Keskiviikko 25. helmikuuta 2015 | Nro 16 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Taidokas pienoismalli päästää kurkistamaan 1400-luvun Turkuun lintuperspektiivistä Aboa Vetus & Ars Novassa. Kaupunki s. 8 Muinainen Turku Roller derby -joukkue Dirty River Roller Grrrls ei löydä pelipaikkaa Turusta. Niinpä se joutuu evakkoon Paraisille. Urheilu s. 10 Evakkoon Paraisille Ella Mettälä on ollut eläkkeellä yli neljännesvuosisadan. Vireän rouvan aika ei ole käynyt pitkäksi. Elämä&tyyli s. 14 Virtaa riittää Alueiden komitean mies haluaa EU:n rakennerahaa Turkuun. Uutiset s.6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Keskiviikko 25. helmikuuta 2015 AAMUSET 2
3 Keskiviikko 25. helmikuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 25.2.2015 Keskiviikko 25. helmikuuta 2015 MILLÄ Turun seutu lämpiää tulevaisuudessa? Sitä kyseltiin Bioenergia ry:n järjestämässä seminaarissa. Seutu on vankasti kiinni kaukolämpöverkossa. Asukkaista lähes 90 prosenttia saa lämpöä asuntoonsa kaukolämmöllä. Kaukolämpöverkkoa hallinnoi ja kaukolämpöä myy Turku Energia, mutta lämmön tuottaa Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE). Turku Energian omistaa Turun kaupunki, TSE:stä enemmistö on seudun kaupungeilla. TSE:llä on käytössään Naantalin hiilivoimalaitos, joka vastaa suurimmalta osin kaukolämmöntuotannosta. Muutoksia on kuitenkin luvassa, sillä Naantaliin nousee uusi monipolttoainelaitos, jolla vanhat laitokset korvataan. Naantalin kolmesta laitoksesta yksi modernisoidaan niin, että se noudattaa päästödirektiivejä. Orikedolla on biokattilalaitos ja Kakolassa kaksi lämpöpumppua, joilla tehdään myös kaukokylmää. Orikedon täysin toimivasta jätteenpolttolaitoksesta jouduttiin luopumaan, koska sen ympäristölupaa ei enää jatkettu. TURKU Energia rakennuttaa Luolavuoreen Suomen suurimman pellettipolttokattilan. Lämpö tehdään jatkossakin jollakin polttoaineella, sillä lämpöpumppujen osuus on varsin vähäinen. Uusiutuvien polttoaineiden osuus on nykyisin 25 prosenttia, mutta sitä on tarkoitus nostaa jopa 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Monipolttoainelaitos mahdollistaakin uusiutuvien osuuden reippaan kasvattamisen, mutta kasvuun sisältyy dilemma. Jos toimitaan markkinoiden ehdoilla, hinta ratkaisee. Kivihiili on vielä edullisempaa kuin oma biopolttoaine eli hake, risut ja olki. Jos uusiutuvien osuutta kasvatetaan, polttoaine tuodaan Naantaliin meritse. Eikä se ole kotimaista. Maakunnan metsien bioenergia kuitenkin työllistäisi. Toimiva kiertotalous mahdollistaisi vireän energiaan kytkeytyvän yritystoiminnan. Se olisi vitamiinia paikallistaloudelle. MITEN laukaista tilanne, joka johtaa joko fossiilisten polttoaineiden käyttöön tai bioenergian tuomiseen ulkomailta? Käytetäänkö keppiä vai porkkanaa? Siinä pähkinä pohdittavaksi uudelle hallitukselle. LASSE VIRTANEN Millä maakunta lämpiää? KOKOOMUS ja demarit ovat vielä samassa hallituksessa, mutta ovat silti jo kuin kissa ja koira. Miksi näin? KOIVUSALO: Olen saanut aika paljon palautetta siitä, että olemme tehneet liian kokoomuslaista politiikkaa. VIROLAINEN: Ihmisillä, jotka ovat säilyttäneet työpaikkansa, ei ole kauheasti valitettavaa. Asuntolainojen korot ovat huippualhaalla. Ei kuntapalveluista ole jouduttu leikkaamaan. M-EK: No jaa. A-MV: Ainakin Liedossa lapset pääsevät päivähoitoon. Tyttöni on Turussa lukiossa. Hän ei ole sanallakaan valittanut opetuksen laadusta. M-EK: Olen eri mieltä. Neljä vuotta on menty ja kuusi miljardia euroa on sopeutettu. Se ei ehkä ole vielä näkynyt ihmisten arjessa. Olemme olleet aika korkealla ja tulleet sieltä alas. A-MV: Mitä tarkoitat? M-EK: Asiat ovat olleet niin hyvin. Pelkona on, ettei tämä vielä riitä. Kokoomus on jatkuvasti leikkaamassa lisää. A-MV: Hetkinen. Työllisyysaste on 69 prosenttia. Maan väkiluku on kasvanut 500 000:lla 25 vuoden aikana, mutta työllisten 2 000:lla. Eikö se kerro, ettemme tee riittävästi töitä? Liikaa ihmisiä on työvoiman ulkopuolella. M-EK: Samaa mieltä. Mutta miten se, että leikkaamme pari miljardia vuodessa, tuo uutta työtä? Sitä en ymmärrä. A-MV: Ei leikkaaminen luo uutta työtä. M-EK: Ei luokaan. A-MV: Sitä luovat yritykset. Toimintaympäristön pitää olla sellainen, että yrittäjä uskaltaa ottaa riskin. M-EK: On nähty, ettei leikkausten tie tuo mitään lisäarvoa. Pitää investoida tulevaan. A-MV: Pakkohan meidän on sopeuttaa ja leikata kuluja, jos kerran ei ole veroeuroja. Niin teet omassakin taloudessasi. M-EK: Kotitaloutta ei voi ihan verrata valtiontalouteen. A-MV: Eivät ne ole suoraan vertailukelpoisia. Mutta ajatusmalli on sama. Ei voi ottaa velkaa velan päälle koko ajan. M-EK: Riippuu siitä, mihin sitä otetaan. Ymmärrän, että on kestävyysvaje. Mutta on tiettyjä investointeja, jotka pitää tehdä. A-MV: Yritysten pitää voida investoida. Monella yrityksellä on taseet kunnossa, kun ne eivät ole vuosikausiin investoineet. Oletko sitä mieltä, että julkisen sektorin koko on ihan sopiva? M-EK: Julkinen sektori ei ole kasvanut kuin suhteellisesti yksityisen sektorin pienentyessä. TURKU uudisti vaakunansa, eli toisin sanoen maksoi mainostoimistolle 40 000 euroa siitä, että AD väritti vanhan logon Paintilla vaaleansiniseksi. Näin se homma toimii. Rahat pois ja rappuun! TAKSIYRITTÄJÄ totesi haastattelussa, että ”hinnat on mitkä on”, eikä niillä voi kuulemma kilpailla. Kuussa on käyty, Higgsin bosoni löydetty ja itsestään ajava autokin keksitty. Mutta Suomen taksimonopoli, se on ja pysyy. Piste. BIOENERGIASEMINAARISSA on ihmetelty, millä Varsinais-Suomi jatkossa lämpiää. No kuntaliitoskeskustelulla tietenkin! Ei tarvita risuvoimaloita eikä idän kaasuja. Tack… …nej tack! LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET ry muistuttavat, ettei sote-uudistusta saa tehdä tehdä hosuen. Miten niin hosuen? Uudistusta on tehty vuosia. Kuinka monta vuotta täytyy tärvätä ennen kuin päästään tekemään? YMPÄRYSKUNNAT huusivat kuorossa ”Nej tack!” Suur-Turulle. Taisi joku näistä vielä möläyttää, että oman kunnan talous on kunnossa ilman Turkuakin. Oivoi. Turkulaiset korkeakoulut voisivat seuraavaksi kehitellä mobiiliappsin, jolla saa lähetettyä järkeä toisen päähän. TOIMITTAJAT voi jakaa kahteen ryhmään; heihin, jotka käyttävät otsikossa sanaa ”olut”, ja heihin, jotka käyttävät sanaa ”kalja”. Viimeksi mainituilla on yleissivistyksessä tuopinmentävä aukko. a en ans tsi N Koivusalo MARI-ELINA KOIVUSALO on eduskunta-avustaja ja demarien ehdokas Turusta. ANNE-MARI VIROLAINEN on kansanedustaja ja kokoomuksen ehdokas Liedosta. Virolainen DEBATTI www.lisaduuni.fi
5 Keskiviikko 25. helmikuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Keskiviikko 25. helmikuuta 2015 Naapurit sanoivat ei Turulle. Joko luovutetaan vai tarvitaanko muutos? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. KAARINAN, Raision, Liedon ja Ruskon valtuustot tyrmäsivät maanantaina kuntajakoselvittäjien ehdotuksen Suur-Turusta. Kaarinassa ei käyty lainkaan valtuustokeskustelua vastauksesta. Raisio ei ottanut edes osaa selvitystyöhön. Antero Ritvanen, Oiva Myllyntaus ja Risto Kortelainen ehdottivat, että Turku, Kaarina, Raisio, Lieto ja Rusko olisivat fuusioituneet yhdeksi kunnaksi vuoden 2017 alusta alkaen. Suur-Turulle ei kannatusta VARSINAIS-SUOMEN työja elinkeinotoimistossa oli tammikuun lopussa 30 800 työtöntä työnhakijaa. Edellisvuoden tammikuusta määrä kasvoi 2 500:lla eli 8,6 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 9,8 prosentilla. Tammikuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli VarsinaisSuomessa 1,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin, eli 13,6 prosenttia. Työttömien määrä kasvoi viime vuodesta kaikissa Varsinais-Suomen seutukunnissa. Työttömyysaste oli korkein Salon seutukunnassa (16,2 %) sekä Turun kaupungissa (16,9 %). Työttömien määrä yhä kasvussa KARI LAINE VASTUULLINEN kesäduuni on kampanja, jossa on tarkoituksena on haastaa työnantajat tarjoamaan nuorille enemmän töitä ja kohtelemaan heitä oikeudenmukaisesti. Yritykset sitoutuvat maksamaan kesätyöntekijöille työehtosopimuksen mukaista palkkaa, perehdyttämään heidät työhönsä ja kohtelemaan heitä tasapuolisesti muiden kanssa. Kampanjaan on ilmoittautunut yli 160 työnantajaa, joista Turussa muun muassa Posti, Stockmann, Sryhmä, K-kauppiasliitto, Turku Energia ja YIT. Lounais-Suomen aluehallintovirasto saa joka kesä ilmoituksia, joiden mukaan kesätyöntekijöille ei ole maksettu luvattua palkkaa ja heille on teetetty luvattoman paljon ylitöitä. Epäasiallisesta kohtelusta kärsiviä neuvotaan ottamaan yhteyttä kampanjan järjestäjiin tai työsuojeluviranomaisiin. Turussa kesätyöpaikkoja on eniten palvelualoilla eli kaupoissa, ravintoloissa ja huvipuistoissa. Ulkomaalaisista työnantajista eniten turkulaisia työllistää Disneyland Paris. Työja elinkeinotoimiston rekrytointipalvelujen asiantuntija Henri Josefsson arvioi, ettei kaikille halukkaille löydy töitä. Josefsson neuvoo käyttämään myös omia verkostojaan kuten kavereita, vanhempia ja Facebookia. – Pitää olla aloitteellinen, rohkea ja sanavalmis, Josefsson neuvoo. Eniten kesätöitä Turussa tarjoaa kaupunki. Kunnan töihin pääsee arpomalla 310 nuorta. Eniten työllistävät hyvinvointipalvelut, matkailu, kiinteistöala ja päiväkodit. Tietopalveluohjaaja Mari Nielosen mukaan vanhainkodeissa jo kysellään, koska nuoret taas tulevat. Kesäduunikampanja ajaa nuorten asiaa LASSE VIRTANEN NOUSIAISLAINEN kunnanvaltuutettu Ilpo Haalisto (ps.) nimettiin yhdeksi yhdeksästä suomalaisesta, jotka kuuluvat Euroopan alueiden komiteaan. Mutta mikä on alueiden komitea? – Se on Brysselin kunnanvaltuusto, määrittelee Haalisto. Hän ei tarkoita, että alueiden komitea päättäisi Brysselin asioista, vaan sitä että komitea on kuin Brysselissä istuva 350-jäseninen Euroopan kunnanvaltuusto. Se edustaa maakuntia, alueita, kuntia ja kaupunkeja EU:ssa. – Se tarkoittaa kahta tai kolmea reissupäivää viikossa, maksimissaan 61 vuorokautta vuodessa. Hektistä aikaa on joka toinen viikko. Varsinaiset työt on hoidettava EUasioiden ohella. Haalisto on ”siviilissä” Sukari-konsernin markkinointijohtaja. Hän kävi viimeksi käynnistämässä Ideaparkia Ouluun. Alueiden komitean Suomen valtuuskunnan nimittää Euroopan neuvosto Suomen hallituksen esityksestä. Se ottaa kantaa esimerkiksi direktiiveihin. – Komitea on päättävä elin. Valmistelemme kaiken. Parlamentti ei voi valmistella uusia direktiivejä ennen kuin olemme antaneet lausunnon. Teemme käytännössä koko valmistelutyön, arvioi Haalisto. – Meidän valmistelun tai valmistelemattomuuden pohjalta direktiivit tehdään. ALUEIDEN komitean puheenjohtaja on Markku Markkula (kok.). Haaliston mukaan Markkulalla on paljon enemmän valtaa kuin esimerkiksi Euroopan investointipankin tulevalla varapääjohtajalla Jan Vapaavuorella. Haalisto haluaisi, että Turku saisi yritysinfrastruktuurin parantamiseen myönnettäviä rakennerahoja. – Kaikissa telakkakaupungeissa Ranskassa ja Saksassa infra on rakennettu EU-rahalla, koska telakkaa ei suoraan saa tukea. Haaliston mukaan alueiden komitean suomat mahdollisuudet ovat jääneet Brysselin kunnanvaltuustossa Alueiden komiteassa istuva Ilpo Haalisto haluaisi EU:n rakennerahoja telakan tueksi Nousiaislainen Ilpo Haalisto istuu EU:n alueiden komiteassa. Mikael Rydenfelt ymmärtämättä Varsinais-Suomessa. – Täältä vuotaa koko ajan EU-jäsenmaksuja. Jokainen maksaa 500 euroa, mutta takaisin ei tule kuin kuusi euroa, laskee Haalisto. Haalisto istuu sekä talousettä maatalousvaliokunnassa. – Haluan kasitien TEN-T-verkkoon. Haluan nelikaistaisen moottoritien Lapin perukoille asti, Rovaniemen kautta Kirkkoniemelle. HAALISTO on opettaja ja valmistunut Grenoblen yliopistosta. Gradun aiheena oli alppitalonpoikien EU-asenne. Kieliarsenaaliin kuuluvat ranskan lisäksi saksa, englanti, ruotsi ja italia. Haalisto on omien sanojensa mukaan EU-kriittinen, Keijo Korhosen opetuslapsi. Hän vaikuttaa ECR-ryhmässä eli konservatiivien ja reformistien ryhmässä. – Ajan Suomen asiaa kuin lautamies. Minulla ei ole perussuomalaisia ambitioita. Haalisto, 48, muistetaan myös keskimatkojen juoksijana Laitilan Jyskeen, TuTon ja Lahden Ahkeran paidassa. Hän pitää hallussaan lumikenkäjuoksun 400 metrin maailmanennätystä (61,2) ja Cooperin testin maailmanennätystä eukonkannossa (2 550 metriä). Hän vaikuttaa myös Turun Urheiluliiton nuorten kestävyysjuoksijoiden tallissa sparraajana. Hän siirtää Mike Kosgein oppeja eteenpäin. – Teen väitöskirjaa mielikuvavaikuttamisesta puhumalla, motivoiden. TURUN kaupunginvaltuuston sopimusryhmät ovat päättäneet valtuustokauden puolivälitarkastelussaan, että niin kutsuttu Turku-sopimus jatkuu ennallaan. Sopimus on voimassa valtuustokauden loppuun saakka. Ryhmät allekirjoittivat asiaa koskevan lisäpöytäkirjan tiistaina. Turku-sopimuksessa ovat mukana kokoomus, SDP, vihreät, keskusta, RKP, KD ja Sinivalkoinen rintama. Sopimus pysyy muutoin ennallaan, mutta lisäyksenä sopimukseen liitettiin yksimielisesti toimintaa täsmentävä lisäpöytäkirja, jossa määritellään Turulle uudet tavoiteluvut ja painotetaan kolmea keskeistä tavoitetta: kasvun tukeminen, tuottavuuden lisääminen ja koulutustason ylläpito. Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lasse Lindholm (kok.) pitää Turku-sopimuksen jatkamista osoituksena sopimusryhmien vastuullisesta päätöksenteosta. – Kiitän sopimusryhmiä asiallisesta ja rakentavasta keskustelusta. Nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin eli saada aikaan kasvua ja toimintaan tehoa. Turku-sopimus sai jatkoa
7 Keskiviikko 25. helmikuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Keskiviikko 25. helmikuuta 2015 KOTIKYLÄN KASVOT MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA KIRKONMÄKI-TAPAHTUMA järjestetään Mikaelinkirkossa sunnuntaina 8. maaliskuuta. Tapahtumassa vierailee paloauto kello 15.30. Vetokoirat ajeluttavat perheen pienimpiä koko tapahtuman ajan. Kennelliiton kaverikoirat ovat valmiita isojen ja pienten rapsuteltaviksi. Tarjolla on grillimakkaraa, kasvomaalausta ja eläinääniä kirkon uruilla. Non stop puuhapaja kutsuu askartelemaan kirkon kryptaan. Kirkonmäellä puuhaa koko perheelle TURUN parhaat keikkapaikat ovat: 1. Pikku-Torre, 2. Klubi, 3. Logomo, 4. Tinatuoppi, 5. Monk. TIMO KAUPPINEN ULKOAPÄINOHJAUS on innovaation ja näinollen myös todellisen ilon tappaja. VALINNANVAPAUS KUNNIAAN KYSYITTE Turun komeinta rakennusta. Vaikea rasti. Rumimmat on helpompi nimetä. Ehdottomasti Kopkolmio ja Kelan talo. NÄIN TURUS MINUN mielestäni Turun komein rakennus on Fastighets AB Svenska Gårdenín uusrenesanssitalo Aurakatu 1:ssä, Aurakadun ja Linnankadun kulmassa. FOLKE SJÖGREN TURUN komein rakennus on Akatemiantalo. Se koetaan kauniiksi, oli vallalla millainen tyylisuuntaus hyvänsä. Ajatonta tyylikkyyttä. OLAVI SUOMINEN EDUSKUNTAVAALIEN lähestyessä gallupit jakavat entisen pahan tapansa mukaan valtaapitävälle valtapuolueelle kansanedustajat eduskuntaan! Miljoonapuoluetukirahapuolueelle yrittävät kyynisen kyltymättöminä jakaa, valtiopetospoliittisen majesteettirikollisten eliittioven takaa! TEUVO TURUNEN Mikä on Turun historiassa kaikkein kiehtovinta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Suu hymyssä kohti sulamispistettä. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. ESA TÖYKKÄLÄ ABOA Vetus & Ars Novassa näytillä oleva uusi pienoismalli havainnollistaa, miltä elämä on saattanut näyttää museon sijaintipaikalla 1400ja 1500-lukujen taitteessa. Videotykki projisoi pienoismallin päälle animaation, joka saa vuorokauden ja säätilan vaihtumaan satoja vuosia vanhojen turkulaiskattojen yllä. – Muutaman viime vuoden aikana olemme kyselleet yleisöltä palautetta. Kuvallinen esittäminen on sellaista, mitä on toivottu paljon lisää. Lähtökohtana koko mallin tekemiselle oli, että museon alueella olevat kujat ja kivitalot konkretisoituvat kävijälle, kertoo Aboa Vetus & Ars Nova -museon amanuenssi Ulla Clerc. MUSEON alueella on 1400ja 1500-lukujen vaihteessa asunut porvarisperheitä, joilla on ollut hyvät yhteydet ympäri Itämerta. Pienoismallin piharakennukset ovat paitsi varastoaittoja, myös vauraiden perheiden palvelusväen asuintiloja. – Kaupunki meidän silmissämme on ollut hyvin maaseutumainen. Tällä alueella on ollut paljon kotieläimiä, mitä ei mallissa tosin näy, koska siinä ei ole hahmoja, kertoo pienoismallin työstämisessä mukana ollut arkeologian opiskelija Ilari Aalto. – Ehkä maaseutumainen, mutta myös äärimmäisen kansainvälinen. Tällaisessa vaiheessa maahanmuuttoprosentti on ollut useita kymmeniä. Tosin ensimmäistä kertaa tästä on saatu lähteitä vasta sata vuotta tämän mallin ajan jälkeen, kertoo arkkitehti Panu Savolainen. Aalto ja Savolainen ovat keränneet museon alueelta historiallista ja kansantieteellistä tietoa mallia varten. Lopullinen pienoismalli on kuitenkin vain yksi tulkinta useista vaihtoehdoista. Täysin tarkkaa tietoa esimerkiksi kattomateriaaleista ei ole, joten osa pienoismallista on puhtaasti arkeologista arvailua kivijälkien perusteella. ASUNTOJEN sisätiloista ei tiedetä paljoakaan. Savolaisen mukaan eurooppalaisen aineiston perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että huonetilat muuttuivat sitä yksityisemmiksi, mitä ylemmäs asunnoissa kuljettiin. – Asuntorakentaminen, jota malli havainnollistaa, on ollut erittäin epätyypillistä. Korkeita kivitaloja ei ollut siihen aikaan oikeastaan missään muualla kuin Turussa ja Viipurissa. Tällainen kivitalorakentaminen on aika pitkälti saksalaista tuontitavaraa, toki paikallisiin olosuhteisiin sovitettuna, Savolainen kertoo. Pienoismalli on osa Aboa Vetus & Ars Novan perusnäyttelyn uudistusta ja museon 20-vuotisjuhlavuotta. Uudistuksen seuraava vaihe keskittyy 1390-luvulla rakennetun niin sanotun kauppiaan kivitalon vaiheisiin ja tulee nähtäväksi myöhemmin keväällä. Historia minikokoisena Uusi pienoismalli auttaa hahmottamaan arkeologisia kaivauksia Pienoismallin pieni punainen pallo havainnollistaa, missä kohtaa museovierailija seisoo historiallisten kaivausten keskellä. Jari Nieminen/Aboa Vetus & Ars Nova Kaisa Kettunen ILKKA LAPPI TAVOITIMME Karjurockin promoottori Robert Sainion tiistaina kello 11.15. Missäs oot? – Varissuolla ravintola Bassossa. Pidämme parhaillaan Karjurockiin liittyvää palaveria ja tämä oli luonteva paikka sille. Karjurock on kasvanut tasaisesti. Onko festivaalin järjestäminen jo ympärivuotista? – Kyllä se melkein alkaa olla. Eniten töitä on loppusyksystä ja keväällä. Missä vaiheessa valmistelut ensi kesän Karjurockia ajatellen ovat? – Muutama bändi julkistetaan vielä myöhemmin. Nyt alueen kehittämiseen liittyvät työt vievät aikaa. Kevään aikana tehdään maankunnostus ja -muokkaustöitä. Esimerkiksi viime kesänä tulleen uimalammikon ympäristöä kehitetään. Mikä olisi oma unelmakiinnityksesi Karjurockiin? – Kun festivaali perustettiin, minulla oli haave, josta ei olla enää kovin kaukana. Samassa genressä ja bändin iässä kuin W.A.S.P. liikutaan, mutta vielä pari pykälää kovemmassa nimessä. Siitä voi jokainen päätellä, ettei niitä sellaisia bändejä kovin monta ole. Kuinka isoksi Karjurock voi kasvaa? – Nyt kun festivaali on kolmepäiväinen ja kävijämäärä pyörii noin 15 000 kävijässä, aletaan olla ylärajoilla. Haluamme säilyttää festivaalissa alkuperäisen maalaishengen. Emme halua kasvaa miksikään 50 000 hengen megafestivaaliksi. Hevisti unelmoiva promoottori
9 Keskiviikko 25. helmikuuta 2015 AAMUSET Työpaikat
10 A AMUSET URHEILU Keskiviikko 25. helmikuuta 2015 TURUN Miekkailijoiden Max Mikkilä ja Inka Mikkilä on valittu kalpamiekkailun alle 17-vuotiaiden MM-kisoihin. Kisat käydään huhtikuun alussa Tashkentissä Uzbekistanissa. Suomesta poikien ja tyttöjen sarjaan lähtee kumpaankin kaikkiaan kolme miekkailijaa. Sekä poikien että tyttöjen sarjaan osallistuu yhteensä 19 miekkailijaa. Tashkentissa kisataan myös alle 20-vuotiaiden MM-kisat, mutta niihin turkulaisia ei matkusta. Mikkilät miekkailun MM-kisoihin JÄÄKIEKON Amaajoukkue kiertää huhtikuussa Suomea neljän ottelun verran. Tšekin MM-kisoihin valmistautuva leijonaryhmä kiertää esittäytymässä Lahdessa, Tampereella, Espoossa ja Helsingissä. Syystä tai toisesta kiertue ei ulotu Turkuun. Olisi voinut kuvitella, että Turkuhalli ja päävalmentaja Kari Jalosen (kuvassa) side Turkuun olisivat tuoneet maajoukkuetunnelmaa myös länsirannikolle. Tuskin tässä nyt pelätään sitäkään, että ”Suomen suurimman kirkon” tunnelma ulottuu maaotteluihin. Perinteisesti maaotteluissa käy heterogeenisempi yleisö kuin tavallisessa Liiga-otteluissa. Leijonien näyttäytyminen myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella on hyvä piristysruiske kotimaisen kiekon lippulaivalle. Suomalaisen kiekkoilun ykköstuotetta on jatkossa vietävä entistä rohkeammin myös pienille paikkakunnille. Siitä on iloa koko suomalaisille kiekolle. ILKKA LAPPI Karnevaalit kiertävät Turun Onko roller derby sinulle tuttu laji? Tekisikö mielesi kokeilla? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI TURKULAINEN roller derby -seura Dirty River Roller Grrrls järjestää toukokuun alussa Suomi cupin kotiottelunsa Paraisilla, koska Turusta ei löydy sopivaa tilaa roller derbylle. Myös vuonna 2013 DRRG pelasi Paraisilla kotiottelunsa. Evakko myös Paraisten urheilutalollakin on jäämässä lyhytaikaiseksi. Toukokuun puolivälissä sali menee remonttiin, jonka yhteydessä parkettilattia vaihdetaan muovimattoon, joka ei roller derbyn alustaksi sovi. – Meidän pitäisi järjestää toinen Suomi cupin kotipeli elo-syyskuussa. Aiemmin olemme pelanneet muun muassa Varissuolla rullakiekkoalustalla, mutta Varissuolla kentän jäädytys aloitetaan tuota ennen, joten Varissuokaan ei ole mahdollinen, harmittelee DRRG:n puheenjohtaja Heta Pyhäjärvi. YKSI ongelma sopivan pelipaikan suhteen on koko. Roller derby -kenttä vaatii minimissäänkin salin, jolla on leveyttä 22 metriä ja pituutta 35 metriä. Lisäksi useissa saleissa alustana on muovimatto. Riittävän isoja ja alustaltaan sopivia saleja Turussa on käytännössä Nunnavuoren palloiluhalli ja Peltolan ammatti-instituutin sali sekä Ilpoisten palloiluhalli, jossa DRRG harjoittelee. Peltolaan ja Ilpoisiin ei kuitenkaan mahdu katsomoa. – Ilpoisissa voimme pelata, mutta silloin pitää pelata suljetuin ovin ilman yleisöä. Yhden pelin Wieniä vastaan olemme siellä pelanneetkin, Pyhäjärvi sanoo. – Nunnavuoressa olemme käyneet kokeilemassa, mutta sieltä tuli meille kielto, koska lattian pelätään menevän pilalle, hän jatkaa. Myös monet koulujen rehtorit ovat kieltäneet roller derbyn pelaamisen saleissa. Kieltoa on perusteltu juuri lattian kulumisella. Pyhäjärvi ei perustelua sellaisenaan niele. – Käytämme luistimissa salikäyttöön tarkoitettuja sisärullia. Voimme myös suojata polvisuojamme. Meidän peleistämme lattialle koituva haitta on samaa luokkaa kuin sählyssä. Pitäisi ehkä kutsua rehtoreita Paraisille katsomaan peliämme, jotta ennakkoluulot hälvenevät. Sopivaa pelipaikkaa on haettu myös muualta kuin kaupungin liikuntapalvelukeskuksen välittämien tiloista. Tällöin tilavuokrat ovat nousseet liian korkeiksi. – Jos tilavuokra on monta tuhatta euroa, pelin järjestämiseen liittyvät taloudelliset riskit ovat liian suuria. DRRG:N suunnitelmissa on laajentaa toimintaansa miesjoukkueeseen ja aloittaa lähivuosina junioritoiminta. Jos suunnitelmat toteutuvat, Ilpoisten vuoro on riittämätön palvelemaan roller derbyn tarpeita. – Olemme pohtineet mahdollisuutta yhteistyöhön muiden lajien kanssa, esimerkiksi rullakiekkoilijoiden tai rullalautailijoiden. Pienten lajien yhteistyöstä luultavasti hyötyisivät kaikki, Pyhäjärvi miettii. Evakkoretki Paraisille Roller derby kamppailee tilaongelmien kanssa Heta Pyhäjärvi uskoo, että yksi roller derbyn ongelmista on lajiin liittyvät epäluulot. Samojen kasvukipujen kanssa on moni pieni laji joutunut taistelemaan. Sami Maanpää
11 Keskiviikko 25. helmikuuta 2015 AAMUSET Työpaikat
Keskiviikko 25. helmikuuta 2015 AAMUSET 12
13 Keskiviikko 25. helmikuuta 2015 AAMUSET
14 A AMUSET ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 25. helmikuuta 2015 TURUN AMK:n muotoilijaopiskelijat järjestävät maaliskuussa Left Overs -roskamuotoilunäyttelyn. Näyttely ottaa kantaa kulutushysteriaan ja esittää näkökulman siitä, mitä kestävä muotoilu voi olla. Näyttelyn yhteydessä järjestetään myös kierrätysteemaisia työpajoja. Näyttely on avoinna Kivikukkaron katutasossa 13.–29. maaliskuuta maanantaista perjantaihin kello 10–19 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin 12–16. Luovasti roskasta NAISTEN Linja järjestää toukokuussa valtakunnallisen verkkovertaisryhmän henkistä väkivaltaa kokeneille naisille. Haku ryhmään päättyy maaliskuun lopussa. Ryhmän järjestämällä Naisten Linja toivoo puuttuvansa entistä selkeämmin henkiseen väkivaltaan ja saavuttavansa ne väkivaltaa kokeneet naiset, jotka muuten jäävät herkästi avun piirin ulkopuolelle. – Vertaisryhmiä väkivaltaa kokeneille naisille ei yksinkertaisesti järjestetä tarpeeksi Suomessa. Vertaistuella on valtava voima, toteaa Naisten Linjan toiminnanjohtaja Pia Puu Oksanen. Naisten Linja on neuvontaja tukipalvelu väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille ja tytöille sekä heidän läheisilleen. Ryhmään pääsee ilmoittautumaan verkkolomakkeella osoitteessa www. naistenlinja.fi/palvelut/ryhmatoiminta/verkkovertaisryhmat/. KUUKAUDEN NAINEN Tukea verkossa Mitä hyvä elämä merkitsee sinulle? Mitä teet sen eteen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. VIISI KYSSÄRIÄ Mikä helmikuussa on parasta? – Kevään odotus ja valoisuus. Kuka tuntee sinut parhaiten? – Kun äitiä ei enää ole, mieheni tuntee minut parhaiten. Olemme olleet naimisissa 61 vuoden ajan. Mikä saa sinut hymyilemään? – Se, kun näen ympärilläni iloisia ihmisiä. Mikä on mielipuuhaasi? – Käsityöt. Olen tehnyt kaikkea mahdollista paitsi kutonut mattoja. Jos aloittaisit uuden harrastuksen, mikä se voisi olla? – Postimerkit voisivat kiinnostaa minua vieläkin. Keräilin niitä ennen, mutta annoin kokoelmani pojalleni hänen kasvettuaan. MERJA KAJALA TURUN Petreliuksesta löytyy viihtyisä kerrostalokoti, joka on täynnä taidokkaita käsitöitä. Seinillä on kehystettyjä kirjontatöitä, pöytäliinassa kukkivat kukat ja makuuhuoneen sänkyä peittää värikäs tilkkupeite. Täällä asuu 81-vuotias Ella Mettälä miehensä kanssa. – Olen ollut eläkkeellä vuodesta 1988 asti. Koko aikana ei ole ollut yhtään pitkää päivää. Nyt minulla on aikaa harrastaa, sanoo Mettälä hymyillen. Puuhakas nainen työskenteli aikoinaan Barkerin tehtaalla. Lopetettuaan ompelimolla hän työskenteli siivoojana Naantalissa, jossa pariskunta asui 27 vuoden ajan. Vaikka työura on jo kaukana takanapäin, Mettälä haluaa pysyä liikkeessä. Hän kävelee paljon ja käy kaksi kertaa viikossa Petreliuksen uimahallissa. – Joka aamu pitäisi mennä ulos aamupalan jälkeen, vaikka keittiönpöydän ääreen olisi helppo jäädä. Kävelen usein reilun kolmen kilometrin matkan torille. Paluumatkalla otan bussin, kun kassit ovat täynnä ostoksia. KUN Mettälältä kysytään hänen vireytensä salaisuutta, hän arvelee syyksi muun muassa terveellistä ruokavaliota, joka sisältää runsaasti kasviksia. – Olen syönyt aina paljon vihreää. Kun vietin lapsuuttani Paraisilla, äiti hyödynsi kaiken, mitä pihalla kasvoi. Metsästä haettiin sieniä ja marjoja. – Meille ei osteta valmisruokia. Teen kaikki ruuat itse ja leivon sämpylöitä kerran viikossa. Mettälä on asettanut tavoitteekseen hyvän elämän. Hänelle se merkitsee muun muassa itsestään huolehtimista. Viime syksynä hän aloitti rennon painonhallinnan kurssin Auralan kansalaisopistossa. – Vatsa oli turhan iso. Näin ilmoituksen kurssista ja päätin, että katsotaan miten muijan käy. Neljä kiloa on tippunut vain annoskokoa pienentämällä. Hyvää elämää Ella Mettälän aika ei käy pitkäksi eläkkeellä Merja Kajala Käsityöt ovat Ella Mettälälle rakas harrastus. Kuvan virkatut verhot ja pöytäliina ovat hänen käsialaansa. Mettälä viihtyy hyvin myös ristikoiden parissa.
15 Keskiviikko 25. helmikuuta 2015 AAMUSET Työpaikat
16 A AMUSET JETSET Keskiviikko 25. helmikuuta 2015 TIMO SALMESMAA Pekka Sipola Harvempi yökerho saavuttaa tänä päivänä täysi-ikäisyyden. Forte saavutti. Moni muistaa Diskojen Mersun baariakvaariot, VIP-loungen, legendaarisen dj. ikoni Wexun ja Tuunan baaridynastian. Forte juhlistaa täysi-ikäistymistään koko viikon. RAY:n pelikoulu, tarjoukset ja torstaiset White Trash -bileet tasoittavat tietä juhla-SuFoon, jossa arvotaan Epicautokoulun ajokortti. Onnettarena toimii liveaktin valava Stig. Timo Jerkku Isot Laivat -albumin maaliskuun alussa julkaiseva Jukka Poika dj. Stormy keinuttavat perjantaina Varissuon Bassossa. Piotr Stryjewski Talvilomat ohi, yörata kutsuu jälleen! Lex villitsee talviurheilun huumaan keskiviikkona Marilynissä. Turun Yliopiston kemistit, Synapsi ry ja Asteriski ry organisoivat torstaina Yökerhossa Viralliset Bileet. Vegasissa koetaan samana iltana Beer Bong -huumaa TROK:n Harjakaisissa. Venuksessa villitsee lauantaina Neljä Ruusua. Apollon viikonlopussa paahtaa Three Minute Boy ja Börsin Speakeasy virittää salakapkkatunnelmaa. Beware of Pickpockets and Loose Attitude! Heikki Ruohola Kyllä kansa tietää! Ja yökerhoyleisö. Turun AMK:n tradenomiopiskelija Kasper Rauhala on Mr. Turku 2015. Ensikertalainen valloitti Marilynin tuomariston ja yleisön vuosien kilpatanssiharrastuksen tuomalla varmuudella. Perintöprinsseiksi kruunattiin Joni Kotro ja Markus Rantanen. Onnittelemassa lauantaiseen NRJ Turku Workout -tapahtumaan orientoituva Rosanne Parikka. Timo Salmesmaa Turussa ja Naantalissa kesällä kuvattu Luokkakokous eteni ensi-iltaan. Tapausta juhlistettiin Naantalin Kylpylässä tekijöiden ja näyttelijöiden näkemyksin. Aku Hirviniemi ja Jaajo Linnanmaa loistivat poissaolollaan, Sami Hedberg jaksoi ? unssaisenakin seurustella. Juha Salko, Anne Laitinen, Tiia Sucksdorff , Sirpa Lehti ja Arto Kallio luonnehtivat leff aa hauskana kokemuksena. Fontti Ravintola Fontti terävöittää liiketoimintaansa. Ruokaja seurusteluravintolaksi remontoidun tilan kätilönä toimi Stefan Lindfors. Baarin miljöö huokuu mediatalon historiaa. Fontin uusi info-TV -järjestelmä tarjoaa sporttia ja viihdettä sekä keväällä ponkaistavan F1-visan, jonka voittaja lähtee palkintomatkalle Roomaan. Fontin uusavajaisia vietetään perjantaina, kiteyttivät ravintoloitsijat Jaana ja Turo Nolvi. The Caviarclub The Caviar Clubin alkukevät huipentuu perjantaina TCC Awards -gaalaan. VPK:n talolla verkostoidutaan ja rohkaistaan yrittäjyyteen. Ohjelmassa on mm. Divet ja Fashion show sekä Jethro Rostedtin meklaroima hyväntekeväisyyshuutokauppa, jonka tuotot käytetään Turun Lastenklinikan hyväksi. Huudettavana Interin pelipaitoja ja VIP-kortteja. Timo Salmesmaa Sauvosta maailmankartalle! Luokkakokouksen kantava voima, Sami Hedberg, toteutti kutsuvieraiden sel? e-toiveet. Titta Venho ja hektiseen vaalikevääseen orientoituva Lauri Kattelus rentoutuivat koomikon seurassa.
17 Keskiviikko 25. helmikuuta 2015 AAMUSET Jetset
18 A AMUSET VIIHDE Keskiviikko 25. helmikuuta 2015 KLUBILLA musisoidaan 28. helmikuuta hyvän asian puolesta. Terveysneuvontapiste Milli täyttää 15 vuotta ja Klubin ilta-kerroksessa synttäreitä juhlitaan Palefacen, MursuSikarin ja Mystonsin voimin. Telmun järjestämän illan lipputulot luovutetaan lyhentämättömänä Millille. Liput maksavat kymmenen euroa. Mystons nousee lavalle lauantaina kello 22, MursuSikarin vuoro on 22.45 ja Palefacen setti alkaa 23.30. Kalpeanaama tekee hyvää VETERAANIROKKARI Willie Nile tekee yhdeksännellä levyllään yllättävän käännöksen. Trubaduurin If I Was a River on pianolla sävelletty levy. On Nilen levyillä ennenkin pianoa kuultu, mutta kontrasti esimerkiksi edelliseen levyyn (ilmavasti rokannut American Ride) on silti melkoinen. New Yorkin katujen elämää usein havainnoiva tarinankertoja on uudella levyllään aiempaa abstraktimpi. Nile on ennenkin käyttänyt vettä symbolina teksteissään, mutta uusimmilla levyllään vesi nitoo kaiken yhteen. Levyn nimiraidan lisäksi joki virtailee päätösraidalla Let Me Be The River sitoen koko levyn tematiikan yhteen. Vesi on usein ollut etsimisen symboli. Nilen vesi ei ole seisovaa, mutta uomansa se on löytänyt. Kenelle: Katurokkiin ripauksen hempeyttä haluavalle. Arvio: Paikkansa löytäneen muusikon välitilinpäätös. ILKKA LAPPI Vapaasti virtaava Nile Kuka on Suomen paras komedianäyttelijä? Miksi hänen huumorinsa puree? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ”Järkki olis kyll muttei saa juaksema.” Aamuset ILKKA LAPPI LUOKKAKOKOUS-ELOKUVAN tekijöillä oli elokuvaa tehdessä yksi ohjenuora ylitse muiden: tehdä puhdasta komediaa. – Yritimme koko ajan varoa, ettei homma mene liian vakavaksi. Yritimme rakentaa tätä vähän samalla tavalla kuin Ravel Boléroaan. Tarina kasvaa ja kiertyy ja lopussa päästäisiin huutonauruun, kertoo ohjaaja Taneli Mustonen. Aiemmin Mustonen on ohjannut lähinnä lyhytelokuvia sekä parin vuoden takaisen Ella ja kaverit -elokuvan. – Opin valtavasti komedian tekemisestä Luokkakokouksen myötä, esimerkiksi rytmiikasta. Meillä oli tehdessä muutama jännä paikka, missä ei oikein enää itse nähty, missä vaiheessa naurut lakkaavat ja tarina sakkaa. Siinä oli hirveän iso apu, että oli kolme komedian ammattilaista, Mustonen toteaa. KOLMEN kaveruksen matkasta luokkakokoukseen kertova elokuva perustuu Tanskassa suosituksi nousseeseen Klassefesten-elokuvaan. Claudia Boderken ja Lars Meringin käsikirjoittama elokuva olisi mahdollistanut draamallisemmankin käsittelytavan. – Niklaksen hahmossa oli esimerkiksi taustalla paljon sellaista, että se olisi voinut mennä draamaksi. Hänellä on ikäkriisiä ja ulkonäköpaineita. Aku Hirviniemi teki älyttömän hienoa työtä siinä, että hän onnistui pitämään hahmon kepeänä. – Se oli iloinen yllätys itselleni, että voin valita, että menen komediakärki edellä, mutta silti pinnan alla voi kulkea älykkäitä havaintoja vaikeistakin ihmisten arkeen liittyvistä asioista. Siinä mielessä olemme paljon velkaa alkuperäiskäsikirjoitukselle. Klassefesten tuli esiin takaoven kautta. Mustonen sekä elokuvan tuottajat Jesse Fryckman ja Oskari Huttu suunnittelivat aluksi elokuvaa omillaan. – Minua kiinnosti luokkakokous komedian viitekehyksenä. Esikeskiiän kriisi ja aikuistumisen myötä katoava kyky juhlia kiinnostivat minua aiheina. Sitten selvisi, että Tanskassa on tehty elokuva tismalleen samalla idealla. Hyvä uutinen oli, että meille tarjoutui mahdollisuus optioida alkuperäiskäsikirjoitus. SUOMALAISVERSION pääosissa nähdään Hirviniemi, Sami Hedberg ja Jaajo Linnonmaa. Hedbergille ja Linnonmaalle kyseessä oli ensimmäinen elokuvarooli. Kolmikko kuitenkin löysi yhteisen sävelen harjoitusten aikana. – Kaikilla on vaikeita päiviä, mutta ehkä onnistuimme sijoittamaan vaikeimmat ajat harjoituksiin. Pidimme pitkiä ja intensiivisiä harjoituspäiviä, jolloin kävimme käsikirjoitusta ja pumppasimme sitä tyhjäksi, Mustonen kertoo. – Olen aika uusi ohjaaja. Minulle oli hienoa päästä tekemään kolmen komedian ammattilaisen kanssa töitä. He toivat paljon omia ideoitaan elokuvaan ja olisi ollut rikollista, jos niitä ei olisi käytetty. Boléroa valkokankaalla Luokkakokous opetti ohjaaja Taneli Mustoselle komediaa Sami Hedbergin, Aku Hirviniemen ja Jaajo Linnonmaan tähdittämä Luokkakokous koheltaa tunnettujen nimien varassa. Elokuva on paljon velkaa Kauhea kankkunen -elokuville. Solar Films V y y kää ök T b d
19 A AMUSET MIELIPIDE Keskiviikko 25. helmikuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN annettua lausuntonsa hallituksen sote-lakiesityksestä näyttää selvältä, ettei sote-uudistusta saada valmiiksi tällä vaalikaudella. Valiokunnan esittämät valtiosääntöoikeudelliset huomautukset puuttuvat esityksen heikkouksiin kansanvaltaisuuden ja esitetyn rahoitusjärjestelmän kohdalla. Perustuslaki on poliittista tahtoa vahvempi. Yritykset hallituksen esityksen jatkokehittämiseksi perustuslain mukaiseksi jatkuvat nyt sosiaalija terveysvaliokunnassa. Eduskunnalla on jäljellä kolmisen työviikkoa, joiden aikana selviää, mitä tuosta esityksestä mahdollisesti menee läpi ja mitä ei. On selvää, että seuraava hallitus ja eduskunta saavat tehtäväkseen sosiaalija terveyspalvelujen järjestämistä koskevien uudistusten viemisen loppuun. Riippumatta siitä, mihin asentoon uudistus ehtii kuluvan vaalikauden päättyessä, on jo nyt ryhdyttävä rakentamaan suunnitelmaa jatkotyölle. Virheistä on opittava. Jatko on valmisteltava parlamentaariselta pohjalta. Uudistus on laajakantoinen, koko maata koskettava ja pitkäksi ajaksi tarkoitettu. Nykyinen esitys syntyi, kun mukaan tulivat kaikki eduskuntapuolueet. Jatkotyö ei voi tapahtua tätä vähäisemmän poliittisen tuen varassa. Uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita ovat olleet terveyden edistäminen, eriarvoisuuden vähentäminen ja kustannustehokkuus. Näistä on jatkotyössäkin pidettävä kiinni. Kysymys on sekä kansalaisten perusoikeuksista että julkisen talouden kestävyysvajeen korjaamisesta. Rakenteen tulee palkita terveyden edistämisestä, eriarvoisuuden vähentämisestä ja tehokkuudesta niitä, jotka rahoittavat palvelujen järjestämisen. Uudistuksen jatkotyössä tulisikin tähdätä siihen, että järjestämisvastuu ja rahoitusvastuu kuuluvat yhteen. Kun toimit tehokkaasti tavoitteiden suuntaan, säästät rahaa. Jos toimit taitamattomasti, saat lisää maksettavaa. Riippumatta siitä päädytäänkö kuntapohjaiseen, alueelliseen vai ministeriövetoiseen järjestelmään, edellä olevaa näkökulmaa ei pidä unohtaa. Hallituksen esitystä on julkisuudessa moitittu erityisesti siitä, että rahoittajien vaikutusmahdollisuudet kustannusten syntymiseen ja palvelujen laatuun jäävät liian vähäisiksi tai epäselväksi. Jääminen ”pelkäksi maksumieheksi” ei houkuta. ILKKA KANTOLA KANSANEDUSTAJA (SD.) PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN JÄSEN Kohti palkitsevaa sote-ratkaisua PARHAILLAAN eduskunnan käsittelyssä oleva kalastuslain kokonaisuudistus rajoittaisi nykymuodossaan kalastusta yksipuolisesti. Kalastuslain muutoksia on perusteltu lisääntyneellä kalastuksella vaikka tutkimukset osoittavat kalastuspaineen ja kalasaaliin laskeneen huomattavasti viime aikoina. Kalakantojen hoito ja kestävä kalastus pitäisi olla tulevan kalastuslain ohjenuorana. Vapaa-ajankalastuksen osuus arvokalalajien saaliissa kasvaa koko ajan, mutta silti ehdotetut kalastusrajoitukset kohdistuvat melkein yksinomaan kiinteillä pyydyksillä tapahtuvaan kotitarveja ammattikalastukseen. Suurin häviäjä tulevassa laissa olisi vedenomistaja, joka joutuisi maksamaan nykyistä paljon korkeampaa kalastuksenhoitomaksua ja jonka kalastusta omilla vesillä tultaisiin rajoittamaan korkeintaan kahdeksaan verkkoon, riippumatta kalaveden koosta ja muusta kalastuspaineesta. Uusia alamittoja vastustavat kuhan osalta etenkin Saaristomeren ammattikalastajat. Yhteen valtakunnalliseen alamittaan ei löydykään perusteita kestävästä kalastuksesta. Kalavedenhoito pitäisi olla kalakantakohtainen ja pääsääntöisesti hoitaa paikallisesti. CHRIS KARPPINEN TOIMINNANJOHTAJA L-S KALATALOUSKESKUS Kalastuslaki rajoittaa kalastusta yksipuolisesti LOSKAKELIT aiheuttavat sen, että bussit ovat monena aamuna todella täynnä. Aina kuski ei voi ottaa enempää matkustajia kyytiin. Oikeasti täysien bussien lisäksi on myös “täysiä” busseja. Nopeasti katsottuna bussi on täynnä. Hieman pidemmällä katsomisella huomaa, että tilaahan on vaikka muille jakaa. Käytävä voi olla pullollaan ihmisiä. Silti penkkiparilla istuu vain yksi matkustaja. Turun bussiliikenne on sujuvaa ja suosittua, joten on vaikea ymmärtää, miten ihmiset eivät vieläkään ole tottuneet muihin matkustajiin. Jos penkillä istuu joku, viereen ei voida istua. Mieluummin seistään tai viedään vaikka vanhuksille ja liikuntarajoitteisille varatut paikat. Ja nehän viedään myös silloin, vaikka tyhjiä penkkiparejakin olisi. Istumassa olevat matkustajat eivät tee tilannetta helpommaksi. Toisinaan viereiselle penkille on laskettu laukku tai reppu. Moni vaikeuttaa tilannetta vielä entisestään istumalla itse käytävän puoleisella paikalla. Vaikka istuisi toisen matkustajan vieressä, ei se tarkoita, että pitäisi ruveta sosiaaliseksi. Tilanteessa ei tarvitse puhua sanaakaan, jos ei halua. Toista matkustajaa ei tarvitse vilkaistakaan, jos se tuntuu ylitsepääsemättömältä. TILANNE ei ole vain ihmiskammokysymys, vaan toiminta heikentää myös matkustajien turvallisuutta. Jos kuski ajaa kolarin, käytävällä seisovat ihmisethän ovat todellinen riski sekä itselleen että muille matkustajille. Seisoskelijat myös tukkivat muiden matkustajien kulkureitit. On jokaisen oma valinta, istuuko vai seisooko bussissa. Kannattaa kuitenkin miettiä, onko kauheampaa istua tuntemattoman viereen vai olla turvallisuusriski kaikille. OONA KARHUNEN Istu viereen Jonny Holmén