Lauantai 7. marraskuuta 2015 | Nro 84 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Savunharmaat sävyt vaivuttavat uneen trendikkäässä makuuhuoneessa tulevana talvena. Koti&rakentaminen s. 14 Yllätä makuuhuone Vanha teollisuushalli on saanut Pläkkikaupungissa sisäänsä uutta hehkua nuorista flamencotanssijoista. Kummalki pual s. 21 Kantojen kapsetta TIP-Fest valtaa jälleen Suomen nukketeatteripääkaupungin. Yhdessä teoksessa palelee elefanttikin. Viihde s. 26 Hytisevä elefantti Tunnin junan suunnittelu jatkuu, mutta rakentamisrahaa ei ole. Uutiset s.6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PARE MPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Lauantai 7. marraskuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 7. marraskuuta 2015 AAMUSET
4 A A M U S E T PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 7.11.2015 Lauantai 7. marraskuuta 2015 JOULU lähestyy ja tunnelma kiristyy Postissa. Työnantaja ja työntekijät ovat ajautuneet keskinäisen syyttelyn kierteeseen. Osapuolet ennakoivat tulevaa ja joko ymmärtäen tai ymmärtämättään aiheuttavat juuri sen, mitä eivät tapahtuvaksi halua. Yritys – entinen Itella, nykyinen Posti – ilmoittaa varautuvansa kilpailun vapautumiseen. Postin mukaan työehtosopimus on monopoliajalta ja se haluaa muutoksia. Posti myöntää varautuneensa häiriöihin, sillä ala on sopimuksettomassa tilassa ja työehtoneuvottelut ovat käynnissä. Posti turvautuu vuokratyövoimaan. Se on pillastuttanut työntekijät. Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU puhuu rikkurivärväyksestä. PAU on asettanut viestinvälitysja logistiikka-alan alaiset työt perehdyttämis-, koulutusja ylityökieltoon, mikäli työpaikalle tulee SOL Oy:n vuokratyöntekijöitä. Työpaikoilla ei perehdytetä tai kouluteta SOL:n työntekijöitä työtehtäviinsä, eikä tehdä ylitöitä. TYÖNTEKIJÄT ovat marssineet vastalauseena ulos muun muassa Liedon logistiikkakeskuksesta ja myös jakelussa on ollut ulosmarsseja, jotka ovat viivästyttäneet postinkantoa Martin, Nummenmäen, Ylioppilaskylän ja Kupittaan alueilla. Postin mukaan ulosmarssit ovat laittomia, mutta vuokratyövoiman käyttö laillista. PAU:n käsitys on täysin päinvastainen. Kirjepostin ja lehtien jakelun määrä vähenee roimasti vuosittain. On ymmärrettävää, että yritys yrittää sopeutua uuteen tilanteeseen. Ymmärrettävää on sekin, etteivät työntekijät suostu oikopäätä heikennyksiin työehdoissa. PAU moittii Postin johtoa huonosta muutosjohtamisesta ja vääristä investoinneista. Tulevaisuutta on etsitty muttei löydetty. PERUSONGELMA on samaa laatua kuin suomalaisilla työpaikoilla yleensä. Ei ole keskinäistä luottamusta eikä ymmärrystä. Kovat sanat ei helpota tilannetta, eivätkä synnytä kunnioitusta. Toinen syyttää ahneeksi, härskiksi ja häikäilemättömäksi, toinen laiskaksi, jäykäksi ja vanhanaikaiseksi. Vastuu ja vika on yhteinen. Tällä metodilla Suomea ei nosteta yhtään mihinkään. LASSE VIRTANEN Kovaa peliä Postissa MITÄ ajatuksia kauppojen aukioloehdotukset herättävät? ROIHA: Kauppojen aukioloajat ovat kovin kaksipiippuinen juttu. Itse olen sen kannalla, että sitä parempi mitä vähemmän säädellään. Kyllä toiminta muotoutuu kysynnän ja tarjonnan mukaan. ELOMAA: Minäkin olen sitä mieltä, että Suomi on mennyt ihan mahdottomaksi byrokratian ja lupamenettelyn suhteen. Ei ole enää asiaa, josta ei tarvitsisi pyytää 50 euroa tai sataa euroa maksavaa paperia, että jotain saa tehdä. VR: Etenkin pikkupaikkakunnilla tulee ongelmia, kun yhden henkilön pitäisi pitää kauppa auki. Helsingissä tulee ongelmia siitä, että kaupassa on vaarallista olla yksin yöllä. Paikalla pitää olla vartija. Missä välissä työntekijä pitää lakisääteisiä taukoja? Pitää myös olla tarkkana sen kanssa, että kaupassa on minimimiehitys. Siitä määräytyy se, onko auki pitäminen kannattavaa vai ei. RE: Yrittäjä saa pitää liikkeen auki jos haluaa. Ei sen pakosta ole oltava joka päivä auki. Jos kauppias haluaa pitää kaupan auki pyhäpäivänä, se on hyvä työntekijällekin. Moni haluaa lisää rahaa. Yöllä kaupan auki pitäminen tosin on hankalaa. VR: Sitten pitää myös luottaa siihen, että kuinka moni menee yöllä isoon markettiin, joka on yötä päivää auki? RE: En usko että meneekään. Ei se ole tarkoituskaan. Työntekijöiden ja etenkin lapsiperheiden kohdalla tilanne on vaikea, jos äiti tai isä joutuu olemaan myöhään töissä. Yrittäjien kohdalla pitäisi keksiä tapoja, joilla taloutta saataisiin nostettua. Tässä on ajateltu sitä. Käytäntö näyttää, onko se hyvä ratkaisu. Voihan sitä muuttaa, jos myöhemmin selviää, että mukana on liikaa hankalia ilmiöitä. VR: Uskon, että varsinkin pitkässä juoksussa tilanne tasoittuu. Eiväthän kauppiaat halua pitää kauppaa auki, jos siinä ei ole järkeä. RE: Olemme varmasti kaikki sitä mieltä, että säätelystä pitäisi päästä pois. Oli se sitten yritys tai ihmisen toimi. VR: Se vaatii joustoa kaikilta. RE: Moni yrittäjä on varmasti yksin, mikäli työntekijät eivät halua olla yöllä töissä. Se tekee yrittäjälle vielä pidempiä päiviä. KUUMAT tipsit entiseltä komisariukselta. Tuloja ei tarvitse ilmoittaa, jos ne on saatu Veiko-nimiseltä mieheltä kassissa teatterin lippukassalla. Mitä turhia. Noudatetaanko esimerkkiä? RAISION kunnallistaloudessa menee niin lujaa, että katuvaloja aletaan pitää päällä myös yöllä. Joku on vissiin käynyt kertomassa raisiolaisille, että päiväsaikaan valoista ei ole yhtä paljon hyötyä kuin pimeällä. KEVYTPERUNA tulee. Seuraava trendi lienee kevytelämä. Kevytihmisten nilkkaan on sidottava naru, jotta heidät voi kiskoa välillä takaisin maankamaralle, eikä pierukaan haise. Tack… …nej tack! MITEN poliittista kannatusta nostetaan? Suomessa se on helppoa. Istutaan toimettomina oppositiossa ja odetellaan hallituksen virheitä. Putoilevat syliin kuin kypsät hedelmät. TURUSSA kokeiltiin syyskuussa, saavatko nuoren näköiset henkilöt ostaa alkoholia papereita ilman papereita. Yli puolet sai ja osa heistä vielä senkin jälkeen, kun papereita oli kysytty mutta niitä ei ollut esittää. Ei niitä ohjeistuksia turhan takia tehdä. Vai? KOPPIPOTTI räjähti. Syyttömänä vangituille maksettavien korvausten määrä on tuplaantunut 2010-luvulla. Pitäiskö virkavallan pikkuisen vilkaista peiliin? Joku raja. öa a toN DEBATTI Bodaripäättäjä RITVA ”KIKE ELOMAA on kansanedustaja (ps.) ja terveysliikunnan äänitorvi. VALTTERI ROIHA on teatterityöntekijä ja osa-aikainen remontoija. Lavaleijona
5 Lauantai 7. marraskuuta 2015 AAMUSET aamuset.?
6 A A M U S E T UUTISET Lauantai 7. marraskuuta 2015 Puolueiden kannatus poukkoilee aika lailla. Mistä se kertoo? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. RAISIO Oyj teki heinä–syyskuussa ennätyksellisen 16,0 miljoonan euroa liiketuloksen. Viime vuonna liiketulos oli 12,1 miljoonaa euroa. Konsernin liikevaihto oli 134,5 miljoonaa euroa (126,9). – Raision 16 miljoonan euron liiketulos ilman kertaeriä on yhtiön kaikkien aikojen paras kvartaalitulos. Samalla liikevoittoprosentti ilman kertaeriä kipusi ensimmäistä kertaa lähes 12 prosenttiin, arvioi toimitusjohtaja Matti Rihko. Raisio Oyj teki ennätyksen RAISION kaupunginhallitus ei esitä korotusta kaupungin veroprosentteihin ensi vuonna. Menokasvu pidetään 1,9 prosentissa. Vesihuoltotoiminta yhtiöitetään vuoden aikana. Menojen maltillinen kasvu ja vesilaitoksen yhtiöittäminen nostavat Raision kaupungin tuloksen 12,3 miljoonaa euroa plussalle. Sosiaalija terveyspalveluihin ehdotetaan 16 uutta vakanssia. Raisio jatkaa resurssiopettajien palkkaamista, vaikka valtio leikkaa resurssiopettajiin varatut määrärahat pois kevätlukukauden jälkeen. Investointien kokonaismäärä on 9,2 miljoonaa euroa. Merkittävin on Kerttulan liikuntahallin peruskorjaus. Terveysristeyksen perusparannus toteutetaan ja käynnistetään Kuninkojan paloasema. Asuinalueista perusparannetaan Krookilaa. Raisio luopuu tulevana vuonna katuvalojen sammuttamisesta yöaikaan. Raision kaupunki nousee plussalle TURUN kaupunkisuunnitteluja ympäristölautakunta käsittelee tiistaina 10. marraskuuta Hirvensalon osayleiskaavan uutta luonnosta. Jos lautakunta lähettää luonnoksen kaupunginhallituksen päätettäväksi, kaupunginhallitus asettaa luonnoksen nähtäväksi mielipiteiden keruuta varten. Sen jälkeen työ etenee osayleiskaavaehdotuksen valmisteluun. Turun kaupunkiseudun rakennemallin mukaan Hirvensaloon varataan mahdollisuus 15 000 uudelle asukkaalle. Nykyisin saarella on noin 9 000 asukasta. – Hirvensalon kasvuvauhti tulee olemaan suurin piirtein viimevuosien kaltainen. Reilu 200 uutta asukasta vuodessa, arvioi kaupunkisuunnitteluja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Niko Aaltonen (kok.). Uusi luonnos mahdollistaa Uittamonsillan rakentamisen aiemman, vuoden 2010 luonnoksen tapaan. Sillan vaikutuksista läheiselle Naturaalueelle on laadittu arviointi. Kaavassa tilaa Uittamonsillalle LASSE VIRTANEN TURUN kaupunki kyllästyi viime vuonna työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvuun. Tiedossa oli jo, että valtio siirtää kustannuksia lisää kuntien maksettavaksi. Turku kokosi oman työllisyysbyrokratiansa työllisyyspalvelukeskukseksi. Sen toimintaa ohjaa työllisyystoimikunta, jota johtaa Toni Eklund (sd.). Ajatuksena oli pitkien työttömyyskausien katkaiseminen erilaisten tukitoimien avulla niin, että kuntaosuuden kasvua kyettäisiin hillitsemään, vaikka työttömyys oli yhä kasvussa. Ideana oli siirtää rahaa työttömyyden jälkihoidosta sen ennaltaehkäisyyn. – Alkuvuosi näytti hyvin positiiviselta ja pitkäaikaistyöttömien määrä lähti laskuun. Alkukesästä valtion rahat kuitenkin loppuivat, ynnää Eklund. – Kaupungin raha oli tarkoitettu valtion rahan päälle, mutta kaupungin rahoin jouduttiinkin hoitamaan työttömyyttä myös valtion puolesta. Työttömyysmenojen kasvu on saatu silti taittumaan. Eklund arvioi, että työmarkkinatuen kuntaosuus nielee Turun rahoja tänä vuonna noin 24,5 miljoonaan euroa, kun vuoden alussa menoiksi laskettiin 24 miljoonaa euroa. – Menojen kasvua on pystytty hillitsemään, arvioi Eklund. – On positiivista näyttöä siitä, että asiat saadaan rullaamaan, jos saadaan rahaa sitä varten. Hallitus antoi lisäbudjetissa uutta rahaa työttömyyden hoitoon, mutta Varsinais-Suomen osuus siitä oli vain 800 000 euroa eli vähäisempi kuin suhteellinen osuus olisi edellyttänyt. Eklund arvioi, että kulut pysyvät ensi vuonna hallinnassa eli suurin piirtein samassa mittakaavassa kuin tänä vuonna. Näkymää sumentaa kuitenkin se, että valtion työllisyysrahat ovat vähenemässä ja uhkaavat loppua heti keväällä. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaus kasvattaisi kuntien menoja. – Se tapahtuu kuitenkin vasta viipeellä. Työttömyysmenojen kasvu saatiin kuriin UUTISANALYYSI MITÄ kuuluu niin sanotulle tunnin junalle? Joko se mataa kuolleiden haaveiden hautausmaalle? Varsinais-Suomen liiton tuore edunvalvontajohtaja Janne Virtanen arvioi, että tunnin junayhteydelle Turusta Helsinkiin on ”edelleen vahva tilaus”. Työssäkäyntialue laajentuu koko Etelä-Suomen laajuiseksi. VarsinaisSuomen elinkeinoelämän kilpailukyvyn arvioidaan edellyttävän nopeaa yhteyttä pääkaupunkiseudulle. Työn alla on edellisen hallituksen liikenneja kuntaministeri Leena Risikon (kok.) Liikennevirastolta pyytämä selvitys. Tunnin junan, laajemmin Turun ja Helsingin liikennekäytävän, aluetaloudellisia sekä alueja yhdyskuntarakenteellisia vaikutuksia arvioidaan perinteisimpien liikennejärjestelmävaikutusten lisäksi. Työ valmistuu vuoden vaihteessa. Talouspoliittinen ministerivaliokunta avasi pari viikkoa sitten kasvuvyöhykekilpailun osana hallituksen kärkihankkeiden toteutusta. Varsinais-Suomi tarjoaa siihen kasvukäytävää Turusta Helsinkiin ja Venäjän rajalle eli pohjoista kasvuvyöhykettä. – Tunnin juna on keskeinen osa tätä käytävää. Työja elinkeinoministeriön mukaan kasvuvyöhykkeiden tavoitteena on lisätä liiketoimintaa, parantaa työvoiman liikkuvuutta laajalla työssäkäyntialueella, houkutella yritysten investointeja ja luoda uusia palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia. Kasvuvyöhykkeillä tähdätään myös kansainvälisen yhteistyön tiivistämiseen, arvioi Virtanen. TUNNIN juna on osa EU:n hyväksymää TEN-T-ydinverkkokäytävää, johon Suomesta kuuluu vain harvoja yhteyksiä. Yhteyteen on mahdollista saada CEF-rahoitusinstrumentista EU:n osarahoitusta kaudella, joka ulottuu vuoteen 2020. Tuen määrä Tunnin juna puksuttaa Suunnittelu on yhä käynnissä, mutta ongelmana on se, ettei infrahankkeille ole kansallista rahaa voi olla suunnittelussa enintään 50 prosenttia ja investoinnissa 10–40 prosenttia. – Tavoitteemme on saada laadittua Tunnin junan osalta ratalain mukaiset yleisja ratasuunnitelmat tällä vaalikaudella, jolloin voidaan hyödyntää CEF-rahoitusta, linjaa Virtanen. Espoon kaupunkiradan suunnittelu on pitemmällä. Sen seuraava vaihe on rakentaminen. Espoon kaupunkirata on osa Turun ja Helsingin välistä nopeaa yhteyttä. – Vaikka CEF-osarahoitusta olisi tarjolla, niin kansallisen rahoitusosuuden saaminen on ongelma. Suomessa ei tällä hetkellä käynnistetä uusia infrahankkeita. Näyttää siltä, että Suomelta jää ulosmittaamatta CEF-instrumentista noin puolen miljardin rahoitusosuus, koska kansallista rahoitusta ei liikennehankkeille löydy, harmittelee Virtanen. LIIKENNEPOLIITTISISTA selonteoista on luovuttu. – Liikennepolitiikasta puuttuu tällä hetkellä pitkäjänteisyys, joka koskee erityisesti suuria ja tarpeellisia liikenneinvestointeja. Panostukset korjausvelan vähentämiseen ja perusväylänpitoon sekä liikenne palveluna -ajatteluun ja digitalisaatioon ovat sinänsä tarpeellisia ja oikeita, mutta ne eivät korvaa liikenneverkon pitkäjänteiseen kehittämisen tarvetta myös suurten, kapasiteettia parantavien investointien muodossa. LASSE VIRTANEN Tunnin junan suunnittelu jatkuu, mutta kansallista rahoitusta investoinnille ei ole. Jane Iltanen
7 Lauantai 7. marraskuuta 2015 AAMUSET
8 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 7. marraskuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA TURUN taidemuseo järjestää Nils Dardel ja moderni aika -näyttelyyn liittyen japanilaisen teeillan tiistaina 10. marraskuuta kello 17. Ilta alkaa museokauppa Muusassa tutustumalla japanilaiseen teehen Japaniharrastaja Mereca Victorzonin seurassa. Osallistuminen teehetkeen on maksutonta. Dardelin teoksia ja taiteilijuutta esittelevä opastus kestää noin tunnin ja sille voi osallistua museon pääsylipulla. Japanilainen teeilta dandyillen –TYYLINI on aika klassinen. Käytän mustaa ja valkoista. Se on aina ollut. En ole tykännyt väreistä oikein koskaan, kertoo mekkoja suosiva Satu Sarparanta, 29. Sarparanta ostaa ison osan vaatteistaan Zarasta. – Perusvaatteita ostan H&M:stä ja Gina Tricotista. Legginsit ovat Gina Tricotista, mekko Seppälästä ja jakku H&M:stä. Takki ja kengät ovat Lontoosta. Laukun olen saanut mieheltäni. Vaatteiden on Sarparannan mukaan näytettävä hyviltä. Koska Sarparanta on urheilullinen, vaatteiden on oltava myös venyviä. Ilmojen viiletessä hän kuitenkin panostaa lämpimään. – Yleensä minulla on aina lämmin takki. Isot huivit tulevat myös kohta. Ihan vielä ei ole niin kylmä. Pidän myös ylisuurista neuleista. Käytän niitä paljon kun tulee kylmä. Klassisen mustavalkoista Kuka suomalainen miesnäyttelijä esittää uskottavimmin naista? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. – Vedetääs vielä toinen lenkki. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU ILKKA LAPPI LEIKKIAUTOT mietityttävät 5-vuotiasta Mio Kesäläistä ja hänen 3-vuotiasta Eino-veljeään. MIO: Meillä on kotona paljon pikkuautoja ja vähän isoja autoja. EINO: Roska-auto on tosi iso. Se on vihreä. M: Jotkut meidän autoista ajaa tosi kovaa. E: Sitten meillä on ihan tosi pieniä autoja. Ne mahtuu sen roska-auton sisäänkin. M: Sitten meillä on iso paloauto. Sain sen syntymäpäivälahjaksi. E: Mutta roska-auto on vielä isompi. M: Ja siinä on sellainen nappi, että jos siitä painaa, niin se perä aukeaa. E: Sitten sinne voi laittaa roskia. M: Tai käden. Sun koko käsi mahtuu sinne pienestä luukusta. E: Sun kätesi mahtuu siitä isosta luukusta. M: Siihen kuuluu sellainen roskasäiliö. Siitä roskat kipataan autoon. E: Sitten roska-auto voi lähteä ajamaan, kun roskat on kipattu. M: Se on kauhean iso luukku. Pikkuautotkin mahtuu siitä. E: Meillä on sellainen pikkuauto, jossa on pelkät pölykapselit. M: Ei kun siinä on vanteet, mutta ei kumeja. E: Eikä kun renkaat puuttuu. M: Ei kun kumit. Se koko pyörä, missä on vanteet ja kumit, on rengas. Vanteet siinä autossa on, mutta kumit ovat irronneet. Ne mustat. E: Mutta mun helikopteri ei tarvitse kumeja. Se voi lentää takaperinkin. M: Kyllä autotkin voi ajaa takaperin, mutta ne ei voi lentää. E: Kyllä mun autot voi lentää, mutta se on vähän hassua. Lentäviä leikkiautoja kun roskat ttu. on kauo luukku. totkin siitä. ä on pikossa E: Mutta mun helik kumeja. Se perinkin. M: Kyllä a takaperin lentää. E: Ky voi on Jorma Rauvola HEIKKI MÖTTÖNEN NÄYTTELIJÄ Oiva Sala teki menestyksekkään teatterija elokuvakarriäärin 1900-luvulla. Vuonna 1900 syntyneen taiteilijan teatteriura kesti vuodesta 1919 vuoteen 1965 asti. Väliin mahtui myös yhdeksän vuotta turkulaisteattereissa. Helsinkiläislähtöinen Sala teki mittavan uran myös valokankaalla ja hän esiintyi omalla nimellään yhteensä 33:ssä elokuvassa. Pääasiassa roolit olivat sivuosia. Salan tavaramerkiksi tulivat selkeän naismaiset ja samalla homoseksuaalisuuteen viittaavaat maneerit. Välillä ne olivat todella hauskoja, mutta toisinaan niistä oli hauskuus kaukana liioittelusta johtuen. Salan merkittävin yksittäinen elokuvarooli oli vuonna 1953 Siltalan pehtoorin keikistelevänä luutnantti Mandelcronana. Edesmenneen elokuvakriitikko Peter von Baghin mukaan Salan tulkitsema Mandelcrona horjutti koko elokuvan tasapainoa ja vei jopa kokeneimmatkin katsojat aivan sietokyvyn äärirajoille. Toinen Salan tunnettu tulkinta oli hänen ensimmäinen leffaroolinsa Ilmari Unhon vuonna 1940 ohjaamassa sotilasfarssissa Kersantilleko Emma nauroi?. Siinä hän oli yliampuvaan tyyliinsä konttoristi Asko Nännimäinen, alias runoilija Alfons Kaukokaipuu. Salan sivuroolit kuvaavat mainiosti hänen persoonaansa, esiintyihän taiteilija muun muassa johtaja Pöhönä, humalaisena herrasmiehenä, managerina, namusetänä sekä kauneussalongin johtajana. Viimeiseksi varsinaiseksi elokuvatyöksi jäi Edvin Laineen spektaakkeli Täällä Pohjantähden alla vuonna 1968, jossa hänestä leivottiin rovasti Wallen. SALA sai ensimmäisen kiinnityksen teatterimaailmaan Helsingin Koiton Näyttämöllä vuonna 1919. Turun Työväen Teatteriin hän liittyi vuonna 1925 Viipurin ja Kotkan jälkeen. Vuonna 1927 Sala teki sisäisen siirron Turussa, kun hänet pestattiin silloiseen Turun Teatteriin. Turusta matka jatkui vuonna 1930 Porin kautta taas Viipuriin, mutta vuonna 1932 hän palasi Turun Teatteriin kahdeksi vuodeksi. Loput teatterivuodet menivät sitten Tampereella ja Helsingissä. Sala pääsi 1960-luvulla myös televisioaikakauteen mukaan sarjojen myötä ja hän oli myös käytetty ääni YLE:n kuunnelmissa ja muissa puheohjelmissa. Oiva Sala palkittiin elämäntyöstään Pro Finlandia -palkinnolla vuonna 1958. Hän meni naimisiin varsin iäkkäänä vuonna 1945 kassanhoitaja Saima Blomkvistin kanssa. Suomen elokuvahistorian ensimmäinen naismainen mieskoomikko menehtyi 79 vuoden iässä vuonna 1980. Naismainen mieskoomikko Näyttelijä Oiva Salan yliampuvat roolit koettelivat katsojien sietokykyä Naismaisiin rooleihin erikoistunut Oiva Sala (oik.) näyttely Turun teatterissa Pikku Pirkko Pirkkalasta -näytelmässä yhdessä Raili Pyykön kanssa. Kuva on otettu joulukuussa 1932. TS-arkisto Satu Sarparanta, Kristiinankatu. Oona Karhunen
9 Lauantai 7. marraskuuta 2015 AAMUSET aamuset.?
10 A A M U S E T URHEILU Lauantai 7. marraskuuta 2015 ENSI viikolla Tuton kapteeni Aki Keinäselle (kuvassa) tulee täyteen 500 runkosarjapeliä Mestistä. Keinänen juhlii merkkipaalua 11. marraskuuta vieraspelissä Savonlinnassa. Isommin Keinästä muistetaan perjantaina 13. marraskuuta kotiottelussa. Valtaosa Mestis-peleistä on pelattu Tuton nutussa, sillä kuopiolaisen kiekkokoulun kasvatti pelaa Tutossa jo 11. kauttaan. Eniten Mestis-pelejä on pelannut Mika Helkearo (580). Kenille 500 täyteen Mestiksessä JOSTAIN syystä eurooppalaisten seurajoukkueiden pelit eivät ole koskaan kiinnostaneet suuria massoja Suomessa. Pienet yleisömäärät olivat CHL:ää ennen muun muassa EHL:n ongelma. 1990-luvulla Henrik ja Daniel Sedinin Modoa ihmetteli Turkuhallissa runsaat 3 500 silmäparia. Eikä CHL:kään ole Pohjoismaissa kovin valtavaa kiinnostusta herättänyt. Tällä viikolla TPS:n ja Storhamarin peliä seurasi runsaat 4 000 katsojaa. Oma lukunsa oli Djurgårdenin ja Lukon ottelu, joka houkutteli Globenin lehtereille käsittämättömästi alle tuhat katsojaa. Pohjoismaiden yleisömäärien perusteella CHL:ää ei kuitenkaan kannata aivan vielä olla laskemassa hautaan. Etelämpänä CHL herättää kiinnostusta. Saksassa ja Tšekissä yleisöä ja ääntä on riittänyt. Esimerkiksi Liberecin ja Davosin kohtaamista alkuviikosta seurasi yli 7 100 katsojaa. ILKKA LAPPI Etelämpänä kiinnostaa Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI ENNEN kauden alkua spekulaatioissa TPS:n salibandymiehistölle ei ollut paljon tarjolla. Runkosarjan ensimmäinen kolmas on kuitenkin sujunut Palloseuralta tuloksellisesti vähintään kohtuullisesti. Kun salibandyliiga siirtyi marraskuun alussa parin viikon maaottelutauolle, TPS oli sarjassa seitsemäntenä. – Kohtuullisen tyytyväinen olen alkukauteen. OLS-peli oli meiltä huono, mutta muutoin olemme pystyneet pelaamaan päävastustajiamme vastaan hyvin ja ennakkoon kovempiakin joukkueita olemme pystyneet haastamaan aika hyvin, miettii TPS:n päävalmentaja Aki Vilander. Vaikka alkukauden otteluihin mahtuu tuloksellisesti rumiakin otteluita, kuten 3–10-kotitappio Happeelle, huomionarvoista joukkueen otteissa on se, että Palloseura on pystynyt kääntämään tiukkoja pelejä itselleen. Taukoa edeltävässä Oilerspelissäkin Palloseura johti kahden erän jälkeen, kunnes Oilers porhalsi päätöserässä selvään voittoon. – Yleisesti ottaen nuoren joukkueen kanssa johtoasemassa pelaaminen on haaste. Meillä ei ole kauheasti sellaisia pelaajia, jotka olisivat tottuneet pelaamaan joka ilta johtoasemassa. Meidän pitäisi pystyä pelaamaan miettimättä tilannetta taululla, mutta se vaatii opettelua, Vilander toteaa. YKSILÖTASOLLA TPS:sta löytyy useampi positiivinen onnistuja. Yksi näkyvimmistä on ollut joukkueen paras pistemies, tehot 5+8 yhdeksässä pelissä tehnyt, Jaakko Hautamäki. Hautamäki palasi TPS:aan täksi kaudeksi FBC:n riveistä mielessään läpimurto liigatasolla. Alkukauden perusteella mies on matkalla sitä kohti. – Hautamäen pelaajaprofiili oli totta kai hyvin tiedossamme ja onnistumisia totta kai häneltä odotettiin. En sano, että hän on yllättänyt, mutta hän on onnistunut ja tuonut juuri sitä ratkaisuvalmiutta meidän peliimme, mitä esimerkiksi viime kaudella puuttui, Vilander analysoi. Hän painottaa kuitenkin, että mikäli TPS haluaa tavoitteeksi asettamastaan pudotuspelipaikasta pitää kiinni, pelaamisen pitää lähteä puolustuksesta. – Puolustus on meidän kivijalkamme ja sen täytyy toimia. Alkukaudella meille on mennyt ihan liikaa maaleja omiin. Se vaatii opettelua myös, että hyväksytään se, että meidän hyökkäämisemme on vastaiskupelaamista, joka lähtee vahvasta puolustamisesta. MAAOTTELUTAUON jälkeen edessä on joukko haastavia otteluita. Ensin joukkue vierailee Helsingissä Viikinkien vieraana. 20. marraskuuta edessä on odotettu 20-vuotisjuhlaottelu SPV:tä vastaan Turkuhallissa. – Se on koko joukkueelle uusi tilanne. Katsojia on paljon. Osa ei ehkä koskaan sen jälkeen pelaa niin ison yleisön edessä. Meille suuri haaste on se, että pystytään tekemään peliin valmistavat rutiinit, eikä keskitytä siihen mitä ympärillä ja taustalla tapahtuu, Vilander sanoo. Väkevään puolustukseen uskoen TPS:n salibandymiehistö on yllättänyt positiivisesti alkukaudella Pyry Luukkonen TPS:n maalilla on pelannut jälleen vahvaa alkukautta. Päävalmentaja Aki Vilander haluaa koko joukkueen puolustuksen tiivistyvän kauden edetessä. Jari Laurikko S Sä ä Sä ä ä ä Sä ä Sä Sä Sä Sä S Sä Sä Sä ä Sä ä ä ä Sä Sä S S S Sä Sä Sä Sä S S S S S S Sä S Sä S S S S Sä ä ä ä ä ä S S S S S S S S Sä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä S S S Sä Sä ä ä ä ä ä ä ä S S S S S S S S S S S Sä ä ä ä ä S S S S Sä S S S S Sä S Sä ä ä ä ä ä S S S Sä ä ä ä ä ä ä S S S S S S Sä ä ä ä S S S S S S S S Sä ä ä ä S S S S S S S Sä ä ä ä ä S S S Sä Sä S S S S S S S Sä ä ä ä ä ä S S S S Sä ä ä ä ä S S Sä ä ä ä ä ä ä ä Sä ä ä ä ä ä Sä ä ä ä ä ä ä ä ä ä S S S Sä ä ä ä ä ä ä ä ä ä S S Sä ä ä ä ä ä ä ä ä S Sä ä ä ä ähk hk hk hk hk hk k hk hk k k k k hk k h h h h h h h h h h hk k k k k k k k hk k hk hk hk h hk h h h h h h h hk hk hk hk hk h hk h hk hk hk h h h hk k hk k h h h h hk k k h hk hk k k k h hk k hk h h hk k hk h h h hk h h h hk k k k h h hk k k k k k k k k k k hk h hk k k k k k k k k k h h h h h h hk k h h h hk h öp öp öp öp öp öp p p öp öp öp öp öp p öp p p öp p p öp p öp öp p p ö öp p p p p öp p p p p öp ö ö ö ö ö ö öp p p p p p p p p p p p p ö ö ö ö ö ö ö ö ö öp p p p p p p p p p p öp p p öp ö ö ö ö öp ö ö ö ö ö ö ö ö ö ö ö öp p p p p p p p p p p p p ö ö ö ö ö ö öp öp ö öp p p p p p öp öp p ö ö ö ö ö ö ö ö ö öp p p p p p p p p p p p p p p ö ö ö öp p p p p p p p p p p p p p p p ö ö ö ö ö ö ö ö öp p p p p p p p p p ö ö ö ö ö ö ö ö ö ö ö öp p p p p ö ö ö ö ö ö ö ö ö öp öp p p p p p ö ö ö ö ö ö ö ö öp p p p p ö ö ö ö ö ö ö ö ö öp p p p p p ö ö ö öp p p p p p ö ö ö öp p p p p p ö ö öp p p p p p p öp p p öp p p p p p öp öp p p p öp öp p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p po o o o o o o o o o os os o o o o o o o o o o o os o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o Vi V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V e Miten pikkuhuuhkajien käy ensi viikolla Itävallan vieraana?
11 Lauantai 7. marraskuuta 2015 AAMUSET
12 A A M U S E T Lauantai 7. marraskuuta 2015 Pitäisikö vuokra-asumisen imagoa parantaa? Olisiko siitä hyötyä? FINANSSIALAN Keskusliiton mukaan vakuutusyhtiöt maksoivat vuonna 2014 korvauksia yli 37 000 äkillisestä vuotovahingosta. Korvausten yhteissumma on noin 153 miljoonaa euroa. Pientaloissa useimmin vuotovahinkoja aiheuttavat kylmän käyttöveden putkisto, viemäriputkisto ja astianpesukone. Vuotovahinkojen yleisimmät syyt ovat mekaaninen rikkoutuminen ja korroosion aiheuttamat vuodot. Putkistosta useimmin vuotovahinko RAKENTAMISEN hieman parantuneet suhdannenäkymät eivät vielä näy talotekniikassa. LVI-urakoitsijoiden suhdannekyselyn mukaan tilanne on edelleen heikko, ja odotukset ensi kevääseen yltävät parhaimmillaankin tilanteen pysymiseen edes nykytasolla. – Tällä hetkellä LVI-urakoinnissa ei ole selvää suuntaa. Vielä alkusyksystä näytti siltä, että kysyntä oli virkistymässä. Nyt kuitenkin tarjouslaskentaniput ovat huvenneet ja valmistuneet työt ovat laskeneet yritysten tilauskantaa, LVI-Teknisten Urakoitsijoiden toimitusjohtaja Jari Syrjälä sanoo. Uudisrakentamisessa tilanne on heikko tai erittäin heikko selvästi yli puolella vastaajista, eivätkä korjausrakentajatkaan pääse juhlimaan kuin tyydyttävällä nykytilalla. Paras tilanne on huollossa ja kunnossapidossa. Millään LVIasennuksen sektorilla ei ennakoida käännettä parempaan puolen vuoden tähtäimellä. LVI-urakoinnissa ostajan markkinat Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. KOTI & RAKENTAMINEN TUULA ISTALA LAITOSHUOLTOA on purettu ja puretaan vähitellen kaikkialla Suomessa. Viime viikolla Naantalissa muurattiin kehitysvammaisten uuden palveluyksikön peruskivi. – Turussa kehitysvammaisten asumispalvelujen piirissä on tällä hetkellä 384 henkilöä. Suurin osa näistä palveluista ostetaan muilta palvelutuottajilta ja Varsinais-Suomen Erityishuoltopiiriltä. Kaupungin järjestämien asumispalvelujen piirissä on noin 65 henkilöä, ostopalveluissa 319 asiakasta, kertoo vs. johtava sosiaalityöntekijä Anita Lehtonen. Kaupungilla on kolme omaa ryhmäkotityyppistä asumisyksikköä ja lisäksi ohjattua asumista, jossa henkilöt asuvat omissa, päiväsaikaan ohjatuen tuen asunnoissaan. He asuvat itsenäisesti, mutta saavat tarvittaessa tukea arjen toimissa ja asioinnissa. KAUPUNKI laajensi omaa tuotantoaan viimeksi vuonna 2012, kun uusi kymmenpaikkainen ryhmäkoti valmistui. Laitoshoidon purku on edennyt niin, että vuonna 2010 laitoksessa asui 126 kehitysvammaista. Määrä on vähitellen laskenut. 2014 luku oli 94 ja tämän vuoden syyskuun lopussa enää 62 henkilöä. – Laitosasumista on pystytty tänä vuonna purkamaan nopeammassa tahdissa, koska viime vuonna kilpailutettiin kehitysvammaisten asumispalvelut jolloin tarjolla on useita vaihtoehtoja, jotka vastaavat laitoshoidossa olevien asumistarpeeseen, Lehtonen kertoo. Uusia asumisyksiköitä on valmistumassa vielä 2016 ja 2017. Lehtosen mukaan laitoshoidosta muuttavien lisäksi lapsuudenkodissaan asuu vielä melko suuri määrä 18 vuotta täyttäneitä kehitysvammaisia turkulaisia. Heitä on noin 160 ja he voivat tarvita uutta asumismuotoa lähivuosina, mutta pikaisia muutoksia ei ole suunnitteilla. Lehtonen kertoo, että yhdessä Varsinais-Suomen erityispiirin kanssa Turun vammaispalvelujen sosiaalityöntekijät ovat käyneet läpi jokaisen laitoshoidossa olevan palveluntaråeen ja mahdolliset sopivat asumisvaihtoehdot. Suunnitelmia päivitetään säännöllisesti. – Osa laitoshoidossa olevista tarvitsee laitoskuntoutusta, mutta pitkän ajan tavoitteena on, ettei kukaan turkulainen enää asuisi laitoksessa. Sen sijaan kehitysvammaisilla henkilöillä tulee jatkossakin olemaan laitoskuntoutuksen tarvetta. LAITOSHOIDON purku perustuu valtioneuvoston periaatepäätöksiin 2010 ja 2012, joiden mukaan kehitysvammaisten henkilöiden laitosasuminen on lakkautettava vuoteen 2020. Turussa muutos tulee pääosin tapahtumaan 2017 mennessä. – Varsinaista jonoa ei asumispalveluihin Turussa ole, Lehtonen määrittelee. Muuttamiseen liittyy kuitenkin pääsääntöisesti perusteellinen selvitys jokaisen palvelun tarpeesta ja asumisympäristöstä. Selvitystyössä otetaan huomioon myös myös omaiset. Lehtonen summaa, että hyvällä suunnittelulla ja valmistelulla halutaan varmistaa, että asuminen uudessa ympäristössä onnistuu. Avopalveluihin muuttamiseen liittyy myös muiden palvelujen järjestäminen, kuten päivätoiminta. Omaan kotiin Kehitysvammaisten laitosasuminen puretaan Turussa vähitellen Vammaisten laitosasuminen loppuu lähivuosina myös Turussa. Tuula Heinilä
13 Lauantai 7. marraskuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
Lauantai 7. marraskuuta 2015 AAMUSET 14 Koti&rakentaminen HENRIIKKA FINGERBORG PIDEMMÄN aikaa hallinnut kokovalkoisuus väistyy trendinä vähitellen värien tieltä. Hotellimaisen jäykkä sisustus on saanut haastajakseen luonnonmateriaalit ja huolettomuuden vaikutelman. Väreihin totutellessa kannattaa suunnata katse olohuoneen sijasta makuuhuoneeseen, sillä siellä toimii helposti tummempikin väriskaala. Pihkala-blogia kirjoittavan sisustusarkkitehti Maija Rasilan mielestä makuuhuoneen saa nyt jättää huolettoman näköiseksi. Eikä värienkään kanssa tarvitse säästellä. – Makuuhuoneessa ei vietetä niin paljon aikaa kun olohuoneessa. Joten se on helpompi valinta kuin olohuone, kun ajatellaan tummempaa väriskaalaa. Seinäsävyissä siirrytään nyt selkeästi tummempaan ja pehmeämpään päin, mutta tehosteseinät saavat jäädä historiaan. UTUISET ja tummat sävyt toimivat niin seinissä kuin tekstiileissäkin. Savuisen harmaat, sinertävät ja vihreän eri sävyt ovat tämän syksyn suosikkeja. – Havunvihreät, tummat murretut vihreät ja jalokivivärit näkyvät erityisesti trendikkäissä sisustuksissa. Vihreä on todella suosittu ja se toimii suomalaisessa sisustuksessa, koska väri tulee luonnosta. Rasilan mielestä makuuhuoneen sisustuksen ei tarvitse olla perinteinen, vaan kekseliäillä ratkaisuilla ja mielikuvituksella siitä voi saada huolettoman näköisen. – Yöpöydän ei tarvitse olla perinteinen laatikosto, vaan sen tilalle voi kasata korkean lehtipinon. Olohuoneenkin puolelta voi lainata vaikkapa jakkaraa tai pikkupöytää makuuhuoneen puolelle. Petaus on myös tärkeässä osassa huoletonta lookkia luodessa. – Kiinnitä huomiota päiväpeittoon, sen voi pedata vain puoliväliin saakka. Tai ohuen päiväpeiton voi heittää huolettomastikin. Lakanoista tingitään usein, kun ajatellaan etteivät ne kuitenkaan näy. Mielestäni laadukkaat ja kauniit lakanat ovat osa hyvää nukkumiskokemusta saavat näkyä kunnolla, päiväpeittoa ei välttämättä tarvitse ollenkaan. Tyynyt voi vielä nostaa pystyyn, ja lisätä vielä muutaman harkitun koristetyynyn kokonaisuuteen, bloggari visioi. VAIKKA makuuhuoneessa vain nukuttaisiin, viihtyisään ja kauniiseen tilaan on mukava mennä illalla. Huolettoman kauniissa makuuhuoneessa kaiken ei tarvitse olla symmetrisesti. – Taulujen sijoittamisessa kannattaa käyttää luovuutta. Iso taulu kiinnitetään yleensä sängyn yläpuolelle, mutta mielestäni epäsymmetria on mielenkiintoista. Entä jos tauluja sijoittaisikin sängyn reunustoille epäsymmetrisesti, vaikka yöpöydän päälle. Lopuksi koko epätäydellisen täydellinen komeus kruunataan ohuella viltillä jota ei tarvitse taitella tai asetella sen kummemmin. Rentous on nyt iso buumi. Niin makaa kuin petaa Harkitun yllättävillä valinnoilla luot kutsuvamman makuuhuoneen Pihkala-blogia pitävän Maija Rasilan työpaikalla Sisustuksen koodissa kokeiltiin erilaisia makuuhuonevaihtoehtoja. Henriikka Fingerborg n onn y. uä at a na an i. Sisustuksen koodi
15 Lauantai 7. marraskuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
Lauantai 7. marraskuuta 2015 AAMUSET 16 Koti&rakentaminen VINKIT TULISIJAN SYTYTTÄMISEEN ESA TÖYKKÄLÄ SYYSKUUHUN mennessä Varsinais-Suomessa on tilastoitu noin viisikymmentä tulipaloa, jotka ovat saaneet alkunsa tulisijasta tai hormista. Osa on nokipaloja, osa aiheutuu virheellisistä asennuksista. – Tulisija tai hormi on saatettu asentaa liian lähelle muita palavia materiaaleja. Kun pintalämpötilat nousevat kovaksi, se voi sytyttää ympärillä olevaa materiaalia, kertoo Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palotarkastaja Eerik Virtanen. Savupiippuun kertynyt noki on palamatonta energiaa. Jos tulisijaa poltetaan väärin tai nuohous unohtuu, noki voi ennen pitkää syttyä palamaan hallitsemattomasti. Nokipalosta pitäisi aina ilmoittaa palokunnalle. – Jos nokipalon aikana asukas laittaa vaikka hormipellin kiinni, pelti vääntyy kuumuudessa ja vioittuu. Sitten se onkin tukkeena hormissa. Perusohje on, että nokipaloa ei kannata lähteä sammuttamaan omatoimisesti, Virtanen sanoo. KOKO maassa tulisijoista ja hormeista aiheutuu vuosittain lähes viisisataa tulipaloa. Eerik Virtanen arvioi varoen, että määrässä voi olla pientä kasvua. – Se voi vähän johtua nykyisestä järjestelmästä. Jos ostaa tulisijan kaupasta A ja savuhormin kaupasta B ja asentaa ne itse, kukaan ei kysy mitään. Tulisijaan voi mennä väärä hormi. Myyjät eivät välttämättä muista tai tiedä mikä mihinkin laitetaan, ja hormin soveltuvuudesta kertovat tekstit voivat olla asiakkaille hepreaa. Omasta asennuksesta voi jäädä virheitä. Myös lisäeristys voi tuottaa jonkin verran ongelmia hormeihin. Kun yläpohjan eristepaksuutta lisätään, hormin pinnan pitäisi silti päästä tuulettumaan tarpeeksi. – Hormin osalta lämpö voi jäädä muhimaan paksun villakerroksen sisään ja sytyttää palamaan hormista kauempana olevaa materiaalia, esimerkiksi puurakenteita. Tällaisiakin yllätyksiä on tullut, Virtanen sanoo. Tulisija turvalliseksi Suurin osa tulisijojen tulipaloista välttyisi oikealla käytöllä Peltejä kannattaa työntää kiinnemmäs hiilloksen koittaessa, mutta kokonaan niitä ei kannata sulkea. Uhkana on häkämyrkytys. Marttiina Sairanen ”Piippuun kertynyt noki on palamatonta energiaa.” • Muista aina avata pellit ennen sytyttämistä. • Jos lämmität tulisijaa pitkän tauon jälkeen, polta ensin vain puoli pesällistä pieniä kuivia puita. Seuraavalla kerralla tulisijaa voi jo sytyttää normaalisti. • Älä polta liikaa puita. Löydät tarkan suosituksen tulisijan valmistajan ohjeista. Jos ohjeita ei ole, hyvä nyrkkisääntö on enintään kaksi pesällistä puita päivässä. • Älä käytä sytytyksessä maitopurkkeja tai roskia. Polta vain kuivia puita. • Pitkään käyttämätön hormi voi olla kylmä ja kostea, jolloin savut tulevat sisälle. Silloin savuhormia pitäisi ensin lämmittää esimerkiksi polttamalla pieni määrä paperia nuohousluukussa tai laskunokiluukussa. Voit myös puhaltaa hormiin lämmintä ilmaa hiustenkuivaajalla. • Jos tulisija ei vedä, voit luoda korvausilmaa avaamalla esimerkiksi oven tai tuuletusikkunan. Liesituuletinta ei välttämättä voi käyttää samaan aikaan tulisijan kanssa. • Sulje hormipelti vasta, kun tulipesä on pimeä. • Jos asunnossasi on tulisija, hanki palovaroittimen lisäksi häkävaroitin. • Tulisijat hormeineen pitäisi nuohota säännöllisesti. Ota yhteyttä valtuutettuun nuohoojaan. Lähde: Varsinais-Suomen pelastuslaitos
17 Lauantai 7. marraskuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
Lauantai 7. marraskuuta 2015 AAMUSET 18 Koti&rakentaminen PAKINA MITÄ vanhemmiksi elämme sitä enemmän tarvitsemme palveluita, jotta voimme asua kotona niin pitkään kuin mahdollista. Harva vanha ihminen halajaa laitokseen. Oli paikan nimi sitten Sateenkaari, Iltatai Aamuaurinko, se ei ole oma koti. Ihmisen kunnosta mutta myös asuinkunnasta riippuu, kauanko kotona voi elää. Siinä vaiheessa, kun kotiavustaja tai ulkoistettu palveluhenkilö käy nakkaamassa valmiin aterian pöydälle ja toinen avustaja käy muutaman kerran päivässä kääntämässä vuoteeseensa tuomitun ihmisen ja ehkä vaihtaa samalla vaipan, palveluasuminen alkaa olla ajankohtaista. Kunnat etsivät kuumeisesti säästöjä vanhushuoltoon. Sama pätee vammaishuoltoon ja omaishoitajiin. Jossakin vaiheessa entisestä kuntalaisesta tulee avuntarvitsija ja kuluerä, joka lakkaa olemasta henkilö yksilöllisine tarpeineen. Terveyskeskuksissa ja niiden sairaaloissa ja eritasoisessa palveluasumisessa eivät auttajien käsiparit ja rahat niihin riitä. Tiedän henkilön, joka kymmeniä vuosia pitkäaikaispotilaana ja ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevana muuttui tuetun palveluasumisen asiakkaaksi pienellä byrokraattisella muutoksella, vaikka huone, peti ja hoitajat pysyivät täysin samoina. Ministeriön ohjeistuksen mukaan kuntien asukkaista vain tietty prosentti vanhuksista voi olla laitosasukas. Tämä prosentti on sellainen, että se saa vain vähetä. OLIN kymmenisen vuotta sitten juttukeikalla työpäivän kestävässä seminaarissa, jonka ainoa teema oli uusi tekniikka hoitotyön apuna. Mainitun seminaarin ainoa muistiin tarttunut asia on, että siellä opin pelaamaan bullshit-bingoa. Sitä pelasi ainakin mielessään joukko virkamiehiä, jotka olivat kuulleet fraasin kuten ”palvelu paranee” riittävän monta kertaa. Oikeasti se tarkoittaa työväen vähentämistä tai muuta ikävää. Teknisten vempainten osuus hoidon helpottamiseksi ja työpaikkojen karsimiseksi tuottaa toisinaan tahattoman koomisia tuloksia. Älypatja pitää kirjaa montako kertaa potilas on yön aikana kääntynyt vai onko peräti pudonnut älylattialle ja kaatunut matkalla vessaan. Robotti huolehtii lääkityksen annostelusta ja ehkä joskus valmisateria etenee itsenäisesti jääkaapista mikroon ja siitä tarjottimelle. Valvomossa istuva hoitaja vahtii, että tekniikka toimii. KUN tekniikkauskovaisten märkä päiväuni kehityksestä äärettömään määrään erilaisia suoritteita toteutuu, eletään aikaa, jolloin älybussit ja metro ajavat reittejään ilman kuljettajia. Luultavasti matkustajatkin voidaan kustannuspaineiden keventämiseksi ulkoistaa. Istuin erään kunnanvaltuuston kokouksessa, jossa piti määritellä rakenteilla olevan vanhainkodin varustus. Kollega kuiskasi, että tehkää hyvä päätös, koska kohta asutte siellä itsekin. TUULA ISTALA Älytöntä vanhuutta TEEMU P. PELTOLA NÄILLÄ kolmella vinkillä pihanurmi pysyy parhaassa kunnossa talven yli. LEIKKAA nurmi. – Tärkein asia nurmikon kannalta on muistaa leikata se lyhyeksi ennen pysyvän lumipeitteen saapumista. Tämä estää esimerkiksi tuhosienten leviämistä nurmikossa talven aikana, kertoo tavarataloketju Hong Kongin puutarhaosaston hoitaja Jarkko Lindqvist. JÄTÄ osa lehdistä nurmelle. Paksuin lehtimatto kannattaa haravoida pois, mutta osa irronneista lehdistä voi jäädä paikoilleen. Syksyllä puista ja pensaista irtoavista lehdistä ei ole syytä stressata. Vaikka nurmikolla makaavat syksyn lehdet saattavat olla esteettinen haitta, niin osa niistä kannattaa jättää ravitsemaan nurmea talven ajaksi. – Maa köyhtyy, jos kaikki lehdet siivotaan sen pinnalta pois. Tehokkaimmin lehdet ravitsevat nurmikkoa, jos ne ajaa pieneksi silpuksi ruohonleikkauksen yhteydessä. Sen sijaan paksua lehtimassaa ei kannata jättää nurmikon päälle talven ajaksi, koska silloin maa ei hengitä vaan mätänee, neuvoo Lindqvist. KOMPOSTOI, jos mahdollista. Mikäli mahdollista, niin haravoinnista syntyneet lehdet kannattaa kompostoida. Jos pihalla ei ole kompostia, niin lehdet voi viedä jätesäkissä kaatopaikalle tai kasata puiden ja pensaiden juuria suojaamaan. – Esimerkiksi pensasaidan juuristo pitää talvella pienestä lehtipeitteestä. Tässäkin tosin kannattaa muistaa kohtuus, ja siirtää valtavat lehtikasat muualle, toteaa Lindqvist. Kolme vinkkiä haravanvarteen Haravointi on hyvää hyötyliikuntaa. Jane Iltanen
19 Lauantai 7. marraskuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
Lauantai 7. marraskuuta 2015 AAMUSET 20 Koti&rakentaminen
21 Lauantai 7. marraskuuta 2015 AAMUSET Kummalki pual TUULA ISTALA EIHÄN sitä ensikuulemalta uskoisi, että pimeässä marraskuisessa Pläkkikaupungissa voisi nähdä ja kokea uutta laulun, tanssin ja tarinan muodoissa. Pläkkikaupunkihan ei ole kaupunki sanan varsinaisessa merkityksessä, eikä edes kaupunginosa, vaan isomman kaupunginosan kulmakunta nimistötutkimuksen kannalta. Flamenc o a s i e l l ä k u i t e n k i n harrastetaan vanhan teollisuushallin tanssisaliksi muutetussa tilassa. Piia Kuivalainen, tanssinopettaja muun muassa, vetää tällä kertaa 8–11-vuotiaiden tyttöjen ryhmää, joka valmistautuu tänä syksynä tammikuussa nähtävään Tablo flamenco -näytökseen. – Kuvista ja lomamatkoilta tutut kerrokselliset, röyhelöiset ja värikkäät helmat kuuluvat Tanssia kansan kärsimyksestä Piia Kuivalaiselle flamenco on itseterapiaa Emilia, opettaja Piia Kuivalainen, Anna, Joanna, Rosea ja Aino yhdessä flamencon perusasennossa. Tuula Istala ”Flamenco kertoo musiikin ja tanssin voimin kärsimyksestä.” turistinäytöksiin, Kuivalainen valistaa. Tanssijan yllä on yksinkertainen helmasta levenevä hame, jota liikutetaan käsin osana koreografiaa. Matalakorkoiset mustat tanssikengät napauttavat lattiaa vuoroin päkiöin, vuoroin kantapäin. Peili toistaa liikkeet. Kuivalainen on tanssinut ja opettanut lähes yhtä kauan, noin neljännesvuosisadan. Hän on paitsi tanssija myös laulaja ja ja luokanopettaja, joten pätevyyttä opettamiseen on kylliksi. Hän tekee myös fantasiakakkuja. AIVAN ammattia hän ei flamencosta ensin ajatellut, mutta tapahtumat ja sattumat veivät vääjäämättä sille tielle. Hän opettaa eri ikäisiä; nuorimmat voivat olla kolmevuotiaita ja vanhimmat jo eläkeiässä. Kuivalainen on flamencoihminen sanan kaikissa mutta erityisesti sen laajassa, uudessa ja uudistuvassa merkityksessä, jossa voivat yhdistyä moderni tanssi, jazztanssi, eräänlainen flamencon fuusiomuoto. Se uudistuu siinä missä kaikki taiteet, mutta sen kerronnan juuret ovat ikivanhat. – Suomessa flamencolle tyypillistä on, että kitaristit ovat miehiä ja naiset tanssivat. Ei ole ennen kuulumatonta, että roolit ovat toisin päin, mutta harvinaisempaa se on. Flamenco kertoo musiikin ja tanssin voimin kärsimyksestä, ei pelkästään rakastamisen kärsimyksestä ja hylkäämisestä, vaan kansan kokeman tuskan ja vääryyden, oman kielen tai kulttuurin väheksymisestä eri muodoissa. Kohtalon oikullisuudesta, esimerkiksi. – Se on itseterapiaa, Kuivalainen luonnehtii. LAPSIA hän opettaa tarinoiden ja tarujen kerronnan kautta, mielikuvat siivittävät lasten tanssia. Kuivalaisen mielestä flamenco istuu hyvin suomalaiseen mielenmaisemaan, siinä ilmaistaan syviä tunteita, tuskaa ja siitä vapautumista. Jos suomalainen ei ilmaise tunteitaan yhtä tulisesti kuin etelämpänä, tunteet ovat yhtä syvästi koettuja. Kuivalaisen mielestä tunnetta ja niiden ilmaisua on käsiä, ranteita ja sormia myöten, tai sitten ei. Eron huomaa nopeasti, eikä kaikista tule flamencotanssijaa. Rytmikin vaihtuu ja on täysin omalakistaan. PLÄKKIKAUPUNKI
Lauantai 7. marraskuuta 2015 AAMUSET 22 Kummalki pual: Pläkkikaupunki
23 Lauantai 7. marraskuuta 2015 AAMUSET Kummalki pual: Pläkkikaupunki
Lauantai 7. marraskuuta 2015 AAMUSET 24 Kummalki pual TUULA ISTALA ON aika lailla sattumaa, että Mikko Hietalasta tuli kondiittori, myöhemmin myös elintarvikeinsinööri. Hietala on Pläkkikaupungissa päämajaansa pitävän MBakeryn toimitusjohtaja ja yrittäjä. Menestyksen rinnalla on nähty taisteluakin. Peruskoulun viimeisellä elettiin yhteisvalinnan viimeistä päivää, eikä pojalla ollut selvää näkemystä ammatinvalinnasta. Sitten opintoohjaajalla välähti. Nuori Mikko oli harrastanut porukassa leipomista opettajille viikonloppuleivonnaisia, joiden myyntituloilla kartutettiin luokkaretkikassaa. Siispä Tampereelle ammattikouluun ja hyvin nopeasti kävikin selväksi, että valinta oli ollut oikea. Kaikki alalla kiinnosti: raaka-aineet, fysiikka, kemia, makujen maailma, sommittelu. MBakery on vasta kolme vuotta täyttänyt ja sen ja oman 30-vuotispäivänsä kunniaksi Hietala avasi uuden kahvilan Myllyyn. Yritys työllistää yhteensä 34 henkilöä. Leipomolla on sopimus Etelä-Suomen Stockmannien ja TOK:n kanssa. Yritys pääsi alkuun Finnveran lainan turvin ja kasvaa nyt sellaista vauhtia, ettei kukaan tahdo pysyä tahdissa. Nuorta yrittäjää ei kylmännyt lähteä bisnekseen, vaikkei häntä kiinnosta tippaakaan hallinto tai numeroiden pyörittely. Siihen on omat osaajansa. – Oli pakko valita työttömyyden ja yrittäjyyden välillä. HIETALAN lempilaji on ideointi ja kokonaisuuksien hahmottaminen. Yhtä tärkeää on arvostaa osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa joka ottaa haasteet vastaan. MBakery toimittaa väliaikojen suupalat muun muassa Logomoon, hotelleihin, kaupunginteatteriin ja myy tuotteita useissa pisteissä. Firmansa kasvua hän pitää myönteisenä ongelmana, vaikka kaipaakin joskus tyventä. – Se, että työtä on paljon maksaa itsensä sillä, että töitä on huomennakin. Suomen parhaaksi leipomoksi valinta tuntui hyvältä, mutta olen käynyt kovan koulun, Hietala sanoo. Hän sairasti tautia, jonka voitti lääkkeillä ja solumyrkyillä. Hietala kävi päivittäin Helsingissä hoidoissa tuli Turkuun töihin. Tätä jatkui lähes vuoden. Tauti talttui, eikä mies ollut päivääkään sairauslomalla. – Välillä kävin oksentamassa ja jatkoin töitä. Ulkoisesti ei voi nähdä mitään merkkiä siitä, minkälaisen kamppailun hän kävi sairauden kanssa. Se tuli kalliiksi myös taloudellisesti, hoidot maksoivat paljon. YRITTÄMINEN ei Hietalan mielestä onnistu väkisin vääntämällä, vaan ilon kautta. Menestys syntyy ideoinnista, laadusta uuden etsimisestä, ei tekemällä samaa kuin muutkin. Hietala hakee ideoita kaikkialta ja matkustaa niitä etsimässä. Yksi innovaatio olivat ruismuffinsit, joita myydään Lontoossa. Tuote kuulostaa kuivalta ja arkiselta, mutta ei ole sitä. Harrastuksekseen Hietala ohjaa liikuntaryhmää ja liikkuu luonnossa. Ja pitää säällisen kesäloman. Bisnes kuin pullataikina Mikko Hietala lähti yrittäjäksi, koska ei tahtonut jäädä työttömäksi Mikko Hietala on ylpeä saadessaan tehdä työtä Suomen parhaaksi valitussa leipomossa ja on yhtä ylpeä myös henkilökunnastaan. Tuula Istala PLÄKKIKAUPUNKI
25 Lauantai 7. marraskuuta 2015 AAMUSET Kummalki pual
26 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 7. marraskuuta 2015 TURUN filharmonisen orkesterin jalkautumisviikon aikana musiikkia on kuultu muun muassa lounasravintoloissa, uimahallissa ja linja-autoissa. Nyt orkesteri kaipaa yleisöltä vinkkejä odottamattomista esiintymispaikoista toukokuun 2016 jalkautumisviikkoa varten. Ehdotuksia ja kysymyksiä voi lähettää 30. marraskuuta saakka orkesterin tuottaja Pekka Haapaselle (pekka.j.haapanen@turku.fi). TFO etsii yllätyksellisiä estradeja TEORIASSA Joachim Trierin ohjaaman Louder Than Bombs -draaman pitäisi hajota sotkuksi jo paperilla. Elokuva sekoittaa alituiseen erilaisia aikajanoja keskenään ja heittää sekaan varsin rohkeita visuaalisia kokeiluja. Välillä yksi hahmoista saattaa muuttua tarinaa sen ulkopuolelta tarkkailevaksi kertojaääneksi. Jostain selittämättömästä syystä palaset kuitenkin osuvat yksi yhteen, ja upeasti osuvatkin. Elokuva hahmottelee rikkinäisen perheen tunnetiloja tarkkanäköisesti ja näyttää katsojalle, miten äidin kuolemasta toipuvat isä ja kaksi veljeä irtautuvat toistensa maailmoista sitä kauemmaksi, mitä kiivaammin he yrittävät asiasta kommunikoida. Louder Than Bombs kuvaa oivallisesti, miten kaikkein rakkaimmatkin läheisemme voivat päivän päätteeksi tuntua niin surullisen kaukaisilta. Kenelle: Laatudraamoista pitäville. Arvio: Hieno ja rehdiltä tuntuva elokuva puhumisen vaikeudesta. ESA TÖYKKÄLÄ Haavojen paikkausta Joko olet nähnyt uusimman Bondin? Säväyttikö Spectre? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ESA TÖYKKÄLÄ KUUDENNETTA kertaa Turussa järjestettävä TIP-Fest tarjoaa jälleen kansainvälisen kattauksen nukketeatteriesityksiä nuorelle ja aikuiselle yleisölle. Turussa on useita eri nukketeatteriryhmittymiä, mutta juuri TIP-Festissä taiteilijat pääsevät esittelemään taitojaan keskitetysti. – Tyylilajeja on aika monipuolisesti, mutta tänä vuonna ollaan keskitytty aika paljon pienempiin esityksiin ja sooloihin. Tänä vuonna aloitellaan myös uutta kansainvälisten ammattilaisten tapaamisten sarjaa, kertoo TIP-Festin tuottaja Erica Ås. Festivaalin yhteydessä järjestettävässä International Meeting of Puppet Constructors -tilaisuudessa taiteilijat puhuvat nukkejen rakentamisesta. Seminaari on suunnattu ensi kädessä nukketeatteriammattilaisille, mutta myös muille nukenrakentamisesta kiinnostuneille. Tikuista asiaa -taiteilijakeskustelussa puolestaan puidaan esitysten nukkevalintoja. KOKO festivaalin avaa Maria Baric Companyn nukketeatteria ja tulisirkusta yhdistelevä Ave Fenix -esitys Vanhalla Suurtorilla 12. marraskuuta kello 17.30. Ennen show’ta yleisö voi käydä rustaamassa murheensa paperilapulle, jonka tulilintu kantaa ja polttaa tuhkaksi esityksessä. Esitykseen on vapaa pääsy. – Kotimaisista esityksistä Kulta Noutavainen ja kummankiukkuinen siivekäs on mielenkiintoinen ihan jo senkin takia, että siinä on mukana oikea kultainen noutaja. Siinä on pieni twisti, joka näyttää, mitä kaikkea nukketeatteriesityksessä voikaan olla mukana, Ås kertoo. Kansainvälistä taidetta festarilla edustavat espanjalaisen Jordi Bertranin koko perheelle sopiva esitys Poemes Visuals ja slovenialaisen Matija Solcen esineteatterikokonaisuus Happy Bones, joka puolestaan on suunnattu aikuisille. Aikuisille ja lapsille suunnattuja esityksiä on festivaalilla lähes yhtä paljon. – Perinteisestä puolesta suosittelisin myös ainakin marionettiteatteria, jos siihen ei ole vielä päässyt tutustumaan, Ås vinkkaa. – Ja yhtä lailla aikuiset voivat tulla katsomaan koko perheen ja lasten esityksiä. Vein mieheni ensimmäisen kerran katsomaan nukketeatteria kolmevuotiaille suunnattuun esitykseen, ja hän tykkäsi kovasti! TURUSTA on viime vuosien aikana muotoutunut Suomen nukketeatteripääkaupunki. Samalla kulttuuriyleisökin on alkanut ymmärtää aiempaa paremmin, ettei nukketeatteri ole suinkaan vain lasten juttu. – Ehdottomasti suurin vaikuttaja on ollut Aura of Puppets -verkoston perustaminen. Ainahan ennakkoluuloja vastaan joutuu jonkin verran taistelemaan, mutta viime vuosien aikana niistä on onnistuttu irtautumaan aika hyvin. TIP-Fest Turussa 12.–15. marraskuuta. Lisätiedot: www.auraofpuppets. com/tipfest Nukkejen juhlaa TIP-Fest on Suomen nukketeatteripääkaupungin taidonnäyte Ave Fenix -tulishow starttaa TIP-Festin Vanhalla Suurtorilla. Näytökseen on vapaa pääsy. Maria Baric
27 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 7. marraskuuta 2015 KOLUMNI KANSA VASTAA Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 MYYNTIJOHTAJA Susanna Lumikanta 050 465 3640 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? NAAPURIN Harrin isä oli käynyt 1950-luvulla Ruotsissa ja tuonut sieltä silkkityynykaramelleja. Niitä hän antoi meille maistettavaksi. Ne olivat peukalonpään kokoisia, värikkäitä. Ilmeisesti pitkästä sormenpaksuisesta massanauhasta katkottuja, tyynyn muoto syntyi kun leikattiin vuorotellen vaakaan ja pystyyn, oletan. Toinen Ruotsista tuotu makeinen oli peukalon kokoinen, pieni alkoholitäytteinen rotta. Hirmuisen jännittävä makuelämys väkevyytensä takia. Me olimme silloin alle koulunaloitusiän. Toinen herkkuun liittyvä tapahtuma: Naapurin Ismo oli meillä käymässä, äiti oli valmistanut suklaakiisseliä. Puuhellalla tehtynä se oli saanut hieman pohjaanpaahtuneen makua. Poika söi lautasensa tyhjäksi, kiitti ja totesi: ”Pirun pahaa oli, mut mää söin vaan!”. Siitä tuli meille lentävä lause käyttöön. Samoin jo sodan ajalta peräisin oli vuonna 1931 syntyneen veljeni lausahdus ruokapöydässä: ”Saanko minä Pappan suuresta luusta pienen palan lihaa?”. Se kertoo ruoka-aineitten silloisesta runsaudesta. Äitimme oli ollut nuorena Kokkolassa Huhtamäen suklaatehtaalla töissä. Vuosi oli kait 1929, sieltä hän muutti Turkuun. Työ alkoi kesän kuumimpaan aikaan kolmelta ja herätys piti olla jo kahdelta. Kertoo silloisista työolosuhteista. ULLA SALONEN Unohtumattomat herkut Mikä lapsuutesi makeinen tai muu herkku on jäänyt mieleesi? (Kaupunki 31.10.). AINOA makeinen, joka on jäänyt mieleen on nauris. Äiti raastoi veitsellä naurista ja me lapset nautimme siitä. Maistuu vieläkin. Tästä olisi vinkki nykynuorille, että kannattaisi miettiä mitä lapsellesi syötät. Meitä oli yli kymmenen perheessä, enkä edes muista milloin sain ensimmäiset karkit. Syötiin vain mitä omassa puutarhasta viljeltiin. LANTTUKIN MAISTUU PARHAITEN on jäänyt mieleen skottiruututoffee. RIITTA URHEILUPUIKKO. Niin moni sitä kaipaa, että se kannattaisi tuoda takaisin markkinoille. HITTI KÄYDESSÄNI äitini kanssa ostoksilla 4–5-vuotiaana, äiti osti minulle Alku-karamellejä tai Pepe-leivoksen kauppahallista. Vieläkin nähdessäni noita herkkuja tuntuu sydämessä lämmin läikähdys lapsuudesta. ALKU TURKUA yritetään saada viihtyisämmäksi, kauniimmaksikin. Ihan 180 000 euroa on siihen ensi vuodelle rahaakin varattu. Halpa, lähes rahaa kaipaamaton kikka siistiä Turkua, olisi ruveta vaatimaan ”tuottajavastuuta” nyt ryöstöviljelyperiaatteella toimivilta ilmoitusten ja mainosten kiinnittäjiltä. Julistaa, että esimerkiksi liikenneväylien varsille – joissa ilmoitusten näkyvyys lienee suurinta ja siksi houkuttelevinta – liikennemerkkeihin, valaisinpylväisiin, muuntajiin tai vastaaviin teknisiin rakennelmiin ei saa kiinnittää tiedotteita. Ja valvoa, poistamismaksun uhalla, että kielto myös noudatetaan. Ilmoituksesta kyllä aina selviää, kenelle siistimislaskun voi lähettää. Kaupunkimme kauneus kun ei ole yksin katsojan silmässä… ESA JUHANI, ESTE-TIKKO Halpa kasvojenkohotus VEROPÄIVÄ täytti median jälleen tunnettujen suomalaisten verotiedoilla. Ja samaan aikaan sosiaalisessa mediassa vellottiin päivän tarpeellisuudesta. Omassa some-kuplassa veropäivä herätti lähinnä puistatuksia, ärtymystä ja halua muuttaa sellaiseen maahan, joka ei kerran syksyssä sekoa. Verojutut keräävät hyvin klikkauksia. Ihmisten tulot syystä tai toisesta kiinnostavat. Motiivit tirkistelyyn ovat monisyiset. Yksi lienee se, että asia enemmän tai vähemmän salaa kiinnostaa, mutta ei ole aikaa tai halua alkaa penkoa tilastoja. Mediasta saa tässäkin asiassa oman tirkistelyannoksensa helppoon muotoon puettuna. Kai joku niitä tilastojakin penkoo vapaa-ajallaan, mutta tunteeko kukaan ketään sellaista veropenkojaa, joka ei kaivautuisi verotietojen onkaloon töidensä takia? Toisinaan median roolia veropäivässä on perusteltu sillä, että kansaa kiinnostaa. Mikä on tämä mystinen ”kansa”, johon eri yhteyksissä silloin tällöin viitataan? Erään viime vuosina televisiossa pyörineen mainoksen mukaan suomalainen on yleensä Korhonen, eniten kiinnostaa jääkiekko ja unelmana on lottovoiton jälkeen viettää tavallista elämää. TILASTOKESKUKSEN mukaan suomalainen on keski-iältään 42-vuotias. Keskivertosuomalainen on työelämässä ja hänellä on vähintään keskiasteen koulutus, hän harrastaa liikuntaa pari kertaa viikossa, syö vuodessa runsaat 70 kiloa lihaa ja yli 60 kiloa hedelmiä. Lisäksi hän asuu perheensä kanssa noin 78 neliön asunnossa ja perheessä on 1,8 lasta. Itse en tunne yhtäkään keskivertosuomalaista. Ei varmaan ole ihme, etten tunne verotietointoilijoitakaan. ILKKA LAPPI Keskivertoa verokiinnostusta Heikki Laurén Turun linnan kävijät ovat ”koristelleet” läheistä liikennevalotolppaa.