Sivut 9–11 H an nu H ut tu Kuka hyötyi, kuka ei. MARRASKUUTA 2018 • NRO 21 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI UUTISET Metsät uudistettu laadukkaasti ›› 2–3 Voittoisa puinen pakkausmateriaali ›› 4–5 Metsämiesten säätiö jakaa lisää apurahaa ›› 6 Uudistusvelvoite yllättänyt Lapissa ›› 7 METSÄSTÄ Omatoiminen tiekunta säästää ›› 14–15 Puuntuottaja nimimerkillä ja ilman ›› 18–19 Isomman miehen turvahousut ›› 22 Hylätty kaivo voi koitua turmioksi ›› 23 PILKKEITÄ Savolaishirvelle ilmestyi peruukki ›› 24 Sääolot verottivat puiden kasvua ›› 26 Arto Paasilinna antoi metsäväelle huutia ›› 27 VUOTTA Selvitimme, ketkä ovat metsäalan nousukauden voittajia. CS-501SXH Luokkansa kevein saha ammattilaiselle, lämpökahvoilla: 50,2cm 3 -2,57kW / 3,50hv 4,9kg Suositushinta 739€ 659 € Hinta voimassa 30.11.2018 asti TARJOUS Säästä 80€ www.echo.fi. Miten ovat pärjänneet Vesa Haajamo ja muut metsänomistajat. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 22
MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva S uomen metsäkeskus on tarkastanut uudistamisen laatua 1 362 eri puolilla maata sijaitsevalla hakkuualalla, joiden päätehakkuusta tehtiin metsänkäyttöilmoitus vuonna 2015. Suomen ympäristökeskuksen tuottamilta kartoilta näkyy muun muassa valitun alueen lahopuupotentiaali, punaisen listan metsälajihavainnot ja kytkeytyvyys metsälain tärkeisiin elinympäristöihin. Metsänviljelyssä hyviksi luokitellaan kohteet, joissa on kasvatuskelpoisia taimia metsänhoitosuositusten mukainen määrä. Ruotsalainen suursahuri myyntiin kanadalaisyhtiölle Kanadalainen metsäjätti Canfor on ostanut 70 prosenttia Ruotsin suurimman yksityisen sahayrityksen Vida Ab:n osakkeista. ”Uudistamisen laatua on alentanut muun muassa se, että metsänkäyttöilmoituksen mukainen metsänviljely on osalla kohteista jäänyt tekemättä”, kertoo metsäneuvoja Auno Jylhä Metsäkeskuksen Kaustisten toimipisteestä. Metsänkäyttöilmoitus on voimassa kolme vuotta, joten tarkastettujen kohteiden hakkuiden ajankohta vaihtelee. Neljä viidestä viljellen uudistetusta hakkuualasta lukeutui tarkastuksessa luokkaan hyvä, mikä tarkoittaa, että taimia on istutettu riittävä määrä ja muokkaus on tehty asianmukaisesti. Kauppa on määrä saada päätökseen ensi vuoden alkupuoliskolla. Suuralueittaisella Itä–länsija pohjoinen–etelä-jaolla uudistamisen laadussa ei ollut sanottavia eroja. Stora Enso lomauttaa tarvittaessa Stora Enso varautuu sahatavaramarkkinoiden ylitarjontaan. Kehnoimmalta metsänuudistaminen näyttää Keski-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Hänen arvauksensa mukaan laiminlyönnit johtuisivat siitä, että Keski-Pohjanmaalla itsenäiset sahat ostavat yleisesti päätehakkuuleimikoita suoraan metsänomistajilta. Suomessa on Rinteen mukaan miljoona hehtaaria maata, josta voidaan nopeasti saada vahvistuvan hiilinielun perusta. 22.11.2018 / AJASSA 2 LYHYET UUTISET Metsäkeskuksen laajan selvityksen mukaan metsät on viime vuosina uudistettu laadukkaasti. Tarkastuksissa uudistamistöiden laatu on arvioitu luokin ”hyvä”, ”huomautettavaa” ja ”virheellinen”. Parasta jälkeä on tehty Etelä-Karjalassa, missä yli 90 prosenttia tarkastetuista uudistamisista todettiin hyviksi. ”Kun tuomme nyt noin 750 000 hehtaaria hoitamatonta metsämaata hyvän metsähoidon piiriin ja kun metsitämme lähes 200 000 hehtaaria käyttämätöntä peltomaata, voimme vahvistaa hiilinielua ja samalla mahdollistaa osaltaan olemassa olevien ja uusien metsäteollisuushankkeiden raaka-ainesaantia”, Rinne totesi. ”Tarvittavat uudistamistoimet on lain mukaan tehtävä kolmen vuoden kuluessa hakkuusta. Monimuotoisuuskartat Paikkatietoikkunaan Maanmittauslaitoksen ylläpitämään Paikkatietoikkuna-palveluun on lisätty uusia, metsien monimuotoisuusarvoja kuvaavaa karttatasoja. Maakunnittaiset erot sen sijaan olivat melkoisia. Uudistamisen taso yllätti iloisesti Hoitotöiden omavalvontaa älypuhelimella Suomen metsäkeskuksen uusi Laatumetsä-mobiilisovellus helpottaa metsänhoitotöiden laadun omavalvontaa. Lopputulema oli, että tarvittaessa sahojen koko henkilöstö lomautetaan korkeintaan 90 päivän ajaksi ensi vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Osalla tarkastetuista alueista ei määräaika siis vielä ole umpeutunut”, kertoo Metsäkeskuksen läntisen alueen rahoitusja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola . Kolmen kärkeen kohosivat myös Etelä-Pohjanmaa ja Uusimaa, joissa neljä viidestä uudistusalasta todettiin laadukkaasti hoidetuksi. Yhtiön kolmea Suomen sahaa – Honkalahden ja Uimaharjun mäntysahoja ja Kiteen kuusisahaa – koskevat yt-neuvottelut saatiin viime viikolla päätökseen. Luontaisesti uudistettavilla hakkuualoilla uudistamistoimet oli tehty asianmukaisesti alle puolella Metsäkeskuksen tarkastamista kohteista. Rinne kääntäisi hoitamattomat metsät hiilinieluiksi Metsillä on keskeinen rooli Suomen ilmastopolitiikassa, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne arvioi. Sen avulla työkohteilta voi tallentaa esimerkiksi puuston kasvutiheyttä, poistumaa, läpimittaa ja ikää koskevia tietoja. Tieto tarvittavista uudistamistoimista ei aina kulje esimerkiksi metsänhoitoyhdistykselle, ja ne jäävät tekemättä. Tallennettujen tietojen avulla voi päivittää Metsään.fi-palvelussa olevia metsävaratietoja. Vähemmistö Vidan osakkeista jää yhtiön nykyisille omistajille, joista konsernijohtaja Santhe Dahl ja konsernin varajohtaja Måns Johansson ovat suurimmat. ”Tällaisissa tapauksissa olemme yhteydessä metsänomistajiin ja pyrimme saamaan uudistamistoimet käyntiin, kun kolme vuotta hakkuusta on kulunut”, Jylhä kertoo. Viljelykohteet laadukkaassa kunnossa Metsänviljely todettiin selvästi laadukkaammaksi kuin luontainen uudistaminen. Valvonta auttaa parantamaan töiden laatua ja luo hyvät edellytykset metsien kasvulle, Metsäkeskuksesta kerrotaan. Luontainen uudistaminen määriteltiin hyväksi, kun hakkuualalle oli riittävästi kelvollisia siemenpuita ja maa muokattu. Niissä vain vähän yli puolet tarkastetuista hakkuualoista on uudistettu moitteettomasti. Kolme neljästä l aadultaan hyvää Metsänuudistaminen arvioitiin hyvin tehdyksi kolmella neljästä tarkastetusta kohteesta. Mahdollisten lomautusten tarkoitus on saattaa sahojen tuotanto markkinakysyntää vastaavalle tasolle. Laatumetsä-sovellus on maksuton. Heille on kaupassa taattu myös paikka Vidan hallituksessa omistajavaihdoksen jälkeen.
Silloin pystymme paikantamaan hakatut aukot ja myös voimakkaat harvennukset, joten voimme valvoa, että hakkuista tehdään metsänkäyttöilmoitukset”, Nikkola kertoo. Hämäläishehtaarilla on eniten puuta Hirvisaalistilanne nyt ja samaan aikaan aiempina vuosina . kpl hyvät, % Etelä-Karjala 68 91 Etelä-Pohjanmaa 114 81 Etelä-Savo 125 78 Kainuu 47 72 Kanta-Häme 48 73 Keski-Pohjanmaa 28 54 Keski-Suomi 115 78 Kymenlaakso 50 68 Lappi 78 75 Pirkanmaa 70 77 Pohjanmaa 50 70 Pohjois-Karjala 81 73 Pohjois-Pohjanmaa 84 79 Pohjois-Savo 114 72 Päijät-Häme 71 75 Satakunta 100 72 Uusimaa 47 81 Varsinais-Suomi 72 54 Yhteensä 1 362 75 Lähde: Suomen metsäkeskus 2018 Uudistamisen taso yllätti iloisesti Neljä viidestä metsänviljelystä on viime vuosina tehty laadukkaasti. Puustosta puutuotannon maalla oli edelleen 90 prosenttia. Etelä-Suomessa hehtaarikohtainen keskitilavuus on 143 ja Pohjois-Suomessa 87 kuutiometriä. Kuolleen puuston keskitilavuus oli pysynyt ennallaan. Pienin keskitilavuus on Lapissa, 75 kuutiometriä hehtaarilta", johtava tutkija Kari T. Hakkuualalle on eteläisessä Suomessa synnyttävä vähintään kymmenessä vuodessa kelvollinen taimikko. 2016 42515 . Etelä-Karjalassa uudistetaan huolellisimmin Uudistamistöiden laatu maakunnittain Männyn kylvöalat 82?% Istutusalat 81?% Luontaisen uudistamisen alat 46?% Lähde: Suomen metsäkeskus 2018 Viljely laadukasta Hyvien alojen osuus VALTTERI SKYTTÄ Hirvenmetsästäjät saavat vielä paukutella pyssyjään monin paikoin kantatavoitteiden saavuttamiseksi tällä jahtikaudella. Männyn kasvu kohosi 49,3 miljoonaan kuutioon vuodessa, kuusen 33,4 miljoonaan kuutioon ja koivun 20,3 miljoonaan kuutioon. Hirviä on saatu tänä syksynä saaliksi samanlaisessa tahdissa kuin vuosi sitten. Ennusteen perusteella kaatolupia olisi syytä käyttää vielä myös Porin pohjoispuolella, Hämeenlinnan länsipuolella, Itä-Uudellamaalla ja paikoin Turun seudulla. Tarjolla on 27 erilaista tilastoa metsien kasvusta, puuston tilavuudesta, ikäluokista, metsänhoidon laadusta ja metsätuhoista. Viime metsästyskaudella kaadettiin yli 56 000 hirveä, mikä oli 6 000 hirveä enemmän kuin aiempana vuonna. Kantavoitteissa eroa Tasaisin tilanne jahtitavoitteiden suhteen on Itä-Suomessa. JUSSI COLLIN Tuoreimmat metsävaratiedot Suomen metsistä on julkaistu Luonnonvarakeskuksen tilastopalvelussa. Nikkolan mukaan Metsäkeskuksen käyttöön tulevan satelliittikuva-aineiston perusteella ei kyetä toteamaan, onko hakkuuala muokattu tai istutettu. Tämän hetkisten kaatomäärien perusteella hirvikanta on jäämässä tavoitteita suuremmaksi muun muassa paikoin Jyväskylän pohjoispuolella, Tampereen pohjoisja itäpuolelle sekä Kaakkois-Suomen rannikkoseudulla. Kantatavoitteissa on tosin eri puolilla Suomea isoja eroja, joten vaikka jahdin tulos vastaisikin tavoitetta, metsänomistajat ovat muun muassa Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa ilmaisseet hirvimäärän jäävän silti yhä liian suureksi metsävahinkoihin nähden. Jyväskylän pohjoispuolelle jäisi tämän hetken kaatojen perusteella paikoin noin neljä hirveä tuhatta hehtaaria kohden, kun kantatavoite on 2,5–3 hirveä tuhannella hehtaarilla. Sitä ennen Metsäkeskus voi neuvotella metsänomistajan kanssa tarvitta vien uudistamistoimien tekemisestä. . Ennuste: www.riistahavainnot.fi Hirvijahdissa riittää vielä tekemistä Verotusennuste lupaa hyvää monille alueille, mutta kantatavoitteiden saavuttaminen vaatii vielä lisää kaatoja. Jahtitilanne käy ilmi Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen julkaisemasta hirvikannan reaaliaikaisesta verotusennusteesta. Kasvusta 72 prosenttia sijoittuu Etelä-Suomeen ja 28 prosenttia Pohjois-Suomeen. ”Kanta-Hämeessä on suurin puuston keskitilavuus, 173 kuutiometriä hehtaarilla. Keskitilavuus oli 118 kuutiota hehtaarilla. Sitä oli hehtaarilla 5,7 kuutiota. Korhonen Lukesta kertoo. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Yht. Muiden lehtipuiden kasvu sen sijaan laski neljään miljoonaan kuutioon. 3 AJASSA / 22.11.2018 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Ennuste arvioi jahdin etenemistä Suomen 59 hirvitalousalueella, ja auttaa metsästäjiä päättämään kaatolupien käytöstä metsästyksen loppusuoralla. Puuston tilavuus on metsäja kitumaalla uusien tietojen mukaan 2 473 miljoonaa kuutiota, mikä on liki 120 miljoonaa kuutiota enemmän kuin edellisessä inventoinnissa (VMI 11. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. . 2018 44924 Lähde: Luke. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. ”Jatkossa alemme käyttää satelliittikuvia uudistamisen valvonnassa. Tähän mennessä hirviä on kaadettu ennakkotiedon mukaan noin 45 000. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Kaatomäärän noususta huolimatta hirvimäärä oli viime vuoden jahdin jälkeen 76 500–101 000 hirveä, kun tavoite talvikannalle oli 65 000– 89 000 hirveä. Pohjois-Suomessa taimikon perustamiseen on 20–25 vuotta aikaa. . Hirvitiheys näyttää jäävän suureksi myös Pohjois-Suomessa, etenkin Inarissa, mutta Lapin alueella havaintojen kattavuus ennustepalvelussa on heikoin. Puuston vuotuinen kasvu on noussut 107 miljoonaan kuutioon, kun se edellisessä inventoinnissa oli 105,5 miljoonaa kuutiota. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. 2017 45235 . vuosilta 2009–2013)
"Tämä on puusta tehtyä muovia, jonka pääraaka-aineena on FSC-sertifioitu havusellu. "Tutkijoiden mukaan metsiä pitää lisätä maapallolla, jotta ilmaston lämpenemistä saataisiin rajoitettua. Ensi vuonna vauhti todennäköisesti hidastuu. Uuden ajan Woodly-pakkausmateriaali toi voiton Uusi puu -kilpailussa. Tällä vuosikymmenellä ero ostomäärissä on kasvanut erityisen isoksi juuri mäntykuidun ansiosta. EERO SALA Vastauksetkin valmiiksi annettu "Tarkkaa katkontaa kuitufirman leimikolta." AUKKOHARVENTAJA Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Valtakunnan päälehti antaa esimakua. Mäntykuidun vuosikymmen. Mäntykuidun hyvä suhdanne kuitenkin jatkuu. Tässä tulevan vaalikoneen pari väitettä, joihin lukijat ja ehdokkaat voivat ottaa kantaa. Kantohinnat tai puun ostomäärät eivät enää juurikaan kasva, mutta ei niiden toisaalta ennusteta oleellisesti laskevan. Syyskuussa se kattoi metsäteollisuuden kotimaan ostoista reilun neljänneksen. Harvennusta kaipaavia nuoria metsiä on paljon helpompi panna kuntoon, kun kuitupuulla on hyvä menekki. Ensi vuonna kauppoihin Muovinkaltainen puupakkaus syntyy hyödyntäen olemassa olevaa muovinjaMuovipakkauksia puusta Havusellusta valmistettu läpinäkyvä pakkausmateriaali haastaa muovin. Lukijakuva PUUMARKKINOILLA eletään parhaillaan suhdannehuippua. Kolmannen kerran järjestetyssä kilpailussa etsittiin puuta hyödyntäviä ratkaisuja vastaamaan maailmanlaajuisiin ongelmiin. Welmu Internationalin toimitusjohtaja Jaakko Kaminen kertoo, että heidän puusta valmistettavalle muoville on kiinnostusta maailmanlaajuisesti. Luonnonvarakeskus ennustaa, että kantorahatuloa kertyy tänä vuonna yli kaksi miljardia euroa. KUN KUITUPUUN kysyntä on parantunut, metsänomistajat ovat vihdoin päässeet myös purkamaan ensiharvennusrästejä. Kesästä lähtien pitkäkuituisen sellun hinta on Kiinassa ollut laskusuunnassa, mikä ennakoi ainakin lyhytaikaista vauhdin tasaantumista. Alun alkaen ratkaisutoimisto Seedin toimitusjohtaja Marko Parkkisen ideasta lähtenyt kehitysprojekti on pitkällä. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Mielestäni Suomen pitää vähentää hakkuita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi." "Viime aikoina biopolttoaineiden päästövähennyksiä on kyseenalaistettu, yhtenä syynä lisääntyvä metsien raivaaminen. Vaikka havuselluloosan tuotanto on meillä ja muualla lisääntynyt paljon, varsinkin Kiinan kasvava kysyntä on imenyt lisätonnit vaivatta. Suomen metsästrategian tavoite on lisätä hakkuita. Ensimmäinen koepakkaus on valmistettu Järvikylän yrteille. Viime vuonna teollisuuden käyttämästä 62 miljoonasta kuutiometristä mäntykuitua oli 17 miljoonaa kuutiometriä. Suomen tulisi luopua biopolttoaineiden edistämisestä." Johdattelujen jälkeen varmasti ei jää epäselväksi, mikä lehden mielestä on oikea vastaus. MÄNTYKUITUPUU JATKAA puukaupan ykkösartikkelina, mitä se on ollut yli kymmenen vuotta. Yritys keksinnön takana on kotimainen Welmu International Oy. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. Toistaiseksi rakenteilla ei ole uusia havuselluloosaa valmistavia tehtaita, mutta sellua tarvitaan entistä enemmän pakkausten ja pehmopaperien valmistukseen. Metsien inventointitiedoista näkyy, että rästit ovat alkaneet vähentyä suurin piirtein samaan aikaan, kun metsäteollisuuden puunkäyttö lähti pari vuotta sitten kasvuun. Männyn suosiota selittää pitkäkuituisen sellun hyvä menekki. "Perinteisen öljypohjaisen muovin tuotannon ja kysynnän on ennustettu kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. AJANKOHTAINEN ENSIN HYVÄT uutiset: metsä on kevään eduskuntavaaleissa vahvemmin esillä kuin koskaan aikaisemmin. Tuoteyhteistyöyrityksiä on liuta, mutta muita Kaminen ei vielä halua paljastaa. Puunjalostukseen on jo pitkään tarvittu kuitupuuta enemmän kuin tukia. Meidän missio on viedä pakkausja muoviteollisuutta kohti ekologisempaa tulevaisuutta", Kaminen kertoo. Kauppaa on käyty vilkkaasti, ja hinnat ovat nousseet. Materiaalista valmistettu ensimmäien koetuote on Järvikylän yrttipakkaus. Syyskuun puukauppatilastossa nyt myös kuitupuun hinta oli viitisen prosenttia viime vuoden keskimääräistä tasoa ylempänä. 22.11.2018 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuva E rehdyttävästi muovia muistuttava, mutta puupohjainen pakkausmateriaali käy taistoon alati kasvavaa muovisaastetta vastaan. Hehtaaria kohti laskettu liiketulos päätynee keskimäärin 155 euroon, mikä on pitkästä aikaa hyvä tulos. Woodly-nimeä kantava materiaali on läpinäkyvää, muovia kirkkaampaa ja pintatuntumaltaan muovia arvokkaampaa, pehmeämpää", esittelee Welmu Internationalin toimitusjohtaja Jaakko Kaminen . Vuonna 2011 perustettu yhtiö on kehittänyt tuotetta tiiviissä yhteistyössä teknologiakumppaninsa VTT:n sekä teollisten kumppaneidensa Raniplastin ja Pyroll Oy:n kanssa. Sitten ne huonommat: se ei tarkoita, että edessä olisi asiallinen ja tasapuolisuuteen pyrkivä keskustelu
Kun metsien käyttöä tarkastellaan vähänkään pidemmällä aikavälillä, tulevat nykymetsätalouden edut selkeästi esille. Pihapiirissä tai muissa maisemakohteissa tai mustikkametsissä menetelmää voi toki soveltaa, kun taloudellisesta tuotoksesta ei tarvitse välittää. Pikemminkin avohakkuita pitäisi lisätä, ja loputkin vajaatuottoiset metsiköt pitäisi muuttaa runsaasti puuta tuottaviksi ja hiiltä sitoviksi nuoriksi metsiksi. Kyllä kymppi vähintään motille olisi saatava lisähintaa.” METSÄKUPSA ”Myynnissä olevassa päätehakkuuleimikossa on noita pystykarsittuja petäjiä 2 500. Joukossa oli toki jonkin verran luontaisia kuusikoitakin. Koko 70ja 80 luku ja vielä myöhemminkin Pohjois-Suomessa uudistettiin näitä harsintahakkuin pilattuja metsiä. Missä tahansa metsässä tehty, suuriin puihin kohdistuva harvennus tuottaa enemmän tukkipuuta kuin alaharvennus. Valmistetaan samoilla teknologioilla ja prosesseilla kuin muovia. Itse en enää karsi.” MEHTÄUKKO ”Pystykarsintaa tein parikymmentä hehtaaria viime vuosituhannella, silloin aika ja niskanikin salli. En ole vielä myymään päässyt, todistus on jossain mapissa odottamassa. Miten havusellu taipuu muoviteollisuuden raaka-aineeksi, on yrityssalaisuus. Tämä onnistuu jo olemassa olevalla tuotantoteknologialla, mutta on vielä niin kallista, että se hankaloittaisi kaupallistamista", Kaminen kertoo. . 72% Kyllä KESKUSTELU METSIEN ERI kasvatusmenetelmistä on taas käynyt kiivaana. Uusi metsä kasvaa optimivaiheessa noin 10 vuodessa sen, mitä uudistusalalla oli puuta edellisessä päätehakkuussa. Miten sitten käy seuraavassa hakkuussa tai sitä seuraavassa, sitä voimme vain arvailla. Viraston jonkin muuton yhteydessä kortisto sitten hävitettiin, olisiko pitänyt olla digitaalinen tai peräti pilvessä, mutta iso vahinko tuo oli.” TAVIOKUURNA ”Sen lisäksi, että pystykarsinta on aikalailla työlästä hommaa, se on tehtävä huolella. Niin ja en ole vielä päässyt myymään noita puita.” PIHKATAPPI Verkkokeskustelu: Vieläkö kannattaa pystykarsia?. AVOHAKKUUKIELLON VAATIMINEN valtion maille etenkin ilmastosyistä osoittaa vähäistä metsäluonnon tuntemusta. Tästä johtuen tuotteeseen käytettävä puu ei tule kotimaasta. Pääraaka-aine kemiallisesti muokattu havusellu. . Pitkäaikaisia kenttäkokeita ei ole, ei ainakaan sellaisia, jotka todistaisivat väitetyt taloudelliset edut. MEILLÄ ON TOKI KÄYTÄNNÖN metsätaloudesta hyvinkin pitkältä ajalta kokemuksia, mitä siitä seuraa, kun metsästä korjataan suurimmat puut pois. Piti erikseen mainita tuo pystykarsinta." ANTON CHIGURH ”Hyvä että edes joku joskus saa lisähintaa pystykarsinnalla. Alusta alkaen systeemin puuhamiehille oli selvää, että menetelmä on parempi kuin tasaikäisrakenteinen metsänkasvatus. Piirimetsälautakunnassa oli 70-luvulla pitäjittäin pystykarsintakortisto, jossa oli omistajittain tiedot kohteista. Eläkeläisellä on aikaa karsia ja liikkua luonnossa.” PEKKA PUUNTUOTTAJA ”On tainnut siitä hohto haihtua. Se pp o Sa m ul i lostusteknologiaa. Pakkausmateriaalin raaka-aineista 40– 60 prosenttia on uusituvia. . Gallup Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Uusi kysymys: Onko metsässäsi ollut myyrätuhoja. Vanhoista metsiköistä saattaa vielä löytää kirveellä hakatun puun kannon, jonka ympärillä on pieni aukko, eikä uutta puuta ei ole sadassakaan vuodessa kasvanut tilalle. . Sittemmin tueksi on viritelty erilaisia tutkimuksia. Jatkuvaa harhautusta WOODLY-PAKKAUSMATERIAALI . Kumppani, jonka kanssa sellua muokataan, ei ole suomalainen. Juuri tämän uudistumisongelman vuoksi Lapissa otettiin käyttöön järeät metsänuudistamismenetelmät ja maanmuokkauksena auraus. Uudistamisen lähtökohtana oli usein vajaatuottoinen metsä, harsintametsä tai luonnonkuusikko, jossa oli puuta 40–80 kuutiometriä hehtaarilla. "Tavoite on, että ensi vuonna saisimme kaupallisen tuotteen markkinoille kuluttajien saataville. Mitä tulee jatkuvaan kasvatukseen, niin itse kukin metsänomistaja voi sitä harrastaa omien tarpeidensa mukaan. Tuo 5 €, vaikka se tulisi koko rungon kuutioille, tuntuu kuitenkin huonolta hinnanlisältä, kun ottaa huomioon, että kyse on melkoisen isosta ja vielä vuosikymmeniä sitten tehdystä työstä.” KORPITUVAN TANELI ”Ei ole iso ylpeyden aihe pystykarsinta Suomessa. Poltettaessa vapautuu 70 prosenttia muovia vähemmän hiilidioksidia. Ei kukaan ostaja ole reagoinut saati kysynyt pystykarsituista. Ilman tukea en koe kannattavaksi koko touhua. Tuloksena on todella hyvin kasvavia nuoria mäntyvaltaisia sekametsiä, jossa kasvu voi olla 5–10 kuutiometriä hehtaarilla vuodessa. Tilalle on tarjottu jatkuvaa kasvatusta, jonka väitetään olevan jopa taloudellisesti kannattavampaa kuin nykymetsätalous. Tuotekehitys jatkuu. Jatkuvan kasvatuksen ongelma on etenkin Pohjois-Suomessa se, että paksukunttainen maa ei taimetu. Käytetään korvaamaan muovia pakkausteollisuudessa. Runkohinta, kaikille mäntykuutioille. Kasvaako harvoista alikasvospuista koskaan tukkipuita tai mikä on tukin tuotos ylipäätään. Avohakkuita on vaadittu lopetettavaksi valtion mailla oikein kansalaisaloitteen voimin. Lisäksi niitä pitäisi olla niin paljon, että sahalla voidaan sahata karsitut pöllit omana eränään, koska paras tulos tulee siinä, että puut sahataan sellaisin asettein, jotka lasketaan karsintaläpimittojen perusteella.” JÄTKÄ ”Karsin viimeisen kerran juurikin työttömänä, kun kemeratuki oli viimeistä vuotta. "Pyrkimyksenä on, että materiaali tulee olemaan kokonaan biopohjaisista raaka-aineista. . Omaksi liikunnakseen ja ilokseen, niin mikäpä siinä. ”Onko männikön pystykarsinta enää kannattavaa. Kierrätettävä. . Toki alkuunhan tilanne voi näyttää hyvältä. Nykyisellä puuosuudella raaka-ainekustannus on pari kertaa perinteistä muovia kalliimpaa. Kuvaavaa niille on, että ne perustuvat erittäin lyhytaikaisiin kasvatuskokeisiin, tehtyihin hakkuisiin tai tietokonesimulaatioihin. Materiaalista voidaan valmistaa kartongin ja paperin päällysteitä, kovempia ruiskupuristettuja tuotteita sekä kalvotuotteita. Todistuksetkin löytyvät… Pystykarsintalisää tuli lopulta luokkaa 5 euroa/kiintokuutiometri. Kaadetun puun tilalle ei synny uusia puita. . KOLUMNI Ovatko metsätiesi kunnossa. Järvikylän yrttipakkaus voi hyvinkin olla ensimmäinen tuote", Kaminen sanoo. Varmaan 20 hehtaaria tullut karsittua yli 30 vuoden aikana. 5 AJASSA / 22.11.2018 FAKTA HANNU JAUHIAINEN Kirjoittaja on metsänomistaja ja vapaa toimittaja. Olen seurannut jatkuvan kasvatuksen nimellä esitettävän metsänhoitomallin kehitystä aina sen syntyvaiheista eli 80-luvun puolivälistä saakka
Hätiin tulivat muonitustoimistot, jotka jakoivat läskiä tukkijätkille. Juhliva säätiö uudistuu Seitsemänkymppinen Metsämiesten säätiö uusii strategiansa kasvattaa apurahapottia ja suuntaa ne yhä painokkaammin ihmisiin. "Merkittävin resurssi metsäalalla on osaaminen. Suomalaisten käsitys metsäalasta on kuitenkin todella hyvä. "Haluamme kanavoida lisätuoton. Säätiön sijoituspääomasta vajaa kolmannes on metsissä. Harrastaa sienestystä, metsästystä, kasvien bongausta sekä kirjallisuutta . Tätä historiaa ei ole syytä häpeillä. Yksilön arvostusta halutaan jatkossa painottaa myös palkitsemalla alan osaajia Hyvä metsätyyppi -stipendein. "Metsäalalla tulee herkästi sellainen tunne, että kaikki arvostelevat. Kaikkiaan metsää on hieman alle 5 000 hehtaaria. Kriittisiä toiveita on, mutta luottamus alan tuotteisiin ja osaamiseen on huikea", Mäkinen listaa. Ostanut siskonsa kanssa vanhempiensa metsät Hämeenkyrössä Metsämiesten säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Mäkinen kertoo, että säätiö satsaa yhä painokkaammin metsäalan nykyisiin ja tuleviin ammattilaisiin. "Nykyajan läskin jakoahan tämä meidän apuraha on", Mäkinen summaa. . Kuka. Metsämiesten säätiön hallituksen puheenjohtaja . "Tällä alalla on kiitettävästi satsattu metsänhoitoon, ympäristöasioihin, korjuu teknologiaan, mutta kaiken takana on metsäammattilainen. . Säätiö nostaa rahojen jaossa entistä ponnekkaammin keskiöön ihmiset metsätyön takana. Kasvu piilee ihmisissä Apurahojen haku alkaa ensimmäinen päivä joulukuuta. 22.11.2018 / AJASSA 6 TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuva M arraskuun puolivälissä seitsemänkymppisiä juhlinut Metsämiesten säätiö nostaa apurahojen määrää satatuhatta euroa. Säätiön juuret ovat sotien jälkeisessä pula-ajassa, jolloin säännöstelty ruoka ei riittänyt ravitsemaan raskaan metsätyön raatajia. HAASTATTELU. Jaamme yhteistä hyvää vähän enemmän kuin aikaisemmin", kertoo juuri toiselle kaudelleen valittu Metsämiesten säätiön puheenjohtaja Juha Mäkinen . Metsä on hyvä luonnonvara, mutta rajattoman kasvun mahdollisuus on ihmisissä", Mäkinen linjaa. Jatkossa toiminnan kasvua haetaan myös nykyistä enemmän lahjoituksista. Maaja metsätaloustieteiden maisteri ja metsänhoitaja . Jaossa olevan rahapotin kasvusta saa osin kiittää hyvää suunnitelmallista metsienhoitoa. Painopisteenä ovat tällä kertaa metsäalalle hakeutuvien nuorten mielikuviin ja motivaatioon, koulutustarpeisiin sekä metsäalan maineeseen tähtäävät selvitykset. Säätiön metsiin tänä vuonna laaditut kasvuja hakkuulaskelmat näyttävät tukkipuun hakkuumahdollisuuksien kasvaneen. . Ensi vuodelle on luvassa kaikkiaan 1,6 miljoonaa euroa. Metsämiesten säätiö tunnetaan jatkossakin perinteikkäällä nimellään, vaikka nykyään on pyrkimys sukupuolineutraaleihin nimiin. Naimisissa, kaksi lasta . . Metsät on mitattu tarkkaan, mutta ihmiset metsätöiden ja alan kehityksen taustalla tunnetaan edelleen huonosti. Metsien parantuneen kasvun ohella apurahojen lisäystä vauhdittavat onnistunut sijoitustoiminta sekä Metsämiesten säätiöön sulautuneiden säätiöiden mukanaan tuoma pääoma. Säätiö on esimerkiksi tukenut metsäkoneyrittäjien työterveydenhuollon kehittämistä ja parempaa johtamista metsäalan johtamisakatemiassa. Juhlavuoden kunniaksi julkaistussa uudessa strategiassa painottuvat tulevan ennakointi, verkostoituminen, koulutus sekä hyvinvointi. Metsämiesten säätiö on ollut mukana selvittämässä kehitystarpeita ja parantamassa hyvinvointia metsä alalla. Vanhempi neuvonantaja konsulttitoimisto Pohjoisranta BursonMarstellerissa . . . Nimi säilyy Uudistuneen strategian ja juhlavuoden kunniaksi Metsämiesten säätiö viilaa hienovaraisesti logoaan. Tunnuksen fontti muuttuu aavistuksen ja kruunun väri saa hieman eri vihreän vivahteen. . Tämä työ jatkuu edelleen. "Merkittävin resurssi metsäalalla on osaaminen." JUHA MÄKINEN . Aikaisemmin metsäteollisuudessa, järjestöissä ja pitkään Metsähallituksen viestintäjohtajana toiminut Mäkinen tuntee metsäalan. Kotoisin Hämeenkyröstä, asuu Nurmijärvellä . Meitä kiinnostaa, minkälainen on metsäosaaja 2030-luvulla", Mäkinen sanoo. Nykyisessä työssään vanhempana neuvonantajana Pohjoisranta Burson-Marsteller -konsulttitoimistossa Mäkinen on uppoutunut viestinnän ja mainetutkimuksen maailmaan
Kolme vuotta aikaa Savukosken mukaan tapaukset vaikuttavat metsäkiinteistön jalostukselta. Tässä on herännyt kysymys, tietävätkö kaikki metsänomistajat uudistamisvelvoitteesta", sanoo Metsäkeskuksen metsäneuvoja Vesa Tolonen Ivalosta. 040 180 11 11 AIRREX AH-200/300/800 Lähes hajuton diesel-infrapunalämmitin 100% hyötysuhteella. . Fakta HALLILÄMMITIN KOLMEN VUODEN TAKUULLA JA HUOLTOPALVELULLA Katso lähin jälleenmyyjäsi tai soita: www.rexnordic.com puh. . Airrex_230x146.indd 1 2.8.2018 13.10. . Muualta Pohjois-Lapin metsänhoitoyhdistyksistä kerrotaan, Avohakkuu, palsta paloiksi ja myyntiin Avohakatun metsäpalstan mukana siirtyvä uudistamisvelvoite on aiheuttanut yllätyksiä Lapissa. Avohakkuusta syntyvä metsänuudistamisvelvoite siirtyy mukana metsätilakaupassa, jos asiasta ei toisin sovita. . UUDISTAMISVELVOITE . . Savukosken mukaan uudistamistyöt voivat kustantaa Itä-Lapissa 400–900 euroa hehtaarilta. "Metsäpalstan uudella omistajalla ei ole ollut mitään tietoa metsänuudistamisvelvoitteesta avohakkuun jälkeen. . "Metsäammattilaista harmittaa, kun hyvälaatuisia metsiä hakataan kesken kasvun maahan”, Savukoski sanoo. ”Suojametsäalueella on ollut suositus, että yli 10 hehtaarin uudistusaloja ei tehtäisi. Sijoitus taimikkoon on merkittävä etenkin, jos hakkuutulot ovat menneet metsäpalstan edellisen omistajan pussiin. Perikunnat ovat tehneet alueella muutaman sadan hehtaarin hakkuita, mutta ne on tehty siemenpuuhakkuina, joten maisema on jäänyt metsäisemmäksi", Metsäkeskuksen Tolonen kertoo. Hakatun metsäpalstan omistajan on täytettävä uudistamisvelvoite eli saatettava taimikon perustamistoimenpiteet loppuun kolmen vuoden kuluessa hakkuun päättymisestä. 2,5L / vrk 3 VUODEN TAKUU 24h HUOLTOPALVELU VOITA RALLIPÄIV Ä ITSELLES I JA 5 KAVERILL ESI Osta Airrex diesel-läm mitin ja voita 10-kertais en Suomen mestarin Juha Salon rallipäivä! Lue lisää netistä. Osa avohakattujen metsäpalstojen uusista omistajista on yllättynyt, kun tekemättömistä uudistustöistä eli maanmuokkauksesta ja kylvöstä tai istutuksesta koituvat kustannukset siirtyvätkin heidän harteilleen. että vastaavanlaisista hakkuuja tilakauppatapauksista ei ole havaintoja aivan viime ajoilta, joskin toimintatapa tunnetaan entuudestaan. I Ei tarvitse pakoputkea ulos I Biodiesel, diesel tai polttoöljy I Ei puhallinta, ei nosta pölyä I Termostaattiohjattu (0–40°C) I Siirreltävä, ei asennusta I Hiljainen, vain 48 dB I Ei polttavan kuumia pintoja I 13kW, 15kW ja 22kW -mallit KULUTUSESIMERKKI Eristetty teollisuushalli, tilavuus: 500m³. "Ostetaan 100 hehtaaria metsää, avohakataan niistä 60 hehtaaria ja ryhdytään myymään maita pois pienemmissä 10–15 hehtaarin paloissa." Toiminta ei sinänsä ole laitonta, ja metsäpalstan ostajan tulee tietää, mistä on kauppaa tekemässä. Inarissa on puhuttanut tänä syksynä Angelin suunnalla tehty yksityismetsän hakkuu, jossa 100 hehtaarin käsittelyalueella oli avohakkuualaa noin 30 hehtaaria. Itä-Lapin ohella vastaavanlaista toimintaa on ilmennyt Ylä-Lapissa. Syntyy uudistushakkuun päättymisestä. Ostaja on kuvitellut saavansa muutamalla tonnilla kymmenen hehtaaria metsää, mutta kaupassa tuleekin mukana useiden tuhansien eurojen uudistamiskustannukset", kertoo metsänhoitoyhdistys Itä-Lapin aluevastaava Juha Savukoski . ”Jos lain mukaan uudistamisvelvoite on syntynyt, metsä täytyy viljellä. Lämpötila ulkona: -0ºc, sisällä: +15ºc: Polttoaineen kulutus n. Metsäkeskus vahvistaa, että Angelissa on tehty viime kesänä alueelle epätyypillisen suurialainen avohakkuu. Itä-Lapissa avohakkuuseen on päätynyt myös nuoria männiköitä, joista saa jo tukkia mutta joiden arvo olisi vielä tulevaisuudessa lihonut. Inarin Angelin väitettyä avohakkuualuetta esitellään Youtubesta löytyvässä videossa. Jos metsänomistaja ei täytä velvoitetta, uudistustyöt voidaan teetättää ja kulut periä sakkojen kera. Pohjoisimmassa Lapissa metsää uudistetaan usein avohakkuun ja metsänviljelyn sijaan siemenpuiden avulla. Voi syntyä myös liian voimakkaasta harvennushakkuusta tai metsätuhossa kaatuneiden puiden korjuusta. Tyypillisin uudistus/päätehakkuu on avohakkuu. Metsänomistajalla on avohakkuun jälkeen kolme vuotta aikaa saattaa metsänuudistustoimet päätökseen. 7 AJASSA / 22.11.2018 VALTTERI SKYTTÄ Itäja Pohjois-Lapissa on viime aikoina esiintynyt toimintaa, jossa metsäpalsta ostetaan, avohakataan ja myydään pienemmissä paloissa eteenpäin ennen lakisääteisiä metsänuudistustöitä. Metsään on syntynyt yli 0,3 hehtaarin suuruinen aukko. . Suuret avohakkuualat herättävät huomiota Samat hakkuut ovat herättäneet huomiota suurten avohakkuupinta-alojensa vuoksi
Hankkeilla tuetaan myös uusien puupohjaisten tuotteiden kehittämistä ja puurakentamista sekä edistetään luontomatkailun ja luonnontuotealan kehitystä. • Markkinoiden laajin valikoima. Strategian päivityksessä on pyritty huomioimaan toimintaympäristön muutokset. Nyt kannattaa liittyä UPM Kumppaniksi! Korotimme puukaupoista kertyvän palvelubonuksen jopa kolminkertaiseksi. Stora Enson puut kulkevat jättirekalla Itä-Suomessa Malmstedtin HCT-rekka on 32 metriä pitkä, kun normaalisti tukkirekat ovat maksimissaan 25 metriä pitkiä. Siitä noin 60 miljoonaa kuutiometriä oli metsäteollisuuden raaka-aineeksi menevää tukkija kuitupuuta ja noin kymmenen miljoonaa kuutiometriä energiapuuta. Myynti ja huolto: agcosuomi.fi. • 35 000 metsäperävaunua. Strategialuonnos on valmisteltu maaja metsätalousministeriön johdolla. Lisääntyvien hakkuiden vastapainoksi tarvitaankin luonnonhoidon tehostamista. Strategiaan liittyy joukko erilaisia hankkeita, ja päivitys tuo mukanaan uusia. Kuljettajien kanssa olemme erittäin tyytyväisiä pitkän kehitystyön tulokseen”, kertoo enonkoskelainen kuljetusyrittäjä Kari Malm stedt . • 50 000 kuormainta. Kaikkiaan metsistämme hakattiin kuitenkin noin 70 miljoonaa kuutiometriä. OIKAISU JUSSI COLLIN HCT-REKKOJEN määrä Suomen maanteillä kasvoi yhdellä, kun Eteläja Itä-Suomessa toimiva Kari Malmstedt Oy aloitti puunkuljetukset uudella tukkirekalla. Vuoteen 2025 ulottuva metsästrategia kokoaa yhteen metsien käyttöä koskevat erilaiset tavoitteet sekä niistä johdetut toimenpiteet. Auto katsastettiin lokakuun lopulla. /bonustapuukaupasta UPM METSÄ www.kesla.com TUTUSTU KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi myönsi 92-tonniselle, 32 metriä pitkälle ajoneuvoyhdistelmälle poikkeusluvan kesällä ja rekka rakennettiin kesän ja alkusyksyn aikana. 22.11.2018 / AJASSA 8 Metsälehti Makasiinin 7/2018 artikkelissa ”Katse tulevaan” kerrottiin, että metsiemme hakkuut olivat viime vuonna noin 60 miljoonaa kuutiometriä. Voit käyttää palvelubonuksen metsänhoitotöihin – vaikkapa maanmuokkaukseen, taimien istutukseen tai lannoitukseen. Auto kuljettaa puuta Stora Enson Itä-Suomen tehtaille. Se on tarkoitus julkaista valtioneuvoston periaatepäätöksenä ensi vuoden alussa. Niiden avulla pyritään kasvattamaan tietämystä metsien hiilivarastojen ja hiilensidonnan kehittymisestä sekä metsien ja metsänhoidon vaikutuksista ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. ”Testiajot ovat sujuneet suunnitelmien mukaan ja lastauksissa kaikki on mennyt niin kuin pitääkin. Metsien kasvua pyritään edelleen lisäämään aktiivisella ja kestävällä metsien hoidolla kuitenkin niin, että metsät säilyvät hiilinieluina. TUTUSTU ETUIHIN JA RYHDY KUMPPANIKSI www.upmmetsa.. Kun puita kulkee kerralla enemmän, päästöjen ja kuljetusten määrä vähenee. • Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto. Esimerkiksi 500 m³ puukaupasta bonuksesi on 0,7 €/m³ eli 350 €. Näitä ovat muun muassa puupohjaisten tuotteiden kysynnän kasvu, ilmastonmuutoksen hillintä, digitalisaatio, Aasian kasvanut merkitys ja kestävyyden turvaaminen. puukauppabonuksen TRIPLA SIMME Liity kumppaniksi! Saat enemmän etua puukaupasta. Tällä hetkellä Suomen liikenteessä on Trafin mukaan poikkeusluvilla yhteensä 49 HCT-rekkaa. HCT-rekalla (high capacity transport) voi ajaa neljänneksen suuremman puukuorman kuin perinteisellä tukkirekalla. Se saa ajaa vain tietyillä, ennalta sovituilla reiteillä. Metsästrategia päivittyy Metsä rikastuttaa elämääsi www.upmmetsä.. St or a En so JUSSI COLLIN Luonnos uudistetusta kansallisesta metsästrategiasta on lähetetty lausuntokierrokselle
Is m o Pe kk ar in en Kuka teki tilin. Metsälehti selvitti metsänomistajien, korjuuyritysten, kuljetusyrittäjien, sahojen ja metsäyhtiöiden muodostaman arvoketjun eri osien kannattavuutta. Jatkuu seuraavalla aukeamalla.. 9 AJASSA / 22.11.2018 Metsäalalla menee nyt kovaa, mutta ketkä korjaavat suurimman potin. Selvisi, että tili tehdään ketjun molemmissa päissä – mutta siinä välissä kituutetaan
Korkea liiketulosprosentti ei kuitenkaan kerro oikeastaan muusta kuin siitä, että suurin osa tulonmuodostuksesta tulee ilman isoja sat sauksia biologisen prosessin kautta. Jos mahdollisen ostolainan kulut otettaisiin laskelmaan, niin puhuttaisiin nettotuloksesta. Vaikein on välikoko, jossa samojen omistajayrittäjien pitää ehtiä hoitamaan sekä hallintoa että hakkuita. Urakoita annetaan yrityksille, joilla on verovelkaa ja työnantajamaksuja rästissä.” Yrityskentän hajanaisuuden vuoksi Tulosvertailussa metsäkonealan kannattavuus on välisarjan paras. 22.11.2018 / AJASSA 10 MIKKO HÄYRYNEN V aasalainen Vesa Haajamo on ostanut metsätiloja Vaasan ja Merikarvian väliseltä rannikkoalueelta. Osakeyhtiötkin kannattavat hyvin Osakeyhtiömuotoisen suurmetsänomistuksen kannattavuusnumerot ovat alemmat, mutta vahvasti samansuuntaiset yksityismetsätalouden kanssa. Tornator Oy omistaa 600 000 hehtaaria metsää Suomessa ja yhteensä 74 000 hehtaaria Virossa ja Romaniassa. Aiemmatkaan vuodet eivät ole olleet merkittävästi parempia. Jo ha nn es Te rv o kintalainojen hoitamiseen. Is m o Pe kk ar in en Vesa Haajamon kokemus on, että metsätalous kannattaa. Puutavara-autoilijat ajavat paljon itse, mutta nostavat yrityksistään vain pientä palkkaa. Viimeisimmät kohteet ovat olleet runsaspuustoisia, ja tänä vuonna puukauppaa on tehty useita tuhansia kuutiometrejä. Haajamo on sivutoiminen metsätalousyrittäjä Pohjanmaan rannikolla. Yritysten tuloskunto on silti matala. Yksityismetsien kantorahatulot olivat viime vuonna 1,9 miljardia euroa. ”Kilpailuttaminen on mennyt överiksi. Suurmetsänomistuksen kannattavuudessa mielenkiintoista onkin, miksi taatusti ammattimaisesti johdettujen metsätalousyhtiöiden tulosprosentit ovat pienemmät kuin yksityismetsätaloudessa. Puuntuotantoinvestoinnit – siis metsänhoidon kustannukset – olivat 215 miljoonaa euroa, mikä sisältää 37 miljoonan euron arvion metsänomistajien oman työn arvosta. Yhtiömetsät ovat myös heikkotuottoisemmilla pohjilla ja puusto on nuorempaa, minkä vuoksi hakkuumahdollisuuksia on vähemmän. Laskelma vertaa ainoastaan pystykauppojen myyntituloja ja hoitokustannuksia, ja yritysanalyysissa sitä voisi kutsua varsinaisen liiketoiminnan tulokseksi. Finsilva teki 19,6 miljoonan euron liikevaihdolla 15,1 miljoonan euron liiketuloksen, ja tulosprosentiksi tuli 76,9. Metsäkoneyrittäjät välisarjan parhaita Vaikka metsäalalla on kokonaisuutena mennyt viime vuosina hyvin, niin metsäkone-, kuljetusja sahayrityksille on jäänyt lähinnä mopen osa, sillä kannattavuuden kehitys on junnannut. Siksi hän vaihtoi päätoimensa metsäkonealan opettajaksi ja yritystä supistettiin yhteen koneketjuun, kun aiemmin piti pyörittää neljää hakkuukonetta ja aliurakoitsijoita. Sastamalalainen Veljekset Kimpanpää Oy oli vielä viime vuonna keskikokoa isompi metsäkoneyritys ja teki 1,2 miljoonan euron liikevaihdolla niukasti voitollisen 37 000 euron tuloksen. Haajamo toteaakin, että ”kyllä tämä mulla kannattaa, mutta en tiedä, kannattaako kaikilla”. Kun parikymmentä tarjousta tekee, niin ehkä yksi johtaa tilakauppaan.” Haajamo ja muut metsänomistajat kuuluvat metsäalan nousukauden voittajiin. Valtion tuki puuntuotantoon oli 53 miljoonaa, joten metsänomistajien omarahoituksen osuudeksi tuli 162 miljoonaa euroa ja nettotuloiksi ennen veroja 1,74 miljardia euroa. Em m i Ko rh on en. Liiketulosprosentti ei mittaa metsäta louden kannattavuutta suhteessa tuotantolaitoksen eli metsätilan hankintahintaan. Tornator teki viime vuonna 101,6 miljoonan euron liikevaihdolla 72,4 miljoonan euron liiketuloksen, ja tulosprosentiksi tuli 71,2. Metsäkoneyritysten piiristä kuitenkin kuuluu, että kuljettajat karkaavat ihmisten ilmoille paremmin palkattuihin kaivinkonetöihin. Finsilva Oy:llä on metsää 130 000 hehtaaria Eteläja Keski-Suomessa. Ensi vuoden puunmyyntisuunnitelmat ovat samalla tasolla. Vastausta voi hakea hallintokuluista, eli johtaminen maksaa, ja oy-muotoinen metsänomistus ei saa kemeratukia. Kantorahasumman ja metsänhoitokustannusten pohjalta laskettu liiketulosprosentti oli huikea 91,4, eli niin monta prosenttia kantorahoista jäi metsänomistajien taskuun ennen mahdollisia rahoituskuluja ja veroja. Haajamokin muistuttaa, että kantorahoista pääosa menee tilojen han”Kyllä tämä mulla kannattaa, mutta en tiedä, kannattaako kaikilla”. Tatu Kimpanpää sanoo, että alalla pärjäävät suurimmat ja pienimmät. Tilakohtaisen kannattavuuden eroja ei tiedä kukaan, sillä metsätaloudessa ei ole kirjanpitotiloja maatalouden tapaan. ”Hyvin on mennyt, kun pystyy hommaa jatkamaan
2 860 milj. Toisilla sahaaminen sujuu paremmin kuin toisilla, mutta tulosjuhlaa ei vietä juuri kukaan. Suuriin metsäintegraatteihin verrattuna sahayritysten tuloksentekokyky on pahasti jäljessä. ”Tulokset ovat niin karuja, että mediaania huonompien yritysten pitäisi lopettaa heti.” Sahoilla ei vietetä tulosjuhlaa Yksityiset sahat ovat sekalainen joukko. 58 milj. ”Opettajan homma on parempaa ainakin jos stressitaso otetaan huomioon.” Sahayhtiöt pyörittävät isoa liikevaihtoa, mutta kannattavuus on arvoketjun heikoin.. 1 740 milj. Metsäkoneyrityksiä on noin 1 500 ja kokonaisliikevaihto noin 700 miljoonaa euroa. 11,3 Liiketulos on varsinaisen toiminnan tulos ennen rahoituskuluja ja veroja. Jos isojen yhtiöiden menestysresepti kiinnostaa, niin sitä saa vapaasti kopioida arvoketjun muillakin portailla. Jos sama pätee koko alalle, on yhteenlaskettu liiketulos 21,6 miljoonaa. Pörssiyhtiöt porskuttavat Kolme suurinta metsäyhtiötä – Stora Enso, UPM ja Metsä Group – tekivät viime vuonna yhteensä 25,1 miljardin euron liikevaihdon ja 2,86 miljardin liiketuloksen. Autolla ajaminen on siis huonompaa hommaa kuin koneyrittäminen, mutta kannattaa paremmin kuin sahaaminen. Tulosprosentiksi tulee 11,3. 50 milj. Isot yhtiöt pärjäävät selvästi paremmin kuin sahayhtiöt. 21 milj. Menestyksen avainta voi hakea monesta suunnasta. Kuiduttavan teollisuuden historian aamuhämärissä yhtiöitä oli monia, mutta äärimmilleen viedyn keskittymisen jälkeen jäljellä on enää kolme. Voi sanoa, että yksityiset sahat ovat metsänomistajan hyvä kaveri. Tatu Kimpanpää ryhtyi metsäkoneopettajaksi ja jatkaa korjuuyrittämistä sivutoimisesti. NÄIN TEHTIIN TILIÄ Määrä Liikevaihto Liiketulos Liiketulos-% Metsänomistajat n. Metsäkone-, kuljetusja sahayritysten yhteenlasketut tunnusluvut on laskettu alojensa suurimpien, osakeyhtiömuotoisten yritysten lukujen pohjalta. Suurimpien yhtiöiden kannattavuus voi olla keskimääräistä parempi, mikä saattaa painottaa lukuja ylöspäin, mutta taulukon perusviesti ei kuitenkaan muutu. Tukkirekalla työtä, harvalle tienestiä Puutavara-autoyrityksiä on noin 700 ja alan kokonaisliikevaihto on noin 400 miljoonaa euroa, jolloin keskimääräisen yrityksen liikevaihdoksi tulee 0,57 miljoonaa. Teollisen mitan sahayrityksiä on noin 40. Sahayhtiöiden tukinkäytön kautta tulee lähes puolet metsänomistajien tulovirrasta. 7,1 Puutavara-autoyritykset n. Metsäalan kuljetusyrittäjät ry:n (MKY) toiminnanjohtaja Kari Palojärvi korostaa, että autoyrittäjät ajavat paljon itse, mutta nostavat yrityksistään vain pientä, yleensä 30 000 euron vuosipalkkaa. Metsälehden analyysi ei ole tiedettä, mutta antaa varsin hyvän kuvan ketjun eri portaiden kannattavuudesta. Hänen mukaansa edes rekkojen maksimipainon nosto 76 tonniin ei parantanut kannattavuutta, sillä asiakkaat ottivat painon noususta kaiken hyödyn ja vähän enemmänkin. Osakeyhtiömuotoisten yritysten osuus on vajaa kolmannes, muut toimivat henkilöyhtiöinä tai yksityisinä yrittäjinä. Laskennan lähteenä on käytetty Balance Consulting -analyysiyhtiön uusimpia tilinpäätöstietoja ja metsänomistajien osalta Luonnonvarakeskuksen suhdannekatsausta. Ero autoilijoihin johtunee osittain siitä, että metsäkoneiden tuottavuus on parantunut, kun taas tukkirekan tuottavuus on jo mitä on. Sahateollisuuden kannattavuus kyntää siis vertailun syvimmällä. Esimerkiksi alojen yhteenlasketusta liiketoiminnan tuloksesta ei ole tilastotietoa, ja tässä jutussa esitetyt luvut ovat tilastollista päättelyä. 1 500 700 milj. 700 400 milj. 11 AJASSA / 22.11.2018 ”Kilpailuttaminen on mennyt överiksi." M ik ko Ri ik ilä Se pp o Sa m ul i Em il Bo by re v korjuun, kuljetuksen ja sahauksen kannattavuuteen on vaikea päästä kiinni. Tällä otoksella alan liiketoiminnan tulosprosentiksi tuli 3,1. Se on vähän enemmän kuin puutavara-autoyrityksillä ja selvästi enemmän kuin sahoilla. Metsälehti laski 54 suurimman osakeyhtiömuotoisen metsäkoneyrityksen tilinpäätöksistä keskimääräiseksi liiketulosprosentiksi 7,14. 31 suurimman, osakeyhtiömuotoisen puutavara-autoyrityksen viimeisistä tilinpäätöksistä tulee keskimääräiseksi liiketulosprosentiksi 5,4. Tosin suurimmat yhtiöt saattavat olla myös kannattavimpia, eikä niiden perusteella laskettu tulosprosentti ole kovinkaan huono. Koska isoimmat yhtiöt pärjäävät keskimääräistä paremmin, todennäköisesti alan liiketulos oli pienempi. Palojärvi on suorapuheinen. Seurattavien sahayhtiöiden viimeisimpien tilinpäätösten yhteenlaskettu liikevaihto oli 1,79 miljardia euroa ja liiketoiminnan tulos 55 miljoonaa euroa. Mutta kun metsänomistajat tekevät melko tarkkaan samankokoisella liikevaihdolla tulosta varttia vaille kaksi miljardia euroa, on yksityisten sahojen yhteenlaskettu tulos vain 60 miljoonan euron pinnassa. 5,4 Sahayritykset (teolliset) n. Metsälehden seurannassa on 28 suurinta sahayritystä, liikevaihdoltaan vähintään kymmenen miljoonaa euroa, joiden liikevaihdosta yli puolet tulee sahauksesta. 91,4 Metsäkoneyritykset n. 600 000 1 900 milj. Suurista yhtiöstä Koskisen Oy ei ole seurannassa mukana, koska yritys on enemmän levyteollisuudessa ja sahauksen osuus liikevaihdosta on kolmannes. Pörssiyhtiön johtajan tilanne on karumpi kuin perheyhtiön johtajan – tulos tai ulos. 3,9 Metsäyhtiöt 3 25 100 milj. Pörssiyhtiöiden liiketulos on kuitenkin ”vain” reilun reilun miljardin suurempi kuin metsänomistajille kantorahoista metsänhoitokustannusten jälkeen jäävä summa. 40 1 900 milj
Metsänhoitoyhdistys Karhun alueella kuitupuu ei sen sijaan mene yhtä hyvin kaupaksi. Loka-marraskuun vaihteessa puuta ostettiin usean viikon ajan yli miljoona kuutiometriä, selviää Metsäteollisuus ry:n tilastoista. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan syyskuun loppuun mennessä mäntykuitupuuta oli ostettu kaikkiaan noin yhdeksän miljoonaa kuutiometriä. Esimerkiksi Sotkamon ja Mänty-Saimaan metsänhoitoyhdistysten alueella harvennusleimikot ovat menneet tänä vuonna poikkeuksellisen hyvin kaupaksi. Taustalla ei tosin ole puuvarantojen täyttyminen, vaan sahatavaran laskevat maailmanmarkkinahinnat. Metsänomistajan kannalta on mukavaa, että saadaan hoitohakkuitakin tehtyä", hän sanoo. Kuusitukkia on ostettu vajaat yhdeksän miljoonaa kuutiometriä, mäntytukkia noin kuusi miljoonaa kuutiometriä. 2 600 m 3 LEIMIKON KOKO: 7,1 ha MUUTA: Havupuut ostettiin runkohinnalla. Kuitupuun kysyntä vaihtelee. LIINA KJELLBERG, teksti SIRPA MIKKONEN, kuva P uukauppa käy edelleen vilkkaana. "Tällaista tilannetta ei ole ollut kymmeneen vuoteen. Pölkky ostaa pääasiassa mäntytukkia ja mäntypikkutukkia, Sahakuutio mäntyja kuusipikkutukkia. Viime vuonna tällaisia miljoonaviikkoja osui syksyyn yksi, parina aiempana vuotena ei yhtään. Ensiharvennusleimikoihin kuitupuun hyvä kysyntä ei hänen mukaansa tosin yllä, vaan kauppaa käydään järeämmistä harvennuspuista. Kuusikko kaupaksi runkohinnalla Puutavaralaji määrä kantohinta myyntitulo m3 €/m3 € mäntytukki 260 61 15 860 mäntykuitu 60 61 3 660 kuusitukki 1 500 63 94 500 kuusikuitu 400 63 25 200 koivutukki 30 45 1 350 koivukuitu 40 20 800 lahokuusi 80 14 1 120 sekalehtipuu 230 15,5 3 565 Yhteensä 2 600 146 055 TUORE PUUKAUPPA Puuvarannot alkavat monella sahalla hiljalleen täyttyä, mutta tukkipuu käy yhä kaupaksi. Puutavaralajeista eniten on tänä vuonna ostettu mäntykuitupuuta. Ostolistan kärjessä ovat olleet myös kuusija mäntytukkipuu. Etelä-Savossa toimiva Sahakuutio ei sen sijaan osta tällä hetkellä juurikaan lisää puuta. Kuidun kysyntä on erittäin hyvä", sanoo metsänhoitoyhdistys Sotkamon toiminnanjohtaja Jarmo Huttunen . Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan toiminnanjohtajan Suvi Kokkolan mukaan kaupaksi käy niin mäntykuin kuusikuitupuu. "Emme muutenkaan ole kovin hektisesti kiinni puukaupassa, sillä käyttämästämme puusta 80 prosenttia on toimituspuuta eli metsäyhtiöiden, metsänhoitoyhdistysten ja metsäpalveluyrittäjien toimittamaa puuta", sanoo sahan toimitusjohtaja Jari Suomalainen . "Varsinaista kuitupuun kysyntää ei ole. Pölkyn käyttäTukilla riittää kysyntää "Puuta tarvitaan kuitenkin koko ajan." Kuusikko kaupaksi runkohinnalla LIINA KJELLBERG Kuitupuun kysyntä jatkuu monin paikoin hyvänä. 22.11.2018 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2018 2017 2016 KOHDE: Kesäkorjuukelpoinen päätehakkuuleimikko SIJAINTI: Pirkanmaa OSTAJA: Metsäyhtiö HAKKUUKERTYMÄ: n. Pölkky ja Sahakuutio ostavat lähinnä talvileimikoita. Puuta tarvitaan kuitenkin koko ajan, joten olemme edelleen mukana puukaupoilla", sanoo Pohjois-Pohjanmaalla toimivan Junnikkalan toimitusjohtaja Kalle Junnikkala . Tarpeissa vaihtelua Se, millaiset tukkileimikot sahoja tällä hetkellä kiinnostavat, vaihtelee. Tukin hinnat sahoilla halutaan kuitenkin alas. Puunostajat saavat tarvitsemansa kuitupuun tukkipuukauppojen yhteydessä", sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Jouni Peltoniemi . "Varastotilanne on parempi kuin aiemmin. Samaa sanovat Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa toimivan Pölkyn toimitusjohtaja Petteri Virranniemi sekä Satakunnassa toimivan Kampin Sahan toimitusjohtaja Juha Kamppi . "Harvennuspuulle tulee poikkeuksellisen hyvin tarjouksia. Se on niin paljon, että tukkipuun varannot alkavat monella sahalla hiljalleen täyttyä
Ostobuumit tai aika, jolloin puukauppa ei käy, eivät ole mahdollisia näin mittavalle metsäteollisuudelle", Junnikkala sanoo. 60,57 s 41,52 . 49,43 s 31,75 . 33,91 s 33,23 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 43–46 keskiarvo LAPPI KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. mästä puusta noin puolet tulee suoraan yksityismetsänomistajien kanssa sovi tuista puukaupoista. 19,79 s 19,13 . 31,97 s 36,28 s nousussa . 52,35 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 63,43 . Suomalainen taas ennakoi, että tukkipuun kysyntä saattaa pian lähteä jopa laskuun. 17,91 . Suomalainen sahatavara on sahojen mukaan menettänyt korkean hintansa takia markkinaosuuttaan sekä Kiinassa että Pohjois-Afrikassa. 26,49 s 34,57 Harvennushakkuu . "Puukauppa käy hyvin – ja sen täytyy käydä hyvin – metsäteollisuuden kasvun ansiosta. 25,37 s 29,47 Uudistushakkuu s 67,70 s 68,83 . 22,37 Ensiharvennus Hankintahinnat s 55,64 s nousussa . 16,94 . 29,88 Harvennushakkuu . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 51,98 . "Talvileimikoitakin ostetaan, jos tarjolle tulee hyvä leimikko. Joitain leimikoita mahtuu vielä ensi keväälle, loput korjataan ensi syksynä", Kamppi sanoo. 13,32 Hankintahinnat s 63,91 s 64,73 s 47,53 s 32,23 s 33,12 . 32,07 s 37,72 . 15,15 . 56,88 s 58,51 . 20,43 s 17,41 s 26,00 . 45,70 . 37,67 s nousussa . Hinnat laskuun Virranniemen ja Junnikkalan mukaan näköpiirissä ei ole, että puukauppa lähtisi hiljenemään. 48,15 . 59,69 s 40,63 . 12,47 s 11,29 s 12,88 Hankintahinnat s 59,64 . 27,20 Uudistushakkuu s 60,15 . 29,73 s 34,28 Harvennushakkuu s 58,32 s 58,21 s 43,49 s 19,26 s 18,27 s 17,92 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 65,80 s 67,56 s 50,19 s 20,29 s 22,44 s 18,16 . Suomalaisen sahatavaran kilpailukyky ei riitä kaukaisilla markkinoilla, ja se vaikuttaa väkisinkin kotimaan puukauppatilanteeseen", hän sanoo. 57,41 . 16,56 s 24,99 Uudistushakkuu s 55,62 . 22,55 s 22,76 Ensiharvennus . 23,00 s 23,38 Ensiharvennus s 44,55 s 48,76 s 37,82 s 13,68 s 12,48 s 13,19 . "Tummia pilviä on niin kuusen kuin männyn markkinoilla. 33,14 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 17,68 . 24,31 s 24,86 Ensiharvennus s 48,45 s 48,83 s 38,43 s 15,07 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Tukilla riittää kysyntää Sahatavaran laskevat maailmanmarkkinahinnat ovat saaneet Sahakuution rajoittamaan puun ostoa. 25,11 . 65,62 . Kampin mukaan puukauppa on kuitenkin rauhoittunut marraskuussa. 51,11 . 20,68 s 22,86 s 19,24 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 13,79 . 16,00 . 16,43 . "Kuiduttavan teollisuuden hyvä tilanne pitää harvennushakkuut käynnissä, mutta tukkikauppa saattaa pian hyytyä. 32,48 . 58,95 s 40,50 . 48,77 s 20,77 s 21,83 s 19,17 . 17,60 s 17,01 s 23,64 s 25,01 Ensiharvennus s 14,87 s 13,57 Hankintahinnat s 64,79 s 64,82 s 49,65 s 32,18 s 33,58 s 32,27 s nousussa . Junnikkalankin ostot ovat hiljalleen siirtymässä kesäleimikoista talvileimikoihin, mutta Kampin Sahalla katseet ovat jo ensi vuodessa. Eniten tarvetta on kuitenkin kesäja kelirikkoleimikoille. 20,24 Hankintahinnat s 62,36 s 62,92 . 25,21 s 27,66 Uudistushakkuu s 64,46 s 67,25 . 31,98 s nousussa . 41,08 . 50,91 s 52,41 . 64,03 s 67,38 s 44,44 s 18,47 . 45,86 s 15,94 . 64,51 . 13,06 s 13,95 Hankintahinnat s 65,84 . 13 AJASSA / 22.11.2018 s nousussa . Marraskuun puolivälissä sahatavaraa paketoivat yhtiön Kerimäen sahalla Riikka Makkonen ja Janne Hämäläinen. 28,38 s 29,82 Harvennushakkuu s 54,19 s 56,28 . 47,04 . 28,21 . 19,62 s 30,27 Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s 59,23 s 59,21 s 31,42 s nousussa . 41,02 s 17,10 s 17,13 s 16,45 . 13,04 Hankintahinnat s 60,33 s 60,57 s 31,73 s 34,37 . 54,04 s 20,69 s 19,21 s 27,49 Harvennushakkuu . 45,54 s 17,53 s 17,26 s 16,66 s 22,78 s 24,81 Uudistushakkuu s 63,12 s 65,78 . 65,79 s 68,29 s 46,12 s 21,22 . 38,94 s 17,42 s 16,78 s 16,70 s 24,08 s 23,88 Ensiharvennus s 51,15 s 57,63 s 13,96 . 13,86 . 31,83 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 60,56 s 63,83 . 44,05 . 21,89 s 19,03 s 30,37 . 65,16 s 18,23 s 26,79 Uudistushakkuu s 64,71 . 39,78 s 16,69 s 16,26 s 16,62 s 21,82 s 22,30 Ensiharvennus s 41,06 . 27,82 Uudistushakkuu . 18,83 . 19,14 s 21,38 s 17,94 s 25,15 s 31,36 Uudistushakkuu s 66,57 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat s 62,38 s 66,07 . 46,86 s 18,40 s 20,29 s 17,33 . Junnikkalan käyttämästä puusta hieman yli puolet tulee suoraan yksityismetsänomistajien kanssa sovituista puukaupoista, Kampin Sahan käyttämästä puusta lähes kaikki. 60,37 s 48,48 s 31,71 . 22,78 s 24,99 s 19,64 . 28,66 Harvennushakkuu s 50,04 . 59,32 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 65,28 s 67,30 . 68,03 . Tukin hinnat pitäisi saada selvästi alemmalle tasolle", Junnikkala sanoo.. Kampin Saha käyttää pääasiassa kuusitukkeja, Junnikkala sekä mäntyettä kuusitukkeja. 48,19 s 20,10 s 18,96 s 18,87 s 25,49 s 27,09 Harvennushakkuu . 20,55 . 37,66 s nousussa . 14,68 . Suomalaisen sahatavaran kilpailukyky huolettaa muillakin sahoilla. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 53,50 s 52,52 s 17,81 . 32,73 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa
Tienormeista ei kannata tinkiä. Tien osakkaita ovat kaikki tien vaikutusalueella metsää, maata tai rakennuksia omisOmatoimisuus kannattaa Omatoiminen tiekunta voi säästää melkoisia summia metsäautotien peruskunnostuksessa. Ilman kemeratukea huonokin tie tulee jopa kalliimmaksi kuin normitie tukien jälkeen. 14 22.11.2018 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO 1. 4. Viime vuosina ei ole päästy lähellekään moisia lukemia. Ensinnäkin perusparannus on kallista ja kallistuu edelleen, kun yhä suurempaan kantavuuteen pyrkivät metsätienormit tulevat voimaan ensi vuonna. Tiekunnan aktivoiminen edellyttää tien nykyisten osakkaiden löytämistä. 2. ”Tässä voisi olla ansaintamahdollisuuksia esimerkiksi tieisännöitsijöille”, arvelee Suomen metsäkeskuksen projektipäällikkö Teuvo Taura . ”Meillä on juuri käynnistymässä perusparannushankkeet kahdelle metsätielle, joiden osakaskunnat eivät kokoontunut kolmeenkymmeneen vuoteen”, metsänomistaja Esa Saaristo kertoo. Tuorein osakasluettelo on tie kunnalla, alkuperäinen osakas luettelo Metsäkeskuksen arkistossa. Vinkit metsätien kunnostajille MIKKO RIIKILÄ V anhoja metsäautoteitä pitäisi kunnostaa jopa parituhatta kilometriä vuosittain. Noudata yksityistielakia. 5. Kemeratukea maksetaan vain normien mukaiselle tielle. Kolmas pullonkaula ovat metsäteiden kunnostusten osaajat. Etsi tukihenkilö tai organisaatio, jolta saa apua. Teiden hoito on jäänyt, kun metsien omistajat ovat vaihtuneet. Tien yksiköinti ei ole salatiedettä Etelä-Pohjanmaan Karijoella aktiiviset puuntuottajat ovat käyneet herättelemään passiivisia tiekuntia ja panneet vauhtia metsäteiden kunnostukseen. 6. Tähän on ainakin kolme syytä. Työtä riittäisi. 7. Avainsana on omatoimisuus. Lisäksi monet tiekunnat ovat uinahtaneet. Hyödynnä uuden lain mahdollista maa osakkaiden sähköistä koolle kutsumista. Aktiiviset osakkaat tien hoito kuntaan vetämään tien perus parannusta. 3. Sa m i Ka rp pi ne n. Kilpailuta urakoitsijat sekä työn suunnittelu ja työnjohto yhtenäisin ehdoin. Ammattilaiset ovat käyneet vähiin, kun alueellisten metsäkeskusten metsänparannustoiminta loppui. 8. Pestaa luotettavat ja kokeneet urakoitsijat
Excel-ohjelma pätevä apu tähän´”, Saaristo havainnollistaa. Kemeratuki 50/60 prosenttia kustannuksista MIKKO RIIKILÄ Karijoen Myrkynkylän metsänomistajat esittelivät ylpeinä äskettäin kunnostettua mittaista Lapin metsäautotietä ja siihen liittyvää parikymmenen kilometrin mittaisten metsäteiden verkostoa. Nyt puu kulkee ympäri vuoden”, tiekunnan puheenjohtaja Urpo Paajanen kertoo. ”Niin löydämme edullisimmat ja luotettavimmat yrittäjät. . ”Vielä viisi vuotta sitten tielle ei huonolla kelillä ollut asiaa henkilöautolla. Remontin kallein osa, noin puolet kuluista muodostava murske, saatiin lähistöltä, mikä sekin säästi kuluja. 15 METSÄSTÄ / 22.11.2018 Karijokiset metsänomistajat panivat metsätieremontit vauhtiin: vasemmalta Juha Mäki-Ketola, Keijo Isoniemi, Reijo Haapala, Urpo Paananen, tiekuntaa avustanut Jussi Korpi-Tassi, Tuomo Mikkola, Esa Saaristo ja Ari Jokipii. Keskimäärin kemeranormin mukainen metsätieremontti on viime vuosina maksanut 15 000 euroa kilometriltä. Samalla osakkailta pyydettiin valtakirjat kemeratukien hakemista varten. Reijo Haapala laskee, että tien peruskunnostus maksoi kymmenentuhatta euroa kilometriltä. Oksat raapivat autojen kylkiä ja puusto hidastaa tierungon kuivumista. Tieremontin kokonaiskustannuksista 35 prosenttia katettiin kemeratuin. ”Yksiköiden määrä perustuu osakkaan metsäpinta-alaan ja siihen, kuinka pitkä ajomatka tietä pitkin on hänen metsäänsä. . Tien yksiköinnin periaate on yksinkertainen, joten asiaan perehtynyt voi tehdä sen omatoimisesti. ”Ja kun osakkaat ovat olleet mukana tieremontin valmistelussa, he kokevat tien omakseen ja haluavat pitää tiensä hyvässä kunnossa.” Paanasen mukaan huolella peruskunnostetun metsätien hoito on edullista, kunhan perushoito tehdään ajallaan. Heille määritellään osuudet – tieyksiköt – joiden mukaisesti osallistuvat tien kunnostus ja ylläpitokuluihin. Työnjohdon olemme hoitaneet itse”, Päkin metsätien osakaskunnan sihteeri Reijo Haapala Karijoen Myrkystä kertoo. Haapala huomauttaa, että metsätieremontin suunnittelun ja työnjohdon kilpailuttaminen ei onnistu, jos kunnostushanke käynnistyy ison toimijan, esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen tai Otson, aloitteesta. Työnjohto 1,5 euroa/metri . . ”Keräsimme osakkailta rahat tien kunnossapitoon kolmeksi vuodeksi, kun tie valmistui. Tienparannuksen aloituskokous pidettiin syksyllä 2015. Erikseen kilpailutettavat työvaiheet ovat tiealueen puuston poisto, kaivutyö sekä sorastus murskeineen ja ojarumpuineen. Paanasen mukaan omatoimisesti urakoitu teiden kunnostushanke toteutui hyvin ja nopeasti ammattitaitoisten urakoitsijoiden ja hyvien työkelien ansiosta. Suunnittelu 2 euroa/metri . . Yhteensä 15,5 euroa/metri 15 500 euroa/kilometri . Tiekunnan kautta laskutettuna arvonlisäveron vähennysoikeus jää saamatta. Metsätieremontin kulurakenne keskimäärin 2015–2018 . . Tähän mennessä tien hoito on maksanut noin 70 euroa kilometriltä vuodessa.” "Nyt puu kulkee" tavat. Tieyksiköt vahvistetaan tiekunnan kokouksessa. ”Ulkopuolinen suunnittelija toimii kuin erotuomari." ”Ulkopuolinen toimii kuin erotuomari tiekunnan käsitellessä asiaa. . MITÄ METRI MAKSAA. Näin käy, kun tietä korjataan ely-keskuksen tuella. Tänä ja ensi vuonna käynnistettävissä hankkeissa tuki on 50 prosenttia ja Pohjois-Suomessa 60 prosenttia. Osakkaat hyväksyivät hankkeen yksimielisesti – Pohjanmaalla sellainenkin on mahdollista. Karijokisia avustanut kurikkalaisyrittäjä Jussi Korpi-Tassi suosittelee ulkopuolisen suunnittelijan pestaamista – eikä kyse ole pelkästä insinööritaidosta. Runkotyöt 3 euroa/metri . Karijoella urakoitsijat laskuttavat kemeratuen ylittävän osuuden ja koko arvonlisäveron osuuden suoraan osakkailta, jotka näin voivat vähentää laskuun lisätyn arvonlisäveron omassa verotuksessaan. . Rummut ja kankaat 1 euroa/metri . Tien luiskan pusikko paljastaa tien huonon hoidon. Tie valmistui kesällä 2017. Lisäksi tiekunnan kokouksissa äänestetään yksiköiden mukaisella ääniluvulla. M ik ko Ri ik ilä. Päällysrakenne 8 euroa/metri . Karijoen hankkeessa on säästöjä kertynyt suunnittelussa ja työnjohdossa sekä konetyössä. Jokainen työvaihe pitää kilpailuttaa Kemerakelpoisen tieremontin tekemiseen tarvitaan ammattitaitoinen suunnittelija, ellei osakaskunnassa ole omasta takaa osaajaa tien suunnitteluun ja tukien hakemiseen. Se vähentää turhaa kiistelyä, ja sen jälkeen on helpompi edetä yhteisellä nuottikirjalla.” Karijokisten mallissa tiekunnan valitsema tien hoitokunta kilpailuttaa tien perusparannuksen työvaiheet erikseen
Paavo Hakamäen ohjaama mäyräkoira Nero saa tiestä vainun. ”Ei huono”, sanoisi sanaleikistä ehkä Uotisen Jormakin. ”Olisivat ottaneet mallia Milwaukeesta.” Wisconsinissa Yhdysvalloissa pelaavan Bucks-koripallojoukkueen tunnuseläin on komeasarvinen peurapukki. Asvalttitiestä löytyy peurankarvoja ja ulostetta. ”Ilman koiraa tämäkin olisi jäänyt löytymättä." Metsästäjät sanovat peurakolarihälytyksiä tulevan keskimäärin kerran vuorokaudessa. Pelloilla käyskentelevä peurapaljous näkyy auton ikkunastakin – ja liian usein konepellillä. Täällä valmistetaan Valkohäntäpeura kuuluu jokaisen loimaalaisen arkeen. ”Haluatko lähteä kolaripaikalle?”, metsästäjä Mika Suvanto kysyy heti Loimaalle saavuttuani. Punainen jäljestysliina kireällä se puskee metsään. ”Peura on pyörinyt katon kautta ympäri”, Suvanto päättelee. Seuraava kyltti sitä vastoin kouraisee luontoihmistä syvältä. Autoilija on soittanut hätäkeskukseen ja jatkanut matkaa. Se on 5–7 prosenttia maamme peuroista, enemmän kuin missään muussa kunnassa tai kaupungissa. 16 22.11.2018 / METSÄSTÄ JERE MALINEN, teksti ja kuvat K aupunkiin toivottava tienvarsimainos saa hymyilemään: Loimaata näkyvissä. ”Haluatko lähteä kolaripaikalle?” Kolaripeurojen etsiminen on tuttu juttu Paavo Hakamäelle ja mäyräkoira Nerolle. ”Biisoni, Suomessa, Loimaalla!”, tuskailen päähänpistoa. Vuoden pahimmat peurakolarikuukaudet olivat vasta alkamassa. Auto on ilmeisesti selvinnyt osumasta ”ehjin nahoin”, toisin kuin peura. Se sopisi Loimaallekin. Kolari kerran päivässä Varsinais-Suomesta Hämeen kylkeen työntyvä Loimaa on noin 6 000 valkohäntäpeuran koti. Sadan metrin päästä puskasta löytyy kuollut peura. Peruspäivä peurojen pääkaupungissa. Sisälle kätkeytyy tarkoin varjeltu liikesalaisuus. Punapäisen biisonin pään alle on listattu loimaalaisen koripallojoukkueen kotiottelut. Lokakuun alussa kulmakunnalla oli rytissyt lähes 200 kertaa. Tällä kertaa kolaripaikka on rajanaapurissa Ypäjän puolella. ”Onneksi vapaaehtoisia koirapartioita on alueella useampia.” Peurasta puruluita Paluumatkalla poikkeamme Aristo Oy:ssä. Päällisin puolin teollisuushallisto näyttää miltä tahansa tavalliselta ”Arskan konepajalta”. Halusi tämä sitä tai ei
Peura kuulemma viihtyy peltojen ja pikkumetsiköiden vuorottelemassa pienipiirteisessä maatalousmaisemassa. Niistä syntyi ekologista lähiruokaa, Rauh-puruluita. ”Kannan raju kasvu alkoi kymmenisen vuotta sitten”, Loimaan Jahtimiesten mukana kaatotalkoisiin osallistuva Mika Suvanto muistelee. Se oli enemmän kuin koskaan ennen. Oikein kukaan loimaalainen ei tunnu tietävän, kuinka siinä niin kävi. ”Kyllähän täällä talviruokitaan peuroja paljon, mutta niin tehdään muuallakin.” ”Ehkä ne ovat nämä Nalle Puh -metsät”, Suvanto sanoo. ”Talvetkin ovat leudontuneet.” Peruspäivä peurojen pääkaupungissa Kolaripeurojen etsiminen on tuttu juttu Paavo Hakamäelle ja mäyräkoira Nerolle. Kulmakunnan peurapaljous on tehtaalla työn alla oleva positiivinen ongelma. Metsästäjiltä on ostettu ajoittain peurannahkoja, mutta vielä valtaosa jää hyödyntämättä. ”Sanotaanko näin, että olemme lähellä ratkaisua. Noista ajoista kielikuvat eivät ainakaan ole keventyneet. Mutta niissä on yksi ongelma. Viime metsästyskaudella Loimaalta kumottiin 2 600 peuraa. Hirvennahoista syntyy koirille puruluita.. ”Peuroja on täällä paljon enemmän kuin hirviä”, yksikönpäällikkö Markus Anttila aloittaa. Viime vuonna Aristossa kaavattiin, pestiin, leikattiin ja kuivattiin noin 10 000 hirvennahkaa. Jo ensi syksynä saatamme ostaa huomattavasti enemmän peurannahkoja.” Nalle Puh -metsien asukki ”Peuroja enemmän kuin variksia”, otsikoi Yle pari vuotta sitten Varsinais-Suomen peuratilannetta. 17 METSÄSTÄ / 22.11.2018 Euroopan ainoana nahkaisia koiran puruluita. ”Etenkin vasan nahka on aivan liian ohutta puruluuksi.” Kokin koulutuksen saanut Anttila on viime ajat kehitellyt erilaisia reseptejä ja valmistustekniikoita, joilla saisi jalostettua loimaalaista luonnon raaka-ainetta lemmikeille. Tänä syksynä saalista saisi kertyä vieläkin enemmän, mieluiten 3 000 peuran verran
Nyt taimikko on parimetristä. Monelle metsänomistajalle heinimispalsta on näköjään se paikka.” Syvänen muistuttaa, että kymmenen prosentin vaivannäöllä saa yleensä yhdeksänkymmentä prosenttia hyödystä. Hän kirjoitti pitkään Paavo Puuntuottaja -nimimerkin suojissa. Vuosikymmenen alussa hän jättäytyi pois palkkatöistä ja alkoi kehittää ja valmistaa pienmetsäkoneita. Kaksi pientä lasta ja taipaleensa alussa oleva yritys pitävät miehen siinä määrin kiireisenä, että uusia blogeja syntyy enää harvakseen. ”Ensimmäisenä vuonna yritykseni liikevaihto oli 60 euroa. Täydellisyyden tavoitteluun tuhlaantuu vain hirveästi panoksia. 18 22.11.2018 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat P ääkaupunkiseudulla asuva Pekka Syvänen omistaa vaimonsa kanssa itse ostettua metsää Etelä-Savon Ristiinassa. ”Kaikkea muuta kannattaa optimoida paitsi hulluutta. Tänä vuonna ylletään jo noin 300 000 euroon.” Useimpien metsänomistajien tapaan Syvänen esittelee metsiään ylpeänä. Taimikolle ei istuttamisen jälkeen ole tehty mitään.” Kun Paavosta tuli Pekka Tuotantotalouden osaajana Syvänen korostaa turhan tekemisen välttämistä. ”Epäiltiin välillä MTK:n ja välillä metsäteollisuuden edustajaksi. Kehitystyön tuloksena syntyi Logbullet, todennäköisesti maailman pienin metsäkone. Ensi töikseen hän vie toimittajan kuusentaimikkoon, jonka tieltä kaadettiin järeä tukkimetsä metsä tilan kauppahinnan katteeksi maaliskuussa 2012. Sillä tapaa peli pysyy reiluna.” Mielipaikka omassa metsässä Metsänsä mielipaikaksi Syvänen paljastaa kasvatuskoivikon, jossa metsänomistajapariskunta sai opetella raivaussahaamista ihan tosissaan. ”Tässä oli kahdeksan hehtaaria läpitunkematonta koivutiheikköä. Palkkatyönä tiheikön raivaus olisi ollut todella Pekka Puuntuottaja Pekka Syvänen rauhoittelee metsäpäättäjiä: Nelikymppisten ikäluokasta tulee oikein hyviä metsänomistajia. Hän jakoi netissä kokemuksiaan metsätaloudesta ja suorittamastaan metsätalousyrittäjäkoulutuksesta. ”Luovuin nimimerkin suojasta, kun aloin koneiden valmistuksen. Kone esiteltiin 2015. Paavon ydinviesti oli, että raha on paras metsäneuvoja. Kysymykseen, miksi he ryhtyivät metsänomistajiksi, hänellä ei ole selvää vastausta. Nyt koneita on myyty 21 ja seuraavillekin on jo ostaja tiedossa. ”On asioita, joita ei voi selittää.” Diplomi-insinööriksi opiskeltuaan mies työskenteli suuressa konepajayrityksessä ja vastasi kymmenien miljoonien eurojen tuotantoprosessien tehostamisesta. Ristiina ”Tässä oli vuosikymmenen alussa läpitunkematon koivuviidakko, jota peratessa saimme vaimon kanssa harjoitella raivaussahaamista ihan tosissaan.”. Taimet istutettiin toukokuussa – maata ei kannata pitää tyhjänä. Työ on yleensä tarpeetonta, mutta ihminenhän on onnellisimmillaan, kun hänellä on työpaikka. ”Nämä kasvavat ällistyttävän nopeasti. Ei siis ole järkeä pohtia, miten taimikon heinäntorjunta sujuu näppärimmin, vaan sitä miten siltä voi välttyä.” Metsänomistajana Syvänen ryhtyi metsäblogistiksi. Moni taisi yllättyä, kun nimimerkki osoittautuikin pääkaupunkiseudulla asuvaksi nuoreksi metsänomistajaksi.” Blogit löytyvät yhä osoitteesta puuntuottaja.com . ”Minua niin harmittaa jutut taimikoiden heinänpolkemistalkoista
Puuntuottaja kilpailuttaa tarjouksia, ja valinnassa painottuu halpuus. Rehevälle kasvupaikalle suuria taimia Paljasjuurisia kuusentaimia 1960-luvulta. Vanhenevat puuntuottajat eivät jaksa, ja työelämässä olevat eivät ehdi. Kuten entinen pomoni totesi, ikä on ongelma, jonka aika korjaa.” Hän korostaa, että ihmiset ylipäätään haluavat hoitaa sijoituksiaan ja varallisuuttaan järkevästi. Se saattoi laimentaa monien metsäsijoittajien ostohalujakin. Pienten taimien kysyntää vauhdittaa myös se, että puuntuottaja vastaa itse yhä harvemmin istutuksesta. ”Jo maailman vanhimmissa kirjoituksissa murehdittiin nuorison turmeltumista. Istuttajat, jotka paljasjuuristen taimien aikana käyttivät todella tukevia puolimetrisiä taimia, saattavat nykyisin kaivata reheville uudistusalueille tätä taimityyppiä. Entäpä jos niitä kasvattaisi itse. Taimien istuttamisessa on viivytelty ja aluskasvillisuus on saattanut rehevöityä metsän harvuuden vuoksi. Jos on varmaa, että talvella 2022 hakataan rehevän maan kuusikko ja se mätästetään istutuskuntoon välittömästi, pikkutaimet hankitaan keväällä 2019 ja istutetaan riveiksi lähelle tulevaa avohakkuualaa. Syvänen pitää huolta turhana. Jos taimitarhalla kasvatetaan taimet vuotta tai kahta vanhemmiksi kuin tavallisesti, vakiopinta-alalta saadaan toimitetuksi taimia vähemmän kuin normaalisti, ja jonkun pitää se maksaa. ”Ei pidä korjata sellaista, mikä ei ole rikki.” MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Mutta toteutus vaatii hyvää ennakointia ja sopivia kohteita. ”Metsäntutkimuslaitoksen taannoisen tutkimuksen mukaan kaupunkilaismetsänomistajat hoitavat metsiään ahkerammin kuin maaseudulla asuvat.” Hänen mielestään parasta, mitä valtio voisi tehdä metsänomistusrakenteelle, olisi olla tekemättä mitään. VAIHTOEHTOJA KAIVATAAN. Taimitarhat vakuuttavat, että kentälle toimitetaan sellaisia taimia kuin kysytään. PALSTALLA ”Kaikkea muuta kannattaa optimoida paitsi hulluutta." SUURTEN KUUSENTAIMIEN TARVE ei ole poistunut mihinkään, vaikka taimitarhojen tarjonnasta niin voisi päätellä. Lähtökohtana voi olla pieni taimitarhalta hankittu paakkutaimi, joka kasvatetaan omalla maalla riittävän vanhaksi ja tukevaksi. Löytyykö sopiva pinta-ala jostakin läheisestä pellonkulmasta. Oli hauska huomata, kuinka työn tuottavuus kohosi sitä mukaa, kun sahaus alkoi sujua.” Koivikko on raivattu kahdesti. Logbullet on todennäköisesti maailman pienin metsäkone. Ensin varovainen harvennus, jotta hirvien suosimalle alueelle jäi tarpeeksi taimia, ja vasta sitten koivikko harvennettiin ohjetiheyteen. Mitä vankempia taimet ovat, sitä vähemmän tarvitaan huolenpitoa istutuksen jälkeen. Koulittujen paljasjuuritaimien istutus on kalliimpaa kuin pikkutaimien istutus pottiputkella. Mutta jos taimet unohtuvat pellonkulmalle lopullisesti, tuleepahan tehdyksi tuleville puuntuottajille ihmettelyn aihe tekijän mietteistä. Jos tavoitteena on tehdä 2 000 tukevaa kuusentainta, tarvitaan 400 metriä koulimisvakoa, jos pikkutaimet istutetaan 20 cm välein. ”Ensi vuosikymmenen puolivälisssä tähän saadaan kunnollinen harvennusleimikko.” Uuden polven metsänomistaja Pekka Syvänen edustaa sukupolvea, jolle metsät suurten ikäluokkien jäljiltä siirtyvät. Realiteetti on, että taimikot harvenevat ja jopa tuhoutuvat jälkihoidon puuttuessa. Suurten taimien menekki on vähäinen niiden korkean hinnan vuoksi. Alan lehtien vakiovinkkejä juhannuksen ja isänpäivän viettoon on, että taimien elinmahdollisuudet pitäisi tarkistaa. Lisäkustannukset ovat vähäiset, koska puuntuottajalle maa on yleensä halpaa. Totta on, että pienet kuusentaimet ovat menestyneet erinomaisesti, kun maanmuokkausmenetelmä on mätästys, hakkuun jälkeen toimitaan ripeästi taimien heinimistarpeen minimoimiseksi ja jos maaperä ei ole tuoretta kangasta rehevämpi. Mutta eroa ei kannata liioitella. Se on 1,5 metriä leveä ja niin kevyt, että se kulkee esimerkiksi maastoauton vetämässä perävaunussa palstalle. He asuvat suurissa kaupungeissa ja ovat nuoria sekä korkeasti koulutettuja. Sitä löytyy jonkin verran markkinoilta, mutta hinta on kova. Pekka Syvänen luottaa, että hänen ikäpolvestaan kasvaa hyviä metsänomistajia: ”Tutkimusten mukaan kaupunkilaismetsänomistajat hoitavat metsiään paremmin kuin maaseudulla asuvat.”. Yhtään hirven syömää runkoa ei ole rumentamassa näkymää. Vuosikymmenen alussa ostettu tila on omistajapariskunnan ponnistuksin pantu hyvään kasvukuntoon. 19 METSÄSTÄ / 22.11.2018 kallista. Meiltä paloi täällä 150 tankillista bensaa. Ei tänä päivänä pärjättäisi 20 vuoden takaisilla metsäpalveluilla.” Syvänen viittaa myös metsänomistajatutkimusten havaintoihin. Lopputulema on, että istutusalan omistajalle tulee vuosia kestävä työ vapauttaa pikkutaimet jäämästä heinien alle. ”Totta kai maailma muuttuu, ja myös metsäpalveluiden on kehityttävä. Jos hakkuuprojekti myöhästyy vuodella tai kahdella, ei hätää. Heinimistä ei tarvittu. Moni epäilee, ettei maisteritason vihertävä city-sukupolvi enää jaksa innostua metsien hoitamisesta ja puun myymisestä. Eikä taimien vapauttaminen heinistä ole monellakaan hauskaa työtä vaikeissa oloissa. Silloin joko tarvitaan suuria kuusentaimia tai heinien kanssa taistellaan vuosikausia. Tarjoajan ei kannata hankkia kalliita taimia, jos lopputuloksena on tarjouskilpailun häviäminen. Mutta aina ei ole näin
Alusta asti mukana ollut Kääriäinen myöntää, että metsäkoneet ovat yleistyneet hitaammin, kuin hän aikoinaan oletti. "Istutukset sijaitsevat paikoin niin jyrkillä rinteillä, että metsäkoneet varusteellaan turvallisuuden varmistamiseksi vinssillä." Ryhmä Metsälehden lukijoita tutustui marraskuun alussa puunkorjuuseen Kiinassa.. Teollisuuspuu saadaan eukalyptusta, mäntyä ja poppelia kasvavista istutusmetsistä, joita uudistetaan 7-10 vuoden välein. "Työvoiman saatavuus on haaste, se ajaa koneellistamista", Kääriäinen sanoo. Viime vuonna se nousi havusahatavaran tärkeimmäksi vientimaaksi. Tuore eukalyptus sisältää paljon vettä, joten työmiesten olallaan kantamat pöllit ovat helposti 60-kiloisia. Kiina on sekä metsäteollisuuden tuotteille että puuraaka-aineelle iso markkina. Niistä uusin, Stora Enson kartonkitehdas, avattiin pari vuotta sitten Beihaissa Etelä-Kiinassa. Lähes kaikki luonnonmetsät on suojeltu. Tästä ovat myös suomalaisyritykset päässeet nauttimaan. sässä, ja siinä työssä harvesteripää on ylivoimaisen tehokas. Lisäksi kilpailu maasta on kova. UPM:llä ja Stora Ensolla on myös omia tehtaita Kiinassa. 20 22.11.2018 / METSÄSTÄ ELIISA KALLIONIEMI, teksti ja kuvat K ymmenhenkinen korjuuporukka nostelee kuorittuja eukalyptuspöllejä kuorma-auton kyytiin. Plantaasipuu on raskasta. Kukkulan rinteellä ahkeroivan metsurijoukon korvaa todennäköisesti ensin kaivinkoneeseen asennettu harvesteripää. Metsätyömiehet lastaavat käsin kuoritut eukalyptuspöllit suoraan kuorma-auton kyytiin. Kalle Mäenpää ja Risto Kääriäinen ovat koneellisen puunkorjuun pioneereja Kiinassa. Tulevaisuuden markkina. Se peittää jo yli viidenneksen maan pinta-alasta. Metsätyöpalkat nousevat hänen arvionsa mukaan 15 prosentin tahtia vuosittain, mutta sekään ei riitä houkuttelemaan nuoria metsään. Metsäkoneita Kiinassa on käytössä vasta vähän, vaikka puuta hakataan teollisuuden raaka-aineeksi vuosittain suurin piirtein saman verran kuin Suomessa. Ponssen Kiinan ja Japanin toiminnoista vastaava Risto Kää riäinen uskoo, että käänne on kuitenkin väistämätön. Paperin-, sellunja kartonginvalmistajille se on ollut tärkeä vientimaa jo pitkään. Suomalaisille sahoille Kiinasta on tullut tärkeä kauppakumppani vasta tällä vuosikymmenellä. Kasvavasta puun tarpeesta ne tyydyttävät kuitenkin vain noin puolet. Risto Kääriäinen kehuu kiinalaisten kuljettajien ammattitaitoa. Kiina kehittyy kovaa vauhtia, mutta suuri osa puusta korjataan edelleen mies ja moottorisaha -menetelmällä. Ponsse on toiminut Kiinassa kohta yksitoista vuotta. Maataloudessa koneet ovat jo yleistyneet, ja sama muutos alkaa näkyä myös metsässä. Tulevaisuus kuitenkin näyttää valoisammalta. He muuttavat mieluummin kaupunkeihin. Eukalyptus pitää kuoria metHarvesteri valtaa leimikoita Kiinassa Työvoima ei enää riitä raskaisiin metsätöihin. Siksi puuviljelmiä on perustettu entistä jyrkemmille rinteille, joilla puunkorjuuseen tarvitaan kaivinkoneita vakaammat harvesterit. Metsäpinta-ala kasvaa Kiinassa on viime vuosikymmenet istutettu paljon uutta metsää
Kaikki CFMOTO -laitteet on varustettu modernilla vesijäähdytteisellä 4-tahti moottorilla. Kun etsit laitetta vapaa-aajan vauhtiin tai luotettavaa ja monipuolista työkonetta on CFMOTO paras valinta – ja vielä 3-vuoden takuulla. • 400 cc. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. SOHC, EFI • Teho 24 kW/32 HV • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona • Saatavana lyhyt ja 2 hlö rekisteröity pitkä malli • 495 cc. SOHC, EFI • Teho 29 kW/40 HV • Neliveto elektronisella tasauspyörän lukolla • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Kaasuiskunvaimentimet • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona Ajat sitten maantiellä tai maastossa, hiekkateillä tai kallioilla – CFMOTO on rakennettu kestämään ja viemään sinut aina määränpäähäsi. Katso lähin jälleenmyyjäsi: IRS EFI EPS IRS EFI EPS • Puskulevy • kahvanlämmittimet • tuulilasi KYSY TARJOUS TALVIPAKETISTA LÄHIMMÄLTÄ JÄLLEENMYYJÄLTÄSI. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl
22 22.11.2018 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat O len vuosia narissut Husqvarnan väelle, että merkin viiltosuojaja varsinkin raivaushousut on mitoitettu lähinnä maratoonarin vartaloille. Moottorisahauksessa viiltosuoja pysäyttää 20 sekuntimetrin vauhdilla iskevän teräketjun. Husqvarnan Techical Robust -viiltosuojahousut ovat laadukkaat ja kohtalaisen väljästi mitoitetut. Robust tarkoittaa lujatekoista. Lupaus osoittautui vähintäänkin oikeansuuntaiseksi. L-koossa vyötärön ympärys on 37 tuumaa, XL:t ovat 39-tuumaisia ja XXL:t peräti 42-tuumaisia. Techical Robust -mallia on tarjolla vain viiltosuojahousuina, ei asukokonaisuuksina. Polvien vahvikkeet ja takareisien kohdalla olevat, vetoketjulla avattavat tuuletusraot parantavat osaltaan housujen käyttömukavuutta. Lahkeiden etuosan kangas on lujaa dyneemaa, haaraosaa on vahvistettu aramidikankaalla ja nilkkaosan vahvikkeet ovat corduraa. Se estää lumen ja kesäkelillä punkkien pääsyn kenkään. Edelleenkään Husqvarnalla ei ole raivaustai viiltosuojahousuja, joissa samalla vyötärön mitalla olevat housut olisivat saatavina eri lahkeenpituuksin. Meikäläisen niin sanotusti runsaalla runkomuodolla ei ole ollut toivoakaan sovittautua slimmeihin ruotsalaistamineisiin. Arvoitukseksi jäi, miksi koukku avautuu ulospäin. Lahkeen pituus on vakio. Housujen valmistuksessa käytetyt tekniset materiaalit vastaavat tähän lupaukseen. Näitä voi suhteuttaa farkkujen mitoitukseen. Turvahousut tukevammallekin Robust tarkoittaa lujatekoista, ja nimelle löytyy myös vastinetta.. Ohuen viiltosuojakuteensa ja jouhevuutensa ansiosta ne sopivat myös raivaussahaukseen. Raivaussahan terää viiltosuojaus ei torju. Lahkeen suulla oleva sisälahje kiristyy nepparilla tiiviisti kengän ympärille. TECHICAL ROBUST + väljä mitoitus + laadukkaat materiaalit + lahkeen suun lumija punkkisuojat – vain yksi lahkeenpituus Husqvarnan Techical Robust -viiltosuojahousut luontuvat myös ei niin solakan sahurin vartalolle. Erityisesti kolmioterällä tehtävässä varhaisperkauksessa lahkeiden etuosan tanakka suojakude on hyvä, koska terä viskoo voimalla kaikenlaista ryönää jaloille. Housujen verollinen hinta, 300 euroa, on linjassa vastaavin ominaisuuksin varustettujen viiltosuojahousujen kanssa. L-koko sopii rouheat 90 kiloa painavalle, lyhytjalkaiselle viikonloppumetsurille. Aikansa kuunneltuaan neuvoivat kokeilemaan pari vuotta sitten markkinoille tulleita Techical Robust -housuja. Housut ovat mukavat ja vastuksettomat askeltaa. Lahkeen suulla on myös koukku, jolla lahkeen voi kiinnittää kengännauhoihin. KOKEILTUA Fakta Arvoitukseksi jäi, miksi housun lahkeessa oleva, kengän nauhoihin kiinnitettävä koukku avautuu ulospäin. Lisäksi housujen takaosan kangas joustaa, mikä sekin osaltaan lisää käyttömukavuutta. Niiden luvattiin olevan reisistään väljemmin mitoitetut kuin merkin hienoimmat turvakamppeet. Nimensä mukaiset Käytössä Techical Robust -housut ovat erinomaiset
Sinne kun putoaa, niin mitään keinoa päästä ylös ei ole.” Tästä on vuosien saatossa ollut surullisia tapauksia. Harvoin on metsässä ollut samalla tapaa epämääräisen kammo olo. Kaivon paikat unohtuneet Parkkinen havahtui vanhojen kaivojen vaarallisuuteen viime kesänä ollessaan lähdössä tekemään leimikkoa vanhan asutuksen ympärillä olevaan metsään. Yleisohje oli seuraavanlainen: "Katkaise runko, kun laadussa tapahtuu selvä muutos. Tilanne on pahin siellä, missä maaseutua on autioitunut eniten. Kaikkia puita ei saanut katkaista samalla tavalla, vaan työssä tuli ottaa huomioon jokaisen puun muoto ja laatu. Oikeasti ihminen ei häviä, mutta piilokaivoon pudonneita eivät koiratkaan todennäköisesti löydä.” Parkkinen pohtii, että esimerkiksi Lintulan luostarista edelliskesänä jäljettömiin kadonneen nunna Elisabetin kohtaloksi on hyvinkin saattanut koitua vanha kaivo, jonka sijaintia kukaan ei tiedä. Vähän matkan päässä raunio on pikkuruisen navetan peruja. "On sangen tärkeätä tietää, miten sahapuu edullisesti katkotaan tukeiksi, sillä siitä riippuu ratkaisevasti minkälaista sahatavaraa puusta saadaan. 1) Kuitupuuksi x) Pikkutukiksi 2) Tukiksi Oikea vastaus sivulla 28. 1/2 jalkaa sahapuuta kantoon jätettynä aiheuttaa monen kymmenen markan menetyksen. Jos runko oli lenko pitkältä matkalta, neuvottiin katkaisemaan se lengon keskeltä lyhyemmiksi tukeiksi. Niitä ei ole merkitty karttoihin, ja toisaalta autioituneista taloista aikanaan muuttaneet ihmiset ovat jo paljolti poissa keskuudestamme. Parkkinen oli paikalle ajeltaessa selostanut, kuinka salakavalia ja vaarallisia vanhat, metsiin unohtuneet kaivot ovat. Jossain lähistöllä piilee näkymätön vanha kaivo. "Kaatosuunta on määrättävä ja valmistettava kunnollinen kaatokolo, ettei tyvi kastuessa pääse repeämään. Tyttö onnistuttiin pelastamaan. Vanhan ajan kaivot olivat helposti kymmenkin metriä syviä ja reunoiltaan kivettyjä. Karsiminen on toimitettava huolellisesti ja 'lippa' ja 'tyvileuha' poistettava joko sahalla tai veistämällä." Rungoista piti pyrkiä tekemään mahdollisimman suoria ja tasalaatuisia. "Kenelläkään ei ole tietoa kaivojen sijainnista." Stora Enson metsäasiantuntija Vesa Parkkinen tutkii leimikolle sattunutta vanhaa asuinkenttää. Täällä sellainen on – jossain. "Suoruus onkin tärkeysjärjestyksessä ensimmäisellä sijalla ja suuri kuutiomäärä vasta viimeisellä", Metsälehdessä kirjoitettiin. ”Lisäksi niissäkin tapauksissa, kun autiotalon kaivon paikka tiedetään, perikunta saattaa kieltää kaivon täyttämisen. Puut piti arvioida etukäteen ennen kaatamista, sillä viat oli helpompi nähdä pystyssä olevasta rungosta kuin lumihankeen uponneesta. Kovasti lenko runko ei enää kelvannut tukiksi. Jos puussa oli paha tyvimutka, se tuli katkaista omaksi pöllikseen, josta tulisi joko paperitai ratapölkky. VUOTTA METSÄLEHTI Sarjassa kerromme, mistä 85-vuotiaassa Metsälehdessä on aikaisemmin kirjoitettu tähän aikaan vuodesta. Puut on aina kaadettava lyhyeen kantoon, sillä esim. MARIANNE MINKKINEN Vuoden 1962 Metsälehdessä jaettiin ohjeita sahapuiden apteeraukseen, eli tukkien katkaisemiseen ja merkitsemiseen. Pihtiputaalla partiotyttö putosi viime keväänä kaivoon, jonka suu oli kokonaan piilossa – uutisen mukaan hän kertoi maan pettäneen jalkojen alta. ”Esimerkiksi täällä Liperissä salot olivat vielä sodan jälkeen asuttuja ja joka vaaralla oli taloja. Parkkinen muistuttaa, että jokaisella asuinpaikalla on ollut myös kaivo, osassa useampia. Taannoin kokenut metsuri menehtyi vanhan talon ympäristöä raivatessaan salakaivoon Mikkelin seudulla. Täällä on asuttu vielä sodan jälkeen. ”Luulen, että tapauksia on enemmänkin. Nyt ne kaikki ovat autioina, ja kaivot ovat peittyneet hengenvaarallisiksi loukuiksi. Tässä suhteessa tehdään vielä paljon virheitä", lehdessä kirjoitettiin. Katkaise runko 'poikaoksan', koron, mutkan, tervasroson ja haaran alta." Jutun mukaan tukin normaali keskipituusvaatimus oli 14–15 jalkaa. Sahapuiden apteerausohjeet MIHIN SOPII MÄNTY, JONKA RUNGON PITUUS ON 3 M JA LATVALÄPIMITTA 15 CM. 23 METSÄSTÄ / 22.11.2018 MIKKO RIIKILÄ T arvomme Stora Enson Liperin metsäasiantuntijan Vesa Parkkisen kanssa jykevässä, pari vuotta sitten harvennetussa, vanhalla viljelymaalla kasvavassa kuusikossa. Näille asuinsijoille syntyneet tai perustetut metsät ovat juuri niitä, joita nyt harvennamme.” Kaameinta on, että kenelläkään ei ole tietoa kaivojen sijainnista. Parkkinen kertoo, että pari kertaa hän on kävellyt likimain kaivon yli ja tajunnut vasta myöhemmin, kuinka läheltä piti. ”Niiden puukannet ovat ajat sitten lahonnet, ja kaivon suuaukon ympäristö saattaa olla sankan kasvuston peitossa, joten niitä on erittäin vaikea huomata. Pisin tukki sai olla 19–23 jalkaa, ja lyhyimpiä 10–13-jalkaisia tukkeja sai tehdä vain poikkeustapauksissa. ”Isäntä totesi puhelun päätteeksi, että Vesa, siellä on muuten vanha kaivo.” Mistään kaivon paikka ei olisi paljastanut. Se on mielestäni ajattelematonta.” Hylätyt kaivot ovat surmanloukkuja Tämä juttu voi pelastaa sinun tai lähimmäisesi hengen. M ik ko Ri ik ilä Ar i Ko m ul ai ne n. Aina silloin tällöin ihmisiä katoaa metsään jälkiä jättämättä. Uunin rauniot ja talon kivijalka paljastavat vanhan asuinkentän
Kuvista paljastui sarvissa orastava peruukkimaisuus. Ensimmäinen varma havainto oudosta otuksesta tehtiin 2017, kun Tuusmäen Erän metsästä jät kummastelivat helmikuussa sarvipäistä sonnia, joka viihtyi joukon jatkona kymmenen hir ven talvilaumassa. Puolessatoista vuodessa sar viin oli kasvanut lisää pattia peit täen alleen osan aiemmin näky neistä sarvipiikeistä. Ihmeteltiin vain, miksi hirvellä on yhä sarvet pääs sä. Rantasalmen sonniin näytti pätevän jälkimmäinen vaihtoeh to: ”Ehjien” sarvien tyveen oli al kanut ilmaantua epämääräises ti kasvavaa luumassaa. Kuukautta myöhemmin sarvi päisen sonnin mysteeriin saatiin riistakameralla lisävalaistusta. Kaukaa katsottuna hirven sar viin ei kiinnitetty sen kummem paa huomiota. Peruukkisarvi päätyi kinnerpuuhun ”Sen kivekset olivat mielestäni pienet." Peruukkisarven päivä päättyi 15 kilometrin päässä kuvauspaikalta lokakuussa 2018. Menneinä vuosikym meninä kaikkea oli ko keiltava – myös eläimillä. Saksalaiset keksivät, että kastraatio antaa hirvelle peruukkimaiset sarvet. Rantasalmella nimittäin seikkaili pari vuotta peruukki sarvinen hirvisonni. Tämäkin teoria vahvistui lo kakuussa 2018. Nyg rénin mukaan ilmiö on tavalli sesti synnynnäinen, mutta se voi syntyä myös myöhemmin esi merkiksi kivesten tapaturmai sen vaurion tai sairauden seu rauksena. Savossa sellaiset syntyivät luonnollisesti. ”Sen kivekset olivat mielestäni pienet ottaen huomioon eläimen koko ja kiimaajan läheisyys", summasi satoja tuotantoeläimiä teurastanut Kokkonen, joka suo listi ja tutki kaadon. Esko Poutanen, kulmakunnal la tunnettu riistakamerakuvaa ja, tallensi sarvisen sonnin ka meralleen. Son nin syömiselle ei kuitenkaan ole estettä. Peruukkisarvi nimittän kaatui Kolkontaipa leen Erämiesten jahdissa noin 15 kilometrin päässä Poutasen kuvauspaikalta . Sonni on ollut kaiken lisäksi lisääntymiskyvy tön”, Kaarlo Nygrén sanoi. Karuilla tutkimuksillaan he todistivat sukupuolihormonien säätelevän hirviurosten sarvien kasvua ja irtoamista. Nygrénin Kallen kokemusten ar kistoon voi tallentaa yhdet sar vet lisää. ”Peruukkisarvia syntyi kuin liukuhihnalta, kun hirvieläimil tä salvattiin kivekset”, emeri tus hirvitutkija Kaarlo Nygrén muistelee biologian opiskelija na pänttäämiään saksalaispro fessoreiden rodunjalostukselli sia selontekoja. Sisäelimistäkään ei löyty nyt moitittavaa. Virkauransa 1971–2010 aikana Nygrén kertoo nähneensä sellaisen Suomessa alle kymmenen kertaa, valoku vissa tai sarvina. Syötäväksi kelpaava Peruukkisarville on tyypillistä, että uros ei pudota niitä pääs tään. Päällisin puolin hirvi oli täysin terve. Innokas riistakamerakuvaaja Esko Poutanen on onnistunut tallentamaan 2000-luvulla monta luonnon ihmettä.. Esko Poutasen riistakamera taltioi peruukkisarvise n hirvisonnin maaliskuussa 2017 Rantasalmen Tuusmäessä. Ne ovat kuin pahkaiset vesimelonit." Hirvellä sarvet talvella. Niiden olisi pitänyt pudota jo joulukuussa. Luonnossa sitä vastoin pe ruukkisarvinen hirvi on har vinaista herkkua. "Komeimmat hirven peruuk kisarvet taitavat löytyä Riihimä en Metsästysmuseosta. ”Se oli raavas sonni. Rasvainen ja ruhopainoa 265 kiloa”, Heino Kokkonen Erämiehistä kertoo. 24 22.11.2018 / PILKKEITÄ JERE MALINEN, teksi ja kuvat S aksalaiset, jos ketkä, ovat tunnettuja pe rinpohjaisuudestaan. ”Jouti pois jo eläinsuojelul lisistakin syistä. Sarvien kasvu jatkuu, muo to ja perusrakenne hautautuvat valtoimenaan kasvavan luumas sa alle. Sarviin oli kasvanut lisää patteja, mutta muoto ja koko oli yhä tunnistettavissa
RISTO JALKANEN Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija LUKIJALTA Lahopuuta riittää Vaatimukset lahopuun lisäämi sestä kuulostavat korvissani ou doilta, varsinkin kun ei kerrota, mitä lajia eniten kaivattaisiin. Kaali ja keltaperhoset eriytyi vät omiksi linjoikseen jo dinosaurusten valtakaudella noin 90 miljoonaa vuot ta sitten ja yhtä kauan niillä on ollut eri ravintokasvit.. Toisaalta emme tiedä, miten monia eri kasvilajeja syövät hyönteiset käyttäy tyvät. Nimenomaan monofaagit, touk kana vain yhtä kasvilajia syövät hyöntei set, ovat tässä suhteessa erityisen tark koja. Täplätup sukkaan kaltaiset perhoset, jotka asetta vat munansa muualle kuin ravintokasvil le, ovat yleensä moniruokaisia. Kor keita kantoja on hakkuissa pakko tehdä kivien vierustoille. Myös monet taudit ja tuho hyönteiset tappavat ikäänty neitä puita pystyyn, ja nuorilla kin on omat vihollisensa. Siihen asti kaikista vaaroista selvinneitä vanhoja mäntyjä ja kuusia pamahteli keskeltä poik ki kuin tulitikkuja. Sieltä se etenee usein kohti runkoa, jol loin oksa kuolee. Lahopuuta on ihan tarpeeksi, levyä pitäisi jo kääntää! ASKO AHONEN Korkeakoski ten kehittyy myös ulkonäköeroja ja sil loin on syntynyt uusi laji. Luultavasti perhonen valitsee silloin munintapaikaksi sellaisen kasvin, jonka tuoksuaineissa on eniten samaa. Heimossa on kolme monilajista ryhmää: sitruunaperhoset, kaaliperhoset ja kel taperhoset. Kaaliperhosten heimossa näkyy ra vintokasvin merkitys lajien synnylle. Sitruunaperhosella on muutamia lähi sukulaisia eteläisessä Euroopassa. Niin paljon luonnossa liikun, vielä työnkin merkeissä, että us koisin tietäväni mistä kirjoitin. Jalokuuset ränsistyvät Jalokuusilla on 2000luvulla esiintynyt eritasoisten oksien kuolemista. Myrskytuhot ja tykkytuhot ovat vuorotelleet. Luonnonsuojelu tarkoittaa mielestäni sitä, että kuolleiden puiden ihailusta siirryttäisiin ihai lemaan nuoria terveitä metsiä, oli vat ne sitten mitä lajia tahansa. METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia 25 PILKKEITÄ / 22.11.2018 KAMALA LUONTO Ja rk ko Ve hn iä in en TUTKIJALTA SITRUUNAPERHONEN ON SAANUT nimensä aikuisen siipien väristä, ei tou kan ravintokasvista. Erityisen pahoja tartuntaai koja ovat olleet vuodet ensim mäisen kymmenluvun lopulla ja seuraavan alussa, siis noin 2005– 2013 ja 2017 (oireet 2018). Toukkana se syö paatsamaa ja orapaatsamaa; etelämpä nä sille kelpaavat muutkin paatsamala jit. Vuoden 2015 marraskuun lop pupäivien runsas ja märkä lu misade katkoi nuoria koivikoi ta, osin kuusia ja mäntyjäkin. Jalokuusten ränsistymisen eli jalokuusensurmanimisen tau din aiheuttaa hiljan Suomessa kin määritetty Neonectria neomacrospora sieni. Jalokuusisurmaiset puut vi hertyvät aika nopeasti tartun tojen loppuessa. Pihojen pihdoista noin puolella on viimekesäisen kiertelyn perusteella jalokuu sensurmaa. Jokainen hakkuu synnyttää lahopuuta, samoin jä reän raivuupuuston kaato. Muniiko esimerkiksi itse koivulla kasvanut tammikehrääjänaaras koivulle ja pihlajalla kasvanut pihlajalle. Sienelle on tyypillistä, että se tarttuu ok sien uloimpiin osiin. Tauti on helpoin havaita suu rehkoista pihdoista, etenkin pi hojen yksinäisistä siperianjalo kuusista. Kun oireet ovat uu sia, neulaset ovat punaruskeita. Nekin syövät paatsamaa. Käävät ovat puiden syöpiä, jotka tap pavat isäntänsä hitaasti mutta varmasti. Siirty minen uudelle ravintokasville on aikoi naan merkinnyt uuden evoluutioaallon syntyä. Näi tä on eri puolilla ja korkeuksilla latvusta. Merkittävimmät tu hot löytyvät puulajikokoelmien siperianjalokuusilta, mutta oirei ta on muillakin jalokuusilajeilla. Yleensä tartunnat ovat voimakkaimmat latvuksen alaosassa, mutta toistuessaan ränsistyttävät koko latvuksen. Talvi 2018 koetteli tykkytuho jen muodossa etenkin pohjois ta ItäSuomea. Naarasperhonen munii yleen sä samalla kasville, jota on itse toukkana syönyt. Kuolleet oksat ovat lyhyitä tai pi dempiä oksankärkiä, joita kut sutaan liputtaviksi oksiksi. Lahopuussa kun löytyy valinnan varaa yllin kyllin. Laho puuta nekin ovat, samoin hylky lumpit ja ajokonemiehiltä pii loon jäänyt hakattu puutavara. Myrskyjen jäljiltä tuulikaato ja jää joka vuosi metsiin. Sitruunaperhoset syövät siis paatsamaa, keltaperhoset hernekasveja ja kaaliperhoset ristikukkaisia. Aikaa myö Ruoassa menestyksen salaisuus Levätessään sitruunaperhosen toukka asettuu paatsaman lehden keskisuonelle ja silloin vihreää toukkaa on hyvin vaikea huomata. Lisääntynyt ilmankosteus teki puiden kan taman lumikuorman liian ras kaaksi, ja metsässä alkoi rytis tä. Tautisia puita ja metsiköitä kin on eri puolilla Etelä ja Kes kiSuomea. Kuolleet oksat eivät kuitenkaan herää eloon, ja ne neulasettomina rankoina usein osoittavatkin taudin ol leen puussa. Jos ravintokasvi on hyvin harvinai nen tai naaras joutuu seudulle, missä sen omaa ravintokasvia ei lainkaan kasva, sen täytyy munia jollekin muulle kasvil le. Näin perhosesta on syntynyt uusi popu laatio, joka ravintokasvinsa vuoksi pysyy erillään kantapopulaatiosta. Suuri osa on kuusia. JOS TOUKAT SELVIYTYVÄT uudella ra vintokasvilla aikuisiksi, ne munivat sa malle kasville, jolla ovat itse kasvaneet. Tautia on kuitenkin myös nuorissa ja siis pienehköis sä yksilöissä. Runkoon ei näyttäisi syntyvän kuolioita, joten run ko pitää puun hengissä. Omalla kotiseudullani vuo den 2010 helmikuu oli lumi ja pakkaskuukausi. Luontoäiti on tällä vuosikymmenellä tehnyt lahopuuta runsain määrin, saa matta työstään ”luontoväeltä” mitään tunnustusta. Hyönteisten elämässä ravinto on olen nainen osa
Metsien hoidolla sekä puuston määrän ja ikärakenteen avulla saavutettu kasvunlisäys voi olla tasaantumassa, joten kasvun lisääntyminen vaatisi lisäpanoksia. Vuoden 2016 jälkeen kasvu on pantahavaintojen mukaan kääntynyt taas alapäin, mutta valtakunnalliseen kasvuarvioon tämä ei ole vielä ehtinyt vaikuttaa. Lapissa kuusten kasvu oli 5 prosenttia edeltäviä vuosia alempi, niin Rovaniemellä kuin Pallasjärvelläkin. Ainoastaan Etelä-Suomen kuusikoissa kasvu oli keskimääräinen, Tammelassa jopa 10 % keskiarvoa suurempi. Lapin tulokset osoittavat, etteivät lämpimät säät sielläkään välttämättä lisää kasvua. Kuuset ja koivut kasvoivat 5–15 prosenttia keskimääräistä vähemmän ja männyt noin neljänneksen keskimääräistä vähemmän, sateisessa Lieksassa kuitenkin keskimääräisesti. Vuosi 2016 oli pantapuiden läpimitan kasvulle ennätyksellisen hyvä, männyllä jopa 1,5-kertainen, kuusella 1,2-kertainen ja koivulla 1,1-kertainen pitemmän ajan keskikasvuun verrattuna. Puolukkatyypin männyillä yhteensopivuus männyn kasvuindeksiin Etelä-Suomessa on muita heikompi. Vuonna 2015 kesä-heinäkuu oli poikkeuksellisen viileä, ja sateet painottuivat Kainuuseen ja Koillis-Suomeen, muualla Ensin viileys ja pilvet, sitten kuivuus Äärevät sääolot verottivat puiden kasvua viime ja tänä vuonna. Vaihtelun suuntaan voidaan luottaa enemmän kuin suuruuteen. Kasvukausi 2018 oli poikkeuksellisen kuiva ja helteinen, etenkin Eteläja Länsi-Suomessa. Vuonna 2014 keskija loppukesä oli hyvin helteinen ja kuiva Punkaharjulla, missä kuuset ja koivut kasvoivat noin 30 prosenttia alle keskiarvon, männyt keskimääräisesti. Yhtäjaksoisia tuloksia on viideltä paikkakunnalta 45 männystä, 30 kuusesta ja 10 koivusta. Sateilla ja niiden ajoittumisella oli suuri merkitys puiden kasvuun. Uusimmat VMI-tulokset antavat viitteitä, että vuosikymmeniä jatkunut metsien kasvun jyrkkä lisääntynen olisi tasaantumassa. Perättäisten vuosien läpimittaero ei siksi ole aina sama kuin puun todellinen kasvu. Toisaalta pitkin 2000-luvun alkua kasvukaudet Suomessa olivat säiden puolesta pitkän ajan keskiarvoa parempia ja erityisen selvästi 1990-lukua parempia lisäten metsien kasvua. Oheiset käyrät osoittavat, että joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta vaihtelu oli samansuuntaista, mikä vahvistaa pantatulosten luotettavuutta vuosille 2017–2018. Poikkeuksiakin on: tänä vuonna vasta syyskuun lukemat olivat luotettavia helteiden jälkeen, kun taas viime vuonna kuori turposi jo heinäkuussa. PENTTI NIEMISTÖ Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen tutkija. Mutta voivatko myös viime vuosien äärevät sääolot suuntaan ja toiseen olla osasyynä metsiemme kasvun taittumiseen. Jaksolla 2013–2018 on ollut vain yksi erinomainen kasvukausi 2016. Sitä edeltävinä vuosina kasvu oli VMI:n mukaan keskimääräistä heikompi Pohjois-Suomessa, pantamittauksissa myös etelässä. Automaattinen kasvupanta (ylempi) mittaa kuusen ympärysmitan muutoksia millimetrin sadasosan tarkkuudella tunnin välein. Voidaan olettaa, että kesä 2018 oli hyvä kasvukausi suometsille, mutta vuosi 2017 puolestaan liian märkä ja viileä. Kontrollina toimii manuaalinen kasvupanta (alempi), jonka lukemat millimerin kymmenesosan tarkkuudella luetaan 1–2 kertaa kuukaudessa. Er kk i O ks an en / Lu ke. Pantamittauksia ei ole tehty esimerkiksi suometsistä, joissa kasvu reagoi säihin eri tavoin kuin kangasmailla. TUTKIJALTA 2009 2013 2010 2011 2012 2014 2015 2016 2017 2018 Kuusten läpimitan kasvunvaihtelu Tammelassa (MT) ja Punkaharjulla (OMT) verrattuna VMI:n kasvuindeksiin koko Etelä-Suomessa VMI Tammela Punkaharju 150 100 50 2009 2013 2010 2011 2012 2014 2015 2016 2017 2018 VT-mäntyjen läpimitan kasvunvaihtelu Tammelassa ja Punkaharjulla verrattuna VMI:n kasvuindeksiin koko Etelä-Suomessa VMI Tammela Punkaharju 150 100 50 2009 2013 2010 2011 2012 2014 2015 2016 2017 2018 Kuusten läpimitan kasvunvaihtelu Pallasjärvellä ja Rovaniemellä verrattuna VMI:n kasvuindeksiin koko Pohjois-Suomessa VMI Pallasjärvi Rovaniemi 150 100 50 2009 2013 2010 2011 2012 2014 2015 2016 2017 2018 OMT-koivujen läpimitan kasvunvaihtelu Punkaharjulla verrattuna VMI:n kasvuindeksiin koko Etelä-Suomessa VMI Punkaharju 150 100 50 oli suhteellisen kuivaa. Kuusen tiedetäänkin hyötyvän sateista, kunhan lämpötila on kohtuullinen. Tuloksiin lienee useita syitä. Sateisemmassa Tammelassa männyt ja kuuset kasvoivat keskimääräisesti. Kasvupannoilla mitattua läpimitan kasvua on kaavioissa verrattu Valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI) eri vuosille laskettuihin kasvuindekseihin siten, että pantapuiden keskimääräinen kasvu jaksolla 2009–2016 on suhteutettu VMI:n kasvuindeksin keskitasoon samalla jaksolla. Kasvupantojen mukaan puiden kasvun vaihtelu vuodesta toiseen on ollut jyrkempää kuin Valtakunnan metsien inventointiin (VMI) perustuvissa kasvuindekseissä. Kesä oli hieman tavanomaista lämpimämpi, huippuhelteitä ei ollut ja helteet jakautuivat tasaisesti koko kesälle. Syynä voi olla männyn runsaus soilla ja muutenkin hyvin erilaisilla kasvupaikoilla, mikä tasoittaa mäntyjen keskimääräistä kasvunvaihtelua. Kasvunlaskennan menetelmäkin on muuttunut, joten keskustelua kaivataan. Kesäsateet olivat runsaita Pohjanmaalla ja koko Pohjois-Suomessa, muualla tavanomaisia. Toisaalta pannat kertovat kasvusta jo saman kasvukauden aikana, kun VMI-tulokset kertyvät vuosien viiveellä. Paksuuskasvun loputtua elokuun loppupuolisko on useimmiten paras ajankohta verrata läpimittaa edeltäviin vuosiin, kun helteet ja kuivuus ovat ohi, mutta syysateet eivätkä vielä turvota kuorta. Pantapuut edustavat puulajeille tyypillisiä kasvupaikkoja, mutta pannoilla mitattua kasvunvaihtelua on tulkittava varovasti. 26 22.11.2018 / PILKKEITÄ Vuodesta 2009 asti on Luonnonvarakeskuksessa (Luke) seurattu kasvupannoilla puiden läpimittaa useissa metsikössä jopa tunnin välein, Etelä-Suomesta Lappiin. Vielä enemmän kuivuudesta kärsi mäntyjen kasvu kuivahkoilla kankailla, ollen Tammelassa ja Punkaharjulla 22 prosenttia edeltävien vuosien keskiarvoa alempi, Lieksassa vieläkin heikompi. Millaiset sääolot vallitsivat tällaisena huippuvuonna. Koivulla ei vastaavaa esiinny, joten kosteus turvottaa havupuiden kuorta. Tämä johtuu siitä, että pantametsiköitä ja -puita on hyvin vähän verrattuna VMI:n koko maata ja kaikkia kasvupaikkoja edustaviin mittauksiin. Kasvun mittausta kuoren päältä haittaa säätilan vaikutus läpimittaan havupuilla. Säiden viileys ja vähäinen auringonpaiste vähensivät vuonna 2017 pantapuiden kasvua, joka oli noin 10–15 prosenttia vuosien 2010–2016 keskiarvoa pienempi, pohjoisessa peräti 30 prosenttia. VMI:n kasvuindeksejä on laskettu vuoteen 2016 saakka, joten pantapuiden kasvua voidaan verrata niihin jaksolla 2009–2016. Ero kasvupaikkojen välillä näkyy siten, että Punkaharjulla lehtomaisen kankaan kuuset kasvoivat 17 ja koivut 7 prosenttia keskimääräistä paremmin, mutta Tammelassa kuusen läpimitan kasvu tuoreella kankaalla oli 14 prosenttia vuosien 2009?2016 keskiarvoa alempi. Kevät oli ennätyksellisen lämmin ja vähäsateinen
Jätä puukaupan tarjouspyyntö. Ota yhteyttä!. Hänen mukaansa jo 1960-luvulla tiedettiin, että menetelmä oli luonnon kannalta liian raju, mutta vasta 80-luvulla mätästystä alettiin miettiä tosissaan aurauksen korvaajaksi. "Suomalaiset metsäntutkijat ja -hoitajat ovat hanakoita sanomaan, että täällä hoidetaan metsiä parhaiten maailmassa. "Metsäammattilaiset sanovat myös mielellään, että heitä saavat arvostella vain toiset metsäammattilaiset. "Metsätyö on rasittavuudessaan ja kolkkoudessaan verrattavissa kaivostyöhön: ankara tahti ja urakkatyö. Maailman maineeseen nousseelta kirjailijalta irtosi kuitenkin metsäasioista kommentti jos toinenkin. VI NN SK OG ST JÄ NS TE R FÖ R TU SE N EU RO . 27 PILKKEITÄ / 22.11.2018 VALTTERI SKYTTÄ L okakuussa menehtynyt Arto Paasilinna kuului Kalle Päätalon ja Veikko Huovisen ohella siihen kotimaisten kirjailijajättiläisten joukkoon, joka oli lähtöisin metsästä. Ei sellainen ammatti (metsuri) ole romanttinen, joka vie miehen ennenaikaiseen hautaan." Metsäväki sai kuulla kunniansa Muutenkaan Paasilinna ei säästellyt sanojaan puhuessaan metsäalan tilasta 1980-luvun lopulla. Teemme tiivistä yhteistyötä Metsänhoitoyhdistysten kanssa. "Mikä sen mukavempaa kuin liikkua luonnossa, käristää hyvää A-luokan makkaraa nuotiolla ja siemaista palan painikkeeksi kylmää olutta." Kolkkoa kaivostyötä Hiljan edesmennyt Arto Paasilinna hutki Metsälehden haastattelussa suomalaista metsäalaa. Tunnemme metsät, pellot, tontit, mökit ja talot. Olemme palveluksessa. Ilmoita metsänkäytöstä, Kemerasta, hirvivahingoista, metsänhoitotöistä. Voita TONNILLA metsäpalveluja Kirjaudu metsänomistajana ja vastaa kyselyymme: Miten sinä asioit Metsään.fi-palvelussa. Metsälehden tavoittaessa Paasilinnan kesällä 1987 mies oli jo tukevasti kirjoituskoneen ääressä Espoon Westendissä. Lapissa syntynyt Paasilinna ehti nuoruudessaan tehdä metsätöitä lentojätkänä muun muassa Koilliskairan savotoilla. Metsätalouden massiivinen koneisto jyräsi kirjailijan mukaan eteenpäin samoja raiteita vuodesta toiseen ilman itsekritiikkiä – ja jarrutti samalla omaa kehitystään. Ostamassa tai myymässä. Meillä on myös Keskuskauppakamarin auktorisoimat AKA-arvioitsijat. Löydät metsänhoitotöille tekijät! Metsän ammattilainen välittää. Sehän on sama kuin, jos kirjailijaa eivät saisi arvostella kuin toiset kirjailijat." Mielikuvituksellisista ja kieron humoristisista juonenkäänteistään tunnetun Paasilinnan oma suhde metsään oli muuttunut nautiskeluksi. Se, että muualla hoidetaan metsiä vielä huonommin, ei ole kuitenkaan mikään ylpeilyn aihe." Esimerkiksi Paasilinna otti avohakkuualojen maanmuokkauksessa käytetyn syväaurauksen. Oman osansa saivat itsetyytyväiset metsäalan ammattilaiset. www.metsään.fi Tarkista luontokohteet. Paasilinna ei kaunistellut metsätyön todellisuutta, vaan muisteli nuoruutensa savotoita "ilman kaipauksen häivää"
Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Metsä uudistuskypsää kuusikkoa, puuston määrä n. Mh. Ainutkertainen mahdollisuus hankkia itsenäinen saarikiinteistö Savonlinnan Savonrannalta Vuokalanvirran itäpuolelta. Tontille hyvä tieyhteys ja sähköliittymä. Tukkipuun osuus ainespuusta noin 25%. Mh. Mh. Etelärantatontilla pyöröhirrestä v. Pienemmillekin erille on kysyntää, kun myyntikanavia saadaan kehitettyä.” Ideakilpailun järjestävät Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti ja NORDT:n lisäksi Arktiset aromit ry, Metsäkeskus, Pro Pakuri Finland ry, Frantsila, Karelia Arctic Oy, Yrttipaja, Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry sekä Saarijärven kaupunki. 34 km, Vilppulaan n. LOMA-ASUNTO, Punkaharju, Vaara 0,877 ha. 050 436 9700 Lähde Espanjaan ja Portugaliin Tervetuloa ensi keväänä Metsälehden mukana ainutlaatuiselle kiertomatkalle Madridista Portoon ja takaisin! Lukijamatkan ajankohta on 23.4.–29.4.2019. Kehitysluokkajakauma on tasapainoinen ja mahdollistaa tasaiset hakkuutulot tulevaisuuteen. 140 m 3 /ha. Maapohjat pääosin MT/ OMT. Kiinteistö on yleiskaavan mukaan metsämaata, ei kaavan mukaista rakennuspaikkaa. Tyylikkäästi entisöity sähköistetty vapaaajankiinteistö Kosolassa. Tasainen nurmipiha, jossa mm. 400 m, Punkaharjun taajamasta venepaikoille n. Asuinrakennuksessa kaikki mukavuudet: sähkölämmitys, vuolukivitakka, suihku ja biokäymälä. 35 km. 69.000 €. 2236 m 3 + 2018 kasvu. Hyvät mahdollisuudet myös vuokrata lisää peltoalueita, hintataso ollut vuonna 2018 n. Tontin kokonaisrak. Hp. Lähellä Ruoveden keskustaa erittäin runsaspuustoinen metsätila rehevillä maapohjilla. 100.000 €. Tarkoitus on löytää keinoja tehostaa luonnontuotteiden keruuta, jotta kestävä ja kannattava liiketoiminta olisi mahdollista. Vastaus VUOTTA METSÄLEHTI Metsälehden lukijamatka 23.4.–29.4.2019 Ilmoita Metsälehdessä! Kysy tarjous Tuomo Vuoriselta p. VAPAA-AJANKIINTEISTÖ, Savonlinna 1 ha. Heti vapaa! Hp. Kokonaisuus sisältää Hirsisaaren länsiosan ja 1987 valmistuneen lomarakennuksen sekä etelärantaiset lohkotut RA-tontit 3 kpl. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti etsii nyt haasteeseen ratkaisuja avoimella ideakilpailulla, joka kestää vuoden loppuun asti. Metsäarvion (05/2018) mukaan puuston määrä on n. Matkaoppaanamme on metsänhoitaja Jouko Lehtoviita. 2000 m 3 ja heti hakkuumahdollisuuksia. Hp. Rakennusoikeutta jäljellä reilusti, kokonaisrak.oikeus kaavan mukaan 200 k-m 2 . Kilpailuun voi osallistua biotalouskampuksen nettisivujen välityksellä biotalouskampus.fi/ ideakilpailu . Lisäksi kolme John Deere -traktoria ja paljon pienempiä maatalouskoneita ja -laitteita. Puustoa n. Myynnissä myös saaren itäosa, kohdenumero 1207642. Rajoittuu eteläreunasta junanrataan. 900 m 3 . Hp. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 30 km. 5,5milj.€ METSÄTILA, Inkoo, Tähtelä 32 ha. 2.12.2018 METSÄTILA, Ruovesi 11,591 ha. 90.000 €. Venematkaa mantereelta hieman alle 1 km. Kuviolla 31 kaivo, josta naapuritalot ottavat veden. 88.000 € SAARIKIINTEISTÖ, Savonlinna, Savonranta 4,8 ha. Mökissä tupa, keittiönurkkaus ja makuualkovi, erillinen rantasauna, omaa hiekkapohjaista rantaa reilut 65 m. 200 m 3 . Harvinainen tilaisuus hankkia kerralla suuri maatalouskokonaisuus Virosta,vain 25–45 km Tallinnasta! Peltoa Raplan kunnassa 490 ha ja Kohilan kunnassa 430 ha. Luonnontuotteiden ideakilpailu jatkuu vuoden loppuun LOMA-ASUNTO, Savonlinna, Kiviapaja 0,2 ha. Tontti on metsäinen, omaa rantaviivaa yli 350 m kaikkiin ilmansuuntiin, ympäristössä hyvät marjaja sienimaastot. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa. 2.12.2018. 050 464 6500 MAATILA, Rapla/Kohila, Viro 920 ha. Tontin läheisyydessä venevalkama, josta suora yhteys Saimaalle. Kilpailun yhden järjestäjän, Nord-T-yrityksen viennistä ja markkinoinnista vastaava Nina Rantala muistuttaa, että maanomistajalle luonnontuotteet ovat keino saada tuottoa metsästä joka vuosi. 1973 rakennettu kesämökki, n. Tämä kuusikkovaltainen metsätila soveltuu sijoituskohteen ohella mainiosti myös omatoimimetsänomistajalle hyvän saavutettavuuden ja monipuolisen kehitysluokkarakenteen vuoksi. Arvion mukaan puustoa n. Ruovedelle 3 km, Virroille n. Hirsimökki Honkarakenteen mallistoa, mökissä tupa, alkovi ja sauna sekä katettu kuisti. 65–80 €/ha. Pihapiirissä lisäksi varastokäytössä olevia rakennuksia ja pihasauna, joita juuri remontoitu. Kasvupaikat ovat joko tuoretta tai lehtomaista kangasta. Vesimatka mantereelta n. Muun muassa tähän kysymykseen pitäisi löytää toimiva vastaus, jotta suomalaisten luonnontuotteiden menestys maailmalla alkaisi vastata niiden arvostusta ja kysyntää. Lue lisää seuraavasta Metsälehdestä! MIKKO RIIKILÄ Kanervan kukat ja kuusenkerkät, mustikanlehdet ja maitohorsmat. Neljästä vierekkäisestä metsätilasta muodostuva tilakokonaisuus. Hinta sisältää myös tilan päärakennuksen, muita maatalousrakennuksia sekä kolme kuivurija viljavarastorakennusta (joissa kolme Antti -kuivuria (36, 36 + 40 m 3 ), yksi Stela läpivirtauskuivuri ja 32 m 3 :n Mepu -kuivuri). ”Esimerkiksi kuusenkerkkiä, kanervan kukintoja tai nokkosenlehtiä voi kerätä joka kesä. Vain kehitysluokkia 03 ja 04. 12.000 € Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 115.000 € METSÄPALSTA, Punkaharju, Marjosaaret 0,75 ha Vaahersalon kupeessa. oikeus 200 k-m 2 , joten mahdollisuuksia lisärakentamiseen on reilusti, sähköliittymä on. Naapureita ei näköpiirissä. 79.000€ / tarjous viim. Hp. 10 km, Savonlinnasta n. 120.000 € / tarjous viim. Käsinveistetystä hirrestä valmistettu loma-asunto ja varastorakennus suojaisassa lahdenpoukamassa saaren länsikärjessä. Tilan kokonaispuusto on noin 2750 m 3 eli n. 040 510 8085 METSÄTILA, Leppävirta 19,8 ha. Hp. Mustinmäessä sijaitseva kangasmaakohde noin 17 km Leppävirran keskustasta itään. Nämä ovat arkisia asioita ja tuttuja kesäisiä tuoksuja lähes kaikille suomalaisille. marjapensaita. Matkan varrella näet kauniita maisemia, mielenkiintoisia metsiä ja pääset nauttimaan Pyreneiden niemimaan rikkaasta ruokakulttuurista. 4,5 km päässä Lohikoskelta, kirkasvetisen Pienen Siikajärven rannalla. 2003 valmistunut saunamökki kauniilla niemitontilla Puruveden rannalla Punkaharjulla Vaarassa. Mutta mistä luonnontuotteita hyödyntävä yrittäjä saa kaksikymmentä kiloa kuusenkerkkiä tammikuussa. 28 22.11.2018 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN 1 ja X) Kyseinen mänty sopii kuitupuuksi ja pikkutukiksi. Eri ikäisiä kasvatusmetsiä ja hyvin onnistuneita taimikoita
Nyt tarvitsemme tiimiimme aluevastuullista METSÄNEUVOJAA Arvostamme erityisesti oikeaa asennetta ja todellista halua metsänomistajien asioiden ajamiseen. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 0500 954170 tai sähköpostitse: reijo.puttonen@jkl.fi http://www.jyvaskyla.fi Jyväskylä 2 x 200_92mm 7.11.2018 10.48 Sivu 1. Kelpoisuusvaatimuksena on metsäalan perustutkinto, metsuritai metsäpalveluiden tuottajan tutkinto tai muu soveltuva koulutus. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. Taajama-alueilla tehtävät metsänhoitotyöt ja hakkuut keskitetään vuosittain kahdelle tai kolmelle asuinalueelle. Vietä elämäsi parasta aikaa Jyväskylässä, keskellä Suomea! Liikenneja viheralueiden palvelualue huolehtii katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden hallinnasta, suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, metsien hoidosta, pysäköinninvalvonnasta sekä seudullisesta joukkoliikenteestä ja jätehuollon viranomaistehtävistä. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Hakemukset liitteineen 30.11.2018 mennessä sähköpostitse osoitteeseen juha.ukkola@mhy.fi Lisätietoja toiminnanjohtaja Juha Ukkola 040-1399390 ja hallituksen pj. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 086 (LT/17) Lukijoita 153 000 (KMT/17–18) Painopaikka Punamusta, Joensuu PALVELUKSEEN HALUTAN SODANKYLÄ Metsänhoitoyhdistys Sodankylä ry hakee palvelukseensa luotettavaa, yhteistyökykyistä ja itsenäiseen työhön kykenevää METSÄASIANTUNTIJAA Työtehtäviin kuuluu yhdistyksen ojaja tieasiat sekä erikseen sovittavat toimihenkilötehtävät. Työ alkaa sopimuksen mukaan ja se on aluksi määräaikainen 31.12.2020 saakka, jonka jälkeen vakinaistaminen on mahdollista. Vuosittain eri tavoin käsiteltävä pinta-ala on noin 450 hehtaaria ja puuta myydään noin 33 000 m3 vuodessa, pääosin pystykaupalla. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Heta Välimäki p. Yhteystiedot Vastaava metsäasiantuntija Reijo Puttonen, puh. Arvostamme oma-aloitteisuutta ja markkinointihenkisyyttä sekä sitoutumista paikkakunnalle. Tehtävä alkaa 2.1.2019 tai sopimuksen mukaan. Edellytämme hakijalta tehtävään sopivaa metsäalan koulutusta. www.mhy.fi/sodankyla Metsänomistajat MHY Sodankylä 2 x 100_92mm 13.11.2018 13.18 Sivu 1 POSIO Posion pitäjä Koillismaalla on puhtaiden vesien ja metsäisten vaarojen seutua. Työ alkaa sopimuksen mukaan. 040 162 3991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Palvelussuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen teknisen henkilöstön virkaja työehtosopimuksen (TS) mukaisesti. 040 1261 181 Valtteri Skyttä p. Toimihenkilöitä on 2-3. 09 315 49 842 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Koulutus pitää olla vähintään opistotasoinen ja hyvä työkokemus on rautaa. Viihtyisä asuinympäristö, luonto, tiivis kaupunkikeskusta, erinomaiset opiskelumahdollisuudet ja monimuotoinen kulttuurija vapaa-ajantarjonta luovat hyvän elämän puitteet. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Palkkaus YT/Meto työehtosopimuksen mukaan. Tehtävässä noudatetaan koeaikaa. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Metsänhoitoyhdistys palvelee yli 1000 metsänomistajaa. Kokemus ojaja tieasioista katsotaan eduksi, mutta ei välttämätön. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Lindström p. Tehtävään valitun on ennen tehtävän vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä todistus terveydentilastaan. 29 PILKKEITÄ / 22.11.2018 METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 045 877 4740 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. Tarjoamme mielenkiintoisen työn viihtyisässä ympäristössä ja palkkauksen alan työehtosopimuksen mukaisesti. Toimen menestyksellisessä hoitamisessa tarvitaan yhteistyökykyä, tietotekniikan hallintaa ja kykyä itsenäiseen, tulokselliseen työhön. 040 723 1613 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. Jyväskylän kaupunki on savuton työpaikka. Metsänhoitotyöntekijän työtehtäviin kuuluvat metsänhoito ja hakkuutyöt pääasiassa asutuksen lähialueilla. Eduksi luetaan ongelmapuiden kaatokokemus ja aiempi työkokemus vastaavista tehtävistä. 050 436 9700 ilmoitukset@metsalehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 86. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back p. Haemme metsäpalveluihin METSÄNHOITOTYÖNTEKIJÄÄ määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 2.1.201931.12.2019. Jyväskylän kaupunki omistaa 8 700 hehtaaria metsää, joista suurin osa sijaitsee noin viiden kilometrin säteellä keskustasta. Hannu Jänkälä 040-721 6860. Lisäksi työhön sisältyy muun muassa ongelmapuiden kaatoa, koneellisen puunkorjuun avustamista, puiden kuntoarviointia, työmaiden suunnittelua, työnopastusta sekä asiakaspalvelutehtäviä. 0400 183 231 tai hallituksen pj Reima Revonmäki 0400 206 827. Hakijalta edellytetään hyviä vuorovaikutusja yhteistyötaitoja sekä ympäristöja luontoasioiden osaamista. Hakemus ja ansioluettelo toimitetaan viimeistään 2.12.2018 osoitteeseen jukka.hoyhtya@mhy.fi Lisätietoja antavat: toiminnanjohtaja Jukka Höyhtyä p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Metsänomistajat MHY Posio 2 x 100_92mm 15.11.2018 10.59 Sivu 1 140 000 asukkaan vireä ja nuorekas Jyväskylä on muuttajien suosikki
Sisäisesti ristiriitainen ja tahattomasti koominen raportti on ihan hauskaa luettavaa. Lopputulemaksi saatiin, että enempikin takapenkin Taaveja ollaan ja parhaassakin tapauksessa vain hyvää eurooppalaista keskitasoa. Pitkästä iästään huolimatta lyhyenläntä palmu saavuttaa harvoin yli viiden metrin korkeutta, joskin sen runko voi kehittyä lähes puolen metrin paksuiseksi. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN luokittelee palmun luokkaan ”vaarantunut” ja määrittelee lajin sukupolvi-iäksi peräti 500 vuotta. Sen kaikki osat ovat myrkyllisiä, ja paikalliset tiettävästi riipivät sen lehtiä koristekäyttöön lähinnä vain palmusunnuntaisin. Purpusin isä toimi Baijerin kuningaskunnan vastaavana metsänhoitajana, ja poika tottui samoilemaan metsissä isänsä vanavedessä. Hän siirtyy yhdistyksen palvelukseen Lieksan Kehitys Oy:n toimitusjohtajan paikalta ja aloittaa johtajan työt ensi vuoden alussa. BREXIT HUOLESTUTTAA kirjoittajia etenkin siksi, että Suomi saattaa sen jälkeen liittoutua entistä vahvemmin Ranskan ja Saksan kanssa, jotka molemmat ajavat omien maidensa etua EU:ssa. fi. NUORTEVA METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS-KARJALA Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan johtajaksi on valittu kontiolahtelainen metsänhoitaja Harri Välimäki (46). Myöhemmin kasveista tulikin miehen ammatti. JYRKI LEHTINEN , Suomen metsäkeskuksen paikkatietoasiantuntija, Savonlinna (matkoilla) 50 VUOTTA 8.12. Veljensä Käpypalmujen kerääjät Käpypalmun lehdet ovat sulkamaisia ja pituudeltaan jopa puolitoistametrisiä. Kaukana eteläisen Meksikon syrjämailla majailee harvinainen palmulaji, joka saa enimmäkseen kasvaa ihmisiltä suhteellisen rauhassa. Pienehköllä alueella kuivahkon trooppisen lehtimetsän varjossa kasvaa reilut kolmetuhatta kasviyksilöä kaktusten ja muiden mehikasvien lomassa. Totta on että EU joutui tarkistamaan Lulucf-laskentamallinsa suomalaisten osoitettua sen heikkoudet metsien käytön osalta. Itsenäiseksi ajatushautomoksi itseään tituleeraava European Policy Centre (eurooppalainen politiikkakeskus) pani ”virallisen Suomen” eli poliitikot ja hallituksen suurennuslasin alle ja pahalta näyttää. Meksikosta hän keräsi käpypalmujen ohella kaikkiaan noin 17 000 kasvija siemennäytettä, joista valtaosan hän lähetti Yhdysvaltoihin Kalifornian yliopiston kokoelmiin.. Laji on täysin endeeminen, ja Meksikon ulkopuolella sitä kasvaa vain viljeltynä koristekasvina. Raportin otsikko (suomennettuna) ”Suomi Euroopan unionissa: Edelläkävijä vai seurailija” kertoo, mistä on kysymys. Tarkastelen seuraavassa muutamia raportin helmiä. Toivon että raportti käännetään pian tälle vaikealle kielelle, jotta itseruoskintaa rakastavat suomalaiset saavat siitä mieleistään luettavaa! VAIKKA SUOMI ON JULISTAUTUNUT ”luokan parhaaksi oppilaaksi”, se ei noudata EU-säädöksiä paremmin kuin muut jäsenmaat. Harvinaisella palmulajilla Dioon purpusii ei ole virallista suomenkielistä nimeä, mutta se voisi latinankielestä johdettuna olla purpusinkäpypalmu. Espanjan kieleenkään hän ei liiemmin katsonut tarpeen panostaa, mutta lemmikkeinään hänellä oli kuutisenkymmentä kissaa. palasi sittemmin takaisin Eurooppaan, mutta Carl muutti pysyvästi Meksikoon viime vuosisadan alussa. Englanti mainitaan raportissa yhteismarkkinoiden vahvimpana puolestapuhujana, mikä tuntuu erikoiselta ja huvittavalta, koska tämä pian entinen jäsenmaa on päättänyt jättää sekä yhteismarkkinat että EU:n kokonaan. Itse nauroin ääneen sitä lukiessani. Samaan kategoriaan kuuluvat käpypalmuja kiusaavat kilpikirvat, jotka löydettyään makoisan kasvinkohdan kiinnittyvät loppuelämäkseen samaan paikkaan kilpensä suojaan. Meillä on siten jo lähtökohtaisesti huonot edellytykset edelläkävijyyteen. Raportissa huomautetaan Suomen nuivasta asenteesta Kreikan velkojen hoitoa ja EU:n pakolaispolitiikkaa kohtaan. Palmun nimeäjänä oli amerikkalainen botanisti Joseph Nelson Rose, joka kuvasi kasvin tieteelle 1906. Paikkauskolliset eläjät Purpusinkäpypalmua esiintyy luontaisesti vain vaikeapääsyisen kanjonialueen kallioisilla rinteillä Oaxacan osavaltiossa kilometrin-puolentoista korkeudella. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Tämä tapahtui siitä huolimatta, että suomalaiset ekologit tekivät parhaansa saadakseen aikaan toisenlaisen lopputuloksen. Suomen ilmastopoliittiset kannanotot ärsyttävät kirjoittajia myös. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Jos raportin kirjoittajat saisivat päättää, liikennepolttoaineiden tuotannosta, venäläisestä ydinvoimasta ja kaukolämmöstä luovuttaisiin ja tilalle otettaisiin maalämpöä ja tuulivoimaa. Mahdollisesti isänsä vaikutuksesta Carl pestautui veljensä kanssa kasvienkeruumatkalle Pohjois-Amerikkaan. Kampakävykkien sukuun kuuluva laji on nimetty saksalaisen kasvitieteilijä Carl Albert Purpusin mukaan. Vartuttuaan miehenmittaan Carl opiskeli ja työskenteli aluksi farmaseuttina, mutta rakasti enemmän kasvienkeräilyä Alppien rinteillä. Todellisuudessa yhtään puuta ei hakata siksi, että siitä tehtäisiin energiaa, vaan ainoastaan puun sellaiset osat, joita ei voi muuhun käyttää menevät energiajakeeksi. Heti alkumetreillä todetaan että Suomi on periferia, jossa puhutaan vaikeaa kieltä, millä tarkoitetaan ilmeisesti suomen kieltä, vaikkei sitä suoraan sanota. Suomen tavoitetta lisätä uusiutuvan energian osuutta liikennepolttoaineissa pidetään kuitenkin pahana, koska metsiä joudutaan sen takia hakkaamaan. RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Kurtén siirtyy Kotkamillsiin Dow Chemical Companystä, jossa hän on viimeksi toiminut myyntijohtajana Yhdysvalloissa. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. KOTKAMILLS DI, MBA, Ulrika Kurtén on nimitetty kartonkiliiketoiminnan johtajaksi ja Kotkamills Oy:n johtoryhmän jäseneksi. Pari vuotta myöhemmin Purpus kävi itsekin keräilemässä nimikkopalmunsa siemeniä ja lehtiä. 30 22.11.2018 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSIÄ 60 VUOTTA 5.12. Käpypalmut ovat perin hidaskasvuisia, eivätkä leviämiskapasiteetiltaan ole kovin liikkuvaa sorttia. Samoille alueille naapuriosavaltioon jämähti myös kasvitieteelle omistautunut Carl Purpus. VIIME VIIKOLLA SAATIIN tietää, ettei Suomi mikään edelläkävijä ole sen paremmin biotaloudessa kuin kiertotaloudessa, ja monilla muilla aloilla – toisin kuin itse olemme maailmalle julistaneet. Nykyinen kartonkiliiketoiminnan johtaja Niilo Pöyhönen siirtyy takaisin Kotkamills Oy:n hallituksen jäseneksi. Raportti toteaa että Suomen ilmastotavoitteet ovat muihin pohjoismaihin verrattuna vaatimattomat. Kirjoittajat asettavat suomalaisten solidaarisuuden kyseenalaiseksi ja varoittavat samalla, että siitä saattaa seurata ongelmia meille, jos itse joudumme liemeen. JUHA RUUSKA , metsänhoitaja, Espoo Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Hyviä lukuhetkiä muillekin! Lunta tupaan HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuva PALMUNOKSAT mielletään usein osaksi ensimmäisen adventtisunnuntain kirkkoperinnettä. Hän vietti suhteellisen lähellä käpypalmujaan lähes neljäkymmentä viimeistä vuottaan. Tieteelle omistautuneena askeetikkona hän ei koskaan mennyt naimisiin, tupakoinut tai käyttänyt alkoholia. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti. Puun lehdet ovat sulkamaisia ja pituudeltaan jopa puolitoistametrisiä
Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . • Valkea riekko, musta metsä • Ilmastoraportin kirjoittajan näkökulma. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i • Talvimetsässä hermo lepää • Valmistaudu myyrähuippuun • Tylsyyden torjuja An tt i Sa ra ja • Kannattaako peltoheittoja metsittää. Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 31 PILKKEITÄ / 22.11.2018 METSÄRISTIKKO 21 TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 7.12.2018 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 21”. PALKINNOT metsäristikosta 18 on arvottu seuraaville kolmelle: Matti Antila, Pietarsaari, Pentti Kurki, Rautajärvi ja Juha Levonen, Seinäjoki. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Metsäristikko 18, oikea ratkaisu ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 7. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . JOULUKUUTA. Voit ratkoa sen selaimessa ja lähettää heti saatuasi ruudut täyteen
Reseptien lisäksi kirja myös kertoo, millä lisukkeilla riistan ympärille rakennetaan herkullinen ateria. Teos hälventää turhaa pelkoa ja tarjoaa asianmukaista tietoa, josta hyötyvät kaikki luonnossa liikkuvat. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Riistaherkkuja Suomesta Metsästäjä löytää tästä kirjasta innoitusta sekä riistaruokien klassikoihin että aivan uusiin tapoihin tuoda esiin metsäisiä aromeja. Samoin se antaa saaliin käsittelyohjeita – sillä tulevan aterian valmistelu alkaa heti riistalaukauksen jälkeen. Hinta 38€ Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€. Borrelioosi, puutiaisaivokuume, myyräkuume, jänisrutto, rabies, yersinioosi ja pogostantauti ovat tutuimpia eläimistä ihmiseen tarttuvia tauteja Suomessa. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi MELE1118 tai asiakaspalvelustamme, puh. Hinta 25€ (norm. 34€) Etu voimassa 30.11.2018 saakka Tauteja luonnosta Marraskuun kuukauden kirja. Kirja havainnollistaa, miten eri taudinaiheuttajien isännät ja välittäjät elävät ja miten niiden elintavat vaikuttavat tartuntojen alttiuteen ja määrään