PERUSTETTU VUONNA 1933 V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Tunnelma metsässä sähköistyy. JOULUKUUTA 2021 . Kestotilaajan eDUT paranevat. NRO 22 . 8980_.indd 3 26.11.2021 15.03. Tervaloiden metsätilalla Kuhmoisissa kokeillaan rohkeasti eri tapoja saada metsästä euroja. Sivut 22–23 YRITYSTÄ PITÄÄ OLLA TORSTAINA 2. Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto Rekisteröidy ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä)
PERUSTETTU VUONNA 1933 V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Tunnelma metsässä sähköistyy. ”Tuhka ei ole kallistunut, joten markkinoimme tuhkalannoituksia metsänomistajille”, kertoo asiakkuuspäällikkö Vesa Väänänen Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savosta. ”Tähän asti metsänlannoitukseen sijoitetulle rahalle on saanut jopa 12 prosentin tuoton. JOULUKUUTA 2021 . Niinpä lannoituksia yksityismetsiin järjestävät metsänhoitoyhdistykset ja muutkin toimijat ovat niin sanotusti vetämässä liinat kiinni. 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 Metsänlannoitukset, hehtaaria vuodessa. Kannattamatonta lannoitus ei nykyiselläkään hintatasolla olisi. Sivut 22–23 YRITYSTÄ PITÄÄ OLLA TORSTAINA 2. Lä hd e: Lu ke 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lannoitukset kolminkertaistuneet Terveyslannoitus Yhteensä Kasvatuslannoitus 8981_.indd 4 26.11.2021 15.06. Uusia kasvatuslannoitushankkeita ei edes yritetä kaupitella. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 764 (LT/20) Lukijoita 166 000 (KMT/21) Painopaikka Punamusta, Joensuu Tervaloiden metsätilalla Kuhmoisissa kokeillaan rohkeasti eri tapoja saada metsästä euroja. Eli jos ennen kehuttiin, että euro metsään, kolme takaisin, niin nyt voisi luvata kaksi euroa TYPPILANNOITUS HIIPUU YKSITYISMETSISSÄ Typpilannoitteiden raju hintojen nousu on pysäyttämässä kasvatuslannoitukset ensi vuonna. AJASSA / UUTISET KANSI Pekka Tervala testaa poikansa Joonas Tervalan kanssa monenlaista metsän kasvatusta Kuhmoisissa. ”On meillä lannoituksia ensi kaudelle sovittuna, mutta niitä lykätään, elleivät lannoitteiden hinnat laske merkittävästi nykyisestä”, sanoo Metsänhoitoyhdistys Siikalatvan johtaja Kari Salo. ”Euro metsään, kaksi takaisin” Metsänlannoituksia järjestävän Forest Vitalin toimitusjohtaja Petri Jykylä ennakoi, että typpilannoitteiden levitys metsiin vähenee ensi vuonna merkittävästi. NRO 22 . Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto Rekisteröidy ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä). Kestotilaajan eDUT paranevat. Tämänhetkisin hinnoin lannoituspanos tuottaisi 6–7 prosenttia. Tilasto kattaa kaikki omistajaryhmät. 2.12.2021 4 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ METSIEN lannoittamiseen tarkoitettujen typpilannoitteiden hinta on yli kaksinkertaistunut vuodessa. Kuva: Seppo Samuli UUTISET Uusi selvitys jatkuvasta kasvatuksesta ›› 6 Sahat investoivat ennätysvauhtia ›› 10–13 METSÄSTÄ Siemenpuukasvatus käy eteläänkin ›› 20–21 Kuivana syksyn raivuulla ›› 24 Etsivä voi löytää muinaismuistoja omasta metsästä ›› 30–31 PILKKEITÄ Kun suomalaiset joulukuusen Brysseliin toivat ›› 39 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 89
Hintojen nousua on lietsonut osaltaan sekin, että merkittävä tuottaja Kiina on rajoittanut typpilannoitteiden vientiä. Nopeaa nousua Yhteensä 25.10. Siihen on kaksi merkittävää syytä. MIKKO RIIKILÄ VEHNÄ JA MAAKAASU HILAAVAT HINTAA 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 Metsänlannoitukset, hehtaaria vuodessa. Maalevityksiä rajoittavat leudot talvet, jolloin lannoitetta levittävillä metsäkoneilla ei voida liikkua suometsissä.” Lantmännen Agron myyntijohtaja Juho Urkko muistuttaa, että varsinkaan liuoksina myytäviäen boorilannoitteiden hinnat eivät ole kohonneet samalla tapaa kuin typpeä sisältävien lannoitteiden. 11.1. TYPPILANNOITTEIDEN hinnat ovat kaksija puolikertaistuneet alle vuodessa. Hän uskoo, että metsien kasvatuslannoitusten määrä jatkaa nousuaan, kunhan lannoitteiden hinta kääntyy laskuun tai edes vakautuu. ”Käyttökelpoista tuhkaa ei ole saatavilla sellaisia määriä. ”Ensi vuonna kannattanee panostaa terveyslannoituksiin ja palata kasvatuslannoituksiin, kun typpilannoitteet halpenevat.” Hallitusohjelma velvoittaa Metsähallitusta Kaikkiaan metsiä lannoitettiin viime vuonna noin 75 000 hehtaaria, josta kaksi kolmasosaa typpilannoiteita. Niinpä ensi kevään kylvöille valmistautuvien viljafarmarien ei kannata säästellä lannoitteita, vaikka ne maksavatkin maltaita. Meillä ei myöskään ole niin paljon tuhkan rakeistuskapasiteettia, että lentolevityksiä voitaisiin merkittävästi lisätä. Lisäksi meillä on lannoitteiden levittäjien kanssa monivuotisia yrittäjäsopimuksia, joita haluamme kunnioittaa.” Savolaisen mukaan tuhkalannoitusten määrää voidaan jossain määrin lisätä, mutta valtion mailla ei ole kovin suurta määrää sopivia kohteita reservissä. Metsänhoitojohtaja Heikki Savolainen ennakoi, että Metsähallitus jatkaa valtion metsien kasvatuslannoituksia kohonneista lannoitteiden hinnoista huolimatta. Tilasto kattaa kaikki omistajaryhmät. 11.2. 13.9. Päätös tehdään keväällä, kun Metsähallitus saa tarjoukset eri lannoitteiden toimijoilta. 28.4. Viime heinäkuun alussa esimerkiksi Yaran Metsäsalpietarin tonnihinta oli 341 euroa tonnilta ja lokakuun lopulla 650 euroa. 13.8. Maakaasusta valmistetaan ammoniakkia, joka on typpilannoitteiden tärkeä raaka-aine. 1.7. Lä hd e: Lu ke 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lannoitukset kolminkertaistuneet Terveyslannoitus Yhteensä Kasvatuslannoitus 200 300 400 500 600 700 800 Yaran metsälannoitteiden hinnat keskimäärin tehtaalla 2021, euroa/. AJASSA 2.12.2021 Metsälehti.fi 5 TYPPILANNOITUS HIIPUU YKSITYISMETSISSÄ ”Tällä hinnalla lannoitukseen ei kannattane sitoutua.” SA M I K A RP PI N EN takaisin”, Jykylä toteaa. ” L a n n o i tuksia ei pidä unohtaa, mutta tällä hinnalla lannoitukseen ei kannattane sitoutua.” Jykylän mukaan tuhkalannoituksia ei voida lisätä niin paljon, että lannoitusmäärät pysyisivät ennallaan. Lähde: Lantmännen Agro 8981_.indd 5 26.11.2021 15.06. Toisaalta maakaasun viimeaikainen kallistuminen kiihdyttää typpilannoitteiden hintarallia. Suurin lannoittaja on Metsähallitus, joka levittää lannoitteita valtion metsiin noin 30 000 hehtaarille vuosittain – tästä kaksi kolmasosaa kemiallisin lannoittein. ”Typpilannoitetta voi itse asiassa pitää maakaasun jatkojalosteena”, havainnollistaa Lantmännen Agron myyntijohtaja Juho Urkko. Ensinnäkin viljan hinta on noussut ennätykselliselle tasolle, jolla sen ennustetaan pysyvän ensi syksyyn asti. Jyrkintä nousu on ollut tänä syksynä. ”Nykyinen hallitusohjelma edellyttää meiltä lannoituksia hiilensidonnan tehostamiseksi. Peltolannoitteiden hintojen nousu on ollut yhtä rajua. Ilmiö on maailmanlaajuinen
Toisaalta metsän ilmaisen luontaisen uudistumisen on onnistuttava tuottamaan riittävästi taimia. Tutkimus ei tue julkisuudessa usein esitettyjä väitteitä, joiden mukaan metsänkasvatusmenetelmistä (jatkuva tai jaksollinen) toinen olisi aina kannattavampaa tai että toinen ei kannata koskaan. ”Tässä usein sotketaan asioita. SALLAN KANSALLISPUISTO PERUSTETAAN Eduskunta on siunannut Sallan kansallispuiston perustamisen. Puisto on etenkin vanhojen metsien, edustavien soiden, harjujen sekä jääkauden ja eroosion muovaamien maanmuotojen aluetta PUU PÄÄTYI METSÄKATOTUOTTEIDEN LISTALLE Euroopan komission on julkaissut aloitteen, jonka tavoitteena on metsäkadon ehkäiseminen ja metsien tilan heikkenemisen pysäyttäminen. VA LT TE RI SK YT TÄ JATKUVA JA JAKSOLLINEN . Rehevä kasvupaikka näyttää suosivan jaksollista kasvatusta, sillä se on kannattavampi valinta kuusikoissa, joissa kasvu on voimakasta ja nopeaa. ”En pysty tutkimuksiin vedoten sanomaan, että toinen olisi kategorisesti kannattavampi kuin toinen”, Tahvonen sanoo. Puisto perustetaan valtion omistamalle Sallatunturin luonnonsuojelualueelle. Jatkuvassa kasvatuksessa metsään ei tehdä suuria aukkoja, metsä uudistuu luontaisesti siemenistä ja puusto on eri-ikäistä ja monenkokoista. Kyseessä on Suomen 41. ”Metsänuudistamisinvestoinnista pitää saada rahat takaisin korkoineen. Metsikön alkutila on myös keskeinen tekijä, kun verrataan jatkuvan ja jaksollisen metsänkasvatuksen taloudellista kannattavuutta, kertoo Helsingin yliopiston professori Olli Tahvonen. Lähtötilanne ratkaisee menetelmän kannattavuuden Jaksollinen kasvatus kannattaa taloudellisesti EteläSuomen, jatkuva kasvatus KeskiSuomen kuusikoissa. Kansallispuistoon tulee kuulumaan noin 9 983 hehtaaria valtion omistamia maaja vesialueita. Keski-Suomessa MT-kasvupaikalla jatkuvapeitteinen taas näyttää kuusikoissa kilpailukykyiseltä”, Tahvonen kertoo. Tahvosen mukaan kannattavuusero jatkuvapeitteisen ja jaksollisen kasvatuksen välillä riippuu muun muassa puulajista, kasvupaikasta, korosta ja puunhinnoista. AJASSA 2.12.2021 6 Metsälehti.fi LYHYET MTK RAKENTAA LUONTOARVOILLE MARKKINAT MTK perustaa sähköisen markkinapaikan, jossa luodaan markkinalähtöisesti keinoja luonnon tilan parantamiseksi. Alan yrityskohtaiset neuvottelut ovat edenneet takkuillen: sopimuksia on toistaiseksi saatu tehtyä vasta kahden yrityksen kanssa, kun sopimuskumppaneita on noin 200. ”Etelä-Suomen rehevimmillä kasvupaikoilla jaksollinen voi olla kuusikoissa kannattavampaa. Tämä tehtäisiin säätelemällä kuuden hyödykkeen – puun, kahvin, kaakaon, soijan, palmuöljyn ja nautakarjan – tuloa markkinoille. Jos korko on korkea ja investointikustannukset isot, on vaikea kilpailla ilmaisen luontaisen uudistumisen kanssa”, Tahvonen kertoo. ”Metsänomistajilla on metsiinsä liittyen erilaisia käyttötavoitteita ja luontoarvot.fi laajentaa metsänomistajan mahdollisuuksia metsiensä elinkeinolähtöiseksi hyödyntämiseksi”, kertoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Jaksollinen kasvatus edellyttää avohakkuun jälkeen alkuinvestointia eli maanmuokkausta, taimien istutusta tai siementen kylvöä ja taimikonhoitoa. Uudistamisinvestointi saatava katettua Tahvonen on tänä syksynä koonnut yhteen katsauksen jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen taloudellisesta tutkimuksesta. Säännökset koskisivat myös EU:n sisämarkkinoita, eli esimerkiksi Suomessa valmistettuja puutuotteita. ”Jo tässä vaiheessa on selvää, että työtaisteluilta metsän yrityksissä tuskin vältytään. . ”Optimiratkaisut nojaavat malleihin, jotka ovat linjassa sen kanssa, miten taimia on käytännön tutkimuskokeissa syntynyt.” Rehevä kasvupaikka suosii jaksollista Tahvosen kannattavuuska tsaus sisältää jatkuvan kasvatuksen osalta yläharvennettavat eli poimintahakattavat metsät. SAHOILLE ENNAKOIDAAN TYÖTAISTELUITA Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto varoittaa mekaanisen metsäteollisuuden työnantajia työmarkkinahäiriöistä. Aika alkaa yksinkertaisesti loppua kesken”, Riku Aalto arvioi. Oleellinen erottava tekijä ovat myös kustannukset. Alan toimijoiden tulisi näiden tuotteiden osalta osoittaa, että niiden tuotanto ei ole aiheuttanut metsäkatoa eikä heikentänyt metsien tilaa. Luontoarvot.fi-palvelu julkistetaan ensi vuoden alkupuolella. Jatkuva kasvatus perustuu puuston ilmaiseen, luontaiseen uudistumiseen. Metsätalouden kannattavuuden näkökulmasta ei ole olemassa yhtä parasta metsänkasvatusmenetelmää. Jaksollisessa kasvatuksessa metsää kasvatetaan tasaikäisenä ja tasarakenteisena uudistamisvaiheeseen, joka toteutetaan yleisimmin avohakkuuna, maanmuokkauksena ja taimien istutuksena tai siementen kylvönä. VALTTERI SKYTTÄ JATKUVAPEITTEINEN metsänkasvatus on helpointa aloittaa metsässä, jossa on jo valmiiksi isoja puita ja taimia eli eri-ikäisrakenteisuutta. Tahvosen mukaan luontaisen taimettumisen satunnaisvaihtelu sisältyy kannattavuuden laskentamalleihin. Kuvan kuusikkoon on tehty varovainen poimintahakkuu, jolla tähdätään hitaaseen siirtymään kohti jatkuvapeitteistä kasvatusta. FAKTA 8983_.indd 6 26.11.2021 15.11. kansallispuisto. Mukana ei ole esimerkiksi pienaukkohakkuita. Jos alikasvosta sen sijaan on, metsä on eri-ikäisrakenteinen ja puulajeja useita, kannattavuusoptimointi voi antaa ykkösvaihtoehdoksi jatkuvapeitteisen käsittelyn. Moni ajattelee alkutilanteeksi metsikön, jossa alikasvosta ei ole ollenkaan ja sanoo sen perusteella, että jatkuvapeitteinen ei voi olla kannattavaa.” Totta on, että jos esimerkiksi tasaikäistä kuusikkoa on harvennettu alaharvennuksin ja alikasvosta eli taimia ei ole, taloudellinen optimointi tarjoaa kannattavimmaksi vaihtoehdoksi jaksolliseen kasvatukseen kuuluvaa päätehakkuuta
Kolmanneksi suosituin oli siemenpuuhakkuu, jonka osuus oli kuusi prosenttia. Kaupan myötä Otson konkurssimenettelyn alkamiseen saakka hoitama siltaliiketoiminnan suunnittelu-, rakennuttamisja valvontatyön projektikanta siirtyi VeiTa Tekniikan vastuulle. Konkurssihallinto neuvottelee edelleen projektikannan siirrosta uudelle toteuttajalle. Esimerkiksi avohakkuu oli suosituin kaikkialla muualla paitsi Lapissa, jossa suojuspuuhakkuiden osuus oli 53 prosenttia. Suosituin hakkuutapa suometsissä oli avohakkuu (84 prosenttia). Toiseksi suosituin oli suojuspuuhakkuu, sen osuus oli lähes yhdeksän prosenttia. Siksi olemmekin panostaneet kuormaintemme voimakkuuteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen. AJASSA 2.12.2021 Metsälehti.fi 7 JUSSI COLLIN LOKAKUUSSA konkurssiin hakeutuneen Otso Metsäpalvelujen konkurssipesän perkaus etenee. Tutustu nyt uuteen KESLA 326T -kuormaimeen ja vaikutu! 8983_.indd 7 26.11.2021 15.11. Suometsät uudistetaan yhä avohakkuilla UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva www.kesla.com MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT: www.agcosuomi.fi Keslalla yrittäjä on kuningas. Maakunnittain tilanne kuitenkin vaihteli. Edistystä on tullut muun muassa Otson hankkeiden eteenpäin siirtävmisessä. Konkurssihallinto pyrkii löytämään jatkajaa myös Otson tiekunnille tuottamalle hallintopalvelulle. ”Poimintaja pienaukkohakkuita ei käytetä turvemailla kivennäismaita enemmän, mikä on hieman yllättävää”, Metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes sanoo. Toistaiseksi jatkajaa ei ole löytynyt, mutta asiasta käydään yhä neuvotteluja. Suomen metsäkeskukseen saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten perusteella jatkuvan kasvatuksen hakkuiden osuus koko maan suometsissä jäi viimeisen vuoden aikana muutamaan prosenttiin. Keskusteluja on käyty hyvässä hengessä, konkurssihallinnosta kerrotaan. Osalle Otson hankkeista löytynyt tekijä JUSSI COLLIN SUOMETSISSÄ jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on edelleen vähäistä. Lokakuun lopussa Otson siltaliiketoiminnan ely-keskuksen rahoittamat siltahankkeet myytiin VeiTa Tekniikka Oy:lle. Tarkastelujakso on viime vuoden elokuulta tämän vuoden heinäkuun loppuun. Myös jatkuvan kasvatuksen hakkuutapojen suosiossa oli eroja: poimintahakkuiden osuus oli suurin Kainuussa, kuusi prosenttia, ja pienin Etelä-Pohjanmaalla, vain 0,7 prosenttia. Tarkoitus on mahdollistaa käynnissä olevien hankkeiden jatko mahdollisimman tehokkaasti. Tämä rajaisi huomattavasti hankkeisiin liittyvää takaisinperintäriskiä. Mikäli hankkeiden siirto onnistuu, siitä viestitään erikseen maanomistajille. Neuvottelut käydään loppuvuoden aikana. Metsäkeskuksen ja maaja metsätalousministeriön kanssa on myös käyty keskusteluja kemerahankkeista ja niiden mahdollisesta siirrosta uudelle toimijalle
hän jalostettua puuta ja arvokkaita lehtipuita. ”Ne on suunnattu pääsääntöisesti Kiinaa vastaan, ja Venäjä on valmistellut asiaa pitkään.” Viime vuoden lukujen perusteella rajoitukset koskevat Suomeen tuodun puun osalta noin 1,5 miljoonaa kuutiota. Ensi vuoden alussa voimaan tuleva vientikielto tai -rajoitus koskee pyöreää havupuuta, vä”KREMLISSÄ ON HAVAHDUTTU” Venäjä kiristää puunvientihanojaan. Rajoitukset vaikuttavat eniten pyöreään havupuuhun, jonka tuonti Venäjältä loppuu ensi vuoden alussa kokonaan. Palokangas ei usko, että Venäjä tulee joustamaan 8982_.indd 8 26.11.2021 15.15. Tavoitteena on hallita valtavan maan puuraaka-ainevirtoja, sanoo Juha Palokangas. Aina pitää olla optimisti.” 1,5 miljoonaa kuutiota vähemmän Kaikkiaan suomalainen metsäteollisuus toi viime vuonna Venäjältä puuta lähes 10 miljoonan kuution edestä ja 360 miljoonan euron arvosta. Pääasiassa Venäjältä tuodaan Suomeen sellutehtaille päätyvää koivukuitupuuta ja tehtaille sekä lämpölaitoksiin päätyvää haketta. ”Ne on suunnattu pääsääntöisesti Kiinaa vastaan.” pyöreän havupuun ja arvokkaiden lehtipuiden vientirajoitteista. Niihin ei kohdistu suoraan rajoituksia, mutta Venäjä on supistanut puukuljetuksiin käytettävien rajanylityspaikkojen määriä, mikä tuntuu myös koivukuidun ja hakkeen tuonnissa. 2.12.2021 8 Metsälehti.fi AJASSA / HAASTATTELU VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT VENÄJÄ on rajoittanut marraskuun alusta puunvientiä ulkomaille – ja lisää rajoituksia on tiedossa ensi vuoden alusta. ”Olen toiveikas, että esimerkiksi Saimaan kanavaa koskien saataisiin tänä vuonna vielä aikaiseksi toisenlainen ratkaisu. ”Ei koivua kuitenkaan.” Palokankaan mukaan keskusteluita puukuljetusten kohtalosta jatketaan yhä Suomen ja Venäjän välillä. Palokankaan mukaan rajoitukset voivat tuntua joissakin suomalaisissa puunjalostusyrityksissä, mutta kokonaiskuvassa 1,5 miljoonaa kuution muutos puuvirroissa ei heilauta Suomen metsäteollisuutta. Tukkina tai kuituna tuotava havupuu on kuitenkin vain pieni puro tuontipuun virrassa. ”Marraskuussa voimaan tulleet rajoitteet koskivat rajanylityspaikkoja, joiden kautta Venäjältä voi viedä puuta muihin maihin. ”Suurempi vaikutus puumarkkinoihin voi olla suhdanteilla, talven huonoilla korjuuoloilla tai työmarkkinataisteluilla.” Korvaava puu saadaan kotimaasta tai muista tuontimaista. Rajanylityspaikoista merkittävin vaikutus on sillä, että raakapuun kuljetus Saimaan kanavaa myöten Suomeen loppui”, kertoo Venäjän metsäsektorin asiantuntija Juha Palokangas. Vaikka rajoitusten on tulkittu kohdistuvan erityisesti Kiinaa vastaan, vientikielloilla on vaikutusta myös Venäjältä Suomeen tuotaviin puumääriin
Syiksi arvioitiin metsien ikärakenteen muutokset ja erityisesti se, että vanheneva puusto on ohittanut nopean kasvun vaiheen. 76 prosenttia kaikesta tuontipuusta on Venäjältä. Nämä metsät ovat istutusmetsiä, jotka on perustettu pääosin laidunmaille. Muita syitä saattoivat olla myös jo tuolloin esiin nousseet metsätuhot, lähinnä myrskyt seurannaistuhoineen. Uruguayssa sen sijaan suuret sellutehdasinvestoinnit ovat tehneet puun tuotannosta houkuttelevaa maanomistajille. Metsästrategiassa on kuitenkin erikoinen kirjaus siitä, että peitteistä metsätaloutta on suosittava aina kuin mahdollista. Syyksi on esitetty metsien ikärakenteen muutosta ja erityisesti pohjoisen Suomen männiköiden kasvuloikan päättymistä. Puuta ja raaka-ainetta ne tuottavat tehokkaasti ja sitovat hiiltäkin, mutta luonnonmetsien moninaisuutta niissä ei tavoiteta. ”Kremlissä on havahduttu metsäteollisuuden tilaan. EU JA KOKO maailma vannoi Glasgow’n ilmastokokouksessa maankäyttösektorin ja erityisesti metsänielujen nimeen. Nyt EU:ssa suuntana on luonnonläheinen metsänhoito, johon pyritään sekametsien ja lehtipuun määrän kasvattamisen kautta. Muuten näihin kompastutaan ennemmin tai myöhemmin.” Palokankaan isoisän isä teki puutavarakauppaa Pietariin jo 1900-luvun alussa. ”Hän oli viemässä syksyllä 1917 puutavaralastia Pietariin ja jäi sille tielleen.” Palokangas näkee silti Suomen ja Venäjän pitkän kauppahistorian ennen kaikkea mahdollisuutena. Pietariin kulkevat tavaravirrat ja konttiliikenne helpottavat Suomen logistiikkaa Pohjolan pussinperällä. Missä metsällä on arvo, siellä metsävarat kasvavat. Vastaavasti valoa tarvitsevat pioneeripuulajit, kuten koivut, tammi, pyökki ja männyt eivät oikein ota uudistuakseen varjostettuina. 45-vuotias . Syynä voi olla myös yksittäisten puiden kasvuun vaikuttavat tekijät, jotka vaikuttavat puiden vuosirytmiin tai vedensaantiin. Metsän hävittäminen rakentamisen tai maatalouden tieltä on pahimpia päästöjen aiheuttajia. Vesistökuljetusmahdollisuuden loppuminen käytännössä lopettaa tämän puun tuonnin. Palokankaan mukaan puunvientirajoitukset ovat kuitenkin väärästä päästä aloitettu toimi, jos pyrkimyksenä on Venäjän oman puunjalostusteollisuuden kehittäminen. oli marraskuun loppuun asti Metsäteollisuus ry:ssä, nyt freelance-konsultti . Syyllisiä tähän olemme me eurooppalaiset kiinalaisten ohella, sillä ruuan tuotantoa on siirretty Etelä-Amerikkaan. harrastaa kuntoliikuntaa ja hirvestystä KUKA. Venäjän metsäsektorin kehityksellä olisi positiivisia vaikutuksia myös Suomelle. Mielenkiintoinen maapari on Argentiina ja Uruguay. Juha Palokankaan mukaan kanavaa myöten on tuotu puuta Äänisen takaa asti. Tarkemmat tutkimukset aikanaan paljastavat, mistä tekijöistä muutos aiheutui. He olivat havainneet ensimmäiset merkit EU:n metsien kasvun taittumisessa. Venäjän metsäsektorin asiantuntija . ”Ensiksi pitäisi laittaa kuntoon lainsäädäntöä, metsäteollisuuden OLEMME TOTTUNEET siihen, että vuosi ja vuosikymmen toisensa jälkeen Suomen metsät kasvavat edellisvuosia enemmän. Venäjällä on 22 prosenttia maailman metsävaroista, joten metsäteollisuudelle on tunnetusti valtavasti potentiaalia. toimintaympäristöä, ympäristöasioita ja metsäautotieverkostoa. Metsällä ei myöskään ole paljon arvoa maanomistajalla, sillä Argentiinan metsäteollisuuteen ei ole investoitu. Sodanjälkeisen ajan nopeasti lisääntyneet metsävarat eivät kasvaneet entiseen malliin. asuu Helsingissä . Kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi lähes kymmenen vuotta sitten tutkimuksen Nature-tiedesarjassa. 2.12.2021 Metsälehti.fi 9 AJASSA KOLUMNI ANTTI ASIKAINEN KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN PROFESSORI. Viimeisimmässä valtakunnan metsien inventoinnissa suunta näyttää kääntyneen: puusto kyllä lisääntyy, mutta kasvun tahti on hidastumassa. Palokorot* Järeä puusto Muut Koivukuitua ja haketta Venäjältä Suomeen tuotu raakapuu vuonna 2020. Argentiinassa hävitetään metsää ennennäkemättömällä tahdilla maatalouden tieltä. Siksi metsävarojen kasvu on ollut valtavaa 1990 -luvulta lähtien. ILMIÖ EI OLE uusi muuallakaan Euroopassa. Lähde: Luke, Metsäteollisuus ry Pyöreä havupuu Hake 39% 9% 4% Koivukuitupuu 48 % Lorem ipsum 8982_.indd 9 26.11.2021 15.15. PUUN, METSÄN JA METSÄVAROJEN KASVU JUHA PALOKANGAS . Lisäksi olemassa olevien metsien heikkeneminen sekä lajirikkaudeltaan että puuston määrältään aiheuttaa diversiteettikatoa ja ilmastohaittaa. Omia puitaan suurvallalle toimittanut maanviljelijä koki valitettavasti karun kohtalon vallankumousvuoden sivullisena uhrina. Se on ollut Venäjällä pitkään aputoimiala”, Palokangas sanoo. Tämä suosii sukkession loppupään varjolajeja, joita ovat tuhoalttiit kuuset ja jalokuuset. Hyvä päätös on se, että metsäkato pysäytetään. 2020-luvun alkaessa useiden Keski-Euroopan maiden metsät ovat kääntymässä nieluista päästölähteiksi mittavien metsätuhojen seurauksena. perheessä vaimo ja kaksi lasta . ”Suomessa on paljon metsäteknologiaa ja -osaamista, jota viedä Venäjälle.” Ongelmat muualla kuin puun viennissä Vientirajoituksilla Venäjä pyrkii hallitsemaan valtavan maan puuraaka-ainevirtoja ja nostamaan kotimaisia jalostusmääriä. Mitkä tekijät sitten johtavat pitkällä aikavälillä metsävarojen kasvuun. Venäjä kielsi marraskuun alussa puukuljetukset Suomeen Saimaan kanavaa myöten
Metsälehden laatiman koosteen mukaan investointipotti on yhteensä lähellä 300 miljoonaa euroa. SAHAT INVESTOIVAT, RIITTÄÄKÖ PUU. Sahayhtiöillä on käynnissä investointihankkeita ympäri Suomenmaan. 2.12.2021 10 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI KAI TIRKKONEN, KUVAT S ahayhtiöiden ominaispiirre on, että taseet ovat heikot ja laihoina vuosi korjausvelkaa kertyy. Tukin käyttöaste voi nousta ennenkokemattoman korkealle. Tukin käyttö nousee ainakin teoriassa tasolle, jota ei ole ennen koettu. Yksityiset sahat investoivat vielä enemmän. Vaikutus tukinkäyttöön ei ole aivan yhtä suuri, sillä osa investoinneista on ylläpitoa tai jalostusasteen nostoa. Korona toi suhdannepiikin, vahvisti taseita ja laukaisi patoutuneiden investointien suman. Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori muistelee, että pitää mennä 1990-luvulle asAJASSA 9039_.indd 10 26.11.2021 15.18. Aivan omaa luokkaansa on Metsä Groupin investointi Rauman suursahaan, joka kustantaa 200 miljoonaa euroa ja lisää tukinkäyttöä 1,5 miljoonalla kuutiolla
”Tavoite on, että saha käynnistyy joulukuussa 2023.” Junnikkala lupailee, että lisää kerrottavaa tulee piakkoin ja silloin sahan paikkakin julkistetaan. Huippusuhdanteella ei siis ollut suoranaista vaikutusta, mutta toki se helpottaa.” Oulun yksiköstä tulee samankokoinen kuin aiemmat yksiköt Kalajoki ja Oulainen yhteensä. Sahoille on kertynyt investointivelkaa ja koronasuhdanne on laukaissut investointisuman. ”Investointi oli päätetty jo ennen kuin korona-ajan sahasuhdanne alkoi. ti, jotta investointitahdissa löytää vertailukohdan. Hänen mukaansa koronasuhdanteen tuomat tulosparannukset ovat olleet laukaiseva tekijä, mutta investointitarpeet on mietitty jo aiemmin. ”On välttämätöntä, että sahateollisuus pysyy tuottavuuskehityksessä mukana. Lisäys painottuu mäntyyn. Tukin käyttö kasvaa 750 000 kuutiometrillä. Ulostulo oli etupainotteinen, sillä vaikka sahan paikka oli katsottu, sitä ei voitu vielä julkistaa. Junnikkala uutisoi kesällä, että rakentaa Ouluun täysin uuden, 70 miljoonaa euroa maksavan sahan. Vuoden investointipurskahdus ei siihen riitä.” Junnikkala Oy valmistelee yksityisten sahojen suurin investointia, täysin uutta sahaa Ouluun. ”Suunnitelma pitää edelleen paikkansa”, toimitusjohtaja Kalle Junnikkala sanoo. ”Jäätävä määrä”, Junnikkala sanoo itsekin. Kapasiteetin lisäys ei ole sama asia kuin tuotannon lisäys. Yhden vuoden investointipurskahdus ei siihen riitä.” Merivuoren tuntuma on, että modernisointitahdin pitäisi olla vähintään sadan miljoonan euron luokkaa vuodessa seuraavan kymmenen vuoden ajan, jotta toimiala olisi iskukunnossa. ”Sijaintipäätös muodostui lähinnä kolmesta seikasta: Oulun seudulla on aukko sahoista, kuiduttavan teollisuuden hankkeet ja missä on meidän puunhankinnan luonteva kasvusuunta.” ”Sahateollisuuden on pysyttävä tuottavuuskehityksessä mukana. 2.12.2021 Metsälehti.fi 11 SAHAT INVESTOIVAT, RIITTÄÄKÖ PUU. Pohjoisen sahoista investoinneista ovatkin ilmoittaneet Hasa, Junnikkala, Kuhmo, Oresko, Pölkky, Vuokila Wood ja Tervolan molemmat sahat Veljekset Vaara ja Tervolan Saha ja Höyläämö. Mahdollista sekin, että sahoja pannaan kiinni huonommasta päästä, eivätkä pysähtyvät sahat ole samoja yhtiöitä kuin investoivat sahat. Hanke on suuri yritykselle, jonka viimeisen tilinpäätöksen liikevaihto oli noin 90 miljoonaa ja omavaraisuusaste 25 prosentissa. Pohjoisessa tapahtuu Metsä Groupin Kemin biotuotetehdas ja Stora Enson kartongille muunnettu kone Oulussa ovat lisänneet ja lisäävät kuitupuun käyttöä. Sahoille pääsi syntymään aika paha investointivelka, jota korjataan.” Merkittävä osa sahalaitoksista on tehty 1990-luvulla. Sahaaminen on rajua touhua, joka kuluttaa rautaa, ja samalla kun rautaa uusitaan laitokset myös modernisoidaan uusimmalla digiteknologialla. ›› AJASSA 9039_.indd 11 26.11.2021 15.18. Samalla liikkuu tukki. ”Nyt viimeinkin taseet mahdollistavat suunnitelmien toteuttamisen
”Kuitenkin puurakentaminen on se, mistä lisää maksukykyä tulee kannolle asti, ja sen tukeminen sataa metsänomistajien laareihin.” Tiukemmalle vetää Investoinnit lisäävät tukin käyttökapasiteettia suoraan lähes neljällä miljoonalla kuutiometrillä. TERVOLAN SAHA JA HÖYLÄÄMÖ OY TERVOLA ›› Uusi sahalinja sahaansyötöstä tuorelajitteluun. ›› Tukin käyttökapasiteetti kasvaa 160 000 kuutiometristä yli 500 000 kuutiometriin. 2. Niiden päälle oma vaikutuksensa on erinäisillä tuotan1. VUOKILA WOOD OY HAUKIPUDAS ›› Sahan modernisointi. Yksittäiset investoinnit harvoin ylittävät kymmenen miljoonan euron rajaa, sillä ne jakautuvat tasaisesti pk-valtaiselle sektorille.” Tosin sahatavaran koronasuhdanne ei jatkojalostusta suosi, vaan on päinvastoin nostanut raaka-ainekustannuksia. 8. Investoinnit yhteensä noin 34 miljoonaa euroa. 3. 1. 3. ›› Tukin käyttö kasvaa 100 000 kuutiometristä 230 000 kuutiometriin. KOSKISEN OY KÄRKÖLÄ ›› Uusi sahauslinja, korvaa Järvelän taajamassa sijaitsevan vanhan sahauslinjan. BINDERHOLZ NORDIC OY LIEKSA ›› 40 miljoonan euron investointi jatkojalostukseen. Kaavailtu rakennusaikataulu 2022-2026. ›› Tukin nettokäyttö kasvaa noin 250 000 kuutiota. PÖLKKY OY KAJAANI ›› Sahatavaran lajittelulaitoksen uusiminen. VERSOWOOD OY VIERUMÄKI YM. KEITELE GROUP KEITELE ›› Kattilalaitoksen modernisointi 2022. Myös lämpölaitosinvestointi meneillään ja kuivaamon uusimisesta neuvotellaan. VELJEKSET VAARA OY TERVOLA ›› Kuivaamokapasiteetin lisäys. ”Iso trendi on, että puurakentaminen kasvaa maailmanlaajuisesti. Kokonaiskuvan muodostaminen on hankalaa, sillä kaikki jatkojalostus ei tapahdu sahalla eikä sahayhtiössä. 4. 2.12.2021 12 Metsälehti.fi Lähde: Metsäkeskus, tilanne 14.12. 12. 10. 13. 12. Investoinnin arvo 200 miljoonaa euroa, mäntytukin käyttö 1,5 miljoonaa kuutiometriä. ›› Investoinnin arvo noin 200 miljoonaa euroa, tukinkäyttö 375 000 kuutiota. METSÄLEHDEN TIEDOSSA OLEVAT SAHOJEN INVESTOINNIT 8. METSÄ GROUP RAUMA ›› Suursaha käynnistyy syksyllä 2022. 7. 1. ›› Investointien arvo yhteensä 14 miljoonaa. KUHMO OY KUHMO ›› Sahaansyötön ja kuorinnan uudistaminen 2021, sahatavaran paketointilinjan uudistaminen 2022, sahalinjan uudistaminen 2023. Ja hienoa, että puukauppa käy tasaisesti.” Jatkoa seurannee, sillä ”haluamme olla niitä sahoja, jotka kuuluvat metsäteollisuuden selkärankaan”. ”Iso trendi on, että puurakentaminen kasvaa maailmanlaajuisesti.” Toimitusjohtaja Kalle Junnikkala uskoo puurakentamisen kasvuun ja suomalaisen sahatavaran kilpailukykyyn. Vaikeasti hahmotettava jatkojalostus Investoinnit voivat olla tuotantomääriä lisääviä, tehokkuutta parantavia tai sitten jatkojalostuksella otetaan samasta puumäärästä irti enemmän liiketoimintaa. 11. Tukin käyttö kasvaa noin 300 000 kuutiometriä. 2. ›› 22 miljoonan euron investointi koeajovaiheessa alkukesällä 2023. ›› Tukin käyttökapasiteetti nousee 100 000 kuutiometriä nykyisestä noin 900 000 kuutiometristä. 5. ›› Tukin käyttö nousee 0,75 miljoonasta kuutiometristä 1,4 miljoonaan kuutiometriin. ›› Investoinnin arvo noin kymmenen miljoonaa euroa, koekäyttö alkaa vuoden 2022 lopulla. Investoinnit näyttävät painottuvat vahvasti perussahauksen ja sen edellytysten parantamiseen. ›› Investointi kokonaisuudessaan valmis 2023. 4. 9039_.indd 12 26.11.2021 15.18. ›› Tukin käyttökapasiteetti nousee runsaasta 0,8 miljoonasta kuutiometristä yli 1,3 miljoonaan kuutiometriin. JUNNIKKALA OY OULU ›› Täysin uusi saha, 70 miljoonan euron investoinnin määrä valmistua vuoden 2023 loppuun mennessä. 6. Neljän miljoonan euron investointi valmis helmikuussa 2022. ›› Korvaa vanhan sahalinjan. ORASKO OY UTAJÄRVI ›› Tukinlajittelijan uusinta, valmistuu kesällä 2022. Uusi höylälaitos, lämpöpuulaitos sekä sahatavaran kuivauskapasiteetin lisääminen. 13. ›› Tukin käyttö kasvaa 80 000 kuutiometristä 130 000 kuutiometriin. Metsäosastoa vankistetaan ja Oulun-laitos vaikuttaa puunhankintaan jo ensi vuoden aikana. Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkolan mukaan kokonaiskuva muuttuu jos mukaan otetaan puuta käyttävä rakennusteollisuus. 5. ›› Investoinnit yhteensä 35 miljoonaa euroa. ›› 48 miljoonan euron investointi valmistuu kesällä 2023. ”Aikaa vielä on. 6. Vajaan neljän miljoonan euron investointi valmis vuonna 2022. Laitteiden asennuksessa ei puolta vuotta kauempaa mene, mutta tarvitaan myös kiinteistöjä ja muuta infraa.” Junnikkalan mukaan yhtiö keskittyy nyt perussahatavaran tuotantoon ja se mahdollistaa jalostusinvestoinnit tulevaisuudessa. ›› Useita erillisiä, alle 10 miljoonan euron investointeja sahaukseen, jälkikäsittelyyn ja jatkojalostukseen eri toimipaikoissa syksyyn 2023 mennessä, suurimpana ison puun sahauslinjan uudistaminen Vierumäellä. 11. ÄÄNEKOSKI ›› Suunnitelma kertopuutehtaasta, päätöstä ei ole. 10. 9. HASA ›› Haapavedellä tukinsyötön, sahalinjan, rimoittamon ja sivutuotteiden käsittelyn uusiminen sekä kahden kuivaamon modernisointi ensi kesään mennessä, ja Haapajärvellä kuivaamon uusiminen vuonna 2023. ”Puurakentamisen teollisen esivalmistuksen kehittämiseen on selvää halua ja arvoketjuun syntyy jatkuvasti uusia yrityksiä. 9. Versowood Oy Koskisen Oy Metsä Group Metsä Group Keitele Group Pölkky Oy Kuhmo Oy Hasa Orasko Oy Veljekset Vaara Oy Junnikkala Oy Tervolan Saha ja Höyläämö Oy Vuokila Wood Oy Binderholz Nordic Oy AJASSA 7. Suomalainen laatusahatavara tekee kauppansa suhdanteista huolimatta
Havutukin käyttöaste eli korjuumäärän suhde hakkuumahdollisuuksiin kävi lähellä 85 prosenttia huippuvuonna 2018, mutta on viime vuosina vaihdellut 75 prosentin molemmin puolin. Metsä Groupin suunnittelema, mutta vielä päätöstä odottava kertopuutehdas Äänekoskelle ei ole arviossa mukana. Tähän vastaa VMI:n valossa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Hannu Hirvelä. /m 3 33,6 34,6 35 AJASSA 9039_.indd 13 26.11.2021 15.19. Yli kymmenen prosentin lisäys on kasvuloikka, mutta voiko havutukkia korjata jatkuvasti 30 miljoonaa kuutiometriä. Vielä vähän varaa lisätä Havutukin hakkuumäärät, miljoonaa kuutiota Lä hd e: Lu ke , VM I12 -a in eis to Suurin ylläpidettävissä oleva havutukin hakkuukertymäarvio, milj. Viimevuosina havutukin korjuumäärät ovat olleet keskimäärin 26 miljoonaa kuutiometriä, joten investointien valossa korjuumäärä voisi nousta ainakin 30 miljoonaan kuutiometriin. 2.12.2021 Metsälehti.fi 13 non pullonkaulojen avaamisilla. Sahalaitokset ovat toiminnallisesti varsin samanlaisia, ja uuden laitoksen laitetoimitukset voivat tapahtua nopeasti. Meneillään olevat sahainvestoinnit nostaisivat käyttöasteen pysyvästi yli 85 prosenttiin – edellyttäen, että sahat pyörivät täysillä. Mahdollisessa hakkuumäärässä on otettu huomioon rajoittavia tekijöitä, kuten erilaiset ja eri syistä johtuvat monimuotoisuustoimet ja etenkin, että ei vaaranneta tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksia. ”Luken suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän arviossa havutukin vuosittainen hakkuumäärä on kaudella 2016 –2025 arvioitu 33,6 miljoonaksi kuutiometriksi, sitä seuraavalla kymmenvuotiskaudella 34,6 miljoonaksi ja sitä seuraavalla 35 miljoonaksi”, hän kertoo
Metsäpäällikkö Timo Uotila Hyvälaatuinen vanerikoivuleimikko korjattiin marraskuun sateissa Vesilahdella Tampereen tuntumassa. Sastamalassa on riittänyt sorvattaa Sastamalassa toimiva Riga Wood Finland sorvaa vuodessa reilut sata tuhatta kuutiota koivutukkia. Koivutukin saatavuus on rajoittanut ainakin Metsä Groupin tuotantoa, kun taas Riga Woodille markkinat ovat tasapainossa. Siksi 1990-luvulla istutetut peltokoivikotkaan eivät anna vielä kunnolla satoa. toteaa vaneritukin markkinoiden olevan varsin hyvin tasapainossa. Mäntylä toteaa koivun ongelmaksi, että sitä on sekapuuna ja korjuuerät ovat pieniä. Komissio asetti kesäkuussa väliaikaiset polkumyyntitullit venäläiselle koivuvanerille. ”Käyttömäärä on noussut merkittävästi, sillä koivuvanerin markkinat ovat parantuneet ja koivutukkia käytetään myös kertopuussa.” Kertopuu on kuin paksuista viiluista liimattua vaneripalkkia. KorjuuMISTÄ SAISI KOIVUA. Vanerikoivun korjuu painottuu talvikauteen, Timo Uotila kertoo. MIKKO HÄYRYNEN VIIMEISEN kymmenen vuoden aikana venäläisen koivuvanerin tuonti EU-alueelle on kasvanut voimakkaasti ja hinta laskenut. PUUKAUPPA & TALOUS 9036_.indd 14 26.11.2021 15.22. ”Keväällä sitä on vähän enemmän tarjolla ja syksyllä on niukempaa, koska talvella hakataan kasvupaikkoja, joissa koivua on luontaisesti.” Riga Wood ostaa vanerikoivut pääsääntöisesti tehtaalle toimittuna noin kolmeltakymmeneltä Riga Woodin metsäpäällikkö Timo Uotila muistuttaa metsänomistajia koivutukin hyvästä kysynnästä, joka kannattaa hyödyntää. Korjuumääriä on vaikea säädellä, koska sitä tulee mitä on tullakseen muun korjuun mukana. Eurooppalaisten vanerintuottajien yhteenliittymä Woodpecker on valittanut EU:n komissiolle polkumyynnistä eli keinotekoisen alhaisista myyntihinnoista. Vaikka sahapuuksi kasvatettavan koivikon kiertoaika on havupuita lyhyempi, niin vanerikoivujen kiertoaikaa pidentää, että sorvauksessa latvaläpimitta on vähintään 18 senttiä, kun sahatukissa se voi olla 15 senttiä. Sorviviilut jatkojalostetaan vaneriksi Baltian tehtailla, pääosin Latviassa. 2.12.2021 14 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI EMIL BOBYREV, KUVAT ”KOIVUTUKISTA on niukkuutta ja tuotantoa on jouduttu rajoittamaan, ei paljon mutta kuitenkin”, toteaa Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylä. Koivu antaa kertopuulle paremman jäykkyyden kuin kuusi. POLKUMYYNTISYYTE EU-TASOLLA ta ei voi suunnata puhtaisiin koivikoihin, koska korjuukypsiä sellaisia ei juuri ole
Jotta koivutukille ylipäätään saa täyden hinnan, minimierän tulisi olla rekan nuppikuorma. Kalenterit ovat aina yhtä odotettuja ja kulkevat hevosihmisten mukana koko vuoden. Kalenterissa kerrotaan myös Hevosurheilun ilmestymispäivät vuodelle 2022. Laatukoivun kasvattaminen edellyttäisi hoitoa ja harrastuneisuutta.” Vaikka kiinnostusta voisi olla, koivutukin kasvatuksen kohottaminen sivutuotteesta havutukin rinnalle on vaikeaa peuraja hirvituhojen vuoksi. Joskus metsänhoitoyhdistys joutuu kokoilemaan sen eri myyjien pienistä nökkösistä. Uotila korostaa, että havutukkiin verrattuna koivutukki on helpompi artikkeli, sillä varastoinnissa ei tule hyönteisvikuutuksia. MIKKO HÄYRYNEN ”KOIVUTUKIN kantohinta vaihtelee päätehakkuilla sahaja vaneritukin 50 eurosta viilutukin 85 euroon”, Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan asiakkuuspäällikkö Janne Maijala kertoo. Koivutukilla on leveä hintahaitari Täyden hinnan saamiseksi täytyy tarjolla olla rekan nuppikuorman verran koivutukkia. Raviseinäkalenteri 2022 Upeasti kuvitetussa seinäkalenterissa on kuukauden ravipäiväkalenteri jokaisella aukeamalla. Mukana myös nimipäivät sekä välimatkataulukko. Hevosurheilun kalenterit vuodelle 2022 Vuosi toisensa jälkeen suurta suosiota saaneet Hevosurheilun kalenterit ovat taas tilattavissa. Määrällisesti tuonti on pientä, mutta kotimaan kertymään suhteutettuna suurta. Hintaero kapenisi jos viilulaadun osuutta pystyisi nostamaan. Sen sijaan puhtaankomeita, korjuukypsiä koivikoita Maijala ei tiedä alueeltaan lainkaan. Tai tarkkaan ottaen tilastointi koskee lehtitukkia, mutta käytännössä muiden lehtipuiden kuin koivun osuus on mitättömän pieni. ”Nyt viilukoivut ovat ’vahingossa kasvaneita’. Kesäkaatoisessa ei pysy kuori kiinni ja tukit alkavat kuivua nopeasti pinnasta ja päistä.” Vanerikoivun laatuvaatimukset ovat sahatukkia löysemmät, sillä sorvikoivussa sallitaan enemmän lenkoutta ja lyhin pituus on kolme metriä. puh. Kotimaan hakkuiden lisäksi tuontia on ollut 100 000–300 000 kuutiota. ”Tulevaisuus näyttää valoisalta ja tarkoitus on kasvattaa puun hankintaa ja tuotantoa jatkuvasti.” Pienin tilastoitu Koivutukki on selvästi pienin tilastoitu puutavaralaji. Koivuvanerilla suhdanteet ”Keväällä sitä on vähän enemmän tarjolla ja syksyllä on niukempaa.” ovat loivempia kuin havuvanerilla tai sahatavaralla. 020 760 5300 tilaukset@hevosurheilu.fi www.hevosurheilu.fi 12,50 €/kpl 11,00 €/kpl 21,00 €/paketti + Huippusuositut kalenterit – tilaa ennakkoon! TILAUKSET: kauppa.hevosurheilu.fi Kalenterit toimitetaan joulukuun aikana. Korjuumäärät seurailevat yleistä hakkuutasoa ja ovat menneellä kymmenvuotiskaudella olleet miljoonan kuutiometrin kahta puolta. Kalenterissa on myös luettelot kuukauden suurkilpailuista sekä tilaa muistiinpanoille. Molemmat kalenterit edullisesti yhteensä vain Pakettitarjous sisältää seinäkalenterin sekä taskukalenterin vuodelle 2022. PUUKAUPPA & TALOUS 2.12.2021 toimittajalta, ja myös pieniä yksittäiseriä ostetaan. Mikko Häyrynen Taskukalenteri 2022 Sisältää kattavan tietopaketin hevosista ja raveista kiinnostuneille Kalenterissa on vuoden 2022 ravikilpailupäivät, sekä hevosalan toimijoiden yhteystiedot, omistajan ja kasvattajan muistilistat sekä tilastotietoja. Koivutukin tilastoitu hinta jää kuitenkin noin kahteen kolmasosaan kuusitukista. Postikulut 5,90 € 9036_.indd 15 26.11.2021 15.22. ”Myös mitat ja laatu vaihtelevat tapauskohtaisesti ja riippuu ihan, että kenelle myy.” Koivutukki on metsätalouden sivuartikkeli, jota tulee pieniä määriä kuusileimikoiden seassa. Havupuuhun verrattuna koivulla tukkikertymä on huomattavan pieni, kymmenen prosentin tuntumassa, kun se männyllä on 40 prosentin ja kuusella lähes 60 prosentin luokkaa. Vaneritukkeja poimitaan pienistäkin kertymistä, sillä leimikoissa vanerikoivua voi olla vain muutama prosentti. Viilukoivu on oksatonta ja suoraa viiteen metriin. Ilmastonmuutos ja kirjanpainaja lisäävät kiinnostusta Kiinnostus kasvattaa koivua kuusikoiden sekapuuna on nousussa ilmastonmuutoksen ja kirjanpainajatuhojen vuoksi. Hieskoivu käy yhtälailla eikä sitä hinnoitella eri tavalla. Maijala laskee, että muutenkin pienestä koivutukkikertymästä viilulaatua on ehkä noin kuudesosa. Viiluja käytetään kalusteiden pintaviiluina. ”Lokakuusta eteenpäin ei ole mitään ongelmaa, talvikaatoinen tukki kestää hyvälaatuisena kesään saakka, mutta sen jälkeen tukkien päät alkavat pehmetä ja lahota. Se menee nimensä mukaisesti viilutukseen eli sitä ei sorvata, vaan se leikataan viiluiksi
Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 30,1 €/m 3 17 236 TUORE PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2019 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 .. Hankintahinnat 62,69 s 63,90 s 50,16 s 33,65 . 37,48 . .. 31,48 . 26,54 .. Sijainti: Kainuu Ostaja: Mhy Kainuun puunvälitys korjuupalveluna, puuta toimitettiin neljälle ostajalle. Kesäkorjuukelpoinen leimikko kevytrakenteisen metsäautotien varrella. 28,81 Uudistushakkuu 65,32 s 68,04 s 44,36 s 19,30 . 19,78 s 21,04 s 19,04 s 28,49 . 48,20 s 32,19 s 32,20 s 31,93 . .. 19,82 s 29,78 s 31,05 s Harvennushakkuu 55,32 . 28,86 s Harvennushakkuu 52,92 . 22,74 s Ensiharvennus .. 27,50 . 63,15 . Erityisesti sekametsässä ajouria vahvistettiin latvuksilla. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,94 . 38,94 s 16,81 . 13,20 . 44,33 . 13,87 s .. 26,26 s Uudistushakkuu 58,32 s 54,25 . .. 17,88 . .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . Hankintahinnat 61,10 . 23,76 . Uudistushakkuu 60,06 . .. 17,85 s 25,59 s 25,92 s Ensiharvennus .. 32,02 . 19,44 s 28,89 . 56,82 . 47,33 . 66,70 . 20,84 s 19,06 s 18,79 s 26,77 s 27,19 s Harvennushakkuu 47,71 . 18,59 s 18,52 s 17,62 s 25,84 s .. 13,70 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. .. 17,01 s 17,67 s 15,70 s 23,47 . Kesäkorjuukelpoinen leimikko kevytrakenteisen metsäautotien varrella. 30,1 €/m3 17 236 Yhteensä 408 18 952,50 9036_.indd 16 26.11.2021 15.22. Hakkuukertymä: 573 m 3 Leimikon koko: 10,5 ha Muuta: Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppa kilpailutettiin heinäkuun lopulla. 14,04 s .. 63,95 . 14,73 s 13,89 s .. 24,14 . .. 20,38 . .. Ensiharvennus .. 29,71 .. Ensiharvennus 30,05 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,63 . s nousussa . 44,32 s 20,44 s 21,91 s 19,21 s 29,13 s 28,79 . Hankintahinnat 58,40 . .. 31,80 s .. .. 12,75 . .. 34,31 . .. .. 44,54 s 16,65 s 17,18 s 16,45 s 23,96 s 24,38 s Uudistushakkuu 61,96 . .. 20,88 . Hankintahinnat 64,63 . 14,26 . Uudistushakkuu 64,95 . 32,09 s .. 30,89 s 16,56 . .. .. Hankintahinnat 63,61 s 65,02 . .. 19,28 s 16,95 . .. Hankintahinnat 58,99 . Sopimus allekirjoitettiin syyskuun lopulla, korjuu oli lokakuun puolivälissä. 20,58 s 17,90 s 26,01 . 65,89 42,40 s 18,06 s 20,24 s 17,34 . 27,77 . .. 51,59 . 14,25 s 23,47 . 58,62 . 15,57 . 21,46 s 22,26 . Ensiharvennus .. 55,19 . 32,12 . .. .. Sopimus allekirjoitettiin syyskuun lopulla, korjuu oli lokakuun puolivälissä. 17,99 s 26,66 s 29,27 s Uudistushakkuu 65,35 s 67,43 s 49,96 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 62,79 s 66,13 s 47,58 . 23,75 . .. .. 62,30 . Hankintahinnat .. 32,19 . Harvennushakkuu 51,40 . .. .. .. .. 60,09 . 38,65 . Ensiharvennus 38,20 . 19,17 . 16,67 . 48,64 . 15,80 s 22,90 . 40,49 s 18,69 . 23,47 . 19,49 . 18,85 . 59,57 s 39,24 s 17,73 . 62,79 . 25,34 . 46,46 . 22,72 . Puutavaralaji määrä m 3 kantohinta €/m 3 myyntitulo Mäntytukki 89 57 5 073 Mäntypikkutukki 90 47 4 230 Mäntykuitu 184 18 3 312 Mäntyparru 96 22 2 112 Kuusitukki 8 57 456 Kuusipikkutukki 5 47 235 Kuusikuitu 45 18 810 Koivukuitu 56 18 1 008 Yhteensä 573 keskim. 19,01 . .. 29,70 . s nousussa . .. Harvennushakkuu 49,27 . 17,45 . 23,41 . KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . 15,70 . 61,08 . 22,92 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,54 . 17,46 s 17,43 s 16,91 . .. .. .. Harvennushakkuu 57,47 . .. 15,66 . Erityisesti sekametsässä ajouria vahvistettiin latvuksilla. .. 56,04 . .. 17,46 16,44 s 23,50 . Uudistushakkuu 63,69 . 13,55 s 13,83 s 13,64 s .. .. 12,48 s .. Ensiharvennus .. .. 32,34 . 64,15 . 25,21 s 26,53 . .. 16,42 . Korjuun aikana ei ollut sateita, mutta kaukokuljetus odottaa pakkasjaksoa syyssateiden alkamisen vuoksi. Puutavaralaji määrä m3 kantohinta €/m3 myyntitulo Mäntytukki 89 57 5 073 Mäntypikkutukki 90 47 4 230 Mäntykuitu 184 18 3 312 Mäntyparru 96 22 2 112 Kuusitukki 8 57 456 Kuusipikkutukki 5 47 235 Kuusikuitu 45 18 810 Koivukuitu 56 18 1 008 Yhteensä 573 keskim. 18,71 . 10,54 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,68 s 67,15 s 42,81 s 17,94 . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 62,64 . 15,42 s .. 29,42 s 29,57 . 32,42 . .. .. Nimelliskantohintojen kehitys 10 20 30 40 50 60 70 80 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2001 2005 2010 2015 2021 Lähde: Luke €/m 3 Harvennushakkuu syksyllä Kohde: Järeydeltään vaihtelevaa kolmoskehitysluokan sekametsää ja männikköä kangasmaalla. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,89 . Hankintahinnat 60,94 . Ensiharvennus .. .. 30,17 . KY M I-S AV O SA VO -K AR W JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. 39,95 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi OSTOT JA HINNAT Harvennushakkuu syksyllä Kohde: Järeydeltään vaihtelevaa kolmoskehitysluokan sekametsää ja männikköä kangasmaalla. 18,81 s 19,19 s 18,64 s 27,71 s 28,45 s Harvennushakkuu 51,32 s 52,14 . .. 59,22 . 12,52 . 26,70 s Uudistushakkuu 63,30 s 66,23 . 25,81 . .. .. 2.12.2021 16 Metsälehti.fi PUUKAUPPA & TALOUS s nousussa . .. 36,38 . Hankintahinnat 59,39 s 59,98 s .. 46,74 s .. 25,29 . .. 50,68 . .. .. 31,98 . Korjuun aikana ei ollut sateita, mutta kaukokuljetus odottaa pakkasjaksoa syyssateiden alkamisen vuoksi. .. 13,09 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,66 . 47,96 s 33,56 . 64,89 . .. 17,79 . 17,72 . 33,44 s 32,83 . .. 14,17 s .. 17,47 . 48,57 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,54 s 53,01 s .. s nousussa . .. 12,33 . .. 23,76 . 15,23 s 14,47 . .. Harvennushakkuu 50,07 . 61,37 s .. 12,25 . 18,42 s 17,57 s 24,01 . s nousussa . 25,28 . .. 37,78 s 36,75 s KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 43-46 keskiarvo s nousussa . 21,64 . 56,14 s .. .. 35,82 . .. Sijainti: Kainuu Ostaja: Mhy Kainuun puunvälitys korjuupalveluna, puuta toimitettiin neljälle ostajalle. Ensiharvennus .. 32,61 . 29,92 . .. 16,79 . .. 19,00 . 20,50 . .. Harvennushakkuu 55,37 . 66,98 . 48,90 s .. 16,81 . .. Hakkuukertymä: 573 m3 Leimikon koko: 10,5 ha Muuta: Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppa kilpailutettiin heinäkuun lopulla. .. 31,49 . Uudistushakkuu 58,08 s 58,71 s .. 16,34 . 12,86 s .. .. 33,71 s 33,30 . 14,35 s 22,62
UPM Kasvu -kumppanuus on sinun ja metsäsi etuohjelma. PUUKAUPPA & TALOUS Kun metsäsi voi hyvin, kaikki voittavat – sinä, metsä ja ympäristö. RYHDY KUMPPANIKSI www.upmmetsa.fi/kumppanuus METSÄSSÄSI ON KASVUVARAA 9036_.indd 17 26.11.2021 15.22. Siitä on etua kaikissa elämäntilanteissa. Siksi palkitsemme järjestelmällisen metsänhoidon
Löydät sarjan osoitteesta www.metsalehti.fi . Sen sijaan yksityiskohtiin uppoutuvien pykälien tulkitsemiseen ja valvontaan ei kannata haaskata aikaa ja rahaa. Niihin pääsemiseen yksityiskohtainen sääntely on kuitenkin väärä keino. Metsätalouden kestävyyttä koskevassa keskustelussa menevät sekaisin tieteellinen tieto yhtäältä ja metsiä koskevat arvosidonnaiset asiat toisaalta. Ihan metsässä -podcastsarjan välityksellä voi tutustua kiinnostaviin ihmisiin. Kovin pienestä synnistä suomalaista metsätaloutta ei siis tässä syytetä. Aivan kuten komissio kiirehtii keskeneräisiä töitä valmiiksi ennen toimikautensa päättymistä, myös hallituksella häämöttää loppusuora. NIIN EU:LLA KUIN ympäristöministeriölläkin on hyvät päämäärät. SITÄ ENNEN MINISTERIT pääsevät näyttämään, miten hyvin he osaavat ratkaista metsiin ja ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyviä asioita kotimaassa. Syyskuussa päättyneellä lausuntokierroksella lakiesityksestä löytyi runsaasti korjattavaa. Siihen tarvitaan kiihkotonta arvokeskustelua, kirjoittaa professori Heikki Hänninen. 2.12.2021 18 Metsälehti.fi YLÄKERTA LUKIJAKUVA Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Ympäristöministeriön valmistelemasta esityksestä on pyydetty lausunnot ensi viikon tiistaihin mennessä. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Meillä suomalaisillakaan ei olisi kouluja eikä sairaaloita, jollemme olisi käyttäneet metsiämme hyvinvointivaltiomme rakentamiseen. Todennäköisesti Suomen mielipide sijoituskohteiden ympäristöluokittelusta jää unionissa vähemmistöön. Monilta tutkijoiltakin kuullaan tämän tästä melkoisen jyrkkiä kannanottoja. METSÄKESKUSTELU käy Suomessa kuumana. Yksi metsäretkieni suosikkikohteista oli metsäaukko, jonka keskellä kasvaneen kilpikaarnaisen lakkapäämännyn latvassa pesi kalasääskipariskunta. Keväisin seurasin lintuparin puuhia kauempaa metsän siimeksestä, syksyisin keitin aukon laidassa tervaskannon nokassa nokipannukahvia, lakkapäätä ja sen seurana olleita keloja ihastellen. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Uusimmassa jaksossa 26-vuotias metsäkoneenkuljettaja Antti Ruusuvirta antaa ajattelemisen aihetta. Niistä kärjessä on uusi luonnonsuojelulaki, josta hallitus aikoo saada esityksen valmiiksi heti alkuvuodesta. Minä koen tämän väittelyn itselleni vieraaksi. Vastikään työnsä aloittanut ympäristöministeri Emma Kari ryhtyy edistämään isoja lakihankkeita, jotka koskevat myös metsänomistajia. 8986_.indd 18 8986_.indd 18 2.12.2021 9.52 2.12.2021 9.52. Tutkimus ei kuitenkaan ”SUOJELKAAMME LUONTOA SEN ITSENSÄ VUOKSI.” ”Metsän kätköistä löytyi neljä Mitsubishiä viimeiseltä parkkipaikalta.” LASSE KOKKO AJASSA / MIELIPIDE PÄÄKIRJOITUS SE PP O SA M U LI HALLITUS teki oikean päätöksen ottaessaan kielteisen kannan EU:n tuoreisiin metsälinjauksiin. Tieteellinen tutkimus tekee parhaansa tuottaakseen luotettavaa tietoa eri metsänkasvatusmenetelmien vaikutuksesta puuntuotokseen, monimuotoisuuteen ja metsien toimimiseen hiilinieluina. Seuraavat eduskuntavaalit pidetään – viimeistään – keväällä 2023. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi HYVÄ PÄÄMÄÄRÄ, TEHOTTOMAT KEINOT JK. Yleinen havainto oli, että pykälät jättävät liian paljon tulkinnanvaraa. Hallituspuolueiden välejä koetellut päätös oli vasta verryttelyä. Ensi vuonna on tulossa arvioitavaksi lisää komission valmistelemia metsäsäännöksiä. Aukko kelpasi kalasääskiparille ja se kelpasi minulle, mutta kaikille eivät hakkuuaukot kelpaa. Laissa säädellään muun muassa alueiden käytön suunnittelusta. MIELENI PALAA 1970-LUVUN teinivuosiini kotitilallani Keski-Suomessa. Minäkin kannan huolta luonnonkirjon kapenemisesta, mutta toisaalta haluan muistuttaa siitä, että nykyisenkaltaisen sivilisaation kehittyminen ei olisi ollut mahdollista ilman laajamittaista luonnonvarojen hyödyntämistä. Toiset taas antavat ymmärtää, että luontokatoa aiheuttava suomalainen metsätalous on osaltaan synnyttämässä sitä eksistentiaalista uhkaa, jonka ihmiskunta itselleen aiheuttaa. Sekä ilmastonmuutoksen torjumisella että luontokadon pysäyttämisellä on kiire, ja niihin tarvitaan laissa säädettyä raamia. Osa katsoo suomalaisen metsätalouden olevan esimerkillistä uudistuvan luonnonvaran kestävää käyttöä. MALTTIA METSÄKESKUSTELUUN Tutkimus ei anna ohjetta siitä, kuinka metsänhoidon tavoitteita tulisi painottaa. Niin ikään kaavoitusja rakentamislain uudistamiselle voi valisteluvaiheen venymisestä ja kiistoista päätellen ennustaa eripuraista hallituskäsittelyä. Kauneuden lisäksi myös kauheus taitaa olla aika usein katsojan silmissä. Eksistentiaalinen uhka tarkoittaa uhkaa ihmiskunnan olemassaololle. Siitä huolimatta Brysseliin on tärkeä lähettää viesti, että niin Suomen kuin Ruotsinkin mielestä metsiä koskevat ratkaisut on tehokkainta jättää jäsenmaiden huoleksi
Metsien käyttöä koskevat arvot vaikuttavat olennaisesti sekä yhteiskunnan säätelyyn että metsänomistajan lopulliseen päätökseen. Näistä ajankohtaisista luontokatoon liittyvistä asioista tarvitaan nyt kiihkotonta yhteiskunnallista arvokeskustelua. Tästä en muista nähneeni minkäänlaista tutkimusnäyttöä. Tästä aiheutuu usein – vaikkakaan ei aina – taloudellisia menetyksiä. Kokonaan toinen asia on, että eri eliölajit voidaan nähdä itsessään arvokkaina ihan siitä riippumatta, ovatko ne välttämättömiä ihmisen oman hyvinvoinnin kannalta. Niissä ongelmaksi muodostuu, että metsurin tekemiä isoja pölkkyjä ei saa kyytiin.” Rane ”On mukavampiakin tapoja päästä eroon rahoistaan.” Suorittava porras ”Konehommien ongelmana on kustannusrakenne. Luonnonmetsien suojelun perusteeksi ei tarvita ontuvia ja epämääräisiä viittauksia eksistentiaaliseen uhkaan ja muihin vähän pienempiin vitsauksiin. Edelleen hirvi on merkityksellinen, mutta vallan toisesta syystä kuin esihistoriallisina aikoina. HEIKKI HÄNNINEN Kirjoittaja on kasviekologian professori Zhejiang A&F -yliopistossa Hangzhoussa Kiinassa. Jos taas sitä olisi myös omissa metsissä, että sen tarvitsisi joka tapauksessa, niin ehkä sitten.” vmt ”Kun niitä pieniä koneita valmistetaan ja myydään, niin joku niitä ostaa ja on sitä mieltä, että kannattaa. Yksityinen metsänomistaja päättää metsiensä käytöstä, toki yhteiskunnan asettamissa rajoissa. Suurin ostajaryhmä taitavat olla metsänomistajat, joilla on riittävän suuri pinta-ala ja joutoaikaa tehdä omatoimista metsänhoitoa ja puunkorjuuta ensiharvennusvaiheeseen asti. TIIA PUUKILA Palvotusta riesaksi 8986_.indd 19 8986_.indd 19 2.12.2021 9.52 2.12.2021 9.52. Jos ansaintamahdollisuutta olisi, niin kaikillahan urakoitsijoilla niitä olisi. Suojelkaamme luontoa sen itsensä vuoksi. Hirvi on ollut paitsi metsän suurin riistaeläin ilmeisesti myös kunnioitettu ja jopa yliluonnollisia piirteitä omaava olento. hakkuissa tuntitaksalla. Saa mieleisensä lopputuloksen, mutta ei palkkaa itselleen.” Planter Verkkokeskustelu: Pienkoneella bisnestä. 2.12.2021 Metsälehti.fi 19 AJASSA / MIELIPIDE METSÄPILA TOIMITTAJALTA WWW.METSALEHTI,FI TI M O TO IV A N EN anna minkäänlaista ohjetta siitä, kuinka näitä metsänhoidon tavoitteita tulisi päätöksenteossa painottaa. ”Näettekö minkäänlaista ansaintamahdollisuutta pienmetsäkoneella (Kinetic, Alstor tms.) tehtävissä ensiharvennuksissa ja muissa nuoreen metsään, vesakkoihin yms. HAASTATELTUANI tähän lehteen tietokirjailija Tuomo Kesäläistä muinaisjäännöksistä en malta olla pohtimatta, miten asenteet hirveä kohtaan ovat muuttuneet. Kalutuissa männyntaimissa yliluonnollisuus on kaukana, ja minäkin syön ilolla metsäni marinoimaa hirvisonnia. Ketkä maksavat viulut. Se kaventaa kyllä luonnonkirjoa, kun osa luonnonmetsien lajeista ei enää löydä itselleen sopivia elinympäristöjä, mutta kuinka tämä uhkaa ihmiskunnan olemassaoloa, tai edes suomalaisen metsätalouden omaa jatkuvuutta. Mutta entä suomalaisten kangasmetsien talouskäyttö. Siksi minäkin iloitsin aina, kun kuulin lintujen rengastajalta, että lakkapäämännyn latvassa oli syntynyt kalasääskiparille jälkikasvua. Kuinka paljosta olemme valmiita luopumaan luonnonmetsien uhanalaisten lajien hyväksi. Metsätalouden myötä hirvi on saanut saman aseman kuin karhu muinoin kotieläintalouden alkuaikoina: pelättynä riesana. On aivan totta, että ihmisen aiheuttama luontokato on maailmanlaajuisesti uhka ihmiselle itselleen. METSÄKESKUSTELUA vaivaa myös harhaanjohtava tutkimustiedon yleistäminen. Ison koneen suorituskyky on paljon parempi kuin pienen, mutta pienen tuntihintaa ei ole varaa pudottaa tarpeeksi.” Gla ”Harvassa taitavat olla ne kohteet, missä pienkone olisi parempi kuin iso.” Puuhastelija ”Ei pienellä koneella urakointia taida saada laskettua kannattavaksi, jos koneelle ei omaa käyttöä muuten ole. Onhan se kuitenkin jonkin verran edullisempi investointi.” Metsuri motokuski ”Pienkoneen ansaintamahdollisuus voisi olla jossakin kaupungin puistometsien yms. Mikään laajamittainen metsäkato ei onneksi Suomea uhkaa. Hirveä voi syyttää niin eteläisen Suomen kuusettumisesta, kolareista kuin metsien monimuotoisuuden köyhtymisestä. Eihän siitä isoa tiliä tee, mutta ei tehdä ponssellakaan.” Tamperelainen ”En kyllä näe. Pölyttäjähyönteisten harvinaistuminen on tästä hyvä ja erityisen hälyttävä esimerkki. liittyvässä touhussa?” JJJ ”Kyllä tarvetta olisi, pitäisi saada metsänomistajat ja metsänhoitoyhdistykset kiinnostumaan. Metsän sarvipää on ollut yleisimpiä aiheita kivikautisissa kalliomaalauksissa. Koneelle ei paljon tuntihinnasta jää, kun vähennetään kuskin kulut
Evon metsäopiston opiskelijat harjoittelivat marraskuussa siemenpuuhakkuuta oppilastyönä. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 2.12.2021 20 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT SIEMENPUU-uudistaminen on enemmän pohjoisen Suomen menetelmä, mutta sopivilla kasvupaikoilla soveltuu eteläänkin. Klassiseen siemenpuu-uudistamiseen kuuluu väljennyshakkuu ennen varsinaista siemenpuuhakkuuta. Väljennyshakkuulla lihotetaan paitsi runkoja myös latvuksia ja valmennetaan puustoa tuulituhoja vastaan. ”Mutta on virhe viedä menetelmää reheville, heinittyville maille.” Asiassa on myös muutama muu mutta. Sen vuoksi siementuottokaan ei voi olla yhtä runsasta kuin väljemmässä kasvaneilla leveälatvuksisilla puilla on. ”Hiekkaisille mäntykankaille siemenpuu-uudistaminen sopii erinomaisesti”, lehtori Esa Lientola toteaa. Hämeen ammattikorkeakoulun Evon metsäoppilaitoksella ei siemenpuuhakkuita ole tehty erityisen paljon, mutta kylläkin pitkään. Siemenpuusto pitää metsän puustoisena myös uudistamisvaiheen yli. Väljennys tarkoittaa noin 300:aa runkoa hehtaarilla, joista siemenpuuhakkuussa jätetään metsänhoitosuositusten mukaan 50–100 hyvälatvaista puuta. Ensimmäinen mutta, lähtötilanne Siemenpuu-uudistamisen ensimmäinen mutta on, että jos lähtötilanteena on tiheä metsä, niin jätettävien siemenpuiden latvukset ovat pieniä, supistuneita. SIEMENPUITA MYÖS ETELÄÄN 9037_.indd 20 26.11.2021 15.28. TiSiemenpuu-uudistaminen sopii pohjoisen lisäksi myös Etelä-Suomeen, mutta ei ilman useampia muttia
4. Ei läheskään aina. Luonnonvarakeskuksen alustavan arvion mukaan ensi kevään siemensato on Etelä-Suomessa keskimääräinen ja Pohjois-Suomessa hieman pienempi. Seuraa siemensatoennusteita siemenpuuhakkuun ja etenkin muokkauksen ajoituksessa. Siemenpuiden poiston myöhentäminen ensiharvennusvaiheeseen saakka on harvinaista, mutta ainakin Evon yhden kohteen perusteella näyttää toimivalta menetelmältä sekin. Aktiiviselta metsänomistajalta se kuitenkin onnistuu muiden kauppojen yhteydessä. . Väljennyshakkuu kysyy viitseliäisyyttä, ja siemenpuiden poiston pientä korjuukertymää on vaikea myydä yksittäisenä kauppana. 2. 3. Sekä siemenpuumenetelmässä että avohakkuun kautta uudistamisessa tarvitaan muokkaus. ”Se on monelle metsänomistajalle ratkaisevin syy. Ennen siemenpuiden poistoa malta odottaa, että taimikko vakiintunut. Eikä haittaa, että ero männyn jatkuvapeitteeseen kasvatukseen on liukuva.” Mutta pystyykö nykyaikainen metsätalous tällaiseen pienipiirteiseen toimintaan. Ja muokkaus kannattaa tehdä niin aikaisin kuin kevät antaa myöten, jotta siemenet varisevat tuoreeseen muokkausjälkeen. Vasta polvenkorkuiset taimet katsotaan vakiintuneiksi. Siemenpuu-uudistamisessa säästää uudistamiskuluissa, mutta häviää jalostushyödyn ja siemenpuiden osalta hakkuutulot ainakin siirtyvät. Tällaisen pidennetyn siemenpuu-uudistamisen riski on, että se johtaa aukkoiseen taimikkoon, mutta Evolla harva siemenpuuasento on tuottanut täystiheän taimikon. Siemenpuut lihomaan Siemenpuut ovat tehtävänsä tehneet 5–10 vuodessa. ”Hyvä siemenvuosikaan ei välttämättä johda hyvään taimettumiseen, sillä ensimmäisen kauden riskeistä ei pääse mihinkään”, Lientola muistuttaa. Siemenvuosien suhteen mänty ei ole lähellekään niin hankala kuin kuusi, mutta vuosien välillä on kuitenkin eroja, ja kymmeneen vuoteen osuu kaksi kolme hyvää vuotta. Siemenpuu-uudistaminen sopii hyvin hiekkaisille mäntykankaille, lehtori Esa Lientola sanoo. Siemenpuumenetelmän taloudellinen paremmuus konekylvöön verrattuna ei ole ollenkaan selvä, mutta Lientolan mielestä oleellisinta on, että siemenpuiden ansiosta metsä tuntuu metsältä uudistamisvaiheessakin. Yhdistä siemenpuiden poisto muihin puukauppoihin. Nyrkkisääntönä pidetään, että siemenpuut siementävät pituutensa verran. Lientolan tuntuman mukaan siemenpuiden määrä on yleensä lähellä vaihteluvälin alapäätä osaltaan siksikin, että isompi kertymä on aina mieluisampi sekä metsänomistajalle, korjuuyrittäjälle että puunostajalle. Sillä saa jalostushyödyn ja siemenpuiden hakkuutulot vähän aikaisemmin, eikä tarvitse tuskitella siemenpuiden korjuun ajankohtaa ja ylipäätään toteuttamistapaa. METSÄSTÄ 2.12.2021 Metsälehti.fi 21 VINKIT SIEMENPUUUUDISTAMISEEN . Lumi suojaa taimia niin, että ne taipuvat, mutta eivät taitu, ja kestävät korjuun ilman isompia vaurioita. Myöhentämistä voi perustella siten, että jos uudistaminen tehdään aikaisin eli juuri ja juuri uudistamiskypsyyden rajalla, niin siemenpuiksi voi jättää hyvässä arvokasvuvaiheessa olevia puita, jotka korjataan myöhemmin arvokkaampina tukkipuina pois. heyden nyrkkisäännöksi käy, että puu siementää pituutensa verran, eli kahden 15 metriä pitkän puun välimatkan tulisi olla korkeintaan 30 metriä. Siementen itävyydestä ennustetaan hyvää ja siemensato on riittävä, jos muokkaus on tehty kunnolla. . ”Keskikesän kuivuus tai syksyn rouste voi olla sirkkataimen tuho.” Nyrkkisääntö on, että ensimmäisen kesän sirkkataimista puolet on hengissä vielä viiden-kymmenen vuoden kuluttua. Karkean arvion mukaan siemenpuissa on hehtaarilla 40 kuutiota. Äestykseen liitetyn konekylvön lisäkustannus on 300–400 euron haarukassa. Männyn siemenen kehitys kukinnasta siemensatoon kestää kaksi vuotta. 1. TEE NÄIN! 9037_.indd 21 26.11.2021 15.29. Siemenpuita ei siis pidä poistaa heti hyvän siemenvuoden jälkeen, vaan vasta kun taimiaines on vakiintunutta, polvenkorkuista. . Ekonomia isoin mutta Viimeinen ja ehkä isoin mutta on ekonomia. Jos runkohinnaksi laittaa 40 euroa, niin siemenpuihin on sitoutunut 1 600 euroa. Ensiharvennuksen yhteydessä siemenpuut voidaan kaataa ajourille, jolloin vältytään korjuuvaurioilta. Käytä vain puolukkatyypillä tai sitä karummilla kangasmailla. Odotettavissa keskimääräinen siemensato Siemenpuuhakkuu ja muokkaus tulisi osuttaa hyvän siemenvuoden alle, sillä ikääntyessään muokkausjälki heinittyy, sammaloituu ja menettää taimettumiskykyään
Tällä hetkellä pakurista maksetaan muutamia kymmeniä euroja kuivakilolta, ja parhaimmillaan hehtaarilta voi tienata jopa useamman kymppitonnin. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 2.12.2021 22 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT ”ON siitä vähän ligniiniä vuotanut ja alue on tummentunut. Sitähän ei voi koskaan tietää, minkälaisia voittoja voi tahkoa”, Joonas Tervala summaa. ”Tämä on sijoittamista niin kuin mikä hyvänsä bitcoin tai osake.” 10 vuoden päästä. Opinnoista tarttui myös kiinnostus mäntyä, kuusta ja koivua erikoisempiin puulajeihin. Ensimmäinen sato on odotettavissa 8 – Joonas Tervala (vasemmalla) ymppäsi viime keväänä isänsä Pekka Tervalan kanssa pakurikäävän viiteensataan hieskoivuun. 9038_.indd 22 26.11.2021 15.34. Viljely on kuitenkin Suomessa vasta aluillaan, joten tulevia tuloja voi vain arvailla. Pekka Tervala sijoitti useamman tuhat euroa ymppeihin ja ryhtyi Kääpä-Forestin sopimusviljelijäksi. Puiden hoidosta ammatti Pekka Tervala on hoitanut nimeään kantavaa sukutilaa metsineen 1990-luvun lopulta. Muutaman vuoden päästä hän täydensi opintojaan Hyvinkäällä ja valmistui vuonna 2017 arboristiksi. Niihin pakurin kasvatus sopi mainiosti. Kotitilan läheisyydessä sijaitsevasta 60 –70-vuotiaasta sekametsästä löytyivät laadultaan heikot mutta terveet hieskoivut. Tukkikokoisen vänkyrän hieskoivun rungosta erottuu allekkain neljä ruskeaa pistettä. ”Joonas ehdotti, että jos hän kokeilisi douglaskuusta ja siperianlehtikuusta. Pari päivää kestäneen urakan aikana isä ja poika porasivat viiteensataan hieskoivuun kaikkiaan kaksituhatta ymppiä. Luettuaan pakurikäävän kasvatuksesta Tervalat innostuivat kokeilemaan sitä. Nyt tilakeskuksen läheisyydessä kasvaa viidettä vuotta hieman Tervalat tuntevat pakurin terveysvaikutukset omasta takaa. Puolitoista vuosisataa suvussa olleen tilan pellot on vuokrattu paikalliselle maitotilalle, mutta metsät hoidetaan pitkälti itse. Infektoituminen on tapahtunut!”, Joonas Tervala iloitsee. Pekka Tervala aloittaa aamunsa pakuridrinkillä, ja Joonas Tervalla pakuriteetä kuluu helposti termarillinen päivässä. Teini-iästä asti apuna istutuksilla ja raivuulla on ollut hänen poikansa. Joonas Tervala innostui metsien hoidosta niin, että suuntasi lukion ja armeijan jälkeen Saarijärvelle opiskelemaan metsuriksi. Joonas Tervala on isänsä Pekka Tervalan kanssa ympännyt runkoon pakurikäävän viime keväänä. Sanoin, että kokeile vaan. ”Tämä on sijoittamista niin kuin mikä hyvänsä bitcoin tai osake. Nopea kierros Närvän kylällä Kuhmoisissa sijaitsevassa metsässä osoittaa, että suurin osa koivuista on saanut pakurikääpätartunnan ensimmäisen kasvukauden aikana. Kolme vuotta yrittäjänä toiminut Joonas Tervala tuntee niin metsän kuin rakennetun alueen puiden hoidon. Tuon ikäisenä se kannattaa, jotta näkee, mitä niistä tulee”, Pekka Tervala kannustaa. ON USKALLETTAVA KOKEILLA Joonas ja Pekka Tervala testaavat ennakkoluulottomasti eri puulajeja sekä tapoja saada tuloja metsästä
Yhtymäkohdassa on puita, joilta puuttuu tuulisella säällä naapuripuiden tuki kahdessa suunnassa. Myös niistä kasvavia tammentaimia voisi kokeilla. Tämä on innostanut Joonas ja Pekka Tervalaa testaamaan pienialaisesti erilaisia tapoja hyödyntää ja kasvattaa metsää. Rehevässä kuusikossa kulkee pieni puro ja kasvaa luontaisesti tervaleppää. Yksi ajatus on uudistaa ala tervalepälle. HARVENNUSVOIMAKKUUDEN KASVAESSA tuulenkaatojen määrä lisääntyy. MIKSI TUULENKAATOJA SYNTYY. Ensiharvennuksen aiheuttama riski kestää suomalaisten ja ruotsalaisten oppaiden mukaan viitisen vuotta harvennuksesta. Voisikohan selvitä ilman niitä. Uutiskynnystä satunnaiset juurineen kaatuneet puut eivät ylitä, vaikka valtakunnan tasolla puhutaan vuosittain vähintään kymmenistä tuhansista kuutiometreistä. Kriittisen vaihe on heti harvennuksen jälkeen. Aikaisemmin Pekka Tervala on istuttanut metsiinsä lähinnä kuusta. PALSTALLA KUHMOINEN 9038_.indd 23 26.11.2021 15.34. Pekka Tervala on päättänyt kaataa kuusikon, sillä Kuhmoisissa muutaman kymmenen kilometrin päässä on ollut kirjanpainajatuhoja. METSÄSTÄ PALSTALLA Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Sen sijaan tien viereen sadan metrin päähän rakennuksista istutetuissa visakoivuissa näkyy merkkejä hirvistä. 5-vuotias douglaskuusen taimi on lähtenyt hyvin kasvuun reunametsän suojissa. Monihaarainen mäntyvanhus toivottaa tulijat tervetulleiksi Tervalan tilalle. Lisäksi Joonas Tervalalla on itämässä metsätammen ja punatammen terhoja. Tuulenkaatojen yleistyminen risteyksissä johtunee latvuskontaktien vähenemisestä, mutta mahdollisesti myös siitä, että kuljetettaessa puutavaraa sulan maan aikana telat rouhivat tiukoissa käännöksissä maata. 2.12.2021 Metsälehti.fi 23 Taivalkoski MYRSKYJÄ ALHAISEMMISSA tuulennopeuksissa puita kaatuu juurineen kaikissa kunnissa ja joka vuosi. Ensiharvennusten silmävaraisen inventoinnin mukaan runsaimmat tuulenkaadot ovat ajourien reunoilla ja erityisesti silloin, jos ajoura yhtyy suorakulmaisesti kokoojauraan. Siksi joukkoon on istutettu tavallista kuusta. Douglaskuusista parhaiten ovat kasvaneet reunametsän varjostamat taimet. Tienoo on hirvien talvilaidunaluetta. Yhteen kulmaan Joonas Tervala kokeili lisäksi visakoivua. alle parin hehtaarin alalla douglaskuusta, siperianlehtikuusta ja perinteistä kuusta sekaisin. Seuraavaksi mietinnässä on, mitä Tervalan tilalle vievää tietä rajaavan vanhan kuusikon tilalle istutetaan. Vanhoilla ruotsalaisilla Taalainmaan koealoilla tuulenkaatojen määrä lisääntyi moninkertaiseksi, jos poistuma ylitti 40 prosenttia tilavuudesta. Yleinen käsitys nimittäin on, ettei juurineen kaatuneita puita juuri ole syvälle routaantuneessa maassa. Kuusi tuo metsikköön tiheyttä, mikä auttaa douglaskuusta ja siperianlehtikuusta kasvamaan suoriksi oksattomiksi sahapuiksi. Pääsyy on routaisen ajan lyheneminen tai puuttuminen. Kun puusto alkaa lähestyä ensiharvennusvaihetta, satunnaisia tuulenkaatoja alkaa esiintyä, mutta vähän. Syy näkyy taimikossa. ”On täällä joku napsaissut myös noita kuusen latvoja. Marraskuisen aamupäivän auringon valo yltää hädin tuskin puiden latvojen yläpuolelle. Ne eivät kuitenkaan enää kasva eivätkä pullistu”, Pekka Tervala toteaa. Jos näitä harventaa kuitupuumittaisena, se on energiapuuta”, Joonas Tervala sanoo. ”Mitään uuttahan ei tule metsäalalle, jos kukaan ei uskalla kokeilla”, Joonas Tervala tiivistää. Hakkuu ennen kirjanpainajaa Varmaa tietoa, minkälaisissa oloissa puut kasvavat ja mihin niitä vuosikymmenten päästä käytetään, ei ole. Neulasensa talveksi pudottaneet kaljut lehtikuuset ovat venyneet jo yli miehen mittaisiksi. ”Erikoisempien puiden suhteen on se ongelma tänä päivänä, että näistä ei sellua saa. Jos puuta on ennen ensiharvennusta runsaasti, ei ole viisasta harventaa edes lähelle lakirajaa. Erikoisemmat douglaskuuset ja siperianlehtikuuset ovat saaneet jäädä rauhaan. ”Kyllä minä pelkään kirjanpainajaa sen verran, ettei näitä uskalla pitää pystyssä. Hirvi ei niitä syö, mutta kaurishan syö”, Pekka Tervala arvelee. Toisessa ja mahdollisessa kolmannessa harvennuksessa tuulenkaatoriski kaksinkertaistuu ensiharvennukseen verrattuna. Nytkin luontaisesti syntyneiden männyntainten latvoja on maisteltu. Satojen hehtaarien pohjoissavolaisen aineiston mukaan tuulituhoja ei ole lainkaan nuorissa taimikoissa ja äärimmäisen vähän varttuneissa taimikoissa puulajista, kasvupaikasta ja metsänkäsittelystä riippumatta. Hyppäyksenomainen lisääntyminen tapahtuu ensiharvennuksen seurauksena. Hengitys huuruaa, kun Joonas Tervala harppoo isänsä kanssa katsomaan, miten douglaskuuset, siperianlehtikuuset ja kuuset ovat lähteneet kasvuun. Määrän uskotaan kasvavan ilmaston muuttumisen myötä. Douglaslankkua ja kuusikuitua Pakkasen kovettama sammal rahisee kenkien alla. Aineistossa olivat mukana tosin kaikki harvennukset, ei vain ensiharvennukset. On hyvä käytäntö tehdä hakkuun jälkeen inventointi ennen seuraavaa kasvukautta ja katsoa, ovatko tuulenkaadot aivan satunnaisia vai onko aiheellista kerätä kaatuneet puut pois hyönteistuhojen välttämiseksi, kuten myös laki edellyttää. Aukealla douglaskuuset ovat sen sijaan selvästi juroneet, mutta nyt ponkaisseet kasvuun. Lisäksi kuusesta saa tuloja ensimmäisessä harvennuksessa
Eikä asua tarvitse hävetä kauppareissullakaan. Asu toimii tarvittaessa näkyvänä kuoriasuna syysaamujen työmatkapyöräilyssä tai suojana viimalta muikkuverkkoja kokiessa. Kokeilun perusteella ammattilaisen kannattaa satsata reilu satanen lisää Technical asuun. Technical-asu on huomattavasti miellyttävämpi hengittävän kalvomateriaalinsa ansiosta. 8987_.indd 24 26.11.2021 15.44. Perinteinen sadetakki ei hengitä Husqvarnan perinteinen sadeasu, Functional High Viz, on myös toimiva suoja-asu loppusyksyn sateisille keleille. Kalsarit kuivana Ainakin uutena asu pitää raivaajan taivaalta ja puista tippuvan veden osalta hyvin kuivana. Asun saumat on teipattu vedenpitävyyden varmistamiseksi. Pelkästään raivaussavottaan suositushinnaltaan lähes kolmen ja puolen sadan euron hintainen asu jäisikin monelta satunnaiselta raivaajalta hankkimatta. alv PLUSSAT JA MIINUKSET + Istuvuus liikkuvaan työhön + Hyvin suojatut taskut + Lahkeiden pitkät vetoketjut + Monikäyttöisyys – Hinta FAKTA Technical sadetakin vetoketjujen vedeneristykseen on panostettu. Teknisestä alusasusta huolimatta asu ei kykene haihduttamaan aivan kaikkea hikeä raivausvaljaiden puristuksesta. Vastassa on milloin vesisade, räntäkuuro tai vähintäänkin puissa puoleen päivään roikkuva kaste. Sadetakin taskut ovat tilavat ja suultaan tiiviit. METSÄSTÄ 2.12.2021 24 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT LOKA-JOULUKUUSSA raivaussahatyötä tekevä näkee harvemmin kuivia päiviä. Korkea kaulus suojaa kaula-aukkoon valuvalta vedeltä. Takin tekninen pinnoite sekä selän tuuletusaukot lupaavat haihduttaa hikikarpaloita tavallista sadeasua tehokkaammin. Alushousut ovat kuitenkin sateisen päivän päätteeksi Mukavuutta märkään raivuusavottaan Husqvarnan sadeasut tarjoavat siedettävämmät olosuhteet loppusyksyn urakoihin. Sadehousut, suositushinta 119,90 eur sis. Materiaali ei läpäise hikoilun tuottamaa kosteutta, mutta tärkeintä on, että asu pitää sahurin lämpimänä. Alle kannattaa vetää esimerkiksi merinovillakerrasto, joka lämmittää kosteanakin. Monikäyttöinen ja tyylikäs Parhaimmillaan Technical Vent asu on kasteisessa syysmetsässä alle kymmenen asteen lämpötiloissa. TECHNICAL VENT HIGH VIZ . Lämpimämmässä kelissä asu käy liian kuumaksi. Sadetakki, suositushinta 229 eur sis. KOKEILTUA kuivat, mikä voi olla merkittävä etu keski-ikäistyvän raivaajan eturauhasen tulevaisuutta ajatellen. Iso plussa asulle tulee sen monikäyttöisyydestä. Functional sadetakin ja housut saa noin 230 eurolla. alv . Myös vetoketjut on tiivistetty. Takin mukana tuleva huppu tuntuu kypärän kanssa raivatessa turhalta, mutta se on helppo irrottaa. Technical sadeasun istuvuus on erinomainen raivuutyöhön. Asua voi suositella säännöllisesti raivaustöitä tekevälle aktiivimetsänomistajalle sekä ammattilaisille. Jos ulkopuolelta tulevalta vedeltä onnistuu välttymään, kastelee hiki yleensä kamppeet sisältä päin. Takki on siinä määrin väljä, että raivausvaljaat voi halutessaan pukea takin alle. Husqvarnan Technical Vent High Viz -sadeasuyhdistelmässä on pyritty panostamaan hengittävyyteen. Tosin rintamuksen piilotasku on ainoa, joka ei jää raivausvaljaiden alle. Eron kalliimpaan Technical Vent High Viz sadeasuun huomasi, kun vaihtoi kamppeet niin sanotusti lennossa. Rahalla saa myös hengittävyyttä
/omakartta 8987_.indd 25 26.11.2021 15.44. Suomalaisten puut – Arjessa ja ajatuksissa (Kåre Pihlström, Anneli Viherä-Aarnio) Kansallispuistojen kultainen opas (Jonna Saari toim.) Suomen upeimmat muinaiskohteet (Tuomo Kesäläinen) Suomen eläimet muistipeli Suomen ennätykset palapeli Suomenkielinen karttapallo OmaKARTTA-tulosteet Lue lisää ja tilaa: Karttakauppa.. 16.12.2021 mennessä tehdyt tilaukset toimitamme ennen joulua. Metsakauppa.. KOKEILTUA Vedenkestävät kartat ja karttataulut itse rajaamaltasi alueelta! Minun metsäni – Vinkkejä uudelle metsänomistajalle (Minna Kurttila) Metsäsijoittajan kirja (Hannu Liljeroos) Metsävaratieto – Hankinta ja hyödyntäminen (Ari Talkkari ja Heikki Lehmonen) Vihreät jättiläiset – Suomen suurimmat puut (Aulikki Kauppila ym.) Metsäkaupasta parhaat lahjat pukinkonttiin! Tilaa nyt nämä tuotteet 15 % alennuksella Metsäkaupasta koodilla 5GHTW4WC Alennuskoodi on voimassa 31.12.2021 saakka. Karttakauppa.
”Tavoitteena on hyvän metsänhoidon suositusten mukainen jäävä puusto, vaikka puut eivät jakaudu metsään tasaisesti”, kuvailee menetelmää tutkivaa Puusti-hanketta vetävä Kyösti Turkia Suomen metsäkeskuksesta. mannut suurta eroa normaaliin harvennukseen. Hakkuukone eteni ajouraa noin viisi metriä, jonka jälkeen hakattiin 2–3 metriä leveä käytävä uralta poispäin. Vaikea perustella metsänomistajalle Metsäammattilaisia menetelmässä arvelutti, että kuinka työjälki, jossa osa metsästä on selvästi hoitamatta, voidaan perustella metsänomistajalle. Muutaman metrin levyisiltä käytäviltä poistetaan kaikki puut, mutta käytävien väliset alueet jätetään kokonaan käsittelemättä. Ei selkeää tuottavuusloikkaa Puusti-hanke toteutti viime kesänä käytäväharvennushakkuun käytännön kokeen Mikkelin Haukivuorella. ”Ensimmäisen kokemuksen perusteella en tyrmäisi menetelmää. Sen sijaan kuljettaja tekee ajouralta poispäin muutaman metrin levyisiä käytäviä, joilta poistetaan kaikki puut. Kasiforestin Kimmo Hokkanen vastasi koeleimikon hakkuusta. Käytäväharvennuksessa harvennettavaa puustoa ei käsitellä perinteiseen tapaan tasaisesti koko alueelta poistettavia puita poimien. Sittenkin tulevaisuuden menetelmä. Näkymä suoraan ajouralta poispäin. Käytäväharvennuksessa jäävän puuston laatuun voi vaikuttaa vain rajallisesti käytävien sijoittelulla tai sallimalla puuryhmien harvennusta käytävien väleistä. METSÄSTÄ 2.12.2021 26 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT KÄYTÄVÄHARVENNUS on hakkuumenetelmä, joka pulpahtaa aika ajoin pinnalle, kun pohditaan ensiharvennusten koneellisen korjuun kannattavuuden parantamista. Käytäväharvennuksen kustannushyödyt ovat epävarmoja, mutta metsien rakenteen monipuolistajana menetelmälle voi löytyä paikkansa. Menetelmästä löydettiin Mikkelissä myös positiivisia puolia. Toki perinteiseen korjuujälkeen tottuneelle näkymä metsässä on hyvin erilainen”, Hokkanen toteaa. Puunkorjuusta kohteella vastasi Kasiforest Oy:n Kimmo Hokkanen. ”Ehkä käytäväharvennus on tulevaisuudessa sitä luonnonmukaista metsänhoitoa.” Työjälki poikkeaa käytäväharvennuksessa rajusti perinteisestä harvennuksesta. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan käytäväharvennuksella ei kuitenkaan olisi merkittävää vaikutusta tulevien hakkuiden tukkikertymään tai metsän puuntuotokseen perinteiseen harvennukseen verrattuna. Mutta esimerkiksi uusille kuljettajille menetelmä voisi olla tuottavampi, kun aikaa ei mene poistettavien puiden valintaan”, pohtii Hokkanen. ”Esimerkiksi yhdistyksemme korjuupalvelulle en tätä menetelmää lähtisi itse suosittelemaan”, toteaa Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Jyrki Ukkonen. ”Aiemmissa Luonnonvarakeskuksen tutkimuksissa käytäväharvennuksen on todettu parantavan hakkuutyön tuottavuutta ensiharvennuksella jopa 30 prosenttia”, Turkia kertoo. Ensiharvennusmänniköstä korjattiin erikseen kuitupuu ja energiaranka. ”Työn tuottavuudessa en huoKelvotonta korjuujälkeä vai tulevaisuuden menetelmä. ”Jos tähdätään eri-ikäisen met8988_.indd 26 26.11.2021 15.47. Käytävien väliset alueet jätetään käsittelemättä
. Poistettavat puut korjataan systemaattisesti muutaman metrin levyisiltä käytäviltä. Lisäksi avoimemmat ja tiheämmät kohdat vaihtelevat. sän kasvatukseen, niin käytäväharvennus luo pohjaa sen soveltamiseen”, Turkia näkee. Menetelmä ylitiheiden nuorien metsien koneelliseen ensiharvennukseen. Myös metsänhoitoyhdistykset ovat kannustaneet metsänomistajia omatoimisuuteen toteutusilmoitusten laadinnassa. Toteutusilmoituksissa iso, nopea muutos Metsänomistajat laativat selvästi aiempaa suuremman osan kemeratöiden toteutusilmoituksista, joiden perusteella tuet maksetaan. Metsänhoitoyhdistysten osuus on vastaavasti alentunut. METSÄSTÄ 2.12.2021 Metsälehti.fi 27 KÄYTÄVÄHARVENNUS . ”Esityksen mukaan tukea ei myönnettäisi pituudeltaan yli 12-metrisille puustoille. ”Varhaisperkausta ja oikea-aikaista taimikonhoitoa tehdään vain puolet tarpeesta.” Niskasen mukaan valmisteilla oleva, kemeran korvaava metsänhoidon tukijärjestelmä Metka ohjaa valtion tuen nykyistä järkevämmin. ”Vaikka palvelun tuottaja, esimerkiksi metsänhoitoyhdistys, on tehnyt rahoitushakemuksen, toteutusilmoituksen laatii yhä useammin metsänomistaja. ”Vuosittain taimikoita hoidetaan 150 000–160 000 hehtaaria. Leimikolla säilyy luontevasti sekapuustoisuus sekä peitteisyys. FAKTA Metsästä rahaa unelmiisi! Metsän arvo klikkauksen päässä: metsajapuut.. Mielestäni metkassa puuston enimmäispiKemera vääriin kohteisiin Nuoria metsiä hoidetaan hehtaareina laskien riittävästi, mutta usein liian myöhään. Lisää monimuotoisuutta. ”Neuvomme metsänomistajia ilmoittamaan varsinkin heidän itse tekemänsä taimikonhoitotyöt. Tämä näyttää unohtuneen monelta, eivätkä kaikki metsäpalveluiden tarjoajatkaan Niskasen mukaan markkinoi varhaisperkauksia systemaattisesti. ”Me ammattilaiset näemme asian usein toisin, mutta ehkä käytäväharvennus on tulevaisuudessa juuri sitä luonnonmukaista metsänhoitoa, kun osa alueesta jää käsittelemättä”, Hokkanen miettii. Tämä ilmenee Metsäkeskuksen Metsälehdelle keräämästä aineistosta, jossa kuluvan vuoden tammi-syyskuuta verrataan vuosien 2018 ja 2016 vastaaviin jaksoihin. USEIMMITEN ALLE PUOLET Taimikon varhaishoidon (2018–2020) osuus suhteessa uudistushakkuisiin (2012–2015), prosenttia Lähde: Metsäkeskus M ETSÄNOMISTAJIEN O SUUS KASVUSSA Toimijoiden osuus varhaisperkauksista ja nuoren metsänhoitotöistä tehdyistä toteutusilmoituksista, prosenttia 2021 2016 MHY:t 44,6 60,6 Metsänomistajat 30,6 14,7 MetsäGroup 9,4 9,0 Muut 6,3 5,7 (pientoimijat yms. Voi luoda pohjaa jatkuvalle kasvatukselle. . Jos me laatisimme toteutusilmoitukset, työt pitäisi tarkastaa maastossa, ja siitä aiheutuisi metsänomistajalle ylimääräisiä kustannuksia,” sanoo Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon myyntijohtaja Juha Huttunen. Ilmiö on havaittu myös Metsäkeskuksen kemerahallinnossa. Tavoitteena korjuutyön tuottavuuden parantaminen. Kun myyt tai ostat metsää · Lainan vakuus · Perinnönjako · Verotusarvon arviointi · Sukupolvenvaihdos 8988_.indd 27 26.11.2021 15.47. Varsinainen taimikonhoito pitäisi tehdä, kun kasvatettavat taimet ovat pituudeltaan viisimetrisiä. ) Biowatti 2,2 1,0 Stora-Enso 3,2 3,2 UPM 3,5 4,2 Otso 0,2 1,5 Lähde: Metsäkeskus tuus voitaisiin rajata yhdeksään metriin.” Metkan ennakoidaan tulevan voimaan 2024. Tällä tahdilla 80 prosenttia taimikoista saataisiin hoidettua kahdesti. . Tässäkin kohtaa taimikonhoitajat uinuvat. ”Puolet nuorista metsistä hoidetaan vasta, kun taimikko on jo varttunut kasvatusmetsän mittoihin. Tässä vaiheessa raivaussahatyö on kallista ja runkojen järeytyminen hidastunut.” Lisää varhaishoitoa Oikea aika varhaishoidolle on viisi vuotta istutuksen jälkeen. Tätä enempää ei olisi realistista tavoitellakaan.” Toinen juttu on, että toimeen tartutaan usein turhan myöhäisessä vaiheessa. . Nykyisin tuen rajana on, että puuston keskiläpimitta ei saa ylittää kuuttatoista senttiä. Myös monimuotoisuuden ja metsien terveyden nähtiin hyötyvän menetelmästä. Suora käytäväharvennus Poistettava puu Jäävä puu A jo ur a Valikoiva harvennus A jo ur a Käytävä MIKKO RIIKILÄ Hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen Suomen Metsäkeskuksesta kumoaa uskomuksen, että taimikoita hoidettaisiin liian vähän. Henkilökohtainen neuvonta Metsään.fi-palvelun käyttöön näyttää tuottaneen tulosta”, kertoo hankeneuvoja Sirpa Pentikäinen
”Se soveltuisi käytettäväksi nykyistä laajemmin ja pyrimmekin jatkossa kasvattamaan sen osuutta.” Huomiota kiinnitettiin myös vesistöjen suojavyöhykkeisiin, joiden osalta asiat olivat hyvällä mallilla. ”Istutuksessa parannettavat asiat liittyivät lähinnä työmaasiisteyteen. Parempi olla liikkeellä hieman aikaisin kuin liian myöhään”, Kuusniemi kertoo. Muokkauksen vaikutus puuston laatuun näkyy selvästi myös taimikonhoitovaiheessa.” Jatkuvatoiminen muokkaus vakuutti Tarkastetuilla maanmuokkauskohteilla muokkausjälkiä oli riittävästi 85 prosentilla kohteista. Tornator on maaliskuusta 2021 alkaen vastannut Stora Enson myymien metsänhoitopalveluiden käytännön toteutuksesta. koissa taimia oli keskimäärin 1 733 (tavoite 1 800), männiköissä 1 946 (2 000) ja koivikoissa 1 635 (1 600) kappaletta hehtaarilla. ”Olemme havainneet kehitystarpeita maastotyöhön liittyvissä rutiineissa, koealojen sijoittelussa ja ohjeistuksessa. Raivaussahakohteista 74 prosenttia oli tehty suositusten mukaisesti. Stora Enso ja Tornator jatkavat laaduntarkastuksia yksityismailla ensi vuonna. ”Kohteissa, joissa puusto ei täyttänyt tavoitetta, syinä tulokseen oli usein lähtöpuuston aukkoisuus ja maapohjan kivisyys tai soistuneisuus. Se tarkoittaa, että puuston tiheys työn jälkeen erosi metsänhoitosuositusten tavoitetiheydestä vähemmän kuin 10 prosenttia. Tärkeimpiä keinoja laadunvalvonnassa on yrittäjien työn ohessa tekemä omavalvonta, jota tehdään kaikilla työkohteilla. Nousiaisen mukaan painopistealueena ovat etenkin raivaussahatyöt. Luonnon monimuotoisuudelle tärkeiden maalahopuiden huomioinnissa muokkauksen yhteydessä on sen sijaan vielä ajoittain parannettavaa. Hänen mukaansa tulokset vahvistivat ennen kaikkea käsitystä maanmuokkaustyön tärkeydestä. ”Keskeisimpinä syinä sille, että kaikissa kohteissa ei oltu päästy tavoitteisiin, oli maaston kivisyys tai hakkuutähteiden runsas määrä”, Kuusniemi toteaa. KuusiMaanmuokkaus ratkaisee jatkon Stora Enso ja Tornator toteuttivat viime kesänä laajan laadunvalvonnan yksityismetsien metsänhoitokohteilla. Jatkossa haluamme entistä paremmin yhtenäistää toimintatapoja koko toimialueella”, muotoilee Tornatorin metsänhoitopäällikkö V ille Nousiainen. ”Muokkauksen vaikutus puuston laatuun näkyy selvästi myös taimikonhoitovaiheessa.” Istutustiheydet valvontakohteilla vastasivat hyvin metsänhoitosuo situsten tavoiteti heyksiä, Kari Kuusiniemi kertoo. Työnjälkeä peilattiin hyvän metsänhoidon suosituksiin ja Stora Enson metsänhoidon laatukriteereihin. Joiltain kohteilta löytyi pahvisia taimilaatikoita, vaikka ohjeistuksemme mukaan ne viedään aina pois metsästä.” Taimikonhoidossa kehitystarpeita Merkittävimmät kehityskohteet yhtiöt löysivät taimikonhoitokohteilta. 8989_.indd 28 26.11.2021 15.50. Taimikonhoitotöiden teettämisen oikea-aikaisuus nousi myös esille. Toimihenkilöiden tekemä tarkastus käsitti 1 300 työmaata ja lähes kaikki yhtiöiden metsäpalveluverkoston yrittäjät. ”Kun muokkaus tehdään laadukkaasti, niin myös viljely onnistuu hyvin. ”Valvonta kohdistui maanmuokkaukseen, viljelyyn sekä taimikonhoitotöihin. METSÄSTÄ 2.12.2021 28 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA ”HALUSIMME saada luotettavan kuvan metsänhoitotöiden onnistumisesta ja löytää mahdolliset kehityskohteet”, taustoittaa Stora Enson metsänhoitopäällikkö Kari Kuusniemi Stora Enso ja Tornatorin viime kesänä toteuttaman yksityismetsien metsänhoitokohteiden laaduntarkastuksen lähtökohtia. Istutustiheydet vastasivat hyvin metsänhoitosuositusten tavoitetiheyksiä. Jatkuvatoiminen laikkumätästys on osoittautunut Kuusniemen mukaan toimivaksi ja kustannustehokkaaksi muokkausmenetelmäksi. Mittaukset tehtiin linjoittaisilta ympyräkoealoilta, joita mitattiin yli 8 000”, Kuusniemi kertoo. Toimihenkilöiden tarkastustulokset poikkesivat jonkin verran yrittäjien omavalvontatuloksista muun muassa taimikonhoidon poistumien osalta
Isämme kehitti energiakouran, jotta firman kaivinkoneita voitaisiin työllistää myös talvikaudella”, Koponen kertoo. Parhaita kohteita energiapuukouralla korjattaviksi ovat taimikkoina hoitamatta jääneet nuoret metsät ja peltojen reunukset. Näin samoja uria voidaan käyttää myös myöhemmissä harvennuksissa. Tutustumme metsien hoitoon ja käyttöön sekä maatalouteen. Kourabisneksen nousija ysitien varrelta Hankalasalmelaisen TMK:n päätuote ovat kaivinkoneisiin tarkoitetut energiapuukourat. METSÄSTÄ 2.12.2021 Metsälehti.fi 29 MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVA HANKASALMELAINEN kouravalmistaja TMK:n tuotteet tekevät hyvin kauppansa energiapuun kiihtyvän kysynnän imussa. TMK:n tuotannosta 75 prosenttia myytiin ulkomaille, joten kotimaan markkinatilanteen muutokset, muun muassa turpeen käytön rajoitukset eivät yksinään selitä myynnin kasvua. Perinnönjako · Sukupolvenvaihdos · Kun ostat tai myyt metsää · Verotusarvon arviointi · Lainan vakuus 8989_.indd 29 26.11.2021 15.51. TMK:n uusin tuote ovat monitoimiset, kaivinkoneisiin tarkoitetut TMK-multikourat. ”Liikevaihtomme kohosi viime vuonna noin viiteen miljoonaan euroon”, kertoo TMK Oy:n kehitysjohtaja Tony Koponen. Lähde Metsälehden mukana Sveitsiin Metsälehden ensi kevään lukijamatkalla on tilaisuus nähdä Sveitsin koillisosien kauniita maisemia. ”Tuotteitamme myydään 30 maahan, muun muassa Pohjois-Amerikkaan, Britanniaan ja Pohjoismaihin. TMK:n valmistamat energiakourat voidaan asentaa riipukkeen avulla myös metsäkoneen tai järeän maataloustraktorin kuormaimeen. ”Alun perin meillä oli maanrakennusyritys. tai puhelimitse 09 466 300. Metsän kuviokohtainen arvo: metsajapuut.. Yhtiön liikevaihto nousi viime vuonna 40 prosenttia. Monille tutun huoltamo Jari Pekan naapurina toimivan kouravalmistaja TMK:n viime vuodet ovat olleet vauhdikkaita. Niitä voidaan käyttää hyvin vaihtelevissa töissä. Vuosittain myymme 700–800 kouraa.” Koposen mukaan TMK-kouria käytetään energiapuun korjuuseen lähinnä Suomessa ja Itävallassa. Tukikohtamme on pieni Appenzellin kaupunki. MUUTAM A PAIKKA JÄLJELL Ä! Kuinka jakaa metsäperintö tasapuolisesti. Lisämaksusta yhden hengen huone ja ruokajuomat. 18.–22.5.2022 ILMOITTAUTUMISET Matkan järjestää Kon-Tiki Tours. Yhtiön päätuotteen, energiakourien kauppa on vuosi vuodelta kiihtynyt. Ilmoittautumiset sähköpostilla ilmoittautumiset@kontiki.. Niin ikään TMK:n valmistamin jatkopuomein varustettuna energiapuuta voidaan kaivinkonealustaisin konein korjata 20 metrin uravälillä. Hintaan sisältyvät lennot, majoitus, retket ja suomalaisen oppaan palvelut sekä aterioista ohjelmassa mainitut lounaat ja neljä päivällistä hotellilla. Lisätietoa www.metsalehti.?/lukijamatka Matka maksaa 1 978 euroa. TMK:n valmistamat energiakourat voidaan asentaa metsäkoneen tai järeän maataloustraktorin kuormaimeen. Muualla kourien tärkein käyttötarkoitus on ongelmapuiden poistaminen Energiakouria kaivinkoneisiin Yhtiön päätuote ovat ensisijaisesti kaivinkoneisiin tarkoitetut energiapuukourat, joita valmistetaan kolmea eri kokoa. Kesät olivat kiireisiä, mutta talvityöllisyys oli heikko
Ne kertovat, miten ja missä Suomessa on vuosituhansien aikana asuttu, eletty ja sodittu sekä ilmentävät, minkälainen uskoKIVIPYRAMIDEJA, KALMISTOJA JA METSÄSTYSTAIKOJA Merkkejä muinaisista esi-isistä ja -äideistä voi löytyä jopa omasta metsästä, jos osaa etsiä. Kesäläinen on kirjoittanut vastikään ilmestyneen kirjan Suomen upeimmat muinaiskohteet (Karttakeskus 2021). Pian selviää, löytyykö metsästäni merkkejä vuosituhansien takaisesta elämästä. Tuomo Kesäläinen Pyhärannassa sijaitsevan Vihitynmaan ringiksi kutsutun kivirakennelman arvellaan olevan keskiaikaisen kappelin perusta. 30 Metsälehti.fi 2021-11-24 60 km P: 6570174 I: 286814 2.12.2021 TIIA PUUKILA, TEKSTI TUOMO KESÄLÄINEN, KUVAT JÄNNITTÄÄ. Apuna merkittävimpien paikkojen löytämiseen kirjailija on käyttänyt juuri muinaisjäännösrekisteriä, josta löytyy kaikki Suomen dokumentoidut muinaisjäänteet. Kirjan vanhimmat kohteet ovat kymmenentuhannen vuoden takaisia asuinpaikkoja ja tuoreimmat muutaman sadan vuoden ikäisiä kalliohakkauksia ja rajakiviä. Karttaan piirtyvät mustat liput kertovat lähialueen muinaisjäännöksistä. Yksikään ei osu metsäpalstalleni, mutta muutaman kilometrin säteellä kohteita löytyy tervahaudoista muinaisiin hautapaikkoihin. Kivikautisten kalliomaalausten punaisen värin uskotaan olevan punamultaa, jossa sideaiheena on käytetty verta, rasvaa tai linnunmunia. ”Melkein joka nurkan takaa tai joka metsiköstä löytyy jonkinnäköinen muinaisjäännös. Oppaassa esitellään noin kahdeksankymmentä näkemisen arvoista paikkaa, jotka kertovat tarinaa menneistä ajoista. 8990_.indd 30 26.11.2021 15.53. METSÄSTÄ Suomen upeimmat muinaiskohteet on Tuomo Kesäläinen 12. Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin kartta latautuu. Onko niissä mitään nähtävää tai minkälainen paikka se on, se on eri juttu”, vahvistaa naantalilainen tietokirjailija Tuomo Kesäläinen. Vainajille komein paikka Muinaisjäännöksiä löytyy Suomesta kymmeniä tuhansia aina saaristosta pohjoisen erämaihin. julkaisema kirja
Moni tulkinta on pitkälti tutkijoiden, teorioiden ja valistuneiden arvausten varassa. Metsälehti.fi 31 2021-11-24 60 km P: 6570174 I: 286814 2.12.2021 ”Vesi on ollut maantie. Toinen lähes yhtä vaikuttava on Saraakallion kalliomaalauspaikka Laukaassa. Kesäläinen on paikantanut yhden aikaisemmin rekisteröimättömän maalauksen luolan peräseinältä Varsinais-Suomesta. ”Vesi on ollut sen ajan maantie. Perinteisesti kalliomaalauk sia löytyy Järvi-Suomesta muusta ympäristöstä selkeästi poikkeavista paikoista. METSÄSTÄ 8990_.indd 31 26.11.2021 15.53. Onko ollut tarkoitus, että kalliomaalauskuvat näkyvät sinne. musmaailma on ollut ja miten vainajia on kohdeltu ja arvostettu. Varhaisimmat suurimmat pronssikauden kiviröykkiöistä koostuvat haudat ovat tyypillisesti kallion korkeimmilla paikoilla näyttävissä maisemissa. Kaikkiaan esihistoriallisia kalliomaalauksia on löydetty Suomesta noin 120. Keskija Itä-Suomessa puolestaan on 1800-luvultakin säilyneitä kansantarinoita liittyen vanhan maatalouskulttuurin uhrausperinteisiin.” Tarinoiden mukaan idässä ja keskisessä Suomessa kuppikiville on viety uhrilahjoja, kuten viljaa tai ensimmäisiä maitotippoja. Rautakaudella hautaaminen kiviröykkiöihin on jatkunut, mutta hautapaikat ovat matalammalla ja vaatimattomampia. Esimerkiksi joka kunnassa sijaitsee esihistoriallisia asuinpaikkoja. Siitäkin on erilaisia ajatuksia, ovatko ne olleet merkkipaikkoja, suuntaviittoja, joista paikka on tunnistettu, vai onko niissä kokoonnuttu tai tehty metsästystaikoja”, Kesäläinen arvuuttelee. Yksi, mikä on tuonut uusia kohteita kartalle, on metallinilmaisinharrastus. Niihin on kämmenkuvien ohella maalattu ihmishahmoja, hirviä, peuroja ja veneiksi tulkittuja kuvioita. Järvenpinnasta nousevat, maisemaa hallitsevat kalliojyrkänteet ovat jo kivikaudella olleet niin pysäyttävä näky, että ne ovat valikoituneet muinaistaiteen näyttämöksi. Monesti maakerrokset vain ovat haudanneet muinaiset merkit asutuksesta alleen. Se on niin vaikuttava seinämä, ja siinä on monen tuhannen vuoden ikäisiä kämmenen jälkiä ja punavärimaalauksia”, Kesäläinen kuvailee. Sen ajoitus jäi kuitenkin arvoitukseksi. Piippari käteen Mutta palataan minun metsääni. Karttakeskus ja Metsälehti kuuluvat Tapio-konserniin. ”Uusia kohteita löytyy aika tasaiseen tahtiin. ”Esimerkiksi täällä Lounais-Suomen suunnalla kuppikivet on yhdistetty rautakautiseen asutukseen ja kalmistoihin. Onko ollut tarkoitus, että kalliomaalauskuvat näkyvät sinne. Kenties suurimman vaikutuksen kirjailijaan ovat tehneet tuoreessa kirjassakin esiteltävät Astuvansalmen kalliomaalaukset Ristiinassa, Mikkelissä. Tarkkaa ymmärrystä siitä, mikä kalliomaalausten todellinen merkitys on ollut, ei ole. Voisiko sieltä löytyä joku toistaiseksi tuntematon muinaisjäännös. Niihin ei ole kerätty enää valtaisaa kivivuorta, pohjoisen pyramidia. Kiuruvedellä sijaitsee Paljakanvuoren kuppikallio, jossa on noin 40 ristikkäisten urien toisiinsa yhdistämiä kuppeja. Kämmenenjälki vuosituhansien takaa Kesäläinen on kiertänyt vuosia kotimaata, retkeillyt luonnossa ja päätynyt toinen toistaan hienompien muinaiskohteiden äärelle. Itselle tulee vaikutelma, kun hautapaikka on korkeimmalla paikalla ja siihen on rakennettu lisäksi näyttävä monumentti, niin se varmasti kertoo kunnioituksesta vainajia kohtaan”, Kesäläinen pohtii. Jos maillasi ei ole tiedossa olevaa muinaisjäännöstä, se on sinun valtakuntaasi. Eri aikakausina esimerkiksi hautaustavat ovat muuttuneet. ”Onko kuolema muuttunut arkipäiväisemmäksi. Esimerkiksi edelleenkään ei ole varmuutta, miten kuppikivet – kivet, joissa on pieniä kulhomaisia painaumia – on tehty ja mihin niitä on käytetty. Ei muuta kuin piippari käteen ja käymään metsää järjestelmällisesti läpi”, Kesäläinen kannustaa. Kesäläinen ei pidä sitä mahdottomana. Korkean kukkulan laella Salossa Ilmusmäellä sijaitsee näyttävä pronssikautinen hauta. Vanhimmat ovat arviolta seitsemäntuhannen vuoden takaa. ”Kylmät väreet ja ihokarvat nousevat pystyyn
Koirat vieneet voiton Aina 1980luvulle saakka ajomet sästys oli yleisin tapa jahdata hir viä. ”Meillä on metsästetty yli puo li vuosisataa ajoketjulla”, sanoo rantasalmelaisen Hiismäen hirvi seurueen pomo Pauli Korhonen . Siihenkään Puolustusvoi mien varusmiessoittokunnassa vuoden palvellut Korhonen ei kaipaa minkäänlaista 3222käyt tökoulutusta. Taitolaji Hirvenkarkotusmielessä metsäs sä käveleminen on taitolaji. Hirvet liikkuvat rau hallisesti eivätkä säntäile ampu jien eteen.” Hirvi on metsän eläin. ”Se on metsäisempi ääni kuin ihmismelu. 1990luvulla homma hiipui. Noin puolentois ta kilometrin päässä on metsä autotie. ”Sadan metrin etäisyys on hy Vilkkaan tien varressa hirvestettäessä koiralla olisi suuri riski jäädä auton alle. Pysähdy sille.” Ajopäällikkö Jaska Korhosen ohjeet ovat selkeät ja yksinker taiset, kuten eläkkeellä olevalta ammattisotilaalta sopii odottaa. Vuo sikymmenet ovat opettaneet hiis mäkisille parhaat niksit. ”Hyvä soundi”, Sini Korhonen kuulostelee lahjakkaan baritoni torvensoittajan ammattitaidolla. Ikiaikaisessa jahtimuodossa rintamana etenevä ihmisketju karkottaa edellään eläimiä, joita ympärillä odottavat metsästäjät sitten ampuvat. Tästä kymmenen hengen ajo ketjusta voi olettaa hirvien ole van hankala pujahtaa läpi. Se kuu lee hyvin ja kaukaa. PILKKEET 2.12.2021 32 Metsälehti.fi JERE MALINEN, TEKSTI JA KUVAT RESERVIN alikersantti Korho nen tuntee soittimet. Ti lalle tulivat hirvikoirat, jotka et sivät hirven ja joko pysäyttävät sen tai karkottavat ammuttavaksi. ”Suurimpana haittana lienee kapeaa jahtialuettamme halko va 14tie. Syitä on muutama. ”Sini, ota kompassisuunnak si 270 astetta. Liikenteestä muodos tuisi helposti hirvikoirien sur ma”, Korhonen tietää. Porukka on pieni, metsästysaluekin vain hie man yli tuhannen hehtaarin vä himmäismäärää suurempi, eikä lupiakaan ole kuin muutamal le hirvelle. ”Kapuloiden kalistelu on pal jon parempi konsti kuin huuta minen”, 1970luvulta lähtien ajo ketjun kulkevuudesta vastannut Jaska Korhonen tietää. PILKKEET 9041_.indd 32 9041_.indd 32 2.12.2021 9.58 2.12.2021 9.58. Toinen tärkeä yksityiskohta on ajoketjun tiiveys. Hän na pauttaa kuusesta höylättyjä ka likoita yhteen. Kalikoiden kopsetta karkkoava hirvi tulee passiin yleensä hiljaa hissukseen. ”Kapuloiden kalistelu on parempi konsti kuin huutaminen.” län metsät ovat tuttuja pikkuty töstä asti. Seuraavaksi hän ottaa esille kaulassaan roikkuvan kompas sin. Maalla asuneelle oman ky KAPULOITA YHTEEN Hirvien ajometsästys on katoavaa kansanperinnettä. Riittää kun kalikoita napauttelee silloin täl löin toisiinsa kävelyn lomassa
Niiden ekologiasta ei paljon tiedetä. Ne on tarkoitettu naaraan havaitsemiseen: se, joka ensimmäisenä näkee naaraan, pääsee todennäköisesti jatkamaan sukuaan. Joskus kuusen oksan tuntumassa survoo ilmaa vain pari kolme karva sääsken koirasta. Lyhyet tuntosarvet tekevät asusta kärpäsmäisen, eikä ruumiin rakennekaan ole niin hento kuin useimmilla sääskillä. Niin ne ovat karva sääskilläkin. Koiras lähestyy naarasta alhaalta ja takertuu eturaajoillaan siihen vatsapuolelta. Jo lennossa hyönteinen on helppo tunnistaa karvasääskeksi. Liike lakkaa. Korhosen Jaska on johtanut hiismäkisten ajoketjuja 1970-luvulta lähtien. ”Tämä on vähän sellaista mitä metsä antaa metsästystä.” METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA Kompassi antaa ajolle suunnan. Siihen tarvitaan jo sään haltijaakin avuksi. VESISSÄ toukkana elävät lajit kuten päivänko rennot, surviaissääsket ja mäkärät tanssivat rannan tuntumassa joskus niin sankkoina parvina, että se kauempaa näyttää savulta tai sumulta. ”Eilen kaatui sonni, tänään yk sinäinen lehmä.” Jäljellä on lupa kahdelle va salle. Ero on yhteydessä käyttäytymiseen. Sivulle ja alaspäin näkemisessä riittää, kun havaitsee liikkeen, joka varoittaa tanssijoita vaarasta. PILKKEET 2.12.2021 Metsälehti.fi 33 LUKIJALTA KAMALA LUONTO vä nyrkkisääntö.” Jos väli venyy, Korhonen kertoo hirvillä olevan taipumusta luiskahtaa ajohenki löiden välistä ns. ISOPÄISET KOIRAAT JA PIENIPÄISET NAARAAT Pienet silmät ja pieni pää kertovat tämän karvasääsken olevan naaras. Yk sinäinen naaras. ”Se tuli rauhallisesti kävellen metsätiellä ja pysähtyi”, ampuja Kari Korhonen kertaa kaadol la tapahtumien sujuneen kuin ajometsästyksen opetusfilmistä. Ehkä ne haistavat, että alapuolella sammalikossa on juuri kuoriutunut naaras. 9041_.indd 33 9041_.indd 33 2.12.2021 9.58 2.12.2021 9.58. Korvat tarkkana kukin kuuntelee radiopuhelimestaan lisäohjeita. Suomessa elää parikymmentä karvasääskilajia. Karvasääsket ovat sentin mittaisia tai pienempiä. Ilman lunta vasajahti on ajometsästyksenä hankalaa. turvallisemmal le puolelle. Metsän lajien parveilu ei ole yhtä näyttävää. Samalla Hiismäen aikuisten hirvien luvat tulevat täyteen he ti jahdin avausviikonloppuna. Koiraalla on hyvin suuret silmät ja niiden ansiosta myös suuri pää, naaraalla silmät ovat pienet ja pääkin jää hyönteisen kokoon verrattuna pieneksi. Alkaa odotus. Olemme tottuneet siihen, että linnuilla suku puolet voivat olla erilaisia. Ensiksi huomaa alaspäin rentoina riippuvat takajalat. Sen se kestää nytkin. Toukat elävät ryhminä ja syövät lahoavaa kasvi ainesta. Jos joku haluaisi siihen paneutua, hyvänä alkuna on netistä löytyvä suomenkielinen määritysopas: Antti Haarto, Suomen karvasääsket ja maasääsket, w-abum 2012 . ”Kaikenlaista on nähty. ”Odotetaan” Pian kuuluu vapauttava toinen laukaus. Tasaisena rinta mana kulkeneen ajoketjun reu nimmaiset ovat saavuttaneet jo määrätasan, kun kuuluu laukaus. Ensimmäinen jalkapari on sitä vastoin käännettynä pystyyn selkäpuolelle, ja sillä on käyttöä, kun naaras ilmaantuu paikalle. Selvin ero on silmien ja pään koossa. Koiraan ylöspäin suuntautuneet silmän osat ovat suuret ja hyvin kehittyneet. Naaras laskee munat kosteaan karikkeeseen. Hirvi on kaatunut. Kun hirvi päättää paeta johonkin suuntaan, se saattaa juosta aika läheltäkin ihmistä.” Noin tunnin kestävä ajo on kuulemma ihanteellinen
. NRO 21 . Sellaisen rytinän jälkeen Suomessakin voitaisiin nähdä Keski-Euroopassa koetun kaltainen metsäkatastrofi, jos kirjanpainajakanta runsastuisi ja levittäytyisi suojelualueelta talousmetsiin. Tarinan päätösosa on sarjan kirjoista kaikkein ohuin sekä sivumäärältään että anniltaan. Serlachiuksella (1830-1901). Ihan metsässä -podcast on tehty yhteistyössä Metsämiesten sää tiön kanssa. Tällä hetkellä asia on huolestuttavalla tolalla.” Lepän mukaan tuhoihin varautumisesta on käyty alustavia keskusteluja. Olen puhunut tästä ministeriössä.” Kysymyksen, pitäisikö tehdä niin sanotusti ”puolat” eli toimia hädän hetkellä ohi EU:n säädösten, ministeri väistää. Natura 2000 -ohjelma perustuu EU:n vuoden 1979 lintudirektiiviin ja vuoden 1992 luontodirektiiviin. Yritys kannatti huonosti ja oli pahasti velkaantunut. Tällöin boreaalisen luonnonmetsän pinta-ala pienenisi ja kompensaatioksi pitäisi löytää korvaava alue, mikä olisi lähes mahdotonta.” Etelässä suurmyrsky voisi olla tuhoisa Natura-alueen puunkorjuuseen tarvittaisiin Melantien mukaan EU:n komission puolto. Sivut 8–12 LÄHEMMÄS LUONTOA TORSTAINA 18. Pahimmin myrsky runteli Taivalkosken ja Kuusamon metsiä. Taivalkosken paliskunnan poroisännän Mika Käsmän mukaan Kylmäluoman suojeltu boreaalinen luonnonmetsä oli viime kesään asti alueen paras porolaidun ja siellä oli myös poron erotusaitauksia. ”Vastakkain ovat suojelu ja kaikki muut arvot. Isä on hoitanut heidän perheensä metsätilaa metsurina moottorisahan kanssa. ELIISA KALLIONIEMI YLI SATA VUOTTA kestänyt Serlachiusten valtakausi Mäntässä päättyi 1987 jättiyllätyksenä pidettyyn fuusioon Metsäliiton kanssa. Työn jälki toisaalta näkyy selkeästi kasvavina puupinoina tien varressa. Tätä tehtävää taidesäätiö on muun ohella toteuttanut teettämällä elämäkerrat kaikista neljästä Mäntän valtiaasta. Se löytyy nimellä Spotifysta sekä osoitteesta metsalehti.fi. Entä Piditkö uudistuksesta. Niistä ne eivät pääse itse pois eivätkä pysty pakenemaan petoja.” Paliskunnan edustajat ovat esittäneet Pohjois-Pohjanmaan ely-keskukselle, että 300 hehtaarin ydinalue Kylmäluoman kankaalla sekä porotaloudelle tärkeimmät kulkureitit muulla osalle aluetta raivattaisiin tuulenkaadoista . PERUSTETTU VUONNA 1933 Kannen kuva Sami Karppinen MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI HANNU HUTTU, KUVAT KESÄINEN Paula-myrsky kaatoi noin 1 800 hehtaaria metsää Taivalkosken Kylmäluomalla. Uusimmassa jaksossa päästään Kivijärvelle ja tavataan Metsä-Multian metsäkoneenkuljettaja Antti Ruusuvirta. Se on tietysti laiha lohtu, jos tuloksena on kirjanpainajien suurtuho. NRO 18 Metsänhoitoon vaaditaan lisää luonnonmukaisuutta, mutta mitä se oikein tarkoittaa. Tavoitteena on suojella Euroopan tärkeitä luontotyyppejä ja uhanalaisia lajeja. Onko lehti mielestäsi parantunut, huonontunut, vai huomasitko edes muutosta. Mäntän viimeinen valtias on. Paula-myrsky aiheutti kesällä melkoiset tuhot tuhot Taivalkoskella. “En tätä vaihtaisi.” Työ on suhteellisen siistiä ja tekniikka auttaa. Ilmaston lämmetessä tuholaisen torjunta käy entistä toivottomammaksi. Toisin olisi, jos myrsky kaataisi laajalti eteläsuomalaista Natura-kuusikkoa vaikkapa Evolla tai Isojärven kansallispuistossa. Nyt Team Ruusuvirta eli Antti veljensä ja serkkunsa kansKÄSISSÄNI on Metsälehden toinen numero, johon on uudistettu ulkoasua ja vähän sisältöäkin. Ruusuvirta pitää itsenäisestä työstään. Kaatuva puusto on murskannut poroaitaukset, eikä poroja enää voi päästää laiduntamaan alueelle. Opiskelutoverit kutsuivat häntä Kustuksi, mutta lempinimi tuntuu sopivan yhtä huonosti niin Gustafille kuin kirjan nimeksi. Metsä-Serlan hallituksen puheenjohtajana hän joutui todistamaan, TORSTAINA 7. Maalahopuusta ei alueella tule puutetta, mutta ihmistoiminta ei onnistu vuosikymmeniin. Fuusiosta neuvotellut Gustaf Serlachius (1935-2009) oli jo pari vuotta aiemmin ottanut etäisyyttä sukuyrityksensä syntysijoille. Vain pienialaiset raivaukset sallitaan Metsälaki ei ulotu suojelualueille. PILKKEET 2.12.2021 34 Metsälehti.fi KYSELY KIRJAT SINI SILVÀN, TEKSTI JA KUVA METSÄLEHDEN Ihan metsässä -podcastin tekijällä olo on kuin tutkimusmatkailijalla. LOKAKUUTA 2021 . Toiveen toteutumista pidetään epätodennäköisenä. ”Kun lumi peittää tuulenkaadot, porot olisivat vaarassa pudota päällekkäin olevien latvusten sisälle muodostuviin onkaloihin. . “Kun lavetti tiputtaa minut tähän leimikon reunaan, niin näen ihan omin silmin, millaista täällä Ajokoneen kyydistä Metsälehden podcastin vieraan Antti Ruusuvirran työn jälki on helppo nähdä. Kaikkia Natura-alueita ei ole kattavasti suojeltu. Henkilöhistorioiden ohella kirjoihin on dokumentoitu yli sata vuotta metsäteollisuuden historiaa. LOKAKUUTA 2021 . Silti ei tarvitse elää kellon kanssa. Suomessa Natura-alueita alettiin muodostaa EU-jäsenyyden myötä 1990-luvulla. Naturaan kuuluvat muun muassa kansallispuistot. Kylmäluoman kaatunut mäntyvaltainen puusto ei pohjoisessa aiheuta suurta hyönteistuhoriskiä. Natura-ohjelma on jättämässä kaatuneet puut nykysijoilleen. Hauskasti koneenkuljettajana voi harrastaa myös kulttuuria. Tästä seuraa, etteivät myöskään metsätuholain velvoitteet kaatuneen puuston korjaamisesta eivät ole voimassa. Natura-alueella puunkorjuu on kiellettyä. sa jatkaa samaa perinnettä koneiden parissa. Teemu Keskisarja: Kustu. Sivut 8–12 LÄHEMMÄS LUONTOA TORSTAINA 18. Hakkuuaukealla nostellaan Ponssen ajokoneen kyytiin niin mäntykuin kuusitukkia ja -kuitua. NRO 21 . joulukuuta mennessä vastanneiden kesken arvomme kaksi otsalamppua. ”Nykyisellään metsänomistajat voivat hakea korvauksia ympäristöministeriöltä, jos metsätuhot leviävät suojelualueilta. Porotalous, retkeily ja maisema kärsivät. . ”On osattava ennakoida, millaisiin tilanteisiin voimme joutua ja miten niissä voidaan toimia. . Pohjois-Karjalasta on nähty Liperi ja Kontiolahden Lehmo, Keski-Suomessa on käyty Laukaassa. Hinta noin 30 euroa. Ola Silvennoinen kirjoitti Gösta (1876-1942) ja R. Erik Serlachiuksesta (1901-1980), ja Keskisarja päätti tarinan. Liitto likipitäen samansuuruisen kumppanin kanssa vaikutti järkiavioliitolta. Täytettyään 50 vuotta hän oli muuttanut asumaan Helsingin Kaivopuistoon. Yhden aikakauden loppu tulee kirjassa kiinnostavalla tavalla kuvatuksi. ”Muilta osin Natura-alueen kaatuneet puut saavat jäädä metsään, ellei valtiovalta toisin päätä.” Myös Tolonen pitää syntynyttä tilannetta erikoisena. 200 sivua. ra-alueiden uhanalaiset luontotyypit ovat tiukasti suojeltuja, mukaan lukien kaatuneet metsät. ”Raivauksia voidaan tehdä hyvän suunnittelun ja Natura-arvioinnin perusteella erilaisten reittien avaamiseksi, jotka myös palvelevat poronhoitoa.” Kaikkiaan Paula-myrsky kaatoi Koillismaan metsissä puuta noin kaksi miljoonaa kuutiota. Antti Ruusuvirran matkassa päästään itse asiaan. . Ne kattavat 18 prosenttia EU:n maaalasta. 26-vuotias Ruusuvirta on ehtinyt olla alalla jo kahdeksan vuotta. EU:n alueella on 26 000 Natura-aluetta. Hänellä on motokuskin koulutus, mutta ajokone on hänen juttunsa. Natura-alueiden rajaukset kuohuttivat mieliä maaseudulla. Lisäksi kaatunut puusto muodostaa muutaman vuoden kuivuttuaan vakavan metsäpaloriskin.” Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen yksikönpäällikön Eero Melantien mukaan Kylmäluoman Natura-alueen myrskypuut pysyvät puunkorjuun ulottumattomissa. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 Levikki 31 764 (LT/20) Lukijoita 166 000 (KMT/21) Painopaikka Punamusta, Joensuu TORSTAINA 7. Mikä ylipäätään on mielestäsi Metsälehdessä parasta. Maaja metsätalousministeri Jari Lepän mielestä kirjanpainajatuhojen torjumiseksi myrskypuita on voitava korjata myös Natura-alueilla. Vuorineuvos Gustaf Serlachius ja Mäntän kadonnut aika. Meidän osattava hallita riskit ennalta myös siinä tapauksessa, että sään ääri-ilmiöt, kuten helteet ja myrskyt, yleistyvät. Kuinka onnistuimme. MIKKO RIIKILÄ MITEN Suomi on varautunut laajaan myrskytuhoon Etelä-Suomen natura-alueilla, maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.). Teemu Keskisarja aloitti G.A. Ei ole enää. Siltala 2021. Siitä se sitten lähtee.” Ruusuvirran perheessä on myös omaa metsää. ”Myrskypuita on syytä korjata myös Natura-alueella, koska metsien terveydestä huolehtiminen on ensisijaisen tärkeää. Nimet muuttuvat mutta puunjalostus jatkuu, myös Mäntässä. Ajokoneen tietokoneessa on karttaohjelma, josta Ruusuvirta valitsee työmaan, jonne on menossa. Työpäivän aikana soivat koneen hytissä radion välillä myös äänikirjat. NatuNATURA ESTÄÄ MYRSKYHAKKUUT Meilläkin voi edessä olla samanlainen kirjanpainajakatastrofi kuin Saksassa, jos myrsky tuhoaa laajalti Natura-kuusikkoa Etelä-Suomessa. Metsähallituksen aluejohtaja Arto Tolosen mukaan porojen erottelualueilta ja teiltä puustoa on raivattu rajoitetusti. Hän lukee ennakkotiedot, joissa on mainittu varottavista kohteita. miten sukuyhtiön perintö sulautettiin tylysti metsäliittolaiseen leiriin. PERUSTETTU VUONNA 1933 8992_.indd 34 26.11.2021 16.08. Vaikka suvun yritys lakkasi olemasta, Gustaf Serlachius huolehti, että yhtiön historia mittavine taidekokoelmineen jää elämään Mäntässä Gösta Serlachiuksen taidesäätiön huomassa. . Sellaisen saaminen lienee vieläkin vaikeampaa kuin korvaavan luonnontilaisen metsäalueen löytäminen. Suomessa Natura 2000 -verkoston laajuus on viisi miljoonaa hehtaaria, siis noin 15 prosenttia maa-alasta. Maankäyttö voidaan sallia riippuen siitä, mitä tavoitetta varten alue on perustettu. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun suurtuho iski Natura-alueelle. Vuosituhannen vaihduttua myös Metsä-Serla jäi nimenä historiaan. Kohteista 80 prosenttia on valtion mailla. Uudesta Metsä-Serlasta tuli Enso-Gutzeitin jälkeen Suomen toiseksi suurin metsäteollisuusyritys. MARRASKUUTA 2021 . UUTISET AJANKOHTAINEN / UUTISET 18.11.2021 Metsälehti.fi 3 18.11.2021 2 Metsälehti.fi UUTISET CLT yleistyy omakotitaloissa ›› 2–3 Kelirikkokausi on jo ehtinyt korjuun riesaksi ›› 12 METSÄSTÄ Metsävaratieto poiki sähköisiä ilmaispalveluja ›› 18–19 Tulokas sahojen superraskaaseen ›› 22–23 Lehtikuusi kestää lahoa yhtä hyvin kuin kestopuu ›› 24 PILKKEITÄ Metsä kuuluu suomalaisissa sanonnissa ›› 26–27 Koiran kuono haistaa käävän ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsätaloudellinen ammattilehti 89. Natura-alueiden uhanalaiset luontotyypit ovat aina tiukasti suojeltuja. FAKTA SE PP O SA M U LI Kajaani Taivalkoski tulisiko meidän korjata jotain. Varoittava esimerkki on valkoposkihanhikysymys, jossa on törmätty ympäristöhallinnon äärimmäiseen jäykkyyteen.” PITÄISIKÖ TEHDÄ PUOLAT, MINISTERI LEPPÄ. ”Tuulenkaatojen korjuu tarkoittaisi käytännössä avohakkuuta. 10. . MARRASKUUTA 2021 . Näin arviolta puolen miljoonan kuutiometrin myrskypuurytö jää rydöksi porojen ja retkeilijöiden kiusaksi. Voit vastata verkossa osoitteessa www.metsalehti.fi/lukijakysely tai postikortilla osoitteeseen Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Keskisarja myöntää, että värittömästä Gustaf Serlachiuksesta oli vaikea inspiroitua. 1980-luvulla alkanut metsäteollisuuden murros vei mukanaan muitakin perinteikkäitä perheyrityksiä, kuten Rosenlew ja Schauman. NRO 18 Metsänhoitoon vaaditaan lisää luonnonmukaisuut ta, mutta mitä se oikein tarkoittaa. ”Vastakkain ovat suojelu ja kaikki muut arvot.” MAASEUDUN VIHATUIN BRÄNDI 1990-LUVULLA . En missään tapauksessa halua Suomeen Saksan kaltaisia suurtuhoja. Kaikki ei kuitenkaan sujunut kuten Serlachius oli odottanut
Välimäki siirtyy Tapiolle Suomen metsäkeskuksesta, jossa hän on toiminut metsävaratiedon kehittämisja tuotantotehtävissä. PILKKEET 2.12.2021 Metsälehti.fi 35 LUKIJAKYSYMYS NIMITYKSIÄ Kuusentaimikoiden sekapuiksi joudutaan usein – varsinkin varhaisperatuilla palstoilla – jättämään vesasyntyisiä koivuja. Aloitus sopimuksen mukaan. 0500 797 695 Yhteismetsät 2x70_95 17.11.2021 11.15 Sivu 1 8992_.indd 35 26.11.2021 16.08. MMT (metsäentomologi), dosentti Päivi Lyytikäinen-Saarenmaa aloitti Tapiossa syyskuun alussa Senior Advisorina. Ennen TapiolPALVELUKSEEN HALUTAAN APURAHA le tuloa Miettinen työskenteli maankäytön suunnitteluun ja luonnonhoitoon liittyvissä hankkeissa. 0400168208 tai metsätyönjohtaja Jens Carlsson puh. Vesakoivuja voi kasvattaa vielä kuusikon toiseen harvennukseenkin, mutta päätehakkuuseen asti niiden elinvoima ei riitä, vaan kasvu alkaa hiipua noin 50 ikävuoden tienoilla. Ne kasvavat yksittäin, usein muokatulla alustalla. 040-7070523, (8.00-16.00). Metsämiesten Säätiö myöntää vuonna 2022 apurahoja 1,7 miljooonaa euroa strategiansa mukaisiin kohteisiin, joita ovat: OSAAMINEN • HYVINVOINTI VERKOSTOT • TUNNETTUUS METSÄKULTTUURI • ENNAKOINTI Tarkemmat tiedot apurahojen suuntaamisesta sekä hakuohjeet saa osoitteesta: www.mmsaatio.fi › Apurahat. Maajärven vastuualueena on Tapion asiantuntijapalveluissa maankäytön ympäristöaiheisiin, erityisesti metsäluonnon monimuotoisuuteen, kuuluvat tehtävät. Ensimmäiset 30 vuotta laho pysynee kurissa, joten vesakoivuista voi saada kelvollisen kuitupuusadon ensiharvennuksessa, mutta tukkipuuta vesakoivuista kertyy vähän. Millaisia puita niistä kasvaa. Siksi usean vuoden hankkeissa apuraha on haettavana aina vuosittain uudelleen. Edellytämme tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja, kykyä itsenäiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn. Hakemukset ansioluetteloineen sekä palkkatoiveineen pyydetään toimittamaan 15.12.2021 kello 16.00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen timo.jousmaki@vaasa.fi. Hän tulee keskittymään asiakasja sidosryhmäyhteistyöhön sekä kehittämishankkeiden ja palveluiden suunnitteluun, myyntiin ja toteutukseen. APURAHAT VUODELLE 2022 www.mmsaatio.fi Metsäalan hyväksi Viheralueiden merkitys kaupunkiympäristön kehittämisessä korostuu edelleen tulevaisuudessakin voimakkaasti. RAIVAUSSAHURI MUURAMESTA VESASYNTYISET koivut ovat siemensyntyisiä alttiimpia lahovioille. Virtanen on koulutukseltaan metsänhoitaja, ja hän on työskennellyt aikaisemmin toimittajana ja toimitussihteerinä. Metsänhoitaja Esko Välimäki aloitti marraskuun alussa Tapion metsätietotiimissä metsätietopalveluiden päällikkönä. M IK KO RI IK IL Ä TAPIO OY Heli Virtanen aloitti elokuun alussa tuotepäällikkönä Tapion kartat ja kirjat -tiimissä. Lisätietoja antaa viheraluepäällikkö Timo Jousmäki puh. Kaupunki ilmoittaa avoimista työpaikoista myös osoitteessa Kuntarekry.fi. Hänen vastuullaan ovat Tapion metsäkirjat ja digituotteet. Usein vesakoivun tyvellä on mutka lähellä maanpintaa. Apuraha myönnetään kuitenkin aina vuodeksi kerrallaan hankkeen edistymisen mukaan. Tarjoukset pyydetään jättämään 10.12.2021 mennessä sähköpostilla jk.koivuniemi@gmail.com Yhteydenotot ja lisätietoja: Jaakko Koivuniemi puh. Vaasa 2x60_95 23.11.2021 10.46 Sivu 1 Kolinummen, Leijankorven, Mynäjoen, Tourulan ja Vampulan yhteismetsät etsivät METSÄPALVELUYRITTÄJÄÄ huolehtimaan monipuolisista hallintopalveluista, kilpailuttamaan ja valvomaan metsänhoitotyöt ja puukaupat sekä arvioimaan metsäkiinteistöjä. Hän tulee työskentelemään metsätalouden ilmastokestävyyden kehittämistehtävissä. Välimäen tehtäviin tulee sisältymään tiimin esimiestyöt ja kehittämistehtävät sekä metsätietoon liittyvien hankkeiden että metsätietojärjestelmien parissa. 6 000 ha. Metsänhoitaja Matti Maajärvi aloitti Tapiossa ympäristöasiantuntijan tehtävässä lokakuun alussa. Tapion metsätietotiimissä aloitti lokakuun alussa metsänhoitaja Sini Miettinen. Yhteismetsien pinta-ala on yhteensä n. Ensimmäiset sopimusten mukaiset vuoden 2022 apurahat on mahdollista maksaa huhtikuussa. Apurahojen myöntämisestä päätetään maaliskuussa. PENTTI NIEMISTÖ TUTKIJA, LUONNONVARAKESKUS Kannattaako vesakoivuja kasvattaa sekapuina. Syynä tähän lienee alttius laholle. Vaasan kaupunki, joka jo aikoinaan tunnettiin puistojen merenrantakaupunkina, tahtoo panostaa tulevaisuudessakin viheralueidensa suunnitteluun ja hoitoon. Siellä on myös linkki apurahojen hakuja hallintajärjestelmä Kasööriin, jota kautta apurahat haetaan 1.12.2021–31.1.2022. Ensisijaisesti havupuutaimikon sekapuiksi kannattaa valita siemensyntyisiä koivuja. Vaasan kaupungin viheralueyksikkö hakee metsäsektoriinsa METSÄTALOUSINSINÖÖRIÄ huolehtimaan suunnittelu-, hoito-, hakkuusekä hanketehtävistä vakituisessa työsuhteessa; sekä METSURIA / METSÄAMMATTIMIESTÄ myöskin vakituiseen toimeen. Edellisen hakkuun tai taimikonhoidon kanto on vielä näkyvillä. Apurahoja myönnetään yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille hankkeisiin, jotka voivat olla myös monivuotisia. Hän tulee Tapiolla keskittymään asiakastyöhön erityisesti kaupunkija kunta-asiakkaidemme kanssa. Vesasyntyiset koivut ovat tiiviinä ryhminä. Lukijaa kiinnosti vesakoivujen kasvatus
044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa 8993_.indd 36 26.11.2021 16.21. oikeus vapaa-ajan asunnolle 150 k-m 2 . 70.000 €. Hp. METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. Kahden auton autotalli. Asuinrakennuksen lisäksi autotalli, liiteri ja runsaasti varastotilaa. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 1 km:n päässä, Tuunaansaaren matkailukohteet n. Hakemukset ansioluetteloineen pyydämme toimittamaan 13.12.2021 mennessä sähköpostitse pentti.etelamaki@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Pentti Etelämäki 040-7277467 ja metsäpäällikkö Olavi Lakanen 0400-163582. Konehalli 147 m 2 , jossa lämmitettävää tilaa 30 m 2 . Pihlajaveden rannalla. 20 km Kesälahdelta, 6,5 km 6-tieltä. Pinta-alasta metsämaan osuus n. 029 432 a6114 Kauppak. Hintanäkemys 75.000 €. Hp. MHY Keskipohja 2 x 120_95 22.11.2021 11.03 Sivu 1 www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILA, Kitee, Haarajärvi 16,3 ha. Asiakkuuspäällikkö toimii alueen metsäasiantuntijoiden ja metsäsuunnittelijoiden esimiehenä sekä johtoryhmän jäsenenä. Palveluksessamme on 17 toimihenkilöä. TARJOUKSET 15.12.2021 mennessä Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju tai veijo.laukkanen@metsat.fi. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 79.000 € RANTAMETSÄTILA, Mikkeli, Ristiina 7,2 ha. Kehitysluokiltaan puusto koostuu eri-ikäisistä kasvatusmetsistä ja siemenpuukuviosta. 30.000 € / tarjous. 1947 rakennetun 1,5-kerroksisen omakotitalon, kauniin 2-kerroksisen aittarakennuksen, pihasaunan ja ison navettarakennuksen, jossa mm. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Myydään määräalana, johon sisältyy 2 rantakaavan mukaista rantarak.paikkaa. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. Puuston määrä n. Yöveden rantaan rajoittuva rantametsätila. 2 000 m 3 , kasvupohjat tuoretta kangasta, erittäin hyvä tieyhteys. Rajapyykit merkitty. Puustoa on arvion mukaan 837 m 2 , josta tukkipuuta noin 50 %. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Idyllinen, erittäin hyvin hoidettu talouskeskus käsittää v. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Varttuneet taimikot 6,9 ha, varttuneet kasvatusmetsiköt 9,4 ha, puusto n. Etäisyys Helsingistä n. Tontilla Sorsamojärven rantaviivaa n. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi 2.12.2021 36 Metsälehti.fi PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN Ilmoita Metsälehdessä! Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin: ilmoitukset@metsalehti.fi vastaamaan asiakkuuksien ja myynnin johtamisesta Enonkosken, Savonlinnan, Rantasalmen, Sulkavan, Juvan ja Pieksämäen alueella. 50 m. 25 km, Lahdesta n. Omaa rantaviivaa on n. Talon irtaimisto sisältyy kauppahintaan. Rak.oikeus 160 m 2 /tontti. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Vapautuu nopeasti. 50 km ja Tampereelta n. 040 510 8085 ASUINRAKENNUS/METSÄPALSTA, Savonlinna, Punkaharju 4,6 ha. Hp. 029 432 6108 Eero Sala p. Tutustu tehtävään ja hae työpaikkaa 6.12.2021 mennessä osoitteessa: jobs.toitasuomesta.fi Haemme ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖÄ Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie 5, 51900 Juva p. Myös muut toimipisteet ovat mahdollisia. Välittömät hakkuumahdollisuudet kohdistuvat lähinnä siemenpuiden poistoon ja pienimuotoisiin harvennushakkuisiin. 160.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. runsaasti varastotilaa. varastotiloja. Hp. 2012 jälkeen peruskorjattu rintamamies-tyyppinen talo Punkaharjun Hiukkajoella. Kaunis rantaan loivasti laskeva tontti. Päärakennuksessa on suoritettu kuntotarkastus ja homekoirakartoitus 2.8.2021, raportti saatavissa välittäjältä. 800 m 3 , sekametsää, rehevät kasvupohjat, helposti saavutettavissa, tilalle on hyvä tieyhteys. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. 115.000 € ASUINRAKENNUS/METSÄPALSTA, Savonlinna, Punkaharju Omakotitalon talouskeskus yli 3 ha:n metsäisellä tilalla. 125 km, Hämeenlinnasta n. 1500 m 3 , peltoa on n. MAAJA METSÄTILA, Parikkala, Tarnala 13.018 ha. 015 357 4000 • etelasavo@mhy.fi Mhy.fi/etelasavo Metsässä hyvä Metsänhoitoyhdistys Keskipohja ry toimii laajalla alueella kattaen koko Keski-Pohjanmaan maakunnan sekä osan Etelä-Pohjanmaan pohjoisosaa ja Pohjois-Pohjanmaasta Himangan. Tilalla on lisäksi suurikokoinen navettarakennus, jossa on nykyisin puusepänja harrastetiloja. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Heta Välimäki (opintovapaalla) Jenny Rantanen (sijainen) p. 050 464 6500 RANTATONTTI (määräala), Hämeenlinna, Tuulos 8,000 m 2 . Arvostamme hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Päärakennuksen alakerrassa on 1 mh, tupa, keittiö, kh, yläkerrassa iso oleskelutila ja 2 h + avovintit. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. Lämmitys hoidetaan sähköllä ja tulisijoilla, joita on kaikenkaikkiaan 5 kpl. 85 km. Työ alkaa 1.2.2022 tai sopimuksen mukaan. Metsäasiantuntija Keskipohja Haemme metsäasiantuntijaa ensisijaisesti Kauhavalle. Talo on rakennettu 1953 ja sitä on laajennettu ja peruskorjattu vuonna 1994. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 80 m, ilmansuunta itään, rantarak. Työnkuvaan kuuluu asiantuntijaja metsänhoitopalveluiden myynti ja toteutus sekä puukaupalliset tehtävät. Kokonaan v. Metsäpalsta, rantarak.paikka, Punkaharju, Lahdenkylä 5,065 ha. Rakennusoikeus 120 m 2 ja sähköt vieressä. PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 5 km:n vesimatkan päässä. Pihasauna, leikkimökki, kesäkeittiö ym. Merkitty laivareitti SavonlinnaPunkaharju n. 115.000 €. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. Aiempi kokemus metsäalan toimihenkilötehtävistä katsotaan eduksi. 3,8 ha. 8,7 ha, pääosin varttunutta kasvutusmetsää, puuston määrä n. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Hp. Palkkaus YT-METO TES. Tilaa on mukavasti isommallekin perheelle. Edellytyksenä tehtävään on soveltuva metsäalan koulutus. Hp. Metsänomistajajäseniä on noin 5000. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh
PILKKEET 2.12.2021 Metsälehti.fi 37 METSÄRISTIKKO 22 METSÄKRYPTO 19, OIKEA RATKAISU Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 0000300003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. 8993_.indd 37 26.11.2021 16.21. tai p. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 16.12.2021 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 22”. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäristikosta 19 on arvottu seuraaville kolmelle: Veli-Matti Häjänen, Hyllykallio, Maiju Törmä, Kuru ja Voitto Valtanen, Mietoinen. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . net. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €)
Se tarkoittaa muun muassa istuttamista ja raivaussahatyötä, jota lähistön metsäpalveluyrittäjät ovat jo lupailleet. ”Lisäksi minulla on varastossa haapahirsiä, joista ajattelin ruveta tekemään hirsitöitä.” Omien metsien hoitotarve toi alalle 30 vuotta sitten Soikkoselta olisi kysytty, mikä saa nuoren naisen ryhtymään metsuriksi. Valmistumisen jälkeen hän kaavailee ryhtyvänsä metsäyrittäjäksi. Jätkille haastetta Sofia Soikkosen tavoitteena on edustaa Suomea moottorisahauksen MM-kilpailuissa. Siitä ajatus lähti.” Metsurin hommia Soikkonen on jo opiskeluaikana tehnyt Metsähallituksella, jolla hän on parina vuotena ollut pääosin metsänhoitotöissä. Kisoissa noin 15 osallistujaa. Paljon pitää vielä harjoitella. Yksi heistä on kuhmolainen Sofia Soikkonen, joka viimeistelee opintojaan Kainuun ammattiopiston metsurija metsäpalveluiden tuottajalinjalla. logger. Ensi kesänä Sofia Soikkonen aikoo testata taitonsa moottorisahauksen SM-kisoissa. ”Taannoin selvisi, että oman metsäyhtymämme mailla oli runsaasti hoitotarvetta. Järjestäjä Suomen Moottorisahakilpailijat Ry, Sumoki. SM-kisat joka vuosi, vuoden 2022 kilpailut kesäkuussa Punkaharjulla. Hän on koostanut näyttävän kuvaston metsätöistä ja moottorisahauksesta Instagramiin – löytyy tunnuksella sofia. Nyt kisaorganisaatiolla on kerrottavanaan iloisia uutisia, kun joukko naisarboristeja ja -metsureita on innostunut moottorisahauskilpailuista. PILKKEET 2.12.2021 38 Metsälehti.fi AJANKOHTAINEN MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVA MOOTTORISAHAUKSEN SM-kilpailuissa samat veteraanit ovat vuosi toisensa jälkeen pokanneet palkinnot. Mallia suorituksiin hän katsellut muun muassa Youtubesta. Sitä ennen pitää harjoitella. . Nykyajalle ominaisesti polku kilpasahuriksi avautui somen kautta. MM-kisat joka toinen vuosi, vuoden 2022 kisat lokakuussa Belgradissa, Serbiassa. . Samalla osallistujakaarti on vähä vähältä harventunut. MOOTTORISAHAUS KILPAILUMUOTONA . Moottorisahakisoihin Instagramin kautta Metsuriopintojensa lomassa Soikkonen harjoittelee moottorisahauskilpailuihin. . ”Olen tehnyt pääosin taimikon harvennusta, mutta pääsin myös käyttämään moottorisahaa, kun entisöimme ojitettua suometsää takaisin kohti luonnontilaa. Sieltä hänet hoksasi myös Husqvarna, joka tarjosi yhteistyötä. Esimerkiksi terälaipan kääntöön kuluu noin 20 sekuntia, siitä pitäisi saada puolet pois.” Tulevaisuudessa Soikkonen mielii myös moottorisahauksen MM-kilpailuihin, jossa naiset mittelevät paremmuudestaan omassa sarjassaan. Hänet valittiin myös viime vuoden MM-kilpailuihin, mutta kisat peruttiin koronapandemian vuoksi. FAKTA 8994_.indd 38 26.11.2021 16.23. ”Tarkoitukseni on ensi kesänä osallistua moottorisahauksen SM-kisoihin. Kilpailulajit: puun tarkkuuskaato, oksien karsiminen, teräketjun vaihto, alta-päältäsahaus, tarkkuuskatkaisu. Nyt kysymyksen voi laventaa sukupuolineutraalimpaan muotoon: Mikä saa alle kolmekymppisen nuoren lähtemään metsähommiin. Toistaiseksi ainoa moottorisahauksen SM-kilpailuihin osallistunut naiskilpailija on arboristi Mare Laakkonen. Lisäksi hänellä on erähenkisiä lasten vaatteita markkinoiva verkkokauppa Minierä. Kilpatehtäviä Soikkonen on harjoitellut lähinnä omin nokkineen. Ennen metsähommiin ryhtymistä Soikkonen työskenteli leipuri-kondiittorina
Kuusi pääsi arvopaikalle, ympärillään Grand-Place -keskusaukion monet historialliset merkkirakennukset kuten kaupungintalo ja Kuninkaan talo. Puu oli tavallisesti vähintään 15-metriä pitkä ja Brysselin päässä paikalliset apuvoimat hoitivat kuusen pystytyksen ja koristelun. Puun koristevälkettä voi halutessaan silti ihailla myös etänä internetin kautta ”joulukuusiliven” avulla. PILKKEET 2.12.2021 Metsälehti.fi 39 NUORTEVA Metsälehti Makasiini ilmestyy 16. Hollannista tuodun kuusen kestävyysvajetta korvaamaan on sen tilalle tiettävästi istutettu kymmenen männyntainta. Tällainen hyönteistuho oli iskenyt Taipalsaarella, jossa mäntymittarin toukat olivat olleet männiköiden kimpussa usean sadan hehtaarin alalla. Kuusen juurelle pääsee jouluhumua ihmettelemään vain lunastamalla erityisen terveystodistusrannekkeen ja käyttämällä hengityssuojainta. 20 40 60 80 100 % Osallistu keskusteluun osoitteessa Metsälehti.. Nykyään kuuset ovatkin pääsääntöisesti Belgiasta tai lähimaista. Kuusen luovutusta juhlittiin monin eri tavoin, joskus jopa paraatisoittokunnan kera. Pahin tuhoalue käsitti kymmenen hehtaaria, ja sen täydellistä tuhoa pelättiin. Idean takana oli edistää erityisesti maamme metsäalan tunnettuutta. Juhlapuun luovutti itsenäisyyspäivän tiimoilla Helsingin kaupunginjohtaja Kari Rahkamo suurlähettiläs Olli Mennanderin kera. GALLUP PAHIMMASSA TAPAUKSESSA uudenvuoden jälkeen ainoat puut, mitkä liikkuvat tässä maassa, ovat kuivuneita joulukuusia.” PUHEENJOHTAJA RIKU AALTO TEOLLISUUSLIITON VALTUUSTOSSA 8994_.indd 39 26.11.2021 16.23. Sen sijaan paikallisia tuhoja sattui lehden mukaan silloin tällöin, ja joskus niiden ala muodostui huomattavaksi. Kun Suomi vielä samaan aikaan sattui sopivasti juhlimaan 75-vuotista itsenäisyyden taivaltaan, kuikuili juhlakuusta kaupungintalon ikkunoista yli kuutisensataa kutsuvierasta. Brysselin suomalainen kuusiperinne Brysselin joulukuusiperinne on suomalaisten alulle saattama, vaikka nykyään puu tuodaankin lähempää. marraskuuta 1957. Kun Suomesta tuli EU:n jäsen, komeili Brysselin pääkallopaikalla suomalainen 18-metrinen joulukuusi. joulukuuta. Sopivaksi arvioitu metsäkuusi (Picea abies ) kaadettiin pääsääntöisesti Helsingin tai Espoon alueilta ja kuljetettiin Bel giaan merija maateitse. Suomi saattaisi tulevina vuosina – niin halutessaan – pystyä astetta kestävämpään toimintamalliin. Mäntymittari iski Taipalsaarella 500 600 700 800 Lä hd e: Fa st m ar ke ts FO EX Indeksi 7.1.2020-9.11.2021 Kannattaako metsää nykyhinnoilla ostaa. Pidemmän päälle joulukuusen kuljettaminen pari tuhatta kilometriä Helsingistä Brysseliin ei ollut enää aivan tätä päivää kestävyysnäkökohdat huomioiden. Uusi kysymys: Myytkö puuta ensi vuonna. SUURET hyönteistuhot ovat maassamme harvinaisia, kertoi Metsälehti 28. Suomalaisesta joulukuusiviennistä Belgian pääkaupunkiin ja myöhemmin koko EU:n hallinnolliseen ytimeen tuli lähes puoli vuosisataa jatkunut perinne. Vaikka suomalaiset eivät olleet virallisia kuusitoimittajia aivan jokainen vuosi, kuljetettiin Brysseliin joulukuusi Helsingin Vuosaaresta vielä vuonna 2001 kaupunginjohtaja Eeva-Riitta Siitosen myötävaikutuksella. Suomi-kuusi EU:n sydämessä Kun Suomesta 1.1.1995 tuli Euroopan unionin jäsen, komeili Brysselin ”pääkallopaikalla” sopivasti suomalainen 18-metrinen joulukuusi. Metsä elää populaarimusiikissa. Kuningas tosin asui muualla, sillä talo on museoitu. Tänä vuonna Brysselissä juhlitaan joulukuusen ympärille tuotetun ”Winter wonders” -tapahtuman 20-vuotista taivalta koronapoikkeusoloissa. METSÄLEHTI 64 VUOTTA SITTEN Sarjassa kerrotaan, mitä tähän samaan aikaan tapahtui joskus ennen. ENSI NUMEROSSA HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT ENNEN kuin Euroopan unionia oli vielä olemassa, lahjoitti Suomi ensimmäisen joulukuusensa Brysseliin vuonna 1954
8995_.indd 40 26.11.2021 16.24. YaraSunatuhkapohjaisten kierrätyslannoitteiden valmistuksessa käytetään bioenergian tuotannossa syntyviä, puhtaita ja ravinnerikkaita tuhkia. Metsiemme kykyyn toimia hiilinieluna voidaan vaikuttaa oikea-aikaisella ja suunnitelmallisella metsänhoidolla. Lannoittamalla puuston kasvu lisääntyy ja metsän tuotto paranee. Metsät ovat ratkaisevassa asemassa myös ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Lisätietoa metsänlannoituksesta: yara.fi/metsa Osallistu arvontaan osoitteessa: yara.fi/metsakisa Laadukkaat kotimaiset YaraSunatuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet metsänlannoitukseen vastaavat tehokkaasti turveja kangasmaiden metsien terveyslannoitustarpeisiin kasvun eri vaiheissa