M E T A L L IL II T T O L A IS E N L E H T I 11.08.2016 ahjo.fi NRO PARASTA ON NEUVOTTELUVOITOT LAITEXILLA SOPIMINEN TOIMII KESÄDUUNISTA RAHAA JA KOKEMUSTA BÅTBYGGARNA TROR PÅ FRAMTIDEN Uusiutuva energia luo työpaikkoja TUULI BIO ? 10 AURINKO AHJ1610_1-23.indd 1 2.8.2016 13:15:52
10 11.08.2016 2 ”Uusiutuva energia on alkanut merkkaamaan minullekin työpaikkani myötä. Maailmankuva on tavallaan avartunut. Alkuperäinen koulututukseni on LVI-asentaja. Olen alkanut ymmärtää, miten hyvin aurinkolämpö sopii esimerkiksi lattialämmitykseen. Ai teenkö itse ekotekoja? Noh, polkupyörän juuri kunnostin ja pahvit voi välillä mennä oikeaan roskikseen.” Liekkijuottaja Atte Häkkinen Savo-Solar Oyj Ahjon sarja uusiutuvan energian mahdollisuuksista ilmastonmuutoksen pysäyttäjänä ja työllistäjänä alkaa. Ensimmäisessä osassa puhumme aurinkoenergiasta. Kävimme katsomassa, miten mikkeliläinen Savo-Solar valmistaa aurinkolämpökeräimiä. Asiantuntijat arviovat, miten Suomi voi kiriä muiden maiden imuun aurinkoenergian tuotannossa. 10 AHJ1610_1-23.indd 2 2.8.2016 13:15:58
K A N N E N TA U ST A K U V A JO H A N N E S TE R V O PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. GRAAFINEN SIHTEERI Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse tai sähkö postina Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. 11.08.2016 10 Yle julkaisi heinäkuussa Taloustutkimuksella teettämänsä kyselyn ammattiliittojen jäsenyydestä. Yleinen järjestäytymisaste Suomessa on edelleen noin 75 prosenttia. Alle 25-vuotiaista vain alle puolet kuuluu liittoon. Nuoret tekevät yhä enemmän töitä epätyypillisissä työsuhteissa, mikä selittää lukua osittain. Tulos ei ole ammattiliitoille mitenkään yllättävä. Syitä sille, että työuransa alussa olevat nuoret eivät yhtä hanakasti kuin vanhemmat työntekijät kuulu oma alansa ammattiliittoon, on monia. SAK:n kyselyiden mukaan yleisin syy liittoon kuulumattomuudelle on se, ettei kukaan ole tarjonnut jäsenyyttä. Liittoon kuulumattomuudesta ei pidä tehdä johto päätöstä, etteivätkö liitot tai ammattiyhdistystoiminta yleensä kiinnosta nuoria. Työelämä pirstoutuu, työnkuvat muuttuvat ja jotkut ammattikunnat hiipuvat, jopa katoavat. Toimenkuvat työpaikoilla laajenevat ja yrityskulttuurit eivät pysy ennallaan. Monen työntekijän työnantaja vaihtuu tiuhaan. Esimerkiksi Metalliliiton jäsentutkimuksen mukaan vain kuusi prosenttia jäsenistöstä on työskennellyt vain yhden työnantajan palveluksessa. Tutkimuksen mukaan nuoret ovat tyytyväisempiä liittoon kuin aikaisemmin. Samoin he ovat entistä kiinnostuneempia liiton toiminnasta. Työelämän muutos on haaste, ei uhka. Monella tavalla epävakaassa ja jatkuvasti muuttuvassa maailmassa ammattiyhdistysliikkeellä on kaikki edellytykset olla tasapainottava ja ihmisten elämään jatkuvuutta, tukea ja turvaa tuova tekijä. Uudenlaisilla toimintatavoilla ja ennakkoluulottomalla ajattelulla liitot voivat entistä paremmin korvata sen, minkä perinteisesti esimerkiksi oma ammattikunta on työntekijälle antanut. Liittojen ei myöskään pidä antaa kenenkään vahvistaa sitä mielikuvaa, ettei nuoren tai pätkätyöntekijän kannata kuulua liittoon. Jo nyt esimerkiksi liitosta toiseen siirtyminen jäsenyyskertymän katkeamatta on mahdollista ja joustavaa. Samoin esimerkiksi metalliliittolainen saa jäsenmaksusta helposti vapautuksen, jos joutuu vaikkapa työttömäksi tai menee armeijaan. Vastakkaista mielikuvaa luovat ovat joko tietämättömiä tai he ylläpitävät toisenlaista käsitystä tahallaan. Selvityksestä ja tutkimuksesta toiseen suomalaiset kertovat luottavansa ammattiliittoihin enemmän kuin moneen muuhun yhteiskunnalliseen toimijaan. 5 LINJAUS 7 KASVOT 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 17 TYÖYMPÄRISTÖ 22 PARLAMENTTI 24 TAUKO 29 KATSAUS 29 TEKEMINEN 32 KANSAINVÄLINEN 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 KESÄNÄYTTELY PÄÄ K I R J O I T U S KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Muutos kannattaa ottaa haasteena.” Vakautta sekavaan maailmaan ”Murikassa voi verrata esimerkkitapauksia oman työpaikan tilanteeseen.” XXXX XX 3 PUHEENAIHE 4 Mitä mieltä teollisuusliitosta? 7 Valmistunut, päivitä jäsenyytesi AMMATTILAINEN 9 Juhani Nikulainen UPS-asentaja Eaton Power Quality Oy, Espoo TOIMIJA 18 Emmi Liinalaakso Polarmatic Oy, Tampere HARRASTUS 35 Anne Tirronen Elinsiirtourheilu 26 Laitexilla selvitään hankalista ajoista paikallisesti sopien 30 3 x kesätyö 36 Båtbyggarna tror på framtiden 30 29 17 41 S I S Ä LTÖ AHJ1610_1-23.indd 3 2.8.2016 13:16:08
10 11.08.2016 LIITTOYHTEISTYÖ ? Työväen Musiikkitapahtumassa Valkeakoskella Metalliliitto, Paperiliitto, Puuliitto ja Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM esittäytyivät yhteisellä pisteellä. Tarjolla oli esimerkiksi kasvomaalausta ja selviytymispakkauksia, ja kolikoitakin pääsi lyömään. Osallistujat saattoivat myös kuvauttaa itsensä virtuaalisessa teollisuusmiljöössä ja jakaa kuvat sosiaalisessa mediassa. Teollisuusliittojen yhteispiste saattoi olla esimakua tulevasta, sillä neljä liittoa valmistelevat parhaillaan yhdistymistä uudeksi suureksi teollisuusliitoksi. Mitä pisteellä vierailleet liittojen jäsenet miettivät hankkeesta? ”TÄMÄ PITÄÄ SAADA MAALIIN” Metalliliittolainen Heidi Koivisto pitää uutta suurta liittoa ”äärimmäisen hyvänä ideana”. Hän korostaa, että työnantajat ovat yhdistäneet voimansa jo ajat sitten ja niin pitää tehdä työntekijöidenkin. Hän luettelee yhdistymisen etuja. – Saadaan lisää voimaa työehtosopimusneuvotteluihin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, pystytään tiivistämään rivejä ja saadaan lisää me-henkeä mukaan. Isompi liitto, kuuluvampi ääni Työväen Musiikkitapahtumassa keskusteltiin teollisuusliittojen yhteistyöhankkeesta. Työväen Musiikkitapahtumassa Metalliliitto, Paperiliitto, Puuliitto ja TEAM esittäytyivät yhteisellä pisteellä. Juho Järvinen pääsi kokeilemaan kolikon lyömistä. Saara Järvinen ja Metalliliiton tasaarvoja kulttuuritoimitsija Kirsti Anttila seurasivat. TU A O N N E LA P U H E E N A I H E 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi – Erityisesti nyt, kun maassa on sellainen hallitus, joka sotkeutuu sille kuulumattomiin asioihin, meidän pitää saada lisää voimaa. Muuten emme pärjää, Koivisto sanoo. Mutta mitä Koivisto tahtoisi ehdottomasti säilyttää nykyisestä Metalliliitosta ja tuoda toistenkin hyödyksi? – Ainakin meidän työehtosopimusneuvottelujärjestelmämme toimii tosi hyvin. Se menee kuin juna. Me ollaan myös totuttu kantamaan vastuuta ja seisomaan suoraselkäisesti päätöstemme takana. ”TYÖNANTAJAT OVAT EDELLÄ” Puuliittolainen Esa Sorila suhtautuu yhteistyöhankkeeseen yhtä innostuneesti. – Tämän olisi pitänyt tapahtua jo kymmenen, viisitoista vuotta sitten. Työnantajat ovat meitä edellä. Suuremmalla kokoonpanolla se vaikutusvalta vain yksinkertaisesti on isompi, Sorila sanoo. Hän uskoo, että hyödyt voivat näkyä jäsenen lompakossakin. Metalliliitto, Paperiliitto, Puuliitto ja Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM valmistelevat uuden suuren teollisuusliiton perusta mista. Hanke etenee parhaillaan työryhmissä. Uuden liiton ensimmäisen liitto kokouksen on tarkoitus kokoontua 28.–30.11.2017. AHJ1610_1-23.indd 4 2.8.2016 13:16:13
11.08.2016 10 – Sopeutumista muihin aloihin ja mielipiteisiin. ”JOUKKOVOIMAA YHTEISTYÖSTÄ” Paperiliittolainen Tomi Eerola suhtautuu yhteistyöhankkeeseen periaatteessa myönteisesti. – On siinä varmasti paljon hyvää. Isoissa pöydissä yhteistyö tarkoittaa joukkovoimaa. Kun jengiä on enemmän, ei varmasti myöskään tule isoja paineita korottaa jäsenmaksua. Eerola kuitenkin myöntää, että tunnelma on vähän haikea. – Olisin minä mielelläni pitänyt Paperiliiton Paperiliittona. Se on ollut olemassa vuodesta 1906, ja se on tietyllä tapaa oma, hän sanoo. Mitä muut sitten voivat oppia perinteikkäältä liitolta? – Se on se järjestäytymisaste, sen uskallan sanoa heti. Meillä Tervasaaressakin järjestäytymisaste on melkein sata. TUA ONNELA – Työpaikoilla on puhuttu siitä, että yhdistymisen ansiosta jäsenmaksut voivat pienentyä. Sitä kautta voidaan saada myös lisää jäseniä. Entä mitä muut liitot voivat oppia Puuliitolta? – Meillä on ehkä pienempiä sopimusaloja, ja se toimii. Myös yhteistyöhenki on Puuliitossa tosi hyvä, mutta kai se on muillakin, Sorila tuumaa. ”MEILLÄHÄN ON JO KOKEMUSTA” TEAMilainen Elma Heikkilä sanoo, että teollisuusliittojen yhteistyöhanke kuulostaa hyvältä, kunhan se vain saadaan toteutumaan. – Ainahan yhteistyö on voimaa. Mitä enemmän meitä on, sitä paremmin voimme ajaa jäsenten etuja, Heikkilä sanoo. Hän ennustaa, että käytännön ongelmia hankkeessa nähdään. Esimerkiksi eläkeläisjäsenten edut ovat eri liitoissa nyt erilaiset. Heikkilä uskoo kuitenkin, että kaikki lopulta lutviutuu. – TEAMillahan on siitä jo kokemusta, Heikkilä sanoo. Kokemuksen perusteella Heikkilän onkin helppo sanoa, mitä muut liitot voisivat TEAMilta oppia. LI N JA U S Isompi liitto, kuuluvampi ääni TU A O N N E LA ?Työväen Musiikkitapahtuma järjestettiin Valkeakoskella jo 45. kerran 28.–31. heinäkuuta. Y H T E I S K U N TA · L I I T TO · T YÖ E L Ä M Ä 5 TURJA LEHTONEN Metalliliiton liittosihteeri Metalli liiton puheenjohtaja Riku Aalto (keskellä) keskusteli osallistujien kanssa Työväen Musiikkitapahtumassa teollisuusliittojen teltalla lauantaina 30. heinäkuuta. Kesäkuussa hyväksytty kilpailukykysopimus (kiky) ei ole herättänyt yhdessäkään palkansaajapuolen ihmisessä positiivisia tunteita. Sopimus on kuitenkin nyt tehty ja sen mukaiset työehtosopimukset Metalliliiton sopimusaloilla astuvat voimaan syksyllä. Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden neuvottelema uusi työehtosopimus jättää paljon tilaa paikalliselle sopimiselle. Sopimus sisältää esimerkiksi kohdan, jolla osapuolet velvoitetaan käymään keskustelu mahdollisista palkantarkistuksista. Näissä asioissa työnantajaa kannattaa haastaa rohkeasti. Kaikissa tilanteissa on oleellista huolehtia, että paikalliset neuvottelut käydään kuten uusi työehtosopimus edellyttää. Vaikka tällä sopimuskierroksella asioita jäi poikkeuksellisen paljon työpaikoilla sovittaviksi, niin näiden asioiden kanssa ei pidä jäädä, kuten sanonta kuuluu, tuleen makaamaan. Paikallisten neuvottelijoiden pitää vain rohkeasti käydä neuvottelemaan. Mikäli minkä tahansa asian kanssa tulee ongelmia, niin silloin kannattaa olla avun saamiseksi yhteydessä liittoon, edunvalvonnan päivystykseen tai aluetoimistoon. Metallityöväen liitto ry ja Teknologiateollisuus ry perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on ratkoa työpaikoilla syntyviä, kikyn periaatteiden soveltamiseen liittyviä erimielisyyksiä. On ensiarvoisen tärkeää tuoda mahdolliset erimielisyydet liiton tietoon, jotta voimme viedä ongelmatapaukset työryhmän ratkottaviksi. Palkansaajia ja edunvalvontaa koetellaan juuri nyt rajulla kädellä. Uskon kuitenkin vahvasti siihen, että liiton luottamusmiesten hyvällä yhteistoiminnalla me selviämme tästäkin. Sillä edunvalvonta on joukkuelaji! Rohkeasti haastamaan työnantajaa AHJ1610_1-23.indd 5 2.8.2016 13:16:16
10 11.08.2016 Poliittinen osallistuminen eriytyy VAALIT Yhdenvertaisuus ei toteudu ihanteellisesti suomalaisessa demokratiassa. Poliittisen osallistumisen eriarvoistuminen alkaa jo lapsuudenkodissa ja jatkuu aikuisiällä. Etenkin matala koulutusja tulotaso johtaa usein äänestämättä jättämiseen. Samalla poliittinen osallistuminen on eriytynyt ja uudet, suoraan vaikuttamiseen tähtäävät osallistumismuodot, kuten kansalaisaloite ja sosiaalinen media, ovat nuorten sukupolvien suosiossa. Kolme neljäsosaa äänestäjistä katsoi kansalaisaloitteen parantaneen demokratian toimivuutta Suomessa. Kolmasosa oli allekirjoittanut yhden tai useamman kansalaisaloitteen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 www.vaalitutkimus.fi Ylimääräistä sunnuntaityöstä? ”Lisätään kollektiivista ja yksilöllistä sopimusvapautta poistamalla laista säädös sunnuntaityön kaksinkertaisesta palkasta siten, että sunnuntaityön korvaus voidaan sen jälkeen täysin vapaasti sopia joko työehtosopimuksessa tai työpaikalla.” Kokoomuksen eduskuntaryhmän Työja yrittäjyyspaketti 2.0, 14.7. ”Sunnuntailisien poistojen aiheuttamat ansionmenetykset pitäisi korvata arkipäivän palkassa. Sunnuntain tuplapalkalla on melko suuri ansiovaikutus esimerkiksi palvelualojen työntekijöille, jotka tekevät paljon sunnuntaityötä ympäri vuoden. Siinä mielessä sunnuntailisien lasku ei kuulosta hyvältä.” SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, 15.7. SEURAAVASSA AHJOSSA kerrotaan miten tehdasteollisuuden investoinnit tukevat Suomen talouden orastavaa nousua. 6 10 11.08.2016 ”Suomen hallituksessa on meneillään hurmio saattaa kaikki palvelut avoimelle kilpailulle ja yhtiöittää julkisia palveluja. Euroopassa puhaltavat hurmiolle vastatuulet, kun ihmiset haluavat vaikkapa postinsa ajallaan omaan postilaatikkoon.” Europarlamentaarikko Merja Kyllönen Kyllösen haastattelu kokonaisuudessaan sivulla 22. TI ES IT KÖ ? ? Metalliliiton liittosihteeri Turja Lehtonen on kotoisin A? Tampereelta B? Vantaalta C? Kuopiosta D? Turusta ? ? Uudessa Metalliliiton liittohallituksessa on 20 jäsentä, heistä naisia on A? 2 B? 3 C? 4 D? 5 ? ? Manner-Suomen pienin kunta on (761 asukasta 31.12.2015) A? Luhanka B? Lestijärvi C? Pelkosenniemi D? Savukoski ? ? Ahvenanmaan pienin kunta oli Sottunga, jossa oli asukkaita A? 99 B? 159 C? 199 D? 249 OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 46 Ansiopäivärahan saajat Työttömät lomautettujen osuus Kesäkuu 2015 Kesäkuu 2016 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 11 874 3 800 000 000 € Kesäkuussa työttömänä tai lomautettuna oli 11 874 eli 10,7 % työttömyyskassan jäsenistä. Helsingin ja Uudenmaan aluetoimisto on muuttanut Tikkurilaan. Toimisto avoinna ma–pe klo 8.20–12 ja 13– 16. Osoite Asematie 4–10, 01300 Vantaa. Käynti Vehkapolun puolelta. Tervetuloa! AHJ1610_1-23.indd 6 2.8.2016 13:16:17
11.08.2016 10 TA LO U S Päästökaupalla ei tästä urakasta selvitä. B IR G IT TA S U O R S A / U P 7 Valmistunut oppilasjäsen – muista päivittää jäsenyytesi NUORET Kun muut ovat kesäaikana lomailleet, Metalliliiton järjestäjä Iida Viljanen on jatkanut soittelua keväällä metallialoilta valmistuneille liiton oppilasjäsenille. Oppilasjäsenyys ei nimittäin automaattisesti muutu liiton varsinaiseksi jäsenyydeksi, vaikka työllistyisikin heti. – Monikaan ei tätä tiedä. Muutoksesta täytyy ilmoittaa liittoon erikseen, Viljanen muistuttaa. Yhteydenotto tutkintonsa suorittaneisiin aloitettiin heti toukokuussa valmistujaisten jälkeen. Viljanen kertoo heinäkuun loppuun mennessä saaneensa noin puolet tavoittelemistaan 1 500 oppilasjäsenestä kiinni. Yli 90 prosenttia heti työllistyneistä on jatkanut jäsenyyttään Metalliliitossa. – Tämä työ on tosi palkitsevaa ja vastaanotto on ollut hyvä. Kyllä nuoret pääsääntöisesti hokaavat, kuinka tärkeää liittoon kuuluminen on. Sellaista supervastustusta ei ole ollut ollenkaan. Suomen autokanta on yhä verrattain vanhaa. Henkilöautojen keski-ikä on 11,3 vuotta, kun se Euroopan unionissa on keskimäärin 9,7 vuotta. Autoveron lievennys on vauhdittanut tammi–kesäkuussa vaihtoa. Uusia autoja rekisteröitiin yli 65 000. Suomessa ei ole tarjottu kunnon veroporkkanoita auton vaihtoon. Poikkeuksena oli viime vuoden heinä–joulukuussa myönnetty 1 500 euron romutuspalkkio, jonka sai, jos vaihtoi kymmenen vuotta vanhemman autonsa uuteen ja vähäpäästöiseen. Valtio satsasi kampanjaan viisi miljoonaa euroa, jolla saatiin liikenteeseen 8 000 uutta autoa. Niistä yli puolet päästää alle 111 grammaa hiilidioksidia kilometrillä. Valtaosa autokannastamme pörryyttelee ilmakehään hiilidioksidia reippaasti enemmän. Liikenteen päästöt ovat 12–14 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa. Nyt jokainen gramma on syytä laskea. Euroopan komissio ehdottaa Suomelle liikenteen, lämmityksen, maatalouden ja rakentamisen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä 39 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Vertailuvuodeksi otetaan vuosi 2005. Päästökaupalla ei tästä urakasta selvitä. Liikenteen osuus näistä ns. päästökaupan ulkopuolisista päästöistä on 40 prosenttia. Jos vähennystavoitteet jaetaan samassa suhteessa, liikenteen päästöjen pitäisi pudota 7,2–8,4 hiilidioksiditonniin vuodessa. Se merkitsee joko autokannan uusimista tai liikenteen vähentämistä. Liikennemäärien osalta tavoite on pitkien etäisyyksien maassamme miltei mahdoton. Yksin kuorma-autot liikkuivat Tilastokeskuksen mukaan tammi-maaliskuussa 5,2 miljardia tonnikilometriä (tonnin kuorma kilometrillä). Määrät kasvavat, kun mukaan otetaan 2,69 miljoonaa henkilöautoa. Hallitus neuvottelee komission ehdotuksen kohtuullistamisesta. Komission pään kääntämistä helpompaa olisi vauhdittaa autokannan uusimista toisella, tiukemmin päästöehdoin laaditulla romutuskampanjalla. Todennäköisintä lienee, että auton käyttömaksut nousevat entisestään. Jokainen auton laskennallisesti päästämä hiilidioksidigramma on vastaisuudessa aiempaa arvokkaampi. Autoa uusimaan KA SV O T MILLOIN JA MITEN TULIT TALOON? Keväällä 2012 työharjoitteluun talousosastolle. Olen opiskellut tradenomiksi taloushallinto pääaineenani. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Hoidan liiton henkilökunnan palkat, liittohallituksen palkkiot sekä henkilökunnan ja jäsenten matkalaskut eli keltaiset matkalaskut. MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT? Kaikki automatisoituu palkanlaskennassa, joten työ vaatii yhä enemmän syventymistä ja laajemman kokonaisuuden hallintaa. MIKÄ ON PARASTA? Ihanat työkaverini! Olen ihmisläheinen tyyppi ja nautin siitä, että saan ratkoa työhaasteita yhdessä kollegoideni kanssa. MITEN VAPAA-AIKASI SUJUU? Lenkkeilen, matkustelen, tapaan ystäviäni ja vietän aikaa mieheni ja poikani kanssa. Kesälomaa vietämme Italiassa. PALKANLASKIJA ALINA HYTÖNEN Ketkä tekevät töitä liitossasi? Viljasen mukaan liittyneiden joukossa on joitakin sellaisiakin, joilta jäsenyyden päivittäminen on vain jäänyt tekemättä. – Suurimman osan päivityksistä olen pystynytkin heti puhelimitse hoitamaan. Viljasen soittorupeama jatkuu edelleen. Vielä pitäisi saada kiinni ne, jotka eivät ole puheluihin vastanneet. Osa vastavalmistuneista oppilasjäsenistä työllistyy muille kuin metalli aloille. – Heitä neuvon siinä, kuinka liittyä oman alansa liittoon. On myös sellaisia, jotka harkitsevat vielä jäsenyyttään, koska menevät esimerkiksi armeijaan ennen töiden aloittamista. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN JY R K I LU U K K O N E N Järjestäjä Iida Viljasen työpiste on liiton Pirkanmaan aluetoimistolla Tampereella. Hänen mukaansa vastavalmistuneet ovat olleet tyytyväisiä, kun liitosta on otettu heihin yhteyttä. Varsinaiseksi jäseneksi liittyminen onnistuu helpoimmin osoitteessa www.metalliliitto.fi/liittyminen. Jos sinulla on kysyttävää, soita jäsen palvelunumeroon: 020 77 41180 Kaikkien 31.8. mennessä varsinaiseksi jäseneksi liittyneiden oppilasjäsenten kesken arvotaan 5 kappaletta Samsung Galaxy -tabletteja! P U H E E N A I H E AHJ1610_1-23.indd 7 2.8.2016 13:16:20
10 11.08.2016 Viime viikkojen uutiset Euroopasta ovat olleet hurjia: Brexit-kansanäänestys, terrori-iskuja, Turkin vallankaappausyritys... Ovatko nämä erillisiä ilmiöitä vai onko niillä jotain yhteistä? Britannian kansanäänestys EU-jäsenyydestä kesäkuun lopulla seurasi kampanjaa, josta älylliset argumentit ja rehellisyys olivat kaukana. Euroopan unioni oli syyllinen kaikkeen, mikä oli pielessä. Brysselin lisäksi brittien kapinassa oli selvä kohde: maahanmuuttajat ja pakolaiset. Halpaa populismia, valheita ja vihapuhetta tuli oikeistopuolueiden poliitikoilta ja muinoin niin arvostetulta medialta. Syntipukkeja on aina löydetty todellisten ongelmien aiheuttajien peittelemiseksi. Britanniassa on tilastojen valossa talouskasvua ja alhainen työttömyys, mutta todellisuus on virallisia numeroita karumpaa. Kasvun hedelmät ovat menneet enimmäkseen varakkaille yksilöille ja suuryrityksille. Uusia työpaikkoja on luotu alhaisilla palkoilla ja työntekijöiden oikeuksia polkemalla. Siinä on yhteys Pariisin ja Brysselin esikaupunkeihin, joissa yhä useammat tuntevat, että yhteiskunta on epäreilu eikä välitä ihmisistä. Syrjäytyminen ja radikalisoituminen ovat tänään todellisia uhkia, jos ihmiset menettävät uskonsa siihen, että parempi elämä on mahdollinen. Siksi on niin tärkeää toteuttaa ay-liikkeen perustehtäviä, vähentää eriarvoisuutta ja tarjota paremman elämän mahdollisuuksia. Kun kaikki ansaitsevat elämiseen riittävää palkkaa, heillä on varaa kuluttaa, josta seuraa talouskasvua ja uusia työpaikkoja. Kun rikkaat ja yritykset maksavat reilun osuutensa veroista sen sijaan, että piilottelevat varojaan veroparatiiseissa, pystymme pitämään huolta heikommista. Entäpä Turkki? Presidentti Recep Tayyip Erdo?an piti epäonnistunutta vallankaappausyritystä jumalan lahjana. Sen varjolla tuhansia presidenttivallan vastustajia on pidätetty, demokratian puolesta taistelleita yliopisto-opettajia erotettu ja tiedotusvälineitä on suljettu. On vaikeampi kokoontua ja puolustaa työntekijöiden oikeuksia. Turkin ammattiliitot ovat päättäneet taistella kansanvallan puolesta demokraattisin keinoin, mutta helppoa se ei ole. EU on Turkin panttivanki, maksettuaan miljardeja siitä, että Turkki pitää miljoonat syyrialaispakolaiset maaperällään sen sijaan, että heitä virtaisi hallitsemattomasti Eurooppaan. Heikko EU on heikko ihmis oikeuksien puolestapuhuja. Turkin EU-jäsenyys on siirtynyt kauemmaksi. Samaan aikaan Euroopan unionin pitää uudistua. Muuten EU jää populistien synti pukiksi ja hajoaa vähitellen. Ihmisten pitää tuntea, että heistä välitetään. Humaanimpi ja yhdistynyt Eurooppa voi luoda paljon uusia työpaikkoja ja hyvinvointia kansalaisilleen. Radikalisoitumisen noidankehä on murrettava uudella politiikalla. Siinä on ay-liikkeen uusi taistelukenttä, myös suomalaisille ammatti liitoille. jraina@industriall-union.org, www.facebook.com/jyrki.raina, www.industriall-union.org KO LU M N I M I E L I P I D E 8 SOPIMISESTA Vaikka Metallin valtuusto hyväksyi kilpailukykysopimuksen, se ei todellakaan tarkoita sitä, että Metalli olisi hyväksynyt väitteen, että Suomessa työvoima on kilpailijamaitamme kalliimpaa, koska se ei ole. Meidän kilpailukykymme riippuu siitä, mitä me valmistamme, miten sen teemme ja kuinka markkinoimme tuotteemme maailmalle. Kaikki tuo vaatii töitä kaikilla tahoilla, ei pelkästään meidän työntekijöiden ja ay-liikkeen puolelta. Hallituksen laskelmat siitä, että Suomeen tulisi 30 000–50 000 uutta työpaikkaa kikyn ansiosta tarvitsisi hieman parempaa analysointia pääministerin taholta, ”maalaisjärki” ei siihen oikein tahdo riittää. Ay-liikkeessä (Metallissakin) riittää selän takaa huutelijoita, vastuunkantajia on harvassa, eikä heidän osansa ole helppo. Vastuu on kannettava, vaikka se olisi raskasta selittää ja perustella jäsenistölle. Olisiko Metalli voinut pettää kaikki ne liitot, jotka olivat jo sopimuksen allekirjoittaneet, tai ne liitot, jotka olivat kertoneet hyväksyvänsä sopimuksen jos Metalli hyväksyy sen. Entä miten olisi käynyt menossa olevalle liittofuusiohankkeelle? On aivan turhaa hurskastella millään ryhmäpäätöksillä tai sillä, ettei niitä ollut. Mitä enemmän eripuraa keskenämme on, sitä enemmän ”herrat” hykertelevät. Nyt pitää katsoa eteenpäin, eikä jäädä vääntämään veistä kenenkään haavoissa. Hallituksen hyökkäykset eivät lopu tähän, siitä tuli jo esimakua kokoomuksen puoluekokouksessa hyväksytyissä aloitteissa. SOShallitus ei ole muuttunut miksikään ministerivaihdoista huolimatta. Raha ratkaisee aina ja kaikissa tapauksissa. Jos emme nyt seiso yhtenä rintamana puolustamassa niitä oikeuksia jotka meillä vielä on, voimme jättää hyvästit kaikelle yleissitovalle sopimiselle. Emmekä voi myöskään jäädä poteroihin haikailemaan mennyttä, koska sitä ei enää ole. Uhopuheet yleislakosta saattavat joistain tuntua oikein raflaavilta, mutta tosipaikan tullen onkin ”eri ääni kellossa”. Lakon vaikutuksesta kurjistuisi entisestäänkin niiden elämä, joilla on jo nyt kestämätön tilanne. Tässä ajassa pitää käyttää muita vaikuttamisen keinoja. Se pitää meidän kaikkien ymmärtää. Työ muuttuu – sopimusten on myös muututtava. Parempi on, kun olemme itse mukana muuttamassa niitä sopimuksia. Kysymys on kuitenkin meidän kaikkien työn tulevaisuudesta, puoluekantaa katsomatta. TAINA KARRIKKA Metalli 77 pj. KIKYN MYÖTÄ JÄSENISTÖÄ KATOAA Metallin liittokokous pidettiin 22.–25.5. Tampereella. Kokouksen yksi tärkeistä linjauksista oli tavoite kokonaistyöajan lyhentämiseksi. Nyt Metallin hallitus 3.6. sekä valtuusto 10.6. hyväksyivät tämän katkeran kalkkisen kiky-sopimuksen, jolla heikennetään etuja. Menette Suomen hallituksen taakse asiassa, että he vaativat kikyä. Jos olisitte kaataneet tämän työläisille myrkyllisen kikysopimuksen, niin olisitte voineet silloin selkä suorana mennä hallituksen taakse, mutta ette nyt. Nyt te vastaatte itse jäsenistölle tulevasta sekä vastaatte jos käy kato jäsenistössä. Jos olisitte kaataneet kikyn, olisi Metallilla ollut mahdollisuus neuvotella tulevien liittokierrosten kautta hallituksen heikennykset pikkuhiljaa takaisin. Te, hyvät hallituksen ja valtuuston jäsenet, olette ajamassa meidän etuja, ei heikentämässä niitä. Tämä varmasti laittaa aika monen ihmisen miettimään kannattaako ylipäätänsä kuulua liittoon, jos linja on tällaista. KIMMO PUHAKKA HELINÄ HAUKILAHTI Ao. 135, Kokkola Onko Eurooppa tullut hulluksi? ”Radikalisoitumisen noidankehä on murrettava uudella politiikalla.” JYRKI RAINA IndustriALLin pääsihteeri AHJ1610_1-23.indd 8 2.8.2016 13:16:25
11.08.2016 10 T E K S T I E R IK A PA R V IK O SK I K U V A A N N IK A R A U H A LA A M M AT T I L A I N E N 9 UPS-ASENTAJA JUHANI NIKULAINEN, 39 TYÖPAIKKA Eaton Power Quality Oy, Espoo Oman onnensa seppä Mitä teette? Räätälöityä UPS-kokoonpanoa. UPS-laitteilla turvataan häiriötön sähkönsyöttö asiakkaalle, ja niitä käytetään esimerkiksi pankeissa, teollisuudessa ja datakeskuksissa. Laitteiden tehot vaihtelevat muutamasta kymmenestä kilowatista tuhanteen kahteensataan. Suurin osa menee vientiin. Mitä sinulla on työn alla? Laivaan sijoitettava laite. Runko tulee valmiiksi kasattuna, mutta ”kilkkeet” eli asiakasoptiot lisätään täällä tilaajan toiveiden mukaisesti. Käytännössä ruuvaan, niputan ja kytken. Työ alkaa ohjeen tutkimisella, mutta kun on muutaman laitteen kasannut, tekeminen tulee selkäytimestä. Teetkö muutakin? Päätyöni on jo muutaman vuoden ajan ollut tietokonehommaa. Toimin tuotekehitysprojektin apuna eli protoilen. Lisäksi teen työohjeita ja dokumentaatiota. Tuotannossa olen ruuhka-apuna. Milloin tulit taloon? Vuonna 2000 työharjoitteluun. Samaan saumaan osuivat firman ensimmäiset isot yt:t, ja harjoittelun päätyttyä olin pari vuotta työttömänä, kunnes entinen pomo soitti ja tarjosi vakipaikkaa tuotannossa. Mikä on koulutuksesi? Elektroniikka-alan tutkinto aikuispuolelta. Päätin, että puolitoista vuotta koulunpenkillä saa riittää neljän vuoden ammattikorkeaopintojen sijaan. Parasta työssäsi? Saa vaikuttaa asioihin ja näkee työnsä lopputuloksen. Kun tuote on proto vaiheessa, testaaja saa hyvin läpi ideansa. Lanseerauksen jälkeen se on huomattavasti vaikeampaa. Entä huonointa? Kun asiat pyörivät paikoillaan. Minulla ne harvemmin pyörivät. Arvostetaanko työtäsi? Toivottavasti. Ainakin vastuuta on tullut lisää. Oletko tyytyväinen palkkaasi? Aina se voisi olla parempi, mutta ei pidä valittaa, itsestä se on kiinni. Kukaan ei tässä firmassa estä kouluttautumasta insinööriksi. Siihen jopa kannustetaan. Mitä teet vapaa-ajallasi? Päivittäinen puolentoista tunnin vapaa-aikani alkaa iltakahdeksan jälkeen, kun neljän vuoden ja neljän kuukauden ikäiset tyttäret on saatu nukkumaan. Ei siinä kauheasti ehdi, mutta en todellakaan valita. Sekin on oma valinta. AHJ1610_1-23.indd 9 2.8.2016 13:16:29
10 10 11.08.2016 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I K U V A T PA U LA M YÖ H Ä N E N AURINKO UUSIUTUVA ENERGIA OSA 1/4 Aurinko nousee AHJ1610_1-23.indd 10 2.8.2016 13:16:34
11 10 11.08.2016 Aurinko nousee Aurinkoenergialla on tärkeä osa ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä ja suuret mahdollisuudet luoda uusiutuvan energian työpaikkoja. Savo-Solarilla Mikkelissä aurinko antaa jo työtä. AHJ1610_1-23.indd 11 2.8.2016 13:16:37
12 10 11.08.2016 S avo-Solarin varastohenkilö Paavo Märkjärvi ei epäröi vastaustaan, kun häneltä utelee, merkitseekö työpaikka nimenomaan uusiutuvan energian tehtaassa hänelle jotakin. – Kyllä merkitsee erittäin paljon! Se on yksi niistä syistä, minkä takia tykkään olla täällä. Märkjärvi kertoo pyöräilevänsä kuuden kilometrin työmatkansa. Muutenkin ”kohtuullisen ympäristövalveutunut” nuori mies yrittää tehdä kaikki arjen valinnat ruoasta alkaen niin, että hiilijalanjälki olisi mahdollisimman olematon. Koneistajan ammattitutkinnon suorittanut Märkjärvi on oikeastaan vasta Savo-Solarilla päässyt vakinaisiin metallialan töihin. Oma työ tehtaalla on aurinkokeräinten pakkaamista traileriin, varaston ylläpitoa ja tarvikkeiden tilaamista tuotantoon. Märkjärvi pitää työtään mielekkäänä ja kohtuullisen vaihtelevana. Työilmapiiri on hyvä, ja työhyvinvointikin on loikkinut pitkät harppaukset eteenpäin. – Henkilöstölle aloitettiin viikkopalaverit. Toimitusjohtajalta tulee viikkokirje, mikä on äärettömän hyvä asia. Se on ihan ykkösjuttu, sillä se vähentää käytäviltä huhupuhetta, Märkjärvi kuvaa tyytyväisenä. Märkjärven kaverina traileria pakkaamassa on kirvesmies Kari Kärkkäinen. 16 neliömetrin suuruisten ja 450 kilon painoisten keräinten asettelu traileriin vaatii ”aika monen liinan” vetämistä. Kärkkäinenkin kehuu työporukkaa ja tehtaan ilmapiiriä. Hän tunnustautuu luontoihmiseksi, joka on niin vapaa-ajalla kuin aiemmin kirvesmiehenä kierrellyt rantoja eri työkohteissa ja oppinut arvostamaan luontoa. Nimenomaan uusiutuvan energian työpaikka on kovin mieluinen. – Aurinkoenergia on pitkällä aikavälillä oikea ratkaisu. Tämähän auttaa sekä ihmistä että luontoa. Mitä enemmän hyödynnetään aurinkoa ja ylipäänsä uusiutuvaa, sitä parempi. Ville Thure, tuotantotyöntekijä ja vuorovastaava, sanoo viihtyvänsä muun muassa hienon työporukan takia Savo-Solarilla. Oma luontainen vuorokausirytmi on vain sellainen, että kaksivuorotyön aamutuuri ottaa koville. ”Uusiutuvalla on merkitystä” Aurinko säteilee puolessatoista tunnissa maan päälle energiamäärän, minkä ihmiskunta tarvitsee kokonaiseksi vuodeksi. Miten hyödynnämme sen? Lappeenrannan teknillisen yliopiston aurinkotalouden professori Christian Breyer näkee, että uusiutuvaan energiaan on yksinkertaisesti pakko siirtyä. – Jos ihmiskunta toivoo edelleenkin asuttavansa tätä planeettaa, meidän on siirryttävä sataprosenttisesti uusiutuvaan energiaan. Saksasta kotoisin oleva Breyer puhuu ”fiksuista maista” uusiutuvan energian teollisuuspolitiikassa. Eturivissä kulkee Kiina, jossa on 3,5 miljoonaa uusiutuvan energian työpaikkaa, nelinkertaisesti verrattuna mihinkään muuhun maahan. – Keskeisintä uusiutuvaan energiaan siirtymisessä on sijoittajien riskien vähentäminen ja poliittisten päätösten pitkäjänteisyys ja vakaus. Breyer toteaa, että Ruotsissa hallitustasolla on tehty päätös siirtymisestä uusiutuvaan energiaan. Siellä on tehty esimerkiksi massiivisia investointeja tuulienergiaan. Voimalaitosyhtiöt ovat puolestaan luoneet Ruotsiin nettomittausjärjestelmän yksityisille kuluttajille. Toisin kuin Suomessa, yksityisen aurinkosähköntuottajan kannattaa aina rakentaa mahdollisimman iso – siis edullinen – järjestelmä ja myydä sillä luotua sähköä takaisin voimayhtiölle. Kuluttaja saa aina ilmaiseksi sähköä takaisin sen verran, yksikkö yksiköltä, kuin hän on itse tuottanut. Suomessa asia on tehty vaikeaksi. Kun täällä sähkön hinnasta vielä kaksi kolmasosaa on siirtomaksua ja veroa, sähkön hintaan perustuva kauppa ei kannusta sähkön tuottamiseen. Breyer muistuttaa, että Saksan massiiviset hyppäykset eteenpäin aurinkoja tuulienergian tuotannossa merkitsevät isoja helpotuksia myös kuntataloudelle. – Ne kunnalliset energiayhtiöt, jotka ovat satsanneet uusiutuvaan energiaan, tuovat isot verotulot omistajakunnalle. Näillä verotuloilla kunnat pystyvät sijoittamaan julkisiin palveluihin, Breyer sanoo. Energiaa ja työpaikkoja auringosta Savo-Solar Oyj Mikkeli PERUSTETTU 2009 TUOTANTO Päätuote teollisen luokan aurinkolämpökeräimet. Valmistaa myös pieniä keräimiä ja herkissä elektronisissa laitteissa tarvittavia häiriösuojapinnoitteita. VIENTI Tuotannosta yli 90%. 17 maahan. HENKILÖSTÖ Yhteensä 58. Tuotannossa 39, joista kolmasosa vuokratyöntekijöitä. Paavo Märkjärvi Uusiutuva bioenergia Uusiutuva bioenergia Hiili Vesivoima Tuuli Ydinvoima Aurinko Öljy Maakaasu Tuontisähkö Vesivoima 381 TWh ENERGIAN ALKUTUOTANTO 299 TWh Suomi 2012 Suomi 2050* 27 % 27 % 35 % 10 % 18 % 14 % 8 % 4 % 5 % 7 % 48 % *siirrytty käyttämään vain uusiutuvaa energiaa LÄ H D E: La pp ee nr an na n te kn ill in en yl io pi st o AHJ1610_1-23.indd 12 2.8.2016 13:16:38
Mika Kiukas 11.08.2016 13 10 – Kiillotan absorbereita, jotka tulevat keräinten sisään. Kiukas toteaa, että hän kiillotti aiemmin metallia harrastuksenaan, nyt siitä on tullut ammatti. Täyssuojauksesta huolimatta nuoren miehen kasvoilla näkyy jälkiä vahasta. – Kun vaha ja kiillotuskone kuumenevat, aiheuttavat ne kaasuja ja pölyjä siellä kopissa. Pölyä tulee puvun läpi, Kiukas selvittää. ”Mukavan työporukan” ohella Kiukaksen viihtymisen taustalla on tyytyväisyys siihen, että tehdas valmistaa laitteita uusiutuvaan energiaan. – En osaa mennä illalla yhdeksän aikaan nukkumaan. Mutta aina on aamuvuoroviikkokin loppuun asti painettu eikä huonoa palautetta ole tullut, Thure naurahtaa. Kokoonpanotöissä uurastava Thure sanoo hänkin, että tehtaalla on eteenpäin menemisen meininki. Työsuojelutoimikunnan jäsenenä hän arvioi, että myös työsuojelussa on paljon jo petrattu. – Uusiutuvaa energiaa en ole sillä lailla ajatellut, mutta olen huomannut, että teen vähän erikoisempia tuotteita. Palautetta ja arvostusta siis ympäriltä saa, kun kertoo tekevänsä aurinkolämpökeräimiä. – Ulkomailla matkustaessa kyllä huomaa, että niitä on aivan joka paikassa. Varmasti ne ovat yleistymässä täälläkin, Thure uskoo. Tehdashallin tarkkaan tiivistetyssä kiillotuskopissa ahertaa metallin kiillottaja Mika Kiukas. – Eikä unohdeta maanviljelijöitä! He ovat aina olleet fiksuja ja kekseliäitä. Aurinkoenergian tuotanto on alkamassa Saksan maatiloilla, sillä niissä on paljon vapaata kattopinta-alaa. Jotkut maanviljelijät tuottavat jo nyt energiaa auringolla, tuulella ja biokaasulla. Pohjois-Saksassa tuotetaan sähköä lähinnä tuuliturbiineilla. Maanviljelijät muodostavat osuuskuntia ja myyvät energiaa viereiselle kylälle tai kaupungille. – Pohjois-Saksan tuulisilla alueilla ennen köyhistä kylistä on tullut rikkaita, sillä kaikki tällainen raha pyörii paikallistaloudessa, Breyer toteaa. Tuulivoimaan suhtaudutaan myös täysin eri lailla, kun tuuliturbiinin pystyttää oman kylän osuuskunta eikä tuulivoimapuistoa runno läpi jokin suuryhtiö. – Joka kerta, kun tuulimyllyn siipi pyörähtää, osuuskunnan jäsen ilahtuu: siinä pyörähtää euroja omalle tilille, Breyer naurahtaa. PERIKADON VOIMALAITOKSET Fossiilisista kannattaisi Suomessakin Breyerin mukaan luopua ei vain ilmastosyistä, vaan myös siksi, että ne vievät taloudelliseen perikatoon. Vaikka fossiiliset polttoaineet saavat edelleen massiivista tukea yhteiskunnan varoista, eivät ne enää pysty tuottamaan mitään sijoittajille. – Maailman suurin hiiliyhtiö, yhdysvaltalainen Peabody, on konkurssissa. [Ruotsin valtion energiayhtiö] Vattenfall on joutunut maksamaan yli kaksi miljardia euroa sen Saksan ruskohiilitoimintojen ostajayritykselle. Siis joutuu maksamaan ostajalle, jotta tämä suostuu ottamaan toiminnot haltuunsa. Tämä on todella surkeaa bisnestä, Breyer alleviivaa. Breyerin mukaan myös ydinvoimalat kuuluvat näihin taloudellisen perikadon tuotantomuotoihin, vaikka niitäkin tuetaan verovaroilla, erityisesti niiden muodostamaan riskiin nähden olemattoman vastuuvakuutuksen muodossa. Monien kansainvälisten tutkimusten mukaan uusiutuvan energian hankkeet pysyvät aikataulussaan ja budjeteissaan. Pahimmin myöhästyviä ja budjettinsa ylittäviä ovat ydinvoimalat ja patoaltaat.”Fiksuihin maihin” kuuluu Breyerin mukaan myös piskuinen Vietnam. – Vietnam on viisasti päättänyt kieltää fossiilisiin polttoaineiseen perustuvien voimalaitosten rakentamisen. Breyer toteaa, että iso fossiilinen voimalaitos merkitsee suurten kansallisten rahavarojen sitomista seuraaviksi 30–40 vuodeksi kannattamattomaan ja ilmastonmuutoksen kannalta tuhoisaan energiamuotoon. Breyer muistuttaa siitäkin, että isot sijoittajat ovat jo ymmärtäneet, että fossiilisista on pakko luopua niin eettisistä kuin taloudellisista syistä. Peabodyn konkurssi ja Vattenfallin hiili-investointien miljarditappiot ovat vain osa tätä suurta trendiä. Energiaa ja työpaikkoja auringosta Tuotantotyöntekijä ja vuorovastaava Ville Thure kertoo nähneensä maailmalla matkatessaan, että muualla on jo paljonkin käytössä aurinkoa hyödyntävää tekniikkaa. ”Uusiutuvat energianlähteet saavat aikaan paljon muutakin kuin vähentävät ilmastonmuutoksen aiheuttavia kaasuja (…) Uusiutuvan energian kaksinkertaistaminen luo uusia työpaikkoja, parantaa ihmisten terveydentilaa ja vahvistaa talouskasvua.” LÄHDE: REmap: Roadmap for A Renewable Energy Future, 2016 Edition. Haettu 16.6.2016 sivustolta: www.irena.org AHJ1610_1-23.indd 13 2.8.2016 13:16:42
10 11.08.2016 14 Yhä useamman työntekijän pitäisi liittyä Metalliliittoon, sitä Tolvanen suosittelee. Hän on itse ollut aikoinaan vetämässä palkkarakenteen uudistustyötä toisessa firmassa eikä aio itse asettua ehdolle luottamusmieheksi. Mutta jonkun innokkaan ja ”asioista selvää ottavan” kaverin pitäisi tuohon tärkeään pestiin ryhtyä. – Metalliliiton edut verrattuna YTK:hon on tuotava selvästi esiin. Ihan kuten työnantaja kuuluu työnantajaliittoon, pitää meidän työntekijöiden kuulua työntekijäliittoon. Silloin säilyy balanssi ja pystytään katsomaan, että kaikki menee työehtosopimuksen mukaan. – OECD-maiden suursijoittajat kaihtavat nyt fossiilisiin polttoaineisiin sijoittamista. Esimerkiksi [valtava yhdysvaltalaispankki] JPMorgan pitää nyt fossiilisiin polttoaineisiin sijoittamista samanlaisena virheenä kuin lapsityövoimaa käyttäviin yhtiöihin sijoittamista, ja henkilökunnalle se on syy potkuihin. SUOMEN TIE? – Kun olen kuunnellut energiayhtiöiden johtajia ja poliitikkoja, olen oppinut luottamaan vain heidän tekoihinsa, en heidän sanoihinsa. Suomessakin on ymmärrettävä, että yritysten on huolehdittava siitä, että niiden toimet ovat osa ilmaston muutoksen ratkaisua, eivät sen aiheuttajaa. Christian Breyer lataa vastuuta nyt Suomen poliittisille päättäjille muistuttaen Maailmanpankin entisen pääekonomistin sanoista. – Nicholas Stern on sanonut, että ilmastonmuutos on markkinatalouden suurin epäonnistuminen ihmiskunnan historiassa. Yrityksiä pitää siis kepeillä ja porkkanoilla ohjata ja neuvoa yhteiskunnan kokonaisedun kannalta oikeaan suuntaan. Jo aiemmin mainitut poliittiset päätökset ilmastonmuutoksen torjunnan konkreettisista tavoitteista ja vakaa ympäristö sijoittajille ovat osa oikeaan suuntaan lykkimistä. Ja mitkä ovat Breyerin mielestä ne konkreettiset energiamuodot, jotka helpoimmin ja nopeimmin uusiuttavat Suomen? – Tuulivoimaa talvella, aurinkoenergiaa kesällä ja bioenergiaa tasoittamaan vaihtelut. Bioenergiaa tulisi käyttää ennen kaikkea talvella tuottamaan samaan aikaan sekä lämpöä että sähköä. Suomessa on aivan erinomaiset olo suhteet tuulivoimalle, mutta nyt Suomi ei yllä edes aiempaan, vaatimattomaan 2 000 megawatin tavoitteeseensa. Meidän laskelmiemme mukaan Suomeen tarvitaan 15-kertainen määrä tuuli turbiineja. Aurinkosähkö on Breyerin mielestä kustannustehokkaampi tapa tuottaa energiaa kuin aurinkolämpökeräimet, sillä keräimissä tarvitaan putkitukset. Aurinkoa Suomessa kyllä riittää, sillä Etelä-Suomessa paisteet ovat aivan yhtä kirkkaat kuin Pohjois-Saksassa. Suomessa vielä suurin osa kansasta asuu nimenomaan Etelä-Suomessa, mikä nostaa aurinkovoiman potentiaalia päätä kohden laskettaessa. – Minä olen huolestunut siitä, kuinka vahvasti Suomi luulee selviytyvänsä EU:n vaatimuksista ja ilmastontorjunnasta vain bioenergiaan satsaamalla, Breyer toteaa. Aurinkoprofessori varoittaa myös siitä, että Suomen ei kannata uskoa viennin nousevan pelkästään bioenergialaitteita kehittämällä. – Kyllä, Suomessa bioenergia tulee olemaan aina erittäin tärkeä osa energian tuotantoa. Mutta maailmalla se ei ole. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen suosiminen, sähköautot, uusiutuvasta energiasta synteettisesti tuotetut liikenteen polttoaineet, lämmön kausivarastointi, energiatehokkaat – Itselläni kun on se ajatus, että kaikki mikä ei tuota päästöjä tai aiheuta luonnolle hallaa, on käytettävä hyödyksi. Oma autonikin vaihtui juuri biopolttoaineilla käyväksi. Tehtaan kaikkein kokeneimpaan kaartiin kuuluu liekkijuottaja Unto Tolvanen. Hän tekee muiden liekkijuottajien tavoin vaativaa, Inspectan valvonnan alaista työtä. Kokemusta on painekattiloiden hitsaamisesta vuodesta 1977 alkaen. – Ammatillisesti tämä ei ollut iso hyppäys, mutta alumiini on materiaalina haastavampi. – Kyllä työntekijöitä kuunnellaan, Tolvanen toteaa. Tolvanen on saanut olla mukana kahden hitsausaseman jatkokehittelyssä. Näin on esimerkiksi siirrytty manuaalisista pidikeleuoista paineilmalla toimiviin. Liekkijuottaja on myös ryhmänvetäjä kehuen, että ”työilmapiiri on ryhmässä kohillaan”. Hän toteaa, että ei itse puolestaan panttaa tietojaan ja taitojaan. – Osaamista on jaettava. Helpottaahan se omaakin työtä, kun työkaverit ovat osaavia. Kommunikointi pelaa työnantajan puolelta, mutta vielä riittää tehtaalla kehitettävää. Vaihtuvuutta on, ja aina uusien työntekijöiden perehdytys vie aikaa oleelliselta ja luo lisää kiirettä. Tolvanen uskoo, että vuokratyön sijasta vakinaisen työn tarjoaminen voisi vähentää vaihtuvuutta. Siisteydessä ja järjestyksessä on Tolvasen mielestä vieläkin parannettavaa, vaikka eteenpäin on menty. Aurinkolämpökeräimet tuovat työtä, tämä vuosi on jo myyty loppuun. Täällä riittää töitä pitkäksi aikaa, uskoo liekkijuottaja ja ryhmänvetäjä Unto Tolvanen. Liekkijuottaja Atte Häkkinen (vas.) ja koneenkäyttäjä Janne Hartikainen vastaanottavat valmista tavaraa tehtaan pinnoituskoneesta. Etelä-Suomessa saadaan yhtä paljon säteilyä kuin Pohjois-Saksassa. Auringonenergian vuosittainen saantimahdollisuus vaakatasossa Helsingissä ja Hampurissa on molemmissa 938 kWh/h 2 A. LÄHTEET: Aurinkoenergia Suomessa. Markku Tahkokorpi (toim.) Into. Riika 2016. Aurinkoenergia Suomessa. Motiva 2015. AHJ1610_1-23.indd 14 2.8.2016 13:16:46
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun aloitti vuonna 2014 50:n eri tahon yhteistyöhanke, FinSolarin. Se edistää aurinkoenergian kotimarkkinoita, kasvua ja vientiä. FinSolarin verkostossa toimivia aurinkoyrityksiä: Caverion, Valoe, FCG, Helsingin Energia, IKANO Retail Centres Finland Oy, Kaukomarkkinat, Mäntsälän Sähkö, SaloSolar Oy, Savo-Solar Oy, S-ryhmä, Sundial Finland, Ruukki Contruction Oy, Ahjo Energia, Aura Energia, Aurinkoa Oy, Aurinkoinsinöörit Oy, BaseN Corporation, Cleantech Invest, CO2.FI Oy, Currentfin Oy, ECCA Noredic, Finnfund, Finnwind Oy, Green Energy Finland, Greenes Oy, Greenstream Network Oy, Grexel Oy, Joukon Voima Oy, Naps Solar Systems Oy, NEFCO, Newergy Oy, Nocart Oy, Provendia, SEAM Group, Solar-Arena.com, Solarvoima Oy, Soleco Oy, Soleras Oy, Solved – The Cleantech Company, Sun Energia Oy, Suntrica Oy, Telog Oy, Utuapu Oy LÄHDE: Tilannekatsaus aurinkoenergiamarkkinoihin. Finsolar-seminaari 18.2.2016. Raimo Lovio & Lotta Liuksiala. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 11.08.2016 15 10 rakennukset ja uusiutuvalla energialla toimivat maalämpöpumput… Nämä ja monet muut jo täysin toimivat tai suunnitteilla olevat ratkaisut siirtymisessä uusiutuvan energiaan ovat Suomessakin kaikki tarjolla, kunhan poliittinen ohjaus toimii. Työllistämismahdollisuuksia on paljon. Vaikka tällä hetkellä Suomeen tuodaan aurinkosähköpaneelit käytännössä kokonaan ulkomailta, työllistävät suunnittelu ja asennus paikallisesti. Tuulivoimaloiden rakenteissa on puolestaan valtava määrä erilaisia metalleja mukaan lukien alumiini ja teräs. Metallit on toki kierrätettävä. Komponenttien valmistaminen, tuulivoimaloiden suunnittelu ja rakentaminen merkitsevät työpaikkoja Suomeen. Maallamme on oikeilla päätöksillä suuret mahdollisuudet työllistää ihmisiä myös aurinko voimassa, Breyer muistuttaa ja mainitsee kuuluisan yritysesimerkin. – Helsinki on ABB-konsernissa maailman napa, kun puhutaan teollisen mittakaavan inverttereistä. Aurinkosähkö saattaa olla maailman nopeimmin kasvava energiamarkkina, ja invertterit ovat aurinkosähkölaitteistojen välttämättömiä osia. ABB on pystynyt kaappaamaan muun muassa puolet Intian markkinoista. On vielä muistettava, että Intia ja Kiina ovat kummatkin päättäneet investoida nimenomaan tuuleen ja aurinkoon. Tuuli ja aurinko ovat halvinta energiaa niiden kotimaan teollisuudelle. ”Suomen pitäisi leikata päästöjä 60 %:lla vuoteen 2030 mennessä ja ainakin 130 %:lla vuoteen 2050 mennessä, jotta se toteuttaisi oman osuutensa Pariisin sopimuksesta.” LÄHDE: Helsingin Sanomien uutinen Climate Analyticsin tutkimuksesta Suomen itsenäisyyden juhlarahastolle Sitralle. 10.6.2016 AHJ1610_1-23.indd 15 2.8.2016 13:16:49
10 11.08.2016 16 SEURAAVAKSI SARJASSA: TUULIVOIMA Tuuli voisi puhaltaa tuhansittain uusia työpaikkoja Suomeen. Niin sanovat selvitykset. – Sen sijaan, että Suomi mahdollisesti yrittäisi paimentaa Tanskaa ruotuun EU:ssa, pitäisi Suomen miettiä, miten me voisimme hoitaa täällä asiat vaikka fiksummin kuin Tanskassa. Bioenergia voi olla vain täydentävä energiamuoto. – Jos koko maailman kasvien lisäkasvu käytettäisiin energian tuotantoon, saisimme siitä kuitenkin vain 25 prosenttia energian kulutuksesta. Tanskassa kaukolämpö nojaa myös valtaisiin vesivarastoihin, jotka parhaimmillaan riittävät takaamaan lämmityksen puoleksi vuodeksi, Varjotie kertoo. Savo-Solarin aurinkokeräimet kehräävät nyt lämpöä 15 000 neliömetrin alalla Løgumklosterin kunnan energiayhtiölle. Yhtiöllä on suunnitteilla keräinalan lisääminen 50 000 neliöön tulevaisuudessa. Järjestelmässä on nyt jo mukana yhteensä 7 000 kuutiometriä vesivarastoa. – Viime viikonloppuna meidän keräinkenttämme Jellingissä rikkoi Tanskan ennätyksen. Asiakkaamme mittauksen mukaan kenttä tuotti 5 000 wattituntia neliöltä [Wh/m 2 ] vuorokaudessa, Varjotie kehaisee. Ilmanlaadun parantaminen paikallisesti on myös yksi aurinkoenergian hyvä ”sivutuote”. Aurinkoenergia ei tuota raskasmetalleja tai muita hiukkaspäästöjä, jotka tunnetusta rapauttavat kaupungissa asuvien terveyttä ja vähentävät viihtyvyyttä. KASVUA JA TYÖTÄ TIEDOSSA Palataan takaisin Mikkelin metsikköiselle teollisuusalueelle, ”pussin pohjalle”, kuten Varjotie asian ilmaisee. Vain ja ainoastaan patentoitujen keksintöjen avulla Suomesta voi ponnistaa maailman hurjaa vauhtia kasvaville aurinkomarkkinoille. Varjotie laskeskelee bisnesmiehenä, että maailman pelastaminen kannattaa myös taloudellisesti. – Vuonna 2014 liikevaihtomme oli miljoona ja viime vuonna 2 miljoonaa. Kun laskee meidän tiedotteiden luvut yhteen, niin tänä vuonna mennään reippaasti yli neljän miljoonan. Ainakin kaksi vuotta kasvetaan vielä täällä Suomessa, tässä tehtaassa, ja samalla työllistetään. a – Eivät ihmiset tätä kauaa katsele. Tehdään pieniä yksityisiä, paikallisia ratkaisuja, ja lämpökin karkaa käsistä. Varjotie vannoisi kaukolämmössä suurten laitosten nimiin, jotka käyvät uusiutuvilla kuten aurinkolämmöllä. Niin etsittäisiin asiakkaan etua ja pitkällä tähtäimellä niin taloudellisesti kuin ilmastollisesti parasta ratkaisua koko yhteiskunnalla. – Jälkijunassa ollaan jo. Maailma menee oikealta ja vasemmalta ohi. Me olemme tehneet jo neljä vuotta töitä sen eteen, että Suomen poliittisten päättäjien asenne muuttuisi. Esimerkiksi hallituksen kärkihankkeet ovat liian suuria. Ei viiden miljoonan euron alarajalla tuki mene pienille tai keskisuurille yrityksille vaan biojalostamoille tai kiinalaisille sijoittajille, jotka rakentavat tänne suuren laitoksen. Tekes tukee pieniäkin yrityksiä hyvin, mutta fokus on edelleen teknologian kehittämisessä. Jos pieni yritys tekee tukirahalla innovaation, mutta jos demonstraatiolaitosta ei osteta Suomeen, ulkolaiset yritykset ostavat helposti koko keksinnön ja yhtiön. SÄÄDÖKSET EIVÄT ESTÄ Tanska on nyt maailman ykkösmaa aurinkokeräinten hyödyntämisessä kaukolämpöön. Tanskalle Euroopan kilpailulainsäädäntö ei ole ongelma uusiutuvan energian suosimisessa. – Tanskan lakien mukaan kilpailutus tehdään näissä hankkeissa heidän omien säädöstensä mukaan, ja se tarvitsee tehdä EUsäädösten mukaan vasta 5 miljoonan euron hankkeessa. En ymmärrä, miksi Suomessa EUraja on 30 000 euroa. Ja julkisuuteen riittää se, että tarjouskilpailu julkaistaan tanskan kielellä paikallisessa lehdessä. Jos kunnalliset energiayhtiöt eivät lähde mukaan uusiutuvaan energiaan, ne menettävät pelin. Julkisissa hankinnoissa on suosittava kotimaista, työllistävää teollisuutta, sanoo Savo-Solarin toimitusjohtaja Jari Varjotie. Suomen uusiutuvan energian politiikassa on paljon petrattavaa. Päätöksiä tarvitaan, vielä ehtii Toimitusjohtaja Jari Varjotie vannoutuu sekä bisnesmieheksi että maailman pelastajaksi. – Uusiutuvassa energiassa ei puhuta enää kokonaistaloudellisuudesta. Puhumme kokonaistulevaisuudesta. Sitä tietä Suomessakaan ei saa enää kulkea, että rakennetaan laitoksia, jotka käyttävät fossiilisia polttoaineita. Varjotie toteaa, että aurinkolämpökeräimet pystyvät ottamaan auringonsäteilyn energiasta talteen yli puolet eli hyötysuhde peittoaa aurinkosähköpaneelit. Hän ei tosin halua laittaa auringosta saatua lämpöä ja sähköä vastakkain. Ne täydentävät toisiaan, ja aurinkolämpö sopii minkä tahansa muun energiamuodon yhteyteen. Varjotie jatkaa, että aurinkolämpöä voidaan käyttää monilla tavoilla: talojen lämmitykseen, kaukolämmön ja -jäähdytyksen tuottamiseen ja teollisiin prosesseihin. Maailmassa on Varjotien sanoin ”aika monta” teollista prosessia, jotka tarvitsevat alle 100-asteista vettä pienistä pesuloista jättiläismäisiin kaivoksiin. Chilessä esimerkiksi maailman suurin kuparintuottaja, Cadelco, osti tanskalaiselta firmalta aurinkolämpöjärjestelmän. Suurten vesivarasto”pattereidensa” ansiosta järjestelmä takaa ympäri vuorokauden ja vuoden 85 prosenttia kuparikaivoksen jalostusprosessin tarvitsemasta valtaisasta määrästä lämmintä vettä. Varjotie kertoo, että Savo-Solarin aurinkolämpökeräimissä on patentoitua, innovatiivista tekniikkaa. Keräin pohjautuu erikoisalumiinista tehtyihin absorbereihin, paksuudeltaan nanometriluokkaa olevaan pinnoitteeseen ja lämmönhukkaa tehokkaasti estävään rakenteeseen. Absorberitekniikka voitti esimerkiksi vuonna 2011 Saksassa Intersolar Award -kilpailun pääpalkinnon. SÄHKÖN HALPUUS ONGELMA – Jos kunnalliset energiayhtiöt eivät lähde mukaan uusiutuvaan energiaan, ne menettävät pelin, tulee muita toimijoita, Varjotie ennustaa. Suomessa sähkö on halpaa. Kunnalliset laitokset yrittävät tahkota rahaa omistajalleen pitämällä lämmön hintaa korkealla, koska sähköstä ei voittoja kerry. ”Energia-alan vakuuttamiseen pitäisi olla kotimaassa referenssilaitoksia. Nyt olemme joutuneet viemään energiayhtiöiden edustajia Tanskaan katsomaan laitostamme”, toimitusjohtaja Jari Varjotie paheksuu. TUULI AHJ1610_1-23.indd 16 2.8.2016 13:16:51
10 T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O S P E N TT I O TS A M O T YÖY M PÄ R I S TÖ 17 11.08.2016 ALKOHOLISMI Vaikka päihdeongelmat aiheuttavat työkyvyttömyyttä, niitä ei käytännössä luokitella enää sairaudeksi. Yhä useampi suomalainen ajattelee nykyisin, että juominen on ihmisestä itsestään kiinni. Alkoholikäyttäytymisen historiaa tutkineen Antti Maunun mukaan ennaltaehkäisy on parasta hoitoa päihdeongelmiin. – Ryyppäämistä pidetään enemmänkin sopimattomana ja kelvottomana käytöksenä kuin sairautena. Vanha mielikuva tekee siitä moraalista taistelua. On vaikea nöyrtyä ja tunnustaa, että on avuton ja heikko, sanoo Maunu, joka on tyytyväinen monilla työpaikoilla käyttöön otetuista päihdeohjelmista. Maunu ottaa vertailukohteeksi työuupumuksen ja masennuksen. – Ne ovat uusia ongelmia, joilla ei ole satojen vuosien moraalihistoriaa. Siksi niihin on helppo suhtautua sairausnäkökulmasta ja niistä voi puhua avoimesti. Työuupumus on melkein muotijuttu. Alkoholi ja työelämä ovat Maunun mukaan viime vuosikymmeninä eriytyneet yhä kauemmaksi toisistaan. – Ennen vanhaan alkoholin käyttöä työaikana ei välttämättä edes pidetty työpaikan tai työkulttuurin ongelmana vaan enemmänkin asiaan kuuluvana. 1970-luvulla tehdyt tutkimukset osoittavat, että alkoholin käyttö on ollut etenkin teollisuusja rakennustyöpaikoilla aikamoista nykyiseen verrattuna. Päihderiippuvuuksia pitää ehkäistä ennalta Työtapaturmat sattuvat pienelle porukalle TURVALLISUUS Työpaikkatapaturmat keskittyvät pienelle joukolle riskialttiilla aloilla työskenteleviä palkansaajia, kertoo Tapaturmavakuutuskeskuksen tuore tutkimus. Suomessa on noin 20 000 palkansaajan joukko, jolle on sattunut vähintään viisi työpaikka tapaturmaa vuosien 2005–2014 aikana. Tutkijoiden mukaan tämä kertoo heidän tekemästään työstä ja työolosuhteista – ja siitä, ettei työtä ja työympäristöä ole onnistuttu kehittämään turvalliseksi edes jo sattuneen työtapaturman jälkeenkään. Vähintään viiteen työpaikkatapaturmaan tarkastelujaksolla joutuneet palkansaajat työskentelivät yleisimmin metallialan ja rakentamisen ammateissa sekä kuorma-autonkuljettajana. Naiset ja varttuneet käyttävät eniten työterveyspalveluja TERVEYS Työterveyshuollon osuus koko maan terveysmenoista on vain 4,2 prosenttia, vaikka sen palvelujen piirissä on noin 1,9 miljoonaa ihmistä. Työterveyshuollon kustannukset ovat kuitenkin kasvaneet nopeammin kuin sairausvakuutuksesta korvattujen lääkkeiden kustannukset, joita julkinen valta on pystynyt eri keinoin säätelemään. Timo Hujasen ja Hennamari Mikkolan tutkimuksen mukaan ikäryhmittäiset erot palvelujen käytön kustannuksissa ovat huomattavat. 60-vuotiaiden kustannukset olivat tutkimuksessa noin kaksinkertaiset 30-vuotiaisiin verrattuna. Myös naisten ja miesten välillä on eroja. Naiset käyttävät enemmän työterveyspalveluja ja heistä koituu myös enemmän kuluja. Työturvallisuuskortti uudistuu TYÖTURVALLISUUS Korttiuudistus poistaa päällekkäisyyksiä Työturvallisuuskortin ja muiden turvallisuuskorttien sisältöjen kanssa. Kortti koulutuksesta poistettiin päällekkäisyydet esimerkiksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hallinnoiman Tulityökortin ja Liikenneviraston hallinnoiman Tieturvakortin kanssa. Työturvallisuuskortti-koulutus antaa perustiedot työympäristön vaaroista ja työsuojelusta yhteisellä työpaikalla. Uudistuksen ansiosta koulutuksessa opitaan entistä paremmin havainnoimaan ja tunnistamaan vaaroja ja kuormitustekijöitä työpaikalla. – Uudistuneessa koulutuksessa on selkeät oppimistavoitteet. Tavoitteena on koulutus oppimisen vuoksi, ei kortin saamisen vuoksi, kertoo Työterveyslaitoksen vastaava asiantuntija Mira Seppänen. Syitä muutokseen löytyy Maunun mukaan niin työnantajista, työntekijöistä kuin työtahdistakin. – Työnantajien näkökulmasta alkoholi on alkanut näyttää ongelmien lähteeltä. Työntekijöille työelämän vaatimukset ovat tulleet niin koviksi, että rillutteluun ei enää ole varaa. Alkoholinkäyttö on Maunun mukaan keskittynyt yhä enemmän viikonloppuihin ja vapaa-aikaan. AHJ1610_1-23.indd 17 2.8.2016 13:16:53
10 11.08.2016 T E K S T I A SK O -M A T T I K O SK E LA IN E N K U V A JY R K I LU U K K O N E N 18 Liinalaakson mielestä parasta luottamusmiehen toimessa on ollut onnistumisen tunne ja kokemus siitä, että asioihin voi vaikuttaa. – Kun pitkän selvittelyn ja tiukan neuvottelun jälkeen saadaan ratkaisu, jota me työntekijät olemme toivoneet, kuten vaikka se, kun saimme lomautukset loppumaan tai työnantajan hyväksymään meidän tulkintamme työehtosopimuksesta. Se tunne on tosi hieno. HISTORIASTA TULEVAISUUS Tämän jutun ilmestyessä Emmi Liinalaakso ei ole enää Polarmaticin pääluottamusmies. Jatkajakin on jo valittu, varatyösuojeluvaltuutettuna ja työpaikka-aktiivina toiminut Mika Kyrönen. Liinalaakson luopumiseen kesken kauden ei liity työpaikkatason dramatiikkaa. Hän on aloittamassa hitsaajan töiden ohessa historian opinnot avoimessa yliopistossa, ja haluaa keskittyä siihen. Liinalaakso pyrki kesällä Tampereen yliopistoon lukemaan historiaa, mutta jäi pääsykokeissa harmillisesti muutaman pisteen päähän. Hän haaveilee historiantutkimuksesta vielä joskus leipätyötä, esimerkiksi tutkijana tai museotyöntekijänä. – Tämä on minulle iso juttu, koska en ole käynyt lukiota. Mutta olen aina ollut kiinnostunut historiasta. Ja tulevaisuudesta. ”Itse olisin valmis liputtamaan kohtuuden puolesta, mutta käytännössä taitaa olla aika haihattelua saada miljoonat ihmiset elämään vaatimattomammin. Joten olen yhä enemmän innostunut uusista, ”vihreistä”, kestävistä energiaratkaisuista. Nimittäin energiahan se on johon koko monimutkainen talousjärjestelmä, tuotanto, kuluttaminen ja elämä perustuu. Ympäri maailmaa on tapahtumassa energiavallankumous, tai ainakin muutos. Toivoisin sen olevan suurempaa ja äänekkäämpää, mutta joka tapauksessa on tosiasia, että ne tahot jotka NYT tajuavat tulevaisuudesta yhtään mitään, sijoittavat ja panostavat uuteen aikaan.” Emmi Liinalaakson blogi 2.7., emmiliinis.wordpress.com Lue lisää aurinkoenergian työllistämismahdollisuuksista tämän lehden sivulta 10. TO I M I JA ”On hienoa saada neuvoteltua ratkaisu.” EMMI LIINALAAKSO TYÖPAIKKA Polarmatic Oy, Tampere TYÖNTEKIJÖITÄ noin 40, joista tuotannossa 12 LUOTTAMUSMIESURA Pääluottamusmies 2015–2016 Historian voimaa ja tulevaisuuden energiaa Emmi Liinalaakso ryhtyi pääluottamusmieheksi, jotta työntekijöiden ääni pääsisi kuuluviin yt-neuvotteluissa. Päivisin hän hitsaa putkistoja, mutta iltaisin kirjoittaa blogia vaikka aurinkoenergiasta ja haaveilee urasta historiantutkijana. – Ensin tuli yleensä se hämmennys, että miksi tuo nuori heitukka tulee tänne tekemään putkitöitä. Ja sitten se toinen hämmennys, kun mä osasin oikeasti tehdä ne, Liinalaakso muistelee. Liinalaakso muutti Tampereelle, mutta kaivattu taideura ei oikein ottanut tuulta alleen. Kaverin kautta hän päätyi metallialan artesaanikouluun. – Siellä oli hitsaamista, ja se kolahti. Kun opin hallitsemaan metallisulaa omin käsin, siinä oli jotain huikeaa, hän kertoo. Liinalaakso hakeutui Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK:iin ja opiskeli siellä hitsaajaksi. Elettiin vuotta 2005, ja siihen aikaan Pirkanmaalla oli metallialalla jopa työvoimapulaa. Seuraavat vuodet kuluivat hitsaajana pirkanmaalaisilla metallipajoilla. Neljä vuotta sitten Liinalaakso päätyi töihin Tampereen Hervannassa sijaitsevalle Polarmatic Oy:lle. Polarmatic valmistaa betoniyrityksille merikonttiin asennettavia energiakeskuksia. Liinalaakson työhön kuuluu putkistohitsausta ja -asennusta sekä muuta sekalaista työtä. – Tykkään työstäni, kun se on niin monipuolista. Saa liikkua ja vaihdella tehtäviä. Työporukan yhteishenki on myös tosi vaikuttava. PARASTA ON ONNISTUMISEN KOKEMUS Liinalaakson pesti Polarmaticin pääluottamusmiehenä lähti yrityksen yt-neuvotteluista. Pari vuotta sitten yrityksessä ei ollut pääluottamusmiestä, ja jonkun piti ajaa työntekijöiden asioita. Liinalaakso oli jo aikaisemminkin pitänyt yhteyttä ammattiosastoon ja liiton aluetoimistoon. – Liitosta sanottiin, että olisi hyvä olla luottamusmies. Itsekin näin, että ei tästä muuten tule mitään. Sitten pidettiin vaalit, joissa minut ainoana ehdokkaana valittiin, Liinalaakso kertoo. Pääluottamusmiehen pesti on ollut Liinalaakson mukaan kova mutta palkitseva koulu. Kiperiä kysymyksiä ovat olleet esimerkiksi komennussopimukset. Koska työpaikalla ei ollut neuvottelukulttuuria ja työntekijöiden järjestäytynyttä toimintaa, kaikki on ollut uutta työnantajallekin. – Olen tajunnut, miten päätöksenteko on kovin inhimillistä. Tunteet vaikuttavat päätöksiin, ja vaikutusvaltainenkin ihminen saattaa olla tunnetilojensa armoilla, Liinalaakso pohtii. ”Minä olen hitsari ja kipeän tietoinen siitä, ettei perinteinen rautapaja ole tulevaisuuden ala. Olen jo hyväksynyt sen tosiasian, että tulevaisuudessa menestyjiä ovat ne alat, jotka tuottavat puhdasta, uusiutuvaa, halpaa energiaa, ja se joka jää junnaamaan 1900-luvun teknologiaan, putoaa kelkasta. Meillä on toistaiseksi vielä korkeaa osaamista, miksi ihmeessä sitä ei valjasteta tulevaisuuden aloille? Miksi meillä rakennetaan venäläisiä ydinvoimaloita kun voitaisiin rakentaa aurinkovoimalaitoksia? Miksi laahataan kampurajalkaisena perässä kun voitaisiin olla edelläkävijöitä?” Näin kirjoitti blogissaan 3. kesäkuuta Polarmatic Oy:n pääluottamusmies Emmi Liinalaakso. Liinalaakso ehdottaa, että Suomeen pitäisi perustaa valtion rahoittama korkean osaamisen oppilaitos, joka olisi erikoistunut kehittämään uusiutuvan energian ratkaisuja ja kouluttamaan alalle uusia ammattilaisia. – Meillä suomalaisilla on maailmalla hyvä maine. Teemme laadukkaita tuotteita, olemme luotettavia, ja osaamisemme on maailman huippua. Innovaatiot vaativat ympäristön, missä niitä voi tuottaa, missä voi kokeilla ja testata, missä voi verkostoitua. Oppilaitoksessa olisi samoja asioita kehittämässä niin haalariväki kuin insinööritkin, Liinalaakso visioi. HITSAUS ISKI KIPINÄÄ Nuorena hitsaus tai aurinkoenergia eivät olleet päällimmäisenä Liinalaakson mielessä. Launosten kylässä Lopella kasvanut nuori nainen halusi kuvataiteilijaksi. 16-vuotiaana hän meni ensin vuodeksi Limingan taidekouluun ja sitten Oriveden opiston kuvataidelinjalle. Samaan aikaan Liinalaaksolla oli jo kokemusta myös käytännön töistä. Hänen isänsä on ammatiltaan putkimies, ja tytär pääsi isän mukana putkitöihin. AHJ1610_1-23.indd 18 2.8.2016 13:16:53
19 ”On hienoa saada neuvoteltua ratkaisu.” Historian voimaa ja tulevaisuuden energiaa AHJ1610_1-23.indd 19 2.8.2016 13:16:57
AHJ1610_1-23.indd 20 2.8.2016 13:16:59
AHJ1610_1-23.indd 21 2.8.2016 13:17:00
EU & FI 10 11.08.2016 22 T E K S T I LE E N A SE R E T IN K U V A PA T R IK LI N D ST R Ö M PA R L A M E N T T I Ahjo haastattelee suomalaisia europarlamentaarikkoja ajankohtaisesta aiheista. EU:n taakse yhtiöittäjät eivät Kyllösen mukaan voi vetäytyä, sillä unionista ei tule mitään velvoittavia säännöksiä eikä toiveitakaan, mitä pakottaisivat yhtiöittämiseen. – Kyse on ihan suomalaisesta kansallisesta poliittisesta tahtotilasta. Jos Suomi haluaa yhtiöittää liikenneväylänsä ja avata liikennemarkkinoita globaalille kilpailulle, se täytyy sanoa suoraan eikä vetäytyä EU-kilven taakse. – EU:ssa on avattu rautateiden tavaraliikenne kilpailulle ja henkilöliikenne osittain, mutta mitään kiirettä jatkoon ei ole, Kyllönen sanoo ja muistuttaa, että kansalaisten turvana yhdenmukaisille liikennepalveluille ovat paitsi Suomen perustuslaki, niin myös EU:n linjaus siitä, että joukkoliikenteessä kaikkia EU-kansalaisia on kohdeltava yhdenmukaisesti. IHMISKAUPPA REHOTTAA Euroopan parlamentilta ei kysytty, kun pääministerit eli Eurooppa-neuvosto sopi Turkin kanssa sotapakolaisten vaihdosta. Jokaista Turkkiin palautettavaa Eurooppaan pyrkijää vastaan EU on valmis ottamaan syyrialaisen pakolaisen. Lisäksi Turkille on myönnetty miljardeja rahaa pakolaisleirien hoitoon ja avattu mahdollisuus viisumivapauteen. Kyllönen kuvaa EU:n ja Turkin välistä sopimusta laillistetuksi ihmiskaupaksi, joka on häpeäksi EU:lle ja sen ihmisoikeuksia kunnioittaville arvoille. – Turkin presidentti Recep Tayyip Erdo?an kiristää EU:lta vapauksia viisumipolitiikkaan ja rahaa pakolaiskriisin hoitamiseen. Olemme EU:ssa puhuneet suureen ääneen, että tuomitsemme ihmiskaupan. Nyt unioni on itse lokeroimassa pakolaiset tiettyyn ruutuun ja kriteereihin siitä, kuka on kelvollinen pakolainen. Kiinalla matkaa markkinatalousmaaksi Kiina ei ole valmis markkinatalousmaaksi. Suomalaiselle teräs teollisuudelle on elämän ja kuoleman kysymys, että EU-alueella toimitaan yhtenäisin ehdoin, sanoo europarlamentaarikko Merja Kyllönen. Euroopan parlamentti torppasi keväällä Kiinan markkinatalousstatuksen, mutta asia on jatkossakin työlistalla. E uroopan parlamentti äänesti toukokuussa Kiinalle myönnettävästä markkinatalousstatuksesta. Enemmistö parlamentaarikoista eli mepeistä ei ollut valmis myöntämään Kiinalle markkinatalousstatusta. Suomalaiset mepit olivat kaikki torppaamassa statuksen myöntämistä. – Parlamentin kannan mukaan Kiinaa pidetään varteenotettavana toimijana, ja EU haluaa tehdä yhteistyötä Kiinan kanssa. Vielä ei olla kuitenkaan tilanteessa, että Kiina voitaisiin asettaa samalle lähtöviivalle kuin EU. EU-jäsenmaissa täytyy ymmärtää, että Kiinan markkinatalousstatus avaisi mahdollisuuden epäterveelle kilpailulle terästeollisuudessa, europarlamentaarikko Merja Kyllönen sanoo. Kyllönen kuitenkin muistuttaa, että Kiinassa on myös eurooppalaisia paremmin toimivia uusia tehtaita, ja eurooppalaisten terästehtaiden täytyy muuttaa koko ajan omaa toimintaansa. – Ympäristöasioissa Kiina on kehittynyt valtavasti. EU-alueella on tärkeää, että kiertotalous saadaan toimimaan ja siitä saadaan kilpailuetua suhteessa kiinalaisiin, jotka puolestaan nojaavat metallien perusvarantoon. Tämä on haaste EU:lle. Kyllösen mukaan suomalaiselle terästeollisuudelle on elämän ja kuoleman kysymys, että pelisäännöt markkinoilla ovat selkeät. Kyllönen moittii komission liian pehmeä suhtautumista Kiinan markkinatalousstatukseen. EU-KILPI EI TOIMI Merja Kyllönen on työskennellyt Suomen liikenneministerinä, ja EU-parlamentissa hän kuuluu liikenteestä ja matkailusta vastaavaan TRAN-valiokuntaan. Meppi on seurannut mielenkiinnolla suomalaista keskustelua, jossa on noussut esille VR:n, tieliikenteen ja vesiliikenteen valtionomistuksen yhtiöittäminen. Myös Posti on joissakin kaavailuissa yhtiöittämissuunnitelmissa. ”Ympäristöasioissa Kiina on kehittynyt valtavasti. Tämä on haaste EU:lle.” AHJ1610_1-23.indd 22 2.8.2016 13:17:00
11.08.2016 10 23 Sydän kallellaan kaivokselle ? ? Merja Kyllönen on kainuulaisena huolissaan Terrafame Oy:n Sotkamon kaivoksen kohtalosta. Hän on seurannut kaivoksen toimintaa huolestuneena niin luonnon kuin työllisyydenkin näkökulmasta, hankkinut maailmalta paljon tietoa kaivosalasta ja päätynyt siihen, että kaivoksen tulisi jatkaa toimintaansa. Se edellyttää, että löytyy uusi, vesistöja muista ympäristöasioista vastuullinen ostaja. – Olisi tietysti helpottavaa, jos ongelmat poistuisivat sulkemalla kaivos, mutta itse en ole siitä vakuuttunut. Alueella olevat vedet ovat ongelma sulkemisen jälkeenkin ja taivaalta tulee vettä jatkossakin. Enkä usko, että ilman jäteveden puhdistamoa tilannetta saadaan haltuun. Pelkkä alueen paketointi ei poista ongelmia. Kyllösen mielestä maan hallituksen antamalla jatkoajalla pitäisi siis miettiä vesikysymys uudelleen. – Sadan vuoden ympäristöhaaste varmistettiin jo sillä, kun alue ylipäätään avattiin kaivostoiminnalle ja on selvä, ettei luonnon pilaaminen voi jatkua. Jos vedenpuhdistamo rakennetaan, kaivosta voisi jatkossa olla mahdollista hoitaa ympäristövastuullisesti. Miten alueen vesiongelma hoidetaan muutoin, koska altaat ovat täynnä vettä? – Metallien kysyntä maailmalla kasvaa ja nikkelin hintakin nousee aikanaan. Kilpailu perusmetalleista tulee olemaan vielä kovaa. Kyllönen on Euroopan parlamentin ympäristöasioita käsittelevän ENVIryhmän jäsen, ja luonto on suomussalmelaiselle sydämen asia. Mutta niin ovat työllisyys ja elinvoimainen Kainuukin. – Ihmisten ja ympäristön tulevaisuus ovat yhteen sovitettavissa, jos tahtoa ja rahaa löytyy. jäsenSuomen hallituksessa on meneillään hurmio saattaa kaikki palvelut avoimelle kilpailulle ja yhtiöittää julkisia palveluja. Euroopassa puhaltavat hurmiolle vastatuulet, kun ihmiset haluavat vaikkapa postinsa ajallaan omaan postilaatikkoon, meppi Merja Kyllönen sanoo. MERJA KYLLÖNEN ? ? 39-vuotias ? ? bioanalyytikko (AMK) ? ? asuu Suomussalmella Pesiökylässä ? ? perhe: puoliso ja neljä koiraa, lähipiiriin kuuluvat äiti, veli perheineen ja eno ? ? Euroopan parlamentin jäsen vuodesta 2014 ? ? kansanedustaja Kainuun vaalipiiristä vuosina 2007–2014 ? ? liikenneministeri vuosina 2011–2014 ? ? Suomussalmen kunnanvaltuutettu vuodesta 2000 ? ? Euroopan parlamentissa TRAN-valiokunnan jäsen (liikenne&matkailu), ENVI-valiokunnan varajäsen (ympäristö, terveys, ruokaturva), Venäjän ja Japanin valtuuskunnan jäsen GUE/NGL Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatio ryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto ? ? 52 meppiä 751:stä ? ? suomalaisista mepeistä vain Merja Kyllönen kuuluu parlamenttiryhmään ? ? ryhmä haluaa edistää tasa-arvoa, oikeuden mukaisuutta, kestävää kehitystä, ihmisoikeuksia ja rauhaa sekä taistelee työpaikkojen, koulutusmahdollisuuksien sekä sosiaaliturvan ja solidaarisuuden puolesta AHJ1610_1-23.indd 23 2.8.2016 13:17:01
24 TAU KO Finn-Power Oy, Kauhava, 15. heinäkuuta KUVA JOHANNES TERVO AHJ1610_24-48.indd 24 2.8.2016 10:14:02
25 AHJ1610_24-48.indd 25 2.8.2016 10:14:04
10 11.08.2016 26 T E K S T I U LL A Y LÖ N E N K U V A T A R I N A K A R I Paikallisesti sopien yli hankalien aikojen Lappeenrantalaisella konepajalla kesäloman siirrosta maksetaan tai annetaan lisää vapaapäiviä. Pekkaset käytetään hiljaisina aikoina, sillä periaatteena on tehdä töitä silloin, kun niitä on. LOMIEN SIIRROISTA SELVÄT SÄVELET Lappeenrannan Lauritsalassa toimivan Laitex Oy:n pajalla on pääluottamusmies Kari Kukkolan mukaan vähän väkeä. – Miehet ovat lähteneet korjausja remonttihommiin tehtaille. Jotkut ovat kesälomilla, Kukkola sanoo. Laitexin miehille kesä on aina kiireistä aikaa. Teollisuuden seisokit ja kunnossapitotyöt ajoittuvat kesäkuusta elokuuhun. Kesän kiireet aiheuttavat muutoksia myös loma-aikoihin. Lomien siirrot ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus, mutta niistä on Laitexilla selvät sävelet. – Se, että suostuu siirtämään lomansa virallisen lomakauden ulkopuolelle, korvataan työntekijälle rahassa tai vapaapäivinä, kertoo Kukkola. Mitään myönnytyksiä järjestely ei ole vaatinut, vaan sekä työnantajaettä työntekijäpuoli ovat tulleet osaltaan vastaan. – Meillä on se periaate, että töitä tehdään silloin, kun niitä on, Kukkola sanoo. – Lomien siirrot koskevat koko henkilökuntaa, eivät vain meitä metalliliittolaisia, lisää asentaja Jari Partanen. Hallin toisella puolella Kari Glödstaf hitsaa valtavankokoista ruuvia, jota aikanaan käytetään voimalaitoksen kuljettimessa kiinteän polttoaineen liikutteluun tai tuhkan poistamiseen kattilasta. Hallin keskellä valmiit kappaleet odottavat lastausta ja siirtoa kokoonpano-osastolle, jossa niistä kootaan kuljettimia. T yön äänet kaikuvat konepajan avarassa hallissa. Levytyökoneet jyskyttävät, suojaverhon takana loimottaa sinistä valoa. Levyseppä Ilkka Seppänen mittaa tekeillä olevan kuljetinlaitteiston kappaleita. Raakaaineena käytettävä rakenneteräs tulee konepajalle pääasiassa valmiina polttoleikkeinä. Levyseppä Ilkka Seppänen on yksi Laitexin pitkäaikaisimmista työntekijöistä. AHJ1610_24-48.indd 26 2.8.2016 10:14:08
11.08.2016 10 27 – Yli 50-vuotiaita on vain muutama, sanoo viisikymppisten sakkiin kuuluva pääluottamusmies Kukkola. PAJAESIMIEHET OSAAVAT VARAUTUA KIIREISIIN Laitexilla vannotaan oman osaamisen ja oman tekemisen nimiin siinä määrin, että myös kunnossapito pidetään omissa käsissä. Laitexin 50 työntekijöistä puolet työskentelee tuotannossa, puolet suunnitteluja toimistotehtävissä. Kaikki tuotannon työntekijät kuuluvat Metalliliittoon. Metallimiesten keski-ikä on 35 vuoden paikkeilla. – Pienenä toimijana voimme vaikuttaa omalla työllämme yrityksen menestykseen, sanoo toimitusjohtaja Anssi Jansson. Koska yrityksen toiminta perustuu projekteihin, yksittäisten toimitusten koot vaihtelevat eikä päällekkäisiltä aikatauluilta voida täysin välttyä. – Kiireisistä ajoista ja aikatauluista keskustellaan aina etukäteen pajaesimiesten kanssa, Jansson sanoo. Tieto konepajan ja yrityksen johdon välillä kulkee pajan “ykkösten” välityksellä. Toimitusjohtaja Anssi Jansson (oik.) suunnittelee uudenlaisia kuukausipalavereja. Pääluottamusmies Kari Kukkola pitää ajatusta hyvänä. Kari Kukkolalla on menossa kymmenes vuosi Laitexin pääluottamusmiehenä. ”Siihen aikaan mahtuu niin alakuin ylämäkiäkin”, sanoo levyseppänä työskentelevä Kukkola. Laitex Oy PERUSTETTU 1986 KOTIPAIKKA Lappeenranta TUOTANTO Suunnittelee ja valmistaa kuljettimia ja kuljetinjärjestelmiä teollisuuden tarpeisiin; mm. energia-, metsäja kaivosteollisuus, jätelaitokset. Tuotanto ja suunnittelu Lappeenrannassa, toimistot Helsinki-Vantaalla ja Pietarissa. HENKILÖSTÖ 50, josta puolet tuotannon työntekijöitä LIIKEVAIHTO n. 8 milj. euroa (2015) Nousukiidossa ? ? Laitex Oy:n liikevaihto nousi viime vuonna 7,9 miljoonaan euroon. Kasvua edelliseen vuoteen kirjattiin 2,7 miljoonaa euroa eli 52,9 prosenttia. ? ? Liikevaihdon voimakkaan kasvun myötä yhtiön tulos nousi voitolliseksi. Voittoa tilikaudelta kertyi 745 000 euroa. Edellisenä vuonna tulos oli vielä 81 000 euroa tappiollinen. ? ? Tilausten määrässä yritys teki ennätyksen vuonna 2015. Iso osa myyntiprojekteista valmistuu tänä kesänä. AHJ1610_24-48.indd 27 2.8.2016 10:14:11
10 11.08.2016 28 Kuljettimien kokoonpano tapahtuu reilun kilometrin päässä Kuormaajankadun uudessa hallissa. Kokoonpano-osaston lisäksi uusissa tiloissa ovat varasto ja lähettämö. Uuteen osoitteeseen muuttivat myös yrityksen toimihenkilöt. ”KILPAILUKYKYSOPIMUKSEN AJOITUS EPÄONNISTUI” Haastattelupäivänä kokoonpanohallissa valmistaudutaan Brasiliaan lähtevien metallirakenteiden pakkaamiseen. – Haihduttamon vehkeitä ovat, tarkentaa asentaja Partanen. Hän oli keväällä valvomassa kuljettimien asennuksia Hollannissa ja Ranskassa. Brasiliaan saa nyt mennä joku toinen. Pääluottamusmies puolestaan pohtii keinoja, joilla kilpailukykysopimuksen edellyttämä työajan pidentäminen toteutetaan. – Kuuden minuutin päivittäinen työajan pidennys ei kuulosta järkevältä. Se tuskin toimii meidän olosuhteissa, sanoo Kukkola. Koko kilpailukykysopimuksen ajoitus lomakauden alkuun oli hänestä huono. – Kikystä on tuskin keskusteltu monellakaan työpaikalla. Meillä asia otetaan esille lomien jälkeen, sanoo Kukkola. Siihen mennessä hän uskoo Metalliliitonkin jo sorvanneen suosituksia, joista työpaikoilla voidaan valita toimintaan parhaiten sopiva vaihtoehto. a Jutun haastattelut on tehty 20.6. Toimitusjohtaja Anssi Jansson ei enää ole Laitexin palveluksessa. Kuutisen vuotta sitten Venäjän markkinat alkoivat vetää, ja Laitex toimitti itärajan tuolle puolen muun muassa hiilivoimaloiden tuhkankäsittelylaitteistoja, voimaja soodakattiloiden kuljettimia sekä suodattimien purkujärjestelmiä. Vienti veti Venäjän lisäksi Ukrainaan ja entisiin IVY-maihin, joten Laitex avasi toimiston Pietariin ja palkkasi edustajan Ukrainaan. Vähän myöhemmin kotimaassa käynnistyivät voimalaitosten bioenergiainvestoinnit. Nyt Pietarin toimisto on kylmillään. – Venäjällä ruplan huono kurssi tarkoittaa käytännössä kolminkertaisia hintoja, sanoo Jansson. Huhtikuussa yritys avasi toimiston HelsinkiVantaan lentokentälle. Lappeenrannassa toiminta laajeni toiseen teollisuushalliin. Viime vuodet Laitex on toteuttanut kasvustrategiaa, joka perustuu toimitusprosessien, myynnin, tuotehallinnan ja hankintojen tarkkaan harkittuun yhteispeliin. Menestymiseen tarvitaan myös lisää tekijöitä. Kaksi vuotta sitten yhtiössä oli 36 työntekijää, nyt heitä on viitisenkymmentä. Taloon on palkattu sekä laitteiden rakentajia että suunnittelijoita, ja lisääkin tarvitaan. – Kunnia saneerauksen onnistumisesta kuuluu myös hyvälle henkilökunnalle, joka on joustanut niin huonoina kuin hyvinäkin aikoina, sanoo Jansson. Kuluvana keväänä yrityksen toiminnot jaettiin kahteen osoitteeseen. Levysepät, koneistajat ja hitsaajat työskentelevät konepajalla Lauritsalassa. Hän kertoo yhtiön pyrkivän osien ja laitteiden myynnistä kokonaisten kuljetuslinjojen ja projektien myyntiin. Jatkossa se tietää asentajille lisää reissuhommia. Noin 60 prosenttia tuotannosta menee ulkomaille. Epäsuorasti viennin osuus on 80–90 prosenttia. PAIKALLINEN SOPIMINEN ON VANHA JUTTU Paikallista sopimista on Laitexilla sovellettu jo vuosia. Huonoja aikoja on ylitetty muun muassa pitämällä pekkaspäiviä silloin, kun töitä on ollut vähän. Yt-neuvottelujen kestoa on puolestaan lyhennetty yhteisellä sopimuksella kuudesta viikosta kahteen viikkoon. – Näin lomautetut ovat päässeet aikaisemmin ansiosidonnaiselle, pääluottamusmies Kukkola kertoo. Irtisanomisia on ollut viimeksi nelisen vuotta sitten edellisen toimitusjohtajan aikana. – Sanotaan nyt niin, että hän pisti paikkoja kuntoon. Muun muassa kaikki pajan ikämiehet saivat saneerauksen aikana lähteä. – Suunta on nyt täysin toisenlainen, kertoo Kukkola. TOIMINTA LAAJENEE, SAMOIN TILAT Laitex sai 2000-luvun alun laman selän taittumaan ennakoitua nopeammin. Asentaja Pauli Suhonen kokoaa Brasiliaan matkaavan kuljettimen sulkupeltejä. AHJ1610_24-48.indd 28 2.8.2016 10:14:14
T E K E M I N E N KAT S AU S ...kaivamaan savipadatkin kaapeista. ...miten museo uudistui. ...itse poimimassa. Katso tilat kartalta. ...osaatko oikeasti neuvotella? NY T KÄ Y SY Ö HE I W W W .K O TI V IN K K I. FI H A E : PA R A S PA TA LE IP Ä LE N IN .F I SU O R A M Y Y N TI .M A R JA T. FI /K A R TT A .P H P H ET I H A K EM U S KO U LU TU K SE N TO IM IN TA -A LU EE LL E EDUNV ALVOJ AN NEUVO TTELU TAITO 19. – 23.9. T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O 29 SUORAMYYNTI W W W .V A ES TO LI IT TO .F I/ PA R IS U H D E/ N ET TI K U R SS IT / ...oma miehen mallisi. HA E NÄ E 11.08.2016 VAIVAAMATTA HYVÄÄ VÄESTÖLIITTO TA M PE RE 31 .8 . A ST I JO KA PÄ IV Ä KL O 11 –1 8 Työllisyys parani – ainakin kesäksi KESÄKUU Taantuman kääntyminen hienoiseksi talouskasvuksi alkaa näkyä hitaasti myös työllisyydessä. Työttömyys aste on Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan alentunut 9,3 prosenttiin kesäkuussa. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 10 prosenttia. Työttömiä oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuussa 264 000, mikä on 16 000 vähemmän kuin viime vuoden kesäkuussa. Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64 vuotiaista on noussut 72 prosenttiin, mikä on yhden prosenttiyksikön korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Työllisyysaste on täsmälleen sama 72 prosenttia, kuin hallituksen vaalikaudeksi asettama tavoite. Tuomas Remes Tilastokeskuksesta varoittaa kuitenkin tekemästä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. – Kyse on lähinnä kausivaihtelusta. Kesä–heinäkuussa työllisyysaste nousee, kun opiskelijat menevät kesätöihin. Kausivaihtelusta puhdistettu trendilaskelma osoittaa työllisyysasteeksi 68,5 prosenttia. – Aika kaukana hallituksen tavoitteesta vielä ollaan, Remes huomauttaa. TEHDYT TYÖTUNNIT KASVUSSA Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli noin kesäkuussa 2,6 miljoonaa, mikä on 33 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tosin määrä melkein mahtuu vielä tilaston virhemarginaaliin. Miesten työllisyysaste on nouseva ja naisten hieman laskeva. Työvoimaan kuuluu kaikkiaan noin 440 000 nuorta 15–24-vuotiasta. Heistä 20 prosenttia oli työttömänä. Se on pari prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikkiaan työvoimaan kuului vajaat 2,8 miljoonaa henkeä. Työvoiman ulkopuolella oli vajaat 1,3 miljoonaa henkeä. Heistä piilotyöttömiä oli noin 160 000 henkeä, mikä on vajaat 10 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Tilastokeskuksen mukaan työlliset tekivät 5,6 prosenttia enemmän työtunteja kuluvan vuoden toisella neljänneksellä verrattuna samaan aikaan viime vuonna. Tehtyjen työtuntien lisääntyminen ennakoi yleensä talouden voimistumista. Työssäkäyvien työtunnit lisääntyvät ensin, ja uutta väkeä palkataan vasta, kun lisätyön tarve osoittautuu pysyväksi. TILASTOISSA ON EROA Työja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksessa työttömiä on 366 000, sata tuhatta enemmän kuin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa. Ero selittyy sillä, että Tilastokeskuksen tutkimus perustuu kyselyyn, jossa työttömältä edellytetään aktiivista työnhakua edeltävän kuukauden aikana ja valmiutta ottaa vastaan työtä seuraavien kahden viikon aikana. TEM:n Työllisyyskatsaus perustuu työja elinkeinotoimistojen asiakasrekisteriin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otokseen. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on kansainvälisesti vertailukelpoinen virallinen työllisyystilasto. PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS EI HELPOTA TEM:n Työllisyyskatsaus osoittaa pitkäaikaistyöttömyyden jatkavan kasvuaan. Yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä olleita oli kesäkuussa vajaat 127 000. Se on 17 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Nuoria, alle 25-vuotiaita työnhakijoita oli TEtoimistojen asiakasrekistereissä runsaat 54 000. Se on noin 1 500 vähemmän kuin samaan aikaan viime vuonna. Nuorista työttömistä noin 60 prosentilla työttömyys päättyy alle kolmessa kuukaudessa. Lomautusten määrä on laskussa. Kesäkuun lopussa koko maassa oli lomautettuna 31 000 henkilöä. TE-toimistoissa oli 75 000 avointa työpaikkaa, mikä on 6 700 enemmän kuin vuosi sitten. Työllistämistoimien piirissä oli kaikkiaan 108 000 henkilöä, mikä on 1 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. a Työllisyyden muutokset Kesäkuu 2015–kesäkuu 2016, 15–74-vuotiaat Työvoima +0,6 % Työlliset +1,3 % Palkansaajat +0,9 % Yrittäjät +3,9 % Työllisten työtunnit +5,6 % Työttömät –5,8 % Työvoiman ulkopuoliset –0,6 % Piilotyöttömät +5,7 % Työttömyysaste –0,6 %-yks. 15–24-vuotiaat +2,7 %-yks. Työllisyysaste + 1,0 %-yks. LÄHDE: Tilastokeskus T E K S T I K A R I LE P PÄ N E N / U P LUOTT AMUS MIES TÄYDE NNÄ TAITO JASI AHJ1610_24-48.indd 29 2.8.2016 10:14:18
Anna Lindroos ei epäröi tarvittaessa kysyä neuvoa. Autoissa on niin paljon mallikohtaisia tyyppivikoja, että niihin kehittyy hyvä ”vainu” vasta pitkän työkokemuksen myötä. – Jos itse ei keksi, mikä on vialla, niin kyllä pojilta saa aina neuvoja. Lindroos on nyt ensimmäistä kesää Toyota Autotalot Oy:llä Itäkeskuksessa Helsingissä. Talo tuli alun perin tutuksi työharjoittelun kautta. T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A T V E SA -M A TT I VÄ Ä R Ä 10 11.08.2016 30 ANNA LINDROOS, 23 T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A PA SI A U TI O Valtter Väliheikki sai kesätyöpaikan ammattikoulun työssäoppimisjakson kautta. – Sen jakson jälkeen ajattelin kokeilla piruuttani, pääsisikö tänne töihinkin. Ja sehän onnistui. Nyt Väliheikki on Littoisissa, Turun kupeessa sijaitsevassa Teleste Oyj:n tuotantolaitoksessa jo toista kesää. Hän työskentelee elektroniikka-asentajan nimikkeellä videoja laajakaistateknologioihin keskittyvässä yrityksessä. – Nyt olen koneladontapuolella valmistamassa moduuleja. Tarkistan kameran kanssa, ovatko komponentit oikein päin ja oikeissa paikoissa, kaikki piirit niin kuin kuuluu. Sitten moduulit menevät uuniin, missä komponentit juotetaan kiinni, tai jos ne ovat liimalla kiinni levyssä, niin se liima kovettuu uunissa. Lopputarkastuksessa vielä testataan moduulin toiminta, ettei ole oikosulkua tai muuta vikaa. Jos on jokin erikoisempi vika, niin menen kysymään itseäni viisaammilta, selvittää Väliheikki tyypillisen päivänsä kulkua. Hän kulkee reilun 10 kilometrin työmatkansa omalla autolla ja tekee aamuvuoroa, joka alkaa kello kuudelta. – Vähän tuskallista se herääminen välillä on. En ole myöhässä ollut kuitenkaan yhtään kertaa. Ja kun saa itsensä kiskottua ylös, niin siitä se päivä lähtee käyntiin. Ja sitten saa enemmän tehtyä päivän aikana kuin iltavuorossa, eli kyllä minä kuitenkin enemmän tykkään aamuvuorosta. Telestellä on mahdollista kerätä työaikasaldoa, ja tätä mahdollisuutta Väliheikkikin on käyttänyt. – Jos joskus oikeasti ei ole mitään töitä, niin sitten pystyy lähtemään vähän aikaisemmin. Ammattikoulusta Väliheikki sai elektroniikka-asentajan paperit. Tällä hetkellä hän opiskelee Turun ammattikorkeakoulussa prosessija materiaalitekniikkaa, ja kolmen vuoden päästä tarkoitus olisi valmistua insinööriksi. Metalliliittoon mies ei ole liittynyt. – On sitä ehdotettu. Mutta olen kuitenkin ollut vain silloin tällöin kesätöissä. En ole asiaa niin paljon ajatellutkaan. TELESTE, LITTOINEN VALTTER VÄLIHEIKKI, 20 AHJ1610_24-48.indd 30 2.8.2016 10:14:24
11.08.2016 10 31 3 x kesätyö ROOSA-MARIA LEPPÄNEN, 22 Kesätyöntekijöistä osa on metallialalla vain läpikulkumatkalla, osa suunnittelee jäävänsä pysyvästi. Tärkeänä nuoret pitävät sitä, että kokeneemmilta työntekijöiltä saa tarvittaessa apua ja kesätyöläistä kohdellaan reilusti. TOYOTA AUTOTALOT, HELSINKI TELESTE, LITTOINEN Roosa-Maria Leppänen työskentelee Teleste Oyj:llä elektroniikkatyöntekijänä jo neljättä kesää. – Alun perin hain tähän firmaan 19-vuotiaana, koska minulla oli täällä tuttuja. Tuli kutsu työhaastatteluun, ja sitten minut palkattiin. Syyskuussa Leppänen palaa taas koulun penkille. Hänen opiskelunsa ammattikorkeakoulussa eivät liity metallialaan tai ylipäätään teollisuuteen. – Luen musiikkipedagogiksi eli minusta tulee laulunopettaja. Musiikki on Leppäsen elämässä iso asia; laulajan tutkinnon hän on jo ehtinyt suorittaa Turun konservatoriossa. – Keikkailemassa olen käynyt 14-vuotiaasta saakka, poppia ja jazzia lähinnä. Se on kuitenkin epätasaista, keikkoja on niin satunnaisesti. Siksi täällä on aina kesäisin mukava olla, kun palkka tulee säännöllisesti. Sillä köyhä opiskelija elää ihan mukavasti. Hänen tehtävänään Telestellä on moduulien kokoaminen. Työn kuvaaminen ”oikeilla” sanoilla osoittautuu haastattelutilanteessa vaikeaksi tehtäväksi. – Minä teen testausta, viritystä ja… jotain muuta, en edes tiedä kaikkien niiden vaiheiden nimiä. Mutta osaan kyllä tehdä ne oikein! hän nauraa ja viereisellä pöydällä työskentelevää kollegaakin huvittaa. Jos Leppäsellä olisi täysi vapaus valita, hän tekisi pelkästään musiikkialan töitä, mutta silti Teleste on ollut mieluisa paikka. – Olisihan se mielekkäämpää tehdä jotain omaan alaan liittyvää. Mutta nämä työt on ehtinyt oppia, ja työyhteisö on tosi mukava kesätyöntekijän kannalta. Työnantajakin on reilu. Vaikka musiikki hallitsee Leppäsen tulevaisuuden suunnitelmia, hän on liittynyt Metalliliittoon jo pari vuotta sitten. Jäsenyytensä tilaa hän joutuu selvittelemään tasaisin väliajoin. – Aika usein tulee liitolta kirjeitä, että voisitko ystävällisesti ilmoittaa, mikset ole maksanut jäsenmaksuasi, vaikka olen ilmoittanut, että olen päätoimisesti opiskelija. Sitten joutuu soittamaan ja selittämään. Leppänen kulkee työmatkat omalla autolla Piikkiöstä ja tekee vuorotellen aamusekä iltavuoroa. Aamu on parempi vaihtoehto. – On se vähän rankkaa herätä ja tulla kuudeksi, mutta aamuvuoron jälkeen jaksaa vielä tehdä jotain muutakin, iltavuoron jälkeen kymmeneltä ei jaksa. – Varaosapuolella oli yksi tuttu, siksi hain tänne ja pääsin. Hän on opiskellut ajoneuvoasentajaksi Stadin Ammattiopistossa ja valmistunut viime vuoden lopussa. Aiemmin takana on lukio, jonka jälkeen seurasi neljä vuotta lihatiskillä Wotkinsin tehtaanmyymälässä. Hänen suunnitelmissaan on nyt jäädä autoalalle. – Työsopimukseni kestää elokuun loppuun, mutta suullisesti on työnantajan kanssa sovittu, että jatkaisin täällä vielä syksyllä, nimiä ei kyllä vielä ole paperissa. Olen ajatellut, että kerään ensin jonkin vuoden kokemusta alasta, ja jossain vaiheessa voisin opiskella eteenpäin, vaikka ajoneuvotekniikkaa ammattikorkeakoulussa. Saa sitten nähdä toteutuuko, Lindroos pohtii. Omalla autolla noin kymmenen kilometrin työmatkaa ajavan kesätyöläisen päivä alkaa puoli kahdeksalta. – Työnjakaja antaa meille hommat, ja niitä tulee laidasta laitaan. Aika paljon on huoltoa ja vian etsintää. Tyypillinen ongelma on esimerkiksi väljän nivelen aiheuttama kolina. Työilmapiiri on Lindroosin mukaan hyvä, mitään sukupuolisyrjintää hän ei ole kohdannut, vaikka reilun 20 asentajan joukossa on hänen lisäkseen vain yksi toinen nainen. Palkkakin on kesätyöstä sopiva. Lisäksi hän on aina halunnut tehdä fyysistä työtä. – Täällä saa hien aina päälle, sellainen työ sopii minulle. No, kesäkuumalla se ehkä voi olla myös huono puoli. Toinen mahdollinen miinuspuoli on ergonomia, joka ei autoalalla aina ole paras mahdollinen. – Onhan niihin ongelmiin apukeinojakin keksitty, mutta jos vaikka kaasupoljinta korjaa, niin kyllä siinä joutuu vääntäytymään. Metalliliiton jäsenyyttä Lindroosille on tarjottu, mutta toistaiseksi liittyminen ei ole toteutunut. – Olen ollut alalla vasta sen verran vähän aikaa, että ei se ole vielä tuntunut ajankohtaiselta. a AHJ1610_24-48.indd 31 2.8.2016 10:14:28
10 11.08.2016 T E K S T I H E IK K I JO K IN E N 32 –Turha luottaa pomojen isänmaallisuuteen tai tunteisiin, hän lisää. Vaikka liitot tukivat vahvasti EU-jäsenyyttä, moni niiden jäsen äänesti eron puolesta. McCluskey sanoo liian monen kokeneen, että poliittinen luokka on hylännyt heidät ja alistanut heidät loputtomille ja mielettömille talouden kurjistamistoimille. Community-liiton pääsihteeri Roy Rickhuss sanoo eron keränneen kannatusta monilla seuduilla, joissa liiton jäseniä asuu. Se kertoo teollisuuden työntekijöiden viime vuosina kohtaamista suurista pulmista, hän sanoo. – Tehtävämme on nyt tuoda ihmiset yhteen, vastata heidän huoliinsa ja avata uusi polku menestykseen EU:n ulkopuolella, Rickhuss linjaa. Ammattiliitoilla on nyt tärkeä tehtävä työntekijöiden etujen puolustamisessa, sanoo Uniten apulaispääsihteeri Steve Turner. – Työtätekevien ihmisten ei tule maksaa Brexitin kustannuksia ja vastustamme Brexitiä, joka vähentää ay-oikeuksia tai sulkee meidät ulos yhteismarkkinoilta. Uniten konferenssiin osallistunut Ruotsin IF Metallin puheenjohtaja Anders Ferbe pelkää, että EU-eron myötä eurooppalaisten yritysneuvostojen brittijäsenet joutuvat eroamaan. – Siksi nyt on tärkeämpää kuin koskaan, että eurooppalainen ay-liike pitää yhtä ja tehostaa yhteistyötään, Ferbe sanoo. BRITANNIA Ammattiyhdistysliike tuki voimakkaasti Britannian jäsenyyttä Euroopan unionissa. Äänestäjien enemmistö kannatti kuitenkin eroa, ja liitot miettivät nyt, miten ajaa työntekijöiden etua jatkossa. Metalliteollisuuden ammattiliitot Community ja Unite tukivat pysymistä Euroopan unionissa. Perusteina olivat työntekijöiden vähimmäisoikeuksien takaaminen sekä työpaikkojen säilyttäminen. EU-lait ovat parantaneet monia työntekijöiden oikeuksia. Vuonna 1998 voimaan tullut EU:n työaikadirektiivi toi 7,4 miljoonalle britille keskimäärin 13 päivää pidemmän loman, laski ammatti liittojen keskusjärjestö TUC. EU-lait toivat lisäksi parannuksia esimerkiksi eräisiin työsyrjinnän muotoihin, vuokratyöntekijöiden oikeuksiin sekä työsuojeluun. Nämä voivat nyt olla vaarassa. Innokkaimmin eroa ajaneet konservatiivipoliitikot ovat niitä, jotka ovat halukkaimpia purkamaan työntekijöiden suojaa ja työelämän sääntelyä, liitot muistuttavat. Toinen liittojen huolenaihe ovat työpaikat. – Kun suuria investointipäätöksiä tehdään erityisesti teollisuudessa, Britannia joutuu jonon päähän, mikäli olemme Euroopan markkinoiden ulkopuolella, sanoo Unite-liiton pääsihteeri Len McCluskey. KA N S A I N VÄ L I N E N BREXIT Britannian suurin virhe? Mielenosoittajat marssivat EU:ssa pysymisen puolesta Lontoossa 2. heinäkuuta. Brittiläiset metalliteollisuuden ammattiliitot Community ja Unite kannattivat pysymistä Euroopan unionissa. Ay-liike suuntaa EU:n jälkeiseen aikaan D PA / LE H TI K U V A /I K A LD A M A Teollisuusjohtaja kaipaa 80 työtunnin viikkoa BRASILIA Teollisuuden keskusjärjestön johtaja toivoi haastattelussa maan työaikaa nostettavan pikaisesti 80 tuntiin viikossa nykyisen 44 tunnin sijasta, kertoo metalliliitto CUT. Hän esitti toiveen sadan yritysjohtajan tavattua maan nykyisen vt. presidentin. Asiasta nousi laaja keskustelu ja johtaja perui sanojaan. Hän sanoo vain viitanneensa siihen, että Ranskassakin sallitaan 80 tunnin työviikko. Sekään ei tosin ole totta. Rio Tinto ei paranna tapojaan KAIVOSTEOLLISUUS Maailman teollisuuden ammattiliittojen järjestö IndustiALL jatkaa Rio Tinto -kampanjaansa. Kaivosjätti rikkoo ay-oikeuksia monessa maassa. Kanadassa ja Madagaskarilla se erottaa työntekijöitä ja korvaa heidät vuokratyöläisillä. Namibiassa ja EteläAfrikassa yhtiö loukkaa vuokratyötä tekevien järjestäytymisoikeutta. IndustriALL viestii pulmista Rio Tinton osakkeenomistajille sekä asiakkaille. Se tukee kansallisia ammattiliittoja niiden työssä yhtiön kaivoksissa. Tavoite on saada yhtiö sopimaan työehdoista kaikilla tasoilla. Kampanja jatkuu kunnes tavoite on saavutettu, lupaa apulaispääsihteeri Kemal Özkan. Tuotanto alas rangaistuksen uhalla KIINA Keskushallinto asetti maakunnille tiukat kiintiöt hiilen ja teräksen tuotannon vähentämiseksi Kiinassa. Mikäli niitä ei noudateta, luvassa on rangaistuksia. Määräyksen takana on maan talouskasvun taittuminen. Aluehallinnot ovat haluttomia vähentämään työpaikkoja, vaikka ylituotanto on mittavaa ja kysyntä vähenee. Maan hallitus aikoo leikata tämän vuoden loppuun mennessä 800?000 hiilija terästeollisuuden työpaikkaa. Vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana hiilen tuotanto väheni 8,4 prosenttia ja teräksen 1,4 prosenttia. VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS Saan VitaePro-kapseleiden ensimmäisen lähetyksen tutustumishintaan 15,75 (yht. 19,65 sis. toimituskulut 3,90). Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi hintaan 35,40 (sis. postikulut 3,90). Kestotilauksen sopimusehdot ensimmäisessä lähetyksessä, laskun takana. Asiakkuuden voi päättää milloin tahansa. 14 päivän täysi palautusoikeus. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. ? VAIN MEILTÄ TILAA JO TÄNÄÄN EI SITOUTUMISAIKAA Väsymys on kaikille tuttu tunne. Se voi johtua monesta eri asiasta; unen puutteesta, mutta myös esimerkiksi stressistä tai vitamiinin puutoksesta. Tärkeiden ravintoaineiden saanti on olennaista väsymyksen ennaltaehkäisyssä. Täydellisten ruokailutottumusten ylläpitäminen päivä toisensa jälkeen, vuosi vuodelta, on kuitenkin monen arjessa haastavaa. VitaePro on erinomainen lisä päivittäiseen ruokavalioon, sillä se sisältää tasapainoisen koostumuksen ainesosia, jotka ovat hyväksi kehon usealle eri toiminnolle. Kropan voidessa hyvin on liikkuminenkin vaivattomampaa. VitaePro on räätälöity kehon kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tueksi. Sen sisältämillä ainesosilla on EU:n hyväksymät terveysväitteet lihaksille, rustojen hyvinvoinnille, vastustuskyvylle sekä sydämelle. Uudistettu VitaePro sisältää myös entistä enemmän C-vitamiinia, joka auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Vetämätön olo? UUTTA LIHAKSILLE Nyt enemmän D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. UUTTA RUSTOILLE Nyt enemmän C-vitamiinia, joka edistää normaalia kollageenin muodostumista rustojen normaalia toimintaa varten. UUTTA VASTUSTUSKYVYLLE Nyt enemmän Cja D-vitamiinia sekä seleeniä, jotka edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. UUTTA! VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ Nyt enemmän C-vitamiinia, joka auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. UUTTA! SUOJAA SOLUJA Nyt enemmän antioksidantteja seleeni ja C-vitamiini, jotka yhdessä E-vitamiinin kanssa edistävät solujen suojaamista hapettumisstressiltä. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahapot DHA ja EPA edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus 250 mg:lla DHA:ta ja EPA:a (2 kapselia/vrk). Entistä enemm än antioks idantte ja ja D-vitam iinia! UUTTA ! Entistä enemm än antioks idantte ja ja D-vitam iinia! 92 % käyttäji?ä SUOSITTELEE VITAEPROTA! Asiakaskysely 2014, N=834 pitkäaikai?a käyttäjää Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Paikallispuhelumaksu/MPM Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 Normaalihintainen tekstiviesti TILAA HETI! Tilaa netistä: www.vitaepro.? -50% Ensimmäi set 2kk V P P R A H A 4 5 1 3 F VitaeLab_Ahjo_nr10_pd1108_225x297_CR.indd 1 12.07.2016 11.16.18 AHJ1610_24-48.indd 32 2.8.2016 10:14:31
VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS Saan VitaePro-kapseleiden ensimmäisen lähetyksen tutustumishintaan 15,75 (yht. 19,65 sis. toimituskulut 3,90). Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi hintaan 35,40 (sis. postikulut 3,90). Kestotilauksen sopimusehdot ensimmäisessä lähetyksessä, laskun takana. Asiakkuuden voi päättää milloin tahansa. 14 päivän täysi palautusoikeus. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. ? VAIN MEILTÄ TILAA JO TÄNÄÄN EI SITOUTUMISAIKAA Väsymys on kaikille tuttu tunne. Se voi johtua monesta eri asiasta; unen puutteesta, mutta myös esimerkiksi stressistä tai vitamiinin puutoksesta. Tärkeiden ravintoaineiden saanti on olennaista väsymyksen ennaltaehkäisyssä. Täydellisten ruokailutottumusten ylläpitäminen päivä toisensa jälkeen, vuosi vuodelta, on kuitenkin monen arjessa haastavaa. VitaePro on erinomainen lisä päivittäiseen ruokavalioon, sillä se sisältää tasapainoisen koostumuksen ainesosia, jotka ovat hyväksi kehon usealle eri toiminnolle. Kropan voidessa hyvin on liikkuminenkin vaivattomampaa. VitaePro on räätälöity kehon kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tueksi. Sen sisältämillä ainesosilla on EU:n hyväksymät terveysväitteet lihaksille, rustojen hyvinvoinnille, vastustuskyvylle sekä sydämelle. Uudistettu VitaePro sisältää myös entistä enemmän C-vitamiinia, joka auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Vetämätön olo? UUTTA LIHAKSILLE Nyt enemmän D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. UUTTA RUSTOILLE Nyt enemmän C-vitamiinia, joka edistää normaalia kollageenin muodostumista rustojen normaalia toimintaa varten. UUTTA VASTUSTUSKYVYLLE Nyt enemmän Cja D-vitamiinia sekä seleeniä, jotka edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. UUTTA! VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ Nyt enemmän C-vitamiinia, joka auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. UUTTA! SUOJAA SOLUJA Nyt enemmän antioksidantteja seleeni ja C-vitamiini, jotka yhdessä E-vitamiinin kanssa edistävät solujen suojaamista hapettumisstressiltä. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahapot DHA ja EPA edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus 250 mg:lla DHA:ta ja EPA:a (2 kapselia/vrk). Entistä enemm än antioks idantte ja ja D-vitam iinia! UUTTA ! Entistä enemm än antioks idantte ja ja D-vitam iinia! 92 % käyttäji?ä SUOSITTELEE VITAEPROTA! Asiakaskysely 2014, N=834 pitkäaikai?a käyttäjää Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Paikallispuhelumaksu/MPM Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 Normaalihintainen tekstiviesti TILAA HETI! Tilaa netistä: www.vitaepro.? -50% Ensimmäi set 2kk V P P R A H A 4 5 1 3 F VitaeLab_Ahjo_nr10_pd1108_225x297_CR.indd 1 12.07.2016 11.16.18 AHJ1610_24-48.indd 33 2.8.2016 10:14:32
T E K S T I X X X K U V A T X X X 10 11.08.2016 O PA S T E 34 HELSINKI Tyynenmerenkatu 11 00220 Helsinki AVOINNA Ma–la 9.00 – 21.00 Su 12.00 – 18.00 PIRKKALA Saapastie 2 33950 Pirkkala OULU Kaakkurinkulma 4 90410 Oulu WEB JA 24 H KIOSKI Aina auki Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Microsoft Xbox One 1 Tt -pelikonsoli, musta Tarkalla 4K-resoluutiolla varustettu Smart TV. 58-tuumaisessa televisiossa on HDR-tuki ja 4K-skaalaus. Teräväpiirtokanavia tukevat DVB-T2-, DVB-C HDja DVB-S2-digivirittimet ja CI+ -liitäntä maksu-tv-kanavia varten. Energialuokka A+. Verk.com/37322 Apuraha-osamaksu antaa lisää maksuaikaa ja varaa valita. Tämän vuoden parhaat yksinoikeuspelit, kuten Halo 5: Guardians, tarjoaa vain yksi pelikonsoli. Koe markkinoiden kehittyneimmät moninpelit Xbox Livessä. Vaihda hetkessä pelistä suoraan tv-lähetykseen ja takaisin peliin siihen kohtaan, mihin jäit. Verk.com/61950 LG 58UH635V 58” Smart 4K Ultra HD LED -televisio 899 ,90 Apurahalla 48,00/kk (24 kk) 299 ,90 Apurahalla 19,00/kk (23 kk) Hae Apurahaa ja valikoima kasvaa silmissä AHJ1610_24-48.indd 34 2.8.2016 10:14:33
HELSINKI Tyynenmerenkatu 11 00220 Helsinki AVOINNA Ma–la 9.00 – 21.00 Su 12.00 – 18.00 PIRKKALA Saapastie 2 33950 Pirkkala OULU Kaakkurinkulma 4 90410 Oulu WEB JA 24 H KIOSKI Aina auki Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Microsoft Xbox One 1 Tt -pelikonsoli, musta Tarkalla 4K-resoluutiolla varustettu Smart TV. 58-tuumaisessa televisiossa on HDR-tuki ja 4K-skaalaus. Teräväpiirtokanavia tukevat DVB-T2-, DVB-C HDja DVB-S2-digivirittimet ja CI+ -liitäntä maksu-tv-kanavia varten. Energialuokka A+. Verk.com/37322 Apuraha-osamaksu antaa lisää maksuaikaa ja varaa valita. Tämän vuoden parhaat yksinoikeuspelit, kuten Halo 5: Guardians, tarjoaa vain yksi pelikonsoli. Koe markkinoiden kehittyneimmät moninpelit Xbox Livessä. Vaihda hetkessä pelistä suoraan tv-lähetykseen ja takaisin peliin siihen kohtaan, mihin jäit. Verk.com/61950 LG 58UH635V 58” Smart 4K Ultra HD LED -televisio 899 ,90 Apurahalla 48,00/kk (24 kk) 299 ,90 Apurahalla 19,00/kk (23 kk) Hae Apurahaa ja valikoima kasvaa silmissä H A R R A S T U S T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A A N N IK A R A U H A LA ? ? Se päivä, 22. elokuuta 2011, muutti lieksalaisen Anne Tirrosen elämän. – Kello oli aamulla 8.48, kun puhelin soi. Joensuun keskussairaalasta kertoivat, että minulle oli löytynyt munuainen. Puoli kuudelta illalla Tirronen makasi Meilahden sairaalan leikkauspöydällä Helsingissä. Elinsiirto onnistui hyvin, ja pienen hyljinnän jälkeen munuainen kotiutui uuteen elimistöön. Ennen leikkausta Tirronen oli ollut todella heikossa kunnossa. – Suurin osa päivästä meni nukkuessa. Oli paljon ylipainoa ja nestepöhö. En edes voinut ajaa autolla, koska olisin saattanut nukahtaa rattiin, muistelee Joptekilla tuotantotyöntekijänä työskentelevä Tirronen. Tätä ei uskoisi, kun katsoo hänen nykyistä menoaan juoksuradalla ja uima-altaassa. Heinäkuussa Tirronen kamppaili kärkisijoista Vantaalla elinsiirtopotilaiden EM-kisoissa, joihin osallistui noin 550 urheilijaa 25 maasta. Mitaleja kertyi yhteensä kuusi. Uutena lajina oli parikeilailu, josta heltisi pronssia. Ja vaikka juoksussa Tirrosen päämatkana on viiden kilometrin maantiejuoksu (hopeaa), hän osallistui nyt myös 4x100 metrin viestiin, jossa Suomen naiset ottivat kultaa. TUOTANTOTYÖNTEKIJÄ ANNE TIRRONEN KOTIPAIKKA LIEKSA HARRASTANUT VUODESTA 2011 Jusun kanssa mitalijahdissa ELINSIIRTOURHEILU LÄ H ET Ä JU TT U V IN K K I: ah jo @ m et al lil iit to .fi Kipinän urheiluun sytytti viisi viikkoa leikkauksen jälkeen toinen elinsiirtopotilas, myöskin Metalliliittoon kuuluva Oulaisista kotoisin oleva Tapio Aikio. – Tapio kertoi, että elinsiirtoporukoissa on todella hyvä henki. Ja se on totta, meillä on yhteenkuuluvuuden tunne, kun kaikki ollaan saatu toinen mahdollisuus elämässä. Siitä alkoi tiukka treenaaminen maailmanmestaruuskisoja varten. Aiempaa kilpaurheilutaustaa Tirrosella ei ollut. Hän valitsi lajeikseen juoksun ja uinnin. – Käyn uimassa viisi kertaa viikossa, 8–10 kilometriä yhteensä. Kesällä juoksen 4–5 kilometrin lenkkejä, talvella enemmän hiihdän. Harjoittelu tuotti tulosta, ja elokuussa 2013 Tirronen oli MM-kisoissa Etelä-Afrikan Durbanissa. 50 metrin rintauinnissa hänen aikansa oli toiseksi paras, mutta harmillinen erhe maksoi hopean. – Tulin maaliin vain yksi käsi edellä, ja siitä tuomittiin diskaus. No, sitä virhettä en enää tee uudestaan, sanoo Tirronen, jota ensimmäisen arvokisamitalin menetys jo huvittaa. Puolan EM-kisoista 2014 kotiintuomisina oli hopeaa sekä uinnista että juoksusta, lisäksi yksi uintipronssi. Argentiinan MM-kisoista viime vuonna irtosi yhteensä kolme pronssia. Ahjon haastattelua tehtäessä Tirrosen työuran jatko oli epävarma. Hänellä epäillään olevan kemikaaliperäinen allergia. – Kolmikantaneuvotteluja on pidetty, minä, työnantaja ja lääkäri. Nyt odotellaan vakuutusyhtiön päätöstä. Ja uudelleenkoulutukseen olen hakenut, Tirronen kertoo. Tällaiset murheet tuntuvat sittenkin melko vähäisiltä, kun takana ovat sellaiset elämänkokemukset kuin Tirrosella. Ja Jusulla. – Meillä elinsiirtoporukoissa on tapana antaa nimi elimille. Minun munuaiseni on Jusu, selittää Tirronen. Jusun edellistä isäntää tai emäntää hän ei tiedä. – Sitä ei kerrota. Mutta työkaverit kuittailee, että joku hevosmies se on varmaan ollut, kun leikkauksen jälkeen alkoi niin usein pissittää. a ”Elinsiirtoporukoissa on yhteenkuuluvuuden tunne, kun kaikki ollaan saatu toinen mahdollisuus elämässä.” 35 AHJ1610_24-48.indd 35 2.8.2016 10:14:35
36 10 11.08.2016 T E X T JA R I H A K A LA Ö V E R S Ä T T N IN G V IO LA E K ST E N F O TO JO H A N N E S TE R V O 36 36 Vid Inha Bruk tillverkas varje år omkring 2?000 aluminiumbåtar. Tidigare tillverkades fler men numera är båtarna större och får mer utrustning så det går åt längre tid. I bästa sämja. Aluminiumbåtarna vid Inha Bruk som köpts upp av japanska Yamaha tillverkas i Finland, och företagets europeiska huvudkontor ligger i Holland. Inha Bruk, Europas största tillverkare av aluminiumbåtar som finns i Inha i Etseri, övergick från Fiskars i Yamahas ägo vid årsskiftet. Arbetstagarna vid fabriken i Inha ställer sig positiva till ägarbytet och tror att det öppnar nya marknader för båtbyggarna. Båtbyggarna tror på framtiden P å fabriken vid Inha Bruk har man bråttom. I produktionslokalerna ljuder suomirock med rivig volym och arbetarna står i, en del med komponenttillverkningen, andra med att utrusta delvis färdiga båtar. Arbetstagarna vid Inha Bruk, Europas största tillverkare av aluminiumbåtar, numera i Yamaha Motor Europes ägo, är redan vana vid brådskan eftersom den intensivaste säsongen infaller på försommaren. De färdiga båtarna ska levereras till återförsäljarna senast före midsommaren och båtarna måste bli färdiga i tid. Mikko Kurkikangas (t.v.) och Johannes Sulkava som jobbar med att utrusta båtarna tror att Yamaha, den nya ägaren av Inha Bruk, har tillräckligt med återförsäljare i Europa för en god försäljning av Busterbåtar. AHJ1610_24-48.indd 36 2.8.2016 10:14:44
11.08.2016 10 3737 Båtbyggarna tror på framtiden Båtbyggartraditionerna går långt tillbaka vid Inha Bruk där det tillverkas aluminiumbåtar av tio olika modeller som marknadsförs under namnet Buster. De första Busterbåtarna tillverkades 1976 vid båtfabriken som i flera decennier ägdes av Fiskars. Efter det har färdiga Busterbåtar tillverkats som mest med en årstakt på hela 4 000 båtar. Numera har tillverkningsmängderna minskat till drygt 2 000 båtar om året inte bara på grund av att båtmarknaden blivit något lugnare till följd av recessionen, men också för att båtarna ska vara allt bättre utrustade och att större storlekar kräver längre tillverkningstider. Ett par tusen om året är en utomordentlig produktionsmängd, eftersom genomloppstiden är en vecka för en båt i produktionen. Ägarbytet från Fiskars till det japanska Yamaha, vilket offentliggjordes senaste årsskifte och blev officiellt från början av året, togs positivt emot bland arbetstagarna på Inha Bruk. Inha Bruk sysselsätter för närvarande totalt drygt 150 personer, av vilka 110 inom produktionen. Mikko Kurkikangas som jobbar med monteringsarbete sätter båtens föroch akterutrustning på plats tillsammans med sitt arbetspar Johannes Sulkava. På nästa arbetsställe monteras pulpeterna ihop i båten, och navigatorer och reglage installeras. På det tredje arbetsstället görs båten leveransklar efter att den fått sin färgyta innan dess. – Ägarbytet är en riktigt positiv grej. Det verkar som om den nya ägaren vill utveckla och till och med lite förnya fabriken. Allt möjligt nytt och bättre är på kommande. Yamaha ska sköta återförsäljningen själv i Mellaneuropa, efter vad jag förstår, i bland annat Holland, Tyskland och Frankrike, dit man sålt rätt lite båtar tidigare, säger en gladlynt Kurkikangas som helt klart uttrycker också många andra Inhaarbetares tankar. Inha Bruk Ab ? ? 1841 grundas Inha järnbruk ? ? 1976 Fiskars Oy Ab flyttar produktionen av aluminiumbåtar från Kellokoski till Inha Bruk ? ? 2016 fabriken övergår till japanska Yamaha Motor Europe i en företagsaffär PRODUKTION Aluminium båtar (ca 2?000/år) och befästningar för järnvägsräls OMSÄTTNING 35 milj. euro (2015) PERSONAL Cirka 150, av vilka 110i produktionen 11.08.2016 10 AHJ1610_24-48.indd 37 2.8.2016 10:14:45
10 11.08.2016 38 38 Tapio Hakala (längre bak) och Pekka Kivimäki svetsar XL-modellen som hör till de största båtarna i sortimentet. AKTUELLT INOM METALL Fortsättningskurs i arbetarskydd och fortsättningskurs för förtroendemän 3–5.10 del 1, Vasa 7–9.11 del 2, Vasa Tilläggsinformation om fortsättningskurserna hittar du på www.kiljavanranta.fi/pa_svenska/ svensksprakig_utbilding Anmälningar senast 2.9 med kursansökningsblankett till Metallförbundet, Svenska sektionen, PB 107, 00531 Helsingfors FFC:s svenska temaseminarium 22–23.10, Helsingfors Anmälningar senast 16.9 till Minna Kahila, minna.kahila@metalliliitto.fi, tfn 040 766 0117 Av de båtar som tillverkas på Inha Bruk går mer än hälften på export, men exportmarknaden är i regel Norden, främst Sverige och Norge. I det avseendet skulle en ny marknad i Mellaneuropa vara välkommen, vilket också var Kurkikangas förhoppning. – Man skulle tro att det finns iver och intresse i starten hos den nya ägaren. Trots att vi inte heller under Fiskarstiden stod och stampade på stället får vi nu tro att köpet också ger ny energi. MAN LYSSNAR NOGA PÅ ARBETSTAGARNAS INITIATIV Om försommaren är en tid då det är bråttom i båtbyggeriet så är det annat på hösten. Hannu Heikkilä, huvudförtroendeman för arbetstagarna på Inha Bruk, berättar att förutom i fjol så har arbetstagarna under många år varit permitterade en dryg månad varje höst. Men uppsägningar har man dock sluppit på Inha Bruk. En liten del av jobbet på bruket sker i smidesverkstaden där också Heikkilä jobbar. Där tillverkas med hjälp av ett tjugotal anställda skruvar och spik för järnvägsräls. Smidesverkstaden på Inha Bruk var i gång redan innan båttillverkningen startade. Heikkilä berättar att smedjans resultat gått på plus ända sedan den grundades, och verksamheten kommer troligen att förbli oförändrad under den nya ägarens tid. I regel arbetar man på Inha Bruk i ett skift. Heikkilä säger att mest mothugg i produktionen har det lönesystem fått som infördes för några år sedan och som inte alla gillat. – Fabriken delades in i små team där arbetarna tjänar ihop till en gemensam pott inom sitt team. Det har betytt stora skillnader mellan lönerna hos de olika teamen. Efter sommaren ändras det här, då får alla betalt enligt hur många båtar som levereras från fabriken. Med andra ord får alla ett lika stort produktivitetstillägg, säger Heikkilä. På Inha Bruk har man redan under ett par års tid använt en metod för kontinuerlig förbättring där arbetstagarna har kunnat ge förbättringsförslag i arbetet. För ett förslag som lett fram till förändringar har initiativtagaren ibland fått till och med en avsevärd bonus. I slutet av maj hade det kommit in så mycket som 500 förändringsförslag. – I smidesverkstaden slapp vi ett arbetsmoment då vi inte längre behövde göra en fasett i ena ändan av skruvarna för rälsfastsättning. Initiativtagaren Jari Peltoniemi fick en bonus på 5 000 euro, eftersom företaget kan spara 10 000 euro om året på att det arbetsmomentet faller bort. Bland andra har Johannes Sulkava fört fram ett initiativ. Sulkava menar att det är positivt att man lyssnar på arbetarnas initiativ när företaget vidtar utvecklingsåtgärder och att man inte söker hjälp exempelvis av konsulter utifrån. – En gång förde jag fram 23 initiativ under en vecka. Av dem gick över hälften igenom, berättar Sulkava. I MONTERINGEN STUNDTALS OBEKVÄMA ARBETSSTÄLLNINGAR Enligt Heikkiläs mening måste man både i monteringsarbetet på båtarna och i svetsningen jobba i obekväma arbetsställningar, till exempel med krokig rygg. På Inha Bruk har man hela tiden försökt att förbättra ergonomin. – Man har skaffat lyftanordningar med vilka pulpeterna lyfts i båtarna. Svetsningen underlättas av jiggar och arbetsbänkar har skaffats. Men det går inte att få bort krypandet, ibland måste monteringsarbetet göras liggande och ibland på knä. AHJ1610_24-48.indd 38 2.8.2016 10:14:48
11.08.2016 39 10 Heikkilä berättar att när det gäller arbetsolycksfall har man kommit lindrigt undan. – I komponenttillverkningen har vi stor nytta av snittskyddshandskar. Säkerheten i arbetet är för övrigt på god nivå och man satsar på den. Under de senaste åren har många som i åratals jobbat vid Inha Bruk kommit in i pensionsslussen och i deras ställe har yngre arbetstagare anställts. Båttillverkningen är fortfarande en mansdominerad bransch, av fabrikens arbetstagare är endast tio kvinnor. En av de kvinnliga arbetarna är Minna Kesseli som bor i Virdois. Hon har tillverkat båtar yrkesmässigt redan i elva år. Kesseli som tillverkar sidofack till båtarna berättar att jobbet går ut på såväl nitning, svetsning som borrning. – Ett sidofack tar en, en och en halv timme att tillverka. Också Kesseli tror att det föds mer internationella kontakter tack vare den stora Yamahakoncernen, och att det blir lättare att hitta nya exportmarknader. – Jag ser positivt på framtiden. PENSIONSSLUSSEN NÄSTA Falsaren Minna Kuoppamäki från Etseri är också vid gott mod när hon ser framåt. Hon berättar att tillverkningen av olika komponenter till båtproduktionen ger efterlängtad omväxling i jobbet. Fastän det var bra att jobba för den tidigare ägaren tror hon att den nya ägaren satsar mer på båttillverkningen. – Jag hoppas att ägarbytet för med sig fler båtbeställningar och att marknadsområdet breddas. Jag tror och hoppas att det blir så, säger Kuoppamäki. Jukka Mäkiranta, som smider Heybackrälsbefästningar, trivs med smidesarbetet trots att det emellanåt vill bli en aning hett. Tuula Leppä städar och slutgranskar båtarna före leveransen. Omkring hälften av Busterbåtarna går på export, främst till de andra nordiska länderna såsom Sverige och Norge. Falsaren Minna Kuoppamäki säger att det behövs många olika typer av komponenter i båttillverkningen vilket gör jobbet lämpligt omväxlande. Jukka Mäkiranta som jobbar i smidesverkstaden hör till de yngre arbetarna vid Inha Bruk. Mäkiranta som gör spännfjädrar för räls har jobbat i smidesverkstaden i ett par år. Inom båttillverkningen har han inte jobbat. – En riktigt trevlig arbetsplats, men hett är det. I verkstaden jobbar också Hannu Pihlajamäki, en av dem som jobbat längst på Inha Bruk. Pihlajamäki som också jobbat vid båttillverkningen blev anställd redan 1989. Pihlajamäki skär med en maskin metallstycken som går till tillverkningen av spännfjädrar. Det hinner bli upp till 14 000 utskurna stycken under en enda arbetsdag. – Smidesarbetet är inte lätt och det är mycket oväsen, men min hörsel har inte ännu blivit sämre fastän jag jobbat här så länge, de senaste fem åren i smidesverkstaden, säger Pihlajamäki. Tuula Leppä har jobbat ännu längre än Pihlajamäki, på hösten blir det 31 år på Inha Bruk. – Jag kommer säkert in i den så kallade pensionsslussen på hösten. Det känns ganska trevligt för jobbet är så tungt, och man orkar inte längre så mycket i den här åldern, säger Leppä som slutgranskar, städar och smörjer de färdiga båtarna. a AHJ1610_24-48.indd 39 2.8.2016 10:14:57
NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA ? Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. ? Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. ? Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. ? Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. ? Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING ? Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TE-byrån. ? Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. ? Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. ? Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. ? Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. ? Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen ? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg ? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete ? beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet T YÖT TÖ M YYS T U RVA KOTISIVU tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Lisää tietoa työttömyysturvastasi SÄHKÖINEN ASIOINTI Hakemusten toimittaminen liitteineen ja omien tietojen katselu OTA YHTEYTTÄ -PAINIKE Viestien lähetys suojatulla sähköpostiyhteydellä PALVELUNUMERO 020 690 455 arkipäivisin 8.30–15 (pvm/mpm, jonotus on maksuton) POSTIOSOITE Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki WEBBPLATS tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Mera information om utkomstsyddet E-TJÄNSTEN Skicka in ansökan och bilagor och uppdatera egna uppgifter OTA YHTEYTTÄ -TRYCKKNAPP Skicka meddelande via skyddad e-post SERVICENUMMER 020 690 455 på vardagarna 8.30–15 (lna/msa, köandet är avgiftsfritt) POSTADRESS Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA OLE YHTEYDESSÄ TYÖTTÖMYYSKASSAAN TA KONTAKT MED ARBETSLÖSHETSKASSAN AHJ1610_24-48.indd 40 2.8.2016 10:14:57
11.08.2016 10 KO U LU T U S T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A E M M I K A LL IO VILLE LEPPÄNEN Työsuojeluasiamies, Boliden, Porin metallitehtaan työväen ao. 122 JARI AHONEN Työsuojeluvaltuutettu, koneistaja, Länsi-Hydro Oy, Teljän Metallityöväen ao. 294 T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W . M U R I K K A . F I 41 Ajatusvälähdykset muistilapulle Porilaiset kaverukset Ville Leppänen ja Jari Ahonen lähtivät Murikka-opistoon työsuojelun jatkokurssille. Leppänen toimii työsuojeluvaltuutettuna Bolidenillä, Ahonen työsuojeluvaltuutettuna hydrauliikka-alan yrityksessä. Miehet tuntevat toisensa jo vuosien takaa, vaikka ovat töissä eri firmoissa. – Pori on niin pieni kylä, kyllä siellä oppii tuntemaan, kun ikänsä asuu. Ja urheilu on yksi yhdistävä juttu meillä, pelataan jalkapalloa nelosdivarissa Luvian Vedossa. Leppänen sai kurssilla vinkkejä uusien työntekijöiden perehdytyksestä. – Puhuttiin siitä, kuinka työsuojeluorganisaation kannattaisi osallistua perehdytysvaiheeseen, ja millä tavoin voi yrittää aktivoida kaksija kolmekymppistä jengiä, niin että työsuojeluajattelusta tulisi arkinen osa työtä. Kannattaa muistuttaa esimerkiksi siitä, että työsuojelu toimikuntaan voi viedä ajatuksia ja kehitysideoita kuka tahansa, selvittää Leppänen kurssin sisältöä. – Ammattitaudeista minä opin uutta. Jos sellaista aletaan epäillä, niin kuinka se todetaan, miten tutkitaan, ja kuinka erilaisten tautien kanssa voi pärjätä, jos pystyy jatkamaan työelämässä, kertoo Ahonen. – Tunnilla tulee ylipäänsä paljon sellaisia ajatusvälähdyksiä, kun vertaa opettajan selittämiä esimerkkitapauksia oman työpaikan tilanteeseen. Minä kirjasin niitä ajatuksia ylös muistilapuille, jatkaa Leppänen. Yksi Murikan etuja on Leppäsen ja Ahosen mukaan se, että kahdeksan tunnin opiskelun jälkeen on vapaa-aikaa, jolloin opiskelijat voivat rentoutua ja aivoilla on aikaa työstää kurssilla läpi käytyjä kysymyksiä. Tarjolla on liikunta mahdollisuuksia ja rantasaunaa, ja tarvittaessa voi ottaa tuopin tai pari alakerran Mutteri-baarissa. ”Kurssilta sai vinkkejä siihen, miten työsuojeluasiat voi liittää uusien työntekijöiden perehdytykseen.” Murikassa Alueella NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. 5.–9.9. Palkkatekniikan kurssi Paikallinen sopiminen Tietotekniikan peruskurssi 12.–16.9. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 10.–14.10.) Hyvä lehtijuttu Järjestäjäkurssi (2. osa 24.–27.10.) 19.–21.9. Kehittyvä ammattiosasto (3+2 pv) (2. osa 14.–15.11.) 19.–23.9. Työsuojelun peruskurssi Edunvalvojan neuvottelutaito Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! 26.–28.9. Autoalan työsuojelun lyhyt jatkokurssi Kotisivukurssi 26.–30.9. Luottamusmiesten peruskurssi 28.–30.9. Nuorisotoiminta tutuksi Ammattiosaston toiminnan ja talouden suunnittelu (autoala mukana) 3.–5.10. Yritystalous Yhdenvertaisuus työpaikalla Jäsenhuollon kurssi 3.–28.10. Kuukauden kurssi – Osallistujan areenat 10.–14.10. Tietotekniikan jatkokurssi 17.–20.10. Hyvinvointi työyhteisössä 17.–21.10. Autoalan luottamusmiesten jatkokurssi Sihteerin tehtävät – rutiinia ja luovuutta 24.–28.10. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 21.–25.11.) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 21.–25.11. ) 31.10.–2.11. Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi 31.10.–4.11. Paikallinen sopiminen Tietotekniikan peruskurssi 2.–4.11. Työaika Ammattiosaston kansainvälinen toiminta 7.–9.11. Kansantalous 7.–11.11. Palkkatekniikan kurssi Työoikeus Kirjoitan – siis ajattelen Ajankohtaista paikalliseen koulutukseen: Liittokokouspäätökset sekä teollisuusliittojen yhdistyminen. Kolmen tunnin kurssituki (15€/jäsen) saatavissa tänä vuonna myös laivakursseille – kysy lisää koulutuksen toiminta-alueelta: Sari Helminen 040 521 0970 tai Lea Wiman-Määttä 0400 616 265 AHJ1610_24-48.indd 41 2.8.2016 10:14:58
henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Metalliliiton 42-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henkija -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 2000 € Ny kaupa ää l SELVIYTYMIST URVA KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jo äisi ksi ? K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA AHJ1610_24-48.indd 42 2.8.2016 10:15:00
Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi TO I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 18.8. Ahjo 11 (ilmestyy 1.9.) 8.9. Ahjo 12 (ilmestyy 22.9.) 29.9. Ahjo 13 (ilmestyy 13.10.) KOKOUKSIA Porin metallityöväen ao. 6 veteraanien kokoukset syksyllä maanantaisin 5.9., 3.10., 7.11. ja 5.12. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanien tapaaminen ke 7.9. klo 12.30 Salon työväentalolla, Vilhonkatu 9. Järvenpään metallityöväen ao. 90:n veteraanien tapaaminen ke 31.8. klo 9.30 Fox Centerissä, Wärtsilänkatu 61, Järvenpää; kokoontuminen talon sisäänkäynnin aulassa. Aiheina mm. veteraanit ja ammattiyhdistysliike ja muu toiminta. Paikalla on myös liiton edustaja. Ruoka ym. muun tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset 20.8. mennessä Otto Pylvänäiselle, puh. 040 580 6056 tai sähköpostilla otto.rikhard@gmail.com. Eristyspeltiseppien ao. 155:n toimikunnan kokous pe 26.8. klo 15 Tallink City Hotellissa Tallinnassa. Helsingin seudun teollisuusasentajat ao. 254:n ehdokasasettelukokous su 11.9. klo 13 osaston toimitilassa, Turunlinnantie 8, 5. krs, Helsinki. Esillä sääntömääräiset asiat. TIEDOTUKSIA Lahden metallityöväen ao. 23:n toimiston yhteystiedot: Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. 03 751 1108, metalli23@metalli23.fi , www.metalli23.fi. Toimiston uudet aukioloajat: maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona klo 10–16.30. Torstaina ja perjantaina toimisto on kiinni. TAPAHTUMIA Hyvinkään teletyöntekijäin ao. 281:n tapaaminen ravintola Harlekiinissa pe 9.9. klo 17. Ruokaa, juomaa ja ohjelmaa! Hinta 17 €. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 31.8. mennessä Ritva Leppäselle, puh. 044 290 3690 tai Aapo Nuoralle, puh. 040 559 1998. Sana kiertämään ja kaikki mukaan! Tampereen Metallityöväen ao. 7:n naisja veteraanijaostojen yhteiskokous ma 15.8. Seiskaniemessä. Bussi lähtee Vanhalta kirkolta klo 9. Helsingin Peltija Vaskiseppien ao. 27:n rantaonkikilpa la 3.9 klo 9–13 Munkkiniemessä. Kokoontuminen klo 9 Ritokalliontien päähän kääntöpaikalle. Onkikisassa palkinnot. Kisan jälkeen ilmainen ruokailu, johon ilmoittautuminen mielellään viikkoa ennen Juhani Miettiselle, puh. 0400 549 657. Omat onget ja syötit mukaan! www.metalliao27.fi Tikkakosken metallityöväen ao. 34:n kesätapahtuma su 28.8. klo 11–13 Luonetjärven koulun ala-asteen kentällä. Leikkimielistä kisailua, lajeina mm. mölkky, reiskanheitto ja tikanheitto. Kisaluokat: miehet, naiset ja lapset. Tarjolla makkaraa ja kahvia. Ilmoittautumiset 15.–21.8. Merville, puh. 040 5817 899. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston 23:n tunnin seminaariristeily 13.–14.9. Turku–Tukholma–Turku M/S Baltic Prinsessillä. Lähtö Turusta tiistaina klo 20.15. Risteilyn hinta: A-hytissä 2 hlöä/hytti 48,50 €/hlö; B-hytissä 2 hlöä/hytti 45,50 €/ hlö; A-hytissä 1 hlö/hytti 57,50 €/hlö ja B-hytissä 1 hlö/hytti 51,50 €/ hlö. Luennoitsijoina Suomen senioriliikkeen puheenjohtaja valt.tri Kimmo Kiljunen, Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti ja Metalliliitosta vastaava tutkija Timo Eklund. Esiintyjinä laivalla Club 55, tohtori Tapani Kiminkinen sekä meritansseissa Kyösti Mäkimattila & Varjokuva. Hintaan sisältyy hyttipaikka, meriaamiainen, lounas ruoka juomineen ja pullakahvit. Matkavaraukset ja maksut 5.9. mennessä osaston toimistoon Susannalle, puh. 044 518 9449. Forssan autoalan työntekijäin ao. 79:n jäsenten väliset mato-onkikilpailut la 20.8. klo 15 Ruostejärven kesäsiirtolan rannassa. Sauna, makkaraa ja virvokkeita. KOULUTUSTA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n koulutuslaivaristeily 22.–23.10. Turku– Tukholma–Turku. Koulutuksen aiheena työelämän ajankohtaisia asioita, kouluttajana Murikan luottamusmieskoulutuksen opettaja Heidi Rannikko. Lähtö lauantaina klo 8.45 Turusta Viking-terminaalista ja paluu tiistaiaamuna klo 7.35 Turkuun. Hinta 20 €/hlö/ 2 hlön hytti tai 30 €/hlö/1 hlön hytti. Hinta sisältää laivalipun, B-hytin, meri aamiaisen, buffet-päivällisen ja koulutuksen. Maksut ja ilmoittautumiset 22.9. mennessä toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku, puh. (02) 469 1410. Turun metallityöväen ao. 49 järjestää koulutusta pe 9.9. klo 11.30–15 osaston toimiston kokoustiloissa, Tuureporinkatu 17 C, Turku. Aiheena tapaturma vakuutuslain uudistus, luennoitsijana Metalliliitosta työympäristöasiantuntija Marjut Lumijärvi. Koulutus on tarkoitettu työpaikkojen työ suojeluja luottamushenkilöille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Ilmoittautumiset ja mahdolliset erityisruokavaliot 6.9. mennessä puh. 044 518 9449 (ei tekstiviestejä) tai susanna.merinen@metalli49turku.fi. SEUTURYHMÄT Turun seuturyhmä (ao:t 1, 40, 45, 49, 87, 143, 152, 191, 270 ja 343) järjestää maksuttoman bussikuljetuksen Metallin Varsinais-Suomen ja Satakunnan retkeilypäivän viettoon la 27.8. klo 10–16 Porin Kirjurinluotoon. Lisätietoja ammattiosastoista sekä aluetoimistoista. Kuljetus lähtee klo 8 Ortodoksikirkon edestä Turun Kauppatorin laidalta ja paluu tilaisuuden päätyttyä. Ilmoittautumiset 22.8. mennessä susanna.merinen@metalli49turku.fi tai puh. 044 518 9449 (ei tekstiviestejä) tai omaan ammattiosastoon. Salon seuturyhmä järjestää ilmaisen bussikuljetuksen Metallin Varsinais-Suomen ja Satakunnan retkeilypäivän viettoon Porin Kirjurinluotoon la 27.8. Lähtö Salon torilta klo 8 ja Someron linja-autoasemalta klo 8.30. Paluulähdön aika sovitaan menomatkalla bussissa. Ilmoittautuminen kuljetukseen 15.8. mennessä Metalli 57:n toimistolle, puh. (02) 731 4553 tai toimisto@metalli57.com. Oulun seuturyhmän syysretki 24.–25.9. Runnin kylpylään. Kuljetus, auto 1: klo 8.00 Kiiminki ABC–Kuusamontie– linja-autoasema Oulu 8.30. Auto 2: klo 7.45 Tupos ABC–Kempele kk–Vanhatie–la.Oulu klo 8.30. Tiedustelut ja ilmoittautumiset osastoittain 9.9. mennessä: ao. 56 Paula 040 567 1498 (ark klo 10–14); ao. 72 Olli 040 554 7587; ao. 108 Ilkka 040 543 6970; ao. 118 Tuure 041 507 2448; ao. 210 toimisto (08) 371 250 (ke klo 17–18); ao. 219 Kalevi 0400 580 354 ja ao. 289 Mika 040 596 2569. Ilmoittautumisen yhteydessä mainitse mistä tulet kyytiin sekä mahdollinen ruoka-allergia. KUOLLUT Harry Gottfrid Partanen kuoli 10.7. Hän oli syntynyt 9.9.1933 Viipurissa. Hän oli toiminut pitkään Tampereen seudun metallityöntekijäin ao. 195:n puheenjohtajana ja ollut Metallin valtuuston jäsen sekä Tampereen kaupunginvaltuutettu. 11.08.2016 10 henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Metalliliiton 42-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henkija -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 2000 € Ny kaupa ää l SELVIYTYMIST URVA KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jo äisi ksi ? K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA 43 AHJ1610_24-48.indd 43 2.8.2016 10:15:00
TO I M I N TA Metalliliiton Helsingin ja Uudenmaan alueen kalastuskerho Met-kan rannaltaongintakilpailut la 20.8. klo 9–13 Metallirannassa Loviisan Valkossa ?? Ilmoittautumiset klo 8.15 alkaen huoltorakennuksen edessä. Siirtymä punnitukseen puoli tuntia. ?? Sarjat: miehet alle 60 v., miehet yli 60 v., naiset, joukkuekisa (5 henk.). Lisäksi suurimman kalan saanut palkitaan! ?? Ajo-ohje: Paikan osoite on Pitkäniityntie 18, Loviisa (Valko) Parkkipaikalta on 750 m kävelymatka leirialueen huoltorakennukselle, jossa ilmoittautuminen. Saavuttaessa Valkoon risteyksissä on Metalliranta-kyltit. Lisätietoja: Teemu Rouhiainen puh. 041 504 1978 ja Ari Kolehmainen puh. 040 512 3044. Met-kan Saaristomeren kalastusmatka 20.–23.10. Särkisaloon ?? Matkan hinta on Met-ka:n jäsenille 200 €/hlö, muille 220 €/hlö. Tiedustele omalta ammattiosastoltasi mahdollista tukea matkan hintaan. ?? Hintaan sisältyy majoitus mökeissä, joissa keittomahdollisuudet sekä liinavaatteet. Varatut merenrantamökit ovat Näsilinna, Iso-Keisari ja Keisarinna. Mökeissä on saunat. Paikkaan voit tutustua osoitteessa www.ylostalo.fi, jossa myös ajo-ohjeet. Moottoriveneet (vene/2–3 henkilöä) veneiden moottorikoko on 20–60 hv. ?? Paikkoja on rajoitetusti, joten ilmoittaudu välittömästi, kuitenkin viimeistään 9.9. Lähetämme ilmoittautuneille erillisen kirjeen ja laskun matkasta välittömästi ilmoittautumisajan päätyttyä. ?? Ilmoittautuminen Helsinki-Uusimaa aluetoimistoon: Kristiina Lehtoselle, kristiina.lehtonen@metalliliitto.fi, puh.020 77 41304. Tule testaamaan kuntosi helposti ja hikoilematta arkivaatteissa • Kehon kuntoindeksi -testit rekassa • Testien kesto vain 20 minuuttia • Vinkit kunnon kohentamiseen ja fiksuun syömiseen • Maksuton tapahtuma työyhteisöille ja kaikille työikäisille ELOKUU Ma 22.8. Kemi Ti 23.8. Rovaniemi Ke 24.8. Oulu To 25.8. Oulu Pe 26.8. Kajaani Ma 29.8. Helsinki Ti 30.8. Vantaa Ke 31.8. Helsinki SyysKUu To 1.9. Vantaa Pe 2.9. Espoo Ma 5.9. Outokumpu Ti 6.9. Joensuu Ke 7.9. Joensuu To 8.9. Joensuu Pe 9.9. Joensuu Ma 12.9. Savonlinna Ti 13.9. Mikkeli Ke 14.9. Mikkeli To 15.9. Mikkeli Pe 16.9. Pieksämäki Ma 19.9. Hollola Ti 20.9. Lahti Ke 21.9. Lahti To 22.9. Lahti Pe 23.9. Heinola Ma 26.9. Nivala Ti 27.9. Kokkola Ke 28.9. Ylivieska To 29.9. Pietarsaari Pe 30.9. Kannus matka hyvään kuntoon -kiertue 2016 LOKAKUU Ma 3.10. Raisio Ti 4.10. Turku Ke 5.10. Turku To 6.10. Turku Pe 7.10. Uusikaupunki Ma 10.10. Pori Ti 11.10. Pori Ke 12.10. Pori To 13.10. Harjavalta Pe 14.10. Rauma Tapahtumat järjestää Kunnossa kaiken ikää -ohjelma yhteistyökumppaneineen. -tunnuksella merkityt tapahtumat ovat SuomiMies seikkailee -tapahtumia, jolloin rekka on varattu ensisijaisesti miehille. Varaa paikka testeihin itsellesi ja työporukallesi matkahyvaankuntoon.? www.r-kioski.fi/ura-arralla/kauppiaaksi Jos saat virtaa asiakaspalvelusta ja olet yrittäjähenkinen, tule Ärrälle kauppiaaksi. Saat kattavan valmennuksen, aikaisempaa kokemusta alalta ei vaadita. R-kioskilla on helppo aloittaa kauppiaana, etkä tarvitse suurta alkupääomaa. Tartu tilaisuuteen ja hae R-kauppiaaksi. www.r-kioski.fi/ura-arralla/kauppiaaksi/ Lisätietoja nettisivuiltamme tai R-kioskin rekrytointi puh. 020 5544098 tai rekrytointi@r-kioski.fi -KAUPPIAAKSI? TEHTAALTA 10 11.08.2016 44 PHT:n hyvinvointijaksot 1. askel pysyvään muutokseen Jaksot on tarkoitettu kaikille aikuisille/ palkan saajille. Ensimmäinen askel pysyvään muutokseen -kurssi toteutetaan kokeiluna vuoden 2016 syksyn ja 2017 kevään aikana. Tavoitteena löytää uusia menetelmiä ja toimintatapoja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Lähijaksojen arvoja hyväksyntäpohjainen menetelmä pohjautuu hyväksymisja omistautumis-terapiaan. 3 pv + 3 pv + 3 pv Kolmiosaisen kurssikokonaisuuden aikana osallistujat oppivat tunnistamaan arvostamiaan ja itselle tärkeitä asioita, mutta myös epä miellyttäviä tunteita ja ajatuksia, jotka estävät heitä muuttamasta elintapojaan. 12.10.-14.10. Hyvinvointikartano Kaisankoti (13.08.) 17.10.-19.10. Sport & Spa Hotel Vesileppis Oy (18.08.) 24.10.-26.10. Kisakeskus Urheiluopisto (25.08.) 11.11.-13.11. Kisakeskus Urheiluopisto (12.09.) 16.11.-18.11. Hyvinvointikartano Kaisankoti (17.09.) 21.11.-23.11. Hyvinvointikartano Kaisankoti (22.09.) 28.11.-30.11.2 Sport & Spa Hotel Vesileppis Oy (29.09.) 14.12.-16.12. Kisakeskus Urheiluopisto (15.10.) 1. askel perheille 21.12. -26.12. Yyterin kylpylähotelli (22.09.) 21.12. -26.12. Kuortaneen urheiluopisto (22.09.) 22.12. -27.12. Vuokatin urheiluopisto (23.09.) 22.12. -27.12. Kylpylähotelli Kunnonpaikka (27.09.) 27.12. -01.01. Ukkohallan matkailukeskus (28.09.) (Suluissa hakuaikojen päättymispäivät) HAKUMENETTELY Haku sähköisellä hakemuksella osoitteessa www.pht.fi. Valituksi tuleminen edellyttää, että edellisestä tuetusta 1.askel-jaksosta tai sosiaalisen lomajärjestön myöntämästä tuetusta lomasta on kulunut vähintään 24 kuukautta. HINNAT Katso jaksojen hinnat www.pht.fi. Lisätietoja Metalliliitosta: Pia Toivanen, puh. 020 77 41151 AHJ1610_24-48.indd 44 2.8.2016 10:15:03
Joululoma lapsiperheille 22.–27.12. Huhmarissa ?? Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa lapsiperheille tuetun lomaviikon. Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. ?? Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. ?? Monitoimitalossa ruokailut, ravintolapalvelut, lasten leikkitilat ja laajennettu vesimaailma. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com ?? Loma on kestoltaan 5 vuorokautta. Se sisältää täysihoidon ja ohjelmat. Viikko tarjoaa leikkejä, retkiä ja seikkailuja koko perheelle. Lapsille askartelua ja mukavaa puuhaa joulunodotukseen. Aikuisille on lisäksi mm. vesijumppahetki. ?? Loman hinta on aikuiselta 100 €, alle 16-vuotiaat lapset maksutta. Matkat lomalainen maksaa itse. ?? Lomalle haetaan Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta, puh.020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/liiton-lomat. Hakemus on palautettava 22.9. mennessä osoitteella Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. ?? Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. Lisätietoja lomasta saa Metalliliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151. Tule testaamaan kuntosi helposti ja hikoilematta arkivaatteissa • Kehon kuntoindeksi -testit rekassa • Testien kesto vain 20 minuuttia • Vinkit kunnon kohentamiseen ja fiksuun syömiseen • Maksuton tapahtuma työyhteisöille ja kaikille työikäisille ELOKUU Ma 22.8. Kemi Ti 23.8. Rovaniemi Ke 24.8. Oulu To 25.8. Oulu Pe 26.8. Kajaani Ma 29.8. Helsinki Ti 30.8. Vantaa Ke 31.8. Helsinki SyysKUu To 1.9. Vantaa Pe 2.9. Espoo Ma 5.9. Outokumpu Ti 6.9. Joensuu Ke 7.9. Joensuu To 8.9. Joensuu Pe 9.9. Joensuu Ma 12.9. Savonlinna Ti 13.9. Mikkeli Ke 14.9. Mikkeli To 15.9. Mikkeli Pe 16.9. Pieksämäki Ma 19.9. Hollola Ti 20.9. Lahti Ke 21.9. Lahti To 22.9. Lahti Pe 23.9. Heinola Ma 26.9. Nivala Ti 27.9. Kokkola Ke 28.9. Ylivieska To 29.9. Pietarsaari Pe 30.9. Kannus matka hyvään kuntoon -kiertue 2016 LOKAKUU Ma 3.10. Raisio Ti 4.10. Turku Ke 5.10. Turku To 6.10. Turku Pe 7.10. Uusikaupunki Ma 10.10. Pori Ti 11.10. Pori Ke 12.10. Pori To 13.10. Harjavalta Pe 14.10. Rauma Tapahtumat järjestää Kunnossa kaiken ikää -ohjelma yhteistyökumppaneineen. -tunnuksella merkityt tapahtumat ovat SuomiMies seikkailee -tapahtumia, jolloin rekka on varattu ensisijaisesti miehille. Varaa paikka testeihin itsellesi ja työporukallesi matkahyvaankuntoon.? TO I M I N TA AHJON AIKATAULU 2016 osastoilmoituksille Toimita ilmoituksesi viimeistään nro ilmoitukset ilmestyy perillä (torstai) 11 18.8. 1.9. 12 8.9. 22.9. 13 29.9. 13.10. 14 20.10. 3.11. 15 10.11. 24.11. 16 1.12. 15.12. Metalliliiton Kaakkois-Suomen ja Savo-Karjalan Metalli-Westari-tapahtuma Metallin jäsenille 1.–2.10. klo 11 alkaen Saimaa Holiday Club Lappeenrannassa ?? Mukavaa ja vauhdikasta ohjelmaa mm. naisten foorumi, nuorten tapaaminen, alppicurlingia, hohtokeilausta tai voit uida kylpylässä. Lauantai-iltapäivä huipentuu Angry Birds -sisähuvipuistossa käytävään kisaan. Ohjemassa myös Metallin karaoke-mestaruuskisan aluekarsinta. Illanvietto juhlatila Paviljongissa, musiikista vastaa Dark Ride Brothers. ?? Hinta 30 €/henkilö sisältää majoituksen, ruokailut ja ohjelman. Ilmoittautumiset 2.9. mennessä sähköpostitse kysaka@metalliliitto.fi tai puh. 020 77 41402. ?? Lisätietoja Metalliliiton aluetoimistoista: Kaakkois-Suomi, puh. 020 77 41392 ja Savo-Karjala, puh. 020 77 41402. 11.08.2016 10 45 AHJ1610_24-48.indd 45 2.8.2016 10:15:04
10 11.08.2016 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN 46 TI ES IT KÖ (s iv u 6) O ik ea t va st au ks et : 1D , 2B , 3A , 4A O I VA L LU S & Nipa Kett u Joe Kani ini VAIKEUSASTE 1+/3 AHJ1610_24-48.indd 46 2.8.2016 10:15:05
K E S Ä N ÄY T T E LY Metalliliiton harrastetyönäyttely on avoinna aina 14. lokakuuta asti Murikka-opistolla, Tampereen Teiskossa. JOUKO HEIKKONEN: MIELENOSOITTAJA KATOLLA VEIJO PIRHONEN: POTKUT SINIKKA ELOMAA: KATAJAMAISEMA ARI SARKANEN: VARAUTUMINEN AUNE HAKALA: HINAAJA TYÖSSÄ MARTTI NURMINEN: ULVOVA SUSI JANNE KAAPU: PAIMENKOIRA JARMO SAVOLAINEN: ENKELIN SIIVET JERE RASKILA: TORSO TAUNO LEINONEN: VARISVELJET ANU SANDELIN: PYHÄ 47 TEOSTEN VALOKUVAUS JYRKI LUUKKONEN AHJ1610_24-48.indd 47 2.8.2016 10:15:20
LA2 – Posti Oy Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com www.sievi.com AL Hit on varma valinta kovaa kulutusta ja korkeaa kuumuutta vaativiin olosuhteisiin. Uudistettu, nykyaikainen pohjadesign antaa entistä paremman kuumanja kulutuksenkeston sekä paremman pidon laajemmissa käyttöolosuhteissa. Malliston kokovalikoima on laajentunut kattaen koot 34 50 ja tuotteista löytyvät sopivat vaihtoehdot useaan eri työtehtävään. AL Hit 2 XL+ S3HRO 4852401-393-0PM 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC HRO AL Hit 2+ S3HRO 4852401-392-0PM 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC HRO Al Al AL Hit Roller XL+ S3HR0 4852415-393-OPM 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC HRO Al Kuumuu tta kestävä t Kevlarompelee t! Lisävarusteena saatavilla myös integroitu jalkapöydänsuoja SIEVI AL HIT KUUMAAN JA KOVAAN KÄYTTÖÖN Kuumuu tta kestävä t Kevlarompelee t! SUOMI_AL_HIT_AHJO_225x265+5_takakansi_010816.indd 1 1.8.2016 12.54 AHJ1610_24-48.indd 48 2.8.2016 10:15:22