaatio pakkonaitettiin vuoden 2015 alussa. Sen sijaan hän antaa kiitosta vaimolleen, joka on suvereenina kotiasioiden hoitajana mahdollistanut miehensä ajankäytön työhön ja luottamustoimiin. ”Nyt ollaan aika tasapainoisessa tilanteessa organisaation perustehtävän ja olemassa olevan rahoituksen kanssa”, Mäntylä sanoo. Vaikka Mäntylä on monessa mukana ja ehtii vielä harrastaakin, hän kieltäytyy erityisen tehokkaan ajankäyttäjän tittelistä. TILAA NYT VERKKOKAUPASTA REXENER.COM SAVUTTAMATTA NOPEASTI EDULLISESTI TURVALLISESTI TERMOSTAATILLA PALJU NOPEASTI LÄMPIMÄKSI NAPPIA PAINAMALLA Rexener PR200 lämmittää 1500L paljun 2 tunnissa (5 . Organisaation ylin taso ymmärtää hyvin tämän filosofian.” Monelta metsäpuolen tutkijalta on kuitenkin tullut valituksia, että resursseja on vähennetty niin, ettei rahaa riitä edes kaikkiin perustehtäviin. Esimerkiksi niin, että metsä pysyisi yhtenä kokonaisuutena.” Uutta ajattelua tutkimukseen Juha Mäntylällä on laajenevien työtehtäviensä lisäksi myös lukuisia luottamustehtäviä. Samaan syssyyn valtiolta tulevia tutkimusmäärärahoja vähennettiin olennaisesti, joten organisaatiomuutoksen lisäksi lukelaiset elivät rahoituskriisin keskellä
Katso lähin jälleenmyyjäsi: IRS EFI EPS IRS EFI EPS • Puskulevy • kahvanlämmittimet • tuulilasi KYSY TARJOUS TALVIPAKETISTA LÄHIMMÄLTÄ JÄLLEENMYYJÄLTÄSI 6119_.indd 62 20.9.2018 18.15. SOHC, EFI • Teho 24 kW/32 HV • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona • Saatavana lyhyt ja 2 hlö rekisteröity pitkä malli • 495 cc. Kaikki CFMOTO -laitteet on varustettu modernilla vesijäähdytteisellä 4-tahti moottorilla. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. SOHC, EFI • Teho 29 kW/40 HV • Neliveto elektronisella tasauspyörän lukolla • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Kaasuiskunvaimentimet • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona Ajat sitten maantiellä tai maastossa, hiekkateillä tai kallioilla – CFMOTO on rakennettu kestämään ja viemään sinut aina määränpäähäsi. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. Kun etsit laitetta vapaa-aajan vauhtiin tai luotettavaa ja monipuolista työkonetta on CFMOTO paras valinta – ja vielä 3-vuoden takuulla. • 400 cc
Ette kadu, koska harva asia pursuaa elämää ja ennen muuta viestiä sen jatkumisesta yhtä paljon kuin syksyinen metsä. Ensimmäisen kymmenminuuttisen jälkeen hän ymmärsi katsovansa slovaritempoista draamaelokuvaa ja möhähteli hölmistyneenä innostuneelle selitykselleni siitä, jotta tuossa pyörii lapsiroolissa se Jasper Pääkkönen, joka näyttelee nyt Salatuissa elämissä sitä Sakua. Silloin lauseenkuulijan on helppo uskoa kuulemaansa ja pysähtyä miettimään sen sisältöä. Sitten hän nousi, paineli pihalle ja meni metsään. Eräitä vuosia myöhemmin sain samaisen elokuvan käsiini VHS-nauhoitteena. Sillanpää, Lasse Pöysti tai palonurmelainen isäntämies. Hän suodattaa äsken mainitun toteamuksen ja muutkin repliikkinsä omien aivojensa kautta. Mänkee mehtään. Niin ainakin minä pysähdyin nähdessäni Kassilan leffan ensikertaa 90-luvun loppupuolella. Sinä iltana naapurin isäntä valpastui toiseksi virkeimmilleen, kun Antti Litja tanssahteli avojaloin särkyneen viinapullon päällä ja heitti sen päälle henkensä. Askon isä ei sanonut mitään, hän pötkötti unipäissään puusohvalla. Sillanpään eli Taatan alter egona seuraavan, suuhunsa käsikirjoituksessa komennetun lauseen: ”Kaikenmaailman runoilijat tahtovat painaa syksyyn kuoleman merkin, kun eivät ymmärrä, mikä elämä siihen sisältyy!” Alkujaan se on Sillanpään viksuutta, mutta mahtavan roolityönsä kautta Pöysti lunastaa sen ansaitusti omiin nimiinsä. Tiirasin sen televisiosta vahingossa, koska se esitettiin televisiossa itsenäisyyspäivänä ennen Laineen Tuntematonta sotilasta. Dramaattinen kohtaus oli kuitenkin ohi nopeasti, pian seurasimme jo muistotilaisuutta ja elokuvan tempo laski melkoisesti. Silloin naapurin mies nousi istumaan, läsäytti kämmenet polviinsa ja sanoi, jotta tuo on kyllä totta. Muistan, kuinka hänen silmänsä lupsuivat unen rajoille palanneina, kun Pöysti lausui repliikkinsä syksyn elinvoimaisuudesta. Siinä vaiheessa elokuvaa Asko oli vielä armosta puolellani ja hörähteli olevinaan innostuneesti, jotta kylläpä on kaveri niistä ajoista kasvanut. Niin se vaan on, sanoipa sen sitten F.E. Nytkin on syksy. PAKINA M inä nostan suurimpien elämääni vaikuttaneiden konsulttien joukkoon näyttelijälegenda Lasse Pöystin. Silloin ajoin fillarilla naapuritaloomme, jossa minua jokusen vuoden vanhempi Asko-poika liitti kaksi videonauhuria scart-kaapelilla toisiinsa ja kopsasi elokuvan Summasen kaupasta ostamalleni videokasetille. Kopiontekijän isä asettui katsomaan elokuvaa sohvalle olettaen näkevänsä hupaisan maalaiskomedian – sellaisia meidän kylillä niinä aikoina enimmäkseen katsottiin, katsotaan varmasti yhä. Lopulta Askokin kyllästyi ja lähti omiin hommiinsa, mutta minäpoika istuin naapuritalomme tuvan lattialla ihastelemassa, kuinka karvanaamattomaksi ajeltu Leo Lastumäki raivosi Hotelli Tammerissa Sillanpään toisena alter egona. Taatanalliset säkeet 63 MAKASIINI 6 • 2018 63 MAKASIINI 6 • 2018 6120_.indd 63 20.9.2018 18.16. Matti Kassilan 80-luvun lopulla ohjaamassa Ihmiselon ihanuus ja kurjuus -elokuvassa hän lausuu F.E. Silloinkin oli syksy ja syksyllä ihmisen on hyvä olla metsässä, vaikka kaikenlaiset runoilijat lyövät siihen kuolemanleiman, kun eivät ymmärrä, mikä elämä syksyyn sisältyy. SE PP O SA M U LI ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailja ja teatterintekijä
LUHTA Maailman Isolla ja väkivahvalla tunturihaukalla on harittavasulkaiset siivenkärjet. Muiden jalohaukkojen siiven muoto muistuttaa puukon terää. nopein 64 MAKASIINI 6 • 2018 6082_.indd 64 20.9.2018 18.20. Tällä hetkellä tunturihaukka on ainoa aidosti uhanalainen jalohaukka Suomessa
Vähimmillään Suomen muuttohaukat sinnittelivät muutaman parin varassa. Tuntia myöhemmin haukka istuu uudelleen kulkureittini sivussa. Tuuli aaltoilee kiiltävissä saroissa ja vaivaiskoivut hehkuvat syksyä. Ne pystyvät ennätyksiin niin nopeudessa kuin näöntarkkuudessa. Ne ovat sukukypsän, aikuisen haukan tunnuksia. Silloin lajin nimenä oli vielä jalohaukka. Kiikarit suurentavat linnun muuttohaukaksi. 65 MAKASIINI 6 • 2018 6082_.indd 65 20.9.2018 18.20. Se seuraa ja käyttää minua riistan lentoon ajavana metsästyskoirana. En saa koskaan selville, onnistuiko haukan isku. Jalohaukat syöksyvät taivaalta kuin elävät ammukset. Hyväksyn roolini ja vesilampareen heinätuppaasta räiskähtääkin sinisorsa lentoon. Erotan mustat viikset ja päälaen, keltaisen renkaan silmien ympärillä ja poikittaiset viirut vatsassa. Aluksi en näe haukkaa ollenkaan, mutta vähän myöhemmin sorsa ja haukka syöksyvät kaukaisina pisteinä perä perää alas rämemäntyjen taa. Nokan lisäke yhdistää suvun Muistelen muuttohaukan menneisyyttä yli viisikymmentä vuotta sitten, jolloin siitä tuli huonomaineisen DDT:n ensimmäinen ja tunnetuin uhri. Muuttohaukan vanha nimi aiheutti sekaannusta, sillä puolenkymmentä muuNuolihaukka lentää ketterästi ja taitavasti ja pystyy äkillisiin suunnanmuutoksiin. Ylösalaiselta pisaralta näyttävä lintusiluetti kököttää kelon latvassa. Parhaat mättäät sijaitsevat usein lampien tai vesirimpien lähellä. Ne pesivät järvien ja soiden saarissa ja saalistavat pikkukahlaajia, pääskyjä ja isoja sudenkorentoja. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA A lun pitäen lähden suolle etsimään karpalopaikkaa
Monet jalohaukkalajit metsästävät pääosin lentäviä lintuja. Ne ovat myös läheistä sukua keskenään. Niitä ei ollut niin paljon, että ne olisivat vihoitelleet ihmisille. Maaseudun suomalaisille tavallisin jalohaukka, tuulihaukka, ei iske saalistaan ilmasta, sillä se sieppaa pelkästään myyriä. ta suomalaista haukkalajia muodostaa jalohaukkojen suvun. Puuhun istahtaneen punahousuisen nuolihaukan siivet ulottuvat pyrstönkärjen taa. Jalohaukkoja yhdistää nokan hammasmainen lisäke, jolla ne murtavat saaliinsa niskan. Ampuhaukan levinneisyys on pohjoinen. Tunturi-Lapissa ne pesivät kalliopahdoilla monen muun haukan tapaan. Jopa 400 kilometriä tunnissa Kolme jalohaukkalajia – tunturihaukka, muuttohaukka ja nuolihaukka – omistavat 66 MAKASIINI 6 • 2018 6082_.indd 66 20.9.2018 18.20. Pikkumyyriä hitaampi ja huolettomampi sammalensyöjä piti ottaa hengiltä vaikka vatsa oli täynnä. Sopulintappajaksi paljastuivat ampuhaukat, joille ylen runsaat sopulit aiheuttivat vastustamattoman metsästyshimon. Ampuhaukka on jalohaukoista pienin, tuskin räkättirastaan kokoinen. Saan silmiini haukkaäidin pienen männynkäkkärän oksalta. Joka ainoalta tutkitulta sopulivainaalta oli kuitenkin purtu niskanikama poikki. Tutkimukset osoittivat tuulihaukan näkevän pikkunisäkkäiden virtsan ultraviolettivalon, joka paljastaa aamiaisen tai päivällisen piilopaikan. Huvimetsästäjä Kilpisjärvellä Syyskuussa 2010 Kilpisjärven ympäristössä alkoivat tunturisopulit lisääntyä. Vanha myytti sopulien itsemurhista heräsi henkiin. Retkeilijälle tulossa oleva sopulivuosi näyttäytyi vähän joka paikassa lojuvina raatoina
Osa on jo matkalla etelän maihin, ja näiden viimeistenkin kannattaa kiirehtiä. Se istuu liikkumatta ja antaa minun kävellä muutaman metrin päästä ohi. Viime vuonna yksikään suomalainen tunturihaukka ei onnistunut pesinnässä. Molempien pään viiksitai kypäräkuvio on hyvin samanlainen. Tunturija nuolihaukka muistuttavat molemmat muuttohaukkaa, mutta ensin mainittuja ei ison kokoeron ja erilaisen elinympäristön vuoksi sekoita toisiinsa. Saan silmiini haukkaäidin pienen männynkäkkärän oksalta. Ruokalistalle kuuluu pikkulintujen lisäksi sudenkorentoja ja muita isoja hyönteisiä, eikä niitä lennä Suomen talvessa. Terävät haukankynnet suhahtavat kerran toisensa jälkeen kotkan selkää hipoen. 67 MAKASIINI 6 • 2018 6082_.indd 67 20.9.2018 18.20. Vähän myöhemmin kirkasvärinen uroshaukka kiitää ilmassa ja puoliso herää sille seuraksi. Nyt on kuitenkin hiljaista. En ymmärrä mistä on kysymys, mutta vuosia sitten kohtasin samalla tavoin käyttäytyvän muuttohaukkamamman. Keksin saaren männystä kaksi täysikokoista haukanpoikaa ja ihailen vanhempien pääskymäisen sulavaa lentoa. luomakunnan ennätyksiä sekä näöntarkkuudessa että vauhdissa ja lentotaidossa. Kotkanpoika joutuu väistelemään, sillä pieni, pitkäsiipinen nuolihaukka syöksyy ketteränä ja nopeana sen kimppuun. Syöksyjä ja patsastelua Suokävelyni jatkuu, mutta karpaloitten sijaan löydän uusia petolintuja. Syksyllä nuori muuttohaukka sekoittuu helposti nuolihaukkaan. Kaikki jalohaukat ärhentelevät pesän tai poikasten vuoksi muillekin kuin kotkalle. Lopuksi kotkan on pakko hypätä lentoon ja viuhtoa kauas metsänlaitaan. Syöksyn lopussa siipien ja pyrstön pinta-ala leviää äärimmilleen, haukka tekee huikean koukkauksen ja usein lopullinen isku tapahtuu alhaalta ylöspäin. Kaikkien jalohaukkojen syöksy on samanlainen. Saalistussyöksyissä sen vauhti kiihtyy jopa 400 kilometriin tunnissa. Metsäsaaren isoimman männyn latvassa istuu nuori maakotka, tämän kesän poikanen. Omakin kulkuni osuu nuolihaukan saareen. Nuolihaukan pesinnät ovat joskus myöhäisiä ja arvaan sillä olevan suosaaressa lentokykyisiä poikasia. Suomessa tunturihaukka on nykyään ainoa aidosti uhanalainen jalohaukka. Se tekee kuitenkin samanlaisia syöksyjä ja on isompi, painavampi ja hiukan lihaksikkaampi. Tunturihaukan ongelmana on pääravinnon, riekkojen, väheneminen. Vauhti hankitaan painovoimalla, lihasvoimalla ja ilmanvastus minimoimalla. Arktinen ja vähälukuinen tunturihaukka ei yhtä helposti osu tutkan ruutuun kuin kaupungeissakin pesivä sukulaisensa. Elävä ammus putoaa taivaalta melkein pystysuoraan siivet supussa, mutta siipien kärjet pumppaavat lisää vauhtia. Muuttohaukalle on mitattu maailman nopeimman olennon titteli
Näin kuitenkin oravan kurkistelevan pähkinäpensaasta, joten ehkä se oli napostellut ne. Nykyisin euroopanpähkinäpensas (Corylus avellana) kasvaa Suomessa levinneisyysalueensa pohjoisrajoilla. Euroopanpähkinäpensaan pähkinä muistuttaa hasselpähkinää eli isopähkinäpensaan (Corylus maxima) hedelmää. Pähkinäpensas on nuorena hidaskasvuiMaukas ja terveellinen pähkinä sopii leivontaan ja lisukkeeksi niin suolaisiin kuin makeisiin ruokiin. Syyskuussa pähkinät ovat valmiita kerättäväksi. Hyviä rasvahappoja ja hivenaineita Niin euroopanpähkinä kuin muutkin pähkinät ovat terveellistä superruokaa. Sitä viljellään etelässä, muun muassa Välimeren maissa. TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS PUOLUKKAINEN PÄHKINÄLEIPÄ 5 dl maitoa tai vettä 50 g hiivaa 2 dl murskattuja pähkinöitä 2 dl puolukoita 2 dl kaurasuurimoita noin 9 dl hiivaleipäjauhoja 1–2 rkl hunajaa 1/2 dl öljyä 1 1/2 tl suolaa nen ja saavuttaa 15–20-vuotiaana maksimikorkeutensa. Samoin pähkinöiden syöminen voi aiheuttaa allergisen reaktion. Euroopanpähkinä on maukas ja sopii lisukkeeksi suolaisiin ja makeisiin ruokiin, leivontaan, mysliin, suklaaseen sekä sellaisenaan naposteluun. Pähkinöitä kannattaa lisätä ruokavalioon. Sydämelle sopivaa SUPERRUOKAA 68 MAKASIINI 6 • 2018 6107_.indd 68 20.9.2018 18.22. Pähkinäpensas on yksikotinen eli hedeja emikukinnot ovat erikseen samassa yksilössä. TAPION PÖYTÄ P ähkinöitä on käytetty ihmisravinnoksi jo kivikaudella. Pensaan pehmeälehtisistä oksista on tehty saunavihtoja. Pähkinät sopivat myös keliaakikon ruokavalioon. Ilmaston ollessa lämpimämpi pähkinää kasvoi Suomessakin laajalti ja se oli tärkeä ravinnon lähde. Vaikka niitä kaikkia kutsutaan pähkinöiksi, kaikki eivät silti ole pähkinöitä, esimerkiksi manteli. Näin muodostuu pähkinäpensaskehiä eli runnoja. Kukinta tapahtuu ennen lehtien puhkeamista, yleensä maalis-huhtikuussa, mutta leutoina talvina kukinta voi alkaa jo helmikuussa. Pensas kasvattaa jatkuvasti uusia taimia rengasmaisesta juurakosta. Tänä vuonna en löytänyt enää syyskuussa pähkinöitä. Euroopanpähkinä sisältää tyydyttymätöntä, pehmeää sydänystävällistä kasvirasvaa, runsaasti omega-3-rasvahappoja, proteiineja, B-vitamiinia, erityisesti foolihappoa, C-vitamiinia, E-vitamiinia, kalsiumia, magnesiumia, kaliumia, fosforia, sinkkiä ja tiamiinia. Pähkinäpensaan puu soveltuu myös puusepän materiaaliksi. Se käy helposti, sillä esimerkiksi monessa reseptissä osan jauhoista voi vaihtaa pähkinöihin. Pähkinöistä voi myös tehdä likööriä, voita, levitettä ja pähkinämaitoa. Varhain keväällä pensaita koristavat keltaiset hedekukinnot. Se on yleinen kapealla kaistaleella eteläja lounaisrannikolla, runsaimmillaan laji on Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa. Juurakosta kasvaa 2–7 metriä korkeita runkoja, joita voi olla pensaassa jopa 200–300. Pölytyksen jälkeen pieniin emikukintoihin kasvavat suojuksen ympäröimät pähkinät. Pähkinän kukinta aiheuttaa keväällä siitepölyallergiaa. Kukat ja pähkinät kehittyvät vasta noin 10-vuotiaisiin runkoihin. Pähkinöitä on kaikkiaan kymmenkunta lajia. Pensaan nuoria haaroja on käytetty Ahvenanmaalla silakkatynnyreiden vanteisiin. Euroopanpähkinäpensas on ensimmäisiä kevätkukkijoita. Pähkinäpensasta on myös käytetty polttopuuna, sillä sen lämpöarvo on hyvä. Laji on kalkinsuosija ja viihtyy runsasravinteisissa lehtimetsissä, mutta sitä voi kasvattaa myös puutarhassa. On hyvä muistaa, että pähkinöiden kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin eikä se ole sallittua ilman maanomistajan lupaa. Kukinta alkaa maaliskuussa Pähkinäpensaan käyttö on ollut monipuolista. Euroopanpähkinäpensaan juurakko on pitkäikäinen ja saattaa elää jopa yli tuhat vuotta. Ahvenanmaalaiset käyttivät muinoin pähkinöitä veronmaksun välineenä ja toimittivat niitä Ruotsin kuninkaalle ja hovin tarpeisiin
Laita taikina voideltuihin vuokiin. Hedenorkot ovat jo syksyllä valmiina odottamassa kevään lämpimiä säitä, jolloin kukinta alkaa. PUOLUKKAINEN PÄHKINÄLEIPÄ 5 dl maitoa tai vettä 50 g hiivaa 2 dl murskattuja pähkinöitä 2 dl puolukoita 2 dl kaurasuurimoita noin 9 dl hiivaleipäjauhoja 1–2 rkl hunajaa 1/2 dl öljyä 1 1/2 tl suolaa Lämmitä neste kädenlämpöiseksi ja lisää siihen ensin hiiva ja vähitellen muut ainekset ja alusta taikina jauhoilla löysähköksi, lisää öljy viimeksi. Pähkinät ovat hieman pienempiä kuin kaupasta ostetut hasselpähkinät. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi. Paista leipiä 200 asteessa noin puoli tuntia. 69 MAKASIINI 6 • 2018 6107_.indd 69 20.9.2018 18.22. Euroopanpähkinäpensaan lehdet muistuttavat lepän lehtiä mutta ovat heleän vihreitä. Lautasella pähkinäpensaan hedekukintoja. Puolukoilla maustettu pähkinäleipä on maukas, kevyt ja kuohkea. Anna leipien vielä kohota
Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi MAKASIINI KRYPTO Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 70 MAKASIINI 6 • 2018 6127_.indd 70 20.9.2018 18.23. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys
Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti Makasiiniristikko 5, oikea ratkaisu 6127_.indd 71 20.9.2018 18.23. Jokilaakson Koulutusyhtymä MMM Jussi Tuovinen on nimitetty metsäopettajaksi 21.8.2018 alkaen Jokilaaksojen Koulutuskuntayhtymä JEDU:lle Haapajärvelle. ja metsät. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Sähköposti: paivi. maisteri, Joensuu (ei vastaanottoa) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Juhani Viitala, metsänhoitaja, Espoo (matkoilla) 50 VUOTTA 3.10. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. 80 VUOTTA 12.10. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. MAKASIINIKRYPTO Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. laipio@metsalehti.fi. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Esa Kurki, toimittaja, maat. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 6”. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Palkinnot Makasiiniristikosta 5 on arvottu seuraaville kolmelle: Heini Tiainen, Uukuniemi, Seppo Tikkanen, Pielavesi ja Vuokko Tuomi, Jaala. MERKKIPÄIVIÄ NIMITYKSIÄ Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 11.10.2018 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Esko Savolainen, metsänhoitaja, Joensuu (ei vastaanottoa) 13.10
Ne ovat kuitenkin hajallaan metsässä pieninä laikkuina, sopivaa pintaa ei aina ole kämmenenkään vertaa. Parhaimmillaan puuta on käynyt ihailemassa satoja ihmisiä päivässä. VOIT vastata kyselyyn Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi/lukijakysely. Lisätietoja osoitteesta www. Antti Huttusen Retkipaikka.fi-sivustolle kirjoittaman Onko tässä Suomen kaunein puu -artikkelin ansiosta tieto puusta on levinnyt internetissä laajalle. Tammesta julkkis Tammi kasvaa pellolle istutetun kuusikon keskellä. KAIKKIEN 15. Vaikka havaintoja on niukasti, todennäköisimmin ne leviävät lahopuussa asustavien hyönteisten avulla. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Usein lajit ovat vielä vaateliaita elinpaikkansa suhteen. PILKKEET Lattakääpä on yleinen laji, jolle sopivia kasvupaikkoja on tarjolla runsaasti. Itiöiden tarve riippuu elinympäristöstä. lokakuuta mennessä vastanneiden kesken arvomme kaksi Raiva-raivausveistä. Sellaisilla käävillä itiötuotanto on murto-osa lattakäävän itiömäärästä, eikä sattumanvarainen leviäminen tuulen mukana varmastikaan riitä turvaamaan lajin säilymistä, jos lattakääpäkin tarvitsee siihen miljardeja itiöitä. Lisäksi metsä on täynnä kaikenlaisia itiöitten lennon pysäyttäviä esteitä. EL IIS A KA LL IO N IE M I MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Viime vuonna tammen luona tehty musiikkivideo toi jättiläiselle mainetta ulkomailla asti. Putkilokasveilla ja miksei hyönteisilläkin olemme tottuneet jo näkemään, miten lajin säilymisen varmistamiseksi on tuotettava suunnaton määrä jälkeläisiä. Jotkut vedessä vapaina elävät sienet selviytyvät noin sadan itiön tuotannolla. Linkki kyselyyn löytyy myös etusivun oikean laidan Nyt – ajankohtaista Metsäkustannuksesta -osiosta. Usein lattakäävän itiöemät ovat lähes maan rajassa, jolloin suuri osa itiöistä jää jo lähistön sammaliin. Entä sitten ne käävät, joiden pienet itiöemät ovat runkojen alapinnalla. visitlohja.fi. MYÖS postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Erikoistuneiden kääpien itiöiden leviämissysteemin täytyy olla tarkempi. Lentävät hyönteiset löytävät sekä itselleen että mukanaan kantamalle sienelle sopivan elinpaikan hajuaistinsa avulla kymmenienkin kilometrien päästä. Lattakäävällä itiöt leviävät ilmavirtojen mukana ympäristössä, jossa sopivia elinpaikkoja on harvassa. Palkinnoksi arvotut termospullot voitti Kai Niemelä Karijoelta. FI N N RA IV A O Y 72 MAKASIINI 6 • 2018 6128_.indd 72 20.9.2018 18.26. LOHJANSAARESSA kasvavasta Paavolan tammesta on viime vuosina tullut varsinainen somejulkkis. VIIME numeron suosituin juttu oli ”Kunnon kamppeilla metsään”. Sama pätee ihmiselläkin siittiöiden tuotannossa, mutta pystyykö aktiivinenkaan mies haastamaan lattakäävän. Vesien sienillä ne leviävät tasalaatuisessa ympäristössä, jossa itämisessä ei ole ongelmia. Laskekoon joku toinen! Turvana miljardit itiöt Lattakäävän ylenpalttisen runsas itiötuotanto värjää sienen ympäristöäkin kanelinruskeaksi. suuruusluokkaa on myös kantokäävän, arinakäävän ja muiden yleisten monivuotisia itiöemiä tekevien kääpien itiötuotanto. Mistä pidit. Samaa TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN SUURI lattakäävän itiöemä voi päästää ilmaan jopa 30 miljardia itiötä joka päivä koko kesän ajan ja elinaikainen itiöiden tuotanto voi kohota kymmeniin tuhansiin miljardeihin itiöihin! Lattakääpien lukumäärä pysyy kuitenkin suurin piirtein vakiona, joten vain yksi tai kaksi itiötä miljardeista löytää sopivan elinpaikan ja tuottaa aikanaan taas itsekin itiöitä. Kaikki sienet eivät kuitenkaan tarvitse valtavia itiömääriä
09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Anne Helenius 050 309 9717 (ma) Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 045 877 4740 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Tapion julkaisu 86. 09 315 49 848 040 596 2200 Verkkotuottaja Levikkipäällikkö Heta Välimäki p. 09 315?49?873 050 389 0590 Sanna Nyman p. Hankintahakkaaja Työmaa omassa metsässä M IK KO RI IK IL Ä M IK KO RI IK IL Ä TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 11.10. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 040 723 1613 Pasi Myllymaa p. 050 5114 525 MYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Yhteyspäällikkö Pasi Somari p. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 31 715 (lt/17) Painopaikka Paperit PunaMusta 2018 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 6156_.indd 73 21.9.2018 14.06. 09 315?49?802 040 516 4000 Ulkoasu Anna Back p. 050 436 9700 (ilmoitukset@metsalehti.fi) ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. vuosikerta, perustettu 1933. 09 315?49?803 Eero Sala p. TIE METSÄNOMISTAJAKSI: : Ostopalvelut wv Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 7/18 ILMESTYY 8.11. 040 623 991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?805 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. 09 315 49845 0400 894080 pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p
TEKSTI MARIANNE MINKKINEN KUVAT SEPPO SAMULI ”MEIDÄN bisneksemme on se, mitä rautakaupasta ei saa. Niihin kasvaa sydänpuuta, joka on kovaa ja sopii esimerkiksi ikkunanpokien tekemiseen. Yrityksen perustimme vuonna 2014. Monelle tulee yllätyksenä se, että puuta olisi ensin hyvä kuivattaa pari vuotta, sillä puu elää vielä pitkään kaatamisen jälkeen. Suomesta hankimme 90-prosenttisesti mäntyä. Myös saarni on hankittava ulkomailta, koska kotimaisessa saarnessa on liikaa tummaa sydänpuuta suomalaisten makuun. Optimaalinen kuivatusaika useimmille puille on kuusi vuotta. Lisäksi suomalaisessa koivussa on joskus vähän loimukuviota, mikä on ongelma, jos loimua ei ole koko pinnalla. Koivu on tuotava Venäjältä, koska suomalaisissa koivuissa on ainakin meidän hankinta-alueellamme ollut ruskotäpläkärpäsiä ja puut ovat liian oksaisia. Joskus asiakkaat ovat kaataneet esimerkiksi pihapuun ja haluaisivat tehdä siitä lankkupöydän. Olemme kiinnostuneita erityisesti tyvitukeista ja yli 100-vuotiaista puista. Minimiostomäärä on 15 kuutiota. Nämä hitaasti kasvaneet männyt löytyivät saaristosta. Puusepänteollisuudessa suositaan tiheäsyistä puuta, koska se on kovaa ja kestävää. Muodit muuttuvat, sillä 10 vuotta sitten tervaleppä oli suuressa suosiossa, kun nyt kysytään tammea ja saarnia. Tammen hankimme yleensä Saksasta, koska Suomessa pakkanen tekee tammeen pakkashalkeamia. Mieltymykset vaihtelevat, sillä Keski-Euroopassa taas tumma saarni on halutumpaa.” MITÄ TAHANSA PUUSTA Kari ja Jesse Partasen Fiskarin Laatupuu käyttää suomalaista mäntyä, mutta koivu tulee Venäjältä. Yksi erikoisimmista tilauksista oli kiipeilypuut Korkeasaaren apinoille. Sahaamme muun muassa lattialankkuja, hirsiä ja parruja mittatilaustyönä. TUOTE JA TEKIJÄ Fiskarin kylällä kasvaneen jalavan halkaisija oli hulppeat 130 senttimetriä, kertovat Jesse ja Kari Partanen. Varastoimme noin 15 eri puulajia. 74 MAKASIINI 6 • 2018 74 MAKASIINI 6 • 2018 6111_.indd 74 20.9.2018 18.28. Puun lopullista käyttötarkoitusta ei ole vielä päätetty, mutta siitä saisi tehtyä muun muassa pöydänkannen. Niihin tarvittiin tukevia, oksaisia tammipuita. Hankimme puuta Saksasta paikallisen agentin kautta ja Suomesta 300–400 kilometrin säteeltä Fiskarista. Altialle taas olemme hankkineet tammea Jaloviinan käymistynnyreihin. Lisäksi ostamme haapaa, tervaleppää, pihlajaa, jalavaa ja kuusta. Asiakkaitamme ovat huonekaluvalmistajat, puusepät, soitinten rakentajat, perinnerakentajat ja korjausrakentajat
38€) Etu voimassa 31.10.2018 saakka Ottivaappuja vuolemaan Suomalaisella vaapulla on komeammat perinteet kuin millään muulla kalastavan maailman uistintyypillä. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Nykyajan puutyöharrastajan pajasta valmistuu modernien linjojen koristeja käyttöesineitä, jotka kestävät vaativankin sisustussilmän katsauksen ja sopivat monenlaisten tyylien ympäristöön. Myös nykyajan elektroniikka saa aivan uuden vivahteen, kun sitä yhdistetään kauniisiin puuesineisiin. Hinta 15€ (norm. Hinta 32€ Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€. Uuden ajan puutyöt Ideoita omatoimiseen tekemiseen 6113_.indd 75 26.9.2018 11.04. Helppotajuiset työohjeet ja inspiroivat vinkit vievät lukijan aihioiden ja työstömenetelmien pariin, vuole maan aivan omaa ottivaappua. Lokakuun kuukauden kirja Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi MELE1018 tai asiakaspalvelustamme, puh . Klassiset jakkarat ja seinäkellot saavat annoksen uudenlaista muotokieltä
Paketin suositushinta 829 € KAMPANJA 699€ BGA 56 AKKUPUHALLIN KAMPANJAHINTA KAHDELLA AKULLA Paketin suositushinta 388 € KAMPANJA 349€ 6114_.indd 76 26.9.2018 11.06. Tarjoukset voimassa 17.11.2018 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. MSA 140 C-BQ AKKUSAHA KAMPANJAHINTA KAHDELLA AKULLA! Paketin suositushinta 548 € KAMPANJA 469€ TM Rakennusmaailma 11/17 MSA 200 C-BQ AKKUSAHA TM Rakennusmaailman akkusahavertailun paras! Kampanjahinta sisältää akun ja laturin. stihl.fi STIHL SYKSYN MERKIT KAMPANJA STIHL Syksyn Merkit -kampanja vain valtuutetuilla jälleenmyyjillä. Kampanjassa muun muassa akkutuotteita puutarhaan, painepesureita, lehtipuhaltimia, moottorija raivaussahoja sekä turvavarusteita. Tutustu kaikkiin tuotetarjouksiin ja löydä lähin jälleenmyyjäsi osoitteessa stihl.fi