Lauantai 29. elokuuta 2015 | Nro 64 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Jotkut brassailevat rapujen syömisen taidoillaan. Homman oppii kuitenkin helposti, eikä se kallistakaan ole. Maku&nautinto s. 12 Rohkene ravuille Tabletit ovat olleet osa opetusta Kaarinan yhtenäiskoulussa kaksi vuotta. Rehtori Marko Kuuskorpi ei niistä enää luovu. Kaarina s. 14 Taululta tablettiin Mitä tapahtuu, kun tavallinen pariskunta lottoaa seitsemän oikein? Siitä kertoo kaupunginteatterin syksyn uutuus. Viihde s. 16 On millä mällätä Turvapaikanhakijoita majoitetaan hotelleihin ja telttakyliiin. Uutiset s. 6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Lauantai 29. elokuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 29. elokuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 29.8.2015 Lauantai 29. elokuuta 2015 TYÖTTÖMYYS kasvaa, myös akateeminen työttömyys. Koulutus on tähän asti taannut työtä ja parempaa toimeentuloa. Se on ollut sosiaalisen kohoamisen väylä. Miten on jatkossa? Hallitus vannoo koulutuksen nimiin, vaikka leikkuri käy myös sivistyksen kimppuun. Tohtoreita on työttömänä. Tarvitaanko heitä niin paljon kuin tohtorikoulut tuottavat? Osaaminen on jatkossakin keskeinen osa suomalaista kilpailukykyä. Esimerkistä käy meriteollisuus. Turun telakka ei pärjää bulkkituotannossa, joka suoltaa laivoja liukuhihnalta. Täytyy olla muuta tarjottavaa. MUU ei ole pelkästään risteilijöiden luksusta, vaan myös innovaatioita eli uuden tiedon, keksintöjen ja uusien toiminatatapojen hyödyntämistä. Aalto-yliopiston professori Jani Romanoff kertoi meriteollisuuden tulevaisuutta ruotineessa seminaarissa, että suomalaiset laivanrakentajat ovat onnistuneet rakentamaan 15–20 prosenttia kevyemmän laivan, joka mahdollistaa lisäkannen ja suuremman matkustajakapasiteetin. Laivarakenteen väsymislujuus on kaksintai kolminkertainen. Italialaiset ovat yrittäneet kopioida tulosta, onnistumatta. Valmistusprosessia ei ole julkistettu, vain tulokset. Turkulaisinsinöörit jakoivat Oasisristeilijän kansirakenteen mullistavasti kahtia kahdella tornilla, mutta jatkossa kehitystyöhön tarvitaan insinöörien lisäksi myös tohtoreita. ROMANOFFIN mukaan saksalaisen autoteollisuuden tuotekehityksessä neljännes väestä on tohtoreita. Saksalaiset autot eivät kilpaile hinnalla, mutta risteilijöiden on pärjättävä hintakisassa. Niiden on tarjottava varustamoille myös muuta kilpailuetua, vaikkapa ympäristöystävällistä teknologiaa. Ilkka Kanerva (kok.) arvioi, että arktisten alueiden luonnonvarojen hyödyntämistä suunnitteleva Venäjän valtio tarvitsee 350 uutta jäissä kulkevaa alusta vuoteen 2020 mennessä. Siinä on rakentamista, mutta kaikilla ei ole tietotaitoa. Kanerva toivoi, että Turun telakalla olisi tarjottavaa myös venäläisille. Niitäkin laivoja rakentamaan tarvitaan rautakourien ohella tohtoreita. LASSE VIRTANEN Tarvitaanko tohtoreita? KORKEAKOULUPAIKKAA ei saa enää lykätä kuin tietyistä syistä. Onko se oikein? ELOMAA: Kriteerejä tiukennetaan ja korkeakouluista pitäisi valmistua nopeasti. Tiukentaa tietysti täytyy. ROIHA: Nyt on annettu vähän keppiä ja vähän porkkanaa. En ole luottavainen. Tilanne on vedetty niin tiukalle, että samalla pitäisi opiskella ja tehdä töitä. Aiemmin on voinut pitää taukoa saadakseen talouden balanssiin. Nyt sitä ei enää katsota hyvällä. RE: Tietysti halutaan eteenpäin ikuisista opiskelijoista. Taloudellinen puoli on hankala, ja jokaisen täytyy kortensa kekoon kantaa. Tämä on tiukka veto, mutta tavallaan tämänkin ymmärtää. Jostain valmistuminen pitää repiä. Ennenkin vanhaan tuet olivat minimaalisia. VR: Eivät ne nytkään mitään kovin juhlavia ole. RE: Eivät olekaan, mutta ei opintotukea ja -lainaa ole ikuisuutta saanut. VR: Kun tekee kauhean montaa asiaa päällekkäin, kuormitetaan mielestäni väärin. RE: Sekin on karseaa, että kun tekee töitä ja opiskelee, ja tulot menevät vähän sallitun rajan yli, pitää maksella niitä takaisin. Siinä, että rajoja katsotaan niin tiukkaan, mennään liian pitkälle. VR: En usko rangaistuksen kautta käytävään politiikkaan. Olisi parempi, että saavutettua opiskelut tiettyyn aikamääreeseen mennessä, olisi vaikka rahallinen kannuste. Saisi vaikka tuhat euroa. RE: Olemme korviamme myöten veloissa. Tästä täytyy päästä eteenpäin, joten tässä sitä nyt ollaan. On silti huono, että rangaistaan, kun yrittää olla ahkera joka suuntaan.’ VR: Se myös jälleen kerran lisää eriarvoisuutta. Ne vanhemmat, joilla on rahaa, voivat siirtää rahaa opiskelevalle lapselleen. Niillä opiskelijoilla ei ole samaa kuormitusta kuin pelkästään tukien varassa olevilla. Hauissa on myös pakko hakea tiettyyn määrään opiskelupaikkoja. Jos on laittanut hakuun Rovaniemen paikan ja se meneekin läpi, niin se on tervemenoa. RE: Se onkin eri asia, löytyykö asuntoa. VR: Kun vaaditaan jotain, pitäisi pystyä hoitamaan myös nuo asiat kuntoon. Voihan se tietysti olla, että Rovaniemeltä joku kota löytyy. LUOLAVUOREN vanhaintiloin tontille suunnitellaan terveyspuistoa. Onkos se se kuuluisa Geriatric Park? Voitaisiinko siitä tehdä hiukan verkkaisempi seikkailufilmi? Ilkeät fossiilit ryömivät metrin päästä kimppuun viidessä tuhannessa vuodessa. JA löytyypä muuten Uudestakaupungistakin fossiileja (Uudenkaupungin Sanomat 27.8.). Sitä se heikkenevä huoltosuhde teettää. KEIHÄSKULTA meni Suomen sijaan Keniaan, mutta mikäs ihme se oli. Kenian lipussa on keihäitä peräti kaksi kappalein. Että kumpi se keihäskansa oikein olikaan? Tack… …nej tack! ASUNTOMURROISTA kiinni jäänyt liettualaisroisto kertoi Ylelle (27.8.), miksi etenkin Suomi on ulkomaalaisten koplien suosiossa. Lyhyet tuomiot, hyvät vankilat, paljon suojaamatonta omaisuutta ja vähän poliiseja – eivätkä nekään hakkaa. Lintukodossa puhaltaa hyinen tuuli, mikä taitaa olla vain yltymään päin. KESKUSTAN enimmäispysäköintikaa on pidennetty tunnista kahteen. Onkos Sipilän Teslasta päässyt jo akku tyhjenemään? MUSEOKESKUS alkaa lainata ihmisille museopyöriä. Mahtavatko olla miten uutta mallia? OKESKUS lainata ih-museoMahtaolla ? a se a ä n oN DEBATTI Bodaripäättäjä RITVA ”KIKE ELOMAA on kansanedustaja (ps.) ja terveysliikunnan äänitorvi VALTTERI ROIHA on teatterityöntekijä ja osa-aikainen remontoija Lavaleijona
5 Lauantai 29. elokuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Lauantai 29. elokuuta 2015 Pansion vastaanottokeskus on täynnä. Mihin sijoittaisit Turun turvapaikanhakijat? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. JOKIVARREN hämähäkkitontti siirtyy teatterityömaan käyttöön viikolla 36. Yleinen pysäköinti alueella päättyy. Pysäköintialueelle sijoitetaan työmaan toimisto-, henkilöstöja varastotiloja. Osa Volter Kilven katua ja Itsenäisyydenaukiota on jo liikenteeltä suljettu. Liikennejärjestelyt pysäkkisiirtoineen ovat voimassa kesään 2017 asti. Hämähäkkitontti aidataan muun työmaa-alueen aitaamisen yhteydessä. Hämähäkkitontille ei pysäköidä KIINTEISTÖLIIKELAITOKSEN johtokunta esittää kaupunginhallitukselle, että kaupungin ja Cor Group Oy:n neuvottelema kumppanuussopimus hylätään. Sopimus olisi pohjana kaavoitukselle, joka mahdollistaisi terveyspuiston Luolavuoren entisen vanhainkodin alueelle. Toimialajohtaja Jouko Turto esitti sopimuksen hyväksymistä, mutta johtokunta hylkäsi esityksen äänin 9–3. Sopimusta kannattivat vain johtokunnan kokoomuslaiset edustajat. Vastaehdotuksen teki Henry Toivari (sd.). Johtokunnan enemmistö epäilee yhtiön kykyä toteuttaa suunnitelmiaan ja haluaisi alueesta tarjouskilpailun ja ideakilpailun. Johtokunta hylkäsi esityksen kertaalleen jo aiemmin kesällä, mutta muotovirheen takia kaupunginhallitus palautti asian valmisteltavaksi uudelleen. Asiaa käsittelee seuraavaksi kaupunginhallitus. Terveyspuisto ei innostanut KARI LAINE TURVAPAIKANHAKIJAT ovat täyttäneet Pansion vastaanottokeskuksen ääriään myöten. 225-paikkaisessa keskuksessa majailee tällä hetkellä noin 400 Suomesta turvaa hakevaa ja lisää tulee joka päivä. Turun vastaanottokeskuksen johtaja Jaana Sikiön mukaan keskuksessa on jouduttu turvautumaan jo hätämajoitukseen. – Jumppasalikin on käytössä ja patjoja on pitkin käytäviä, Sikiö kuvaa. Varsinais-Suomen Ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäen mukaan pitkin Eurooppaa vaeltavat pakolaisjoukot ovat ennennäkemätön ilmiö ja näyttää siltä, että tahti vain kiihtyy. Turun osuus Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista voi Myllymäen mukaan nousta tänä vuonna jopa tuhanteen. Heidän majoittamiseensa tarvitaan nyt luovia ratkaisuja. – Telttakyliä, hotellien ja koulujen liikuntasalien käyttöä, Myllymäki suunnittelee. Myös tarve uusien vastaanottokeskusten avaamiselle VarsinaisSuomeen on suuri. Punkalaitumelle viime kuussa avattu, 200-paikkainen keskus täyttyi nopeasti. Sikiön mukaan Harjavaltaan ollaan avaamassa jo lähiaikoina uusi keskus. Turku on Suomen toiseksi suurin ensi vaiheen vastaanottokeskuskaupunki. Ensi vaiheen keskukset ovat niin sanottuja transit-keskuksia, joista turvapaikanhakijoita siirretään rekisteröinnin ja kuulustelujen jälkeen myös muualle Suomeen. Pansion vastaanottokeskuksen lisäksi suuret pakolaismäärät työllistävät myös Lounais-Suomen poliisilaitosta, joka on joutunut lisäämään resursseja turvapaikanhakijoiden rekisteröimiseen ja kuulusteluihin. Maahanmuuttoviraston mukaan turvapaikkahakemusten käsittelyajat todennäköisesti pitenevät huomattavasti normaalista puolesta vuodesta. SPR:n ylläpitämä Pansion vastaanottokeskus on entinen seurakuntatalo, joka on muutettu turvapaikanhakijoiden majoituspaikaksi. SPR on lisäksi vuokrannut keskuksen läheltä ja muualta kaupungista vuokra-asuntoja. Eniten sotaa pakenevia turvapaikanhakijoita Turkuun tulee Irakista ja Somaliasta. Hakijoista noin 40 prosenttia on saanut oleskeluluvan Suomeen. Turvapaikanhakijoita voidaan sijoittaa telttakyliin Saoban Oluwasegun oli Pansion vastaanottokeskuksessa työharjoittelijana syksyllä 2010. Ari-Matti Ruuska UUTISANALYYSI TURUN kaupunki seuraa kaupunkilaisten hyvinvointia mittaristolla. Tiedossa on ollut, että erot ihmisten välillä ovat kasvussa Suomessa, kun mittareina ovat terveys ja tulot. Sama näyttää pitävän paikkansa myös asuinalueiden välillä ainakin Turussa. Mitä mittarit kertovat turkulaisista? Turun väestö kasvaa ennusteita nopeammin. Jos tahti jatkuu nykyisenä, eli samana kuin vuosina 2011–14 keskimäärin, turkulaisia on vuonna 2030 noin 210 000. Tilastokeskus on ennustanut väkiluvuksi runsaat 190 000. Erityisesti muunkielisten eli muuta kuin ruotsia ja suomea puhuvien määrä kasvaa. Muunkielisten osuus vuosien 2011–14 väestönkasvusta oli 69 prosenttia. Muunkielisiä asui Turussa viime vuoden lopussa noin 18 000. Muunkielisten alueellinen keskittyminen jatkuu. Varissuolla jo 42,3 prosenttia on muunkielisiä, Lausteella (32,9 %) ja Halisissa (32,0 %) ylletään lähes kolmannekseen. Muunkielisten suhteellinen määrä tuhatta asukasta kohden on Turussa selvästi pääkaupunkiseutua pienempi, mutta muuta maata suurempi. LAPSIPERHEIDEN osuus kaikista perheistä on Turussa alhaisempi (35,3 %) kuin muissa suurissa kaupungeissa, mutta yksinhuoltajaperheitä on Helsingin jälkeen toiseksi eniten, 27,5 prosenttia lapsiperheistä. Yhden hengen asuntokuntia on Turussa enemmän kuin muualla, 51,1 prosenttia. Asuinalueiden eriytyminen näkyy työttömyysasteessa. Pienalueista Varissuolla ja Lausteella noin kolmannes työvoimaan kuuluvista asukkaista on työttömänä. Lähes yhtä korkea työttömyysaste on itäisessä ja läntisessä Pansiossa Härkämäki–Jyrkkälässä ja Halisissa. Työttömyysaste on alle kymmenen prosenttia Moisio–Kanervamäen alueella sekä Yo-kylässä, jossa on toki vähemmän työvoimaan kuuluviakin. Pienalueiden tuloerot ovat kasvaneet. Suurimmat keskimääräiset tulot ansaitaan Moikoisissa, jossa indeksiluku on 154 tulonsaajaa kohti, kun Turun keskiarvo asetetaan lukuun sata. Moikoisten peesissä ovat Kukola, Haarla, Metsäkylä ja Uittamo. Alhaisin tulojen indeksi on Yo-kylässä, 49. Pahnan pohjimmaisia ovat myös Varissuo, Itäinen Pansio, Lauste ja Härkämäki–Jyrkkälä. Indeksin skaala oli 43–142 vuonna 2005, mutta 49–154 vuonna 2012. PIENITULOISUUSASTE on Turussa suurten kaupunkien korkein, 20 prosenttia. Se kertoo pienituloisten osuuden asukkaista. Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien lasten osuus on Turussa kaikkein korkein. Keskimääräinen koulutustaso on Turussa Espoota, Helsinkiä, Oulua ja Tamperetta alhaisempi. Keskimääräinen veronalainen tulo, 26 580 euroa vuonna 2013, jää jälkeen Espoosta (39 929 euroa), Helsingistä, koko maan keskiarvosta (28 288) ja Oulusta. Sairastavuusindeksi sen sijaan toiseksi korkein suurista kaupungeista Oulun jälkeen. LASSE VIRTANEN Eriytyvätkö alueet? Asuinalueiden tuloja terveyserot kasvavat Turussa TURUN keskusta-alueella 23 pysäköintilippuautomaatin enimmäispysäköintiaikaa on pidennetty tunnista kahteen tuntiin. Kauppatorin varikon ja Kauppiaskadun Wiklundin edessä olevissa pysäköintilippuautomaateissa säilyy lyhyt puolen tunnin enimmäispysäköintiaika. Muissa pysäköintiautomaateissa ei ole aikarajoitusta. Tavoitteena on helpottaa keskustassa asioimista. Ajan pidentämistä ovat toivoneet sekä keskustan yrittäjät että keskustassa asioivat. Päätös pysäköintiajan pidentämisestä hyväksyttiin ympäristöja kaavoituslautakunnassa. Lippuautomaatit on ohjelmoitu niin, että niistä voi ostaa kaksi tuntia pysäköintiaikaa. Pysäköintimaksut eivät ole muuttuneet. Pysäköintiaika kahteen tuntiin
7 Lauantai 29. elokuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Lauantai 29. elokuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA KASTUN opetuskäytöstä pois jäävän koulun irtaimisto huutokaupataan sunnuntaina 30. elokuuta kello 12 alkaen. Tavara on nähtävillä koululla tuntia aikaisemmin. Myynnissä on muun muassa vanhoja maantiedon karttoja, opetustauluja, dreija ynnä muuta. Pohjahintoja ei ole ja ostokset on maksettava käteisellä paikan päällä. Tuotto käytetään koulun oppilaiden hyväksi. Kuvia myytävistä tavaroista: pietari.palvelee.fi. Kastun koulun irtaimisto myydään –TYKKÄÄN vähän omaperäisemmistä vaatteista. Seuraan aika paljon trendejä ja otan vaikutteita lehdistä ja muiden pukeutumisesta, kertoo Amanda Ikonen, 18. Ikonen käyttää kirpputoreja sekä ketjuliikkeitä. – Päälläni olevan paidan olen ostanut Lontoosta ja hameen H&M:stä. Kangaskassin sain lahjaksi. Se on helppo ja sinne mahtuu paljon tavaraa. Tykkään käytännöllisyydestä. Ikonen on alkanut viime aikoina pitää hatuista. – Nyt kun aurinko on paistanut, on ollut mahdollisuus ostaa hattuja. Eniten tykkään isolierisistä hatuista. Ne ovat hienoja ja naisellisia. Kenkämieltymyskin on selkeä. – Pidän lättäpohjaisista ja helpoista kengistä. Niillä on helppo mennä. Ei tarvitse stressata että kaatuilee. Omaperäisen käytännöllistä Kierrätkö huutokaupoilla? Mitä niistä on tarttunut mukaan? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. – Rupeetsä mulle!? KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU OONA KARHUNEN MERENNEIDOT puhuttavat 4-vuotiasta Lotta Kosolaa ja 3-vuotiasta Raakel Heiniötä. RAAKEL: Mä en oo pitkään aikaan nähny merenneitoja mut jos menee laivalla vedessä ni sit niit voi nähdä. Niin voi joskus käydä. LOTTA: Mä en oo nähny semmosii koskaan. R: Mä oon nähny äitin kanssa. L: Mä oon nähny jossain ohjelmassa niitä. Mut mä en muista sen ohjelman nimee. Ne merenneidot oli aika hienoja. R: Semmoset on hienoa mil on kimalletta. L: Nii ja semmoset kans mil on paljon koruja. R: Ne merenneidot voi olla vaik vihreitä. L: Tai sit ne voi olla punasii. R: Mä oon nähny sen Arielin kans äitin kanssa. Mä olin sillon ihan pieni vauva. M en muista sitä. L: Mäki oon nähny sen vauvana vaan. R: Ne merenneidot vaan liikkuu siel vedessä. Ne ei mitään vaan tee. Ja sit ne varmaan vaa nappaa jotain kaloja. L: Nii. Ne syö niitä. R: Ei merenneidot syö kaloja. Ehkä syö jotain herkkuja tai voi ne syödä helmiäki. Merenneidot ei aina oo veden alla. Välillä ne tulee pinnalleki ja sit ne syö sitä vettä ku ne on semmosii merieläimiä. L: Mä en tiiä et millasii kavereita niil merenneidoil on. R: No niil on tietenki merenneitokavereita. Meres voi olla kans merilehmiä mut ne on vaa mielikuvituksessa. L: Jos mä oisin merenneito ni mä oisin punanen. R: Ja mä oisin liila. L: Mul ois kans kaikenlaisii koruja. R: Äiti lupas et me voidaan leikkii illalla prinsessaa ja merenneitoa. Mullaki on koruja ja äitillä kans. Mut pojilla ei oo mitään koruja. Ei pojilla oo mekkojakaan. Niil on vaa paitoja. Kimalletta ja merilehmiä t ö L: Mul ois kan R: Ä le m ko p Juhani Peltonen Amanda Ikonen, jokiranta. Oona Karhunen HEIKKI MÖTTÖNEN RUOTSIN valtio lahjoitti talvisodan päätyttyä Suomelle noin 2 000 tehdasvalmisteista puutaloa, jotta vaikean sodan runteleman maan jälleenrakentamiseen saatiin taas uutta puhtia. Ruotsalaiset olivat järjestäneet kansalaiskeräyksen naapureidensa auttamiseksi ja pääasiassa tämä potti sijoitettiin juuri näihin uusiin puutaloihin. Tämä lahjoitus tuli todella tarpeeseen ja ruotsalaisia voi vieläkin kiitellä asiasta. Talot suunniteltiin kuitenkin Suomessa, mutta ruotsalaiset laativat kaikki työja kokoonpanopiirustukset ja maksoivat tietysti koko projektin viulut. Talojen mukana tulivat erittäin tarkat piirustukset, työohjeet sekä tavaraluettelot. Lahjataloja varten perustettiin erillinen lahjatalotoimikunta, joka poimi uudet asukkaat pääasiassa Karjalan siirtoväen ja pommituksissa kotinsa menettäneiden joukosta. Talot pistettiin jakoon eli myyntiin syksyllä 1940 ja niitä pystytettiin kaikkiaan 75 eri paikkakunnalle. Turun 75 ruotsalaistaloa ovat Kupittaalla entisellä pellolla. Tämä idylli on säilynyt onneksi ehjänä kokonaisuutena näihin päiviin asti, vaikka kaikki alueen puutalot eivät ihan aitoja ruotsalaistaloja olekaan. Alue on erittäin miellyttävää ulkoilualuetta ja se onkin eräänlainen viherkeidas suhteellisen lähellä keskustaa. Ruotsalaistalot varustettiin myös keskuslämmityksellä, jossa kattila toimitti virkaansa keittiön lieden yhteydessä. Myös tämä tekniikka ja siihen liittyvät laitteet tulivat Ruotsin puolelta. ARKKITEHTI Lauri Pajamies suunnitteli kaupunkeihin tarkoitetut asuntotyypit ja olivat yksikerroksisia reilun 50 neliön asuntoja ilman ullakkoa. Arkkitehdit Urho Orola ja Jalmari Peltonen suunnittelivat puolestaan taas maaseudulle tarkoitettuja taloja, joista kuitenkin suurin osa päätyi lopulta kaupunkeihin. Ne olivat kooltaan puolitoistakerroksisia taloja ja huoneita löytyi myös ullakolta. Näistä kaikkein suurimmassa talomallissa oli 89 neliötä ja niitä rakennettiin ainoastaan Turkuun sekä Helsinkiin. Talot ovat melko matalia ja ulkoasultaan lähes samanlaisia. Taloissa oli täyskellarit, jotta rakennukset sopisivat ahtaallekin tontille ilman erillistä ulkorakennusta. Turun kaupunki vastasi Kupittaan talojen pystyttämisestä ja se rakennutti myös talojen perustukset ja edellä mainitut kellarit. Lahjataloja tarpeeseen Ruotsi lahjoitti Turkuun talvisodan jälkeen 75 uutta puutaloa Ruotsalaistalot asuttivat ihmisiä kylki kyljessä Uudenmaantiellä jo vuonna 1941. Turun maakuntamuseo
9 Lauantai 29. elokuuta 2015 AAMUSET
10 A AMUSET URHEILU Lauantai 29. elokuuta 2015 LENTOPALLON miesten Mestaruusliigan ohjelma julkaistiin tällä viikolla. Viime kaudella neljänneksi sijoittunut Loimu aloittaa kauden runsaan kymmenen vuoden tauon jälkeen Raisioon palanneen päävalmentaja Ismo Tuomisen johdolla kotiottelulla Kerttulassa 27. syyskuuta. Kauden avauksessa Loimu saa vastaansa Pielaveden Sampon, jonka kanssa Loimu on taistellut viime vuosina varsin tasaisesti. Loimu aloittaa kauden kotona VAPAAOTTELIJA Juho Valamaa (kuvassa) on ollut kovan vastustajan perässä ja sellaisen hän lokakuussa saa vastaansa, kun turkulainen kohtaa Kupittaan urheiluhallissa brittiottelija Jack Masonin. Mason ei ole ykköskorin vastustaja, mutta taatusti sellainen nimi, jonka voittaminen vie Valamaata eteenpäin. Mason on ehtinyt otella Euroopan ykköspromootiossa Cage Warriorsissa lukuisia kertoja, eikä ole pahemmin tilastojaan suojellut. Yli 40 ammattilaisottelua otellut Mason on käytännössä kaiken kokenut ottelija, joka ei anna mitään ilmaiseksi. Masonin yli ei niin vain kävellä. Tosin kolme edellistä otteluaan voittanut Valamaa on siinä pisteessä urallaan, että jos hän haluaa kansainvälisiin karkeloihin edetä, nimimiesten päänahkoja on syytä alkaa kerryttää. ILKKA LAPPI Hyvä mittari Räty, Kinnunen, Pitkämäki? Kuka on Suomen kaikkien aikojen keihäsmies? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI JALKAPALLON Ykkösen käännyttyä viimeiselle kolmannekselle TPS on yhä tappelemassa karsintoihin selviämisestä tai jopa suorasta noususta. Viime aikoina tulokset ovat kuitenkin heilahdelleet. Elokuun puolivälissä Palloseura nousi sarjan kärkeen erinomaisen PK-35-ottelun turvin, mutta taannoisen Jazz-tappion myötä PS Kemi nykäisi viiden pisteen eron. Päävalmentaja Mika Laurikaisella riittää kuitenkin luottoa joukkoihin, kun lopullisia sijoituksia aletaan ratkoa. – Tulosten heilahtelu on luontaista, kun sarja on kuitenkin todella tasainen. Hyvä esimerkki tasaisuudesta on Jazz, joka on sarjan häntäpäässä, mutta on kuitenkin voittanut meidät, PK-35:n ja Kemin, Laurikainen pohtii. – Meidän kapeaan rinkiin tulee väkisinkin ajoittain poissaoloja kolhujen ja pelikieltojen takia. Kokonaisuutena meidän peli on pysynyt viime aikoina hyvin kasassa ja uskon, että meidän pelissä on nouseva trendi loppukauden aikana, hän jatkaa. YKSI pelaaja, johon pitkin kautta on kohdistunut odotuksia, on Jussi Aalto. Aalto hankittiin Turkuun tekemään maaleja. Ajoittain mies onkin tehnyt tulosta kovalla prosentilla, mutta on myös vaellellut pitkin kautta pitkiäkin aikoja varjojen mailla. Varsinkin alkukausi oli mieheltä nihkeä. Mikäli TPS mielii loppukauden aikana tapella noususta tai karsintoihin pääsystä, Aallolta vaaditaan tehoja. – On ihan selvä, että sen enempää minä kuin Jussikaan emme ole tyytyväisiä alkukauden otteisiin. Veikkaan, että sarjan viimeinen kolmannes on Jussilta kauden paras. Meidän pelaaminen kokonaisuutena on parempaa kuin alkukaudella ja pelaajat ympärillä tuntevat nyt Jussin paremmin ja hän tuntee muun joukkueen paremmin, Laurikainen tuumii. Ajoittain TPS on harjoitellut kovaakin kauden aikana jopa hieman pelillisen terävyyden kustannuksella. Kun pelit vähenevät, pisteiden merkitys kasvaa entisestään. TPS:n tekemiseen kauden lopun lähestyminen ei kuitenkaan vaikuta. – Kyllä meidän täytyy koko ajan harjoitella ja koittaa sitten toistaa harjoiteltuja asioita peleissä. Meillä on erilainen tilanne siinä mielessä kuin esimerkiksi Kemillä tai PK35:llä. Kokeneempi joukkue voisi ehkä keskittyä vähän enemmän pelaamiseen ja palauttavaan harjoitteluun. TÄNÄ viikonloppuna TPS:lla on edessään vierasottelu AC Oulua vastaan. Ensi viikonloppuna Yläkentällä Palloseura kohtaa kärkikamppailussa PS Kemin. – Nämä kaksi ottelua ovat meille hyvä koetinkivi, ollaanko oikeasti valmiita pelaamaan Ykkösen kärkisijoista. Näiden pelien jälkeen ollaan viisaampia sen suhteen, missä ihan todella mennään, Laurikainen pohtii. Tasonmittaukset edessä Mika Laurikainen uskoo TPS:n nousevaan trendiin Jussi Aalto on tehnyt tärkeitä maaleja TPS:lle, mutta kokonaisuutena miehen kausi on ollut aaltoliikettä. Ari-Matti Ruuska www.lisaduuni.fi
11 Lauantai 29. elokuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 29. elokuuta 2015 AAMUSET 12 Maku&nautinto Thinkstock Tuoreiden saksikkaiden sesonki on päällä, mutta harjoittelu onnistuu pakastetuillakin Tuoreiden saksikkaiden sesonki on päällä, mutta harjoittelu onnistuu pakastetuillakin Rohkene ravuille Rohkene ravuille Thinkstock Tuore tilli kuuluu olennaisena osana rapujuhliin. TEEMU P. PELTOLA RAPUKESTIT ovat juurruttaneet paikkansa elo-syyskuulle. Ruotsista saapunut herkutteluperinne on suomenruotsalaisten kalentereissa joulua vastaava itsestäänselvyys, mutta vielä on yllättävän paljon niitäkin, jotka eivät ole ikinä rapuja maistaneet. Yksi syy on varmasti ravun kuorimiseen liittyvä mystiikka nivelien ryystämisineen ja rapuveitsineen. Taidon voi kuitenkin opetella omin päin varsin helposti. Google antaa hakunsanoilla ”rapujen kuoriminen” runsaasti erilaisia ohjeita, aina videoita myöten. Ravut ovat lähiruokaa parhaimmillaan. Suuri osa Turun seudulle päätyvistä kotimaisista ravuista on ryöminyt mertaan Säkylän Pyhäjärvellä, mutta eivät rapumerrat ole Kakskerranjärvessäkään harvinainen näky. Toinen rapujen syöntiin liittyvä uskomus on, että se olisi erityisen kallista puuhaa. Tietysti ravintolassa nautitut, tuoreena keitetyt kotimaiset ravut maksavat koosta riippuen vitosesta kymmeneen euroon kappaleelta, ja kun yhdessä ei syötävää kovin paljon ole, nousee lasku juomineen helposti korkeaksi. Budjetin alapäässä ovat pakastetut ulkomaiset jokiravut, joita myydään marketeissa ympäri vuoden jopa alta kympillä kilo. Makua ei tietenkään voi verrata kotimaiseen tuoretavaraan, mutta halparavuilla voi ainakin harjoitella kuorimista vailla tunnontuskia. OIKEASTAAN rapujen syömisessä tärkeintä on yhdessäolo yhteisen näpertelyn äärellä. Kuoriminen sekä nivelten ja saksien liemestä tyhjäksi ryystäminen on sen verran intensiivistä puuhaa, että oheistoiminnot jäävät minimiin. Perheen pienimmätkin saattavat innostua puuhasta yllättävänkin kovin. Ja kynnys rapujen syömiseen nousee liian korkealle, niin paahtoleipä, voi ja tilli ainakin maistuvat kaikille. Ravintolassa ravut ovat usein alkuruokana, mutta ravuista itsestäänkin saa pääruoan, kunhan varaa niitä kymmenestä viiteentoista per syöjä. Alkuruoaksi sopii esimerkiksi kermainen kantarellitai herkkutattikeitto. Jälkiruoka voi olla tuhdimpi, vaikkapa juustokakku, suklaamousse tai paahtovanukas. Juomana rapujen kanssa toimivat parhaiten kuohuviinit, aromikkaat valkoviinit, vaalea olut ja vesi. Kuplilla ja ilman.
13 Lauantai 29. elokuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 29. elokuuta 2015 AAMUSET 14 Kaarina MARIANNE ROVIO KAARINASSA on otettu merkittävä askel digitaalisen oppimisympäristön kehittämisessä. Päätavoitteena on luoda oppilaille motivoiva ja laadullista oppimista parantava ympäristö, jota Kaarinan kaupunki pyrkii tutkimaan ja kehittämään. Piikkiön yhtenäiskoulun rehtori Marko Kuuskorpi haluaa kehittää suomalaista peruskoulua, sillä nykymuodossa peruskoulu ei motivoi oppilaita riittävästi. Perinteiset koulukirjat on korvattu suurelta osin sähköisillä kirjoilla sekä oppimispeleillä, jotta oppilaat voivat samaistua oman aikakautensa mukaiseen digitaalisen maailman tarjoamiin mahdollisuuksiin oppia. – Perinteinen koulumalli, jossa opettaja ja oppikirja sanelevat opetuksen, ei enää motivoi riittävästi oppilaita. Opiskelun tulee olla mielenkiintoista ja kokemusperäistä. Pisa-tutkimusten mukaan Suomessa oppimismotivaatio on heikentynyt huomattavasti. Sen vuoksi on tärkeätä lähteä kehittämään sähköistä oppimisympäristöä, joka mahdollistaa lapselle aktiivisemman ja mielenkiintoisemman tavan oppia, kertoo tulevaisuuden oppimisympäristöstä väitöskirjan tehnyt Kuuskorpi. VUONNA 2014 Piikkiön yhteiskoulun yläluokilla aloitettu iPad-kokeilu on laajennettu kaikille Kaarinan kaupungin 4.– 9.luokkalaisille. Tabletit innostavat oppilaita hakemaan ja jakamaan tietoa, mikä saa aikaan oppimista. – Tarjoamme oppilaille tabletit, joilla pääsee ilmaisiin pilvipalveluihin sekä sähköisiin oppimiskirjoihin. Tarjolla on myös sähköisiä oppimiseen liittyviä peliympäristöjä. Olemme tehneet kuitenkin selväksi, että tämä ei ole pelikone, mutta oppimistarkoitukseen sovellettava pelillinen oppiminen on mahdollista, Kuuskorpi selittää. Oppimisessa käytetyt pelit ovat parantaneet ja motivoineet oppilaita erityisesti englannin kielen tasolla merkittävästi. Kun tavallisesti Suomessa neljännellä luokalla oppilaiden motivaatiotaso alkaa laskea, sähköinen oppimisympäristö on pitänyt kaarinalaisten oppilaiden motivaatiotason samana. – Tutkimme seiskaluokkalaisten motivaatiota, ja huomasimme, että motivaatio kasvoi eniten juuri englannin opiskelussa. Pelaamalla lapset ovat kehittäneet englantia ja myös motivoituneet opiskelemaan sitä. Meillä on käytössä myös matematiikkaan liittyviä pelejä. SÄHKÖISET kirjat luovat lisäksi mahdollisuuden päivittää ja luoda uutta opetusmateriaalia. Kuuskorpi korostaa, että perinteiset oppikirjat on tehty yksittäisten opettajien ja kirjantekijöiden näkemyksien perusteella ja niitä käytetään vuosia opetuksessa mukana. Sähköinen opetusmateriaali tarjoaa mahdollisuuden jatkuvaan muokkaukseen. – Sähköisiin oppikirjoihin opettajat voivat editoida omaa tietoaan ja päivittää ajankohtaista tietoa. Suomalaiset opettajat ovat huippuluokkaa ja oman alansa ammattilaisia, joten on tärkeätä, että he voivat muokata oppikirjoja oman tietotaitonsa myötä. Tulevaisuudessa pyritään myös siihen, että oppilaat ja opettajat luovat omissa ryhmissään itselle tarkoitettua oppimateriaalia sähköisenä muun opetusmateriaalin lisänä. Digitaalinen opetus motivoi Piikkiön yhtenäiskoulussa rikastetaan oppimista teknologian avulla Rehtori Marko Kuuskorpi on digitaalisten opetusympäristöjen edelläkävijä koko maassa. Ari-Matti Ruuska ”Perinteinen koulumalli ei enää motivoi riittävästi oppilaita.”
15 Lauantai 29. elokuuta 2015 AAMUSET Kaarina
16 A AMUSET VIIHDE Lauantai 29. elokuuta 2015 TURUN syyskauden Doc Lounge käynnistyy torstaina 3. syyskuuta Brinkkalan pihalla kello 21. Illan dokumenttina esitetään Bikes vs Cars, joka kuvaa pyöräilijöiden ja autoilijoiden välistä kamppailua julkisesta tilasta. Elokuvan sanoma on valitettavan ajankohtainen Suomessakin, viimeaikaisten onnettomuuksien johdosta. Sään salliessa elokuva esitetään ulkona, muuten Kirjakahvilan tiloissa. Dokumentti tarttuu ikävään aiheeseen ELOKUVA We Are Your Friends on kuvaus nuoresta DJ:stä, joka uskoo voivansa mullistaa elämänsä läppärillä ja yhdellä hittiraidalla. Elektronisen musiikin maailmaan sukeltava elokuva on Max Josephin ohjauksessa lähinnä pitkä musiikkivideo, joka pelaa korttinsa enimmäkseen audiovisuaalisten jippojen varaan. Paikoin psykedeeliseksikin yltyvän biletystunnelman ohessa itse henkilöhahmot jäävät ohuiksi. Välkkeen ja jumputuksen kombo köyhän tarinan kustannuksella on elokuvateatterissa ihan kivaa, mutta kovin pinnallista koettavaa. We Are Your Friends huomaa sen itsekin ja yrittää lopussa todistaa sekä itsestään että EDM-genrestä löytyvän syvää sanomaa. Musiikissa se voi vielä onnistuakin, mutta elokuvassa lopputulos on vähän niin ja näin. Kenelle: EDM-musan tahtiin tamppaaville. Arvio: Kuin olisi DJ-keikalla, joka on parhaimmillaankin vain keskinkertainen. ESA TÖYKKÄLÄ EDM:ää valkokankaalta Mitä syksyn ensi-illoista odotat eniten? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ESA TÖYKKÄLÄ EEVI Puttonen (Minna Hämäläinen) on aina varttunut katkerana vanhempiensa kitsauden varjossa. Hänen puolisonsa Kari (Stefan Karlsson) puolestaan työskentelee musiikkiliikkeessä ja haaveilee bändinsä menestymisestä. Yhtenä lauantai-iltana Eevi ja Kari saavuttavat suomalaisista unelmista sen suurimman: he voittavat lotossa seitsemän miljoonaa euroa. Yhtäkkiä Puttoset huomaavat, ettei heidän tarvitsekaan haaveilla enää ikinä mistään. Paitsi ehkä korkeintaan siitä, etteivät muut olisi heille niin kateellisia. Ja siitä, että ihmisiin voisi taas luottaa. Ja myös siitä, ettei Kari ryyppäisi niin paljoa. Turun kaupunginteatterin syksyn ensimmäinen ensi-ilta Kaikki oikein pohtii ikuisuuskysymystä: tuoko raha onnea? – Eevissä alkaa esiintyä tiettyä itsekeskeisyyttä ja sisäänpäinajattelua. Hän lakkaa huomaamattaan välittämättä ympäristöstään, kun lottovoitto kihahtaa päähän. Karin kohdalla se taas kihahtaa päähän viinan voimalla. Kun rahaa on, ei ole pakko huolehtia siitä, että olisi aamulla lähtökunnossa töitä varten. Mopo karkaa käsistä vähän molemmilla, kertoo näytelmän ohjaaja Heikki Paavilainen. – Mutta kyllä tässä ihan onnellinen loppu on! KAIKKI oikein perustuu AnnaLeena Härkösen samannimiseen romaaniin vuodelta 2014. Kyseessä on nyt toinen kerta, kun Paavilainen sovittaa Härkösen tekstiä näyttämölle. Aiemmin Paavilainen on dramatisoinut Ei kiitos -romaanin näytelmäversion. – Romaani on paksu ja siinä on paljon henkilöitä. Karsin ja yhdistelin niitä. Meillä on päänäyttelijöiden lisäksi mukana vain kolme näyttelijää (Eila Halonen, Kimmo Rasila ja Alisa Salonen), jotka tekevät kaikki muut roolit. Tämä on pyritty rakentamaan nimenomaan Härkösen dialogia kunnioittaen, Paavilainen kertoo. VEIKKAUS tekee näytelmän ohessa yhteistyötä Turun kaupunginteatterin kanssa. Turussa tullaan järjestämään erilaisia kilpailuja ja tapahtumia aiheeseen liittyen. Kaikkiaan Turun kaupunginteatteri saa vuosittain opetusja kulttuuriministeriön jakamista veikkaustuotoista tukea noin 1,3 miljoonaa euroa, ja tällä hetkellä teatteria myös remontoidaan 3,9 miljoonalla eurolla. Koko teatterin henkilökunta ja erityisesti näyttelijäkaarti saa Paavilaiselta kehuja. – Olen kiertänyt Suomea ja nähnyt erilaisia tahoja joita tuetaan, ja turkulaiset voivat kyllä olla todella ylpeitä tämän talon ammattitaidosta. Koko työryhmä ihan jokaisesta lähtien on ihan ammattimaista. Ne rahat eivät todellakaan mene hukkaan. Kaikki oikein -näytelmän ensi-illat Logomoteatterissa 28. ja 29.8. Oranssi unelma Lottovoitto saa kaikki sekaisin Turun kaupunginteatterin uutuudessa Puttosten pariskunta (Minna Hämäläinen ja Stefan Karlsson) voittaa lotossa täysosuman. Otto-Ville Väätäinen k ll
KUPONKISET 17 Lauantai 29. elokuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 29. elokuuta 2015 AAMUSET 18
19 A AMUSET MIELIPIDE Lauantai 29. elokuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 MYYNTIJOHTAJA Susanna Lumikanta 050 465 3640 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? HOVIRINNAN ranta-alueen uusista kuvioista on noussut esille informaatiota viimeisen viikon aikana. Luova ja valtakunnallisesti yrittäjäystävällisyyden titteleitäkin napannut Kaarina on siirtynyt suoraneuvotteluiden piiriin – ilman kilpailutuksia. Kovin on vakuuteltu, ettei ranta-alueen laituritoiminnasta vastaavaa tarvitse kilpailuttaa ja puhumattakaan sauna-ravintolan kiinteistöyhtiöön haettavasta yhtiökumppanista. On sitten lainmukainen menettely tai ei, niin avoin, arjessa elävä ja yritysystävällinen kaupunki toimisi kuitenkin toisin. Avoimen kumppanuusmenettelyn kautta olisi varmasti ollut saatavilla useita muitakin hankkeesta kiinnostuneita, kuten useasti keväänkin kuluessa on kaupungin päättäjille vakuuteltu. Nopeasti suoraan kaupunginhallitukseen tuotu esitys esisopimuksesta ei täyttänyt kunnallisen parlamentarismin perussääntöjä, joissa asiat valmistellaan viranhaltijoilta lautakuntien kautta kaupunginhallitukseen. Nyttemmin tilannetta yritetään näennäisesti paikata nopean lautakuntakierroksen kautta. Tekninen lautakuntakin otti asian viime viikolla ylimääräisenä käsittelyynsä ja yhtä nopeasti siunasi paksun asiakirjapinon omalta osaltaan. Hovirinnan ranta-alue on keskeisen sijaintinsa johdosta yksi merkittävimmistä Kaarinan alueista, jonka tulevaisuuden tarkastelu ansaitsee kyllä huolellisuutta, tarkkaa harkintaa ja kestäviä ratkaisuja. Kovalla kiireellä ei suomalaisen sananlaskun mukaan hyvää seuraa. Täysin avointa on esisopimusta laadittaessa kaupungin maksupotti uuden kiinteistöyhtiön osalta ja mikä on käytännössä kaupunkilaisten eli meidän veronmaksajien tuki venepaikkojen vuokrahinnoille, sekä realisoituuko tämä piilotuki venepaikkojen vuokraajille tai aikanaan vuokraustoimintaa harjoittavalle yritykselle? Selvää kuitenkin on, että Hovirinnan ranta-alueelle on jotain tehtävä. Rantaravintolan alue on nykyisin karua katseltavaa ja siitä luottamushenkilöt saavat yhteydenottoja varsin useasti. Aiemman vuokrasopimuksen puutteellisuuksien johdosta alueen siivous ja entiselleen saattaminen näyttää jäävän kaupunkilaisten maksettavaksi. JANNE ASO (PS.) KAUPUNGINHALLITUKSEN VARAPUHEENJOHTAJA Hovirinnasta ei saa tyylipisteitä AKI-ELMERI Seppänen kysyi tällä palstalla (15.7.), mikä on muuttunut huhtikuun jälkeen. Mikään ei ole muuttunut ja huonompaan suuntaan on ainakin eläkeläisten talous mennyt. Minultakin varastivat ostovoiman eli indeksikorotukset. Miksi? Eikö K-ryhmän pääjohtajakin lehtihaastattelussa sanonut, että jokainen ihminen tarvitsee ostovoiman kasvun. Siksi myynti on laskenut ja kaupan työpaikat vähentyneet paljon. Mitä varten eläkeläisten pitäisi äänestää, jos puolueet haluaa heille pahuutta? Suomen kansalla on vielä vastakeinot. 1,2 miljoonaa täysiikäistä on iso joukko, mikä ei ole vastuussa. Mitä enemmän eduskunta rikoksia eläkeläisille tekee, sitä vähemmän ihmiset äänestää. Jopa Valion irtisanotut äänesti, kun eduskunta teki työttömyyden pakotteilla. Tällaista ei ole koskaan ennen ollut, että puolueet julkaisivat ennen vaaleja ohjelmansa, miten he eläkeläisiä kohtelevat. No, äänestysprosentti laski. On kansan mielestä rikollista ottaa heiltä ja syöttää rikasta Kreikkaa. Niin iso omaisuus, esim. Rhodos, Korfu, Kos, Kreeta. Eihän velallinen saa omistaa mitään. Sanoin jo vaalikojulla, että ulosottomies Kreikkaan. Tänä kesänä Suomi lainasi miljardin ilman velkakirjoja ja pantteja. Eihän hommassa ole järjen häivää. Lisäksi kysyisin Seppäseltä, miksi minä maksan Yle-veroa? Taas se nousi. Moneen vuoteen en ole telkkaria katsonut, koska signaalia ei saa, enkä omista kännykkää enkä nettiä. SEPPO PEKKINEN Ei järjen häivää ÄLYTEKNOLOGIAN hallitsemassa maailmassa pieni ihminen on pelottavan suojaton tietosuojarikoksille. Vaikka uutisissa suurin kirjaimin varoitetaan luotijunan lailla kehittyvästä hakkerismista, me suomalaiset tuudittaudumme edelleen lintukotokuplaamme. Itsesuojelumekanismiimme on sisäänkirjoitettu uskomus siitä, ettei ainakaan omalle kohdalle voi osua mitään pahaa. Todellisuus on ikävä kyllä toinen. Ystäväni heräsi hiljattain karuun pankin puhelinsoittoon. Hänen tilinsä oli yön aikana höylätty tyhjiin ulkomailla. Kortti oli kopioitu supisuomalaisen huoltoaseman maksuautomaattiin piilotetulla skimmauslaitteella. Pankki hoiti toki vastuunsa ja tililtä huijatut rahat palautuvat tiputellen takaisin, mutta rikoksen uhrilta ja lähipiiriltä kokemus rikkoi perusturvallisuuden tunteen. Jokainen voi miettiä omalta kohdaltaan, miltä tuntuisi kovalla työllä ansaittujen tulojen ja säästöjen katoaminen hetkessä tuhkana tuuleen. Mielessä pyörii sadoittain kysymyksiä alkaen siitä, millä perhe tänään ruokitaan, kun tilillä ei ole senttiäkään. Ajatuksiin syöpyy pelko. Mitä tässä enää uskaltaa tehdä? Ystävääni kohdanneen tapahtumaketjun jälkeen meidänkin perheessämme ajeltiin autolla mittari punaisella monta päivää. Pelotti käyttää maksukorttia huoltoasemalla. Pohdimme myös ystäväjoukolla pankkitilin tyhjentämistä tilipäivänä ja rahojen kätkemistä patjan alle. MUTTA entä jos skimmauslaite onkin piilotettu pankkiautomaattiin tai kotiin tunkeutuvat ryöstäjät? Riskipaikkoja joutua rikoksen uhriksi on kaikkialla. Kaikkea ei voi pelätä, eikä kaikkeen varautua. Ellei sitten korpierakoksi metsämökin kuusen kannon alle muuttaminen houkuttele. HANNELE SIVONEN Skimmattu sekunneissa PÄÄKIRJOITUKSESSA (26.8.) väitettiin, että vain Tampereella ja Nokialla on Suomessa pormestari. Oikeat paikkakunnat ovat Tampere ja Pirkkala. Oikaisu