Tavoitteena
neljä paikkaa
Tänään liittenä:
Stadin demarit kiihdyttävät
katsomon kautta vaaleihin
...16?17
Pakistanin
kotiapulaisten liitto
kasvaa hitaasti ...12?13
120
vuotta
T I I STAI 10. M aalis kuu TA 201 5
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?? N:o 35, 007427-15-11 ? Hinta 1,20 e (sis.alv)
Oikea
ay-tiikeri
? Juuri nyt, kun näyttää, että talous ei kohene luulisi, että olisi työnantajien erityisessä intressissä saada kolmas sopimusvuosi aikaiseksi.
...8?10
Jari Soini
Ann Selin uskoo uuteen
jättijärjestöön,
vaikka punaväri saattaa haalistua
10.3.
Nimipäivät tänään:
Aurora, Aura, auri
(ruots.) Aurora
Nimipäivät huomenna:
Kalervo
(ruots.) Torgny, Torkel
6?7
Laki kouluverkoista kaatui
Arto Bryggare karauttaa taas
vaalikentille, pääkirjoitus
Teamin Vallittu ihmettelee
rengasfirman outouksia
11
12?13
14?15
2...4
4...5
?Hups. Rääkkylän kunta ottaa muutaman
miljoonan lainaa, jotta saa maksettua
ulkoistetut sosiaali- ja terveyspalvelut.?
Jussi-Pekka Ahonen Twitterissä
PAMin Selin: Suurkeskusjärjestö syntyy
?Olen järkyttynyt opposition toiminnasta sivistysvaliokunnassa. Jos
järjestämislaki kaatuu, joudutaan
aloituspaikkoja vähentämään 3 500.?
Kauneusleikkaukset Intiassa
Merja Mäkisalo-Ropponen Twitterissä
Avaus
8?10
-3...2
Demokraatti.fi
Uutiset
3
4?5
Uutiskertaus
Aurinko nousee:
Helsingissä 6.54
Oulussa 6.57
Aurinko laskee:
Helsingissä 18.09
Oulussa 18.01
Kotiapulainen voi joutua
orjaksi Pakistanissa
Punaista ja mustaa sekä
valkoista
Päivä kuvana
n
Euroryhmän Kreikka-keskustelu
päättyi, ei yhteistä lausuntoa. Euro-
n
Stubb tukee EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä. Pääministeri Ale-
n
Norwegianin lentoja peruuntuu
edelleen ? neuvottelut jatkuivat.
ryhmän valtiovarainministerit ovat päättäneet keskustelun, jossa tarkasteltiin Kreikan
lupaamia talousuudistuksia. EU:n edustajan
mukaan euroryhmä ei anna Kreikasta yhteistä lausuntoa.
Uutistoimisto Reutersin mukaan ministerit
kuitenkin ilmoittivat Kreikalle, että nyt olisi jo
aika edistyä uudistuksissa.
Kreikka toimitti viime viikolla muille euromaille tarkennetun listan toimenpiteistä, joilla
se aikoo panna talouttaan kuntoon.
xander Stubb (kok.) ei pidä realistisena ajatusta yhteisestä EU-armeijasta, vaikka muuten
kannattaa lämpimästi EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä.
Hänen mukaansa Suomi on koko EU-jäsenyyden ajan kannattanut EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamista.
Stubb huomauttaa, ettei EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin idea EUarmeijasta ole uusi.
Stubbin mukaan on selvää, että Nato on jatkossakin EU-puolustuksen kova ydin.
Norjalaisen lentoyhtiö Norwegianin lentovuoroja peruuntuu Suomessa myös tänään.
Lentäjälakon vuoksi Helsinki-Vantaalla jää
lentämättä neljä lähtevää ja neljä saapuvaa
Pohjoismaiden vuoroa.
Lentäjien ammattiliitto Parat ja työnantajapuolen edustajat käyvät neuvotteluja kiistan
ratkaisemiseksi edelleen.
Lehtikuva / Tero Heiska
Arki
16?17
18?19
20
SDP hakee kannattajiaan
katsomosta
Sarjakuvat, yhdistystoiminta, radio ja TV
Aimo Massisen kolumni
Keihäänheittäjä Tero Pitkämäki harjoittelee parhaillaan leirillä Etelä-Afrikasssa Potchefstroomissa.
Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne
Toimitusjohtaja: Ville Wallin
Kustantaja: Kustannus Oy Demari
Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin.
ISSN-L 2242-6892 Demokraatti
ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu)
Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula
Tilaajapalvelu:
(09) 701 0500
Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset:
? Helsinki, Uusimaa,
? Helsinki
Vaihde
(09) 701 041
Uutistoimitus
(09) 701 0555
Ilmoitusmyynti (09) 701 0522
Haapaniemenkatu 7-9, B-talo
Postiosoite: PL 338, 00531 Hki
Turku
Uutistoimitus
? Tampere
Uutistoimitus
(02) 277 0477
? Vaasa
Ilmoitusmyynti (06) 317 4104
? Mikkeli
(03) 212 9455
Uutistoimitus
050 5543430
toimitus@demari.fi
ilmo@demari.fi
levikki@demari.fi
etunimi.sukunimi@demari.fi
Lisätietoja: www.demari.fi
varhaisjakelu:
? Pohjanmaa, varhaisjakelu:
? Tampere ja ympäristö:
? Muu Suomi:
puh. 0200 30011
puh. 0200 55888
puh. 0800 96675
puh. 0200 71000
UUTISET
10.3.2015
3
Timo Nokkala
Kouluasiat ovat jälleen pinnalla, kun ylioppilaskirjoitukset pyörivät täyttä vauhtia. Eilen vuorossa oli äidinkielen essee. Kuvassa penkinpainajaiset Turussa.
??SDP:n Eloranta pitää kouluverkkolain kaatumista valitettavana
?Oppositio vitkutteli
ja vääristeli?
Sivistysvaliokunnan jäsen,
SDP:n kansanedustaja EevaJohanna Eloranta poistui
apeana valiokunnan maanantaisesta kokouksesta. Laki toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon karsimisesta kaatui,
kun aika loppui kesken.
Elorannan mielestä oppositio
pitkitti kokousta tahallaan.
? Aivan selvästi. Meillä meni
aamusta kolme tuntia valmistavaan keskusteluun. Oppositio oli lähes pelkästään äänessä
ja kertasi samoja asioita yhä
uudelleen.
Eloranta pitää lain kaatumista todella valitettavana.
? Olisihan se ollut järkevämpää, että raha pysyy opetuksen
sisällössä kuin tyhjissä seinissä.
Tästä laissa oli viime kädessä
kysymys.
suurissa kaupungeissa lukioita
on muutaman kilometrin säteellä ? varsinkin jos ne ovat
vielä vajaakäytössä.
? Rahaa menee näin turhaan
jo pienten oppilaitosten hallinnon pyörittämiseen, Eloranta
huomauttaa.
Heti vaalien jälkeen
uuteen käsittelyyn
Ei olisi automaattisesti
sulkenut kouluja
Oppositio väitti pitkin matkaa,
että kouluverkkouudistus olisi
Tarkoitus oli harventaa järjestäjäverkkoa optimaaliseksi,
järkevän kokoiseksi. Yhden
järjestäjän alaisuuteen olisi
koottu useampia oppilaitoksia.
Eeva-Johanna Eloranta
lakkauttanut syrjäseutujen pieniä lukioita. Eloranta kiistää tällaisen vääristelyn jyrkästi.
? Tarkoitus oli harventaa järjestäjäverkkoa optimaaliseksi,
järkevän kokoiseksi. Yhden järjestäjän alaisuuteen olisi koottu
useampia oppilaitoksia.
Hän pitää nykytilannetta järjettömänä, kun joissakin keski-
Jos laki olisi saatu hyväksytyksi,
kaikki ammattikoulut ja lukiot
olisivat joutuneet hakemaan
uutta toimilupaa. Kouluverkkouudistuksen säästöiksi oli laskettu noin 70 miljoonaa euroa.
Eeva-Johanna Eloranta pitää ehdottoman tärkeänä, että
asiaan palataan heti eduskuntavaalien jälkeen.
? Voisi kuvitella, että oppositiokin viimein ymmärtää sen,
miten tärkeää on, ettei tuhlata
resursseja turhaan, Eloranta patistaa.
Stubbille varoitus: ?Seuraavan kortin väri on punainen?
Pääministeri Alexander Stubb
(kok.) oli lauantaina Ylen ykkösaamun vieraana.
Stubb esitti ohjelmassa
muun muassa etuuksien jäädyttämistä keinona talouden
tasapainottamiseksi. SDP:n
kansanedustaja Jukka Gus-
tafsson muistuttaa, että aiemmin kokoomus on jarruttanut muun muassa vanhainkotien hoitajamitoitusten saamista lakiin ja takuueläkkeen
nostoa.
? Nyt monet vanhukset elävät olosuhteissa, jotka muis-
tuttavat heitteillejättöä. Miksi
kokoomus ja Alexander Stubb
pyrkivät estämään tilanteen
korjaamisen?
? Olen yrittänyt olla entiselle ministeritoverille lojaali,
mutta nyt olen kaivamassa taskustani keltaisen kortin eli va-
roituksen. Seuraavan kortin
väri on punainen. Urheilumies
Stubb tietää, ettei sellaista mielellään anneta pääministerille,
aprikoi ex-opetusministeri
Gustafsson.
Demokraatti
Marja
Luumi
Demokraatti
4
10.3.2015
UUTISET
??SDP kertoi kolmesta uudesta ehdokkaasta Uudeltamaalla
Arto Bryggare janoaa
taas vaalimenestystä
Ex-kansanedustaja ja moninkertainen arvokisamitalisti
Arto Bryggare lähtee ehdolle
eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä.
Näin SDP:llä on myös Uudellamaalla täydet 35 ehdokasta.
Piiristä valitaan saman verran
kansanedustajia kevään vaaleissa.
? Kerran poliitikko, aina poliitikko. Yhteisten asioiden ajaminen on verissä. Tammikuussa
en vielä ajatellut, että olen tässä
tänään. Sitten Rinteen Antti
soitti ja puhuin myös Kalliomäen Antin kanssa. Näiden
keskustelujen perusteella otin
kutsun vastaan.
Rinteen Antti on SDP:n puheenjohtaja ja Kalliomäen Antti
entinen valtiovarainministeri ja
Bryggaren hyvä ystävä.
Bryggare on täysillä mukana
vaaleissa. Entinen aituri sanoo,
että hänellä on kokemusta lajissa, jossa tarvitaan kovaa kiihdytystä ja kykyä mennä aitojen
yli. Aikaa vaaleihin on hieman
yli kuukausi.
? Kun olen seurannut nykyistä keskustelua ja poliittista
hajaannusta, toivon, että ihmiset miettivät vahvasti sitä, ketkä
haluavat rakentaa tätä maata
yhteistyöllä ja konsensuksella.
? Tarja sanoi minulle, että
vaalit tulevat olemaan hyvin
erikoiset. Vielä ei tiedä, missä
ollaan vaalipäivänä. Olen samaa mieltä. Suomalaiset ovat
kysymysmerkkinä, kuka haluaa
ottaa vastuuta. Tiedämme, että
sosialidemokraatit ovat siihen
kykeneviä ja valmiita.
Tarja on kansanedustaja Filatov, toinen Bryggaren pitkäaikainen ystävä, joka oli myös
paikalla tiedotustilaisuudessa.
Kova kamppailu
suurimmassa vaalipiirissä
SDP:llä on Uudeltamaalta seitsemän kansanedustajaa nykyisessä eduskunnassa. Piiri on
paljon vartija.
Demariseitsikosta koko piirin toiseksi eniten ääniä viime
vaaleissa saanut työministeri
Lauri Ihalainen on nyt ehdolla Keski-Suomen vaalipiiristä. Mikael Jungner puolestaan jättää eduskunnan ja
siirtyy viestintäalalle. Matti
Saarinenkaan ei ole enää ehdolla. Lähtijät keräsivät edus-
Rane
Aunimo
Demokraatti
rane.aunimo@
demari.fi
kuntavaaleissa 2011 yli 27 000
ääntä.
Bryggare, 56, oli ensimmäisen kerran ehdolla eduskuntaan jo vuonna 1991. Paikka Arkadianmäeltä avautui ensimmäisen kerran Helsingin vaalipiiristä vuoden 1995 vaaleissa.
Toisen kerran hän nousi eduskuntaan vuonna 2003, silläkin
kertaa vaalikaudeksi.
? Artolla on jo pidempää
valtiomiesuraa takana ja uutta
edessä, SDP:n puoluesihteeri
Reijo Paananen hehkuttaa.
Myös Harakka ja
Hämeessä
Läntinen valmiina taistoon
Toimittaja, kirjailija Timo Harakka ja laulaja Tommi Läntinen lähtevät niinikään hakemaan paikkaa eduskunnasta
Uudenmaan vaalipiirissä. SDP
ilmoitti nimistä viime perjantaina.
Harakka oli ehdolla europarlamenttiin viime keväänä. Ensikertalainen pärjäsi komeasti:
22 839 ääntä ja varasijalle SDP:n
kolmanneksi suurimmalla äänimäärällä. Pelkästään Uudenmaan vaalipiiristä Harakka keräsi yli 4300 ääntä.
Viime eduskuntavaaleissa
viimeinen SDP:n ehdokas, joka
meni läpi Uudeltamaalta, sai
4200 ääntä.
Läntinen on hänkin tullut
tutuksi demariväelle jo aiemmin. Ei kuitenkaan poliitikkona vaan puolueen eri tilaisuuksissa esiintyvänä artistina.
? Tommin ja Timon myötä
saamme Uudenmaan jo aiemmin hyvään ehdokaslistaamme
lisää osaamista ja uutta kosketuspintaa. Molemmilla ehdokkailla on hyvä tuntuma suomalaiseen arkeen ja yrittämiseen,
kommentoi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.
löydettiin ehdokas
Koskisen tilalle
SDP:n Hämeen piirissä kansanedustaja Johannes Koskisen
nimitys Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtajaksi
jätti eduskuntavaaliehdokkaiden listalle yhden tyhjän paikan
täytettäväksi. Hämeen piiri nimesi maanantaina listalle Risto
Paulomäen. 60-vuotias Paulomäki asuu Lahdessa ja on ammatiltaan luokanopettaja.
Hämeen piirin puheenjohtaja Jouni Mäkelä kertoi De-
mokraatille, että Paulomäen
valintaan vaikutti muun muassa hyvä tulos taannoisessa
jäsenäänestyksessä. Listalle oli
myös tervetullut toinenkin opetusalan asiantuntija.
? Paulomäen valinnan myötä
listan nais-mies-tasapaino säilyi ennallaan ja ikäluokkakin
osui kohdalleen, Mäkelä kertoo.
Demokraatti
SDP:n Marin: ?Yhteisöveron alentaminen oli virhe?
SDP:n
varapuheenjohtaja
Sanna Marin arvioi, että yritysten veroale ei ole tuonut
hyötyä: Yritykset eivät ole pitäneet työntekijöitä eivätkä investoineet.
Yritysverotuksen keventäminen on ollut SDP:n varapuheenjohtajan Sanna Marinin mukaan
väärää politiikkaa.
? Oli aivan liian iso alennus
antaa 4,5 prosenttiyksikköä
pois, Sanna Marin sanoo Kauppalehdessä.
Hänen mielestään Euroopassa pitäisi sopia paljon jämäkämmät yhteiset pelisäännöt
yhteisöverotasolle.
? Suomen verokannan laskeminen 20 prosenttiin aiheuttaa
sen, että meidän naapurimaissamme veroa lasketaan edelleen ja olemme loputtomassa
kierteessä, joka ei pääty ennen
kuin joku sen pysäyttää, Marin
arvioi.
Verotuksen ei pidä poukkoilla vuodesta toiseen.
Virhettä on kuitenkin vaikea
korjata hänen mukaansa, koska
yritykset odottavat ennustettavaa politiikkaa.
? Verotuskysymykset eivät ole sellaisia, että ne voivat
poukkoilla vuodesta toiseen.
Yritysten veroale oli SDP:n
Virhettä on kuitenkin vaikea
korjata, koska yritykset odottavat
ennustettavaa politiikkaa.
varapuheenjohtajan mukaan
iso virhe etenkin siitä syystä,
että juuri edellisellä hallituskaudella oli päätetty työnantajien Kela-maksun poistosta.
? Nämä ovat maksaneet tähän vuoteen mennessä kuusi
miljardia euroa. Jos olisimme
käyttäneet sen rahan investointeihin, olisimme saaneet muutettua koko Suomen energiapolitiikan ja saaneet koko tiestön
kuntoon. Lisäksi olisi rakennettu Pisara-rata ja Tampereen
raitiotie.
Marin kritisoi myös sitä, että
yritysten verohelpotukset eivät
ole toimineet.
? Yritykset eivät ole pitäneet
työntekijöitä eivätkä investoineet, hän huomauttaa Kauppalehden haastattelussa.AnnaLiisa Blomberg
Demokraatti
SDP:n varapuhenjohtaja Sanna Marin arvioi, ettei yritysten veroalesta juuri ole ollut
hyötyä.
UUTISET
Pääkirjoitus
10.3.2015
5
Matti Linnanahde
Lehtikuva / Jussi Nukari
Kari Hulkko
Laskevaa kannatusta vastaan taistelevan Alexander Stubbin työlista haastaa
suhteet ay-kenttään.
Kokoomuksen lista
tarjoaa kylmää kyytiä
puolueen kampanjaristeilyllä ?työlistan?, jonka olisi määrä korjata taloutta ja lisätä työpaikkojen määrää. Listassa on sekä tarkennettuja että yleisluontoisempia
kohtia, mutta yksi asia on selvä: kokoomus tarjoaa ensi vaalikaudeksi
kylmää kyytiä palkansaajille.
Kokoomuslistassa näkyy puolueen kansanedustajaehdokkaaksi loikanneen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajan Juhana
Vartiaisen kädenjälki. Pääministeri Alexander Stubb hehkuttikin nostaneensa Vartiaisen oikeaksi kädekseen talouspolitiikassa. Siis nimenomaan oikeaksi eikä vasemmaksi.
KoKoomus julKisti viiKonvaihteessa
n n n
työelämää suuntaan, joka
on epäilemättä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mieleen. Työntekijöille tulisi periksiantajan ja maksumiehen osa laajalla rintamalla
työelämän suhteissa ja palkkaratkaisuissa. Samalla isäntävalta saisi
lisää tilaa.
Kun kokoomus lisäksi ajaa ? työnantajien tavoin ? mittavia veronkevennyksiä kaikissa tuloluokissa, ei ole ihme, että yhteiskunnan
suurituloiset taputtavat kokoomusvetoisen hallituspolitiikan puolesta
ensi vaalikaudelle. Eri asia on, mitkä puolueet ovat valmiita yhtymään
tällaiseen politiikkaan.
Merkillepantavaa on, että monet kohdat kokoomuksen listassa
edellyttäisivät yhteisymmärrystä työmarkkinajärjestöjen kanssa tai
ovat täysin niiden päätettävissä. Pääministeri Stubb on lieventänyt
konsensuksenvastaisia puheitaan konsensuksen tulosvastuuksi, mutta
selvästikin hän haluaa hallituksen sanelijan paikalle yli sen, mihin
Suomessa on totuttu.
Tämä on sitäkin oudompaa siksi, että Kataisen-Stubbin johtamat
hallitukset ovat ajaneet lähes kaikki tavoittelemansa kärkihankkeet
kiville. Parhaiten ovat onnistuneet työmarkkinajärjestöt, kuten eläkeja palkkaratkaisut osoittavat. Järjestöjen kanssa kannattaisi tulla tasapuolisesti toimeen myös jatkossa.
KoKoomuKsen ?työlista? muuttaisi
Kansanedustaja Tarja Filatov ja ex-ministeri Antti Kalliomäki olivat tukemassa
Arto Bryggaren kampanjanavausta. Kumpikin korosti ehdokkaan pitkää kokemusta.
Kupla
AFP Photo / Sergei Karpukhin
n n n
aivan oikein päätelty, että Stubb ja kokoomus
pyrkivät haastamaan tavoitteillaan nimenomaan sosialidemokraatteja. SDP ottanee haasteen vastaan, kunhan keskustelu käy yhteismitallisista asioista tavalla, jota kansalaiset voivat arvioida.
Kokoomuksen kärjet suuntautuvat tietysti myös keskustaan, jonne
on valunut paljon kokoomuskannatusta. Puheenjohtaja Juha Sipilä on
varmaankin valmis keskustelemaan ainakin osasta kokoomuksen tavoitteita, mutta yhteistyöhakuisemmassa äänilajissa kuin palkansaajia
ja ay-liikettä röykyttävä kokoomus.
julKisuudessa on jo
Mitenkäs laki menikään?
Riittääkö että pidätetty
on sopiva vai pitääkö
olla myös syyllinen?
matti.linnanahde@kolumbus.fi
Twitter: @MattiLinnanahde
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen
pää-äänenkannattaja. Perustettu 1895.
Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988,
Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906,
Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun
Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012
Päätoimittaja Antti Vuorenrinne
6
10.3.2015
UUTISET
??Suomen Rengastehdas irtisanoo ja tarjoaa työtä vuokrafirman kautta
?Jos työtä on tarjolla,
mikä on irtisanomisperuste??
Lieksassa renkaita valmistava
Suomen Rengastehdas on antanut potkut työntekijöilleen mutta
tarjoaa osalle mahdollisuuden
palata töihin henkilöstövuokrausyrityksen kautta. Asiasta kertoi ensin Yle viime viikolla.
? Erikoista, sanoo Teollisuusalojen ammattiliitto Teamin puheenjohtaja Timo Vallittu Demokraatille maanantaina.
? Meillä on sellainen ajatus,
ettei tämä täytä irtisanomisen
perusteita, jos kerran vuokrafirman kautta kuitenkin tarvitaan ihmiset töihin.
Suomen Rengastehtaan toimitusjohtaja Arto Huhtinen perusteli päätöstä Ylelle sillä, että
yritys on lopettanut sisärenkaiden valmistuksen ja on käytännössä vuokrannut tuotantotyöntekijöitään jo 1,5 vuoden ajan sisärenkaiden valmistajalle. Hän
korosti, että työn jatkuvuus Lieksassa turvattiin ulkoistamalla.
Kari Hulkko
Rane
Aunimo
Demokraatti
? No ei käy?
Vallittu ei niele selitystä.
? Jos työtä on tarjolla, mikä
on irtisanomisperuste? Sehän se
erikoisuus on. Erikoiselta kuulostaa, että näin voisi menetellä.
13 työntekijälle on tarjottu sopimusta samalla palkalla kuin
aiemminkin. Työnantaja on
kuitenkin siirtämässä muiden
hoidettavaksi kaikki työsuhteista riippuvat ja niihin liittyvät velvoitteet.
? Lomaetuudet ja kaikki työsuhteen kestoon liittyvät etuudet palavat. Menettelytapa ei ole
suomalaisen työelämän hengen
mukaista, Vallittu muistuttaa.
Vallittu sanoo, ettei ole kuullut vastaavasta ainakaan Teamin sopimusalalla. Työtuomioistuinkaan ei ole poissuljettu
vaihtoehto.
? Ainakin asia selvitetään,
missä tästä on tarkasti ottaen
kysymys. Loppuun asti katsotaan, voidaanko näin tehdä. Käsitykseni mukaan ei voida.
Teamin
työehtosihteeri
Paavo Salo rinnastaa jutun orjakauppaan.
? Kauppaehdot sovitaan tilaajan ja työvoimaa toimittavan
yrityksen välillä. Kaupan välineellä eli välitettävällä työvoimalla ei ole sanaa sanottavana
tässä vaiheessa.
?Lomaetuudet ja kaikki
työsuhteen kestoon
liittyvät etuudet palavat.
Menettelytapa ei ole
suomalaisen työelämän
hengen mukaista.?
Timo Vallittu tuomitsee jyrkästi rengastehtailijan menettelyn.
?Enemmistöryhmän kannatus nousee?
Team järjestää historiansa ensimmäiset liittokokousvaalit
tänä keväänä. Vaalissa on 636
ehdokasta, joista 465 on Teamin demarit ja sitoutumattomat -vaaliliitossa. Team Vasemmisto ja sitoutumattomat -ryhmällä on 171 ehdokasta.
Vaalissa valitaan 155 edustajaa liittokokoukseen, joka pidetään kesäkuun alussa Helsingissä. Käynnissä on nyt nettija postiäänestys. Maanantaihin
mennessä annettuna oli hieman
vajaat 7 000 ääntä. Liitossa on
58 000 jäsentä.
Timo Vallittu odottaa, että
äänestysaktiivisuus ylittää 50
prosentin.
? Ammattiliittovaaleissa se
olisi asiallinen tulos. Uskon,
että enemmistöryhmän kannatus tulee nousemaan, todennäköisesti yli 70 prosentin.
Timo Vallittu jää kesällä eläkkeelle.
Teamin demarit ja sitoutumattomat on asettanut hänen seuraajaehdokkaakseen
STTK:ssa sosiaaliasioiden päällikkönä työskentelevän Heli
Puuran.
UUTISET
10.3.2015
7
??Työelämän rakennemuutoksesta ei ole ihmelääkkeeksi palkkaeroihin
Naisten koulutustason nousu
ei näy palkkojen nousuna
Suomessa on aina ollut miesten töitä ja naisten töitä. Ammattialojen ja tehtävien voimakas eriytyminen sukupuolen mukaan antaisi aiheen olettaa, että kun työmarkkinoiden
rakenteet voimakkaasti muuttuvat, se voisi myös kaventaa
miesten ja naisten välistä palkkaeroa.
Sosiaali- ja terveysministeriön teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan näin ei kuitenkaan ole. Pääasiassa yksityissektoriin keskittyneen
tutkimuksen mukaan osa työelämän muutoksista on vaikuttanut eroa kaventavasti,
mutta osa on samalla leventänyt kuilua entisestään. Loppu-
tulos on käytännössä plus miinus nolla.
? Hämmästyttävällä tavalla
ammatillinen eriytyminen on
pysynyt hyvin voimakkaana.
Emme voi tuudittautua rakennemuutoksen varaan, sanoo kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee
sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Ammattirakenteen muutoksen osalta erilaiset asiantuntijatehtävät ovat lisääntyneet samalla kun rutiiniluontoiset tehtävät ovat vähentyneet. Naispalkansaajien koulutustason
kohoaminen huimasti miehiin
verrattuna ei ole kuitenkaan
näkynyt parempana sijoittautumisena ja palkkauksena työelämässä.
Sillanaukeen mielestä tämä
on tutkimuksen huolestuttavin
tulos.
? Ilmeisesti naiset tarvitsevat
miehiä korkeamman koulutuksen päätyäkseen heidän kanssaan samoihin tehtäviin, arvioi
erikoistutkija Pekka Laine Tilastokeskuksesta.
Osa- ja määräaikaiset
edelleen naisia
Toinen palkkaerojen kaventumista jarruttava tekijä on naisten jatkuvasti miehiä suurempi
osuus osa-aikaisissa ja määräaikaisissa työsuhteissa. Tällaisessa työsuhteessa olevat vaihtavat työpaikkaa muita useammin, mutta vaihdon tuoma palk-
kahyöty näyttää olevan miehillä
jälleen kerran suurempi kuin
naisilla.
Vuosina 2008?2010 naisten
keskiansiot toki kasvoivat miesten vastaavia nopeammin teollisuudessa, rakentamisessa sekä
yksityisissä ja julkisissa palveluissa. Työpaikka- ja henkilörakenteiden muutos tuki tätä kehitystä, muttei merkittävästi,
vaan suurin osa muutoksesta
oli samassa tehtävässä jatkaneiden palkkatason kohentumisen
ansiota.
Vuonna 2006 alkaneen ja pian
päättyvän hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen samapalkkaisuusohjelman tavoite oli kaventaa miesten ja naisten palk-
kaero 20 prosentista 15 prosenttiin. Tavoitteesta jäätiin, sillä ero
on nyt noin 17 prosenttia.
Niilo Simojoki
STT
?Naispalkansaajien koulutustason kohoaminen
huimasti miehiin verrattuna ei ole kuitenkaan
näkynyt parempana
sijoittautumisena ja palkkauksena työelämässä.?
Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kuusitoista tärkeätä
ammattia naisille
? ja palkkaeroille
Yksityisellä sektorilla on 16
naisten kannalta erityisen tärkeää ammattia. Niissä työskenteli sekä vuonna 1995 että
vuonna 2008 yli puolet yksityisen puolen kaikista naispalkansaajista.
Tutkijat arvioivat palkkaerojen näissä ammateissa selittäneen vuonna 1995 vajaat
57 prosenttia naisten ja miesten keskimääräisestä kokonaispalkkaerosta ? ja vielä
noin puolet vuonna 2008.
Ammattinimikkeiden ryhmä
ei koostu pelkästään matalapalkka-ammateista, eivätkä ai-
van kaikki ammatit ole edes
naisvaltaisia.
Kyseisistä 16 ammatista lukumääräisesti eniten naisia
työskenteli vuosina 1995 ja
2008 myyjinä ja tuote-esittelijöinä, myyntineuvottelijoina ja
-edustajina, sairaala-, hoito- ja
keittiöapulaisina sekä siivoojina, posti- ja pankkitoimihenkilöinä, sihteereinä, tarjoilutyöntekijöinä sekä kirjanpitäjinä.
Lähde: Työelämän muutosten
vaikutukset naisten ja miesten
työmarkkina-asemaan ja samapalkkaisuuteen (STM: 2015:10).
Ammatillinen eriytyminen on pysynyt hyvin voimakkaana. Laitoshuoltaja työssään Meilahden sairaalassa Helsingissä.
Ay-pomot suomivat kokoomuksen työlistaa
Palkansaajajärjestöjen työmarkkinajohtajat arvioivat
kokoomuksen viikonloppuna julkaisemaa työlistaa
kovin sanoin.
SAK:n Lauri Lyly sanoo
puolueen työlistan vaikuttavan siltä, että vastuuta sysätään niille, jotka kykenevät
ratkaisuja tekemään eli työmarkkinajärjestöille.
? Teimme vaalikauden aikana
kaksi maltillista palkkaratkaisua ja eläkeuudistuksen. Hallituksen saldo jäi kevyemmäksi,
Lyly sivaltaa.
Ay-pomot kehottavat kokoomusta jättämään työmarkkinajärjestöille kuuluvat asiat niiden neuvottelupöytiin. Kokoomuksen pitäisi ensisijaisesti
keskittyä pohtimaan isoja ra-
Oma näkökulma.
Vuodesta 1895.
kenneuudistuksia, työmarkkinajohtajat huomauttavat.
Työmarkkinapomot kummeksuvat muun muassa kokoomuksen haluja kiristää vuorotteluvapaata.
? Vuorotteluvapaajärjestelmä ei taida olla este sille,
että Suomeen investoidaan tai
että tänne tulee uusia yrityksiä.
Kaikkien puolueiden kannat-
taisi keskittyä isoihin maaleihin
seuraavalla vaalikaudella, sellaisiin, joilla on todellista merkitystä, korkeastikoulutettujen
Akavan Sture Fjäder summaa.
Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat touko-kesäkuussa
palkoista vuotta 2016 koskien.
? Siinä yhteydessä katsotaan
uuden hallituksen talouspoliittista, maksupoliittista ja vero-
poliittista linjaa. Työmarkkinat
ja talouspolitiikka pitää saada
toimimaan samaan suuntaan,
sanoo Lyly.
Myös STTK:n Antti Palolan
mukaan maltillinen palkkaratkaisu kaipaa vastapainoksi sitä,
että hallituksen linjauksilla pidetään ostovoimaa yllä.
Demokraatti
MAAILMAA VOI MUUTTAA - Tarvitaan vain rohkeita ihmisiä
Keskustelua Suomen ja maailman tilasta. Miten voimme sitä parantaa? TO 12.3. klo 18 Paasitorni Paasivuorenkatu 5 A
Puhemies EERO HEINÄLUOMA
Ulkoministeri ERKKI TUOMIOJA
Kansanedustaja PÄIVI LIPPONEN
Valtiotiet. tohtori PILVI TORSTI
TERVETULOA!
8
10.3.2015
AVAUS
Ann Selin on satavarma uudesta jättijärjestöstä, vaikka...
?Ay-liikkeen punaväri
saattaa haalistua?
Ikimuistoiset ajat ammattiyhdistysliikkeen tahtipuikkoa on heiluteltu Helsingin Hakaniemen torin vierestä. Siellä sijaitsee SAK:n päämaja.
Saattaa olla, että vuoden 2017 alusta kaikki on
toisin, mikäli kaavailtu uusi ammatillinen jättikeskusjärjestö aloittaa toimintansa.
? Voi olla, että punaväri haalistuu. Pidän poliittisesti tärkeänä, että uusi keskusjärjestö on
moniarvoinen. Muuten sitä ei synny, Palvelualojen ammattiliiton Pamin (SAK) puheenjohtaja
Ann Selin sanoo. Seliniä pidetään yhtenä keskeisenä ideanikkarina superkeskusjärjestön rakentelussa.
? Toisaalta se pitää sallia, mikäli uuden järjestön sisällä on halukkuutta poliittiseen toimintaan, hän lisää.
mihenkilöiden STTK ja osa akateemisten työntekijöiden Akavan liitoista yhdeksi vähintään 1,7
miljoonan jäsenen palkansaajakeskusjärjestöksi.
Uuden organisaation pitäisi aloittaa vuoden
2017 alusta.
? Se aloittaa silloin takuuvarmasti, Ann Selin
sanoo.
Hänen mukaansa ainekset jättijärjestölle ovat
nyt paremmat kuin koskaan aiemmin.
? Nyt ei puhuta mistään keskusjärjestöjen fuusiosta, vaan siitä, että perustetaan ihan uusi keskusjärjestö, hän tähdentää.
? Jokainen liitto tekee päätöksen mukaanmenosta itsenäisesti. Siihen ei välttämättä tarvita
hirveän pitkiä aikoja, mutta hoputtamaankaan ei
ole syytä ryhtyä, Ann Selin sanoo.
Yhtäläisyysmerkit liioittelua
Vahva tahtotila
Moni vetää usein yhtäläisyysmerkit SAK:n ja
SDP:n välille, vaikka tämän kaksikon suhteissa
on aika ajoin ollut havaittavissa myös viileyttä.
Selinin mukaan tiedetään, että SAK:n ammattiliittojen jäsenten poliittinen kirjo on laaja. Luottamustehtäviin hakeutuu kuitenkin sosialidemokraatteja ja vasemmistoliittolaisia. Hyvin vähän
muiden puolueiden kannattajia.
Selinin sanoo, että SAK:n ja SDP:n kiinteää yhteistoimintaa on liioiteltu.
? Minä olen sosialidemokraatti, ja olen sitä
senkin jälkeen, kun uusi keskusjärjestö on syntynyt, Ann Selin tekee selväksi.
Uudella palkansaajakeskusjärjestöllä ei ole nimeä. Ei tiedetä, mihin sen päämaja sijoittuu, eikä
sitäkään, kuka sitä johtaa.
Miten on Ann Selin, oletko käytettävissä uuden keskusjärjestön puheenjohtajaksi?
? En minä vielä tässä vaiheessa vastaa tällaisiin
kysymyksiin, kuuluu vastaus.
? Tahtotila järjestön perustamiseksi on vahva.
Olen varma, että tämä viedään maaliin. Homma
kompastuu, jos ensimmäiseksi mietitään, miten
johtopaikat täytetään, Selin toteaa.
Syntyy takuuvarmasti
Hotelli Tornissa Helsingissä tehtiin marraskuun
lopussa historiaa. Merkittävien ammattiliitojen
johtajat kokoontuivat panemaan alulle uutta aykeskusjärjestöä. Kaikessa hiljaisuudessa varsin
pitkälle valmisteltu hanke palkansaajien yhteisestä keskusjärjestöstä näki päivänvalon. Projektin tarkoituksena on yhdistää duunarien SAK, toi-
?Nyt ei puhuta mistään
keskusjärjestöjen
fuusiosta, vaan siitä,
että perustetaan ihan
uusi keskusjärjestö?.
Liitot säilyvät
Ann Selin muistuttaa, että Teollisuuden palkansaajat eri keskusjärjestöistä ovat jo vuosia tehneet hyvää yhteistyötä. Siellä on huomattu, että
yhteistyö on tärkeää tavallisen duunarin etujen
turvaamiseksi. Yhteinen nimittäjä on sama työnantaja.
Selinin mukaan superjärjestöstä etsitään samansuuntaisia elementtejä.
? Liitot säilyvät, ne eivät häviä minnekään. Sitä
paitsi liittojen jäsenmaksut ja hallinto saataisiin
yhdistymisellä tehokkaampaan käyttöön.
van kasvu- ja työllisyyssopimuksen jatkamisen.
? Kytky oli omituinen. Siinä oli
uhkailun makua. Juuri nyt, kun
näyttää, että talous ei näytä kohenevan luulisi, että olisi työnantajien erityisessä intressissä
saada kolmas sopimusvuosi aikaiseksi, Ann Selin toteaa.
Selinin mielestä kolmas sopimusvuosi olisi järkevää. Liittokierroksella paine isoihin palkankorotuksiin on aina olemassa.
Selin perää yhteisvastuuta
ay-liikkeeltä kohtuullisen sopimuksen aikaansaamiseksi
kaikille palkansaajille.
? Minua kiusaa työnantajien
termi ?äärimaltillinen työehtosopimus?.
? Pitää kantaa huolta julkisesta sektorista. Jos he jäävät
yksin, heidän on kaikkein vaikeinta saada aikaan kohtuullisia sopimuksia.
Teksti
Seppo
Peltoniemi
Demokraatti
Kuvat
Jari Soini
Demokraatti
Ykköstila vaihtuu?
Kaksi yli 200 000 jäsenen SAK-laista ammattiliittoa on jo useamman vuoden kisaillut, kumpi on
jäsenmäärältään maan suurin. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on ollut hiuksenhienosti
niskan päällä.
Mahtiliitoissa porukkaa tulee ja menee kuukaudessa enemmän kuin monessa pikkuliitossa
on ylipäätään jäseniä.
Vaihtuvuus on suurta. Pamissa vaihtuu 25 000
jäsentä vuodessa.
? Arvelen, että kohtapuoliin Pam nousee suurimmaksi. Ykkösasemalla ei ole erityistä merkitystä. Merkitys on siinä, mitä saa aikaiseksi, Ann
Selin sanoo.
Omituinen kytky
Vähän aikaa sitten työnantajien ja työntekijöiden pyrkimys sopimukseen työmarkkinoiden
pelisäännöistä karahti kiville.
Työntekijöitä närästivät erityisesti aikeet lakkosakkojen tuntuvista korotuksista.
Työnantajien EK:n suunnasta kuului viestiä,
jonka mukaan pelisääntöjen uudistamisen kaatuminen saattaa kaataa myös kesällä katkolla ole-
?Ykkösasemalla ei ole
erityistä merkitystä.
Merkitys on siinä,
mitä saa aikaiseksi.?
AVAUS
? Minä olen sosialidemokraatti, ja olen sitä senkin jälkeen, kun uusi keskusjärjestö on syntynyt, Ann Selin sanoo.
10.3.2015
9
10
10.3.2015
AVAUS
Ani johtaa Unia
Palvelualojen ammattiliitto Pamin puheenjohtaja
Ann Selin (tuttavien kesken Ani) valittiin joulukuussa kansainvälisen ammattiliittojen kattojärjestön UNI Global Unionin puheenjohtajaksi.
Se ei ole mikään pikkupulju. Jäseniä siinä on
melkein neljä kertaa niin paljon kuin Suomessa
on asukkaita.
UNI edustaa maailmanlaajuisesti noin 20 miljoonan palvelualojen työntekijän oikeuksia.
? Luulen, että valintani oli pragmaattinen juttu.
Minä olen ollut jo kauan mukana UNI:n ja sen
edeltäjäjärjestöjen toiminnassa, itse asiassa jo
Pamin nuorisosihteeriajoiltani 1980-luvun loppupuolelta. Tunnen järjestön ihmisiä ja toimintatapoja aika hyvin, Selin sanoo.
? Järjestön pääsihteeri jää kohdakkoin eläkkeelle ja liitolle valitaan uusi pääsihteeri. On
?En usko valtioiden
rajat ylittäviin
ammattiliittoihin.?
hyvä, että saan olla mukana hänen sisäänajossaan, Selin lisää.
Ann Selin vakuuttaa, että homma pysyy järjestön valtavasta koosta huolimatta hanskassa. Tällä
hetkellä eniten pinnalla on EU:n ja Yhdysvaltain
vapaakauppasopimus ja siihen liittyvät demokratiapulmat.
UNI:n päämaja sijaitsee Sveitsissä. Selin arvelee, ettei hän jatkuvasti reissaa Helsingin ja Geneven väliä. Pääsihteeri hoitaa paikanpäällä käytännön asioita.
? Ehkä käyn vuodessa kymmenkunta päivää
Genevessä. Toki on paljon muita järjestön toimintaan liittyviä kansainvälisiä kokousmatkoja.
Päätyöni on Pamin johtaminen.
Firmat ovat usein ylikansallisia. Ammattiliitot sen sijaan toimivat kotimaittensa rajojen sisäpuolella. Ann Selin pitää nykytilannetta toimivana.
? En usko valtioiden rajat ylittäviin ammattiliittoihin. Sen sijaan palkansaajien yhteiset eurooppalaiset tai vaikkapa maailmanlaajuiset järjestöt ovat parempi toimintatapa kuin esimerkiksi Suomen ja Ruotsin jonkun ammattiliiton
yhdistäminen, hän toteaa.
Liittokokoukseen
parkkivalot päällä
Ann Selin valitaan näillä näkymin yksimielisesti jatkamaan Palvelualojen ammattiliiton Pamin puheenjohtajana järjestön liittokokouksessa
kesäkuun alussa Helsingissä.
Liittokokousvaalit käydään 23.3.?12.4. Tunkua
kokoukseen on vähintäinkin riittävästi. Tarjolla
on 1 574 ehdokasta.
Vaaleissa valitaan 393 edustajaa liittokokoukseen. Äänestäminen tapahtuu joko postitse, sähköisesti internetissä tai mobiililaitteella. Näissä
vaaleissa ensisijainen äänestysmuoto on sähköinen äänestäminen.
Kun Pam edellisen kerran valitsi päättäjiään,
vaalin poliittisesta lopputuloksesta oli asioita
tarkemmin seuraavillekin vaikea päätellä, mikä
suuntaus voitti, ja mikä hävisi.
Vaalit käytiin, jos nyt ei ihan poliittisesti sammutetuin lyhdyin, niin vähintäänkin parkkivalot
päällä. Ann Selinin mukaan sama tyyli jatkuu.
Ajovaloja ei sytytetä.
? Kyllä näin tapahtuu, ja ihan tietoisesti. Pamilainen tapa on toisenlainen kuin useissa muissa
SAK:n liitoissa. Meillä jäsenet eivät tahdo puoluepoliittisia vaaleja. Enemmänkin halutaan samaistua ammattikuntaan tai paikkakuntaan. Halutaan, että päätöksiä on tekemässä tietyn ammatin edustaja tai tietyllä paikkakunnalla asuva
pamilainen, Selin selvittää.
Liiton tyttö ? perinjuurin
Mikäli maailman ammattiliittojen puheenjohtajien kesken järjestettäisiin
kilpailu, kuka heistä on kaikkein ulospäinsuuntautunein, pirtein ja tehokkain, saattaisi Palvelualojen ammattiliitto Pamin (SAK) puheenjohtaja,
energiapakkaus Ann Selin (sd.) pärjätä tuossa kisassa erinomaisesti. Hän
olisi joka tapauksessa kärkitiloilla.
1960 Helsingissä syntynyt Selin on
perinjuurin sekä Stadin friidu että liiton tyttö. Pam on ollut hänen ainoa
työnantajansa koko työelämän ajan.
Selin tuli liiton hommiin 1976 tsuppariksi. Silloin liiton nimi oli Liikealan
ammattiliitto.
Kaksikielisen nuoren naisen into
ay-rientoihin pantiin merkille. Hän
ylsi portailla askel askeleelta ylemmäksi. Ensin hänet otettiin konttorin
puolelle paperihommiin. Sen jälkeen
liikkeelle jäänyttä junaa ei pysäyttänyt kukaan.
Tittelit vaihtuivat tiuhaan. Selinistä
tuli liiton nuorisosihteeri, sittemmin
aluetoimitsija ja aluepäällikkö ja paljon muuta.
Vuonna 2002 liiton silloiselle puheenjohtajalle Maj-Len Remahlille
etsittiin seuraajaa. Ann Selin oli yksi
kandidaatti puheenjohtajaksi.
Moni asiantuntijanakin itseään pitänyt ihmetteli tuolloin, kuka on tämä
Ann Selin?
Kommentti
?Asiantuntijoiden? yllätykseksi Selin valittiin Pamin johtoon, eikä hänen asemaansa sen jälkeen ole kyseenalaistettu.
Musiikkia lukemista,lenkkeilyä ja
golfia harrastava Selin on perheetön.
n n n
Mikäli edellä kerrotusta välittyy
kuva pelkästään rennosti jäsenten
edunvalvontaan suhtautuvasta aypomosta, tuo kuva on väärä, täysin
väärä. Ulkoinen habitus hämää.
Seliniä paremmin tuntevat ammattiliittoihmiset sanovat, että leppoisan
ulkokuoren alta paljastuu todellinen
asiat hyvin hallitseva ay-tiikeri, joka
on omistautunut täydellisesti jäsenkuntansa etujen valvontaan, ja vie
myös tahtonsa läpi.
Ann Selin osaa myös vaihtaa vapaalle. Ystäväpiirissä hän saattaa
innostua vaikkapa laulamaan. Aatteen ihmisenä yksi laulu on hänelle
yli muiden Woody Guthrien Liiton
tyttö (Union maid).
Sen suomalaisversion kertosäkeen aikana Ann Selin innostuu
erityisesti. Se on samalla viesti
työnantajien suuntaan: ?Teitä pelkää en, teitä pelkää en, mä kuulun
liittoon, mä kuulun liittoon, joka
taistelee?.
Seppo Peltoniemi
Liittokokous käyttää Pamissa ylintä päätösvaltaa ja päättää liiton linjauksista. Se valitsee liiton puheenjohtajan, valtuuston, hallituksen sekä
hallituksen puheenjohtajan henkilökohtaisen varajäsenen.
Valtuustoon valitaan 50 ja hallitukseen viisitoista varsinaista jäsentä.
seppo.peltoniemi@demari.fi
?Meillä jäsenet
eivät tahdo
puoluepoliittisia vaaleja.?
Uuden organisaation pitäisi
aloittaa vuoden 2017 alusta.
? Se aloittaa silloin takuuvarmasti, Ann Selin sanoo.
TRL ? 44 vuotta toimintaa
Nro 1
10.3.2015
Kohti tuntureita!
Kun katsoo kuvaa, tuntuu jaloissa siltä, että
niissä pitäisi olla sukset! Vielä ne ehtii hankkia
ja jalat niihin sujauttaa.
Tervetuloa siihen porukkaan, joka tykkää hiihtämisestä. Retkiä on moneen lähtöön, maisemaa monenlaista ? tunturiladuilta kotiladuille.
Lähiretki kotiladuilla pitää kunnon yllä ja viihteestä huolehtii talitintti.
Ajankohtaiset retkivinkit sivuilla 2 ja 7
Näkymä Varkhanmukkasta keroille, jotka vasemmalta: Vuontiskero, Saivokero ja Lumikero.
Kuva: Hilkka Laitinen
Kyrönperän ladut ry:n
ajantasainen latuinfo löytyy osoitteessa
www.hiihdaraattamassa.fi
TRL:n ja retkeilyseurojen
majat ja yhteistyökumppanit
Luonnonläheistä retkeilyä ja
maltillista matkailua
Työväen Retkeilyliitto on maltillisen matkailun ja luontevan lomailun
järjestö, joka välittää tietoa sekä omista, jäsenjärjestöjensä että liiton
kanssa yhteistoimintaa harrastavista luontevan lomailun kohteista.
Tässä esiteltävä ruudukko on kooste maltillisen matkailun kohteistamme. Sitä täydennetään ja päivitetään sitä mukaa kuin halua ja harrastusta löytyy. TRL:n majavuokrat löytyvät sivulta 2 netistä.
Suaskumpu,
Enontekiö
Rihmakuru,
Kittilä
TRL: +358451369744
TRL: +358451369744
Varkhanmukka,
Enontekiö
Varkhanmukkan Kelo-, Tiira- ja Liiteri-kämpiltä on tukeva suon
ylitys pitkossiltaa pitkin kauniille harjulle ja suositulle Suaskummun kammille. Kuva: Hilkka Tikka.
Käkkälö,
Enontekiö
TRL: +358451369744
Ukonjoki,
Lieksa
TRL: +358451369744
www.tyovaenretkeyliitto.com
Savonlinnan Työväen Retkeilijät
Putretti, Savonlinna
TRL: +358451369744
Puh: +358155714766
www.tyovaenretkeyliitto.com
www.tyovaenretkeyliitto.com
www.tyovaenretkeyliitto.com
www.tyovaenretkeyliitto.com
erkki.muukkonen@savonlinna.fi
Kuopion Retkeilijät
Kallioniemi,
Sipoo
Utkujärvi, Muonio
Lomakoti Kotoranta
Kilpisjärventie
Unarin kämppäkartano,
Sodankylä
Puh: +358440556523
www.utkujarvenmajat.fi
heikki.virkkunen@udepa.fi
www.unarinkamppa.fi
heikki.virkkunen@udepa.fi
Koivula, Kuopio
Pauli Komonen +358400350515 pauli54@msn.com
www.kuopionretkeilijät.fi/page3.php
international services: eeva.mehtonen@
dnainternet.net phone. +358400696067
Auki vain kesällä
Auki ympäri vuoden
Telttailumahdollisuus
www.kesakotikallioniemi.fi
Sähköt
Komposti
Täysihoitomahdollisuus
Invalidiystävällinen
Kahvila
Oleskelutilat
Soveltuu kokouskäyttöön
Keittomahdollisuus
Oma vesi
Soveltuu perheille
Kalastusmahdollisuus
Retkeilijöille
Sauna
Savusauna
Luontopolku
Puh: +358103875800
www.kotoranta.fi
lomakoti@kotoranta.fi
Puhelin
2
TYÖVÄEN RETKEILYLIITTO ry Kansainvälisen Luonnonystävien Liiton
(Naturfreunde Internationale, NFI) Suomen jäsenjärjestö, perustettu 1971.
Toimisto: Säästöpankinranta 6 C, 00530 Helsinki, 1.4. alk. Sturenkatu 27, 4. krs.
00510 Helsinki, puh. 045 1369 744 ? sähköposti tyovaenretkeilyliitto@gmail.com
www.tyovaenretkeilyliitto.com ? NFI internetissä www.nf-int.org
Palvelemme: ti, ke, to klo 9-16
Toimistonhoitaja: Maija Koponen
Puheenjohtaja: Pauli T. Komonen, puh. 0400 350 515
TRL:n tili: Nordea IBAN F166 1521 3007 119458.
Puheenjohtajan palsta
Retkeilijä-lehti:
Toimitus Hilkka Laitinen, puh. 0440-500354,
hilkka.laitinen@gmail.com
Seuraava Retkeilijä ilmestyy 5. 5. Demokraattilehden liitteenä.
Aineistot kuukautta aiemmin.
Kysy TRL:sta vapaita kämppiä ja tilaa
Kämppäopas, puh. 045 1369 744.
myös viime vuoden
a,
ss
vi
ta
et
lu
on
i
ht
le
älij
Retkei
lla näköissivuina.
numerot TRL:n nettisivui o.com
www.tyovaenretkeilyliitt
Kevät keikkuen tulevi
Poikkeuksellisen leudot säät helmikuussa ovat saaneet rohkeimmat muuttolinnut rantautumaan Suomeen. Talitintit
virittelevät lauluaan ja aurinko nousee
yhä korkeammalle. Tervetuloa kevät ja
valo.
Lapissa alkaa paras hiihtokausi. Siispä tervemenoa majoillemme nauttimaan
valkeista hangista ja kevätauringosta! Järvet ja lammet tarjoavat pilkkijöille lähes
varman saaliin. Jokien jäille en suosittele
menemään. Saattaa tulla pitkän matkan
sukellus, jolta ei ole paluuta.
Opetusministeriö jakoi taas toiminta-avustuseuroja liikuntajärjestöille.
Ministerin punakynä oli Työväen Retkeilyliiton kohdalla ?lipsahtanut? kynnen kupeesta ja avustusmäärärahaamme oli pienennetty, ainoana liikuntajärjestönä kategoriassa muut liikuntajärjestöt. Politiikkahan on tälläistä. Kaiketi se tuntuu mukavalta loppumetreillä tirvaista alakoukulla vyön alle. Tosin
olihan tämmöinen päätös arvattavissa
kun tietoon tuli kuka ministeri avustuksista päättää.
Sinänsä päätös ei ole toiminnallemme
katastrofi. Olemme osanneet varautua
avustuseurojen vähenemiseen. Talkoilla ilman kulukorvauksia on tehty paljon majojemme kunnostustöitä ja Lapin majojen puuhuollossa olemme pystyneet säästämään jonkin verran. Pientä
viilaamista sieltä ja täältä on tehty kulujen karsimiseksi.
Pää tulee kuitenkin vetävän käteen jos
valtion avut vielä pienenevät. Vakuutusyhtiöt nostavat surutta maksujaan, jätehuolto maksaa vuosi vuodelta enemmän, kiinteistöverot eivät ainakaan pienene tulevaisuudessa. Toimiston vuokra
ja toimistonhoitajan palkkakin on jostain repäistävä. Mietinnän paikka miten
voimme tarjota jäsenistöllemme ja sidosryhmillemme kohtuuhintaisia yöpymisja retkeilypaikkoja tulevaisuudessa. Kai-
killa kun ei ole varaa mennä helikopterilla Lappiin porealtaisiin lillumaan. Sopeutetaan, sehän on muotia. Kairataan
vyöhön lisää reikiä, eiköhän se selkäranka sieltä vastaan tule.
Liiton toimisto muuttaa pienempiin
tiloihin maaliskuun lopussa. Vuokramme Säästöpankinrannassa olisi noussut
yli kestävyysrajan. Pientä säästöä tästäkin
syntyy. Katsotaan sitten miten toimistotavarat ja henkilökunta uuteen paikkaan mahtuvat.
Majatalkoot pidetään kesän alussa
Ukonjoella ja Lapin majoilla. Jälleen tarvitaan tekeviä käsiä. Töitä riittää kaikille. Pidetään majamme kunnossa. Näin
voimme kaikki nauttia Pohjois-Karjalan
ja Lapin puhtaasta luonnosta.
Hiihdellään, luistellaan, pyöräillään ja
liikutaan luonnossa.
Hyvää kevättä kaikille,
t. Pauli T. Komonen
Kuva: Hilkka Laitinen
Paista
päivä a se
vielä
risukasaa
nkin!
TRL-Retket
www.tyovaenretkeilyliitto.com
Lisää retkiä sivulla 7.
Meidän
majat
Talkoot majoillamme
Ukonjoella 22. - 24.5.
Lapin majoilla 6.- 13.6.
Matkakustannuksissa avustetaan ja ruoka tarjotaan.
Ukonjoen osalta ilmoittautumiset Ilmolle, puh. 050 543 1954, ilmo.nousiainen@elisanet.fi. Ja lapintalkoiden osalta Paulille (0400 350 515, paulitkomonen@
gmail.com) tai liiton toimistolle.
Hyvän mielen keräys
Majat kaipaavat joka vuosi huoltoa ja parannuksia. Haluamme pitää majamme
sellaisessa kunnossa, että niissä on miellyttävä viettää omatoimista, liikunnallista vapaa-aikaa. HYVÄN MIELEN TALKOOT -lahjoituskampanjalla kartutetaan TRL:n majojen hoitorahastoa.
Lahjoittamalla sopivan summan tilillemme olet mukana kämppätalkoissa omalla ?hyvän mielen? panoksellasi. Lahjoituksia voi osoittaa Työväen Retkeilyliiton tilille Nordeaan, IBAN FI66 1521 3007 119458. Viitenumero on 11633.
Hyvän mielen keräykseen ovat joulu-tammikuussa
osallistuneet Armi Salenius, Markku Pohjola,
LU-Laskentapalvelu, Matti Vikström
Kiitokset lahjoittajille!
TRL:n toimisto
muuttaa
Säästöpankinrannasta
Sturenkadulle
Muuttoapua tarvitaan
sunnuntaina 29.3.
klo 10 alkaen.
Talkookahvit ainakin tarjotaan
ja jotain purtavaakin.
Pauli T. Komonen
Karjalan kunnaille!
UKONJOKIPÄIVÄT
31.7. - 2.8. pe-su
TRL-väen yhteiset tapaamiset ovat aina olleet antoisia ja hauskoja. Lisätietoja liiton nettisivuilla ja seur. Retkeilijälehdessä.
Tervetuloa marjastamaan, kalastamaan,
vaeltamaan ja ennen kaikkea tapaamaan
tuttuja!
Varaa majoitus ajoissa liitosta!
TRL:N MAJAVUOKRAT 2015
Vuodepaikkamaksut
aikuinen 8 e
aikuinen 12 e
Ennakkotietoja:
Kuopio Tanssii ja Soi, samanaikaisesti kutsutaan TRL:n ihmiset kuntoa ja kulttuuria -tapahtumaan Koivulaan, 12.-14.6. Osallistutaan tanssiviikon tapahtumiin
ja tutustutaan Kuopioon kävellen ja kivutaan Puijolle Minna Canthin jalanjäljillä.
14.6. Luonnonkukkienpäivänä teemme retken Metsähallituksen Telkkämäen perinnetilalle Kaaville. Ilmoita kiinnostuksesi Liisa Niskaselle, p.040 7516 143 tai
lm.niskanen@suomi24.fi
4.-11.7. TRL:n melontaviikko. Läh. P. Mikkelä, 0400 475254, pertti.mikkela@
gmail.com
19.- 25.7. su-la TRL-pyöräretki savolaisittain Kuopio-Valamo. Lisätietoja: helena.
nurmio@gmail.com puh. 0400 432099.
11.-19.9. TRL:n Loistava ruskaviikko Varkhanmukkassa. Lisät. armi.salenius@
gmail.com puh. 040 5098259.
TRL-jäsenseuroilla keväisiä hiihtoviikkoja Lapissa. Ks. s. 7 toimintakalenteri.
Kevättä kuvaamaan!
Varkhanmukkassa (Enontekiöllä)
jäsen
ei-jäsen
MERELLINEN LUONTO YLLÄTTÄÄ!
14.-15.3. la-su Eräretki Kirkkonummen laajaan Linlo-saareen, jonne silta.
Koettavissa: telttailu, ruokaa tulilla, lintujen tarkkailua, suunnistusta, patikointia,
valokuvausta ym.
Omat kunnon eväät mukaan. Jäähiihto tuskin mahdollista. Kokoontuminen Kirkkonummen kirkon edessä klo 10. Läh. hilkka.laitinen@gmail.com puh. 0440 500354.
Järj. ER, mutta avoin kaikille kiinnostuneille. Varusteita lainataan.
26.4. su TRL:n linturetki Porkkalanniemelle
Kokoonnutaan klo 9 Vetokannaksen parkkipaikalla, jossa yleensä on tilaa. Sieltä kävellään kärkeen. Ylle lämmintä, tuulenpitävää vaatetta. Omat eväät ja kiikari. ER
tarjoaa kahvit ja pullat tulipaikalla. Kimppakyytejä sovitellaan. Osallistumismaksu
10,- sis. opastuksen ja kahvit.
Ilm. ja lisätiedot: Armi Salenius, 040 5098259, armi.salenius@gmail.com
30.5. Yrttikurssi Nuuksion Stenbackassa. Katso sivu 7.
1.5. Vappupäivänä TRL:n Haastepatikka Mummosali-vuorelle Uudenmaan virk.
alueelle Vihdin Palojoelle. Tapaaminen klo 11 Veikkolan Nesteellä. Vuorella keitetään kahvit, saa pullaakin. TRL:n Wiksten-rahastoon maksetaan 5,-/hlö.Kerätään
retkellä. Läh. hilkka.laitinen@gmail.com Järj. ER ja Nuuka ry
alle 12-vuotiaat 4 e
alle 12-vuotiaat 7 e
Nyt tarkkana, mikä on mielestäsi varma kevään merkki? Ota kuva ja lähetä kuvatekstin kera Retkeilijän toimitukselle. Minkälainen tarina siitä syntyykään? Osoite:
hilkka.laitinen@gmail.com Kiitos.
Rihmakurussa (Kittilässä) ja Ukonjoella (Lieksassa)
jäsen
aikuinen 10 e
alle 12-vuotiaat 5 e
ei-jäsen
aikuinen 14 e
alle 12-vuotiaat 8 e
Majoja voi varata vuodepaikkamaksulla tai viikko/vrk-hinnalla. Tarkemmat hintatiedot
netissä www.tyovaenretkeilyliitto.com sivulta Majat / Majamaksut.
Käkkälön majaa Enontekiöllä vuokrataan vain kesäaikaan viikko- tai vrk-hinnalla.
Maksut majavuokrauksesta TRL:n tilille IBAN FI66 1521 3007 119458
Somea Suomen suvessa 10.-14.8.
Sosiaalisen median taitoja järjestötoiminnan tukena voi opiskella elokuussa,
kun HTR/Hgin Luonnonystävät järjestää luonnonkauniissa saaressa, Sipoon
Kallioniemessä SOME-kurssin.
Hinta 275 euroa/osanottaja sisältää ohjelman, ruokailut ja majoituksen.
Lisätietoa ja ilmoittautumiset kurssille kesäkuun loppuun mennessä Ilpo Rossille, ilporossi5@gmail.com tai puh. 0400 700 787.
Nokipannukahvit. Kuva: Hilkka Tikka
Kuvaaja Hietajärven laavulla lumituiskua kuvaamassa. Kuva: Pertti Mikkelä.
3
Yksi meistä TRL:ssa
Waltter
Kärkkäinen,
Rovaniemen
Retkeilijöiden jäsen
10 kysymystä Waltterille
1. Oletko alkuperäinen rovaniemeläinen?
Olen.
2. Mikä veti sinut retkeilyporukkaan?
Kuinka kauan oletkaan ollut jäsen?
Äitini painosti minut osallistumaan
peruskurssille. Olen ollut jäsenenä n. 5 v.
Vaellus on ihanteellinen tapa retkeillä. Tahti on sopiva myös ympäristön tutkimiseen. Myös hiihtäminen on minulle mieluisaa.
4. Mitä muuta mahdollisesti harrastat?
Lumilautailua ja kuntosalilla käymistä.
5. Olet vielä ?koululainen?, mitä aijot
tehdä ?isona?
Olisi mukava työskennellä ihmisten
parissa. Kun olen suorittanut lukion ja
armeijan loppuun valinta on helpompi.
6. Millaisesta retkestä unelmoit?
Ulkomaan reissu olisi upea esim. Norjassa.
ollut mieluisin. Johtuu luultavasti siitä,
että kirja herättää ajatuksia.
8. Jos olisit eläin, mikä haluaisit olla? Miksi?
Joku lintu ehdottomasti, lähinnä lentokyvyn ja hyönteistä pidemmän elinajan vuoksi.
9. Lempilintusi, miksi ?
Tunturipöllö. Se on ulkonäöltään hieno.
10.Seuraava retkesi?
Kesällä pitkä tai keskipitkä vaellus,
riippuen siitä mitä on tarjolla.
Waltteri (vas.)
ja Waltterin kaveri
Ylläksellä.
3. Mikä laji retkeilyssä kiinnostaa,
minkä vuoksi?
7. Jos harrastat kirjoja, mikä on miellikirjasi tai kirjailijasi? Miksi?
Tähän mennessä Sofian maailma on
Merkkipäiviä
Tapsan tahtiin
Suomalaisen musiikin juhlaksi on vuotta
2015 nimitetty Jean Sibeliuksen (18651957) 150-vuotisuuden vuoksi, mutta on toki aihetta muuhunkin muusikkojuhlintaan: 27.2. tuli kuluneeksi
100 vuotta tangokuningas Olavi Virran
(1915-1972) ja 8.3. monikuuluisuus Tapio Rautavaaran (1915-1979) syntymästä. Virta syntyi Sysmässä ja Rautavaara
Pirkkalassa.
Tapsa Rautavaara oli suurten urheilutekojen sankari: Urheiluseura oli Työväen Urheiluliiton
Oulunkylän Tähti. Jo 30-luvulla keihäs lensi kauas, toi Lontoon olympialaisissa 1948 kultaa, muuten ensimmäisenä
TUL:n olympiavoittajana. Viisi SM-kultaa hän myös leiskautti. Jousiammunnassa hän loisti 50-luvulla, mm. maailmanmestaruuden saavuttaneessa Suomen joukkueessa 1958 ja Suomen mestaruuskilpailuissa 1955.
Laulajan ura aukeni varhain 40-luvun
puolessa välissä ja jatkui 33 vuotta. Levytettyjen laulujen määrä on 328! Laulelmien kirjo on laaja kansanlauluista balladeihin, kupleteista kantriin.
Useat lauluista ovat Toivo Kärjen säveltämiä ja Reino Helismaan tekstittämiä. Itsekin hän sävelsi ja sanoitti, esimerkiksi Isoisän olkihatun. Viimeisin levytys oli ?En päivääkään vaihtaisi pois?,
joka on myös nimenä Juha Nummisen
toimittamalla Tapsan elämäkerralla.
Ikivihreitä Rautavaara-tulkintoja ovat
mm. Reppu ja reissumies, Päivänsäde ja
menninkäinen, Juokse sinä humma,
Tuopin jäljet ja Häävalssi. Hänen tumma, melankolinen äänensä sykähdytti
laulaessa ja toi puheeseen miehisyyttä.
Se koettiin myös 22 elokuvassa, joissa
hän näytteli koko lailla hyvin ja ah! niin
komeana.
Rautavaara kuoli tapaturmaisesti
64-vuotiaana syksyllä 1979 liukastuttuaan Tikkurilan uimahallissa. Hänet on
todettu tunnetuimmaksi oulunkyläläiseksi, Lasse Erola kirjoitti
?Tapsa ? Tapio Rautavaaran elämäkerta? - teoksen, 1999 julkaistiin nimikkopostimerkki ja jalustalle nosto jatkui patsaan pystyttämisellä Oulunkylän torille
2000. Puuhaajina olivat eritoten Tapio
Rautavaara -seura ja Oulunkylän Tähti.
Kuvassa olevan ?Kulkurin uni? -pronssiveistoksen teki Veikko Myller. Mestarilla
on kitara työvälineenään ja hänen edessään nurmella tepastelee lauluista tunnettu joutsen. Alun perin rankoissa töissä uurastaneen työmiehen nousu koko
kansan trubaduuriksi ja esimerkillisek-
Suomen Hostellijärjestö viettää tänä vuonna 80. juhlavuottaan. Yleishyödyllinen hostellitoiminnan keskusjärjestö perustettiin joulukuussa 1935 Suomen Retkeilymajajärjestönä eurooppalaisen mallin innoittamana.
Eurooppalainen malli painotti nuorten majoittumista nuorisomajoissa, youth hostelleissa, mutta Suomessa haluttiin alun alkaen tarjota majoitusta kaikille matkailijoille ikään katsomatta. Kuitenkin juuri majoituksen edullisuus teki erityisesti nuorten matkailusta mahdollisempaa.
?Olemme jo 80 vuotta huolehtineet, että matkailijat saavat verkostomme hostelleissa viihtyisän ja edullisen majoituksen. Hostelleista on rakennettu yhteisöllisiä
paikkoja, joissa muiden matkailijoiden tapaaminen on helppoa. Näillä ajattomilla
arvoilla jatkamme yhä ja niillä on hyvä jatkaa seuraavatkin 80 vuotta?, summaa Hostellijärjestön hallituksen puheenjohtaja Sari Murtomäki-Eskelinen.
?Aikaisessa vaiheessa määriteltiin myös ?ihannemaja?, jolla asetettiin taso laadukkaan yöpymisen takaamiseksi. Käytössämme on yhä kansainväliset minimistandardit, jotka verkostomme hostellien tulee täyttää, mutta persoonaltaan hostellimme
ovat yksilöllisiä. HI-hostellit ei ole ketju, vaan jokainen hostelli on omistajansa näköinen ja henkii paikallista kulttuuria?, Murtomäki-Eskelinen sanoo.
Suomen 43 HI-hostellia ovat osa kansainvälistä Hostelling International (HI) -verkostoa, joka kattaa noin 3
500 hostellia lähes 90 maassa. Suomen Hostellijärjestö
ylläpitää HI-hostellien verkostoa Suomessa.
www.hihostels.fi
www.hihostels.com
www.facebook.com/hifinland
www.twitter.com/hifinland
Tapsan patsas, Kulkurin uni on Oulunkylän torilla. Hän on löytänyt joutsenen. Tapsa
on siinä ihmisten parissa kuten eläissäänkin oli. Kuva: Pertti Mikkelä
si huippu-urheilijaksi ja salskeaksi filmitähdeksi on ? jos mikään ? monumentin
arvoinen saavutus.
Kerronpa päätteeksi omakohtaiset
lämpimät muistoni Tapsasta. Vuonna
1947 olimme samaan aikaan Pajulahdessa urheiluopistolla: häntä ja muita
olympiaehdokkaita valmennettiin Lontoota varten ja minä taasen olin päässyt
nuorimmaisena naisten koripalloleirille.
Illanistujaisista jäivät mieleen Tapsan kitaralaulelmat ja tarinointi. Ikimuistoisina. Se oli suuren juhlan tuntuista.
Seuraavan kerran seurasin, miten auliisti hän tuli Helsingin Ensikodille viihdyttämään nuoria äitejä vauvoineen, kun
80-vuotias sosiaalineuvos Martta Salmela-Järvinen hänet jälleen kerran oli pyy-
tänyt. Liikuttavalta tuntui, kun Tapsa
päätti laulutuokionsa Päivänsäteeseen ja
menninkäiseen ja Siniseen uneen kehottaen äitejä laulamaan kehtolauluja rakkaille lapsilleen. Hän myös kertoi olevansa suuresti rakastamansa yksinhuoltajaäidin lapsi: ?Äiti oli minulle läheisin
ihminen kautta koko elämäni ja uskallan kai sanoa, että minä olin kaikki mitä äidillä oli.?
Huomasin tätä kirjoittaessani, että 8.3. on sopivasti Naistenpäivä, YK:n
vahvistama naisten oikeuksien, tasa-arvon ja kansainvälisen rauhan päivä. Sitä
viettäessämme kohotamme maljan myös
päivänsankari Tapio Rautavaaralle!
Aira Heinänen
Laajasalon Reippailijat
Andrea Lichtenecker NFI:n johtoon
Eurooppalainen kattojärjestömme Naturfreunde Internationale (NFI) on nimittänyt Andrea Lichteneckerin uudeksi
pääsihteeriksi. Andrea on järjestön historian ensimmäinen nainen tässä tehtävässä. Wienin yliopistossa tutkintonsa suorittanut Andrea on toiminut pitkään NFI:ssä ja vastannut vuodesta 2002
lähtien NFI:n luonnon monimuotoisuuteen ja ympäristökasvatukseen liittyvistä hankkeista. Hän on myös suunnitellut Natura Trail -kampanjan, johon kuu-
Suomen Hostellijärjestö
täyttää 80 vuotta
luu jo yli 150 luontoreittiä Euroopassa. NFI:n aiempi pääsihteeri Christian
Baumgartner edistää nyt ympäristön ja
luonnon suojelua konsulttina oman yrityksensä kautta.
EU-yhteistyötä
NFI pyrkii lisäämään vaikutusmahdollisuuksiaan EU:ssa. Tätä varten NFI on
hakenut Brysselistä avustusta järjestön
tavoitteiden edistämiseksi. Hakemuksessa painotetaan lajien monimuotoi-
suuden suojelua varsinkin matkailun ja
vapaa-ajan toimintojen yhteydessä, ilmastonmuutosta ja matkailua sekä uudistuvia energiamuotoja. Näitä osa-alueita varten on tarkoitus muodostaa foorumeita, joiden avulla lisätään ja tehostetaan jäsenten välistä yhteistyötä EUkysymyksissä. Varsinaiseen ohjelmaan
panostaminen on kuitenkin mahdollista vasta, kun EU:lta haetun rahoituksen
kohtalo varmistuu.
Hannele Pöllä
TRL on Suomen Hostellijärjestön jäsen. HI-hostellien kotimaan kohteissa saa TRL-jäsenkorttia näyttämällä 10 % alennuksen/hlö/vrk majoitushinnoista. Kansainvälisen hostellikortin voi hankkia alennettuun hintaan.
2015 HI-hostellit Suomessa ?esitteestä löytyy yhteystiedot kaikkiin verkoston hostelleihin. Maksuttomia esitteitä voi tilata www.hihostels.fi -sivujen
kautta.
Luonto-matkailun
tai ohjauksen
ammattilaiseksi!
si Niitty
k
ja
a
a
s
o
le
e
k
Opis
lahdessa!
Erä- ja luonto-opaskoulutus
?
mm. erätaidot, luonnontuntemus
vaellukset, kiipeily, vesistömatkailu ja
ohjelmapalvelut
Haussa nyt!
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen
perustutkinto
Valitse suuntautumisesi:
? luonto-ohjaus
? liikunnanohjaus
? media- ja verkko-ohjaus
? ikääntyvien ohjaus
Yhteishaussa
24.2. - 17.3.
Lisätiedot:
www.pkky.fi/amoni
4
Suaskummun tarina
Korsun kurkihirsi kannettiin
porukalla rakennuspaikalle.
Iloisia kantajia: Vas. Markku
Turunen, Heikki Huopainen,
Erkki Vilen, Erkki Sakki, pikku apulainen Juuso Jakonen,
Pertti Mikkelä, Juuso Manninen, Markku Jakonen ja Arvo
Kerovuori. Kuva: Hilkka Laitinen.
?Tehdään korsu?
sanoi TRL:n kämppäpomo Erkki Sakki, sodan käynyt mies. Kesäkuussa 1988
korsu tehtiin ja tietysti talkoillen. Edellissyksynä oli ehditty aloittaa kaivuutyöt
harjun kupeella. Lumikeron rinteillä oli
reilusti lunta kun aloitettiin, mutta kun
Lapin arktinen aurinko viikon hellitteli, oli korsu ?katto päällä? ja tunturien
lumet vähissä. Suaskummun kammin,
kuten korsua rauhanomaisemmin nimitetään, suosio kasvoi, kun 1997 valmistui viereen sauna ahkerien talkoolaisten
voimin. Kammilla on myös hyvä kaivo.
Keväällä 2005 valmistui Telaojan ylitse kammille uusi pitkospuutie; talkoilla kuinkas muuten.
Kämppäkirja aloitettiin 1988.
Nyt on uuden kirjan vuoro
täyttyä elämänmakuisista jutuista. Hilkka vie täyden kirjan TRL:n arkistoon. Sitä saa
lainata kuittausta vastaan
liiton toimistosta. Kuva: Pertti
Mikkelä.
Tarinavihko
Korsulla on alusta asti ollut omat ystävänsä, vakiojoukko, joka säännöllisesti
tulee hiihtämään, vaeltamaan, sieneen ja
marjaan. Kaamosaikana tullaan nauttimaan revontulista ja kirkkaista tähdistä. Korsun yksinäinen sijainti, kiehtoo
luonnon ystävää.
Nyt on korsun tarinakirja täynnä. Siihen on 26 vuoden ajalta kerääntyneet
korsun alkuvaiheet, rakentajien uurastus
ja kulkijain riemut ja vastoinkäymisetkin. Tarinakirja vaihtuu uuteen, johon
olet tervetullut kertomaan omat tarinasi.
Hilkka Laitinen
Oodi Korsulle
Terveisiä Varkhanmukan Korsulta!
Vietimme siellä taas joulun jälkeen
pariviikkoisen rauhoittumisloman - vanhuuseläkeläisten elämä, kun tahtoo olla
niin kiireistä ja stressaavaa!
Iltapäivän hämärässä kiskoimme täpötäysiä ahkioitamme lipsuvilla suksilla. Kelokämpälle asti tulo oli kuitenkin
helppoa, koska Saation Ossi ja poromiehet olivat ajelleet tieuraa pitkin kantavan pohjan. Kelolta Korsulle umpihankeen pimeässä olikin sitten jo sitä muotisanaa ?haastetta?. Perille kuitenkin
päästiin. Lunta oli oven edessä yllättävän vähän, joten hetkessä olimme sisällä.
Kiitos edellisten kävijöiden (syyskuussa
-14), kämppä oli erittäin siistissä kunnossa. Ulkoilman lämpötila oli -7 astetta ? sisällä -6, joten korsu lämpisi tuossa
tuokiossa. On joskus ollut tullessa sisällä
-27 astetta, ja silloinkin jo ennen nukkumaan menoa piti tuulettaa! Se todellinen ?haaste? oli kuinka saamme kaivosta jään rikki! Lunta oli tavanomaista vähemmän ? n. puoli metriä, joten pakkanen oli rauhassa saanut tehdä tekosiaan.
Apu löytyi Kelon puuvajan seinustalta,
nelimetrinen tukeva riuku, jolla saatiin
hakattua kymmensenttinen jää hajalle.
Lumikengillä oli kevyt polkea polunpohjat kaivolle ja puuliiterille ? aamulla
polku kesti jo saappaitten alla!
Tässäpä ne valmistelut, sitten ei kun
nauttimaan Korsun vieraanvaraisuudesta. Ja kyllä taas nautittiinkin. Muutamana vuonna luonto on ollut niin hiljainen,
että ainoastaan kuukkelit ovat meitä käyneet tervehtimässä. Tällä kertaa ei tarvinnut olla yksin; koko seutu oli täynnä poroja. Meillä oli yhteistyö- ja avunantosopimus: kuljimme samoja latuja! Loppuviikolla latupohjat olivat niin kovia,
ettei uponnut poron kopara eikä meidän suksi.
Kolmantena aamuna saapuivat verokarhut: 4 komeaa kuukkelia. Tähän
olimme jo varautuneet. Oli keitetty vähän ylimääräistä aamupuuroa. Vanhastaan tiesimme, että puuron on oltava
Elovenaa - Myllyn Paras minuuttipuuro ei kelpaa!
Muutama teeri ja metso pitivät majaansa lähistöllä. Telaojalla nähtiin paljon riekon jälkiä, mutta ei riekkoja. Tynnyrikierroksella nähtiin riekot ja porot
lounastamassa riti rinnan ? eivät olleet
meistä tietääkseenkään.
Mitä sieltä sitten lähdemme hakemaan? Luonnonrauhaa ja ? kauneutta:
kaamosajan ?sininen hetki?, Lumikeron silhuetti, kuuraiset tai tykkylumiset
puut, keväaurinko, hankhiaiset jne., listaa voisi jatkaa miltei loputtomiin.
Sesonkiaikojen ulkopuolella konelatuja ei ole kovin runsaasti. Silloin metsäsuksi on ehdoton hiihtoväline. Ei sillä
huippunopeuksia saavuteta, mutta sillä
saavutetaan paikkoja, jonne latusuksella ei ole mitään asiaa. Pitkä ja leveä suksi antaa vapauden ?kulkea omia polkujaan?.
Sesonkiaikana latuverkko on hyvä. Jos
puhtia riittää, voi sujutella vaikkapa Hettaan, Pallakselle, Jerisjärvelle, Ylläkselle,
Olokselle?
Päivän aherruksen palkitsee tietysti sauna! Korsun sauna on Sauna isolla
ässällä! Yleensä alamme virittäytyä illan
tähtihetkeen jo aamupäivällä, kun kannamme puut ja vedet valmiiksi. (Kaivon vettä väitämme maailman parhaaksi, täällä ei tarvita kaupallisia virvokkeita!). Hiihtoreissulta palatessa ei sitten
tarvitse kuin tulitikku raapaista. Kymmenen asteen pakkasilla sauna lämpenee vajaassa tunnissa. Kolmenkymmenen asteen pakkasilla emme ole raaskineet saunaa lämmittääkään, eipä silloin
ole ladulla hikoiltukaan.
Korsu ja sen sauna talviturkissa.
Korsuloman pahin hetki on kun koittaa kotiinlähdön aika! Tällä kertaa helpotti, kun tiesimme tulevamme pian
uudestaan. Se onkin sitten vanhuksille
luksuslomaa, saamme puoli sukua mukaamme! Pojantytär tulee omasta vapaasta tahdostaan jo kuudentena talvena paikkaan missä ei ole sähköä eikä sisävessaa. 8-vuotiaalle pikkuveljelle retki on
kolmas. Lisäksi vanhempansa tutustuttuaan vuosi sitten Korsuun ja ympäristöön, haluavat myös tulla mukaan. Viime keväänä Vuontisjärven jäältä Lumikerolle päin katsellessaan kertoivat vihdoin ymmärtävänsä mikä meitä vetää
tänne vuosi vuoden jälkeen!
Meillehän tämä valkeni jo yli 20 vuotta sitten. Korsun tarinakirjasta laskettiin,
että olemme viettäneet tähän mennessä elämästämme n. puoli vuotta Korsun
suojissa... onnellisen puolivuotisen!
Näissä aatoksissa
Jorma ja Liisa Okkonen
ViRet
Silja ja muori etenevät.
Silja Suaskummun luontopolulla.
5
?Yhteistoimin sauna Suaskumpuun?
Näin otsikoi Retkeilijä-lehti nro 3 -1997.
Hallituksessa oli käyty useaan otteeseen
keskustelua Korsun vähästä käytöstä.
Arveltiin syyksi saunan puute. Vuonna
1996 liiton hallitus teki päätöksen: Korsun kupeeseen, hiekkaharjuun rakennetaan sauna!
Päästiin käsiksi töihin. Puuhamiehinä toimivat Riihimäen Retkeilijöiden
pj Olavi Luhti ja Kangasalan Retkeilijöiden pj Väinö Leppänen. He organisoivat ?kerjuukiertueen?, jonka tuloksena oli, että miltei kaikki rakennustarvikkeet saatiin lahjoituksina. Kuljetukset
hoituivat VR Cargon toimesta Rovaniemelle ja Uusitalo Ky:n toimesta Varkhanmukkaan. Rakennuksen suunnitteli
Arkkitehtitoimisto Eero Järvenpää.
ty tällä erää. Perjantaina tulivat riihimäkeläiset jatkaman työtä, jota heille vielä
jäi paljon. Jäi lattioiden laatoitus, ovien
ja ikkunoiden asennus ja ulkoverhoilu.
Suuremmitta kommelluksitta saunan
rakentaminen sujui, pieniä viimeistelytöitä tehtiin syksyn mittaan. Saunan
lopputarkastuspaperit luovutettiin liiton
puheenjohtajalle 17.9.1997.
Komea siitä saunasta tuli, sen kehtaa
kyllä sanoa. Vuotuisten majatalkoiden
aikana on saunaan tehty korjauksia, lattiaa oikaistu ja lauderunko uusittu sekä
jotain muuta, pientä korjausta.
Vuonna 2000 Varkhanmukkassa jär-
jestettiin ensimmäiset TRL:n Lapin Retkeilypäivät. Sauna oli kovassa käytössä.
Oli mukavaa huomata kuinka tarpeeseen
sauna valmistui syksyllä 1997.
Kipakoita ja leppoisia löylyjä Korsun
saunassa, kullekin makunsa mukaan ?
viihtykää!
Talkoilla, yhdessä tehden ovat upeat
majamme Lappiin ja Pohjois-Karjalaan,
Ukonjoelle rakennettu. Käytetään majojamme ? nautitaan!
Sanat ja kuvat:
Pentti Luostarinen,
Kangasalan Retkeilijät
Työt alkoivat viikolla 26, jolloin riihimäkeläisten ryhmä Olli Luhdin vetämänä aloitti kaivuutyöt. Kun kangasalaisten ryhmä saapui 30.6. paikalle, oli pohja kaivettu miltei viimeistä lapion pistoa
vaille valmiiksi. Osa rakennustarvikkeistakin oli jo tuotu paikalle.
Retkeilijä-lehti kertoi työläästä tarvikkeiden kuljetuksesta: ?Loppumatka Korsulle sujui kottikärryillä vaikeassa maastossa jyrkkiä rinteitä ja pitkospuita pitkin. Talkoolaisten kunto kohosi heidän
taitettuaan matkaa 60-70 kilon taakat
kärryissä lähes 200 kertaa majojen väliä.?
Silloin ei vielä ollut nykyistä hienoa kaksoispitkosta, eikä huoltotietä. Telaoja ylitettiin kapeita lankkuja pitkin ja loppumatka kapeaa polkua. Kärrääjien hikisin
paikka oli viimeinen nousu saunan takaiselle kumpareelle. Siinä tarvittiin kaveri
avuksi vetämään kuormaa ylös. Helppoa
ei ollut muillakaan, sää oli helteinen ja
hyttysiä pilvin pimein kiusaksi. Pikiöljyä ja offia kului.
Kun mukana oli ahkeria ja taitavia
miehiä rakennustyö sujui nopeasti. Betonimyllärit Nitsu, Olli ja Arska takasivat, että muurareilla, Kanulla ja Väiskillä
piisasi ruukkia ja vieressä betonirautoja
harkkojen väliin. Kärrärit Ossi, Matti ja
Pena toimittivat harkkoja, sementtiä ym
tarvikkeita paikalle.
Kolmen vuorokauden ahkeroinnin
jälkeen seinät olivat korkeudessa, josta
katonteko voitiin aloittaa. Torstaina 3.7.
Kangasalan porukka pakkasi tavaransa suunnaten kotimatkalle. Riihimäen
ryhmä jäi jatkamaan töitä sunnuntaihin.
Tässä ensimmäisessä ryhmässä olivat: Riihimäeltä Olavi Luhti, Olli Saarinen, Ossi Jokela, Arvo Kerovuori, Kauno Laine, Unto Nurmi ja Matti Hyytiäinen. Kangasalan Retkeilijöistä Väinö Leppänen, Niilo Siirtonen ja Pentti Luostarinen.
Heinäkuun viimeisellä viikolla jatkettiin. Olavi Luhti kokosi pienen porukan,
joka leppoisasti matkasi Varkhanmukkaan Olavin ?Tevellä?, joka oli viiden
talkoolaisen lisäksi pakattuna kaikenlaisella rakennustarvikkeella. Siihen mahtuivat myös Olli Saarinen, Juhani Kurki,
Jorma Vauhkonen ja Pentti Luostarinen.
Töihin päästiin käsiksi, kun ensin haettiin tärkeä työkalu, betonimylly Äkäslompolosta, lähempää ei löytynyt. Työ
sujuikin sitten joutuisasti, muutamassa
päivässä tuli kattoholvi valmiiksi, valut
peitetyksi ja ympäristö siivotuksi. Hyvällä mielellä palasimme kotiin.
Elokuun 23 päivä lähdettiin liikkeelle Kangasalta neljän miehen porukalla. Leppäsen Väinö kokosi tällä kertaa
porukan, johon Väinön lisäksi kuuluivat Niilo Siirtonen, Reino Asikainen ja
Pentti Luostarinen. Tyhjin käsin ei nytkään matkaan lähdetty. Telikärryyn pakattiin katto- ja seinäpaneelia, laattoja,
kattohuopaa, pikeä, kiuas tykötarpeineen, nauloja, kestopuuritilöitä, rakennusmuovia, muovitynnyreitä, ilmastointiputkea, työkaluja ym ym.
Päivä, sunnuntai, kului tarvikkeiden
siirrossa Suaskumpuun, maanantaina
aloitettiin työt. Viikon aherruksen jälkeen saunan panelointi oli valmiina,
kiuas hormeineen paikoillaan, palosuojaukset tehty, pukuhuoneen panelointi
ja tuuletusputket paikoillaan ja jätekaivo
ja viemäri asennettuna. Suuren työn aiheutti ulkokaton vesieristys ja kolminkertainen kattohuopakerros. Ympäristö
siistittiin, saunan ja korsun välille asennettiin kestopuuritilät. Reino rakenteli
saunan lauteet, jotka jäivät odottelemaan
paikalleen asentamista.
Näin oli meidän osalta talkootyöt teh-
Siinähän se sauna on ? laitetaan palikat paikoilleen.
?Kippaa vaan!? Niilo ?Nitsu? Siirtonen ja Kerovuoren Arska.
Täytyyhän työmaalla pomokin olla. Tällä kertaa se oli Olli Luhti.
2,5 kerrosta vielä ? Arska, Olli ja Kauno Laine painavat kohti kattokorkeutta.
Jorma Vauhkonen ja Jussi Kurki katon teossa komeissa Pallaksen maisemissa.
Tästä on hyvä jatkaa.
Kuva vuodelta 2007, jolloin ruskaretkeläiset saivat makeat löylyt Korsun saunassa. Kaikki Korsun saunojat lähettävät parhaat terveiset upeille talkoolaisille! Kuva: Helena Isomursu
Lahjoittajien laatta pukuhuoneen seinällä.
6
Luonnon
ihmeitä
Koivunmantokuoriainen
(Scolytus ratzeburgi)
Akkojen retkellä irroteltiin koivupölleistä tuohia, joiden soma reikäkuviointi ihastutti. ?Tikka tietysti siinä on toukkia haeskellut? tuumattiin.
Epäilys jäi kuitenkin kytemään ja kuvaa esiteltiin parille biologille, joista toinen oli monelle tuttu Raimo Latja Karjalan Retkeilijöistä. Kumpikin toisistaan
tietämättä antoi ilmiölle saman selvityksen.
Näin Raimo:
?En ole perehtynyt hyönteisiin, mutta
käsittääkseni reikäjonon tekijä on n.5
mm mittainen koivunmantokuoriainen.
Kuoriaisnaaras kovertaa elävään koivuun
tuohen alle nilakerrokseen emokäytävän
ja munii sen varrelle. Kuoriutuvat toukat lähtevät sitten syömällä nilaa kovertamaan omaa käytäväänsä ja näin tuohen alle muodostuu lajille tyypillinen
käytäväkuvio.
Laji talvehtii toukkana. Reikien selitetään olevan emokäytävän tuuletusreikiä. Tikatkin - käpytikka, pohjantikka
- tekevät joskus kolojonoja hyönteisiä etsiessään, mutta niiden reiät ovat isompia ja rosoisempia, eivätkä poralla tehdyn kaltaisia kuten nämä kuvassa?, kertoi Raimo.
Komea rivi kaveruksia Stenbackan pihamaalla. Vasemmalta Tarmo Tikka, Arne Wahlström, Riku Rosling, Hannu Auvinen, Markku
Pohjola, Pertti Salo, Leo Ketola, Arvo Korkkinen, Jussi Mikkonen, Erkki Laitila, Unto Virnes, Erkki Anttila, Pertti Mikkelä, Reino Tuominen. Henkilöt olivat kuudesta eri seurasta: ER, SalSa, JäRet, Vipeltäjät, HTR, RiRet.
Yhdessäoloa ja taitavaa taivallusta Nuuksion kansallispuistossa 30.1. - 1.2.15
Ukkojen luontoretki Nuuksion Stenbackassa
Mielestämme palaset olivat kauniita, niistä voisi sommitella taideteoksen, jonka nimenä voisi olla ?Vetää kaikista ikkunoista?. Googlatkaa koivunmantokuoriainen niin
näette kuinka kaunis onkaan nilakerrokseen, tuohen alle tehty kuviointi. Kuva: Kaarina Nummela
Telkkä on varsin suomalainen lintu,
jonka pesinnässä on erikoisia tapoja
Pohjoisen asukkaat ovat jo vuosisatoja
hyödyntäneet useiden lintulajien keväisiä pesintöjä täydentämään talven jäljiltä
loppumassa tai loppuneita ravintovaroja. Pönttöjä telkälle ja koskeloille on ilmeisesti tehty jo vuosisatoja; ainakin on
hakattu aukkoja onttoihin keloihin helpottamaan pesien löytämistä. Munittamalla ? ottamalla vain 1-2 munaa kerralla muninnan aikana ? on voitu yhdestä pöntöstä saada runsas parikymmentäkin munaa normaalin 8-12 munan pesyekoon sijasta.
Telkkä on levinneisyydeltään sirkumpolaarinen laji ? se pesii sekä Euraasian
että Pohjois-Amerikan havumetsävyöhykkeellä. Euroopassa se on varsin suomalainen lintu, sillä Euroopan n. puolen
miljoonan parin kannasta kolmasosa pesii Suomessa. Rengaslöytöjen perusteella
valtaosa telkistä talvehtii Itämeren eteläosissa Saksassa ja Tanskassa, mutta läntisin löytö on Irlannista, kaakkoisin Mustaltamereltä ja eteläisimmät Välimeren
pohjoisrannalta.
Telkkää tavataan monenlaisissa vesistöissä sekä isoilla ulappavesillä että pienillä metsäjärvillä ja joilla. Keväällä se on
ensimmäisiä muutolta saapujia Ukonjoelle. Ukonjoen varrella kämpän tuntu-
massa olevissa viidessä pöntössäni pesii
parhaimmillaan neljä paria. Pesinnässä
telkällä on erikoisia tapoja. Joillakin naarailla ei ole omaa pesää ollenkaan vaan ne
käyvät munimassa toisten pesiin. Mutta
myös naaraat, joilla on pesä, voivat munia toisten pesiin. Siten yhdessä pöntössä voi olla usean naaraan munia. Käytöstä on selitetty ainakin sillä periaatteella,
että kaikki munat eivät ole ?yhdessä korissa?, ts. jos jokin pesä tuhoutuu, toisessa munia säilyy.
Haudonta kestää n. neljä viikkoa ja
runsaan vuorokauden kuluttua kuoriutumisesta poikaset hyppäävät pesästä.
Ukonjoella olen havainnut 11 poikasen
tulevan ulos kahdessa minuutissa. Emo
uitti poikaset nopeasti eteenpäin ja vajaassa kymmenessä minuutissa ne katosivat alavirran mutkan taakse. Poikasten
hoidossakin telkällä on erikoinen tapa.
Se jättää poikueestaan yksittäisiä poikasia metsälammille ja tässäkin käytöksessä voi olla takana tämä ?yhden korin?
periaate, mutta myös ravintokilpailun
vähentäminen. Poikanenhan ei tarvitse
emon ruokinta-apua ollenkaan.
Raimo Latja,
Karjalan Retkeilijät
Isokäpylintu on vuoden 2015
?Nuuksio-olio?
Nuuksion kansallispuiston 21-vuotisjuhlassa Stenbackan pihapiirin nuotiotulilla julkistettiin perinteiseen tapaan
kuluvalle vuodelle uusi ?Nuuksio-olio?.
Tuo osin salaperäinen, harvalukuinen
kävynpurija on ihan aito nuuksiolainen
olio, vakuuttivat asiantuntijat Espoon
ympäristökeskuksesta. Isokäpylintujen
parimäärät vaihtelevat voimakkaasti havupuiden siemensatojen mukaan. Joskus
tuntuu, ettei Nuuksiosta löydy isokäpylintuja kirveelläkään, mutta sitten taas
tulee useampia havaintoja kalliomänniköiltä ja rämeenreunoilta, kertoivat asiantuntijat.
Uros on erittäin värikäs. Kuva on tunnetun taiteilijan Wilhelm von Wrightin
(1810-1886) piirros komeasta, punaisesta isokäpylinnusta, jonka koko, 18,5
cm, ja erityisesti nokan koko on tunnistamisen kannalta tärkeää verrattuna
pikku käpylintuun. Naaras on ruskeh-
tavankeltainen. Katso kuva ja kuuntele ääninäyte esim. LUONTOPORTIN
nettisivulta.
Nyt kuuntelemaan männiköihin isokäpylinnun raikuvaa kevättalvista laulua.
Otan mielelläni vastaan havaintotietoja ja kuvia. Raportoimme niistä Espoon
ympäristökeskukselle ja metsähallitukselle. Kiitos.
Hilkka Laitinen
0440 500 354
hilkka.laitinen@gmail.com
?Ohjelma oli tänäkin vuonna rennon
väljä. Jo perjantaina asettui 14 reipasta
ukkoa taloksi.
Lauantain pääasia oli suunnistus talvisessa metsässä. Polut ja tiet olivat vasta sataneen lumen alla. Hyvin osuttiin
sovitulle nuotiopaikalle, jossa keitettiin
tietysti nokipannukahvit makkarain perinteisesti käristessä tikun nokassa. Kämpälle otettiin suunta ja kas ? onnistuimme täydellisesti. Ei pienintäkään harhaaskelta! Todettiin: olemme hyviä. Arveltiin matkaa kertyneen kymmenisen kilometriä paikoin syvässäkin lumessa tarpoen. Kelpo suoritus.
Sauna- ja tupatontut olivat häärineet
ja kohta istuimme joukolla lauteilla ja
ennen pitkää maistuvan aterian äärellä?,
jutusteli Erkki Laitila Riihimäeltä.
Pertti Mikkelä kertoi savustaneensa
muikut edellispäivänä ja ?Stenbackan
tupatonttu? oli haudutellut poro-karitsa-possupadan tuttuja ukkoja ajatellen ja salaisia yrttejä pataan sekoitellen.
Pata tyhjeni pohjia myöten ja kokki oli
suoritukseen tyytyväinen.
Ilta kului edellisiä retkiä muistellessa. Taisi olla eka Ukkojen luontoretki 2003? Paperille syntyi jonkinmoinen luettelo, joka päätettiin pistää tarkistukseen. Historian pitää olla oikein,
tuumattiin.
Ukkojen maine on kiirinyt Karjalaan
saakka, jonne on jo nyt tullut kutsu ensi vuodelle. Perinne jatkuu ja laajenee.
Kuu-ukko nousi taivaalle ja katseli
ystävällisesti pihakoivujen lomitse ikkunain takana tuikkivain kynttiläin valossa
jutustelevia retkikavereita, toisilleen tutuksi vuosien varrella tulleita.
Sunnuntaiaamu olikin tulvillaan lunta, sitä tuli taivaan täydeltä. Vielä tehtiin
retki eläinten ruokintapaikalle lähimetsään. Mahtoivat hirvet, kauriit ja peurat
ja jopa pupujussitkin hämmästellä mustia pullia, mistä ne tulivat kaurojen ja leivänkannikkain lisäksi? Nehän olivat vain
tupatontun ylikuumenneet harjoituspullat. Ukoille kun piti olla priimaa!
Kotiin lähtiessä huudeltiin NÄHDÄÄN!
Teksti: Juttuja kuunnellut Stenbackan
tupatonttu, jonka mielestä taas oli niin
hyviä juttuja, että mieli on hyvä pitkään.
Stenbackassa on aina hyvä ilmapiiri!
Akkojen rämpimisretki 24. ? 25.1.15 Lopella
Saukon jäljillä essulla ja ilman
Joskus on rämmitty hameet päällä, nyt
ei. Hame kyllä on erinomainen lämmittäjä. Tuuli ja pakkanen jäävät ulkopuolelle norkoilemaan. Lumisessa umpimetsässä se on hieman hankala, mutta iltanuotiolla istuskellessa hame lämmittää
suloisesti, varsinkin, jos se on villakankainen.
Nyt nuotiolla hääri essullinen akka
kotoisasti. Hieman tuo hihitytti porukkaa. Se lienee tarkoituskin. Essu pysyi
hyvin matkassa Kaarinan päällä metsässäkin. Me sukset kotiin unohtaneet lähdimme rämpimään saukon jäljille. Saukko oli taittanut matkaa ketterästi, lasketellut mäkeä sukkelasti ja kömpinyt seuraavan mäen päälle pontevasti sujutellen
alas leikkisästi. Pysyttelimme sympaattisen eläimen jäljillä ja meitä nauratti saukon touhut. Lienee sama saukolla: 2 akkaa, toinen essullinen ja lumikenkäinen,
toinen perässä pyristellen lakki vinossa.
Saukon jäljet katosivat, mutta ilmestyivät jälleen kadotakseen ojan suulla järveen. Laskimme kulkeneemme n. 5 km
saukon jäljillä.
Hiihtävä porukka oli löytänyt saukon
jäljet myös. Saukko oli ylittänyt Pääjärven, tullut kai Rengosta tavoitteena
Tammela. Hauskaa oli seurata myös Armin ja Riitan suunnistuksia. Ensin kierrettiin ison saaren taakse, sieltä pitkän,
kapean harjun yli ja ihme, sama järvi jatkui sielläkin. Vihdoin, kun ranta läheni
saatiin meitä tarkkailleelta mökkiläiseltä varoitus puron suistosta. Niinpä rämmittiin turvallisesti metsässä mutkitellen
puron varsia seuraten ja kuunnellen sen
pieniä kohinoita ja solinoita.
Iltahämärissä pystytettiin leiri ja tehtiin nuotiopuita. Retkigurmettejakin
syntyi. Kun saatiin puhuttua maailman
asiat järjestykseen, laulettua iltalaulu ja
luettua iltasatu, oli aika ja mukavakin
ryömiä telttaan makuupussin lämpöön.
Yksi urhea akka nukkui laavussa.
Sunnuntai on lepopäivä, mutta akat
ottivat sen omalla tavallaan vähän rämpien ja sitten empien istahtaa savusaunan äkkikuumiin löylyihin. Vähempikin
olisi riittänyt.
Retkestämme kertoilivat
Hilkka Laitinen ja Helena Nurmio
Telkänpönttöä ihmeteltiin suut ammollaan. Kas ? niihin ei ehtinyt sujahtaa telkkä
tai vaikkapa hömötiaisparvi. Kuvassa Sikke Savonne, Tarja Björninen, Riitta Sairinen,
Helena Nurmio ja Armi Salenius. Akkoja oli kolmesta eri seurasta: ER, JäRet, SalSa.
Kuva: Sirpa Kaipiainen
Kaarina Nummela keitti tervetulokahvit somassa essussaan. Kuva: Hilkka Laitinen
7
n Espoon Retkeilijät (ER)
14. - 15.3. Eräretki Linlo-saareen. Kts. sivu 2.
3.4. Pitkäperjantaita pitkin
päivää Stenbackassa. Liikuntaa ja perinteitä alk. klo 11. Läh.
Hilkka
10.-18.4. Hiihtoviikko Varkahanmukkan Korsussa. Läh.
Hilkka
26.4. su TRL:n Linturetki. Kts.
sivu 2
30.4.- 1.5. Luonnon ja työn
juhlaa Stenbackassa. Myös liiton Haastepatikka 1.5. Kts. s.2
30.5. Yrttikurssi Stenbackassa.
Läh. Hilkka
Kesäretki perheille: Jokioisten
museojunalla ajelua. Lisätietoa
myöhemmin.
2.10.- 16.11. NEPAL-VAELLUS Lover Dolpossa. Läh. Juha
Saarinen, jpt@kolumbus.fi
Seuran tukikohta Stenbacka
Nuuksiossa, vuokrat: 10,-/vrk/
ER:n jäsenet, ulkop.15,-, lapset
0/2,- alle 16v.
Yhteyshenkilöt: Juha Saarinen puh. 050 5430067, armi.salenius@gmail.com puh.
0405098259
Tiedottaja: hilkka.laitinen@
gmail.com p. 0440 500 354.
Nettisivut:www.trekkari.fi Sivulle ilmestyy myös näköispainos Satakielestä, jossa koko vuoden ohjelma.
HUOMIO: Satakieli tulee myös
maapostissa jäsentalouteen, sen
mukana jäsenmaksulappu maaliskuun aikana.
n Helsingin Työväen
Retkeilijät (HTR)
/Helsingin Luonnonystävät
to 12.3. Sääntömääräinen kevätkokous klo 17 toimistolla Säästöpankinranta 6 C 6.krs.
Kahvitarjoilu, tervetuloa!
Maaliskuussa viikot 13-14
olemme hiihto/pilkkiviikoilla Raattaman Rihmakurussa. 13.4. Tiedustelut: Eila Oranen, 040 7344913, oranen.eila@
gmail.com
Vanhojen valokuvien tunnistusta klo 10 alk. Työväenliikkeen
kirjastossa, Sörnäisten rantatie
25 A 1. Lisätietoja: kirsti.lumiala@tyovaenperinne.fi
7.5. Tutustuminen Sturenkadun kokoustilaamme. Kokoontuminen Sturenkatu 27:n edessä. Lisätietoja: Matti Huttunen,
040 8324302, mk.huttunen@
pp.inet.fi
24.5.Tutustumisretki Helsingin Harakkasaareen. Lähtö Ursulan rannasta klo 10. Ilmoittaudu Matti Huttuselle tai Eila
Oraselle.
SOME-kurssi 10.?14.8. Sosiaalisen median taitoja järjestötoiminnan tukena Sipoon Kallioniemessä. Viikolle voi tulla myös
ilman Some-kursille osallistumista. Luonto ja tila ei tästä parane!
Ilmoittautuminen 30.6. mennessä: Ilpo Rossi, 0400700787, ilporossi5@gmail.com
Toimintakalenteri
Retkiä tapahtumia kursseja
l
Tapahtumat ovat kaikille avoimia!
Rinkan pakkauskurssi, samalla
meteorologin opastusta aiheesta
?Miten taivaalta voi ennustaa lähituntien säätä?
Vaellus kesäkuussa
Perheleiri ja vaellusreissu heinäkuussa
Tiedustelut: Hannu Puhalainen,
puh. 040 588 1439, Tiina Pesola
p. 0400 474 477, sähköposti rovaniemenretkeilijat@gmail.com
n Hämeenlinnan Retkeilijät
(HäRet)
Tiedustelut: Hannu Joensuu,
050 526 9814.
n Jyväskylän Kunto- ja
Luontoliikkujat (JyKuLuLi)
Tiedustelut: Leena Yksjärvi puh.
040-769 6198 tai Hannu Tuovinen puh. 040-7066071.
n Järvenpään Retkeilijät
(JäRet)
19.3.-25.4. Retkeilyn peruskurssi Mikko Järvinen vetää Järvenpään Opiston kaikille avoimen kurssin. Lisätietoja opiston
oppaasta ja Mikolta, p. 040
844 5295. Ilmoittautumiset
Opistoon.
su 22.3. Sääntömääräinen kevätkokous Tammirannassa klo
12 alk. ulkoilua ja klo 15 kokous.
su 29.3. Koko perheen touhupäivä Tammirannassa ulkoillaan ja harjoitellaan retkitaitoja klo 11-14. Talo tarjoaa kahvit,
mehut ja pullat ? muuten omat
eväät. Tarjolla myös keittoa kohtuuhintaan. Ilmoittaudu Erkille,
p. 0400 64 899.
Kotisivut www.jarvenpaanretkeilijat.com
n Kangasalan Retkeilijät
(KangRet)
25.3. Sääntömäär. kevätkokous
klo 18 JHL:n toimitiloissa, Ainontie 2, Kangasala
15.4.Ulkoilupäivä Pikku-Herityssä klo 15 alk.
6.5. Torpan talkoot iltapäivällä
14.5.Helatorstain perinteinen ulkoilupäivä Torpalla alk.
klo 10.
23.5.Melontaretki Vääräjoella
17.6.Mato-ongintakisat Suinulan Lapinsaaressa
27.6.Kansallispuistoretki Seitsemiseen
Seuraa Kangasalan Sanomien
?Seurat-toimii?-palstaa.
Tiedustelut: Risto Mäntylä puh.
040 828 9146 tai mantylaristo@
gmail.com
n Karjalan Retkeilijät (KR)
21.?28.3. Hiihtoviikko Pyhätunturille. Pietarhovin retkeilykerho tulee mukaan. Lisätietoja antaa Ilmo Nousiainen, p.
050 543 1954 tai ilmo.nousiainen@elisanet.fi
11.4. Pilkkikilpailut Ukonjoella klo 10-13. Ilmoittautuminen
6.4. mennessä Liisi Juvoselle, p.
050 4066 819 tai e-mail liisijuvonen@gmail.com
11.4. Kevätkokous klo 15. Ilmoitt. 6.4. menn. Liisi Juvoselle.
Vielä ehtii avantoon! Kuva: HL
14.?17.5. Kummiseuraretki
Petkeljärvelle. Ilm. 7.5. menn.
Ilmolle.
22.?24.5. TRL:n talkoot
Ukonjoella, ilm. 15.5. menn. Ilmolle.
n Kuopion Retkeilijät
(KuRet)
29.3. kevätkokous klo 15. Koivulaan kokoonnutaan jo klo 12
pilkkimään, napakelkkailemaan,
lumikenkäilemään, verkonnostoon ja makkaran paistoon, ennen kokousta.
Koivulassa pihatyöt aloitetaan
kunhan lumet sulavat. 19.4. alkaa kevätkunnostus sisätiloissa; talkooruuat ja sauna.
KuoSun iltarasteille ohjattu
osallistuminen. Päivä ilmoitetaan myöh.
Koivulassa toukokuusta alkaen
talkoillaan ja vietetään yhteistä
aikaa su klo 13 - ti klo 12, sekä
muulloin sopimusten mukaan.
5.-7.6. Linnasaaren kansallispuistoon retki. Ilmoittaudu Pertille 1.6. mennessä: p. 040 867
8638 tai pertti.taskinen@dnainternet.net
Kuntoa ja kulttuuria Koivulassa 12.-14.6. TRL-väelle Kuopio
Tanssii ja Soi -viikolla. Kts. ilmoitus s. 2. Ennakkoilm. Liisalle
15.5.menn. p. 0407516143 tai
lm.niskanen@suomi24.fi.
n Kuusankosken Retkeilijät
(KuuRet)
15.3. Ulkoilu- ja pilkkipäivä
klo 9 Sompasella.
24.3. Kevätkokous klo 18 Kettumäen palvelukeskuksessa.
Keilailua keskiviikkoisin
KSNK:n keilahallissa klo 18-19.
6.6. Retki Loviisaan klo 9-18;
Malgårdin kartano ja Strömforsin ruukki.
Unkarin matka; Balaton 27.9.3.10.
Loviisan ja Unkarin reissuista lähemmin: Tauno p. 0400
654821.
Seuraile KVL-Sanomia ja PK:ta.
HTR/HLy Runebergin päivän kävelyllä 5.2.2015
Kotiseututapahtuma alkoi Runebergin patsaalta Etelä-Esplanadilta. Paikka oli juhlavasti hunnutettu havuin ja tulisoihduin. Ensimmäistä Runebergin päivää
vietettiin 5.2.1854 kun Runeberg täytti 50 vuotta.
Tavaksi tuli, että ylempien oppikoulujen oppilaat kävivät laulamassa Runebergin ikkunan alla
l
hänen syntymäpäivänään. Tapa
on säilynyt tähän päivään saakka, näimme monien koululaisryhmien esityksiä.
HTR:n ja HLY:n ryhmä jatkoi
matkaa kohti Katajanokan kulttuurinähtävyyksiä, kuten 1837
perustettua lääninvankilan aluetta, joka on nykyään korkeatasoisen hotellimajoituksen ja ravin-
tolapalvelujen käytössä.
Johan Ludvig Runeberg on
myös kuljeskellut 1860-luvulla runon saattamana. Luonnolla oli tärkeä asema runoudessa
ja luonnonilmiöiden avulla hän
pyrki kuvaamaan ihmisen syvimpiä tunteita.
Eila Oranen, HTR
Niin mä
myöskin kuljeskelen
Miksi puro huokaileepi,
Valittaapi lähteen laine,
Pellon käypi koukuillensa,
Mutkitellensa nurminiityn,
Palajaapi heti jälleen.
Runebergin päivän tunnelmaa Esplanadilla. Kuva: Eila Oranen
Niin mä myöskin kuljeskelen
Kohti outoo onneani
Astun kerran, katson taaksein
Käyn eteenpäin,
käännyn jälleen,
Tahdon nähdä kotiseudun,
Vielä isäni asunnon
Johan Ludvig Runeberg
Tiedustelut: jaana.hyvonen@kotikone.fi tai 040 7032668
n Länsi-Karjalan Retkeilijät
(L-K R)
21.3. Valamon hiihtoon osallistutaan muiden yhdistysten
kanssa.
26.3.Kevätkokous 15 klo 18.
(Paikka myöh.)
Kanoottien maalaustalkoot
toukokuussa
14. -17.5. Retki Petkeljärvelle
ja Kotajoelle Karjalan Retkeilijöiden kanssa.
Korvasieniretki touko-kesäkuun
vaihteessa
Tiedustelut: heikki.haapea@
pp.inet.fi, puh. 0400 210 011.
n Retkeilyseura Vipeltäjät
Tiedustelut: Erkki, 0500
971608, Leena, 040 8398668.
n Riihimäen Retkeilijät
(RiRet)
Lapin hiihtoviikko 27.3.- 4.4.
Enontekiön Vuontispirtin maisemissa. Lisätietoja: puh. 040
725 4898 tai 040 761 0415.
Viikoittaiset kokoontumiset
Heiskan majalla tiistaisin klo
9-11. Aiheena mm. erilaiset seurapelit.
Heiskan maja on avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin hiihtokaudella klo 10-15.
su 22.3. Seuran kevätkokous
klo 15 Heiskan majalla.
10.5. Äitienpäiväpyöräily
Onki- ja patikkaretki toukokuussa Lopen Räyskälään Melkuttimelle kimppakyydeillä.
Ajankohta paikallislehdessä.
la 6.6. Kesäkauden avajaiset
majalla
n Rovaniemen Retkeilijät
17.3. Kevätkokous
Hiihtotapahtuma huhtikuussa
21.4.-26.5. Retkeilyn perusteet Opistotalossa ja harjoitusvaellus 6.-7.6. Ilmoitt. 13.4.
menn.
Pyörät kuntoon toukokuussa
n Salpausselän Samoojat
(SalSa)
15.3. Hiihtoretki Kymijärvellä. Yhteyshenk. Leo Ketola,
puh. 040 7568444. Kokoonnutaan Karisman pysäköintipaikalla klo 10.
Suunnistuksen peruskurssi
huhtikuussa
26.4. Lintu/suoretki Sairakkalan järvellä
6.5. Retki Takkula-Ahtiala-Takkula
17.5. pyöräillään
Nettisivut: www.salpausselansamoojat.com
n Savonlinnan Työväen Retkeilijät (STR)
Tiedustelut: Erkki Muukkonen,
044 361 7953, Raili Muukkonen, 050 581 6320.
n Tapiolan Maa- ja
Meriretkeilijät (TMMR)
su 22.3. klo 14 Kevätvuosikokous, Nupurintie 24. Espoon
asemalta bussi 243, Leppävaaran
asemalta 28BK tai 28TK.
la-su 28.-29.3. Tikankolo, tukkikämppä Nuuksiossa. Nuotio, sauna, mahdollisuus yöpyä.
Osallistuminen 10 ?. Veikkolasta Lamminpääntietä n. 6 km.
Kämppä auki la klo 12 alkaen.
Sovi yhteiskuljetuksista perille.
su 12.4. Katsaus menneeseen. Suomen Kansallismuseossa
?Finnskogar ? Metsäsuomalaiset?.
Hakasalmen huvilassa ?Kaupungin soivat muistot?. Kansallismuseon pääsymaksu 9/7 ?, Hakasalmen huvilaan vapaa pääsy.
Kokoonnutaan Kansallismuseon
aulassa klo 13.
pe 1.5. Osallistumme Haastepatikkaan Mummosali-vuorella
Vihdissä. Katso sivu 2.
14.5. Helatorstai Metsäenergiaa Nuuksiossa lapsille ja vanhemmille. Kokoonnumme Ruuhijärventien risteyksen parkkipaikalla klo 13. Bussi 85 Espoon
keskuksesta (Haukkalammentien
pysäkki).
su 31.5. Gallen-Kallelan museo ja Tarvaspää -kävelyretki.
Kokoonnumme Munkkiniemessä Raitiovaunu 4:n päätepysäkillä klo 13.
Lisätietoja Tuulalta, tuula.touru@gmail.com, puh. 040
502 9399 tai Kerttulilta, kerttuli.karonen@gmail.com, puh. 050
565 8883.
n Turun seudun Retkeilijät
(TSR)
26.4. kummiseuraretki ViRetin kanssa: Tuorlan planetaario ?
Kuusiston linnanrauniot ? Piikkiössä ikivanha tammi ja hiidenkiuas.
7.6. kävelyretki, kohde: Sattmark, Parainen.
Tiedustelut: Klaus Vuorinen,
puh. 050 340 3394.
n Vihdin Retkeilijät (ViRet)
26.3.to ViRetin sääntömääräinen kevätkokous Rientolassa
klo 18. Tervetuloa.
19.4. su Kotiseuturetki Lapikkaannummelle. Lähtö kirkonkylän torilta klo 14 kimppakyydeillä Lapikkaalle, juodaan retkikahvit ja muistellaan menneitä.
Kyydeistä voidaan sopia puhelimitse 045-1319128
26.4. Kummiseuraretki Turun
seuran kanssa.
30.4.- 1.5. Työnjuhlaa vietetään
Vappuaattona Stenarissa ER:n
kanssa ja Luonnon juhlaa Vapunpäivänä to-pe . Ks. s. 2.
8.-9.5. ViRetin oma linturetki tehdään Tornientaisto-päivänä
Hangon Tulliniemen luonnonsuojelualueelle. Majoitumme pe
Lappohjan Sjömansrohun ja sieltä lähdemme la auringonnousun
aikoihin Tulliniemeen. Majoitusvaraukset hoidetaan ViRetin toimesta. Ilmoitt. 5.4. menn. ja lisätietoja Mialta.
14.- 17.5. Kummiseuraretki
Petkeljärvelle. Infoa lähetetty jäsenille ja kummiseuroille.
22.- 24.5. TRL talkoot Ukonjoella. Ks. s. 2.
30.5. la Yrttikurssi (Stenari) ER
6.-13.6. Lapinkämppien talkoot. Ks. s. 2.
5.-7.6. Kummiseuraretki Barösundiin ja Fagervikin kartanoon.
Lisätietoja Mialta 045-1319128
pe-su, tai s-postilla miaviret88@
gmail.com
VOIMAANTUMISTA LUONNOSTA JA MALTILLISESTA
MATKAILUSTA!
n Nuuksion kansallispuistoyhdistys NUUKA ry
1.5. Vappupäivänä kapuamme
Mummosali-vuorelle Vihdissä.
Ks. ilmoitus s. 2.
Tervetuloa Stenbackan niittotalkoisiin ja saunojaisiin, joissa aina
tunnelmaa. Ajankohdat selviävät
kesän edistyessä.
Lisätietoja: hilkka.laitinen@
gmail.com puh. 0440 500 354
Seuraava Retkeilijä
ilmestyy 5.5.2015.
Aineistot kuukautta
aikaisemmin. Kiitos.
Hiihtoa ja historiaa
Järvenpään Retkeilijöiden kulttuurihiihto innosti tänäkin vuonna. Yli 20 retkeilijää kokoontui
Ystävänpäivänä Tammirantaan,
jossa kahviteltiin ja kuunneltiin
Riitta Sairisen esitystä Vanhakylän kartanon historiasta. Taustatietojen jälkeen lähdettiin hiihtäen ja kävellen kiertelemään kartanon tiluksia.
Kartano on Järvenpään Retkeilijöille läheinen, sillä yhdistyksen toimintakeskus Tammiranta sijaitsee kartanon alueella,
kivenheiton päässä kartanon päärakennuksesta.
Gammelbyn autiotilasta jo
1600-luvulla muodostettu kartano laajeni ja kasvoi sodan ohessa.
Tunnetuin kartanon isännistä lienee Niilo Laurinpoika Stålhane,
joka vaikutti muun muassa Tuusulan seurakunnan syntyyn.
Kulttuurihiihdossa retkeilijätkin noudattavat historiallisia perinteitä: hiihdon jälkeen saunottiin, syötiin ja vaihdettiin kuulu-
Ystävänpäiväväkeä Tammirannassa. Kuva: Hannele Pöllä
miset. Tapahtuma kiinnosti myös
muita kuin seuran jäseniä, ja tässä kenties olikin hyvä kimmoke
liittyä yhdistykseen. Vanhat toimintamuodot eivät turhaan ole
tapahtumakalenterissa vuodesta
toiseen: kiinnostavat ideat jäävät elämään.
Hannele Pöllä,
Järvenpään Retkeilijät
8
Voiko eksoottisemmassa paikassa katsoa filmejä kuin paljaan tähtitaivaan alla pakkasen paukkuessa metsän keskellä. Katsomona ovat auditoriomaisesti lumesta tehdyt penkit, joiden päälle on levitetty porontaljat. Jos hyvin käy, näkyvät täysin lumesta tehdyn valkokankaan
takana revontulet, joiden mukaan elokuvateatteri on saanut nimensä. Ja ellei
revontulia näy, niin lumisade voi yllättää ja ihastuttaa, kuten kävi toissa vuonna. Filmien päätyttyä läpsytetään paksuja hanskoja ja kuullaan monikielistä innostunutta puheensorinaa.
Ollaan siis saamelaismuseo ja luontokeskus Sajoksen takamaastossa, Inarin kirkonkylässä. Täällä vietetään sydäntalven aikaan filmijuhlia nimeltään
Skábmagovat ? Kaamoksen kuvia. Revontuliteatterin lisäksi elokuvia esitetään
Siidan pienehkössä auditoriossa ja uuden saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen
mainiossa juhlasalissa. Kun ollaan saamelaisten, Euroopan ainoan alkuperäiskansan mailla, niin filmit liittyvät alku-
Kaamoksen kuvat innostavat
peräiskansoihin ja näiden elinolosuhteisiin kaikkialla maailmassa.
Tämän vuoden tammikuun lopulla
pidetyillä, järjestyksessä 17:lla festareilla
oli erityisteemana Latinalainen Amerikka, Meksikosta Chileen ja Perusta Brasiliaan. Myös Kanadasta ja USA:sta oli
vahva osanotto. Saamelaisten omia filmejä nähtiin erityisesti Norjan Kautokeinosta (Sámi Film Lab), Inarista
(Sogsakk) ja Ruotsista. Filmejä oli ohjelmistossa runsaat seitsemänkymmentä.
Kolmen päivän ja illan aikana tuli
nähtyä näistä kaikkiaan 42 lyhytfilmiä
ja yksi pitkä filmi kaukaa Siperiasta, Sahan tasavallasta. Tarinoita oli tehty parillakymmenellä kielellä. Tekstitykset olivat englanniksi, joten pelkästään kuvien
voimaan ei tarvinnut tukeutua. Pienten
kansojen tarinat liikuttavat ja innostavat
vuodesta toiseen!
Lisätietoja: www.skabmagovat.fi
Tarmo Halonen,
ER
KAKSI
KUVAA
Toinen pohjoisesta, toinen etelästä. Kumpikin
Suomesta.
Kummassakin kuvassa
on vaikuttava yksinäisyyden tunnelma.
Kämpän rappusilla ei
istu ketään. Muistomerkin äärellä ei ole kukaan.
Kämppäkuvan ottaja on Hilkka Tikka Lahdesta. Tarmo Tikka kertoo, että he hiihtoretkellään pysähtyivät evästelemään Käkkälöjoen rannalla kököttävän TRL:n kämpän
suojiin. Samalla he ihailivat kuistin komeita tolppia. Tarinat eivät kerro mistä ne ovat
tuodut. Kuka tietää?
Toisen kuvan ottaja on Seppo Hanhiniemi. ViRetin kuvausryhmä teki tammikuussa
retken Utö-saarelle, jossa oli tuulia, tyrskyjä ja paljon kuvattavaa, kertoi Mia Neuvonen. Saaren eteläkärjessä on muistomerkki ?Tähti ja Risti? 1929 haaksirikkoutuneen
Draken-laivan muistoksi. 11 hengen miehistöstä saaren asukkaat saivat pelastettua
hyisestä merestä 6 henkeä. Nettisivuilla www.vihdin-retkeilijat.fi löytyy laajempi kertomus kuvineen Utön retkestä.
Koko perheen
Pyry-päiviä
Kuva:
Pertti
Mikkelä
vietettiin Stenbackassa 21. - 22.2. märän pyryn merkeissä, tuli lumiräntää.
Säähän nähden väkeä oli ilahduttavasti,
jopa perhekunnittain. Pienikin lumimäärä
ilahdutti mäenlaskijaa, lumilinnan rakentajaa, pallojen pyörittäjää.
Takan lämmössä kuivuivat märät vaatteet,
saunan löylyissä lämpeni iso ja pieni pyryläinen. Puroon pulahtaessa sai vapaasti kiljahtaa!
Toisena päivänä vietettiin Nuuksion kansallispuiston 21-v-juhlaa puhein, eläköönhuudoin ja Nuuka-purilaisin. Juhlaan kuuluu vuoden Nuuksi-olion esittely, nyt se oli
Isokäpylintu. Päivät järjesti Espoon Retkeilijät ja NUUKA.
AS/HL
Porukalla vietiin metsän eläimille, kau
riille, peuroille, hirville ja jäniksille jyviä ja siemeniä. Ilvekset myös liikk
ta ne pitävät enemmän elävästä ravinn uvat samoilla seuduilla, mutSalenius kipaisivat yli komeiden kallioid osta. Sara ja Vilma, sekä Armi
en ruokintapaikalle ensimmäisinä. Kuva: Juha Saarinen
Baruntse-kakku
Espoon retkeilijät viettivät joulujuhlaa 13.12.14 Stenbackassa. Illan päätteeksi
juhlistettiin Baruntse-vuoren valloituksen 20-vuotismerkkipäivää.
23.10. 1994 kiipesi 4 hengen ryhmä ensimmäisenä suomalaisena retkikuntana
vuoren huipulle 7168 metriin.
Juhlaan oli tehty Baruntse-vuoren mallinen kakku, jossa kimalsivat lumi ja jää,
kivikot, railot ja huippu. Siinä maistui katkera ponnistus (pihlajanmarjahillo)
mutta myös makea onnistumisen riemu (mansikkahillo, konjakki). Pullapellillä
komeillut kakku maistui, jäljelle jäi murenia ja paperiset Suomen ja Nepalin liput.
Ryhmästä olivat paikalla Sami Etelälahti ja Juha Saarinen, jotka kuvassa vielä ehjän kakkuvuoren äärellä. Kuva ei anna oikeutta kakun muodolle, jossa näkyi
myös kiipeilyreitti.
TRL:n nettisivuilla: Retkeilijä nr 4/2014, jossa on Baruntse-kiipeilystä juttu.
Hilkka Laitinen
Päätoimittaja Hilkka Laitinen.
Työväen Retkeilyliitto ry:n järjestölehti.
Toimitus: Säästöpankinranta 6 C, 00530 Helsinki. Puh. 045 1369744.
tyovaenretkeilyliitto@gmail.com ISSN 0783-165X
Painopaikka: Keski-Uusimaa Oy, Tuusula
ja laivakoira
teen äänet nukuttivat Jasminen, Henrinsi retkeilijät?.
täsa
rän
en
Öis
.
alle
den
pui
an
telt
sti
t tyytyväiset ?to
Rohkeimmat pystyttivät erähenkise
si harjoiteltiin parvekkeella?, tuumasiva
nek
?On
n.
nee
lu-u
ttai
itel
Kuva: Petri Mikkelä
talv
en
äise
Bellan ensimm
AVAUS
10.3.2015
AFP Photo / Prakash Singh
Intialainen morsian.
Lehtikuva / Pia Heikkilä
Pari tikkiä voi ratkaista
naisen ja perheen kunnian
Morsiamille
neitsyydenpalautusleikkauksia
tekevä
intialaislääkäri
Sobha
Jindal.
Juhla ja arki
Sobha Jindal vetää vihreän kasvosuojaimen sivuun, pyyhkäisee hikeä otsaltaan.
Jindal tekee työkseen kauneusleikkauksia Fortis-sairaalaketjuun kuuluvalla klinikalla Delhissä. Suosituimpia toimenpiteitä
ovat rasvaimu sekä nenä- ja rintaleikkaukset. Niiden rinnalle on kuitenkin noussut
hymenoplastia eli leikkaus, jossa yhdynnässä revennyt immenkalvo ommellaan
takaisin kiinni.
Intiassa on edelleen tärkeää, että morsian on neitsyt hääyönään. Jindal kertoo,
että se näkyy myös klinikalla: kiireisimpiä
ovat talvikuukaudet, koska Intiassa nuoret
parit ajoittavat häänsä yleensä talviaikaan
astrologian ja muiden uskomusten takia.
Jindalin mukaan suurin osa naisista
päättää itse tulla leikkaukseen, eikä tee
sitä esimerkiksi perheen painostuksesta.
Toimenpiteestä on tullut hitti etenkin
hyvin toimeentulevien nuorten naisten
keskuudessa.
? Leikkaus maksaa meillä noin 40 000
rupiaa (600 euroa), johon monilla on nykyään varaa. Sitä ei pidetä mitenkään epätavallisena, Jindal sanoo.
Neitsytmorsiamen myytti elää yhä vahvana kaikissa Intian valtauskonnoissa sekä
yhteiskunta- ja kastiluokissa, mutta etenkin vanhakantaisissa yhteisöissä.
STT
Naisen koskemattomuus
on usein ehto avioliitolle
??
??
??
??
Hymenoplastia eli niin sanottu neitsyydenpalautusleikkaus on kirurginen toimenpide, jossa naisen puhjennut immenkalvo suljetaan muutamalla tikillä.
Leikkauksen tarkoitus on saada mies uskomaan, että
morsian on neitsyt.
Immenkalvo voi rikkoutua monin tavoin, esimerkiksi
rajua liikuntaa harrastettaessa.
Immenkalvoleikkaukset ovat yleisiä arabimaissa,
mutta myös Etelä-Aasian kulttuureissa, joissa naisen
koskemattomuus on usein avioliiton ehto.
11
12
10.3.2015
AVAUS
Naisvaltainen ala sai ammattiliiton, jäsenkunta karttuu verkkaan
Kotiapulainen
voi Pakistanissa
joutua orjan asemaan
Miltei jokainen keskiluokan perhe Pakistanissa
käyttää jonkin verran kotiapua. Miljoonat köy
hät naiset uurastavat toisten hyväksi surkeilla
ehdoilla. Kotiapulaisten ammattiliitto ajaa pa
rannuksia työehtoihin.
Lahoressa asuva yli nelikymppinen kol
men lapsen äiti Sumaira Salamat tekee puoli
päivätyötä kolmessa eri kodissa ja saa kuu
kaudessa kokoon 25 euron ansiot. Salamat
kertoo ponnistelleensa neljä viime vuotta am
mattiliiton perustamiseksi. Toive toteutui jou
lukuussa.
? Vasta loppuaikoina naiset alkoivat ymmär
tää voimien yhdistämisen merkityksen, Sumaira
Salamat sanoo.
? Haluamme, että meidät tunnustetaan työn
tekijöiksi, kuten tehtaissa tai sairaaloissa puur
tavat. Haluamme myös eläkkeen, mutta ennen
kaikkea tarvitsemme kunnon palkan ja parem
mat työehdot.
Näkymätöntä työvoimaa
Sonam Iqbal, 22, on ollut kotiapulaisena 15vuo
tiaasta.
? Työhaastattelussa annetaan ruusuinen kuva,
mutta todellinen työmäärä paisuu paljon suu
remmaksi, eikä meillä ole oikeutta protestoida,
Sonam Iqbal kertoo
Työministeriön osastonpäällikkö Tahir
Manzoor ei halua arvioida kotiapulaisten
määrää.
IPS / Zofeen Ebrahim
Aasia Riaz, 24, on yksi Pakistanin miljoonista kotiapulaisista. Hän ansaitsee noin 70 euroa kuukaudessa.
AVAUS
Maailma tänään
10.3.2015
13
Mikko Heikinheimo
Kirjoittaja on entinen suurlähettiläs, joka asuu Pariisissa.
Kolumni
Ranska hakee paikkaansa
Euroopassa ja maailmassa
rooli Euroopassa ja EU:ssa sekä monilta osin tärkeä asema
laajemminkin maailmassa. Kuitenkin Ranskan
toiminta on ollut ja on jossain määrin edelleen
ristiriitaista. Ranskan sisäpoliittinen tilanne
on sekava eikä maan toiminta kansainvälisissäkään suhteissa ole aina johdonmukaista, joskin se on yleensä ymmärrettävää.
Kansainvälisissä taloudellisissa ja poliittisissa suhteissaan Ranska joutuu ottamaan jatkuvasti kantaa kiperiin kysymyksiin, eikä päätöksenteko ole aina kovin helppoa. Suhteissa
Venäjään ja Kreikkaan on kummassakin taloudelliset ulottuvuutensa. Kaikki yritykset eivät
Ranskassa katso hyvällä EU:n Venäjä-pakotteita. Suuri öljy-yhtiö Total, jolle Venäjä on
tärkeä yhteistyökumppani, suorastaan vastustaa sanktioita.
Ranskan maatalousvienti ? kuten Suomenkin ? Venäjälle on tyrehtynyt, ja elintarvikealan yritykset ovat tyytymättömiä.
Ranska on sopinut kahden helikopteritukialuksen valmistamisesta Venäjälle, ja toinen
olisi pitänyt jo luovuttaa. Ukrainan sota kuitenkin jarruttaa kaupan saattamista loppuun.
Asia on tärkeä St Nazairin telakalle, ja alukset jo maksanut Venäjä on vihainen ja uhkailee
Ranskaa myöhästymissakoilla.
Ranskalla on meRkittävä
? He ovat paljolti näkymättömiä ja eristettyinä
hajalleen lukemattomiin koteihin, Manzoor kertoo.
Epävirallisen arvion mukaan apulaisia on 8,5
miljoonaa.
Kotiapulaisiksi päätyvät usein kouluja käymättömät naiset, joita virtaa maalta kaupunkeihin työpaikan toivossa. Haaveet paremmasta elämästä tyssäävät palkkatasoon, joka esimerkiksi
30 miljoonan asukkaan Sindhin osavaltiossa jää
reippaasti alle 85 euron minimin.
Pakistanissa on vireillä lakialoite, joka nostaisi
ammattitaidottoman työvoiman minimipalkan
koko maassa noin 102 euroon kuussa. On epäselvää, kattaisiko laki kotiapulaiset ja miten sitä
käytännössä valvottaisiin.
Lasten
kova kohtalo
Joulukuussa perustettuun kotiapulaisten ammattiliittoon oli helmikuun alkupuolella liittynyt parisataa henkeä, valtaosin naisia.
Kansainvälinen työjärjestö ILO hyväksyi 2011
kotityötä koskevan sopimuksen, jonka periaatteet yritetään saada voimaan myös Pakistanissa,
kertoo Razi mujtaba Haider ILOsta. Järjestö
arvioi, että maailmassa on yli 50 miljoonaa kotiapulaista.
Manzoorin mukaan Pakistanin työministeriö
luonnostelee kotiapulaisille työsopimusmallia,
tuntipalkkaa ja sosiaaliturvaa. Tärkeätä on myös
estää lapsityövoiman käyttö alalla. Pakistan määrittelee lapsiksi alle 14-vuotiaat.
Vuosina 2010?2013 Pakistanissa tuli ilmi 51 tapausta, joissa kotiapulaisina työskenteleviä lapsia oli kidutettu. Liian kovan työn tai kohtelun
seurauksena kuoli 24 lasta, kertoo Hamza Hasan
Pakistanin lastensuojelujärjestöstä.
Zofeen Ebrahim
IPS, Karachi, Pakistan
?Työhaastattelussa
annetaan ruusuinen
kuva, mutta todellinen
työmäärä paisuu
paljon suuremmaksi,
eikä meillä ole oikeutta
protestoida.?
n n n
Ranskalle vaikea. Monet luotonantajista ovat ranskalaisia
pankkeja, ja Ranska on myynyt paljon aseita
Kreikalle (kuten Saksakin). Syrizan valtaantulon jälkeen melko lukkiutunut tilanne on
hankala Ranskan presidentille ja hallitukselle.
Ranskan johto iloitsee vasemmiston pääsystä
taas valtaan Kreikassa, toisaalta Syrizan talouspolitiikka ja liittoutuminen oikeistolaisen puolueen kanssa harmittaa Ranskan hallitusta.
Kreikan suuret velkojat Ranska ja Saksa
ovat samaa mieltä siitä, että Kreikan velkoja
ei voi (enää) antaa enempää anPutinin
teeksi. Kuitenkin Ranska pyrkii
lupauksovittelemaan Kreikan ja muiset ovat
den velkaisten Välimeren mai- kuitenkin
den (Italia, Espanja) ja tiukkaa olleet ilmeilinjaa edustavien pohjoisem- sesti vain
pien EU-maiden välillä. Kreikka silmänluon kieltäytynyt keskustelemasta metta.
?troikan?, IMF:n, EU:n ja EKP:n,
kanssa ja pyrkii saamaan enemmän myönnytyksiä neuvottelemalla yksittäisten EU-maiden kanssa. EU-maiden on kuitenkin vaikeata
antaa Kreikalle periksi, koska muut suurvelkaiset voivat heti vaatia samaa kohtelua. Jää
nähtäväksi, onko velkojille mahdollista joustaa esimerkiksi koron tai lainan takaisinmaksun keston osalta.
kReikan velkakysymys on
jän taloudelle katastrofaalista, ja maan kaikista
ongelmista halutaan syyttää länttä.
Putin, joka on maassaan yhä suosittu, haaveilee ilmeisesti ?Uudesta Venäjästä?, joka
olisi tavallaan tsaarinajan imperiumin perijä
ja liittoutuisi mieluummin Kiinan kuin lännen
kanssa. Toisaalta Venäjän talous on Kiinan
perspektiivistä katsoen kovin pieni ja lännen
maat kauppakumppaneina sille paljon merkittävämpiä.
Ranskalla on ollut tärkeä ja aktiivinen roolinsa eräiden Pohjois-Afrikan diktaattoreiden
kukistamisessa ja Syyrian assadin sekä nyt
Islamilaisen valtion (ISS, Daesh) vastaisessa
rintamassa. Kuitenkin Yhdysvalloissa katsotaan ilmeisesti nyt, että Syyriaan ei saada ratkaisua kukistamalla Assad, ja monien arabidiktaattorien syökseminen vallasta vei itse
asiassa ojasta allikkoon, erityisesti Libyassa.
Ranskan joukot ovat taistelleet melko tehokkaasti kiihkomuslimeita vastaan Keski-Afrikassa, mutta ovat olleet tässä toiminnassaan
melko yksin.
n n n
Ranskalla on myös omia
taloudellisia ja sisäpoliittisia ongelmia. Turvallisuuteen liittyvistä syistä johtuen niin kotimaassa kuin ulkomailla ei armeijan menoja voida suunnitelmien mukaisesti supistaa. Sisäministeriö tarvitsee lisää budjettivaroja maan kiihkomuslimien vastaisessa taistelussa.
Presidentti Hollande ja pääministeri manuel valls hoitivat tammikuun alun terrorismikriisin niin hyvin, että heidän suosionsa
on noussut. Mielipidemittausten mukaan, jos
vuoden 2017 presidentinvaalit pidettäisiin nyt
ja pääministeri Valls olisi ehdokas, hänet valittaisiin presidentiksi. Vaaleihin on kuitenkin
vielä runsaat pari vuotta aikaa, ja saattaa tapahtua vielä paljon ennen niitä.
Tänä vuonna odotetaan sosialistien kärsivän tappiot maakunta- ja aluevaaleissa maaliskuussa ja joulukuussa. Suuri työttömyys kasvanee tänä vuonna vielä ainakin 100 000 hengellä. Ranskan syrjityt muslimit ja muut afrikkalaisperäiset vähemmistöt, erityisesti niiden
nuoret, ovat tyytymättömiä. Tilanne on räjähdysaltis ja saattaa riistäytyä (jälleen) hallituksen ja viranomaisten käsistä.
Maan johdon asema ei siis ole kadehdittava sen paremmin sisä- kuin ulkopolitiikankaan kentällä.
AFP Photo / Stephane de Sakutin
n n n
Pakistan
aktiivisesti vaikuttamaan Venäjään Ukrainan sodan lopettamiseksi ja presidentti Hollande on puhunut
asiasta vladimir putinin kanssa. Putinin lupaukset ovat kuitenkin olleet ilmeisesti vain
silmänlumetta ja hän pyrkii ehkä vahvistamaan asemaansa tiukkana sotapäällikkönä
erityisesti maan nyt vaikeassa taloudellisessa
tilanteessa. Öljyn hinnan lasku on ollut VenäRanska on pyRkinyt
??
Valtio Etelä-Aasiassa
??
Asukkaita 182 miljoonaa
??
Alle 1,25 dollarilla päivässä eläviä 21,0 %
??
Kansallisen köyhyysrajan alla 22,3 %
??
Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 54,9 %
??
Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 146/187
Lähde: YK
Ranskan presidentillä Francois Hollandella ei ole syytä
lasien kilistelyyn, kun hän yrittää ratkoa Ranskan sisäja ulkopolitiikan ongelmia.
14
10.3.2015
AVAUS
Lauri Rotko
Mestari ja kisälli. Mark Rothko (Seppo Pääkkönen) ja hänen assistenttinsa Ken (Olavi Uusivirta) opettavat toisilleen vuoroin taiteen olemusta ja elämää Kansallisteatterin intensiivisessä taiteilijadraamassa Red.
Punaista ja mustaa
? ja kuolemanvalkoista
Olisiko kiehtovaa olla taulu? Tai edes luonnos?
Kansallisteatterin Omapohjassa saa aavistuksen tuosta kokemuksesta, kun Juhana von
Baghin jännitteisessä ohjauksessa ?Red? teatterin pienimmän näyttämön perusasettelu on
käännetty nurinniskoin. Entinen katsomo penkkiriveineen kaikkineen toimii näyttämönä ja meidät katsojat on pistetty näyttämölle, jotta taidemaalari Mark Rothko assistentteineen voi tarkastella meitä ikään kuin syntyvaiheessa olevina
töinään.
?Mitä sinä näet?? kysyy Rothko avausrepliikissään meitä syvään tuijotellen, ja nuori Ken kumartuu varovasti tarkastelemaan, hapuilee vastausta... ja etsii sitä läpi koko vajaan kaksituntisen näytelmän. Kunnes loppurepliikissään vastaa
varmasti: ?Punaista?.
Hän on oppinut Rothkon punaisen.
Redin alussa eletään 1950-luvun loppua. Mark
Rothkolta on tilattu maalaussarja pian Manhanattanilla avattavaan Four Seasons -huippuravintolaan. Samaan aikaan hänen assistentikseen tulee Ken, nuori taideopiskelija, jolle Rothko pääsee purkamaan omia taiteellisia ja käytännön
elämän patoutumiaan. Korkealentoisemmalla
tasolla se on syventävää värioppia, raadollisimmillaan äyskimistä siitä, miten palkollisen on tiedettävä paikkansa ja tehtävänsä.
Teatteri
Suomen Kansallisteatteri, Omapohja
John Logan: Red
Ohjaus Juhana von Bagh ? Dramatisointi Aina
Bergroth ? Lavastus ja puvut Katri Rentto ?
Valot Ina Niemelä ? Ääni Iiro Iljama ? Rooleissa Seppo Pääkkönen ja Olavi Uusivirta
Rothko tekee (niin kuin teki todellisuudessakin) Four Seasonsille kivan källin, ja vetää rahakkaalla sopimuksella maalatut työt takaisin itselleen. Helmiä sioille, kulkee hänen ajatuksensa.
Värien sydämessä
Amerikkalaisen John Loganin palkittu näytelmä
maineikkaasta amerikanlatvialaisesta taidemaalarista on monitasoinen ja riittoisa taiteilijadraama. Se on paitsi kuvaus luomisen ikituskasta
ja taiteen päättymättömästä sukupolvitaistelusta,
myös kasvu- ja kasvatustarina, jossa mestari ja kisälli oppivat toisiltaan; nuorempi jotain maalaamisen ydinasioista, vanhempi elämästä.
Enemmän kuin taiteilijapotretti Red on potretti taiteesta itsestään. Se porautuu pintaa sy-
vemmälle luomisen ja maalaamisen filosofiaan,
se aukoo tekemisen motiiveja ja välineen siis
värin, mahdollisuksia. Rothko vie meidät matkalle punaisen ja mustan sydämeen muun muassa intensiivisessä kohtauksessa, jossa pohjustetaan syvällä punaisella suurta maalausta.
Redistä voi sopivissa määrin nauttia myös
pienimuotoisena 1920-luvun jälkeisen ajan taidehistorian pikakurssina. Näytelmä ei kuitenkaan luennoi eikä sorru esoteeriseen namedroppingiin.
Assistentti Ken saa oman traagisen perhehistoriansa kautta pohtimaan, millaisia sopimuksia
me olemme tehneet värien symboliikasta. Onko
valkoinen sittenkin kuoleman väri?
Kuoleman varjo häilyykin Rothkon ja assistentin keskustelujen yllä. Jos katsoja on tietoinen Rothkon itse itselleen määräämästä kohtalosta, hän saattaa odottaa sen toteutuvan myös
näyttämöllä. Niin rajua katharsista emme kuitenkaan näe, pikemminkin eräänlaisen sovituksen, eteenpäin katsovan finaalin.
Luottoa näyttelijöihin, eikä suotta
Juhana von Baghin ja lavastaja Katri Renton
poikkeusratkaisu näyttämötilaan on kiinnostava
ja kiehtova, mutta toisaalta jotenkin alleviivaava,
kun Ken läpi esityksen ?puhdistaa? tilaa raivaa-
Rolf
Bamberg
Demokraatti
rolf.bamberg@
demari.fi
AVAUS
15
10.3.2015
Globaali myrsky
yksinäisessä ihmisessä
?Ainoa asia, mitä
pelkään, on, että
jonain päivänä
musta nielaisee
punaisen.?
Mark Rothko
Sain Tanssiteatteri MD:n tiedotusmateriaalista
vihjeen, joka sai minut kehittämään kiusallisen
pitkälle meneviä ajatuksia Anniina Kumpuniemen ?Myrsky? -koreografian asetelmista ja pyrkimyksistä. Ajattelin, että tanssiesitys ottaa esiin
modernin ihmisen tilanteen, jossa aika on mennyt jengoiltaan. Ihminen on kaiken keskellä yksin ja nolostuu siitä, että pitää kaikkea hulluutena ja itseään toimintaan velvoitettuna. MD:n
pyrkimyksenä on antaa liikunnallinen lohdutus
meille hulluuden myrkyn keskellä kyyristeleville
ihmisille. Jännitettäväkseni jäi, miten lohtu tanssii näkyville.
MD:n Hällä-näyttämöllä aika meni jengoiltaan
kolmessa vaiheessa. Niille voisi antaa Samuel
Beckettiä lainaten nimet ?Ennen kuin Pim?, ?Silloin kun Pim? ja ?Sen jälkeen kun Pim?.
Ennen kuin Pim
Mark Rothko: Black in Deep Red (1957).
Alussa tanssijat resonoivat aaaa -äännettä. Samoin
tapahtuu monien uskontojen rituaaleissa. Resonoitu aaaa kertoo, että elämä on kiinnostava juttu.
Samalla se on ääni, jonka maistelussa syntyy sana
?mamma?, melkein kaikkien kielien ?äiti?.
Tanssi alkaa meren kuminassa. Syvästi meri
huokaa. Kahlaaja tietää, että hän kenties uppoaa.
Silti syvällä sielussa on valoisaa ja rauhaisaa.
Tanssijat tanssivat aaltoja vasten painopisteet alhaalla, rauhallisilla karaten askelilla. Myrsky hallitsee ihmisiä. Ihmiset hallitsevat itseään, koska
tuntevat myrskyn hallintotavat. Myrsky on ?luonnollista luontoa?. Se ei ole ihmisen aiheuttama,
joten ihmisen ei ole pakko ottaa sitä sisälleen.
Hän voi tuntea myrskyn, sovittaa omat toimensa
siihen.
Äänimaisema muuttaa kaiken. Meren jymähtely muuttuu kaasuttavien autojen korahteluksi.
Mieleen tulee formulaurheilu, tuhoavan ihmisen totaalisen typeryyden rivoin riemuvoitto.
Hallittu myrsky ulottuu tanssijoiden sisään ja
muuttuu hallitsemattomaksi. Painopisteet kohoavat. Karaten rauha katoaa. Tanssijat paiskautuvat seinille ja pyörivät sisäisen myrskynsä ravistelemina.
Muusikko Niko Huttunen edustaa ulkoista
myrskyä, jonka tanssijat sisäistävät ja jota vastaan he yrittävät taistella. Se luonnollinen luonto,
joka ei meitä tarvitse ja jolle emme mahda mitään, muuttuu luonnottomaksi luonnoksi, sellaiseksi voimaksi, jota pidämme suurella vaivalla yllä ja jolle myöskään emme mahda mitään. Tanssija yrittää käydä teknologisen luonnon kimppuun, mutta kuminauhat läiskäyttävät
hänet aina takaisin seinälle.
Teatteri
Tanssiteatteri MD
Myrsky ? Storm
Koreografia ja konsepti
Anniina Kumpuniemi ?
Valot Sari Mayer ? Äänisuunnittelu ja musiikki ?
Niko Huttunen ? Esitysja videodramaturgia
Ville Kurki ? Puvut Elina
Vättö & Annina Kumpuniemi ? Esittäjät Elina
Jakowleva, Ville Oinonen ja Mari Rosendahl
Silloin kun Pim
Kumpuniemi keskeyttää tanssin, pyytää yleisöä
tulemaan lähemmäksi ja ilmoittaa, että pidämme
pienen paneelin. Katsojia pyydetään istumaan
myös näyttämön reunalle, tanssijoiden ja muiden katsojien väliin. Taustalle videoidaan tilastografiikkaa ilman lukuja.
Tanssijat puhuvat ebolasta ja syrjäytymisestä.
Mieliimme palautuu, että maailman eettinen tilanne on kummallinen. Myös mieletön taloudellinen eriarvoistuminen, jota kiihdytetään talouskasvulla, otetaan esiin. Muistamme, että täystuho
tulee varmasti. Sitten kokoontuminen saa kokoomusmaisia piirteitä. Mies alkaa keskeyttää naisia.
Naiset korottavat ääniään. Syntyy kaaos ja tappelu, katastrofi.
Silloin kun Pim, eli juuri nyt, tilanne tällainen.
Vakavista asioista ei voi keskustella. Jos yrittää,
niin tulee maailmanloppu. Ja maailmanloppu tulee, vaikka ei yrittäisikään. Aika on jengoiltaan.
Korkki pyörii paikallaan. Pullo ei aukea. Mikään
ei ratkea. Aina uudelleen tulee muisto siitä, miten mieli oli myrskyissä hallittavissa. Muisto on
osa nykyisyyttä. Osa nykyisyyttä on myös se kuvitelma siitä, millaista on sen jälkeen kun Pim.
Sen jälkeen kun Pim
Paneelin aikana näyttämön reunalle kutsutut katsojat istuvat tanssijoiden ja minun välissä. Satun
olemaan sellaisessa perspektiivin pisteessä, jossa
he peittävät huomattavan osan näyttämöstä. Minun puolestani katsojat olisivat saaneet pysyä
katsomossa, sillä en näe esityksen kokonaisuutta.
Vilahdukset kertovat, että moni asia on muuttunut. Tanssijat ovat nyt kiintoisalla tavalla alasti.
Alastomuus on maalattu heidän vaateidensa
päälle. Erikseen esille otettu alastomuus voimistaa asetelman muutoksia. Ennen maailmanloppua ihmiset eivät ottaneet kontaktia toisiinsa.
Sen jälkeen he ottavat. Tulevaisuuden mahdollisuus avautuu täynnä kauhunsekaista kiihkeyttä.
Tanssin aihe on lievästi sanoen vakava, mutta
Kumpuniemen koreografia ei anna askeleenkaan
vertaa tilaa masennukselle tai ruikutukselle. Koreografi on ajatellut tunneilmaisun tämänkertaiset mahdollisuudet huolellisesti. Hänen persoonansa on esillä teoksessa avoimena ja tahdikkaana. Tanssijat toteuttavat koreografian ryhdikkäästi ja energisesti, ihmisen urhoollisuutta kauniisti muistellen. Kaikessa tuntuu lannistumaton
värinä. MD:n ?Myrsky? on harvinaisen innostava
taideteos. Pahoista asioista jää hyvä mieli.
Pertti Julkunen
Harri Hinkka
malla originaalikatsomon tuolirivejä pois vapaasti hengittävien ajatusten tieltä. Muuten von Baghin ohjaus luottaa näyttelijöiden
luomaan intensiteettiin, eikä suotta. Seppo
Pääkkönen ja Olavi Uusivirta ehkä toisintavat näytelmän mestari ja kisälli -asetelmaa
ja ovat kenties Rothkon ja Kenin tavoin oppineet jotain toistensa tekemisen tavoista ja
ajattelusta.
Pääkkönen tekee Rothkosta vulkaanisen
hahmon, vuoren, joka ensin tyynenä vain murahtelee ja sähähtelee varoittavasti puhjetakseen sitten ylipaineessa isoon purkaukseen.
Olavi Uusivirran Ken on aluksi suloisesti ujo
ja hapuileva, mutta näytelmän reippaiden leikkausten siivillä hänestä kasvaa varsin nopeasti varteenotettava kyseenalaistaja Rothkon
usein omahyväiselle taide- ja elämänkäsitykselle.
Hieno, uskottava pari.
Hieno, uskottava näytelmä, jonka punaiset
ja mustat sävyt vaivaavat mieltä pitkään.
Niin kuin vaivasi vähän sekin, miksei missään vaiheessa vilautettu kuvaa aidosta Rothkon työstä, vaikka näyttämöltä led-taululla vilisi hetken kultuurista ajankuvaa klippeinä. Ei
se minusta olisi jännitteistä ja vähän mysteeriseksi viritettyä tunnelmaa pilannut.
Mari Rosendahl, Ville Oinonen ja Elina Jakowleva sisäistävät myrskyn olemuksen Tanssiteatteri MD:n esityksessä.
16
10.3.2015
ARKI
???Äänestämättä jättämistä ei voi perustella sillä, että ei löydä ehdokasta?
SDP hakee kannattajiaan
pois katsomosta
? Isoja juttuja voi tapahtua, kun
luottamus voitetaan.
Stadin demarien, SDP:n Hel
singin piirin toiminnanjohtaja
Hanna Isbomilla on uskonsa
takana tutkimustietoa.
Sen mukaan joka kolmas hel
sinkiläinen on valmis äänestä
mään demareita. Luku on huo
mattavasti suurempi kuin puo
lueen neljä vuotta sitten edus
kuntavaaleissa keräämä ääni
osuus 17,5 prosenttia.
? Kannastaan epätietoisten
osuus on nyt suuri. Heissä on
paljon niitä, jotka ovat joskus
äänestäneet demareita. Nyt de
marikannattajat vain ovat kat
somossa, Hanna Isbom toteaa.
Monet sanovat syyksi jättää
äänestämättä sen, että eivät
löydä sopivaa ehdokasta. Se ei
Isbomin mukaan nyt päde de
marien osalta Helsingissä.
? Kokoomuksella on aina,
totta kai vaalipiirin ylivoimai
sesti suurimpana puolueena
vahva lista. Nyt me kilpailemme
listamme vahvuudella kokoo
muksen kanssa.
Suurin hävisi
viimeksi kaksi
Kokoomus on edelleen Hel
singin suurin kuudella kansan
edustajalla ? vuoden 2011 vaa
lien kahden paikan tappiosta
huolimatta. Kakkosena tulevat
Koteja, joihin on varaa ja hyvä koulu kaikille
Stadin demarit ovat asettaneet tavoitteensa:
??
??
??
??
Erityistukea kouluille, jotka sitä kipeimmin tarvitsevat. Arjen
sujuvuus ratkaisee koulujen sijainnin.
Erityistukea työllistymiseen. Uusia työpaikkoja palvelu- ja
muiville aloille. Kevennystä pieni- ja keskituloisten verotukseen.
Maahanmuuttopolitiikka reiluksi. Taisteluun rasismia ja syrjintää vastaan.
Nyt valitaan
22 kansanedustajaa
Palveluja kehittämällä ikäihmisille mahdollisuus asua kotonaan. Riittävästi hoivapaikkoja.
??
Työntekijöiden oikeuksien polkeminen estetään.
??
Demokraatti
kiertää
vaalipiireissä
Lapsiperheille paremmat kotipalvelut. Kahden kodin perheet huomioon.
Rakennetaan lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Lähiöitä
kehitetään asukkaita kuullen.
Nuorisotakuulla jokaiselle nuorelle tie eteenpäin.
??
Professori Pentti Arajärvi, toiminnanjohtaja Nina
Castrén, sairaanhoitaja
Tuula Haatainen, kansanedustaja Eero Heinäluoma,
dosentti Ville Jalovaara, päihdetyöntekijä Jukka Järvinen,
varatuomari Johanna Laisaari,
kansanedustaja Päivi Lipponen, ahtaaja Jape Lovén, lehtori Jaakko Meretniemi, suunnittelupäällikkö Welat Nehri,
erityisavustaja Matti Niemi, näytttelijä
Sara Paavolainen, viestintäsihteeri Nasima Razmyar, vanhempi rikoskonstaapeli Tomi Sevander, kaupunkitutkija Karin
Taipale, erityisluokanopettaja Karita Toijonen, valtiotieteen tohtori Pilvi Torsti,
ulkoministeri Erkki Tuomioja, lähihoitaja
Mirka Vainikka, dosentti Thomas Wallgren, sairaanhoitaja Sinikka Vepsä.
neljällä edustajalla SDP ja vih
reät, jotka kumpikin menettivät
viimeksi yhden paikan.
Perussuomalaisten jytky to
teutui myös Helsingissä: puo
lueen kaikki kolme paikkaa oli
vat uusia.
Vasemmistoliitto voittti li
säpaikan ja nyt sillä on kaksi.
RKP:llä ja keskustalla on kum
mallakin yksi kansanedustaja.
??
??
SDP:n ehdokkaat
Helsingin vaalipiirissä
Voittoa tavoittelemattomien toimijoiden asemaa palveluiden tuottajina parannetaan.
Helsingissä demarit ovat
yleensä pärjänneet vaaleissa
huonommin kuin valtakunnal
Kari Hulkko
Timo
Vainio
Demokraatti
lisesti. Erityisen huonosti meni
edellisissä eurovaaleissa, joissa
vasemmistoliittokin menestyi
paremmin.
Huhtikuussa virallinen tavoite
on säilyttää nykyiset neljä paik
kaa. Toiminnanjohtaja sanoo
kin, että ?puolueen kannatus
saisi nousta aika hurjasti, jos voi
simme voittaa viidennen paikan?.
Nykyisestä kvartetista eh
dolla on kolme, ulkoministeri
Erkki Tuomioja, puhemies
Eero Heinäluoma ja Päivi
Lipponen.
Vain Rakel Hiltunen ei ole
enää ehdokkaana.
Mahdollisuuksia tulla vali
tuksi katsotaan olevan monella.
Tuomiojan ja Heinäluoman jat
koa pidetään varmana, niin
vaarallista kuin sellainen tunne
vaalien alla onkin.
Professori Pentti Arajärvi
sai kunnallisvaaleissa huikean
äänimäärän ja on nyt ehdolla
ensi kertaa.
Tuula Haatainen oli myös
ministeri ja yrittää nyt paluuta
Arkadianmäelle.
Viimeksi demarien naiskol
mikko oli 150 äänen kasassa,
Stadin demarien, SDP:n
Helsingin piirin toiminnanjohtaja
Hanna Isbom sanoo puolueen
tavoitteena olevan säilyttää
nykyiset neljä paikkaa kevään
eduskuntavaaleissa. Isbomilla
on edessään nippu uunituoreita
Helsingin piirin vaalilehtiä.
ARKI
Sarjakuvat
Peliuutiset
10.3.2015
17
B.Virtanen - Urja
Lotto 15/2015
kun vain Päivi Lipponen tuli
valituksi. Nasima Razmyar ja
Pilvi Torsti ovat hekin nyt tosissaan.
Heidän taakseen jäi viimeksi
Sara Paavolainen, joka kuntavaaleissa meni heidän kaikkien
ohi.
SDP:n listalla on 11 naista ja
11 miestä. Heidän joukossaan
on paljon kaupunginvaltuutettuja, jotka pysyvät tunnettuina
myös eduskuntavaalien välillä.
Demaritavoitetta neljästä
paikasta helpottaa se, että Helsingistä valitaan nyt 22 kansanedustajaa, yksi enemmän kuin
viimeksi.
Jytky sulaa
nyt tappioksi
Pääkaupungissa vaalitilanne
näyttää nyt siltä, että perussuomalaiset eivät säilytä kolmea paikkaansa. Viimeksikin
puolue menestyi Helsingissä
huonommin kuin koko maassa
ja nyt vielä yksin 15 000 ääntä
kerännyt Jussi Halla-aho on
poissa europarlamentissa Brysselissä.
Keskustalle sen sijaan ennustetaan toista paikkaa ja nousua
ohi RKP:n. Keskustan ja erityisesti ex-komissaari Olli Rehnin tilannetta helpottaa se, että
kokoomuksen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, viime
vaalien nelonen vaihtaa työpaikkaa eikä ole ehdolla.
Vihreiden viime vaalien viiden paikan rökäletappioon kuului yhden paikan menetys myös
Helsingissä. Nyt poissa on kaksi
puolueen viimekertaista ääniharavaa, Osmo Soininvaara ja
puheenjohtajuudesta tappion
myötä väistymään joutunut
Anni Sinnemäki.
Vasemmistoliitosta sanotaan, että tarvitsee olla todellinen puolueaktivisti tunteakseen listalta muita kuin istuvat
kansanedustajat, puheenjohtaja Paavo Arhinmäen ja Silvia Modigin.
Kirivaihde
pian päälle
Toiminnanjohtaja Hanna Isbom
sanoo demarien huhtikuun vaaleissa kilpailevan äänestäjistä
niin perussuomalaisten kuin
toisaalta vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa. Kokoomuksen kanssa kamppailu samoista
äänestäjistä on pienempää.
Laskiaissunnuntaista asti tapahtumia on ollut vähintään
joka viikonloppu. Nyt tahti vain
kiihtyy.
? Näymme joka puolella Helsinkiä. Kun vaaliauto starttaa 25.
päivä maaliskuuta, tapahtumia
on päivittäin, vain pääsiäinen
rauhoitetaan.
15, 16, 19, 22, 24, 32, 33
Lisänrot: 4, 9 Tuplausnro: 24
Voitonjako:
7 oik.
ei yhtään kpl
6+1 oik. (2 kpl) 181 593,60 e
6 oik.
2 541,00 e
5 oik.
56,90 e
4 oik.
10,00 e
Tuplaus-voitonjako:
7 oik.
ei yhtään kpl
6+1 oik. (1 kpl) 363 187,20 e
6 oik.
5 082,00 e
5 oik.
113,80 e
4 oik.
20,00 e
Jokeri 15/2015
9539023
Voitonjako:
7 oik.
6 oik. (3 kpl)
5 oik.
4 oik.
3 oik.
2 oik.
ei yhtään kpl
26 469,20 e
792,80 e
54,90 e
7,40 e
2,50 e
Ostetaan
Ostetaan kaikki TOYOTAT käteisellä,
myös epäkuntoiset ja verovelkaiset.
<ddd> <d>.<m>.<yyyy>
Nouto kotipihasta.
Tarjoa myös muita paketti- ja lava-autoja.
2
Yhdistystoiminta
Järjestöjen ja yhdistysten
kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia.
Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan
muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa
maksutta. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.
demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla osastot@
demari.fi tai faksilla 09 701
0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä
maksuttomana kaksi kertaa.
Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta
tekstejä. Yhdistystoiminta
-palstalla ei julkaista vaalitapahtumailmoituksia, ne ovat
maksullisia.
VARSINAIS-SUOMI
? Turun Eläkkeensaajat ry. Piirin ulkoilupäivä 11.3. Ilmaristen
Metsäpirtillä on peruutettu
vähäisten ilmoittautumisien
vuoksi. Bussi Tallinnaan 10.3.
lähtee klo 15 Ortodoksikirkon
luota. Piirin tuetulle lomalle
Rajaniemeen 17-22.8. haettava
viimeistään 15.3. mennessä.
Hakemukset osoitetaan Aarne
Syväselle. Hallitus 19.3. klo
10. Taimi II:ssa. Kevätristeily
yhdessä vanhustyöneuvottelukunnan kanssa 21.4. Aamulähtö, läh. Tellervo 040 516
1451. Rauman teatterissa 25.4.
klo 14. Reko Lundanin menestysnäytelmä ?Aina joku eksyy?.
Sit. ilm. 27.3. menn. Anjalle 050
511 9570. Paimion kesäteatterissa, ?Pirtua, Pirtua? 8.7. klo
19. Ilm. Anjalle. Elämysmatka
Turun Kauniiseen saaristoon
11.8. Läh. Anja. Bussi Helsinkiin
konserttiin lähtee 19.3. klo 16.
Ortodoksikirkon luota. turku.
elakkeensaajat.fi.
HELSINKI
? Herttoniemen Sosialidemokraattisen yhdistys ry:n
kevätkokous 11.3. klo 18 Muurahaisenpolku 4:ssä (puurakennus Laajasalon ostoskeskuksenvieressä) Esillä sääntömääräiset asiat. Kokouksen
jälkeen klo 19 oma ehdokkaamme on keskustelemassa
kanssamme. Mukana iki-ihana
musiikki-ja lauluryhmä Fokka.
Tervetuloa. Kahvitarjoilu.
? Työväenliikkeen kirjastoon
Sörnäisten rantatie 25 päivä-
kahveille ti 10.3. klo 13-15. Kahviseurana kirjailija Jacke Söderman
toimittaja Pekka Hurmeen haastattelussa. Tervetuloa TUL:n veteraanit ja kaikki kirjaston ystävät.
Illalla 10.3. klo 18 vieraanamme
on professori Heikki Ylikangas.
Pohditaan historian olemusta
Uudenmaan kirjoittajien puheenjohtaja Pentti Peltoniemen johdalla. Työväenliikkeen kirjastossa
ke 11.3. klo 18-19.30 paneudutaan
pappi Kai Sadinmaan kirjaan 10
käskyä kirkolle. Illan isäntänä
teologian tohtori Timo Totro. Tervetuloa kahville ja keskusteluun!
? Tapanilan Kotien Puolesta
ry:n kerhopäivä tänään Tapanilan työväentalolla, Sompiontie 4,
klo 11.30 alkaen. Kerhon jälkeen
Tapanilan Seniorilaulajat harjoittelevat samassa paikassa 17.3.
olevaa kuoron 20-vuotisjuhla
esiintymistä varten.
HÄME
? Turengin Eläkkeensaajat. Kerhossa kevätkokous 16.3. klo 13.
Ohjelmaryhmä kokoontuu klo
11.30. Tuolijumppa joka pe klo
10 liikuntahallilla. Käsityökerho
keskiviikkoisin klo 11. Linjaautoas. Jäsenmaksut maaliskuun aikana Ritvalle.
PIRKANMAA
? Tule tapaamaan peruspalveluministeri Susanna Huovista
ti 10.3. klo 11 Tampereen kauppahallin Linkosuon kahvilassa.
Tervetuloa!
? TUL-Tampere. Veteraanien toimintaryhmän kokous ke 11.3.
klo 11 Tampereen Työväentalon
Tellervossa. Seuratapaamistilaisuuksia seuraavasti: ke 11.3. klo
18 Tampere Vehmaisten Urheilijoiden toimistolla, Kangasalantie 120, Kangasalan, Juupajoen ja
Oriveden seurat. Ma 16.3. klo 18
Tampere, Tampereen stadionin
kahvilassa, tamperelaiset seurat. Veteraanien seuraseminaari
Murikassa to 12.3. klo 9.45 alkaen,
yhteiskuljetus Nokialta. Klo 8.30,
Lamminpään Ylägrilliltä klo 8.45
valtatien kautta ja Keskustorilta
Vanhan Kirkon edestä klo 9. TUL:n
seurojen ikäihmisten maksuton
terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 12.3. klo 10. Jumpan
vetää Anita Heinonen. Toimisto on
suljettuna to 12.3. Seurojen yhteyshenkilötiedot 2015 sähköisellä
lomakkeella, joka löytyy osoitteesta www.tul.fi yläpalkista kohdasta seurapalvelut.
UUSIMAA
? Lohjan demarit ja Läntisen
Uudenmaan Wanhat toverit järjestää luento- ja keskustelutilaisuuden ti 10.3. klo 18-20 Lohjan pääkirjaston Järnefeldt-salissa aiheesta:
?Tulonjako ja pääoma, Thomas
Piketty ja talouskuripolitiikka?.
Asiantuntijana Palkansaajien tutkimuslaitos PT:n tutkimuskoordinaattori Ilpo Suoniemi. Tilaisuuden taustana on Thomas Piketty´n
kirja Capital in the Twenty-First
Century, josta Jesper Roineen
ruotsiksi laatiman tiivistelmän on
kääntänyt Maarit Tillman nimellä
?Pääoma 2000-luvulla, kooste
ja Pohjoismainen näkökulma?.
Puhetta johtaa Lohjan emeritus
kaupunginjohtaja Pekka Myllyniemi. Avoin tilaisuus.
? Karakallion Eläkkeensaajien
keskiviikkokerhossa 11.3. klo
13-15 Palvelutalo Hopeakotkassa,
Kotkapolku 2, kansanedustaja,
Espoon kaupunginvaltuutettu,
kaupunginhallituksen jäsen
sekä sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja
Maria Guzenina kertoo ajankohtaisista tulevaisuuteen vaikuttavista eduskunnassa ja Espoossa
päätettävinä olevista asioista ja
vastaa kuulijoita askarruttaviin
kysymyksiin. Tilaisuudessa on
maksuton pullakahvitarjoilu. Tervetuloa kuulemaan ja kysymään
meihin jokaiseen vaikuttavista
asioista. Tilaisuudessa voi liittyä
yhdistyksemme jäseneksi. Karakallion Eläkkeensaajat ry www.
karakallio.elakkeensaajat.fi.
Ostetaan
Ostetaan kaikki TOYOTAT käteisellä,
myös epäkuntoiset ja verovelkaiset.
<ddd> <d>.<m>.<yyyy>
Nouto kotipihasta.
Tarjoa myös muita paketti- ja lava-autoja.
2
040 365 0292
Yleisohje: 040 365 0292
Mikroilmot (koko alle 70 mm) kulman leikkaus 51 astetta
Tyylejä tässä tiedostossa: _MIKROILMO_NEGA bold ja _M
Kokoukset
Kutsu Töölön Sosialidemokraattisen yhdistyksen
sääntömääräiseen kevätkokoukseen 17.3.2015
Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n
sääntömääräinen kevätkokous
pidetään tiistaina 17.3.2015 klo 17.30 alkaen
Annatalon auditoriossa osoitteessa Annakatu 30.
Kokouksen asialistalla ovat seuraavat osaston sääntöjen
mukaiset asiat: käsitellään ja vahvistetaan johtokunnan laatima
toimintakertomus vuodelta 2014 sekä tilintarkastajien antaman
lausunnon perusteella tilinpäätös päättyneeltä tilivuodelta, sekä
muut kokouksessa esille tulevat asiat.
Kokouksen jälkeen alkaa avoin eduskuntavaalitilaisuus, jossa
1 x 38 mm yhdistyksen eduskuntavaaliehdokkaat,
1 x 39 mm
Erkki Tuomioja, Kaarin Taipale ja Welat Nehri
esittelevät teemojaan ja keskustelevat niistä.
Uusi
sanomalehti
Suomessa!
Maanantaina
9.3. klo 12.00
Tilaa ihmiselle.
TÄYSISTUNTO
Lakiehdotusten käsittelyjä.
Tiistaina 10.3. klo 10.00
TÄYSISTUNTO
Keskustelu turvallisuuspoliittista
yhteistyötä koskevasta katsauksesta. Ainoassa käsittelyssä kansalaisaloite rattijuoppousrangaistusten tiukentamisesta.
Uusi
sanomalehti
Suomessa!
Tilaa ihmiselle.
Keskiviikkona 11.3. klo 10.00
TÄYSISTUNTO
Pääministerin ilmoitus rakennepoliittisen ohjelman toteutumisesta (klo 13). Ainoassa käsittelyssä esitys vuoden 2015
lisätalousarvioksi.
Torstaina 12.3. klo 10.00
TÄYSISTUNTO
Lakiehdotusten käsittelyjä.
Suullinen kyselytunti klo 16-17.
Perjantaina 13.3. klo 13.00
TÄYSISTUNTO
Lakiehdotusten käsittelyjä.
Sesääntömääräinen
on
KEVÄTKOKOUS
tilattava.
pidetään ti 17.3.2015 klo 14.00
TAPIOLAN
ELÄKKEENSAAJAT ry:n
Vuodesta 1895.
Tapiolan palvelukeskuksessa.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 §:n määräämät asiat.
Kahvitarjoilu. Tervetuloa!
Johtokunta.
Kansalaisinfo on avoinna
ma-pe klo 10 ? 16.
T
i
V
1 x 55 mm
Punaista
muulloinkin
kuin
jouluna.
T
i
V
Vuodesta 1895.
Lauantaina 14.3. klo 10.00
TÄYSISTUNTO
Äänestyksiä.
Uusi
sanomalehti
Suorat
verkkolähetykset: www.
eduskunta.fi/verkkolahetys.
Suomessa!
Istunnot ovat yleisölle avoimia.
Ovet lehterille avataan 15 min.
Tilaa
ihmiselle.
ennen
täysistuntoa.
1x3
Aina uutta.
T
i
V
Yleisohje:
Mikroilmot (koko alle 70 mm) kulman leikkaus 51 astetta, sisämarginaali tässä pienimmässä koossa (38 mm) 3
Tyylejä tässä tiedostossa: _MIKROILMO_NEGA bold ja _MIKROILMO_light
5 x 26 mm
18
ARKI
10.3.2015
VAASAN SOS.DEM.
KUNNALLISJÄRJESTÖ ry
?Hengelliset
Turun seurakunnat
Turun tuomiokirkkoseurakunta
Kastetut: Noel Daniel Lucas Anttila, Peppi Sofia Järvenmäki, Aava
Helvi Katariina Lehto, Aino Kristiina Maria Moberg.
Kuolleet: Aira Miranda Virtanen
87 v.
Turun Mikaelinseurakunta
Kastetut: Elsa Siviä Keskisarja,
Verneri Viktor Matias Kosonen,
Joa Kristian Lehtinen, Iris Astrid
Nylund, Mila Aada Olivia Salmi,
Aapo Oskari Sutinen.
Kuolleet: Elsa Liimatta 89 v, Katri
Annikki Hovi 87 v, Unto Kalevi
Toivanen 82 v, Pekka Artturi Virtanen 82 v, Timo Sakari Pekkala 75 v,
Eero Johannes Aaltonen 71 v.
Turun Martinseurakunta
Kastetut: Isla Edith Aleksandra
Mäenniemi, Matilda Linnea Nur<yyyy> mi, Alvar Olavi Martin Pietarinen,
Pihla Ilona Eleonora Salmela, Petja
Toni Christian Vanne.
Avioliittoon kuulutetut: Timo-Jussi
Tapio Mannila ja Sanna-Mari Eskola.
Kuolleet: Laila Unelma Blomqvist
92 v, Ensio Herman Toivonen 90 v,
Unto Valtteri Ilmari Levola 83 v, Kuolleet: Eila Helena Lindström
Erkki Sakari Makkonen 81 v, Kirsti 94 v, Eeva Tuulikki Ketola 85 v,
Tuulikki Backman 72 v, Timo Leo Inkeri Helena Tammi 78 v,
Jalmari Vehanen 71 v.
Kaarinan seurakunta
Turun Katariinanseurakunta
Kastetut: Silva Anni Matilda KaKastetut: Thomas Allen Almar- leva, Lukas Ossi Tapani Koski,
Silja Anna Karoliina Pesonen, Sara
sund.
Kuolleet: Onni Kalervo Hänninen Aurora Stella Tiikkainen, Eino Ju84 v, Ulla Kaarina Ruusu 80 v, Asta hani Vaitilo.
Liisa Andersson 77 v, Väinö Antero Avioliittoon kuulutetut: Keijo Tapani Virranheimo ja Heli Hannele
Lemmetyinen 68 v.
Hellsten, Toni Markus Juhani Välimäki ja Jatta Pauliina Holmström.
Maarian seurakunta
Kastetut: Kasimir Tyko Juhani Mä- Kuolleet: Keijo Sakari Lehti 77 v,
kinen, Sofi Iiris Amanda Oittinen, Anne Kristiina Louko 52 v.
Odera Emmanuel Okocha, Juuso
Piikkiön seurakunta
Kasperi Tilli.
Kuolleet: Kerttu Lea Huhdanmäki Kastetut: Viljami Sisu Oliver Lei102 v, Olavi Antero Helova 99 v, mala, Onni John Alfred Suominen.
Maiju Ruponen 91v, Pertti Arvid
Kallio 90 v, Seija Soilikki Blom- Åbo svenska församling
berg 79 v, Jukka Tapani Raukko Döpta: Fanny Amanda Maria
Kajander, Fanny Hilma Alfrida
56 v.
Paavola.
Döda: Sven Gottfrid Lindholm 93
Turun Henrikinseurakunta
Kastetut: Jooa Olavi Halén, Pyry år, Nanna Linnea Lindholm 87 år.
Rasmus Halén, Veikko Veeti Verneri Hannuksela, Valtteri Eemeli Olavi Kiiski, Milla Melina Stengård,
Viola Iida Katariina Vehmanen.
Pitkäkatu 50
65100 VAASA
http://vaasa.sdp.fi
sdp.vaasa@netikka.fi
Puheenjohtaja
Markku Ahonpää
040 557 0846
Varapuheenjohtaja
Oili
Airaksinen-Rajala
040 561 1884
Sihteeri
Virve Airaksinen
040 569 8300
Taloudenhoitaja
Erik Cederholm
0500 365 944
le 70 mm) kulman leikkaus 51 astetta, sisämarginaali tässä pienimmässä koossa (38 mm) 3 KOKKOLAN
mm.
tossa: _MIKROILMO_NEGA bold ja _MIKROILMO_light
SOS.DEM
KUNNALLISPalvelupalsta
JÄRJESTÖ ry.
Backlundinpolku 1 A
Hautauspalvelut
Lakiasioita
67700 Kokkola
http://kokkola.sdp.fi
Puheenjohtaja
<yyyy>
Sakari Ruisaho
040 838 7697
LAKIASIAINTOIMISTO
SEIJA KÄRNÄ OY
Varapuheenjohtaja
Jaana
alle 70 mm)
kulman leikkaus
mm) 3 mm.
0400-423
835 51 astetta, sisämarginaali tässä pienimmässä koossa (38PikkarainenHaapasaari
Malmi ja Kallio
Kaikki lakiasianne.
stossa: _MIKROILMO_NEGA
bold ja _MIKROILMO_light
i
i
.
1 x 34 mmSAK:n
Liity sinäkin
ja rikosoikeudenkäynnit
1 xRiita39 mm
25 vuoden kokemuksella.
1 x 34 mm
ammattiliiton jäseneksi!
Se on
tilattava.
SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton
tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia.
Tilaa
ihmiselle.
Avaa
toinenkin
SAK:n Lounais-Suomen
toiminta-alue/
Vuodesta
1895.
silmä.
Vuodesta 1895.
1 x 55 mm
1 x 39 mm
Maariankatu 6 b, 20100 Turku
sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi
p. 020 774 0420
Aluejohtaja Outi Rannikko
.
» www.sak.fi/Turku
AmmAttiliittojen AluetoimiStojA
turuSSA:
1SAK:n
x 34 mm
1 x 34 mm
Yhteisiä
Se
on
unelmia
tilattava.
vuodesta
Vuodesta
1895. 1895.
Tilaa ihmiselle.
Vähämäki
040 570 5688
Taloudenhoitaja
Tilaa
Avaa
toinenkin
ihmiselle.
Maariankatu
6 b, 20100 Turku
Tilaa
Avaa
sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi
Vuodesta 1895.
silmä.
p. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02)
4501 543
toinenkin
ihmiselle.
Auto- ja Kuljetusalan
Työntekijäliitto AKT
Vuodesta
silmä.
Julkisten 1895.
ja hyvinvointi-
1 x 65 mm
040 778 9810
Tilaa
ihmiselle.
Uusi
sanomalehti
1 x 30 mm
Suomessa!
Tilaa ihmiselle.
Tilaa
ihmiselle.
Tilaa
ihmiselle.
alojen liitto JHL ry
Yhteisiä
unelmia
vuodesta
1895.
Metallityöväen
Liitto
Tilaa
Avaa
Humalistonkatu 6, 20100 Turku
toinenkin
Tilaa
ihmiselle.
p. 020 77 41323, fax 020 77 41330Avaa
Työttömyyskassan
palvelunumero 020
690 455
Vuodesta 1895.
silmä.
toinenkin
ihmiselle.
toimisto avoinna ma-pe klo 8.20-16.00
sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi
Vuodesta
1895.
silmä.
ammattiliiton jäseneksi!
SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua mm. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää
liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia.
SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/
Vaasan toimipiste
Aluetoimitsija Katja Kaivonen,
puh. 040 709 4337
s-posti: katja.kaivonen@sak.fi
Toimistonhoitaja Riikka Antinaho,
puh. 020 774 0311, 040 738 3718,
s-posti: riikka.antinaho@sak.fi
» www.sak.fi
SAK:n AMMATTILIITTOJEN
ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA:
Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
POHJANMAAN ALUETOIMISTO
Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687
Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644
s-posti: eijam.koski@jhl.fi
Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547
Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043
Pitkäkatu 43, 65100 VAASA
puh. 010 7703 640 (vaihde).
sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600
Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620
Työttömyysturva 020 690 211
Vaihde 020 774 002
sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi
Pohjanmaa
VAASAN TOIMISTO ? avoinna ma-pe klo 9-16
Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA
faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi
Aluepäällikkö Marja Salmivuori
Toimitsija Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula
Palveluneuvoja
Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila
1 x 23
mm
KOKKOLAN TOIMISTO ? avoinna ma 9-12, 13-16
Kauppatori 2, 2.krs, 67100 KOKKOLA
Palveluneuvoja Anneli Kalliosaari
faksi 020 774 2422
Esa Kant
Verkatehtaankatu 4, 20100 Turku
sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi
p. 010 770 3700, fax 010 770 3701
6 mm
6 mm
Sihteeri
1 x 30
mm
Sari-Kaarina
Turun toimipiste
i
.
040 736 2614
Liity sinäkin SAK:n
Avaa
toinenkin
Tilaa
silmä.
ihmiselle.
Tilaa
Tilaa
ihmiselle.
ihmiselle.
Auto- ja Kuljetusalan
Työntekijäliitto
Aina
uutta.AKT ry
AKT:n VAASAN TOIMISTO
Aluetoimitsija Tapio Huotari
(06) 220 1560, 0400 476 005, tapio.huotari@akt.fi
Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561
Pitkäkatu 43, 65100 VAASA
fax. (06) 220 1562
1 x 23
mm
Sähköalojen
ammattiliitto ry
Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere
puh. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30
sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi
Aina uutta.
Metallityöväen liitto ry
Aina uutta.
VAASAN ALUETOIMISTO
Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen
puh. 020 77 41421, 040 707 1399
mikko.makynen@metalliliitto.fi
Aluetoimitsija Jari Leppäkangas
puh. 020 77 41420, 050 592 3095
jari.leppakangas@metalliliitto.fi
Toimistosihteeri Johanna Kippola
puh. 020 77 41422, 040 351 8755
johanna.kippola@metalliliitto.fi
Jäsenpalvelija Marika Marsch
puh. 020 77 41423, marika.marsch@metalliliitto.fi
Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa
Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455
Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA, fax. 020 77 41424
Aina uutta.
Aina uutta.
Palvelualojen
ammattiliitto PAM ry
Yliopistonkatu 33 G 4 krs., 20100 Turku
Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600
Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620
Työttömyysturva, 020 690 211
sähköposti: turku@pam.fi
Toimisto on avoinna ma - pe klo 9.00 - 16.00
Punaista muulloinkin kuin jouluna.
Tilaa ihmiselle.
Vuodesta 1895.
Tilaa
ihmiselle.
Vuodesta 1895.
Avaa
toinenkin
silmä .
Yhdessä olemme enemmän
Tilaa
ihmiselle.
Aina uutta.
ARKI
TV- ja radio-ohjelmat
Tiistai 10.3.2015
YLE TEEMA
MTV3
05.30? 06.00 Aamusää 06.00 Studio55.
fi 06.25?09.05 Huomenta Suomi 09.30
Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä
tänään syötäisiin? 09.45 Kauniit ja
rohkeat (7) 10.10 Emmerdale (S) 10.40
Emmerdale (S) 11.10?12.05 Lääkärit
13.35 Upeat skandikodit Etelä-
04.00 Teematieto
16.30 Seitsemällä merellä 1/6.
Laiva. Ohjelmasarja Tanskan
merenkulun historiasta.
17.00 Talo Italiassa Torino.
17.45 Lumoavat leivonnaiset
Michel Roux Jr. esittelee
suussa sulavia ja yllättäviäkin herkkuja, joilla ranskalaiset ovat tottuneet hemmottelemaan makunystyröitään.
Afrikkaan.
14.00 Upeat skandikodit Reservaattiluksusta.
14.30 Middle Kurpitsajuhla.
15.00 Mitä tänään syötäisiin?
Helpot jauhelihaburritot
15.05 Enbuske & Linnanahde
Crew
16.05 Suomen surkein kuski
17.05 100 tarinaa
Lastensairaalasta
17.15 Uutiset
17.20 Päivän sää
17.25 Kauniit ja rohkeat Kas
Jäätelöä joka päivä
Yle Teema klo 22.22
näin puristan tietoa brunettelta!
Lyhytelokuva jäätelön herkullisuudesta ja terveellisyydestä
vuodelta 1955. Elokuva on valmistettu yhteistyössä Jäätelöteollisuus ry:n kanssa.
TV1
TV2
04.00 Uutisikkuna 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli
seitsemän 10.00-10.50 Doc Martin (7)
11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset
Uusimaa 11.12 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 11.19 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle
Uutiset Keski-Suomi 11.40 Yle Uutiset
Itä-Suomi 11.47 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.54 Yle Uutiset Pohjois-Suomi
04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 10.3.
06.53 Jussin matkat (S) 07.08 Lulu
kilpikonna (S) 07.21 Nuottiavain 07.29
Jääkarhu Otto (S) 07.39 Neppajymykerho 07.45 Saara ja Sorsa (S) 07.55
Touhukkaat: Kun mikään ei sovi (S)
08.17 Franklin ja ystävät (S) 08.41
Late Lammas (S) 08.50 Näin Norjassa
09.00-09.40 Herdalenin metsänneito
09.45 Afrikan makuja 10.15 Onnistuuko elämä maalla? 11.15 Urheilevat norjalaiset 11.45 Kansallisaarre:
Maamme-laulu
12.01 Yle Oddasat
12.05 Oddasat
12.20 Sydämen asialla (7)
Omantunnonkysymyksiä. Poliisi epäilee teini-ikäisen tytön amerikkalaista poikaystävää tämän katoamisesta.
Mason ja Dawson ryhtyvät
tutkimaan taidevarkauksia.
13.10?14.23 Rion yö (Suomi 1951,
72?). O: Ville Salminen. N:
Assi Nortia, Leif Wager, Tapio
Rautavaara. Musiikkikomediassa kolme suomalaista
merimiestä ihastuvat Rion
satamassa kauniiseen laulajattareen Carmeniin. Mv.
14.30 Koskikaran
elämänvirrassa
15.00 Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Yle Oddasat
15.15 Ylen aamu-tv:
Tänään otsikoissa
15.50 A-studio
16.20 Kuningaskuluttaja Golfosakkeesta ei aina pääse
eroon edes ilmaiseksi.
16.50
16.55
17.00
17.06
17.10
Novosti Yle
Uutiset viittomakielellä
Uutiset
Uutiset alueeltasi
Doc Martin (7) Kesy kuin
villipeto.
18.00
18.22
18.30
19.00
Uutiset
Uutiset alueeltasi
Puoli seitsemän
Kiehtova maailma: Värikäs Intia 3/3. Mysoressa
Caroline Quentin tutustuu
käärmeiden suojeluun.
19.50 Pohjolan luonto Kohtaamisia hirvien kanssa.
20.00 Pullopostia lapsuudesta 4/6. Alkoholismi
tekee omasta vanhemmasta
hirviön. Millainen lapsuus
olisi voinut olla, jos äiti ei
olisikaan juonut?
20.30 Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.00 1864 (16) 8/8. Tanska on
polvillaan.
22.00 Kettu (12) Kollegan kuolema.
23.00 Uutiset
23.05 Prisma: Persoonallisuus puntarissa Jos
optimistien elinajanodote on
10 vuotta pitempi kuin pessimistien, niin voiko ihminen
muuttaa suhtautumistapaansa?
23.55 Luontohetki:
Nokkelat nenäkarhut
00.25 Uutisikkuna
12.14 Kansallisaarre: Suomen
Leijona Miksi vaakunassamme on leijona, eläin jota
ei täällä löydä kuin eläintarhoista?
12.45 Kioski
13.15 Bensaa suonissa Sarja
13.45
14.45
15.35
16.00
alkaa, 1/5. Viisi vauhdista
nauttivaa nuorta pääsee
kokeilemaan rajojaan testiradalle.
Unelmakoti 8/8. Åsa muuttaa tyttärensä kanssa yhteen
Magnuksen kanssa, jolla on
aiemmasta suhteesta poika.
Satuhäät Savolaiset Janne
ja Henna ovat rakkaudesta
?hörähtäneitä?. Joka ilta
Janne hieroo Hennan jalat
tuudittaakseen nuorikkonsa
uneen.
About a Boy (7) Kuinka
sujuu Marcusin ensimmäinen
yökyläily kavereiden kotona?
Au pairit Lontoossa Kotiikävä. Mira etsii uutta perhettä potkujen jälkeen. Hilla
purkaa pahaa oloa äidilleen,
kun kaukosuhde Aleksiin ei
suju.
Uusi päivä Uskon asia.
16.30
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Mäkihypyn MC HS 127 kil-
pailu. Selostus Hannu-Pekka
Hänninen. Kuopio.
20.30 Uusi päivä Pieniä suuria
tekoja. Elina saa yllättävältä
taholta rahoituksen. Jani
päätyy fanitapaamiseen Vilman kanssa. Anni löytää henkisen yhteyden Karriin. Mirja
hämmentyy kotisairaanhoidon saamasta julkisuudesta.
21.00 Ajankohtainen
kakkonen
21.35 Jalkapallon Mestarien
liiga Neljännesvälierien
toinen osaottelu Porto-Basel.
Selostus Matti Härkönen. Jos
ottelussa pelataan jatkoaika,
siirtyvät myöhäisillan ohjelmat eteenpäin.
23.50 Paluu vuorille Lumilautailija Jake Cornish loukkaantui
vakavasti jäätyään lumivyöryn hautaamaksi Sveitsissä. Dokumentissa hän palaa
samoille rinteille, joissa melkein heitti henkensä. Tahto
laskea vie voiton pelosta.
00.15 Jalkapallon Mestarien
liiga Kooste neljännesvälierien toisista osaotteluista.
00.45?04.00 Uutisikkuna
17.55 Mitä tänään syötäisiin?
Helpot jauhelihaburritot
18.00 Emmerdale Vihaa vai rakkautta?
18.30 Emmerdale Pahaa-aavistamaton morsian.
19.00 Seitsemän Uutiset
19.20 Päivän sää
19.30 Salatut elämät Pojat tahtoo poikia
18.45 Francon jälkeen-Alcantaran perhe (7) Kiitos
kukista.
20.00 Taiteen maantiede:
Kiina 3/3. Taidehistorioitsija
Andrew Graham-Dixon esittelee Kiinan maalaustaiteen
historiaa yli 3 000 vuoden
ajalta aina nykypäivään asti.
21.00 Historia: Englanti Elisabet I:n aikaan 1/3. Rahvas.
21.50 Elävä arkisto: Syö
oikein! Kansallinen ruokavalistus alkoi jyllätä televisiossa 1970-luvulla. Teeman
ruokaohjelmien historian
arkistopaketti 1/4.
21.52 Mitä syömme ja miten?
(1972) Ravintopolitiikkaa lautasella.
22.03 Tietoisku: Vanamo ja
Kolmonen (1977) Televi-
20.05 Rakas, sinusta on tullut
pullukka Eveliina ja Mikko.
21.00 Roba (12) Osa 8. Töölö.
22.00 Kymmenen Uutiset
22.20 Päivän sää
22.25 MTV Sport Uutiset
22.35 Hinnalla millä hyvänsä
siokokit palkitaan heidän
sokerivalistuksen eteen tekemästään työstä.
22.06 Viisasten kerho (1956)
Radion legendaarinen Viisasten kerho, jonka avulla mainostetaan uutta margariinia.
(12) Osa 2. Uusi identiteetti.
23.30 Kohde (12) Neiti Root Grovesin implantti.
00.30 Vihjeet hukassa (12) Vaalikampanja.
01.25?01.55 Villi ja vapaa Isä
ja poika.
Marko Gustafsson esittelee
arkisto-ohjelmina mainoksia.
22.15 Voi-syntipukkiko? (1957)
Lyhytelokuva voin valmistuksesta ja erinomaisuudesta
ravinnonlähteenä.
22.14 Elävä arkisto: jatkuu
22.22 Jäätelöä joka päivä
(1955)
NELONEN
07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon
vauhtiviikarit (S) 07.25 Disney esittää: Stitch! (7) 07.50 Disney esittää:
Mikki Hiiri vauhdissa (S) 07.55 Disney
esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.05
Waverly Placen velhot (7) 08.35 Villiä
menoa eläintarhassa (S) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.15 Kotikokkien taistelu 10.20?10.50 Sarahin
sisustusvinkit
13.50 Deittikamera
14.20 Vaaleanpunainen
pantteri
14.30 Kotikokkien taistelu Toi-
22.29 Ravintomme (1941) Valistuselokuva maan antimista,
ravintoaineiden monipuolisuudesta ja vitamiinien
tärkeydestä.
22.45 Kino: Hullu Pierrot (16)
Vaimonsa jättänyt mies ja
gangstereita kartteleva tyttö
pakomatkalla Etelä-Ranskan
maisemissa ohjaaja Jean-Luc
Godardin mestariteoksessa.
N: Jean-Paul Belmondo, Anna
Karina.
00.30?04.00 Teematieto
YLE FEM
nen semifinaali.
15.40 Korealaisen keittiön
aakkoset Merenneitoja ja
rapuherkkuja.
16.15 Hotellit haltuun Kimalletta ja samppanjaa.
17.20 Frasier Unien tulkinta.
17.50 Adoptoidut 5/8. Reijo.
18.55 HS-uutiset ja sää
19.00 Jutta ja puolen vuoden
superdieetit 8/10. Henna.
20.00 MasterChef VIP 5/10.
Radiojuontaja Anni Hautala,
Vihreiden puheenjohtaja Ville
Niinistö sekä muusikko Jussi
69.
07.25-15.00 SVT:n ohjelmaa
16.25
17.25
17.55
18.00
sen susitanssi.
18.30 Hevostila Mistral (7) Täydellinen viikonloppu.
18.52 Nina Patalo (7) Kaksoisolento.
19.00 Ruotsalainen kesä
Suomessa Osa 2/8. Jontti
Granbacka nappaa Oslosta
mukaansa Elisabethin ja
Kristinen, jotka pääsevät
saman tien Helsinkiin kokeilemaan kuppausta ja
näkemään juhannustanssit ja
kokon.
20.57 Keno
21.00 Suomen huutokauppakeisari Uudet jaksot!
22.00 Holmes NYC (12) Kalliita
kasveja.
23.00 Beck: Kasvoton mies
(16) Trilleri käynnistyy, kun
komisario Beckin suorasukainen alainen Gunvald
Larsson saapuu rikospaikalle
tutkimaan iltalenkillään
puukotetun miehen tapausta.
N: Peter Haber, Mikael Persbrandt, Malin Birgerson, Marie Göranzon, Hans Zischler,
Ingvar Hirdwall. O: Harald
Hamrell.
01.05 NCIS Rikostutkijat (12)
Toipuminen.
02.05 Frasier Unien tulkinta.
02.35 Holmes NYC (12) Kalliita
kasveja.
03.35 Arvostele mun illallinen
Suomessa Toni.
04.05?04.35 Arvostele mun illallinen Suomessa Petra.
Efter Nio
Närbild
Yle Nyheter TV-nytt
BUU-klubben: Bärtilin
pomppukerho Fia-varik-
19.30 Yle Nyheter TV-nytt
20.00 Spotlight: Lobbausta
kiskoilla Lohja ja Raasepori
kilpailevat uusista raideinvestoinneista.
20.30
20.45
21.00
21.30
Minun maisemani
Oddasat
Sportmagasinet
Matkalla taivaaseen
(7) 6/8. Vuoden suurimmat
myyjäiset lähestyvät, ja Albin
vierailee ompelukerhossa.
21.53 Norjaa ristiin rastiin Romusta taidetta.
21.57 Yle Nyheter TV-nytt
22.00?22.57 Arne Dahl (16): Juhannusyön uni. Uudet jaksot
alkavat. 1/2.
23.15?02.00 SVT:n ohjelmaa
10.3.2015
19
FOX 06.00 Sky News 06.38 FOX Kids 09.05 Wipeout 10.00
Kalle-Chef on the Beach 10.30 Pohjolan maut à la Sara 10.55
How I Met Your Mother 11.20 Miehen paikka 11.45 Supertehtaat 12.40 Hetki ennen tuhoa 13.10 Rajasota 14.05 Ufojen
jäljillä 15.05 Alaskan poliisit 16.05 FOX Wild: Laumanjohtaja
Cesar Millan 17.05 Lentoturmatutkinta 18.05 How I Met Your
Mother 18.35 Family Guy 19.05 Varastojen metsästäjät 19.35
Huutokaupan Metsästäjät 20.05 Bones 21.00 Castle 21.55 Intelligence-Agentti 2.0 22.50 Ilman johtolankaa 23.45 Elokuva:
Tulivuori 01.35 Low Winter Sun 02.25 Aarteen tonkijat 02.50
Suomen vartijat 03.15 Suomen vartijat 03.40-05.59 Sky News
SUB 10.00?11.00 Lemmen viemää 14.00 Walker, Teksasista
(12) 14.55 Top Chef 16.00 Dieetit vaihtoon! 17.00 Lemmen
viemää 18.00 Viidakon tähtöset 19.00 Naapurit-arvonta 19.05
Simpsonit (7) 19.30 Isän tyttö 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit (7) 21.00 112 (7) 22.00 Rakas, sinusta on tullut pullukka
23.00 Maailman kauheimmat naapurit 00.00 Revolution (16)
01.00 Nikita (16) 02.00?02.25 Isän tyttö
TV5 06.20 Fame 07.20 Lasten eläinmaailma: Kissakuiskaaja
08.15?09.10 A-Team (12) 12.10 Fame 13.05 Pulmuset (7) 13.35
Pulmuset 14.05 70?s show 14.35 70?s show 15.00 A-Team (12)
16.00 Kadonneet (7) 17.00 Pulmuset (7) 17.30 Pulmuset 18.00
70?s show 18.30 70?s show (7) 19.00 Breaking Amish: Los Angeles (7) 20.00 Starat lastenvahteina 20.30 Nanny 21.00 Elokuva:
Johnny English-Uudestisyntynyt (12) 23.00 Chicago Fire (12)
00.00 Client List (7) 00.55 Elokuva: Repo Men-noutajat (18)
02.55 Fame 03.50 Kadonneet (7) 04.40-05.24 Chicago Fire (12)
JIM 11.20 Tomin keittiö 11.50 Tomin keittiö 12.20 Britannian
paras leipomo 13.15 Leijonan luola USA 14.10 LA Ink 15.05
Top Chef 16.00 Hurja remontti 16.55 Kuuluisat kuppilat 17.25
Leijonan luola USA 18.25 MasterChef Australia 19.30 Top Chef
20.30 Poliisit (7) 21.00 Suomen paras leipomo 22.00 Poliisit (7)
22.30 Suomen Tulli 23.30 Australian rajalla 00.00 Australian
rajalla 00.30 Täysillä tutkaan 01.00? 01.55 LA Ink
LIV 09.00 Hurja painonpudotus 10.00 Hulluna häämekkoihin
Atlantassa 11.00 Lauran matkakuvia: Tukholma 11.30 Kodikkaasti vuokralla 12.00 Yhteinen taloprojekti 12.30 Manhattanin äitiyskonsultti (7) 13.30 Tuhluriprinsessat 14.00 Rullaavat
tytöt 14.35 Unelmamökki 15.05 Hurja painonpudotus 16.05
Olet mitä syöt 16.35 Sarahin talo 17.00 Fashion Star 18.00
Neljät häät Amerikassa 19.00 Hurja painonpudotus 20.00
Supermarjo ja tytöt 2 21.00 Elokuva: Remember Me (12) 23.15
Good Wife (12) 00.15 Sinkkulaiva 00.45 Häät sulhasen tapaan
Amerikassa 01.40 Pappien tekopyhät tyttäret (7) 02.35 Neljät
häät Amerikassa 03.30? 04.25 Käenpesä (7)
AVA 09.30 Upeat skandikodit 10.00? 11.00 Trinny & Susannah
Skandinaviassa 12.00 Suurin pudottaja 12.55 Lääkärit 13.50
Makuja ja elämää 14.05 NYC:n täydelliset naiset 15.00 Glee
16.00 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 17.00 Trinny & Susannah
Skandinaviassa 18.00 Kevin McCloudin ekomökki 19.00 Suurin pudottaja 20.00 Prinssi Harrylle morsian 21.00 Ensitreffit
alttarilla 22.00 Beverly Hillsin täydelliset naiset 23.00 Rimakauhua ja rakkautta (12) 00.00 Kadonneen jäljillä UK 01.00
Tanssien tähtiin 01.55-06.55 Yön AVA
YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15
Aamuhartaus. 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause
07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä
07.50 Aamuhartaus. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja
sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi. 10.00-10.03 Uutiset 10.05 Sari Helin. Montako senttiä on
naisen euro? 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause
12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10
Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kohti Sibeliusta:
Luonnontieteiden esiinmarssi 14.45 Romanssi veden äärellä.
15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55-15.58 Yle News 16.00
Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä. 17.00 Uutiset ja sää
17.20 Kirjakerhon Viikon kirja. Kirjailija Juha-Pekka Koskinen
ja romaani Kuinka sydän pysäytetään 18.00 Romano mirits
18.20-18.29 Radioteatteri esittää. L.Onerva: Mirdja, osa 64.
18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus. 19.00 Uutiset ja
sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla 19.45 Etnoilta: Keinuva talo
20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma
21.30 Radioteatteri esittää: Sheriffi McGee. 21.45 Etnohetki
22.00 Uutiset ja sää 22.05 Filmiryhmä. Calamari Union 30
vuotta! 22.45-23.05 Matkakuume: Miten suomalaiset oppivat
matkustamaan etelän aurinkoon? 23.10-06.00 Yöklassinen.
YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Uutiset ja sää. 07.10 Urheiluradio. 07.12
Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 07.53 Maakuntaradio. 08.00
Uutiset ja sää. 08.10 Urheiluradio. 08.12 Maakuntaradio. 09.00
Uutiset. 09.05 Urheiluradio. 09.10 Sää. 09.11 Maakuntaradio.
10.00 Uutiset. 10.03 Ajantasa. 10.55 Pikkujuttu. 11.00 Uutiset.
11.03 Maakuntaradio. 12.00 Uutiset ja sää. 12.10 Urheiluradio.
12.12 Maakuntaradio. 12.45 Merisää. 12.55 Suomi tänään.
13.00 Uutiset. 13.03 Maakuntaradio. 14.00 Uutiset. 14.03
Ajantasa. 15.00 Uutiset. 15.05 Maakuntaradio. 16.00 Uutiset
ja sää. 16.15 Urheiluradio. 16.17 Maakuntaradio. 17.00 Uutiset ja sää. 17.20 Maakuntaradio. 18.00 Uutiset. 18.03 Kaikki
kotona. 18.50 Merisää. 18.55 Kaikki kotona. 19.00 Uutiset ja
sää. 19.03 Urheiluradio. 19.05 Kaikki kotona. 20.00 Uutiset.
20.03 Urheiluradio. 20.05 Sää. 20.06 Kaikki kotona. 21.00
Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. 21.30 Uutiset selkosuomeksi.
21.35-21.39 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää.
21.55 Suomi tänään. 22.00 Uutiset ja sää. 22.05 Kantritohtori
Teppo Nättilä. 23.00 Uutiset. 23.03 Yöradio. 00.00 Uutiset ja
sää. 00.05-05.00 Yöradio. 03.02-03.53 Hajatusmusiikkia-Kai
Ulmanen. 04.02-04.55 Bluesministeri Esa Kuloniemi.
YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Uutiset 06.40 Puheen
Aamu 07.00 Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri
07.25 Puheen Aamu 07.30 Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00
Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Uutiset 08.40 Puheen Aamu
09.00 Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Uutiset 09.31 Puheen
Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03
Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Uutiset
14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä
16.00 Uutiset 16.03-17.00 Puheen Iltapäivä 17.06 Puheen
Iltapäivä 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros
21.30 Urheiluilta: Jäädytetyt pelinumerot 21.40 Puheen Ilta
22.00 Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen 23.03 Päivä tunnissa
23.30 Politiikkaradio 00.00-06.00 Arkisto
20
10.3.2015
ARKI
Politiikan ikonit pysyvät
R
Timo Sparf
aju on ajan riento - politiikassakin.
Nimet vaihtuvat eduskunnassa entistä nopeammin. Yhä harvemmat
jäävät politiikasta eläkkeelle.
Nykyään noustaan usein raketin lailla
menestykseen. Ensimmäisen kauden kansanedustaja Juha Sipilä (kesk) kohosi heti
puolueensa puheenjohtajaksi ja on nyt ylivoimainen ykkössuosikki pääministeriksi.
Mutta suosio voi nykyään myös kadota
hetkessä. Nykyinen pääministeri Alexander Stubbin (kok) uskottiin johdattavan
kokoomuksen ennennäkemättömään vaalivoittoon, mutta nyt hän onkin muodostumassa puolueensa riippakiveksi. Ellei sitten
tuulen suunta vielä vaalien edellä muutu.
K
n n n
ansanedustaja Ilkka Kanerva
(kok) putosi ulkoministerin tuolilta ryminällä sopimattoman tekstiviestittelyn ja lahjusepäilyjen takia, mutta
nyt hän sukkuloi Etyjin yleiskokouksen presidenttinä kansainvälisen politiikan parrasvaloissa ja ulkopolitiikan eturivissä.
Kanerva on vetänyt myös puolustuspoliittista työryhmää, palannut Varsinais-Suomen maakuntahallituksen johtoon ja valmistautuu innolla jatkamaan ennätyspitkää, jo 40 vuotta kestänyttä kansanedustajan uraansa.
Ilkka Kanervan kunnia on oikeudenkäynnin myötä palautettu ja mainekin siinä sivussa hieman parantunut. Hänen sosiaaliset
taitonsa ovat uskomattomat. Kanerva pystyy luomaan läsnäolon tunteen lähes kenen
kanssa hyvänsä, vaikka hän sukkuloi henkilöstä ja asiasta toiseen pikavauhtia.
M
n n n
inisteri Pertti Paasio (sd) on
legenda jo eläessään. Hänkin on
kokenut kovia nousuja ja laskuja.
Pertti sai politiikan tartunnan jo äidinmaidossa ja isän siemennesteessä, kohosi kansanedustajaksi, ulkoministeriksi ja isänsä tavoin SDP:n puheenjohtajaksikin, josta hän
joutui kuitenkin tylysti eroamaan 1990-luvun alun kriisissä.
Monenlaisen vähättelyn ja pilkankin kohteeksi joutunut Paasio ei kuitenkaan masentunut, vaan tehtyään vielä lyhyen uran
EU-parlamentaarikkona hän jäi eläkkeelle.
Mutta ei toimettomaksi, vaan politiikan arvostetuksi taustavaikuttajaksi.
Paasio on pyydetty politiikan ilmiöiden
selittäjä ja luennoitsija milloin millekin joukolle, opiskelijoista eläkeläisiin, herroista
duunareihin. Älyperäinen huumori pitää
kuulijat otteessaan. Viime aikoina hän on
joutunut pohtimaan erityisesti SDP:n nykytilaa.
Paasioiden pitkä periodi eduskunnassa
katkeaa, kun Heli-tytär jättäytyy nyt sieltä
pois. Mutta kuka tahansa SDP:n ehdokas,
joka saa Pertti Paasion tukijoukkoihinsa, on
Kolumni
Kolumni
Aimo Massinen
Paavo Lipponen on esimerkki poliitikosta, jolla oli urallaan nousuja ja laskuja. Siitä huolimatta hänen muistetaan jämeränä
Suomen taantumasta nostaneena pääministerinä.
varma menestyjä. Tiedän sen omastakin kokemuksesta.
P
n n n
H
n n n
olitiikan kestomenestyjä on myös
Paavo Väyrynen (kesk), joka
monta kertaa upottuaankin ponnahtaa aina korkin tavoin pintaan. Paavo on
ollut ministerinä viidellä eri vuosikymmenellä, tehnyt pitkän uran kansanedustajana
ja EU-parlamentaarikkona, pudonnut välillä, mutta pyrkii nyt Lapista eduskuntaan
ja sen jälkeen taas töihin ulkoministeriöön
- vaikka saranan kautta.
Estottomana pelurina Väyrynen jakaa
kansan mielipiteitä vahvasti, mutta hänen
poliittista osaamistaan harva pystyy kyseenalaistamaan. Mutta ettäkö vielä nykypolitiikan oloissa ja tässä kansainvälispoliittisessa
asetelmassa Väyrynen ulkoministeriksi? Ei
kai sentään!
istoriasta toki muistamme, että
useimmat tunnetut poliitikot ovat
ennenkin kokeneet taipaleellaan
rankkoja nousuja ja laskuja. Esimerkiksi
Juho Kusti Paasikivi, Väinö Tanner ja
Urho Kekkonen saivat osakseen paljon
vastatuulta. Kaikki jäävät kuitenkin historiaan suurta arvostusta nauttivina hahmoina.
Paavo Lipponenkin on kokenut kaikenlaista pyrkiessään kansakunnan kaapin päälle, viimeksi nöyryyttävän tuloksen
presidentinvaaleissa. Mutta silti varsinkin
näinä päättämättömyyden aikoina hänet
muistetaan jämeränä pääministerinä, joka
johti Suomen lamasta uuteen nousuun ja
toivorikkaaseen Eurooppaan.
Kirjoittaja on Turun kaupunginvaltuuston jäsen ja Turun Sanomien ja
Turun Päivälehden eläkkeellä oleva päätoimittaja.
aimo.massinen@gmail.com
Useimmat tunnetut poliitikot
ovat kokeneet taipaleellaan
rankkoja nousuja ja laskuja.