MAALISKUUTA • NUMERO 2/2020 • 11,50 € METSALEhTI.fI M et sä le h ti M a ka sii n i 2/2 02 Te em a : ka tk o n ta 7584_.indd 1 5.3.2020 14.29. vaikuttaja Metsä hallituksen uusi johtaja katkonta näin moto pätkii puunrungon Palax C750 ja Japa 365 klapikoneet kokeilussa Sellu muuttuu langakSi liSää yhteiSmetSiä kuuSitukin hinta nouSuSSa reiPPaita hakkuita tarvitaan ›› Muuten männiköt jäävät syntymättä, Petri kortejärvi tietää 15 kysymystä väljennys hakkuusta 12
7585_.indd 2 5.3.2020 14.32. Viime vuonna maksoimme jäsenetuja omistajajäsenille yli 90 miljoonaa euroa eli keskimäärin 6,4 euroa jokaista omistajajäseneltä vastaanotettua puukuutiometriä kohti. Hae oma metsäasiantuntijasi www.metsaforest.com ja pyydä tarjous puukaupasta. JÄSENEDUT KESKIMÄÄRIN 6,4 EUROA/M 3 Tee puukauppa kanssamme ja hyödy jäseneduista
Niemelä johtaa Metsähallitusta oMa MetSä 36 MetSänhoito : 15 kysymystä väljennyshakkuista 40 kuuSen 80 vuotta : Myyntipuun mittoihin 42 tutkiMuS : Metsämittari laskee hakkuun vaikutuksia 43 MetSäLäiSen aLLakka : Kadonneen koivukuidun opetus 44 kySy PoiS : Miten hyödynnän käpysadon. aJaSSa 4 PääkirJoituS : Poikki ja pinoon 6 MetSänoMiStaJa : Petri Kortejärvi ja kärsivä kuusikko 12 Lankkua eri PuoLiLLe MaaiLMaa 14 MetSätyyPPi : Millaiset ovat kevään näkymät. teeMa 18 katkonta on tiLinteon hetki 28 vaikuttaJa : Juha S. 28 s. jo rm a lu ht a 62 57 s. Metsälehti Makasiini 3 7586_.indd 3 6.3.2020 13.45. s. KOKEILUssA: Ammattilaisten klapikoneet LUHTA: Kuukkeli etsii kätköjään oksilta vAIKUTTAjA: Metsähallituksella on edelläkävijän osa se pp o sa m ul i » sisällys 18 s. 47 PikateSti : Lumiketjuilla pitoa talviteille 48 PerintöMetSä : Metsävähennys voi puraista taLouS 51 rahaPuu : Energiatuotannon nopea muutos 52 PuuMarkkinat : Kuusitukista vauhtia kauppaan 54 kuukauden PuukauPPa : Kuusileimikko kevään korjuuseen 55 kuukauden tiLakauPPa : Kunto ja sijainti nostivat hintaa 56 MetSätiLaMarkkinat : Rahaa löytyy, ostettavasta pulaa 57 kokeiLuSSa : Klapilanssien kunkut LuonnoSta 62 Luhta : Metson ja lumen maassa 69 koLuMni : Karkauspäivä 70 käSin tehty : Lastulehmiä vuolemaan 74 tuote & tekiJä : Villan veroinen lämmittäjä 78 tyLy naaPuri 80 MakaSiinikryPto 82 työSSä MetSäSSä : Laskemaan lähdössä sa m i ka rp pi n en sa m i ka rp pi n en Millä perusteilla metsäkone puunrungon katkoo. 15 yhteiSMetSien kaSvu Jatkuu 16 LukiJan kuva : Tuleeko tähän sekametsä. Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli
Katkonta askarruttaa myyjiä. Kiitos luottamuksesta! » Pääkirjoitus 4 metsälehti makasiini 7587_.indd 4 6.3.2020 14.13. Monen aukon laidalla kuitupino on melkein yhtä iso kuin tukkipino. Sen vuoksi perkaus, harvennukset ja ennakkoraivaus auttavat myös tässä asiassa. Toistaiseksi runkohinnoittelua käytetään vain parhailla leimikoilla, joissa puun laatua on helppo ennustaa. Ostajan etu on pitää yllä luottamusta puukaupassa. Viime vuonna katkontakiista päätyi Turun hovioikeuteen asti, missä riita ratkesi metsänomistajan eduksi. Kesätoimittajaa jännitti jugend-talon portaissa. Miten puut kasvoivat nuoruutensa. Virallisen levikintarkastuksen mukaan se on nyt 33?683. Onko se liian iso. Kun puukauppa sattuu kohdalle vain harvoin, on hankala tietää, mitä katkonnasta pitäisi sopia, miten valvoa sitä tai jälkikäteen tarkastaa. Jutusta selviää sekin, että automaatiosta huolimatta myös katkonnassa hakkuukoneen kuljettaja on avainasemassa. Teiden varsille kertyy paljon kuitupuuta, sillä viime aikoina sen osuus teollisuuden käyttöön hakatusta raaka-aineesta on ollut yli puolet. Tuorein vierailu Tikkurilassa ei tuntunut ihan samalta, syystä tai toisesta.” Mikko riikilä toimittaja ”pereHdyin maaliskuun Makasiinin pääjutussa lähemmin siihen, miten tukkirunkojen katkontaa käytännössä ohjataan. Sellaisella myös katkonta onnistuu yleensä hyvin. Poikki ja pinoon Maaliskuu on perinteisesti puunkorjuussa vuoden vilkkain kuukausi. Olisipa älypuhelimet keksitty jo 150 vuotta sitten ja joku tallentanut mäntyjen kasvun opiksi meidän ajallemme.” runkohinnoitteluun, jossa ostaja maksaa kokonaisesta rungosta ja katkoo sen sitten tarpeidensa mukaan. Silti epäily elää. Tapausta käsitellessään oikeus joutui perehtymään katkontamatriiseihin. Ostajat eivät kuitenkaan ole valmiita tähän, koska tekniikka ei vielä riitä paljastamaan etukäteen runkojen laatua ja siten todellista arvoa. Onko tukki otettu tarkasti talteen. Siihen nähden, kuinka paljon puukauppoja tehdään, kiistoja syntyy harvoin. Kuitupuuta korjataan harvennuksilta, mutta varsinkin mäntykuidusta suuri osa on peräisin uudistushakkuilta. Toimittaja Mikko Riikilä otti selvää, miten nuo numerosarjat ohjaavat tukkikertymää. Eliisa KallioNiEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi tEKijät tässä NumErossa Metsälehti Makasiinin tilausmäärä kasvoi kolmatta vuotta peräjälkeen. Ei voi kuin ihastella, kuinka korkeatasoista osaamista puunkorjuussa nykyisin käytetään.” Valtteri skyttä toimittaja ”askolassa tuli ihailtua upeita, toista sataa vuotta vanhoja mäntyjättejä. Siksi yritykset jakavat entistä avoimemmin myyjille tietoa katkonnasta. Metsänomistajan kannalta selkeintä olisi siirtyä Mikko Häyrynen taloustoimittaja ”ensiMMäisen kerran tapasin Metsähallituksen pääjohtajan 1990 pääkonttorissaan Helsingin Erottajalla
Lumisen talven tykky on jo puista pudonnut. Maaliskuun aurinko aloitti kevään saapumisen viime viikon alussa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Muoniossa. kuVa: TIMO VEIJALAINEN » Metsä nyt Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. metsälehti makasiini 5 7587_.indd 5 6.3.2020 14.13
Petri Kortejärvi tietää, miten näille puille käy isoina. » MetsänoMistaja 6 Metsälehti Makasiini 7588_.indd 6 6.3.2020 13.57. Kuusilla on ikää 50-60 vuotta, mutta parhaista tukkimitoista ollaan yhä kaukana. TeKsTi ValTTeri sKyTTä KuVaT sePPo samuli Karunnäköinen kuusikko männyn maalla. Kärsivä KuusiKKo Kuusta on istutettu puulajin kannalta liian karuille mäntymaille
Petri Kortejärvi ikä 47 koulutus metsänhoitaja, maaja metsätaloustieteiden maisteri ammatti metsäpalvelupäällikkö OP-ryhmässä perhe vaimo ja neljä lasta harrastukset metsästys, metsänhoito, puulämmitys ja osallistuminen lasten harrastuksiin Metsälehti Makasiini 7 7588_.indd 7 6.3.2020 13.57
Hän on pitkän linjan metsäammattilainen ja metsänomistaja, mutta jaksaa yhä puhua innostuneesti monelle metsäihmisille tutuista käytännön perusasioista, kuten juurikäävästä ja säästöpuista. Kyseessä on Kortejärven mukaan melko tyypillinen eteläsuomalainen maaja metsätila, jonka historia on keskittynyt peltoviljelyn ympärille ja metsää on hoiPunavalkoista suojele-säästä-merkintänauhaa käyttämällä metsänomistaja voi varmistaa, että omat tavoitteet ja puuvalinnat näkyvät hakkuissa. Ongelma on tämä: ”Mänty ei ole uudistunut, kuusi on. Huonokuntoisia kuusikoita on hehtaarikaupalla. Ja hyvä niin. Aiempien sukupolvien puunkaatotyyli on ollut pääasiassa erilaista ”jatkuvaa harventamista ja väljentämistä”. ”Mänty ja koivu on syytä saada myös uudistumaan. ”Helppo, halpa ja hauskakin tapa vaikuttaa omien metsiensä käsittelyyn.” asKola dettu siinä sivussa. Koska maaperä ei tue kuusten kasvua, puiden kunto on kääntynyt heikoksi ja tuhoriskit ovat nousussa, vaikka kuuset eivät ole vielä alkuunkaan parhaimmissa tukkipuumitoissa. Hakkuita on tehty ensin hevospelillä, myöhemmin traktorilla ja vinssillä. Mutta kyseessä on männyn kasvupaikka”, Kortejärvi kertoo. Aamupäivän pari ensimmäistä tuntia puiden parissa eteläsuomalaisessa metsässä ovat olleet vasta alkusoittoa. Lopputulos näkyy metsissä. Ei kuusi siinä kasva. Kyseessä taitaa olla vihje. Suuri osa varttuneesta puustosta on syntynyt metsiin luontaisesti. Metsän ja innokkaan metsämiehen vuoksi Askolaan Porvoon pohjoispuolelle on tultukin. ”Tuossakin puut ovat jäkäläpeitteisellä kummulla. Ja että tällaisia on Etelä-Suomessa paljon enemmän kuin on kuviteltu.” Askolan metsissä on saatu aikaan kehityskulku, jossa metsän luontainen uudistaminen ja jatkuva kasvatus eivät enää onnistu. Minä väitän, että tämä on jatkuvan väljentämisen seurausta. Tai ainakaan se ei ole järkevää, jos paikalla halutaan kasvattaa talouspuustoa. Kortejärveä tuntuu ärsyttävän, miten puuston jatkuvaa kasvatusta pidetään julkisuudessa osin riskittömänä ja kaiken kattavana ratkaisuna metsätalouden ongelmiin. Alue on hankalaa metsien kasvun kannalta. Siitä Kortejärvellä on runsaasti kokemusta, sillä mäntymaiden kuusettuminen vaivaa noin 400 hehtaarin kotitilan metsiä Askolasta. Kortejärvi on metsänkävijä vastavahattuja vaelluskenkiä myöten. Askolassa on tarkoitus selvittää, mistä valtava into metsää kohden kumpuaa. Hän on tilan metsien hoidossa apuna ja konsulttina veljelleen. Täällä tilanne on se, että ilman reippaita hakkuita männyt jäävät syntymättä.” Puulaji kun ei varjossa kasva. Menneiden metsänkäsittelyiden seuraukset Ensiksi kuitenkin ajankohtaista metsäasiaa kuusista, jotka kasvavat puulajille liian karuissa olosuhteissa. Savensekaista maata on paikoin vain ohut kerros kallioiden päällä ja puiden juuria sekä tyvitukkeja lahottava juurikääpä on yleinen riesa. p etri Kortejärvi ilmoittaa, että kun hänellä on metsäpäivä, metsässä ollaan yleensä pimeän tuloon asti. Tehtävänä saada kasvupaikalle sopivaa puustoa Askolaa ympäröivän itäisen Uudenmaan hankalat kasvuolosuhteet ovat oma luku sinänsä, mutta viimeaikaisen kuusenistutusbuumin seurauksena puulajia kas» MetsänoMistaja 8 Metsälehti Makasiini 7588_.indd 8 6.3.2020 13.57
Askolassa kärsivien kuusten elämää pitkitetään mahdollisuuksien mukaan, sillä kaikkea ei haluta kaataa ja uudistaa kerralla. vaa liikaa karuilla ja kuivahkoilla mailla myös muualla. Istutusmättäitä varten on otettu kallioisella alueella maata sieltä, mistä on saatu. Hirvet eivät syö kuusentaimia toisin kuin karuille maille sopivinta puulajia eli mäntyä. Kiertoajan jatkamisen edellytyksenä on, että metsäalalla kasvaa sen olosuhteisiin sopiva hyväkuntoinen puusto. ”Täällä tilanne on se, että ilman reippaita hakkuita männyt jäävät syntymättä.” Huonokuntoisten kuusten tilalle on istutettu mäntyjä, jotta saataisiin oikea puulaji oikealla kasvupaikalle. Nuorissa kuusikoissa lopulliset seuraukset ovat vielä näkemättä, mutta Kortejärven sukumetsän esimerkit eivät lupaa hyvää. ”Laaja avohakkuu ei silmää miellytä, mutta tarkoituksena on saada aikaiseksi kasvupaikalle sopiva, hiiltä sitova puusto.” Kuumana käyvässä ilmastokeskustelussa on ehdotettu metsien kiertoaikojen pidentämistä eli suurten tukkipuiden pitämistä pystyssä nykyistä kauemmin. ”Jos kirjanpainaja antaa myöten, kuuset yritetään saada lihomaan yhden kahden tukin puiksi”, Kortejärvi sanoo. Kallioiselta mäellä kasvanut kuusivoittoinen puusto on kaadettu ja tilalle on istutettu männyntaimia. Pääsyinä tilanteeseen ovat kuusen hyvin toimiva istutusketju, jonka avulla taimet lähtevät kasvuun karulla paikalla, ja hirvituhojen pelko. Osassa metsää päätepysäkki on jo tullut vastaan. ”Metsät täytyy pitää terveinä.” Metsälehti Makasiini 9 7588_.indd 9 6.3.2020 13.57
”Muutokset metsissä ovat niin hitaita, että tällainen hidasälyisempikin pärjää. Hakkuutuloihin ei pidä tässä vaiheessa kiinnittää liikaa huomiota. Mistä miehen valtava kiinnostus metsiä kohtaan on peräisin. Nykyhintasuhteilla kannattaa keskittyä pitämään jo olemassa olevat metsäomistukset huippukunnossa, sen jälkeen voi harkita lisämetsän ostamista. Ensiharvennus ajoissa. Päivän metsäretken edetessä vastaan tulee terhakkaasti kasvavia taimikoita, lupaavia nuoria männiköitä ja suojelualueeksi vaihdettu puronvarsilehto. Omaa metsää hän on ostanut 2000luvulla Keski-Suomesta ja Savosta 100 hehtaarin verran. >> 2. Sen näkee jo siinä, että hyvinhoidetuista taimikkovaltaisista metsistä maksetaan metsätilamarkkinoilla hyvää hintaa. Minulla ei ole ongelmia ajaa valoisaan aikaan vaikka 500 kilometriä Suomen teillä metsiä katsellen.” Puiden väsymättömän tarkkailijan sanoma on, että Suomen metsissä voidaan tehostaa sekä puun tuotantoa että metsien suojelua. Kortejärven kotitilan metsien parhaimmat männyt ovat todellista huippulaatuluokkaa ja niitä on jätetty säästöpuiksi. Esimerkiksi itäisellä Uudellamaalla on selvästi nähtävissä metsiä, jotka on avohakattu mutta joita ei ole uudistettu taimia istuttamalla tai siemeniä kylvämällä. Tehoa puun tuontantoon sekä suojeluun Kituvista kuusikoista huolimatta Kortejärven sukumetsissä on paljon hyvää. Kortejärven vinKit Metsän oMistajille >> 1. Petri Kortejärvi harppoo läpi metsäalueita innostuneella otteella. On tärkeää saada jäävien puiden runkomuoto tuulta kestäväksi ja latvus elinvoimaiseksi. >> 3. Metsien hyvä uudistaminen ja huolellinen taimikonhoito kannattavat. » MetsänoMistaja 10 Metsälehti Makasiini 7588_.indd 10 6.3.2020 13.57. Metsäalan opinnot olivat Kortejärven mukaan oiva valinta kotimetsiä koluamaan tottuneelle maatalon pojalle ja osoittivat, että hänellä on silmää teorian ja käytännön yhdistämiseen metsissä
”20–30 prosenttia metsänomistajista voimaantuu metsätaloudesta. l Suojelualueeksi päätyneen sukumetsän osan suurin kuusi on ollut kuollut jo hyvän tovin. ”Siinä luontoihmiset ovat oikeassa.” Yksi metsäistä mielenkiintoa ylläpitävä asia on varmasti aktiivinen ajatusten vaihto. ”metsäala puhuu moteista, taimikon hoito rästeistä ja heinäämisestä. Toiselle taakka, toiselle ilon aihe Käytännön metsänkäsittelyhuomioiden lisäksi Kortejärvellä on paljon tietoa myös metsänomistajista. Suojelualueeksi päätyneeltä sukumetsän osalta Kortejärvi osoittaa lähes 80 senttiä paksun pystyyn kuivaneen kuusen, jonka kuolemaa hän kertoo seuranneensa pelon sekaisin miettein jo nuorena. Alueen suurin puu on yhä pystyssä ja vaikka se kuoli, metsä sen ympärillä ei kuollut. euroista ei puhuta riittävästi.” Alueille on syntynyt luonnostaan sekalainen puusto, mutta arvokasta tukkipuuta ei tule kasvamaan yhtä paljon kuin, jos asian eteen olisi nähty vaivaa. Metsäalalla lokeroidaan vielä liian helposti, minkälainen on oikeantyyppinen metsänomistaja.” Kortejärven mukaan samankaltainen metsä voi olla toiselle taakka ja toiselle suuri ilon aihe. Metso-metsiensuojeluohjelma on saanut lisärahoitusta, mutta parhaimpien suojelukohteiden etsintään ja tunnistamiseen ei Kortejärven mukaan panosteta vielä tarpeeksi. Tehokkaiden talousmetsien rinnalla Etelä-Suomeen tarvitaan samanaikaisesti lisää metsien suojelua. Kortejärvi on huomannut, että harva finanssipalveluiden asiakas kertoo ensi kättelyllä metsäomaisuutensa merkityksestä. Omaa metsäajatteluaan voi kehittää, vaikka Kortejärvi vitsaileekin, että perinteisellä maatalous-metsätiede-taustalla uuden kehittäminen metsäasioissa on lähes mahdotonta. Voitaisiin esimerkiksi lisätä tulen käyttöä ja jättää isompia säästöpuuryhmiä”, Kortejärvi sanoo. Hän on työskennellyt viime vuodet pankkija vakuutusjätti OP:n metsäpalvelupäällikkönä. 20–30 prosentille metsänomistajista metsätalous on kuormittava tekijä.” Kuormittavuudesta huolimatta metsää halutaan silti omistaa itse. ”Metsäala puhuu moteista, taimikonhoitorästeistä ja heinäämisestä. Metsälehti Makasiini 11 7588_.indd 11 6.3.2020 13.57. Turhaan. Kortejärvi käy metsäkeskustelua tai jopa vääntää metsäaiheista muun muassa sosiaalisessa mediassa. Hän korostaa, että luontotoimien ja suojelun pitää myös kohdistua oikealla tavalla oikeisiin paikkoihin. ”Metsäalan pitää ryhdistäytyä ja olla aloitteellisempi luontoasioissa. Metsissä tosin pysähtyminen tekee välillä hyvää: puuston hidasta muutosta ehtii ajattelemaan. ”Yritän olla avarakatseinen.”. Euroista ei puhuta riittävästi.” Kehittyminen pitää mielenkiintoa yllä Askolan retki ei vie tälle kertaa metsänkulkijoita aivan hämärän rajamaille asti, sillä kaksi hiekkatien yli kaatunutta kuusta katkaisee matkanteon viimeisenä vuorossa olleelle metsäkohteelle. Ihminen on sinänsä raadollinen olento, että raha on usein se, joka käynnistää kaikenpuolisen kiinnostuksen omaan metsään. ”Tärkeää on, että ei tarvitse kokea itseään ensisijaisesti metsänomistajaksi saadakseen palvelua metsäasioissa. Euromäärät tulisi mainita heti metsänomistajataipaleen alussa vaikkakin suuntaa-antavasti
Kun mukaan otetaan neljänneksi tärkein vientimaa Iso-Britannia, niin kärkinelikko kattaa yli puolet sahatavaraviennistä. Rekkakuljetusten kannattavuus vaihtelee esimerkiksi satokausien mukaan – hedelmärekan kannattaa ottaa paluukuormaksi vaikka sahatavaraa. Egyptin Aleksandrian satama on erikoisuus, siellä niput puretaan redillä eli laiva ei aja laituriin. Valtaosa sahatavarakuljetuksista viedään merirahtina ja merirahdista valtaosa viedään rahtikonteissa. l Artikkelia varten on haastateltu Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuorta ja Seachart Oy:n toimitusjohtaja Mika Sinkkosta. Tavallisimpaan 40 jalan eli noin 12 metrin pituiseen konttiin pakataan keskimäärin 46 kuutiota. Britit ostavat sitä etenkin Ruotsista ja pienempiä määriä Suomesta. Sh u tt er St O cK » AjAssA 12 Metsälehti Makasiini 7589_.indd 12 6.3.2020 14.02. Kaukorahdissa sahatavaran pitää olla ehdottoman kuivaa, jotta se ei homehdu konttikuljetuksessa. Kumipyörillä sahatavaraa voidaan kuljettaa Italian keskiosiin ja Turkkiin saakka. Määrällisesti suurimmat vientimaat ovat Egypti, Japani ja Kiina, mutta viennin arvon perusteella järjestys on Japani, Kiina, Egypti. Nipuittain ruumaan lastattuna sahatavaraa viedään Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään. 200 €/m³ Iso-Britannian erikoisuus on höylätyn kuusitavaran kysyntä, sillä maan puurakentaminen perustuu ympärihöylättyyn sahatavaraan. Suomen hieman yli 11 miljoonan kuutiometrin sahatavaratuotannosta yhdeksän miljoonaa kuutiometriä menee vientiin. Mikko Häyrynen kuusisahatavaran vientihinta on noin 200 euroa kuutiolta, mäntysahatavaran 190 euroa. Lankkua eri puolille maailmaa Valtaosa Suomen sahatavaran viennistä hoidetaan meritse. Tilaa olisi enemmän, mutta kontin kokonaispainon 32,5 tonnin maksimi tulee vastaan eikä sen kanssa jousteta, jotta laiva ei heilu lastausvaiheessa eikä painopiste nouse liian ylös
Kontin matka Suomen lähtösatamasta Pohjois-Afrikkaan kestää noin 30 päivää, Kiinaan 50 päivää ja Japaniin 55 päivää. Kiinan sahatavaran tuonti on vuosikymmenessä lähes viisinkertaistunut. Suomesta viedään etenkin kuusisahatavaraa, joka menee pääasiassa huonekaluteollisuudelle. Kiina on maailman tehdas ja sieltä tulevat kontit pitää joka tapauksessa palauttaa takaisin vaikka tyhjinä. ToSi kauaS halVempaa kuin puoliVäliin Kontin merirahti Pohjois-Afrikkaan maksaa välilastauksesta riippuen 1?000–2?000 euroa, Kiinaan noin 1?100 ja Japaniin noin 1?600 euroa. Siksi edullinen rahti. Kontit siirretään syöttöliikenteen aluksista tuhansia kontteja kuljettaviin valtamerialuksiin Hampurin, Antwerpenin tai Rotterdamin isoissa satamissa. PohjoisAfrikan ja Lähi-idän maita sahurit tapaavat kutsua hiekkamaiksi. Usein matkan toisessa päässä, esimerkiksi Shanghaissa tai Singaporessa, kontit siirretään taas pienempiin aluksiin. Työvoimapula on osaltaan johtanut pitkälle automatisoituihin prosesseihin, mikä edellyttää tasalaatuista materiaalia. Metsälehti Makasiini 13 7589_.indd 13 6.3.2020 14.02. Sinne viedään etenkin halvempia laatuja, mutta myös laadukasta mäntytavaraa. Herkkä markkina-alue, jossa yhteiskuntien häiriöt voivat sotkea markkinoita nopeasti. Japani ostaa liimapuuta, koska maan rakennusperinteen mukaan puuosat pitää työstää millintarkoiksi. Kuusikalusteita suositaan vaalean värin vuoksi
» Metsätyyppi 14 Metsälehti Makasiini 7590_.indd 14 6.3.2020 14.03. Pitää myös muistaa, että Keski-Euroopasta tulee myrskyja hyönteistuhopuiden vuoksi paljon sahatavaraa markkinoille tänäkin vuonna. l. Tuotteiden kysyntä ei tuo tällä hetkellä suuria nousupaineita puunhintoihin. Siinä mielessä metsäteollisuuden tuotantomääriä laskeneet lakot ja huonot korjuuolosuhteet tulivat sopivaan suhdannesaumaan. Jari ViiTanen KuKa: Erikoistutkija Luonnonvarakeskuksessa (Luke) Mitä: Seuraa metsäalan lopputuoteja puumarkkinoita sekä suhdanteita. Listasta puuttuu vielä se, että maailmanmarkkinat eivät vedä. Jos viruksen vaikutukset lähtevät kunnolla vyörymään maailmalla, muiden asioiden ennustaminen on turhaa ainakin hetkellisesti. TeksTi ValTTeri skyTTä kuVa Miska korpelainen Mihin suuntaan kurssi kääntyy. Iso-Britannian brexit-neuvotteluiden talousvaikutukset eivät ole vielä selvillä. Toisaalta teollisuus on voinut ajaa aiemmissa hakkuissa kertyneitä puuvarastoja alas. Saksan talouskasvu on hiipunut, mikä vaikuttaa metsätuotteiden, kuten painopaperien ja pakkausmateriaalien, kysyntään. Metsäalan näkymissä on nyt paljon kysymyksiä, joihin ei ole selvää vastausta, arvioi Luken tutkija Jari Viitanen. Millä on suurin vaikutus metsäalaan. Kiinan lisäksi Euroopalla on väliä. Nyt on yhtä aikaa hirveän paljon kysymyksiä, joihin ei ole selviä vastauksia. 4 Mikä vaikutus suhdanteilla on puukauppaan. 2 Kuinka suuri uhka koronavirus on taloudelle. Koronaviruksen lopullista vaikutusta maailmantalouteen ei vielä tiedetä. 3 Missä metsäalan suunta määräytyy. Maailmantalouteen vaikuttaa myös Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulos marraskuussa 2020. 1 Alkuvuotta ovat leimanneet huonot korjuuolot, lakot ja koronavirus. Kelirikkoleimikoita on myös jouduttu hakkaamaan jo talvella, mikä voi näkyä puun kysynnässä.. MiKsi: Suhdannekehitysten seuraaminen auttaa ymmärtämään, mitä metsäsektorilla voi tapahtua niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä
Yhteismetsien yleistymistä jarruttaa Pajulan mukaan lähinnä se, että harva yhteismetsä haluaa uusia osakkaita. ”Yhteismetsistä alle sata ottaa uusia osakkaita. sistä on perheiden ja sukujen perustamia. Viime vuosina yhteismetsät ovat tosin kasvattaneet suosiotaan myös etelämpänä, esimerkiksi Eteläja Pohjois-Savossa sekä Etelä-Pohjanmaalla. Kaikkiaan yhteismetsiä oli tämän vuoden alussa 497 kappaletta, 37 enemmän kuin vuotta aiemmin. Siellä yhteismetsien pinta-ala myös kasvaa nopeimmin. Esimerkiksi Lapissa suunnitellaan ainakin kahden suuren yhteismetsän perustamista.. Mutta eivät kaikki isommatkaan yhteismetsät halua uusia osakkaita.” Tästä huolimatta Pajula ennakoi, että yhteismetsien pinta-ala jatkaa kasvuaan tänäkin vuonna. Yhteismetsien pinta-alasta noin 70 prosenttia sijaitsee Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. l Liina KjeLLberg 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 700 000 800 000 Yhteismetsien suosio kasvussa Yhteismetsien maapinta-ala ja lukumäärä vuosina 2002–2019 maapinta-ala, ha lukumäärä, kpl Lähde: Maanmittauslaitos ja Suomen metsäkeskus 100 200 300 400 500 600 700 800 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Valtaosa pohjoisessa Yhteismetsien pinta-alan jakautuminen eri maakuntien kesken 2019 Etelä-Karjala 0,5 % Pohjanmaa 0,7 % Kymenlaakso 0,7 % Uusimaa 0,8 % Pirkanmaa 1,1 % Satakunta 1,4 % Päijät-Häme 1,6 % Varsinais-Suomi 2,0 % Kanta-Häme 2,0 % Etelä-Savo 2,0 % Etelä-Pohjanmaa 2,5 % Keski-Suomi 2,6 % Pohjois-Karjala 2,7 % Pohjois-Savo 2,8 % Lappi PohjoisPohjanmaa Keski-Pohjanmaa 3,4 % 47,2 % 23,0 % Kainuu 3,1 % 694 000 ha Metsälehti Makasiini 15 » ajaSSa 7591_.indd 15 6.3.2020 14.05. ”Yhteismetsien suosio lähti kasvuun 2010-luvulla. Yhteismetsät kasvattavat suosiotaan. Viime vuonna yhteismetsiä perustettiin lähes 14?000 hehtaarin edestä ja jo olemassa oleviin yhteismetsiin liitettiin lähes 9?000 hehtaaria metsää, selviää Maanmittauslaitoksen tilastoista. Metsää ne omistivat liki 700 000 hehtaaria, mikä on noin kolme prosenttia Suomen metsäpinta-alasta. Harva haluaa uusia osakkaita Pajulan mukaan yhteismetsät kiinnostavat varsinkin sellaisia metsänomistajia, jotka asuvat kaukana metsistään tai eivät jostain muusta syystä pysty hoitamaan metsiään itse. Se on ymmärrettävää, sillä valtaosa yhteismetKasvuvauhti 20 000 hehtaaria vuodessa Yhteismetsien pinta-ala on lisääntynyt varsinkin Pohjois-Suomessa. Vuodesta 2014 lähtien yhteismetsien pinta-ala on kasvanut noin 20?000 hehtaaria vuodessa”, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsätilarakenteen johtava asiantuntija Antti Pajula. Joillekin yhteismetsä on myös sijoitus
Korjuukustannukset ovat korkeat koko ajan.” MetsuRi-Motokuski ”Metsuri motokuski puhuu nyt asiaa, mutta eihän se mene perille näille, jotka koko ajan hokevat ’monimuotoisuus, monimuotoisuus, ilmastonmuutos, ilmastonmuutos’.” Jokkesill Tuleeko tähän sekametsää. keitele saa 10 MilJoonaa kuutiota täyteen 3,7 Puuvaroiltaan kolme EU:n rikkainta jäsenmaata ovat: Saksa (3,7 miljardia kuutiometriä), Ruotsi (3 mrd. Jokaisen harvennuskerran jälkeen on metsä aina enemmän ja enemmän aukkoinen, jossain vaiheessa se on uudistettava kokonaan. Laitokset sijaitsevat Keiteleellä, Alajärvellä ja Kemijärvellä, ja määrä tulee täyteen maaliskuun aikana. Keskelle kuvaa on jäänyt joku lepän (?) käkkärä, niitä ei todellakaan tarvitse kaikkia poistaa. Kantorahatulot ovat olleet yhteensä noin 1,5 miljardia euroa, ja lisäksi urakoitsijoille on maksettu puun korjuusta ja kuljetuksesta puoli miljardia euroa. Olli on kyllä hyvin jäljillä sekametsästä ja ehkä jopa vähän monimuotoisuudestakin. m³). Verkossa pohdittiin metsikön tulevaisuutta. Yhteensä tukkia ja pikkutukkia on käytetty yli 23 miljoonaa kuutiometriä. m³) ja Suomi (2,3 mrd. Lukijan kuva 16 Metsälehti Makasiini » ajassa 7592_.indd 16 6.3.2020 14.06. Ymmärrän hyvin, jos asia hoidetaan maisema edellä eikä välitetä puutilistä mitään. ” ReseRvuaaRi-indeksi ”Mikä tuossa on se bisnes, kun 10–15 vuoden jälkeen käydään puu sieltä toinen täältä keräämässä. Jos sitä kerroksellisuutta haluaa, niin se tulee usein itsestään, kun vaan odottaa. keitele GrOupin sahalaitokset ovat tuottaneet yhteensä kymmenen miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa. Yleensä Suomessa kasvut eivät räjähtele, niin aikaa pohdinnoille on. Lähde: Suomen metsätilastot 2019, Luke hyvä uutinen Pe tt er i Ki vi m ä Ki Avohakkuun sijaan kuviolle voisi olla kehittymässä sekä erirakenteisuutta että koivuja kuusten sekaan, pohtii nimimerkki Olli Salli. Lähes 40 vuotta jatkuneen toiminnan aikana vientitulot ovat olleet 2,5 miljardia euroa
929 €) HUSQVARNA 545 G Mark II 50,1 cm³ • 2,7 kW • 5,5 kg 699 € (Norm. 779 €) UUTUUS VAHVEMPIA KUIN KOSKAAN! #wearebatterypower 7593_.indd 17 6.3.2020 14.07. Uudet akkukäyttöiset moottorisahamme vastaavat teholtaan 40 cm³ ammattimoottorisahoja. #newchainsawgeneration JO SE PH IN E H ED GE R Tre e ca re pro fe ss io na l, UK @josephinehedger Husqvarna painottaa tuotteidensa turvallista ja vastuullista käyttöä. HUSQVARNA T540iXP ja 540iXP 749 € (ilman akkua ja laturia) HUSQVARNA 550 XP®G Mark II 50,1 cm³ • 3,0 kW • 5,5 kg 879 € (Norm. www.husqvarna.fi PAREMPI TYÖPÄIVÄ HUSQVARNAN KANSSA – NYT LÄMPÖKAHVAT KAUPAN PÄÄLLE! TYÖN VAATIMAA PUHDASTA TEHOKKUUTTA Uusi Husqvarna T540i XP® on puussa kiipeilevän arboristin unelma. Se on tehty puiden latvassa työskentelyyn, mikä tarkoittaa pettämätöntä kestävyyden, monipuolisuuden ja suorituskyvyn yhdistelmää. Noudata aina käyttöohjekirjan ohjeita ja varoituksia ja käytä suositeltuja suojavarusteita
18 Metsälehti Makasiini teema » katkonta 7594_.indd 18 5.3.2020 14.34
teKsti miKKo RiiKilä Kuvat miKKo RiiKilä ja sami KaRPPinen Metsälehti Makasiini 19 7594_.indd 19 5.3.2020 14.34. TilinTeon heTki Puiden pätkintä näyttää sujuvan hakkuukoneelta helposti, mutta todellisuudessa runkojen jaon perusteet ovat melkoisen pitkää matematiikka. Kyse on myös edunvalvonnasta: katkonnassa määritellään puun myyjän tili
teema » katkonta 20 Metsälehti Makasiini 7594_.indd 20 5.3.2020 14.34. Taustalla on kuitenkin huimasti tietoja mittaustekniikkaa. ”Tarkimpienkin katkontaohjelmien tueksi tarvitaan osaava kuljettaja, muuten tukkien katkonnassa tulee virheitä”, korostaa korjuuta ja metsäpalveluja tarjoavan Metsäkuutio Oy:n toimitusjohtaja Antti Toljander. Pelkästään tietokoneiden avulla runkojen katkonnassa ei tosin päästä parhaaseen tulokseen. Omassa tukkileimikossaan häärivä hankintahakkaaja – sellaisiakin joskus oli koettaa katkoa rungot niin, että joka sentti rungon tukkiosaa tulisi katkottua tukiksi. Aikoinaan hakkuutyömailla oli Metsäkuutio Oy:n toimitusjohtaja Antti Toljander ja hakkuukoneen kuljettaja Roni Sutinen eivät luota pelkästään mittaustietokoneen antamiin katkontaehdotuksiin. Nykyaikaisessa hakkuukoneessa on kymmenkunta tietokonetta, jotka ohjaavat koneen toimintoja ja puun mittausta sekä katkontaa. T ukkien katkontaan sisältyy oikeastaan aina lähtökohtainen eturistiriita. Se ei ole sama asia kuin tukkisaannon maksimointi. Kaikki näyttää sujuvan kuin itsestään. Katkontaohjeet kaikille leimikoille Runkojen jakamista erimittaisiksi tukeiksi ja kuitupuupölleiksi kutsutaan apteeraukseksi. Kun metsäyhtiö tai saha – tai yhtä lailla korjuupalvelua tarjoava metsänhoitoyhdistys – hakkauttaa samanlaista tukkimetsää, konemiehet saavat ohjeet tehdä sellaisia tukkien pituus-läpimitta-yhdistelmiä, joita sahalta on tilattu. Silloin koura kiirehtii jälleen kohti latvaa, karsii oksat ja pysähtyy taas ehkä 4,9 metrin päässä ja saha sähähtää uudestaan. Tietokoneiden ohjaamaa savottaa Hakkuukoneen työskentely on välillä melkein hypnoottista katsottavaa: Kun puu kaatuu, hakkuukoura ryntää jo rungolla eteenpäin kuuden metrin sekuntinopeudella, pysähtyy, ja kun terä sirahtaa, tukki pyörähtää maahan. Tukin hinta tienvarressa on yli kaksinkertainen kuitupuuhun verrattuna
Apteerausmatriisien vaakariveillä ovat pölkkyjen sallitut läpimitat ja pystysarakkeilla katkontapituudet. Lähtötietoina Vehmaanperällä ovat yhtiön ostamien leimikoiden puustotiedot sekä sahojen saamat tilaukset, jotka määrittävät sen, millaisia tukkeja tarvitaan. Vasta sitten rungon sai katkoa. Metsä Groupin Keuruun toimistolla työskentelevä apulaispäällikkö Toivo Vehmaanperä tekee oikeastaan samaa kuin sarka-ajan jakomiehet aikanaan: hän laatii katkontaohjeet kaikille Metsä Groupin leimikoita korjaaville hakkuukoneille. Metsälehti Makasiini 21 7594_.indd 21 5.3.2020 14.34. apteerauksen erikoisosaajia eli jakomiehiä. Kokemusta puiden katkonnasta löytyy, Vehmaanperä aloitti metsurina 46 vuotta sitten jo ennen rippikoulua. Matriisit ohjaavat rungon jakoa Katkontaohjeet ovat muodoltaan matriiseja. Aiemmin katkontaohjeita kutsuttiin apteiksi, silloin Vehmaanperää ja hänen kollegoitaan kutsuttiin leikkisästi aptikoiksi. Kuulostaa ehkä hienolta, mutta perimiltään matriisi tarkoittaa mitä tahansa taulukkoa, jossa on tietoa vaakariveillä ja pystysarakkeilla. He tulivat mittoineen ja saksineen paikalle, kun tekomies oli saanut kaadetun puun karsittua, ja merkkasivat tukkien katkaisukohdat runkoon. Katkontaohje laaditaan kaikille puutavaralajeille erikseen. Jokaiselle leimikolle tehdään katkontaohjeet, joten puukaupassa sovitut ehdot ohjaavat osaltaan hakkuuta. Jokaiselle tukin läpimitta-pituusyhdistelmälle ”tarkimpiempienkin katkontaohjelmien tueksi tarvitaan osaava kuljettaja.” Metsänomistajan puun myyntitilin suuruus riippuu paljolti siitä, kuinka tarkoin runkojen tukkiosa saadaan hyödynnettyä. Uuden metsätietostandardin mukaiset katkontaohjeet ovat pin-tiedostoja, joten ehkäpä Vehmaanperän oikeampi liikanimi olisi nykyisin pinnittäjä
”Sitä mukaa kun erilaisia tukin läpimitta-pituus-yhdistelmiä hakkuussa tehdään, mittaustietokone voi jakaumatavoitteen toteuttamiseksi korottaa matriisissa sellaisten tukkien arvoa, joita on tehty tavoitetta vähemmän”, kertoo Marko Yrjölä Komatsu Forestin tuotetuesta. ”Pikkutukille annetaan hieman kuitupuuta korkeampi, mutta tukkia selvästi alempi arvo, jotta tukkia ei ohjaudu pikkutukkipölkkyihin”, Vehmaanperä kertoo. Alan väki puhuu arvotai hintamatriiseista. ”Periaate on yksinkertainen. Näin tukkiosa saadaan tarkoin talteen. on matriisissa oma lokeronsa. Siinä määritellään tavoitellut prosenttiosuudet, joiden mukaisesti eri pituus-läpimitta-yhdistelmiin kuuluvia tukkeja pitäisi tehdä. Hakkuukouran pohjassa oleva mittapyörä (keskellä vetorullien välissä) painautuu puuhun ja mittaa kouran läpi kulkevan rungon pituutta. Hintamatriisilla voidaan myös varmistaa, ettei pikkutukkia tehdä oikean tukin mitat täyttävästä rungon osasta. ”Periaate on yksinkertainen” Kuitupuulajeilla korkeimmat arvot annetaan yleensä pisimmille rangoille, jotka ovat kuljetuksessa edullisimpia. Esimerkiksi vaneritehtaan lähitienoolla voidaan antaa korkein arvo niille järeille kuusitukeille, jotka ovat sopivan mittaisia sorvattavaksi. Tavalliset kuusitukit saavat pykälää alemman, mutta selvästi kuitupuun arvoa korkeamman arvon. Runko jaetaan niin, että sen kokonaisarvo kohoaa mahdollisimman korkeaksi, kun tehdyille pölkyille matriisissa annetut arvot lasketaan yhteen”, sanoo metsäkonevalmistaja Komatsu Forestin asiantuntija Seppo Kontteli. Käytännössä katkonnan ohjaus ei ole näin yksinkertaista, sillä arvomatriisin rinnalle luodaan jakaumamatriisi. Lisäehtona kone voidaan ohjata ylettämään latvan viimeinen kuitupuupölkky pienimpään sallittuun latvaläpimittaan jopa yli toivottujen katkontapituuksien. Pelkkä arvomatriisi laskisi vain juuri sillä hetkellä käsiteltävänä olevan runMetsä Groupin apulaispäällikkö Toivo Vehmaanperä on laatinut hakkuukoneille katkontaohjeita jo 30 vuoden ajan. teema » katkonta 22 Metsälehti Makasiini 7594_.indd 22 5.3.2020 14.34. Jokaiselle lokerolle annetaan laskennallinen arvo, joka kuvaa kuinka haluttu kyseinen yhdistelmä – esimerkiksi läpimitaltaan 21-senttinen, 49 desimetriä pitkä tukki – on hakkuussa
Välillä mittaustietokoneen ehdottama tukkirunkojen automaattikatkonta yllättää. gon jakoa, mutta jakaumamatriisi seuraa leimikolta jo tehtyjen tukkien mittoja ja ohjaa katkontaa niin, että eri pituus-läpimitta-luokkiin kertyy haluttu osuus tukeista. Toteuma poikkeaa tavoitteesta, koska tukkirunkoja ei aina kyetä katkomaan halutuimpiin mittoihin. NäiN apteeraus Matriisit toiMivat Jokaiselle puutavaralajille, tässä kuusitukille, laaditaan arvomatriisi (alhaalla vasemmalla) ja jakaumamatriisi (ylinnä vasemmalla). Jakauma maTriisi 430 460 490 520 550 160 20 20 25 20 15 170 20 20 25 20 15 180 20 20 25 20 15 200 20 20 25 20 15 eromaTriisi 430 460 490 520 550 160 5 2 -5 -5 3 170 2 -2 -2 2 180 -5 5 -2 -2 4 200 -2 2 -5 5 ToTeuTunuT Jakauma 430 460 490 520 550 160 25 22 20 15 18 170 22 18 23 22 15 180 15 25 23 18 19 200 20 18 27 15 20 muokaTTu arvomaTriisi 430 460 490 520 550 160 290 290 310 310 290 170 290 310 310 290 290 180 310 290 310 310 290 200 290 310 290 310 310 arvomaTriisi Tukki 430 460 490 520 550 160 300 300 300 300 300 170 300 300 300 300 300 180 300 300 300 300 300 200 300 300 300 300 300 Metsälehti Makasiini 23 7594_.indd 23 5.3.2020 14.34. Tukkiosa, jonka läpimitta on vähintään 16 senttiä, ulottui 8,6 metriin. Mittaustietokone vertaa toteutunutta ja tavoitejakaumaa jokaisen pölkyn katkaisun jälkeen ja laskee niiden erotusta (ylhäällä oikealla). Vastoin odotuksiamme kone teki 52 desimetrin pituisen tukin rungon tyveltä. Sitten Sutinen kiipesi upouuteen Ponsse Scorpioniinsa ja antoi – pyynnöstämme – koneen automaattiapteerauksen toimia. Miksi kone teki noin. Rungon tyviosasta saisi siis kaksi 43 desimetrin pituista tukkia. Metsänomistajan näkökulmasta katkonta meni pieleen. Miksi mittaustietoRunko jaetaan niin, että sen kokonaisarvo kohoaa mahdollisimman korkeaksi. Se selvisi, kun teimme tähän artikkeliin liittyvää videota Metsänhoitoyhdistys Päijänteen työmaalla Jämsässä. Erotuksen perusteella lasketaan muokattu arvomatriisi uudestaan jokaisen katkotun tukin jälkeen. Jäljellä olevasta 3,4 metrin pituisesta tukin mitat täyttävästä rungon osasta ei enää saanut tukkia, joten se siirtyi kuitupuuksi. Tehtyjen tukkien läpimittaluokittainen jakautuminen eri katkontapituuksiin lasketaan prosenttiosuuksina taulukossa toteutunut jakauma (vasemmalla keskellä). Seuraavan rungon katkontaohjelmaa laskiessaan mittaustietokone käyttää muokattua arvomatriisia ja pyrkii aina maksimoimaan rungon laskennallisen arvon muokatun matriisin arvojen mukaan. Niistä toinen oli järeiden valtapuiden varjossa kasvanut kuusenhuipelo, joka oli rinnan tasalta 21 senttiä paksu ja parikymmentä metriä pitkä. Metsäkuutio Oy:n hakkuukoneen kuljettaja Roni Sutinen kaatoi ja karsi meille kaksi tukkirunkoa. Mittailimme runkoa metsurinmitalla ja saksilla. Ne määrittävät millaisia mittayhdistelmiä eri puutavaralajeilla tavoitellaan sekä sen mitä puutavaralajeja suositaan – halutuimmille annetaan korkeimmat arvot
Toisen esimerkkirunkomme katkonnassa kone onnistui paremmin. KUITU pituus 3,95 m latvaläpimitta 10,6 cm V 0,042 m³ Kantorahatulo tukki 55 € / m³ kuitu 20 € / m³ tukkia 0,151 m³ × 55 € / m³ = 8,90 € kuitua (0,124 m³ + 0,042 m³) × 20 € / m³ = 3,30 € yhteensä 8,90 € + 3,30 € = 12,20 € 2 cm 1 m 2 m 3 m 4 m 5 m 6 m 7 m 8 m 9 m 10 m 11 m 12 m 13 m 14 m 15 m 16 m 17 m 18 m 2 cm 4 cm 4 cm 6 cm 6 cm 8 cm 8 cm 10 cm 10 cm TUKKI 1 pituus 4,3 m latvaläpimitta 18 cm V 0,140 m³ TUKKI 2 pituus 4,3 m latvaläpimitta 16 cm V 0,109 m³ KUITU pituus 5,45 m latvaläpimitta 10,8 cm V n. Sen jälkeen mittaustietokone saattaa suosia niitä tukkipituuksia, joita on kertynyt tavoitetta vähemmän. Joskus tämä johtaa erikoisiin katkontaehdotuksiin.” Kuljettaja korjaa tarvittaessa Oikeasti runkoa ei olisi katkottu koneen ehdottamalla tavalla. Metsäväki sanoo puuta hyvin juoksevaksi, kun runko kapenee hitaasti. 0,08 m³ Kantorahatulo tukki 55 € / m³ kuitu 20 € / m³ tukkia (0,14 m³ + 0,10 m³) × 55 € / m³ = 13,70 € kuitua 0,08 m³ × 20 € / m³ = 1,60 € yhteensä 13,70 € + 1,60 € = 15,30 € 2 cm 1 m 2 m 3 m 4 m 5 m 6 m 7 m 8 m 9 m 10 m 11 m 12 m 13 m 14 m 15 m 16 m 17 m 18 m 2 cm 4 cm 4 cm 6 cm 6 cm 8 cm 8 cm 10 cm 10 cm Tarkalla kaTkonnalla 25 prosenTTia lisää hinTaa automaattikatkonta käsiohjattu katkonta Tätä juttua varten tehdyssä esimerkkihakkuussa hakkuukoneen automaattiapteeraus katkoi rungon metsänomistajan kannalta epäedullisesti (ylempi kuva). Rinnan tasalta 32-senttisen rungon 16 metrin tukkiosa saatiin tukin minimiläpimittaan asti talteen automaattiapteerauksella. Komatsun Seppo Kontteli arvioi, että Suomessa hakkuukoneen kuljettajat katkovat noin 60 prosenttia rungoista hakkuukoneen mittaustietokoneen ehdosuomessa kuljettajat katkovat 60 prosenttia tukeista tietokoneen ehdotusten mukaan. ”Näin voi käydä, jos samaan läpimittaluokkaan on jo tehty jakaumamatriisissa tavoiteltu määrä 43 desimetrin pituisia tukkeja. Toinen vaihtoehto on, että katkontaa ohjaava jakaumamatriisi puuttui peliin. ”Kone siirrettiin kuvausta varten tähän juuri äsken ja aiemmin se hakkasi toisaalla järeitä puita. teema » katkonta 24 Metsälehti Makasiini 7594_.indd 24 5.3.2020 14.34. KUITU pituus 5,4 m latvaläpimitta 14,2 cm V 0,124 m³ 2. TUKKI pituus 5,2 m latvaläpimitta 17,4 cm V 0,151 m³ 1. kone katkoi rungon noin hölmösti. Sutisen ja Antti Toljanderin mukaan mahdollisia syitä on kaksi. Tällaisessa tilanteessa voi käydä niin, ettei mittaustietokone osannut ennustaa, että hyvin juoksevan rungon tukkiosaa riittää noin pitkälle”, Toljander pohtii. Käsinohjattu katkonta (alla) näyttää, miten sama runko katkotaan tukkiosuus maksimoiden. Sutinen seuraa koko ajan runkojen katkontaa ja siirtyy käsiohjaukseen, jos koneen ehdottama katkonta on menossa pieleen. Eri puunkorjuuorganisaatioissa katkonnan käsiohjausta sallitaan vaihtelevasti
”Joka kerta ennen vuoron alkua kuljettaja varmistaa, että mittalaite näyttää oikeita, ennalta tunnettuja lukemia, kun karsintaterät ovat auki ja kiinni. tusten mukaan. Hakkuukouran pohjassa oleva mittapyörä mittaa rungon pituutta pyöriessään samalla, kun runkoa siirretään kourassa eteenpäin. Metsälehti Makasiini 25 7594_.indd 25 5.3.2020 14.34. Puun läpimitta määritellään hakkuukouran karsimaterien avautumiskulman perusteella. Alin läpimitta otetaan 1,3 metrin korkeudelta, kun koura tarttuu kaadettavaan puuhun. ”Suomessa hakkuissa tehdään yleensä tukkia ja silloin tarvitaan välillä myös käsiohjausta toisin kuin pelkkää kuitupuuta antavien runkojen katkonnassa. Ennuste tarkentuu sitä mukaa, kun koura etenee rungolla ja mittaustietoja saadaan lisää. Komatsun mittauslaiteasiantuntijat Seppo Kontteli ja Marko Yrjölä näyttävät, kuinka kone mittaa puuta. Jos kuljettaja ohjaa katkontaa käsisäädöllä esimerkiksi vikojen vuoksi, kone laskee aina uuden, matriisien mukaisen katkaisuohjelman rungon jäljellä olevalle osalle. Toisaalta meikäläiset motokuskit ovat vastuullisia ja puuttuvat katkontaan, jos homma ei suju niin kuin sen heidän mielestään pitäisi.” Mittausohjelma ennustaa runkoa Apteerausmatriisit ohjaavat katkontaa, mutta ilman hakkuukoneen hienostunutta mittaustekniikkaa ne eivät toimisi. Se paljastaa erilaiset laiteviat. Sen sijaan esimerkiksi Baltiassa jopa 90 prosenttia puista tehdään ”automaatilla”. Katkontaennuste perustuu käsiteltävän puun mittojen lisäksi mittaustietokoneelle tallentuneisiin mittaustietoihin aiemmin tehdyistä puista. Niiden muodostamaa tietokantaa kutsutaan runkopankiksi. Lisäksi mittaustarkkuutta kalibroidaan säännöllisesti saksimittauksin”, Komatsun Marko Yrjölä kertoo. Komatsun mittaustietokone laskee ensimmäisen ennusteen puun runkomuodosta ja siihen perustuvan ehdotuksen rungon jakamisesta heti, kun hakkuukoura tarttuu kaadettavan puun tyveen. Hakkuukoura mittaa puuta samalla, kun se etenee rungolla
Runkokäyrä tarkoittaa sivulta piirrettyä profiilia puusta. Puhutaan löysästä ja tiukasta katkonnasta. Yhteinen metsätietostandardi laadittiin jo vuonna 1980 ja se päivitettiin muutama vuosi sitten. Sen perusteella voidaan todeta rungon läpimitta missä tahansa kohdassa runkoa pois lukien 1,3 metrin tyviosa, jonka mitat määritellään tutkijoiden laskemien tyvifunktioiden perusteella. Uutta standardia käyttävien mittaustietokoneiden runkopankkeihin tallentuu runkokäyrä jokaisesta puusta, koska hakkuukoura mittaa rungon läpimittaa jatkuvasti. Silti käytännön hakkuilla voidaan samanlaisesta puustossa päätyä jopa kymmenen prosenttiyksikön eroihin tukkikertymässä.” Tukkiprosentti kertoo, kuinka monta prosenttia hakatusta puusta on tukkia. Rintalan mukaan kaksi kolmasosaa tukkisaannon eroista muodostuu puun tyviosan katkonnasta. Runkokäyrille tallentuvat erikseen sekä koneen ehdottamat että kuljettajan käsisyötöllä tekemät rungon katkaisut. Runkopankista selkoa katkontakiistoihin Alan yhteisen metsätietostandardin StanForD:n ansiosta kaikki hakkuukonemerkit käsittelevät ja tuottavat samanmuotoista metsätietoa, joka siirtyy jouhevasti metsäyhtiöiden järjestelmiin. ”Suurimmat prosentuaaliset erot tukkikertymiin tulevat pienikokoisissa ja heikompilaatuisissa puustoissa ja hartukkisaannon erot muodostuvat pääosin rungon tyviosan katkonnasta. Hänen mukaansa tukkisaannon erot eri metsäyhtiöiden hakkuissa eivät ensisijaisesti johdu mittaja laatuvaatimusten erilaisuudesta, vaan siitä, kuinka tukkien laatuvaatimuksia tulkitaan metsässä. ”Jos rungon tyviosasta joudutaan epäedullisten tukin mittojen vuoksi pätkäisemään kolmen metrin kuitupölli, menetetään monin verroin enemmän tukkia, kuin jos puun latvasta siirtyy samanpituinen pätkä tukkiosaa kuitupuuksi.” Puunmyyjille huojentava tieto on, että arvokkaimpien, siis järeiden ja hyvälaatuisten, tukkimetsien hakkuilla tukkisaannon erot jäävät yleensä pienemmiksi kuin harvennuksilla. teema » katkonta 26 Metsälehti Makasiini 7594_.indd 26 5.3.2020 14.34. Puukauppaa hierottaessa kannattaa siis neuvotella pitkien tukin mittojen lisäksi ainakin pari lyhyttä, alle neljän metrin katkontapituutta tukeille. Niinpä suuria taloudellisia menetyksiä ei koidu. ”Mittausdatan perusteella voidaan myös analysoida, toimiiko koneen hakkuukoura kuten pitäisi”, Kontteli kertoo. ”Runkopankkiaineistojen perusteella tehdyissä katkontasimulaatioissa erilaisilla mittaja laatuvaatimuksilla sekä katkonnan painotuksilla eri yhtiöiden erot jäävät yleensä pieniksi. Tietojen perusteella voidaan jälkikäteen tarvittaessa selvittää, onko rungot katkottu kauppasopimuksen mukaisesti. Isoimmat erot pienillä tukeilla MTK:n metsäpuolen kenttäpäällikkö Pauli Rintala on pitkään seurannut tukkileimikoiden katkontaa metsänomistajien edunvalvojana. Runkojen laatuviat – esimerkiksi laho, lenkous ja mutkat – alentavat tukkisaantoa sitä rankemmin, mitä vähemmän erilaisia tukin katkontapituuksia hakkuussa on käytettävissä. MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintalan mukaan tukin vähimmäislatvaläpimitan nosto alentaa tukkisaantoa erityisesti harvennushakkuilla
Hän muistuttaa myös hovioikeuden päätöksessä todetusta periaatteesta, jonka mukaan kaikkia puukaupassa sovittuja pituuksia on katkottava optimaalisesti kauppasopimuksen mukaisin ehdoin. ”Lausuma näytöstä ja todistustaakasta oli merkittävä. Katso video metsälehden Youtubesta Metsälehti Makasiini 27 7594_.indd 27 5.3.2020 14.34. Onnistumista vaikea päätellä Rintalan mukaan metsänomistajan voi monesti olla vaikea päätellä, onko katkonta onnistunut ja onko se tehty hakkuusopimuksen mukaan. Esimerkiksi niin, että tyveltä pitää tehdä vähintään 46 desimetrin tukki, joka on latvaltaan vähintään 17-senttinen. Niiden perusteella näyttö ja mahdollinen virhe voidaan parhaiten todeta”, Rintala sanoo. Turun hovioikeuden taannoinen päätös tukkirunkojen katkontaa koskeneessa, yksityisen metsänomistajan ja UPM:n välisessä riidassa sisältää tärkeitä linjauksia, MTK:n Pauli Rintala arvioi. Harvennushakkuilla tukkia siirtyy runsaasti kuitupuuksi, jos ostaja määrittää tyvitukille muista tukeista poikkeavat mittavaatimukset. ”Kaikkein järeimmissä puustoissa 18 sentin vähimmäisläpimitta pudottaa tukkisaantoa viidestä seitsemään prosenttiin”, Rintala arvioi. Yleensä näyttötaakka on vahingon kärsijällä, mutta puukauppaa koskevassa tapauksessa metsäyhtiöllä on muun muassa hakkuukoneen katkonta-aineistot ja sahoilta tulleet laatupalautteet tukkierästä. Metsälehti uutisoi hovioikeuden päätöksestä numerossa 3/2020. Sen mukaan näyttötaakka on tarkoituksenmukaisinta ohjata sille osapuolelle, jolla on parhaat mahdollisuudet esittää näyttö. ”Jos kokonaan kuitupuuksi tehtyjen runkojen keskimääräinen tilavuus on yli 200 litraa, voi epäillä, että katkonnassa ei kaikki ole mennyt ihan kohdilleen ja sovitusti.” l Hakkuukoneiden mittalaitteiden tarkkuutta seurataan säännöllisesti. Mittausdokumenteista ei ole välttämättä helppoa saada tolkkua. ”tärkeä päätös” vennuksissa, joissa rungoista voidaan saada yksi tai kaksi tukkia, tai pahimmillaan koko runko menee kuitupuuksi.” Esimerkiksi Stora Enson käyttöön ottama tukin 18 sentin vähimmäislatvaläpimitta pudottaa harvennusmetsässä tukkisaannon helposti lähelle nollaa
Juha Niemelä uskoo, että Metsähallitukseen kohdistuvat erilaiset odotukset pystytään yhteensovittamaan. » vaikuttaja 28 Metsälehti Makasiini 7595_.indd 28 5.3.2020 14.02
Sinne on vaikea löytää eikä mielenosoittajia voi kuvitella pääoven eteen, koska sellaista ei ole. Metsälehti Makasiini 29 7595_.indd 29 5.3.2020 14.02. ”Aina on ollut selvää, että metsää käytetään monella tavalla, taloudellisesti ja virkistykseen”, Niemelä sanoo. tekStI MIkko HäyryNeN kuvat SePPo SaMulI M etsähallituksen pääkonttori on Vantaan Tikkurilassa, kauppakesk uksen toimistokerroksessa aseman kupeessa. Miljöö on mahdollisimman kaukana Metsähallituksen konkreettisesta todellisuudesta, Itäja Pohjois-Suomen metsistä, merestä ja sisämaan isoista vesistä. Satakunta ihmistä työskentelee avokonttorissa ja katselee Tikkurilan kattoja ja nostokurkia. Sahaduuni käänsi elämän Vuoden vaihteessa pääjohtajana aloittanut Juha S. Pääjohtaja Juha S. Niemelä tietää, että pulina Metsähallituksen ympärillä ei lopu koskaan. Niemelä kertoo omasta metsäsuhteestaan, että se ei ole mitenkään romanttinen, vaan sellainen tavallinen kuin mikä maalla asuvalle nuorelle kaverille muodostuu. ”Pitää osata tasa Painoilla” Isolta ja omalta odotetaan enemmän. Vallan pönäkkyyttä pitää etsimällä etsiä eikä sitä löydä kuin yhdestä museohuoneesta
”Oli fyysisesti kovaa hommaa juuri rippikoulusta päässeelle hujopille (Niemelä on pitkä mies), mutta sieltä lähti ajatus lähteä lukemaan kaupallista metsänhoitoa.” Oikeammin sanottuna opintosuunta oli puumarkkinatiede, puhekielessä klapisti. Olin ainoa, joka nosti käden pystyyn.” Tutkija johtajaksi rupesi Jos olisi mennyt toisin, niin Niemelä myisi nyt lankkua Afrikkaan, mutta hän jäi yliopistolle assistentin ja tutkijan hommiin kun pyydettiin. Nykymaailmassa paperinvalmistajien yhteinen myyntiorganisaatio olisi kielletty myyntikartelli. Siihen aikaan hienointa oli päästä Finnpapille myymään paperia. Väitöskirja käsitteli isojen sahalaitosten markkinastrategioita. ”Kerran kysyttiin, että kuinka moni haluaa sahapuolelle. Juha S. Uravalintaan vaikutti, että setä oli töissä sahalla ja Niemelä sai sieltä ensimmäisen kunnollisen kesäduuninsa. Kammiotutkijan ura ei kuitenkaan » vaikuttaja 30 Metsälehti Makasiini 7595_.indd 30 5.3.2020 14.02. NieMelä >> Ikä 57 >> Pääjohtaja Metsähallituksessa >> Ennen Metsähallitusta maaja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston osastopäällikkö, 2010–2015 Keski-Suomen ely-keskus ylijohtaja, sitä ennen Keski-Suomen te-keskuksessa johtaja ja osastopäällikkö >> Ennen virkamiesuraa monipuolinen yliopistoura, viimeksi Seinäjoella Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimusja koulutuskeskuksen johtaja ja professori >> Asuu Jyväskylässä viikonloput ja viikot Helsingissä >> Metsänhoitaja 1988, MBA-tutkinto 1991, tohtori 1994, dosentuuri vuodesta 1998 >> Vaimo ja uusperhe, neljä lasta >> Harrastuksina mökkeily, liikunta, metsästys, lukeminen Teuvan metsissä Etelä-Pohjanmaalla oltiin marjastamassa ja sienestämässä joskus omasta tahdosta, joskus puolipakolla
Pitää osata tasapainoilla ja sovittaa erilaisia asioita yhteen. ”Omalta puoleltamme yritämme tuoda tuloutustavoitteeseen realismia. Sellaista ei osattu odottaa virkamieheltä.” Metsähallitukseen ei ole koskaan tullut johtajaa yritysmaailmasta. Molemmissa omistaja odottaa pussinsuu auki rahoja, joita ei ole vielä tienattu. Niemelä rinnastaa eduskunnan asettamat tuloutustavoitteet yksityisen sektorin vuosibudjetteihin. Metsälehti Makasiini 31 7595_.indd 31 5.3.2020 14.02. Pitääkö johtajan olla hajuton ja mauton virkamies. ”Saattaa olla luonteessa, että innostun uusista asioista ja haluan tehdä eri tavalla.” Dynaaminen virkamies Julkinen sektori saattaa näyttää loivaliikkeiseltä, mutta Niemelän tuntuman mukaan vauhtia voi olla siellä yhtä lailla kuin yksityisellä puolella. Hän ei voi kuitenkaan pidättää pientä hymyä kun kysyy, onko Metsähallituksella keinoja saada kantansa päättäjien tietoon. Kiinteistökaupassa Metsähallitus ei ole nyt myyntijalalla. ”Turvemaat ovat herkempi systeemi kuin on luultu, siksi niiden käsittelyn kanssa pitää olla tarkempi. Vaihtoehtoja ovat tuloutuksen pienentäminen tai tuloutuksen kattaminen taseesta eli varallisuudesta. Toisaalta Metsähallituksen metsänhoito on toisenlaista kuin 50 vuotta sitten, joten pienten muutosten yhteisen suuruuden näkee se, joka elää. Ihan herkästi ei lähdetä aukomaan ojia.” Tuulesta tuottoa Tuulivoima on kasvualue ja siitä kertoessaan Niemelästä välittyy innostus. Niemelä jakaa työhuoneen yhdessä kiinteistöjohtajan kanssa. ”Keski-Suomen ely-keskuksessa pelästytin joitain maatalouspuolen toimijoita, kun soitin viiden kuuden jälkeen. Jos kantohinnat ovat nousussa ja puukauppa käy, niin tuloutus onnistuu ongelmitta.” Joskus on ollut toisinpäin ja silloin on pitänyt toimia toisin. Mutta jos avohakkuut kielletään ja tuloutustavoite pysyy samantasoisena, niin se tarkoittaa isompia käsittelyaloja.” Niemelä huomauttaa, että mielikuva Metsähallituksen avohakkuista on vanhakantainen: nykyään aukon keskikoko on kolme hehtaaria. Tavoite saa olla kova, mutta mahdottomia ei voi odottaa. Avohakkuukielto kasvattaisi käsittelyaloja Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla on menossa valiokuntakäsittelyyn ja tulee vielä tämän vuoden aikana eduskunnan täysistunnon äänestettäväksi. Siitä oli kyse muutamia vuosia sitten, kun Metsähallitus myi maitaan. Epätarkoituksenmukaisia palasia saatetaan myydä ja ostaa toisaalta tilarakennetta parantavia kohteita, mutta varsinaisia ostotai myyntitavoitteita ei ole. ”Opiskelijana en erityisesti ajatellut, että nimenomaan johtamistehtäviä pitää olla, mutta joku sisäinen kiinnostus on vienyt siihen suuntaan.” Usein on sattunut kohdalle organisaatiouudistus, joten muutosjohtaminen on tullut tutuksi. Ja jos ottaa kantaa jostakin asiasta, niin se ei ole kannanotto toista asiaa vastaan.” Tuloutustavoite täyttyy jos kauppa käy Metsähallitus tulouttaa valtion kassaan kolmanneksen liikevaihdostaan, reilun sata miljoonaa euroa. tavoite saa olla kova, mutta mahdottomia ei voi odottaa.” tuntunut omalta. ”yritämme tuoda tuloutustavoitteeseen realismia. ”Ei välttämättä. Siirtyminen Seinäjoelle Helsingin yliopistoon kuuluvan Maaseudun tutkimusja koulutuskeskukseen tutkimusjohtajaksi ja johtajaksi oli johtamisuran alku. ”Metsähallituksen omistaja on valtio ja me teemme niin kuin eduskunta sanoo. ”Seuraamme keskustelua tarkkaan.” Metsien käsittelyn moninainen paletti on jo olemassa eikä jyrkkiä muutoksia ole näköpiirissä, mutta painotukset voivat muuttua. Toisaalta isoissa yrityksissäkin tuskitellaan byrokra tian kanssa
Iso kertaraha tulee luvitetun alueen myynnistä, sen jälkeen alkavat vuokratuotot juosta. Niemelän mukaan merelle rakennettavien off-shore-voimaloiden aika ei ole vielä. Sen verran hän suostuu kuitenkin sanomaan, että kymmenen prosenttia Metsähallituksen nykyisen vajaan 370 miljoonan euron liikevaihdon päälle ei ole mahdotonta. Hän näkee Metsähallituksen hallinnoimilla isoilla vesialueilla kuitenkin bisnesarvoa. Metsähallituksen eri toiminnoilla – metsätaloudella, luontopalveluilla, metsästyksellä, kiinteistökehityksellä – on yhteisiä rajapintoja, mutta se luo myös erilaisia odotuksia.” Puunmyynnit tuovat Metsähallituksen liikevaihdosta 80–90 prosenttia, mutta ihmisten kokemus voi tulla ihan muualta. Metsähallituksen mailla oli viime vuonna yli kahdeksan miljoonaa kävijää ja määMetsähallituksen päätoimipaikka on Vantaalla Tikkurilan aseman kupeessa, huomaamattomasti toimistokerroksessa. Pienille kunnille tuulivoimapuistojen kiinteistöverot voivat olla olemassaolokysymys. Niemelä ei halua arvioida, kuinka iso tulonlähde tuulivoimasta voi tulla. Suomalainen malli on maailmanmitassa ainakin harvinainen, jos ei jopa ainutlaatuinen. » vaikuttaja 32 Metsälehti Makasiini 7595_.indd 32 5.3.2020 14.02. Ainutlaatuinen malli Metsähallitus on katto-organisaatio, johon kuuluu sekä valtion talousmetsiä hoitava osakeyhtiö että talouskäytön ulkopuolella olevia alueita kuten kansallispuistoja hoitava virasto. ”tuulivoima ei enää ole energiantuotannon marginaalia, vaan täyttä totta ja kasvussa.” MetSähallituS NuMeroiNa >> Liikevaihto 366,4 miljoonaa >> Tulos 124,8 miljoonaa >> Tuloutus valtiolle 102,9 miljoonaa >> Henkilöstö 1 159 >> Metsähallituksen hoidossa 9,139 miljoonaa hehtaaria maa-alueita, josta 3,481 miljoonaa talousmetsien metsämaata >> Korjatun puun määrä 6,2 miljoonaa kuutiometriä Tiedot vuodelta 2018 ”Tuulivoima ei enää ole energiantuotannon marginaalia, vaan täyttä totta ja kasvussa. Tuulipuiston tulovirta ei ole tasainen. Tuulivoimapuistoja ei perusteta ilman pulinoita maisemaja muista vaikutuksista, mutta kaukana kaikesta olevilla Metsähallituksen mailla yleinen vastustus on vähäisempää. ”Suomessa valittu tie, että valtion maita ja vesiä hallinnoidaan yhtenä kokonaisuutena, on hyvä. Yleensä eri käyttötarkoituksia varten on omat organisaatiot ja joissakin maissa valtion talousmetsien haltijalla on myös omaa teollisuutta. Perustelu pienemmistä sähkönsiirtokustannuksista on järkeenkäypä. Energiayhtiön on helpompi toimia yhden ison maanomistajan kanssa, kun taas yksityismaat ovat pienten omistajien tilkkutäkkiä. Se ei ole täysin hahmottunut, mutta liittyy kotimaisen kalan kulutuksen kasvuun. Vastustajat toivottavat tuulivoimapuistot sinne, missä on kulutuskin eli isojen asutuskeskusten lähelle. Metsähallitus on hankekehittänyt yli kymmenen prosenttia Suomen tuulivoimakapasiteetista.” Hankekehitys tarkoittaa, että Metsähallitus hoitaa luvitukset ja myy valmiin alustan, mihin energiayhtiö rakentaa myllyt
”Sen verran pitää itsesuojeluvaistoa olla, että ei tuo makuupussia töihin.”. l Metsähallituksen omistaja on valtio ja jos omistajan ohjaavat linjaukset muuttuvat, niin metsien käsittely muuttuu. Metsälehti Makasiini 33 7595_.indd 33 5.3.2020 14.02. Ihmisellä pitää olla muutakin kuin työtä, Niemelä sanoo ja hänellä se on tavallisia suomalaisia harrastuksia – perheen kanssa tekemistä, mökkeilyä, metsästystä, kuntoilua. Jääkö aikaa elämälle. Ison Metsähallituksen odotetaan tarjoavan jokaiselle jotakin ja retkeilevä kansanosa saa julkispalveluna nuotiopaikkojen valmiit polttopuut. Kahden ministeriön valvonta nostetaan Niemelän mielestä turhaankin esille, sillä käytännössä se ei näy Metsähallituksen asiakkaille tai sidosryhmille. Historia tuomitsee toiset toimet, toisista se vapauttaa. Auraukset, lentoruiskutukset ja suuret avohakkuut olivat aikoinaan isoja kysymyksiä. Yhteisten metsien hoitajaa katsotaan suurennuslasin läpi ja aina löytyy kohteita, jotka joidenkin mielestä näyttävät jotenkin huonoilta. rä on kasvussa. Metsähallitus on talousmetsien osalta maaja metsätalousministeriön hallinnonalaa, julkispalvelujen osalta ympäristöministeriön alla. Osaran aukeat puskevat puuta, lentoruiskutuksista ja aurauksesta on luovuttu, lentokenttähakkuita ei enää ole. ”Olemme aikamme lapsia, maailma muuttuu”, Niemelä sanoo. Niemelä tunnistaa, että Metsähallituksella on isona toimijana ankara vastuu ja edelläkävijän osa. Some-kanaviin riittää sisältöä ja Metsähallituksen toiminta herkästi personoituu pääjohtajaan. Hän muistuttaa, että ely-keskusta ohjasi kuusi ministeriötä. Pulina Metsähallituksen ympärillä ei lakkaa koskaan. Ison toimijan vastuu Metsäkeskustelu on aina enemmän tai vähemmän polarisoitunutta
Kuulalaakeroidut kuljetuspyörät GLANSPOWER JM6500E DIESELAGGREGAATTI 745 € Voimavirta-aggregaatin hinta 795 € Yksisylinterinen nelitahtimoottori 493cm³ Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto Sähköisesti kytkettävä neliveto Kytkettävä etutasauspyörästön lukko 24 kk takuu TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV500 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Ohjaustehostimella 5790 € 5190 € 4190 € GLANSPOWER TUKKIKÄRRY T005 645 € 360 astetta pyörivä vetopää helpottaa maastossa ajoa Runko-osat tehty vahvasta 3,75 mm teräksestä Kantavuus 800 kg Pituus 380-260 cm, leveys 131cm, korkeus 106 cm Lavan mitat 1500x957x660 mm Kokonaismitat 2695x957x935 mm Isot ja järeät 22x11-8" pyörät Kantavuus 360 kg Lava kuumasinkitty YLEISPERÄKÄRRY MÖNKIJÄÄN T034 399 € Ulottuvuus 3,73 m Maks. 52 cm Puristusvoima 7 T Suositeltava puun halkaisija 5-30 cm Paino 50 kg Moottori 2,2 kW/230 V Takuu yksi (1) vuosi ja varaosahuolto meillä HALKAISUKONE GLANSPOWER LS7T-52 Kaupan päälle tukeva jalusta! 239 € 7596_.indd 34 5.3.2020 14.03. 7,2 m² Runko 0,6 mm vahvaa sinkittyä terästä Katto ja seinät lujaa ja pro?loitua, 0,25 mm galvanoitua teräspeltiä Oven leveys 125 cm PIHAVARASTO SUNYARD SDX-0810 7 M² Tilava varasto leveällä ovella! Maks. kuorma 3000 kg Nostokyky 300 kg Kouran avautuma 700 mm Pituus 4430 mm, leveys 1180 mm 6,5 HV OHV moottori pyörittää hydraulipumppua Telipyörästö ja tukkipangot siirrettävissä METSÄKÄRRY OMALLA HYDRAULIIKALLA 5490 € Moottori 39,0 cm³ Teho 2,6 HV/1,9 kW Paino 4,4 kg Laipan pituus 16" / 41 cm Oregon Microlite Kahden (2) vuoden takuu MOOTTORISAHA OLEO MAC GS411 Uutuussaha vaativaan käyttöön! 299 € Mitat (P, L, K): 250x190x195 cm, n. 4,8 m² Kokonaiskorkeus 1950 mm, seinäkorkeus 1240 mm Tuuletusluukku, rännit, ja sokkeli vakiona! Tukeva rakenne! KASVIHUONE HECHT GREENHOUSE 4,8 M² 345 € 399 € Lifan 6,5 HV OHV nelitahtimoottori Maks. TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA. www.kone-glans.fi Sähköinen 2/4-vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto, hidas-nopea+pakki Vääntävä 300 CC OHV nestejäähdytteinen moottori, 18 HV/6500 RPM Maavara 183 mm Takuu 24 kk TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV300 T3B Suomen edullisin neliveto-traktorimönkijä! Mitat (P, L, K): 238x301x214 cm, n. teho 5,5 kVA/4,7 kW, jatkuva 5 kVA/4,25 kW (220 V) 14 L polttoainesäiliö 10,0 HV/3000 RPM Ohjauspaneeli, sähköstartti, öljyvahti ym. oksan paksuus 76 mm Kaksi (2) leikkaavaa haketinterää 16 murskainterää Paksut ilmakumipyörät POLTTOMOOTTORIHAKETIN GLANSPOWER FYS76 Monikäyttöinen ja tehokas haketin! 495 € Pöllinpituus maks
47: Lumiketjuilla pitoa ›› PerintöMetsä s. 43: Kuitupuupino katosi ›› PiKatesti s. Metsälehti Makasiini 35 7597_.indd 35 5.3.2020 14.04. 36: Miten väljennyshakkuu tehdään. Oma metsä Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. ›› tutKiMus s. sivu 44 Kuusen 80 vuotta Taimikosta ainespuuksi Metsänhoito s. 48: Metsävähennys voi yllättää Sa m i Ka rp pi n en 40 s. 42: Metsämittari laskee hakkuiden vaikutukset ›› allaKKa s. ›› Kysy Pois Miten hyödynnän käpysadon
15 kysymystä Väljennys hakkuusta Väljennyshakkuulla lihotetaan tukkimetsää, parannetaan puuston siemennyskykyä ja tuetaan metsän luontaista uudistamista. Lappilaisen männikön väljennyshakkuussa on poistettu arviolta sata runkoa hehtaarilta ja jätetty parhaimpia puita järeytymään noin 250–300 kappaletta hehtaarille. Näin luontainen taimettuminen pääsee alkamaan samalla, kun parhaimpia tukkeja vielä lihotetaan. TeksTi Tiia Puukila Oma metsä » Metsänhoito 36 Metsälehti Makasiini 7598_.indd 36 5.3.2020 14.08
3 Mitkä ovat väljennys hakkuun edut. Tavoitteena on väljentää metsikköä siten, että jäljellä olevan tukkipuuston kasvu kiihtyy. Hakkuun tavoitteena voi myös olla puuston kiertoajan pidentäminen. 6 Minkälaiselle kasvupaikalle väljennyshakkuu sopii. Etelä-Suomessa runkoluku pudotetaan la u ri ka rv o n en Metsälehti Makasiini 37 7598_.indd 37 5.3.2020 14.08. Kun metsä taimettuu väljennyshakatun puuston alle, taimettumisaika ja kiertoaika lyhenevät 5–10 vuotta. Se voi olla toimiva vaihtoehto rehevissä korpimaisissa kuusikoissa, jotka heinittyvät herkästi normaalin päätehakkuun jälkeen ja vaativat ronskimman maanmuokkauksen. Monenlaisille. 5 Minkälaisella kohteella väljennyshakkuu on vaihtoehto. 4 Onko väljennyshakkuu kannattavaa. Väljennyshakkuun avulla voidaan lisätä arvokkaan tukkipuuston kasvua ja määrää metsikön kiertoajan loppuvaiheessa, nopeuttaa metsikön uudistumista, ylläpitää maiseman peitteellisyyttä sekä ottaa huomioon ympäristön hoitoon liittyviä asioita. Väljennyshakkuu on uudistuskypsyyttä lähestyvän tai uudistuskypsän metsän harvennushakkuu, jossa poistetaan noin kolmasosa, jopa puolet kasvatettavasta puustosta. Väljennyshakkuu on omiaan metsiköissä, joissa luontainen uudistaminen ennalta arvioiden onnistuu. Samanaikaisesti puustoa valmennetaan tulevaan uudistushakkuuseen. Lisäksi jäljelle jäänyt puusto järeytyy nopeasti ja tuottaa tavallista enemmän tukkipuuta. 8 Kuinka paljon väljennys hakkuussa poistetaan puustoa. Hakkuutapaa voidaan käyttää myös alueilla, joilla maisema halutaan säilyttää puustoisena, esimerkiksi asutuksen lähimetsissä. Kun puilla on tilaa kasvaa, niiden juuristo vahvistuu tuulta vastaan, latvukset tuuheutuvat ja tervehtyvät, puuston siemennyskyky paranee ja luontainen taimettuminen pääsee alkuun. Kuusikoissa väljennyshakkuu toimii rehevissä kangasmetsissä ja korvissa, joissa taimettuminen ja taimien kasvuun lähtö on hyvää. 7 Miten väljennyshakkuu ajoitetaan. 1 Mitä tarkoitetaan väljennys hakkuulla. Jos hakkuu onnistuu, metsikkö taimettuu luontaisesti ilman muokkausja viljelykustannuksia. Luontaisesti syntynyt taimikko tuo vajaan tuhannen euron säästön hehtaarilla, jos maanmuokkausta ja viljelyä ei tarvita. Paksukunttaisilla tuoreilla kankailla taimettuminen on huonoa ja jurominen yleistä. Metsähallitus hyödyntää väljennyshakkuuta ympäri Suomen virkistysalueilla ja matkailukeskusten läheisyydessä sekä tilanteissa, joissa saman alueen kaikkia uudistuskypsiä metsiä ei pystytä kerralla uudistamaan. Paras jäljelle jäävän puuston kasvu saavutetaan kuivahkon ja sitä rehevämpien kankaiden väljennyshakatuissa metsiköissä. 2 Mikä on väljennyshakkuun tavoite. Luonnonvarakeskus selvittää parhaillaan hakkuutavan kannattavuutta väljennyshakkuukokeista saatujen tulosten pohjalta. Väljennyshakkuussa käsiteltävään metsikköön tulee yksi ylimääräinen korjuukerta, ja siten kiertoaika jonkin verran pitenee. Mikäli männikön väljennyshakkuulla tavoitellaan etenkin hyvää taimettumista, parhaita kohteita ovat kasvupaikat, jotka taimettuvat ilman maanpinnan käsittelyä. Säästö on noin 500 euroa hehtaarilta, mikäli vältytään viljelyltä mutta ei maanmuokkaukselta. Lisäksi tulevan puusukupolven kiertoaika lyhenee kasvatettaessa kahta puusukupolvea päällekkäin. Väljennyshakkuu tehdään noin 5–15 vuotta ennen varsinaista päätehakkuuta. Tällaisia ovat karut ja kuivat kankaat, usein myös ohutkunttaiset kuivahkot kankaat. Väljennyshakkuu auttaa myös arvioimaan metsikön luontaista uudistumiskykyä ja maanmuokkauksen tarvetta
Samasta syystä aiemmin hoitamatta jääneitä metsiä ei kannata hakata suoraan väljennyshakkuuasentoon, sillä puuston juuristot ovat suhteellisen suppeat ja heikot. 9 Miten poistettavat rungot valitaan. Osallistujille kirja etuhintaan! Oma metsä » Metsänhoito 7598_.indd 38 5.3.2020 14.08. Tuuliherkille paikoille väljennyshakkuu sopii huonosti. väljennyshakkuussa noin 600 rungosta hehtaarilla 200–400 runkoon hehtaarilla. Mikäli ala ei ole taimettunut väljennyshakkuun jälkeen, voidaan männikössä tehdä siemenpuuhakkuu ja maanmuokkaus. Esimerkiksi paksukunttaiset sammalpeitteiset kohdat voivat jäädä taimettumatta. Tällöin metsikön uudistaminen vaatii maanmuokkausta ja mahdollisesti viljelyä. 12 Minkälaisia vaihtoehtoja väljennyshakatun metsän uudistamiselle on. Tuuliherkille paikoille väljennyshakkuu sopii huonosti, sillä tuuhealatvuksiset puut kaatuvat herkästi. 10 Minkälaisia riskejä väljen nyshakkuuseen liittyy. Väljennyshakatun metsän uudistaminen on ajankohtaista, kun kehityskelpoisia taimia on sekä riittävästi että tasaisesti ja taimien yllä kasvava puusto on saavuttanut päätehakkuun edellyttämän läpimitan. Jos männikkö on taimettunut hyvin, voidaan tehdä ylispuuhakkuu, jossa taimikon yllä oleva puusto poistetaan kerralla. Pohjois-Suomessa metsä väljennetään noin 400 –500 rungosta hehtaarilla noin 250 runkoon hehtaarilla. Hakkuussa on muistettava, että jos puusto hakataan liian harvaksi, kysymyksessä on metsälain mukaan kasvatushakkuun sijaan uudistushakkuu. mennessä ilmoittautuneille 295,00 € + alv.! Ilmoittautumiset 6.4.2020 mennessä Tapio.fi/tapahtumat tai maija.kauppila@tapio.fi Lisätietoja: Ari Nieminen, p. 040 718 2595. Kurssin hinta 345,00 € + alv., ennakkohinta 23.3. Koulutuksessa käsitellään metsätilan kauppaa, lahjaa, perintötilannetta ja yhteisomistuksen purkamista sekä niiden veroseuraamuksista. 11 Milloin väljennyshakattu metsä uudistetaan. Siitä seuraa uudistamisvelvoite. Metsään on myös mahdollista tehdä pienaukkoja auttamaan taimettumista. Osittain taimettuneessa männikössä maanmuokkaustakaan ei aina tarvita. Väljennyshakkuuta seuraava päätehakkuu on hyvä toteuttaa talvikorjuuna, jotta taimet säästyisivät mahdollisimman hyvin. Väljennyshakattu metsikkö ei aina taimetu, tai metsän alle syntyvä taimikko voi jäädä aukkoiseksi. Koulutustilaisuus metsätilan omistajanvaihdoksista! Metsän omistajamuutos sukupolvenvaihdosja perintötilanteissa 22.4.2020, klo 8.30–15.15, Sokos Hotelli Vantaa , Hertaksentie 2, Vantaa. Tarkempi ohjelma: Tapio.fi/tapahtumat/metsan-omistajamuutos-sukupolvenvaihdos-ja-perintotilanteissa Kouluttajana on metsän omistajavaihdosten asiantuntija, toimitusjohtaja Pirjo Havia MetsäPremium Oy:stä. Tapio järjestää koulutustilaisuuden metsätilan omistajamuutosten vaihtoehdoista sukupolvenvaihdosja perintötilanteista. Nyrkkisääntö on, että väljennyshakattu metsä on tiheämpi kuin siemenpuuasentoon hakattu männikkö tai suojuspuuasentoon hakattu kuusikko, mutta harvempi kuin varsinainen päätehakkuumetsä. Kiire uudistamiselle ei ole, joskin männyllä ylispuusto heikentää taimien pituusja paksuuskasvua. Väljennyshakkuu tehdään laatuja alaharvennusperiaatteella eli suurimmat ja laadullisesti parhaimmat rungot jätetään kasvamaan. Koulutus perehdyttää metsävähennyksen ja metsälahjavähennyksen erityistilanteisiin ja metsätilojen kiinteistötoimitusten ja metsän arvon määrityksen ajankohtaisasioihin
Puustosta poistetaan noin kolmasosa, jotta luontainen taimettuminen alkaa ja jäljelle jäänyt puusto järeytyy. Hakkuutavan todellista käyttömäärää on vaikea arvioida, koska sitä ei erikseen tilastoida. Eri-ikäistävässä jatkuvassa kasvatuksessa otetaan suurempia puita pois ja annetaan tilaa pienemmille. Lisäksi harvennusvoimakkuutta tulisi säädellä metsän sisällä siten, että sinne tulisi harvempia kohtia metsälain sallimissa rajoissa. Harvennus tulisi tehdä voimakkaampana, sillä taimettuminen ja taimien alkukehitys on sitä parempi, mitä harvemmassa päällyspuusto on. Metsähallitus käyttää väljennyshakkuuta vajaalla tuhannella hehtaarilla vuosittain. www.usewood.fi, puh 040-1830366 Metsänomistajanpienkoneet. . Väljennyshakkuu on vanha ja perinteinen harvennushakkuutapa, joka on kehitetty tukemaan metsien luontaista uudistamista. Väljennyshakkuu luetaan jaksollisen metsänkasvatuksen yhdeksi harvennushakkuutavaksi, jossa pienempiä puita otetaan pois ja parhaat puut jätetään kasvamaan. Väljennyshakkuu on sisältynyt jo vuosikymmeniä yksityismailla sovellettuihin metsänhoitosuosituksiin Pohjois-Suomessa. Jutun teossa ovat auttaneet myös luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Pasi rautio sekä eläkkeelle jäänyt erikoistutkija Mikko Hyppönen. 15 Kuinka yleistä väljennys hakkuu on. Jos perinteisestä jaksollisesta metsän kasvatuksesta halutaan siirtyä eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen, poistettava puusto pitää väljennyshakkuussa valita eri tavalla. ParhaaT rungoT jäTeTään Väljennyshakkuussa annetaan kasvutilaa suurimmille laadukkaimmille puille ja harvennetaan pienimmät ja huonolaatuiset rungot pois (vas.). Harvennuksessa poistetaan tällöin myös laadukkaita päävaltapuita ja jätetään pienempiä lisävaltapuita kasvamaan. Metsälehti Makasiini 39 7598_.indd 39 5.3.2020 14.08. 14 Voiko väljennyshakkuuta hyödyntää siirryttäessä jatkuvaan kasvatukseen. 13 Miten väljennyshakkuu eroaa jatkuvapeitteisestä kasvatuksesta. l Juttua varten on haastateltu luonnonvarakeskuksen erikoistutkijaa ville Hallikaista ja Metsähallituksen suunnittelupäällikköä lauri karvosta. Kuusentaimikon ylle voidaan jättää ylispuita suojaamaan taimia hallalta ja liian äkilliseltä valon muutokselta, eli tehdään suojuspuuhakkuu. • Kombi-, ajoja hakkuukoneet • Risuraivaimia myös traktoreihin ja kaivinkoneisiin • Vaihtokoneita Katso videot ja näytökset nettisivultamme. Suojuspuut on hyvä poistaa viimeistään, kun kuusen taimet ovat 1–1,5-metrisiä
Investoinnit euro per puu Metsänomistajalle taimikon harvennus tarkoittaa jälleen kupeen kaivamisMyyntipuun mittoihin Istutuskuusi saavuttaa hoidetussa taimikossa ainespuun mitat jo alle kaksikymmentävuotiaana. Päätehakkuun yhteydessä kuviolle jätetyn säästöpuuryhmän alusta on jätetty raivaamatta. teksti saMi karppinen kuvitus juha eloranta 9 m 8 m 7 m 6 m 5 m 4 m 3 m 2 m 1 m 40 metsälehti makasiini oMa Metsä » kuusen 80 vuotta 7599_.indd 40 5.3.2020 14.11. Osa 2 Taimikon harvennus Kuusen elämän toinen kymmenvuotiskausi alkaa raivaussahan pärinän säestyksellä. Reilun kolmen metrin pituuteen venyneessä kuusitaimikossa on aika tehdä taimikon harvennus. Urakan jälkeen kuviolle jää kasvamaan noin 1 500 kuusen tainta. Puolenkymmentä vuotta aiemmin tehdyn varhaisperkauksen jälkeen taimikkoon on jo ennättänyt syntyä lehtipuuvesakkoa, joka kilpailee menestyksekkäästi kasvutilasta istutettujen kuusten kanssa. Kuvion reunassa sijaitseva muutaman aarin laajuinen kostea hieskoivujen valtaama painanne saa jäädä palvelemaan koskemattomana tiheikkönä metsän eläimiä ja lintuja. Taimikkoa täydentää muutama sata luontaisesti syntynyttä mäntyä sekä rauduskoivua, joten yhteensä puita kasvaa kuviolla noin 2 000 kappaletta. Hehtaarin laajuinen kuvio on käsitelty raivaussahalla parissa päivässä
Tuen toivossa ei olisi kuitenkaan ollut järkeä odotella pidempään, sillä kustannukset olisivat vastaavasti nousseet vuosi vuodelta. Kuusi itse ei tästä tiedä tuon taivaallista, mutta metsänomistajan näkökulmasta hetki on tärkeä: Kuusi on saavuttanut ainespuun mitat. Avohakkuun ja maanmuokkauksen jälkeen metsämaa on ollut hiilidioksidin päästölähde ensimmäisen viidentoista vuoden ajan. Eräänä elokuisena päivänä teini-ikäisen kuusen elämässä tapahtuu jotain merkityksellistä. Kuusen Kasvua esittelevä juttusarja Kestää KOKO vuOden. Näkymä metsään muuttuu muutamassa kasvukaudessa oleellisesti, kun puut saavuttavat ainespuun mitat. . Noin euro jokaista kasvavaa puuta kohden. Taimikonhoidon jälkeen kuusitaimikon kasvu kiihtyy. Kuuselle on nyt jalostusarvoa perinteisessä metsäteollisuudessa, sillä se kelpaisi ensimmäistä kertaa elämässään kuitupuupinoon. Pinossa kuusi olisi harvennuskuitupuun hinnalla laskettuna noin 0,3 euron arvoinen. Reilun neljänsadan euron lasku metsänhoitotyöstä kieltämättä kirpaisee hiukan. Se on kolmen metrin korkeudelta noin seitsemän sentin paksuinen. l metsälehti makasiini 41 7599_.indd 41 5.3.2020 14.11. Hehtaarin kuviolla kasvaa ainespuuta nyt kaikkiaan noin 40 kuutiota. Määrä mahtuisi vielä helposti yhden puutavara-auton kyytiin. Kaikkiaan hehtaariin on investoitu jo lähes kaksituhatta euroa maanmuokkauksen, istutuksen, varhaisperkauksen ja taimikon harvennuksen muodossa. Ei ole liioiteltua sanoa, että puut kasvavat kuin silmissä. Valtion tukea savottaan ei voinut hakea, koska kemeravaroin tuetusta varhaisperkauksesta oli vielä alle kymmenen vuotta aikaa. Mieltä huojentaa tieto siitä, että tärkeimmät investoinnit puiden tuottoisan tulevaisuuden eteen on nyt tehty. Makasiini 1: Ensimmäiset vuodet | Makasiini 2: Taimikon harvennus Makasiini 3: Ensiharvennus | Makasiini 4: Kasvatuslannoitus Makasiini 5: Hiilensidonta | Makasiini 6: Väljennyshakkuu Makasiini 7: Kiihtyvän arvokasvun vaihe | Makasiini 8: Uudistaminen m 5 10 15 20 25 30 20-vuoTias kuusi >> Pituus 9 metriä >> Läpimitta rinnankorkeu delta 9 senttiä. >> Puu on sitonut kasvaes saan hiilidioksidia noin 25 kiloa. >> Puun käyttöosan tilavuus noin 25 litraa. Myös läpimitan lisääntyminen on vauhdikasta. Tulevaisuutta ajatellen tämä voi olla metsänomistajan kannalta mullistava asia. Metsästä on tullut hiilinielu. Kymmenvuotiaana kuusi oli rinnankorkeudelta neljän sentin paksuinen, kun se kaksikymppisenä on jo yhdeksänsenttinen. Päästölähteestä hiilinieluksi Toisella kymmenvuotiskaudella kuusen tilavuus on kasvanut yli parikymmentä litraa. >> Kaksikymmentävuotiaa seen kuusitaimikkoon on investoitu rahaa yhteensä lähes kaksituhatta euroa. Kun kuuset saavuttavat rippikouluiän, niiden kasvaessaan sitoman hiilidioksidin määrä ylittää ensimmäisen kerran alueelta vapautuvan hiilidioksidin määrän. Määrä vastaa keski määräisen henkilöauton (178 g/km) 140 kilometrin matkalla syntyviä päästöjä. Puusta pystyisi tekemään tilavuudeltaan noin 20-litraisen kuitupuupölkyn. Kasvaessaan puu on sitonut ilmasta yhtä monta kiloa hiilidioksidia. Merkittävä virstanpylväs Taimikon harvennuksen ansiosta kuusen kasvu kiihtyy seuraavina kesinä nopeasti. Ei häävisti kuluihin nähden. Ehkä hän voi jossain vaiheessa tehdä päästökauppaa hiilinielullaan tai saada henkilökohtaiselle hiilitililleen uusia päästöoikeuksia sidottuja hiilidioksiditonneja vastaan. Sa m i Ka rp pi n en ta, jollei hän tehnyt urakkaa itse. Pituutta puu venyy yli puoli metriä kasvukaudessa
Metsämittari-palvelun avulla voi arvioida, miten hakkuumäärät vaikuttavat esimerkiksi ainespuukertymään, vanhojen metsien pinta-alaan, mustikkasatoihin ja hiilinieluun. Metsämittari-palvelu kertoo, miten metsien hakkuumäärät vaikuttavat marjasatojen lisäksi esimerkiksi puuston kasvuun, ainespuukertymään, vanhojen metsien pinta-alaan, lahopuun syntymiseen ja hiilinieluihin. Puuntuotantoon liittyvät muuttujat on niiden osalta jo laskettu, mutta marjasatoihin ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvien uusien muuttujien laskeminen vaatii lisärahoitusta. Mitä tapahtuu mustikkaja puolukkasadoille, jos metsien hakkuumääriä lisätään lievästi nykyisestä. ”Samat lainalaisuudet, jotka pätevät maakuntatasolla, pätevät myös pienemmässä mittakaavassa.” l LIINA KJELLBERG Metsämittari-palvelu löytyy osoitteesta metsamittari.fi. Summa ei kuulosta suurelta, mutta kun mukaan lasketaan kantoihin, juuriin, oksiin ja lehtiin sitoutuva hiili, päästään korvauksiin, jotka ylittävät puun myynnistä saatavat tulot. Entä jos hakkuumääriä lisätään merkittävästi – tai vähennetään. Jotta eri muuttujia voisi verrata keskenään, on niiden arvot skaalattu asteikolle 0–1. PuuN PIENPoLtto PAHIN PäästöLäHdE Te ro Si vu la Oma metsä » TuTkiTTua 42 Metsälehti Makasiini 7600_.indd 42 5.3.2020 14.12. ”Perinteisesti on katsottu, miten metsien eri käyttötavat vaikuttavat puuntuotantoon. Tavoitteena on, että loputkin maakunnat saadaan mukaan tämän vuoden aikana. Nyt mukaan on otettu myös luonnon monimuotoisuuteen ja keruutuotteisiin liittyviä muuttujia”, sanoo Luken professori Anne Tolvanen. Mitä lähempänä ykköstä arvo on, sitä parempi tilanne on muuttujan kannalta. Kärsiikö mustikka lisähakkuista. Metsämittari-palvelu kertoo, miten hakkuumäärät vaikuttavat puuntuotantoon ja luontoon. Äärevät muutokset kaudelle 1 -skenaariossa hakkuumäärät vähenevät. Metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkalan tutkimuksen mukaan Etelä-Suomessa 27 euroa ja pohjoisessa 13 euroa puukuutiolta. Pientalon lämmittäminen varaavalla takalla tai pelleteillä osoittautui 25 vuoden jaksolla selvästi kaukolämpöä tai sähkölämmitystä huonommaksi vaihtoehdoksi ilmaston kannalta. Tolvasen mukaan palvelu sopii kuitenkin kaikille metsien käytön vaikutuksista kiinnostuneille. HIILI KoRvAuKsELLE LAsKEttu HINtA SuoMen ympäristökeskuksen tutkijan Mikko Savolahden väitöstyön mukaan puun pienpoltto on noussut merkittävimmäksi pienhiukkasten ja mustan hiilen päästöjen lähteeksi Suomessa. Metsämittari-palvelu on kehitetty yhdessä Suomen metsäkeskuksen ja Oulun ammattikorkeakoulun kanssa, ja se on suunniteltu erityisesti alueellisten metsäohjelmien päivitystyöhön. Laskelmat perustuvat valtakunnan metsien inventoinneissa kerättyihin tietoihin. Muun muassa näihin kysymyksiin löytyy vastaus Luonnonvarakeskuksen (Luke) Metsämittari-verkkopalvelusta. Tällä hetkellä palvelussa ovat mukana Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat. paljonko metsänomistajalle pitäisi maksaa hiilensidonnasta, jotta tämän kannattaisi antaa metsänsä kasvaa hiilivarastona
Joskin pienemmälläkin jutulla voi olla rooli jossakin isommassa kokonaisuudessa. Lähikuljetus kävi näppärästi omalla ajokoneella. Omistaja On tietysti viettänyt monta unetonta yötä, soittanut kymmenittäin puheluita ja käyttänyt lukemattoman määrän työtunteja asian selvittelyyn. Kauppakirjassa oli veroteknisten syiden takia sovittu, että maksuja suoritetaan vasta helmikuulla sen mukaan, mitä puita on viety. Varmaa lienee se, että vain puuauto on pinot vienyt, ei tuollainen määrä pikkuperäkärryihin mahdu. Kadonneen koivukuidun opetus jarmo sirola Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. ensiKsi Omistaja tarKisti oman kirjanpitonsa, montako ajokoneen kuormaa hän oli ajanut. Asia on kesken, selviäminen epävarmaa. Aivan normaalia ja jokapäiväistä, että puita kuljetetaan sitä mukaa, kun niitä saadaan jonkinlainen pino – ei siinä mitään merkille pantavaa. Firma puolestaan on vakuuttunut kannastaan, että he eivät ole puita vieneet. Vaikuttaisi kiistattomalta, että puita todella oli alun perin se määrä, mitä omistaja arvioi. Samoin kuljetuksen avainyrittäjä on antanut lausunnon, että he eivät ole puita kuljettaneet. Koivukuidulle kyllä löytynee monenlaista ottajaa. Jonnekin on kuorma purettukin, yhteen tai useampaan paikkaan. Hän teki isosta ensiharvennuksestaan hankintakaupan viime vuonna ja hommasi moton hakkuulle lokakuussa. Kaverini hieraisi silmiään, kun sai välimittaustodistuksen: sata mottia koivukuitua oli kadonnut. Kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia. Nyt kun välimittaustodistus saapui, siinä oli maksu vain 400 motista, vaikka puita omistajan käsityksen mukaan oli viety 500 mottia. Märän talven vuoksi korjuu on ollut haasteellista ja niukkaa, moni liiteri huutaa tyhjyyttään. Ajettiinpa ajokoneella vielä rekkaakin varten määrätty määrä kuormia tienvarteen ja varmistettiin tukkiautoon mahtuva määrä. Onhan kyseessä muutaman tuhannen euron asia. Marraskuun alkupuolella ensimmäinen satsi olikin valmis, eikä aikaakaan, kun tukkiauto vei kuorman pois ja toisenkin. Ostohenkilö on omat toimensa selvittänyt ja tutkinut tukkiautonkin liikkeet. Tehtiin myös vielä useampi koe-erä, jotta ajokoneen kuorman mottimäärä varmistui. Sitten kaivettiin moton tietokoneesta motit. Kuka puut vei, minne ne vietiin, mistä viejä sai tiedon tai vinkin puupinon olemassaolosta – vai oliko kaikki puhdasta sattumaa. Firman kanssa oli sovittu, että omistaja ilmoittaa sitä mukaa ostohenkilölle, kun rekkakuorman edestä puita tulee tienvarteen. Poliisin tutkintakeinot ovat rajalliset, eikä kyseessä ole raskaamman luokan tapahtuma. Omistajalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin toimittaa tutkintapyyntö poliisille. Mielenkiintoista on nähdä, missä määrin poliisi pystyy resurssipulassaan paneutumaan tämän laatuisiin asioihin. Marraskuun lopulla, jouluja tammikuussa lähti myös kuormia. Todistuksessa oli merkitty viedyt kuormat, paitsi kaksi lastausta marraskuun alkupuolella. Milloin mikäkin tukkiauto kyläteillä kurvailee. Ku va : Tu u li KK i Si ro la luottamus hyvä » kontrolli paras metsälehti makasiini 43 Oma metsä » metsäläisen AllAkkA 7601_.indd 43 5.3.2020 14.13. Aina uudelleen ja uudelleen putkahtaa esiin esimerkkejä ihmisen kekseliäisyydestä, niin hyvässä kuin huonossa.. Mutta yksi ainakin on varmaa: opetusta taas olemme saaneet. Asiaa tietysti vaikeuttaa se, että epäselvät kuljetukset ovat tapahtuneet kolme kuukautta sitten
Kesän 2018 lämpimyyden ansiosta Etelä-Suomen kuusikot ovat monin paikoin väärällään käpyjä. Tällöin koko homma voidaan joutua aloittamaan alusta kostuttamalla käpyjä. Olen kerännyt kasan kuusenkäpyjä tarkoituksena kylvää siemenet luontoon. Taimitarhoilla siementen tuleentumisen jälkeinen horros on poistettava, jotta kaikki siemenet itäisivät ja kehittyisivät taimikennoissa tasatahtia. Jos minulla olisi ylimääräiKuusen käpyjen paras keruuajankohta on joulu-helmikuussa, sen jälkeen tuhoriski alkaa kasvaa. Tämä vähentää homeongelmia ja päällepäin näkymättömien siementuholaisten riskiä. Pienkoneiden asiantuntija Metsäverotus väinö siKAnen Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija luonto seppo vuoKKo Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija Kysy pois! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. läHetä KysyMyKsesi: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4a, 0020 Helsinki. Miten hyödynnän käpyjen sieMensadon. Kevättä kohden tuhoriski ja alkava siementen variseminen heikentävät talteen saatavaa siemensatoa. Kylmäkäsittelyssä siemeniä säilytetään muutamasta viikosta kuukauteen alle +5 asteen lämmössä ja noin 30 prosentin kosteudessa. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Karistaminen aloitetaan varovasti, lämpöä lisätään pikkuhiljaa 35–50 asteeseen. Kokemukset kuusen kylvöstä ovat enimmäkseen huonoja. Kotioloissa karistaminen voidaan tehdä ilmavissa säkeissä tai ritilällä, josta siemenet tippuvat alla olevaan laatikkoon. Entä mikä olisi sopivin aika kylvää siemenet metsään. Hienojakoisilla mailla huomattava osa mättäisiin syntyvistä sirkkataimista tuhoutuu ensimmäisenä talvena pintaroutaan eli rousteeseeen. » Kuivat ja lämpimät loppukesät saavat kuuset kukkimaan seuraavana keväänä. Jos keruuajankohta on sateinen, kävyt on syytä esikuivattaa tai viedä mahdollisimman nopeasti karistettavaksi. oma metsä » Lukijoiden kysyMykset 44 Metsälehti Makasiini 7602_.indd 44 5.3.2020 14.16. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Lähiviikkoina siemenet alkavat varista hangelle tuulen kuljetettaviksi tai suoraan mustaan maahan. Liian nopea lämmitys kuivattaa käSam i Karp pine n pyjen pinnan lukiten käpysuomut. Seuraavina vuosina hentoja taimia on oltava valmis auttamaan pintakasvillisuudelta. Taimitarhoilla siemenet karistetaan kävyistä uuneissa, joissa prosessia valvotaan automaattisesti. Kuusen käpyjen paras keruuajankohta on joulu-helmikuu, jolloin siemen on ehtinyt kypsyä. Tarvitsevatko siemenet jotain erityistä käsittelyä. Metsäverotus HAnnu jAuHiAinen Metsänomistaja ja veroasiantuntija MetsänHoito KAri MieliKäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori Koneet leo sAAstAMoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Metsäkylvössä siementen ei ole pakko itää samaan aikaan, vaan eriaikaisesta itämisestä voi olla jopa hyötyä. Mikä olisi paras tapa kuivattaa kävyt. Kävyt kannattaa säilyttää karistamiseen saakka kuivassa ja hyvin tuulettuvassa paikassa, esimerkiksi aitassa
siä kuusen siemeniä, kylväisin niitä laikkujen reunoille männyntaimikkoon tai koivikon alle. Paras kylvöajankohta on toukokuun puolivälissä kevätkosteaan maahan. hanabensiinistä pienmoottoribensiinin käyttöön, kaasutinta voi joutua säätämään parhaan mahdollisen tehon saavuttamiseksi. Jos myymme rakennuspaikat, miten niiden hankintahinta määräytyy. Jos todellista hankintahintaa ei voida selvittää, on mahdollista käyttää tilan ostossa käytettyä hehtaarikohtaista keskihintaa. Leo saastaMoinen Miten paLstan osan hinta MääRäytyy. Mieto Aspen 2 on väriltään kellanruskea ja haju on kerosiini. Hajusta on maininta: hiilivedyt. Kun alue on suuremman tilan osa, on usein vaikea selvittää osaalueen hankintahinta. Nesteen Pro 2T on väriltään kirkas ja voiteluaineistettuna sinertävä. Jos tila-arvio ja metsätaloussuunnitelma ovat tallessa, niiden avulla voidaan määritellä osa-alueen hankintahinta. kaRi MieLikäinen eRoja pienkonebensoissa. Tarkoitus on liittää suurin osa siitä yhteismetsään ja jättää itsellemme noin 3 hehtaarin palsta, jolle on osayleiskaavassa merkitty kaksi rakennuspaikkaa. Teillä on myös oikeus käyttää hankintahintaolettamaa, joka on 40 prosenttia myyntihinnasta ilman kuluja. Metsävähennys on hyödynnetty kokonaan. Nesteet säilytetään alle 50 asteen lämpötilassa ja suojassa auringon paisteelta. ›› Metsälehti Makasiini 45 7602_.indd 45 5.3.2020 14.16. » viimeisten käyttöturvallisuustiedotteiden perusteella polttonesteiden fysikaalisia ja kemiallisia perusominaisuuksia koskevissa tiedoissa ei näytä koneen käytön kannalta olevan merkittäviä eroja eri yritysten pienkonepolttonesteiden välillä. Käyttäjän kannalta polttonesteiden värissä ja hajussa on kuitenkin eroja. Onko sillä merkitystä, myydäänkö ne ennen yhteismetsään liittymistä tai sen jälkeen. Nesteen on ainakin toiminut sahoissa hyvin, mutta Aspenin hinta on halvempi. Onko pienkonebensojen laadussa eroja. Käyttäjä voi vaikuttaa polttonesteen ominaisuuksiin säilyttämällä polttonesteen tiiviisti suljetussa alkuperäispakkauksessa paikassa, jossa on hyvä ilmanvaihto. Jos käyttäjä siirtyy ns. » HanKintaHinta määräytyy maksamanne kauppahinnan mukaan. Muihin vaihtoehtoihin voidaan lisätä hankintaja myyntikulut. Olemme omistaneet vaimoni kanssa 22 hehtaarin metsäpalstan vuodesta 2002. Sillä, myyttekö alueen ennen tai jälkeen yhteismetsään liittymistä, ei ole merkitystä
Nimimerkki R.ritvan kuva. Kynnet näkyvät: pois putoaa kissa. Supikoiran puolesta puhuu paikkakin. Valitusaika on puoli vuotta. Varpaita on neljä: ehdokkaista karisee saukko. Väinö sikanen kenen jäLkiä. Ketun jälki olisi suikea, selvästi leveyttään pitempi, joten supikoira. Myynti: AGCOSUOMI.FI Oma metsä » Lukijoiden kysymykset 46 Metsälehti Makasiini 7602_.indd 46 5.3.2020 14.16. Tässä kuvassa vihjeen jälkien koosta antavat siinä näkyvät heinät. » Kun eläinten jälkiä alkaa tunnistaa, pitää ensin katsoa jäljen koko. Ei kumpikaan lajeista kyllä rantoja viero, mutta supikoira etsii ravintoaan paljon useammin veden rajasta kuin kettu. alv 24 %. Hinta voimassa 1.1.-30.4.2020 välillä tehtyihin uusiin tilauksiin. Kumpikin osakas joutuu maksamaan osuudestaan varainsiirtoveron ja lisäksi on maksettava luovutetun osuuden luovutusvoitosta luovutusvoittovero, ellei kysymyksessä ole lähisukulaiset, jotka ovat vapautettu luovutusvoittoverosta. Jos riitaista metsätilaperintöä jakaa oikeuden määräämä pesänjakaja, niin voiko yksi osakkaista tarjota perintötilasta osuuttaan vaativalle tilan osan sijaan jo omistamaansa metsätilaa. Jos vaihtokauppaan päädytään, niin selvyyden vuoksi olisi järkevää tehdä ainakin osittainen perinnönjako ennen vaihtokauppaa, jolloin kaupan toisena osapuolena ei enää olisi kuolinpesä. Veden eläjistä piisamilla on pitkät varpaat, samoin majavan etujaloissa. Tällaisia jälkiä oli viime keväänä joen penkassa. Pesänjakajan jaosta on oikeus valittaa käräjäoikeudelle. Mitä veroseuraamuksia siitä tulisi ja voiko pesänjakaja niin tehdä. l seppo Vuokko Joen rantapenkalla on pistäytynyt supikoira. » PesänosaKKaat voivat esitellä pesänjakajalle erilaisia vaihtoehtoja pesän jaosta. www.kesla.com JUHLAVUODEN ERIKOISMALLI Keslan 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi upea PATU-punainen, loistavasti varusteltu KESLA 203T + 104 -paketti NYT ERIKOISHINTAAN 22 060 € Since 1960 60 YEARS # Y OU RLIFETIME M A T C H ETUSI 2240 € Hinta sis. Sovussa tehty jako saa lainvoiman heti, kun jakosopimus on allekirjoitettu. Kumpikin osapuoli on samalla kertaa ostaja ja myyjä. Riitaisa jako menee vielä käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Jäljelle jäävät kettu ja supikoira. Tassu on ollut pienehkö, leveydeltään alle viisi senttiä. Valokuvatessa olisi hyvä sijoittaa jälkien viereen jokin esine, josta jälkeenpäinkin voi koon mitata tai päätellä. Pesänjakajalla on kuitenkin oikeus jakaa pesän varat oman harkintansa mukaan, vastoin osakkaiden vaatimuksia. Mikähän eläin siinä on käynyt. Tarkempi sisältö myyjältäsi. Verotuksellisesti kysymyksessä on kauppa. Arvelisin, että vaihtokaupalle pitää olla vahvat perustelut, jotta pesänjakaja lähtisi sellaista tekemään, jos sitä toiset osakkaat vastustavat. Kumpikin osakas saa metsävähennyksen. Jos alue menee muuhun kuin metsätalouden käyttöön, niin käytettyä metsävähennystä ei tulouteta. Tavoitteena on estää tilan pirstoutuminen. Väinö sikanen Vaihtokauppa piRstoutuMista estäMässä
Ketjut on pakattu jämäkkään muovilaatikkoon, joka sopii niiden säilyttämiseen auton takakontissa. Äkkiseltään ketjujen sovittaminen pyörälle tuntui vaikealta. Malli sopii useimpiin 15–17-tuumaisiin vanteisiin. Ei huviajeluun Koekentäksi jäädytimme muutaman metrin mökkitien mäkeä. Ketjujen sopivuus omaan autoon on syytä kuitenkin varmistaa ennen ostamista. Käyttöohjetta ei ollut suomeksi, mutta havainnollisesti kuvitettu ohje helpottaa asennusta kielimuurin takaakin. Ketjuilla pyörän pito parani ratkaisevasti. Tätä ei mainittu käyttöohjeissa. Lisäksi ketjun pito säilyy, vaikka pyörä pyörii tyhjää, mikä helpottaa liikkeelle lähtöä. käsitellä paljain käsin ja rauta on talvella tunnetusti polttavan kylmää. l teksti mikko riikilä kuvat sami karPPinen sin nastarenkain ei onnistunut, vaikka kuinka koetti hivuttaa autoa kytkimellä keventäen liikkeelle. Mutta jäisellä ja lumisella alustalla ketjuista on ainakin kaksivetoautoilijalle iso apu. Mäkilähtö ketjuttomalla Kia Ceedillä viime syksynä asennetuin nokialaiKöyhän miehen neliveto Husky 225 Professional -lumiketjut >> Vahvuudeltaan 16 millin ketjua >> Sopii useimpiin 15–17 tuuman rengaskokoihin >> Pakkauksessa kaksi ketjua >> Myynti esimerkiksi Motonet Oy >> Hinta 79,90 €/pakkaus Plussat ja miinus + erinomainen pito + asettuu napakasti renkaalle hankala asentaa Pito paranee merkittävästi, kun auton vetäville pyörille virittää lumiketjut. Ilmastonmuutostako lienee, mutta tänä talvena vuoroin sulaneet ja jäätyneet metsäja sivutiet ovat käyneet painajaismaisen iljanteisiksi. Saviselta pelloltakin päästiin lumiketjujen avulla viime kesänä pois, kun nelivetoautosta loppui pito kesken.. Ohjeen tärkein neuvo on harjoitella ketjujen asentamista helpoissa olosuhteissa. Sitä helpottaa, kun autoa siirtää ennen ketjujen lopullista kiristämistä sen verran, että rengas pyörähtää varttikierroksen. Ilman nelivetoa meno jäisillä pikkuteillä on ollut hankalaa. Jo kävelyvauhdissa ajotuntuma oli, sanoisinko rouhea. Ja jos maksutaseen vaje hidastaa aiottua Audi Quattron hankintaa, voi mennä vaikka Motonettiin ja ostaa lumiketjut. Huvikseen ketjuilla ei kukaan ajele. Nastarenkaan pito jäällä loppuu heti, kun pyörä sutii vähänkin. Käyttöohjeessa ketjuilla ajamisen enimmäisnopeudeksi määriteltiin 50 kilometriä tunnissa, Kian oma manuaali neuvoi ajamaan ketjut päällä enintään 30 kilometriä tunnissa. Pelkästään niiden sovittaminen on sen verran hankalaa ja ikävää, koska niitä pitää lopulta Katso video Metsälehden Youtubesta, Oma metsä » Pikatesti metsälehti makasiini 47 7603_.indd 47 5.3.2020 14.17. Lumiketjun pito jäisellä tiellä säilyy vaikka rengas alkaa sutia. Husky 225 -ketjut sopivat useimpiin 15-17 tuuman renkaisiin. Kokeilemamme Husky 225 -ketjut saa kahdeksalla kympillä
Metsävähennys on verotettavaa metsätalouden tuloa pienentävä laskennallinen verovähennys. Nyt hän myy naapurimökkiläiselle tilasta Kivikko 10 hehtaarin määräalan. Hän on käyttänyt metsävähennystä vuoteen 2020 mennessä 80 000 euroa sitä mukaa, kun hän on saanut tuloja näiltä tiloilta. Esimerkki 1. Lisäyksen määrä on enintään metsänomistajan kaikkien käytettyjen metsävähennysten määrä ja enintään se määrä, jonka myyty metsä on myyjälle aikanaan tuonut. Villelle kertyy kaupasta verotettavaa luovutusvoittoa 20 000 euroa. Jos vähennysoikeuttaan haluaa käyttää, on verovelvollisen metsänomistajan vaadittava metsävähennystä metsäveroilmoituksessaan. 10 hehtaarin kokoisen määräalan kauppahinnaksi sovitaan 60 000 euroa. teKsti pirjo havia piirros veera Komulainen 48 Metsälehti Makasiini oma metsä » PEriNtöMEtsä 7604_.indd 48 5.3.2020 14.19. Kaupassa aikanaan muodostunut metsävähennyspohja oli 16 800 euroa. Koska kaupan kohteena on määräala, jonka pinta-ala on kolmannes tilan Kivikko pinta-alasta, lisätään luovutusvoittoon enintään kolmasosa Kivikon hankinnasta vuonna 2005 syntyneestä metsävähennyspohjasta, joka oli 60 prosenttia hankintamenosta: 1/3 × 0,6 × 120 000 € = 24 000 €. Sitä voi myös joutua maksamaan takaisin luovutusvoiton verotuksessa. Luovutusvoittoon kuitenkin lisätään lähtökohtaisesti kaikki Villen käyttämä metsävähennys, mutta enintään se määrä, jonka nyt myytävä kohde on aikanaan Villelle tuonut. Käytettävissä oleva metsävähennysoikeus näkyy nykyisin verottajan OmaVero-palvelussa. Jos vastikkeetta – siis perintönä tai lahjana – saatu metsä myydään, lisätään luovutusvoittoon tai -tappioon käytettyä metsävähennystä vain, jos saannon mukana on aikanaan siirtynyt luovuttajalta saajalle metsävähennysoikeutta. Eeva myi perintönä saadun tilan kahden vuoden Käytetty metsä vähennys voi puraista Esittelimme tammikuun Makasiinissa metsävähennyksen perusteita. Ville osti tilan vuonna 2005 ja hankintameno oli tuolloin 120 000 euroa. Hänelle kertyi hankinnoista metsävähennysoikeutta kaikkiaan 190 000 euroa. Tilan Kivikko pinta-ala on 30 hehtaaria. Verotettavaa luovutusvoittoa tuleekin tässä määräalan kaupassa yli tuplasti sen, mihin Ville oli varautunut, kaikkiaan 44 000 euroa. Eeva oli aiemmin ostanut tilan Hakala veljeltään ja hän oli käyttänyt tästä hankinnasta syntynyttä metsävähennysoikeutta kaikkiaan 8 500 euroa. Vaimo lohduttaa Villeä toteamalla, että ”tämähän oli meille vain sitä korotonta lainaa valtiolta”. Esimerkki 2. Metsävähennys ja luovutusvoitto Metsävähennys ei kuitenkaan ainoastaan pienennä verotettavaa tuloa. Metsävähennyksen lisäys luovutusvoittoon Ville omistaa kolme metsätilaa, jotka hän on ostanut viimeisen 20 vuoden aikana. Tehdyt metsävähennykset lisätään luovutusvoiton verotuksessa myös luovutustappioon. Nyt pureudumme muutamaan erityistapaukseen. Siirtyneen metsävähennysoikeuden lisäys Eeva sai vanhemmiltaan perintönä metsätilan Perälä, jonka mukana siirtyi jäljellä olevaa metsävähennysoikeutta 2 000 euroa
Lisäys tehtiin, vaikka hän ei ollut saanut tältä perintötilalta lainkaan metsävähennyksen tekemiseen oikeuttavia tuloja. Vähennyksiä ei myöskään lisätä, jos luovutettu metsäkiinteistö on saatu vastikkeetta eikä sen mukana ole siirtynyt saajalle metsävähennysoikeutta, metsäkiinteistön luovuttaja ei saa luovutuksesta mitään vastiketta (perintö ja lahja) tai metsäkiinteistön luovutus on kokonaan verovapaa luovutusvoiton verotuksessa. Edellinen esimerkki kertoo myös sen, että metsävähennysoikeutta ja metsävähennyksen käyttöä seurataan verotuksessa omistajakohtaisesti, ei tilakohtaisesti. tilan mukana oli Eevalle siirtynyt. kuluttua saannosta. Tämä toteutuu yleisimmin lähiomaisten välisissä kaupoissa. Metsälehti Makasiini 49 7604_.indd 49 5.3.2020 14.19. Ei kaikissa luovutuksissa Kaikissa luovutuksissa metsäkiinteistön luovutusvoittoon tai -tappioon ei lisätä tehtyjä metsävähennyksiä. Luovutusvoittoon lisättiin käytettyä metsävähennystä 2 000 euroa eli se määrä, mikä ko. Tehtyjä vähennyksiä ei lisätä, jos luovutettu metsäkiinteistö ei ole ollut metsävähennysjärjestelmässä eli viimeisin vastikkeellinen hankinta (kauppa tai vaihto) on ollut ennen 1.1.1993. Tämän tilakaupan jälkeen Eevalla oli käytettävissään metsävähennysoikeutta seuraavasti: tilan Hakala metsävähennyspohja 16 800 euroa – käytetty metsävähennys 8 500 euroa + luovutusvoittoihin lisätty metsävähennys 2 000 euroa = 10 300 euroa
. Tästä on korkeimman hallinto-oikeuden päätös (KHO:2013:3). Metsävähennys hyödyttää siis kaikkia osakkaita, vaikka vain yksi osakas on sen yhtymälle omin varoin hankkinut. Yhtymän metsävähennysoikeus syntyy kuitenkin vain, jos yhtymä on luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien muodostama. Esimerkki 3. Yhtymäosuuden ostosta syntyy yhtymälle metsävähennyspohja. Osakkaana ei siis saa olla lainkaan yhteisöjä, ei myöskään yhteisetuuksia. Tällaiseenkin tilanteeseen voi yhtymässä olla syytä varautua keskustelemalla osakkaiden välisten veroetujen ja veronlisäysten vaikutuksista ja tavoista kompensoida mahdollisia epäoikeudenmukaisuuksia. Yhtymän metsävähennyksen käyttö Assi osti vuonna 2018 serkultaan kuudesosan osuuden serkusten metsäyhtymästä. Metsävähennys perinnönjaossa ja osituksessa Metsävähennyspohjaa muodostuu ositustai perinnönjakotilanteissa sille, joka käyttää metsän hankintaan osituksen tai perinnönjaon ulkopuolisia varoja, ei jaon kohteena olevia varoja. Yhdessä on päätetty, että metsävähennystä käytetään maksimaalisesti. Metsävähennys pienentää jokaisen yhtymän osakkaan verotusta 350 euroa (veroaste 30 % × vähennys 7 000 € / 6 osuutta). Asiaan ei siis vaikuta se, onko hän itse tuonut yhtymään metsävähennysoikeutta. Yhteisetuudet ovat itsessään oikeutettuja metsävähennykseen, mutta eivät yhtymän osakkaina. Hankinnasta muodostui metsävähennysoikeutta 7 000 euroa. Kun kuka tahansa osakkaista myy osuutensa metsävähennykseen oikeutetusta metsästä, tulee hänen verotettavaan luovutusvoittoonsa tai -tappioonsa lisättäväksi yhtymän käyttämä metsävähennys. Serkukset sopivat, että Assille korvataan yhtymän varojen jaossa hänen hankinnastaan toisille syntynyt etuus. Näitä ovat muun muassa yhteismetsät ja tiekunnat. Metsävähennyksen voi tehdä vain yhtymän yhteisessä metsäverotuksessa. Jos yhtymän osakkaat myyvät osuuksiaan aikojen saatossa, kertyy yhtymälle metsävähennysoikeutta jokaisesta uudesta kaupasta tai vaihdosta ja siten myös metsävähennystä tulee yleensä käytetyksi useana vuonna. Metsävähennys yhtymällä ja yhteismetsällä Myös verotusyhtymä voi hyödyntää metsävähennystä. Huolehdi muistiinpanoista Metsää omistavan verotusyhtymän osakkailla menee helposti pasmat sekaisin, kun mietitään metsävähennysoikeutta, metsävähennyksen käyttämistä ja luovutusvoittoon tehtävää lisäystä. Assin hankinnasta muodostunut metsävähennys pystytään hyödyntämään kokonaan, koska enimmäisvähennys olisi 7 200 euroa (60 prosenttia 12 000 eurosta). Hyvät muistiinpanot, joissa metsävähennyksen käytön lisäksi seurataan myös osakkaiden omistusaikoja, ovat ensiarvoisen tärkeät – selkeiden ja yhteisten pelisääntöjen ohella. 50 Metsälehti Makasiini oma metsä » PEriNtöMEtsä 7604_.indd 50 5.3.2020 14.19. l Lisätietoa löytyy metsävähennystä koskevasta Verohallinnon syventävästä ohjeesta: vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Ohjeet > Metsävähennys yhteisetuudet ovat oikeutettuja metsävähennykseen, mutta eivät yhtymän osakkaina. Uutta metsävähennyspohjaa ei kuitenkaan muodostu ositustilanteissa, joissa ulkopuolisin varoin maksetaan tasinkoa oman metsän säilyttämiseksi omassa omistuksessa. Vuonna 2019 yhtymässä myytiin puuta 12 000 euron arvosta. Lisäys tehdään korkeintaan sen suuruisena, mitä hänen omana omistusaikanaan on metsävähennystä käytetty. Luonnollisten henkilöiden, kuolinpesien ja yhtymien metsävähennysoikeus siirtyy metsän mukana yhteismetsälle silloin, kun näiden omistama metsä liitetään yhteismetsän alueeseen osuuksia vastaan
Miksi ei sitten tuoda puuta pohjoisempaa. Tuulivoiman tuottamaa sähköä tullaan käyttämään myös kaukolämmön tuottamiseen. Sähkön hinta on painunut Suomessa pysyvästi alas (eivät kuitenkaan siirtohinnat). Muutos olisi vielä nopeampi ilman sähkönsiirtohintojen nousua. Nykyisin se on kannattavaa, koska kivihiilellä ja turpeella tuotetusta sähköstä ei tarvitse maksaa lainkaan hiiliveroa. Jyrki ketola Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Pohjoisempana kuitupuuta toki riittää oikein hyvin. Kun kivihiiltä ja turvetta korvataan kalliimmalla puulla, hiiliverosta vapaa sähköntuotanto voimalaitoksissa ei enää kannata. MetsäoMistajan kannalta näkymä on kiva: ensin puun energiakäyttö lisääntyy, sen jälkeen tuulivoima korvaa puuta. Suurista kaupungeista Turku, Lahti ja Vantaa ovat lyhyessä ajassa lisänneet puuenergian käyttöä merkittävästi. vat hyvällä hyötysuhteella sekä sähköä että lämpöä. Seuraavana mukaan tullee Espoo, jossa suljetaan Suomenojan kivihiilivoimala. Ongelmana vain on, että kuitupuukin on lähes täyskäytössä Etelä-Suomessa. Etelä-Suomessa ei ole käyttämätöntä metsäteollisuuden sivuvirtoina tulevaa kuorta ja sahanpurua. Teollisuuden, kaupan ja rakennusten hukkalämmön talteenotto ja maalämpö yleistyvät nopeasti. Suurin tekijä on tuulivoima, jonka tuotanto käytännössä ilman tukia tulee lisääntymään voimakkaasti. Metsälehti Makasiini 51 Rahapuu kolumni 7605_.indd 51 6.3.2020 14.18. Se nostaa puun hintaa. Yritykset haluavat tulla hiilineutraaleiksi, eli käytännössä siirtyä käyttämään uusiutuvia energiamuotoja. Tuulivoima painaa sähkön hinnan Hanhikiven kannalta liian alas. Näillä alueilla puuta riittää, mutta se tarvitaan tulevaisuudessa pääosin alueen omaan käyttöön. Seuraavaksi alkaa vähentyä turpeen käyttö. Mutta onneksi biojalostamot, jotka korvaavat öljyä, kivihiiltä ja puuvillaa, tulevat tilalle. Kun tuulee koko Suomessa, sähkön hinta menee todella alas ja sillä lämmitetään suuria vesivarastoja, joita käytetään kaukolämmön tuottamiseen. käytännössä kaikkien edellä mainittujen isojen kaupunkien voimalaitokset tuottaNopea muutos Ongelmana vain on, että kuitupuukin on lähes täyskäytössä Etelä-Suomessa. . Nyt mukaan on tulossa kivihiilen käytöstä kuuluisa Helsinki. Eli puun lisäkäyttö energiatuotantoon tuodaan ulkomailta, lisätään päätehakkuilta saatavaa risujen korjuuta ja poltetaan lisääntyvässä määrin kuitupuuta. Joskus valmistuu myös Olkiluoto 3. Vuosaareen rakennetaan suuri puuta käyttävä lämpölaitos, jolla korvataan suljettavan Hanasaaren kivihiilivoimalan lämmöntuotantoa. Muutos ei ala joskus tulevaisuudessa, vaan se on jo täysillä käynnissä. Kaikki on jo käytössä. Kotitalouksien lämmitykseen käyttämä polttoöljy korvaantuu sähköllä – vesikiertolämmitys voi jäädä, öljykattila vain vaihtuu sähköllä lämpiäväksi varaajaksi. Suuria käyttäjiä ovat muun muassa Oulu, Kuopio, Seinäjoki, Jyväskylä ja Rovaniemi. Osallistumme vahvasti ilmastomuutoksen torjuntaan. Tulemme näkemään lähiaikoina lisää yrityksiä, jotka kertovat, miten he aikovat sen tehdä. Suomeen ei tulla rakentamaan uusia sähköä ja lämpöä tuottavia voimalaitoksia. Puuntuottajan näkökulmasta mielenkiintoista on se, että lyhyellä aikavälillä puun energiakäyttö lisääntyy. Pyhäjoen Hanhikivelle suunnitellun ydinvoimalan omistajat taatusti toivovat jotain keinoa luopua hankkeesta, sillä siitä tulee äärimmäisen tappiollinen. Aiemmin saman ovat tehneet Hämeenlinna ja Tampere. Kivihiilen ja turpeen käyttö vähenee. läMMitys ja sähköntuotanto ovat nopeassa muutoksessa
53,82 . 16,00 Ensiharvennus . 18,56 . . Puunmyyntisuunnitelmia olemme tehneet tänä vuonna yli kolmanneksen tavanomaista vähemmän”, Lahdenmaa sanoo. . Toisaalta kuitupuulla ei tunnu vieläkään olevan menekkiä.” Kesäkohteilla kysyntää Etelä-Karjalassa kaikki kesäja kelirikkokorjuukelpoiset kohteet menevät nyt hyvin kaupaksi. . 59,76 . . . . 16,98 . 37,66 . . . . Kauppojen vähäisyyden vuoksi ainakin Lapin ja Etelä-Pohjanmaan hintatilastot ovat jääneet välillä julkaisematta. . . . . . TeksTi sami karppinen kuva HeTa välimäki raakapuun kantohinnat koko maa Tukkipuu kuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . Myös hakkuutähteiden hinnassa voi olla neuvotteluvaraa. . . . . 20,83 . 12,26 . Kesäkorjuukelpoisia kuusen päätehakkuuleimikoita pyritään ostamaan nyt Etelä-Pohjanmaalla etenkin sahureiden toimesta aktiivisesti. . ”Kauppa ei ole käynyt, eikä kunnollisia talvikorjuuolosuhteita ole ollut koko talvena. . 55,83 . . 51,71 . . 42,91 . . 20,37 . 12,74 . 48,56 . 18,24 Harvennushakkuu . . 15,60 Ensiharvennus . 44,15 . . 16,92 . . . . . 58,93 . . 44,27 . . . 16,41 . 17,20 . 59,81 . . 44,39 . . . 16,32 Uudistushakkuu . 56,87 . . . Korjuunkin voi saada nopealla aikataululla. . . 17,26 . 43,07 . 57,76 . 51,37 . 16,22 Ensiharvennus viikko 9 Kuusitukkileimikon hyvän tien varresta voi nyt saada Eteläja Keski-Suomessa kaupaksi kelpo hintaan ja nopeaan korjuuseen. 49,45 . . 16,86 . . 58,83 . 18,88 . 35,32 . 50,62 . . 12,56 keskisuomi Tukkipuu kuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . . 37,38 . 53,85 . talous » Puumarkkinat 52 Metsälehti Makasiini 7606_.indd 52 6.3.2020 14.20. Puunhinnatkin ovat Kuusitukista vauhtia kevään puukauppaan Kuusitukin hinta kipuaa päätehakkuilla monin paikoin jo yli 60 euron. 21,82 . 16,66 Uudistushakkuu . 57,72 . 17,64 . 42,67 . 18,61 Harvennushakkuu . ”Talvi jäi tulematta, joten kesäkohteista on kova kysyntä. 16,21 Uudistushakkuu . 38,21 . Viime viikkoina yksi artikkeli on puukaupassa kuitenkin noussut ylitse muiden. . . . . 16,71 . . 20,01 . 54,63 . 20,33 . Se on näkynyt myös hinnassa. . Nämä järeät kuuset korjattiin Ruokolahdelta. . 17,96 . ”Kuusitukin hinta on kivunnut tarjouksissa yli 60 euron, mikä on metsänomistajalle kelpo hinta. 60,42 . . 12,13 eTeläsuomi Tukkipuu kuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . Toiminnanjohtaja Jarmo Lahdenmaa Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistyksestä vahvistaa puukaupan verkkaisen rytmin. . . 19,17 . Alkuvuoden vAisu puukauppatahti on näkynyt hintatilastoissakin. 12,70 . 18,39 Harvennushakkuu . . . 38,85 . 16,55 . . 56,15 .
18,74 . Suomessa tuotettavan korkeamman laadun kuusisahatavaran kysyntään tuhopuun vaikutus on kuitenkin ollut vähäisempi. . 45,65 . 19,40 . . . 45,67 . . . 12,73 ?. 38,83 . 20,14 . 12,82 Ensiharvennus . . ”Sen sijaan Kiinassa osa tuontisatamista on kiinni. 15,51 . savokarJala Tukkipuu kuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 50,88 . nyt on hyvä aika kysyä tarjouksia sopivista kohteista. 54,03 . . . . . . . . . . 42,47 . 57,63 . . . . . 12,55 . 37,72 . . 40,92 . 50,38 . Metsänomistajakunnassa tunnelma on sen sijaan vielä odottavainen”, toteaa aluepäällikkö Tuomas Kähö Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksestä. 14,69 Ensiharvennus . . 44,83 . . 11,64 kYmisavo Tukkipuu kuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 42,95 . 17,29 . 54,19 . . 53,74 . 32,85 . . 11,73 lappi Tukkipuu kuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 18,79 Harvennushakkuu . 37,06 . ”Markkinatilanne on edelleen haastava Keski-Euroopan ylitarjonnan johdosta. . . . 55,82 . 51,25 . Tämä tuntuu myös Suomessa, sillä sahatavaraviennistä 12 prosenttia suuntautui viime vuonna Kiinaan.” Metsälehti Makasiini 53 7606_.indd 53 6.3.2020 14.20. . 15,75 . . . 14,61 . 44,97 . 44,59 . 17,78 Harvennushakkuu . 13,92 Uudistushakkuu Harvennushakkuu . 21,69 . . . . . . 12,87 . 19,22 . 15,85 . 32,68 . . 17,73 . 17,61 . . Maailmantalouden peikoksi noussut koronavirus ei ole Valosen mukaan vaikuttanut Euroopan sahatavaramarkkinoihin toistaiseksi merkittävästi. 54,45 . 55,53 . 17,01 Uudistushakkuu . Mutta nyt on hyvä aika kysyä tarjouksia sopivista kohteista.” Sahatavaravarastot sulamassa Pellervon taloustutkimuksen metsäekonomisti Matti Valosen mukaan Suomen sahatavaran varastot ovat painuneet pidemmän ajan keskiarvoa alhaisemmiksi tuotannonrajoitusten ja talven työtaistelutoimien takia. . 52,42 . . . . 14,71 . Suomessa kuusitukin kysyntää selittää etenkin se, että kesäkorjattavia leimikoita ei ole juuri varastossa”, Valonen kertoo. . 15,29 Ensiharvennus . 13,48 . 58,96 . . . 41,62 . 55,21 . . 50,06 . 12,16 . 19,20 . 47,53 . . 15,76 . laskussa * ei vertailutietoa eTeläpoHJanmaa Tukkipuu kuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus kainuukoillismaa Tukkipuu kuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . Aamulla katsotaan ikkunasta kelin mukaan mihin suuntaan lähdetään. 19,94 . . 15,31 Uudistushakkuu . 16,15 . . . 13,24 Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi nousussa. . 51,93 . 17,41 Harvennushakkuu . . . ”Tosin tilanne vaihtelee sekä ostolla että korjuulla poikkeuksellisen nopeasti. . . . . nousussa ?. . 37,67 . 49,05 . . 45,09 . 40,85 . . . 16,62 Uudistushakkuu . . 9,07 poHJoispoHJanmaa Tukkipuu kuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . 18,94 Harvennushakkuu . 14,60 Uudistushakkuu . . 56,91 . . Kiinnostavimmilla päätehakkuukohteilla havutukkien hinnat ovat Kähön mukaan ainakin Lappeenrannan seudulla kivunneet hyvän matkaa päälle 60 euron. 18,84 . . 15,67 . . 16,68 Ensiharvennus . . . . . . . . 12,15 . 45,81 . . . 18,06 . . . . . 47,17 . 16,37 . . . . 15,67 . 17,68
Kylätien varressa sijaitseva kuusikko oli edellistalvena kärsinyt lumituhoista. Vertailun perusteella parJäreä kuusitukkileimikko kevään korjuuseen kuusikon päätehakkuu etelä-karjalassa puuTavaralaJi m³ €/m³ YHTeensä € Mäntytukki 45 57,50 2 587,50 Mäntypikkutukki 5 28,50 142,50 Mäntykuitu 10 23,50 235,00 Kuusiainespuu 530 52,95 28 063,50 Kuusilaho 20 17,50 350,00 Koivukuitu 9 21,50 193,50 Haapakuitu 2 8,00 16,00 YHtEEnsä (arvio) 621 31 588,00 haaksi todettiin tarjous, jossa kuusiainespuu oli hinnoiteltu runkohinnalla. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tiedot kerätään viikoittain. Kesäkorjuukelpoinen leimikko hyvän tien varressa herätti runsaasti kiinnostusta ostajissa. Kuusikuidun puutavaralajikohtaiseksi hinnaksi arvioitiin 21 euroa. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Runkohintaa puolsi myös se, että näin metsänomistajalle ei jäisi riskiä tukin katkonnasta. Metsänomistaja päätti metsänhoitoyhdistyksen neuvojan kanssa tehdyn tilakäynnin päätteeksi teettää vajaan kahden hehtaarin kokoisen avohakkuuleimikon. Voittavan tarjouksen runkohinta 52,95 euroa vastasi metsänhoitoyhdistyksen arvion mukaan puutavaralajihinnoitteluksi muutettuna noin 63 euron kuutiohintaa kuusitukille. Viikko-ostojen Määrä 10 20 30 40 50 Viikko Milj. m3 0,5 1,0 1,5 2,0 2020 2019 kuukAuden PuukAuPPA kehnojen talvikorjuukelien vuoksi kesäkorjuukelpoisista tukkileimikoista on tehty Etelä-Karjalassa kauppaa aktiivisesti. Leimikko korjataan lähiaikoina.. l saMi karppinen talous » Puumarkkinat 54 Metsälehti Makasiini 7606_.indd 54 6.3.2020 14.20. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Metsänhoitoyhdistys kysyi leimikosta valtakirjalla tarjouk set kaikilta alueen puunostajilta. Puusto oli vanhaa ja järeää, joten avohakkuu oli ainoa varteenotettava hakkuutapa. Puukauppatilastossa esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Metsäkuljetusmatkaa leimikolta tien laitaan on alle sata metriä. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Muut puulajit myytiin puutavaralajikohtaisella hinnoittelulla. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa
Maastot ovat helppokulkuiset ja metsäkuljetusmatkat lyhyet. Viime vuonna Etelä-Savossa maksettiin hintaseurantani mukaan metsätiloista keskimäärin neljä prosenttia alle summa-arvon. H a n n U Li Lj Er o o s Metsälehti Makasiini 55 Talous » tilaKauppa 7606_.indd 55 6.3.2020 14.20. Myyntiesitteen mukaan tilalla oli ainespuuta 3 600 kuutiota eli keskimäärin vain 56 kuutiota hehtaarilla. Siitä oli odotusarvolisän osuus hieman yli puolet, koska nuorissa kasvatusmetsissä on paljon arvokasvua. kuukAuden tilAkAuPPA etelä-sAvossA myytiin tänä talvena 64 hehtaarin metsätila. Loppuosa jakautuu tasan männyn ja koivun kesken. Hyvillä kohteilla on vahva kysyntä. Ostaja oli varainhoitoyhtiö FIM:in metsärahasto. Hannu Liljeroos arvioi kohteen ja totesi kuviotiedot varsin luotettaviksi. Tukkipuun osuus on seitsemän prosenttia. Tässä kaupassa mentiin saman verran yli.”?l Mikko häYrYnen Kunto ja sijainti nostivat hintaa tilakauppa etelä-saVossa PintA-AlA 64 ha kehitYsluokAt taimikot 25 ha, nuorta kasvatusmetsää 24 ha, varttunutta kasvatusmetsää 14 ha Puusto 3 600 m3, josta tukkia 250 m3 MYYntihintA 228?500 €, 3 620 € / metsämaan hehtaari, 63,50 €/m3 Eteläsavolaisen tilan puusto oli nuorta mutta hoidettua. Heti uudistettavaa puustoa ei ole. Metsärahaston voittajatarjous oli selvästi yli lähtöhinnan. Tilan summa-arvo oli 219 000 euroa. Tilan puustot ovat varsin nuoria, sillä taimikoita on 25 hehtaaria, nuoria kasvatusmetsiä 24 hehtaaria ja varttuneita 14 hehtaaria. ”Kuviointi oli tehty tarkasti ja kuvioiden rajat olivat maastossa selviä. Maapohjat ovat pääosin hyväkasvuisia tuoreiden kankaiden kivennäismaita, mutta turvemaatakin on vähän. Välittäjän lähtöhinta oli 172 000 euroa. ”Hyvä metsänhoidollinen tila ja sijainti ovat nostaneet kauppahintaa. Puuston arvoksi oli saatu 141 000 euroa. Taimikoiden arvo oli 50 000 euroa ja maapohjien 28 000 euroa. Pääpuulaji on kuusi, jota on noin puolet tilavuudesta. Tilasta tehtiin yli kymmenen tarjousta ja kauppahinta nousi 228 500 euroon. Kuvioita on paljon ja niiden keskikoko on alle hehtaarin. Sijainti oli hyvä Mikkeli–Lahti-valtatien tuntumassa ja tilalle oli toimivat tieyhteydet. Taimikot ovat pääosin varttuneita. Hyvinhoidettu tila on haluttu vaikka välittömiä hakkuumahdollisuuksia ei olisikaan. Tilaa on hoidettu hyvin eikä välittömiä toimia tarvita juuri missään”, Liljeroos kertoo
Hehtaarihinnassa näkyy yhden hyvähintaisen rahastokaupan vaikutus. Tilakauppoja tilastoivan Hannu Liljeroosin seurantaan on tammi-helmikuussa tullut 202 uutta, myyntiin tarjottua kohdetta ja 167 tehtyä kauppaa. Sijoittajilla on pulaa sopivista ostokohteista. Instituutiosijoittajat ovat ostaneet julkisesta tarjonnasta 55 kohdetta eli noin joka kolmannen. Pohjois-Karjalan 13 kaupasta kahdeksassa ostajana metsärahasto Suurimmat tilat myyty Lapissa, keskikoko 111 ha Puustoisimmat tilat myyty Pirkanmaalla. Tänä vuonna kauppoja on tehnyt viisi yhteismetsää ja kauppasummat ovat yhteensä 470 000 euroa. ”Tällä hetkellä vallitsee myyjän markkinat. Kohteiden keskikoko on 52 hehtaaria ja joukossa on muutama pienikin tila. Eniten kauppoja on tehty Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Metsärahastojen ja muiden suursijoittajien alkuvuoden ostomäärä vastaa viimevuotista tasoa. Esimerkiksi pohjoisessa Keski-Suomessa myydään kolmen tilan kokonaisuutta, jonka pinta-ala on 155 hehtaaria ja lähtö hinta 420 000 euroa. Pohjois-Pohjanmaalla eniten tarjontaa ja tehtyjä kauppoja Taimikoiden korkea osuus nostaa Etelä-Savon kuutiohintaa 1 1 1 2 2 2 4 4 4 3 3 5 5 5 Alkuvuosi on metsätilakaupan hiljaista aikaa. l Mikko häYrYnen Rahaa löytyy, ostettavasta pulaa Metsätilamarkkinoilla vuosi on alkanut verkkaisesti, mutta suursijoittajat ovat hereillä. Myynnissä on useita suuria kohteita, sillä seitsemässä lähtöhinta on yli 200 000 euroa. Tämä on selvästi vähemmän kuin vuosi sitten. Myyty ala on 6 042 hehtaaria, kun se vuosi sitten oli 7 062 hehtaaria. Monet yhteismetsät ovat aktiivisia lisämaiden hankinnassa. Ne ovat käyttäneet kauppoihin yhteensä 8,9 miljoonaa euroa, mikä on likimain puolet koko tilakauppaseurannan kauppasummasta. 56 Metsälehti Makasiini Talous » tilaKauppa 7606_.indd 56 6.3.2020 14.20. Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % €/ha €/m3 kerroin Varsinais-Suomi 4 1 28 Satakunta 8 6 132 Häme-Uusimaa 8 6 179 Etelä-Karjala 11 6 149 Kymenlaakso 9 6 165 Pirkanmaa 22 11 280 21 21 143 38 6 010 42 1,08 Etelä-Savo 13 12 390 40 9 80 28 3 778 47 0,93 Eja K-Pohjanmaa 26 17 471 37 8 79 20 2 499 32 0,90 Keski-Suomi 16 21 642 32 10 105 35 4 208 40 0,86 Pohjois-Savo 15 14 448 23 13 129 35 5 062 39 Pohjois-Karjala 6 13 380 42 8 86 32 3 561 41 0,88 Kainuu 12 9 358 Pohjois-Pohjanmaa 33 29 1 181 23 12 80 18 2 056 26 0,96 Lappi 19 16 1 239 23 7 68 14 1 408 21 0,96 Koko maa 202 167 6 042 lisäys helmikuu 111 77 2 699 meTsäTilakaupaT taMMi–helMikuussa 2020 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Rahaa tuntuu kyllä löytyvän”, Liljeroos toteaa.
Metsälehden kokeilussa käytettiin traktorikäytöllä ja sähkömoottorilla varustettuja klapikoneita sähkövirralla. Niiden tärkein kilpailija on niin ikään suomalaisomisteinen Pilkemaster. TeksTi mikko riikilä kuvaT sami karppinen ›› Japan ja Palaxin ammattilaismalleilla klapeja tulee vinhaan, mutta koneiden hinta rajaa ne lähinnä yrittäjäkäyttöön. Japasta on tarjolla myös hinattava, 365 Pro Road -malli, joka sopii kiertävälle klapintekijälle tai kimppakoneeksi. Palaxin tukkipöytien verottomat hinKlapilanssien kunkut Japa 365 pro ja palax C750 pro+ ovat tehokkaita klapikoneita, mutta hinta rajaa ne lähinnä ammattikäyttöön. Japan kone painaa 580– 1 100 kiloa ja Palax 810–930 kiloa eikä koneita – Japan Pro Road -malli pois lukien – voi siirtää ilman traktoria. Koneiden tehokas käyttö edellyttää tukkipöytää, jonne rangat tuodaan kuormaimella ja siirretään klapikoneen kuljetinhihnalle. Metsälehti Makasiini 57 Talous » KoKEilussa 7606_.indd 57 6.3.2020 14.20. Metsälehti Makasiini kokeili kahta ammattikäyttöön tarkoitettua klapikonetta, Japan 365 Pro:ta ja Palaxin C750 Pro+ -mallia. Tämän kokoluokan koneet sijoitetaan usein pysyvälle työasemalle, mutta silloinkin traktoria tarvitaan rankojen tuomiseksi koneen äärelle. Molemmat ovat saatavilla traktorikäyttöisinä ja sähkömoottorilla varustettuina sekä lisäksi yhdistelmäversiona. Isoista konemerkeistä Hakki-Pilkkeellä, Japalla ja Palaxilla on sama omistaja. tästä jopa ruotsalaiset ovat samaa mieltä: Suomessa tehdään maailman parhaita klapikoneita
Koneen hallinta on helppoa. Hintojen puolesta koneet sopivat ammattikäyttöön. Halkaisuterän korkeutta säädetään molemmissa koneissa hydraulisesti. Japassa sahaa ja kuljetinta ohjaava vipu on keskellä, vasemmalla halkaisuterän ohjausvipu, sen vieressä on sahausnopeuden säätönuppi, siitä seuraava on hydrauliterien korkeuden säätövipu. Molemmissa koneissa pölkkyjen katkaisupituus Molempia koneita voi ohjata yhdellä vivulla. Sirkkeliterä on tunnottoman nopea alle 20-senttisissä puissa. ”Vipu alas” painaa katkaisuterää alaspäin, ”vipu sivuun” liikuttaa kuljetinta – ei voisi olla helpompaa. Japan halkaisusylinteri rutisti jopa poikittain olevat pölkyt läpi halkaisu teristä. nat alkavat 710 eurosta. Molemmissa koneissa katkaisuterää ja rangan kuljetinhihnaa hallitaan yhdellä vivulla. Neljän tonnin lisähinnalla saa tehokkaamman koneen. Sirkkeli voittaa ketjusahan Palax on pykälää Japaa järeämpi kone. Lisävarusteeksi saa kuuteentai kahdeksaan osaan halkovat terät, joilla isotkin pölkyt pilkkoutuvat saunan pesään sopiviksi. japa 365 pro >> vAlMistAjA Laitilan Rautarakenne Oy >> voiMAnlähde – traktorin voiman ulosotto 400 rpm, min 25 hv – sähkömoottori 7,5 kW, 3-vaihevirta, 25 A sulake – polttomoottori (Pro Road -malli) Honda 20 hv >> hYdrAuliikkA hydrauliöljyn määrä 45 litraa >> Puun kAtkAisu ketjusaha, 15 tuuman laippa, 0,325/1,3 mm teräketju >> Puun suurin hAlkAisijA 36 cm, klapin enimmäispituus 60 cm >> hAlkAisuterän tYöntövoiMA 7 tonnia – halkaisuterä, vakiona 2/4 osaan halkova – lisävarusteena 2/6 ja 2/8 osaan halkova >> klAPien Poistokuljetin pituus 4,2 m, leveys 30 cm >> koneen PAino 580–695 kg (Pro Road -malli 1 100 kg) >> Metsälehden kokeileman koneen hinta 9 821 € (alv 0) palax C750 pro+ >> vAlMistAjA Ylistaron Terästakomo Oy >> voiMAnlähde – traktorin voiman ulosotto 450–540 rpm – sähkömoottori 11 kW, 3-vaihevirta, 25 A sulake >> hYdrAuliikkA hydrauliöljyn määrä 60 litraa >> Puun kAtkAisu 75 cm kovapalasirkkeliterä, terän enimmäiskierrosluku 1?500 rpm >> Puun suurin hAlkAisijA 30 cm, klapin enimmäispituus 55 cm >> hAlkAisuterän tYöntövoiMA 4/6 tonnia – halkaisuterä vakiona 2/4 osaan halkova – lisävarusteena 2/6 osaan halkova >> klAPien Poistokuljetin pituus 4,3 m, leveys 27 cm >> koneen PAino 810–930 kg >> Metsälehden kokeileman koneen hinta 14 140 € (alv 0) 58 Metsälehti Makasiini Talous » KoKEilussa 7606_.indd 58 6.3.2020 14.20. Palax katkaisee rangat kovapalasirkkelin terällä. Hieman hitaampi ketjusaha sopii järeämpien puiden katkontaan. Vakiovarusteena on puun neljään osaa halkova kaksisakarainen halkaisuterä. Japan tukkipöytä maksaa muutaman kympin enemmän. Kuvassa Palaxin katkaisusirkkeliä ja kuljetinhihnaa ohjaava vipu. Sen veroton hinta on 14 000 euroa ja Japan noin kymppitonnin. Japassa on 15-tuumaisella laipalla varustettu ketjusaha
Palaxissa vasteen säätämiseksi avattavat mutterit ovat hankalassa paikassa. Sylinteri voidaan käynnistää myös erillisellä vivulla, mikä on tarpeen rangan viimeisten pölkkyjen halkomisessa. Japan puun painajaa puristuu puuta vasten jousen voimalla, sitä ei voi erikseen ohjata käsin. Seitsemän tonnin työntövoimallaan Japan halkaisusylinteri rutisti jopa poikittain olevat pölkyt läpi halkaisuteristä. Pölkkyjen halkominen sujui molemmilla jouhevasti. Japalla muskelia halkaisusylinterissä Palaxin käyttöönottaminen tuntui helpommalta kuin Japan, jossa muun muassa ketjusahan oikea painottaminen vaati totuttelua. Halkaisusylinteri lähtee automaattisesti katkaisun jälkeen liikkeelle. Koneella voi tehdä enimmillään 36-senttisiä puita, niistä kiharimmatkin halkeavat ongelmitta. Kääntymistä vähentää se, että sahaukseen tulevan rangan pysäyttävä takavaste vetäytyy koneissa katkaisun hetkellä, joten pölkky putoaa vapaasti. Näin pölkky putoaa vapaasti halkaisukouruun eikä käänny poikittain. ›› Metsälehti Makasiini 59 7606_.indd 59 6.3.2020 14.20. säädetään siirtämällä rungot pysäyttävää takavastetta. Halkomakouruun putoavat pölkyt kääntyivät harvoin poikittain. Molemmissa koneissa takavaste vetäytyy samalla, kun ranka katkeaa. Koneeseen mahtuu läpimitaltaan alle 30 sentin runkoja, paksuimpien pölkkyjen pilkkomisessa työntövoima oli välillä koetuksella. Palaxissa parempi puun painin Palaxissa on parempi, pääosin hydraulisesti painottuva puun painin, joka puristaa Palaxissa puun painaja saa voimansa hydraulisylinteriltä, lisäksi sitä voi avustaa käsikammella. Palaxin halkaisusylinterin työntövoima on kuusi tonnia
Palaxissa on avoin ketjuveto. Japan puun painin toimii jousivoimalla. Lisäksi sahuri voi käsikammella keventää tai lisätä puristusta. Sahauksen ajaksi hydrauliikka lukitsee painimen paikalleen. Kääntyvät kuljettimet Japassa on leveämpi klapikuljetin, jonka vetohihna on kokonaan koteloitu. Tämä ei varmasti ole tarkoitus. Kovapalainen sirkkelinterä sietää hiekkaisia puita paremmin kuin ketjusaha. Tosin Japassa teräketju on helppo viilata. rankaa kuljetinhihnaa vasten ja pitää rangan paikallaan kuljetinhihnalla. Se helpottaa pienten tai mutkaisten rankojen käsittelyä. Japassa on haarukkalenkit, joten koneen nostaminen esimerkiksi etukuormaajalla on vakaata. Sitä voi säätää, mutta puristusta ei voi lisätä tai keventää käsivoimin. HiekkaisilPalax C 750 Pro+ ja Japa 365 Pro ovat ominaisuuksiltaan ja hinnaltaan ammattilaissarjan klapikoneita. Koneen mukana toimite60 Metsälehti Makasiini Talous » KoKEilussa 7606_.indd 60 6.3.2020 14.20. la puilla kokeilisimme Japassa kovapalateräistä ketjua. koneiden tehokas käyttö edellyttää tukkipöytää. Painimen tunnottomuuden vuoksi pienimmät rangat tahtoivat välillä luistaa kuljetinhihnalla painimen alta ja niiden kulkua hihnalla piti auttaa käsivoimin. Mielestämme Japan puun painimeen pitäisi lisätä kampi, jolla puristusta voisi käsipelillä keventää tai lisätä
plussat ja Miinukset JaPa 365 PRO + voimakas halkaisusylinteri + suoriutuu isoistakin puista ketjusaha sirkkeliterää hitaampi alle 25 sentin rungoilla Palax C750 PRO+ + Nopea sirkkelikatkaisu + Helppokäyttöinen hinta taan kuljettimen alapinnan peittävä kate, jonka käyttäjä voi asentaa paikalleen. T A P I O . Japan siirtely haarukkatrukilla tai etukuormaajalla on vakaampaa kuin Palaxin. Palaxin pohjassa on avoimet ohjauskiskot, joten nostokoneen heilahtaessa klapikone on vaarassa kaatua. l Jalostetuilla siemenillä LISÄÄ KASVUA • PAREMPAA LAATUA • ENEMMÄN TULOJA Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle Pyydä tarjous: siemenkeskus@tapio.fi tai p. F I / M E T S A P U I D E N S I E M E N E T kaTso video meTsäleHden YouTubesTa, Metsälehti Makasiini 61 7606_.indd 61 6.3.2020 14.20. 0294 32 6000 Kylvä hyvää! T U T U S T U : W W W . Näin siksi, että Japan pohjan alla on haarukkalenkit, joihin kuormaajan haarukkapiikit voi työntää. Japan koneen työmaallemme tuonut traktorimies ihmetteli, miksi nostolaitteen kiinnityspisteet ovat niin reilusti koneen toisella sivulla, että kuljetuksen ajaksi ylös käännetty klapikuljetin yltää sivulla hyvän matkaa traktorin takapyörän ulkopuolelle.. Molempien koneiden kuljettimet kääntyvät noin 25 astetta sivuille, mikä helpottaa klapien tekoa kasalle
TeKSTi ja KuvaT jorma LuhTa Luonnossa » luhta 62 Metsälehti Makasiini 7610_.indd 62 6.3.2020 14.23. Metson ja luMen Maassa Suomi jakaantuu yhä selvemmin täysin lumettomaan ja ylenpalttisen lumiseen puoliskoon. Kanalinnuille lumivaippa on selviytymisen edellytys
Talvi-ilta hämärtyy. Kolme mustaa metsoa istuu pienten rämemäntyjen latvoissa. Metsälehti Makasiini 63 7610_.indd 63 6.3.2020 14.23
P okasta Kittilään vievä maantie näyttää metsäosuuksilla lumitunnelilta, jossa henkilöauton ikkunasta näkee puiden latvuksia. Soiden kohdalla penkat ovat matalampia. Tämä on myös Erämaa-Lapin ja talousmetsien raja. Tällä vuosituhannella Suomi on jakaantunut yhä selvemmin lumettomaan ja talvettomaan etelään ja yhä lumisempaan pohjoiseen. suksilta, hujahdan kainaloita myöten lumeen. Luonnossa » luhta 64 Metsälehti Makasiini 7610_.indd 64 6.3.2020 14.23. Kittilän ja Inarin rajalla kulkupeli saa jäädä maantien levikille. Hangessa piilee kovempia välikerroksia, jotka kannattavat hiihtäjän, mutta eivät jalkamiestä. Ennen muuta tämä on melkein joka talvi lumisinta Suomea. Lähin metsätie työntyy aivan vaaran etelälaidalle, pohjoispuolella vallitsevat erämaalailla suojellut metsänrajametsät. Vuosituhannen metsotalvi Hiihtourakkani lopussa näen muutamia metsojen hakomapetäjiä. Valoisa ja keloista harmaa petäjikkö peittää monikilometrisen vaaran. Seuraan poroaitaa, joka vaihtuu matkan varrella Inarin ja Kittilän rajasta Inarin ja Sodankylän rajaksi. Lastaan kymmenen päivän retkikamppeet pulkkaan ja ryhdyn suunnistamaan kuormajuhtana kohti itää. Olen Lapin hienoimpiin arvioidussa ikimetsässä, Hammastunturin erämaan eteläisimmässä kulmassa ja tarkasti vedenjakajalla, josta puronalut vievät sekä Perämereen että Jäämereen. Pitkällä aikavälillä metsokanta on vähentynyt myös Metsä-Lapissa, mutta arkielämässä ilLöydän metsojen hakomajäljet ja lumikiepit, mutta lähestyessäni metsot livahtavat puiden taa piiloon. Lähistöltä ei löydy sopivaa kämppää, joten rahtaan matkassani telttaa. Paksun lumen vuoksi laavu ja nuotio vaatisivat ankaran lapioimisen. Seuraavana päivänä pääsen Peuravaaraan, jonka olen valinnut määränpääkseni. Ilmastonmuutos lisää talvisateita, jotka tulevat Lapissa nykyäänkin lumena. Kun astun pois Kun astun pois suksilta, hujahdan kainaloita myöten lumeen
Ne napsivat jalkamiehinä neulasia pienistä rämemännyistä ja livahtavat näköesteiden taakse kuullessaan suksien rahinan. miö hukkuu jyrkkään vuosittaiseen kannanvaihteluun. Tämän vuoden tammikuussa sallittiin myös ”huurremetsojen” talvimetsästys ensimmäistä kertaa vuoden 1965 jälkeen. Oma metsojahtini kameralla alkaa telttayön jälkeisenä aamuna. Reppu ei kuitenkaan täyty kuvasaaliista. Valkoista vitiä tulee taivaan täydeltä ja tauotMetsälehti Makasiini 65 7610_.indd 65 6.3.2020 14.23. Kovempien välikerrosten vuoksi hanki kantaa pitkän metsäsuksen. Uusi metsorunsaus tuli tänä talvena. Kierrän ja kiikaroin Peuravaaraa ympäröiviä aapasoita ja rämeitä. Joskus huippuvuodet ovat poikkeuksellisia. Vuosituhannen alussa Keski-Lapissa hakoi isoja metsoparvia, joiden veroisia ei ollut koettu neljäänkymmeneen vuoteen. Lisää lunta Illalla pilvistyy ja alkaa lumisade. Hyvät ja huonot metsovuodet toistuvat keskimäärin neljän vuoden sykleinä. Tuuli poimuttaa suonlaidan lumikannen kuin mainingeille. Koska korkea hanki kestää metson painon, linnut eivät nouse puuhun. Löydän niiden lumiluolia ja syönnösjälkiä ja näen mustia vilauksia pakolennossa
Jos hanki kantaa ja on tuulista, metso nyhtää männynhakoja mieluusti jalkamiehenä. Luonnossa » luhta 66 Metsälehti Makasiini 7610_.indd 66 6.3.2020 14.23
Suonlaidassa törmään riistaan, johon verrattuna metsokukko on pikkulintu. Lumilapio on talviretkeilijän tärkein työkalu.. Pääsen kahteensataan ja lopuksi noin viidenkymmenen metrin matkalle. Mutta minulle ei yöpymäonkalon sijaintia pidä paljastaa. Niiden liikkuminen näyttää enemmän uimiselta kuin juoksulta, mutta hyvin ne eteenpäin pääsevät. Ne asuvat enimmän osan vuorokaudesta hangen sisään kaivamissaan tunneleissa, kiepeissä. Itseäni työllistävän lumikiepin löydän vasta kolme päivää myöhemmin. Myös maantien levikki on jätetty auraamatta. Lämmitettävässä teltassani luen kahteen kertaan mukaan ottamani kirjan. Kun lumeen sukelletaan suoraan lennosta, mikään jälki ei johdata kettua tai muita petoja paikalle. Jos lumi tulee pakkasvitinä, sen haitat ihmisille ja eläimille ovat kohtuullisen vähäisiä. Jään pohtimaan lumen merkitystä. Vasta syvässä pakkasillan hämärässä metsot pudottautuvat neulasaterialta siivilleen. Lapioin lumitöitä ja jaan eväitäni, leivän ja juuston, Peuravaaran kuukkeliparin kanssa. Paksu nietos nostaa jänikset ja riekot aterioimaan silmuja, joihin ne muuten eivät yltäisi. Lähestyn niitä varovasti metri kerrallaan. Autoni päälle on kasvanut vähintään kuusikymmensenttinen valkoinen peitto. Kaikki loppuu joskus. Metson ja teeren kuolleisuus on pienimmillään talvikuukausina. l metsolle ja muille kanalinnuille lumivaippa on tarkenemisen ja selviytymisen edellytys. Vaaran laella puut peittyvät lumen lisäksi myös tykkyyn, joka on oksiin ja runkoon kuuraksi tiivistyvää vesihöyryä. Tiedän niiden lentävän vain lyhyen matkaa ja sukeltavan lumeen. Riekko, jänis ja ahma tallustavat leveillä lumikengillä pehmeänkin nietoksen pinnalla. Hirvilehmä ja vasa ovat saaneet vainun minusta ja pyrkivät aapasuon kovemmalle hangelle. Huurremetson pyynnin nostalginen ihannointi ei taida johtua ainakaan ampumasuorituksen vaikeudesta. Pitkillä kintuillaan se yltää maahan asti ja pystyy ravatessa nostamaan sorkat lumenpinnan yläpuolelle. Tyynenä, puolipilvisenä pakkasaamuna pääsen uudelle metsokierrokselle. En löydä metsoja vaaran petäjiköstä, mutta neljä mustaa kukkoa ruokailee pienehköissä mäntytuppaissa avoimen suoaavan ja rämeen rajalla. Tilastojenkin mukaan näillä korkeuksilla lumipeite kasvaa vähintään aprillipäivään. Metsälehti Makasiini 67 7610_.indd 67 6.3.2020 14.23. ta kolme vuorokautta. Sukset uppoavat nyt nilkkoihin, paikoin syvemmällekin. Hirven taktiikka on päinvastainen. Metsolle ja muille kanalinnuille lumivaippa on tarkenemisen ja selviytymisen edellytys
25.–26.4.2020 Jyväskylän Paviljonki Avoinna: la klo 10–17, su klo 10–16 Vapaa pääsy, tervetuloa! metsamme.fi retkellemessut.fi wemmi.fi 7611_.indd 68 6.3.2020 14.24
Kuten alussa sanoin: harvassa ovat vuo rokaudet, jotka elämäni ajalta muistan yh tä tarkasti kuin tämänvuotisen karkaus päivän. Sitten he riisuivat toisensa alusvaatteisilleen ja menivät peiton alle puhumaan paskaa. Ajokelinkin uskon muistavani aina, vaikka se olikin tavallisen talvinen. aamuyöstä televisio näytti kehnoja oh jelmia. Tosin tarviskamaa ainoastaan, vaatetavaraa enimmäkseen. Vä hän ennen Pajulahtea tien yli juoksi kettu, Siilinjärven ja Kuopion välisellä moottori tiellä liikenne oli hiljainen. Kävimme syömässä. Käytännössä koko matkan. Ja ylipäätään aivoihimme tekevät tukevan pesän vain harvat hetket. ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailija ja teatterintekijä.. Viiden maissa vaimo pisti pötkölleen. Jotkut päivät jäävät muistiin. Tämä jäi. Eivät kaikki päivät mei dän mieliimme kokonaisuuksina jää, mahtui nii hin mitä vain. Huoneessamme pistelehti tiuhaan meil le tuntemattomia ihmisiä. Aika eteni. Sinällään siihen mahtui pal jon ihan arkisia asioita. Kinkkukiusausta oli tarjolla, ihan hy vää jos kohta suolatonta. Ja voi miten kiitollinen ja onnellinen olen kaan, että sellaisen päivän sain. Tohdinpa kertoa senkin, jotta ajoin yli nopeutta. Hän oli puolimetrinen, passelin painoinen, tummatukkainen, täydellinen. Ennen puolipäivää kävelin kauppaan ja ostin pu helimeen laturin – lähtömme oli ollut siksi kiirei nen, jotta kotoa emme muistaneet semmoista ve kotinta matkaamme ottaa. Mutta viime viikon lauantaista aivoihini kui tenkin naksahti kokotukeva muistijäl ki. Rouvalle ei ollut pyönävelli maul laan. Useammin pitäisi kirjoittaa mukavista asioista ja somista muistoista, koska kyllä niitäkin herran paratkoon ihmisrievun elämään mahtuu. Mutta semmoinen on ihminen, kovin mones ti kenkut jutut jäävät päähämme paremmin kuin kivat. Muuta ryönää kyllä parin repullisen verran. Vuorokau den vaihtuessa ajoin autoa, kuten tulen tehneeksi puolenyön aikaan melko usein. Sellaisista, joiden emme enää parin päi vän kuluttua muista edes mieltämme vanneh tineen. Rampinnousun jälkeen ohitin ennen määränpäätäni tasan yhden taksin. Tai jäänevät muille, minulle eivät. Hän sai voitaleipää ja mustikkasoppaa. Yöpaik kamme kahviautomaatti meni kuuden aikaan epä kuntoon. Ulkona pimeys valkeni pakkaspäiväksi. Verrokki taitaa löytyä vajaan viiden vuoden takaa, silloin tulin isäksi ensi kertaa. Palasimme huoneeseemme ja televisiossa näy tettiin Huutokauppakeisarin uusin taa, jossa Markku käytti kokonaisen päivän avaintaulun rakentamiseen. Sillä kertaa en kui tenkaan kurvaillut kotiani kohti ku ten tavallisesti, männäperjantain kallis tuessa lauantaiksi huristelin Kuopioon. Si tä peliä katselin vaimoni kanssa ja meitä hyt käytti, koska ohjelma oli mielestämme höpelö. Ja miten usein motkotammekaan joutavista asioista. Lähin huoltoasema aukeni kahdeksalta ja sain sumppia. Illansuussa ajelin kotiin ja mietin, kuinka suu ri onni on saada sellaista ihmettä todistaa, kuin ka ihmeellinen olento on nainen ja miten mukava asia elämä saattaa sille päälle heittäytyessään olla. Almanakan mukaan se oli karkaus päivä ja laatuaan ensimmäinen, jonka olen tullut mieleeni painaneeksi. Yhdessä mies ja nainen tapasivat toisen Karkauspäivä Harvassa ovat vuorokaudet, jotka elämäni ajalta muistan yhtä tarkasti kuin tämänvuotisen karkauspäivän. Minä lauloin ja pidin köllöttelevää rouvaani kädestä. Maustei ta sai sentään lisätä itse. sa ensimmäistä kertaa huoneessa, jossa oli sän ky. Luonnossa » Kolumni Metsälehti Makasiini 69 7809_.indd 69 6.3.2020 14.26. Hirmu usein tulee purnattua ja mäkätet tyä. Varttia vaille seitsemän syntyi poi ka
TekSTi ja kuvaT MarkuS TuorMaa 70 Metsälehti Makasiini LuonnoSSa » Käsin tehty 7810_.indd 70 6.3.2020 14.29. Sen tietävät niin lapset, lehmipaimenet kuin onkijat. Lastulehmiä vuolemaan Puutöissä syntyneet lastut eivät ole roskia, vaan niille löytyy monenlaista käyttöä
Lehmät näyttävät kulmikkaammilta kuin vaikkapa lampaat. Onpa muutamin paikoin ilkeästi epäilty, ettei taitamaton puunhakkaaja saa aikaan mitään muuta kuin lehmälastuja. Lastu alkaa muistuttaa lehmää, kun sen kapeampaan päähän vuolee lehmän pään muotoa. Vuollessa voi päättää, onko lehmällä sarvet vai onko se sarveton nupopää. Lehmän kulmikkuutta, lampaan pyöreyttä Yritin kerran opettaa pojalleni pilkkeiden hakkuuta, mutta hän ei juuri jaksanut kuunnella neuvojani. Lastulehmillä leikittiin usein käpyeläinten kanssa. Niin voisi päätellä siitä, että epäonnistuneesta lyönnistä syntyneelle puunpalaselle on karjalaismurteeissa oma nimikin: lehmälastu. Niinpä meidän piti oikein kunnolla yrittää, jotta saimme pilkkeiden lisäksi aikaiseksi myös lehmälastuja. Siinä missä lastun muoto muistuttaa kulmikkuudesLastulehmistä voi tehdä erilaisia sarviltaan ja väritykseltään. Kuusenkävyt saivat tällöin olla lampaita. Halutessaan lehmälle voi vuolla myös korvat. Isku on osunut liian reunaan. Sillä on myös korvat. Johtuivatkohan leikkijöiden eläinlajimääritelmät juuri lastun ja kävyn muodosta. Sen sijaan pölkyn kyljestä voi singahtaa lastu, joka kapenee toista päätään kohti. Kokonaan kuorittu on nupopäinen yksivärinen lehmä. P ilkkeitä hakatessa pölkky ei aina halkea kauniisti päästä päähän kahdeksi tasapaksuksi saunapuuksi. Väistämättä tulee mieleen, että lehmälastu on varsin osuva nimi puunhakkuun sivutuotteelle: ovathan nämä lastut jo vuolematta muodoltaan varsin lehmämäisiä! Suomalaista leikkiperinnettä kerättiin talteen 1960-luvulla, jolloin muistelijat kertoivat omasta lapsuudestaan vuosisadan alkupuolella. Lehmä, jonka selkään on kuorta poistamalla tehty juova, on sarvellinen kyyttö. Niistä voi vuolla lastulehmiä, jotka ovat Itä-Suomessa vanhastaan tunnettuja leikkikaluja. Lastuvasikat imevät maitoa. Vuollessamme pohdimme eri kotieläinten muotoja. Näin käy välillä useimmille. Lehmälastuille on nimittäin erityinen käyttötarkoitus. Siksi lastulehmän kulmikas takaosa kannattaa jättää pyöristämättä. Poika kun oli oppinut homman jo partiossa. Metsälehti Makasiini 71 7810_.indd 71 6.3.2020 14.29
Suistamolla ja Sortavalassa myös kaadettaessa puuta kirveellä ensimmäistä isokokoista lastua sanottiin ”lehmälastuksi”. Lasten ja aikuisten puuhia Lastulehmät tehdään mielellään lehtipuulastuista, sillä niihin voi tehdä kuvioita kuorta osittain poistamalla. Jos lastulehmät kuorii osittain, niille voi tehdä oikeiden lehmien väritystä vastaavia kuvioita. Lapset seuraavat tunnetusti aikuisten töitä ja sitten leikeissään jäljittelevät niitä. Isän tehdessä rekeä syntyi juonaselkäisiä lastuja lehmiksi. Karjalassa myös aikuiset puhuivat lehmälastuista, vaikka ei ollut kyse leikkikaluista. Jalat pysyvät niissä tukevammin kiinni. Tikunpätkistä voi tehdä lastulehmälle myös utareet. Jos kuoren jättää kokonaan koskematta, lehmä on puurakka eli ruskea. Lehmälastu on kuin tehty vuolemiseen: siitä on helppo pitää tukevasti kiinni ja kapeisiin reunoihin onnistuu hyvin lehmän muotojen vuolu. Eräs muistelija Liperistä kertoo lapsuusmuistojaan puutöitä tekevästä isästään. Reikien teko tikkujalkoja varten onnistuu teräväkärkisellä puukolla. Koivulastusta taas voi kiskaista tuohen pois. Jos myös teräväkärkinen piikki eli naskali on käytettävissä, rei’istä saa syvemmät. Esimerkiksi kyyttö syntyy vuolaisemalla lehmän selkään yksi vaalea raita. Esimerkiksi leppä on hyvä lastulehmän aines. Kostean painanteen kautta kulkeva polku ei mutaannu, kun maahan levittää lastuja. Kokonaan kuorittu taas on valkea. Lehmisavuja ja onkilieroja Pitkään samalla paikalla halkoja hakatessa – tai jotakin muuta puutyötä tehdessä – lastuja kertyy maahan kunnon kerros. 72 Metsälehti Makasiini LuonnoSSa » Käsin tehty 7810_.indd 72 6.3.2020 14.29. saan lehmää, muistuttaa kävyn muoto pyöreydessään lammasta. esimerkiksi leppä on hyvä lastulehmän aines. Sen alta paljastuu punaruskea sisäkuori, joka muistuttaa väriltään maatiaislehmien väriä. Leikkilehmiä syntyi ennen vanhaan muistakin töistä kuin halonhakkuusta. Kelkaa tehdessä taas syntyi pienempiä lastuja, jotka sopivat vasikoiksi. Lehmälastut osoittavat, että Pilkkeitä tehdessä kirves osuu toisinaan hakattavan pölkyn reunaan, jolloin irtoaa kapea kiilamainen kappale, lehmälastu. vaikutteita kulkee toiseenkin suuntaan, ainakin kielenkäytössä. Voitiin vaikkapa käydä hakemassa ”lehmälastuja” sytykkeiksi
Tarpeeksi lähelle reunaa osuessaan halkeama ei ehdi kulkea pölkyn toiseen päähän saakka vaan irrottaa pölkyn reunasta kiilamaisen kappaleen eli lehmälastun ( 3 ). Hitaasti kytemällä palava tuli savuaa voimakkaasti ja karkottaa hyttyset sekä muut itikat. Kun kirveellä lyö keskelle pölliä, etenee halkeama suoraan pöllin toiseen päähän, sillä yhtä paksut puolikkaat kestävät vääntävää voimaa yhtä voimakkaasti ( 1 ). Matojen olosuhteita voi myös yrittää parantaa. Kasvimaalle lastuja voi viedä maan kuohkeuttajaksi. Karjan suojaksi tehtiin lehmisavuja polttamalla lastuja turpeiden alla. Tällaisella paikalla on suomenkielessä lukuisia nimiä, kuten lastukko tai lastukas. Kun kirveellä lyö lähelle pölkyn reunaa, ei ohuemmaksi jäävä puolikas pysty vastustamaan vääntävää voimaa yhtä voimakkaasti kuin paksumpi, ja halkeama kaartuu loivasti kohti pölkyn lähintä reunaa ( 2 ). l Kirjoituksen lähteenä on käytetty Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemaa Suomen murteiden sanakirjaa ja Karjalan kielen sanakirjaa (kotus.fi/sanakirjat) sekä näiden arkistoituja sanamuistiinpanoja. Lastukkojen mainitaan olevan myös hyviä paikkoja kaivella onkilieroja. Päätin selvittää, pitääkö vanha tieto paikkansa. Kansanperinteenkerääjä Ahti Rytkönen kertoo kirjassaan Savupirttien kansaa (1931), että kalojen perkaamisesta jäänyt pesuvesi kannattaa kaataa lastukkoon. Lasten karjanhoitoleikkien lisäksi lastukoilla oli perinteisessä karjataloudessa arvonsa myös oikeille lehmille. Polulla olevaan märkään painanteeseen voi kantaa lastuja, jotta se ei kävellessä mutaannu. Kaivelin pari vuotta Lierot viihtyvät lastukossa. Tee näin 1 2 3 Pilkkeitä tehdessä kirveenterän kiilamainen muoto vääntää yhtä voimakkaasti terän kummallekin puolelle jääviä pölkyn puoliskoja. Metsälehti Makasiini 73 7810_.indd 73 6.3.2020 14.29. Keskija Pohjois-Pohjanmaalla sitä sanotaan myös lasturanteeksi ja Pohjois-Karjalassa sekä Pohjois-Savossa lastuvaksi. vanhaa, metsään jäänyttä lastukkoani, ja pian tulikin lieroja vastaan. Lastut käyvät myös maanparannusaineeksi. Leikkimismuistojen lähteenä ovat lisäksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston perinteen ja nykykulttuurin kokoelman Kansanleikkien suuri kilpa keräys 1962 -kyselyn vastaukset sekä Museoviraston arkiston kansantieteen aineiston vuoden 1965 Leikkikaluja-kyselyn Liperistä saapunut vastaus KM:K12/710.
Spinnovan teknologiajohtajan ja puukuitulangan isän Juha Salmelan tavoitteena on muuttaa tekstiiliteollisuutta ympäristöystävällisempään suuntaan. Idea ei edennyt riittävän nopeasti VTT:llä, joten tutkimusalueen johtaja Janne Poranen houkutteli Salmelan luomaan kanssaan oman yrityksen. Spinnova perustettiin vuoden 2014 lopussa ja enVillan Veroinen lämmittäjä Hämähäkin tapa kehrätä seittiä antoi Juha Salmelalle idean puukuitulangasta. Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä paperinvalmistusta tutkinut tutkimustiimin vetäjä sai luentoa kuunnellessaan idean puukuidusta valmistettavasta langasta. Keksinnön kokeilu ja kehittäminen aloitettiin VTT:llä välittömästi. Selluloosasta valmistuva langan raaka-aine syntyy ilman liuottimia ja kemikaaleja. ”Ideassa yhdistyy meidän paperin valmistuksen osaaminen, nanoselluloosaosaaminen sekä se, miten hämähäkki kehrää langan”, Salmela kertoo. Kyseessä oli uusi maailman luokan innovaatio. Elettiin elokuuta 2009. Suurin osa langan raaka-aineista lähetetään kehrättäväksi Italiaan, mutta myös pilottitehtaalta löytyy kehruukone. 74 Metsälehti Makasiini » tuote Ja tekiJä 7614_.indd 74 6.3.2020 14.30. Alusta asti tavoitteena oli luoda puukuiduista puuvillan, joissain sovelluksissa jopa polyesterin, korvaava tuote. Kun OxfOrdin yliopistossa luennoinut maailman johtava hämähäkkiasiantuntija kysyi: ”Mitä yhteistä on hämähäkin seitin raaka-aineella ja nanoselluloosalla”, Juha Salmelalla välähti
l TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SAMI KARPPINEN 400 gramman painoiseen puukuitulangasta valmistettuun paitaan kuluu 600 grammaa puuta. Spinnovan yksi omistaja ja kumppani on sellujätti Suzano Brasiliassa, joten tällä hetkellä pääraaka-aine on eukalyptuskuitu. Nyt viisi vuotta ja kolme pilottitehdasta myöhemmin toiminta on lähellä kaupallistumista. Mikrofibrillit ovat vahvoja ja niiden mekaaniset omaisuudet ovat terästä paremmat. Raaka-aineena toimii paperin valmistuksessa käytettävä sellu, joka jauhetaan mekaanisesti veden seassa ohuiksi pitkiksi kuiduiksi eli mikrofibrilliselluloosaksi. Toistaiseksi puukuitulanka on vielä arvokasta. Langan valmistuksessa selluloosa hyödynnetään sataprosenttisesti. Muistuttaa puuvillaa Mikrofibrillit, joista lanka ja myös puu itsessään koostuvat, antavat langalle ominaisuuksia, joita muilla langoilla ei ole. ”Olki esimerkiksi olisi todella mielenkiintoinen raaka-aine meille, sillä se on jäte. Esimerkki tuotteen monikäyttöisyydestä nähtiin viime Linnanjuhlissa. ”Tällä hetkellä keskustellaan ja suunnitellaan, kuinka monta tonnia tehdas tuottaa sekä minne se sijoitetaan. Toivottavasti siitä saadaan päätös mahdollisimman nopeasti”, Spinnovan teknologiajohtajana työskentelevä Salmela sanoo. simmäinen pilottilaitos aloitti toimintansa Jyväskylässä vuoden 2015 alussa. Puusellun käyttöä puoltaa tasalaatuisuus ja ympärivuotinen saatavuus. Lankaa ilman kemikaaleja Spinnovan menetelmä valmistaa puukuiduista lankaa on ainutlaatuinen. Metsälehti Makasiini 75 7614_.indd 75 6.3.2020 14.30. Myös esimerkiksi kierrätettävyys ja biohajoavuus ovat omaa luokkaansa. Lankaa pystytään valmistamaan hyvin monenlaisista kuiduista. Samanlaisia lujuusja venymisominaisuuksia kuin öljypohjaisilla kuiduilla ei puukuidusta valmistetulla langalla vielä ole. Suuttimesta ulos tulleet kuidut kuivataan ja lähetetään yleensä Italiaan, jossa ne kehrätään langaksi. Se on ongelma vaikkapa Intiassa, jossa sitä poltetaan pelloille”, Salmela kertoo. Europarlamentaarikko Henna Virkkunen kantoi yllään Spinnovan pukua. Sen sijaan puukuidusta valmistettu tekstiili muistuttaa ja tuntuu erehdyttävästi puuvillalta tai pellavalta, ja siihen on pyrittykin. Prosessissa ei tarvita lainkaan kemikaaleja, ainoastaan vettä ja energiaa. Spinnova on käyttänyt koivua, mäntyä, kuusta ja eukalyptusta, jopa olkea ja ruohoa. Mikrofibrilleiksi pilkottu selluloosa muutetaan sellaiseen muotoon, että se saadaan työnnettyä hyvin pienten suuttimien läpi. ”Todella yllättävä asia meille oli se, että lämmöneristävyys on juuri sama kuin lampaanvillalla”, Salmela kertoo. Suurempia eriä kuluttajahintaisia puukuitutekstiileitä saadaan vielä hetki vartoa.. ”tällä hetkellä keskustellaan ja suunnitellaan, kuinka monta tonnia tehdas tuottaa sekä minne se sijoitetaan.” Jyväskylän pilottitehtaalla testataan puukuitulangan ominaisuuksia, kuten vetolujuutta. ”Meidän hämähäkki on se suutin”, Salmela selventää. Hävikki tulee sellun valmistusprosessista. Uusia tuotteita tullaan tämän vuoden aikana lanseeraamaan useita, mutta ne menevät pääasiassa kehityskumppaneille. Juuri kuitujen virtauttamisessa suutinten läpi piilee Spinnovan osaamisen ja patentoidun teknologian ydin. Tämä mahdollistaa lujien lankojen valmistuksen
Se vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille kattavat puukaupan sekä metsänja luonnonhoidon palvelut. Menestystä hakuun! ............................................................................................................................................................... Näyttelyä varten on haastateltu tehtaan entisiä työntekijöitä, ja työntekijöiden omalla äänellä kerrotuista tarinoista syntyy kokonaiskuva niin sellunvalmistuksesta, työtehtävistä prosessin eri vaiheissa kuin varsinaista tuotantoa tukeneista tehtävistä. Metsäomaisuudenhoito tarvitsee uudenlaisia osaajia. Parhaat edellytykset tehtävässä onnistumiseen Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Mitä tapahtuu seuraavaksi. Metsä Groupin ammattilaiset tekevät yhteistyötä tuhansien metsänomistajien kanssa päivittäin. Elämää sEllutEhtaalla Paperipuunippuja nostetaan Mäntän selluloosatehtaalla 1961. Metsä Groupin liikevaihto vuonna 2018 oli 5,7 miljardia euroa, ja se työllistää noin 9 300 henkilöä. Näyttely on esillä Serlachiuksen Gustaf-museossa. 050 532 0015, sähköposti jari.lahde@metsagroup.com. Lisätietoja tehtävästä antaa piiripäällikkö Jari Lähde, puh. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 103 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä noin puolet Suomen yksityismetsistä. palvelukseen halutaan serlachius-museon helmikuun lopussa avattu Selluportin takana -näyttely kertoo Mäntän sellutehtaan arjesta. Viimeiset vuodet tehdas oli tuottanut pääasiassa tekstiiliteollisuuden raaka-aineena käyttämää liukosellua, jota oli myyty itänaapuriin. Miksi Metsä. Metsä Group 3x224_Makasiini 5.3.2020 10.53 Sivu 1 76 metsälehti makasiini » Pilkkeet 7615_.indd 76 6.3.2020 14.31. Hän haastatteli entisiä työntekijöitä vuosina 2017–28. www.metsaforest.com Haemme joukkoomme METSÄALAN AMMATTILAISTA Sinun roolisi tulevaisuuden Metsässä Haemme metsäasiantuntijaa vastaamaan puukaupan ja metsäpalveluiden myynnistä Rauman hankintapiirillä toimialueena Kankaanpää-Karvia ja toimistopaikkana Kankaanpää. Metsä Forestin liikevaihto vuonna 2019 oli 2,0 miljardia euroa, ja se työllistää noin 840 henkilöä. Oli hämmästyttävää, kuinka hyvin ja selkeästi ihmiset osasivat kuvailla vuosikymmenien takaisia työtehtäviään”, museon tutkija Milla Sinivuori-Hakanen kertoo. Millaista on tehdä uraa uudistuvassa Metsässä. Haku on auki 22.3.2020 saakka. Keskitymme puunhankintaan ja metsäpalveluihin, puutuotteisiin, selluun ja ensikuitukartonkeihin sekä pehmoja tiivispapereihin. Soita ja kysy lisää. Asiakaslähtöisessä ja nopeatempoisessa työssä tarvitaan sosiaalista pelisilmää ja taitoa rakentaa luottamuksellisia henkilösuhteita. Mäntän sellutehtaan toiminta päättyi vuonna 1991 Neuvostoliiton talouden vaikeuk siin. Se rl ac h iu Sm u Se o id en ku va -a rk iS to , Pi et in en Metsä Forest on markkinajohtaja puukaupassa ja metsäenergiassa Suomessa. Arvostamme vankkaa alan osaamista ja aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä. Metsä Groupin emoyritys on Metsäliitto Osuuskunta, jonka omistaa noin 103 000 suomalaista metsänomistajaa. Metsä Group on vastuullisen biotalouden edelläkävijä, jonka tuotteiden pääraaka-aine on uusiutuva puu pohjoisen kestävästi hoidetuista metsistä. Hae paikkaa osoitteessa metsagroup.com. Oletko sinä yksi heistä. ”Se, että joku kertoo työstään, avaa asiaa ihan eri tavalla, kuin jos käyttäisi pelkkiä kirjallisia lähteitä. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi
050 598 9920 mmsaatio.fi Metsälehti Makasiini 77 7616_.indd 77 6.3.2020 14.33. Toimit asiakasprojekteissa asiantuntijana ja projektien vetäjänä. Työhön perehtymisen jälkeen merkittävä osa siitä on tehtävissä myös etätyönä. Työantajana tarjoamme joustavat työn tekemisen puitteet, kilpailukykyiset edut ja innostavan yhdessä tekemisen kulttuurin. Tunnet metsäalan ja hahmotat sen syy-seuraussuhteet. Olet yhteistyökykyinen, sinulla on erinomaiset sosiaaliset taidot ja osaat tarttua tavoitteellisesti toimeen ilman alaisia. 0500 827 384 Metsämiesten Säätiö, toimitusjohtaja Ilari Pirttilä, p. euroa tavoitteellisin apurahoin ja stipendein. Motivoidut työstä sinulle tutun toimialan tulevaisuuden hyväksi ja sinulla on halu kehittyä metsäosaajana. Ymmärrät käytännön metsätaloutta ja met sänhoitoa ja kykenet yhdistämään työssäsi teoriaa ja käytäntöä. Pyydämme sinua täyttämään sähköisen hakemuksen 3.4.2020 mennessä osoitteessa uratori.mps.fi Lisätietoja: MPS, senior consult Iiro Pohjanoksa, p. Arvostamme viestinnän ja markkinoinnin kokemusta. p. Hallitset metsätalouden vesiensuojelun ja suometsien hoidon toimintatavat. Tapion toimipaikka sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella Pasilassa. Olet näkyvästi mukana metsätalouden vesiensuojelun kehittä misessä ja käytäntöön viennissä. palvelukseen halutaan Ilmoita Metsälehdessä. Tarjoamme näköalapaikan metsäalan kehittämiseen, haastavan ja vastuullisen tehtävän, hyvien työkavereiden tuen sekä viihtyisän työskentely-ympäristön Helsingin Munkkivuoressa. Olet kyvykäs tekstin tuottaja ja sosiaalisen median hyödyntäjä. Tapio-konserniin kuuluvat emoyhtiö Tapio Oy sekä tytäryhtiö Tapio Palvelut Oy. Säätiö jakaa vuosittain oman sijoitustoimintansa tuottoa sekä lahjoitusvaroja alalle 1,6 milj. Lisätietoja tehtävästä antaa liiketoimintajohtaja Olli Äijälä, p. Tarjoamme sinulle energisen ja laajaalaisen työyhteisön metsä alan huippuammattilaisten joukossa. Varainhankinnan kokemus on eduksi. Tehtävänäsi on: • vastata Säätiön viestinnästä ja markkinoinnista, • kehittää Säätiön varainhankintaa, • kehittää Säätiön toimintaa ja metsäalaa ulkoisin tutkimuksin ja selvityksin, • vastata Säätiön stipendeistä ja pienemmistä apurahahankkeista sekä • huolehtia palvelupäällikön kanssa työyhteisön arjen sujuvuudesta. Raportoit Säätiön toimitusjohtajalle. 040 582 9676. VESIENSUOJELUN JOHTAVAA ASIANTUNTIJAA Metsämiesten Säätiön yleishyödyllisenä tehtävänä on metsäalan kehittäminen sekä alalla toimivien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen. Sinulla on jo näyttöjä itsesi johtamisesta sekä tavoitteellisesta ja tuloksekkaasta toiminnasta. Tarjoamme luotettavaa tutkimukseen perustuvaa tietoa ja asiantuntijapalveluita, tehokkaita ratkaisuja sekä työvälineitä metsien kestävään hyödyntämiseen. HAEMME NYT Haluatko olla mukana tekemässä vaikuttavaa ja merkityksellistä työtä metsien kasvun ja vastuullisen käytön puolesta. Lähetä CV ja hakemuksesi palkkatoivomuksineen 22.3.2020 mennessä osoitteella rekrytointi@tapio.fi. Haemme pieneen työyhteisöömme uutta KEHITYSPÄÄLLIKKÖÄ Metsäala on sydämessäsi. 029 432 6117, ilmoitukset@metsalehti.fi Tapio on metsän, luonnon ja paikkatiedon asiantuntija. Osallistut asiakastyöhön ja projektien myyntiin sekä tuotat uusia avauksia osaamisalueellasi. Edellytämme sinulta soveltuvaa tieteellistä koulutustaustaa, hyviä vuorovaikutustaitoja ja metsätalouden toimintaympäristön tun temusta. Tunnetuimmat brändimme ovat Tapio, Metsälehti ja Karttakeskus. Pohjaamme toimintamme vastuullisuuteen, yhdessä menestymiseen sekä tahtoon uudistua ja uudistaa
Sananjalan täysikasvuiset lehdet ovat viiltävän kovia, mikä jo sinällään pitää kasvinsyöjiä loitolla. Sittemmin on osoittautunut, että kyseessä on ryhmä läheisiä lajeja. Paljon useammin siellä näkee loissienen, sananjalanpien, mustia juovamaisia pesäkkeitä. Seppo Vuokko Tyly naapuri Sananjalan itiöpesäkkeet ovat lehden alapinnalla. Sananjalan menestys perustuu kasvinsyöjät loitolla pitäviin myrkkyihin ja vankkaan maavarteen, jonka avulla kasvustot laajenevat hehtaarien laajuisiksi. Brittein saarilla sanajalka on runsas laitumina käytetyillä kukkuloilla. Lehtiruodin latvassa on nystyjä, jotka erittävät sokeria. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille vastaajille! Mistä pidit. Viime numeron suosituin artikkeli oli ”Kannattaako metsä?”. Aikaisemmin sananjalkaa pidettiin yhtenä, monimuotoisena lajina, joka on levinnyt lähes kaikkialle maapallolla. Ne eläimet, jotka olivat tottuneet saniaisten myrkkyihin, kuolivat suurelta osin liitukauden lopun myllerryksissä, mutta saniaiset säilyttivät myrkkynsä. Kaikkien maaliskuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme Lapuan Kankureiden pyyhepaketin. Sama koskee muitakin saniaisia: perin harvat eläimet syövät niitä. Palkinnoksi arvotut sukset voitti Kristina Palo Viitasaarelta. Meidän lajimme on taigasananjalka, jonka alueeseen kuuluu Fennoskandia, Pohjois-Venäjä, Baltian maat ja Skotlanti. fi/lukijakysely. Nuoret versot ovat pehmeitä, mutta niillä on oma puolustuskeinonsa. Se taas houkuttelee muurahaisia, ja kivuliaasti pistävät viholaiset pitävät kyllä kasvinsyöjätkin loitolla. Voit vastata kyselyyn verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti. Paketti sisältää kaksi pellavaista Metsä-kylpypyyhettä. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Jo rm a Pe iP o n en Mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. » Pilkkeet 78 Metsälehti Makasiini 7617_.indd 78 6.3.2020 14.34. Se hallitsee myrkyillään myös naapureina olevia kasveja. Lisääntyminen on jäänyt lapsipuolen asemaan – se tekee meillä äärimmäisen harvoin itiöitä. Saniaiset olivat valtakasveja satojen miljoonien vuosien ajan ennen kukkakasvien kehittymistä. Jo silloin ne kehittivät suojakseen vaikuttavan määrän myrkkyjä ja haitta-aineita. Niinpä lampaiden sokeutumisen tai syöpäkasvainten arvellaan johtuvat siitä, että ne ovat joutuneet nälkäänsä syömään sananjalkaa. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Sen kuolleista, maatuvista lehdistä uuttuu maahan aineita, jotka haittaavat muiden kasvien kasvua. Jos laiduntavat eläimet joutuvat syömään muun rehun ehtyessä sananjalkaa, ne sairastuvat, muuttuvat apaattisiksi ja lopulta kuolevat. Se on luultavasti syynä siihen, että vatsasyöpä on ollut poikkeuksellisen runsas juuri näissä maissa. Jos nuoria versoja vahingoittaa, ne alkavat muodostaa vetysyanidia. Linkki kyselyyn löytyy myös etusivun oikean laidan Nyt – ajankohtaista -osiosta. Kun kloonit elävät satoja vuosia, vähäinenkin itiötuotanto riittää turvaamaan lajin säilymisen. Mutta sananjalalle ei riitä, että se torjuu eläimiä. Japanissa ja Walesissa nuoria sananjalan versoja on nautittu kevätherkkuna parsan tapaan. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Palkinto sisältää kaksi Metsä-pyyhettä. ArvontA! SAnAnjAlkA kasvaa laajoina ja rehevinä kasvustoina, mutta sen lehdet eivät kelpaa ravinnoksi sen paremmin hyönteisille kuin nisäkkäillekään. Sananjalka sisältää useita myrkyllisiä aineita ja syöpää aiheuttavia yhdisteitä
029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6100 Anna Back (vuorotteluvapaalla) Tuomas Nikulin, p. 09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 88. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Heta Välimäki, p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 0355-0893 Makasiinin levikki: 33 683 (lt/19) PunaMusta 2020 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 tOimitUs Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset maRkkinOinti Verkkotuottaja Levikkipäällikkö myynti Myyntipäällikkö asiakasPalVelU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka Paperit SA M i KA RP Pi N EN 7618_.indd 79 6.3.2020 14.35. 029 432 6114 Kauppak. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. Ensi numerossa KuusEn 80 vuotta: Ensiharvennuksen aika UUden alkU metsälehti makasiini 3/20 ilmestyy 23.4. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6113 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 09 315 49 844 Mari Pousi, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 050 512 9224 Jussi Collin, p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 26.3
Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. OnnitteLUmme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 2”. Heino toimii Nakkilan ja Lavian toimistolla. Antti Heikkilä, Suomen metsäkeskus, aluejohtaja, Mikkeli (juhlii perhepiirissä) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . pALkinnOt Makasiiniristikosta 1 on arvottu seuraaville kolmelle: Jorma Marjamäki, Tampere, Lasse Skaffari, Porvoo ja Erkki Viertola, Saarijärvi. metsänhOitOyhdistys LAkeUs Aino Kallio, Sari Uusitalo ja Arto Haukka aloittivat helmikuussa Mhy Lakeuden uusina metsäasiantuntijoina. mAkAsiinikryptO 2 metsänhOitOyhdistys kArhU Eetu Heino aloitti helmikuussa metsäasiantuntijana Mhy Karhun palveluksessa. merkkipäivät nimitykset Leikkaa irti mAkAsiiniristikkO 1, OikeA rAtkAisU Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. 7619_.indd 81 6.3.2020 14.36. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. ristikkO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 26.3.2020 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 60 VUOTTA 23.3. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi
Hirvet löytyvät nuorista männiköistä. Täytyy koputtaa puuta ja todeta, että vaaratilanteita ei onneksi ole ollut. Timosen työhön on kuulunut myös hirvien pannoittamista. Suurimmassa näkemässäni laumasLaskemaan Lähdössä Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Petri Timonen on laskenut riistaa ilmasta yli 2 500 tuntia. Olen aina tehnyt niin sanottuja kenttätöitä eli avustanut tutkijoita keräämään havaintoaineistoja luonnosta. Laajat kuusikkoalueet ovat tylsää lennettävää. Hirvien lentolaskennat tehdään helikopterilla. Hirvi on minulle lapsuudesta saakka tuttu eläin. Jos keli on huono, jäämme maahan. TeksTi ja kuvaT jere Malinen sa Sodankylän seudulla oli 13 hirveä. Niiden kätköissä on talvella vähänlaisesti jänistä ja kettua suurempia nisäkkäitä.”. Kerran ynnäilin riistan perässä viettämiäni lentotunteja. Eläimet on nukutettu helikopterista. Taidan olla Luonnonvarakeskuksella tällä hetkellä ainoa työntekijä, joka on istunut pienlentokoneissa ja helikoptereissa puolitoista henkilötyövuotta. Siitä lähtien olen osallistunut erilaisiin riistan lentolaskentoihin lähes vuosittan. Tammi-helmikuussa laskimme Lapin hirviä. Lentokalusto on hyväkuntoista, pilotit ammattilaisia ja lentosuunnitelmat tarkkoja. Riistasta tuli ammatti, kun valmistuin Evolta metsätalous insinööriksi ja pääsin töihin silloiselle Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokselle 1998. l 82 Metsälehti Makasiini » Työssä meTsässä 7620_.indd 82 6.3.2020 14.49. Päädyin yli 2 500:aan. Ensimmäiset hirvien lentolaskennat tein oltuani muutaman vuoden talossa. Hirvien ohella tutuksi ovat tulleet hylkeet, metsäpeurat ja viime vuosina myös metsähanhet. Se alkaa olla maksimi. Sillä voi lentää hitaasti ja matalalla. Tavallisesti laumassa on 5–6 hirveä. Olen pohjoisen poikia Kittilästä, ja luonnossa liikkuminen ja eräelämä ovat olleet aina osa minua
Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 7621_.indd 83 5.3.2020 14.35. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa