Lauantai 28. helmikuuta 2015 | Nro 17 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Ensimmäiset Turun messut pidettiin vuonna 1929. Ensiesittelyssä oli muassa Alvar Aallon jakkaralegenda. Kaupunki s. 8 Messujen messut Kimmo Rintanen palasi Turkuun vuosien jälkeen. Pelaajalegenda ryhtyy noviisina apuvalmentajaksi. Urheilu s. 10 Legendasta noviisiksi Argentiinalaiskomedia Wild Tales näyttää vinksahtaneesti, mitä tapahtuu, kun kunnolla vinksahdetaan. Viihde s. 16 Nyt meni hermot Radbrew aloitti oluenpanon nousukiidossa Kaarinassa. Työ&talous s. 12 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Lauantai 28. helmikuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 28. helmikuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI DEBATTI Pääkirjoitus 28.2.2015 Kattelus LAURI KATTELUS on kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas Turusta. Andersson Lauantai 28. helmikuuta 2015 ORIKEDON jätteenpolttolaitoksen purku on alkamassa. Isompi piippu kaatuu, pienempi jää pystyy viereiselle tontille, sillä se kuuluu biolämpölaitokselle, jonka toiminta jatkuu. Orikedon alueen asukkaista moni saattaa olla tyytyväinen pitkän piipun katoamisesta, mutta seudullisesti purku on onneton ratkaisu monestakin syystä. Laitos oli täysin toimintakuntoinen. Päästönormit tiukentuvat – se on ymmärrettävää ja hyväksyttävää – mutta laitoksen käyttöikää olisi kyetty jatkamaan kohtuullisin kustannuksin. Kun ympäristölupaa ei jatkettu, toiminta päättyi. Jatkoaika olisi pitänyt mahdollistaa. Kymmeniä työpaikkoja menetettiin. Sanomattakin on selvää, ettei työpaikkoja ole järkevää tuhota nykyoloissa mistään syystä. JÄTTEENPOLTTOLAITOS tuotti kaukolämpöä. Osuus pystytään korvaamaan, mutta jatkossa Turun seudulla ei enää tuoteta kaukolämpöä jätettä polttamalla, sillä Turun Seudun Energiantuotanto Oy hävisi kilpailun, eikä Topinojalle rakenneta uutta jätteenpolttolaitosta. Onko ekologisempaa tuottaa lämpöä muualta rahdattavalla kivihiilellä tai raskaalla polttoöljyllä kuin omalla jätteellä? Tuskin. Jäteralli jatkuu ja kasvaa. Jätettä, joka on kauppatavaraa, on viety Turusta Ruotsiin ja Viroon ja viedään vastakin ainakin Saloon ja Riihimäelle. Turun seudun jätteet ovat käyttövoimaa Saloon rakennettavalle uudelle jätteenpolttolaitokselle. Orikedon jätteenpolttolaitos oli käytössä 40 vuotta. Laitoksilla on elinkaarensa, mutta onko järkeä lopettaa toimiva laitos ja korvata se vastaavalla laitoksella? JÄTTEENPOLTTOA voi vastustaa ideologisista syistä. Argumentti voi olla, ettei jätettä pidä polttaa, koska sitä ei saisi syntyä ollenkaan. Polttomahdollisuuden ajatellaan ruokkivan jätteen syntyä, eikä vähentävän sitä. Poltto jatkuu silti. Kovin ekologista tuskin on se, ettei Turun jätteitä polteta Turussa, vaan päästöjä tuottavan kuljetuksen jälkeen jossain muualla. Yksittäiset epäonnistumiset johtivat siihen, että lopputulos on surkein kaikista mahdollisista. LASSE VIRTANEN Hölmöyden huippu MIKÄ on tulevan eduskunnan tärkein tehtävä ja miten se saavutetaan? ANDERSSON: Minusta se on työllisyystilanteen, ja sitä kautta koko maan talouden, parantaminen. KATTELUS: Siitä olemme samaa mieltä. Kasvun saaminen tähän maahan ja sitä kautta työpaikkojen saaminen. LA: Keinoista varmaan olemme aika eri mieltä. Nyt harjoitetulla kiristävällä finanssipolitiikalla ei ole saavutettu toivottuja tuloksia. Kiristävä politiikka on ollut haitallista taloudelle ja työllisyydelle. Sen sijaan pitäisi panostaa elvyttävään finanssipolitiikkaan, joka tarkoittaa osittain julkisrahoitteisia suoria investointihankkeita. Sitä kautta julkinen valta pystyy helpottamaan työllistämistä, kun yksityisillä yrityksillä ei ole kannusteita työllistää. LK: Tarvitsemme kannusteita yksityisten investointien tekemiseen. Velkaelvytyksellä pystytään tekemään jonkun verran, mutta kokonaisvaltainen kasvu lähtee yksityiseltä sektorilta ja siitä, että tehdään työmarkkinoista joustavampia ja työntarjoamisesta helpompaa. LA: Yritysverotusta voidaan alentaa ja tehdä kokoomuslaisia kannusteita, mutta ne eivät ratkaise tilannetta, kun ei ole ostovoimaa. Ongelmana on kokonaiskysynnän puuttuminen. Jotta kysyntää saadaan lisättyä, tarvitaan julkista panostusta. LK: Mutta emme elä puhtaasti suhdannekriisissä. Meidän kilpailukyvyssämme on ongelmia, jotka eivät ratkea pelkästään julkisen kysynnän säätelyllä. Esimerkiksi digitalisaatiomahdollisuuksia ei ole hyödynnetty lainkaan niin paljon kuin mihin olisi potentiaalia. Meillä on isompia rakenteellisia pulmia kuin pelkkä suhdannekorjaus. LA: Analyysi ongelmista on kuitenkin olennainen. Totta kai voidaan edistää digitalisaatiota, ja silti muuttaa finanssipolitiikan linjaa elvyttävämmäksi. Elinkeinopolitiikassa voidaan ja pitää tehdä paljon, mutta on myös pakko puhua talouden kokonaislinjasta. LK: Kysynnän lisääminen kotimaassa on tärkeää, mutta Suomi elää viennistä. Viennin kilpailukyky ei ole tällä hetkellä ei ole riittävä. Kokoomuksen ehdotukset, esimerkiksi koeajan pidentäminen, helpottaisivat työntekijöiden palkkaamista. LA: Suuri ongelma on kuitenkin vienti ja se, ettei Suomella ole tällä hetkellä vahvoja vientituotteita, jotka lähtisivät kasvua vetämään. NYKYISESSÄ pääkaupungissa Helsingissä nousi kaamea poru, kun halpahalli yritti nimetä myymälänsä Helsingin yliopiston Tokmanniksi. Mettään meni. Nimenhän olisi pitänyt olla tosiasioita kunnioittavammin Kuninkaallisen Turun Akatemian Ja Sittemmin Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston Tokmanni. SUÁREZ oli lähdössä kaverien kanssa ulkomaille. Neymar kysyi kentällä, että kai hampaat tulivat mukaan. ”Messissä ovat”, virkkoi Suarez. IHAN sama saako Suomi mitalia. Pääasia on, ettei Norja voita. Ainakaan ihan kaikkea. Vahingonilo on edelleen hyvä energianlähde Suomessa. Rämpivä norjalainen saa suun virneeseen. Tack… …nej tack! ETLAN Vesa Vihriälän arvion mukaan Kreikka koetti kepillä jäätä (KL 25.2.). Täällä pohjoisempana tiedeteään kokeilemattakin, että heikkoja ovat. YLEN mukaan HS kertoo Turun Sanomien toimittaja uhattiin puukottaa. Asia on vakava, mutta tapa, jolla journalistista nekrofiliaa nykyään harrastetaan on vastenmielinen. Onko haudanryöstö laillistettu? USKOKAA tai älkää, mutta Turun yliopiston tutkimuksen mukaan matkapuhelin on jopa työtä ja parisuhdettakin tärkeämpi. Oliskos se päivityksen paikka? Ja nyt ei puhuta matkapuhelimesta. ä e ea, ei sua. N LI ANDERSSON on Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas Turusta.
5 Lauantai 28. helmikuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Lauantai 28. helmikuuta 2015 Mitä mieltä olet Turun kaupungin logouudistuksesta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ITÄISEN Rantakadun päässä Merimiehenkadun kulmassa olevat liikennepuomit suljetaan maanantaina 2. maaliskuuta kello 8. Puomien tarkoituksena on ohjata Telakkarannan liikenne kulkemaan Unioninkadun tunnelin ja Stålarminkadun kautta. Kevyt liikenne ohjataan jatkossakin keskustan suunnasta Itäistä Rantakatua Telakkarantaan ja edelleen Unioninkadun kautta Stålarminkadulle. Puomit suljetaan Telakkarannassa SIITEPÖLYKAUSI on käynnistynyt, ja säännöllinen siitepölytiedotus on aloitettu. Eteläiset ilmavirtaukset ovat tuoneet maahamme lepän ja pähkinäpensaan siitepölyä KeskiEuroopasta. Pähkinäpensaan odotetaan aloittavan kukintansa maan eteläosissa viikon sisällä. Tämä on toinen peräkkäinen vuosi, kun siitepölykausi alkaa poikkeuksellisen varhain. Viime vuonna säännöllinen siitepölytiedotus aloitettiin 21. helmikuuta. – Lepän ja pähkinäpensaan siitepölykaudesta odotetaan tavanomaista. Koivu kukki viime vuonna selvästi keskimääräistä runsaammin, joten tänä vuonna kukinta jää heikohkoksi, yliopistotutkija Annika Saarto ennakoi. Siitepölytilannetta seuraa ja siitä tiedottaa Turun yliopiston aerobiologian yksikkö. Yksikkö on laatinut valtakunnallisia siitepölytiedotteita jo 40 vuoden ajan. Siitepölykausi alkoi jo TEEMU P. PELTOLA TURUN kaupungin logouudistus kuumensi viikolla tunteita etenkin sosiaalisessa mediassa. Kaupunki on saanut rajua kritiikkiä siitä, että 40 000 euron hintaisen projektin tuloksena näytti olevan vain vaaleansiniseksi väritetty vanha kaupungin vaakuna. Projektista vastannut Turun kaupungin viestintäjohtaja Saara Malila tarkensi asiaa Turun kaupungin Facebook-sivuilla torstaina. Malilan mukaan merkittävin tekijä graafisen ilmeen uudistukselle oli kaupungin verkkosivuston kehityshanke. – Uusi sivusto tarvitsi uuden ilmeen, ja sitä myöten oli ajankohtaista päivittää kaupungin ilme myös laajemmin. Noin puolet 40 000 euron kokonaissummasta on käytetty verkkouudistuksen graafiseen ja visuaaliseen ilmeeseen, Malila perustelee. MALILA korostaa, että kaupunki ei ole maksanut mainostoimisto Satumaalle ”vain yhdestä logosta”, vaan kyseessä on monimuotoinen hankinta, jota ei Malilan mukaan olisi pystytty tekemään kaupungin omana työnä. – Kaupungilla on ollut käytössä kymmeniä erilaisia ilmeitä, jotka kaikki on erikseen aikanaan suunniteltu ja tilattu mainostoimistoista. Nyt näistä luovutaan ja siirrytään yhtenäiseen ilmeeseen. Ilmeuudistus maksaa alussa, mutta säästää näin ajan kanssa huomattavat summat rahaa, Malila sanoo. Valmisteilla olevien uusien verkkosivujen kehitysversio avataan turkulaisten kommentoitavaksi maaliskuun lopulla. Kaupungin logouudistus nostatti somemyrskyn UUTISANALYYSI ALKOHOLIPOLITIIKKA on ollut kuuma aihe siitä saakka, kun alkoholia on osattu tehdä. Kuka saa polttaa viinaa tai panna olutta? Kuka kerää verot ja miten estetään haitat? Kysymykset ovat jälleen pinnassa eduskuntavaalien alla. Sääntö-Suomesta puhuvat lobbaavat sääntelyä ja verotusta vastaan. Millä perusteilla? – Realistinen tavoite on luoda alalle vuoteen 2025 mennessä 30 000 uutta työpaikkaa, sanoo Matkailuja ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Jouni Lappi. Vaikeuksia piisaa. Veroaste on noussut, kotimainen kulutus yskii eikä ostovoima kasva. Matkailuja ravintola-alan myynti on laskenut samaan aikaan kun kustannukset ovat kasvaneet. Vain pikaruoan myynti on pitänyt pintansa. Alkoholin myynti laskee anniskeluravintoloissa. Niissä myydään enää kymmenen prosenttia kaikesta alkoholista. Varsinais-Suomessa ravintoloiden ruokamyynti on kasvussa, mutta alkoholin myynti on laskenut koko maata jyrkemmin. – Nuoret käyttävät paljon rahaa ravintolaruokailuun, mutta alkoholi haetaan Virosta tai ostetaan tulevaisuudessa netistä, arvioi Lappi. Lapin mukaan kireä verotus synnyttää uutta liiketoimintaa harmaalle vyöhykkeelle. Tilaisuuksia ja juhlia järjestetään enää paikoissa, joihin voi tuoda mukanaan Viron-viinoja. – Se lähti liikkeelle Turun saaristosta. Muistan kuinka yrittäjä soitti vuoden 2009 syksyllä. Silloin alettiin kysyä saisiko tuoda mukana omat alkoholijuomat. Anniskeluluvista ei tarvitse välittää ja alkoholia voi antaa vaikka alaikäisille. Aukioloaikoja ei ole. Alkoholi tulee 90-prosenttisesti Virosta. Anniskeluravintoloita verotetaan ja valvotaan tiukasti, mutta uusi toimiala on villi ja vapaa. LAPPI ihmettelee myös, miksi terasseilla valvotaan sitä kuka kantaa kuinkakin monta juomaa minnekin, kun köyden ulkopuolella alaikäiset juovat valvomatta omasta pussistaan Viron-viinoja. Kotona vai tiskillä? Ikuisuuskysymys anniskelun rajoituksista ja alkoholiveroista kuumentaa tunteita vaalien alla Matkailuja ravintoala vaatii verojen alentamista ja säätelyn purkamista, jotta ala pystyisi työllistämään lisää väkeä. Mikael Rydenfelt Lapin mukaan Suomi on kilpailukykyinen vain ravintolaruoan verotuksessa. Oluen vero on korkein Euroopassa. Arvonlisäveron lasku käänsi sentään ruokamyynnin plussalle. – Se, että kaupunki on satsannut Aurajoen rantaan Vähätorin alueeseen on ollut hieno ja tärkeä matkailuteko. Ravintolapaikat ovat elävöittäneet kaupunkia. Nyt toivoisi, että samanlainen kehitys saadaan ydinkeskustaan, joka jää selkeästi jälkeen, arvioi toimialajohtaja Mikko Eskelinen TOK:sta. Yöpymisten määrä on VarsinaisSuomessa laskenut. – Taantuman jälkeen on ollut aika kova alamäki ulkomaisten matkailijoiden määrässä, sanoo MaRan ekonomisti Jouni Vihmo. MATKAILU on silti maailmalla kasvava ala. Vuonna 2013 tehtiin 1,1 miljardia matkaa. Vuonna 2030 matkojen määrän arvioidaan kasvavan jo 1,8 miljardiin. Eurooppa saa lisämatkailijoista 240 miljoonaa. – Jos siitä saadaan edes pieni osa Suomeen, se tekee kansantaloudelle ja Varsinais-Suomelle erittäin hyvää, arvioi Vihmo. Matkailualat työllistävät Suomessa noin 140 000 työntekijää. Lappi muistuttaa, että ravintolat ja hotellit eivät siirry halpatuotantomaihin ja maksavat veronsa Suomeen. LASSE VIRTANEN ORIKEDON jätteenpolttolaitoksen toiminta päättyi viime vuoden lopussa. Laitoksen purku alkaa maaliskuun alussa. Purku on valmis viimeistään lokakuun alkupuolella. Viereisellä tontilla oleva biolämpökeskus, jossa on pienempi piippu, jää käyttöön. Maaliskuussa puretaan rakennuksen sisäosia ja huhtikuussa aloitetaan toimisto-osan purkaminen koneilla. Koneiden ja murskauslaitteen melutaso on noin 85 desibeliä kymmenen metrin etäisyydeltä mitattuna. Lähimmän tontin raja on noin 160 metriä polttolaitoksesta. Meluvalli vähentää meluhaittoja. Pölyhaittoja vähennetään tarvittaessa kastelemalla. Sallittu työaika on arkisin kello 7–18. Haitta-aineita sisältävät materiaalit kuljetetaan ympäristöohjeiden mukaisesti niille tarkoitetuille jätteiden sijoituspaikoille. Työmaalle pääsy muilta kuin työmaan henkilöstöltä on kielletty turvallisuusmääräysten vuoksi. Purkutyön tekee Delete Finland Oy. Polttolaitoksen purkutyö käyntiin
KUPONKISET 7 Lauantai 28. helmikuuta 2015 AAMUSET HYVINVOINTILOMAT
8 A AMUSET KAUPUNKI Lauantai 28. helmikuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA DOWN By The Laituri tuo ohjelmistoonsa sinkuille suunnatut speed datingin ja sokkotreffit. Osion toteuttaa erilaisiin sinkkutapahtumiin ja pikatreffeihin erikoistunut Deittisirkus. Speed datingin idea on uusien ihmisten tapaaminen turvallisesti keskustelun merkeissä. Tapahtumat järjestetään yleensä viihtyisässä ravintolaympäristössä, ne ovat ohjattuja ja niihin osallistutaan anonyymisti deittinimellä. DBTL:ssä pikadeittaillaan –TYKKÄÄN mukavista mutta omannäköisistä vaatteista, kertoo Hertta Kiiski, 40, joka ei varsinaisesti koskaan mene shoppailemaan, vaan löytää vaatteita esimerkiksi ulkomailta. Suomessa Kiiski tykkää ostaa vintage-vaatteita ja suomalaisia klassikkovaatteita – Takki on Marimekon ja housut Samujin. Huivin olen ostanut Tukholmasta ja silmälasit Venetsiasta. Lenkkarit ovat Niken. Kiiski yrittää välttää mustia vaatteita, mutta pukeutuu silti usein siihen. – Pidän paljon roosanliilasta, neonväreistä ja luonnonvalkoisesta. Materiaalin pitää olla laadukasta ja sellaista, ettei sitä tarvitse silittää. Kiiski ei halua varoa kenkiään.. – Yleensä käytän kengät kerralla loppuun, joten niitä ei kerralla ole kovin monia. Värikästä vintagea Oletko ollut sokkotreff eillä tai pikadeiteillä? Lykästikö? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. – Otetaanko tuijotuskilpailu? KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Kimmo Mäkinen Hertta Kiiski, Hansakortteli. Oona Karhunen OONA KARHUNEN NUKKELEIKIT puhuttavat 5-vuotiasta Emma Suonviertä ja 4-vuotiasta Serena Toscanoa. SERENA: Vauvanukeil on kiva leikkii. EMMA: Ja sit se uus! S: Nii semmonen uus Baby Born -juttu päiväkodissa. Semmonen vauvanhoitopöytä. Siin on kylpy. E: Ja vaatekaappi. S: Nii ja sänky ja sit semmonen ruokaistuin. Me yleensä otetaan ne vauvat syliin. Sit me annetaan niil ruokaa ja laitetaan ne istumaan. Sit jos ne haluu mennä kylpyyn ni me laitetaan ne sinne. Jos niit väsyttää ni sit me laitetaan ne nukkumaan. E: Siit tietää et se vauva on väsyny ku jos sen ottaa syliin ni sen silmät menee kiinni. Mut sit jos sen nostaa ni sit sen silmät on auki. Ainaki kaks poikaa meijän ryhmäs tykkää leikkii meijän kaa niil vauvoilla. S: Mut pojat ei ikinä leiki Bratzeilla! Ne ei tykkää tyttö-Bratzeista. Ne tykkää vaa poika-Bratzeista. Ja autoista ne tykkää. E: Bratzeillä ja Barbeilla on kiva leikkii. Ja poneilla. S: Barbien kaa me annetaan niitten puhuu. Yhel Barbiel on lähteny kaks hammasta. Mut ne oli vaa tarroja varmaa. E: Bratzeilt ei oo lähteny hampait. Ja sit niist poneist yhel on kimalletta. S: Nii semmosel isommal ponilla. E: Se on isosiskoponi. Semmone violetti. S: Semmosel valkosellaki ponilla oli kimaltavat hiukset. Sit siin oli vähän niinku pinkkiä. E: Ja yks poni oli pinkki ja sil oli vaippa! Se oli vauvaponi. S: Me ei saada aina leikkii Bratzeil ja poneil ku me tykätää niist nii paljon. E: Nii ku muute me leikittäis niil vaa aina. Vauvoja ja vaippaponeja HEIKKI MÖTTÖNEN NYKYÄÄN vuosittain järjestettävät Turun messut koottiin yhteiseksi Turun kaupungin messutapahtumaksi ensimmäistä kertaa vuonna 1929. Turun kaupunki täytti 700 vuotta ja puitteiden piti olla sen mukaiset. Turkulainen arkkitehti Erik Bryggman ja Turkuun vuonna 1927 muuttanut kollega Alvar Aalto kokosivat voimansa ja lopputulos oli minkä tahansa ajan mittapuun mukaan suorastaan mykistävä. Kyseessä oli aivan uuden ohjelman julistus. Aalto ja Bryggman suunnittelivat yhdessä funktionalistisen messualueen rakennuksineen ja asemakaavoineen, koko tapahtuman mainonnan kaupungissa sekä myös kansainvälisen markkinointimateriaalin. Aallon rooli on tullut vuosien aikana selvästi esille, mutta jostain syystä Bryggman on jäänyt syyttä suotta vähemmälle huomiolle. Tämä modernismia edustanut parivaljakko suunnitteli Samppalinnan mäelle ja Urheilupuistoon visuaalisesti aivan ennennäkemättömät näyttelypuitteet 20-luvun lopun yritysmaailmalle. Koko komeudesta ja messualueen tilapäisrakennuksista ei ole tänä päivänä jäljellä valitettavasti enää oikeastaan mitään. AALLON Turun vuodet olivat messujen aikaan vielä alussa, mutta hänen funktionalistisen kauden päätyönään pidetty Paimion parantola oli jo pitkälti suunnitteluasteella. Erik Bryggmanin upea klassistinen Atrium oli valmistunut jo vuonna 1927, mutta myös hänen työnsä alkoivat soljua kohti funktionalismia 20-luvun lopussa. Bryggmanin fantastinen italialaistyylinen piazza valmistui 1930-luvun puolella, mutta saksalaisen modernin arkkitehtikoulukunnan vaikutus oli jo tarttunut lahjakkaaseen turkulaiseen. Aallon klassikkoihin kuuluivat puolestaan Otto Korhosen huonekalutehtaalla Nummenpakalla valmistetut design-huonekalut, jotka saivat maailman ensi-iltansa juuri Turun Messuilla. Paimio-tuolit ja Aalto-jakkarat olivat aikansa suunnitteluhuippua, eikä aika ole alentanut niiden arvoa. Aalto oivalsi, että messut lisäävät niiden menekkiä. MESSUT kestivät vain viikon, mutta vuoden 1929 tapahtuma jätti lähtemättömän jälkensä kaupunkiin. Uutta olivat esimerkiksi reilusti yli kymmenen metriä korkeat värikkäät mainospylväät, joita oli ympäri kaupunkia, sekä tietysti itse messualueella. Messujen kokonaisuuden suhteen puhuttiin funktionalismin manifestistä, jonka sanomaa haluttiin levittää modernissa hengessä ympäri maailman. Nämä suomalaiset arkkitehdit olivat aiheesta todellisessa nosteessa. Modernismin maihinnousu Turkulaisarkkitehdit loihtivat uuden messuperinteen maahan Ensimmäiset Turun messut vuonna 1929 olivat modernine puitteineen tuulahdus tulevaisuudesta. Maija-Liisa Schoultzin kokoelmat
9 Lauantai 28. helmikuuta 2015 AAMUSET Parhaat palvelut
10 A AMUSET URHEILU Lauantai 28. helmikuuta 2015 JÄÄKIEKON A-nuorten SM-liigan pudotuspelit käynnistyvät TPS:n osalta maanantaina 2. maaliskuuta. Viidenneksi runkosarjassa yltänyt TPS kohtaa puolivälierissä neljänneksi sijoittuneen Kärpät. Joukkueet kohtaavat Oulussa 2. ja 3. maaliskuuta. Turussa pelataan 5. maaliskuuta. Välieriin tarvitaan kolme voittoa. Tarvittaessa neljäs kohtaaminen on Turussa 6. maaliskuuta ja viides peli Oulussa 8. maaliskuuta. TPS:n menestys nuorten varassa TPS:N jääkiekkojoukkueen ilonaiheet ovat tämän kauden osalta helposti lueteltu. Mikko Rantanen (kuvassa). Nuori lupaus on ollut kauden vanhetessa jopa yllättävän hyvä kantaen helmikuussa useaan otteeseen Palloseuraa. Rantanen tulee olemaan kesän kärkipään varauksia ensi kesänä. Yleisesti pidetään varmana, että Rantasen tie vie NHL:ään jo ensi kaudeksi. Se missä Rantasen kannattaa ensi kaudella pelata, ratkeaa kuitenkin pitkälti varaustilaisuudessa. Rantasen täytyy päästä joukkueeseen, jossa vastuuta on tarjolla. Jos ei NHL:ssä, niin AHL:ssä. Rantasella on edellytyksiä kehittyä parhaaksi TPS-lähtöiseksi NHL-pelaajaksi sitten Saku Koivun. Tällä hetkellä Rantasen pelillinen taso on paljon kovempi kuin Mikko Koivun TPS-aikanaan. Timantin hioutumiseen tarvitaan ennen kaikkea peliaikaa. On toisarvoista, missä se tulee. ILKKA LAPPI Dominoiva Mikko Kuka nousee HJK:n haastajaksi? Millä keinoin Inter nousee mitaleille? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI 1990-LUVUN lopulla ja 2000-luvun alussa Kimmo Rintanen kylvi tuhoa TPS-paidassa muun muassa Tomi Kallion ja Kai Nurmisen kanssa. Kuuden TPS-vuoden aikana Rintanen oli voittamassa kolmea Suomen mestaruutta. Kevään 2001 mestaruusjuhlien jälkeen Rintanen kuitenkin pakkasi laukkunsa ja lähti yli kymmeneksi vuodeksi Sveitsiin. Alppimaassa hän saavutti legendan aseman ja sai myös ensikosketuksensa valmentamiseen. Suunnitelmissa oli palata Turkuun ensi kaudeksi valmentajana, mutta suunnitelmat aikaistuivat. Kun kutsu Jarno Pikkaraisen avuksi kävi, ei miehen tarvinnut kauan miettiä. Rintanen uskoo, että keväällä valmentaminen palvelee hyvin ensi kautta. – Tilanne on vähän vastaava kuin aloittaessani valmentamisen Sveitsissä. Klotenilla oli muutama peli kaudesta jäljellä. Kesän jälkeen huomasi, kuinka paljon siitä oli apua, kun oli aloittanut hommat jo keväällä ja oppinut tuntemaan pelaajia, Rintanen sanoo. Ensi kaudeksi iso osa TPS:n pelaajistosta vaihtuu. Varsinkin nuoria pelaajia kuitenkin jatkaa Palloseurassa. Rintasen mukaan juuri nuorten eteenpäin viemisen kannalta kevätkuukaudet ovat tuoreelle valmentajalle arvokasta aikaa. – Varsinkin nuorten kanssa auttaa paljon, että nähdään jo tässä vaiheessa läheltä, missä kukakin heistä menee ja mitä heidän kanssaan pitää kesällä tehdä. TODELLISENA kaukaloiden taiturina muistettavalla Rintasella luulisi olevan paljon annettavaa juuri nuorten pelaajien taitojen kehittäjänä. AriPekka Selinin valmennustiimin lopullisesta työnjaosta ei kuitenkaan ole vielä keskusteltu. – Kunkin tehtävät selviävät, kun aikanaan ensi kauteen lähdetään. Varmasti tekemistä riittää jokaiselle, joka ryhmään sitten kuuluu. Esimerkiksi videoiden katsominen on aika usein jonkun apuvalmentajan vastuualuetta, Rintanen pohtii. Valmentajana Rintanen on vasta uransa alkuvaiheessa. Yhden kokonaisen kauden ja kaksi vajaata kautta Sveitsissä apuvalmentajana toiminut Rintanen aikoo edetä valmentajana rauhallisin askelin. – Tavoitteena on oppia kokeneemmilta ja imeä heiltä tietotaitoa. Saman tien ei ole tarkoitus hypätä kovin kauas. ENTISTEN pelureiden siirtyessä valmentamaan käydään lähes poikkeuksetta keskustelua siitä, mikä olisi oikea paikka ottaa ensiaskeleet uudelle uralle. Rintaselle oli luontevampaa hypätä ammattilaisjoukkueen apuvalmentajaksi esimerkiksi junioreissa aloittamisen sijaan. – Molemmissa reiteissä on varmasti hyvät puolensa. Kun aloitin Klotenissa, oma peliurani oli loppunut muutama kuukausi aiemmin. Siirtymä omalta pelaajauralta aikuisten joukkueen valmentajaksi oli pienempi kuin jos olisin alkanut valmentaa pieniä junioreita, Rintanen tuumii. Kotiin vuosien jälkeen Kevät tuo arvokasta kokemusta Kimmo Rintaselle ensi kautta varten Kimmo Rintanen oli kaukalossa kiekkovirtuoosi. Valmentajana mies on vielä raakile, jonka kyvyt punnitaan tulevina vuosina. Mikael Rydenfelt Järkki olis kyll muttei saa juaksema Aamuset
11 Lauantai 28. helmikuuta 2015 AAMUSET Parhaat palvelut
12 A AMUSET TYÖ & TALOUS Lauantai 28. helmikuuta 2015 MCDONALD’SIN Satashell-ravintolan remontti on valmistunut. Uusitussa ravintolassa on lisätty autopuolen palvelukapasiteettia ja keittiötilat tuplaantuivat. Myös kaikki henkilökuntatilat on uudistettu. Ravintola on auki ympäri vuorokauden. Ravintolassa on yrittäjänä Aki Laumola, joka on ollut McDonald’s-yrittäjänä vuodesta 1993. Hänellä on yhteensä viisi McDonald’sia Turussa, Porissa ja Raumalla. McDonald’s Satashell uudistui SUOMESSA tutkintonsa suorittaneet kolmansien maiden kansalaiset voivat jatkossa saada vuoden pituisen oleskeluluvan työnhakua varten. Nykyisin oleskelulupa on kuusi kuukautta. Ulkomaalaislakia muutetaan myös niin sanotun työnantajasanktiodirektiivin kansallisen toimeenpanon täsmentämiseksi. Direktiivi koskee maassa laittomasti oleskelleita ja työskennelleitä kolmansien maiden kansalaisia. Direktiivin tarkoituksena on kieltää EU:n alueella laittomasti oleskelevien henkilöiden työhönotto ja näin ehkäistä laitonta maahanmuuttoa. Kolmannen maan kansalaisen tilapäistä oleskelulupaa voidaan jatkaa siihen asti, kunnes hänelle kuuluvat, perityksi saadut palkkasaatavat on maksettu. Oleskeluluvan jatko koskee niitä kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat työtä tehdessään olleet alaikäisiä tai työskennelleet erityistä hyväksikäyttöä osoittavissa työoloissa. Lakimuutokset astuvat voimaan 1. huhtikuuta. Työnhakijoiden oleskelulupiin pidennystä Käsityöoluiden suosio kasvaa. Ovatko ne hintansa väärtejä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TEEMU P. PELTOLA KROSSIN teollisuusalueella Kaarinassa ei uskoisi törmäävänsä olutpanimoon, ellei tietäisi sellaisen majailevan vaaleansinisessä peltihallissa Asianajajankadulla. Turkulaiset Matti ”Eikka” Laakso ja Patrik Niskanen tekivät haaveistaan totta viime vuoden lopulla perustaessaan rakennukseen Radbrew-pienpanimonsa. Alku on ollut lennokas. Panimon oluita valutetaan tuoppeihin muun muassa Espoossa ja Tampereella sekä Turussakin jo viidessä ravintolassa: Cosmic Comic Cafessa, Portissa, Alvarissa, Old Bankissa ja Ylioppilaskylän sydämessä Three Beersissä. Opiskelijaelämä onkin keskeinen syy panimon olemassaololle. Niskanen ja Laakso vihkiytyivät panemisen saloihin Satakuntalais-Hämäläisen Osakunnan oluenpanokerhossa, jota vetivät neljä vuotta. – Suunnittelimme oman pienpanimon perustamista vuoden päivät. Laskimme, että kustannukset täytyy saada kaikilla osa-alueilla kymmeneen prosenttiin tavanomaisesta, jotta pystyisimme pyörittämään toimintaa kahteen pekkaan. Emme tahtoneet selän taakse ulkopuolista osakasta, jolle täytyisi selitellä, millä tavalla hyvää olutta pannaan, sanoo Laakso. PANIMON ensimmäiset olutmerkit ovat voimakkaasti humaloituja ja väkeviä American pale aleja. Uusia merkkejä kehitellään jatkuvasti. Tuotantokapasiteetti – viitisen tuhatta litraa kuukaudessa – on täydessä käytössä ja tilojen laajentaminen suunnitteilla. Asiakkaillekin oluet tuntuvat maistuvan. – Kaikki oluttamme myyntiin ottaneet ravintolat ovat tilanneet heti lisää, Laakso huomauttaa. Hän opiskelee Turun yliopistossa tähtitiedettä ja fysiikkaa, ja pyöritti it-alan yritystä 2000-luvun alussa. Panimosta toisen puolen omistava Niskanen on opiskellut Åbo Akademissa prosessikemiaa. Yrityksen perustamisen vaikeutta ei kumpikaan vaikerra. – Neuvontapalvelut ovat aika hyvät, starttirahaa saa ja pankistakin heltisi lainaa aika helposti, koska Turun seudulla ei juuri ole alan kilpailua, Laakso kertoo. VAIKKA Patrik Niskanen tuntee valmistusprosessin perin pohjin, riittää oluenpanossa hänestä silti ”mysteereitä”. – Ala kehittyy jatkuvasti ja uusia humalalajikkeita tulee koko ajan. Oluen lopulliseen makuun vaikuttaa niin moni asia, kuten veden klooripitoisuus tai se, millä pellolla humala on kasvanut. Nykyään pienpanimojen tuotteista puhutaan käsityöoluina. Niskasen mielestä käsityöolut tulisi määritellä tuotantomäärien sijaan sen perusteella, paljonko käsityötä valmistuksessa lopulta on. – Kyllä tämä tämmöistä teekkarin unelmahommaa on, kun pääsee säätämään mittarien ja nippelien kanssa. Isompien panimojen olut on robotin valmistamaa. Siellä ihmistä tarvitaan vain prosessin valvomiseen. Pantu sydämellä Kaarinalainen pienpanimo Radbrew aloittanut nousukiidossa Patrik Niskanen (vas.) ja Eikka Laakso esittelevät omin käsin rakentamaansa panimolaitteistoa. Teemu P. Peltola
13 Lauantai 28. helmikuuta 2015 AAMUSET Kokouspalveluja
Lauantai 28. helmikuuta 2015 AAMUSET 14
15 A AMUSET Lauantai 28. helmikuuta 2015 Tulisiko oikeus asuntolainojen korkovähennyksiin poistaa? Miksi? SUOMEN Omakotiliitto ry. tukee vahvasti Ympäristöministeriön asumisen tukija verojärjestelmien vaikuttavuuden hankeryhmän esitystä siitä, että varainsiirtovero pitää yhtenäistää 2 prosentin tasolle niin omakotitaloissa kuin asunto-osakehuoneistoissakin. Liiton mukaan muutos pitää toteuttaa nopeasti, jotta se edistäisi asuntokauppaa sekä kansalaisten työnperässä muuttamista. Omakotiliitto alentaisi varainsiirtoveroa KERROSTALOASUNNON ostajat eivät useinkaan osaa kysyä asuntonäytöllä muista tulevista taloyhtiön saneerauksista kuin putkiremontista, kertoo rakennusja kiinteistöalan asiantuntijayritys Raksystems tiedotteessaan. Yrityksen mukaan taloyhtiön kuntoarvioraporttia tai PTS:ää (eli pitkän tähtäimen suunnitelmaa) ei osata pyytää nähtäväksi ja näin ollen arvio tulevaisuuden kustannuksista jää heikoksi. –Valitettavasti ostaja ei useinkaan ole tietoinen siitä, että taloyhtiöön tarvitaan monia muitakin kalliita remontteja, kuin linjasaneeraus, kertoo DI Jari Marttinen Raksystems Insinööritoimisto Oy:stä. Marttinen muistuttaa, että kerrostaloasunnon ostajan tulisi muistaa kysyä asuntonäytöllä, että onko taloyhtiöön teetetty kuntoarvio ja pyytää nähtäväkseen taloyhtiöön tehdyn kuntoarvion raportti sekä PTS. Näissä dokumenteissa on kirjattuna asiantuntijan sanoin taloyhtiön kunto, järkevät ja taloudelliset suunnitelmat tulevista remonteista, niiden aikataulusta sekä kustannusarvioista. Asunnonostajilla epätietoisuutta Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TEEMU P. PELTOLA LAITTOMIA sähkötöitä tehdään Suomessa paljon enemmän kuin on arvioitu, ilmenee Sähköja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n tuoreesta kyselystä. Kyselyyn vastanneista ammattilaisista lähes kaikki olivat havainneet kuluneen vuoden aikana laittomia sähkötöitä. Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) muistuttaa, että laittomat sähkötyöt ovat iso turvallisuusriski. Laittomuus tarkoittaa, että asennuksia tekevä taho ei ole tehnyt toimintailmoitusta Tukesin rekisteriin eikä hänellä ole pätevää sähkötöiden johtajaa vastaamassa asennusten turvallisuudesta. Kyselyn perusteella laittomat sähkötyöt ovat paljon yleisempiä, kuin STUL ja Tukes olivat arvioineet. Kyselyyn vastasi 328 henkilöä, joista yli 90 prosenttia kertoi havainneensa viimeksi kuluneen vuoden aikana laittomia sähkötöitä ja 74 prosenttia havainneensa sitä yli viisi kertaa kuluneen vuoden aikana. Laittomat sähkötyöt ovat vastaajien mielestä pikemminkin lisääntyvä kuin poistuva ongelma. Entistä huolestuttavamman tuloksesta tekee se, että havaituissa kohteissa oli yleensä nähty myös sähköturvallisuuden vaarantuneen. KYSELYN mukaan laittomia sähköasennustöitä tehdään pääasiassa omakotitalojen rakennustyömailla, kotien keittiöja kylpyhuoneremonttien yhteydessä niin pientaloissa kuin kerrostaloasunnoissa sekä vapaa-ajan asuntojen rakennusja remonttikohteissa. Isommissa rakennuskohteissa laittomia sähköasennustöitä oli kohdattu vain harvoin. Riskiryhmässä ovat tavalliset perheet, jotka eivät todennäköisesti tunnista laittomista sähköasennustöistä seuraavaa hengenja omaisuudenvaaraa. Sähköt voivat toimia normaalilla tavalla, mutta asennukset voivat silti aiheuttaa välittömän vaaran. Tukesin tapaturmarekisterissä on lähivuosiltakin monta kuolemantapausta, jotka ovat aiheutuneet laittomista sähkötöistä ja niinkin yksinkertaisesta asennuksesta kuin pistorasiasta. Uhrina on ollut joko laittomien töiden tekijä itse tai täysin ulkopuolinen. – Puutteellisia ja virheellisiä asennuksia ei varsinkaan maallikko useinkaan havaitse päällepäin. Vaaranpaikkojen paljastamiseen tarvitaan sähköalan ammattilainen mittareineen. Suosittelemmekin, että ihmiset olisivat yhteydessä sähköalan ammattilaiseen, mikäli on syytä epäillä sähköasennusten turvallisuutta, kehottaa STUL:n tekninen johtaja Esa Tiainen. Huoleen ei ole aihetta, jos sähkötyöt on aikanaan teetetty ammattilaisella, jolla on sähkötyöoikeudet. Ammattilainen tarkastaa oman työnsä monenlaisin mittauksin ja luovuttaa tilaajalle käyttöönottotarkastuspöytäkirjan turvallisuuden vakuudeksi. Pöytäkirja kannattaakin aina muistaa pyytää asennustöitä vastaanotettaessa. Tappavat kytkennät Laittomia sähkötöitä tehdään luultua enemmän Sähköasennukset kannattaa jättää valtuutetun ammattilaisen huoleksi. Marttiina Sairanen KOTI & RAKENTAMINEN
16 A AMUSET VIIHDE Lauantai 28. helmikuuta 2015 NORJALAISSYNTYINEN, Helsingissä asuva valokuvaaja Trond H. Trosdahl seurasi yksinäisten ihmisten hautajaisia kameransa linssin läpi Helsingin Honkanummen hautausmaalla ja kappelissa reilun vuoden ajan. Kuvista syntyi Yksin viimeisellä matkalla -valokuvanäyttely. Jo aiemminkin keskustelua herättänyt näyttely on avoinna Turun Henrikinkirkolla 1.3.–6.4. Unohdetut vainajat PAAVO Pesusienen merenalaisen Tangalan kotikaupungin yhteiskuntarauha järkkyy, kun kaikkien suosimien rapupiirasten resepti varastetaan. Luvassa on aikamatkailua, räikeää huutamista ja viittauksia Mad Maxiin ja Hohtoon, kun Paavo lyöttäytyy arkkivihollisensa Planktonin kanssa ilkeää merirosvo Purilaispartaa vastaan. Olen 25-vuotias ja Paavo Pesusieni kuivalla maalla sai minut virnuilemaan kakaran lailla. Psykedeelinen sekoilu lisää kierroksia hengästyttävällä ja ääneen naurattavalla tahdilla. Elokuvan markkinointi saattaa tosin johtaa harhaan: animaatio kyllä muuttuu muuttuu 3D:ksi kun Paavo nousee merestä rannalle, mutta sitä on elokuvasta vain noin kolmannes. Kenelle: Varsinkin vanhemman Paavo Pesusieni -tuotannon faneille. Arvio: Riemastuttava kokemus, joka on luultavasti varsin lähellä LSDtrippiä. ESA TÖYKKÄLÄ Merenpinnan yläpuolella Menivätkö Oscarit oikeaan osoitteeseen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA VARMA NAKKI ESA TÖYKKÄLÄ ARGENTIINALAINEN komedia Wild Tales on kuin samalle tielle sattunut sarja toinen toistaan kamalampia liikenneonnettomuuksia. Niitä ei periaatteessa saisi pysähtyä tuijottamaan, mutta katsetta on mahdoton siirtää muuallekaan. Eikä niille oikein saisi nauraakaan, mutta juuri niin katsoja lopulta tekee. Parituntinen leffa on kuudesta lyhyestä tarinasta koostuva antologia. Yksi tarina käsittelee auton ratin takaa sikiävää raivoa, toisessa taas häiden tunnelma muuttuu iloisesta järkyttäväksi, kun morsian saa kuulla tylyn salaisuuden miehensä menneisyydestä. Elokuvan tarinat eivät ole juonellisesti sidoksissa toisiinsa. Niille kaikille on kuitenkin yhteistä päähenkilöiden joutuminen epäoikeudenmukaisten tapahtumaketjujen riepoteltavaksi ja heidän tapansa vastata niihin kaoottisella väkivallalla. Wild Talesin alkutekstien taustalla vilisee villieläimiä, ja juuri sellaisiksi hahmot muuttuvat ylittäessään pisteen, josta ei ole enää paluuta rationaaliseen käyttäytymiseen. Tärkeinä vain on kosto, johtui se sitten parkkisakosta tai henkilökohtaisesta menetyksestä. OHJAAJA Damián Szifrón tekee pelin hengen katsojalle harvinaisen selväksi jo ensimmäisessä tarinassa. Siinä kahden toisilleen tuntemattoman henkilön tapaaminen vastaa todennäköisyydeltään lähes lottovoittoa – ja tämän enempää onkin hankala kertoa paljastamatta liikaa. Tämä koko elokuvan tunnelman ja rytmin määrittelevä avaustarina saattaa hyvinkin olla paras ja hauskin kuudesta. Toisaalta se on sitä myös huonossa mielessä, sillä sen jälkeen katsoja jo oikeastaan osaa odottaa häijyjä ja absurdeja juonenkäänteitä. Wild Talesin kaltaisen teoksen kantava voima on ilman muuta sen käsikirjoituksessa, mutta se on myös ilo silmälle. Elokuva näyttää erittäin hyvältä aavikkoisella autotiellä, hääpaikan katolla ja autotallissa. Eräässä kohtauksessa kamera on kiinni heiluriovessa, jonka läpi hahmot paukahtavat vihaisina. Visuaaliset tärpit toimivat ja jäävät mieleen, koska Szifrón käyttää niitä säästeliäästi ja perustellusti eikä sorru temppuiluun. ANTOLOGIAELOKUVAN katsojan lienee käytännössä mahdotonta välttyä tunteelta, että jokin tarinoista vain yksinkertaisesti kolahtaa paremmin kuin toinen. Ainoastaan yksi kuudesta tuntuu ihmeen hätiköidyltä: ravintolaan kävelee mies, ja seuraavaksi päähenkilö jo selittääkin yhdellä repliikillä, miksi miehen kuolema ei välttämättä olisi aivan huono asia. Muut Wild Talesin tarinat antavat motiiveille runsaammin aikaa konkretisoitua väkivallaksi. Nyt meni hermot Wild Tales on Argentiinan lahja sysimustalle huumorille Kun pinna menee lopullisesti poikki, jälki voi näyttää tältä. Érica Rivas näyttelee Romina-morsianta. Finnkino Oy
ILMOITUS LÄTKÄLIIGA LÄTKÄLIIGA LÄTKÄLIIGA Maalaus ja Saneeraus ERANDER www.markiisijapeite.? www.mmkuntotalo.com MERKKI HANSKI Matot ja mattohuolto LÄNSIKESKUS HUMALISTONKATU LEHTIPALVELU PIRJO RANTALA OY virtaa riittää motonet korjaamo Puh. 23 24 040, GSM 0400 862 749, Yliopistonkatu 32, 20100 Turku TURUN SEUDUN VUOKRAVÄLITYS OY www.tsvv.fi p. 02 2505 861 www.erander.? Myllyn Apteekki ......................................... 149 Aurator ................................................... 138 Turun Tietopalvelu ..................................... 137 Akkupojat ................................................ 126 Olavin Krouvi ............................................ 121 Metaplan ................................................. 119 Kotipizza-Humalistonkatu ............................ 118 Radio Auran Aallot .................................... 112 Turun Seudun Vuokravälitys ........................ 110 Mainosnerg ............................................. 106 Green Carpet ........................................... 106 Motonet korjaamo .................................... 102 Lasitusliike Roininen .................................. 100 Turun Markiisi ja Peite ................................. 96 M&M kuntotalo .......................................... 94 Classic Man ............................................... 94 Linnan Apteekki .......................................... 93 Intersport Länsikeskus ................................. 89 Saneeraus ja maalaus Erander ..................... 87 Hiuskeskus ................................................ 87 Lätkäliigan tilanne TPS–Kärpät-ottelun jälkeen Tällä sivulla seurataan TPS:n kotiotteluiden yrityskisan tulosveikkausta SM-liigakaudella 2014-15. Veikkaus perustuu TPS:n kotiottelutuloksen veikkaamiseen. Pistepörssissä näkyy 20 parasta yritystä, jotka ovat osuneet tulosveikkauksessaan oikein tai mahdollisimman lähelle. Voit seurata Lätkäliigan pistepörssiä nettisivuillamme osoitteessa www.aamuset.fi. Mitä yrityksenne tekee? Palvelemme asiakkaitamme neljässä toimipisteessä. Meidät löytää Raision keskustasta, Myllystä, Haarlasta ja Kuninkojalta. Palveluihimme kuuluvat kaikki parturi-kampaamopalvelut. Lisäksi hiusalan tuotemyynti on isossa roolissa yritystämme, kertoo Tarja Juvonen. Mitkä ovat vahvuuksianne? Ammattitaitoisen palvelun lisäksi enenevissä määrin tuotevalikoiman laajuus, alan huippumerkit ja tuotteiden edulliset hinnat. Millaiset ovat alan näkymät? Ajat ovat haastavia myös meidän alallamme. Kilpailu on kovaa. Meillä on kuitenkin tarkoitus myös investoida jatkossa. Nykyään ihmiset myös panostavat paljon ulkonäköönsä ja hiustenhoitoonsa, mikä luo luottamusta tulevaan. Mitkä ovat rakkaimmat TPS-muistosi? Toisaalta 1990-luvun menestysvuodet, kun Saku Koivu, Jere Lehtinen ja kumppanit dominoivat. Toisaalta 1970-luvulla SM-liigan alkuajat, kun TPS oli saanut paljon huippupelaajia Tutosta, sanoo Jouni Juvonen. Mitä odotat TPS:lta loppukauden aikana? Ryhdikkäitä pelejä. Uskon, että ensi kaudella joukkue parantaa ja nousee jälleen sarjataulukossa, Jouni Juvonen toteaa. Mitä yrityksenne tekee? Yrityksemme tekee rakennussaneerauksia ja uudisrakentamista Turun, lähikuntien ja kaupunkien alueella. Saneerauksissa pääpainomme on erilaiset muutos-, korjausja vahinkokohteet lattiasta kattoon, toteaa toimitusjohtaja Jorma Erander. Mitkä ovat vahvuuksianne? Meillä on kaikki tarvitsemamme ammattilaiset kirvesmiehistä sähköja putkimiehiin omasta takaa. Tällä hetkellä ammattilaisia on kolmisenkymmentä. Meidän ei tarvitse turvautua alihankkijoihin kuin aivan poikkeustapauksissa. Millaiset ovat alan näkymät? Paljon puhutaan taloustaantumasta ja vaikeista ajoista, mutta meillä näkymät ovat ihan positiiviset. Tyytyväiset kanta-asiakkaamme ovat suuri syy hyvään tilanteeseemme vaikka alalla olisikin hieman hiljaisempia aikoja. Tuntuu, että tällä hetkellä on jopa aiempaa enemmän töitä. Mikä on rakkain TPS-muistosi? Kevään 2010 mestaruus on ainakin yksi rakkaimmista. Se tuli niin yllättäen. Itse olin vielä reissussa pohjoisessa ratkaisupelin aikaan, enkä päässyt nauttimaan mestaruudesta kuin radion välityksellä. Mitä odotat TPS:lta loppukauden aikana? Työrauhaa. Nyt on kasvojen pesun aika. Ensi kauden joukkue pitää rakentaa niin, että saadaan pidettyä omat nuoret lupaukset Turussa ja siihen lisäksi pitäisi saada parhaassa iässä olevia pelimiehiä. Hiuskeskus Tarja Juvonen Saneeraus ja maalaus Erander Maalaus ja Saneeraus ERANDER staruus mmista. Itse olin oisessa enkä meson a ? Palvelemme asiakkaitamme neljässä to Meidät löytää Raision keskusta Haarlasta ja Kuninkojalta. P kuuluvat kaikki parturi-ka velut. Lisä tuotemyy roolissa kertoo Ta Mitkä ov vahv A se li v t m tei hinna
Lauantai 28. helmikuuta 2015 AAMUSET 18 Turun Sanomat vain 20 €/kk Tarjous voimassa 14 päivää kotimaan tilauksiin, joiden jakelu alkaa viimeistään 30.3.2015. Tilaus alkaa heti kun Turun Sanomat on käsitellyt sen. Ulkomaille meneviin tilauksiin lisätään lentopostimaksu. Tilaushinnat sisältävät arvonlisäveron. Kustantaja: Turun Sanomat Oy, PL 95, 20101 TURKU • Kotipaikka: Turku • Y-tunnus: 2542362-4 • Arvontasäännöt ja tilausehdot osoitteessa ts.fi /asiakaspalvelu • Turun Sanomat arpoo 1100 € Aurinkomatkat-lahjakortin 1.6. ja 1.12. Tilaajana olet automaattisesti mukana arvonnoissa. Turun Sanomat arpoo lisäksi 9.3.2015 7 päivän aikana tilanneiden kesken 22 perhelippua Turun linnaan. Liput postitetaan voittajille maaliskuussa. Palkintoja ei voi muuttaa rahaksi. TS-yhtymän henkilökunta ei voi osallistua arvontoihin. Ostoskassit postitetaan toukokuuhun 2015 mennessä. Tarjoa perheellesi ajattelemisen aiheita ja uusia näkökulmia – tilaa Turun Sanomat. Kun tilaat 7 päivän aikana, osallistut perhelipun arvontaan Turun Linnaan. Arvomme 22 pikapalkintoa. Tilaa helposti. Tilatessasi tarvitset kampanjatunnuksen. Löydät sen tarjousten yhteydestä. Soita (02) 269 3400 ma-pe 8.15–16.30 Verkossa osoitteessa ts.fi/kampanja/15HELMI Valitse sinulle sopiva tilaus. Tilaus sisältää paperilehden, viikkoja erikoisliitteet sekä päivittäisen lukuoikeuden TS Digilehteen. 2 kk 75 € Tunnus HELMI75 Saat 1 kk kaupan päälle. 1. erässä 75,00 €, 2. erässä à 37,50 €, 3. erässä à 25,00 € 2 kk la-su 54 € Tunnus HELMI54 Saat 1 kk la-su:t kaupan päälle. 1. erässä 54,00 €, 2. erässä à 27,00 € 2 kk 60 € Tunnus HELMI60 Saat 1 kk kaupan päälle. Kestotilauksena Määräaikaistilauksena 1 kk lehdet kaupan päälle! Toimi heti! Saat uniikin ostoskassin kaupan päälle! Arvo 5 e.
19 A AMUSET MIELIPIDE Lauantai 28. helmikuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? TOVE Janssonin kerrotaan rakastaneen sanaa matkustavainen. Matkat merkitsivät hänelle vapautta ja etäisyyttä totutusta. Minun on helppo ymmärtää hänen viehtymystään. Rakastan bussiasemia, lentokenttiä, hotellihuoneita ja tuntemattomia teitä, jotka voivat johtaa minne tahansa. Kun näen junan tai lentokoneen, mietin minne se on matkalla ja osa minusta haluaisi päästä kyytiin. Matkustaminen on liikettä, muutosta, mahdollisuuksia. Ennen matkaa hermoilen. Inhoan lähdön valmistelua – niin paljon pakattavaa, muistettavaa ja tehtävää. Kun suljen kotioven takanani, rentoudun. Jos laukusta onkin unohtunut jotain tärkeää, sille ei voi enää mitään. Olen luonteeltani levoton. Matkalla kaikki ympärilläni on liikkeessä, ja silloin voin itse rauhoittua. Vaihtuvilla maisemilla, ohi vilahtavilla pelloilla ja tienvarren huoltoasemilla on minuun tyynnyttävä vaikutus. Kahvi maistuu paremmalta, kun sen kanssa on tasapainotellut heiluvan junanvaunun läpi. Arjessa näen ympärilläni asioita, jotka pitäisi hoitaa: parvekelasit kaipaavat pesua ja kaapit järjestämistä. Kun matka on alkanut, kotiin kasaantuneet askareet ja rästityöt ovat ulottumattomissa. Matkalla, kaukana kaapeista ja parvekelaseista, voi huomionsa kohdistaa muuhun. Nautin, kun saan yllättyä ja ihmetellä, kokea uutta. Arki muodostaa elämälle tutun ja turvallisen kehyksen. SE saattaa käydä ahtaaksi, jos ei välillä karkaa. Uskon, että ihmiselle tekee hyvää huomata, miten asiat voivat olla toisin. Nähdä erot ihmisissä, maisemassa, asioiden rytmissä. Löytääkseen vaihtelua ei tarvitse lähteä kauas. Matkan jälkeen koti näyttää uudelta ja pirteältä. Aivan kuin sekin olisi levännyt asukkaiden ollessa poissa. MERJA KAJALA Matkustavainen NIIN maailmanpolitiikassa kuin kotoisissa hallintoelimissä tuntuu lymyävän tuo ”kangastus”, jota kohti kiihkeästi pyritään. Jotkut näkevät sen mahdollisuutena, toiset uhkana. ”Järkeistäminen” on kuitenkin sana, jonka kaikki hyväksyvät – vain keinot siihen pääsemiseksi kiistelyttävät. Keskittämisen ja suurten yksiköiden pelastavaan voimaan uskovilla on oma uskollinen kannattajakunta. Ainakin valtioja kuntatasolla tehokkuuden nousun ja kustannussäästöjen tavoitekiilto paistaa heidän katseissaan muodikkaitten Teoriassa Ainakin -merkkisten silmälasiensa takaa. Ja juhlapuhesaleissa he kumartavat kuitenkin syvään pienten ja keskisuurten (pk) yritysten lippurivistöä. Piileeköhän tässä jotain ristiriitaa kenties? Kvartaali-kirves yltiökilpailutuksen tahkolla teroitettuna on vaarallinen työkalu. Kyseinen astalo on tuhansien pienten yritysten elonjäämissinnittelyn ”armollisesti” lopettanut. Luonnonlakiko muka tämäkin? Mitään ”zombeja ei toki kannata pitää letkuissa”. Mutta onko myöskään loppuun asti ajateltua pakottaa kokoluokassaan elinvoimaista, paikallista yritystä haukkaamaan liian isoa palaa? Tai kiireesti pakkoverkostoitumaan taikka ryhtymään henkipattoalaurakoitsijaksi? Näinhän on käynyt ja käy, jos niin sanottuihin pakollisiin (julkisiin) kilpailuihin asetetaan ”parhaimmillaan” ehdoksi koko valtakunnan kattava urakkaalue. Kaikki sopivan kokoisella palastelulla kilpailuissa saavutettavat paikallisuuden tuomat edut ja hyvät sivuvaikutukset huomioimatta jättämällä. Vain hyvin harva ylikansallinen jätti pystyy tarjoamaan – ja myös saamaan urakan. Luulisi, että vain suomalainen Goljat olisi oma etumme. Olisiko siis jo toteutuneitten tapahtumaketjujen jälkeen syytä herätä katsomaan, mitä ympärillämme on tapahtumassa? Vaikka kiire meitä arjessa jäytääkin, vaikka olemme mielestämme ulkoistaneet ”politiikan hoitamisen” pois itseltämme. Kohta alkavaa torikahvien kaiken muun hyvän ylenpalttista tarjontaa uumoillen ESA JUHANI Suuruuden ihannointi, pelkkää kangastustako? AIKAISEMPINA vuosina asfalttikoneet olivat työssä miltei yötä päivää. Keväällä aloitettiin asfaltin teko ja lopetettiin myöhään syksyllä. Väliajan tiestö pysyi suhteellisen hyvässä kunnossa. Tämän hetken tuntuma tiestöön on, että se on tiensä päässä. Vaaratilanteita tulee henkilöautolla päivittäin, puhumattakaan kesän tullen ajelevista kaksipyöräisistä. Sulaneiden jäiden alta ilmestyy reikiintynyttä asfalttia ja tämä tuo ongelmia lätäköiden väistelijöille. Tulee turhaa pujottelua tiellä, kun ei tiedä minkä lätäkön pohjalla piilee kuoppa, vaaratilanteet lisääntyvät. Suomessa rankat sääolosuhteet vaativat parasta mahdollista asfalttia. Sanoohan vanha sanonta, ettei köyhällä ole varaa ostaa huonoa. Sama pätee, jos asfaltin hinta saadaan alas huonontamalla sen laatua, niin mennään ojasta allikkoon. Asfaltin pitää olla kestävää kaikkialla, sillä sen kautta tulisi paras hyötysuhde. Suomen tiestöllä on epäedulliset edellytykset kestää kulutusta, onhan siellä; nastarenkaat, raskasliikenne, suolat, sulamiset ja jäätymiset sekä tiekarhut. Voitaisiinko öljynhinnan laskemisen myötä saada lisäkilometrejä asfalttiin? Tiestöt on jaettu kuntien ja valtion hoidettaviksi. Kunnilla on taloudellisia vaikeuksia, mutta tuleeko huonon tiestön kautta lisäkuluja ja korvauksia enemmän? Vetoankin, että tiestöön tehtäisiin muutakin kuin paikkauksia ja uusittaisiin pitkiä tieosuuksia. Näin saisimme kiinni pikkuhiljaa takaisin tiet, jotka ovat turvallisia. Kaikki paikkaukset eivät ole huonoja. On todella laadukkaita kaistoja, jotka on hienosti ja saumattomasti istutettu tiestöön. Nämä kaistat ajavat asiansa myös hyvin. Olen seuraillut tiestöjä lähinnä Turussa ja sen lähiympäristössä. JARI PULKKINEN Asfalttiaines tuntuu aiempaa kehnommalta