• Eläketurvan säilyminen huolettaa työikäisiä 6 | Tarkista televisiosi HD-valmius 11 | Boccia-pokaali Pietarsaareen 14 2024 | 18. lokakuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Martti Halme ponnisti 60-luvulla Tampereen Viinikasta jalkapallon Suomen mestariksi ja maajoukkueeseen. Nyt hän on palannut kotikaupunkiinsa ja toimii Tampereen Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtajana. 20 Tampereen maalivahti 5 Eläkejärjestöt yhdessä -liite keskiaukeama
• E läkkeisiin kohdistuu nyt painetta monelta suunnalta. Nuorisojärjestöt ehdottivat jokin aika sitten eläkejärjestelmän muuttamista siten, että eläkeindeksit jäädytettäisiin ja osa eläkemaksuista korvamerkittäisiin tuleville sukupolville ”korkoa kasvamaan”. Ehdotuksen voi nähdä huolena eläkkeiden riittävyydestä tulevaisuudessa, kun ikääntyneiden määrä kasvaa. Toisaalta ehdotus kertoo melko yksioikoisesta suhtautumisesta eläkkeisiin. Eläkkeissä ei ole kyse vain siitä, mitä kukin maksaa ja saa. Eläkejärjestelmän vahvistamiselle oleellista on työn tuottavuuden kasvu, syntyvyyden ja maahanmuuton kautta saatu työvoiman määrän kasvu, sekä eläkerahastojen tuotto. Nämä ovat asioita, joita työssäkäyvien sukupolvien tulisi kyetä ratkomaan. Sen sijaan sukupolvien vastakkainasettelu ei ole kestävää: kaikki me vanhenemme ja nuorisojärjestöjen aktiivitkin ovat itse eläkkeellä ennen kuin huomaavatkaan. ELÄKKEILLE ON perustellusti annettu Suomessa vahva asema. Perustuslain vallitsevan tulkinnan mukaan eläkkeet nauttivat omaisuudensuojaa. Omaisuudensuojan puitteissa eläkkeiden indeksikorotuksia voidaan väliaikaisesti leikata, ei enempää. Nykyinen Orpon-Purran hallitus haluaa myös ”uudistaa” eli heikentää eläkejärjestelmää. Toisin kuin nuorisojärjestöillä, hallituksella on valta myös toteuttaa ideansa. Tehtävä on ainakin alkuun annettu kolmikantaiselle työryhmälle, jolla on aikaa tämän vuoden loppuun. Eräs ehdotus on ollut Ruotsin mallin mukainen eläkeindeksien sitominen talouskehitykseen, jolloin täysimääräiset korotukset tehtäisiin nousukaudella, mutta ei laskusuhdanteessa. SAMAAN AIKAAN hallitus on jo päättänyt kiristää eläkkeiden verotusta, mutta palkansaajien verotusta kevennetään. Indeksien osittainen leikkaus tai verotuksen kiristys eivät ehkä yksittäisinä toimenpiteinä ole kovin suuria, mutta niiden yhteisvaikutus voi olla suuri. Onko vaikutus jopa niin suuri, että sen toteuttaminen olisi vastoin perustuslain omaisuuden suojaa? JAN KOSKIMIES PÄÄTOIMITTAJA Eläkkeitä ei voi leikata miten vaan Ystävyys, toveruus ja tuki 5 | 2024 Kannen kuva Annina Mannila Eläketurvan säilyminen huolettaa työikäisiä 6 | Tarkista televisiosi HD-valmius 11 | Boccia-pokaali Pietarsaareen 14 2024 | 18. lokakuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Martti Halme ponnisti 60-luvulla Tampereen Viinikasta jalkapallon Suomen mestariksi ja maajoukkueeseen. Nyt hän on palannut kotikaupunkiinsa ja toimii Tampereen Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtajana. 20 Tampereen maalivahti 5 Eläkejärjestöt yhdessä -liite keskiaukeama SENNI JA SAFIRA POIMINTA PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA PÄÄKIRJOITUS Riittävä eläke on osa ihmisarvoa ja arvokasta vanhuutta.” Suomen kieli Kieli luo osallisuutta ja ylläpitää yhteiskuntaa. 8 Lammasjoogaa Liikkuminen voi olla riemastuttava kokemus. 29 Iloa ja toimintaa Karjaan-Pohjan Eläkeläiset juhli vuosiaan. 32 Työtä loppuun asti Eläkkeelle pääsi vasta työhön kykenemätön. 38 Vakiot Kalevin kynästä 15 Pensionären 19 Runopysäkki 26 Krypto 39 MEILTÄ KAIKILTA siirtyy jossain vaiheessa läheisiä hyviä ystäviä, tovereita ja tärkeitä tukihenkilöitä ajanlaskumme toiselle puolelle. Ystävyyttä ja yhteistä matkaa pysähtyy silloin miettimään ja muistelemaan syvällisemmin. Minun mielikuviini nousevat ensimmäisinä onnelliset ja hienot hetket. Eläkeläisjärjestön yksi tärkeimmistä tehtävistä on luoda toiminnallaan puitteet ystävien ja kavereiden tapaamisiin, joissa koetaan mielihyvää ja onnellisuutta. Yhdistystemme toiminta onkin mittaamattoman arvokasta niin yksittäisten ihmisten kuin koko yhteiskunnankin kannalta. Eläkeläisten mielekästä ja onnellista elon matkaa rakennetaan myös poliittisin ratkaisuin. Valitettavasti maamme hallitus on nyt päättänyt leikata tuettuja lomia järjestävien lomajärjestöjen rahoitusta niin, että ikäihmisten ensi vuoden kuntolomat on jouduttu perumaan kokonaan. Hallituksen päätös on harkitsematon ja asenteellinen. Leikkausvimmassa onnellisuus ja henkinen hyvinvointi ovat jääneet kokonaan arvioimatta. Kuluthan korvaantuvat henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lisääntymisenä. Tuetulla lomatoiminnalla on erityisen tärkeä merkitys vertaistuen ja ystävyysverkostojen rakentamisessa. Mielekäs elon matka syntyy lähimmäisistä, hyvistä ystävistä, tukijoista, mutta myös poliittisin päätöksin. ”Koetin välttää iltalenkeillä liiallista tuloshakuista ja mielelle vaarallista kävelykiihkoa.” Hannu Partanen Kävelypässien blogissa Lue: elakelaiset.fi/blogit 2 Eläkeläinen 5/2024
• AJASSA E läkeläinen-lehden joulukuun numerossa julkaistavat jäsenten ja yhdistysten joulutervehdykset ovat arvokas perinne. Tervehdykset vahvistavat osaltaan järjestöllistä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Keräys on jälleen käynnissä, laitetaan keräyslistat siis kiertämään kaikissa mahdollisissa yhteisissä tapahtumissa! TERVEHDYSTEN KERÄÄMINEN kannattaa sikälikin, että yhdistykset saavat itselleen osan keräämiensä tervehdysten tuotoista. Nyt tervehdyksiä keräämään. Se kannattaa! IS TO C K ? Pyydä tervehtijöitä kirjoittamaan nimensä joulutervehdyslistaan selkeästi tekstaamalla. ? Henkilötervehdys maksaa 5 euroa. ? Yhdistyksen/yhteisön/yrityksen tervehdysvaihtoehdot ovat 25 ja 100 euroa. ? Tarkista listan tiedot ja lähetä ne Eläkeläinen-lehdelle viimeistään maanantaina 18.11. Lähettämisessä kannattaa käyttää kotisivultamme osoitteesta elakelaiset.fi/jarjesto/joulutervehdykset löytyvää sähköistä joulutervehdyslomaketta. Silloin yhdistyksenne saa vähentää hankintakuluvähennyksenä 20 % keräämistänne tervehdystuotoista! ? Mikäli yhdistyksellänne ei ole mahdollisuutta käyttää sähköistä lomaketta, voitte myös lähettää paperisen keräyslistan / -listat kirjepostissa viimeistään maanantaina 18.11. osoitteella: Eläkeläiset ry / Joulutervehdykset, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Siinä tapauksessa saa yhdistyksenne vähentää hankintakuluvähennyksenä 10 % keräämistänne tervehdystuotoista. ? Tilitä rahat viimeistään maanantaina 18.11. Eläkeläiset ry:n tilille FI11 1012 3000 0714 70 käyttäen viitenumeroa 1818. Vain etukäteen maksetut tervehdykset julkaistaan. ? Eläkeläinen-lehti kiittää! Tervehdykset julkaistaan Eläkeläinen-lehden numerossa 6, joka ilmestyy 13.12. Näin keräät tervehdyksiä Eläkeläinen-lehden joulutervehdysten keräys on käynnissä. Keräysaikaa on 18.11. saakka. Olemme 8. lokakuuta postittaneet paperisia keräyslistoja ohjeineen kaikille yhdistyksille. Lisää listoja voi monistaa, tulostaa kotisivultamme elakelaiset.fi/jarjesto/joulutervehdykset tai tilata Eläkeläiset ry:n toimistolta. Muistakaa myös yhdistyksenne oma joulutervehdys: Se on hieno tapa kiittää jäseniä ja kaikkia Eläkeläinen-lehden lukijoita kuluneesta vuodesta ja suunnata kohti vuotta 2025! Voitte kerätä tervehdyksiä myös paikkakuntanne muilta yhteisöiltä ja yrityksiltä! Yhdistykset saavat itselleen osan keräämiensä tervehdysten tuotoista. Eläkeläinen 5/2024 3
• YHTEISKUNTA Gerontologinen sosiaalityö eli vanhuksille suunnattu sosiaalityö on ala, jolle tar­ vittaisiin lisää ihmisiä, apulais­ professori Minna Zechner sanoo. VANHAT IHMISET TARVITSEVAT MYÖS SOSIAALITYÖTÄ Vanhuus ei korjaa sosiaalisia ongelmia. Ihmiset kohtaavat niitä ja elävät niiden keskellä. Tällaisia ongelmia ovat esimerkiksi köyhyys, haitallinen päihteidenkäyttö, rahapelaaminen, mielenterveyden häiriöt, kaltoinkohtelu ja hyväksikäyttö. Esimerkiksi toimeentulotukea ei ole suunniteltu pysyväksi etuudeksi. Eläkeläiset joutuvat kuitenkin nostamaan toimeentulotukea erityisesti vuoden alussa, kun Kelan maksukatto on nollaantunut. Päihdeongelmiin on tarjolla apua Suurten ikäluokkien vanhimmat edustajat täyttävät ensi vuonna kahdeksankymmentä. Ikäluokka käytti aikoinaan alkoholia selvästi enemmän kuin edeltävät sukupolvet. Ei siis ihme, että päihdeongelmat eläkeläisten keskuudessa ovat kasvaneet huomattavasti viimeisen viidentoista vuoden aikana. Vuosien myötä ihmisen fysiikka muuttuu ja toleranssit alenevat. Vanhana keho ei kestä alkoholia enää niin hyvin kuin vielä keski-ikäisenä. Zechner kertoo, että vanhojen ihmisten päihdeongelmat jaotellaan kahteen ryhmään. Toisilla päihdeongelma on ollut jo pitkään, ehkä hyvinkin nuoresta asti. Toiset taas ovat ajautuneet ongelmiin vasta eläkeläisinä. Ryhmät tarvitsevat erilaista tukea. Alkoholin haitallisen käytön voi laukaista esimerkiksi eläkkeelle siirtyminen ja sosiaalisten ympyröiden pieneneminen. Vastaava vaikutus on joskus puolison kuolemalla. Samalla tapaa peliriippuvuus voi käynnistyä vasta vanhemmalla iällä. – Ongelma saattaa syntyä jo siinä, ettei iäkkäiden päihdeongelmaa tunnisteta, Zechner kertoo. Tunnistamiselle on monta lukkoa. Usein oletetaan suoraan, että vanhat ihmiset eivät käytä päihteitä. Monet häpeävät ongelmaansa eivätkä kerro siitä. Aina ammattilaisetkaan eivät kehtaa kysyä asiasta. – Vanhojen ihmisten kanssa ajatellaan helposti, että ongelmana on muistisairaus. Mielenterveysongelma ja päihdeongelma voivat jäädä huomaamatta ja apu saamatta. Iäkkäiden ongelmia voi myös olla oikeasti vaikea tunnistaa. Ja vaikka ongelma tunnistetaan, kaikki päihdepalvelut eivät ota ikääntyneitä vastaan. TEKSTI KYÖSTI NIEMELÄ K un mediassa kerrotaan vanhojen ihmisten haasteista, ne liittyvät usein terveyteen ja hoivapalveluihin. Vanhuksia käsittelevissä jutuissa usein mainittuja asioita ovat esimerkiksi lääkkeet, muistisairaudet, hoitokodit ja vaipat. Mutta on myös paljon vanhuksia, joiden ongelmat ovat muualla. Helsingin yliopiston sosiaalityön apulaisprofessori Minna Zechner on pitänyt jo vuosia esillä sosiaalisia ongelmia ja niihin reagoimista. – Vanhuus ei korjaa sosiaalisia ongelmia. Ihmiset kohtaavat niitä ja elävät niiden keskellä. Tällaisia ongelmia ovat esimerkiksi köyhyys, haitallinen päihteidenkäyttö, rahapelaaminen, mielenterveyden häiriöt, kaltoinkohtelu ja hyväksikäyttö. Monia vanhusten ongelmia on aidosti vaikea hoitaa. Yksi erityisen hankala on köyhyys. Se uhkaa etenkin yksinasuvia yli 75-vuotiaita naisia. Kun keski-ikäinen työtön on köyhä, yhteiskunta voi auttaa tätä työpaikan saamisessa. Köyhyydessä elävät opiskelijat saavat yleensä myöhemmin elämässä töitä. Eläkkeellä olevilla pienituloisilla tai köyhillä ei ole vastaavaa tulevaisuutta edessään. Vielä hankalammaksi menee, jos aikaisemmista elämänvaiheista on jäänyt ulosottoja. – Jos 80-vuotias ei tule tuloillaan toimeen, tukijärjestelmät eivät tarjoa pitkäaikaista ratkaisua, Zechner sanoo. Julkisessa keskustelussa vanhusten tarpeiden monimuotoi­ suus voi jäädä piiloon, samoin kuin heidän panoksensa yhteiskunnassa. S U S A N A N LY LY Zechner on iloinen esimerkiksi Helsingissä järjestetyistä päihteitä haitallisesti käyttäville vanhuksille suunnatuista palveluista. Helsingin Kööri-vertaistukiryhmät on suunnattu eläkeläisille, jotka haluavat vähentää päihteiden käyttöä tai lopettaa sen. Päihde voi alkoholin lisäksi olla myös esimerkiksi lääke. Sininauhaliitto taas järjestää ympäri Suomea Pilke-toimintaa. Toiminta on tarkoitettu yli 60-vuotiaille, joilla on tai on ollut päihdeongelma. – Mitä enemmän näistä asioista puhutaan, sitä helpompi ihmisten on ottaa apua vastaan, Zechner sanoo. Vanhuksille suunnattu sosiaalityö voi olla antoisaa Gerontologinen sosiaalityö eli vanhuksille suunnattu sosiaalityö on 4 Eläkeläinen 5/2024
• päätyä konfliktiin. Apulaisprofessori opettaa Helsingin yliopistossa sosiaalityötä. Nuoret, jotka tulevat opiskelemaan sitä, kertovat yleensä haluavansa työskennellä lastensuojelun parissa. Lastensuojelu voi kuitenkin olla omalla tavallaan hyvin rankka ja kuormittava ala. – Ei gerontologinen sosiaalityökään ole kevyttä, mutta se ei välttämättä ole henkisesti yhtä raskasta, Zechner sanoo. Sosiaalityön asiakkaaksi päädytään joskus siksi että ihmiset ympärillä ovat huolestuneita. Zechner korostaa, että huoli-ilmoituksia kannattaa tehdä matalalla kynnyksellä. – Jos epäilee, että vanhalla ihmisellä on asiat huonosti, tämä ei esimerkiksi pysty maksamaan laskuja tai joku kohtelee kaltoin. Huoli-ilmoituksen voi tehdä nimettömänä. Monet eivät tiedä, että myös sosiaalisiin ongelmiin voi saada apua. – Ihmiset ovat aika huonosti tietoisia näistä palveluista. Zechner valittelee, että julkinen keskustelu vanhoista ihmisistä keskittyy usein rahasummiin, siihen miten paljon hoiva ja eläkkeet maksavat. Samalla vanhusten tarpeiden monimuotoisuus voi jäädä piiloon, samoin kuin heidän panoksensa yhteiskunnassa. – Ihmisarvoinen elämä tarkoittaa muutakin kuin kattoa pään päällä ja ruokaa. Pitää päästä kodin ulkopuolelle, saada nautintoja, osallistua kulttuuriin ja urheiluun sekä tuntea olevansa tärkeä osa yhteisöjä ja yhteiskuntaa. H U Y P H A N / U N S P LA S H ala, jolle tarvittaisiin lisää ihmisiä, Zechner sanoo. Työntekijöiden määrästä ei ole tarkkoja tietoja. Hyvinvointialueet ovat organisoineet sen erilaisilla tavoilla. Kun Zechner puhuu alan valinneiden ammattilaisten kanssa, nämä ovat yleensä valintaansa hyvin tyytyväisiä. – Vanhukset voivat olla mukava asiakasryhmä. Heillä on elämänkokemusta ja näkemystä. Haasteeksi muodostuu joskus se, että joidenkin vanhusten on vaikea ilmaista omaa tahtoaan. Silloin tarvitaan tarkkaa kuuntelemista, Zechner sanoo. Myös tilanteet, joissa jälkikasvu käyttää vanhusta taloudellisesti hyväkseen tai kohtelee muutoin kaltoin, ovat sosiaalityöntekijöille usein haastavia. Sosiaalityöntekijä ja omainen tai omaiset voivat Ihmisarvoinen elämä tarkoittaa muutakin kuin kattoa pään päällä ja ruokaa.” Eläkeläinen 5/2024 5
• YHTEISKUNTA TEKSTI JA KUVA TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA S uomalaisista työikäisistä 84 prosenttia on sitä mieltä, että palkoista perittävät työeläkemaksut ja kertyneet eläkevarat on tarkoitettu eläkkeisiin, ei muihin tarpeisiin. Tämä on ollut työeläkejärjestelmän kantava periaate vuosikymmenten ajan. Suomalaiset ovat kuitenkin huolissaan siitä, pidetäänkö eläketurvan periaatteista jatkossa kiinni. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan Verianilla teettämästä kyselytutkimuksesta. Pitempään eläkkeellä olleista yli 75-vuotiaista lähes kaikki, 94 prosenttia ajattelee, että työeläkerahat tulee käyttää vain eläkkeisiin. Heistä työikäisiä pienempi osa (42 %) pitää todennäköisenä, että työeläkejärjestelmän varoja käytetään tulevaisuudessa muuhun kuin eläkkeiden maksamiseen. Työikäisistä tätä pitää todennäköisenä 52 prosenttia. Keväällä 2024 tehdyn kyselytutkimuksen tuloksia julkaistiin syyskuun lopussa Telan tilaisuudessa (tela.fi/sukujuhlat). Tutkimuksessa kysyttiin 20–65-vuotiaiden ja 75 vuotta täyttäneiden näkemyksiä eläketurvasta ja eläkeuudistuksesta. – Tutkimuksen perusteella luottamus työeläkejärjestelmään nojaa vahvasti sen perusperiaatteiden kunnioittamiseen. Erityisesti työikäisten vastauksissa näkyy kuitenkin huoli siitä, pidetäänkö näistä peELÄKELÄISLIITTOJEN etujärjestö EETU ry:n kuusi jäsenjärjestöä järjestävät alueelliset eläkeläisparlamentit kuudella hyvinvointialueella syksyn aikana. Tilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki EETUn jäsenjärjestöjen piirijärjestöjen hallitusten jäsenet, hyvinvointialueen ja kuntien vanhusneuvostojen jäsenet ja eläkeläisyhdistysten puheenjohtajat. Muut kiinnostuneet voivat myös ilmoittautua tilaisuuteen. Ensimmäiset kolme tilaisuutta olivat Oulussa 19.9. (vastuujärjestäjänä Eläkeläiset ry), 3.10. Jyväskylässä (vastuujärjestäjänä Eläkeliitto) ja Vaasassa 14.10. (vastuujärjestäjänä Svenska pensionärsförbundet). Loka-marraskuussa ovat vielä vuorossa Seinäjoki 30.10. (vastuujärjestäjänä Kansallinen senioriliitto), Vantaa 31.10. (vastuujärjestäjänä KRELLI, Kristilliset eläkeläiset) ja Lappeenranta 5.11. (vastuujärjestäjänä Eläkkeensaajien keskusliitto). Lisätietoja ja ilmoittautuminen tapahtumiin EETUn verkkosivuilla: eetury.fi Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n syksyn ensimmäinen alueellinen eläkeläisparlamentti järjestettiin 19.9. Oulussa. Pohjois­Pohjanmaan hyvinvointialueen toimialuejohtaja Mervi Koski kertoi esityksessään alueen Ikäihmisten palveluista ja mm. teknologian hyödyntämisestä. TU O M A S TA LV IL A EETU ry:llä kuusi alueparlamenttia Eläketurvan säilyminen huolettaa työikäisiä Kyselytutkimus: Yli 80 prosenttia työikäisistä pitää tärkeänä, että työeläkkeisiin kerättävät varat käytetään eläkkeisiin – puolet pelkää, että siihen ei voi tulevaisuudessa luottaa. Ei kovinkaan / ei lainkaan todennäköistä Erittäin / melko todennäköistä Ei osaa sanoa 77 15 % % % 7 64 27 9 61 30 8 Kun olen eläkkeellä, voin luottaa siihen, että työeläkettäni ei leikata Eläkkeeni mahdollistaa tulotasoni kohtullisen säilymisen Luotan siihen, että kun olen eläkkeellä, uudet sukupolvet haluavat rahoittaa vuorollaan eläkettäni 6 Eläkeläinen 5/2024
• ToothGuide® sisältää suun ja nielun luonnollisia suojabakteereja senioreille. Syrjäyttää plakkia ja ientulehduksia aiheuttavia bakteereita. Ehkäisee hiivaa kuivassa suussa sekä astmaatikoilla että diabeetikoilla. Lisää syljen eritystä ja vähentää pahanhajuista hengitystä. Sisältää suuta suojaavia, luonnollisia S. salivarius K12 -maitohappobakteereita. ToothGuide®PLUS-purutabletti ( 1 tabletti iltaisin riittää ): Saatavilla hyvinvarustetuista apteekeista tai www.gutguide.fi Ikääntyessä kuiva suu, lääkitykset ja sairaudet altistavat ei-toivotuille bakteereille, reikiintymiselle ja ientulehduksille. ? ? ? ? riaatteista kiinni, kuvaa Telan viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Mikko Koskinen. Työmarkkinaosapuolet neuvottelevat parhaillaan eläkeuudistuksesta ja neuvotteluille asetettu määräaika on tammikuun 2025 loppuun mennessä. – Tutkimus antaa kattavan kuvan siitä, miten työikäiset ja jo pidempään eläkkeellä olevat ajattelevat työeläkkeistä, eläkejärjestelmästä ja sen kehittämisestä, Koskinen toteaa. Ennakoitavuus on suomalaisille tärkeää eläkkeessä Telan tutkimuslaitos Verianilla teettämä tutkimus selvitti, mitä työeläkkeen periaatteita suomalaiset pitävät tärkeinä ja mitä he odottavat omalta eläkeajaltaan. – Halusimme selvittää, poikkeavatko työikäisten ja pidempään eläkkeellä olleiden näkemykset eläkkeestä ja eläkejärjestelmästä toisistaan. Lyhyesti voisi todeta, että eläkejärjestelmän päälinjoista ollaan yhtä mieltä molemmissa vastaajaryhmissä. Eroja sen sijaan löytyy siitä, miten luottavaisesti vastaajat arvioivat tulevaa kehitystä, kertoo Koskinen. Suomalaiset iästä riippumatta pitävät kahta työeläketurvan periaatetta erityisen tärkeinä: että työeläkettä maksetaan sovitusti kuolemaan saakka (42 % työikäisistä ja 58 % yli 75-vuotiaista), ja että työeläkkeen määrään ei voida puuttua takautuvasti, vaan se on suojassa leikkauksilta (34 % työikäisistä ja 35 % yli 75-vuotiaista). Tämän lisäksi työikäiset arvostavat työeläkkeen pysyvyyttä ja sen tuomaa turvaa: 34 prosenttia pitää tärkeänä, että eläkekertymä säilyy työpaikkaa vaihdettaessa ja 30 prosenttia sitä, että jokainen on vakuutettu myös työkyvyttömyyden varalle. Yli 75-vuotiaat pitivät lisäksi tärkeinä indeksitarkistuksia, jotka suojaavat työeläkkeen ostovoimaa hintojen nousulta. Vastaajat saivat valita kolme tärkeimpänä pitämäänsä periaatetta yhdestätoista vaihtoehdosta. Huoli näiden periaatteiden pysyvyydestä on tutkimuksen perusteella ilmeinen erityisesti työikäisillä. Heistä 15 prosenttia luottaa siihen, että eläkkeitä ei leikata, ja 27 prosenttia ajattelee, että oma tuleva eläke riittää omiin tarpeisiin ja mahdollistaa tulotason kohtuullisen säilymisen. Luottoa enemmän kuin yhteiskunnan peruspalveluihin Tutkimuksen perusteella suomalaiset luottavat enemmän työeläkejärjestelmään kuin yhteiskunnan peruspalveluihin. Työikäisistä 59 prosenttia ajattelee, että työeläkejärjestelmä on edelleen olemassa, kun he pääsevät eläkeikään, mutta vain 34 prosenttia ajattelee, että yhteiskunnan peruspalvelut toimivat eläkkeellä. Työikäisistä kuitenkin vain 30 prosenttia luottaa siihen, että uudet sukupolvet haluavat rahoittaa vuorollaan eläkkeitä. – On vakava asia, jos kansalaisten luottamus yhteiskunnan keskeisiin sopimuksiin osoittaa murenemisen merkkejä. Näissä sopimuksissa on kyse vastavuoroisuudesta: olemme kansalaisina valmiita sitoutumaan sukupolvien välisiin ketjuihin, mutta odotamme, että myös valtio pitää sanansa. Työeläkerahat ovat tästä hyvä esimerkki. Suomalaiset haluavat, että ne on korvamerkitty eläkkeisiin, ja siitä pidetään kiinni, toteaa Koskinen. Sijoitusriskin lisääminen herättää epävarmuutta Osana eläkeuudistusta valmistellaan työeläkevarojen sijoitustoiminnan uudistusta, jossa lisättäisiin riskinottoa parempien tuottojen mahdollistamiseksi. Kysymys sijoitusriskin lisäämisestä aiheuttaa suomalaisissa epävarmuutta. Työikäisistä 27 ja eläkkeellä olevista 31 prosenttia on sitä mieltä, että työelävakuuttajien pitäisi voida ottaa enemmän riskiä. – Eläkkeiden rahoituksen vahvistaminen sijoitusriskin maltillisen lisäämisen avulla on työeläkevakuuttajienkin tavoittelema asia. Väestön ikääntyessä se on keino tasoittaa painetta, joka syntyy ikäluokkien kokoeroista. Varat ja niiden tuotot helpottavat pienten ikäluokkien kuormaa, Koskinen kuvaa. Suomalaiset kuitenkin tutkimuksen perusteella luottavat työeläkevakuuttajiin ja niiden kykyyn huolehtia eläkevaroista. Myös työeläkkeiden nykyistä toimeenpanon mallia pidetään ihmisten eläkkeitä turvaavana tekijänä. Työeläkkeitä hoitaa usea eläkeyhtiö ja eläkevakuuttaja. Työikäisistä 52 ja yli 75-vuotiaista 77 prosenttia näkee, että työeläkkeet ja eläkevarat ovat turvassa usean yhtiön ja vakuuttajan mallissa. Yli puolet työikäisistä ja peräti reilut 80 prosenttia eläkkeellä olevista pitää tätä toimeenpanon mallia tehokkaana ja toimivana. Kyselytutkimuksen tiedonke räys toteutettiin Verianin käyttämässä internetpaneelissa 19.3.–18.4.2024. Tutkimuksen vastaajajoukko oli 1?047 vastaajaa 20–65-vuotiaissa ja 1?036 vastaajaa 75 vuotta täyttäneissä. Tulosten luottamusväli kokonaistuloksen osalta on + 3,0 %-yksikköä 50 % tulostasolla kummassakin aineistossa. Tutkimusaineistot ovat edustavia vastaajien sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan. Hyvä terveys ja toimintakyky ovat suomalaisille tärkeintä eläkkeellä ? SUOMALAISET iästä riippumatta nostavat hyvän terveyden ja toimintakyvyn tärkeimmäksi asiaksi eläkepäivillä. Siinä missä työikäisistä vain 41 prosenttia uskoo jäävänsä eläkkeellä terveenä ja hyvinvoivana työikäisistä, pitempään eläkkeellä olleista yli 75-vuotiaista 61 prosenttia on tyytyväisiä toimintakykyynsä. ? YLI 75-VUOTIAISTA 59 prosenttia näkee, että eläkkeellä on edelleen mahdollista toteuttaa unelmia, joihin aiemmin ei ollut mahdollisuuksia. Työikäisistä tähän luottaa vain 35 prosenttia. ? MONI ASIA yhdistää eri-ikäisiä suomalaisia, kun heitä pyydettiin valitsemaan viisi asiaa, joita he pitävät tärkeinä eläkkeellä. Näitä ovat hyvä terveys ja toimintakyky (78 prosenttia 20–65-vuotiaista ja 84 prosenttia yli 75-vuotiaista nosti sen tärkeäksi) sekä toive taloudellisesta vakaudesta (nuoremmista 69 ja vanhemmista 60 prosenttia pitää sitä tärkeänä). Rauhallinen arki on tärkeää 41 prosentille molemmista ikäryhmistä. ? YLI 75-VUOTIAILLE turvallinen ikääntyminen ja itsenäinen asuminen ovat tärkeämpiä eläkeaikaan liittyviä asioita kuin työikäisille, vaikka kummallakin on merkitystä myös nuoremmille. Nuoremmista hieman useampi puolestaan pitää matkustelua itselleen tärkeänä eläkeajan asiana. ? MYÖS AIKA läheisten kanssa, mahdollisuus auttaa omia lapsia tai lapsenlapsia, aika harrastaa sekä laadukkaat palvelut ovat tärkeitä eläkeaikaan liittyviä asioita osapuilleen yhtä suurelle osalle nuorempia ja vanhempia vastaajia. Työikäisistä 59 % ajattelee, että työeläkejärjestelmä on edelleen olemassa, kun he pääsevät eläkeikään, mutta vain 34 % ajattelee, että yhteiskunnan peruspalvelut toimivat eläkkeellä. Eläkeläinen 5/2024 7
• TIINA RAJALA S uomen kielen professori ja suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja Tiina Onikki-Rantajääskö julkaisi elokuun lopussa raportin suomen kielen tilaa koskevasta selvityksestään. Sanna Marinin hallituksen oikeusministeriö oli asettanut selvityshenkilön kartoittamaan suomen kielen tilaa ja määrittelemään tarpeelliset kielipoliittiset tavoitteet. Tässä muutama poiminta Suomi osallisuuden kielenä – selvitys suomen kielen tilasta Suomessa 2020-luvun puolimaissa -raportista ja sen julkaisutilaisuudesta. Selvitys ei perustu tieteelliseen tutkimukseen vaan haastatteluista, kyselyistä ja kuulemisista saatuihin tuloksiin sekä selvityshenkilön niiden pohjalta muodostamaan näkemykseen. Selvityksen näkökulmia ovat suomenkielisten palveluiden saatavuus ja maahanmuuttajien pääsy osalliseksi suomen kieleen. Vastauksia saatiin esimerkiksi valtion ja kuntasektorin henkilöstöltä, palvelusektorilta, oppilaitosten henkilöstöltä ja opiskelijoilta sekä kolmannelta sektorilta. Loppuraportissa kiteytetään muutamia seikkoja suomen kielen tilasta ja annetaan suosituksia jatkotoimiksi. ”Suomi on ainut maa maailmassa, jossa suomen kieli on valtakielen asemassa virallisena kielenä. Siksi Suomen valtiolla ja suomalaisella yhteiskunnalla on erityinen velvollisuus huolehtia suomen kielen asemasta ja eritaustaisten suomenpuhujien kielellisistä oikeuksista. Suomen kielestä ei huolehdita missään muualla”, raportissa todetaan. Suomen kielen asemaa voi katsella eri näkökulmista: yhteiskunnan, kielen tai sen käyttäjien. Näkökulmissa korostuvat puheyhteisön näkökulma tai yksittäisen ihmisen kielelliset oikeudet. Raportin keskeinen lähtökohta on, että kieli mahdollistaa ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja ymmärtämisen. Suomen kieli on kansalliskielenä yhteiskuntaa ylläpitävä kieli. Se mahdollistaa demokraattisesti toimivan yhteiskunnan. Suomi osallisuuden kielenä Kieli on mukana lähes kaikilla ihmiselämän alueilla – silloinkin, kun siihen ei kiinnitetä erityistä huomiota. Ihminen rakentaa sen avulla minuuttaan sekä suhdettaan toisiin ihmisiin sekä ympäristöön, yhteisöön ja kulttuuriin. Koko yhteisöllinen elämä ja yhteiskunnan toiminta rakentuu kielen varaan. Kielen avulla paitsi ymmärrämme olemassa olevaa todellisuutta, luomme myös uutta. Kieli luo osallisuutta. Sen vastakohtia ovat syrjäytymisen eri tasot: vetäytyminen, kokemus siitä, ettei omaan elämään pysty vaikuttamaan, turvattomuus, huono-osaisuus sekä kuulumattomuuden ja osattomuuden kokemus ja tunne. Selvitykseen kuuluvan tilannearvion mukaan suomen kielen asema on tällä hetkellä hyvä. Sitä käytetään maan valtakielenä kaikilla tärkeillä yhteiskunnan käyttöalueilla. Professori Janne Saarikiven selvitykseen viitaten Suomen kieli on internet-sivujen määrällä laskettuna maailman 30 suurimman kielen joukossa, kuten myös julkaistujen kirjojen määrässä. Se on Suomen kansalliskielenä suo jattu hyvin lainsäädännössä. Lain säädännön lisäksi sen asemaa vahvistavat tasokas kielenhuolto sekä monipuolinen suomenkielinen media ja kulttuuritarjonta. Suomi ei näistä lähtökohdista katsottuna ole lainkaan uhanalainen kieli. Suomen kielestä on kuitenkin pidettävä huolta. Suomi on entistä monikielisempi maa ja Suomen kielen merkitys on nähtävä entistä tietoisemmin suhteessa muuttuvaan kielelliseen ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Vuodesta 2014 lähtien suomenkielinen väestö on vähentynyt. Edellisen hallituksen julkaisemassa Kansalliskielistrategiassa (2021) todetaan, että kieliympäristön nopea muutos vaikuttaa suomen kielen käyttöön. Päämääräksi asetettiin vahvistaa suomen elinvoimaisuutta ja estää sen käyttöalan kaventuminen. Englannin monopoli huolettaa Suomi on monikielinen maa. Lainsäädännön perusteella suomi ja ruotsi ovat toisiinsa rinnastettavia kansalliskieliä. On myös muita kotoperäisiä kieliä, kuten alkuperäiskansa saamelaisten Inarin-, koltanja pohjoissaamen sekä karjalan kieli. On myös suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli, romanikieli, jiddiš ja tataari. Näillä on osittain lainsäädännöllinen erikoisasema. Monikielisyys ei ole suomen kielelle uhka, mutta englannin kielen käytön laajeneminen erityisesti korkeakouluissa huolestuttaa. Se luo paineita englannin käytölle laajemminkin yhteiskunnassa. Yksinomaisen englannin kielen käytön sijasta tulisi suosia monikielistä koulutusta ja -käytänteitä. Jatkotoimena selvityshenkilö suosittaa monikielisen Suomen kielipolittiisen strategian luomista. Kielen asemaan ei vaikuteta vain virallista kautta, kuten lainsäädännöllä tai opetussuunnitelmilla. Asenteet, arvostukset ja ideologiat vaikuttavat myös. Raportissa viitataan professori Janne Saarikiven huomioon siitä, että esimerkiksi Helsingin keskustassa herkkuja mainostetaan englanniksi mutta arkiset välttämättömyystarvikkeet mainitaan suomeksi. Moni suomenkielinen ajattelee, ettei maahanmuuttajien tarvitse osata suomea ja että suomen voi korvata englannilla maahanmuuttajien kanssa toimiessa. Näin ajattelevat monet hyväntahtoiset, kansainvälisyyteen myönteisesti suhtautuvat, kielitaitoset ja vapaamieliset kaupunkilaiset. Sanalla kansainvälinen tarkoitetaan yhä useammin samaa kuin englanninkielinen. Näin ollen asenteet ovat varteenotettava uhka suomen elinvoimaisuuden kannalta. Digitaalisten palvelujen kieli on vaikeaselkoista Raportissa todetaan, että digitaalisten palvelujen kieli on vaikeaselkoista – eikä asia kosketa vain ikäihmisiä. Englannin kieli on valtaamassa yhä uusia käyttöaloja ja kansalliskielten käyttöala voi kaventua. Digitaalisissa palveluissa ihmisten on pystyttävä asioimaan itsenäisesti. Se korostaa asiallisen, selkeän ja ymmärrettävän kielen tarvetta. Toimenpide-ehdotuksiin kuuluu ”Herkkuja mainostetaan englanniksi mutta arkiset välttämättömyys­ tarvikkeet mainitaan suomeksi”. Tähänkin professori Janne Saarikiven huomioon kiinnitetään huomiota tuoreessa suomen tilaa koskevassa raportissa. Suomen kieli voi hyvin, mutta siitä on pidettävä huolta Kieli luo osallisuutta. Sen vastakohtia ovat syrjäytymisen eri tasot: vetäytyminen, kokemus siitä, ettei omaan elämään pysty vaikuttamaan, turvattomuus, huono-osaisuus sekä kuulumattomuuden ja osattomuuden kokemus ja tunne. TI IN A R A JA LA YHTEISKUNTA 8 Eläkeläinen 5/2024
• Myrsky Tikanselällä Kirsti Honkanen Joensuun Eläkeläiset ry:n valokuvauskerho KAUDEN KUVA digitaalisten palveluiden kielen laadun varmistaminen. Tehtävässä voi käyttää hyödyksi selkokieltä. Kieltä hyödyntäviä automatisoituja palveluja tarvitaan molemmilla kansalliskielillä. Suomen kieli kuuluu kaikille Suomessa on annettava mahdollisuus kaikkien kielten rinnakkaiseloon. Sen lisäksi kaikille on taattava oikeus suomen oppimiseen ja mahdollisuus päästä osalliseksi yhteiskuntaan. Tämä vaatii kielitietoista, laaja-alaista ja pitkäjänteistä toimintaa. Suomessa on puoli miljoonaa muun kielen puhujaa, jotka on otettava nykyistä paremmin huomioon. Maahanmuuttajien on saatava mahdollisuus oppia suomea toisena kielenä. Monikielisille työpaikoille on saatava suomen kielen tukea. Koulutusjärjestelmässä on huolehdittava, että koulutuksesta valmistuvat voivat työskennellä asiantuntijoina ja esimerkiksi hoiva-alalla suomeksi. Kieltenopetus on kuihtumassa rahapulaan Selvityshenkilön suositus, että maahanmuuttajien suomen kielen oppiminen turvataan, on erittäin ajankohtainen. Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain, että ukrainalaisille tarkoitettu kieltenopetus on kuihtumassa rahapulaan. Monet vapaan sivistystyön oppilaitokset, kuten kansanopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot ovat osaltaan vastanneet suomi toisena kielenä -opetuksen nopeasti kasvaneisiin tarpeisiin. Valtio on myöntänyt niille erillisrahoitusta kotimaisten kielten ja kulttuurin opetuksen järjestämiseksi ukrainalaisille. Rahoitus on kuitenkin ollut riittämätöntä jo kaksi viimeistä vuotta. Oppilaitokset taustaorganisaatioineen ovat rahoittaneet koulutuksen itse. Ne ovat olettaneet saavansa tähänastisen käytännön mukaisen valtionavustuksen jälkikäteen. Nyt maamme hallituksen suunnittelemat leikkaukset vapaaseen sivistystyöhön huolettavat, sillä ne uhkaavat kuihduttaa ukrainalaisten ja muidenkin suomea toisena kielenä oppivien opinnot. Maamme nykyisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että jatkossa pysyvän oleskeluluvan saamiseen vaaditaan suomen tai ruotsin kielen taito. Helsingin kaupunginkanslian maahanmuuton ja kotoutumisen erikoistutkija Pasi Saukkosen mielestä lähtökohtaisesti on hyvä, että Suomessa asuvan pitää osata suomea tai ruotsia. Hänestä silloin pitäisi yhteiskunnan kuitenkin tulla vastaan järjestämällä kielikursseja tai ainakin rahoittaa niitä. Hallitus on leikkaamassa 60 miljoonaa euroa kotoutustoiminnasta. Aiemmin valtio kantoi selvästä suurimman vastuun kotoutumisen edistämisestä. Ensi vuodesta alkaen painopiste siirtyy erittäin vahvasti kunnille, mikä ei ole riskitöntä. Kunnilla on vaikeuksia kotoutumispalveluiden hoitamisessa valtion vetäytyessä vastuustaan. Suomeen muuttaneet ihmiset ovat keskenään erilaisessa asemassa riippuen siitä, missä kunnassa he sattuvat asumaan. Suomi määrää maahanmuuttajille valtavan määrän velvoitteita mutta ei hoida omaa osuuttaan. Tämä alkaa Saukkosen mukaan näyttää kiusanteolta. Suomesta halutaan tehdä maa, johon ei haluta. Irvokkaalta tuntuu, että Suomen pääministeri on keksinyt syyttää maamme oppositiota siitä, että Suomi-kuva maailmalla on muuttunut entistä kielteisemmäksi. Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n koulutussuunnittelija. Suomen kieli kuuluu kaikille. Suomessa on annettava mahdollisuus kaikkien kielten rinnakkaiseloon. Sen lisäksi kaikille on taattava oikeus suomen oppimiseen ja mahdollisuus päästä osalliseksi yhteiskuntaan. Suomen kieli on kansallis kielenä yhteiskuntaa ylläpitävä kieli. Se mahdollistaa demokraattisesti toimivan yhteiskunnan.” TU O M A S TA LV IL A MONET hyvinvointialueet aloittavat riskiryhmiin kuuluvien influenssarokotukset lokakuussa. 85 vuotta täyttäneille suositellaan tehostettua rokotetta, jotta rokotesuoja olisi parempi ja kestäisi koko influenssakauden ajan. Influenssa voi olla vakava tauti, joka saattaa aiheuttaa erityisesti riskiryhmiin kuuluville vaarallisia jälkitauteja, kuten keuhkokuumetta. Influenssarokote ehkäisee viruksen leviämistä, ja suojaa sekä omaa terveyttä että lähipiiriä. Influenssakaudella 2024–2025 kansallisessa rokotusohjelmassa käytetään kaikille ikäryhmille tarkoitettua pistettävää VaxigripTetra-rokotetta sekä 2–6-vuotiaille tarkoitettua Fluenz-nenäsumuterokotetta. Lisäksi 85 vuotta täyttäneille sekä 50 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille tarjotaan tehosteainetta sisältävää Fluad Tetra -rokotetta. Rokote antaa heille todennäköisesti jonkin verran paremman ja pitkäkestoisemman suojan kuin Vaxigrip Tetra -rokote, jossa tehosteainetta ei ole. Fluad Tetran jakelu hyvinvointialueille on käynnistetty lokakuun alkupuolella. – Tiedämme aiemmilta kausilta, että varsinkin vanhemmilla ihmisillä perinteisten influenssarokotteiden suojateho heikkenee ajan mittaan, jonka vuoksi THL suosittelee hakemaan rokotuksen vasta vähän myöhemmin syksyllä. Näin suojateho kestää paremmin koko influenssakauden ajan, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek. Suomessa kausi-influenssaepidemia ajoittuu yleensä marraskuun ja huhtikuun väliseen aikaan. Eniten tapauksia todetaan yleensä helmi-maaliskuussa. THL seuraa influenssatilanteen kehittymistä ja päivittää ajantasaista tietoa verkkosivuilleen säännöllisesti. Hyvinvointialueet tiedottavat alueellaan, miten riskiryhmien influenssarokotukset järjestetään sekä milloin ja missä rokotuksen voi saada. Riskiryhmien maksuttomat influenssarokotukset alkavat Eläkeläinen 5/2024 9
• YHTEISKUNTA Nyt esitetty leikkaus heikentää monen järjestön perus­ toimintaa.” S osiaalija terveysministeriö tiedotti syyskuun alussa järjestöjen avustuksiin ensi vuodelle tulevista leikkauksista. Niistä päätettiin hallituspuolueiden kesken budjettiriihessä. Taustalla on hallitusohjelmaan kirjattu avustusten leikkaus ja säästövaatimus, jota vielä kiristettiin viime kevään kehysriihessä. Tiedossa oli jo aiemmin, että suurin osa ensi vuoden leikkauksista, 60 miljoonaa euroa, kohdentuu määräaikaisiin hankkeisiin. Nyt päätettiin jäljelle jäävästä noin 20 miljoonan euron leikkauksesta, joka kohdennetaan yleisavustuksiin 3–15 prosentin leikkurilla siten, että suurimpia avustuksia leikataan eniten. Eläkeläiset ry:n yleisavustukseen tulisi ensi vuodelle 6 prosentin leikkaus. Tämä on suuri lovi, ottaen huomioon kustannustason nousun viime vuosina. YLEISAVUSTUS ON järjestöille kaikkein arvokkain avustuslaji, koska sillä katetaan järjestöjen ydintoiminnot ja mahdollistetaan muu toiminta ja sen kehittäminen, mukaan lukien muiden avustusten hallinto. Nyt esitetty KOMMENTTI KANNANOTTO JAN KOSKIMIES Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Avustuspolitiikkaa säästöt edellä leikkaus heikentää monen järjestön perustoimintaa. Yleisavustusten leikkaaminen on myös vastoin järjestöjen omaa toivomusta siitä, että ne voisivat itse vaikuttaa siihen, kuinka kunkin oma avustuskokonaisuus rakentuu. Monet järjestöt saavat yleisavustuksen ohella pienempiä STEA-avustuksia. Näiden eri avustusten niputtaminen yhteen vähentäisi byrokratiaa ja lisäisi järjestöjen autonomiaa. AVUSTUSPOLITIIKKAA TEKEVIEN toivoisi muistavan, että säästöjen ohella myös byrokratian vähentäminen ja järjestöautonomian vahvistaminen ovat hallitusohjelman tavoitteita. Nyt esitetyllä mekaanisella leikkurilla byrokratia päinvastoin kasvaa suhteessa avustusten määrään ja järjestöautonomia kaventuu. Järjestörahoitukseen on tulossa lisää leikkauksia vuosina 2026–27 noin 25 miljoonaa euroa vuodessa. Niiden kohdentumisesta saamme lisätietoa alkuvuonna, kun Sosiaalija terveysministerin asettama selvitysmies antaa siihen ehdotuksensa. Toivotaan parasta mutta varaudutaan pahimpaan! Avoin kirje valtiovallalle, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle sekä Keravan ja Vantaan kaupungeille. V antaan ja Keravan hyvinvointialueen sekä Keravan ja Vantaan kaupunkien vanhusneuvostot ovat erittäin huolissaan vanhustenhoidon tilanteesta hyvinvointialueen rahoituskriisissä. Vetoamme vakavasti siihen, että ikäihmisten asianmukainen ja ihmisarvoinen hoiva ja huolenpito turvataan. Vanhusväestön määrä alueellamme kasvaa nopeasti. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 31 % vuoteen 2030 mennessä 6?400 ihmisellä. Yli 85-vuotiaiden, joiden hoivan ja hoidon tarve on merkittävä, määrä kasvaa puolestaan vuoteen 2030 mennessä 51% eli 2?400 henkilöä. Tästä syystä vanhuspalveluiden nykyisiä resursseja ei saa eikä voi leikata eikä palveluiden kehittämiseksi tehtyjä suunnitelmia vaarantaa. Nykyisillä resursseilla ei kyetä vastaamaan edes tämänhetkiseen vanhusväestön hoidon tarpeeseen. Hoivapalveluiden kriteerit ovat erittäin vaativat. Ympärivuorokautiseen hoitoon pääsevät vain todella huonokuntoiset ihmiset, ja kotiin annettavien palveluiden kynnys on korkea. Ikäihmisiä koskevien huoli-ilmoitusten määrä on hyvinvointialueellamme ollut jo nykyisellään hurja, yli 300 ilmoitusta kuukaudessa. Jos nykyisistä palveluista leikataan tai palveluun pääsyn kriteerejä nostetaan entisestään, yhä useampi vanhus jää kotiinsa ilman riittävää hoivaa ja huolenpitoa. Heitteillejätön riski on todellinen. Hyvinvointialueen virkahenkilöt ovat tehneet hartiavoimin töitä vanhuspalveluiden uudistamiseksi ja tehostamiseksi. Palveluketjuja on kehitetty, ostopalveluja karsittu, yhteistyötä eri ammattilaisten välillä lisätty, kotiin annettaviin palveluihin ja ennaltaehkäisevään työhön panostettu. Vanhusneuvostot ovat ilolla seuranneet osaavien ja innostuneiden vanhustyön ammattilaisten kehittämistyötä, joka on jo lyhyessä ajassa tuottanut hyvää tulosta. Tämän arvokkaan kehittämistyönresursseja ei saa vaarantaa. Säästöt vain moninkertaistavat tulevaisuuden kustannuksia. KAUPUNKIEN PITÄÄ tukea eläkeläisjärjestöissä tehtävää ennaltaehkäisevää vanhustyötä nykyistä voimakkaammin. Eläkeläisjärjestöt kohtaavat tuhansia ikäihmisiä säännöllisesti hyvinvointialueellamme, ja tekevät ilmaista vapaaehtoistyötä heidän toimintakykynsä ylläpitämiseksi. Järjestöjen ruohonjuuritason työ on myös kaupungeille kustannustehokas tapa auttaa kuntalaisiaan. Avustusjärjestelmiä tulee kehittää ja monipuolistaa niin, että se esimerkiksi huomioisi eläkeläisjärjestöjen sellaisen kehittämistyön, joka tukee etsivää ja löytävää vanhustyötä. Mielestämme sekä valtiovallan että kaupunkien pitää tulla vastaan ja tukea Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tehtävää työtä kaikin mahdollisin keinoin. Esimerkiksi ennaltaehkäisevä työ on sekä kaupunkien että hyvinvointialueen yhteistyöaluetta. Jotta hyvinvointialueemme selviää palveluvelvoitteestaan, on tärkeää, ettei liikaa tuijotettaisi organisaatiorajoja. Nyt jos koskaan pitää eri tahojen puhaltaa yhteen hiileen ja tehdä kaikki voitava, että tästä haastavasta tilanteesta selvitään kunnialla. Vantaalla 9.9.2024 Keravan ja Vantaan kaupunkien sekä Vantaan ja Keravan hyvin vointialueen (Vake) vanhusneuvostojen nimeämän yhteistyöryhmän puolesta, Raimo Huvila, Vaken vanhusneuvoston pj, Vantaan vanhusneuvoston jäsen Ulla Martikainen, Keravan vanhusneuvoston pj, Vaken vanhusneuvoston jäsen Risto Pyhältö, Vantaan vanhusneuvoston pj Mikko Raunio, Vaken vanhusneuvosto, Keravan vanhusneuvostojäsen Marja­Liisa Saares, Vaken vanhusneuvoston vpj, Vantaan vanhusneuvoston vpj Risto Tyrväinen, Keravan Vanhusneuvosto jäsen Vanhuspalvelujen rahoitus ja toiminta on turvattava 10 Eläkeläinen 5/2024
• Näin tarkistat televisiosi HD-valmiuden Suurimmalla osalla suomalaisista on jo HD-yhteensopiva televisio tai digiboksi. Oma valmius HD-sisältöjen vastaanottamiseen on kuitenkin tärkeää selvittää, jotta voi varmistua siitä, että televisio näkyy myös HD-siirtymän jälkeen. HD-valmiuden tarkistaminen on onneksi helppoa. Tarkista ensin, näetkö televisiosi kanavalistalla kanavien nimen ohessa kirjaimet ”HD”. Jos HD-kanavat näkyvät kanavalistauksessasi ja myös näet kyseisillä kanavilla sisältöä, kaikki on kunnossa eikä sinun tarvitse hankkia uutta televisiota tai digiboksia. Jos HD-kanavat taas eivät näy kanavalistauksessasi, sinun kannattaa tehdä kanavahaku. Jos et kuitenkaan näe HD-kanavia kanavalistauksessasi kanavahaun jälkeenkään, sinun pitäisi seuraavaksi tarkistaa, vastaanotatko televisiolähetykset antennivai kaapeli-tv-verkon välityksellä. Taloyhtiöissä tämän voi tarkistaa isännöitsijältä ja omakotitalossa voi riittää, että vilkaiset, onko katollasi harava-antenni. Taloyhtiössä asuessa on hyvä varmistaa isännöitsijältä, että niin sanotut HD-kanavaniput näkyvät taloyhtiössä. Toisin sanoen isännöitsijä on vastuussa siitä, että HD-kanavat päivitetään taloyhtiön antennijärjestelmään. Mikäli kuitenkin HD-sisällöt ovat isännöitsijäsi mukaan nähtävissä taloyhtiössä, mutta et näe HD-kanavia kanavahaun jälkeenkään, tulisi sinun hankkia HD-yhteensopiva televisio tai digiboksi. Uuden laitteen HD-virittimen tulisi sopia siihen verkkoon, jonka kautta vastaanotat televisiolähetykset. Kuitenkin lähes kaikissa uusissa myynnissä olevissa televisioissa ja digibokseissa on sekä antenniettä kaapeli-tv-verkkoon sopivat HD-virittimet. Voit kysyä myös myyjiltä neuvoa, heillä on velvollisuus kertoa myymiensä laitteiden ominaisuuksista. Vanhan television kierrätys on vaivatonta Jos olet hankkinut uuden HD-virittimellä varustetun television tai digiboksin, on aika kierrättää vanha laite. Toimivan vanhan television voi laittaa kiertoon, lahjoittaa tai myydä eteenpäin. Toimimattoman television voi puolestaan viedä kierrätykseen maksutta. Vanhat sähköja elektroniikkalaitteet voi viedä sähköja elektroniikkalaiteromun keräyspisteeseen. Lähimmän keräyspisteesi löydät osoitteesta www.kierratys.info. Keräyspisteiden lisäksi elektroniikkaliikkeet vastaanottavat vanhoja laitteita. Suomessa on myös useita kierrätyspisteitä, joihin voit luovuttaa televisiosi. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus ottaa vastaan niin toimivia kuin toimimattomia sähköja elektroniikkalaitteita. Toinen vaihtoehto on television myyminen esimerkiksi internetin kauppapaikoissa. Jos vanha televisio on älytelevisio, tulisi siihen tehdä tehdasasetusten palautus, jotta laitteeseen tallentuneet henkilökohtaiset tiedot häviävät. Suurimmalla osalla suoma­ laisista on jo HD­yhteenso­ piva televisio tai digiboksi. Oma valmius HD­sisältöjen vastaanot­ tamiseen on kuitenkin tärkeää selvit­ tää, jotta voi varmistua siitä, että televisio näkyy myös HD­siirtymän jälkeen. TR A FI C O M Tarkista ajoissa televisiosi HD-valmius Tv-kanavat siirtyvät keväästä 2025 alkaen HD-lähetyksiin. Näin Suomi siirtyy nauttimaan terävämmästä televisio kuvasta. Lue, mitä sinun tulisi tietää HD-siirtymästä ja miten voit tarkistaa oman televisiosi HD-valmiuden. ON HYVÄ MUISTAA, että apua on aina saatavilla. Voit kysyä apua lähimmäisiltäsi tai esimerkiksi tulla kuulemaan HD-siirtymästä 31. lokakuuta klo 8.30–10.00 Digija väestötietoviraston digituen tiimin ja Traficomin yhteistyönä järjestettävään Aamukahvi-tilaisuuteen. Tilaisuus järjestetään etänä ja sen aikana voit esittää kysymyksiä tai jakaa ajatuksiasi siirtymästä. Linkin tilaisuuden ilmoittautumiseen, sekä ajankohtaisimman HD-siirtymää koskevan tiedon löydät sivustolta hdtvopas.fi. Antenni-tv-verkkoon liittyvissä näkyvyysongelmissa apua ja neuvontaa tarjoaa Digita-info. Digita-info palvelee arkisin klo 8.00– 20.00. Sähköpostiosoite: info@ digita.fi ja puhelinnumero: 020 411 7676. Puhelun hinta Digita-infoon on lankapuhelimesta 8,35 senttiä puhelulta sekä 6 senttiä minuutilta ja matkapuhelimesta 8,35 senttiä puhelulta sekä 17,17 senttiä minuutilta. Hinnat koskevat kotimaan lankaliittymiä ja matkapuhelimia. Palveluun jonotus on maksullinen. Kaapeli-tv-verkon kautta tv-lähetyksiä vastaanottavat voivat olla yhteydessä omaan kaapeli-tv-verkon operaattorin asiakaspalveluun. Suomessa kaapeli-tv-verkon operaattoreita ovat mm. DNA, Elisa ja Telia. Apua HD­siirtymään on saatavilla TEKSTI TRAFICOM H D-siirtymässä on kyse muutoksesta, jonka jälkeen televisiolähetyksiä lähetetään pelkästään HDeli teräväpiirtolaadulla. Tämä tarkoittaa, että perusmuotoiset eli SD-lähetykset päättyvät. Muutos koskee ensimmäisenä Yleisra dion tv-kanavia, jotka siirtyvät pelkästään HD-lähetyksiin 31.3.2025. Kaupalliset kanavat puolestaan siirtyvät HD-lähetyksiin 30.6.2025. – HD-siirtymä on osa television teknologista kehitystä ja uusi jakelutekniikka on otettu käyttöön myös useissa muissa Euroopan maissa. Käytännössä uusi tekniikka mahdollistaa laajemman HD-tarjonnan antenni-tv-verkossa ja tuo näin tarkemman ja elävämmän kuvan sekä paremman äänimaailman laajemmin saataville meille kaikille television katsojille, kertoo päällikkö Suvi Juurakko-Lehikoinen Liikenneja viestintävirasto Traficomista. Television katsojan on tärkeää huomioida, että HD-siirtymä koskee nimenomaan antennija kaapeli-tv-vastaanottoa. Television katseluun antennitai kaapeli-tv-verkon kautta tarvitaan siis jatkossa televisio tai digiboksi, jossa on HD-viritin. Mikäli vastaanotat televisiolähetykset muulla tavoin, esimerkiksi internetin välityksellä, ei sinun tarvitse huolehtia HD-siirtymästä. Eläkeläinen 5/2024 11
• JÄRJESTÖ TEKSTI EVA RÖNKKÖ KUVAT EVGENIYA MAZUROVA E läkeläiset ry:n moninaisuustoiminnan johdolla järjestettiin syyskuun puolivälissä tapaaminen Ukrainasta Suomeen muuttaneille ikäihmisille. Päivä vietettiin Kanta-Hämeessä, Tammelassa Liesjärven kansallispuiston upeissa maisemissa patikoiden harjulla ja pitkospuilla. Mukana oli Ukrainasta muuttaneita naisia Forssasta, Klaukkalasta, Espoosta ja Helsingistä. Forssan Eläkeläisille yhteistoiminta ukrainalaisten kanssa on jo hyvinkin tuttua (kerroimme siitä Eläkeläinen-lehden numerossa 3). Kuluneen kesän aikana forssalaiset ehtivät luontoretkeillä kolmasti, ja jokaisella kerralla mukana oli myös ukrainalaisia eläkeläisiä. – Olemme kuulleet, että ukrainalaiset ovat viihtyneet retkillämme ja he kutsuvat meitä ystävikseen, kertoi Forssan Eläkeläisten sihteeri Hilkka Lundell. LIESJÄRVEN RETKI oli jatkoa keväiselle tapaamiselle Forssan yhdistyksessä, jossa paikkakunnalle muuttaneet ukrainalaiset vierailivat eläkeläiskerhossa. Tuolloin sovittiin, että järjestön moninaisuustyön tuella järjestetään yhteinen luontoretki ja sinne kutsutaan mukaan sodan jaloista paenneita iäkkäämpiä ihmisiä myös muilta paikkakunnilta. Forssan yhdistyksen puheenjohtaja Sirkka-Liisa Ilvonen oli suunnitellut Liesjärven tapaamisen sopivan pituiset kävelylenkit ja piti huolta ravitsevista ja maukkaista välipaloista. Ilvonen ja Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön ohjaaja Evgeniya Mazurova eli Zeniya ohjasivat vuorovedoin vetreyttävän alkulämmittelyn, jonka jälkeen lähdettiin liikkeelle kevyin askelin. VAIKKA ERI paikkakunnilla asuvat naiset eivät entuudestaan tunteneet toisiaan, oli tunnelma retkellä heti lämmin ja kotoisa. Kun tapaa muita samanikäisiä maanmiehiä ja -naisia ja tutustuu heihin, sosiaaliset kontaktit kasvavat. Kun on juteltu kasvokkain, on jatkossa helpompi kysyä tarvittaessa neuvoja ja apua arjen kysymyksiin niin toisilta kohtalotovereilta kuin moninaisuustyön ohjaajaltamme Zeniyalta. Retki tarjosi myös hyvän mahdollisuuden tutustua eläkeläisyhdistysten toimintaan ja siihen, miten suomalaisten iäkkäiden omaehtoinen tekeminen syntyy. Kun Karkkilasta tulleet ukrainalaiset nuotiotauolla kuulivat forssalaisten yhteistoiminnasta, nousi heilläkin kiinnostus tutustua Karkkilan paikallisyhdistykseen. Pikainen puhelu Karkkilan puheenjohtaja Eino Huotarille vahvisti, että ukrainalaiset ovat tervetulleita viikkokerhoon ja boccian pelaaminen voisi olla hyvä alku tutustumiseen. MAKKARAN PAISTAMISEN lomassa Espoon naiset kertoivat Espoon taidekerhosta ja liikuntaryhmästä. Irina Helsingistä kertoi tsaika-klubin tapahtumista, matkoista ja retkistä. Vaikka eri paikkakunnilla asuvat naiset eivät entuudes­ taan tunteneet toisiaan, oli tunnelma retkellä heti lämmin ja kotoisa. Päivä vietettiin Liesjärven kansallispuis­ ton upeissa maisemissa. Mukana oli Ukrainasta muuttaneita naisia Forssas­ ta, Klaukkalas­ ta, Espoosta ja Helsingistä. Ukrainalaiset ikäihmiset kohtasivat Liesjärvellä Päivässä riitti iloa ja naurua, vaikka monen tarinat Suomeen tulosta olivatkin rankkoja. Yhteistä tekemistä tarvitaan, jotta tavallisesta arjesta voisi taas saada kiinni.” 12 Eläkeläinen 5/2024
• Zeniya puhui myös Kiteellä ja Joensuussa säännöllisesti toimivista terveysja digiryhmistä sekä Kotkan kuorosta, jossa suomalaiset ja ukrainalaiset laulavat yhdessä. Virkistyksen lisäksi moni sai käsityksen venäjänkielisten iäkkäiden mahdollisuuksista ja innostui pohtimaan, mitä omalla paikkakunnalla voisi tehdä. Pienistä kohtaamisista syntyi retkillä uusia ideoita ja seuraavia suunnitelmia yhteiselle tekemiselle Iloa ja naurua päivässä riitti, vaikka tarinat monien Suomeen tulosta olivatkin rankkoja. Yhteisiä tekemisiä tarvitaan, jotta tavallisesta arjesta voisi taas saada kiinni. Hilkka Lundellin sanoin: ”Jälleen tuli todistettua, että (sanatonkin) yhteenkuuluvuus kantaa ja miten luonto ravitsee meitä kaikella tavalla. Pidetään näistä arvoista huolta!” TEKSTI TUOMAS TALVILA H allitus suunnittelee merkittäviä leikkauksia sosiaalija terveysjärjestöjen rahoitukseen, mikä vaikuttaa huomattavasti myös tuettuun lomatoimintaan. Sosiaalija terveysministeriö tavoittelee vuoden 2025 lomajärjestöjen avustuksista jopa 4,6 miljoonan euron säästöjä. Tämä merkitsee käytännössä kolmanneksen leikkausta sosiaalisen lomatoiminnan rahoituksesta. Leikkaukset kohdistuvat erityisesti aikuisille suunnattuihin tuettuihin lomiin. Lapsiperheiden lomat ministeriö on rajannut säästöjen ulkopuolelle. Tuettuja lomia järjestävä Solaris-lomat ilmoitti 17. syyskuuta peruvansa kaikki muut kuin lapsiperheille suunnatut lomat vuodelta 2025. Muun muassa eläkeikäisille suunnatut lomat ja yhdistysten ryhmälomat on toistaiseksi peruttu. ”Tämän (hallituksen avustusleikkausten) seurauksena aikuisten, mukaan lukien eläkeläisten, lomien järjestäminen vähenee merkittävästi. Joidenkin kohderyhmien tuetut lomat mahdollisesti loppuvat kokonaan. Lomatukien leikkaus koskettaa vuosittain tuhansia pienituloisia aikuisia, joiden hyvinvointia ja toimintakykyä tuettu loma tutkitusti parantaa”, Solaris-lomien tiedotteessa todetaan. Solaris-lomat avaa vuoden 2025 perhelomahaun normaalisti lokakuun aikana. Muita lomahakuja avataan tammikuussa 2025 siinä tapauksessa, että siihen saadaan joulukuussa avustuspäätös Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:lta. Solaris-lomat toteaa, että tuettujen lomien avustusleikkaukset iskevät ikävästi myös lomapaikkoihin ympäri Suomea, ja siten maakuntien elinvoimaisuuteen. ”Tästäkin näkökulmasta kannattaa muistuttaa oman alueen poliittisia päättäjiä siinä toivossa, että lomatoiminnan leikkauksia vielä peruttaisiin”, tiedotteessa vedotaan. NIIN IKÄÄN tuettuja lomia järjestävä Hyvinvointilomat ry kertoi 27. syykuuta hallituksen leikkausten tarkoittavan, että jopa 3 000 taloudellisesti heikossa asemassa olevaa senioria, erityisryhmiin kuuluvaa, työtöntä ja pienituloista palkansaajaa menettää mahdollisuuden kodin ulkopuoliseen lomaan. ”Jos leikkaukset toteutuvat alustavan suunnitelman mukaan, pystymme ensi vuonna järjestämään vain murto-osan nykyisestä määrästä aikuisille suunnatuista tuetuista lomista”, Hyvinvointilomien tiedotteessa todettiin. ”Hyvinvointilomat ry tekee parhaansa, jotta tuetut lomat tavoittaisivat jatkossakin ne, jotka niitä eniten tarvitsevat. Järjestömme on sitoutunut tukemaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä ja etsimme aktiivisesti uusia ratkaisuja ja rahoitusmalleja, jotta lomatoimintaa voidaan ylläpitää vaikeuksista huolimatta”, tiedotteessa linjattiin. ? Tietoja tuetuista lomista: lomajarjestot.fi Hallituksen esittämät avustusleikkaukset ovat vähentämässä merkittävästi tuettuja lomia. Isoja leikkauksia tuettuun lomatoimintaan Solaris joutui jo perumaan ensi vuoden eläkeläislomat. Hyvin vointilomat ry: ”Jos leikkaukset toteutuvat, ensi vuonna pystytään järjestämään vain murto-osa lomista.” Eläkeläinen 5/2024 13
• JÄRJESTÖ TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry:n kaksipäiväinen boccia-turnaus pidettiin Oriveden Kampuksella 12.–13. syyskuuta. Turnaus pelattiin kolmessa kuuden joukkueen alkulohkossa, eli joukkueita oli yhteensä 18, 11:stä yhdistyksestä eri puolilta Suomea. Turnaus huipentui perjantain mitalipeleihin joiden päätteeksi Eläkeläiset ry:n yhdistysten ensimmäinen boccia-mestaruus matkasi Pietarsaareen. Pietarsaaren Eläkeläisten joukkue voitti loppuottelussa Tampereen Miehet -joukkueen luvuin 13–1. Pietarsaaren joukkueessa heittivät Lauri Lehto, Mauri Niemi ja Martti Autio. Tampereen Miehistä loppuottelussa heittivät Risto Miettinen, Erkki Hilden ja Kalevi Turkka. Heidän lisäkseen joukkueeseen kuuluivat Sakari Mäkinen ja Martti Halme. Pronssiottelussa vastakkain oli – Kiva yhdessäolo ja onnistumisen tunne ovat tämän lajin huippujuttuja, totesivat Oriveden kampuksen Klemetti­halliin tuntumaa ottaneet rovaniemeläiset Maija Sarriolehto, Anja Lakkala, Kirsti Päivinen ja Ulla Kämäräinen kuin yhdestä suusta. MIKÄ? Boccia BOCCIA ON tarkkuuspallopeli, jossa pelaajan tavoitteena on pelata (heittäen tai vierittäen) omat pelipallonsa mahdollisimman lähelle maalipalloa. Mestaruuspokaali Pietarsaareen Eläkeläiset ry:n kaksipäiväinen boccia-turnaus tarjosi yhdessäoloa, kisajännitystä ja onnistumisen tunteita. Pietarsaaren Eläkeläisten joukkue (vasemmalta Lauri Lehto, Mauri Niemi ja Martti Autio) sai turnauksen lopuksi pidellä voittopokaalia. Oriveden turnauksessa oli mukana joukkueita yhteensä 18, 11:stä yhdis­ tyksestä eri puolilta Suomea. Boccia vaatii hyvää kehon hallintaa ja käsi­silmä­koordinaatiota. Pelissä pitää olla läsnä ja keskittyä omaan suoritukseen. kaksi Rovaniemen Eläkeläisten joukkuetta. Kolmannen sijan nappasi Rovaniemen Eläkeläiset III, joka voitti saman yhdistyksen I-joukkueen luvuin 11–3. Pietarsaaren Eläkeläisissä boccialla on jo pitkät perinteet. Selkeästi pisin peliura mestarijoukkueen pelaajista on Martti Autiolla. Eläkeläinen-lehden mitalipelien alla jututtama Lauri Lehto kertoi harrastaneensa lajia kymmenisen vuotta. – Laji pyörii meillä Pietarsaaressa hyvin. Harjoittelemme kaksi kertaa viikossa, ja mukana saattaa kerralla olla viisitoistakin harrastajaa. Pelipaikkana toimii Pietarsaaren TT-halli. Kesäaikaan lajia vedetään myös ulkosalla, jonne eläkeläisyhdistys on Eläkeläiset ry:ltä haetulla 500 euron suuruisella toimintatonnirahalla tehnyt kentän. Siellä heitetään muovipalloilla. Mikä lajissa kiehtoo? – Kai se on hyvän seuran veto, tietysti jonkinlainen urheilun ja voittamisen himokin, Lehto arvioi. Hän itse on liikuntaa ja urheilua aina harrastanut: lentopalloa, suunnistusta, hiihtoa. Rovaniemeltä oli Pirkanmaalle saapunut yöjunalla peräti kolme joukkueellista bocciaan hurahtaneita eläkeläisiä – Kiva yhdessäolo ja onnistumisen tunne ovat tämän lajin huippujuttuja, totesivat Oriveden kampuksen Klemetti-halliin tuntumaa ottaneet Maija Sarriolehto, Anja Lakkala, Kirsti Päivinen ja Ulla Kämäräinen kuin yhdestä suusta. 14 Eläkeläinen 5/2024
• Ä skettäin nousi pienoinen mekkala Ylen päätöksestä ryhtyä lähettämään myös somalinja arabiankielisiä uutisia. Sen väitettiin haittaavan Suomeen muuttaneiden maahanmuuttajien kotoutumista. Asian taustoittamiseksi on ehkä hyvä muistella vähän vanhoja. Suomessa elinkeinorakenne muuttui viivästyneenä ja sen vuoksi rymisten 1960-luvulla. Maatalouden ylituotanto ja metsätöiden koneellistuminen veivät pohjan maaseudulla yleiseltä pienviljelijä-metsuri-ammattiyhdistelmältä. Kun uusissa elinkeinoissa – teollisuudessa ja palveluissa – ei avautunut tarpeeksi nopeasti uusia työpaikkoja ja kun Ruotsissa oli samaan aikaan työvoimapula, oli 170 000 suomalaisen ratkaisu muuttaa Ruotsiin. Silloin kotoutumisen ongelmat kohtasivat suomalaisia heidän uudessa kotimaassaan. ”En finne igen” – ”jälleen suomalainen” oli ruotsalaisessa mediassa ensimmäinen olettamus, kun ongelmia syntyi. Pohjoismaisessa yhteistyössä jouduin tekemisiin kotoutumisen ongelmien kanssa mm. tiedonvälityksen ja kouluopetuksen ongelmista keskusteltaessa. Asia tuli esille muun muassa suunniteltaessa ns. Nordsat tv-satelliittia ja väännettäessä kättä suomalaislasten äidinkielellä tapahtuvasta opetuksesta Ruotsin kouluissa. Näihin ongelmiin kävin myös paikan päällä tutustumassa opetusta seuraamalla. NORDSAT-SATELLIITTIA suunniteltiin aikana, jona internetistä ei mitään tiedetty ja jolloin vain radion lyhyt aaltolähetyksillä ylitettiin rajoja muuallakin kuin raja-alueilla. Katsottiin että pohjoismaiden yhteisen satelliitin avulla suomalaissiirtolaiset voisivat seurata Suomen tv-lähetyksiä Ruotsissa. Useampi toimittaja ja tutkija varoitti riskistä, että vetoamalla Suomesta välitettäviin ohjelmiin Ruotsi laiminlöisi suomenkielellä lähetettävien ohjelmien kehittämisen. Varsinkin maahan äskettäin muuttaneiden perehdyttäminen uuden kotimaan yhteiskuntaan, sen oloihin ja palveluihin jäisi puutteelliseksi, koska uuden kotimaan kieli ei olisi vielä hallussa. Pidettiin tärkeänä, että tulokkaat voivat perehtyä alusta alkaen yhteiskuntaan ja sen toimintaan. Sitähän Ylekin nyt polemisoidulla päätöksellään tavoittelee. POHJOISMAISESSA yhteistyössä vaadimme silloin pontevasti, että suomalaisperheiden lapsille on annettava myös heidän äidinkielellään tapahtuvaa opetusta. Vaatimus toteutui (vain) puolittain niin, että luokissa, joissa oli suomenkielisiä oppilaita, kiersi apuopettaja tarkistamassa, oliko opetettu asia mennyt perille. Tutkijoiden mukaan maahanmuuttajien lasten suurin riski on jäädä puolikielisiksi niin, että sekä oman äidinkielen että uuden kotimaan kielen hallinta jää puutteelliseksi. Oppiminen ei onnistu ilman kunnollista kielen hallintaa, joka useimmille on mahdollista äidinkielellä. Siksi myöskään äidinkielen opetusta ei saa laiminlyödä. Puolikielisyys vaikeuttaa niin uuden oppimista kuin kotoutumistakin – ongelman torjuminen edellyttää sekä äidinkielen että vastaanottajamaan kielen hyvää hallintaa. Äidinkielen ja uuden kotimaan kielen hallinnan vaihtoehdot eivät ole joko-tai vaan sekä-että. Kotoutumisesta Kotoutumi­ sen ongelmat kohtasivat suomalaisia heidän uu­ dessa koti­ maassaan Ruotsissa”. KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ TEKSTI EVA RÖNKKÖ B occia-turnauksen toisen pelipäivän aamulla paikalla olleet järjestön työntekijät – Aaron, Tuomas ja allekirjoittanut – joutuivat tositoimiin. Otteluohjelmassa oli aukko, ja meidät haastettiin kilpailuiden ulkopuolella ystävyyspeliin. Vaikka paljon kaikenlaista on liikunnassa tullut tehtyä, olin itse ensikertalainen tässä lajissa. Myös Tuomas noukki nyt ensi kertaa bocciapallot käteensä. Kokenein pelaaja toimiston joukkueessa oli Aaron, jolla oli takanaan tuore ensimmäinen boccian pelikokemus appensa juhlissa. Utajärven joukkueen naisten ja miesten kanssa käydyn ottelun jälkeen oivalsimme, millä kaikilla tavoilla boccia vaikuttaa ja koukuttaa. Joukkuetoverin Tuomaan sanoin ”oli hyvä meininki ja pallon kanssa kurottelu venytti mukavasti tietotyöläisen jäykistynyttä kättä ja niskaa”. Aaronin päällimmäinen kommentti oli ihmettely siitä, että pallot eivät menneet ihan siihen, mihin niitä kuvitteli heittävänä. SIVULLISELLE yksinkertaisena näyttäytynyt peli osoittautuikin pelatessa käsi-silmä-koordinaatiota todella haastavaksi mutta sekä fyysisesti, psyykkisesti että sosiaalisesti kaiken ikäisille, myös ikäihmisille, sopivaksi. Boccia vaatii hyvää kehon hallintaa, johon tarvitaan lihaksista voimaa kehoasennon ylläpitoon, kun palloa tähdätään sopivaan koloon. Tähtäämisessä vaaditaan keholta myös hyvää tasapainoa, jonka ylläpidossa ovat kaikki lihakset mukana. Jos heittäessä mennään kyykkyyn, siitä reisilihakset tykkäävät. Pelivuorojen vaihtumisessa saa monta kertaa istua ja nousta, mikä toimii myös hyvänä jalkalihastreeninä. Vaikka kentän ympäri ei tarvitse juosta, nousee syke jo pelkästä jännityksestä: mihin toi pallo tällä kertaa pamahtaa. Psyykeäkin peli vaatii. Kun miettii pelitaktiikkaa ja sitä, mihin kannattaa seuraavaksi heittää, ei voi samalla pohtia illan kauppalistaa tai huomisen tekemisiä. Pelissä pitää olla läsnä ja keskittyä omaan suoritukseen ja joukkuekavereiden kannustamiseen. Läsnäolon taito ei tule itsestään, vaan sitäkin tulee harjoittaa. Boccia on siihen mainio peli. TÄRKEINTÄ ON pelaamisen ilo ja yhdessä turnaukseen osallistuminen. Boccian yhteisöllisyys on pelin voima, ja siksi sitä yhdistyksissä pelataan. Kun ensimmäinen turnaus nyt on takana, voi sanoa, että jatkolle on kysyntää. Yhdessäolon paikkoja tarvitaan, vaikka pelimenestys ei olisikaan tavoite. Yhdistykselle peliturnaukset ja muut järjestön tarjoamat tekemisen paikat ovat mahdollisuus matkoihin ja toisten yhdistysten tapaamiseen. Mainiota on sekin, että vaikka bocciassa on harjoituksella ja kokemuksella mahdollisuus kehittyä todelliseksi mestariksi, pelin makuun pääsee nopeasti myös vasta-alkaja. Pelaamaan voi mennä heti. Menkää tekin! Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n Liikuntaverstaat-liikuntahankkeen suunnittelija. Eva Rönkkö huolehti Eläkeläiset ry:n boccia­turnauksessa mm. tulospal­ velusta. Ystävyysottelussa hän pääsi myös ensikertalaisena kokeilemaan itse lajia. Kuvassa myös Lauri Lehto Pietarsaaren Eläkeläisten mestari­ joukkueesta. Ensikertalaisena bocciaa pelaamassa Eläkeläinen 5/2024 15
• JÄRJESTÖ Syksyn 2024 viimeiset koulutukset Kurssihinnat ja kurssituki ? Ilmoitamme kurssihinnat kunkin kurssin kohdalla, koska ne riippuvat kurssipaikasta. Hinnat sisältävät majoituksen kahden hengen huoneessa. Mikäli kurssilainen haluaa majoituksen yhden hengen huoneessa, hänen tulee suorittaa lisämaksu kurssipaikalla. Puolihoitohinnat sisältävät aamiaisen, iltapäiväkahvin ja päivällisen. Täysihoitohinnat sisältävät lisäksi lounaan. ? Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea kursseille kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Tukihakemus tulee merkitä selkeästi hakemuskaavakkeeseen tai sähköposti-ilmoitukseen. Asiasta voi tiedustella koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Kursseille ilmoittautuminen ? Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti määräaikaan mennessä Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: https://link.webropol. com/s/elrykurssit ? Tiedustelut: Tiina Rajala, sähköposti: tiina.rajala@elakelaiset.fi, puhelin: 040 582 4319. ? Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. ? Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. ? Pyydämme ilmoittamaan myös, valitseeko kurssilainen puolivai täysihoidon, jos vaihtoehto on. Peruutusehdot ? Veloitamme 50 % kurssin hinnasta, jos kurssiosallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin kolme viikkoa ennen kurssin alkua. ? Veloitamme koko kurssin hinnan, jos peruutus tehdään myöhemmin kuin viikkoa ennen kurssin alkua. ? Sairaustodistusta vastaan veloitamme ainoastaan 30 euron toimistomaksun. ? Yhdistys voi vaihtaa osallistujan toiseen veloituksetta. KURSSIKALENTERI julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n kotisivuilla, joilta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Yhdistystoiminnan jatkokurssi 29.10.–1.11. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Sopii peruskurssin käyneille tai muutoin kokeneille yhdistystoimijoille. Aiheita ovat muun muassa johtokuntatyö, yhdistysasiakirjat sekä kokouskäytännöt. Vetäjinä Aaron Kallinen ja Jan Koskimies. Osittain yhteistä ohjelmaa talouskurssin kanssa. Ensimmäinen kurssipäivä alkaa kello 14 ja viimeinen päättyy kello 11.30. Kurssin hinta: 270 € puolihoidossa. Ilmoittautu­ minen 21.10. mennessä. Yhdistystalouden jatkokurssi 29.10.–1.11. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Sopii peruskurssin käyneille taloudenhoitajille sekä toiminnantarkastajille. Aiheita ovat muun muassa yhdistyksen vuosikello, taloussääntö, tilinpäätös, toiminnantarkastus sekä kirjanpidon perusteiden kertaus. Vetäjinä Heli Grönroos ja Kaisu Rämet. Osittain yhteistä ohjelmaa yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Ensimmäinen kurssipäivä alkaa kello 14 ja viimeinen päättyy kello 11.30. Kurssin hinta: 270 € puolihoidossa. Ilmoittautuminen 21.10. Musiikkikurssi soittajille ja laulajille 1.–4.11. Seinäjoella Hotelli Almassa (3 vrk) Koulutus on tarkoitettu kaikille musiikista innostuneille, niin kokeneille kuin vasta-alkajille. Kurssilla musisoidaan yhdessä ja pidetään hauskaa. Ryhmien vetäjät saavat uutta ohjelmistoa omaa ryhmäänsä varten. Vetäjinä Sauli Malinen ja Ahti Sepp. Ensimmäinen kurssipäivä alkaa kello 14.30 ja viimeinen päättyy kello 12 mennessä. Kurs­ sin hinta: 350 €. Ilmoittautuminen 21.10. mennessä. Moninaisuuskurssi 5.11. Eläkeläiset ry:n toimisto Helsingin Malmilla Ihmiset ovat moninaisia monesta syystä. Koulutuksessa pysähdymme miettimään, mitä moninaisuus tarkoittaa, miten moninaisuus jakaa ihmisiä eri luokkiin ja miten se koskee ikääntyvää väestöä. Lisäksi mietimme, mitä moninaistuminen tarkoittaa yhdistystoiminnalle ja palvelujärjestelmälle. Koulutuksessa teemme käytännön harjoituksia ja käsittelemme aiheita ryhmäkeskustelujen kautta. Koulutus sopii vanhusneuvostojen jäsenille sekä muille yhdistysaktiiveille. Kouluttaja: moninaisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö. Kurssipaikka on Eläkeläiset ry:n toimitiloissa osoitteessa Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki. Kurssipäivän aika: kello 10–14. Kurssin hinta: 15 €. Ilmoittautumi­ nen 21.10. mennessä. Kerhonohjaajien kurssi 18.–19.11. Jyväskylä Kurssipaikka on Vesalan leirija Toimintakeskus. Ryhmän ohjaaminen, ryhmän kehitysvaiheet, kerhojen sisältöjen suunnittelu. Kurssin toteuttaa EKL. Kurssin hinta majoituksella: 150 €. Tiedustelut: jarkko. utriainen@ekl.fi / 050 436 3449. Alueelliset kurssit Vaikuttamista ja viestintää -opintopäivät marraskuussa: Katso viereinen sivu Yhdistykset ja aluejärjestöt voivat tilata järjestöltä muun muassa ? Kulttuuriaktivismin sekä Hyvä mieli ja rentoutuminen -koulutuksia ? Alueellisia verkkosivuja jäsenrekisterikursseja ? Järjestämme alueellisia työpajatyyppisiä liikuntakursseja Liikuntaverstaat-hankkeessamme. Muita koulutuksia Verkosta virtaa Eläkeläiset ry:n ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n välisen sopimuksen mukaan jäsenemme voivat osallistua EKL:n Verkosta virtaa -toiminnan koulutuksiin. Niihin pääsee tutustumaan verkostavirtaa.fi-sivuilla. Lisätietoja voi kysyä myös Juha Viitaselta, puh. 050 408 3376, sähköposti: juha.viitanen@ekl.fi 16 Eläkeläinen 5/2024
• Diabetes voi heikentää verenkiertoa ja vaurioittaa hermoja, mikä lisää jalkojen haavojen ja infektioiden riskiä. Jalkojen säännöllinen puhdistus ja rasvaus auttavat ehkäisemään vakavia komplikaatioita. VAIN APTEEKISTA Akildia® Multi-protective Cream 75 ml hoitovoide diabeetikon jaloille Akildia ® hoitaa diabeet ikon jalat Akildia® Footwash Lotion 200 ml ei-huuhdeltava pesuneste Enn en 28 päi vän jälkeen A iempina vuosina olemme järjestäneet Ikääntymispolitiikan opintopäivät -kurssin. Tänä syksynä järjestämme sen sijasta viisi alueellista vaikuttamisen ja viestinnän opintopäivää. Ne pidetään marraskuussa. Päivien aiheina ovat kuntaja aluevaalitavoitteet, vanhusneuvostoissa vaikuttaminen, viestinnän välineet, aloitteet, some-viestintä ja jäsenhankinta. TILAISUUDET OVAT osallistujille maksuttomia, mutta ruokailu on omakustanteinen. Kursseille ilmoittaudutaan verkkolomakkeella: elakelaiset.fi/toiminta/koulutus/ kurssille-hakeutuminen-hinnat Opintopäivien vetäjinä toimivat Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies, järjestösuunnittelija Aaron Kallinen ja ja tiedottaja Tuomas Talvila. Vaikuttamista ja viestintää -koulutuspäivät 2024 ? JYVÄSKYLÄ, keskiviikko 6.11. kello 11–16, Tietotalo, Kilpisenkatu 1 (Hannikaisenkadun kulmassa), 40100 Jyväskylä, Poliisimestaritila. Ilmoittautuminen 23.10. mennessä. ? TURKU, keskiviikko 13.11. kello 10– 15, T-talo, Vanha Hämeentie 29, 20540 Turku, kahvio. Ilmoittautuminen 30.10. mennessä. ? HELSINKI, torstai 14.11. kello 10–15, Eläkeläiset ry:n toimisto, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki, Syke-tila. Ilmoittautuminen 30.10. mennessä. ? IISALMI, keskiviikko 27.11. kello 11–16, Kulttuurikeskus, Kirkkopuistonkatu 9, 74100 Iisalmi, Carl Collan -sali. Ilmoittautuminen 13.11. mennessä. ? OULU, torstai 28.11. kello 10–15, Järjestötalo, Pakkahuoneenkatu 19 (Mäkelininkadun kulmassa), alakerran kokoustila. Ilmoittautuminen 13.11. mennessä. Alueelliset Vaikuttamista ja viestintää -koulutuspäivät Ohjelma Jyväskylässä ja Iisalmessa aikataulu klo 11–16 10–10.45 Ohjelma ja esittäytyminen Kuntaja aluevaalit: tavoitteet ja kuinka niistä kerromme 11–11.45 Viestinnän välineet: aloitepohjat, lehti, some 11.45–12.30 Vanhusneuvostovaikuttamisen hyvät käytännöt 12.30–13.30 Lounas-/välipalatauko 13.30–14.15 Jäsenhankinta 14.15–15 Loppukeskustelu Eläkeläinen 5/2024 17
• JÄRJESTÖ Matkailu ja majoitus ? GREENSTAR HOTELS GreenStar Hotels tarjoaa Eläkeläiset ry:n jäsenille 13 %:n alennuksen edullisimmasta päivän huonehinnasta. Hinnan saa varatessaan majoituksen osoitteessa greenstar.fi käyttämällä varauskoodia GSLIITTO tai suoraan hotellien vastaanotoista. GreenStar Hotels Oy tarjoaa sopimushintaisia huoneita rajoittamattomasti (LRA Last Room Available). Hotellilla on oikeus tarkastaa jäsenyys. ? IKAALINEN SPA & RESORT Ikaalisten kylpylä tarjoaa jäsenillemme 20 %:n alennuksen majoituksesta su–ke, ja 15 % to–la koodilla ELA1959. Koodia ei voi yhdistää muihin tarjouksiin, varaukset ikaalinenspa.fi tai 03 4511 / myynti@ ikaalinenspa.fi. Mainitse varatessa jäsenyytesi. Kaikkiin majoituksiin kuuluvat aamiainen sekä kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. ? KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI Kuopio Eläkeläiset ry:n jäsentarjoukset * Kylpyläloma 2 vrk 140 € / hlö / 2 hh * Kylpyläloma 3 vrk 184 € / hlö / 2 hh Hinnat sisältävät majoituksen (tulopäivä maanantai, tiistai tai keskiviikko), aamiaiset, päivälliset (buffet) sekä kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön. Lisämaksu yhden hengen hotellihuoneessa 30 € / vrk. Samassa huoneessa lomailevat lapset 4–12 v. –50 % aikuisen hinnasta. Tarjous on voimassa 31.12.2024 asti (ei 23.–26.12.2024). Varattavissa koodilla ERY nettikaupasta osoitteesta www.rauhalahti.fi sekä myyntipalvelusta puh. 030 60 830 tai sähköpostilla myynti@rauhalahti.fi ? LOHJA SPA & RESORT 1 vrk kahdelle 139,00 € (norm. 204,00 €) sisältäen majoituksen päätalon huoneessa, puolihoitoruokailun, elämyskylpylän ja kuntosalin käytön. (Yhdelle tarjous 109,00 € yhden hengen huoneessa päätalossa). Tarjous on voimassa ma–to 31.12.2024 asti (ei juhlapyhinä). Varattavissa koodilla ERY Online osoitteesta www.lohjaspa.fi sekä myyntipalvelusta puh 030 60 840 tai sähköpostilla myynti@lohjaspa.fi ? TALLINK SILJA Eläkeläiset ry:n jäsenenä pääset suoraan Club One Silver -tasolle veloituksetta! Liittymällä Club One -jäseneksi nautit rahanarvoisista eduista niin maissa, kuin merellä. Club One kantaasiakasohjelma koostuu kolmesta eri jäsentasosta: Bronze, Silver ja Gold. Club One -jäseniksi liittyvät Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat myös erillisen alennuksen matkoista. Kulttuuri ? INTO-KUSTANNUS Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat Into Kustannuksen verkkokaupasta intokustannus.fi 25 %:n alennuksen kaikista myytävänä olevista kirjoista. Alennuskoodi verkkokaupassa on Eläkeläiset. ? ROCKWAY.FI Rockway.fi on Suomen suurin musiikinopetuksen verkkopalvelu, joka tarjoaa sinulle kaiken soittoharrastuksesi aloittamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Palvelu sisältää maan parhaat opettajat ja yli 15 000 opetusvideota mm. kitaralle, pianolle ja laululle. Voit myös opetella vaikkapa tekemään musiikkia tai viihtyä artistihaastatteluiden parissa. Eläkeläiset ry:n jäsenenä saat palveluun 1 kk ilmaiskokeilun ja 20 % alennuksen palvelun täysversiosta. Edun voi lunastaa täältä: www.rockway.fi/eläkeläiset Muut ? RUOHONJUURI Eläkeläiset ry:n jäsenille 5 % alennus Ruohonjuuressa. Koodi on RJKUMPPANI2024 ja se toimii verkkokaupassa ja myymälöissä. Lisäksi kaikille eläkeläisille annetaan 10 % alennus ensimmäisenä aukiolotuntina tehdyistä ostoksista. Jäsenedut Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat järjestön omien etujen (lehti, koulutukset, jäsentoiminta) lisäksi etuja seuraavilta yhteistyökumppaneilta. Lisäksi paikallisyhdistyksillä on omia jäsenetuja, joista löytää tietoa omasta yhdistyksestä. E läkeläisliitot ilmaisivat eduskuntaryhmille syvän huolensa veronkorotusten ja leikkausten yhteisvaikutuksista eläkeläisten arkeen ja talouteen. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry jätti eduskuntaryhmille kannanottonsa vuoden 2025 talousarvioon ja lainsäädäntöön 8.lokakuuta. EETU jakaa saman käsityksen kansan enemmistön kanssa Suomen vaikeasta taloudellisesta tilanteesta ja velkaantumisesta. – Talouden sopeutusja leikkaustoimenpiteitä tehdessä on kuitenkin huomioitava se, että eläkeläisillä on työikäisiä rajallisemmat mahdollisuudet nostaa henkilökohtaisilla toimillaan tulotasoaan. Useimmilla ei ole käytännössä tätä mahdollisuutta jo pelkästään iän ja terveyden vuoksi, muistutti EETUn puheenjohtaja Kari Kantalainen eduskunnan päättäjiä. Eläkeläisten verotus ei saisi olla palkansaajien verotusta korkeampaa. Nyt hallitus esittää eläketuloon veronkiristyksiä eläketuloluokissa 27?000–54?000 euroa vuodessa. Jo ennestään osalla eläkeläisistä veroaste on korkeampi kuin palkansaajilla, vaikka palkansaajien osalta luvuissa huomioitaisiin myös työeläkemaksut. Lisäksi kahden ylimmän eläketuloluokan vuosittainen alarajan tarkistus on jäädytetty. – Tämä päätös on eriarvoistava ja sotii verotuksen yhdenvertaisen kohtelun periaatetta vastaan. Eläkeläisten verotus ei saisi olla palkansaajien verotusta korkeampaa, painotti Kantalainen EETUn yhteistä linjaa. EETU KRITISOI myös suunnitelmia leikata kotitalousvähennystä, jolla arvioidaan olevan negatiiviset vaikutukset eläkeläisten arkeen. Kotitalousvähennyksen yhtenä tavoitteena on mahdollistaa ikääntyneiden asumisen omassa kodissa pidempään. Kuitenkin nyt esitetty leikkaus kotitalousvähennykseen kohdistuu erityisesti kotitalous-, hoivaja hoitotöihin, joihin osa eläkeläisistä tarvitsee ulkopuolista palvelua. Arviolta noin 200 000 eläkeläisen asumistukeen esitetään leikkauksia. Monen eläkeläisen kohdalla myös terveydenhuollon asiakasmaksujen ja lääkkeiden sairasvakuutusmaksun kalenterivuoden omavastuun korotukset tietävät lisäkuluja. Arvonlisäverotukseen tehtiin jo aikaisemmin kuluvana vuonna korotus. Kaikkien ehdotettujen toimenpiteiden yhteisvaikutus voi olla eläkeläiselle vuositasolla useita satoja euroja. EETUn puheenvuorossa ilmaistiin myös huoli STEA-avustusten leikkauksien vaikutuksista. SOSTEn jäsenjärjestöt, joihin EETUn jäsenjärjestötkin lukeutuvat, tekevät vaikuttavaa ja ennaltaehkäisevää työtä, jolla edistetään ikääntyneiden suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Työ tapahtuu pääosin järjestöjen vapaaehtoisten kautta, minkä vuoksi järjestöjen taloudellinen tukeminen on kustannustehokasta valtiolle. HYVINVOINTIALUEITA koskeva uutisointi on ollut pääasiassa negatiivista: Yt-neuvotteluita, leikkauksia palveluihin, hyvinvointialueiden budjettien alijäämät, henkilöstöpula, jne. EETU kannustaakin kehittämään omalääkärija hoitajamallia, joka voisi tuoda säästöjä terveydenhuoltoon ja samalla parantaa hoidon laatua. – Olisi myös tärkeää, että hyvinvointialueuudistuksen onnistuneista käytänteistä voitaisiin välittää julkisuuteen enemmän positiivista tietoa, totesi EETUn puheenjohtaja Kantalainen. EETUn puheenvuoron lopuksi toivotettiin hallituksen kasvuriihi-hankkeelle menestystä. Kasvuriihi-hankkeen tavoitteena on etsiä keinoja ja ideoita talouskasvun saamiseksi. ? EETUn kannanotto hallituksen talousarvioesitykseen sekä lainsäädäntöön: eetury.fi EETU ry: Veronkorotuksilla ja sosiaalitukien leikkauksilla on kielteinen vaikutus eläkeläisten talouteen 18 Eläkeläinen 5/2024
• LEDARE JAN KOSKIMIES chefredaktör P ensionerna står nu under ett hårt tryck från flera olika håll. Ungdomsorganisationerna föreslog för ett tag sedan diverse ändringar i pensionssystemet. Enligt förslaget skulle pensionsindexen frysas och en del av pensionsavgifterna öronmärkas för de kommande generationerna, för att under tiden ”växa ränta”. Förslaget kan ses som en oro över huruvida pensionerna räcker till i framtiden då antalet äldre ökar. Å andra sidan vittnar förslaget om ett rätt inskränkt förhållningssätt till pensionerna. Pensionerna är inte endast en fråga om vad var och en betalar in i systemet och i slutändan erhåller. För att stärka pensionssystemet är det av central betydelse att arbetsproduktiviteten förbättras, att arbetskraftens tillväxt ökar genom större nativitet och invandring, samt att pensionsfondernas avkastning stiger. Dessa frågor bör de generationer som är i arbetslivet klara av att lösa. Det är däremot inte hållbart att olika generationer ställs emot varandra – vi åldras alla och plötsligt en dag är ungdomsorganisationernas aktiva ungdomar själva pensionärer, långt snabbare än de trott. I FINLAND är pensionernas ställning stark, och det på goda grunder. Enligt den gällande tolkningen av grundlagen omfattas pensionerna av egendomsskyddet. Inom ramen för egendomsskyddet kan pensionernas indexhöjningar temporärt frysas, men inte något mer. Den nuvarande regeringen med Orpo och Purra i spetsen vill också ”reformera”, det vill säga försämra pensionssystemet. Till skillnad från ungdomsorganisationerna har regeringen också makt att genomföra sina idéer. Nu till en början har uppdraget tilldelats en trepartsarbetsgrupp vars mandat löper till årets slut. Ett förslag som diskuterats är den svenska modellen med pensionsindex bundna till den ekonomiska utvecklingen, enligt vilken pensionshöjningar genomförs till fullt belopp under uppgångsperioder, medan inga höjningar görs under en lågkonjunktur. SAMTIDIGT HAR regeringen redan beslutat skärpa beskattningen av pensioner medan löntagarnas skatter sänks. Den partiella indexnedskärningen eller den åtstramade beskattningen är kanske inte särskilt stora om man betraktar de enskilda åtgärderna separat, men sammantaget kan följderna bli betydande. Kan effekterna eventuellt rentav bli så stora att de kan anses stå i strid med grundlagens bestämmelse om egendomsskydd? Översättning: Anne Lindfors-Shaban Man kan inte skära i pensionerna hur som helst En tillräcklig pension är en del av människo­ värdet och ingår i en värdig ålderdom.” PENSIONÄREN TEXT PENSIONSSKYDDSCENTRALEN N ästan hälften av pensionärsparen har meningsskiljaktigheter om penningärenden. Motstridigheter finns oftare hos dem som nyligen pensionerats än hos äldre pensionärer. De finns oftare hos de par som upplever ekonomisk knapphet. Finländska pensionärspars meningsskiljaktigheter om penningärenden har studerats för första gången i en forskningsartikel som publicerats i tidskriften Yhteiskuntapolitiikka. Enligt studien har över hälften av pensionärsparen aldrig meningsskiljaktigheter om penningärenden. En dryg tredjedel har motstridigheter sporadiskt, några gånger om året. Mindre än en tiondedel av pensionärsparen är oeniga återkommande gånger, minst en gång i månaden. Ålder och kön syns i hur motstridigheterna upplevs: ju äldre en person är, desto mer sällan upplevdes meningsskiljaktigheter om pengar. Dessutom uppgav kvinnor lite oftare än män att det inte fanns tvister om pengar. Sambopar uppgav oftare att det fanns återkommande meningsskiljaktigheter och gifta par däremot uppgav oftare att det fanns sporadiska meningsskiljaktigheter. – Att meningsskiljaktigheterna accentueras hos yngre ålderspensionärer kan förklaras av att de inte nödvändigtvis helt ännu har anpassat sig till de lägre inkomsterna efter pensioneringen, säger Riku-Petteri Wallin i forskningsartikeln från Åbo universitet. HUSHÅLLENS EKONOMISKA situation är en märkbar faktor som förklarar meningsskiljaktigheter om pengar. Tvister finns oftare hos dem som har en knapp ekonomi och belastas av skulder som ska betalas. När belastningen av skulderna ökar blir det vanligare med återkommande meningsskiljaktigheter. Hos pensionärsparen är återkommande meningsskiljaktigheter avsevärt allmännare då när det inte finns pengar kvar efter de nödvändiga utgifterna. Även inkomstnivån hänger ihop med hur allmänna meningsskiljaktigheterna om pengar är. Låga inkomster – under 1 500 euro i månaden – hängde ihop med speciellt upprepade meningsskiljaktigheter, däremot förekom det sporadiska meningsskiljaktigheter oftare hos dem i grupperna med högre inkomster. OM PARET har ett gemensamt konto är det enligt undersökningen ovanligare med tvister om pengar. Av pensionärerna med gemensamt konto upplevde 61 procent att det inte fanns några meningsskiljaktigheter, när andelen hos dem som bevarat egna separata konton däremot var 54 procent. – Ju mer gemensamma pengarna och kontoarrangemangen är hos paret, desto ovanligare är det med meningsskiljaktigheter, konstaterar specialforskare Anniina Kaittila från Åbo universitet. ÖVER 65-ÅRINGARNA är en betydande och ökande del av den vuxna befolkningen. Deras ekonomiska välbefinnande inverkar således på hela bilden av finländarnas ekonomiska välbefinnande. Hittills har man inte riktigt fäst uppmärksamhet vid pensionärspars penningärenden när tjänster utvecklats. Inom socialtjänsterna har stöd för ekonomin främst utvecklats för yngre familjer. – I framtiden vore det viktigt att erbjuda tjänster även för pensionärer som upplever ekonomiska påfrestningar och meningsskiljaktigheter om pengar. I utvecklingen av tjänsterna är det behövligt att beakta framför allt pensioneringsskedet, i vilket det enligt vår undersökning är vanligt med meningsskiljaktigheter, säger Riku-Petteri Wallin. Forskningsartikeln Rahaerimielisyydet suomalaisten vanhuuseläkeläisten parisuhteissa har publicerats i tidskriften Yhteiskuntapolitiikka. Tvister om pengar Pensionärspar har meningsskiljaktigheter om pengar oftast vid tiden för pensionering. När det finns knappt om pengar och skulderna belastar blir tvisterna allmännare.” Eläkeläinen 5/2024 19
• MAALIVAHTI SORSAPUISTOSSA Martti Halme ponnisti 60-luvulla Tampereen Viinikasta jalkapallon Suomen mestariksi ja maajoukkueeseen. Nyt hän toimii Tampereen Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtajana, pelaa bocciaa ja tekee päivittäin kävelylenkin Sorsapuistossa lintuja tarkkailemassa. TEKSTI TUOMAS TALVILA KUVAT ANNINA MANNILA Lintujen tarkkailu Tampereen Sorsapuistossa kuuluu Martti Halmeen päivittäisiin rutiineihin. 20 Eläkeläinen 5/2024
• Omakotialueemme vieressä oli viljelemättömäksi jäänyttä perunapeltoa. Sanottiin meidän isälle, että tehdään tähän jalkapallokenttä.” K ansainvälisen kuvatoimiston välittämä valokuva on mustavalkoinen ja ajan patinoima. Se on otettu 26. kesäkuuta vuonna 1966 Helsingin Olympiastadionilla, jalkapallon Suomi–Englanti-maaottelun tuoksinassa. Suomen maalivahti Martti Halme, pelinumero 1 selässään, on torjuntatoimissa, vastassaan Englannin Jack Charlton, nuorempi kuuluista Charltonin jalkapalloveljeksistä. – Muistan hyvin tuon ottelun, jopa tuon tilanteen, toteaa Martti Halme nyt, kun katselemme kuvaa Eläkeläinen-lehden haastattelutuokiossa. – Tuosta tilanteesta ei muistaakseni tullut maalia. Pallo on niin lähellä, että en ehdi alta pois, Halme virnistää. – Tuossa ovat pelikavereistani näköjään Reijo Kanerva ja Oulun toppari… Seppo Kilponen. Se oli hyvä peli, vaikka hävisimmekin 3-0. Kovasti panimme maailmantähdille kampoihin, ja katsojia oli runsaasti, mikä on aina hieno asia. Englannille kyseessä oli yksi harjoitusotteluista, joilla joukkue valmistautui kuukauden päässä odottaneisiin MM-kotikisoihinsa. Loppu onkin jalkapallohistoriaa. Englanti voitti heinäkuussa maailmanmestaruuden kaatamalla jatkoajalle venyneessä loppuottelussa Länsi-Saksan maalein 4–2. Suomi ei MM-kisoissa pelannut, mutta Olympiastadionin yleisö sai 26. kesäkuuta nauttia tuon ajan supertähtien esityksistä. Unohtamatta maalivahti Martti Halmetta, jonka kohokohta ottelussa oli Englannin rangaistuspotkun torjuminen. Pilkkua asettui ampumaan Alan Ball. Ball oli tuolloin 20-vuotias keskikenttäpelaaja, joka Englannin MM-joukkueen nuorimpana pelaajana tulisi kuukautta myöhemmin loistamaan siinä kuuluisassa MM-finaalissa. – Lähdin arvaamalla heittäytymään sinne päin, minne Ball ampuu. Jouduin sitten jo jarruttelemaankin, etten kiirehdi kokonaan pallon edestä pois. Jotenkin pallo osui vartalooni, putosin nurmelle hyvin erikoiseen asentoon jossa olin kyljen varassa, toinen käsi pallon päällä, toinen jalka sojotti pystyssä ylös. Mutta torjunta siitä tuli, Halme kuvailee. Martti Halme pelasi maalivahtina 14 maaottelua Suomen paidassa ja Suomen huipulla Valkeakosken Hakassa, jossa hän oli voittamassa sekä Suomen että cup-mestaruuksia. Nyt hän on 81-vuotias ja Tampereen Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtaja. Pallot pysyvät edelleen hyppysissä, kun Halme vetää yhdistyksen kahdesti viikossa kokoontuvaa boccia-ryhmää. Mutta palataan eläkeläisasioihin hieman tuonnempana. MARTTI HALME PONNISTI Suomen huippujoukkueisiin ja maaotteluihin Tampereen Viinikasta. Liikkuva ja urheilusta kiinnostunut hän oli pienestä pitäen. Lajeja oli muitakin kuin jalkapallo, mutta jalkapallossa maalivahdin pelipaikka tuli kuin luonnostaan jo varhaisessa vaiheessa. – Asuimme Viinikassa omakotialueella, jonka vieressä oli viljelemättömäksi jäänyttä perunapeltoa. Sanottiin meidän isälle, että tehdään tähän jalkapallokenttä. Se toteutettiin tallaamalla, ja se oli nimeltään Mukulakenttä, kun oli tasoittelustamme huolimatta aika kuoppainen. Isä teki vielä maalitolpat, ja siinä ruvettiin sitten harrastamaan. Ja kyllä minä useimmiten olin maalissa. Oppikoulun Halme aloitti Tampereen Petsamossa ja alkoi samalla paneutua jalkapalloon toden teolla Tampereen Kisatovereissa. Kyvyt maalivahtina huomattiin, ja pian Halme esiintyi poikamaajoukkueessakin. Kun koulu oli käyty, vei seuraava askel Kisatovereista Valkeakoskelle ja kohti Valkeakoskeen Hakaa, joka oli mestaruussarjan isoja jalkapalloseuroja. – Oikeastaan hakeuduin Valkeakoskelle 1962 tehtaalle töihin, kun haaveilin, että minusta tulisi paperiteknikko taikka -insinööri. Uudessa kaupungissa Halme hyppäsi töiden ohella jääkiekkokaukaloon. – Valkeakoskella oli seura nimeltä Jääpeikot, ja minua kysyttiin sinne, kun olin Tampereella pelannut Ilveksen junioreissa. – Mutta sitten pääsin sisään myös Valkeakosken jalkapallokuvioihin. Haka oli vailla maalivahtia, ja siitä tuli minun paikkani. Ura Hakassa saikin lentävän lähdön. – Ensimmäisenä pelivuotenani 1963 voitimme Suomen cupin mestaruuden. Se oli silloin iso juttu 21-vuotiaan pelaajan uran kannalta. Samalle kaudelle tuli toinenkin menestys. Valkeakosken Hakasta ei voi puhua mainitsematta Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n toimitusjohtaja, vuorineuvos Juuso Waldenia. Patruuna Walden oli urheilumies, ja firmalla oli omat joukkueet lukuisissa eri lajeissa. Ennen kaikkea Walden oli jalkapallomies, ja yksi viikonloppu vuodesta oli tarkkaan pyhitetty Yhtyneiden omalle kansalliselle tehdasjoukkueiden väliselle jalkapalloturnaukselle. – Kotijoukkueena emme olleet noissa 1963 kisoissa ollenkaan ennakkosuosikkeja, mutta pääsimme yllättämään. Loppuottelussa voitimme Tervakosken, ja se oli silloin iso juttu. HAKASSA MARTTI HALME pelasi kaikkiaan 156 peliä vuosina 1963–1970. Suomen mestaruuden seura voitti 1965, ja Suomen Cupin toistamiseen 1969. – Sillä tavalla puoliammattilaisiahan me oltiin Valkeakoskella 60-luvulla, että saatiin harjoitella kaksi kertaa viikossa työajalla: keskiviikkoisin ja perjantaisin. Joka oli aika merkittävä etu. Minkälainen sitten oli Suomi-futiksen pelin henki ja luonne tuolloin 60-luvulla? – Kyllä se oli aika kovaa ja intensiivistä. Osaltaan innosti se, että yleisöä oli parhaimmillaan todella runsaasti. Väkeä ja isoa jännitystä oli erityisesti Hakan ja Helsingin HJK:n kohtaamisissa. Ne saavuttivat suomalaisessa seurajalkapallossa jo varhain klassikko-maineen. Helsinkiläisten riveissä pelasivat 60-luvun vuosina mm. ulkomaisen ammattilaisuransa jälkeen Suomeen palannut Aulis Rytkönen ja SM-sarjan maalikuninkuuden kolmesti voittanut Kai Pahlman. Martti Halme muistaa yhtenä kohokohtana Hakan mestaruuskaudella 1965 Helsingissä pelatun HJK:n ja Hakan kohtaamisen. Ottelua seuraamassa oli tuolloin tilastokirjoituksen mukaan 17 000 katsojaa. Haka vei voiton maalein 2–1. – Se on ihan eri tunnelma, kun pelataan tuollaisen yleisön edessä. Ja kyllä katsomot parhaimmillaan pullistelivat myös Valkeakoskella Tehtaan kentällä. Tulevat maailmanmestarit vastassa. Suomi kohtasi Englannin Helsingin Olympiastadionilla 26. kesäkuuta vuonna 1966. Martti Halme (numero 1 selässään), vastassaan Jack Charlton. A LA M Y Eläkeläinen 5/2024 21
• hiihtolomalla maalivahtikursseja. Paperiteknikkoa tai -insinööriä Halmeesta ei koskaan tullut. – Kävin yhden kerran Tampereen teknillisen oppilaitoksen pääsykokeissa. Mutta olin matematiikassa tosi surkea. Puolet niistä jutuista oli matikkaa, ja enhän minä sinne päässyt. – Sen sijaan menin liikunnanohjaajan kurssille, ja olen keskiasteen koulutukseltani liikunnanohjaaja. Peliuran jälkeen Martti Halme kouluttautui lisää. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 33-vuotiaana. – Hain ja pääsin Jyväskylän yliopistoon lukemaan liikuntatieteitä kun olin 35. Opiskelut jäivät kuitenkin viimeistä fysiologian saksankielistä lopputenttiä ja gradun kirjallisuuskatsausta vaille kesken. Edelleenkin olen siis liikuntatieteiden ylioppilas. – Mutta kyllä sieltä opinnoista löysin paljon sellaista hyvää, josta on ollut hyötyä valmennusja koulutushommissa. MYÖHEMMIN ELÄMÄ kuljetti Martti Halmeen Raumalle. – Asuin siellä 20 vuotta ja olin liikunnanohjaajana kaupungin palveluksessa. Enimmäkseen ohjasin eläkeläisten jumppaa. Yhdenkin kevään aika pidin sitä 11 tuntia viikossa ja tunneille osallistui kevään aikana 3?300 ihmistä eli aikamoinen määrä. Suurimassa ryhmässä saattoi olla 150 jumppaajaa, vedettiin sitä jalkapallokentän puolikkaalla, sisällä tai ulkona, Halme kertoo. – Se oli parasta aikaa liikunnassa. Ikäihmiset tulivat sinne vapaaehtoisesti ja innoissaan, henki oli mahtava. Tehtiin kehonhuoltoa, terveyttä ylläpitäviä harjoituksia, parannettiin tasapainokykyä. Lisäksi juttuja ja vitsejä ja sopivaa soittoa, kuten minulla oli tapana sanoa. Niistä jumppahetkistä todella tykättiin. Suruakin Rauman vuosiin mahtui. Martti Halmeen vaimo kuoli syöpään vuonna 2017. Hän itse alkoi kärsiä sydänongelmista. – Sairastuin ensin eteisvärinään. Se laski vähän työtehoa. Nykyisin vaivaa sydämen läppävika, joka lyhentää askelia, kulku on varovaista. Ei se kovin kivaa ole, kun joskus tuli mentyä niin pirusti. Kolmevitosena juoksin Cooperin testissä (12 minuutin juoksu) 3?650 metriä. – Mutta tämän kanssa on pakko olla sinut. Tämä on tätä vanhuutta, Halme toteaa asiallisesti. RAUMALLA JUMPAT loppuivat koronaan, ja vuonna 2021 Halme katsoi ajan olevan sopiva paluumuutolle Tampereelle. – Molemmat poikanikin asuvat täällä. Ja Tampere tieMaalivahti maalitykkinä MAALIVAHDIT HYVIN harvoin jalkapallossa pääsevät itse tekemään maaleja vastustajan verkkoon. Martti Halmeen peliuran tilastoissa komeilee kuitenkin yksi tehty maali. ”Eräänä keväänä Hakassa pelasin kaksi peliä keskushyökkääjänä. Heti ensimäisessä ottelussa Valkeakoskella tein maalin, vaikka vastustajan maalissa pelasi Gröndahlin Jouni, silloinen maajoukkueen ykkösmaalivahti.” ”Valmentajat saattoivat luulla, ja saatoin hetken luulla itsekin, että tässä tulee nyt kova maalitykki. Mutta seuraavaksi meillä oli vieraspeli Kokkolassa Kalahallin pienellä hiekkakentällä, emmekä me pärjänneet ollenkaan. Takkiin tuli, enkä minä saanut aikaan maalia enkä oikein mitään muutakaan. Hyökkääjäkokeilu jäi kahteen peliin. Seuraavassa seisoin taas maalitolppien välissä.” NYKYPÄIVÄÄN VERRATTUNA jalkapallomaailma oli tuolloin erilainen monella tavoin. Ammattilaisuus ulkomailla oli asia, josta vain ani harva suomalainen pelaaja olisi lähtenyt edes unelmoimaan. Uranuurtaja oli Aulis Rytkönen, joka vuonna 1952 siirtyi Kuopiosta ammattilaiseksi Ranskan Toulouseen. 60-luvulla toki Rytkönen sai seuraajia, mm. Martti Halmeen seuratoverin Juhani Peltosen joka ensimmäisenä suomalaisena pelasi Saksan Bundesliigassa vuosina 1964–1966 ja kotkalaisen toppari Arto Tolsan, joka oli ammattilaisena Belgian Beerschotissa. Ruotsissa oltiin pelaajamarkkinoinnissa Suomea edellä, ja useampi ruotsalainen pelasi menestyksekkäästi Euroopan ammattilaiskentillä jo varhaisessa vaiheessa. Maineeseen nousi esimerkiksi Gre-No-Li-trio eli Gunnar Gren, Gunnar Nordahl ja Nils Liedholm, jotka 1950-luvulla muodostivat italialaisen AC Milanin tähtikolmikon. Martti Halme onkin syystä ylpeä siitä, että Suomi kykeni kukistamaan Ruotsin kahdesti vuosina 1964 ja 1966. Palkintona oli kaksi Pohjoismaiden mestaruutta. – Ne olivat ainoat kerrat, kun Suomi on voittanut kansainvälisen arvoturnauksen. Eikä niitä ole muistettu eikä mainittu oikein missään, hän huomauttaa. Ruotsin kohtaamisista hänelle on jäänyt esimerkiksi Roger Magnusson, joka sittemmin siirtyi italialaiseen suurseura Juventukseen ja nousi tähdeksi Ranskan Marseillessa. – Niissä Ruotsin hyökkääjissä oli pidättelemistä, etteivät ne päässeet tekemään maalia. Mehän pelattiin äärimmilleen kovaa ja niin härskiä peliä kuin tuomari sen aikaisen mittapuun mukaan salli. Ja siinä oli semmoisia puolustajia edessäni, että ne eivät arkailleet pistää takapuolta eteen peittämään laukauksia, Halme kiittelee. – Kyllä minulla itsellänikin jotain hyvää niissä peleissä oli, mutta kyllä se enemmänkin oli puolustuksen ansiota. Oliko Halmeelle itsellään koskaan mitään ajatusta urasta ulkomaiden kentillä? – Ei minulle koskaan tullut minkäänlaista selvää merkkiä, että ulkomaisilla seuroilla olisi ollut kiinnostusta minua kohtaan. Sen sijaan hyvä maalivahtikaverini Lars Näsman lähti Hollantiin ammattilaiseksi. Lassehan pelasi minua useamman maaottelun, oli parempi niissä. Ja oli maajoukkuetason maalivahti myös jääpallossa. – Sinänsä olisin kyllä ollut valmis kokeilemaan. Olin hyvässä fyysisessä kunnossa koko peliurani ajan, uskon, että olisin ammattilaisrääkinkin kestänyt – Harjoittelin paljon yksin, muun muassa vedin kovia hiihtolenkkejä. Ne nyt olivat tietysti aika kaukana jalkapallomaalivahdin hommista, mutta oli tärkeää pitää kuntopohja lujana, että jaksoi harjoitella riittävästi ja kovaa myös lajinomaisesti. Vahvuuksikseen kentällä Halme laskee rohkeuden, ulottuvuuden ja kovan ponnistusvoiman. – Pituuteni oli silloin 190 senttiä, nyt vähän vähemmän. Kilpailupainoni oli 86 kiloa. Aktiiviurallaan hän säilyi vammoitta. – Ainoa kerta oli, kun törmäsin HJK:n hyökkääjä Kari ”Lokari” Lehtolaisen kanssa 60-luvun lopulla. Solisluuni murtui. Pelasin pelin loppuun, mutta oli se niin kova tärsky, että pukukopissa piti paita leikata päältäni, kun en saanut kättäni enää yhtään nostettua. Vaan ei se pelissä vaivannut. Se oli sen aikaista taistelupuhtia, varmaan. PELIURANSA MARTTI HALME lopetti hieman yli kolmekymppisenä. – Ehkä vähän turhan aikaisinkin, kun olin vielä kunnossa. Mutta kun tuli lopetettua, niin ei sitä uudestaankaan enää aloitettu. Jalkapalloa hän ei suinkaan jättänyt, vaan laji jatkui valmentajana. Mm. Hakassa, sitten Tampereen Ilveksessä ja Rovaniemen Palloseurassa. Hän toimi myös pitkään Palloliitossa maalivahtivalmennuksen kouluttajana. – Siitäkin sitä hommaa riitti. Koulutin paljon maalivahteja Eerikkilän urheiluopistossa ja pidin kesäisin ja Ajattele, yhdistys päätti 1950-luvulla lähettää oman lähetystön ministerin pakeille puhumaan kansaneläkkeistä!” 22 Eläkeläinen 5/2024
• Via Naturale Oy, Kalliotie 2, 04360 Tuusula info@vianaturale.fi | www.vianaturale.fi | (09) 8709 856 Vaivaako nivelet? Yli miljoona suomalaista kärsii erilaisista liikuntaelinvaivoista. Nokkos-Kalkki inkivääri tukee elimistön omaa kykyä vahvistaa lihaksia ja niveliä. Aito ja alkuperäinen suosittu luottotuote on ollut jo 30 vuotta apuna kymmenille tuhansille suomalaisille. Hyvät rasvahapot helposti koko perheelle. Ravintolisä, joka sisältää kalaöljyn lisäksi neljää erilaista siemenöljyä.Helokki-, mustaherukka-, tyrnija pellavaöljyjen ansiosta kapseleissa on ihanteellinen omega-3ja -6-rasvahappojen suhde. Koko perheelle sopiva Omegat 3-6-7-9 on jokapäiväinen rasvahappojen lähde, jossa on runsaasti monityydyttymätöntä rasvaa sekä Eja D-vitamiinia. Tunnetut ja luotetut RAVINTOLISÄT hyvinvoinnin tukena yhteensä 50 vuotta! Hyvinvarustetuista luontaistuotekaupoista ja -osastoilta. Ilmainen toimitus kotiin tai noutopisteeseen yli 150€ ostoksille VAIVAAKO SELKÄ TAI JALAT? Tilaa interaktiiviset tukipohjalliset 43 €/pari p. 050 308 3910 www.ortomalli.com tysti on minun kotikaupunkini. Eläkeläistoiminnassa Halme on tuore tulokas. Hän lähti mukaan Tampereen Eläkeläisiin, kun samassa rapussa asuva yhdistyksen jäsen Elsa Randelin hänet sinne houkutteli. Pallomieheksi sopivasti Halmeelle tuli vetovastuu kahdesti viikossa kokoontuvasta boccia-ryhmästä. – Sekin peli oli kyllä tuttu entuudestaan. Hän on myös Tampereen Eläkeläisten varapuheenjohtaja. Vuonna 1955 perustetun yhdistyksen komea historia innoittaa. – Ajattele, yhdistyksessä oli 1950-luvulla 1500 jäsentä ja se päätti lähettää oman lähetystön ministerin luo. Marssittiin ministerin pakeille puhumaan kansaneläkkeistä! Tämmöisiä keissejä tehtiin tuolloin, kun taisteltiin eläkeläisten toimeentulon perusasioista. Tampereen Eläkeläisissä on tänäkin päivänä monenlaista toimintaa, eivätkä kamppailun aiheetkaan ole yhteiskunnasta ehtyneet. – Kuitenkin nykyisin on eläkeläistoiminnassa kysymys enemmän harrastuksista ja ajanvietteestä, mikä sinänsä on toki arvokasta. Järjestötoiminnan jatkosta on Halmeen mielestä kuitenkin syytä kantaa huolta ja yrittää keksiä uusia toiminnan muotoja. – Iso kysymys on se, mistä löytyy tulevaisuudessa vapaehtoistyön tekijöitä. MARTTI HALME asuu avopuolisonsa Sirkan kanssa Tammelassa, aivan upouuden Tammelan jalkapallostadionin veressä. Stadion on komea, ja sai vastikään Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon. Nykyjalkapallo ei Halmetta jaksa kuitenkaan täydellä teholla innostaa. Tärkeiden otteluiden maalikoosteet hän toki katsoo televisiosta, ja innostuu tätä haastattelua tehtäessäkin analysoimaan suomalaisen huippumaalivahdin Lukas Hradeckýn torjuntatyöskentelyä. Mutta hieno peli on hänen mielestään monella tavalla rikki. – Aggressiivisuutta yritetään tuoda peliin lisää väärin keinoin. Vedetään kädestä, vedetään paidasta, mennään selkään, kampitetaan. Pahimmillaan poljetaan jalkapallokengän nastat edellä vastustajan nilkan päälle. En minä jaksa semmoista peliä katsoa enää tässä kohtaa, hän kohauttaa olkaansa. Sitä enemmän hän nauttii kävelylenkeistä läheisessä Sorsapuistossa. – Siellä me käymme päivittäin Sirkan kanssa laskemassa, kuinka monta lintua on paikalla. Martti Halme kotikulmillaan. Taustalla uusi Tammelan jalka­ pallostadion. Eläkeläinen 5/2024 23
• KULTTUURI J uha Drufvan aforismisarja on täydentynyt kolmiosaiseksi ajatelmien, havaintojen, iskujen, sivallusten, tokaisujen ja sanaleikkien ilotulitukseksi. Edelliset osat olivat Viisauden pelko on herran alku (2018) ja Paikaton ajatus (2021). Siellä täällä leimahdukset johtavat pensaspaloon eli lukijan mieleen jää kytö; toisin paikoin ilo nousee pintaan, vaikka sydän märkänisi; joskus vain tussahtaa. Drufva tunnetaan laajojen filosofisten teosten tekijänä, mutta hänen aforisminsa iskevät tirkistysaukkoja yhteiskuntamme paksuihin muureihin. Muotokehyksiksi ovat sopineet sananlaskut, mainoslauseet, raamatunlauseet, väärinlukemisia muistuttavat nyrjäytykset ja monet paradoksaaliset toteamukset. Mukaan on sujahtanut aforismin määrittelykin: ”Aforismeissa tartut suoraan kiinni todellisuuteen.” Perinteisten määritelmien mukaan aforismit ovat lyhytsanaisia ja paljon sanovia. Niiden katsotaan sijoittuvan tietoja kaunokirjallisuuden välimaastoon. Monia ovat miellyttäneet eniten sellaiset aforismit, jotka Tuomas Anhavan sanoin ”ahdistelevat kaikkea yleisesti varmana pidettyä”. Juuri tällaisia Drufvankin aforismit ovat. Ne eroavat vanhoista vaeltavista viisauksista pääasiassa siinä, etteivät pyri juhlavuuteen tai ylevyyteen, vaan mieluummin sanovat ruman sanan niin kuin se on. Siinä missä vanha aforistiikka oli kuin balettia, uusi voi muistuttaa nyrkkeilyottelua. Joskus tulee kohokoukku päin näköä, joskus tulee huti. Kohokoukkuja ja vasenta suoraa KIRJA Juha Drufva: Kaiken maailman ansiot. Juhlavia arkihavaintoja. 158 sivua. Atrain & Nord. 2024. Juha Drufva jatkojalostaa vanhoja sanomuksia ja ottaa erän Koskenniemenkin kanssa. JOSKUS DRUFVA jatkojalostaa vanhoja sanomuksia. Moni muistaa Arto Seppälän neuvon ”Mene itseesi ja muista käyneesi”. Drufva kommentoi: ”Napaansa tuijottelu ei ole itseensä menemistä.” Ottaapa hän joskus Koskenniemenkin kanssa erän: ”Tyhmä olet sinä ihminen, kaiken keskellä tyhmä.” Sanottakoon varmuuden vuoksi, että lause on geneerinen ja kytkeytyy kokoelman pessimistissävyisiin ihmisen ja aikamme luonnehdintoihin ja vanha akateemikko saa levätä rauhassa. SUOMEN KIELEN professorin Kaisa Häkkisen mukaan aforistikon rooleja ovat guru, kasvattaja tai opettaja, kapinoitsija, kriitikko, toisinajattelija, syrjästäkatsoja, hovinarri, herättäjä, innostaja, tarkkailija. Näistä mantteleista tai puseroista moni sopii Drufvan päälle. Vai mitä sanotte seuraavista: Historian sivuille pääsevät ne teot ja tapahtumat, jotka sopivat kulloiseenkin arvojärjestelmään. Pitääkseen puolensa jokainen sukupolvi kirjoittaa historian uudelleen. Orpon hallitus leikkaa ilman puudutusta. Tarkista, kenen ajatuksia päässäsi liikkuu. Asioiden nimiä muuttamalla muutetaan todellisuuskäsityksiä, ei itse todellisuutta. Eläkeläisellä puuhaa riittää, ettei päivä riitä. Minulla on niin kiire, etten ehdi ajatella kuin itseäni. Jokainen saakoon ansionsa mukaansa. Sen minkä uskon olevan hyvää itsessäni, löytäisin mielelläni myös ympäristöstäni. Sivistyksen parasta ennen meni jo. Uskon löytäneeni kaikki roolit moneenkin kertaan. Löytämisen iloa muille lukijoille! MAIJALIISA MATTILA Juha Drufva SYYSKUUSSA KOTIMAISESSA kirjallisuudessa kiinnostivat erityisesti dekkarija jännityskirjallisuus sekä true crime -genre. Syyskuussa Suomen myydyin kirja oli Max Seeckin Merkitty (Tammi 2024). Listan toiselle sijalle ylsi Kenneth Erikssonin Kommandopipoja ja Jatimaticeja: Suomen suuret ryöstöt (Bazar 2024) ja kolmantena listalla löytyy Colleen Hooverin Se päättyy meihin (WSOY 2023). Syyskuussa kotimaisessa kaunokirjallisuudessa kiinnostivat erityisesti dekkarija jännityskirjallisuus. Mitä Suomi lukee -listan kotimaisen kaunokirjallisuuden kolmen kärki syyskuun myynteihin pohjautuen on Max Seeckin Merkitty (Tammi 2024), Ilkka Remeksen Zeus (WSOY 2024) ja Helena Immosen Operaatio tulikettu (CrimeTime 2024). Odotetut Anni Kytömäen Mirabilis (Gummerus 2024) ja Pajtim Statovcin Lehmä synnyttää yöllä (Otava 2024) nousivat Seeckin ja Remeksen ohi kotimaisen kaunokirjallisuuden painettujen teoksien listalla. Mirabilis ja Lehmä synnyttää yöllä ilmestyvät äänikirjoina vasta myöhemmin. Mitä Suomi lukee -tilastot perustuvat kirjakauppojen myyntilukuihin kivijalkaja verkkokaupoissa, lukuaikapalveluiden kuunnelluimpiin ja luetuimpiin kirjoihin sekä Lehtipisteen ja markettien myyntiin. Dekkarija jännityskirjallisuus kiinnosti syyskuussa A N N IN A M A N N IL A 24 Eläkeläinen 5/2024
• MUSIIKKKI Pamela Kilpeläinen & Heikki Sarmanto: Stjärnenatten. Alba Records ABCD 480, 2024 JAZZ RANTAUTUI Suomeen 100 vuotta sitten ja sen monet tyylilajit sinnittelevät innokkaiden tykkääjien voimin vaikka ns. suuri yleisö ei juuri korvaansa lotkauta. Pori Jazzin ohella pyöritetään talkoilla monta tapahtumaa, on jazzkerhoja ja julkaistaan levyjä vaikka ostajakunta on rajattu. Moni suomalainen jazztaitaja onkin ulkomailla kotimaata tunnetumpi. Yksi kansainvälisestikin arvostetuista pitkän tien kulkijoista on 85-vuotiaanakin tuottelias Heikki Sarmanto, joka on tehnyt noin 40 omaa albumia. Hänen usein vahvan melodinen musiikkinsa kulkee sellaisessa rajapinnassa, että tavallinenkin kuulija voi tykästyä mutta myös tiukemmat jazzdiggarit hyväksyvät. SARMANTO ON säveltänyt paljon tunnettuja runotekstejä. Julkisuuttakin tuli 70-luvun lopulla kun hän sävelsi Eino Leinon runoja levylle Moment Musical solisteina Tapani Kansa ja Maija Hapuoja. Liki samaan aikaan ilmestyi Vesa-Matti Loirin Leino-levytys. Kaksi hyvää kiekkoa, joista Loirin lähti lentoon joka kodin kirjahyllyyn. Heikki Sarmanto ei ole Leinoaan hyljännyt, tälle uudelle ”Tähtiyöllekin” on löytynyt kolme hienoa tekstiä eli Rannalle nukkunut, Rauha sekä Iltarukous. Näistä Rauha on runona tunnetuin, mutta Rannalle nukkuneen tulkinta nyt sellainen, joka voisi saada radiosoittoakin. Muut ovat nuorena kuolleen (1892–1923) Suomen jopa kansainvälisesti tunnetuimman runoilijan, 40 kielelle käännetyn Edith Södergranin runoja ja kaunisääninen Pamela Kilpeläinen laulaa ne tietenkin ruotsiksi. Jatsia runosointuihin Kun tällä viime vuoden puolella äänitetyllä kiekolla Sarmanto itse hoitaa koskettimet niin huilussa taituroi Suomijatsin legendoista Junnu Aaltonen (88 vuotta), joka oli aikanaan Tasavallan Presidentti -yhtyettäkin perustamassa. Myös nuoremmat soittajat, hyvin tilaa tenorifonilleen saava Jussi Kannaste, kontrabassoa soittava Wade Mikkola ja rumpali Thomas Törnroos ovat takuuvarmoja. EHKÄ RUNOTEKSTEISTÄ johtuen tämä levy ei ole niin ”jatsahtava” kuin joku olettaisi vaan myös laulelmaluonteinen ja avauksessa lievästi bossanova-sävyäkin. Toki sitä irroitteluakin on ja esimerkiksi levyn päättävässä Iltarukouksessa Pamela Kilpeläisen laulua myöten mennään tummempiin tunnelmiin. Heikki Sarmanto on vuosien aikana onnistunut löytämään levyilleen useamman hyvän naislaulajan. Tämänkertaisen solistin, Tampereella vaikuttavan Pamela Kilpeläisen kanssa yhteistyö alkoi jo kiekolla When I Was With You vuonna 2006. Klassista laulua opiskellut musiikin maisteri Kilpeläinen laulaa paljon muutakin kuin jatsia, levytti sinkun mm. Yö-yhtyeen edesmenneen johtohahmon Olli Lindholmin kanssa ja pyörittää ohjelmatoimistoa. Hän on esiintynyt seitsemällä eri kielellä, joten ruotsi ei tällä äänitteellä ainakaan meikäläisen korvaan tuota mitään ongelmaa. AKI RÄISÄNEN Eläkeläinen 5/2024 25
• KRISTIINA WALLIN Lähetä runosi osoitteeseen Rinnetie 13, 33430 Vuorentausta tai (mieluummin) sähköpostitse: kristiina.wallin@tpnet.fi RUNOPYSÄKKI S yksyisellä sieniretkellä muistelin Katri Valan runoa Sienet. Kun olin palannut kotiin ja puhdistanut lampaankäävät, etsin runon kirjahyllystäni. Sieltähän se löytyi, kokoelmasta Kaukainen puutarha (1924). Vala kirjoittaa sateista, joiden jälkeen ”syksyn keltaisten lehtien lomista / puhkeavat sienet / omituisesti tuoksuvina / kasvaen kylmiksi ja lihaviksi / kuolleitten kasvien ja eläinten ruumiista.” Syksyn tuntu on voimakkaasti läsnä, mutta myös elämän kiertokulku. Metsässä ajatuksilla on tilaa vaeltaa ja runojen syntyä. Kuuntelen hiljaisuutta, joka ei ole äänettömyyttä, vaan jotakin muuta. Ehkä se on äänten harmoniaa tai ympäristön ja äänten sopusointua. Metsässä aistiärsykkeiden tulva laantuu ja mieli rauhoittuu. Haavasta irtoaa lehti ja kieppuu lähes äänettömästi maahan. Sen olemuksessa on jotakin samaa kuin japanilaisessa runoudessa. Yksittäinen lehti muistuttaa osaltaan ajan kulumisesta ja orgaanisen aineen kiertokulusta. Se on täynnä merkityksiä samaan tapaan kuin runo, jonka yksikin säe voi kuljettaa laajalti ajan ja kokemusten kerrostumiin. Pieneen mahtuu suuri, siinäpä runouden voima! SALLI KAJOSMÄEN runo Tänä iltana kuljettaa alkusyksyn tunnelmiin. Kesän tuoksut viipyvät yhä, mutta syksyn merkkejä voi jo aistia. Runossa syyskuu näyttäytyy lempeänä syksyn sylinä. Jos putoava haavanlehti sai minut ajattelemaan japanilaista runoutta, niin käy myös Kajosmäen runon kohdalla, siinäkin on samaa hiljaisuutta ja rauhaa. Aistit ovat hyvin läsnä. Hajuaistia puhuttelevat kesän tuoksut, tuntoaistia yön kosteus ja näköaistia kastehelmien kimallus (pieni kielen huomio: kastehelmet on yhdyssana, mutta säkeessä ”Aamulla kaste helmet kimaltelee” sanoja ”kaste” ja ”helmet” voisi ajatella erillisinäkin, varsinkin jos niiden välissä olisi pilkku). Myös Salme Saarisen runossa Syksy ollaan kesän ja syksyn taitekohdassa. Puista putoavat keltaiset lehdet kertovat vielä kesän lämmöstä ”hehkusta polttavan auringon”. Runo näyttää vuodenaikojen vaihtumisen merkityksellisyyden ja sen, kuinka ”paljon Luonto meille antaa”. Runossa ollaan sekä urbaanimmassa puistoympäristössä että metsikössä. Runon rytmi muistuttaa askelten keveästi keinahtelevaa liikettä, kun lukija saa kulkea putoavien lehtien laikuttamassa maisemassa. Runon viimeinen säe tuo mieleeni Eeva-Liisa Mannerin runokokoelman nimen Niin vaihtuivat vuoden ajat (1964). Sanapari vuoden ajat on ajatukseltaan hieman eri kuin yhdyssana vuodenajat. RISTO HEDMAN kirjoittaa runossaan Hyvästit kevääseen jo viilentyneistä vesistä. Syksy näyttäytyy kaihoisana ja rauhallisena. Runon tunnelma tihenee säkeissä ”Ei sovi kaihoa kavahtaa” tai ”laaksoissa notkuva sumuinen rauha”. Näen runon mielessäni kuin maalauksena. Hiljaisten elementtien kuten syksyisten vesien ja pitkien varjojen rinnalle nousee korpin karjahdus. Syntyy hyvä jännite, kun ääni leikkaa maiseman. Kesän poissaolo kirjoittuu nukkuviin peltoihin ja lahonnut vene kertoo sekin ajan kulumisesta. ”Rannanliejussa painuma kengänjäljen” puolestaan aktivoi mielikuvan jostakusta, joka on jo lähtenyt. Hienoja katoavaisuuden kuvia! Runo on sointuisa ja laulullinen. ”Syksyiset veet” ja ”tuoksu tervan ja veen” rakentavat kauniisti siltoja vanhempaan lyriikkaan ja Hedmanin säkeiden rinnalla mielessäni alkaakin soida Eino Leinon ”tuoksut vanamon ja varjot veen”. Näin runot kuultavat toistensa läpi. RAIMO PASASEN runon nimi Pilvilasten kevättanssi sekä runon viimeisen säkeen viittaus kirsikankukkiin kuljettavat puolestaan kevääseen. Saattaapa lukijan mielessä alkaa soida Vieno Kekkosen laulama Sakura no hana – Kirsikankukka, mutta varsinainen vuodenaikaruno Pasasen runo ei silti ole. Runo alkaa pohdinnalla ajasta ja sen kulumisesta. Aloitussäettä seuraa vaikuttava säepari ”Opin tunnistamaan siipien varjoista / linnut meren pinnalla”. Runo jatkuu yhtä voimallisena, kun ”Matkaamme pitkämielisen avaruuden armoilla”. Runo saa vahvoja ajallisia ulottuvuuksia ja melkeinpä kosmiset mittasuhteet, mutta palaa pajunköysikeitoksen ja osakeannin myötä arkisempaan. Muutoksen tuntu on vahva, kun Pasanen kirjoittaa ”Tämän taistelun osakeanti / merkitään pian täyteen.” Onko tulossa toisenlainen aika, jossa aseet eivät vuodata verta? Johonkin keveämpään viittaavat pilvilapset, jotka ”tanssivat tuulen johtaessa / tahtipuikollaan.” Ylkän mekaaniset kyyneleet näyttävät hienosti valheellisuutta, näin ymmärsin. Isoäiti on arvoituksellinen, hänestä olisin halunnut kuulla enemmänkin, saada hieman lisää suuntamerkkejä tulkintaan. Runon lopussa on hauskoja sanaleikkejä ”saada edes vaarin / miehensä hautakirjasta” tai ”kääntää neito sakurano hanaa”, mutta jääPieneen mahtuu suuri Metsässä ajatuksilla on tilaa vaeltaa ja runojen syntyä. KULTTUURI Tänä iltana Tänä iltana vielä kesän tuoksuja. Pimeä hiipii, yön kosteus laskeutuu. Aamulla kaste helmet kimaltelee, syyskuu syksyn syli. SALLI KAJOSMÄKI, KEURUU Syksy Keltaiset lehdet maahan sataa syystuuli kun niitä keinuttaa. Kesän lämmöstä vielä ne kertoo, hehkusta polttavan auringon, kuinka se lämpöönsä meidät kietoi jälkeen lumen ja pakkasen. Syysruska puissa hehkuu kauniiksi maisemat kirjoen. On nautinto kulkea polkuja puiston kuunnella huminaa metsikön. Niin paljon Luonto meille antaa vaihtuessa vuoden aikojen. SALME SAARINEN, HÄMEENLINNA 26 Eläkeläinen 5/2024
• vätkö ne hieman irrallisiksi? Hieno, kiinnostavasti assosioiva runo, jossa on persoonallisia kuvia! MARJA HOEFS kirjoittaa runossaan Punnituspäivä elämänmakuisesti arkisen hetken, kun runon minä kapuaa puntarille. Jo ennakolta punnitus huolettaa ”Enhän mitenkään kerennyt laihduttaa!” Runon tyyli on toteava ja toteavuuteen sisältyvä huumori tulee näkyviin vaikkapa silloin, kun Hoefs kirjoittaa ”Ei auta vaikerrus, / jalat vängertäen vaakaraudalle.” Hauskasti Hoefs kuvaa runon puhujan epäuskoa tämän nähdessä vaa’an lukemat ”tuo kyllä mua nyt taa alkusointuineen kansanrunoudesta tuttua poljentoa. TÄMÄNKERTAINEN Runopysäkkiblogi on omistettu jokihelmisimpukalle. Sinikka Paavilainen kirjoittaa pitkässä runossaan Jokihelmisimpukan joukkomurha ajankohtaisesta ja tärkeästä aiheesta. Runo on muistutus siitä, että ihminen on vastuussa muista olevaisista ja siitä, että luonnon monimuotoisuutta on vaalittava. Jokihelmisimpukan viesti ihmiselle on painava: ”Älä luulekaan, että uskoisin valheisiisi, turhaan vakuutat syyttömyyttäsi, ihminen.” Pysäyttävästi Paavilainen kuvaa myös tuhon jälkeistä maisemaa. ”Maisema on nyt tyhjä ja kylmä. / Yö laskee suruharson kuolleen joen ylle. Veden ruosteinen hohde sammuu”. Käykää lukemassa koskettava runo Runopysäkki-blogissa, jossa myös asiaa posthumanistisesta runoudesta. Sekä syksyisillä metsäpoluilla että runouden äärellä on hyvä miettiä ihmisen paikkaa elonkirjossa. Runous voikin lisätä ymmärrystä kasvien, eläinten ja ihmisten välisistä suhteista. ? Lokakuun Runopysäkki­blogin runoilija on Sinikka Paavilainen. Lue osoitteessa elakelaiset.fi/blogit huiputtaa!” Puntarilla seisova punnitsija kysyykin, ”kummalla tässä on sananvalta?” Kysymykset ja huudahdukset tuovat eloisuutta runon puhumisen tapaan. Viimeisessä säkeistössä runon minä hurjistuu vaa’alle. Rytmi yltyy suorastaan loitsumaiseksi ja kaiutPilvilasten kevättanssi Aivan kuin virtaava vesi, ei pysy aika käsissäni. Opin tunnistamaan siipien varjoista linnut meren pinnalla. Matkaamme pitkämielisen avaruuden armoilla tuokion pyöreän pallon yllä. Meille maistuu pajunköysikeitos. Tämän taistelun osakeanti merkitään pian täyteen. Yhdenkään viattoman verta eivät uudet aseemme vuodata. Pilvilapset tanssivat tuulen johtaessa tahtipuikollaan. Kaipaamaton ylkä pyyhkii muutaman mekaanisen kyyneleen silmäkulmastaan. Isoäiti janoaa löytää, tai saada edes vaarin miehensä hautakirjasta. Suihkuttaakseen kammioonsa taianomaisen tuoksun kääntää neito sakurano hanaa. RAIMO PASANEN, ESPOO Punnituspäivä Tosi ikävää Taasko torstai? Enhän mitenkään kerennyt laihduttaa! Ei auta vaikerrus, jalat vängertäen vaakaraudalle. Vaaka näyttäköön nyt totuuden. Se puhuu jämptiä vaa’ankieltä. Olen vaaka-ihmisiä ja kuitenkin; tuo kyllä mua nyt huiputtaa! Kummalla tässä on sananvalta? Vaakakupeissani ämpäritolkulla niihin kuulumatonta, mukamas. Nujerran tuon kurjan vaa’an, sujautan sille chilit suuhun, viskaan päälle porkkanat, nakkaan nakit naamahansa, kaalit kitaansa kumoan! MARJA HOEFS, HYVINKÄÄ Hyvästit kevääseen Ei sovi kaihoa kavahtaa, kun jo viilentyneet on syksyiset veet ja pitkien varjojen iltaan korppi kuusessa karjahtaa. Syysilma vielä lauha, laaksoissa notkuva sumuinen rauha, keväälle nukkuvat pellot kesän otteesta vapauttaa. Rannassa jätteet veneen lahonneen, siellä tuoksu tervan ja veen. Rannanliejussa painuma kengänjäljen rannasta poispäin suuntautuneen aivan kuin jättäen hyvästit kevääseen. RISTO HEDMAN, LEPPÄVESI Opin tunnistamaan siipien varjoista / linnut meren pinnalla”. R O IN E P IIR A IN EN / K U V IA S U O M ES TA .F I Eläkeläinen 5/2024 27
• ELÄMÄ Elokuussa jäin eläkkeelle Takana oli 45 työvuotta ilman äitiyslomia, vuorotteluvapaita ja onneksi myös ilman työttömyyttä tai pitkiä sairaslomia. Eiköhän siinä ole yhden ihmisen panos yhteiskunnalle? Nyt alkaisi olla aika nauttia elämän ruskapäivistä, mietti Seija Väre. SEIJA VÄRE E ihän siitä ole kauan, kun me kauppaopiston naiset ajattelimme, että vanhuuteen on aikaa ikuisuus. Eikä siitä ole kuin 45 vuotta, kun tuoreina merkonomeina lähdimme ”valloittamaan maailmaa”. Se ikuisuus koitti 1.8.2024. Jäin lomalle jo toukokuun lopussa. Paljon piti olla suunnitelmia kesän varalle ja tuleville kuukausille. Se antaisi pohjaa sille, mitä haluaisi eläkeläisenä tehdä niin pitkään kuin jalat ja pää kantavat. Aluksi olin ajatellut, että työskentelisin kunnassa tappiin asti, mutta pikkuhiljaa ajatukset muuttuivat. Miksi niin tekisin? Takana oli 45 työvuotta ilman äitiyslomia, vuorotteluvapaita ja onneksi myös ilman työttömyyttä tai pitkiä sairaslomia. Eiköhän siinä ole yhden ihmisen panos yhteiskunnalle? Nyt alkaisi olla aika nauttia elämän ruskapäivistä. ENSIN ISKI innostus, myöhemmin hirvitys. Onkohan tämä varmasti oikea päätös? Mielialat vaihtelivat. Välillä iski ihastus tulevaa eläkeläisen vapautta kohtaan, välillä kauhistus, että miten talvi menee. En ole innostunut käsitöistä ja kuntosalitkin kierrän kaukaa. Minun juttujani ovat marjastus, pyöräily ja kävely metsäteillä, luonnon rauhaa hakien. Suunnitelma oli kuitenkin valmis. Ensin halusin kotiseudulleni Pohjois-Karjalaan ja Valamoon viikoksi vapaaehtoistyöhön. Paikaksi valikoitui matkamuistomyymälä Tuohus. Viikko muuttui kesän aikana kahdeksi. Tuttuja kävi ympäri Suomen. Yllättäviä tapaamisia vuosikymmenten takaa, jopa Porin aikaisen ystäväni löysin Valamosta ompelemasta. ”Näin alkukesästä ompelemani sinipalloisen olkainmekon liikenteessä, mutten sen omistajaa katsonut”, kertoi tuttavani, kun seuraavalla talkooviikolla jo tunnistimme toisemme. Jos ei enää päivän seisomisen jälkeen jaksanut olla sosiaalinen, voi lähteä vaikka pyöräilemään pitkiä lenkkejä ja niin teinkin useita kerS EI JA VÄ R EE N K U VA -A LB U M I toja. Pikkuserkkukin piipahti myymälässä. Toisella puolella Suomea asuessa ei juuri nuoruuden ja lapsuuden tuttuja piipahtele tiskin takana. ”Olette kunnon talkoolaisia”, oli paras kommentti, minkä parin viikon vapaaehtoistyöjaksolta saimme kollegani kanssa kuulla. KESÄÄ OLI vielä jäljellä ja seuraava etappi oli kirpputorin hoitajan kaksi viikkoa kestävä lomansijaisuus koulukaupungissa. Mielessä kyti ajatuksia, keitähän siellä tapaan? Tunnenko vielä, jos joku koulukavereista pelmahtaa sisälle? Opinko kassasysteemit tarpeeksi nopeasti? Yllättävää oli, että ensimmäiset tutut tulivat Satakunnasta, olivat matkalla Valamoon. ”Sielläkin olisitte minut tavanneet alkukesästä”, vitsailin heille. ”Seija, miten sinä täällä olet”, ihmetteli lapsuudenkotini naapuri tullessaan kirpputorille. Vastasin olevani eläkkeellä. Tapaamiset olivat riemukkaita ja jonkun kerran ryntäsin yllättyneenä jopa halaamaan vuosikymmenten jälkeen tapaamiani ihmisiä. Kerran tavatessani nuoren äidin Valamon kassalla, pillahdin itkuun. Hän ja hänen sisarensa olivat kummityttöni kavereita. Eräs yhteinen uimareissu koitui kummitytön kohtaloksi, sillä hän ei päässyt sieltä koskaan kotiin. Matka päättyi auton alle vilkkaassa juhannusliikenteessä. Kymmenvuotispäiville suunniteltu kinuskikakku jäi 24 päivän päähän – ja leipomatta. KOTONA MINUA odottivat mies ja piha, kaksi kissaa ja kasvihuone. Puolisolle on annettava kiitos siitä, että hoiti ne kesän ajan hyvin ja kärsivällisesti. Saha, mieheni pitkäaikainen työpaikka lopetettiin, vaikka niin ei pitänyt tapahtua. Se meinasi pyörtää koko suunnitelman. Olisinhan voinut jatkaa töissä vielä 3,5 vuotta. Mutta päätetty, mikä päätetty. Savolaisena vitsailin töissä usein olevani ”kanslisti viime vuosituhannelta.” Se ei ollut itseironiaa, vaan kannanotto muuttuvaan maailmaan. Kansalaisopiston nuorennusleikkaus olikin nyt lähes 20 vuotta ja paperit on laitettu lähes pannaan. Uudet tuulet puhaltavat työpaikalla, sillä nuoremmat sukupolvet ovat meitä sähköisempiä. OMAT MIELIALANI vaihtelevat vieläkin innostuksen ja ihmettelyn välillä. Se on ainakin jo selvää, ettei jalka nouse yhtä keveästi pyöränselkään kuin silloin kouluvuosina, mutta onneksi nousee vielä kuitenkin. Mitä seuraavaksi? Kun on päässyt alkuun omien rajojen kokeilussa, löytyi mielenkiintoinen kurssi: englantia Maltalla +50-vuotiaille. Kaksi viikkoa lämpimässä hyödyllisessä tarkoituksessa. Sinne lähtee mieskin mukaan. Hän lomailee eläkeläisen opiskellessa. Kirjoittaja on tuore Varkauden Eläkeläiset ry:n jäsen. Jutun kirjoittaja Seija Väre oli kesällä tuoreena eläkeläisenä kaksi viikkoa vapaaehtoistyössä Valamon luostarin matkamuistomyymälä Tuohuksessa. Ensin iski innostus, myöhemmin hirvitys. Onkohan tämä varmasti oikea päätös?” 28 Eläkeläinen 5/2024
• ANU MÄKI Kirjoittaja on Turussa asuva eläkeläinen, joka on tehnyt työuransa kansalaisjärjestöissä. PIHALLA JA MUUTA PUUHASTELUA Lammasjoogasta vesi jumppaan, kuntosalille ja melontaretkelle Liikettä on tullut lisää! E lo tuntui tympeältä, kun oli kremppaa siellä ja täällä ja unikin mitä sattuu. Mieli avoimena lähdin hakemaan parempaa oloa liikunnasta. Lempeiden liikuntamuotojen etsintä ja ystävän kutsu vei minut omaksikin yllätyksekseni tutustumaan lammasjoogaan. Kyllä, luit oikein: lammasjoogaan! Mielikuvissani lammasjooga tarkoitti lampaiden olemusta tai liikehdintää muistuttavia asanoita (asana = jooga-asennon tai joogaharjoituksen nimi). Kuinka väärässä olinkaan! Lammasjooga tarkoittikin joogaamista lammashaassa yhdessä siellä laiduntavien lampaiden kanssa. Tai jos ihan tarkkoja ollaan niin eivät lampaat jooganneet: ne määkivät, pötköttelivät, märehtivät ja papanoivat. Kertaluonteiseksi kokeiluksi jäi lammasjooga mutta oli se riemastuttava kokemus! Seuraavaksi hankkiuduin vesijumppaan. Nivelrikkoiselle vedessä huhkiminen sopi mainiosti: veden noste vähentää niveliin kohdentuva painetta. Liikkeitä rytmittävän reippaan musiikin myötä tulin huomaamattani myös lisänneeksi tempoa: kestävyyskunto on parantunut kohisten. Veden vastuksen takia joutui myös tukija liikuntaelimistöni ponnistelemaan huomattavasti kovemmin kuin maalla liikuttaessa: tasapaino ja nivelten liikkuvuus on parantunut, lihasvoima on kasvanut. Vesijumppa on myös tehostanut aineenvaihduntaa sekä energian kulutusta. Ei hassumpaa, että kunnon kohentuessa kilotkin ovat karisseet. VESIJUMPAN LISÄKSI lähdin sauvakävelylenkeille ja hain iloa luontoretkistä ystävien kanssa. Mutta kesällä Arvostan melkoisesti kotikuntani Turun tarjoamaa Liikkeelle­ryhmätoimintaa.” Lammasjooga oli riemastuttava kokemus. A N U M Ä K I Vesille venosen mieli. S A R IA N N A P EK U R I 2023 nivelrikkokivut alkoivat olla este vähäisellekin liikkumiselle, mielikin möyri ojan pohjalla. Kuin tilauksesta tuolloin silmiini osui ilmaisjakelulehdestä ilmoitus kaupungin tarjoamasta maksuttomasta +65-vuotaille tarkoitetusta Liikkeelle-ryhmästä. Ryhmä oli suunnattu juuri kaltaisilleni liikkumiseen puhtia ja kannustusta kaipaaville. Hain ja pääsin mukaan! Ryhmä on kuluneen vuoden aikana kokoontunut 14 kertaa kahden osaavan liikunnanohjaajan ja vierailevien asiantuntijoiden opastuksella. Suorituskeskeisyyden sijaan liikkumista on tarkasteltu osana elämän kokonaisuutta sekä yksilöllisiä valintoja ja mahdollisuuksia. Ryhmässä on puhuttu mm. ravinnosta, tukija liikuntaelinten merkityksestä, liikunnasta osana arkiaskareita, levosta, unesta ja palautumisesta. Pohdinnan ohella tärkeä osa kaikkia tapaamisia on ollut monipuolinen tutustuminen eri liikuntalajeihin ja liikuntapaikkoihin. Olemme esimerkiksi tanssineet, hiihtäneet, pelanneet padelia, käyneet kuntosalilla ja melomassa. Ryhmäläisille on tarjottu lisäksi mahdollisuus osallistua kolmeen terveyskuntotestiin. ARVOSTAN MELKOISESTI kotikuntani Turun tarjoamaa Liikkeelle-ryhmätoimintaa. Se on konkreettista ja vaikuttavaa toimintaa kunnan vanhusten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi kuntalain edellyttämällä tavalla. Toiminnan maksuttomuus on lisäksi todella tärkeätä ajatellen monen vanhuksen vähäisiä taloudellisia resursseja. Kuntosalillakin olen ryhmätoiminnan myötä oppinut käymään. Hyvä lihaskunto on edellytys itsenäiselle selviytymiselle monissa arjen askareissa ja kaatumisen ehkäisemisessä. Kunnan 65 vuotta täyttäneille tarjoamalla 40 euron hintaisella seniorikortilla voin käyn kuntosalilla ja uimahallissa neljän kuukauden ajan, vaikka päivittäin. Kortin haltijana voin tarvittaessa lainata maksutta luistimia, rullaluistimia sekä suksia ja pääsen kaupungin museoihin. Kertaluontoisista erilaisista etuuksista (esim. sisäänpääsy liikuntatapahtumaan, opastettu retki, ohjattu liikuntatuokio) saan tiedon tekstiviestillä. Viestejä kilahtaa puhelimeen viikoittain. Olen ilmoittautunut mukaan sieniretkelle, joka järjestetään houkuttelevasti lähimetsässäni. NYKYISIN VESIJUMPPA on liikuntaviikkoni tukiranka. Käyn hallissa kahdesti viikossa ja teen 45 minuutin ohjelman. Viikoittain on tarjolla useita ohjattuja vesijumppia. Jos ne eivät aikatauluuni sovi, voin hallin aukioloaikoina osallistua milloin tahansa virtuaaliohjattuun jumppaan. Olen myös käynyt koettelemassa voimiani läheisessä ulkokuntosalissa. Liikettä on tullut lisää! Eläkeläinen 5/2024 29
• YHDISTYKSET tihoidon palveluiden saatavuudesta, vanhuspalvelulain mukaisena lähipalveluna. – Toimintaympäristö on muuttunut ja rakenteet muuttuvat nopeasti. Yli 75-vuotiaiden ikäihmisten määrä kasvaa 33 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja me olemme osa tätä kasvavaa joukkoa. JUONTAJAMME LEENA tempaisi vauhdikkaiden mainososioiden ryydittämänä osallistujat seuraamaan esitettäviä ohjelmanumeroita. Ensimmäiseksi estradille saapui Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola. Kuuntelimme ajankohtaiset terveiset ja kuulumiset järjestömme toiminnasta. Päivä jatkui viihdyttävän ja mukaansatempaavan ohjelman merkeissä. Kuopio-Kallavesi eläkeläiset saivat ansaitusti isot aplodit Leidit lavalla -musiikkiesityksestään. VIIMEIN ODOTETTU arpajaispöytä tuotiin esille. Arpanumeroitten myyjät olivat ansiokkaasti kaupanneet arpoja päivän aikana. Arpajaispalkinnot olivat pääasiassa kauniita kättentöitä, kirjoja ja muita tarpeellisia tavaroita. Arvonnan ja palkintojen jaon suoritti Joensuun Eläkeläisten puheenjohtaja Kimmo Vartiainen avustajineen. Arpajaisvoittoja riittikin melkein kaikille arvanostajille. Onnea voittajille! Vaikka osallistujat odottivat malttamattomina päästä päivänpäätteeksi laulamaan ja tanssimaan, vielä oli virallinen seremonia hoidettava. Ohjelmien esityksiin ja kädentaitonäyttelyyn osallistuneiden palkitseminen oli vielä edessä. Asiantuntijatuomareina toimivat Kimmo Vartiainen, Mirja Tsupari ja Matti Huutola. Tuomaristo jakoi palkinnot ja kunniakirjat. Esiintymisestä palkittiin Kuopio-Kallavesi Leidit lavalla -esityksestä. Kädentaidoista kunniamaininnat saivat Joensuun eläkeläisten tekemät taidokkaat linnunpöntöt sekä Kiuruveden eläkeläisten 11 metriä pitkä neuletyö Päivien Polku. Säpinää Savo-Karjalassa Aluejärjestön elokuinen tapahtuma tarjosi elämän iloa, yhdessäoloa ja osallistavaa toimintaa. TEKSTI MARJA-LEENA KÄRKKÄINEN A urinkoisena elokuun lopun kesäpäivänä vietimme matalan kynnyksen Säpinät-tapahtumaa viihdekeskus Tulenliekissä Heinävedellä. Saimme siitä elämäniloa ja voimaannuimme toimimalla ja osallistumalla päivän tapahtumiin. Ohjelman ja sisällön suunnittelu ja valmistelut olivat alkaneet jo keväällä. Paikallisyhdistykset aloittivat innolla esitettävien ohjelmien ja kättentöiden tuottamisen. Osallistujia oli noin 270 Savo-Karjalan alueelta. Paikalle saavuttiin viidellä linja-autolla ja lisäksi lähempänä asuvat omilla kyydeillään. Tapahtuma alkoi ikäihmisten hyvinvoinnin kannalta tärkeällä asialla, ruokailulla. Tulenliekin emäntien valmistama ravitseva lohikeitto ja päiväkahvit lisukkeineen maistuivat ja antoivat voimaa osallistua toiminnalliseen päivään. Ruokailun jälkeen kokoonnuimme Tulenliekin isoon tanssisaliin, jonne osallistujat mahtuivat hyvin. Tapahtuman juontaja, Leena Salo Varkaudesta, otti ohjat tomerasti hallintaan. Aluksi lauloimme yhdessä Eläkeläiset ry:n laulun Kulje kanssain, jonka jälkeen oli tervetulopuheenvuoron vuoro. – MEIDÄN JOUKKOMME voimistuu, totesi Aluejärjestön puheenjohtaja Marja-Leena Kärkkäinen. Uuden Savo-Karjalan aluejärjestön myötä Pohjois-Karjalan Eläkeläisten jäsenet sekä toimijat Joensuusta ja Lieksasta ovat liittyneet Savon eläkeläisten joukkoon. – Jäsenmäärä ja toimijoiden joukko kasvoi huomattavasti. Olemme aloittaneet yhteistyön ja olemme päässeet hyvään alkuun. Jatkamme hyvää yhteisöllistä ja osallistavaa toimintaa Savo-Karjalan Eläkeläiset ry:nä, Kärkkäinen sanoi. Kärkkäinen ilmaisi myös huolensa hyvinvointialueen palvelutasosta ja varsinkin terveydenhuollon ja koKädentaitonäyttelyssä nähtiin mm. Kiuruveden eläkeläisten 11 metriä pitkä neuletyö Päivien Polku. Päivä tarjosi elämäniloa ja voimaannuttavaa yhteistä toimintaa. Savo­Karjalan Säpinät keräsi­ vät viihdekes­ kukseen 270 osallistujaa. 30 Eläkeläinen 5/2024
• TEKSTI JA KUVA HELENA JÄRVINIEMI POHJANMAAN Eläkeläisjärjestöjen Yhteistoiminnan Neuvottelukunta (PEYN) /De Österbottniska Pensiönärförbundens Samarbetsledegation kokoontui 16.9. Vaasan Mustasaaressa. Eläkeläiset ry:n Pohjanmaan aluejärjestö on tänä vuonna vetovastuussa kokouksen toteuttamisesta, johon kuuluvat myös puheenjohtajuus ja sihteerin tehtävät. Puheenjohtajana toimi Irmeli Mandell ja sihteerinä Helena Järviniemi. PEYN:aan kuuluu seitsemän järjestöä ja paikalla oli edustajat viidestä järjestöstä. Eläkeläisille tärkeistä asioista ja toiminnasta keskusteltiin vilkkaasti. Kokouksen pääaiheena oli moninaisuus yhteiskunnassamme. Vierailijana oli asiantuntija, moninaisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö Eläkeläiset ry:stä. Suuri kiitos Evalle selkeästä ja ajatuksia herättävästä luennosta. Harjoitustehtävä toi hyvin esille arkipäivän todellisuuden. Paljon on tehtävää, että saamme ikäihmisten moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden näkyväksi ja arkipäivän konkretiaksi. Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö (seisomassa vasemmalla) luennoi neuvottelukunnalle moninaisuudesta. Oikealla kokouksen puheenjohtajana toiminut Irmeli Mandell. Pohjanmaan eläkeläis järjestöt pohtivat moninaisuutta TEKSTI SIRKKA ITÄNIEMI E räänä syyskuisena maanantaiaamuna joukko iloisia eläkeläisiä nousi Klaukkalassa bussiin ja lähti reissuun, ei tietoa mihin. Kun länteen päin näköjään suunnattiin, matkan edetessä arvuuteltiin – Turku tai Rauma tai jokin muu määränpää... Mutta yllätys, yllätys, tultiinkin Pöytyälle Enkelipuistoon. Portista sisään mentyämme eteemme avautui aivan mahtava näkymä! Keskellä lampi ja sen ympärillä lukuisia värikkäitä taideteoksia, jotka oli tehty kierrätysromusta. Puiston omistaja Kyösti Iitti esitteli teoksiaan hauskasti ja välillä lauleskellenkin. Tällä miehellä on todella taito hyppysissään. Hänen käsissään metalliromut muuttuvat mitä upeimmiksi taideteoksiksi. Taustana hänellä on levyseppäammattikoulu, elämäntyönsä hän teki hierojana. Enkelipuistossa käynnin jälkeen matkalaisille maistui lounas Kaitalahden kartanolla. Sitten matka jatkui toiseen kohteeseen, Marttilaan, Nostalgiamuseoon. Siellä meitä oli vastaanottamassa museon perustaja Aila Aumala. Hän on tehnyt valtavan työn kerättyään kymmeniä tuhansia esineitä sisältävän kokoelman monessa rakennuksessa ja pihamaalla. Museon esineitä katsellessaan moni palasi lapsuuden tunnelmiin. Tavaraa siellä on laidasta laitaan, leluista traktoreihin, on kauppa, apteekki ym. Matkalla tapaamamme ihmiset ovat tehneet todella kulttuuritekoja, joista jää jotain myös jälkipolville. Varmasti jokaiselle jäi hyvä mieli ja hyvät muistot tästä retkestä. Kiitos kuuluu matkavastaavillemme, Anskulle ja Marjalle, jotka olivat tämän yllätyksen meille järjestäneet. Klaukkalan Eläkeläisten umpimähkäretki vei nähtävyyksien äärelle Nostalgiamuseossa moni retkeläi­ sistä palasi lapsuuden tunnelmiin. Pöytyän Enkelipuiston lampi värikkäine kierrätysromusta tehtyine teoksineen on nähtävyys. Eläkeläinen 5/2024 31
• ”HYVINVOINTIALUEIDEN muodostaminen heijastuu myös eläkeläisjärjestöjen toimintaan. Kun aikaisemmin havaittiin puutteita sosiaalija terveydenhuollon palveluissa, oli helppo ottaa yhteyttä johonkin tuttuun lautakunnan tai kaupunginhallituksen jäseneen tai virkahenkilöön. Nyt Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen päätöksentekijät istuvat jossain kaukana Espoossa. Olemme yhdistyksenä yrittäneet ottaa selkoa, mitkä ovat kaupungin ja mitkä hyvinvointialueen vastuut terveyden edistämisessä ja eri palveluissa. Tuntuu, ettei työnjako ole selvä näille toimijoille itsellekään. Tulevaisuuden haasteena on saada hyvät vaikuttamiskanavat sekä hyvinvointialueen että kaupungin toimintaan.” ”Yhdistyksellämme on ollut hyvä edustus Raaseporin vanhusneuvostossa ja olemme saaneet kantojamme hyvin esille. Raaseporin kaupunki on antanut hyvin resursseja vanhusneuvoston työhön ja sen kantoja on päätöksenteossa kuultu. Yhteistyö monissa jäsenistöämme koskevissa asioissa, kuten esteettömyys, julkinen liikenne, digitaidottoman väestön palvelut ovat tärkeitä.” ”Tärkeintä yhdistyksen toiminnassa on nyt ja tulevaisuudessa keskinäinen yhteenkuuluvuuden tunne, vertaistuki, mielekkään toiminnan ja harrastusten luominen, elämänlaadun nostaminen eli hyvä elämä.” Karjaan­Pohjan Eläkeläiset ry:n Harry Yltävä juhlapuheessaan Uudet haasteet ja vaikuttamiskeinot YHDISTYKSET Pöytä oli koreana Pohjan Högåsassa. Juhlatunnelmis­ sa Karjaan­Poh­ jan Eläkeläisten varapuheen­ johtaja Rauno Gillsten (vas.), puheenjohtaja Harry Yltävä, Eläkeläiset ry:n toimin­ nanjohtaja Jan Koskimies ja Eläkeläisten Uudenmaan aluejärjestön puheenjohtaja Heikki Mäkinen. ”Iloa ja merkityksellistä toimintaa vuosikymmenten ajan” Karjaan-Pohjan Eläkeläiset 50 vuotta. K arjaan-Pohjan Eläkeläiset ry:n 50-vuotisjuhlia vietettiin Pohjassa Högåsassa 2.9. Päivälleen 50 vuotta aiemmin oikeusministeriön yhdistysrekisteritoimisto vahvisti Karis – Pojo Eläkeläiset – Pensionärer yhdistyksen merkitsemisen yhdistysrekisteriin. Asiakirjassa puheenjohtajaksi ilmoitettiin Karl Katajakorpi, varapuheenjohtajaksi Ragnar Nyberg, sihteeriksi Tauno Tuominen ja taloudenhoitajaksi Sven Henriksson. Juhlapuheen pitänyt puheenjohtaja Harry Yltävä totesi, että yhdistys on kiitollinen heidän ennakkoluulottomasta päätöksestään perustaa kokonaan uudenlainen yhdistys, joka on tuottanut iloa ja merkityksellistä toimintaa eläkeläisille jo vuosikymmenten ajan. – Toiminta-alueena on ollut selkeästi Karjaan kaupungin ja Pohjan kunnan alue, joissa sijaitsi useita ns. savupiipputeollisuuden tehtaita. Niissä työskennelleet ihmiset olivat jo työelämän aikana ystävystyneet ja heille oli luonnollista jatkaa yhdessä oloa entisten työtovereiden kanssa myös eläkepäivinä. Tervehdyspuheet juhlassa esittivät Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies, Uudenmaan aluejärjestön puheenjohtaja Heikki Mäkinen, Raaseporin Suomalaisen seurakunnan kanttori Hanna Noro ja Karjaan-Pinjaisten ja Lohjan eläkeläisten edustajat. Maanmainio Anita Johanssonin johtama Iättömät-kuoro ilahdutti yleisöä esityksillään, jotka kattoivat yhdistyksen toiminnan kaikki vuosikymmenet. Juhlassa saatiin nähdä perusteilla olevan Karjaan Taloteatterin esitys, jonka käsikirjoituksen on tehnyt Ilpo Tuomarila paikallishistoriaa kuvaavan Ann-Marie Lindqvistin romaanin käsikirjoituksen pohjalta. Ensiesityksensä sai Suuri adressi, leppoisa kuvaelma näytelmän lukuharjoituksesta vahvistettuna kuoron osuudella valloitti yleisön. Juhlassa esiintyivät Iättömät­kuoro sekä uusi Karjaan Taloteatteri, jonka ”Suuri adressi” ­kuvaelma sai ensiesityksensä. 32 Eläkeläinen 5/2024
• paistamassa makkaroita. Seuraavana päivänä osa ryhmästä päätti lähteä huiputtamaan 514 metriä korkeaa Ukko-Luoston huippua. Aurinkoinen sää helli muuten matkalaisia viiden päivän ajan, mutta tämä aamu oli sumuinen, eikä sumu hälvennyt ylhäälläkään. Näkyvyys oli 50 metriä, ihmisiä ilmestyi sumusta kuin haamuja. Tunnelma oli sadunhohtoinen, harmaan kivirakan keskellä sinnitteli siellä täällä Ukko­Luoston huipulla oli sumua ja sadunomainen tunnelma. Suomussalmelaiset reippailivat Luostotunturilla TEKSTI JA KUVA EIJA LAAKSO S uomussalmen Eläkeläisten syyskuun alussa Luostolle suuntautuneella virkistysmatkalla ulkoiltiin, levättiin ja kerättiin voimia talvea varten. Matkaan Kainuusta kohti Lappia lähti linja-autollinen eläkeläisiä. Jo Kemijärven kautta kulkeneella menomatkalla ihasteltiin Pyhätunturin näköalapaikalla horisontissa näkyviä tunturijonoja, jotka kuuluvat Pyhä-Luoston kansallispuistoon. Pyhätunturin kansallispuisto on perustettu 1938 ja vuonna 2005 siihen liitettiin Luoston alue. Perillä majoituttiin Luostotunturi-kylpylähotelliin ja päivällisen jälkeen moni matkalainen vetäytyi lepäämään pitkän matkan jälkeen. Seuraavana aamuna tutustuttiin lähiympäristöön, kierrettiin 2,5 kilometriä pitkä Ahvenlampi. Sen rannalla oli laavu, jossa jotkut kävivät TEKSTI JA KUVAT ANNE JA TOPI AURINKOISENA JA lämpimänä tiistaiaamuna 6.8. lähti 33 retkeläistä Ylöjärveltä bussilla kohti Helvetinjärven kansallispuistoa Ruovedellä. Perillä meitä pihapiirin läheisyydessä tervehtivät possut ja kanat omissa karsinoissaan ja kauempana odottivat strutsit päiväruokaansa. Seuraavaksi mekin pääsimme nauttimaan lounasta Ravintola Helvetinportissa. Helvetinkolun syntyhistoria on jyl hä: luonnonvoimat siirtelivät maankuorta miljoonia vuosia sitten. Tuloksena syntyivät Helvetinjärven rotkolaakso sekä Helvetinkolu, pari metriä leveä ja noin 40 metriä syvä kalliosola. Näitä nähtävyyksiä osa joukostamme lähti ihailemaan ja kannatti lähteä. Oli hienoa käydä Helvetinkolulla. Retkeen oli haettu ja saatu Eläkeläiset ry:n kautta sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n myöntämä toimintatonniavustus, joka mahdollisti ilmaisen osallistumisen kaikille. Ylöjärveläisten toimintatonniretki vei Helvetinjärven jylhiin maisemiin matalia katajapensaita ja riekonmarjoja maaruskapälvinä. Polkuvaellus oli melko haastava, hiki virtasi, syke nousi ja hengitys salpautui. Maisematuvalla levähdettiin ja syötiin eväitä. Kaikkein raskain taival monen mielestä oli alastulo 575:tä rappusta pitkin, polviin sattui. Kun päästiin alas, jalat tärisivät ja heikotti, mutta jaksettiinpas vaeltaa 8 kilometriä, moni huokasi. Polkuvaelluksella saimme ihailla pohjoisen luonnolle tyypillisiä honkia ja kelopuita, näimme sydänlahoja kuusia, aihkimäntyjä ja kynttiläkuusia. Naavaa ei jostain syystä huomattu kuin muutamassa kuusessa. Virkistysloman muuta ohjelmaa oli bingon peluu, yhteislaulut, muistipelit, saunominen ja poreissa kylpeminen, tanssi ja karaoke. Eräs ryhmäläinen kiteytti matkan annin sanoihin: tämä oli hyvä aktiiviloma, jossa oli sopivasti myös vapaa-aikaa. Ylöjärven retkeläiset kansallispuiston näyttävällä portilla. TEKSTI JAAKKO RAITTILA KUVA RIITTA TIMONEN KOTKAN ELÄKELÄISTEN kesäkauden päättäjäiset oli sovittu iltapäiväksi 22.8. kesäpaikkaan Mäenpäähän. Sääennuste ja aamupäivän sade näyttivät pilaavan koko jutun. Yllättävän moni kuitenkin ilmestyi paikalle, ja yhtä yllättäen aurinko alkoi paistaa. Emäntien takuuvarma toiminta käynnistyi keittiössä. Me muut asetuimme ryhmiksi sisätiloihin ja ulos, ohjelmana vapaa juttelu: kuulumiset, maailman ja yhteiskunnan asiat, lasten ja nuorten ongelmat sekä omat menneisyyden kokemukset. Ruokaa haettiin herkuteltavaksi ja juttua jatkettiin. Sitten osa porukasta suuntautui kilpailuihin: luontopolkuun sekä moukarinja kiekonheittoon. Välineinä olivat tietenkin pehmeä turvamoukari ja puiset kiekot, mutta heittoyrityksestä sai tuntuman lajin tekniseen vaikeuteen. Kannustava yleisö auttoi paljon. Kahviteltiin ja juteltiin vielä, ja ryhmät muotoutuivat uudelleen. Joukkomme näytti lähtevän tyytyväisenä syksyyn ja uusiin tapaamisiin. Mistä tällainen hyvän olon kokemus syntyi? Varmaan rauhallinen ympäristö luonnon keskellä vaikutti, ja sään armollisuus. Mutta kannattaa myös miettiä, mikä osuus oli valintojen vapaudella. Oli valmiiksi järjestettyä toimintaa, mutta sai tehdä ihan muutakin ja olla sivummalla. Sai puhua tai kuunnella, innostua tai vähän vierastaa. Kiireetön yhdessäolo ja toistensa näkeminen on joka tapauksessa tärkeää. ”Tämä on lääkettä”, totesi joku, ”hyvä että sittenkin lähdin!” Kotkan Eläkeläisten kesäkauden päättäjäiset tarjosivat hyvän olon kokemuksia. Kotkalaiset loppukesän auringossa Eläkeläinen 5/2024 33
• YHDISTYKSET Paikallisyhdistykset KITTILÄN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous 24.10. klo 12 työväentalolla. Asialistalla sääntöjen määräämät syyskokousasiat, sääntömuutos ja muut asiat. Tervetuloa. Johtokunta PORIN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään maanantaina 28.10. klo 11 Satakunnan Vas:n kokoustilassa, Eteläpuisto 14, Pori. Käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat ja lisäksi uusien mallisääntöjen käyttöönotto. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta LIMINKA-LUMIJOKI ELÄKELÄISET ry:n syyskokous 30.10. klo 12.00 Jussilan päiväsalissa, Jussilantie 3. Esillä sääntöjen syyskokoukselle määräämät sekä sääntömuutosasiat. Tervetuloa mukaan! Johtokunta YKSPIHLAJAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään 30.10. klo 13.00 Ykspihlajan toimitalolla. Kokouksen asialistalla sääntöjen syyskokoukselle määräämien asioiden lisäksi Eläkeläiset ry:n uusien mallisääntöjen käyttöönotosta päättäminen. Jäsenet sydämellisesti tervetuloa! Kahvitarjoilu. Johtokunta. YLÖJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous 30.10. klo 11.00 Varikolla, Teollisuustie 24. Kahvitarjoilu klo 10.30. Kokouksen asialistalla sääntöjen 7§:n määräämien asioiden lisäksi Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistyksen uusien mallisääntöjen käyttöönotosta päättäminen. Tervetuloa. Johtokunta. KANKAANPÄÄN ELÄKELÄISET ry Syyskokous pidetään torstaina 31.10. klo 11.00 alkaen. Paikka: Keltainentalo, kokoushuone, Keskuskatu 41, Kankaanpää. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Lisäksi päätetään yhdistyksen uusien mallisääntöjen käyttöönotosta. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta UUDENKAUPUNGIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 31.10. klo 12 alkaen Uudenkaupungin Työväentalolla, Ylinenkatu 12, 23500 Uusikaupunki. Sääntöjen määräämien syyskokousasioiden lisäksi käsitellään myös yhdistyksen uudet säännöt. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta PELLON ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään maanantaina 4.11. klo 11.00 Kyllinkeitaalla. Sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat ja uusien mallisääntöjen käyttöönotto. Yhdistys tarjoaa kahvittelun. Tervetuloa. Johtokunta AAVASAKSAN ELÄKELÄISET syyskokous 5.11. klo 11.00 alkaen Kisanmajalla. Asialistalla sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat ja uusien mallisääntöjen käyttöönotto. Johtokunta ERÄJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous tiistaina 5.11. klo 13, paikka Eräjärven seuratalo osoitteessa Eräpyhäntie 937, 35520 Eräjärvi (Orivesi). Asialistalla sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat, uusien mallisääntöjen käyttöönotto ja yhdistyksen nimenmuutos. Paikalla Eläkeläiset ry:n järjestösuunnittelija Aaron Kallinen. KOKKOLAN ELÄKELÄISET ry:n syysvuosikokous pidetään tiistaina 5.11. alkaen klo 12.00 Snellmankodilla, Rantakatu 27, Kokkola. Esillä sääntömääräiset asiat ja uusien mallisääntöjen käyttöönotto. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! LOHJAN SEUDUN Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 5.11. klo 12 Lohjan työväentalolla. Kokouksessa päätetään yhdistyksen uusien sääntöjen käyttöönotosta, käsitellään sääntömääräiset asiat: valitaan yhdistykselle puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, johtokunnan jäsenet ja varajäsenet, hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2025, valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja, päätetään kokousten koollekutsumistavasta, valitaan edustajat aluejärjestön kokouksiin. Kahvitarjoilu. Johtokunta HIMANGAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään keskiviikkona 6.11. klo 12 alkaen Himankatalossa, Raumankarintie 2, Himanka. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Lisäksi päätetään yhdistyksen uusien mallisääntöjen käyttöönotosta. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta IIN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous 6.11. klo 12.15 Järjestötalolla, Laurintie 3, 91100 Ii. Kahvitarjoilu. Kokouksen asialistalla sääntöjen syyskokoukselle määräämien asioiden lisäksi Eläkeläiset ry:n uusien mallisääntöjen käyttöönotosta päättäminen. Johtokunta TORNION ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään keskiviikkona 6.11. klo 12.00 alkaen Tornion Järjestötalolla, Kemintie 53. Hyväksytään paikallisjärjestön uudet säännöt. Käsitellään säännöissä syyskokoukselle kuuluvat asiat. Osallistujille tarjotaan lounas klo 11.30 alkaen. Tervetuloa! Johtokunta. PARKANON ELÄKELÄISET ry:n syyskokous perjantaina 8.11. klo 13 Parkanon kirjastossa, osoite Parkanontie 57, 39700 Parkano. Asialistalla sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat ja uusien mallisääntöjen käyttöönotto. SEINÄJOEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous perjantaina 8.11. kello 15.00 Jouppilan kerhotalolla, Jouppilantie 23, Seinäjoki. Kokouksessa käsitellään syyskokoukselle määrätyt asiat. Lisäksi päätetään yhdistyksen uusien mallisääntöjen käyttöönotosta. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta LOIMAAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous Loimaan Työväentalolla 11.11. alkaen klo 12.00. Käsitellään sääntömääräiset asiat, sekä myös uudet paikallisyhdistyksen säännöt. Kahvitarjoilu, tervetuloa päättämään yhteisistä asioista. Johtokunta. SALON ALUEEN Eläkeläiset ry:n syyskokous pidetään maanantaina 11.11. klo 12.00 Ikäkeskus Majakassa, Hornintie 5, Halikko. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Lisäksi päätetään yhdistyksen uusien mallisääntöjen käyttöönotosta. Kokouksessa kahvitarjoilu. Johtokunta. TAMPEREEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 11. marraskuuta kello 12.00 Lamminpään Osuuskuntatalolla, Vuorentaustantie 4, 33420 Tampere. Kokouksessa käsitellään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2025 ja valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut johtokunnan jäsenet. Lisäksi kokouksessa käsitellään myös yhdistyksen sääntömuutosesitys. Kahvitarjoilu. Johtokunta JAKOMÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 12.11. klo 11.30 I-talon kerhotilassa, Kankarepolku 5, 00770 Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokouk selle määräämät asiat. Lisäksi päätetään yhdistyksen uusien mallisääntöjen käyttöönotosta. Kahvitarjoilu klo 11.00 alkaen. Tervetuloa! Johtokunta TIKKURILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous 12.11. klo 11.00 Puistokulman Alasalissa, Talkootie 4, Vantaa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat sekä uusien mallisääntöjen käyttöönotto. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta UTAJÄRVEN ELÄKELÄISET ry n syyskokous pidetään 12.11. klo 12.00. Paikka Utajärven Hyvinvointitalo, Kirkkotie 32. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat syyskokoukselle ja hyväksytään uudet säännöt. Aloitamme ruokailulla ja kahvilla. Johtokunta HYVINKÄÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous 13.11. klo 11.00 Hyvinkään Järjestötalolla. Kokouksen asialistalla sääntöjen syyskokoukselle määräämien asioiden lisäksi Eläkeläiset ry:n uusien mallisääntöjen käyttöönotosta päättäminen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta IISALMEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous 13.11. klo 11 Työväentalolla, Pohjolankatu 11. Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä sääntöuudistus. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta. KAARELAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous keskiviikkona 13.11. klo 13 Kerhohuoneella, Kaarelantie 86, Helsinki. Kahvitarjoilu. Kokouksen asialistalla sääntöjen syyskokoukselle määräämien asioiden lisäksi Eläkeläiset ry:n uusien mallisääntöjen käyttöönotosta päättäminen. Johtokunta KALAJOEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous 13.11. Tähtelässä, Santaholmantie 3, 85100 Kalajoki. Kokouksen asialistalla sääntöjen 7. pykälän määräämien asioiden lisäksi Eläkeläiset ry:n ajantasaistavat sääntöjen termit ja sisällöt nykypäivään sopiviksi. Kaikki jäsenet tervetuloa toivottaa Johtokunta MALMIN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään keskiviikkona 13.11. klo 12 Malmin VPK-talolla, Askartie 8, 00700 Helsinki. Kahvitarjoilu. Kokouksen asialistalla sääntöjen syyskokoukselle määräämien asioiden lisäksi Eläkeläiset ry:n uusien mallisääntöjen käyttöönotosta päättäminen. Johtokunta NOKIAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään 13.11. klo 12 Nokian Kerholassa, Souranderintie 13, Nokia. Hyväksytään uusien mallisääntöjen käyttöönotto ja sääntöjen KOKOUKSIA 34 Eläkeläinen 5/2024
• syyskokoukselle määräämät asiat. Tervetuloa! Kahvitarjoilu. Johtokunta HAUKIPUTAAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 14.11. klo 10.00 Heiton Talossa, Törmäntie 15, Haukipudas. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat sekä Eläkeläiset ry:n uusien mallisääntöjen käyttöönotosta päättäminen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta PIIKKIÖN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous 14.11. klo 11.30 Pontelassa, Pontelanmäki 5, 21500 Piikkiö. Kokouksen asialistalla sääntöjen syyskokoukselle määräämien asioiden lisäksi Eläkeläiset ry:n uusien mallisääntöjen käyttöönotosta päättäminen. Kahvitarjoilu. Johtokunta. ROVANIEMEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 14.11. klo 10.30. osoitteessa Piekkari, Pohjolankatu 2 A, eläkeläistilat Potkuri, Isomussalissa. Käsitellään syyskokoukselle määrätyt asiat sekä Eläkeläiset ry:n uusien mallisääntöjen käyttöönotosta päättäminen. Kahvitarjoilu klo 10.00–10.30. Tervetuloa. Johtokunta. VAAJAKOSKEN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous 14.11. klo 14.00 Vaajakosken Veteraanitalolla, Kirkkotie 15, Vaajakoski. Esillä sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat ja uusien mallisääntöjen käyttöönotto. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta SIMON ELÄKELÄISET ry:n syyskokous perjantaina 15.11. kello 11 Toivontuvalla. Kokouksen asialistalla sääntöjen syyskokoukselle määräämien asioiden lisäksi Eläkeläiset ry:n uusien mallisääntöjen käyttöönotosta päättäminen. Johtokunta TURUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään 15.11. klo 12.00 T-talolla, Vanha Hämeentie 29, 20540 Turku. Kokouksen asialistalla sääntöjen syyskokoukselle määräämien asioiden lisäksi Eläkeläiset ry:n uusien mallisääntöjen käyttöönotosta päättäminen. Voileipätarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta. ETELÄ-ESPOON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 18.11. klo 12.00 Matinkylän Monitoimitalossa, Matinraitti 17, 02230 Espoo. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat sekä yhdistyksen nimenmuutos ja sääntöjen muutos. Kahvitarjoilu alkaa klo 11.30. Tervetuloa. Johtokunta HEINOLAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 18.11. klo 10.00 alkaen Järjestötalolla, Tehtaantie 8, 18130 Heinola. Sääntöjen syyskokoukselle määräämien asioiden lisäksi käsitellään sääntöuudistus. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta KERAVAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 18.11. klo 12.00 Sampolan palvelukeskuksessa, Kultasepänkatu 7. Kokouksessa esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Lisäksi päätetään yhdistyksen uusien mallisääntöjen käyttöönotosta. Kokouskahvit klo 11.30. Tervetuloa. Johtokunta VARTIOKYLÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään 18.11. klo 11.00 Vartiokylän Työväentalolla, Rusthollarinkuja 3, 00910 Helsinki. Kahvitarjoilu. Kokouksen asialistalla sääntöjen syyskokoukselle määräämien asioiden lisäksi Eläkeläiset ry:n uusien mallisääntöjen käyttöönotosta päättäminen. Johtokunta ETELÄ-VANTAAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous tiistaina 19.11. klo 12.00 Monitoimitila Arkissa, Liesitori 1 A, 3. kerros, Myyrmäki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat sekä päätetään Eläkeläiset ry:n uusien mallisääntöjen käyttöönotosta. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta HAAPAJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous tiistaina 19.11. klo 11.00 Haapajärven Monitoimitalolla. Esillä sääntöjen syyskokoukselle määräämien asioiden lisäksi Eläkeläiset ry:n uusien mallisääntöjen käyttöönotosta päättäminen. Kahvitarjoilu 10.30 alkaen. Jäsenet tervetuloa! Johtokunta JOENSUUN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous 19.11. klo 12 Kerhotalolla, Sairaalakatu 17, 80100 Joensuu. Kahvitarjoilu. Kokouksen asialistalla sääntöjen syyskokoukselle määräämien asioiden lisäksi Eläkeläiset ry:n mallisääntöjen käyttöönotosta päättäminen. Johtokunta. JÄRVENPÄÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 20.11. klo 15.00 Järvenpään Seuratalolla, Kartanontie 20. Kokouksen asialistalla sääntöjen syyskokoukselle määräämien asioiden lisäksi uusien mallisääntöjen käyttöönotosta päättäminen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta KLAUKKALAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous keskiviikkona 20.11. alkaen klo 11.00 Paikka: Työväentalo Männikkö, Kiikkaistenkuja 21, 01800 Klaukkala. Esillä: Eläkeläiset ry:n yhdistyksien uusien mallisääntöjen hyväksyminen ja sääntöjen määräämät syyskokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta KONTULAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään keskiviikkona 20.11. klo 11.00 Kontulan Nuorisotalo Luupissa, Ostostie 4, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Lisäksi päätetään yhdistyksen uusien mallisääntöjen käyttöönotosta. Kahvitarjoilu. Johtokunta. KALLION-VALLILAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään keskiviikkona 20.11. klo 14 alkaen Kinaporin palvelukeskuksen kokoushuoneessa Kertsi 1, os. Kinaporinkatu 7–9, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja päätetään Eläkeläiset ry:n uusien mallisääntöjen käyttöönotosta. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta KEMIJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous 20.11. klo 12.30 Kemijärven työväentalossa, Särkilammentie 24, Kemijärvi. Kahvitarjoilu. Kokouksen asialistalla sääntöjen määräämien asioiden lisäksi Eläkeläiset ry:n uusien mallisääntöjen käyttöönotosta päättäminen. Johtokunta. RYTIKARIN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous keskiviikkona 20.11. klo 11.30 Veitsiluodon Työväentalolla, Rytikatu 27, 94830 Kemi. Kahvitarjoilu klo 11.00 alkaen. Kokouksen asialistalla sääntöjen syyskokoukselle määräämien asioiden lisäksi Eläkeläiset ry:n uusien mallisääntöjen käyttöönotosta päättäminen. Johtokunta HAKUNILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 21.11. klo 11.00 Hakunilan nuorisotalossa, Laukkarinne 4, Vantaa. Kokouksen asialistalla sääntöjen 7 §:n määräämien asioiden lisäksi Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistyksen uusien mallisääntöjen käyttöönotosta päättäminen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta. KIIMINGIN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään 21.11. klo 13.00 alkaen Jäälin kappelilla, Rivitie 9, 90940 Jääli. Esillä syyskokouksen sääntömääräiset asiat. Lisäksi päätämme sääntömuutoksista. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta PORVOON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 21.11. klo 14.00 Lundin talolla, Aleksanterinkatu 11. Kahvitarjoilu alkaa klo 13.30. Kokouksen asialistalla sääntöjen 7§:n määräämien asioiden lisäksi Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistyksen uusien mallisääntöjen käyttöönotosta päättäminen. Tervetuloa. Johtokunta RAAHEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 21.11. klo 13 Raahen työväentalon yläaulassa, Asemakatu 14, Raahe. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Lisäksi päätetään yhdistyksen uusien mallisääntöjen käyttöönotosta. Kahvitarjoilu klo 12. Tervetuloa. Johtokunta JÄRVENPÄÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 22.11. klo 15.00 Järvenpään Seuratalolla, Kartanontie 20. Kokouksen asialistalla sääntöjen syyskokoukselle määräämien asioiden lisäksi uusien mallisääntöjen käyttöönotosta päättäminen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta KULTAISEN LYHTEEN Eläkeläiset ry:n syyskokous maanantaina 25.11. klo 10.30 Eläkeläiset ry:n toimistolla, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Asialistalla sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat ja yhdistyksen sääntöjen muutos, mukaan lukien nimenmuutos. Tervetuloa. Johtokunta. JYVÄSKYLÄN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous tiistaina 26.11. klo 11.00 Sepänkeskuksen Reaktorisalissa, Kyllikinkatu 1, Jyväskylä. Esillä sääntömääräiset asiat sekä Eläkeläiset ry:n uusien mallisääntöjen käyttöönotosta päättäminen. Kahvitarjoilu. Johtokunta TERVOLAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 26.11. klo 11.00 Tervolan järjestötalolla Paakkolantie 1245, 95330 Tervola. Kokouksen asialistalla ovat sääntöjen asioiden lisäksi Eläkeläiset ry:n uusien mallisääntöjen käyttöönotosta päättäminen. Kokouksessa kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta. LAHDEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräisen syyskokous pidetään torstaina 28.11. klo 12.00. Paikka: Tietotupa, Hämeenkatu 15, 4 krs. Lahti. Sääntömääräiset syyskokousasiat. Eläkeläiset ry:n uusien mallisääntöjen käyttöönotosta päättäminen. Kahvitarjoilu, Tervetuloa. Johtokunta. KUOPIO-KALLAVESI ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään 29.11. klo 12–14 Suokadun toimintakeskuksen ryhmähuoneessa. Kokouksen asialistalla sääntöjen määräämien asioiden lisäksi Eläkeläiset ry:n uusien mallisääntöjen käyttöönotosta päättäminen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Eläkeläinen 5/2024 35
• YHDISTYKSET NAKKILAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään tiistaina 3.12. klo 12.00 Osuuspankin kokoustilassa, Porintie 4, Nakkila. Kokouksessa käsitellään syyskokoukselle sääntöjen määräämät asiat. Lisäksi päätetään yhdistyksen uusien mallisääntöjen käyttöönotosta. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta OULUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 9.12. klo 13.00 alkaen osoitteessa Torikatu 10, 2.krs (kutsutaan myös nimellä OULU10), Oulu. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 7§ syyskokouksen käsiteltäväksi määrätyt asiat sekä päätetään yhdistyksen uusista säännöistä nimenmuutoksineen. Kahvitarjoilu kokouksen edellä. Jäsenet tervetuloa. Johtokunta. Aluejärjestöt ELÄKELÄISET RY:N ETELÄHÄMEEN ALUEJÄRJESTÖ ry:n syyskokous pidetään tiistaina 29.10. klo 12.30 alkaen Lahdessa Tietotuvassa, Hämeenkatu 15. Käsitellään sääntömuutos sekä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Aluetoimikunta ELÄKELÄISET RY VARSINAISSUOMEN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 19.11. klo 11.00 T-talolla, Vanha Hämeentie 29, Turku. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Lisäksi päätetään aluejärjestön uusien mallisääntöjen käyttöönotosta. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 10.30. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ELÄKELÄISET RY:N POHJANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 21.11. klo 12.00 alkaen Teuvalla Yhdistysten talossa, os. Tuokkolantie 9. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat sekä päätetään uusien mallisääntöjen käyttöönotosta päättäminen. Tervetuloa! Aluetoimikunta ELÄKELÄISET RY:N JOKILAAKSOJEN ALUEJÄRJESTÖ ry:n syys kokous 22.11. Paikka: Tyrnävän Työväentalo, Kirkkotie 6, 91800 Tyrnävä. Esillä sääntöjen määräämät, sekä sääntömuutosasiat. Tervetuloa kaikki uudet ja vanhat jäsenet. Aluetoimikunta ELÄKELÄISET RY:N KESKISUOMEN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 25.11. klo 10.00 Valorinteellä, osoite Kyllöläntie 16, 40600 Jyväskylä. Esillä sääntömääräiset syyskokoukselle määrätyt asiat, sekä Eläkeläiset ry:n uusien mallisääntöjen käyttöönotosta päättäminen. Tervetuloa. Aluetoimikunta ELÄKELÄISET RY:N UUDENMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry syyskokous pidetään maanantaina 25.11. klo 10.00. Valtakirjojen tarkistus alkaa klo 9.00. Paikka: Puistokulma, Talkootie 4, 01350 Vantaa. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat, toimintasuunnitelma ja talous arvio vuodelle 2025, lisäksi uusien mallisääntöjen käyttöönotosta päättäminen. Aluejärjestö tarjoaa syyskokouksen päätteeksi keittolounaan kokoukseen osallistujille. Aluetoimikunta ELÄKELÄISTEN HELSINGIN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 26.11. klo 14 alkaen Kinaporin palvelukeskuksen kokoushuoneessa Kertsi 4, os. Kinaporinkatu 7–9, Helsinki, 4. krs. Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat sekä päätetään aluejärjestön sääntöjen muuttamisesta edustajakokouksen hyväksymien mallisääntöjen pohjalta. Aluetoimikunta ELÄKELÄISET RY:N SAVOKARJALAN ALUEJÄRJESTÖN syyskokous pidetään 27.11. klo 10.00 Ravintola Käskynkän Wanhassa kirjastossa, Soikkokuja 12, 70780 Kuopio. Käsitellään sääntöjen syyskokouk selle määräämät asiat ja uusien mallisääntöjen käyttöönotto. Tervetuloa toivottaa alue toimikunta. ELÄKELÄISET RY:N LAPIN ALUEJÄRJESTÖ ry:n syyskokous pidetään perjantaina 29.11. klo 12.00 alkaen Kittilän Työväentalolla. Hyväksytään Aluejärjestön uudet säännöt. Käsitellään säännöissä syyskokoukselle kuuluvat asiat. Valtakirjojen tarkastus ja ruokailumahdollisuus 11.00 alkaen. Aluetoimikunta. ELÄKELÄISET RY:N PIRKANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n syyskokous 29.11. klo 11 Lamminpään Osuuskuntatalolla, Vuorentaustantie 4 Tampere. Valtakirjat klo 10.30. Käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi Eläkeläiset ry:n uusien mallisääntöjen käyttöönotosta päättäminen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Työvaliokunta KOKOUKSIA Ranttali­tanssiryhmä esiintyi yhdessä tanssiorkesteri Reimarien kanssa Oulun Päivillä 7.9.2024 kauppakeskus Valkean kesäkadulla teemalla ”Lapikkaat kattoon ja ranttaliksi”. Oulun Eläkeläiset ry:n tanssiryhmälle kertyy vuodessa 40–50 esiintymistä. TEKSTI JA KUVA RITVA KENTTÄ O ulun Eläkeläiset ry:n virkeä tanssiryhmä Ranttali on toiminut jo vuodesta 2013 alkaen. Seniorien tanssiryhmän ohjelmisto käsittää pääosin suomalaisia kansantansseja ja tanhuja valssin, masurkan, jenkan, polkan jne. tahteihin sovitettuina. Aktiivisia harrastajia on tällä hetkellä reilut kaksikymmentä, keski-ikä on 76,5 vuotta. Harjoituksia pidetään viikoittain. Ryhmän esitykset ovat olleet hyvin haluttuja Oulun ja ympäristön seniorija hoivakodeissa sekä eläkeläisten eri tilaisuuksissa. Esiintymisiä kertyi viime vuonna yli neljäkymmentä ja tänä vuonna tuo määrä ylittynee. Isommilla ”lauteilla” ryhmä on esiintynyt muun muassa eläkeläisten valtakunnallisissa katselmuksissa, Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla, Seniorimessuilla sekä Oulun Päivillä. Uutta virtaa toimintaan saatiin, kun Oulun Perinnemusiikki ry aloitti vuonna 2020 ryhmän säestämisen elävän musiikin voimin. Säestyksen ovat pääosin hoitaneet pelimannit Erkki Maronen (viulu) ja Hannu Ervasti (harmonikka ja laulu). Ryhmän valmentamisesta ja koreografiasta ovat vastanneet Ritva Kenttä ja Paavo Juvani. Oulun Eläkeläiset ry on tukenut ryhmän toimintaa toiminta-avustuksilla. Myös Oulun kaupunki on noteerannut Ranttalin synnyttämän positiivisen ”pöhinän” ja tukenut sen toimintaa taloudellisesti Ranttali-tanssiryhmä katsoo tulevaisuuteen innokkain ja positiivisin mielin ja toivottaa myös uudet tanssijat lämpimästi tervetulleiksi joukkoon. Lapikkaat kattoon ja Ranttaliksi Kesää muistellen Etelä-Vantaan Eläkeläiset nauttivat kesästä Vantaan kaupungin pienellä Buldersin mökillä, lähinnä sen pihapiirissä. Kahviteltiin, pelailtiin kesäpelejä. Pientä kilpailuhenkeä oli aistittavissa kun mölkkyäjät viikoittain ratkaisivat mestaruuden. Ennen kaikkea vietettiin mukavia kesähetkiä yhdessä nauttien vehreästä kesäluonnosta. Kesäkausi päätetään reippaisiin grillijuhliin ja runsaaseen tarjoiluun. Lievennetään näin pientä haikeutta lämpimän kesän kääntyessä syksyyn. MARJA-LIISA VILJAMAA 36 Eläkeläinen 5/2024
• Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Jan Koskimies Tilaukset ja osoitteen muutokset Ulla Virtanen puh. 020 743 3610 ulla.virtanen@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa Tilaushinta kotimaahan 30 euroa/vuosikerta Muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk Toimitus ja toimisto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puh. 020 743 3610 elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Niina Tuulaskoski, myyntipäällikkö, puh. 041 313 1047 niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Syntymäpäivät ja pois nukkuneet, syys­ ja kevät kokousilmoitukset: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ulkoasu Tuomas Nikulin ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (painettu) ISSN 2242-3338 (verkkolehti) Paino Sanoma Manu Tampere 2024 Puheenjohtaja Matti Huutola puh. 044 493 9010 Varapuheenjohtaja Tuula Telin Toimisto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9–15. Jäsenpalvelu jasenet@elakelaiset.fi Soittoaika kello 9–12, puh. 020 743 3610: jäsenmaksut, osoitteen muutokset, kurssien ja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, materiaalitilaukset, Eläkeläinen-lehden tilaukset. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Kaikki maksut (mukaan lukien jäsenmaksut) IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies puh. 040 747 0776 Henkilöstö­ ja talousvastaava Heli Grönroos puh. 050 529 0399 Jäsenvastaava Ulla Virtanen puh. 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistysrekisteri Järjestösuunnittelija Aaron Kallinen puh. 044 751 1031 Koulutussuunnittelija Tiina Rajala puh. 040 582 4319 Moninaisuustyön suunnittelija Evgeniya Mazurova puh. 040 132 7307 Liikuntahankkeen suunnittelija Eva Rönkkö puh. 040 501 3599 Tiedottaja Tuomas Talvila puh. 050 570 9716 SYNTYMÄPÄIVIÄ POISNUKKUNEITA TEKSTI HANNU ALAKONTIOLA ELÄKELÄISET RY:N Jokilaaksojen Aluejärjestö esitteli toimintaansa Oulun Seniorimessuilla 14.–15.9. Esittelyssä oli 18 alueen yhdistystä noin 300 esitteen voimin. Esittelypisteessä oli myös kysely johon vastanneiden kesken arvottiin 1 vuorokauden täysihoitoloma Rokuan kylpylään. Kyselyyn vastasi yli 200 henkilöä, joihin alueen yhdistyksistä otetaan yhteyttä vuoden loppuun mennessä uusien jäsenten toivossa. Kiinnostus yhdistysten toimintaa kohtaan oli innostava. Esittelypaikalla Ouluhallilla Hannu Alakontiola (vasemmalla, Oulun Työväen Eläkeläiset), Arvo Kärkkäinen (Oulun Eläkeläiset) ja Armas Niemi (Pyhäjärven Eläkeläiset). 98 vuotta 8.10. Helena Gröqvist, Etelä-Vantaa 95 vuotta 10.11. Eino Koivikko, Raisio 92 vuotta 7.11. Veikko Saarinen, Loimaa 91 vuotta 24.10. Elsi Lahtinen, Etelä-Vantaa 90 vuotta 20.11. Ester Kinanen, Joensuu 28.10. Helmi Lahentaus, Pihtipudas 14.11. Sirkka Mikkola, Loimaa 18.11. Sirkka Santala, Etelä-Vantaa 85 vuotta 21.5. Pirkko Pöri, Jakomäki 18.11. Ann-Marie Nyberg, Jakomäki 27.11. Anneli Ilmarinen, Kaarela 28.11. Raija Moilanen, Suomussalmi 80 vuotta 9.11. Marja-Liisa Oksanen, Tikkurila 16.11. Niilo Akseli Matinlompolo, Pello 22.11. Kauno Moilanen, Kuusamo 25.11. Arja Laksola, Seinäjoki 10.12. Seija Järvinen, Kaarina 15.12. Timo Koivisto, Tikkurila 75 vuotta 28.10. Leena Karjalainen, Kaarina 29.10. Esko Kortelainen, Lahti 8.11. Erkki Leinonen, Kajaani 11.11. Kalevi Karttunen, Etelä-Vantaa 12.11. Sylvi Rouhiainen, Loimaa 14.12. Terttu Heikkilä, Lahti 70 vuotta 9.10. Karl Haapsaari, Heinola 20.10. Kirsti Honkanen, Joensuu 23.10. Raija Raittio, Kaarina 5.11. Timo Hiltunen, Joensuu 7.11. Kaija Seppänen, Suomussalmi 21.11. Hilkka Lindholm, Salon alue 26.11. Anne-Kaarina Keronen, Joensuu 28.11. Terttu Hannula, Laukaa 16.12. Tapio Huotari, Kajaani 65 vuotta 26.10. Briitta Lehtelä, Hyrylä 2.11. Jari Vähähaka, Pihlava 4.11. Pirjo Takala, Etelä-Vantaa 12.11. Sauli Vanhatalo, Pihlava 22.11. Tuomas Kalervo Harri, Pello Kalajoen Eläkeläiset Pekka Siironen Lohjan Seudun Eläkeläiset Marja-Leena (Mani) Meling Pihlavan Eläkeläiset Kari Rajala Oulun Seniorimessuilla syntyi innostavia kontakteja Eläkeläinen 5/2024 37
• HISTORIA TEKSTI TUULA VUOLLE-SELKI V alkealan ja Jaalan rajalla sijainnut Verlan puuhiomo perustettiin vuonna 1872 ja pahvitehdas vuonna 1882. Tehtaassa valmistettiin puuhioketta ja vaaleaa puupahvia. Maaseutukylän onneksi tehtaan johto oli innokas edistämään terveydenhuoltoa ja sosiaalisia oloja. Esimerkiksi Verlan tehtaalaisten eläkerahasto perustettiin 1890-luvulla. Vanhusten oikeudesta vanhuuseläkkeeseen ryhdyttiin keskustelemaan 1880-luvulla. Verlan eläkerahaston ensimmäisten sääntöjen mukaan vanhuuseläkkeelle saattoi siirtyä 55-vuotiaana, jos vaaditut palvelusvuodet, 20 vuotta, täyttyivät. Kun eläkerahaston säännöt uudistettiin vuonna 1919, vähimmäiseläkeikä nousi 60 vuoteen ja vaadittu uran pituus 25 vuoteen. Eläkkeelle jääminen oli eläkerahaston sääntöjen mukaan periaatteessa mahdollista vielä 1910-luvulla jo 55-vuotiaana, jos vaaditut palvelusvuodet täyttyivät. Kuitenkin 1920-luvulta 1950-luvulle asti Verlassa noudatettiin ilmeisesti ensisijaisesti lain vaatimuksia eläkerahaston sääntöjen sijasta. Köyhäinhoitolaki velvoitti työnantajan antamaan elatuksen työntekijälle vain, jos tämä oli tullut työhön kykenemättömäksi, tai vastaavasti antamaan hänelle hänen voimilleen sopivaa työtä. Vaikka eläkekassat olivat yleisiä teollisuudessa ja Verlan tehtaan säännöissäkin mainittiin eläkkeelle jäämisen vähimmäisikäraja, se ei ainakaan 1920-luvulta lähtien tarkoittanut, että ikärajan saavuttanut henkilö olisi voinut vetäytyä kotiin nauttimaan eläkettä ja vanhuuden lepoa. Työtä oli tehtävä niin kauan kuin siihen kykeni. Eläke oli tarkoitettu työkyvyttömille ja kuoleville. VANHUS SAATTOI pysyä aktiiviväestön jäsenenä pitkään, jos vain terveys salli, etenkin miehenä, sillä tehtaan iäkkäille miehille oli tarjolla tehtäviä, kuten yövahdin työ, joka ei vaatinut suuria fyysisiä voimia. Matka vaikkapa hiojasta yövahtiin oli yhtä aikaa pitkä ja lyhyt: siirto koneenhoitajasta yövahtiin tapahtui nopeasti, mutta se muutti merkittävästi henkilön asemaa tehtaalla ja yhteisössä. Hioja oli työmies muiden joukossa, mutta yövahti keskittyi lähinnä vartioimaan ja hätistelemään lapsia ja nuoria kuivaamosta. Mutta vaikka vanhukset usein ajautuivat nk. aktiiviväestön näkökulmasta marginaaliin, tuli heistä samalla yhdyskunnan arjessa tunnistettuja ja tunnustettuja hahmoja. Kun tehtaalla työskenteli samanaikaisesti 18ja 70-vuotiaita työntekijöitä, se heijastui myös työarjen käytäntöihin ja tehtaalla rakentuneeseen yhteisöllisyyteen. Samanikäisten keskuudessa tunnettiin helposti yhteenkuuluvuutta. Miten nuoret ja vanhat, kokeneet ja kokemattomat työntekijät kohtasivat työssä? Oliko heidän työnsä jakautunut eri tehtäviin vai työskentelivätkö he yhdessä? KOKONAISUUDESSAAN eläkkeelle jäämisen keski-ikä Verlassa oli 66 vuotta, mutta eri vuosikymmenien kohdalla vaihtelu oli huomattavaa. Naisten ja miesten välillä oli selkeä ero; naisten keski-ikä tehdastyöstä pois jäädessä oli 60,8 vuotta. Ainoa yli 70-vuotiaaksi työskennellyt ja 77-vuotiaana työnsä lopettanut oli lajittelija Maria Mattsson. Heinolassa syntynyt Maria oli aloittanut työnsä tehtaalla pahvinlajittelijana 25-vuotiaana, joten työvuosia kertyi yli 50 (1884–1936). Miesten eläkkeelle jäämisen keski-ikä taas oli kymmenen vuotta korkeampi. Kahdeksan viidestätoista miehestä päätti uransa 70-vuotiaana tai sitä vanhempana. Tehtaan kaikkien aikojen nestorina tunnettiin Herman Kinnari, joka lopetti työnsä yövahtina ollessaan lähes 87-vuotias. Eläke oli tarkoitettu työkyvyttömille ja kuoleville.” Työtä oli tehtävä niin kauan kuin kykeni Verlan tehtaalaisten vanhusten turva oli eläkerahaston varassa. Käytännössä kuitenkin vasta työhön kykenemättömyys mahdollisti eläkkeelle jäämisen. Verlan Maria eli Maria Mattsson. V ER LA N TE H D A S M U S EO V ER LA N TE H D A S M U S EO Verlan tehtaan työläisiä vuonna 1908. 38 Eläkeläinen 5/2024
• KRYPTO RISTIKON 4/2024 RATKAISU 5/2024 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka Muistakaa lähettää joulutervehdykset Eläkeläinen­lehteen viimeistään 18.11.! Lisää tietoa sivulla 3. RISTIKON 4/2024 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Aune Harjula, Pori ja Esa Kivimäki, Oulu. Onnittelut voittajille! Pienet palkinnot tulevat postissa. KRYPTON 5/2024 ratkaisut on lähetettävä 15. marraskuuta mennessä osoitteella Eläkeläinen-lehti, Eläkeläiset ry, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana KRYPTO. Eläkeläinen 5/2024 39
• Tra deka jä senedu t
• Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n ja Eläkeläiset ry:n tuottama järjestöliite Verkosta virtaa kaikille SIVU 4 Hyvinvointialueille annettava työrauha SIVU 2 Vanhusneuvosto-oppaasta tukea SIVU 3
• Eläkejärjestöt yhdessä S ote-uudistuksen tarkoitus on luoda Suomeen palvelujärjestelmä, jolla voimme vastata kansalaisille annettuun palvelulupaukseen. Vanha kuntapohjainen malli oli tiensä päässä. Nykyisen Orpon-Purran hallituksen sote-tempoilua seuratessa ei tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa. On ällistyttävää, kuinka kevyillä heitoilla ja asiantuntijat sivuuttaen asiaa hallituksen taholta kommentoidaan. Ensin tulivat nousevat kustannukset hallitukselle yllätyksenä. Niistä on syytetty milloin julkisen sektorin tehottomuutta, milloin byrokratiaa, milloin alueiden määrää, milloin johtajien palkkoja. Kuitenkin kaikkien tiedossa on jo vuosikymmeniä ollut, että palvelutarve kasvaa suurten ikäluokkien ikääntyessä. Siinä se suurin syy on. Toiseksi uudistus on vain tehnyt näkyväksi kuntatalouden ongelmat, kun kulut ovat siirtyneet kunnilta valtion budjettiin. IDEOLOGISISTA SYISTÄ hallitus haluaa ylläpitää mielikuvaa, että sosiaalija terveyspalveluiden uudistus olisi mennyt täysin pieleen. Että hyvinvointialueet olisivat byrokraattinen mammutti, joka nielee kasvavia rahasummia. Tämä ei pidä paikkaansa. Sote-alan ammattilaiset ja asiantuntijat ovat yrittäneet epätoivoisesti antaa hallitukselle totuudenmukaista tilannekuvaa. Sote-uudistus ei ole pielessä, vaan se on myös onnistunut monissa tavoitteissaan. Se mahdollistaa tasavertaiset palvelut hyvinvointialueen sisällä. Vanhalla kuntakohtaisella järjestelmällä erot olisivat kasvaneet. Sote-alueiden johtajien yhteinen kannanotto muistutti siitä, että sekä kustannukset, hoitojonot että byrokratia ovat vähentyneet ja tilanne edelleen paranemassa, kunhan maltetaan. Ennen kaikkea palveluiden kehittämiseen tasa-arvoisempaan suuntaan on nyt olemassa edellytykset. ASIANTUNTIJOIDEN SIJAAN hallitus uskoo kamreeriajatteluun: ikään kuin raamien kiristäminen toisi itsestään vaaditut säästöt. Hallitus on vienyt alueilta työrauhan ”Kuka kuun­ telisi asian­ tuntijaa?” L uet parasta aikaa Eläkkeensaajien Keskusliiton ja Eläkeläiset ry:n yhdessä toimittamaa ja järjestöjen omien jäsenlehtien välissä jaettavaa yhteisliitettä, jota voidaan sanoa historialliseksi yhteistyöksi. Tällaista ei ole liittojen jo reippaasti yli 60-vuotisten historioiden aikana ennen tehty. Monen mielessä herääkin varmasti kysymys, että no miksi nyt sitten? Edunvalvontatyössä meillä on ollut tiivistä yhteistyötä jo useiden vuosien ajan. Niin Eläkeläisliittojen etujärjestö EETUssa kuin kahdestaan. Puhumalla laajemmalle joukolle yhteisellä äänellä saavat näkemyksemme ja vaatimuksemme suuremman näkyvyyden ja painoarvon. Testaamme nyt mahdollisuuksia yhteistyön tiivistämiseen mm. koulutuksessa, kilpailutoiminnassa, yhteisessä liikunnan haastekampanjassa sekä viestinnässä ja jäsenlehdissämme. Tämä Eläkejärjestöt yhdessä -liite on osa tätä yhteistyötä. MAAN HALLITUS on leikkaamassa sosiaalija terveysjärjestöille suunnattuja valtionavustuksia ensi vuodelle peräti 80 miljoonaa euroa tämän vuoden avustustasoon verrattuna. Hallituskauden loppuun mennessä järjestöiltä leikataan jopa kolmannes vuoden 2024 tasosta. Sote-järjestöjen kautta kanavoituu maassamme noin 20 000 henkilötyövuoden verran vapaaehtoistyötä. Eläkkeensaajien Keskusliitossa oli vuoden 2023 lopussa 5 120 vapaaehtoista. He käyttivät aikaa työhönsä 72 479 tuntia kuukaudessa. Eläkeläiset ry:ssä toimivien vapaaehtoisten määrä oli noin 3 000. Järjestöjen yhteisen, kaksi kuukautta kestäneen, liikuntakampanjan aikana kirjattiin 383 173 liikuntasuoritusta noin 8 000:lta osallistujalta. Eläkeläiset ry:n keväällä tekemässä jäsenkyselyssä yli puolet vastanneista kertoi eläkeläistoimintaan osallistumisen vähentäneen koettua yksinäisyyttä ja lähes kaksi kolmesta kertoi saaneensa toiminnasta uusia ystäviä. EKL:n osalta yli 90 prosentilla yhdistyksistä oli toimintakykyä ylläpitävää toimintaa kuten tasapainoja voimistelukerhoja. Jäsenistöissämme oli ympäri maan 455 tietotekniikan vertaisopastajaa, he tekivät 6 435 opastusta ja tavoittivat 5 914 ikääntynyttä digiummikkoa. Järjestämiimme koulutuksiin ja kilpailuihin osallistui noin 3000 henkilöä. Arviomme mukaan joka toinen jäsenyhdistyksemme järjesti toimintaa, kuten palvelutalovierailuja, yhdistyksensä ulkopuolisille ikäihmisille. EKL:n ja Eläkeläisten paikallisyhdistyksissä toimivien tuhansien vapaaehtoisten työpanosta ei julkinen sektori pysty mitenkään korvaamaan, joten leikkaukset tulevat vääjäämättä kasvattamaan ikäihmisten sairastavuutta, yksinäisyyttä ja henkistä pahoinvointia. Järjestöihin kohdistettujen leikkausten seurauksena kasvavat julkisen sektorin kustannukset entisestään. PAITSI, ETTÄ meillä on huoli maamme ikäihmisistä ja jäsenistämme, kannamme suurta huolta myös molempien järjestöjen tulevaisuudesta. Yhteisenä tavoitteenamme on löytää keinoja ja malleja yhteistyöhön, joka toisi synergiaetuja sekä taloudellisia säästöjä. Tilaisuuksiin saadaan enemmän väkeä, kun ne tehdään yhdessä. Yhteistyöllä saadaan laajempi ja laadukkaampi koulutuskattaus. Perinteistä tapahtumayhteistyötä jatketaan myös Työväen urheiluliitto tul:n ja työväenkulttuurin toimijoiden kanssa. Jälleen ensi syksynä kokoonnumme yhteiseen kulttuurikatselmukseen Porissa, jossa yhdistystemme harrastusryhmät pääsevät esille. Vaikka eläkeläisliitot kilpailevat osin samoista jäsenistä, tukee yhteistyö mielestämme myös jäsenhankintaa. Esimerkiksi ammattiyhdistysaktiivien houkuttelemista eläkeläistoimintaan kenties helpottaisi se, jos onnistumme tekemään tätä työtä yhdessä. Yhteistyön kokeiluilla saamme arvokasta tietoa ja kokemusta tulevaisuutta varten. Ehkäpä myös molempien liittojen paikalliset toimijat rohkaistuvat järjestämään toimintaa yhdessä! Otamme mielellämme vastaan palautetta tästä liitteestä sekä yhteistyön kokeiluista. TIMO KOKKO toiminnan­ johtaja, Eläkkeen­ saajien Keskus­ liitto EKL ry JAN KOSKIMIES toiminnan­ johtaja, Eläkeläiset ry Avaussanat Puheenjohtajien palsta MATTI HUUTOLA Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja SIMO PAASSILTA Eläkkeen­ saajien Keskus­ liitto EKL ry:n puheenjohtaja Ihmisten lakisääteinen oikeus palveluihin ei kuitenkaan halpuuttamalla muutu. Leikkauksilla saadaan todennäköisesti aikaan enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Niiden seurauksena perusterveydenhuolto heikkenee, ihmiset eivät saa ajoissa apua ja kustannukset siirtyvät kalliiseen erikoissairaanhoitoon. Hölmöläisen peiton tekoa siis. Samaan aikaan hallitus on hassaamassa puoli miljardia euroa yksityisen terveydenhoidon tukeen Kela-korvauksina. Terveysfirmat ovat jo kiittäneet nostamalla hintojaan. Asiantuntijatahot kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos thl ja Lääkäriliitto ovat huomauttaneet verovarojen valuvan firmoille eikä potilaiden hyödyksi. Paljon parempi olisi laittaa rahat perusterveydenhuoltoon, esimerkiksi omalääkärimalliin. Kuka kuuntelisi asiantuntijaa? Hallituksen ajamien leikkausten, soutamisen ja huopaamisen seurauksena kansalaisten luottamus julkiseen terveydenhuoltoon on romahtanut. Kun ennen sote-uudistusta yli 90 prosenttia suomalaisista luotti palveluihin, on luottamus nyt vain 55 prosentilla. Hallituksen olisi vihdoin kuunneltava asiantuntijoita, hyväksyttävä palvelutarpeen kasvu ja annettava hyvinvointialueille työrauha. 2
• Tuomas Talvila Y hdessä tekemällä ajamme tehokkaimmin ikäihmisten asioita, toteavat oululaiset pitkän linjan eläkeläisaktiivit Risto Örling ja Sulo Penttilä kuin yhdestä suusta. Tätä yhteistyötä Örling (jonka oma yhdistys on Oulun Eläkkeensaajat ry) ja Sulo Penttilä (Oulun Eläkeläiset ry) toteuttavat Oulun kaupungin vanhusneuvostossakin, yhdessä neuvoston kahdentoista muun jäsenen kanssa. Penttilällä on neuvostossa menossa toinen kausi, Örlingillä jo kolmas. Kuinka miehet ovat kokeneet tämän kaupunginhallituksen toimielimen työskentelyn kehittyneen? – Koko ajan on tahti parantunut. Alussa, kun toiminta oli uutta, ei ikäihmisten asioiden merkitystä välttämättä osattu täysin nähdä. Mutta nyttemmin meillä on mielestäni toimittu täällä Oulussa oikein fiksusti, Örling sanoo. – On ruvettu saamaan yhteishenki siihen hommaan, Penttilä vahvistaa. – Puoluepolitiikkaa ei vanhusneuvostossa puhuta ollenkaan, ja asioiden eteenpäinvienti onkin silloin huomattavasti helpompaa, kun otetaan asiat asioina ja ihmiset ihmisinä. – Yhteistyössä nimenomaan. Yhtään kertaa ei ole äänestetty, saati alettu kinamaan keskenämme, Örling mainitsee. MIEHET TOKI myöntävät, että ikäihmisille tärkeiden asioiden eteenpäin saaminen kaupungin päätöksentekoelimissä tuntuu välillä takkuisalta. – Välistä sitä huudetaan ihan kiviseinille. Vaikuttamisen eteen joutuu tekemään töitä. Mutta niinpä on tuloksiakin saatu. – Yksi saavutus on ollut linja-autotaksojen alennus ikäihmisille. Tosin vain neljän tunnin ajan päivässä, mutta kutenkin. Ja rollaattorilla pääsee bussin kyytiin ilmaiseksi, Örling kertoo Myös kaupunkikeskustan lähibussiliikenteeseen saatiin uusi linja ja aikatauluja laajennettua lauantaille ja pitemmälle arki-iltaan. ? Juttutuokio Risto Örlingin (vasemmalla) ja Sulo Penttilän kanssa pidettiin syyskuun loppupuolella Oulunsuun Pirtti -seurantalolla. Salissa oli alkamassa oululaisen Ikäihmisten olohuone -toiminnan kymmenvuotisjuhla. Ikäihmisten ääni kuuluville Kokeneet eläkeläisvaikuttajat näkevät, että ikäihmisten asioita ajetaan tehokkaimmin yhteistyöllä. PENTTILÄ NOSTAA esille Oulun kaupungin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa laatiman ikäihmisten palveluoppaan. Sellainen on tämän vuoden alussa jaettu kotiin kaikille yli 75-vuotiaille oululaisille. Jakokappaleita on lisäksi saatavilla kirjastoissa ja kaupungin infopalvelussa. – Päättäjät eivät ensin millään mahtaneet uskoa, että tarvitaan painettu opas. Olivat sitä mieltä, että kyllähän tiedot näkee netistä. Mutta kun ei kaikilla ihmisillä ole nettiä käytettävissään. Ja vaikka olisikin, ei sieltä välttämättä osata sitä tarpeellista tietoa hakea, Risto Örling toteaa. Liikuntapuolellakin on ikäihmisille tarjolla mahdollisuuksia. 65-vuotiaille ja sitä vanhemmille tarkoitettu Seniorikortti mahdollistaa edullisen sisäänpääsyn kaupungin kuntosaleille ja uimahalleihin. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. – Haluamme vanhusneuvostossa nyt hakea parempaa kontaktia kulttuuripuolen, mm. kaupunginteatterin kanssa, Örling ja Penttilä kertovat. – Eläkeläisnäytöksillä olisi kovasti kysyntää. Eero Kivinen K ävin pari vuotta sitten useita mielenkiintoisia puheluita koskien erään kunnan vanhusneuvostoa, joka oli kuntavaalien 2021 jälkeen jäänyt kuntahallinnolta liian vähälle huomiolle. Vastuussa oleva viranhaltija oli soittajan mukaan jopa kertonut, ettei kunnalliseen vanhusneuvostoon kannata panostaa, koska hyvinvointialueet kuitenkin hoitavat lopulta kaiken olennaisen. Lopulta kunta onneksi tajusi kuunnella neuvostoa. Sekä kuntia että hyvinvointialueita velvoitetaan huomioimaan ja huolehtimaan ikääntyneistä kansalaisistaan. Jokaisella ikääntyneellä tulee olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon ja palveluiden suunnitteluun. Näiden velvoitteiden hoitoon lainsäädäntö velvoittaa kuntia ja hyvinvointialueita perustamaan vanhusneuvostot, minkä ohella tulee myös perustaa vastaavat elimet nuorille ja vammaisille. EKL JA ELÄKELÄISET ovat olleet monipuolisesti mukana kehittämässä vanhusneuvostojen toimintaa koko niiden olemassaolon ajan. Uusien hyvinvointialueiden vanhusneuvostojen perustamista vaadimme jo ennen kuin uudistus oli ehtinyt edes lainsäädäntöön. Tässä ei tosin ole kyse olemassa olevan toiminnan puolustamisesta, sillä vanhusneuvostojen rooli kehittyy muun yhteiskunnan ja uusien vanhusneuvostolaisten myötä jatkuvasti. Tätä kehitystä kannattaa tukea. Vanhusneuvostojen rooli on merkittävä ikääntyneiden kuntalaisten ja hyvinvointialueiden asukkaiden hyvinvoinnin edistäjänä. Tämän työn tukemiseksi EKL julkaisi edellisen vanhusneuvosto-oppaansa vuonna 2018. Tämän julkaisun jälkeen Suomi on käynyt monia muutoksia läpi. Merkittävimpänä tällä saralla voidaan katsoa hyvinvointialueiden perustamisen sosiaalija terveyspalvelujen uudistuksen yhteydessä. Uudelle oppaalle on siis tilausta. Uuden oppaan tekoon tuli mukaan Eläkeläiset ry, jolla on merkittävä määrä omaa osaamista ja kokemusta niin keskustoimistolla kuin jäsenistössäänkin. Erityisen tärkeäksi on muodostunut järjestön osaaminen moninaisuuden huomioimisessa. SEKÄ OPPAAN teossa että vanhusneuvostopäivillä käytyjen Vanhusneuvosto-oppaasta tukea neuvostoihin ja järjestöihin X Kirjoittaja on sosiaali­ poliittinen asiantuntija Eläkkeen­ saajien Keskusliitto EKL:ssä. keskusteluiden perusteella Suomesta ei todellakaan löydy kahta samanlaista vanhusneuvostoa, ei kuntaeikä aluetasolla. Jokaisella on omat vahvuutensa, mutta valitettavasti myös omanlaiset haasteensa. Tietyt piirteet toistuvat hyvässä ja pahassa. Vanhusneuvostoille tulee taata riittävät toimintaedellytykset: yhteys kuntaan tai alueeseen, toimintabudjettia, vastuuhenkilö viranhaltijoista. Verkostoitumiselle kolmannen ja muun julkisen sektorin suuntaan tulee olla riittävästi tahtoa ja edellytyksiä. Niin yhteistyö tahot kuin -tavat on helppo löytää oppaasta. Kaikkea tätä käydään läpi oppaassa, oli oma neuvostosi sitten aktiivinen vaikuttaja tai herättelyn tarpeessa oleva kahvikerho. Kysy lisää omasta järjestöstäsi. 3
• Pekka Isaksson ?Annina Mannila T uulikki Manninen Suolahden Eläkkeensaajista tuntee olevansa niin täynnä virtaa, että lupaa ryhtyä uudelleen tietotekniikan opastajaksi kotikulmillaan ja yhdistyksessään. Lupauksen hän antaa Jyväskylän Palokassa järjestetyssä Verkosta virtaa -perehdytystilaisuudessa. Vieressä istuva aviomies Pekka Manninen myhäilee. Tilaisuuden idea on siis mennyt hyvin perille. Tuulikki Mannisen kohdalla se ei kenties ole suurikaan ihme. Hänellä on nimittäin usean vuoden kokemus tietotekniikan vertaisopastajana. Aikaisempi kokemus ei ole edellytys tai ehto osallistumiselle Verkosta virtaa -koulutustilaisuuksiin ja muuhun toimintaan, johon kuuluu muun muassa alueopastajien ja kahden palkallisen järjestösuunnittelijan tarjoama tuki ja opastus. Perehdytystilaisuudet ja muu tuki ovat osallistujille maksuttomia. Myös Jyväskylän tilaisuudessa suurin osa perehdytettävistä on Pekka Mannisen tavoin ensikertalaisia. Vaikka Verkosta virtaa -toiminta on Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n suunnittelemaa, hallinnoimaa ja toteuttamaa, se on avointa ja maksutonta myös muille kuin keskusliiton jäsenjärjestöjen jäsenille, kunhan ikää on kertynyt 65 vuotta. Toiminnan perusajatus on estää ikäihmisiä syrjäytymästä yhteiskunnasta puutteellisten tietoteknisten taitojen vuoksi. Eläkeläiset ry on yksi Verkosta virtaa -toiminnan yhteistyökumppaneista. EKL:llä ja Eläkeläiset ry:llä on kirjallinen yhteistyösopimus muun muassa asiantuntijuuden vaihdosta ja koulutusyhteistyöstä. Niinpä myös Palokan kirkolle oli tullut syyskuun puolessavälissä oppia saamaan sekä EKL:n että Eläkeläisten jäseniä. Jyväskylän tilaisuutta ja myöhemmin syksyllä Äänekoskella ja Viitasaarella järjestettäviä tilaisuuksia on tukenut ja tukee Osuuskauppa Keskimaa. Sen tukemia koulutustilaisuuksia on järjestetty myös useilla muilla paikkakunnilla Keski-Suomessa. Oppeja kertaamassa Verkosta virtaa -toiminta on hyvin vakiintunutta. Menossa on jo kymmenes toimintavuosi. Tuula Manninen kertoo käyneensä Verkosta virtaa -toiminnan alkuvaiheessa samanlaisessa koulutustilaisuudessa. – Sen jälkeen ryhdyin saman opin saaneen yhdistystoverin kanssa pitämään säännöllisesti kokoontuvaa tietotekniikkakurssia Suolahden Eläkkeensaajille. Sitä kesti viisi vuotta, mutta kuten sanottua, nyt alan uudelleen opastajaksi. Tarvetta opastamiseen on. Tietotekniikasta on tullut niin kiinteä osa suomalaisen yhteiskunnan toimintaa, että ikäihmisenkin arki helpottuu paljon, jos hänellä on ainakin välttämättömät perustaidot tietokoneen ja älykännykän ja niiden kautta netin käyttämiseksi. – OmaKannan ja hyvinvointialueen sosiaalija terveyspalvelujen tiedot ja ajanvaraukset, Kelan sivuilla asioiminen, reseptien uusiminen, Fimlab-labatorion ajanvaraukset ja kokeiden tulokset, linja-autolipun ostaminen, laskujen maksaminen ja muut pankkiasiat sekä monet muutkin arkiasiat, Tuulikki ja Pekka Manninen luettelevat tietotekniikalla avautuvia palveluja. Kun näin on, pariskunta kertoo ihmetelleensä vastarintaa, jota perehdyttäjät ovat toisinaan kohdanneet tarjotessaan opastusta. Jotkut saattavat kieltäytyä siitä vedoten tyttären tai pojan apuun. – Kaikki kunnia sille, mutta eikö olisi paljon helpompaa, jos hankkisi itse perustaidot. Juuri siinä opastaja voi olla apuna, mutta hänen osuutensa ei pääty siihen. Opastaja puoleen voi kääntyä aina, jos ja kun tulee ongelmia laitteiden tai ohjelmien kanssa, Tuulikki Manninen sanoo. Perusteisiin kuuluu myös taito välttää huijaukset, estää toistuvat roskapostit samalta lähettäjältä ja huolehtia muutenkin turvallisesta älylaitteiden käytöstä. Sekään ei ole rakettitiedettä, mutta huolellisuutta se vaatii. Juuri ennen Mannisten haastattelua on Kari Koskelan vetämällä perehdyttämistunnilla puhuttu sähköpostista ja sen turvallisesta käytöstä. Selväksi on jälleen kerran tullut, että pankit, muut laitokset ja viranomaiset eivät koskaan kysele sähköpostissa tai tekstiviesteissä henkilötunnuksia, saati pankkitilien numeroita, käyttäjätunnuksia ja salasanoja tai numerokoodeja. Suositeltavaa on käyttää myös kahta sähköpostiosoitetta, josta toista voi käyttää yhteydenpidossa laitoksiin ja viranomaisiin sekä sellaisessa nettiasioinnissa, johon tunnistautumisessa vaaditaan sähköpostiosoitetta. Toisesta osoitteesta voi kirjoitella ja vastaanottaa viestejä perheenjäsenten, ystävien ja luotettavien tuttavien kanssa. Turhat pelot estävät ikäihmisiä käyttämästä tietotekniikkaa Palokan tilaisuuteen Vaajakosken Eläkeläisistä tulleet Kaija Hänninen, Ritva Oksanen ja Tuija Kautela arvelevat, että Uusia oppeja saamassa ja vanhoja verestämässä Uusia oppeja saamassa ja vanhoja verestämässä Verkosta virtaa -toiminta perehdyttää ja tukee tietotekniikan vertaisopastajia. huoli huijatuksi tulemisesta on hurjan suurta. Se on suurimpia syitä pelkoon, joka estää ikäihmisiä tarttumasta tietoteknisiin vempaimiin tai ainakin käyttämästä niitä kaikkeen, mikä olisi mahdollista ja myös hyödyksi ja iloksi. – Paljon pelätään myös sitä, että kallis laite ja ohjelmat menevät jotenkin rikki, jos painaa väärää näppäintä tai muuten toheloi. Se on turha pelko, ei näitä laitteita saa normaalikäytössä rikki. Laitteet ja ohjelmat ovat myös kehittyneet niin, että ne ovat paljon käyttäjäystävällisempiä kuin takavuosina, ? Tuija Kautela, Ritva Oksanen ja Kaija Hänninen perehtyivät älypuhelimen ominaisuuksiin. 4
• sanoo Tuija Kautela. Ritva Oksanen komppaa häntä. – Emmehän mekään ole saaneet mitään rikki, vaikka olemme lähinnä itseoppineita ja harrastaneet yrityksen ja erehdyksen menetelmää. Kolmikon kaikilla jäsenillä kokemusta ja taitoa tietotekniikasta, hieman eri tasoista ja eri alueille suuntautunutta. Niitä taitoja he käyttävät myös osallistuessaan eri tehtävissä Vaajakosken Eläkeläisten toimintaan ja hallintoon. Opastajaperehdytyksessä he ovat ensikertalaisia. Niinpä he eivät ryhdy enV erkosta virtaa -toiminnassa ei tuputeta tietotekniikkaa, vaan yritetään kertoa, miten se helpottaa arkea ja mitä iloa siitä on, sanoo järjestösuunnittelija Juha Viitanen Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:stä. Viitanen on ollut toimintaan osallistuva etumies vuodesta 2018 ja oli mukana myös Jyväskylän opastajaperehdytyksessä yhtenä neljästä perehdyttäjästä. – Verkossa on myös paljon kivaa. Voi esimerkiksi katsella elokuvia ja hyviä asiaohjelmia vaikkapa YLE Areenasta, pelata pelejä ja löytää mukavaa luettavaa sähköisistä kirjastoista. Tietotekniikan käyttämisessä ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa, vaan laitteiden ja ohjelmistojen monipuolisuus antaa jokaiselle tilaa käyttää tietokoneita ja tietoverkkoja sillä tavalla, joka sopii hänelle. Verkosta virtaa -toiminta auttaa siinä perehdyttämällä vertaisopastajia, jotka puolestaan neuvovat ja tukevat eläkeläisiä tietotekniikan käyttämisessä. Vertaisopastajat voivat vastata tai hakea vastauksen kiperiin kysymyksiin, joita erilaisten laitteiden käyttämisessä väistämättä nousee esiin. – Asiakasja käyttäjälähtöisyys pätee myös perehdytystilaisuuksiin. Järjestämme niitä siellä, missä tällaiseen opin saamiseen on herännyt kiinnostusta. Kysymme etukäteen osallistujilta, mistä aiheista he haluavat tietoa. Muuten voimme hukata aikaa asioihin, joista ei tarvitsekaan kertoa, Viitanen sanoo. Tuputtamaton linja näkyy myös tilaisuuksien nimissä. Sellaisista sanoista kuin koulutus ja kurssitus on luovuttu, koska osallistujat ovat karsastaneet niitä. Ehkä on koettu, että koulutus ja kurssitus sisältävät ajatuksen liian suuresta vastuusta. Vertaisopastajien on koettava levollisuutta, että heiltä ei odota liikaa. Kun Verkosta virtaa -toiminnasta on pitkä, lähes 10-vuotinen kokemus, voivat he luottaa siihen, että sen vetäjiltä löytyy tukea ja apua silloin, kun omat taidot eivät riitä eteen tulevien ongelmien ratkaisemiseen. Vauhti on huimaa, mutta tekniikka myös helpottuu Verkosta virtaa -toiminnassa ei ole huolta siitä, että sen tarjoaman opin ja avun tarve ja kysyntä yht’äkkiä lakkaisivat. Vaikka uusista eläkeläisistä entistä useammat ovat työelämässä ja muussa elämässä käyttäneet tietotekniikkaa, sen kehitys on nopeaa. Käyttäjien on syytä päivittää omia taitojaan yhtä rintaa laitteiden kehittymisen ja ohjelmien päivityksien kanssa. Myös vertaisopastajilla itsellään on tästä kokemusta. Joukossa on työelämässä pitkään tietokoneita käyttäneitä. Jos he ovat eläkkeelle päästyään hengähtäneet vuoden tai pari ennen vertaisopastajiksi hakeutumistaan, ovat monet kokeneet aivan välttämättömäksi kerrata ja päivittää taitonsa. – Tästäkään ei pidä pelästyä. Tietotekniikassa vallitsee toinenkin kehityssuunta. Laitteet ja ohjelmat ovat muuttuneet jatkuvasti käyttäjäystävällisemmiksi. Niissä itsessään on nykyään paljon opastavaa aineistoa, joka ohjaa käyttäjää, Viitanen rauhoittelee ajan rajua rientoa kavahtavia. Sanontaa köyhän ei pidä ostaa halpaa voisi soveltaa sopimaan tietotekniikan nopeaan kehitykseen. Viitanen arvelee sopivan ohjeen kuuluvan jotenkin siihen malliin, että ikäihmisen ei kannata ottaa vastaan ikäkulua laitetta, vaikka lahjaksi saisi Lapset ja lapsenlapset Tieto tuputtamatta arjen avuksi ja iloksi Verkosta virtaa lyhyesti X ELÄKKEENSAAJIEN Keskusliitto EKL ry:n hallinnoimaa ja toteuttamaa toimintaa X ELÄKELÄISET ry:n kanssa yhteistyösopimus asiantuntijuuden vaihdosta ja koulutusyhteistyöstä X KOULUTTAA vertaisopastajia, jotka opastavat yli 65-vuotiaita tietokoneiden, älypuhelimien, tietoverkkojen ja sähköisten palvelujen käytössä X VERTAISOPASTAJIA rekisteröityneinä noin 400 X VERTAISOPASTAJIEN koulutus ja tuki on maksutonta X KOULUTUSTILAISUUKSIIN osallistuminen ja tuki eivät edellytä järjestöjen jäsenyyttä X TOIMINTA saa valtionavustusta Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n kautta X TOIMINNAN verkkosivuilla on runsaasti hyödyllisiä aineistoja ja ohjeita X VERKOSTAVIRTAA.FI simmäisen päivän puolivälissä ar vioimaan tilaisuutta muuten kuin toteamalla tällaisen koulutuksen suuren tarpeen. Opastettavia kyllä riittää ja lisää tulee kaiken aikaa väen ikääntyessä. – Toivomme perehdyttämisessä saamme hyvin yksityiskohtaisia ohjeita, esimerkiksi rungon, kuinka auttaa uuden puhelimen hankkinutta aloittamaan puhelimen käytön ihan puhelimen käynnistämisestä, SIM-kortin asentamisesta, aikaja kielivalinnoista ja niin edelleen, Kaija Hänninen sanoo. Omaishoitaja hakemassa helpotusta arjen rutiineihin Verkosta virtaa -perehdytykset ovat niinkin avoimia, että niille voi osallistua myös tietotekniikan peruskäyttäjä ja aloittelija, joka ei aio ryhtyä opastajaksi ainakaan heti kohta. Pirjo Tolvanen Palokan Eläkkeensaajista oli tällainen omia taitojaan kohentava osallistuja. Hän arvelee todella hyötyvänsä opastamisesta: omien sanojen mukaan hänen taitonsa ovat vaatimattomat. – Yhteydenpitoon muualla asuvien tyttärien kanssa en käytä edes sähköpostia, vaan puhelimessa lurittelen, vaikka toinen asuu niinkin kaukana kuin Balilla. He minut tänne patistivatkin vaatimalla, että nyt äiti menet koulutukseen. Halusta ei opettelun viivästyminen ole ollut kiinni. Hän on ollut miehensä omaishoitaja jo kymmenen vuotta. Se on ollut niin sitovaa, että aikaa ei ole yksinkertaisesti riittänyt, Tolvanen sanoo. – Kun nyt sain pari vapaapäivää ja niiden ajoituskin sopi yhteen tämän tilaisuuteen kanssa, päätin käyttää mahdollisuutta hyväkseni. Minulle tärkeimpiä ovat aivan arkiset taidot, laskujen maksaminen, sähköpostin turvallinen ja sujuva käyttäminen, ajanvaraukset terveydenhoitoon… Haluan helpottaa arkeani, jota omaishoitajuus kovasti kuormittaa. ?? Pekka Manninen (vasemmalla) ja Tuulikki Manninen tuntevat olevansa täynnä virtaa. Kari Koskela (seisomassa) perehdyttää. ? Maija Ylitolonen ja Jaakko Ilonen viihtyvät Verkosta virtaa -opastuksessa. JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA ? Ikäihmisenkin arki helpottuu paljon, jos on ainakin välttämättömät perustaidot tietokoneen ja älykännykän käyttämiseksi. 5
• saattavat hyvää hyvyyttään antaa rakkaalle mummolle tai vaarille käytetyn vempaimen, jonka parasta ennen ja mahdollisesti viimeinenkin käyttöpäivä on mennyt ohi. Laitevalmistajien tuki ei ulotu niihin eivätkä ohjelmat toimi. Satoja opastajia, tuhansia opastettuja Verkosta virtaa alkoi vuonna 2015 EKL:n hallinnoimana ja toteuttamana erityishankkeena, joka kesti kaksi vuotta. Sen jälkeen se on jatkunut Verkosta virtaa -toimintana. Hiukan kömpelö nimi johtuu valtionavustuksien jakamisesta päättävän Sosiaalija terveysalan avustuskeskuksen STEA:n käytännöstä. Verkosta virtaa saa kohdennettua toiminta-avustusta ja siitä tuo toiminta-pääte nimessä. Verkosta virtaa on hakenut ja saanut avustusta siis vuodesta 1981 alkaen samannimisen hankkeen päätyttyä. Jatkuvuus ja STEA:n erityistarkastuksessa viime vuonna saatu hyvä-arvosanoin kertoo toiminnan tarpeellisuudesta, vakiintuneisuudesta ja tuloksellisuudesta. Verkosta virtaa on vuosien kuluessa perehdyttänyt satoja vertaisopastajaa, jotka puolestaan ovat auttaneet tuhansia yli 65-vuotiaita eläkeläisiä tietotekniikan omaksumisessa ja käyttämisessä. Juha Viitanen kertoo, että Verkosta virtaa -opastajia on tällä hetkellä rekisterissä noin 400, joista aktiivisia on 200. – Loput ovat ikään kuin taustalla. Osa pitää taukoa, osa saa ja seuraa aineistojamme ja auttaa ikätovereitaan lähipiirissä. Opastajat ovat todella sitoutuOpastettavilta kuultua X ”AIEMMIN minusta tuntui, etten minä opi. Eikä aluksi ollut oikein kiinnostustakaan. Menin kuitenkin kysymään apua Verkosta virtaa -opastajilta. Nyt kun pärjään perusasioissa, on arki helpompaa. Esimerkiksi pankkiasiat hoituvat kätevästi kotona tietokoneella. Myös netistä olen saanut paljon irti.” X ”ON LOHDULLISTA huomata, ettei kamppaile yksin digiongelmien kanssa, vaan meitä oppimishaluisia on useita ja että voi opastajalta kysyä ’tyhmiäkin’ asioita.” X ”RUUANLAITTOON on saanut vaihtelua, kun on pystynyt hakemaan netistä uusia reseptejä.” X ”KOSKA digivalmiudet ovat totaalisesti tulleet nykypäivään, koen tarvitsevani jopa näennäisesti helpoissa asioissa opastusta silloin tällöin. Kyse on toisinaan ns. uskon vahvistuksesta, mutta joskus probleema on todellinen ja Verkosta virtaa -opastajien tarjoama opastus on erittäin tärkeää. Iloitsen siitä, että on tällaisia mahdollisuuksia saada apua.” X ”SOSIAALISET kanssakäymiset ovat lisääntyneet, kun on saanut netin kautta ajankohtaista tietoa tapahtumista.” X ”ITSETUNTO on kohonnut, kun huomaa että vielä voi oppia uutta eikä olekaan niin ’kalkkis’ kuin on luullut.” neita tehtäväänsä. Selvityksemme mukaan noin 70 prosenttia perehdyttämiseen osallistuneista on toiminut tehtävässä vähintään kolme vuotta. Osa on tullut mukaan niin, että paikkakunnalla toimiva perehdyttämiskoulutuksen saanut opastaja on kysynyt ystäväänsä tai tuttavaansa avuksi esimerkiksi johonkin opastustilaisuuteen. Kun homma on osoittautunut kiinnostavaksi, on apurista tullut vakiintunut opastaja. Se kertoo muillakin aloilla todetusta ikäihmisten halusta toimia vertaistukena, jos tehtävä koetaan mielekkääksi. Verkosta virtaa -vertaisohjaajat ovat vapaaehtoisia, mutta hyvän mielen lisäksi he itsekin saavat sellaista opastusta ja tukea, joka auttaa pysymään digiajan tasalla. Toiminta on valtakunnallista. Kun ikäväestökin suurin osa asustaa etelässä, on ymmärrettävää, että myös toiminta painottuu Etelä-Suomeen, mutta Verkosta virtaa on valmis järjestämään tilaisuuksia myös muualla – ja on järjestänytkin. ? Opastuksessa otetaan laitteet hallintaan. O suuskunta Tradeka on noin 190 000 jäsenen merkityksellisen omistamisen osuuskunta, joka tekee hyvää paitsi jäsenilleen, myös ympäröivälle yhteiskunnalle. Tradekan juuret ovat vähittäiskaupassa, mutta runsaassa sadassa vuodessa Osuuskunta Tradeka on muuttunut osuuskauppavetoisesta kuluttajaosuuskunnasta merkityksellisen omistamisen osuuskunnaksi. Merkityksellinen omistaminen tarkoittaa, että Tradeka sitoutuu muihinkin päämääriin kuin yksin voitontavoitteluun. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että Tradeka panostaa omassa ja omistamiensa yhtiöiden toiminnassa vastuullisuuteen ja kestävyyteen, joka huomioi niin ihmiset, ympäristön kuin hyvän hallinnon. Myös lahjoitukset yleishyödylliseen toimintaan ovat keskeinen osa Tradekan yhteiskuntavastuuta. Tradeka ja sen omistamat yhtiöt ovat myös suuri kotimainen työllistäjä, joka maksaa verot Suomeen. Esimerkiksi vuonna 2023 Tradekan yhtiöissä työskenteli noin 10 000 henkilöä ja Tradeka-konsernin verojalanjälki oli yhteensä 106,8 miljoonaa euroa. TRADEKAAN VOI liittyä jäseneksi maksamalla 33,64 euron suuruisen jäsenmaksun. Maksu maksetaan vain kerran ja sen saa takaisin erotessaan osuuskunnasta. Osuuskunta Tradekan jäsenet saavat heti käyttöönsä rahanarvoiset edut sadoissa ravintoloissa ja muissa yhtiöidemme ja kumppaniemme toimipisteissä sekä verkossa. Jäsenetuja saa muun muassa kotisiivouksesta, lastenhoidosta, autokatsastuksesta, Korttipisteen ja Putingin verkkokaupoista, vakuutuksista, polttoaineista ja lukuisista ravintoloista kautta maan. Tradekan tuotto-osuus on jäsenetu, joka antaa jäsenille mahdollisuuden sijoittaa osuuskunnan liiketoimintaan. Myös yhteisöjäsenet voivat merkitä tuotto-osuuksia. Tuotto-osuuksien tuottotavoite on 5,75 %. Jäsenyydestä ja jäseneduista voi lukea lisää osoitteesta tradeka.fi TÄRKEÄ OSA merkityksellistä omistajuutta on se, mitä voitoilla tehdään. Tradeka palauttaa voitosta vuosittain keskimäärin 10 % yhteiskuntaan tukemalla yleishyödyllistä toimintaa lahjoituksin ja apurahoin sekä sijoittamalla kohteisiin, joilla pyritään edistämään jotain yhteiskunnallisesti tärkeänä pidettävää päämäärää, kuten esimerkiksi kohtuuhintaista asumista. Lahjoitus ja apurahatoiminnan kautta Tradeka tukee toimintoja ja hankkeita, jotka uudistavat toimintatapoja ja mahdollistavat uudenlaista kansalaisjärjestötoimintaa. Esimerkiksi tänä vuonna Tradeka on tukenut Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n ja Eläkeläiset ry:n ”Eläkeläisliitot yhdessä” -toimintaa, jonka kautta on mahdollistettu yhteistyötä koulutustoiminnassa ja viestinnässä. Vuonna 2024 myönnetty tuki oli yhteissummaltaan 50 000 euroa. Eläkkeensaajien ja Eläkeläisten yhteistyö Tradekan tuella on ollut aktiivista. Yhteistyöllä eläkejärjestöt ovat saaneet kulusäästöjä, joka puolestaan mahdollistaa laajemman toiminnan ja lisäksi tapahtumia ja koulutuksia voidaan järjestään enemmän ja maantieteellisesti kattavammin. Tuki eläkeläisjärjestöille Tradeka – etuja ja enemmän SATU NIEMELÄ vastuullisuusjohtaja, Osuuskunta Tradeka 6
• J oidenkin mielestä parhaillaan neuvoteltavassa eläkeuudistuksessa on kyse vain jonkinlaisesta välitarkistuksesta. Niin asian tulisi tietysti ollakin, sillä Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan ei ole kirjattu eläkkeiden etuusperusteisuudesta luopumista. Uudistuksen suuruusluokka tiedetään silti varmuudella vasta sitten, kun työmarkkinaosapuolten neuvottelutulos on selvillä. Moni on myös sanonut, että eläke-etuuksiin ei oltaisi nyt puuttumassa, koska niitä leikattiin jo paljon vuosien 2005 ja 2017 uudistuksissa. Myös rummutus sen puolesta, että työeläkemaksujen korotuskaan ei olisi mahdollista, on ollut suurta, ajoittain jopa massiivista. Mikäli eläke-etuuksiin puuttuminen ja työeläkemaksun korottaminen olisivat kokonaan poissa laskuista, uudistuksella tavoiteltavat säästöt ja rahoituksen tasapainottaminen pitäisi hakea kolmesta asiasta: työeläkeindeksin ja palkkakertoimen muutoksista sekä työeläkevarojen pitkän aikavälin sijoitustuottojen parantamisesta. Näistä viimeksi mainittu on myös työeläkealan toiveissa. TYÖELÄKEVAROILLE SAATAVIA tuottoja voidaan parantaa lisäämällä sijoitusriskiä. Sen salliminen kasvattaisi tuottoja pitkällä aikavälillä, mutta samalla myös tuottojen vuosittainen vaihtelu kasvaisi nykyisestä. Uudistuksessa pitäisi siksi ratkaista, miten tätä suurempaa vaihtelua siedettäisiin käytännön elämässä. Samoin se, keiden hyväksi suuremmasta riskinotosta pidemmän päälle koituvaa hyvä aikanaan jaettaisiin ja millaisella aikajänteellä. Suunnattaisiinko se tuleville ikäluokille lisäämällä eläkkeiden rahastointia nykyisestä? Vai käytettäisiinkö se jo lähivuosina eläkemaksujen alentamiseen ja indeksien parantamiseen? Näitä näkökulmia ei julkisuudessa juuri ruodita. Ne ovat kuitenkin isoja kysymyksiä sukupolvien välisen tulonjaon kannalta sekä nyt että kaukaisemmassa tulevaisuudessa. ELÄKEUUDISTUKSEN TAVOITTEISIIN kuuluu myös yksi uusi asia: sääntöpohjainen vakauttaja. Sen myötä eläkejärjestelmän rahoitusnäkymien muutos muuttaisi työeläkeindeksejä ja mahdollisesti myös työeläkemaksuja automaattisesti jollain aikavälillä. Rahoitusnäkymien heikentyessä työeläkeindeksi ja palkkakerroin pienentyisivät tai eläkemaksut nousisivat. Näkymien parantuessa tapahtuisi päinvastoin. Vakauttajan tarkempi rakenne ja sille asetettavat alkuarvot ratkaisevat pitkälti sen, miten suuri uudistus on lopulta edessä: onko kyse määräaikaishuollosta vai uudenlaista eläkejärjestelmää koskevasta esisopimuksesta. Jos eläkkeiden etuusperusteisuudesta halutaan pitää kiinni, työeläkemaksun olisi voitava ainakin joissain tilanteissa nousta. Jos maksu haluttaisiin pysyvästi kiinnittää, otettaisiin suunta kohti maksuperusteista eläkejärjestelmää. Jälkimmäisessä tapauksessa myös vakuutettujen tulisi voida osaltaan vaikuttaa työeläkevarojen sijoittamisessa otettavan riskitason valintaan. Eläkejärjestelmän tulevaisuus Minkä kokoinen eläke­ uudistus on edessä? SUVI-ANNE SIIMES toimitusjohtaja, Työeläke­ vakuuttajat TELA ry ”Käsillä on isoja kysymyksiä suku­ polvien välisen tulonjaon kannalta.” Tuomas Talvila S OSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 250 sosiaalija terveysalan järjestöä sekä useita kymmeniä muita yhteistyöjäsentahoja. SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas pohti Eläkejärjestöt yhdessä -liitteen haastattelussa järjestöjen edessä olevia isoja haasteita. Mikä on sote-järjestöjen merkitys ja rooli? ”Se on hirveän iso. Järjestötoiminnan ydintä ovat vapaaehtoisuus ja vertaistuki, ja se näyttelee tavattoman suurta osaa monen ihmisen arjessa. Järjestöt luovat tukiverkon joka kannattelee ihmisiä ja tuo mielekästä tekemistä. Jos ajatellaan vaikka eläkeläisjärjestöjä, niin ne antavat monessa tapauksessa ihan käytännöllistä apua ja tukea ihmisille. Mutta sekin on kauhean arvokasta, että on joku, joka järjestää kerhotapaamisen, korttipeli-illan, teatterimatkan. Jos vastaavasti puhutaan vaikka pienistä potilasjärjestöistä, niin siellä on valtavan paljon sellaistakin tietoa ihmisten arjesta, jota palvelujärjestelmällä ei voi koskaan olla. Pohjoismainen hyvinvointivaltio perustuu vahvaan valtioon mutta myös sen vastapainona olevaan vahvaan kansalaisyhteiskuntaan, jonka osana järjestöt ovat. Kansalaisyhteiskunta välittää poliittiseen järjestelmään ja virkajärjestelmään ihmisten ääntä ja vaikuttaa siihen.” Onko kansalaisyhteiskunta nyt rapautumassa? ”Tilanne on monipuolisesti vaikea. Sote-uudistus oli järjestelmän kestävyyden kannalta välttämätön, mutta se on järjestötoimijoille haaste. Päätösvaltaa tärkeistä palveluista on siirtynyt kunnista kauemmas hyvinvointialueille. Valtion tasolla huolestuttavat järjestöihin kohdistuvat isot leikkaukset (hallitus leikkaa sosiaalija terveysjärjestöjen avustuksia ensi vuonna 80 miljoonalla eurolla). Se että isketään järjestöjen yleisavustuksiin eli perustoimintaan ajaa koko järjestökenttää ahdinkoon. Leikkaukset ovat kohtuuttomia ja osuvat järjestöjen ennaltaehkäisevän ja kohtaavan työn heikentymisen kautta samoihin ihmisryhmiin, joihin hallituksen muutkin leikkaukset iskevät. Jo hallitusohjelmassa oli isoja leikkauksia monen ministe riön järjestöavustuksiin, ja kehysriihessä niitä vastoin virkamiespohjia kasvatettiin. Kun tultiin budjettiriiheen, kaikkien muiden sektoreiden paitsi sote-järjestöjen järjestöleikkauksia kohtuullistettiin. Se, mitä nyt nimenomaan sote-järjestöjä kohtaan tehdään, näyttäytyy ideologisena linjauksena. Poliittinen järjestelmä tuntuu ainakin osittain kyseenalaistavan järjestöjen kovaa ydintä, vaikuttamistoimintaa, joka tähtää oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamiseen. Tällainen linja on huolestuttava. Valtiovallan ja järjestöjen suhde on ohentunut myös sitä kautta, että politiikan syklistä on tullut nopeampaa. Ideasta halutaan laki tai asetus nopeasti, valmistelu on tiivistynyt. Laaja-alaiset työryhmät, joissa järjestöt perinteisesti ovat mukana, ovat vähentyneet. Tämä kehityskulku on monen hallituskauden synti, ei pelkästään tämän hetken. Nykyinen hallitus hyväksyi kansalaisyhteiskuntastrategian juuri ennen kesää. Toiveena on, että sitä oikeasti lähdettäisiin ministeriöissä viemään eteenpäin ja pohdittaisiin, mikä tämä suhde on. Järjestötoiminnalle tarvitaan enemmän tukea ja kannustusta, jotta säilytämme yhtenäisyyden ja kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet.” SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas Järjestöt haasteiden edessä Poliittinen järjestelmä tuntuu kyseen alaistavan järjestöjen kovaa ydintä, sanoo sosten pääsihteeri. 7
• KULTTUURIKULTTUURIKATSELMUS KATSELMUS Kaikille +55-vuotiaille Pori, 14.-16.11.2025 NÄYTÄ TAITOSI NÄYTTÄMÖTAITEEN, MUSIIKIN TAI TANSSIN PARISSA! Jan Koskimies E läkeläisjärjestöjen pohjoismainen verkosto NSK (Nordiska samarbetskommittén) kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Eri maiden eläkeläisjärjestöissä pidetään tärkeänä, että vaikka ikääntyneille keskeiset vaikuttamisen kohteet, kuten eläkejärjestelmät ja sote-palvelut, järjestetään kansallisesti, on tärkeää vaihtaa niistä kokemuksia eri maiden toimijoiden kesken ja miettiä yhteisiä linjauksia. Verkostoon kuuluu erilaisia järjestöjä: Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa järjestöt ovat suuria kattojärjestöjä, joissa on satoja tuhansia jäseniä. Suomalaiset jäsenet EKL ja Eläkeläiset ry ovat järjestöinä jäsenmäärältään pienemmästä päästä. Verkostoa vetää ruotsalainen PRO. Monia verkoston jäseniä yhdistää läheinen suhde ammattiyhdistysliikkeeseen sekä yhteinen käsitys pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta. Pohjoismaisuus on järjestöille tärkeä arvo myös identiteetin kannalta. VERKOSTO ON tärkeä ennen kaikkea vaikuttamistyön kannalta. Verkostossa vaihdetaan tietoja ja kokemuksia eri maiden eläkejärjestelmistä ja eläkeläisten kohtaamista ongelmista. Järjestöt ovat myös käynnistäneet erilaisia kampanjoita, esimerkik? NSK:n kokoukset ja seminaarit pidetään vuorovuosina eri Pohjoismaissa. Syksyllä 2022 oltiin Ruotsissa Bommersvikin kongressikeskuksessa. Oikealla reunalla etummaisina suomalaiset hallituksen jäsenet Tuula Telin, Eero Kivinen ja Marianne Laxén. Pohjoismainen yhteistyö voimistaa edunvalvontaa si ikäystävällisen kunnan, eläkeläisten työssäkäynnin tai käteisen rahan käytön puolesta. Pohjoismaiden yhteisiä haasteita ovat esimerkiksi digitalisaatio, väestön ikääntyminen ja vanhustenhoiva, samoin ikääntyneen väestön vaikuttamismahdollisuudet ja kansalaisyhteiskunnan rooli. Verkoston yhteisiä kannanottoja on julkaistu eri maissa. Viimeksi vaadimme ikääntyneiden hammashoidon parantamista. NSK:n kautta järjestöillä on edustus myös eurooppalaisella tasolla AGE-verkostossa, johon kuuluu eläkeläisten etujärjestöjä eri puolilta Eurooppaa ja joka pyrkii vaikuttamaan EU:n päätöksentekoon. Jotta toiminnasta saisi mahdollisimman paljon ”irti” on ruotsin kielen osaaminen ja muiden pohjoismaisten kielten ymmärtäminen tärkeää järjestön hallitusja muussa työskentelyssä. Suomesta hallituksen jäseniä ovat Marianne Laxén, Eero Kivinen, Tuula Telin ja Jan Koskimies. POHJOISMAISSA ON paitsi paljon yhteistä, myös yllättävän suuria eroja. Norjassa ja Tanskassa yhteiskuntien vauraus näkyy myös eläkeläisille. Islannissa eläkejärjestelmän ongelma ei ole varojen riittävyys vaan jopa liiallinen kasvu: maalämpöbuumin ja liikaturismin mukanaan tuomat valtavat pääomat koettelevat pienen maan ja yhteiskunnan kestävyyttä. Eniten Suomella on yhteistä Ruotsin kanssa. Lokakuussa kokoonnumme seuraavan kerran, tällä kertaa Suomessa ja Espoossa. NSK:n hallituksen kokouksen ja seminaariin aiheina ovat kaksi Suomessa käynnissä olevaa suurta reformia: sote-uudistus ja työeläkeuudistus. Näitä pohdimme yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa. Lokakuussa kokoonnumme seuraavan kerran, tällä kertaa Suomessa ja Espoossa. 8