Metsälehti 7/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

HUHTIKUUTA 2024 . LOKAKUUTA 2021 . NRO 7 . NRO 18 Metsälehden laskelmien mukaan kuituja tukkipuuta palaa energiaksi paljon tiedettyä enemmän. TORSTAINA 7. PERUSTETTU VUONNA 1933 10763_.indd 1 10763_.indd 1 7.4.2024 12.03 7.4.2024 12.03. Sivut 8–11 POLTTOON MENOSSA PERJANTAINA 12
Sivut 8–11 POLTTOON MENOSSA PERJANTAINA 12. JOHTAAKO METSÄKATOASETUS HAKKUUSOTIIN. PERUSTETTU VUONNA 1933 Keijo Lehtimäki Keijo Lehtimäki Sami Karppinen Kuitupuuna korjattua energiapuuta terminaalissa Muuramessa. NRO 7 . NRO 18 Metsälehden laskelmien mukaan kuituja tukkipuuta palaa energiaksi paljon tiedettyä enemmän. Jos ikimetsien määrittelyä ja kartoitusta ei tehdä selvärajaisesti, tuloksena voi olla lisää hakkuukiistoja myös Suomessa. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 431 (LT/22) Lukijoita 213 000 (KMT/23) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere VALTTERI SKYTTÄ EU:N UUDEN metsäkatoasetuksen pitäisi ehkäistä etenkin sademetsien hävitystä. Epäselvyydet metsämääritelmissä voivat lisätä hakkuukiistoja. Kuva: Sami Karppinen Metsälehti 92. AJANKOHTAINEN / UUTISET 12.4.2024 2 Metsälehti.fi UUTISET Kevät kiihdyttää metsätilakauppaa ›› 4 Pölkky uuden ajan edessä ›› 6–7 Hintatilastot eivät kerro kaikkea ›› 12–13 METSÄSTÄ Taas on aika tehdä metsässä tarkistuskierros ›› 18–19 Teräketjukisa kiristyy ›› 24 Lintukuvaaminen ei sovi hätäiselle ›› 26–27 PILKKEITÄ Supikoiraa saalistamassa ›› 28–29 Stadilaisten edunvalvoja ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemän selvityksen mukaan metsäsektorin toimijat ovat tällä hetkellä huolissaan metsäkatoasetuksen ikimetsämäärittelyyn liittyvästä perättömien ilmiantojen riskistä. Lisäksi metsäkatoasetus tulee edellyttämään ikimetsien määrittelemistä. Vaikeaselkoinen EU:n metsäkatoasetus edellyttää ikimetsien kartoittamista. Samalla se saattaa kaataa mittavat raportointivelvoitteet myös suomalaisen metsäalan niskaan. 10764_.indd 2 10764_.indd 2 7.4.2024 12.01 7.4.2024 12.01. HUHTIKUUTA 2024 . LOKAKUUTA 2021
Riskiluokitus vaikuttaa suoraan siihen, millaista raportointivelvoitetta metsäyhtiöiltä ja muilta metsätoimijoilta käytännössä vaaditaan. Tätä kautta se koskee puun käyttöä myös Suomessa. FAKTA Yksityismetsänomistajien lukumäärä on valtavan iso”, kertoo metsäneuvos Erno Järvinen maaja metsätalousministeriöstä. Ympäristöjärjestöt ovat jo esittäneet huolensa siitä, riittävätkö luonnontilaisten ja vanhojen metsien määrittelytyön rajaukset suojelemaan kaikki jäljellä olevat arvokkaat vanhat metsät hakkuilta. EU-ohjeistukset myöhässä EU:n metsäkatoasetus pyrkii varmistamaan, ettei EU:n markkinoille päädy tuotteita, joiden tuotanto aiheuttaa metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä. SA M I KA RP PI N EN METSÄKATOASETUS koskee hyödykkeitä, joita tuotetaan ympäri maailman, joten se voi hillitä trooppisten metsien hävitystä Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa, kertoo ympäristöjärjestö WWF:n kansainvälinen metsäasiantuntija Maija Kaukonen. Olisi kaikkien kannalta hyvä, että nämä metsät saataisiin kartoitettua”, sanoo selvitystä vetänyt Luken tutkimuspäällikkö Matleena Kniivilä. ”Paljon on vielä tulkinnan varaa.” EU:N METSÄKATOASETUS ASETUS pyrkii varmistamaan, ettei EU:n markkinoille päädy tuotteita, joiden tuotanto aiheuttaa metsien katoa tai tilan heikkenemistä. ”Trooppisissa metsissä metsäkato tapahtuu usein niin, että metsän kuntoa heikennetään ensin hakkuilla, kunnes alue raivataan muuhun käyttöön”, Kaukonen sanoo. UUTISET 12.4.2024 Metsälehti.fi 3 ”Miten ikimetsät määritellään ja onko yleisesti selvillä, missä ne sijaitsevat. Vaikka asetus tuli voimaan jo viime vuonna, sen toimeenpanoon on kasaantunut huomattavia viivästymisiä. ”Paljon on vielä tulkinnan varaa. Jos hyvin käy, Suomen metsäsektorin raportointivelvollisuus ei välttämättä ole niin massiivinen”, Luken Kniivilä sanoo. 10764_.indd 3 10764_.indd 3 7.4.2024 12.01 7.4.2024 12.01. Metsäkatoa tapahtuu yhä eniten Brasiliassa, vaikka maan metsäkatovauhti hidastuikin merkittävästi poliittisen vallanvaihdon myötä. Poliittinen linjanveto näistä määritelmistä on parhaillaan kesken. ”Suomessa pitäisi saada vanhojen ja luonnontilaisten metsien kartoitus tehtyä mahdollisimman pian, että tiedetään, missä nämä metsät sijaitsevat. Metsäteollisuus ry:n Rantamäen mukaan EU:n metsälainsäädännön kokonaisvaikutuksista tarvittaisiin arvio niin unionin tasolla kuin kansallisesti. Maailman luonnonvarainstituutin mukaan viime vuonna kaadettiin tai tuhoutui 3,7 miljoonaa hehtaaria sademetsää. EU:n uusi metsäkatoasetus edellyttää, ettei metsien tilaa heikennetä: ikimetsiä ei saa muuttaa viljelymetsiksi tai plantaaseiksi. ”Esimerkiksi kaakaota tuotetaan Afrikassa, palmuöljyä ja kumia Aasiassa.” Kaukosen mukaan on tärkeää, että asetuksen sanamuodot ehkäisevät metsäkadon lisäksi metsien tilan heikentämistä. Niistä ei saa puuta hankkia”, Rantamäki sanoo. Suomessakin on syytä määritellä ja kartoittaa ikimetsäalueet. Määrä vastaa yli kolmannesta Suomen Lapin pinta-alasta. Asetusten kokonaisvaikutuksista ei tietoa Tähän mennessä julkaistujen tietojen perusteella yksittäistä metsänomistajaa ei pääsääntöisesti katsota toimijaksi. Näin saataisiin selvyyttä siihen, mitkä ovat metsäasetustulvan epäsuorat vaikutukset esimerkiksi jäsenvaltioiden verokertymään tai viennin vähentymiseen. Kuva Pyhä-Häkin kansallispuistosta, joka on suojeltu hakkuilta. ”Toimijakysymys on iso asia. Lisäksi asetus sisältää sen, ettei metsän tilaa saa heikentää. Kniivilän mukaan EU:n metsäaloitteita yhdistää muun muassa se, että niissä haetaan pehmeämpää ja pienipiirteisempää metsänhoitoa eikä puun energiakäyttöä katsota suopeasti. ”Varsinaisten metsien ohella on muita arvokkaita puustoisia elinympäristöjä, joissa maankäytön muutos on voimakasta. Myös EU:n biodiversiteettistrategia edellyttää, että Suomi kartoittaa luonnontilaiset ja vanhat metsänsä. Maatalouskäytöksi on rajattu seuraavien hyödykkeiden tuottaminen: soija, öljypalmu, kahvi, kaakao, kumi tai nautakarja. Tulkinta on kuitenkin yhä vahvistamatta. Tavoite vähentää metsäkatoa globaalisti on hyvä ja tärkeä, mutta metsäkatoasetusta koskevat EU-ohjeistukset ovat myöhästyneet järjestelmällisesti, Rantamäki kertoo. ”Avoimia kysymyksiä on paljon: miten tiedot raportoidaan EU:lle ja mitkä ovat toimijoiden velvoitteet varmistaa, että koko arvoketju on metsäkatovapaa.” Metsäkatoasetuksen toimeenpanossa aikaa on lähtökohtaisesti tämän vuoden loppuun, mutta EU:lta ei ole vielä tullut tietoa esimerkiksi maiden riskiluokituksesta. Metsäteollisuus ry:n kansainJOHTAAKO METSÄKATOASETUS HAKKUUSOTIIN. EU:n lukuisten metsäaloitteiden yhteisvaikutuksista ei ole tutkimusta. Auki olevia kysymyksiä ovat kansallisten tietojen vieminen mahdollisimman automaattisesti EU:n tietojärjestelmiin ja metsäkatoasetuksen piiriin kuuluvien raaka-aine-erien määrän määrittely. Esimerkiksi puustoisia savanneja ja ruohotasankoja, joissa maanviljelys aiheuttaa luontokatoa.” ENSIN HAKKUITA, SITTEN RAIVAUS MUUHUN KÄYTTÖÖN välisten ja EU-metsäasioiden päällikön Maija Rantamäen mukaan luonnontilaisten ja vanhojen metsien kartoitus palvelee myös metsäkatoasetuksen toimeenpanoa. Kaukosen mukaan metsien lisäksi on tärkeää suojella myös muita vauhdilla katoavia elinympäristöjä. EU:n asetuksessa metsäkadolla tarkoitetaan metsän raivaamista maatalouskäyttöön. Pulman ydin on, ettei unionilla ole yhtä metsäpolitiikkaa, vaan metsiä koskettavia linjauksia tulee niin ilmasto-, energiakuin ympäristöpolitiikasta. Metsän tilan heikentämistä on ikimetsäalueen muuttaminen viljelymetsäksi tai plantaasiksi
SA M I KA RP PI N EN Maanmittauslaitos aloitti jättiurakan Maanmittauslaitos on ryhtynyt mittavaan kiinteistörekisterin parannushankkeeseen. Tärkeimmät vientimaat olivat Saksa ja Kiina: Saksaan metsäteollisuustuotteita ja puuta vietiin 1,5 miljardin euron edestä, Kiinaan 1,4 miljardilla. Energiapuun kysyntä ja puukaupan hyvä vire vaikuttavat osaltaan myös metsätilamarkkinaan.” Maaliskuussa ostajaehdokkaiden aktiivisuudessa tapahtui valtakunnallisestikin selvä käänne. Yksityinen Rahasto Muut yhtiöt Rahastot ovat palaamassa metsätilamarkkinoille Metsätilojen kauppa kiihtyy kevään edetessä. Pudotusta edellisvuodesta kertyi reaalisesti 16 prosenttia: puutuotteiden osalta laskua tuli neljännes ja massaja paperiteollisuuden osalta 13 prosenttia. Lisäksi taimikoiden kunto ja varttuneemmissa metsissä puuston tekninen laatu ovat asioita, jotka vaikuttavat tuotto-odotuksiin”, Koivurinne huomauttaa. Tiedot käyvät ilmi Metsätilat.fi:n Metsälehdelle tuottamasta datasta, joka käsittää noin 70 prosenttia vapailla markkinoilla tehtävistä tilakaupoista. Huomioitavaa on, että talvikaudella tilakauppamäärät ovat kokonaisuudessaan suhteellisen pieniä. Urakan on arvioitu kestävän noin kymmenen vuotta. AJASSA 12.4.2024 4 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN RAHASTOJEN osuus metsätilakaupoista kävi tammikuussa pohjalukemissa, kun ne ostivat kauppasummilla mitaten alle kymmenen prosenttia tiloista. ”Kannattaa kiinnittää huomiota myös tilan sijaintiin, keskipuustoon sekä kehitysluokkajakaumaan. ”Esimerkiksi tiestön ja ojien kunnosta saa keväällä erilaisen käsityksen, kun tiet voivat olla pehmeitä ja maastossa liikkuu vesi. Helmikuussa rahastot näyttävät jälleen aktivoituneen, sillä niiden osuus nousi yli 20 prosenttiin kauppasummasta. Pelkkiä keskihintoja ei kannata tuijottaa Moni metsätilakaupoille suuntaava ostaja käyttää sopivaa tarjoussummaa pohtiessaan apuna tilastoja, jotka kertovat alueella maksetuista keskimääräisistä hehtaaritai kuutiohinnoista. ”Yhtiön kassatilanne on vahva ja voimme käynnistää seuraavan vaiheen nopeasti”, sanoo hallituksen puheenjohtaja Eero Suutari tiedotteessa. Saksa ja Kiina tärkeimmät kauppakumppanit Metsäteollisuuden viennin arvo tippui viime vuonna 12 miljardiin euroon, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastoista selviää. ”Hyvistä metsätiloista ollaan edelleen valmiita maksamaan kovia hintoja. Siitä huolimatta energiapuuta tarvitaan myös tulevaisuudessa. Hinnoissa ei hiipumisen merkkejä Suuressa osassa maata metsätilojen kysyntää ovat alkuvuonna ylläpitäneet yksityiset ostajat. Työ etenee vaiheittain, perusparannus on jo käynnistynyt Kouvolan, Kuopion ja Oulun kunnissa. Tällä hetkellä kotimaiselle energiapuulle on hyvin kysyntää, ja siitä maksettava hinta on noussut voimakkaasti, Metsäkeskuksesta kerrotaan. Tällöin suuret yksittäiset tilakaupat voivat vaikuttaa tilastoihin merkittävästikin. Metsätilojen ostajat ovat aktivoitumassa. Hankkeella korjataan vuosien aikana rekisteriin syntyneitä puutteita ja epätarkkuuksia. Kevät on otollista aikaa lähteä tutustumaan myyntikohteisiin. Lounais-Suomessa kysynnässä tai myyntihinnoissa ei näy Metsätilat.fi:n kiinteistönvälittäjä Erkko Koivurinteen mukaan hiipumisen merkkejä. Toisaalta esimerkiksi maapohjien rehevyydestä saa hyvän käsityksen.” LYHYET Rahastot heräilevät talviunesta Ostajaluokkien %-osuudet kauppasummasta Yhteismetsät 90 80 70 60 50 40 30 20 10 5/22 8/22 11/22 2/23 5/23 8/23 11/23 2/24 Lähde: Metsätilat.. Pidemmällä aikavälillä käytön ennakoidaan kuitenkin vähenevän, kun uutta energiantuotantotekniikkaa otetaan käyttöön. Nihkeimmin tarjouksia tuli alkuvuonna Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Etelä-Karjalan myyntikohteisiin. Maakunnittain eniten tarjouksia myytäviin kohteisiin tehtiin Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Pohjanmaalla, Uudellamaalla sekä Satakunnassa. Tarkoitus on kaivaa arkistoista Suomen kaikki tieja rasiteoikeudet ja tuoda ne näkyviin kiinteistörekisterikartalle. Keskimääräinen tarjousmäärä per myytävä kohde oli noin kolmanneksen viime syksyn tasoa korkeammalla ja lähestyi jo alkuvuoden 2023 tasoa. Keväällä esimerkiksi metsätien todellinen kunto selviää tilan ostoa suunnittelevalle hyvin. Kaicellin tehtaan valitukset nurin Paltamoon selluja biotuotetehdasta kaavaileva Kaicell on ajanut hankettaan pari vuotta säästöliekillä ympäristöja vesitalouslupien selviämistä odoteltaessa. Metsäkeskus: Metsäenergialle on kysyntää Metsäenergian käyttö kasvaa edelleen lähivuosina, Suomen metsäkeskuksen tulevaisuuskatsauksessa todetaan. Tarjoukset ylittävät pääsääntöisesti hintapyynnöt. Suurimmillaan rahastojen osuus oli elokuussa 2022 lähes 80 prosenttia. Taustalla on Luken mukaan globaalin kysynnän vähentyminen. Keskihintojen tuijottaminen voi joskus johtaa ostajaa harhaankin. 10765_.indd 4 10765_.indd 4 7.4.2024 12.20 7.4.2024 12.20. Nyt tehtaan rakentamisessa voidaan edetä, koska korkein hallinto-oikeus hylkäsi tehtaan luvista tehdyt valitukset
SE PP O SA M U LI taalla tämän kesän ajan. Tapion ja Pohjantaimen vuokrasopimus umpeutuu tämän vuoden lopussa, eikä vuokralainen uuden omistajan mukaan ole ollut valmis uusimaan sopimusta. 10765_.indd 5 10765_.indd 5 7.4.2024 12.20 7.4.2024 12.20. Taimiyhtiön omistaja, liettualainen Skogran-yhtiö, ei vielä ole ratkaissut, pyrkiikö se jatkamaan tuotantoa Virttaalla. Pohjantaimen toimitusjohtajan Rauno Katajan mukaan yhtiö jatkaa taimituotantoa VirtTaimien kasvatus Virttaalla päättymässä Finforelian pääomistaja on ostanut Virttaan taimitarhan kiinteistöt Tapiolta. Metsälehti on osa Tapio-konsernia. Päätämme lähikuukausien aikana, mihin ratkaisuun päädymme”, kertoo Skogranin liiketoimintojen kehittämisestä vastaava johtaja Laurynas Sederevicius. ”Taimitarha vaatisi runsaasti investointeja, joten Pohjantaimen hallitus ei vielä ole tehnyt päätöstään. Viime vuodet Virttaan taimitarhalla on toiminut Pohjantaimi Oy, joka on vuokrannut taimien tuotantoon tarvittavat kiinteistöt Tapiolta. Finforelian pääomistaja Timo Salminen ei kaavaile taimituotannon aloittamista Virttaalla. Taimitarhan muovihuoneet ovat Pohjantaimen omistamia. Sen sijaan yhtiö kaavailee perustavansa Virttaalle taimivaraston ja jakelukeskuksen. Osa kiinteistöistä vuokrattaneen ulkopuolisille. Katajan mukaan yhtiön eteläsuomalaiset asiakkaat eivät jää tulevaisuudessakaan pulaan. Salmisen mukaan kiinteistön oston myötä hänelle siirtyneessä vuokrasopimuksessa todetaan, että Pohjantaimen olisi pitänyt ilmaista halunsa jatkaa sopimusta viime vuoden loppuun mennessä, eikä näin ole tapahtunut. ”Pystymme palvelemaan asiakkaitamme muilta tarhoiltamme, ja meillä on edelleen käytössämme pakkasvarastoja Etelä-Suomessa.” Pohjantaimella on vuokratut pakkasvarastot Huittisissa, Kouvolassa ja Salon seudulla. Lisäksi kauppaan kuuluivat 17 hehtaaria maata sekä kiinteät tuotantorakennukset, muun muassa taimien pakkasvarasto. Valitse, kuinka haluat huolehtia metsästäsi ja kilpailuta puukauppasi luotettavasti ja maksuttomasti suoraan verkossa. AJASSA 12.4.2024 MIKKO RIIKILÄ MAAN suurimman metsätaimien tuottajayhtiön Finforelian pääomistaja Timo Salminen on maaliskuussa ostanut Tapio Oy:ltä Loimaalla sijaitsevan Virttaan taimitarhan kiinteistöt. Kuutio.fi on helpoin ja tehokkain tapa myydä puuta joko omatoimisesti tai ammattilaisen avulla. Näe puut metsältä. ”Tuotanto jatkuu tämän kesän” Virttaan taimituotanto siirtyi Pohjantaimelle vajaat pari vuotta sitten, kun yritys osti konkurssiin menneen taimiyhtiö Taimi Tapion. Pohjantaimen omistajat puolestaan korostavat, ettei yhtiö vielä ole ratkaissut kantaansa vuokrasopimuksen jatkamiseen. Käsitykset Virttaan tuotannon mahdollisesta jatkamisesta eriävät. En siis voi vahvistaa, että taimitarha suljettaisiin. Salmisen omistama Finforelia ei ole aloittamassa taimien tuottamista Virttaalla
Suominen ei kommentoi toimitusjohtajavastuutaan edeltäviä päätöksiä, mutta toteaa, että projektin jatkamiseen on sitouduttu. Pölkyn omistus vaihtui suvulta suvulle reilu vuosi sitten – Virranniemiltä Pfeifereille Itävaltaan. Koekäytön piti alkaa jo puolitoista vuotta sitten, nyt tähtäin on vuoden loppupuoliskolla. ”Ehkä pohjakosketus on nähty, mutta todennäköisesti rakentaminen pysyy heikolla tasolla ainakin tämän vuoden.” Jokainen matalasuhdanteen vuosi kasvattaa rakentamisvelkaa, joka tulee maksuun joskus. AJASSA / HAASTATTELU 12.4.2024 6 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI KEIJO LEHTIMÄKI, KUVA SAHATEOLLISUUDEN vaikeat ajat jatkuvat yhtä pitkään kuin rakentamisen matalasuhdannekin, vuoden alussa Pölkky-sahayh tiön toimitusjohtajana aloittanut Jari Suominen toteaa. Silloin sahoilla on taas edessä suhdannepiikin harvinainen herkku. Tukkia pitää saada jostakin puoli miljoonaa kuutiometriä lisää. Vaikka Pohjois-Suomessa on varaa lisätä hakkuita ja varttuvia männiköitä on runsaasti, eivät mahdollisuudet ole rajattomat. ”Päämarkkinat ovat olleet kotimaan lisäksi mäntymarkkinat Pohjois-Afrikka ja Britannia, mutta nyt esimerkiksi Keski-Eurooppa tulee vahvempana.” Kajaani käy vuoden lopulla Itävallasta on saatu myös teknistä apua Kajaanin sahalle, joka rakennetaan käytännössä uudestaan. Yli kolme vuotta kestäneen hankkeen vaikeuksista on liikkunut huhuja, joita on ruokkinut monitulkintainen tiedottaminen. Sen jälkeen juju on optimoinnissa, että mikä menee jalostukseen.” Kun tukin käyttö oli muutama vuosi sitten 1,4 miljoonaa kuutiometriä, niin yhdessä Taivalkosken jo lähes valmiiden investointien ja valmistuvan Kajaanin-sahan kanssa se nousee lähelle kahta miljoonaa. Ympärillä on vahvoja sahayhtiöitä joka puolella, mutta Suominen ei näe, että puunhankinnassa Pölkky olisi Jyrkemmällä nousukulmalla Pölkyn uusi toimitusjohtaja Jari Suominen uskoo itävaltalaisomistuksen antavan vipuvoimaa, kun suhdanne kääntyy. Investoinnin arvoa ei ole julkistettu, mutta se on Suomisen sanoin ”meille jättimäinen”. Suominen luottaa, että itävaltalaisomistus antaa Pölkylle jyrkemmän nousukulman. ”Perussahauksen pitää olla kunnossa. ”Täällä Koillismaalla logistiikka on koko ajan mielessä.” 10766_.indd 6 10766_.indd 6 7.4.2024 12.24 7.4.2024 12.24. Puoli miljoonaa kuutiota lisää Pölkyn tarjonta on perussahatavaraa, höylätavaraa, liimapalkkia ja kyllästettyä puuta
Suominen kertoo elävänsä kahden kodin arkea, sillä viikot menevät Kuusamossa, mutta viikonloput kuuluvat perheelle Helsingissä. Hopea on ensimmäinen häviäjä. ”Metsän arvoketju on tullut käytyä läpi.” Sitten seurasi oma konsulttifirma, mutta vaihe jäi lyhyeksi, kun tuli mahdollisuus siirtyä Pölkylle. ”Jos Juhla-Mokka on loppu, niin Kulta-Katriinakin käy”, hän vertaa. Ekonomilla menikin 25 vuotta Stora Enson talouspuolen tehtävissä sekä kotimaassa että Saksassa ja Itävallassa. Kysyimme pankista lainaa ja löimme reilun tarjouksen sisään. SAIMME OSTETTUA ENSIMMÄISEN metsätilan reilut kymmenen vuotta sitten joidenkin vuosien etsimisen jälkeen. Tilamme rajoittuu päällystettyyn julkiseen tiehen ja on hyvillä maapohjilla. Metsässä kuului kauhea selitys kun pohdimme, mitkä kohdat menisivät uudistukseen, missä harventaisimme ja miten hoitaisimme taimikot. Harmitti. Metsätilamarkkinat menivät sekaisin metsärahastojen tultua markkinoille. Metsärahastojen laskennalliset arvot nousivat metsätilojen hintojen noustessa, jolloin rahastojen tuotto pysyi paperilla kunnossa. Metsä ei ole lähtökohdin kovinkaan fiksu sijoitusmuoto. Päätimme käydä ostomielessä katsomassa. pussitettu. Innostuimme tilasta. Niistä teollisuus kiinnosti eniten, kuutioiden ja tonnien maailma tuntui heti omalta. Tavaraa on kertynyt satamavarastoihin, mutta tuo10766_.indd 7 10766_.indd 7 7.4.2024 12.24 7.4.2024 12.24. JOSTAKIN SYYSTÄ OLEN kuitenkin mieltynyt metsäsijoittamiseen. Järjellä ajatellen vuokra-asunnot kasvukeskuksissa, osakesijoitukset ja muut helposti hankittavat omaisuuserät olisivat fiksuja eläkesäästömuotoja. Tila oli aloittelijan tuurilla täydellinen. Osakkeet tuottaisivat passiivisesti osinkoja, ja niistä olisi helppo luopua tarvittaessa. Harmittavan helposti korvaava toimittaja voi löytyä Ruotsista. Pohjoisen tiheäsyinen mänty on laadukasta ja haluttua, mutta ei kuitenkaan korvaamatonta. Onneksi ohjauskorot nousivat, jolloin metsärahastot ovat vähentäneet ostojaan. Voisin hankkia osakkeita kuukausittain sen mukaan, miten rahaa kertyy tilille. Seuraavan metsätilan ostaminen onkin sitten ollut vaikeampaa. Ehdimme hyvin ostamaan ja maksamaan vielä muutaman metsätilan, jos vain löydämme fiksuja kohteita. METSÄN OSTAMISEN SIETÄMÄTÖN VAIKEUS Jyrkemmällä nousukulmalla JARI SUOMINEN 54-vuotias ekonomi SYNTYNYT Haminassa, asuu Helsingissä ja Kuusamossa TYÖURA vuodesta 1995 kuiduttavaa ja mekaanista metsäteollisuutta PERHEESSÄ vaimo, neljä lasta ja Donna-koira HARRASTAA murtomaahiihtoa, maastopyöräilyä ja metsästystä sekä uusimpana lentopallon fanitusta. EN OLE SUOSTUNUT luovuttamaan. Kolmen prosentin tuoton saa nyt varmasti turvallisilta korkomarkkinoilta ilman vaivaa. Helpommin kirjoitettu kuin tehty. Kun kuitupuuta liikkuu Kemin ja Oulun tehtaille, samalla liikkuu myös tukkipuu. En näillä näkymin tule saamaan eläkejärjestelmästä riittävästi rahaa. Joku toinen porukka oli nähnyt tilan vielä meitä arvokkaammaksi ja saanut ostettua sen. Suomisen tietojen mukaan asiak kaatkaan eivät ole joutuneet pulaan, ja siinä onkin suurempi aihe huoleen. Eläkeikä on jo noussut kolme vuotta ja varmaan tulee vielä nousemaan lisää. Sitä on vaikea ostaa, eikä metsää voi siirtää turvaan poliittisilta päätöksiltä. Välillä vastuulla olivat puunhankinta ja metsäomaisuus, loppuvaiheessa kaikki konsernin sahat. Sijoittajien rahan virratessa rahastoihin sisään metsärahastot pystyivät maksamaan metsätiloista reilusti muita enemmän. Rahani ovat menneet yritykseni kehittämiseen, mutta olen samalla haaveillen jahdannut metsänmyynti-ilmoituksista sopivia kohteita. Sitten odotusta ja pettymys. Vaikka rakentaminen mataa ja satamalakko vie asiakasluottamusta, Jari Suominen uskoo vihreän rakentamisen vahvistumiseen. ”Pitkällä tähtäimellä olen huolissani, että voivatko asiakkaat luottaa suomalaiseen teollisuuteen.” Kuutioiden ja tonnien maailma Suominen on kotoisin Haminasta, varuskunnan ja reserviupseerikoulun, sataman sekä tuolloin vielä metsäteollisuuden kaupungista. Minua taitavammat ja varakkaammat ostajat osasivat pelata markkinoilla. 12.4.2024 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI PEKKA SYVÄNEN KIRJOITTAJA ON KONEENRAKENTAJA JA PUUNTUOTTAJA. Pölkky aikoo ottaa tukkivirrasta osansa, sillä vaihdossa valttina on sellutehtaiden haluama sahahake. Minulla on vielä ainakin 22 vuotta ikäluokkani eläkeikään aikaa. tanto ja korjuu ovat jatkuneet normaalisti. Ihmisten on pakko asua jossakin ja valtio on tukenut vuokralla asumista, joten kodintarpeesta hyötyminen olisi myös tehokas muoto saada vanhuuden turvaa. Nollakorkojen aikana kolmen prosentin tuotto oli esimerkiksi eläkerahastojen näkökulmasta täysin riittävä. Kaksipa huolta kuitenkin Huolenaiheita kuitenkin on. KUKA KUKA EN USKO ELÄKEJÄRJESTELMÄN olevan enää nykyisessä muodossa, kun lopulta saavutan eläkeiän. ”Täällä Koillismaalla logistiikka on koko ajan mielessä ja perusinfra on pidettävä kunnossa, vaikka valtiolla on rahasta tiukkaa.” Satamalakon laajuus tuli Pölkyllekin yllätyksenä, mutta siitä on selvitty ainakin lyhyellä katsannolla. Huomasimme viime kesänä hyvällä sijainnilla olevan metsätilan. En tiedä, miksi. Olen kokeillut heikolla menestyksellä kerryttää omaisuutta, josta tulisi sitten vanhuuden päiville inflaatiosuojattuna tuloja kaurapuuron ja kahvin ostamiseen
12.4.2024 8 Metsälehti.fi AJASSA KAUKOLÄMPÖÄ EI RISUJA KERÄÄMÄLLÄ TUOTETA Kuituja tukkipuuta poltetaan Metsälehden laskelmien mukaan enemmän kuin tilastoista voi lukea. 10767_.indd 8 10767_.indd 8 7.4.2024 12.28 7.4.2024 12.28. Hyvä niin, koska muuten kaupunkilaiset olisivat tänäkin talvena palelleet
Kuitupuuta pienempiä rankoja terminaaleissa ei juuri näy. Pinoissa on lähinnä kuitupuukokoisia pölkkyjä sekä seassa tukkeja ja kirjanpainajien kuivattamia kuusia ja lahopölkkyjä. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. 10767_.indd 9 10767_.indd 9 7.4.2024 12.28 7.4.2024 12.28. Suora lainaus löytyy Suomen metsäkeskuksen äskettäisestä tiedotteesta. 12.4.2024 Metsälehti.fi 9 AJASSA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT V irallisen totuuden mukaan Suomen ”energiantuotannossa käytetään pieniläpimittaista energiapuuta ja hakkuutähdettä sekä metsäteollisuuden sivuvirtoja, kuten haketta, purua ja kuorta”. ”Kuituja tukkipuutakin palaa, mutta määristä on vaikea sanoa”, sanoo puolestaan Metsäkeskuksen yrityspalveluiden päällikkö Marko Ämmälä. KAUKOLÄMPÖÄ EI RISUJA KERÄÄMÄLLÄ TUOTETA Jyväskylän Rauhalahden voimalan pihalla haketettiin energiapuuta maaliskuun lopulla. Kierros energialaitosten puuterminaaleissa paljastaa, että energiapuu on keskimäärin järeää. Näin siksi, että muutakaan vaihtoehtoa ei ole. Kuopion Energian polttoaineiden hankintapäällikkö Matti Voutilainen toteaa, ettei kaukolämmöntuotannon polttoainehuolto onnistuisi ilman ainespuukokoista runkopuuta
Niille järeän puun polttaminen on ”tulevaisuuden polttamista” ja hiilinielujen tuhoamista. Metsähaketta 11 miljoonaa kuutiota Kotimaisen metsäpolttoaineen kysyntä on moninkertaistunut, kun turpeen sekä maakaasun polttoa on rajoitettu ja itäpuun tuonti loppui. Viime vuonna metsähaketta käytettiin voimalaitoksilla noin 11 miljoonaa kuutiometriä. Silloin kuulemma paatuneenkin puukuskin sieluun sattuu, kun tukkia ajetaan voimalaitokselle. ”Puun myynti energiapuuksi tuottaa jopa kymmeniä prosentteja paremman hakkuukertymän, ja korjuukin on edullisempaa kuin kuitupuun”, Voutilainen muistuttaa. 12.4.2024 10 Metsälehti.fi AJASSA ”Paatuneenkin puukuskin sieluun sattuu, kun tukkia ajetaan voimalaitokselle.” ”Käytämme vuosittain 500 000 kuutiometriä puuta, ja jos turve vielä korvataan, puun tarve kasvaa 700 000 kuutioon. Myös EU:n kaskadiperiaate pyrkii ohjaamaan puun käyttöön korkeamman jalostusasteen tuotannossa. Energiapuuksi ohjautuvan tukin määrästä ei ole arvioita, mutta esimerkiksi harvennusleimikoiden pieniä tukkieriä varmasti menee voimalaitoksille. Metsälehden epätieteellisen selvityksen mukaan kuitupuuta käytetään energialaitoksilla sekä pientaloissa ja maatiloilla jopa kymmenen miljoonaa kuutiometriä vuodessa, siis enemmän kuin Kemin biotuotetehtaan vuotuinen puun käyttö. Hänen mukaansa kuitupuun rahtaaminen Alvan Rauhalahden voimalaitokselle on arkipäivää. Kova kysyntä on nostanut energiapuun hinnan kuitupuun tasolle ja välillä sen ylikin. Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi määräksi 2 –3 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mutta esimerkiksi tutkija Tuomas Niinistö toteaa, että lukuun sisältyy epävarmuuksia. Tämä on pakottahimme energiapuuterminaaleista. Käytännön toimia kaskadiperiaate ei ainakaan vielä säätele Suomessa. Voutilainen ei suoraan kerro, kuinka iso osa Kuopion Energian hankkimasta puusta on kuitupuun mittaista, vaan kiertää kysymyksen hiukan savolaiseen tapaan: ”Meille puu on energiapuuta, kun se tulee voimalaitokselle.” Hän muistuttaa, että energiapuubuumista sataa euroja myös metsänomistajien laareihin. Viidenkymmenen euron tienvarsihinta on karsitulla energiarangalla monin paikoin arkipäivää. Maatiloilla palaa paljon puuta Kotitaloudet ja maatilat käyttävät lämmöntuottaKuitupuuta paloi lähes kymmenen miljoonaa mottia Metsähakkeen käyttö 2023, Mm 3 Tästä kuitupuuta (Metsälehden arvio) Karsittu ranka 5,6 4,5 (80 % kuitupuuta) Karsimaton ranka 1,0 0,5 (50 % kuitupuuta) Järeä runkopuu 1,1 0,6 (50 % kuitupuuta) Metsähaketta yhteensä 11 Omakotitalot ja maatilat Hakeja polttopuu 6,9 3,45 (50 %kuitupuuta) Kuitupuun käyttö energiantuotannossa yhteensä 9,05 (Metsälehden arvio) Lähde: Luke 2024 nut selluteollisuuden nostamaan kuitupuun hintaa. Tästä noin puolet on karsittua rankaa. Luken tilastoihin kätkeytyy myös sellainen outous, että metsähaketta käytettiin viime vuonna noin kaksi miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin ilmoitetuista lähteistä oli hankittu metsähakkeen raaka-aineita. 10767_.indd 10 10767_.indd 10 7.4.2024 12.28 7.4.2024 12.28. Vahvan todistuksen antoi Vaajakosken ABC:llä tapaamamme puutavara-auton kuljettaja. Kuitupuuksi kelpaavaa puumäärää arvioimme olettamalla, että 80 prosenttia karsitusta energiarangasta kävisi kuitupuuksikin. Energiapuu mursi kuitupuun hintakuolion Se, että metsäja energia-ala korostavat energiapuun pieniläpimittaisuutta, johtuu paljolti ympäristöjärjestöjen luoman mainehaitan pelosta. Osin epäsuhta selittynee tuonnilla, joka ei kunnolla erottele poltettavaksi tuotavaa puuta, osin vajetta lienee tilkitty kuitupuulla. Sellaisen määrän hankkiminen ei risuja keräillen onnistuisi keneltäkään.” Tarkkaa tietoa ei ole siitä, paljonko energiantuotannossa poltetaan kuitupuuta. Tämä perustuu eräiden metsänhoitoyhdistysten johtajien Metsälehdelle esittämiin arvioihin ja omiin havaintoiEnergiapuun korjuu on edullista, koska kaikki puut voidaan kasata ja kuljettaa yhdessä samaan pinoon
Energiapuun kysyntä taittumassa Mitä todennäköisimmin energiapuun imu jatkuu ainakin tämän vuosikymmenen, mutta suurin rieha on ehkä jo nähty. Konsulttiyhtiö Afryn mukaan puuenergian kysyntä on saavuttamassa huippunsa. Tekniikkaahan on käytetty laivoissa jo 70 vuotta. Niitä ei enää tarvitse kokeilla, vaan soveltaa”, Voutilainen sanoo. Risuja keräillen tulisi vilu. Luken kyselyn mukaan koivu-, kuusija mäntyrunkopuuta käytettiin polttopuuksi viitisen miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tieto perustuu Luken vuosina 2016–2017 tekemään, määrävuosin uusittavaan kyselytutkimukseen. Esimerkiksi Kuopion Energialla on aiesopimus pienoisydinvoimaloiden hankkimisesta. Alustavan kaavailun mukaan Kuopioon hankittaisiin kaksi 50 megawatin yksikköä. Niitä on edullinen ja nopea rakentaa. Omilla päätöksillämme olemme kieltäneet kivihiilen, maakaasun ja turpeen käytön. Mitä ilmeisimmin käyttö on sen jälkeen kasvanut. Ensi vuosikymmeneltä alkaen kaupunkien energiantuotanto mullistunee, kun pienoisydinvoimaloita aletaan ottaa käyttöön. Polttopuukaupan kasvu lisää varsinkin koivukuitupuun kysyntää. Se varmistaa, että kasvatusmetsät harvennetaan ja meillä riittää jatkossakin laadukasta puuta jalostettavaksi. ”Sähkökattilat ovat suuria vedenkeittimiä, joita käytetään, kun sähkö on halpaa. Pienkäytön isoja tekijöitä ovat yhä suuremmiksi käyvät siipikarjaja sikafarmit, jotka nielevät jopa tuhansia kuutioita ranka-, eli kuitupuuta vuodessa. Tästä osa on hankittu kuitupuumarkkinoilta. 12.4.2024 Metsälehti.fi 11 AJASSA KUITUPUUENERGIAA, KYLLÄ KIITOS KAUKOLÄMMÖN päivittäiskäyttäjänä arvostan talvipakkasillakin vakaasti 20 asteessa pysyttelevää huonelämpöä. Näin ollen meillä ei juuri nyt ole muuta vaihtoehtoa kuin rahdata kuitupuuta voimalaitoksille. ”Pidän hyvin todennäköisenä, että Kuopioon niitä myös tulee. Syynä käytön leikkaantumiselle on kipurajalle kohonnut energiapuun hinta. Se, että harvennuspuulle kerrankin löytyy riittävästi kysyntää, ei todellakaan ole tulevaisuuden polttamista. Romahdusta ei Afryn mukaan ole näköpiirissä, vaan loivasti laskevaa kysyntää 2030-luvulle asti. KOMMENTTI 10767_.indd 11 10767_.indd 11 7.4.2024 12.28 7.4.2024 12.28. ”Kun sähkö maksaa viisi euroa megawattitunnilta ja vaihtoehtoinen energianlähde 40 euroa, niin sähkön käyttö kaukolämmön tuotannossa kiinnostaa varmasti”, Voutilainen toteaa. Se tekee kilpailevista energianlähteistä entistä houkuttelevampia. Kalliin sähkön jaksoja varten tarvitaan myös muita energian lähteitä esimerkiksi puuta.” Sähkön varassa lämmöntuotantoa ei voida kasvattaa loputtomiin. Vihanneksia kasvihuoneissa viljelevät tuottajat ovat kotieläintilojakin mittavampia energiapuun käyttäjiä, mutta Luken mukaan niiden puunkäyttö on pääosin tilastoitu voimalaitosten luokassa. Itäpuun tuonti loppui naapurin diktaattorin hyökkäyskäskyyn. Ei siis ihme, että sähkökattiloita rakennetaan ja suunnitellaan monin paikoin. MIKKO RIIKILÄ ”Meille puu on energiapuuta, kun se tulee voimalaitokselle.” miseen runkopuuta ja haketta yhteensä 6,9 miljoonaa kuutiometriä vuosittain. Tuotannon kasvaessa kannattavuuden edellytyksenä olevan halvan sähkön saatavuus käy koko ajan tukalammaksi varsinkin kylmien talvikuukausien aikana
Puuta voidaan ostaa nyt ja hakata vasta kahden tai jopa kolmenkin vuoden päästä”, muistuttaa metsäasiantuntija Anu Islander Metsäteollisuus ry:stä. Toinen, jota ei toistaiseksi julkisesti tilastoida erikseen, on runkohinta. Runkohinnoittelussa ostaja tarjoaa koko rungosta yhden kuutiohinnan, eikä katkonta näin vaikuta lopputiliin. Metsäteollisuus ry:n jäsenet edustavat noin 80:tä prosenttia yksityismetsien puunostajista. SA M I KA RP PI N EN ”Tilastot ovat ennen kaikkea suuntaa näyttäviä.” 10768_.indd 12 10768_.indd 12 7.4.2024 12.31 7.4.2024 12.31. Se tarkoittaa sitä, että jos on sovittu erillisiä bonuksia tai lisiä tai hinnantarkistuksia, me emme saa niistä tietoa”, Torvelainen kertoo. Julkista tilastotietoa yksityismetsien puukaupasta julkaisevat Metsäteollisuus ry ja Luonnonvarakeskus (Luke). Metsäteollisuus ry julkistaa kerran viikossa kaikilta yksityismetsänomistajilta puuta ostavien jäsentensä ilmoittamat puukauppamäärät ja puutavaralajikohtaiset hinnat – jotka löytyvät tuosta viereiseltä sivulta. Itse ajattelen, että se on erittäin kattava”, summaa yliaktuaari Jukka Torvelainen Lukesta. Bonukset ohi tilastojen Vaikka etenkin Luken julkaisemat puukauppatilastot ovat sangen kattavia, kaikkea ne eivät kerro. PUUKAUPPA & TALOUS 12.4.2024 12 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA MONI puukauppaa harkitseva seuraa puunhintatilastoja, mutta kuinka kattavia ne ovat, miten niitä pitäisi tulkita ja mitä ne jättävät kertomatta. Keskihintojen taakse jää suurta hintavaihtelua. Luken tilastoissa on vuosikohtaisesti mukana noin 10 miljoonaa kuutiota enemmän puuta ja keskihinta aavistuksen korkeampi kuin Metsäteollisuus ry:n julkaisemissa tilastoissa. Esimerkiksi tien läheisyys sekä ajallaan tehdyt hoitotoimet nostavat yleensä puusta maksettua hintaa. Mukana ovat Metsäteollisuus ry:ltä saatujen tietojen lisäksi Sahateollisuuden jäseniltä sekä metsänhoitoyhdistyksiltä kerättyä puukauppatietoa. ”Olemme sopineet, että tilastoimme puukauppahinnat puukauppasopimuksen perusteella. Puukauppamäärät ovat edellisviikolta, mutta puunhinnoissa käytössä on neljän viime viikon liukuva keskiarvo. Luke julkaisee Metsäteollisuus ry:n hintatilastoja kattavampaa kuukausija vuositilastoa puukaupasta. ”Meidän teollisuuspuukauppamme tilaston kattavuus on noin 90 prosenttia yksityismetsien puukaupasta. ”On hyvä muistaa, että nämä määrät ovat ostettuja määriä ja hakatut määrät yleisesti ottaen turpoavat. Luke selvitti edellisen kerran runkohinnan tilastoinnin LUOTETTAVIA, MUTTA PUUTTEELLISIA Puukauppatilastot kuvaavat hyvin hintojen yleistä kehitystä, mutta runkohintojen ja bonusten tilastointi ontuu yhä
34,78 s Ensiharvennus 52,41 s 49,57 . 68,58 . .. Harvennushakkuu 69,59 s 68,61 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,65 . Oma leimikko voi olla hyvin erilainen kuin keskimääräinen leimikko tilastoissa”, Horne muistuttaa. Harvennushakkuu 67,24 . .. 46,57 . .. .. Mukana ovat myös viikoittain päivittyvät runkohinnat päätehakkuilta. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . .. .. 72,35 s 49,61 s 29,03 s 30,58 s 28,42 s 36,21 . 20,76 . .. 49,71 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. .. 28,59 s 29,52 s 26,59 s 34,00 s .. Hankintahinnat 64,96 . 22,73 s .. 30,14 s 32,07 s 30,25 s 36,79 s 35,92 s Harvennushakkuu 67,32 s 66,76 s 42,61 s 27,46 s .. Ensiharvennus .. 32,56 s 32,32 s Ensiharvennus .. s nousussa . 32,23 s .. .. .. .. 32,50 s .. ”Periaatteessa, mitä järeämpi leimikko, sitä enemmän siitä yleensä maksetaan, mutta runkohinnoittelussakin hintahaitari voi olla aikamoinen”, Karttunen arvioi. 29,59 s 29,36 s 30,15 s .. Ei koskaan sataprosenttinen Pellervon taloustutkimus PTT seuraa hintatilastoja ja hintojen kehitystä puutavaralajeittain, hakkuutavoittain ja alueittain. .. 54,26 . 76,98 s 60,35 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,39 s 74,72 s 62,41 . .. .. MTK julkaisee jäsenilleen julkisen puunhintatiedon lisäksi monipuolisesti muutakin tietoa puumarkkinoista. AJASSA 12.4.2024 Metsälehti.fi 13 s nousussa . .. 30,50 s 31,41 s 31,27 s .. .. Verrattuna muihin maihin Suomen puunhintatilastot ovat kattavia ja hyvin tehtyjä, mutta tilastoissa on aina puutteensa. 31,21 s 32,66 s 32,54 s 39,85 s 40,03 s Harvennushakkuu 68,32 s 68,33 s 55,82 . Uudistushakkuu 66,17 s 65,10 s .. 10768_.indd 13 10768_.indd 13 7.4.2024 12.31 7.4.2024 12.31. Hankintahinnat .. .. .. 36,30 . 28,21 s 30,10 s 28,66 s 35,46 s 36,53 s Uudistushakkuu 74,67 s 76,46 s 63,61 . 75,16 . Hankintahinnat .. .. .. 26,51 . Ensiharvennus 50,70 . Uudistushakkuu 76,64 s 77,17 s 69,85 . 45,08 . PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horneen mukaan on. 45,02 . .. 37,80 . .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . 23,64 25,23 23,86 .. ”Tilastot ovat ennen kaikkea suuntaa näyttäviä ja suuruutta kuvaavia, mutta kenenkään ei kannata katsoa keskimääräistä mäntytukin hintaa jonain kuukautena ja arvioida, että hänen pitäisi saada se. .. .. Uudistushakkuu 75,44 s 76,29 s 66,13 . .. .. .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hankintahinnat 75,09 s 74,34 s 69,60 s 50,23 s .. 22,52 s 24,23 s 22,61 s .. 29,21 s 30,25 s 29,84 s .. 36,05 s Uudistushakkuu 73,47 . Hankintahinnat 75,29 s 75,23 s 69,20 . 27,48 s 29,68 s 28,65 s .. Hankintahinnat 70,77 . 32,01 s 30,00 s 37,30 . .. .. 28,75 s 30,28 s 30,05 s 36,71 . .. 22,15 s 23,34 s 22,51 s .. 28,96 s 28,22 . .. .. Tuolloin runkohinnoiteltua puuta ja runkohinnoittelun käyttäjiä oli liian vähän, eikä tietoja olisi voitu julkistaa. .. .. .. 26,41 s 27,03 s 25,43 s 31,43 s 32,09 s Ensiharvennus .. 22,60 . 73,98 s .. .. .. MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen arvioi, että runkohinnoittelun käyttö päätehakkuilla on lisääntynyt ja jo useampi kymmenen prosenttia päätehakkuista on runkohinnoiteltuja. .. Harvennushakkuu 67,27 s 67,37 s 44,40 . .. Nyt Luke uusii selvityksen. Onko ostajien tuottama hintatieto luotettavaa. 31,11 s 31,54 s 29,64 s 37,00 s 36,74 s Harvennushakkuu 63,31 s 63,67 s .. Hankintahinnat 70,43 s 69,88 s .. 29,16 s 30,84 s 30,24 s 37,54 . .. .. .. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi Milj. Hankintahinnat 72,94 s 73,35 s 67,17 s 47,74 s 48,62 s 47,89 s .. 37,15 . .. Esimerkiksi tietoa ei aina saada sataprosenttisesti kaikilta toimijoilta. 34,37 . 30,05 s 31,15 s 30,55 s 37,15 s 37,52 s Harvennushakkuu 67,37 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,99 s 76,28 s 66,99 . Harvennushakkuu 61,68 s 59,95 s .. .. .. m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2024 2023 2022 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 10 20 30 40 50 60 70 80 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2004 2011 2015 2019 2024 2007 539 469 Puukauppamäärä vko 13, m 3 mahdollisuutta kolmisen vuotta sitten. 37,96 . 27,88 s 28,97 s 27,40 s 35,37 s 34,71 s Ensiharvennus .. .. 28,40 s 29,86 s 26,96 s 34,26 s 35,28 s Uudistushakkuu 70,93 s 70,59 s .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,51 . KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. s nousussa . .. .. 47,12 s .. .. 59,50 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,61 s 73,23 s 43,88 s 28,30 s 30,97 s 28,44 s 34,95 s 35,34 s Uudistushakkuu 73,71 s 73,78 s 44,12 . 22,88 s .. .. 58,83 . .. .. s nousussa . .. Ensiharvennus .. 71,33 . 67,09 s 48,78 s 49,93 s 49,42 s .. 28,92 s 28,28 s .. .. 28,85 30,63 s 30,07 s 37,06 s 37,72 s Harvennushakkuu 69,56 s 69,99 s 49,43 s 28,35 . s nousussa . .. 24,69 s .. Tilastot perustuvat muun muassa metsänhoitoyhdistysten kilpailuttamaan puukauppa-aineistoon. 48,17 s .. Ensiharvennus 59,80 s 51,18 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,28 s 62,96 s .. .. 46,95 s 46,51 s 46,96 s .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . 41,53 s 22,98 s 24,82 s 23,13 s .. .. 48,52 . 25,53 s 26,84 s 23,18 . Hankintahinnat 75,47 . .. .. .. 27,88 s 30,25 s 29,74 s .. 71,12 s 50,45 . 76,90 s 56,05 s 28,15 . .. .. 29,81 s 28,64 s 35,53 s 36,76 s Uudistushakkuu 76,88 s 77,58 s 58,18 . 48,77 s .. 30,90 . 34,28 s Ensiharvennus .. 27,65 s 29,12 s 27,97 s 34,21 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,92 . 27,65 . 76,36 s 57,36 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,75 s 75,45 s 60,85 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,32 s 68,92 s .. Uudistushakkuu 75,43 . 25,02 s .. KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 10-13 keskiarvo s nousussa . 45,63 . 22,30 s .
Eläkeläisten osuus tässä tuloluokassa on hieman alle kolmannes. Ylimmässä tulokymmenyksessä metsänomistajat ovat useammin korkeasti koulutettuja ja työelämässä. Yhdellä metsänomistajalla on ylemmissä desiileissä myös useampia metsäkiinteistöjä kuin alemmissa desiileissä. Venäjän ja Valko-Venäjän vastaiset pakotteet ovat vähentäneet markkinoille tulevan puun määrää. Selvitys: Rikkaat omistavat hiilinielut ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Viime aikoina myös työttömyys on lisääntynyt, ainakin Ruotsissa. Ylimmällä desiilillä metsäkiinteistön keskikoko on muita suurempi, noin 15 hehtaaria. huhtikuuta oli 0,087 euroa Kuusitukki Mäntykuitu MARKKINA-ANALYYSI JUSSI COLLIN METSIEN omistus ja samalla hiilivarastot keskittyvät Suomessa voimakkaasti ylimpiin tuloluokkiin, Datahuoneen tuoreesta selvityksestä ilmenee. Tarjonta lienee kuitenkin edelleen niukkaa, joten on odotettavissa, että puun hinnat nousevat entisestään. Puusta on siis pulaa, mikä nostaa puun hintoja siitä huolimatta, että rakentaminen on vähentynyt voimakkaasti. Puupulan ennakoidaan kasvavan. Kahden viime vuoden aikana laskusuhdanne on kuitenkin nostanut hintoja, kirjoittaa ruotsalaisen Treebula-verkkopalvelun talousjohtaja Per Hedberg. Selvityksessä yhdisteltiin ensimmäistä kertaa metsänomistajan taustatietoja metsänkäyttöilmoitusja metsävara-aineistoihin. Tämä johtanee siihen, että markkinoille tulee entistä vähemmän puuta. Ylimmän tulodesiilin eli tulokymmenyksen omistama hiilivarasto ja nettonielu ovat molemmat noin viisi kertaa suurempia kuin alimman desiilin. PER HEDBERG KIRJOITTAJA ON RUOTSALAISEN PUUTA VÄLITTÄVÄN TREEBULA-VERKKOPALVELUN TALOUSJOHTAJA. Tämä on luonut vähimmäishinnan kuitupuulle, mutta lisännyt myös tukkipuun kysyntää. Omistuksen keskittyminen selittyy sillä, että metsän omistaminen on yleisempää hyvätuloisten parissa ja he omistavat keskimäärin muita suurempia metsätiloja. Metsät eivät riitä kaikkeen, vaan vain siihen, mikä koetaan arvokkaimmaksi. Kolme ylintä tulodesiiliä omistaa noin puolet yksityismetsien hiilivarastosta ja nettonielusta, ja ylin tulodesiili omistaa runsaan neljänneksen varastosta. POIKKEUKSELLINEN TAANTUMA Taantuma tarkoittaa yleensä laskevia puun hintoja. Syynä tähän on, että moni metsänomistaja kokee hakanneensa kaarnakuoriaistuhojen takia metsiään viime vuosina suunniteltua enemmän. Metsäteollisuudessa koronaviruspandemian aikana tapahtunut kannattavuuden kasvu johti tuotantokykyä nostaviin investointeihin, jotka puolestaan ovat pitäneet puun kysynnän korkealla viime aikoina. Saksa tarvinnee kuitenkin puunsa itse sitten, kun suhdanne kääntyy. Tällä hetkellä puuta tuodaan Ruotsiin merkittävässä määrin Norjasta ja Saksasta. Puumarkkinoilla tilanne on kuitenkin täysin toinen. EU ajaa metsien hiilivarastojen kasvattamista ja haluaa samalla turvata luonnon monimuotoisuuden säilymisen. ”Tällä tavoin yhdistettyä ja yhtä laajaa selvitystä metsänomistuksen jakautumisesta ei aiemmin ole Suomessa ollut”, toteaa yksi raportin kirjoittaja, Helsingin yliopiston apulaisprofessori Lassi Ahlvik tiedotteessa. 300 400 500 600 700 800 Käyrät kohti koillista Ruotsin tienvarsihinnat, keskiarvo, Ruotsin kruunua 1/23 3/23 5/23 7/23 9/23 11/23 1/24 2/24 3/24 Ruotsin kruunun arvo 4. Maaliskuu ei tuonut muutosta pitkän aikavälin kehitykseen, vaan puun hinnat nousivat niin Ruotsissa kuin muissakin Itämeren alueen valtioissa. Se saisi rakentamisen taas vauhtiin, mikä lisäisi puun kysyntää. Pakotteiden lisäksi markkinoille tulevan puun määrää on vähentänyt myös hakkuumäärien lasku. Metsänomistus rakentuu myös tuloluokittain hieman eri tavoin. MYÖS ENERGIAN HINTA on noussut, mikä on lisännyt metsäbioenergian kysyntää. Puun – varsinkin tukkipuun – tuonti Ruotsiin on kasvanut tasaisesti vuoden ajan. Selvityksen mukaan sekä metsien hiilivarasto että nettonielu kasvavat selvästi, kun metsänomistajissa siirrytään korkeampiin tuloluokkiin. Tämä kuvio noudattaa normaalin laskusuhdanteen kaavaa. Meillä metsätilakauppa käy! 10768_.indd 14 10768_.indd 14 7.4.2024 12.31 7.4.2024 12.31. Aiempi tieto omistuksen jakautumisesta on perustunut kyselytutkimuksiin. Nyt korkojen odotetaan laskevan ja suhdanteen kääntyvän. 12.4.2024 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS INFLAATION KIIHTYMINEN sai eurooppalaiset keskuspankit nostamaan korkoja, millä oli kielteinen vaikutus rakentamiseen ja kulutukseen. Alimmissa tulokymmenyksissä tilanne on toisenlainen: metsänomistajat ovat keskimäärin vanhempia ja matalammin kouluttautuneita, ja heistä suurin ryhmä ovat eläkeläiset. Lisäksi esimerkiksi Ruotsin valtion omistama metsäyhtiö Sveaskog on vähentänyt vuotuisia hakkuitaan noin miljoonalla kuutiometrillä samalla alueella, josta Metsä Group hankkii puuta uudelle Kemin tehtaalleen
ARGROW LANNOITEGRANULAATTI 18 , 90 Orgaanista typpeä eli arginiinia sisältävä kasviravinne, jonka taimi käyttää tehokkaasti hyväkseen. Kampanjat voimassa 30.4.2024 asti Norwood MN27 tehokas ja edullinen tukkivannesaha Tukin halkaisija: 69 cm Tukin pituus: 3,8 m Alustan pituus: 4,2 m Laudan leveys max: 56 cm Moottorivaihtoehdot: 13,5 hv Briggs&Stratton 4,0 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot MN27 Toimitus kotiovelle vain 99,00€! Kaikki lisävarusteet MN27 kaupan yhteydessä -15%! HETI toimitukseen! Hinta MN27 alk: 5090,00 LUMBERMATE MN27 Max.tukin halkaisija 69 cm Saatavilla sähkötai polttomoottorilla Kysy rahoitusvaihtoehtoja! (Ovh. Argrow lisää juurten kasvua ja vähentää taimien kuolleisuutta merkittävästi. 5990,00) Suomen suurin metsäalan verkkokauppa! AUTOMAATTIANNOSTELIJA POTTIPUTKEEN 149 , 00 Suomessa kehitetty ja valmistettu ArGrow automaattiannostelija on valmistettu kestävästä muovista. METSÄTYÖT METSÄSTYS RETKEILY PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.. Maailman johtava innovatiivisten siirrettävien sahalaitosten toimittaja www.uittokalusto.. BBC TAIMIVAKKA HIHNASARJALLA 39 , 90 POTTIPUTKI ISTUTUSPUTKET 124 , 90 TAIMIEN MERKINTÄKEPPI 100 KPL 25 , 90 » Lahosuojattu » Pituus 120 cm / kpl Alkaen » Koko 59 x 21 cm » Tilavuus 40l YARAVITA BORTRAC 150 69 , 90 » Boorilannoite » 10 litraa 10768_.indd 15 10768_.indd 15 7.4.2024 12.31 7.4.2024 12.31
Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Vertailun vuoksi: Olkiluoto 3:n kapasiteetti on 1 600 megawattia. Hedberg ennustaa pahenevaa niukkuutta puusta, kun rakentaminen elpyy seuraavassa noususuhdanteessa. 8 –11). Edelleen silti törmää väärinkäsitykseen, että avosuota ojittamalla voitaisiin luoda tehokas hiilinielu. Muista käydä katsomassa uusimmat testivideomme Metsälehden Youtube-kanavalta osoitteesta youtube.com/@metsalehti1933 . Kaunis ajatus on, että kotimaisen puun jalostusarvo olisi maksimaalinen. Puustoon sitoutuvan hiilen määrä voi kyllä ylittää turvemaasta lähtevän hiilen määrän, mutta voimakkaasta hiilinielusta ei voida puhua. JÄREÄ PUU PALAA ENERGIAKSI 10769_.indd 16 10769_.indd 16 7.4.2024 12.13 7.4.2024 12.13. Kitukasvuisen puuston hiilinielu, eli puustoon vuosittain sitoutuva hiilimäärä, jää laihaksi lohduksi. SUURET PUUNOSTAJAT katsovat Itämeren altaan aluetta yhtenäisenä markkina-alueena. 6–7). ENERGIAPUUN KYSYNNÄN, metsäteollisuuden investointien ja Venäjän sodan katkaiseman tuonnin takia raakapuun markkinoilla on meneillään poikkeuksellinen buumi koko Itämeren altaan alueella, eikä sille näy loppua. SUOTA OJITTAMALLA EI KANNATA PYRKIÄ LUOMAAN HIILINIELUA Ojitetut suometsät ovat merkittävä metsävara. Edes ammattiyhdistysliikkeen lakot eivät näytä pilanneen metsänomistajien poikkeuk sellista korkeasuhdannetta, vaikka ympäröivässä taloudessa vallitsee taantuma. Sivulla 14 ruotsalaisen Treebulan perustajiin kuuluva Per Hedberg kirjoittaa analyysissään, että puun hinta jatkaa vielä nousuaan. Kotimainen puu säilyy kuitenkin näiden rinnalla tärkeänä lämmönlähteenä huoltovarmuudenkin takia. Ojitetuilla avosoilla puuston kasvua rajoittaa yleensä ravinteiden epätasapaino suhteessa puuston tarpeisiin: typpeä voi olla runsaasti, mutta muita pääravinteita on niukasti. 12.4.2024 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI LUONNONTILAISISTA SOISTA sekä maaja metsätalouden käytössä olevista turvemaista on käyty runsaasti julkista keskustelua, joka on keskittynyt ilmastonmuutoksen hillitsemiselle oleellisiin hiilinieluihin. Energialaitosten vesikattilat lämpenevät pian tuulisähköllä ja vähän myöhemmin vedyn tuotannon hukkalämmöllä. Uusilla ojituksilla ei kuitenkaan hillitä ilmastonmuutosta, tutkimusprofessori Raija Laiho kirjoittaa. Suomen ympäristökeskuksen mukaan tuulivoimaa voidaan rakentaa Suomeen ekologisesti ja sosiaa lisesti kestävästi yhteensä jopa 70 000 megawatin kapasiteetin verran. M IK KO H ÄY RY N EN ”Koivulla oli kaksi sydäntä.” CHESTERC METSÄLEHDEN SELVITYS paljastaa, että kuituja tukkipuuta palaa kaukolämmöksi paljon enemmän kuin energiayhtiöt ovat antaneet ympäristöväen pelossa ymmärtää (s. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Siksi Metsälehtikin alkaa seurata puumarkkinoita entistä tiiviimmin aiempaa laajemmalla alueella. Tuulivoiman kapasiteetti on nopeasti kasvanut yli 7 000 megawattiin. Kiihtyvä tuulivoiman rakentaminenkin tuo metsänomistajille lisää tuloja. Ruotsissa tarjontaa vähentää se, että metsänomistajat katsovat hakanneensa metsää viime vuosina riittävästi kirjanpainajatuhojen takia. Rakenteilla tuulivoimaa on 2 500 megawatin verran ja vireillä paljon lisää. Ellei järeää puuta poltettaisi lämmöntuotannossa, ainakin neljännesmiljoonan suomalaisen kodit olisivat kuitenkin jäätyneet tänä talvena! Metsänomistajille energiapuun hyvä hinta on erinomainen asia. Apuun tulevat vielä pienydinvoimalat. Luonnontilaiset suot ovat hiilivarasto, eikä niiden ojittaminen hidasta ilmastonmuutosta. Suhdannekäänteen jälkeistä kysynnän ryöpsähdystä ennakoi myös Pölkyn toimitusjohtaja Jari Suominen (s. Hinta on kuitupuun tasoa, mutta saanto on parempi, kun kuutiohinta maksetaan koko puusta. Ojitettuna runsastyppinen turvemaa on hiilidioksidin ja usein myös typpioksiduulin päästölähde. Puuston kasvua voi lisätä tuhkalannoituksella, mutta se voi kasvattaa edelleen turvemaan päästöjä
Se kun on ajan tasalla, niin tarvitseeko edes muuta metsäsuunnitelmaa. Niissä puusto voi hakkuiden välissä hyvinkin sitoa selvästi enemmän hiiltä kuin turvemaa sitä vapauttaa, eli olla maaperäpäästöä suurempi hiilinielu. Ihme pakottamista. Lisäksi kysytään, miksi käytit sivuja. Tässä turpeen hiili rinnastuu fossiilisten polttoaineiden hiileen. Lisää mäntyjä olisi hyvä uutinen metsänomistajille, mutta männyn ja hirvien yhtäaikainen lisääminen ei ole kaikkein paras yhdistelmä. Tulokset olivat sen verran vaihtelevia, että istuttajat siirtyivät 90-luvulla kuuseen. Luonnontilaiset suot ovat jatkuvasti kasvava hiilivarasto. 12.4.2024 Metsälehti.fi 17 ALOITIN metsäurani männynistutuksilla 70ja 80-lukujen taitteessa, kuten moni muukin. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP EE RO SA LA MIKKO RIIKILÄ Uusi kysymys: Oletko myynyt puuta runkohinnalla. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Kyllä 32% En 68% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA ”Omaan silmään melko mukava ulkoasu ja graafit. Kuviotiedot olivat päin helvettiä. Samaan aikaan hirvikannat on käännetty kasvuun, ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa, parissa kolmessa vuodessa hirvilaumat sakenevat lähelle takavuosien ennätyksiä. Mitä se heille kuuluu. Puuston hiilivarasto on lyhytaikainen verrattuna luonnontilaisena pysyvän suon turpeen hiilivarastoon, vaikka puustoa ei hakattaisikaan. Odottelin vähän, että näkisin jonkun muun omistukset, mutta ei näkynyt.” Panu ”Uteliaisuus voitti ja kävin katsomassa tietoja. LUONNONTILAISELLA SUOLLA TURPEEN kertymän hiilinielu eli turpeeksi vuosittain kertyvän hiilen määrä on vähäinen verrattuna ojitetun suon hyväkasvuisen puuston hiilinieluun. Annoin pientä palautetta kuviotietojen esittämisestä Metsäkeskukselle.” Jalmari Kolu ”Kävin katsomassa. Kyseli myös minulta toisen omistajan tiedoista. Ei kaikkein paras yhdistelmä 10769_.indd 17 10769_.indd 17 7.4.2024 12.14 7.4.2024 12.14. Turvetta kertyy kuolleista kasvinosista eli karikkeista, joiden hajoaminen jää vaillinaiseksi. Näyttää, että päätehakkuu vuonna 2024, vaikka kuvio on hakattu jo 5 vuotta sitten ja nyt siinä kasvaa hieno sekametsän alku. Vielä ilmainen versio.” Metsuri motokuski ”Pitihän se käydä vilkaisemassa. Selasin uteliaisuuttani, niin ei voi vastata. Kun metsäväki vielä oppi muokkaamaan maat, kuuset lähtivät hyvin kasvuun ja työnsivät melkein metrisiä kerkkiä, eikä hirvistäkään ollut harmia. Tämä johtuu siitä, että suon korkealla olevan vedenpinnan alapuolisessa maassa on liian vähän happea mikrobien tekemälle kasvinjäänteiden hajotukselle. Turpeen kertymän aiheuttama hiilidioksidin jatkuva poistuminen ilmakehästä vaikuttaa vasta pitkällä aikavälillä ilmastoon voimakkaammin kuin metaanipäästö. Juurikariketta voi muodostua suoraan niukkahappiseen kerrokseen, ja maan pinnalle putoavat karikkeet sekä sammalten kuolevat osat joutuvat sinne suon pinnan vähittäisen korkeuskasvun myötä. Luontokohteisiin kaipaisin tarkempaa tietoa: mitä luontotyyppejä ja lajeja alueella on ja miten ne tulisi huomioida metsien käsittelyssä?” A.Jalkanen Verkkokeskustelu: Miltä uudistunut Metsään.fi vaikuttaa. Vaikka ei hoitaisi. Uusiin ojituksiin ei kuitenkaan kannata ryhtyä, jos haluaa hillitä ilmastonmuutosta. HYVÄKASVUISISSA RUNSASRAVINTEISISSA ojitusaluemetsissäkin turvemaa on päästölähde. Esimerkiksi entinen peltolohko oli merkitty maalajiltaan kallioksi tai kivikoksi. Nyt on palattu lähtöruutuun. Natura 2000 -kuviot vähän vinksin vonksin. Muistuttaa hyvin paljon mhy:n OmaMetsä-sivuja.” Visakallio ”On parempaan suuntaan mennyt ja ”Kiinteistön perustiedot”-sivulla on ihan hyvä yhteenveto. Ulkoasu on selkeämpi kuin aiemmin. Jos perusasiat eivät ole kunnossa, niin uudistuksilla ei ole mitään merkitystä.” Köppäkynsi ”Laitoin palautetta sinne yhden kuvion tiedoista, jotka ovat väärin. Valitettavasti kuviotiedot ovat minun kohdallani ihan roskaa.” Isaskar Keturi ”Varmaankin hyvät sivut, mutta ei pääse kirjautumaan. Sitten kuusta istutettiinkin melkein joka paikkaan, kunnes huomattiin, että kuivakoiden maiden kuusi-istukkaat kasvoivat kituliaasti ja pelko ilmastonmuutoksen tuomista kirjanpainajatuhoistakin laannutti istutusintoa. Niillä maan hiilivarasto voi pysyä ennallaan tai hieman jopa kasvaa ojituksen jälkeenkin, ja puusto toimii kasvaessaan hiilinieluna. Ojitetut suometsät ovat merkittävä metsävara suuressa osassa Suomea. Nieluista saatu hyöty on lyhytaikainen ilman pitkäkestoisia hiilivarastoja. Pakko vastata tuohon kysymykseen toisen omistajan metsäasioiden hoidosta. i Ottaisitko maillesi tuulivoimaa. Yksittäisten vuosien tasolla luonnontilaisen suon metaanipäästön ilmastoa lämmittävä vaikutus on myös yleensä suurempi kuin turpeen kertymän ilmastoa viilentävä vaikutus. Toivottavasti muuttavat tiedot oikeiksi.” Apli ”Tuli käytyä katsomassa ensimmäistä kertaa uudistuksen jälkeen. Kuusen osuus puustosta on nähdäkseni yliarvioitu. Enää ei tarvitse kitistä räkämänniköistä. Ainoa todennettu tilanne, jossa ojitus ei johda suuriin päästöihin turvemaasta, ovat keskiravinteiset tai melko niukkaravinteiset, mäntyä kasvavat suot. Kännykällä katsottuna. Tänä keväänä istuttajat täyttävät taimivakkansa männyillä ja joku rohkelikko jopa rauduskoivuilla. Samalla muodostuu historiallinen arkisto suolla eri aikoina kasvaneista kasveista ja mikrobeista. Suolla siis kasvit tuottavat itse oman kasvualustansa. RAIJA LAIHO KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN TUTKIMUSPROFESSORI. Tulee metsäfirmojen omat sovellukset mieleen.” Itämaan ihme ”Minusta tuo Metsään.fi kannattaa hyödyntää. Voin sanoa, ettei ollut edes kivinen peltona. Luonnontilaisten soiden turpeen hiilivaraston arvo ilmastonmuutoksen hillinnässä tuleekin siitä, että turpeen hiili on ollut pitkään poissa ilmakehästä – ja voi edelleen pysyä poissa, jos suo pysyy märkänä. Puuston poistaminen hakkuin johtaa kuitenkin pidemmällä aikavälillä siihen, että metsä (puusto + maaperä) on päästölähde. Ulkoasu on muuttunut, mutta äkkiseltään ei ole niin selkeä kuin vanha versio. Molemmat – kiitos metsänjalostajien – kasvavat nopeasti laadukasta puuta. Liian vähän vastausvaihtoehtoja.” Tolopainen ”Ihan toimivalta vaikutti. Paitsi että. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti
Harvennushakkuilla metsänomistajan kannattaa kiinnittää huomiota työn jälkeen yleisesti. Metsän yleisilme kertoo paljon. Puunkorjaajien asenteesta työhönsä saa viitteitä jo varastopaikalla. Metsänomistaja on saanut niistä maksun hakkuukoneen mittaamien tietojen perusteella. Tuiskupuu on termi, jota ammattilaiset käyttävät lumen alle hautautuneista puista. ”Puiseva pelto voi olla yllätys kiireiselle maanviljelijälle.” Jos yleisilme leimikolle on korjuun jälkeen siisti, ennakoi se yleensä muidenkin asioiden olevan kunnossa. Jos näkymä on siisti, voi olettaa töiden hoituneen mallikkaasti. Tuiskupuut kuuluvat ostajalle, ellei muuta sovita Lumisen talven seurauksena yllätyksiä voi korjuutyömaalta löytyä, vaikka kuljettajat olisivat tehneet parhaansa. Leveätelaiset koneet voivat joskus tahattomasti rutata rumpuputken pään. Isoissa veto-ojissa puunippu voi kevättulvan aikaan aiheuttaa isojakin yllätyksiä ympäröivällä alueella. Puita varastoidaan talvella usein pellolle, joille jää väistämättä jonkin verran puunkappaleita korjuun ja kuljetuksen TARKISTA AINAKIN TAIMIKOT JA TUISKUPUUT Pitkän ja lumisen talven jälkeen kannattaa tehdä kierros omassa metsässä. Jos kyseessä on ollut pystykauppa, ovat tuiskupuut puunostajan omaisuutta. Pehmeillä maapohjilla sijaitsevilta talvikorjuukohteilta puiden kerääminen jälkikäteen aiheuttaisi usein enemmän vahinkoa kuin hyötyä, joten kovin pieniä määriä tuiskupuita eivät ostajat lähde keräämään. Ylitykset on aikoinaan mitoitettu pienemmille menopeleille. Onko harvennusvoimakkuus sopiva, onko kasvamaan jätetty laadultaan parhaat puut ja onko ajourat suunniteltu järkevästi. Metsänomistaja saa yleensä hyödyntää puut haluamallaan tavalla. Jos korjattiin, niin viimeistään lumipeitteen huvetessa on syytä suunnata palstalle. Tuiskupuista kannattaakin olla yhteydessä puunostajaan. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 12.4.2024 18 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT KORJATTIINKO metsästäsi puuta kuluneen talven aikana. 10770_.indd 18 10770_.indd 18 7.4.2024 12.14 7.4.2024 12.14. Jos lumen alta paljastuu rasvatuubeja, tupakka-askeja tai muuta törkyä, soivat metsänomistajan hälytyskellot. Jos puiden poistaminen ojasta ei omin konstein onnistu, puunostajan kuuluu huolehtia asia kuntoon. Jos kasvamaan jätetyissä puissa kuitenkin näkyy heti kättelyssä huomattava määrä korjuuvaurioita, on korjuutyön laatua hyvä silmäillä perusteellisemmin. Puut kuljetetaan palstalta metsätien varteen usein muutaman päivän viiveellä. Ojarumpujen ja siltojen kunto kannattaa niin ikään tarkistaa. Jos välissä ehtii sataa lunta, voivat hakkuukoneen tekemät pölkyt jäädä lumen alle piiloon. Puita ojassa tai pellolla. Metsänomistajan kannattaa tarkistaa, että näin on myös toimittu. Nämä puut ajokoneen kuljettaja poimii kyytiin viimeisen kuorman yhteydessä. Ostaja antaa tarvittaessa palautteen urakoitsijalle. Ojiin laitetaan korjuun yhteydessä usein puita koneiden kulkua tasoittamaan
Pienten erien kerääminen metsästä on taloudellisesti kannattamatonta, mutta jos tuhopuita on alueella kymmeniä kuuRousteen istutuskuopasta ylös pullauttama taimi on syytä noteerata kevätkierroksella. Tämän kuusen myyrät kalusivat talvella 2008. Yksittäisiä lumen katkomia puita ei kannata yleensä lähteä keräämään metsästä. tioita, voi niistä saada solmittua ostajan kanssa pystykaupankin. Jos katkenneita runkoja on hehtaarilla kymmenittäin, on asia syytä tarkistaa paremmin. Jos pellolle ei ole jäänyt merkittäviä määriä puutavaraa, voinee pitää kohtuullisena, että metsänomistaja siistii risut pois. Sorkkaeläinten taimikkotuhoihin metsänomistaja ei voi juuri itse vaikuttaa. Muutaman vuoden ikäisissä taimikoissa myös rouste ja kevätahava voivat aiheuttaa puiden kuolemisia. Laki voi edellyttää lumituhopuiden korjuuta Kasvatusmetsissä on viime talvena voinut aiheutua lumituhoja, koska suuressa osassa maata lunta oli poikkeuksellisen paljon. Hyönteistuholaki velvoittaa metsänomistajan poistamaan lumen tai tuulen tuhoamat puut metsästä, jos tyviläpimitaltaan yli 10-senttisiä kuusia on yli kymmenen kuutiota tai mäntyjä yli 20 kuutiota hehtaarilla. Isoja ja pieniä hampaanjälkiä Taimikoissa tyypillisin tuholainen talven aikana on hirvi, jonka kanta on kasvanut suuressa osassa maata. Ne kuuluvat pystykaupassa puunostajalle, mutta muutamia pölkkyjä harvoin lähdetään keräämään. Kymmenen kuution täyttyminen edellyttää, että kasvatusmetsässä puita on tuhoutunut useita kymmeniä hehtaarilla. METSÄSTÄ 12.4.2024 Metsälehti.fi 19 TEE NÄIN TARKISTA AINAKIN NÄMÄ KUVIOT, joilta on talven aikana korjattu puuta VARASTOPAIKAT etenkin pelloilla OJAT ja ojarummut HILJATTAIN harvennetut tai lannoitetut kuviot lumituhojen varalta HILJATTAIN viljellyt taimikot VARTTUNEEMMAT taimikot hirvituhojen varalta jälkeen. Yllättävän usein taimet elpyvät kasvuun alimmista vihreistä oksista. Sekä peltoettä metsämyyrät voivat vahingoittaa taimia. Jos tuhot ovat mittavat, voi metsänomistaja hakea hirvituhokorvausta Suomen metsäkeskuksen kautta. 10770_.indd 19 10770_.indd 19 7.4.2024 12.14 7.4.2024 12.14. Karkea nyrkkisääntö on, että jos kolmasosa kasvatettavista taimista on vahingoittunut edellisen kolmen vuoden aikana, korvauskynnys voi ylittyä. Luonnonvarakeskuksen mukaan näillä seuduin esiintyi viime syksynä runsaasti peltomyyriä. Esimerkiksi Itä-Suomen vaaramaisemissa ja Suomenselän alueella lumituhoja aiheutuu lähes joka talvi. Jos on hankkinut metsävakuutuksen, on korvauskynnykset hyvä tarkistaa omasta vakuutusyhtiöstä. Jos hehtaarilla on tuhopuita kymmenittäin, kannattaa korjuun mahdollisuutta selvittää. Pahoja myyrätuhoja esiintyy varsin harvoin. Yksittäisistä lumen katkomista puista ei tarvitse kantaa huolta, vaan ne voivat jäädä lisäämään metsäluonnon monimuotoisuutta. Toisinaan tuho voi kohdata nuortakin taimikkoa. Peltovarastoiden pohjat kannattaakin tarkistaa ja putsata ennen toukotöiden alkua. Hiljattain viljellyissä taimikoissa voi esiintyä myyrätuhoja. Se näkyy todennäköisesti lisääntyvinä metsätuhoina. Kaikilla ei tähän tietenkään ole mahdollisuutta. Jos peltoja viljelee vuokralainen, voi puiseva pelto olla yllätys kiireiselle maanviljelijälle. Suurimmat riskit kohdistuvat hiljattain harvennettuihin tai lannoitettuihin metsiin. Lampaanrasvaan pohjautuvan Trico-karkotteen ruiskuttaminen taimikkoon ehkäisee seuraavien talvien tuhoja. Kevätauringon lämmittäessä voi talven korjuukohteilta paljastua lumen hautaamia puita. Suurin riski kuluneen talven aikana syntyneille myyrätuhoille on Oulun seudulla sekä Kainuussa
Tiedän hirvien kulkureitit, ja myös sen, missä karhu on. ”Vietämme perheen kesken paljon aikaa metsässä. 10771_.indd 20 10771_.indd 20 7.4.2024 12.35 7.4.2024 12.35. Tiedän missä jänikset juoksevat, missä teeret ja pyyt pesivät. Itse olen hankkinut noin 200 hehtaaria”, Relander sanoo. Pär-Gustaf Relander myy vuosittain tuhansia kuutioita puuta. Suuri pinta-ala vie väistämättä aikaa, metsäasiat tulevat työpöydälle vähintään kerran kuussa, vaikka itse Relander ei raivaussahaan tai pottiputkeen tartu. Metsänhoitosuunnitelmaa seurataan puumarkkinoiden hintatasosta piittaamatta. Noin puolet Relanderin yhteensä noin 1 800 hehtaarin metsäalasta periytyy sadan vuoden takaa. Ja minulla on pihametso!” Relander iloitsee. ”Käyn kerran kahdessa vuodessa kaikki metsät kävellen läpi.” Metsän ehdoilla Metsiä on jo vuosikymmenten ajan uudistettu huolellisesti metsänhoitosuunnitelmien mukaisesti. Itselleni tämä on se paikka, missä sydän lepää. Korkeimmilla kangasnyppylöillä mänty on valtalaji. Supikoiran ja näädän loukuttaminen on saanut metsäkanalintupopulaatiot kukoistamaan. ”Toimenpiteet tehdään aina metsän, ei markkinoiden ehdoilla.” Pär-Gustaf Relanderin metsiä on vuosikymmenten ajan uudistettu metsänhoitosuunnitelmien mukaisesti. On paikkoja tai alueita, joissa haluan säilyttää puuston tai haluan kasvattaa turvavälejä vesistöön. Jatkuvaa kasvatusta Relander HOIDETTU METSÄ TUO MIELENRAUHAA Eri ikäinen puusto varmistaa metsäluonnon hyvinvoinnin, sanoo suurmetsänomistaja Pär-Gustaf Relander. Olemme Relanderin sielunmaisemassa Kuhmoisissa, jossa sijaitseva 400 hehtaarin laajuinen metsäpalsta on pääosin reheväkasvuista kuusikkoa, koivua nousee sekaan pyytämättä. Relander on yhtiön suurin omistaja Polttimo Oy:n kautta ja edustaa perheyrityksen viidettä omistajapolvea. En halua mitään virallisia suojelualueita, mutta muodostan kyllä sellaisia itse.” Metsä tarkoittaa Relanderille myös mielenrauhaa. Taustalla on koko ajan se hassu ajatus, että ne asiat mitä minä teen metsälle nyt, ne eivät ole minulle vaan lapsilleni”, Pär-Gustaf Relander sanoo. Joukkoon mahtuu pieniä aloja, joissa ei ole tehty hakkuita ainakaan kahden viime sukupolven aikana. Minulla on ollut onni, että ne asiantuntijat, jotka toimivat Kuhmoisten, Keiteleen ja Lahden metsänhoitoyhdistyksissä, ovat hoitaneet hakkuiden kilpailuttamisen todella hyvin.” ”Joskus haluan suunnitelmaan muutoksia. ”Toimenpiteet tehdään aina metsän, ei markkinoiden ehdoilla. ”Suvussa tapana on ollut ostaa lisää metsää, jota ei koskaan myydä. Hänen päätyönsä on Itämeren alueen suurimman mallastamon Viking Maltin hallituksen puheenjohtajuus. 12.4.2024 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA MIKKO LAITILA, TEKSTI PETTERI KIVIMÄKI, KUVAT ”USKON vakaasti siihen, että jos metsää hoitaa, se kasvaa ja voi hyvin
Jos kahden puun keskipisteiden väli on maanpinnan tasalla puoli metriä, latvuksessa etäisyys voi olla puolitoista metriä. Jos turvemaalla haluaa saada tavanomaisen tukkipuuosuuden kiertoajan loppuun mennessä, on luultavasti mahdollista tehdä vain yksi harvennus kiertoajan alkupuolella. Jos vielä pohjavesipinta pidetään korkealla turpeen hajoamisen vähentämiseksi ja sen seurauksena puiden juuristot ovat pinnallisia, on syytä olettaa, että lenkojen puiden osuus kasvaa vuosikymmenien mittaan. PALSTALLA VAJAA SATA VUOTTA SITTEN puuntuottajan oli helppo havaita, miten metsänhoidollinen harsinta vaikutti vuosikymmenien mittaan tukkipuun laatuun. Jatkuvan kasvatuksen tuottamat mäntytukit ovat huonolaatuisia. Keiteleelle olen istuttanut sekaisin koivua ja lehtikuusta, mikä on onnistunut hyvin.” Juuri nyt lehtikuusitukilla ei olisi suuremmin markkinoita, mutta mekaanisen puunjalostustekniikan diplomi-insinöörin koulutuksen saanut Relander uskoo, että suomalainen puuteollisuuskin muuttuu. Kun ryhmän suurin puu harsitaan pois ja jätetään pienemmät kasvamaan tukkipuiksi, kasvatus kohdistuu vinommassa asemassa oleviin puihin kuin lähtökohta on. Ruotsissa kuoriaistuhoja on ollut pidempään, ja voisimme ehkä saada oppia sieltä”, Relander pohtii. Tässä herää kysymys, että entä jos maisemalupaa ei olisi saatu. Luonto voi paremmin, jos ja kun metsässä on paljon eri ikäisiä kuvioita, siellä on keväisin ääntä ja elämää. Olisiko silloin vastuu metsätuhoista siirtynyt Lahden kaupungille. Näin ollen uhkakuvaa ei voi perustella vakuuttavalla empiirisellä näytöllä. ”Lupaa on vaikea saada, koska kaikkea puustoa ja maisemaa halutaan suojella. ”Pitääkö suosia lehtimetsiä vai sekapuustoa. Pienempi puu alkaa kasvaa vinoutta siihen suuntaan, mistä tulee enemmän valoa. Jatkuvan kasvatuksen edellyttämä pohjapinta-alan pudotus dramaattisen alas luontaisen uudistamisen edistämiseksi on myrkkyä jäljelle jäävien puiden laadun kannalta. Puut eivät aina kasva pystysuoraan. Vallitseva hakkuutapa oli metsänhoidollista harsintaa, nykykielellä jatkuvaa kasvatusta, ja havaintoja sen pitkäaikaisvaikutuksesta oli helppo tehdä. Vinous on sitä suurempi, mitä enemmän puut ovat ryhmittäin. TILANNETTA PAHENTAA maaperän heikko kantavuus. Tiedän, että monet ovat tästä eri mieltä. ”Tuholaispotentiaali ei välttämättä realisoidu minun aikanani, mutta se on tulossa. Pitkäaikaisia turvemaiden mäntykoealoja ei ole männyn laadun kehityksestä. Relanderin mielestä 10 hehtaarin aukko ei vielä ole avohakkuu. ”Avohakkuu on paljon suurempi. Pär-Gustaf Relanderin 400 hehtaarin metsäpalsta löytyy Kuhmoisista. Kaarnakuoriaistuhoja hän ei ole vielä nähnyt Kuhmoisten metsissään, mutta kotikaupungissa Lahdessa niitä on jo paljon. Mänty ja koivu ovat valopuulajeja, ja niillä valohakuisuus on selvästi vahvempi kuin kuusella. Vai olisiko parasta jättää kaarnakuoriaisten valtaamat puut houkuttelemaan kuoriaisten luontaisia vihollisia, ja poistaa niiden ympäriltä puut joihin kuoriainen voi siirtyä. Haasteeksi on muodostunut se, että metsät ovat Lahden kaupungin yleiskaava-alueella, ja metsätyöt vaativat siksi maisematyöluvan. Viimeisimmän maisemaluvan saaminen kesti yhdeksän kuukautta, saimme sen tälle keväälle ja pääsemme poistamaan tuhoutuneet puut.” Ongelma tulee siitä, että metsälainsäädäntö ja maanomistajan vastuu ovat ristiriidassa kuntien luonnonsuojelutoimen kanssa. Nyt pitäisi tehdä päätökset, että tilanne olisi hyvä myös 40 vuoden kuluttua. On jännittävää, mitä päätelmiä tehdään vuosikymmenien kuluttua. Vahinko, että harvat meistä ovat niitä tekemässä. Tämä on tosi vaikea yhtälö.” Relanderin metsiin tehdyt istutukset ovat pääosin kuusta ja mäntyä, ja on aika miettiä, pitäisikö istuttaa jotakin muuta. 12.4.2024 Metsälehti.fi 21 METSÄSTÄ Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Onko lehtipuuvyöhykkeistä muuriksi estämään kuoriaisen etenemistä. Myöskään metsätieteilijöillä kuten Risto Sarvaksella ei ollut vaikeutta löytää koealoja. Muutaman vuoden tai korkeintaan parin vuosikymmenen koealat ovat liian lyhytaikaisia ilmiön havaitsemiseksi, mutta useiden vuosikymmenien mittaan ilmiö on merkittävä. ei harjoita, se ei hänen metsiinsä sovellu. ”Olen metsänomistajana vastuussa, etteivät tuholaiset leviä. Vanhat metsät ovat hiljaisia.” Mahdollisimman hyvin kasvava metsä on myös paras tapa kasvattaa hiilivarantoa. KUHMOINEN Metsän keskellä sijaitsevan lammen ympäristön Relander on rauhoittanut itse, mutta mihinkään rauhoitusohjelmaan hän ei metsiään halua. SUOMÄNNIKÖISSÄ JATKUVA KASVATUS VOI HEIKENTÄÄ TUKKIPUUN LAATUA 10771_.indd 21 10771_.indd 21 7.4.2024 12.35 7.4.2024 12.35. Ryhmän suurin puu on keskimäärin pystysuora, mutta sen vain hiukan lyhyempi naapuri kasvaa vinoon. En ole tavannut yhtään metsänomistajaa, joka ei halua pitää metsistään ja metsäluonnosta huolta.” Maisemansuojelu mietittävä uusiksi Viime aikoina Relander on monen muun metsänomistajan tavoin joutunut miettimään, mikä on paras tapa hillitä kaarnakuoriaistuhoja. ”En halua tehdä turhia asioita, jotka vaarantaisivat kasvua. Jos turvemaalla kasvava puu on vinossa, vuosikymmenien mittaan puun kaltevuus lisääntyy siinä määrin, että runkoon syntyy lenkoutta puun yrittäessä välttää kaatumisen
Siirtolinjojen maanomistajien kannalta on olennaista, käsitelläänkö sähkönsiirtolinja osana päähanketta vai erillisenä hankkeena. Jotta sähkö saadaan tuulivoimapuistosta kantaverkkoon ja sähkömarkkinoille, tarvitaan tuotantoalueen ja kantaverkon välinen sähkönsiirron voimalinja eli siirtolinja. Käteen jää lunastustoimituksessa määritetty kertakorvaus. ”Mitä pidemmälle hanke etenee, sitä vaikeammaksi muutoksen haku käy.” A N TT I A IM O -K O IV IS TO Kaikki 110 kilovoltin ja sitä suuremmat voimalinjat menevät lunastustoimitukseen, mutta mikään ei estä neuvottelemasta sijainnista ja korvauksista. Siirtolinja on tulkittu yleisen tarpeen vaatimaksi, ja maat sen alta voidaan sopimisen sijaan pakkolunastaa maanomistajilta lunastuslain nojalla. Tuulivoimalaa ei voi rakentaa ilman maanomistajan lupaa, ja tuulivoimaloista tuulenottoalueineen maksetaan vuosittaista vuokraa. Kun tuulivoimayhtiö lähestyy, Ikonen kannustaa maanomistajia tutustumaan hankkeeseen ja sopimusluonnokseen huolellisesti, järjestäytymään varhaisessa vaiheessa neuvottelukunnaksi sekä hyödyntämään asiantuntijan apua tarvittaessa. ”Käytännössä kaikki 110 kilovoltin ja sitä isommat linjat menevät lunastustoimitukseen, mutta mikään ei estä sopimasta sijainnista ja korvausperusteista erikseen”, maakäytön asiantuntija Juho Ikonen Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:sta muistuttaa. 10772_.indd 22 10772_.indd 22 7.4.2024 12.38 7.4.2024 12.38. Ole ajoissa Maanomistaja ei voi vaikuttaa siirtolinjan tarpeellisuuden määrittelyyn mutta voi esittää toiveita linjan sijaintiin, pylväiden sijoitteluun, yhtiöiden yhteispylväisiin, maakaapelointiin sekä korvausperusteisiin. Mitä pidemmälle hanke etenee, Siirtolinjat mukaan tuulivoimaneuvotteluihin Tuulivoimayhtiön lähestyessä maanomistajien kannattaa järjestäytyä neuvottelukunnaksi, tarvittaessa kilpailuttaa hanke ja huomioida siirtolinjat neuvotteluissa. ”Neuvottelukunta voi neuvottelemalla ja tarvittaessa kilpailuttamalla pyrkiä saamaan parempia sopimusehtoja ja korvaustasoja, jotka huomioivat myös siirtolinjojen alle jäävät maanomistajat”, Ikonen jatkaa. METSÄSTÄ 12.4.2024 22 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA TUULIVOIMAN rakentamisessa maanomistajia närästää eriarvoinen kohtelu. ”Kuten monessa muussakin maankäyttöön liittyvässä asiassa, mitä aikaisemmassa vaiheessa lähtee tekemään vaikuttamistyötä yksin tai yhdessä muiden maanomistajien kanssa, sitä paremmat mahdollisuudet siinä on
Yleisesti puut ja pensaat ovat sopeutuneet oman alkuperäisen ympäristönsä valoilmastoon. Suomessa puiden ja puuvartisten pensaiden normaaliin vuosikiertoon kuuluu valmistautuminen talveen päivän pituuden lyhentyessä keskikesältä alkaen. Lunastuslakia on yritetty uudistaa jo useamman hallituksen voimin. Lunastuskorvauksissa sen sijaan on 80 prosentin hankintaolettama ja todellinen veroprosentti on noin kuusi prosenttia. Niiden viljely pohjoiseen päin voi hidastuttaa talveentumista, jolloin varhainen talvi voi yllättää. irtoamissolukko tuhoutuu, koska se on vielä aktiivinen. Vaikka sopimusta ei allekirjoita, mahdollisuudet vaikuttaa linjan paikkaan ovat tässä vaiheessa pienet. Ongelma syntyy, jos lämpötila laskee selvästi pakkaselle. Pihlajien alkuperä taas on peräti tanskalainen. Lunastuskorvausten määrittämiseen käytetään summa-arvotaulukoita. ON TOINENKIN merkittävä puiden talveentumiseen vaikuttava tekijä, joka on voinut hidastaa talveentumista hieman. Varsinkin pohjoisessa vih reällä lehvästöllä näkee aika ajoin varhaista lunta. Se, kannattaako ennakkohaltuunottosopimus allekirjoittaa ja puut myydä vai jättää lunastustoimitukseen, on maanomistajakohtaista. Lunastustoimituksen hoitaa Maanmittauslaitoksen maanmittausinsinööristä ja kahdesta uskotusta miehestä koostuva lunastustoimikunta. ”Tämä on se varmistus. Paleltunut irtoamissolukko estää ravinteiden ja viherhiukkasten siirron lehdestä runkoon pysyvästi. tuontitavaraa, pohjoisessa etelästä ja etelässä vielä etelämpää. Miksi pihapuut ovat yhä lehdessä. Mitä enemmän sataa, sitä enemmän maahan tulee liukoista typpeä, joka häiritsee kasvien talveentumista. Näin latvukset kestävät hyvin valtaosan syyskesän olosuhteista. Lisäksi maanmittauslaitos on jo jonkin aikaa ostanut Hannu Liljeroosin tuottaman raakadatan metsätilojen reaaliaikaisesta hintaseurannasta. Yhdistyksen johtaja Maunu Kilpivaara antoi sähköpostitse vinkkinsä onnistuneisiin neuvotteluihin: ”Siirtolinja-asia pitää ottaa keskusteluun tuulivoimayhtiön kanssa samalla kun muistakin sopimusehdoista neuvotellaan”. Ratkaisuun vaikuttaa esimerkiksi henkilökohtainen metsävähennyspohja. Keskeinen syy puiden reaktioon on niiden alkuperässä. Tarjottu hinta voi olla tienvarsihinta, kun se lunastustoimituksessa on aina kantohintakorvaus. Esimerkiksi monet rovaniemeläiset taajamarauduskoivut ovat eteläsuomalaista alkuperää, jolloin niiden kasvuympäristö on liian pohjoinen. ”Lunastuskorvauksille juoksee haltuunottohetkestä maksupäivään asti kuuden prosentin korko, ja lisäksi tulee hintatason muutoksesta elintasoindeksin korjaus, joka viime vuosina on ollut erityisen suuri, koska inflaatio on ollut korkealla tasolla”, kertoo lunastuksista vastaava johtaja Mauri Asmundela Maanmittauslaitokselta. Lunastustoimituksessa voimayhtiölle myönnetään virallinen ennakkohaltuunottolupa ja vahvistetaan korvaukset ja korvausperusteet. Näistä tarkistetaan maapohjan laskennallinen tuottoarvo, puuston hakkuuja odotusarvo sekä taimikoiden kustannusarvo. Sen sijaan hieskoivu varisti lehtensä jo syyskuussa. Korvaus markkinahintaan Kun voimalasuunnitelmat ovat valmiit, siirtosuunnitelma teknisesti suunniteltu ja mahdollinen ympäristövaikutusten arviointi takana, valtioneuvosto myöntää lunastusluvan siirtolinjan alle jääville maille. Maanomistajan allekirjoittaessa sopimuksen hän hyväksyy valitun reittisuunnitelman ja luopuu linjan sijaintia koskevasta puheoikeudesta myöhemmissä vaiheissa. Puista kauppa vai lunastus. Monesti ennakkohaltuunottosopimuksessa tarjotaan allekirjoittajalle taloudellista porkkanaa. Mikäli lunastuksesta aiheutuu sellainen menetys tai haitta, jota ei kartalta katsoen tai palstalla kävellessä löydy, siihen kannattaa vaatia korvausta lunastustoimituksessa. Myös haitat ja vahingot korvataan. RI ST O JA LK A N EN TUTKIJALTA 10772_.indd 23 10772_.indd 23 7.4.2024 12.38 7.4.2024 12.38. Jokainen palsta puustoineen tutkitaan lunastuksessa erikseen. Se ei syksyllä kuitenkaan turmele lehtiä tai sen solukoita, jos lämpötila säilyy nollan paikkeilla. Tällä tavalla summa-arvo ja markkina-arvo kytketään toisiinsa.” Hallitus antaa esityksensä lunastuslain korvausperusteiden uudistamisesta eduskunnalle syksyllä 2024. Talvi tuli aivan liian aikaisin ja voimakkaana. ”On Maanmittauslaitoksen vastuulla, että lunastuskorvaus perustuu markkinahintaan”, Asmundela kertoo. Versot ja silmut olivat sisältä vihreitä ja silmut puhkesivat, joten epäilemättä ruskeimmatkin pihlajat puhkeavat lehteen ensi kesänä. Tämä voi viedä kahdesta kolmeen vuotta. ALKANEESTA KEVÄÄSTÄ huolimatta monet rakennetun ympäristön puut ja pensaat ovat edelleen lehdessä. Loppukesä ja syyskuu 2023 olivat erittäin sateisia koko maassa. Pohjois-Suomessa lehtien kiinni jääminen näkyi voimakkaimmin pihlajalla: osalla puista kaikki lehdet ovat kiinni vielä maaliskuussa ja varmaan kasvukauden alkaessa. Myöhäissyksyllä lehdet peittivät latvuksia koko Suomen alueella, mutta pisimpään ja tiukimmin ne näyttävät pysyvän kiinni oksissa pohjoisessa. Pihlajalla se näyttää olleen vaikeinta päätellen myös siitä, että useimmat koivut ovat jo lähes lehdettömiä, kun taas pohjoisen taajamapihlajat ovat vielä valtaosin tummia kuolleine lehtineen. Lunastuskorvaukseen voidaan esimerkiksi sopia joku kerroin. Lehtien irtoamista varten lehtiruodin tyven ja verson välille syntyvä ns. Kun tuulivoimayhtiöltä tulee ennakkohaltuunottosopimus, siirtolinjan sijoittamispaikka on jo pitkälti valittu eri vaihtoehdoista. MIKSI SITTEN METSIEN puut varistivat lehtensä normaalisti. Ehkä hieman tavallista hitaammin, mutta kuitenkin. Testasin puihin runsaasti lehtiä jättäneiden lajien yksilöiden elävyyttä versojen kärjistä ja silmuista sekä tuomalla pikkuversoja ikkunalle valoon ja lämpöön. Samalla siirtolinjoillekin on saatu sovittua vuosivuokria ja normaaleja lunastuskorvauksia korkeampia lunastuskorvauksia. Erityisesti huomiota herättävät pihlajat. sitä vaikeammaksi muutoksen haku käy”, Ikonen muistuttaa. Joskus ennakkohaltuunottosopimuksissa tarjotaan puusta hakkuukorvauksena paikkakunnan tai maakunnan keskiarvoa parempaa hintaa. Taimitarhoillakin vältetään taimien lannoittamista typellä keskikesältä lähtien hyvän talveentumisen vauhdittamiseksi. Jos puut jättää lunastustoimitukseen, puut ja muut lunastuskorvaukset maksetaan, kun voimalinja on rakennettu. Pihlaja oli lehdessä tammikuussa Rovaniemellä. Vihreinä puihin kuolleita lehtiä on jo osin irronnut rauduskoivulta ja puistolehmuksilta sekä esimerkiksi omenapuista. Metsissä lehdet varisivat normaalisti jo syksyllä. Myydystä puusta maksetaan verot normaalin puukaupan tapaan. Tämä osui kohtalokkaimmin vielä täysin vihreisiin pihlajiin, mutta lievemmin myös muihin puulajeihin ja pensaisiin. Voimalinjan alle menevästä maasta maksetaan täysi markkinahintaan perustuva korvaus. Rakennetun ympäristön puuja pensasalkuperät ovat ns. Lunastuskorvauksista on mahdollista vaatia 75 prosenttia ennakkoon, mutta yleensä tähän ei lähdetä. Näin kävi kylmien yllättäessä viime syyskuun kolmannella viikolla. RISTO JALKANEN KIRJOITTAJA ON METSÄNTUTKIJA SILVA LAPPONICA OY:STÄ. METSÄSTÄ 12.4.2024 Metsälehti.fi 23 KANNUSTAVA ESIMERKKI POHJOISPOHJANMAALTA POHJOIS-POHJANMAAN eteläosissa toimivassa Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalassa on neuvottelemalla saatu nostettua tuulivoimapuiston vuosivuokraa jopa 35 prosenttia tarjotusta
Leikkuutehoa riittävästi Vertailimme kiekkosahaustestissä Husqvarna X-CUT C35 -ketjua saman valmistajan pyöreäkanttiseen X-CUT CS35 -ketjuun sekä Metsälehden aiemman teräketjuvertailun voittajaan, Stihlin teräväkulmaiseen RS-ketjuun. M IK KO RI IK IL Ä Husqvarna X-Cut CS 35 ketjun leikkuuhampaiden kulmat on pyöristetty. Teräväkulmainen X-CUT C35 irrotti samanlaiset kiekot 12,39 sekunnissa ja Stihlin vastaava 12,41 sekunnissa. C35-ketjulta oli lupa odottaa hyvää leikkuutehoa sen teräväkulmaisten leikkuuhampaiden ansiosta. Uutuusketju C35 ja samaan aikaan esitelty C33 ovat Husqvarnan ensimmäiset 0,325 -jaolliset teräväkulmaiset ketjut. ”Ilman viilanohjainta teroitus on hankalaa.” 10773_.indd 24 10773_.indd 24 7.4.2024 12.39 7.4.2024 12.39. Leikkuuteho on hyvä, mutta ketjun teroittaminen vaatii tarkkuutta. M IK KO RI IK IL Ä KOKEILTUA Katso video metsalehti.fi kaavat kuin pyöreäkulmaiset semi chisel -ketjut. Toisaalta Husqvarnan väkeä varmasti huojentaa se, että oman ketjutehtaan valmistamat X-Cut-ketjut ovat saavuttaneet saman leikkuutehon kuin Stihlin RS-ketjut. SA M I KA RP PI N EN HUSQVARNA X-CUT C35 KETJUJAKO 0,325 URALEVEYS 1,5 mm TALTTAHAMMAS (Full chisel) TERÄKETJUN pituus 56-72 lenkkiä VASTAAVA terälaipan pituus 33–45 cm SUOSITUSHINTA 64 lenkin ketju: 27,90 euroa PLUSSAT JA MIINUKSET + Leikkuuteho + Venymättömyys – Teroitus vaatii tarkkuutta Husqvarna X-Cut C 35 on täystalttaketju, jonka tunnistaa leikkuuhampaan terävästä etukulmasta. Sahasimme kaksi leikkoa kahdesta nippuun sidotusta noin 25-senttisestä koivupöllistä. Ilman viilanohjainta onnistunut teroitus on hankalaa. Toinen sinänsä pieni mutta hyödyllinen ominaisuus on teräketjuun asennettu ”kultainen lenkki”, joka ei varmastikaan ole kultaa, mutta erottuu muista lenkeistä. Leikkuutehot Kaksi leikkoa kahdesta nippuun sidotusta 25-senttiä paksun koivun tyvestä. Pyöreäkulmaisella X-CUT CS -ketjulla sahausaika oli 14,83 sekuntia. Husqvarnan mallistossa ne ovat CS-ketjuja. Yleisemmin käytetyt pyöristettykulmaisin terähampain varustetut ketjut ovat semi chisel -tyyppiä. Sahana Husqvarna 560 XPG mark 2, 15 tuuman Husqvarna-laippa, 1,5 mm ketju-ura. METSÄSTÄ 12.4.2024 24 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI RISTO MYKKÄNEN, ASIANTUNTIJA KOKEILIMME Husqvarnan uutta X-CUT C35 -teräketjua saman valmistajan 560 XPG Mark 2 -moottorisahan kanssa järeiden pihapuiden kaatosavotalla ja teimme pienimuotoisen kiekkosahauskokeen ketjun leikkuutehon toteamiseksi. Vertailumme osoittaa, kuinka paljon tehokkaammin full chisel -ketjut leikHuski nousi tasoihin teräketjukisassa Husqvarnan uusi talttahammasketju vetää leikkuutehollaan vertoja markkinoiden parhaille. Toisaalta viilaaminen vaatii tarkempaa kättä kuin pyöristettykulmaisten ketjun viilaaminen. Ajat ovat kunkin ketjun parhaat. Kultainen lenkki helpottaa viilausta Husqvarna X-CUT C35 on esivenytetty, joten se ei sanottavasti venynyt eikä ketjua tarvinnut kiristää edes ensimmäisen tankillisen aikana – tästä plussaa. Tämä johtuu lähinnä siitä, että teräväkulmainen ketju menettää paljon herkemmin leikkuutehonsa. Ketjutyyppiä kutsutaan talttahammastai full chisel -ketjuksi. Hieman vähäisemmästä leikuutehostaan huolimatta semi chisel -ketjut ovat paljon yleisemmin käytettyjä kuin teräväkanttiset ketjut. Sen kohdalta voi aloittaa viilaamisen tai puruhampaiden laskun ja aloituskohta on helppo huomata, kun koko ketju on viilattu. Leikkuuteho on tyydyttävä ja viilaus suhteellisen helppoa. Ketju sahausaika, sekuntia Husqvarna X-Cut C 35 12,39 Husqvarna X-Cut CS 35 14,83 Stihl Rapid Super 12,41 Husqvarnan uuden täystalttaketjun X-Cut C-35:n leikkuuteho on samaa luokkaa kovimpien kilpailijoidensa kanssa. 35-malli on tehty 1,5 millin ketju-uralliselle terälaipalle, 33-malli sopii 1,3 millin ketju-uraan
Hyvin kasvava metsä sitoo enemmän hiilidioksidia. YaraMila METSÄN NP -kasvatuslannoite on kehitetty kuusikoiden ja sekapuustojen lannoitukseen. YaraBela METSÄSALPIETARI on kivennäismaan männiköiden kasvatuslannoite, joka sisältää typen lisäksi kaliumia ja booria. Se sisältää typen ja hidasliukoisen fosforin lisäksi runsaasti booria. Miksi lannoittaisin metsääni. • Parantaa puuston kasvua ja puun laatua. • Kustannukset voi vähentää metsäverotuksessa kertapoistona. Yaran metsälannoitteet sisältävät myös booria metsän terveellisen kasvun ylläpitämiseksi. Pääset toteuttamaan hakkuut aikaisemmin. /metsa Metsänlannoitus – tuottava sijoitus ja ilmastoteko 10773_.indd 25 10773_.indd 25 7.4.2024 12.39 7.4.2024 12.39. • Lisäät hiilensidontaa. yara.. • Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli. METSÄSTÄ 12.4.2024 KOKEILTUA Typpilannoitus on tehokkain metsän kasvua lisäävä metsänhoidollinen toimenpide kivennäismailla. • Saat noin 15–20 kuutiometriä lisää puuta hehtaarille
Usein kännykän kuva linnusta rajoittuu pieneksi pisteeksi jossain kuva-alalla, koska suurin osa linnuista on arkoja ja ne pakenevat lähestyvää ihmistä. Siksi järjestelmäkamera teleobjektiivilla on oikeastaan välttämätön yhdistelmä. Lintuja on kesytetty, metsästetty, tutkittu ja maalattu. 12.4.2024 26 Metsälehti.fi METSÄSTÄ LASSE KOKKO, TEKSTI JA KUVAT L innut ovat aina kiehtoneet ihmistä. Yksi syy tuohon suosioon on lajien erilaisuus ja suuri määrä: pelkästään Suomessa on havaittu lähes viisisataa lintulajia. Ei siis ihme, että myös lintukuvauksen suosio on vankkaa ja erilaisissa luontokuvakilpailuissa linnut ovat usein suosituin aihe. Lisäksi lintuja on kaikkialla, ja yksilömäärät ovat vaikkapa nisäkkäitä selvästi suurempia. Lentotaito, tuhansien kilometrien muuttomatkat, höyhenpeitteen ja laulun kirjo ovat tarjonneet loputtomasti ihmettelyn aiheita. Kalusto helpottaa, mutta ei pelasta Linnut ovat myös yksi haasteellisimpia kuvausaiheita. Niitä on rengastettu, laskettu ja bongattu ja niitä on myös valokuvattu. Tuulihaukka ukkoskuuron jälkeen. 10774_.indd 26 10774_.indd 26 7.4.2024 12.40 7.4.2024 12.40. Tilhi on luonnon taideteos. Usein kaluston hinta lisää kuvan laatua, mutta ei vielä Tähtäimessä LINNUT Lintukuvaaminen vaatii oikeaa kalustoa, kekseliäisyyttä – ja ennen kaikkea kärsivällisyyttä. Naakka viihtyy kaupungissa. Aina linnun ei tarvitse täyttää koko kuvaa
fi 27 METSÄSTÄ takaa sitä. Kelluvan kuvauslautan kanssa voi taas lähestyä vesilintuja. Viime kesänä harmaasieppo päätti pesiä autokatoksen seinustalle Atikkaiden askelmalle eikä kesän mittaan juuri välittänyt, vaikka koko perhe seurasi lintuja pesän rakennuksesta ja haudonnasta aina jatkuvasti nälkäisten poikasten ruokintaan ja lopulta niiden ensilentoon. Esimerkiksi teeret soidintavat vuodesta toiseen vakiopaikoilla, jolloin hyvällä onnella soidinkentän laidalle pystytetystä teltasta niitä pääsee kuvaamaan lähes vierestä. Vahingossa harvoin syntyy hyvää Kuva-aiheiden määrää rajaa oikeastaan vain kuvaajan mielikuvitus ja kekseliäisyys. Silloinkin tulee muistaa että luonto on valtava aarreaitta, jolla on varaa antaa, mutta väkisin sieltä ei voi ottaa. Jos tavoitteena on lähikuva linnusta, ei pisinkään objektiivi aina riitä. Joskus piilokojussa on kulunut tuntikausia tyhjää suota tuijottaen, eikä ruokinnalla ole käynyt kuin yksittäinen talitiainen. Onneksi luonto tarjoaa siihen mahdollisuudet. Sillä kertaa muistoksi jäi ainoastaan muutama kuva emoista – ja tieto mahdollisesta uudesta lintusukupolvesta. Kanahaukan kuvaaminen onnistuu piilokojusta. Linnut ruokailevat, lentävät, laulavat ja hoitavat höyhenpukua suurimman osan ajasta, jolloin kuviin saa eloisuutta. Vielä paremman suojan antavat teltta tai kiinteä piilokoju. Kuvaamisen pitää tapahtua aina linnun etua kunnioittaen. Harmaasieppo on pihapiirien lintu. Myös vastavalon hyödyntäminen ja vaikkapa sankka sumu tai lumisade muuttavat kuvan luonnetta nopeasti. Kaupunkiympäristössä linnut ovat tottuneempia ihmisiin, eivätkä keskustan naakat tai varpuset juuri väistä kuvaajaa. Joskus kuva syntyy yksinkertaisista elementeistä. Houkutus pesän ja poikasten etsintään oli suuri, mutta vääränlainen lähestyminen olisi voinut johtaa pahimmillaan pesän hylkäämiseen, eikä yksikään kuva voi olla kylmettyneitä poikasia arvokkaampi. Aina hyväkään valmistautuminen ei auta, jos linnut eivät saavu kuvattavaksi. Kerran kesken kuvausretken ilmestyi harvinainen sinsisuo”Tärkeintä on olla siellä, missä linnutkin ovat.” haukkakoiras pään päälle kiertelemään päästellen jatkuvasti varoitusääntä. Korpit, kelo ja sumu. Lintuja voi houkutella myös lähemmäs esimerkiksi soidinaikaan soittamalla niiden laulua. Muutaman askelen jälkeen läheltä nousi lentoon myös naaraslintu. Valokuvaaminen onkin läheistä sukua metsästykselle – sattumanvarainen kuljeskelu tuottaa harvoin osumia. Kiinteä piilokoju talvisen ruokintapaikan yhteydessä mahdollistaa arkojenkin lintujen, kuten korpin tai petolintujen kuvauksen. Hyvän kuvan erottaa tavanomaisesta sillä, että siinä on mukana jokin kiinnostava elementti mukana. Tosin siinä tulee noudattaa harkintaa ja kohtuutta, koska olemattoman kilpailijan etsintä häiritsee lintua suotta. Västäräkki varma kevään merkki. Kuvat oksalla istuvista tai vedessä uivista linnuista alkavat pian toistaa itseään, ja siksi tarvitaan vaihtelua. 12.4.2024 Metsälehti. Hyvä tapa päästä kuvausetäisyydelle on piiloutuminen. Aina linnun ei tarvitse täyttää koko kuvaa, vaan kaukaakin otettuun kuvaan saa näyttävyyttä sopivalla taustalla ja sommittelulla. Aina ei tarvitse edes kätkeytyä, koska osa linnuista on muita rohkeampia, kuten kädeltä ruokaa hakeva kuukkeli. Tärkeintä on olla siellä, missä linnutkin ovat, ja se puolestaan edellyttää lintujen luontaisen käyttäytymisen ymmärtämistä. Yksinkertaismillaan siihen riittää maastokuvioitu vaatetus tai naamioverkko. 10774_.indd 27 10774_.indd 27 7.4.2024 12.41 7.4.2024 12.41. Samoin pihapiirin linnut tottuvat rauhallisesti käyttäytyvään ihmiseen
Supikoira on luontoomme kuulumaton vieraslaji, joiden pyynti on sallittu ympäri vuoden. Dreeverin tehtävä oli pidätellä supeja aloillaan. Tuossa metsikössä ei pitäisi olla ainakaan isompaa pesäluolastoa”, ikänsä kulmilla asunut metsämies Mikkonen miettii. Supinhiihto ei sen sijaan vaadi olympiaurheilijan kuntopohjaa. Kolmikko kaivelee kaikessa rauhassa autosta kulkupelejään. Se oli silloin, kun lapset käyttivät talvella villahousuja ja koulujen lomaa kutsuttiin hiihtolomaksi, ei talvilomaksi. Kun jalat ovat töpöt, tassut pienet ja elopainoa kymmenenkin kiloa, se ei voi olla näkymättä kulkurin matkavauhdissa. Metsästäjille se tarkoittaa otollista hetkeä vaikuttaa valtiovallan nimeämien haitallisten vieraspetojen määrään luonnossa. Kiirettä ei ole. ”Tuo me kyllä löydetään”, rantasalmelaisen Tuusmäen Erän metsästäjä Rauno Mikkonen puhkuu intoa nähdessään pellolla mahaa myöten kahlanneen supikoiran kulku-uran. Jos talvi on vain vähän sinnepäin, niin on myös supikoiran talviunikin. Antti Aromaa ja Mikko Illi ovat sopivasti kulmilla. ”Jonnekin kuusenperseeseen se on piiloutunut. Se kestää kolme neljä kuukautta ja voi keskeytyä talven lämpöjaksojen aikana tämän tästä. ”Hei! Täällähän on toinen supikoira!” 10775_.indd 28 10775_.indd 28 7.4.2024 12.42 7.4.2024 12.42. Ennakkoarvailun perusteella supi makailee pellon takana lähimetsässä. ”Ilman näitä menisi tarpomiseksi”, auramiehen paikan kulkueesta metsäsuksillaan ottava Aromaa tuumii. Koira irti loppumetreillä Metsästäjien vauhti on hidasta, mutta niin se on ollut supillakin. ”Ei me kyllä sutta saataisi kiinSUPIKOIRAA HIIHTÄMÄSSÄ Sata vuotta sitten suden kiinni hiihtäminen oli erämiehen mitta. Silloin supikoirat lähtevät liikkeelle. Hän soittelee jahtikavereita avuksi. Yksi ottaa metsäsukset, toinen liukulumikengät ja kolmas tavalliset lumikengät. PILKKEET 12.4.2024 28 Metsälehti.fi RIISTA JERE MALINEN, TEKSTI JA KUVAT’ BIOLOGIAN koulukirjaa ei kannata syyttää, vaikka siellä sanotaankin supikoirien nukkuvan talviunta. Upposupi Maaliskuun pehmentämällä hangella kulkeneen supikoiran jäljistä on vaikea erehtyä
Sen, ettei kysymyksessä ei ollut pelkästään lämpötila, osoittavat tunturikasvien erillisesiintymät metsävyöhykkeessä. Näin syntyi paljakkaa, joka aikaisemmin oli siis ollut metsää. Suuri osa tunturilajeista ei kuitenkaan palannut, sillä myös maaperä oli muuttunut. Poistulojälkiä ei näy, joten metsästäjät tekevät nopean sotasuunnitelman. 10775_.indd 29 10775_.indd 29 7.4.2024 12.42 7.4.2024 12.42. Ne kukoistivat aikansa, kasvipeite tuuheni ja maahan kertyi biologisten prosessien tuloksena humusta ja typpeä. ”Eikä toki laillistakaan.” Supinhiihto sitä vastoin on. TUNTURIKASVIEN PAKOPAIKAT Sinirikko valtaa tilaa jäätikköjoen kasaamalla särkällä. Kylmää sietävien lajien turvapaikoiksi muodostuivat tunturit, ja monet arokasvit, kuten dopingaineiden lähteenä tunnettu efedra, hävisivät. Sitä perua on Metsä-Lapin tuntureiden lajisto, jossa metsävarpujen joukossa on riekonmarjaa, kurjenkanervaa ja sielikköä. Tunnettuja ovat Kuusamon vuomat, mutta tunturikasveja kasvaa muuallakin metsävyöhykkeellä kurujen seinämilla ja ultraemäksisillä kalliopaljastumilla. Noin kuusi tuhatta vuotta ilmasto oli nykyistä lämpimämpi ja mäntymetsät ylsivät noin 200 metriä nykyistä korkeammalle. Supi on kahlannut pellolla. Osasyynä siihen saattoi olla ihminenkin, joka käytti metsänrajaseudun mäntyjä hyväkseen. Aromaa asettuu haulikon kanssa passiin hieman kauemmas. Sille levittäytyi suuri joukko lajeja, jotka me nykyisin tunnemme tunturitai arokasveina, jotkut rikkaruohoinakin. ”Hei! Täällähän on toinen supikoira.” Sen kohtalo on sama. PILKKEET 12.4.2024 Metsälehti.fi 29 KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. Kun ilmasto viileni, männyn elinalue supistui. ”Nykyään metsät ovat ojia ja puskia täynnä ja erämiehillä kunto alakantissa”, Mikkonen epäilee, että suurriistan hiihto ei taitaisi enää olla kovin tuloksellista. Kun mannerjää suli, sen alta paljastunut maa oli autio ja tyhjä. Pehmeää lunta ja kunttaa on nopea kaivaa käsin. ILMASTO LÄMPENEE, ja sitä on pidetty tunturilajiston vakavana uhkana. Samalla menetelmällä hiihdettiin myös karhuja, ilveksiä ja hirviä. Tunturilajistomme on kokenut jo kerran lämpökauden ja niiden nykyinen levinneisyys kuvaa hyvin silloisen lämpökauden tilannetta. Hapanta maata sietävät tunturivihvilä, tunturilieko, riekonmarja ja kurjenkanerva voivat kasvaa metsämaallakin, kunhan puusto ei ole liian tiheää. Kun jään alta paljastunut maa oli neutraalia tai jopa lievästi emäksistä, mäntymetsien alta paljastunut maa oli hapanta. Vaara ei ehkä ole niin suuri kuin kuvitellaan. Sen tehtävä on pitää supi aloillaan mättään alla, kunnes metsästäjät ennättävät paikalle. Se jäi metsäkasvien ja happamaan maahan sopeutuneiden tunturivarpujen valtaan. ”Näköjään vain toinen oli käynyt yöllä jaloittelemassa”, Illi iloitsee tuplasta. Samantien hän hihkaisee uudestaan. Supit talvehtivat usein pariskuntana. Silloin ennen, kun hanki kantoi suksimiestä mutta upotti sutta, kovakuntoisimmat saattoivat ryhtyä sudenhiihtoon. ”Siltä varalta, että supi yrittää paeta paikalta, kun lähestymme ja alamme kaivaa.” Seuraavaksi Mikkonen laskee dreeverinsä Paten irti. Yksi onkin kaksi Metsästys on ohi minuutissa. Lähimetsään päästyämme kulkurin jälki näyttää johtavan suurehkon mättään alle. Pian paljastuu supin tuuheaa turkkia. METSÄN KÄTKÖISSÄ ni”, lumikenkäilevä Illi nauraa entisaikojen erämiehen mitalle. ”Saattaahan tämä vaikuttaa hieman hurjalta, mutta eläin tapetaan nopeasti ja mahdollisimman kivuttomasti”, vuosien varrella monta supikoiraa keväthangilta jäljittämällä pyytänyt Mikkonen tietää. Seuraava tulva ehkä vie kasvin, mutta luo samalla sen jälkeläisille uutta kasvutilaa. Kanervakasvit ja niiden perässä puutkin pystyivät jo asuttamaan maan, ja alkuperäiset pioneerit joutuivat väistymään. Vain luoteisen Enontekiön korkeimmat tunturit kohosivat puurajan yläpuolelle – ja siellä tunturilajisto on yhä muuta Lappia rikkaampi. Paksuihin nahkahanskoihin sonnustautunut Illi vetää supin nätisti ulos kuopasta, ja Mikkonen ampuu samantien pistoolilla lopetuslaukauksen eläimen niskaan
Hän oli syntynyt 15. Sitä täydensi 2011 Martti Linnan toimittama kirja ”Juurikkalan 500 mottia” (Metsäkustannus Oy). Hän palasi muun muassa varoittamaan siitä, miten jatkuvan kasvatuksen hakkuut uhkaavat metsien terveyttä. Metsänomistaja kuitenkin menettäisi päätösvallan metsissään ja joutuisi jatkuvan tarkkailun kohteeksi. Juurikkala oli metsiä koskevissa kannoissaan hyvin ehdoton, mutta hänellä oli esittää väitteidensä tueksi todisteet metsissään. Kuuden vuosikymmenen aikana tilan metsien puusto yli kolminkertaistui. Raivaussahan hän hankki ensimmäisten joukossa 1959. Siellä myös ulkomaisilla vierailla oli tilaisuus nauttia talon ylenpalttisesta vieraanvaraisuudesta sekä ihailla isännän intohimoista suhtautumista metsien hyvään hoitoon. Hiilidioksidipäästöjen rajoittaminen on tehtävä siellä, missä päästöt syntyvät. Tuolloin aiheena puulajien vuorottelu ja koivusekoitus. Vähitellen myös kiviset pellot vaihtuivat taimikoiksi ja maatalouden harjoittaminen loppui. Suositushinta 36 € (e-kirja ja äänikirja 33 €) TAPIO Maastotaulukot Metsätiedon digitaalinen käsikirja aina mukana. Keskikoulun ja maamieskoulun käyneestä kaupunkilaisesta tuli Sysmässä sijaitsevan Ylä-Moron tilan omistaja 1955. toukokuuta 1933 Heinolassa. Ajatus on kaunis, mutta ei taida parantaa ilmakehän tilaa tippaakaan. Usein keskustelukumppani saikin kutsun tulla niitä katsomaan. Todellisena tavoitteena on ollut suojelualueiden ja vanhojen metsien määrän kasvattaminen. PILKKEET 12.4.2024 30 Metsälehti.fi lakeja arvossa. Kulutuksen roima vähentäminen on ainoa tehokas keino ilmaston lämpenemisen pysäyttämisessä. Nieluja kasvattamalla ei voi vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Sekä talouden että hiilensidonnan kannalta järkevä kiertoaika on 60–100 vuotta puulajista, kasvupaikasta ja sijainnista riippuen. LUE LISÄÄ: 10776_.indd 30 10776_.indd 30 7.4.2024 12.44 7.4.2024 12.44. Ajatus metsien ”rajattomasta” hiilensidontakyvystä on seurausta vihreiden kampanjasta, jossa hakkuiden vähentämistä on pidetty halpana keinona vähentää ilmaston lämpenemistä. Hiilen sitominen ja aurinkoenergian avulla tuotettu raaka-aine ihmiskunnan käyttöön on metsien – ja maatalouden – keskeisin tehtävä. Ohjelmaa täydensi retkeily Ylä-Moroon. Selkeät taulukot ja laskurit ja havainnolliset kuvat. Käytännön työssä kertyneitä kokemuksiaan Juurikkala esitteli Metsälehdessä ilmestyneissä kolumneissa. Tämän kevään uutuus ovat ajantasaisiksi päivitetyt FSC Sertiseriffi -kurssit, jotka on räätälöity neljälle eri kohderyhmälle. Nuori isäntä ryhtyi tarmolla kunnostamaan vajaatuottoisia metsiään. Lukijat saivat nauttia niistä vuodesta 1990 lähtien lähes 20 vuoden ajan – aina kirjoittajan 70-vuotispäivään MUISTOKIRJOITUS LUKIJALTA METSÄTALOUSYRITTÄJÄ ja Metsälehden pitkäaikainen kolumnisti Jouko Juurikkala kuoli 22. SEPPO VUOKKO SAVITAIPALE Hiilinielukauppa on huijausta! Suomessa järjestettyä metsäntutkijoiden maailmankongressia, jossa hän piti saksankielisen esitelmän. Työ tuotti tulosta. Niiden puitteissa hän sovelsi kauppiaan poikana oppimiaan talouden periaatteita. ELIISA KALLIONIEMI KIRJOITTAJA OLI METSÄLEHDEN PÄÄTOIMITTAJA VUOSINA 2010–2023. Metsien vanhetessa kasvu ja hiilen sidonta hidastuu, metsätuhojen riskit kasvavat ja mitä enemmän metsässä on lahopuuta, sitä enemmän metsä päästää hiilidioksidia ilmaan. maaliskuuta 90 vuoden ikäisenä. Vahva tunne välittyi myös Juurikkalan kolmelle lapselle ja lasten lapsille, jotka nyt jatkavat hänen työtään. Jos metsää poistetaan puun tuotannosta hiilivarastoksi, kansantaloudelle koituu paljon suuremmat kustannukset kuin mikä olisi hiilidioksiditonneina laskettu hyöty. Vihreän teknologian rakentaminen kuluttaa yhtä lailla luonnonvaroja ja se, mikä kenties hiilidioksidin sitomisessa voitetaan, menetetään muussa materiaalikäytössä ja kaiken maksaa luonto. Paras tapa ylläpitää hiilensidontaa on hoitaa metsiä hyvin, pitää metsän ikärakenne sellaisena, että suuri osa metsistä on nopeassa kasvun vaiheessa (ikäluokat 2040 vuotta). Siihen ovat sitten langenneet useat tiedotusvälineet ja suuri osa poliitikoistakin. Vielä myöhemminkin Juurikkala esiintyi lehden palstoilla. Ajan hengen vastaisesti hän uudisti kuusta myös luontaisesti, lannoitti suometsiä ja suosi taimikoissa koivusekoitusta. Sellainen kauppa on pelkkää viherpesua: metsät sitovat hiiltä niin kuin ennenkin, ja teollisuus tupruttaa hiilidioksidia ilmaan niin kuin ennenkin. Saatavilla myös sähköisenä e-kirjana sekä äänikirjana. Hän ei pitänyt kaavamaisista ohjeista, vaan sovelsi rohkeasti uusia viljelymetsätalouden menetelmiä. Juurikkalan kolumnit olivat suosittuja, ja niistä koottiin kirja ”Pakinoita metsätaloudesta”, joka ilmestyi 2002. Uransa kohokohtana hän muisteli 1995 METSÄLEHDEN tuoreimmassa numerossa (6/2024) sekä päätoimittaja P etri Koskinen että Petri Roininen toivoivat, että metsän hiilinieluilla käytäisiin kauppaa. Suositushinta 49 € Metsänhoidon suositukset Oppaassa esitetään metsänhoidon suositusten keskeisin sisältö. Vain kasvava metsä sitoo hiiltä. Hän kantoi huolta myös monimuotoisuudesta. Hinta 21 €/vuosi LUE LISÄÄ: TAPIO Verkkokurssit Päätä itse, missä ja milloin opiskelet. Metsien hoitoa Juurikkala opetteli lukemalla ja asiantuntijoita kuuntelemalla. Ei siinä ole mitään pahaa, että metsänomistajille maksettaisiin hiilensidonnasta. SE PP O SA M U LI asti, kuten hän oli aloittaessaan luvannut. Juurikkala oli kiinnostunut biologiasta ja piti luonnonMetsätalousyrittäjä Jouko Juurikkala Jouko Juurikkalaa haastateltiin Metsälehdessä viimeksi vuonna 2021. Juurikkala oli myös suosittu puhuja. Metsäkauppa.fi Ajankohtaisia metsäalan tuotteita UUTUUS! Yhteismetsän vero-opas Käytännönläheinen käsikirja yhteismetsän talousasioihin
Tapion selvitys: Kansainvälisyyteen lisäkannustimia Kaikki lähtee siemenestä Jalostetuilla siemenillä uudistettu metsä tuottaa kiertoaikana jopa rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilta. Hanketta rahoitti Metsämiesten Säätiö. Tarvetta on metsäalan moniosaajille, jotka osaavat englannin lisäksi harvinaisempiakin kieliä. Kansainväliseen vaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä on ollut laskussa vuodesta 2017 lähtien. Tilaa siemenet metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Siemenkeskuksesta: Puh. PILKKEET 12.4.2024 Metsälehti.fi 31 JUSSI COLLIN TULEVIEN metsäosaajien kiinnostus kansainvälisiin tehtäviin on entistä vähäisempää, Tapion koordinoimassa selvityksessä todetaan. ”Opintotuen enimmäistukiaikaa ja yliopisto-opintojen enimmäismäärää on rajoitettu, mikä hankaloittaa ulkomailla toteutettavien harjoittelujen ja opiskelijavaihdon suorittamista”, kertoo senior advisor Pekka T. Selvityksen mukaan juuri EU-osaamista ja kansainvälistä osaamista tulisi vahvistaa koko metsäalalla. Metsälehti on osa Tapio-konsernia. ”Kansainvälisten urien tukemiseen tarvitaan kannustimia, esimerkiksi stipendejä ja matalan kynnyksen harjoittelupaikkoja EU:n komissiossa sekä etujärjestöjen ja yritysten Brysselin-toimistoissa”, sanoo Rajala. 029 432 6000 ja siemenkeskus@tapio.fi tai verkkokaupasta: Metsäkauppa.fi JALOSTETUN SIEMENEN HYÖDYT: Lisää kasvua ja tuottoa Parempi laatu Tuhonkestävyyttä laania.fi Ostamme energiaja ainespuuta hankintaja pystykaupoilla Olemme metsänhoidon ja puukaupan asiantuntijoita. Tapion koordinoimassa hankkeessa haastateltiin yli 40:tä metsäsektorin toimijaa ja liki 30:tä alan yliopistoja ammattikorkeakouluopiskelijaa. Selvityshankkeen työryhmä ehdottaakin muutoksia yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opintosisältöihin, jotta kansainvälisen työuran aloittaminen helpottuisi. Meillä on aina aikaa keskustella metsästä, sen kasvusta ja hyvinvoinnista. Rajala Tapiosta tiedotteessa. Katso lähin metsäasiantuntijasi laania.fi Metsänhoidon ja puukaupan vankat osaajat Biowatti ja Vapo yhdistyivät – syntyi LAANIA 10776_.indd 31 10776_.indd 31 7.4.2024 12.45 7.4.2024 12.45
Kokonaispuusto arvion mukaan n. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Osuudet jakautuvat seuraavasti: 740-552-20-3 Toivola II (414/50526) Hp.78660€ 740-535-5-25 Viitamäki (247/50526) Hp.46930€ Itä-Suomen Yhteismetsää hallinnoi UPM. 029 432 6110 Tiia Puukila p. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. 44 km, Vaasa n. yhteensä 150.000 €. 050 464 6500 tai veijo.laukkanen@metsat.fi. Hp. 87.000€/tarjous 5.5.2024 mennessä. 09 315 49 840). Etäisyydet: Jurva n.16 km, Ilmajoki n. Yhtiön liiketoimintajohtajaksi nimitetty Immonen tulee keskittymään työssään tuotannon kehittämiseen. Hp. Rantaviivaa yht. Juttu avautuu uuteen näkymään. 1.140 m 3 . Tontit kangasmaastoisia, hyvä puusto, tie perille. 050 464 6500 METSÄTILA, Hämeenlinna 14,02 ha. vuosikerta. Peltojen pinta-ala n. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. Hp. YHTEISMETSÄOSUUS, Savonlinna Helppoa metsänomistusta! Myynnissä 2 kiinteistöä, jotka koostuvat 661 Itä-Suomen Yhteismetsän osuudesta ja yhteisistä vesialueista. Näiden vetäjät ovat metsäjohtaja Anna Rakemaa, tietopalvelujohtaja Anssi Niskanen, asiakkuusja viestintäjohtaja Nilla Hietamäki, digijohtaja Tapani Hämäläinen ja hallintojohtaja Anna-Liisa Louko. Lisätiedot ja asiakirjapyynnöt: Veijo Laukkanen, puh. konehalli ulkomitoiltaan 18x12m) ja liittymäsopimukset (sähkö ja vesi). Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. perustettu 1933 12.4.2024 32 Metsälehti.fi NIMITYKSET NIMITYS MYYDÄÄN www.metsalehti.fi/metsamaa YHTEISMETSÄOSUUDET, Itä-Suomen yhteismetsä 890 kpl. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi 92. 029 432 6114 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Lähinnä kasvatusmetsistä koostuva metsätila Hämeenlinnan Pirttikoskella. n. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. 10777_.indd 32 10777_.indd 32 7.4.2024 12.46 7.4.2024 12.46. PILKKEET NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. Metsäautotie (Sorronsuon metsätie) perille, maapohjat hyvin kasvavia. 029 432 6117 METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Rak.oikeus molemmilla tonteilla 200 k-m 2 . 1.660 m 3 . Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 040 510 8085 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa Suomen metsäkeskus Suomen metsäkeskuksen uudessa organisaatiossa on viisi yksikköä – metsälait ja tiedontuotanto, metsäohjelmat ja -osaaminen, asiakkuudet ja viestintä, järjestelmät ja tietohallinto sekä hallinto. Hp. 15 ha. Kokonaispuusto n. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 158.000 €. 160 m, ranta kovapohjainen, hiekkaa ja kiviä, tonttien keskellä suojaisa poukama. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja Pirkko Sutela-Mero MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 4,4 ha. UPM:n hallinnoima yhteismetsä, kaupan kohteena olevat osuudet kuuluvat Laurila 740-552-18-5 -kiinteistölle. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. . Tila ollut vapaa-ajan käytössä, pellot vuokrattu. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. 58 km. 029 432 6108 Eero Sala p. Lisätiedot: https:// www.upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ita-suomen-yhteismetsa/ MAATILA, Laihia N. Fin Forelia UPM:n Joroisten taimitarhaa pitkään johtanut Anne Immonen on siitynyt taimiyhtiö Fin Foreliaan. Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. 33 km, Seinäjoki n. Pihapiiri rakennuksineen (mm. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. 155.000 € / tarjous. 27 km, Laihia n.32 km, Kurikka n. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. digiohje.indd 1 digiohje.indd 1 9.3.2023 17.03 9.3.2023 17.03 p. PURUVEDEN RANTATONTIT, Kesälahti, Risuniementie 2 länsi/lounaisrantaista tonttia vapaa-ajanasunnoille upeissa maisemissa Puruveden Hummonselän rannalla! Tontit myydään yhdessä. 8,7 ha ja runsaspuustoista metsää n. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh
tai p. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. PILKKEET 12.4.2024 Metsälehti.fi 33 METSÄKRYPTO 7 METSÄRISTIKKO 4, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 26.4.2024 osoitteessa Tapio Palvelut Oy / Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 7”. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Laskutuslisä paperilaskuissa 2,90 €. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). 10777_.indd 33 10777_.indd 33 7.4.2024 12.46 7.4.2024 12.46. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäristikosta 4 on arvottu seuraaville kolmelle: Arja Juntunen, Lieksa, Risto Kinnunen, Suomussalmi ja Eeva Nikula, Pattijoki
Siksi on tärkeää, että metsänhoidossakin voi valita tavoitteet kuviokohtaisesti. Metsänomistajien erilaiset painotukset ja arvot on otettu huomioon. 10778_.indd 34 10778_.indd 34 7.4.2024 12.47 7.4.2024 12.47. Tätä viestiä Lyly vei Pääkaupunkiseudun metsänomistajien edustajana metsänhoitosuositusten työryhmiin. Merkittävä rooli oli myös vertaistuella, yhdessä tekemisellä ja keskusteluilla, joille yhdistys halusi tarjota paikan. PILKKEET AJANKOHTAINEN FAKTA Edunvalvontaa ja vertaistukea Pääkaupunkiseudun metsänomistajat on vienyt 40 vuotta yksityismetsänomistajien terveisiä päättäjille ja lainsäätäjille. Osalla korostuu talous, toisilla suojelu tai monikäyttö ja virkistys. Jäsenet Matti Vihervuori (vas.), Olavi Lyly ja Bjarne Häggman keskustelivat yhdistyksen vuosikokouksessa Helsingissä maaliskuun lopussa. Pääkaupunkiseudun metsänomistajien yksi tärkeimmistä tehtävistä on tuoda etäällä metsistään olevat metsänomistajat yhteen. Edelleen yhdistyksen ydintehtävä on sama kuin neljäkymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli edistää hyvää metsänhoitoa, parantaa omaa osaamista sekä tarjota metsistä tietoa metsänomistajille näiden omalla asuinpaikalla. YHTEENSÄ 700 jäsentä eri puolilta Uuttamaata. ”Terve metsä on se, jota tarvitaan niin talouteen ja virkistykseen kuin muiden luontoarvojen säilyttämiseen ja metsätalouden sosiaaliseen hyväksyttävyyteen.” Yhdistyksessä käsitellään ajankohtaisia aiheita sekä tarjotaan käytännön oppia. Suora yhteys meppeihin Pääkaupunkiseudun metsänomistajat ry:n perustivat vuonna 1984 pääkaupunkiseudulla etäällä metsistään asuvat metsänomistajat. Se järjestää aktiivisesti jäsenilleen koulutustilaisuuksia, kursseja, neuvontaa, esitelmiä ja retkiä. ”Meitä kuunnellaan ja meitä pyydetään kuultavaksi, koska tuomme esille yksityismetsänomistajien tuoreita ajatuksia ja tarpeita”, Lyly kertoo. Edelleen yksi teema on metsien pärjääminen muuttuvassa ilmastossa. Yhdistys perustettiin aikana, jolloin happamat sateet herättivät pelkoa metsien tulevaisuudesta. PÄÄKAUPUNKISEUDUN METSÄNOMISTAJAT RY PERUSTETTU vuonna 1984 VANHIN ja suurin etämetsänomistajien jäsenyhdistys Suomessa KUULUU Etämetsänomistajien liittoon. Juhlavuonna luvassa on niin raivaussahakursseja kuin metsäasioita ruotiva vaalipaneeli kesän europarlamenttivaaliehdokkaille. Pääkaupunkiseudun metsänomistajat ry:n puheenjohtaja Olavi Lyly luettelee, missä kaikkialla ja kenelle kaikille yhdistyksen ääni kuuluu. 12.4.2024 34 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA Europarlamentaarikot, eduskunnan valiokunta, ministeriö, Tapio, Metsäkeskus, Sitra. ”EU-vaikuttaminen tapahtuu meillä hyvin henkilökohtaisella tasolla suoraan meppien kautta”, Lyly kertoo. Kautta yhdistyksen historian erityisesti ilmasto on puhuttanut jäseniä. Jo Uudenmaan etämetsänomistajat yhteen kokoavan Pääkaupunkiseudun metsänomistajat ry:n jäsenistössä metsiin liittyvät painotukset vaihtelevat. Neljä vuotta metsänhoitosuositusten ohjausja johtoryhmässä istunut Lyly on tyytyväinen siihen, että yksityismetsänomistajan näkökulmaa on aidosti kuultu suositusten laadinnassa. Tänä vuonna 40-vuotisjuhlaansa viettävä yhdistys on vuosien aikana antanut lukuisia lausuntoja, osallistunut lukemattomiin työpajoihin sekä vaikuttanut niin lakihankkeisiin kuin metsänhoidon suosituksiin
Puuta on istutettu myös Pohjois-Amerikkaan Tyynenmeren lauhkeille rannikkoalueille. Pahimmilla tuhoalueilla mäntyjen kasvattaminen ilman suojausta on likimain mahdotonta, koska hirvituhot toistuvat samalla alueella vuodesta toiseen” , Metsälehti kirjoitti. Suositun sienen makua pidetään herkullisena – tosin sienen keruu voi toisinaan vahingoittaa puuta. Kiilaetelänpyökki (Nothofagus obliqua ) on lajeista paikoin runsaslukuisin. Vanhimmat puut ovat kotiseudullaan yli 400 vuoden ikäisiä. ”Näiden seutujen mäntytaimikoille oli käynyt kehnonpuoleisesti, ellei niitä ollut hajusteaineilla suojattu.” ”Hajuste on tehokas keino saada hirvet jättämään taimikot rauhaan. Nopeakasvuinen kiilaetelänpyökki on taannoin kuulunut Chilen tärkeimpiin metsäpuihin. Varsinaisia tammia (Quercus spp .) tai pyökkejä (Fagus spp .) ei alueella tosin luontaisesti kasva lainkaan. Pistetään siis vauhtia kuolinpesien selvennyslainhuutoon ja sähköiseen osakasrekisteriin. Selvittämättömiä kuolinpesiä on Metsäkeskuksen mukaan noin 25 000. Sen käyttö on ollut suosittua talonja laivanrakennuksessa, paaluina sekä lämpöarvoltaan hyvänä polttopuuna. Siinä missä suomalaiset menevät sienimetsään korin ja sieniveitsen kera, chileläiset ottavat mukaansa puukarahkan tai pitkävartisen kepin, jolla kopistelevat sienet oksistosta maahan. Myöhemmin laji erotettiin kuulumaan etelänpyökkeihin. Hirvet olivat lumisen talven aikana pysytelleet pienillä aloilla. ”Hirvi on kuin niittokone”, lehti otsikoi etusivullaan ja kertoi, että Suomen metsissä oli talvella asustanut arvioitua suurempi hirvimäärä. Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi X-viestipalvelussa 4. Kiilaetelänpyökin oksistossa voi kasvaa myös ruokasieniä. Suurimmillaan kiilaetelänpyökki voi saavuttaa 50 metrin pituuden ja metrin parin rungonpaksuuden. Vertailun vuoksi, viime metsästyskaudelle kaatolupia myönnettiin noin 31 000. Kiilaetelänpyökki voi saavuttaa 50 metrin pituuden. huhtikuuta 2024 10778_.indd 35 10778_.indd 35 7.4.2024 12.47 7.4.2024 12.47. R a n s k a l a i n e n kasvitieteilijä Charles-François Brisseau de Mirbel kuvasi lajin vuonna 1827 alun perin pyökkien sukuun. Sadonkorjuuta kirveillä ja karahkoilla Euroopasta saapuneet uudisasukkaat hakkasivat kirveillään aikoinaan suurimmat etelänpyökit surutta rakennuspuiksi ja raivasivat loput metsät karjanlaidunnusta ja peltoviljelyksiä varten. Kiilaetelänpyökin puuaines on kovaa ja kosteudenkestävää. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on silti luokitellut kiilaetelänpyökin ”elinvoimaiseksi” (least concern). Sahalaitaiset tummanvihreät soikeat lehdet muistuttavat paljon pyökinlehtiä. 12.4.2024 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI Metsälehti Makasiini ilmestyy 26.4.2024 Teemana UUSI METSÄ HUHTIKUUSSA 1984 Metsälehti kantoi huolta kasvaneesta hirvikannasta ja sen vaikutuksesta taimikoihin. HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT ETELÄ-AMERIKAN ANDIEN vuoriston kupeessa Patagoniassa kasvaa alun toistakymmentä etelänpyökkien Nothofagus-sukuun kuuluvaa lehtipuulajia. Hirvikanta kohtuulliseksi METSÄLEHTI VUONNA 1984 Sarjassa seurataan Metsälehteä 40 vuoden takaa. Sikäläiset asukkaat kutsuvat puuta Robleksi (tammi espanjaksi) tai tammipyökiksi. Puut ovat myös selviytyneet kohtalaisen hyvin viime vuosien pitkienkin kuivuusjaksojen yli, syvälle ulottuvan juuristonsa tehokkaan vedenottokyvyn avulla. Kuoren pinnalla pientä golfpalloa muistuttavan loissienen (Cyttaria espinosae ) itiöemät ovat syötäviä. Kiilaetelänpyökki on kotoisin Chilestä ja Argentiinasta, mutta menestyy viljeltynä kohtuullisen hyvin muun muassa Brittein saarilla, Saksassa ja Tanskassa. Tänä päivänä kiilaetelänpyökkiä viljellään Chilessä verraten vähän montereynmännyn (Pinus radiata ) ja eukalyptusten korvatessa kotimaiset puulajit metsänuudistusaloilla. Sittemmin alkuperäiset metsät ovat voimakkaasti vähentyneet. KUOLINPESÄT ovat tutkitusti muita mo-ryhmiä passiivisempia puunmyyjiä. Tavoitteena oli seuraavana talvena metsästää hirvikanta kohtuulliseksi, ja kaatolupia oli tiedossa noin 70 000. Joitakin kookkaita vanhoja puita on vielä jäljellä vaikeakulkuisimmilla alueilla. PATAGONIAN ARVOPUU Kiilaetelänpyökin sahalaitaiset, tummanvihreät lehdet muistuttavat paljon meikäläisen pyökin lehtiä
Jäsenenä hyödyt muistakin eduista. mennessä: metsagroup.com/hyvaametsasta Tee metsälläsi hyvää ja hyödy lisäbonuksesta Vastuullinen metsänhoito lisää metsän elinvoimaisuutta ja varmistaa hyvinvoinnin myös tuleville sukupolville. Hyvinvointia metsästä – sinulle ja läheisillesi Rakensivat tilaa tulevalle metsänomistajapolvelle Liisa ja Simo myivät 1500 mottia puuta Liity mukaan ja tee parhaat puukaupat 30.4. Kampanjabonus maksetaan normaalin puukauppabonuksen lisäksi. Metsä Groupin omistajajäsenenä saat helmi-huhtikuussa 2024 monimuotoisuutta korostavan Metsä Group Plus -hoitomallin mukaan tehdystä uudistushakkuusta korotetun bonuksen 300 €/ha ja myös harvennuksesta 100 €/ha. 10779_.indd 36 10779_.indd 36 7.4.2024 12.49 7.4.2024 12.49