Syksyn koulutuskalenteri 19 | Digi: Matkalla tietotekniikan vertaisopastajaksi 20 | Musiikki: Hurriganes silloin ennen 27 Uusia jäsenetuja tarjolla 16 ”Ulkomaalaistaustaiset ihmiset ovat ikääntyneiden palveluiden alikäyttäjiä” 7 3/2022 | 3. kesäkuuta 2022 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Ulkomaantoimittajana ja Moskovan-kirjeenvaihtajana pitkään toiminut Pekka Lehtonen kirjoitti kirjan Venäjästä, myyttien ja utopioiden maasta. 4 Kokemukset kirjaksi
pitänyt pyytää hiljentymäänkin. Mistä se kertoo? Sehän kertoo siitä, että järjestö toimii ja tilaisuudet ovat onnistuneita sekä tarpeellisia. Yhdessä on päästy myös käymään keskustelua eläkeläisten tärkeistä edunvalvonnan kysymyksistä. Huoli elinkustannusten voimakkaasta kasvusta ja pientä eläkettä saavien toimeentulosta on pinnalla. Huoli on ajankohtainen ja aiheellinen. Me Eläkeläiset ry:ssä pidämme eläkeköyhyyden vähentämisen tavoitteita edunvalvontamme kärkenä. KESÄ JA kesän riemut ovat nyt kuitenkin edessä. Nauttikaamme niistä täysin rinnoin. Hyvää kesää kaikille. S uomalaisuuteen kuuluu luonnon läheisyys ja monella meistä on läheinen luontosuhde. Luonnossa liikkuen keho ja mieli virkistyvät. Maailman myrskytessä luonto voi tuoda turvaa. Korona-pandemian aikana moni joutui luopumaan uusien elämysten etsimisestä kaukomailta, ja löysi ehkä ensi kertaa kotimaan matkailun ja retkeilyn lähiluonnossa. Luonnon, ilmaston ja ihmisten kannalta olisi myönteistä, että kyseessä olisi pysyvä kulttuurinen muutos. Eläkeläiset ry:n Liikumme luonnossa -hanke on kannustanut eläkeläisiä retkeilemään ja nauttimaan luonnosta ja löytämään uusia ulkoliikunnan muotoja. Monet yhdistykset ovat tarttuneet mahdollisuuteen ja järjestäneet luontoretkiä ja ulkoliikuntatapahtumia. Kokemattomalle luonnossa liikkujalle yhdistyksen järjestämä retki on hyvä tapa aloittaa uusi harrastus. KESÄLLÄ LUONTOKOHTEISIIN tutustuminen on helppoa, kun säät ovat lempeitä ja matkailupalveluita on runsaasti tarjolla. Kansallispuistojen tarjonta on laajaa ja niiden yhteydessä toimii mielenkiintoisia luontokeskuksia ja muita palveluita. Myös uusia tutustumisen arvoisia suojelualueita syntyy joka vuosi. Luontoretkellä tärkeää on huolehtia kunnon varustuksesta ja turvallisuudesta. Tarvittaessa neuvoa voi kysyä retkeilyja luontojärjestöistä, retkeilyliikkeistä tai ammattimaisilta eräoppailta. Suunnistuksessa avuksi ovat modernit digitaaliset apuvälineet karttaja paikannusohjelmineen. Myös veden ja eväiden riittävyys on tärkeää. Mikä maistuisikaan paremmalta kuin ulkona nautittu itse valmistettu ateria? Kunnilla on tärkeä rooli ikäystävällisen elinympäristön luomisessa. Viisas kunta takaa asukkailleen oikeuden lähiluontoon ja mahdollisuuksia myös iäkkäänä nauttia luonnosta esteettömästi ja turvallisesti. Kuntien vanhusneuvostoissa kannattaa pitää tätäkin asiaa esillä. ELÄKELÄISET RY:N toimisto on kiinni heinäkuussa ja henkilökunta kesälomalla. Elokuussa palaamme taas työhön. Itselläni edessä on syyskuun alusta alkaen neljän kuukauden hoitovapaa kotona pientä tytärtäni hoitamassa. Tuona aikana sijaisenani ja Eläkeläinen-lehden päätoimittajana toimii Tuomas Talvila. Toivotan kaikille lehden lukijoille hyvää kesää Suomen luonnosta nauttien! JAN KOSKIMIES PÄÄTOIMITTAJA HILJALLEEN OLEMME palaamassa runsaan kahden vuoden koronapandemian jälkeen lähemmäs normaalia järjestötoimintaa myös Eläkeläiset ry:ssä. Yhdistykset ovat päässeet vihdoin kokoontumaan, viettämään juhlia, tapaamaan ystäviä, vaihtamaan kuulumisia ja harrastamaan. Kevään aikana olen päässyt osallistumaan lukuisiin tapahtumiin eri puolilla maatamme. Lähestulkoon kaikissa ovat varatut paikat täyttyneet ja lisätuoliakin on pitänyt hankkia. Innostuksen järjestötoimintaan ja jälleennäkemiseen on voinut aistia hyvin konkreettisesti. Nauru ja puheensorina on ajoittain ollut niin voimakasta, että tilaisuuden vetäjien on Voimaa luonnosta Kohti uutta normaalia 3/2022 Kannen kuva Pekka Isaksson Syksyn koulutuskalenteri 19 | Digi: Matkalla tietotekniikan vertaisopastajaksi 20 | Musiikki: Hurriganes silloin ennen 27 Uusia jäsenetuja tarjolla 16 ”Ulkomalaistaustaiset ihmiset ovat ikääntyneiden palveluiden alikäyttäjiä” 7 3/2022 | 3. kesäkuuta 2022 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Ulkomaantoimittajana ja Moskovan-kirjeenvaihtajana pitkään toiminut Pekka Lehtonen kirjoitti kirjan Venäjästä, myyttien ja utopioiden maasta. 4 Kokemukset kirjaksi SENNI JA SAFIRA POIMINTA Maailman myrskytessä luonto voi tuoda turvaa.” PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA PÄÄKIRJOITUS ”Kotona kerroin vaimolleni, että melkein näin Bobrikovin haamun.” Topi Berg Kirjeitä Mummolasta -blogissa Lue blogejamme: elakelaiset.fi/blogit Telan teesit Työeläkevakuuttajat ry kokosi tavoitteensa julkaisuksi. 8 Tähtiorkesteri laivalla Kati & Kuiskaus tahdittaa Kulje kanssain -risteilymme. 10 Valtuusto otti kantaa ”Ikääntyneiden turvallinen asuminen on ihmisoikeus”. 13 Kalahenkilö, kukas olet? Vapaa-ajankalastus on edelleen elinvoimainen harrastus. 22 Elinikäinen opintomatka Hannu Syväoja teki väitöskirjansa ollessaan jo eläkkeellä. 26 Vakiot Kalevin kynästä 11 Kurssikalenteri 19 Runopysäkki 28 Pensionären 31 Ristikko 43 2 Eläkeläinen 3/2022
AJASSA TEKSTI JA KUVA PEKKA ISAKSSON K evät ja koronasta vapautuminen saivat eläkeläiset eri puolilla maata kokoontumaan joukolla yhteen. Näin tapahtui muun muassa Pirkanmaan aluejärjestön Kevätkarkeloissa Parkanossa. Kutsu tapahtumaan oli kuultu ympäri alueen, ja siitä iloitsi myös ja erityisesti aluejärjestön puheenjohtaja Vilho Ponkiniemi. – Yhdistyksissä on avattu toimintaa jo aikaisemmin. Aluejärjestö ei ole viimesyksyistä retkipäivää lukuun ottamatta voinut järjestää yhteisiä juhlia lähes kolmeen vuoteen. Siksi on tavallistakin tärkeämpää, että saamme olla yhdessä, Ponkiniemi sanoi. KEVÄTTÄ JUHLISTAMAAN ja tuttuja tapaamaan oli tullut myös tamperelaiskolmikko Martti Halme, Seppo Backman ja Väinö Serttilä, joka odotteli juhlan alkua Käenkoskikeskuksen edustalla. Heistä Halme ja Backman olivat ensimmäistä kertaa tällaisessa tapahtumassa. Ensivaikutelmat olivat hyvät. – Kaikki on niin kuin pitääkin, säätä myöten, miehet sanoivat. Kehuja sai myös paikka, eikä syyttä. Käenkoskikeskus on aikanaan valittu Suomen kauneimmaksi tanssilavaksi. Kotiyhdistyksessä Halme on johtokunnan jäsen, ja varmaan se saa hänet juhlaa odotellessa miettimään, kuinka saada yhdistys toipumaan korona-ajasta ja jo sitä edeltäneestä jäsenmäärän laskusta. Kun toiminta on monipuolista, päätyvät miehet lopulta arvelemaan, että osa notkahduksesta johtuu yksinkertaisesti Tampereen teollisuustyöpaikkojen vähenemisestä. NYT EI OLE kuitenkaan aika jäädä sen pitempään asiaa miettimään, saati murehtimaan. On juhlan aika. Kun siinä päästään Kevätkarkeloissa hyvään alkuun, niin syksyllä miehet nähdään Eläkeläiset ry:n risteilyllä. Juhlassa Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola tulee vastanneeksi miesten mietteisiin ikään kuin tietäisi mitä ulkona on puhuttu. Huutola kertoo Eläkeläiset ry:n tavoitteista ja siinä ohessa ensimmäisen puheenjohtajavuoden kokemuksistaan. – Päällimmäinen vaikutelma on, että Eläkeläiset ry:llä on valtavan hyvin toimiva kenttäorganisaatio. Uskallan jopa väittää, että se on eläkeläisjärjestöjen toimivin. Sen vuoksi on se ilo säilynyt, jota tunsin ottaessani vastaan tehtävän. SAK:sta eläkkeelle jäädessäni olin ajatellut, että ehkä valtakunnallisen edunvalvontatyö minun kohdaltani riittää, kun sitä kuitenkin oli jo kertynyt 34 vuotta. Huutolan kehuihin puolestaan vastasivat yhdistysten mainiot ohjelmaryhmät: Tervaskannot, Lyylit ja Taipumattomat Tampereelta, Hämeenkyrön-Viljakkalan Koskenlaulajat ja kirsikkoina juhlakakun päällä Nokian Eläkeläisten Aira ja Eila. Lopuksi asiaan kuuluvasti, mutta tavallistakin iloisempina tanssittiin. Kesä oli avattu. › Lue lisää yhdistysten tapahtumista sivuilta 34–42. Martti Halme, Seppo Backman ja Väinö Serttilä olivat tulleet Käenkoskelle kevättä juhlimaan. Kevät sai väen liikkeelle Yhdistysten ja aluejärjestöjen toimintaa päästiin koronan jälkeen vihdoin avaamaan. Kun keväällä on päästy hyvään alkuun, niin syksyllä nähdään Eläkeläiset ry:n risteilyllä. Kaikki on niin kuin pitääkin, säätä myöten.” Eläkeläinen 3/2022 3
YHTEISKUNTA Kun Pekka Lehtonen kirjoitti viimeisiä rivejä kirjaan, hyökkäsi Venäjä Ukrainaan. Vaikka kirja ei siten vastaa suoraan sotaretken herättämiin kysymyksiin, se antaa paljon aineistoa pohtia sen taustaa. KUKA Pekka Lehtonen › ON monikulttuurinen suomalainen: syntynyt Turussa ja asuu Tampereella. › TOIMITTAJA Tallinnan radion suomenkielisessä toimituksessa 1960-luvulla ja 1990-luvulla › HÄMEEN Yhteistyön päätoimittaja 1986–1988 › TOIMITTAJA ja ulkomaankirjeenvaihtaja Kansan Uutisissa 1971–1991 › FREELANCE-TOIMITTAJA ja ulkomaankirjeenvaihtaja 1993–2004 › ASEMAPAIKKOJA ulkomailla ovat Tallinnan ja Moskovan lisäksi olleet Varsova ja Berliini. Lehtonen on työskennellyt myös MTV3:lle, Kalevalle, Turun Sanomille, Savon Sanomille, Keskisuomalaiselle, Radio Novalle ja Suomen Tietotoimistolle. › JULKAISSUT Tallinnan-vuosistaan kirjan Tehtävä Tallinnassa, Into-kustannus, Helsinki, 2016. › TOIMINUT aktiivisesti Eläkeläiset ry:n monikulttuurisuustoiminnassa. 4 Eläkeläinen 3/2022
”Venäjä on uhka Suomelle uhatessaan maailmanrauhaa” Pekka Lehtonen kirjoitti kirjan myyttien ja utopioiden maasta. Teos antaa paljon aineksia pohtimiselle kertoessaan Venäjän historiasta ja tulkitessaan sitä. TEKSTI JA KUVAT PEKKA ISAKSSON P ekka Lehtosen huhtikuussa julkaistussa kirjassa Myyttien ja utopioiden maa – Venäjän historiaa ja aatteita penkomassa on runsaasti historiakerrontaa ja terävää erittelyä. Niitä keventävät sopiva ironia ja huvittavat jutut, mutta kirjassa on myös kylmääviä, suorastaan hätkähdyttäviä tarinoita. Yksi niistä sivuaa Suomea, onneksi kai ohimennen. Vuoden 1999 elokuussa Vladimir Putinin pääministeriksi valitsemisen jälkeen hänen työhuoneensa odotustilassa nosteltiin maljoja Venäjän tulevaisuudelle. Yksi tilaisuuden maljoista nostettiin Venäjän vuoden 1913 rajoille. Imperiumi oli silloin ollut alueellisesti laajimmillaan. Niiden palauttamiselle esitti maljan Putinin hyvä ystävä, entinen KGB-upseeri ja myöhemmin varapääministeriksi nostettu Igor Setšin. – Otin tarinan mukaan kirjaan siksi, että halusin kertoa Venäjällä olleen ja olevan muitakin saman hengen miehiä kuin Suomi-syöjänä tunnettu äärikansallinen poliitikko Vladimir Zhirinovski. Heitä oli korkeassa asemassa Venäjän armeijassa ja turvallisuuspalvelussa, Lehtonen sanoo. Mitä tulee Suomen asemaan, Lehtonen kertoo, että sitä on häneltä usein kysytty. Vastaus on ollut sama kuin lokakuussa 2015, kun sitä kysyttiin Eläkeläinen-lehden haastattelussa. – Sanoin silloin ja niin sanon nyt, että Venäjä ei uhkaa suoraan Suomea. Mutta kun sen aggressiivisuus uhkaa maailmanrauhaa, se on uhka myös Suomelle. Pelkojen lievittämiseksi on syytä todeta, että vaikka Suomi kuului vuonna 1913 suuriruhtinaskuntana Venäjään, se ei ollut koskaan osa Neuvostoliittoa. Eivätkä suomalaiset ole sukua slaaveille saati venäläisille. Sellaisille Venäjään kuuluneille kansoille utopia rajojen ja entisen suurvallan palauttamisesta on käymässä kalliiksi. –Kun Neuvostoliitto hajosi, rupesivat armeijan ja turvallisuuspoliisi KGB:n johto ja eräät poliitikot puhumaan, että Äiti Venäjästä irtaantuneet pitää palauttaa sen huomaan. Tuossa vaiheessa armeija oli kuitenkin sekasortoinen ja kyvytön ryhtymään toimiin erityisesti, kun sen piti huolehtia kotiutumisestaan entisistä sosialistisista maista. Neuvostoliitosta itsenäistyneet valtiot saattoivat etsiä turvaa vain Natosta. Ukraina ja Valko-Venäjä myöhästyivät. HARVA KIRJA on ilmestyessään niin ajankohtainen kuin Lehtosen teos. Hän viimeisteli sen loppulukua juuri sinä helmikuisena aamuna, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Sodasta Lehtonen saattoi siinä vaiheessa kirjoittaa vain muutaman kappaleen. Kukaan ei voinut tietää sen tulevasta kulusta, saati lopputuloksesta mitään. Lehtonen työskenteli 13 vuotta kirjeenvaihtajana Neuvostoliitossa ja Venäjällä kolmella vuosikymmenellä ja on seurannut sen jälkeenkin tiivisti maan tapahtumia. Silti hän myöntää olleensa aivan loppuun asti epävarma, syttyykö sota. Yllättynyt hän ei siitä ollut. – Vuodesta 2014 on tiedetty, että Venäjä haluaa Itä-Ukrainan itselleen tai ainakin määräysvaltaansa. Kun Venäjä toi talvella joukkoja Ukrainan rajalla, alkoi hyökkäys näyttää mahdolliselta. En kuitenkaan ollut varma. Ajattelin, ettei kukaan ihminen voi toimia sillä tavalla. Kirjan ajoitus on siis sattuma, mitä tulee sen julkaisemiseen sotaretken alkuvaiheessa. Muuten se ei ole sattuma. Kun Lehtonen palasi Suomeen Moskovasta vuonna 2004, hänellä oli mielessä monta asiaa, joista pitäisi kirjoittaa. Hän arveli, että 2020-luvun alussa Venäjällä olisi kuuma kysymys, kenestä tulee Putinin seuraaja. Mahdollisesti ja todennäköisesti poliittinen tilanne ajautuisi sekasortoiseksi, kuten niin monesti ennenkin vallanvaihdoksen yhteydessä. Venäjää käsittelevälle kirjalle olisi kysyntää. Putin muutatti perustuslakia niin, että voi pysytellä vallassa vähintään vuoteen 2036. Ei tullut Lehtosen ennustamaa sekasortoa, vaan tuli jotakin vielä pahempaa. Tuli sota. Se muuttaa Eurooppaa pysyvästi. – Miksi Venäjä hyökkää, mikä on tavoite, jonka nimissä tuhotaan Ukrainan maa ja kansa, kieli ja kulttuuri? Lehtonen tiivistää ajankohdan polttavat kysymykset. Niitä pohditaan vielä kauan sekä tutkijoiden työhuoneissa ja poliitikkojen pöydissä että työmaiden ja konttoreiden kahvitunneilla. Miksi Venäjä hyökkää, mikä on tavoite, jonka nimissä tuhotaan Ukrainan maa ja kansa, kieli ja kulttuuri?” Eläkeläinen 3/2022 5
YHTEISKUNTA Pekka Kultasella (keskellä) riitti kysymyksiä kaimalleen Pekka Lehtoselle vielä Tampereen Eläkeläisten järjestämän tilaisuuden jälkeenkin. Kirja antaa paljon aineksia pohtimiselle kertoessaan Venäjän historiasta ja tulkitessaan sitä. Historia ulottuu kauas, tuhannen vuoden taakse, vaikka valtiona Venäjä on useita vuosisatoja nuorempi. Sille on ollut leimallista harras usko myytteihin, alkukertomuksiin, ja utopioihin. Utopioista suurelle osalle on käynyt niin kuin Venäjän pääministeri Viktor Tšernomyrdin sanoi käyneen vuoden 1993 epäonnistuneessa rahauudistuksessa: ”Yritimme parhaamme, mutta kävi niin kuin aina käy.” Lausahduksesta tuli vuosikymmenen kestovitsi ja Lehtosen kirjaakin se piristää. KUTEN VALTIOIDEN syntykertomuksissa kaikkialla, myös Venäjällä alku on kietoutunut myytteihin. Niistä ensimmäinen on myytti Kiovan Rusista Venäjän ja venäläisyyden alkukotina. Siinäkin on totuuden siemeniä, joista on kuitenkin versonut monien epäja puolitotuuksien hämyinen viita. Myytti on ollut niin voimakas, että sitä pidetään jopa taustana Putinin haluun alistaa Ukraina uudelleen Venäjän yhteyteen tai ainakin valtapiiriin. Olipa alkumyytin yhteys Putinin konkreettisiin toimiin mikä tahansa, hän käsitteli sitä innostuneesti viime vuonna julkaisemassaan sekavassa artikkelissa Venäjän historiasta. Siinä on esillä monia hänen helmikuisissa sotapuheissa esittämiään ajatuksia. – Totta myytissä on Kiovan Rusin muodostuminen 800-luvulla Etelä-Venäjällä ja Ukrainassa asuneiden slaavilaisten heimojen ja niiden ruhtinaiden löysäksi yhteenliittymäksi. Totta on myös Kiovan Rusin ja Bysantin eli Itä-Rooman liittolaisuus. PEKKA ISAKSSON VÄKI KUUNTELEE vakavana, kun Pekka Lehtonen esittelee Tampereen Eläkeläiset ry:n tilaisuudessa kirjaansa. Viimein Airi Karjalainen rohkaistuu kysymään Neuvostoliiton oloista: – Entä koulutus? Neuvostoliitossa tehtiin myös korkeatasoista tiedettä ja valloitettiin avaruutta. Pekka Lehtonen vastaa, että neuvostososialismissa oli todella kaksi menestystarinaa. Se loi koulutusjärjestelmän, jonka piiriin pääsivät kaikki. Ensimmäinen saavutus oli lukutaidon opettaminen maassa, jossa se vielä 1900-luvun alussa oli harvinaista. – Toinen saavutus oli terveydenhuolto, jonka piiriin niin ikään pääsivät kaikki. Valitettavasti molemmat rapautuivat Neuvostoliiton loppuaikoina. Rahat eivät yksinkertaisesti riittäneet koko kansan korkeatasoiseen kouluttamiseen eivätkä hyvään koko kansaa koskevaan terveydenhoitoon. Erityisesti maaseudulla se jäi välskäreiden varaan. Kysyjiä kiinnostaa Putinin todellinen kannatus. – Kannatusmittauksia tekevä Levada-tutkimuslaitos on luotettava, joten Putinin korkeat kannatusluvut eivät ole hatusta tempaistuja. Kysyä kyllä voi, kuinka rehellisesti ihmiset ilmaisevat kantansa kyselyissä. – Venäjästä puhuttaessa on aina otettava huomioon laaja ja tehokas manipulointi. Sen ansiosta tai vuoksi suuri osa venäläisistä uskoo nyt, että Ukrainassa vapautetaan veljeskansaa fasismista. Ehkä osansa mielialoihin ja mielipiteisiin on myös Lehtosen kirjassaan mainitsemalla harvinaisuudella, sosialismissa onnistuneesti toteutetulla utopialla. Kurilla, koulutuksella ja kaikista tuuteista työnnetyllä propagandalla saatiin kasvatetuksi kuuliaisia, paikkansa tietäviä ja siitä pienet palkintonsa saavia ihmisiä, ”uusia sosialistisia ihmisiä”, kuten tavattiin sanoa. Tässä kasvatusprosessissa ja sen lopputuloksena saatiin aikaiseksi ihminen, jolle johtajat saattoivat valehdella mustan punaiseksi ja joka tiesi, että hänelle valehdellaan. Sen vuoksi hän luotti johtajiin ja saattoi puolestaan valehdella heille työnormiensa täyttämisestä tai mitä nyt pitikään valehdella. Valehteleminen kuului asiaan. siihen, että ”käy niin kuin aina käy”. Olisi ollut epäilyttävää, jos ei olisi valehdeltu. Sosialismi on mennyttä, mutta ei kansaa voi vaatia palautumaan suitsait tavalliseksi, valehtelemisen hienouksia ymmärtämättömäksi ja taitamattomaksi kansaksi, olletikin kun sille edelleen valehdellaan vihreä ruskeaksi. – Siunatuksi lopuksi on hyvä muistaa, että Venäjän kansasta ei pidä ajatella pahaa. Yritetään pitää yhteyksiä, kenellä niitä on. Venäläisiin kohdistuvaa rasismia on jo levinnyt. Pidetään ero kansan ja Putinin välillä, Pekka Lehtonen sanoo. Kaksi menestystarinaa, yksi ”onnistunut” utopia ja siunattu loppu Sen sijaan sepite on väite Kiovan Rusista etnisesti yhtenäisenä slaavilaisena valtiona. Se ei ollut kumpaakaan, ei slaavilainen eikä valtio, Lehtonen sanoo. Toinen myyttiset ulottuvuudet saanut uskomus on oppi Moskovasta ja laajemmin Venäjästä kolmantena Roomana. Se syntyi, kun muslimit valtasivat vuonna 1453 Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan pääkaupungin Konstantinopolin ja Moskovan ruhtinaskunta pyrki ottamaan sen paikan itäisen kristikunnan pääkaupunkina. KOLMANNESTA ROOMASTA tuli uskonnollisen symbolin lisäksi perustelu Venäjän pyrkimykselle luoda uusi imperiumi. Tsaarin johdolla ja ortodoksisen uskonnon myötävaikutuksella se hallitsisi lähes puolta maailmaa ja yhdistäisi kansoja ympärillään. – Näin syntyi utopia oikean uskon ja valtion vaikutuspiirin laajentamisesta. Se on ollut päämääränä koko ajan. Siihen on yhdistynyt tausta-aatteena messianismi, usko Venäjän erityiseen pelastustehtävään. Se oli myös Stalinin päämäärä. Ortodoksisen uskonnon tilalle vain vaihtui kommunismi. Entä Putin, ei hänen konkreettinen päämääränsä ollut sotiminen, vaan Venäjän vaikutusvalan laajentaminen: Venäjä piti ottaa huomioon turvallisuuspolitiikassa. – Toisella presidenttikaudellaan vuoden 2004 jälkeen Putin päätteli, että se ei onnistu hakeutumalla yhteistyöhön länsivaltojen kanssa. Vuonna 2007 hän sitten ilmoitti Münchenissä pidetyssä turvallisuuspoliittisessa kokouksessa, että me teemme mitä haluamme. Ei ihan näillä sanoilla, mutta ajatus oli tämä. LEHTOSEN MUKAAN sekä myyttiin Kiovan Rusista että oppiin Kolmannesta Roomasta liittyy Bysantin perintönä piirre, joka on voimakkaasti leimannut venäläistä aatekeskustelua, kulttuuria ja poliittista käytäntöä. Se on itsevaltaisen hallitsijan ja kirkon kiinteä yhteys. Bysanttilaisen käsityksen mukaan hallinnon harmonia säilyy, kun kirkko on valtiolle alisteinen, mutta valtio noudattaa kirkon oppeja. Putinin presidenttikaudella on jälleen palattu tietoisesti ja selvästi bysanttilaiseen järjestykseen. – Tämä sama hallinnon ja opillisen keskuksen suhde vallitsi myös Neuvostoliitossa. Silloin kirkon asema oli puolueella. Myös se määräsi ja sääteli käsityksiä oikeasta moraalista ja jopa ihmisten säädyllisestä ja yhteiskunnallisesti soveliaasta arkielämästä. Stalin pitkään teologiaa opiskelleena ymmärsi uskonnon merkityksen, Lehtonen sanoo. Sen sijaan lännessä ei ehkä täysin ymmärretä, kuinka keskeinen tekijä uskonto on ollut ja on venäläisessä mielenmaisemassa. Itsevaltiuden ja voimakkaan kansallismielisyyden rinnalla se on Venäjän kolmas tukipiste. – Venäjän ortodoksisuus on mystisempää kuin muut kristinuskon haarat. Uskovat kuvaavat sitä sanomalle, että heillä on suora yhteys Jumalaan toisin kuin katolilaisilla. Näillä Pekka Lehtonen signeerasi kirjojaan Tampereen Eläkeläisten järjestämässä tilaisuudessa. 6 Eläkeläinen 3/2022
H allitusohjelman tavoitteeksi on asetettu oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi. Tahtotilan toteuttamiseksi viilataan lakeja ja kirjoitetaan valtakunnallisia strategioita, joiden toivotaan ja uskotaan ohjaavan viranomaisten työtä ja tekemisiä. Hyvää ikääntymistä ja parempia palveluita pyritään turvaamaan tekeillä olevan Kansallisen ikäohjelman 2030 avulla. Sosiaalija terveydenhuollon rakenteita pyritään uudistamaan. Yhteistyöllä palvelut olisivat nykyistä yhdenvertaisempia, koska ikääntyvän väestön terveysja hyvinvointierot ovat kasvussa. Alkutekstejä lukiessa voisi jo ilahtua, että ohjelmassa on tunnistettu suomalaisen ikäväestön moninaisuus ja siitä tuleva palveluiden monipuolistumisen tarve, mutta näin ei kuitenkaan ole. Vaikka kansallinen ikäohjelma puhuu yhdenvertaisuudesta, tuottaa se itse eriarvoisuutta. Suomalaista ikäväestöä käsitellään siinä homogeenisenä, yhtenäisenä, kiinnittämättä huomiota kielija kulttuurivähemmistöjen tilanteisiin ja tarpeisiin. Näkymättömyys poliittisessa ohjausasiakirjassa ei edistä sosiaalija terveyspalveluiden eikä vaikkapa liikuntapalveluiden kenttätyön toimintakulttuurin muutosta, jotta tarvittavat palvelut olisivat myös normikansalaisista poikkeavien iäkkäiden saavutettavissa. Maahanmuuttoa ikäohjelmassa kyllä käsitellään, mutta yksinomaan ratkaisuna vanhuspalveluiden pahenevaan työvoimapulaan. Tuontityövoiman mukana tulevia haasteita ei mainita. SUOMESSA ON säädetty yhdenvertaisuuslaki, joka velvoittaa viranomaisia toimimaan niin, että palveluita on paremmin saatavilla. Lakia ollaan juuri uudistamassa, sillä tilannearvion mukaan ”Yhdenvertaisuuden edistämistehtävä on tavoitteena hyvä, mutta toimeenpano näyttää tutkimusaineison valossa olevan vielä kesken”. Järjestömme kokemuksella on helppo yhtyä taustaselvityksen tutkimusryhmän päätelmiin. Ulkomaalaistaustaiset ihmiset ovat ikääntyneiden palveluiden alikäyttäjiä. Sosiaalija terveyspalveluissa on vähemmistökysymyksissä merkittävää osaamisen puutetta. Yhdenvertaisuuslain uudistamisessa nähdään tarpeelliseksi selkeyttää ja vahvistaa varhaiskasvatuksen sääntelyä sekä määritellä velvoitteita palveluiden järjestäjille ja tuottajille. Ihmetystä herättää, miksi ikäkaaren alkuosaan lisätään palveluiden tuottajille painetta, mutta vanhemmassa päässä eriarvoisuuteen ei yhtä painokkaasti puututa. Onko kysymys kenties ikäsyrjinnästä, sillä lakiuudistuksen mukaan eriarvoisuuteen puuttumatta jättäminen on katsottava syrjinnäksi? LAKIUUDISTUKSILLA JA poliittisilla ohjelmilla tavoitellaan ihmisten hyvää. Se, keitä yhteiskuntaan mielletään kuuluvaksi, määrittää, kenen näkökulmille muutostyöt ja strategiat rakennetaan. Yhteiskunnassa on ryhmiä, jotka eivät nouse barrikadeille eivätkä taistele oikeuksiensa puolesta. Vieraskieliset ikääntyvät ovat marginaalissa. Yhteiskunnan on otettava heidän asemansa nykyistä paremmin huomioon, jos mielitään saavuttaa oikeudenmukaisempi ja yhdenvertaisempi Suomi. Ikuisesti marginaalissa Ulkomaalaistaustaiset ihmiset ovat ikääntyneiden palveluiden alikäyttäjiä.” EVA RÖNKKÖ Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön suunnittelija SIVUSTA POIMITTUA on papisto ja kaikkein korkeimpana välitysmiehenä paavi. Ortodokseilla ei ole ollut samanlaista kirkkovaltiota kuin katolilaisilla, jos nyt ei sitten tulkitse Venäjää itseään kirkkovaltioksi. Sellaisena sitä jotkut pitävätkin. SUURTEN VENÄLÄISTEN utopioiden joukossa sosialismi on omaa luokkaansa ja niin ovat siihen liittyvät myytitkin. Kaikesta muusta saattoi olla pulaa, mutta ei myyteistä: sosialistinen vallankumous oli suuri, Lenin oli nerokas marxilainen, proletariaatin diktatuuri oli työväen ja talonpoikien valtaa, neuvostokansojen välillä vallitsi syvä ystävyys… Pekka Lehtosen arvio neuvostososialismista on tyly. Hän kirjoittaa, että bolševikkien vallankumous vei Venäjää monta sataa vuotta taaksepäin. Palattiin järjestelmään, jota käytettiin hallinnossa Moskovan ruhtinaskunnassa 1300-luvulla ja talouselämän organisoimisessa 1600-luvulla. Ihmiset olivat korostetusti valtion palvelijoita ja valtiojohdon käskettävissä. Järjestelmän vei huippuunsa Stalin vankileireineen ja orjatyövoimineen. Ei ihme, että järjestelmä lopulta romahti. – Se romahti omaan mahdottomuuteensa. Jo alku enteili sitä. Lenin ei lähtenyt luomaan marxilaista sosialismia, eikä olisi voinut niin tehdäkään. Karl Marx oli sitä meiltä, että sosialismia ei voi toteuttaa niin takapajuisessa maassa kuin Venäjä oli. – Sosialismia ryhdyttiin toteuttamaa valheella ja väkivallalla. Niillä on jatkettu Venäjällä. Hyökkäystä Ukrainaan on perusteltu valheilla, joilla ei ole päätä eikä häntää. Venäjää ei uhkaa Ukraina, ei Nato, ei EU eikä sitä uhkaa USA:kaan. Lehtosen arvio myös Mihail Gorbatshovin perestroikasta, yrityksestä korjata sosialismia on nuiva. Gorbatshov kyllä avasi yhteiskuntaa keskustelulle, mutta hänellä ei ollut minkäänlaista käsitystä demokratiasta. Yhden asian Lehtonen sentään sanoo puolustukseksi Neuvostoliiton viimeiselle puoluejohtajalle ja presidentille, jonka hallintokauden loppua hän seurasi toisella rupeamallaan Moskovan kirjeenvaihtajana. – Ei neuvostososialismia olisi kukaan pystynyt korjaamaan. Utopiaa imperiumista ja yksilön tai puolueen yksinvaltaa on mahdoton sovittaa demokratiaan. Se on myös Putinin Venäjän ongelma ja tragedia. › Pekka Lehtonen: Myyttien ja utopioiden maa. Venäjän historiaa ja aatteita penkomassa, Warelia, 2022. Esittely ja keskustelu kirjasta Tampereen Eläkeläiset ry:n tilaisuudessa 25.4.2022. Pekka Lehtosen haastattelu 25.4.2022. › Pekka Lehtonen kertoo kirjastaan keskustelutilaisuudessa Eläkeläiset ry:n Kulje kanssain -risteilyllä syyskuussa. Lue risteilystä lisää sivulta 10. Kaksi menestystarinaa, yksi ”onnistunut” utopia ja siunattu loppu Putinin presidenttikaudella on palattu bysanttilaiseen järjestykseen.” Eläkeläinen 3/2022 7
flaatiosta, joka on mahdollisesti jopa kasvava. Esimerkiksi se tulee oleman iso kysymys. Teimme pistemäisen selvityksen Telassa, jossa vertasimme eläkeläisen kulutuskoria ja keskimääräistä kulutuskoria. Vuonna 2021 niissä oli sama inflaatio. Pelkosen alustuksessa on selvä positiivinen ja ratkaisukeskeinen vire: ikääntyvän yhteiskunnan haasteet ovat voitettavissa. Tulevaisuuteen voi vaikuttaa ja mahdollisuudet myönteiseen kehitykseen ovat hyvät. Hyvinvointiyhteiskunnalle yhteiset ongelmat tulee kohdata, ja on tuettava kehityskulkuja, joilla voidaan torjua väestönmuutoksen negatiivisia vaikutuksia. Selviytymisstrategia: kestävä väestöpolitiikka Jos kaikki jatkuu entisellään, niin olemme lähivuosina väkiluvultamme ja taloudeltamme Pohjoismaiden pienin valtio Islannin jälkeen. – Me voimme vaikuttaa väestöpolitiikkaamme ja kestävä väestöpolitiikka voi olla osa ikääntyvän Suomen selviytymisstrategiaa, toteaa Janne Pelkonen. Pandemian aikana syntyvyys oli hiukan noussut, mutta nyt tilanne on jälleen menossa ehkä huonompaan suuntaan tänä vuonna. Hyvää kehitystä pitäisi tukea kunnianhimoisella lapsija perhepolitiikalla. Myös työja opiskeluperusteista maahanmuuttoa on edistettävä nykyistä kunnianhimoisemmin. Nämä toimet tulee suhteuttaa uuteen väestöhaasteeseen. – Kun työikäisen väestön määrä saadaan nyt ja jatkossa kasvuun, niin se auttaa sekä eläketurvan rahoituksessa että julkisen sektorin kestävyysvajeen hallinnassa. Selviytymisstrategia: eläkesijoitusten riskitason maltillinen kasvattaminen Nyrkkisääntö on, että jos eläkesijoitusten tuotot saataisiin kasvamaan yhdellä prosenttiyksiköllä vuodessa, niin maksupaine pienenisi noin kahdella prosenttiyksiköllä. Työeläkerahastojen reaalituotto on ollut viimeisen 25 vuoden ajanjaksolla 4,6 % vuodessa. Eläkerahastojen tuottoja tarvitaan kuitenkin lisää, jotta voitaisiin vastata paremmin eläkemaksujen nousupaineeseen. Työeläkesijoitusten pitkän aikavälin tuotto-odotusten nostaminen edellyttäisi työeläkevakuuttajien riskinottoja riskinkantokyvyn vahvistamista. Työeläkesijoittamista koskevaan sääntelyyn on mahdollista vaikuttaa kansallisesti ja sijoitusten riskitasoa tulisi kasvattaa maltillisesti, jolloin saataisiin vahvistettua työeläkkeiden rahoitusta. – Mutta maltti on valttia. Kannattaa pitää mielessä suhteellisuudentaju siinä, mitä voidaan tehdä niin, että työeläkkeen perusperiaatteista, kuten luvatusta eläkkeestä, pystytään samalla pitämään kiinni, Pelkonen toteaa. Selviytymisstrategia: pidetään järjestelmän kulmakivet kunnossa Kotimaisten ja kansainvälisten arvioiden mukaan Suomen työeläkejärjestelmä on perustaltaan hyvässä kunnossa. Hajautettu työeläkejärjestelmä varmistaa parhaiten sen, että eläkevaroja käytetään vain työeläkkeiden rahoittamiseen. Eläkesijoitusten tuoton ei tule jatkossakaan vaikuttaa lakisääteisesti määräytyvän eläkkeen suuruuteen. Työeläkejärjestelmän kulmakivet toimivat hyvän eläketurvan perustana tulevaisuudessakin: › Työeläke perustuu ansioihin, on lakisääteinen ja kertyy automaattisesti. › Työeläkevakuutus turvaa toimeentulon vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheen huoltajan kuoleman varalta. A N N EL I V EL H O Telan teesit: kestäviä ratkaisuja ja ideoita tulevaan Työeläkevakuuttajat Tela kokosi ensi vuoden eduskunta vaaleja ajatellen tavoitteensa ensimmäistä kertaa julkaisuksi. Tarkastelun kehykseksi valittiin väestön ikääntyminen. ANNELI VELHO T elan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen kantaa pöydälle nipun vihkosia. Ne sisältävät Työeläkevakuuttajat Tela ry:n vaalitavoitteet vuodelle 2023. Kansien auringonkeltainen väri enteilee hyvää – eikä ennusmerkki väärässä ollut. Janne Pelkosen ja yhteiskuntavaikuttamisen asiantuntija Turkka Sinisalon laatima vihkonen, Kestäviä ratkaisuja ikääntyvälle Suomelle, on napakka ja selkeä vaalivaikuttamisen peruspaketti. Se tarjoaa taustoitusta ja ratkaisuja yhteiskunnallisten vaikuttajien ja päätöksentekijöiden käyttöön. Telan edustajat esittelivät teesejä Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n hallitukselle toukokuun alkupuolella. – Millaiset ovat seuraavaa hallitusta ohjaavat eläkekirjaukset? Syksyllä, loka-marraskuussa, tulee seuraava PTS eli Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelma. Se, miten laskelma otetaan vastaan, tulee määrittämään asenteen, jolla eläkkeistä puhutaan vaalien lähestyessä, Janne Pelkonen maalaa suurta kuvaa alustuksensa taustaksi. – Tämä on ensimmäinen kerta, kun Tela on koonnut vaaliteesinsä julkaisuksi. Valitsimme tarkastelun kehykseksi väestön ikääntymisen. Suomen väestö alkaa nykymenolla vähentyä jo 2030-luvulla. Toivomme, että nämä teesit herättävät ajatuksia ja keskustelua ikääntyvän yhteiskunnan kestävästä tulevaisuudesta. – En usko, että politiikkapuolella on halua lähteä suuriin kokonaisuudistuksiin. Työmarkkinaosapuolet taas pohtivat omia tulokulmiaan vielä. Sijoitukset ovat menneet varsin hyvin pitkällä aikavälillä ja työllisyyskin on parantunut. Inflaatio nostaa nyt menopuolta ainakin lyhyellä aikavälillä. Hiukan tuli lisää nettomaahanmuuttoa korona-aikana, mutta alentunut syntyvyys ei ole juuri palautunut. Ei varmaankaan ole tapahtunut mitään erityisen radikaalia edelliseen laskelmaan verrattuna. Maksupainetta on tietysti olemassa edelleen väestömuutoksen johdosta, mutta ei nyt, vaan vuosikymmenten päässä. – Puhutaan 5 prosentin vuosi-inKestävä väestöpolitiikka voi olla osa ikääntyvän Suomen selviytymisstrategiaa.” Telan Kimmo Koivurinne (vasemmalla) ja Janne Pelkonen esittelivät työeläkevakuuttajien teesejä EETU ry:lle. 8 Eläkeläinen 3/2022
› Ansaittu eläke säilyttää arvonsa ja kuuluu omaisuudensuojan piiriin. › Eläke kertyy samoin perustein kaikesta työstä. › Rahoitusvastuu on pääosin työnantajilla ja työntekijöillä. › Työeläkevarat ovat osa työeläkkeiden rahoitusta. › Työeläkkeiden toimeenpano ja eläkevarojen hoito on hajautettu usealle eri työeläkevakuuttajalle. › Yksityisalojen työeläkevakuuttajat kilpailevat keskenään. Väestön ikääntymisilmiö on luonteeltaan hidasta muutosta. Hitauteen liittyvät sen hyvät ja huonot puolet. Eläkejärjestelmää koskevia uudistuksia on hyvä pohtia pitkäjänteisesti ja vastuullisesti. – Toivomme, että esittämiemme ratkaisujen kautta syntyisi hyvä kehä, joka vahvistaisi paitsi työeläkkeiden rahoitusta niin myös koko hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyttä moninaisten haasteiden edessä. Pohdinnassa olevia kehitysideoita Janne Pelkosen alustuksen jälkeen Telan analyytikko Kimmo Koivurinne kertoi keinovalikoimasta, jolla voidaan parantaa työeläkkeiden ja osin koko hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa. Keinovalikoima: › Syntyvyyttä on vaikea nostaa, mutta ei varmasti mahdotonta (sosioekonomiset erot taustalla). › Työperäinen maahanmuutto on nopeampi keino tukea työikäisten määrää. › Työllisyystoimet ja kuntoutus (myös työurien pidentäminen) › Sijoitustuottojen kohentaminen (ilman riskitason säätöä on hankala lisätä sijoitustuottoja) › TyEL-maksun nostaminen (voidaan vaikuttaa, mutta ei välttämättä haluta vaikuttaa) – Mitä poliitikot voivat tehdä? He voivat vaikuttaa siihen, että täällä kannattaa tehdä työtä, on mukava tehdä työtä ja että Suomeen kannattaa sijoittaa, Kimmo Koivurinne toteaa. – Työeläkevarat ovat tuottaneet viimeiset 10 vuotta keskimäärin 7,3 % vuosittain, reaalisesti 6,1 %. Tälle vuodelle 2022 osattiin odottaa epävarmuutta. Inflaatio kohosi voimakkaasti koronan jäljiltä ja osakeindeksit olivat nousseet pitkään. Vuoden 2022 ensimmäinen kvartaali on mennyt maailmantilanne huomioiden melko kuivin jaloin, mutta epävarmuus tulee jatkumaan, Koivurinne summaa tämänhetkisen tilanteen. Työeläkevakuuttajat TELA ry on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Sen jäseniä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat. AP UA JO NE UV O SÄHKÖPYÖRÄTUOLIEN VUOKRAUS info@apuajoneuvo.fi apuajoneuvo.fi p. 040 124 4282 Vuokraamme sähköpyörätuoleja ja sähkömopoja kaikenlaisiin tarpeisiin. VAIVAAKO SELKÄ TAI JALAT? Tilaa interaktiiviset tukipohjalliset 38,50 €/pari p. 020 7402 702 www.ortomalli.com Soita 050 068 9545 Hammasproteesin korjaus ja valmistus Hammasteknikko Timo Kasurinen valmistaa korkealaatuiset proteesit Kajaanissa. Eläkeläinenlehden lukijoille -20% Ilmoita Eläkeläinenlehdessä Tmi Johanna Pelto johannapelto.fi 040 9030 141 johanna@ johannapelto.fi KOLMASOSA 63–80-vuotiaista eläkeläisistä työskentelee tai on kiinnostunut työskentelemään vanhuuseläkkeellä, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta. Monet eläkeläiset haluaisivat työskennellä sen vuoksi, että työ toisi mielenkiintoista tekemistä. Työnteon esteeksi eläkeläiset kokevat puolestaan sen, ettei heitä palkattaisi ikänsä takia. Kyselytutkimukseen perustuva analyysi on julkaistu Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä. Vuoden 2020 lopulla tehdyn kyselyn mukaan lähes 17 prosenttia vanhuuseläkeläisistä oli työskennellyt edellisen vuoden aikana. Lisäksi reilut 16 prosenttia kertoi olevansa kiinnostunut työskentelemään eläkkeellä. – Suurin osa, lähes 70 prosenttia, vanhuuseläkkeellä olevista ei siis työskentele eläkkeen ohessa, eikä heillä ole halua työskentelyyn, sanoo tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksesta. Nuoremmat vanhuuseläkeläiset ovat kyselyn mukaan kiinnostuneempia työnteosta kuin vanhemmat. Lisäksi miehet haluaisivat työskennellä naisia useammin eläkkeen ohessa. Myös vaikeudet kattaa tavanomaisia menoja ja velkojen kokeminen rasitteena ovat tekijöitä, joiden takia eläkkeellä haluttaisiin työskennellä. – Toisin sanoen osa ei-työssäkäyvistä eläkeläisistä haluaisi työskennellä taloudellisten syiden, ehkä pakonkin vuoksi. Pienituloisimmilla ja matalammin koulutetuilla painottuvat muita useammin taloudelliset syyt, toteaa erikoistutkija Anu Polvinen Eläketurvakeskuksesta. Tärkeimmäksi työssäkäynnin motiiviksi nousi kuitenkin se, että työ toisi mielenkiintoista tekemistä. Tätä mieltä on 75 prosenttia työhaluisista eläkeläisistä. Toiseksi yleisin syy on sosiaalisten suhteiden tärkeys (noin 70 % vastaajista) ja kolmanneksi yleisin syy halu saada lisäansioita (noin 60 % vastaajista). 37 prosenttia vastaajista ilmoitti, että he haluaisivat tehdä töitä, koska heillä on vaikeuksia tulla toimeen taloudellisesti. Työnteon esteiksi eläkeläiset kokevat useimmin sen, ettei eläkeläisiä palkata iän vuoksi tai ettei sopivaa työtä ole tarjolla. Sen sijaan huono terveydentila tai osaamisen riittämättömyys koetaan harvemmin työnteon esteeksi. – Näyttäisikin siltä, että moni työhaluisista eläkeläisistä kokee terveytensä ja osaamisensa riittäviksi, jotta he voisivat työskennellä vielä vanhuuseläkkeelläkin, toteaa Polvinen. Eläkeläiset ovat kiinnostuneita työskentelemään ennen kaikkea satunnaisesti tai osa-aikaisesti ja ovat näin joustavaa työvoimaa, mikä voi vastata hyvinkin työnantajien tarpeita. – Olisi tärkeää kehittää toimintamalleja, joilla työnantajat voisivat löytää työhaluisia vanhuuseläkeläisiä ja joilla eläkeläiset voisivat löytää sopivaa työtä, sanoo Kuivalainen. Työnteko kiinnostaa kolmasosaa vanhuuseläkeläisistä Eläkeläinen 3/2022 9
JÄRJESTÖ E nsi syksyn Kulje kanssain -risteilymme tähtiartisti on varmistunut. Taatusti tanssittavaa musiikkia Silja Europalla tarjoaa Kati & Kuiskaus, viidestä nuoresta ammattimuusikosta koostuva orkesteri. ”Ryhmän soitossa kuuluu kunnioitus tanssimusiikin pitkiin perinteisiin sekä vanhoihin kappaleisiin, joihin he tuovat oman hyväntuulisen ja raikkaan näkemyksensä. Kati Narvanmaa tunnetaan vahvoista tulkinnoistaan ja monipuolisesta osaamisestaan laulajana. Bändin iloinen ja rempseä meininki tempaa mukaansa niin harrastelijan kuin aktiivitanssijankin”, orkesterin esittelyteksti lupaa. Jäsenristeilyllemme on tätä kirjoitettaessa jo lähes 1?100 iloista reissaajaa. Koko Silja Europa -laiva on käytössämme, ja luvassa on Katin & Kuiskauksen lisäksi monipuolista ohjelmaa (siitä poimintoja viereisellä sivulla) sekä parasta mahdollista risteilyseuraa iloisessa eläkeläisporukassa. Jos et vielä ole mukana, nyt on korkea aika ilmoittautua. Vielä ehditte hyvin myös kerätä porukan yhdistyksestänne ja lähteä joukolla mukaan. Saatavana vielä myös suosittuja B-luokan hyttejä sekä nopeimmille ikkunallisia A-luokan hyttejä, jotka ennakkovarausvaiheessa jo pääsivät loppumaan. Tiedustelut ja varaukset kannattaa tehdä suoraan matkanjärjestäjällemme: Matkapojat Oy, A LI N A A IN O LA Kati & Kuiskaus -orkesteri on Silja Europan tähtiartisti risteilyllämme. Vielä ehtii hyvin mukaan iloiselle risteilyllemme! Syksyn Kulje kanssain -risteilymme tähtiorkesteri Kati & Kuiskaus toivottaa kaikki tervetulleiksi laivaan! Mukaan on lähdössä jo lähes 1 100 iloista risteilijää. Nyt on korkea aika varata oma paikkasi ja hypätä laivaan syyskuun puolivälissä. puh. 010 2323 200 (ma-pe 9–16) ryhmat.tampere@matkapojat.fi Tietoja löytyy myös verkkosivulta matkapojat.fi/kuljekanssain ja tämän lehden sivulta 12. Yhdistykset voivat esittää ohjelmia ja esiintyjiä muassa iltamaohjelmiin ja samalla ilmoittautua osallistujaksi tanssiesitykseen, runokaraokeen tai boccia-kisaan. Ilmoittautumisia voi lähettää osoitteeseen tiina.rajala@ elakelaiset.fi Eläkeläiset ry:n vuoden 2022 päätapahtuma Kulje kanssain -risteily tehdään Silja Europalla 13.–14.9. välillä Helsinki–Tallinna–Helsinki. Risteilylle ovat lämpimästi tervetulleita kaikki jäsenemme ja toimintamme ystävät! Jäsenyyttä ei siis edellytetä. Risteily tehdään Silja Europalla reitillä Helsinki–Tallinna–Helsinki. 10 Eläkeläinen 3/2022
S uoritin aikanaan asevelvollisuuteni inttikavereitani myöhemmällä iällä, koska kutsuntaiässä sairastamani keuhkotuberkuloosi lykkäsi palveluskelpoisuuteni arviointia. Vuosien punninnan jälkeen kuntoisuusluokakseni määriteltiin B1 ja sain kutsun astua palvelukseen. Siinä vaiheessa olin suorittanut tutkintoja lisensiaatin tutkintoon asti ja palveluksen aikana sain tiedon, että siviiliin päästyäni ryhtyisin hoitamaan apulaisprofessorin virkaa Jyväskylän yliopistossa. Puolustusvoimiin oli vähän aikaisemmin perustettu tutkimusyksikkö, jonka tehtävänä oli tutkia maanpuolustukseen liittyviä asioita sosiaalitutkimuksen menetelmin. Eli juuri alalta, jolle olin kouluttautunut. Niinpä astuessani palvelukseen Keuruun Pioneeripataljoonaan minulle ilmoitettiin, että alokasajan jälkeen saan siirron Kaartin pataljoonaan tutkimustehtäviin. Tuntui ihan hyvältä. Parin viikon kuluttua pataljoonaupseeri tuli kuitenkin ilmoittamaan, että siirto on peruttu. ”Syytä en tiedä”, totesi majuri. Tuli mieleen sama mikä myöhemminkin: minäpä tiedän. TAPAUS TULI mieleen lukiessani opiskelukaverini, Ilkan entisen päätoimittajan Kari Hokkasen muistelmateosta Maailmansodasta lehtisotaan. Sen sivuilla hän kertoo kokemuksistaan kesävänrikkinä. Tiettyjen varusmiesten kantakorttiin ”oli merkitty punainen ympyrä ja risti sen sisällä … Käytännössä se tarkoitti kommunistista kotitaustaa, ehkä miedomminkin vasemmistolaista.” Näin merkittyjen tie upseerikoulutukseen, jopa aliupseeriksi oli tukossa. Muistan kansanedustaja Jarmo Wahlströmin kertoneen, että häntä ei aikoinaan kelpuutettu aliupseerikouluun. Kun saman ikäluokan kaverit palasivat AUK:sta, he kyselivät neuvoja Jarmolta, joka jo silloin oli osoittanut erinomaiset pedagogin kykynsä. Jarmo oli nauranut pojille todetessaan, että teidänhän pitäisi päällystöön kuuluvina neuvoa häntä. MINÄ OLIN itse asiassa tyytyväinen komennuksen peruuntumiseen. Alokasajan jälkeen sain keskittyä varuskunnan esikunnassa yhteiskuntaopin oppituntien käsikirjoitusten tekemiseen varuskunnan kouluttajille. Myöhemmin he kertoivat käyttäneensä niitä 15 vuoden ajan, kunnes Pääesikunnasta tulivat uudet luentopohjat. Olimme jo perustaneet perheen ja meillä oli kaksi lasta. Perheemme asui Jyväskylässä, jonne Keuruulta oli paljon helpompi piipahtaa kuin Helsingistä. Olin palvelusaikanani myös paikallisen varusmiestoimikunnan puheenjohtaja. Varuskunnassa kantahenkilökunta toimi mielestäni korrektisti eikä ainakaan ulospäin näkyvästi antanut kantakortin merkintöjen vaikuttaa toimintaansa. Varuskunnan päällikkökin kiitteli kotiutuessani ”asiallista miestä hyvästä palvelusta”. Sittemmin maaherran tehtäviin kuului johtaa yhdessä sotilasläänin komentajan kanssa alueellisia maanpuolustuskursseja. Yritimme niitä työtoverini Hirven Villen kanssa parhaamme mukaan kehittääkin. Tämä kaikki huolimatta siitä kantakorttiin merkitystä, rastilla varustetusta punaisesta ympyrästä. Punainen ympyrä Merkittyjen tie upseerikoulutukseen, jopa aliupseeriksi, oli tukossa.” KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ Kulje kanssain -illanvietto Illanvieton ohjelmaan kuuluu lyhyt tanssillinen yhteisesitys, yksilöjaryhmäesityksiä sekä tanssia ”Meidän pändin” säestyksellä. Laula kanssain -yhteislauluja kuoroilta Juontajana sävellysja sanoituskilpailumme voittaja Reijo Westerholm Kuinka Suomen eläkejärjestelmää voisi kehittää? Keskustelutilaisuudessa mm. Kalevi Kivistö (ministeri, Eläkeläiset ry:n entinen puheenjohtaja) ja Kaija Kallinen (entinen SAK:n eläkepoliittinen asiantuntija, eläkkeellä). Boccia-kisa, runokaraoke, tanssipaja, rappustreenit, tietovisa, järjestöaktiivien treffit... Yhteistyö kumppaneittemme järjestämää ohjelmaa Tälle risteilylle ovat kaikki ystävämme tervetulleita! Mukana on ainakin Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n, Työväen Urheiluliitto TUL:n, Kansan Arkiston, KSL:n ja Yrjö Sirolan Säätiön edustajia. TUL:n Aira Ikonen vetää tanssipajan. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n Verkosta virtaa -toiminta järjestää digipajan. SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen on laivalla ja mukana ajankohtaisissa keskusteluissa. Kaiken tämän lisäksi on tarjolla laivan oma korkeatasoinen viihdeohjelma. Tähtiartistina Kati & Kuiskaus -orkesteri, taatusti tanssittavaa musiikkia! Kulje kanssain -risteily Hieno ja moni puolinen ohjelma parhaassa seurassa! 5+1 tärppiä risteilylle! 1 2 3 4 5 + 1 Kaija Kallinen Reijo Westerholm Kalevi Kivistö Veli-Matti Kuntonen Oikeus ohjelmanmuutoksiin pidätetään. Eläkeläinen 3/2022 11
Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuh.19,2 snt/min. Hinnat ovat alk-hintoja /hlö. Alkaen-hintaisia paikkoja rajoitetusti. matkapojat.fi/kuljekanssain • puh. 010 2323 200 • ma-pe 9-16 Kulje kanssain -risteily 13.-14.9.2022 Silja Europalla • Lähtö Helsingin Länsisatamasta tiistaina 13.9.2022 klo 18.30 -Tallinnassa mahdollisuus nousta maihin 14.9.2022 klo 8–12.00 • Paluu Helsingin Länsisatamaan keskiviikkona 14.9.2022 klo 16.00 MERK ITSE JO NYT PÄIVÄ T ALLAK KAAS I! Eläkeläiset ry:n vuoden 2022 jäsentapahtuma VARAUSTEN TEKEMINEN › Varaaminen alkaa jo tänä syksynä › Paikallisyhdistyksissämme kootaan lähtijät yhteen ja matkavastaavat tekevät ryhmiensä varaukset › hytit valinnan mukaan › ateriat laivalla valinnan mukaan › Eläkeläiset ry lähettää kaikille yhdistyksille tarkempia tietoja risteilystä 16.9.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilyn hinnasto ja varausohjeet postitetaan 14.10.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilylle voi osallistua myös pienellä porukalla tai yksin: seuraa ilmoittelua Eläkeläinen-lehdessä Merkitkää päivät kiireesti yhdistyksen ensi vuoden toimintakalenteriin! TULE MUKAAN! Tule kokemaan yhdessäolon iloa, nauttimaan monipuolisesta risteilyohjelmasta, maistelemaan herkullista ruokaa ja vierailemaan kauniissa varhaissyksyisessä Tallinnassa. Risteilyn monipuolisesta ohjelmatarjonnasta jokainen löytää itselleen mukavaa ajanvietettä. Tarjolla on mm. jäsenistömme esittämää ohjelmaa, yhteislaulua, visailuja, ajankohtaisia luentoja, yhdistysten avainhenkilöiden tapaamisia ja tanssia elävän musiikin tahtiin. Tärkeät yhteiskumppanimme tulevat myös mukaan esittelemään toimintaansa ja palveluitaan. Vastuullinen matkanjärjestäjä: … Eteenpäin, pystypäin, muistot kantaa, voimaa antaa, kulje kanssain näin… Sävellysja sanoituskilpailumme voittaja Kulje kanssain (säv. ja san. Reijo Westerholm) ELÄKELÄISET RY JÄSENTAPAHTUMA Kulje kanssain -risteily 13.-14.9.2022 Silja Europalla Risteilyhinnat Henkilöhinta määräytyy hyttiluokan ja sen mukaan montako henkilöä hytissä majoittuu Executive 1:lle 415 € Executive 2:lle 215 € DeLux 1:lle 290 € DeLux 2:lle 145 € A 1:lle 140 € A 2:lle 69 € A 3:lle 49 € A 4:lle 39 € B 2:lle 59 € B 3:lle 43 € B 4:lle 35 € B2s 1:lle (kerrosvuode) 75 € B2s 2:lle (kerrosvuode) 44 € C 1:lle 89 € C 2:lle 49 € C 3:lle 36 € C 4:lle 29 € Hintaan sisältyy: • Eläkeläiset ry:n risteily valitussa hyttiluokassa • Monipuolinen ohjelmatarjonta • Laivan viihdetarjonta Laivaruokailut lisämaksusta. Kaikki kattausajat vahvistetaan myöhemmin. Teemme pöytävaraukset yhdistyksittäin. Alla olevat hinnat ovat voimassa vain etukäteen ostettaessa. Suosittelemme aterioiden ostamista etukäteen. Grande Buffet Buffet -illallinen sis. buffetjuomat 34 €/hlö Meriaamiainen 13 €/hlö Buffet-lounas sis. buffetjuomat 26 €/hlö Grill House ja Tavolata á la carte -ravintolat Illalliskuponki 34 €/hlö Lounaskuponki 26 €/hlö Kuponki käy maksuna laskun loppusummasta Laivaruokailut Kulje kanssain -risteily 13.-14.9.2022 Silja Europalla • Lähtö Helsingin Länsisatamasta tiistaina 13.9.2022 klo 18.30 -Tallinnassa mahdollisuus nousta maihin 14.9.2022 klo 8–12.00 • Paluu Helsingin Länsisatamaan keskiviikkona 14.9.2022 klo 16.00 MERK ITSE JO NYT PÄIVÄ T ALLAK KAAS I! Eläkeläiset ry:n vuoden 2022 jäsentapahtuma VARAUSTEN TEKEMINEN › Varaaminen alkaa jo tänä syksynä › Paikallisyhdistyksissämme kootaan lähtijät yhteen ja matkavastaavat tekevät ryhmiensä varaukset › hytit valinnan mukaan › ateriat laivalla valinnan mukaan › Eläkeläiset ry lähettää kaikille yhdistyksille tarkempia tietoja risteilystä 16.9.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilyn hinnasto ja varausohjeet postitetaan 14.10.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilylle voi osallistua myös pienellä porukalla tai yksin: seuraa ilmoittelua Eläkeläinen-lehdessä Merkitkää päivät kiireesti yhdistyksen ensi vuoden toimintakalenteriin! TULE MUKAAN! Tule kokemaan yhdessäolon iloa, nauttimaan monipuolisesta risteilyohjelmasta, maistelemaan herkullista ruokaa ja vierailemaan kauniissa varhaissyksyisessä Tallinnassa. Risteilyn monipuolisesta ohjelmatarjonnasta jokainen löytää itselleen mukavaa ajanvietettä. Tarjolla on mm. jäsenistömme esittämää ohjelmaa, yhteislaulua, visailuja, ajankohtaisia luentoja, yhdistysten avainhenkilöiden tapaamisia ja tanssia elävän musiikin tahtiin. Tärkeät yhteiskumppanimme tulevat myös mukaan esittelemään toimintaansa ja palveluitaan. Vastuullinen matkanjärjestäjä: … Eteenpäin, pystypäin, muistot kantaa, voimaa antaa, kulje kanssain näin… Sävellysja sanoituskilpailumme voittaja Kulje kanssain (säv. ja san. Reijo Westerholm) Hinta/hlö Tiedustelut sekä varaukset Matkapojat Oy p. 010 2323 200 (ma-pe 9-16) ryhmat.tampere@matkapojat.fi www.matkapojat.fi/kuljekanssain Bussi (max 13m) + kuljettaja laivaan 290 € • Pelkkä kuljettajalippu laivaan 73 € / kuljettaja Hinta sisältää hyttipaikan sekä ateriat laivalla 12 Eläkeläinen 3/2022
Valtuusto: Tarvitaan asuntoja energiaremontteja sekä kotitalousvähennystä täydentävä kotitalous avustus. TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry vaatii toimia ikäihmisten turvallisen asumisen puolesta. Tällä hetkellä ikäihmisten kotona asumista uhkaa etenkin ilmaston lämpenemisestä johtuva asuntojen kuumuus kesähelteillä. Lisäksi ikäihmisten kotona asumisen ja asuntojen korjaustarpeiden kartoituksia tulisi tehdä huomattavasti nykyistä enemmän. Eläkeläiset ry:n valtuusto otti asiaan kantaa Tampereella tiistaina 24.5. pitämässään kokouksessa. Tilastojen mukaan hellekesä voi aiheuttaa Suomessa jopa 350–400 ennenaikaista kuolemaa, enemmän kuin esimerkiksi tulipalot. Asunnon lämpötilassa ei ole kyse vain mukavuudesta, vaan terveydestä, muistuttaa järjestön puheenjohtaja Matti Huutola. Paras ratkaisu asuntojen kuumuusongelmaan on ilmalämpöpumpun asennus viilennystä varten. Ilmalämpöpumppujen asentamista ikäihmisten asuntoihin tulisikin edistää ja helpottaa nykyisestä. – Ikäihmisten asunnoissa ilmastointi ja viilennys tulee turvata myös vanhojen asuntojen osalta. Kerrosja rivitaloissa tulisi tarvittaessa lieventää rakentamisen ja remonttien sääntelyä, jotta mahdollisimman moneen asuntoon voidaan asentaa viilennysjärjestelmät välittämättä esimerkiksi julkisivukysymyksistä. Eläkeläiset vaativat ikäihmisten turvallisen kotona asumisen ja korjaustarpeiden kokonaisvaltaisten kartoitusten lisäämistä nykyisestä. – Nykyisellään kartoituksia on paikoin vaikea saada, jolloin tarvittavat korjaustarpeet voivat jäädä huomioimatta, toteaa varapuheenjohtaja Tuula Telin. ASUMISTURVALLISUUTTA edistäviä toimenpiteitä tulisi Eläkeläisten mukaan ottamalla käyttöön kotitalousvähennystä täydentävä kotitalousavustus, jolla tuettaisiin euromääräisesti pienituloisten asukkaiden asuntojen korjauksia. Asunnon säännöllinen kunnostaminen ja esteettömyyttä edistävät muutostyöt auttavat ikäihmisiä asumaan turvallisesti kotonaan entistä pidempään. Vanhuuspalvelulakiin tulee saada mahdollisuus vammaispalvelulain kaltaiseen avustukseen asunnon muutostöitä varten. Eläkeläiset ry katsoo lisäksi, että pienituloiset tarvitsevat tukea asuntojen energiamuutoksiin päästäkseen eroon kallistuvista fossiilisista polttoaineista. Energiamuutostukien hakemista tulisi helpottaa ja ikäihmisille tulisi tarjota nykyistä enemmän tuIkääntyneiden turvallinen asuminen on ihmisoikeus Korhonen: katse ylös ja eteen päin NYT ON järjestötoiminnassakin uuden rakentamisen aika, sanoi Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Martti Korhonen avatessaan järjestön valtuuston kokouksen Tampereen Varalassa – On aika nostaa katse ylös ja eteen päin. Meillä on hieno järjestö. Meillä on hienot jäsenet. Meillä on hienot tavoitteet ja erittäin hyvä näkökulma: unelma paremmasta, turvallisesta tulevaisuudesta ja maailmasta. Tässä kokouksessa me linjaamme seuraavat askeleet kohti tavoitettamme Korhonen kertasi sitä, miten korona ja epidemian hillitsemiseksi tehdyt rajoitukset ovat kurittaneet ja rajoittaneet kaikkia. – Olemme oppineet elämään taudin kanssa ja neljäs rokotekierros on menossa. Silti se vaikuttaa edelleen, rasittaa henkisesti ja fyysisesti niin ihmisiä kuin järjestöjäkin ja on vieraannuttanut ihmisiä järjestötoiminnasta. Nyt on Korhosen mukaan järjestöpuolella aika normalisoida toimintaa ja rakentaa uutta. – Mietitään toimintatapoja ja miten saadaan ihmisisä uudelleen toimintaan mukaan. Samaan aikaan rakentuvat hyvinvointialueet, mikä on ikääntyvälle väestöllekin tärkeä asia. Se antaa mahdollisuuksia myös yhteistoimintaan ja uudenlaisen toiminnan rakentamiselle. kea ja neuvontaa hakuprosessiin. Keskiviikkona 25.5. järjestettiin valtuuston seminaari, jonka aamupäivän aiheena oli kohtuuhintainen asuminen. Asumisseminaarista kerrotaan enemmän Eläkeläinen-lehden seuraavassa numerossa. Se ilmestyy 2. syyskuuta. Kokouksessa käytiin sääntömääräisten asioiden ja päätösten lisäksi lähetekeskustelu järjestön sääntöuudistuksesta. Seuraavaksi uusia sääntöjä valmistelee Eläkeläiset ry:n hallitus. Paikallisyhdistyksille sääntömuutosehdotus esitellään aluekierroksella alkuvuodesta 2023 ja valtuustolle kevään 2023 kokouksessa. Lopullisesti uusista säännöistä päätetään edustajakokouksessa vuonna 2024. Pienituloiset tarvitsevat tukea asuntojen energiamuutoksiin.” Eläkeläiset ry:n valtuusto kokoontui Varalan urheiluopistolla. Eläkeläinen 3/2022 13
JÄRJESTÖ Punarinnan reitti ihastutti Liikumme luonnossa -retkeläisiä Liikumme luonnossa -hanke tarjosi keväisiä luontoelämyksiä Nuuksion kansallispuiston sydämessä sijaitsevassa Haukkalammen alueella. EVGENIYA MAZUROVA EVA RÖNKKÖ R etken kahden kilometrin mittaiselle Punarinnan rengasreitille oli suunnitellut eräoppaaksi opiskeleva Vesa Puisto. Vaikka sitkeästi pintaansa pitävä talvi jäisineen reitteineen esti patikoimasta koko kierrosta, näimme retken aikana komeita kalliomuodostelmia, sympaattisia lampia, joutsenia pesäpuuhissa sekä iloisesti virtaavia puroja. Keväiselle luontoretkelle kokoontui lähes 40 hengen ryhmä, osallistujia tuli Hyvinkään ja Hakunilan paikallisyhdistyksistä sekä monikulttuurisesta toiminnasta Espoosta sekä Helsingistä. Uusi yhteistyökumpEräoppaaksi opiskeleva Vesa Puisto opasti joukkoa Punarinnan rengasreitillä. panimme Lastenkulttuurikeskus Musikantit Helsingin Kurkimäestä tulivat mukaan yhteisellä suomalais-venäläisellä ryhmällä. Rauhallinen patikointi oppaan johdolla, heräävän luonnon tarkkailu sekä evästauot grillin äärellä loivat retkelle mukavan leppoisan tunnelman. Yhteinen retkemme päättyi piiritansseihin. › Katso kuvia Nuuksion retkeltä kotisivultamme: elakelaiset.fi/toiminta/liikumme-luonnossa EV G EN IY A M A ZU R O VA RAIJA RAITTIO KAARINAN ELÄKELÄISET viettivät iloisen päivän Kaarinan kaupungin virkistysalueella Kuusiston Vuolahdessa 27.4. Kerhotilamme ovet sulkeutuivat kesän ajaksi ja niinpä lähdimme lähes 40 hengen porukalla tutustumaan Kuusistonsalmen luontoon. Päivä oli aurinkoinen, mutta melkoisen kolea. Joukkomme hajaantui tutkimaan lähialueen maisemia (kallioista metsää ja Kuusistonsalmen rantoja) ja ratkomaan alueelle kätkettyjä rasteja. Meillä oli mukana mölkkyja petanquepelit, myös tikkataulu houkutti. Juttutuokioille löytyi oiva paikka myös grillin nurkilta. Ja lopuksi syömään. Kolea ilma siirsi ruokailun grillin reunalta sisätiloihin – tunnelma oli leppoisa ja makkara, salaatti ja voileivät maistuivat. Ja päälle vielä kupponen kahvia. Ennen kotiinlähtöä oli vielä Leena Laitisen järjestämät arpajaiset. Arpajaisten tuotto ohjattiin ukrainalaisten maahanmuuttajien auttamiseen. Kotiin lähdettiin virkistyneinä ja hyvillä mielin. Alkukesän toimintaamme tulevat värittämään kimppakyytimatkat lähialueemme matkakohteisiin sekä viikottaiset avoimet treffit Kaarinan Veteraanipuistossa, jota myös Ruusupuistoksi kutsutaan. Joukko hajaantui tutkimaan lähialueen maisemia ja ratkomaan alueelle kätkettyjä rasteja. Kevätkauden päätös luonnon helmassa Lapissa liikuttiin luonnossa ANNELI STOOR TOISTASATAA lappilaisten yhdistysten jäsentä oli koolla Lapin Aluejärjestön Liiku luonnossa -tapahtumassa Tornion Prännärinniemessä Teollisuusliiton Tornion osaston majalla. Tilaisuus oli suunniteltu ajatuksella, että jokaiselle tulisi jotakin sopivaa aktiviteettia. Kevättalvella lähes pakollinen pilkkikilpailu oli ohjelmassa. Lumikenkäily on monellekin vähän oudompi tapa liikkua, niinpä keräsimme niitä kokoon muutamat parit ja kokeilijoita riitti. Kun ohjelmaan lisättiin vielä lumiveistoa ja yhteislaulua, paketti olikin valmis. Pilkkikilpailun voitti Tornion oma poika Antti Herukka 75 grammaa painavalla kyrmyniska-ahvenella ja näin sai vuodeksi kirjahyllyynsä komean, kiiltävän pytyn. Asiantuntijaraati valitsi lumiveistoksista kolmannelle sijalle tervolalaisen Maija Ekorren teoksen Pöllö, metsän viisautta, hopeaa sai Rytikarin Päivi Postin City-kani. Voitto meni Tervolaan Leena Rannan veistokselle ja Metsän prinsessa. Lumikenkäilyssä palkittiin Aavasaksan Eläkeläisten Paavo Horneman. TUL:n Lapin piiristä oli paikalla Pirkko Pehkonen. Hän mittaili puristusvoimaa ja rasvaprosentteja. Pirkolla olikin kiireinen päivä, kunnostaan huolehtijoita riitti jonoksi asti. Peräkammarissa oli tiivis tunnelma, siellä laulettiin yhteen ja vähän erikseenkin. Ruokapuolella tarjoilimme Lapin äijän keittoa ja keittelimme kahvit kyytipojiksi aamulla leivotuille pullille. Grillikodassa oli tulet ja saavillinen makkaroita. Meillä järjestäjillä oli suupielet ylöspäin tilaisuuden päätyttyä ja mikäli oikein tulkitsimme, iloiselta näyttivät myös vieraamme kotiin lähtiessään O LA V I S TO O R Lumiveistokisassa syntyi hienoa jälkeä. R A IJ A R A IT TI O 14 Eläkeläinen 3/2022
Vieraskielisten ikääntyvien palvelut puhuttivat keskustelutilaisuudessa. TUOMAS TALVILA, TEKSTI JA KUVA K enen vastuulla ovat vieraskieliset ikääntyvät? Helsingissä järjestetyssä Ikääntymisen monet kasvot -keskustelutilaisuudessa nostettiin näkyviin vanhusväestön moninaisuutta ja siihen liittyvää palvelurakenteiden kehittämistarvetta. Tavoitteena oli hakea myös konkreettisia ratkaisuja esimerkiksi siihen, miten palvelurakenteisiin saataisiin asianmukainen seuranta mittaristoineen sekä toteutuksen vastuutahot. – Punaisena lankana tilaisuudessa oli yhdenvertaisuuslaista tuleva velvollisuus toimia, ja mahdollinen kuilu lain hengen ja todellisen toteutumisen välillä, totesi toinen tilaisuuden juontajista, Eläkeläiset ry:n monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö. Toinen juontaja, Jade-yhteisön toiminnanjohtaja Susanna Lehtovaara nosti esiin ikääntyneiden vieraskielisten joukon, joka ei tiedä minkälaisia palveluita heidän olisi mahdollista saada eikä osaa oikeuksiaan myöskään vaatia. Oikeudellisia näkökulmia muutoksessa oleviin sote-palveluihin toivat yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman, Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen THL:n asiantuntija Pia Pulkkinen, Ihmisoikeuskeskuksen asiantuntija Sanna Ahola ja apulaisprofessori Kaijus Ervasti Itä-Suomen yliopistosta. Paneelissa painotettiin, että hyvinvointialueet eivät ole olemassa vain keskivertoihmistä varten. Palvelujen täytyy toteutua yhdenvertaisesti kaikille. Päätöksiä tehtäessä ja toimintoja suunniteltaessa, hienoja digijärjestelmiä tilattaessa on aina muistettava varmistaa, että ne eivät syrjäytä ketään. – Ovatko palvelut olemassa ihmisiä varten vai pitääkö ihmisten olla tietynlaisia saadakseen palveluita, kiteytti Sanna Ahola. Tutkimuksen ja tiedon tarve tuotiin puheenvuoroissa selkeästi esiin. Kaijus Ervasti kiinnitti huomiota myös asenteisiin, käyttäytymiseen ja tapaan suhtautua muihin ihmisiin. – Epäoikeudenmukaisuuden kokemusta byrokratian kanssa syntyy usein silloinkin, jos ihminen kohtaa epäkohteliasta käytöstä. Aina asia ei ole rahastakaan kiinni, vaan käyttäytymistavoista. MONINAISESTA vanhustyöstä pääkaupunkiseudun kunnissa keskustelivat Espoon kaupungin vieraskielisten palvelujen kehittämisen projektipäälIkääntymisen monet kasvot -keskustelutilaisuus järjestettiin toukokuun puolivälissä Eurooppasalissa. Eva Rönkkö ja Susanna Lehtovaara juonsivat. Palvelurakenteissa kehitettävää likkö Sari Hammar, Helsingin kaupungin senioripalveluiden projektipäällikkö Tuula Mohamud, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valmistelujohtaja Nina Linja ja Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n toiminnanjohtaja Tuulikki Hakala. Tuula Mohamud kertoi sydämenasiakseen sen, että vieraskielisten palvelujen Helsinkiä kehitetään ihmisten kanssa ja heidän lähtökohdistaan. – Eikä niin, että me tuotamme ja annamme palveluita, jotka eivät sitten käy kenellekään. Myös Sari Hammar pohti, kenelle palveluja suunnitellaan ja tarjotaan? – Helposti kehitetään palveluja kuvitellulle asiakkaalle, keskivertoihmiselle jota ei ole olemassakaan. Nina Linja sanoi olevansa yhtä mieltä siitä, että tutkimusta ja tietoa tarvitaan lisää. – Mutta tarvitsemme myös lisää käytännön tekoja, tutkimustiedon viemistä käytäntöön. Korostan yksilöllistä kohtaamista. Kuinka moni meistä haluaisi tulla ulkomailla kohdatuksi pelkästään suomalaisena, vain se taustan perusteella, mistä olemme tulossa? Kyllä minä ainakin haluan tulla kohdatuksi Ninana, ihmisenä. Tuulikki Hakala muistutti, että tilastojen takana on aina ihminen. – Myös ne pienet ryhmät jotka jäävät palvelujen ulkopuolelle koostuvat yksilöistä. Ikääntymisen monet kasvot -keskustelutilaisuuden järjestivät Jade-yhteisö ry, Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry ja Eläkeläiset ry. › Kuvataiteilija, valokuvaaja Satu Juvosen ja järjestöjen yhteistyönä syntynyt Ikääntymisen monet kasvot -valokuvanäyttely on nähtävillä Helsingissä 2.–30.6. Paikka: Pikku-Finlandia, Karamzininranta 4, 00100 Helsinki Pitääkö ihmisten olla tietyn laisia saadakseen palveluita?” ELÄKELÄISET RY:N jäsenet saavat järjestön omien etujen (lehti, koulutukset, jäsentoiminta) lisäksi etuja seuraavilta yhteistyökumppaneilta. › RUOHONJUURI Eläkeläiset ry:n jäsenille 5% alennus Ruohonjuuressa. Koodi on ELÄKELÄISET ja se toimii verkkokaupassa ja myymälöissä. Lisäksi kaikille eläkeläisille annetaan 10% alennus ensimmäisenä aukiolotuntina tehdyistä ostoksista. › KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, KUOPIO Eläkeläiset ry:n jäsenille tutustumistarjous 2 vrk 144 € / hlö sisältäen majoituksen 2 h hotellihuoneessa, aamiaiset, päivälliset sekä kylpylän ja kuntosalin käytön. 1 h huoneessa hinta 198 € / hlö. Tarjous on voimassa kaikkina viikonpäivinä 5.6.2022 asti sekä 6.6.–31.12.2022 ma–pe (ei juhlapyhinä). Varattavissa koodilla ERY nettikaupasta osoitteesta www. rauhalahti.fi sekä myyntipalvelusta puh 030 60 830 tai sähköpostilla myynti@rauhalahti.fi › LOHJA SPA & RESORT Eläkeläiset ry:n jäsenille tutustumistarjous 1 vrk kahdelle 129 € ( norm. 190 €) sisältäen majoituksen päätalon huoneessa, puolihoitoruokailun, elämyskylpylän ja kuntosalin käytön. (Yhdelle tarjous 99 € yhden hengen huoneessa päätalossa). Tarjous on voimassa ma–to päiville 31.12.2022 asti (ei juhlapyhinä). Varattavissa koodilla ERY nettikaupasta osoitteista lohjaspa.fi sekä myyntipalvelusta puh 030 60 840 tai sähköpostilla myynti@lohjaspa.fi › GREEN STAR HOTELLIT GreenStar Hotellit tarjoavat Eläkeläiset ry:n jäsenille edullisen kiinteähintaisen majoituksen jo valmiiksi edullisista hinnoista vapaa-ajan matkustukseen. GreenStar Hotellit ovat Joensuussa, Jyväskylässä, Lahdessa ja Vaasassa. Hinnan saa varatessaan majoituksen osoitteessa greenstar.fi käyttämällä varauskoodia ELÄKELÄISET tai suoraan hotelleista. Hotellilla on oikeus tarkastaa jäsenyys. JÄRJESTÖ Uusia jäsenetuja 16 Eläkeläinen 3/2022
Kaipaatko uusia haasteita? Pidätkö ihmisten kanssa juttelemisesta? RYHDY TUTKIMUSHAASTATTELIJAKSI! Haemme haastattelijoita ympäri Suomea tekemään henkilökohtaisia haastatteluja kiinnostavia tutkimusprojekteja varten ”Haastattelutyössä oppii ja saa sivistystä sekä syntyy näkökulmia asioihin.” Taloustutkimuksen pitkäaikainen haastattelija LISÄTIETOJA: Puhelimitse arkisin klo 9–15 Eija Karvinen, puh. 010 7585 218 Minna Rautiainen, puh. 041 5277 192 tai kotisivuiltamme osoitteesta: www.taloustutkimus.fi/tutkimushaastattelija Tulemme mielellämme kertomaan tarkemmin tutkimushaastattelijan työstä! Tiedustelut: eija.karvinen@taloustutkimus.fi OHJELMAA YHDISTYKSELLENNE! E läkeläiset ry:n ensi syksyn koulutuskalenteri on julkaistu. Kaikille yhdistyksille tarkoitetut kurssimme järjestetään enimmäkseen Kylpylähotelli Rauhalahdessa Kuopiossa sekä Oriveden Kampuksella. Muutama poiminta kurssikalenterista: › Ikääntymispolitiikan opintopäivät pidetään Rauhalahdessa 28.–30.9. aluejärjestöjen neuvottelupäivien jälkeen. Kurssi sopii sekä vanhusneuvostojen jäsenille, vanhusneuvostotyöstä ja muista ikääntymispolitiikan aiheista kiinnostuneille. › Vanhusneuvostopäivät järjestetään yhteistyössä Eläkkeensaajien keskusliiton kanssa Lomakeskus Rajaniemessä Virroilla 17.—19.10. Kurssi on tarkoitettu vanhusneuvostojen jäsenille ja varajäsenille. Kurssin aiheena on kuntien ja hyvinvointialueiden vanhusneuvostot sekä niissä toimiminen. Kurssin täysihoitohinta on 70 euroa. › Kirjoittajaja ilmaisutaidon kurssit järjestetään samanaikaisesti 7.–10.10. Oriveden Kampuksella. Kirjoittajakurssin vetäjäksi tulee kirjailija Anneli Kanto, ilmaisutaidon kurssin vetäjänä on näyttelijä, ohjaaja Annikka Kaistinen. Tutustu syksyn koko koulutustarjontaamme kurssikalenterista, joka on sivulla 19 TU O M A S TA LV IL A Eläkeläiset ry:n alueellinen musiikkikurssi kokosi toukokuussa Kempeleeseen liki viisikymmentä innokasta laulajaa nauttimaan yhteisistä sävelistä ja Ahti Seppin mukaansatempaavasta opetuksesta. Syksyn musiikkikurssi järjestetään Kuopion Rauhalahdessa 7.–10. lokakuuta. Syksyn alustava koulutuskalenteri julkaistu Eläkeläinen 3/2022 17
JÄRJESTÖ Valikoimaan kuului flash mobia, performanssia ja muita esityksiä. Käsi työ aktivismiin tarjottiin useita vinkkejä, aikakapseleista neulegraffitteihin. TIINA RAJALA V iime syksynä Turussa ja Oulussa järjestetty kulttuuriaktivismin koulutus sai jatkoa, kun kahden eri kurssin osallistujat tapasivat yhteisellä jatkokurssilla Tampereella. Pienten tutustumisharjoitusten yhteydessä palautettiin mieleen, mitä syksyn kurssilla oli opiskeltu: mitä kulttuuri kenellekin tarkoittaa; millä eri keinoilla kulttuuriaktivismia voi toteuttaa; miten yhdistyksen jäseniä ja ulkopuolisiakin saa kiinnostumaan uusista asioista. Kurssilaiset olivat saaneet syksyllä annetuista välitehtävistä paljon iloa irti. Tehtäväksi sai valita mitä vain, mitä voi toteuttaa yhdessä ryhmän tai kumppanin kanssa. Valikoimaan kuului flashmobia, performanssia ja muita esityksiä. Käsityöaktivismiin tarjottiin useita vinkkejä, aikakapseleista neulegraffitteihin. Moni kurssilainen oli saanut oman yhdistyksensä porukan keskustelemaan, ottamaan kantaa ja tutkimaan asioita. Käsitöitä oli tehty rauhan puolesta, Ukrainan tueksi sekä korona-aikaa kuvaamaan. Oli hienoa saada nähdä kuvaja muita taltiointeja aktivistien aikaansaannoksista. Varkauden yhdistys oli innostunut räppäämään siitä, miten palvelut ovat karanneet nettiin ja monien ihmisten ulottumattomiin. Yhdistyksen esityksestä on tehty videokin. Puheenjohtaja Leena Salo oli saanut tilaisuuden räpätä vieraillessaan kaupunginvaltuuston kokouksessa, kun aiheena oli pankkipalvelut. Klaukkalan yhdistyksen Sinikka Peiponen ja Vappu Halonen olivat saaneet Nurmijärven uutiset -lehteen Pitäisikö liftata uimahalliin -jutun nostaessaan esiin asukkaita harmittavan uimahallin puutteen. Ehkä vielä tempaistaan asettumalla tienvarteen liftaamaan vesijuoksuvöihin sonnustautuneina. Kulttuuriaktivistit olivat saaneet Kulttuuriaktivistit kohtasivat Tampereella hyviä keskusteluja viriämään demokratiasta, palveluista ja vaikutusmahdollisuuksista. Oulussa oli tehty haastatteluja korona-ajan kokemuksista ja ne oli päätetty tallettaa aikakapseliin, joka avattaisiin vasta sadan vuoden päästä. Esa Erholtz kertoi, että asiaan paneuduttiin kunnolla: kapseliksi valittiin ammattihitsaajan tekemä ruostumaton ja haponkestävä teräsputki, kuvien ja tekstien tallennusmuotoon ja -materiaaliin oli kiinnitetty huomiota. Sijoituspaikkakin oli mietitty huolella, mutta sitä ei tässä tietenkään saa paljastaa. Porvoolainen Ritva Karvonen kuvasi, miten yhdessä luotu hieno neulegraffitti kiinnitti ohikulkijoiden huomion ja herätti uteliaisuutta. Neuleteos oli kiinnitetty yhdistyksen kokoontumispaikan ulkorappujen kaiteeseen. Teoksen eri värit kertoivat ihmisen kokemuksista ennen koronaa, sen aikana ja sen jälkeen. Opintokerhon perustamiseen mahdollisuus saada tukea Tampereen Kulttuuriaktivismikurssin vetäjät koulutustuottaja Tiina Flygare ja kulttuurintuottaja Riina Näsi kertoivat, että kulttuuriaktivismin opintokerhoja voi perustaa ja niiden toimintaan voi saada KSL-kerhotukea 150 euroa. Käsityöaktivismin kerhoja varten on tilattavissa maksuton Jalanjälkeni-aineisto. Ennen kurssin päättymistä vetäjät antoivat kurssilaisille esimerkkitapauksena ratkaistavaksi ongelman, joka oli syntynyt eräässä kuvitteellisessa opintokerhossa. Ratkaisuja etsiessään aktivistiryhmä tuli miettineeksi erilaisia ryhmäilmiöitä, kuten johtajuutta sekä vastuuta, yhteistyötä ja tehtävien jakamista. Kurssipalautteessa nousi esiin innostus, uudet ideat ja voimaantuminen. Tässä 15 hengen ryhmässä yhteistyö sujui luontevasti, vaikka monet tapasivat ensimmäistä kertaa tällä kurssilla. Lopuksi vetäjät jakoivat uusille kulttuuriaktivisteille osaamismerkit kiitosten kera. Tämä kulttuuriaktivismin koulutus on Kansan Sivistystyön Liitto KSL-opintokeskuksen tuottama. Se päästiin nyt toteuttamaan ensimmäistä kertaa, yhteistyössä Eläkeläiset ry:n kanssa. Koska pilottikurssi osoittautui onnistuneeksi, järjestämme kaksi uutta kahden päivän kulttuuriaktivistikurssia lokakuussa. Toinen pidetään Jyväskylässä ja toinen Kuopiossa. Kulttuuriaktivistikurssien tiedot löytyvät kurssikalenterista viereiseltä sivulta. Klaukkalan yhdistyksen Sinikka Peiponen ja Vappu Halonen olivat saaneet Nurmijärven uutiset-lehteen Pitäisikö liftata uimahalliin -jutun nostaessaan esiin asukkaita harmittavan uimahallin puutteen. Käsityöaktivismiin tarjottiin useita vinkkejä, aikakapseleista neulegraffitteihin. 18 Eläkeläinen 3/2022
Syksyn 2022 alustava kurssikalenteri Valtakunnalliset kurssit Ikääntymispolitiikan opintopäivät 28.–30.9. Rauhalahdessa (2 vrk) Kurssi on tarkoitettu vanhusneuvostojen jäsenille sekä muille ikääntymispolitiikasta kiinnostuneille yhdistysaktiiveille. Aiheita ovat muun muassa toiminta kuntien ja hyvinvointialueiden vanhusneuvostoissa sekä järjestön strategia. Hinta: 170 € puolihoito / 200 € täysihoito. Ilmoittautuminen 9.9. mennessä. Yhdistystoiminnan jatkokurssi 3.– 6.10. Rauhalahdessa (3 vrk) Tarkoitettu puheenjohtajille, sihteereille sekä kaikille johtokunnan jäsenille. Sopii parhaiten peruskurssin käyneille. Syvennämme yhdistystaitojen tuntemusta, opimme kokoustekniikkaa ja yhdistysasiakirjojen laatimista. Yhteinen osuus taloudenhoidon kurssin kanssa. Hinta: 245 € puolihoito / 290 € täysihoito. Ilmoittautuminen 12.9. mennessä. Taloudenhoidon jatkokurssi 3.–6.10. Rauhalahdessa (3 vrk) Tarkoitettu taloudenhoitajille ja toiminnantarkastajille, mieluiten peruskurssin käyneille. Syvennämme perustaitoja sekä harjoittelemme sähköisen kirjanpito-ohjelman käyttöä. Yhteinen osuus yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Hinta: 245 € puolihoito / 290 € täysihoito. Ilmoittautuminen 12.9. mennessä. Kirjoittajakurssi 7.–10.10. Oriveden Kampuksella (3 vrk) Proosapainotteinen kirjoittajakurssi, jonka vetäjänä on kirjailija Anneli Kanto. Hinta: 300 €. Ilmoittautuminen 16.9. mennessä. Ilmaisutaitoja ohjelmakurssi 7.–10.10. Oriveden Kampuksella (3 vrk) Ilmaisuja tulkintataitoja, uusia ajatuksia yhdistyksen ohjelmiin. Vetäjänä teatterinohjaaja Annikka Kaistinen. Hinta: 300 €. Ilmoittautuminen 16.9. mennessä. Musiikkikurssi 7.–10.10. Rauhalahdessa (3 vrk) Tarkoitettu laulajille ja soittajille. Ohjelmistoa musiikkiryhmille, teoriaa yhdessä laulamisen ja soittamisen lisäksi. Sopii niin aloittelijoille kuin pidempäänkin harrastaneille. Vetäjinä Sauli Malinen ja Ahti Sepp. Hinta: 255 € puolihoito / 300 € täysihoito. Viestintäja verkkosivukurssi 11.–13.10. Rauhalahdessa (2 vrk) Tiedottamisen perusasiat, sosiaalinen media, toimivan verkkosivusisällön luominen sekä tekninen toteutus. Vetäjänä tiedottaja Tuomas Talvila. Hinta: 170 € puolihoito / 200 € täysihoito. Ilmoittautuminen 20.9. mennessä. Vanhusneuvostopäivät 17.–19.10. Lomakeskus Rajaniemessä Virroilla (2 vrk) Kurssi on tarkoitettu vanhusneuvostojen jäsenille ja varajäsenille. Kunnalliset ja hyvinvointialueiden vanhusneuvostot, vanhusneuvostotoiminta. Kurssi järjestetään yhteistyössä Eläkkeensaajien Keskusliiton EKL ry:n kanssa. Hinta: 70 €, täysihoito. Ilmoittautuminen 26.9. mennessä. Matkavastaavien opintoja neuvottelupäivät, aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Alueelliset kurssit Liiku iloksesi -liikuntakurssit (2 vrk) Rovaniemellä 4.–6.10. ja Raaseporissa 26.–28.10. Monipuolinen liikuntakurssi. Vetäjinä Eva Rönkkö ja Hannele Pitkä-Liukkonen. Rovaniemen kurssi pidetään Saarenkylän nuorisoseuran tilassa. Kurssihinta ilmoitetaan myöhemmin. Raaseporin kurssi pidetään Urheiluopisto Kisakeskuksessa. Kisakeskuksen kurssin hinta on 180 €. Ilmoittautuminen 5.10. mennessä. Kulttuuriaktivismin kurssi 26.–27.10. Jyväskylä ja Kuopio Järjestämme kaksi kulttuuriaktivismin kurssia yhteistyössä Kansan Sivistystyön Liitto KSL -opintokeskuksen kanssa. Toinen kurssi järjestetään Jyväskylässä ja toinen Kuopiossa samanaikaisesti. Kurssin vetäjinä ovat kulttuurintuottaja Riina Näsi ja koulutustuottaja Tiina Huhtala. Ilmoitamme tarkemman paikan ja hintatiedon myöhemmin. Ilmoittautuminen 5.10. mennessä. Kansantanssin ohjelmistokurssit Järjestämme kaksi kahden päivän kansantanssikurssia lokakuussa. Toinen pidetään Helsingissä Malmin Työväentalolla kahtena lauantaina 15.10. ja 22.10. Ilmoittautuminen 23.9. mennessä. Toinen pidetään Kokkolassa 29.–30.10. Ilmoittautuminen 7.10. mennessä. Vetäjinä Sinikka Mäkelä ja Antti Huusari. Ilmoitamme tarkemmat tiedot myöhemmin. Alueelliset verkkosivukurssit Järjestämme kolme alueellista verkkosivukurssia. Ilmoitamme tarkemmat ajat ja paikat myöhemmin. Toimintatonnipäivät Järjestämme viisi alueellista opintopäivää toimintatonni-avustuksen hakemisesta, käytöstä ja raportoinnista. Ilmoitamme tarkemmat tiedot myöhemmin. Holli-koulutuspäivät Järjestämme mahdollisuuksien mukaan toimintatonnipäivien yhteydessä sähköisen Holli-kirjanpitokoulutusta. Ilmoitamme tarkemmat tiedot myöhemmin. Kurssituki Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Tukihakemus tulee merkitä selkeästi hakemuskaavakkeeseen, sähköposti-ilmoitukseen. Sähköisessä lomakkeessa on oma kohtansa tukihakemukselle. Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä osoitteeseen Eläkeläiset ry; Jukka Mustakallio, Kauppakaarre 1, 00700 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: jukka.mustakallio@elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: elakelaiset.fi Mikäli kurssiosallistuminen perutaan myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen kurssin alkua ilman sairaustodistusta, veloitamme 25 euron peruutusmaksun. KURSSIKALENTERI täydentyy myöhemmin. Kalenteri julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n verkkosivuilla, joilta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Eläkeläinen 3/2022 19
TEKSTI JA KUVA JUHA VIITANEN E npä mie risuja osaa jakaa, kun kaikin puolin tykkäsin kaikesta. Oli oikein miellyttävät päivät sekä kouluttajien että kanssaopiskelijoiden osalta. Olen halukas ja innokas jatkamaan oppimista, kiteytti sekä Tornion Eläkeläisten että Tornion Eläkkeensaajien jäsen Airi Alatalo Verkosta virtaa -koulutuksen antia. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n Verkosta virtaa -toiminta järjesti ensisijaisesti Eläkeläisten jäsenille suunnatun kaksipäiväisen vapaaehtoisten tietotekniikan vertaisopastajien koulutuksen Torniossa huhtikuussa. Paikalla saapui 13 Eläkeläisten ja Eläkkeensaajien jäsentä Torniosta, Ylitorniosta, Tervolasta, Kolarista ja Kemistä. Hyvän osallistujamäärän takasi Eläkeläisten Lapin aluejärjestön puheenjohtajan, Tornion Eläkeläisten Olavi Stoorin yhteydenotot Lapin yhdistyksiin. – Tämä tilaisuus oli hyvä johdanto aiheeseen. Minusta eläkejärjestöt voisivat tehdä enemmänkin yhteistyötä monissa asioissa, Stoor totesi. EKL:n Verkosta virtaa -toiminta tarjoaa tukea yli 65-vuotiaille tietotekniikan vertaisopastajaksi haluaville. Ja myös opastusta tarvitseville on apua saatavilla. Tornion koulutus järjestettiin Eläkeläisten ja Eläkkeensaajien yhteistyösopimuksen seurauksena. PARIN PÄIVÄN kurssilla pääpaino oli osallistujiin tutustuminen, heidän toiveidensa kuuntelu sekä vapaaehtoisen vertaisopastajan ”pelisäännöt”. Toki mukaan mahtui hippunen myös tietoteknistä koulutusta. Sekä tietysti mukava illanvietto, johon kuului yhteinen päivällinen, sauna sekä bingo ja leikkimielinen videopelikeilauskilpailu. Lisäksi Verkosta virtaa -toiminnan järjestösuunnittelijat Juha Viitanen ja Pekka Vartiainen ovat yhteydessä jokaiseen osallistujaan ja heidän kanssaan keskustellaan jatkosta: miten järjestösuunnittelijat voivat auttaa opastustoiminnasta kiinnostuneita heidän matkallaan opastajiksi. Tietotekniikan vertaisopastajiksi hakeutuu ikäihmisiä, joiden tietotekninen osaaminen vaihtelee. Toiset ovat tehneet tietotekniikan parissa pitkän työuran, toiset taas ovat vasta eläkkeellä innostuneet laitteiden ja netin käytössä. Molempia tarvitaan opastajina, halu ja innostus auttaa ikätovereitaan on tärkein. Opastaessa oppii itsekin lisää ja Verkosta virtaa -toiminta tarjoaa lisäkoulutusta. Tehokkainta sekä opastaminen että oppiminen ovat, kun sekä opastaja että opastettava ovat samaa sukupolvea: puhutaan ”samaa kieltä” ja tiedetään miten asioita kannattaa opastaa ja millaista oppiminen on iäkkäämpänä. Kuten Kemin Eläkeläisten Markku Soppela asian muotoili: – Kun opastaa jotakuta toista ikäistään, niin sen tuskan oppia ymmärtää. Kuitenkin avuntarvitsijan halu oppia on tärkeintä, kyllä jokainen, myös iäkäs, oppii. VERKOSTA VIRTAA -toiminnan järjestösuunnittelijat vierailevat mahdollisuuksien mukaan Eläkeläisten yhdistyksissä kertomassa niin Verkosta virtaa -toiminnasta ja digiasioiden iloista ja hyödyistä kuin erilaisista koulutuksista sekä tietysti siitä, missä ja milloin vertaisopastusta on tarjolla. Ottakaa siis yhteyttä, niin katsotaan, jos saisimme sovitettua vierailun yhdistykseenne. Kuten Tornion Eläkeläisten Eeva Jaako koulutuksen lopuksi pyysi: – Tulkaa yhdistykseemme vierailulle – ja ottakaa se videokeilauspeli mukaan! Ota yhteyttä › Järjestösuunnittelija Juha Viitanen juha.viitanen@ekl.fi puh. 050 408 3376 › Järjestösuunnittelija Pekka Vartiainen pekka.vartiainen@ekl.fi puh. 050 472 3978 › Lue lisää verkostavirtaa.fi DIGI Matkalla tietotekniikan vertaisopastajaksi Verkosta virtaa -koulutus Torniossa tarjosi hyvän johdatuksen aiheeseen. ”Tämännäköisellä maksupäätteellä voi maksut hoitaa. Antakaapa niitä pankkikorttejanne, niin kokeillaan!” Tornion Eläkeläisten Airi Alatalo nauratti osallistujia. Halu oppia on tärkeintä, kyllä jokainen, myös iäkäs, oppii.” JÄRJESTÖ 20 Eläkeläinen 3/2022
Jos se on kullan kallis, se kannattaa vakuuttaa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Kotona sattuu ja tapahtuu. Onneksi siihen on helppoa varautua. Tarjoamme jatkuvan 10 % jäsenalennuksen kaikille suomalaisten ammattiliittojen jäsenille. Kun vakuutat meillä kotisi ja valitset yhden tai useamman muun vakuutuksen, saat kaikista vakuutusmaksuista 10 % omistaja-alennuksen. Alennukset eivät koske liikennevakuutusta. Turvaa rakkain paikkasi turva.fi/koti Kappas, liiton jäsenyydestä on hyötyä vielä eläkkeelläkin.
PEKKA ISAKSSON L apset, nuoret ja eläkeläiset kaunistavat Luonnonvaratilaston tuoreinta tilastoa harrastajakalastajien määrästä. Tilasto on julkaistu runsas kuukausi sitten ja koskee vuotta 2020. Omaa luokkaansa ovat 12–24-vuotiaat naiset, joiden keskuudessa harrastajien määrä kasvoi edelliseen vuonna 2018 koottuun tilastoon verrattuna suhteellisesti eniten, peräti puolella. Työikäisten miesten osuus vapaa-ajankalastajista on vastaavasti pienentynyt. Monet vanhat kalamiehet ovat tunteneet rantapuheissa ja huoltamoiden kahvikupposia siemaillessaan huolta kunniakkaan perinteen katkeamisesta. Huoleen ei kenties ole niin suurta aihetta kuin synkimmissä povauksissa on arveltu. Suomalaisista kalastaa jollakin välineellä ja ainakin joskus joka neljäs, miehistä reilusti joka kolmas. Naisista harrastajia on jonkin verran vähemmän, hieman vajaa viidennes, mutta luku on siis nousemassa. Tilaston lohdullisin sanoma lienee, että nuori väki on innostumassa uudestaan kalastamisesta. Kaikissa alle 24-vuotiaiden ikäryhmissä kalastuksella on ollut aika vakaa harrastajakunta. Hieman vanhempien kiinnostus notkahti 2010-luvun puolivälissä, mutta on jälleen palannut. Peräti 37 prosenttia eli runsas kolmannes kertoo harrastavansa sitä. Eläkeläiskalastajien suhteellista osuutta on tietysti kasvattanut työikäisten osuuden väheneminen, mutta se ei ole koko totuus. Kahdessakymmenessä vuodessa yli 64-vuotiaiden harrastuskalastajien määrä on lisääntynyt Lapset, nuoret ja eläkeläiset kaunistavat harrastuskalastuksen tilastoja Ikäluokkien ääripäät pitävät siimat kireinä ja verkot vedessä. Suomalaisista kalastaa jollakin välineellä ja ainakin joskus joka neljäs, miehistä reilusti joka kolmas. P EK K A IS A K S S O N – Saalis ei aina ole se paras juttu kalaretkellä, sanoo Aarno Karjalainen, pinttynyt vapakalastaja. Kuva Lempäälän Hiidenvuolteelta toukokuussa 2022. 185 000:sta lähes 300 000:een. Se on ainoa ikäryhmä, jossa kalastuksen harrastajia on nyt enemmän kuin vuosituhannen vaihteessa. Osittain sitä selittää väestön ikääntyminen. Nuorena oppii ja vanhana taitaa Toivoa sopii, että vanha sanonta opeista ja taitamisesta pitää tulevaisuudessakin paikkansa. Kun kimmokkeen ja perusopit saa nuorena, saattaa kalastuksesta tulla elinikäinen harrastus. Niin on käynyt tamperelaiselle Aarno Karjalaiselle, jonka monet Eläkeläiset ry:n jäsenet tuntenevat paremmin Arskana ja muun muassa kolmien Eläkeläispäivien järjestäjänä. Nykyisin hänen kotivetensä on uljas Näsijärvi. Ensi kosketuksen kalastamiseen Aarno sai paljon pohjoisempana, Kylmälänkylässä Muhosjoella. Ky2 4 6 8 10 12 Kärjessä komeilee vuodesta toiseen ahven Vapaa-ajankalastajien saalistilaston kärki vuonna 2020 milj. kiloa Ahven Hauki Kuha Muikku Siika Lahna Silakka 11,4 6,5 2,7 2,6 1,6 1,5 0,9 Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s 22 Eläkeläinen 3/2022
Puhutaan, mitä puhutaan, kyllä saalilla on väliä. Elian, kuvanottohetkellä 4 vuotta, ensimmäinen kala Sukevanjärvellä oli kelpo särki – ja siitäpä kasvaa järki. län nimestä huolimatta muistot ovat lämpimät. – Joki oli vielä minun lapsuudessani niin puhdasvetinen, että me poikaset saatoimme narrata harreja. Hyvä täky olivat surviaissääsket. Mukavaa oli myös mateen pyynti ottokoukuilla. Mateet sitten jäivätkin lähes viimeisiksi saaliskaloiksi, kun joki rehevöityi. Muhosjoen jälkeen tutuksi ovat tulleet kalavedet Inarista Ahvenenmaalle. Liikkuvalle miehelle ja mielenlaatuun on sopinut parhaiten siimakalastus eri muodoissaan. Vain pintaonginta on jäänyt vähemmälle. Hyviä muistoja on muun muassa Keiteleeltä ja Vanajavedeltä, jonka rantamaisemissa Sirola-opistossa Karjalainen oli aikoinaan töissä. – Työpäivän päätteeksi oli virkistävää lähteä soutamaan järvelle uistinta. Nyt vanhempana kalastamisessa ovat yhä tärkeämmiksi tulleet muut asiat kuin saalis: rentoutuminen ja luonnosta nauttiminen. Tokihan saaliilla on sijansa kalamiehen jutuissa. Hauska on muistella sitäkin reissua Keiteleellä, kun Karttuselältä saaliiksi tuli yli viisikiloinen kuha, suurin Aarnon veneeseen nostama. Sen kokoinen on niin rumankaunis kala, että se on oikeastaan komea. Kalastuksesta voi kertoa ylpeänä Entisten vuosien harrastajamääriin ei kalastustilastoissa ylletä. Vielä vuosituhannen vaihteessa Suomessa oli noin 2 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa. Sitten määrä laski 2010-luvulle tultaessa suurin piirtein 1,5 miljoonaan ja siinä se on pysynyt vuosittaisin pienin heilahteluin. Tilasto vahvistaa näppituntuman, että korona-aika sai monet aloittamaan uuden harrastuksen ja entiset harrastajat palaamaan siihen. Siitä ovat kertoneet myös kalastonhoitomaksun kertymä ja kalastusvälineiden myynti. Sitä on vaikea arvioida, kuinka pysyvä muutos on. – Vapaa-ajankalastus on edelleen elinvoimainen harrastus. Sitä ei tarvitse häpeillä, vaan siitä voi kertoa ylpeänä. Se on yleisesti hyväksytty harrastus, joka sopii kaikenikäisille, sanoo Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö ry:n toiminnanjohtaja Olli Saari. ER JA IS A K S S O N 2 4 6 8 10 12 Kärjessä komeilee vuodesta toiseen ahven Vapaa-ajankalastajien saalistilaston kärki vuonna 2020 milj. kiloa Ahven Hauki Kuha Muikku Siika Lahna Silakka 11,4 6,5 2,7 2,6 1,6 1,5 0,9 Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s Kalahenkilö, kukas olet? Luonnonvarakeskuksen tutkimus ryhmitteli kalastajat viiteen joukkoon K alahenkilö – niin pitää varmaan nykyään kalastajaa kutsua – tunnetko itsesi? Oletko aktiivinen vapakalastaja, satunnainen vapakalastaja, himokalastaja, pyydyspainotteinen aktiivikalastaja vai satunnainen generalisti eli kaikki kalastustavat käyvät -tyyppi? Näihin viiteen perustyyppiin suomalaiset harrastajakalastajat ryhmiteltiin suuressa profiilitutkimuksessa vuonna 2018–2019. Sen tekivät tutkijat Jani Eskelinen ja Päivi Eskelinen Luonnonvarakeskuksen ja sen yhteistyökumppanien toimeksiannosta. Tutkimuslomake lähetettiin liki 20 000 kalastonhoitomaksun maksaneelle ja vastauksia saatiin yli 5 500 tasaisesti kautta koko Manner-Suomen. Tämä rajasi vastaajien ulkopuolelle alle 18-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat vapaa-ajankalastajat, mutta jotakin voidaan ikääntyneiden joukosta arvioida hieman nuorempien, mutta varttuneiden kalastajien vastauksista. Joku voi kysyä, pitikö tämmöistäkin tutkia. Voi, veikkoset ja siskoset, paljon muutakin maailmassa tutkitaan, ja tämä jos mikä on tuloksiltaan paitsi hauska, myös valistava. Tieto harrastajaryhmistä ja niiden eroista voi auttaa päättäjiä ja virkamiehiä, kun he laativat valtakunnallisia kalastusta koskevia ja siihen liittyviä suunnitelmia ja ohjeita ja pähkäilevät säätelyä ja valvontaa. Saattaapa tiedoista olla apua myös kalastajajärjestöille. Aktiiviset vapakalastajat Tätä kalastajajoukon suurinta profiilia luonnehtii monipuolinen kalastaminen vapavälineillä. Noin kolmannes Suomessa asuvista kalastonhoitomaksun suorittaneista viettää runsaasti aikaa pyytäen kaloja heittovavalla, kelaongella, pilkillä tai vetouistelun välineillä. Ryhmän jäsenistä valtaosa (79 %) käyttää 10?40 päivää vuodessa kalastamiseen. Talvikalastajia, lähinnä pilkkijöitä heistä on niukka vähemmistö. Saalislajeja ovat erityisesti ahven, hauki ja kuha. Muihin profiileihin nähden erottava piirre on taimenia saaneiden suurempi osuus. Niin ikään erotteleva piirre muihin profiileihin verrattuna on saaliin käyttötapa. Aktiivisista vapakalastajista monet harjoittavat etenkin ahvenen ja hauen kohdalla pyydystä ja päästä -kalastamista. Satunnaiset vapakalastajat Perusjoukon toiseksi suurin profiili (25 prosenttia kalastonhoitomaksun suorittaneista). Joukko on vahvasti kiintynyt vapakalastukseen, mutta ajankäyttö kalastamiseen on satunnaista. Noin 88 prosentilla tähän ryhmään kuuluvista kalastuspäiviä kertyy vuodessa alle kymmenen. Kalastaminen rytmittyy osalla ryhmään kuuluvista lyhyeen kauteen kesällä. Profiilin edustajat asuvat tyypillisimmin Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Satunnaiselle vapakalastajalle saaliin saanti ei ole itsestään selvää. Kun saalista saadaan, se on useimmille haukia ja ahvenia, joskus kuhaa. Harrastajat pyytävät puolet kotimaisesta kalasta Harrastus on muuttunut. Muutosta kuvaa ehkä parhaiten se, että alan järjestöissä ja laajemminkin yhteiskunnasta on pyristelty irti vanhasta kotitarvekalastuksen käsitteestä ja korvattu se vapaa-ajankalastuksella. Näin on tehty lainsäädäntöä myöten. Aarno Karjalainen ei ole ainoa kalamies, joka tähdentää harrastuksessaan myös muita arvoja kuin sen tuomaa särvintä: elämyksiä, rentoutumista sekä yhteyttä luontoon ja sen seuraamista. – Vaikka kalastuksella ei ole perheiden talouden kannalta samanlaista merkitystä kuin kotitarvekalastuksen aikana, ei tätä puolta pidä väheksyä. Harrastajakalastajat ovat pyytäneet ja pyytävät suurimman osan kotimaisen kalan saalismäärästä, ja onneksi sillä on tärkeä sija myös ruokakalana. Tämä on hyvä muistaa, kun puhutaan kotimaisesta kalasta ja sen käytöstä verrattuna vaikkapa kasvatettuun meriloheen, Olli Saari sanoo. Tässäkin suhteessa Luonnonvarakeskuksen tilasto kertoo hyvää: harrastuskalastajien nostama kalasaalis kasvoi vuonna 2020 vuoteen 2018 verrattuna hieman yli 22 miljoonasta kilosta yli 30 miljoonaan kiloon. Eniten kasvoivat ahvenja muikkusaaliit. Ahvensaalis kasvoi 6,5 miljoonasta kilosta 11,4 miljoonaan kiloon ja muikkusaalis 0,7 miljoonasta kilosta 2,7 miljoonaan kiloon. Kuhasaalis sen sijaan pieneni 3,3 miljoonasta 2,7 miljoonaan kiloon. Mielenkiintoinen on myös tilaston tieto eri pyyntitavoilla saadusta saaliista. Pyydyskalastus ei ole mennyttä maailmaa, vaikka esimerkiksi television kalastusohjelmia seuraava voi helposti saada sellaisen mielikuvan. Verkoilla saatiin 36 prosenttia saaliista, kun vastaava luku vuonna 2018 oli 31 prosenttia. Katiskan ja rysän osuus saaliista oli 18 prosenttia. Pari vuotta aikaisemmin se oli yhdeksän prosenttia. Vapapyydyksistä saalista saatiin eniten heittovavalla ja vetouistimella, yhteensä 28 prosenttia kokonaissaaliista. Vapaaajankalastus on edelleen elinvoimainen harrastus.” Eläkeläinen 3/2022 23
mokalastajat ovat suhteellisen yleisiä Pohjois-Savossa ja harvinaisia esimerkiksi Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Himokalastajien vakiosaalista ovat ahven, hauki ja kuha. Vain siianpyytäjinä he häviävät pyydyskalastusta suosiville ja taimenen pyynnissä aktiivisille vapakalastajille. Saalista himokalastaja hyödyntää enimmäkseen ruokakalana. Pyydyspainotteiset aktiivikalastajat Neljänneksi yleisin profiili, 10 prosenttia kalastonhoitomaksun suoP EK K A IS A K S S O N Talviverkkojen taitajat ovat käyneet vähiin. Talvet ovat muuttuneet EteläJa Keski-Suomessa hankaliksi perinteiselle kalastusmuodolle. Viime talvi oli poikkeus. Jouko Hirvonen kokemassa verkkoja Längelmänvedellä helmikuussa 2022. Kuha on arvostettu saalis. rittaneista. Heidän välineitään ovat verkko, katiska ja rysä. Silmiin pistävä on ikäjakauma. Pyydyspainotteiset aktiivikalastajat edustavat varttuneimpia ikäluokkia. Peräti 61 % profiiliin luokitelluista henkilöistä on 56?64-vuotiaita. Jos tutkimuksessa olisivat olleet mukana myös kalastonhoitomaksusta vapautetut, olisi ikääntyneiden osuus ollut vielä suurempi. Monipuolinen ja ympärivuotinen kalastaminen näkyy varmana ja monipuolisena saaliin saantina: on ahventa, haukea, kuhaa ja etenkin siikaa. Saalis käytetään kotona ruokakalana Satunnainen generalisti Arviolta 9 prosenttia eli runsaat 17?000 henkilöä Suomessa asuvista kalastonhoitomaksun maksaneista. Satunnaisten vapakalastajien tavoin heillä on tyypillisesti kalastuspäiviä vähän, liki puolella pyyntiä on alle 10 päivänä vuodessa. Suosituinta on heittovavalla ja verkoilla kalastaminen, mutta myös muita pyyntivälineitä käytetään satunnaisesti. Muihin profiileihin verrattuna satunnaisissa generalisteissa on verraten usein naisia (17 prosenttia), ja erityisen usein akateemisesti koulutettuja. Generalisteja on erityisesti Uudellamaalla asuvien vapaa-ajan kalastajien joukossa. Profiili on suhteellisesti yleinen myös muualla eteläja länsi-rannikolla ja Pohjanmaalla. Maksuihin monipuolisuutta, ympäristöuhkat huolettavat Tutkimuksessa kysyttiin paljon muustakin kuin kalastustavoista. Vaikka yleisellä tasolla ja teemoina kommenteissa on yhtäläisyyksiä, on niissä myös eroja. Esimerkiksi kalastonhoitomaksua, joka oikeuttaa kalastamaan yhdellä vavalla ja vieheellä samalla maksulla koko maassa, kiiteltiin aktiivisten vapakalastajien ja himokalastajien ryhmissä. Kaikissa profiileissa pidettiin kalastonhoitomaksua kalliina vähävaraisille ja ehdotettiin kaikkien eläkeläisten, pienituloisten ja työttömien vapauttamista siitä. Toisaalta useissa kommenteissa haluttiin kaikki aikuiset tai 12 tai 15 vuotta täyttäneet maksuvelvollisiksi. Alempien vuosimaksujen ajateltiin kuitenkin lopulta lisäävän maksukertymää, kun maksuhalu kasvaisi. Kalastonhoitomaksuun ehdotettiin uusia maksutyyppejä, puolen vuoden maksua, kuukausimaksua ja kesäkauden maksua. Erityisesti aktiiviset vapakalastajat haluaisivat maksaa kerralla mahdollisuudesta käyttää useampaa vapaa. Kalastonhoitomaksun lisäksi muidenkin kalastuslupien hinnat puhututtivat kaikkia kalastajia. Kalavesien tila huolettaa niin ikään jonkinasteisesti kaikkia kalastajia. Vesistöjen nuhrautumista sekä maatalouden ja turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta haluttiin vähentää. Aktiiviset pyydyskalastajat ja satunnaiset generalistit toivoivat hylkeiden ja merimetsojen vähentämistä rannikolla. Erityisesti aktiiviset vapakalastajat ja himokalastajat ovat huolissaan vaelluskalakannoista. Patoja vaadittiin purettaviksi ja virtavesiä ennallistettaviksi. Vastaajat sekä kannattivat istutusten lisäämistä että toivoivat niiden vähentämistä ryhmästä riippumatta. Kalastuslaki rajoittaa vapaa-ajankalastajille sallitun verkkomäärän alle 240 metriin. Ymmärrettävästi pyydyspainotteisten aktiivikalastajien joukossa löytyi haluja poistaa tämä rajoitus. Himokalastajajoukosta nousi esille myös toive sallia vapaa-ajankalastajille saaliin myynti. Kaikissa ryhmissä oli niitäkin, jotka halusivat rajoittaa verkkokalastusta kalakantojen turvaamiseksi. Toiminnassa näyttävät korostuvan saaliin saannin ja ravinnon hankinnan sijaan pikemminkin muut arvot. Yksi näistä on yhdessäolo. Himokalastajat Tähän kolmanneksi yleisimpään profiiliin kuuluu 22 prosenttia vastanneista. Peräti 36 % arvioi kalastavansa vähintään 50 päivänä vuodessa, osalle päiviä kertyy sata tai reilusti ylikin. Pyynti on suurella osalla himokalastajista tasaisen monipuolista, vaikka yhteistä liki kaikille onkin ahkera vapakalastus. Yllättävää ei liene, että hiHuolena vesien tila ja ilmastonmuutos. K iinnostuksen hiipuminen ei tilastojen valossa näivetä kalastusharrastusta. Pahimmat uhkat ovat kalastusvesien tummuminen ja rehevöityminen sekä ilmastonmuutos. Kalastajien tuskin lohduttaa tieto, että ahven, Suomen kansalliskala ja saalistilastojen kärkilaji, on todennäköinen menestyjä myös ilmaston lämpenemisessä. – Yleiskuva on sellainen, että sisävedet tummuvat ja Itämerta uhkaa edelleen rehevöityminen suuren ravinnnekuorman vuoksi. Itämeren tilaa ei voi pitää selkeänä, vaikka paljon on yritetty tehdä sen parantamiseksi, sanoo SKV:n toiminnanjohtaja Olli Saari. Ilmastonmuutos on viime vuosikymmeninä ollut kasvava huolenaihe. Se vaikuttaa monin tavoin kalastuksen ehtoihin. Vaelluskalakannat ovat jo ennestään heikot muun muassa virtavesien patoamisen vuoksi, aiheutuupa se sitten voimataloudesta tai muusta säännöstelystä. P EK K A IS A K S S O N Ahven on paitsi Suomen kansalliskala myös tavoitelluin saaliskala, ainakin mitä tulee määrään. Kevään 2022 katiskasaalista. Ahven voittaa aina – Ilmaston lämpeneminen saattaa vaelluskalat entistä ahtaammalle. Kalaston määräsuhteet voivat muuttua niin, että ahvenja särkikalat yleistyvät ja vaelluskalakannat hiipuvat, Saari sanoo. Saaren mukaan nykyään tiedetään hyvin, minkälainen on kalavesien ja kalakantojen tila. Vuonna 2016 voimaan tullut kalastuslaki on niin ikään pääpiirteissään hyvä. Sen tavoitteiden toteuttamisessa oleellisen tärkeiden alueellisten käyttöja hoitosuunnitelmien pitäisi valmistua tänä vuonna. – Kalastuslaissa vahvistettiin uusi näkökulma kalakantojen hoitoon. Aikaisemmin painotettiin istutuksia, nyt tavoitellaan luonnollista lisääntymistä. Se on hyvä tavoite, mutta edellyttää pitkäaikaista ja suunnitelmallista työtä vesistön tilan parantamiseksi monilla eri keinoilla. Kalastajien arjessa iso asia on kalavesien ja niiden hallinnan pirstaleisuus erityisesti Eteläja Länsi-Suomen rannikkoseudulla. Se estää harrastuskalastajien toivomien ja lakiuudistuksenkin tavoittelemien yhtenäislupajärjestelmien luomista. Itä-Suomen suurten järvien alueella se on helpompaa. 24 Eläkeläinen 3/2022
MUISTATKO YHÄ SEN NUORUUDEN VAPAUDENTUNTEEN, KUN SAATOIT KULKEA MINNE HALUSIT, MILLOIN HALUSIT? Nyt on aika kokea se taas! Huristele turvallisesti kauppaan, kaupungille, kahville tai harras? tuksiisi ihan oman aikataulusi mukaisesti. Kesät ja talvet jopa ilman ajokorttia. Kyllä! Sähköskootterimme ovat niin turvallisia, että ET tarvit? seedes ajokorttia ja myös ko? kemattomat kuljettajat kehuvat laitteiden helppokäyttöisyyttä. Saat ajaa niillä ihan missä vain – vaikka kävelytiellä tai keskellä vilkasta toria. Kolmen tai neljän pyörän ansiosta sähköskootteri pysyy tukevasti pystyssä niin soratiellä, nurmikolla kuin as? faltilla ja mukulakivetyksellä. AJA TYYLILLÄ Tyylikäs Leijona -mallisto kään? tää taatusti katseet. Asiakkai? demme toiveesta olemme sat? sanneet sekä ulkonäköön että käytännöllisyyteen erityisen paljon. Inspiraatio muotoiluun on haettu Italiasta, käytännöl? lisyys perustuu Pohjoismaiden vaativiin keleihin. TEHOKKAAT JARRUT Saat pysäytettyä Leijonan erit? täin nopeasti täydestäkin vauh? dista. Tässä mallissa on tehok? kaat levyjarrut, kuten Premiumluokan henkilöautoissa. Teho? kas moottori vie ylös mäestä kuin mäestä. KOTIMAISTA LAATUA Leijona on suunniteltu Suomes? sa ja siinä on suomalainen CE -merkintä. Loppukokoonpano tehdään Nurmijärvellä ja sähkö? skootteri sopii Suomen oloihin täydellisesti. Loska, lumi, jää, sade, routa, kura, mäet... Lait? teisiin löytyy myös käytännöl? lisiä lisävarusteita kuten suo? japeite, talvirenkaat, akkuläm? mitin ja paljon muuta. AJA EDULLISESTI SÄHKÖLLÄ! Polttoaineen hinta on nyt ennä? tyksellisen korkealla. Sähköllä kuljet kuitenkin edelleen erittäin edullisesti ja ympäristöystä? vällisesti! Leijonalla kuljet jopa 100 km reilusti alle eurolla – vaikka sähkön hinta lähtisikin tästä nousuun. Autoon verrattuna säästöä polt? toainekustannuksissa ja vakuu? tuksissa on helposti jopa satoja euroja kuussa. Leijonan lataat helposti kotona; rivitalon, oma? kotitalon, tai vaikka kerrostalon pihalla ihan normaalista pisto? rasiasta. TUHANSIA TYYTYVÄISIÄ ASIAKKAITA NYT JO VIIDESSÄ MAASSA. Tyytyväiset asiakkaamme ovat parhaita puolestapuhujiamme: “Olen erittäin, erittäin tyytyväinen, laite toimii uskomattoman hyvin. Akku kestää kauemminkuin odotin, sillä pääsee pirun pitkälle. Minulla laite on kesämökillä, siellä ajelen naapureille ja järvelle, joka on jyrkän ylämäen päällä ja laite kiipeää sinne erittäin vaivattomasti.”-Jan Svensson / Piteå ”On ollut todella helppo liikkua torille ja kaupungilla kaupoissa. Parasta on, että saa liikkua ilman että joutuu vaivaamaan muita, tuo todella paljon vapautta. Hyvää peliä on kiva mainostaa!” -Heikki Leppänen / Lahti ”Olen ollut erittäin tyytyväinen Leijonaani. Kesällä on mukava huristella yhdessä koiran kanssa meren rantaan tai metsän reunaan. Täydellistä!” -Ritva Norha / Turku ”Ensisijaisesti kauppareissuihinkäytän, täydellinen siihen tarkoitukseen! Akut ovat todella hyväteikä mittari värähdä yhtään, vaikka olen ajanut paljon. Vauhti eihidastu missään mäessä.”-Ulla Sivula / Salo ”Ajaminen on niin mukavaa, ettähankittuani sen olen parissa kuukaudessa ehtinyt körötellä jo 800kilometriä. Olen erittäin tyytyväinen Leijonaani!”-Alpo Harmaala / Vaala TÄYSI 2 VUODEN TAKUU – ILMAN KILOMETRIRAJOITUSTA Olemme niin varmoja, että olet tyytyväinen tuotteeseemme, että annamme laitteille kahden vuoden täyden takuun – ilman kilometrirajoitusta. KATTAVA HUOLTOVERKOSTO JA OMA ASIAKASPALVELU Entäs huolto? Meillä on huol? topisteitä ympäri Suomea – Hel? singistä Ivaloon. Skandin oma asiakaspalvelu on aina valmiina kysymyksiäsi varten. TOIMITUS KOKO SUOMEEN Laitteet toimitetaan käyttöval? miina kotiovellesi asti! Nyt on vuoden paras aika hankkia säh? köskootteri – täytimme juuri varastomme. Tilaa omasi heti ja vältä toimitusruuhkat! SOITA 02 480 9060 (pvm) WWW.SKAND.COM TULE MYYMÄLÄÄMME JA KOEAJA KOKO SKAND-MALLISTO! PUUTARHATIE 18, VANTAA 1 990 € TAI 60 €/KK TILAA OMASI! UUDET ERÄT SAAPUNEET – VARMISTA HETI OMASI LEIJONA -MALLISTO ALK. TÄYSJOUSITETTU Leijona on valmis kulkemaan huonoillakin tiepinnoilla! Takana on vahvat jouset ja iskunvaimentimet, edessä iskunvaimentimet. ISTUIN JOKA SOPII KAIKILLE Leijonassa on jokaiselle kuljettajalle säädettävä istuin, jonka ansiosta voit valita itsellesi sopivan miellyttävän ajoasennon. HELPPO AJAA Jos osaat ajaa polkupyörällä – osaat ajaa tälläkin TURVAVYÖT Turvavöiden ansiosta pysyt turvallisesti korin ja käsinojien suojassa jos jotakin yllättävää tapahtuu. LED-VALOT Huippukirkkaat ledit mahdollistavat turvallisen kulkemisen pimeälläkin. Ajomatka ja polttimon ikä pitenee merkittävästi. TURVALLISET AKUT Halusimme valita Leijonaan markkinoiden turvallisimmat akut. Samaa akkuteknologiaa käytetään useissa sairaaloissakin. Lisävarusteisella akkulämmittimellä lähdet palmun alta talvellakin. PAKKI Peruutusvaihteen ansiosta hallitset ajoneuvon täysin TEHOKAS MOOTTORI Pääset turvallisesti ylös jyrkistäkin ylämäistä. Plusmallin moottorissa on lisäksi älyä jonka ansiosta sähköä kuluu vähemmän ja matka pitenee. SOITA 02 480 9060 TAI TULE KÄYMÄÄN MYYMÄLÄSSÄMME: PUUTARHATIE 18, 01300 VANTAA. TOIMITUS KOKO SUOMEEN! | WWW.SKAND.COM HUOMIO SENIORIT! NYT VOIT LIIKKUA VAPAASTI KUIN NUORENA – JA TYYLILLÄ NAUTI AURINGOSTA JA LIIKU OMIEN AIKATAULUJESI MUKAAN HUIPPUTYYLIKKÄÄLLÄ JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISELLÄ LEIJONA 1300 -SÄHKÖSKOOTTERILLA! VARMISTA OMASI JO TÄNÄÄN. SOITA 02 480 9060. Eläkeläinen 3/2022 25
KULTTUURI TEKSTI JA KUVA JUHA DRUFVA K äytyään kansakoulun Punkalaitumella 14.4.1933 syntynyt Hannu Syväoja aloitti työuransa 13-vuotiaana maataloushommissa, sitten tiilitehtaassa. Linja-auton rahastajana vierähti yli kolme vuotta, jolloin Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maantiet tulivat tutuiksi. Vähän yli kaksikymppisenä alkoi kansakoulusivistys tuntua riittämättömältä. Kajaanin opettajaseminaari tarjosi uramahdollisuuden myös kansakoulupohjalta. Koulun keittäjänä työskennellyt äiti piti viiden vuoden opetusjaksoa liian isona rahareikänä, isä oli puuseppä-kirvesmies. –Onneksi täti jaksoi kannustaa. Menin keväällä 1954 nelipäiväisiin pääsykokeisiin ja läpäisin ne, tietokirjailija Syväoja kertoo. SAMAAN AIKAAN Kajaanin seminaarissa opiskeli keskikoululinjalla Kirjojen, kolumnien ja lehtijuttujen kirjoittaminen, lukeminen, kotivoimistelu sekä lenkkeily kuuluvat tamperelaisen Hannu Syväojan säännöllisiin arkirutiineihin. Hannu Syväojan ELINIKÄINEN OPINTOMATKA Vuonna 1933 syntynyt tietokirjailija ja kulttuuripyöräilijä on pitkään harrastanut myös kotivoimistelua. ”Aamuisin jumppailen puolisen tuntia, se on pitänyt niskaja selkäkivut loitolla.” 26 Eläkeläinen 3/2022
kirjailija Eino Säisä (1935–88). Tammen kustannusjohtajalle Jarl Hellemannille 24.11.1962 päiväämässään kirjeessä Säisä sadatteli, ettei hänelle jäänyt tuosta ihmisvastaisessa laitoksessa neljän vuoden opiskeluajasta ollut muuta mieleen kuin joitakin painajaiskuvia. Syväoja myöntää, että seminaari oli tuolloin opinahjo, jossa elettiin perinteisen kristillissiveellisen mallin mukaan. – Varmaan yksilöllistä maailmantuskaa potevat nuorukaiset tunsivat olevansa väärässä paikassa. Useimmat meistä, minä mukaan luettuna, otimme sen vain ammattioppilaitoksena, ja huumorimielessä. Olivathan vaihtoehdot kansakoulupohjalta vähissä. Syväoja kertoo, että jos seminaarin opiskelija tavattiin juovuksissa, hänet erotettiin vuodeksi, toisen käryn jälkeen erottaminen oli lopullinen. – Talvella 1957 Kajaanin seminaarin opettajakunta erotti kajaanilaisen Sakari Jankon, joka soitti tanssiorkesterissa. Sitä pidettiin kristillissiveelliseen henkeen sopimattomana. Tosin asiaan varmaan vaikutti se, että orkesteri esiintyi kansandemokraattien järjestämissä tanssiaisissa Kansantalolla. Seminaariin tuli naisopiskelijoita vasta 50-luvun lopulla. VALMISTUMISENSA JÄLKEEN Hannu Syväoja sivisti Suomen nuorisoa Kuhmalahdella, Hämeenkyrössä, Juuassa, Teiskossa ja vuodesta 1967 lähtien Tampereen Tesoman kansalaiskoulussa, sitten peruskoulun lehtorina ja apulaisrehtorina 1976–93. Syväoja hyväksyttiin syksyllä 1970 opiskelemaan Suomen kirjallisuutta ja Suomen historiaa ei-ylioppilaana erikoistapauksena Tampereen yliopistoon. Filosofian kandidaatin arvo irtosi 1978 ja filosofian lisensiaatin titteli 1985. – Väitöskirjani nationalistisesta traditiosta autonomian ajan historiallisessa romaanissa ja novellissa valmistui 1998. Olin tuolloin jo eläkAjattelin, että Kulttuuripyöräilyä Hämeessä -teokseni on humpuukikirja. Siitä tulikin eniten lainattu kirjani.” keellä. SKS julkaisi sen nimellä Suomen tulevaisuuden näen. Tähän mennessä Syväoja on julkaissut 14 tietokirjaa. Vuonna 1988 ilmestynyt ensimmäinen teos käsitteli Tuure Vierroksen historiallisia romaaneja. Sen jälkeen Syväojan tarkastelussa ovat olleet muun muassa F.E. Sillanpää, Pentti Haanpää, Sakari Topelius ja Jalmari Finne. KULTTUURIPYÖRÄILYSTÄ Syväoja innostui 80-luvun lopulla hankittuaan kevyesti poljettavan retkipyörän. – Suomen maantieto on aina kiinnostanut minua ja niinpä yhdistin pyöräilyn ja kulttuuriretkeilyn. Kun julkaisin ensimmäisen Kulttuuripyöräilyä Hämeessä -teokseni vuonna 2010, ajattelin, että se on humpuukikirja. Siitä tulikin eniten lainattu kirjani. Minulle kävi kuin parhaillaan tutkimalleni Jalmari Finnelle, joka muistetaan parhaiten Kiljusen herrasväki -kirjoistaan, vaikka hän oli hyvin monipuolinen kulttuurija kirjallisuushenkilö. Syväoja on harrastanut pitkään myös kotivoimistelua. Siinä piilee hänen mukaansa monta mainiota terveysja kuntovinkkiä. – Aamuisin jumppailen puolisen tuntia, se on pitänyt niskaja selkäkivut loitolla. Syväoja pitää pääteoksinaan vuonna 2004 ilmestynyttä kirjaa Kansakoulu – suomalaisten kasvattaja, sekä 2009 ilmestynyttä Kansalaiskoulua. Hän on ollut myös ahkera artikkeleiden ja kirja-arvostelujen kirjoittaja vuosikirjoihin, kokoomateoksiin sekä aikakauslehtiin ja sanomalehtiin. – Vuonna 1894 perustetun Suomen vanhimman paikallislehden Tyrvään Sanomien kolumnistina olen ollut jo yli 20 vuotta. Olen tehnyt myös laulujen sävellyksiä ja sanoituksia. Sävellykset tulevat usein lenkillä mieleen, kirkkomusiikin koulutuksen saanut tyttäreni panee ne paperille, kun minä ne hänelle hyräilen. MUSIIKKI Hurriganes: Rock and Roll All Night Long, 1973 Lippolevy266, 2022 MONEN MIELESTÄ Hurriganes oli ensimmäinen merkittävä suomalainen rock-yhtye, suosittu Ruotsissakin. Rock and Roll All Night Long 49 vuoden takaa elokuulta 1973 oli Remun ja kumppanien ensilevy ja ajankohtainen siksi, että levykauppa Äx:n kanssa yhteistyötä tekevä Lipposen Levy Ja Kasetti on julkaissut sen nyt uudelleen vinyylikuvalevynä. Ulkoasu on tehty valokuvaaja Risto Vuorimiehen kanssa ja painos rajoitettu pariin sataan joita saa vain kyseisestä levykaupasta. Kuvakiekon hintakin on yli 30 euroa eli useampikertainen cd-levyyn. Liikeideana on levykeräilijöiden tavoittaminen erikoispainoksella ja vaikuttaa siltä, että samalla reseptillä on tulossa Hurriganesin koko tuotanto vähitellen uudelleen, mutta värivinyyleinä. Operaatio ei yllätä, sillä äänitemarkkinoilla perinteisten vinyylilevyjen suosio on ohittanut cd-levyt varsinkin keräilijöiden keskuudessa. Isot levykannet ovat visuaalisesti muuta kuin cd:n koteloon tungettu vihko. HURRIGANESIN VETOVOIMANA oli alusta asti hikinen työ lavalla. Ei laulavaa rumpalia Remu Aaltosta koskaan ole taidettu pitää erityisenä tyyliniekkana vaikka oli käynyt progeryhmä Kalevalassakin. Eikä rasvaletistä tuttua basisti Cisse Häkkistäkään. Tälle ensilevylle trion kitaristiksi oli jo vaihtunut perustajajäsen Ile Kallion tilalle Pekka ”Albert” Järvinen, jonka sorminäppäryys ja juoksutukset olivat jo erittäin kovaa luokkaa. Love Recordsissakin uskottiin heti Hurriganesin livevetoon ja siksi keväällä ja kesällä 1973 yhtyeeltä taltioitiin Klaukkalassa ja Kotkassa keikkoja, joista poimittiin puolet levyn materiaalista. Loput äänitettiin Finnlevyn studiossa. Sweet Sue, jopa niin, että tausta on livekeikalta mutta vain kerran huvittava tekoenglantilainen honotuslaulu on äänitetty myöhemmin studiossa. KEIKKATALTIOINNIT KUTEN Satur’ly Night Club tai Well Ooh toimivat väkevästi Järvisen kitaran vedolla, mutta aikoinaan paljonkin radiossa soinut kuorolaulupompottelu My Sweet Lily pakkaa nyt vähän naurattamaan ja tuo mieleen Hullujussin tyyppiset esitykset. Nopeatahtinen Tiger on perustyyliltään aiemmalta vuosikymmeneltä. Kiekon oudoin raita on Indian, joka äkkiä studiossa improvisoitiin levyn täytteeksi. No ehkä oli hauskaa leikkiä inkkareita. Ensi levyn Hurriganes-triosta on elävien kirjoissa enää Remu Aaltonen, joka pyöritti yhtyettä eri kokoonpanoin vuoteen 2018. Menestystä ja paljon levyjä uusintajulkaistaviksi ehti kertyä. Häkkisen ja Järvisen vei viina jo aivan 1990-luvun alussa. AKI RÄISÄNEN Remu Aaltonen rummuissa vuonna 2016. Hurriganes silloin ennen Eläkeläinen 3/2022 27
KULTTUURI NIINA HAKALAHTI Lähetä runosi osoitteeseen Niina Hakalahti, Kukkolankatu 16, 33400 Tampere tai niina.hakalahti@sci.fi. RUNOPYSÄKKI A vasin minä Eläkeläis-lehden:/löysinpä siitä Runopysäkin. /Luinpa siitä kehotuksen:/Laitapa oma runosi/Runopysäkin toimittajalle”, Anja Säkkinen kirjoittaa runossaan. Hän jatkaa: ”Jospa alkaisi alusta, /laittaisi pisteen lopuksi. /Siihen väliin väkertäisi,/mietteitä mielestänsä.” Säkeisiin sisältyy viisas kirjoitusohje: pitää tarttua toimeen, yksinkertaisesti siis aloittaa. Eikä sillä ole niin paljon väliä, mistä aloittaa, kunhan aloittaa. Anja Säkkisen runo on kokonaisuudessaan luettavissa Runopysäkki-blogista. Tältä palstalta löytyy puolestaan Säkkisen toinen runo, joka kertoo rakkaudesta. Runopysäkillä ja Runopysäkki-blogissa useassa runossa käsitellään rauhaa; toivetta siitä, pelkoa sen menettämisestä sekä sen tärkeyttä ylipäätään. Leena Salon Tunnuslukuja ja koodeja -räppi kiteyttää taatusti monen tuntemukset. Mieleeni tuli pari vuotta sitten Runopysäkillä julkaistu Ahti Kansan Saappaat ulko-ovella, jossa ”ylin johto palkkasi ryhmän suunnittelemaan pankkisalien oviin sisäänpääsymaksuautomaattia”. Salon räppirunossa on hyvä ja iskevä rytmi, ja räppi lajina sopii toki erinomaisesti epäkohtien kuvaamiseen. ”Pankit hämmentää rahapataa!” on pysäyttävä ilmaus, siitä syntyy voimakas mielikuva. Meillä on digitalisaatiopäissään menty liian nopeasti siihen, että ”vanhanaikaisia vaihtoehtoja” raha-asioiden hoitamiseen ei juuri ole. Tästä Salo kirjoittaa osuvasti: ”Suljettu pankkiin on kaikki tiet! /”Mee nettiin, nettiin, /sovellus lataa…”. Leena Salon räppi onnistuu sekä muodoltaan että sisällöltään. Pakko kertoa vielä tarina alkuvuodelta. Onnistuin vahingossa lukitsemaan pankkitunnukseni, ja oli siis lähdettävä hakemaan uusia, postitse homma olisi kestänyt liian kauan. Kun lähestyin pankkia, näin pitkän leipäjonoa muistuttavan muodostelman sen edessä. Vähitellen selvisi, että ihmiset siinä jonottivat päästäkseen pankkiin sisään jonottamaan! Carpe diem Leena Toivasen Valoa päin -runo keskittyy nykyhetkeen ja sen iloon. Huomista ei murehdita eikä menneitä kanneta taakkana mukana. Tämä lienee viisain ja paras elämänasenne, joka olla ja voi. Zen-filosofiassakin taitaa olla kyse juuri tuosta: elämme nyt, tässä hetkessä, keskitymme siihen. Olen aiemminkin kirjoittanut siitä, että usein runossa kannattaa suosia säkeen alussa pientä alkukirjainta silloin, kun lause jakautuu useisiin säkeisiin. Esimerkiksi: ”Menneisyyden taakkaa/en mukanani kanna.” Jos en-sana alkaa pienellä alkukirjaimella, runo virtaa paremmin. Usein tekstinkäsittelyohjelmissa on automaattiasetuksena, että uuden rivin alkuun tulee iso kirjain, mutta sen voi kyllä estää. Runossa graafinen asu sekä suuret ja pienet alkukirjaimet ovat tärkeitä, siksi otan asian säännöllisesti esiin. Mutta kaikkiaan Leena Toivasen runo luo lukijalleen rauhan ja vakauden tunnelmia, joita totta vie juuri nyt tarvitaan. Käänteiset sanajärjestykset tuovat runoon laulumaisuutta. Helena Koposen runo käestä myhäilyttää. Verannalla istuja laskee kukuntoja henkeä pidätellen. Idylliä höystää ja maustaa mainiosti lopun satiirishenkinen kysymys: ”liekkö pesään naapurin perillisensä vienyt?” Runo saa pohtimaan, että täydellistä idylliä ei taida olla olemassakaan, aina on jokin särö tai kääntöpuoli. Riitta Suhosen pieni runo laajenee kokoaan suuremmaksi. Katsomme päivittäin samaa maisemaa, johon vuodenajat tarjoavat vaihtuvan näytelmän. Jos Suhosen runo olisi elokuva, siinä näytettäisiin rajattua lähikuvaa mustarastaasta oksistossa. Luontokuvassa on retorisen kysymyksen muodossa mukana viittaus maailmantilanteeseen. Edetään kohti juhannusta ja kesän hehkeyttä, mutta pysyykö rauhan aika? Runo on tyyni ja osoittelematon, mikä tekee siitä vahvan. Seppo Koskiman Valkea lintu on myös rauhan asialla. Runo on miellyttävällä tavalla yksinkertainen. Mietin, voisiko kolmannen säkeistön toteamuksen korvata toistamalla ensimmäisen säkeistön säkeitä? En lukijana kaipaa selitystä siitä, että pieni onkin suuri – se käy runosta ilmi jo muutenkin. Mitä jos kolmas säkeistö kuuluisikin vaikka jotenkin tähän tapaan: Pieni lintu/ valkea lintu/ pieni, valkea lintu rauhanpuussani. Ihan jo nykyasussaankin pelkistetty runo on toki kaunis ja merkityksellinen. Rakkautta, runoutta ja runorakkautta Anja Säkkisen runo rakkaudesta toi mieleeni rakkausfilosofi Pärttyli Rinteen ajatukset, joita lueskelin toukokuussa Helsingin Sanomista. Tässä jutusta suora sitaatti: ”Rinne uskoo, että ihmismieli on niin joustava, että rakkautta voi tuntea mihin tahansa. ’Jos etsin itsestäni rakastavan fiiliksen, voin suunnaRunot pohtivat rauhaa Kirjoittamisessa ei ole niin paljon väliä, mistä aloittaa, kunhan aloittaa. Tunnuslukuja ja koodeja Pankit ne palveluja parantaa, miten vanhukset huomioon otetaan? Saa mummot ja papat kyyryssä kulkee, kun pankkiherrat ovia sulkee. Mee nettiin, nettiin, sovellus lataa pankit hämmentää rahapataa! Netti ei aukee ja passi ei toimi, heitä siis päälles vaan vanha loimi. Koodit ja pinnit ne muistista putoo identiteetti pilvihin katoo. Mee nettiin, nettiin, sovellus lataa rikkaatko hämmentää rahapataa! Ilman nettiä -kortteja tyhjiä kassejas kannat. Pulloja keräät – koluat rannat Lyötynä pullot kauppaan viet! Suljettu pankkiin on kaikki tiet! ”Mee nettiin, nettiin, sovellus lataa minä en hämmennä rahapataa! ” Ei oo nettiä, tunnuslukuja! Olemme dinosaurusten sukua! Missä on paikkamme elämässä? Mitä täällä ollaan tekemässä? ”Mee nettiin, nettiin, sovellus lataa kuka se hämmentää tätä pataa! ” LEENA SALO, VARKAUS Tuttu maisema mustarastas pyrähtää oksalta toiselle. Valon aika alkamassa onko huomen yhtä rauhaisa? RIITTA SUHONEN, HELSINKI 28 Eläkeläinen 3/2022
Runorakkaus on pysyvää lajia!” ta sen vaikka kahvikuppiin, vaikka se tuntuukin järjettömältä’.” Rinne muistuttaa, että puheessammekin viljelemme rakastaa-verbiä eri yhteyksissä, kuten ”rakastan kirjoja”. ”Tunne on aina uusi/ olkoon kohteena vaikka joulukuusi”, kirjoittaa Anja Säkkinen ja on siis aivan rakkausfilosofin linjoilla. Säkkisen runo on ylistys sekä rakkaudelle että vapaudelle. Rakkautta tosiaan näinä aikoina kaivataan kipeämmin kuin koskaan, rakkautta ja yhteyttä toisiin ihmisiin. Runollista yhteyttä pääsee kokemaan Tampereella kesäkuun yhdestoista päivä, kun ainutkertainen Annikin Runofestivaali taas järjestetään. Ohjelmasta voi lukea lisää osoitteessa annikinrunofestivaali.net. Mainittakoon, että esiintyjien joukossa ovat muun muassa Heli Laaksonen, Marja-Leena Mikkola ja kaksinkertainen Finlandia-voittaja Jukka Viikilä. Toivotan kaikille rauhan, rakkauden ja runouden täyteistä kesää. Posti kulkee kesälläkin, oikein kiva on, jos saan kesätauon aikanakin teiltä runoja – sittenpähän ovat valmiina täällä syyskauden Runopysäkkejä varten. Runorakkaus on pysyvää lajia! › ”Unelmointia ja muistelua” Runopysäkki-blogista löytyvät Marketta Salinin, Sylvi Siraisen sekä Pentti Syväsen runot. Lisäksi bonuksena Anja Säkkisen runo, jonka sitaatilla tämä juttu alkaa. Lue osoitteessa elakelaiset.fi/ blogit Käki sunnuntaiaamuna pihakuusen latvan valtas siinä kukkua helkytteli, -välillä taukos. Tohtinut en mennä ulos verannalla hiljaa laskin tuonne aivan sataan asti. Minä väsyin, käki jatkoi hyvä lieneen ollut mieli -liekkö pesään naapurin periillisensa vienyt.? HELENA KOPONEN, VARKAUS Valkea lintu Humanismin lämmin tuuli lennätti pienen linnun, valkean linnun rauhanpuuhuni. Kukitan sen, se laulaa ihmisyydestä, ihmiseksi kasvamisesta. Niin pieni, mutta kuitenkin niin suuri. SEPPO KOSKIMA, TAMPERE R O IN E P IIR A IN EN / K U V IA S U O M ES TA .F I Onni on olla onnellinen. Kun on villi ja vapaa rakastua voi vaikka rakkauteen. Tunne on aina uusi olkoon kohteen vaikka joulukuusi. Kaks kun jossain kohtaa rakkaus voi alkaa hohtaa. Unelmoida siltikin voisi vaikkei se mihinkään johtaisi. Olla taas villi ja vapaa sehän on parasta tapaa. Rakastua aina uudelleen kohteet vain vaihtuu: Uskon niin uskoo onnellinen. ANJA SÄKKINEN, SOTKAMO Valoa päin Tänään paistaa päivä Laulaa lintunen On poissa pilven häivä Joka peitti sen. Menneisyyden taakkaa En mukanani kanna Unhotuksen virtaan Kaiken jäädä annan. Katson tyynin mielin Aikaan menneeseen Toivon tähdet loistaa Päivään huomiseen. LEENA TOIVANEN, KUOPIO Eläkeläinen 3/2022 29
KULTTUURIKLUBI SISKOTUULIKKI TOIJONEN KUVATAIDE ARS22 16.10. saakka Nykytaiteen museo Kiasmassa (Mannerheiminaukio 2, Helsinki). Ti–pe 10–20.30, la 10–18, su 10–17. Linné ja pieni pala paratiisia 17.2.– 28.8. Sinebrychoffin taidemuseossa (Bulevardi 40, Helsinki). K esäisen Suomen kuvataideanti on runsasta ja moniäänistä kultakauden taiteesta nykytaiteen kommervenkkeihin. Kulttuurimatkalle kannattaa suunnata vaikkapa Helsinkiin, pääkaupungin taideherkkuja nauttimaan. Odotettu ARS22 esittelee Kiasmassa kansainvälisen nykytaiteen ajankohtaisimpia ja kiinnostavimpia teoksia ja tekijöitä. Esillä on teoksia 55 taiteilijalta tai taiteilijaryhmältä yli 20 maasta. Myyttejä ja sorrettujen ääniä Suvi soittoja Joar Nango houkuttelee lukemaan kirjoja Girjegumbiin, saamelaiseen arkkitehtuurikirjastoon. Saamelainen arkkitehti ja taiteilija on pitkään tutkinut alkuperäiskansojen arkkitehtuuria. Nagon haluaa tuoda saamelaisten ääntä kuuluviin koros taen alkuperäiskansan huteraa asemaa ja syrjintää. Kun taidevaellus uuvuttaa voi nousta linja-autoon ja matkustaa mutkaista tietä Latinalaiseen Amerikkaan venezuelalaisen Sol Caleron teoksessa El Autobus. Linjurin penkiltä voi katsella seinän taideteosta tai katon rajaan kiinnitettyä videota vuoristoteiltä ja haaveilla matkustamisesta, johon vähäosaisilla ei ole mahdollisuuksia. Mukana on myös avainteoksia aiemmista ARS-näyttelyistä. ARS74näyttelyyn osallistuneen Kimmo Kaivannon kipeänkaunis, ympäristötuhosta vavisuttavasti muistuttava maalaus, Kun meri kuolee II (1973) saa sanattomaksi, ehkä vielä väkevämmin kuin viisikymmentä vuotta sitten. MYÖS KOTIMAISET nuoret taiteilijat pääsevät esittäytymään edukseen. Anni Puolakka muistelee lämmöllä hevosen lannan hajua teoksessaan Oestrus (2020–2022). Taitelija istuu olkien kattamalla sohvalla nivoen yhteen ajallisia ja kehollisia kerrostumia, haluja ja uteliaisuutta toisia lajeja kohtaan hersyvällä mielikuvituksella. Jalkaterät kasvavat kavioiksi ja aivastus hirnahdukseksi. Videon lisäksi Oestrus levittäytyy tilaan erilaisina veistoksellisina variaatioina kentaurista. Sydämestä (2021–2022) koostuu näyttelytilaan Sinebrychoffin taidemuseo: Rachel Ruysch (1664–1750), Kukkakimppu, Hamburger Kunsthalle. MUSIIKKI Kuhmon 52. Kamarimusiikki 10.–23.7. Kaustinen Folk Music Festival 11.-17.7. Wanhankaupungin Juhla Tampereella 12.–14.8. Koko hieno ohjelma löytyy osoitteesta: wkjuhla.fi. IKÄVIEN koronarajoituksien hellitettyä Suomen kesä soi mitä kauneimmin ja moniäänisimmin. Musiikkitarjontaa riittää laidasta laitaan Savonlinnan Oopperajuhlista kevyen musiikin massatapahtumiin. Nostan esiin niistä vain muutaman mitenkään muita musiikkijuhlia vähättelemättä. Monien mielestä kesän onnellisimmat päivät voi viettää Kaustisella, jossa ”kivetkin soivat” ja tunnelma on korkealla. 4?500 esiintyjän voimin kansanmusiikki kajahtaa festivaalialueen liki 30 lavalla. Festivaalin teema mukana! haluaa korostaa yhteisöllisyyttä, suvaitserakennetusta teltasta, jossa ihmisen kehossa lymyävää, tuhojaan tekevää Toxoplasma Gondii -loista näyttelee mainio Eija Vilpas. Lopuksi voi vaikka hikoilla ranskalainen Laure Prouvostin saunassa meren äärellä. Kun nykytaide vyöryy yli ymmärryksen ja mieltä myllertävät vahvat viestit kaipaavat mielenrauhaa, kannattaa poiketa Sinebrychoffin taidemuseon kukkaloistoon. Puutarha syntyy kulttuurin ja luonnon rajamaastossa, haaveiden ja maailmankuvien peilinä. Jokainen puutarhuri luo oman paratiisinsa. ARS22: Laure Prouvost: From the Depth of Our Heart To the Depth of The See. P ET R I V IR TA N EN / K A N S A LL IS G A LL ER IA EL K E W A LF O R D / H A M B U R G ER K U N S TH A LL E Lauri Sallinen soitti kesäisen serenadin vuoden 2021 Kuhmon Kamarimusiikkifestivaalilla. illuusiot voivat tarjota ulospääsyn uutishälystä tänä valeuutisten aikana. ”Siirrä silmät ja korvat pois älylaitteista ja tule kanssamme kahden viikon musiikilliselle puhdistuskuurille”, Mendelssohn kehotti vuoden 2020 ohjelmaa tehdessään. Hänen teesinsä vahvistuvat kaivatessamme lohtua melskeisessä maailmassamme, Ukrainan sodan varjossa. ”Ihmisyyden siitepölyä, henkisten ärsykkeiden tuoksua ja kauneuden tajuamista”, kuten säveltäjä Aulis Sallinen taidetta luonnehtii. TAMPERE SAA kaupungin historiaa heijastelevan uuden kiinnostavan kamarimusiikkifestivaalin, kun Wanhankaupungin Juhlan nimellä perustettu tapahtuma järjestetään ensi kertaa elokuussa. Konserttisarjan luonne tiivistyy esityspaikkoina käytettäviin kaupungin keskustan tunnettuihin historiallisiin rakennuksiin. ”Festivaalilla kuullaan paljon musiikkia, joka oli uutta silloin, kun nämä konserttipaikat rakennettiin”, taiteellinen johtaja Helena Hiilivirta kertoo. vaisuutta ja monikulttuurisuutta. Kestotähtien Värttinän ja norjalaisen Mari Boinen lisäksi festivaalille tulevat mm. Ida Elina, Kotamäki Company, Maija Kauhanen, Antti Ketonen, Vilma Jää, Tötterssön, Ellinoora ja Pepe Willberg. Kaustisen tunnelman itseoikeutettuja sankareita ja luojia ovat vanhat kunnon pelimannit ja perinteinen kansanmusiikki. KANSAINVÄLISESTIKIN korkealle tasolle kurottanut Kuhmon 52. Kamarimusiikki soi entisessä laajuudessaan heinäkuussa. ”Kuhmon Kamarimusiikki on festivaalikentän Stradivarius”, Cremona Musican johtaja Roberto Prosseda totesi myöntäessään festivaalille tunnustuspalkinnon. Ohjelma tarjoaa jälleen perinteistä kamarimusiikin huumaa parhaimmillaan: iki-ihania klassikoita ja kiehtovia teosharvinaisuuksia. Illuusion taide -ohjelma on valtaosin edesmenneen taiteellisen johtajan Vladimir Mendelssohnin suunnittelema ja uusien taiteellisten johtajien Minna Pensolan ja Antti Tikkasen viimeistelemä. Mendelssohnin mukaan musiikin S TE FA N B R EM ER / K U H M O N K A M A R IM U S IIK K I Jazz-laulaja Aili Ikonen esiintyy Tampereen Wanhankaupungin Juhlassa. Maailman tunnetuin saamelaisartisti, norjalainen Mari Boine nähdään Kaustisella. G R EG O R H O H EN B ER G H EL I B LÅ FI EL D KULTTUURI 30 Eläkeläinen 3/2022
PENSIONÄREN LEDARE JAN KOSKIMIES Chefredaktör V i finländare har ett nära förhållande till naturen och det gäller också för många av oss rent personligt. När vi rör oss i naturen får både kropp och själ ny energi, och då det stormar ute i världen ger naturen oss trygghet och ro. Under coronaepidemin var många tvungna att avstå från nya upplevelser i fjärran länder och valde kanske i stället för första gången resor i hemlandet och friluftsliv på nära håll. Med tanke på naturen, klimatet och människorna vore det positivt om det innebar en bestående kulturell förändring. Pensionärerna rf:s projekt Liikumme luonnossa (Ut i naturen) har hos många pensionärer tänt gnistan för natur och friluftsliv och hjälpt dem att hitta nya former av utomhusmotion. Många föreningar har tagit vara på möjligheten och arrangerat utfärder i naturen och motionsevenemang utomhus. För den som inte är van vid att röra sig ute i naturen är en utfärd i föreningens regi ett bra sätt att sätta i gång med den nya hobbyn. SOMMARTID ÄR det lätt att ta sig till olika utflyktsmål ute i naturen då vädret är vackert och det finns gott om tjänster för turister. Nationalparkerna har ett omfattande utbud och i anslutning till nationalparkerna finns det intressanta naturcentrum och andra tjänster. Varje år inrättas även nya naturskyddsområden som är värda ett besök. Inför utfärder i naturen är det viktigt att satsa på en bra utrustning och se till säkerheten. Vid behov bistår friluftsoch naturvårdsorganisationerna, friluftsaffärerna och professionella vildmarksguider med information och goda råd. Det finns moderna digitala hjälpmedel som kartoch positioneringsprogram som hjälper en att orientera sig. Det är också viktigt att sörja för att man har tillräckligt med vatten och vägkost för utfärden. Inget smakar väl bättre än en måltid som man själv trollat fram ute i naturen? Kommunerna har en viktig roll då det gäller att skapa en äldrevänlig livsmiljö. En klok kommun garanterar kommuninvånarna rätten till natur nära intill och en möjlighet att även på äldre dagar njuta av naturen på ett säkert och tillgängligt sätt. I kommunernas äldreråd bör man inte glömma även denna del av livet. PENSIONÄRERNA RF:S kontor är stängt i juli och personalen har då semester. I augusti är vi åter på plats. Själv kommer jag att vara vårdledig i fyra månader från och med början av september för att sköta min lilla dotter. Under den perioden är Tuomas Talvila min vikarie inom organisationen och som chefredaktör för tidskriften Eläkeläinen. Jag önskar alla våra läsare en glad sommar i vårt sköna sommarland! Översättning: Anne Lindfors-Shaban Kraft från naturen Naturen ger oss trygghet och ro” L ivslångt lärande är idag ett ord som man hör nämnas rätt ofta. Begreppet lyfts fram som något värdefullt och eftersträvansvärt, något vi alla bör ägna oss åt. Men vad är livslångt lärande? Ett sätt att beskriva livslångt lärande är att begreppet ifrågasätter tanken att lärandet enbart skulle vara något som berör barn och ungdomar som går i skola och studerar medan vuxna förutsätts kunna och veta allt. På så sätt går begreppet livslångt lärande emot en generationsfixerad syn på inlärning och kan sägas vara del av en idag mera öppen och flexibel syn på kunskap. Att vi idag lever i ett kunskapssamhälle innebär att det inom dagens arbetsliv finns ett konstant behov av fortbildning. De ökade möjligheterna till vidareutbildning uppskattas också av många i arbetslivet. SAMTIDIGT KAN dagens betoning på ”livslångt lärande”också riskera att släta över problematiska sidor i samhället, så som ett allt osäkrare arbetsliv. Idag är det vanligt att människor har visstidsanställningar där de får vänja sig vid att konstant vara beredda på att söka nya jobb. Att byta jobb framställs ofta i media som roliga beslut att ”prova något nytt”. Men har man familj och bostadslån så är det i praktiken inte så enkelt (eller roligt) att byta jobb eller börja studera på nytt med flera års minimala inkomster. ”Livslångt lärandet” riskerar också att bli en jargong i en växande samhällelig nonchalans mot den som har någon form av funktionsnedsättning. I och med att teknologin utvecklas allt snabbare innebär detta att människor konstant måste ”uppdatera” sina kunskaper. Vi måste kunna betala räkningar på nätet, vi måste kunna beställa läkartid mm. Samtidigt har möjligheterna att på ett enkelt sätt be om hjälp per telefon eller att tala ansikte mot ansikte i sådana här ärenden minskat. Du måste veta hur man chattar med en chatrobot för att få hjälp med minsta lilla ärende idag. De växande kraven på att vi ska uppdatera våra kunskaper i teknologi går hand i hand med minskade möjligheter till personlig kundkontakt. MEN TROTS att betoningen på livslångt lärande kan bli ett sätt att släta över problematiska sidor i dagens samhälle, finns det i grunden något mycket värdefullt i detta begrepp. Både livslångt lärande liksom fri bildning är en del av demokratins gräsrötter. De uppmanar oss att i alla åldrar ta del i det samhälle vi lever i, att samtala och lyssna på varandra och hjälpa och ta lärdom av varandra. Båda begreppen är också en motvikt till dagens stressade samhällsklimat. De uppmanar oss att låta saker få ta sin tid, att inte skynda. Detta är också av grundläggande betydelse för en levande demokrati, för yttrandefriheten och för välfärdssamhället. Vi måste ge varandra tid att mötas och samtala för att kunna förstå vad som är viktigt i det liv vi delar. Begreppen bildning och livslångt lärande uppmuntrar till en öppenhet, glädje och nyfikenhet på livet. Livslångt lärande kan handla om att studera språk på fritiden, att sticka tröjor eller idrotta, att engagera sig politiskt, att träffas för att diskutera samhällsfrågor, att vara skolfarfar i ett lågstadium, att jaga älg med byns älgjaktlag eller att vara med i Röda korsets vänverksamhet. Dessa aktiviteter skapar rum för oss att mötas över generationer, och över klass och kulturgränser. Det är aktiviteter som motverkar ensamhet och skapar mening. Livslångt lärande är på så sätt ett begrepp som beskriver det mänskliga livet som ett mönster av gemenskap. På denna spalt skriver turvis kåsören Limpan och olika gästskribenter. Om livslångt lärande KOLUMN YLVA GUSTAFSSON Verksamhetsledare för Folkets bildningsförbund rf. Både livslångt lärande liksom fri bildning är en del av demokratins gräsrötter.” Eläkeläinen 3/2022 31
ELÄMÄ Täytekakku on suomalaisen juhlapöydän kuningatar. PIIA RANTALA-KORHONEN V uodenkierrossa täytekakku juhlistaa monia kahvipöytiä, mutta kesä tuoreine marjoineen ja syötävine kukkineen on täytekakkujen ilotulituksen aikaa. Pienellä mielikuvituksella keksii syitä juhlaan tuon tuostakin. Itse tehdyn 12 hengen täytekakun valmistaa muutaman euron aineksista. Pienellä harjoittelulla kakuista saa näyttäviä, mutta tärkeintä on tietenkin maku, tuoreet raaka-aineet ja se, että kakku on rakkaudella valmistettu. Kunnon työvälineet Kunnon työvälineet kestävät pitkään ja auttavat nostamaan kakkuluomukset uudelle tasolle. Teräksinen tylla eli pursottimen suuosa kestää leipurin eliniän, kun sen pesee heti käytön jälkeen käsin. Muutama metallinen tylla sekä tukevat pursotinpussit nostavat koristelun toiselle tasolle. Hanki mieluummin yksi vuoka, jolla on hyvät paisto-ominaisuudet kuin useampi heppoinen vuoka. Käyttöikä pitenee, kun kakkuvuoka pestään käsin heti käytön jälkeen. Alumiiniset, paksut kakkuvuoat ovat lämmönjohtokyvyiltään parhaita kakkupohjien kypsentämiseen. Myös kupariset, sisältä pinnoitetut kakkuvuoat ovat erinomaisia ja kauniita keittiön seinällä. Kirpputoreilta voi tehdä löytöjä! Korkea irtopohjavuoka on hyvä työväline kauniiden kakkujen kokoamisessa. Kakku kootaan saman irtopohjavuoan renkaan sisään, jossa se on paistettu. Saatavilla on myös teräksisiä kakkurenkaita, joiden halkaisijaa voi suurentaa tai pienentää. Kerros kerrokselta kakku rakennetaan vuoan sisään tarjoiluvadille. KakSUOLAISTA JA MAKEAA Kesäinen kakkupöytä Sitruunamoussekakku. ku saa vetäytyä yön yli jääkaapissa ja seuraavana päivänä nostetaan vuoan rengas pois täydellisen suorareunaisen kakun ympäriltä ja koristellaan kakku. Täyte voi ulottua kakkupohjaa laajemmalle alueelle, jolloin kakkurengas saa olla 3–4 cm kakkuvuokaa isompi halkaisijaltaan. Tällä metodilla kakkuun saa paksuja, hyydytettäviä täytekerroksia, kun täytteet saavat hyytyä reunuksen suojissa yön yli. Hyvä sähkövispilä helpottaa kakkupohjan ja täytteiden valmistusta. Metalliset kulhot ovat hyviä, niissä voi valmistaa myös kuumia ainesosia sisältäviä massoja. Nuolijat ja teräslastat ovat käteviä täytteiden käsittelyssä. Täytteet ja kuorrutukset Herkullisessa täytekakussa on runsaasti täytteitä, joiden maut ja rakenteet muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Kotimaiset marjat ja niistä valmistetut hillot, sesongin hedelmät sekä erilaiset tahnat ja marmeladit ovat erinomaisia täytteitä. Suklaakakut ovat täytekakkujen klassikoita. Suklaa voi maustua kakkupohjassa, täytteessä ja kuorrutuksessa ja koristeluissa, tummasta vaaleaan. Suklaasta ja kermasta valmistettu ganache on kauniin kiiltävä kuorrute, jonka voi myös vispata kuohkeaksi mousseksi. Tujaus konjakkia tai rommia kostutuksessa täydentää suklaakakun makua. Kunnon työvälineet kestävät pitkään ja auttavat nostamaan kakkuluomukset uudelle tasolle. Mansikkakakku valmistuu kolmeen osaan halkaistusta peruspohjasta. Suklaamoussekakku on koristeltu suklaamakeisilla ja -kekseillä. 32 Eläkeläinen 3/2022
Marenki on kepeä kuorrute, joka sopii erityisen hyvin yhteen hapokkaiden hedelmien kanssa. Kiehuvasta sokeriliemestä valmistettu italialainen marenki on kestävä ja sen voi paahtaa polttolampulla kauniiksi. Kermavaahto on perinteinen kakkujen täyte, siitä saa pursottamalla näyttävän kakun. Sitä voi höystää rahkalla, tuorejuustolla tai suklaalla. Sokerikuorrutteella saa loihdittua mielikuvituksellisia kakkuja, mutta lopputulos voi olla liian makea ainakin aikuiseen makuun. Täytekakku ja erikoisruokavaliot Gluteeniton kakkupohja onnistuu alla olevalla perusohjeella erinomaisesti hyvästä vaaleasta gluteenittomasta jauhoseoksesta, oma suosikkini on Semperin vaalea Fin Mix. Sillä leivotut pohjat eivät ole liian hauraita käsiteltäviksi. Vegaaniset kakkupohjat ovat rakenteeltaan tiiviimpiä ja mousset valmistetaan kerman ja muiden maitotuotteiden kasviperäisistä vaihtoehdoista, hyydytykseen käytetään liivatteen sijaan agaragaria. Kakkupohjan perusohje kakkuvuoan halkaisija n. 24–26 cm Pohja on hyvä leipoa edellisenä päivä, jotta sen leikkaaminen onnistuu täydellisesti. Nopean kakkupohjan valmistuu paistamalla kakkupohja uunipellillä leivinpaperinpäällä. Uunipellillisestä saa neljään osaan leikkaamalla komean nelikerroksisen kakun. Kakkupohjan voi maustaa suunnitellun kakun mukaan, peruspohja muuntautuu moneksi. 4 huoneenlämpöistä munaa 1,5 dl sokeria ¾ dl perunajauhoja ¾ dl vehnäjauhoja Mahdollisia mausteita: 1 rkl vaniljasokeria/3 rkl tummaa kaakaojauhetta/1 sitruunan raastettu kuori/3 tl piparkakkumaustetta (1 tl leivinjauhetta) 1. Pane uuni lämpenemään 200 asteeseen. 2. Voitele kakkuvuoka margariinilla (ei kevyt) tai voilla, jauhota se vehnäjauhoilla tai korppujauhoilla. 3. Laske tiskialtaaseen noin 5 cm korkeudelta kuumaa vettä. 4. Sekoita jauhot ja mahdolliset mausteet kulhossa. Voit lisätä varmuuden vuoksi myös leivinjauhetta, mutta sokerikakku onnistuu ilman nostatusainettakin, kun munavaahto on riittävän kuohkeaa, eikä jauhoja sekoiteta liian voimakkaasti vaahtoon. 5. Riko munat puhtaaseen kulhoon, pane kulho tiskialtaaseen. Lisää sokeri ja vispaa seos kuohkeaksi, tukevaksi vaahdoksi. Kun vispilän nostaa vaahdosta, jäävät vaahdon huiput selvästi näkyviin. Sähkövispilällä se kestää 5–10 minuuttia. 6. Siivilöi jauhot munavaahtoon, sekoita ne varovasti lastalla tai lusikalla, mahdollisimman vähillä liikkeillä reunoilta keskelle päin. 7. Kaada taikina vuokaan, tasaa taikinan pinta. Pane vuoka uuniin ritilän päälle, joka on uunin alimmalla tasolla. Kypsennä kakkua noin 40– 50 minuuttia. Kokeile kypsyyttä puisella tikulla: kun tikkuun ei tartu mitään, on kakku kypsä. Ota vuoka uunista ja anna kakun tasoittua vuoassa noin 10 minuuttia, ennen kun kumoat sen leivinpaperin päälle jäähtymään. Peitä jäähtynyt kakku uudelleen vuoalla täyttämiseen asti. Valmiskakkupohja säilyy pakastimessa 3 kuukautta. Sitruunamoussekakku 12–14 annosta 1 vaniljalla maustettu peruskakkupohja, joka halkaistaan kolmeksi ohueksi kakkulevyksi Sitruunamousse 2 prk Flora vispiä 1 prk creme fraichea 2 sitruunan mehu 1,5 dl sokeria 6 liivatelehteä 1 prk lemon curdia 1 dl mustikoita Koristeluun 2 dl kuohukermaa vaahdotettuna, 1 tl vaniljasokerilla maustettuna ja värjättynä tilkalla keltaista elintarvikeväriä sekä haluamiasi makeisia Pane liivatelehdet likoamaan kylmään veteen 10 minuutiksi. Kuumenna ½ dl vettä pienessä kattilassa, sekoita valutetut liivatelehdet vesitilkkaseen. Jätä odottamaan. Vaahdota vispit sähkövatkaimella kovaksi vaahdoksi, sekoita mukaa sokeri ja creme fraiche. Sekoita muutama lusikallinen vaahtoa liivateliemeen, kaada sen jälkeen liivateliemi vaahtoon koko ajan vatkaten. Näin liivate sekoittuu tasaisesti. Ota noin neljännes vaahdosta eri kulhoon, sekoita siihen mustikat ja aja sauvasekoittimella mustikkamousseksi. Jätä odottamaan. Sekoita sitruunamehu jäljelle jääneeseen vaahtoon. Kakun kokoaminen: pane rengasvuoan rengas tarjoiluvadille ja aseta yksi kakkupohjan viipale pohjalle. Jos rengas on matala, korota sitä leivinpaperista taitellulla kauluksella. Kaada mustikkamousse sen päälle ja aseta seuraava kakkulevy päälle. Levitä lemon curd kakkulevylle, sen jälkeen puolet sitruunamoussesta. Aseta viimeinen levy vaahdon päälle ja levitä loppu mousse kakun päälle. Anna kakun hyytyä yön yli jääkaapissa. Poista rengas seuraavana päivänä varovasti nostamalla ja koristele kakku kermavaahdolla ja makeisilla. Mansikkakakku Mansikkakakku valmistuu kolmeen osaan halkaistusta peruspohjasta kostuttamalla kakkupohjia 1,45 desillä omenatuoremehua ja levittämällä täytteeksi sokeroitua mansikkatuoresurvosta – ½ l mansikoita ja 1 dl sokeria hurautetaan sauvasekoittajalla survokseksi. Kakun väliin ja pinnalle vispataan 5 dl kuohukermaa tukevaksi vaahdoksi, joka maustetaan vaniljasokerilla ja sokerilla. Kakku koristellaan syötävillä kukilla ja ½ litralla mansikoita. Suklaamoussekakku 1 kaakaolla maustettu kakkupohja uunipellillä paistettuna, leikkaa pohjalevy neljään pellin lyhyemmän sivun pituiseen osaan Suklaamousse täytteeksi ja kuorrutteeksi: 2 prk Flora vispiä vaahdotetaan kovaksi vaahdoksi. 200 g tummaa suklaata sulatetaan vesihauteessa ja kaadetaan ohuena nauhana vaahtoon, koko ajan vatkaten. Kostukkeeksi 2 dl vaniljasokerilla tai konjakilla maustettua maitoa tai maitokahvia. Jos haluat vielä suklaisemman kakun, levitä pieni purkillinen Nutella-tahnaa kahdelle kakkulevyistä. Aseta yksi kakkulevyistä tarjoiluvadille, kostuta maidolla. Levitä suklaamoussea levyn päälle ja lisää muut kerrokset samalla tavalla, jätä päällimmäisen levyn koristeluun enemmän moussea. Levitä tai pursota loppu mousse oman tyylisi mukaan kakun päälle ja reunoille. Koristele suklaamakeisilla ja -kekseillä. KIRJA Mielenkiintoisesti ruokakulttuurista Ritva Kylli: Suomen ruokahistoria. Suolalihasta sushiin. Gaudeamus 2021. RITVA KYLLIN kirjoittama perusteellinen suomalaisen ruokakulttuurin historia oli aivan syystä viime vuoden Tietokirja-Finlandia-palkinnon ehdokkaana. Kylli on tehnyt perusteellista tutkimustyötä, etsinyt aikalaislähteistä tietoa suomalaisen ruokakulttuurin kehityksestä vuosisatojen aikana. Niin kauan kun ulkomaiden kanssa on käyty kauppaa, on Suomeen tuotu myös elintarvikkeita ja raaka-aineita ulkomailta. Moni eksoottinen tuote on löytänyt tiensä suomalaisiin ruokapöytiin jo 1700-luvulla. Oululaisen Kyllin esimerkeissä on paljon aikansa lehtijutuista ja muista kirjoituksista poimittuja mainintoja oululaisesta ruokaperinteestä. Esimerkiksi perunan puolesta puhui moni pappi saarnan yhteydessä, se oli hallanarkoja viljoja turvallisempi kasvatettava. Mielenkiintoista on, kuinka jotkut ruoat ovat säilyttäneet paikkansa etenkin juhlapöydissä. Katolisen ajan mämmi on vakiintunut pääsiäisajan ruoaksi, kun sitä aikaisemmin saatettiin syödä ympäri vuoden paastoruokana. Kahvi on ollut tärkeä osa kaikkien kansankerrosten ruokakulttuuria, vähävaraisissa työläisperheissä se saattoi olla ainoa lämmin aterin osa leivän ohessa. Ruokakulttuuri on muuttunut olosuhteiden ja tuontituotteiden myötä. Suomesta vietiin jo varhain muualle Eurooppaan muun muassa kuivattua haukea. Kotiin palaaviin laivoihin lastattiin suolaa, jota ilman ei lihaa ja kalaa olisi voitu säilöä talven varalle. Ruoka yhdistää ihmisiä, samoja herkkuja nautitaan nykyisin ympäri maailmaa. PIIA RANTALA-KORHONEN Kakun voi koristella pestyillä, syötävillä kukilla, mm. ruusuilla, syreeneillä, apiloilla, orvokeilla, kehäkukilla, hajuherneen tai herneen kukilla. Eläkeläinen 3/2022 33
YHDISTYKSET TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA T eemamme on, että juhlan kohokohta eivät ole frakki ja kravatti, vaan yhdessäolo ja iloinen liikunta. Se luo hyvää oloa ja antaa voimia katsoa valoisampaan tulevaisuuteen. Näin totesi Eläkeläiset ry:n Uudenmaan Aluejärjestön puheenjohtaja Heikki Mäkinen avatessaan aluejärjestön yhdistetyn 50-vuotis juhlan ja ulkoilupäivän Raaseporin Kisakeskuksessa. – Koronan tartuntapelossa ihmiset jäivät neljän seinän sisään. Nyt uskallamme jälleen olla yhdessä, ja niinpä päätimme aluetoimikunnassa, että yhdistämme juhlan ja liikunnallisen tapahtuman. Meille ikääntyville ihmisille on tärkeää niin henkisen kuin fyysisenkin kunnon ylläpitäminen. Paikallisen Karjaan-Pohjan Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Harry Yltävä totesi tervehdyspuheessaan, että vaikka vanhuspalvelut siirtyvät osana sote-uudistusta hyvinvointialueille, niin kuntien tehtäväkenttään jää edelleenkin terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy, jotka monin tavoin ovat tärkeitä ikäihmisille. – Tehtäväkenttää ja vaikuttamisen alueita meille siis riittää jatkossakin kuntatasolla. Raaseporin eläkeläisjärjestöt ovat monin tavoin aktivoituneet edunvalvontaja vaikuttamistyössä. – Vanhusneuvosto otti juuri kantaa kaupungin strategiaohjelmaan. Olemme myös aktiivisesti ottaneet kantaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vanhusneuvoston perustamiseen, kertoi Yltävä, joka on Raaseporin kaupunginhallituksen jäsen (vas.) ja sen edustaja kaupungin vanhusneuvostossa. – Sote-palvelut koskettavat meitä monin tavoin ja kaupungin vanhuspalvelupäällikkö on vakiovieras vanhusneuvostossa. ELÄKELÄISET RY:N puheenjohtaja Matti Huutola raotti juhlapuheessaan jo järjestön valmistautumista ensi vuoden eduskuntavaaleihin. – Aiomme hyvissä ajoin saada viestiämme päättäjien ja ehdokkaiden tietoon ja pohjustaa uudistuksia. – Vahvuutemme ja kykymme vaikuttaa tulevaisuuteen perustuu yhteistyöhön ja sopimiseen. Olemme vahvistamassa yhteistyötä Eläkeläisliittojen Keskusjärjestö EETUssa ja myös muitten eläkeläisjärjestöjen kanssa, Huutola kertoi. Vaaliteeseistä selkeäksi ykköseksi nousee Huutolan mukaan toimeentulon turvaaminen kaikille eläkeläisille ja kaikkein vähäosaisimmista huolehtiminen. – On hyvinvointiyhteiskunnan häpeä, että eläkeläiset joutuvat hakemaan sosiaalitukea jokapäiväisten asioidensa hoitoon. Suomalaisella yhteiskunnalla pitää olla varaa rakentaa sellainen eläkejärjestelmä, jossa kaikkien heikoinkin tulee toimeen. – Emme ole asettaneet yltiöpäisiä tavoitteita, vaan tavoittelemme minimieläkkeen tason asettamista tuhanteen euroon. Tiedämme, että silläkään ei tule toimeen, mutta tiedämme myös sen, että kaikkea ei saa kerralla. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan yhteiskunnallinen ja Myriem Benmerabet (vasemmalla), Sinikka Peiponen, Anneli Kyllönen, Mirja Salminen ja Anita Boudaoud Klaukkalan Eläkeläisistä ihastelivat kevään kauneimman päivän näkymiä Kisakeskuksen rantakallioilla. Hyvää oloa ja voimia tulevaisuuteen Uudenmaan aluejärjestön juhlaja ulkoilupäivää suosi kevään kaunein auringonpaiste. Vahvuutemme ja kykymme vaikuttaa tulevaisuuteen perustuu yhteistyöhön ja sopimiseen.” Karkkilalaiset Liisa Klemola ja Lotta Suomalainen saivat Kisakeskuksen pihamaalla seurakseen aurinkoisen perhosen. 34 Eläkeläinen 3/2022
HEIKKI MÄKINEN N urmijärven vanhin eläkeläisyhdistys Klaukkalan Eläkeläiset ry juhli 50-vuotista toimintaansa Monikossa 20.4. järjestetyssä juhlatilaisuudessa. Eläkeläistoiminta on yleensä sellaista, että itse tuotetaan ohjelma, itse esitetään se ja aktiivijoukko ei itse pääse katsomaan omia tuotoksiaan. Tällä kerralla päätettiin toimia toisin. Kiitokseksi jäsenille ja erityisesti heille, jotka toimintaa ylläpitävät, yhdistys päätti tarjota kaikille katsojan roolin. Tilaisuus aloitettiin perinteisillä tervetuliaismaljoilla, näyttävillä voileipäja täytekakkutarjoilulla kahvien kera, jonka jälkeen alkoi varsinainen juhlatilaisuus. Juhlatilaisuuden juontajana toimi monien nurmijärveläisten tuntema Juha Poikela joka sujuvasti luotsasi tilaisuuden. Yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Mäkinen siteerasi tervetulosanoissaan yhdistyksen ensimmäisen puheenjohtajan lausumaa: Korkea ammattitaito ja kyky saada ihmiset innostumaan, se vetää kuin magneetti. Tämä kerho on perustettu siinä hengessä, että ihminen joka joutuu väistymään työelämästä, saa täältä virkistystä ja kuntoa. Sitä perinnettä yhdistys on ylläpitänyt 50 vuotta ja magneetti toimii yhä. Erityisen kiitoksen saivat myös ne jäsenet jotka ovat yhdistyksen toimintaa omalla aktiivisuudellaan kannatelleet. Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies kiinnitti juhlapuheessaan huomiota nurmijärveläisten eläkeläisyhdistysten hyvään yhteistyöhön johon hän oli edellisellä vierailullaan tutustunut yhteistyötoimikunnan järjestämässä Syysjuhlassa. Huoli nykyisestä maailman tilanteesta oli päällimmäisiä aiheita joita hän toi esiin. – Koronapandemian vaikutukset tähän päivään ja toimintatavoissa tapahtuneet muutokset tulevaisuuteen ovat sellaisia, joilla voi olla pysyvämpiäkin vaikutuksia. – Huoli eläkeläisten ja pienituloisten tulevaisuudesta on Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n ja eläkeläisjärjestöjen yhteinen. Indeksikorotukset eivät yksin tilannetta ratkaise, jos tulotaso ei muutenkaan riitä elämiseen. Koskimies peräsi myös kunnilta tukevia ratkaisuja niin asumiseen kuin palveluihinkin. Yhteisen toiminnan merkittävin tapahtuma on tänä vuonna syyskuussa tehtävä Kulje kanssain -juhlaristeily, jonne Koskimies toivotti jäsenistön ystävineen tervetulleeksi. Jan Koskimies jakoi yhdessä Merja Lönnqvistin kanssa ansiomerkit ja kunniakirjat ruusujen kera yhdistyksen toiminnasta yli viisi vuotta vastanneille 19 jäsenelle. He jakoivat myös neljälle yhdistyksessä yli kymmenen vuotta aktiivisesti toimineelle jäsenelle Susanna Huppusen suunnittelemat kierrätyshopeasta naisille valmistetut kaulakorut ja miehille solmioneulan. Vantaan Teatterin näyttelijä Anne Nielsenin esittämä näytelmä Paperineilikka toi esiin rakkautta, vanhenemista, yksinäisyyttä ja kosketuksen ja kauneuden kaipuuta ikääntyneen ihmisen näkökulmasta. Päätöspuheen piti sihteeri Armi Backman lainaten Ritva Kyyrön mietelmää: ”Eläkeläinen ei lähde maailmalle, vaan tulee sieltä. Eletyt vuodet eivät katoa, muuttuvat vain muistoiksi.” Yhdistyksen aktiiveja muistettiin juhlassa huomionosoituksin. Virkeä 50-vuotias Klaukkalan Eläkeläiset ry juhlisti toimintavuosiaan Monikossa poliittinen tahtotila yli puoluerajojen ja sopijaosapuolien. JUHLASALISSA PIDETYN juhlan esiintyjinä kuultiin ja nähtiin Klaukkalan ja Etelä-Vantaan Eläkeläisten tanhuesitys, Lohjan Seudun Eläkeläisten kuoro ja lauluryhmä sekä Esa Vepsäläisen tarinallinen sketsi. Lotta Suomalainen ja Liisa Klemola Karkkilan Eläkeläisistä nauttivat lounaan jälkeen auringosta opistorakennuksen pihamaalla. – Hyvällä mielellä tietenkin, kun on näin hieno ilma ja väkeä paljon liikkeellä. Suunnitelmissa oli suunnistaa palloiluhalliin kokeilemaan tasapainorataa ja muita testejä. – Karkkilan Eläkeläisten toiminnassa olen nyt ensimmäistä vuotta, kertoi Suomalainen. – Olen muidenkin eläkeläisjärjestöjen paikallista toimintaa testannut. On hienoa että on yhteistä tekemistä ja tulee lähdettyä kotoa liikkeelle. – Arvostan hirveästi, että saan eläkeläistoiminnassa olla mukana ja pääsen tapaamaan muita ihmisiä, totesi Liisa Klemola. – Ja mukavaa porukkaa Karkkilassa onkin. Melkein joka tiistai olen mukana, kun Karkkilan Eläkeläisillä on laulukuoro, iltapäiväkahvit ja boccian peluuta. Se on paras tiistaipäivän ohjelma. Klaukkalan ja Etelä-Vantaan Eläkeläisten tanhuesitys viihdytti yleisöä. Eläkeläinen 3/2022 35
YHDISTYKSET Utajärven Eläkeläiset vietti 50-vuotisjuhliaan hyvissä tunnelmissa. TUOMAS TALVILA U tajärven Eläkeläisten 50-vuotisjuhla keräsi 8. huhtikuuta väkeä Rokuan komeisiin maisemiin. Juhlan tuntua ja toisten tapaamista arvostettiin tavallistakin enemmän nyt koronarajoitusten hellitettyä. – Utajärven kunta luo meille onnellisen elämän eväitä ja niin mekin toimimme omassa yhdistyksessämme, toinen toistamme tukien ja auttaen, yhdistyksen puheenjohtaja Kaisu Rämet totesi avajaissanoissaan. Utajärven Eläkeläiset ry perustettiin 3.9.1972 Utajärven työväentalon lavalla pidetyssä kokouksessa. Varapuheenjohtaja Toivo Perttunen loi katsauksen Jokilaaksojen Aluejärjestöön kuuluvan yhdistyksen historiaan. – Hyvät periaatteet olivat samat jo alkuvuosina. Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola kiitti juhlapuheessaan hallituksen kehysriihessään tekemää päätöstä toteuttaa kansaneläkkeisiin ja muihin sosiaalietuuksiin ylimääräinen indeksikorotus. – Tämä on ehdottoman hyvä uutinen, Huutola sanoi. – On aivan oikein, että hallitus huomioi kaikkein pienituloisimmat ihmiset tilanteessa, jossa energian hinta ja muut elinkustannukset ovat nopeassa nousussa. Seuraavaksi olisi huomio Huutolan mielestä kiinnitettävä pientä työeläkettä saaviin. Huutola viittasi Eläketurvakeskuksen tilastoihin. Joka kolmannen eläkkeensaajan kuukausieläke on alle pienituloisuusrajan 1?250 euroa. Keskieläke oli viime vuonna 1?784 euroa kuukaudessa. – Pientä työeläkettä saaville tulisi tässä tilanteessa kohdistaa ylimääräinen indeksikorotus, jotta jokaisen suomalaisen säällinen vanhuus turvattaisiin. Elinkustannusten ankara nousu uhkaa ajaa eläkeläisiä toimeentulotuen luukulle, Huutola sanoi. Huutola kertoi, että eläkeläisjärjestöt ovat entisestään tiivistäneet yhteistyötään edunvalvonnassa. – Tarvitsemme taaksemme mahdollisimman paljon eläkeläisten asiaa ymmärtäviä tahoja. KUNNANJOHTAJA Anne Sormunen totesi, että onnellisuus on keskiössä Utajärven kunnan strategiassa. – Kunta ei yksin pysty näitä asioita tekemään, vaan se tapahtuu ihmisissä. Maailma muuttuu ympärillä, ihmisten tarve olla yhdessä pysyy. Utajärven seurakunnan diakonissa Heidi Lahtinen nosti esiin sen toiminnan, jota eläkeläisyhdistyksessä tehdään yksin kotona olevien ikäihmisten hyväksi. – Lämmin kiitos siitä työstä, jota lähimmäisen hyväksi pyytettömästi ja suurella sydämellä teette. Utajärven reumayhdistyksen puheenjohtaja Pentti Räisänen kertoi utajärveläisten järjestöjen viisikosta, joka tekee ”työtä yhdessä, pilke silmäkulmassa”. Eläkeläiset ry:n Jokilaaksojen Aluejärjestön varapuheenjohtaja Armas Niemi lahjoitti juhlivalle yhdistykselle puisen pienoisruuhen ”jäsenten viestejä ja aloitteita varten” sekä puheenjohtajan nuijan. Marjatta Kaitasuo esitti Uuno Kailaan runon Karavaani. ”Tien lapsia olemme, matkaan syntyneitä, / karavaani-heimoa retkellä elämän.” Koomikkohahmo Tyyne Kettunen, ”eläkeläinen Siilinjärveltä, sotepalvelujen suurkuluttaja” nauratti esityksellään yleisöä oikein olan takaa. Juhlan kruunasi ansiomerkkien ja huomionosoitusten jako. Rokuan harjualue tunnetaan moreenista, dyyneistä ja jäkälästä. Alue kattaa osan Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnista Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Rokuan kylpylähotellin salissa oli juhlan tuntua. Oikealla Utajärven Eläkeläisten puheenjohtaja Kaisu Rämet, vieressä Utajärven kunnanjohtaja Anne Sormunen. Rokuan salissa oli juhlan tuntua Tyyne Kettunen, ”eläkeläinen Siilinjärveltä, sotepalvelujen suurkuluttaja” nauratti esityksellään yleisöä oikein olan takaa. 36 Eläkeläinen 3/2022
Ivalon Eläkeläisten kevätretki suuntautui Tankavaaran Kultamuseoon, 60 kilometrin päähän Ivalosta. EIJA MIRANDA SILVENTOINEN T ankavaara on tunnettu kullanhuuhdontakisoistaan, mutta yleensä se tulee ohitettua ollaanpa sitten matkalla nelostietä etelään tai pohjoiseen. Parikymmenhenkinen porukkamme yllättyi täysin metsikön ja mökkikylän keskellä sijaitsevan Kultamuseon laajuudesta. Oppaamme esitteli meille Lapin kullanhuuhdonnan historiaa, joka oli monelle tuttua Ivalojoelle sijoittuvasta Åke Lindmanin ohjaamasta Lapin kullan kimalluksesta. Kullanhuuhdonnan periaatteet ovat samat paikasta tai maasta riippumatta. Kullan erottamiseksi maa-aineksesta tarvitaan kouru ja sen pohjalle rihlat, joita vasten painavampi aines jää kiinni, kun kourussa juoksutetaan vettä. Loppuaineksesta on vielä eroteltava kultahiput vaskoolin avulla. Näimme dokumentin, kuinka sutjakasti se kävi edesmenneiltä kultamaiden konkareilta kuten Nipa Raumalalta ja Yrjö ”Karhu” Korhoselta. Kuopio-Kallavesi Eläkeläisten reissussa ohjelmaa oli joka päivälle, sekä sisätiloissa että ulkona hyvien ohjaajien opastamana. MERVI HÖYLÄ V iikkoa ennen vappua starttasi 46 hengen ryhmä Kuopio-Kallavesi Eläkeläisiä matkalle. Sunnuntaiaamu oli viileä, mutta autossa oli hyvää odotuksen tunnelmaa. Pitkästä aikaa pääsimme lähtemään bussimatkalle. Kun lähestyttiin Pohjanmaata, niin maisemat muuttuivat. Ja olihan se huikea muutos, kun kuusikkoisesta Kuopiosta tultiin aavan meren ääreen. Meidän hotellihuoneiden ikkunat olivat kaikki merelle päin ja voi niitä upeita auringonlaskuja, joita saimme ihailla. Vaikka mereltä kävi tuuli, niin aurinko lämmitti illalla niin, että lasitetuilla parvekkeilla tarkeni hyvin istuskella. Päivällä siellä ei ehtinyt ollakaan. Mukana matkalla oli aivan uusiakin jäseniä, sekä kaksi Tuusniemen Eläkeläistä. Kuopio-Kallavesi Eläkeläisten jäseninä ovat jo pitkään olleet rajan takaa aikanaan muuttaneet ikääntyneet. Heitä oli kahdeksan mukana ja kaikki innostuneena matkasta. Hyvin yhdessäolo meidän suomea puhuvien kanssa onnistui, vaikka aina ei löytynyt sanoja. Iloisuus ja ystävällisyys heijastui kaikkeen osallistumiseen. RYHMÄN JOHTAJANA toimi Sirkka Jeulonen. Ryhmäloma oli haettu Solaris-lomilta ja hyvän ohjelman oli hotelli Sani tehnyt. Ohjelmaa oli joka päivälle, sekä sisätiloissa että ulkona hyvien ohjaajien opastamana. Tutustuttiin kuntosaliin, jossa sai käydä halutessaan mihin aikaan vaan. Kyllä se käytössä olikin. Kokeiltiin keilaamista tunnin verran. Siitä aika moni sai kipinän, ”tämähän on kivaa, tätä voisi harrastaa kotiseudullakin”. Ja yhtenä päivänä pelattiin kurlingia Kalajokisittain! Hauskaa oli. Oli fysioterapeutin luento ”Energiaa elämäntavoista”, muistia virkistävä musavisa, sekä pähkinää purtavaksi ja bingoilta. Tuolijumpasta pidettiin, sekä seniorijoogasta. Ulkona ohjaaja opasti kävelijöitä reiteille. Iso osa joukostamme kulHiekkasärkkien reitit innostivat kävelemään, sauvoilla tai ilman. Lomaviikko Kalajoen hiekkasärkillä ki myös omia aikojaan pienissä ryhmissä vaikka hiekkasärkille tehdyillä puupoluilla, joita olikin pitkälti. Keppijumppa ulkosalla ja lähimetsän puiden halailu oli kivaa. Harmiksemme kylpylä oli remontissa, joten siellä ei voitu käydä. Mutta uimassa tai vesijumpissa käytiin ahkerasti. Moni harrasti vesijuoksua. Reissusta jäi hyvä ja iloinen mieli kotiin tuomiseksi. › Lisää valokuvia: yhdistykset.elakelaiset.fi/kuopio-kallavesi Mielenkiintoisia tarinoita Lapin kultamailta Tunnin aikana ehdimme vain silmäillä kansainvälisen osaston tarjontaa: roomalaisten kaivuu Välimeren alueella, Kalifornian ja Alaskan Klondiken kultaryntäykset sekä perulaiset kulta-aarteet. Paljon jäi nähtävää seuraavaksi kerraksi. Moni totesi tuovansa museoon myös vieraansa. Lapin kultamaiden naiset pääsevät pääosaan Tähtiä-näyttelyssä. He toimivat usein kokkeina, mutta myös kullanhuuhtojina omilla valtauksillaan. Heistä kuten Elina Peroniuksesta, Moppe-rouvasta ja Ranta-Marista voimme syksyn lukupiirissä lukea Anne Rothin kirjasta Kultamaan tyttäret. Samalla jäsenemme Eila-Henna Kukkala voi tarinoida meille Tankavaaran ja muista kullanhuuhdontakisoista, joihin hän on osallistunut. Opastetulla kierroksella saimme kuulla monta mielenkiintoista tarinaa kultamailta. TA PA N I S IL V EN TO IN EN TA PA N I S IL V EN TO IN EN EI JA M IR A N D A S IL V EN TO IN EN Reino Lahdenmäki katselee tuttuja kultamiehiä Tankavaaran kultamuseossa. Vaskooleja eri aikakausilta. Erikoisuutena siperialainen puuvaskooli. Eläkeläinen 3/2022 37
YHDISTYKSET Yhdistyksissä on harjoiteltu hätäensiapua ja elvytystä. Pateniemen Eläkeläiset hankki sydäniskurin toimintatilaansa ja matkojensa turvaksi. TUOMAS TALVILA O ululaisessa Pateniemen Eläkeläiset ry:ssä havahduttiin pohtimaan, kuinka käy, jos yhdistyksen matkalla tapahtuu vakava sairauskohtaus ja tarvitaan hätäensiapua. – Joku mainitsi sydäniskurin eli defibrillaattorin. Lopputuloksena päätimme tutkia hintoja ja saatavuutta. Seuraavassa kokouksessa päätettiin hankkia laite meidän yhdistykselle, kertoo Pateniemen Eläkeläisten puheenjohtaja Reino Järvelä. Seuraava kysymys kuului, että kuka osaa käyttää sydäniskuria? – Huoli poistui, kun saimme ammattitaitoisen opettajan meitä kouluttamaan. Koulutukseen osallistui kaksitoista henkilöä ja saimme kahden ja puolen tunnin kattavan ja kiinnostavan koulutuksen elvyttämisestä. Teoriajakson aikana saimme tietoa siitä, kuinka asennoitua ja toimia kohtauksen saaneeseen henkilöön. – Luentojen päätyttyä jokainen sai vuorollaan kokeilla koulutusnukella painelupuhalluselvytystä, koska se on oleellinen ja ensimmäinen osa elvytystä. Seuraavana pääsi käyttämään Pateniemen Eläkeläiset hankki sydäniskurin ja opetteli sen käyttöä ensiapukoulutuksessa. Iskuri on jatkossa mukana myös yhdistyksen matkoilla, kertoo puheenjohtaja Reino Järvelä. Ensiapukoulutus kannattaa Varsinais-Suomessa koulutettiin matkavastavia VARSINAIS-SUOMEN Aluejärjestön hätäensiapukoulutus matkavastaaville järjestettiin Turussa T-talolla 3.5. Koulutuksesta vastasi Suomen Ensiapukoulutus Oy. Koulutuksessa harjoiteltiin tajuttoman henkilön kääntämistä kylkiasentoon, nuken avulla elvyttämistä sekä opeteltiin sydäniskurin käyttö. Opeteltiin myös allergikoille elintärkeän adrenaliinikynän käyttöä. Asiaa oli neljän tunnin koulutuksessa paljon, josta piti huolen todella asiantunteva kouluttaja Eetu Honkanen. PERTTI NURMI EI R A N U R M I sydäniskuria ja toimimaan sen kanssa kuten oikeassa tilanteessa: kuuntelemaan laitteen antamia ohjeita ja toimimaan niiden mukaan. Seuraavaksi Pateniemen Eläkeläisten kerhossa järjestettiin tietoisku laitteesta ja sen käyttöohjeista – Koolla oli 72 yhdistyksen jäsentä ja heidän lisäkseen koko yhteisötalon paikalla ollut henkilökunta Laitteen sijoituspaikka on eläkeläisten kokoontumispaikkana toimivan yhteisötalon sisääntuloaula. – Sydäniskuri on kaikkien talossa toimivien käytössä, mutta kun meidän yhdistyksemme lähtee matkoille, otamme sen mukaan, Järvelä kertoo. – Toivottavasti emme koskaan sitä tarvitse. Järvelä kannustaa muitakin yhdistyksiä harkitsemaan laitteen hankintaa ja käytön opettelua. --Ensimmäiset minuutit ovat tärkeimmät sydänpysähdyksen sattuessa. VarsinaisSuomen aluejärjestön puheenjohtaja Pertti Haverinen elvytysharjoituksessa. Tulokahvit tarjolla klo 9.30 ja ohjelma alkaa klo 10.00 Tapahtuman luennoitsijana on emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä, aiheena ikäihmisten hoito ja sen tulevaisuuden näkymät. › Lounas klo 12.00 ja kulttuuripitoista ohjelmaa klo 13 alkaen. › Ruokailut omakustanteisesti 20,90 € (kahvi suolaisella 6 € ja lounas 14,90 €) › Ilmoittautumiset mahdollisimman pian (viimeistään 6.6.) Marja-Leena Kytölälle, puh 040 750 6331 › Yhdistykset keräävät maksut ja tilittävät ne Aluejärjestön tilille FI75 5290 8140 0098 05 Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen Aluejärjestön kaikille avoin KESÄPÄIVÄTAPAHTUMA Keskiviikkona 15.6.2022 Hankasalmella Lomakeskus Revontulessa, Revontulentie 1, 41500 Hankasalmi LEENA SALO VARKAUDEN ELÄKELÄISET tarjosivat aamiaisen kaikille kevätkokoukseen osallistujille. Aamiaisideasta ja -tarjoilusta kaunis kiitos emännille Ritvalle ja Pirkolle. Aamiainen yhdessä syötynä toi vaihtelua monen yksinäisen arkeen. Kahvit, teet, sämpylät ja piirakat tekivät kauppaansa. Varkauden Eläkeläiset ry on kevään aikana vireyttänyt myös kerhoja kokoustoimintaansa tuomalla jokaiseen tapahtumaan eri harrasteryhmien esityksiä. Näin teemme tunnetuksi toimintaamme koko jäsenistölle. Kevään aikana esiintymään ovat päässeet Lavis-ryhmä, ilmaisutaito ja lauluryhmä. Kevätkokouksen aloitti lauluryhmä laulamalla Juice Leskisen Norjalaisen villapaidan ja laulun jälkeen puheenjohtaja Olavi Salo ojensi uudelle jäsenellemme kahvipaketin johtokunnan päätöksen mukaisesti: jokaiselle uudelle jäsenelle kahvipaketti kuin myös useamman uuden jäsenen hankkineelle. Toiminnantarkastaja antoi palautetta hyvästä talouden hoidosta ja siitä, että vähällä rahalla on saatu paljon aikaan koronan kurittaessa kaikkien toimintaa. Kokouksessa oli jaossa myös KSL:n Jalanjälkeni-käsityöaktivistien aihioita Ukraina-teemalla ja sodanvastaisuudella. Varkauden Eläkeläiset uudistivat kokouskäytäntöjään 38 Eläkeläinen 3/2022
MAINOS i Tuotetta myy Terveystekniikka Valko Oy. Lisätietoa tekno logiasta, käyttäjäkokemuksia, tutkimuksia ja nettikauppa: www.terveystekniikka.fi | puh. 045 609 9000 Monipuolisen laserterapian on kliinisesti todistettu edistävän haavojen ja kudosvammojen paranemista sekä lievittävän laajaa kirjoa erilaisia nivelja lihaskipuja. Terapia on käytössä kipuklinikoilla, fysioterapeuteilla ja jo yli tuhannessa suomalaiskodissa. Lievitä nivelkipuja tehokkaasti B Cure Laser -kotihoitolaitteella Laserterapiasta on tehty tuhansia tut ki muk sia. Muun muassa Norjassa teh dyssä tutkimuskatsauksessa oli muka na 22 tutkimuksen tuloksia ja siinä todettiin lääkintälaserterapian lievittä vän nivelrikon aiheuttamaa polvikipua heti hoidon jälkeen sekä pit kä kes toi semmin. Vastaavia tutkimuksia on teh ty myös esimerkiksi kihdin, reuman ja fibromyalgian aiheuttamien kipujen hoidosta. Myös Oulun kaupungin kuntoutus palvelujen fysiatrian yksikössä työs kentelevällä fysiatri Timo Pehkosella on hyviä kokemuksia laserhoidosta. Hänellä on käytössä BCurelaserlaite yhtenä eilääkkeellisenä kivunhoito menetelmänä. – Laserhoitoa on käytetty meil lä kivunhoidon tukena. Osa vaikeis takin kipu tiloista kärsivistä potilais ta on saanut lievitystä kipuun, liikkumi seen ja liikeratoihin jo muutaman vii kon hoidon aikana, Pehkonen kertoo. V uoden terveystuote 2022 Kauneus & Terveys -lehti nimesi 10 vuoden 2022 terveystuotetta. B-Cure Laser valikoitui Parhaaksi Laitteeksi kommentein ”Laserointi lievitti nivelrikosta kärsivien sormien kipuja jo viikossa. Sen ansiosta yöunet eivät enää keskeytyneet.” Lääkkeettömät kipulaastarit paikalliskipuun Uusi, lääkkeetön kipulaastari hyödyntää kehon omia lämpö ja infra punasäteitä parantaen kudoksen veren kiertoa ja aineen vaihduntaa. Kliini set tutkimukset to dista vat laasta reiden lievittävän lihas ja ni vel kipuja sekä kuukautiskipuja. Laastarin kipua lievittävä vaiku tus alkaa nopeasti ja kestää viisi vuoro kautta. ” Olen pitkään kärsinyt nivelrikon ai heut ta mis ta kivuista olkapäässäni, sormis sa ja polvessa. Olen koittanut lievittää kipua kipulääkkeillä ja -gee leillä, mutta mikään ei ole toiminut niin hyvin kuin nämä laastarit! Ihana nukkua ilman kipua”, kertoo Sirkka Mäkelä, hammaslääkäri Jyväskylästä. B-Cure Lääkintälaser (808 nm) Pienteholaserhoito (LLLT) tehostaa kehon omaa immuuni järjestelmää ja vahvistaa solun uudistumiskykyä. Se nostaa elimistön entsyymituotantoa ja vapauttaa en dorfiineja. Laser lisää elimistössä myös kollageenin ja elastiinin luonnollista tuotantoa, joita keho tarvitsee kudosvaurioiden korjaa miseksi. Koska kivunlievitys perustuu kivun lähteen paranta miseen, tulee aluetta hoitaa laserilla kuurinomaises ti. Yli annostusriskiä ei ole. Tunnettuja vastaaiheita ei ole, mutta hoitoa ei suositella syöpäkasvaimiin, silmiin eikä raskaana olevan vatsanseudulle. Helppokäyttöinen BCure Laser on saatavana ammat tilais ja kotikäyttöön. Laite on myös vuokrattavissa. Laser Sport laitteen ja sai avun paris sa viikossa. – Olen lopettanut kipulääkkeet, nukun hyvin ja mieli on virkeä, iloit see Raija. Laser myös diabeetikoiden apuna Haavahoitaja Hilla-Maria Tennberg Porvoon terveyskeskuksesta käyttää BCure Laseria kroonisten haavojen hoidossa. – Lisäämällä BCure Laserin osaksi haavahoitoa olemme onnistuneet pa lauttamaan haavan pysähtyneen para nemisprosessin. Laserterapia selkeästi edistää kudoksen uudistu miskykyä, Tennberg kertoo ja jatkaa: – Laserterapia voisi olla hyvä ko din ensihoito diabeetikon tuoreille haavoille, ve dellä puhdistamisen ja laastarin lisäksi. Jos haava ei kuiten kaan näytä luonnollisen pa ranemisen merkkejä parissa viikossa vaan para neminen pysähtyy tai haava suure nee, tulee aina hakeutua terveyden huollon ammattilaisen luo. Tor Ahlstedt Kauniaisista käyttää la se ria diabeettisen neuropatian ai heut tamaan kipuun. – Kipu alkoi jalkateristä ja on nyt nous sut polviin saakka. Hoidan jal kojani BCure Laserilla iltaisin en nen nuk kumaanmenoa ja koen, että kipuni lievittyy. Koska kivunlievitys perustuu kivun lähteen parantamiseen, tulee aluetta hoitaa laserilla kuurinomaisesti päi vittäin. Kotikäytössä BCurelääkintälaser so pii koko perheelle ja lemmikkienkin kivun hoitoon. Vaikka laitteen hin ta on muutamia satasia, sillä saa huolto vapaasti noin 30 000 ohjeenmukaista hoitokertaa. Näin yhden hoitokerran hinnaksi jää vain muutama eurosentti. Hyviä tuloksia nivelrikkokipujen hoidossa Sipoolaisella 78vuotiaalla Raija Kalliolla todettiin nivelrikko sormissa jo 90luvulla. – Kipua on hoidettu jatkuvasti vahvemmilla kipulääkkeillä, kunnes lo puk si söin vahvinta lääkettä jatku vana kuurina. Siitä huolimatta sormet olivat aivan turvoksissa, eivätkä kestä neet edes lakanan hipaisua, Raija ker too. Kesällä 2020 Raija hankki BCure Tor Ahlstedt hoitaa kipua B-Cure Laserilla. Raija Kallio sai avun kipuun parissa viikossa.
YHDISTYKSET kankaan eläkeläiset ry:n toiminnassa. Yhdistyksen kokoontumispaikka muuttui vielä kertaalleen, kun uimahallin tilat otettiin kunnan omaan käyttöön. Yhdistys pääsi kustannuksetta Hollolan pääkirjaston tiloihin. Viikoittain kokoontuvassa kerhossa on nykyään kuutisenkymmentä jäsentä. MAALISKUUN PUOLIVÄLISSÄ 2022 vietettiin yhdistyksen 50-vuotisjuhlat kerhon vakiotilassa Hollolan kirjaston tapahtumatorilla. Jäsenistön lisäksi oli järjestelyissä apua kunnan puolelta. Kunnanjohtaja Päivi Rahkonen toi kunnan terveiset. Hän puhui mm. maailmanpoliittisen tilanteen uhkista sekä siitä, kuinka kuinka kunnat ovat suurten muutosten kourissa Päijät-Soten että maakunnallisten hyvinvointialueiden toteuduttua. Yhdistysten vireän toiminnan tärkeyttä Rahkonen painotti. Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies korosti kansanvallan merkitystä. – Vahva kansalaisyhteiskunta on demokratiamme turva myös nykypäivänä, Koskimies kiteytti. Tervetulolaulun, kakkukahvien ja puheiden jälkeen saimme kuulla Jan Dobrovolskin ja Liljankukat-yh tyeen haitarinsoittoa sekä Liljankukkien iloisen laulusikermän. Ansiomitalit ruusuineen jaettiin yli viisi vuotta aktiivisesti yhdistyksen parissa toimineille jäsenille. Erityismaininta Maire Patroselle, joka on ollut melkein koko 19-vuotisen jäsenyytensä ajan yhdistyksen aktiivitoimija. Pirkko Soininen-Heinänen, Väinö Piippo, Seija Syrjänen, Maire Patronen, Merja Launiainen, Marja-Liisa Laine ja Juhani Laurila saivat ansiomitalit ja lisäksi myöhemmin luovutettiin mitalit myös poissaolleille Reijo Kämpjärvelle ja Pasi Rytköselle. Luottoesiintyjämme Maire Patronen ja Aira Saarinen esittivät sketsin mummosta, joka kävi lääkärin vastaanotolla. Runosikermän esittivät neljän naisen voimalla Maire, Merja, Sirkka-Liisa ja Irma. Lopuksi lauloimme seisten Hämäläisten laulun haitarinsoiton säestämänä. Kirjoittaja on Salpakankaan Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja. R A U N O S A R JA Juhlayleisöä Hollolan kirjaston tapahtumatorilla. Hedelmätarhasta kirjaston tiloihin Salpakankaan Eläkeläiset 50 vuotta. IRMA TARVAINEN V uoden 1971 lopulla Salpakankaalla Hollolassa kerääntyi yhteen kolmetoista työuransa päätökseen saanutta henkilöä ja perustamaan eläkeläiskerhoa. Mukaan liittyi lisää väkeä ja kerhon toiminta virallistettiin 14.3.1972 Salpakankaan Eläkeläiset ry -nimiseksi paikallisyhdistykseksi Eläkeläiset ry:n siipien suojaan. Hollolan kunnan vuokraamissa Hedelmätarhan kerhotiloissa yhdistys toimi aktiivisti noin 60–70 jäsenen voimin. Kerhossa toimi vuosien saatossa huvi-, kuntoiluja opintotoimikunnat, tuppikerho, laulukuoro, tanhuryhmä, lausuntaa harrastavat jne. Vierailtiin aktiivisesti eri kohteissa, teattereissa ja esimerkiksi vastaavanlaisissa yhdistyksissä ja esiintymässä vanhainkodeissa. Järjestettiin lähes vuosittain kevätja syyspippalot sekä viiden vuoden välein 20–45-vuotisjuhlat vaihdellen eri juhlapaikoissa. Yhdeksäntoista vuotta mukana olleen, nykyäänkin vielä varapuheenjohtajana yhdistyksessä toimivan Maire Patrosen kertoman mukaan yhdistyksen toiminta muuttui oleellisesti kun Hedelmätarhan tiloista jouduttiin luopumaan 40 vuoden jälkeen sen rapistuttua purkukuntoon. Kerhomatka piteni huomattavasti kokoontumistilojen siirryttyä Salpakankaalle Hollolan kunnan antamaan Hollolan uimahallin kokousja toimintatiloihin. Hedelmätarhan aika oli ohi ja uusi kausi alkanut SalpaJoensuun Eläkeläiset viettivät virkistävän liikunnallisen loman Tanhuvaarassa. EEVA SURAKKA JOENSUUN ELÄKELÄISTEN ryhmä vietti huhtikuun lopulla virkistävät neljä vuorokautta Tanhuvaaran urheiluopistolla Savonlinnassa. Kurssin nimi oli Aina parhaassa iässä, ja sitähän me olemme. Joukossamme oli monta uutta ihmistä, joten uusia ystäviä saatiin. Majoitumme hotelli Kaartilaan. Liikunnallinen osuus käynnistyi happihyppelyllä sauvakävellen. Päivällisen jälkeen oli venyttely ja rentoutus. Joka päivä oli erilaisia liikuntatunteja. Vesi-, tuolija kävelyjumppaa, vesicircuitia ja vesijuoksua, kehonhuoltoa ja kuntosalia. Päälle harjoiteltiin senioritansseja. Eikä siinäkään vielä kaikki. Saimme tietoiskuja: Kestävyyttä keholle, Voimaa vartaloon ja vielä ohjeet kotona tehtäväksi. Osa meistä kävi kehonkoostumusmittauksessa. Rantasaunalla oli ohjelmallinen illanvietto ja halukkailla saunominen ja avanto. Myös rastit löytyivät, taisi olla ihan suunnistajat kartanlukijoina. Toisessa illanvietossa ohjelmassa oli tietokilpailu ja karaokea. Bocciaturnauksessakin osa oli ensikertalaisia. Perinteiseen omaan viimeisen illan yhdessäoloommekin riitti vielä ohjelmaa, mm. tietokilpailu, ryhmäruno, vitsejä, jutustelua ja iltalaulu. Aina parhaassa iässä Palaute reissusta oli kiittävää. ”Ilmat suosivat meitä, täällä on ollut hyvä lomailla, saada liikkua ja välillä tuntuu, että liikakin.” ”On ollut osaavia ohjaajia”. ”Tätä kaikkea emme olisi jaksaneet ilman mainioita keittiöhenkilökunnan laittamia makoisia ruokia”. Juhani Alastalo heittää, Anja Peltonen ja Sinikka Simonen katsovat. 40 Eläkeläinen 3/2022
Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Jan Koskimies Toimitussihteeri Tuomas Talvila Tilaukset ja osoitteenmuutokset Anna Autio puh. 020 743 3610 anna.autio@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 6 kertaa vuonna 2022. Tilaushinta kotimaahan 30 euroa/vuosikerta Muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk Toimitus ja toimisto Kauppakaarre 1, 6. krs 00700 Helsinki puh. 020 743 3610 elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti Tmi Johanna Pelto johannapelto.fi 040 9030 141 johanna@johannapelto.fi Syntymäpäivät ja poisnukkuneet, syysja kevätkokousilmoitukset osoitteeseen: elakelainen-lehti@ elakelaiset.fi Ulkoasu Tuomas Nikulin ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (painettu) ISSN 2242-3338 (verkkolehti) Botnia Print, Kokkola 2022 Puheenjohtaja Matti Huutola Varapuheenjohtaja Tuula Telin Toimisto Kauppakaarre 1, 6 krs. 00700 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9–15. Toimisto on suljettuna heinäkuun ajan. Jäsenpalvelu jasenet@elakelaiset.fi Soittoaika kello 9–12, puh. 020 743 3610: jäsenmaksut, osoitteen muutokset, kurssien ja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, materiaalitilaukset, Eläkeläinen-lehden tilaukset. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Kaikki maksut (mukaan lukien jäsenmaksut) IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies puh. 040 747 0776 Henkilöstöja talousvastaava Heli Grönroos puh. 050 529 0399 Jäsenvastaava Anna Autio puh. 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistysrekisteri Järjestösuunnittelija Aaron Kallinen puh. 044 751 1031 Koulutussuunnittelija Tiina Rajala puh. 040 582 4319 Toimistoassistentti Jukka Mustakallio puh. 044 751 1032 Monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö puh. 040 501 3599 Monikulttuurisen toiminnan ohjaaja Evgeniya Mazurova puh. 040 132 7307 Tiedottaja Tuomas Talvila puh. 050 570 9716 SYNTYMÄPÄIVIÄ POISNUKKUNEITA 100 vuotta 26.8. Elli Heikkilä, Anjalankoski 95 vuotta 13.8. Anelma Virtanen, Pihlava 94 vuotta 18.6. Lasse Hakala, Etelä-Vantaa 93 vuotta 21.6. Mirja Harju, Teuva 92 vuotta 13.7. Anja Erlin, Kaarina 17.7. Matti Virtanen, Kaarina 91 vuotta 15.6. Pentti Hakala, Loimaa 6.7. Alma Rakel Lantto, Pello 90 vuotta 5.6. Maila Hellevi Virtakoivu, Heinola 10.6. Anna Äystö, Teuva 17.6. Sisko Salonen, Kallio-Vallila 13.7. Arvo Aalto, Kirkkonummi-Siuntio 13.7. Salme Tervonen, Kajaani 18.7. Sylvi Syrjämäki, Hyrylä 12.8. Aila Anosckin, Pihlava 20.8. Osmo Tuorila, Kallio-Vallila 25.8. Lasse Varis, Pihtipudas 85 vuotta 13.5. Marja Viertola, Etelä-Vantaa 17.6. Unto Haapanen, Etelä-Vantaa 30.6. Taisto Järvenranta, Kaarina 7.7. Martti Kinnunen, Suomussalmi 9.7. Irja Paavola, Hyrylä 22.7. Anja Salmijärvi, Pello 22.7. Reijo Viinamäki, Nakkila 4.8. Liisa Heikkinen, Hyrynsalmi 5.8. Annukka Anna Oja, Pietarsaari 80 vuotta 31.5. Arvo Moilanen, Suomussalmi 4.6. Kirsti Dementjeff, Kuopio-Kallavesi 8.6. Taisto Sutela, Haukipudas 9.6. Salme Helenius, Pihlava 17.6. Osmo Toivonen, Tikkurila 21.6. Maija-Liisa Jokinen, Pihlava 5.7. Erik Bärlund, Kaarela 11.7. Aili Joronen, Korso 11.7. Eelis Matinlompolo, Pello 17.7. Riitta Lindevall, Heinola 11.8. Eemeli Huttu ,Kajaani 25.8. Jouko Soini, Kaarina 30.8. Seppo Kalevi Pietilä, Pietarsaari 75 vuotta 25.5. Reijo Girsen, Tikkurila 6.6. Kari Toiviainen, Heinola 8.6. Antero Kyllönen, Kajaani 9.6. Helena Juntunen, Suomussalmi 9.6. Erkki Manninen, Oulu 12.6. Anja Stenhäll, Vammala 17.6. Marja-Leena Matinlompolo 20.6. Erkki Koskelo, Hyrynsalmi 2.7. Kaija-Leena Hämeenkorpi, Pihlava 8.7. Raimo Heikkinen, Suomussalmi 10.7. Sisko Lehto, Pietarsaari 12.7. Aimo Paakkanen, Sonkajärvi 14.7. Raili Partanen, Kaarela 17.7. Martti Seppänen, Suomussalmi 18.7. Mikko Rytkönen, Hyrylä 22.7. Aarno Pajunen, Pihlava 23.7. Eija Tarvainen, Korso 21.8. Marjatta Vaattovaara, Pello 26.8. Juha Saukkola, Hyrylä 28.6. Kaarlo Vanhala, Anjalankoski 12.8. Pirjo Raanoja, Anjalankoski 29.8. Otto Kortelainen, Sonkajärvi 31.8. Veli Fisk, Pihlava 31.8. Eeva Leskinen, Hyrylä 4.9. Jouko Heikkinen, Suomussalmi 4.9. Markku Seppälä, Anjalankoski 70 vuotta 2.5. Anssi Kuisma, Tikkurila 9.5. Anja Heilimo, Tikkurila 10.6. Saara Kinnunen, Suomussalmi 18.6. Suvi Vilppula, Etelä-Vantaa 21.6. Esa Lindgren, Pihlava 29.6. Matti Hokkanen, Kaarela 1.7. Leena Laitinen, Kaarina 3.7. Maire Oikarinen, Hyrynsalmi 3.7. Marja-Leena Vitikainen, Heinola 20.7. Sirpa Koskelo, Hyrynsalmi 25.7. Esa Juhani Ahonen, Pietarsaari 29.7. Matti Hellman, Pihlava 29.7. Sirpa Kinnunen, Kajaani 2.8. Ritva Wallin, Pihlava 5.8. Teuvo Viitasaari, Heinola KK 6.8. Pirjo Lundell-Lindqvist, Salo 6.8. Aaron Romppainen, Hyrynsalmi 7.8. Margareetta Lindfors,Tikkurila 27.8. Markku Pohjola, Suomussalmi 28.8. Ari Vaho, Oulu 65 vuotta 10.8. Tuula Rantamo, Anjalankoski 14.8. Pirjo Myllyaho, Kaarina 26.8. Paula Miettinen, Kuopio-Kallavesi 27.8. Leena Saloranta, Heinola 60 vuotta 22.6. Arto Heikkinen, Sonkajärvi Haukiputaan Eläkeläiset Taisto Ensio Korvala Heino Luukinen Matti Nisula Kaarinan Eläkeläiset Simo Martin Kalajoen Eläkeläiset Sauli Konu Kolarin Eläkeläiset Armas Rantakokko Pellon Eläkeläiset Eeva Annikki Virtanen Pudasjärven Eläkeläiset Ossi Leino Raahen Eläkeläiset Tenho Kurula Sorsakosken Eläkeläiset Martta Heleena Nyyssönen Aino Tellervo Rankinen Varkauden Eläkeläiset Unto Myllynen Eläkeläinen 3/2022 41
OIKAISU Salon alueen Eläkeläiset järjestivät keväiset talkoot Voimisteluja urheiluseura Halikon Hehkun majalla Halikon Märynummella. RAIMO NIEMINEN K irsti Vilenin johdolla valmistettiin steariinillä kyllästettyjä sytykeruusuja. Kokemukseni mukaan sytykeruusut toimivat takan ja puulämmitteisen saunan kiukaan tulen sytytyksessä erinomaisesti. Niin sanottu ilmastoa säästävä ”päältä sytytys” onnistuu sytykeruusuilla hyvin. Kohonneista puutavaran hinnoista huolimatta yhdistys valmisti talkoilla kasan linnunpönttöjä varojenhankinnan varjolla. Kävi kuitenkin niin, että leppoisa tunnelma ja mukava yhdessä puuhastelu oli huomattavasti arvokkaampaa, kuin mahdolliset rahalliset tuotot talkoiden tuotteista. Kevätalvisen talkoilun päätteeksi nautimme grillimakkarat ja hyvät talkookahvit. Talkoolaiset työn touhussa. P IR JO LU N D EL LLI N D Q V IS T Pesäpönttöjä linnuille ja sytykeruusuja ihmisille talkoilla YHDISTYKSET Kohonneista puutavaran hinnoista huolimatta yhdistys valmisti talkoilla kasan linnunpönttöjä. R A IM O N IE M IN EN Sytykeruusut toimivat takan ja puulämmitteisen saunan kiukaan sytytyksessä erinomaisesti. P IR JO LU N D EL LLI N D Q V IS T Etsimme vastausta kysymykseen: Millainen on sinun ikäystävällinen Helsinkisi? Tilaisuuden järjestää Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö. Lisätietoja saat Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestön kotisivuilta yhdistykset.elakelaiset. fi/helsinki lähempänä toteutumisajankohtaa. Ikäystävällinen Helsinki -tapahtuma Keskustakirjasto Oodin Maijansalissa, Töölönlahdenkatu 4, Helsinki 25.8.2022 klo 11.00-15.00. Tilaisuus on kaikille avoin. Huolenaiheena on uusien hyvinvointialueiden lainsäädäntöön kirjattu valintamenetelmä, joka määrää valittavat edustajat kuntien vanhusneuvostojen jäsenistä. POHJOIS-SAVON hyvinvointialueen vanhusneuvostoon valitaan joka kunnasta yksi eli yhdeksäntoista jäsentä. Valintamenetelmää ei ole kuitenkaan kirjattu lakiin. Näkemykseni mukaan alueen eläkeläisjärjestöjen kesken on päästävä yksimielisyyteen valittavista jäsenistä niin, että kaikkien alueella toimivien eläkeläisjärjestöjen ääni tulee kuuluviin vanhusneuvostossa. Aluehallituksella on tässäkin asiassa merkittävä rooli. Pohjois-Savon maakuntaliiton siipien alla on toiminut ikäihmisten valtuuskunta. Se on pitänyt yhteispalavereita alueen kuntien vanhusneuvostojen puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien kanssa. Tilaisuuden sisällöstä ei ole tarkempaa tietoa. Eläkeläiset ry:n Savon aluejärjestön kevätkokouksen osallistujat esittivät huolensa hyvinvointialueen vanhusneuvoston kokoonpanosta. Tuleeko meidän äänemme kuulumaan? Kansalaisyhteiskunta ja ihmisten osallistuminen pitää monin tavoin yllä yhteiskunnan vakautta, edistää väestön terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia. Ikääntyville kuuluu oikeus lähiyhteisöjensä täysivaltaiseen jäsenyyteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen demokratian pelisääntöjen mukaan. Vanhuspalvelulain edellyttämät vanhusneuvostot ovat tärkeä vaikutuskanava ikäihmisten asioissa. Eläkeläisjärjestöjen edustus vanhusneuvostoissa luo suoran yhteyden kansalaisyhteiskuntaan. KIRSTI PUURUNEN IISALMEN ELÄKELÄISET RY:N PUHEENJOHTAJA ALUEVALTUUTETTU Kirsti Puurunen esitteli PohjoisSavon hyvinvointialueen asioita Eläkeläiset ry:n Savon aluejärjestön kevätkokouksessa Kuopiossa. -LEHDEN ILMESTYMISAIKATAULU 4 5 6 syyskuu 2.9. 8.8. lokakuu 14.10. 19.9. joulukuu 9.12. 14.11. aineisto lehdelle viimeistään ilmestyy numero Kirsti Puurunen Eläkeläisjärjestöjen edustus vanhus neuvostoissa luo suoran yhteyden kansalaisyhteiskuntaan Hyvinvointialueiden asiat olivat esillä Eläkeläiset ry:n Savon aluejärjestön kevätkokouksessa Kuopiossa. ELÄKELÄINEN-LEHDEN numerossa 2 sivulla 36 kutsuttiin Maire Varista Pihtiputaan Eläkeläisten puheenjohtajaksi. Varis on yhdistyksen sihteeri. Pihtiputaan Eläkeläisten puheenjohtaja on Väinö Aho. 42 Eläkeläinen 3/2022
RISTIKKO RISTIKON 2/2022 RATKAISU RISTIKON 3/2022 ratkaisut on lähetettävä 1. elokuuta mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti Kauppakaarre 1, 6.krs. 00700 Helsinki Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO. Ristikon 2/2022 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Pauli Saarinen, Kerava ja Maija Mäcklin, Simo Onnittelut voittajille! 3/2022 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka SEURAAVASSA NUMEROSSA Miten onnistuu kohtuuhintainen ja ikäystävällinen asuminen? TEEMA: Kulttuuri ja harrastukset Eläkeläinen 4/2022 ilmestyy 2. syyskuuta A S E M O O H J E K E V Y T O R K O A U T O P E L I R A A P E A U R A U S R U O R I A H T I S Ä R K I P U R O O R A S T A V A T O U V I A P O T T I H I Y K A D U T I T R A J A T A T O S I K K O R A I T A N O M U K S E T S A A P A S A A P A S K E E M A L O V I V I L A U T T A A K E L T A I S E T S A A N A T A N G R O S S M A N I A A U E T U T A S O S I N I S E T T U O M I T A O R V O K I T T A A R A T A TV Petteri pinnallinen pronomini hunnutettuja voi valokuvan kaavio suo MÄNTYNIEMEN NUORI HERRA APOTIN KÄYTTÖÖNOTTO KOIRILLE JOHTI VUONOJEN MAASSA NEUVO HARSOMAINEN KIRKOLLINEN VAATEKAPPALE KIELLETTYÄ TANKKAUSTA MYSTISIÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN OHJANNUT RISTO VONNEGUT KYNSIMÄLLÄ SUO ANTEJAAN PUNASILMÄINEN VERSOVA PAKSU KÖYSI LUOSTARISSA TORJUVA TUUKKA HARKIMO HIFIMERKKI VÄYLIÄ ÄÄRIJÄRJESTÖ HUUMORINTAJUTON TAITEILIJA ANDREAS +SUKU KEVÄÄN KORISTEITA OMENOISTAKIN KIRJALLISIA HAKEMUKSIA NÄYTTÄÄ HETKISEN TUNTURITYTTÖJÄ PYYNTIVERBI OHJAAJA DAVID POLIITIKKO MARJA JAKAUTUNUT SAARI YHDISTELMIÄ BONUSJÄRJESTELMÄSSÄ www.sanaris. / laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen Eläkeläinen 3/2022 43
Anna hyvän tuottaa Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on tarkoitettu pitkäaikaiseksi, vakaaksi sijoituskohteeksi osuuskunnan jäsenille. Sijoittamalla osuuskuntaan sijoitat myös yhteiskuntaan. Osuuskunta Tradeka laski 7.1.2020 liikkeelle tuotto-osuuksia 18 miljoonan euron arvosta. Kerätyt varat siirretään Tradeka-Yhtiöt Oy:lle käytettäväksi yhtiölle vahvistetun strategian mukaisten omistus kategorioiden sijoituskriteerit täyttäviin sijoituksiin. Tradekan tuotto-osuusanti jatkuu, kunnes kaikki tuotto-osuudet on merkitty ellei antia tätä ennen keskeytetä. Tradekan tuotto-osuuksia voivat merkitä osuuskunnan 18 vuotta täyttäneet henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenet 1–500 kappaletta eli 100–50 000 euron arvosta huomioiden myös 2019 merkityt tuotto-osuudet. Tradekan tuotto-osuusmerkintää harkitsevan jäsenen tulee huomioida, että tuotto-osuudella ei ole pääomaturvaa eikä se kuulu talletussuojan piiriin. Sijoitukseen sisältyy riski tehdyn sijoituksen menettämisestä kokonaan tai osittain. Tuotto-osuuksille maksettavasta korosta päätetään vuosittain ja tuottotavoitetta voidaan muuttaa. Korkoa tuotto-osuuksille on maksettu joka kerta tuottotavoitteen mukaisesti 3,5 %. Huomaathan, että tuotto-osuuden historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä. 3,5 % tuottotavoite Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on mahdollisuus hyötyä oman osuuskunnan liiketoiminnan tuloksesta. Tuotto-osuuksien tuottotavoite on 3,5 %. Tavoitteen mukainen korko on maksettu edustajiston päätöksellä joka vuosi. Yhden tuotto-osuuden hinta on 100 euroa ja osuuskunnan jäsen voi merkitä osuuksia 1–500 kappaletta eli enintään 50 000 euron arvosta. Merkinnän voi tehdä kertasijoituksena tai erissä. Minimi kertamerkintä on 100 €. T radekan tuotto-osuusesitteen, annin ehdot ja lisätiedot sekä ohjeet merkintähakemuksen tekemiseksi löytyvät Tradekan verkkosivuilta osoitteesta tradeka.fi/tradekan-tuotto-osuus Tuotto-osuuksien merkintä oma.tradeka.fi