Keskiviikko 20. heinäkuuta 2016 | Nro 54 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä TPS:n naisten jalkapallojoukkue on kiinni mitalissa liigassa ja cupissa neljän sakissa. Menestys on tarjottimella. Urheilu s. 8 Menestystä tarjottimella Kemikaaliyliherkkyys mullisti turkulaisen Anne Tammen elämän. Pitkä ura kampaajana ja yrittäjänä on katkolla. Elämä&tyyli s. 10 Yliherkkyys mullisti Kasvihuoneen voi tehdä vaikka jämälaudoista tai vanhoista ikkunoista. Materiaalia voi kerätä purkutyömailta. Koti&rakentaminen s. 18 Kasvihuone jämälaudoista Alle kolmevuotiaiden määrä kasvanut Turussa eniten. Asiat s. 2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 20. heinäkuuta 2016 VIISI koomikkoa aikoo esiintyä jäätelokioskin katolla Kupittaalla 26. heinäkuuta kello 19. Stand Upin ammattilaiset Tomi Haustola, Ursula Herlin, Tuula Kolehmainen, Simo Takanen sekä Leo Viking Holmström nousevat vuorotellen esiintymään Kupittaanpuiston jäätelökioskin katolle. Asiakaspaikkoja on vain 24, mutta koomikot kehottavat ottamaan oman piknikviltin mukaan. Koomikot jätskikioskin katolla Onko valaanpyrstö sopivassa paikassa? Saako sen sijaintia muuttaa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. JO kolmannen kerran Turussa järjestettävän H2Ö-festivaalin tuotantoryhmä kertoo, että 22.–23. heinäkuuta Ruissalon telakalla järjestettävä tapahtuma jää myös viimeiseksi. H2Ö:n tapahtuma-alue, Ruissalon vanha telakka, on uudistusten kohteena. Alue ei järjestäjien mukaan tarjoa enää sellaisia olosuhteita, joissa festivaalia olisi mahdollista kehittää. H2Ö:n tuottajat tulivat aikanaan tunnetuksi vuosina 2009–13 Uittamolla järjestetyn Ilmiö-festivaalin myötä. H2Ö-festivaalit viimeistä kertaa NAANTALIN pikatien päällystysurakka on osa Turun kaupungin pilottikokeilua, jossa tutkitaan kaupungin mahdollisuutta vähentää päästöjä ympäristöystävällisempien päällysteiden avulla. Matalalämpöasfaltti vastaa kestävyydeltään perinteistä asfalttia, mutta on valmistustavaltaan selvästi energiatehokkaampaa. Lemminkäinen päällystää kasitien Naantalin pikatien osuudelle keskiviikkona 20. heinäkuuta noin puolen kilometrin pituisen koeosuuden matalalämpöasfaltilla. Koeosuuden avulla Turun kaupunki pyrkii selvittämään, miten matalalämpöasfaltin hyödyntäminen auttaa kaupunkia päästösäästöissä. Matalapäästöinen asfaltti testiin LASSE VIRTANEN VANHUSVÄESTÖN määrän kasvu on tuttu juttu Turussa, mutta samaan aikaan kaupungissa kasvaa myös päivähoitoikäisten lasten määrä. Viime vuoden lopussa Turussa oli 10 506 päivähoitoikäistä, joista alle kolmevuotiaita 3 905. Heidän määränsä kasvoi 3,1 prosenttia eli eniten kuudesta suuresta kaupungista. Päivähoitoikäisten määrä kasvoi kokonaisuutena 165:llä eli 1,6 prosenttia, toiseksi eniten suurista kaupungeista Helsingin jälkeen (1,9 %). Vieraskielisten lasten osuus on kasvusta merkittävä: 140 lasta. Se tarkoittaa 9,2 prosentin kasvua edellisvuodesta. Kunnallisessa päivähoidossa olevista 16,8 prosenttia oli vieraskielisiä. Kunnallisessa päivähoidossa oli 50,4 prosenttia turkulaisista päivähoitoikäisistä, kotihoidon tuella 20,1 prosenttia ja palveluseteleillä järjestetyssä hoidossa 16,3 prosenttia. Päivähoitopalvelujen piirissä oli 93,5 prosenttia päivähoitoikäisistä. Päivähoidon kokonaiskustannukset olivat viime vuonna Turussa 95,2 miljoonaa euroa eli 1,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Deflatoitua kasvua oli 1,0 prosenttia. Kunnallinen päiväkotihoito maksoi Turussa 10 485 euroa laskennallista lasta kohden. Luku on toiseksi suurin kuusikkokunnista Espoon jälkeen. Kuusikon keskiarvo 9 896 euroa. Kunnallinen perhepäivähoito maksoi 11 657 euroa lasta kohden, yksityinen päivähoito 7 437 euroa. Päivähoidon palvelujen kustannukset asukasta kohden olivat Turussa 512 euroa eli selvästi alle kuusikon keskiarvon (622 euroa). Kovimmat kustannukset syntyivät Espoossa (805 euroa). Yksityisen hoidon tuella, ostopalveluna tai palvelusetelillä järjestetyssä hoidossa oli 2 184 lasta eli 28,3 prosenttia päivähoitoikäisistä. Määrä kasvoi 15,4 prosentilla vuodesta 2014. Palvelusetelin käyttö lisääntyi 25,7 prosenttia. Palvelusetelijärjestelmän kustannukset lasta kohden olivat 7 502 euroa. Palveluseteli on Turussa kasvavassa määrin korvaamassa yksityisen hoidon tuella ja ostopalveluna järjestettyä päivähoitoa. Yksityisessä hoidossa olevista lapsista 78,3 prosenttia oli palvelusetelillä. Tiedot ilmenevät kuusikkokuntien tilastoraportista. Päivähoitoikäisten määrä kasvaa Alle kolmivuotiaiden määrä kasvoi Turussa viime vuonna eniten suurista kaupungeista. Timo Jakonen LASSE VIRTANEN TURUN vierasvenesatamassa eletään vilkasta kesää. Kahvilan myynti on noussut yli 25 prosenttia ja 70 venepaikkaa on ahkerassa käytössä. Veneitä on ollut 5–10 prosenttia enemmän kuin aikaisempina kesinä. Veneilyvuorokausia, yöpymisiä, kertyy vuodessa noin 3 000, mikä tarkoittaa noin 12 000 ihmistä. – Kesä on ollut huomattavasti vilkkaampi kuin pari edellistä, kertoo vierasvenesataman ”kesäpoika” ja vähemmistöosakas Jarmo Ljungqvist. Vierassataman toimintaa kehitetään ensi kesäksi. Rantaan on tarkoitus rakentaa uusi tilavampi toimistoja ravintolarakennus. Asemakaavanmuutos on jo hyväksytty. Tavoitteena on ”venemielisten” Yacht Club -henkinen paikka. – Olemme itse hakeneet omalla kustannuksellamme rakennettavaa suurempaa rakennusta palvelemaan veneilijöitä ja kaupunkilaisia. Siihen ei mene kaupungin rahaa euroakaan. Ei ole muita hakijoita, vaan tekijä, tähdentää Ljungqvist. Kustannusarvio on noin miljoona euroa. Yhtiöön tulee isä-Ljungqvistin tilalle toinen osakas hoitamaan ravintolatoimintaa. Toimintaa on jo neljä vuotta pyörittänyt satamakapteenina Jarmon poika Toni Ljungqvist. – On jo valittuna erittäin tunnettu ravintolayrittäjä, vihjaa Ljungqvist. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa syyskuun aikana, jos rakennuslupa heltiää ajoissa. Valmista pitäisi olla ensi toukokuuksi. Veneilijät ovat myös toivoneet taideteokselle, valaanpyrstölle uutta sijaintia. Pyrstö vie kymmenkunta venepaikkaa. – Voisiko se olla maamerkkinä jo Suomen Joutsenen kohdalla Aurajokisuulla, kysyy Ljungqvist. VIERASVENESATAMA sai kritiikkiä mielipidekirjoituksessa (13.7.). Kirjoittaja kiinnitti huomiota aukioloaikoihin ja liputukseen. Ljungqvistin mukaan vierasvenesatama ei suinkaan ole aina kiinni kello 19. – Se ei pidä paikkaansa. Kahvila on auki virallisesti joka päivä kello 7.30–22. Loppupäässä tulee poikkeuksia johtuen säätilasta, ei meidän haluttomuudesta ottaa asiakkaita vastaan, sanoo Ljungqvist. – Kahtena viime vuonna olemme panneet vielä aikaisemmin kiinni. Syynä on ollut huonompi sää. Aukiolo perustuu säätilaan. Ljungqvistin mukaan toiminta on aamupainotteista. – Illalla muut lähiravintolat ovat kauemmin avoinna. Paras myyntiaikamme on kello 8–18. Se on noin kymmenen vuoden aikana todettu. Emme halua häiritä kello 20:n jälkeen lähiseudun asukkaita tai veneilijöitä, jos he haluavat olla rauhassa. – Mutta tarvittaessa ollaan avoinna vaikka kello 23:een, jos riittää asiakkaita. Ljungqvistin mukaan ainoa maa, jonka lippua ei ole toimistossa, on ollut Itävalta. – Siihen emme osanneet varautua. Kaikista Itämeren maista on liput, samoin Britanniasta, USA:sta, Ranskasta. Maita, joista väkeä käy, on parikymmentä. – Meillä ei ole velvollisuutta liputtaa eikä velvollisuutta hankkia kaikkia lippuja. Liputamme kohteliaisuussyistä. Jos joku lippu puuttuu, niin sitten se puuttuu. Liput kuuluu laskea kello 21:een mennessä, ei kello 21. Kun liput lasketaan, se merkki siitä, että toimisto sulkeutuu. Se ei ole merkki siitä, etteikö veneilijöitä palveltaisi, koska päivystys on kello 22:een. Kännykällä saa kiinni. LJUNGQVIST muistuttaa, että tehtävänä on olla vierasvenesatama, ei vierasvenekahvila. – Seinässä ei ole aukioloaikoja. Sateella aika moni ravintolalaivakin on kiinni. Toiminnassa panostetaan veneilijöiden auttamiseen. – Yksikin veneilijä valitti, ettei kone toimi. Soittoni jälkeen osat tulivat puolessa tunnissa. Kahden tunnin päästä sain viinipullon. Kone oli kunnossa. Se on se sörviisi, jota annamme. Turussa vilkas venekesä Vierasvenesatamaan uusi rakennus jo toukokuuksi, jos lupa heltiää MAJOITUSPALVELUT Forenom Oy avaa 1.syyskuuta Kakolanmäen vanhaan vankimielisairaalaan uusia design-asuntoja. Turun vankilan vangit ovat mukana toteuttamassa Kakolanmäen design-asuntojen sisustusta yhdessä Forenomin sisustussuunnittelijan kanssa. Asunnot ovat yhdistetty useammasta vanhasta sellistä. Alkuperäiset punatiiliseinät ja massiiviset betonirakenteet on yhdistetty nykyajan materiaaleihin ja kalusteisiin. Turun vankilan vangit ovat valmistaneet 37 uuteen design-asuntoon käsintehtyjä kelloja ja kylpyhuonejakkaroita. Vangit sisustavat Kakolanmäellä
3 Keskiviikko 20. heinäkuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS TURUN Urkujuhlat järjestetään 26.7.–4.8. Tuomiokirkossa ja Mikaelinkirkossa. Tänä vuonna kuullaan sovituksen juhlaa. Tuomiokirkossa konsertoivat saksalainen Gottfried Thore Drywa, joka soittaa Sibeliuksen toisen sinfonian, ja hollantilainen Erwin Wiersinga, joka peilaa urkusovitusten historiaa barokin ajasta nykyaikaan. Wiersinga soittaa omia sovituksiaan Maurice Ravelin musiikista. Sovitusten pauhu kirkoissa PALLOILUHALLIA on odoteltu Turussa vuosikymmeniä. Nyt se on vihdoin rakenteilla. Suunnitteluvaiheessa puhuttiin hallin sisäkorkeudesta, yleisökapasiteetista ja parkkipaikoista. Lattiamateriaalista ei juuri keskusteltu. Kun päätöstä tehtiin, palloiluväki ei halunnut näyttää eripuraiselta. Olisi antanut kummallisen vaikutelman, jos sisäpalloilun harrastajat olisivat keskittyneet riitelyyn, kun iso päätös oli ovella. Moni odotti, että yksityiskohdista päästään keskustelemaan, kunhan hallista saadaan ratkaisu. Näyttää siltä, että se vaihe lipsahti ohitse keskustelematta. Niin ainakin tuntuu salibandyväki kokevan. KIISTA koskee lattiaa. Uusi liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari liputtaa parketin puolesta (Aamuset 13.7.). Puulattian päälle on tarkoitus tuoda muovimattoja tarpeen mukaan. Hän pitää sitä järkevänä ratkaisuna. Täysin toista mieltä on FBC Turun toiminnanjohtaja ja liikuntalautakunnan jäsen Ville Lintunen (sd.). Hänen mielestään valinta on vanhanaikainen. Hän pelkää käyttökustannusten kasvavan, jos mattorumba jää kaupungin kontolle. Kalmari on tästäkin eri mieltä. Salibandyväki ihmettelee sitä, että lattiaa tunnutaan valittavan koripallon ehdoilla. Sillä on Turussa paljon vähemmän harrastajia kuin salibandyllä. Merkillistä on se, ettei päätökselle tunnu löytyvän isää eikä äitiä. Puulattiasta on maininta hankesuunnitelmassa ja vuokrasopimuksessa, mutta miten se sinne livahti? Rakennuttaja eli Turun Teknologiakiinteistöt Oy haluaa tiedon lattiamateriaalista elokuun aikana. Teknologiakiinteistöjen pääomistaja on Turun kaupunki, joten muutoksen tekemisen ei pitäisi olla mahdotonta, mutta mitään uutta valmistelua ei ole käynnissä. MIKÄ on oikea materiaali? Tärkeämpää on julkisen hankkeen päätöksentekoprosessi. Kuka on tehnyt päätöksen ja missä? Liikuntalautakunta ei päätä hankkeiden yksityiskohdista, vaan kiinteistöliikelaitos. Lautakunta on tilan käyttäjä ja vuokran maksaja, ei tilaaja. Lattiasta olisi ollut syytä käydä edes julkinen keskustelu. LASSE VIRTANEN Muovia vai puuta? Jos rakennuslupa heltiää, ensi keväänä Jarmo Ljungqvistin takana on jo entistä ehompi toimistoja ravintolarakennus. Asiakkaiden määrä riippuu säästä. Sateella väkeä on vähän, Ljungqvist muistuttaa. Lasse Virtanen
Keskiviikko 20. heinäkuuta 2016 AAMUSET 4
5 Keskiviikko 20. heinäkuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 20. heinäkuuta 2016 KOTIKYLÄN KASVOT Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA KÄSITYÖALOJEN yrittäjät kokoontuvat taas Luostarinmäelle esittelemään ammattejaan 23.–24. heinäkuuta. Mukana ovat peruukkimestari Pekka Helynen, kultaaja Suvi von Essen, koristeja restaurointimaalari Tiina Lahikainen, kaakelimaakari Susanna Palovaara ja kirjanpainaja Heikki Jokioinen. Tulipalossa vaurioituneen hansikkaantekijän verstas on käyttökunnossa. Verstaalla esittelee ammattiaan hansikkaantekijä Liisa Sauso. Käsityöammattilaisia Luostarinmäellä MITÄ just Islamin uskos on sellast mikä voi rohkaista terrori-iskuihin? Ja mitä noi teot yrittää viestittää? Hätää? Eivätkö osaa puhua? Vai olemmeko itse sokeita, kuuroja avunpyynnöille? Avarampaa käsitystä tarvitsen. SOFIA ON vain yksi rock, Karjurock. There can be only One! TERO MASIINA VASTAUKSEN sijasta kysymykseen kysymys. ”Haluatko ajaa huonoilla vai hyvillä teillä?” Toinen vastakysymys, ”ovatko tiet yleisesti ottaen mielestäsi hyvässä vai huonossa kunnossa?” Kysymysten asettelu toisi oikeita vastauksia, eikä siten, että kysymys johdattelee vastaamaan. ”Onko niistä liikaa haittaa?” Tuohon noin 90% vastaa, että ”on haittaa”. PIKIMIES MEILLÄ Paraisilla on myös venesatamaEi tarvitse veneilijät tulla moneksi päiväksi purjeveneellä uimarantaan ja pääsee myös venesatamasta pyörillä golfkentälle tai viinakauppaan samaa matkaa. UIMARI PARAISILTA EN tiedä saako stadissa ’’satamassa” uida tai missään muuallakaan, mutta Stadin ’’juppipariskunta’’ kun saapuu Paraisten parhaalle virkistysalueelle Bläsnäsin uimarannalle juppipurkkarilla ja kaivaa fillarit ja kolfsetit messiin ja eiku menoksi. En tiedä röyhkeämpää tapausta ja eivät ole mitään teinejä, noin 70–80-vuotiaita. Monta päivää häiritsevät paikkakunnan uimareita läsnä olollaan Paraisilla. VERONMAKSAJA EI STADISTA! Minkä käsityötaidon haluaisit osata? Arvostetaanko käden taitoja enää? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. – Onk hiukka pahas paikas? TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI HENRIIKKA FINGERBORG VISUAALINEN brändäys yleistyy koko ajan enemmän ja enemmän, jopa pieniä yrityksiä brändätään vahvasti. Brändäys auttaa erottautumaan kilpailijoista ja sen avulla yritys jää ihmisten mieleen. Turkulainen graafinen suunnittelija Annika Välimäki kertoo, että harkittu graafinen ilme on tärkeä osa yrityksen uskottavaa markkinointia. Yrityksen logo toimi pohjana jonka ympärille kaikki rakentuu, eli työ alkaa yleensä logosuunnittelusta. Välimäki työskentelee omaa nimeään kantavassa suunnittelutoimistossaan ja tekee erilaisia suunnittelutöitä yrityksille, brändeille, yksityishenkilöille ja blogeille. – Graafinen ilme, eli logo, fontit, värit ja layout on tärkeä osa yrityksen markkinointia. Parhaimmillaan graafinen ilme näkyy kaikessa yritykseen liittyvässä materiaalissa ja sitä kautta myös yrityksen markkinoinnissa. Tämä tarkoittaa sitä että nettisivuilla, lomakkeissa ja somessa käytettävät värit, fontit ja layout noudattavat kaikki yhtenäistä valittua linjaa, Välimäki täsmentää. Brändin luominen vaatii kunnollista taustatyötä. – Aluksi juttelen paljon asiakkaan kanssa. Selvitän mikä on firman, tuotteen tai yrittäjän tarina, miksi hän on alalla ja mikä hänen motivaattorinsa työssä on. Selvitän myös minkälainen on firman unelma-asiakas eli ketä tavoitellaan. VISUALIIKKAAN vaikuttavia tyyliseikkoja selvitellään usein esimerkkien kautta. Välillä kysymykset voivat huvittaa. – Kyselen paljon kysymyksiä, myös vähän hassuja kuten vaikkapa mikä kaupunki tai eläin yritys olisi ja miksi juuri se. Vastaukset ovat yllättävän paljastavia. Selvitän myös mikä on yritykselle ominainen tyyli ja “tone of voice”. Jotkut ovat rennomman ja toiset virallisemman tyylin edustajia, ja luonnollisesti kunnioitan tätä suunnitteluprosessissa. Luovan suunnittelutyön ammattilainen tekee rauhassa. Prosessi vaihtelee työtehtävän mukaan. – Pallottelen erilaisia ideoita ja hion toteutuksen pieteetillä. Yleisesti arvostan sitä, että saan jatkuvasti tehdä töitä hyvässä synergiassa hyvien tyyppien kanssa. Niin syntyvät parhaimmat tulokset. VÄLIMÄEN mielestä logo on visualiikan suunnittelussa ensimmäinen ja tärkein juttu. Logo on kaikkialla ja siihen kannattaa panostaa. – Logo on tärkeä, yksi tärkeimmistä yksittäisistä jutuista brändin rakentamisessa, mutta logo yksinään ei ole yhtä kuin brändi. Vaikka logo olisi kuinka hieno, sopimaton look sen ympärillä hukuttaa logon, hämärtää sen tarkoituksen tai sanoman ja antaa kenties sekavan vaikutelman. Hyvässä logossa on kolme ominaisuutta; omaleimainen, pelkistetty ja helppolukuinen. Parhaiten aikaa kestävät pelkistetyt ja abstraktit logot. – Logotrendi on tällä hetkellä pelkistettyä, modernia, usein yksiväristä, oivaltavaa ja jopa leikkisää. Persoonallisuus, siisteys ja yhtenäisyys on tärkein asia brändissä. Less is more – eli turhat koukerot ja monimutkaisuudet suosittelisin jättämään vähemmälle, sillä tämä vaikuttaa ulkoasuun ja käyttökokemukseen positiivisesti. Tärkeintä on brändi Brändäys on osa uskottavaa markkinointia – Kun olennainen on siististi esillä, silmä löytää sen helposti, Annika Välimäki tiivistää. Henriikka Fingerborg ILKKA LAPPI JALKAPALLO on kova juttu 6-vuotiaalle Milo Jaatiselle ja 5-vuotiaalle Joonas Bergströmille. MILO: Me pelataan tosi paljon jalkapalloa yhdessä. JOONAS: Melkein heti, kun keväällä lumi sulaa aletaan pelata. M: Talvellakin sitä voisi pelata sisällä, mutta me pelataan kyllä aina ulkona. J: Jalkapallo on kyllä paras peli mitä on. Kyllä minä olen muitakin pallopelejä pelannut, mutta ei ne ole niin hyviä. M: Jalkapallossa parasta on maalien tekeminen. Mä oonkin melkein aina hyökkääjä. Kun tekee maaleja, voi tuulettaa kovaa. J: Olisi kyllä siistiä, jos jalkapalloa voisi pelata isonakin. M: Joo. Niin kuin ammatiksi. J: Kyllähän sitä muuten voikin pelata. Mutta jos haluaa olla ammattilainen, pitää olla tosi tosi hyvä. M: Mutta kyllä meistä voi tulla niin hyviä. Pitää vaan pelata paljon, että kehitytään niin hyviksi. J: Jossain ulkomailla olisi kyllä siistiä pelata. Siellä on isoja stadioneita. M: Niille mahtuu hirveästi ihmisiä. Ja ne ihmiset laulaa koko ajan. J: Suomessa stadionit on paljon pienempiä. M: Mutta kyllä ihmiset Suomessakin laulaa ja kannustaa. J: Jos peli menee hyvin. Jos ei mene, ollaan ihan hiljaa. Tulevaisuuden futarit Kimmo Jaramo
7 Keskiviikko 20. heinäkuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 20. heinäkuuta 2016 VAATIMATTOMAKSI tavoitteekseen Euroopan ykköspromootioksi kipuamisen ilmoittanut lokakuussa ensimmäisen otteluiltansa järjestävä vapaaotteluorganisaatio Euro FC on kiinnittänyt turkulaisen Juho Valamaan sopimusottelijakseen kolmen ottelun sopimuksella. Kuusi edellistä otteluaan voittaneen Valamaan lisäksi Euro FC kiinnitti jo aiemmin sopimusottelijakseen turkulaisista häkkiin tauon jälkeen palaavan Tom Niinimäen. Myös Valamaa EuroFC:n riveihin PERJANTAI-ILTANA helpotuksen huokaus kuului ainakin Kaarinaan saakka, kun TPS jalkapallon joukkorahoituksen onnistuminen varmistui. Jos 300 000 euroa ei olisi saatu kasaan, olisi se tiennyt TPS:n miesten edustuksen taipaleen päättymistä jalkapallon Ykkösessä. Onnistuneen joukkorahoituksen potti menee kaikkinensa tämän kauden kuluihin ja toiminnan vakauttamiseen. Kuten Palloseurankin leirissä tunnutaan hyvin tiedostavan, toistamiseen TPS ei voi olla käsi ojossa. FC TPS Turku Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jouko Peräaho (kuvassa) lanseerasi alkuviikosta kolmen v:n strategian. Yhtenä osana strategiaan kuuluu paluu Kupittaan jalkapallostadionille. Lähtökohdat TPS:n paluulle Kupittaalle pitäisi olla aiempaa otollisemmat. Sekä Interin että TPS:n pelaaminen olisi etu kummallekin turkulaiselle isolle jalkapallo-organisaatiolle. Myös stadionyhtiön näkövinkkelissä luulisi olevan kiinnostusta saada TPS jälleen tuomaan ropoja stadionille. Interin alavireisyys näkynee väistämättä myös stadionin tuloksessa. On vaikea keksiä, kuka siinä häviäisi, jos stadionilla olisi nykyistä enemmän tapahtumia. Jälleen kerran turkulaisessa urheilussa olisi hyvä aika luopua vanhoista poteroista ja tehdä hiukan enemmän yhteistyötä. ILKKA LAPPI Yhteistyön aika Kuinka korkealle TPS:n naisten potku tällä kaudella riittää? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI TPS:N taival Naisten Liigassa on ollut positiivinen. Hieman nihkeän alun jälkeen Palloseura runnoi kahdeksan ottelua ilman tappiota ja nousi sarjan kärkikahinoihin. Vaikka edellisellä kierroksella HJK ottikin suurinumeroisen voiton, katsoo päävalmentaja Sami Haltia luottavaisena loppukautta kohti. – Pelaamisemme taso on kehittynyt selvästi viime kaudesta ja kauden aikanakin. Hyvän pelaamisen jaksot ovat entistä pidempiä ja onnistumiset ovat myös ruokkineet joukkuetta. HJK-pelissäkin alku oli varsin hyvää pelaamista, vaikka sovittujen asioiden tekeminen loppuikin HJK:n 3–2-maalin jälkeen, Haltia arvioi. TPS on tasaisessa sarjassa toisena, kun varsinaista sarjaa on jäljellä viisi kierrosta. TPS ja Palloseuraa seuraavat kuusi joukkuetta ovat muutaman pisteen sisällä. Vain PK-35 on karussa muilta joukkueilta. – PK:ta vastaan ollaan pelattu vastustajan mukaan ja koitettu ottaa heidän vahvuutensa huomioon, mutta muuten olemme keskittyneet oman pelin rakenteeseen. Valmistautumisessa ollaan paneuduttu erityisesti siihen, että olemme myös yksilötasolla hereillä joka pelissä. ENNEN ensi lauantain kotiottelua Honkaa vastaan TPS:lla on alla kaksi peräkkäistä tappiota. Palloseuran onkin syytä palata nopeasti voittokantaan, jotta paikka kuuden joukkueen ylemmässä loppusarjassa varmistuu. – Ylemmässä loppusarjassa pelataan vain viisi peliä ja kaikki runkosarjan aikana saadut pisteet säilyvät ylempään loppusarjaan, joten jokaisella pelillä on todellakin merkitystä. – Hyvällä pelillämme voimme tällä kaudella voittaa käytännössä mikä joukkue tahansa. PK:n voittaminen vaatii loistavaa onnistumista, mutta sekin on mahdollinen, kuten kesäkuinen 3–1-voitto osoittaa, Haltia arvioi. Lähiviikkoina TPS:lla on edessään tärkeitä kamppailuja useammalla rintamalla. Liigan puolella vastaan tulevat muun muassa tiukasti samoista sijoista TPS:n kanssa taistelevat Honka ja Ilves. Lisäksi edessä on vieraspelireissu Ouluun, jonka jälkeen TPS pelaa Suomen cupin finaalipaikasta Naisten Liigaa ylivoimaisesti johtavan PK-35:n kanssa. Oulusta TPS kotiutuu sunnuntaina 31. heinäkuuta ja jo tiistaina on edessä cupin peli. – Tämä on ensimmäinen kerta, kun ollaan cupissa neljän parhaan joukossa. Emme ole arvottaneet cupia tai liigaa toista arvokkaammaksi. OMAT haasteensa TPS:n loppukauteen tuo se, että elokuussa TPS menettää kolme pelaajaansa Pohjois-Amerikkaan, kun maalivahti Roosa Hurmerinta sekä keskikenttäpelaajat Sini Laaksonen ja Emma Santamäki lähtevät Atlantin taakse. – Varsinkin keskikentälle pitää löytää omista junioreista uusia vastuunkantajia, kun Sini ja Emma lähtevät. Onneksi joukkueen terveystilanne on hyvä, Haltia pohtii. Kova halu menestyä TPS:n naiset taistelevat menestyksestä sekä liigassa että cupissa TPS:n naisten jalkapallojoukkue on asettanut tavoitteekseen mitaleista taistelemisen. Suomen cupissakin TPS on edennyt jo neljän joukkoon, mutta Sini Laaksonen matkaa syksyllä Pohjois-Amerikkaan. Jori Liimatainen
9 Keskiviikko 20. heinäkuuta 2016 AAMUSET
10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 20. heinäkuuta 2016 KANSAINVÄLISET Suurmarkkinat ovat jälleen Turussa keskiviikosta sunnuntaihin 20.–24. heinäkuuta. Kansainvälisillä Suurmarkkinoilla keskeinen idea on tuoda eri maiden ja maakuntien erikoistuotteet näyttävästi esille niin, että niitä esittelemässä ja myymässä ovat niiden valmistajat tai tuottajat. Markkinat ovat Vanhalla Suurtorilla ja Läntisellä Rantakadulla molemmilla puolilla jokea. Makuja maailmalta EHKÄISEVÄ päihdetyö EHYT ry on kartoittanut kyselytutkimuksen avulla sitä, kuinka yleistä pelaaminen on ikäihmisten keskuudessa. EHYT:n mukaan ikääntyneistä eniten rahapelejä Suomessa pelaavat 64–69-vuotiaat miehet. Eläkeläisten rahapelaaminen on lisääntynyt, ja myös iäkkäiden peliongelma on kasvussa. 64–69-vuotiaista miehistä 70 prosenttia kertoo pelaavansa lottopelejä vähintään kerran kuussa, 70–74-vuotiasta miehistä 63 prosenttia. Muitakin arpapelejä eläkeläismiehet pelaavat muita iäkkäitä innokkaammin. Miehet pelaavat naisia enemmän rahapelejä kaikissa ikäluokissa. Ikääntyneiden miesten ja naisten pelaamisessakin ero näkyy: 64–74-vuotiaista naisista vain noin puolet pelaa lottopelejä vähintään kerran kuussa. Ikämiehet pelaavat Vietätkö lomaasi mielummin touhukkaana vai joutilaana? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA TURKULAISELLA Anne Tammella on takanaan pitkä ura yrittäjänä. Hän kouluttautui nuorena kampaajaksi ja perusti oman toiminimen 20-vuotiaana. Jo pienenä lapsena hän viihtyi kummitätinsä kampaamossa, jossa hän lakaisi lattioita ja teki muita askareita. Tammi menestyi työssään. Hän on pyörittänyt kampaamoja sekä Turussa että Säkylässä. Ajan oloon Tammi alkoi kärsiä monenlaisista oireista. Lopulta hän ymmärsi kehonsa reagoivan kampaamossa käytettäviin kemikaaleihin, joille hän oli altistunut lapsesta asti. Oireet muuttuivat yhä vakavammiksi. Tammi oli jatkuvasti väsynyt, ääni oli käheä ja iho kutisi. Hän sairastui toistuvasti poskiontelotulehdukseen ja söi peräkkäin monta antibioottikuuria. Oireita alettiin tutkia Tyksissä. Lopulta edessä oli pitkä sairausloma, jonka aikana kiireisen yrittäjän elämä muuttui täysin. KEMIKAALEILLE herkistymisen myötä Tammi alkoi saada oireita myös esimerkiksi katuja eläinpölystä, homeesta ja hajusteista. Hänelle määrättiin vahvoja allergialääkkeitä, Tärkeintä on hengittää Kemikaaliyliherkkyys mullisti Anne Tammen elämän Vaikka viime vuodet ovat olleet vaikeita, Anne Tammi näkee tilanteessaan myös hyvää. Elämä opettaa kiitollisuutta ja nöyryyttä. Opin, että hengittäminen on työntekoakin tärkeämpää. Merja Kajala astmalääkkeitä ja keuhkoputkia avaavia lääkkeitä. Aiemmin aktiivista elämää viettänyt nainen muuttui sairauslomalla erakoksi. Koska ulkona liikkuminen altisti oireille ja vaati runsasta lääkitystä, hän jäi pitkiksi ajoiksi kotiinsa. – Lääkärini huolestui minusta. Hän sanoi, ettei kenenkään pää kestä pitkää eristäytymistä. Hän kehotti minua elämään mahdollisimman normaalia elämää, ottamaan lääkkeitä ja menemään ulos. Tammi kertoo saavansa pelottavia kohtauksia, joissa kurkunpää turpoaa. Kohtaukset säikäyttävät sekä hänet itsensä että läheiset ihmiset. – Yskin ja vesi juoksee silmistä. Välillä myös verenpaineeni laskee hurjan matalaksi, mikä aiheuttaa kauhean olon. TAVALLISESSA kampaamossa työskentely ei ole enää vaihtoehto Tammelle. Miltei vuoden pituisen sairausloman lopussa lääkärit ehdottivat 49-vuotiaalle naiselle eläkkeelle jäämistä. – Tuntui, että jos työ päättyy, kaikki loppuu siihen. Lääkärit kyselivät, eikö minulla ole harrastuksia, joihin voisin keskittyä. Ei yrittäjällä ole harrastuksia. Itse haluan tehdä töitä niin kauan kuin pystyn. Osaan leikata hiuksia, siinä olen hyvä ja siitä tykkään. En tiedä, mitä muuta voisin tehdä. Sitkeä nainen alkoi miettiä vaihtoehtojaan. Tammen unelmana on kouluttautua ekokampaajaksi, jolloin hän voisi jatkaa työtään altistumatta kemikaaleille. PSYKOLOGI ja psykoterapeutti Minna Martinin teos Hengitys virtaa (Kirjapaja) keskittyy hengitykseen hyvinvoinnin lähteenä. Kirjasta selviää, miten tasapainoinen ja epätasapainoinen hengitys eroavat toisistaan ja miten oman hengityksensä ja vointinsa tilaa voi oppia tunnistamaan ja kuuntelemaan. Kirjassa on runsaasti helposti toteutettavia harjoituksia, joiden avulla voi tutustua omaan hengitykseensä ja parantaa omaa hyvinvointiaan. Hengityksen voimaa t ä Ki j t l
11 Keskiviikko 20. heinäkuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 20. heinäkuuta 2016 AAMUSET 12
13 Keskiviikko 20. heinäkuuta 2016 AAMUSET Naantali ILKKA LAPPI NAANTALIN on tullut tutuksi taidekauppias Matti Mollbergille viimeisen vajaan 15 vuoden aikana. Kesä on tuonut Mollbergin myymään taidetta jo 14 kesänä peräkkäin. – Naantali ja Turun seutu on ollut minulle hyvää aluetta. Taidetta menee tasaista tahtia ja minulla on täällä paljon kanta-asiakkaita, jotka tulevat kaupoille vuodesta toiseen, Mollberg sanoo. Mollbergilla on Naantalin taidemyyntinäyttelyssä esillä runsaat 350 teosta noin 30 eri suomalaistaiteilijalta. Mollbergin kokoelmissa on teoksia muun muassa Juhani Palmulta, Onni Ojalta ja Olli Joelta. Naantalissa esillä olevien töiden lisäksi Mollberg laskee, että hänellä on Hämeenlinnassa runsaat pari sataa taulua. – Kun täältä tauluja myyn, haen täydennystä Hämeenlinnasta. Naantalissa minulla on erinomainen paikka näyttelylle, joten haluan pitää seinät täynnä, Mollberg toteaa. AIKANAAN oikeustieteelliseen pyrkinyt Mollberg päätyi taidealalle veren vetämänä. – Isäni oli taiteilija ja hän menestyi kohtuullisen hyvin. Itselläni oli sen verran kauppiaan luonnetta, että ajattelin pärjääväni alalla. En ole mikään tyypillinen hiljainen hämäläinen, Mollberg nauraa. 45 vuotta alalla ollut Mollberg on nähnyt taidebisneksen monet nousut ja laskut. Vuosien varrella Mollberg on pitänyt lukemattomia näyttelyitä eri puolilla Suomea. – Aikanaan tuli ajeltua paljon ympäri maata. Silloin pidin yhden päivän näyttelyitä. Ajoin aamulla kaupunkiin, ripustin työt, pidin näyttelyä ja illalla ajoin kotiin. Naantalissa on siinä mielessä helpompaa, kun näyttely on esillä melkein kaksi kuukautta. – Vaikka periaatteessa olenkin eläkkeellä, rakkaus kaupantekoon ja taiteeseen ovat pitäneet aktiivisena. PITKÄN uran aikana alan virtaukset ovat tulleet tutuiksi. – 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa olivat kiireisimmät vuodet. Silloin taidetta ostettiin todella paljon. Nykyään vakiintunut asiakaskunta auttaa siinä, että tauluja menee tasaiseen tahtiin, mutta yleinen taloustilanne näkyy alalla. Taidehankinnoista on helppo nipistää, jos on taloudellisesti tiukemmat ajat. Tällä hetkellä taideteokset myös periytyvät paljon vanhemmalta sukupolvelta nuoremmalle, Mollberg kuvailee. – Nykyään hankin sellaista taidetta, mistä olen vuosien saatossa oppinut tietämään, että sillä on kysyntää. Kärjistäen voisi sanoa, että nuorempi ostajakunta hakee modernimpaa taidetta ja vanhemmat ostajat hakevat traditionalisempaa kotimaista taidetta. Mutta lopulta makuja on yhtä monta kuin on taideharrastajaakin, hän jatkaa. Matti Mollbergin taidemyyntinäyttely esillä Naantalissa Maariankatu 2:ssa 15. elokuuta saakka. Kaupantekoa ja taidetta Matti Mollberg on tuttu näky Naantalin kesässä Matti Mollbergin taidemyyntinäyttelyt ovat kiinnostaneet vuosien varrella myös isokenkäisiä. Mollbergin kokoelmaan ovat tutustuneet muun muassa Ruotsin kuninkaalliset ja useampi suomalaispresidentti. Ilkka Lappi
14 A A M U S E T MAKU & NAUTINTO Keskiviikko 20. heinäkuuta 2016 MAITO ja terveys ry:n mukaan juuston kulutus on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Viime vuonna juuston kulutus läheni 27 kiloa henkeä kohti vuodessa, mikä on lähes kaksi kiloa enemmän kuin viime vuonna. Vuonna 2010 juustoa keskivertosuomalainen käytti juustoa runsaan 19 kiloa vuodessa ja vuosituhannen vaihteessa reilun 16 kiloa. Kasvusta osa on viime vuosina johtunut maustamattoman rahkan ja raejuuston kulutuksen kasvusta. Maidon kulutus kasvaa JOS kesäkaljoittelu, mökkimaistelu ja terassitissuttelu tuntuu lähteneen lapasesta, tässä yksi syy lisää painaa jarrua: runsas alkoholinkäyttö nostaa verenpainetta ja altistaa aivoverenkiertohäiriöille. Kohonnut verenpaine aiheuttaa valtaosan aivoverenvuodoista ja on tärkeä aivoinfarktien riskitekijä. Verenpainetta nostavia tekijöitä on liuta ylipainosta suolaan ja stressiin. Viinan osuutta suomalaiseen verenpainetautiepidemiaan ei aina välitetä muistaa. Aivoliiton Yksi elämäterveystalkoiden verenpainekyselyssä vain kahdeksan prosenttia vastaajista mainitsi alkoholin vähentämisen paineen alentamiskeinoksi. Kesäjano käy aivojen päälle Mistä ravintolasta saa Turun parhaan annoksen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENRIIKKA FINGERBORG ITÄMAISEEN tyyliin maustettu salaatti saa pähkinäisen makean vivahteensa seesamiöljystä. Seesamiöljy on seesamisiemenistä saatava kasviöljy, jolla on raaka-aineensa erityinen tuoksu ja maku. Seesamiöljyä käytetään usein kaakkoisaasialaisessa keittiössä korostamaan makuja. Japanissa sitä käytetään tempuran valmistukseen. Kylmäpuristettu seesamiöljy on lähes väritöntä, sillä se valmistetaan kypsentämättömistä siemenistä. Muilla tavoilla valmistetuissa seesamiöljyissä on eroja. Aasialaistyyppinen öljy saa tumman värinsä ja arominsa kuorittujen siementen paahtamisesta. Sitä käytetään yleisesti kiinalaisessa ja korealaisessa keittiössä, tyypillisesti kypsytyksen loppuvaiheessa korostamaan makua, mutta ei kypsyttämisen välineenä. Intialaistyyppinen on kullankeltaista ja kiinalainen on yleensä tumman ruskeaa. Seesamiöljyllä on myös lääkinnällistä käyttöä: puhdistettu seesamiöljy kosteuttaa hyvin kuivia nenän limakalvoja. Seesamiöljy tunnettiin jo Assyriassa, jossa sitä käytettiin niin ruoanlaittoon kuin ulkoisena ja sisäisesti nautittuna lääkkeenä. Rouskuvaa salaattia Itämaisesti maustettu salaatti kelpaa grilliruoan kaveriksi Henriikka Fingerborg Tästä itämaiseen tyyliin valmistetusta salaatista syö neljä – tai herkuttelee kunnolla kaksi ihmistä. Mukavasti rouskuva salaatti on yhtä aikaa makea, kirpeän raikas ja pähkinäinen. Kastike 2rkl fariinisokeria 2rkl valkoviinietikkaa 1rkl soijaa 2rkl seesamiöljyä 1 valkosipulinkynsi 4cm pala inkivääriä puolikas lime Salaatti Puolikas kurkku 2 porkkanaa 1/4 varhaiskaalia nippu korianteria Valmista kastike pilkkomalla valkosipulinkynsi pieneksi ja raastamalla inkivääri pieniksi paloiksi. Laita inkivääri ja valkosipuli kulhoon. Kaada päälle valkoviinietikka, soija, seesamiöljy ja fariinisokeri. Purista joukkoon vähän limeä. Sekoita ja maista. Lisää aineksia maun mukaan. Kastike saa olla hieman kirpeää. Sheivaa juustohöylällä kurkusta ja porkkanoista siivuja. Pilko kaali suikaleiksi. Kaada kastike vihanneksien päälle ja nostele salaattia, jotta kastiketta menee joka paikkaan. Leikkaa päälle runsaasti korianteria ja tarjoile lihan, kanan tai vaikka ribsien kanssa! MARJOJEN kulutusbuumi on lisännyt tuoreina myytävien marjojen kysyntää. Kuluttajat arvostavat entistä enemmän marjan ulkonäköä, kokoa ja laatua. Luonnonvarakeskus selvittää, onnistuuko täydellisen herukkatertun tuottaminen viininviljelystä tutuin opein. Harva kuluttaja ostaa marjoja enää ämpäreittäin mehustettavaksi, vaan yhä useampi haluaa tuoremarjaa. Luken Piikkiön toimipaikassa Kaarinassa tutkitaan, miten näyttävää ja laadukasta punaja valkoherukkaa voidaan tuottaa uudenlaisella, viiniköynnösten viljelyssä käytetyllä kasvatustavalla. Herukoille menetelmää on alettu jo käyttää muun muassa Hollannissa. Terttuherukka kuin viiniköynnös
15 Keskiviikko 20. heinäkuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 20. heinäkuuta 2016 AAMUSET 16
17 Keskiviikko 20. heinäkuuta 2016 AAMUSET
18 A A M U S E T Keskiviikko 20. heinäkuuta 2016 Paljonko vietät aikaa mökillä? Kuinka varusteltu mökin pitää olla? ELOKUUSSA avautuu lähes 500 puutarhaporttia. Ennätysmäärä puutarhoja on ilmoittautunut mukaan valtakunnalliseen Avoimet puutarhat -tapahtumaan, joka järjestetään jo viidennen kerran elokuisena sunnuntaina 7. elokuuta kello 12–18. Mukana on erilaisia vierailukohteita ympäri Suomea. Kohteisiin voi tutustua ennakkoon sivuilla www. avoimetpuutarhat.fi. Avoimet puutarhat yllättää PIHAN puuttuvat sähköistykset on kätevintä asennuttaa kesällä. Olosuhteet ovat parhaimmat, kun maa on pehmeää ja on aikaa avustaa kaivutöissä. Sähköistys on valmiina, kun syksyn pimeys ja sateet taas koittavat. Kesäisiä sähkötöitä kotipihalla ovat esimerkiksi pihavalojen ja autopistokepaikkojen asennus. Mökillä maakaapelin kaivaminen grillikatokselle, rantasaunalle tai laiturinkupeeseen tarjoaa mahdollisuuden jatkaa loppuja sähköasennuksia syksyllä tai talvella. Sähköistä piha pehmeään aikaan Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. KOTI & RAKENTAMINEN MARIANNE ROVIO VANHOISTA ikkunoista ja kierrätetyistä jämälaudoista voi rakentaa oman kasvihuoneen kätevästi. Materiaalia voi kerätä hiljalleen purkutyömailta, ja kasvihuoneen voi suunnitella oman mielensä mukaisesti. Vanha ovi, ikkunat, laudat ja tiilenpalat soveltuvat rakentamiseen. Vanhojen purkutalojen rakennusmateriaaleja voi etsiä myös netistä ja kirpputoreilta. Kasvihuonetta rakentaessa on hyvä huomioida riittävä valoisuus, tuulensuojaisa paikka ja se, että vettä ei tarvitse kantaa kaukaa. Jos kasvihuone rakennetaan paikalle, missä kovat helteet osuvat siihen päivän kuumimpaan aikaan, kannattaa viereen kasvattaa muita koristekasveja, kuten auringonkukkia luomaan varjoa. Ennen kasvihuoneen rakentamista tulee tarkistaa myös mahdollinen rakennusluvan tarve. Ensimmäiseksi kannattaa suunnitella kasvihuoneen mitat. Nykyisin monet kasvihuoneet toimivat myös huvimajoina, joten kasvihuonetta mitoittaessa voi huomioida kasvatuspenkkien lisäksi mahdollisen tilan pienelle pöydälle ja tuoleille, jossa voi juoda aamukahvit tai lounastaa. Katon astekulma kannattaa suunnitella riittävän teräväksi, jotta lumet tippuvat sieltä alas. KASVIHUONEEN pohjamaasta tulee kaivaa lapiolla tai kaivinkoneella maa-aines pois. Kasvihuoneen alla tulee olla noin puolenmetrin paksuinen sorapatja. Sorapohja tulee mitoittaa hieman isommaksi kuin varsinainen kasvihuoneen piirros ja pinnan tulee olla tasainen. Routasuojaksi soran päälle tulee asettaa paksu suodatinkangas ja sen jälkeen muurata perustus käyttämällä esimerkiksi kevytsoraharkkoja. Ikkunoista tulee raapia vanhat maalit pois. Jos kasvihuoneeseen käytetyt ikkunat ovat kaikki samankokoisia, rakentaminen on luonnollisesti helpompaa. Kevytsoraharkkojen päälle asennetaan vahva ja tukeva puukehikko, jonka päälle rakennetaan kasvihuoneen puurakenteet. Kasvihuoneen alarunko tulee ruuvata tai kiinnittää tiukasti kevytsoraharkon päällä olevaan puukehikkoon. Valmista seinäelementit, joissa on ikkunoille sopivat aukot. Päätyseinät kannattaa laittaa pystyyn ensimmäisenä. Ne kannattaa rakentaa maassa ja nostaa valmiina pystyyn. Tukipuut voidaan kiinnittää toisiinsa esimerkiksi kulmaraudoilla tai ruuveilla. RUUVAA ikkunat aukkoihin ja peitä saumat laudoilla. Valmista kattotuolit ja mieti myös mihin laittaa tuuletusikkunat. Paneloi päätykolmiot. Maalaa maalaamattomat puuosat. Lattian voi laatoittaa esimerkiksi kivilaatoilla. Seuraavaksi voi alkaa suunnittelemaan kasvatuspenkkejä ja kasvivalikoimaa sekä pohtia miten sisustaa kasvihuoneesta omannäköinen kahvittelupaikka. Kasvihuoneeseen voi ripustaa myös roikkumaan kasveja. Jämälautaa ja vanhoja ikkunoita Kasvihuoneen voi kyhätä purkumateriaaleista Kasvihuoneen voi tehdä vanhoista ikkunoista. Marttiina Sairanen SUOMALAISEN Työn Liiton tutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta vietti vähintään yhden vuorokauden mökillä viime vuoden aikana. Keskimäärin vuoteen mahtui 17 mökkivuorokautta. Eniten niitä oli Helsinki– Uusimaa-suuralueella asuvilla. Noin kolmannes suomalaisista mökkeilee lähinnä vain kesäkuukausina ja eniten mökillä viihtyivät yli 65-vuotiaat. Neljännes mökkeilijöistä uskoo kuitenkin lisäävänsä mökillä vietettyä aikaa. Nuorten mökillä vietetty aika korostui kesäkuukausina ja vanhemmat mökkeilijät puolestaan viihtyvät mökillä aina keväästä syksyyn asti. Osa mökillä koko loman
19 Keskiviikko 20. heinäkuuta 2016 AAMUSET Koti&rakentaminen
Keskiviikko 20. heinäkuuta 2016 AAMUSET 20 Koti&rakentaminen HENRIIKKA FINGERBORG KESÄKAUSI on hyvää aikaa katon huoltoon. Kun kattoa pesee ja huoltaa oikein, voi sen käyttöikää pidentää huomattavasti. Näin saadaan katolle huomattavasti lisää elinikää ja säästytään myös kalliilta remontilta. Pesun tarve vaihtelee asuntokohtaisesti. Vaikuttavia asioita on esimerkiksi se kuinka paljon kasvustoa, kuten puita ja etenkin havupuita sijaitsee talon lähellä. Jos talo sijaitsee kaupungin keskustan vilkkaan liikenteen lähellä, vaikuttavat saasteet huoltotiheyteen. Pesua suositellaan kaikille kattotyypeille. Tiilikatto olisi hyvä pestä kymmenen vuoden välein, peltikatto pestä ja maalata 10–15 vuoden välein. Tiilikatto vaatii joskus pesun jälkeen myös pinnoituksen, peltikatto taas maalauksen. Huopakatto voidaan kuivapestä tai märkäpestä – jonka jälkeen se vaatii aina pinnoituksen. L-S Mittasaneeraus Oy:n työmaapäällikkö Teemu Nieminen kertoo, että huoltotarpeeseen on selkeitä merkkejä jotka voivat jäädä huomioimatta. – Merkki on esimerkiksi se, että katto on alkanut tummumaan tai sinne on alkanut kerääntymään sammalta. Peltikatosta alkaa maali hilseilemään, Nieminen täsmentää. PESEMÄTTÄ jääneessä tiilikatossa alkaa kasvamaan sammalrihmastoa. Sammalrihmasto tunkeutuu tiilen sisään huokosiin, jolloin talviaikaan se sulaa ja jäätyy vuorotellen. Laajeneminen hajottaa tiilen rakenteen. Pesemättömät peltikatot, joiden maali hilseilee alkavat taas ruostumaan. Katon voi omien kykyjensä mukaan pestä myös itse kunhan varusteet, etenkin turvavarusteet, kuten valjaat ovat kunnossa. Jos katon haluaa puhtaaksi, on Niemisen mukaan noudatettava tiettyjä ohjeita. – Jos katon haluaa oikeasti puhtaaksi, ei ainoastaan silmämääräisesti, tulisi katto pestä kuumalla vedellä. Veden tulee olla 60–80 asteista. Kuumapainepesurilla ruiskutettava kuuma vesi on ainoa tapa saada lika, kuten sammal, itiöt, rasva ja noki katolta pois. – Moni asiakas kysyykin, että miksi juuri kuumalla vedellä. Yksinkertaisena esimerkkinä voisi käyttää vaikka astianpesua käsin: kylmällä vedellä ja pesuaineella rasva ei lautasesta häviä. Kun katon pesee kylmällä vedellä, saattaa se hetken vaikuttaa puhtaalta, mutta sammal lähtee kasvamaan ja leviämään todella nopeasti uudelleen. KUUMAPAINEEN etu on myös se ettei pesurissa tarvitse käyttää kovinkaan suuria paineita, sillä kuuma vesi hoitaa lian pois. Liian kovilla paineilla pestäessä tiilen pinta hajoaa ja se on entistä valmiimpi vastaanottamaan kaikenlaista likaa sisäänsä. Kylmällä vedellä ja kovalla paineella pestäessä on aina tärkeä pinnoittaa tiili uudelleen. Lisäksi katolle olisi hyvä laittaa sammaleen kasvua estävä aine. Katon pesussa on myös hyvä muistaa kunnollinen suojaus. – Talon julkisivu ja pihakasvusto on syytä suojata. Talojen pinnoille tulee helposti likaisia valumajälkiä. Pesun aikana katolta poistuva sammal on erittäin vaikea poistaa sepelistä tai pihaistutuksista, hakkeesta – puhumattakaan syötävistä hyötykasveista. Katto kuosiin Oikeanlainen huolto säästää kalliilta remontilta Jami Lehtonen ja Jukka Leppänen katonhuoltotoimenpiteissä. Henriikka Fingerborg
21 Keskiviikko 20. heinäkuuta 2016 AAMUSET Koti&rakentaminen
Keskiviikko 20. heinäkuuta 2016 AAMUSET 22 Koti&rakentaminen TIINA PITKÄNEN IHMISTEN ja palvelujen keskittyessä taajamiin vehreän kasvillisuuden merkitys korostuu. Kasvillisuuden lisäämistä kaupungeissa puoltavat hyvinvointija estetiikkaseikkojen lisäksi ympäristöä suojelevat sekä terveydelliset ja toiminnalliset tekijät. Viherkatto on vaihtoehto usein käytetyille tiili-, peltija huopakatoille. Viherkattojen ja -kansien suosio on kasvanut viime vuosina. Niiden avulla voidaan tuoda vehreyttä ja luontoa kaupunkimaisemaan. Turussa viherkattoja näkee katukuvassa toistaiseksi vähän. Viherkatolla tarkoitetaan erityistä kattorakennetta, jossa päällimmäisenä on kasvillisuus eli viherkerros. Se muodostuu useista kerroksista, joiden avulla varmistetaan katon vesitiiviys, juurisuojaus ja salaojitus ja jotka toimivat kasvualustana. Viherkattojen kasvualustoissa voidaan hyödyntää paikallista pintamaata tai keinotekoisia, usein kierrätyspohjaisia aineksia. Kasvualusta valitaan kattotyypin, kasvillisuuden ja rakenteen mukaan viherkatolle sopivaksi. Luonnonmukaisilla katolla on pitkät perinteet ympäri maailmaa. Suomessa on käytetty turvekattoa saunojen ja navettojen katteena. Viherkattojen ansiosta rakennusten lämmönja vedeneristystä voitiin parantaa. Pohjoisella pallonpuoliskolla juuri turvekatoista oli hyötyä talvipakkasilla, kun taas etelässä kattojen kasvipeite toi kaivattua viileyttä. VIHERKATTO on huomattavan energiatehokas kattorakenne. Sen sisältämät materiaalit ja runsaiden sadevesien vaatima kantavuus saattavat nostaa rakennuksen kustannuksia lyhyellä aikavälillä. Pidemmällä tähtäimellä säästöä kuitenkin syntyy, sillä viherkatot pidentävät katon rakenteiden kestoikää vähintään 20 vuodella. Ne suojaavat rakenteita muun muassa ultraviolettisäteilyltä ja voimakkailta lämpötilan vaihteluilta. Nopean kaupungistumin on tarkoittanut asfaltin lisääntymistä. Vettä läpäisemätöntä pintaa on kaupungeissa yhä enemmän. Hulevettä eli sateiden ja lumien sulamisen seurauksena syntyvää vettä on vaikeampi poistaa rakennetuilta alueilta. Viherkatot auttavat hulevesien hallinnassa ja estävät tulvapiikkien syntyä, sillä kasvualusta ja viherkerros imevät ja haihduttavat vettä sekä hidastavat veden pääsyä viemäreihin. Viherkatot hillitsevät lisäksi kaupungeille tyypillisiä meluhaittoja, koska kasvillisuus vähentää kaikumista. ERILAISIA viherkattotyyppejä on neljä: maksaruohokatto, niitty/ketokatto, heinäkatto ja kattopuutarha. Viherkatot soveltuvat monenlaisiin rakennuksiin. Niin omakotitalot, piharakennukset, mökit kuin julkiset rakennuksetkin voivat saada elävän kasvipinnan koristamaan kattoaan. Viherkaton toteuttaminen tulee huomioida jo rakennuksen suunnittelun alkuvaiheessa, koska rakenteiden kantavuus ja katon kaltevuus asettavat haasteensa. Kuten muutkin kattotyypit, myös viherkatto vaatii säännöllistä huoltoa. Ylimääräisen veden on päästävä poistumaan katolta esteettä, ja kasvillisuutta hoitaa poistamalla rikkakasvit ja katolle kertyvät lehdet ja neulaset. Valittu viherkattotyyppi vaikuttaa tarvittavan hoidon määrään. Kattopuutarha vaatii enemmän huoltoa kuin luonnonmukaisemmat kattotyypit. Viherkattoja voidaan käyttää erilaisiin tarkoituksiin kuten työpaikkojen taukotiloina, koulujen oppimisympäristöinä tai rentoina oleskelutiloina. Viherkatoissa viehättääkin niiden monipuolisuus: Ne tarjoavat jokaiselle jotakin. Juttuun on haastateltu tuoteryhmäpäällikkö Jaana Valjusta Nordic Waterproofing Oy:stä. Lähteenä on käytetty lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen julkaisua Kaupunkiniityt – Elinvoimaa elävästä perinnöstä. Vehreyttä yläilmoissa Viherkatto tuo vihreyttä kaupunkimaisemaan Biolanin pääkonttorin pihapuiston grillikatoksessa viherkatto. Jorma Pihlava
23 Keskiviikko 20. heinäkuuta 2016 AAMUSET Koti&rakentaminen
Keskiviikko 20. heinäkuuta 2016 AAMUSET 24 Tapahtumakalenteri 21.7. Vaahteramäen Eemeli Turun kesäteatterissa kello 14 ja 18. Klassikko vie Kissankulman hullunkuriseen ja metkujentäyteiseen arkeen. Eemelin seikkailut Vartiovuorelle ohjaa Miika Muranen. Esityskausi jatkuu 14. elokuuta saakka. 21.7. Sokkona suhteeseen Samppalinnan ravintolan terassilla kello 19. Musiikkipitoinen komedia rakkauden sokeudesta ja sokaisevasta vaikutuksesta. Turun Nuoren Teatterin näytelmän käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaavat Peter Ahlqvist ja Mikko Joukamaa. Viimeinen esitys 20. elokuuta. 21.7. Myyntimies Berthold Linnateatterin pihalla kello 19. Uuden katetun kesäteatterinäytelmän tähtenä häärii Kalle Lamberg Petteri Summasen ohjauksessa. Berthold myy kaikkea kaikille. Tosin Bertholdin yhteydet erääseen koko kansan tuntemaan turkulaiseen kiinteistönvälittäjään jäävät yleisön oman tulkinnan varaan. Esityskausi jatkuu ulkona 20. elokuuta asti. 21.7. Puhelinluettelo teatteri Poltteessa kello 19. Tuomas Parkkisen käsikirjoittama hyvänmielen komedia rakkautta etsivistä on omiaan kesäteatteriin, vaikka sitten esityspaikka olisikin Kakolan mäellä. Esityskausi jatkuu 13. elokuuta asti. 21.7. Fedja-setä, kissa ja koira Aboa Vetus & Ars Novan pihalla kello 18. Eduard Uspenskin klassikkosatu viihdyttää lapsia ja lapsenmielisiä sukupolvesta toiseen. Esityskausi jatkuu 7. elokuuta asti. 21.7. Yona Dynamossa kello 21. Monipuolinen Yona saapuu duokeikalle Turkuun. Intiimillä duokeikalla duon toinen osapuoli on Yonan kitaristi Leissi. 22.–23.7. H2Ö Ruissalon vanhalla telakalla. Indiekansan suosikiksi noussut H2Ö on jälleen artistikattaukseltaan Turun alueen tuhdein festivaali. Tänä vuonna festivaalilla esiintyvät muun muassa Mercury Rev, Tyynyt, Mopo & Ville Leinonen sekä pitkälle toista sataa muuta artistia ja kokoonpanoa. Turussa tapahtuu 21.–27.7. Mikko Vihervaara Tiina Palm
25 Keskiviikko 20. heinäkuuta 2016 AAMUSET Tapahtumakalenteri BeachFutis Turku Logomo 22.–23.7. Turku Beachfutis 2016 Uittamon uimarannalla. Perinteinen harrastelijoiden beachfutisturnaus liikuttaa työja kaveriporukoita kahden päivän ajan Uittamolla. 22.7. Sokkona suhteeseen Samppalinnan ravintolan terassilla kello 19. 22.7. Vaahteramäen Eemeli Turun kesäteatterissa kello 14. 22.7. Puhelinluettelo teatteri Poltteessa kello 19. 22.7. Ja kaikki laulaa på Samppalinna Samppalinnan kesäteatterissa kello 18.30. Kesäiset yhteislauluillat alkavat heinäkuun myötä. Laulu raikaa joka perjantai parin tunnin ajan vaihtuvien erikoisvieraiden kanssa, jotka kertovat tarinoita laulujensa takaa. Teemana 1980ja 1990-lukujen hitit. Erikoisvieraina Neumann, Jussu Pöyhönen ja Joel Hallikainen. 22.7. David Bowie & Hanoi Rocks valokuvina Logomossa. Kaksi rocklegendaa kohtaavat Logomon valokuvanäyttelyssä. Esillä on Justin Thomasin Hanoi Rocks 82–84 -näyttely, joka kuvaa legendaarisen bändin kultavuosia. Toinen näyttely on Gavin Evansin The Session. Evans seurasi kameroineen Bowien uraa yli 50 vuoden ajan. Näyttelyt esillä 7. elokuuta saakka. 23.7. Nunnia ja konnia Samppalinnan kesäteatterissa kello 15 ja 19. 1990-luvun hittikomediaan perustuva musikaali, jonka Pohjoismaiden kantaesityksen tähtinä nähdään muun muassa Maria Lund, Satu Paavola ja Tuija Piepponen. Esityskausi jatkuu 19. elokuuta saakka. 23.7. Myyntimies Berthold Linnateatterin pihalla kello 19. 23.7. Fedja-setä, kissa ja koira Aboa Vetus & Ars Novan pihalla kello 15 ja 18. 24.7. TPS–FC KTP Paavo Nurmen stadionilla kello 18.30. TPS jatkaa taisteluaan jalkapallon Ykkösen kärkisijoista. 24.7. Fedja-setä, kissa ja koira Aboa Vetus & Ars Novan pihalla kello 15. 25.7. Vaahteramäen Eemeli Turun kesäteatterissa kello 18. 26.7. Vaahteramäen Eemeli Turun kesäteatterissa kello 18. 26.7. Sokkona suhteeseen Samppalinnan ravintolan terassilla kello 19. 27.7. Vaahteramäen Eemeli Turun kesäteatterissa kello 18. 27.7. Puhelinluettelo teatteri Poltteessa kello 19. Logomo
26 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 20. heinäkuuta 2016 KOVASSA nousussa tänä vuonna ollut Ellinoora veti tämän vuoden Ruisrockissa yhden festivaalin parhaista keikoista tänä vuonna. Neito saapuu uudelleen Turkuun keskiviikkona 27. heinäkuuta, jolloin hän esiintyy bändinsä kanssa Venuksessa. Naisen pitkään valmisteltu debyyttialbumi ilmestyy syyskuussa, joten nyt on sopiva hetki tarkistaa kohti kotimaista poptaivasta kohoavan Ellinooran livekunto myös klubiolosuhteissa. Seuraava suuri naispoppari JOS levylle nappaa lauluja muun muassa Leonard Cohenin ja Sinead O’Connorin laulukirjoista levylle, ei voi mennä kovin pahasti vikaan. Jack ja Amanda Palmerin yhteislevyllä You Got Me Singing hyvällä maulla valitut coverit lyövät kättä saumattomasti isä-tytär-parin käsittelyssä. 72-vuotias Jack tulkitsee Cohenin levylle nimen antaneen biisin baritonilla, josta Johnny Cash vainaakin olisi kateellinen. Samalla odotukset loppulevyä kohtaan nostetaan korkealle. Isän ja tyttären tulkinnat tunnettujen tekijöiden biiseistä kantavat kuitenkin mainiosti. Osansa on biisivalinnoilla. Palmerit eivät versioi ilmeisimpiä biisejä vaan ovat valinneet selvästi kappaleita, joihin heillä on henkilökohtaisempi side. Keskivertoa cover-projektia intohimoisempi suhde biiseihin kuuluu positiivisella tavalla lopputuloksessa. Suurin osa biiseistä on melko vähäeleisiä versioita. Lauluja säestetään pianolla, kitaralla ja ukulelella, mutta laulut ovat kaiken keskiössä. Sen vuoksi onkin olennaista, että isän ja tyttären äänet soivat kauniisti yhdessä. Ja ne soivat. Duetot ovat kauniita, mutta parhaimmillaan kohtalokkaasti tulkitulla 1952 Vincent Black Lightningilla. Kenelle: Lauluvetoisen folkin fiilistelijälle. Arvio: Levy tehtiin, jotta isä ja tytär saisivat viettää aikaa yhdessä. Tuskin paremmin yhteistä aikaa olisi voinut käyttää. ILKKA LAPPI Covereita intohimosta Kenestä lapsuutesi sankarista pitäisi tehdä uusi elokuva? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ILKKA LAPPI LEGENDAARINEN Tarzan on seikkaillut kirjoissa jo yli sata vuotta ja ensimmäinen Tarzan-elokuvakin julkaistiin jo 1930-luvulla. Johnny Weissmullerin päivienkin jälkeen apinain kuningas on herätetty henkiin tasaisin väliajoin. David Yatesin ohjaama Tarzanin legenda ei tee liaanisankarin perinnölle oikeutta. Se on hiukan outoa, sillä Yates sai puhallettua aikanaan Harry Potteriin hyvin liekkiä. Tarzan sen sijaan ei vakuuta. Ei vaikka ruotsalainen Alexander Skarsgård tekeekin ainakin ulkoisesti uskottavan suorituksen nimiroolissa ja vaikka Samuel L. Jackson onkin yllättävän pirteä tapaus Tarzanin kumppaniksi viidakkoon lähtevänä oman elämänsä seikkailijana. Elokuvan alussa Tarzan on siniveriset juurensa hyväksynyt lontoolainen. Elämä heittää hänet kuitenkin takaisin Afrikan viidakkoon laittamaan kapuloita ilkeiden siirtomaaherrojen rattaisiin. ELOKUVAN moninaiset ongelmat alkavat rakenteesta. Adam Cozadin ja Craig Brewerin käsikirjoittama elokuva käyttää huomattavan paljon takaumia, joiden avulla Tarzanin tarinaa keritään kasaan. Tarzanin legendan päähenkilön vaiheet eivät kuitenkaan eroa merkittävästi Tarzan-kaanonista. Elokuvan tekiEi Johnnyn ylittänyttä Uusin Tarzan on komeaa kuorta vailla sisältöä jät olisivat ehkä voineet luottaa siihen, että Tarzan-elokuvasta kiinnostuneet tietävät pääpiirteissään Tarzanin historian ja keskittyä enemmän nykyhetkeen. Nyt lukuisat takaumat tekevät elokuvasta sirpaleisen kokonaisuuden, joka ei saa katsojaa otteeseensa oikein missään vaiheessa lähes parituntisen kestonsa aikana. Jotain Tarzanin legendasta kertoo sekin, että elokuva kestää alle kaksi tuntia, mutta parikymmentä minuuttia tarinasta olisi silti ollut melko helppo tiputtaa leikkausvaiheessa. Toinen elokuvaa sekoittava tekijä on sen päähenkilön ristiriitaisuus. Maailma oli sata vuotta sitten hyvin toisennäköinen paikka kuin tänä päivänä, eikä aika ole kohdellut Tarzanin hahmoa suopeasti. Tarzanin legenda yrittää tuoda hahmoon särmää sivuamalla siirtomaapolitiikkaa, mutta tekee sen varsin säyseästi. Lopputulos lipsuu kategoriaan hajuton, mauton, väritön. Läpensä huono Tarzanin legenda ei sentään ole. Toiminta on ajoittain toimivaa, vaikka Tarzan onkin sen kaliperin sankari, että missään vaiheessa pulssi ei pääse kohoamaan jännityksestä. Myös viidakko on kaunis ja näyttävä. MYÖS Tarzanin ja Janen (Margot Robbie) kaiken läpäisevä rakkaus on naiiviudestaan huolimatta melko hellyttävää. Massiivisten puitteiden takana elokuva kumisee kuitenkin tyhjyyttä. Mitä enemmän budjettia ja ulkoista komeutta, sitä vähemmän tarinallista sisältöä, on viime aikoina ollut enemmän sääntö kuin poikkeus. Niin Tarzaninkin kohdalla. Alexander Skarsgård pullistelee komeissa kulisseissa, mutta Tarzanin legendan tarina kumisee onttona. Warner Bros
27 Keskiviikko 20. heinäkuuta 2016 AAMUSET ASIANAJAJAT KODINELEKTRONIIKKAA VAPAA-AIKA RAKENTAMINEN TORISUUTARI TILITOIMISTO AUTOALAN PALVELUT HUOLTOPALVELUT TERVEYSPALVELUT PALVELEVAT PAIKALLISET
28 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 20. heinäkuuta 2016 Edes Nopperlan peltoja perjantaina piiskannut sade ei kyennyt lievittämään festarihuumaa. Maalaisromantiikka väreili Karjurockin 10-v juhlassa. Yö, Pelle Miljoona ja Bonnie Tyler upposivat kansaan. Janne Porkan stand up ja Divet Shown diiva-parodiat naurattivat VIP-teltassa Jarmo Kilkki, Mari Översti, Anne Louhelainen ja Sami Haapaniemi viihtyivät Kike Elomaan huomassa. Festivaalit huilaavat viikon, vaan huoli pois. Marilynin legendaariset Beach Partyt voitelevat tänä iltana helteen kuivattamia. Delta F ja reilu kahdeksantuntinen elektronisen musiikkiin risteily nostaa perjantaina ankkurit Motorbåt vol.1 valaa rakkautta Donnalla. Rito Secreto juhlii perjantaina Elysiumissa. Weekend Festivaliin kiinnitetyt The Second Level & Flowjacks mellastavat Börsissä. Timo Salmesmaa Timo Salmesmaa Puuman metsästäjiä ja Rakkauden ruhtinaita. Toista kertaa todentuvat Sikajuhlat kutsuvat lauantaina Uittamolle. Paviljongin ja tanssilavan valtaavissa bakkanaaleissa nautitaan palviherkun ohella hengenravinnosta. Sitä tarjoavat Stig ja Fuengirolaan oman nimikkobaarin pystyttänyt Tauski. Kansainvälisten esiintyjien rekry aloitetaan jo vuosia ennen h-hetkeä. Rock Academyn lavalla kasvatetaan tulevaisuuden staroja, kiteytti Karjurockin primus motor Robert Sainio. Skumppaa yläilmoissa, Popedaa, Eppuja ja Siltsua. Paavo Nurmen yläkentälle siirtynyt DBTL kiihdyttää heinäkuun päättävää superviikonloppua. Kuninkuusravien ja Swan Regatan kanssa Turkua kansainvälistävä kaupunkifestari tarjoaa kolmen päivän aikana kovat kotimaiset. Oheisohjelmassa iltaklubeja sekä Miss DBTL -kilpailu. Mauri Ratilainen Matti Hautalahti Timo Salmesmaa
29 Keskiviikko 20. heinäkuuta 2016 AAMUSET Jetset
Keskiviikko 20. heinäkuuta 2016 AAMUSET 30 Mielipide Tack… …nej tack! KERRANKIN jotain hyvää kerrottavaa turkulaisesta jalkapalloilusta. TPS sai joukkorahoitusannin läpi. Tämä kausi on turvattu. Entä ensi kausi? Sitä jännittäessä kohti syksyä. JA hellettä kytätään. Onhan toki kesä. Kun helle sitten tulee, alkaa varoittelu vaaroista. Vanhuksia kuolee ja ihosyöpäriski kasvaa. Pääasia on kai, ettei sada koko ajan. Suo siellä, vetelä täällä. KUN suomalainen lottomiljonääri tulee julkisuuteen, niin miten hän sen tekee? Aivan oikein, valittamalla. Niin kovin suomalaista. Ei niin hyvää, etteikö aina jotain huonoa. KAIKKIEN aikojen turhin kriisi? Mansikkasato oli viime vuotta heikompi, joten iltapäivälehdet ristivät tilanteen räväkästi ”mansikkakriisiksi”. Mikä kriisi se semmoinen oikein on? USKALTAAKO ulkomaille enää matkustaa? SAVOLAINEN: Saan liikaa tietoa monesta kanavasta ja näen esimerkiksi autenttisia kuvia. Pian en uskalla enää mennä minnekään. Meillä on Euroopassa jo sellaisia tilanteita, ettei sinne halua ehdoin tahdoin lähteä. Mitä suomalaisen sitten kannattaisi tehdä? LIUKKONEN: Ajattelen, ettei pelossakaan voi elää. Jos ottaa pelon tunteen itseensä, löytää sille aina uusia kohteita. Järki kannattaa aina olla tietenkin mukana, ja pelko on ihan luontaistakin. MS: Monelle on tyypillistä ajatella, ettei kannata pelätä. Mielestäni se pitäisi saada muotoon “jos pelkäät, elä silti”. Pelko antaa mahdollisuuksia, ja on mahdollisuus myös voittaa pelko. Se on parasta. Suomalainen matkailuelinkeino vain hyötyy tästä tilanteesta, mutta kuinka kauan? KL: Minä kannatan kotimaanmatkailua. Lähimatkailu on tärkeää ja se säästää luonnonvaroja. Ei aina tarvitse mennä eksoottisiin paikkoihin, mutta on silti hyvä tutustua muihin kulttuureihin ja maihin. Voi olla hyvä hakea vaikutteita ja inspiraatiota muualta. Suomessakin on silti paljon sellaista nähtävää, josta voi saada inspiraatiota. MS: Syyrialaiset valtasivat takaisin Palmyran kaupungin. Sieltä tuli tieto, että kaupunki on yllättävän hyvässä kunnossa, vaikka Isis oli tehnyt sitä sun tätä historiallisille paikoille. Loihan sekin lisää pelkoa, ettei mikään säästy vihalta, ei ihminen, ei historian materia. KL: Ajattelen, että terrorismi on varmasti suurkaupunkien ongelma. Suomi ei ole niin keskeinen vaikuttaja. Aina kun terrorismin uhreiksi joutuneita haastatellaan telkkarissa, heillä on yleensä kuitenkin mukana realismia. Tilanne on valitettava, mutta ei ole muuta mahdollisuutta kuin jatkaa elämää. Näinhän se menee. Meidän on jatkettava elämää ja jatkettava matkailua. MS: Oletko koskaan ollut tilanteessa, jossa väkijoukoissa on ihminen tai ihmisiä, joita joudut katsomaan kaksi kertaa? KL: Joskus olen pahasti säikähtänytkin pitkäpartaisia miehiä. On pakko sanoa, että kerrankin tällainen ihminen oli erittäin mukava henkilö. Pelko oli vain minun päässäni. MS: Tämä on juuri se asia. Kovin mielellään tekee lajittelua ja tulee arkuuksia. Tärkeintä lienee se, ettei mene väkijoukkoihin tai mellakoivien ihmisten lähelle. DEBATTI DEBATTI MAUNO SAVOLAINEN on talousneuvos ja ”menny höyryjuna”. KENNETH LIUKKONEN on kääntäjä ja järjestöaktiivi. Seniori VS Studentti SUPER on nostanut esiin useiden vuosien ajan yhä heikkenevän vanhustenhoidon tilan. Hoitajien yhteydenottojen ja vaatimusten määrä puuttua tilanteeseen ovat kasvaneet. Jos asialle ei tehdä jotakin nopeasti, vanhustenhoidon tilanne ajautuu pian kestämättömäksi. Työkuorma vanhustenhoidossa on kasvanut viime vuosina. Tähän on useita syitä. Vanhukset ovat entistä useammin monisairaita ja raskashoitoisia. Samaan aikaan säästetään hoitohenkilöstöstä ja myös tukityöntekijöistä, jolloin esimerkiksi ruoanlaitto ja pyykinpesu ovat siirtyneet paikoin hoitajille. Tämä aika on pois varsinaisesta hoitotyöstä. Päättäjät ovat myöntäneet tilanteen, mutta keinoista sen korjaamiseksi ollaan eri mieltä. Hoitajien selvä viesti on, että vanhustenhoidossa on liian vähän koulutettua hoitohenkilökuntaa. Aika ei riitä hyvän hoidon antamiseen. On kummallista, ettei tätä viestiä oteta tosissaan. Vanhusten arvokas elämä tuntuu olevan yhteiskunnalle liian kallis. Hoitajien viestiä kannattaa kuunnella. SuPer Suomen suurimpana vanhustenhoidon työntekijöitä edustavana liittona selvitti keväällä jäsenistönsä työkuormaa. Lähija perushoitajista 93 prosenttia oli huolissaan hoidon laadusta. Vastaajista 70 prosenttia on harkinnut alanvaihtoa. Yli puolet kyselyyn vastanneista ei ole varma, pystyykö työskentelemään kahden vuoden kuluttua terveytensä puolesta nykyisessä ammatissaan. Lähija perushoitajien kokema työkuorma on kasvanut oleellisesti neljässä vuodessa. Työnsä raskaaksi kokevien määrä on noussut yli viidenneksen. Työntekijöillä on vahva halu tehdä työnsä laadukkaasti asiakkaan parhaaksi, mutta tällä hetkellä siihen ei anneta mahdollisuutta. Vaikka tulokset ovat olleet ennakoitavissa, silti ne järkyttävät. Tilanne ei missään nimessä saisi olla nykyisenkaltainen. Selvityksen julkistamisen jälkeen SuPer kysyi kansanedustajilta, mitä he omalta osaltaan aikovat tehdä, jotta asiakkaat saavat hyvää hoitoa ja hoitajat jaksavat työssään. Vastauksia kyselyyn tuli aivan liian vähän. Vanhustenhoidon huonon tilan päivittely ei enää riitä, vaan asialle on tehtävä jotakin. Nyt hoitajat joutuvat ottamaan vastuulleen töiden priorisoinnin, mikä kuuluisi johdolle. On työnantajan tehtävä päättää, mitä jätetään tekemättä resurssipulan vuoksi. Hoitajien yleinen syyttäminen asenneongelmasta ei tuo tilanteeseen korjausta. Jokaisessa ammattikunnassa on myös alalle soveltumattomia, mutta vanhustenhoidon perimmäinen ongelma eivät ole asenneongelmaiset hoitajat, vaan täysin riittämätön hoitajamäärä. Keskustelu ei saa kääntyä väärille urille. SILJA PAAVOLA, PUHEENJOHTAJA SUOMEN LÄHIJA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Kenellä on rohkeutta puolustaa hoidon laatua?
31 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 20. heinäkuuta 2016 KOLUMNI TUTUSTUIN juttukeikalla naiseen, joka teki työtä vastaanottokeskuksessa. Hän ei halunnut nimeään julkisuuteen, koska pelkäsi saavansa vihaa niskaan. Hän ei tiennyt mitä seurauksia sillä voisi olla. Mielestäni Suomessa ei pitäisi pelätä, vaan pitäisi voida tuntea olonsa turvalliseksi. Mistä tahansa asiasta voisi tulla puhua ilman pelkoa. Ehkä suomalaisesta kulttuurista puuttuu dialogiin perustuva keskustelu, jossa vaihdetaan mielipiteitä, vaikka vähän räiskyvämpäänkin tyyliin. Nykyisin on vaikea ilmaista omaa mielipidettä, jos ei halua leimautua kukkahattutädiksi tai suvakkihuoraksi. Se on aika omalaatuista kulttuurissa, jossa pitäisi olla vapaa mahdollisuus ilmaista mielipide ilman, että leimataan ”joksikin”. Pelko siitä, että saa huoran maineen, voi estää ihmisiä ilmaisemaan ajatuksiaan. Se, että analysoi asiaa monelta kantilta ja päätyy johonkin tulokseen ei tarkoita sitä, että myy mielipiteensä. Väittely on taito, mutta leimaaminen ja sormella osoittelu ei hyödytä ketään. Väittelyä tulisi opetella jo pienestä asti. Oma mielipide on tärkeä. Ja se pitää osata myös kumota, jos huomaa, että on ollut väärässä. Toisaalta omaa mielipidettä tulisi voida puolustaa silloin, kun siihen todella uskoo. VÄITTELY voi olla yhteiskunnan ja yksilön kannalta hyödyllistä, jos se on rakentavaa. Mielestäni väittelyt ja keskustelut voivat muuttaa yhteisöä parempaan suuntaan silloin, kun kumpikin osapuoli on valmis ottamaan vastaan myös toisen ihmisen mielipiteen raivoamatta vastaan. Olisi hienoa nähdä keskustelu, jossa kukkahattutäti ei syyttele maahanmuuttokriittistä rasistiksi ja maahanmuuttokriitikko ei huorittele suvakkia. Ehkä silloin voitaisiin rakentaa yhteiskuntaa parempaan suuntaan. MARIANNE ROVIO Kahtiajakoisuus ärsyttää Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T TOISIN kuin debatissa (Aamuset 13.7.) väitettiin Tapani Karvinen on nykyisin piraattipuolueen varapuheenjohtaja, ei puheenjohtaja. VIREILLÄ olevissa kaavoitushankkeissa meiltä turkulaisilta ollaan anastamassa elämänpiiriimme kuuluva Turun Ylioppilasteatterin aukio (Linnankatu 24), jolle suunnitellaan kerrostaloa. Joissain kirjoituksissa aukio on alennettu parkkipaikaksi, vaikka se on vehreä, vanhojen lehmusten ja kauniitten rakennusten ympäröimä alue, jossa voi pysäköidä vain virkaaikana pysäköintiluvalla. Tuhannet turkulaiset kulkevat aukion läpi päivittäin jalkaisin tai pyörällä. Iltaisin lenkkeilijät, perheet, koirien ulkoiluttajat sekä tietysti teatterin väki ja vieraat käyttävät sitä. Tiettävästi rakennettavan kerrostalon yhteyteen tulisi tunneli, jonka kautta liikenne kulkisi. Ei kuulosta houkuttelevalta! Yo-teatterin aukio on arvokas vapaa julkinen tila ja sillä on suuri kaupunkikuvallinen arvo. Turun kaupunki on sitoutunut Kansallisen kaupunkipuistohankkeen kautta säilyttämään ja hoitamaan arvokkaita kaupunkija kulttuurimaisemia. Tämä aukio kuuluu Turun kaupunkipuistoon, ja Suomen maankäyttöja ympäristölaki suojelee sitä. Jos Turun historiallinen Aurajokimiljöö ei ole suojelemisen arvoinen, mikä sitten? Yo-teatterin aukio on turkulaisten yhteistä tilaa. Siitä voitaisiin kehittää vielä kauniimpi ja houkuttelevampi henkireikä keskustaan piknik-pöytineen ja kesäkahviloineen. Talvisin sinne saisi vaikkapa luistinradan lapsiperheille. Se voisi olla yhtä viehättävä kuin nykyinen Vähätori. Meidän turkulaisten pitäisi ryhtyä voimallisesti suojelemaan kaupunkimme keskustaa liialliselta täydennysrakentamiselta, joka on viemässä meiltä kaiken yhteisen tilan. Täydennysrakentaminen on tekemässä yhtä suurta ja peruuttamatonta tuhoa kuin 1960ja -70-lukujen kauniitten rakennusten purkuvimma. Niitä rakennuksia ei enää saada takaisin, mutta nämä tulevat muutokset voidaan vielä yhteisesti estää! ULLA SIMOLA Pelastetaan Ylioppilasteatterin aukio Ylioppilasteatterin aukiolle suunnitellaan asuntoja. Sonja Mäkelä Oikaisu