Juha Taskinen lopetti norppatyöt, mutta norpat ovat yhä osa hänen arkeaan. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 22 • 20 19 / 21 . m ar ra sk uu ta TYÖTAISTELU Suomi ei ole lakkomaa SAAMELAINEN Lantalaisen asenne kismittää EDUSKUNTA Arvovaltaa ja ihmisten arkea SOME TEEMA Ruusuja ja risuja 21.11.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI UUSI ELÄMÄ PAL.VKO 2019-49 00 74 43 -1 92 2 Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä? ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet? TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse? Markkinatalous ei riitä Kiinalle. Se haluaa enemmän. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 11.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 11. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx VAALILEHTI 9 9/ 19 11.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI SDP on valmis suurimmaksi puolueeksi ja Antti Rinne pääministeriksi. MUUTOS! VAALIEXTRA. SEURAA TULOSILTAA 14.4. OSOITTEESSA WWW.DEMOKRAATTI.FI. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 25.4. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 19 / 11. hu ht ik uu ta De_11042019_01.indd 1 3.4.2019 10.44 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn? SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. Mihin niitä tarvitaan? 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 4.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 4. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 8 Sosiaalinen media tarjoaa tehokkaan väylän demokratian horjuttamiseen. UHKA 8/ 19 DDR JA 1918 Historian pitkä varjo VAALIT Jalkatyö ratkaisee VAALIENNUSTE Punaisempi eduskunta PERHE TEEMA Unelma ydinperheestä 4.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI vapaudelle De_04042019_01.indd 1 3.4.2019 13.12 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 1.8.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 1. elo ku ut a X /1 9 Juristi otti ohjat ison liiton johdossa. 15 /1 9 USA Taalapino ratkaisee vaalivoiton KAIVOS Hyvä-paha kaivosteollisuus SDP Päätähtäin vuodessa 2030 TSL TEEMA Suomalaisten sivistäjä 1.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAM! De_01082019_01.indd 1 30.7.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 26.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 26 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TEEMA: Uudet hoidot pelastavat ihmisiä, mutta onko meillä varaa niihin? MANU Vain yksi tähteläläisistä 1918 Hennalan vankihistoria aukeaa POLITIIKKA Keskikentän puolueet pulassa 26.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 18 • 20 19 / 26 . sy ys ku ut a De_26092019_01.indd 1 19.9.2019 12.59 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 25.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 25 . hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 10 /1 9 25.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Antti Rinne aloittaa hallitustunnustelijana perjantaina. Uusi suunta PELIN PURKU Jazz soi ja lätkä liikkuu KIKYN PALUU Tupot menivät, mutta liitot hoitavat NUORET Lapsi on itsensä asiantuntija De_25042019_01.indd 1 18.4.2019 9.51 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. Tilaa Demokraatti 37 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. 22 /1 9 Demok21112019_001-002.indd 1 13.11.2019 9.51
www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. Käytä aina originaalilogoa. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. (09) 774 3110, sähköp. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Tradekan tuotto-osuus Osuuskunta Tradeka laskee liikkeelle 200 000 tuotto-osuutta. Kerätyt varat on tarkoitus siirtää Tradeka-Yhtiöt Oy:lle käytettäväksi yhtiölle vahvistetun strategian mukaisten omistuskategorioiden sijoituskriteerit täyttäviin sijoituksiin. Tradekan tuotto-osuusannin merkintäaika on 4.2.–31.12.2019 ellei antia tätä ennen keskeytetä. Tradekan tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuskunnan 18 vuotta täyttäneet henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenet. Tradekan tuotto-osuusmerkintää harkitsevan jäsenen tulee huomioida, että tuotto-osuudella ei ole pääomaturvaa eikä se kuulu talletussuojan piiriin. Sijoitukseen sisältyy riski tehdyn sijoituksen menettämisestä kokonaan tai osittain. Tuotto-osuuksille maksettavasta korosta päätetään vuosittain ja tuottotavoitetta voidaan muuttaa. Korkoa voidaan maksaa ensimmäisen kerran keväällä 2020 pidettävän osuuskunnan edustajiston kokouksen jälkeen. Uusi sijoitusmahdollisuus Merkintähakemukset Oma Tradekassa Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on osuuskuntalain mukainen sijoitusmahdollisuus osuuskunnan omaan pääomaan. Se on uusi mahdollisuus hyötyä oman osuuskunnan liiketoiminnan tuloksesta. Tradekan tuotto-osuus on tarkoitettu pitkäaikaiseksi sijoituskohteeksi tuottamaan vakaata vuosittaista tuottoa niitä merkinneille osuuskunnan jäsenille. Osuuskunnan hallitus on vahvistanut sen tuottotavoitteeksi 3,5 %:n koron. Yhden tuotto-osuuden hinta on 100 euroa ja osuuskunnan jäsen voi merkitä niitä 1–300 kpl:tta eli 100– 30 000 euron arvosta. Tradekan tuotto-osuusesitteen, annin ehdot ja lisätiedot sekä ohjeet merkintähakemuksen tekemiseksi löytyvät Tradekan verkkosivuilta osoitteesta tradeka.fi/tradekan-tuotto-osuus Tuotto-osuuksien merkintä oma.tradeka.fi Demok21112019_001-002.indd 2 13.11.2019 9.51 www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. Käytä aina originaalilogoa. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. (09) 774 3110, sähköp. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Tradekan tuotto-osuus Osuuskunta Tradeka laskee liikkeelle 200 000 tuotto-osuutta. Kerätyt varat on tarkoitus siirtää Tradeka-Yhtiöt Oy:lle käytettäväksi yhtiölle vahvistetun strategian mukaisten omistuskategorioiden sijoituskriteerit täyttäviin sijoituksiin. Tradekan tuotto-osuusannin merkintäaika on 4.2.–31.12.2019 ellei antia tätä ennen keskeytetä. Tradekan tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuskunnan 18 vuotta täyttäneet henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenet. Tradekan tuotto-osuusmerkintää harkitsevan jäsenen tulee huomioida, että tuotto-osuudella ei ole pääomaturvaa eikä se kuulu talletussuojan piiriin. Sijoitukseen sisältyy riski tehdyn sijoituksen menettämisestä kokonaan tai osittain. Tuotto-osuuksille maksettavasta korosta päätetään vuosittain ja tuottotavoitetta voidaan muuttaa. Korkoa voidaan maksaa ensimmäisen kerran keväällä 2020 pidettävän osuuskunnan edustajiston kokouksen jälkeen. Uusi sijoitusmahdollisuus Merkintähakemukset Oma Tradekassa Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on osuuskuntalain mukainen sijoitusmahdollisuus osuuskunnan omaan pääomaan. Se on uusi mahdollisuus hyötyä oman osuuskunnan liiketoiminnan tuloksesta. Tradekan tuotto-osuus on tarkoitettu pitkäaikaiseksi sijoituskohteeksi tuottamaan vakaata vuosittaista tuottoa niitä merkinneille osuuskunnan jäsenille. Osuuskunnan hallitus on vahvistanut sen tuottotavoitteeksi 3,5 %:n koron. Yhden tuotto-osuuden hinta on 100 euroa ja osuuskunnan jäsen voi merkitä niitä 1–300 kpl:tta eli 100– 30 000 euron arvosta. Tradekan tuotto-osuusesitteen, annin ehdot ja lisätiedot sekä ohjeet merkintähakemuksen tekemiseksi löytyvät Tradekan verkkosivuilta osoitteesta tradeka.fi/tradekan-tuotto-osuus Tuotto-osuuksien merkintä oma.tradeka.fi Demok21112019_001-002.indd 2 13.11.2019 9.51
3 Demokraatti 14 TEEMA ARKADIANMÄKI SOME SAIMAA ILMIÖ Inhimillistä parlamentarismia. Uutta viestintää ja uuvuttavaa törkyä. Mitä kuuluu Norppa-Taskiselle? KASVO 34 59 22 /1 9 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 21. MARRASKUUTA 2019 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI De_21112019_03.indd 3 12.11.2019 15.29
4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Va. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Emilie Uggla, Timo Sparf, Arja Jokiaho (opintovapaalla) Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinoinnin sihteeri / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Ilmari Nurminen Seuraava numero ilmestyy 5.12. Sisältö 22 /1 9 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Nolla lakkoa Viikon kuva: Hongkong liekeissä Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Susanna Huovinen D-analyysi: Etelä-Amerikan kriisi D-ilmiö: Kuppilan kupla Huom!: Silja Paavola Alastalon salissa: Joulun taikaa Työelämä: Päätyöläisten aika Työtaistelu: Hyvä paha lakko Saamelaiset: Älä lantalainen sanele Posti: Lopettakaa hulluus Kielenpäällä: Nykysuomen uusanat Kirjailija: Työläiskirjailija vai ei Teatteri: Legioonateatteri iskee Teatteri: Ihmisyyden ihme Kirjat: Väsynyt vaeltaja Kirjat: 1939 oli toivoa täynnä Kirjavisa: Shakespearen vierestä Pelin purku: Kyyneliä ja kuraa Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Timo Harakka IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Juha Taskinen Pukkikisa: Kuka parran takana Kasvot peilissä: Teemu Laajasalo Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Ka nn en ku va : Ju kk aPe kk a Fl an de r Poliitikko tapaa somessa äänestäjiään. 59 LAKKO Julkisuus ratkaisee ILMARI NURMINEN Kansanedustaja + TEEMA Some 59 5 6 8 11 12 14 22 23 24 26 28 30 32 30 40 43 44 46 50 52 53 54 56 67 72 73 74 26 De_21112019_04.indd 4 13.11.2019 13.16
5 Demokraatti Rane Aunimo va. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Lakkoja järjestetään, koska reiluun työelämään on vielä matkaa Pääkirjoitus VINOSSA IDEAALISSA LAKKOJA VAIVOIN SIEDETÄÄN, JOS NIITÄ EI HUOMAA. O ikeistolaisessa propagandassa suomalainen ay-liike on liittojensa jäseniä lakkoon lietsovaa junttausporukkaa, jonka vallantäyteiset johtajat halvaannuttavat maan talouden vastuuttomalla käytöksellään. Todellisuussa Suomi ei ole enää pitkään aikaan ollut lakkoherkkä maa vaan pohjoismaista keskitasoa. Postin lakosta huolimatta. Esimerkiksi Tanskassa menetetään kolminkertainen määrä työpäiviä Suomeen verrattuna. Antti Koskelan tuore tietokirja Hanskat tippui – lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa (Kalevi Sorsa -säätiö) avaa mielenkiintoisia näkökulmia härmäläiseen lakkohistoriaan ja -nykyisyyteen. Työtaistelussa menetettyjen työpäivien lukumäärä on Suomen historian alhaisimmalla tasolla, mutta työnantajapuolen esiintyminen toistaa virttynyttä viestiä lakkoilevista suomalaisista. Koskela huomauttaa, että lakkojen aiheuttamat kokonaiskustannukset työnantajille ovat pienet. Silti julkisessa keskustelussa lakkojen aiheut tamia kustannuksia ”kauhistellaan yleisesti”. Tutkija sanoo, että tyypillistä näissä laskelmissa on tarkoitushakuisuus ja epäjohdonmukaisuus. Käytännössä kustannuksia yliarvioidaan huoletta, millä on vaikutusta mielikuviin ja asenneilmastoon. Totta onkin, että esimerkiksi suurimmissa lehdissä lakkouutisointi korostaa helposti lakkojen aiheuttamaa tilapäistä vaivaa ulkopuolisille. Heristelyistä välittyy vino ideaa li, jossa lakkoja vaivoin siedetään, kunhan kukaan ei huomaa niiden olemassaoloa. VÄHEMMÄLLE HUOMIOLLE tuntuu jäävän se, että lakkoja ja työtaisteluita järjestetään viimeisenä keinona puolustaa työntekijöiden oikeuk sia ja asemaa työnantajapuolen yksipuoliselta käskyvallalta. Myös lakkotutkija Koskela näkee, että työtaistelut tai vähintään valmius niihin ovat välttämättömiä toimenpiteitä myös tulevaisuudessa eri yhteiskuntaluokkien sosiaalisen aseman ja riittävän tasaisen talouskehityksen turvaamiseksi. Vasemmistoa ja oikeistoa saattaa jopa yhdistää toive siitä, että ihanneyhteiskunnassa lakkoja olisi nolla kappaletta. Vasemmiston mielestä siksi, että työelämä on riittävän reilua ja oikeiston mielestä siksi, että talouden rattaat pyörivät häiriintymättä. Oikeudenmukaisuus hyödyttää kaikkia. De_21112019_04.indd 5 13.11.2019 13.16
6 Demokraatti HONKONG LIEKEISSÄ. Tunnelma kiristyy Hongkongissa. Viisi kuukautta jatkuneet mielenosoitukset muuttuvat viikko viikolta rajummiksi. Useita mielenosoittajia on jo loukkaantunut poliisin toimista. Kuvassa muistetaan mielenosoittajaa, joka loukkaantui poliisin ampumasta kumiluodista. Myös mielenosoittajat ovat koventaneet otteitaan. Kiina on ilmoittanut, että Kansan vapautusarmeija on valmiudessa tulemaan poliisivoimien tueksi, jos sille on tarvetta. V iik on ku va A FP , D al e de la Re y De_21112019_06.indd 6 13.11.2019 11.12
8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Veikkaus polttaa kuin kuuma peruna V IIK O N LU KU 96 prosenttia. Suomalaisista 22 prosenttia ansaitsi vuonna 2018 yli 40 000 euroa. He maksoivat kaikista ansiotuloveroista Rahapeliyhtiö polttelee poliitikkojen näppejä yli puoluerajojen. Se on haastava yhdistelmä pelihaittoja, bisnestä, kolmannen sektorin rahoitusta ja siihen liittyvää mukavaa rahan jakamista kulttuurille, urheilulle ja järjestötyölle. Tässä maallikkoanalyysi ilman poliittista pyörittelyä: rahapelejä ei kannata antaa kansainvälisille pelifirmoille. Valtio menettäisi pelituotot mutta joutuisi vastaamaan haitoista. Tuottoja ei kannata siirtää suoraan valtion pohjattomaan kirstuunkaan. Monen tärkeän vapaaehtoistoimijan tuki häviäisi. Haittoja pitää pienentää ja valvonta keskittää. Yhteenveto: leikataan Veikkauksen tuottovaateita ja johdon tulospalkkioita ja panostetaan säästynyt raha haittojen minimoiseen. Näin jää vielä mukava summa rahaa valtiolle ja eduskunnalle. iStock Verotietojen läpinäkyvyys on tärkeää. Kansalaisilla on oikeus tietää, missä yritystoimintaa harjoitetaan, kuka maksaa veronsa ja ketkä yrittävät vapaamatkustaa. EERO HEINÄLUOMA TWITTERISSÄ Pitäisikö säätää myös verovapaa tulo julkiseksi? JARNO LISKI TWITTERISSÄ Verot on peräisin ihmisiltä, mutta yritys ne maksaa. Kumpi oli ensin muna vai kana? TERO TYNI TWITTERISSÄ Nora Vilva Enintään keskitetty – ja vähän alle REVITÄÄN SOPIMUKSESTA JOKAINEN SIVU. ”KIKYÄ EI jätetä” on ilmeisesti työnantajaliittojen piilotettu mantra työmarkkinaneuvotteluissa. Pöytään on lyöty niin kovia lähtövaateita, että tinkivaran menettämisen jälkeen päästään alkuperäiseen tavoitteeseen. Muuten on vaikea ymmärtää näitä vaateita. Tilannetta kuvaa hyvin PAUn puheenjohtajan Heidi Niemisen kommentti neuvotteluissa vastassa istuvan Paltan tavoitelistasta: ”Vanhasta sopimuksesta pitäisi käytännössä repiä jokainen sivu.” – Nyt kyseessä on puhdas liittokierros, vaikka EK ja sen jäsenliitot näyttävät tavoittelevan yksipuolista keskitettyä ratkaisua, joka on tiukempi kuin perinteiset tupot. Lisäksi näyttää, että moni työnantajaliitto haikailee pääsevänsä tämän kustannusraamin alle, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Hänen mielestään palkansaajapuoli tarvitsee nyt tiukkaa koordinaatiota. – Tämän tarpeen osoittaa myös työnantajien työehtosopimusshoppailu, jossa tarkoiLAKKO tus on ainoastaan työehtoja polkemalla säästää työvoimakustannuksissa. Myös Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto uskoo jonkun työnantajapuolella vetelevän keskitetysti naruja. Hän arvelee, että EK:n paikalla on nyt Teknologiateollisuus. – Työnantajaliitot ovat kantaneet tes-neuvottelupöytiin roppakaupalla yhteisiä esityksiä. Sattumaa ei ole, että useammassa pöydässä työnantajat esittävät muun muassa palvelusvuosilisän ja arkipyhäkorvausten poistamista. Vaikuttaa, että työnantajaliitot ajavat keskitettyä teknologiateollisuuden työmarkkinamallia. Muissa pöydissä ei juuri liikuta ennen kuin teknossa on saatu asiat valmiiksi, Aalto kirjoitti blogissaan. De_21112019_08.indd 8 13.11.2019 11.15
9 Demokraatti ETÄTYÖ SOPIMINEN PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari MANSIKKA VIHERPIPPURI Mehevä soolo Kipakka komppi Hyvä elinkeinoelämä, nyt sitten saatiin oikein tutkittua tietoa suomalaisista lakoista. Selvityksen mukaan suomalaisten lakkoherkkyys, lakkojen määrä ja taloudelliset vaikutukset ovat suuresti liioiteltuja – usein varsin tarkoitushakuisesti. Esimerkiksi Ranskassa ja Tanskassa menetetään kolminkertainen määrä työpäiviä Suomeen verrattuna. Selvitys vertaa lakkojen kokonaiskustannuksia työnantajille sairaspäiviin. Näiden kustannusvaikutus on satakertainen. Työnantajien pitkän ajan päätavoitteita on ollut lakko-oikeuden rajoittaminen. Pitäisiköhän huomiota kiinnittää enemmän toimiin, jolla vähennetään sairaspäiviä? Vai onko painotus enemmän ideologiassa kuin todellisten kustannussäästöjen hakemisessa? Ymmärrämme, että lakkoilu eli katkokset tuotannossa harmittavat. Mutta harvoin lakkoon ryhdytään kevyin perustein. Eli voisitte katsoa peiliin. Lakko kun on niitä harvoja keinoja, joilla työntekijä voi vastustaa epäoikeudenmukaiseksi kokemaansa kohtelua. Ja olennainen on tutkimuksen muistutus: ”Järjestäytynyt työväenliike ja sen työtaisteluvalmius ovat keskeisin luokkayhteiskuntaa torjuva väline. Työtaistelumahdollisuuksien heikentäminen johtaa taloudellisesti tulonjaon jyrkentymiseen ja arvonlisäyksen keskittymiseen hyväosaisille”, muistuttaa Demokraatin väki Hei hei, sunnuntailisä? NYT VUOROSTAAN kaupan ala kaipaa yrityskohtaisia palkkajoustoja, siis paikallista sopimista. Viimeksi asiasta puhui Keskon pääjohtaja Mikko Helander. Hän esitti, että alan palkkojen pitäisi reagoida enemmän yritysten tuloksiin, mutta turvana olisi työehtosopimuksessa sovittu taso. Ja palkka tietenkin voisi reagoida tilanteen mukaan myös ylöspäin. Mutta miksi tätä viimeistä lausetta on niin vaikea ottaa tosissaan. Etenkin kun kaupan alalla työnantajapuoli pitää esillä myös sunnuntaityön korvauksen leikkaamista. Sadan prosentin korvaus sunnuntaityöstä on kirjattu työaikalakiin. Kaupan nykyisen työehtosopimuksen mukaan korvaus ta ei voi neuvotella pienemmäksi. Tämän suuntaisia esityksiä voi kuitenkin nousta keskusteluun viimeistään tammikuussa, kun Palvelualan ammattiliiton ja Kaupan liiton väliset tes-neuvottelut alkavat. Jos paikallista sopimista lisätään, siihen voi liittyä myös sunnuntaityö, koska sen merkitys vaihtelee eri yrityksillä. Sunnuntain tuplapalkka on kuitenkin merkittävä syy siihen, miksi esimerkiksi ruokakaupassa työntekijöitä on pyhiksi helppo saada. Palvelualan ammattiliiton puheenjohtaja Annika Rönni-Sällisen mukaan kauppa saa syyttää työvoimapulasta osittain itseään. Osa-aikatyöllä tai nollasopimuksilla ei hänen mukaansa tule etenkään pääkaupunkiseudulla toimeen. Etäinen etätyö HIENOISTA TYÖELÄMÄN käytännöistä puhutaan paljon, mutta ne törmäävät vanhoihin asenteisiin ja käytäntöihin. Esimerkiksi kolmasosa yksityisen sektorin toimihenkilöistä haluaisi tehdä enemmän etätöitä, mutta usein esteenä on työpaikalta puuttuvat sovitut käytännöt. Tämä selvisi Toimihenkilöliitto Erton jäsenkyselystä. Kyse olisi kuitenkin win-win-tilanteesta, kun etätyö eli oman työn hallinta ja sitä kautta paraneva työtyytyväisyys vähentää poissaoloja ja parantaa tuottavuutta. Ja vielä: etätyö on osa työnantajien kuuluttamaa paikallista sopimista. De_21112019_08.indd 9 13.11.2019 11.15
10 Demokraatti NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen VIIKON MEEMI PÄTKÄT Kela-show P oliittiset nimitykset ovat osa Suomen poliittisen historian surkuhupaisaa menneisyyttä – ja valitettavasti myös nykypäivää. Kelan johtajan nimittäminen oli tästä tuore esimerkki. Keskusta on pitänyt Kansaneläkelaitoksen johtajuutta omana ikiaikaisena mandaattinaan – syistä, joita voi nykymaailmassa enää vain arvuutella. Mutta keskustalla ei ollut omaa ”keskustalaista” ehdokasta, kun Kelan uutta johtajaa oltiin valitsemassa pari viikkoa sitten. Niinpä keskusta näki parhaaksi vaihtoehdoksi varmistaa, että myöskään SDP-taustan omaava ehdokas ei tule valituksi. Keskusta onnistui pelaamaan Kelan johtoon valintaprosessin kolmosen ohi Kelan työvaliokunnan esittämän kärkikaksikon. Ja tämähän luonnollisesti sopi valintapäätöksen tehneessä Kelan valtuustossa oleville oppositiopoliitikoille. Kelan johtajakisan kärkikolmikko oli varmasti kaikilta osin pätevä. Senkin takia nyt käyty farssi on käsittämätön. Se kuitenkin luo painetta hallituksen loppukauden johtajanimityksiin, mutta toivottavasti jo seuraava hallitus pystyy tekemään nimityksiä asiapohjalta ilman poliittisia intohimoja tai inhoja. AFP / Yuri Kadobnov Hei, Boris kasvaa taivaasta! 10 VIS V 1. Montako kertaa Urho Kekkonen toimi pääministerinä ennen nousuaan presidentiksi vuonna 1956? 2. Millä alalla toimii edunvalvontajärjestö AKI? 3. Millä vuosisadalla Mikael Agricola syntyi? 4. MIkä joukkue on jääpallon hallitseva Suomen mestari? 5. Minkä maan presidentti on kuvassa? 6. Finlandia-ehdokas Johanna Venhon Ensimmäinen nainen on fiktiivinen kuvaus eräästä presidentin vaimosta. Kenestä? 7. Mikä on puhutuin saamen kieli? 8. Missä järjestettiin vuoden 1981 itsenäisyyspäivän vastaanotto? 9. Kuka nykyinen kansanedustaja sai kahden vuoden kilpailukiellon dopingrikkomuksesta vuonna 1998? 10. Missä eduskunta hyväksyi Suomen itsenäisyysjulistuksen 6.12.? Vas tau kse t: 1. Viid est i 2. Kirk olli sel la 3. 150 0-lu vul la 4. Jyv äskyl än seu dun pal los eur a JPS 5. Ven ezu ela n 6. Syl vi Kek kos est a 7 . Poh joi ssa am e 8. Fin lan dia -ta los sa 9. Ano Tur tia ine n (ps .) 10. Hei molan tal oss a Hel sin giss ä De_21112019_10.indd 10 13.11.2019 13.30
11 Demokraatti Teksti Heikki Sihto Kuvat Timo Sparf ja Nora Vilva MISSÄ OLET NYT? Susanna Huovinen Matkustaminen kahden kodin välillä uuvutti kansanedustajan. ”K un suurin palo ja into alkavat hiipua, pitää luottamustehtävässä toimivan pohtia jatkamisen järkevyyttä. Kyse on tärkeämmästä kuin vain itseä koskevasta päätöksestä. Ja edustuksellisen demokratian vahvuuteen kuuluu, että väki välillä vaihtuu”, Susanna Huovinen sanoo. Huovinen toimi kansanedustajana 19 vuotta – ja sanoo sitä pitkäksi ajaksi missä tahansa tehtävässä. Hän oli myös kahdesti ministerinä. Huovinen piti työstään ja näki sen myös monella tavalla arvokkaana, mutta matkustaminen Helsingin ja Jyväskylässä sijainneen kodin välillä uuvutti. Tuolloin vielä pienten lasten takia Huovinen pyrki käymään kotona myös viikolla. Hän päätti luopua politiikasta eikä lähtenyt enää ehdolle viime eduskuntavaaleissa. Elokuussa 2018 Huovinen aloitti Keski-Suomen ensija turvakodin toiminnanjohtajana. Työ oli osin tuttua, sillä Huovinen oli kansanedustaja-aikanaan toiminut valtakunnallisen Ensija turvakotien liiton ja paikallisen yhdistyksen luottamustehtävissä. – Sukelsin pää edellä uuteen tehtävään enkä ole kaivannut politiikkaan. Olen tarkoituksella ottanut etäisyyttä myös muihin luottamustehtäviin. Huovista viehättää nykyisessä työssä – samoin kuin kansanedustajana – konkreettinen mahdollisuus vaikuttaa ihmisten elämään. Huovinen sanoo kansanedustaja-ajan kontaktiverkostosta olevan paljon apua nykyisessä työssä. Hän myös uskoo, että pitkän poliittisen uran tuoma tunnettuus Keski-Suomessa helpottaa omaan työhön liittyvien asioiden esiin nostamista. – Usein kadulla tullaan kysymään, kuinka toimintaamme voisi osallistua. ENTISELTÄ POLIITIKOILTA aina kysytään, että poltteleeko paluu. – Se ei ole nyt ajankohtainen asia eikä mitenkään mielessä. Mutta never say never, Huovinen osaltaan vastaa. Politiikan seuraamista Huovinen ei ole lopettanut. Hän on eduskunnan varapuhemies Tuula Haataisen tapaan huolissaan politiikan puhekulttuurin rapautumisesta. Tämä oli myös yksi syy, kun Huovinen pohti jatkaako politiikassa. – Demokratian nykytila mietityttää. Muutos alkoi jo ollessani eduskunnassa. Politiikkaan kuuluu toisten mielipiteiden kuunteleminen ja kunnioittaminen. Muuten yhteistyö on mahdotonta. Huovinen toivottaakin politiikassa toimiville jaksamista, myös aivan konkreettisella tasolla. Hän sanoo etenkin ministerin tehtävien koettelevan ajankäyttöä ja jaksamista. – Se on hektinen ja paineinen työ, jossa päälle vyöryy valtavasti asioita. Siinä tehtävässä pitää järjestää itselleen aikaa ajatella ja myös aikaa perheelle ja omasta jaksamisesta huolehtimiselle. Muuten vaarana on vain viipottaminen kokouksesta toiseen. Vuonna 2018 Vuonna 2003 Sukelsin pää edellä uuteen tehtävään enkä ole kaivannut takaisin politiikkaan. De_21112019_10.indd 11 13.11.2019 13.30
12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi analyysi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Demokratian kriisi palasi DEMOKRATIASTA VÄLITTÄVÄT VÄHITEN 16–26VUOTIAAT. Nyt testataan Latinalaisen Amerikan maiden hauraaksi osoittautuneen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan kestävyyttä. E telä-Amerikassa elettiin pitkään vakaata kasvun aikaa niin talouden kuin demokratiankin kannalta. Nyt moni Latinalaisen Amerikan maa on enemmän tai vähemmän kaaoksessa. Monen maan nykytilanteen syynä näyttäisi olevan heikkenevä talous, mutta taustalla on isompia, pitkään muhineita ongelmia. Monia Latinalaisen Amerikan maita yhdistää muun muassa korruptio ja varallisuuden keskittyminen harvojen käsiin. Myös koulutuksen ja terveydenhoidon tasa-arvossa on suuria ongelmia. Oma lukunsa on maanosan suurin maa Brasilia. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on varoittanut maan presidentti Jair Bolsanaron mahdollisista yrityksistä heikentää ihmisoikeuksia. DEMOKRATIAN TULEVAISUUS Latinalaisessa Amerikassa on iso kysymysmerkki. Joka vuosi tehtävä ja 18 Etelä-Amerikan maata koskevan Latinobarómetro-kyselyn (2018) mukaan demokratian kannatus on laskenut alueella jo viisi vuotta peräkkäin. Raportin mukaan demokratia on uhattuna tai paineen alla useissa kyselyyn kuuluvista maista. Raportissa pidettiin todennäköisenä, että ainakin Venezuelassa ja Nicaraguassa kansanvalta on romahtamassa. Huolestuttavaa on, että demokratias ta välittää vähiten nuorten sukupolvi, 16–26-vuotiaat, joka on syntynyt vasta sotilashallintojen ajan jälkeen. VENEZUELA JA Nicaragua ovat huonon kehityksen ääripäätä, mutta hyvä-paha esimerkki Latinalaisen Amerikan kaaoksesta on etenkin Chile, jossa sotilasjuntta luopui vallasta vuonna 1990. Sen jälkeen Chilestä kehittyi YK:n mukaan Latinalaisen Amerikan maista kehittynein, vakain ja vähiten korruptoinut valtio. Nyt tilanne on kääntynyt lähes päinvastaiseksi ja Chilessä testataan muun Latinalaisen Amerikan tapaan hauraaksi osoittautuneen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan kestävyyttä. Chilessä vahva talouskasvu hyödytti jo ennestään rikkaita, mutta vähävaraisten tilanne heikkeni. Maan tuloerot ovatkin kasvaneet suurimmiksi Latinalaisessa Amerikassa. Massamielenosoituksissa ja väkivaltaisissa yhteenotoissa viranomaisten kanssa on kuollut yli 20 henkeä. Osa Santiagon tapahtumien uutiskuvista muistuttaa 30 vuoden takaisen sotilasjuntan ja kenraali Pinochetin aikaa. Chilessä mielenosoitukset alkoivat, kun hallitus ilmoitti joukkoliikenteen lippujen hinnan korottamisesta. Taustalla oli pitkään muhinut tyytymättömyys elinkustannusten kasvuun ja taloudelliseen epätasa-arvoon. Presidentti Sebastian Pinera, multimiljardööri, yritti rauhoittaa tilannetta ilmoittamalla hinnankorotusten peruuttamisesta ja minimipalkkojen ja eläkkeiden nostamisesta. Tilanne on pitkälti Chilen kaltainen muun muassa Argentiinassa, Boliviassa ja Ecuadorissa, missä ajoittaisesta myönteisestä talouskehityksestä huolimatta on tyytymättömyyttä syntynyt varallisuuden epätasaisesta jakautumisesta. Argentiinassa valuutan – peson – arvo on jo puoliintunut maata vaivaavan talouskriisin takia. Ecuadorissa talouden säästötoimien sytyttämissä väkivaltaisissa mielenosoituksissa on kuollut useita ihmisiä. De_21112019_12.indd 12 13.11.2019 12.46
13 Demokraatti D EM O G RA A FI PÄIVI RÄSÄNEN Kd-eduskuntaryhmän pj. Oma asunto karkaa Ensiasunnon ostajien määrä 2007 2017 18–25-vuotiaista haluaisi asua 10 vuoden päästä omistusasunnossa G ra fii kk a: Em ili e U gg la / Lä hd e: ST TK , Ra ke nn us te ol lis uu s EI Tuen presidentti Niinistön pohdintaa. Demokratian kannalta lyhyempi kausi olisi turvallisempi. Sekä 3 kertaa 4 että 2 kertaa 5 vuotta olisivat pohdinnan arvoisia. D-gallup: Onko presidentin nykyinen toimikausimalli * toimiva? 3/5 Terveyskulut Vuonna 2017 Suomen terveydenhuollon menot olivat 20,6 miljardia euroa. Vuodessa menot olivat kasvaneet reaalisesti 2,4 prosenttia. Terveys Vuosina 2011–2017 ikäluokissa 30– 64 vuotiaat ja yli 65-vuotiaat tapahtui noin kymmenen prosentin lasku siinä kuinka moni koki terveytensä hyväksi. NOUSUSSA LASKUSSA Teksti Rane Aunimo VILLE TAVIO Ps-eduskuntaryhmän pj. KYLLÄ Pidän nykyistä mallia toimivana, mutta 5 + 5 vuotta voisi myös olla järkevä. KAI MYKKÄNEN Kok-eduskuntaryhmän pj. KYLLÄ Aikamme suuria ongelmia on lyhytjänteisyys ja presidentin toimikauden lyhentäminen voisi olla taas pieni askel väärään suuntaan tässä suhteessa. Kyllä! ? ? Asumistukien yhteenlaskettu summa on jo yli kaksi miljardia vuodessa. Vielä kymmenen vuotta sitten summa oli puolet pienempi. ? ? Pääkaupunkiseudulla asuvista 43 % kokee asumiskustannusten tuottavan huolta. ! Lähde: THL –35% 34 000 alle 22 000 94 % PAAVO ARHINMÄKI Vas-eduskuntaryhmän pj. EOS Ryhmässä asiasta ei ole käyty keskustelua, eikä puolueellakaan taida olla asiaan kantaa. Henkilökohtaisesti olisin valmis lyhentämään presidentin virkakautta. * 6 + 6 vuotta, maksimissaan 12 vuotta ANTTI LINDTMAN Sd-eduskuntaryhmän pj. KYLLÄ Nykyinen toimikausi on tuonut pitkäjänteisyyttä ja vakautta ulkopolitiikan ja kansainvälisten suhteiden hoitoon. Vaaleja on jo nykyisin tiuhaan tahtiin. De_21112019_12.indd 13 13.11.2019 12.46
16 Demokraatti D-ILMIÖ E duskunta huokuu arvokkuutta ja kansanedustajien on käyttäydyttävä paitsi siististi samalla myös oman puolueen etua tiukasti ajaen. Eduskunnan kuppila on ollut kansanedustajille yhteydenpidon henkireikä, johon liittyy myös herkullisia – ja epäsovinnaisiakin – tarinoita. Enää kuppila ei ole kuin ennen. Johtava tietoasiantuntija Timo Turja pitää koko eduskunnan merkittävimpänä taideteoksena Gunnar Finnen reliefiä. Siinä on kolme miestä ja nainen, joka sitoo käärettä haavoittuneen leijonan jalkaan. Haavoittunut leijona kuvaa Suomea kansalaissodan jälkeen. Turjan mukaan neljä ihmistä edustaa nimenomaan kansanedustajia, joiden tarkoitus on hoitaa Suomea. – Yksi feminismin tutkija tosin sanoi minulle, että tämä kertoo myös siitä, että Suomessa miehet katsovat ja naiset tekevät kaikki työt, eduskunnassa parikymmentä vuotta työskennellyt Turja hymyilee. Kun katsoo eduskunnan legendaarisen kuppilan pöytiin, useimmiten paikalla olevien enemmistö on miehiä. Vasemmistoliiton ensimmäisen kauden kansanedustaja Veronika Honkasalo aiheutti kohun kommentoidessaan kuppilakulttuuria. Hän tviittasi pian huhtikuun vaalien jälkeen: ”Eduskunnan kuppilassa ei tarvitse kauaa istua, kun huomaa, missä patriarkaalinen valta pesii ja epäviralliset verkostot kukkivat. Miesten pöydissä, joissa miestoimittajat ja -poliitikot istuvat rinta rinnan.” Eduskunnan arvovaltaa vaalitaan, mutta se on työpaikka, jossa työskentelee tavallisia ihmisiä. Sielläkin sattuu ja tapahtuu. Epämuodollinen kanssakäyminen on palvellut parlamentarismia. Teksti Johannes Ijäs ja Simo Alastalo Kuvitus Nora Vilva ja Timo Sparf De_21112019_14.indd 16 13.11.2019 9.41
17 Demokraatti Honkasalon väitettä eivät kaikki allekirjoittaneet. Turja muistelee erään edustajan sanoneen, että aiemmin kahvilaan kannatti tulla nähdäkseen ministereitä. Oli helppo mennä juttelemaan. – Tänä päivänä kun ministerit tulevat kahvilaan, heillä on usein avustaja-armeija ympärillään, Turja kertaa kuulemaansa. Avustajat saattavat prepata kuppilassa ministereitä päivän tapahtumiin. Välillä kuiskutellaan, etteivät salaisuudet kuulu naapuripöytään. Mutta usein ministerit tulevat kuppilaan myös yksin ja ovat esimerkiksi toimittajien käytettävissä haastatteluja varten. KUPPILA ON säilynyt arkkitehtonisesti alkuperäisessä asussaan, mutta kuppilakulttuuri on viime vuosikymmeninä merkittävästi muuttunut. Eduskunnan arjesta kirjan kirjoittanut vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula hahmottaa muutokselle monia syitä, joista yksi on lisärakennus Pikkuparlamentin valmistuminen vuonna 2004. Uusi talo hajautti kansanedustajat kahteen eri osoitteeseen. Myös Pikkuparlamentissa on oma ravintolansa. Tätäkin perustavampi oli Kontulan mukaan puhemies Riitta Uosukaisen (kok.) päätös lakkauttaa iltaja yöaikaan järjestetyt äänestykset, joihin kansanedustajia hälytettiin ennen kännyköiden yleistymistä hakulaitteilla. – Edustajat eivät enää sen jälkeen joutuneet roikkumaan talolla myöhäiseen yöhön siltä varalta, että täytyisi äänestää. Eräs veteraani kertoi minulle, että piippari ulottui ravintola Manalaan saakka. Sen kauemmas ei iltaistuntojen aikaan voinut mennä, Kontula sanoo. Manalan lisäksi edustajat istuivat kuppilassa, jolla on edelleenkin täydet alkoholioikeudet. Nykyisin on äärimmäisen harvinaista, että näkisi jonkun edustajan nauttimassa kuppilassa edes pientä määrää alkoholia. Ennen Uosukaisen päätöstä kansanedustajien paikoin aamuöihin venyneet työrupeamat loivat työpaikkakulttuuria, jossa eri puolueiden edustajat tutustuivat toisiinsa yhteisen ajanpeluun ja joskus virvoitusjuomienkin merkeissä. Tarinat noilta ajoilta ovat värikkäitä. De_21112019_14.indd 17 13.11.2019 9.41
18 Demokraatti D-ILMIÖ Eduskuntatoimittajana talvella 1990 aloittaneen Timo Haapalan mukaan tunnelman syventämiseen riitti välillä silkka väsymys. – Täällähän käytiin kraiveleihin kiinni. Niitäkin nähtiin, Haapala sanoo. Havaintoa tukevat myös poliittiset muistelmat ja suusta suuhun kiertävät tarinat, joihin on tallentunut tapahtumia, jotka rikkoivat talon tavanomaisen arvokkuuden – ja joskus häveliäisyydenkin rajat. Kansanedustaja Erkki Tuomioja on kirjoittanut päiväkirjoissaan Ben Zyskowiczin ja vasemmistoliiton nyt jo edesmenneen kansanedustajan Jorma Vokkolaisen yhteenotosta eduskunnan kuppilassa vuonna 1996. – Se alkoi Vokkolaisen nimitettyä BZ:ia koplaajien äidiksi, jolloin tämä oli tyhjentänyt vesilasinsa Vokkolaisen niskaan, joka oli niin sanotusti nostanut Zyskowiczin seinälle, Tuomiojan versio tapahtumista kuuluu. Annetaan Zyskowiczin kuitenkin itse kertoa, miten asia eduskunnan kuppilan sisällä oven lähellä eteni. – Oli erittäin tiukka äänestys salissa. Se liittyi kauppojen aukiolon vapauttamiseen. Vaikka asiasta oli sovittu hallituspuolueiden kesken, riittävän moni vihreä lipesi eikä laki mennyt läpi. Tulin kuppilaan. Nyt jo edesmennyt kansanedustaja sanoi minulle, että nyt poika koplasit liian suuria asioita. Hän oli vahingoniloinen, ettei hallituspuolueiden sopimus mennyt läpi. – Käytökseni ei ollut arvokasta. Minua kiukutti ja minulla oli vesilasi kädessä. Nakkasin vedet lasista hänen päälleen. Onneksi tämä kansanedustaja, jota tällä tavoin kohtelin, hillitsi riittävästi itsensä eikä tilanne eskaloitunut sen pahemmaksi, Zyskowicz kertoo ja toteaa katuvansa tapahtunutta. ANNA KONTULAN mukaan epämuodollisemman kanssakäymisen vähentyminen on tapahtunut samalla, kun naisten osuus kansanedustajissa on lisääntynyt. – Tästä on tullut enemmän työpaikka, johon tullaan töihin ja yritetään puristaa työt kohtuulliseen aikaan, jotta ehditään näkemään lapsia ennen kuin ne menevät nukkumaan. Naisten määrän hidas kasvu on tuonut perhevelvoitteet eri tavalla pintaan. kavuosina Lapissa suosittua tuppi-korttipeliä. Myös Haapala muistaa entisaikojen vilkkaamman iltaelämän. – Viidennen kerroksen ryhmähuoneissa oli illalla esimerkiksi kyselytuntien jälkeen paljon levottomampaa meininkiä. Haapalan mukaan jokaisessa ryhmäkansliassa oli jonkun sortin jälkipelit käynnissä. Ajoittain tilanteet eskaloituivat. – Onhan tuossa Pater noster -hississäkin eräs kansanedustaja pyörähtänyt nukahtaneena muutaman kierroksen, kunnes hänet vedettiin sieltä pois. Hän heräsi ja rupesi huutamaan skandaali, skandaali. Kunnes tajusi, että hän on itse se skandaali, Haapala kertoo. Vanhaan aikaan kuppilassa saattoi pikkujouluna olla pöytä täynnä kaljapulloja tai viiniä. Tilannetta muutti Haapalan mukaan vuoden 2008 vaalirahakohu. Kehitystä vauhditti kännykkäkameroiden ilmaantuminen. – Ajattelepa nyt sellaista olutpullopöheikköä. Ei sellaiseen kuvaan nykyään kukaan halua. Sitä ei tarvinnut 90-luvulla miettiä, kun ei ollut kännykkäkameroita. Haapalan mukaan eduskuntaan on viime vuosina pesiytynyt käräyttämisen kulttuuri, jossa pelätään. – Poliitikot käräyttävät toisia poliitikkoja. Sitten on vielä avustajat ja muut. Kontulan mukaan värikkäimmät tarinat ovat pysyneet pääosin poissa julkisuudesta eduskunnan arvovallan takia. – Asiat, jotka voisivat uhata eduskunnan arvovaltaa siivotaan pois näkyvistä. Esimerkiksi päihtynyttä kansanedustajaa ei yhteisestä sopimuksesta päästetä täysistunnossa ääneen, jos se suinkin on estettävissä – Jos joku vasemmistoliittolainen yrittäisi mennä kännissä pönttöön puhumaan, vastaan tuleva kokoomusedustaja käännyttäisi hänet pois – vaikka kohu olisi kokoomukselle eduksi, Kontula kuvaa. ARVOVALTAKYSYMYKSET NÄKYVÄT ajoittain myös siinä millaiseen tekniikKANSANEDUSTAJAN PIIPPARI ULOTTUI RAVINTOLA MANALAAN SAAKKA. SEN KAUEMMAS EI ILTAISTUNTOJEN AIKAAN VOINUT MENNÄ. Vielä 1970-luvulla eduskunta oli erittäin miesvaltainen paikka ja asiat tapahtuivat miesjohtoisesti. – Miesten suuri osuus saneli säännöt. Myös miehen malli oli sellainen, että isän kotonaolo alkoi tulla vasta uutena asiana agendalle. Miesvaltainen ilta-aikaan painottunut epämuodollisuus näkyi kuppilan lisäksi eduskuntaryhmien huoneissa, joissa oli Kontulan mukaan ennen baarikaapit. Yläkerrassa järjestettiin joskus tanssiaisiakin. – Yksi veteraani kertoi, että täällä oli jopa joku, joka osasi soittaa haitaria ja säestää tanssia. Nyt siis puhutaan tarinoista, jotka liittyvät 1980–90-lukuihin. Tänä päivänä jopa eduskunnan toimittajapikkujoulut on järjestettävä yhtenä päivänä ja talosta on poistuttava ennen puoltayötä. Entisen eduskunnan pääsihteerin Seppo Tiitisen muistelmien mukaan keskustan ryhmähuoneessa pelattiin taDe_21112019_14.indd 18 13.11.2019 9.41
19 Demokraatti kaan kansanedustajat saavat salissa turvautua. Läppäreitä saa käyttää täysistuntosalissa vain huomaamattomasti. – Vanhat edustajat sanovat tätä ihmetteleville nuoremmille, että ei tämä mikään ATK-luokka ole, johon nuoret kommentoivat kysymällä mikä on ATKluokka, Kontula naurahtaa. Myös pukeutumisen kanssa on tarkkaa. Miesten odotetaan käyttävän pikkutakkia eikä vaaleita farkkuja katsota hyvällä. Kontula pitää pukeutumista ikuisuusaiheena. – Ajattelen, että tämä liittyy jotenkin kansallisesti heikkoon itsetuntoon. Ruotsissa istutaan parlamentissa läppäreiden kanssa villapaidat päällä, eikä se maa siihen kaadu tai demokratia vaarannu. Meillä ajatellaan, että ulkoiset muodot pitävät yllä jotakin pyhempää rakennetta siellä takana. – Meidän käsityksemme arvokkuudesta on se, että kukaan ei hymyile eikä kenelläkään ole hauskaa. Ei mitään spontaania nyt ainakaan. EDUSKUNNASSA ON silloin tällöin syntynyt myös parisuhteita, pysyviäkin. Moni kansanedustaja pystyy tänäkin päivänä osoittamaan kuppilasta pöydän, jossa Tanja Karpela ja Sauli Niinistö aikoinaan tekivät sittemmin kariutuneen parisuhteensa julkiseksi. Koska eduskunta on julkinen työpaikka, jotkut siellä syntyneistä työpaikkaromansseista saattavat päätyä juorulehtiin. Edesmennyt kansanedustaja Urpo Leppänen on kirjannut aikanaan kohuttuihin muistelmiinsa myös spontaaneja, tiukemmin tulkitun arvokkuuden kannalta kyseenalaisia tapahtumia. Leppäsen suorasukaisuudessaan härskejä, paikoin kyseenalaisia kuvauksia tuskin moni kustantaja enää painaisi. Leppänen muistelee muun muassa esileikkikokemuksiaan SMP:n eduskuntaryhmän huoneessa yöistuntojen aikaan. Eduskunnan suullisessa perimätiedossa kulkee myös muihin henkilöihin liittyviä pidemmälle edenneitä lemmenkohtauksia, joista yhden tiedetään tapahtuneen perustuslakivaliokunnan pöydällä. KUN TIMO Haapala aloitti eduskuntatoimittajana, kuppilassa sai vielä tupakoida. Keskustan kansanedustajalegenda Johannes Virolainen piti hoEDUSKUNTAAN ON PESIYTYNYT VIIME VUOSINA KÄRÄYTTÄMISEN KULTTUURI, JOSSA PELÄTÄÄN. viaan eduskunnassa viimeistä kauttaan ja istui Haapalan mukaan kuppilassa kuin perintöruhtinas. – Helvetin hauskaa oli. Sinne tulivat nekin ihmiset, jotka eivät tupakkaa polttaneet. Ylipäätään, kun vertaa tähän päivään, pöytiin tuli eri puolueiden edustajia, jotka ottivat salissa pirun kovasti yhteen mutta kuppilassa hakivat kahvit ja istuivat samaan pöytään ja nauraa käkättivät. Pöydissä istuivat miehet ja naiset eri puolueista. Niitä juttuja oli hauska kuunnella. Nykyisin osa kansanedustajista ei Haapalan mukaan käy kuppilassa lainkaan. – Ne menevät tuonne työhuoneisiinsa lukemaan sosiaalista mediaa. Ero entiseen on dramaattinen. – Jos vasemmiston ja vihreiden edustajat täällä ovat, ne ovat omissa porukoissaan. Onhan se selkeä menetys. Kuppilakulttuuri muuttui Haapalan mukaan erityisen paljon vuoden 2011 jytkyvaalien jälkeen. Kansanedustajien epämuodollisen, puoluerajat ylittävän yhteydenpidon vähentymisen voi Haapalan mukaan nähdä jo muuallakin. – Se näkyy julkisessa keskustelussa ylipäätään. Toisia ei ymmärretä, koska mielipiteitä ei koskaan aidosti vaihdeta. Myöskään toisten motiiveja ei ymmärretä, hän suree. – Ennen täällä käytiin keskusteluja, joissa saattoi selvitä sekin, miksi salissa oli oltu eri mieltä. Ymmärrystä syvennettiin monin tavoin. Kuppilasta porukka saattoi jatkaa Bottalle pohtimaan syvällisiä kysymyksiä aamuyöhön saakka. Anna Kontulan mukaan kuppila onkin nykyisin lähinnä legenda, joka pysyy pystyssä vanhojen tarinoiden varassa. – Sitä korostaa se, että tämä on paikka, jossa toimittajat viihtyvät. Kansanedustajan näkökulmasta kuppila ei ole mitenkään erityinen paikka tänä päivänä. Zyskowicz pohtii myös, miten ennen tieto leijui kahvilassa, mutta nyt se on samoin tein somessa. – Netti on merkinnyt sitä, että kansanedustajilla on ilmeisesti vähemmän jutusteluaikaa kollegojen ja sidosryhmien kanssa. Aiemmin aika, joka jäi yli kokouksista, saatettiin istua kuppilassa. Nyt kansanedustajat käyttävät sen työhuoneessa tai somessa. – Allekirjoitan sen, että kuppilan merkitys kohtaamisja tiedonvaihtamispaikkana on vähentynyt. Zyskowicz pääsi 1970–1980-luvun taitteessa kansanedustajaksi. Hän muistaa elävästi, miten kuppilasssa politiikan konkarit ja kokeneet toimittajat jauhoivat tuolloin politiikkaa. Zyskowicz meni mukaan ja imi tietoa. – Muistan, miten mielenkiintoista oli istua illalla kuppilassa. Nyt Zyskowicz itsekin kuuluu niihin, jotka ovat paljon vähemmän kahvilassa kuin aiemmin. – Kun on aikaa kokousten välillä, ennemmin vietän sen työhuoneessa lueskellen tai kirjoittaen tai suoraan sanottuna leväten sohvalla, koska migreeni on minulla jatkuva riesa. Kuppilaa käytän eniten siihen, että tarjoan vieraakseni tulevalle kahvit täällä. De_21112019_14.indd 19 13.11.2019 9.41
20 Demokraatti Kontulan mukaan kuppilakulttuuria rapauttaa myös kansanedustajien kasvanut työmäärä ja kiire. – Fakta on se, että edustajat ehtivät kaikken vähiten istumaan yhtään missään. Minulla on 22 säännöllistä kokousta tiistaista perjantaihin ja epäsäännölliset siihen päälle. Eipä täällä paljon istuta jutustelemassa. Myös eduskunnan valiokunnat kokoustavat Kontulan mukaan aiempaa useammin ja pidempään. Asioita tulee taloon enemmän ja samaa asiaa käsitellään useammassa valiokunnassa kuin aikaisemmin. – Jos katsoo 80-luvun valiokuntien lausuntoja, voisin kirjoittaa monet niistä kahdessa tunnissa yksinään. Ne eivät ole useinkaan kovin pitkälle mietittyjä. Jotakin vanhasta on kumminkin jäljellä. Toiseksi viimeisellä viikolla ennen joulua, itsenäisyyspäivän jälkeen pitkien budjetti-istuntojen uuvuttamat kansanedustajat ajautuvat Kontulan mukaan aivan erityiseen tunnelmaan. Vanha kuppilan tunnelma ja yhteishenki herää eloon. – Kaikki odottavat jo kotiin pääsyä ja päivät ovat pisimmillään. Siinä syntyy sitä tyhjää aikaa. Kun ihmiset istuvat kuppilassa myöhään illalla väsyneinä, se on lähimpänä inhimillistä, mitä tästä talosta löytyy. Silloin syntyy pöytiä, joissa on eri puolueiden edustajia. Henki on toverillinen ja pidetään kokkapuheita, niin kuin ennen vanhaan olisi sanottu. Takavuosien kuppilakulttuurin hyviä puolia – eri puolueiden edustajien epämuodollisia suhteita ja parempaa keskinäistä ymmärrystä – ei Kontulan mukaan ole helppo saada takaisin. – Meidän yhteiskunnassamme on se ongelma, että ihmiset kiipeävät ja juoksevat koko ajan nopeammin. Se tappaa kaikkinaisen luonnollisen keskinäisen kanssakäymisen. Ei sitä voi kuppilaa kehittämällä muuttaa. Oravanpyörä pitäisi saada pyörimään vähän hitaammin. – Hyvinvointivaltio rakennettiin tilanteessa, jossa oli ihan normaalia, että ihmiset lähtivät kolmen tunnin kännilounaalle kesken päivän täältä talosta. TuASIAT, JOTKA VOISIVAT UHATA EDUSKUNNAN ARVOVALTAA SIIVOTAAN POIS NÄKYVISTÄ. Johtava tietoasiantuntija Timo Turja pitää eduskunna merkittävimpänä taideteoksena Gunnar Finnen reliefiä. D-ILMIÖ De_21112019_14.indd 20 13.11.2019 9.41
21 Demokraatti Luojan kiitos, ettei tämä ole virasto PARLAMENTARISMI ON HALLINNON JA BYROKRATIAN VASTAKOHTA. TEEMME EDUSKUNNAN tietoasiantuntija Timo Turjan haastattelua eduskunnan kuppilan pylväsrivistön täysistuntosalin puoleisissa pöydissä. Miksi näin? Turja on eduskunnan virkamies ja tuntee tarkkaan talon tavat. – Yksi kirjoittamaton sääntö, johon virkamiehiä opastetaan, on, että heidän on istuttava tällä puolella pylväitä, seinän lähellä. Edustajat taas ovat pylväikön toisella puolella. Sama koodi on alakerran ravintolassa. Välttämättä näistä ei tiedetä, Timo Turja kertoo. – Ihmisten vaihtuessa tavat kuitenkin murtuvat, Turja pohtii. Niinpä kansanedustajat ovat jo pitkään istuneet sujuvasti virkamiesten perinteisellä kahvilan puoliskolla ja toisin päin. Eduskunnassa on yhä kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan lähimpänä tiskiä oleviin pöytiin saa istua kysymättä voiko seuraan liittyä. Siitä kansanedustajilla tuntuu olevan eri käsityksiä, kuinka montaa pöytää tiskistä lukien käytäntö koskee. – Jos haluan olla rauhassa, menen viidennestä pöydästä kauemmas, kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen viittilöi kohti kuppilan takaseinää. Timo Turja näkee heijastumia maamme tasavaltaisuudesta siinä, ettei eduskunnan kuppilassa ole varsinaisia kantapöytiä. Tosin Timo Heinonen muistuttaa, että heti salista tultaessa vasemman käden puolella ensimmäinen pöytä on kepulaisten niin sanottu jurmottajien pöytä. Heinosen mukaan termi on entisen kansanedustajan Seppo Kääriäisen (kesk.) keksimä. Kääriäinen ”jurmotti” itsekin usein tuossa pöydässä. – Se on jostain vain tullut, että keskustalaiset ovat alkaneet istua siinä, Heinonen kuvaa. Jos eduskunnan kahvilakulttuuri on siistiytynyt, niin samoin on pitkälti myös sen salikulttuuri. Vaikka tänä päivänä parjataan paljon kansanedustajien puhetapaa, käytiin aiemmin paljon suorasukaisemmin kiinni henkilöihin ja näiden ominaisuuksiin. Muun muassa SDP:n Väinö Leskiselle kuittailtiin lihomisesta. Entinen pääsihteeri Seppo Tiitinen kirjoittaa muistelmissaan, miten Veikko Vennamo saattoi 1970-luvulla käyttää puhujankorokkeelta Johannes Virolaisesta lempinimeä Jussi Harjasniska. Henkilöön menemistä keskustelussa Timo Turja ei kannata, mutta hän kuuluu vilkkaan parlamentaarisen keskustelun ystäviin. Turja siteeraa Max Weberiä, jonka mukaan parlamentarismi on hallinnon ja byrokratian vastakohta. – Täysistuntosalissa puhutaan intohimolla, ja karismaattisilla persoonilla on tärkeä merkitys. Voidaan vedota suoraan kansaan. Tämä on parlamentarismin hieno piirre. Luojan kiitos, että tämä ei ole virasto. pakkaa poltettiin niin paljon, että kaikki terveyssuositukset olisivat olleet punaisella. Ja kuitenkin homma saatiin toimimaan kaiken sen vastaisella, mikä nykyisin on moraalisesti ja terveydellisesti oikein, Kontula kärjistää. TUNNELMAN SYVENTÄMISEEN RIITTI VÄLILLÄ SILKKA VÄSYMYS. – TÄÄLLÄHÄN KÄYTIIN KRAIVELEIHIN KIINNI. De_21112019_14.indd 21 13.11.2019 9.41
22 Demokraatti Mikä on suurin asia neuvotteluissa? H uo m ! Silja Paavola SuPerin puheenjohtaja H uo m at ta vi a ki rjo itu ks ia ty öe lä m äs tä S uperilaisten työehtosopimukset, niin kuntapuolella kuin yksityiselläkin, päättyvät ensi maaliskuun lopussa, ja neuvottelupäiviä on jo sovittu. Näistä neuvotteluista, kuten aiemmistakin, on todettu, että vaikeaa tulee olemaan – ja siltä ne näyttävätkin. Eipä taida myöskään kevättalvi olla mikään läpihuutojuttu. Edellisellä neuvottelukerralla pakolla tulleet kikytunnit, kuntapuolen kolmen vuoden lomarahaleikkaukset ja työnantajalta työntekijöille siirtyneet sosiaalivakuutusmaksut ovat asioita, jotka pitää nyt huomioida. Hallitusohjelmassa on maininta samapalkkaisuudesta, palkka-avoimuudesta ja työelämän segregaation purkamisesta. Nämä asiat ovat ehdottomasti tavalla tai toisella mukana. Yksityisen puolen työehtosopimukset ovat ongelma: ne ovat heikompia kuin kuntapuolen. Ikään kuin yksityisellä toimijalla tehdystä työstä olisi työnantajan maksettava vähemmän kuin kunnan palveluksessa. Joudumme siis tällä kierroksella toteamaan, että palkankorotukset ja kunnon palkkaohjelma on laadittava. Vai kenelle sinä hoidosta mieluummin maksat, hoitajalle vai sijoittajalle? TÄLLÄ KIERROKSELLA joudumme tarkastelemaan myös muun muassa sosiaalija terveys alaa, jota on jo monen vuoden ajan raastanut sote-uudistus. Tämä on nyt ehdottomasti saatava maaliin – tällä alalla työskentelevien ihmisten on tiedettävä, mitä seuraavaksi. Tämäkin muutos pitää huomioida jo tällä neuvottelukierroksella. PITKÄÄN JATKUNUT sote-uudistus on luonut paljon epätietoisuutta omasta työstä ja sen jatkumisesta. Enää ei ole itsestään selvää, että työt jatkuvat. Sosiaalija terveyssekä kasvatusala ovat pääsääntöisesti verovaroin kustannettuja ja lakisääteisiä töitä, eli on kunnalla tai kuntayhtymällä rahaa tai ei, palvelut on saatava. Sote-soppaa on keitetty jo monta vuotta. Se on rauhassa muhinut kuntapuolella siihen pisteeseen, että nyt monessa paikassa ovat yt-menettelyt päällä – vaikka kaikki tietävät, että työntekijöitä hoitajista alkaen tarvitaan kipeästi lisää. Eli lakisääteiset työt on tehtävä, mutta työntekijöitä vähennetään. Missä silloin on laatu ja vaikuttavuus? SUOMEN UUSI tulorekisteri ja kunnille tulevat veromaksut ovat nyt sekaisin; nyt tuloutetaan liian vähän, ja se sekoittaa kuntarahoitusta. Kiky-tunnit laskevat kuntien valtionosuutta yli 200 miljoonalla eurolla vuodessa. Jos ja kun valtio lisää lakisääteisiä toimintoja, on ne korvattava kunnille täysimääräisinä. Olemme siis tilanteessa, jossa kohta alkavissa neuvotteluissa on monta eri kulmaa. Ja oikeastaan ei ole yhtä suurta asiaa. Yksityisen puolen työehtosopimukset ovat ongelma: ne ovat heikompia kuin kuntapuolen. De_21112019_22.indd 22 13.11.2019 9.59
23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. al as ta lo @ de m ok ra at ti. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Koulujen yule-“kirkot” antavat vielä odottaa itseään. JOULUN TAIKAA S yyslukukausi päättyy pian peruskouluissa kautta maan. Jaksoa, joka erottaa syksyn keväästä kutsutaan perinteisesti joululomaksi. Todistustaan hakevat piltit laittavat päälleen jotakin punaista ja laulavat joululauluja, joista osa on sanomaltaan joulupukkia ja osa uskonnollisemmaksi miellettyä ja ristiriitoja herättävää Jeesus-lasta. Aivan maallinen ei ole myöskään joulupukki. Hän on alunperin 200–300-lukujen taitteessa elänyt pyhä Nikolaus ihmeidentekijä, vähä-aasialaisen Myran kaupungin piispa. Turvallinen kristitty pukki kumminkin on. Myös Jeesus on edelleen Jeesus, vaikka Suomi ei ole enää entisensä. Luterilainen monokulttuuri on siirtynyt pikku hiljaa historiaan kansainvälistymisen ja maallistumisen tieltä. ERÄS OIRE muutoksesta on koulujen päättäjäisiin liittyvä uskontoaiheinen riitely, joka toistuu vuodenaikojen vaihtumista lähestyvällä varmuudella. Riitojen suhteuttamiseksi on syytä kerrata rakkaan suomalaisuutemme lähtökohtia. Keskitalven pimeydessä on juhlittu ennenkin. Juutalaiset juhlivat marras–tammikuun tienoilla hanukkaa Jerusalemin temppelissä tapahtuneen öljyihmeen muistoksi. Hanukkaa juhli Uuden testamentin mukaan myös joulumme päähenkilö Jeesus. Muinaisen Mithran kulttiin kuului ajatus auringonjumalan syntymästä, joka osui meikäläisen joulun tienoille. Mithra muistutti monessa muussakin suhteessa tarinaltaan Jeesusta. Roomalaiset viettävät keskitalvella saturnaliaa ja jakelivat toisilleen lahjoja maanviljelyksen jumalan Saturnuksen kunniaksi. Roomalaista alkuperää on myös Syyrian provinssin tienoilta lähtenyt voittamattoman auringon kultti ja siihen liittyvä nykyisen joulun aikaan osuva Sol Invictus -juhla. Itse sana joulu on juureltaan yule, muinaisgermaaninen keskitalven juhla. Suomessa yulea juhlivat wiccalaiset ja uuspakanat, mutta koulujen yule-“kirkot” antavat vielä odottaa itseään. USEAT POLIITTISET päättäjät ovat viime aikoina muistuttaneet, että suomalainen joulujuhla järjestetään evankelisluterilaisessa kirkossa, tuossa arkkitehtuuriltaan roomalaisia oikeustaloja ja juutalaisia synagogia muistuttavassa rakennuksessa. Enkeli taivaan -virttä säestetään kirkossa uruilla, jotka perustuvat 300-luvulla ekr. eläneen Ktesibios Aleksandrialaisen keksimiin vesiurkuihin. Instrumenttia soitettiin roomalaisilla areenoilla hyvin paljon nykyisestä todistusten jaosta poikkeavissa juhlallisuuksissa. Kyllä se perkele (balttilaista alkuperää oleva ukkosen jumala) on niin, että suomalaisen koulun joulujuhla pitää saada järjestää kirkossa. Vieraiden vaikutteiden ei pidä antaa romuttaa alkuperäistä suomalaista kulttuuriamme. De_21112019_22.indd 23 13.11.2019 9.59
24 Demokraatti Pitääkö kaikista tehdä ”päätyöläisiä”? Toimitusjohtaja puolustaa perinteisiä duunariammatteja, ja perustelee miksi. Teksti Marja Luumi / Kuva iStock V aikeudesta löytää ammattitaitoista työvoimaa on keskusteltu vuosia. Sen syyt ovat moninaiset, ja toimitusjohtaja Jari Vesanen BP Asennus Oy:stä haluaa tuoda tähän keskusteluun yrityksen näkökulman. Suomessa Varkaudessa pääpaikkaansa pitävän metalliteollisuuden palveluyrityksen henkilöstö koostuu komennustyötä tekevistä ammattitaitoisista hitsaajista, asennusvalvojista ja työnjohtajista. Sielläkin on tunnistettu ongelma, ja Vesanen vaatiikin ”rehellisen työn” kunnianpalautusta. Vesasta on pitkään häirinnyt yhteiskunnallisessa keskustelussa tavoite nostaa korkeakoulutettujen määrä tappiin. ”Duunarialat” halutaan nähdä b-vaihtoehtona nuorille. – Onko Suomen populaatio muuttunut radikaalisti niin, että meillä on yhtäkkiä aiempaa suuri määrä ihmisiä, joilla on taipumuksia ”päätyöhön”? Vesanen veikkaa, ettei ole. – Jos korkeakoulutettujen määrää lisätään väkisin, meillä on työelämä täynnä ei-motivoitunutta porukkaa, joka ei osaa hommiaan, hän varoittaa. Hänen mielestään asenne viestii sitä, ettei ammatillista koulutusta arvosteta. Vesanen itse painottaa, että käsillä työtä tekevä ei ole sen vähempiarvoinen kuin toimistossa päätään käyttävä. Vesanen on tyytyväinen siitä, että hallitus esittää 80 miljoonaa euroa ammatilliseen koulutukseen lisää rahaa ensi vuonna. Siinä on euroja jonossa saman verran kuin kaikille muille koulutusaloille yhteensä. – Mitä siitä seuraa, jää nähtäväksi. Mutta pitkästä aikaa jotain tapahtuu konkreettisesti. TOIMITUSJOHTAJA VESASEN huolenaiheet ovat kovin tuttuja myös Opetusalan ammattiliiton OAJ:n puheenjohtajalle Olli Luukkaiselle. Järjestö kiersi syksyllä ympäri Suomea kuulostelemassa niin opetuksen ammattilaisten, työntekijöiden kuin työnantajienkin tuntoja. – Joka puolella tuli vastaan ongelma saada osaavaa työvoimaa. Teollisuuden ”kovat” alat korostuvat, Luukkainen kuvaa. Tilanne on niin kriittinen, että monilla paikkakunnilla työnantaja houkuttelee työssäoppimisjaksolla ollutta jäämään töihin, jos opiskelija on tarpeeksi ”noheva”. Oppilaitokset luonnollisesti toivovat, että opinnot suoritetaan loppuun ennen työnhakua. Rajut leikkaukset aikuiskoulutuksesta ovat Luukkaisen mielestä johtaneet pitkälti ongelmalliseen tilanteeseen. – Tässä munattiin. Taloudellisesti vaikeina aikoina leikattiin juuri aikuiskoulutuksesta. Emme pitäneet huolta työikäisten ja jo työssä olevien osaamisesta. Nyt on pidettävä, OAJ:n puheenjohtaja vaatii viitaten muun muassa siihen, miten digitalisaatio muuttaa työtehtäviä. Hän on hyvillään siitä, että Antti Rinteen (sd.) hallitus käynnistää toden teolla ensi vuonna jatkuvan oppimisen toimenpideohjelman. Koulutetaanko nyt ”päätyöläisiä” liikaa? Luukkaisen mielestä ei, koska uusimpien ennusteiden mukaan vuonna 2035 vähintään 60 prosentissa avautuTYÖELÄMÄ De_21112019_24.indd 24 13.11.2019 11.33
25 Demokraatti Aatosta jaloa marraskuun valoa T yöväenkirjasTon ysTäväT ry • pe 18.00 Kapinarunoilta • la 12.00 Vasemmisto – kulttuuri ja kestävä kehitys -paneeli• la 13.45 Vapiseva Eurooppa -paneeli • la 13.45 Ilmastonmuutos muuttaa työelämän -paneeli • la 13.35–19 Syksyn kirjasatoa • su 14.00 Kulttuurin merkitys on mittaamaton -paneeli STADIN TYÖVÄENKIRJALLISUUSPÄIVÄT 2019 pe 22.11. klo 16–21• la 23.11. klo 12–19• su 24.11. klo 14–16 Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25, Helsinki Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL, Sörnäisten rantatie 23, Helsinki www.tyovaenperinne.fi/tky/stkp2019 vista työpaikoista edellytetään korkean asteen tutkintoa. – Tässä on lähes 20 vuoden välys, jossa meidän täytyy elää. Nyt on pidettävä huoli työssä olevien osaamisen kehittämisestä. Ja tarvitsemme tulevaisuudessakin edelleen kädentaitajia. Luukkaisella on viesti toimitusjohtaja Vesaselle: – Pidä firma pystyssä ja ole suoraan yhteydessä lähelläsi olevaan oppilaitokseen. Tutki myös oppisopimusvaihtoehtoa. Se auttaa oppilaitostakin sen omissa suunnitelmissa ja koulutusrahojen hakemisessa. VESANEN ON ihmetellyt, kuinka aika ajoin jonkun suuren yrityksen johtohahmo valittaa pulaa ammatti-ihmisistä. Samaan aikaan rekrytointi-ilmoituksessa luvataan vain työehtosopimuksen minimipalkka. – Tulee tunne, että ei ehkä oikeasti olekaan työvoimapulaa, jos ei sen vertaa tajuta, että yritys voisi saada jotain aikaiseksi nostamalla palkkausta. Hän muistuttaa, että palkan taso on yksi elementti kilpailussa työvoimasta. – Toisaalta yritykset rummuttavat, että pitäisi toimia markkinataloudessa. Miksi se ei sitten voisi toimia tässä? Vesanen ei tiedä yhtään yritystä omalta toimialaltaan, joka pärjäisi maksamalla vain tessin minimin mukaan – sillä hinnalla ei löydy työntekijöitä. Hän arvioi, että BP Asennuksen aloituspalkat tunnilta ovat pari euroa yli tessin. Suomessa yrityksellä on vakituisessa työssä noin 50 komennusmiestä. Suhdanteiden arvaamattomuus on tuonut yllätyksiä matkan varrella. Vesanen muistaa, kuinka reilu kymmenen vuotta sitten näytti, että ”EU oli kokonaan tyhjennetty alan ihmisistä”. Yritys löysi Thaimaasta painelaitteiden hitsauksen ammattilaisia, mutta ennen kuin he ehtivät Suomeen työt loppuivatkin kuin seinään. Taantuma oli iskenyt ja investoinnit pysähtyivät. Vesanen arvioi, että BP Asennuksen komennusmiehillä riittää tavanomaisesti töitä voimalaitosten ja sellutehtaiden vuosihuolloissa vuodeksi eteenpäin – todennäköisesti. Mutta puhetta on jo uudesta taantumasta... – Yrittäjän on viisasta sulkea silmät talousuutisilta ja -ennusteilta. Niihin ei voi vaikuttaa, mutta omaan tekemiseen voi. TÄSSÄ MUNATTIIN. TALOUDELLISESTI VAIKEINA AIKOINA LEIKATTIIN JUURI AIKUISKOULUTUKSESTA. De_21112019_24.indd 25 13.11.2019 11.33
26 Demokraatti HYVÄ PAHA LAKKO Suomella on lakkoherkkä historia, mutta se on suurelta osin nimenomaan historiaa. Myös keskustelu kustannuksista on pahasti vinoutunutta. Teksti Rane Aunimo / Kuva Kai Hagström S uomi ei ole kansainvälisessä vertailussa erityisen lakko herkkä maa, vaan pohjois maista keskitasoa. Lakkojen kustannusvaikutusten las kenta on Suomessa ja kansainvälisesti lapsenkengissä ja perustuu lähinnä yk sinkertaisiin arvioihin – jotka ovat osin tarkoitushakuisia ja epäjohdonmu kaisia. Suomi oli vielä 1970luvulla maail man lakkoherkimpiä maita, mutta nyt työtaistelussa menetettyjen työpäivien lukumäärä on Suomen historian alhai simmalla tasolla. – Toisin kuin julkisen keskustelun perusteella voisi ajatella, suomalais ten kynnys lakkoiluun on nykyisin erit täin korkea. Esimerkiksi Ranskassa ja Tanskassa menetetään kolminkertainen määrä työpäiviä Suomeen verrattuna. Suomalaisten lakkoherkkyys on korea laisten ja brittien tasolla, sanoo lakko tutkija Antti Koskela. Koskela käsittelee Suomen lakkohis toriaa tuoreessa tietokirjassaan Hanskat tippui – lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa, jonka hän on laati nut Kalevi Sorsa säätiölle. Kirjan julkistamistilaisuudessa teosta kommentoinut STTK:n entinen pääeko nomisti Ralf Sund muistutti, että työ taisteluissa on kyse tunteita herättävästä asiasta. – Siinä tanner tömisee. Osallisille se on erittäin julma, kiirastuli melkein. Sama ahdistus on työnantaja ja yrittä jäpuolella. Se ei ole mitään leikkiä. Sil loin on niin sanotusti kovat piipussa, kun tapahtuu, Sund kuvailee. Koskelan mukaan lakkojen kustan nuksista käytävä keskustelu on pahasti vinoutunutta. – Suomessa lakkojen aiheuttamia kus tannuksia kauhistellaan yleisesti. Tyy pillistä on tarkoitushakuisuus ja epä johdonmukaisuus. Lakkojen aiheutta mat kokonaiskustannukset työnantajille ovat kuitenkin pienet. Esimerkiksi sai raspäiviä on tyypillisesti yli satakertai nen määrä verrattuna lakkopäiviin. Hän sanoo, että kustannusten lasken nassa on lopulta kyse arvovalinnoista. Ralf Sund kuvaa työtaisteluiden kus tannuksista käytävää keskustelua il mauksella ”villi länsi”. – Nyrkkisääntö oli, että kun työtaistelu alkoi ja työnantaja ilmoitti, että kustan nukset ovat nämä, niin nolla pois ja ol laan suurin piirtein oikeassa lukemassa. KOSKELA KIRJOITTAA, että työtaiste luiden luonnekin on muuttunut aikojen saatossa. – Yhteiskunnallisten tai luokkaase maan liittyvien muutosten tavoittelusta on siirrytty vahvemmin edunvalvontaan tai protestiin liittyviin työtaisteluihin. Syynä tähän voi olla, että yhteiskunnal liset rakenteet ja oikeusvaltio ovat kehit tyneet niin paljon, että työväestöön koh distuu menneitä vuosisatoja vähemmän räikeitä väärinkäytöksiä ja Suomen luok kayhteiskunta on kehittynyt hyvinvoin tivaltioksi. Lakko työtaistelun muotona on Kos kelan mukaan kehitetty teollistuvan yh teiskunnan olosuhteisiin ja toimii erityi sen tehokkaasti teollisessa tuotannossa. Viime vuosikymmeninä teollisuuden osuus työpaikoista on kuitenkin vähen tynyt lähes kaikissa länsimaissa. Koske lan mukaan tämä on ollut osasyy lakkoi lun vähentymiseen lähes kaikissa länsi maissa. – Palveluvaltaistuvaan ja digitalisoi tuvaan yhteiskuntaan tarvittaisiin uusia työtaistelun muotoja palkansaajaväes tön taloudellisen ja yhteiskunnallisen aseman turvaamiseksi. Useissa länsi maissa on havaittu yleistymistä ammat tijärjestöjen organisoimissa yhden päi vän massatapahtumissa, joilla on työ väestön asemaan liittyvä tavoite. Usein osallistujat ovat samalla lakossa töis tänsä. Kirjassaan Koskela muistuttaa, että työnantajaliikkeen ja palkansaajaliik keen välistä kamppailua on aina käyty myös julkisuuden kautta. Yhteiskunnal listen toimijoiden imagon merkitys on nykyään kuitenkin entisestään kasvanut. LAKKO De_21112019_26.indd 26 13.11.2019 11.19
27 Demokraatti JÄRJESTÄYTYNYT TYÖ VÄENLIIKE JA SEN TYÖTAISTELUVALMIUS ON KESKEISIN LUOKKAYHTEISKUNTAA TORJUVA VÄLINE. Myös Sund näkee, että lakon onnis tumisen yksi avain on yleinen mielipide. – Sen merkitys on äärettömän tärkeä. Molemmin puolin aitaa osataan rasvata viestintäkonetta. Koskela näkee, että työtaistelut tai vä hintään valmius niihin ovat välttämättö miä toimenpiteitä myös tulevaisuudessa eri yhteiskuntaluokkien sosiaalisen aseman ja riittävän tasaisen talouske hityksen turvaamiseksi. – Järjestäytynyt työväenliike ja sen työtaisteluvalmius ovat keskeisin luok kayhteiskuntaa torjuva väline. Työ väenliikkeen työtaistelumahdollisuuk sien heikentäminen johtaa taloudelli sesti tulonjaon jyrkentymiseen ja arvon lisäyksen keskittymiseen hyväosaisille. Kalevi Sorsa säätiö on sosialidemo kraattinen ajatushautomo, joka haluaa ylläpitää yhteiskunnallista, demokratiaa ja tasaarvoa edistävää keskustelua. Kos kela on työmarkkinoiden toimintaan pe rehtynyt kauppatieteiden maisteri. De_21112019_26.indd 27 13.11.2019 11.19
28 Demokraatti Saamelaiset haluavat eroon lappalaispykälästä Saamelaiset eivät ole vain kielivähemmistö valtion sisällä vaan kansa isolla alueella. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva Nora Vilva S uomalaiset tietävät melko vähän saamelaisista, heidän asioistaan, kulttuuristaan, päätöksenteostaan ja saamelaisten asemasta yhteiskunnassa. Tällaisen kuvan Anni Koivisto oli saanut osallistuessaan julkiseen keskusteluun. Se oli yksi syy lähteä ehdolle syksyn saamelaiskäräjävaaleihin. Painava syy oli myös havainto siitä, kuinka hitaasti saamelaisten oikeudet etenevät. – Tuntuu, että viime vuosina on otettu paljon myös takapakkia. Se näkyy esimerkiksi siinä, miten saamelaisten kuuleminen sivuutetaan. Viimeksi tästä asiasta apulaisoikeuskanslerilta tuli moitteet työja elinkeinoministeriölle lokakuussa, saamelaiskäräjille valituksi tullut Koivisto muistuttaa. Saamelaiskäräjät muodostaa saamelaisten virallisen kannan saamelaisia koskeviin asioihin. Laki velvoittaa, että viranomaisten on neuvoteltava saamelaiskäräjien kanssa toimista, jotka voivat merkittävällä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana. Apulaisoikeuskanslerin mukaan ministeriö laiminlöi kaivoslain muutoksen valmistelussa erityisesti tämän neuvotteluvelvoitteen, mutta myös jokaiselle perustuslaissa turvatun mahdollisuuden päästä vaikuttamaan elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Koivisto on iloinen päästessään hyödyntämään suomalaisesta politiikasta keräämäänsä kokemusta oman kansansa asioiden ja oikeuksien edistämiseksi saamelaiskäräjien jäsenenä. Tekemistä riittää. Kärkeen Koivisto nostaa saamelaiskäräjälain uudistamisen ja alkuperäiskansoja koskevan YK:n ILO 169 -yleissopimuksen ratifioinnin. – Näiden kanssa on odoteltu ja väännetty todella pitkään. Olisi kaikkien etu, että ne saataisiin maaliin. Saamelaiskäräjät toteuttaa perustuslaissa sille säädettyjä tehtäviä eli toteuttaa saamelaista kulttuuri-itsehallintoa ja turvata saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittyminen. Kulttuuri-itsehallinto koskee saamelaisten kotiseutualuetta, johon Suomessa kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueet ja Lapin paliskunnan alue Sodankylän kunnasta eli Vuotso. Yhä isompi osa saamelaisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella, joten Koiviston mukaan saamelaiskäräjien on tärkeää ratkoa, miten turvataan heidän mahdollisuutensa saada palveluja äidinkielellään. – Miten vaikka voitaisiin kehittää mielenterveyden palveluita, joissa olisi todella tärkeää, että jokainen saisi ne omalla äidinkielellään ja mielellään myös henkilöltä, joka ymmärtää kulttuuria, Koivisto antaa esimerkin. SAAMEN KANSAA on neljän valtion alueella ja saamelaisten asioista päättävät Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjät erikseen. Venäjällä ei ole vastaavaa virallista toimielintä. Yhteistyötä eri maiden saamelaisten välillä tehdään jonkin verran. – Siitä on puhuttu paljon, ja olen itsekin sitä mieltä, että meillä pitäisi olla yhteiset saamelaiskäräjät. Silloin ehkä saisimme myös valtioiden suuntaan vahvempana viestin, että saamelaiset eivät ole vain jokin kielivähemmistö valtion sisällä, vaan yksi kansa yhdellä isolla alueella, Anni Koivisto sanoo. Koivisto toivoo, että valtioiden tasolla tehtäisiin yhteistyötä, jotta kaikki saamelaiset voisivat olla yhdenvertaisessa asemassa. – Erilaisista oikeuksista hyvänä konkreettisena esimerkkinä on juuri ILO 169 -sopimus, joka Norjassa on ratifoitu ja täällä ei. Ja jos mietitään saamelaismääritelmää, tämä lappalaispykälä on suomalainen juttu, ja siitä ei tunnuta pääsevän eroon millään. LAPPALAISPYKÄLÄ ON se asia, josta saamelaiskäräjälain uudistamisessa puhuttaa kenties eniten. Pykälän perusteella saamelaiseksi voidaan katsoa ”sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsätai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkantotai henkikirjassa”. Saamelaiskäräjien virallinen kanta on, että pykälä tulee poistaa laista. Sitä pidetään ongelmallisena, koska lappalaisiksi on merkitty myös suomalaisia, jotka ovat saaneet harjoittaa niin kutsuttuja lappalaiselinkeinoja. – Se on porsaanreikä lainsäädännössä, koska saamelaiskäräjien vaaliluetteloon voi päästä riippumatta siitä, onko henkilöllä mitään tosiasiallista yhteyttä saamelaiseen kulttuuriin. Se heikentää saamelaiskäräjien legitimiteettiä saamelaisten silmissä, Koivisto sanoo. Hän muistuttaa, että YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien sopimuksen mukaan alkuperäiskansalla itsellään on oikeus määritellä, keitä kansaan kuuluu. Tästä lähtökohdasta on Koiviston mielestä erittäin ongelmallista, että eduskunta päättää saamelaismääritelmästä. – Moni suomalainen päättäjä sanoo, että meidän pitäisi nyt vain tulla vasSAAMELAISET De_21112019_28.indd 28 12.11.2019 14.13
29 Demokraatti ANNI KOIVISTO ? ? Valittiin saamelaiskäräjille 160 äänellä ? ? SDP:n kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen Utsjoella ? ? Työskentelee alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovatin apulaistuottajana ? ? Ollut aiemmin ammattikorkeakouluopiskelijoita edustavan Samokin puheenjohtaja, Akavan opiskelijoiden varapuheenjohtaja ja viimeksi Suomen Lukiolaisten liiton sosiaalipoliittinen asiantuntija taan tässä asiassa. Minusta on kohtuutonta ja väärin pyytää alkuperäiskansaa tavallaan rikkomaan omia oikeuksiaan eli luopumaan vallasta määritellä, kuka kansaan kuuluu ja kuka ei. Saamelaiskäräjillä on myös ihmisiä, joiden mielestä pykälä saa pysyä laissa. Koivisto kokee, että tätä erimielisyyttä käytetään tekosyynä jarruttaa saamelaismääritelmän muuttamista saamelaiskäräjien toivomaan suuntaan. – Puhutaan niin, että ”kun sieltä nyt tulee ristiriitaisia viestejä”. Se on todella erikoinen se yksimielisyyden vaatimus, joka saamelaisiin kohdistuu. Koivisto huomauttaa, että ei eduskunnaltakaan odoteta täydellistä yksimielisyyttä. Kyse on näkemyseroista, jotka kuuluvat politiikkaan. SAAMELAISIIN KOHDISTUU ERIKOINEN YKSIMIELISYYDEN VAATIMUS. De_21112019_28.indd 29 12.11.2019 14.13
30 Demokraatti ”Lopettakaa tämä hulluus!” Elina Saarnio on vaihtamassa alaa. SIIVOUSALA ON RUHTINAALLISESTI PALKATTU TÄHÄN POSTIN UUTEEN TESSIIN VERRATTUNA. Tes-kikkailuun vihastuneet postilaiset nääntyvät työtaakan alle. Teksti Marja Luumi / Kuvat Nora Vilva M egafoni kulki kädestä käteen, kun postilaiset vauhdittivat lakkoaan tiistaina (12.11.) mielenilmauksella Postin pääkonttorin edessä Helsingin Ilmalassa. Lakolla Postija logistiikka-alan unionin PAUn jäsenet vastustavat työnantajan yritystä romuttaa työehtoja. Eniten hiertää Postin päätös vaihtaa noin 700 pakettilajittelijaa toisen, heikomman, työehtosopimuksen piiriin marraskuun alusta alkaen. – Bonukset postilaisille, ei johdolle. Työntekijöille on vain tarjolla palkanalennuksia ja työehtojen heikennyksiä. Postilainen on palkkansa ansainnut, ammattiliiton aktiivi Filip Djordjevic osoittaa sanansa suoraan pääkonttorin päättäjille. – Missä on Postin johto on onnistunut? Postin johto on onnistunut pilaamaan ehkä Suomen hienoimman brändin. Me haluamme palauttaa Postin maineen, toinen mielenosoittaja huutaa megafoniin. Vihaisten postilaisten kantamat kyltit kertovat paljon: ”Duunarit taistoon, herrat vaihtoon.” ”Olemme jo joustaneet tarpeeksi”. ”Missä on ahneuden raja?” ”Postin hullut päivät! Kaksi postilaista yhden hinnalla”. PAKETTILAJITTELIJANA VANTAAN logistiikkakeskuksessa työskentelevä Elina Saarnio kuuluu niihin noin 700:ään, joiden työehtosopimus muuttui marraskuun alussa nykyistä PAUn tessiä halvempaan. Saarnio laskee, että hänen tuntipalkkansa on nyt 10,02 tunnilta. – Siinä on kiitos yhdeksän palveluvuoden jälkeen. Sillä palkalla ei elä. Henkilökohtaisena avustajana tienaa paremmin ja siivousala on ruhtinaallisesti palkattu tähän uuteen tessiin verrattuna, Saarnio sanoo suoraan. Hän asuu lisäksi Lahdessa, ja pitkämatkalaiselle työnantajan esitys puolen tunnin lisäyksestä työpäivään vaikuttaa ihan konkreettisestikin. Julkisilla kulkiessa työpäivän venyminen myöhästyttää kotiinpaluuta tunnilla. Saarnio onkin ottanut opintovapaata ja aloittaa tammikuussa sosiaalija terveysalan opiskelut. – Minulla on pakko olla B-suunnitelma. Pelkään jo työkykyni puolesta työmatkan venymisen ja yleensä Postin henkilöstöpolitiikan takia. Postilaisten yhteishenkeä hän sanoo hienoksi – se on auttanut jaksamaan tähän asti. Saarnion mukaan hänen – ja kaikkien muidenkin – työmoraali on korkea, mutta motivaatio on laskemassa aika nollaan. Hän muun muassa lopetti työnopastajana toimimisen Postin henkilöstöpolitiikan takia. Tukea muilta ammattiliitoilta Saarnio pitää mahtavana. Yhteistyö ja solidaarisuus ei ole kadonnut ay-liikkeestä mihinkään. – Suomalaiset varmasti ovat heränneet siihen, mikä merkitys ammattiliitoilla on. TYÖMARKKINAT De_21112019_30.indd 30 13.11.2019 12.49
31 Demokraatti Hän on huomannut myös sen, että asiakkaat ymmärtävät hyvin sen, minkä puolesta PAUn väki on lakossa. Se mikä tapahtuu Postissa nyt, voi olla todellisuutta pian muuallakin. – Miehenikin, joka ei yleensä kannata lakkoilua, on nyt täysillä tukemassa. Se kertoo jo paljon, Saarnio naurahtaa. Hänellä on viesti Postille: – Tällä menolla Posti romahtaa totaalisesti ja se sataa kilpailijoiden laariin. Sairauspoissaolot kasvavat räjähdysmäisesti, ja ihmiset eivät vain jaksa. Alanvaihtoa hän odottaa mielenkiinnolla – ja toivoo työpaikan löytyvän läheltä kotia. JAKELUSSA TYÖSKENTELEVÄ Juhani Rajala on ehtinyt olla Postin palveluksessa noin 33 vuotta. Tällä hetkellä hän jakaa postia Töölössä, kun Posti heitti kaikki vakituiset työntekijät muihin tehtäviin keskustasta. – Nyt osapäiväiset hoitavat keskustan postinjakelut ja laatu on ihan hirveää, Rajala ihmettelee. Työnantajan tes-esitys ei tyydytä Rajalaa, vaikka onkin lupailtu, että seuraavan solmittavan solmittavan sopimuskauden aikana palkkoihin ei koskettaisikaan. – Mutta sen jälkeen kaikilla postilaisilla olisi varmasti edessä sopimuksen vaihto halvempaan. Postija logistiikka-alan unioni yritetään lakkauttaa, tehdä tarpeettomaksi, hän arvioi. Posti esittää myös työajan pidennystä, ja PAU laskee, että työntekijöiden vuosityöaika tulisi kasvamaan noin kuukaudella ja osalla enemmänkin. Rajala pitää tilannetta jo nyt kamalana. – Nyt ei laadulla ole mitään väliä. Yritämme viedä postit perille ajallaan, mutta piirit ovat kasvaneet niin suuriksi, että työajalla ei ehdi jakaa kaikkea. Rajala laskee, että teki viime viikolla kolmena päivänä 11-tuntisia päiviä – työmoraali ei anna periksi, että jättäisi kierroksen kesken. Hän muistuttaa, että Posti on valtionlaitos, jonka pitäisi palvella yhteiskuntaa. Nykymenosta kärsivät kaikki. Konkaria tyydyttäisi jo sellainen työehtosopimus, jossa työehdot säilyisivät nykyisellään. – Tässä tilanteessa, kun puhutaan palkkojen alenemisesta 30–40 prosentilla, se olisi jo torjuntavoitto. Muiden liittojen tuki tuntuu hienolta. – Jos työehtoshoppailu menee nyt postilaisten kohdalla läpi, se siirtyy muillekin aloille, Rajala varoittaa. RIIHIMÄELLÄ POSTIA jakava Suvi Saraiva ei ole nähnyt Postin huippuvuosia, kun on ollut yrityksessä töissä kolmisen vuotta. – Mutta jo näissä kolmessa vuodessa on menty alamäkeä. Ennen oli kiva mennä töihin, nyt ei ole enää, hän kuvaa tunnelmia. Pelkästään kuluneen vuoden aikana Riihimäen toimipisteestä on poistettu lähes kymmenen jakelupiiriä ja jaettu ne nykyisille jakajille. – Yhtenäkään päivänä ei ehdi työaikana suoriutua kaikista tehtävistä, vaikka kuinka yrittäisi toimia nopeammin. Se on raskasta paitsi fyysisesti myös henkisesti. Hyvä porukan yhteishenki on pitänyt Saraivan Postissa töissä. Yksi sen ilmentymä on sekin, ettei yhtään rikkuria ole ilmaantunut lakon aikana. Työehtosopimusneuvottelut ovat jumissa, mutta millainen tes tyydyttäisi nuorta postilaista? – Peruspalkasta ei tingitä yhtään, koska sillä tulee juuri ja juuri toimeen. Lisiin tai työterveyteen ei saa puuttua. Häntä hirvittävät kaavailut nostaa työaikaa 147 tuntiin vuodessa. – Ja jos vielä palkkoja alennettaisiin, se olisi melkoinen yhtälö. Postin päättäjille on selkeä viesti. – Nyt riitti. Ottakaa vastuuta. Tehkää loppu tälle hulluudelle. Me haluamme takaisin töihin. Suvi Saraivalla on motivaatiota olla lakossa niin pitkään, että työntekijöiden vaatimukset otetaan todesta. De_21112019_30.indd 31 13.11.2019 12.49
32 Demokraatti KIELEN PÄÄLLÄ Nykysuomea uusin sanoin A kuutti lukihäiriötila sai minut pysähtymään oudol ta näyttävän sanan äärelle. Sotilaskuri on kuulunut viimeistään Tuntemattoman sotilaan ilmestymisestä lähtien suomalaiseen perussanastoon, mutta mitä on ovilaskuri. Liekö räppija poppivokalistien suomen kielelle outo sanojen painotusmuoti vaikuttanut väärinlukuuni, mutta kesti hetken ennen kuin osasin lukea sanan mielessäni oikein, jolloin siihen tuli tolkku. Tuo kävijämääriä laskeva vehje on yksi niistä uusista sanoista, jonka Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijatiimi on kelpuuttanut Nykysuomen sanakirjan keväällä ilmestyvään päivitysversioon. Kaikkiaan sinne on tulossa noin 600 uutta sanaa entisten 103 000 sanan joukkoon. Kotus soi kansalaisille pari viikkoa sitten maistiaisia siitä, mitä uutuuksia sanakirjaan on tulossa. Verkkosivuilla sanakirjatiimi esittäytyi ihan omilla kasvoillaan, mitä voi pitää rohkeana, kun ajattelee, millaista vimmaa kielikysymykset esimerkiksi somessa aina nostattavat. Kivoja sanojahan siellä näkyi olevan, joskin joihinkin ei arkikäytössä juuri törmää. Käsi ylös te, jotka olette viime aikoi na turvautuneet nenähuuhtelukannuun! Anniskelupassikaan ei taida olla joka iikan taskussa. Villiruoka, lähimaksu ja kotimajoitus ovat ajassa eläviä uudissanoja, jotka ovat jo arkikieltä. Ehkä sitten hankalahko resilienssikin jonain päivänä, vaikka luultavasti moni ei sen merkitystä (psyykkinen joustavuus) vielä hahmota. Henkilökohtaisen sanakammioni ovilaskuri tilttasi (löytyy jo sanakirjasta) kuitenkin muutaman tulokkaan kohdalla. Ignoroida, crossfit, överi – onko niillä, Tua, mielestäsi paikkansa päivitetyssä Nykysuomen sanakirjassa? (RB) MINUSTA ON aina hauskinta, jos uusille ilmiöille keksitään suomen kieleen sointuva, mukavasti suussa pyörähtävä nimi. Tässä mielessä crossfit ja ignoroida eivät maistu minulle ollenkaan, mutta överi on aika kiva. Pääseeköhän sen mainio pari vajarikin sanakirjaan? Jotta emme vetäisi övereitä uusista sanoista, siirryn toiseen aiheeseen. Se on suomen kielen kiehtova tapa ilmaista jonkin olemista jossain mukana tai välineenä. Monessa muussa kielessä tähän tarkoitukseen riittää yksi tai kaksi sellaista pikkusanaa kuin ruotsin med. Mutta ei tietenkään suomessa. Jos mukana oleva asia on toiminnan väline, käytetään lla-sijamuotoa eli adessiivia: kuljetaan bussilla ja kirjoitetaan kynällä. Jonkin ominaisuuksia kuvattaessakin tätä käytetään, mutta sen katsotaan olevan huonoa kieltä. Paidan pitkillä hihoilla sijaan pitää siirtyä hyödyntämään adjektiiveja: pitkähihainen paita. Ruoka-annoksissa taas lla-sija kelpaa siinä tapauksessa, että jotakin tosiaan on toisen päällä. Muuten syödään kalaa ja perunoita. Kalaa perunoiden kera löytyy ehkä 1980-luvun keittokirjasta, tuskin kovin monen puheesta. Kanssa-sana on meillä varattu enimmäkseen niihin tilanteisiin, joissa mukana olevalla asialla on aktiivinen rooli: lenkkeillään koiran kanssa. Kiehtovaa on mutta myös monimutkaista, ja siksi mukana olemisen ilmaisussa näkyy usein hauskoja virheitä ja tyylirikkoja. Vastikään Kuukausiliite kertoi muuan pariskunnan harrastaneen seksiä kondomin kanssa. En voi välttää kummallista mielikuvaa siitä, miten kondomi on osallistunut toimintaan aktiivisena osapuolena. Ratkaisua lauseeseen ei olisi löytynyt adjektiivista eikä oikein lla-sijastakaan, vaan olisi pitänyt kääntyä lauseenvastikkeiden puoleen: kondomia käyttäen olisi tainnut luoda oikeimman mielikuvan. (TO) Kielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Rolf Bamberg ja Tua Onnela Käsi ylös te, jotka olette viime aikoina turvautuneet nenähuuhtelukannuun! Minusta on aina hauskinta, jos uusille ilmiöille keksitään suomen kieleen sointuva, mukavasti suussa pyörähtävä nimi. De_21112019_32.indd 32 13.11.2019 11.06
33 Demokraatti Marraskuu on musta – meidän kaskot loistavia *Etu koskee yksityisasiakkaan henkilötai pakettiauton uutta Turvakasko-vakuutusta, jonka alkamispäivä on 1.–30.11.2019. Edun saa ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. Turvakasko NYT* -30 % Ammattiliiton jäsenenä saat lisäksi –10% jatkuvan alennuksen. Olemme turvasi tien päällä – joka ikisellä kilometrillä. Soita 01019 5110, poikkea käymään tai kurvaa osoitteeseen turva.fi UUSI ESITTEEMME ON ILMESTYNYT! Tilaa esitettä käyttöönne osoitteesta muista@sivistysrahasto.fi POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Naisen eläkeeuro on vitsi Teksti STT ja perhe-eläkkeillä on naisille suurempi merkitys kuin miehille, selvityksessä todetaan. Ero on kaventunut kahden vuosikymmenen aikana ja on EU-maiden keskitasoa. Eron odotetaan kaventuvan edelleen, mutta hitaasti. Raportissa arvioidaan, että tietyt yksittäiset uudistukset, kuten esimerkiksi vuonna 2005 voimaan tulleet muutokset eläkkeen määräytymiseen perhevapaa-ajoilta ovat parantaneet naisten eläketurvaa. Muutoksen vaikutukset nähdään vasta, kun vuoden 2005 jälkeen perhevapaita pitäneet henkilöt siirtyvät eläkkeelle. Naiset saavat eläkettä keskimäärin viidenneksen vähemmän kuin miehet. Sukupuolten ero ansiotasossa ja perhevapaiden epätasainen jakautuminen vaikuttavat eniten naisten miehiä huonompiin eläkkeisiin. Tiedot käyvät ilmi sosiaalija terveysministeriön Eläketurvakeskukselta tilaamasta selvityksestä. Naisten työeläke oli viime vuonna vajaat 70 prosenttia miesten keskimääräisestä työeläkkeestä. Pienemmän työeläkkeen vuoksi kansaneläkejärjestelmän eläkkeillä De_21112019_32.indd 33 13.11.2019 11.06
34 Demokraatti Norpan asianajaja Muutama vuosi sitten Juha Taskinen päätti, ettei enää jaksa kantaa harteillaan saimaannorpan pelastamista. Nyt hän matkasaarnaa turvallisten pyydysten puolesta ja kalastaa. Teksti Marja Luumi / Kuvat Jukka-Pekka Flander, Savonlinna KASVO De_21112019_34.indd 34 12.11.2019 16.02
36 Demokraatti ” Nyt on niin hyvä ilma, ettei tarvitsisi kauas mennä, että norpan näkisi. Tästä paikasta on lähdetty monta kertaa, Juha Taskinen tuumailee tiiraillen ulapalle Haukiveden Tevanlahden rannalla kuulaan aurinkoisena syyskuun lopun iltapäivänä. Hän, jos kuka, tuntee saimaannorpan mielenliikkeet. ”Norppa” Taskinen muistaa täsmälleen, milloin sai ensimmäistä kertaa kameralla ikuistetuksi äärettömän uhanalaiseksi luokitellun Saimaan symbolin. Se tapahtui vuonna 1979 kesäkuun 17. päivä kello 16.05. Kaveri oli talvella pilkkireissulla kertonut nähneensä edellisenä kesänä norpan kivellä. Nuoret miehet päättivät, että kunhan Taskinen pääsee armeijasta, tilanne pitää tarkistaa. – Mäntiin, ja siellähän se oli. Siitä alkoi hengästyttävän työteliäs mutta myös tuloksekas taistelu saimaannorpan – ja yleisestikin koko Saimaan ympäristön – pelastamiseksi täystuholta. Kymmenet dokumenttielokuvat, valokuvat ja kirjat ovat tehneet Taskisesta itsestäänkin lempinimeä myöten symbolin saimaannorpan ”asianajajana”. EI SE ihan helppoa ollut alkaa 40 vuotta sitten luonnonsuojelijaksi nykyisin Savonlinnaan kuuluvalla Haukiniemen kylällä. Mitä maaja metsurintöiltään ehti, nuoren miehen kaikki luppoajat menivät norppia kameralla metsästäessä. Maalaisyhteisö seurasi tuolloin tiiviisti toistensa touhuja – ei millään pahalla, Taskinen huomauttaa. – Kylällä alkoivat sanoa, että se lähtee vaan järvelle, eikä tee maatilan töitä. Mutta mie tein ne yöllä, kun ei ollut muuten aikaa. Monitoimimies on perehtynyt kaikkeen lehmänlypsystä elokuvantekoon itseoppineesti. Niin kuin nyt elämän uudes sakin vaiheessa. Taskinen ryhtyi kolmisen vuotta sitten kalastajaksi ja pyydystää veden viljaa luonnollisesti norppaturvallisilla pyydyksillä. Norpan sielunelämään hän tutustui tarkkailemalla. Taustalla saattavat olla myös metsästäjän geenit. Taskinen näyttää vakavana valokuvaa vuodelta 1934 äidinisästä Viktor Kärkkäisestä. Kuvassa isoisä istuskelee vierellään pari kuollutta saimaannorppaa. – Hän sai niistä tapporahaa. Norppaa pidettiin haittaeläimenä, koska se söi kalaa. Mutta kun isoisä ampui norppia oikeasti, tyttärenpoika alkoi ampua niitä kameralla. Kuvien saamisessa auttoi myös ylipäänsä eläinten ympäröimänä eläminen – ja sitkeys. Kuvien kautta hänet löydettiin ja kutsuttiin WWF:n saimaanhyljetyöryhmään asiantuntijaksi. Ryhmä kartoitti ja laski, kuinka monta norppaa Saimaalla oli silloin 40 vuotta sitten. Luku oli noin 120. Norppa-asiantuntija on auttanut ”lentojätkänä” myös Itä-Suomen yliopiston saimaanhyljetutkimusta, jolle hän antaa suuren tunnustuksen norpan suojelussa. – Radiolähetinseurannassa on ollut yli 50 norppaa, ja nyt tiedetään niiden liikkumiset, reviirit ja suhteet toisiin norppiin. Taskisen tehtävä oli ottaa kuutteja kiinni, jotta ne saatiin varustettua 20 gramman turkkiin liimattavilla radiolähettimillä. – Kuutti on kuin pieni lapsi, leikkii koko ajan imetyksen jälkeen. Sitten se nukahtaa kivelle tai veteen. Siitä sen kun otat vain syliisi. Tiedot norppien liikkumisesta ovat tärkeitä, kun suojelualueita ja -määriä suunnitellaan. Urokset voivat liikkua jopa 60 kilometriä suuntaansa, muun muassa Mitro Pihlajavedeltä, Taskinen tietää. Naaras taas pysyy aika lailla synnytysalueellaan. Hän ei pysty laskemaan, kuinka monta norppaa on tavannut. Mutta norpat kyllä tunnistaa toisistaan, ainakin lähinorpat niin ulkonäöltään kuin luonteeltaankin. Haukivedellä elelee tätä nykyä noin sata saimaanhyljettä. TASKINEN PYYDYSTÄÄ VEDEN VILJAA LUONNOLLISESTI NORPPATURVALLISILLA PYYDYKSILLÄ. D-KASVO Killerikatiskaan on uinut tekolahna. De_21112019_34.indd 36 12.11.2019 16.02
37 Demokraatti JUHA TASKINEN lunasti Louhelan tilan itselleen vuonna 1982. Äidin vanhempien ostama tila täyttää sata vuotta 2024. Vuoteen 1991 laitumilla käyskenteli vielä lehmiä. – Lehmät menivät makkaraksi ja ostin rahoilla kamerat, tilan isäntä naurahtaa. Nyt pihamaalla jöötä pitää kukko nimeltään Lady Gaga. Mutta kanat seuraavat uskollisesti Taskista. – Pirkko, Pirkko, hoppa hop, hän maanittelee kanaa näyttämään, mitä se osaa. Ja Pirkkohan, samoin kuin Ruskie neitsyt, hyppää temppuradalla esteiden yli. Se siitä kanan tyhmyydestä. Pihalla vie tilaa myös 80 metriä pitkä ja kolme metriä korkea rysä. – Tällaisilla rysillä maailma pelastetaan. Näillä pystyy korvaamaan 3–5 verkkoa. Taskinen opettelee rysäntekoa. Kalastajaksi saa kuulemma kutsua itseään, kun on tehnyt rysän kokonaan omin käsin. Olkoon kyse sitten rysästä tai katiskasta, norppaturvalliseksi sen tekee ”elämänlanka”, poikkilanka tai sysässä estokalteri, joka estää pyydyksen nielua avautumasta niin laajaksi, että norppa mahtuu siitä läpi. Ja norppaystävällisiä katiskoita siis löytyy, ei tarvitse ostaa ”killereitä”. Taskinen oli jakamassa ilmaiseksi ”hyviksiä” viime kesänä Puumalassa muiden mukana. Ja hyvin menivät kaupaksi. Hän on myös käynnistänyt näyttelijä Kari ”Hissu” Hietalahden – innokkaan kalamiehen – kanssa Hyvä katiska -hankkeen. Kaverukset ovat käyneet ympäri Saimaata pitämässä katiskantekokursseja. Innostus on hurjaa, sillä hankkeen Youtubeja Facebook-sivuilla on käyty jo yli miljoonan klikkauksen verran. HENGENHEIMOLAISIA TASKISELLE on löytynyt myös erityisesti Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistyksestä, jossa hän on toiminut pitkään. Mutta kylille mennessä on parempi puhua mieluummin säästä ja urheilusta kuin norpasta. Yksi esimerkki Savonrannan kauppareissulta on kuvaava. – Perkele Taskine, minä oon luvannu vettee sinnuu turpii, uhosi mies kaupan ovella. Taskinen tokaisi siihen, että ”lassauta sitten, kun kerran oot luvannu”. Turpiin ei tullut, ”käsi kipiä”, mutta mies haukkui pystyyn luonnonsuojelijat, kun eivät salli enää harrastajakalastajan tuoda ruokaa pöytään. Ja kutsui lopuksi katsomaan lapsenlapsensa piirtämiä norppakuvia... 40 vuodessa asenteet norppaa kohtaan ovat kuitenkin muuttuneet hänen mukaansa valtavasti, niin yleisesti kuin Saimaan virkistyskalastajienkin parissa. Se on näkynyt kannan hiljalleen elpymisenä. Metsähallituksen tuoreen arvion mukaan saimaannorppien talvikanta on tänä talvena noin 410 yksilöä. Saimaalle syntyi tänä vuonna 88 kuuttia. Taskinen varoittaa kuitenkin liiasta tyytyväisyydestä, kun välittömän sukupuuton raja, 400, on hädin tuskin ylitetty. – Norppakuolemat tahdotaan hyväksyä, koska norppakanta on kasvanut vain keskimäärin seitsemän yksilöä vuodessa. Kantaa hoitamaan palkatun tahon pitää olla valppaana, eikä antaa yhtään löysää, Taskinen osoittaa viestinsä erityisesti Metsähallitukselle. Maaja metsätalousministeriö on myös perustanut laaja-alaisen työryhmän saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamiseksi.Taskista ihmetyttää, että näitä vatvotaan vuodesta toiseen eikä verkkoja saada pois. TASKINEN PAINOTTAA, että norpille vaarattomia verkkoja ei ole eikä tule. Poppamiehien muut väitteet ovat silkkaa huuhaata. – Karu totuus on, että kuuteista jää eloon vain 7–10, vaikka niitä syntyy 70– 80 vuodessa. Niitä kuolee tauteihin, mutta suurin selittävä tekijä on verkkokalastus. KUN ISOISÄ AMPUI NORPPIA OIKEASTI, TYTTÄRENPOIKA ALKOI AMPUA NIITÄ KAMERALLA. De_21112019_34.indd 37 12.11.2019 16.02
38 Demokraatti Viime kesän tapahtumat herättelivät. Kun verkkokielto päättyi kesäkuun lopulla, neljä kuuttia, ja viides vähän myöhemmin, hukkui vain parin päivän sisällä verkkoihin. Taskisen mukaan norppakuolemien tuleminen ilmi oli silkkaa sattumaa. – Niistä ilmoitetaan hyvin pieni osa esimerkiksi sen takia, että kalastusluvat eivät ole kunnossa. Nyt oli tuuria, ja kun kuolemat tulivat peräkkäin, syntyi ilmiö. Ilmiön seurauksena kansalaisaloite verkkokalastuksen kieltämiseksi Saimaalla kokonaan saimaannorpan levinneisyysalueilla ympäri vuoden saavutti parissa päivässä vaaditut 50 000 allekirjoitusta. Mutta on eri asia, mitä aloitteelle tapahtuu eduskunnassa... Taskinen epäilee, että poliittinen peli tulee olemaan kovaa. – Mutta ei voi koskaan tietää. Mielestäni harvoille ammattikalastajille voitaisiin korvata saaliin menetys. Siitä ei tule isoa summaa. Jos haluttaisiin laittaa asia kerralla kuntoon, niin verkot pois tästä yhdestä järvestä. Se olisi norpan ja myös erittäin uhanalaisten Saimaan lohikalojen pelastus. Hän laskee, että Saimaalla on muutamia kymmeniä verkoilla ammatikseen kalastavia. Verkoilla pyytäjistä ehdottomasti suurin osa on huvipyytäjiä, joiden elanto ei ole kiinni saalismääristä. Se riepoo. – Mies kun tulee tiettyyn ikään, eli eläkeläiseksi, sillä on aikaa olla mökillä. Se menee sitten ostamaan halvan verkon. Saimaalla on noin 50 000 kesämökkiä. Jos yhdellä mökillä kymmenestä heitetään veteen verkkoja, niitä kertyy hurja määrä. Nykyinen kalastuslaki sallii jokaiselle kalastaa kahdeksalla verkolla. – Kun kaveri tulee mukaan, siitä tulee 16 verkkoa, ja jos mummo ja muut lasketaan mukaan... Taskinen suorastaan kiihtyy, kun tulee puhe pienistä osakaskunnista, jotka hallitsevat suurilta osin Saimaan vesialueita. – Niissä on vannoutuneita verkkokalastajia, jokapaikan jarruja. Nämä tyypit vaikeuttavat uhanalaisten norppien ja lohikalojen suojelua ja myös ammattikalastuslupien saamista. Kun Taskinen on kysellyt yksityisiltä osakaskunnilla lupia esimerkiksi rysänpitoon, nihkeää on ollut. – Ennemmin 60 verkkoa kuin yksi norppaturvallinen rysä, on asenne. Tämä harmittaa, kun kyseessä on tällainen uudis tuva veden vilja, hän puuskahtaa. MITÄ KUULUISI saimaannorpalle ilman Juha Taskista, voi kysyä. Mies itse on vaatimaton ja sanoo, että norppa olisi olemassa ilman häntäkin. Puolustajia olisi löytynyt. – Ei sota yhtä ihmistä kaipaa, mutta olen saanut olla mukana taistelussa. Taistelu on vaatinut myös veronsa, paitsi ihmissuhteissa myös loppuun palamisen kolme vuotta sitten. – Silloin tein päätöksen, etten enää jaksa kantaa harteillani norpan pelastusta. Alan kalastaa norppaturvallisilla pyydyksillä ja irrottaudun näistä kuvioista. Niin olen tehnyt ja saanut mielenrauhan. Nyt voin kohdata norpan kalastellessa – niin kuin ensimmäisellä reissullakin, hän pohtii. Norppaturvallisten pyydysten ilosanoman levittäminen on yksi missio. Ta”KUUTTI ON KUIN PIENI LAPSI, LEIKKII KOKO AJAN IMETYKSEN JÄLKEEN. SITTEN SE NUKAHTAA KIVELLE TAI VETEEN. SIITÄ SEN KUN OTAT VAIN SYLIISI.” 1 Lasten syntymä. Vaikka kuinka paljon tekisi elokuvia ja kirjoja hyllyyn, niillä ei ole suurta merkitystä lasten rakkauden rinnalla. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä käännettä? 2 Uskaltautuminen Venäjälle. Venäjä on dokumentintekijälle aarre. 3 TÄRKEINTÄ 3 Ryhtyminen norppaturvalliseksi kalastajaksi. Olen saanut elämäni takaisin. D-KASVO De_21112019_34.indd 38 12.11.2019 16.02
39 Demokraatti vallaan luopumiseksi voi kutsua myös Saimaa-trilogian, kirjasarjan viimeisen osan kirjoittamista. Jää hyvin, saimaannorppa -teoksessaan Juha Taskinen käy läpi omaa jaakobinpainiaan suojelun monissa käänteissä. – Norpan maailma on muuttunut hieman turvallisemmaksi siitä, kun lähdin ensimmäistä kuvaa ottamaan. Saimaanhylkeellä on niin iso tukijoukko, että voi tapahtua nopeastikin hyviä, isoja asioita. Taskinen toimi, kun häntä tarvittiin. – Mutta pitää älytä lähteä oikeaan aikaan eikä jäädä roikkumaan. Ilmastonmuutos on kaikkien huulilla, ja se näkyy ja on näkynyt Saimaallakin. Talvettomien talvien, vähäisten lumien ja jäiden jatkumo on norpalle kuolemaksi. Taskinen pohti helmikuussa 2007 lumen vähyyttä puhelimitse hyljetutkija Mervi Kunnasrannan kanssa. Tuli ajatus kolata kinos norpan avuksi. Meni pari vuotta ja taas oli Saimaallakin lumeton talvi. Taskinen kävi kolaamassa kuusi kinosta kaverinsa kalastaja Terho Laitisen kanssa. Ja kas. Keväällä neljässä oli kuutti. Yliopisto haki tutkimusluvat ja siitä apukinosten tekeminen lähti. – Siitä tuli lähes jokatalvinen konkreettinen tapa auttaa saimaannorppaa. Sen Saimaan symboli ansaitsee. JUHA TASKINEN ? ? Syntynyt 1958 Säämingissä ? ? Elokuvaohjaaja, valokuvaaja, tietokirjailija, kalastaja ? ? Lukuisia luontoelokuvia Saimaalta ja Venäjältä ? ? Kirjoja, mm. Unelma Saimaasta (1991), Paluu Saimaalle (2009) ? ? Saimaa-trilogian ’Jää hyvin, saimaannorppa’ ilmestyi lokakuussa 2019 ? ? Palkintoja: mm. Vuoden luontokuva 1985 (Saimaannorpat luodolla), Vuoden luontokirja 1991 (Unelma Saimaasta), Euroo pan vuoden luontoelokuva 1993 (Hope of Saimaa), Tietokirjailijapalkinto vuonna 2011, WWF:n Pandapalkinto 2012 De_21112019_34.indd 39 12.11.2019 16.02
40 Demokraatti JOULUPUKKIVISA VASTAAJAN NIMI: OSOITE: POSTINUMERO: PUHELINNUMERO: ? Joulupukkihan on... Jou jou joulupukki! Ken on pukkimme kalpeanharmaa, sen näistä vihjeistä viimeistään arvaa! Visaemäntä: Anna-Liisa Blomberg Kuvat: Nora Vilva J oko arvasit, kuka kurkkii parran takaa? Jos et, ei hätää – visaemäntä vielä kerran vinkkejä lataa. Joulupukkimme tunnetaan kantaaottavana sanaseppona, jolla on vilkas kieli ja luova mieli. Hän käyttää sanoja taiten ja painavasti, mutta myös leikkii niillä. Pennuille Jaffaa -hengessä pukkimme on tehnyt räikeän opin, jossa sorvataan teiniä, tarinoidaan uhallaan ja norsut pelottaa. Punanuttumme on sanaillut urallaan sujuvasti myös englanniksi. – Se on mulle ihan vieras ajatus, että olisin jotenkin vaihtanut suomen kieleen, koska olin kuitenkin tehnyt monenlaista suomeksi jo aikaisemmin. Mutta ihmisten mielikuvissa se menee niin, että vaihdoin kieltä silloin 2010, hän tuumii. Jollei nyt ole jo välähtänyt, sanotaan se suoraan: pukkimme puljaa musiikin maailmassa. Valkopartamme on kauhonut rytmikkäisiin keitoksiinsa aineksia eri perinteistä ja yhdistellyt mausteita varsinaisiksi tyylilajien karrikastikkeiksi. Yksi esimerkki genrerajoja kaatavasta menosta on projekti, jossa riimit ovat rautaa ja torvet – kaikki kolmetoista – messinkiä. Tämän yhteistyön tiimoilta vedetään viimeiset encoret joulun välipäivinä. Kuten rakkaat lapset, kirkassilmät, silkohapset, myös joulupukkimme De_21112019_40.indd 40 13.11.2019 10.04
41 Demokraatti DEMOKRAATIN JOULUPUKIT KAUTTA AIKAIN Ismo Kallio, Margit Eskman, Sakari Kiuru, Veikko Helle, Matti Ahde, Erkki Aho, Kaisa Raatikainen, Tellervo Koivisto, Vappu Taipale, Pekka Oivio, Antti Kalliomäki, Anu Kaipainen, Pirjo Ala-Kapee, Lasse Lehtinen, Arto Bryggare, Antero Kekkonen, Pertti Paasio, Tarja Halonen, Teemu Selänne, Liisa Jaakonsaari, Säde Tahvanainen, Kari Rajamäki, Päivi Lipponen, Mandi Malek, Pelle Miljoona, Erkki Tuomioja, Tapani Kansa, Erkki Liikanen, Reino Paasilinna, Maarit Feldt-Ranta, Maria Guzenina-Richardson, Eero Heinäluoma, Tommy Tabermann, Lauri Lyly, Jukka Virtanen, Mikael Jungner, Amin Asikainen, Ann Selin, Antti Lindtman, Timo Harakka, Sanna Marin, Mikkel Näkkäläjärvi ja Miapetra Kumpula-Natri. tunnetaan monella nimellä. Pyydetäänpä Palervo Kalsaa nikkaroimaan vielä yksi alias. Jos astelisit lavalle Demokraatin joulupukin tamineissa, mikä olisi silloin taiteilijanimesi? – Jos olisin uuden sukupolven tekijä, nimeni olisi ehdottomasi Lil Santa. Vanhan liiton miehenä käyttäisin kuitenkin nimeä Malcolm Xmas. Kun päätetään vinkki kuten se alko, lyö oivallus kuin metrinen halko. Riimit nyt todella paikkansa puoltaa, tosin pukkimme niitä paremmin suoltaa. ”Tönkköä on kuin suolattu silli!”, karkaa lukijan suusta huuto villi. Säästän teiltä isomman porun ja lopetan tähän – visan ja lorun. On aika sun viimein arvoitus nylkeä ja oikea vastaus visaemännälle sylkeä! NÄIN OSALLISTUT ARVUUTTELUUN ? ? Tarkista oheisesta listasta, ettet veikkaa hutiin: Demokraatin joulupukiksi pääsee vain kerran ja arvauksia sallitaan vastaajaa kohden vain yksi! ? ? Lähetä veikkauksesi sekä oma nimesi ja yhteystietosi palkintojen arvontaa varten sähköpostitse vastaukset@demokraatti.fi. ? ? Jos haluat osallistua postitse, lähetä oheinen vastauskuponki kirjekuoressa osoitteeseen: Demokraatti/Joulupukkivisa, Siltasaarenkatu 18–20 C, PL 338, 00531 Helsinki. ? ? Vastausten tulee olla perillä viimeistään torstaina 5.12.2019. ? ? Oikein vastanneiden kesken arvomme Jalo Helsingin Phoenix-ensisammuttimen, jonka on suunnitellut Oiva Toikka. Lisäksi kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi kirjapalkintoa. ? ? Demokraatin joulupukin henkilöllisyys ja arvonnan voittajat paljastetaan Demokraatissa 19.12.2019. De_21112019_40.indd 41 13.11.2019 10.04
42 Demokraatti VIHREIDEN PUOLUEHALLITUKSEN päätös lakkauttaa Vihreä Lanka on kuohuttanut etenkin pitkän linjan poliitikoita, joille printtilehti on ollut osa omaa kasvuprosessia. Vihreitä on haukuttu arvojensa ja journalismin hylkäämisestä, kun puoluetukirahat kanavoidaan jatkossa Facebookin ja muiden some-jättien kautta nettipropagandaan. Olen sielultani vanhan liiton lehtimies, mutta ymmärrän vihreiden linjauksen hyvin. Luultavasti kaikissa muissakin puoluetoimistoissa pohditaan ihan samaa, eikä kyse ole halusta lakkauttaa kriittisestikin puoluejohtoon suhtautuvia toimituksia, vaan siitä, että lehti ei tuota enää arvoa maksajalleen. Kun tilaaja ei tilaa tai edes lue, vaikka ilmaiseksi saisi, niin rahoittajan tukieuro menee hukkaan. Eivät nämä puoluelehdet ole huonompia kuin aikaisemmin – päinvastoin, mutta digiaika on muuttanut ihmisen aivot heinäsirkaksi, joka ei pysty keskittymään 30 sekuntia pidempään edes omiin lapsiinsa, saati syväanalyysiin työmarkkinapolitiikasta. TEININÄ LUIN aivan järjettömän määrän kaikkea, joskus jopa koulukirjoja. En voinut tajuta, kuinka tampioita joskus ihmiset olivat, kun niihin oli uponnut Goebbels-tyylinen propaganda. Koulutusta ja tiedettä arvostettiin ja näytti siltä, että liberaalin demokratian arvoja ei kukaan voisi pysäyttää. Totuus oli tärkeää, ja itselleni sen etsimisestä ja julki tuomisesta tuli kaikista merkittävin elämänarvo. Mutta silkkaa harhaahan tuo oli. Internet ja populismin nousu antoivat taas äänen rasisteille ynnä muille idiooteille, jotka medioiden portinvartijat ja sosiaalinen kontrolli olivat pitäneet katkerina jupisemassa huoltoasemien paareissa ja lähikuppiloissa. Nyt puolueet käyvät taas puhdasta infosotaa, jossa vain propagandalla, vääristelyllä ja omien kannattajaryhmien kiihottamisella näyttää olevan merkitystä vaalivoittojen kannalta. Mitä enemmän vääristelet ja valehtelet, sitä paremmin pärjäät. Tämän maailman trumpit, johnsonit, bolsonarot ja persut toimivat tasan tarkkaan Goebbelsin käsikirjan mukaisesti. Mitä isompi valhe ja mitä kauemmin sitä toistat, sitä enemmän ihmiset sitä uskovat. Syytä vastapuolta siitä, mihin itse syyllistyt. Luo seuraajillesi illuusio, että he toimivat omasta vapaasta tahdostaan. Ja niin edelleen. Jos puolue voi tässä kontekstissa kohdentaa viestinsä digitaalisesti juuri haluamalleen kohderyhmälle, saada tarkan palautteen viestin toimivuudesta ja kustannus on vain murto-osan, mitä menee lehtitoimituksen, painon ja jakelun ylläpitoon, niin valinta on aika selvä. En tiedä, mikä on oikein ja mikä väärin. Pitkällä aikavälillä infosodasta pidättäytyminen olisi varmaan viisaampi tie, mutta mikä puolue säilyy elossa sinne asti? VOI LAATUJOURNALISMILLA silti vielä tulevaisuutta olla. Eräs fb-kaverini teki kiehtovan havainnon, jonka toteutumista olen sittemmin todistanut kerta toisensa jälkeen: liberaalit, moniarvoiset, punnitut ja omalla nimellä annetut kommentit löytyvät nykyisin maksumuurilla suojattujen medioiden kommenttikentistä. Ja vastaavasti muukalaisvihaa, salaliittoteorioita, öyhötystä ja kirjoitusvirheitä vilisevät kommentit iltapäivälehtien ilmaisportaaleista, Suomi24:sta ja vaihtoehtomedioiden moderoimattomilta palstoilta. Luokkakonflikti myöhäiskapitalistiseen tyyliin? Luokkakonflikti myöhäiskapitalistiseen tyyliin KOLUMNI Iisakki Kiemunki iisakki.kiemunki@khshp.fi Kirjoittaja on totuutta arvossa pitävä politiikan kehäraakki. MITÄ ENEMMÄN VÄÄRISTELET JA VALEHTELET, SITÄ PAREMMIN PÄRJÄÄT. De_21112019_42.indd 42 13.11.2019 13.37
43 Demokraatti Teemu Laajasalo 45-vuotias Helsingin piispa. K asvoissani on jotakin pallopäistä vauvamaisuutta. Olen ajatellut, että se on tavallaan etu. Ehkä se tekee kasvot helpommin lähestyttäväksi. Toivoisin, että lempeyden, ystävällisyyden, inhimillisyyden tai armon viestin voisi jollain tavalla nähdä kasvoista. Ihminen elää reilut 30 tuhatta päivää täällä maan päällä. Kasvot ovat yksi mittari tarkastella, miten aika kuluu. Olen naureskellut ja irvistellyt paljon peilin edessä. On ihmeellistä, miten hassuihin ja omituisiin muotoihin omaa päätään pystyy vääntelemään. Noin 12-vuotiaana sain tuntea hiusten voiman ja merkityksen. Hiukseni olivat pitkät ja valkoiset, ja identifioiduin mielessäni hevikitaristiksi. Kontulan uimahallissa minulle ojennettiin tyttöjen pukukaapin avain. Sillä hetkellä tunsin, kuinka iso merkitys hiuksilla on. Viime kesän pohjoismaisessa piispainkokouksessa päädyin hiusasiaan uudestaan. Näin siellä monta epäonnistunutta tapaa peitellä kaljua. Ajattelin, että kun tämä on vielä jossain määrin mahdollista esittää valintana, on minun toimittava heti. Kun palasin piispainkokouksesta, menin parturiin ja sanoin, että kaikki veks. Tässä työssä huomaa omilla kasvoillaan helposti edustavansa jotain ihan muitakin kasvoja. Seurakunnan, koko kirkon ja tavallaan jossain määrin Kristuksenkin kasvoja. Se on kauhean haastava ajatus. Olisi hyvä muistaa, että kaikkien kirkon työntekijöiden kasvot ovat vain ihmisten kasvoja. Ne ovat paitsi ulkomuotoisesti, myös muillakin tavoin vajavaisia. Yksi kristinuskon vahvimpia ajatuksia on mielestäni se, että Jumala näkee meidät aivan tarkasti, juuri sellaisina, mitä olemme. Emme voi salata häneltä mitään. Samalla, epätäydellisyyksistämme huolimatta, näkee Hän meidät oman rakkautensa vuoksi myös aivan täydellisinä. Ei sellaisina, mitä voisimme olla, millaisia meidän pitäisi olla vaan sellaisina mitä olemme. Ehkä mekin voisimme yrittää suhtautua samalla tavoin toinen toiseemme. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi De_21112019_42.indd 43 13.11.2019 13.37
44 Demokraatti Oliko Kalle Päätalo työläiskirjailija? Kansan rakastaman kirjailijan syntymästä tuli 11.11. kuluneeksi sata vuotta. Teksti Kari Sallamaa / Kuva Päätalo-instituutti, Professori Kalle Päätalon arkisto K alle Päätalo on tuotantonsa laajuudella ja painosmäärillä mitaten Suomen suosituimpia kirjailijoita. 20.11.2000 kuolleella sanasepolla on yhä vankka lukijakunta, jopa nuoremmissa ikäpolvissa. Sen selittää hänen tarkka todellisuuskuvauksensa, synnyinpitäjään Taivalkoskeen ja pitkäaikaiseen asuinpaikkaan Tampereelle asemoituva työn ja yksityis elämän kertominen. Lisänä on huumori ja säälimätön itsepaljastus. Päätalon yhteydessä on ongelmoitu, voiko häntä pitää työläiskirjailijana. Niin hän teki itsekin. Vuonna 1994 hän ihmetteli Demarissa, miksi työväen julkisuus ei aikanaan hyväksynyt häntä työläiskirjailijaksi, vaikka hän suorastaan tyrkyttäytyi tähän luokkaan. Hän koki olevansa sitä työmiestaustansa ja työmaa-aihepiirinsä takia. Häntä kummastutti joidenkin samantapaisten kirjailijoiden vastenmielisyys työläiskirjailijanimitystä kohtaan. Vuonna 1949 hän kirjasi työpäiväkirjaansa haluavansa olla työläisiä kuvaava työväenkirjailija. ONGELMAN RATKAISEMISEKSI on hyvä katsahtaa, miten työläiskirjallisuuden auktoriteetti, Oulun yliopiston ensimmäinen kirjallisuuden professori ja emeritusaikansa Tampereella tutkinut Raoul Palmgren (1912–95) määrittelee ilmiön. Väitöskirjassaann Työläiskirjallisuus (Proletaarikirjallisuus) (1965) hän antaa seuraavat kriteerit: työläiskirjailija on kasvanut köyhälistöolosuhteissa, hän on ollut ruumiillisessa palkkatyössä, hän on itseoppinut. Hänen tuotantoaan leimaa työväenliikkeen aatemaailma tai aina kin köyhälistöläinen elämännäkemys. Hänen aihepiirinsä on pääasiassa köyhälistöelämä, vaikutuspiirinä useimmiten työväestö. Sanonnaltaan hänen teoksiaan leimaa rehevyys ja voima, kielen tuoreus ja havainnollisuus. TUON KITEYTYKSEN pohjalta voi todeta Päätalon täyttävän kaikki kriteerit. Hän oli lähtöisin Taivalkosken maalaisköyhälistöstä, hänellä oli runsaasti ruumiillisen työn kokemusta niin nuoruuden savotoilla kuin rakennuksilla Tampereella ja sen ympäristössä. Hänen peruskoulutuksensa jäi neliluokkaiseen kansakouluun. Rakennusmestariksi hän valmistui Tampereen teknillisestä opistosta kehnon tietopohjan takia rimaa hipoen. Päätalon perusaihepiiri liittyy maalaisköyhälistön ja kaupunkityöläisten elämään, hänen vaikutuspiirinsä oli tavallinen kansa, maaseudun ja kaupungin työtätekevät joukot. Hänen tuotantoaan värittää rehevä kieli, jossa kirosana ja rivo ilmaus sanotaan suoraan. Ilmaisun tuoreuden takeena on taivalkoskelainen murre ja rakennustyöläisten käsitteistö. Sanonta on havainnollista siihen mittaan, että nirppanokkaiset kriitikot pitivät sitä liian yksityiskohtaisena ja puuduttavan junnaavana. Päätalosta mahdikkaan elämäkerran (2017) kirjoittanut Ritva Ylönen nimeää kirjailijan päätyön, Iijokisarjan (1971–1998) Tamperetta koskevat osat työläisromaaneiksi. Sitä on myös esikoisteos, romaani Ihmisiä telineillä (1958), joka kuvaa tarkasti omakohtaisen kokeKULTTUURI De_21112019_44.indd 44 13.11.2019 11.03
45 Demokraatti Vastaava rakennusmestari Kalle Päätalo (etualalla), kirvesmies Lauri Kähönen ja urakoitsija Jorma Aaltonen tutkailevat Sammonkatu 18–20 rakennustyömaata syksyllä 1960. muksen kautta talonrakennustyötä. Esikoisteos täyttää kaikki muut Palmgrenin kriteerit paitsi aatemaailman. Yleensäkin kirjailija vältti ottamasta suoraa kantaa ideologisiin kysymyksiin. Hän mieluummin kuvasi työläiselämää; lukija saa vetää johtopäätökset. Mutta Päätalo on varauksetta köyhän kansan elämännäkemyksen ilmaisija. VUONNA 1936 Helsingissä perustettu kirjailijaryhmä Kiila pyrki sodan jälkeen, vapauduttuaan rintamilta ja vankiloista, levittäytymään muihin kaupunkeihin, ennen kaikkea Tampereelle. Sen alaosasto, työläisten kynäilijäkerho Viiri tarjosi Päätalolle vertaistukea: hän luki siellä ääneen kertomuksiaan saaden niistä palautetta. Alkuvaiheessa hänen julkaisufoorumeitaan olivat SAK:n Palkkatyöläinen ja metsätyöläisten Pohjolan Jätkä. Hän tilasi SKDL:n Vapaata Sanaa, jonka päätoimittajana oli Raoul Palmgren. Hän osallistui vappumarssiin Messukylän työväentalolta Pyynikille. Vaikka poliittista osallistumista oli niukasti, voi mainita Päätalon olleen vuonna 1978 Urho Kekkosen valitsijamiesehdokkaana sosiaalidemokraattien listoilla. Kirjailijan suurimmat mestarit olivat Jack London ja hänen Martin Edeninsä (1909), Toivo Pekkanen ja Pentti Haanpää. Työmiespohjalta akateemikoksi ponnistautunut Pekkanen, jonka asenne luokkataisteluun oli neutraali, oli hänelle esimerkkinä. Maalaisaihepiirinsä takia Päätalolle läheisen Haanpään yhteiskuntakritiikki oli vieraampaa, mutta täysin vaille vastakaikua se ei jäänyt. Piippolalaiselta hän oppi käyttelemään komiikan koko arsenaalia ironiasta raskaaseen satiiriin. Suoran yhteiskunnallisen kannanoton vieroksuminen sai työväenlehtien kriitikot asennoitumaan Päätaloon nuivasti. Kun hän ei ollut niin sanottu osallistuva kirjailija eikä ottanut julistuksellisesti kantaa poliittisiin kysymyksiin, hänet sysättiin työläiskirjallisuudesta kansankuvaajaksi. Esimerkiksi lakkoihin hän suhtautui kielteisesti. Hänelle uittotai rakennustyömaa ei ollut luokkataistelun näyttämö. Poikkeuksena on hänen televisionäytelmänsä Uusi jäsenkirja (1966), jossa rakennustyöläiset ryhtyvät lakkoon, kun uskovainen työtoveri ei halua liittyä ammattiliittoon. Tässä draamaesikoisessakin jännitteet ovat työväen sisäisiä, eivät suhteessa herroihin. Vaikka Päätaloa ei luettu työläiskirjailijoihin, ja 1980-luvulta lähtien, ilmiön hiipuessa, siitä oli varmaan etuakin, hänen oma halunsa kuulua tähän kategoriaan on ollut merkittävä. Iijokisarja ja valtaosa muustakin tuotannosta on työläiselämän arvokasta dokumentaatiota. Kirjoittaja on Oulun yliopiston emeritusprofessori. De_21112019_44.indd 45 13.11.2019 11.03
46 Demokraatti Legioonateatteri antaa uskoa uusiin ihmeisiin Teatterillamme on aina ollut rehvaklka asenne, sanoo sen perustaja Virpi Koskela. Teksti ja kuva Legioonateatteri ja Pertti Julkunen T änä syksynä 25 vuotta täyttävä työttömien nuorten teatteri on painanut mieleeni kaksi ihmettä, jotka herättävät yhteiskunnan vastakkainasettelujen muutosta koskevan kysymyksen. Ensimmäinen Legioonaihme tuli vastaani, kun näin heidän ensimmäisen produktionsa Minä muistan! Olin kuullut, että Legioona on ”ongelmanuorten” teatteri, joten asenteeni oli sosiaalisesti korrekti: onhan se hyvä, että heille järjestetään hyviä harrastuksia. Esityksen aikana minulle kävi toisin kuin olin kuvitellut. Kummastuin ja suorastaan järkytyin. Miten teatteri voi ottaa tekijänsä ja kokijansa valtoihinsa tällä tavalla? Ja miten tekijät voivat ottaa teatterin valtaansa tuolla tavalla? Tietysti he olivat taitavia ja innostuneita, mutta niinhän harrastajateatterin tekijät varsin usein ovat. ”Suvereeni” on paras sana heidän teatteripaloaan kuvaamaan. MITEN IHMEESSÄ nämä oppimattomat ja elämän kolhimat ihmiset tekivät teatteritaidetta niin suvereenisti? Teatterin perustaja ja myös tuon Minä muistan! -esityksen ohjaaja Virpi TEATTERI Voittaja-ainesta oli Legioonateatterin energinen produktio vuonna 2015. De_21112019_46.indd 46 13.11.2019 12.35
47 Demokraatti Koskela antaa selitystä ihmeisiin ja vastausta kysymykseen. – Oppimattomuus ja myös kolhut pitävät paikkansa. Moni ei ollut edes käynyt teatterissa. Legioona teatteri oli aluksi hetken nimeltään Kriminaaliteatteri. Nimi muutettiin muistuttamaan, että kenenkään ei tarvitse tilittää tekojaan ja kolhujaan, jos ei tahdo. Periaate loi tilaa läsnäololle. Itse kukin oli oma itsensä, ilman etuliitteitä tai luokitteluja. – Heillä ei ollut mitään menetettävää eikä halua ottaa muilta mitään, joten heidän oli helppo luoda paljon annettavaa. Heidän elämäntilanteessaan ei laskelmoitu samalla tavalla kuin kunnon kansalaisina itseään pitävät ihmiset joutuvat tekemään. Kun he antoivat vapaasti itsensä, he myös saivat jotakin, vaikka eivät mitään pyytäneet. TOINEN LEGIOONAN ihme on toistunut tähän mennessä yli 70 kertaa. Alkuinnostus ja uudet, itse tehdyt koskemattomat prospektit selittävät suurenmoista käyntiinlähtöä. Uutta väkeä rekrytoidaan työpajoihin. Ja aina onnistuu! Kaikki osaavat! Miten se on mahdollista? Koskela vastaa, että kaikki BYROKRATIA TUNKEUTUU TYÖTTÖMIEN YKSITYISELÄMÄÄN JA OMAAN AIKAAN JA PAKOTTAA HEITÄ NÖYRYYTYSRITUAALEIHIN. Minä muistan! oli Legioonateatterin ihan ensimmäinen produktio 25 vuotta sitten. Tässä välissä on ehditty klassikoidenkin kimppuun, Tshehovin Kolme sisarta oli ohjelmistossa 2002. De_21112019_46.indd 47 13.11.2019 12.35
48 Demokraatti ihmiset pystyvät luovaan toimintaan, kun vain päättävät ryhtyä pystymään. Mutta mistä johtuu, että kaikki eivät päätä ryhtyä luomaan, mutta Legioonassa päätetään? – Sanotaan niin, että ”Maaginen X” vaikuttaa. On toisin sanoen vaikea selittää, miksi vapaasti tahtovat ihmiset jättävät tekemättä sellaista, mitä haluaisivat tehdä, ja mitä pystyisivät tekemään. Tekemiselle pitää tietysti olla olosuhteet, joissa se on mahdollista, mutta ne eivät riitä. Koskela pohtii, minkälaisilla tekijänasenteilla hyviä oloja järjestetään, ja miten yhteiskunnan jännitteet vaikuttavat asiaan. Legioonateatterissa on usein aistittavissa vastakkainasettelu ”yhteiskunnan” ja tekijöiden välillä... – Kyllä noinkin voi ajatella. Mutta teatterillamme on aina ollut rehvakka asenne. Me vastaan ”yhteiskunta”. Siinä on huumoria pohjalla, sellaista lempeää anarkismia. Käsitellään kyllä vääryyksiä mutta ei raivota niille. Asenne on yleensä hyväntuulinen. Siinä voi olla ironiaa, mutta samalla voidaan olla oikeasti hyväntahtoisia. Koskela sanoo, että tietty karnevaali, väärän kunkinkaan päivä, ainakin vilahtaa esityksissä. – Yritetään järjestää Maagiselle Äksälle houkuttelevat olot siten, että ryhmätyö tyydyttäisi tulijoiden yhteisökaipuuta ja takaisi henkilökohtaisen riippumattomuuden. Siihen on nyktentistäkin paremmat mahdollisuudet, sillä nuoriso on muuttunut entistä fiksummaksi. Ongelmien yhteisyyden tuntu ja yksilökohtainen vastuu kasvavat yhdessä. IHMEET HERÄTTÄVÄT kysymään, miten nuorten tilanteet ja yhteiskunnan vastakkainasettelut ovat muuttuneet Legioonan toimintakaudella. ”Ongelmanuoren” käsite on onneksi poistunut yleiskielestä, mutta työttömiksi joutuneiden tai muuten syrjäytettyjen tilanne lienee yhä ongelmallinen. – Muutos on ollut radikaali. Niihin aikoi hin, kun Legioonateatteri perustettiin, oli kyse henkilön ja henkilön suhteista. Nyt ihminen kohtaa systeemin. Vanhoina aikoina esimerkiksi lastenkodin johtaja saattoi sanoa jollekin lapselle, että sinusta ei ikinä tule mitään, sinä olet sellainen. Byrokratiaa oli silloin vähemmän ja persoonakohtaista suoraa sortoa ja solvaamista enemmän. Samalla oli myös hyviä ihmissuhteita ja hyviä virkailijoita. – Nyt henkilökohtainen viha ja vaino ovat vaimentuneet, mutta kaiken kaupallistaminen ja kilpailuttaminen on kasvattanut byrokratian mahdottomuuksiin ja tehnyt monien työttömien jokapäiväisen elämän melkein mahdottomaksi. Niin sanottu julkinen sektori on nyt mitä on, kun se alkoi matkia kapitalismin tapoja. Vielä äskettäin sorrettiin ja solvattiin henkilökohtaisesti. Nyt voidaan kiusata systemaattisesti. Byrokratia tunkeutuu työttömien yksityiselämään ja omaan aikaan ja pakottaa heitä nöyryytysrituaaleihin, joista ei ole hyötyä kenellekään. Puolueetkin kannattavat yhteisrintamana kapitalismia. Mitä tekee Legioonateatteri tässä tilanteessa? – Yli sata legioonalaista tuli 25-vuotisjuhliin muistelemaan ja kertomaan nykyisestä elämästään. Kyllä minä liikutun, kun muistan sitä! Joukossa oli monia sellaisia, joille oli sanottu, että sinusta ei ikinä tule mitään. Heistä oli tullut yhtä ja toista. Oli ammattiauttajia ja vapaaehtoistyöläisiä. Oli erilaisten projektien perustajia ja myös teatterintekijöitä. Kyllä se ihme on! Miksi ei siis voi tapahtua vielä isompia ihmeitä, tuumaa teatterin perustaja Virpi Koskela. KAIKKI IHMISET PYSTYVÄT LUOVAAN TOIMINTAAN, KUN VAIN PÄÄTTÄVÄT RYHTYÄ PYSTYMÄÄN. – Legioonateatterilla on ollut aina sellainen lempeän anarkistinen ”me vastaan yhteiskunta” -asenne, sanoo teatterin perustaja Virpi Koskela. TEATTERI De_21112019_46.indd 48 13.11.2019 12.35
49 Demokraatti KUN ONNELLINEN KATSOJA ISTUU MUKAVASSA TUOLISSAAN NAUTTIMASSA ELOKUVASTA, TAUSTALLA ON MONEN IHMISEN TYÖ. Elokuvan rikkaus M istä puhumme, kun puhumme elokuvasta? Paljosta muustakin kuin mitä valkokankaalla liikkuu! Filmihullun päätoimittaja Lauri Timonen kiitteli viimeisimmässä pääkirjoituksessaan varsinkin pääkaupunkiseudun elokuvatarjontaa ja koko Suomen festivaalikentän monipuolisuutta. Kyse ei ole vain tapahtumista valkokankaalla, vaan elokuvaan ”ankkuroituu entistä enemmän temaattisia happeningeja ja spesiaaleja, elävän musiikin säestyksiä, karaoke-näytöksiä, poikkeuksellisia pukukoodeja, tekijävierailuja, oheiskeskusteluja ja muita ainutlaatuisia profilointeja”. Timonen ei voisi olla enemmän oikeassa. On oikeastaan hämmästyttävää, että tuo kaikki saadaan aikaiseksi aiempaa niukemmilla resursseilla. Jo pelkkä tapahtumien suunnittelu vaatii moninkertaisen työn verrattuna perinteiseen elokuvasarjan suunnitteluun, joka ei sekään aivan helppoa ole ainakaan toteutettaessa. Kun onnellinen katsoja istuu mukavassa tuolissaan nauttimassa elokuvasta, taustalla on monen ihmisen työ. Paljastavia ovat myös itse elokuvien lopputekstit, joissa luetellaan tekijät. Päätelmä? Kulttuuri lisää onnellisuutta, mutta niin lisäävät myös kulttuurin tekijät. ELOKUVAKIRJOJA ON nykyisin aika vaikea saada kustannetuksi. Ne eivät kuulemma myy tarpeeksi. Kustannusohjelmat ovat virtaviivaistuneet. Elämäkertapuolella sentään tapahtuu. Jari Tervon Loiri. ja Veli-Pekka Lehtosen Markus Selin – Perustuu tositapahtumiin ovat molemmat sujuvasti kirjoitettuja tiiliskiviä. Molemmissa on painavaa asiaa elokuvasta ja televisiosta. Lähtökohtaisesti kevyenä pidettävät teokset saattavat yllättää. Markus Selin esimerkiksi tarjoilee paljon uutta tietoa ulkopoliittisia ongelmia 1980-luvun puolivälissä aiheuttaneen, Renny Harlinin ohjaaman Jäätävä polte -elokuvan ympäriltä. Tietoa Neuvostoliiton harjoittamasta painostuksesta on vuosien varrella tippunut framille vähän kerrallaan niin, että yksityiskohdista kertyy osaavissa käsissä kiintoisa tapauskertomus. Selin avaa myös elokuviensa rahoitusta tarkemmin kuin aiemmat tuottajat koskaan. Historioitsijat voivat hyvin jatkaa tästä ja muista vastaavista tapauskertomuksista. Itse liitin 13 vuotta sitten silloisilla, nykyistä huomattavasti vähäisemmillä tiedoilla 1980-luvun sensuuritapaukset ”suomalaiseen glasnostiin”. Yritin kertoa siitä, kuinka Suomi avautui monikymmenvuotisesta perinteestään suojella Neuvostoliittoa elokuvasensuurilla kovin hitaasti. JOURNALISMI JA elämäkerrat voivat avata tapauksia ja paljastaa uutta tietoa, mutta historioitsijoilla olisi sen jälkeen markkinarako syvempään yhteiskunnalliseen analyysiin. Olen aiemminkin maininnut Riku Neuvosen tuoreen Sananvapauden historian, joka kannattaa laittaa lukulistalle. On nimittäin selvää, että keskustelu sananvapaudesta, median muodoista, sisältöjen sanomista ja vaikuttavuudesta sekä propagandasta jatkuu yhä. Siihen kannattaa poliittisesti valveutuneen valmistautua. Agitoin lisää. Elokuva on kansainvälisesti erittäin merkittävä mediamuoto taloudellisesti ja poliittisesti. Vientituotteena se voi olla globaali, kaikki rajat ylittävä. On selvää, että elokuvan kautta halutaan myös vaikuttaa. Tästä näkökulmasta on vahinko, jos media heikentää entisestään kulttuurikritiikkiin kykenevien kirjoittajien asemaa. Älykäs elokuvakirjoittaminen rikastuttaa maailmaa, katsominen sosiaalista elämää. Jari Sedergren Kansallisen audiovisuaalisen instituutin erikoistutkijana työskentelevä elokuvaja televisiotutkimuksen dosentti. Kulttuurikolumni De_21112019_46.indd 49 13.11.2019 12.35
50 Demokraatti Ihmisyyden ihme Antiikinaikaisuus on draamassa hyve. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Ida Stenros A ntiikin klassikoita näh dään Suomessa enää har voin. Aiskhylos, Euripides tai Sofokles kome dian kantaisä Aristofaneesta puhumattakaan ovat liki kadon neet nykykatsojien näkökentästä. Totta kai on hyvä, että koko ajan kir joitetaan ajassa kiinni olevaa uutta teat teria, mutta välillä on terveellistä ot taa tuntumaa siihen, mihin tämä koko homma perustuu. Etenkin, kun monissa antiikin draamoissa sisältö on ajaton ja universaali. On siis hienoa, että TTT on ottanut syysohjelmistoonsa Sofokleen Antigonen. Ja vieläpä karvoineen nahkoineen eli yli 2 400 vuotta sitten kirjoitettua tra gediaa sen kummemmin nykypäivään siirtämättä, musikalisoimatta tai muu ten kikkailematta. Tiina Puumalaisen ohjaus ja sovi tus, joka pohjautuu Kirsti Simonsuutoinen taas puolustaa Thebaa kunniak kaasti. Kun molemmat sitten kuolevat taisteluissa, Kreon päättää, että isän maallinen Eteokles saa kuolemansa jäl keen sankarin kohtelun, petturi Polynei kes taas jätetään petturina hautaamatto mana haaskalintujen armoille. Heidän sisarensa Antigone nousee uh maamaan Kreonin päätöstä ja maksaa siitä kovan hinnan. Toinen sisar Isme nekaan ei henkisesti ehjänä säily, vaikka alistuu uuden hallitsijan tahtoon. OMAN SUKUNSA, lähipiirinsä ja koko kansansa mielipiteistä piittaamatto malle Kreonille ei tietysti ole vaikea ha kea vastinkappaleita nykyhetkestä. Hä nelle jopa antiikin ajassa korkeassa ar vossa olevat oraakkelit ovat tyhjänen nustajia; väistämättä tulee mieleen, mi ten monet nykyhallitsijat suhtautuvat tiedeyhteisön varoituksensanoihin. TTT:n toteutuksessa ei näitä allego rioita kuitenkaan alleviivailla. Antigonen vastarinta on rehdisti antiikinaikaista eli toisaalta puhtaan eettistä, toisaalta Sofokles: Antigone Tampereen Työväen Teatteri, Eino Salmelaisen näyttämö Suomennos: Kirsti Simonsuuri loppujen lopuksi – Sovitus ja ohjaus Tiina Puumalainen – Lavastus Teppo Järvinen – Naamioiden ja pukujen suunnittelu Tiina Puumaainen ja Teppo Järvinen – Valot Sami Rautaneva – Äänisuunnittelu ja sävellys Niklas Vainio – Rooleissa Heidi Kiviharju, Petra Ahola, Pentti Helin, Jaana Oravisto, Kristiina Hakovirta, Jari Ahola, Samuli Muje, Janne Kallioniemi ANTIIKIN DRAAMA ren erinomaisen väkevään suomennok seen, pureutuu Sofokleen näytelmän sy vimpään sisältöön: ihmisyyteen, sen ja louteen ja rumuuteen. Antigonessa sitä henkistä rumuutta edustaa Theban ku ninkaaksi Oidipuslankonsa kuoleman jälkeen noussut Kreon. Oidipuksen po jista toinen kääntyy jatkuvasti käytä vissä sodissa omaa maataan vastaan, Kuningas Kreon (Pentti Helin, selinmakuulla) yrittää sulloa sisarentyttäriään Antigonea (Heidi Kiviharju) ja Ismanea (Petra Ahola) tahtomaansa fakkiin. Myötäjuoksijoiden naamaripäinen kuoro säestää taustalla. TEATTERI De_21112019_50.indd 50 12.11.2019 15.44
51 Demokraatti Kirjailija ykkösfaninsa hoivissa Teksti Rolf Bamberg / Kuva Harri Hinkka S tephen Kingin isosta tuo tannosta löytyy muutama teos, jotka irtoavat sen yli luonnollisiin jippoihin poh jautuvasta yleislinjasta. Piina ja Stand by Me – Viimeinen kesä ovat kärkipäätä kauhumaakarin tuotan non tehdyistä elokuvasovituksista. Ne molemmat ohjasi Rob Reiner. Reinerin intensiivistä, paljon katsottua elokuvaa voi syyttää siitä, että se vie poh jaa Piinan näyttämöversion katsomisesta. William Goldmanin näytelmäksi tai ten muovaamassa Piinassa on näet sen jännityselementin ohella aika vähän ainek sia, jotka toisivat tarinalle lisäarvoa näyttämöllä. Niinpä pääasiassa kahden hengen jännitteelle perustuva ”kamari näytelmä” menettää tehojaan aika lailla, kun juonenkulku on entuudestaan tuttu. Antti Mikkolan ohjaustyö on joka tapauksessa tiheä, piinaavakin. Ohjaaja on luottanyt näyttelijöihinsä, joiden va raan tällainen klaustrofobinen suljetun interiöörin tarina pitkälti asettuu. Mari Turunen on hurja pala pa lalta sekopäisemmäksi osoittautuvana sairaanhoitaja Annie Wilkesinä. Tämä ei niin hento eikä valkoinen sisar ot Stephen King-William Goldman: Piina Tampereen Teatteri, TT-Trenckell Suomennos: Timo Mikkola – Ohjaus: Antti Mikkola – Lavastus ja puvut: Mikko Saastamoinen – Valoja videosuunnittelu: Tiiti Hynninen – Äänisuunnittelu: Hannu Hauta-aho – Rooleissa: Mari Turunen, Esa Latva-Äijö, Jukka Leisti KAUHUDRAAMA taa ”hoiviinsa” fanittamansa, syrjäisen talonsa lähellä autoonnettomuudessa loukkaantuneen menestyskirjailija Paul Sheldonin. Esa Latva-Äijö tekee tä män roolin harkitun paisuttelematto masti, jolloin alistajan ja alistetun pii naava suhde saa uusia kierroksia. Kun Annie saa tietää, että kirjailija tulee kirjasarjansa seuraavassa osassa päästämään päähenkilönsä Miseryn päi viltä, hän pakottaa tämän kirjoittamaan kirjan uusiksi. Ja siinä prosessissa tyh jän paperin kammo on peloista pienin... Niille, joille Piinan hyytävä stoori ei ole ennestään tuttu, näyttämöversio voi olla hiuksianostattava kokemus. Eloku van nähneille se on tutun jutun uudel leenkelaus, mutta sellaisena hyvin ko koonpantu, ja siksi viihdyttävä. myös kaikkivoipaisten jumalten tahtoa kunnoittavaa. Toisilla ihmisillä vain on eettisyydestä ja jumalten tahdoista vä hän erilaiset näkemykset kuin toisilla. Kolmansilla, myötäilijöillä, ei ole omia näkemyksiä lainkaan. Nämä hyödylli set idioo tit ovat olleet Theban Kreonin ajoista tähän päivään tietyn sortin hal litsijoiden savijalkoina. Tiina Puumalaisen klassikkooh jauksessa viehättää erityisesti sen harkittu ja hallittu ajattomuus. Viittauksia antiik kiin ja toisaalta meidän aikaamme on ri poteltu ylöspanoon juuri sopivasti. Kreik kalaisia kypäröitä tuolla, tummia miesten pukuja täällä – ja kaiken pohjana kuiten kin itse vahva teksti, jota ei ole naulattu minkään tietyn aikakauden kuvastimeksi. Teppo Järvisen luoma näyttämö kuva on pelkistetty ja siksi tehokas. Se kin jättää tilaa sanalliselle viestille ja sen välittäjälle, TTT:n hienolle näyttelijäen semblelle. Työviksellä on kaartissaan helmi ni meltä Heidi Kiviharju, joka ujuu roo lissa kuin roolissa syvälle katsojan sieluun ja mieleen. Antigonen uhmankin hän mi toittaa juuri oikein. Ei pompi tasajalkaa näyttämöllä, mutta leiskauttelee katseil laan ja sivaltelee painokkailla lauseillaan siihen malliin, ettei Kreonilla ole muuta mahdollisuutta kuin sulkea Antigone kal liotyrmään kuolemaansa odottamaan. Kreonin roolissa Pentti Helinillä on paitsi fyysistä pelotetta myös ääntä ja vimmaa tyrannikuninkaan saappai siin. Petra Ahola täydentää näytelmän ydinkolmikkoa hienosti Antigonen hau raampana sisarena. TTT:n vaikuttava Antigone on näke misen arvoinen teos jo siksikin, että se osoittaa antiikin klassikoissa olevan ytyä ajassa kuin ajassa. Esitys antaa myös runsasmuotoisen selityksen Sofokleelta perityvälle sivistyssanalle antagonisti. Mari Turunen ja Esa Latva-Äijö ovat vedossa TT:n trillerissä Piina. De_21112019_50.indd 51 12.11.2019 15.44
52 Demokraatti Aulis Aarnio: Väsynyt vaeltaja Warelia 2019, 326 s. KIRJA KIRJAT Suvaitsevaisuus ja lähimmäisenrakkaus Einar Ilmoni: Tytön muotokuva vuodelta 1923, öljyväri kankaalle. Taiteilijakuvaus avaa kuvaa kadonneiden sivistysarvojen Suomesta. Teksti Jukka Kekkonen / Kuva Jussi Koivunen E meritusprofessori Aulis Aarnio (s. 1937) on Suomen oikeustieteen suuria nimiä. Oikeusteoreetikkona hänet tunnetaan, ja häntä arvostetaan edelleen myös maailmalla. Aarnio on viimeisten vuosikymmenten aikana laajentanut reviiriään taiteen puolella; hän on kirjoittanut lukuisia näytelmiä ja useita romaaneja. Tänä vuonna ilmestynyt Väsynyt vaeltaja on mestarillisella tavalla moniulotteinen teos, joka ansaitsee laajan lukijakunnan. Kirja kertoo Kangasalalla asuneesta taidemaalari Einar Ilmonista (1860–1946), joka oli Helene Schjerf beckin oppilas. Teos kuvaa Ilmonien suvun vaiheita 1800-luvun lopulta toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan, jolloin suku sammuu. Ilmonien sukua voi hyvin perustein luonnehtia sivistysja kulttuurisuvuksi, jonka jäsenten elämässä taide ja nykysilmin katsottuna idealistinen ihmiseen ja sivistyksen voimaan nojannut maailmankatsomus olivat todellisuutta. Tämä katsomus ja sitä toteuttanut elämäntapa joutui ankaraan testiin kriisien ja taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Einar Ilmoni kieltäytyi tilaustöistä, jotka eivät sopineet hänen katsomuksiinsa. Myös teosten myyminen oli hänelle äärettömän vaikeaa. Tämän ja monen muun seikan summana perhe ajautui köyhyyteen, nälkärajalle asti. ILMONEISTA KERTOVA romaani ei ole kuitenkaan ainoastaan sujuvasti kirjoitettu sukukronikka ja kohdettaan kauniisti ymmärtävä henkilöhistoria merkittävästä taidemaalarista ja hänen lähipiiristään, vaan siitä aukeaa paljon laajempia näkökulmia suomalaisen yhteiskunnan muutoksiin ja ristiriitoihin. Ilmonien taiteilijaperhe edustaa historiallisesti väistyviä arvoja: sivistyksen itseisarvo, suvaitsevaisuus, lähimmäisenrakkaus. Heidän on vaikeaa tai mahdotonta sopeutua moniin modernin, kaupallistuvan yhteiskunnan vaatimuksiin. Heidän vaikeuksiaan lisäsi ankara periaatteellisuus ja siihen yhdistynyt epäkäytännöllisyys. Kuvatessaan suomalaisen yhteiskunnan muutosta Ilmonien perheen kautta Aarnio tavoittaa paljon olennaista demokratian ja hyvinvointivaltion vaikeista syntyajoista. Sisällissodan ja sen jälkeisten vuosien sekä maailmansodan vaikutukset perheen ja yhteisön jäsenten elämään nousevat esille havainnollisesti. Tässä on mukana aimo annos sosiologiaa. Romaanin huipennuksiin kuuluu ihmisten moraalisten valintojen ja niiden merkityksen osoittaminen. Kaikilla teoillamme on moraalisia ulottuvuuksia, tiedostimme sen itse tai emme. Syvältä koskettavaa luettavaa. Kirjoittaja on Helsingin yliopiston oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori De_21112019_52.indd 52 12.11.2019 15.37
53 Demokraatti Vaurastumisen ajasta sodan syövereihin Kauppatorin tienoon katuvilinää kesällä 1939. Vuosi 1939 oli toivoa täynnä. Teksti Pekka Wahlstedt Kuva Aarne Pietinen, Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat K olmekymmentäluvun loppupuoli oli aikaa, jolloin sisällissodan kauhut oli jo jääneet taa ja kansa oli yhtenäisempi kuin koskaan. Tätä siivitti yleinen vaurastuminen, urbanisoituminen ja kansainvälistyminen. Hyvinvoinnin kasvua symboloivat Stockmannin ja Pohjoismaiden Yhdyspankin uudet komeat rakennukset. Myös vähempiosaiset saivat nauttia hyvinvoinnista, kun veronkorotuksilla kustannettiin esimerkiksi äitiysavustukset ja kansaneläkkeet. Vuosikymmen piti huipentuman Helsingin Olympialaisiin, jotka oli määrä pitää seuraavana vuonna kesällä. Käsillä olevan kirjan läpi kulkee teemanomaisesti olympialaisten valmistelu ja odotus, mutta samaan aikaan myöskin ilmassa leijuva sodan uhka, joka toteutui vuoden loppupuolella. KOLMEN KIRJOITTAJAN Helsinki 1939 – Pääkaupunki ja suuri käänne -teoksen aloittaa Henrik Talan kirjoittama osio, jossa käsitellään vuoden 1939 yleistilanteen kehitystä tarkastellen sitä erityisesti pääministeri Cajanderin näkökulmasta. Laura Kolben osuudessa olympiaisännöintiin valmistautuvaa pääkaupunkia tarkastellaan kaupungintalon ja kunnallispolitiikan näkökulmasta. Teoksen päättää Samu Nyströmin osuus, jossa käydään läpi vuosi 1939 helsinkiläisten kokemana. Kiinnostavaa on, että kirjassa suurin osa tuon ajan mediasta poimituista lukuisista sitaateista on peräisin Suomen Sosialidemokraatin toimittajien ja kolumnistien kynistä, niin politiikan kuin kulttuurin osalta. Kirjassa on myös valaisevia kuvia niin rauhan kuin sodankin ajasta, mutta ne on siroteltu vähän hassusti siten, että kun kirjassa kerrotaan kesästä, kuvitus kertoo talvesta. Muuten kirja on hyvin tarkka ja yksityiskohtainen, ja lukijalle tulevat tutuksi ajan trendit mainoksista, kulutustavaroista, ravintoloista ja elokuvista kirjallisuuteen, näytelmiin ja muuhun korkeakulttuuriin. Unohtamatta tehtaita, kouluja, sairaaloita, kahviloita, teattereita ja muita uusia arkkitehtuurin luomuksia, joita 1930-luvulla kohosi kuin sieniä sateella. KIRJASTA TULEE usein mieleen nykyaika: ajankuvauksissa ylistetään kiireistä ja kovaäänistä suurkaupunkia raitiovaunuineen, autoineen, hisseineen, mainosvaloineen, makkarakärryineen ja ihmismassoineen. Olipa tuolloin myös oikeistopopulismi jo vauhdissaan, kun IKL mainosti itseään uutena vastavoimana vanhoille väsähtäneille puolueille. Kirjan nimessä esiintyy sanat ”suuri käänne”. Kun Neuvostoliiton pommikoneet ilmestyivät Helsingin ylle, kaupunki pimeni ja lähes tyhjeni ihmisistä, ja tuntui kuin Helsinki olisi harpannut vuosikymmeniä taaksepäin. Eräs lehti kiteytti tilanteen väittämällä, että vuoden 1939 suosituin joululahja oli kaasunaamari. Laura Kolbe – Samu Nyström – Henrik Tala: Helsinki 1939 Pääkaupunki ja suuri käänne Minerva 2019 KIRJA De_21112019_52.indd 53 12.11.2019 15.37
54 Demokraatti Shakespearen varjossa vai rinnalla? K ohtalaisen visainen sitaatti tuotti aika odotetun määrän tietämystä. Juhani Niemi pääsee avaamaan, kun ensinnä postittamaan ehti. ”Kysytty kirjailija jäi tosiaankin hieman varjoihin, mutta voi kysyä, olisiko näin käynyt ilman hänen aikaista kuolemaansa. Kuten niin monesta aikalaisestaan, ei tästäkään kirjailijasta liikaa tietoa (ainakaan varmaa) ole saatavilla. Kastepäivä, kuolinpäivä, opinahjo, muutama elämäkertatieto, siinä kaikki. Mutta joka tapauksessa kyseessä on Shakespearen aikalainen, tätä pari kuukautta vanhempi, Christopher Marlowe, jonka ainoasta suomennetusta näytelmästä ’Edward II’ visaote on. Marlowea pidetään Shakespearen jälkeen Elisabetin aikaisen Englannin toiseksi suurimpana kirjailijana. Hänet kuitenkin puukotettiin kapakkatappelussa kuoliaaksi vain 29vuotiaana.” ”Vihdoinkin hivenen helpompi tehtävä viimeaikaiset ovat olleet aivan liian vaikeita tällaiselle medievistille”, huokaisee Ossi Lehtiö ja pakottaa visaukon tarkistamaan, mikä hän on oikein miehiään: medievisti on siis keskiajan tutkija, tietenkin! ”Ehkä arvoisa Visaisäntä ottaa kantaa, kun valitsee juuri tämän kirjailijan, joka melkoisen innostuneesti oli viemässä Britannia kohden oikeata Euroop paa ja eurooppalaista kulttuuria. Kirjailijamme kuoli hyvin nuorena, mutta on arvostettu ja hänen tästäkin Edward II teoksestaan on tehty esim. melkoisen onnistunut elokuvatulkinta. Ja kukaan ei osaa varmuudella sanoa, että se jättiläismäinen William Shakespeare olisi ollut todellinen henkilö vai kirjoittiko joku kirjailijaryhmä tuolla nimimerkillä tai tuon henkilön nimissä teoksensa. Marlowe oli oikea ja yksi ainut henkilö ja kirjoitti tekstiä, joka vieläkin elää ja voi hyvin.” Pekka Jäntti nostaa esiin yhden valeuutisen. ”Yleisesti ei kai pidetä mitenkään uskottavana salaliittoteoriaa, jonka mukaan Marlowe olisi lavastanut oman varhaisen kuolemansa ja kirjoittanut Shakespearen näytelmät. Joka tapauksessa teorialla on kannattajansa, mutta itse en ota siihen kantaa ennen kuin saan päätökseen tutkimukseni JFK:n salamurhasta.” Pertti Vuorela on lukenut näytelmää sen verran, että saa tiivistetyksi pähkinänkuorellisen: ”Nimensä mukaisesti se on kuningasnäytelmä Edvard II:sta (1284–1327) ja De_21112019_54.indd 54 12.11.2019 15.41
55 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VISASITAATTI 20 Viikon tehtävä vie historiallisiin hetkiin paitsi sotamyös aika toisenlaisilla kentillä. Oman ikävän sotakokemuksensa jälkeen hän toimi opettajana ja saavutti kirjallisilla ansioillaan muun muassa Topelius-palkinnon. Siis kuka teki mitä? Vastaukset Vastaukset viimeistään 25.11. mennessä sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi (perinnepostia ei kannattane nyt yrittää). Yhdelle palkinto. ”Saapuessaan ensimmäiseen kylään hän oli taivaltanut kolmannen osan matkasta. Asukkaat juoksivat polulle nähdessään hänet. – Voitto! huusi hän heille. – Nukkukaa yönne rauhassa! Hän poikkesi kaivolle ja kostutti kuivuneita huuliansa. Samoin hän jätti rintapanssarinsa kyläläisten haltuun. Naiset ja lapset heittelivät kukkia polulle hänen lähtiessään jälleen liikkeelle. Muutamat mehevät rypäleet virkistivät häntä tavattomasti. Seuraavissa kylissä toistui sama näytelmä. Ihmiset huusivat siunauksia hänen jälkeensä. Mihin hän saapuikaan, siellä nuorten neitojen kalvenneet posket punastuivat, ja ilo ja riemu vallitsi vuoristomajoissa, jotka hän oli sivuuttanut.” kertoo kieroista valtapeleistä. Edvard II oli oikukas ja heikko kuningas, joka menettää valtansa huvitellessaan ranskalaisen sotamies Gavestonin kanssa. Näiden kanssakäyminen viittaa homosuhteeseen, vaikka heitä ei intiimisti näytetäkään. Tämä ei tietenkään sovi kuningatar Isabellalle, joka kääntyy Edvardia vastaan ja ryhtyy rakkausuhteeseen kuninkaan pahimman vihollisen, Mortimerin kanssa. Tietenkin piispat ja aatelisto tuomitsevat jyrkästi Edvardin ja Gavestonin (homo)suhteen. Armoton valtataistelu päätyy keskeisten henkilöiden kuolemaan tai vankeuteen Towerissa.” Mauri Panhelainen täydentää vielä elokuvalla ja Brechtillä. ”Derek Jarman ohjasi Marlowen näytelmän pohjalta elokuvan vuonna 1991. Sitä ennen nuori saksalainen teatteriohjaaja Bertold Brecht oli tarttunut Marlowen silosäkeiseen tekstiin ja kirjoittanut sen pohjalta näytelmän, jonka nimi oli Leben Eduard des Zweiten von England. Se esitettiin Münchenissä jo vuonna 1924.” Sirpa Taskinen miettii sitä Shakespearen varjoa. ”Mahtoiko Christopher Marlowe (1564–1593) sittenkään jäädä Shakespearen varjoon? Hänhän kuoli kapakkatappelussa jo 29-vuotiaana, mutta edelleen joitain hänen teoksiaan esitetään näyttämöllä, ja visateoskin on filmattu. On häntä arveltu myös joidenkin Shakespearen näytelmien kirjoittajaksi, mutta ainakaan tämä (ainoa suomennettu) Edward II ei siihen viittaisi. Hurmetta kyllä riittää, mutta huumori puuttuu. Kaikkihan ne toisiltaan lainailivat. Tunnetusti Raymond Chandler ihaili Marlowea niin, että antoi tämän nimen sankarilleen.” Eero Reijonen tarkentaa, muun muassa, miten tämä kahden Marlowen yhteys on syntynyt. ”Raymond Chandlerin opinahjo oli hetken aikaa Dulwich College, jonka oli 1600-luvun alkuvuosina perustanut visakirjailijan luottonäyttelijä Edward Alley (ennen vanhaan näyttelijöiden liksat, varsinkin jos omisti teatterin, olivat ilmeisesti hyviä). Alinomaan persaukisen Chandlerin sankarietsivä oli siihen senttarikauteen saakka ollut nimeltään Mallory, mutta Raymond Chandlerin opinahjon yksittäisen talon mukaan uusi salapoliisi, tuhansien jäljestä tulevien esikuva, sai nimekseen Marlowe. Talon nimi oli tietysti perua Edward Alleyn ystävältä ja hänen suurien rooliensa kirjoittajalta. Visakallo ynnää kirjailijan syntitaakan ja toteaa sen liikkuvan normaalin rajoissa. Mielenkiintoista on se, keille oli hyötyä siitä, että alle kolmekymppisenä hiippakuntaa vaihtanut Englannin renessanssi-näytelmäkirjailijoiden aloitusviisikon sentteri mustamaalattiin. Yksi mahdollinen herneen nenäänsä saanut oli skottien Jaakko-kuningas, josta myöhemmin tuli myös Englannin hallitsija. Monet nykytutkijat väittävät, että Edvard II:n luonteenpiirteet on napattu tältä Skotlannin Jaakolta. Kai tämä itsensä kuvauksesta erotti, jos lukea osasi. Jos ei, niin kyllä kertojia riitti.” Siinäpä se kuningastarina, verkkoversiossa asiasta laajemmin. Palkinto Ossi Lehtiölle. (rb) De_21112019_54.indd 55 12.11.2019 15.41
56 Demokraatti PELIN PURKU Kyyneleiden kurakentät Suomi-futiksessa on kaikki muuttunut. Kentällä ja katsomossa on uusi futiksen kultainen sukupolvi, kirjoittaa toimittaja Janne Ora. Teksti Janne Ora / Kuva iStock L apsuuteni ja nuoruuteni jalkapallokentät 1970ja 1980-luvuilla Ulvilassa ja Porissa: kuraa, kuoppia ja karmeita karjaisuja. Ensimmäisen seurani, Harjunpään Tuiskun, kotikenttä oli junnuiässä murheellisten laulujen ”viheriö”, kenttä, jolla mullan ja mudan seassa kasvoi jokunen ruohonkorsikin. Peleissä otimme yleensä turpiin, aika usein kaksinumeroisin luvuin. Harmonian ja yhteisen onnistumisen hetkinä saatoimme voittaa Luvian Vedon, Nakkilan Nastan tai Kokemäen Kovan Väen. Peleissä ei myyty kahvia, mokkapaloja ja minipitsoja niin kuin nykyisissä junnupeleissä, ei myyty mitään. Janon iskiessä otettiin huikka ruosteisesta rikkonaisesta pumppukaivosta kentän vierestä – jos raudanmaulta ja nuijapäiltä ilkesi. HarTun edustusjoukkueen nelosdivisioonan peleissä Lörssi noitui ruokottomuuksia tuomarille ja vastustajille tavalla, joka sai Tintti-sarjakuvissa vaikuttavan kapteeni Haddockin kuulostamaan pyhäkoulupojalta. Suomen A-maajoukkueen pelit eivät minua ja kavereitani innostaneet. Ne muistuttivat liikaa omista peleistä. Pasi Rautiainen oli yksi harvoista ilonpilkuista niihin aikoihin. Televisiosta maajoukkueen pelejä ei juuri muutenkaan lähetetty. Kun eräs peli kerran näytettiin, liihotti lokki yli puolityhjän stadionin. Kuvassa näkyi lokki, katsomosta kuului taputuksentapaisia ja yksinäinen, kyläpelimäinen huuto. ”Kansainvälinen tunnelma”, tätini mies kuittasi kuivan naurahduksen kera. SIIRRYIN SEURAAVILLE areenoille, Porin Pallotovereiden B-junnuihin. Ensimmäinen peli oli helmikuun jäisellä kentällä vieraissa Pihlavan Työväen Urheilijoita vastaan. Jaloissani oli tavalliset nappikset. Oli kova suoritus pysyä pystyssä. Valmentajan käskystä kävin muutaman viikon päästä laitattamassa rengasliikkeessä auton talvirenkaiden nastat nappeihin. Haitekkiä! Talvisin harjoittelimme Cygnaeuksen koulun voikkasalissa ja ulkona Porin urheilukeskuksen hiekkakentällä, UK Nelosella. Talvisarjan pakkasraja oli 15 miinusasteen tietämillä. Pallo moiskautti aika pusun, kun sen sai naamaan sillä kelillä. OMIEN POIKIEN harrastamisen kautta olen vuosien ajan seurannut 2010-luvun juniorifutista, joskus hieman ristiriitaisin tuntein. Pelaajien, valmentajien ja pelin yleinen taso on kehittynyt valtavasti viime De_21112019_56.indd 56 12.11.2019 16.17
57 Demokraatti Kyyneleiden kurakentät ME KURALÄTÄKKÖMARADONAT AMMENSIMME FUTISOPIT PIHAJA KAVERIPELEISTÄ, BUSTER-URHEILUSARJIKSESTA JA PIKAKURSSIN KÄYNEEN KOUTSIN MUTINOISTA. vuosikymmeninä. Nykyvalmentajat ja osin jopa junnupelaajat itse puhuvat ajasta ja tilasta, ensimmäisestä kosketuksesta, pallon kierrättämisestä, korkeasta ja matalasta prässistä, taskuun pelaamisesta, pelin momentumista, transitiopelaamisesta ja ties mistä. Moiset puheet olisivat sekoittaneet meidät kuralätäkkömaradonat täysin, sillä ammensimme futisopit pihaja kaveripeleistä, Buster-urheilusarjiksesta ja parhaimmillaankin jonkin pikakurssin käyneen koutsin epämääräisistä murinoista ja mutinoista. SYYSKUUN ALUSSA olin poikieni kanssa Tampereen Ratinalla, kun Huuhkajat voittivat Kreikan 1–0 Teemu Pukin pilkkumaalilla. Tätä kirjoittaessani marraskuun puolenvälin Liechtenstein-kotiottelu on pelaamatta. Matsi, jonka Huuhkajat voittaa ja vie Suomen ensimmäisiin arvokisoihin. Peli, jonka jälkeen kovimmat futiskahjot hyppivät marraskuun virkistäviin suihkulähteisiin ympäri maan. Siihen luotan: Rivelino Kanerva vie, vei, meidät kisoihin. Suomifutiksessa kaikki on muuttunut – Huuhkajien alati suurenevaa fanijoukkoa myöten. Kentällä pelaa ja katsomossa kannustaa uusi kultainen sukupolvi. Unkaritrauma ja Kuningas Litmasen Olympiastadionin kaatosateeseen lokakuussa 1997 sekoittuneet kyyneleet – poispyyhityt. Pohjoiskaarteen fanilauma on tartuttanut Huuhkajien muihinkin faneihin iloisen, hienolla tavalla joukkuetta kannustavan menon. YKSI ASIA tuntuu yhä kuitenkin takavuosien potkupallokulttuurilta: Yle ei näytä A-maajoukkueen karsintapelejä, vaikka ne ovat Suomen jalkapallohistorian tärkeimmät. Onneksi me Liechtenstein-lipuitta jääneet voimme hakeutua ilmaisscriineille tai nähdä pelit kotona nettikanavalla, jossa bonuksena näkee ja kuulee myös Pasi Rautiaisen höpöttämässä. Miehellä on asiantuntemusta ja intohimoa lajiin kuin kokonaisessa kylässä ja sitten vielä päälle ne rautiaismaiset jutut, eleet, liikkeet. Ja onhan meillä vielä se Pasin mahtava tukka, tietenkin! De_21112019_56.indd 57 12.11.2019 16.17
58 Demokraatti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse? Markkinatalous ei riitä Kiinalle. Se haluaa enemmän. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.ind d 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. Mihin niitä tarvitaan? 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.ind d 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 26.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 26 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TEEMA: Uudet hoidot pelastavat ihmisiä, mutta onko meillä varaa niihin? MANU Vain yksi tähteläläisistä 1918 Hennalan vankihistoria aukeaa POLITIIKKA Keskikentän puolueet pulassa 26.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 18 • 20 19 / 26 . sy ys ku ut a De_26092019_01.indd 1 19.9.2019 12.59 Politiikka ajautuu umpikujaan. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn? SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 De_21112019_58.indd 58 13.11.2019 11.36
59 Demokraatti » So m e Sosiaalinen media madaltaa yhteydenoton kynnystä. Kansanedustajat saavat somen kautta ehdotuksia, kyselyjä, kannustuksia, mutta myös lokaamista. Poliitikon työkalu Su om al ai se t vi ih ty vä t ne tis sä . TEEMA De_21112019_59.indd 59 13.11.2019 12.52
60 Demokraatti TEEMA Kaikki kukat kukkivat Iiris Suomela De_21112019_60.indd 60 13.11.2019 13.24
61 Demokraatti Sosiaalinen media on antanut näkyvän väylän vähemmistöille, joiden ääni ei kuulu perinteisessä mediassa. Mutta väylä on auki myös vihalle. E nsin ikävät asiat. ”Olet kakara, tyttö, pimu, kunnes sinusta tulee äiti.” ”Tyttö pieni.” ”Vitunkantoteline.” Loukkaavia ja ala-arvoisia kommentteja alkoi ilmaantua kansanedustaja Iiris Suomelan (vihr.) Twitter-keskusteluketjuun lokakuun lopussa. Hän oli kirjoittanut viestin, jossa paheksui sitä, että kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) oli nimittänyt ilmastoaktivisti Greta Thunbergia ”epäkypsäksi kakaraksi”. Sittemmin Kärnä pyysi anteeksi sanavalintaansa. Liekki oli kuitenkin leimahtanut, ja Suomela sai täyden lastin loukkauksia. Sosiaalisen median ikävä puoli on tullut Suomelalle tutuksi. Tietyt aiheet, kuten feminismi ja maahanmuutto, ovat ”katiskoja”, jotka keräävät puoleensa kommenttien pohjasakkaa. – Nimittely ja vähättely kietoutuvat nuoreen ikään, mutta ennen kaikkea sukupuoleen, 25-vuotias Suomela sanoo. – Varsinkin televisioesiintymisien jälkeen tulee paljon loukkaavaa kommentointia. Sosiaalisen median lisäksi myös sähköpostitse, tekstiviestein ja ihan puhelinsoittoinakin. Hänestä ja muista naispoliitikoista on netin keskustelupalstoilla kokonaisia keskusteluketjuja, joissa käydään asiatonta keskustelua heidän ulkonäöstään. – Vastaavaan en ole miesten kohdalla törmännyt. Vihapuheeseen törmätessään Suomela tekee ilmiannon. Häirintää ja maalittamista kohdatessa Twitterissä voi sulkea käyttäjän pois keskusteluista. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Emilie Uggla De_21112019_60.indd 61 13.11.2019 13.24
62 Demokraatti TEEMA VIHAPUHE Vihapuhetta ovat kaikki ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjaa suvaitsemattomuuteen. Lähteet: Poliisi, Suomen Lakimiesliitto MAALITTAMINEN Maalittaminen tarkoittaa järjestelmällistä toimintaa, jossa kohteeksi valitusta henkilöstä tai hänen läheisistään kaivetaan eri lähteistä tietoja ja pyritään niitä eri tavoin hyödyntämällä epäasiallisesti vaikuttamaan kohteen toimintaan. – Nyt kun olen kansanedustaja ja julkisuudessa, olen saanut tukea enemmän kuin aiemmin. Näyttää myös tapahtuneen myönteistä kehitystä siinä, että yleisestikin ihmiset tukevat aiempaa enemmän ja aktiivisemmin toisiaan, Suomela sanoo. – Olen keskustellut viime kauden nuorimpien naiskansanedustajien kanssa tästä, ja he ovat huomanneet selvän eron. Ensin meni monta vuotta, että alettiin puhua ylipäätään vihapuheesta. Ja nyt on tajuttu, että sille voi jokainen ihminen tehdä jotain. VALTIONEUVOSTON TEETTÄMÄ tuore tutkimus paljastaa, että melkein puolet kansanedustajista tai heidän avustajistaan on joutunut vihapuheen kohteeksi tekemänsä työn vuoksi. Naispäättäjät kokevat vihapuhetta, loukkaamista ja uhkailua huomattavasti miehiä enemmän. Tutkimukseen osallistuneet naiset kertoivat, että usein vihapuhe liittyy nimenomaan sukupuoleen. Vihapuhekokemukset ovat yleisempiä nuorilla ja vähemmistöryhmiin kuuluvilla naisilla. Tutkimuksessa todetaan, että vihapuhe voi vaarantaa tai heikentää demokratian toimintaa. Pahimmillaan vihapuhe sulkee ihmisiä politiikan ulkopuolelle, estää avointa keskustelua ja päätöksen tekoa. ”Vihapuheen kohteeksi joutuviin ryhmiin kuuluvat ihmiset saattavat jättää hakeutumatta luottamustehtäviin vihapuheen pelossa. Lisäksi vihapuheella voi olla vaientava vaikutus”, tukimuksen yhteenvedossa sanotaan. SITTEN POSITIIVISET asiat. Sosiaalisesta mediasta on tullut tärkeä poliitikon työkalu. Sitä kautta pidetään yhtuneempia ihmisiä. Esimerkiksi nyt Nurminen näyttää laittaneen päivityksiä marraskuun alussa järjestetystä Pohjoismaiden neuvoston kokouksesta Tukholmasta. – Instagramiin laitan enemmän henkilökohtaisia asioita. Se tavoittaa nuorempaa väkeä, Nurminen sanoo. Hän myöntää olevansa aika laiska Twitterin käyttäjä. – Sen käyttämisessä pitäisi aktivoitua, koska se tavoittaa median edustajia. Sosiaalinen media on madaltanut kynnystä ottaa yhteyttä poliitikkoihin. On helpompi nakutella viesti Facebookiin tai Instagramiin kuin lähettää sähköpostia, saatikka sitten kirjoittaa paperikirje. – Kun äänestäjiltä tulee ehdotuksia, pyrin ottamaan niitä huomioon valmistelussa ja valiokuntatyössä, Nurminen sanoo. Hän on Kelan valtuuston varapuheenjohtaja, minkä vuoksi kansalaiset lähestyvät myös hyvin käytännöllisillä kysymyksillä. Nurminen on saanut toimia myös tietotoimistona ja neuvontapalveluna. – Monet ovat pyytäneet apua esimerkiksi omaan työkyvyttömyyseläkkeeseen liittyvissä asioissa. Olen silloin ilmoittanut, että en pysty henkilökohtaisesti auttamaan. Voin kuitenkin ohjata eteenpäin tai neuvoa, että esimerkiksi pitää saada lääkärilausunnossa muutos edelliseen lausuntoon. VIHAPUHEELLE VOI JOKAINEN IHMINEN TEHDÄ JOTAIN. teyttä äänestäjiin ja yhteistyötahoihin. – Esimerkiksi kesällä kysyin Twitterissä, mitä kannattaa lukea verotuksesta. Oli mahtavaa, että sain asiantuntijoilta satoja vinkkejä, hyvin eri näkökulmista, Suomela sanoo. – Ja kun eduskunnassa käsitellään jotain asiaa, sosiaalisen median kautta saa nopeasti käsityksen, minkälaisia näkökulmia ja reaktioita asia on ihmisissä herättänyt. Sosiaalinen media on antanut myös näkyvän väylän sellaisille äänille, jotka eivät perinteisessä mediassa kuulu. – Feminismin kannalta on ollut hienoa, että aiemmin marginalisoidut näkökulmat näkyvät yhä voimakkaammin. Ja sieltä saa myös tukea. Oikein käytettynä sosiaalinen media on todella iso voimavara ja monipuolistaja, Suomela sanoo. Sosiaalisen median käyttö on kasvanut viime vuosina valtavalla vauhdilla. – Muutoksen on huomannut kuluneen neljän vuoden aikana. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa sosiaalinen media ei ollut yhtä merkittävä kuin tämän vuoden vaaleissa, toisen kauden kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd.) sanoo. – Nyt se on minulle yhtä tärkeä väline kuin perinteinen media. Eri kanavilla on erilaiset kohderyhmät ja käyttötavat. Nurminen tavoittaa Facebookin kautta ydinäänestäjiään, hieman vartDe_21112019_60.indd 62 13.11.2019 13.24
63 Demokraatti Myös Nurminen on joutunut törmäämään somessa ruokottomaan kommentointiin ja häirintään. – Aluksi otin asiattomuudet henkilökohtaisesti. Tämä työ on kuitenkin kasvattanut suojakuoren, Nurminen sanoo. – Asiattomiin kommentteihin en reagoi tai poistan ne sometileiltäni. Toimin myös moderaattorina omilla tileilläni. Vaikka Nurminen kertoo kasvattaneen itselleen suojakuoren, hän korostaa, että julkista työtä tekevän ei pidä oppia sietämään vihapuhetta. – Pitää kestää kriittistä kommentointia, mutta henkilökohtaisuuksiin ei saisi mennä. KANSANEDUSTAJA Matias Marttiselle (kok.) sosiaalinen media on yksi tärkeimmistä työkaluista. – Kansanedustajan pitää olla läsnä siellä, missä ihmiset ovat, Marttinen sanoo. Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki alle 55-vuotiaat käyttävät internetiä. – Kerron sosiaalisen median kanavilla, mitä teen kansanedustajana, mitä ajattelen ja minkälaisia kannanottoja teen, Marttinen sanoo. – Monet ihmiset eivät enää käytä sähköpostia, vaan ovat yhteydessä suoraan somen kautta. Poliitikoille haastavaa on tietysti se, että pitää seurata niin monta kanavaa. Suomelan ja Nurmisen tavoin Marttinen käyttää pääasiassa Facebookia, Twitteriä ja Instagramia. Instagramin SOSIAALINEN MEDIA ON ANTANUT NÄKYVÄN VÄYLÄN ÄÄNILLE, JOTKA EIVÄT PERINTEISESSÄ MEDIASSA KUULU. story-toiminnon kautta voi välittää lyhyitä tuokiokuvia ja videoita arjesta ja tapaamisista. Twitterissä on selvästi pienempi osa suomalaisista kuin esimerkiksi Facebookissa. Twitterissä on poliittisesti valveutuneita ihmisiä, joilla on vahvoja mielipiteitä. Siellä on mahdollisuus nostaa esille erilaisia asioita, myös toimittajia varten. – Twitter-keskustelut ovat välillä luonteeltaan sellaisia, että irrotetaan asiayhteydestä yksittäisiä lauseita. Välillä keskustelukumppaneilla ei ole halua tai yritystä ymmärtää, mitä toinen Ilmari Nurminen De_21112019_60.indd 63 13.11.2019 13.24
64 Demokraatti TEEMA ajattelee, Marttinen sanoo. – Twitter on kanava, jossa voi viedä eteenpäin omaa näkemystään hyvin jyrkästi ilman, että kuuntelee toista. Siinä mielessä se ei ole aina rakentava paikka keskustelun käymiseen. Facebookissa hän kirjoittaa lyhyitä päivityksiä ja laittaa linkkejä uutisjuttuihin, joissa on ollut haastateltavana. Vastikään Marttinen laittoi linkin Iltalehden juttuun, jossa hän otti kantaa diabeetikkojen asepalveluskokeilun jatkamisen puolesta. – Sain sitä kautta erilaisia kommentteja puolesta ja vastaan. Some antaa ihmisille hyvän mahdollisuuden käydä keskustelua, Marttinen sanoo. Keskustelu on useimmiten asiallista Marttisen somekanavilla, ja hän kokee saavansa perusteltuja, kriittisiäkin näkemyksiä erilaisiin asioihin. – Vihapuheeseen olen törmännyt hyvin harvoin. Olen joutunut estämään yksittäisiä ihmisiä vain muutamia kertoja, Marttinen sanoo. – Mutta tässä on eroja edustajien kesken aika paljon. Se liittyy siihen, mistä teemoista keskustelee. Esimerkiksi maahanmuutto herättää tunteita, ja keskustelun sävy voi olla tiukka. Keskustelen paljon talousja työllisyyspolitiikasta, joissa keskustelu voi olla välillä jyrkkääkin, mutta silti asiallista. SOSIAALINEN MEDIA on tullut jäädäkseen. Menneeseen on turha haikailla. – Suurin huoli demokratian kannalta on se, että perinteisessä mediassa on ollut journalistin ja lopulta päätoimittajan vastuulla tuotettu sisältö, joka on antanut äänestäjille tietoa politiikasta, Iiris Suomela sanoo. Sosiaalisessa mediassa ei tunnu löytyvän vastuullista ihmistä tai periaatteita, jotka pitävät sisällön asiallisena. – Kuvaavaa on Facebookin johtajan Mark Zuckerbergin tuore kuuleminen Yhdysvaltain kongressissa. Kävi ilmi, että Facebookilla ei ole minkäänlaisia suunnitelmia tai edes kiinnostusta lähteä karsimaan selvästi valheellista kovalla rahalla maksettua mainontaa, Suomela sanoo. Jos poliitikko ostaa sanomalehteen mainoksen, joka on lokaava ja virheellinen, niin sanomalehdellä on vastuu sanoa ei sekä noudattaa lakia ja eettisiä periaatteita. – Iso osa somealustoista vaikuttaa systemaattisesti kieltäytyvän tiettyjen eettisten periaatteiden noudattamisesta. Siinä uhataan yhtä demokratian kivijaloista, joka on vapaa, mutta vastuulla tehty tiedonvälittäminen ja keskustelu, Suomela sanoo. Totuudenmukaisuudessa pysyminen vaatii alustoilta, viranomaisilta ja poliitikoilta ja kansalaisilta vastuullisuutta. Alustojen lisäksi pitää pystyä asettamaan vastuuseen myös ihminen, joka pyrkii lokaamisella masinoimaan suosiota itselleen. – On monta mahdollista tahoa, jotka voitaisiin asettaa vastuuseen. Tällä hetkellä me emme aseteta oikein ketään vastuuseen. Se on asetelmana äärimmäisen heikko, ja uhkaa demokratiaa, Suomela sanoo. SUOMALAISET KÄYTTÄVÄT INTERNETIÄ PALJON ? ? Vuonna 2018 79 prosenttia 16–89-vuotiaista käytti nettiä useasti päivässä. ? ? Yleisimmin suomalaiset käyttävät nettiä matkapuhelimellaan. ? ? Puolet äänioikeutetuista käytti vaalikonetta ennen kevään 2019 eduskuntavaaleja. Lähde: Tilastokeskus Matias Marttinen De_21112019_60.indd 64 13.11.2019 13.24
65 Demokraatti Tietyn poliittisen näkemyksen heikentäminen Tekemäni päätöksenteon estäminen Oman edun tavoittelu Oman julkiseen keskusteluun osallistumiseni estäminen Tietyn vähemmistötai muun ihmisryhmän osallistumisen vaikeuttaminen Vastaajat pystyivät valitsemaan useamman vaihtoehdon. Heitä pyydettiin valitsemaan kaikki vaihtoehdot, jotka pätevät ainakin yhdessä tapauksessa. 10 20 20 30 40 50 60 % Vihapuheen kohteina olleiden kuntapäättäjien arvio sen tavoitteista (n = 452) Lähde: Valtioneuvosto Viha vallassa Lähes puolet kansanedustajista ja heidän avustajistaan on ollut vihapuheen kohteena tehtäviensä vuoksi. Valtioneuvoston teettämässä tutkimuksessa Viha vallassa selvitettiin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttavan vihapuheen laajuutta, luonnetta ja vaikutuksia. Kolmannes kuntapäättäjistä on ollut työnsä vuoksi vihapuheen kohteena. Päättäjät arvioivat, että vihapuhe on lisääntynyt viime vuosina. Vihapuhe vaarantaa demokratian. Vihapuhetta kokeneista kuntapäättäjistä 28 prosenttia kertoi halunsa osallistua päätöksentekoon vähentyneen. Nykyiset vihapuheenvastaiset toimet ovat vastaajien mielestä riittämättömiä. Kyselyvastaukset paljastavat, että päättäjistä naiset joutuvat kokemaan vihapuhetta huomattavasti enemmän kuin miehet. Sosiaalinen media on tarjonnut alustan kaiken positiivisen lisäksi myös lokaamiselle. Yli puolet vihapuheen kohteeksi joutuneista on kohdannut sitä netissä, etenkin Facebookissa. Vihamielisiä viestejä lähetetään keskitetysti. Tutkimuksessa paljastui, että Twitterissä puolet kaikista poliitikoille lähetetyistä vihaviesteistä tuli 200 Twitter-tililtä. Suurin osa viesteistä on tullut maahanmuuttovastaisista ryhmistä. Tutkimukseen osallistuneet kertoivat, että viestien taustalla on ryhtittymiä, kuten Pohjoismainen vastarintaliike, Soldiers of Odin ja Rajat kiinni. Eduskunnassa työskentelevä vastaaja kuvaa vihaviestien tyyliä, sukupuolittumista ja kytkeytymistä tiettyihin ideologioihin: ”Raiskausja tappotoiveiden esittämistä, toiveita, että minulle ja lapsilleni tapahtuu pahoja asioita. Vähättelyä, haukkumista, huorittelua. Viestit erittäin vahvasti sidottuja sovinismiin ja rasismiin.” Monet tutkimukseen osallistuneet kertoivat, että vihapuhe on vähentänyt motivaatiota osallistua politiikkaan. ”Ei vaan enää tahdo jaksaa. Olen harkinnut politiikasta luopumista vihapuheen vuoksi. Ei kenenkään pitäisi joutua kuuntelemaan sellaista.” Naispäättäjiin kohdistuvan vihapuheen lisäksi seksuaalivähemmistöihin kohdistuva vihapuhe on kieleltään usein seksualisoivaa, mitä haastateltava kuvaa vihaviestien puhetapaa lainaten: ”Homoseksuaalit poliitikot, nehän on sen kohteena kans (...). ’perseeseen pantavat’ ja muut vastaavat on siellä kielenkäyttönä. Kyllä se (vihapuhe) liittyy tähän sukupuoleen ja toiseuteen.” Lähde: Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tekijät:Aleksi Knuutila, Heidi Kosonen, Tuija Saresma, Paula Haara, Reeta Pöyhtäri. NAISET JOUTUVAT KOKEMAAN VIHAPUHETTA HUOMATTAVASTI ENEMMÄN KUIN MIEHET. De_21112019_60.indd 65 13.11.2019 13.24
66 Demokraatti TEEMA O len 1990-luvun nuori. Kouluikäisenä kaveripiirissäni oli Suomen parasta koodia vääntäviä nörttejä. Moni heistä meni sitten myöhemmin tekemään Suomen IT-buumia. Kaikki lähti kuitenkin innosta tiedon vapautumiseen ja mahdollisuuksista oppia. Ensin oli boksit, sitten tuli internet ja sähköposti. Tiedon globalisaation piti muuttaa maailma avoimemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Sen jälkeen olemme oppineet, että ihmisten motiivit ovat välillä kyseenalaisia. Maailmassa valta jakautuu epätäydellisesti, eikä mikään uusi väline sitä voi itsestään poistaa. Se, mikä voi olla valtava voimavara tiedolle ja avoimuudelle, voi myös olla väline propagandalle, syrjinnälle ja totalitarismille. Viimeiset vuodet olemme opetelleet sitä sosiaalisen median kanssa. Se, että sosiaalisen median keskustelut ovat repiviä, ei silti ole syy jättää sitä hajottavien voimien käsiin. Suomalaiset puolueet ovat omaksuneet suoria osallistamisen kanavia hitaasti. Ensimmäisenä liikkeellä olivat perussuomalaisen puolueen ja sitä lähellä olevien homma-foorumien aktiivit. Kun näimme sen, aloimme vihreissä ottaa somea kasvavasti haltuun vuodesta 2014 alkaen. Somen avulla saimme Sipilän hallituksen aikana oltua mukana kansanliikkeissä, jotka haastoivat hallituksen eriarvoistavaa politiikkaa. Some antoi voimaa ja kuuluvuutta lastenhoitajien ja opettajien huolelle koulutuksen leikkauksista, se kasvatti ilmastoliikkeen ääntä, se voimaannutti myös aktiivimallia vastustavia työttömiä. Somen kautta puolue voi osoittaa kulkevansa äänestäjiensä rinnalla näiden huolissa. Some on yksi iso tori, siinä missä Kuopion tai Turun toritkin. Ainoa erotus on siinä, että twitterissä, instagramissa ja facebookissa voi kerralla tavoittaa tuhansia tai jopa satoja tuhansia ihmisiä. Somea ei kannata väheksyä kanavana oppia: mitkä ovat ihmisten huolet ja toiveet omasta ja läheistensä tulevaisuudesta? Kannattaa kuunnella, ei vain toitottaa omaa viestiään. POLITIIKKA TARVITSEE myös somessa arvoja. Osa poliitikoista ja muista keskustelijoista rikkoo räikeästi hyviä käyttäytymisen tapoja. On myös paljon tietoista trollaamista. Somessa tarvitaan siis myös lukutaitoa, valheellisten viestien tunnistamista. Itse kannattaa pysyä tiukasti totuudessa, se kantaa pitkällä aikavälillä. Jos teet virheen, nosta käsi ylös sen merkiksi. Päättäjinä meillä on iso vastuu siitä, millaista keskusteluilmapiiriä itse luomme. Sanat ovat tekoja. Terävällä viestillä voi saada tukea, mutta on varottava, että oma viesti ei lietso ihmisiä toisia ihmisiä vastaan. Jos haastat, haasta aina niitä, joilla on yhteiskunnassa enemmän valtaa, ja kuuntele niitä, jotka ovat heikompiosaisia. Haasta politiikkaa ja tekoja, älä koskaan arvostele ihmisiä henkilökohtaisesti. Puolusta niitä, jotka joutuvat asiattomien hyökkäysten kohteeksi: naisia, joita lyödään sovinistisesti, vähemmistöjä, joita mollataan rasistisesti, ja myös poliittisia kilpailijoitasi, jos isku osuu vyön alle. Tällä tavalla pidämme huolta siitä, että some on voima hyvään eikä hajottamiseen. Some ei saa kuplautua, vaan sen pitää olla väline myös muurien rikkomiseen ja kuuntelemiseen. Somessakin kannattaa kohdella muita niin kuin haluat itse tulla kohdelluksi. Demokratian somepäivitys POLITIIKKA TARVITSEE MYÖS SOMESSA ARVOJA. KOLUMNI Teksti Ville Niinistö, europarlamentaarikko (vihr.) De_21112019_66.indd 66 13.11.2019 13.38
67 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki M ie lip id e LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Muistisairaiden hoitopolku saatava kuntoon Suomessa on lähes 200 000 muistisairasta henkilöä. Yhden muistisairaan hoidon kustannukset ovat keskimäärin 30 000 euroa vuodessa. Ympärivuorokautisessa hoivassa kustannukset nousevat jo keskimäärin 160 euroon vuorokautta kohden eli 58 000 euroon vuodessa. Kustannuksia kasvattaa se, ettei Suomessa toteudu muistisairauksien eheä hoitopolku. Kunnat tekevät taloudellisessa paineessa ratkaisuja ja harkitsemattomia säästöjä, joissa ei huomioida muistisairaiden erityistarpeita. Näin toimien pitkällä aikavälillä kustannukset edelleen kasvavat. Muistisairausdiagnoosin viivästyminen hidastaa oikeaan hoitoon pääsyä ja lisää kustannuksia. Mitä varhaisemmassa vaiheessa sairaus todetaan, sen tehokkaammin sitä voidaan hoitaa. Tällä hetkellä diagnoosin saaminen kestää keskimäärin kaksi vuotta ensimmäisten oireiden ilmaannuttua. Valitettavasti muistisairauksiin liittyvä kielteinen leima estää ihmisiä hakeutumasta ajoissa tutkimuksiin. Ongelmana ovat myös tiedon ja osaamisen puutteet. Ammattilaisetkaan eivät aina tunnista muistisairauksiin liittyviä oireita riittävän ajoissa. Muistihoitajia ja -lääkäreitä on edelleen liian vähän. Kuntoutusta ja kuntouttavaa toimintaa ei aina ole tarjolla ja kotihoito usein laitostaa muistisairaan neljän seinän sisälle. Toimintakyvyn heikkeneminen nopeuttaa omasta kodista pois muuttamista. Yhdenvertaisten oikeuksien toteutumiseksi on nopeiden toimenpiteiden aika. Erityisen tärkeää on selvittää ja tarvittaessa luoda muistisairaan hoitopolku diagnoosista palvelutarpeen arvioinnin kautta tarvittaviin palveluihin. Lääketieteellisen näytön rinnalle on saatava näyttöön perustuva hoitotyö ja sosiaalityö. Tällä hetkellä hoitoja hoivahenkilöstön osaaminen muistisairauksista ei ole riittävää, mikä kuormittaa myös ammattilaisia itseään ja heikentää alan vetovoimaa. Muistisairaita ei voi hoitaa kuka tahansa ja määrältään riittävän henkilökunnan lisäksi on varmistettava henkilöstön ammattitaito ja osaaminen. Henkilökunnan vähyys ja osaamisen puutteet tulevat esille muun muassa siinä, että Suomessa käytetään hoidossa kansainvälisesti vertailtuna paljon rajoittamistoimenpiteitä, kuten rauhoittavia lääkkeitä. Rauhoittavilla lääkkeellä saadaan aggres siivisuus pois, mutta perimmäinen syy kuten kipu, pelko tai reagointi hoitajan epäasialliseen käyttäytymiseen ei poistu, ja samalla lääkitys voi viedä toimintakyvyn ja tehdä muistisairaasta täysin autettavan vuodepo tilaan. Merja Mäkisalo-Ropponen kansanedustaja (sd.) iStockphoto ja Timo Sparf De_21112019_67.indd 67 13.11.2019 12.43
68 Demokraatti Kuntien säästötoimet vaarantavat hoidon laadun Jos hoitajien määrää vähennetään, on työnantajan linjattava, ketkä jätetään hoitamatta. Useissa kunnissa ja kuntayhtymissä on meneillään yhteistoimintaneuvottelut, joissa suunnitellaan henkilöstöön kohdistuvia säästötoimia. Tällä hetkellä noin 12 000 superilaista on neuvottelujen piirissä, ja määrä kasvaa koko ajan. Säästötoimina on käytetty muun muassa vapaaehtoisia talkoovapaita, lomarahanvaihtosopimuksia, lomautuksia ja jopa irtisanomisia. Säästöt vaarantavat hoidon ja ovat ristiriitaisia tilanteessa, jossa hoitajia tulisi todellisuudessa palkata lisää. Henkilöstöä tarvitaan kaikkina vuorokauden aikoina riittävä määrä takaamaan turvallinen ja hyvä hoito alueen asiakkaille ja potilaille. Palvelut eivät saa vaarantua. Jos hoitajien määrää vähennetään, on työnantajan linjattava, ketkä jätetään hoitamatta. Henkilöstövajauksen myötä muun muassa päivystyksen jonot ovat pidentyneet ja poliklinikoiden toiminta on kärsinyt. Asiakkaiden ja potilaiden hoito on heikentynyt osastoilla ja kotihoitoja kotipalveluyksiköissä. Vanhustenhoidon asiakkaat ovat Suomessa aikaisempaa huonokuntoisempia. Hoitohenkilöstön määrää ei ole kuitenkaan lisätty, ja vanhusten hoivataso on lähellä heitteillejättöä. Vanhuspalvelulaki edellyttää kuntien osoittavan riittävät resurssit vanhusten palveluiden turvaamiseen, eikä kunnan rahapula oikeuta lain rikkomiseen. SuPer tulee tarkasti seuraamaan, miten virkavastuulla toimivat viranhaltijat tulevat näissä tilanteissa toimimaan. Kotihoitoja kotipalveluyksiköiden toiminta on turvattava kaikissa olosuhteissa niin, ettei kotona asuvien asiakkaiden turvallisuutta vaaranneta ja että hoitoja palvelusuunnitelmat tulevat toteutetuiksi. Lomautusten johdosta todelliset säästöt voivat olla jopa negatiivisia, kun perushoidosta joudutaan tinkimään. Vanhuksia joudutaan myös siirtämään perushoidosta kalliimmille hoivapaikoille, mikä nostaa erikoissairaanhoidon kustannuksia. Henkilöstön ylikuormitus nostaa sairauspoissaoloja sekä aiheuttaa jopa hoitohenkilöstön ennenaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä. Jo nyt yhä useampi lähihoitaja LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI vaihtaa alaa jaksamisongelmien ja eettisen kuormittavuuden vuoksi. Henkilöstösäästöillä vaurioitetaan hyvää työnantajakuvaa tavalla, joka vaikeuttaa työnantajan toiveita ja mahdollisuuksia saada palvelukseensa koulutettua työvoimaa. Kuntien tietoiseen alibudjetointiin on saatava muutos. Ratkaisu jatkuvaan alibudjetointiin löytyy joskus isommista hartioista eli kuntaliitoksista tai valtionosuusjärjestelmän korjaamisesta, missä alueelliset tarpeet huomioidaan nykyistä oikeudenmukaisemmin. Tärkeimmän muutoksen on kuitenkin tapahduttava poliittisten päätöksentekijöiden arvovalinnoissa. Silja Paavola puheenjohtaja Suomen lähija perushoitajaliitto SuPer MIELIPIDE De_21112019_68.indd 68 13.11.2019 13.27
69 Demokraatti Laajennetaan pantillista palautusjärjestelmää Lähes kaikissa kotimaassa myytävissä tuotteissa on jo nykyisin EAN-koodi valmiina. Näistä pantillisessa kierrätyksessä ovat jo virvoitusja olutjuomien pullot ja tölkit. Kaikkiin muihinkin tuotteisiin voidaan lisätä valmiiksi panttisumma, joka vahvistetaan eduskunnan säätämällä lailla. Panttisumman saisi takaisin kun sen palauttaa kierrätys-sertifikaatin omaavan myymälän tai liikkeen palautuspisteeseen. Tällä toimenpiteellä pystytään Suomessa työllistämään uutta henkilökuntaa kauppoihin ja saadaan useita tuhansia lajittelutyöpaikkoja kestävän kehityksen hengessä. Viherteollisena mallimaana ja nykyisenä EU:n puheenjohtajamaana tämä olisi Suomelta todellinen ekoteko ja järkivihreän strategian mukainen. Koodin voi sisällyttää esimerkiksi elintarvikkeiden ja kotitaloustuotteiden lasi-, metalli-, ja muovipurkkeihin sekä kartonkija muovipakkauksiin. Myös esimerkiksi myös oman kierrätyksensä voisivat muodostaa CDja DVD-levyt, peliromput, lelut, urheiluvälineet, vaatteet, työkalut, kodinkoneet, kalusteet ja ruokailuvälineet. Tuotteiden palautus ja kierrätettävyys nousisi aivan uudelle tasolle näin meneteltäessä. Janne Vuorenmaa valtuutettu (sd.) Forssa Kapitalismi pitää resetoida ”Kapitalismi kasvoi kieroon ja uhkaa nyt horjuttaa jopa demokratiaa”, kirjoitti Financial Times. Kapitalismin on nyt hengissä säilyäkseen huomioitava omistajia laajemman joukon tarpeet; kapitalismi on resetoitava. Ongelmien juurisyy on velkarahaan perustuva, jatkuvaan kasvuun pakottava ja eriarvoisuutta tuottava rahajärjestelmä. Yksi ehdotus tämän ongelman ratkaisuksi on Eurooppalainen rahoitusaloite, joka on jo esitelty parlamenteille ympäri Eurooppaa. Ihmisen vapaudentarpeesta seurasi, ettei reaalisosialismin tavoin keskusjohtoisesti suunniteltu ja säädelty talous osoittautunut toimivaksi. Nyt on käynyt myös täysin selväksi, ettei kapitalismikaan tyydytä enemmistön tarpeita; kapitalismin vapaus on vain talousoligarkkien vapautta lisätä omia etujaan enemmistön, tulevien sukupolvien ja ympäristön kustannuksella. Eurooppalaisen kansalaisaloitteen tavoitteena on yhteiskunnan tosiasiallisten tarpeiden täyttäminen kestävän kehityksen periaatteella. Sen esittämä tulevaisuuden vapaan yrittäjyyden kulttuuri saavuttaa tavoitteensa ilman valtiojohtoisuutta tai talousoligarkkien ylivaltaa. Aloite ja sen edistäminen on laaja hanke, johon sisältyy Euroopan laajuisen allianssin luominen, huolellinen valmistelu ja miljoonan allekirjoituksen kerääminen EU:n eri jäsenmaista. Valmisteluvaiheen tavoitteena on myös löytää ihmisiä kampanjoimaan asian puolesta. Aloite osoitetaan Euroopan komissiolle, joka on velvoitettu ottamaan sen huomioon, jos aloite on ollut ”menestyksellinen”, mikä tarkoittaa vähintään miljoonan allekirjoituksen keräämistä vähintään neljänneksestä EU-maista. Keskustelua rahajärjestelmän ongelmista on käyty myös Suomessa siitä lähtien, kun suomalainen rahareformiliike Talousdemokratia perustettiin vuonna 2009. Kesäkuussa 2016 asiasta keskusteltiin myös eduskunnassa järjestetyssä tapahtumassa otsikolla: ”Tarvitaanko rahapoliittisia uudistuksia?” Raimo Rintamäki Forssa De_21112019_68.indd 69 13.11.2019 13.27
70 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Omaisille ja vapaaehtoisille edes hiukan porkkanaa? Syksy on saapunut, ja flunssa tekee tuloaan. Moni omaishoitaja, omainen ja vapaaehtoinen vaarantaa silti terveytensä ja osallistuu sitoutuneesti esimerkiksi vanhusväestön hoitoon tai ulkoiluttamiseen. Luulisikin, ettei olisi kaupungeilta tai kunniltakaan mikään iso investointi tarjota näille arjen sankareille ilmainen influenssarokotus. Ei kohtuuton toive, kun nämä ihmiset tekevät niin paljon työtä ilmaiseksi kunnille. Annetaan hyvän kiertää, mutta pidetään se terveenä eikä polteta sitä loppuu! Jorma Talikka Hämeenlinnan tapaturmaja sairausinvalidit ry MIELIPIDE Vastikkeeton yritystukimalli on peruttava Kilpailukykysopimus solmittiin vuonna 2016. Sen avulla oli tarkoitus parantaa Suomen talouden kilpailukykyä ja työllisyyttä. Sopimukseen kuului 24 tunnin vuosittaisen työajan palkaton lisäys sekä sosiaaliturvamaksujen siirto työnantajilta työntekijöille. Nämä toimenpiteet koskivat rankimmin julkisten alojen pienipalkkaisia työntekijöitä, joilta lisäksi leikattiin vuosilomarahoja kolmen vuoden ajan. Sopimuksen edistämiseksi Sipilän hallitus esitti uhkauksen pakkolaeista, joilla ammattiyhdistysliike haluttiin ajaa selkä seinää vasten. Sosiaaliturvamaksujen siirto oli suora, vastikkeeton tulonsiirto työntekijöiltä työnantajille. Me palkansaajat maksamme edelleen tätä 6,5 miljardin euron yritystukea. (Tilastokeskus) Ammattiliitto Pron Pohjanmaan aluejohtokunnan kokouksessa keskustelimme aiheesta pitkään ja ihmettelimme puheita ja lupauksia sopimuksella saavutetusta tuottavuuden kasvusta, jota ei todellisuudessa ole ollut nähtävissä. Ainoat hyötyjät ovat olleet suurten yritysten osakkeenomistajat, joille on maksettu ennätyssuuria osinkoja. Kun tarkastellaan 60 pörssiyhtiön maksamien Kilpailukykysopimuksen myötä palkansaajat ovat joutuneet mielivaltaisen palkanalennuksen kohteeksi. osinkojen määrän muutosta vuosina 2017–2019, havaittavissa on merkittävää kasvua kyseisten yritysten maksamien osinkojen määrissä erityisesti vuosina 2018 ja 2019 (STTK). Nuo osingot on otettu työntekijöiden selkänahasta. Kilpailukykysopimuksen myötä palkansaajat ovat joutuneet mielivaltaisen palkanalennuksen kohteeksi. Meidän mielestämme lisätuntien teettäminen ilman korvausta sekä sosiaaliturvamaksujen myötä tehty tulonsiirto työnantajille on peruttava. Palkankorotusten tasoon korvauksettoman työajan poistamisella ei saa olla vaikutusta. Kauko Niemi Ammattiliitto Pron Pohjanmaan Aluejohtokunta De_21112019_68.indd 70 13.11.2019 13.27
71 Demokraatti ? Le ik ka a ta lte en ! 80 VUOTTA 70 VUOTTA Syntymäpäivät 75 VUOTTA Reino Paasilinna valtiopäiväneuvos, yht.tri, Helsinki 5.12.2019 Mahdolliset onnittelut voi osoittaa Työväen arkistolle, tilille FI37 1521 3000 1027 09, tiedonantoon: Reino Paasi linna. Unto Vesa Tampere 4.12. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Presidentti Tarja Halosen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedon antoon: Unto Vesa. Esa Swanljung oik.kand.,Helsinki 25.11. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Irene ja Kalevi Sorsan rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedon antoon: Esa Swanljung. KOKOUKSET Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät, syys ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkais taan pyydettäessä Yhdistystoiminta palstalla maksutta kerran. Yhdistystoiminta palstalla ei julkaista vaali/vaalitapahtumail moituksia. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Lähetä tapahtumail moituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. HELSINKI • Stadin työväenkirjallisuuspäi vät 22.–24.11. Työväenliikkeen kirjastossa ja JHLopistolla Sör näisissä Helsingissä. Kirjallisuus päivien teemana on Vasemmisto – kulttuuri ja kestävä kehitys. Pe 22.11. on Kapinarunoilta ja kipsa klo 18–21, la 23.11. on Paneeleja ja kirjasatoa sekä minimessut klo 12–19, su 24.11.on Kulttuurimati nea ja päiväkahvit klo 14–16. To 12.12. klo 18–20 Studia Generalia: Merkillinen Mauno – Manu. Kes kustelijoina presidentti Tarja Ha lonen, Seppo Lindblom, Pekka Korpinen, Raija Oranen, Tapio Bergholm ja Unto Hämäläinen. Keskustelun isäntänä Työväen kirjaston ystävät ry:n puheen johtaja Pentti Arajärvi. Ennen ti laisuutta Työväenkirjaston ystä vien syyskokous klo 16:30. Jou luglögit klo 17:30 alkaen. Työvä enliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 A 1, Helsinki. www. tyovaenperinne.fi. Avoinna ti 10–18, ke 12–18, to–pe 10–16, ma suljettu. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Tervetuloa! POHJANMAA • Vaasan Teollisuuden ammatti osasto ry (272) Syyskokous 26.11. klo 18 Kotirannan työväentalo Kustaalantie 82, Vaasa, kahvitar joilu klo 17.30 alkaen. PIRKANMAA • TUL-Tampere. TUL:n seuro jen ikäihmisten maksuton ter veysliikunta Ratinan voimiste lusali 2:ssa to 21.11. klo 10.00 ja to 28.11. klo 10.00, ohjaus Pekka Ruohonen. Ilmoittautuminen viim. 22.11. Veteraanien pikku jouluun 4.12. klo 14.00 Lammin pään Osuuskuntalolla jukka.nie minen@tul.fi tai 045-77302122 TUL:n Seurapäivät Hotelli Scan dic City Tampere 23.–24.11., tie dustelut jukka.nieminen@tul.fi tai 045-77302122 • Piirin ylimääräinen piirikokous to 28.11. klo 19.10 ja piirivaltuus ton kokous to 28.11. klo 19.20 So kos Hotelli Ilves, Hatanpään val tatie 1, Tampere, kokouksia edel tää kahvitarjoilu klo 17.00, pal kitsemiset klo 17.45 ja klo 18.00 miniseminaari ”Urheilutoimit tajaystävä vai vihollinen” Tapio Suominen • Valtakunnallisen seuratoi minnan kehittämistuen haku avoinna, ohjeet www.minedu.fi • Toimisto suljettuna 2.12. ja 3.12. TURKU • Turun Seudun Wanhat Toverit. Seuraava kerhotapaaminen pi detään: 2.12.2019, Panimoravin tola Koulu, Eerikinkatu 18.Turku. Ohjelma: klo 12.00–13.00 Lou nas klo 13.00. Alustajana SDP:n eduskuntaryhmän puheenjoh taja Antti Lindtman, poliittinen tilannekatsaus. Valitaan toimi kunta vuodelle 2020. • Turun Työväenyhdistys. Syys kokous pidetään torstaina 28.11. kello 17.00 Työväentalon perin nehuoneessa. Tervetuloa! Työhyvinvointi luo vetovoimaa Teksti Demokraatti Onnen kyyhky lentää, kaukomailta entää. Onnen kir jettä kuljettaa, kelle kirjeen kantaa? Jyväskylän Sähköalan työntekijät ry. os. 26 Sääntömääräinen syys kokous pidetään osaston toimistolla vapaudenkatu 79 A.JKL ti.3.12–2019 klo 18.00 alkaen. Esillä sääntömääräiset ym.esille tulevat asiat. Tervetuloa t: HALLITUS voinnin kannalta olisi liiton mielestä erityisen tärkeää kehittää työvuorojärjestelmiä. – Työhyvinvoinnilla on suuri merkitys alan vetovoiman kannalta, joten sitä kannattaa kehittää, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Paperiliitto kertoo, että alan houkuttelevuuden lisäämiseksi liitto on tehnyt tes-neuvotteluihin useita jaksamiseen vaikuttavia esityksiä, kuten kiky-sopimuksen mukaisen 24 tunnin työajanlisäyksen poistamisesta. Paperiliiton mukaan äärimmilleen viedyt tehostamistoimet koettelevat metsäteollisuuden työntekijöiden jaksamista. Liitto arvioi, että käyviltä konelinjoilta väkeä on vähennetty vuosien saatossa 40–50 prosenttia. Paperiliitto on huolissaan, että tehtaiden tilanne näkyy työssä jaksamisessa. Vähäinen työntekijämäärä saa uudetkin työntekijät väsymään ja siirtymään muille aloille. Jaksamisen ja työhyvinDe_21112019_71.indd 71 13.11.2019 13.32
72 Demokraatti RISTIKKO 22/2019 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Nimi: Osoite: De_21112019_72.indd 72 13.11.2019 11.53
73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU RISTIKON 20/2019 RATKAISU 24.10. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Marianne Boström Karkkilasta. Onnea voittajalle! TI TI TYY Miikka Lönnqvist miikka.lonnqvist@soste.fi O T S A O L A S T I I R I K A T T I N O K U R T A N E S T E S I A A E R A R E A L V L H A M P A A T L O O K A P S I A V A I N A J O T U H K U A K A R E N T R I S U A R M A A L A T I U N E T R U K O U S R K M O N A C O I L M E I S A K S L O L S A T A M A T O K A J P H I L T A I N I V E S R A U T I O I R T A I N S A K U A T T O H I O H U H M A R A R I E L D T E E T A U K N U T A R O M A A L I A S A N T A L A L A I I H A N N E K I I L A T A T S A D K I T T K E N I A T E A T E P A T O T U A A R N I T O L A T A N I Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. ais ud ok u. co m 4 8 7 7 9 1 8 3 3 2 1 4 3 5 6 2 1 1 9 8 8 6 2 9 94 16 38 75 2 76 59 21 84 3 82 35 47 19 6 21 68 54 93 7 47 92 13 56 8 53 87 96 21 4 19 43 82 67 5 65 24 79 38 1 38 71 65 42 9 P ostasin jokin aika sitten sosiaaliseen mediaan videon kädestäni pähkinöitä syövästä talitiaisesta. Yllätyin, kun video sai melkoisesti ihmettelyä osakseen. Oletin, että Seurasaaren kesyt linnut olisivat jo sellainen kuuluisuus ainakin helsinkiläisille, ettei kädelle lennähtävä tiainen olisi ihmetyksen aihe. Sitten tajusin eläväni tässäkin asiassa kuplassa. Tarinat upeimpienkin luontokuvien taustalla ovat usein paljon tarua tylsempiä. Esimerkiksi Helsingin keskuspuiston city-ketut ja kaupunkipuistojen oravat poseeraavat kohtuullisen yhteistyökykyisesti myös harrastajakuvaajalle. Puhumattakaan Itä-Suomen piilokojuilla poseeraavista karhuista. Olen tainut tälläkin palstalla mainita, että maalla asuvanakin kuvaan paljon niin sanotusti ihmisten ilmoilla. Puistoissa, kaupunkien liepeillä ja esimerkiksi juuri Seurasaaressa. Syy tähän on yksinkertainen: luonto ja ihminen ovat näissä paikoissa niin lähellä toisiaan, etteivät kuvattavat useinkaan häiriinny kuvaajan häärimisestä ja kuvattavia pääsee myös hitusen lähemmäs kuin muualla. Seurasaaressa aivan kosketusetäisyydelle saakka. Kun luontokuvaaja ottaa kuvan linnusta tai eläimestä, joka on tottunut kuvaajiin, pääsevät molemmat osapuolet helpommalla. Kunhan vain muistaa, että kesykin luontokappale tarvitsee oman tilansa, joka sille kuuluu antaa. De_21112019_72.indd 73 13.11.2019 11.53
74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Myös e-kirja kelpaa himolukijalle Työministeri Timo Harakka hakeutuu työn vastapainoksi kaunokirjallisuuden pariin. Mariana Mazzucato: The value of everything Mazzucaton ajatukset yhteiskunnan merkityksestä investoijana ja suurten globaalien ongelmien ratkaisijana ovat todella inspiroivia. Uusin ajattelu on missiopohjaisten suurten tehtävien ratkaisu hallitusten varsinaisina toimintaohjelmina. Muutama iso kysymys ja sitten keskitetään voimavarat ratkomaan niitä. Pauli Kettunen: Globalisaatio ja kansallinen me Kirja käsittelee yhteiskuntatieteen käsitehistoriaa ja taloudenkin risteyskohtia. Suomessa tehdään todella korkeatasoista yhteiskunnallista ja näkemyksellistä tutkimusta, jonka soisi nousevan keskusteluun laajemmin. Tässä on sivuttu kolmea ajatteluuni merkittävästi vaikuttanutta henkilöä eli käsitehistorian isää Richard Koselleckia, yhteiskuntatieteilijä Frank Ankersmitiä ja valtavirrasta poikkeavaa talousajattelijaa Albert O. Hirschmania. Sari Näre ja Jenni Kirves (toim.): Ruma sota Kirja avasi merkittävällä tavalla selitysvoimaiseksi Suomen lähihistorian ja edelleenkin perheissä vallitsevat traumat – mielenterveysongelmat, alkoholismin, puhumattomuuden kulttuurin, toksisen maskuliinisuuden ja koko sen kuvion. Meillä on muutaman vuosikymmenen takana, ihan lähihistoriassa, tällainen mieletön shokki ja katastrofi kuin sota. Kenties vasta nyt aikuistuu sellainen sukupolvi, joka on näistä traumoista irrottautunut. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Ministeritehtäväni alettua kaikki vapaa-ajan lukemiseni on suuntautunut kaunokirjallisuuteen. Tarvitsen sitä työn vastapainoksi. Nyt esimerkiksi parhaillaan, henkeä haukkoen, luen Anna Kareninaa, joka oli jäänyt aukoksi sivistykseen. Tietokirjat, jotka valitsin tähän juttuun, ovat niitä, joita olen kuluttanut eniten viime vuosina. Ne liittyvät yhtälailla toimintaan kansanedustajana, toimittajana ja myöskin aloittamiini jatkoopintoihin. Luen myös työmatkoilla ja perinteiseen malliin; aina pitää olla joku kirja mukana. Jos joku kirja on saatava välittömästi, mutta on kiire enkä ehdi käydä kirjakaupassa, sen saa nopeimmin e-kirjana. Mutta menee se nykyisin toisinkin päin. Eräskin rakas kirja, jonka olisin halunnut tuoda tähän juttuun mukaan, ei ole enää mistään fyysisesti saatavilla. Se on Risto Alanpuron Suomen synty paikallisena ilmiönä. Se kertoo Suomen sisällissodan ja tasavallan muodostumisen Huittisten pitäjän näkökulmasta eli Tellervo Koiviston lapsuusmaisemista. Olin yhteydessä kirjailijaan ja sain kuulla, että kirjan saa netistä ja se on ladattavissa ilmaiseksi. On ollut todella palkitsevaa tehdä tätä ministerien kirjastokiertuetta. Kirjasto on sellainen julkinen palvelu ja sivistyspalvelu, joka vahvasti leimaa ja kuvaa suomalaisuutta, jopa ohi muiden pohjoismaiden. Olemme kirjaston käyttäjinä ja kirjaston hyödyntäjinä ihan maail man ykkösiä. Kirjastokiertueen aika na lukemisen ja sivistyksen merkitystä on tullut samalla korostettua, joka kerralla. Se on tärkeää. 1 2 3 De_21112019_74.indd 74 13.11.2019 11.02
www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. Käytä aina originaalilogoa. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. (09) 774 3110, sähköp. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Tradekan tuotto-osuus Osuuskunta Tradeka laskee liikkeelle 200 000 tuotto-osuutta. Kerätyt varat on tarkoitus siirtää Tradeka-Yhtiöt Oy:lle käytettäväksi yhtiölle vahvistetun strategian mukaisten omistuskategorioiden sijoituskriteerit täyttäviin sijoituksiin. Tradekan tuotto-osuusannin merkintäaika on 4.2.–31.12.2019 ellei antia tätä ennen keskeytetä. Tradekan tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuskunnan 18 vuotta täyttäneet henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenet. Tradekan tuotto-osuusmerkintää harkitsevan jäsenen tulee huomioida, että tuotto-osuudella ei ole pääomaturvaa eikä se kuulu talletussuojan piiriin. Sijoitukseen sisältyy riski tehdyn sijoituksen menettämisestä kokonaan tai osittain. Tuotto-osuuksille maksettavasta korosta päätetään vuosittain ja tuottotavoitetta voidaan muuttaa. Korkoa voidaan maksaa ensimmäisen kerran keväällä 2020 pidettävän osuuskunnan edustajiston kokouksen jälkeen. Uusi sijoitusmahdollisuus Merkintähakemukset Oma Tradekassa Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on osuuskuntalain mukainen sijoitusmahdollisuus osuuskunnan omaan pääomaan. Se on uusi mahdollisuus hyötyä oman osuuskunnan liiketoiminnan tuloksesta. Tradekan tuotto-osuus on tarkoitettu pitkäaikaiseksi sijoituskohteeksi tuottamaan vakaata vuosittaista tuottoa niitä merkinneille osuuskunnan jäsenille. Osuuskunnan hallitus on vahvistanut sen tuottotavoitteeksi 3,5 %:n koron. Yhden tuotto-osuuden hinta on 100 euroa ja osuuskunnan jäsen voi merkitä niitä 1–300 kpl:tta eli 100– 30 000 euron arvosta. Tradekan tuotto-osuusesitteen, annin ehdot ja lisätiedot sekä ohjeet merkintähakemuksen tekemiseksi löytyvät Tradekan verkkosivuilta osoitteesta tradeka.fi/tradekan-tuotto-osuus Tuotto-osuuksien merkintä oma.tradeka.fi Demok21112019_001-002.indd 2 13.11.2019 9.51
Juha Taskinen lopetti norppatyöt, mutta norpat ovat yhä osa hänen arkeaan. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 22 • 20 19 / 21 . m ar ra sk uu ta TYÖTAISTELU Suomi ei ole lakkomaa SAAMELAINEN Lantalaisen asenne kismittää EDUSKUNTA Arvovaltaa ja ihmisten arkea SOME TEEMA Ruusuja ja risuja 21.11.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI UUSI ELÄMÄ PAL.VKO 2019-49 00 74 43 -1 92 2 Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä? ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet? TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse? Markkinatalous ei riitä Kiinalle. Se haluaa enemmän. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 11.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 11. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx VAALILEHTI 9 9/ 19 11.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI SDP on valmis suurimmaksi puolueeksi ja Antti Rinne pääministeriksi. MUUTOS! VAALIEXTRA. SEURAA TULOSILTAA 14.4. OSOITTEESSA WWW.DEMOKRAATTI.FI. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 25.4. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 19 / 11. hu ht ik uu ta De_11042019_01.indd 1 3.4.2019 10.44 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn? SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. Mihin niitä tarvitaan? 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 4.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 4. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 8 Sosiaalinen media tarjoaa tehokkaan väylän demokratian horjuttamiseen. UHKA 8/ 19 DDR JA 1918 Historian pitkä varjo VAALIT Jalkatyö ratkaisee VAALIENNUSTE Punaisempi eduskunta PERHE TEEMA Unelma ydinperheestä 4.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI vapaudelle De_04042019_01.indd 1 3.4.2019 13.12 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 1.8.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 1. elo ku ut a X /1 9 Juristi otti ohjat ison liiton johdossa. 15 /1 9 USA Taalapino ratkaisee vaalivoiton KAIVOS Hyvä-paha kaivosteollisuus SDP Päätähtäin vuodessa 2030 TSL TEEMA Suomalaisten sivistäjä 1.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAM! De_01082019_01.indd 1 30.7.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 26.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 26 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TEEMA: Uudet hoidot pelastavat ihmisiä, mutta onko meillä varaa niihin? MANU Vain yksi tähteläläisistä 1918 Hennalan vankihistoria aukeaa POLITIIKKA Keskikentän puolueet pulassa 26.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 18 • 20 19 / 26 . sy ys ku ut a De_26092019_01.indd 1 19.9.2019 12.59 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 25.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 25 . hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 10 /1 9 25.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Antti Rinne aloittaa hallitustunnustelijana perjantaina. Uusi suunta PELIN PURKU Jazz soi ja lätkä liikkuu KIKYN PALUU Tupot menivät, mutta liitot hoitavat NUORET Lapsi on itsensä asiantuntija De_25042019_01.indd 1 18.4.2019 9.51 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. Tilaa Demokraatti 37 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. 22 /1 9 Demok21112019_001-002.indd 1 13.11.2019 9.51