Metsälehti 4/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Sivut 8–9 Suunta Kemiin PALSTALLA: ”Sopimuksen tekijä vastaa käyttämiensä urakoijien toilauksista.” ›› 19 UUTISET Mh-yhdistysten talous vaihtelee ›› 2–3 Haussa taas puiset läpimurtotuotteet ›› 4–5 ”Metsäsuhteesta apua korona-aikana” Uusi toimitusjohtaja Niina Uronen haluaa Metsämuseo Lustosta näkökulmien kohtaamispaikan. ›› 6 Hirvikannan koko ei lakkaa hiertämästä ›› 10–11 Mikä määrää hinnan hakkuutähteille. ›› 30–31 Metsä Groupin päätös sellutehtaan rakentamisesta kääntää puuvirrat pohjoiseen. Pian ehkä myös meillä. ›› 12–13 METSÄSTÄ Lakialan kokemus auttaa metsässäkin ›› 18–19 Raivaus onnistuu myös lumihangessa ›› 20 Pilkekone vaikka yhteiskäyttöön ›› 22 Näin käy harvennus pikkumotolla ›› 23 PILKKEITÄ Soopeli yrittää levitä Suomeen ›› 24 Tuulenkaadot juontuivat kelkalla ›› 27. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 25. HELMIKUUTA 2021 • NRO 4 • PERUSTETTU 1933 • METSÄLEHTI.FI Sa m i Ka rp pi ne n Ti m o ki lp el äi ne n TUTKIJOILTA: Etelänversosurma on jo aiheuttanut tuhoa Ruotsissa
Sinne pääsee kirjautumaan osoitteessa www.omametsä.fi . Viime syksynä Metsähallitus osti kerääjiltä käpyjä, ja keräystä oli tarkoitus jatkaa kevättalvella. Metsänomistaja voi ottaa palvelun käyttöönsä heti. Talous jakaa yhdistyskenttää Metsänhoitoyhdistysten kannattavuudessa on suuria eroja. Keskipohjan yhdistys on turvautunut koviin tervehdyttämistoimiin. ”Rannikolla tuontipuu lisää havukuidun ja energiapuun menekkivaikeuksia, mikä tuntuu voimakkaasti turvemaiden hakkuilla. ”Koronan vuoksi kontaktit ovat vähentyneet.” Pohjoisessa ei kerätä keväällä käpyjä Metsähallitus ei järjestä kuluvan kevättalven aikana männyn käpyjen keräystä Pohjois-Suomessa. Kotimaisilta tarhoilta lähti runsaat 168 miljoonaa tainta, liki neljä prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, Ruokavirasto kertoo. Alkuvaiheessa palvelusta löytyy oman metsän metsävaratiedot ja puun hintatietoja. Palvelu on suunnattu lähinnä metsäammattilaisille, mutta se sopii myös metsänomistajille. 69 prosenttia toivoo, että oma kunta lisäisi puurakentamista. Kulurakenne on pitkään ollut raskas, ja jäsenprosentti on keskimääräistä matalampi.” Pajala pitää Keskipohjan toimintaympäristöä tavallista vaikeampana, sillä turvemaavaltaisen seudun puusto on pienirunkoista ja kuitupuuvaltaista. Kulotusoppia verkossa Suomen metsäkeskuksen julkaisema Kulotuskoulu-verkko-oppimisympäristö tarjoaa tietoa kulotusten käytännön toteutuksesta. LYHYET UUTISET 25.2.2021 / AJASSA 2 MIKKO HÄYRYNEN, teksti ESKO KESKI-VÄHÄLÄ, kuva M etsänhoitoyhdistys Keskipohja on talousvaikeuksiensa vuoksi joutunut ottamaan järeät keinot käyttöön. Yhdistyksen omistamia metsäpalstoja on myyty myös niistä saadun hyvän hinnan vuoksi. Ilk ka Va ar a/ M et sä ha lli tu s. Viime vuonna yhdistyksessä oli kahdet yt-neuvottelut. ”Tilanne on kääntymässä. Taimitoimitukset vähenivät viime vuonna Metsänviljelyyn toimitettujen taimien määrä laski viime vuonna. Kaikki puunkorjuun urakointimaksut on maksettu, mutta lannoitustöille on neuvoteltu lisää maksuaikaa.” Yhdistykset eivät tavoittele tulosta Keskipohja ei ole ainoa talousvaikeuksissa kamppaileva yhdistys. ”Suurin syy on, että yhdistyksen perustoiminta sakkaa. Verkkomateriaali antaa perustiedot kulotusten vaikutuksista metsäluonnossa ja siitä, mitä kulotuksissa on otettava huomioon. Yhdistysten uusi verkkopalvelu avautui Metsänhoitoyhdistysten uusi OmaMetsä-verkkopalvelu on avattu. Kuusentaimien määrä laski muutamalla prosentilla 120 miljoonaa tainta. Tehdashintaan nähden puuta on ostettu ja korjattu liian kalliilla ja kuljetettu liian pitkälle.” Myös mittatappioiden eli mitattujen korjuumäärien ja tehtaan portilla mitattujen toimitusmäärien erojen seurannassa on ollut puutteita. ”Metsänomistajat ovat ikääntyneitä, ja koronan vuoksi kontaktit ovat vähentyneet metsänhoitoja puukauppa-asioissa.” Yhdistyksen tasevarallisuus on heikko, ja Keskipohjalla on ollut maksuvaikeuksia. ”Kannattavuusseuranta ei ole pysynyt volyymin kasvun mukana. Tammikuussa kerätyistä näytteistä kuitenkin selvisi, että kovat pakkaset ovat heikentäneet siementen itävyyttä liiaksi. Peräti 77 prosenttia suhtautuu myönteisesti tai erittäin myönteisesti julkisten rakennusten – muun muassa koulujen ja päiväkotien – rakentamiseen puusta. Pajala toteaa huonon tuurin seuranneen toistaan, sillä aiempien vaikeuksien päälle tuli korona. Palvelun avulla metsänomistaja voi hallinnoida metsäomaisuuttaan ja pitää yhteyttä yhdistysten ammattilaisiin. Viime syksynä Metsähallitus osti kerääjiltä käpyjä yhteensä 570 000 litraa. Männyntaimia tuotettiin koko maassa 42 miljoonaa, laskua oli yhdeksän prosenttia. Hallituksen puheenjohtaja Markku Pajala kertoo, että tilanne on pitkään jatkuneen kielteisen kierteen tulosta. Matalan kannattavuuden vuoksi kynnys ostaa hoitopalveluja on korkea.” Puukauppayhtiö vaikeuksissa Vakavia ongelmia on myös yhdistyksen puukauppayhtiöllä My Forest Oy:llä, joka ostaa ja myy puuta omalla riskillään. Suomalaiset haluavat lisää puurakentamista Suomalaiset suhtautuvat puurakentamiseen varsin myönteisesti, ympäristöministeriön selvityksestä käy ilmi. Pajala uskoo kuitenkin, että pahin on jo takana. Eniten kannatusta julkiselle puurakentamiselle löytyi Etelä-Savosta, vähiten Varsinais-Suomesta, Pirkanmaalta ja Uudeltamaalta
Toteutuneet hakkuut ovat olleet noin kuusi miljoonaa kuutiota vuodessa. ”Kaikki lähtee ammattitaitoisesta porukasta, jolla on metsänomistajien luottamus. Tänä vuonna ohjelman kautta on tarkoitus suojella pysyvästi 4 500 hehtaaria. Ympäristötukisopimuksia ja luonnonhoitotöitä on tarkoitus tehdä 82 000 hehtaarille talousmetsää. Viime vuoden loppuun mennessä suojelutavoitteesta oli saavutettu 82 prosenttia, mutta luonnonhoidon ja metsätalouden ympäristötuen tavoitteesta vasta 63 prosenttia. Etenkin energiapuukauppa seuloo yhdistyksiä varallisuuden mukaan. Se vastaa noin 3,8 prosentin tuottoa liiketoimintaan sijoitetulle pääomalle. Siinä tavoitteisiin yltäminen edellyttäisi rahoituksen tuplaamista. Toiminnanjohtaja Jaakko Tossavainen toteaa, että yhdistys pystyy lakipalveluja lukuun ottamatta tarjoamaan jokseenkin samat palvelut kuin suurikin, mutta se vaatii moniosaamista. Suurin osa tästä oli yksityisiä suojelualueita. Suurin menoerä ovatkin henkilöstökulut.” Pieni voi pärjätä paremmin Koko ei suoraan selitä kannattavuutta, mutta löysän tuntuman mukaan pienillä yhdistyksillä on taipumus pärjätä paremmin. Mhy Rautavaara on yhden pitäjän, kahden toimihenkilön ja vajaan miljoonan euron liikevaihdon yhdistys. Maaja metsätalousministeriö on asettanut kuluvan vuoden tulostavoitteeksi 99,2 miljoonaa euroa. Uusista omistajapoliittisista linjauksista päätettiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa viime huhtikuussa. ”Savotalla on konttori ja metsäasiantutijat alueen jokaisessa kunnassa. Varoissaan oleva yhdistys pystyy tekemään tilitykset metsänomistajalle heti kun puut on korjattu, vaikka haketusta joutuu odottamaan toista vuotta. Lisäksi jatkuvan kasvatuksen osuutta uudistushakkuista lisätään 15:stä 25 prosenttiin. Yhdistysperiaatteen mukaan suuria voittoja ei tavoitella, vaan liiketoiminnan tuotoilla kustannetaan jäsenten neuvontaa ja pidetään palveluja jäsenmaksut matalina. Toisaalta moni yhdistys pärjää hyvin, vaikkakaan se ei näy tilinpäätöksen viimeisellä rivillä. Suojelutavoitteiden saavuttaminen on mahdollista nykyrahoituksella, mutta luonnonhoidon ja ympäristöhankkeiden osalta ei, ympäristöministeriöstä ja maaja metsätalousministeriöstä arvioidaan. Valtiolle maksettavien tuloutusten arvioidaan suunnittelukauden aikana vähenevän yhteensä noin 48 miljoonalla eurolla, ministeriöstä kerrotaan. Siihen on käytettävissä 35 miljoonaa euroa. 09 315. ”Tietävinään pitää olla joka asiasta”, Tossavainen naurahtaa. Metsänomistajat suojelivat metsää pysyvästi ohjelman kautta vuonna 2020 yhteensä 5 500 hehtaaria, kun edellisvuonna jäätiin alle 5 000 hehtaarin. Ympäristötukisopimuksia tehtiin noin 3 500 hehtaarille ja luonnonhoitotöitä tehtiin 128 hehtaarilla. JUSSI COLLIN U udet omistajapoliittiset linjaukset tuntuvat Metsähallituksen tulostavoitteessa. Metsähallituksen monikäyttömetsien puusto kasvaa 13 miljoonaa kuutiota vuodessa. Pitkällä aikavälillä etenkin energiapuun menekki antaa toivoa. Hinnoittelun pitää olla kilpailukykyistä, sillä emme ole mitenkään monopoliasemassa.” Ruotsalainen kiteyttää, että jäsenmaksujen osuus liikevaihdosta on pieni, mutta palvelu on hyvää. Edellisvuonna ympäristötukisopimuksia tehtiin vain runsaalle 2 000 hehtaarille. Viime vuonna eduskunta myönsi ohjelmalle lisärahoitusta runsaat 10 miljoonaa euroa. 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi metsalehti.fi Talous jakaa yhdistyskenttää Markku Pajala uskoo, että Keskipohja selviää talousvaikeuksistaan, mutta aikaa menee vuosia. Johtaja Ari Ruotsalainen sanoo, että hyvän talouden takana ovat hyvin yksinkertaiset asiat. H et a Vä lim äk i. 3 AJASSA / 25.2.2021 Huhujen mukaan erään pienen yhdistyksen fuusion ehtona oli, että vastuuhenkilöt kevensivät ensin velkakuormaa omasta pussista. Ilman uusien omistajapoliittisten linjaus ten vaikutusta luku olisi ollut 12,65 miljoonaa euroa suurempi. Metso-ohjelman tavoitteena on perustaa 96 000 hehtaaria uusia suojelualueita vuoteen 2025 mennessä. ”Välillä olen toimistonhoitaja, metsäneuvoja ja kiinteistövälittäjä.” Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Vuotuisen tulosja tuloutustason arvioidaan olevan suunnittelukauden 2020–2024 lopussa noin viisi prosenttia edellisen kauden (2016–2020) tasoa pienempi. Näihin on rahoitusta varattu runsaat yhdeksän miljoonaa euroa. Metso-suojelun kasvu jatkuu Metso-ohjelman suojelutavoitteesta on saavutettu yli neljä viidesosaa. 029 432 6112 Ulkoasu: Anna Back p. Siitä suurin osa osoitettiin kuitenkin suojelukohteiden hankintaan, ei ympäristötukihankkeisiin. Kasvua edistetään myös lisäämällä jalostetun metsänviljelymateriaalin käyttöä ja pidentämällä mahdollisuuksien mukaan kiertoaikoja. 040 162 3991 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Suojelusta sovitaan ely-keskusten kanssa, ympäristötuki ja luonnonhoito sovitaan Metsäkeskuksen kanssa. Metsähallituksen tulostavoite laski JUSSI COLLIN M etso-ohjelmassa jatkui viime vuonna kasvu. Lannoitusta kohdennetaan turvemaille, menetelmäksi on valittu tuhkalannoitus. Lisää jatkuvaa kasvatusta Tavoitteena on, että valtion metsissä puuston hiilivarastoa ja monikäyttömetsien hiilinieluja kasvatetaan vuoden 2034 loppuun mennessä 10 prosentilla. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Tulostavoitetta on pienennetty, sillä uudet linjaukset lisäävät Metsähallituksen menoja ja vähentävät tuloja. Ympäristötukisopimuksia on tavoitteena tehdä 3 550 hehtaarille ja luonnonhoitohankkeita 250 hehtaarille. Lisäys kohdennetaan erityisesti turvemaille ja maisemallisesti herkille alueille. Koko ei yksin tuo kannattavuutta Mhy Savotta on Keskipohjan tapaan iso, noin kymmenen miljoonan euron liikevaihdon yhdistys. Tähän pyritään muun muassa nostamalla lannoitusmäärät 30 000 hehtaariin eli tuplaamalla ne tästä vuodesta lähtien. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p
POHJOIS-SUOMEN metsänomistajille tehdas tulee kreivin aikaan. Kun Kemin tehdas pääsee täyteen vauhtiin, määrä on noussut yli 8 miljoonaan. Kuitupuun hinnan nousua ei kannata tälläkään kertaa odottaa. Metsä Group on ilmoittanut kuuluvasti siirtyvänsä suosimaan suometsissä ”peitteistä metsänkasvatusta”. Jopa Berliinissä vanhan Tegelin lentokentän alueelle nousee puutalolähiö. . SELLUN HINTA ON tänä vuonna noussut Kiinassa nopeasti, sillä koronapandemiasta toipuvassa maassa sitä tarvitaan taas paljon pehmopaperiin ja kartonkiin. Sen seurauksena kivikaupunkeihin suunnitellaan kilvan korkeita puukerrostaloja. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Fibdex sai ensimmäisen jälleenmyyntisopimuksensa viime vuonna, ja nyt sairaalahoidoissa käytettävää haavasidosta on miltei jokaisessa Suomen yliopistollisessa sairaalassa. METSÄTALOUS TUOTTAA pohjoisessa huonosti, sillä puu kasvaa hitaammin kuin etelässä ja metsien hoito on kallistunut enemmän kuin puusta saatu tulo. Kun vielä äsken sellunkeittoon tarvittiin fossiilisia polttoaineita, Kemin tehtaan energiaomavaraisuusaste on 250 prosenttia. Syynä tähän on etenkin EU:n tiukka hiiilineutraalisuustavoite. . Todennäköisesti hinta pysyykin hyvänä, sillä uutta tuotantokapasiteettia ei ole tulossa tänä tai ensi vuonna. Se on vähemmän kuin missään muualla Suomessa Sodan jälkeen uudistettujen metsien kasvunopeus on yllättänyt kaikki. Nyt metsiin kannattaa taas investoida. Suma näkyy varsinkin Lapissa, missä hakkuumahdollisuuksista on käytetty noin 60 prosenttia. Vihdoin harvennusrästejä päästään purkamaan. Meneillään olevalla kymmenvuotiskaudella Lapissa olisi voitu kestävästi korjata vuosittain 6,8 miljoonaa kuutiometriä. Näytä siltä, että odotettu puurakentamisen uusi nousu on vihdoin alkanut. Etsitään tuoreita puupohjaisia tuotteita tai ratkaisuja, jotka vastaavat maailman megatrendien kuten kaupungistumisen, resurssien vähenemisen ja tiedostavan kuluttamisen luomaan kysyntään. Kukaties sellusta tehdään ensi vuosikymmenellä sitä, mitä nyt muovista ja metallista. Sellua tarvitaan entistä enemmän. ”Nanosellussa on paljon enemmän pinta-alaa kuin tavallisessa sellussa, eli siinä on paljon vedenpidätyskykyä. Solut viihtyvät nanosellussa Fibdex-haavasidoksen teho perustuu tällä hetkellä koivusta valmistetun nanosellun ominaisuuksiin, mutta nanosellu on myös oiva solujen kantaja eli alusta muille soluille ja aineille. Vihdoinkin suma purkautuu. Tämä sopii erinomaisesti Kemin puunhankintastrategiaan. Luontaiseen uudistumiseen tähtäävissä hakkuissa suometsistä voidaan korjata kerralla suurempia puumääriä kuin perinteisessä harvennuksessa. Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kuitupuuta on kysynnän puutteessa kertynyt metsiin yllin kyllin. Tehdas tuottaa alusta alkaen myös paljon uusiutuvaa energiaa. 25.2.2021 / AJASSA 4 Fakta METSÄLEHTI.FI Lukijakuva PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi ”Väsy yllätti ketun espoolaisen omakotitalon pihalla.” TIMPPA Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoidenkuvat. . Väkiluku kasvaa ja samalla puupohjaisten tuotteiden kysyntä. Järjestetään neljättä kertaa . Kaukana ovat ajat, kun Metsäliiton palkkalistoilla vastailin vuonna 2009 jäsenten kysymyksiin siitä, meneekö koko firma nurin. Niiden perään on kyselty esimerkiksi Kemin tuoreen selluja biotuotetehtaan rakentamisuutisen yhteydessä. Näin uskotaan metsäyhtiö UPM:ssä, joka on mukana tänä keväänä järjestettävän Uusi puu -kilpailun finaalissa nanosellupohjaisella haavasidoksella, Fibdexillä. Kemin uusi biotuotetehdas ei tähän sellusykliin ennätä, mutta sitä rakennetaan vahvassa tulevaisuudenuskossa. Kehitteillä on paljon uusiakin käyttötarkoituksia. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Koivunanosellu on niin sanotusti bioyhteensopivaa, eli Sellu parantaa haavat Uusi puu -kilpailu etsii jälleen markkinoille läpimurtoa tekeviä uusia puutuotteita. Hakkuumahdollisuuksista iso osa kohdistuu turvemaille. Metsäalan yhteistyöhanke . Samalla korjataan imagohyöty. Hyvä vedenpidätyskyky tarkoittaa, että Fibdex pitää haavan sopivan kosteana, mikä on tärkeää haavan paranemisessa”, kertoo UPM:n Biomedicals-yksikön johtaja Johana Kuncova-Kallio. Nuoret metsät on hyvä hoitaa kuntoon, sillä myös tukin kysyntä kasvaa. Metsäalan kehittämässä Uusi puu -kilpailussa pyritään tuomaan esillä uusia innovatiivisia puutuotteita. UUSI PUU -KILPAILU . Sidos nopeuttaa haavan paranemista ja sopii esimerkiksi ihonsiirtokohtien hoitoon. SAMI KARPPINEN Peitetarina VALTTERI SKYTTÄ K oivusta valmistetussa nanosellussa on monipuolisesti mahdollisuuksia lääketeollisuuden tuotteiksi. Omistajajäsenet ovat saaneet toki nauttia Metsä Groupin nosteesta kovina osuuskorkoina. METSÄ GROUPIN Kemin investointi luo kaivattua kysyntää Pohjois-Suomen metsiin
Saisi sitten olla asiakkaana siellä kuka haluaa ja maksaa asiakkaanaolomaksua (nyk. Kyllä 67% EDELLISESSÄ ELÄMÄSSÄNI metsänhoitoyhdistyksen neuvojana pääsin opastamaan lukiolaispoikaa mäntytukkien hankintahakkuussa. ”Ideoita ja patentteja syntyy. Mhy voisi olla vaikka osuuskunta, jossa jäsenmaksu muuttuisi osuusmaksuksi, jolle saa tuottoa.” A. Miten vaikuttaisi metsien käyttöön, jos perheen lukiolaisella olisikin jo valmius keskustella vanhempiensa kanssa puukaupan teosta ja maanmuokkausmenetelmän valinnasta. YKSI ITSESTÄÄNSELVYYS tässä yli 600 000 metsänomistajan maassa on tähän asti puuttunut joukosta: metsätalous. UPM tähtää nanosellutuotteillaan vientiin, mutta lääkesovellusten kehittäminen ja myyntiluvan saaminen on pitkä prosessi. UPM:n Fibdex-tuotteessa (1.) kuvan geelimäinen nanoselluloosa on jalostettu steriiliksi haavasidokseksi. JALKANEN ”Varmaan on aika vähäistä mhy:n hakkeen tuonti, millä yrittää sopimuksiaan täyttää lämpölaitoksille. Tuohan korjaantuu sillä, että metsänomistajat alkavat myydä puuta.” METSURI MOTOKUSKI ”Tässä hakehommassa kyse on kaksinaismoraalista. Isä oli opettanut hakkuutekniikan, minä neuvoin puiden valinnan ja selostin tukkien apteerauksen. ”Koivu valikoitui puulajitestauksessa parhaiten yhteensopivaksi solujen kanssa.” Perinteinen sellubisnes perustuu tuotannon määrään. Kaikki varmaan ihan hyviä taitoja. Nuori voi keskittyä musiikkiin, kansainvälisyyteen, kieliin, taideaineisiin, ilmaisutaitoon, ratsastukseen tai vaikkapa jääkiekkoon. Metsät ja asunto ovat eri paikkakunnilla eikä rajapyykkejä ehdi normaalin viikonlopun aikana käydä edes vilkaisemassa. Jos he ovat sopineet hakkeen toimituksista yrityksille eikä puuta Suomesta saa, niin jostain sitä on tehtävä. Uusi puu -kilpailun viisi muuta finalistia ovat Papticin muovia korvaava makeispussi (2.) , Lumirin akustiikkapaneeli, Pyrollin ja Kotkamillsin muovittomat takeaway-pakkaukset (3.), Rasweetin koivun kuoresta tehty makeutusaine ja Sulapacin movia korvaava biomateriaali. 3. KOLUMNI se ei ole myrkkyä ihmisen soluille, vaan solut viihtyvät hyvin nanoselluloosassa. Lukiossa tarjottava mahdollisuus syventyä metsätalouteen on hyvä kädenojennus aivan tavalliselle metsänomistajaperheelle. VANHA SANONTA ”Tyvestä puuhun noustaan” ei siis kerro nykynuorelle enää yhtään mitään. Samoja palveluja asiakkailleenhan tarjoavat isot ja pienemmätkin metsäyritykset.” TILLEY ”Juuri näin. Neuvonnan perille menemättömyys paljastui rujolla tavalla ostomiehen tullessa mittaamaan puita. Nanosellussa ämpärimitat vaihtuvat millilitroihin, ja tulos tulee lopputuotteen korkeasta lisäarvosta. Perhemetsätalous on Suomen vahvuus. ”Täytyy ihmetellä metsänhoitoyhdistysten toimintaa. Nanosellu voisi auttaa herkkiä soluja säilymään. Jos he eivät sitä tekisi, sitä tekisi jotkut muut. Kehitysluokka, metsätyyppi, arvonlisäverovelvollisuus, diskonttaaminen ja avainbiotooppi ovat termejä, jotka haluaisin näiden lukiolaisten hallitsevan. KOULUTUS METSÄAMMATTEIHIN on ihan oma lukunsa. TIINA LIETZÉN Kirjoittaja on suomusjärveläinen metsätalousyrittäjä. Koivunanosellun valmistus tapahtuu UPM:n tehtailla Lappeenrannassa. Metsät ovat pysyviä, mutta niiden omistajat vaihtuvat keskimäärin 30 vuoden välein. –18.4. Metsätalouden biologia, metsänhoito, metsäverotus ja puukauppa olisivat opetuksen peruskauraa. 5 AJASSA / 25.2.2021 KOLUMNI Verkkokeskustelu Gallup Käytätkö sanomalehteä sytykkeenä. ”On paljon aineita, jotka on todettu hyväksi haavanhoidossa, mutta ne eivät selviä riittävän pitkään antaakseen parantavaa vaikutusta. Mhy:n on syytä kiireesti palata toteuttamaan ainoastaan alkuperäisiä tehtäviään: neuvontaa ja ammattiavun antamista.” JIIKOO ”Mhy tekee ihan oikein. Metsistä ja niiden kannattavasta hoidosta on maassamme tutkimustuloksia yli sadan vuoden ajalta. Metsäväki vain ei ole oikein osannut tuoda sanomaansa esiin ja ehkäpä siksi erilaiset uskomuksiin ja hurskaisiin toiveisiin perustuvat metsien käsittelytavat ohjaavat erityisesti julkisten tahojen omistamia metsiä avohakkuukieltoihin. ”Tuotannon osalta investointeja tarvitaan enemmän ihmisiin ja sertifikaatteihin kuin uusiin tehdastiloihin”, Kuncova-Kallio sanoo. Kaupallistaminen on nyt eniten lautasella.” Uusi puu -kilpailun yleisöäänestys verkossa 1. UPM on aikaisemmin julkaissut koivunanosellusta kaksi lääketeollisuuden tuotetta, joissa nanosellu toimii alustana solukasvatukseen ja 3D-biotulostamiseen. Uusi kysymys: Onko sinulle sattunut tapaturma metsätöissä. Kun yhdessä tähän selviteltiin syytä, kävi ilmi, että nuori mies ei ollut tiennyt, mikä on ”tyvitukki” – eikä kehdannut sitten asiaa keneltäkään kysyä. Hyvä Ruovesi – mutta miksi vasta nyt. Toimiala vaatii samanlaista pitkäjänteisyyttä kuin puun kasvatus. Si ni Pe nn an en An ne Pe nk ar i UP M 1. Sieltä valmistuu hyviä tyyppejä kasaamaan kansantaloudelle kakkua muille jaettavaksi. Lukiot ympäri maan ovat ottaneet houkuttimikseen monenlaisia erikoislinjoja. Voittaja julkistetaan 29.4. Energiapuuta laivataan urakalla ulkomailta ja samaan aikaan räyhätään, kun ei kotimainen puu mene kaupaksi. Katso kaikki ehdokkaat verkossa osoitteessa uusipuu.fi/kilpailu. Metsätietokaan ei välttämättä siirry perheessä seuraavalle sukupolvelle. Kuinka paljon paremmin nuori sitoutuisi sukupalstaan, kun pohjalla olisi koulusta saatu tieto metsien biologiasta ja metsätaloudesta. Tämän jälkeen ei ole siltä suunnalta perusteita päätä aukoa, tulipa puuta mistä päin hyvänsä.” MEHTÄUKKO ”En näe mitään väärää mhy:n puukauppatai haketoiminnassa. 2. Olen enemmän kuin ilahtunut kuultuani, että Ruoveden lukio Pirkanmaalla suunnittelee metsälinjan avaamista ensi syksynä aloittaville lukiolaisille. Hyvä että mhy:t toimivat aktiivisesti puukaupassa.” APLI ”Ihan hyvin voisi lain metsänhoitoyhdistyksistä kumota ja muuttaa mhy:t osakeyhtiöiksi. Mitä valmiuksia uudella metsänomistajalla pitäisi olla. Huomattavasti isompaa on mhy:n puunvienti, tällä hetkelläkin Perämeren rannalla laivoja lastataan kuitupuulla Ruotsiin vietäväksi.” LASSE. Nostan hattua ruoveteläisille kouluammattilaisille metsän merkityksen hoksaamisesta ja toivon opiskelijaryntäystä linjalle. ’jäsenmaksu’). Metsätietämys on osa yleissivistystä. Solukokeiden toistettavuus on parempi koivunanosellulla kuin soluviljelyssä yleensä käytössä olevilla eläinpohjaisilla geeleillä. Jokainen tukki oli katkottu mittaan 31 desimetriä, mikä olikin siihen aikaan sallittu pituus tyvitukeille
Suomalaisten metsäsuhteen ympärille kietoutuu pitkälti myös Punkaharjulla sijaitsevan Metsämuseo Luston toiminta. Metsien käytöstä käydään tällä hetkellä kiivasta keskustelua. ”Ihmisen on tärkeä hahmottaa paikkansa. Metsästä haetaan hyvinvointia, apua ja turvaa”, hän sanoo. Lustossa kävi viime vuonna noin 25 000 vierailijaa, kun määrä vuonna 2019 oli noin 40 000. Urosen mukaan museon tärkein tehtävä onkin suomalaisten metsäsuhteen vahvistaminen. Uudistuksia edessä Samalla kun koronaepidemia on lisännyt ihmisten luontoinnostusta, se on laskenut museoiden kävijämääriä. ”Henkistä hyvinvointiaan voi lisätä retkeilemällä, marjastamalla tai sienestämällä, mutta metsä voi lisätä hyvinvointia myös taloudellisessa mielessä työpaikkana, sivutulona tai vaikka varaavan takkalämmön kautta.” Kokonaisuus haltuun Lusto on yksi Suomen valtakunnallisista vastuumuseoista. Luston tavoitteena on tarjota elämyksiä ihmisen ja metsän vuorovaikutuksesta menneisyydestä tulevaisuuteen.” Itse Uronen uskoo vakaasti metsäluonnon hyvinvointia lisäävään vaikutukseen. Se tarkoittaa sitä, että perinteisen museotoiminnan lisäksi sen tehtäviin kuuluu muun muassa yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Kun ymmärtää pitkät aikajatkumot, syy-seuraussuhteet ja muutoksen jatkuvuuden, voi ymmärtää myös nykyisyyttä ja rakentaa tulevaa.” Lusto on auki erityisjärjestelyin, mutta poikkeustilanne on vienyt myös sen toimintaa entistä enemmän verkkoon. ”Metsä linkittyy Suomessa melkein kaikkeen. ”Se, että me kriisin kohdatessa suuntaamme metsään, kertoo paljon metsäsuhteestamme. ”Jos mietitään metsäkeskustelua, avainasemassa on se, että pyrimme sekä lisäämään ymmärrystä että ymmärtämään toinen toisiamme.” Metsäsuhteen vaalijaksi Niina Uronen toivoo, että Metsämuseo Lusto voisi toimia metsiin liittyvien erilaisten ajatusten ja näkökulmien kohtaamispaikkana. ”Ulkomaiset vierailijat puuttuvat kokonaan ja varmasti myös. Se, millainen hyvä metsäsuhde on, vaihtelee hänen mukaansa kuitenkin paljon. ”Lusto antaa asioihin metsäkulttuurisen näkökulman ja kehittää ja pitää esillä metsäsuhdeajattelua”, Uronen kertoo. 25.2.2021 / AJASSA 6 LIINA KJELLBERG, teksti TIMO KILPELÄINEN, kuvat M etsämuseo Luston tuore toimitusjohtaja Niina Uronen on tyytyväinen suomalaisten kasvaneeseen luontoinnostukseen. ”Luston tavoitteena on tarjota elämyksiä ihmisen ja metsän vuorovaikutuksesta menneisyydestä tulevaisuuteen”, sanoo Metsämuseo Luston toimitusjohtaja Niina Uronen. kt Suomen metsähistoriaa ja -kulttuuria pitäisi Urosen mielestä katsoa nykyistä enemmän kokonaisuutena. Uronen toivoo, että Lusto voisi toimia metsiin liittyvien erilaisten ajatusten ja näkökulmien kohtaamispaikkana. Koronaepidemia on saanut ihmiset viettämään aikaa luonnossa ja erityisesti metsissä
Tavoite on saada päätöksiä riittävän nopeasti, jotta metsitystöitä voidaan tehdä tulevana kesänä.” Kaksi elementtiä, kolme maksatusta Metsitystukea myönnetään pääasiassa käytöstä poistuneiden peltojen ja turvesoiden metsittämiseen. Tarkemmat ehdot myyjältäsi. Tällä hetkellä Luston verkkosivuilla on tarjolla 1960ja 1970-lukujen taitteen metsätyömiehistä kertova Miehen työ -verkkonäyttely. alv 24 %. . T A P I O . Koronavuonna aikaa on riittänyt myös Luston ydinnäyttelyn uudistuksen suunnitteluun. . ”Tuen edellytyksenä on myönteinen päätös ennen töiden aloittamista. . Tanhuvaaran Urheiluopiston koulutuspäällikkö ja varatoimitusjohtaja 2012– 2021, sitä ennen opettajana Espoossa ja Savonlinnassa . MIKKO HÄYRYNEN Vuoden vaihteessa voimaan tulleen metsitystukilain hakuaika alkaa maaliskuun alussa, mutta Suomen metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen toivoo hakijoilta muutaman viikon malttia. harrastaa metsänhoitoa, avantouintia, hiihtoa, lenkkeilyä, maastopyöräilyä ja retkeilyä osa senioreista”, Uronen sanoo. Lisäksi museon kokoelmiin voi tutustua Finna.fi-hakupalvelussa ja metsähistoriaan ja -kulttuuriin liittyviä kysymyksiä esittää Kysy museolta -verkkopalvelussa. . Jos ojanpenkkojen puusto edellyttää hakkuuta, kohde katsotaan metsittyneeksi. 47-vuotias . Pirkonen pitää lain hankalana kohtana sitä, että paljonko peltoheitolla voi olla luontaisesti syntynyttä puustoa. Luontaisen metsittymisen hankala raja Tukea ei myönnetä suoraan viljelystä poistuville pelloille, mikä määritelmällisesti tarkoittaa, että pellolle ei ole myönnetty maatalouden tukia vuoden 2019 jälkeen. NIINA URONEN . ”Tuki koskee lievästi vesakoituneita maatalouden maita. Kohde voi silti olla tukikelpoinen, jos puuttoman saran leveys on vähintään 20 metriä. Ely-keskus antaa jokaisesta kohteesta Metsäkeskusta sitovan lausunnon, jossa otetaan kantaa mahdollisiin tuen esteisiin, kuten luontoja maisema-arvoihin. 0294 32 6000 Kylvä hyvää! T U T U S T U : W W W . ”Nautin äärettömästi raivaustyöstä. Siinä näkee kättensä jäljen, ja se on loistavaa liikuntaa ja tekee päälle hyvää.” Luston toimitusjohtajan paikkaa hänet sai hakemaan paitsi kiinnostus metsään ja ihmisten metsäsuhteeseen myös kiinnostus aikaan, tietoon ja vaikuttamiseen – sekä osin ehkä myös kotiseuturakkaus. Jalostetuilla siemenillä LISÄÄ KASVUA • PAREMPAA LAATUA • ENEMMÄN TULOJA Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle Pyydä tarjous: siemenkeskus@tapio.fi tai p. Tuki koostuu kustannuskorvauksesta ja hoitopalkkiosta. Tukikohteet painottuvat Metsitystuen hakuaika alkaa Metsäkeskus toivoo kuitenkin hakijoilta muutaman viikon malttia. Metsämuseo Luston toimitusjohtaja . F I / M E T S A P U I D E N S I E M E N E T www.kesla.com MYYNTI | HUOLTO | VARAOSAT: AGCOSUOMI.FI Kotimaista huipputekniikkaa ERIKOISHINTAAN edun arvo 2900 € edun arvo 3900 € Malliston järeimpiin KESLA-kuormaimiin KESLA proC-ohjausjärjestelmä kaupan päälle KESLA 144ND proTRACTION kuormain-vaunupaketteihin KESLA proC-ohjausjärjestelmä ja proTRACTION-vedonohjausjärjestelmä erikoishintaan Ohjausjärjestelmäetu koskee uusia KESLA 314/T, 305/T ja 316/T-tilauksia. Tarkemmat ehdot myyjältäsi. Laki ei koske myöskään metsätalouden vähäpuustoisia kituja joutomaita. pohjoisille alueille. Uudistunut näyttely avataan näillä näkymin keväällä 2023. Läheinen metsäsuhde Urosen omassa elämässä metsä on aina ollut läsnä. Jos alue on luontaisesti taimettunut, niin tukea ei voi saada.” Useinkin ojanpenkoilla on voimakkaasti puustoa, mutta saralla ei juuri ollenkaan. . Vanha näyttely on auki vuoden 2022 loppupuolelle”, Uronen sanoo. Lustossa onkin kuluneen vuoden aikana otettu digiloikkaa. . Kustannuskorvaus on kohteesta riippuen 1000–2000 euroa hehtaarille, ja se maksetaan työn toteuttamisen jälkeen. kasvatustieteiden ja kauppatieteiden maisteri . perheessä kaksi aikuista tytärtä ja koira . Yhdistelmäetu koskee uusia KESLA 144ND proTRACTION tilauksia, joissa mukana 300-sarjan kuormain KESLA proC-ohjausjärjestelmällä. Sitä tulkitaan niin, että yhtenäistä raivattavaa vesakkoa ei voi olla. ”Kävijöitä on vuosittain paljon, joten on aika tuottaa jotain uutta. Suvussa on metsää ja kotoa löytyy raivaussaha. Hinnat sis. 7 AJASSA / 25.2.2021 Kuka. Tukikohteen tulee olla vähintään puoli hehtaaria. kotoisin Punkaharjulta, asuu Savonlinnassa . Töitä tehdään myös verkon välityksellä, ja asiakkaille on suunnitteilla uudenlaisia etävierailumahdollisuuksia, muun muassa videoesityksiä ja -opastuksia. maaliskuuta. Hän on kotoisin Punkaharjulta ja kertoo ”kasvaneensa ikkunat metsään päin”. ”Sähköinen hakupalvelu avautuu 23. . Hinnat voimassa 1.2.-31.3.2021 välisenä aikana tehtyihin uusiin tehdastilauksiin.. Kovasti toivomme, että hakua ei ruuhkauteta paperisilla hakemuksilla ennen sitä.” Vaikka sähköinen haku alkaa myöhemmin, niin Pirkonen uskoo päätösten tulevan nopeammin sitä kautta. Hoitopalkkio on kaikille maapohjille 900 euroa hehtaarille ja se maksetaan kahdessa 450 euron erässä kahden ja kahdeksan vuoden kuluttua toteutuksesta
Mäntyja kuusikuitua ei sellun teossa erotella. Länsi-Lapista puut saapuvat Kolarin rataa. Junapuun osuus kohoaa suureksi. Kainuusta puu tulee Kontiomäen ja Kajaanin rataa myöten ja Pohjanmaalta päärataa pohjoiseen. Puun käytön nettolisäys on 4,5 miljoonaa kuutiota vuodessa, koska vanha sellutehdas suljetaan. ”Koivusellua tehdään pääasiassa vain Metsä Boardin Kemin laineritehtaan tarpeeseen”, kertoo Metsäliitto Osuuskunnan liiketoimintajohtaja Juha Mäntylä. Suurtehtaan puunkäyttö heijastuu Eteläja LänsiSuomeen asti. Koivukuidun vuotuinen käyttö arvioidaan 1,3 miljoonaksi kuutiometriksi. Noin miljoona kuutiometriä tuodaan lähinnä Ruotsista. Sitä varten tehtaalle saapuu joka päivä keskimäärin yhdeksän puujunaa ja 180 puutavara-autoa. Luonteva kumppani puun hankintaan olisi Pohjois-Ruotsin metsänomistajien ”metsäliitto”, Norra, joka on osaomistajana ja puuntoimittajana Metsä Fibren Husumin sellutehtaalla. Omaa ostoa Mäntylä ei Ruotsin puolelle lupaa ulottaa. 25.2.2021 / AJASSA 8 MIKKO RIIKILÄ J os kaikki sujuu suunnitellusti, uusi Metsä Groupin biotuotetehdas Kemissä starttaa vuoden 2023 jälkipuoliskolla. Jatkossa Äänekoskelle hankitaan entistä enemmän puuta Eteläja Keski-Pohjanmaalta. Terminaalit Junaverkko Seinäjoki Haapajärvi Oulainen Vaala Nurmes Vuokatti Kontiomäki Hyrynsalmi Suomussalmi KEMI Rovaniemi Pello Kemijärvi Kolari Junapuuta neljästä suunnasta Kemin biotuotetehtaan puusta yli puolet tulee rautatiekuljetuksina Lä hd e: M et sä Gr ou p Is m o Pe kk ar in en Yli puolet tulevan biotuotetehtaan käyttämistä puista on määrä kuljettaa rautateitse.. Tätä helpottaa se, että Raumalla kuitupuun tarve vähenee, kun sellutehtaan viereen valmistuva suursaha alkaa parin vuoden kuluttua suoltaa haketta sellukattilaan. Parin vuoden kuluttua puuvirrat kääntyvät Kalajoen tasalta ja Kainuusta ylöspäin Kemiin. Silloin pohjoisen pallonpuoliskon suurin biotuotetehdas ahmii vuosittain 7,6 miljoonaa kuutiometriä pääosin havukuitupuuta. Valtio rahoittaa ratojen kunnostuksen. Se on rakentanut ison mittausterminaalin Haaparantaan puun Suomeen vientiä varten. Kemin puut hankitaan pääosin kotimaasta. Viime vuodet Metsä Group on rahdannut saman alueen puut Äänekoskelle. Uusi sellutehdas kääntää puujunat kohti pohjoista Rautatiet tuovat neljästä suunnasta puuta Kemin tulevalle biotuotetehtaalle. ”Olemme valmistelleet kuljetuksia hyvässä yhteistyössä väyläviraston ja VR:n kanssa”, Mäntylä sanoo. 24 000 kuutiota vuorokaudessa Tuleva tehdas kuluttaa puuta 24 000 kuutiota vuorokaudessa. Itä-Lapissa rata yltää Kemijärvelle
Se ei yksin riitä, vaan talousmetsien luonnonhoitoon on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Se ei ole ihan helppoa, koska kasvavat hakkuumäärät eivät välttämättä paranna korjuuyritysten kannattavuutta. 9 AJASSA / 25.2.2021 Mäntylä ei kiistä eikä myönnä hankintayhteistyötä Norran kanssa. ”Metsä Fibre voi aloittaa tehtaan rakentamisen, mutta se tekee sen omalla riskillään”, selvittää ympäristöylitarkastaja Mari Kangasluoma Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta. ”Aluksi Metsä Group saanee runsaasti kuitupuuta harvennuksilta, joita on runsaasti rästissä. ”Arviomme mukaan kolmannes hakkuuseen tulevista suometsistä soveltuisi jatkuvapeitteiseen kasvatukseen. Ne käyttävät yli puoli miljoonaa tukkikuutiota vuodessa. Turvemaiden hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseksi Metsä Group tarjoaa paksuturpeisten suometsien hoitoon jatkuvapeitteistä metsän käsittelyä. Hänkin kommentoi yhteistyötä niukkasanaisesti. Se koettelee yrityksiä.” Kolmannes soista jatkuvapeitteisesti Metsäluonnon monimuotoisuus KORKEIN hallinto-oikeus, KHO, näytti pari vuotta sitten mahtinsa, kun se ympäristöväen valituksen jälkeen kaatoi Kuopioon suunnitellun Finnpulpin sellutehtaan ympäristöluvan. ”Parin viime vuoden aikana korjuumäärät ovat uudelleen romahtaneet 11 miljoonaa kuutiometriä vuoden 2018 tasosta. Pohjoisen sahurit ovat innoissaan kuitupuun kysyntää lisäävästä suurtehtaasta. ”Pohjois-Suomessa on sikäli hyvä tilanne, että vanhoja metsiä on suojeltu runsaasti. Keinoja ovat muun muassa sekametsien lisääminen sekä tekopökkelöiden tekeminen ja suojatiheiköiden säästäminen metsiä käsiteltäessä”, Mäntylä kertoo. Miljardi euroa Uusi biotuotetehdas tuottaa puolen miljardin verran tuloja ja suunnilleen saman suuruiset vientitulot. Uskoa on perusteltu muun muassa sillä, että Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi hankkeelle ympäristöluvan ja erillisen luvan aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. ”Kuitupuun huono kysyntä on tähän asti haitannut tukin hankintaa. Niiden ja puutavara-autojen kuljettajia tarvitaan noin tuhat lisää. Ensisijaisesti ne myydään paikallisille sahoille tai laivataan Rauman sahalle. Metsänomistaja tietysti aina päättää metsänsä hakkuutavan.”. ”Olemme jo toimittaneet puuta Suomeen, ja meillä on hyvät mahdollisuudet toimittaa suuria määriä puuta uudelle tehtaalle´.” Sahurit iloitsevat Kemin kuitupuun hankinnan sivussa kertyy vuosittain arviolta miljoona kuutiometriä tukkipuuta, pääosin Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta. Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola muistuttaa, että puunkorjuuta Äänekosken ja muiden uusien investointien vuoksi lisättiin roimasti. Se oli sokki metsäalalle. Hän arvioi, että tukkipuun osuus hakkuista kasvaa viiveellä. Yleisesti arvioidaan, että Kemillä olisi paremmat edellytykset selvitä KHO:n käsittelystä. Luonnonsuojeluliitto on odotetusti valittanut Kemin tehtaan ympäristöluvasta. Puunkorjuuseen tarvitaan 150 uutta koneketjua. Todellisuudessa aloittamislupa ei takaa mitään, vaan se voidaan kumota valitusta käsittelevissä Vaasan hallinto-oikeudessa tai myöhemmin korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Peli ei vielä ole selvä sekä hiilensidontatavoitteet ovat ohjanneet biotuotetehtaan puunhankinnan suunnittelua. Jatkossa tätä murhetta ei pitäisi enää olla”, ennakoi Pölkky Oy:n metsäjohtaja Jani Jaakkola. Myös Norran toimitusjohtaja Per Lärkeryd iloitsee Kemi-uutisesta. ”Uusien kuljettajien kouluttaminen on iso investointi korjuuyrityksille, joten henkilöja koneresurssien lisäys täytyy tehdä tehdä hallitusti ja vastuullisesti”, kertaa Metsä-Multian johtaja ja osaomistaja Kai Laaja. Tämä huomattiin jo Äänekosken puunkorjuuta lisättäessä. Myöhemmin tukkipuun osuus alkaa kasvaa.” Samaa tukkisumaa kärkkyvät uudelleen käynnistyvät Rolfin saha Kalixissa ja Seskarön saha Haaparannan lähellä
Maaliskuussa alueelliset riistaneuvostot asettavat hirvelle kantatavoitteet vuosille 2021–2023. ”Nyt toimivien riistaneuvostojen toimikausi olisi päättynyt kesällä 2020, mutta koronan vuoksi niiden toimikautta on jatkettu” kertoo riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta. Markku Ekdahl Jani Körhämö Hirvien taimikoille aiheuttamien tuhojen pelätään pahenevan tänä talvena, kun lunta on runsaasti lähes kaikkialla Suomessa.. ”Sidosryhmäkokouksissa arvioidaan Luonnonvarakeskuksen kanta-arvioiden pohjalta, ovatko alueelliset tavoitteet hirvikannan suhteen toteutuneet, ja asetetaan tavoitteet uudelle kolmivuotiskaudelle”, Körhämö kuvailee. Kantatavoite määritellään hirvitalousalueittain hirvien lukumääränä tuhatta hehtaaria kohden. Osissa Uuttamaata ja Varsinais-Suomea tavoiteluku on ollut jopa 5, mitä monet maanomistajien edustajat pitävät selvästi liian suurena. Kysyimme riistaneuvostojen jäseniltä, onko järjestelmä tuottanut tuloksia. Halutessaan metsäsTeatteria vai totisia tavoitteita. 25.2.2021 / AJASSA 10 SAMI KARPPINEN A lueellisten riistaneuvostojen asettamiin hirvikantatavoitteisiin on pyritty nyt kahden kolmivuotiskauden ajan vuosina 2015–2020. Suuressa osassa maata metsästyksen jälkeen metsiin jäävän kannan tavoitehaarukka on ollut 2,5–3,5 hirveä tuhannelle hehtaarille. Hirvitalousalueita on Suomessa 59 kappaletta. Hirvisopan hämmennys ei ole hirvitalousalueiden myötä loppunut. Metsänomistajat vähemmistössä Maaliskuussa alueelliset riistaneuvostot kutsuvat koolle vuosittaiset sidosryhmäkokoukset. ”MTK ja Metsäkeskus ovat käytännössä kahdestaan maanomistajien edustajina, joten mahdollisissa äänestyksissä emme pärjää. Pohjois-Pohjanmaan riistaneuvostossa vaikuttava MTK:n kenttäpäällikkö Markku Ekdahl muistuttaa, että metsästäjäpuolella on riistaneuvostoissa selvä enemmistö. Suomessa toimii viisitoista alueellista riistaneuvostoa, joissa kussakin on edustajat maakuntaliitosta, ely-keskuksesta, Suomen metsäkeskuksesta, alueellisesti merkityksellisestä maanomistajajärjestöstä sekä kuusi edustajaa alueen riistanhoitoyhdistyksistä
”Metsästäjät voivat tehdä sellaiset päätökset kuin haluavat.” ALUEELLINEN RIISTANEUVOSTO . ”Riistakeskus ei voi esimerkiksi myöntää enemmän lupia kuin mitä metsästysseurat hakevat. . Asettaa hirvitalousalueille hoitosuunnitelman mukaiset tavoitteet. Moni näkee nykyisen tavoitetason sopivana jatkoakin ajatellen. MTK:n Ekdahl huomauttaa, että metsästäjien ilmoittama jäävä hirvikanta on käytännössä aina ollut aliarvio. ”Hirvitalousalueet, joilla tavoitetiheydet on saavutettu, ovat lisääntyneet. . Seuraa toiminta-alueen riistataloutta ja tekee sitä koskevia esityksiä. Useissa vastauksissa nostettiin kuitenkin esille se, että ”kenelläkään ei ole todellista, selkeää päätösvaltaa asiaan” . . Viime syksyn jahdin jälkeen hirviä onkin arvioitu olevan tuplasti enemmän”, kertoo Kaakkois-Suomen riistaneuvoston puheenjohtaja Ilkka Tiainen. . Määrä oli noin kuusi prosenttia edellisvuotta pienempi ja 16 prosenttia pienempi kuin kaudella 2018-19. Sopiva talvehtiva kanta noin kolme hirveä tuhannella hehtaarilla” , kuvailee eräs vastaaja. Kymmenen jäsentä. . Kymmenen prosenttia oli sitä mieltä, että hirviä on liian vähän. Riistahavainnot.fi-sivustolta löytyvät reaaliaikaiset saalistilastot sekä arviot jäävästä hirvikannasta. . Kaikista vastaajista 86 prosenttia harrasti itsekin hirvenmetsästystä. Isossa kuvassa suunta oikea Hirvisoppa ei siis ole osoittanut ainakaan kaikkialla jäähtymisen merkkejä. Jos hirvikantatavoitehaarukkaan ei päästä, todetaan vaan, että tällä kertaa ei päästy, kokeillaan ensi kerralla. . Ylivoimainen enemmistö Metsälehden kyselyyn osallistuneista alueellisten riistaneuvostojen jäsenistä pitää kuitenkin edustamansa alueen nykyistä hirvikantaa sopivana. ”Jos ne pitäisivät paikkaansa, Suomen hirvet olisivat toteutuneilla saalismäärillä loppuneet aina neljän vuoden välein.” Luonnonvarakeskuksen takaisinlaskentaan perustuva arvio on antanut yleensä selvästi korkeamman kanta-arvion, mitä metsästäjien ilmoituksiin perustuvat tiedot ovat antaneet. ”Riistapäälliköiden asenne heijastuu niin riistaneuvoston toimintaan kuin viestintään metsästysseuroihin päin.” Tietoa on, mutta voiko siihen luottaa. Esimerkiksi täällä Pohjois-Pohjanmaalla yhteistyö riistaneuvostossa on toiminut.” Siitä vallitsee varsin yhteneväinen käsitys, että metsästysseurat, metsästyksenjohtajat ja metsästäjät maastossa lopulta päättävät, paljonko lupia haetaan, milloin liipaisimesta vedetään, ja mitä metsään ilmoitetaan jäävän. Avoimuuden lisääntymisestä huolimatta kannan arviointiin liittyy edelleen paljon epävarmuutta. Kaikilla tasoilla metsästäjillä on enemmistö, joten voivat tehdä sellaiset päätökset kuin haluavat.” Enemmistön mielestä hirvikanta sopiva Keväällä 2020 lähes puolella hirvitalousalueista hirvikanta oli tavoitetasoa suurempi. ”Susi on metsänomistajan kaveri, sillä se pitää hirvet liikkeellä, mutta vaikeuttaa toisaalta metsästystä ja aiheuttaa kotieläinvahinkoja”, näkee MTK:n Ekdahl. Alueellisten riistaneuvostojen jäsenistä 73% 27% Omistaa metsää Ei omista metsää 86% 14% Harrastaa hirvenmetsästystä Ei harrasta Hirvikanta on mielestäni edustamallani alueella Liian pieni Sopiva 10% 16% 74% Liian iso. Esille nousi vahvasti myös se, että hirvet jakautuvat alueittain hyvin epätasaisesti, mikä aiheuttaa ongelmia. Mitä tapahtuu, jos kantatavoite jää jollain alueella toistuvasti saavuttamatta. . Turhauttavaa.” MTK:n Ekdahl pitää joka tapauksessa myös Riistakeskuksen riistapäälliköitä paljon vartijoina hirvestyksen tavoitteiden saavuttamisessa. Niin riistaneuvostot, riistakeskus, riistanhoitoyhdistykset kuin maanomistajat nähtiin neuvottomiksi, jos metsästäjät eivät pyri tavoitteisiin. Huolehtii alueellisesta sidosryhmien kuulemisesta. Sa m i Ka rp pi ne n Hirvien taimikoille aiheuttamien tuhojen pelätään pahenevan tänä talvena, kun lunta on runsaasti lähes kaikkialla Suomessa. ”Toivon, että viime syksyn jahdin jälkeen on päästy tavoitteisiin paremmin. Viisitoista prosenttia vastaajista piti hirvikantaa edelleen liian suurena. Kyselyyn osallistuneista 74 prosenttia oli tätä mieltä. Osallistuu Suomen riistakeskusta koskevaan strategiseen suunnitteluun sekä riistaa ja elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien valmisteluja päivittämistyöhön. . ”Paikoin sudet lisääntyneet niin, että koko hirvikanta niillä alueilla vaarassa”, pelkää yksi vastaajista. ”Parikkalassa hirvikanta oli vuosi sitten jahdin jälkeen 1,9 hirveä. Maaja metsätalousministeriö nimittää riistaneuvostot riistanhoitoyhdistysten aluekokouksen ja sidosryhmien tekemien esitysten pohjalta. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvio saadaan viikolla 9”, Körhämö sanoo. ”Siihen pitäisi mielestäni kiinnittää enemmän huomiota, että hirvihavainnot kirjattaisiin kaikkialla yhtenäisin käytännöin, jotta tiedot olisivat vertailukelpoisia”, sanoo Ilkka Tiainen. ”Riistakeskus voi vaikuttaa asiaan ohjaamalla verotussuunnittelua, neuvonnalla riistanhoitoyhdistysten ja metsästäjien suuntaan sekä osin pyyntilupaharkinnalla”, Körhämö toteaa. ”Maanomistajien kuuleminen on teatteria. . Sa m i Ka rp pi ne n Vastausprosentti 76,2%. Tammikuussa päättyneellä metsästyskaudella Suomessa kaadettiin 49 111 hirveä. Ekdahl näkee silti, että kokonaisuus hirvikannan suhteen on kuudessa vuodessa mennyt parempaan suuntaan. Vastauksissa nostettiin esille myös se, että Suomesta löytyy edelleen hirvitalousalueita, joilla ei kertaakaan viimeisen kuuden vuoden aikana ole saavutettu asetettua tavoiteväliä. ”Nämä syövät järjestelmältä uskottavuuden” , yksi vastaaja paalutti. Riistakantojen seurantamenetelmät ovat kehittyneet 2000-luvulla paljon. ”Keskimäärin sopiva hirvikanta, mutta jo nyt on ihan tyhjiä alueita. 11 AJASSA / 25.2.2021 täjät saavat tahtonsa läpi.” Samanlaisia havaintoja nousee esille myös kyselyssä. Muutokset voivat olla nopeita. . Myös petoeläimet puhuttavat eri puolilla maata. Kuka kantaa vastuun tavoitteista
Energiapuun hintatilastointi on kuitenkin puutteellista, ja lisäksi tilastointia sekoittavat energiapuun kirjavat hinnoitteluja mittausperusteet. ”Yksi tapa leimikon (hakattavaksi merkityn alueen) voittamiseksi on maksaa latvusmassasta reilusti enemmän kuin kilpailijat, ja sitten ainespuutavaroista saman verran kuin muut”, kertoo tutkija Jussi Leppänen Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Uudelleen myyntiin vuodenvaihteessa, ja oikea-aikainen reagointi kannatti. Isäntä polki ennalta koneille kantavan uran pellon yli. Hakkuumäärästä 87 prosenttia eli 56 miljoonaa kuutiota oli tukkija kuitupuuta pääasiassa metsäteollisuudelle. Talvi toi lähes 70 000 euroa. 25.2.2021 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2019 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 TUORE PUUKAUPPA VALTTERI SKYTTÄ M etsälehdessäkin on tänä vuonna esitelty puukauppaesimerkki, jossa ostotarjousten välinen ratkaiseva hintaero syntyi lopulta tarjouserittelyn toiseksi alimmalla rivillä. ”Määrä oli kolme prosenttia edeltävän kymmenvuotisjakson hakkuiden keskiarvoa pienempi”, toteaa yliaktuaari T iina Sauvula-Seppälä Lukesta. Koneet metsään jo tammikuussa. Tänä talvena lykästi Puutavaralaji määrä kantomyyntim3 hinta tulo €/m3 € Kuusitukki 585 62 36 270 Kuusikuitu 255 22 5 610 Kuusilaho 110 20 2 200 Mäntytukki 295 60 17 700 Mäntykuitu 105 21 2 205 Koivutukki 50 45 2 250 Koivukuitu 100 20 2 000 Yhteensä 1 500 68 235 JUSSI COLLIN SUOMESSA hakattiin viime vuonna puuta yhteensä 65,2 miljoonaa kuutiota, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotieto kertoo. Hakkuutähteitä eli puiden oksia ja latvuksia kerätään energiapuuksi pääasiassa avohakkuissa kaadettujen kuusikoiden jäljiltä. Yksityismetsistä puuta korjattiin lähes 46 miljoonaa kuutiota, mikä on 14 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Siellä lukee hakkuutähteet tai latvusmassa. Loput oli energiapuuta eli pientalojen polttopuuta tai lämpöja voimalaitoksien metsähakkeeksi hakattua runkopuuta. Kohde: Kuusivaltaisen sekametsän päätehakkuu Sijainti: Lounais-Suomi Tarjouksia: 2 kpl, viideltä kysytty Ostaja: Iso metsäyhtiö Hakkuukertymä: 1 500 m3 Leimikon koko: 5 ha Muuta: Märkäpohjainen metsä pellon takana, ehdoton talvikorjuukohde. Hakkuutähteiden hinnat ovat tilastojen perusteella olleet viime vuoden lopulta lähtien nousussa eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Luke: Hakkuut laskivat selvästi. Se on 11 prosenttia eli seitsemän miljoonaa kuutiota vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 17 prosenttia vähemmän kuin huippuvuonna 2018. ”Jotkin sahat ovat maksaneet kuitupuusta kuiduttavaa teollisuutta enemmän.” Luonnonvarakeskuksen tilastojen perusteella latvusmassan keskikuutiohinta on pyörinyt pystykaupoissa pitkään 3–4 euron välillä. Syynä kikkailuun on se, että puun kova kysyntä ei saisi puunostajien näkökulmasta näkyä pääpuutavaralajien eli tukkija kuitupuun hintatilastoissa niin voimakkaana nousuna, että metsänomistajille syntyy Tähteilläkin on hintansa Jos hakkuutähteistä tarjotaan enemmän, onko kyse energiapuun kysynnästä vai tukkija kuitupuun hintasäätelystä. Oksien ja latvojen keruussa on harvoin kyse useista tuhansista euroista, mutta niiden hinnoittelu voi tuoda puukauppatarjouksiin useiden satojen tai jopa tuhannenkin euron hintaeron. Viime vuonna leimikosta ei tullut tarjouksia, kun ei ollut talvea. Hakkuutähteiden hinnannousu voi olla puunostajien keino säädellä ainespuun eli tukin ja kuidun hintakehitystä. Eli kun paikallisella puunostajalla ei ole enää halua tai pääkonttorin lupaa nostaa tiukasti kilpaillun hakkuukohteen tukkija kuitupuun hintoja, hän lisää hintaa hakkuutähderiville ja pyrkii sitä kautta nostamaan puunostotarjouksensa kärkipaikalle. Yhtiöiden ja valtion metsissä hakkuut sen sijaan lisääntyivät pari prosenttia liki 11 miljoonaan kuutioon
20,13 s 20,39 . 32,15 . Toisaalta sellu-, kartonkija paperitehtaisiin nojaavat metsäyhtiöt toimivat asiassa markkinalogiikan mukaan toisin päin – yhtiöt maksavat tukista reilusti, mutta pitävät omalle tuotannolleen tärkeimmän kuitupuun hinnan alempana. 17,04 . Ensiharvennus Hankintahinnat 58,28 . 17,71 . 22,69 . 31,59 . 43,36 s 33,98 s 12,98 s 13,97 s 13,08 s 19,66 s 21,34 . 32,10 . Harvennushakkuu 53,97 . 19,92 . 14,50 s 13,76 s 19,92 s Hankintahinnat 61,54 s 61,11 s 49,00 s 33,12 s 32,86 s 32,95 s LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ET EL Ä-P OH JA NM AA KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I KO KO M AA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 16,52 . 46,98 s 31,72 s 31,80 . 23,85 . 21,41 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,76 s 63,68 s 43,51 s 18,36 s 20,91 s 18,02 s 25,85 s 29,78 s Uudistushakkuu 61,92 . 21,45 . Ensiharvennus 13,82 . s nousussa . 25,59 . 31,68 . 18,43 s 17,32 s 25,04 . 31,61 . Todellinen kuutiohinta Hakkuutähteet eivät ole ainoa elementti puukauppojen hintapelissä. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,55 s 63,25 s 45,52 . 37,47 s nousussa . 23,35 . 29,41 . ”Korkealaatuinen runkopuuhake kestää varastointia huomattavan paljon paremmin kuin hakkuutähdehake. 21,31 s 18,98 s 28,61 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,11 s 59,17 s 43,79 s 17,14 . Energiakäyttö tuskin on pääsyy hakkuutähteiden hintapompsahduksille, sillä oksista ja latvuksista tehty hake ei ole parasta energialaitosten hakepolttoainetta. 19,20 s 29,43 s 29,07 s Harvennushakkuu 48,27 s 48,74 s 16,34 s 17,05 s 15,63 . Tähteistä ei niin laadukasta haketta Luken erikoistutkija Johanna Routa kertoo, että hakkuutähteiden käyttömäärä vaihtelee lämpöja voimalaitoksissa hiukan eri vuosina, mutta mitään suuria muutoksia hakkuutähteiden käyttöön ei ole odotettavissa. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 17,78 s 26,26 s 28,31 . 29,16 s Harvennushakkuu 51,09 s 53,48 s 38,39 . 19,05 . Hankintahinnat 58,80 s 59,72 . 32,02 s 36,73 . 26,59 . 16,86 s 17,57 s 16,27 s 23,14 . 19,23 . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 3–6 keskiarvo Sami Karppinen teollisuuden näkökulmasta liian suuria hintaodotuksia tuleviin puukauppoihin. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 20,07 . ”Viime vuosien ilmiö on ollut, että jotkin sahat ovat maksaneet kuitupuusta huomattavasti enemmän kuin kuiduttava teollisuus: varmaankin tarkoitus on vaikuttaa myös hakkeen hintaan, joka seuraa tilastoituja kuitupuiden hintoja” Leppänen kertoo. 18,09 . 24,78 s Uudistushakkuu 51,71 s 51,20 s 19,88 s 16,79 s 27,40 s Harvennushakkuu 45,11 s 43,33 s 14,78 s 13,26 s 22,11 s Ensiharvennus Hankintahinnat 54,67 s 55,18 s s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,49 s 51,76 s 17,76 s 18,25 s 15,57 s 24,44 s 25,45 s Uudistushakkuu 55,38 s 53,17 . 64,46 s 44,79 s 19,68 s 22,20 s 19,32 s 31,38 s 33,02 s Harvennushakkuu 54,04 s 56,37 s 37,69 . 31,27 . Oksien ja latvuksien todellinen kuutiokertymä on kuitenkin yleensä vain noin viideosa kertyneestä ainespuun määrästä. 18,25 . Tätä ei aina huomioida puunostotarjouksessa, vaan hakkuutähderivillä näkyy sama kuutiomäärä kuin mitä kuusitukin ja -kuidun oletettu kertymä on. 54,99 s 40,21 . 23,04 s 23,39 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,37 s 62,73 s 41,38 . 27,63 s Uudistushakkuu 57,95 s 58,38 . 20,43 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,74 . 27,73 s Uudistushakkuu 61,90 s 63,53 s 42,90 . 56,54 . 16,95 s 16,35 s 22,98 . s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 57,62 s 60,03 s 35,07 s 17,69 s 17,32 s 25,32 s 6,42 s Uudistushakkuu 59,38 s 60,72 s 35,45 s 19,21 s 18,68 s 28,09 s 7,25 s Harvennushakkuu 48,56 s 48,32 s 29,18 s 16,33 s 15,64 s 22,49 s 6,64 s Ensiharvennus Hankintahinnat 54,57 s s nousussa . 25,58 s Ensiharvennus 48,62 s 14,14 s 15,14 s 14,18 s Hankintahinnat 62,76 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 23,77 s Ensiharvennus 36,98 s 13,15 s 12,65 s 12,59 s Hankintahinnat 55,96 . Huonolaatuisempi hakkuutähdehake jää häviölle, jos rajan takaa virtaa korkealaatuista haketta polttoon”, Routa kertoo. 32,65 . 19,75 s 17,30 s 25,55 . 31,82 s s nousussa . 47,86 31,83 . 19,68 s 29,98 . s nousussa . 20,49 s 20,40 s 18,01 s 26,59 . 30,85 . 16,56 . Suomessa on viime aikoina kohistu tuontihakkeen määrän kasvusta, kun energialaitoksissa on ryhdytty etsimään korvaajaa kivihiilen lisäksi myös turpeelle. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 50,47 s 49,65 s 16,26 . 26,90 s Harvennushakkuu 45,58 s 45,01 s 15,68 s 15,07 s 14,02 s 22,60 s 21,27 s Ensiharvennus Hankintahinnat 55,57 . Hakkuutähteissä sekavuutta tuottaa myös se, että niistä tarjotaan hintaa, joka sidotaan tavallisesti hakattuun kuusiainespuumäärään. Sahat myyvät tukkipuiden sahauksesta ylijäävää haketta selluteollisuuteen. Tällöin oksien ja latvusten muutamien eurojen kuutiohinta on todellisuudessa viisinkertainen.. 26,15 . 17,49 . 31,50 s 31,47 s 31,72 . 62,55 . 14,96 . 17,58 s 16,71 s 24,86 s 26,57 s Uudistushakkuu 58,36 s 60,68 s 46,13 s 19,22 s 19,16 s 18,51 s 28,79 s 28,94 s Harvennushakkuu 49,32 s 50,51 s 38,29 . Ensiharvennus 13,47 s 12,90 s Hankintahinnat 59,91 s 62,18 s 47,08 s 32,31 s 32,51 s 32,13 s s nousussa . 19,17 s 30,03 . Harvennushakkuu 52,68 s 54,99 s 36,86 s 17,18 . Uudistushakkuu 62,04 s 64,54 s 47,21 . 56,88 . Ensiharvennus 41,51 . Luken Jussi Leppänen huomauttaa, että tukkipuun tai kuitupuun hintapaineita voidaan purkaa kantohintojen sijasta myös runkohintoihin, joita ei nykyisellään tilastoida. 27,41 s Uudistushakkuu 60,21 s 62,98 s 45,11 s 19,87 . 13 AJASSA / 25.2.2021 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi s nousussa . 17,94 . 17,70 s 18,22 s 16,90 s 23,72 . 56,46 s 45,57 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,55 s 61,91 s 43,51 s 17,86 . 23,75
Myös jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa hieskoivulla on arvonsa. ”Jos hieskoivikko pääsee turvemaalla kolmen neljän metrin pituuteen, melkein kannattaa lähteä kasvattamaan sitä eteenpäin. Raivaussahalla hieskoivuja vastaan käydyssä taistossa tulee väkisinkin mieleen, voisiko hieskoivua jotenkin hyödyntää. Kohteilla, jossa halla on säännöllinen vieras, hieskoivua ei kannata raivata yhdettömiin ennen kuin taimet ovat kasvaneet ohi hallan. Se on aikamoinen tiheikkö ja sen raivaaminen on jo iso kustannus. Kannattaako luontaisesti syntynyttä hieskoivikkoa lähteä kasvattamaan, riippuu täysin tilanteesta, selventää tutkija Pentti Niemistö Luonnonvarakeskuksesta. 14 25.2.2021 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO TIIA PUUKILA V ettyneelle kivennäismaalle ja etenkin turvemaille puskee hieskoivua usein kiusaksi asti. Jos kuitenkin metsän uudistaminen on syystä tai toisesta epäonnistunut, tilanne on toinen. Talousmielessä hieskoivusta on harvoin kilpailijaa männylle, kuuselle tai rauduskoivulle. Sa m i Ka rp pi ne n Sa m i Ka rp pi ne n Tuppaina kasvavaa vesasyntyistä hieskoivua voi vähentää kaatamalla koivut pois viimeisessä päätehakkuuta edeltävässä harvennuksessa.. Hieskoivikko korjataan yleensä kuitupuuna, sillä tukiksi se kasvaa korkeintaan Etelä-Suomen rehevillä turvemailla. Vesakko suojaa Mikäli kuusentaimikko kasvaa alavassa hallanarassa paikassa, voi luontaisesti syntyneestä hieskoivusta olla etua. Jatkossa se tietää myös aikamoista taimikonhoitourakkaa, jos sitä lähtee havupuille uudistamaan. Se on vähän sellainen epäonnistujan oljenkorsi”, Niemistö jatkaa. ”Tavoitteellisesti en lähtisi hieskoivun kasvatukseen. Kivennäismaakohteilla uudelleen aloittamisen kynnys saattaa olla hieman korkeammalla”, Niemistö arvioi. Tällöin reikäperkauksella on huoRiesasta pelastajaksi Jos uudistaminen epäonnistuu tai halla kurittaa, voi luontaisesti syntynyt hieskoivu pelastaa. Nopeasti kasvava tiheä hieskoivikko suojaa kuusentaimia pakkasen puremilta
Silloin koivikon voi harventaa toisen kerran noin 700 runkoon hehtaarilla. Mikäli kaikki koivut kaadetaan, metsä herkästi kuusettuu. Tästä syystä hieskoivun leviämistä uudisalalle kannattaa yrittää estää jo ennalta. ”Varhaisperkauksessa kannattaa poistaa kaikki koivut. W ik im ed ia Co m m on s Sa m i Ka rp pi ne n Jos taimikonhoito rehevillä turvemailla unohtuu, hieskoivu valtaa herkästi alan. Kun kuusialikasvoksen vapauttaa, ne eivät olekaan enää sutjakoita koivuja, jotka solahtavat kuusten väliin vaan ne ovat paksuoksaisia ja korjuussa vaurioittavat herkemmin kuusta.” Hallanaroilla paikoilla kuusien kannattaa antaa kasvaa viiteen, kuuteen metriin ja vasta sitten kaataa koivut. Hieskoivu haihduttaa havupuita reippaammin ja voi auttaa pitämään vedenpintaa kurissa niin kauan, että havupuuntaimet kasvavat. Hieskoivu kuriin vahingoittuvat. Tällöin korjuu onnistuu helpommin ilman, että taimet ”Tuotetaan hieskoivulla, mitä se tuottaa.” Vinkit hieskoivun hyödyntämiseen 1. Mikäli hieskoivut ovat ehtineet nelimetrisiksi, kannatta harkita niiden kasvatusta kuiduksi tai energiaksi. Hieskoivun voi kasvattaa hoitamattomana ja kaataa 40 –50-vuotiaana. Jos taimikko on päässyt vesakoitumaan ja uudistaminen epäonnistunut, harkitse hieskoivun kasvatusta kuitupuuksi. Rehevillä paikoilla hieskoivikon alle saattaa syntyä kasvatuskelpoinen kuusialikasvos. Suometsissä tukkia hieskoivusta ei kasva kuin korkeintaan Etelä-Suomen rehevimmillä turvemailla. Niemistö arvelee vedenpinnan säätelyn vaativan, että hehtaarilla kasvaa vähintään 80 kuutiota havupuuta tai 60 –70 kuutiota lehtipuuta. ”Ylettömästi sitä ei kuitenkaan ole tarve harventaa. vinteet siirtyvät kiertoon havupuukariketta nopeammin. 15 METSÄSTÄ / 25.2.2021 lehdittava, etteivät koivut piiskaa taimia. Mikäli näyttää siltä, että osa hieskoivuista on tukkilaatuisia, ne kannattaa kasvattaa tukeiksi kuusikon päällä. ”Tuotetaan hieskoivulla, mitä se tuottaa ja annetaan parhaimpien kuusten kehittyä. Vesasyntyistä hieskoivua voidaan torjua kaatamalla päätehakkuuta edeltävässä viimeisessä harvennuksessa kaikki koivut pois. Jos sinne saisi koivua joukkoon, jatkuvapeitteisyys voisi olla vähän pitempiaikainen”, Niemistö arvioi. Kun havupuut alkavat olla siinä mitassa, että vedenpinnan säätely onnistuu, voi hieskoivut kaataa. 3. VAIKKA hieskoivu on kelpo kuitupuu, tarjoavat kuusi, mänty ja rauduskoivu parhaimman metsätaloudellisen tulon. Tutkimustulosten mukaan tämän jälkeen on taloudellisesti sama, harventaako hieskoivikon kerran vai jättääkö harventamatta. Jos taimet kuitenkin kärsivät pahasti hallasta, kasvatus sekapuustona on mahdollinen. Tästä syystä hieskoivuja kannattaa säästää, mikäli ajatuksena on siirtyä jatkuvapeitteiseen kasvatukseen. Jos sinne monimuotoisuuden vuoksi halutaan koivua, ehtii se vielä tulla mukaan myöhemmin”, tutkija Pentti Niemistö ohjeistaa. Päätehakkuupuusto voi kuitenkin olla ihan kohtalainen kuusikko. 5. 4. Myös kuusen istutuksesta hieskoivikon alle muokkaamattomaan maahan on hyviä kokemuksia. Jos turvemaan hieskoivikkoa haluaa jotenkin hoitaa, tiheikkö kannattaa harventaa nelimetrisenä 2 500 runkoon hehtaarilla ja kasvattaa kuitupuuta. Lehtipuukarikkeesta raHieskoivun erottaa muun muassa pyöreistä lehdistä, joissa on yksinkertainen sahalaita. Kuituja energiapuuna hieskoivu ei sen sijaan häviä raudukselle ja kasvatus on huokeaa. Välttämättä edes taimikonhoitoa ei tarvita. 6. 2. Aina tuli tulokseksi, että älä harvenna vaan kasvata tiheikkönä ja korjaa pois noin 40–50 vuoden iässä”, Niemistö kertoo. Tilanne muuttuu, jos koivikon alle kehittyy kasvatuskelpoinen kuusialikasvos. Hoitamatta paras Keskimäärin hieskoivun pituus jää 10 prosenttia, läpimitta 20 prosenttia ja kuutiomäärä 30 prosenttia rauduskoivua alhaisemmaksi. Ravitsee metsämaata Hieskoivu parantaa metsämaan ominaisuuksia ja sen arvellaan edistävän luontaista taimettumista. Taistele vastaan, mikäli mahdollista. ”Minulla oli pitkäaikaisia kokeita Pohjanmaan ja Etelä-Lapin turvemailla. Sa m i Ka rp pi ne n. Hieskoivikon alle sattaa kehittyä kuusialikasvos, jonka voi hyödyntää. Mikäli halla ei ole kiusana, voi kuitupuun kokoiseksi ehtineen hieskoivun poistaa, kun alikasvos on parimetristä. ”Jossain vaiheessa ja aika pian se on niin puhdas kuusikko, ettei siitä sitten enää jatkuvalla kasvatuksella mennä eteenpäin. Yritin ja yritin löytää sellaista harvennusreseptiä, millä niitä kannattaisi harventaa. Silloin käy niin, että latvukset alkavat leventyä. Rauduskoivun puuttuessa hieskoivua kannattaa säästää, mikäli siirtyy jatkuvaan kasvatukseen, sillä lehtipuusto voi edistää taimien syntymistä ja kasvua. Kangasmaillakin hieskoivun tukkisaanto jää alle puoleen rauduskoivusta ja tukkiin tulee herkästi vikoja, kuten lahoja oksia ja mutkia. Lisäksi varhaisperkaus on tehtävä ajoissa. Siemensyntyisen hieskoivun leviämistä hillitään, kun vältetään laaja-alaista maanmuokkausta ja jätetään kannot nostomatta. Ei siinä tarvita kuin 500 –600 kuusta hehtaarilla niin se on jo ihan täystuottoinen aikanaan.” Vetisillä mailla hieskoivut voivat lisäksi auttaa huolehtimaan vesitaloudesta. Useat peräkkäiset kuusisukupolvet happamoittavat ja köyhdyttävät metsämaata
9. Saapastuki Varsinkin pitkävartiset saappaat säilyttävät muotonsa paremmin, kun niiden sisään rullaa säilytyksen ajaksi sanomalehteä. Suojaa työalusta Metsälehdillä, niin säästyt sotkulta. Hän neuvoo säilyttämään lehtileikkeet valkoisesta kopiopaperista taitellussa suojakuoressa tai happovapaasta paperista valmistetussa leikekirjassa. Lehti muuntuu niin biojätepussiksi kuin kärpäslätkäksikin, ja sanomalehtipaperi sopii muun muassa kenkien kuivaamiseen ja korvasienten kasvualustaksi. Oikein säilytettynä se säilyy kuitenkin satoja vuosia”, hän sanoo.. 12. 3. Kääri särkyvät esineet Metsälehteen. Sanomalehti imee kosteutta, jolloin kengät eivät ala haista. Sanomalehtipaperi paitsi kuivaa myös kiillottaa lasin. Katso video Metsälehden Youtubesta LIINA KJELLBERG, teksti ANNA BACK JA HEIKKI HURME, kuvat 1. ”Sanomalehtipaperia ei ole tarkoitettu säilytettäväksi. 6. Kylmäkalle Pakasteet ja viileässä säilytettävät tuotteet pysyvät kylmempinä, kun ne käärii sanomalehteen kuljetuksen ajaksi. Biojätepussi Taittele Metsälehdestä biojätepussi. Ikkunoiden ja peilien lisäksi sanomalehti kiillottaa myös tulipesien lasit. Kääreeksi sopivia sivuja löytyy niin puunhinnoista kuin metsäkoneista kiinnostuneille. Paperivene Lapsille tekemistä. Suojakääre Muutto edessä. 25.2.2021 / METSÄSTÄ 16 Metsälehdestä on hyötyä vielä sen jälkeenkin, kun sen on lukenut kannesta kanteen. Tällöin tärkeintä on suojata ne valolta, sillä valo saa sanomalehtipaperin haurastumaan, kertoo Kansalliskirjaston konservaattori Heidi Törrönen. Katso video Metsälehden Youtubesta 10. 5. Arkistoon Parhaat lehtijutut haluaa ehkä leikata talteen. 2. 11. Märkien kenkien kuivaaja Märät kengät saa kuivattua työntämällä niihin rutattuja sanomalehden palasia. Ikkunoiden kirkastaja Pestyt ikkunat ja peilit voi lastan sijaan kuivata sanomalehtipaperilla, neuvoo Marttajärjestön kehittämispäällikkö Salka Orivuori. Pitää vain varoa, ettei mustetta tule ikkunanpuitteisiin”, hän sanoo. Toimii myös maalipurkin alustana ja kun vaihdat viherkasveille multaa. Myös kirjan väliin laittaminen on huono ajatus, sillä kellastuva sanomalehtileike kellastaa myös kirjan sivut. Kärpäslätkä Taittele tai rullaa lehti käteen sopivaksi ja ala lätkiä. Työalustan suoja Kaipaako moottorisaha huoltoa. Yhdestä Metsälehdestä syntyy kahdeksan paperivenettä. Lahjapaperi Jos lahjapaperi on loppu, paketoi lahjat Metsälehteen. Taittele Metsälehdestä paperihattu. 4. Paperihattu Juhlat tulossa mutta asu puuttuu. Mitä useamman aukeaman käytät, sitä tukevampi pussista tukee. Katso video Metsälehden Youtubesta 7. Muovitaskuun lehtileikkeitä ei kannata laittaa, sillä painomuste tarttuu herkästi kiinni muoviin. 8. Jos haluaa säilyttää lehden koko vuosikerran, kannattaa lehdet Törrösen mukaan laittaa taittamatta happovapaaseen arkistokelpoiseen kartonkikoteloon. ”Sanomalehdellä kuivaa näppärästi varsinkin pienet pinnat, joihin ei lastalla pääse
Keräyspaperista valmistetaan muun muassa sanomalehtipaperia ja pehmopaperituotteita. Tehdas kuitenkin suljettiin vuoden vaihteessa. Mihin tahansa korvasieniviljelmää ei kuitenkaan saa perustaa, vaan se vaatii aina maanomistajan luvan. 18. Suomen paperija kartonkiteollisuuden käyttämästä puukuidusta noin viisi prosenttia on kierrätyskuitua. ”Vielä parikymmentä vuotta sitten sanomalehtien osuus oli 70 prosenttia. ”Yleinen näkemys on, että arvokkaalle raaka-aineelle löytyy kotimaasta uusia ottajia, mutta hetkellisesti sen vienti voi lisääntyä”, Vuola sanoo.. Kalankääre Tämän päivän lehti on huomisen kalankääre, kuuluu vanha sanonta. Suurta sanomalehtimäärää hän ei kuitenkaan lähtisi polttamaan, sillä sanomalehtipaperista jää paljon tuhkaa. Enää näin ei kuitenkaan ole –?ainakaan ammattikalastajien joukossa, sanoo Suomen Ammattikalastajaliiton hallituksen puheenjohtaja Olavi Sahlstén. Korvasieni on lahottajasieni, joten sanomalehden sisältämä selluloosa kiihdyttää sen kasvua, kertoo Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen suojelusuunnittelija Tea von Bonsdorff. METSÄSTÄ / 25.2.2021 17 13. Vessapaperi Tähänkin Metsälehti tarpeen vaatiessa käy. Jotta sanomalehdestä olisi hyötyä, tulee maassa olla korvasienen sienirihmastoa. Metsäteollisuus ry:n ympäristöasiantuntijan Aaron Vuolan mukaan käytännössä kaikki saatavilla oleva kierrätyskuitu on tähän asti käytetty. Sanomalehden palaset kannattaa siis kaivaa sellaiselle paikalle, jolta korvasieniä on löytynyt aiemminkin. 15. Von Bonsdorffin mukaan korvasieni viihtyy varsinkin hiekkapohjaisilla mäntykankailla, joilta sitä löytyy erityisesti hakkuiden ja maanmuokkauksen jälkeen. Suomessa tuotetusta paperista 95 prosenttia menee vientiin, ja kovin kaukaa kierrätyskuitua ei kannata Suomeen tuoda. Sytyke Pieni pala sanomalehteä käy hyvin sytykkeeksi, sanoo Metsälehdestä on hyötyä vielä sen jälkeenkin, kun sen on lukenut kannesta kanteen. Sieniviljelmä Mahdollisuuksiaan löytää keväällä korvasieniä voi parantaa kaivamalla maahan sanomalehden palasia. Kierrätykseen Kun kaikki muut keinot on käytetty, on jäljellä vielä paperinkeräys. Lisäksi sitä käytetään eristevillan raaka-aineena. Sanomalehtiä kotikeräyspaperista on alle puolet, arvioi Suomen Keräystuote Oy:n asiamies Merja Helander. 14. Hän arvioi sanonnan olevan peräisin vuosikymmenten takaisesta kalan torimyynnistä. Suomalaiset kotitaloudet ovat ahkeria paperin kierrättäjiä: Pirkanmaan ely-keskuksen mukaan kotikeräyspaperista otettiin vuonna 2019 talteen 85 prosenttia. Taittele Metsälehti sopivan paksuiseksi kiilaksi ja työnnä se ikkunanpuitteen ja ikkunankarmin väliin. 16. Korvasieniviljelmä perustetaan kaivamalla maahan noin puoli metriä syvä kuoppa. Kuoppa täytetään ilmavasti rypistetyillä sanomalehden palasilla ja peitetään lopuksi kuopasta kaivetulla maalla. Nuohousalan Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Tapio Lehtimäki. 17. Lehti muuntuu niin biojätepussiksi kuin kärpäslätkäksikin, ja sanomalehtipaperi sopii muun muassa kenkien kuivaamiseen ja korvasienten kasvualustaksi. ”Syksyllä maahan kaivetut sanomalehden palaset saattavat tuottaa satoa jo seuraavana keväänä”, von Bonsdorff sanoo. Tuuletusapu Eikö ikkuna pysy auki. Valtaosa kotitalouksien kierrättämästä paperista on Vuolan mukaan käytetty UPM:n Kaipolan paperitehtaalla. Nyt niitä luetaan yhä enemmän netissä”, hän sanoo. ”Sanomalehtipaperin koostumus on muuttunut niin, ettei se pala enää yhtä hyvin kuin joskus kauan sitten.” Itse Lehtimäki käyttää sytykkeenä pientä palaa koivun tuohta tai puuliiterin pohjalta keräämiään puutikkuja
Tilit eivät varsinaisesti pursuilleet leveydellään, kun nuori mies urakoi Tehdaspuun savotoilla. 18 25.2.2021 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Kuopio Elimyssalo MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat K uopion maalaiskuntalaisen maatalon pojan uran alku ei antanut viitteitä sen lopullisesta suunnasta. Kun tiedon tueksi karttuu kokemusta, muodostuu vähitellen näkemys, jota voi soveltaa ennenkokemattomissakin tilanteissa.” Tiedon puute on metsänomistuksen pahin ongelma. Hän hakeutui Toivalan metsäkoulun vuoden mittaiseen metsätalousyrittäjäkoulutukseen. ”Eilispäivän tiedoilla tai omilla uskomuksilla ei pitkälle pötkitä.” Metsässä pienestä alkaen Metsässä Savolainen on väkertänyt pienestä alkaen. Siihen maailman aikaan kelpoisuudeksi riittivät ylioppilaspaperit ja metsurin hommien vankistamat hartiat. ”Silloin kuitupuut katkottiin kaksimetrisiksi ja kasattiin kourakasoihin ajouran varteen. ”Ensimmäisen metsätilini sain yhdeksänvuotiaana, kun olin kylvämässä kulotusalaa. Kalle Savolainen kannustaa metsänomistajia päivittämään metsäoppinsa. Sama pätee metsäasioissa. Juristi meni metsäkouluun Savolainen korostaa tiedon ja kokemuksen merkitystä. Kymmenen vuoden kuluttua palstalla on järeää, laadukasta mäntytukkimetsää, jota leimatessa ei tarvitse kuitupuun heikosta hinnasta murehtia. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Kalle Savolainen suuntasi savottahommiin kolmeksi vuodeksi. Vuoden 1963 metsäsuunnitelmassa Savolaisen kotitilan metsien kasvuksi mitattiin 3,3 kuutiota. Uusin suunnitelma lupaa yli seitsemän kuution vuosikasvua. Se oli kyllä raskasta työtä.” Mutta rupeamalla metsurina oli tärkeä panos. ”Esimerkiksi autojen romutussopimukset alkujaan ovat minun käsialaani”, hän mainitsee. Innostuin sen aikana tekemään enemmän kirjallisia töitä kuin oikeustieteellisessä aikanani.” Hän kannustaa kaikki metsänomistajia seuraamaan tiiviisti aikaansa uutta tietotekniikkaa pelkäämättä. ”Se oli yksi parhaita kursseja, joita olen suorittanut. Kokemus luo näkemystä Pitkän linjan metsänomistajan ja lakimiehen tiedoista ja kokemuksesta syntyy näkemys, jota tarvitaan alati muuttuvassa maailmassa. ”Kolmessa vuodessa kertyi riittävästi motivaatiota lukea oikeustieteellisen tiedekunnan pääsykokeisiin Helsinkiin.” Opintojensa rahoittamiseksi Savolainen hankkiutui Kirkkonummelle nuoremman konstaapelin tuuraajaksi. ”Sain paperit oikeustieteellisestä, mutta juristiksi ei valmistuta, vaan kokemus karttuu vuosien saatossa. Myöhemmin kylvöala siirtyi Savolaisen omistukseen, ja nyt sama männikkö on harvennettu kolmesti ja lannoitettu pariin kertaan. Miehet tekivät kuokalla viiruja, joihin me pikkupojat ripottelimme siemenet.” Silloin elettiin 1950-luvun loppua, ja tiliä kertyi kaikkiaan 500 vanhaa markkaa. ”Tärkeintä on osata erottaa oikea tieto suuresta disinformaation tulvasta.” Metsäoppia Savolainen hankki reilut kymmenen vuotta sitten, kun lakihommat eivät enää edellyttäneet viikoittaisia Helsingin reissuja. Jo opiskeluaikaan hän perusti oman yrityksen. Se tarjosi ensin apua vähäisempiin, ja vuosien mittaan merkittävämpiinkin lakiasioihin – Savolainen on muun muassa avustanut Suomen suurimpia kierrätysyrityksiä kuten Kuusakoskea ja Stenaa
Polttaminen ei ole silloin sopimuksen mukainen toimi. Suurinvestointi olisi tuonut Pohjois-Savoon mittavan tulovirran, ja ehkäpä jopa kuitupuun kantohinnatkin olisivat kääntyneet nousuun. Juridisesti asia on selvä: sopimuksen tekijä vastaa. pykälä kannattaa lukea ja yrittää ymmärtää. Muiden kanssa puuntuottajan ei kannata olla tekemisissä. On viisasta sisällyttää sopimukseen lauseke, jossa palveluntarjoaja sitoutuu hakemaan tyhjät laatikot pois ennen kuin laskuttaa taimien istutuksen. PALSTALLA ”Autojen romutussopimukset ovat minun käsialaani.” OMASSA VALLASSA OLEVIEN asioiden hoitaminen kuntoon on paljon helpompaa kuin taivutella muut toimijat tekemään jotakin. Jätelain 3. Ja vaikka se on vähän kliseemäistä sanoa, niin metsätöiden hienointa antia on nähdä oman työn jälki, kun päätoimenaan siirtelee aanelosia pöydän laidalta toiselle.” Savolainen on kehittänyt metsätilaansa niin, että jokaiselle kuviolle on metsäautotieltä tai mönkijäuralta enintään 300 metrin kävelymatka. On sinisilmäistä uskoa palveluntarjoajan vakuuttelua, että sopimusehto on turha, koska palveluntarjoaja joka tapauksessa siistii jälkensä. Silloin puustot olivat harsintahakkuiden hivuttamia ja vuotuinen hehtaarikasvu keskimäärin 3,3 kuutiometriä. Juristit kiistäkööt, jos ovat eri mieltä. Sen jälkeen hän on juristin kiireidensä vastapainoksi aina ehtiessään rientänyt hoitamaan metsiään. Metsien roskaantumisen estäminen kannattaa aloittaa niistä asioista, joihin voi vaikuttaa omilla päätöksillään. Uusimman suunnitelman mukaan metsien vuosikasvu on kivunnut yli seitsemän kuutiometrin hehtaarilla.” Metsää on reilut pari sataa hehtaaria. Kokemukset viittaavat siihen, että vastuulliset toimijat ovat valmiita hyväksymään kohtuullisia ehtoja. Miksi ei käytetty pinon pituussuuntaisia järeitä aluspuita. ”Ensimmäinen metsäsuunnitelma valmistui 1963. ”En ole ikinä käynyt kuntosalilla – enkä mene. Finnpulp törmäsi kolmeen suureen Kun kyseessä on pitkän linjan juristi ja kuopiolainen puuntuottaja, on pakko kysyä kommenttia Soisaloon puuhatusta Finnpulpin suuresta sellutehdashankkeesta, jolta korkein hallinto-oikeus eväsi ympäristöluvan – monien mielestä perin kyseenalaisin perustein. ”Aina kun kaivinkone tekee maanmuokkausta, se tasoittaa mönkijälle kulku-uran kuviolle”, hän neuvoo. ”Minulla on metsäauto lastattuna sahoilla ja muilla tykötarpeilla aina lähtövalmiudessa. Jos myy energiapuun korjuuoikeuden, mutta ei halua hyväksyä hakettajalle kelpaamattoman puuaineksen jättämistä tien varteen, sopimusehtoja kannattaa miettiä. Esimerkiksi jos on tilannut istutustyön joltakin palveluntarjoajalta eikä halua istuttajien jättävän tyhjiä taimilaatikoita metsään, oikea paikka hoitaa asia on istutussopimus. Mutta jos puhutaan vain kuutioista ja euroista, metsän tärkeä hyöty Savolaiselle unohtuu. ”Sukupolvenvaihdosta kannattaa suunnitella kymmenen vuotta etukäteen”, kokenut juristi-metsänomistaja neuvoo. MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Lisäksi kannattaa sopia, että jos laatikoiden poistaminen jää tekemättä ja istuttaja vaatii silti laskun maksamista, metsänomistaja saa istuttajan kustannuksella poistattaa taimilaatikot ja vähentää poistamislaskun istuttamislaskusta. Metsien roskaajat kuriin Pian on se aika, jolloin lumen alta paljastuu metsätalouden oma roskaaminen. Sopimuksen tekijä vastaa käyttämiensä urakoijien toilauksista. ”Kyllä Finnpulp todellisuudessa törmäsi kolmen suuren metsäyhtiön vastustukseen. Ne eivät halunneet uutta kilpailijaa tontilleen. 19 METSÄSTÄ / 25.2.2021 ”Tukin osuus hakkuukertymästä voi parhaimmillaan kohota 95 prosenttiin.” Suvun metsät hän lunasti itselleen vuonna 1977. Jos energiapuun joukossa on paljon kuusenkantoja ja järeää lahovikaista kuusirunkopuuta, tämä aines saattaa levittää maannousemasientä. Vaikka itiöitä on ilmassa muutenkin, ei kannata hyväksyä sitä, että itiötuotantoa kasvatetaan merkittävästi. Kannattaa sopia nimenomaan laatikoiden pois kuljettamisesta. Jos sopimusehto on turha, palveluntarjoajan ei tarvitse pelätä sen ottamista sopimuksen osaksi. Syyllistämisen ketju voi olla niin pitkä, että viimeinen vastuullinen puhuu serbokroatiaa. Syy on ymmärrettävä, mutta ei oikeuta mihin tahansa. Työ tehostuu, kun aika ei kulu työmaalle tarpomiseen tai taimien kantamiseen. Vielä vähemmän kannattaa uskoa, että sertifiointikriteerit takaavat tyhjien taimilaatikoiden hakemisen. Hän harmittelee mittavan hankkeen kaatumista. Voi kysyä, olikohan oikeusvarmuus ihan kohdallaan – voidaanko luottaa, että KHO teki päätöksen oikein perustein”, Savolainen miettii. Kannattaa testata, hyväksyykö energiapuun ostaja ehdon, että on hänen vastuullaan viedä kaatopaikalle se metsäautotien varteen tuotu puuaines, joka ei kelpaa hakettajalle ja jää maanomistajan kiusaksi tien varteen. Metsäauto on lähtövalmiina ja kun siltä tuntuu, siirtyy Savolainen puolessa tunnissa juristin hommista metsätöihin.. ”Tämä on ihan merkittävä perhemetsälö.” Puuvarantoa on viime vuodet kasvatettu sukupolvenvaihdosta silmällä pitäen. METSÄAUTOTIEN VARTEEN UNOHDETTU puutavara on metsänomistajaa kiukuttavaa roskaa, jonka jättäminen sinne on ilmeisesti jätelain vastaista. Jos sitten laiminlyönti on tapahtunut ja istutuksesta vastaava henkilö kehottaa soittamaan heidän käyttämälleen urakoijalle ja vaatimaan asian hoitamista, tähän ei kannata suostua. Olen puolessa tunnissa omassa metsässäni. Etenkin energiapuun ostajat syyllistyvät usein tämän roskan tuottamiseen siten, että metsäautotien varteen jätetään hakkuualueelta kerätyn energiapuupinon alimmat osat, koska ei haluta riskeerata hakkurin terien vaurioitumista kivien ja muun maa-aineksen vuoksi. Metsäsuunnitelmia vuodesta 1963 Eikä Savolaisen ole tarvinnut pelkästään silmävaraisesti ihailla kuinka raivaussaha on seestänyt pusikoista kasvuisia taimikoita ja lannoitukset tuuhistaneet kasvatusmetsät hyvään kasvuun. Mies on vannoutunut hyötyliikkuja. Raivaan ja teen muita metsänhoitotöitä ja ne pitävät minut kunnossa.” Nyt talvikaudella raivaussahat ovat talviteloilla ja metsäauto pihalla parkissa, mutta onneksi tänä talvena Pohjois-Savossakin on satanut kiitettävästi lunta, joten pihalla on riittänyt puuhaa
Hulluuttako. ”Ei meillä ole ollut talvesta aiheutuvia ongelmia sahojen kanssa”, Rossi vakuuttaa. ”Tärkeää on teipata polttoainetankin ja moottorin välinen rako umpeen. Lumikenkäpula uhkaa Hakan ”jätkät” tekevät kahdeksan tunnin päivää, joten talvella raivataan myös aamuja iltahämärässä. Raivaussahojen talvivarustelua on Hakan savotoilla kehitelty toistakymmentä vuotta. Hänen mukaansa metsänomistajille ei talvityöstä koidu lisähintaa, vaan työ maksaa saman kuin kesälläkin tehtynä. Talviraivuu on asennelaji Raivaussahat laulavat Savon lumisissa metsissä. Umpinaiset Alposet-lumikengät ovat osoittautuneet parhaiksi. ”Sähkölämmitys sulattaa kahvalle tulevaa lunta, ja kosteus kulkeutuu kaasuvaijeriin, joka taukojen aikana jäätyisi.” Jäätymisen estämiseksi kaasukahvan päällä pidetään talvella vedenpitävää huppua. Muovikassikin auttaa paremman puutteessa. Kulmavaihteen voiteluaiheeksi lisätään vaseliinin sekaan annos notkeaa perämoottorin peräöljyä, joka ei tönkköydy pakkasella. Taustalta kuuluu talvikelillä epätavallinen raivaussahojen kiljunta. Niinpä metsureilla on led-lamput kypärissään. 20 25.2.2021 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat M etsätyö Markop Oy:n hakkuukone kyntää syvässä lumessa ja harventaa kuusikkoa Karttulassa. Myös moottorin ja rungon välinen rako pitää peittää. Se estää kaasuvaijerin jäätymisen.. Yllättäen Autereella tai Rossilla ei ole sähköisesti lämmitettävin kahvoin varustettua sahaa. ”Eniten häviää kohteilla, joissa raivaaja etenee kesällä puolijuoksua. Sahan varusteena olevien talvisarjojen lisäksi kaikki vähänkin ylöspäin osoittavat ilmanottoaukot on teipattu kiinni. Palkanmaksaja Pasasen mukaan lumi ei hidasta työtä niin paljon, ettei homma kannattaisi. Vaikeilla työmailla lumesta ei ole suurta haittaa.” Pasanen arvioi, että talvityö on keskimäärin arviolta 15 prosenttia hitaampaa kuin kesällä tehty. Jos sinne pääsee lunta, se sulaa ja jäätyy ja jää rikkoo bensaletkun”, Rossi neuvoo. Metsuripalvelu HaKan nuoret kuopiolaismetsurit Akseli Autere ja Pentti Rossi kaatavat alikasvosta hakkuukoneen edeltä. ”Muut eivät Pohjois-Savossa raivaa talvisin, joten kyselyitä tulee myös toimijoilta, joiden kanssa emme muuten tee yhteistyötä.” Paksukaan hanki ei haittaa Yli polven ulottuvassa hangessa on työläs taapertaa, mutta kevyen kälpäkät raivuumiehet etenevät vaivatta lumikengillään. Huppu pitää lumen ja kosteuden loitolla. ”Esimerkiksi kivisillä kohteilla on lumikelillä jopa mukavampi liikkua kuin kesällä – eivätkä itikat tai helle rasita”, Rossi kertoo. Ehkä, mutta enemmän ammattimaista asennetta ja kunnollista varustautumista. Hakkuukoneenkuljet taja Hen ri Kuivalainen kumoaa epäilykset talviraivauksen kehnoudesta: ”En ole kokenut esimerkiksi pitkiä raivauskantoja ongelmaksi.” HaKan osakas Kalle Pasanen kertoo, että talvityötä on tarjolla riittämiin. Paha vain, että niiden valmistus on lopetettu. ”Nämä kantavat erinomaisesti, eikä kantavassa pinnassa ole reikiä, joihin risut voisivat takertua”, Rossi toteaa. Kaasukahva peitetään veden ja lumen pitävällä hupulla. Kaikki moottorikopasta ylöspäin avautuvat ilmanottoaukot on syytä teipata umpeen. Pientä huolta aiheuttaa parhaiksi havaittujen Alposet-lumikenkien valmistuksen lopettaminen. Metsuri Pentti Rossilla riittää talvikaudeksi raivattavaa, koska lumikelillä metsässä viihtyviä tekijöitä on vähän
YaraMila Miksi sinä lannoittaisit metsää. Saat laadukasta puutavaraa, mutta nopeammin. Haluatko tehostaa metsäsi kasvua ja saada nopeammin laadukasta puutavaraa myytäväksi. Vai haluatko tehdä ilmastoteon muuttamalla metsäsi entistäkin tehokkaammaksi hiilinieluksi. Hiilensidonta Lannoittamalla teet metsästäsi tehokkaamman hiilinielun. Jokaisella on syynsä. Tämä vastaa yhden suomalaisen keskimääräisiä vuotuisia hiilidioksidipäästöjä.. Tutustu metsänlannoitukseen ja löydä omasi: yara.fi/metsa Kasvu Metsänlannoitus lisää kivennäismailla metsän kasvua keskimäärin 15–20 m 3 /ha. Nettohiilensidonta lannoituksen vaikutusaikana on yli 11 tonnia CO 2 /ha
Tästä seuraa, että liike voi jäädä puolitiehen. Tämä vähentäisi halottavien pölkkyjen pyörähtelystä aiheu tuvia häiriöitä. Puun suurin katkaisupituus 50 cm . . . PILKEMASTER GO . Hinta polttomoottorilla 9 150 euroa, sisältää alv:n (Uittokaluston verkkokauppa) Plussat ja miinukset + Helppo käyttää ja ottaa käyttöön + Automaattinen halkaisuterien korkeudensäätö + Keveytensä ansiosta helppo liikutella työmaalla – Terälaitteen heppoinen voitelujärjestelmä – Rajallinen näkyvyys halkomateriin Pilkemaster Go! soveltuu ominaisuuksiensa ja hintansa puolesta esimerkiksi muutaman omakotiasujan kimppakoneeksi. . Halkaisuterä pääsee nouse maan vapaasti, joten halkoma terän ja koneen väliin ei parin päivän työrupeaman aikana kii lautunut yhtään pölkkyä niin, et tä niitä olisi pitänyt lekalla haka ten irrottaa. Erinomainen kuljetin, Halkaisusylinteri liikkuu samaan tahtiin kuin syöttöpöytää siirre tään. Automaattisesti säätyvä halkoja Pölkyn katkontapituuden mää rittävä stoppari on jämäkkää rautaa, ja se kiinnitetään hal kaisuterään. 22 25.2.2021 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat P ilkemaster Go kulkee helposti puiden luo. Ison plussan saa Pilkemaste rin kuljetin. Lisävarusteena on kuusi Liikuteltavan kätevä Pilkemaster Go sopii vaikkapa muutaman omakotiasujan kimppakoneeksi. Varmimmin Pilkemaster Go toimii läpimitaltaan 10–25sent tisten rankojen käsittelyssä. Menetelmä toimi hyvin, ja klapit halkesivat siististi neljään osaan. Terälaippa on samalla puolel la käyttäjän kanssa. Jos haluaa halkaista puun vain kahteen osaan, täytyy hal komaterä nostaa lukitussalvalla. Koneen siirtely ja kääntäminen klapisavotan ai kana onnistuu helposti kahden ihmisen voimin. To ki konetta voi käyttää myös va semmalla kädellä. Käyttövoima Polttotai sähkömoottori . . Tästä plussat. Alle viiden sentin rankojen kanssa kone ei ole parhaimmil laan. Näin esimerkiksi paksu puu nostaa painikerautaa ja samalla halko materä kohoaa. Puun suurin läpimitta 30 cm . Se on pieniruokainen ja luotettava. Muovi nen irtosäiliö ja koneen alla suojaamattomina luikertele vat letkut ovat omiaan rikkou tumaan tai irtoamaan. Koneen sahausliikettä mai nostetaan markkinoiden ke vyimmäksi. Halkaisuvoima 5,6 t . Samalla myös painikerauta nou see, ja puuta on pidettävä syöt töpöydällä käsin, kun viimeisiä pätkiä katkotaan. . KOKEILTUA Fakta sa halkaisuterän takaa, vaikka puut olisi työntänyt koneen lä pi hieman huolimattomammin. Se veti klapit kiitet tävästi mukanaan, eikä sumaa tarvinnut olla alati purkamas Pölkyn katkontapituuden määrittävä stoppari on tehty jämäkästä teräksestä. Sahaa oikealla kädellä käy tettäessä näkyvyys halkoma kouruun on niukka. Pilkemaster on yhtiön mukaan kasvattanut markkinaosuuttaan Suomessa. . Kokeilemassamme konees sa oli 13,8 hevosvoiman Briggs &Strattonbensamoottori. Puuta pitelevä pai nikerauta on yhdistetty työntö tangolla halkaisuterään. Teräketjun voitelu on ratkais tu turhan heppoisesti. . Sahausliike käynnistyy työntämällä käyttö vipua eteenpäin. . (Kokeilukoneessa 13,8 hv Brigg&Stratton -bensakone) . Se ei ole vaa rallista mutta hankalaa. Kuljetin jää alaosastaan hel posti hyvin lähelle maata, jo ten kone kannattaa pyrkiä aset tamaan siten, että peräpää on hieman syöttöpöytää ylempänä. . Halkaisuterä kovametallia 2/4 tai 2/6 . Poistokuljetin, kääntyvä 0,24x3,7 m . Vivun liike on pitkä, joten yhtäjaksoi nen käyttö rasitti olkavartta. Tosin veturiksi tarvi taan esimerkiksi keski kokoinen katumaastu ri, koska jarruton alustatraileri painaa 740 kiloa. Koneen ulkoreunalle kiinnittyvä terälaite on helppo huoltaa. On helppo ennustaa, että Gomalli vahvistaa yhtiön asemia entisestään. Terälaippa 15 tuumaa . Paino 740 kg . Tosin pieni väänty mä stopparilevyyn saatiin kah den päivän kokeilussa aikaiseksi. Katso video Metsälehden Youtubesta. Samalla vivun liikkeellä ohjataan puun syöt töä ja halkaisusylinteriä. Ko ne voidaan varustaa myös säh kömoottorilla tai traktorin hyd rauliikalla pyöritettäväksi. sakarainen halkaisuterä. Parempi oli si, että sylinteri työntyisi aina koko liikevaransa, jolloin syöt tökourun pohja pysyisi tyhjä nä. . Kokeilun aikana öljypumpulta terälle läh tevä letku irtosi ja aiheutti öl jyvuodon. Halkomaterien korkeus säätyy puun paksuuden mukaan me kaanisesti
”…vaikka raskaalta on tuntunut, kun itse olen ne pellot ylösottanut ja pannut tuottokuntoon”, Frans Päivärinta kertoi nykytilanteesta. Pian nähdään, onnistuuko pienillä metsäkoneilla urakointi meillä Ruotsin malliin. Katso video Metsälehden Youtubesta osaomistajan Magnus Wallinin mukaan Ruotsiin myytävistä Malwan koneista 65 prosenttia menee urakoitsijoille. Peltopakettisopimukseen yhdistetystä metsityksestä sai nykyrahassa noin 5 200 euron kertakorvauksen hehtaarilta. Tällä hetkellä meillä on 65 hehtaaria harvennuksia tehtäväksi”, Z-Forestin toimitusjohtajaksi nimetty Vatjus sanoo. ENNEN NYT JA Sarjassa tarkastellaan Metsälehden vanhoja uutisia nykyhetken valossa. Kone on pienempi kuin ”oikeat” metsäkoneet, mutta suurempi kuin harrastekoneet. Pellonvarauslaki oli tullut voimaan vuonna 1969. Seuraava tukitoimilla aikaansaatu piikki oli 1980ja 1990-luvun taitteessa. Hakkuukoneena Malwa pärjää Wallinin mukaan isommilleen, lähikuljetuksessa se sen sijaan häviää. ”Vuosituhannen alun suurien myrskyjen jälkeen varsinkin kuusikoiden kasvatusperiaatteita alettiin miettiä uudelleen. Ihastjärven Malwa on toinen Suomeen tuotu. Malli on 560 C. Metsähallituksen ylijohtaja J.E. maat osoittautuvat metsityskelpoisiksi, lunastettaisiin takaisin valtiolle käytettäviksi sopiviksi katsottaviin tarkoituksiin.” Yksilötasolla asiat tuntuivat. Z-Forestin vähemmistöosakkaaksi tuli metsätalousinsinööriopintoja parhaillaan suorittava Joona Vatjus. (Eirik) Arnkil oli valmis kääntämään politiikan suuntaa vielä pitemmälle. Vilkkaasti alkanut pellonmetsitys hiljeni jo 1970-luvun puolivälissä. Kotikonnuilleen palannut Torniainen perusti Z-Forest -yhtiön koneyrittäjä Janne Hyvärisen kanssa. Yli puolet niistä myydään Ruotsiin. Metsitykseen liittyi 20 vuoden hoitovelvoite. Mallinumeron C tarkoittaa kombia, yhdistelmäkonetta. Metsään jää kasvamaan enemmän puita. Malwaforestin perustajan ja Käykö laatuharvennus pikkumotolla. Kone muuntuu hakkukoneesta ajokoneeksi parissakymmenessä minuutissa. 23 METSÄSTÄ / 25.2.2021 MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat M ikkelin Ihastjärvellä ensiharvennuskoivikossa hyöri joulun alla pieni, oudon merkkinen metsäkone, Malwa. Vaikka puunjalostus oli kiistatta talouden selkäranka, niin tuottava metsämaa oli saanut väistyä muiden maankäyttömuotojen tieltä. Valtaosa heistä saa toimeksiantonsa suoraan metsänomistajilta, jotka ovat valmiita maksamaan hieman ekstraa laadukkaasta korjuusta. Maailmankiertäjä palasi kotikulmille Ihastjärvelle Malwan hommasi Panu Torniainen, joka on vuosia työskennellyt Euroopassa kirjapainoyritysten johtotehtävissä viimeksi Belgiassa. MIKKO HÄYRYNEN PUOLI vuosisataa sitten maaseudulla kipuiltiin peltopakettien ja Ruotsiin-muuton kanssa. Se suosii pieniä koneita.” Uusia tuulia myrskyjen jälkeen Wallinin mukaan metsien myrskynkestävyyttä pyritään vahvistamaan lievällä, jo varhain toteutettavalla ensiharvennuksella. Hakkuuvarustuksessa Malwa painaa suunnilleen saman kuin Sampo Rosenlewin tuttu harvennusmoto, mutta on noin 15 senttiä kapeampi. Malwaforestin liikevaihto oli viime vuonna vajaat kymmenen miljoonaa euroa. Ja olihan samanaikaisesti menossa laajoja ojituksiakin. Magnus Wallinin mukaan 60 prosenttia koneista myydään urakoitsijoille. Silti pienet metsäkoneet ovat selvästi näkyvämmin esillä kuin meillä. Hän on myös metsänomistaja. Maatalon poika Torniainen on ikänsä tottunut touhuamaan kaikenlaisten koneiden kanssa. Isot koneet korjaavat valtaosan teollisuuden käyttämästä puusta myös Ruotsissa. ”Lisähinta on investointi metsänkasvatukseen. Ensimmäiset metsityskokeet tähtäsivät hyvälaatuisen koivun viljelyyn, ja vuosina 1971–72 järjestettiin jopa koivunviljelykilpailu, jonka pääpalkintona oli henkilöauto Ford Cortina. Kun pellonmetsitys alkoi. Vaikka pellonmetsitys alkoi niin yhtäkkiä, että metsäntutkimuksella oli kiire pysyä perässä, niin huonolaatuisten peltomänniköiden syy ei löydy tiedon puutteesta. Frans ja Helga Päivärinta Tonkopuron asutusalueelta Kemijärveltä olivat panneet rintamamiestilansa pellot pakettiin, molempien terveydellisten syiden vuoksi. Aika näyttää, joko ympyrä vihdoin sulkeutuu. Sama pätee myös hintaan, Malwa maksaa 250 000 euroa, kun harrastekoneen saa alle 50 000 eurolla. Tarina ei ehkä ole ihan niin kummallinen kuin ensi alkuun kuulostaa. Myös toinen harvennus tehdään ennen kuin puut ovat 20 metriä pitkiä. Koneita valmistuu 3–4 kuukaudessa. Valtio tarjosi pakettipeltojen metsityksiin ilmaiset taimet ja työkustannuksiin halpakorkoista lainaa. Toimettomuudesta maksaminen koettiin masentavana, mutta metsäalalla ylijäämäpeltojen metsitys otettiin jopa revanssihenkisesti. Päätehakkuuseen kasvatetaan runsas puusto, mikä lisää myös hiilen sidontaa. Kuormaa ajovarusteinen kombi-Malwa kantaa 5,5 tonnia, 5–6 kiintokuutiometriä 4–5-metristä rankaa. Ruotsissa Malwa on markkinajohtaja pienten metsäkoneiden sarjassa. ”Kun asutustilat kuitenkin nykyään yhä enemmän autioituvat, olisi aiheellista, että niitä sen mukaan kuin ko. Ajourapainaumat ja laho jäävät vähäisiksi”, Wallin mainostaa. Näin korjuu maksaa 3–4 euroa enemmän kuin suurilla koneilla. Malwan kombikone on hakkuuvarustuksessa hieman kapeampi kuin Sampo Rosenlewin harvennusmoto. Tänä vuonna voimaantullut metsitystukilaki koskee lähinnä peltoheittoja. ”Tarkoituksemme on tarjota palveluita suoraan metsänomistajille. Aiemmin mies on opiskellut metsäkoneen kuljettajaksi ja saa nyt näyttää taitonsa Malwan puikoissa
”Tärkeä kysymys kuuluukin, joko tarhasoopeleista on muodostunut Karjalaan luonnonvarainen, lisääntyvä populaatio?” Oli niin tai näin, Heikki Henttosen mielestä suomalaisten on syytä varautua soopelin tuloon. ”Venäläinen soopeliasiantuntija Aleksander Saveljev Kirovin turkiseläininstituutista vahvisti valokuvan perusteella Immosen pyydystämän eläimen soopeliksi.” Henttonen on varma venäläisten lajinmäärityksestä. ”Kallon perusteella kysymyksessä on todellakin soopeli.” Venäläiset soopeliasiantuntijat vahvistivat valokuvan perusteella Mikko Immosen joulukuussa 2019 Punkaharjulta pyydystämän eläimen soopeliksi. ”Venäjällä soopeli on yleisesti tarhattu turkiseläin. Toiminnan miehenä Henttonen esitteli Euroopan nisäkästutkijoiden tapaamisella saaliseläimistä otettuja valokuvia venäläisille kollegoilleen. Suomesta pyydetty tarhasoopeli. Sama laji: siperialaisen soopelin kallo (vas.) vs. Heikki Henttosen mukaan eläimistä otettuja dna-näytteitä on Oulussa Jouni Aspin tutkimusryhmällä työn alla. Saalisyksilöistä pyydetään ilmoittamaan sähköpostilla jussi.partanen@metsastajaliitto.fi tai ext.heikki.henttonen@ luke.fi. ”Kallon perusteella kysymyksessä on todellakin soopeli. Lu on no nt ie te el lin en ke sk us m us eo. ”Tuomio tuli heti. Aluksi asiantuntijat epäilivät otusta tummapigmenttiseksi ”nokinäädäksi”. Kuitenkin jo tuolloin Suomen turkiseläinten kasvattajain liiton kehityspäällikkö Maija Lahti veikkasi kyseessä olevan tarhasoopeli. Jälleen professori Henttonen toimi asiamiehenä rajan taakse. Sellaiseksi, joka kuulemma saattoi esiintyä Nokian vaakunassakin. Vieraslajista ilmoitus Soopeli on luontoomme kuulumaton vieraslaji, joita saa pyytää vapaasti, Henttonen kannustaa ihmisiä ilmoittamaan soopelihavainnoistaan, jotta lajin yleisyydestä Suomessa saataisiin käsitys. Hän nimittäin epäilee, että soopeli saattaa olla eräs luontomme lähiaikojen vieraslajeista. Mysteeristä innostuivat Suomen metsästäjäliiton asiantuntija Jussi Partanen sekä Luonnonvarakeskuksen eläkkeellä oleva professori Heikki Henttonen. Tarkkaa tietoa tarhoista ei ole, mutta epäilemättä niitä sijaitsee Kannaksellakin.” Siis aivan Kaakkois-Suomen rajan takana. Kallot paljastavat Tähän mennessä Suomesta tiedetään neljän tarhasoopelin päätyneen metsästyssaaliiksi. Salapoliisitarina soopelista Suomi on saamassa supikoiran ja minkin seuraksi uuden turkistarhakarkulaisen. Onhan Siperiassa asustava soopeli, eräs maailman arvokkaimmista turkiseläimistä, lähes Venäjän ”kansallisomaisuutta”. Kirjoitin aiheesta tuoreeltaan uutisen Metsästys ja Kalastus -lehdessä (2/2017). Kaakonkulman soopeleiden alkuperä lienee rajan takana Karjalankannaksen turkistarhoilla. Se on identtinen museokokoelmissa olevan siperialaisen soopelin kallon kanssa”, museomestari Janne Granroth kertoi sähköpostiviestissä. 24 25.2.2021 / PILKKEITÄ RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuva N eljä talvea takaperin sain kuulla ensimmäisen kerran Kaakkois-Suomesta metsästyssaaliiksi päätyneestä ”kummallisesta näädästä”. Soopeli Siperiasta Meni muutama vuosi, ja Kaakkois-Suomesta kertyi saaliiksi muutama muukin outo näätä. Niiden lajinmäärityksen salapoliisityö on jatkunut myös kotimaisin voimin. Äyräpääjärven maisemissa ainakin on 9 000 emoyksilön soopelitarha, josta venäläisten mukaan eläimiä on karannut myös luontoon. Tunnistustyötä on tehty myös Luonnontieteellisessä keskusmuseossa, jonne Mikko Immonen lähetti raudoittamansa oudon eläimen ruhon. He sanoivat samantien, että kyseessä on tyypillinen tarhasoopeli.” Samanlaisen tuomion sai imatralaisen Mikko Immosen viime talvena näätäraudoista saama tumma eläin
Siementutkijan näkövinkkelistä kiinnostavaa on pähkinöiden kasvatuksen yhteys jalostetun metsänviljelymateriaalin tuotantoon. Merkittävästi pidemmälle syötävää tuottavien puuvartisten parissa on päässyt Joel Rosenberg, mistä osoituksena hiljan ilmestynyt teos ”Pähkinöitä omasta puutarhasta, opas suomalaisten pähkinöiden kasvattamiseen”. Monet kirjan kuvaamat jipot istutusetäisyyksien valinnasta kateaineisiin ovat relevantteja sekä syötävien että metsänviljelyyn käytettävien siementen tuotannossa. Niistä olisi voinut ollut ”kantapuiksi” lajin syötävien siementen tuottamiseksi. ELÄINTEN omituiset rakenteet saavat aina pohtimaan, mitä hyötyä tuollaisestakin voisi otukselle olla – kuten vaaksiaisten ja lukkien pitkät koivet, jotka vielä irtoavatkin niin helposti. Useimmat lajit talvehtivat munina. Hinta noin 25 euroa. Saaliseläimet ovat, kuten arvata sopii, pieniä ja pehmeäruumiisia. Useimmat lukit ovat kuitenkin petoja ja raadonsyöjiä, mutta joillekin lajeille kelpaa pehmeä kasvimateriaalikin, kuten maahan pudonneet ylikypsät hedelmät. Muutama vuosi sitten hain rahoitusta ajatuksella etsiä Suomen oloissa hyvin pärjänneitä ja runsaasti käpyjä tuottavia sembramäntyjä. Lukit itse ovat monien eläinten ravintoa. Metsäpuiden siemenviljelysten hoito on lähempänä hedelmän tai pähkinän tuotantoa kuin metsänkasvatusta. Jos raajat yltävät viereiselle versolle, saalis katoaa pedon ulottuvilta ja syötäväksi jää vain hoikka jalka. 188 sivua. Taustoituksena kuvataan ennakoitu ilmastonmuutos, joka suosii pähkinöiden kasvatusta meillä ja voi haitata sitä nykyisillä ydintuotantoalueilla, kuten Turkissa. Metsäntutkimukselle kaavailemani aluevaltaus ruokahuollon pariin odotetusti tyssäsi. Lukkeja on maassamme 14 lajia, joista useimmat ovat eteläisessä Suomessa melko yleisiä. Toinen, ehkäpä teoreettisen tasoinen vaara liittyy pähkinäpensaiden perimään. Kirjassa kuvataan seikkaperäisesti ja helppolukuisesti hasselpähkinöiden eli pähkinäpensaiden (Corylus avellana ) sekä jalopähkinöiden (Juglans-suku) kasvatus Suomen oloissa istuttamisesta sadonkorjuuseen. Lukit pureskelevat ruokansa, kun taas hämähäkit ruiskuttavat saaliinsa ruumiiseen entsyymejä, jotka muuttavat sisäelimet nesteeksi, jonka hämähäkki imee ravinnokseen. Siementen tuonnissa ajatellaan olevan taimiainesta pienempi riski. Tutuin on rakennetussa ympäristössä viihtyvä seinälukki, mutta metsässä elävät lajit ovat oudompia. Tautiriski kerrotaan kirjassa, mutta käytännössä ainoa keino välttää epätoivotut vieraat on jättää ulkomaiset taimet ostamatta. Sekä lukit että vaaksiaiset voivat haitatta menettää useammankin raajan. Siksi naaras asettelee munat huolella kosteisiin koloihin. Kirjan lopusta löytyy lista ulkomaisista taimistoista harrastajille. Puolustuskeinoina ovat erinomainen suojaväri ja pahanhajuinen neste, jota ne erittävät suojakseen. Jos pähkinänviljely yleistyisi ja taimia tuotaisiin Ruokaa puista Joel Rosenberg: Pähkinöitä omasta puutarhasta, opas suomalaisten pähkinöiden kasvattamiseen. Kuten kirjoittaja toivoo, kotimaisia lisäyslähteitä kaivattaisiin. Näkökyky on heikko, mutta ympäristöään lukki tarkkailee toisella raajaparillaan, jota se käyttää tuntosarvien tapaan. Jos peto kuitenkin tarttuu jalkaan, vaaksiainen ja lukki voivat irrottaa jalan ja siirtyä toisten raajojen avulla pois pedon ulottuvilta. Taimituontiin liittyy aina kasvitautien leviämisen riski, vaikka EU:n sisämarkkinoilla kauppa on varsin vapaata. Lukit ovat hämähäkkieläimiä, mutta perin toisenlaisia kuin hämähäkit. Kirjoittajan laaja-alaista perehtyneisyyttä pähkinätuotannon vaiheisiin ja lajikehistoriaan on pakko ihailla. Ehkä pitkät koivet ovat sittenkin turva saalistajia vastaan. 25 PILKKEITÄ / 25.2.2021 METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia KIRJAT KAMALALUONTO Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/ Lukijoilta, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Irronnut jalka sätkii pitkään ja vie saalistajan huomion. Kirjan ansiona on myös runsas ja havainnollistava alkuperäiskuvitus. Luhtalukki talvehtii keskenkasvuisena, ja siksi täysikasvuisia lukkeja voi tavata jo alkukesästä. Lukki sen sijaan hoitaa asiat perinteisellä tavalla: lukit asettuvat vastakkain ja uros työntää siittimensä naaraan sukuaukkoon. Vartalo on möykkymäinen, mutta jalat useimmilla lajeilla pitkät ja hoikat. Into Kustannus Oy, 2021. Hentoraajaista ja hitaasti liikkuvaa lukkia ei arvaisi petona pitää. Silmät ovat eläimen selässä kohoavassa kumpareessa kuin sukellusveneen tornissa. Kirja on kunnianhimoinen avaus uudesta teemasta ja siksi ilahduttava kotimainen lisä, jos ei metsäniin puukirjallisuuteen. ulkomailta runsaasti, viljeltyjen yksilöiden geenimuotojen leviäminen luontaisten kasvustojen sekaan on mahdollista. Hämähäkeillä sukupuolikontakti on kättä päälle -sopimus: koiras päästää siittiönsä eturaajansa kämmeneen, jonka sitten lätkäisee naaraan sukuaukolle, jos on sinne asti päässyt joutumatta naaraan ravinnoksi. Miten selviytyä pitkillä koivilla. Kiinnostavia ovat niin ikään hehtaarisatolaskelmat ja kokemukset satomääristä ulkomailta. Kun kirjan lähtökohtana on luonnon arvostaminen ja luontoyhteyden syventäminen, muutamasta seikasta herää huoli. Saalistaja voi vaeltaa lehteä tai kortta pitkin koipeliinin jalkojen välistä kuin portista eikä huomaa lainkaan yläpuolellaan olevaa herkkupalaa. Lukille jää aikaa pelastautua. Karikkeessa elävien lukkien jalat ovat kuitenkin niin lyhyet, ettei niitä äkkiseltään arvaisi lukkeina pitääkään. Luulisi, että pitkien koipien kanssa on hankala liikkua ruohikossa tai varvikossa. Kotimaisten pähkinäpensaskantojen hyödyntämisen mahdollisuus tuotannossa tuodaan selvästi esille, mutta toisaalta satoisia, jalostettuja lajikkeita ehdotetaan tuotavaksi ulkomailta. Jos saalistaja saa otteen lukin jalasta, lukki irrottaa sen. KATRI HIMANEN Kirjoittaja on metsäpuiden siemenja taimituotannon tutkija Luonnonvarakeskuksessa.
/kauppa/tuote/ maastotaulukot-apps/. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelyssä. “Helppokäyttöinen ja kattava.” “Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: Tapio. /metsanhoitokortisto METSÄNHOITOKORTISTO Talousmetsien luonnonhoito Metsänparannus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsän kasvatus Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän uudistaminen Tuhot Energiapuu Puukauppa ja puunkorjuu Kokeile myös TAPIO Maastotaulukon mobiiliversio! Applikaatiolla tai sivustolla Tapio. Hyvin hoidettujen metsien ystäville TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokortia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa
Ajoimme myrskytuhopuut moottorikelkalla harvennushakkuukuvioilta, joka oli hakattu motolla paksun lumen aikaan. Työkokemus Mhy:ssä, tietotekniikkataidot ja LKVtutkinto katsotaan eduksi. tarjoaa palveluja n. Tuulenkaadot kannattaa sahata ennen paksun lumipeitteen tuloa, koska rungot peittyvät helposti lumen alle ja jäätyvät kiinni. Näillä opeilla toimien saimme ajettua kahdessa päivässä lanssiin reilun 20 kiintoa tukkeja ja kymmenen kiintoa kuitupuuta kohtuullisen vaativassa maastossa. Käsipelissä tapahtuvaa lastausta rekeen helpottaa, kun puutavara varastoidaan riittävän ylös maanpinnasta. 24000 ha. Meillä oli käytössä 1980-luvun alun mallia oleva kelkka 50-sentin telaleveydellä. Pelloilla on täydet tukioikeudet. Palkkaus YT/Meto työehtosopimuksen mukaan. Nykyaikainen painava työkelkka, joka on varustettu voimakkaalla moottorilla ja pitävällä räpylätelamatolla, mahdollistaa suurtenkin kuormien vetämisen, jopa ylämäkeen. Kelkkasavotan aika on nyt Tuulenkaatopuut on kätevä juontaa metsästä moottorikelkalla. Kaksi suurinta lohkoa ovat noin 15 ha. Ajajana Juho Komulainen. Kankea tarvitaan tukkien irrotuksessa, lastauksessa ja reen auttamisessa liikkeelle, varsinkin jos lähtö tapahtuu ylämäkeen. Työsuhde alkaa viimeistään 1.6.2021. Ajourilla ja niiden välialueilla kannot olivat pitkiä ja vaarallisia kelkkakuljetukselle, vaikka lunta oli ajon aikaan yli 30 senttiä. Apuvälineinä tarvitaan lumilapio, kanki ja tukkisakset tai nostokoukut lastaajille ja kuormien purkajille. 040 135 0375 etela-suomi.proagria.fi/kiinteistovalitys Myydään peltoa Orimattilassa 52 ha. Pysyvää nurmea peltoalasta 41,31 ha. Hakemukset liitteineen 15.3.2021 mennessä sp-osoitteeseen jaakko.tossavainen@mhy.fi Lisätietoja antaa tj. Haemme vakituiseen työsuhteeseen METSÄASIANTUNTIJAA Työtehtäviin kuuluu kaikki Mhy-kentän tehtävät: kuten neuvonta, metsänhoito, puukaupan eri vaiheet, kemera-hankkeet, arviot ym. Tarpeeksi pienet kuormat Kun puiden ajomatka on lähes kokonaan ylämäkeen, on kuorma tehtävä kevyeksi. 550 metsänomistajajäsenelle, ja heidän metsäpinta-alansa on n. Pari vuotta sitten harvennetuissa kuusivaltaisissa metsässä Liisa-myrsky täydensi Päiviön aloittamaa puiden kaatoa, joten korjattavaa puutavaraa riitti kolmisenkymmentä kuutiometriä. Ajourat kannatta pohjata pelkällä kelkalla muutamaa päivää aikaisemmin ajamalla reitit useampaan kertaan. Jos mahdollista, kelkkaurat on hyvä suunnitella niin, ettei liikkeelle lähtö tapahdu ylämäkeen ja kasalta lähdettäessä on tasaista tai alamäkeä riittävän alkuvauhdin keräämiseksi. Siksi kelkkaurien reitti piti suunnitella etukäteen ja madaltaa pitkiä kantoja ennen paksun lumen tuloa. PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN RAUTAVAARA Rautavaaran Metsänhoitoyhdistys ry. 27 PILKKEITÄ / 25.2.2021 ARI KOMULAINEN, teksti ja kuvat VIIME vuonna kulki maamme yli useita myrskyjä ja puita kaatui. Puita jaettaessa moottorikelkalla ovat ylämäet pahimpia paikkoja joihin matkanteko voi tyssätä, jos kuormaa on liikaa. Lisätietoja ja tarjoukset 12.3. Timo Tuovinen 050 3027617 Metsänomistajat MHY Rautavaara 2x120 mm_ML 15.2.2021 10.33 Sivu 1 Myydään kirjallisten tarjousten perusteella salaojitettua peltoa Orimattilan Terriniemellä, yhteensä noin 52 ha. Ajettava kuorma pitää sitoa reen etupankkoon tukevasti kiinni. Mti, AMK), maastokelpoisuutta, kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja hyvää vuorovaikutustaitoa. Palveluksessamme on 2 toimihenkilöä, 3 osa-aikametsuria, sekä metsäkoneyrittäjä hankintapalvelua toteuttamassa. Edellytämme hakijoilta alalle soveltuvaa koulutusta (esim. Jaakko Tossavainen 040 5520143 ja pj. mennessä: Etelä-Suomen maaseutukiinteistöt LKV Juho Halme p. Puiden ajo onnistuu yksinkin, mutta jos ajettavana on tukkeja, käy reen lastaus ja purkaminen helpommin kaksin voimin. Muovitetut reenjalakset ja riittävän pitkä nytkä vetoaisassa mahdollistavat helpon liikkeellelähdön ja luistavan kulun. Pellot ovat 9 eri kasvulohkossa. Oiva ja nopeakäyttöinen väline siihen on karhukiristin. Myös reki vaikuttaa kuljetuksen onnistumiseen. Kolme henkilöä Ripeä työskentely puutavaran ajossa vaatii vähintään kolme henkilöä: kelkan kuljettajan, joka toimii myös yhtenä kuorman lastaajana ja purkajana, yhden lastaajan sekä purkajan lanssipäähän. Silloin pakkanen pääsee kovettamaan polanteen
Kaava mahdollistaa myös rivitalon rakentamisen! Lähellä taajaman palveluita, uimaja venepaikat vain n. 3 400 metsänomistaja-jäsentä, joilla on yhteensä hallinnassaan n. Runsaspuustoinen ja kauniisti kumpuileva kookas Saimaanrantatontti Kosolassa 200 m 2 rakennusoikeudella. 8000 €. Kiinteistöön voi tutustua itsenäisesti paikan päällä. Taimikkovaltainen metsätila. Meillä on n. Hp. METSÄTILA, Hämeenlinna, Lammi 11,415ha. METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Tontti sijaitsee korttelin päädyssä ja valmis tie on tontin rajalle. 65.000 €. Laaja vesistö tarjoaa hienot puitteet veneilyyn ja kalastukseen. Loivasti syvenevä luonnontilainen hiesuranta, omaa rantaviivaa n. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Osuudet yhteisiin alueisiin siirtyy pinta-alan suhteessa. 600 m kohteelle ilman autoa. Loivasti tontin takaosaa kohti nousevaa rehevää kangasmaata, pohjoisosassa hieno kalliokumpare ilta-aurinkoon. Oman aktiivisuutesi lisäksi työssä menestyminen edellyttää ammatillista taitoa niin puukauppojen hoidossa kuin kustannustehokkaassa metsänhoidossa. Kysy tarkemmin puuston arvo ja lisää kohteesta välittäjältä ja sovi katselmuksesi kohteeseen! Hp. 3,2 ha OMT ja n. Tontilla on valmiina sähköliittymä ja porakaivo. Lomarakennuksille on tarjolla huikea näköalapaikka aamuauringon suuntaa Peltolahdelle. Mahtava paikka rakentaa tukikohta Pihlajavedelle. Tontilla kaksi RA-1 rakennuspaikka, jossa rakennusoikeutta 180 k-m 2 /rakennuspaikka. Lisätietoja tunnusluvuista: https://www.upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ lansi-suomen-yhteismetsa/ Hp. Voit olla etsimämme henkilö, jos olet myyntihenkinen metsäammattilainen, tunnet yksityismetsätalouden toimintaympäristön, ja osaat toimia sekä yksin että ryhmässä. 300 m, ilmansuunta koilliseen. 50 km Tallinnasta! Peltomaata 490 ha. Tontilla on vanha lato, jota voi käyttää varastorakennuksena. Evolla käytännönläheisessä opinnoissa hyödynnetään monipuolisesti ympäröivää opetusmetsää ja solmitaan suhteita työelämään jo opiskelu-aikana. Rantaviivaa yhteensä noin 560 m. Puustoa n. Alueella hyvät mahdollisuudet myös vuokrata lisää peltoalueita. Varkaudentien varrella Osmajärven Levälahden rannalla määräala. 673 m 3 . € YHTEISMETSÄOSUUDET, Kankaanpää Tilaan Maretlammi (214-401-16-12) kuuluvat osuudet Länsi-Suomen yhteismetsään. Osuuden suuruus 605/18338. Vakituisessa työsuhteessa olevia toimihenkilöitä on tällä hetkellä palveluksessamme 14, mutta kahden pitkäaikaisen toimihenkilömme siirtyessä kohti ansaitsemiaan eläkepäiviä, haemme heitä korvaamaan kahta uutta toimihenkilöä, joista toista Luumäelle ja toista Miehikkälään. Sähköpostin aihekenttään otsakkeeksi ”Hakemus metsäasiantuntijaksi”. Arviontihetkellä 23.1.2021 ei kohteelle menevää haaraa metsäautotiestä ollut aurattu, joten on varauduttava kulkemaan viimeinen n. Mh. Hinta sisältää tilan päärakennuksen, muita maatalousrakennuksia sekä kolme kuivurija viljavarastorakennusta (joissa kolme Antti -kuivuria (36, 36 + 40 m 3 ), yksi Stela läpivirtauskuivuri ja 32 m 3 :n Mepu -kuivuri). VAPAA-AJAN TONTTI, Savonlinna, Kosola 1,2 ha. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv www.metsalehti.fi/metsamaa. 36.000 € / tarjous viim. Saimaan Haukiveden rannalla vapaa-ajan asunnon rakennustontti rauhallisella paikalla Takunniemessä. 8,4 ha MT. Hp. 100 m:n päässä Puruveden rannalla. Odotamme Sinun liittyvän vahvuuteemme niin pian kuin mahdollista. 100 000 metsämaahehtaaria. Rehevät maapohjat n. Osmajärven rannalla Lemmetynniemessä määräla. 28 25.2.2021 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN KAAKKO Metsänhoitoyhdistys Kaakko ry toimii Haminan kaupungin, sekä Luumäen, Miehikkälän ja Virolahden kuntien alueella. Puistolakiinteistö (627 m 2 ) rajoittuu Sulolan lounaisrajaan ja on puistoaluetta. Maapohja lehtomaista kangasta, kokonaispuusto noin 250 m 3 , josta uudistuskypsää rauduskoivikkoa noin 0,5 ha, 0,5 ha kuusivaltaista uudiskypsää ja 0,2 ha nuorta kasvatusmetsää. Opiskella voi joustavasti joko päivätai monimuoto-opiskeluna. Työtehtäviä ovat esimerkiksi metsäasiantuntija, -asiakasvastaava, hankinta-, korjuutai kuljetusesimies. Lumen määrästä johtuen kannattaa varata lumikengät tai metsäsukset mukaan. Hp. 46.000 €. VAPAA-AJAN TONTTI, Enonkoski, Karvila 2,2 ha. Tasainen rakennuspaikka, johon aurinko käy koko päivän. Muuten niemi on maaja metsätalousaluetta, puusto mäntyvaltaista varttunutta kasvatusmetsää, puuston määrä noin 400 m 3 . Rantaviivaa niemen molemmin puolin, kovapohjainen osittain kallioinen ranta. Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Jarmo Haimila jarmo.haimila@mhy.fi tai puhelimitse numerosta 0500 556 913 Metsänomistajat MHY Kaakko 2x180 mm_ML 11.2.2021 11.21 Sivu 1 Metsätalousinsinööri (AMK) Metsätalousinsinöörin (AMK) työssä yhdistyvät luonto, tekniikka ja talous. www.hamk.fi/metsatalous Evo Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa TONTTI, Punkaharjun taajama Tontti Punkaharjun taajamassa, runsaasti rakennusoikeutta, 940 k-m 2 . 14.3.2021. Toisen sijoituspaikka on Luumäen kuntakeskus Taavetin toimisto ja toisen Miehikkälän toimisto. Harvinainen tilaisuus hankkia kerralla suuri maatalouskokonaisuus Virosta, n. 133.000 € / tarjous. Metsäautotie kulkee tilan etelärajaa pitkin. Palkkaus YT/Meto työehtosopimuksen mukainen. Hintanäkemys 65.000 €, tarjouksia otetaan vastaan! METSÄPALSTA, Leppävirta 1,2 ha. 050 464 6500 MAATILA, Viro, Rapla 490 ha. METSÄPALSTA, Leppävirta, Sorsakoski 3,6 ha. Lisäksi hintaan sisältyvät kolme John Deere -traktoria ja paljon pienempiä maatalouskoneita ja -laitteita. Autotie perille. Nyt tarjolla kaunis luontokohde kauniissa Itä-Savon metsäisissä maisemissa! Tämä kohde on kalaisan Kolvosenjärven rannalla metsäinen rantatila etelän suuntaan. Hakemukset ansioluetteloineen pyydämme toimittamaan 8.3.2021 mennessä sähköpostilla osoitteeseen jarmo.haimila@mhy.fi. Hakemuksessasi toivomme Sinun ilmoittavan myös, haetko Luumäen vai Miehikkälän metsäasiantuntijan paikkaa, vai oletko valmis ottamaan vastaan kumman tahansa metsäasiantuntijapestin. 58.000 €. Rakennusoikeus on Sulola-kiinteistöllä, jonka pinta-ala on 4703 m 2 . Hintanäkemys 14.000 eur, tarjouksia otetaan vastaan! Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Hakuaika koulutukseen 17.3.– 31.3. 3,6 milj. 040 510 8085 VAPAA-AJAN TONTTI, Savonlinna, Juvola 1,5 ha. Hyväpuustoinen metsä sijaitsee rantarakennuspaikan takaosassa. Hp. Valittavilta henkilöiltä edellytämme soveltuvaa metsäalan koulutusta. Haemme nyt joukkoomme kahta ALUEVASTUULLISTA METSÄASIANTUNTIJAA toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Tontille rakentaminen on ”väljempää” kuin kaava-alueilla, koska se tapahtuu toimenpideluvilla eli rakentamismääräyksissä rakennusoikeus on 10% tontin pinta-alasta. Tiedotamme valinnasta kotisivuillamme. Puusto pääosin järeää koivikkoa, kalliokumpareella mäntymetsää
Aloitus sopimuksen mukaan. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Heta Välimäki p. Nyt 2020-luvulla tuota sääntöä voidaan pitää syrjivänä ja epätasa-arvoisena. Puunhankintayhtiömme Keitele Forest Oy vastaa sahojemme puuhuollosta. Tuolloin 53-vuotiaat laitettiin työttömyysputkeen ja pois työelämästä. MHY Koillismaa: 25 toimihenkilöä, 5 toimipistettä, jäseniä vajaa 7000, toimialue Perämerenrannikolta itärajalle, kaikki työlajit edunvalvonnasta lähtien Lisätietoja antaa Antti Härkönen, 0400-157422, antti.harkonen@mhy.fi metsänhoitoyhdistys MHY Koillismaa 2x80 mm_ML 12.2.2021 10.43 Sivu 1. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Kuitenkin valtuuston puheenjohtajaksi kelpaa myös yli 65-vuotias! Näin eivät toki tee kaikki yhdistykset, ja MTK hyväksyy tämän. Hän ei tule ajamaan sääntömuutosta tältä osin. Mihin perustuu käsitys siitä, että nuori on aktiivinen ja vanha passiivinen. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Nyt kipinkapin MTK sekä metsänhoitoyhdistykset päivittämään säännöt tähän päivään. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. puualan osaajaa KOILLISMAA Tarvitaan 2 METSÄALAN AMMATTILAISTA Haemme kahta metsäalan ammattilaista mhy Koillismaan Pudasjärven toimipisteeseen. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. Metsänomistajien keski-ikä nousee myös jatkossa. 029 432 6110 Tiia Puukila p. Kysyin tätä asiaa paikallisen mhy:n toimivalta johdolta ja puheenjohtajalta. Ikäehto on jokaisen yhdistyksen omassa harkinnassa. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 Levikki 32 274 (LT/19) Lukijoita 157 000 (KMT/20) Painopaikka Punamusta,Joensuu www.keitelegroup.. 029 432 6113 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. HANKINTAESIMIESTÄ KEMIJÄRVI PELKOSENNIEMI ALUEELLE Keitele Group on vakavarainen puutuotealan yksityinen yritys, joka jalostaa korkealaatuisesta suomalaisesta tukkiraaka-aineesta asiakaslähtöistä sahatavaraa ja jatkojalosteita. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Tarvitsemme aktiivisen henkilön asiakasrajapintaan sekä henkilön oja-, tieja toteutustehtäviin. sopuvaaliin ja tätä sääntökohtaa ei ole voitu noudattaa. Se perustuu 70ja -80 luvuilla tehtyihin päätelmiin. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 89. Odotamme sinulta • Metsäalan koulutusta • Monipuolista työkokemusta, erityisesti puun ostosta • Aktiivista otetta ja hyviä vuorovaikutustaitoja • Palveluja markkinointihenkisyyttä Tarjoamme • Tavoitteellista ja haasteellista työtä puunhankinnan parissa • Kehittyvän ja modernin työympäristön • Kilpailukykyisen palkkauksen Hakemukset sähköpostilla 16.3.2021 mennessä: rekrytointi.metsa@keitelegroup.. Puheenjohtajan mielestä hallitukseen on saatu päteviä henkilöitä, vaikka on ollutkin voimassa rajoitus yli 65-vuotiaille. Nyt sitten pitääkin olla yli 65-vuotias. Nykyisen hankintaesimiehemme eläköityessä haemme nyt Hankintaesimies vastaa toimialueellaan yksityismetsien puun ostosta. Yli 70-vuotiaat omistavat puolet Suomen metsistä. RISTO LAUKAS metsälakiasiantuntija LUKIJALTA OIKAISU Toisin kuin edellisen Metsälehden (3/2021) moottorisahatestin taulukossa kerrottiin, Husqvarna 550 XPG mk2 -sahan huippukierrosluku on 14 000. Ns. Miten iän perustella halutaan rajata suurin omistajaryhmä yhdistyksen tärkeimmän päättävä elimen ulkopuolelle. Yli 75-vuotiaiden aktiivisuus alkaa laskea. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Nämä kaksi olivat kuitenkin Ikäsyrjintää MTK:ssa ja metsänhoitoyhdistyksissä käytettävissä seuraavaan hallitukseen! Olin itsekin ehdokkaana mhy-valtuustoon ja olisin vetänyt ehdokkuuteni pois, jos olisin tiennyt sopuvaalista. 29 PILKKEITÄ / 25.2.2021 PALVELUKSEEN HALUTAAN SUOMALAISTEN metsänomistajien keski-ikä on 60 vuotta. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Mallisääntöjen mukaan 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat eivät voi toimia yhdistysten hallituksessa. Uudet Keiteleellä, Kemijärvellä ja Alajärvellä sijaitsevat tuotantolaitoksemme edustavat alan huippua Euroopassa. Puheenjohtaja sen sijaan ei näe tässä ongelmaa. Tutkimusten mukaan 60–70-vuotiaiden aktiivisuus metsäasioissa on samaa luokkaa kuin nuorempien. MTK teki samanlaiset päätelmät vielä 2010-luvulla, laati maalisäännöt itselleen ja metsänhoitoyhdistyksille. sopuvaaliin päädyttiin, kun kaksi toimivan hallituksen jäsentä veti ehdokkuutensa pois ja paikkoja oli näin yhtä paljon kuin ehdokkaita. Toimiva johto ei ottanut kantaa asiaan, heidän mielestään sääntöjä toki voidaan muuttaa. Sääntöjen kohdassa 11 puhutaan hallintoa valmistelevasta toimikunnasta, jonka jäseniä ovat hallituksen ja valtuuston puheenjohtajat, hallituksen varapuheenjohtaja sekä kaksi eniten ääniä vaaleissa saanutta valtuustokauden alussa yli 65-vuotiasta valtuuston jäsentä. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 040 595 3006. Yhdistyksen säännöt – niissä olevat ikäsyrjintää ja tasavertaisuutta loukkaavat kohdat sekä selvät epäjohdonmukaisuudet – kertovat selvää kieltään hallituksen jäsenten pätevyydestä. Paikallisessa yhdistyksessä päädyttiin ns. Väärät kierrokset METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki s-posti: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Paikallisen mhy:n säännöissä on toinenkin kummallisuus. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. Tiedustelut: metsäpäällikkö Ilpo Pentinpuro p. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6108 Eero Sala p. Napakat hakemukset sähköpostilla antti.harkonen@mhy.fi 15.3.21 mennessä. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. Palkkaus YT/Meto. /tyopaikat 950 000 m 3 400 000 m 3 Tuotamme vuodessa sahatavaraa Tuotamme vuodessa jatkojalosteita 500 292 Meur Työllistämme yli Liikevaihto tilikaudella 2020 n. Lisätietoja osoitteesta www.keitelegroup.. 029 432 6114 Kauppak
SUOMEN METSÄKESKUS Maaja metsätalousministeriö on nimittänyt Suomen metsäkeskukselle uuden johtokunnan seuraavalle nelivuotiskaudelle. Sen kukat ovat vaatimattomia ja kaksikotisena hedeja emikukat ovat eri puuyksilöissä. Ei myöskään sitä, toimiko laakerinlehtien eteeriset höyryt täija kirppukarkotteena keskiajan ruttoepidemioiden aikaan. Dokumentti herätti paljon ajatuksia erityisesti aikuisten ja lasten välisestä kommunikaatiosta. Sen päänäyttelijä William Conrad tunnettiin hyvän ruuan ystävänä, ja piipahtaessaan maassamme hän paljasti suomalaisille lempireseptinsä Chili á la Cannon. tohtori, Isojoki Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla. toimitusjohtajaksi. Pukupäälläsedät eivät yksinkertaisesti olleet kuulevinaan, mutta pohjanoteeraus oli edellisen komission puheenjohtaja JeanClaude Junckerin puheenvuoro vessanpönttöstandardin välttämättömyydestä jäsenvaltioissa. Itsekin jonkin verran purjehtineena katsoin kauhuissani Gretan ja kumppanien matkantekoa. Greta päätti lähteä kilpapurjeveneen gastiksi siitä huolimatta, että etukäteen oli tiedossa, kuinka epämukava ja vaikea merimatka tulisi olemaan. Meritaudista kärsimisen lisäksi Gretaa painoi vastuu siitä, että hän yksin kantaa koko maailmaa harteillaan. Ihmiskunta ei seiso tumput suorana ilmastonmuutoksen ja lajikadon edessä, mutta nuorille se ei riitä. NUORTEVA KATSOIN GRETA-DOKUMENTIN Areenasta saatuani siitä vihjeen rakkaalta ystävältäni. FINNMETKO OY Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola on nimitetty Finnmetko Oy:n vt. Perheemme muut jäsenet eivät tosin huomanneet, oliko laakerinlehdillä minkään asteista maustevaikutusta. Tiettävästi kuitenkin osa ihmisistä piti laakerinlehteä varmuuden vuoksi kielen alla suussaan säästyäkseen rutolta. HEIKKI MÄKELÄ , FM, rehtori, Turun Seudun Metsänomistajat ry:n puheenjohtaja, Turku (merkkipäivää hän viettää perhepiirissä) 50 VUOTTA 2.3. Torakkakarkote ja Cannonin mauste Nykytutkimus on osoittanut, että laakerinlehdet sisältävät kosolti muun muassa torakoita karkottavaa eteeristä öljyä; 1,8-sineolia. Sähköposti: paivi. Laakerinlehtiä päähän ja suuhun Välimerenlaakeri voi parhaimmillaan varttua jopa parikymmenmetriseksi. Tulevaisuus on heille musta seinä. Vauhti oli parhaimmillaan yli 20 solmua, mikä purjeveneessä on käsittämättömän paljon ja sen myötä kolina, kohina ja pauke myös omaa luokkaansa. Tiettävästi ensimmäisissä tunnetuissa antiikin olympialaisissa Kreikassa vuonna 776 eKr. Ruuanlaitossa opin laakerinlehtien arvon jo varhain. PUOLAAN JA BRYSSELIIN Greta oli matkustanut junalla ja sähköautolla, kuten hän kärsivällisesti selitti toimittajille. Greta huolestui 15-vuotiaana ympäristöuhkista kuten ilmaston lämpenemisestä ja lajikadosta ja halusi herättää muutkin ymmärtämään niiden merkityksen tulevaisuudellemme. Enkä totta puhuen aina minäkään. Legendan mukaan tapa siirtyi sittemmin kuolevaisille. SAKARI RANTALAINEN , metsänhoitaja, Kotka (ei vastaanottoa) 70 VUOTTA 7.3. Emikukan hedelmöittyessä kehittyy vain yksisiemeninen marja. Peltola jatkaa yhtiön hallituksen jäsenenä.. Katowicessa Greta sai raikuvat aplodit, mutta hullummin kävi Brysselissä, kun Greta puhui parlamentille. Laakeriseppeleen käyttö juhlan ja kunnian merkkinä juontaa juurensa kreikkalaisten ja roomalaisten mytologiaan. Hänen toistellessaan itsekseen vastuutaan uudelleen ja uudelleen olisi ynseimmällekin aikuisille pitänyt tulla selväksi, miten hirveästi hän pelkäsi ja kärsi. Tiedossa ei ole, johtuiko roomalaisten suunnaton laakeriseppeleinnostus osittain lehtituoksujen mahdollisista hyönteiskarkoteominaisuuksista. Paljon kuitenkin koko ajan tehdään. Hyvää tarkoittavat tädit puolestaan halusivat ottaa selfieitä Gretan kanssa. Edessä oli matka New Yorkiin, jonne pääsee vain meriteitse, ellei voi lentää. Se voi parhaimmillaan varttua jopa parikymmenmetriseksi, mutta jää usein haaroittuneeksi pensaaksi. Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Aikuisten olisi pitänyt lohduttaa Gretaa, kertoa hänelle ettei hän ole huolineen yksin, luvata ottaa enemmän vastuuta ja yrittää tehdä parempaa ilmastopolitiikkaa. Jumaltarustojen mukaan kreikkalainen Dafne-nymfi muutettiin pyynnöstään laakeripuuksi, jotta saisi suojan Apollonin häiriköinniltä. Eipä aikaakaan kun koululakot yleistyivät ympäri maailmaa ja Gretan käynnistämä toiminta sai poliittisia ulottuvuuksia. Gretan sanoma aikuisille on, että me olemme vastuussa ilmastonmuutoksesta ja lajikadosta ja meidän pitää tehdä enemmän jotta asia korjaantuisi. Tulin mausteen välttämättömyydestä täysin vakuuttuneeksi, ja tapa lisätä kuivattuja laakerinlehtiä pataruokiin ja keittoihin on säilynyt minulla aina tähän päivään saakka. 80 VUOTTA 4.3. HYVÄÄ TARKOITTAVA ruotsalainen diplomaatti halusi kutsua Gretan puhumaan maailman ilmastokokoukseen Katowiceen 2018. Välimerenlaakeri (Laurus nobilis ) on ikivihreä nahkealehtinen puu Välimeren ja Lähi-Idän maisemista. ja metsät. saivat voittajat palkintoina kutreilleen laakerinlehväseppeleen. YK:N ILMASTOKOKOUKSESSA 16-vuotias Greta piti kuuluisan puheensa, jossa hän itkua niellen syytti aikuisia lasten ja nuorten tulevaisuuden turmelemisesta: How dare you. Marjoilla ei ole ihmisille erityistä ravinnollista käyttöarvoa, mutta linnuille ne maistuvat. Yksi salaisuuksistaan oli laittaa muutama laakerinlehti mausteeksi kruunaamaan ruuan maun. Latinankielinen sana baccalaureate tarkoittaa vapaasti käännettynä laakerinmarjaa. 30 25.2.2021 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSIÄ RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Puheenjohtajana jatkaa Eeva Hellström Sitrasta. Miksi häntä kohdeltiin epäkohteliaasti, epäystävällisesti ja näyttelyesineenä, vaikka hän oli kutsuvieras. Laakerinlehtiä arvostavat myös huippukokit ja gourmet-ruoan ystävät. REIJA HAAPANEN , maat. Nuoren tytön yksinäinen mielenosoitus – koululakko ilmaston puolesta joka perjantai – alkoi saada huomiota, ja Gretasta tuli pian maailmankuulu. laipio@metsalehti.fi. Muinaiset roomalaiset kruunasivat laakereilla keisareitaan ja palkitsivat voitonseppeleillä taisteluissa tai urheilussa kunnostautuneita ”urhojaan”. Torjuttu Apollon julisti laakeripuun pyhäksi ja lahjoitti laakeriseppeleitä erityisille suosikeilleen – itsensä lisäksi. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Englanninkielisissä maissa kyseisellä termillä tarkoitetaan ylioppilastai kandidaatintutkintoa. Näinhän ei kuitenkaan käynyt. Nykyaikana vastavalmistuneet maisterit painavat laakeriseppeleen hiuksilleen yliopistojen promootiojuhlallisuuksissa. Greta HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuva ANTIIKIN taiteissa ja Asterixissa Julius Caesar kuvataan usein laakeriseppele päässään. Metsänomistajia uudessa johtokunnassa edustaa MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen, metsäteollisuutta metsäjohtaja Karoliina Niemi Metsäteollisuus ry:stä, alan yrittäjiä ja alueita koneyrittäjä Mika Jormakka, yhteistyötahoja ylijohtaja Ari Niiranen Pohjois-Karjalan ely-keskuksesta, maaja metsätalousministeriötä maatalousneuvos Taina Vesanto ja henkilöstön edustaja on metsäneuvoja Jyrki Vuorenmaa. Jäin ihmettelemään, miksi aikuisten oli niin vaikeaa ottaa Gretan sanoma vastaan asiapohjalta. Eräässä lapsuuteni sarjakuvaseikkailussa Asterix kumppaneineen tavoitteli Caesarin laakeriseppelettä saadakseen muhennokseensa arvomaustetta. Samoihin aikoihin 1970-luvulla pyöri televisiomme toisella kanavalla amerikkalainen etsiväsarja Cannon
Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 4”. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . MAALISKUUTA. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 11.3.2021osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . 31 PILKKEITÄ / 25.2.2021 Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero METSÄRISTIKKO 4 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY 11. PALKINNOT metsäristikosta 1 on arvottu seuraaville kolmelle: Maija Antikainen, Kuopio, Päivi Sillanpää, Heinola ja Antti Sorsa, Joensuu ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. METSÄRISTIKKO 1, OIKEA RATKAISU • Näin työskentelet metsässä turvallisesti • Haastattelussa Metsä Groupin Ilkka Hämälä • Yhtymän pelisäännöt paperille • Koeajossa Keslan metsäperävaunu • Komposiittikupit kelpaavat vientiin • Kansallispuistoissa ruuhkat kasvavat Sa m i Ka rp pi ne n. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa
2021. HYVÄÄ HUOMENTA 2021 2030 Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on jarruttaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Se edellyttää nopeaa siirtymistä fossiilittomiin vaihtoehtoihin tämän vuosikymmenen aikana. Joten tervetuloa tulevaisuus ja hyvästi fossiiliset polttoaineet. Ei vielä, mutta sahateollisuuden muutoksen kärjessä UPM:n sahat toimivat jo tänään täysin ilman fossiilisia polttoaineita. Myös metsäteollisuuden on muututtava radikaalisti. Emme jää kaipaamaan. Olemmeko jo vuodessa 2030