Lauantai 20. helmikuuta 2016 | Nro 15 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Israelin Eilat on monipuolinen sukelluslomakohde, jossa voi hyvällä onnella saada seuraa delfiineistä. Matkailu&retkeily s. 10 Merta ja aavikkoa Heidekenillä ei ole synnytetty yli kahteen vuosikymmeneen, mutta perhe-elämä on siellä yhä vahvasti läsnä. Kummalki pual s. 12 Perheiden tukikohta Maria Lund osasi lapsena Nunnia ja konnia -komedian ulkoa. Nyt hän pääsee itse esiintymään siinä. Viihde s. 16 Nunnia ja konniakin Turkuhalli saamassa parin miljoonan euron kasvojenkohotuksen. Asiat s.2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA Tule ihastumaan ja nouda uusi esite! Uutta 2016 saapuu! Outlet 10 , 15 , 20 Kevätuntuvajakkuja Sepänk. 1, Uusikaupunki puh. 044 3073917 Avoinna ark. 10-17, la 10-13 OUTLET! Paljon Matterhorn takkeja! 1000 kpl erä t-paitoja, pikeitä, pipoja, talvilakkeja, collareita kauluspaitoja 1-3 €/kpl! Loput ratsutarvikkeet -60%-70%-80%! SRT-MAINOSTEKSTIILIT OY, Putkikatu 21 Naantali (Maskuntien teollisuusalue) AVOINNA MA 22.2. – SU 28.2. KLO 12 – 18. TERVETULOA!
2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 20. helmikuuta 2016 RÄNTÄMÄKEEN on alettu rakentaa uutta katuyhteyttä. Emmauksenkuja rakennetaan Emmauksenkadun alkupäähän. Ajoradan yhteyteen rakennetaan jalkakäytävä. Kulku viereiselle urheiluhallille käy kadun valmistumisen jälkeen Emmauksenkujalta. Työn on tilannut kiinteistöliikelaitos. Urakoitsijana on Kuntec. Urakan on tarkoitus valmistua toukokuun loppuun mennessä. Räntämäkeen uusi katuyhteys SOSIAALIja terveyslautakunnan puheenjohtaja Jarmo Rosenlöf (sd.) on tyrmistynyt Turun Sanomien uutisesta, jonka mukaan kaupunginsairaalan vanhuspsykiatrian suljetulla osastolla potilaita on pahoinpidelty, ylilääkitty ja pakkoeristetty ilman lupaa. – Pyydän anteeksi sitä, että vielä nykyaikana voi tällaista tapahtua, sanoo Rosenlöf. Hyvinvointipalvelujen virkamiesjohto kutsuttiin heti kriisipalaveriin. Hyvinvointitoimialan johto ilmoittaa suhtautuvansa ”erittäin vakavasti” väärinkäytösepäilyihin. – Olemme ryhtyneet välittömästi jatkotoimenpiteisiin väitteiden selvittämiseksi. Käymme asian perin pohjin läpi ja varmistamme, että toiminta psykiatrian kaikilla osastoilla on asianmukaista, hyvinvointitoimialan johtaja Riitta Liuksa sanoo. – Turun kaupunki on käynnistänyt sisäisen tarkastuksen tapauksen johdosta, Liuksa sanoo. Valvira ja Lounais-Suomen aluehallintovirasto alkoivat heti torstaina suunnittelevat yhdessä viranomaistoimenpiteitä väitteiden johdosta. Rosenlöf pyytää anteeksi Entä jos vanhuspsykiatrian osaston tapahtumat ovat vain jäävuoren huippu? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. LASSE VIRTANEN TURKUHALLILLE eli HK Areenalle suunnitellaan suurremonttia. Suunnitelmia laativat yhteistyössä omistaja eli kiinteistöyhtiö ja hallin pääkäyttäjä eli HC TPS Oy. – Halli on 25 vuotta vanha. Se on kestänyt ajan hammasta todella hyvin. Siitä on pidetty hyvää huolta, luonnehtii kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtaja Tuomas Viljamaa, joka on myös kaupunginvaltuutettu kokoomuksen edustajana ja kaupunginhallituksen jäsen. – Talo toimii hienosti perusjääkiekko-ottelusta Cheekin konserttiin. – 25 vuotta on asunnoissakin pitkä aika. Pelkkä pintojen maalaus ei riitä. Pitäisi löytää vastauksia, miten säilytään kilpailussa mukana ja miten palvellaan asiakkaita paremmin. Viljamaan mukaan hallia on remontoitava ”isosti” ja tehtävä siitä samalla nykyaikaisempi. – Viime kesänä tehtiin ravintolaremonttia. Se näkyy ihan suoraan myynnissä. Ei sellaista kukaan halua, että kun saa tuopin käteen, niin ehtii juomaa pari hörppyä ennen kuin matsi jatkuu. Pitää olla helposti saavutettavia nopeita palveluja. MITÄ tehdään? Päätöksiä ei ole vielä tehty, mutta suunnitelmissa on esimerkiksi puhkaista messukeskuksen puoleisen päädyn sumppuun kaksi uutta käytävää. Kustannusarvio nousee jopa 2,5 miljoonaan euroon. – Koko päädyn ravintolamaailma pitäisi uusia. Tarkkaa arviota kustannuksista ei ole, mutta hintaluokka on noin puoli miljoonaa euroa. Yhtiö pyörii noin viiden miljoonan euron liikevaihdolla, joten siihen nähden investointi olisi suuri. Kumppanuus (TPS:n kanssa) mahdollistaisi sen, että pystyisimme tekemään isompia juttuja. TPS on ollut alullepanijana ideoinnissa ja toimitusjohtaja Mika Eskola on jo lupaillut sponsoreille, että hallia uudistetaan, mutta vielä ei ole täyttä selvyyttä siitä, mikä on työnjako kustannuksissa. – Ei enää riitä se, mitä lattialla tapahtuu. Kyse on kokonaisvaltaisesta viihtymiskokemuksesta. Se tarkoittaa, että on otettava esimerkiksi pienet lapset paremmin huomioon, perustelee Viljamaa. Kaupunki omistaa kiinteistöyhtiöstä suurimman osan. – Ehdottomasti pitää lähteä tällaisiin juttuihin mukaan. Millään muulla tavalla ei saada tuotettua lisäarvoa. En keksi kovempaa Turku-brändijuttua kuin jääkiekko, TPS ja Tuto. Kulttuuriareenana halli on aliarvostettu. EDESSÄ on myös tekniikan, erityisesti estradijärjestelmän uusiminen. Puhutaan äänentoistoista ja valoista. Valoilla olisi kyettävä sulkemaan pois tyhjiä katsomonosia. – Äänentoisto on alkuperäinen. Se pitää uusia vastaamaan tämän päivän tarpeita. Lähden siitä, että luomme kokonaisuutta, josta pottia jaetaan pääkäyttäjän ja halliyhtiön kesken. Se on kaikkien etu. Aitiokoppien kysyntä on laskussa. Suunnitelmia on myös siitä, että toinen katsomon sivu avataan loungeksi, jossa bisnesasiakkaat saavat mahdollisuuden verkostoitua. – Joko hallia kehitetään ja viedään eteenpäin tai se hiipuu hiljaa pois ja kaupungille jää käsiin tyhjä tila. Vetovoimatekijöihin kannattaa satsata. Ensisijaiset uudistuskohteet ovat äänentoisto, ravintoloiden remontti ja uusi videokuutio. – Olisi tärkeää, että ensi kesänä saadaan jo jotain aikaan ja loput vaikka seuraavana vuonna. Suurremontti edessä Turkuhallia halutaan modernisoida parilla miljoonalla eurolla KARI LAINE SUOMESTA tänä vuonna turvapaikan saavista 470 on tarkoitus sijoittaa Varsinais-Suomeen. Sopimuksen perusteella Turun osuus heistä on 50, mutta käytännössä määrä on useita satoja. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäen mukaan käytäntö on osoittanut, että erityisesti Pohjois-ja Itä-Suomen paikkakuntiin asutetut pakolaiset päätyvät lopulta suuriin taajamiin. Se on pakolaisten sopeutumisen kannalta ongelma mutta myös kotoutumista edistävä asia. Suurten taajamien ulkopuolella pakolaisilla saattaisi olla Myllymäen mukaan paremmat asumisolosuhteet ja työnsaantimahdollisuudet, kun oleskeluvan saaneiden määrä nousee huomattavasti. Ketään ei kuitenkaan voida pakottaa asumaan missään. Suurissa kaupungeissa pakolaiset päätyvät useimmiten työttömiksi. Turussa maahanmuuttajien työttömyysprosentti oli viime vuonna noin 40. Suomen ELY-keskuksissa etsitään parhaillaan kuntapaikkoja turvapaikansaajille. Koko maassa vasta 20 prosentille on saatu neuvoteltua oma kuntapaikka. Luku on laskettu sen varaan, että turvapaikkoja saa Suomesta hieman yli 10 000 hakijaa. Joidenkin arvioiden mukaan todellinen luku voi nousta paljonkin suuremmiksi. Myllymäen mukaan neuvottelut Varsinais-Suomen kuntien kanssa ovat herkässä vaiheessa. Tavoite on, että mahdollisimman moni kunta nostaisi paikkamääriään. Maahanmuuttopäällikön mukaan aikaisemmin on ollut kuntia, jotka eivät ole suostuneet ottamaan yhtään pakolaista, mutta nyt kuntien ja ELY-keskuksen neuvottelut ovat edenneet myönteisessä hengessä. Toisaalta on myös kuntia, jotka nostavat kuntapaikkojen määrää, muun muassa Laitila, Salo ja Loimaan alueen kunnat. Laitila on luvannut kuntapaikan peräti 40 turvapaikan hakijalle. Turun seudulla tavoitteena on kasvattaa Kaarinan kymmenen ja Naantalin 1–5 paikan kiintiötä selvästi suuremmaksi. Maaseututaajamissa on Myllymäen mukaan paljon niin sanottuja piilotyöpaikkoja ja mahdollisuuksia yrittää. Myllymäki muistuttaa, että valtio maksaa pakolaisista aiheutuvat todelliset kustannukset ensimmäisten 3–10 vuoden ajan. Turusta tullee turvapaikansaajien suosikki Maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäen kuntaneuvottelut ovat ”herkässä vaiheessa”. Lennart Holmberg KASVATUSja opetuslautakunta on kumonnut varhaiskasvatusja perusopetusjaoston päätöksen erikoisluokkatoiminnan leikkauksista. Lautakunnan puheenjohtaja Kaija Hartiala (kok.) käytti otto-oikeuttaan ja esitti jaoston esityksen kumoamista. Päätös syntyi keskiviikkona äänin 9–4. Esittelijän eli toimialajohtaja Timo Jalosen ehdotuksen puolesta äänestivät Aki Haapanen (vas.), Riikka Oksanen (vas.), Mikko Laaksonen (vihr.) ja Niina Ratilainen (vihr.). Hartialan ehdotuksen puolesta äänestivät Kenneth Liukkonen (sd.), Marko Heinonen (sd.), Mari-Elina Koivusalo (sd.), Barbro Schauman (r.), Pirjo Niinivirta (ps.), Sini Rantanen (kok.), Jani Rusi (kok.), Matti Raho (kok.) ja Hartiala. Erikoisluokkien alasajo kumottiin
3 Lauantai 20. helmikuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS KAIKILLA terveysasemilla Turussa otetaan käyttöön kiireellisen hoidon tiimimalli. Pidennetty aukiolo kello 20:een asti toteutetaan ensin kokeiluluonteisesti helmikuun alusta alkaen Mäntymäen terveysasemalla. Sitä pidettiin ainoana vaihtoehtona, kun otetaan huomioon muu ilta-aikainen toiminta ja sen vaatimat turvapalvelut. Iltavastaanotto on yhden lääkärin voimin maanantaista torstaihin kello 16–20. Mäntymäessä iltalääkäri KESKUSTA vastusti viimeiseen asti sateenkaarihallituksen kuntauudistusta, joka törmäsikin perustuslain kivijalkaan. Moni kunnanisä huoahti helpotuksesta, mutta ennenaikaisesti. Kuntauudistus tulee takaoven kautta maakuntahallintona, joka on ollut keskustan pitkäaikainen tavoite. Kuntien puolustajasta tuli kuntien surma, de facto. Kunnat jäävät olemaan, mutta kuohittuina. Valta ja rahat viedään. Suurten kaupunkien asemasta vielä taistellaan, koska niiden menestys on ratkaisevaa koko kansantaloudelle. Häviäjiä ovat erityisesti suurten kaupunkien kehyskunnat, jotka luulivat uhan väistyneen. Ne panivat sitkeästi hanttiin pakkoliitoksille ja voittivat Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen kuntauudistuksen 6–0. Ympäryskunnat ovat jo menettäneet muutoinkin suuren osan vetovoimastaan. Muuttovoitto on tyrehtynyt. Turun kupeessa enää Kaarina kiinnostaa muuttajia. SOSIAALIja terveyspalvelujen uudistus vie nyt vallan päättää keskeisistä palveluista. Pelkona on, perustellusti, että palvelut karkaavat kauemmas. Kehyskunnissa seurataan voimattomina ja neuvottomina sivusta tapahtumien kulkua ilman sen suurempaa suunnitelmaa. Lausuntoja saa antaa, mutta niillä on enää rajallinen vaikutus, jos vaikutusta ollenkaan, kun peruslinjaukset on jo tehty ja lukittu. Paljon on kiinni maakuntavaltuustosta, sen tulevasta koostumuksesta. Viekö keskuskaupunki näkyvine ja nimekkäine ehdokkaineen pääosan paikoista ja vallasta? Niin voi käydä, sillä niin on jo käynyt esimerkiksi eduskuntavaaleissa. Lähes kaikki Varsinais-Suomen kansanedustajat ovat Turusta tai ainakin Turun seutukunnasta. Muita seutukuntia edustavat vain Olavi Ala-Nissilä (kesk.), Katja Taimela (sd.) ja Esko Kiviranta (kesk.). LOPPUTULOS voi toki olla toisenlainenkin, jos pienemmissä kunnissa ymmärretään herätä taistelemaan omien oikeuksien puolesta. Äänivaltaleikkuria ei kuitenkaan enää ole, kuten sairaanhoitopiirin kaltaisissa kuntayhtymissä. Turku voi ottaa niskalenkin pienemmistään, ja oikein keskustan luvalla. LASSE VIRTANEN Poliittinen takaovikikka Turkuhalli on saamassa kauan kaivatun kasvojenkohotuksen. Remontin toivotaan alkavan jo ensi kesänä. Mikael Rydenfelt Jalkahoitaja kotikäynnille 45 € Päivi Lehtilä 040 8387507 Tilaa heti!
Lauantai 20. helmikuuta 2016 AAMUSET 4
5 Lauantai 20. helmikuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 20. helmikuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA –PIDÄN tyyliäni aika naisellisena. Yritän aina etsiä sellaisia vaatteita, joita muilla ei ole. Jos löydän jotain vintage-aarteita niin hankin ne. Ostan esimerkiksi mekkoja ja sellaisia vaatteita, joissa on kirjailua ja erikoisia kuoseja, kertoo Katja Pietilä, 23. Pietilä ostaa vaatteita netistä, Marimekolta ja kirpputoreilta. – Marimekon takki on kallein ostokseni ikinä. Olin hakenut sen mallista takkia kauan. Pipon ja lapaset olen saanut äidiltä. Huivi on ulkomailta. Kengät ovat Zalandolta. Suosikkiväreihin kuuluvat punaisen eri sävyt, keltainen sekä oranssi. – Olen yrittänyt ostaa vähän laadukkaampia materiaaleja. Ennen saatoin ostaa H&M:stä ihan mitä tahansa. Nyt yritän ostaa harvemmin ja parempaa. Värikästä vintagea Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lyötiin Rapen kanssa vetoa, et toinen kaatuu enste. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU ILKKA LAPPI 6-VUOTIAAT Sanni Jalonen ja Väinö Lamppu ovat innokkaita uimareita. VÄINÖ: Mä olen leikkinyt aika paljon kotona ja sitten oon käynyt uimassa. Mä oon käynyt aika paljon Impparissa ja Caribiassa. SANNI: Tykkään mäkin uida. Me käydään kanssa Caribiassa. Mä tykkään siitä sinisestä liukumäestä, mikä menee vähän sillä tavalla kaarevasti. V: Mä tykkään siitä rengasliukumäestä. S: Mä en oo siinä käynytkään. V: Siinä saa ottaa renkaan ja sit mennä sillä. Impparissa kun ollaan oltu, niin oon hyppinyt ykkösen ponnulta ja ykkösen lavalta. S: Uimisessa parasta on se, että voi olla vedessä ja onneksi vesi on aika usein lämmintä. Paitsi Caribian ulkoaltaan vesi on jäätävän kylmää. V: Mun mielestä vesi on kivaa, koska jos tulee kylmä, niin voi sukeltaa heti. Mä jaksan uida Caribiassa ainakin rappusista toiseen päähän asti. S: Mä oon ollut etelässä uimassa. Meressä uiminen on siitä erilaista, että vesi pikkiriikkisen kylmempää kuin uimahallissa tai kylpylässä. V: Mä en muista, että olisin ollut uimassa järvessä, mutta mun iskä on käynyt uimassa avannossa. S: Mä en kyllä ole koskaan käynyt avannossa. Lämmin vesi on kivempaa. V: Me mennään taas joku päivä uimaan. S: Me ei nyt olla pitkään aikaan käyty uimassa. Caribian vesipedot äätävän esi on e kyltaa da apän S: Mä en kaan käy Lämmin paa. V: taa ui S: HEIKKI MÖTTÖNEN RUOTSIN kuningatar Kristiina perusti Suomen alueelle ensimmäisen yliopiston, Turun Akatemian, vuonna 1640. Vahvan tukensa yliopiston perustamiselle antoivat myös Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe sekä Turun piispan Isaacus Rothovius. Vuoden 1827 Turun Palon jälkeen se siirrettiin uuteen pääkaupunkiin Helsinkiin ja sen nimi muutettiin Keisarilliseksi Aleksanterin-yliopistoksi. Kun Suomi itsenäistyi, siitä tuli Helsingin yliopisto. Turku oli saanut vuonna 1918 uuden ruotsinkielisen yliopiston, Åbo Akademin, mutta sen rinnalle kaivattiin myös suomenkielistä yliopistotason opetusta ja sivistystä. Tämän tärkeän asian eteen järjestettiinkin kansalaiskeräys, johon osallistui yhteensä 22 040 suomalaista. Tämä kansalaisten taloudellinen tuki takasi sen, että Turun yliopisto perustettiin vuonna 1920. Samana vuonna Turun Suomalainen Yliopistoseura hankki itselleen Kauppatorin laidalla sijainneen komean Phoenix-hotellin kiinteistön. Perinteisen turkulaisen hotellin toiminnot loppuivat vuonna 1922 ja akateeminen väki asettui taloksi historiansa ensimmäisen rehtorin, historian professori Artturi H. Virkkusen, johdolla. Tämä entinen kansanedustaja kuitenkin menehtyi jo vuonna 1924. Hänen tilalleen valittiin tunnettu kansallismielinen runoilija ja kirjallisuuden professori V.A. Koskenniemi, jonka valtakausi kesti vuoteen 1932 asti. VUONNA 1878 valmistuneen rakennuksen piti olla yliopistolle vain väliaikainen sijoituspaikka, mutta tarina siellä kesti lopulta aina vuoteen 1958, vaikka tilat olivat käyneet jo auttamattoman ahtaiksi. Yliopiston perustamisen aikaan siihen kuuluivat toistaiseksi vain humanistinen ja matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Lääketieteen opinnot alkoivat Turun yliopistolla jatkosodan aikaan vuonna 1943. Uusia tiedekuntia tuli sen jälkeen vasta 1960ja -70-luvuilla, kun yliopisto oli muuttanut uuteen ympäristöönsä nykyisille sijoilleen Vesilinnanmäelle. Muuton sinne mahdollisti eräät turkulaislähtöiset Kanadassa kultalöydöin rikastuneet veljekset, jotka testamenttasivat koko omaisuutensa Turun yliopistolle. ENTISEN Hotelli Phoenixin ja Turun yliopiston ensimmäisen päärakennuksen kohtaloksi koitui lyhytnäköinen purkutuomio, joka toteutettiin käytännön tasolla vuonna 1959. Merkittävä palanen kaupungin merkittävää ja korvaamatonta kulttuurija rakennushistoriaa runnottiin maan tasalle tylysti kertaheitolla. Hotellista tieteen tyyssijaksi Turun yliopisto sijaitsi ensimmäiset 36 vuotta Kauppatorin laidalla Yliopiston komea rakennus hallitsi kauppatorin ympäristöä1960-luvulle asti. Kuvan ajankohta ei ole tiedossa. TS-arkisto Katja Pietilä, Kiinamyllynkatu. Oona Karhunen Mirja Kiiskinen Näitkö penkkarirekat? Mikä oli kaikkein osuvin laitalakanan teksti? MERIVOIMIEN historian valtakunnallinen erikoismuseo Forum Marinum on julkaissut ensimmäisen suomalaista sukellusvenettä esittävän postimerkin. Kuvassa on merivoimien sukellusvene Saukko Aurajoen rannassa. Talvinen valokuva on peräisin ensimmäisten kotimaisten sukellusvenemiehistöjen koulutukseen ja sukellusveneiden koeajoihin osallistuneen meriupseeri Hakon Grönholmin yksityisalbumista. Aurajoen Saukko pääsi postimerkkiin
7 Lauantai 20. helmikuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 20. helmikuuta 2016 JÄLLEEN vapaaottelija Teemu Packalenin vastustaja vaihtuu vain hieman ennen h-hetkeä. 27. helmikuuta Lontoon UFC-illassa turkulainen kohtaa ranskalaisen Thibault Goutin. UFC-debyyttinsä tekevä ranskalainen on aiemmin tyrmännyt suomalaisista Anton Kuivasen ja Mikael Nyyssösen. Goutin ja Packalenin kohtaamista koitettiin järjestää jo viime vuoden puolella Suomessa. Tuolloin Gouti ei halunnut Packalenia kohdata. Packalen kohtaa Goutin Lontoossa A-NUORTEN Mestis on kuluvalla kaudella ollut Tutolta erittäin vahva. Muutama kierros ennen runkosarjan loppua Tuto johtaa nuorten Mestistä viiden pisteen erolla ennen Jokipoikia. Parhaillaan Elmo Aittolan valmentama Tuto on 13 ottelun voittoputkessa. Viimeisimpänä Tuto kaatoi sarjakakkosena olevan Jokipojat puhtaasti 4–0. Edellisen ottelunsa joulukuun alussa hävinnyt Tuto on noussut nuorten Mestiksen suurimmaksi voittajasuosikiksi. Yksi Tuton vahvuuksia kuluvalla kaudella on ollut tasaisuus. Hyökkäyspäässä maalintekovastuu on jakautunut leveälle rintamalle. Sarjan parhaisiin maalintekijöihin lukeutuva Kristian Tikka (kuvassa) taistelee pistepörssin kärkisijoista, mutta kaikkiaan 13 tutolaista on tehnyt kauden aikana 12 pistettä tai yli. Kun Tuton edustusjoukkueen menestys on ainakin toistaiseksi ollut odotettua vaisumpaa, A-nuorilla on hyvä paikka saada houkuteltua taakseen Tuto-henkistä kansaa. Koko kaupungissa Tuton taival on potentiaalinen mielenkiinnon kohde. Olisi huikeaa, jos ensi kaudella nähtäisiin A-nuorten SM-liigassa paikalliskamppailuja. ILKKA LAPPI Kohti paikallistaistoja? Mitä ensi kesän suurta urheilutapahtumaa odotat eniten? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI VIIHDELINJAT ILKKA LAPPI TÄLLÄ kaudella Turkuhallin lehtereillä viihtyneiden ei ole tarvinnut ihmetellä, miksi Eric Perrin oli Jyväskylän vuosinaan rakastettu pelaaja niin kannattajien kuin joukkuekavereidenkin keskuudessa. 40-vuotiaana mies hehkuu pikkupoikamaista intoa jäällä ollessaan. – Aina ei ole ollut niin. Nuorempana minulla oli usein vain vuoden sopimus ja pelasin käytännössä aina sopimuksesta. Se oli stressaavaa. Nuorempana asetin paineita myös NHL:ään pääsemisestä, enkä silloin pelistä oikein osannut nauttia, kun ajattelin vain, mitä pitää saavuttaa ja mihin pitää pyrkiä, Perrin sanoo. Pitkän tien varaamattomana pelaajana kulkenut Perrin pääsi lopulta NHL:ään. Runsas kymmenen vuotta sitten ensimmäiset NHL-pelinsä pelannut Perrin pelasi lopulta Tampa Bayssa ja Atlantassa 245 peliä. Peliilo löytyi kuitenkin vasta Suomeen paluun jälkeen. – NHL:n jälkeen menin vuodeksi Venäjälle. Siellä menetin kipinän pelaamiseen. Kun tulin takaisin Suomeen, päätin nauttia urani viimeisistä vuosista. Totta kai haluan voittaa ja menestyä, mutta olen oppinut, miten pelissä voi pitää samalla hauskaa. PERRIN on ollut tällä kaudella yksi TPS:n henkisistä johtajista. Tuonkin roolin Perrin on oppinut kokemuksen karttuessa. – Ehdottomasti minusta on tullut kokemuksen ansiosta enemmän johtava pelaaja. Nuorempana, varsinkin kun tavoittelee paikkaa NHL:stä, ajattelee luonnostaan vähän itsekkäämmin. Kokemuksen myötä ymmärtää, että sinun pitää kantaa enemmän vastuuta koko joukkueen menestyksestä. Nykyään haluan auttaa joukkuetta ja joukkuekavereita enemmän kuin nuorempana, Perrin toteaa. Yksin kanadalaisen ei johtajuutta harteillaan kantaa. Kokeneita johtavia pelaajia Palloseuran kopista löytyy enemmän kuin vuosiin. – Kemia johtavien pelaajien välillä on todella hyvä. Jokainen johtaja tuo vähän jotain erilaista. Henrik (Tallinder) esimerkiksi on hyvin hyvin äänekäs kaveri, jolla on valtavasti NHL-kokemusta. Tomi (Kallio) on todella kilpailullinen kaveri, joka tekee valtavasti töitä ja on todella hyvä esimerkki nuorille. Itse koitan antaa positiivista palautetta joukkueelle. Erilaisuutta tarvitaan ja se on yksi syy, miksi joukkueessa on niin hyvä henki. TAMMIKUUSSA Perrin sai TPS:n koppiin toisen ranskankanadalaisen, kun Francis Paré kantoi varusteensa koppiin. Kaksi quebeciläistä ovat löytäneet hyvin toisensa sekä jäällä että jään ulkopuolella. – Näen hänessä paljon itseäni. Olemme kumpikin kotoisin samoilta seuduilta, häntäkään ei ole koskaan varattu NHL:ään. Hän on taitava pelaaja, jolla on valtava voitontahto. Hän on ehdottomasti pelaaja, joka auttaa meitä ottamaan seuraavan askeleen, Perrin toteaa. Mr. Nice Guy Eric Perrin löysi peli-ilon vasta vanhemmalla iällä Eric Perrin on viime vuodet ollut Liigan parhaimmistoa. Hän antaa tunnustusta menestyksestään myös ympäristölle. –¿Jyp ja TPS ovat antaneet minun olla oma itseni. Osaan myös nykyään arvostaa enemmän kuin nuorena sitä, että saan pelata edelleen jääkiekkoa, Perrin sanoo. Jori Liimatainen
9 Lauantai 20. helmikuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 20. helmikuuta 2016 AAMUSET 10 Matkailu&retkeily HENRIIKKA FINGERBORG PUNAISENMEREN rannalla sijaitseva Eilat on lomaparatiisi auringonpalvojille sekä vesiaktiviteeteista kiinnostuneille, mutta täysin toisenlainen maailma avautuu pinnan alla. Vesi on niin puhdasta, että korallit sekä trooppiset kalat elävät Eilatin edustalla sijaitsevalla, maailman pohjoisimmalla koralliriutalla. Kauniiseen riuttaan voi tutustua jalkojaan kastelematta Coral Worldin pinnanalaisessa observatoriossa tai sukellellen esimerkiksi Coral Beach Nature Reserve -luonnonsuojelualueella. Ensikertalainen voi taas kokeilla sukellusta turvallisissa olosuhteissa Dolfin Reef Eilatissa, eli delfiiniriutalla. Riutta sopii oikeastaan kaikille jotka eivät pelkää kastumista. Delfiiniriutalla pääsee tarkkailemaan pullonokkadelfiinien elämää ja sukeltamaan tai snorklaamaan niiden kanssa niiden luonnollisessa asuinympäristössä. Delfiinit leikkivät, metsästävät ja sosialisoivat keskenään ja saavat itse valita haluavatko liittyä ihmisten seuraan vai eivät. Jos tuuri käy ja delfiinit tulevat leikkimään, tuntuu maagiselta kuunnella pinnan alla delfiinien ääniä, erilaisia vihellyksiä ja naksuttelua joilla ne kommunikoivat keskenään. DELFIINIRIUTAN rannalla sijaitseva mystinen kasvitieteellinen puutarha kätkee sisälleen rentoutumiseen tarkoitettuja altaita. Altaissa voi kokea tyyntä ja rauhaa kelluen suolavedessä ja kuunnellen veden alta tulevaa rauhoittavaa musiikkia. Tai antautua vesiterapian vietäväksi ohjaajan käsissä. Aistimuksellinen ja improvisoitu vesiterapia kirjaimellisesti vie sinut tunniksi toiseen maailmaan, ja unohdat olevasi edes Israelissa. Tunti menee siivillä ja rentoutunut olo jatkuu loppupäivän. Eilatissa kaikki on lähellä. Negevin autiomaa, jossa kamelit kulkivat muinoin arvokkailla kauppatavaroilla lastattuna, on lyhyen automatkan päässä. Negev käsittää suunnilleen puolet Israelin autiomaasta ja maasto vaihtelee pohjoisesta etelään. Etelässä, Punaisenmeren Akaban lahden lähellä maaston korkeuserot ovat suuria. Jyrkät kallioseinämät ja kuilut ovat sekä harmaata ja punaista graniittia, että värikästä hiekkakiveä. Autiomaahan voi tehdä opastettuja patikointeja, lähteä jeeppiretkelle tai kokeilla beduiinikylän vieraanvaraisuutta. Muutaman yön kestäviä kameliretkiä järjestetään myös, mutta siinä tapauksessa täytyy olla valmis yöpymään tähtien alla makuupussissa. BEDUIINEJA on nykyään noin 200 000 ja he ovat kuuluja vieraanvaraisuudestaan. Beduiinikylässä tarjoillaan leipää, kahvia ja teetä. Vanhan kertomuksen mukaan kahvin kuuluu olla vahvaa kuin beduiinimies, kitkerää kuin elämä ja mustaa kuin avioliitto. Kahvia tarjoillaan yleensä kolme kuppia. Yksi vieraalle, toinen suojelukseksi ja kolmas hauskuudeksi. Kuitenkin, jos sinulle tarjotaan yksi täysi kuppi kahvia, on se merkki siitä että kannattaa häipyä maisemista. Se tarkoittaa sitä, että kahvin tarjoaja on täynnä sinua. Valurautapannulla valmistetun leivän ja kahvin jälkeen tarjoillaan teetä, jonka kuuluu olla vahvaa ja makeaa, kuin vieraanvaraisuuskin. Sukeltajan ja patikoijan paratiisi Israelin Eilat on monipuolinen rantalomakohde, jossa autiomaakin on kulman takana Delfiinit liittyvät toisinaan sukeltajien seuraan Eilatissa. Henriikka Fingerborgin arkisto Beduiinit paistavat leipiä kuumalla rautapannulla. Kameliretki Negevin autiomaassa tarjoaa karun kauniit maisemat.
11 Lauantai 20. helmikuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 20. helmikuuta 2016 AAMUSET 12 Kummalki pual TUULA ISTALA HEIDEKENIN synnytyslaitoksella Sirkkalankadun ja Sepänkadun kulmassa saatettiin sen noin sadan toimintavuoden aikana laskematon määrä lapsia maailmaan. Synnytykset loppuivat 1995, mutta monen turkulaisen elämänaamuun liittyvä talo ei ole jäänyt tyhjilleen, vain käyttäjät ovat vaihtuneet. Turun ammattikorkeakoulu isännöi maineikasta kiinteistöä 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2007. Sairaalasta oppilaitoksen hallinnon tiloiksi muutettu, vuonna 1900 valmistunut nykyinen kiinteistö remontoitiin perin pohjin opetusministeriön tuella. Omistaja ja käyttötarkoitus vaihtuivat jälleen 2007, kun Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ja Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry ostivat kiinteistön yhdessä ja perustettiin Perhetalo Heideken. Talo avattiin maaliskuussa 2008. – RAY:n investointiavustuksen osuus oli merkittävä, muistuttaa projektipäällikkö Johanna Syrjänen Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:stä. Tiloja vuokrataan edelleen jäsenjärjestöille. Erilaisia toimijoita on talossa kaikkiaan kahdeksan, ja ne kaikki liittyvät tavalla tai toisella lapsiin, nuoriin ja perheisiin monissa erilaisissa elämäntilanteissa. Tarjolla on neuvontaa, vertaisryhmiä, terapiaa, perhekahvilaa, koulutusta. Luettelo on pitkä. – Talo kokoaa yhteen ammatillisesti tuotettujen palveluiden rinnalle myös järjestöjen vapaaehtoisia toimijoita. Nuorimmat kävijät ovat perhekahvilan vauvoja, Syrjänen esittelee. VANHA synnäri on kauniisti entistetty, mutta vanhan talon viehätyksen arkinen puoli on jatkuva remontoinnin tarve, Syrjänen huomauttaa. Kokonaisneliömäärä on noin puolitoista tuhatta. Vaikka mikä taho tahansa ei voi saada Heidekeniltä toimitiloja, koulutustilaa vuokrataan ulkopuolisillekin. – Vuokratuloilla lyhennämme lainaa ja ylläpidämme kiinteistöä. 2 800 neliön tontti on oma. Heidekenin pihapiirin kuuluisat syreenit kukoistavat yhä alkukesäisin. – Osa täällä toimivista järjestöistä on ollut mukana alusta asti, mutta totta kai on vaihtuvuuttakin. Periaatteessa talo on täynnä. Lapset ovat palanneet Heidekenille. Maanantaina iltapäivällä perhekahvila on pienimpien käytössä eli alle puolitoistavuotiaiden. Ilmapiiristä aistii keskittymisen. Lelut mutta myös toisten lasten seura kiinnostaa noin konttausikäisiä ja hieman varttuneempia. Äidit sanovat, että kolmituntinen kuluu hujauksessa ja leikkiessä porukka kypsyy makeille päiväunille kotona. Synnytykset päättyivät, elämä jatkui Heidekenillä ollaan edelleen perhe-elämän ytimessä Heidekenin Kätilö työssään vuonna 1910. Turun maakuntamuseo Harjoittelija Blerina Kelmendi (oik.) ja äiti Niina Peltola katselevat Silja Peltolan, kohta 8 kk. ja Ilona Lampi, 10 kk. keskittyvät leikkiin perhekahvilassa Heidekenillä. Tuula Istala Heidekenin vehreä pihapiiri virkisti synnyttäjiä vuosikymmenestä toiseen. Kuva on vuodelta 1989. Jonny Holmén ”Pihapiirin syreenit kukoistavat yhä.” ITÄINEN KESKUSTA
13 Lauantai 20. helmikuuta 2016 AAMUSET Kummalki pual: Itäinen keskusta
Lauantai 20. helmikuuta 2016 AAMUSET 14 Kummalki pual: Itäinen keskusta SEINÄSTÄ REPÄISTY MYSTINEN LIIVI KÄSITYÖLÄISMUSEOSSA tammikuun lopussa syttynyt uhkaava tulipalo saatiin nopeasti hallintaan ja vahingot jäivät vähäisiksi. Lopulta palosta oli myös hyötyä. Kun palomiehet purkivat hansikkaantekijän verstaan seinärakenteita, vastaan seinästä tuli topattu liivi. Jo keskiajalla erilaisia vaatekappaleita on tahallisesti piilotettu talojen rakenteisiin. Hansikkaantekijän verstaasta löytynyt liivi on kuitenkin paljon uudempi. Siinä on koneommelta, joten liivi on todennäköisesti peräisin 1800-luvun loppupuolelta tai 1900-luvulta. Tällä hetkellä liivi on pakastettuna. Pakastamisen jälkeen liiviä tutkitaan tarkemmin. Maailmalla vastaavia kätköjä on löydetty jonkin verran. Varsinkin rikkaamman väen keskuudessa vaatekappaleiden sisällä on toisinaan talojen rakenteisiin piilotettu arvoesineitä. Yleisempi syy vanhojen vaatteiden seinään laittaminen on kuitenkin niiden käyttö eristeenä. ILKKA LAPPI Uudenvuoden aatonaattona syttynyt tulipalo paljasti rakennuksen seinän sisään kätketyn mystisen liivin. ILKKA LAPPI VIIME kesänä 75-vuotisjuhliaan viettänyt Luostarinmäen käsityöläismuseo on kulttuurihistoriallisesti Turun arvokkaimpia kohteita. Yleisölle kesällä 1940 avattu käsityöläismuseon reilut 30 rakennusta ovat edelleen samoilla paikoilla kuin 1700ja 1800-luvulla. Edes Turun palo 1827 ei tuhonnut aluetta. Luostarinmäen kaavoittaminen asukaskäyttöön alkoi 1700-luvulla. Kaupungin väkimäärä kasvoi tuolloin tasaisesti ja kaupungin oli laajennuttava. Asuntopulaan vaikutti myös 1775 Aninkaistenmäellä sattunut tulipalo, joka tuhosi paljon rakennuksia. Palon jälkeen kaupungin asemakaavasta päätettiin tehdä hieman aiempaa väljempi. 1827 sattuneen Turun palon jälkeen monet kodittomiksi jääneet hakeutuivat ainoana isompana alueena ehjänä säilyneelle Luostarinmäelle. Tulijoita oli enemmän kuin alueelle pystyttiin sijoittamaan. Hetkellisesti alueen asukasmäärä kaksinkertaistui ennen kuin rikkaammat talonomistajat saivat uudet asuntonsa valmiiksi ja muuttivat Luostarinmäeltä pois. Poismuuton yhteydessä vuokralaisten osuus Luostarinmäellä kasvoi. AIKOJEN saatossa käsityöläismäellä on asunut laaja kirjo käsityöläisiä. 1700-luvun lopulla alueella asui paljon suutareita. Seuraavan vuosisadan aikana suutarit saivat seuraukseen muun muassa räätälin, muurarin, sepän, tynnyrintekijän, hattuompelijan ja kutojia. Historiansa valossa ei olekaan ihme, että Luostarinmäen alueesta tuli juuri käsityöläismuseo. Yksi tärkeä päämäärä Luostarinmäellä on ollut esitellä 1700ja 1800-lukujen talojen sisustusta ja elämää laajasti. Museoinnin lisäksi käsityöläismuseon yhtenä päämääränä on ollut myös pitää yllä käsityöläisyyttä. 1980-luvulla perustettuun Luostarinmäen käsityöläisten omaan kiltaan Kultaisen Omenan Kiltaan kuuluu nykyään runsaat 70 eri alojen käsityöläistä. Käsityöläisiä laidasta laitaan Luostarinmäki oli kaupunkilaisten turvasatama palon jälkeen Luostarinmäen käsityöläismuseo on Suomen tunnetuimpia kotiseutumuseoita. Jane Iltanen Shoja Lak
15 Lauantai 20. helmikuuta 2016 AAMUSET Asut kevään ja kesän juhliin! Vuokraamme ja myymme Juhlapukuja jo 30 vuotta Pukuvuokraamo Sanelma Tuureporinkatu 19 20100 TURKU puh. 02 231 3902 Avoinna 10.00-17.30 Ma 10.00-18.00 la 10.00-14.00 www.pukuvuokraus.? JUHLAPUKUJA naisille, miehille ja lapsille
16 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 20. helmikuuta 2016 TURUN Ylioppilasteatterissa 20. helmikuuta ensi-iltansa saava Hellyys on Jonas Gardellin kirjoittama näytelmä, jonka ohjauksesta vastaa Pauliina Talikka. Hellyys sijoittuu 1980-luvun Tukholmaan ja kuvaa Rasmuksen ja Benjaminin rakkaustarinaa, jolle oman varjonsa heittää homoyhteisössä riehuva uusi virus. Näytelmän teemana on muun muassa riittämättömyys. Hellyys on ohjelmistossa 26. maaliskuuta saakka. Rakkaudella aikaa vastaan HELMIKUUN puolivälissä sai HBO Nordicilla ensi-iltansa yksi kanavan viimeaikaisista suursatsauksista Martin Scorsesen ja Mick Jaggerin yhteistyössä tekemä Vinyl. 1970-luvun New Yorkin musiikkimaailmaan sijoittuva sarja on väistämättä kiinnostava idealtaan. Kiinnostavuutta lisää entisestään nyt julkaistu sarjan soundtrack Vinyl: Music from the HBO Original Series vol. 1. Koska Scorsese teki 2000-luvun alussa erinomaisen bluesdokumenttisarjan The Blues, odotukset musiikkimaailmaan sijoittuvan Vinylin musiikkia kohtaan olivat automaattisesti kovat. Ainakaan musiikista sarjan suosio ei jää kiinni. Soundtrackilla kuullaan mielenkiintoinen ja monipuolinen kattaus 1970-luvun musiikkia. Tavallista kokoelmaa mielenkiintoisemmaksi soundtrackin tekee monipuolisuuden lisäksi se, että tarjolla on versioita, jotka eivät ole niitä kuluneimpia. Esimerkkeinä mainittakoon muun muassa Dee Dee Warwickin esittämä Suspicious Minds ja Soda Machinen versio Slippin’ Into Darknessista. Sellaisiltakin bändeiltä kuin The Meters ja Foghat on löydetty soundtrackille muuta kuin ne ilmeisimmät biisit. Jos sarja vastaa edes lähelle musiikin tasoa, kyseessä on vastaus monen musiikkifriikin rukouksiin. Kenelle: Vanhan koulukunnan soulliemissä keitetyille. Arvio: Vanhan soulin ja funkin salattu aarrearkku. ILKKA LAPPI Scorsesen musiikkikeitos Kuuluuko teatteri kevääseesi? Mitä aiot mennä katsomaan? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ILKKA LAPPI SAMPPALINNAN kesäteatteri jatkaa tulevana kesänä tutuilla urilla, kun se tuo näyttämölleen jälleen yhden musikaalin, joka saa Pohjoismaisen kantaesityksensä Turussa. Ensi kesänä svengiä kansalle tarjoaa 1990-luvun menestyskomediaan pohjautuva Nunnia ja konnia. Suomi on kaikkiaan 14:s maa, jossa musikaalia esitetään. – Olemme odottaneet esityksen oikeuksia vuodesta 2010 ja nyt vihdoin saamme tämän toteutettua, iloitsee Samppalinnan kesäteatterin Heikki Sankari. Musikaalin juoni on tuttu elokuvan nähneille. Yökerholaulajatar joutuu sattumalta todistamaan murhaa ja hänet piilotetaan mafialta nunnaluostariin. Yökerhoissa viihtyvän taiteilijan sopeutuminen kuriin ja järjestykseen ei kuitenkaan ole kivutonta. – Sekä ensimmäinen Nunnia ja konnia -elokuva että jatko-osa ovat tuttuja lapsuudestani. Elokuvat kuuluvat niihin lapsuuden juttuihini, joita on kelattu VHS-nauhalta edestakaisin. Tykkäsin niistä hirmuisesti lapsena ja tykkään edelleen, hehkuttaa musikaalin pääroolissa nähtävä Maria Lund. NUNNIA ja konnia merkitsee monipuolisia musikaalirooleja tehneelle Lundille paljon. Paitsi että kyse on yhden hänen suosikkielokuvansa versioinnista, Lund pääsee esiintymään Tamara-äitinsä synnyinkaupunkiin, johon Mariallakin on paljon siteitä. – Varmasti tulee tosi kiva kesä. Viimeksi olen viettänyt kesää Turussa yli kymmenen vuotta sitten. Viime aikoina olen vain ehtinyt piipahtaa Turussa. Nyt on aikaa istua kunnolla alas ja jutella ja juoruta kaikki kuulumiset, Lund nauraa. Musikaalin tarina on elokuvan nähneille tuttu, mutta musiikki on varta vasten musikaaliin tehty. Moninkertaisen Oscar-voittaja Alan Menkenin käsialaa oleva sävellys on mielenkiintoinen haaste myös monenlaisia musikaalirooleja tehneelle Lundille. – Siellä on poppia, soulia, gospelia ja discoa. Monipuolinen sävellys, jossa on laajoja ääniskaaloja. Se on mielenkiintoista myös, että en ole aiemmin tehnyt elokuvaan perustuvaa musikaalia. SEKÄ elokuvan että musikaalin yksi keskeisiä teemoja on sukupolvien ja erilaisten maailmojen kohtaaminen. Vaikka teemat ovat tälläkin hetkellä ajankohtaisia, pysytään musikaalissa tiukasti komedian viitekehyksessä. Sukupolvien kohtaaminen koetaan myös Samppalinnan lavalla. Nuoremman polven nunnia vanhimman nunnan roolissa kaitsee nimittäin Tuija Piepponen, joka teki ensiesiintymisensä Samppalinnan lavalla jo vuonna 1992. – Käsikirjoitus on vielä vaiheessa, mutta käsittääkseni minunkin roolihahmoani viedään aika kovaa, kun pitää vanhan sopeutua nuoruuden energiaan ja toisaalta varsinkin näytelmän alkupuolella toimia uusien ajatusten jarruna, Piepponen nauraa. Whoopin jalanjäljissä Nunnia ja konnia kului videonauhurissa Maria Lundin lapsuudessa Nunnia ja konnia -musikaalin musiikki on mielenkiintoinen haaste lukuisia musikaalirooleja tehneelle Maria Lundille. Ilkka Lappi
17 Lauantai 20. helmikuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 20. helmikuuta 2016 AAMUSET 18 Mielipide Tack… …nej tack! PEPSIKOLA. Limppatölkkeihin oli vahingossa pujahtanut keskiolutta. Ei ollenkaan huono, jos sattuu eteen tylsä saunailta raivoraittiissa porukassa. Kymmenen kolaa kassiin ja löylyä! TEPSIKOLA. Palloseura on tuonut markkinoille mustavalkoisen limppatölkin. Radio Airiston Aaltojen tietojen mukaan Jortshu tilasi heti salkullisen. Jos vaikka olis lorahtanut jotain muuta tölkkiin. SUOMEN hiihdolta meni kaikki Lahdessa 15 vuotta sitten. Paavo M. Petäjän vetämässä tiedotustilaisuudessa kuitenkin tehtiin verenpaineen kohoamisen Suomen ennätys, jota ei ole suorassa lähetyksessä sittemmin lyöty. UUTISIA Kupittaan sairaalan vanhuspsykiatrian osaston julmuuksista ei meinaa uskoa todeksi. Tällaista tapahtuu hyvnvointi-Suomessa vuonna 2016. On selvää, että tämä ei ole varoituksilla, nuhteilla tai ohjeistuksilla korjattu. Iso pyörä pyörii jo. MIELTÄ osoitetaan, poliitikkoja uhkaillaan. Puheet ovat kärkeviä ja jopa aggressiivisia. Miksi käyttäytyminen muuttuu yhä jyrkemmäksi? HARTIALA: Valtuustosalin edessä on ollut mielenosoituksia, joista olen kuullut seinän läpi vain aggressiivisia ääniä. Se nostaa karvat pystyyn, jos ei käyttäydytä sivistyneesti. Aggressiivisesta käyttäytymisestä ei pitäisi välittää edes tunnelmaa mediassa. ROSENLÖF: Työttömyys tuskastuttaa ihmisiä. Työttömyysprosentti on aika suuri. KH: Hallituksen toimista on virinnyt silti hyvin paljon ihan asiallistakin keskustelua. On mahdollisuuksia missä keskustella. Aggressio ja vihapuhe saavat vastareaktion. Asiallinen puhekin lisääntyy. Kun joku nostaa esiin ongelmia, niille etsitään sivistyneesti ratkaisuja. JR: 1990-luvulla Turussa työttömänä oli 23 prosenttia väestä. Vielä ei olla niissä luvuissa. KH: Se on juuri se toimettomuus, joka aiheuttaa ongelmia. JR: Nyt joudutaan supistamaan, mutta niin jouduttiin silloinkin, vaikka supistaminen oli helpompaa 90-luvun puolivälissä. Ennen 90-luvun puoliväliä päättäjän ei tarvinnut koskaan katsoa talousarvion käyttömenoja. Vain sitä piti katsoa, mitä rakennetaan, mitä lisätään ja mitä korjataan. KH: Sanoisin, että palvelut ovat koko ajan parantuneet. JR: Sen jälkeen on joutunut vuosittain katsomaan myös käyttömenojen päälle. Se tarkoittaa, että palveluja joutuu ehkä hakemaan hiukan kauempaa ja jotkut palvelut ovat ehkä jopa heikentyneet. KH: Niin hyviä palveluja kuin meillä nyt on ei ole ollut koskaan. Käyttömenoissa on ollut niin paljon ilmaa ja turhaa byrokratiaa. Ja on edelleenkin, tehottomuutta ja turhaa pyörittämistä. Ne kun sieltä kasattaisiin, niin luulen, että käyttömenoista saataisiin 20 prosenttia pois. DEBATTI DEBATTI JARMO ROSENLÖF on sosiaalineuvos ja sosiaalija terveyslautakunnan puheenjohtaja. KAIJA HARTIALA on lastenlääkäri ja kasvatusja opetuslautakunnan puheenjohtaja. Demari VS Porvari ONKO vielä Suomi niminen maa olemassa, kun kuulee USA:n kutsuneen itsensä Suomen maaperällä toimivaan ilmasotaharjoituksiin, jossa lisäksi mukana ovat Ruotsi ja Norja? Ihmeellisintä on, että Suomen ulkoministeri ei osannut antaa vastausta kysymykseen, kuka on pyytänyt amerikkalaisia hävittäjiä tähän lentosotaharjoitukseen, eduskunnan kyselytunnilla viime torstaina (11.2.), vaan saatiin ainoastaan tietää sotaharjoituksia pidettävän vuositasolla 87. Onneksi Ilkka Kanerva vaati avointa tiedottamista näin tärkeässä asiassa, ettei spekuloida tällaisen asian kanssa lisää tarpeettomasti, kun tietoa ei anneta. Seuraavana päivänä ulkoministeri Soini kertoi, saatuaan parempaa tietoa asiasta, että USA oli kutsunut itse itsensä tähän harjoitukseen. Jos näin on, missä on Suomen puolustusvoimien itsenäisyys, vai olemmeko jo niin syvällä NATO-liitossa, että amerikkalaiset voivat toimia Suomen maaperällä, kun itse näin päättävät. Tämä asia on Suomen itsenäisyyden kannalta todella huolestuttavaa, varsinkin kun EU päättää jo meidän taloutemme ja hallintojärjestelmiemme suunnasta ja USA puolustuspolitiikasta, on oltava enemmän kuin huolestunut tällaisesta kehityksestä, joka pilkkaa itsenäisen tai ainakin näennäisesti itsenäisen maan olemassa oloa. Nyt jos koskaan olisi tiukan tutkistelun paikka, onko Suomen hallitus enää tehtäviensä tasalla ja onko mikään taho, joka voisi asettaa tällaisen johtamisen holhouksen alle. Meidän pitäisi voida luottaa eduskuntaan ja sen päätöksentekokykyyn, mutta ei taida sieltäkään sitä viisasten kiveä löytyä. Mihin ollaan menossa kun näin tärkeän asian, Suomen puolueettoman aseman ja liittoutumattoman maan agendan ylläpitäminen, romutetaan tällaisilla, ennen kuulumattomilla asiain hoidoilla kun mitä nyt on tehty. Täytyy vaan edelleen uskoa, että vielä jonain päivänä saisimme itse tai ainakin lapsemme ja lastemme lapset nauttia itsenäisestä Suomesta, joka tekee itsenäisiä päätöksiä oman kansan parhaaksi. JOUKO LAAKSO (RES. VÄNR.), 25 VUOTTA MAANPUOLUSTUSTYÖTÄ Onko Suomi olemassa? KYLLÄ tässä Suomessa on jotakin mätää. Olen käynyt heti koulun jälkeen töihin ja maksanut kaikki mahdolliset verot ja maksut, että eläkkeeni olisi mahdollisimman suuri. Silti työtäpelkäävillä Alkon suurkuluttajilla on suurempi kuukausiraha ja lisäksi he saavat linja-autokortin ja ostaa sossun piikkiin kalliit kännykät. Jos minä tarvitsisin jostakin syystä apua sossusta, niin en saa. En viittaa maahanmuuttajiin, vaan näihin laiskoihin suomalaisiin. PÄNNI Jotakin mätää on
19 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 20. helmikuuta 2016 KOLUMNI SATURDAY Night Live rantautui Suomeen kovalla hypellä ja panostuksella. Pari viikkoa sitten alkaneen ohjelman vakiotähdiksi kiinnitettiin hyvissä ajoin koko kansan suosikeiksi viime vuosina lauantai-iltojen prime timessa kohonneet Aku Hirviniemi ja Jussi Vatanen. Heidän vanavedessään tulivat lahjakas Pamela Tola ja tuoreena kasvona Kalle Lamberg. Katsojaluvut olivat ensimmäisen jaksoon aikaan vielä kohtuulliset, vaikka eivät varmaankaan olleet aivan odotusten mukaisia. Toiseen jaksoon tultaessa katsojamäärät putosivat reilusti. Finnpanelin tilastojen mukaan reilusta 650 000 katsojasta runsaaseen 350 000:een. Odotuksia pienemmät katsojaluvut ovat herättäneet mielenkiintoisen keskustelun. Niin sanotulle flopille on haettu selityksiä esimerkiksi liian tutuiksi käyneistä näyttelijöistä, löysästi kirjoitetuista sketseistä ja Nelosen samaan aikaan esittämästä Haluatko miljonääriksi -visasta. MTV on ymmärrettävästi puolustellut ohjelmaansa. Muutama päivä sitten kaivettiin MTV-sidonnaisten ihmisten twiittejä, jotka puolustivat ohjelmaa ja sen tekijöitä. Samalla julkkikset kuten Anne Kukkohovi kritisoi SNL:ää kritisoineita ihmisiä. ILMEISESTI kansan pitäisi täysin kritiikittömästi linnoittautua sohvalle television ääreen lauantain prime timen aikaan kuten on tehty jo vuosikymmenten ajan. Ei sillä niin väliä, mitä televisiosta silloin tulee. Se juna meni jo. Eiköhän kansalla ole edelleen oikeus äänestää käyttäytymisellään myös tv-tarjonnan suhteen. Tänä viikonloppuna SNL esitetään myöhemmin, jotta kilpailu Nelosen kanssa vältetään. Hirviniemi ehti jo MTV:llä kommentoida, että muutos mahdollistaa ronskiempien sketsien tekemisen. Toivottavasti ronskimpi tarkoittaa käsikirjoittajille myös älykkäämpää. ILKKA LAPPI Kritiikittömästi sohvalle Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? ASIANAJAJAT VAPAAEHTOISTOIMINTA SUUTARI HUOLTOPALVELUITA PESULAPALVELUT VAPAA-AIKA TILITOIMISTOT TERVEYSPALVELUT RAKENTAMINEN PALVELEVAT PAIKALLISET Seuraava Palvelevat paikalliset lauantaina 5.3. Varaa mainospaikkasi mediamyynti@aamuset.? NYT kun kansalta, siis lapsiperheiltä, sairailta, eläkeläisiltä, työttömiltä ynnä muilta on leikattu kovalla kädellä, niin kansalaisia kummastuttaa pakolaisiin kohdistuvat kustannukset jotka ovat nousseet jo miljardiin jollei ylikin. Sanotaan, ettei se ole kansalta pois, vaan summa otetaan lainana. No, kuka ne lainat maksaa takaisin? Tietysti veronmaksajat. Nyt on myös tulossa keväällä lisäleikkauksia. Mistä johtuu, että omaa kansaa kohtaan käyttäydytään tällä tavoin. Ei ole mikään ihme, että kansan riveistä kuuluu enenevissä määrin soraääniä, sekä negatiivisuutta pakolaisia kohtaan. En puhu mistään rasisteista, vaan ihan tavallisista kansalaisista, jotka ovat saaneet tarpeekseen vallitsevasta tilanteesta. Ihmisiä pitää auttaa, jos he ovat hädässä, mutta jos kameran eteen tuodaan kaurapuurolautanen ja valitetaan, että tällaista moskaa meille syötetään, niin tuskin hädästä on kysymys. Itse syön tätä niin sanottua ”moskaa” joka aamu. Sodan aikana suomalaiset söivät jopa perunankuoria jos ei muuta ollut, eikä monesti ollut. Olisiko parempi, että Suomen kansa siirrettäisiin jonnekin kauas rajojen taakse,niin olisi tämä ongelma pois pyyhkäisty ja saisivat pakolaiset ihka oman maan, koska siltä se alkaa tuntua. Suomessa on kodittomia hätääkärsiviä ihmisiä paljon, eikä pääministerille ole tullut mieleenkään auttaa näitä yksilöitä. Jos tämä meno jatkuu ja näemmä jatkuu, niin jossakin vaiheessa tulee pää vetävän käteen, koska olemme jo nyt kriittisellä rajalla. Onhan meillä vielä eläkeläiset, lapsiperheet, työttömät ja sairaat jotka hoitavat homman ja maksavat viulut. Jos päättäjät haluatte, että teitä äänestetään, niin käyttäkää tukanalustanne, älkääkä aina ajatelko vain puolueenne hyvinvointia. JUSSI KUJANPÄÄ, KAARINA Kuka maksaa lainat? TOIVOTTAVASTI ei ole kovin enteellistä, että uunituore, kotikontumme talousalueen primusmotor ei ole viikossa vielä edes työhuonettaan onnistunut löytämään (TS 18.2.). Tai sitten ”päämaja” on runsashuoneisempi kuin edesmenneen, kilpailevan organisaation Nicolae Ceausescun. E. J. VALTONEN, SISÄTILAOPAS Enteellinen tietovuoto