AHJO 1/2015 - Lehtiluukku.fi

KUNTO löytyy läheltä MET ALLILIITT OLAISEN LEHTI 08.01.2015 ahjo.fi NRO EDUNVALVONTA EI VOI OLLA SOOLOILUA ABB:LLÄ YRITETÄÄN LÖYTÄÄ SOPU TYÖTTÖMYYSTURVAAN MUUTOKSIA SOLIDARITET BÄR FRUKT 1 AHJ1501_1-23.indd 1 22.12.2014 14:37:07
1 08.01.2015 2 ”Sitten tehdään halirinki. Noustaan päkiöille ja toinen polvi nousee.” Tukija liikuntaelinten sairaudet lyhentävät työuria ja heikentävät elämänlaatua. Normetin tehtaalla Iisalmessa käydään menestyksellistä taistoa tätä suomalaisen työelämän suurta vitsausta vastaan. Tehtaalaiset saavat käydä lähikuntoutuksessa. Tulokset ovat hyvät. 10 Lue normetlaisten kokemuksista AHJ1501_1-23.indd 2 22.12.2014 14:37:17
08.01.2015 1 Kaksi vuosikymmentä sitten Ahjon pääkirjoitus käsitteli liittovaltuuston hyväksymää uutta työehtosopimusta. Sopimus hyväksyttiin kriittisen keskustelun jälkeen. Syksyn 1994 neuvotteluilmapiiri oli ollut niin kireä, että metalliliittolaiset valmistautuivat jo lakkoon. Uusi sopimus saatiin aikaiseksi vasta valtakunnansovittelijan avustuksella. Elettiin lama-aikaa ja sopimusneuvotteluihin oli valmistauduttu samanaikaisesti EU-kansanäänestyksen kanssa. Äänestys pidettiin lokakuussa ja 56,9 prosenttia suomalaisista kannatti liittymistä. Lopullisesti asian hyväksyi eduskunta ja Suomesta tuli unionin jäsen 1.1.1995. Metallin lakko olisi alkanut kaksi päivää myöhemmin. Ahjon kirjoituksista myönteinen linja kävi ilmi selkeästi. Kriittisiäkin näkemyksiä esiteltiin. Valtuusto asettui EU-jäsenyyden kannalle jo kesäkuussa, hyvissä ajoin ennen äänestystä. Metalliliiton liittokokous oli jo reilut kaksi vuotta aiemmin asettanut tavoitteeksi Suomen jäsenyyden (tuolloin EY). Muun muassa vientiyritysten pääluottamusmiehet perustelivat Ahjossa, että EU-jäsenyys turvaa metalliteollisuuden tulevaisuuden. Yleisesti jäsenyyttä puolustettiin myös kuulumisella oikeaan arvoyhteisöön. Vastustajia pelotti työttömyysturvan kohtalo. Syvimmän laman aikaan Suomessa oli puoli miljoonaa työtöntä. Itsenäisyydenkin pelättiin vaarantuvan. Naiset suhtautuivat unioniin kriittisemmin kuin miehet. Tänä päivänä EU on osa arkipäivää niin poliitikoille, virkamiehille, ammattiliitoille kuin yksittäisille kansalaisillekin. Työpaikoilla muutokset ovat näkyneet muun muassa työturvallisuussäännösten kohentumisena tai työntekijöiden kansainvälisen kanssakäymisen lisääntymisenä. Seuraavassa Ahjossa (2/2015) käynnistämme juttusarjan, jossa kerromme, miten EU-aika on näkynyt metalliliittolaisen elämässä, muuttanut liiton toimintaa ja vaikuttanut koko ay-liikkeeseen. Monet pelot ovat osoittautuneet turhiksi, vaikka viime vuosien talouskriisi onkin lisännyt kriittistä suhtautumista EU:hun. Suomalainen teollisuus on kokenut kovia, kun tuhansia työpaikkoja on menetetty maailmanlaajuisen murroksen seurauksena. Metalliteollisuus on kuitenkin pitänyt pintansa EU-Suomessakin. PÄÄKIR JOITUS KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Suomesta tuli unionin jäsen 1.1.1995. Metallin lakko olisi alkanut kaksi päivää myöhemmin.” 20 vuotta eurooppalaisena PUHEENAIHE 4 SSAB:läiset elävät epävarmuudessa 7 ABB:llä etsitään tietä ulos riidoista KOLUMNI 8 Tuloerojen kasvu heikentää talouskasvua AMMATTILAINEN 9 Marjo Niemi, jauhemaalaaja Best-Hall Oy TOIMIJA 18 Paavo Niskanen pääluottamusmies Okmetic Oy 20 Solidaarisuus kantaa hedelmää 28 Sandvik sai vähennettyä tapaturmia 36 Metalls solidaritetsarbete i Namibia blev en framgång 5 LINJAUS 7 KASVOT 7 TALOUS 9 AMMATTILAINEN 17 TYÖYMPÄRISTÖ 18 TOIMIJA 24 TYÖTILA 27 TEKEMINEN 34 KANSAINVÄLINEN 35 MAA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 KOTIMATKA ”Henkilöstön edustajilla on oltava riittävä turva, kun he hoitavat henkilöstön asioita.” XXXX XXXX XX 3 tyo?ympa?risto? 1-15.indd 1 15.12.2014 11.13 28 20 17 5 VALOKUVA-ARKISTON HOITAJA Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse, sähkö postina tai telekopiona Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. SIS ÄLTÖ AHJ1501_1-23.indd 3 22.12.2014 14:37:30
1 08.01.2015 HENKILÖSTÖ Rautaruukin ja SSAB:n yhdistymisestä on arvioitu syntyvän 150 miljoonan euron edestä synergiahyötyjä kolmessa vuodessa. Samassa ajassa on tarkoitus vähentää henkilöstöä viisi prosenttia eli noin 900 työntekijää. Satojen työntekijöiden vähennyksen jakautumisesta paikkakuntien tai henkilöstöryhmien kesken ei ole annettu täsmällistä tietoa. SSAB:n Hämeenlinnan tehtaan pääluottamusmiehen Karo Suoknuutin mukaan on toki oikein, ettei tärkeiden päätösten kanssa hätiköidä. – Tieto kaupasta saatiin kuitenkin jo vuosi sitten tammikuussa. Monia vaivaa epäluottamus siihen saakka, kunnes selviää, miten tulevaisuudessa toimitaan. Hämeenlinnalaisia kirvelee muisto edellisestä saneerausohjelmasta. Vuoden 2009 loppuun mennessä Ruukin tehtaalta oli lähtenyt noin 130 työntekijää, joista satakunta tuotannosta. Sen jälkeenkin työtehtäviä on poistettu erilaisissa uudelleenjärjestelyissä. Mistä SSAB vähentää? Viime kevään fuusiosta saakka jatkunut epätietoisuus kustannussäästöistä aiheuttaa levottomuutta SSAB:n tehtailla Suomessa ja Ruotsissa. Pääluottamusmies Karo Suoknuuti kertoo SSAB:n tilanteen aiheuttavan epävarmuutta työntekijöissä. HARRI NURMINEN Suomessa on tiedonantotai ilmoitusvelvollisuus, Ruotsissa neuvotteluvelvollisuus. PUHEENAIHE 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi Hevoskuurin jälkeen Ruukki onnistui katkaisemaan tappiokierteen. Se ylsi toissa vuonna nollatulokseen. Teräsalalla samaan kykeni Ruukin lisäksi vain saksalainen teräsjätti ThyssenKrupp. Siksi henkilökunta järkyttyi yrityskaupasta viime vuoden alussa. Suoknuutin mukaan synergiaa haetaan karsimalla konsernin tehtailta päällekkäisiä toimintoja. Tuotevalmistustakin voidaan siirtää yksiköstä toiseen kuormituksen tasoittamiseksi. Luonnollinen poistuma vähentää irtisanomisen tarvetta. SSAB:n yksiköt kilpailevat toistensa kanssa. Hämeenlinnassa, missä tuotannon työntekijöitä on noin 540, uskotaan omaan tekemiseen. Ruotsalaiset ovat keskittyneet etupäässä pinnoittamattomiin tuotteisiin. – Olemme edellä maalauksessa ja sinkityksessä, missä meillä on myös uudempaa teknologiaa. Putkituotantoa heillä on meihin verrattuna vähäisesti. AHJ1501_1-23.indd 4 22.12.2014 14:37:33
08.01.2015 1 LINJ A US Mistä SSAB vähentää? Pääluottamusmies Karo Suoknuuti kertoo SSAB:n tilanteen aiheuttavan epävarmuutta työntekijöissä. HARRI NURMINEN YHTEISK UNTA · LIITTO · TYÖELÄMÄ 5 JOHDON LUPAUKSET SSAB Europe -divisioonan johtajan Olavi Huhtalan mukaan yhteistyö jatkuu paikka kunnilla entiseen tapaan. Konsernija divisioona tasoille rakennetaan kummankin maan henkilöstön yhteisiä toimielimiä. Tarkoitus on sopia myös uuden yhtiön yhteisestä eurooppalaisesta yritysneuvostosta. Huhtala arvioi, että henkilöstövähennysten lisäksi synergiaetuja saadaan jakelusta, hallinnosta ja raaka-aineostoista. – Viime vuosina terästeollisuus on kamppaillut taantuvien markkinoiden, ylikapasiteetin ja hintapaineiden kanssa koko maailmassa, mutta aivan erityisesti Euroopassa, Huhtala selittää fuusion syitä. Päätöksiä tuotantolinjojen sulkemisesta tai niiden erikoistumisesta ei ole tehty. Seitsemää pääterästuotantoyksikköä ei Huhtalan mukaan suljeta. Suomessa näihin yksiköihin kuuluvat Raahe (2 800 työntekijää) ja Hämeenlinna (900), Ruotsissa Oxelösund (2 300), Borlänge (2 100) ja Luulaja (1 200) sekä Yhdysvalloissa Montpelier (500) ja Mobile (600). Maailmanlaajuinen teräsjätti n Rautaruukki ja SSAB yhdistyivät lopullisesti heinäkuussa 2014. Pohjoismais-yhdysvaltalainen teräsyhtiö toimii maailmanlaajuisesti. Yhtiö on johtava pitkälle kehitettyjen lujien terästen ja nuorrutus terästen, nauha-, levyja putkituotteiden sekä rakentamisratkaisujen tuottaja. n Johtoryhmän suomalaiset jäsenet ovat SSAB Europe -divisoonan johtaja Olavi Huhtala, Ruukki Construction -divisioonan johtaja Marko Somerma sekä konsernin identiteetistä ja viestinnästä vastaava johtaja Taina Kyllönen. Pääkonttori on Tukholmassa. n SSAB-konsernilla on tällä hetkellä yhteensä noin 17 300 työntekijää. Terästuotantokapasiteetti yltää 8,8 miljoonaan tonniin. SSAB.n ja Ruukin alustava yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2013 noin 6,4 miljardia euroa. n SSAB:llä on noin 93 000 osakkeenomistajaa, joista suurimmat ovat ruotsalainen yksityinen sijoitusyhtiö Industrivärden (10,7 %) ja Suomen valtion omistama sijoitusyhtiö Solidium (17,1 %). n SSAB on jaettu viiteen divisioonaan. SSAB Europe -divisoonaan kuuluvat Suomessa Raahen, Hämeenlinnan ja Kankaanpään tehtaat. Divisoonaan siirtyivät myös putkitehtaat Oulaisissa, Pulkkilassa, Lappohjassa ja Toijalassa. Ruukki Construction -divisioonan suomalaisia yksiköitä löytyy etenkin Pohjanmaalta. Yrityskulttuurien erot johtuvat osittain maiden erilaisesta työlainsäädännöstä ja erilaisista työehtosopimuksista. Suomessa työnantajalla on monissa kohdin tiedonantotai ilmoitusvelvollisuus, kun Ruotsissa on vastaavasti neuvotteluvelvollisuus. – Työnantaja velvoitetaan tekemään sopimuksia työntekijöiden kanssa. Sieltä juontaa juurensa keskusteleva toimintatapa. Olemme menossa vähän samaan suuntaan ainakin paikallisesti. Työntekijöiden ja toimihenkilöiden edustajat ovat käyneet tutustumassa kollegoihinsa kummassakin maassa. Henkilöstöedustus hallinnossa on Ruotsissa ratkaistu siten, että kolmelta isoimmalta toimipaikalta on valittu kustakin sekä työntekijöiden että toimihenkilöiden edustaja. Ahjon painoon mennessä 22. joulukuuta SSAB oli tarkentanut suunnitelmaansa sen verran, että 600 työntekijää vähennetään SSAB Europe -divisioonan tehtailta. Suurimmat divisioonaan kuuluvat tehtaat Suomessa sijaitsevat Raahessa ja Hämeenlinnassa. – Nämä kolme varsinaista jäsentä ja kolme varajäsentä kuuluvat eri toimielimiin aina yhtiön hallituksesta lähtien. Ruukilla työntekijät ovat toimineet konsernin työvaliokunnan ja hallintoedustusryhmän kautta, jotka ovat säännöllisesti tavanneet toimitusjohtajaa ja henkilöstöjohtajaa. MARKKU TASALA Metalliliitto on sitoutunut puolustamaan kaikkien luottamustehtäviin valittujen työntekijöiden suojaa. Ilman tätä suojaa koko luottamusjärjestelmältä ja paikalliselta sopimiselta putoaa pohja pois. ABB:n päätös päättää tehtaan pääluottamusmiehen työsuhde oli törkeä temppu, jota ei voi missään olosuhteissa hyväksyä. Kyseessä oli voimakas hyökkäys luottamusmiesjärjestelmää kohtaan. Metalliliitto ei vienyt työsuhteen päättämistä oikeuteen, koska asiaan saatiin sopu liiton ja työnantajia edustavan Teknologiateollisuus ry:n myötävaikutuksella. Myös irtisanottu pääluottamusmies itse katsoi, että neuvottelu tulos oli paras ratkaisu vallinneessa tilan teessa. Tehty sopimus ei ole julkinen. Työnantajien tavoitteena on pitkään ollut paikallisen sopimisen lisääminen työpaikoilla. Tämä tapaus osoittaa, että puheiden ja tekojen välinen ristiriita on ammottava. Jos ABB:n kaltaisia tapauksia tulee jatkossa lisää, Metalliliitto on valmis reagoimaan asiaan välittömästi. Luottamusmiehiä ei jätetä yksin. Henkilöstön edustajilla on oltava riittävä turva, kun he hoitavat henkilöstön asioita. Tapaus ABB:stä käytiin laaja julkinen keskustelu, johon työnantajien edustajat eivät juurikaan osallistuneet. Työnantajapuolella ei selvästikään tajuttu, että ammattiyhdistysliikkeen näkökulmasta kysymys oli isosta ja perustavaa laatua olevasta asiasta, ei ainoastaan yksittäisen luottamushenkilön irtisanomisesta. Metalliliitto vetäytyi pois neuvottelujärjestelmän uudistamista pohtivasta työryhmästä. Näissä neuvotteluissa työnantajat ovat muun muassa yrittäneet saada luottamusmiehet henkilökohtaiseen vastuuseen työtaistelutoimista. ABB:n tapauksessa työnantaja käyttäytyi ikään kuin tällainen sanktio olisi jo voimassa. Luottamusmiehiä ei jätetä yksin RIKU AALTO Metalliliiton puheenjohtaja AHJ1501_1-23.indd 5 22.12.2014 14:37:33
1 08.01.2015 Innovaatiokeskittymä Suomeen MINERAALIALA Kuudelle paikkakunnalle Euroopassa hajautetun hankkeen tavoitteena on luoda 10 000 uutta työpaikkaa, käynnistää 50 uutta yritystä sekä lisäksi kouluttaa 8 000 uutta yrittäjää. Suomesta mukana ovat Outotec, Metso, Spinverse ja FIMECC, Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä VTT ja GTK. Toiminnan aikana mukana olevien suomalaisten partnereiden vuosittaisen rahoituksen määrä voi nousta yli kymmenen miljoonan euron. Lisätietoja: VTT SEURAAVASSA AHJOSSA H-hetki lähestyy. Kansalaisaloitteen allekirjoituksia aletaan kerätä 15. tammikuuta. TIESITK Ö ??Saksan Metalliliiton (IG Metallin) palkankorotustavoite on A?2,5 % B?3,5 % C?4,5 % D?5,5 % ??Tarvasjoen kunta pakkoliitettiin vuodenvaihteessa A?Turkuun B?Pöytyään C?Loimaaseen D?Lietoon ??Salibandyn MM-kisoissa Suomi oli A?mestari B?hopealla C?pronssilla D?ei mitaleilla ??Liettuan valuutta on A?lati B?liti C?kruunu D?euro RIK U A AL TO 6 NIMITYS Työväen museoyhdistys on valinnut hallituksensa uudeksi puheenjohtajaksi kansanedustaja Jukka Gustafssonin (sd.). Työväen museoyhdistys ylläpitää Työväenmuseo Werstasta. Se on valtakunnallinen työelämän ja sosiaalihistorian erikoismuseo. Werstas toimii Tampereella Finlaysonin vanhalla tehdasalueella. Se on Suomen suurin museo, jonne pääsee ilmaiseksi. Werstas hoitaa myös kahta pienempää museokohdetta, Lenin-museota sekä Kuurojen museota. Työväen museoyhdistykseen kuuluu 30 valtakunnallista järjestöä. OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 46 1 08.01.2015 Nyt paikallisen koulutuksen tukea saa myös Metallikerossa ja Metallirannassa järjestettäviin koulutustilaisuuksiin. Työ vaalien keskiöön SAK haluaa nostaa työllisyyden ja hyvän työelämän keskiöön ensi kevään eduskuntavaaleissa. Keskusteluasiakirja ja materiaalit: www.sak.fi/ajankohtaista Työttömyysturvaan muutoksia Vuodenvaihteessa tulee voimaan uusia etuuksien tasoon ja työvoimapalveluihin liittyviä muutoksia. LUE LISÄÄ : SIVU 41 Utkomstskyddet förändras Vid årsskiftet träder förändringar i förmånernas nivå och arbetskraftsservicen i kraft. LÄS MER : SIDA 42 OIKAISU Ahjo keskustelee -jutussa oli virhe (Ahjo 16/2014). Valon Kone Oy ei valmista purkukuormakoneita, vaan puunkuorima koneita. Keskustelijoista Lauri Kalanti työskenteli kyseissä yrityksessä. Suomen työvoimakustannukset ovat EU-maiden kahdeksanneksi suurimmat… Suomea suuremmat työvoimakustannukset ovat Tanskassa, Belgiassa, Ruotsissa, Ranskassa, Luxemburgissa, Hollannissa ja Saksassa. Eurostatin tutkimus Talouselämässä 15.12. Lievestuoreen Metallityöväen ao. 198 jäsenet ? Vaajakosken metallityöväen ao. 120 PURKAUTUNEET Koulutuksen ”ay-koulupankki” SEUTURYHMIEN AY-KOULUT Metalliliiton syysvaltuusto muutti tukikäytäntöä ammattiosaston aloitteesta. Muutos mahdollistaa mm. ”säästämisen” ay-koulun päätöstilaisuutta varten. Lue lisää: www.metalliliitto.fi AHJ1501_1-23.indd 6 22.12.2014 14:37:34
08.01.2015 1 TAL OUS ”Tässä odotellaan vieläkin niitä työpaikkoja ja investointeja, joita piti tulla työnantajien Kela-maksun poistamisesta ja yhteisöveron reippaasta alennuksesta.” HEIKKI LEHTINEN / UP PEKK A EL OMA A 7 ABB hakee tietä ulos riitelystä YHTEISTOIMINTA. Pitäjänmäen ABB järjesti heti joulukuisen kiistelyn jälkeen infotilaisuuden henkilökunnalle. Paikalla olivat myös Metalliliiton, Teknologiateollisuuden ja ABBkonsernin edustajat. Yhteisen tilaisuuden järjestäminen katsottiin tarpeelliseksi, jotta pääluottamusmiehen irtisanomisesta aiheutuneesta kiistasta päästäisiin eteenpäin. Varapääluottamusmiehen paikalta pääluottamusmieheksi siirtyneen Kirsi Niemelän mukaan työpaikalla oltiin pattitilanteessa, johon oli löydettävä ratkaisu. – Riitelyä ei voi jatkaa loputtomiin, vaan nyt on yritettävä rakentaa yhteistyötä ja keskusteluyhteyttä, Niemelä sanoo. Mieliala työntekijöiden keskuudessa on sellainen, että nyt ei enää kannata tuhlata energiaa eripuraan. – Töitäkin meillä on tänä vuonna paljon. Toivotaan, että kaikki henkilöstöryhmät lähtevät mukaan muutokseen. Yksi mahdollisuus ratkoa osapuolten välejä on yhteistoiminnan ja paikallisen sopimisen kurssi, jonka liitot voivat järjestää. Kurssille voivat osallistua sekä työntekijöiden että työnantajien edustajat. Protestimieliala kärjistyi ABB:llä, kun työnantaja erotti edellisen pääluottamus miehen luottamuspulan vuoksi. Suhteita työnantajaan oli pitkään hiertänyt erimielisyys yhden osaston urakkapalkkauksesta. Kun kiistan vuoksi järjestettiin mielenilmauksia, ei Niemelän mukaan ollut kyse pelkästä palkkauksesta. – Kaiken kaikkiaan ilmapiiri oli tyytymätön, ja se oli muuttunut huonoksi pikkuhiljaa. Tällä hetkellä abb:läisten kesken on vallalla siis tuntuma, että kaikki haluavat yrittää. – Odotamme nyt konkreettisia asioita, ettei tämä jää pelkän puheen tasolle. Ennen joulua ABB:n pääluottamusmiehen irtisanomisesta aiheutunut vastalauseiden ryöppy sai metalliliittolaiset liikkeelle. Puheenjohtaja Riku Aalto erosi välittömästi työmarkkinoiden pelisääntöjä pohtivasta työryhmästä. Eriasteisia mielenilmauksia järjestettiin tehtailla eri puolilla Suomea. Ennen joulua kokoontuneen Metalliliiton hallituksen näkemys oli selvä. Kyse ei ollut enää yksittäisen pääluottamusmiehen kohtelusta, vaan hyökkäyksestä koko neuvottelujärjestelmää kohtaan. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Joulu meni jo, mutta sitä ei aivan heti huomaa, sillä eri tahoilta satelee lahjatoivomuksia tihenevään tahtiin. Näiden toivelistojen pontimena on huhtikuun eduskuntavaalit. Vuoden alusta Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajana aloittanut Matti Alahuhta luetteli jo ennen joulua Helsingin Sanomissa oman kolmen kohdan listansa. Kustannuskilpailukyky pitää saada kuntoon maltillisilla palkankorotuksilla ja työaikajoustoilla, töitä pitää tehdä nykyistä enemmän. Tuloverotusta pitää keventää ja perua viimeiset perintöja pääomaverotuksen korotukset. Julkisia menoja on leikattava sille tasolle, mille kansantalouden rahkeet riittävät. Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Jukka Palokangas totesi samassa lehdessä, että korjaus rapautuneeseen kilpailukykyyn saadaan aikaan kannustavammalla ansiotuloja yritysverotuksella ja keventämällä oleellisesti yritysten sukupolvenvaihdosten verotusta. (Jälkimmäinen liippaa taas perintöverotusta.) Työmarkkinoilla tarvitaan työpaikkakohtaista joustavuutta. Näin luodaan edellytyksiä teollisuuden investoinneille ja tuotantokapasiteetin merkittävälle lisäämiselle, mitä talouskasvun aikaansaaminen edellyttää. En tiedä, millainen perintöverotus tai millaiset työaikajoustot meillä olisi pitänyt olla, että Nokian kilpailukyvyn menetys matka puhelinmarkkinoilla olisi vältetty. Tai estetty se, että painopapereiden kulutus Euroopassa putosi yli neljänneksen vajaassa vuosikymmenessä. Mutta ehkä herrat tietävät. Lasten joululahjatoiveista vaalitoiveet eroavat muutenkin kuin ajan suhteen. Lapset tietävät, että joulupukilta ei kannata pyytää mitään, jos ei ole valmis itse teke mään jotakin. Kiltisti täytyy olla jo ennen joulua. Senkin he tietävät, että joulupukille ei pidä valehdella. Tässä odotellaan vieläkin niitä työpaikkoja ja investointeja, joita piti tulla työnantajien Kela-maksun poistamisesta ja yhteisöveron reippaasta alennuksesta. Joulu meni jo KA SV OT MILLOIN ALOITIT? Vuosi sitten marraskuussa. Sitä ennen työskentelin Palvelualojen ammattiliitossa PAMissa yli kuusi vuotta. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Juttujen hoitaminen, oikeudellisen yksikön ja edunvalvonnan kehittäminen sekä kouluttaminen. Enimmäkseen koulutan liiton toimitsijoita, mutta tulossa on myös jäsenille suunnattu työoikeuden kurssi. MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT? Liiton vahva ja kattava luottamusmiesverkosto. Myös jäsenistön välinen solidaarisuus jaksaa yllättää: moni lähtee oikeuteen todistamaan työkaverin puolesta, vaikka siinä on omat riskinsä. PARASTA TYÖSSÄSI? Oikeudenmukaisuuden ja kohtuuden edistäminen. Pieneltäkin tuntuvalla jutulla saattaa olla iso merkitys myöhemmin. LAKIMIES JENNIVEERA TABELL Ketkä tekevät töitä liitossasi? Helsingin Pitäjänmäen ABB:n työntekijät ovat marssineet ulos monta kertaa. PUHEENAIHE AHJ1501_1-23.indd 7 22.12.2014 14:37:37
1 08.01.2015 OECD:n tuoreen tutkimusraportin mukaan tuloerot ovat korkeimmalla tasollaan kolmenkymmeneen vuoteen useimmissa OECDmaissa. Tutkimuksen mukaan tuloerot ovat kasvaneet 1980-luvun puolivälistä 2010-luvulle lähes kaikissa OECD-maissa, mikä on heikentänyt maiden talouskasvua. Tuloerojen kasvu heikentää tutkimuksen mukaan talouskasvua siksi, että heikommassa asemassa olevat panostavat tuloerojen kasvaessa liian vähän omaan koulutukseensa. Tuloerot ovat kasvaneet tutkimuksessa käytetyn kahden mittarin mukaan. Eniten ansaitsevat kymmenen prosenttia ansaitsevat OECD-maissa keskimäärin nykyisin 9,5 kertaa sen verran, mitä vähiten ansaitsevat kymmenen prosenttia. 1980-luvulla suhde oli seitsemänkertainen. Toinen käytetty mittari on Gini-kerroin, mikä on laajempi eriarvoisuuden mittari. Gini-kerroin saa arvon nolla, jos kaikkien tulot ovat yhtä suuret. Se saa arvon 1, jos yksi henkilö saa kaikki tulot. Mitä suurempi on Gini-kertoimen arvo, sitä epätasaisemmin tulot jakaantuvat. 1980-luvulla OECD-maiden Gini-kertoimen keskiarvo oli 0,29, kun se vuonna 2011 oli 0,32. Suomessa Gini-kerroin oli 1980-luvulla 0,21 ja se oli noussut 0,27:ään vuonna 2011. Nousu oli yksi suurimmista OECD-maissa. Muita voimakkaan eriarvioisuuden nousun maita olivat Israel, Uusi-Seelanti, Ruotsi ja Yhdysvallat. Suomessa Gini-kertoimen nousu merkitsi tutkimuksen mukaan lähes yhdeksän prosenttiyksikön talouskasvun leikkautumista 1980-luvun puolivälistä vuoteen 2005. Tulos on yllättävä, kun muistaa, että meille on viimeiset 30 vuotta vakuutettu, että tuloerojen kasvu on hyväksi myös talouskasvulle. Suurempien tuloerojen on vakuutettu kannustavan ihmisiä ponnis telemaan enemmän, minkä pitäisi parantaa talouskasvua. OECD tyrmää siis nämä väitteet ja kehottaa tasaamaan tuloeroja verotuksella ja tulonsiirroilla. Tuloerojen tasaamisessa ei pidä keskittyä vain pienituloisimpiin, vaan myös yleisemmin alempiin tuloluokkiin. Erityinen paino pitää laittaa lapsiperheiden tulo erojen tasaamiseen. Tämä siksi, että lapsiperheissä tehdään päätökset koulutuksen hankkimisesta. Perheet ovat myös keskeisessä asemassa elinikäisen oppimisen periaatteen omaksumisessa. Nuo OECD:n suositukset ovat kuin suoraan ammattiyhdistysliikkeen ja vasemmistopuolueiden ohjelmista. Ilmankos ne tuntuivat niin mieltä lämmittäviltä. Hyvää ja tasa-arvoisempaa uutta vuotta kaikille! Tutkimus: Cingano, F. (2014), ”Trends in Income Inequality and its Impact on Economic Growth”, OECD Social, Employment and Migration Working Papers, No. 163, OECD Publishing. KOLUMNI PUHEENAIHE 8 ”OECD: Pienentäkää tuloeroja verotuksella ja tulonsiirroilla." Tuloerojen kasvu onkin pahasta JORMA ANTILA Metalliliiton tutkimuspäällikkö Sekä asentaja Markus Vaija (vas.) että työsuojeluvaltuutettu Johan Spåre ovat käyneet kurssit, joiden ansiosta he voivat huoltaa sähköautoja. Sähkö on haaste PEKK A SIPOL A HUOLTAMINEN Autokauppa ei tällä hetkellä käy kovin vilkkaana. LänsiAuton myyntija huoltopisteessä Helsingin Herttoniemessä riittää vielä kuitenkin töitä. Huoltamolla huolletaan normiautojen lisäksi myös sähköautoja, jotka tuovat asentajien työhön ihan uudenlaisia haasteita. Markus Vaija on yksi talon kolmesta asentajasta, joilla on oikeus huoltaa ja korjata sähköautoja. Ennen kuin huoltoa voi tehdä, täytyy käydä asiaan perehdyttävät kurssit. Markus on käynyt sekä sähköisesti tietoisen asentajan peruskurssin että korkeajännitetoimiin pätevöityneen asentajan kurssin. – Kun sähköautoa alkaa huoltaa, ohjeet täytyy aina lukea uudelleen tietokoneelta, vaikka olisi kurssin käynytkin. Ulkomuistista ei saa tehdä mitään, Vaija kertoo. Käsittelyssä oleva Opel Ampera on alansa huippua. Autossa oleva jännite voi olla jopa 360 volttia. Joissakin autoissa jännite voi olla suurempikin. Ennen kun auton käsittelyn voi aloittaa, sähköverkon jännite on muutettava tasajännitteeksi autossa olevan laitteen avulla. Työn vaativaa huolellisuutta kuvaa sekin, että auto rajataan muusta huoltamosta varoitusnauhoin. Samoin varoituskyltit täytyy olla näkyvästi esillä. – Eristyshanskat täytyy joskus ottaa käyttöön, samoin erikoistyökalut, Markus lisää. Työsuojeluvaltuutettu CarlJohan Spåre kertoo, että sähköautojen asennuksessa noudatetaan tarkasti maahantuojan sekä turvallisuusja kemikaaliviraston (Tukes) määräyksiä. – Erikoisvarusteet ovat tarpeen, sillä ne suojaavat sähköiskuilta. Asentajan on myös aina tehtävä korkeajännitetyöstä kirjallinen raportti. Sähköautoja on Herttoniemen LänsiAutolla huollettavana ehkä yksi viikossa. Aalto-yliopiston ja Teknologiateollisuus ry:n selvityksen mukaan sähköautoja on tällä hetkellä Suomessa noin 500. Joidenkin arvioiden mukaan niiden määrä nousee kymmeniin tuhansiin vuoteen 2020 mennessä. Herttoniemessä paiskii nyt töitä 14 asentajaa. Upouudessa huoltamossa aloitti alkusyksystä työnsä neljä asentajaa. Lokakuussa joukkoon saatiin lisää porukkaa, kun LänsiAuto osti kaikki pääkaupunkiseudun MetroAuton aiemmin edustamat merkit. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN AHJ1501_1-23.indd 8 22.12.2014 14:37:44
08.01.2015 1 TEK S TI MIKK O NIK ULA K UV A JOHANNES TER V O AMMATTILAINEN 9 JAUHEMAALAAJA Marjo Niemi, 34 TYÖPAIKKA Best-Hall Oy, Kälviä ”Iso uuni kun pösöttää ilmaa, niin välillä on kuin saunassa” Miten kauan olet ollut nykyisessä työssäsi? 2008 sain vakisopimuksen Best-Hallille. Sitä ennen olin työharjoittelussa ja kesätöissä. Millainen koulutus sinulla on? Pintakäsittelyn perustutkinto. Mitä yrityksenne tekee? Yrityksellä on tuotteena hallirungot. Niitä me sitten maalaamme ja pakkaamme. Mitä kuuluu tavalliseen työviikkoosi? Meillä on työtehtävien kierrätys käytössä. Kerran viikossa on jauhemaalausta, mutta muuten se työ on pakkaamista eli laitetaan kehiä pakettiin. Ja välillä on siivoamista tietysti. Mikä työssäsi on hyvää, entä mikä huonoa? Joskus tämä työ on vähän raskasta, se on varmaan se huono puoli. Hyvä puoli on mukavat työkaverit. Lisäksi hyvää on vaihteleva työnkuva, eli ei ole sitä, että aina robottimaisesti toistetaan samaa asiaa. Arvostetaanko työtäsi? Joo, kyllä uskon näin. Oletko tyytyväinen palkkaasi? Ainahan palkkaa voisi olla enemmän. Ei sitä liikaa tule, niin että sukan varteen jäisi. Millä tavalla haluaisit kehittää työtäsi? Tuolla on hirveän kuuma välillä, niin että jokin parempi ilmanvaihtojärjestelmä saisi kyllä mielellään olla. Iso uuni kun pösöttää ilmaa, niin välillä on niin kuin tekisi töitä saunassa. Mitä teet vapaa-ajallasi? Pitäisi harrastaa enemmän, mutta minulla on pienet lapset kotona, eli aika lailla siinä se vapaa-aika kuluu, ja kotitöiden tekemisessä. No joo, käynhän minä keilaamassa. Olen seuran jäsen ja käyn heittämässä merkintöjä. AHJ1501_1-23.indd 9 22.12.2014 14:37:48
1 08.01.2015 10 TEK S TI SUVI S AJ ANIEMI K UV A T MISK A PUUMALA Kunnossa On maanantai. Normetilaisten kello yhden lähikuntoutusryhmä alkaa päästä vauhtiin. Työfysioterapeutti Leo Sutinen osaa asiansa. Ja ryhmä tukee. AHJ1501_1-23.indd 10 22.12.2014 14:37:54
08.01.2015 1 11 Kunnossa On maanantai. Normetilaisten kello yhden lähikuntoutusryhmä alkaa päästä vauhtiin. Työfysioterapeutti Leo Sutinen osaa asiansa. Ja ryhmä tukee. AHJ1501_1-23.indd 11 22.12.2014 14:37:59
1 08.01.2015 12 eikä kierry, niin muuttuupa harjoite heti raskaaksi ja vaativammaksi tehdä, Sutinen sanailee ohjattavilleen. Sutinen ohjaa nyt jo kolmatta normetilaisten ryhmää. – Ensimmäiseksi tehdään alkukartoitukset jokaisen ryhmäläisen kanssa. Niissä laaditaan jo vähän henkilökohtaisia harjoitteita, haasteita ja tavoitteita. – Isoja linjoja ajatellen haetaan alkuun kivunhallintaa. Hallitsemme kipua, kipu ei hallitse meitä. Tämä on kuin painiottelu. Kipu on meille treenikaveri eli kipu on vastustaja, joka meidän pitää voittaa. Sutinen selvittää, että kipukäyttäytyminen johtaa vääriin asentoihin, ja sitä kautta oireet pahentuvat. Harjoitteissa opetellaan hallitsemaan omaa vartaloa niin, että kaikki liikkeet tehdään tietoisesti ja oikein. – Vasta sitten, kun harjoitteet onnistuvat oikein, voidaan toistomääriä, vastuksia ja vaatimustasoa lisätä. Harjoittelun myötä oman kehon tietämys ja tuntemus kasvavat. Tämä ryhmä normetilaisia kokoontuu DBC Klinikan terveysliikuntasalille Iisalmeen harjoitustuntiansa viettämään sopivasti klo 13. Iltavuoro ehtii ennen omaa työrupeamaansa ja aamuvuoro saa päättää työpäivänsä näin. Toinen ryhmä kokoontuu klo 14.30. Radio soi leppoisan viihdyttävästi. Yhtä leppoisa on työfysioterapeutti Leo Sutisen ääni. Kaikki asiat otetaan rauhallisesti ja huumorilla; mörkö se lähtee piiriin, täällä lähdetään vaikkapa halirinkiin. Ja täällä on selviö, että asiat tehdään oikein, ei sinne päin. Asioita toistetaan niin monta kertaa, että harjoitteiden tekeminen onnistuu oikein. – Tämä on helppo harjoite, jos ei kiinnitä mihinkään mitään huomiota. Mutta kun lukitaan lantio ja alaselkä paikalleen aktivoimalla ryhtiä ylläpitävät syvät lihakset, eli lantio ei kouki Iisalmen Normetin lähikuntoutus on täsmähoitoa liikuntaja tukielinten vaivoihin. Pätevä työfysioterapautti tekee räätälöidyt ohjelmat, ja ryhmässä aloitetaan. Työurat pitenevät ja työvire säilyy. HITSAAJA TIINA PORKOLA, 41 ”Just sitä, mitä tarvitsen” ”19. päivä marraskuuta 2013 putosin tellingiltä. Polvilumpio halkesi. Polvi on leikattu kolme kertaa, ja tämän vuoden elokuun alkuun asti olin sairauslomalla. Nyt olen taas normaalisti töissä työkokeilun kautta. Kun työterveyshoitaja soitti ja tarjosi ryhmään pääsyä, en kahta kertaa miettinyt. Se on just sitä mitä tähän hätään tarvitsen! Jokaisen leikkauksen jälkeen opettelin kävelemisen uudestaan. Se unohtuu niin helposti. Tämä kuntoutus on auttanut tosi paljon. Liikkuvuuteni on parantunut aivan huimasti. Selkärangan liikkuvuus, lantion hallinta ja kyykkyyn pääseminen ovat olleet minulla alun alkaen kuntoutumisohjelmassa. Polven kanssa ei ole kivutonta vieläkään, eli toipuminen on vielä kesken. Tässä ryhmässä ohjataan tekemään oikein, ja Leo (Sutinen) on sanonut, että tee kotona peilin edessä. Sitä heittäytyy muuten liian ahneeksi harjoittelun suhteen. Sitä vaan sitkeästi tekisi, vaikka kyykky painuisi sinne vahvemman jalan puolelle. Silloin siitä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Minulla on 7-vuotias poika, asuinpaikkakunnallani Siilinjärvellä ei ole tällä hetkellä kuntosalia, ja monille saleille ei saa ottaa lasta mukaan. Kun ei niitä lastenhoitajiakaan aina niin ole, niin minusta tämä on valtavan iso kädenojennus työnantajalta, että saamme käydä työajalla kuntoutuksessa. On tietysti pakko tehdä kotona myös, että saa lihaskuntoa takaisin. Minulla on kuntopyörä ja kyykkyyn menoa ja askelnousua teen. Meillä ryhmässä on hirmuisen hyvä henki, ja kuntoutus on myös sosiaalinen tapahtuma. Se on minulle jonkinlainen piristys ja kohokohta koko viikossa! Tunnen, että se on minun omaa aikaani. Kävin Siilinjärven aikuiskoulutuskeskuksessa metallialan sisäänheittoryhmän koulutuksen ja jäin hitsaukseen koukkuun. Valmistuin levyseppä-hitsaajaksi 2010. Normetilla aloitin heinäkuussa 2012. Meillä on hyvä henki. Se on niin iso asia. Minä en lähde täältä kuin kulumalla. Olen kiitollinen, että työnjohtaja uskalsi ottaa minut naisena töihin. Koulutuskeskuksessa kävi yhden ison konepajan johtaja ja sanoi, että heillä on kappaleet 600 kilosta ylöspäin, ei naisista siihen työhön ole. Mutta minä tuumaan, että harva mies taitaa niitä 600 kilon kappaleita itse nostella. Eikä nosturin napin painaminen ole minulle yhtään raskaampaa kuin noille miehille!” AHJ1501_1-23.indd 12 22.12.2014 14:38:01
08.01.2015 1 13 joilla virheelliset kuormitukset saadaan pois nivelistä ja nikamista, ja harjoitteissa voidaan keskittyä lihastasapainoon. On olemassa valistuneita työnantajia, jotka painottavat jo työhöntulotarkastuksessa näitä asioita. Sutinen iloitsee tästä suunnasta. – Jo silloin voidaan katsoa, miten keho hallitaan, mitkä ovat omassa työssä haasteet tukija liikuntaelimistön kuormittumiselle ja voidaan opetella oikein hallitut liikemallit. Katsotaan työpisteellä työasennot, oikeat nostotekniikat ja miten apuvälineitä käytetään oikein. Edelleen haasteena on saada mahdollisimman moni sitoutumaan ajoissa ennaltaehkäisevään fysioterapiaan, jotta vältyttäisiin ylikuormittumiselta. Sutinen kehottaa jokaista pitämään omaa kehoaan edes yhtä arvokkaana kuin sitä talon edessä seisovaa ajopeliä. – Me viemme auton säännöllisesti huoltoon. Mihin jää omasta kehosta huolehti minen? OMA ETU, YRITYKSEN ETU – Toki tässä on osittain myös raha taustalla. Työ sujuu, työntekijä on töissä eikä sairauslomalla. Näin hyötyä on myös työnantajalle. – Suurin etu tästä kuntoutuksesta on työntekijälle itselleen. Hän selviytyy helpommin työpäivästään, jää virtaa vapaa-aikaan ja henkilökohtaiseen tekemiseen. Toiveena olisi myös päästä hyväkuntoisena eläkkeelle. Aika harva meistä haluaa jäädä sairauseläkkeelle. Kyllä me haluamme, että eläkepäiviin kuuluu muutakin kuin kipulääkkeiden syöntiä. Sutinen toteaa, että tukija liikuntaelinten vaivoista suurin osa voitaisiin estää jo ennakolta. – Meillä on valtavasti tietoa siitä, minkä tyyppiset työt aiheuttavat tukija liikuntaelinten vaivoja. Töissä kohdistuu paljon samankaltaisia liikkeitä samaan suuntaan, mitkä aiheuttavat ryhtivirheitä, lihaskireyttä ja lihasepätasapainoa. Me tiedämme vastaliikkeet, Harjoittelua on tärkeää tehdä myös töissä. – Työtä tehdessä voidaan treenata tosi paljon. On eri elämäntilanteita, pitkiä työmatkoja, lapset pieniä ja kotitöitä, silloin ei välttämättä jää enää aikaa harjoitteluun. Töissä ollaan kahdeksan tuntia päivässä. Mitä enemmän saadaan linkitettyä harjoitteita omaan työntekoon, sitä helpommin saadaan toistomääriä nostettua ja opitaan samalla käyttämään kehoa oikein. Sutinen painottaa, että oikeisiin asentoihin ja kehon hyvään hallintaan tarvitaan tavaton määrä toistoa, jotta se tulee autonomiseksi, tiedostamattomaksi. Sutinen vannoo ryhmässä syntyvään tsemppihenkeen. – Ryhmällä on merkittävä osuus tässä alkuvaiheessa. Saa vertaistukea. Sutinen uskoo, että parasta olisi lähteä yhdessä treenaamaan myös siinä vaiheessa, kun kaikille on muokattu jo omat, henkilökohtaiset harjoitusohjelmat. KIINTEISTÖNHOITAJA JUHA MULARI, 55 ”Vireänä koko työuran” Sosiaalinen puoli on tässä työssä hirmuisen hyvä. Minä tykkään tarinoida ihmisten kanssa. Kuormitus voi olla tässä työssä toisaalta aika näkymätöntä. Paljon on asioiden järjestelyjä, ja ajoittain rasittuu henkisesti, jos monelle taholle pitää tehdä asioita ja jos on kiire. Ryhmä, se merkitsee tosiaan paljon. Tämä tehdään yhdessä ja toinen toistaan tukien, syntyy yhteenkuuluvuutta ja porukkahenkeä. Siinä saa vaihtaa ajatuksia ja saa kannustusta: Kyllä sinä tämän saat tehtyä. Kotona on tullut tehtyä harjoitteita, ja on tarkoitus nostaa kuntosalilla käynnin tasoa. Minä arvostan todella paljon työnantajaa, että on tehnyt tällaisen ison kädenojennuksen. On etuoikeus päästä työpaikan järjestämään kuntopiiriin. Ei tämä ole vielä mahdottoman yleistä yrityksissä. Ehdottomasti kehottaisin hakeutumaan ryhmään. Kaikki on vain kotiin päin, jos pääsee mukaan. Oma aktiivisuus on tärkeää. Minä kannustan, että tämän ottaisi puheeksi työterveyshuollon kanssa ja kyselisi, onko meille tällaista lähikuntoutusta tulossa. Myös työnantajan on pidettävä infoja, jotta kaikki saavat tiedon asiasta.” ”Henkisen ja fyysisen vireyden ylläpito. Justiinsa se, juuri sen tiimoilta olen liikkeellä, kun onneksi ei mitään isompaa kremppaa ole ollut, ehkä vähän sellaista yleistä jäykkyyttä vain selässä. Olen saanut hyviä vinkkejä kuntosalille. Paljon on laitteita, joita käytetään väärin. Ja olen saanut myös kotikonstit, eli ohjeet venyttelyyn ja liikuntaan, mitä voin tehdä kotona. Haluan ylläpitää työkykyä, että jaksan ihan työuran loppuun asti. Minulla on liikkuva ammatti, ja askeleita tulee otettua päivän mittaan. Minulla on vastuu kiinteistön ylläpidosta, kaikki pienet korjaukset ja huollot, olen vaatevaraston vastaava ja huolehdin, että lämmitys toimii ja valvon LVI-huollot. Hoidan pienet lumityöt. Sitten on vielä toimistohenkilökunnan palvelut, käytän esimerkiksi autot huollossa. Isossa osassa on toimistokalusteiden siirrot ja uudet järjestelyt. Siinä voi olla kroppa lujilla, kun kahdestaan kannetaan portaissa jotain raskasta kaappia. AHJ1501_1-23.indd 13 22.12.2014 14:38:02
1 08.01.2015 14 Näin toteaa henkilöstöjohtaja Normet Oy:stä, joka valmistaa Iisalmessa laitteita ja koneita maanalaisiin kaivoksiin ja tunneleihin. Normetilla jouduttiin vähentämään väkeä vuoden 2013 lopulla. Tällä hetkellä yrityksessä työskentelee tuotannossa 171 henkilöä ja toimihenkilötehtävissä 113. Ehkä osaltaan ”myllerryksen” takia yritys päätti lähteä Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeeseen vuonna 2010. Normet oli yksi pilottiyrityksistä, ja se jatkaa hankkeen toteuttamista monella tapaa edelleen. Hankkeen aloittavassa Yksilötutka-kyselyssä paljastuivat pelot siitä, jaksetaanko eläkkeelle ja uhkaako työkyvyttömyys. Jos työnantaja laskee, paljonko sairauspoissaolot ja mahdolliset työkyvyttömyyseläkkeet maksavat, paljastuu ennaltaehkäisyn järki ja mieli. SÄHKÖASENTAJA ESA PAAKKOLANVAARA, 58 ”Jumpalla selkä kuntoon” ”Tämä on ollut älyttömän hyvä apu. Olin loukannut ja venäyttänyt selkäni kaksi viikkoa ennen kuin lähikuntoutusryhmä alkoi. Lääkäri ei oikein osannut antaa diagnoosia. Sain kylmägeelihoitoa ja tukivyön. Sitten työterveyshoitaja soitti ja sanoi, että ryhmä voisi sopia sinulle. Tällä jumpalla sain selän kuntoon. Fillarointi, kävely ja hiihto, siinä ne ovat ne minun päällimmäiset kuntoilumuotoni. Minulle on ollut yllätys, miten pienillä liikkeillä saa jonkun lihaksen treenattua. Hirveillä painoilla ei pidä repiä, se vain pahentaa tilannetta. Pätevän ohjaajan, todellisen ammattilaisen kanssa on oppinut eri lihasten ja koko kehon oikeaoppista hallintaa. Jaksaa olla aktiivisesti töissä, ja kyllä on mieli ja kunto virkeämpi. Vaikka kaappeja kytkiessä joutuu välillä olemaan monessa mutkassa tuolla koneiden välissä tai ahtaassa kolossa, niin aika keveitä nämä minun hommani ovat. Kun ajattelee, miten iso porukka meitä Normetilla on, niin nimenomaan minä sain lähteä mukaan ryhmään. Ryhmä tsemppaa ja on mukava tehdä yhdessä. Mutta oma-aloitteisuutta tämä myös vaatii. Yksi tunti viikossa ei riitä mihinkään. Laajemmassa mitassa voisi lähikuntoutusta tarjota. Voi olla, että joku olisi halunnut mukaan, mutta ei mahtunut ryhmään. Sairauspoissaolot varmasti vähenisivät. Ketään ei voi pakottaa tekemään, mutta minusta taukojumppa ei ole ollenkaan huono ajatus. Minun on itse pakko venytellä tauoilla, muuten on illalla kotona ihan jumissa. Minulle sovelias eläkeikä on 104 vuotta. Meillä on hyvä henki tässä talossa ja mukavat työkaverit. Ei ole kiire eläkkeelle.” ”Energisenä eläkkeelle” – Uskon vahvasti, että lähikuntoutuksella autetaan ihmisiä jaksamaan työssään vanhuuseläkkeelle asti. Nyt meillä puhutaan tavoitteesta ”Energisenä eläkkeelle”. Normet Group konsernin henkilöstöjohtaja Annu Tuominen ylistää lähikuntoutuksen tehoa ja mielekkyyttä niin työntekijälle kuin työnantajalle. Normet Oy:n Iisalmen tehtaalla tulokset näkyvät. – Henkilöstö on ollut kovassa myllerryksessä vuodesta 2007, kun on muututtu paikallisesta konepajasta globaaliksi toimijaksi. Vuoden 2009 notkahdus näkyi liikevaihdossa ja toiminnassa, mutta siitäkin selvittiin kohtuullisin kuivin jaloin. – Yhden henkilön laskennallinen sairauspoissaolopäivä maksaa 350 euroa. Jos tulee työkyvyttömyystapaus, näkyy se vakuutusmaksuissa parin vuoden viiveellä. Prosentin muutos muutaman kymmenen miljoonan palkkasummassa on aika iso kasa rahaa. – Olemme säästäneet rahaa, joka olisi kulunut työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tämä on minun vakaa käsitykseni. Tuominen painottaa kerta toisensa jälkeen, että kyse ei ole vain rahasta. – Meidän yrityskulttuurillemme on täysin vierasta ajatella, että vanhemmista työntekijöistä pitäisi päästä eroon. Heillä on niin arvokasta yhteisöllistä tietoa, myös tuotteisiin liittyvää, että se pitää jakaa. Henkilöstön ikäjakauman pitää olla balanssissa. Vuonna 2010 sairauspoissaolot maksoivat Normetilla noin miljoona euroa. Ja hyvin suuri osa, 35 prosenttia, niistä johtui tukija liikuntaelinten sairauksista eli TULES-vaivoista. Tuominen sanoo, että tehtaalla herättiin: ”Jotain tarttis tehdä”. – En ole Aslak-uskovainen. Minusta semmoinen 1-2 viikkoa jossain internaatissa ei onnellista pitkään. Se ei tuo pysyviä tuloksia. AHJ1501_1-23.indd 14 22.12.2014 14:38:04
08.01.2015 1 15 HITSAAJA ESKO PIETIKÄINEN, 47 ”Hyvä ohjaaja tärkeä” ”Minulla on selkävaivoihin synnynnäistä taipumusta. Ei taida olla ihan optimaaliset mutkat minun selässäni. Kaksi kertaa se on leikattu, vuonna 2007 ja 2011. Jälkimmäinen epäonnistui siinä mielessä, että tuli hermovaurio, joka vaikutti vasempaan jalkaan. Työterveyshoitaja soitti ja kertoi, että nyt perustetaan toista kertaa tällainen kuntoutusryhmä. Meitä oli siinä selkäongelmaisia. Työnantaja oli siinä mukana omalta puoleltaan. Pitihän se tilaisuus käyttää hyväkseen, kun pääsi mukaan. Meitä oli neljän hengen ryhmä. Kaksi kertaa viikossa käytiin kuntosaliohjelmat läpi. Puoli vuotta oli ohjattua. Siinä ehti opiskella ne omat liikkeet. Minulle ei ryhmässä oleminen ollut niin tärkeää kuin se, että meillä oli hyvä ohjaaja (Leo Sutinen). Ohjaaja osasi motivoida ja antoi hyvät ohjeet. Sain uutta virtaa ja kuntosalilaitteiden kautta tuli vaihtelua. Syvien vatsa lihasten treenaamista en ollut osannut ottaa yhtään huomioon. Kaikkiaan kuntoutus onnistui oikein hyvin. Olen aina pyöräillyt ja kävellyt paljon, mutta nyt tuli salitouhu tutuksi. Sen verran mukavuudenhaluinen kun olen, niin syksyllä on ikävämpi lähteä ulos. Nyt käyn salilla pari kertaa viikossa. Sitä on tietysti vaikea sanoa, missä kunnossa olisin nyt, jos en olisi ollut kuntoutuksessa. Mutta siitä huomaa lihasten vahvistumisen, että teen salilla isommilla painoilla ja pidempiä sarjoja. Mies sinällään ei ole muuttunut. Sama persoona olen edelleen. Kai vaimolta pitäisi kysyä, onko tullut piristystä millään rintamalla. Eläkeikä näyttää olevan nousussa. Varmasti jatkan kuntoilua, jotta jaksaa vielä eläkkeelläkin, matkustella ja touhuta. Muuten voi olla myöhäistä, jos jää sängyn pohjalle tai kiikkustuoliin. Aina löytyy aikaa, ei ne tv-sarjat nyt niin tärkeitä ole.” Parhaaksi keinoksi työkyvyn ylläpitoon keksittiin lähikuntoutus. – Kun kuntoutus on lähellä työtä ja omaa arkea, kynnys lähteä mukaan madaltuu. Ja opitusta tulee rutiinia, siitä tulee tapa elää arkea. Vuonna 2013 Normetilla oli kova vuosi eikä lähikuntoutustakaan toteutettu. Henkilöstöjohtaja Annu Tuominen sanoo pohtineensa jälkeenpäin hiljaa mielessään, olisiko kuntoutus pitänyt sittenkin järjestää. Aiheutuneet sairauspäivät Osuus kaikista sairauspäivistä 2010 2011 2012 2013 2014 34,8 % 1 016 884 535 1 108 731 29,8 % 19,0 % 28,7 % 25,2 % TULES-sairauksien aiheuttamat poissaolot Normetilla TULES = sairaus, tulehdus tai oireyhtymä, joka vaikuttaa osaan tai koko tukija liikuntaelimeen. Esimerkiksi niskaja hartiakipu, selkäkipu, tenniskyynärpää, välilevynpullistuma, noidannuoli. Huom! Ei toteutettu lähikuntoutusta Lähikuntoutuksen valmistelu Ensimmäiset ryhmät Lähikuntoutus jatkuu Uudelleen käynnistys AHJ1501_1-23.indd 15 22.12.2014 14:38:06
1 08.01.2015 16 Ohjattu ryhmäliikunta DBC Klinikan terveysliikuntasalilla kestää puolisen vuotta, ja silloin kuntoutujalla on vapaa pääsy salille muinakin aikoina. Sitten jatketaan omaehtoisen liikunnan ja lihaskuntoharjoittelun voimin. Kaikkiaan kuntoutus kestää noin vuoden, jonka jälkeen katsotaan tulokset ja kirjoitetaan seurantaraportti. Totta kai kuntoutukseen päässeet työntekijät saavat hyödyntää Normetin kaikkia muitakin etuuksia. Tehtaalla on kuntosali kaikkien käytössä, ja yritys sponsoroi henkilökuntakerhon kautta voimakkaasti monipuolista liikuntaa uimisesta lentopalloon ja jääkiekkoon. Tuominen laskeskelee, että yritykseltä vaaditaan ehkä 1?500–2 000 euron satsaus jokaiseen lähikuntoutujaan sen ohella, että työajasta menetetään vähän. – Pienillä toimilla saadaan tuloksia aikaiseksi. Tämä maksaa itsensä todella nopeasti takaisin. Puhumattakaan sitten siitä, miten iso merkitys on tällä: Työntekijä voi jatkaa rauhassa töitään. Työntekijä tietää, että hänestä välitetään ja että hänen työssä jaksamisestaan pidetään huolta. Ikä ei ole se kriteeri, millä lähikuntoutukseen Normetilla pääsee. Tärkein syy on kuntoutuksen tarve. Mutta Annu Tuominen huomauttaa tyytyväisenä, että nyt Normet on jättänyt taakseen lievästi leikkimielisen iskulauseen ”Elävänä eläkkeelle”. Nyt Normetin iskulause on tämä: ”Energisenä eläkkeelle”. a Nämä olivat periaatteet, kun ensimmäinen ryhmä lähikuntoutujia haravoitiin esiin Iisalmen työterveysaseman tiedostoista ja keskusteluista. Valmisteluja tehtiin vuoden 2010 puolella ja 2011 pyörähti ensimmäinen ryhmä käyntiin. Syynä kuntoutustarpeeseen saattoivat olla esimerkiksi vakavat selkävaivat. – Tuossa ryhmässä uitiin jo aika syvällä. Oltiin enää kiikun kaakun työelämässä. Vaivat vaikuttivat myös koko elämänlaatuun. Tietenkin ryhmään lähtö oli täysin vapaaehtoista. Mahdollisuutta tarjottiin työterveyshuollon ehdottamille työntekijöille. Mitä lähikuntoutus on? Normetilla se on kaikkea tätä. Työntekijä käy työajalla kerran tai kaksi viikossa kokeneen työfysioterapeutin ohjattavana paikallisella terveysliikuntasalilla. Ryhmässä on 4–6 henkeä, eikä erottelua työntekijäryhmien välillä ole. Ensin kehitetään kehon hallintaa, jotta omat, räätälöidyt harjoitteet voidaan tehdä sitten oikein. Oleellisena osana kuntoutuksessa on se, että työfysioterapeutti käy työntekijän työpisteessä. Silloin työntekijä saa ihan kädestä pitäen neuvoja siihen, miten ja missä asennoissa ja millä apuvälineillä töitä kannattaa tehdä. KOKO YHTEISÖ NETTOAA – Koko työyhteisö on hyötynyt näistä käynneistä. Kuntoutuksessa mukana olleilla on näkemystä ergonomiasta, se poikii lähiympäristöön. He voivat antaa muutenkin kehitysideoita. – Tämä koko toimintamalli on valanut meihin uskoa siihen, että työfysioterapeuttia kannattaa työllistää tehtaalla säännöllisesti. Fysioterapeutti viettää nyt yhden iltapäivän tehtaalla joka kolmas viikko. Hän käy tekemässä joko yksilökuntoutusta tai kiertämässä eri työpisteitä ja antamassa neuvoja. Pääluottamusmies Harri Niskanen ja työsuojeluvaltuutettu Petri Eskelinen ovat olleet mukana tukemassa Normetin lähikuntoutuksen hienoa onnistumista. ”Kun kuntoutus on lähellä työtä ja omaa arkea, kynnys lähteä mukaan madaltuu. Ja opitusta tulee rutiinia, siitä tulee tapa elää arkea.” AHJ1501_1-23.indd 16 22.12.2014 14:38:08
Nanopinnoite polttaa bakteerin tassut Syöpäalttius lisääntyi kaivoksissa ASA-REKISTERI Kromaatit ja nikkelit ovat yleisimpiä syöpäsairaudelle altistavia aineita. Niille altistuu vuosittain lähes 7 000 työntekijää. – Altistuneiden määrä kaivosteollisuudessa nousi yli sadalla vuodesta 2011 vuoteen 2012. Ensimmäistä kertaa syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille altistuneista kertovan ASA-rekisterin historiassa nikkeliyhdisteille altistui useampi työntekijä kuin kromiyhdisteille, kertoo erityisasiantuntija Anja Saalo Työterveyslaitoksesta. Näille aineille altistutaan metallimalmien, koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä metallien jalostuksessa. Suurimmat altistuvat ammattiryhmät ovat hitsaajat, koneiden asentajat ja korjaajat, paksulevysepät sekä laborantit. Osatyökykyä on vaalittava YKSILÖLLISYYS Työntekijän työstä selviytymistä ja jäljellä olevaa työkykyä pitäisi arvioida suhteessa hänen työtehtäviensä asettamiin vaatimuksiin. Osatyökykyisyys on yksilöllistä. – On kestämätöntä, jos alentunut työkyky johtaa automaattisesti eläkkeelle. Alenema ei useinkaan poista ihmisen osaamista ja taitoja, muistuttaa sosiaalija terveysministeriön Osatyökykyiset työssä -ohjelman projektipäällikkö Raija Tiainen tuoreessa Tessolehdessä. Tiaisen mukaan työelämässä mukana pysyminen kohentaa osatyökykyisen elämänlaatua ja taloudellista asemaa. – Menetetyn työkyvyn sijasta katse pitäisi suunnata jäljellä olevaan työkykyyn. Määritelmä, kuka on kelvollinen työelämään, löytyy keskittymällä osaamiseen ja taitoihin, joita ihmisellä on. Elinikä pitenee lenkkipolulla TERVEYS Liikunta keski-iässä tuntuu parempana toimintakynä ja elämänlaatuna vielä ikääntyessäkin. Säännöllinen liikunta lisää myös elinpäiviä, kertoo Salla Savelan Oulun yliopistolle tekemä väitöstutkimus. Tutkijan mukaan riittämätön fyysinen aktiivisuus johtaa kasvaviin terveysongelmiin. Savelan tutkimuksessa selvitettiin keski-iässä harrastetun liikunnan yhteyksiä ikääntyneen ihmisen elämänlaatuun ja kuolleisuuteen. Keski-iässään enemmän liikuntaa harrastaneet miehet elivät merkittävästi liikkumattomia pidempään tutkimuksen 34 vuotta kestäneessä seurannassa. Liikunnan suojaava vaikutus oli riippumaton esimerkiksi keski-iän painoindeksistä, kolesterolista, verensokerista ja tupakoinnista. TEK S TI MIK A PEL TONEN / UP PIIRRO S PENTTI O TS AMO TYÖYMPÄRIS TÖ 17 08.01.2015 1 tyo?ympa?risto? 1-15.indd 1 15.12.2014 11.13 PUHTAUS Tauteja aiheuttavat bakteerit pesiytyvät mielellään työpaikan ovenkahvoihin, vesihanoihin ja tiskipöydille. Ne voivat pysyä hengissä päiväkausia. Kuivilla pinnoilla bakteerit pysyvät hengissä, mutta eivät lisäänny. Heti, kun pinta kostuu, ne alkavat lisääntyä. Antibakteeristen pinnoitteiden avulla tiskipöydistä voi Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) fysiikan laitoksen professorin Jyrki Mäkelän mukaan tehdä paikkoja, joissa bakteerien tassuja alkaa polttaa. – Antibakteerisiin pintoihin bakteerit eivät tartu. Tai jos tarttuvat, eivät viihdy kovin kauaa, Mäkelä kertoo TTY:n Rajapinta-lehdessä. Antibakteerisia pinnoiteaineita ovat muun muassa hopea, titaanidioksidi, sinkki oksidi, kuparioksidi ja ceriumoksidi. Niillä on katalysoivia ominaisuuksia, jotka saavat pinnan tuntumaan bakteereista polttavalta. – Vaikutusta voidaan lisätä työstämällä pintaan nanorakenne. Mäkelä on mukana hankkeessa, jossa tutkitaan nanorakenteisia, äärimmäisen ohuita ja isoja antibakteerisia pintoja. – Käytämme pintojen valmistamiseen kahta nanomenetelmää. Toinen on meillä TTY:ssä kehitetty aerosolipohjainen nesteliekkiruiskutusmenetelmä. Sen avulla luodaan antibakteerisia nanohiukkasia nanorakeiksi pohjamateriaalin päälle. Toinen on atomikerroskasvatusmenetelmä, jota Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on kehitetty toimimaan rullalta-rullalle-tekniikkana. Tällä pinnoitteella voidaan parantaa nanorakeiden kiinnittyvyyttä pohjamateriaaliin. Yhdistämällä kahden nanomenetelmän hyvät puolet saadaan Mäkelän mukaan aikaan kustannustehokas menetelmä, jolla antibakteerisia pintoja voidaan valmistaa halvemmalla. Nanohiukkasten käyttäminen isompien hopeamäärien sijasta on Mäkelän mukaan myös kestävän kehityksen mukaista. – Nanotekniikassa pärjätään pienemmillä ainemäärillä, mikä vähentää ympäristön mineraalikuormitusta. AHJ1501_1-23.indd 17 22.12.2014 14:38:08
1 08.01.2015 TEK S TI KIRSI T ÖRMÄNEN-PETMAN K UV A PEKK A EL OMA A 18 OSASTOJEN LUOTTAMUSMIESTEN TYÖTÄ EI PIDÄ VÄHEKSYÄ Niskanen ei enää jatka oman osastonsa luottamusmiehenä, vaan siihen tehtävään tulee uusi henkilö. Osastojen luottamusmiehiä firmassa on yhteensä kolme. Heitä Niskanen arvostaa. – Työtehtävät ja työtilat ovat meillä hyvin erilaisia. Siksi on hyvä, että osastoilla on omat luottamusmiehet, sillä he tuntevat oman osastonsa olosuhteet. Tunnen osaston luottamusmiehen työn ja siksi sanon, että sitä ei saa väheksyä. Tämä on tiimipeliä. Pääluottamusmiehenä Niskanen joutuu siirtymään päivävuoroon. Siinä onkin totuttelemista. – Olen työurani aikana tehnyt ehkä kolme viikkoa säännöllistä päivävuoroa. Niskanen saa käyttää pääluottamusmiehen tehtäviin työajastaan 25 tuntia viikossa. – Päivävuorossa pystyn paremmin tavoittamaan kaikki ihmiset. Siksi siihen siirtyminen on järkevää. Paavo on oman ammattiosastonsa sihteeri ja nuoriso ja nuoriso vastaava. Osasto on viimeisen parin vuoden aikana toiminut kohtalaisesti ja järjestänyt muun muassa nuorille omaa koulutustakin. Nuoret osallistuvat liitonkin toimintaan, mutta vieläkin aktiivisempaa voisi Niskasen mukaan olla. – Kun on vapaa viikonloppu, moni haluaa viettää sen muualla kuin ay-riennoissa. a TOIMIJA ”Jokaisella on tarina kerrottavanaan, kun häntä kuuntelee.” PÄÄLUOTTAMUSMIES Paavo Niskanen TYÖPAIKKA Okmetic Oy, Vantaa TYÖNTEKIJÖITÄ 350, joista tuotannossa reilut 200 LUOTTAMUSMIESURA Koivuhaan ja Mankkaan ammattiosasto 168:n nuorisojaoston puheenjohtaja, alueellisen nuorisojaoston jäsen 2013-, ammattiosaston sihteeri 2013-, Metalliliiton ja SASKin kansainvälisen toiminnan aktiivi 2013-, pääluottamusmies 2015Edunvalvonta ei voi olla sooloilua Paavo Niskanen oli joulukuun alussa Metalliliiton edustajana EU-seminaarissa Brysselissä, kun hän sai hyviä uutisia kotimaasta. Hänet oli valittu vantaalaisen Okmetic Oy:n pääluottamusmieheksi, tukevalla 80 prosentin kannatuksella. Paavo Niskanen arvelee tietävänsä, miksi hänet valittiin pääluottamusmieheksi. – Ihmiset halusivat muutosta. Se oli ilmassa. Olen tyytyväinen saamaani tukee ja siihen, että ihmisten ääni tuli vaalissa kuuluviin, Niskanen sanoo. – Ihmiset haluavat, että pääluottamusmies ja osaston luottamusmiehet ovat heitä lähempänä, hän lisää. Ennen tämän syksyn luottamusmiesvaaleja Niskanen toimi osaston luottamusmiehenä, joten ihan keltanokkana hän ei uuteen tehtävään ryhdy. Suunnitelmat siitä, miten tehtävää täytyy hoitaa, ovat selvät. – Haluan, että luomme työpaikalle oikean edunvalvontaverkoston, jonka kautta työntekijöiden ääni ja ongelmat pääsevät esiin. Pääluottamusmies tekee yhteistyötä osaston luottamusmiesten kanssa. Näin saadaan paremmin edistettyä asioita. Niskasen mielestä verkostossa täytyy kiinteästi olla mukana pääluottamusmiehen ja osastojen luottamusmiesten lisäksi myös työsuojeluvaltuutettu sekä ammattiosaston toimikunta. – Yksin ei kukaan voi sooloilla. Tämä tiimi on edunvalvonnan perusta, Niskanen toteaa. Työntekijöitä täytyy kuunnella. – Kun juttelee työkavereiden kanssa, aina ei tarvitse itse puhua. Olen huomannut, että kun kuuntelee, mitä jollakulla on sanottavaa, sieltä tulee aina jokin tarina. Ihminen kokee, että hän voi myös vaikuttaa asioihin, jos häntä pysähtyy kuuntelemaan. Niskanen on tietysti jo osaston luottamusmiehenä joutunut neuvottelemaan työnantajan kanssa. Hänen mukaansa neuvotteluvälit ovat ihan hyvällä tolalla. – Aina täytyy osata perustella asiansa, kuten neuvotteluissa yleensäkin. Joskus tulee toki kieltäviäkin vastauksia. Okmeticille on viime aikoina palkattu uusia työntekijöitä. Samalla liittoon on tullut uusia jäseniä. Osastojen luottamusmiehet ovat olleet järjestämistyössä aktiivisia. Niskasen mukaan tätä työtä kannattaa edelleen tehdä. – Järjestämistyö on hyvä tapa luoda yhteys työntekijöihin. Samalla kuulee, millaisia ajatuksia heillä on. Liiton järjestäjien työstä kannattaa joka työpaikalla ottaa oppia. Tällä hetkellä järjestäytymisaste Okmeticilla on hieman yli 70 prosenttia. Työntekijöitä on reilu 200. Koko henkilöstön suuruus on noin 350. TALOON ENSIN VUOKRATYÖNTEKIJÄNÄ Niskanen tuli alun perin Okmeticille vuokrafirman kautta. Sitä ennen hän ehti työskennellä Pitäjänmäen ABB:llä, Muratalla Vantaalla sekä Arabian keramiikkatehtaalla Helsingissä. Pääkaupunkiseudulle hänet toi se, ettei kotiseudulla Pohjois-Karjalassa ollut töitä sähköalan perustutkinnon suorittaneelle. Tänä päivänä vuokratyöläisiä ei Okmeticilla enää käytetä. Niskasen mukaan työntekijöistä on pulaa. – Kysyntä on aika pysyvää, ja firmalla menee hyvin. Toivoisin tietysti voivani vaikuttaa myös siihen, että firman hyvä tulos näkyisi työntekijöillekin, Niskanen sanoo. Okmetic valmistaa piikiekkoja erilaisiin sovelluksiin. Niskanen itse työskentelee kiekkojen sahauksessa. Osa työvaiheista on fyysisestikin raskaita, mutta enimmäkseen työssä rasittaa toistuvuus. Työpaikalla on kiinnitetty huomiota työhyvinvointiin. Yritys on mukaan Hyvä työ – pidempi työura -hankkeessa. Muun muassa ergonomiaa on parannettu. – Meillä on myös paljon lähellä eläkeikää olevia, joten heidän töidensä keventämistä täytyy miettiä. Vuorotyö on raskasta varsinkin ikäihmisille. Okmeticilla tehdään keskeytymätöntä kolmivuorotyötä, mistä Niskanen itse tykkää. Kaiken kaikkiaan työpaikalla on hänen mukaansa mahdollisuudet hyväksi työpaikaksi. – Jaksamisesta täytyy huolehtia koko ajan. Ihmisten tunteminen on haaste luottamushenkilöille, kun työskennellään eri vuoroissa. Ahjon UUSI-sarjassa esittelemme nyt uusia luottamusmiehiä. Sarja alkaa numerosta 2. AHJ1501_1-23.indd 18 22.12.2014 14:38:08
19 ”Jokaisella on tarina kerrottavanaan, kun häntä kuuntelee.” Edunvalvonta ei voi olla sooloilua AHJ1501_1-23.indd 19 22.12.2014 14:38:10
Solidaarisuushanke Namibiassa on tukenut veljesliittomme, MANWU:n järjestämistyötä, toimitsijoiden ja luottamusmiesten koulutusta ja Aidsin vastaista työtä. Namibialaiset ovat toteuttaneet suunnitellut asiat esimerkillisellä tavalla, ajallaan ja budjetissa pysyen. Liitto on osittain meidänkin tuellamme kasvanut 3 000 jäsenen heiveröisestä järjestöstä 18 000 jäsenen liitoksi, jonka ääntä kuunnellaan koko maan ammattiyhdistyskentässä. Ahjo julkaisee tänä keväänä vielä kaksi reportaasia hankkeesta, joka päättyi viime vuoden lopussa. Justina Jonas 20 1 08.01.2015 TEK S TI JOHAN L UND K UV A T LEIT A GO NARIB JA JOHAN L UND MANWU:n johto ja kenttäväki kerääntyivät marraskuussa arvioimaan suomalaisnamibialaisen yhteistyöhankkeen tuloksia. NAMIBIA Windhoek AHJ1501_1-23.indd 20 22.12.2014 14:38:18
Solidaarisuushanke Namibiassa on tukenut veljesliittomme, MANWU:n järjestämistyötä, toimitsijoiden ja luottamusmiesten koulutusta ja Aidsin vastaista työtä. Namibialaiset ovat toteuttaneet suunnitellut asiat esimerkillisellä tavalla, ajallaan ja budjetissa pysyen. Liitto on osittain meidänkin tuellamme kasvanut 3 000 jäsenen heiveröisestä järjestöstä 18 000 jäsenen liitoksi, jonka ääntä kuunnellaan koko maan ammattiyhdistyskentässä. Ahjo julkaisee tänä keväänä vielä kaksi reportaasia hankkeesta, joka päättyi viime vuoden lopussa. 08.01.2015 1 21 – Muistan, etten halunnut edes kertoa kenellekään, missä olin töissä. Sellainen oli liiton tilanne vuonna 2003. Nyt ajatus tuntuu aika kummalliselta. Paljon on tapahtunut, toteaa vuodesta 2012 liiton pääsihteerinä toiminut Jonas. Vuoden 2007 liittokokoukseen asti liitto joutui ponnistelemaan kouluttumattomien luottamusmiesten ja toimitsijoiden kanssa. He eivät suoriutuneet kaikista työtehtävistään. Toimistokin oli välillä kiinni viikkokaupalla, koska liitolla ei ollut varaa maksaa toimitsijoiden palkkoja. Liiton johdon vaihdettua alettiin ajatella ja toimia uudella tavalla. – Meidän strategiamme oli saada järjestön toimintaan mukaan uuden sukupolven edustajia. He uskaltaisivat toimia pelottomasti ja ilman vanhoja ennakkoluuloja. He kääntäisivät toiminnan uusille urille ja houkuttelisivat uusia jäseniä. Ja strategiamme toimi, Jonas toteaa muistellessaan kuinka jäsenmäärä lähti nousuun. METALLILIITTO KUVIOIHIN MUKAAN Käytännön toiminnan suuret muutokset alkoivat näkyä vuonna 2009. Samana vuonna MANWU sai ensimäistä kertaa Suomen Metalliliiton vieraakseen. Ammattiliitto muutoksessa Viimeiset viisi vuotta Metalliliitto on tehnyt yhteistyötä namibialaisen veljesliittonsa kanssa. Paljon on liitossa muuttunut, kohentunut ja kehittynyt. Solidaarisuushanke loppui vuodenvaihteessa, mutta vielä on matkaa määränpäähän. Vuonna 2003 nuori nainen vailla aiempaa kokemusta ammattiliittotyöstä sai pestin miesvaltaiseen, taantuvaan liittoon. Nuori toimistoapulaisemme paiski ahkerasti töitä Namibian metallija rinnakkaisalojen liitossa, ja vuonna 2007 hänet ylennettiin aluetoimitsijaksi. Saman vuoden liittokokouksessa MANWU:n johto laitettiin uusiksi. Tehtiin tilaa uusille ajatuksille ja strategioille. Nyt tuo entinen toimistoapulainen johtaa MANWU:a. Justina Jonas ei itse edes tunnistaisi liittoa siksi samaksi järjestöksi, jossa hän työskenteli muutama vuosi taaksepäin. AHJ1501_1-23.indd 21 22.12.2014 14:38:23
1 08.01.2015 22 – Jos jatkoa ei tule, on meidän etsittävä uusia yhteistyökumppaneita. Parhaassa tapauksessa löydämme yhden toimijan, joka auttaisi meitä samassa mittakaavassa kuin nykyinen kumppanimme. Useamman tahon kanssa yhteistyötä tehdessä byrokratia kasvaa ja kaikille täytyy raportoida. Samalla vaikeutuu myös hankkeen talouden valvonta. Syntyy houkutus käyttää rahoja väärin. MANWU ei siis vielä seiso omilla jaloillaan? – Emme seiso. Vaikka olemme päässeet pitkälle, määränpäähän on vielä matkaa. – Liitto on ottanut lainaa ja ostanut kolme autoa, mutta neljä aluetoimistoa on edelleen ilman kulkuneuvoa. Tämä vaikeuttaa edunvalvontaa ja yhteydenpitoa kenttään merkittävästi. Vaikka liitto on kouluttanut liki tuhat luottamusmiestä ja yli sata liiton työntekijää ja aktiivia, ovat koulutukset, tai oikeastaan niistä seuraavat yllättävät tilanteet, olleet ongelmallisia. – Olemme kouluttaneet suuria määrä luottamusmiehiä, mutta kaikki satsaukset eivät kanna hedelmää. Jotkut luottamusmiehistä eivät jaksa, halua tai uskalla tehdä mitään työpaikoillaan. Toiset saavat ylennyksen heti liiton koulutuksen jälkeen ja alkavat yhtäkkiä toimia liiton arvoja vastaan varmistaakseen uuden ylemmän asemansa. Kirpaisee, kun tekee kovasti työtä ja kuitenkin epäonnistuu. Kirpaisee varsinkin siksi, ettemme tiedä, onnistummeko seuraavalla kerralla yhtään paremmin, Jonas toteaa. Hankkeen aikana on panostettu merkittävästi myös järjestämistyöhön. Tämänkin työn tuloksista on jäänyt suuhun katkeransuloinen maku. MANWU onnistui houkuttelemaan viime vuonna lähes 11?000 uutta jäsentä. Koko hankkeessa on uusia jäseniä tullut 20?200. Silti jäsenmäärä on noussut vasta 18?000:aan. Taustalla on liittojen erittäin vaikea toimintaympäristö Namibiassa. Liitot kilpailevat ja riitelevät keskenään, ja uusia liittoja perustetaan hurjalla tahdilla. Solidaarisuushanke loppui viime vuodenvaihteessa. Seuraavassa vaiheessa ulkopuolinen arvioitsija arvioi projektin saavutukset. Justina Jonas on tyytyväinen siihen, mitä kuluneen viiden vuoden aikana on yleisesti saavutettu. Hän toivoo yhteistyön jatkuvan SASKin ja Metallin kanssa. – Kun tapasimme, laadimme strategian yhteistyölle, jota alettiin toteuttaa seuraavana vuonna. Päätimme panostaa erityisesti koulutukseen. Se oli meille iso hetki. Yhteistyömme ansiosta olemme kehittyneet siksi järjestöksi, joka olemme tänään, Jonas sanoo. Mikään ei olisi kuitenkaan muuttunut ulkopuolisten antamalla avulla. Tarvittiin omaa kovaa työtä. Sen todistavat järjestämistyön tulokset. Vuonna 2009, kahden vuoden määrätietoisen työn tuloksena, jäsenmäärä oli noussut 3?000 hengestä 9?000 henkeen. – Me emme nukkuneet kolmeen vuoteen. Me emme istuneet konttorilla, vaan kiertelimme kentällä taukoamatta. Teimme pitkiä päiviä ja viikonloppuja, rekrytoimme ja koulutimme luottamusmiehiä. Teimme sen, mitä järjestön pelastaminen vaati. Jonasin mukaan yhteistyö Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin ja Metalliliiton kanssa on tuonut mukanaan paljon muutakin kuin vain rahaa. Jonas arvostaa sitä tapaa, jolla hyvät neuvot annetaan. He esittävät ehdotuksia eivätkä sanele, Jonas sanoo ja kuvailee yhteistyötä ainutlaatuiseksi. – Heillä on koko ajan ollut tavoitteena opettaa meidät kalastamaan sen sijaan, että he vain antaisivat meille kalaa. Tämä on hyvin tärkeää organisaatiota vahvistettaessa. Meidän on saatava itse päättää asioista, jotta oppisimme ja voisimme ottaa myös vastuun päätöksistä. – Miten ihmeessä selviytyisimme tuloja menoarvion laadinnasta, koulutusten järjestämisestä tai raporttien kirjoittamisesta, jos emme olisi itse olleet mukana itse prosessissa, Jonas jatkaa. MYÖTÄJA VASTAMÄKEÄ Hankkeen päätavoitteisiin kuului luottamusmiesten ja toimitsijoiden kouluttaminen. Hyvä käytännön askel tähän suuntaan oli pääluottamusmiesten käsikirjan valmistuminen. Kirja tuli painosta viime syksynä. Mainio esimerkki pienestä asiasta, jolla on iso merkitys. – Käsikirja on todella tärkeä. Kirjaa on helppo käyttää ja se antaa vastaukset kysymyksiin, joihin luottamusmiehet työpaikoillaan törmäävät, Jonas kertoo. Lähin aluetoimitsija vie henkilökohtaisesti käsikirjan uudelle pääluottamusmiehelle. Näin he voivat käydä kirjan yhdessä läpi kannesta kanteen. – Luottamusmies voi aina myöhemmin katsoa kirjasta, jos epäselvyyksiä syntyy. MANWU on puskenut hienosti eteenpäin, mutta vaikeuksiakin kohdataan. Pitkät välimatkat ovat ikuisuusongelma. Namibia on pintaalaltaan suuri. Namibia on myös maailman harvaanasutuimpia maita. Sadat tuhannet pääkaupunkiin muuttaneet joutuvat asumaan peltimajoissa Katuturan asuntoalueella. Edes palkka kokopäivätyöstä ei riitä vuokriin, jotka voivat olla lähellä Suomen tasoa. ”Me emme nukkuneet kolmeen vuoteen. Me emme istuneet konttorilla, vaan kiertelimme kentällä taukoamatta. Teimme sen, mitä järjestön pelastaminen vaati.” Justina Jonas, pääsihteeri AHJ1501_1-23.indd 22 22.12.2014 14:38:25
08.01.2015 1 23 23 ”Vuokrat ja palkat eivät käy yksiin” Työttömyys on namibialaisten arkisista huolista kaikkein suurin. Työtä ei kerta kaikkiaan löydy. Ihmiset suostuvat epätoivoissaan tekemään työtä melkein missä olosuhteissa tahansa. Tästä taas seuraa uusi suuri ongelma eli asunto pula. Näin sanoo Namibian ay-liikkeen tuntija ja suomalaisten pitkäaikainen yhteistyökumppani Herbert Jauch. – Ongelma on valtava. Jokainen ymmärtää, etteivät namibialaiset palkat ja eurooppalaista tasoa lähentelevät vuokrat ja asuntojen hinnat käy yksiin. Puhumattakaan siitä, että puolet namibialaista on työttömänä, Jauch sanoo. Namibian pääkaupungissa Windhoekissa on virallisesti 322 500 asukasta. Todellisen asukasmäärän arvioidaan olevan lähemmäs 700 000. Tämä tarkoittaa, että yli puolet Windhoekin asukkaista elää Katuturan slummialueella. Katutura jatkaa kasvamistaan vuosi vuodelta. Siellä asutaan ahtaasti, itse rakennetuissa aaltopeltihökkeleissä, joihin ei tule sähköä tai juoksevaa vettä. – Keskuspankin laskelmien mukaan tavallinen asuintalo maksaa tänä päivänä enemmän kuin 95 prosenttia siitä, mitä namibialainen tienaa koko elämänsä aikana. Varsinkaan nuorilla, jotka nyt tulevat työmarkkinoille, ei tule olemaan minkäänlaisia mahdollisuuksia ostaa taloa. Tavallinen pieni omakotitalo maksaa nykyään noin 800 000 Namibian dollaria eli 60?000 euroa. MANWU:n jäsenet taas tienaavat keskimäärin 2 000 dollaria eli 140 euroa kuussa. Sillä pitäisi pystyä lyhentämään lainaa 7?000 – 8 000 dollaria kuukaudessa kahdenkymmen vuoden ajan. – Yhtälö on kerta kaikkiaan mahdoton. Kokopäivätyötäkin tekevät joutuvat asumaan pelti majoissa. Asuntomarkkinat eivät enää ole asumista varten. Tämä kupla puhkeaa jossain vaiheessa. Ay-liikkeen pitäisi kiinnittää asuntopulaan enemmän huomiota. Namibian ay-liikkeen grand old man Herbert Jauch pitää työväen asunto pulaa maan suurimpana ongelmana. Solidaarisuus maksaa itsensä takaisin Solidaarisuus köyhimpien maiden työntekijöitä kohtaan on tärkeää suomalaisten työntekijöiden etujen valvomiseksi. Suuryritykset ja työnantajat siirtävät koko ajan Suomestakin tuotantoa kolmannen maailman maihin. Tuotanto on niissä halpaa usein näistä syistä: palkkoja poljetaan, työturvallisuudesta ei välitetä, ammattiyhdistysten toiminta estetään tai sitä häiritään ja työpaikat ovat työsuhdeturvaltaan olemattomia pätkäja vuokratöitä. On menossa niin sanottu maailmanlaajuinen kilpajuoksu pohjalle. Mitä vahvemmaksi kolmannen maailman ammattiliitot saadaan – edes pieneltä osalta meidän solidaarisuutemme ansiosta – sitä epätodennäköisemmin tuotannon siirtäminen halvan tuotannon perässä muualle enää kannattaa. Suomessakin monen työntekijän osana on jo se, että pätkäja vuokratöitä on pakko tehdä, koska työnantajat eivät halua luoda kunnon työtä. Täälläkin yritykset mielellään kaappaavat yrittämisen voitot itselleen, mutta siirtävät yrittämisen riskit työntekijöilleen. Globaalin riiston muotoja kehitellään ja syvennetään nimenomaan kolmannen maailman maissa. Kun niiden ammattiliittoja tuetaan solidaarisuuden hengessä, tämäkin työolojen heikentämisen laboratorio poistuu tai ainakin näissä koelaboratorioissa häärääminen käy ahdista vammaksi ja vaikeammaksi. Maksussa on ”kunniavelka”. Meidän liittomme sai aikojensa alussa tukea Pohjoismaiden ja Saksan ay-liitoilta. Emme olisi koskaan muuten kasvaneet siksi Metalliliitoksi, jonka kaikki Suomessa nykyisin tuntevat. Vuonna 1949 Ahjossa kerrottiin, että Metalliliitto oli perustanut rahaston hätään joutuneiden metalliliittolaisten tueksi. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että muut metalliliittolaiset auttoivat solidaarisuuden hengessä niitä ammattiyhdistysaktiiveja, joille oli annettu potkut ay-toimintansa takia. Nyt voimme ajatella, että kehitysmaiden ammattiliitot ovat näitä ”hätään joutuneita” ammattiyhdistystovereita. Jokaisessa liittokokouksessaan sitten vuoden 1983 Metalliliitto on päättänyt varata yhden prosentin nettojäsentuloistaan solidaarisuushankkeisiin kolmannen maailman maissa. Tämä on kunniavelkaa, jota maksavat jossain muodossa kaikki SAK:laiset liitot. Metalliliiton tavoin monet liitoista kanavoivat solidaarisuusrahansa SASKin eli Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen kautta. Rahoituksen mainio puoli on se, että SASKin toteuttamissa hankkeissa Metalliliiton eurot monin kertaistuvat. Tässä Namibia-hankkeessa Metalli liiton 15 prosentin osuus näet katsotaan ”omavastuuosuudeksi”. Ne loput rahat eli 85 prosenttia hankkeen kuluista maksaa Suomen ulkoministeriö. a n Namibiassa on noin 2,2 miljoona asukasta. n Pääkaupungissa Windhoekissa asuu virallisesti 322 500 asukasta. Todellinen luku lienee 700?000. n Työttömyys on 51 prosenttia. n Ay-liike on hajanainen. Maan 35 liittoa ja 3 keskusjärjestöä kilpailevat ja riitelevät keskenään. n Järjestäytymisaste virallisilla työmarkkinoilla on noin 50 prosenttia. n Namibian metallija rinnakkaisalojen liitto MANWUN:n jäsenten kuukausipalkka on keskimäärin 2?000 dollaria (140 euroa). n Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on suomalaisen ay-liikkeen oma kehitysyhteistyöja solidaarisuusjärjestö. SASK toteuttaa vapaata ja demokraattista ammattiyhdistysliikettä tukevia hankkeita kehittyvissä maissa. n SASKiin kuuluu jäsenjärjestöjensä kautta noin 1,7 miljoonaa suomalaista. www.sask.fi AHJ1501_1-23.indd 23 22.12.2014 14:38:27
24 TYÖTILA PHT-Metalli Oy, Porvoo, 27. marraskuuta KUVA JAAKKO KILPIÄINEN AHJ1501_24-48.indd 24 22.12.2014 14:34:21
25 AHJ1501_24-48.indd 25 22.12.2014 14:34:34
Lomautusaikainen työ toisen palveluksessa ei oikeuttanut työsopimuksen purkuun GothamNarrow9,5/13 Leipäteksti_G_ei sis ja Leipäteksti G TEKIJÄ OIKEA 10 10 HYVÄÄ SYYTÄ KUULUA METALLILIITTOON Metallityöväen Liiton jäsen on myös Metallityöväen Työttömyyskassan jäsen Työehtosopimus Liitto neuvottelee ja sopii työsuhteen minimiehdot 2 Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu valvovat sopimusten ja lakien noudattamista työpaikoilla 3 Liiton tuki varmistuu jäsenmaksun maksamisella (1,75 % tuloista vuonna 2015) 4 Oikeusapua myönnetään liitosta jäsenille 5 Koulutus on monipuolista ja maksutonta sekä ammattiosastoissa että Murikka-opistossa 6 Työsuojelu on osa työntekijän oikeusturvaa ja edunvalvontaa 7 Vakuutusturva on voimassa jäsenyytesi alusta alkaen 8 Virkistysmahdollisuuksia on tarjolla runsaasti ympäri vuoden eri puolilla Suomea 9 Muita jäsenetuja ovat Ahjo-lehti, kalenteri ja alennukset yhteistyökumppaneiltamme 10 Solidaarisuus on Metalliliiton toiminnan kulmakivi 1 AHJ1501_24-48.indd 26 22.12.2014 14:34:34
10 HYVÄÄ SYYTÄ KUULUA METALLILIITTOON 08.01.2015 1 TEKEMINEN ...rauhasta ja muusta päivänpolttavasta. ... miten työväenliike vaikutti Lapissa. 29.3. ASTI TAMPEREELLA ...sure. Joulukilot karistaa lautasmalli. NYT ÄLÄ SYÖ W W W .R A UHANPUOL US TAJ A T. ORG W W W .T Y O V ÄENMUSE O .FI W W W .S YD ANLIITT O .FI/L A UT A SMALLI 27 W W W .SUOMENA SH.FI ...kannata uskoa tupakkayhtiöitä. EI Työnantajan tuki VIHANNEKSET KEITETYT KASVIKSET SALAATTI RAASTEET PERUNA KALA KANA LIHA RIISI MAKARONI/ PASTA ILMOITTAUDU NOLLATYÖSOPIMUS SOTE-UUDISTUS TURVALLISUUS RAKENNEMUUTOS TTIP NÄE T Y ÖEL ÄMÄN K ANS ANOPIS T O TOIMI HETI! MUUTOKSEN EVÄÄT Kolmen kuukauden kurssi, 2.3.–29.5. Murikka n Syventää luottamusmiesten, työsuojelu valtuutettujen, liiton hallinnon edustajien ja muiden järjestö aktiivien osaamista. n Antaa valmiuksia itsenäiseen ongelman ratkaisuun, tutkimalla oppimiseen sekä oman toimintaympäristön analyysiin. n Opiskelu koostuu kaikille yhteisistä sekä valinnaisista opinnoista. Jokainen opiskelija voi itse vaikuttaa siihen, millainen opinto kokonaisuus kurssista muodostuu. KAIKILLE YHTEISIÄ OPINTOJA MM. Työhyvinvointivalmentajan koulutusohjelma (Tampereen yliopiston kanssa) Työehtosopimussimulaatio Kolmipäiväinen roolipeli työehtoneuvottelujen maailmasta Opiskelua ja taidollista kehittymistä tukevat opinnot Tietotekniikka, kirjoittaminen ja puheviestintä Opintomatka Saksaan Tutustuminen saksalaiseen yhteiskuntaan, Saksan teollisuuden muutoksiin ja ammattiyhdistysliikkeen strategisiin valintoihin Tutkimalla oppiminen Yksilöllinen ja syventävä tutkimusprosessi opiskelijan valitsemasta aiheesta. VALINNAISET OPINNOT Tietotekniikan @tai A-ajokortti Edunvalvojan taloustieto – kansantalous Lisätietoja kurssin sisällöstä opettaja Marjo Nurmelta, marjo.nurmi(at)metalliliitto.fi Kysymyksiin taloudellisesta tuesta vastaa Metalliliiton koulutuksen toimintaalue. ...sinulle sopiva talviretkikohde. Luontoon! HAE W W W .L UONT OON.FI AHJ1501_24-48.indd 27 22.12.2014 14:34:37
1 08.01.2015 28 TEK S TI SUVI S AJ ANIEMI K UV A T JYRKI L UUKK ONEN Keskustelun päätteeksi tehdään merkinnät viralliseen raporttiin. Kirjataan onnettomuuden juurisyy ja arvioidaan onnettomuuden vakavuusaste ja todennäköisyys, päätetään toimenpiteet vastaavanlaisten tapausten estämiseksi ja lopuksi vielä nimetään vastuuhenkilö. – Ei tämä aina näin sopuisaa ole, naurahtaa Haataja. Mutta turvallisuustyön tärkeydestä ei ole pienintäkään erimielisyyttä. Sandvikin järjestelmälliseen tapaturmien torjuntaan kuuluu, että tämänkin pikku haverin loppuraportti tulee ”sulkeuduttuaan” kaikkien luettaville yrityksen intranettiin. Ja Viheriäranta lupaa tehdä tästä aiheen turvallisuustuokioon, joita esimiesten on pidettävä omalle väelleen joka päivä. Tuossa oli väläys yritykseen istutetusta tarkasta järjestelmästä tapaturmien ja niistä johtuvien sairauslomien estämiseksi jo ennakolta. Mitä Jääskeläinen ja Haataja, tehtaan 380 tuotannon väen luottamusmiehet, järjestelmästä kertovat ja mitä he siitä tuumaavat? Turvallisuus lähtee arjen työstä Miksi asentajalta pääsi lenkkiavain lipsahtamaan niin, että kyynärpää iski poravaunun sisäseinään ja laastari piti laittaa? Tätä on käyty katsastamassa työpisteessä. Sitten tuumataan yhdessä, miten tällainenkin pieni tapaturma saataisiin estettyä jo ennakolta. Sellaista on tapaturmien torjunnan arkinen työ Sandvikillä. Sandvikin Tampereen tehtaalla tapaturmien torjunta otetaan vakavasti, konsernin periaatteiden mukaisesti. Järjestelmään kuuluu kaikkien tapaturmien ja vakavien läheltä piti -tilanteiden tutkinta. – Oliko osuvan korkuinen jakkara, ettei tarttenu kurkotella? … Jaa-a, kai tota työkalua voisi vaihtaa… Asennusjärjestystä ei kyllä voi muuttaa… Asentajan 17 millin tavallinen lenkkiavain on livennyt työssä, jossa poravaunun pölynerotin kiinnitetään paikalleen vaunun sisällä. Nyt poravaunun juurella pohditaan, miksi haveri tapahtui. Tuumaillaan, mietitään, heitetään muittenkin ulottuville mahdollisia korjausehdotuksia. Otetaan kännykkäkuva, joka tullaan liittämään raporttiin. Asentaja toteaa: – Kyllä mää varmaan seuraavalla kerralla pyssyllä ammun kiinni. Haen vaan kupit korville. Tuumailu on loppu, sitten noustaan portaita ylös ja mennään neuvotteluhuoneeseen. Asentajan lisäksi pöydän ääressä seisovat työsuojeluvaltuutettu Pertti Jääskeläinen, varapääluottamusmies Markus Haataja, ympäristöja turvallisuuspäällikkö Jussi Viheriäranta ja kyseessä olevan osaston eli loppukokoonpanon työnjohtaja Kari Salminen. Mitä tapaturmista voi oppia? Edellinen artikkeli Ahjossa 15/2014: ”Tapaturmat voi estää” SANDVIK MINING AND CONSTRUCTION OY TAMPEREEN TEHDAS ? n Valmistaa porauslaitteita sekä maanpäällisiin että alaisiin töihin. AHJ1501_24-48.indd 28 22.12.2014 14:34:41
29 08.01.2015 1 Pieniin ja helppoihin asioihin voidaan tarttua jo samana päivänä. Jos on kyse vaikka valmistettavan laitteen suunnittelun muuttamisesta niin, että työvaiheet tulisivat turvallisemmiksi, tai investoinnista, muutokseen voi mennä jopa kuukausia. – Yleensä lähin esimies ottaa asiasta kopin, ja tosi hyvin ottaakin. Avoinna olevat ilmoitukset käydään läpi kerran kuussa pidettävällä työsuojelukierroksella, Jääskeläinen kertoo. Ja sitten päästään jo yhteen tapaturmien eston kulmakiveen: vaaratilanteista ilmoittamiseen ja niihin reagoimiseen. – Vuonna 2007 meillä tehtiin 21 ilmoitusta vaaratilanteesta. Vuonna 2013 tehtiin 1 600 ilmoitusta. Ja miksi on päästy näin isoihin lukuihin? Asioille myös tehdään jotakin, se on se kaikkein tärkein syy, Jääskeläinen toteaa. Ilmoitus menee lähiesimiehelle, tuotantopäällikölle ja työsuojeluorganisaatiolle. – Tästä kuviosta näkyy se hurja kehitys, Jääskeläinen toteaa viitaten tapaturmien vähenemiseen. – Ja nämä ovat todellisia lukuja, huomauttaa Haataja. Joissain muissa maissa esimerkiksi palkanmaksu loppuu ensimmäisestä sairauspäivästä tai korvaavaan työhön kutsutaan väkisin. Tampereen tehdas on siis aidosti pudottanut tapaturmansa melkein nollille, ei pakottanut loukkaantuneita ihmisiä töihin. Työsuojeluvaltuutettu Pertti Jääskeläinen (vas.), varapääluottamusmies Markus Haataja, ympäristöja turvallisuuspäällikkö Jussi Viheriäranta ja työnjohtaja Kari Salminen setvivät syitä pieneen haveriin loppukokoonpanossa. Tapaturmataajuus Sandvikin Tampereen tehtaalla 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 29,5 21,8 16,6 7,7 10,9 8,8 4,8 4,4 2,6 Vähintään yhden päivän poissaoloon johtavat tapaturmat miljoonaa työtuntia kohden AHJ1501_24-48.indd 29 22.12.2014 14:34:46
30 – He eivät olleet tajunneet omaa vastuutaan. Jääskeläinen nostaisi sakkoja. – Nythän ne ovat ihan naurettavat. Usein maksetaan sakot ja jatketaan vanhalla toimintatavalla. Jääskeläinen sanoo, että siisteyttä ja järjestystä voisi paikka paikoin nostaa paremmalle tasolle. Vesija öljyläikät putsataan pois kiitettävästi, mutta nippusiteet jäävät liian usein lattioille lojumaan. Kun epoksipinnoitetulla lattialla on nippuside, on se ällistyttävän liukas kengän alla. Mutta tehtaalla yritetään vaikuttaa asenteisiin ennen kaikkea positiivisten asioiden kautta. Tapaturmien tutkinnassa ei syyllistetä ketään. Jokainen voi tehdä myös myönteisiä ilmoituksia. – Hyväksi havaitusta parannuksesta saa antaa kehuja. Ja jokainen voi antaa kehitysehdotuksia. JOHDON ASENNE RATKAISEE Ympäristöja turvallisuuspäällikkö Jussi Viheriäranta toteaa, että ylin johto on avainasemassa, kun yrityksessä lähdetään kohentamaan turvallisuutta. – Ylimmästä johdosta asia on kiinni. Kun se sitoutuu, antaa se ajan, resurssit ja mahdollisuudet tähän työhön. Viheriärannasta loppu on sitten kiinni siitä, että työyhteisöön kasvaa hyvä turvallisuuskulttuuri. – Täällä nostetaan päivittäin useiden tonnien painoisia kappaleita. Jos nostoja ei ole suunniteltu hyvin, vaarallista olisi, Haataja huomauttaa. – Ennen nostettiin pääsääntöisesti ketjuilla. Nyt on paljon erikoisnostoapuvälineitä, joilla nostaminen on monin verroin turvallisempaa, Jääskeläinen kehuu. Miehet jatkavat parannusten luetteloa: suojalasit omilla vahvuuksilla, muotoon valetut kuulosuojaimet, muita asiallisia suojavälineitä jokaiseen ja jokaisen tarpeeseen, sisätrukeille nopeusrajoitus ja huomattavasti kohentunut siisteys ja järjestys. Miehet jäävät vielä pohtimaan sitä, miksi turvallisuus lähti nousemaan kohisten. Syynä on se, että firman ylin johto alkoi ”vyöryttää” asiaa eteenpäin, ja tämä tapahtui vuonna 2006. – Globaalilla yhtiöllä on resursseja, ei turvallisuus ole ilmaista, Haataja miettii. – Niin, vaikka väitetään, että turvallisuutta ei voi ostaa rahalla, niin kyllä osittain voi, Jääskeläinen toteaa. Mutta valtuutettukin vannoo, että asennemuutos on se isoin juttu, eikä vain työntekijäkaartin vaan myös esimiesten asenteiden. Jääskeläinen kuvaa, että taannoin yritys sai yhteisösakon putoamisonnettomuudesta. Sen jälkeen esimiehet perehdytettiin uudemman kerran heidän huolehtimisvelvollisuuteensa ja vastuuseensa. Jääskeläinen kuvaa, että moni esimies tuli koulutuksesta pois nenänpää valkoisena. Niin työntekijät kuin esimiehetkin saavat tuotantobonusta riittävästä määrästä ilmoituksia. – Ja työsuojeluorganisaatio palkitsee hyviä ilmoituksia kerran kuussa. Aina valitaan kuukauden paras ilmoitus. Se ei ole helppoa, koska hyviä ilmoituksia on useampia. Palkinnot, yleensä joko viikon ruoat ruokalassa tai tuotepalkinnot, jaetaan turvallisuustuokiossa. Kustannus on pieni, mutta vaikutus iso, Jääskeläinen arvioi. Työ kohti tapaturmattomuutta vaatii siis vaaratilanneilmoitusten palkitsemisen, ankaran seurannan ja tapaturmien tarkan selvityksen. Mitä muuta on Sandvikillä tehty? JAKKAROITA JA NOSTOLAITTEITA Asennustelineitä eli niitä ”jakkaroita” on monenkokoisia ja -korkuisia, sillä koneetkin ovat erilaisia ja ne voivat olla korkeita. – Osa asennustelineistä on säädettävissä eri korkeudelle, mehän ollaan ihmisinä erimittaisia, Haataja toteaa. Molemmat luottamusmiehet pitävät erittäin tärkeänä turvallisuustoimena sitä, että nostopaikat ja nostojen apuvälineet on suunniteltu tarkkaan. Kaisa-Mari Nykänen pitää siisteyden ja järjestyksen ylläpitoa tärkeänä osana turvallisuutta. Viihtyisyyskin lisääntyy ja työt luistavat. Tapaturman loppuraportti intranettiin ja aiheeksi päivittäiseen turvallisuustuokioon. AHJ1501_24-48.indd 30 22.12.2014 14:34:52
08.01.2015 1 31 – Työturvallisuus oli silloin vähän niin kuin kirosana. Esitettiin hyviä asioita ja ideoita, mutta mitään ei saatu työnantajalle läpi, Salminen huokailee vieläkin. – Tänä päivänä turvallisuus on työnantajalle ihan ykkösasia. Ja se on hyvä asia! Salminen pitää ehkä kaikkein tärkeimpänä uudistuksena asennustasojen saamista. – Ennen tavallaan koneen kylkiä pitkin kiipeiltiin, Salminen naurahtaa. Tärkeimpiin uudistuksiin kuuluu Salmisen mielestä myös erilaisten erikoisnostoapuvälineiden saaminen. – Enää ei tule tilanteita, että minusta tuntuu, että nostetaan tosta… Salminen esittelee esimerkkinä ohutta peltiä olevien sähkökaappien nostolaitetta. – Näitä olisi vaikea nostaa liinoilla, eikä se olisi turvallista. Nyt on tilaustyönä teetetyt nostolaitteet. Koneenasentaja Timo Oravuori on töissä samalla pintalaitteiden kokoonpanolinjalla kuin Salminen. Työvuosia samalla tehtaalla on kasassa pyöreät 40. Oravuorikin on tyytyväinen turvallisuuden kohentamiseen. Valaistus on parantunut, on tullut paremmat apuvälineet ja työkalut, koko iso kokonaisuus on mennyt parempaan suuntaan. Mutta haasteita riittää. Juuri on turvallisuustuokiossa tullut ukaasi, että nyt jokaisen linjan työntekijän on käytettävä 15 minuuttia päivässä siivoamiseen. – On tullut uusia hyllyjä ja koko linja rakennetaan tavallaan uudestaan. Mutta tässä tulee juuri se iso ristiriita. Mistä me otetaan aika, kun samaan aikaan pitäisi rakentaa näitä koneitakin? – Kiire on jatkuva. Tietysti on hieno asia, että meillä on tilauksia ja asiakkaita. Mutta jossain tulee määrä vastaan, enempää ei vain pysty tekemään. Oravuorikin kehuu, että nyt vaaratilanteisiin tartutaan nopeasti. Itse hän on vastikään ilmoittanut paineilmaletkujen ja sähkökaapeleiden puuttuvista suojapelleistä. Siinä oli sähköiskun ja paineilman laukeamisen riski. – Työnjohtaja oli nähnyt ilmoitukseni koneelta samana päivänä ja soittanut heti kunnossapidon päällikölle. Suojaustyö oli kuulemma kesken. Ja kun tulin seuraavalla viikolla töihin, suojat oli laitettu paikoilleen. – Olen nähnyt, että monet vaaratilanneilmoitukset liittyvät työn sujumiseen. Tuotannon ongelmakohdat ovat myös riskialttiita. Mitä häiriöttömämpää tuotanto on ja mitä paremmin materiaalit virtaavat, sitä vähemmän on myös turvallisuusriskejä. – Täytyy myöntää, että kyse on myös yhtiön maineesta. Kun yrityksellä on hyvän ja turvallisen työpaikan maine, parhaat mahdolliset ihmiset hakeutuvat meille töihin. SIISTEYS LUO VIIHTYISYYTTÄ – Osakokoonpano ei aina ole ollut näin siisti, huomauttaa koneenasentaja Kaisa-Mari Nykänen ”surffipuolen” varaosakokoonpanosta. Suomeksi käännettynä Nykänen tekee varaosia Sandvikin maanpäällisiin laitteisiin. Viitisentoista vuotta tehtaalla työskennellyt Nykänen pitää erinomaisena asiana, että nyt kaikkialla siivotaan paremmin ja että työkalut löytyvät omilta värikoodatuilta seiniltään. Kierrätyksen parantamista hän pitää myös tärkeänä. Hän kertoo tehneensä itse monet kerrat sekä vaaratilanneilmoituksia että kehitysehdotuksia. Viimeksi hän toivoi yhtä jätepistettä lisää metallijätteelle. Nykänen palaa vielä kerran siisteyteen. Se ei auta vain viihtymään. – Meidän työntekoa helpottaa ja selkeyttää niin paljon kun paikat on järjestyksessä. Koneistaja Arto Nieminen letkauttaa, että hän on ollut täällä töistä vasta 37 vuotta. Hän on niin sanotulla pikapajalla töissä, eli hän korjaa alihankkijoilta saapuneita viallisia lähetyksiä. – Valtavasti on menty turvallisuudessa eteenpäin, summaa Nieminen tilannetta. – Vaaratilanneilmoitukset ovat auttaneet asiaa paljon. Ja se, että niihin reagoidaan niin nopeasti. Hän ei tiedä, miksi ei ole itse vielä koskaan tehnyt sellaista ilmoitusta. Sitäkään hän ei mene veikkaamaan, miksei pikapajalla ole turvallisuustuokioita. – Minulle itselleni ei ole varmaan viiteentoista vuoteen sattunut mitään. Nuorempana tuli sormiin viiltoja ja naarmuja. Kai on tullut malttia lisää. Ja osaa katsoa, miten ja kuinka tekee, tuumailee pikapajan kokenut ja osaava koneistaja. Koneenasentaja Jari Salminen valmistaa maanpäällisiä porauslaitteita. Tehtäväkuva on laaja: sähkötöitä, hydrauliikkatöitä, komponenttien asennusta, lähes kaikkea mitä valmistukseen kuuluu. Miehellä lähti juuri 39. vuosi tehtaalla pyörimään, ja hän muistaa ne turvallisuuden synkätkin vuodet. – Sitten kun saadaan koko jengi, kaikki meidän 900 ihmistä mukaan tähän työhön, sitten tapahtuu. Ja kun katsoo esimerkiksi vaaratilanneilmoitusten määrää, meillä on onnistuttu erityisen hyvin. Viheriäranta sanoo, että turvallisuuteen satsaaminen on hyvä keino johtaa muutosta. – Se on helppo, kaikkia koskettava keino saada kulttuurin muutos liikkeelle. Kun turvallisuuteen panostetaan, tuottavuus ja laatu paranevat. On pakko tuntea prosessi ja tuotanto, että asiat pystytään korjaamaan. Jari Salminen esittelee sähkökaappien nostoon tilaustyönä tehtyä nostolaitetta. Erikoisnostolaitteet kuuluvat tehtaan tärkeisiin uudistuksiin. Vaaratilanneilmoituksia viitsitään tehdä nykyisin siksi, että niihin reagoidaan nopeasti, Arto Nieminen uskoo. Timo Oravuori arvostaa tehtaan uutta kulttuuria turvallisuustuokioineen. AHJ1501_24-48.indd 31 22.12.2014 14:35:01
1 08.01.2015 32 TEK S TI JUKK A NORTIO Ennakoimalla tapaturmat hallintaan Yksittäisen työtapaturman selvittäminen on hyvä alku. Riskianalyysin avulla päästään ennakoivassa työtapaturmien torjunnassa vielä pidemmälle. Liuhamo on vetänyt työsuojelukursseja jo kymmenen vuotta. – On ilahduttavaa, että kursseille tulee koko ajan enemmän esimiehiä ja linjaorganisaation edustajia. Työnantajat ovat selvästi heränneet ymmärtämään näiden asioiden tärkeyden. Yrityksissä ymmärretään koko ajan paremmin, miksi vaaratilanteista kannattaa kerätä tietoa. Riskitekijöiden ymmärtäminen vaatii kuitenkin vielä paneutumista, jotta löydetään todelliset syyt tapaturmien takana. Usein työpaikoilla jää tunne, että tapaturmien tutkinta jää pinnalliseksi, eikä todellisiin syihin puututa. – Työsuojelussa on kuitenkin löydettävä tasapaino: on tarkasti mietittävä, mihin asioihin ennakoivassa työsuojelussa kannattaa keskittyä ja mihin keskitetään rajalliset resurssit, Liuhamo painottaa. a Riskien kokonaishallinta ja tulosten johdonmukainen hyödyntäminen päätöksenteossa ovat vielä harvinaisia. Pioneeriyritykset ovat kuitenkin ymmärtäneet, että ennakoiva riskienhallinta on siihen käytetyn vaivan arvoista. Myönteiset tulokset kannustavat myös muita yrityksiä panostamaan ennakoivaan työsuojeluun. – Yritykset keräävät runsaasti tietoa tapaturmista ja läheltä piti -tilanteista sekä niihin johtaneista syistä. Suuria, satoja tapauksia sisältäviä tietomassoja ei kuitenkaan osata vielä hyödyntää tehokkaasti. Usein ei myöskään nähdä, että jonkin näennäisesti harmittoman tilanteen takana voi piillä potentiaalinen riski suureenkin vahinkoon. Näiden asioiden selvittämiseen ei tarvita vaativia menetelmiä, vain hieman aikaa ja paneutumista asioihin, Liuhamo peräänkuuluttaa. ILMOITTAMINEN ON A JA O Työterveyslaitos järjesti marraskuun alussa ennakoivan työsuojelun kurssin Tampereella. Kurssilla tuli edelleen esille työsuojelun ikuisuusongelma: työntekijät eivät ilmoita työpaikallaan havaitsemiaan puutteita tai vaaratilanteita. Syynä eivät ole ensisijaisesti työntekijöiden väärät asenteet ja välinpitämättömyys, vaan myös työyhteisö, esimiehet ja työpaikan ilmapiiri, jotka eivät tue aktiivista työsuojelun kohentamista ja vaaroista ilmoittamista. Mahdolliset puutteet tulkitaan inhimillisinä virheinä, jotka halutaan lakaista maton alle, ja toiminta jatkuu kuten ennenkin. – Tämä on työpaikoilla iso kulttuurinen asia, joka vaatii jatkuvaa hereillä oloa. Asiasta pitää puhua ja kaikkien osapuolien pitää yrittää muuttaa ajattelutapaansa. Kyse on ennen kaikkea välittämisestä. – Yritysten välillä on paljon vaihtelua siinä, miten riskejä osataan ennakoida ja kuinka hyvin tapahtuneista työtapaturmista opitaan, Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Mika Liuhamo sanoo. Liuhamo myöntää, että heidän kanssaan asioivat yritykset ovat keskimääräistä valveutuneempia ja ne haluavat kehittää toimintaansa. Sellaisten yritysten edustajat, joilla olisi eniten kehittämispotentiaalia, eivät juuri hakeudu esimerkiksi työturvallisuuden parantamista edistäville kursseille. Vaikka taantuma on iskenyt monen yrityksen talouteen, työturvallisuuteen panostetaan entiseen malliin. Syytkin ovat pysyneet ennallaan. – Usein työturvallisuutta lähdetään kohentamaan, kun on kohdattu vakava vahinko tai on pidempiaikainen vahinkohistoria, johon halutaan korjausta. Asiakkaiden asettamat vaatimukset tulevat usein esille, samoin kuin uuden omistajan tai johdon halu kehittää toimintaa. Suurin muutos on näkynyt siinä, että yritykset hakevat yhä enemmän heille räätälöityjä koulutuksia ja juuri heidän tarpeisiinsa sovitettuja toimintatapoja työturvallisuuden parantamiseksi. Organisaatioista osallistuu kursseille yhä useammin enemmän kuin yksi henkilö. ISO KUVA KUNTOON Suurin osa työturvallisuutta parantavista toimenpiteistä tehdään edelleen yksittäisten vaaratekijöiden poistamiseksi. Ne ovat nousseet esille työpaikan riskien arvioinnissa, turvakierroksilla tai vaaratilanteen seurauksena. Kuka, mitä, miten ja mitä sen jälkeen? TUTKINTARYHMÄN KOKOAMINEN TAUSTATYÖ n Haastattelu n Havainnointi n Valokuvaus n Dokumenttien keruu SYIDEN SETVIMINEN n Ihmiset n Laitteet ja työkalut n Organisaatio n Ympäristö RAPORTOINTI n Taustat n Tapahtumaketju n Syyt n Korjaavat toimenpiteet JULKISTUS n Ilmoitustaulu n Intranet n Turvallisuustuokiot TAPAHTUMAN MALLINTAMINEN n Tapahtumaketju n Tapaturmatekijät n Torjuntatoimenpiteet Riskien arviointi ja vaaratilanteiden tutkiminen ovat tapaturmien torjunnan avainasiat. Torjunnan ytimeen kuuluu myös niin hyvän ilmapiirin luominen, että kaikki työntekijät uskaltavat ilmoittaa vähältä piti –tilanteet ja tehdä parannusehdotuksia. Lisää tietoa tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkinnasta Työterveyslaitoksen verkkosivuilta: www.ttl.fi Toimintakaavion lähteenä on käytetty osin Mika Liuhamon esitysmateriaalia. VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS ja saan joka toinen kuukausi kahden kuukauden VitaePro-kapselit. Ensimmäisen lähetyk sen saan tutustumishintaan 15,75 (norm. 31,50). Toimituskulut 3,90 e/lähetys. Tutustumis tarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuu kausi, kunnes ilmoitan muutoksesta tai päätän asiakkuuden. Laskun saan tuotteen mukana. Asiakkuuden voit päättää milloin tahansa ja sinulla on 14 päivän täysi palautusoikeus. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. ? -50% säästä 15,75 VAIN MEILTÄ TILAA JO TÄNÄÄN EI SITOUTUMISAIKAA Uudistettu VitaePro sisältää nyt entistä enemmän vaikuttavia aineita, jotka on räätälöity juuri lihasten ja nivelten hyvinvointiin. Olemme lisänneet VitaeProhon Boswellia serrataa, joka on tuhansia vuosia Intiassa nivelten hyvinvointiin käytetty kasviuute. Lihaksille tutkitusti tärkeän D-vitamiinin määrä on tuplattu sekä lisätty seleeniä, joka suojaa soluja hapetusstressiltä. VitaePro sisältää nyt ainutlaatuisen ja tehokkaan koostumuksen turvallisia, puhtaita ja tieteellisesti tutkittuja ainesosia. Jäykkä ja kankea olo? Sinulle on nyt hyviä uutisia! UUTTA NIVELILLE Uusi ainesosa Boswellia serra ta auttaa pitämään nivelet viileinä ja miellyttävinä. UUTTA LIHAKSILLE Nyt enemmän D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. UUTTA VASTUSTUSKYVYLLE C-ja D-vitamiinin lisäksi nyt myös seleeniä, jotka edistävät immuunijärjes telmän normaalia toimintaa. VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta (2 kapselia/vrk). UUDISTUNUT VitaePro® sisältää astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, Dja E-vitamiinia, Boswellia serrataa, seleeniä sekä omega-3-rasvahappoja. 92 % käyttäjistä SUOSITTELEE VITAEPROTA! Asiakaskysely 2014, N=834 pitkäaikaista käyttäjää Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Paikallispuhelumaksu/MPM Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 Normaalihintainen tekstiviesti TILAA HETI! Tilaa netistä: www.vitaepro.? VPPRAHA4513F VitaeLab_Ahjo_nr1_pd08.01_225x290_CR.indd 1 11.12.2014 13:46:41 1 3 4 5 6 2 AHJ1501_24-48.indd 32 22.12.2014 14:35:02
Liuhamo on vetänyt työsuojelukursseja jo kymmenen vuotta. – On ilahduttavaa, että kursseille tulee koko ajan enemmän esimiehiä ja linjaorganisaation edustajia. Työnantajat ovat selvästi heränneet ymmärtämään näiden asioiden tärkeyden. Yrityksissä ymmärretään koko ajan paremmin, miksi vaaratilanteista kannattaa kerätä tietoa. Riskitekijöiden ymmärtäminen vaatii kuitenkin vielä paneutumista, jotta löydetään todelliset syyt tapaturmien takana. Usein työpaikoilla jää tunne, että tapaturmien tutkinta jää pinnalliseksi, eikä todellisiin syihin puututa. – Työsuojelussa on kuitenkin löydettävä tasapaino: on tarkasti mietittävä, mihin asioihin ennakoivassa työsuojelussa kannattaa keskittyä ja mihin keskitetään rajalliset resurssit, Liuhamo painottaa. a VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS ja saan joka toinen kuukausi kahden kuukauden VitaePro-kapselit. Ensimmäisen lähetyk sen saan tutustumishintaan 15,75 (norm. 31,50). Toimituskulut 3,90 e/lähetys. Tutustumis tarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuu kausi, kunnes ilmoitan muutoksesta tai päätän asiakkuuden. Laskun saan tuotteen mukana. Asiakkuuden voit päättää milloin tahansa ja sinulla on 14 päivän täysi palautusoikeus. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. ? -50% säästä 15,75 VAIN MEILTÄ TILAA JO TÄNÄÄN EI SITOUTUMISAIKAA Uudistettu VitaePro sisältää nyt entistä enemmän vaikuttavia aineita, jotka on räätälöity juuri lihasten ja nivelten hyvinvointiin. Olemme lisänneet VitaeProhon Boswellia serrataa, joka on tuhansia vuosia Intiassa nivelten hyvinvointiin käytetty kasviuute. Lihaksille tutkitusti tärkeän D-vitamiinin määrä on tuplattu sekä lisätty seleeniä, joka suojaa soluja hapetusstressiltä. VitaePro sisältää nyt ainutlaatuisen ja tehokkaan koostumuksen turvallisia, puhtaita ja tieteellisesti tutkittuja ainesosia. Jäykkä ja kankea olo? Sinulle on nyt hyviä uutisia! UUTTA NIVELILLE Uusi ainesosa Boswellia serra ta auttaa pitämään nivelet viileinä ja miellyttävinä. UUTTA LIHAKSILLE Nyt enemmän D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. UUTTA VASTUSTUSKYVYLLE C-ja D-vitamiinin lisäksi nyt myös seleeniä, jotka edistävät immuunijärjes telmän normaalia toimintaa. VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta (2 kapselia/vrk). UUDISTUNUT VitaePro® sisältää astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, Dja E-vitamiinia, Boswellia serrataa, seleeniä sekä omega-3-rasvahappoja. 92 % käyttäjistä SUOSITTELEE VITAEPROTA! Asiakaskysely 2014, N=834 pitkäaikaista käyttäjää Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Paikallispuhelumaksu/MPM Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 Normaalihintainen tekstiviesti TILAA HETI! Tilaa netistä: www.vitaepro.? VPPRAHA4513F VitaeLab_Ahjo_nr1_pd08.01_225x290_CR.indd 1 11.12.2014 13:46:41 AHJ1501_24-48.indd 33 22.12.2014 14:35:02
1 08.01.2015 PORTUGALI TEK S TI HEIKKI JOKINEN 34 Investoinnit robotteihin ja uusiin koneisiin Tanskassa vahvistavat kilpailukykyä, joka luo pohjan uusille tilauksille ja työpaikoille. Dansk Metall selvitti robottien vaikutusta työ hön ja tuotantoon 643 luottamusmieheltään viime keväänä. Lyngsø Madsenin mukaan heidän kokemuksensa osoittaa kotiin siirtyvän tuotan non yleensä merkitsevän yhtiön tuoton kasvua. – Tämän olisi oltava selvästi esillä, kun yhtiöi den hallitukset ja johto tekevät tulevaisuuden suunnitelmiaan. Moni tuijottaa silmänsä sokeiksi matalampiin palkkoihin. He eivät huomaa, että tanskalainen teollisuustyöläinen on pätevämpi ja paljon tuottavampi. Henrik Hagens sanoo myönteisen kehityksen voivan kääntyä nopeasti, ellei teollisuus saa pä tevää työvoimaa. Uusien koneiden käytön taita vista teollisuustyöläisistä on eräiden yhtiöiden mukaan pulaa. Dansk Metall toimiikin alan kou lutuksen parantamiseksi. Tanskassa toimiva metallitehdas Disa In dustries harkitsi kymmenkunta vuotta sitten muuttoa Tsekin tasavaltaan, sanoo Jan Helge Wyrwik 3Fliiton verkkolehdelle. Omistajat ha lusivat pysyä Tanskassa. Muutimme uusiin tiloihin ja investoimme uusiin koneisiin, jotka lisäsivät tuotantoa kym menellä prosentilla, Wyrwik kertoo. TANSKA Jousia valmistava Hagens Fjedre A/S siirsi tuotantoaan takaisin kotimaahan Puolasta. Yhtiön johtaja Henrik Hagens sanoo Nordjys kelehdelle, että pienemmät palkat houkuttelivat yhtiön Puolaan. Uuden koneen avulla kaksi työn tekijää työskentee Tanskassa nyt kuitenkin no peammin kuin viisi työntekijää Puolassa. Samal la yhtiön pääpaikalle saadaan kootuksi eri työvaiheiden uusin osaaminen. Automatisointi laskee palkkakustannuksia ja parantaa tuotteiden laatua, Hagens sanoo. – Joko muutamme tuotantoamme enemmän ulkomaille tai automatisoimme sitä ja pidämme työpaikat Tanskassa. Teollisuus osoittaa joitakin merkkejä palaa misesta takaisin Pohjolaan robottien käytön ja automatisaation edetessä. Dansk Metallin pää ekonomisti Allan Lyngsø Madsen sanoo, että liitto kuulee luottamusmiehiltään entistä useam min kotimaahan palaavasta tuotannosta. Useimmiten syynä ovat laadun pulmat esi merkiksi Kiinassa tai vaikeudet kyetä toimimaan nopeasti. – Niissä tehtaissa, jotka ovat tuoneet tuotan toa kotiin, useampi kuin joka neljäs luottamus mies sanoo sen johtaneen työpaikkojen määrän kasvuun Tanskassa. Vain kuusi prosenttia kertoo sen johtaneen työpaikkojen vähenemiseen, Lyngsø Madsen kertoo. KANS AINVÄLINEN PALUU Yritys hyötyy, kun tuotanto palaa Pohjoismaihin. Eurooppalaisten markkinoiden kysyntään pystytään vastaamaan ketterämmin. Valmistettaviin tuotteisiin keksitään helpommin innovaatioita. Työn laatu on korkea. Allan Lyngso Madsen Tanskan Metallista puhuu samoista hyödyistä, jotka liitto löysi tutkimuksessaan jo vuonna 2012. Automaatio tuo teollisuutta takaisin D ANSK MET ALL Järjestäytyminen lähestyy Alabamaa YHDYSVALLAT United Steelworkers liitto eteni pienen askeleen Alabamassa. Toukokuussa avatun kiinalaisomisteisen GD Copper tehtaan työläiset päättivät järjestäytyä liittoon. Äänestys oli tiukka: 75 puolsi ja 74 vastusti. Alabaman kuvernööri Robert Bentley kampanjoi järjestäytymistä vastaan sanoen sen tappavan työpaikat. Hän jopa lähetti asiasta kirjeen kaikille työläisille. Tehtaan kiinalainen johto on valittanut työläisten kannasta viranomaisille vaatien päätöksen mitätöimistä. Mikäli he hyväksyvät yhtiön vastalauseen, liitto ei saa solmia sopimuksia. Chilen teollisuusliitot yhteen CHILE Neljän vuoden valmistelun jälkeen Chilen teollisuusliitot perustivat yhteisen liiton. Nimeksi tuli Industrial Chile. Siinä ovat mukana myös maan metalli ja kaivostyöläisten liitot. Tämä on yhden vaiheen päätös, sanoi Chilen metalliliiton pääsihteeri Miguel Soto. Uusi liitto vahvistaa aytoimintaa erityisesti työpaikoilla, joilla nyt toimii monta eri liittoa. Jenilinjalla palkkaneuvotteluihin JAPANI Kevään 2015 neuvotteluissa Metallityö väen liitot vaativat alan palkkoihin jenimääräistä vähimmäiskorotusta, joka vastaa 40 euroa. Vaatimuksena on myös ikälisä. Summa juontuu siitä, että aykeskusjärjestö Rengon vaati kahden prosentin palkankorotusta kaikille. Metallin vaatimus, 40 euroa, on kaksi prosenttia Rengon liittojen jäsenten tavan omaisesta 2 020 euron peruspalkasta. Viime vuonna metalliliitot ajoivat yhden prosentin korotuksia taulukkopalkkoihin. Liitot toivovat, että tasakorotus kaikille supis taisi isojen ja pienten yritysten palkkaeroja. AHJ1501_24-48.indd 34 22.12.2014 14:35:05
08.01.2015 1 TEK S TI TERHI FRIMAN K UV A TANJ A MIKK OLA PORTUGALI 35 GONÇALO ALE arvostaa portugalilaiseen tapaan perhe-elämää ja jää vuorollaan kotiin isäkuukautta viettämään poikavauvan kanssa. Monipuolinen korjaaja Autonasentaja Gonçalo Ale tutkii uudehkon Volkswagenin moottoria. Hän naurahtaa työnsä lomasta: -Saan tehdä kaikkea. Meillä huolletaan kaiken merkkisiä autoja, uusia ja vanhoja. Päätään tässä työssä saa käyttää, samoin käden taitoja. Ale, 28, on tyytyväinen monipuoliseen työhönsä lissabonilaisessa autokorjaamossa. Portugalissa moni löytää hänen tapaansa töitä pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Maa on juuri saanut kokea talouskuurin, joka kuritti kaikkia. Nyt valoa on taas näkyvissä. Maan työttömyysaste on laskenut kuudestatoista prosentista neljääntoista prosenttiin. Autonkorjaajilla töitä oli lamankin aikana, sillä yksityisautoilu on maassa suosittua. Julkinen liikenne on kallista, ratikkalippu historialliseen raitotievaunuun Lissabonissa maksaa huikeat 2,80 euroa. Kahden aikuisen perheessä on lähes aina kaksi autoa. Ajoneuvokanta on kohtalaisen vanhaa, ja autokorjaamoilla riittää töitä. Gonçalo Alen työpaikka on Bosch Car Service vähän Lissabonin keskustan ulkopuolella. Työpaikka on täyden palvelun autohuoltotalo: autot huolletaan, korjataan, pestään sisältä ja ulkoa, ja myydään siellä uusia renkaitakin. Lissabonissa on lukuisia täyden palvelun huoltamoja. Ihmiset haluavat laitattaa autonsa kuntoon tutussa paikassa kodin lähellä aivan kuten he haluavat tehdä ruokaostoksensa edelleen kaikkein mieluimmin pienissä kivijalkakaupoissa. Ale arvelee, että vastaavanlaisia huoltamoja on ainakin sata. Pieni yksityisyrittäjä on pyörittänyt huoltamoa jo 48 vuotta. Portugalissa perheyrittäjyys on voimissaan, ja tässäkin pajassa on työssä mukana yrittäjän perhe. Huoltamolla vitsaillaan, että 40 hengen työporukka on kuin yhtä isoa perhettä. Yhteishenki on hyvä. – Tulin tänne harjoitteluun ja minua pyydettiin jäämään töihin. Olen ollut täällä nyt kolme vuotta ja viihdyn hyvin. Tämä on mukavampi kuin vaikkapa autotehdas, koska täällä saa tehdä kaikkea. Alan valinta oli aikanaan miehelle selvä. Hän leikki poikasena autoilla, ja käden taitajana hän tykkäsi korjata kaikenlaisia koneita. Peruskoulusta tie vei ammattikouluun ja sieltä tähän työpaikkaan. Portugalissa minimipalkka on noin 485 euroa kuukaudessa. Tehdastyöläisen palkka on keskimäärin vajaat 600 euroa kuukaudessa. Ale ansaitsee kuukaudessa tuhat euroa, ja työnjohtaja kiittelee häntä korjaamon parhaaksi mieheksi. Ale osaa hänen mukaansa kaikki auton korjaamiseen liittyvät työt ja keksii ratkaisut nopeasti. Asentaja hallitsee sekä uusimman tekniikan että vanhempien autojen fiksaamiset. Ale tekee päivävuoroa. Se on hänestä mukavaa varsinkin nyt, kun perheessä on kaksikuinen poikavauva. Vaimolla on tavanomainen portugalilainen äitiysvapaa. Hän saa viettää lapsen kanssa kotona kolme kuukautta. Sen jälkeen on tuoreen isän vuoro pitää oma isäkuukautensa lapsen kanssa. -Odotan sitä jo. On mukavaa jäädä kotiin hoitamaan poikaa, sanoo Ale. Portugalilaiset ovat hyvin perhekeskeisiä, ja Alenkin vapaa-aika kuluu perheen kanssa. Ale asuu perheineen Setúbalissa Lissabonin naapurikunnassa. Hän ajaa 30 kilometrin työmatkansa omalla autolla. Mikä on autonasentajan lempimerkki? Alen ei tarvitse kauaa miettiä. – Se on tietenkin Peugeot. Ajan sillä itse. a M AA LISSABON SETÚBAL ESPANJA RANSKA MAROKKO ALGERIA Asukasluku 10,4 miljoonaa, pääkaupunki Lissabon. Taloudellisesti ankarien vuosien jälkien työttömyys on kääntynyt laskuun. Ammattiliittojen asema on heikko ja useilla aloilla on monia eri liittoja. AHJ1501_24-48.indd 35 22.12.2014 14:35:07
36 1 08.01.2015 TEXT JOHAN L UND F OTO LEIT A GO NARIB OCH JOHAN L UND Solidaritetsprojektet har stött vårt systerförbund i Namibia, metalloch byggarbetarförbundet MANWU, i arbetet för bättre organisering, utbildning och i kampen mot Aids. Namibierna har lyckats förverkliga planerna exemplariskt i tid och inom ramen för budgeten. Förbundets medlemsantal har vuxit åtminstone delvis tack vare vår hjälp från 3 000 till 18 000, och har därmed blivit ett förbund man lyssnar på inom landets fackföreningsrörelse. Ahjo publicerar under våren två reportage till om och kring solidaritetsprojektet. 36 I fem år har Metallförbundet arbetat tillsammans med sitt systerförbund i sydvästra Afrika. Mycket har förändrats, gått framåt och blivit bättre. Solidaritetsprojektet tog slut vid årsskiftet, men ännu är vi inte i mål. Ett fackförbund i förändring År 2003 började en ung kvinna utan facklig bakgrund jobba på ett mansdominerat, stagnerat fackförbund i Namibia. Den unga receptionisten på metalloch byggarbetarförbundet MANWU jobbade hårt och blev några år senare, 2007 befordrad till regionombudsman. På kongressen samma år byttes förbundets ledarskap ut och banade väg för nya tankar och strategier. Idag leder den före detta receptionisten MANWU, ett förbund som hon inte ens känner igen när hon tänker några år tillbaka. – När jag ser tillbaka på den organisation vi var år 2003 så ville jag inte ens berätta vem jag jobbade för, vilket nu känns ganska speciellt. Men mycket har hänt sedan dess, säger Justina Jonas som varit generalsekreterare sedan 2012. Ända fram till kongressen 2007 kämpade förbundet med outbildade huvudförtroendemän och fackligt anställda som inte hade förutsättningar att sköta sitt jobb. Kontoret kunde också vara stängt i veckor eftersom förbundet inte hade råd att betala lön åt sina egna anställda. Efter att ledarskapet byttes ut började man tänka och agera i nya banor. NAMIBIA sd Windhoek NAMIBIA AHJ1501_24-48.indd 36 22.12.2014 14:35:12
37 BÅDE FRAMOCH MOTGÅNGAR Målsättningen för samarbetsprojektet var i första hand att satsa på utbildning av förtroendevalda och anställda på facket. Ett konkret steg i rätt riktning är en handbok för förtroendemän som kom från tryckeriet i höstas. Ett bra exempel på något litet som har en stor betydelse. – Handboken är verkligen en viktig del av arbetet. Den är lätt att använda och innehåller svar på alla praktiska frågor som förtroendemännen kan möta på arbetsplatsen, berättar Jonas. Handboken levereras till nyvalda förtroendemän personligen av den lokala regionombudsmannen. De går sedan tillsammans igenom boken från pärm till pärm. – Förtroendemannen kan senare lätt gå tillbaka till boken om något är oklart. Trots att mycket gått bra har MANWU också stött på motgångar. Ett evigt problem är de långa avstånden i det stora landet som samtidigt är ett av världens mest glesbefolkade länder. – Vi sov inte på tre år. Vi satt inte på kontoret utan var konstant ute på fältet. Vi jobbade långa kvällar och veckoslut, vi rekryterade och utbildade förtroendemän. Vi gjorde det som behövdes för att rädda organisationen. Enligt Jonas har fackets solidaritetscentral SASK och Metall bidragit med mycket mer än bara pengar. Jonas uppskattar stilen med vilken de goda råden har framförts. De kommer med förslag och dikterar inte, säger hon och beskriver samarbetet som unikt. – Deras mål har hela tiden varit att lära oss fiska, inte bara ge oss fisk. Det är mycket viktigt när man bygger upp en organisation. Vi måste få bestämma själv för att vi dels ska lära oss, men lika viktigt för att vi ska kunna vara ansvariga för de beslut vi tar. – Hur i all världen skulle vi klara av att göra upp budgetar, ordna utbildningar och rapportera om vi inte själv skulle ha varit med i hela processen, undrar Jonas vidare. – Vår strategi var att få in en ny generation i organisationen som utan rädsla och förutfattade meningar om hur man alltid gjort förut skulle väcka liv i verksamheten och rekrytera nya medlemmar. Och det fungerade, konstaterar Jonas som minns hur medlemsantalet började öka. METALLFÖRBUNDET KOM MED I BILDEN De stora förändringarna började synas konkret år 2009, samma år som MANWU för första gången fick besök av finländska Metallförbundet. – När vi träffades gjorde vi upp en strategi för samarbetet som officiellt inleddes följande år. Tyngdpunkten låg på utbildning. Det var en stor stund för oss. Det är tack vare samarbetet med SASK och Metall som vi är den organisation vi är idag, säger Jonas. Utan eget hårt arbete skulle ändå ingenting ha förändrats med eller utan utomstående hjälp. Det vittnar resultaten från medlemsrekryteringen om. På bara ett par år steg medlemsantalet från 3 000 till 8 000 år 2009. 37 I november samlades MANWU:s ledning och fotfolk för att tillsammans bedöma slutresultatet av det fleråriga solidaritetsprojektet med Metallförbundet och finländska fackets solidaritetscentral SASK. 1 08.01.2015 AHJ1501_24-48.indd 37 22.12.2014 14:35:23
1 08.01.2015 38 38 – Förbundet har tagit lån och skaffat tre bilar men fyra av regionkontoren är ännu utan transportmedel, vilket försvårar intressebevakningsarbetet och kontakten till fältet avsevärt. Trots att förbundet har utbildat nästan 1 000 förtroendemän och över 100 fackligt anställda och aktiva har också utbildningen visat sig vara problematisk, eller snarare följderna av den som ibland varit oväntade. – Vi har utbildad massor förtroendemän men alla satsningar bär inte frukt. Vissa förtroendemän orkar, vill eller vågar inte göra något på arbetsplatserna. Andra blir genast befordrade till förmän när de kommer från fackets utbildning och börjar plötsligt jobba emot fackliga värderingar för att garantera sin nya position. Det svider när man satsar hårt och misslyckas. Dessutom har man ju ingen garanti för att det går bättre nästa gång, säger Jonas. Den andra stora satsningen under samarbetsprojektet har varit organiseringsarbetet. Också den har fört med sig tudelade känslor. Trots att MANWU rekryterade nästan 11 000 nya medlemmar ifjol och hela 20 200 under hela projektet har medlemsantalet ändå bara stigit till ungefär 18 000 totalt. Den kan förklaras med att fackets verksamhetsmiljö är väldigt utmanande i Namibia. Fackförbunden tävlar och grälar sinsemellan och nya fackförbund grundas i jämn takt. Solidaritetsprojektet tog slut vid årsskiftet och nästa steg är en extern bedömning av hur projektet har lyckats. Överlag är Justina Jonas själv mycket nöjd med vad man åstadkommit under de gångna fem åren och hoppas på fortsatt samarbete med SASK och Metall. – Går det så att det inte blir en fortsättning måste vi se oss runt efter nya samarbetspartner. Det bästa skulle i så fall vara att hitta någon enskild aktör som kunde hjälpa oss i samma utsträckning som nu. Byråkratin blir massiv om man jobbar tillsammans med många på en gång och skall rapportera till alla. Dessutom försvåras övervakningen av finanserna och risken för att någon frestas till att använda medel på fel sätt ökar. Hundratusentals av invånarna i Namibias huvudstad Windhoek tvingas bo i plåtskjul i det ökända informella bostadsområdet Katutura. Trotts heltidsarbete räcker pengarna omöjligt till då boendekostnaderna närmar sig finländsk nivå. ”Vi sov inte på tre år. Vi satt inte på kontoret utan var konstant ute på fältet. Vi gjorde det som behövdes för att rädda organisationen.” Justina Jonas, generalsekreterare MANWU står alltså inte ännu på egna ben? – Nej, vi har kommit långt men vi är inte i mål ännu. AHJ1501_24-48.indd 38 22.12.2014 14:35:27
08.01.2015 39 1 Solidaritetsarbete betalar sig tillbaka ”Europeiska hyror och namibiska löner går inte ihop” KAMRATANDA Att visa solidaritet gentemot arbetstagare i fattigare länder är viktigt för att bevaka de finländska arbetstagarnas intressen. Storföretag och arbetsgivare flyttar i jämn takt produktion också från Finland till länder i tredje världen. Produktionen är ofta billigare där för att man trampar ner löner, inte bryr sig om arbetar skydd, fackets verksamhet förhindras eller för svåras och anställningstryggheten är obefintlig på grund den utbredda användningen av snuttjobb och hyrd arbetskraft. Vi har en global kapplöpning mot botten på gång. Ju starkare facken i tredje världen blir, ens till en liten del tack vare vår solidaritet, desto mindre är risken för att produktion flyttas bort i jakt på billigare produktionskostnader. Också i Finland är det redan vardag för många att man tvingas göra snutt och hyres jobb för att arbetsgivarna inte vill erbjuda or dentliga anställningar. Också här vill företagen gärna hålla vinsten själv, men flytta över risken på arbets tagarna. Olika former av globalt utnyttjande utvecklas och fördjupas i just tredje världens länder. När man i solidarisk anda stöder facket i dessa länder försämras samtidigt möjligheterna att pröva sig fram till nya sätt att försämra arbetsvillkoren. Vi betalar tillbaka en hedersskuld. Våra fack förbund fick också i tiderna stöd av det nordiska och tyska facket. Om det inte var för deras hjälp skulle vårt Metallförbund aldrig ha vuxit till det fackförbund som alla i Finland idag känner till. År 1949 kunde medlemmarna läsa i Ahjo om att Metallförbundet hade grundat en fond för att stöda metallare i nöd. I praktiken betydde det att metallarna i solidaritetens namn hjälpte de fackligt aktiva som ha fått sparken på grund av sitt fackliga engagemang. I förlängning kan vi nu tänka oss att fackförbunden i uländerna är våra nuvarande fackliga kamrater i nöd. Enda sedan år 1983 har Metalls kongresser beslutat att reservera en procent av medlems intäkterna för solidaritetsarbete i tredje världen. Det här är en hedersskuld som alla FFC förbund betalar tillbaka i någon form. Många av förbunden kanaliserar hjälpen via fackets solidaritetscentral SASK. Så gör också Metall arbetarförbundet. Det utmärkta med finansieringsmodellen är att Metallförbundets pengar mångdubblas i projekten som görs genom SASK. I det här Namibia projektet ses Metalls andel på 15 procent av finan sieringen nämligen som ”egenrisk”. Den resteran de 85 procenten står Utrikesministeriet för. a ? n Namibia har omkring 2,2 miljoner invånare. ? n Huvudstaden Windhoek har officiellt 322 500 invånare men det verkliga antalet uppskattas vara 700 000. ? n Arbetslösheten är 51 %. ? n Fackföreningsrörelsen är splittrad med 35 fackförbund och 3 centralorganisationer som tävlar och grälar sinsemellan. ? n Organiseringsgraden inom den formella arbetsmarknaden är omkring 50 %. ? n Metall och byggarbetarförbundet MANWU:s medlemmar förtjänar omkring 2 000 namibiska dollar (140 euro) i månaden.. ? n Fackets solidaritetscentral SASK är finländska fackets egen förening för utvecklings och solidaritetsarbete. SASK stöder fri och demokratisk fackföreningsverksamhet i utvecklingsländer. ? n 1,7 miljoner finländare hör till SASK genom dess medlemsorganisationer. www.sask.fi BOSTADSKRIS Arbetslösheten är det största problemet för namibierna i vardagen. Det finns helt enkelt inte jobb vilket leder till att folk är desperata och tar emot jobb under nästan vilka omständigheter som helst. Det i sin tur leder till det följande stora problemet, nämligen boendet. Det säger Herbert Jauch som är insatt i den namibiska fackföreningsrörelsen och det finländska fackets långvarige samarbetspartner. – Problemet är massivt. Med namibiska löner och hyror och bostadspriser som närmar sig europeisk nivå förstår ju vem som helst att det inte går ihop. För att inte tala om de arbetslösas situation, som utgör över hälften av namibierna, säger Jauch. Huvudstaden Windhoek har officiellt 322 500 invånare men det verkliga invånar antalet uppskattas vara omkring 700 000. Det betyder att över hälften av stadens invånare bor i det informella bostadsom rådet Katutura som bara växer år för år. Där bor man trångt, utan el eller rinnande vatten i plåtskjul man själv byggt. – Enligt centralbankens beräkningar kostar ett dussinhus idag mera än 95 procent av vad namibierna någonsin kommer att förtjäna under sin livstid. Speciellt unga som kommer in på arbetsmarknaden har ingen chans att någonsin äga ett hus. Ett vanligt hem kostar idag omkring 800 000 namibiska dollar, eller 60 000 euro. Samtidigt förtjänar MANWUmedlemmar 2 000 dollar, eller 140 euro i månaden och borde klara av låneavbetalningar på 7 000– 8 000 dollar i månaden i tjugo års tid. – Det är helt enkelt en omöjlig ekvation vilket gör att också de som jobbar heltid tvingas bo i plåtskjul. Det har bildats en bostadsmarknad som inte är till för boende. Det här är en bubbla som kommer att spricka för eller senare, och något som facket borde rikta sin uppmärksamhet på. Namibiska fackets grand old man Herbert Jauch lyfter fram arbetarnas bostads situation bland de främsta utmaningarna för landet. AHJ1501_24-48.indd 39 22.12.2014 14:35:28
40 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELU NUMEROSSA 020 690 455 MA–TO 8.30–16 JA PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallis verkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työn hakijaksi työ ja elinkeinotoimistoon eli TEtoimistoon. Ansio päivä rahahakemuslomakkeen saat TEtoimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/fin/materiaali/ Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. ? Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos verokortin etuutta varten. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osaaikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka tuloa satunnaisesti työstä tai osaaikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osaaikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. OTA YHTEYTTÄ toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liite dokumentteja suojatun yhteyden kautta. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi tai postitse osoitteella Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki. TYÖTTÖMYYS TURVA Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi 1 08.01.2015 ARBETSLÖSHETSKASSAN VI BETJÄNAR PER TELEFON MÅ–TO 8.30–16 OCH FRE 8.30–15 PÅ SERVICENUMRET 020 690 455. Samtals kostnad: med trådtelefon allmän lokalsamtals avgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Det är avgiftsfritt att köa. TA KONTAKT funktionen på webbplatsen. Du kan skicka meddelanden, utredningar och bilagor till kassan genom en skyddad förbindelse. OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Anmäl dig som arbetssökande vid arbets och näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Ansökningsblanketten för inkomst relaterad dagpenning får du från arbets och näringsbyrån. Du kan också fylla i och skriva ut blanketten www.tyj.fi/swe/material/ blanketter/ Försäkra dig om att du har betalat dina medlemsavgifter ända till början av arbetslösheten. Bifoga till första ansökan om arbetslöshetsdagpenning: ? Löneintyg från arbetsgivaren för minst 26 avlönade veckor före arbetslösheten. I intyget bör semesterpennings och semester ersättningsbeloppen preciseras. Den första ansökan kan du skicka för två hela kalenderveckor. ? Meddelande om uppsägning och arbetsintyg då en tillsvidare anställning upphör. ? Permitteringsintyg. ? Beslutet eller det senaste betalningskvittot på de sociala förmåner som du har mottagit, t.ex. hemvårdsbidrag (även om maka/make erhållit). ? Det ursprungliga skattekortet endast i fall du har ett graderat skattekort eller du har fått ett ändringsskattekort för förmån från skattebyrån. Fyll i ansökan om dagpenning: ? För fyra kalenderveckor från måndag till söndag om du är helt arbetslös eller permitterad eller om du har tillfälliga arbets förhållanden under ansökningsperioden. ? Per kalendermånad om du har ett kontinuerligt deltidsarbete och lönen betalas per kalendermånad eller om du får en social förmån som avdras från dagpenningen. ? Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster för tillfälligt arbete eller för deltidsarbete under ansökningstiden. ? Skicka arbetsavtalet med din ansökan, om du under ansöknings perioden har börjat ett deltidsjobb. ? Om du har lantbruksinkomst eller inkomst från annan företags verksamhet, bifoga till ansökningen en redogörelse för den senast fastställda beskattningen. Fyll i ansökan omsorgsfullt. Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras alltid. Kom ihåg att datera och underteckna ansökan. Dagen för undertecknandet får inte vara ett tidigare datum än den sista dagen för vilken du ansöker om dagpenning. TILLSTÄLLANDE AV ANSÖKNINGARNA Sänd ansökan om arbetslöshetsdagpenning och alterneringsersättning via etjänsten, tyottomyyskassa.metalliliitto.fi eller till Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors. ARBET SLÖ SHET S SKYDD Mera information om ansökningar och a-kassans e-tjänster hittar du på http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi/om-du-blir-arbetslos-eller-permitterad AHJ1501_24-48.indd 40 22.12.2014 14:35:28
Työttömyysturvaan muutoksia vuodenvaihteessa Vuodenvaihteessa tulee jälleen voimaan uusia etuuksien tasoon ja työvoimapalveluihin liittyviä muutoksia. Työttömyysturvan tason muutoksilla on tarkoitus toteuttaa hallituksen maaliskuussa kehysriihessä päättämä 50 miljoonan euron säästö työttömyys päivärahamenoissa. Samalla työttömyysturvan rahoitusta selkiytetään. Lakimuutoksilla pyritään kannustamaan alueelliseen liikkuvuuteen työn vastaanottamisessa. TEpalveluihin liittyvillä lainsäädännön muutoksilla puolestaan parannetaan TE-toimistojen mahdollisuuksia keskittyä palvelujen tarjoamiseen esimerkiksi siirtämällä työmarkkinoilla olon esteiden ja tepalveluista poissaolojen tutkiminen työttömyyskassoille. Lisäksi TE-toimistot luopuvat joidenkin todistusten pyytämisestä. Ansiopäivärahan taso Ansiopäivärahan laskentaa muutetaan vuoden 2015 alusta alkaen niin, että suurimpien päivärahojen taso alenee. Päivärahan taso laskee, kun päivärahan perusteena oleva palkka on yli 3 116 euroa kuukaudessa. Lakimuutoksella alennetaan ansio päivärahan perusteena olevan palkan taitekohtaa, jonka ylittävä osa kerryttää ansiopäivä rahaa pienemmällä prosentilla. Taitekohta laskee 3 443 eurosta 3 116 euroon vuoden 2015 tasossa. Muutoksen vaikutus päivä rahaan on suurissa päivärahoissa enimmillään noin 80 euroa kuukaudessa. Muutos koskee niitä työttömyysetuuden hakijoita, joiden päivä rahan taso määritellään vuonna 2015 tai myöhemmin. Muihin, jo maksettaviin päivärahoihin muutoksella ei ole vaikutusta. Korotetun ansio-osan taso Myös korotettua ansio-osaa alennetaan laskentasääntöä muuttamalla. Korotettua ansioosaa maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta sekä pitkän työuran päätyttyä 90 päivältä. Korotetun ansiopäivärahan korvausprosentti laskee taitekohdan alittavalta osalta 65 prosentista 58 prosenttiin ja taitekohdan ylittävältä osalta 37,5 prosentista 35 prosenttiin. Muutos vaikuttaa kaikensuuruisiin päivärahoihin, joihin maksetaan korotettu ansioosa. Muutoksen suuruus riippuu päivärahan suuruudesta. Jos työttömyyttä edeltänyt palkka on ollut 3 000 euroa kuukaudessa, vaikutus on 163 euroa kuukaudessa. Myös tämä muutos koskee vain niitä, joiden korotettu ansioosa määritellään uuden lain tultua voimaan 1.1.2015 alkaen. Velvollisuus työn vastaanottamiseen työssäkäynti alueen ulkopuolelta Velvollisuutta ottaa vastaan työtä myös työssäkäyntialueen ulkopuolelta laajennetaan lainmuutoksella. Työssäkäyntialue ulottuu 80 kilometrin säteelle kotipaikasta. Tältä alueelta työttömällä työnhakijalla on velvollisuus vastaanottaa työtä työttömyys etuuden edellytyksenä. Lakimuutoksen jälkeen työnhakijan täytyy ottaa vastaan myös työssäkäyntialueen ulkopuolelta tarjottua työtä, jos päivittäinen työmatka olisi kestoltaan keskimäärin enintään kolme tuntia päivässä. Jos työ on osaaikaista, aikaraja on kaksi tuntia. Nuorten velvollisuus hakeutua ammatilliseen koulutukseen Alle 25-vuotiailla ammattikouluttamattomilla nuorilla on velvollisuus hakeutua työttömyysturvan saamisen edellytyksenä koulutukseen. Vuoden alusta alkaen velvollisuus opiskelupaikan vastaanottamiseen on myös muulloin kuin syyslukukauden alussa, jos nuori on hakenut opiskelupaikkaa ja tullut hyväksytyksi. Jo aiemmin on ollut voimassa velvollisuus hakea kevään yhteis haussa syksyllä alkavaan koulutukseen. Oikeus työttömyysetuuteen perhepäivähoitajille ja työtai virkavapaan aikana työnteosta estyneille Perhepäivähoitajilla, joilta ei ole varattu hoitopaikkoja, ei työ suhteesta huolimatta makseta palkkaa. Laki muuttui vuoden vaihteessa niin, että tältä ajalta voidaan jatkossa maksaa työttömyyspäivärahaa. Samoin henkilöille, jotka ovat työ tai virkavapaalla hoitaakseen jotakin toista työtä, ei aiemmin ole voitu maksaa työttömyysetuutta, jos he ovat joutuneet tästä toisesta työstä lomautetuksi tai työttömäksi. Jatkossa etuutta voitaisiin tietyin edellytyksin maksaa. 41 08.01.2015 ahJo?1 AHJ1501_24-48.indd 41 22.12.2014 14:35:28
Ändringar i utkomstskydd för arbetslösa vid årsskiftet Vid årsskiftet träder igen förändringar i förmånernas nivå och arbetskraftsservicen i kraft. Med förändringarna i utkomstskyddet för arbetslösa är det meningen att regerings beslut om inbespa ringar på 50 miljoner euro i utgifterna för arbetslöshetsdagpenning i budgetförhandlingarna från slutet av mars verkställs. Samtidigt förenklas finansieringsmodellen för utkomstskydd för arbetslösa. Med lagändringarna vill man sporra rörligheten i mottagandet av arbete. I samband med lagändringarna förbättras också TE-byråernas möjligheter att koncentrera sig på att erbjuda tjänster, t.ex. genom att undersökning av hinder för att vara på arbetsmarknaden och frånvaro från TEtjänsten överförs till arbetslöshetskassorna. Dessutom avstår TE-byråerna från att begära intyg i vissa ärenden. Nivån på inkomstrelaterad dagpenning Beräknandet av inkomstrelaterad dagpenning förändras år 2015 så att nivån sjunker för de högsta dagpenningarna. Beräkningen av dagpenning förändras så att nivån på de högsta dagpenningarna sjunker. Dagpenningen blir mindre om grunden för den utbetalda ersättningen är över 3 116 euro i månaden. Genom lagförändringen sänks brytpunkten för den överskridande delen av lönen som ackumulerar inkomstrelaterad dagpenning med en lägre procent. Brytpunkten sjunker från 3 443 euro till 3 116 från och med år 2015. Inverkan på dagpenningar som överskrider brytnings gränsen minskar högst med cirka 80 euro i månaden. Ändringen gäller dem som ansöker om arbetslöshetsförmån vars dagpenningnivå definieras år 2015 eller senare. Dagpenningar som redan betalas ut, påverkas inte av förändringen. Nivån på förhöjd förtjänstdel Också nivån på den förhöjda förtjänstdelen sjunker i och med att beräkningsgrunden förnyas. Förhöjd förtjänstdel betalas under sysselsättningsfrämjande servicetid samt högst 90 dagar efter en lång arbetshistoria. Ersättningsprocenten för förhöjd förtjänstdelen sjunker för den delen som är under brytningspunkten (3 116 euro år 2015) från 65 procent till 58 procent och för den delen som överskrider brytningspunkten sjunker den från 37,5 procent till 35 procent. Ändringen påverkar dagpenningar av alla storlekar, i fall att förhöjd förtjänstdel betalas. Förändringens storlek beror på dagpenningens storlek. Om lönen som föregår arbetslösheten har varit 3 000 euro i månaden, är inverkan 163 euro i månaden. Också denna förändring gäller enbart de sökande, vars förhöjda förtjänstdel definieras efter att den nya lagen träder i kraft från och med den 1 januari 2015. Plikt att ta emot arbete utanför pendlingsregion Plikten att ta emot arbete också utanför den egna pendlings regionen utvidgas med lagändring. Pendlingsregionen sträcker sig högst 80 kilometer från hemorten. Inom detta område har den arbetslösa arbetssökaren en skyldighet att ta emot arbete för att förutsättningarna för arbetslöshetsförmån skall uppfyllas. Efter lagändringen är den arbetslösa arbetssökanden skyldig att ta emot arbete också utanför pendlingsregionen, om den dagliga arbetsresan i genomsnitt är högst 3 timmar per dag. Om det är frågan om deltidsarbete, är tidsgränsen 2 timmar. Ungas plikt att söka yrkesutbildning Unga under 25 år, utan yrkesutbildning, har plikt att söka utbildningsplats för att förutsättningarna för arbetslöshetsförmån skall uppfyllas. Från 2015 gäller plikten att ta emot studieplats också under annan tid än bara i början av höst terminen, om den unga personen har sökt studieplats och blivit godkänd. Redan tidigare har det varit i kraft att unga personer har varit förpliktade att via gemensam elevantagning på våren söka till utbildning som börjar på hösten. Rätt till arbetslöshetsförmån för familjedagvårdare och under arbetseller tjänstledigtiden när man är förhindrad att arbeta Familjedagvårdare, av vilka inte har reserverats vårdplatser, betalats inte lön på trots gällande anställning. Vid årsskiftet ändras lagen så att det i fortsättning är möjligt att betala arbetslöshets dagpenning för den här tiden. Det samma gäller personer som varit på arbets eller tjänstledighet för att sköta någon annan arbetsuppgift. Blir de permitterade eller arbetslösa kan de under vissa villkor i fortsättningen få arbetslöshetsdagpenning, vilket tidigare var omöjligt. 42 1 08.01.2015 AHJ1501_24-48.indd 42 22.12.2014 14:35:28
08.01.2015 KOULUTUS TEK S TI MIKK O NIK ULA K UV A EMMI K ALLIO Liimattu lentokone tuo helposti mieleen pienoismallit. Moni ei tiedä, että lentokoneissa ja helikoptereissa todellakin käytetään paljon liimasidoksia pulttausten sijasta. – Voihan se kuulostaa hurjalta siviilille, mutta nykyisin on varmaan jo enemmän liimauksia kuin niittauksia, ja ne voivat olla lujempiakin, sanoo osaston työsuojelu asiamiehenä Patrialla toimiva Eino Soikka, joka osallistui Murikkaopistossa riskien arvioinnin kurssille. Työsuojelun näkökulmasta liimat merkitsevät lisähaastetta, sillä monet niistä ovat myrkyllisiä. Liimojen on tietysti pakkokin olla ”kovaa tavaraa”, koska lentämisessä rasitusvoimat ovat niin suuret. – Varsinkin kopteripuolella on paljon liimoja, jotka ovat hyvinkin haitallisia huolimattomasti käsiteltyinä. Joissain aineissa, kuten glyserolissa, on huomattava syöpäriski. Liuottimia käytetään myös paljon, eikä se kerosiinikaan mikään terveysneste ole, selvittää Soikka. Patrian työterveyshuolto seuraa aineiden riskejä säännöllisesti. Vaarallisten aineiden kanssa tekemisissä olevat ilmoitetaan ASArekisteriin, jota pitää yllä Työterveyslaitos. Kun uusi kemikaali otetaan käyttöön, sen kanssa tekemisissä olevat työntekijät tutustuvat käyttöturvallisuustiedotteeseen. Soikka kertoo, että tässä asiassa Kuorevedellä on otettu opiksi. – Joskus takavuosina tiedotteen kanssa ei oltu yhtä tarkkoja, ja siitä seurasi ongelmia. Sitäkin on parannettu, että nyt ohjeet löytyvät intranetistä helposti. Ennen ne olivat vähän hankalassa paikassa pitkän tiedostopolun päässä. 1990luvulta asti eri työsuojelutehtävissä toimineelle Soikalle on kertynyt runsaasti tietoa. – Aina täällä tietysti tulee uuttakin asiaa. Riskien arvioimista tuli tehtyä paljon varsinkin työsuojeluvaltuutettuna. Nyt työsuojeluasiamiehenä teen sitä yhteistyönä esimiehen kanssa. 12.–16.1. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 9.–13.2.) Hyvä lehtijuttu 19.–23.1. Ihmissuhteet työpaikalla Taloudenhoito 26.–30.1. Metallin täydennyskurssi – Paikallinen sopiminen Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 23.–27.2.) Kokoustoiminta (autoala mukana) Tietotekniikan peruskurssi 2.–6.2. Luottamusmiesten peruskurssi (autoala mukana) Työsuojelun peruskurssi Järjestäjäkurssi (2. osa 16.–19.3) 9.–11.2. Kansantalous 9.–13.2. Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 9.–13.3.) Nuoret yhteiskuntavaikuttajina 11.–13.2. Kotisivukurssi 16.–20.2. Kirjoitan – siis ajattelen 23.–27.2. Luottamusmiesten peruskurssi Palkkatekniikan kurssi Tietotekniikan jatkokurssi 25.–27.2. Jäsenhuollon kurssi (autoala mukana) 2.3.–29.5. Muutoksen eväät – 3 kk:n kurssi Ks. 27 9.–11.3. Työntutkimuksen perusteet Taserikirjanpidon kurssi 9.–13.3. Luottamusmiesten peruskurssi 16.–20.3. Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun peruskurssi (autoala mukana) Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 13.–17.4.) 23.–25.3. Metallin täydennyskurssi –Yhdenvertaisuus työpaikalla 23.–26.3. Metallin täydennyskurssi – Hyvinvointi työyhteisössä 23.–27.3. Luottamusmiesten peruskurssi 25.–27.3. Opintosihteerikurssi (autoala mukana) 30.3.–1.4. Metallin täydennyskurssi –Työaika Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi ? 13.–17.4. Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 18.–22.5.) Metallin täydennyskurssi –Työoikeus 15.–17.4. Naiset toimijoina 20.–24.4. Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 18.–22.5.) Minä vaikutan Tietotekniikan peruskurssi 27.–29.4. Yritystalous 27.–30.4. Metallin täydennyskurssi – Hyvinvointi työyhteisössä 4.–8.5. Luottamusmiesten peruskurssi Edunvalvojan neuvottelutaito Työsuojelun peruskurssi 11.–13.5. Kaivosalan täydennyskurssi 20.–22.5. Jäsenrekisterikurssi Titaani Murikassa NÄIN HAEN MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe joka kiinnostaa sinua, täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opintoopas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudelli sesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. Liimatut lentokoneet ja riskiarviot EINO SOIKKA laiteasentaja, osaston työsuojeluasiamies, Patria Aviation Oy, Kuoreveden työpajojen ao. 110 ”Liimoja on käsiteltävä huolellisesti, niissä on kovia aineita.” T Y ÖEL ÄMÄN K ANS ANOPIS T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W .MURIKK A.FI 43 1 AHJ1501_24-48.indd 43 22.12.2014 14:35:33
Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi TOIMINTA Toimita ilmoituksesi viimeistään 15.1. Ahjo 2 (ilmestyy 29.1.) 5.2. Ahjo 3 (ilmestyy 19.2.) 26.2. Ahjo 4 (ilmestyy 12.3.) KOKOUKSIA Helsingin metallintyöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 12.1. klo 13 toimistolla, Saariniemen katu 4. Vierailijana eläkeläinen Eino Kilpi. Kahvitarjoilu. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston järjestäytymiskokous ma 12.1. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Mukana kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. Eduskuntavierailut 19.2. ja 12.3. Helsingin Metallija Konepajatyöväen ao. 77:n veteraanien kahvitilaisuus ma 12.1. klo 12 osaston toimistolla, Säästöpankinranta 6 C 6. krs. Tornion Metallityöväen ao. 81:n veteraanien kokous pe 30.1. klo 13 Järkällä. Toimikunta kokoontuu klo 12.30. Metal Riders Finland kerhon sääntömääräinen vuosikokous la 31.1. klo 16 Sokos Hotelli Vantaan kokoustilassa, Hertaksentie 2. Listalla sääntöjen määräämät asiat. TAPAHTUMIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n luottamusmiestapaaminen pe 6.2. klo 12–15.30. Aloitetaan klo 12 lounaalla Elvina Cafeessa, Yliopistonkatu 15, Turku. Lounaan jälkeen siirrymme Ykkösen toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku. Klo 13 liiton lakimies Susanna Holmberg kertoo vuokratyöstä. Tarkoitettu pääluottamus miehille ja työsuojeluvaltuutetuille ja muille asiasta kiinnostuneille. Tarkoitus olisi käyttää luottamusmiesaikaa. Mahdollisia ansiomenetys korvauksia ei makseta. Sitovat ilmoittautumiset 2.2. mennessä toimistoon, puh. (02) 469 1410, Kristiinankatu 10, Turku. Ao. 1:n veteraanien laivamatka 9.–10.2. Lähtö Turusta maanantaiaamuna klo 8.45 Viking Amorellalla ja paluu tiistaiaamuna. Koulutustilat varattuna ja klo 15 ruokailu seisovasta pöydästä. Hinta jäsenille 26 €/hlö/2 hlöä hytissä (muille 51 €/hlö) ja jäsenille 33 €/hlö/yksin hytissä (muille 58 €/hlö). Kouluttaja liitosta. Maksut ja ilmoittautumiset toimistoon 22.1. mennessä, Kristiinankatu 10 A 3, 20100 Turku, puh. (02)469 1410. Salon metallityöväen ao. 57:n naisjaoston ja Salon Eläkkeensaajien yhteismatka Tallinnaan 23.–24.1. Lähtö maanantaina klo 8.45 Salon torilta, paluu Saloon tiistaina heti laivan saavuttua satamaan n. klo 21. Majoitus Meriton Grand Spa & Conference kylpylähotellissa 2 hengen huoneessa, illallinen/kabaree, aamiainen, allasosaston/kuntosalin käyttöoikeus klo 7–22. Hinta Metalli 57:n jäsenille 116 €, muille 165 € ja yhden hengen huoneessa jäsenille 133 €, muille 190 €. Bussi mukana Tallinnassa. Ilmoittautumi nen ja maksu viimeistään 16.2. ao. 57:n toimistolle, Helsingintie 16, Salo, puh. (02) 731 4553. Passi tai euhenkilökortti mukaan. Forssan metallityöväen ao. 179:n ruskamatka Pyhätunturille 20.–27.9. Matkan hinta 360 €/ hlö sisältäen bussikuljetuksen, päivälliset ja aamupalat. Retkieväät tehdään itse. Ilmoittautu misen yhteydessä ilmoita ruokavaliot, osoite ja puhelinnumero. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Jukalle, puh. 040 719 9291. KOULUTUSTA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n kurssi la 31.1. klo 9–12 Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629, Turku. Aiheena työhyvinvointi, kouluttajana liitosta Marjut Lumijärvi. Tarjolla aamukahvi ja sämpylä sekä koulutuksen päätteeksi ruokailu. Myös saunominen ja uinti Ruissalon kylpylässä kuuluu ohjelmaan. Hinta 10 €, mikä palautetaan paikalla olijoille. Ilmoittautumiset ja maksut 26.1. mennessä toimistoon, Kristiinankatu 10 A 3, Turku, puh. (02) 469 1410. Joensuun Metallityöväen ao. 59:n viikonloppu kurssi 7.–8.2. Kuopion Rauhanlahdessa. Kurssin aiheena hyvä työ, työssä jaksaminen ja oma hyvinvointi, kouluttajana Sari Helminen. Yhteis kuljetus Joensuun linja–autoasemalta lauantaina klo 7. Kurssi alkaa klo 10. Koulutuksen yhteydessä ulkoilua ja tapahtumia. Kurssi on osallistujille ilmainen sisältäen matkat, majoituksen, ruokailut ja kylpyläliput. Ilmoittautumiset 24.1. mennessä Kari Martikaiselle, puh. 050 365 2540. Muistathan perua jos tulee este! SEUTURYHMÄT Oulun seuturyhmän eläkeuudistusinfo ke 21.1. klo 17–20 SAKkeskuksessa, Mäkelinin katu 31, 5.krs. Ilmoittautuminen Paulalle, puh. 040 567 1498 klo 10–15. Keski-Karjalan seuturyhmän (ao:t 22 ja 333) iltakurssi ti 20.1. klo 17–20 Kiteellä Pajarin hovissa. Kurssin aiheina Tärinä sekä Uudet eläkeratkaisut, kouluttajana työympäristö päällikkö Juha Pesola Metalliliitosta. Kurssi on tarkoitettu kaikille Metalliliiton jäsenille. Kurssin jälkeen osallistujille on varattu ruokailu. Ilmoittautumiset 10.1. mennessä Jarille, puh. 0500 790 573 tai Vesalle, puh. 0400 902 691. AHJON AIKATAULU 2015 osastoilmoituksille Toimita ilmoituksesi viimeistään nro ilmoitukset ilmestyy perillä (torstai) 2 15.1. 29.1. 3 5.2. 19.2. 4 26.2. 12.3. 5 19.3. 2.4. 6 9.4. 23.4. 7 30.4. 14.5. 8 21.5. 4.6. 9 11.6. 25.6. 10 30.7. 13.8. 11 20.8. 3.9. 12 10.9. 24.9. 13 1.10. 15.10. 14 22.10. 5.11. 15 12.11. 26.11. 16 3.12. 17.12. 1 08.01.2015 44 Perhejakson hinta: Aikuiset: 125 €/aikuinen/5 vrk Lapset 6–16 v.: 75 €/lapsi/5 vrk Alle 6-v. lapset maksutta Hakuaika alkaa 10.1. Jaksokohtainen hakuajan päättymisaika on n. 90 päivää ennen jakson alkua. Liikunnalliset 1.askelperhejaksot tarjoavat virikkeitä, elämyksiä, yhdessäoloa ja asiantuntijan vinkkejä terveellisistä elämäntavoista koko perheelle lapsiystävällisissä kohteissa ympäri Suomen. n Uusia kokemuksia ja onnistumisen iloa n Hauskat lajikokeilut n Vinkit perheiden hyvään oloon n Ohjattua toimintaa lapsille ja aikuisille yhdessä ja erikseen Nyt haettavissa kesän perhejaksot Lisätietoja: www.pht.fi AHJ1501_24-48.indd 44 22.12.2014 14:35:36
Jäsentiedot ajan tasalle! Ovatko jäsentietosi ajan tasalla liiton jäsenrekisterissä? Onko puhelinnumerosi muuttunut? Oletko hankkinut sähköpostiosoitteen? Oletko vaihtanut työpaikkaa? Tiedot voit täydentää, korjata ja tarkistaa liiton verkkosivujen sähköisen asioinnin kautta. Samalla voit tilata matkapuhelimeesi liiton mobiilijäsenkortin. Toimi näin ? Mene osoitteeseen www.metalliliitto.fi/sahkoinen-asiointi. ? Klikkaa linkkiä sähköisen asioinnin palveluun, jossa kirjaudut sisään omilla henkilökohtaisilla pankkitunnuksillasi. Tämän voit tehdä eAsiointipalvelussa n Muuttaa tai lisätä osoitetietosi, puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi ja tilinumerosi n Lisätä työpaikan/toimipaikan eli sen missä olet töissä. n Ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta. n Tilata mobiilijäsenkortin puhelimeesi. n Laskea jäsenmaksusi määrän ja saada viitenumeron maksamista varten. Työttömyysturvan osalta voit n Täyttää ja lähettää ansiopäivärahan ensi ja jatkohakemuksen. n Lähettää hakemuksen liitetiedot. n Katsella omia päivärahan hakemus ja maksutietojasi. n Nähdä annetut päätökset ja maksuilmoitukset. n Nähdä enimmäismäärälaskureihin kertyneet päivät. Jäsenhankinta Sähköisen asioinnin kautta voit myös kehottaa liittoon kuulumatonta työtoveria liittymään jäseneksi tai opastaa alan opiskelijaa liittymään oppilasjäseneksi. O T A T AL TEEN 45 JÄ SENY YS 08.01.2015 1 AHJ1501_24-48.indd 45 22.12.2014 14:35:38
1 08.01.2015 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA 46 OIVALLUS & Nipa Kettu Joe Kaniini nj 278.indd 1 16.12.2014 11.05 VAIKEUSASTE 2/3 TIESITK Ö (sivu 6) Oik ea t v as taukse t: 1D , 2D , 3B , 4D AHJ1501_24-48.indd 46 22.12.2014 14:35:42
KOTIMATKA 47 Metrovaunu 12. joulukuuta klo 14.15 TESTAAJA Teemu Kärkkäinen TYÖPAIKKA International Electric Company, Herttoniemi, Helsinki MATKA Metro Herttoniemi–Mellunmäki, bussi Mellunmäki–Simonkylä, Vantaa MATKAN PITUUS JA KESTO 25 km, 1 tunti KUVA PETRI PUROMIES AHJ1501_24-48.indd 47 22.12.2014 14:35:46
PRO2 – Posti Oyj SIEVIVIPER UUTU US! Statiivi Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com AMMATTILAISEN TUNNISTAA VARUSTEISTAAN – LAATU RATKAISEE Uusi dynaaminen Sievi Viper on vastaus tinkimättömään tarpeeseen turvallisuudesta ja designista. Askel nousee keveästi koko työpäivän ajan! • LÄHES SAUMATON RAKENNE • PÄÄLLISMATERIAALI ON HENGITTÄVÄÄ MIKROKUITUA • HENGITTÄVÄ 3D-DRY-VUORI • KEVYT KOMPOSIITTIVARVASSUOJA • KAKSIKERROKSINEN TERMOPLASTINEN POLYURETAANIPOHJA • JOUSTOURAT – JALKINE TAIPUU OPTIMAALISESTI • POHJASSA ON ISKUNVAIMENNUKSEN TAKAAVA FLEXSTEP®-MATERIAALI UUSI KUVASTO 2015 ON ILMESTYNYT. TUTUSTU SIEVI.COM Sievi Viper 1+ S1 4352124-112-92M 35-38 EN ISO 20345: S1 SRC 4352124-113-92M 39-47 EN ISO 20345: S1 SRC CTC AHJ1501_24-48.indd 48 22.12.2014 14:35:47