Metsälehti 3/2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 16. Sivut 14–15 Lannoitus kannatti K U VA SE PP O SA M U LI WWW.METSALEHTI.FI AJASSA: Passiivisia metsänomistajia ei ole paljon . sivu 20 PILKKEITÄ: Hannu Hautalalta 50:s valokuvakirja . sivut 2–3 METSÄSTÄ: Mekaaninen kaatokiila on kätevä käyttää mutta tyyris hankkia . sivu 26. HELMIKUUTA 2017 • NRO 3 • PERUSTETTU 1933 Lauri Laaksonen näyttää, kuinka kasvatuslannoitus on lisännyt laatupuun määrää
Ympäristömuutoksen vaikutus oli pienin EteläSuomessa – 25 prosent tia – ja suurin PohjoisSuomen poh joisosassa, 45 prosenttia. Palvelun luvataan aukeavan kevään aikana.. Mää rä nousi edellisvuodesta runsaat 10 prosenttia. Riistakeskus oli myöntänyt met sästyskaudelle vajaat 42 000 lupaa. Siis sellaiset, jotka ovat viimeisen kym menen vuoden aikana tehneet joko hakkuita tai tuettua metsänhoitoa, mutta eivät molempia. He ovat tietoisesti valinneet metsän omistuksen, joka ei ole varsinaista metsätaloutta, mutta jossa metsää käytetään kotitarpeisiin ja hoito työt tehdään ilman tukia. Pas siivista omistusta on suhteellisesti eniten PohjoisSuomessa. Mäntymarkkinaa painoivat sen sijaan PohjoisAfrikan ja Lähiidän talousongelmat sekä Brexit. ”Välinpitämättömiä omistajia on, mutta huomattavan vähän, ja heil lä on vain 2–3 prosenttia yksityis metsien pintaalasta”, Haltia sanoo. Hirvisaalis kasvoi edellisvuodesta Viime syksyn hirvijahdissa kaadet tiin noin 50 000 hirveä, Suomen riistakeskuksesta kerrotaan. Yksityismetsien pin taalasta heillä on noin kymmenes osa eli miljoona hehtaaria. Niistä käytettiin 88 prosenttia. Välinpitämättömiä metsänomistajia on vain vähän, Emmi Haltia sanoo. Tämän vuoksi kaikista luon toarvoista ei ole etukäteistietoa, jota hakkuiden toteuttajat tarvitsisivat”, Monimetsähankkeen projektipääl likkö Timo Vesanto Metsäkeskuk sesta kertoo. Kun mukaan las ketaan höylätyt tuotteet ja liima palkit, määrä nousee 9 miljoonaan kuutioon. HELMIKUUTA 2017 u NRO 3 LYHYET MIKKO HÄYRYNEN, teksti KIMMO BRANDT, kuva S uurin osa yksityismetsien käyttämättömistä hakkuu mahdollisuuksista on puoliak tiivisilla metsänomistajilla. Ympäristönmuutos lisännyt metsien kasvua Ympäristönmuutos on nostanut met sien kasvua kivennäismailla 1970lu vulta 2010luvulle keskimäärin 0,7 kuutiota hehtaarilla, Luonnonvara keskuksen tutkimus kertoo. Kauppapaikan nimi on Kuu tio ja sen verkkosivut – osoitteessa Kuutio.fi – on jo avattu. Hiljaisia metsänomistajia on lu kumäärällisesti paljon, mutta tilat ovat pieniä. Hiljai siksi tai passiivisiksi luokiteltujen metsänomistajien osuudeksi jää vain 14 prosenttia. Tärkeintä on parantaa tiedonkulkua. Mukana on kuitenkin myös paremman hinnan odotusta ja ra hojen pitämistä metsäpankissa. Se on rei lu kolmannes kasvun muutoksesta. Välinpitämättömiä omistajia vain vähän Hiljaisiksi luokiteltiin metsänomis tajat, jotka eivät ole tehneet met sänkäyttöilmoitusta tai hakeneet kemeratukea kymmeneen vuoteen. Yleisiä syitä hiljaisuuteen tai passiivisuuteen on, että omistaja ei halua avohakkuuta, raskaita met säkoneita eikä muuttuvaa metsän ilmettä. Kuusisahatavaran viennin kasvu perustui Aasian markkinoiden ve toon. Valtaosa hiljaisista metsänomis tajista on omalla tavallaan aktiivisia. 2 A J A S S A 16. ”Maastosuunnittelua on vähen netty metsätaloudessa kustannusten takia. Saalismäärä nousi kai killa riistakeskusalueilla, paitsi Poh joisKarjalassa. Tiedonkulun pulmat rasittavat luonnonhoitoa Metsäammattilaisten mukaan luon nonhoitoa on mahdollista lisätä ja te hostaa talousmetsissä, vaikka hak kuumäärät kasvavat. Tutkimuk sen mukaan ilmaston lämpeneminen on tärkein kasvun muutokseen vai kuttava ympäristötekijä. PTT:n metsäekonomisti Emmi Haltia näkee, että puun lisätarjon nan kannalta merkittävin omistaja ryhmä ovat osittain aktiiviset. Yllättävän havainnon takana on Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tuore tutkimus, joka selvitti puun tarjonnan ja etenkin tarjoamatto muuden syitä. Sahatavaran viennissä yllettiin ennätykseen Sahatavaran vienti nousi viime vuon na noin 8 miljoonaan kuutioon, mi kä on 10 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. ”Heidän hallinnassaan on nel jännes käyttämättömistä hakkuu mahdollisuuksista.” Käyttämättömien hakkuumah dollisuuksien kokonaismääräksi on arvioitu runsas 400 miljoonaa kuutiometriä, eli koko maan met sien neljän vuoden kasvua vastaa va määrä. Se on kaikkien aikojen en nätys, Sahateollisuus kertoo. Sähköisen puukauppapaikan nimi on Kuutio Puunostajien ja –myyjien valmiste lema sähköinen puukauppapaikka etenee. Tutkimuksessa met sänomistajat jaettiin aktiivisiin sekä hiljaisiin ja mukana olivat perhe omistajat, kuolinpesät ja verotus yhtymät. Laaja omistus on laaja ymmärrys Maatalous ja ympäristöministe ri Kimmo Tiilikainen (kesk.) pi tää myönteisenä sitä, että suuri osa käyttämättömistä hakkuumahdol lisuuksista on ainakin osittain ak tiivisilla metsänomistajilla ja että 20 40 60 80 100 Aktiivinen verotusyhtymä 14 % Aktiivinen kuolinpesä 8 % Aktiivinen verotusyhtymä 14 % Aktiivinen kuolinpesä 8 % 90 prosentilla yksityismetsistä on aktiivinen omistaja Lähde: PTT H ilj ai ne n pe rh eo m is tu s 7 % H ilj ai ne n ve ro tu sy ht ym ä 1 % H ilj ai ne n ku ol in pe sä 2 % % Aktiivinen perheomistus 68 % Aktiivinen perheomistus 68 % Puoliaktiivisilla on paljon puuta PTT: Uinuvan metsänomistajan herättelyä enemmän kannattaa jo heränneen vauhdittaminen. Sisältöä sivustolla ei toistaiseksi paljoa ole, eikä puukauppaa pysty siellä vielä tekemään, mutta asiasta kiinnostuneet voivat jo jättää yhteys tietonsa
Stora Enson hankkeet keskittyvät Itäja Keski-Suomeen. Ensimmäiset kansainvälisen metsäpolitiikan kurssit alkavat tänä keväänä. Metsänomistajat itse ovat tehneet viidenneksen kemerahakemuksista. Taimikoiden varhaishoidon tukea maksettiin 42 000 hehtaarille. Suurimmillaan yhdistysten osuus kemerahankkeista oli Pohjois-Suomessa ja pienimmillään Hämeen ja Uudenmaan alueella. Viime viikolla järjestetyssä tutustumistilaisuudessa metsävaikuttajat toivoivat professorilta huomiota erityisesti Brysselin päätöksentekoon. Sivut 18–19 Aita suojaa hirviltä, mutta hinta on kova Sivu 19 Metsäsuunnitelman teko kysyy kuntoa Sivut 22–23 Puusuksilla kohti Lahden MM-kisoja Sivut 22–23 PILKKEITÄ Talvi ei vie lehtiä kaikilta puilta Sivu 24 Orava viihtyy maalla ja kaupungeissa Benjam Pöntinen aloittaa Luonnosta-sivun kirjoittajana. ELIISA KALLIONIEMI, teksti ERKKI OKSANEN, kuva SAKSALAISSYNTYINEN Maria Brockhaus valittiin viime keväänä kymmenen hakijan joukosta hoitamaan uutta kansainvälisen metsäpolitiikan professuuria. Metsä Groupin osuus viime vuonna jätetyistä kemerahakemuksista on vajaat kymmenen prosenttia. Vielä siihen ei lumen puutteen vuoksi ole ollut mahdollisuutta. EU:n direktiivit askarruttavat niin metsäammattilaisia kuin metsänomistajia. Tiilikainen käyttää lukua 600 000 ja näkee, että mitä isommalla osalla on omakohtainen kosketus metsään, sitä helpompi on tehdä metsäpolitiikkaa. Virkaanastujaisluennolla Brockhaus lupasi opetella hiihtämään. Viime vuonna kemeratukea maksettiin kaikkiaan 143 000 hehtaarille. Viime vuoden lopulla hän koki itsekin melkoisen ilmastonmuutoksen. Kohteet ovat ensiharvennusmetsiä, joiden korjuun viivästyminen lykkää hankkeiden toteutumista ja tukien maksamista. Idea viran perustamisesta syntyi Metsämiesten Säätiössä, ja sen mahdollisti säätiön lahjoitus. Pienpuun korjuutukea ja nuoren metsän hoitoa – ensiharvennuksia – tuettiin 28 000 hehtaarilla. Siellä myös pienpuunkorjuutuen osuus tuista on suurempi kuin muualla maassa. ”Huolestuttavinta on, että osalla metsänomistajista yhteys omaan metsään on kirvonnut.” Tilakoon kasvattamista pidetään puuntarjontaa lisäävänä keinona, joka vääjäämättä myös vähentäisi metsänomistajien määrää. Esimerkiksi vähittäiskaupassa on selvää, että asiakkaalta kysytään ”mitä saisi olla”, eivätkä palveluajat ole pelkästään arkipäivisin kahdeksasta neljään. Sivu 26 Välillä kontortasta tykätään, välillä ei Sivu 30 TÄSSÄ NUMEROSSA 20 40 60 80 100 Aktiivinen verotusyhtymä 14 % Aktiivinen kuolinpesä 8 % Aktiivinen verotusyhtymä 14 % Aktiivinen kuolinpesä 8 % 90 prosentilla yksityismetsistä on aktiivinen omistaja Lähde: PTT H ilj ai ne n pe rh eo m is tu s 7 % H ilj ai ne n ve ro tu sy ht ym ä 1 % H ilj ai ne n ku ol in pe sä 2 % % Aktiivinen perheomistus 68 % Aktiivinen perheomistus 68 % Puoliaktiivisilla on paljon puuta luottamus metsäammattilaisia kohtaan on kohtalainen kaikilla omistajaryhmillä. Hän on itsekin kotoisin maatilalta, ja tietää, että suomalaiset ja saksalaiset metsänomistajat ajattelevat metsistä eri tavoin kuin monen muun EU-maan kansalaiset. ”Ehkä kokeilen ensin luistelemista.” Metsäkadon tutkijasta professoriksi Helsinkiin Euroopan ainoa kansainvälisen metsäpolitiikan professori Maria Brockhaus aloittelee työtään Helsingin yliopistossa. Toteuttamattomia kemerahankkeita on Pohjois-Suomessa runsaimmin. Suomessa on vahva eetos, että perinnöksi pitää jättää hakkaamattomia metsiä, että ei tarvitse kuoltuaan hävetä. Metsätieteiden laitoksen johtaja Pasi Puttonen Helsingin yliopistosta (oikealla) ja Metsämiesten säätiön puheenjohtaja Ilpo Tikkanen esittelivät Maria Brockhausille suomalaisia metsäpäättäjiä. Vahvimmillaan yhtiö oli Uudellamaalla, Järvi-Suomessa ja Suomenselän alueella. ”Tehtäväni on tuottaa tietoa päätösten tueksi, eikä sanoa, mitä pitäisi tehdä.” Tutkimuksen ohella professori avaa opiskelijoille, miten päätökset syntyvät. Sivut 12–13 METSÄSTÄ ”Mäntyä voi hyvin istuttaa tiuhempaan” Iiläinen metsänomistaja Eero Alaraasakka palauttaisi myös uudistamiskypsyyden. Myös vahvat perinteet voivat olla puuntarjonnan ja tilakaupan rajoitteena. Työskenneltyään pitkään Cifor-tutkimuslaitoksella, viime vuodet Indonesiassa, hän muutti pohjoiselle havumetsävyöhykkeelle Helsinkiin. Osa ammattilaisista ei kunnolla ymmärrä kuinka tosissaan avohakkuuvapaata metsätaloutta haluavat metsänomistajat voivat olla. MIKKO RIIKILÄ METSÄNHOITOYHDISTYKSET ovat tehneet yli puolet kaikista viime vuonna jätetyistä kemerahakemuksista, ilmenee Suomen metsäkeskuksen yhteenvedoista. HELMIKUUTA 2017 u NRO 3 AJASSA Lintilä: Puulle lisää jalostusarvoa Elinkeinoministeri Mika Lintilä haluaa lisää rahoitusta tutkimukselle ja innovaatioille. Metsänomistajien lukumäärä riippuu laskentatavasta. Brockhaus on perehtynyt erityisesti trooppisten metsien rooliin ilmastonmuutoksessa. UPM teki vajaat viisi ja Stora Enson kolmisen prosenttia hakemuksista. Tutkimuksen mukaan metsäammattilaisten piirissä on edelleen vaikeuksia samaistua metsänomistajien yksilöllisiin tilanteisiin. Ne ohjaavat politiikkaa myös EU:ssa. Mh-yhdistykset kemerarohmuina H ei kk i N uo rt ev a. Kohti asiakaslähtöisempää aikaa Metsäpolitiikan keinoin on vaikea lisätä puun tarjontaa. Niistä 73 000 hehtaaria oli nuoren metsän harvennusta, siis taimikoiden hoitoa. Sivu 6–7 Yhtiöiden kasvuun tuli suvantovaihe Sivu 7 Näin päätetään hirvenkaatoluvat Sivut 9–11 Miten saada korvaus korjuuvaurioista. Huomio on kääntynyt asiakaslähtöisempään ajatteluun, johon metsäalalla on herätty jälkijunassa. Hän kuitenkin korostaa, että pohjimmiltaan metsiin liittyvät ongelmat ovat globaaleja. Tilanne on kaksipiippuinen, sillä laaja metsänomistus tarkoittaa myös laajaa ymmärrystä metsätaloutta kohtaan. Brockhaus ymmärtää suomalaisten huolen. AJASSA 3 16
Ei se niin näps ja kops tuo veroilmoitus synny. Kuitit ja kilometrit menevät saman tien exceliin, jolloin tilanne on aina nähtävissä. Uutena karkotteena oli voimakastuoksuinen käsivoide.” Metsä-Masa Uusi hirvikarkote ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi Viitisen vuotta sitten silloinen Metsäntutkimuslaitos tiedotti mielenkiintoisesta havainnosta liittyen hakkuisiin. Metsänomistajia on turha syyllistää. Hallinto ja hauskat naapurit tuottavat kaikenlaista, mikä auttaa metsänomistajaa ymmärtämään oikean. Teen kyllä itse kirjanpidon ja veroilmoituksenkin, mutta loppusilauksen tekee asiantuntija. MIKKO HÄYRYNEN Väärin oikein NÄKÖKULMA ”Miten on kollegat, tuleeko tehtyä veroilmoitus. Läheskään aina syy myymättömyyteen ei ole taloudellinen, joten euromääräiset edut tai rangaistukset tepsivät huonosti. Silti melkein joka vuosi täytyy tehdä lisäselvityksiä.” Wanhajätkä ”Itselläni on tapana pitää kirjanpito jatkuvasti ajan tasalla. Kukin saa tehdä metsällään, mitä haluaa. Pellervon taloustutkimus ryhtyi yhteistyössä Metsäsäätiön kanssa selvittämään asiaa. On kiinteistö ja sillä oleva irtain, ja niiden omistaja, joka tekee ratkaisunsa omista lähtökohdistaan. Viime viikolla julkistetun tutkimuksen tulos oli yllättävä. Tutkimus osoitti, että hakkuista pidättäytymiseen on monia syitä. Kuten senkin, että ei tee mitään. Sähköisesti ilmoittelen.” Metsäkupsa ”Itse on tullut ko. AJASSA 4 16. Yhteydenoton jälkeen heistä puolet jatkoi perehtymistään kirjautumalla Metsään.fi-palveluun ja 30 prosenttia pani alulle puukaupan tai teki kemerahakemuksen. Jonkun mielestä väärin on sekin, että jotkut maksavat tilasta aika hyvin. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Lukupari 30 ja 30 jäi kuitenkin elämään osoituksena huolestuttavasta kehityssuunnasta. HELMIKUUTA 2017 u NRO 3 Uusiutuvan energian osuus loppukäytöstä vuonna 2016 tulee ylittämään laskentavasta riippumatta 40 prosenttia. ??. Säädöksiksi muotoiltujen eettisten rajojen sisällä ei ole oikeaa tai väärää. SITAATTI LUKIJAKUVA Jonkun mielestä joku omistaa metsänsä väärällä tavalla kun ei myy puuta niin kuin jonkun mielestä pitäisi. Metsäkeskus arvioi neuvonnan maksaneen noin 1,1 miljoonaa euroa, mikä ei ole paljon, kun ottaa huomioon markkinoille tulleen puumäärän ja työtilaisuudet.. palautusta aikanaan tulla. Samoin henkilökohtainen neuvonta. Kauppoja ei synny, jos ei ole myytävää, puulle ei ole kysyntää tai sen hinta koetaan huonoksi. Jonkun mielestä on väärin kun tilakoko ei kasva. Pinta-alaa pidettiin isona. Käyttääkö joku ulkopuolista asiantuntijaa peräti?” Pihkatappi ”Itse olen toistaiseksi täytellyt veroilmoitukset hyvällä menestyksellä: tappiota on pystynyt näyttämään lähes joka vuosi.” Maalais-Seppo ”Itse on kirjanpito ja veroilmoitus tullut vuosittain tehtyä. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Mutta kuka jättää metsänsä hoitamatta ja hakkaamatta, ja miksi. Paperimallisena on postin kannettavaksi mennyt tähän asti, mutta pitänee alkaa opiskella tuota sähköistä lähetystä tällä kertaa.” Harjuntallaaja ”Valmis kirjanpito-ohjelma atk:lla säästää hermoja. Viime vuoden aikana sen asiakasneuvojat tavoittivat noin 10 000 niin kutsuttua hiljaista metsänomistajaa, joko puhelimitse tai tapaamalla henkilökohtaisesti. Metsien määrää ja tilaa luotaavassa inventoinnissa oli paljastunut, että lähes 30 prosenttia metsistä oli ollut käsittelemättä 30 viime vuotta. Jos markkinat muutoin toimivat, tehokkain keino vaikuttaa metsänomistajien päätöksiin on tarjota tietoa ja palveluja. Eniten hakkuita on varaa lisätä aktiivisiksi luokitelluilla metsänomistajilla. Voitollista oli ja metsävähennyksen ansiosta taitaa kymppitonni ns. Kun päivitykset vuoden muutoksista tipahtavat ennen vuodenvaihdetta ja ajaa sen ennen uutta veroilmoitusta, niin aina on temput heti kohdallaan.” Jees H-valta ”Tappiota taas tulee, kiitos metsäkeskuksen ’vatuloinnin’. Jos tähän lisätään tuontisähkön alkuperä, niin Ruotsin vesija tuulivoiman myötä osuus lähentelee 50:tä prosenttia. Uusi kysymys: Omistatko klapikoneen. Tiedotteesta tosin kävi ilmi, että suurimmalla osalla unohdetuista hehtaareista ei ollut hakattavaa eikä kiireellistä hoidettavaa. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. ??. Suomen metsäkeskuksella on tästä hyviä kokemuksia. Kävi ilmi, että passiivisia metsänomistajia oli luultua vähemmän. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Syyllistäminen on turhaa Sen sijaan hyvät ja helposti saavutettavat palvelut auttavat lisäämään metsien hoitoa ja puukauppoja. Taustalla on ajatus ”oikeasta”, ja että omistus on alistettu tämän ylevämmän tavoitteen alle. Suomen ja Ruotsin ydinenergia huomioon ottaen päästöttömän energian osuus loppukulutuksesta on yli 70 prosenttia.” Johtaja Pekka Ripatti Energiaviraston uusiutuvan energian ajankohtaispäivillä Aiotko seurata hiihdon MM-kisoja. ilmoitus tehtyä jo parikymmentä vuotta. 09 315?49?804 AD: Anna Back p. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Kyllä 60% EI 40% vas taa jia 60 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Jonkun mielestä perintötilan jakaminen on väärin ja perintömaan myyminen hyvin väärin. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Tuon erikoisempaa kirjanpito-ohjelmaa en vielä ole kaivannut.” Gla ”Mielenkiintoinen hiihtopäivä hirvien laidunalueella
Jäin heti koukkuun, kun näin sen liitävän”, Pöntinen kertoo. » Lukuisia palkintoja, mm. Merkki oli ollut kunnan tiejaoston päätöksellä paikallaan pysyvästi ympäri vuoden aina vuodesta 1998 lähtien. Koska Pöntinen on muutaman vuoden sisällä jo ehtinyt kirjoittaa Metsälehteen sekä liito-oravista että lepakoista, ensimmäinen kirjoitus käsittelee kotimaista perusnisäkästä oravaa. ”On minulla olemassa metsäruokinta linnuille, että sitä pitää käydä hoitamassa. Siellä on hyvä rauhoittua varsinkin silloin, kun on ollut vipinää ja menoja.” Pöntisen ensimmäinen Luonnosta-juttu löytyy sivulta 25. Pöntinen on osallistunut myös kahden luontoelokuvan tekemiseen ja pitänyt lukuisia valokuvanäyttelyitä sekä Suomessa että ulkomailla. Kahden muun palstalle tulevan jutun aiheita hän ei ole vielä päättänyt, mutta aiheen keksimistä helpottanee kirjoittajalle annetut vapaat kädet. män koko uransa aikana. Tietä pitkin on ajettu 50 tonnin kuormilla kylmän viileästi. » Ensimmäinen valokuvanäyttely vuonna 1979. Tiellä ei ole yhtään siltaa, jonka vuoksi painorajoitus olisi tarpeen. Kukaan ei valittanut. ”Kaikki alkoi aikanaan kiinnostuksesta luontoon, ja aluksi pidin eniten lintujen kuvaamisesta. Paikalla ollut, paljon lähitiloilta puuta ostanut ostomies totesi, että painorajoitusmerkki estää käytännössä metsätalouden harjoittamisen kokonaan. Ajattelin, että nyt riitti. Seurasi 30 päivän valitusaika. HELMIKUUTA 2017 u NRO 3 Benjam Pöntinen » Syntynyt Lapualla vuonna 1953. Minä asianosaisena kuultavana, samoin tieisännöitsijä. Yksi rouvashenkilö tiejaostosta oli estynyt, varamies tilalla – maanviljelijä ja konemies, ei huono juttu ollenkaan. ??. Juuri valtion taiteilijaeläkkeelle päässyt lapualainen on syksyn ja talven aikana kuvannut vähemmän, sillä aikaa on mennyt vanhasta kansakoulusta kerrostaloasuntoon muuttamisessa. Kukaan ostomies ei halua tieten tahtoen poliisitutkintaan ja vaikeuksia työnantajalleen. Laadin valituksen tiekunnan päätöksestä kunnan tiejaostolle. Tämänkään jälkeen mökkiläiset eivät muuttaneet suhtautumistaan, eivätkä metsänomistajien yksiköt riittäneet tiekunnan kokouksessa merkin poistamista kannattavan ehdotuksen läpiviemiseen. AJASSA 5 16. Vuoroni tuli, asianosaista valittajaa kuultiin. Finnfoto-palkinto 2013, Vuoden luontokuvakisan 2. Merkkiin ovat suhtautuneet kirjaimellisesti tien loppupäässä kesäpaikkojaan pitävät mökkiläiset ja tietenkin puuta ostavat yhtiöt. Erään ison savotan energiapuut, kolme pitkää aumaa, jäivät maaksi maatumaan, kun mökkiläiset heittäytyivät Tiet ja puut niin hankaliksi, ettei risuja haettu enää pois. Olin huojentunut. Tiekunta piti katselmuksen kesällä. Relauspaikkana metsä Pöntinen on pian 40-vuotisella urallaan tehnyt kymmenissä laskettavia kirjoja, erityisesti luontokuvakirjoja. Kysyin naapuriltani, jonka tila on aivan merkkitienhaaran lähellä, että vieläkö se merkki on siellä. Valmistauduin jo mielessäni maaoikeuteen, kun kutsuttiin saliin takaisin. Seurasi pitkä odotus käytävässä. Tiejaoston kokouspäivä, toimituspäivä, koitti. Syyttävät sormet osoittivat minuun päin. B en ja m Pö nt in en. Benjam Pöntisen luontoaiheisia kuvia ja kirjoituksia on ollut Metsälehdessä ennenkin, mutta tästä numerosta alkaen hän esiintyy lehdessä säännöllisesti. Useita palkintoja ja tunnustuksia saaneelle Pöntiselle mieleisiä kuvauskohteita ovat olleet erityisesti liito-oravat, lepakot ja linnut. ”Ai, onko siellä sellainen merkki?” oli huvittunut vastaus. Liito-orava tuli myötäjäisinä vuonna 1991. Latasin argumenttini, äänestäni varmaan kuului, että leikkipuheesta ei ollut kyse. Omin käsin en tuota merkkiä nurin saanut, mutta siitä ei oikeasti tarvitse enää välittää. Kesällä aiheena ovat linnut, ja jutun kohteeksi Pöntinen suunnittelee lapinpöllöä. BBC:n järjestämän luontokuvakilpailun sarjavoiton Pöntinen pokkasi vuonna 1991. Perustelin valitusta elinkeinotoiminnalla ja tiemaksuilla, metsänparannusvaroilla ja kemeratuilla, moteilla ja kilometreillä. Seurauksena kaarnakuoriaisongelma omassa metsässäni, jota parhaillaan siellä John Deere kaatelee. ??. ”Lapsena olin innokas piirtäjä. ”Metsä on oikea relauspaikka. palkinto nisäkässarjassa 2011, BBC:n luontokuvakisan sarjavoitto 1991. Asia oli huomaamatta päässyt lipsahtamaan meiltä elinkeinotoimintaa harjoittavilta tienkäyttäjiltä. Kokoontuminen tutussa paikassa kunnan valtuustosalissa, tiejaosto istui kuin oikeudessa ikään, kolme jäsentä ja sihteeri. Ammattimainen valokuvaus alkoi vuonna 1989. Menneen talven savotan puita jouduttiin ajamaan osittain vielä kelirikon aikaan, kun risteävän tien vaikutusalueen yhteiskauppa oli viivästynyt. Järjellä, tunteella ja historialla. Vihasin tuota vaivaista punakeltaista liikennemerkkiä, joka esti työkoneilla kulkemisen ja puutavaran kuljetuksen ja paljon muuta. AJANKOHTAINEN KOLUMNI FAKTA RIITTA ALESTALO Kirjoittaja on iittiläinen agronomi ja metsänomistaja-yrittäjä ANNE HELENIUS M etsälehden lukijoille jo aiemmilta vuosilta tuttu pitkän linjan luontovalokuvaaja Benjam ”Benga” Pöntinen alkaa kirjoittaa Luonnosta-palstalle tästä numerosta lähtien. Kuvaamisen lisäksi Pöntinen on kirjoittanut omien sanojensa mukaan enemmän tai vähemKaikki alkoi linnuista Palkittu luontokuvaaja Benjam Pöntinen aloittaa Luonnosta-palstan uutena kirjoittajana. Sillä tavoin hiukan harrastin kuvantekoa.” Ensimmäisen järjestelmäkameran Pöntinen osti heti armeijasta päästyään vuonna 1973. Yksi tärkeimmistä aikaansaannoksistani viime syksynä oli muuan 15 tonnin painorajoitusmerkin pannaan julistaminen ja virattomaksi järjestäminen. Ystävällinen puheenjohtaja ilmoitti, että tiejaosto on yksimielisesti päättänyt, että 15 tonnin painorajoitusmerkki tulee poistaa. Pöntiselle metsä on ehdottoman mieleinen paikka, ja tämä tunne on vain lisääntynyt vuosi vuodelta. Jäljensin lehdistä ja kirjoista piirtämällä eläinten kuvia. » Valtion ylimääräisellä taiteilijaeläkkeellä vuodesta 2016. Paikalliset ovat tottuneet merkkiin niin, etteivät he enää näe sitä. » Tehnyt 33 valokuvakirjaa: aiheina luonto, pohjanmaalaiset kylät ja kirkot
6 16. Se, saadaanko metsähakkeen käyttömäärät nousuun, riippuu Lintilän mukaan pitkälti sähkön ja päästöoikeuksien hinnoista. Se on hänen mukaansa ainoa mahdollisuus, jos puusta halutaan tulevaisuudessa jalostaa entistä korkeatasoisempia tuotteita. Vuonna 2015 lämpöja voimalaitokset käyttivät Luken mukaan reilut seitsemän miljoonaa kuutiometriä metsähaketta, mikä on kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014. ”Markkinatilanne häiriintyy aina, kun aletaan puhua muutoksista verotuksessa.”. Viime kädessä puun käytön mahdollisuudet perustuvat hänen mukaansa kuitenkin siihen, että metsät hoidetaan jatkossakin hyvin. Vuonna 2015 metsiä hakattiin Luonnonvarakeskus Luken mukaan vajaat 70 miljoonaa kuutiometriä. Ei kiinteistöverolle Lintilä tunnetaan keskustan veroasiantuntijana. Se on pitkälti kiinni kantohinnoista.” Julkisuudessa keskustellaan tasaisin väliajoin siitä, pitäisikö kiinteistövero ulottaa metsämaahan. Tukea tarvitaan hänen mukaansa niin metsäpäähän kuin voimalaitoksille. Metsähakkeen tukijärjestelmä käydään työja elinkeinoministeriössä läpi ensi vuonna. ”Suomi ei WTO:n jäsenenä voi kieltää venäläishakkeen tuontia. Puurakentamisen terveysarvoja ei voi korostaa liikaa, mutta se pitää saada myös kustannustasoltaan kilpailukykyiseksi.” HAASTATTELU LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat L isää innovaatiorahoitusta ja tutkimustoimintaa, linjaa elinkeinoministeri Mika Lintilä . Tärkeintä on saada puuta markkinoille. Määrä on pieni, mutta kuumentaa metsänomistajien ja puunkorjaajien tunteita. Innovaatiorahoituskeskus Tekes, joka myöntää innovaatiorahoitusta yrityksille ja tutkimusorganisaatioille, toimii työja elinkeinoministeriön alaisuudessa. HELMIKUUTA 2017 u NRO 3 AJASSA pulla hyväksymä energiaja ilmastostrategia tarjoaa Lintilän mukaan hyvät mahdollisuudet lisätä ja kehittää puun käyttöä. Suomeen tuodaan vuosittain muutamia satojatuhansia kuutiometrejä metsähaketta Venäjältä. Lintilän mielestä ei. ”Metsäraaka-aineen käyttö on kehittynyt huikeasti. ”Puun käytöllä on strategiassa keskeinen rooli. Energiaja ilmastostrategian tavoitteiden toteuttaminen nostaa metsien vuotuiset hakkuumäärät Lintilän mukaan noin 85 miljoonaan kuutiometriin. Puusta voidaan valmistaa lääkkeitä ja sillä voidaan korvata öljyä. ”Julkiset hankinnat ovat hyvä tapa murtaa jäätä ja saada luottamusta puurakentamiseen. Haketuki tarpeen Metsähakkeen käyttömäärät ovat viime vuosina olleet laskussa. Hakattavaa riittää Hallituksen viime vuoden loTukea innovaatioille Elinkeinoministeri Mika Lintilä haluaa panostaa puusta saataviin uusiin tuotteisiin. Taustalla ovat leudot talvet sekä sähkön ja päästöoikeuksien alhaiset hinnat. Jos tähän maahan halutaan uusia nousuja, pitää innovaatioille saada lisää rahaa.” Lintilän sanoilla on painoarvoa. Metsäverotusta hän ei lähtisi suuremmin muuttamaan. Lintilä laittaa toivonsa julkisiin rakennuksiin. Samoin Teknologian tutkimuskeskus VTT. Päätösvalta on voimalaitoksilla”, hän sanoo. Tarjontaa on, mutta kysyntä on vähäistä. Hän ennakoi tosin, että tulevaisuudessa metsähakkeella on entistä suurempi rooli myös biopolttoaineiden raaka-aineena. Hänen mukaansa paloturvallisuusmääräykset on nyt saatu sellaisiksi, että puurakentamista pidättelee lähinnä rakentamiskulttuurin vanhakantaisuus. ”Markkinatilanne häiriintyy aina, kun aletaan puhua muutoksista verotuksessa. Puurakentamisen vauhtiin Lintilä ei ole tyytyväinen. Lintilän mukaan tilanteelle ei voi mitään. Tukitasoja ei Lintilän mukaan voida nostaa, mutta se on hänen mielestään selvää, että tukijärjestelmää tulee jatkaa. ”Suomen metsät kasvavat vuodessa sata miljoonaa kuutiometriä, joten reilusti turvallisissa rajamäärissä ollaan”, Lintilä sanoo. Metsäteollisuuden sivutuotteita hyödynnetään entistä enemmän energian tuotannossa, metsähakkeella on oma roolinsa lämmön ja sähkön tuotannossa ja nestemäisten biopolttoaineiden osuus aiotaan nostaa 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä”, hän luettelee
UPM:n ja Stora Enson vertailussa on mielenkiintoista, että yhtiöiden liikevaihdot laskivat lähes samoille miljoonaluvuille, mutta UPM pystyi suuremmasta liikevaihdon laskusta huolimatta hitusen parantamaan tulostaan, kun taas Stora Enson tulos rojahti kolmanneksen. Stora Enso UPM Metsä Group Metsä Board liikevaihto, milj. Pääjohtaja Kari Jordanin mukaan Viron hanke tulee ottaa vakavasti, mutta hän on rauhallisella mielellä, sillä toteutuminen menee 2020-luvulle. Tukea tarvitaan hänen mukaansa niin metsäpäähän kuin voimalaitoksille. Vaikka paperimarkkinat supistuvat, niin kustannusjahdin ansiosta kaikki toiminnot olivat kannattavia. Uruguaylaismediassa on väläytelty, että tehdas maksaisi kaikkiaan noin 3,7 miljardia euroa. Stora Enso käynnistää kannattavuuden parantamisohjelman, jonka tavoite on pienentää vuosittaisia kustannuksia 50 miljoonalla eurolla. Metsä Groupin nousuputki katkesi Metsä Groupin nousuputki katkesi kun viime vuoden liikevaihto ja tulos laskivat. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen pursusi tulosjulkistuksessa tyytyväisyyttä. Siihen mennessä maailman sellunkulutus on kasvanut ja vanhoja tehtaita suljettu. Viron ja Latvian hakkuumahdollisuudet ovat yhdessä noin 20 miljoonaa kuutiometriä. Tehtaan puunkäyttö olisi noin 4,5 miljoonaa kuutiometriä. Hankkeen takana on Virossa tunnettuja metsäteollisuusmiehiä. Konsernin puunhankinta, joka pitää sisällään suhteellisen pienen metsäpalvelutoiminnan, teki erityisen hyvän vuoden. € 541 (814) 1 080 (1 075) 361 (468) 102 (167) tulosprosentti 5,5 (8,1) 11 (10,6) 7,8 (9,3) 5,9 (8,3) omavaraisuusaste, % 48 (45) 59 (56) 44 (43) 48 (46) henkilöstö 26 100 (26 050) 19 310 (19 578) 9 300 (9 599) 2 466 (2 601) vaihtoon. Stora Enso suunnitteli lyhytkuitusellutehdasta samaan yhteyteen, mutta on ilmoittanut harkitsevansa tilannetta uudelleen. Elämää selluhuipun jälkeen Suurimpien metsäteollisuuskonsernien keskeiset tunnusluvut 2016 (suluissa 2015). Äänekosken biotuotetehdas etenee aikataulussa. € 9 802 (10 040) 9 812 (10 138) 4 658 (5 016) 1 720 (2 008) tulos ennen veroja, milj. Beihai tuottaa kuluttajapakkauskartonkia ja puolisellua eli kemimekaanista massaa. UPM:n taseessa on rahaa, joka etsii kohdetta, ja yritys on valmis miljardi-investointeihin. UPM:llä on jo sellutehdas Uruguayssa, ja neuvottelut toisesta, 1,5–2 miljoonan tonnin sellutehtaasta jatkuvat. HELMIKUUTA 2017 u NRO 3 7 AJASSA Le ht ik uv a / M ar tt i K ai nu la in en FAKTA Mika Lintilä » elinkeinoministeri » keskustan viidennen kauden kansanedustaja » kotoisin Toholammilta » 50-vuotias » hallintotieteiden kandidaatti » työskennellyt rauhanturvaajana ja Pouttu Oy:n talouspäällikkönä » vaimo ja kaksi aikuista lasta » mukana viidessä ravihevosessa, eduskunnan jalkapallojoukkueen kärkipelaaja Metsähakkeen tukijärjestelmää tulee ministeri Mika Lintilän mukaan jatkaa. Mekaanisessa puunjalostuksessa Metsä Groupilla on menossa sadan miljoonan euron investoinnit. Stora Enso käy kustannusjahtiin Myös Stora Ensolla on sellutehdas Uruguayssa yhdessä chileläisen Araucon kanssa, mutta juuri lyhytkuitusellun hinnanlasku teki loven liikeLaskevia liikevaihtoja, erilaisia näkymiä Metsäyhtiöiden tulokset kertovat, että nousua on seurannut hienoinen suvanto. Täysi vaikutus aiotaan saavuttaa ensi vuoden aikana. Käynnistys osuu syklisen sellumarkkinan laskevaan vaiheeseen, mutta tehtaan elinkaaren aikana suhdanteita ehtii tulla ja mennä. Syitä oli kolme: paperinvalmistuksen alasajo ja kartonginvalmistuksen alkuvaikeudet Husumin tehtaalla sekä sellun hinnan lasku. Hyvä tulos kertoo Äänekosken vuoksi kohonneista hankintamääristä mutta myös siitä, että metsäjohtaja Juha Mäntylä ei ole ihan helppo neuvottelukumppani korjuu-urakoitsijoilleen tai puuta ostaville sahoille. Siihen nähden jompaan kumpaan maahan mahtuisi miljoonan tonnin sellutehdas. Tuloksissa ovat mukana kertaluonteiset erät. Markkinasellu on herkkä hyödyke, jonka hinta heittelee arvaamattomasti. Käytännössä se tarkoittaa hankkeesta vetäytymistä. Siihen sisältyisivät Uruguayn valtion satsaukset kuljetusyhteyksiin. Viron oma tehdas vaikuttaisi Metsä Groupin Viron-puunhankintaan, joka on nyt noin puoli miljoonaa kuutiometriä. Stora Enson tulosprosentti on ollut pörssin metsäyhtiöistä heikoin kolmena perättäisenä vuotena. Viron sellutehdas otettava vakavasti Tammikuussa uutisoitiin virolaishanke 700 000 tonnin sellutehtaasta, jota varten on perustettu kehitysyhtiö Est-For. Syynä on, että Kiinan puukustannus on noussut ja lehtipuusellu halventunut. Viime vuonna lehtisellussa nähtiin jyrkkä pudotus ja nykivä elpyminen.. 16. Lohjalla laajennetaan viilupuun tuotantoa ja Äänekoskelle tehdään koivuviilulinja, jonka viilut jalostetaan vaneriksi Viroon rakennettavalla tehtaalla. Koivuviilun valmistus loppuu Suolahdessa, mutta siellä testaan jo havuviilun valmistuslinjaa. MIKKO HÄYRYNEN JOS isot metsäyhtiöt arvotetaan viime vuoden tuloksen, näkymien ja yleistunnelman perusteella, niin järjestys on UPM, Metsä Group, Stora Enso. Lisäksi Kiinan Beihain tehtaan käynnistyskustannukset olivat odotettua suuremmat ja kotimaassa Enocellin tehtaan voimalaitoksen käyttöhäiriö toi kuluja
MIKKO RIIKILÄ, teksti VÄINÖ SIKANEN, asiantuntija MAATILOJEN sukupolvenvaihdoksia verotetaan kevyesti, ja moni hyvinkin metsävaltainen tila saattaa täyttää maatilan tunnusmerkit. Käytännössä verottaja on kelpuuttanut 50–100 kilometrin päässä kotitilasta olevat metsät osaksi maatilaa”, Sikanen sanoo. HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Vuonna 2015 puunkäytön arvo oli noin neljä miljardia euroa ja puuta käyttävän teollisuuden tuotannon yhteisarvo yli 19 miljardia. Epäselvissä tapauksissa kannattaa pyytää verottajan ennakkopäätös. Metsätilaa verotetaan käyvästä arvosta. Äärimmillään kaskinauriin viljely entisellä metsämaalla saattaa täyttää viljelyn tunnusmerkit. Jatkaja voi ostaa työt kokonaisurakalla naapurilta ja myydä sadon pystykaupalla, jolloin ostaja korjaa sadon omalla vastuullaan. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio. Mahdollisuus säästöön Esimerkki maatilan ja metsätilan lahjaverosta Metsätila, 50 hehtaaria Käypä arvo 195 000 euroa, lahjavero 21 500 euroa, josta metsälahjavähennystä 3803 euroa. 8 16. Yhteismetsä kannattaa perustaa, jos omistaa suuria, arvokkaita etäpalstoja. Näin saatiin maatiMetsätilasta maatila. Pellervon taloustutkimus on tehnyt johtopäätöksensä siitä, että puunkäyttö painottuu aiem paa enemmän alemman jalostusasteen tuotteisiin, kuten paperista selluun. ”Oikeus ei ottanut kantaa siihen, kuinka kaukana metsät voivat sijaita. MIKKO HÄYRYNEN Puunkäyttö kasvaa, mutta tuotannon jalostusarvo laskee, joten puunkäytön lisäyksen tuoma talouskasvu jää puunkäytön kasvua selvästi alemmaksi. Maksettavaksi jää 17 697 euroa. Puunkäytön reaalisen arvon odotetaan nousevan 14 prosenttia kaudella 2015–2035, mutta puupohjaisen biotalouden vain kuusi prosenttia. Moni metsävaltainen tila täyttää tunnusmerkit. lan sukupolvenvaihdosedut sekä metsäkaupalla muhkea metsävähennys. Jos osia maatilasta halutaan lahjoittaa ja toisia myydä jatkajille, se onnistuu tekemällä kaupat ja lahjoituksen muutaman vuoden välein. Tutustu nettisivuihimme: www.tapio. Kannattavaa viljelyn ei tarvitse olla, eikä myöskään EU-tukikelpoista. ”Ratkaisevaa on, että pellot ovat ennen sukupolvenvaihdosta viljeltyjä ja että uusi omistaja jatkaa viljelyä nimissään. Tästäkin kannattaa pyytää verottajan ennakkopäätös. Vanhan omistajan aikana pellot saavat olla vuokralla, mutta jatkajan osalta vuokraamista ei katsota viljelyn jatkamiseksi”, Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen sanoo. Tällaista järjestelyä verottaja ei enää hyväksy, vaan maatilan luovutus käsitellään aina yhden kiinteistön luovutuksena. Lahjavero perintöja lahjaverolain 55 pykälän mukaan, maksettavaa 2284 euroa. Maatila, 50 hehtaaria metsää, 2 hehtaaria peltoa Käypä arvo 195 000 euroa, 2 hehtaaria peltoa, arvo 9800 euroa. Hallinto-oikeuden tuoreen päätöksen mukaan 235 ja 580 kilometrin päässä sijainneita metsäpalstoja ei luettu kuuluvaksi verohuojennukseen oikeutettuun maatilakiinteistöön. ”Lisääntyvä kartongintuotanto kompensoi tästä muutoksesta vain osan”, metsäekonomisti Jyri Hietala toteaa. Verottaja on viime vuosina – korkeimman hallinto-oikeuden linjausten ohjaamana – tulkinnut maatilakäsitettä väljästi. Hänen mukaansa kaukaiset palstatkin saa liitettyä maatilaan ja sukupolvenvaihdoksessa keveän verotuskohtelun piiriin, kun metsistä perustaa yhteismetsän, joka liitetään maatilaan. Maatilan sukupolvenvaihdoksissa perintötai lahjavero lasketaan 40 prosentista tilan varallisuusarvoa. Puukäytön tuottavuus laskee. Maatila muodostuu omistajansa nimissä olevista maaja metsäkiinteistöistä, jotka sijaitsevat lähialueella. Asuupa eräs verohuojennusmaanviljelijä Afrikassa asti. Monenkin sadan hehtaarin metsätila muuttuu perintöja lahjaverotuksessa maatilaksi, kunhan tilakokonaisuuteen kuuluu pari kolme hehtaaria peltoa. Luovutus kokonaisuutena Aiemmin maatilojen luovutuksissa runsaspuustoiset metsätilat saatettiin myydä jatkajalle erillisellä kaupalla, kun taas maatila lahjoitettiin. Vaikka tuotannon jalostusarvo kasvaa prosenteissa puunkäyttöä hitaammin, rahamääräinen kasvu on edelleen suurempi. Tästä johtuen maatilalla vero jää noin kymmenesosaan metsätilan verosta. Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. Oikeus täsmensi maatilan käsitettä sukupolvenvaihdoksissa. Tällöin verot jäivät niin sanotusti valtion maksettaviksi. Viljely tarkoittaa tuotteiden kasvattamista ja sadon korjaamista. Verohuojennuksen saanut voi asua ja työskennellä jopa ulkomailla. HELMIKUUTA 2017 u NRO 3 AJASSA SUKUPOLVENVAIHDOS KASVAA TUOTTAVA METSÄ Kylvä hyvää! Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Silva Oy Siemenkeskus / puh
Jatkuu seuraavalla aukeamalla. 9 16. Jo ennen jahtia oli kuitenkin ehditty pyöräyttää suunnitteluruljanssi, jossa sopivista kaatomääristä oli keskusteltu useammassakin neuvottelupöydässä. pyyntiluviksi Jo hn er / Le ht ik uv a. HELMIKUUTA 2017 u NRO 3 AJASSA ANNE HELENIUS S uomen riistakeskus myönsi viime syksyksi runsaat 40 000 hirvenpyyntilupaa, joilla kaadettiin lähes 50 000 hirveä. Tähän on pyritty lisäämällä paikallista harkintavaltaa ja vastuuta hirvikannan hoidossa. Suomessa otettiin vuoden 2014 loppupuolella käyttöön Suomen riistakeskuksen valmistelema ja maaja metsätalousministeriön vahvistama hirvikannan hoitosuunnitelma, jonka avulla tavoitellaan vakaata ja rakenteellisesti tasapainoista hirvikantaa. Kanta-arvioista Hirvenpyyntilupien myöntämistä edeltää pitkä ja monimutkainen prosessi, jossa yritetään tyydyttää eri osapuolten usein ristiriitaiset toiveet
Tavoitehaarukan määrittely on melkoista tasapainottelua. Jos hirvikanta pääsee nousemaan tavoiteltua suuremmaksi, se yleensä näkyy kasvavina metsäja viljelysvahinkoina ja lisääntyneinä hirvionnettomuuksina. HELMIKUUTA 2017 u NRO 3 AJASSA Hirvitavoitteiden määrittelemisessä onkin nyt tultu lähemmäksi sekä metsästäjiä että maanja metsänomistajia, ja eri alueiden ominaispiirteet on pyritty ottamaan huomioon. Luvanhakijat Arvioivat tarvittavan pyyntilupamäärän. Hirvihoitosuunnitelma Näin pyyntiluvista päätetään.. Alueellinen riistaneuvosto: Järjestää sidosryhmätilaisuuden. ”Absoluuttista tietoa hirvikannasta ei ole kenelläkään.” Valtakunnallinen riistaneuvosto Seuraa valtakunnallista hirvitilanteen kehittymistä riistaneuvostojen raporttien perusteella. Tavoitteet on asetettu pääsääntöisesti kolmivuotiskaudeksi, ja välivuosina kuullaan sidosryhmiä tavoitteiden toteutumisesta. Hirvitalousalue Käytetään hirvikannan koon tavoiteasettelussa, verotuksen suunnittelussa ja toteutumisen seurannassa. Kuulemisen perusteella riistaneuvosto päättää niin sanotun tavoitehaarukan, jonka rajoissa hirvikantaa säädellään. Lopullisen lupapäätöksen tekee Suomen riistakeskus. Hirvikanta-arviot käsitellään alueellisissa riistaneuvostoissa, joita on 15 ja jotka sisältävät useampia hirvitalousalueita tai niiden osia. Suurta vaihtelua Sidosryhmäkokouksessa osapuolet kertovat näkemyksensä siitä, millaista hirvikantaa ja -tiheyttä hirvitalousalueille kannattaisi tavoitella. ”Palaute sidosryhmiltä on mielestäni ollut sellaista, että tyytyväisiä tähän prosessiin ja menettelyyn sinällään on oltu”, Körhämö arvioi. Riistaneuvostot ovat paljon vartijoina: ne päättävät, millainen hirvitiheyskanta kullekin hirvitalousalueelle määritellään. Kun riistaneuvosto on määritellyt kantatavoitteet hirvitalousalueilleen, tämän jälkeen hirvitalousalueeseen kuuluvat riistanhoitoyhdistykset alkavat yhdessä suunnitella tulevalla jahtikaudella verotettavaa hirvien määrää. Suunnittelun perusperiaate on yksinkertainen: vuotuisen tuoton verran metsästettäessä kanta säilyy samalla tasolla. Suomen riistakeskus Saa riistanhoitoyhdistyksiltä lausunnon lupahakemuksista ja tekee lopulliset lupapäätökset. Vahvistaa tavoitekannan ja -tiheyden hirvitalousalueille. Tiheystavoite kuitenkin vaihtelee huomattavasti eri puolilla maata”, kertoo aikanaan hirvikannan hoitosuunnitelmaa laatimassa ollut riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta. Tulevana keväänä kaatolupia voi ensimmäistä kertaa hakea sähköisesti. Hirvitiheys määritellään sen mukaan, kuinka monta hirveä tuhannella hehtaarilla tulisi olla. Hirvikanta-arvion valmistuttua riistaneuvosto kutsuu sidosryhmäkokouksen koolle. Verotussuunnitelma vaikuttaa Hirvitalousalueiden merkitys näkyy erityisesti verotuksen suunnittelussa. 10 16. ”Tämän perusteella yksittäiset riistanhoitoyhdistykset laativat vielä oman toimialueensa verotussuunnitelmat ja esittävät laskelmansa luvanhakijoille”, Körhämö kertoo. LUKE Antaa arvion hirvikannan koosta alueelliselle riistaneuvostolle. Kun riistanhoitoyhdistykset ovat keskustelleet luvanhakijoidensa kanssa alueen pyyntilupamääristä, luvanhakijat, yleensä metsästysseurat, arvioivat tarvittavan lupamäärän ja jättävät lupahakemuksensa riistanhoitoyhdistykselle. Kuinka hirvikannan hoitosuunnitelma uudistuksineen on sitten onnistunut. Päätöstä riistaneuvosto ei kuitenkaan tee oman päänsä mukaisesti, vaan kuuntelemalla eri sidosryhmien näkemyksiä. Raportoi vuosittain hirvikannan hoitotavoitteiden onnistumisen valtakunnalliselle riistaneuvostolle. Sidosryhmät Paikallistahot kertovat riistaneuvoston järjestämässä sidosryhmätilaisuudessa omat näkemyksensä alueelle sopivasta hirvikannan koosta. Yhtenä ohjaavana tekijänä päätöksissä on hirvitalousalueelle tehty verotussuunnitelma”, Körhämö sanoo. Alueellinen riistaneuvosto raportoi vuosittain hirvikannan hoitotavoitteista ja niiden saavuttamisesta valtakunnalliselle riistaneuvostolle, joka seuraa valtakunnallisen hirvitilanteen kehittymistä. Suunnitelmien onnistuminen on paljolti kiinni siitä, miten hyvin hirvimäärän ja kannan rakenteen arvioissa on onnistuttu. Kaikki alkaa kanta-arviosta Lupaprosessi alkaa keväällä, jolloin Luonnonvarakeskukselta tulee arvio hirvikannan koosta eri hirvitalousalueilla. Jättävät lupahakemuksensa riistanhoitoyhdistykselle. ”Siinä tehdään ihan normaali hallintopäätös harkintoineen. Toisaalta kovin matalissa tiheyksissä hirvikannan rakenteen epätasaisuus lisääntyy, ja paikoitellen voi muodostua hirvityhjiöitä. Viestii suunnitelmasta luvanhakijoille. ”Absoluuttista tietoa hirvikannasta kun ei ole kenelläkään”, Körhämö sanoo. Esimerkiksi Varsinais-Suomen riistaneuvoston alueella saariston hirvitalousalueen hirvitiheystavoite on 5,5–6 hirveä tuhannella hehtaarilla, kun taas Varsinais-Suomi–Etelä-Hämeen hirvitalousalueella tavoitetiheys vaihtelee 2–2,5:n välillä. Tavoitetiheydet voivat vaihdella huomattavastikin jopa samaan riistaneuvostoon kuuluvien hirvitalousalueiden välillä. Sidosryhmiin kuuluu eri tahoja, jotka jollain tavoin ovat hirviasioiden kanssa tekemisissä: esimerkiksi asiantuntijoita ely-keskuksen liikenneja ympäristöpuolelta, poliisista ja Suomen metsäkeskuksesta sekä edunvalvojia MTK:sta, luonnonsuojelujärjestöistä ja riistanhoitoyhdistyksistä. ”Suurimmassa osassa Suomea liikutaan noin kolmen hirven tiheydessä tuhannella hehtaarilla. Hirvikannan hoitosuunnitelman yhteydessä vuonna 2014 Suomeen vahvistettiin 59 hirvitalousaluetta, jotka ovat eräänlaisia kannanhoitoalueita ja koostuvat useamman riistanhoitoyhdistyksen alueista. Riistanhoitoyhdistys Suunnittelevat yhteistyössä hirvitalousalueen verotustarvetta, jonka pohjalta yksittäiset riistanhoitoyhdistykset laativat oman alueensa verotussuunnitelmat. Jos on tarve kannan leikkaamiseen, metsästetään tuottoa enemmän
Periaatteellinen merkitys sillä joka tapauksessa on. Tarkoituksena on ollut lieventää hirvikannan hoitoon liittyviä ristiriitoja. Erityisesti maanja metsänomistajat ovat paikoin olleet pettyneitä vaikutusmahdollisuuksiinsa. Pari vuotta käytössä olleen menettelyn toimivuudesta on kuitenkin ehditty olla jo monta mieltä. Tämä on tärkeä asia, sillä metsäteollisuuden kasvun myötä puuta tarvittaisiin enemmän”, Lehtonen jatkaa. ”Ihan turhaa järjestää sidosryhmäpalaveri ja päättää siellä jostain, jos sen mukaan ei toimita”, Enestam sanoo. Ju ss i N uk ar i / Le ht ik uv a. Jos sidosryhmäkokouksessa lyödään haarukka lukkoon, ei sitä voi lähteä nostamaan. Lähdettiin kokouksesta hyvillä mielin, että asia tuntui menneen perille. ”Sanoin riistaneuvoston kokouksessa, ettei näin voi toimia. Miksei sidosryhmien ja erityisesti maanja metsänomistajien ääntä kuunneltu. ”Kaikkien terveiset riistaneuvostolle olivat, että kantaa pitäisi laskea. ”Tilaisuudessa maanomistajat toivat voimakkaasti ja yhtenäisesti esiin, että alueen hirvikannan kasvu pitää katkaista ja asettaa hirvikannan keskimääräiseksi tiheystavoitteeksi 2,5 hirveä tuhannella hehtaarilla paikallisten olosuhteiden mukaan säätäen”, kertoo tilaisuuteen osallistunut metsäasiantuntija Lasse Lahtinen MTK:n metsälinjalta. Ihmetytti ja harmitti se nosto”, sanoo Varsinais-Suomen riistaneuvostossa viime keväänä varajäsenenä istunut ja maanja metsänomistajia edustanut Pontus Enestam . Eräs keino tähän ovat olleet alueellisten riistaneuvostojen sidosryhmien kuulemistilaisuudet, jossa metsästyksen, maaja metsätalouden, liikenteen ja luonnonsuojelun edustajat neuvottelevat alueen hirvitavoitteista. HELMIKUUTA 2017 u NRO 3 ”Tuntuu siltä, että hirvi saa Suomessa määrätä, mille puulajille metsäalueet uudistetaan. Kuuluuko sidosryhmien ääni. Periaatteet kohdillaan Alueellisessa riistaneuvostossa istuu myös MTK:n edustaja päättämässä hirvitavoitteista. Ääntä ei kuultu Näin kävi esimerkiksi viime keväänä Varsinais-Suomen alueellisen riistaneuvoston sidosryhmäkuulemistilaisuuden jälkeen. He kritisoivat sitä, että sidosryhmien toiveista huolimatta alueellinen riistaneuvosto voi tehdä toisenlaisen päätöksen. ”Kyllä tässä tavoitteet ja systeemit ovat kohdallaan, mutta sidosryhmiä pitäisi myös oikeasti kuunnella ja toimia sen mukaisesti”, Lehtonen tiivistää. 41 722 Hirvenpyyntiluvat 2016 Jo hn er / Le ht ik uv a Riistaneuvosto teki kuitenkin päätöksen, että sen jokaisella hirvitalousalueella tavoitehaarukkaa joko nostettaisiin tai tiivistettäisiin aiempiin tavoitteisiin verrattuna ja siten keskimääräinen hirvitiheystavoite nousisi kaikilla hirvitalousalueilla. Tämän voi todeta kokousmuistiosta. AJASSA ANNE HELENIUS HIRVIHOITOSUUNNITELMAN valmistelun taustalla on ollut ajatus lisätä pyyntiluvansaajien sekä muiden paikallistahojen valtaa ja vastuuta hirvikannan hoidossa. Riistaneuvoston muut jäsenet vastasivat Enestamille muutoksen olevan niin pieni, ettei sillä ole käytännön merkitystä. Tuohtumusta maanomistajissa herätti sekin, että myös kuulemistilaisuuteen osallistunut liikennepuolen edustaja kannatti 2,5:n hirvitiheyttä. 11 16. Onko uudistus sitten epäonnistunut, jos paikallisääntä ei kuitenkaan kuulla. Kuusi ei menesty kaikenlaisissa maapohjissa. Tuli kylmää kyytiä, kun kuulimme riistaneuvostoston päätöksestä”, kertoo Salon seudun riistanhoitoyhdistyksen metsänomistajajäsen Antti Lehtonen
18,3 . 15,64 . 41,45 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,5 . 17,38 . Uudistushakkuu 55,91 . 31,1 . Uudistushakkuu 55,96 . 10,89 . 56,29 . ETELÄ-POHJANMAA . Kaidi suunnittelee Kemiin 900 miljoonan euron hintaista biojalostamoa, jonka on määrä käynnistyä vuonna 2019. nousussa . 17,73 . 43,64 . 57,62 . ”Se on vaikea tilanne, josta tietääkseni ei ole selvää oikeuskäytäntöä.” Kuka korvaa korjuuvauriot. Lähde: Tornator. 18,36 . 16,91 . Hankintahinnat 56,38 . 28,7 . 45,61 . 28,45 . 15,15 . 29,9 . 43,02 . 15,61 . 42,84 . 57,27 . 15,88 . 20,73 . 55,86 . 14,38 . 28,89 . 23,81 . 15,23 . 15,18 . nousussa . nousussa . 11,05 . nousussa . 36,59 . Korjuuvauriot ovat harvennushakkuiden ongelma. 17 . 58 . Uudistushakkuu 57,65 . 11,98 . 23,88 . HELMIKUUTA 2017 u NRO 3 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 3–6 keskiarvo KOKO MAA . 56,91 . Hankintahinnat 58,61 . Tehtaan päätuote on biodiesel. ELIISA KALLIONIEMI KEMIIN biojalostamoa suunnitteleva Kaidi Finland hahmottelee puunhankinta-aluetta, joka ulottuu Kolarista Ylivieskaan ja idässä Kemijärvelle ja Kontiomäelle. 18,91 . 16,53 . 36,54 . Kaidi tähyää Ylivieskaan asti 3,05 miljoonaa kuutiota Metsätalousyhtiö Tornatorin viime vuonna toimittama, ennätyksellinen puumäärä. 15,11 . 16,68 . 15,85 . 17,98 . ETELÄ-SUOMI . 25,19 . Silloin paikallista energiapuuta mahdollisesti korvataan tuonnilla tai kuitupuukokoisella puulla. 38,72 . 37,74 . 11,79 . 16,08 . 24,95 . 47,44 . Kemin ja Oulun ympäristössä sen sijaan kysyntä ylittää tarjonnan, jos suunniteltu biojalostamo rakennetaan. 29,22 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,17 . Yleisimpiä ovat runkovauriot. ”Tarvittava raaka-aine pystytään keräämään Pohjois-Suomen alueelta”, totesi raaka-aineen hankinnasta vastaava Matti Kymenvaara Lapin Metsätalouspäivillä Rovaniemellä. 18,19 . Uudistushakkuu 57,21 . 11,18 . 14,58 . 17,83 . 56,93 . 14,13 . ”Tilanne on yksinkertainen, jos harvennusvoimakkuus on lakirajan alle. 16,92 . AJASSA 12 16. 45,24 . Ensiharvennus 37,59 . Ensiharvennus 41,21 . 15,51 . 21,74 . 20,33 . 40,24 . 27,48 . Harvennustiheys voi mennä alle suosituksen myös siten, että kolhitut puut lasketaan mukaan. 14,83 . Korjuuvaurioiden korvausperusteet ovat hankalia. 21,88 . 17,54 . 12,17 . 20,66 . 27,22 . 48,01 . Ensiharvennus 37,57 . 20,86 . 38,31 . Harvennushakkuu 48,45 . 11,02 . 11,59 . 23,79 . 26,34 . 44,93 . Mutta lakirajat ovat niin alhaalla, että niiden rikkominen on harvinaista.” Tilanne muuttuu vaikeaksi jos harvennustiheys täyttää lakirajan, mutta ei täytä metsänhoitosuosituksia eikä harvennusvoimakkuudesta ole sovittu hakkuusopimuksessa tai sen liitteissä. 25,96 . Liian voimakasta harventamista voi olla kahdenlaista, joista toinen on helppo, toinen vaikea tapaus. 48,68 . 11,33 . Päätöstä biojalostamon rakentamisesta odotetaan tämän vuoden aikana. Energiapuun riittävyyteen perehtynyt Luonnonvarakeskuksen tutkija Perttu Anttila totesi, että maakuntien tasolla puusta ei tule pula. 25,06 . KYMI-SAVO . 23,8 . 15,67 . Enimmillään tehdas käyttää 2,8 miljoonaa kuutiometriä puuta, lähinnä nuorista metsistä kerättyä sekä lisäksi metsäteollisuuden sivutuotteita ja tähteitä. 17,07 . 56,19 . 41,47 . Hankintahinnat 57,89 . 25,18 . 29,59 . 55,26 . Silloin on rikottu lakia ja korvausvaatimus perusteltu. 49,77 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,59 . Hiipivät seurausvaikutukset voivat olla näkyviä vaurioita suurempia. 15,4 . Kymenvaaran mukaan raiteet ohjaavat hankintaa alueille, missä puusta on vähemmän kilpailua kuin rannikon teollisuuslaitosten läheisyydessä. Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN, teksti SAMI KARPPINEN, kuva ”K orjuuvaurioiden korvauksessa ei ole vakiintuneita käytäntöjä”, MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkö Pauli Rintala sanoo. 58,53 . Harvennushakkuu 48,86 . 22,84 . Harvennushakkuu 46,83 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,09 . 57,9 . 25,45 . 15,47 . 22,66 . 17,05
13,24 . 20,79 . 13,87 . 41,02 . Ensiharvennus 10,44 . 22,88 . 16,15 . AJASSA 13 16. nousussa . nousussa . 14,77 . ”Vakiintunutta menettelyä ei ole yleensä kyseenalaistettu. 10,14 . Ostomäärät viikolla 6 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko 18 504 Pohjanmaa 31 414 Lounais-Suomi 61 040 Häme-Uusimaa 78 150 Kaakkois-Suomi 58 541 Pirkanmaa 48 276 Etelä-Savo 94 454 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa 48 745 Keski-Suomi 69 458 Pohjois-Savo 65 965 Pohjois-Karjala 57 603 Kainuu 23 729 Pohjois-Pohjanmaa 46 489 Lappi 13 531 715 901 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 6 Kantohintojen kehitys Kainuu–Pohjanmaalla Mäntytukki Kuusitukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Euroa m viikot 1–6, 2017 2015 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 2016 2013 2014 2015 2016 2017 0,4 0,8 1,2 1,6 2,0 10 20 30 40 50 60 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Harvennushakkuu 44,3 . Harvennuksissa tuplahinta tekee lisää joitain satasia hehtaarilla. 23,65 . 14,44 . 44,61 . Tuplahinta vakiintunut korvaukseksi Metsänhoitoyhdistysten valtakirjakaupoissa on yleensä ehto, että harvennuksissa noudatetaan metsänhoitosuositusten harvennusmalleja. 56,28 . 27,74 . 10,02 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. ”Tilanne, jossa on maasto-, puustoja juurivaurioita, on aina hankala eikä siihen ole yleisohjetta. Monissa tapauksissa siihen liittyy, että samalla hyväksyy hakkuun ja korjuun oikein tehdyksi. 15,17 . LAPPI . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,58 . 16,81 . 17,4 . Harvennushakkuu 47,14 . Tilanne on hankala metsänomistajalle, joka käy palstalla ehkä muutaman kuukauden kuluttua – hyväksy puukauppa, mittaus ja korjuu, että saat rahasi, mutta tiukan tulkinnan mukaan samalla menetät valitusoikeuden. 41,63 . Kuutiomäärä kärsii, mutta eurotarkastelussa menetys ei ole niin iso. 17,39 . 9,45 . Rintala tietää muutamia tällaisia, riitautuneita tapauksia. 20,31 . 57,76 . 15,53 . Niiden alittaminen ei ole lakirikkomus vaan sopimusrikkomus. 20,45 . Tapion ja Metsäkeskuksen korjuujälkimittausten pohjalta on tehty metsänhoitoyhdistyksille laskentamalli, jolla voi arvioida vahinkojen taloudellista merkitystä.” Mittaustodistus saattaa viedä valitusoikeuden Mittaustodistuksen hyväksyminen on puukauppatilin saamisen ehto. 23,46 . . 25,6 . 43,11 . 53,91 . Rintalan tietoon tulee muutama korjuuvauriotapaus vuodessa – käytännössä ne kaikkein vaikeimmat tapaukset, joihin pyydetään apua. 54,05 . ?. 15,39 . 35,02 . 17,43 . 24,37 . nousussa . 17,35 . 40,21 . nousussa . 9,94 . Jos määrittelyä ei ole, niin puunostajan on helppo vetäytyä sanomalla, että lakia tai sopimusta ei ole rikottu. Uudistushakkuu 54,55 . HELMIKUUTA 2017 u NRO 3 KESKI-SUOMI . 13,67 . 19,49 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 50,01 . Uudistushakkuu 51,54 . Seurausvauriot hankalia Rintala varoittaa, että jos korjuuta ei tarkasta kunnolla, niin huomio saattaa kiinnittyä vähempiarvoisiin asioihin. 21,05 . 12,53 . 23,23 . 14,9 . 17,16 . 18,77 . 56,76 . 15,71 . 21,47 . 45,7 . 15,44 . Periaatteessa isompaakin korvausta voi yrittää, mutta silloin pitää olla valmius esittää laskelmat ja perustelut vahingonkorvaukselle vaikka tuomioistuimessa.” Havupuuston arvokasvu ei romahda liian voimakkaaseen harvennukseen, vaan jäljelle jäävien puiden järeytyminen on sitäkin voimakkaampaa. Ensiharvennus Hankintahinnat 56,04 . Mittarina voi olla pohjapinta-ala tai runkoluku tai molemmat. 24,58 . 20,4 . 52,41 . 17,22 . 36,42 . Näin voi olla, jos kokoojauran urapainuma on vaurioittanut juurenniskoja niin, että puu pysyy aluksi pystyssä, mutta myöhemmin kaatuu, lahoaa tai kuolee ja muuttuu kuitutai energiapuuksi. 29,69 . 28,41 . 51,15 . 16,82 . 27,67 . 22,24 . 24,91 . 48,22 . Ensiharvennus 37,97 . 14,4 . SAVO-KARJALA . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,7 . 24,57 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Ongelmallista on, jos vauriot ilmenevät pitkällä ajalla hakkuun jälkeen. 50,28 . 22,26 . 17,25 . Todellinen määrä on kuitenkin paljon suurempi. 55,27 . 27,79 . 15,33 . 44,2 . 25,43 . 15,44 . 44,92 . Joihinkin tapauksiin tällainen korvaus on hyväkin, joihinkin se ei riitä. 13,94 . Hankintahinnat 54,52 . Vakiintunut korvauskäytäntö on, että liikaa hakatun puumäärän hinta maksetaan kaksinkertaisena. Jäävän puuston runkovauriot on helppo havaita, mutta ajourien juurivauriot voivat aiheuttaa hitaasti eteneviä, taloudellisesti suurempia vahinkoja. Hankintahinnat 53,1 . Voimakas harvennus tai hankiaikaan jääneet pitkät kannot on helppo havaita, mutta vaurioiden aiheuttama siirtymä tukista kuitupuuksi, energiapuuksi ja jopa lahopuuksi on suurempi taloudellinen menetys. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Harvennushakkuu 45,35 . KAINUU-POHJANMAA . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat 53,21 . 28,34 . Uudistushakkuu 56,76 . ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI Rintala neuvoo, että puukaupassa sovitaan jollakin tavalla tavoitetila, johon harvennuksessa pyritään
Jos lannoituksen jälkeen kasvaneet vuosilustot ovat selvästi aiempia vuosilustoja leveämpiä, saattaa se Laaksosen mukaan kieliä esimerkiksi siitä, että puut ovat kasvaneet liian tiheässä. M E T S Ä S T Ä 14 METSÄNHOITO LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat M etsänparannusasiantuntija Lauri Laaksonen vetää kuulakärkikynällä viivan harvennuksessa kaadetun mäntyrungon katkaisupintaan. HELMIKUUTA 2017 u NRO 3 ENNEN PÄÄTEHAKKUUTA. Parhaita kivennäismaiden lannoituskohteita ovat kuivahkojen kankaiden männiköt sekä tuoreiden kankaiden kuusikot ja männiköt. Laaksonen neuvoo ajoittamaan lannoituksen hakkuiden mukaan. Ennen ensiharvennusta lannoitusta ei Laaksosen mukaan kannata tehdä. ”Alle ensiharvennusikäisten puiden alaoksat eivät ole vielä karsiutuneet. ”Kasvu on lisääntynyt, jos vuosilustojen paksuus pysyy vähintään samana kuin ennen lannoitusta”, kertoo metsänparannusasiantuntija Lauri Laaksonen ja vetää kynällä viivan lannoituksen jälkeen muodostuneiden vuosilustojen läpi. Alle ensiharvennusikäiset puut ovat Laaksosen mukaan myös niin pieniä, että lannoituksen hyödyt jäävät vähäisiksi. Jos metsä lannoitetaan kerran kiertoajan kuluessa, kannattaa lannoitus tehdä kymmenisen vuotta ennen päätehakkuuta. Hoidettuun metsään Lannoituksen vaikutus kestää kuusikoissa 8–10 vuotta, männiköissä 6–8 vuotta. Jos metsän lannoittaa kerran kiertoajan kuluessa, kannattaa se tehdä kymmenisen vuotta ennen päätehakkuuta. 16. Parhaiten lannoitus sopii 35–70-vuotiaisiin metsiin. Silloin kaikki lisäkasvu on tukkipuuta. Janakkalassa kasvavassa männikössä lannoitus on vaikuttanut juuri näin. Puu kasvaa silloin enemmän kuin ennen lannoitusta, mutta puuaineen tiheys pysyy hyvänä”, metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeessä työskentelevä Laaksonen sanoo. Männiköihin riittää Laaksosen mukaan usein puhdas typpilannoite, lehtomaisille kankaille ja kuusikoihin kannattaa valita myös fosforia sisältävä lannoite. Myös osa lehtomaisten kankaiden kuusikoista sopii lannoitettaviksi. Metsä tulee harventaa ennen lannoitusta, sillä liian tiheässä kasvavat puut eivät pysty hyödyntämään ravinteita kunnolla. Lannoitus on silloin taloudellisesti kannattavinta, sillä kaikki lisäkasvu on tukkipuuta.. ”Kasvatuslannoituksen tavoitteena on lisätä puuston kasvua. Ensiharvennuksen jälkeen Kivennäismailla puiden kasvua rajoittaa yleensä typen puute. Uloimpien yhdeksän vuosiluston läpi kulkeva viiva havainnollistaa, miten vuonna 2008 tehty kasvatuslannoitus on vaikuttanut mäntyjen kasvuun. Lannoitus lisää niin rungon, juurten kuin oksienkin kasvua, joten nuorimmissa metsissä lannoittamalla tuotettu lisäkasvu jää laadultaan heikoksi.” Kasvu vauhtiin lannoittamalla Huonolaatuista puustoa lannoitus ei paranna, mutta laadukkaassa puustossa se lisää laatupuun määrää. Kasvu on lisääntynyt, jos vuosilustojen paksuus pysyy vähintään samana kuin ennen lannoitusta
5. HELMIKUUTA 2017 u NRO 3 Metsän voi lannoittaa myös jokaisen harvennuksen jälkeen. Jos puiden latvukset ovat terävät ja kolmasosa latvuksesta on vielä vihreä, ei kasvu ole taantunut, ja puusto hyödyntää lannoituksessa annetut lisäravinteet tehokkaasti. Satojen eurojen tuotto Lannoituksen hinta riippuu pitkälti siitä, mitä lannoitetta metsään levitetään. Moni metsänomistaja miettii lannoituksen ympäristövaikutuksia. Paras hyöty tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla. LIINA KJELLBERG KASVATUSLANNOITUKSEN suosio on viime vuosina hieman kasvanut, arvioi metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen metsänparannusasiantuntija Lauri Laaksonen . MUKAAN YHTEISHANKKEESEEN. ENSIHARVENNUKSEN JÄLKEEN. Muutaman vuosikymmenen takaisista lannoitusmääristä ollaan kuitenkin vielä kaukana. ”Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen alueella kasvatuslannoituksia on tehty vuosittain keskimäärin 300–500 hehtaarille. Ei metsälakikohteille tai tärkeille pohjavesialueille. 2. Omatoiminen metsänomistaja voi levittää lannoitteen käsin tai mönkijään laitettavalla levittimellä. Lannoitus tehdään nykyisin usein yhteishankkeena, lannoitteen levitys taas helikopterista.. Urean voi tosin levittää talvellakin. Sekä Yara että Belor Agro pakkaavat lannoitteensa useamman sadan kilogramman suursäkkeihin. Hänen mukaansa metsänomistajat lannoittavat metsänsä yleensä kerran kiertoajan kuluessa, mutta niitäkin löytyy, jotka lannoittavat metsänsä pari kolme kertaa kiertoajan kuluessa. 6. Paras ajankohta on vuosi tai pari harvennuksen jälkeen, kun puuston kasvu on jälleen elpynyt. ”Typpeä voi huuhtoutua pieniä määriä lannoitusvuonna ja sitä seuraavana vuonna, mutta suurta riskiä siitä ei aiheudu. Laaksosen mukaan huoleen ei ole syytä. Lannoitteet voi levittää itse, mutta Laaksosen mukaan lannoitus tehdään nykyisin usein yhteishankkeena. Metsälakikohteille tai vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille lannoitteita ei saa levittää. Alle ensiharvennusikäistä puustoa ei kannata lannoittaa, sillä puut ovat silloin vielä turhan pienikokoisia ja oksaisia. Sijoitukselleen saa silloin helposti 10–15 prosentin koron, parhailla kohteilla jopa 20 prosentin koron”, Laaksonen arvioi. Laaksonen arvioi, että metsän kasvu lisääntyy yhden lannoituskerran vaikutusaikana keskimäärin 15–20 kuutiometriä hehtaarilla. Yhteishankkeissa lannoite levitetään yleensä helikopterista. Lannoitetta tulee levittää hehtaarille 500–600 kilogrammaa. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset kokoavat vuosittain lannoituksesta kiinnostuneita metsänomistajia yhteishankkeisiin. Kasvatuslannoitus ei korjaa puuston heikkoa laatua, mutta laadukkaassa puustossa se lisää laadukkaan puun määrää. Sopii terveisiin ja hoidettuihin metsiin. Ajoitus hakkuiden mukaan. Levitys toukokuusta syyskuuhun. Parhaimman tuoton lannoitukseen sijoittamilleen rahoille saa hänen mukaansa Etelä-Suomen puustoisilla kasvupaikoilla, mutta kasvunlisäys on suuri Pohjois-Suomessakin. Yhteishankkeet yleistyneet Lannoituskausi ulottuu toukokuun alusta syyskuun loppuun. Er kk i O ks an en / M et la ”Sijoitukselleen saa helposti 10–15 prosentin koron.” Vinkit kasvatuslannoitukseen 1. Vasta ensiharvennuksen jälkeen. METSÄSTÄ 15 16. ”Metsiään lannoittavat eniten ne, jotka ovat nähneet, millainen vaikutus sillä on”, Laaksonen toteaa. Metsänlannoitukseen soveltuvien typpilannoitteiden typpipitoisuus on noin 27 prosenttia, joten typpeä tulee hehtaarille noin 150 kilogrammaa. Parhaimpina vuosina lannoitusmäärät ovat olleet toista tuhatta hehtaaria”, Laaksonen sanoo. Hehtaarille tarvittava lannoitemäärä maksaa Laaksosen mukaan ilman arvonlisäveroa 150–200 euroa. Lannoitteita valmistavat ja markkinoivat muun muassa Yara ja Belor Agro, ja niitä voi ostaa esimerkiksi maatalouskaupoista. 3. Fosforia lannoitteet sisältävät hyvin vähän. ”Tukkivaltaisessa leimikossa se tarkoittaa 800 euroa hehtaarilta, jos keskimääräinen kantohinta on 40 euroa kuutiometriltä. Yhteishankkeen hinnaksi tulee Laaksosen mukaan ilman arvonlisäveroa keskimäärin 300–350 euroa hehtaarilta, jos levitys tehdään helikopterilla. Lannoituskulut voi vähentää metsäverotuksessa. 4. Lannoitus sopii Laaksosen mukaan terveisiin ja hyvinhoidettuihin metsiin. Lannoitetta levitetään metsiin sen verran kuin puut pystyvät sitä käyttämään, ja vesistöjen ympärille jätetään suojavyöhykkeet.” Suosio kasvussa KATSE LATVUKSIIN
Joensuun Särkivaarassa METSÄSTÄ Kolmensadan näädän mies on vannoutunut turkisriistan puolustaja. Legendaarinen näätäreppu Ikosen vuotuinen näätäsaalis vaihtelee viiden ja parinkymmenen kultakurkun välillä. Niiden nahkoja himoittiin, ja niillä oli erittäin suuri taloudellinen merkitys. Hänen näätäsaldonsa huitelee viidensadan tietämissä. Metsästettävistä pienpedoista lähes kaikki lukeutuvat turkisriistaan. Yksi innokkaimmista kanssametsästäjistä on lankomies, ilomantsilainen Veli Puumalainen . Ei keliä, ettei näätämies suunnistaisi jäljille, monesti kaverin kanssa. Kari Ikonen ja Harri Korhonen ovat lähdössä näädän hiihtoon. Aikanaan päivätyö teurastajana, viimeiset kymmenkunta Kiteen opetusteurastamossa, vei paljon aikaa. tapaan vannoutuneen metsästäjän ja turkisriistan puolustajan. Kari Ikonen on yli 300 näädän mies. Piisami ja majava eivät ole petoja, mutta niidenkin turkkia arvostettiin. Silloin illat ja viikonloput piti käyttää metsästykseen mahdollisimman tarkkaan. Turkisriistan pyyntiin innostuneita ja jopa erikoistuneita metsästäjiä löytyy yhä. Entisaikoina kettu ja näätä olivat turkisten aatelia. ”Onnistuneen kaadon jälkeen ihaillaan tietenkin saalista. Ikonen metsästää turkisten lisäksi kaikkea riistaa minkistä suurpetoihin. 16 16. ”Hyvästä koirasta ei ainakaan haittaa ole etenkään näädän loppujäljellä”, Kari Ikonen sanoo. Nyt eläkepäivien myötä aika harrastuksen parissa on lisääntynyt entisestään. Intoa, sitkeyttä ja hiihtohaluja se ainakin vaatii. Tarkastellaan, onko se uros vai naaras ja. Kettuja on vuosien saatossa tullut kaadetuksi satakunta, piisameita useampikin sata. HELMIKUUTA 2017 u NRO 3 ANTTI SARAJA, teksti ja kuvat M etsästäjiä on viime aikoina patisteltu tehostamaan pienpetopyyntiä erityisesti metsäkanalintukantojen suojelemiseksi. Näätää, metsien kultakurkkua, on pidetty vaikeasti tavoitettavana saaliina
Näädän kulkua ohjaavat sen omat saaliit: pikkujyrsijät ja myös kanalinnut. Kalastamallakin Ikonen rikastaa perheen ruokapöytää. Parin viime vuoden aikana näätäkannat ovat Ikosen mukaan kasvaneet. Saalis käsiteltävä oikein Arvokkaan luonnonvaramme hyötykäyttöä edistämään ja arvostamaan on perustettu Suomen luonnonturkisyhdistys. Jäljen perään Kesken tarinoinnin soi puhelin. Legendaarisesta näätärepusta löytyy myös kaatosuklaa, joka kruunaa onnistuneen jahtipäivän.” Näätäreppu pitää sisällään myös muut välttämättömät jahdissa tarvittavat varusteet ja tarvikkeet: näätäraudat, lapion, kirveen, puukon, tulentekotarpeet ja ensihoitotarvikkeet. Näätäjahti jatkuu saloillamme ja nykyisin myös hyvin lähellä asutusta maaliskuun loppuun saakka. Päiväkirjoja on vuosien varrella kertynyt lukuisia, samoin videoita ja valokuva-albumeja. Parhaita maastoja ovat soiden laitamat, vanhat metsät, heinikkoiset aukot – ja kyllä se taimikkokin näädälle kelpaa. Näädän raakanahkoja on kertynyt jo kosolti. Miehet suksille ja Leevi, yli kolmenkymmenen näädän metsäkoira, opastaa haukullaan paikalle. Ensin nahkapuoli ulospäin, ja päivän jälkeen voidaan turkki kääntää näkyville”, Ikonen opastaa. Kaikista metsästystapahtumista löytyy kirjallinen tallenne. Nylkemisen ja puhdistamisen jälkeen näätäsaalis asetetaan taanalle.. ”Pyrin nylkemään saaliin mahdollisimman nopeasti. Kaikki metsästä saatu on arvokasta. Ikonen on jalostanut osan saalisnäädistään persoonalliseksi puolisiin näkemään oikea pyyntitilanne.” Harri Korhonen soittaa löytäneensä aivan lähimaastosta näädän jäljen. ”Nyt olisi tilanne päällä, päästäiKari Ikosen näätäturkki on juhlavaate. Käpälät kynsineen roikkuvat turkin olkapäillä. turkiksi. Rasva kaavitaan tarkoin pois ja nahka kiinnitetään oikeankokoiselle taanalle. 17 16. Lähtiessään näädän jäljille metsästäjä ei voi koskaan tietää, mitä päivä tuo tullessaan. Sienet ja marjat päätyvät myös hyötykäyttöön. Joskus voi illan tullen laittaa näädän reppuun. ”Jos metsällä sattuu vahinko tai muuten harmittaa ja kotiin kömpii märkä ja väsynyt metsästäjä, löytyy kotoa lähihoitaja”, kuittaa keittiön periltä hoitoalalla työskentelevä vaimo Aila Ikonen . HELMIKUUTA 2017 u NRO 3 METSÄSTÄ ”Metsäpäiviä kertyy vuodessa lähes se määrä, joka kalenterista löytyy.” minkä kokoinen se on. Yhdistys painottaa luonnonturkisten eettisyyttä, vastuullisuutta ja haltuunoton laillisuutta. Kari Ikosen mielestä turkisriistankin käsittelyssä tärkeintä on huolellisuus. Erikoiseksi turkin tekee se, että muun muassa hihansuissa on käytetty turkiksen oranssinkeltaista kaulaosaa. Ensiluokkaisesta näädän raakanahasta metsästäjä kuittaa ehkä parinkympin vaivanpalkan nylkemisestä ja nahan kuivaamisesta. Metsäpäiviä hänelle kertyy vuodessa lähes se määrä, joka kalenterista löytyy. On tärkeää, että metsästäjien saaliit myös turkisriistan osalta tulevat hyötykäyttöön. Itse suunniteltuun turkkiin on tarvittu 43 näädännahkaa. Koko Suomen näätäsaalis vaihtelee nykyisin 20 000 yksilön vuositasolla kannoista ja pyyntikeleistä riippuen. Riistalintujen munarosvona ja poikueiden tuhoajana sitä erityisesti pidetään ja siksi pyydetään
Seuraava samantapainen karsastus saattaa tulla turEi tullut pojasta tukkijätkää Eero Alaraasakan tie vei kosken rannalta metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajaksi. HELMIKUUTA 2017 u NRO 3 METSÄNOMISTAJA MIKKO HÄYRYNEN, teksti ANTTI J. Ii. Turvemaat pitäisi jättää silleen Jos avohakkuita joskus karsastettiin rumina, niin ihmissukupolven aikana niihin totutaan. Eero Alaraasakka hiihtää toiminnanjohtajana viimeisiä lumia. Kummakos, että tukkijätkä oli Eero Alaraasakan lapsuuden toiveammatti. Jotain oli tehtävä, sillä kolmannes yhdistyksen alueesta oli vajaatuottoista. METSÄSTÄ 18 16. LEINONEN, kuvat K otitalo oli kosken töyräällä ja uitto sielunmaisemaa. Ihan niin ei kuitenkaan käynyt. Alaraasakka aloitti Iin metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajana 1980-luvun alussa. ”Mutta sain asiani läpi ja huomattiin, että kyllä metsä saadaan kasvamaan.” Viljelymetsät kasvavat puuta yli ennusteiden, ja kuutiomäärät ovat jo isompia kuin silloisten päätehakkuualojen. Yli 30 vuoden aikana metsät on saatu tuottokuntoon, mutta uusi aika tuo uusia huolenaiheita. Sodankäyneet isännät haukkoivat henkeä, että mitä se nuori mies meinaa. Eero Alaraasakka olisi valmis nostamaan männyn istutustiheyttä, mutta jättämään turvemaat uudistumaan itsekseen. Avohakkuu oli täysin uutta, ja samanaikaisesti jatkuvasta kasvatuksesta kiisteltiin julkisuudessa. Salliva metsälaki on sallinut myös arveluttavaa toimintaa. Vajaatuottoisia metsiä ei enää juuri ole. Hän muistelee, että aika oli taistelua metsänomistajien sieluista. Ne olivat väärä valinta sontalannoitetuille pohjille ja katosivat viimeistään hirvien suihin. Metsänviljelyyn ei uskottu, sillä kokemusta oli vain peltoheitoille istutetuista männyntaimista
METSÄSTÄ 19 16. Ensi talvena hän hiihtää niillä eläkeläisenä. ”Metsätalouden kannattavuus vaihtelee. Kasvavien puiden käyttö hirviaitana on jonkun pellepelottoman idea. Toiminnanjohtaja tarvitsee suksia työssään tämän tästä vielä tämän talven. Hinta vain on sellainen, ettei karujen maiden männynviljelyjä kannata koskaan suojata tällaisella aidalla, ja jopa lehtomaisella kankaalla kasvatettavan nopeakasvuisen rauduskoivun aitaaminen on enemmän epätoivoinen teko kuin taloudellinen ratkaisu. Pituudeltaan 300 metrin rulla ”Uudistamiskypsyys tulisi palauttaa jossakin muodossa.” osa ammattisijoittajista hakkaa kaiken mahdollisen ja jättää metsät pöllisiemenpuuasentoon. Olemassa olevien hirviaitojen hyödyntäminen on jäänyt teoriaksi. Se voi kuitenkin olla järjen ja moraalin ääni, ettei meno villiydy aivan hurlumheiksi. Voitaisiinko tätä moottoritien aitaa käyttää osaltaan taimikon suojaamiseen, kun oikealla oleva metsikkö aikanaan uudistetaan. ”Uudistamiskypsyys tulisi palauttaa jossakin muodossa, eikä kemeratukea ole ajateltu sen kokoluokan toimintaan”, Alaraasakka sanoo. Uudistamisvelvoite juuri ja juuri täyttyy, mutta metsäammattilaisen silmään jälki on ala-arvoista. Alaraasakka on kuitenkin huolissaan siitä, oliko uudistamiskypsyysrajan poistaminen samalla avaus arveluttavalle toiminnalle. Jos valtio on kustantanut hirviaidan kahdelle risteävälle tielle, hyvällä onnella voi hyödyntää kolmion muotoisella metsänviljelyalalla kaksi valmiiksi aidattua sivua. Joillakin metsänomistajilla se ei kannata ollenkaan, toisilla taas on hyvätuottoisia kangasmaita. Kun kuusta istutetaan riviin puolen metrin välein ja toinen samanlainen rivi tehdään puolen metrin päähän, saadaan parissa vuosikymmenessä hirven kestävä aita, jos asiaa auttaa Nato-yhteensopivalla piikkilangalla. Paksuus on yleensä 0,2 millimetriä. ”Kangasmaille uusi metsä osataan laittaa alulle, mutta nyt ensimmäistä kertaa mietitään turvemaiden uudistamista. Jäätävät vesisateet ja puista putoava materiaali rasittavat nauhaa niin, että talvisin joudutaan käymään aitaa tarkistamassa jopa viikoittain. MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Nuori toiminnanjohtaja istutti avohakkuiden opin. Enää vajaatuotttoisia alueita ei juuri ole.. Kolmion muodosta riippuu, paljonko saa säästetyksi aitauskustannuksissa. Naureskelu on tukehtunut kurkkuun. Se viritetään viljelyaukon reunapuusta toiseen tukipuiden etäisyyden ollessa viitisen metriä. HELMIKUUTA 2017 u NRO 3 Usein syynä on, että puukauppa saadaan syntymään, jos luvataan edullisempi uudistaminen kylvämällä.” Taimikon varhaishoito on työlaji, joka useimmiten jää tekemättä. Alaraasakka ennakoi silti, että turvemaiden vuoksi kasvun lakipiste tulee vielä ja sitten lähdetään hienoiseen laskuun. Liian suuren hirvieläinkannan aiheuttamia metsätuhoja voidaan halvimmin torjua rankalla metsästyksellä, ei aitaamisella. PALSTALLA maksaa alle 20 euroa ilman arvonlisäveroa. Metsien parempi kasvu on sentään paikannut kannattavuutta. Istutusta enemmän ja tiheämmin Alaraasakka toivoo myös, että istuttamista tehtäisiin enemmän ja nykyistä tiheämpänä vähänkin rehevämmillä mailla. Auton katolla on kunnon suksitelineet nimensä mukaisesti suksia varten. Alaraasakan kanta on jyrkkä: hän olisi valmis kieltämään turvemaiden muokkauksen lailla. Turvemaalla epävarmuusmomentti on kuitenkin niin suuri, että Alaraasakka pitää uudistamista lähinnä rahanhaaskauksena. Hän on havainnut, että isojen pinta-alojen hamuajia on enemmän, ja vemaiden muokkauksesta. Löytyisikö aitausapua kevyemmistä vaihtoehdoista, jotka auttaisivat istutuksesta 10–15 vuotta eli pahimman tuhoutumisvaaran yli. Silloin Suomessa oli hirviä 20 000. Kunnollinen hirviaita on Suomessakin tehokkain tapa estää hirvituhot. Saattaa olla, että yhden nauhan teho on toiveunta. Mutta hyviin tuottoihin ei nykyisillä kantohinnoilla pääse.” Alaraasakka ei itse ole erityisen iso metsänomistaja, sillä toiminnanjohtajalle ei ole sopivaa ostaa tiloja omalta toimialueelta. ”Kylvämistä käytetään liikaa. Yhdistys on moraalin vartija myös silloin, kun ahneus hiipii metsänomistajan päätöksentekoon omasta takaa. Hänellä on perintötilan lisäksi vain yksi ostotila, naapuripitäjän puolelta. Metsäntutkijoiden tulokset viittaavat hyvään luontaiseen uudistumiseen, mutta jos niin ei tapahdu, niin jääkööt uudistamatta.” Pitäjän metsien puuston kokonaiskasvu on edelleen nousussa. Niitä saattaa löytyä myös lentokenttien ja teollisuusalueiden ympäriltä. Siitä lähtien tukin reaalinen hinta on hieman laskenut ja kuitupuun romahtanut. Tarpeen vaatiessa yhdistys muistuttaa, ettei yksi sukupolvi saa syödä seuraavan eväitä hakkaamalla liian nuoria metsiä. Jos niitä ei ole ja hirviä on paljon, aidan läpi mennään turhia kursailematta. Taitaa olla niin, että metsätalouden valinnanvapauden pelastaa vain hirvikannan alentaminen 20 000 eläimeen. Tiettävästi ei ole vertailututkimuksia hirvinauhan tehosta. Yhdistys ei pysty estämään parhaassa arvokasvussa olevien kuvioiden hakkuuta. Pientä apua saa, jos voi käyttää valmista hirviaitaa. Siitä voi päätellä, että aitaa pitää jatkuvasti huoltaa ja uudistaa. Kaupoissa myytävä tuulessa lepattava keltainen hirvinauha on leveydeltään 50 millimetriä. Nyt niitä on yli 80 000. Ennen kaikki paremmin Mukana saattaa olla kaihoa, kun Alaraasakka sanoo 1980-luvulla kaiken olleen paremmin. Perusteluna ovat maisemasyyt ja etenkin, että ne ovat jo kasvunsa antaneet. Jos neliön muotoinen rauduskoivuviljelmä rajoittuu hirviaidalla suojattuun moottoritiehen, säästää aitauskustannuksissa 25 prosenttia. Varsinainen lottovoitto olisi teoriassa kaksi samansuuntaista suojattua tietä ja niiden välinen suojattu yhdystie. ”Taimet mahtuvat kasvamaan, tiheys parantaa laatua ja kustannus saadaan takaisin ensiharvennuksessa. Turvemaan ja kivennäismaan uudistaminen mätästäen ja istuttaen maksaa saman verran. Lisää hirviaitoja Vielä vuonna 1970 suomalaiset naureskelivat metsäretkeilyillään Saksassa näkemilleen aitauksille, joilla suojattiin istutuksia kauristuhoilta. Puolet on realistinen tavoite. Jos omalla poikkiaidalla saa suojatuksi muutamien kymmenien hehtaarien taimikon, aitauskustannukset hehtaaria kohti alkavat olla jo siedettäviä. Alaraasakka olisi valmis nostamaan männyn istutustiheyttä tuoreilla kankailla 2 500 taimeen. Nykysuositus on 2 000, mutta käytännössä taimia istutetaan 2 200. Samalla voidaan hyödyntää jalostusta ja laatuharvennukselle on enemmän materiaalia valittavana.” Yhdistys moraalin vartija Tiukan säätelyn ansiosta keplottelijat eivät ole olleet metsäalan riesana vuosikymmeniin. Runsaasti liikennöityjen teiden lisäksi tukevia ja siis toimivia hirviaitoja on siemenviljelmien suojana. Kyseltiin, eivätkö saksalaiset osaa laskea kustannuksia. Hoitotyöt tehdään suurin piirtein samalla tavalla nyt kuin silloin. Hyvä idea, paitsi että aita toimii vasta sitten, kun sitä ei istutusaukolla enää tarvita. Tuoreesta nauhoituksesta voi olla apua, jos hirvillä on naapurin puolella männyntaimikkoja talviseksi herkuksi. Turvemaat on ojituksilla viritetty kasvuun, mutta koska ne eivät saa lisäravinteita kivennäismaasta, osalla turvemaista maan voima riittää vain yhteen puusatoon. Jos hirvinauha auttaa hirvituhojen vähentämisessä, johtuuko se nauhasta vai siitä, että paikalla hiihdellään jatkuvasti. Iikin on seutuja, joiden pinta-alasta yli puolet on soita. Istutustaimet eivät useinkaan tarvitse perkausta, sillä ne ovat kylvötaimia viisi vuotta edellä. Vahinko, että pieni tiluskoko tekee tällaisen mahdollisuuden todennäköisyyden suunnilleen samaksi kuin saada oikea lottovoitto
Kaatotunkin saattaa saada samaan hintaan. Uittokaluston mukaan viime aikoina on myyty enemmän kaatotunkkeja kuin vänkäreitä. Keski-Euroopassa moottorisahoilla kaadetaan yhä isoja puita talousmetsistä. Forest Prossa saat isot ominaisuudet pienessä paketissa. Kiila näytti voimansa heti ensimmäisellä testipuulla, joka oli noin 700 litran näretukki. HELMIKUUTA 2017 u NRO 3 on hämmästyttävän kevyt ja voimakas. Laite ei paina juuri vänkäriä enempää. Kiilan korkeus on kahdeksan senttiä, mikä määrittää myös kiilan nostovaran. PLUSSAT JA MIINUKSET KOKEILTUA Ota yhteyttä: 044 762 4500, nokka.fi brp.fi on kotimainen Nokka Forest Pro mönkijän kuormainvaunu! Hydraulisen 4-vedon ansiosta tuot puukuorman sieltä mistä mönkijänkin. Ruuvikiila sopii erikoispuiden kaatojen avuksi. METSÄSTÄ 20 16. Runko nojasi jo valmiiksi vasten kaatosuuntaa. Kokemattomuutemme vuoksi kiila puristui ensi yrittämällä sahausraosta ulos, jolloin puu notkahti ikävästi kantapäilleen. ”Kaltaisiinsa verrattuna se on hämmästyttävän kevyt ja voimakas.” Plussat: + kevyt + helppo käyttää + riittävä nostovoima + laadukkaasti tehty Miinukset – kiilan lamellien vajavainen kitkapinta – hinta – käytön hitaus Kollerin kaatokiilan nostovara riittää kaatosuuntaa vasten nojaavien puiden kaatamiseen. Kollerin ruuvikiila suurille puille keskikokoisille puille Pituus 350 mm 350 mm Leveys 95 mm 65 mm Korkeus 85 mm 85 mm Työnnön pituus 94 mm 94 mm Kiilan korkeus 80 mm 80 mm Työntö/kierros 2,5 mm 2,5 mm Vivun pituus 310 mm 310 mm Nostokyky 20 tn 15 tn Paino 3,6 kg 2,9 kg Hinta 599 euroa 529 euroa Kaatokiilan kärkiosa on saatava syvälle sahausrakoon, muuten kiila luistaa helposti ulos ainakin kun puu on jäätynyttä. Voimaa riittää Sahausrakoon asetettuna Koller tuottaa versiosta riippuen 15–20 tonnin nostovoiman. Kun kiila saatiin sahausrakoa avartamalla uudelleen puun sisään, runko kallistui hitaasti mutta varmasti haluttuun suuntaan ja rojahti lopulta nurin. Hintansa puolesta vehje voi jäädä väliinputoajaksi: yli 500 euroa maksava laite on kallis. Tässä joukossa Kollerin ruuvikiila on paras tähän asti nähdyistä. Tukkisavotoilla käytettiin vänkäreitä, mutta tällaiset työmaat ovat historiaa. Kaltaisiinsa verrattuna se Kätevä, mutta kallis kaataja Kollerin mekaaninen kaatokiila on näppärä ja vahva apuväline isojen puiden kaatamiseen. Tuoreeseen puuhun ne todennäköisesti tarraavat riittävän hyvin kiinni – olennaista on, että kiila upotetaan sahausrakoon tarpeeksi syvälle. Tämä kertoo, että järeiden puiden kaatoja tehdään lähinnä pihoilta ja puistoista, joissa kaato on hallittava tarkoin. Sikäläiset metsurit käyttävät kiiloja järeiden puiden kaatojen apuna. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija M oottorisahatyön muutos heijastuu myös tarvikekauppaan. Sahausrakoa on avarrettava noin kaksinkertaiseksi, jotta kiilan kärjen saa riittävän syvälle rakoon. Vänkärillä näin suuren, taaksepäin notkahtaneen kuusen kaato olisi ollut tekemätön paikka. Vänkärillä saanee täydellä raivolla ponnistaen kolmisen tonnia nostovoimaa. Räikkäavaimen tapaisesta kammesta voimansa ottava kiila työntyy ruuvin voimalla peltilamellien sisällä eteenpäin. Kiilojen periaatetta on koetettu soveltaa myös mekanisoituihin kaadon suuntaajiin. Jäätyneen puun aikana kaatokiilan päällä olevat metallilamellit tuntuivat turhan liukkailta. Kiilan tuottama 15–20 tonnin nostovoima riittää järeidenkin puiden kaatamiseen. Urakkahakkuille – jos sellaista joku vielä tekisi – ruuvikiila olisi hidas. Tervetuloa tehtaalle koeajolle! Metsänomistajan ehdoton ykkönen. Kertasahauksella syntyvästä raosta kiila työntyi ainakin jäätyneestä puusta ulos
M iik ka Ja as ke la in en /L eh tik uv a. Näin silloin, kun puuston arvo sisältyy maksettavaan korvaukseen. Sähköinen arvonlisäveroilmoitus sekä metsäveroilmoitus on mahdollista tehdä vain Katso-tunnisteen avulla. Lomake on hankittava itse. HANNU JAUHIAINEN vastaukset Traktorin matkakulut Olen kulkenut traktorilla palstallani harvennushakkuita tekemässä. Vanha kuitti Voiko vuonna 2014 ostetun sahan kuitin liittää tämän vuoden verotukseen. METSÄSTÄ 21 16. Paljonko voin vähentää matkakuluja. Moottoripyörän kuluina voi vähentää 0,15 euroa/km. Sähkölinjoista ja muista vastaavista alueista maksettavat korvaukset katsotaan yleensä kokonaisuutena luovutusvoittoverotukseen kuuluviksi. Sen saa netistä, verotoimistosta, palvelunumeron kautta tai vaikkapa omasta metsänhoitoyhdistyksestä. Yhtymälle on haettava oma Y-tunnus eli se on itsenäinen arvonlisäverovelvollinen. Numero on muuttunut operaattorin vaihduttua ja oikea numero on 029 497 014. Jos sähkölinjasta tai muusta alueesta tehdään määräaikainen sopimus, on alueesta saatu vuokra maatalouden tuloa. Isäntä oli niitannut kuitin yhteen huoltokirjan takuulapun kanssa ja löysin sen takuupapereista selatessa. Voinko vähentää traktorin kulut jotenkin. Siitä menee veroa 30 tai 34 prosenttia riippuen verovelvollisen pääomatulojen määrästä. Vuoden 2015 verotusta ei tarvitse muuten korjata. Matkakulut voi vähentää myös aina todellisten kulujen mukaan. Paperiset lomakkeet voi täyttää ja lähettää yhtymän asioiden hoitaja. Oikea palvelunumero OIKAISU puista saatu maksu normaalia metsätalouden tuloa. Huonon tien vuoksi matkaa tulee noin 10 kilometriä suuntaansa. Korvaus maksetaan tällöin maapohjan pysyvästä käyttöoikeudesta, puustosta sekä sen odotusarvosta. Aiheeton meno Vuoden 2015 verotuksessa on vähennetty meno, joka on aiheeton. HELMIKUUTA 2017 u NRO 3 VEROTUS HANNU JAUHIAINEN VEROHALLINTO on päivittänyt lunastustoimituksia koskevat vero-ohjeensa. Jos arvolisäverotuksessa jää palautuksen puolelle ts. Riittääkö, että vastuuhenkilö on alv-verovelvollinen ja voidaanko tällä perusteella hoitaa alv-ilmoitus, samoin kuin varsinainen metsäveroilmoitus. Metsätalouden matkoihin käytetyn traktorin kulut voidaan vähentää tuntikustannusten mukaan, 11 euroa tunnilta. Miten asia korjataan. vuoden 2016 verotukseen. on vain omien kulujen arvonlisäveroja ilmoitettavana, viitenumeroa eikä pankkitietoja tarvita. Vuoden 2015 verotuksessa aiheettomasti vähennetty meno, esimerkiksi maksun palautus seuraavana vuonna, voidaan kirjata tuloksi kohtaan 6.2. Jos ei ole mahdollista tehdä sähköistä arvonlisäveroilmoitusta, tästä numerosta saa tarvittavan viitenumeron ja tilinumeron maksua varten joko suullisesti tai postissa lähetettynä. MIten verottaja ottaa omansa metsänomistajan saamista sähkölinjakorvauksista. Hannun verovastauksia Metsälehti Makasiinin 1/2017 vero-ohjeissa annettiin väärä numero arvonlisäveroasioiden tiedusteluja varten. Yksittäisen vähentämättä jääneen menon kuitin voi liittää seuraavan vuoden ensimmäiseksi menoksi. Moottoripyörän matkakulut Kuljen metsätöissä moottoripyörällä. Vastaavasti puista saatu korvaus on metsätalouden pääomatuloa. Yhtymän osakas Miten toimitaan yhtymän asioiden hoidossa. Jos metsänomistaja myy sähkölinjapuut erikseen vaikkapa metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun kautta, on Sähkölinjakorvausten verotus vaihtelee Sähkölinjoilta maksettavien puiden arvo on tilanteen mukaan luovutusvoittona tai pääomatulona verotettavaa tuloa. Saadusta luovutusvoittona verotettavasta korvauksesta voidaan vähentää 80 prosentin hankintameno-olettama, joten korvauksesta on verollista 20 prosenttia. Se ei ole aivan yksinkertainen asia. Aikaisempien vuosien vähentämättä jääneistä kuluista tulee tehdä verotuksen oikaisupyyntö. Sähkölinjoista ja muista alueista maksettavien korvausten verotuskohtelu on vaihteleva ja tapauskohtainen. Silloin riittää, kun täyttää arvonlisäveroilmoituksen. Lunastustoimituksia koskeva ohje löytyy Verohallinnon nettisivuilta kohdasta Syventävät vero-ohjeet/luovutusvoitot ja -tappiot
Uuden tekniikan laserkeilaus antaa Pääkön mukaan hyvän yleiskuvan puuston määrästä. Mukaan lähti heti muitakin. Siitä lähtien on oltu mukana joka vuosi.” Ne olivat aikoja Pienestä alustaan Puusuksi-Team on kasvanut melkoiseksi menestykseksi. Kysymyksessä ovat Puusuksi-Teamin aktiivit, jotka historiallisilla välineillä haluavat kunnioittaa suomalaista hiihtourheilua. Se vaatii jo ammattimiestä. Veikko Pääkkö on tehnyt niitä neljännesvuosisadan ajan. Ammattitaitoa suunnitelmien tekoon on kertynyt runsain mitoin, ja miehelle on muodostunut oma hyväksi koettu systeemi suunnitelmien koostamiseen. Itse hän ei kuitenkaan lähtisi tekemään esimerkiksi tilakauppoja pelkästään sen perusteella. Kaikki Teamin jäsenet ovat entisiä ja nykyisiä hiihtäjiä, jotka ovat tottuneet pitämään itsensä kunnossa. Varsinaisia jäseniä on nyt noin 70 ja Puusuksi tulee taas Kouvolan puusuksiaktiivit tuovat historialliset hiihtovälineet Lahteen. Vuositasolla Metsätalousteknikko Veikko Pääkkö, jämerä metsäalan ammattimies Kiuruvedeltä. Niitä tehdessään hän on Kiuruveden metsänhoiSatatuhatta hehtaaria metsäsuunnitelmia Metsäsuunnitelma on metsänomistajan tietopankki. se tarkoittaa keskimäärin yli neljäätuhatta hehtaaria. ”Tarkempaa tietoa tarvitaan, ja sitä saadaan perinteisestä metsäsuunnitelmasta. Puusuksi-Teamin puuhamies Antero Pöyhönen kertoo, että idea Teamista syntyi vuonna 2010 saunan lauteilla Kouvolan Soutajien kauden päättäjäisissä. HELMIKUUTA 2017 u NRO 3 kannattajajäseniä yli 500. Pohjapinta-alan mittaus 70-luvun puolivälissä peltoon istutetussa huonolaatuisessa männikössä, jota myrskytuulet ovat ensiharvennuksen lisäksi harventaneet lisää.. MARTTI LINNA, teksti ja kuvat ENSI keskiviikkona alkavissa Lahden MM-hiihdoissa nähdään entisaikojen sinivalkoisiin edustusasuihin sonnustautuneita puusuksilla lykkijöitä. Suurin osa heistä on kotoisin Kouvolan kaupungin alueelta, mutta paljon on väkeä myös muualta Suomesta. Heitin siinä lauteilla, että hiihdän niillä kapuloilla vielä jonakin päivänä kilpaa. ”Perinteinen metsäsuunnitelma on arvioni mukaan 70–80 prosentilla Kiuruveden tiloista. Kun olen verrannut tekemiäni metsäsuunnitelmien tilojen puustomääriä toyhdistyksessä käynyt läpi satatuhatta metsähehtaaria runsaan 24 vuoden aikana. Jo seuraavana keväänä osallistuttiin Anjalassa 24 tunnin viestiin. Kuvion tiedot muistiin läppärille. ”Olin saanut puusukset jostakin lahjoituksena, ja soutajissa oli myös kovia hiihtomiehiä. Jollekin tiloille olen vuosien saatossa tehnyt jo kolme peräkkäistä suunnitelmaa”, Pääkkö kertoo. Teamin Facebook-sivuilla käydään vilkasta keskustelua – mistäs muusta, kuin suomalaisesta puusuksesta ja sen ylivoimaisista ominaisuuksista. 22 16. METSÄSTÄ ARI KOMULAINEN teksti ja kuvat M etsäsuunnitelma on metsänomistajan tietopankki omasta metsätilasta. ”Puusuksiaikana Suomeen tuli mitaleita ovista ja ikkunoista.” Antero Pöyhönen johtaa joukkoa, perässään Ari Kitunen, Arto Tolvanen, Arto Purho ja Jarno Kiintola. Metsätalousteknikko Veikko Pääkkö on erikoistunut metsäsuunnitelmiin. Mutta miten metsäsuunnitelma syntyy ja miten siihen tulevat tiedot kootaan
ANNE HELENIUS Maaliskuussa 1940 Metsälehdessä kerrottiin talvi sodan päättäneen Moskovan rauhan sopimuksen vaiku tuksista ja alueluo vutuksista. Haluamme saada omalta osaltamme sekä kisayleisön et tä Suomen kisajoukkueen hur mokseen, ja sitä kautta uusiin sankaritekoihin.” FAKTA Jokitöyrään jättikuusen tilavuus mittauksessa. Maastossa käveltyjä ki lometrejä kertyi yhteensä kolme kymmentä – ja kuten tiedetään, vastaa yksi maastokilometri hy vinkin kahta tiellä käveltyä. Pääkön mielestä viime vuo sina käyttöön otettu uusi tek niikka helpottaa tiedon keruuta. Metsäsuunnitelma on metsänomistajan tietopankki. ”Käyn tilan kuviot läpi, mit taan ja arvioin erilaisia tunnuk sia, jotka syötetään kuviokohtai sesti koneelle”, Pääkkö kertoo. Sota on raadellut armottomasti soreita hongikoita, korpien jylhiä kuusikkoja ja kaunista lehtimetsää. Näin myös kuvioi den historia seuraa suunnitel man mukana. Paljon maastossa liikkuvana metsäammattilaisena Pääkkö kiristäisi uuden metsälain eräi tä pykäliä. Ilmakuvien perusteella Pääkkö piirtää ku viokartan ja syöttää kuvioiden puustotiedot. METSÄSTÄ 100 vuoden varrelta Tuokiokuvia itsenäisen kansan historiasta Metsälehden sivuilla. Lahteen sinivalkoisia värejä lähtee puolustamaan kymme nen puusuksijaa. Pääkkö kerää kuviosta riip puen maaperätiedot, puusto tunnukset, hoitotarpeet, hak kuumahdollisuudet, mahdolliset ojitus ja lannoitustarpeet ja tai mikonhoitotyöt. Kun maastotyö on tehty, tiedot tarkennetaan toimistolla lopul liseen muotoon. ”Itsekin puusuksilla hiihtä neinä osaamme arvostaa niitä miehiä ja naisia, jotka hiihtivät niillä 50 kilometriäkin plussa kelillä. Mutta siihen, että ne ehtymättä kestävät, vaaditaan, että jokainen metsä saatetaan järkevään hoitoon ja jokainen metsämaa tuottokykynsä mukaiseen tuottoon, sekä lopuksi että metsistä hakattu puu käytetään harkiten ja säästäväisesti.” Toukokuussa Metsälehdessä oli hetkeksi siirrytty rajan taakse siirtyneistä metsistä sodan aiheuttamiin metsätuhoihin. Tarvittaessa tarkennetaan ku vioiden rajoja. ”Menetyksemme metsänhoitoyhdistystoiminnankin kannalta katsottuna ovat siis olleet huomattavat.” Paljon jäi rajan taa. ”Harva se päivä törmää alueisiin, joilla ei ole tehty mitään hakkuun jälkeen.” Metsäsuunnitelman tietoja » metsän kasvupaikat » puustotiedot » hoitotyöt ja niiden aikataulut » hakkuut ja niiden aikataulut » puutavaralajien osuudet » kehitysluokat » tiedot arvokkaista luontokohteista » kartat ja kuvioittaiset tiedot metsästä » havainnolliset teemakartat ja yhteenvedot Lähde: mhy.fi ”1960 ja 1970lukujen puu suksiaikana Suomeen tuli mita leita ovista ja ikkunoista, kisoista kuin kisoista”, Antero Pöyhönen muistelee. He muodosta vat kaksi viiden miehen ryhmää, jotka hiihtävät kisayleisön jou kossa ja pitävät henkeä yllä vii den päivän ajan. ”Sodanraiskaamat metsämme tarjoavat nyt rauhan tultua surullisen näyn. Ne olivat tosi urheilijoi den suorituksia, aikaa ja energi aa kului tuplaten nykykisoihin verrattuna.” Tavoite: kansa hurmokseen! Saunan lauteilta alkanut hiih toperinneharrastus on vienyt puusuksien ystävät sivakoimaan moniin erilaisiin kisoihin. Kuvioilla pitää kuitenkin käy dä paikan päällä, jos mielii teh dä tarkan ja paikkansa pitävän metsäsuunnitelman. Moni Teamin aktiivi ansait see leipänsä Stora Enson Kou volan tuotantolaitoksilla, joten puusukset ovat luonnollisesti edustettuina yhtiön omissa mes taruushiihdoissa tänä talvena. On myös mainittava luostarien tuottoisat metsät ja kreikkalaiskatolisten seurakuntien omistamat laajat metsäalueet.” Huhtikuun alun numerossa jatkettiin teemaa otsikolla ”Mitä olemme menettä neet”. Pienen, 30–50 hehtaarin kokoisen metsätilan suunnitelma valmistuu sama na päivänä. Puusuksi-Team on löytänyt alleen kalustoa netistä, kirppareilta ja kavereilta. ” Vuoden 1940 myöhemmissä numeroissa alettiin enimmäkseen jo keskittyä pikaasu tushaasteisiin ja jälleenrakennukseen. Rajan taakse jäi muun muassa kaksi miljoonaa hehtaaria metsämaata ja sen lisäksi toista kymmentä vientisahaa, viisi selluloosateh dasta sekä neljä paperi ja vaneritehdasta. Jutussa arvioitiin, että menetettyjen metsäalueiden myötä vuotuinen puun kasvu vähenee noin 40 miljoonaa kuutiota. Metsissä häärii tänä päivänä paljon sellaista poruk kaa, joka hakkaa puuston lai dasta laitaan aukeaksi, osin ai van keskenkasvuisena, ja jättää aukot sillensä.” ”Metsälain näitä pykäliä pitäi si kiristää ja valvonnan pitäisi ol la ryhdikkäämpää ja jämäkäm pää. Ne alueet, missä taistelut riehuivat kiivaimpina, ovat ikävän näköistä katsella. ja kisaturistien kanssa jutuste lun. Esivalmisteltu tie dosto siirretään maastomikroon, minkä jälkeen on maastokäyn tien vuoro. Jos tiedossa ovat aiemmin tehdyt toimenpiteet, nekin voi daan kirjata. ”Sinne meni arvokkaita metsäomaisuuksia, niiden joukossa Suomen metsien ylpeys Raivolan lehtikuusikko, Veikkolan kankaat, useita puisevia valtionpuistoja, kaksi laajaa yhteismetsää Viipurin läänissä ja eräitä samanluontoisia metsiä Sallassa. Suotta mentiin muuttamaan näiltä osin hyvin toiminutta la kia”, Pääkkö sanoo. ”Olemme ottaneet tehtäväk semme hengennostatuksen, puu suksiperinteen esille tuomisen Rotanloukut ne olla pitää. Kaikki nämä tiedot kirjataan kyseisen ku vion kohdalle suunnitelmaan. Kesäkuun loppupuolella kuitenkin vielä palattiin keväisiin menetyksiin: alue luovutusten takia toimintansa lopetti 26 metsänhoitoyhdistystä, joissa oli ollut 2641 jäsentä. ”Siitä tulee meille kaikille var masti ikimuistoinen kokemus”, Antero Pöyhönen uskoo. Metsävaramme kohtaavat siis alkavan jälleenrakennuskauden heikentyneinä.” Toisaalta luotiin uskoa tulevaan: ”Uskomme, että Suomen metsät kestävät tämänkin ehkä kaikkien aikojen kovimman koetuksensa. ”Harva se päivä törmää aluei siin, joilla ei ole tehty yhtään mitään hakkuun jälkeen. ”Nämä muutamat maininnat osoittavat, että menetykset ovat suuret. Lahjoituksiakin on tullut kiitettävästi. Veikko Pääkkö on tehnyt niitä neljännesvuosisadan ajan. 23 16. ”Toisessa ääripäässä noin 400 hehtaarin kokoisen tilan suun nitelman teko maastokäyntei neen vei viime kesänä yli kak si viikkoa.” Metsäsuunnittelijan matkassa Kävelin Veikko Pääkön muka na kolme päivää uudistamassa reilun 150 hehtaarin metsätilan viisitoista vuotta vanhaa suun nitelmaa, joka sekin oli Veikon laatima. HELMIKUUTA 2017 u NRO 3 laserkeilauksen tietoihin, niin ero on ollut muutamia prosent tia, eli aika pieni.” Jos tilalla ei ole aiempaa suun nitelmaa ja sen pohjatietoja käy tettävissä, uuden teko käyn nistyy toimistolla. Eri koisimmasta päästä lienee ollut osallistuminen nurmipuusuksi hiihdon epävirallisiin MMvies teihin Kouvolan Ummeljoella. Uu distamisvelvoitetta lyödään pal jon laimin. Metsäsuunnitelman maastotyöt ovat parasta mahdollista hyötyliikuntaa
VÄINÖ SIKANEN Menikö vero oikein. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. Isäni luovutti tilansa minun kahdelle pojalleni. Verottaja määräsi luovutusvoittoveroa yli 25 000 euroa. Yrittäjä alkaa louhia kalliota soramontun pohjalta. Ihmettelen, että MTK ei ole ajamassa jäsentensä etuja. Fuusioiden seurauksena kilpailu melkein loppui ja puun hinnasta voitiin sopia helpommin. Onko markkinatalous tätä. Kuitupuun hintakehitys kertoo paljon, samoin se, että ostohinta on tällä hetkellä sama kaikilla. Vuokratulo kuuluu teille, koska teillä on asuntoon hallintaoikeus. Tietoa kartelliasioista on kentällä, mutta suut laitetaan suppuun. Vientimarkkinat sen sijaan eivät näytä heiluttavan kuitupuun hintaa lainkaan. EU:n myötä lakeihin tuli kiristyksiä, ja niinpä kävi vahinko, kun vuosilta 1997–2004 löytyi tietokoneelta salaisiksi aiottuja keskusteluja. Siitä, kuka mistäkin puuta ostaa, on tehty savujakoja kylä kylältä ja on tehty ostokiintiöitä. Eurooppalainen orjanlaakeri kasvaa seuduilla, missä muut puut karistavat lehtensä talveksi. Joskus puihin jäävät lehdet talveksikin. Käsitystä siitä, että kuivat lehdet pitävät suuret nisäkkäät loitolla, vahvistavat havainnot muilta puilta. Luonnossa tuuli tai pakkasyö irrottavat lehdet tavallisesti hiukan ennen kuin ne omia aikojaan putoaisivat. Kenelle kuuluu asunnosta saatu vuokra. Nuorilla tammilla lehdet jäävät puuhun talveksi niin säännöllisesti, että se on saanut ekologit etsimään järkevää syytä siihen. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Todennäköisempi syy voisi olla kuivien ja kovien lehtien suuri karvasaineiden määrä: ruoka on huonosti sulavaa ja lehtevien tammen oksien ahmiminen aiheuttaisi vatsanväänteitä. Ikivihreät Välimeren seudun rautatammi ja Länsi-Euroopan orjanlaakeri soveltavat tammen menetelmää omalla tavallaan. Latvassa noin kolmesta metristä ylöspäin lehdet ovat ehytlaitaisia ja piikittömiä. 16. Sama menetelmä toimii myös ikivihreillä puilla – lehdet vain elävät useamman kasvukauden. Kannattaa muistaa, että pidätetty asumisoikeus voi rajoittaa ensiasunnon ostosta saatavaa vapautusta varainsiirtoverosta. Nuorten puiden kaikki lehdet ja kookkaiden puiden alaoksien lehdet ovat kovia, liuskaisia ja piikkisiä. Jo nykyiset ristiinomistukset ja logistiset näkökohdat Väärää väännetään väkisin oikeaksi Lehtipuut karistavat itse lehtensä. Verottaja on käyttänyt hankintahintaolettamana 20 000:ta euroa. Poikani möi tilan kallioita louhivalle yritykselle 100 000 eurolla. On helpompi olla vallan oikealla puolella kuin puolustaa oikeutta vähemmistön riveissä. Käytettäessä hankintahintaolettamaa ette voi tehdä hankintakuluista lisävähennyksiä. Männyn neulaset kuolevat tavallisesti kolmannen kasvukauden syksyllä, kuusen neulaset elävät jopa 7–8 vuotta. On opittu pitämään palaverit niin, että ei löydy tietoa, joka osoittaisi kartellitoiminnan todeksi. Oman ulkoilureittini varrella voin kuunnella haavan havinaa helmikuussakin. Onko vero oikein ja voiko sitä mitenkään alentaa. Vihreänä muiden keskellä seisova puu houkuttelisi oitis kauriit kimppuunsa ellei sillä olisi pistävän tehokas puolustus. Tämän päivän ja viime vuosien hinta tingittynä on 30 euroa. ostomiehenä. Nykyaikaan ilmeisesti kuuluu myös tietty monensuuntainen kiristyssysteemi. Yksi tila hinnoiteltiin joutomaana. Aivan ilmeisesti tammi torjuu kuivilla lehdillään hirviä ja kauriita. Äänekkäästi rahisevat lehdet voivat karkottaa syöjät jo sillä, etteivät eläimet syödessään kuule mahdollisesti lähestyvää petoa. Näin ollen mitään epäilyttävää ei löytynyt, ja toiminta sai jatkua samaan tyyliin. Kun lehti on täysin palvellut, kasvi purkaa lehtivihreän ja siirtää tärkeimmät ravinteet runkoon tai silmuihin, jolloin lehdet kellastuvat tai punastuvat. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/Lukijoilta, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Työmarkkinajärjestöt pystyvät kiristämään usein toistuvilla työtaisteluilla tai uhkauksilla. Jos isänne olisi pidättänyt asuntoon hallintaoikeuden, silloin vuokratulo olisi kuulunut hänelle. Suuntaus on ollut samanlainen muissakin kuitupuulajeissa sekä kantohinnoissa myös kartellivuosina. Teimme viisi vuotta sitten sukupolvenvaihdoksen. Ne jäävät Metsälehden tietoon.Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Esimerkiksi mäntykuitupuun hankintahinta oli vuosina 1990–1991 euroiksi muutettuna parhaimmillaan 33,50 kiintokuutiometriltä. Hallintaoikeudenomistajalla on oikeus kaikkeen tilalta tulevaan tuottoon. Kartellit ovat olleet maan tapa ja ovat edelleen ainakin kuitupuun osalta. Tänä päivänä ollaan varovaisempia. Nyt ohjeet tulevat pääkonttoreista. Isot metsäyritykset taas pystyvät kiristämään esimerkiksi sahoja sillä, mihin ja miten hake ja kuitupuu käyvät kaupaksi. HELMIKUUTA 2017 u NRO 3 P I L K K E I T Ä 24 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia METSÄN KÄTKÖISSÄ LUKIJALTA LUKIJAKYSYMYS Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Kartellit ja salaiset sopimukset ovat saman tyyppinen epäkohta kuin urheilun doping, joka jo uskottavuuden takia pitäisi kitkeä, mutta rahan valta määrää toisin. Koska teidän omistusaikanne on alle kymmenen vuotta, niin hankintahintaolettama on 20 prosenttia myyntihinnasta. sitä puolustavat, mutta toiminnan pitää olla rehellistä. Isä siirtyi keväällä asumaan palvelutaloon, ja asuinrakennus on nyt vuokrattu ulkopuoliselle henkilölle. Tila oli kokonaan vanhaa hiekkamontun pohjaa. Epäilyt kartelleista heräsivät 90-luvun alussa, jolloin poliisi tutki asiaa muutamissa piiritoimistoissa, mutta asiaa koskevat paperit häipyivät. Kartellit koskettavat toki kaikkia puulajeja, mutta eniten se tuntuu kuitupuun hinnassa. Talvella havisevat lehdet Nuoriin tammiin jäävät kuivettuneet lehdet talveksi ja karisevat vasta keväällä, kun uudet lehdet puhkeavat. Ennen yhteistyökokoukset pidettiin piirija aluekonttoreissa. Tilanteen olen todennut toimiessani metsänhoitoyhdistyksen neuvojana ja fuusioiden kautta metsäyhtiöissä eri tehtävissä mm. Mahtaako takana olla tehtyjä sopimuksia ja kytköksiä Metsäliiton ahdingon pelastamiseksi aikoinaan. Noin 30 vuotta sitten kuitupuuta käyttivät monet metsäyhtiöt, ja silloin puunhankinnassa kilpailtiin. Kun nestevirtaus lehtikannassa lakkaa, kasvi tulppaa johtojänteet, irtautumissolukko kypsyy ja lehdet putoavat ilman ulkoista syytä. Minulle tuli 15 vuoden hallintaoikeus ja isäni pidätti itselle asumisoikeuden tilalla sijaitsevaan asuinrakennukseen. VÄINÖ SIKANEN Kuka saa vuokran?. 90-luvun lamavuodet toki luontaisestikin laskivat hintaa, mutta sen jälkeen on jääty rajusti jälkijunaan. Kun tammi varttuu 5–6 metrin mittaan, ainakin latvaosan lehdet karisevat jo normaaliin tapaan syksyllä. Metsäyhtiöiden harjoittamaa kartellimääritykset täyttävää toimintaa on tehty koko minun vuonna 1969 alkaneen metsämiesurani ajan. Näin laadit lukijakirjoituksen Käräjäoikeus on tuominnut Metsähallituksen maksamaan metsäyhtiöille heidän asianajajakulunsa metsäkartelliasiassa. Asumisoikeus tarkoittaa, että hänellä on oikeus asua asunnossa. Tämä osoittaa, että fuusioiden helpottamat kartellit ovat toimineet. Teidän ostohintanne on ollut alhaisempi, joten verottajan määräämä hankintahinta on oikea. REINO PEURALA metsätalousyrittäjä, eläkeläinen Keuruu Möin pojalleni viisi vuotta sitten kolme tilaa. Metsä on antanut paljon kokemuksia ja elämyksiä, mutta epäkohtia alalta löytyy. Yhteistoiminta yhtiöiden välillä, kuten kuitupuuta käyttävien Metsäliiton, UPM:n ja Stora Enson sekä muiden metsäyhtiöiden kesken, on tarpeellista ja hyvä juttu, kun se tehdään laillisesti ja reilun pelin sääntöjä noudattaen
Nykyään saaliiksi jää muutamia tuhansia yksilöitä vuosittain. Liikenne verottaa oman osansa, mutta suurin uhka näille pikkunisäkkäille on kuitenkin kuusen huono siemenvuosi. 25 16. Nykyään verottaja olisi varmaankin erittäin kiinnostunut tällaisesta kaupankäynnistä. Hyvinä siemenvuosina populaatio on runsas, ja sitä kautta se on merkittävä osa ravintoketjua. seksi, villiksi lemmikiksi. Monet yksilöt myös kesyyntyvät helposti ja päästävät ihmisen hyvinkin lähelle. Siemensato määrää kannan Kuusen vuosittaisella siemensadolla on todella suuri merkitys oravalle. Syksyisin oravat keräävät varastoihinsa sieniä, pähkinöitä ja siemeniä. ”Hyvinä siemenvuosina oravia vilistelee joka paikassa.” BENJAM PÖNTINEN teksti ja kuvat M etsiemme kätköissä kuusten siemenillä elävällä oravalla on kovin erilainen elinpiiri kuin on urbaanimaisemassa asustavilla cityoravilla. HELMIKUUTA 2017 u NRO 3 tiin metsästykseltä kokonaan useana vuotena kannan taantumisen vuoksi. 1930-luvulla orava rauhoitetSammalhuoneen PÖRRÖHÄNTÄ Kuusen vuosittaisella siemensadolla on todella suuri merkitys oravalle.. Meneillään oleva talvi on siemensyöjille huono: kuusi tuottaa heikosti siemeniä, eikä männylläkään ole kovin hyvä siemensato. Se on havumetsien asukas, ainoastaan pohjoisin osa Suomesta jää sen esiintymisalueen ulkopuolelle. Joskus ne unohtavat kätköpaikkansa tai toiset oravat tai linnut saattavat löytää kätkön. Menneinä aikoina orava oli Suomen tärkein turkiseläin. Joinakin vuosina metsäteiden ja latujen varsilta saattaa löytää runsain määrin osittain syötyjä kuusen oksien kärkikasvuja. Oravaa voidaan hyvällä syyllä kutsua suomalaisten lempilapmännyn runkoon sulautuvasta väristään, kun taas kuusioravan turkin väri viittaa suoraan kuusen rungon väritykseen. Vielä sata vuotta sitten oravan nahkoja käytettiin rahan korvikkeena – oravannahkoja vaihdettiin tarvittaviin tuotteisiin. Ne ovat päiväaktiivisia ja siksi helposti seurattavia. Mikä onkaan hauskempaa kuin seurata näiden mestarikiipeilijöiden touhuilua niiden loikkiessa puusta puuhun tai ajaessa toisiaan takaa puun rungon ympärillä. Tupsukorvia metsästettiin useita miljoonia yksilöitä vuodessa, ja niitä jopa vietiin ulkomaille. Käytettiinpä oravan lihaa myös ruoanlaitossa. Oravalla, tällä pienellä nisäkkäällä, on oma osansa luonnon ekosysteemissä. Siemeniä levittäessään se tietämättään turvaa myös tulevien oravasukupolvien ravinnonsaantimahdollisuuksia. Ruokinta-automaattien pähkinäaterioita popsiva kurre säästyy monilta metsän vaaroilta, vaikka useat petolajit ovat löytäneet myös kaupunkiympäristöjen saalistusmahdollisuudet. välisenä aikana. mäntyoravana tai harmaan sävyisenä kuusioravana. Mäntyorava lienee saanut nimensä PILKKEITÄ LUONNOSTA Suomalaisten villi lemmikki on löytänyt paikkansa niin metsästä kuin kaupungeista. Valuuttaa, turkkeja ja ruokaa Orava (Sciurus vulgaris) on vallannut lähes koko Suomenniemen. Hätäravintona oravat käyttävät myös kuusen silmuja. Myös männyn siemenet kelpaavat oravalle, mutta isoissa kuusenkävyissä on moninkertaisesti enemmän siemeniä, joten niistä energiaa saa pienemmällä vaivalla. Yhtä useasti siemenet jäävät maahan itämään, ja näin oravat tahtomattaan lisäävät sembramännyn, tammen ja muiden kasvien levinneisyyttä. Mutta myös vuodenaikojen vaihtelu vaikuttaa turkin värisävyyn: talvella se on harmaampi, kesällä kirkkaampi. Hyvinä siemenvuosina oravia tuntuu vilistelevän joka paikassa, kun taas katovuosina heiluhännät loistavat poissaolollaan. Oravan tunnemme tavallisimmin punertavanruskean turkkinsa vuoksi ns. Oravan metsästys on sallittu 1.12.–31.1
Näin, vaikka Tiililän muistiinpanot olivat keskeinen todiste vuonna 2004 alkaneessa ns. Jo tätä ennen Tiililästä oli tullut valtakunnallinen metsävaikuttaja. Hautala muistelee, että silloinen lehtikuvaajaguru Kalle Kultala – joka ei juuri perustanut luontokuvaamisesta – veisteli, että seuraavaksi varmaan vuoden lehtikuvaksi valitaan kuva kaksipäisestä vasikasta. Näistä otos keväisessä lumisateessa laskeutuvasta kotkasta on valittu kirjan kansikuvaksi. Vuonna 1971 reviirejä tiedettiin 70 ja 2015 jo 50 vuotta kotkien kanssa Hannu Hautalan uudempaa kotkakuvasatoa. Näihin päiviin asti kestäneet kotkakuvaajan meriitit Hautala hankki 1973, jolloin hänen nappaamansa kuva ”Parittelevat kotkat” valittiin vuoden lehtikuvaksi (vuoden luontokuvan tittelistä on kilpailtu vasta vuodesta 1980 alkaen). Kirjan kuvitusta. PILKKEITÄ 26 16. Kirjassa Hautalan kotkien kuvaamisen seuranta aloitetaan vuodesta 1963, jolloin Hautala yritti kuvausta Urpo Häyrisen kanssa Karstulassa, eteläisimmän tunnetun kotkan reviirillä, tosin huonoin tuloksin. Hautalan kotkakuvaajauran aikana on kotkakanta vahvistunut huomattavasti. Tuolloin valmistui muistelmateos ”Elämästäni”. Myös Metsälehti Makasiinista tuttu luontokuvaaja/-kirjoittaja Jorma Luhta oli mukana alkuvuosien kuvausyrityksissä Perhon suunnalla yhdessä Teuvo Suomisen kanssa. 144 sivua, hinta 31,90 euroa. Menneen vuoden lopulla ilmestyi Hautalan 55:s (!) luontoaiheinen valokuvakirja: Kotka – 50 vuotta unelmista kuviksi. Kotka repimässä ruokapaloja jäätyneestä koppelosta hienossa vastavalossa. Tiililän ura eteni nopeasti Tehdaspuussa, aluksi Kouvolan keskuskonttorissa operaatiopäällikkönä, sen jälkeen aluemetsänhoitajana Joensuussa, ”metsäpäälliköiden tekopaikassa”. Siinä hän rehellisesti, mutta kauniisti kertoo niin itsestään kuin myös lähipiiristään. kartellioikeudenkäynnissä. HELMIKUUTA 2017 u NRO 3 Hannu Hautala–Seppo Parkkinen: Kotka–50 vuotta unelmista kuviksi. Tekstin kirjaan on kirjoittanut biologi ja luontotoimittaja Seppo Parkkinen, ja tekstiosuus on koostettu Hannu Hautalan värikkäästä jutustelusta sekä päiväkirjamerkinnöistä kotkista ja niiden valokuvaamisesta tuolta lähes miespolven pituiselta ajanjaksolta. Perhe oli Pekalle kaikki kaikessa. Vaikka olikin helsinkiläispoika, Tiililä oli luonnonystävä. Hautala on toki ”kuuluisampi” kotkakuvaaja kuin Leinonen, mutta kirjat painivat samassa sarjassa. Hautalan kirja on tehty lähes samalla konseptilla kuin vuonna 2009 julkaistu Antti Leinosen ja Pertti Koskimiehen kirja Kotkamailla. Docendo 2016. Kahdessa vuodessa Tiililä teki vastaperustetusta liitosta järjestön, jonka painoarvo tuli tunnustetuksi työnantajapuolella. Tiililästä tuli ensin Tehdaspuun toimitusjohtaja, sitten UPM-Kymmenen fuusiossa vuonna 1996 uuden yhtiön metsäpäällikkö Valkeakoskelle. Hän oli mukana lukuisissa metsäalan järjestöissä ja yhteistyöelimissä, myös keskeisessä roolissa MTK:n kanssa käydyissä puukauppaneuvotteluissa. Poikasten lukumäärä on samassa ajassa kasvanut 38:sta yli kahteensataan. Karismansa ja yhteistyökykyisyytensä ansiosta hän sai loihdituksi uuteen organisaatioon ilmapiirin, jolla vältettiin suurelta osin fuusion yhteensovittamisongelmat. Pekka Tiililä oli synnynnäinen johtaja, rehti ja oikeudenmukainen, joka osasi myös kuunnella. Seuraavaksi hän siirtyi metsäteollisuuden palvelukseen, aluksi Tehdaspuu Oy:n kenttäpäälliköksi Heinolaan, jossa oppi puunhankinnan sekä esimiehensä elämänfilosofiat. ESKO PAKKANEN kurssitoveri ja ystävä Metsänhoitaja Pekka Tiililä KIRJAT MUISTOKIRJOITUS. Hän oli taitava ja rauhallinen neuvottelija, tarvittaessa myös tiukka, mutta säilytti aina herrasmiestyylinsä. Ratkaisua voi verrata hänen isänsä, teologian professori Osmo Tiililän eroamiseen kirkosta vuonna 1962. Tiililän perustelu oli, ettei hän kokenut pystyvänsä antamaan enää mitään uutta tehtävässään. Hän aloitti työuransa Metsähallituksessa, josta siirtyi Metsäkoneyrittäjien liittoon 1969. Suomalainen luontovalokuvaaminen henkilöityy pitkälti Hannu Hautalaan – ainakin niiden mielestä, jotka ovat alaa seuranneet pidempään kuin tämän vuosituhannen ajan. 514. Tässä tehtävässä, kuten myöhemminkin, myös Venäjän tuontipuu tuli keskeiseksi osaksi hänen toimenkuvaansa. ARI KOMULAINEN Metsänhoitaja Pekka Tiililä kuoli 16.1.2017 Valkeakoskella. Tiililä oli myös ahkera ja taitava kirjoittaja. Kaikki muuttui kerralla syyskuussa 1998, kun hän irtisanoutui metsäpäällikön toimestaan. Jäätyään pois työelämästä hän viihtyi vaimonsa kanssa Pälkäneveden Kelppiän saaressa lähes ympärivuotisesti. Muistoja mieleen tuovia erinomaisia mv-otoksia olisi voinut olla kirjassa enemmänkin korvaamassa paikoin epätarkkoja diakuvia. Isänsä opastamana hän oli pienestä pitäen metsästänyt ja kalastanut Pälkäneen maisemissa. Vuonna 1942 Helsingissä syntynyt Tiililä valmistui ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta 1961 ja metsänhoitajaksi 1966. Kalastusta Pekka harjoitti aktiivisti vakavimpaan sairastumiseensa saakka. Kirja päättyy hieman töksähtäen kertomukseen Lapin ensimmäisestä merikotkan pesinnän kuvaamisesta Teuvo Suomisen parina, vaikka lähes samaa tarinaa on mukana jo kirjan alkupuolella. Pienistä puutteistaan huolimatta Hautalan teos kotkamailta on oiva kertomus pitkästä, sinnikkäästä ja tuloksekkaasta kuvaustyöskentelystä lintujen kuninkaan parissa. Ne hän luovutti vapaaehtoisesti Kilpailuvirastolle. Myös sisarukset ja muu Tiililän suku sekä pitkäaikaiset ystävät kuuluivat lähipiiriin, jolle hän lahjoitti pysyvän muiston vuonna 2011. Rajaneuvottelut kalastuksineen olivat monesti varsin värikkäitä. Niin alaiset kuin esimiehet arvostivat häntä, varmaan myös kilpailijat. Näin mieleen jää tunne siitä, että kertomus loppuu jotenkin kesken. Tuolloin kuvattiin pääosin mustavalkofilmille, ja mielestäni nämä painetut mv-vedokset ovat kirjan parasta antia
Ensimmäinen Metsäkustannuksen kuukauden kirja on:. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Metsäkustannuksen kuukauden kirja! Tunnista puu ja puuaine Kurt Fagerstedt, Kerttu Pellinen, Pekka Saranpää ja Tuuli Timonen Opas esittelee luonnonvaraiset puulajimme sekä Suomessa yleisesti kasvatettavia ja käytettäviä ulkomaisia lajeja. Kirjassa kerrotaan puuaineen rakenteesta, ominaisuuksista ja käytöstä. Hinta 30€ (norm. värin, kuvioituksen ja kovuuden perusteella. Kaikista puulajeista on puuanatomisia kuvia. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi Mele02 tai asiakaspalvelustamme, puh . 42€) Etu voimassa 28.2.2017 saakka 30 € Nyt Metsäkustannus tarjoaa Metsälehden lukijoille tästä lähtien joka kuukausi valikoidun kirjan erikoishintaan. Siitä selviää, miten eri puulajien puuaineet eroavat toisistaan mm. Kirjan avulla puulajin tunnistaminen onnistuu sekä kesäettä talviasuisena
Se oli kuulemma hirveän tärkeää työtä luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Nuorena miehenä vuonna 1976 tekemiäni, siihen asti hyvin onnistuneilta vaikuttaneita töitäni mitätöityi parin hehtaarin verran. Samaisella 90-luvulla naapurin pikkutyttö teki ammattini tietäen minulle tiukan kysymyksen: ”Sattuuko puihin, kun kaadat niitä?” Toivon hartaasti antaneeni oikean vastauksen. Luontokirjat haluavat olla tietämättömiä uudistusalueiden näistä hyödyistä. Paikalla kävi mhy:n edustaja. Hän oli tehnyt kuvista jopa luettelon ja kirjoittanut siihen kuvien selitykset. Kun voimassa on yhtiön asettama uhka: jos sahalle tulee yksikin raakkitukki, tulee siitä heti valitus. Tätä osoittaa kaikilla lajeilla suoritettu 60–80 sentin mittainen tyvilumppaus tyvilaajentuman takia. Tämä siirtymä on 40 prosenttia. Hän totesi, että katkonnassa on virheitä. Peter Wohllebenin mukaan puilla on tunteet. Entisajan ahot alkavat olla vähissä. ESKO KOIVISTO Virrat Viereisessä kuvassa Paavo kiipeää pylvääseen Punkaharjulla ilmeisesti vuonna 1964. Emeritusprofessori Koskea neuvottiin ottamaan yhteyttä Metlan kuva-arkiston Erkki Oksaseen . Lahopuuta ei suinkaan ole metsissämme vähän, vaan sen määrä kasvaa vuosi vuodelta – onneksi hitaasti – ja vanhimmasta päästä palaa takaisin luonnon kiertokulkuun. Yhtiön edustajan ilmoitus: Yhtiö ilmoittaa maksavansa 191 euroa, ja tämä kattaa kaiken myyjälle aiheutuneen vahingon ja kulut (suomalaista oikeuskäytäntöä). Koneen kuljettajan asema on hyvin vaikea. Myyjien keskuudessa on tieto, että tukkia menee kuiduksi. Näissä olosuhteissa kuljettaja laittaa kuituun vähänkin epävarman tapauksen. Antennimastossa kiipeiTuttu kuva muistelutti Metsälehden historiallinen kuva osui emeritusprofessorin silmään. levä nuori mies on etunimeltään Paavo , ja hän oli Kosken mukaan yksi niistä kymmenistä metsäharjoittelijoista, jotka olivat tutkimustyössä apulaisina maastossa ja aineiston käsittelyssä. Taisi olla 90-lukua, kun telkkarissa oli ohjelma räjäytysryhmästä, joka posautteli runkopanoksilla kuusia nurin. Koneellinen nopeus on pääasia ja huomio muihin seikkoihin kärsii. Jos niin on, on pahimman luokan sadismia kasvattaa kirjanpainajakanta niin suureksi, että komeat vanhat kuuset joutuvat elävältä syödyiksi. Vuosien kuluttua kuvat olivat edelleen jäljellä, mutta luettelo oli tilanpuutteen vuoksi hävitetty. Tähän liittyy myös seuraava seikka, kuljettajan kertoma: hytin ikkunasta ei näe näitä laadullisia seikkoja. Pojat tarvitsivat harjoittelujakson pyrkiäkseen metsäopistoon ja työnjohtajakouluun. Siksi on hyvä, että rehevät avohakkuualueet ovat muodostuneet tärkeiksi korvikkeiksi kukkakasvien pikkuystäville. On mahdoton nähdä onko oksa kaksi, neljä vai kuusi senttiä vahva. Muitakin lukijoitamme onkin jo saattanut mietityttää, mitä mastossa kiipeilevä nuorukainen on tekemässä. Luontoäiti näytti, ettei kilpailuun kannata ryhtyä. Siirryttäessä konehakkuuseen nämä tavoitteet on hylätty. HELMIKUUTA 2017 u NRO 3 LUKIJALTA LUKIJALTA ANNE HELENIUS Metsälehden lukija, emeritusprofessori Veikko Koski Metsäntutkimuslaitokselta havaitsi viime numeron kannesta (Metsälehti 2/2017) tutunnäköisen kuvan. Tukkien laatuvaatimuksista en löytänyt perustetta tyvilumpille. Mutta tietääkö joku Paavon sukunimen?. Lopulta kuviakaan ei enää löytynyt, eikä kukaan tiennyt niiden kohtalosta. ASKO AHONEN Korkeakoski Kirjatietoa ja käytäntöä Polku omaan metsään metsälehti.fi Met säki rja Metsänhoidon tavoitteena on aina ollut kasvattaa kiertoaikana mahdollisimman paljon tukkipuuta. Fiksuja kavereita, joista moni palasi valmistuttuaan Metsäntutkimuslaitokselle töihin”, Koski kirjoittaa. ”Pieni toivon kipinä syttyi, kun näin Paavon antennimaston huipussa”, Koski kirjoittaa. Näitä lumppeja oli huomattava määrä. Emeritusprofessori Koski jäi eläkkeelle syksyllä 2000, ja Tikkurilaan jäi hänen tutkimustyönsä aineiston lisäksi myös melkoinen määrä diakuvia. Kuva on Kosken mukaan todennäköisimmin otettu Punkaharjulla vuonna 1964. Koska koivutukin hinta on alhainen, on myyjän tappio 191 euroa. Ei kuitenkaan voida olettaa, että katkontamalli poikkeaisi puutavaralajeittain. Seurasin avohakkuutyömaata ja toteamukseni oli juuri tämän mukainen, kuidun joukossa oli huomattavasti tukkimitan täyttävää puuta. Ovatko maassamme tukkivarannot niin suuret, että osa voidaan käyttää halpahintaisena sellunkeittoon. Yhtiön ketju toimii nopeasti. PILKKEITÄ 28 16. Mihin menee metsätalous. Liekö tutkittu näkyvyyttä eri vuodenaikoina, eri vuorokaudenaikoina ja erilaisissa sääolosuhteissa. On harhaanjohtavaa puhua metsien suojelusta, ellei niiden terveydestä pystytä huolehtimaan. Myyjä toimittaa yhtiölle mhy:n laskun parisataa euroa ja mhy:n arvioiman tappion 191 euroa maksettavaksi. Oma piskuinen kotikuntani Juupajoki Pohjois-Hämeessä pääsi marraskuussa 2015 valtakunnalliseen mediaan ennen kokemattoman tykkylumituhon ansiosta. Oikean ylänurkan sinisävyinen kuva pisti tarkan silmään: ”Onko joku ottanut ihan samanlaisen kuvan kuin minä?” Koski kysyi toimitukselle lähettämässään sähköpostissa. En siis ole metsänomistaja vaan eläkkeellä oleva metsuri. Luontoäiti on viime aikoina ryhtynyt tekemään lahopuuta oikein urakalla ja monista puulajeista. Havutukin osalta ei vahinkoa voitu arvioida koska puutavara oli kuljetettu jo varastolle. Edustajan toteamus: Koivutukista on siirtynyt kuituun 8,7 kuutiota ja tukin määrä tämän jälkeen 12 kuutiota. Puutavara siirtyy välittömästi varastolle ja siitä tehtaalle ja sahalle. Kyseessä oli Metlan satavuotisen historian ajalta tehty kuvakollaasi. Kuvan aiheena on professori Sarvaksen kukkimistutkimuksiin kuuluva siitepölyn takertumamittari koivikossa. Tämä on mielestäni kansantaloudellinen tappio. Lahopuun suhteen kirjat tarjoavat vanhentunutta tietoa. Näpertelyähän se oli. ”Meidän ryhmässä ei saanut päätä palella, kun hommana oli usein kiivetä isojen puiden latvaan töihin, oli kesä tai talvi. Entä jos tulee kaksi, tai kolme puhutaanko työsuhteesta. Samoin tukkimitan täyttävän rungon katkonta sahauskelpoisiksi tukeiksi oli ehdoton tavoite
Kohteella vanha hirsirakenteinen as.rakennus, navetta sekä purkukunt. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 7 km:n päässä kylätaajamasta. Runsaus selittyy viime syksyn voimakkaalla vaelluksella. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. 1 400 m³. Pohjoisosassa välittömiä harvennushakkuutarpeita. on v. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Tilalla pääsee nauttimaan nuoren, hyväkasvuisen metsän kasvun seuraamisesta tulevia harvennustuloja odotellessa. HELMIKUUTA 2017 u NRO 3 OSTETAAN MYYDÄÄN METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Tilalla sijaitsee Tihilänseudun Jahtimiehet ry:n kota. Kytösaari-niminen saarimetsätila Savonlinnan eteläosassa Piojärven ja Lohikosken välimaastossa Honkanen-nimisen sisäjärven keskellä. Oiva kohde vapaa-ajan kohteeksi erämiehille/ naisille tai vain omaa rauhaa kaipaavalle. 1000 m 3 . Metsistä hieman yli 80 % nuoria kasvatusmetsiä, joissa puustoa tällä hetkellä n. Kiinteistön pinta-alasta n. Kaavoittamatonta rantaviivaa n. 13 km:n päässä taajamasta, Kirjavalatien varrella. Välittömiä harvennushakkuutarpeita usealla tienvarsikuviolla. Toinen kiinteistö on 7,56 ha, Vuokalanjärven rantaa n. Alak. 30 000 €. Tie perille. METSÄPALSTA,Savonlinna 55,31 ha. Voidaan myydä myös koko tila n. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Palkitsemista perusteltiin muun muassa aiheettoman susipelon vähentymisellä sekä vuoropuhelun lisäämisellä. 1.530 m³. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Metsäalueet pääosin hyvien tieyhteyksien läheisyydessä. Kasvatusmetsistä koostuva metsätila. 120.000 €. Mh. 4650 m 3 , josta tukkipuuta on n. Maalämpö, lisälämpöä puulla tai sähköllä. Mäntyvaltainen metsäpalsta erinomaisten tieyhteyksien varrella! UPM Bonvesta -metsäpalsta. Pienikin voi olla tehokas! Luumäellä 7,84 ha metsätila, jossa yksi varttunutta kasvatusmetsää sisältävä kuvio. As.rak.paikan kokonaisrakennusoikeus on 250 k-m 2 . Bongauksen runsaimmat lajit olivat talitiainen, sinitiainen ja keltasirkku. 2,2 ha, uudistuskypsää metsää n. Monipuolinen kehitysluokkajakauma taimikoista siemenpuumetsiköihin. Kiinteistörekisterin muk. Talon ikkunat ja katto on remontoitu 2000-luvun alussa. Tavallista vähemmän nähtiin muun muassa varislintuja, teerihavainnot olivat ennätyksellisen vähissä. Hp. Mahdollisuus ostaa myös koko tila, johon kuuluu Leivonjärven toisella puolella oleva saman kokoinen metsäpalsta. Palstalla välittömiä hakkuumahdollisuuksia. Rantasauna. pihassa, mikä on kolme kertaa enemmän kuin viime vuonna. Tällä kertaa nähtiin erityisen paljon pyrstötiaisia. Yksi ranta-asemakaavassa osoitettu rantarakennuspaikka. Paras luontoteko -kisan tavoitteena on löytää kekseliäitä ratkaisuja, jotka osaltaan tukevat luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämistä. Talouskeskus käsittää 3-kerroksisen omakotitalon, hirsisen aittarakennuksen, varastorakennuksen ja ladon. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 378 (LT/15) Lukijoita 154?000 (KMT/15) Painopaikka Punamusta, Joensuu Vanhoja rahoja hopea/ kultarahoja sota-ajan ansiomerkkejä ja taidelasia p. 1,5 ha. METSÄPALSTA, Savonlinna Noin 7 ha määräala Leivonjärven eteläpuolella 20 km päässä Savonrannalta pohjoiseen. 450 m matkalta Kiuruvesi-Pyhäntä -tiehen ja tilalla myös hyväkuntoinen metsäautotie. 040 197 5770 Luonto-Liiton susilähettiläät on palkittu vuosien 2015–2016 parhaana luontotekona. Kantava ja hyväkuntoinen tie kahdella sivulla. 150 m 3 /ha. 63.000 € / tarjous METSÄPALSTA, Juuka 16,075 ha. tston mukaan joko omakotitalolle tai vapaa-ajan asunnolle. Talossa tupak., kamari, yläkerrassa 2 h, valosähkö aurinkopaneelilla. Hp. 050 464 6500 METSÄTILA, Luumäki 7,84 ha. 97 %. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv METSÄTILA, Salla, Kursu 197 ha. UPM Bonvesta-kohde, lisätiedot: www.bonvesta.fi. 0400 391 054. Yleisimmät eli useimmilla pihoilla havaitut lajit olivat puolestaan talitiainen, sinitiainen ja harakka. pa 16,075 ha, todellinen pa noin 20,6 ha. 7 km päässä Ilomantsin keskustasta. Kohteita myy: Metsävälitys Paattaukko LKV, puh. Yhteishinta 160.000 €. Rakennettu 1958, kauttaaltaan remontoitu 1996-1998, myös vesija viemäriputkistot ja ikkunat. Pyrstötiaisesta runsaasti havaintoja Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa TONTTI, Ilomantsi, Kuuksenvaara 1,9 ha. Kokonaispuumäärä n. 800 metriä. Valinnoista päätti Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n Suomen kansallinen komitea. Kokonaispuuston määrä n. 2 mh ja vinttitiloja. Rakennukset vaativat kunnostusta. 0400 97 17 18 METSÄ/MAATILA, Punkaharju, Putikko Metsä/maatila n. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 3 saostuskaivoa ja imeytyskenttää, uusittu n. V. 3000 m 3 . Päärak. 25 km kaakkoon Juuan taajamasta. Hinta 47.500 € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Erinomainen saavutettavuus, tila rajoittuu n. 050 436 9700 ilmoitukset@metsälehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 85. Hp. 2 kiinteistöä, suurempi 12 ha pääosin metsämaata, kiinteistöllä vanha hirsirunkoinen, lautavuor. Puustoa n. Hyvät marjastusja sienestysmaastot ja osuudet laajoihin vesialueisiin.Talouskeskuksen ja metsämaan erilliskauppa mahdollinen. 285.000 €. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Kuhmo 33,5 ha. Talossa 5 mh, oh, k, s jonka yhteydessä ”baari”, tekninen tila ja autotalli. METSÄPALSTA, Savonlinna, Savonranta As.rak.paikka ja 2 rantarak.paikkaa n. v. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 36.200 €. Kokonaispuusto n. Palkinto jaettiin nyt kuudetta kertaa. METSÄPALSTA, Parikkala, Saari 19,822 ha. Kiinteistöön kuuluu Kiviapajan osayleiskaavaan merkityt 7 RA-lomarakennuspaikkaa. PILKKEITÄ 29 16. 09 315?49?802, 040 516 4000 AD Anna Back p. 20 %. 050 30 99 717 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Erinomainen valinta metsänhoidosta pitävälle ostajalle ! Mh.35.000 €. 2010. Monien mahdollisuuksien metsätila rakennuksineen. Rakennuslupa tekn. navettarakennus ja pihasauna. 46.000 € / tarjous. Talouskeskuksessa 1954 valmistunut puurakenteinen ok-kotitalo (rintamamiestalo), ent. Lähettiläät ovat tavoittaneet suuren joukon lapsia ja nuoria kouluvierailuillaan eri puolilla Suomea. Metsäkeskuksen metsävaratiedon mukaan puuston määrä n. 19.000 €. 2013 kaivettua tienpohjaa pääsee kuivalla kelillä pihaan, vaatii sorastuksen jos tiellä enemmän käyttöä. Myös kalastusmahdollisuus. 1951 rakennettu 2-kerroksinen hirsitalo, pihapiirissä navetta, hirsirunkoinen aitta ja lato/varasto. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Aivan vieressä kirkas lampi. Koivenvaaran metsäkiinteistö sijaitsee n. Pihapiiri siistissä kunnossa. asuinrakennus, piharak. 130 ha, hp. 19,1 ha metsämaata, loput talouskeskuksen aluetta. Mukava ja rauhallinen sijainti hoidetun latu/lenkkeilyreitin varrella n. Sauna ja pesutilat on rakennettu navettarakennukseen 1980-luvulla. Hp. 040 506 1162 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki (perhevapaalla) Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. METSÄTILA, Kiuruvesi 24,12 ha. Hyvät metsästys-, ulkoiluja marjastusmaastot. Määräala tonttimaaksi Kuuksenvaaran kylässä Kannilantien varressa. Vuonna 2014 palkinnon sai saimaannorpille tehdyt apulumikinokset. Metsämaan kokonaispuusto on n. sekä varasto. 158.000 €. 159.000 € MÄÄRÄALA, Rovaniemi, Suopajärvi 0,5 ha. Pihapiiri vanhaa peltomaisemaa ja näkymä Suopajärvelle. 2148 m 3 . 09 315?49?803 Eero Sala p. Hp. Helposti saavutettavissa oleva tienvarsipalsta Kuhmon pohjoisosassa, Kuumun kylässä. Ylispuustoista taimikkoa n. 1155 m 3 , eli n. 0400 818 078 Anne Helenius (ma) p. 09 315?49?809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsakustannus.fi Asiakaspalvelusihteeri Katja Raninen p. Voidaan myydä erikseen, tarjouksia otetaan vastaan. 860 m³. Mh. 84.000 €. Tienhoito ympäri vuoden (liittyminen tiehoitokuntaan), lähellä vakituista asutusta joista sähköliittymä sekä kunnan käyttövesiliittymä läheltä vedettävissä. Pääpalstan lisäksi kolme pientä itsenäistä saarta. Alustavien tietojen mukaan lintu havaittiin joka 20. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. Susilähettiläät ovat jakaneet nuorille susia ja muita suurpetoja koskevaa tutkimustieto. Tuottavaa metsämaata n. Susilähettiläät on vuoden luontoteko Toissa viikonloppuna järjestettyyn Pihabongaus-tapahtumaan osallistuttiin aiempaa aktiivisemmin, tapahtuman järjestäjä Bird-Life Suomi kertoo. tupa, k, 2 kamaria ja wc, yläk. Maanmittauslaitos suorittaa pinta-alakorjauksen. Puuston kokonaismäärä n. 350 m, rantarak.paikkoja 2 kpl. Myös lintuja havaittiin viime vuotta enemmän. Kasvatusvaiheessa ja harvennustarpeessa olevaa metsää metsään.fi-palvelun tietojen mukaan n.10.000 m 3 . Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Tiina Rintanen p
Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Uuteen Seelantiin ja Chilen Patagoniaan istutettujen kontortamäntyjen nopeaa leviämistä ruoholaitumille ei aina katsota suopein silmin jo yksin metsäpaloriskin takia. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kontortamännyn neulaset ovat usein kierteisiä ja rehevämpiä kuin metsämännyllä. Perinteisesti kontortamännyn on uskottu vaativan metsäpaloa, jotta siemenet vapautuisivat serotiinisten käpyjen suomujen kätköistä. 85 VUOTTA 22.2. Yksistään vuoristoniluri, pieni kaarnakuoriainen, on kalvanut kuoliaiksi yli puolet Kanadan Brittiläisen Kolumbian kontortametsistä ja on levittäytynyt useaan osavaltioon myös Yhdysvalloissa. Tehokkainta uudistuminen onkin kulojen kärventämilla kankailla. Arvo Leppälä, metsänhoitaja, Seinäjoki (matkoilla) 60 VUOTTA 25.2. JOHN DEERE FORESTRY OY Arto Rimmi on nimitetty Tampereen protopajan työnjohtajaksi. Samaan pitäisi päästä meilläkin, jotta metsänomistus saataisiin ammattimaisemmaksi ja puukauppa vilkkaammaksi. Prosessi oli kuitenkin silmiä avaava, kun äkkiä tajusin kuinka aktiivisesti rahastot kauppaa harjoittavat ja tekevät tarjouksia ihan tavallisista perhemetsätalouteen kuuluvista metsälöistä. Timo Saksa, maat. Se jäi kuitenkin sen verran pyydetyn hinnan alle, että perikunnan yksi osakas päätti lunastaa palstan itselleen. Kontortamänty (Pinus contorta) ei vakuuttanut skottitutkijan mieltä kauneudellaan tai laadullaan. ??. Kansallisomaisuuden hoidosta on tullut iso kysymys, koska puunkäyttö on kovaa vauhtia kasvamassa. Kelpo puuta metsän asukeille ja teollisuudelle Sellun saanto kontortasta on Kontortan vaihteleva suosio suurempi kuin metsämännyllä. Itä-Suomen piirin uudeksi aluekouluttajaksi on nimitetty Tuomas Koistinen. Toisaalta kaikki suomalaiset ovat metsänomistajia valtion suuren metsäomaisuuden ansiosta. Näiden ”nukkuvien omistajien” metsissä seisoo puuta Suomen metsäteollisuuden yhden vuoden tarpeiden verran eli noin 65 miljoonaa kuutiometriä, mikä on sekä paljon puuta että paljon saamatta jääneitä kantorahatuloja. Kakkoseksi tuli Metsälehden palstoilta tuttu Ari Komulainen ja kolmossijan vei Jani Ikonen. Ruotsin metsälakiin sisältyi vielä 1980-luvulla metsänhoitopakko, joka velvoitti metsänomistajia hoitamaan ja hakkaamaan metsänsä ajallaan. Ruotsalaiset innostuivatkin viljelemään nopeakasvuista kontortamäntyä etenkin 1970-luvulla paperiteollisuuden tarpeita silmällä pitäen. tohtori, Kangasniemi Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. UMPIHANKIHIIHTO Syötteen Pudasjärvellä hiihdettiin 10.–12.2. PTT:n tuore selvitys osoittaa, että kymmenisen prosenttia metsänomistajista ei ole tehnyt metsälleen yhtään mitään viimeisten kymmenen vuoden aikana. Jostain syystä tämä kehityskulku tuntuu vähän pelottavalta. Taimivaiheen kontortat ovat jokseenkin metsämännyn näköisiä, mutta vanhojen puiden kaarna muistuttaa jo enemmän kuusen kaarnaa. Tätä nykyä kontortamännyt peittävät Ruotsin maa-alueista jo yli puoli miljoonaa hehtaaria. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Puun kasvu ja luontainen uudistumiskyky ovat sen sijaan hyviä. Yritystä ei ole puuttunut koko kohta nelikymmenvuotisen urani aikana. Oksakiehkuroita on tiuhempaan kuin esimerkiksi metsämännyllä, ja puu ränsistyy metsikkötasolla nopeasti. Hänen keräämänsä kontortamännyn siemenetkään eivät joko itäneet tai hävisivät tyystin palattuaan takaisin Britanniaan. Meillä tilakokoa pyritään kasvattamaan erilaisilla veroinstrumenteilla perintöja lahjaveroa koskien. Näin komeissa maisemissa kontortamänty kasvaa Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa.. Nykyisen hallituksen ohjelmassa on tavoitteena saada puu liikkeelle metsätilan keskikokoa kasvattamalla. vuosi sitten aavistaa. umpihankihiihdon XX Maailmanmestaruuskisat. Samaan aikaan toisaalla eli varsinaisessa tilakaupassa tapahtuu asioita, joita en itse olisi osannut muutama Suomen metsät – omistajuudesta riippumatta – mielletään helposti kansallisomaisuudeksi. Nuorten, pari-kolmekymppisten mäntyjen kävyistä rapisee maahan siemeniä kuitenkin jo tavallisina hellekesinä ilman tulen loimua. Mallia on katsottu Ruotsista, jossa metsätilojen keskikoko on 50 hehtaaria Suomen 30 hehtaariin verrattuna. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi. alkaen Tampereen huoltokorjaamon työnjohtajana. Väitän, että metsänomistus muuttuu Suomessa ammattimaiseksi ja tilakoko kasvaa juuri ammattimaisen sijoitustoiminnan ansiosta nopeammin kuin osaamme odottaa. Missä määrin yhteiskunnan asia sitten on saada passiivisiin metsänomistajiin vauhtia. Puu pärjää myös ravinneköyhillä kasvupaikoilla aina soita ja savimaita myöten. Pekka Saloranta jatkaa Länsi-Suomen aluepäällikkönä ja 1.2. Vanhoissa puissa kävyt saattavat pysyä avautumattomina vuosikymmeniä, kunnes metsäpalon kohdalle sattuessa ne pudottavat maahan täysin itämiskykyistä siementä. HELMIKUUTA 2017 u NRO 3 NIMITYS KILPAILU LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Britanniassakin kontortamäntyä on Suomeen verrattuna yli kymmenkertaisesti. Puu kelpaa hyvin myös hyönteisten, sienten ja hirvieläinten ravinnoksi. Metsäpolitiikassakin pitää ottaa kantaa puun saatavuuteen ja riittävyyteen, minkä vuoksi asiaa selvitettiin valtioneuvoston rahoituksella. Viime vuonna lähipiirissäni oli keskikokoinen metsätila myynnissä, eikä kovinkaan montaa kuukautta ehtinyt kulua, kun eräältä metsärahastolta tuli ostotarjous. ja metsät. Myöhemmin päällysmateriaali vaihtui telttakankaaksi, mutta kontortamänty säilyi edelleen perustukirakenteena pohjoisten alkuperäisasukkaiden luonnonaravamajoissa. Niin rohkeasta väliintulosta ei Suomessa ole edes uneksittu, eikä pakkohoito naapurimaassakaan toiminut käytännössä, joten vähin äänin siitä luovuttiin. PILKKEITÄ 30 16. Joukkuekisan paras oli Laskuvarjojääkärikilta. Suomessa on edetty viljelyssä varovaisemmin, ja kontortametsiä on viitisenkymmentä kertaa vähemmän. Yksilökilpailun voitti Juha Julkunen. Pohjois-Amerikassa kontortametsiä kasvaa luontaisesti Alaskasta Meksikoon saakka, ja puu on yksi merkittävimmistä Kanadan ja USA:n paperija sahateollisuuden raaka-aineista. Puhumme ”meidän metsistä”, vaikka emme itse omistaisi hehtaariakaan. Kontortasahatavaran laatu on metsämäntyä asteen verran vaatimattomampi, sillä oksien luontainen karsiutuminen on heikkoa. Intiaanit popsivat muinoin myös kontortankuoripettua ja jauhoivat pihkapurukumia kurkkupastillien korvikkeena. Keski-Suomen piirin asiakastuen aluepäälliköksi on nimitetty Vertti Koivisto. Kansallisomaisuuden hoito MERKKIPÄIVÄT RAKAS PÄIVÄKIRJA NUORTEVA HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuva ”VÄHÄN ON SANOTTAVAA tämän puun puolesta joko koristetai käyttöpuuna” kirjoitti muistiinpanoihinsa kasvitieteilijä David Douglas 1800-luvun alkupuolella samoillessaan Kanadan metsissä yli 16 000 kilometriä. Pohjois-Amerikan intiaanit pystyttivät aikoinaan puhvelinnahkoilla päällystetyt tiipii-telttansa kontortamäntyriukujen varaan
Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 2.3.2017 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. HELMIKUUTA 2017 u NRO 3 Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Haastattelussa OP:n Reijo Karhinen . net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 3”. Kokeilussa järeät klapikoneet . Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. PILKKEITÄ 31 16. maaliskuuta. Hakohevosia vuolemaan Metsälehti Makasiini ilmestyy 2. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. . Metsälahjavähennyksellä yllättäviä seurauksia . Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. METSÄRISTIKKO 3 METSÄRISTIKKO 24, RATKAISU Sa m i K ar pp in en METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumero Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka (23 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 124 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 138 euroa / 12 kk Metsälehti Mobiili älylaitteille printtikeston ohessa 10 €/ kk kesto Metsälehti Mobiili älylaitteille kestotilauksena 87 € / 12 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 64 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 80 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Mikä vaikuttaa taimikonhoidon hintaan. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315 49 840 Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Tilaan Metsälehden / 2017 alkaen Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun 2017 alkaen ENSI NUMEROSSA. Palkinnot metsäristikosta 24 on arvottu seuraaville kolmelle: Pauli Keistinen, Turkhauta, Riitta RauskalaTommila, Espoo ja Tuomo Yrjänheikki, Tapio
Nyt löydät helposti omat kiinnostuksesi kohteet metsalehti.fi-sivuilta. Jaoimme verkkopalvelumme teemoihin niin, että voit seurata halutessasi vain sinua kiinnostavaa aihealuetta. Jokaisen teeman alle on kerätty koko sivustolta juuri tuota aihetta käsittelevä sisältö. UUSI POLKU OMAAN METSÄÄN. Metsalehti.fi Metsänhoito Metsänomistus Puukauppa Tekniikka Harrastukset Luonto