• Kommentti: Järjestörahoitus löysässä hirressä 11 | Kevään koulutuskalenteri 18 | Liikunnan haastekampanja tulee taas 21 2025 | 14. helmikuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Huhtikuiset alueja kuntavaalit ovat meille kaikille tärkeät, painottaa Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Martti Korhonen. 4 ”Vaikuta, ole mukana, äänestä” 1 Valokuvaus­ kilpailu alkaa! 14
• T yöeläkejärjestelmä luotiin aikanaan 1960-luvulla kohentamaan ja laajentamaan eläketurvaamme. Järjestelmää on aika ajoin uudistettu vastaamaan yhteiskunnallista ja taloudellista ympäristöä. Eläkeikää on nostettu, samoin eläkemaksuja. Eläkkeiden kertymistä, alkueläkkeen määräytymistä ja eläkeindeksejä on muutettu, maksujen rahastointia lisätty. Etuusperustainen eläkejärjestelmä antaa vakaan eläketulon vanhuuden varalle, mutta myös vakuutuksen yllättävien vastoinkäymisten, kuten työkyvyttömyyden varalle. Tuloeroja tasaavat muun muassa eläkkeiden kertyminen työttömyyden ja vanhempainvapaiden ajalta. Kertymä vanhempainvapaiden ajalta myös kannustaa hankkimaan lapsia. Eläkelupauksen antava eläkejärjestelmä vähentää kokonaisuudessaan yhteiskunnan epävarmuutta ja vahvistaa yhteiskuntarauhaa. Viime aikojen julkisessa keskustelussa etuusperusteista mallia on arvosteltu. Tilalle on esitetty maksuperusteista mallia, jossa yksinkertaistettuna eläkevakuutuksen sijaan tulisi eläkesäästötili, jonka varat voisi sijoittaa haluamallaan tavalla ja josta varoja voisi tietyin ehdoin nostaa. Moni ajattelee tällöin jäävänsä paremmin ”voitolle”. Vähemmälle huomiolle jää, että samalla menetettäisiin paljon: järjestelmän vakuutusluonne ja yhteiskunnan vakautta edistävät ja eriarvoisuutta vähentävät elementit. Eivätkä sijoituksetkaan aina tuota voittoa. ORPON-PURRAN HALLITUS antoi eläkeuudistusta valmistelevalle työryhmälle tehtäväksi vahvistaa julkista Eläkejärjestelmä murroksessa PÄÄKIRJOITUS 1 | 2025 Kannen kuva Tuomas Talvila EETUn vaalikysely ? 6 Kuinka ikääntyneiden asioista huolehditaan? Bocciaa yöttömässä yössä ? 20 Mestaruus ratkotaan kesäkuussa Rovaniemellä Ele Alenius -elokuva ? 25 Tuore dokumentti tarjolla yhdistysnäytöksiin Sivistysbarometri ? 28 Tukea liikunnalle ja demokratialle Ruokaa ja käsitöitä ? 32 Mukula-projekti tuo kielet ja kulttuurit yhteen Arvot jälleen puntarissa PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA E läkeuudistuksesta syntyi työmarkkinajärjestöjen kesken neuvottelutulos. Indeksileikkureineen se on erittäin raskas. Ottaen kuitenkin huomioon neuvottelujen lähtökohdan voidaan sitä pitää jotensakin siedettävänä. Maamme hallitus ja työnantajataho olisivat mielellään nähneet huomattavasti kovemmankin leikkurin tulevaisuuden eläkkeisiin. Alueja kuntavaalit lähestyvät. Niissäkin kysymys on ensisijaisesti arvoista. Talous on pakko ottaa huomioon, mutta kysymys kuuluu, mihin talouden resurssit ohjataan, keneltä peritään veroja ja missä suhteessa. En millään jaksa uskoa, etteikö näin rikkaalla maalla kuin Suomi olisi resursseja ja kykyä hoitaa hyvinvointipalvelut – mukaan lukien ikäihmisten hoito ja hoiva – kiitettävällä tavalla. Myös kunnilla on tärkeä rooli ikäihmisten hyvinvoinnin toteutumisessa. Katujen, teiden on oltava siinä kunnossa, että niillä voidaan turvallisesti liikkua. Julkisten rakennusten on oltava sellaisia, että myös liikuntarajoitteinen voi niitä käyttää. Myös toimivat liikunta-alueet ja mahdollisuudet niitä käyttää ovat hyvin tärkeitä terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen edistämisessä. Äänestämällä voi vaikuttaa. Tämän Eläkeläiset ry:n jäsenistö varmasti tiedostaa. Tiedän, että moni jäsenemme on myös ehdokkaana vaaleissa. Aktiivisuudesta ja vaikuttamistyöstä on paikallaan esittää kaikille kiitos jo tässä vaiheessa. POIMINTA ”Oli lohdullista kuulla, että syöntipuuhissa me ikäihmiset olemme nuorempiamme viisaampia.” Pekka Isaksson Kävelypässien blogissa Lue blogejamme elakelaiset.fi/blogit taloutta ja vakauttaa eläkemaksutaso. Tulevista muutoksista halutaan tehdä myös osin automaattisia ns. inflaatiovakauttajan avulla. Tavoitteiden saavuttamiseksi on asetettu suuria toiveita työeläkerahastojen tuoton kasvattamiselle. Eläkemaksutason vakauttaminen puolestaan tarkoittaa sitä, että taakan kantavat muut kuin eläkemaksuja maksavat työnantajat: nykyiset eläkeläiset eläkeindeksien muodossa ja tulevat eläkeläiset heikompien eläkekertymien kautta. Eläkeläisjärjestöt vastustavat eläkeindeksien leikkaamista. Järjestelmän on vähennettävä yhteiskunnan eriarvoisuutta, ei lisättävä sitä. Muuten järjestelmän oikeutus kansalaisten keskuudessa murenee entisestään. JAN KOSKIMIES PÄÄTOIMITTAJA ”Järjestelmän on vähennet­ tävä yhteis­ kunnan eri­ arvoisuutta, ei lisättävä sitä.” Kalevin kynästä ? 17 Runopysäkki ? 26 Pensionären ? 29 Krypto ? 39 W IL FR ED H IL D O N EN 2 Eläkeläinen 1/2025
• AJASSA TIINA RAJALA T ämän lehden ilmestyessä vuoden ensimmäinen koulutus eli senioritanssikurssi on jo pidetty. Seuraavienkin kurssien ilmoittautumisaika on käsillä. Seinäjoen hotelli Almassa 4.–5.3. pidettävälle jäsenrekisterikurssille ehtii, jos ilmoittautuu heti. Helmikuun aikana päättyy ilmoittautuminen myös Musiikkia, näyttämötaidetta ja tanssillista liikuntaa -kursseille, jotka pidetään maaliskuun puolivälissä Kuopion Rauhalahdessa sekä Seinäjoella pidettävälle Kotisivukurssille. Viimeistään maaliskuussa on aika ilmoittautua kevätkauden muille kursseille. Yhdistystoiminnan perusteita ja yhdistystaloutta opiskellaan Rauhalahdessa 25.–28.3. Järjestöllisistä kursseista viimeinen on Almassa 1.–2.4. pidettävä matkavastaavien peruskurssi. Kurssilla on mukana Matkapoikien edustaja Satu Töysä, joka kertoo monista eri ryhmämatkamahdollisuuksista. Kulttuurin teemavuosi näkyy koulutussisällöissä Kolmen kurssin koulutuskokonaisuus Musiikkia, näyttämötaidetta ja tanssillista liikuntaa on tarkoitettu sekä marraskuiseen Kulttuurikatselmukseen (lisää siitä sivulla 16) valmistautumiseen että yhdistyksen harrastustoiminnan kehittämiseen Musiikkikoulutusta on vetämässä musiikinopettaja Reijo Westerholm. Hän tuli monille jäsenillemme tutuksi vuonna 2022 pidetyllä Kulje kans­ sain -risteilyllä. Risteilyn nimi oli lainattu Westerholmin säveltämästä järjestön tunnuslaulukappaleesta, joka laulettiin monen muun yhteislaulun mukana. Näyttämöilmaisua on luotsaamassa aiemminkin kursseillamme opettanut teatteriohjaaja Annikka Kaistinen. Hänen työparinaan on teatterimuusikko Sakari Kautto. Tanssillista liikuntaa ohjaavat liikunnanopettaja Eva Rönkkö sekä liikunnanohjaaja Hannele Pitkä-Liukkonen. Ohjelmaan sisältyy myös kaikkien kurssien yhteinen osuus. Huhtikuussa on vielä kaksi kulttuuriteemaan liittyvää kurssia. Kirjoittajakurssi pidetään Almassa 1.–2.4. Kurssin opettajana toimiva Maippi Luukinen kertoo lisää sivulla 22. Toinen huhtikuun kulttuuriteemaisista kursseista on työväenlauluperinteen kurssi, joka pidetään Kauniaisten Työväen Akatemiassa 10.– 11.4. Kurssin vetäjä on Timo Tuovinen. Tämä kurssi on yhteistyökurssi, jonka toteuttajana on Eläkkeensaajien keskusliitto EKL. ELÄKELÄINEN-LEHDEN pääkirjoitussivua eli sivua 2 elävöittävät tässä ja tulevissa numeroissa Wilfred Hildosen piirrokset. Norjan Finnmarkissa vuonna 1953 syntynyt Hildonen muutti vuonna 1991 Suomeen ja aloitti seuraavana vuonna Hufvudstadsbladetin piirtäjänä. Hän on työskennellyt myös muun muassa Demari-lehdelle. Hildosella on Suomen kansalaisuus mutta sangen kansainvälinen elämänpiiri. Hän on jo pitkään asunut Portugalissa, mutta asuinpaikka on välillä ollut myös Ruotsissa sekä lyhempiä jaksoja Espanjassa ja Brasiliassa. Piirtäjänä ja kuvataiteilijana Hildonen sanoo olevansa pitkälti itseoppinut. Eläkeläinen-lehden lukijoille hän piirsi viereisen omakuvan. – Syy siihen että näytän melkoisen totiselta on se, että keskityin niin kovasti kun katsoin peilikuvasta mallia itsestäni, Hildonen viestittää hymiön kera. Eläkeläinen-lehdessä pitkään julkaistun, Kaarina Goldbergin piirtämän Senni ja Safira -sarjakuvan ystävien ei tarvitse säikähtää. Senni ja Safira löytyy lehdestä uudelta paikaltaan sivulta 37. ELÄKELÄISET RY:N Liikuntaverstaat-hankkeen aluekierros jatkuu kevätkaudella. Tulevat verstaat: Pirkanmaan yhdistyksille Tampereella perjantaina 14.2., Satakunnan yhdistyksille Porissa torstaina 27.2., Lapin yhdistyksille Rovaniemellä keskiviikkona 26.3., Jokilaaksojen yhdistyksille Oulussa torstaina 27.3., Kainuun yhdistyksille Kajaanissa perjantaina 28.3., Pohjanmaan yhdistyksille Kurikassa keskiviikkona 2.4. ja Keski-Suomen yhdistyksille Jyväskylässä torstaina 3.4. Liikuntaverstaat ovat maksuttomia koulutusja keskustelutilaisuuksia, joissa liikutaan, jaetaan kokemuksia ja ideoidaan uutta. Tavoitteena on tukea paikallisyhdistysten liikuntakerhoja ja tarjota monipuolisesti ideoita sisäliikuntaan. Tilaisuuksiin mahtuu 2–3 jäsentä kustakin paikallisyhdistyksestä. ? Lisätiedot ja ilmoittautuminen liikuntahankkeen suunnittelija Eva Rönkölle, eva.ronkko@elakelaiset.fi, puh. 040 501 3599 Kevätkauden koulutukset käynnissä Reijo Westerholm vetää musiikkikoulutusta 12.-14.3. Kuopion Rauhalahdessa. Piirtäjä Wilfred Hildonen aloitti kakkossivulla Liikuntaverstaatkiertue jatkuu Musiikin, näyttämötaiteen ja tanssillisen liikunnan koulutuskokonaisuus valmistaa marraskuiseen Kulttuurikatselmukseen. Liikuntaverstaat kiertävät alueilla. ? Kaikki kurssimme hintoineen ja ilmoittautumisohjeineen löytyvät Koulutuskalenterista sivulta 18. EV G EN IY A M A ZU R O VA Eläkeläinen 1/2025 3
• YHTEISKUNTA TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA H uhtikuussa pidettävien alueja kuntavaalien lähestyessä tärkeimmät pointit ovat: Vaikuta, ole mukana ja äänestä. Näin kiteyttää Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Martti Korhonen. – Vaaleissa voimme vaikuttaa tulevaisuuteen, joka koskee meitä jokaista, lapsesta vanhukseen. Tämä on se hieno mahdollisuus, jonka demokratia tarjoaa, Korhonen toteaa. – Toivon ja uskonkin, että selkeä valtaosa meidän ikäluokastamme ja Eläkeläiset ry:n jäsenistä tämän ymmärtää, katsoo tarkasti ehdokkaiden ja puolueiden ohjelmia ja painopisteitä ja lähtee äänestämään. Alueja kuntavaalit pidetään nyt 13.4. ensimmäistä kertaa samaan aikaan. Edelliset kuntavaalit pidettiin vuonna 2021 ja ensimmäiset aluevaalit vuonna 2022. Tästä lähtien molemmat vaalit pidetään neljän vuoden välein. Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin, jotka päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta. Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin, jotka päättävät hyvinvointialueiden sosiaalija terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. Pelissä on hyvinvointialueiden kehittäminen ja sosiaalija terveyspalvelujen tulevaisuus. – Vaikka alueiden päätöksentekojärjestelmä on ehkä hankalahko ja viety vähän etäälle tavallisesta ihmisestä, niin siellä niitä meihin kaikkiin vaikuttavia päätöksiä kuitenkin tehdään. Aluevaltuustoissa ja aluehallituksissa, lautakunnissa ja jaostoissa. On siis tärkeää, että noille paikoille saadaan meidän asioidemme eteenpäin viejiä. Ihmisiä, jotka huolehtivat myös heikompiosaisten palveluista. Myös kunnilla on edelleen iso rooli ja vastuu hyvinvoinnin edistämisestä. – Kunnat tarjoavat liikuntapalveluita, henkistä kulttuuria, opetusta ja sivistystä. Se pitää sisällään myös vapaan sivistystyön, kotikaupungissani Oulussa esimerkiksi Oulu-opiston, jossa todella paljon ikäihmisiäkin opiskelee: kuka merenkulkua, kuka kieliä, kuka liikuntaa, kuka mitäkin. – Kulttuurilla on suurempi merkitys kuin me aina ymmärrämmekään. Kirjastot ovat erittäin käytettyjä palveluita ja niistä huolehtiminen on ison luokan kysymys. Enkä väheksyisi ollenkaan esimerkiksi teatterin tai musiikkikoulutuksen roolia yhteiskunnassa. Myös järjestöjen huomioiminen ja esimerkiksi niiden toimintatilojen turvaaminen on tärkeää. – Nekin ovat poliittisia päätöksiä. On tärkeää, että päättäjinä on ihmisiä jotka ymmärtävät järjestöjen merkityksen ja ovat valmiita luomaan niille toimintaedellytykset. Martti Korhonen, 71, itse on poliittisena päättäjänä ja vaikuttajana kokenut lähes kaiken. Päättyvällä kaudella hän istuu vasemmistoliiton valtuutettuna Oulun valtuustossa ja on sivistyslautakunnan puheenjohtaja. Uraan on mahtunut myös mm. 24 vuotta kansanedustajana ja toimiminen Paavo Lipposen toisen hallituksen kuntaja alueministerinä. Uudenvuodenaattona hän ilmoitti, että ei aio asettua ehdolle huhtikuun vaaleissa. – Huomaan edelleen kipuilevani sen päätöksen kanssa ja potevani hieman huonoa omaatuntoa. Kutakuinkin 50 vuotta olen ollut vaaleilla valittavissa tehtävissä. Niissä olen kokenut voivani vaikuttaa ja tehtävät ovat sitä kautta olleet minulle tärkeitä. Luopumisen tuska on kova, mutta nyt voi olla oikea hetki tehdä ja harrastaa omia juttuja ja viettää aikaa läheisten ihmisten kanssa. Martti Korhonen: VAIKUTTAMIS ­ MAHDOLLISUUS PITÄÄ HYÖDYNTÄÄ Lähestyvät alueja kuntavaalit ovat ikääntyneille tärkeät. ”Vaaleissa on mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteen, joka koskee meitä jokaista, lapsesta vanhuuteen”, painottaa Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Martti Korhonen. 4 Eläkeläinen 1/2025
• Martti Korhonen valokuvattiin Oulun vastikään peruskorjatun kaupungintalon kattoterassilla. Eläkeläiset ry:n alueja kuntavaalitavoitteet 2025 Aluevaalitavoitteet ? Peruspalvelut ja lähipalvelut on turvattava. Asiakasmaksuja ei saa korottaa. Ikääntyneet tarvitsevat tärkeimmät sosiaalija terveyspalvelut lähellä kotiaan. Hyvinvointialueiden tulee määritellä lähipalveluiden kriteerit. ? Omalääkärimalli ja omatiimimalli. Onnistuakseen omalääkärija omatiimimalli vaativat riittäviä resursseja. Yhdellä lääkärillä ei saa olla liikaa potilaita. ? Oikeus ympärivuorokautiseen hoivaan. Ympärivuorokautista hoivaa on tarjottava riittävästi. Yhteisöllinen asuminen ei riitä ympärivuorokautisen palveluasumisen korvaajaksi. Palveluasumisesta leikkaaminen säästöperustein on kestämätöntä. ? Omaishoitajien aseman parantaminen. Omaishoitajille kuuluu oikeus vapaapäiviin ja se on turvattava tarjoamalla sijaishoitoa, joka sopii hoidettavan tarpeisiin. Korvauksetta tehtävään epäviralliseen omaishoitoon on kiinnitettävä huomiota. ? Vanhusneuvolat lakiin. Vanhusneuvolaan kutsutaan kaikki tietyn ikärajan ylittäneet, jolloin tavoitetaan sellaisia ikäihmisiä, jotka eivät osaa itsenäisesti hakeutua palveluiden piiriin. Sopiva ikäraja voi olla esimerkiksi 65 vuotta. ? Demokratia ja laillisuus on turvattava. Aluevaltuustoilla on oltava todellista päätösvaltaa, eivätkä ne saa toimia valtiovarainministeriön kumileimasimena. Ihmisille on taattava palvelut ilman, että hyvinvointialueet pakotetaan rikkomaan rahoituslakia. Kuntavaalitavoitteet ? Hyvinvointi ja terveys ovat kannattava investointi. Kunnilla on lakisääteinen velvoite edistää kuntalaistenhyvinvointia ja terveyttä. Panostukset liikuntaja kulttuuripalveluihin ja yksinäisyyden torjuntaan maksavat itsensä monin verroin takaisin parantuneen toimintakyvyn ja pienempien terveydenhoitomenojen muodossa. ? Ikäystävällinen asuinympäristö. Kunnan kaavoituksessa on osoitettava riittävästi tontteja kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle, josta osa on kohdennettava senioriasuntoja varten. Kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävä on koordinoida yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa seniorikorttelienrakentamiseksi. Senioriasumisessa on huomioitava yhteisöllisyys ja esteettömyys sekä asuntojen viihtyisyys ja lämpötila, myös kesän helleaaltojen aikana. Hyvinvointialueiden ja kuntien yhteiset tavoitteet ? Elävä kansalaisyhteiskunta on hyvinvoinnin tae. Kuntien tulee tarjota toimitiloja järjestöille ilmaiseksi tai pienellä maksulla. Lisäksi yhdistyksille on suunnattava järjestöavustuksia, joiden avulla ne voivat järjestää hyvinvointia tukevaa toimintaa. ? Vanhusneuvostojen asemaa on parannettava. Ikäihmisten vaikutusmahdollisuuksien takaamiseksi kunnan tai hyvinvointialueen hallintosääntöön on kirjattava, että vanhusneuvosto saa edustajan puheja läsnäolo-oikeudella hallitukseen, lautakuntiin ja muihin olennaisiin toimielimiin. ? Katso vaalitavoitteet kokonaisuudessaan kotisivuiltamme: elakelaiset.fi Hyvinvointia ja terveyttä kaikille, ikään katsomatta Eläkeläinen 1/2025 5
• YHTEISKUNTA EETUn VAALIKYSELY PUOLUEILLE Keskusta 1 Periaate on, että palvelut järjestetään ja niistä päätetään mahdollisemman lähellä ihmistä. Vahvistamme vanhusja vammaisneuvostojen vaikutusmahdollisuuksia. Päätöksiä tulee valmistella avoimesti ja laajasti kansalaisia osallistaen. Otamme järjestöt ja foorumit mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelmia ja toimenpiteitä. Huolehdimme järjestöjen toimintamahdollisuuksista. 2 Soteuudistusta tulee jatkaa kansalaislähtöisesti niin, että hoitoon pääsy helpottuu. On tärkeää, että ikäihmiset kokevat tulevansa kuulluksi. Toimivat, uudella tavalla toteutetut lähipalvelut kuten esimerkiksi perhelääkärija omatiimi/ omahoitajamalli ovat tärkeitä. Hallitus on keskittynyt liikaa erikoissairaanhoitoon perusterveydenhuollon kustannuksella. Vanhusten hoivaan esitämme laajaa kansallista remonttia sisältäen kotija omaishoidon, omaisten roolin ja ympärivuorokautisen hoivan kokonaisuuden. 3 Palautamme hissija korjausavustukset vuoden 2022 tasolle. Huomioimme kaavoituksessa ja suunnittelussa yksinasuvien ja ikäihmisten asumistarpeet, yhteisölliset tilat sekä oikeuden lähiluontoon ja turvalliseen lähiliikuntaan. Edistämme tilojen kiertotaloutta. Varmistamme, että olemassa olevat rakennukset ja tontit saadaan tehokkaaseen käyttöön täydennysrakentamisella, käyttötarkoitusmuutoksilla tai tarvittaessa purkamalla. Kunnille on annettava enemmän mahdollisuuksia kehittää alueensa asuntotarjontaa. 4 Digitalisaation edetessä huolehdimme ikääntyneiden yhdenvertaisuudesta lähipalveluilla. Jokaisessa kunnassa tulee olla vähintään yksi sosiaalija terveydenhuolloin toimipiste. Viranomaisja järjestöyhteistyötä tulee kehittää tavoitettavuuden parantamiseksi ja esim. kauppakeskuksissa sijaitsevilla walk-in -palveluilla. Esitämme, että Suomeen luodaan kansallinen ikäihmisten neuvolajärjestelmä terveystarkastuksineen. Kokoomus 1 Ikääntyneiden osallisuuden pitää toteutua palveluja suunniteltaessa ja kehitettäessä. Vanhusneuvostojen ja asiakasraatien osaamista hyödynnettävä, jotta palvelut vastaavat palvelunkäyttäjän tarpeisiin. Eläkeikäisillä on oltava mahdollisuus olla aktiivisesti osana perinteistä poliittista päätöksentekoa kunnanvaltuutettuina ja lautakunnan jäseninä. Toivotamme lämpimästi mukaan kaikenikäiset vaikuttamisesta kiinnostuneet. 2 Nyt ja tulevaisuudessa on päästävä sujuvaan hoitoon ja inhimilliseen hoivaan ja muihin tarvitsemiinsa palveluihin iästä riippumatta. Vaaditaan runsaasti uusia toimintatapoja, jotta varmistetaan palveluiden toimivuus sekä henkilöstön ja rahoituksen riittävyys. Tämä on mahdollista, kun otamme rohkeasti käyttöön eri hyvinvointialueilla kehitettyjä parhaita käytäntöjä, rakennamme toimivaa monituottajuutta, vahvistamme peruspalveluita sekä ennaltaehkäisyä ja hyödynnämme teknologiaa aina kun se on järkevää. 3 Kunnissa tulee kiinnittää huomiota entistä enemmän esteettömyyteen ja iäkkäiden asumisen turvallisuuteen. Lisäksi kunnissa tarvitaan monipuolista asuntotuotantoa, joka pystyy vastaamaan erilaisiin elämäntilanteisiin. Päätöksentekijöiden tuleekin varmistaa riittävä kaavoitus, tonttitarjonta ja asuntotuotantoa mahdollistava päätöksenteko, jotta asuntotuotantoa voi syntyä. Näin varmistetaan myös senioriasuntojen riittävyys. 4 Palveluiden täytyy toimia myös silloin, jos ei halua tai pysty käyttämään digitaalisia palveluita. Siksi palveluita ja palveluohjausta tulee olla saatavilla myös kasvokkain. Palvelut tulee rakentaa niin, että esimerkiksi näkötai kuulovammaisuus ei muodosta estettä palveluihin pääsemiselle. Kristillisdemokraatit 1 Päätöksenteko on tuotava mahdollisimman lähelle meitä jokaista. Kuntien ja hyvinvointialueiden päättävissä tahoissa on oltava riittävän laaja poliittinen ja alueellinen edustus. Vanhusneuvostoja tarvitaan kunnissa ja hyvinvointialueilla, jotta ikäihmisten erityistarpeet huomioidaan ja saadaan tietoa palveluiden 6 Eläkeläinen 1/2025
• toimivuudesta ja epäkohdista. Neuvostoilla tulee olla puhe-, läsnäoloja aloiteoikeus toimialansa asioissa. 2 Vanhustenhoidon tasoa on parannettava koko maassa. Riittävä hoitajamäärä ja hyvä hoidon laatu on kyettävä takaamaan. On tärkeää, että hoidossa toteutuu neljän takuun malli: ulkoilutakuu, ruokailutakuu, hygieniatakuu ja yhteisötakuu. Kotihoidossa oleville on varmistettava riittävät palvelut sekä huolehdittava toimintakyvyn ylläpidosta. Kotihoidon, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä on kehitettävä. Kannamme huolta omaishoidosta. Samoin saattohoitoa tulee kehittää. 3 Kaavoitusratkaisuilla voidaan edistää senioriasuntojen rakentamista tietyille alueille. Näiltä alueilta on tärkeä olla hyvä yhteys terveyspalveluihin, julkisiin kulkuyhteyksiin ja muihin tärkeisiin palveluihin. Yhteisöasumiseen on myös hyvä panostaa yksinäisyyden vähentämiseksi. Uudisrakentamisessa tai vanhempien rakennusten korjauksissa senioriasunnoiksi tulisi ottaa huomioon esteettömyys, turvallisuus, helppokäyttöiset laitteet ja apuvälineet sekä mahdollisuus saada tukea ja hoitoa tarvittaessa. 4 Lähipalveluiden varmistamisessa tulee hyödyntää joustavia ratkaisuja, liikkuvia palveluita, digitalisuutta ja uusia innovaatioita. Digipalveluita tulee tarjota niille ihmisille, jotka niitä pystyvät hyödyntämään. Palvelun saaminen ei saa olla kiinni digitaidoista tai -välineistä. Ikäihmisten digiosaamista tulee kuitenkin tukea ja vahvistaa, jotta myös heillä on paremmat mahdollisuudet käyttää näitä palveluita. Perussuomalaiset 1 Kannustamme suomalaisia hakeutumaan ehdolle riveihimme ja äänestämään ikään katsomatta. Kuuntelemme tarkalla korvalla etujärjestöjä ja mielipidekyselyitä ja tarvittaessa teetämme myös itse kyselyitä. On tärkeää, että koko väestömme näkökulmat ja erityistarpeet huomioidaan päätöksenteossa. Useimpien ikääntyneiden taustalla on nuorempi omainen, joten ikääntyneiden asia on kaikkien asia. 2 Julkisia menoja on pakko laittaa tärkeysjärjestykseen siten, että ydintehtävät, eli tärkeimmät asiat tulevat hoidetuksi tyydyttävällä laadulla ja kohtuullisella kustannustasolla. Tämä ei onnistu muuten kuin huolehtimalla talouskasvun edellytyksistä ja karsimalla vähemmän tärkeitä menoja. Tasokkaiden palveluiden saatavuus kohtuulliseen hintaan ei onnistu muuten kuin riittävällä rahoituksella. Maksullisuudessa kohtuullisuus ja pienituloisten huomioiminen on tärkeää. 3 Esteettömyyden kysynnän kasvaessa myös tuotanto kasvaa. Uudisrakentamisen ohella rakennusten muutostyöt ovat tärkeitä. Erityistarpeiden huomioiminen nostaa rakennusja ylläpitokustannuksia. Kaikkia tarpeita ei joka kohteessa ole mahdollista huomioida. Selkeä ohjeistus ja standardit ovat tärkeitä. Julkinen sektori voi vauhdittaa esteettömyyttä lainsäädännöllä ja suunnatuilla rakennusja muutostuilla, jotka elvyttävät rakennusalaa ja varmistavat, että muiden remonttien yhteydessä esteettömyysmuutostyöt tulevat tehdyksi. 4 Ihmisille on aina pyrittävä tarjoamaan vaihtoehdoksi ihminen palvelemassa. Digitalisaation koko idea on, että ihmistyövoima vapautuu palvelemaan niitä, jotka digipalveluita eivät pysty tai halua käyttää. Helppokäyttöisyys ei ole mikään erityisryhmille suunnattu juttu, vaan koko väestöä koskeva asia. Ruotsalainen kansanpuolue 1 Haluamme varmistaa ikäihmisten osallisuuden hyvinvointialueilla ja kunnissa vanhusneuvostoja kehittämällä. Neuvostoilla on mahdollisuus vaikuttaa toimintojen suunnitteluun, valmisteluun ja arviointiin. Työskentelemme sen puolesta, että vanhusneuvostot arvioivat vuosittain palveluntuottajia ja sitä, pitävätkö nämä lupauksensa sekä miten kielelliset oikeudet toteutuvat. Haluamme myös varmistaa, että vanhusneuvostoilla on oma budjetti. 2 Ennaltaehkäisevä hoito on tärkeää. Tavoitteenamme on järjestelmä, jossa senioreilla ja jatkuvaa hoitoa tarvitsevilla henkilöillä on oma lääkäri ja oma sairaanhoitaja. Teemme työtä sen eteen, että ikäihmisten yksilöllistä itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan, heidän yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja että heille annetaan valinnanvapaus esimerkiksi palveluseteleiden avulla. Työskentelemme myös toimivan Kela-taksipalvelun puolesta. Kannatamme lisäksi kohdennettujen kotikäyntien järjestämistä kaikissa kunnissa. Kyselyn toteutus ja ajankohta Kaikille yhdeksälle eduskuntapuolueelle lähettiin sähköpostitse Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n alueja kuntavaalikysely 18.12. Vastausaikaa oli 15.1. saakka. EETU sai vastaukset vaalikyselyyn kahdeksalta eduskuntapuolueelta. Liike Nyt ei vastannut kyselyyn. 1 Miten puolueenne aikoo kehittää ikääntyneiden osallisuutta päätöksenteossa hyvinvointialueilla ja kunnissa? 2 Miten puolueenne aikoo varmistaa, että ikääntyneet saavat tarvitsemansa sosiaalija terveyspalvelut? 3 Miten puolueenne aikoo varmistaa, että kunnissa on tarjolla riittävästi esteettömiä senioriasuntoja? 4 Miten puolueenne aikoo varmistaa, että kunnat ja hyvinvointialueet tavoittavat ne asukkaat, jotka eivät käytä digitaalisia palveluja? Eläkeläinen 1/2025 7
• YHTEISKUNTA 3 Pidämme tärkeänä, että ikäihmisille mukautetaan asuntoja ja asumisympäristöjä, jotta he voivat jatkaa asumista kotona tai kodinomaisissa ympäristöissä. Uudet tekniset ratkaisut voivat edistää itsenäistä asumista, ja näemme yhteisölliset asumisvaihtoehdot houkuttelevana ratkaisuna. On tärkeää, että tarjolla on erilaisia asumismuotoja kohtuullisin hinnoin. Työskentelemme sen puolesta, että ikäihmisille suunnattua rakentamista ja asuntojen peruskorjausta lisätään ja että asuntoihin luodaan esteettömyyttä. 4 Sähköiset palvelut ovat tärkeitä ja mahdollistavat sujuvamman palvelun monilla aloilla. Digitalisaatio ei saa johtaa vanhusten syrjäytymiseen. On tärkeää, että vanhuksille suunnattu tieto on saatavilla heidän omalla äidinkielellään ja että tietoa ja hoito-ohjeita välitetään myös suullisesti tai kirjallisesti. Samalla on tärkeää tarjota vanhuksille koulutusta ja ohjausta digitaalisten palvelujen käytössä. Sosialidemokraattinen puolue 1 Päätöksenteossa on tärkeää kuulla eri taustoista ja ikäryhmistä tulevia ihmisiä. Hyvinvointialueilla ikääntyneiden osallistuminen on erityisen tärkeää, koska päätökset vaikuttavat heidän arkeensa. Vanhusneuvostojen toimintaedellytykset on turvattava ja yhteistyötä valtuutettujen sekä virkamiesten kanssa lisättävä. Vanhusneuvostojen on päästävä perehtymään asioihin ajoissa ja niiden näkemys on huomioitava päätöksenteossa. 2 Haluamme turvata oikea-aikaisen pääsyn perusterveydenhuoltoon ja riittävät resurssit hoivapalveluihin. Jokaisen suomalaisen on voitava luottaa siihen, että hoitoa saa tarvittaessa ja ajoissa lompakon paksuudesta riippumatta. Kannatamme 14 päivän hoitotakuuta ja omalääkäri-omahoitaja-mallia. Hoitajamitoitus on nostettava tasolle, joka turvaa laadukkaan hoidon ja henkilöstön jaksamisen. Ikääntyneiden on asumisen ehkäistävä turvattomuutta ja yksinäisyyttä. 3 Ikääntyneiden henkilöiden asuntojen suunnittelussa lähtökohtana tulee olla, että ihminen voi asua samassa asunnossa elämänsä loppuun saakka. Kohtuuhintaisten ja asukkaiden tarpeisiin vastaavien asuntojen riittävyyden varmistamiseksi kannatamme sitä, että niiden rakentamista tuetaan valtion korkotukilainoilla sekä siihen liittyvällä investointiavustuksella. 4 Hyvinvointialueen on tiedotettava palveluista selkeästi ja asukasryhmien tarpeet huomioiden. Neuvontaa on tarjottava paikan päällä ja puhelimitse. Ikäihmisille tarvitaan palveluneuvontapisteitä ilman ajanvarausta sekä digiopastusta. Yhteisösosiaalityön ja syrjäytymistä vähentävän etsivän työn kautta on pyrittävä tavoittamaan heitä, jotka ovat palveluiden tarpeessa mutta eivät ole osanneet hakeutua oikeiden palveluiden piiriin. Vasemmistoliitto 1 Ikääntyvän väestön näkökulman, vanhusvaikutusten ja ikääntyneiden oikeuksien huomioimisen on oltava osa kaikkea päätöksentekoa, niin valtakunnallisesti kuin myös kunnissa ja hyvinvointialueilla. Edellisellä vaalikaudella perustettu vanhusasiavaltuutetun virka edistää itsenäisenä ja riippumattomana viranomaisena ikääntyneiden oikeuksien toteutumista. Vanhustai ikäneuvostojen asemaa on vahvistettava. 2 Ikääntyneiden ihmisarvoisen hoidon ja hoivan turvaamisen on ovats keskiössä. Hyvinvointialueiden on huolehdittava, että ikäihmiset pääsevät oikea-aikaisesti tarvitsemiensa palveluiden pariin. Ikääntyneille on tarjottava palveluita, jotka tukevat heidän toimintakykyään ja perustuvat todelliseen tunnistettuun tarpeeseen. Valtaosa palveluista pitää toteuttaa hyvinvointialueiden omana tuotantona ja itse tuotettuja palveluita voidaan tarvittaessa täydentää paikallisten ja alueellisesti toimivien toimijoiden palveluilla. 3 Kuntien on huolehdittava, että esteettömiä senioriasuntoja rakennetaan. Yhteisöllisen asumisen ja joustavien asumisratkaisujen lisääminen ikäihmisten palveluissa luo ikääntyneille mahdollisuuksia omannäköiseen ja itsenäiseen elämään. Yhteisöllisellä asumisella voida kuitenkaan korvata ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tarvetta, mikäli ikääntynyt tarvitsee tämän tyyppisiä palveluita. Hoitajamitoituksen on toteuduttava täysimääräisesti ympärivuorokautisissa hoivayksiköissä. 4 Digisyrjäytymistä on mahdollista torjua määrätietoisilla toimilla. Julkisen vallan on tärkeää huolehtia kiireesti siitä, että jokaisella ikään ja taustaan katsomatta on riittävät digitaidot sekä esteetön pääsy laitteisiin. Keskeisimpiin palveluihin tulee olla myös pääsy perinteisin menetelmin ilman digitaitoja tai omaa tietokonetta. Aikuisneuvola on hyvä keino saada aikuisia ja ikääntyneitä sosiaalija terveyspalveluiden piiriin ja tarjota tarvittavia neuvontapalveluita. Vihreä liitto 1 Vanhusneuvostoille riittävät resurssit sekä aito mahdollisuus osallistua ikääntyneitä koskeviin päätöksiin. Palveluiden suunnittelussa ja arvioinnissa tulee käyttää yhteiskehittämistä ja järjestää kuulemistilaisuuksia. Osallisuutta on lisättävä myös kulttuurija liikuntapalveluissa sekä yhteisöllisyyttä vahvistavissa hankkeissa. Ikääntyneiden kynnystä osallistua digikyselyihin ja etätilaisuuksiin tulee madaltaa tarjoamalla tukea digityökalujen käytössä. 2 Heikennykset hoitotakuuseen ja ikääntyneiden palveluasumisen henkilöstömitoitukseen on peruttava. Erityisesti perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäiseviin palveluihin tulee investoida, jotta hoitoon pääsy nopeutuu, eikä ikääntyneiden hoidon tarve kasaannu erikoissairaanhoitoon. Omaishoitajien tilannetta on parannettava, hoidon jatkuvuus taattava ja henkilöstön työhyvinvointia tuettava. Hyvinvointialueiden resurssit on turvattava esimerkiksi pidentämällä aikarajaa, johon mennessä alueiden tulee kattaa alijäämänsä. 3 Senioriasuntojen riittävä osuus asunto kaavoituksessa ja uudisrakentamisessa tulee varmistaa. Esteettömyysvaatimukset tulee huomioida kaikessa rakentamisessa, jotta muutkin asunnot sopivat mahdollisimman pitkälti myös ikääntyneille. Myös palveluasumista ja kotona asumista tukevia palveluita tulee kehittää. 4 Tulee tavoittaa kaikki asukkaat. Digialustojen lisäksi viestinnässä on edelleen käytettävä myös perinteisiä kanavia: kirjeet, puhelinneuvonta, lehdet, tiedotustilaisuudet, fyysiset asiointipisteet, matalan kynnykset palvelupaikat ja kotikäynnit. Ikääntyneille tulee tarjota koulutusta ja tukea, esim. kirjastojen digikursseilla. Alueiden tulee tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa, koska ne tuntevat oman kohderyhmänsä tarpeet. ? Kyselyä on muokattu ja lyhennetty Eläkeläinen-lehden toimituksessa. 8 Eläkeläinen 1/2025
• Eläkeläinen-lehdessä tavoitat aktiiviset äänestäjät! Eläkeläiset ry:n kaikki noin 17 000 jäsentä saavat lehden jäsenetuna kotiin postitettuna. OLETKO EHDOLLA ALUEJA KUNTAVAALEISSA? MAINOSTEN ESIMERKKIKOOT 1. 1 x 105 mm (53,5 x 105 mm) HINTA 190 € 2. 2 x 120 mm (107 x 120 mm) HINTA 450 € Hintoihin lisätään alv. 25,5 %. LISÄTIEDOT JA ILMOITUSTILAVARAUKSET: Varaa mainospaikkasi nyt 4.4. ilmestyvästä numerosta 2/25 VARAUSPÄIVÄ 10.3. AINEISTOT 17.3. OLEN EHDOLLA! 00 OLEN EHDOLLA! 00 www.elakelaiset.fi MEDIAKORTTI 2022 Eläkeläinen-lehti on valtakunnallisen Eläkeläiset ry:n jäsenlehti, joka kertoo järjestötoiminnasta, ikääntymispolitiikasta, kulttuurista, ruuasta, asumisesta, harrastuksista ja kaikista eläkeläisen elämänpiiriin kuuluvista asioista. Eläkeläinen-lehti tarjoaa lukijoilleen kiinnostavia lukuelämyksiä ja tukee myönteistä ikäidentiteettiä. Vuonna 1959 perustettu Eläkeläiset ry on Suomen ensimmäinen valtakunnallinen eläkeläisjärjestö. Se toimii eläkeläisten edunvalvojana, sosiaalisena yhteenliittymänä ja erilaisen kansalaistoiminnan foorumina. Numero Teema Aineistopäivä Ilmestymispäivä 1 helmikuu Koti ja asuminen 24.1. 11.2. 2 huhtikuu Matkailu ja tapahtumat 14.3. 8.4. 3 kesäkuu Terveys ja hyvinvointi 9.5. 3.6. 4 syyskuu Kulttuuri ja harrastukset 8.8. 2.9. 5 lokakuu Talous ja turvallisuus 19.9. 14.10. 6 joulukuu Järjestötoiminta ja auttaminen, yhdessäolo 14.11. 9.12. ELÄKELÄINEN-lehti Tekniset tiedot Formaatti: Leikattu tabloid Painopinta-ala: 260x 370 Palstojen lukumäärä: 4 Paperi: 60 g/vaaleus 83 Painomenetelmä: Offsetpaino Rasteritiheys: 1270 dpi Kuvaresoluutio: 220 dpi Kuvat: RGB/CMYK Ilmoitusasioissa ota yhteyttä: Toimitussihteeri Tuomas Talvila, puh. 050 570 9716, tuomas.talvila@elakelaiset.fi Ilmoitusten leveydet: 1 p 55 mm 2 p 110 mm 3 p 165 mm 4 p 230 mm Ilmoitushinnat: 2,45 euroa/pmm Eläkeläinen-lehti on arvonlisäveroton. Jakelu: Eläkeläinen-lehti jaetaan 20.000 jäsenen kotitalouteen osoitteellisena jakeluna. Lisäksi se leviää eläkeläistoiminnan keskeisille sidosryhmille ja lukuisille palvelujen tuottajille. Näköislehti on maksutta luettavissa lehtiluukku.fi -sivuilla. Painopaikka: Botnia Print Oy botniaprint.fi Ilmoituskoot ja hinnat 1/1 pysty leikkaukseen 260 x 370 + leikkuuvarat 5 mm 3100 € 1/1 sivu 230 x 331 mm 2 800 € 1/2 sivua pysty 110 x 331 mm 1500 € 1/2 sivua vaaka 230 x 165 mm 1 500 € 1/4 sivua pysty 110 x 165 mm 770 € 1/4 sivua vaaka 230 x 80 mm 770 € Eläkeläinen-lehti on arvonlisäveroton jäsenlehti. Mainostoimistoalennus 15 % bruttohinnasta. Toistoja paljousalennukset sopimuksen mukaan. Valmiiksi mainosaineistoksi hyväksytään sanomalehtikelpoinen, painovalmis pdf-tiedosto. Asiakkaan on varmistettava, että kuvien ja muun lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien sekä viranomaisja itsesääntelyohjeiden mukainen. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Muut mainoskoot: Kysy tarjous! NIINA TUULASKOSKI, myyntipäällikkö Puh. 041 313 1047 niina.tuulaskoski@saarsalo.fi EHDOLLA OULUSSA # K U N TA V A A L IT # A LU E V A A L IT # 2 2 5 Saavutuksia: bussiliikenteen eläkeläisalennuksen pidennys tunnilla, 75 vuotta täyttäneiden tonttiliittymien auraus. Mikko Viitanen kaupunginja aluevaltuutettu, Oulun Eläkeläiset ry:n jäsen, Oulun Energian hallituksen jäsen KATI TYYSTJÄRVI Tikkurilan Eläkeläiset ry, vpj Alueja kuntavaaliehdokas www.katityystjarvi.fi VANTAA • Terveyspalvelut toimiviksi • Lisää palveluasuntoja, ei yksinäisiä öitä • Järjestöille tukea yhteisölliseen toimintaan Alueja kuntavaalit 2025 Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti. Vaalipäivä sunnuntaina 13.4.2025 klo 9–20 Ennakkoäänestys kotimaassa 2.–8.4.2025 ja ulkomailla 2.–5.4.2025 Aluevaaleja ei toimiteta Helsingin kaupungissa, koska siellä sosiaalija terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä vastaa kaupunki itse. Aluevaaleja ei toimiteta myöskään Ahvenanmaan maakunnassa. Kuntavaaleja ei toimiteta Ahvenanmaan maakunnassa samaan aikaan kuin muualla Suomessa, vaan seuraavan kerran syksyllä 2027. Voit äänestää joko ennakkoon tai vaalipäivänä Tiedon ennakkoäänestyspaikoista löydät esimerkiksi oikeusministeriön tietoja tulospalvelusta. Tiedon vaalipäivän äänestyspaikastasi löydät sinulle lähetettävästä äänioikeusilmoituksesta ja osoitehaun perusteella Digi-ja väestötietoviraston äänestyspaikkapalvelusta 18.3.2025 alkaen. Lisätietoa äänestämisestä saat maksuttomasta palvelunumerosta 0800 9 4700 (suomi ja englanti) ja 0800 9 4771 (ruotsi ja englanti) sekä WhatsApp-viestipalvelusta 050 438 8730. Palvelu avautuu helmikuussa 2025. Kotiäänestys Kotona voi äänestää ennakkoon, jos äänestäjän kyky liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Kotiäänestykseen on ilmoittauduttava oman kotikunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 1.4. (tiistai) klo 16 mennessä. Laitosäänestys Ennakkoäänestys järjestetään myös laitoksissa, kuten sairaaloissa, vanhainkodeissa ja vankiloissa sekä varuskunnissa. Laitosäänestyksessä voivat äänestää vain laitoksissa hoidettavana olevat tai niihin otetut henkilöt. ? Äänestäminen tapahtuu alueja kuntavaaleissa samoissa äänestyspaikoissa. ? Aluevaaleissa äänestetään violetilla ja kuntavaaleissa valkoisella äänestyslipulla. ? Tietoa vaaleista oikeusministeriön vaalisivuilla: vaalit.fi Ehdokkaiden nimien julkaiseminen lehdessä 2/2025 Eläkeläinen-lehden numero 2 ilmestyy 4. huhtikuuta, eli sopivasti kuntaja aluevaalien alla. Eläkeläinen-lehti julkaisee perinteiseen tapaan kaikkien niiden Eläkeläiset ry:hyn kuuluvien ehdokkaiden nimet, jotka yhdistyksemme ilmoittavat määräaikaan mennessä lehteen. Tarvittavat tiedot: Ehdokkaan nimi, onko ehdolla kunta vai aluevaaleissa vai molemmissa, kunta/hyvinvointialue ja puolueen, valitsijayhdistyksen tai yhteislistan nimi. Yhdistykseen kuuluvat ehdokkaat on ilmoitettava lehdelle sähköpostilla viimeistään 10.3. Osoite on: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Edulliset ja tavoittavat kuntavaalimainokset lehteen Mainosmahdollisuuksista antaa tietoja Eläkeläinen-lehden ilmoitusmyyjä Niina Tuulaskoski, 041 313 1047 niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Katso ilmoitustarjouksemme alta. Eläkeläinen-lehti ja vaalit Tietoa vaaleista Aluevaaleissa äänestetään violetilla ja kuntavaaleissa valkoisella äänestyslipulla. Eläkeläinen 1/2025 9
• YHTEISKUNTA ”Valtavaan ihmisjoukkoon vaikuttavia päätöksiä ei saa ulkoistaa automaatille.” E läkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on seurannut huolestuneena uutisointia työmarkkinaosapuolten eläkkeisiin ehdottamasta indeksileikkurista. ”Eläkeuudistuksessa ehdotettu inflaatiovakauttaja eli eläkkeitä tarkistavan indeksin leikkaus on Suomen koko eläkeläisväestölle ankara isku. Eläkkeiden ostovoiman turvaavat indeksit ovat eläkeläisille käytännössä ainoa keino parantaa eläkkeitään. Toisin kuin palkansaajalla, eläkeläisellä ei ole tosiasiallisia keinoja paikata toimeentulonsa äkillistä leikkausta samaan aikaan kun kustannustaso nousee”, EETUn kannanotossa todetaan. EETU otti kantaa välittömästi sen jälkeen, kun hallituksen tilaamasta eläkeratkaisusta päästiin sopuun työntekijäja työnantajapuolen työmarkkinajärjestöjen kesken 19. tammikuuta. Petteri Orpon (kok) hallitus vaati, että järjestöt etsivät ratkaisun, joka tasapainottaa eläkejärjestelmää noin miljardilla eurolla. Kaikki kolme palkansaajakeskusjärjestöä , Akava, SAK ja STTK, ovat hyväksyneet työmarkkinajärjestöjen neuvotteluratkaisun eläkeuudistukseksi. Hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan mukaan työmarkkinajärjestöjen eläkesopu täytKela tekee muutokset jo maksussa oleviin tukiin automaattisesti. A lkaneena vuonna 2025 Kelan etuuksien määriin ja ehtoihin on jo tullut monia muutoksia. Osa muutoksista tuli voimaan vuoden alussa ja osa myöhemmin vuoden 2025 aikana. Kela tekee muutokset jo maksussa oleviin tukiin automaattisesti. Kelan maksamia eläkkeitä, vammaistukia, toimeentulotukea ja sotilasavustusta korotettiin vuoden alussa 1,0 prosenttia kansaneläkeindeksin perusteella. Myös elatustukea korotettiin. Kansaneläkeindeksin jäädytyksen takia muihin etuuksiin ei tehdä korotusta. Indeksin jäädytys jatkuu vuoteen 2027 asti. Kelan maksamiin eläkkeisiin, vammaistukiin ja rintamalisiin tuli vuoden alussa yhden prosentin korotus. Takuueläkkeen täysi määrä on 986,30 euroa kuukaudessa vuonna 2025. ELÄKKEENSAAJAN asumistuki pienenee monilla, kun tulot ja omaisuus tulevat vaikuttamaan tuen määrään entistä enemmän. Muutos pienentää yli 200?000 henkilön saamaa tukea. Keskimäärin tuki pienenee noin 15,60 euroa kuukaudessa. Tuki lakkaa kokonaan noin 7?600 saajalta. Nykyisille asumistuen saajille muutos tulee voimaan 1.1.2025 alkaen sitä mukaa, kun tuki seuraavan kerran tarkistetaan. Kela tarkistaa eläkkeensaajan asumistuen määrän, kun sen myöntämisestä tai edellisestä tarkistamisesta on kulunut 2 vuotta. Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettaviin lämmitys-, vesija kunnossapitokustannuksiin sekä asumismenojen enimmäismääriin ei tule korotuksia vuonna 2025. KANSANELÄKKEITÄ ei enää makseta muihin EUja Eta-maihin, Sveitsiin ja Isoon-Britanniaan 1.2.2025 alkaen. Muutos voi vaikuttaa myös siihen, mikä maa vastaa sairaanhoidon kustannuksista, sekä oikeuteen saada eläkettä saavan hoitotukea. Lisäksi muutos voi vaikuttaa Suomessa asuvien, mutta aiemmin muissa EUtai Eta-maissa, Sveitsissä tai Isossa-Britanniassa asuneiden tai työskennelleiden asiakkaiden kansaneläkkeen määrään. Uusi vuosi toi muutoksia Kelan etuuksiin M A R K U S S P IS K E / U N S P LA S H EETU eläke uudistuksesta: Taloussopeutus maksatetaan eläkeläisillä ostovoimaa heikentämällä tää hallituksen asettamat vaatimukset. Hallitus on valmis käynnistämään eläkeuudistusta koskevan säädösvalmistelun. ELÄKKEIDEN VUOTUISIIN indeksikorotuksiin on tulossa vuodesta 2030 alkaen käyttöön uusi leikkuri, jota kutsutaan ”inflaatiovakauttajaksi”. Käytännössä leikkuri pienentää eläkkeiden korotuksia, jos yleinen hintataso kasvaa voimakkaammin kuin palkat. Tällainen tilanne on EETUn mukaan hyvin todennäköinen, ja merkitsee joka kerran toteutuessaan 1,6 miljoonalle eläkeläiselle loppuelämän kestävää toimeentulon heikennystä. ”Palkkojen nousu on yleensä ollut hintojen nousua nopeampaa, ja vain harvoin tilanne on ollut eläkeläisten kannalta suotuisa. Eläkkeiden kasvu on ylittänyt palkkojen kasvun vain muutamia kertoja sitten vuoden 1980. Työeläkeindeksi on noussut vuosina 1995–2022 noin 57 prosenttia, ansiotasoindeksi samaan ajanjaksoon lähes 115 prosenttia. Reaalinen nousu palkoissa on ollut 38 prosenttia ja eläkkeissä noin yhden prosentin. Nyt tämäkin mahdollisuus eläkkeiden parantamiseen leikattaisiin automaattisesti pois”, EETU-järjestöt toteavat. ”Mielestämme valtavaan ihmisjoukkoon vaikuttavia päätöksiä ei saa ulkoistaa automaatille.” ”Eläkeuudistukselle asetettiin hallitusohjelmassa poikkeuksellinen tavoite vahvistaa julkista taloutta. Aikaisemmissa uudistuksissa on lähdetty eläkejärjestelmän itsensä kestävyydestä.” ”Tulevien eläkeläispolvien eläkekertymien leikkaaminen sisältää riskin eläkeläisköyhyyden kasvusta tulevaisuudessa. On tärkeää, että etuusperustainen eläkejärjestelmämme on jatkossakin laajan luottamuksen arvoinen”, EETUn kannanotto lausuu. ? Kannanotto EETU ry:n sivuilla: eetury.fi EETU toteaa, että ostovoiman turvaavat indeksit ovat eläkeläisille käytännössä ainoa keino parantaa eläkkeitään. 10 Eläkeläinen 1/2025
• Öinen katunäkymä Timo Suomela Vaasan Eläkeläiset ry:n Digikamerakerho KAUDEN KUVA ”Eläkeläis­ järjestöt itse näkevät ilman erillistä selvitystäkin keskinäisen yhteistyönsä arvon.” H allitus on pitänyt kansalaisjärjestöjä varpaillaan hallitusohjelman ja järjestörahoituksen leikkauslistojen julkistamisesta lähtien. Keskeinen ongelma on, että järjestöt eivät ole saaneet tietoa siitä, kuinka leikkaukset kohdennetaan. Epävarmuus vaikuttaa työhön ja tulevaisuuden suunnittelu on vaikeaa. Selvyyttä tilanteeseen ei tullut myöskään selvityshenkilö Mika Pyykön raportista, joka julkaistiin tammikuussa. Selvitystyö tehtiin sosiaalija terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) toimeksiannosta. Syksystä lähtien odotetusta raportista puuttuu valitettavasti konkretia lähes täysin. Monet kirjaukset ovat niin epämääräisiä, että raportti herättää melkeinpä enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. Löyhässä hirressä roikkuminen siis jatkuu. SELVITYSHENKILÖ EHDOTTAA ensimmäisenä vaihtoehtona uuden polveilevan ja monimutkaisen prosessin aloittamista, jolla erilaisten teemojen kautta vastattaisiin määrävuosin eri yhteiskunnallisiin haasteisiin. Eläkeläisjärjestöissä ehdotusta pidetään raskaana, etenkin kun tavoitteena tulisi olla byrokratian keventäminen. Raportti kehottaa myös kiinnittämään huomiota järjesKOMMENTTI JAN KOSKIMIES Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Järjestörahoitus löyhässä hirressä töjen tekemään päällekkäiseen työhön, esimerkkinä tästä muun muassa eläkeläisjärjestöt. Mitään konkreettista ehdotusta raportissa ei kuitenkaan anneta. Eläkeläisjärjestöt itse näkevät ilman erillistä selvitystäkin keskinäisen yhteistyönsä arvon. Yhteisjärjestö EETUssa tehdään jatkuvasti yhdessä asioita vaikuttamistyön, lausuntojen, kyselytutkimusten, tapahtumien ja julkaisujen muodossa. Eläkeläiset ry on jatkuvasti tiivistänyt yhteistyötä eritysesti Eläkkeensaajien Keskusliiton kanssa etenkin koulutusja tiedotustoiminnassa. Järjestöjen yhdistämisiä pakolla sen sijaan vastustamme: sellaisten ratkaisujen pitää lähteä järjestöistä itsestään ja jäsenistön tahdosta, ei rahoittajan määräyksestä. SELVITYSHENKILÖN RAPORTTI kertoo ilmapiiristä, jossa kansalaisyhteiskuntaan ei luoteta. Järjestöjä pidetään rahareikänä, jotka tuhlaavat varoja byrokratiaan ja poliittiseen paperinpyörittelyyn, ja jotka jarruttavat uudistuksia lausunnoillaan. Tiukemmalla valtion rahoituksen ohjauksella järjestöt valjastettaisiin valtion asettamien tavoitteiden välineeksi. Kansalaisjärjestöjä ei tulisi nähdä vain siedettävänä tai edes tarpeellisena, vaan välttämättömänä osana hyvinvointiyhteiskuntaa. Ilman järjestöjen muodostamaa yhteyttä päätöksenteon ja hallinnon ja kansalaisten välillä demokratiamme olisi auttamatta vajaa. Vahva ja itsenäinen kansalaisyhteiskunta nostaa esille epäkohtia, tekee aloitteita, on uusien innovaatioiden lähde ja yhteiskuntaa eteenpäin vievä voima. Kasvun eväitä hakevan hallituksen toivoisi ymmärtävän, että edellytys yhteiskunnalliselle kehitykselle olisi järjestöjen toimintakyvyn ja itsenäisyyden vahvistaminen, ei kaventaminen. Eläkeläinen 1/2025 11
• YHTEISKUNTA TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA M iten menee eläkeläisillä tämän päivän Ruotsissa? Vastaus ei ole yksiselitteinen, sanoo Ruotsin suurimman eläkeläisjärjestön PROn puheenjohtaja Åsa Lindestam. – Keskimäärin ilmaistuna eläkeläiset voivat aivan hyvin, mutta liian monella tekee talous tiukkaa. – Jos terveys on kunnossa ja eläke kunnollinen, on mahdollisuus viettää täysipainoista elämää, matkustella, osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan täysivaltaisena jäsenenä. Meillä on onneksi iso joukko pirteitä eläkeläisiä, joista monet myös ovat mukana eläkeläisjärjestöjen toiminnassa. Mutta Lindestamilla on huoli niistä kanssaeläkeläisistä, joilla ei mene mukavasti. Hän huomauttaa, että yli puolet ruotsalaisista eläkkeensaajista on joko kokonaan tai osittain takuueläkkeen varassa. Ruotsin eläkejärjestelmä eroaa monin tavoin suomalaisesta. Takuueläkkeen (garantipension) tehtävä on kuitenkin samankaltainen kuin meillä: se on viimesijainen eläketurva niille, joilla työeläkettä ei ole kertynyt lainkaan tai se on jäänyt hyvin pieneksi. – On huolestuttavaa, että niin moni matalapalkka-aloilla työskennellyt ei ole pystynyt ansaitsemaan itselleen riittävää eläkettä. Tätä ruotsalaisen eläkejärjestelmän heikkoutta olemme järjestönä toistuvasti arvostelleet. Vaadimme järjestelmää, jossa jokainen tulee kunnolla toimeen eläkkeellään. ÅSA LINDESTAM on luotsannut 260? 000 jäsenen PRO-eläkeläisjärjestöä keväästä 2022. Pensionärernas riksorganisation tarjoaa jäsenilleen monipuolista toimintaa, melko lailla samaan tapaan kuin suomalaiset eläkeläisjärjestötkin. Kansallisia erityspiirteitäkin luonnollisesti on, Åsa Lindestam valokuvattiin Helsingissä viime lokakuussa pohjoismaisten eläkeläisjärjestöjen yhteistyötoimikunnan NSK:n kokouksen yhteydessä. Eläkkeet ja vanhushoiva isoja kysymyksiä Ruotsissakin ”Vaadimme järjestelmää, jossa jokainen tulee kunnolla toimeen eläkkeellään”, toteaa Ruotsin suurimman eläkeläisjärjestön PROn puheenjohtaja Åsa Lindestam. KUKA Åsa Lindestam ? s. 1956 ? esikoulunopettaja, rehtori ? kansanedustaja (sosiaalidemokraatit) 2002–2022. 16 vuotta puolustusvaliokunnassa jäsenenä ja varapuheenjohtajana, jäsenenä useissa ruotsalaisissa ja kansainvälisissä turvallisuuspoliittisissa elimissä, valtiopäivien ensimmäinen varapuhemies 2018–2022. ? PRO:n puheenjohtajaksi kesällä 2022 PRO, Pensionärernas riksorganisation ? perustettu 1942 i Malmössä ? puoluepoliittisesti sitoutumaton ? jäseniä 260?000 li), keilaus ja kävelyjalkapallo vetävät, samoin se, että käydään porukalla vaikkapa raveissa tai jääkiekkomatsissa. ÅSA LINDESTAM on myös kahdeksan pohjoismaisen eläkeläisjärjestön yhteistyötoimikunnan NSK:n (Nordiska Samarbetskommitté) puheenjohtaja. NSK kokoontuu vuorokerroin eri jäsenmaissa. Lokakuussa oltiin koolla Helsingissä, toukokuussa on vuorossa Oslo. Suomalaiset jäsenjärjestöt ovat Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ja Eläkeläiset ry. Lindestam kehuu pohjoismaista yhteistoimintaa ja naapurimaiden yhteiskuntiin ja eläkeläisten elämään tutustumista äärimmäisen kiinnostavaksi ja opettavaiseksi. – Paljon meillä on yhteistä, mutta erojakin löytyy. Toistemme hyvistä kokemuksista voimme ottaa oppia ja saada pontta kehitykselle omassa maassamme. Lindestam ottaa esimerkin. Ruotsissa, toisin kuin Suomessa, Norjassa ja Tanskassa, ei ole lakisääteisiä vanhusneuvostoja. Tällainen laki on kuitenkin vahvasti PROn vaatimuslistalla. – Perusteluissa olemme voineet viitata naapurimaiden kokemuksiin siitä, kuinka ikäihmisten vaikutusmahdollisuuksia on parannettu. On surkeaa, että Ruotsissa, joka mielellään esiintyy demokratian ja tasa-arvon edelläkävijänä, olemme tässä asiassa takamatkalla. ”Meillä on onneksi iso joukko pirteitä eläkeläisiä, joista monet myös ovat mukana eläkeläisjärjestöjen toiminnassa.” ja suuri jäsenmäärä näkyy toiminnan mittakaavassa. Edunvalvonnassa PROn tärkeimpiin vaatimuksiin, riittävän toimeentulon lisäksi, kuuluu hyvä ja riittävä vanhushoiva. Nämä kysymykset ovat meille suomalaisillekin hyvin tuttuja. Niin myös ikäihmisen suuri uhka: yksinäisyys. Åsa Lindestam sanoo olevansa erityisen huolissaan ruotsalaisten eläkeläismiesten pärjäämisestä. – Moni mies vetäytyy sisäänpäin ja jää aivan yksin elämänkumppanin kuoleman jälkeisessä tilanteessa. Naiset ovat usein luonnostaan sosiaalisempia, heillä on useammin tukenaan ystäviä ja muita läheisiä ihmisiä. PROn jäsenistä 66 prosenttia on naisia. Miesten houkutteleminen mukaan on Lindestamin mukaan kiinni ennen kaikkea siitä, että on tarjolla kiinnostavaa toimintaa. – Boule ( joka on suomalaisissa eläkeläisporukoissa paremmin tunnetun boccian kaltainen kuulape12 Eläkeläinen 1/2025
• OULUN VALTUUSTO ansaitsee lämpimät kiitokset, kun se hyväksyi talousarviokokouksessa 9.12.2024 yksimielisesti seuraavan lisäyksen talousarvioon vuodelle 2025: ”Kaupunki järjestää aurauksen omakotikiinteistöjen tonttiliittymille, joiden asukkaat ovat täyttäneet 75 vuotta aikaisintaan talvikaudesta 2025–2026 alkaen.” Tein tätä koskevan talousarvioaloitteen toukokuussa. Yhdyskuntalautakunta selvitti asiaa. Oulussa on noin 4 900 omakotitai paritaloa, joissa asuu yli 75-vuotiaat asukkaat. Viime talvi oli runsasluminen ja moni vanhempi ihminen tuskaili aurausurakoitsijoiden jättämien raskaiden lumivallien kanssa. Asiaan on kiinnittänyt huomiota myös vanhusneuvosto. Jyväskylä on toteuttanut aurauspalvelun iäkkäille jo aikaisemmin. Hieno homma, että valtuustolta löytyi tahto päättää asia myönteisesti. Päätöksellä edistetään ikäihmisten selviytymistä kotioloissa ja ennaltaehkäistään tapaturmia. MIKKO VIITANEN kaupunginvaltuutettu ja aluevaltuutettu (vas) Oulu Helpotusta seniorien tonttiliittymien auraukseen IKÄIHMISTEN MUSTA maanantai oli 13.1. Ylen MOT-ohjelma kertoi tuolloin, että vanhuspalveluista leikataan tämän vuoden aikana 140 miljoonaa euroa. Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) aluepoliitikot korottivat samana päivänä asumisen maksuja vanhuksille ja vammaisille. Hoitojonossa odottajille lisätään digihoitoa. Se vaan on huono kaveri, kun ei se nosta ylös, jos kaatuu, eikä vie vanhusta pissille, sanoi Ylelle hoivapolitiikan ja ikääntymisen tutkija Teppo Kröger. Vanhusten tilanne on joka puolella pahentunut, sillä ennen päästiin sentään holhouksen alle, kun nykyään jätetään heitteille. VANHUSTEN päivätoimintaan ja muuhunkin hoitoon tarjotaan tablettia, joka ei ole suuhun pantava, vaan digiyhteys, jota monikaan ikäihminen ei osaa, eikä halua käyttää. Heikoimmassa asemassa ovat muistisairaat kotiin pakotetut yksin asuvat. He joutuvat hoitopaikan jonossa tuijottamaan tietolaitteen näyttöä, josta eivät saa muuta kuin ahdistusta. Nyt korotettiin vanhusten ja vammaisten asumiskustannuksia, kun haluttiin yhtenäistää asukkaiden kohtelua. Tasapäistäminen palveluissa tarkoittaa asioiden kurjistamista kaikilta. Tähän asti vuokrat ovat olleet eri kunnissa erisuuruisia. Ollaan tulossa jo siihen, että vanhus joutuu maksamaan osan vuokrastaan toimeentulotuen perusosasta. Silloin on hyvinvointialueen tarjottava asiakkaalle halvempaa (huonompaa), kaukana olevaa asuntoa. AAMULEHDEN MUKAAN ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen ja laitoshoidon yksiköitä on Pirkanmaalla yhteensä 141. Ympärivuorokautisen asumisen omassa tuotannossa on 38 yksikköä ja ostopalveluita 92 yksikössä. Laitoshoitoa tuotetaan 11 yksikössä, joista 8 on omana tuotantona, pääasiassa Tampereen Koukkuniemessä. Yhteisöllisen asumisen palveluyksiköitä on Pirkanmaan palveluverkossa tällä hetkellä 39: omana tuotantona 13, ostopalvelujen kautta 26. Pirhan tavoitteena on kasvattaa yhteisöllistä asumista moninkertaisesti. Tällä hetkellä yhteisöllisen asumisen paikkamäärä on 295, mutta vuoteen 2030 mennessä tavoitetila on 1 228 paikkaa. Ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkamäärä on tällä hetkellä 4 434. Vuoteen 2030 tavoitellaan yli tuhannen paikan vähennystä. Professori Kröger totesi Aamulehdessä, että Pirhan suunnitelmat eivät ole mitään pientä hienosäätöä, vaan palvelujärjestelmää ollaan laittamassa ihan uuteen malliin. MUISTISAIRAITA ON Muistiliiton mukaan maassamme noin 150?000 ja joka vuosi heitä tulee lisää noin 23?000. Monet heistä elävät keskellämme yksinään, osaamatta itse pyytää edes apua tilanteelleen. Asia on tiedostettu mm. Eläkeläiset ry:n toimesta Lempäälässäkin. On pyydetty muita eläkeläisjärjestöjä mukaan pohtimaan alati kasvavan vanhusmäärän tilaa kunnassamme. RAUNO JÄÄSKELÄINEN Asettumassa ehdolle kuntavaaleissa Lempäälä MIELIPITEITÄ KANNANOTTO Vanhusten palveluita leikataan, maksuja korotetaan H yvinvointialueet tekevät järjettömiä päätöksiä vähentämällä ympärivuorokautisia palveluasumisen paikkoja, kun niillä ei ole kuitenkaan esittää mitään konkreettista tilalle. Ympärivuorokautisen asumisen asumispaikkoja ei saa enää vähentää! Niitä on jo vuosien aikana vähennetty ja mitään vastaavaa ei ole tullut tilalle. Onko hyvinvointialueiden päättäjien tarkoitus jättää vanhukset heitteille, oman onnensa nojaan? Hienoja sanoja käytetään kotihoidon kehittämisestä ja mielipiteenä on, että yhteisöasuminen olisi ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Kotihoito piipahtaa ehkä useaankin kertaan päivässä. Vastaako se siihen tarpeeseen, mitä palvelulta odotetaan? Vastaus on tänä päivänä: Ei vastaa! Aina on henkilöitä, jotka tarvitsevat toisen apua, kun he eivät pärjää omassa kodissaan ilman ympärivuorokautista valvontaa, apua tai seurantaa. PUHUTAAN HIENOSTI yhteisöasumisesta. Milloin niihin voi hakeutua? Missä niitä on ja kuka niihin pääsee? Kuka päättää mikä asumismuoto kullekin on sopivin? Asiakkaan toimintakykyä mitataan ja arvioidaan RAI-järjestelmän tai RAVA-mittarin avulla. Se ei kuitenkaan vastaa oikealla tavalla inhimillisiin tarpeisiin tai yksinäisyyden tuomaan pelkoon ja masennukseen. Hyvinvointialueet tekevät järjettömiä päätöksiä vähentämällä ympärivuorokautisia palveluasumisen paikkoja. Hyvinvointialueilla ei ole kuitenkaan esittää mitään konkreettista tilalle. Myös palvelukodeissa asuvien Kotihoidon kehittämisestä käytetään hienoja sanoja, mutta vastaako palvelu tarpeeseen, kysyy Eläkeäiset ry:n Pohjanmaan Aluejärjestö. Vanhuksia ei saa jättää oman onnensa nojaan maksettavaksi tulevat asiakasmaksut ovat melkoiset. Heille tulee lasku hoitomaksusta ja vuokrasta. Näiden lisäksi he joutuvat maksamaan lääkkeet, vaatteet ja henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet. Vaikuttaa siltä, että hyvinvointivaltio muutetaan pahoinvointivaltioksi! RAHA SANELEE kaiken hyvinvointialueilla. Myös jokaiselle, joka palveluja joutuu käyttämään tai saa käyttää, rahalla on suuri merkitys. Toimintakyvyn heikentyessä apua tarvitaan siivoukseen, ruoanlaittoon, henkilökohtaiseen hygieniaan, ulkoiluun, yksinäisyyteen. Jokaisesta palvelusta tulee maksu, joka toki perustuu tuloihin. Monesti tuntuu kohtuuttomalta maksu, joka muodostuu pikaisesta kotikäynnistä. Lisäksi rahaa pitää riittää asumiseen, ruokaan, lääkkeisiin, vaatteisiin jne. ELÄKELÄISET RY:N POHJANMAAN ALUEJÄRJESTÖ Eläkeläinen 1/2025 13
• JÄRJESTÖ Aiheena eläkeläisen elämä – koti ja elinpiiri. TIINA RAJALA E läkeläiset ry järjestää jäsenilleen valokuvauskilpailun muutaman vuoden tauon jälkeen. Monissa yhdistyksissämme toimii valokuvauskerhoja, joissa kuvauskokemus karttuu ja taidot kehittyvät. Kilpailu on tilaisuus näyttää opittuja taitoja muillekin. Kaikki eivät kuulu kerhoihin vaan kuvaavat mieluummin itsekseen ja omia aikojaan. Kaikenlaiset kuvaajat ovat yhtä tervetulleita osallistumaan. Kilpailun nimi Eläkeläisen elämää – koti ja elinpiiri viittaa siihen, että toivomme kilpailukuvia ihmisen päivittäisestä elämästä tavanomaisessa ympäristössään ja tavallisissa toimissaan. Eläkeläinen-sana kilpailun nimessä ei silti tarkoita, että kaikissa kuvissa pitäisi välttämättä esiintyä ”päivystävä eläkeläinen”. Tarkoitus on ilmaista, millaisena elämä kotona ja sen ympäristössä näyttäytyy; millaisia näkymiä avautuu kodin ikkunoista tai pihalta, kaduilta, toreilta, tai lähiluonnosta – tai missä ihminen liikkuukaan. Tähän kilpailuun emme vastaanota yhdistystoimintaan liittyviä kuvia, kuten kokouksista, yhdistysten juhlista tai retkistä. KILPAILUUN ON varattu melkein yhdeksän kuukautta aikaa. Se alkaa nyt helmikuussa ja päättyy vasta lokakuun lopussa. Näin ihmiset pääsevät kuvaamaan eri vuodenaikoina. Kilpailuun lähetettävien kuvien pitää olla uusia: ne saavat olla aikaisintaan vuonna 2024 otettuja tai kuluvalta vuodelta. Jokainen osallistuja voi lähettää kilpailuun enintään kolme kuvaa. Kuvia voi ottaa yhtä hyvin kännykällä, tablettitietokoneella, pokkaritai järjestelmäkameralla. Kilpailuun lähetetään vain digikuvia. Ne voivat olla mustavalkoisia tai värillisiä. Kuvan lähettäjän tulee säilyttää itsellään alkuperäinen kuva esimerkiksi mahdollista Eläkeläinen-lehden julkaisutarvetta varten. Kilpailun säännöt viereisellä sivulla. Kerromme mielellämme lisää valokuvauskilpailustamme. Viestinnän suunnittelija Tuomas Talvilalta voi pyytää tarvittaessa ohjeita esimerkiksi kuvan kokoon, tallentamiseen, käsittelyyn ja lähettämiseen liittyvissä kysymyksissä, puhelin: 050 570 9716, sähköposti: tuomas.talvila@ elakelaiset.fi Toivotamme mukavia kuvaustuokioita! Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n koulutussuunnittelija. TI A G O M U R A R O / U N S P LA S H Kutsumme jäseniämme kuvauskilpailuun 14 Eläkeläinen 1/2025
• HALUAMME KERÄTÄ talteen kuvia, jotka kertovat ikäihmisten tavallisesta elämästä omassa ympäristössään. Näkökulmia aiheeseen voivat olla esimerkiksi asuminen, liikkuminen, ympäristön viihtyisyys ja ikäystävällisyys, palvelut ja toimeentulo. Kilpailu alkaa helmikuussa, kun tämä kilpailukutsu on julkaistu Eläkeläinen-lehdessä. Kilpailu jatkuu tämän vuoden lokakuun loppuun saakka. Kilpailun säännöt 1. Kilpailu on avoin kaikille Eläkeläiset ry:n jäsenille 2. Kilpailun aiheena on eläkeläisen elämä kotona ja omassa ympäristössä. Emme kerää kuvia yhdistystoiminnasta tässä kilpailussa. 3. Kuvien pitää olla tuoreita: ne saavat olla vuonna 2024 tai vuonna 2025 otettuja. Jokainen kilpailija saa lähettää enintään kolme kuvaa. 4. Kilpailuun lähetetään vain digikuvia. Ne voivat olla mustavalkoisia tai värikuvia. 5. Kuvia saa ottaa millä vain laitteilla, kuten kännykällä, tabletilla, pokkarilla tai järjestelmäkameralla. 6. Kuvan tulee olla osallistujan itsensä ottama. Kuvissa esiintyviltä, tunnistettavilta henkilöiltä, on oltava lupa kuvien käyttöön. 7. Kuviin ei saa lisätä kehyksiä, vesileimaa, tekstiä, kuvaajan tai kuvan nimeä, logoa tms. 8. Perinteinen kuvankäsittely, kuten värien, valoisuuden ja varjojen säädöt ja rajaukset on sallittu. Kuvien manipulointi kuten kohteiden poisto tai lisäys tai tekoälyn käyttö ei ole sallittua, ei myöskään ns. komposiittikuva eli useamman kuvan yhdistely. 9. Kilpailuun tarkoitetut kuvat on lähetettävä 31.10.2025 mennessä sähköpostin liitteenä Eläkeläiset ry:n viestinnän suunnittelija Tuomas Talvilalle osoitteeseen tuomas.talvila@elakelaiset.fi Sähköpostiviesteihin merkitään kilpailun nimi Eläkeläisen elämää – koti ja elinpiiri. Sähköpostiviesteissä on kerrottava kuvaajan yhteystiedot (nimi, osoite, puhelinnumero), kuvien nimet ja niiden ottamisajankohta päivän tarkkuudella. 10. Lähettämällä kuvan kilpailuun sen ottaja hyväksyy kuvan julkaisuoikeuksien siirtymisen Eläkeläiset ry:lle, joka voi käyttää kuvaa korvauksetta omissa painotuotteissaan, verkkosivuillaan ja muussa viestinnässään. Myöhemmin käyttöoikeudet siirtyvät Kansan Arkistolle. 11. Eläkeläiset ry palkitsee parhaat kuvat. Kilpailun tuomaristo Kilpailun tuomareina toimivat valokuvaaja Annina Mannila ja Kansan Arkiston kuva-arkiston tutkija Pia Pursiainen. Viestinnän suunnittelija Tuomas Talvila toimii tuomariston sihteerinä. Valokuvauskilpailu 2025 Eläkeläisen elämää – koti ja elinpiiri JU LI U S D R O S T / U N S P LA S H Kulttuuriaktivisti Innostamista vertaistoiminnan ja kulttuurin avulla Maksuton koulutus Eläkeläiset ry:n yhdistyksille Koulutus antaa valmiudet oman yhdistyksen toiminnan virkistämiseen uusilla sisällöillä ja menetelmillä. Mitä on kulttuuri? Mikä on aktivisti? Tempauksia ja menetelmiä, aktivismipajan suunnitteleminen, ryhmän kuunteleminen, ihmisten innostaminen. Maksuttomat koulutukset Varkaus 25.2. klo 10-16. Ilmoittautumiset leena.t.salo@gmail.com Rauma 14.-15.5. klo 10-15. Ilmoittautumiset tiina.flygare@ksl.fi Haluatteko koulutuksen omalle alueellenne? Ota yhteyttä: Tiina Flygare, 050 5900 709 Koulutukset ovat OPH:n rahoittamia opintosetelikoulutuksia. Eläkeläiset ry:n valtuusto kutsutaan koolle sääntöjen 12 §:n mukaiseen varsinaiseen kokoukseen 27.5.2025 Kylpylähotelli Rauhalahteen Kuopioon. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 §:n asiat. Jäsenyhdistykset (paikallisyhdistykset ja aluejärjestöt) voivat tehdä esityksiä valtuustolle. Valtuustolle osoitetut kirjalliset esitykset tulee toimittaa järjestön toimistoon 27.3.2025 klo 16.00 mennessä. Sääntöjen edellyttämä ennakkoilmoitus kokouksesta lähetettiin valtuuston jäsenille ja jäsenyhdistyksille 16.1.2025. Varsinainen kokouskutsu ja kokousasiakirjat lähetetään valtuuston jäsenille toukokuun alussa. Eläkeläiset ry:n hallitus 13.12.2024 Ennakkokutsu valtuuston kokoukseen Eläkeläinen 1/2025 15
• ”Kuvittele paikka, missä rannat ovat yhtä safiirisen upeita kuin Kroatiassa, vuoret jylhät kuin Sveitsissä, rotkot melkein yhtä syvät kuin Coloradossa, rakennukset yhtä elegantteja kuin Venetsiassa ja kaupungit yhtä vanhoja kuin Kreikassa..” Lähdöt: 18.04. 17.06. joka viikko! esim. 18. 25.04. alk. 895€! SENIOREIDEN OMA MATKA 23. 30.04. alk. 1455€! majoitus tasokkaassa kylpylähotellissa puolihoidolla! Sisältää neljä retkeä ja ohjattua kevyttä liikuntaa! Koodilla Seniori saat -100€ alennuksen! TILAUSMATKAT OY Adrianmeren tuntematon helmi... Adrianmeren tuntematon helmi... MO MONT NTENEGRO ENEGRO + + DU DUBROVNIK BROVNIK !! www.montenegronmatkat.com KULTTUURIKULTTUURIKATSELMUS KATSELMUS Kaikille +55-vuotiaille Pori, 14.-16.11.2025 NÄYTÄ TAITOSI NÄYTTÄMÖTAITEEN, MUSIIKIN TAI TANSSIN PARISSA! Joka toinen vuosi eläkeläisryhmät kokoontuvat Kulttuurikatselmukseen yhteen näyttämään ja katsomaan, mitä yhdistysten kerhoissa harrastetaan. On laulua, tanssia, runojen lausumista ja paljon muuta. Eläkeläiset ry tukee jäsenyhdistystensä Kulttuurikatselmukseen osallistuvia esiintyjäryhmiä maksamalla niiden osallistumismaksun. Matka-, majoitusja illanviettokuluistaan yhdistykset vastaavat itse. Järjestömme koulutukset tukevat esiintymisryhmien valmistautumista Poriin tai yhdistysten omiin juhliin. Kuopion Rauhalahdessa 12.–14.3. pidettävillä kursseilla voi harjoitella valmista ohjelmaa ja hioa esiintymistaitoa. • Musiikkikurssi soittajille ja laulajille: kouluttajana musiikinopettaja Reijo Westerholm • Ohjelmistoja näyttämötaiteen kurssi: kouluttajina teatteriohjaaja Annikka Kaistinen ja teatterimuusikko Sakari Kautto • Tanssillisen liikunnan kurssi: kouluttajina liikunnanopettaja Eva Rönkkö ja liikunnanohjaaja Hannele Pitkä-Liukkonen Tarkemmat tiedot Koulutuskalenterissamme sivulla 18. Kulttuurikatselmus pidetään 14.–16.11.2025 Porissa. Tapahtumapaikkana toimii Palmgren-konservatorio. Yksityiskohtaisemmat tiedot ja ilmoittautuminen avataan maaliskuussa TUL:n verkosivuilla tul.fi JOUKOLLA KOHTI PORIA! Eläkeläiset ry:n Alueelliset opintoja työpäivät pidetään jälleen tammi-helmikuussa kaikissa aluejärjestöissämme. Aluekierros 2025 käynnistyi 16.1. Savo-Karjalan aluejärjestöstä. Kaikkiin aluetapaamisiin on kutsuttu kolme edustajaa jokaisesta aluejärjestön yhdistyksestä sekä kaksi aluejärjestön edustajaa. Ilmoittautumiset tapahtumiin on pyydetty aluejärjestöjen puheenjohtajille. Tilaisuuksien vetäjinä toimivat Eläkeläiset ry:n toimiston työntekijät. Alueellisilla työja opintopäivillä käsitellään mm. jäsenhankintaa ja varainhankintaa, toimintavuoden 2025 kulttuuripainotusta, alueja kuntavaaleja ja muita ajankohtaisia aiheita. Aluekierroksen aikataulu löytyy verkkosivuiltamme elakelaiset.fi. Tapahtumien annista kerromme Eläke­ läinen-lehden numerossa 2. Alueellisilla opintoja työpäivillä pohditaan jäsenhankintaa LYHYESTI 16 Eläkeläinen 1/2025
• Y hdistyksessämme, Espoon Eläkeläisissä, toimii yhtenä kerhona lukupiiri. Käymme läpi kirjallisuutta, joka on jättänyt osanottajien mieleen muistijäljen, johon haluaa palata. Yksi sellainen oli virolaisen kirjailijan Jaan Krossin 1700-luvulle sijoittuva Pietarin tiellä, joka kertoo Rakveren kaupungin taistelusta oikeuksiensa puolesta. Kaikki valta oli keisarinnalla, Katariinalla. Hänelle osoitetut kaupunkilaisten kirjeet juuttuvat vallan portaisiin. Kansalaisten huolen aiheet ovat sitä vieraampia mitä ylemmäs vallan portaikossa siirrytään. Lopulta vanha kreivi opastaa perusteellista selvitystä valmistelevalle idealistille vallankäytön realiteetteja. ”Mikäli me olemme päättäneet päättää – silloin on merkityksetöntä, mitä siinä asiassa kirjoitetaan” toteaa kreivi. Kosketus ihmisten arkeen häviää. Vallankäyttö menettää kansalaisten silmissä oikeutuksensa. Lopputuloksena on voimattomuuden tunne, turhautuminen, apatia. TÄMÄ LUKUKOKEMUS palautui jälleen mieleen, kun luin erään lähikunnassa asuvan omaishoitajan kirjeitä, joita hän oli kirjoittanut virkamiehille, poliitikoille ja lopuksi myös tuttavilleen, myös minulle. Omaishoitaja, noin viisikymppinen mies, hoitaa puolisoaan, joka on psyykkisesti sairas lapsuudessa kokemiensa traumojen seurauksena. Hoitosuhde on jatkunut lähes kaksi vuosikymmentä ja hoito on niin sitouttavaa, että hoitaja ei ole kyennyt pitämään yhtään vapaapäivää koko aikana. Hän ei ole myöskään päässyt työttömyysturvan piiriin, koska hoitosuhteen sitovuus ei mahdollista hoitajaa olemaan työmarkkinoiden käytettävissä. Siksi hänelle ei myöskään myönnetä työttömyysturvaa. Ainoa toimeentulon lähde on omaishoidon tuki, jota hän saa hoidollisesti raskaasta hoitotyöstä. Viime vuoden loppuun asti kunnan maksama tuki oli 1?158 euroa kuukaudessa. Nyt kun asia siirtyi kunnalta hyvinvointialueelle, laski tuki 848,99 euroon eli noin 30 %. Tämä oli seurausta tukien harmonisoinnista, hyvinvointialueen tukeen tekemästä leikkauksesta ja siitä, että palkkakertoimen edellyttämää korotusta ei tukeen tehty. Hyvinvointialueen leikkauskohteen valintaa on jo yleisellä tasolla vaikea ymmärtää. Vielä vaikeampi on ymmärtää, ettei tällaisia erityisiä tilanteita oteta huomioon ja korjata. ONGELMIEN PERUSSYYNÄ on maan hallituksen tiukka vaatimus saada hyvinvointialueiden talous tasapainoon niin, että syntyneet vajeet katetaan viimeistään vuoteen 2026 mennessä. Alueiden pitää laatia budjetit niin, että viime ja tämän vuoden ylijäämien yhteenlaskettu summa kattaa kahtena aikaisempana vuonna syntyneet vajeet. Mitkään kirjelmöinnit valtakunnan korkeimmille päättäjille, joissa heidän politiikkansa seuraukset käytännön elämän tasolle kerrotaan, eivät tuottaneet tulosta, useimmiten eivät edes vastauksia. ”Mikäli me olemme päättäneet päättää – silloin on merkityksetöntä mitä siinä asiassa kirjoitetaan”. Edelleen. Entä päätöksenteko 2000-luvulla? Mikä on ero 300 vuoden takaiseen? Vallan portaat KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ ”Loppu­ tuloksena on voimat­ tomuuden tunne, tur­ hautuminen, apatia.” ELÄKELÄISET RY on aloittanut etäyhteyksin järjestettävät yhdistyskahvilat, joissa kerrotaan järjestön ajankohtaisista aiheista sekä keskustellaan yhdistystoiminnassa esiin nousevista kysymyksistä. Ensimmäinen yhdistyskahvila pidettiin tiistaina 21. tammikuuta. Helmikuun kahvilat pidetään torstaina 13.2. ja tiistaina 25.2. klo 10 alkaen. Kaikki Eläkeläiset ry:n yhdistystoiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan. Tulevien kahvioiden aikataulut ja linkit tilaisuuksiin liittymiseksi löydät verkkosivultamme elakelaiset.fi/ jarjesto/yhdistyskahvilat H yvä Eläkeläiset ry:n jäsen, kaunis kiitos sinulle jäsenmaksun maksamisesta! Saat laskun kotiosoitteeseesi tai verkkopankkiisi, jos olet tilannut e-laskun. Käytä laskulla olevaa viitenumeroa. Viitenumero muuttuu vuosittain. Laskulla oleva viitenumero on henkilökohtainen ja sillä voi maksaa vain laskulla mainitun ihmisen jäsenmaksun ja mahdollisen tukimaksun. Pariskunta ei täten voi maksaa samalla laskulla molempien jäsenmaksua. Kun käytät viitenumeroa, maksuun ei tule lisätä mitään viestiä. Älä siis maksaessasi kirjoita viestikenttään mitään. Eläkeläiset ry:n jäsenmaksu vuodelle 2025 on 20 euroa. Haluaisitko maksaa myös tukimaksun? Järjestöjen valtionavustusten leikkausten vuoksi myös tukimaksujen merkitys on nyt suuri. Voit halutessasi maksaa jäsenmaksun lisäksi 10 euron tukimaksun. Merkitse tällöin summaksi 20 euron sijaan 30 euroa. Jäsenja tukimaksuilla pystymme kehittämään yhteistä eläkeläistoimintaamme. Lämmin kiitos! Nyt on hyvä aika tilata paperilaskun korvaava e-lasku Eläkeläiset ry:n jäsenmaksu on saatavilla myös e-laskuna. E-lasku on helppo tapa maksaa laskuja, koska se saapuu suoraan omaan verkkopankkiisi. E-laskun käyttöönotto on sinulle maksutonta, ja tämä sähköinen verkkolasku sisältää samat tiedot kuin perinteinen paperinen lasku. Laskun voit maksaa tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella. Näin tilaat e-laskun: 1. Kirjaudu verkkopankkiin. 2. Valitse Maksut > E-laskut > Lisää uusi laskuttaja eli Eläkeläiset ry 3. Anna tarvittavat yksilöintitiedot eli vuoden 2025 jäsenmaksulaskun viitenumero Hienoa, nyt olet luonut e-laskusopimuksen! Tästä lähtien laskut tulevat suoraan verkkopankkiisi, mistä voit helposti maksaa ne muutamalla klikkauksella – ja taas on muutama tärkeä asia vähemmän muistetta vana. Pulmia? Jäsenrekisteriä, jäsenmaksujen perintää ja tilityksiä koskeviin tiedusteluihin vastaa Eläkeläiset ry:n jäsenpalvelu puhelin 020 743 3610 (soittoaika kello 9–12) sähköposti: jasenet@ elakelaiset.fi Näin maksat jäsenmaksusi Tervetuloa yhdistyskahvilaan ELÄKELÄISLIITTOJEN etujärjestö EETU ry:n – Pensionärsförbundens intresseorganisation PIO rf:n puheenjohtajajärjestö vuonna 2025 on Svenska pensionärsförbundet SPF. SPF:n puheenjohtaja Ulla-Maj Wideroos vastaanotti EETUn syyskokouksessa puheenjohtajan nuijan EETUn 2024 puheenjohtajalta, Kansallisen senioriliiton puheenjohtaja Kari Kantalaiselta. Kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön yhteistyöjärjestön puheenjohtajuus kiertää vuosittain jäsenjärjestöltä toiselle. Mukana ovat Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, SPF luotsaa EETUa 2025 Kansallinen senioriliitto ry, KRELLI Kristilliset eläkeläiset ry ja Svenska pensionärsförbundet rf. Ulla-Maj Wideroos Eläkeläinen 1/2025 17
• JÄRJESTÖ Valtakunnalliset koulutukset Jäsenrekisterikurssi 4.–5.3. (2 päivää) Hotelli Alma, Seinäjoki Kurssi on tarkoitettu yhdistysten jäsensihteereille ja puheenjohtajille. Kurssilla opitaan käyttämään jäsenrekisteriohjelmaa omalla tietokoneella. Kurssilla opetellaan myös asianmukaista henkilötietojen käsittelyä. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 11.30 ja päättyy seuraavana päivänä kello 15. Kurssin vetäjiä ovat Ulla Virtanen ja Heli Grönroos. Puolihoitohinta: 160 €. Ilmoittautuminen heti. Musiikkia, näyttämötaidetta ja tanssillista liikuntaa 12.–14.3. (2 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Edellä mainitut musiikki-, ohjelmistoja liikuntakurssit pidetään samanaikaisesti 12.–14.3. Kylpylähotelli Rauhalahdessa Kuopiossa. Näillä kursseilla on hyvä tilaisuus harjoitella ohjelmistoa 14.–16.11. Porissa pidettävää Kulttuurikatselmus-tapahtumaa varten. Kursseilta saa myös hyvää harjoitusta itselleen sekä uusia ajatuksia ja ohjelmia esiintymisryhmille sekä yhdistyksen kerhoon. ? Musiikkikurssi soittajille ja laulajille: Kouluttajana toimii musiikinopettaja Reijo Westerholm. ? Näyttämötaidetta ja ohjelmistoa -kurssi: Kouluttajina toimivat teatteriohjaaja Annikka Kaistinen ja teatterimuusikko Sakari Kautto. ? Tanssillista liikuntaa -kurssi: Kouluttajina toimivat liikunnanopettaja Eva Rönkkö ja ohjaaja Hannele Pitkä-Liukkonen. Kurssit alkavat aloituspäivänä kello 15 ja päättyvät lopetuspäivänä kello 11.30. Tämä kurssikokonaisuus pidetään yhteistyökurssi EKL ry:n kanssa. Kurssin järjestäjänä toimii Eläkeläiset ry. Kaikkien kurssien puolihoitohinta: 180 €. Ilmoittautuminen 21.2. mennessä. Kotisivukurssi 18.–19.3. (2 päivää) Hotelli Alma, Seinäjoki Kursilla opetellaan laatimaan yhdistykselle omat kotisivut maksutonta verkkosivupohjaa käyttäen. Kurssin aiheita ovat muun muassa etusivu, yhteystietojen, tapahtumakalenterin ja uuden alasivun luominen sekä mediakirjasto ja kuvat. Kouluttajina toimivat Aaron Kallinen ja Tuomas Talvila. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 11.30 ja päättyy lopetuspäivänä kello 15. Puolihoitohinta: 160 €. Ilmoittautuminen 24.2. mennessä. Yhdistystoiminnan peruskurssi 25.–28.3. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kurssi on tarkoitettu uusille puheenjohtajille, sihteereille sekä kaikille johtokunnan jäsenille. Kurssisiltö: yhdistystoiminnan perustaidot ja -tiedot; jäsenrekisteriohjelman esittely; toimihenkilöiden tehtävät ja yhdistyslaki, järjestön tehtävät ja toimintasuunnitelma ja toiminnan ajankohtaisasiat. Toiminnantarkastus ja toimintatonni yhteisenä osuutena taloudenhoitajien kanssa. Kouluttajat: Aaron Kallinen ja Tiina Rajala. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 15 ja päättyy lopetuspäivänä kello 11.30. Puolihoitohinta: 270 €. Ilmoittautuminen 3.3. mennessä. Yhdistystalouden kurssi 25.–28.3. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kurssi on tarkoitettu taloudenhoitajille ja toiminnantarkastajille. Yhdistyksen taloudenhoidon perustaidot ja tiedot: muun muassa taloudenhoitajan tehtävät yhdistyksessä, tilikauden avaus, kirjanpidon perusteet ja sähköisen kirjanpidon ohjelma Holli. Paljon harjoituksia. Toiminnantarkastus ja toimintatonni yhteisenä osuutena yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Kouluttajat: Heli Grönroos ja Kaisu Rämet. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 15 ja päättyy lopetuspäivänä kello 11.30. Puolihoitohinta: 270 €. Ilmoittautuminen 3.3. mennessä. Matkavastaavien peruskurssi 1.–2.4. (2 päivää) Hotelli Alma, Seinäjoki Kurssi on tarkoitettu yhdistysten uusille matkavastaaville, heidän varahenkilöilleen sekä kaikille hyvien matkojen ja retkien suunnittelusta kiinnostuneille. Kouluttajana on Tiina Rajala. Mukana on myös Matkapoikien edustaja Satu Töysä. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 11.30 ja päättyy lopetuspäivänä kello 15. Puolihoitohinta: 160 €. Ilmoittautuminen 17.3. mennessä. Kirjoittajakurssi 1.–2.4. (2 päivää) Hotelli Alma, Seinäjoki Kurssi on tarkoitettu kaikenlaisille luovan kirjoittamisen harrastajille. Se sopii niin vasta-alkajille kuin jo pidempään harrastaneille, niin runon kuin myös proosatekstin kirjoittajille. Kurssin vetäjänä toimii kirjailija, toimittaja ja kirjoittamisen opettaja Maippi Luukinen. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 11.30 ja päättyy lopetuspäivänä kello 15. Tälle kurssille voimme ottaa enintään 10 osallistujaa. Puolihoitohinta: 160 €. Ilmoittautuminen 17.3. mennessä. Työväenlauluperinteen kurssi 10.–11.4. (2 päivää) Työväen Akatemia, Kauniainen Työväenlauluperinne on ollut maassamme aina tärkeä osa työväenkulttuuria. Työväenlaulujen tehtävänä on ollut valistaa, julistaa ja viihdyttää, kohottaa aatteellisuutta ja yhdistää jäsenistöä. Työväenlauluperinnettä ovat rikastuttaneet ammattilaisten rinnalla myös sadat lauluryhmät mölykööreistä, opintoyhdistysten sinipuseroryhmistä ja kisälliryhmistä aina 1970-luvun uuteen laululiikkeeseen. Tällä kurssilla saat hyvän kuvan Suomalaisen työväenlaulun perinteestä ja asemasta Suomalaisen musiikin kehityksessä ennen ja nyt. Kurssilla myös lauletaan ja jaetaan yhteisiä muistoja työväen lauluperinteestä. Kurssin vetäjänä toimii musiikin moniottelija Timo ”Tipi” Tuovinen. Kurssihinnat ja kurssituki ? Ilmoitamme kurssihinnat kunkin kurssin kohdalla, koska ne riippuvat kurssipaikasta. Hinnat sisältävät majoituksen kahden hengen huoneessa. Mikäli kurssilainen haluaa majoituksen yhden hengen huoneessa, hänen tulee suorittaa lisämaksu kurssipaikalla. Puolihoitohinnat sisältävät aamiaisen, iltapäiväkahvin ja päivällisen. Täysihoitohinnat sisältävät lisäksi lounaan. Kurssihinnat riippuvat kursspaikkojen majoitusja ruokailukustannuksista. ? Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea kursseille kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Tukihakemus tulee merkitä selkeästi hakemuskaavakkeeseen tai sähköposti-ilmoitukseen. Asiasta voi tiedustella koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Kursseille ilmoittautuminen ? Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti määräaikaan mennessä Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta: elakelaiset.fi/toiminta/ koulutus Kursseille on ilmoittauduttava tavallisesti noin kolme viikkoa ennen kurssin alkamista, koska muun muassa kurssipaikoilla tarvitaan osallistujatietoja hyvissä ajoin. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry toimii joidenkin kurssien järjestäjänä. Näille kursseille pyydämme ilmoittautumaan suoraan EKL:ään: ekl.fi/toiminta/koulutus Tiedustelut: Tiina Rajala, sähköposti: tiina.rajala@elakelaiset.fi , puhelin: 040 582 4319. ? Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: postiosoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. ? Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. ? Pyydämme ilmoittamaan myös, Kevään 2025 koulutuskalenteri 18 Eläkeläinen 1/2025
• Tämä kurssi on yhteistyökurssi, jonka järjestäjänä toimii EKL ja se järjestetään Työväen Akatemiassa Kauniaisissa. Kurssin hinta on 150 € yöpymisellä ja 100 € ilman yöpymistä. Ilmoittautuminen 25.3. mennessä: ekl.fi/toiminta/ koulutus Alueelliset koulutukset Tietokoneen käyttötaidon perusteita ja kertausta Jäsenten toivomuksesta järjestämme tietotekniikan koulutusta. Ohjelmistojen muuttuessa monet kaipaavat perustaitojen kertausta. Näitä ovat esimerkiksi tietokoneen ja nettiselaimen päivitys, tekstinkäsittelyohjelman ja sähköpostin käyttö. Järjestösuunnittelija Aaron Kallinen vetää lähikoulutuksen Nokialla, jonka jälkeen asioita käydään läpi etäyhteydellä. ? Pe 21.2. klo 10–15 Nokia, Kirjastoja kulttuuritalo Virta, Härkitie 6. Ilmoittautuminen heti. ? Ti 11.3. klo 10–15 Etä. Ilmoittautuminen viimeistään 3.3. ? Ti 25.3. klo 10–15 Etä. Ilmoittautuminen viimeistään 17.3. Yhdistysviestinnän kurssi Helsingissä 11.3. Kurssi pidetään Eläkeläiset ry:n toimistolla kello 9-16. Kurssilla käsitellään yhdistysviestinnän perusasioita sekä sekä sähköistä viestintää ja mediaa. Kurssin vetäjänä on viestinnän suunnittelija Tuomas Talvila. Kurssin hinta: 20 €. Ilmoittautuminen 3.3. mennessä. Jäsenrekisterikoulutus Järjestämme kaksi samansisältöistä jäsenrekisterikurssia Eläkeläiset ry:n toimistolla Helsingin Malmilla 16.4. ja 29.4. kello 9–16. * Kummallekin kurssille mahtuu enintään 10 osallistujaa. Koulutukset on tarkoitettu jäsensihteereille ja puheenjohtajille. Kurssilla opitaan käyttämään jäsenrekisteriohjelmaa omalla tietokoneella. Kurssin vetäjiä ovat jäsenvastaava Ulla Virtanen ja talousvastaava Heli Grönroos. Kurssin hinta: 20 €. Ilmoittautuminen 1.4. mennessä. * Ennen jäsenrekisterikursseja tarjoamme tietotekniikan tukikurssin niille jäsenrekisterikurssilaisille, jotka tukea tarvitsevat. Tukikurssi pidetään toimistolla 9.4. kello 9–16. Yhdistystalouden kurssi uusille taloudenhoitajille Helsingissä 23.–24.4. Kurssi pidetään Eläkeläiset ry:n toimistolla kello 9–16. Tarjoamme yhdistystalouden perustaitoja ja -tietoja pääkaupunkiseudun uusille taloudenhoitajille. Osassa koulutusta opetellaan käyttämään sähköistä Holli-kirjanpidon ohjelmaa. Lähipäiviin voi osallistua korkeintaan 10 henkeä. Koulutuksen vetäjinä toimivat talouskouluttajat Heli Grönroos ja Kaisu Rämet. Lähipäivien lisäksi järjestämme etäyhteydellä noin tunnin kestäviä teoriaosuuksia. Kurssin hinta: 30 €. Ilmoittautuminen 14.4. mennessä. valitseeko kurssilainen puolivai täysihoidon, jos vaihtoehto on sekä mahdolliset liikuntatai ruoka-ainerajoitukset. Peruutusehdot ? Veloitamme 50 % kurssin hinnasta, jos kurssiosallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin kolme viikkoa ennen kurssin alkua. ? Veloitamme koko kurssin hinnan, jos peruutus tehdään myöhemmin kuin viikkoa ennen kurssin alkua. ? Sairaustodistusta vastaan veloitamme ainoastaan 30 euron toimistomaksun. ? Yhdistys voi vaihtaa osallistujan toiseen veloituksetta. Kurssikalenteri julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n verkkosivuilla elakelaiset.fi/toiminta/koulutus. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen sekä EKL:n kanssa. KSL-opintokeskus tarjoaa tukea ja resursseja. K SL-opintokeskus kannustaa Eläkeläiset ry:n yhdistyksiä hyödyntämään sen tarjoamia koulutuspalveluita, jotka voivat paitsi innostaa oppimiseen, myös jopa kaksinkertaistaa yhdistyksen koulutusbudjetin. Yhteistyö KSL:n kanssa mahdollistaa sekä sisällön että talouden kannalta onnistuneen koulutuksen. Yhdistykset voivat itse suunnitella koulutustensa sisällön ja toteutuksen omien tarpeidensa pohjalta. KSL tarjoaa tarvittaessa apua suunnitteluun ja tuottaa yhdistystoimintaa tukevia julkaisuja. Koulutuskumppanuus KSL:n kanssa antaa mahdollisuuden toteuttaa koulutuksia joustavasti. Suurempia opetustuntimääriä haetaan syksyisin seuraavan vuoden koulutuksia varten, mutta uudet kumppanit voivat aloittaa pienemmillä tuntimäärillä jo saman vuoden aikana. KOULUTUSKUMPPANUUDEN KRITEEREITÄ: ? Koulutuksen tavoitteena on oppia uutta. ? Muoto voi olla esimerkiksi luento, kurssi, työpaja tai keskustelutilaisuus. ? Kesto minimissään 45 minuuttia, tai vaikka jopa vuoden kestävä kokonaisuus. ? Osallistujamäärä vähintään 6 henkilöä. ? Nimetty kouluttaja, joka voi olla yhdistyksen aktiivi tai ulkopuolinen asiantuntija. KSL TUKEE koulutusta 30 eurolla per 45 minuuttia opetusta, kuitenkin korkeintaan 50 prosenttia koulutuksen kaikista kuluista. Jos koulutus kestäisi vaikkapa klo 1720, syntyisi tästä 4 opetustuntia ja 120€ koulutustuki jos kuluja kertyy vähintään 240€. Kuluja voivat olla mm. tilavuokra, tarjoilut, matkat, kouluttajien palkat ja koulutusmateriaalit. Eläkeläiset ry on KSL:n jäsen, jonka myötä Eläkeläiset ry:n jäsenja paikallisyhdistykset voivat suoraan tehdä KSL:n kanssa sopimuksen koulutuskumppanuudesta, katso lisätietoa ksl.fi. ? Lisätiedot ja yhteydenotot Arto Leinonen arto.leinonen@ksl.fi, 040 725 6171 KSL palvelee Eläkeläisiä monipuolisesti myös muilla tavoin, esimerkiksi kulttuuriaktivistihankkeen kautta, tarjoamalla tilauskoulutuksia ja tuottamalla vapaasti luettavia julkaisuja. KSL tavoittelee sivistyksen avulla demokratiaa sekä yhdenvertaisempaa, yhteisöllisempää ja solidaarisempaa yhteiskuntaa. Koulutuksilla lisää potkua yhdistys­ toimintaan K S LO P IN TO K ES K U S Eläkeläinen 1/2025 19
• Lohja Spa & Resort Kylpyläloma kahdelle 1 vrk 142 € / 2 hlöä / 2hh Voimassa ma–to. Sisältää majoituksen standard hotel -huoneessa, puolihoidon sekä kylpylän ja kuntosalin käytön. Varaukset koodilla ERY myyntipalvelusta p. 030 608 40, myynti@lohjaspa.fi tai nettivaraamosta 24/7 www.lohjaspa.fi Kylpylähotelli Rauhalahti Kylpyläloma 2-3 vrk Tulopäivä su, ma, ti, ke. Lapset 4–12 v. -50 %. Sisältää majoituksen 2–3 vrk, puolihoidon sekä kylpylän ja kuntosalin käytön. Varaukset koodilla ERY myyntipalvelusta p. 030 608 30, myynti@rauhalahti.fi tai nettivaraamosta 24/7 www.rauhalahti.fi NAUTI KYLPYLÄLOMASTA Lohjalla ja/tai Kuopiossa. Tarjouksemme Eläkeläiset ry jäsenille 2025. JÄSENTARJOUKSET 2 vrk alk. 149 € / hlö / 2hh 3 vrk alk. 185 € / hlö / 2hh Vo im as sa 31 .1 2. 20 25 as ti, ei jo ul un a ei kä er ik oi st ap ah tu m is sa . Kysy myös edullisia ohjelmallisia ryhmälomia! Elakelaiset_kevat2025_107x154.indd 1 Elakelaiset_kevat2025_107x154.indd 1 27.1.2025 17.31 27.1.2025 17.31 JÄRJESTÖ ELÄKELÄISYHDISTYKSISSÄ suosioon nousseen boccia-pallopelin Eläkeläiset ry:n valtakunnallinen ykköstapahtuma on tänä vuonna kesäkuussa Rovaniemellä pelattava Yöttömän yön boccia-turnaus. Turnauksessa ratkotaan tämän vuoden Eläkeläiset ry:n boccia-mestaruus. Turnaus pelataan 4.–5.6.2025, pelipaikkana on Saarenkylän nuorisoseurantalo. Turnaus on avoin kaikille Eläkeläiset ry:n jäsenille ja pelataan joukkueturnauksena, yhdessä joukkueessa on kolme pelaajaa. Turnaukseen ilmoittaudutaan huhtikuun loppuun mennessä, ilmoittautumisohjeet löytyvät järjestön verkkosivuilta osoitteessa elakelaiset.fi. Lisätietoa ilmoittautumisesta saa toimistolta järjestösuunnittelija Aaron Kalliselta. – Boccia-peli sopii kaikille ja vahvistaa motoriikkaa ja koordinaatiota. Peliin pääsee helposti sisälle jo vasta-alkajana. Otteluohjelma rakennetaan niin, että kaikki joukkueet pääsevät pelaamaan mahdollisimman paljon. Mukaan kannattaa siis tulla niin pitkän linjan harrastajien kuin vasta-alkajienkin, kertoo Aaron Kallinen. Osallistuminen turnaukseen on maksutonta, mutta matkat, ruokailut, majoitus ja muut kulut ovat omakustanteisia. Joukkueet hankkivat majoituksen omatoimisesti. Tarjoushintaan majoituksen voi varata Hotelli Aakenuksesta. ? Yöttömän yön boccia-turnaus 4.–5.6.2025, Saarenkylän nuorisoseurantalo, Napapiirintie 10, 96900 Rovaniemi. Ilmoittautuminen 30.4. mennessä. Lisätietoa: järjestösuunnittelija Aaron Kallinen (puh. 044 751 1031, aaron.kallinen@elakelaiset.fi) Boccia-peli sopii kaikille ja vahvistaa motoriikkaa ja koordinaatiota. Boccia-turnaus pelataan yöttömän yön Rovaniemellä TEKSTI JA KUVA EVGENIYA MAZUROVA E spoossa toimivalla Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön taidekerholla on ollut vilkas alkuvuosi. Helmikuun 4. päivänä avautui Kinaporin palvelukeskuksessa Helsingissä kuukauden mittainen Toivot-näyttely. 5.–18. maaliskuuta näyttely on esillä Kaupunkikulttuurikeskus Mosaiikissa Vantaalla. Mosaiikissa järjestetään myös kaikille avoin taidetyöpaja 26.2. Taidekerho alkoi hahmottua kun Suomeen saapui ensimmäisiä pakolaisia Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Moninaisuustoiminnassa mietittiin, kuinka voitaisiin auttaa iäkkäitä ihmisiä ja kääntää heidän ajatuksensa hetkeksi pois elämän vaikeista tapahtumista ja luoda turvallinen, tuttu ilmapiiri uuteen maahan. ESPOON liikuntaryhmämme, johon kuului venäjänkielisiä iäkkäitä, uskaltautui heittäytyä taiteen pariin. Nadezhdan, taidekerhon johtajan ideana oli kannustaa ryhmäläisiä piirtämään, vaikka he eivät olleet koskaan piirtäneet tai luulivat, etteivät osaa piirtää. Kutsuimme kaikki kokeilemaan ja parissa vuodessa osallistujien määrä on kasvanut tasaisesti. Ryhmään tuli venäläisiä, ukrainalaisia, valkovenäläisiä, bulgarialaisia ja kaikkia venäjää ymmärtäviä. Nadezhdan ansiosta ryhmässä on rento ja kannustava ilmapiiri. Jokainen osallistuja sai kehuja luovuudestaan. Ja tietysti kurssien eri aiheet antoivat pohjaa sekä filosofiselle keskustelulle että yksinkertaiselle elämästä puhumiselle. TAIDEKERHON TYÖT ovat olleet nähtävissä myös laajemmalle yleisölle. Kahden työskentelyvuoden aikana olemme järjestäneet kuusi näyttelyä Helsingissä ja Espoossa. Lisäksi olemme vierailleet viidessä taidegalleriassa ja museossa, osallistuneet Uudenmaan kaupunkiprojekteihin sekä pitäneet kesällä ulkona yhteisiä kävelylenkkejä ja pari luovaa tapaamista. Olemme nyt kolmatta vuotta piirtäneet, lukeneet runoja, laulaneet lauluja, itkeneet ja nauraneet. Ei liene liioiteltua sanoa, että olemme iso perhe, joka on valmis ottamaan vastaan uusia jäseniä joukkoomme. Tervetuloa kerhoon ja tapahtumiin! ? Toivot-näyttely Kinaporin palvelukeskuksessa (Kinaporinkatu 7-9, 00500 Helsinki) helmikuun ajan. ? 5.–18. maaliskuuta Kaupunkikulttuurikeskus Mosaiikissa (Kauppakeskus Kivis, Vantaankoskentie 69, 01700 Vantaa. Avoin taidetyöpaja 26.2. Taidekerhon osallistujien määrä on parin vuoden aikana kasvanut tasaisesti. Espoon Taidekerhon töitä näytteillä 20 Eläkeläinen 1/2025
• Eläkeläiset ry:n yhdistykset on jälleen haastettu mukaan Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n liikuntakampanjaan. Haastekampanja kestää kaksi kuukautta: 1.3.–30.4. K ampanjassa kerätään ja merkitään päivittäisiä liikuntasuorituksia. Suorituksiksi kelpaavat kaikki sykettä nostattavat, kuntoa kohottavat tai ylläpitävät liikuntamuodot. Yhden suorituksen kesto on vähintään 30 minuuttia ja liikuntasuorituksia hyväksytään vain yksi päivässä. Näin ollen yksittäisen jäsenen suoritusten maksimäärä kampanjan ajalta voi olla 61. Kukin kampanjaan osallistuva yhdistyksen jäsen täyttää henkilökohtaisen liikuntakortin ja palauttaa sen oman yhdistyksen liikuntavastaavalle tai muulle vastuuhenkilölle heti kampanjan päättyessä eli huhtikuun lopussa. Yhdistys laskee, montako jäsentä osallistui kampanjaan ja liikuntasuoritusten yhteismäärän. Yhdistys lähettää toukokuun loppuun mennessä nämä tiedot Eläkeläiset ry:n toimistolle elakelaiset@elakelaiset.fi , viestin otsikoksi Liikunnan haastekampanja. Liikuntakortin voit leikata (tai jos käytössä on kopiokone, kopioida) itsellesi tältä sivulta. Kortteja voi tulostaa myös kotisivultamme elakelaiset.fi kohdasta Toiminta -> Liikunta. Haaste on heitetty, nyt kaikki yhdistyksemme mukaan liikkumaan ja keräämään suorituksia maalis-huhtikuussa! Liikunnan haastekampanja tulee jälleen Kaikki yhdistysten jäsenet: liikkumaan! Liikunnan haastekampanja starttaa maaliskuussa Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry on jälleen haastanut Eläkeläiset ry:n yhdistykset liikunnan haastekilpaan! Osallistu haasteeseen rastimalla liikuntapäiväsi 1.3.–30.4. välisenä aikana alla olevaan kuponkiin. Liikuntasuorituksia hyväksytään vain yksi päivässä. Näin ollen suoritustesi maksimäärä kahden kuukauden ajalta voi olla 61. Lisää nimesi ja palauta kuponki yhdistyksesi liikuntavastaavalle tai muulle vastuuhenkilölle. OSALLISTUT HAASTEKILPAAN RASTIMALLA LIIKUNTAPÄIVÄSI 1.3.–30.4. Laita nimesi ja palauta yhdistyksen liikuntavastaavalle tai muulle vastuuhenkilölle. MAALISKUU Kertoja 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 HUHTIKUU Kertoja 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Kertoja yhteensä Nimi ja allekirjoitus ________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ Yhdistys laskee, montako jäsentä osallistui kampanjaan ja liikuntasuoritusten yhteismäärän ja lähettää nämä tiedot Eläkeläiset ry:n toimistolle sähköpostilla: elakelaiset@elakelaiset.fi Eläkeläinen 1/2025 21
• KULTTUURI TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA K ulttuurin teemavuosi näkyy Eläkeläiset ry:n koulutuksissa. Kaksipäiväinen kirjoittajakurssi pidetään 1.–2. huhtikuuta Seinäjoella. Koulutusja majoituspaikka on Hotelli Alma. Kurssi on tarkoitettu kaikenlaisille luovan kirjoittamisen harrastajille, niin runon kuin proosatekstinkin kirjoittajille. Kouluttajana on toimittaja, kirjailija ja kirjoittamisen opettaja Maippi Luukinen. Hän korostaa, että osallistumiseen ei tarvita mitään erityisiä valmiuksia. – Kiinnostus kirjoittamiseen riittää, se on se tärkeä juttu. – Joku voi olla pitkään kirjoittanut omaelämäkertaansa, joku kenties ruvennut ujosti vähän runoja rustaamaan. Ja vaikka ei olisi ikinä kirjoittanut mitään, voi tulla kokeilemaan, löytyisikö siitä itselle sopiva ilmaisukeino. Kaikki ovat yhtä tervetulleita. Kahden päivän kurssi on tiivis. Luukinen toivookin saavansa jo etukäteen viestejä kurssilaisilta. – Minulle voi kertoa toiveita siitä, mitä kurssilta odottaa. Ja jos halua etukäteen lähettää jonkin tekstinsä, luen mielelläni. Samalla saan hyvää käsitystä siitä, minkälaista kirjoittamista ihmiset harrastavat. Näitä viestejä voivat kurssille osallistuvat lähettää Eläkeläiset ry:n koulutussuunnittelija Tiina Rajalalle, tiina.rajala@elakelaiset.fi LAPPILAISTAUSTAINEN helsinkiläinen Maippi Luukinen on kokenut kirjoittamisen moniosaaja. Hän on toiminut ”kirjakätilönä”, kustannustoimittajana, joka auttaa ihmisiä eteenpäin ”niissä mutkissa ja komMaippi Luukinen on helsinkiläistynyt lappilaiskirjoittaja. Huhtikuun alussa hän vetää Eläkeläiset ry:n kirjoittajakurssia Seinäjoella. Kiinnostus kirjoittamiseen on se tärkeä juttu Huhtikuun alussa järjestettävän Eläkeläiset ry:n kirjoittajakurssin vetäjä Maippi Luukinen kannustaa mukaan niin vastaalkajia kuin kokeneita kirjoittajiakin. melluksissa, joita kirjoittaessa tulee”. – Olen ohjannut tiettyyn suuntaan, antanut neuvoja ja joskus myös terävillä saksilla editoinut kokonaisen kirjan, hän kuvailee. Luukinen tunnetaan myös Helsingin Eläkeläisten kirjoittajakerhon pitkäaikaisena vetäjänä. – Mainio ryhmä, johon uudetkin jäsenet solahtivat aina hyvin mukaan. Helsingin ryhmässä myös syntyi useampikin julkaisu, sekä runokirjoja että proosaa. Luukinen itse on toimittajantyönsä lisäksi kirjoittanut mm. taiteilijaelämäkertoja ja muita tietokirjoja. Viimeisin on suomensomalialaisen Nimco Noorin kanssa tehty elämäkerta Paratiisin tyttö, (Like 2022). Se on kertomus ”pakolaistytön tiestä itsenäiseksi suomalaiseksi naiseksi”, kuten takakansitekstissä luonnehditaan. Parhaillaan työn alla on kirja suomalaisista ja somalialaisista sananlaskuista. ? Kirjoittajakurssi 1.–2.4. Hotelli Alma, Seinäjoki Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 11.30 ja päättyy lopetuspäivänä kello 15. Tälle kurssille voimme ottaa enintään 10 osallistujaa. Puolihoitohinta: 160 €. Ilmoittautuminen 17.3. mennessä Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta: elakelaiset. fi/toiminta/koulutus 22 Eläkeläinen 1/2025
• Es si R en va ll: Sy lv i K ek ko se n m uo to ku va , pii rro s 19 61 . Lä hd e: U rh o K ek ko se n ar kis to / © K uv as to 20 24 . KÄSIKIRJOITUS: MAIA HÄKLI ALKUPERÄISTEOS: JOHANNA VENHO OHJAUS: HANNA RYTI ESITYSOIKEUKSIA VALVOO AGENCY NORTH OY. ENSI-ILTA 15.2.2025 044 402 1539 | liput@mikkelinteatteri.fi Ryhmävaraukset (väh. 20 hlö): 044 402 1538 Lippu.fi myyntipisteet kautta maan. mikkelinteatteri.fi Rami Saarijärvi Rami Saarijärvi Aleksi Laukkonen Aleksi Laukkonen Tapio Huilla Tapio Huilla NOKIAN KESÄTEATTERI 2025 NOKIAN KESÄTEATTERI 2025 uni uni Sininen Sininen Tapio Park kin en www.nokianteatteri.fi www.nokianteatteri.fi Esityksiä 25.6. 9.8.2025 Esityksiä 25.6. 9.8.2025 050 3468 464 050 3468 464 050 3475 102 050 3475 102 Liput: 30/27/15 € Liput: 30/27/15 € käsikirjoitus Peter Quilter suomennos Pentti Järvinen • ohjaus Lija Fischer Hersyvä musiikkikomedia liput kätevästi netistä KAUPPA.KUT.FI ryhmävaraukset ja info KUT.FI KESKI-UUDENMAAN TEATTERI ESITTÄÄ 4.6.–30.8.2025 KRAPIN KESÄTEATTERI, TUUSULA elakelaiset.fi Eläkeläinen 1/2025 23
• J alkapalloa pelataan ja seurataan ylivoimaisesti eniten maailmassa. Samalla kun peli liikuttaa miljardeja harrastajia liikuskelee lajin liepeillä yhä useampia miljardeja – rahaa. Seurojen omistajat ja sponsorit, suurfirmojen nimeämät stadionit, pelaajien palkat ja siirtokorvaukset… Pelissä pyörii tolkuttomia summia. Jari Heinonen (s. 1953) luotaa Vastakarvan jalkapalloa -kirjassaan tätä futikseen liimautunutta suurbisnestä – mutta siltä kantilta, että onko missään osattu panna suitsia rahan ylivallalle. Heinonen on paitsi yhteiskuntatutkija ja professori, niin futistuntija ja harras fani. Teoksen alaotsikossa mainitut seurat – FC Barcelona, 1. FC Union Berlin ja FC St. Pauli – Heinonen nostaa esiin esimerkkeinä, joissa seura sidosyhteisöineen haluaa pitää futiksen etusijalla. Tai tarkemmin: laittaa pääoman palvelemaan futisseuraa – eikä päinvastoin, kuten yleensä tapahtuu. SEUROJEN ONNISTUMISTA ruokkivat syvät paikallisperinteet ja omistautunut fanikansa. Heinonen esittelee napakasti Barcelonan, Berliinin ja Hampurin historiallisia taustoja, jotka paljolti selittävät näiden seurojen nykyhetkeäkin. Espanja kantaa tunnetun kimuranttia menneisyyttään, ja Katalonian erillisyyteen solmiutuu myös FC Barcelonan taival. Läpi francolaisdiktatuurinkin seura edusti katalaanien omanarvontuntoa, joka myöhemmin on vain vahvistunut. Autonomiaa vaalii myös seura, jonka 140?000 äänivaltaista jäsentä, ”sociota”, päättää asioista suoran demokratian keinoin. KULTTUURI Hampurilaista FC St. Paulia leimaa vankka kaupunginosahenki – samoin vasemmistotraditio, jota vaihtoehtonuoret ja antifasistit nykymuodoin jatkavat. Joukkueen kannattajat osoittavat Millerntor-kotistadionilla vastalauseensa esimerkiksi äärioikeistolaiselle AfD-puolueelle. M A R C U S H IR N S C H A L /D PA / LE H TI K U VA Jalkapallon ihanuus ja kurjuus Jari Heinonen esittelee kolme suurta futisseuraa, jotka vastustavat bisneksen ylivaltaa urheilussa. Se vaatii suuren aktiivisen taustayhteisön. KIRJA Jari Heinonen: Vastakarvan jalkapalloa – esimerkkeinä FC Barcelona, FC St. Pauli ja 1. FC Union Berlin. Kulttuurivihkot. 152 s. Puhtoista auvoa ei kuitenkaan eletä. Kesällä 2022 FC Barcelonan pyhä kotistadion sai uuden Spotify Camp Nou -nimen, jonka suoratoistopalvelu hommasi neljäksi kaudeksi 300 miljoonalla eurolla. ”Sopimuksella urheilukapitalismi iski lonkeronsa FC Barcelonan ytimeen, maineikkaan Camp Noun nimeen”, Heinonen murahtaa. ITÄISESSÄ BERLIINISSÄ, Köpenickissä, kukoistaa Union Berlin. Bundesliigaan vakiintunut joukkue on alueellinen ihme, tiivis kannattajayhteisö esimerkiksi ideoi ja rakensi itse An der Alten Försterei -stadionin laajennuksen. Kaukaa 1900-luvulta periytyy seuran työväenluokkaisuus, vastahanka Berlin Cityn herroja kohtaan. DDR:n vuosina kukki poliittisempaakin oppositioajattelua. Valtaklikin ja Stasin suojassa pelasi suurseura Berliner FC Dynamo, jota vastaan Union Berlin tulisesti kamppaili – useimmin tappiollisesti. ”Mieluummin häviäjä kuin tyhmä Stasi-sika”, saattoi nuori fanikuoro kajauttaa. HAMPURILAISTA FC St. Paulia leimaa myös vankka kaupunginosahenki – samoin vasemmistotraditio, jota vaihtoehtonuoret ja antifasistit nykymuodoin jatkavat. Äärioikeistohuligaaneilla ei ole pääsyä stadionille. FC St. Pauli pelaa niin ikään Bundesliigassa, ja Millerntor-stadionin kotipelit vetävät aina lehterit täyteen, 30?000 katsojaa. Kuten Heinonen toteaa, FC St. Pauli on kehkeytynyt maailmalla likimain brändiksi, ”erääksi ihailluksi suunnannäyttäjäksi, vastakarvan jalkapallon esimerkkiseuraksi”. Jari Heinosen teos on tervetullut kurkistus ilmiöihin jalkapallon maail massa. Selviää ettei pelkästään menestystarinasta ole kyse, vaan taloudelliset riskit, houkutukset ja valtaaja-agentit väijyvät alituiseen näitä idealistisempiakin suurseuroja. Mutta jalkapallo on voitolla 1–0 – ainakin Barcelonassa, Berliinissä ja Hampurissa. Ainakin toistaiseksi. VELI-PEKKA LEPPÄNEN ”Seurojen onnistumista ruokkivat syvät paikallisperinteet ja omistautunut fanikansa.” 24 Eläkeläinen 1/2025
• MUSIIKKKI Juippi & Juippi: Agnes. Roima RMCD 017. 2024 HIENOA, ETTÄ laulaja-lauluntekijä Mikko Perkoila julkaisi pitkästä aikaa uuden levyn Roima-merkillään. Näin meillä joille jo Mikon soolouran alusta yli 40 vuoden takaa tarttuivat korvaan Arvaa harmittiko tai Nimismiehen murhe, on mahdollista kuulla miestä jolla on sana hallussa. Koneiden sijaan tällä levyllä soivat Mikon kitara, huuliharppu, autoharppu sekä pyykkilauta ja sen toisen Juipin, Jukka Haikosen käsissä mandoliini, dobro, basso, piano, 12-kielinen-, sähköja steelkitara, tinapilli ja lyömäsoittimet. Molemmat Juipit laulavat, Haikonen parivaljakosta vähän kireämmin. Taustasoittajina käy lisää osaajia kuten äskettäin edesmennyt kansanmusiikin monitoimimies Taito Hoffren, jonka muistolle levy on omistettu. JUIPIT OVAT poimineet Amerikan mailta 15 laatulauluntekijöiden kappaletta ja Mikko Perkoila suomentanut ne. Esimerkiksi Hank Williamsin Jambalaya on vuodelta 1952. Brita Koivunen lauloi sen suomeksi Saukin sanoin vuonna 1959 ja myöhemmistä kotimaisista tulkinnoista tunnetuin on Muskan hittiversio. Vaan nyt Jambalaya on täysin uusin sanoin lisänimeltään Kosteikolla ja paljon lähempänä Williamsin alkuperäistä paikallisten juhlien kuvausta keittoineen ja rapupiiraineen Saukin keksityn ”sataman, kapakan villikissan” sijaan. Hannu Kellan haitari soi cajunsävyissä. Vielä vanhempi on J immie Rodgersin Hobo’s Medi­ tation vuodelta 1932, nyt nimeltä Junapummin taivas ja tekstiltään yhä puhutteleva kuin alkuperäinen. Paljon uudemmista hyvä löytö on nuoren, viime vuonna Suomessakin esiintyneen amerikansuomalaisen Steven Solkelan siirtolaistarina Iron Ore eli Rautamalmi. Siinäkin soitto on laadukasta ja Perkoilan suomennus kohdallaan. VALINNAT EIVÄT ole tyhjänpäiväisiä, Cindy Paulin Sul­ katanssi käsittelee perheiltä riistettyjen intiaanilasten kohtelua ja Chris Piercen Tulsan kaupunki 1921 raakaa rotuväkivaltaa. En mitään tee sun miljoonillas on pula-ajan ammattiliitto-organisaattori Jim Garlandin kynästä ja paljon tunnetumpi Merle Travisin Sixteen Tons kertoo hiilikaivoksen kaivosmiehestä, joka on yhtiön omistama sieluaan myöten tekipä töitä miten paljon tahansa. Mutta ei olla liian vakavia. Löytyy ralli Viiskyt senttiä kovan ruokahalun naisesta ja lihomisleukailu En hyväl­ tä enää näytä alasti. Jokainen voi myös arvailla mistä on kyse Tom Lehreriltä poimitussa levyn nimikkoja avauskipaleessa Mi­ nä sain sen Agnesilta, jossa jokin leviää toiselta toiselle hyvin suurelle joukolle ihmisiä. Toivottavasti leviää tämä Juippien levykin. AKI RÄISÄNEN Juippi & Juippi Amerikan mailla ”SUOMIROCKIN JA -PUNKIN ikitoteemi” Pelle Miljoona täytti 10. helmikuuta 70 vuotta. Punkmuseossa Helsingin Graniittitalossa on esillä Pelle 1.000.070 -näyttely, jossa kurkistetaan maestron pitkään ja monipuoliseen uraan valokuvien, julisteiden sekä levyjen ja muiden esineiden kautta. Kompaktiin näyttelytilaan on saatu mahtumaan kunnioitettava määrä esineistöä, Pellen ensimmäisen luokan ainekirjoitusvihkosta itse rakennettuun rumpujakkaraan ja paidoista kultalevyyn. Eläkeläinen-lehti haastatteli Pelle Miljoonaa vuoden takaisessa numerossaan (1/2024). Olemme ylpeitä siitä, että tuo toimittaja Kari Kumpulammen tekemä juttu on myös esillä Punkmuseon näyttelyssä. Pelle Miljoona itse ei suinkaan ole museokamaa vaan vahvassa iskussa: Pelle & Pispala Punks esittää Pääsiäispunkissa kiirastorstaina 17.4. Pellen alkuaikojen tuotantoa. Paikka on Paasitorni Helsingin Hakaniemessä. Punkmuseon toisessa, Tee se itse -näyttelyssä tutkitaan 1970–80-lukujen punk-kulttuuriin vahvasti liittyvää lehtien, levyjen, kasettien, keikkojen ja vaatteiden itse tekemisen periaatetta. TT ? Pelle 1.000.070ja Tee se itse -näyttelyt avoinna 30. huhtikuuta saakka ti-pe klo 12–18 ja la-su klo 12–16. Pääsymaksu 5 euroa, Punkmuseon jäsenille sekä alle 18-vuotiaille ilmainen. Punkmuseo, Jaakonkatu 3 (Graniittitalo), Helsingin Kamppi. punkmuseo.fi UUNITUORE dokumenttielokuva Onko tulevaisuudella toivoa, Ele Ale­ nius? etsii kehityksen suuntia ihmiskunnan ja planeetan kohtalolle. Elokuva pohtii suuria kysymyksiä, jotka pohjautuvat ennen julkaisemattomiin haastatteluihin ja videomateriaaliin poliitikko, tietokirjailija ja valtiotieteen tohtori Ele Aleniuksesta (1925–2022). Ohjaaja Sami Aleksi Hakkarainen yhdistää Aleniuksen tulevaisuusajattelun ja elämänkokemuksen keskusteluun aikamme ympäristö-, talousja teknologiakriiseistä. Dokumentti syventää ymmärrystä Aleniuksen planetarismiksi kutsumasta ajattelusta. Haastatteluissa nähdään Ele Alenius keskustelemassa nuorten sekä presidentti Tarja Halosen ja poliitikko Erkki Tuomiojan kanssa. Aleniuksen ajattelua demokratiasta ja ekososiaalisuudesta peilaavat nykypäivässä tutkijat ja muut asiantuntijat. Dokumentin on tuottanut Kansan Sivistystyön Liitto ry Kuluttajaosuustoiminnan säätiön tuella. Katso elokuva oman ryhmäsi kanssa Haluaisitko järjestää elokuvaillan tai opintopiirin Ele Alenius -dokumentin katsomisen yhteyteen? Dokumentti tulee tilattavaksi yhteisöille näytöksen järjestämistä varten. Tämähän sopisi hyvin esimerkiksi eläkeläisyhdistyksille! Lisätietoja KSL:n verkkosivuilla: ksl.fi. Tilausmahdollisuuksista voi myös tiedustella kulttuurituottaja Riina Näsiltä, riina.nasi@ksl.fi TT MENOJA Suomen Punkmuseon kannatusyhdistys ry:n pyörittämä Punkmuseo Helsingin ydinkeskustassa on kokemisen arvoinen paikka. TU O M A S TA LV IL A Pelle 1.000.070 Punkmuseossa Ele Alenius dokumenttielokuvassa Eläkeläinen 1/2025 25
• KRISTIINA WALLIN Lähetä runosi osoitteeseen Rinnetie 13, 33430 Vuorentausta tai (mieluummin) sähköpostitse: kristiina.wallin@tpnet.fi RUNOPYSÄKKI L uin taannoin Ulla Janhosen kirjoittaman runoilija Sirkka Turkan elämäkerran Sirkka Turkka, Tähti kuuttomassa yös­ sä (Tammi, 2024). Teoksen kirjoittaminen on ollut varmasti melkoinen tutkimusmatka. Janhonen pääsi Turkan perikunnan kanssa tyhjentämään Turkan mökkiä Mustiolla ja asuntoa Lohjalla. ”Löytyi kirjeitä, kortteja, muistiinpanoja, runojen oikovedoksia, osoitekirja, valokuvia ja puoliksi kirjoitettu nuoruuden päiväkirja, kouluja työtodistuksia”, Janhonen kirjoittaa. Suosittelen runoilijaelämäkertojen lukemista! Ne avaavat reittejä paitsi runoilijan elämään myös hänen runouteensa, auttavat ehkä oivaltamaan tuttuja runoja hieman uudella tavalla. Turkan runoudessa toistuvia teemoja ovat suru, kaipaus, kuolema ja eläinten läsnäolo. ”Buttercup, kiltti lehmä, kulkee yksikseen. / Vaeltavat hortensioiden pilvet, särkyneiden / sydänten, ruusujen. / Koira haukkuu jostain kaukaa: jos ei / palaa turpeen alta, sitten ei palaa”, kirjoittaa Turkka kokoelmassa Tulin tumman metsän läpi (Tammi, 1999). Useimmilla runon kirjoittajilla lienee toistuvia teemoja sekä tunnistettavia kielen käyttämisen tapoja. Toistuvuus ei kuitenkaan tarkoita samana pysymistä tai pysähtymistä, vaan parhaimmillaan syvenemistä ja kerrostumista. Ihmisen elämänkaaren taitekohdat ja niihin kiteytyvät suuret teemat ovat toistuneet kirjallisuudessa aina, samoin suhde luontoon tai aikaan. UNTO KIISKINEN kuvaa talvista luontoa runossaan Lumihiutale. Runo alkaa dynaamisesti lumihiutaleen matkalla alas. Sen jälkeen runo zoomaa tarkasti lumihiutaleen rakenteeseen. ”Taideteos, voittamaton”, Kiiskinen kirjoittaa ja näyttää lumihiutaleen ainutlaatuisuuden. Kiinnostavasti runo näyttää myös sen, kuinka lumihiutale on ”Vaatimaton, hento yksin” mutta monen pienen hiutaleen yhteisvoima on valtava. Tuosta voimasta kirjoittaessaan Kiiskinen hyödyntää hienosti alkusointua: ”häikäisevää, voimaa valon valkoinen”. Runo alkaa yhdestä hiutaleesta, mutta runon loppupuolella ”Valtakunta lumen, kattaa maan ja metsän.” Näin runoon syntyy hyvä kasvava liike, joka jatkuu vielä uudenlaiseen rytmiin, lumen virtaavaan sulamiseen. ILKKA JUKOLAN runossa talven tulo yhdistyy kirsikkapuuhun ja mielikuvaan sen ruskasta. Runo siirtyy vuodenajasta toiseen nopeasti: ”yöllä kirsikkapuu suuteli hallaa” ja vähän myöhemmin ”maa levittänyt punaisen maton / talven kulkea nurmen yli”. Runo on eleetön ja rauhallinen. Siihen rakentuu paljon hienoa tilallisuutta. Tilan tuntu syntyy siitäkin, että runo kulkee tähtien tasolta alas kohti maata ja sen vertikaalinen ulottuvuus on suuri. Liikettä vahvistaa tuuli, kun kirsikkapuu pukeutuu ”tuulen asuun”. Kiinnostava ristiriita syntyy siitä, että tuulen asuun pukeutuminen on oikeastaan riisumista, jonka jälkeen jäljellä ovat ”alastomat oksat”. Runo hengittää kevyesti, mutta voimakkaasti. Anne Fredriksson juurruttaa runonsa Näkymätön arkiseen ja konkreettiseen tilanteeseen, joka on monelle kipeästi tuttu. Kommunikaation puute lääkärin vastaanotolla saa runon puhujan tuntemaan itsensä aivan näkymättömäksi. Runo osoittaa hienosti sen, että inhimillinen kohtaaminen edellyttää katsetta ja toisen ihmisen näkemistä kokonaisvaltaisesti, ei vain tietokoneruudun tai labratulosten tuijottelua. Runon loppu on pysäyttävä: ”Mutta ei hän näe, / ei edes kyyneleitä, / jotka juoksevat poskiani pitkin. / Kun lähden kesken vastaanoton pois.” Mikään lääke ei korvaa ihmisen läsnäoloa toiselle ihmiselle. MARITA VALAKOSKEN runo Voikuk­ ka vie ajatukset kesään. Runo leikkii hauskasti voikukka-sanan alkuosalla voivotellessaan voikukan kohtaloa, kun sitä ”revitään ja tallataan, / juurineen pois kiskotaan.” Lorumaisuus loppusointuineen luo kepeän rytmin ja tunnelman. Voikukan sisukkuus kirjoittuu esiin ja jättää lukijan miettimään sisukkuutta yleisemminkin, riittäisikö se sittenkään laman torjuntaan. Jään myös pohtimaan omaa ristiriitaista voikukkasuhdettani. Keltaiset valoläikät pihassa ovat kauniita ja annan voikukkien rehottaa nurmikolla. Samalla harmittelen väärässä paikassa (perennapenkeissä tai yrttimaassa) kasvavia voikukkia ja revin niitä pois. Siellä ne nytkin odottavat, lumen alla jossakin jäätyneen maan uumenissa, voikukat. Sinikka Paavilainen tutkii runosElettyä ja kirjoitettua Suosittelen runoilijaelämäkertojen lukemista! Ne avaavat reittejä paitsi runoilijan elämään myös hänen runouteensa. KULTTUURI Lumihiutale Kevyt, hauras, kaunis liitelee, leijailee alas laskee kevyesti päälle toisten hiutaleiden Taideteos, voittamaton mitkä muodot sillä on säteet, kuvioiden kauneus mallit aivan mahdottomat Loisto, kirkkaus, siinä taivaallinen ei kahta samanlaista tähdet miljoonat sitä jäljitteli otti mallin, vain yhdenlaisen Vaatimaton, hento yksin vaan valtavaksi vaihtuu voimansa kun yhdessä on monta häikäisevää, voimaa valon valkoinen Valtakunta lumen, kattaa maan ja metsän pakkanen sen elämä, kylmyydestä kestävyyttä saa kevään lämpö sitten sulattaa vedeksi, höyryksi, uuden muodon antaa tuo talvi kohta takaisin puhtaana, valkoisena Kuka teki taideteoksen tuon vailla vertaa, loistavan yhden lumihiutaleen UNTO KIISKINEN, JOKIOINEN Kirsikkapuiston syksy yöllä kirsikkapuu suuteli hallaa pukeutui tuulen asuun tähtien kirkastuessa alastomat oksat maa levittänyt punaisen maton talven kulkea nurmen yli ILKKA JUKOLA, HELSINKI 26 Eläkeläinen 1/2025
• saan Sinä olet muita enemmän rakkauden olemusta. Runo on runsas ja virtaava, aistillinen ja täyteläinen. Kun rakkauden nuoli lävistää sydämen, runon puhuja luovuttaa vapautensa avaimet, mutta muistuttaa rakastettuaan: ”Kuitenkaan et voi minua omistaa.” Runo konkretisoi rakkauden nautintoa voimakkain luontokuvin, joista osa on kotoisia, kuten ”Juhannusyö ja pikkulinnun pesä”. Osa puolestaan eksoottisia, kuten ”Riikinkukko levittää värikkään viuhkan” tai ”Olen orkidea, johon puhallat valon.” Eksoottisuus ja runon vahva tunnelma saavat minut ajattelemaan noiksi ja ojentaa nuo sanat muiden luettavaksi. Runot syntyvät kunkin kirjoittajan ainutlaatuisista ja arvokkaista kokemuksista, havainnoista ja ajatuksista. Mikään asia ei ole liian pieni tai arkinen runoksi, mutta toisaalta elämän suuretkin mysteerit mahtuvat runoon. Joskus samaankin aikaan, kuten näissä Sirkka Turkan säkeissä: ”ilta tulee illan jälkeen, tähtiä / syttyy lumen sekaan / ja ikkuna kehystää meidät / ikuisuutta vasten / ikuisuutta varten.” Säkeet ovat kokoelmasta Sielun veli (Tammi, 1993). Runojen moninaisuus heijastelee sitä elämänmittaista matkaa, jota me kaikki kuljemme. Lähettäkää siis rohkeasti runojanne Runopysäkille! Runoja voi lähettää yksittäin tai muutama runo kerrallaan. Laittakaa runon yhteyteen nimenne ja kotipaikka. Runoja julkaistaan täällä lehden Runopysäkillä ja Runopysäkki-blogissa Eläkeläiset ry:n verkkosivuilla. Ilahdun jokaisesta runokuoresta postilaatikossa tai sähköpostiin saapuneesta runosta! ? Helmikuun Runopysäkki-blogin runoilijat ovat Marja Hoefs ja Kalervo Virta. Lue osoitteessa elakelaiset.fi/blogit Katri Valan runoutta. Kiinnostavasti Paavilainen pohtii myös rakkauden aikakäsitystä, kun hän kirjoittaa ”Nyt on aina” ja ”Rakkauteni sinuun on ajaton”. Runo jättää lukijan miettimään, onko rakkaus uni, onko se totta vai harhaa. RUNON KIRJOITTAMINEN antaa mahdollisuuden tihentää elettyä sa”Valtakunta lumen, kattaa maan ja metsän.” A RT LA N ES / IS TO C K Sinä olet muita enemmän Cupidon nuoli lävisti sydämeni, avasi portin Paratiisiin. Luovutin vapauteni avaimet. Kultaisella salvalla lukitsit sisälle maailmaasi. Kuitenkaan et voi minua omistaa. Riikinkukko levittää värikkään viuhkan. Katso tulikärpäsen lentoa syreenipensaan ympärillä. Yön tähdet kuin rakkaan silmät. Nautinto ensimmäisen yön jälkeen. Olet kauneinta mitä tiedän. Nyt on aina. Yksin, sinun kanssasi. Olet pieni pala taivasta. Olen orkidea, johon puhallat valon. Rakkauden polte on aluton, loputon. Rajaton haluni. Vesi vangille juoda. Virta, jonka rannalla lumpeet avautuvat. Hengitys kuin silkkiliina kaulani ympärillä. Lumoava hellyys virvoittaa kuin sadepisarat autiomaan. Huku minuun. Sinä, minä, tähdet. Minä palan. Puun lehdet kurottavat aurinkoon. Juhannusyö ja pikkulinnun pesä. Onnenpensas kukkii joka kevät, kaikkina päivinä, aika kiitää läpi sormien. Hämärän laskeutuessa yö tulvii huoneeseen. Rakkaus on vastaus kaikkiin arvoituksiin. Kaukana, jossain toisessa maassa pauhaavat myrskyt. Tiet katoavat. Lähtö, uusi hedelmäpuiden ympäröimä seutu. Kadonnut jalokivi löytyy. Tänään sylisi on vaate johon kietoudun. Hopeinen huilu laulaa kehtolaulun. Rakkauteni sinuun on ajaton. Uni, totta vai harhaa...en tiedä. SINIKKA PAAVILAINEN, ESPOO Voikukka Voi, voi voikukka sitä revitään ja tallataan, juurineen pois kiskotaan. MUTTA jos kaikilla olis sisu sama ei olis lama. MARITA VALAKOSKI, LEMPÄÄLÄ Näkymätön Lääkäri kutsuu sisään, ei katso silmiin, ei kuule, ei kuuntele. Katsoo labratuloksia, kaikki ok. Ei kuule, ei näe muuta, sokeako hän on? Kun täytin 40 muutuin näkymättömäksi ja se jatkuu. Varmaan kuolemaan saakka. En kaipaa nitroja, en astmasumutteita. Kunpa tuo näytöntuijottaja vain kääntäisi katseensa. Kuulisi kuinka sielu kaipaa tulla kuulluksi, sydän huutaa. Antaisi pienen vilkaisun, osoituksen siitä, että olen. Elän. Mutta ei hän näe, ei edes kyyneleitä, jotka juoksevat poskiani pitkin. Kun lähden kesken vastaanoton pois. ANNE FREDRIKSSON, HELSINKI Eläkeläinen 1/2025 27
• KULTTUURI TIINA RAJALA S ivistyksen teemavuosi 2024 tuntuu jääneen vähälle huomiolle. Kokonaan huomaamatta se taisi jäädä maamme hallitukselta, joka on lakkauttanut aikuiskoulutustuen, leikannut vapaasta sivistystyöstä ja kulttuurista. Viime vuosi julistettiin Sivistyksen teemavuodeksi Kansanvalistusseuran täyttäessä 150 vuotta. Vapaa Sivistystyö ry ja E2-Tutkimus julkaisivat marraskuussa Sivistysbarometrin. Suomessa julkaistaan säännöllisesti barometritutkimuksia yhteiskunnallisista aiheista. Sivistysbarometri julkaistiin ensimmäistä kertaa. Tutkimuksessa halutaan näyttää, mikä on vapaan sivistystyön asema ja tärkeys suomalaisten mielestä. Kyselyssä selvitettiin muun muassa, mitä asioita pitäisi tukea julkisin varoin; minkä taitojen rapautumisesta suomalaiset ovat huolissaan; mitä taitoja he haluaisivat oppia; mistä näihin taitoihin voisi hakea valmiuksia ja miten tärkeitä eri oppilaitokset ovat elinikäisen oppimisen kannalta. Lisäksi pyydettiin arvioimaan sivistykseen liittyviä väittämiä. Kyselyaineisto kerättiin kesällä 2024 ja siihen vastasi 1?013 suomalaista. Opetusja kulttuuriministeriö on tukenut tutkimuksen toteutusta Sivistyksen Vapaus ja Vastuu -ohjelman rahoituksella. Tukea liikunnalle, demokratialle ja kestävälle kehitykselle Barometrin perusteella yli puolet suomalaisista tukisi julkisin varoin tasa-arvoa, liikuntaa, demokratiaa ja kestävää kehitystä. Naiset tukisivat tasa-arvoa selvästi miehiä enemmän ja naisista erityisesti nuoret, alle 30-vuotiaat. Miesten enemmistö tukisi demokratiaa ja liikunnan edistämistä. Melkein puolet kaikista vastaajista tukisi elinikäistä oppimista. Suurin osa eli 71 % suomalaisista arvioi yleissivistyksen rapautuneen Suomessa. Kaksi kolmesta on huolissaan lukutaidon tai luetun ymmärtämisen heikkenemisestä. Melkein yhtä suuri osa kantaa huolta entistä huonommista elämänhallinnan taidoista. Tunnetaitojen puute huolettaa naisia paljon enemmän kuin miehiä: naisista yli puolet ovat asiasta huolissaan, miehistä vain alle kolmannes. E2-Tutkimuksen toimitusjohtaja Karina Jutila huomauttaa, että kyky tunnistaa ja hallita tunteita olisi tarpeellinen – erityisesti yhteiskunnallisten muutosten ja kasvaneen pahoinvoinnin aikana. Mitä taitoja haluaisit oppia ja missä? Joka kolmas haluaisi oppia uuden vieraan kielen tai parantaa muutoin kielitaitoaan. Monia kiinnostaisi oppia soittamaan jotain soitinta, käsityötaitoja, urheilulajeja tai digitaitoja. Vapaata sivistystyötä pidetään tärkeänä väylänä uusien taitojen oppimiseen. Suurin osa hankkisi uusia taitoja vapaan sivistystyön oppilaitoksista. Niitä ovat kansalaisja työväenopistot, kansanopistot, kesäyliopistot opintokeskukset ja urheiluopistot. Naisista selvästi miehiä suurempi osa pitää kaikkia vapaan sivistystyön oppilaitoksia tärkeinä. Suurin osa eli 79 % pitää kansalaisopistoja jokseenkin tai erittäin tärkeinä elinikäisen kouluttautumisen kannalta. Opintokeskusten suhteen on enemmän epävarmuutta. Ne ovat ehkä vähemmän tunnettuja. Opintokeskuksia ylläpitävät muun muassa sivistysliitot, kuten esimerkiksi Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry. Opintokeskukset tekevät koulutusyhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa. Meillä Eläkeläiset ry:ssä tehdään koulutusyhteistyötä KSL:n kanssa. Suomessa pitää huolehtia sivistyksellisestä tasa-arvosta Viidestä sivistykseen liittyvästä väittämästä sai eniten kannatusta ”Suomessa tulee huolehtia, että ihmisillä on taustastaan, asuinpaikastaan, iästään tai varallisuudestaan riippumatta mahdollisuus kehittää itseään”. Yli 90 % oli väittämän kanssa samaa mieltä, naiset miehiä enemmän. Ikäryhmien välinen ero oli pieni mutta puoluekannan perusteella erot olivat suurempia: Vasemmistoliiton ja SDP:n kannattajissa ei ollut väitteen kanssa erimielisiä, mutta Kokoomuksen kannattajista heitä oli 13 % ja Perussuomalaisten kannattajista 21 %. Toiseksi eniten kannatusta sai väittämä, että valtion tulee tukea työelämän ulkopuolella olevien, kuten esimerkiksi eläkeläisten ja työttömien, mahdollisuutta kouluttautua ja kehittää osaamistaan. Tätä mieltä oli 90 % vastaajista. Melkein 90 % katsoo, että hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu koulutuksen ja sivistyksen varaan. Valtaosa vastanneista eli 78 % on sitä mieltä, että maahanmuuttajien kotoutumista pitää tukea koulutuksen avulla. Vapaa Sivistystyö ry:n puheenjohtaja Björn Wallén toteaa tiedotteessaan, että suomalaiset tunnistavat kansansivistyksen merkityksen maamme historiassa. Kriisien ja murrosten aika korostaa tarvetta sivistystyöhön ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen kaikissa väestöryhmissä. Hyvä tulevaisuus nojaa siihen, että meillä on korkea sivistystaso ja halu oppia uutta. Vapaata sivistystyötä eli kansalaisja työväenopistoja, kansanopistoja, kesäyliopistoja, opintokeskuksia ja urheiluopistoja pidetään kyselytutkimuksen mukaan tärkeänä väylänä uusien taitojen oppimiseen. IK O N IM A G ES / LE H TI K U VA Huoli yleissivistyksen ja lukutaidon rapautumisesta ”Hyvä tulevaisuus nojaa siihen, että meillä on korkea sivistystaso ja halu oppia uutta. ” Ensimmäisestä Sivistysbarometritutkimuksesta tukea tasa-arvolle, liikunnalle, demokratialle ja kestävälle kehitykselle. 28 Eläkeläinen 1/2025
• LEDARE JAN KOSKIMIES chefredaktör A rbetspensionssystemet skapades ursprungligen på 1960-talet med syftet att förbättra och utvidga pensionsskyddet. Systemet har emellanåt reformerats för att bättre motsvara den samhälleliga och ekonomiska verkligheten. Pensionsåldern har höjts och avgifterna likaså. Ändringar har införts vad gäller intjänande av pensionen, beräkningsgrunderna för pensionens begynnelsebelopp och pensionsindex, och fonderingen av pensionsavgifterna har utökats. Det förmånsbaserade pensionssystemet garanterar en stabil pensionsinkomst under ålderdomen, men utgör även en försäkring vid oförutsedda motgångar som exempelvis arbetsoförmåga. Inkomstskillnader utjämnas bland annat av att pensionen också intjänas under perioder av arbetslöshet och föräldraledigheter. Pensionstillväxten under föräldraledigheter sporrar också till att skaffa barn. Ett pensionssystem som utgår från pensionslöftet minskar på det hela taget osäkerheten i samhället och stärker samhällsfreden. I den senaste tidens offentliga debatt har den förmånsbaserade modellen kritiserats. I dess ställe har man föreslagit en avgiftsbaserad modell, som förenklat uttryckt i stället för den nuvarande pensionsförsäkringen utgår från ett pensionssparkonto där kontots tillgångar kan investeras efter eget tycke och därifrån medel kan tas ut enligt vissa villkor. Många föreställer sig att de vinner på en sådan modell. Man har rätt lite uppmärksammat allt det som samtidigt riskerar gå förlorat, nämligen systemets försäkringskaraktär samt olika element som främjar stabiliteten och minskar ojämlikheten i vårt samhälle. Dessutom är inte heller investeringar alltid vinstbringande. ORPOS OCH Purras regering gav arbetsgruppen som beredde pensionsreformen i uppdrag att stärka de offentliga finanserna och stabilisera pensionsavgiftsnivån. De kommande förändringarna kommer också delvis att automatiseras genom en s.k. automatisk stabilisator. För att nå målen har man ställt höga förväntningar på att arbetspensionsfondernas avkastning förbättras. Om förväntningarna inte infrias innebär stabiliseringen av avgiftsnivån att bördan får bäras av andra än de arbetsgivare som betalar pensionsavgifterna – de nuvarande pensionärerna i form av pensionsindexen och de kommande pensionärerna genom sämre pensionstillväxt. Pensionärsorganisationerna motsätter sig en nedskärning av pensionsindex. Systemet bör minska ojämlikheten i samhället, inte öka den. Annars kan systemets berättigande bland medborgarna vittra sönder ytterligare. Översättning: Anne Lindfors-Shaban Pensionssystemet står inför stora förändringar ”Systemet bör minska ojämlikheten i samhället, inte öka den.” PENSIONÄREN BÄSTA MEDLEM i Pensionärerna rf, ett hjärtligt tack för medlemsavgiften! Du får en faktura till din hemadress eller till din nätbank om du har beställt en e-faktura. Använd referensnumret på fakturan. Referensnumret ändras varje år. Referensnumret på fakturan är personligt och kan endast användas för att betala medlemsavgiften och en eventuell stödavgift för den person som nämns på fakturan. Paret kan därför inte betala båda medlemsavgifterna på samma räkning. Vid användning av referensnumret ska inget meddelande läggas till betalningen. Så skriv inget i meddelandefältet när du betalar. Medlemsavgiften för Pensionärerna rf för år 2025 är 20 euro. Vill du också betala stödavgift? På grund av nedskärningarna i statliga bidrag till medborgarorganisationer är stödavgifter nu extra viktiga. Om du önskar kan du betala en stödavgift på 10 euro utöver medlemsavgiften. Då anger du 30 euro istället för 20 euro. Med medlemsoch stödavgifter kan vi utveckla vår gemensamma pensionärsverksamhet. Vi tackar! Så här betalar du din medlemsavgift Arbetslivspensionen fungerar som planerat, men når endast en avgränsad grupp. TEXT PENSIONSSKYDDSCENTRALEN A rbetslivspension som infördes i pensionsreformen år 2017 verkar fungera som planerat: som specialpension för personer som arbetat länge i tunga arbeten. Pensionsskyddscentralens (PSC) forskning visar att de som får arbetslivspension i genomsnitt har arbetat 44 år vid 63 års ålder och utsatts för fysisk ansträngning under arbetslivet. När den lägsta åldern för ålderspension stegvis stiger, ger arbetslivspensionen en möjlighet att gå i pension vid 63 års ålder för personer som har arbetat minst 38 år i ett arbete som varit ansträngande och som fått en nedsatt arbetsförmåga. – De som pensioneras med arbetslivspension har arbetat i uppgifter där de utsatts för tung fysisk belastning, vilket kan leda till växande hälsoproblem och svårigheter att klara sig i arbetet nära pensionsåldern. De som pensioneras med sjukpension har däremot ofta hälsoproblem redan flera år innan de pensioneras, vilket är ovanligare för dem som får arbetslivspension, säger specialforskare Aart-Jan Riekhoff från Pensionsskyddscentralen. Över 90 procent av dem som får arbetslivspension är män. Arbetslivspensionstagarna är relativt lågt utbildade; mindre än fyra procent av dem hade en lägre eller högre högskoleexamen. Den vanligaste grunden för ett beviljande beslut om arbetslivspension var sjukdomar i rörelseorganen. Nästan tre fjärdedelar av dem som pensionerades med arbetslivspension hade fått en diagnos om sjukdom i rörelseorganen. Sammanlagt 459 personer började få arbetslivspension åren 2018–2023. Användningen av arbetslivspension som ett sätt att träda ut ur arbetslivet i ett tidigt skede kan öka i framtiden, då pensionsåldern stiger ytterligare och den möjliga tiden med arbetslivspension förlängs till sammanlagt två år. – Trots detta finns det ingen anledning att tro att arbetslivspensionen ändras till ett betydligt mer allmänt sätt att lämna arbetslivet, när man beaktar de stränga villkoren för arbetslivspension och det krävande ansökningsförfarandet, säger specialforskare Anu Polvinen från Pensionsskyddscentralen. Arbetslivspensionen når endast en avgränsad grupp ”Över 90 procent av dem som får arbetslivspension är män.” Eläkeläinen 1/2025 29
• ELÄMÄ TEKSTI JA KUVAT TUIJA NIEMINEN-KURKI S alme Saarinen on 94-vuotias eläkeläisaktiivi. Seurattuani pari vuotta Salmea Hämeenlinnan eläkeläiset ry:n tilaisuuksissa, minulle tuli halu kuulla enemmänkin hänen elämästään ja ajatuksistaan. Tapasin Salmen marraskuun lopun hämärässä hänen kauniissa rivitalokaksiossaan Nummen kaupunginosassa. Kaikkialla, mihin katse osuu, näkyy Salmen taidokkaita kätten töitä sekä sisällä että pihassa. Salme syntyi vuonna 1930 rajantakaisessa Karjalassa, Kirvussa, neljän pojan jälkeen perheen ensimmäiseksi tytöksi. Hänen jälkeensä syntyi vielä toinen tyttö. Salmen ollessa 7-vuotias perhe muutti Rautjärvelle, äidin vanhempien lähelle. Isovanhemmat kuolivat kohta talvisodan jälkeen, ja Salmen vanhemmat lunastivat heidän tilansa, jonne perhe muutti kunnan keskustasta. Isä oli ammatiltaan suutari ja nahkuri. Koska asuttiin ihan rajan pinnassa, jatkosodan aikana perhe lähti evakkoon Mikkelin lähelle. Isä oli haavoittunut talvisodassa, mutta palveli alikersanttina myös jatkosodassa. Sodan loppuvaiheessa häntä odotettiin kotiin, mutta kävi kuten Veikko Lavin Evakon laulussa: ei palannut isä, vaan tuli viesti isän kaatumisesta. Myöskään vapaaehtoisena sotaan lähtenyt Salmen isoveli ei ehtinyt kotiin, vaan kaatui kuukautta myöhemmin. Isän kuoleman jälkeen äiti selvisi melko hyvin lastensa kanssa: olivathan sodasta palanneet kaksi veljeä jo aikamiehiä ja isoksi avuksi, ja valtio kustansi sotaorvoille koulutuksen. Salme valmistui parin vuoden opintojen jälkeen karjakoksi Lappeenrannan lähellä olleesta Pulsan karjanhoitokoulusta. ”SITTEN TULI mutka elämässä”. Salme seurusteli naapurinpojan kanssa, ja suhteesta syntyi kesken Salmen opintojen tytär, jonka Salme kävi synnyttämässä tätinsä luona Ylitorniossa. Täti hoiti tyttöä jonkin aikaa Salmen saattaessa opintonsa päätökseen. Onnekseen Salme sai ensimmäisen karjakon paikkansa Hausjärven Oitista, jossa isäntäväki ei katsonut karsaasti lapsen kanssa tilalle muuttavaa au-äitiä. Alkuun lapsi oli aina Salmen mukana navetassa, mutta jossain vaiheessa heidän ovelleen ilmestyi kulkukissa, joka oli selvästikin päättänyt asettua taloksi tähän perheeseen – ja jonka seurassa muutaman vuoden ikäinen lapsi viihtyi hyvin äidin ollessa navetalla. Neljän vuoden kuluttua Salme muutti töihin Mommilaan, jonne tu”Mitä en voi itse korjata, sitä en rupea pitemmälti jauhamaan” 94-vuotias eläkeläisaktiivi Salme Saarinen on kaiken kaikkiaan tyytyväinen elämäänsä. Lapset auttavat häntä tarpeen mukaan, eikä yksin tarvitse olla, kun on useammankin eläkeläisjärjestön jäsen. li maatöihin myös ”Saarinen, ja meistä tuli pari”. Miehen aloitteesta työpaikat vaihtuivat jatkossa aika tiuhaan: Hartola, Nurmijärvi, Kirkkonummi ja Vihti, jonne syntyi nuorin pariskunnan kolmesta yhteisestä lapsesta. Lammille (nykyään kuuluu Hämeenlinnaan), Porkkalan kartanoon perhe muutti vuonna 1968. Myöhemmin perhe osti Lammilta pienen mökin asunnokseen. Vuosien saatossa työt kartanossa vähenivät, ja satunnaisten kartanon töiden ohella Salme toimi Sankolan koulun talonmiehenä. Yhden kesän hän oli tuuraajana Ronnin kehitysvammalaitoksessa, mutta hän halusi vakinaista työtä, ja kävi vaiheompelijakurssin. Kun ompelutyötä ei löytynyt, Salme meni sahalle töihin, missä viihtyi neljä vuotta. SALME EROSI miehestään 1980-luvun alussa, samoihin aikoihin Salmen äiti tarvitsi Rautjärvellä apua saatuaan infarktin. Äidin kuoltua Salme muutti Imatralle. Siellä ei löytynyt hänelle työtä; neljän vuoden työttömyyden jälkeen hänelle myönnettiin työttömyyseläke, jonka siihen aikaan saattoi saada 55-vuotiaana. Mutta toimettomaksi ei Salme jäänyt. Hän näki ilmoituksen kivikurssista, joka järjestettiin Ylitorniolla, ja kun tätikin asui siellä, Salme lähti oppimaan uutta harrastusta. Kivet ovat häntä kiinnostaneet lapsesta asti, ”olen aina kerännyt kiviä”. Kodin lisäksi Salme omisti Imatralla mökin, jossa hänellä oli rauha työstää kiviä. Siellä syntyi hieno kokoelma kivikoruja ja miesten pola-koruja. Yhden Kuntorannan lomankin hän kustansi korujen myynnillä. Imatralla alkoivat myös jäsenyydet eläkejärjestöissä. Salme kertoo vielä työvuosinaan olleensa hyvin ujo ja hiljainen, ”mutta Imatralla naapurin savolaisrouva koulutti minut vilkkaaksi”. MONIEN IMATRAN vuosien jälkeen Salme muutti lasten perässä Hämeenlinnaan, jossa kolme nuorinta asuvat. Kivitöiden ja muiden askartelujen – ”Youtubessa on ihania askarteluohjeita!” – lisäksi harrastuk”Menopaikkoja on, jos haluaa, ja mie haluan!” 30 Eläkeläinen 1/2025
• VESA NUOLIOJA Kirjoittaja on jyväskyläläinen eläkeläinen LADULLA K oronarajoitusten aikana hiihtelin hyvin suositulla Jyväskylän Soidenlammen reitillä. Sanoin kaverille ladulla kohdatessamme: Mukavaa tämä terveyshiihto metsässä, kun kaupungissa on rajoituksia. Oikea sana tuo terveyshiihto, myönteli kaveri. Hiihdän 5–6 kertaa viikossa säännöllisesti aina kun hiihtokelejä on. En ole kuntohiihtäjä. Kuntohiihtäjillä on kovempia tavoitteita. Omat kuntoilutavoitteeni ovat vähäisiä. Liikuskelen sukset jalassa metsässä, koska nautin siitä ja koska tiedän sen olevan terveyden kannalta hyödyllistä. Käyttämäni latuverkosto on Keski-Suomen suosituimpia. Siellä harjoittelee maajoukkuetason kilpahiihtäjiä, mutta myös kaikenkuntoisia muita vauvasta vaariin. Yksi Soidenlammen latujen suosion syy on se, että ne sijaitsevat 220 metriä merenpinnan yläpuolella. Korkeuden ja mäkisyyden vuoksi paikkaa sanotaan joskus ”Jyväskylän Lapiksi”. Siellä pysyy lumi keväällä sulamatta paljon pitempään kuin alhaalla kaupungissa. KORONAPANDEMIA EI juuri aiheuttanut muutosta elämäntapaani. Aivan samalla tavalla olin koko eläkeikäni ajan lähtenyt aamuisin ladulle. Ladulta palatessa uimahallin saunaan. Iltapäivisin lepäilyä, sosiaalisten suhteiden hoitamista tietokoneen avulla, kauppaja muiden asioiden hoitamista. Ja paljon kirjastossa istuskelua. Sitten uimahallikin suljettiin ja lopulta myös kirjasto. Sulkeminen harmitti, mutta ei se paljon merkinnyt. Terveyshiihto jatkui. Pahimmassa koronan vaiheessa jopa latu muka suljettiin. Mutta eihän siitä sulkemisesta kukaan hiihtäjä mitään piitannut. Tuntui, että hoettiin liikaa, kuinka me vanhat olemme riskiryhmä. Monet ikätoverit lukkiutuivat peloissaan koteihinsa ja tilasivat ruuankin oven taakse. Olen nyt 77-vuotias enkä ole kertaakaan eläissäni tilannut ruokaa kotiin. Maskin käytön suosituksia ja käsihygieniaa noudatin korona-aikana, kun kaupassa käynnit hoidin. Ei tullut mieleenkään, että en olisi käynyt kaupassa. Minulla oli iso onni, kun olen saanut olla perusterve koko aikuisikäni ajan. Olen kaikkiruokainen enkä ole ollut terveysintoilija milloinkaan. YHDEN JYRKÄN PÄÄTÖKSEN tein 26-vuotiaana. Lopetin tupakan polton, jota olin tyhmyyksissäni harrastanut jo noin 10 vuotta. Niin pitkään niin nuorena. Hyvän perusterveyden säilyminen katkeamatta kymmeniä vuosia ei ole omassa vallassa. Mutta ei kai elämäntapanikaan kovin huonoja ole voineet olla, kun pitkän työuran aikana oli yhteensä alle 10 päivää sairaspoissaoloja. Terveyshiihto ja lumettomana aikana muu luonnossa liikkuminen on ollut tärkein tapa yrittää itse vaikuttaa myönteisesti terveyteen. Hiihtokausi alkoi tänä talvena aika myöhään. Ehkä silti ehdin ennen toukokuuta hiihtää sata kertaa ja puhelimella mitattuna matkana tuhat kilometriä. Viime talvi oli hyvä, 104 hiihtokertaa ja 1?300 km. On se vanhalle ukolle melko kohtuullinen määrä, mutta ei paljon. Terveyshiihtoa ”Liikuskelen sukset jalassa metsässä, koska nautin siitä ja koska tiedän sen olevan terveyden kannalta hyödyllistä.” sia riittää lähes joka päivälle. Sotaorvot kokoontuvat kerran kuussa, yhteislauluporukka kerran viikossa. Ja musiikin kuuntelu tabletilla sopivilta soittolistoilta iltaisin on mieluista. EETU-yhteistyön hengessä Salme on Hämeenlinnassakin useamman eläkejärjestön jäsenenä, hyödyntäen monet retket, luennot ja muut tapaamiset. Aktiivisimmin hän käy Hämeenlinnan Eläkeläiset ry:n tilaisuuksissa, muun muassa viikottain bocciaa pelaamassa. Ja me yhdistystoverit tunnemme Salmen mainiona runontekijänä ja lausujana. Runoja on julkaistu myös Eläkeläinen-lehdessä. Hänen runovihkoonsa syntyi ensimmäinen runo vuonna 1987: Runosuoneni milloin se aukeaa tämän vihkon mä kiireesti avaan sen puhtaille lehdille kertomaan mä aatoksistani alan ei taitoni liene taitajan ei sanojen sointi soma vaan tarinat kaikki kuitenkin ne on koettu ne on omaa. Askartelutarpeita löytyy paljon luonnostakin, ja Salmen bravuuri ovat käytetyistä kertakäyttölusikoista syntyvät esineet, muun muassa tuikkulautaset ja purnukat. Turhan vaatimattomasti Salme kirjoittaa, sillä taitoa on, ja sanojensa sointi on soma! Runojen synnystä hän kertoo, että se tapahtuu monesti sunnuntaiaamuna, teksti pulppuaa kuin itsestään, ja useimmiten lähes valmiina, ei montaa sanaa tarvitse korjata. Kysyn vielä, mitä Salme ajattelee nykymaailman menosta. Hänen omaa elämäänsä häiritsee eniten englannin kielen leviäminen, jopa tv-ohjelmien otsikoihin, niin ettei kieltä taitamattomana voi tietää, millaisesta ohjelmasta on kyse. Muutoin hän ei anna maailmanmenon häiritä elämäänsä: ”Mitä en voi itse korjata, sitä en rupea pitemmälti jauhamaan”. Tämän hän huomasi hyväksi periaatteeksi jo nuorena yksinhuoltajaäitinä. Kaiken kaikkiaan Salme on tyytyväinen elämäänsä. Lapset auttavat häntä tarpeen mukaan. Ja yksin ei tarvitse olla. ”Menopaikkoja on, jos haluaa, ja mie haluan! Uskon, etten olisi näin pirteä, jos en olisi näissä eläkeläisjärjestöissä!” Salme Saarinen on useammankin eläkeläisjärjestön jäsen. Aktiivisimmin hän käy Hämeenlinnan Eläkeläiset ry:n tilaisuuksissa, muun muassa viikottain bocciaa pelaamassa. Eläkeläinen 1/2025 31
• YHDISTYKSET Espoon Eläkeläiset mukana Mukulaprojektissa joka yhdistää käsityötä, ruoanlaittoa ja yhteisöllisyyttä. ANN-LY PALOSAARI M ukula-projekti on ainutlaatuinen yhdistelmä käsityötä, ruoanlaittoa ja yhteisöllisyyttä. Kulttuurinen Moninaisuus -Muistikeskuksen (MUKES) projekti tarjoaa ikäihmisille mahdollisuuden tutustua toisiinsa, jakaa kokemuksia ja luoda uusia ystävyyssuhteita. Mukula-projekti sai alkunsa, kun MUKESin Jututtaja-hankkeessa etsittiin uusia tapoja yhdistää eri kielija kulttuuritaustaisia ikääntyneitä. Ruoanlaitto nähtiin loistavana keinona luoda yhteistä tekemistä ja tutustua toisiin ihmisiin. Yhdessä Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:n (nykyisin Espoon Eläkeläiset ry) kanssa syntyi idea virkata stressipalloja, jotka nimettiin Mukuloiksi. Mukuloiden myynnillä rahoitetaan projektin toimintaa ja tuetaan eläkeläisyhteisöjen toimintaa. YTIMESSÄ ON yhteisöllinen ruoanlaitto. Eri taustoista tulevat ihmiset kokoontuvat yhdessä valmistamaan ruokaa, jakamaan reseptejä ja tarinoita. Syyskaudella 2024 valmistettiin esimerkiksi perinteisiä venäläisiä ruokia, kuten seljankaa ja kaalipiirakkaa. – Oli ihanaa maistella erilaisia ruokia ja kuulla niihin liittyviä tarinoita, kertoo Riitta Lamminniemi, yksi projektiin osallistuneista Espoon Eläkeläisten jäsenistä. – Ruokapiiristä saa uusia ideoita ruoanlaittoon kotona. Mukulan valmistus on huolellinen käsityöprosessi. Eläkeläiset ovat virkanneet Mukuloita erilaisista langoista ja täyttäneet ne pehmeällä materiaalilla. Jokainen Mukula on ainutlaatuinen ja tehty huolella ja rakkaudella. Niiden valmistaminen on tuonut tekijöille paljon iloa ja antanut elämään uutta merkitystä. Mukula-projekti on osoittautunut menestykseksi. Osallistujat ovat antaneet positiivista palautetta ja toivovat lisää yhteisiä ruoanlaittohetkiä. – Mukula-ruokapiirissä on helppo tutustua, kun teemme ruokaa, syömme ja lopuksi tiskataan ja siivotaan yhdessä. Vaikka yhteinen kieli puuttuisi, hymyt, eleet ja yhdessä tekeminen tekevät ihmiset läheisiksi. Usein lopuksi halataan ennen kuin erotaan, kertoo Marja Koskenalho Espoon Eläkeläisistä. Mukula-projekti jatkuu tänä vuonna ja laajenee Espoosta Helsinkiin. Kutsumme pääkaupunkiseudun eläkeläisiä mukaan tekemään Mukuloita ja osallistumaan ruoanlaittohetkiin. Yhdessä voimme luoda vielä enemmän iloa ja yhteisöllisyyttä. Sinua tarvitaan, sillä yhteistyössä on voimaa. Tule mukaan tekemään hyvää! Kirjoittaja on Kulttuurinen Moninaisuus -Muistikeskus ry:n Jututtaja-hankkeen hankevastaava ? Lisätietoja: mukes.fi/mukula ? Ota yhteyttä: siiri.jaakson@mukes.fi tai ann-ly.palosaari@mukes.fi ? Seuraavat Espoon Eläkeläisten maksuttomat Mukula-ruokapiirit ovat torstaisin 27.2., 27.3. ja 8.5. klo 15–20 Matinkylän Naapuruustalolla. ? Lue lisää Mukuloista ja Espoon Eläkeläisten muusta moninaisuustoiminnasta yhdistyksen verkkosivuilta: hopeahapset.com/moninaisuustoiminta Kaksi ruokapiiriläistä jakamassa Sholleh Zard -jälkiruokaa. Yhteisöllinen ruoanlaitto yhdistää kulttuureja ”Eri taustoista tulevat ihmiset kokoontuvat yhdessä valmistamaan ruokaa, jakamaan reseptejä ja tarinoita.” Espoon Eläkeläisten Riitta Lamminniemi ja Marja Koskenalho kertovat, että ruokapiiristä saa uusia ideoita myös ruoanlaittoon kotona. Projektissa syntyy myös virkattuja Mukula-stressipalloja. 32 Eläkeläinen 1/2025
• Nokian eläkeläiset 65 vuotta. RITVA MALINEN NOKIAN ELÄKELÄISET viettivät 65-vuotisjuhlaansa Nokian Kerholassa. Yhdistys on perustettu 19.11.1959. Juhlassa jaettiin ansiomerkit. Eläkeläiset ry:n järjestösuunnittelija Aaron Kallinen ojensi ne viidelle aktiivijäsenelle: Merja Jutila, Jukka Lehtinen, Riitta Lehtinen, Kirsti Toro ja Mervi Veijola. Kunniakirjat jakoi puheenjohtaja Ritva Malinen ja ruusut varapuheenjohtaja Riitta Korpela. Yhdistys nimitti kunniapuheenjohtajakseen yhdistyksen pitkäaikaisen aktiivijäsenen ja hallituksen jäsenen Matti Haapalan. Hänelle ojennettiin myös kunniakirja. Juhla oli hyvin tunteikas ja arvokas. Varkauden Eläkeläiset haastavat kaikki eläkeläisyhdistykset kirjoittamaan käsin ja nimenomaan kaunokirjoituksella. LEENA SALO V arkauden Eläkeläiset innostuivat ennen joulua perinteisestä kaunokirjoituksesta. Innoituksen sysäsi liikkeelle kerhossa käynyt muistihoitaja. Kaunokirjoitus on yksi keino aivotoiminnan ja muistin tukemisessa. Kirjainten koukeroiden mieliin palauttamiseksi kaivettiin netin syövereistä eri aikakausina käytettyjä kirjasintyyppejä. Löydettiinkin se 50–60-lukujen kansakoulussa opeteltu ihana aakkostus ja sitten vaan kynä käteen. Moni kertoi, että oli saanut todistukseensa arvosanan kiitettävä kaunokirjoituksesta. Monet osallistuivat Kaunokirjoitus on yksi keino aivotoiminnan ja muistin tukemisessa. Varkaudessa kaivettiin muistista kaunokirjoitus ja kaikki kirjoitukset kuvattiin ja julkaistiin yhdistyksen Facebook-sivulla kaikkien ihailtavaksi. Jotkut lähettivät joulutervehdyksensä tämän kaunokirjoituksen keinoin. Toiset taas kirjoittelivat omissa oloissaan ilman sen suurempia mainintoja. Toivottavasti kaikki käyttävät kaunokirjoitusta tai ylipäätään käsin kirAnsiomerkkien saajat Merja Jutila, Jukka Lehtinen, Riitta Lehtinen, Kirsti Toro ja Mervi Veijola. Kunniapuheenjohtajaksi nimitetty Matti Haapala sai myös kunniakirjan. Tunteikas ja arvokas juhla Jotkut lähettivät joulutervehdyksensä kaunokirjoituksen keinoin. Toiset taas kirjoittelivat omissa oloissaan ilman sen suurempia mainintoja. joittamista jos ei nyt ihan päivittäin mutta ainakin kerran kuussa ja näin muisti kiittää. Varkauden Eläkeläiset haastavat kaikki eläkeläisyhdistykset kirjoittamaan käsin ja nimenomaan kaunokirjoituksella. Kokeilkaapa sanoja lyijy, pyykki, löyly, kyy­ kyssä, flyygeli – muistathan, että kynää ei sitten nostetta kuin pisteitä, pilkkuja tai i:n, ä:n, ö:n, j:n pisteisiin tai t:n viivaan. Kirjoituksen iloa sekä kivutonta ja surutonta vuotta 2025! Katerinen ukrainankielinen näyte. Eläkeläinen 1/2025 33
• YHDISTYKSET Paikallisyhdistykset HÄMEENLINNAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 17.2. klo 11.00 alkaen, Birger Jaarlinkatu 12. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus. UTAJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 18.2. klo 12.00 alkaen. Hyvinvointitalo Kyöstin korvike, Kirkkotie 32 , Utajärvi. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Hallitus JAKOMÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 25.2. klo 11.30, Kankarepolku 5 i. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat Tervetuloa! Hallitus KEMIJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään keskiviikkona 26.2. klo 12.30 Kemijärven työväentalossa Särkilammentie 24, Kemijärvi. Käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus ROVANIEMEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään osoitteessa Piekkari, Pohjolankatu 2 A, eläkeläistilat Potkuri, Isomussalissa torstaina 27.2. klo 10.45. Käsitellään kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 10.00 lähtien. Tervetuloa. Hallitus. OULUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 3.3. klo 13.00 alkaen Oulu10:ssä, Torikatu 10, 2.krs, Oulu. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 7 § kevätkokouksen käsiteltäväksi määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kokouksen edellä. Jäsenet, tervetuloa. Hallitus SALON ALUEEN Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 3.3. klo 12.00 alkaen Ikäkeskus Majakassa, Hornintie 5 Halikko. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Hallitus. KORSON ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään tiistaina 4.3. klo 14 Korson Asukastilassa, Korsontie 2, 01450 Vantaa, 2. kerros. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 7 § mukaiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! KAARINAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous keskiviikkona 5.3. klo 12.00 Vaparissa, Kyynäräkatu 3, Kaarina. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Hallitus TURUN ELÄKELÄISET ry:n Kevätkokous pidetään keskiviikkona 5.3. klo 12.00 Tarmon Talolla, Virusmäentie 10, 20300 Turku. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Tervetuloa. Johtokunta ESPOON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 10.3. klo 12.00 Matinkylän Monitoimitalolla, Matinraitti 17, Espoo. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu alkaa klo 11.30. Tervetuloa! Hallitus LOPEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 10.3. klo 13.00 Kuntalassa, Holvitie 4, 12700 Loppi. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Hallitus. PORIN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään Satakunnan Vas:n kokoustilassa, Eteläpuisto 14, Pori, maanantaina 10.3. klo 11.00. Käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus. SALLAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 10.3. 10.00 alkaen Sallansuussa, Sallantie 4. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Kokouksen yhteydessä kukitetaan pyöreitä vuosia vuonna 2024 täyttäneet jäsenet. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Hallitus. TAMPEREEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään Lamminpään osuuskuntatalolla, Vuorentaustantie 4, Tampere maanantaina 10.3. klo 12.00 alkaen. Käsitellään mm. tilinpäätös ja toimintakertomus, sekä ajankohtaisia asioita. Hallitus AAVASAKSAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräisen kevätkokous, jossa käsitellään kevätkokouksessa käsiteltäväksi määräämät asiat, pidetään 11.3. klo 11.00 alkaen Kisan majalla, Antunojankuja 3, 95600 Ylitornio. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta KOKKOLAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 11.3. alkaen klo 12.00 Snellmankodilla, Rantakatu 27, Kokkola. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu Tervetuloa! Hallitus TORNION ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään keskiviikkona 12.3. klo 12.00 alkaen Tornion Järjestötalolla, Kemintie 53. Käsitellään säännöissä kevätkokoukselle kuuluvat asiat, sekä ajankohtaiset asiat. Osallistujille tarjotaan lounas ennen kokousta. Tervetuloa! Hallitus. LOHJAN SEUDUN Eläkeläiset ry:n kevätkokous tiistaina 11.3. klo 12 Lohjan työväentalolla, Kalevan katu 1. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Hallitus. JÄRVENPÄÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 12.3. klo 15.00 Järvenpään Seuratalolla, Kartanontie 20. Esillä kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Hallitus UUDENKAUPUNGIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 13.3. klo 12 alkaen yhdistyksen kerhohuoneella Lehmuskuja 3, 23500 Uusikaupunki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus TURUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään perjantaina 14.3. klo 12.00 T-talolla, Vanha Hämeentie 29, 20540 Turku. Kokouksessa käsitellään kevätkokoukseen kuuluvat asiat. Voileipätarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta HEINOLAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 17.3. klo 10.00 alkaen Järjestötalolla, Tehtaantie 8, Heinola. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus LOIMAAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään Loimaan Työväentalolla maanantaina 17.3. alkaen klo 12.00. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Tule mukaan päättämään yhteisistä asioista. Kahvitarjoilu. Hallitus ETELÄ-VANTAAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous tiistaina 18.3. klo 12.00 Monitoimitila Arkin salissa, os. Liesitori 1 A 3. kerros Myyrmäki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta HAAPAJÄRVEN ELÄKELÄISET ry kevätkokous tiistaina 18.3. klo 11.00 Haapajärven Monitoimitalolla. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu klo 10.30 Tervetuloa! Hallitus KUOPIO-KALLAVESI ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään tiistaina 18.3. klo 12 Suokadun toimintakeskuksen ryhmähuoneessa. Käsitellään sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Kokouksessa kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus TIKKURILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 18.3. klo 10.00 Puistokulman alasalissa, Talkootie 4, Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus HIMANGAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään keskiviikkona 19.3. klo 12 Himankatalossa, Raumankarintie 2, Himanka. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta KALLION-VALLILAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään keskiviikkona 19.3. klo 14 alkaen Kinaporin seniorikeskuksen kokoushuoneessa Kertsi 1, os. Hämeentie 58–60, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja tutustutaan Kävelypässien ”Hyvinvointireseptiin”. Tervetuloa! Hallitus KLAUKKALAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous keskiviikkona 19.3. alkaen klo 11.00. Työväentalo Männikkö, Kiikkaistenkuja 2, Klaukkala. Esillä sääntömääräiset asiat. Yhdistys tarjoaa kahvit. Tervetuloa. Hallitus MALMIN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään keskiviikkona 19.3. klo 12 Malmin VPK-talolla, Askartie 8, 00700 Helsinki. Kokouksen asialistalla sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Tervetuloa. Malmin Eläkeläiset ry:n hallitus. NOKIAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 19.3. klo 12.00 Nokian Kerholassa, Souranderintie 13. Käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle käsiteltäväksi määräämät asiat. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Hallitus PIETARSAAREN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevät kokous KOKOUKSIA 34 Eläkeläinen 1/2025
• keskiviikkona 19.3. klo 13.00 Toimitalossa, Ahlströminkatu 10. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta SIMON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 19.3. klo 11 Toivontuvalla. Käsitellään kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus HAKUNILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 20.3. klo 11.00 Hakunilan nuorisotalossa, Laukkarinne 4, Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Hallitus HYRYLÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 20.3. klo 11.00 alkaen Mäntymäellä, os. Luurikuja 1, 04300 Tuusula. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa kaikki jäsenet mukaan. Hyrylän Eläkeläiset ry:n hallitus KIIMINGIN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään 20.3. klo 13.00 alkaen Jäälin kappelilla, Rivitie 9, 90940 Jääli. Esillä kevätkokouksen sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Hallitus PORVOON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 20.3. klo 14.00 Lundin talolla, Aleksanterinkatu 11, Porvoo. Esillä kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu alkaa klo 13.30. Tervetuloa. Hallitus RAAHEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 20.3. klo 13 Raahen työväentalolla, Asemakatu 14, Raahe. Esillä sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu klo 12.00. Tervetuloa. Hallitus VAAJAKOSKEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 20.3. klo 14.00, Kirkkotie 15 (Veteraanitalo) Esillä kokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus SUOMUSSALMEN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään 21.3. klo 12.00 Kumppanuustalolla Ämmänsaaressa, Kiannonkatu 17. Esillä sääntöjen 7 § mukaiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus ULVILAN ELÄKELÄISET ry sääntömääräinen kevätkokous pidetään perjantaina 21.3. klo 13.00 Ulvilan Olohuone Hansakeskuksessa, os. Friitalantie 18, 28450 Ulvila. Käsitellään sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Tervetuloa. Hallitus KEMPELEEN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous Työväentalolla maanantaina 24.3. klo 15.00. Käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Tervetuloa. Johtokunta KERAVAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 24.3. klo 12.00 Sampolan palvelukeskuksessa, Kultasepänkatu 7. Kokouksessa esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kokouskahvit klo 11.30. Tervetuloa. Hallitus PELLON ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous 24.3. klo 11.00 Kyllinkeitaalla. Käsitellään sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Hallitus VARTIOKYLÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 24.3. klo 11.00 Vartiokylän Työväentalolla, Rusthollarinkuja 3, 00910 Helsinki. Kokouksessa esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Hallitus. JYVÄSKYLÄN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään 25.3. klo 11.00 alkaen Sepänkeskuksen Reaktorisalissa, Kyllikinkatu 1, Jyväskylä. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa. Hallitus TERVOLAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 25.3. klo 11.00 Tervolan järjestötalolla Paakkolantie 1245, 95330 Tervola. Käsitellään säännöissä kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus VAASAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 25.3. klo 12.00 Arbetets Vännerillä, Ajurinkatu 14, Vaasa. Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Hallitus IIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 26.3. klo 12.15 alkaen Järjestötalolla, Laurintie 3, 91100 Ii. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus IISALMEN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous 26.3. klo 11.00 Työväentalolla, Pohjolankatu 11. Käsitellään kevätkokoukselle kuuluvat asiat sekä täydennetään hallitusta yhdellä henkilöllä. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Hallitus. KAARELAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 26.3. kello 13.00 kerhohuoneessa Kaarelantie 86, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Hallitus. KONTULAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 26.3. alkaen klo 11.00 Nuorisotalo Luupissa, Ostostie 4, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Hallitus LIMINKA-LUMIJOKI ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 26.3. klo 12 Limingan Työväentalolla, Krankantie 7, 91900 Liminka. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu! Hallitus NAKKILAN ELÄKELÄISET ry Kevätkokous pidetään keskiviikkona 26.3. klo 12.00 Osuuspankin kokoustilassa, Porintie 4, Nakkila. Käsitellään kevätkokoukselle sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta. RYTIKARIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 26.3. klo 11.30 Veitsiluodon Työväentalolla, Rytikatu 27, 94830 Kemi. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu klo 11.00 alkaen. Tervetuloa. Hallitus VARKAUDEN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään Warikolla, Ahlströminkatu 22, keskiviikkona 26.3. klo 10.00. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Hallitus YKSPIHLAJAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 26.3. klo 12.00 alkaen Ykspihlajan toimitalolla, Satamakatu 40, 67900 Kokkola. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Hallitus. YLÖJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 26.3. klo 11.00 Varikolla, Teollisuustie 24, Ylöjärvi. Kahvit klo 10.30. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Lisäksi päätetään uusien sääntöjen hyväksymisestä. Yhdistyksen hallitus kokoontuu 26.3. ennen kevätkokousta klo 9.00 Varikolla käymään läpi kevätkokouksen asialistaa. Tervetuloa! Hallitus HAUKIPUTAAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 27.3. klo 10.00 alkaen Heiton Talossa, Törmäntie 15. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Hallitus KITTILÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 27.3. klo 12 Työväentalolla. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Tervetuloa! Hallitus PIIKKIÖN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään torstaina 27.3. klo 11.30 Pontelassa, Pontelanmäki 5, 21500 Piikkiö. Esillä sääntöjen määräämät kevätkokousasiat. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Hallitus RAISION SEUDUN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 27.3. klo 12.00 alkaen Isotokkilassa, Kauppakuja. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Hallitus SEINÄJOEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 28.3. kello 15.00 Kerhotalolla, Jouppilantie 23, Seinäjoki. Esillä on kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Aluejärjestöt ELÄKELÄISET RY:N ETELÄ-HÄMEEN ALUEJÄRJESTÖ ry:n kevätkokous pidetään tiistaina 4.3. klo 12.30 alkaen Lahdessa Fellmannian Akvaariossa, Kirkkokatu 27. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa. Aluejärjestön hallitus ELÄKELÄISET RY:N SAVO-KARJALAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 21.3. klo 10.00 Käskynkässä, Soikkokuja 12, 70780 Kuopio. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Hallitus toivottaa jäsenet tervetulleiksi. ELÄKELÄISET RY:N KESKI-SUOMEN ALUEJÄRJESTÖN sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 24.3. Jyväskylässä, Valorinne, Kyllöläntie 16 alkaen klo 10. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Kahvitarjoilu, Tervetuloa! Hallitus. ELÄKELÄISET RY:N POHJANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntöEläkeläinen 1/2025 35
• YHDISTYKSET määräinen Kevätkokous pidetään maanantaina 24.3. alkaen klo 12.00 Uusikaarlepyyssä, Juthbacka Ravintola, Juthasvägen 34. Käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat. Tervetuloa! Aluejärjestön hallitus ELÄKELÄISTEN HELSINGIN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 25.3. klo 14.00 alkaen Kinaporin seniorikeskuksen kokoushuoneessa Kertsi 4, osoitteessa Kinaporinkatu 7–9. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Kokouksen alussa tarkistetaan valtakirjat. Aluejärjestön hallitus. ELÄKELÄISET RY:N VARSINAISSUOMEN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 25.3. klo 11.00 T-talolla Vanha Hämeentie 29, Turku. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 10.30. Tervetuloa. Hallitus ELÄKELÄISET RY:N PIRKANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n kevätkokous 27.3. klo 12.30 Lamminpään Osuuskuntatalo, Vuorentaustantie 4, Tampere. Valtakirjat klo 12. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Työvaliokunta ELÄKELÄISET RY JOKILAAKSOJEN ALUEJÄRJESTÖN sääntömääräinen kevätkokous pidetään 28.3. klo 12, valtakirjojen tarkastus klo 11, Tyrnävän työväentalolla, Vanhatie 12, 91800 Tyrnävä. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Hallitus ELÄKELÄISET RY:N UUDENMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n kevätkokous pidetään maanantaina 31.3. klo 10.00. Puistokulmassa, Talkootie 4, 01350 Vantaa. Valtakirjojen tarkistus alkaa klo 9.00. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat, toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2024. Aluejärjestö tarjoaa kevätkokouksen päätteeksi keittolounaan kokoukseen osallistujille. Kokousterveisin aluejärjestön hallitus ELÄKELÄISET RY LAPIN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään perjantaina 28.3. kello 12.00 alkaen Tornion Järjestötalolla, Kemintie 53, Tornio. Valtakirjojen tarkastus ja ruokailumahdollisuus kello 11.00 alkaen. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Aluejärjestön hallitus KOKOUKSIA Joensuun Tiernaryhmän esitys taltioitu Joensuun Eläkeläisten tiernapoikaesityksillä on perinteitä, ja yhdistyksen ryhmä esiintyi ja ihastutti jälleen viime joulun alla. Kerhotalo Ruplan salissa 19.12.2024 taltioitu esitys on myös nähtävissä YouTubessa. Se löytyy katsottavaksi ja kuunneltavaksi esimerkiksi hakusanoilla Joensuun Eläkeläiset Tiernapojat 2024. Tämänkertaisen tiernaryhmän esiintyjät: Herodes: Timo Hiltunen, Murjaanien kuningas: Kimmo Vartiainen, Knihti: Heino Halonen, Tähtipoika: Seppo Raassina. KAJAANIN ELÄKELÄISISSÄ meillä oli harvinainen, mutta hyvin mieluinen tehtävä. Kävimme Aira Nyyssösen kanssa onnittelemassa yhdistyksemme vanhinta jäsentä Rauha Leinosta hänen 105-vuotisjuhlahetkessään. Päivänsankari lukee paljon ja on hyvin ajassa kiinni. Hänellä on ollut vaiherikas elämä ja erilaista työkokemusta monista ammateista. Pisimmän työn hän teki Kainuun Osuusliikkeen palveluksessa. Aira muistelee entistä esihenkilöään lämmöllä. Hän oli vaativa, mutta arvostava ja oikeudenmukainen. Kajaanin Eläkeläisten koko jäsenistö toivottaa Rauhalle valoisia päiviä ja paljon ilon aiheita! RAILI MYLLYLÄ Onnitteluhetki Kajaanissa Ulvilan puurojuhlassa runsas joukko kerholaisia Ulvilan Eläkeläiset viettivät puurojuhlaa 11.12. Laulukerho vastasi ohjelmasta Vesa Formusen harmonikan kera. Saimme nauttia puurosta ja kiisselistä. Lopuksi vielä joulutorttua kahvin kera. Innostuttiin myös joukolla piirileikkiin. Joulupukki vieraili tuoden lahjoja kilteille eläkeläisille. Puurojuhlaan osallistui runsas joukko kerholaisia. 36 Eläkeläinen 1/2025
• Julkaisija Eläkeläiset ry | Päätoimittaja Jan Koskimies | Tilaukset ja osoitteen muutokset Ulla Virtanen, puh. 020 743 3610, ulla.virtanen@elakelaiset.fi | Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa | Tilaushinta kotimaahan 30 euroa / vuosikerta, muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk | Toimitus ja toimisto Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki, puh. 020 743 3610, elakelainen-lehti@elakelaiset.fi | Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy, Niina Tuulaskoski, myynti päällikkö, puh. 041 313 1047, niina.tuulaskoski@saarsalo.fi | Syntymäpäivät ja pois nukkuneet, syysja kevät kokousilmoitukset elakelainen-lehti@elakelaiset.fi | Ulkoasu ja taitto Tuomas Nikulin | ISSN-L 0355-8290, ISSN 0355-8290 (painettu), ISSN 2242-3338 (verkkolehti) | Paino Sanoma Manu, Tampere 2025 Puheenjohtaja Matti Huutola puh. 044 493 9010 Varapuheenjohtaja Tuula Telin Toimisto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9–15. Jäsenpalvelu jasenet@elakelaiset.fi Soittoaika kello 9–12, puh. 020 743 3610: jäsenmaksut, osoitteen muutokset, kurssien ja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, materiaalitilaukset, Eläkeläinen-lehden tilaukset. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Kaikki maksut (mukaan lukien jäsenmaksut) IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies puh. 040 747 0776 Henkilöstöja talousvastaava Heli Grönroos puh. 050 529 0399 Jäsenvastaava Ulla Virtanen puh. 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistysrekisteri Järjestösuunnittelija Aaron Kallinen puh. 044 751 1031 Koulutussuunnittelija Tiina Rajala puh. 040 582 4319 Moninaisuustyön suunnittelija Evgeniya Mazurova puh. 040 132 7307 Liikuntahankkeen suunnittelija Eva Rönkkö puh. 040 501 3599 Viestinnän suunnittelija Tuomas Talvila puh. 050 570 9716 SYNTYMÄPÄIVIÄ TERVEHDYKSET LYHYESTI POISNUKKUNEITA 96 vuotta 31.3. Vappu Leppänen, Loimaa 94 vuotta 1.4. Viljo Tallus, Joensuu 27.2. Aune Niemi, Seinäjoki 92 vuotta 10.3. Ritva Ronkainen, Etelä-Vantaa 20.3. Erkki Kaskinen, Loimaa 91 vuotta 16.2. Heikki Stenvall, Hyrylä 3.3. Teuvo Svanlund, Pihlava 12.3. Urpo Virta, Kaarina 90 vuotta 27.2. Linnea Remesaho, Reisjärvi 22.3. Mirja Saarinen, Loimaa 25.3. Eero Leino, Pietarsaari 28.3. Anna-Liisa Juntunen, Hyrynsalmi 80 vuotta 3.2. Toivo Koivisto, Kallio-Vallila, Helsinki 16.2. Pauli Nikula, Raahe 9.3. Tuula Salo, Kaarina 20.3. Kalevi Ilmari Karhu, Laukaa 31.3. Kari Laiho, Kaarina 75 vuotta 22.12.2024 Matti Olavi Mustonen, Kajaani 6.2. Pekka Määttä, KirkkonummiSiuntio 8.2. Sirkka Rampa, Heinola 12.2. Helena Hietamäki, Pietarsaari 26.2. Keijo Parikka, Heinola 11.3. Raili Sinikka Leinonen, Kuusamo 16.3. Anita Reivonen, Kaarina 18.3. Irma Tarvainen, Hollola 23.3. Osmo Hietala, Pietarsaari 70 vuotta 13.1. Raija Riski, Salon alue 17.2. Maija-Liisa Hämäläinen, Kaarina 21.2. Rauli Rantanen, Kaarina 25.2.Mirja Pyydönniemi, EteläVantaa 26.2. Jouko Jaakola, Loimaa 2.3. Leena Tillgren, Etelä-Vantaa 8.3. Risto Isopahkala, Kaarela 10.3. Aila Joensuu, Kolari 24.3. Marja-Liisa Laine, Hollola 29.3. Laila Tolonen, Suomussalmi 60 vuotta 14.2. Jari Ohtonen, Sotkamo Iisalmen Eläkeläiset Toivo Väätäinen Kaarinan Eläkeläiset Lilja Marjatta Kesäläinen Eila Helena Mäkelä Kajaanin Eläkeläiset Eero Hyttinen Kalajoen Eläkeläiset Toini Inkeri Ketola Mänttä-Vilppula Eläkeläiset Ada Maria Juvonen Salon alueen Eläkeläiset Veikko Vilhelm Valdemar Vennonen SENNI JA SAFIRA Hyvää uutta vuotta! Matti Mustonen, Kajaani Piikkiössä miteltiin bocciamestaruudesta Eläkeläisyhdistykset mittelivät marraskuussa Piikkiön bocciamestaruudesta Pontelaasa. Yleisessä sarjassa kultaa voitti Piikkiön Eläkeläiset ry. ( Ari Niemi, Ilkka Ekman ja Hannu Lilja). Hopeapalkinto meni Eläkeliitolle, pronssi Eläkkeensaajat ry:lle. Naisten sarjassa kultaa voittivat niin ikään Piikkiön Eläkeläiset ry. ( Pirjo Niemi, Pirjo-Riitta Luostarinen ja Raija Ekman). Hopealle tuli Piikkiön Eläkkeensaajien joukkue ja pronssille Piikkiön Seniorit. GUNBORG SUOMINEN Eläkeläinen 1/2025 37
• Etuja ja enemmän. -20 % -20 % -15 % -25 % -15 % -20 % -20 % -25 % -20 % Lastenhoito Kotisiivous Verkkokaupasta Tuntuvia alennuksia arkeen ja ilonpitoon sadoista etupaikoista 33,64 € kertamaksulla. Tutustu ja liity jäseneksi ? tradeka.? /liity
• KRYPTO RISTIKON 6/2024 RATKAISU 1/2025 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka numero aineisto lehdelle viimeistään ilmestyy -lehden aikataulu 2 huhtikuu 10.3. 4.4. 3 toukokuu 5.5. 30.5. 4 syyskuu 11.8. 5.9. 5 lokakuu 29.9. 24.10. 6 joulukuu 17.11. 12.12. RISTIKON 6/2024 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Irma Lämsä, Ylitornio ja Alice Sandelin, Helsinki. Onnittelut voittajille! Pienet palkinnot tulevat postissa. KRYPTON 1/2025 ratkaisut on lähetettävä 10. maaliskuuta mennessä osoitteella: Eläkeläinenlehti, Eläkeläiset ry, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana KRYPTO. Eläkeläinen 1/2025 39
• Sen tuntee, kun tulee kotiin. mainiokodit.fi Teemme suomalaisesta ikääntyneiden hoivasta parempaa mahdollistamalla jokaiselle asukkaalle yksilöllisen hyvän elämän. Meiltä löytyy ympäri Suomea erilaisia ikäihmisille sopivia koteja ja asumisratkaisuja, joissa avun, tuen ja hoivan määrä mukautuu asukkaan yksilöllisiin tarpeisiin. Helsinki ja Vantaa Hanna Voutilainen p. 040 358 4516 Espoo ja Etelä-Suomi Pirjo Savolainen p. 040 673 2978 Varsinais-Suomi Piia Pitkäpaasi p. 050 572 3934 Kaakkois-Suomi Kirsi Pellinen p. 050 567 3554 Länsi-Uusimaa ja Satakunta Marina Räihä p. 040 667 1720 Länsi-Suomi Sari Autio p. 0400 930 186 Keskija Itä-Suomi Santtu Harjulehto p. 040 353 0715 Pohjois-Suomi Sinikka Sirviö p. 040 520 6211 Soita ja kysy lisää! Ikääntyneiden asumisja hoivapalvelut