• NUMERO 2/2015 Tapio Rautavaaran syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta 8. maaliskuuta. Rautavaara (1915-1979) kunnostautui niin laulajana, urheilijana kuin näyttelijänäkin. Kuva: Urheilumuseo Reissumies Tapsa Sivu 3 Sivu 4 Sivu 8 Iäkkäiden liikunnassa on tärkeä huolehtia riittävästä voimaharjoittelusta. Yhdistysten vertaisohjaajien tueksi kuvattiin viime vuoden joulukuussa urheiluopisto Kisakeskuksessa uusia voimaharjoittelun liikesarjoja. Kuminauhalla tehtävät liikkeet kattavat koko lihaksiston. Kuva: Teresia Bergholm/Urheiluopisto Kisakeskus Voimaa kuminauhalla Kalevi Kivistö (alakuvassa vasemmalla) kävi Vaasan kaupungin ikäneuvoston seminaarissa asiantuntevasti läpi sote-uudistuksen ja kuntalain keskeiset muutokset. Vanhusneuvostot siirretään vanhuspalvelulaista kuntalakiin, mitä eläkeläisjärjestöt ovat vastustaneet. Kuva: Raimo Vahtera Ikäihmisten arki esiin EETU kysyi, puolueet vastasivat Sivu 14
• 2 – Nro 2 maaliskuu 2015 ELÄKELÄINEN Pääkirjoitus HANNU PARTANEN Puheenjohtajan palsta KALEVI KIVISTÖ Vielä 60-luvulla humanististen alojen yliopisto-opintoihin kului latinan kielikokeen suorittaminen. Sen opiskelemisesta jäi mieleen joitakin lentäviä lauseita, mm. ”Pisara kovertaa kiven, ei voimalla vaan usein tippumalla.” Tämän vanhan viisauden olen yrittänyt palauttaa mieleeni aina silloin, kun yhteiskunnallisissa tehtävissä uhkaa turhautuminen asioiden hitaaseen etenemiseen. Nyt kun toinen kolmivuotiskausi on lähestymässä päätöstään Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana, on syytä katsoa, ovatko vaikuttamistyömme pisarat kovertaneet kiveen minkäänlaista koloa. Vielä muutama vuosi sitten puhuttiin kahdesta ”pommista”: eläkepommista ja hoivapommista. Edellinen ”räjähde” tarkoitti sitä, ettei meillä olisi yhteiskuntana varaa maksaa tulevia eläkkeitä. Hoivapommilla taas on maalattu kauhukuvaa siitä, että eliniän piteneminen ja vanhushuoltosuhteen muuttuminen kasvattaisivat hoivamenot niin suuriksi, että kansantalous ei niistä selviä. Mitähän ”pommeille” on tapahtunut? Yksiselitteisimmin ”suutariksi” on osoittautunut puhe eläkepommista. Jo ennen viimeisintä ehdotusta eläkeuudistukseksi oli eläkemaksujen nostopaine tämän vuosisadan aikana vain vajaan prosenttiyksikön luokkaa. Sekin olisi jakautunut vielä työnantajien ja työntekijöiden kesken. Työmarkkinajärjestöjen neuvotteleman uudistuksen jälkeen tätäkään nousupainetta ei olisi, nykyisellä maksutasolla selvittäisiin lakisääteisten eläkkeiden maksusta vuoteen 2080 asti. On myös muistettava, että nyt jo 170 miljardin euron suuruisten ja edelleen kasvavien rahastojen tuotoilla voidaan työeläkkeistä maksaa koko ajan suureneva osa. Vähitellen puhe eläkepommista onkin hiipunut. Tosiasioiden riittävän usein toistetut ”pisarat” ovat kovertaneet pommipuheen ontoksi. Entä sitten ”hoivapommi”? Sillä onkin kaksi kärkeä. Nuorempien, 63-85-vuotiaiden toimintakyky on aikaisempia sukupolvia parempi. Vanhimpien, yli 85-vuotiaiden elämäntilanteessa avun tarve kasvaa, kun toimintakyky heikkenee monien sairauksien seurauksena. Koko eläkeläisten joukkoa ajatellen ei siis ole vain yhtä totuutta. Eläkeikäisten suuri enemmistö, 87 % yli 63-vuotiaista, on yhteiskunnalle yhä suurempi voimavara. Riittää kun viittaa omaishoitajien työpanokseen. Jos vaihtoehtona olisi hoidettavien sijoittaminen laitoksiin, olisivat kustannukset yhteiskunnalle yli 3 miljardia euroa vuodessa. Sen siis omaishoitajat, joista yli puolet on itsekin eläkeiässä, yhteiskunnalta säästävät. Kun toimintakyky säilyy yhä pidempään, tämä voimavara vain kasvaa. Se kuitenkin edellyttää, että omaishoitajien tuesta ja jaksamisesta pidetään parempaa huolta. Vanhimmista, 85-vuotta täyttäneistä tarvitsee apua ja palveluja iän myötä kasvava osa. Heidän määränsä kasvaa nopeasti eliniän pitenemisen myötä, minkä seurauksena kasvaa myös ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevien määrä. Huolenpito vanhimmista edellyttää riittävästi hoitoa tarjoavia hoivapaikkoja ja niihin riittävää hoitohenkilökuntaa. Tarvitaan selvä säädös hoitajamitoituksesta. Ja koska kotona hoidettavien osuutta halutaan lisätä jopa lain voimalla ja arvokkaan elämän kustannuksella, on kotiin tuotavia palveluja lisättävä ja kotihoidon tasoa ratkaisevasti parannettava. Palvelujen tarjoaminen hauraimmille ja eniten hoitoa tarvitseville on ihmisoikeus. Voimavarojen leikkaaminen heidän hoidostaan on synti. Vaikuttamistyön toistetut pisarat ovat purkaneet puheet eläkepommista. Ne ovat saaneet yhä useammat myös ymmärtämään, että eläkeikäiset ovat yhteiskunnalle kasvava voimavara. Vaikuttamistyön suurimmat haasteet ovat vanhimpien ihmisten ihmisoikeuksien turvaamisessa. Pisaran voima Suurella osalla suomalaisista menee paremmin kuin koskaan, erityisesti työssäkäyvien enemmistöllä – jos on säilyttänyt työpaikkansa. Hyvinvointi kuitenkin eriytyy: köyhyysrajan alapuolella elää 12 prosenttia suomalaisista, kun vuonna 1995 osuus oli vain seitsemän prosenttia. Prosenttiluvun takana on 700 000 ihmistä, ei pelkkiä tilastolukuja. Jos emme itse kuulu tuohon ryhmään, niin siihen lukeutuu suurella todennäköisyydellä joku meidän tuttavistamme ja läheisistämme. Joka kymmenes suomalainen ansaitsee alle 1100 euroa kuussa. Merkittävä osa heistä on eläkeläisiä. Takuueläkkeen enimmäismäärä on alle 750 euroa kuukaudessa, sen varassa sinnittelee yli 100 000 eläkeläistä. Määrä vastaa noin 10 prosenttia kaikista 1,4 miljoonasta eläkeläisestä. Rapialla 700 eurolla on vaikea tulla arjessa toimeen. Sillä voi ehkä tyydyttää juuri ja juuri perustarpeet: asumisen, peruselintarvikkeet ja niukasti vaatteita. Elämän yllätyksiin sillä ei ole varaa. Pyykkikoneen rikkoutuminen, sairastuminen, silmälasien tai hammasproteesin särkyminen voi saattaa elämän ja talouden raiteiltaan pitkäksi aikaa. Eläkeläiset Suomessa eivät ole sosiaalisesti ja taloudellisesti yhtenäinen ryhmä. Tulo ja varallisuuserot ja sen myötä elämisen taloudelliset ehdot jakaantuvat hyvin epätasa-arvoisesti. Karkeasti eläketulojen perusteella arvioiden tämän päivän eläkeläisistä 10 prosenttia on suoranaisesti köyhiä ja saman verran on rikkaita ja lopuista 80 prosentista runsas puolet lukeutuu pienituloisiin ja toinen puoli keskija hyvätuloisiin. Vanhusten köyhyyttä tutkineen jyväskyläläisen sosiaalityön professori Ari Heinosen mukaan vanhuuden köyhyysloukkuun päätyvät useimmiten matalapalkkaisissa töissä olleet, vähän koulutetut ja pitkiä aikoja työttöminä olleet ihmiset. Tuloerot eivät hänen mukaansa tasoitu eläkeiässä, vaan kasvavat voimakkaasti. Työelämän huono-osaisuus ikään kuin uudistuu eläkeiässä, mutta vielä voimakkaampana, kun joudutaan säästämään lääkärikäynneissä ja lääkkeissä. Pienituloisuus kietoutuu Heinosen mukaan yksinäisyyteen, sillä sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen edellyttää monesti rahankäyttöä, kuten matkustamista tai ulkona käymistä. Usein myös harrastaminen maksaa. Pienituloisuus ei yksin selitä yksinäisyyttä, tutkitusti se kuitenkin synnyttää ja ylläpitää sitä. Koettu yksinäisyys on taas merkittävä hyvinvoinnin este. Se vähentää terveyttä ja aiheuttaa ja ylläpitää sairauksia. Yksinäisten osuus 70 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä on lähes 10 prosenttia. Yli 80-vuotiaiden ikäryhmässä jopa 20 prosenttia kokee itsensä usein tai ajoittain yksinäiseksi. Eläkeläisten pienituloisuuteen ja sen kerrannaisvaikutuksiin sisältyy meille eläkeläistoimintaa järjestäville äärimmäisen tärkeä viesti ja vakava tulevaisuuden haaste: Meidän tulee kyetä järjestämään oma toimintamme siten, että mukaan tulemisen taloudelliset kynnykset ovat niin matalia, etteivät ne karsi ja jätä ulkopuolelle toiminnastamme pienituloisimpiakaan eläkeläisiä. Tavoitteenamme tulee olla taloudellisesti kynnyksetön toiminta eläkeläisille. Meidän tulee olla vastavoimana kaupallisille markkinoille. Tämä on aidosti yhteiskunnallinen kysymys. Tästä haasteesta me emme selviä yksin ilman, että yhteiskunta tukee omaehtoista järjestömuotoista eläkeläistoimintaa nykyistä avokätisemmin. Tarvitsemme rahallista apua, maksuttomia, erimuotoiseen toiminaan hyvin soveltuvia esteettömiä tiloja, koulutusta ja muuta tukea. Vapaaehtoisen toiminnan tueksi tarvitsemme myös ammattityötä. Eläkeläistoimintaan kohdennettu raha ja tuki palautuvat moninkertaisesti yhteiskuntaan eläkeläisten ja ikääntyneiden lisääntyneenä terveytenä ja hyvinvointina. Eläkeläistoiminnan tulee olla taloudellisesti kynnyksetöntä
• Nro 2 maaliskuu 2015 – 3 ELÄKELÄINEN Vanhusten haettava palvelut kauempaa ja kalliimmalla Vaasan seminaarissa vireillä olevat uudistukset eivät luoneet uskoa paremmasta 900 miljoonaa euroa on suuri summa rahaa. Hallituksen tavoitteena on, että sosiaalija terveys menoista pystytään uuden järjestelmän avulla vähentämään 600 miljoonaa ja vanhuspalveluista vielä 300 miljoonaa. Summat vetivät väen hiljaiseksi Vaasan kaupungin ikäneuvoston seminaarissa. Tilaisuudessa yritettiin kuvitella, millaiseen maailmaan ikäihmiset joutuvat, kun sosiaalija terveyslaki ja uusi kuntalaki sanelevat miten ollaan ja eletään. Ministeri Kalevi Kivistö lähestyi asioita Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU:n hallituksen jäsenenä. Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry mietti, mitä toimivaltaa kunnalle jää sosiaalija terveysasioihin järjestämisja tuotantoalueiden välisessä raossa. Yli puolet kunnan budjettivaroista jää järjestämisvastuualueen valtaan. Kotija laitoshoidon johtaja Matti Paloneva kertoi, miten Vaasassa on ryhdytty toimeen mm. vanhuspalvelulain vaatimusten täyttämiseksi. Kotona asumista tuetaan järjestämällä terveille mm. liikuntaa, erilaista viriketoimintaa ja kuntouttamalla tehokkaasti sairaalaan joutuneita. –Sairaalassa ei kukaan voi asua, Paloneva tiivistää. Järjestämisalueet aivan turhia Nykyinen eduskunta lopettaa työnsä 13. maaliskuuta. Kukaan ei ollut valmis lyömään vetoa siitä, että sote-laki saadaan hyväksytyksi siihen mennessä. Kukaan ei oikein sitä toivonutkaan. Perustuslakivaliokunnasta on tullut tietoja suurista ongelmista. Tomas Häyryn ratkaisu olisi: luovutaan viidestä järjestämisvastuualueesta ja ryhdytään rakentamaan sosiaalija terveyspalveluja nykyisten sairaanhoitopiirien varaan. Häntä hirvitti mm. se että pelkkään luottamushenkilöhallintoon tulisi viisi noin eduskunnan kokoista valtuustoa. – Kunnat eivät pystyisi vaikuttamaan päätöksiin mitenkään. Palveluiden järjestämisestä kunnat kuitenkin olisivat edelleen vastuussa. Lähidemokratia ja kuntalaisten keinot vaikuttaa asioihin katoaisivat Häyryn mukaan tavoittamattomiin. Sosiaalipalveluista puhuttu vain vähän Hyvää sote-uudistuksessa Häyryn mukaan on se, että perusja erikoissairaanhoidon välille saadaan yhteys. Sosiaalipalveluiden osuudesta on kuitenkin puhuttu aivan liian vähän – ehkä valmistelijoina on liikaa lääkäreitä. Mm. Vaasan kaupungin kustannukset pienenevät, niin kuin laskelmat osoittavat, mutta kyseessä on Häyryn mukaan ”kamreerin säästö”. Kysyä täytyy, paljonko palvelut heikkenevät. Matti Paloneva näki toivoa siinä, että järjestämisvastuualueet toteuttaisivat yhtenäisen tietojärjestelmän, jonka hinta kuitenkin on valtava. Pitäisi päästä vaikuttamaan! Vanhuspalvelulaki tuli voimaan reilut puolitoista vuotta sitten. Sen myötä kuntiin tulivat vanhusneuvostot pakollisiksi. Vaasassa perustettiin jo vuonna 1978 eläkeläislautakunta, jonka toiminta kuitenkin hiipui. Ajatus kuitenkin pysyi hengissä ja vanhusneuvosto, nyttemmin ikäneuvosto on toiminut kaupungissa pitkään. – Pitäisi päästä vaikuttamaan! kiteytti puheenjohtaja Aino Vainionpää keskeisen huolen. Ikäneuvosto on mm. pyrkinyt saamaan läsnäja puheoikeuden keskeisiin lautakuntiin, mutta toistaiseksi se ei ole onnistunut. Monta pientä vai muutama suuri? Vanhusneuvostot siirtyvät vanhuspalvelulaista uuteen kuntalakiin. Kivistön mukaan EETU on pitänyt parempana sitä, että säädökset vanhusneuvostoista pysyisivät vanhuspalvelulaissa. EETU on myös vastustanut yhdistettyä vanhusja vammaisneuvostoa. Se ei liioin pidä hyvänä usean kunnan yhteistä vanhusneuvostoa. – On tärkeää, että ikäihmisten arjesta saadaan oikea kuva, Kivistö painottaa ja kehottaa vanhusneuvostoja aloitteellisuuteen. Kuuluisiko ison ääni paremmin? Häyry toivoi eläkeläisjärjestöjen miettivän vanhusneuvostoja myös siitä näkökulmasta, että kunnat ja kuntayhtymät suurenevat nykyisestä. – Ehkä kuntien yhteiset vanhusneuvostot saisivat äänensä paremmin kuuluville kuin kymmenet pienet. Häyry muistutti myös, että kuntien luottamushenkilöissä on paljon eläkeikäisiä. Heillä on mahdollisuus tarttua ikäihmisille tärkeisiin asioihin. Vanhusneuvostoilla on Häyryn mukaan paljon työkenttää myös sosiaalija terveyspalveluiden ulkopuolella: kaavoitukseen, rakentamiseen, kulttuuriin, liikuntaan ja liikenteeseen pitää puuttua. – Asuntorakentamisen esteettömyys on tärkeä asia. Arvojen toteutumista on vaikea mitata Kipeä kohta muutoksessa on se, että vanhuspalvelulain mukainen ”oikeus arvokkaaseen elämään” jätetään kuntalain tekstistä pois. Tomas Häyry valitti, ettei arvoja enää oteta mukaan lakeihin ja asetuksiin, kun insinöörit eivät voi niiden toteutumista mitata. Kehitys vie hänestä väärään suuntaan. – Arvolataus on kuitenkin kaikissa säädöksissä ja tekemisessä mukana. Eläke ei riitä palvelujen ostoon Vaasassa ”oikeus arvokkaaseen elämään” on ymmärretty mm. niin että kenenkään koti ei voi olla sairaala. Tiukkaan tahtiin on ruvettu purkamaan kaupunginsairaalan pitkäaikaishoitoa. Tilalle rakennetaan uusia palvelutaloja eri puolille kaupunkia. Matti Palonevan mukaan tavoite on 60 uutta palveluasuntoa vuodessa. Osassa palvelut tuottaa kaupunki, osassa yksityinen. Muutos vaikuttaa myös asumisen, palveluiden ja elämisen hintaan. Puheenvuoroissa muistutettiin moneen kertaan, että pieni eläke ei riitä kuluihin. – Yli puolet iäkkäistä ihmisistä ilmoittaa kyselyn mukaan, että eläke ei riitä lakisääteisten palveluiden hankkimiseen, Kivistö kertoi. – Miltei puolet oli huolissaan lähipalveluista. Kotona niin pitkään kuin suinkin Vanhojen ihmisten määrä kasvaa: vuoteen 2030 mennessä yli 85-vuotiaiden määrä lähes kaksinkertaistuu ja yli 90-vuotiaita on 120 prosenttia nykyistä enemmän. Verotulot vastaavana aikana lisääntyvät vain 20 prosenttia. Tavoitteena on, että ihmiset asuisivat vanhoinakin omassa kodissaan niin pitkään kuin suinkin. Paloneva on laskenut, että jos nyt ihminen viettää viisi viimeistä vuottaan palvelutalossa, niin ajan puolittaminen vähentäisi uusien palvelutalojen tarvetta. Kotipalvelua sen sijaan pitää voimistaa monin tavoin. Tekniikkakin tulee avuksi mm. siinä, että kodinhoitajien ajasta enin osa saadaan työhön vanhusten luona. Nykyisin matkat vievät yli puolet ajasta. Vaikeat asiakkaat kaupunki hoitaa itse Vaasassa kotipalvelun asiakkaista noin 800 saa avun kaupungin työntekijältä ja noin 300 yksityiseltä. Palonevan mukaan kaupunki on siirtänyt itselleen mm. vaikeasti muistisairaiden tai muuten vaativien asiakkaiden hoidon. Kaupunki myös rohkaisee vanhuksia käyttämään palveluseteleitä ja hankkimaan haluamansa palvelut itse. Kotitalousvähennys auttaa kustannuksissa niitä, jotka haluavat käyttää yksityisiä palveluita ilman palveluseteliä. Vaasan kaupunki on varautunut siihen, että sote-uudistus raukeaa. Kaupunki on varsin pitkällä neuvotteluissa naapurikuntien kanssa omasta sote-ratkaisusta. Siinä mietitään myös kiinteistöjen kohtaloa. Mitä tehdään tyhjäksi jääville tiloille. Onko perustettava jonkinlainen ”roskapankki” niitä varten. SIRPA SAINIO Kotija laitoshoidon johtaja Matti Paloneva kertoi, miten Vaasassa on ryhdytty toimeen mm. vanhuspalvelulain vaatimusten täyttämiseksi. Seminaarin puheenjohtaja Irmeli Mandell keskittyi kuuntelemaan Palonevan selostusta. Kuva: Raimo Vahtera
• 4 – Nro 2 maaliskuu 2015 ELÄKELÄINEN Helmikuun ensimmäisellä viikolla kokoontui Kuntorantaan kymmenkunta yhdistysten liikunta-aktiivia saamaan oppeja liikunnan viikkokerhojen ohjaamiseksi. Perinteisesti syksyllä ja keväällä järjestetyillä kursseilla tarjotaan tietoa ikäihmisten liikunnasta, opitaan liikkeitä erilaisiin liikuntatuokioihin, kuten perusja keppijumppiin sekä tuolijumppaan ja harjoitellaan ryhmän ohjaamisen taitoja. Raija Puumalaisen vuosien varrella tutuksi tulleet aamujumpat ovat kurssilaisille hyvänä esimerkkinä monipuolisesta, hitaammillekin sopivista jumppatuokioista. Liikuntakoulutukseen osallistujien oppimisen toivelista on pitkä. Kursseilta odotetaan ideoita liikuntatuokioihin, oman liikepankin laajentamista, tukea ohjaamiseen, uusia ohjelmanumeroita ja tapoja järjestää yhdistysten ulkoliikuntapäiviä. Syksyn kurssilaiset kävivät Varkaudessa tutustumassa iäkkäiden liikuntapuistoon. Vastaavia liikuntapuistoja, joissa voi muun ohessa harjoitella tasapainoa, on viime vuosina rakennettu monille paikkakunnille. Yhdistysten ulkoliikuntapäivien järjestämisessä niistä saa iloa ja uutta tekemistä. Uutta aineistoa voimaharjoitteluun Iäkkäiden liikunnassa on tärkeä huolehtia riittävästä voimaharjoittelusta. Yhdistysten vertaisohjaajien tueksi kuvattiin viime vuoden joulukuussa urheiluopisto Kisakeskuksessa uusia voimaharjoittelun liikesarjoja. Kuminauhalla tehtävät liikkeet kattavat koko vartalon lihaksiston. Osa liikkeistä valittiin Malmin Eläkeläiset ry:n Eevi Kaasisen suunnittelemasta Kuminauhalla voimaa -aineistosta. Ideoita parin kanssa tehtäviin harjoituksiin saatiin Hyvinkään Eläkeläiset ry:n Raimo Kantasen aikaisemmilla Kuntorannan kursseilla opettamista liikkeistä. Uusi aineisto tulee kevään aikana sähköisessä muodossa Eläkeläiset ry:n www-sivuille, josta se on kaikkien halukkaiden hyödynnettävissä. Tukea yhdistysten liikuntaohjelmiin Eläkeläiset ry:n yhdistyksissä on pitkä perinne omien liikuntaesitysten laatimisessa. Kesäpäivien sekä retkeilyja kulttuuripäivien yhteisten kenttävoimistelujen lisäksi monissa yhdistyksissä harjoitellaan pienempiä voimistelun esiintymisohjelmia. Kuntorannan syysja kevätkurssilla opittiin Porissa yhteisesti esitettävää Kesäinen rallatus -ohjelmaa, Hannele Pitkä-Liukkosen Merimiesmarssia ja Maija-Liisa Pitkän koreoLiikuntaryhmien ohjaajat kurssilla Kuntorannassa Raija Puumalaisen aamujumpat Kuntorannassa saivat yhdistysten liikunnanohjaajat ja lomalaiset liikkeeseen. Kuva: Eva Rönkkö Jumppaa, voimaharjoittelua, liikuntaesityksiä Poriin ”Jalat leveällä, polvet nousee, polvet nousee!” Ohjeet kaikuvat Tampereen Ratinan stadionin liikuntasalissa numero 1. Kannettava cd-soitin syöttää ripeän kevyttä taustarokkia. On tiistaiaamu kello 10, ja alkamassa on Tampereen Eläkeläiset ry:n miesten voimisteluryhmän viikoittainen vuoro. Ryhmän vastaava ohjaaja Pekka Ruohonen opastaa porukkansa läpi alkuverryttelyn. Polvet nousevat, kädet venyvät., miehet liikkuvat. Sen jälkeen otetaan välineiksi pienet pallot. Ne lentävät mieheltä toiselle, kuten tässä porukassa lentää myös hillitty tamperelaishuumori. Mutta asialliset hommat tehdään tosissaan, sillä täällä liikutaan sekä hyödyksi että iloksi. – Tasapainojumppa, sitä me ehkä eniten tarvitaan ettei tule kaatumisia, voimisteluryhmäläinen Raimo Parviainen sanoo voimistelutunnin jälkeen. Pitkät perinteet Monin paikoin mietitään, miten miehet ylipäätään saataisiin liikkeelle. Tampereen Eläkeläisissä on toiminnalla jo pitkät perinteet. – Kaksikymmmentä vuotta ainakin, kun minäkin olen ollut mukana jo viisitoista vuotta, muistelee ohjaaja Pekka Ruohonen ryhmän historiaa. Nyt vakiokävijöitä on 15–20. Raimo Parviainen kiittää tekemisen monipuolisuutta. – On kepit, pallot, isot pallot, hernepussit, kuminauhat. Välineiden kirjoa, niin ei tule tympääntymisen tunne, että aina tehdään samaa. Välillä ohjelmassa on myös vähän tiukempi intervallityyppinen kuntopiiri. Raimo Parvianen kertoo, kuinka hänellä itsellään eläkkeelle jääminen teki aukon hyötyliikuntaan, kun jokapäiväinen työmatkapyöräily, kesät talvet, jäi. – Liikunnalle on tarvetta, joten onneksi on tämmöinen mahdollisuus. Eikä tässä kaikki. Maanantaisin Parviainen pelaa tennistä, keskiviikkona on vesijumppa ja torstaina senioritanssit. – Perjantaina voi sitten jo vähän huilia, hän nauraa. Parviaisella on vankka urheiluseuratausta, päälaji on tennis, ja ja hän on Työväen Urheiluliiton tennisjaoston vetäjä. Hän siis on toki keskimääräistä esimerkillisempi liikkuja, mutta vakavoituu puhuessaan siitä laajasta ikäihmisten ryhmästä, joka Miehet voimistelevat Tampereella Pallot ilmassa. Raimo Parviainen (oikealla) ja Tauno Järvelä arvostavat korkealle viikottaista miesten voimistelutuntia Tampereen Eläkeläisten riveissä.
• Nro 2 maaliskuu 2015 – 5 ELÄKELÄINEN FENNO MEDICAL OY LAAJA VALIKOIMA ARJEN APUVÄLINEITÄ 09 276 360 fennokauppa.fi TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN Tilaa kätevästi kotiovellesi asti: ? Vokkolantie 1, 79100 LEPPÄVIRTA p. 029 170 0170 sales@vesileppis.fi www.vesileppis.fi HOTELLI • KYLPYLÄ • JÄÄHALLI • HIIHTOAREENA • MONITOIMIAREENA • YLEISURHEILUKENTTÄ • URHEILUALUE – KAIKKI YHDESSÄ PAIKASSA! Hiihdä, kuntoile, kylve, nauti! Virkistävä Senioripaketti Sisältää: kylpylän käytön • kuntosalin käytön • hiihtoareenan vapaan käytön• aamiaisen • puolihoitoruokailun • hemmotteluhoidon jaloille/ käsille tai hieronnan (1 x hoito/hlö) 150€ (su–to) alk. /2 vrk/hlö/2 hengen huoneessa Senioreiden HYVÄ OLO KURSSI 14.–16.4 Ilmoittautumiset 7.4 mennessä; p. 019 223 0300, info@kisakeskus.fi tai www.kisakeskus.fi Kurssilla tutustutaan uusiin lajeihin, vahvistetaan lihaskuntoa ja tasapainoa sekä vietetään aikaa yhdessä saunoen ja maukkaista ruoista nauttien. Kotiin viemiseksi hyvää oloa ja jaksamista! TARJOUS: 99;/HENKILÖ! norm. 158;Urheiluopisto Kisakeskus, Pohjankuru Raasepori www.kisakeskus.fi urheiluopisto kisakeskus Sis. aamiaisen sekä teatterilipun Saarijärven Teatterin esitykseen ”Niskavuoren leipä”. Esitykset: La 7.3. klo 14, Su 8.3. klo 14, La 21.3. klo 14, Su 22.3. klo 14, La 28.3. klo 14, Su 29.3. klo 14, Ma 6.4. klo 14, La 11.4. klo 14, Su 12.4. klo 14, La 18.4. klo 14, Su 19.4. klo 14. Kuva: Marja Tarvainen Sis. aamiaiset, päivälliset. Hinnat sis. myös: kylpylän ja kuntosalin käytön & tanssiliput (paitsi mahd. erikoisillat). 1 hh-lisä 30,50 /vrk. Varaathan hemmotteluhoidot etukäteen! Teatteriyö 69 € /1 hlö/vrk/2 hh:ssa Kylpyläloma 139 € /1 hlö/2 vrk/2 hh Summassaarentie 180, Saarijärvi • www.summassaari.? Teatterin ja kylpylän ystäville … Summassaarentie 180, FI-43100 Saarijärvi +358 (0)30 6085 100 • fax +358 (0)30 6085 200 KYLPYLÄHO T EL LI S PA HO T EL KYLPYLÄHOTELLI • SPA HOTEL VARAA ?030 608 50 tai myynti@summassaari.? Lanka 0,0835 € /puh + 0,032 € /min. Gsm 0,192 € /min. Sis. alv 24%. grafioita Muistojen valssi sekä Humppajumppa . Hannelen aloitteesta ohjelmat kuvattiin kurssilla ja videot laitettiin liikuntaryhmien tueksi Eläkeläiset ry:n www-sivuille Aineistoja ohjaajille -kansioon. Videoiden katsomiseksi ohjaajat tarvitsevat käyttäjätunnusta ja salasanaa, joita voi pyytää Eläkeläiset ry:n toimistosta Tuija Aalilta. Liikuntavastaavien verkosto alulle Kuntorannan liikuntakurssit ovat oiva paikka jakaa tietoja siitä, minkälaista liikuntatoimintaa yhdistyksissä järjestetään. Hyviä ideoita vaihdetaan ja kavereilta saadaan myös neuvoja. Samanlaista tukea ja yhteistyötä tarvitaan omilla alueilla enemmänkin. Voimien kokoamiseksi yhdistyksiä on pyydetty ilmoittamaan, kuka tai ketkä olisivat valmiita liittymään liikuntavastaavien verkostoon. Liikuntavastaavat voivat olla liikuntaryhmien ohjaajia tai liikuntakoulutusta saaneita, mutta se ei ole välttämätöntä. Liikuntavastaavien verkostoon voivat liittyä kaikki ikääntyneiden kuntoja terveysliikunnasta kiinnostuneet. Voimme välittää heidän kauttaan liikuntaa koskevaa tietoa ja aineistoa yhdistyksille. Verkoston avulla voimme helpommin järjestää alueellisia koulutuksia sekä verkostotapaamisia. Verkostoon liittyminen on vapaaehtoista eikä sido vastaavia mihinkään tehtäviin. Verkostoon liittymiseksi on tehty lomake, joka on saatavilla Eläkeläiset ry:n verkkosivuilta liikunta-palkista. Lomaketta voi pyytää myös Eläkeläiset ry:n toimistosta. Pyydämme palauttamaan täytetyn lomakkeen Eläkeläiset ry:n toimistoon 15.3.2015 mennessä. Liikuntavastaavien verkostoon voi liittyä myös sähköpostitse (tiina.rajala@elakelaiset.fi). EVA RÖNKKÖ TIINA RAJALA Kuminauhalla tehtävät liikkeet kattavat koko lihaksiston. Kuva: Teresia Bergholm/ Urheiluopisto Kisakeskus ei liiku lainkaan. – Kun itsellä on urheiluseuratausta, on toki ollut luonnikasta tulla mukaan voimistelutoimintaankin. – Mutta on se surullista, että monia ihmisiä ei tavoita lainkaan tällainen mahdollisuus hyvään ohjattuun liikuntaan. Kynnys matalalla Pekka Ruohonen nyökyttelee vieressä. Kaikkia kannustetaan mukaan eläkeläisten liikuntatoimintaan, eikä kynnystä miesten voimisteluryhmässä ole haluttu asetella korkeaksi. – Meitä on täällä kuusvitosesta ylöspäin, ja vanhin on 83-vuotias. Ikärajaa ei ole ja jokainen tekee sen mitä pystyy. Lisää porukkaa mahtuu mukaan, Ruohonen kannustaa. Ja jumpan päälle saunotaan. Pekka Ruohonen on kokenut vetäjä jonka tausta on palloilulajeissa. Valmentajaosaamista on niin jääkiekosta kuin jalkapallostakin, ja hän on käynyt useamman Eläkeläiset ry:n ohjaajakurssin Kuntorannassa. Ideoita ohjaamiseen hän kertoo saavansa liikkumalla itse ja käymällä ”muilla jumpilla”. – Ohjaajajapohja meillä on hyvä, Raimo Parviainen kehuu. – Meillä on neljä sellaista kaveria jotka pystyvät vetämään jumpan tarvittaessa, joten kaiken ei tarvitse olla yhden miehen harteilla. Myös Tampereen kaupungin suhtautuminen eläkeläisliikuntaan saa miehiltä jakamattoman kiitoksen. Vuokratiloja on tarpeen mukaan saatu aina hyvin. – Kyllä meillä on täällä kiitettävät olosuhteet, Ruohonen ja Parviainen toteavat. TUOMAS TALVILA Notkeutta ja voimaa. Pekka Ruohonen ohjaa Tampereen Eläkeläisten miesten voimisteluryhmää.
• 6 – Nro 2 maaliskuu 2015 ELÄKELÄINEN Historioitsija Ville Yliaskaa (s.1978) on kiinnostanut taloustieteen aatehistoria, samoin julkisen talouden kilpailuttaminen. Gradunsa hän teki vuonna 2006 työajan lyhentämättä jättämisen historiasta. Viime vuoden lokakuussa Yliaska väitteli Helsingin yliopistossa uuden julkisjohtamisen historiasta Suomessa 1970-luvulta 1990-luvulle. Into-Kustannus julkaisi väitöskirjan nimellä Tehokkuuden toiveuni . Yliaskan mukaan sotien jälkeinen länsimaiden talouskasvu alkoi hyytyä 1970-luvulla ylituotantokriisin seurauksena. Ilmiö laitettiin oikeiston toimesta hyvinvointivaltioiden syyksi. Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn toimitusjohtaja Max Jakobson totesi 24.8.1976 Finnovaatio-päivillä, että kaikki yhteiskunnalliset ongelmat oli palautettavissa julkisen sektorin kasvamiseen, koska taloudelle vahingollinen sosiaalipolitiikka verotuksineen ja byrokratioineen oli saavuttanut äärirajansa synnyttämällä kannustinloukkuja ja verokiiloja. Jakobson antoi ymmärtää, että julkinen sektori oli käsitteenä hämäävä, verorahoilla pystytettyä byrokraattista, tuottamatonta hallintoa, olipa kyseessä sitten päiväkoti, terveyskeskus tai peruskoulun keittiö. Yliaskan mukaan keynesiläisyyden hyvinvointivaltioideologian romahdettua vasemmistolle jäi vain neljä linjaa, joilla edetä: demokratian laajentaminen, työn jakaminen, perustulo ja teollisuuspolitiikka eli yritysdemokratia. Taloutta lähdettiin elvyttämään vapauttamalla markkinat säätelystä, ja hyvinvointivaltiota ryhdyttiin leikkaamaan yksityistämällä julkisia palveluita. Julkisen sektorin työntekijöitä nimiteltiin mielellään tuottamattomiksi suojatyöpaikoissa lusmuilijoiksi, jotka oli pakotettava asiakaslähtöisyyteen. Julkisella sektorilla koitti uusliberalistisen talouskuripolitiikan aikakausi, jonka iskusanana oli New Public Management (NMP), eli uusi julkisjohtaminen. EVA tiivisti elinkeinoelämän rivit Yliaskan mukaan Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) perustaminen 1974 tähtäsi elinkeinoelämän rivien tiivistämiseen suhteessa vasemmiston hegemoniaan. EVAn ohella vasemmiston vastaista kamppailua rahoitti ja toteutti Sotavahinkoyhdistyksen säätiö, joka muun muassa tuki Vapaan Koulutuksen Tukisäätiön toimintaa, joka puolestaan pyrki vaikuttamaan koulutuspolitiikkaan. – Lamavuosina 1990-luvulla väkeä vähennettiin kuntien ja valtion hallinnosta. Tulosjohtamisen mittareiden kehittäminen osoittautui kuitenkin vaikeaksi. Tulosja kehysbudjetoinnin käsitteillä puhuttiin tavallaan samasta asiasta, eli julkishallinnon varojen vähentämisestä. Juhani Kivelä siirtyi EVAsta valtiovarainministeriön virkamieheksi 1980-luvulla ja toi mukanaan EVAn uusliberalistisen säästöideologian. Kivelä totesi 1983 julkaistussa pamfletissaan Isännätön raha , että kunnat on saatava katkaisuhoitoon valtionosuusuudistuksen avulla. Yliaskan mukaan julkisen sektorin uudistukset liittyivät alusta alkaen uuteen teollisuuspolitiikkaan, jossa julkisia resursseja ja ennen kaikkea varoja siirrettiin kunnista yksityisten yritysten tutkimusja kehitystoimintaan T&K-työhön. – Julkisia varoja siirrettiin kuntien vastuulla olevista hyvinvointipalveluiden tuottamisesta teollisuuden tukemiseen. Muun muassa Tekes sijoitti yhden arvion mukaan tähän ”kansalliseen teknologiaohjelmaan” alkuvaiheessa laitettiin vuosina 1982–92 noin 1 100 miljoonaa markkaa. Myös muita yritystukimuotoja samanaikaisesti vahvistettiin. Kuntauudistus hahmoteltiin vuonna 1988 Sorsan IV:s hallitus teki vuosina 1983-87 budjetteja, joissa T&K eli tutkimus ja kehitysrahat kasvoivat huomattavasti enemmän kuin valtion menot keskimäärin. Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Teemu Hiltunen vaati ministeriöitä etsimään aktiivisemmin säästökohteita ”vähemmän tärkeistä kohteista” tutkimus ja kehitystoiminnan tieltä. –Vähemmän tärkeitä kohteita Hiltusen mukaan olivat kuntien menot, kuten päiväkodit ja vanhuspalvelut. Hiltunen lupaili menojen lisäyksiä T&K -toiminnalle ja kuntapäättäjille järjestetyissä tilaisuuksissa aina vaikeita supistusvuosia. Kuntien menoja oli leikattava ja tuottavuutta nostettava. Vuonna 1984 Hiltunen kertoi kuntapäättäjille, että kaikki kuntien menojen lisäykset menivät velanhoitomenohin, mikä oli aiheutunut vuosien 1982–83 ”elvytyksestä,” millä Hiltunen viittasi T&K -panostuksiin. Puhuessaan aluepolitiikasta Päijät-Hämeen kasvunäkymien yhteydessä ”1990-luvun lama toteutti oikeiston 60-luvun unelman siirtää julkisen sektorin rahat teknologiateollisuudelle” Ville Yliaska väitteli julkisen sektorin alasajosta Historioitsija Ville Yliaskan mukaan sotien jälkeinen länsimaiden talouskasvu alkoi hyytyä 1970-luvulla ylituotantokriisin seurauksena. Ilmiö laitettiin oikeiston toimesta hyvinvointivaltioiden syyksi.
• Nro 2 maaliskuu 2015 – 7 ELÄKELÄINEN ”1990-luvun lama toteutti oikeiston 60-luvun unelman siirtää julkisen sektorin rahat teknologiateollisuudelle” Ville Yliaska väitteli julkisen sektorin alasajosta 14.11.1983, Hiltunen väläytteli jo superpolitiikkaa, joka tarkoitti suurempaa yritysten tukemista ja vähemmän yksilöihin ja perheisiin kohdistuvaa tukea. – Paavo Lipposen mukaan rakennemuutoksen aiheuttamaa keskittymistä oli turha estää aluepolitiikalla. EVA esitti 12.2.1988, että elinkelpoisia olivat vain yli 20 000 asukkaan kunnat, joilla oli riittävän voimakas yksityinen sektori. Tämä puolestaan edellytti julkisten palveluiden tuotannon yksityistämistä. Tämä oli miltei suoraan nykyisen kuntaja soteuudistuksen käsikirjoitus. Valtiomonopolikapitalismikritiikki tuki uusliberalismia Vuoden 1982 valtion budjetin liitteenä julkaistiin ”Katsaus hallinnon kehittämiseen”. Siinä julkiseen hallintoon sisällytettiin koko julkinen sektori, jolloin kaikista julkisella sektorilla työskentelevistä sairaanhoitajista siivoojiin ja verovirkailijoihin tuli osa ”hallintoa.” Julkisesta hallinnosta tehtiin propagandistinen vetonaula vetoamalla perisuomalaiseen herravihaan, hallitsijoihin ja valkokaulusherroihin. Oikeistolle hyvinvointivaltio merkitsi yksinhuoltajaäitiä tai sivareita ja sosiaalipummeja. EVA haukkui julkisen sektorin palvelutuotantoa siitä, että se eleli leveästi markkinatalouden ulkopuolella samalla, kun EVA vaati valtiota rahoittamaan yksityisten yritysten teknologia ja tuotekehitystä, koska yksityinen sektori ei suostunut riskeeraamaan tuotekehittelyyn tappioiden pelossa. Kilpailuttamista ja tulosjohtamista oli julkisella sektorilla haluttu toteuttaa jo 1960-luvulta lähtien, mutta Yliaskan mukaan tämän ideologian taakse ei saatu riittävää poliittista voimaa. 1970-luvun lopulla ja 1980-luvulla tulosjohtaminen nousi uudelleen agendalle lisättynä ideoilla julkisen sektorin toimintojen kilpailuttamisesta. – Lama antoi sitten 1990-luvulla taustatukea näiden ideoiden toteuttamiselle, kun kilpailuideologia selätti poliittisen voimansa menettäneen pitkäaikaissuunnittelun. Yliaska muistuttaa, että uusliberalismi sai voimaa 1970-luvulla vasemmiston piirissä syntyneestä valtiomonopolistisen kapitalismin kritiikistä. Esimerkiksi länsisaksalaisen Joachim Hirschin teos Turvavaltio oli hyvin suosittu 1980-luvun vasemmiston piirissä. Tämä valtiokritiikki vei pohjaa hyvinvointivaltiolta. – Vastavetona ay-liikkeen yritysdemokratiaja palkansaajarahasto-vaatimuksille työnantajapiirit alkoivat korostaa johtamista omana alanaan. Johtaminen on vaativaa ja oma tehtäväalueensa, johon ei työntekijöiden pidä puuttua. Samalla palkansaajarahastojen tilalle ehdotettiin tulospalkkausta. Korostettiin tulospalkkausta palkansaajarahastojen sijaan. Tämä työnantajien kanta voitti poliittisen kädenväännön ay-liikkeen kanssa. Vallansiirto Suomen Pankilta valtiovarainministeriölle Oliko Suomen pankin vallan siirtäminen VM:lle täysin harkittu ja suunniteltu uusliberalistinen käänne, jolla eduskunnan ja kuntien valtaa kavennettiin radikaalisti? – VM:n budjettiosaston ja EVAn näkökulmasta julkisen sektorin raha oli sitä ”isännätöntä rahaa,” joka tarvitsi jämäkän isännän. Siksi VM:lle oli annettava lisää valtaa, koska kunnat vain tuhlasivat isännätöntä rahaa, kun menot saatiin valtion budjetista prosenttimääräisinä. Tämä haave toteutettiin 90-luvun laman aikana. Väitettiin, että tämä kunnille valtionapuina jaettava prosenttiosuus oli virhe, joka oli kiireesti korjattava, ettei se houkuttelisi kuntia tuhlaamaan isännätöntä rahaa. – Kansanedustajille luvattiin tulosmittareita, joiden avulla kuntien menoja voidaan seurata tarkasti, mutta mittariongelmien vuoksi VM:n valta korostui entisestään. Kilpailuttamisesta ei tullut kunnille sellaista pelastusrengasta, mitä niille luvattiin. Valtion omaisuuden myyntituotto oli vuosina 1980-99 noin 15 miljardia euroa. Kenen taskuissa nämä miljardit nyt ovat? – Budjettiteknisesti niitä ei voida erottaa. Periaatteena oli, että myyntituottoja ei saanut käyttää syömävelkojen lyhentämiseen vaan teknologiseen teknologian tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. Tuleva tutkimus tulee osoittamaan, kuinka paljon vaikkapa Nokia sai valtiolta tukea esimerkiksi koulutettuna työvoimana. Millaisista summista tässä valtion T&K -toiminnan tukemisessa puhutaan? – Olen yrittänyt laskea tätä, mutta en ole päässyt sellaiseen varmuuteen, että uskaltaisin sanoa jonkin arvion. Näiden summien selvittäminen vaatii oman tutkimuksensa. Kehitystukea jakavia instanssejakin on lukemattomia. Tutkimusja kehitystoimintaan on julkisia varoja käytetty viimeisen 15 vuoden aikana 30-40 miljardia euroa. Siinä ovat mukana mm. Tekes, VTT, korkeakoulut ja Sitra. Teksti:JUHA DRUFVA Kuvat: JARNO MELA -LEHTI www.elakelaiset. Ilmoita Eläkeläinen-lehdessä, meillä tavoitat äänestäjäsi. Lehti lähetetään valtakunnallisen eläkeläisjärjestön Eläkeläiset ry:n jäsenille ja tilaajille. Lisäksi se leviää eläkeläistoiminnan keskeisille sidosryhmille ja palvelujen tuottajille. Lehden nettiversio on luettavissa järjestön omien kotisivujen lisäksi www.lehtiluukku. :n sivuilla. EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS! Lehden ilmestymispäivät 2015: Nro 2 ........ ilmestyy 2.3. ........... aineistopäivä 23.2. Nro 3 ........ ilmestyy 13.4. ......... aineistopäivä 2.4. • Ennakkoäänestys kotimaassa 8.-14.4. ja ulkomailla 8.-11.4.2015 • Vaalipäivä sunnuntaina 19.4.2015 Lehden mitat: Sivukoko 260 x 376 mm Palstaleveydet: 1 = 40 mm 2 = 84 mm 3 = 128 mm 4 = 172 mm 5 = 216 mm 6 = 260 mm Lisätiedot, ilmoitusvaraukset ja ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen, p. 050 53 23 444 m-leena.laitinen@kolumbus. Hinta sis. alv. Mainostoimistoalennus: -15% bruttohinnasta. Toistoja paljousalennukset: sopimuksen mukaan. Eläkeläiset ry:n jäsenille alennus -50% bruttohinnasta. ILMOITUSHINTA 2€ /pmm 2€ /pmm Takuueläke tonniin ja pienituloisten verotusta alas! Timo Mykrä. Sinun puolellasi. Ehdokkaana Kaakkois-Suomessa. MIRJA ARAJÄRVI Ehdokkaana Helsingissä VANHOJEN ÄÄNET VAIKUTTAMAAN ? Palveluasuntoja vanhuksille ? Parempi maapallo lastenlapsillemme ? Aktiivinen vanhuus ja hyvä kuolema Kallion-Vallilan Eläkeläisten pj. Eläkeläiset ry:n Kulttuurija retkeilypäivät Porissa 9.–11.6. 2015 Ville Yliaskaa on kiinnostanut taloustieteen aatehistoria, samoin julkisen talouden kilpailuttaminen.
• 8 – Nro 2 maaliskuu 2015 ELÄKELÄINEN Suuri suomalainen Tapio Rautavaara teki laulajana runsaan kolmen vuosikymmenen mittaisen uran. Hän nousi esiin sotavuosien jälkeen. – Tuolloin Suomessa suosittiin vahvasti kotimaista ja kansanomaista musiikkia. Rautavaara oli sekä tyyppinä että ohjelmistoltaan hyvin suomalainen, populaarimusiikin tutkija Pekka Gronow määrittelee. Reissumiehen imagon omaksunut Rautavaara keskittyi laulelmiin. Hänen esittämänsä laulut sisälsivät koskettavia tarinoita ja ajatonta yleisinhimillistä sanomaa. Uuden materiaalin lisäksi Rautavaara hyödynsi esimerkiksi taiderunoja ja kotimaisia kansanlauluja. – Sen sijaan Rautavaara ei esittänyt tanssimusiikkia tai humoristista kuplettimusiikkia. Suomessa hän oli aika lailla ainoa lajissaan. Esimerkiksi Ruotsin populaarimusiikissa tällaiset trubaduurihahmot ovat olleet hyvin yleisiä. Eivät he silti Rautavaaralta ole kuulostaneet. Suomalaisen populaariviihteen historiassa Rautavaaran voi rinnastaa Vesa-Matti Loiriin. – Molemmat ovat monipuolisia, hyvin persoonallisia ja omalla aikakaudellaan uniikkeja. Kummallekaan ei löydy suoraa vertailukohtaa, Gronow toteaa. Rautavaaran tärkeimpiä yhteistyökumppaneita olivat Reino Helismaa ja Toivo Kärki. Erityisesti sanoittajana profiloitunut Helismaa teki myös sävellyksen eräisiin Rautavaaran klassikkokappeleisiin. Kärki toimi säveltäjänä, sovittajana ja tuottajana. Rautavaara kunnostautui itsekin säveltäjänä ja sanoittajana. 50-luku oli Reissumiehen suurimman suosion aikaa Suomalainen musiikkielämä alkoi muuttua 50-luvun jälkipuoliskolla. Kotimaisuuden rinnalle alkoi tulla aiempaa enemmän kansainvälisyyttä muun muassa käännösiskelmien muodossa. 60-luvulla esiin nousivat rautalankaja popmusiikki. Rautavaaralle 50-luku oli suurimman suosion aikaa, mutta hän säilytti asemansa uransa loppuun asti. Reissumies-Tapsa esiintyi ensin iltamakiertueilla ja sittemmin esimerkiksi harjannostajaisissa, tavarataloissa, valintamyymälöissä ja perhejuhlissa. Rautavaara esiintyi usein myös televisiossa ja teki vuosikymmenten mittaan säännöllisesti levytyksiä. Rautavaara kuoli tapaturmaisesti vuonna 1979. Hänen kuolemansa jälkeen ilmestynyttä Reissumiehen taival -kokoelmatupla-albumia on myyty yli 150 000 kappaletta. Tullilainen olympiavoittaja Tapio Rautavaara voitti Lontoon vuoden 1948 kisoissa keihäänheiton olympiakultaa, joka oli Suomelle kisojen ainut yleisurheilun kultamitali. Seuratasolla helsinkiläinen Rautavaara edusti ensin Oulunkylän Tähteä ja vuodesta 1949 Oulunkylän Työväen Urheilijoita, jotka ovat tullilaisia seuroja. – Rautavaara oli hyvin monipuolinen henkilö. Rautavaaran ehkä suurin merkitys oli kuitenkin siinä, että hän yhdisti Suomen kansaa voittaessaan olympiakultaa ensimmäisenä Suomen Työväen Urheiluliiton urheilijana, Yleisurheiluarkiston puheenjohtaja Mikko Nieminen sanoo. – Suomi oli vuoteen 1948 tultaessa kilpaillut olympiatasolla jo 40 vuoden ajan. Lontoon kisat olivat kuitenkin ensimmäiset, joihin tullilaisia urheilijoita pääsi edes mukaan. Olympiavoitollaan Rautavaara legimitoi oman liittonsa ja osittain myös oman kansanosansa merkitystä. Lontoon kisojen varsin vaatimaton voittotulos 69,77 selittyy sillä, että heittopaikka oli pehmeän mutainen. Rautavaara oli pronssilla vuoden 1946 EM-kisoissa ja viides vuoden 1950 EM-kisoissa. Vuoden 1937 työläisolympialaisissa hän sijoittui hopealle. Lähes veteraani-ikäisenä, 33-vuotiaana, olympiakultaa voittanut Rautavaara olisi epäilemättä ollut vahva mitaliehdokas vuoden 1944 ja mahdollisesti myös vuoden 1940 olympialaisissa, jotka jäivät sodan vuoksi pitämättä. Rautavaaran uran paras tulos oli vuonna 1945 heitetty 75,47, joka oli sen vuoden kärkitulos maailmassa. Hän on itse kertonut heittäneensä vuonna 1943 harjoituksissa tuloksen 80,97. Tuolloinen ME oli alle 79 metriä. Sittemmin Rautavaara siirtyi jousiammunnan pariin ja menestyi siinäkin erinomaisesti. Hän voitti vuonna 1958 MM-kultaa jousiammunnan joukkuekisassa ja kolme vuotta aiemmin joukkuekisan MM-hopeaa. Suomen Johnny Weissmuller Tapio Rautavaara näytteli vuosina 1945–1970 kaikkiaan 24 elokuvassa. Ennen uran alkua hän opiskeli Suomen Filmiteollisuuden filmikoulussa. – Tapio Rautavaara oli näyttelijänä eräänlainen Suomen Johnny Weissmuller, elokuvatutkija Juha Seitajärvi luonnehtii, maailman tunnetuimpaan Tarzan-näyttelijään ja olympiauimariin viitaten. – Rautavaara oli pitkä, komea ja sporttinen. Hahmona aikaansaava mies, joka selvisi kaikenlaisista vaaratilanteista ja konnista. Tyypillinen toimintaelokuvien sankari. Häntä voi verrata myös Gary Cooperiin ja John Wayneen, Seitajärvi luonnehtii. Rautavaaran toiminnallisia rooleja olivat esimerkiksi Salakuljettajan laulun tullimies Tapio, Villin Pohjolan Tundra-Tauno ja Me tulemme taas -elokuvan tukkijätkä-insinööri Olli. Keihäänheittäjää hän esitti niin Kultamitalivaimossa kuin Veteraanin voitossa . Luonnollisesti myös Rautavaaran laulutaitoa hyödynnettiin monissa rooleissa. Tuohon aikaan musiikki oli elokuvissa muutenkin usein isossa osassa. – Rautavaara esitti lähes aina positiivisia hahmoja ja oli usein romanttisissa rooleissa. Harvemmin hän oli isoissa luonnerooleissa, mutta eivät roolit olleet myöskään tyhjänpäiväisiä. Useassa Rautavaaran elokuvassa oli merkittäviäkin agendoja. – Rautavaaran onnistumiseen vaikutti epäilemättä myös se, miten hyvin ohjaaja osasi hyödyntää hänen vahvuuksiaan. Missään tapauksessa hän ei ollut pökkelömäinen hahmo, vaan näytteli luontevasti. Suomen elokuvateollisuudessa 1960-luvun alkupuoliskolla tapahtuneen murroksen jälkeen useat studiokauden tähdet jätettiin sivuun. Rautavaara oli tuon jälkeen mukana yhdessä elokuvassa. Hän esitti vuonna 1970 Anna -elokuvassa alkoholisoitunutta entistä kansanedustajaa. – Roolisuoritus osoitti, että Rautavaaralla oli valmiuksia myös uuden ajan elokuviin. Häntä olisi voitu hyödyntää paljon enemmän, elokuvatutkija Seitajärvi pohtii. Yleisradion vuonna 2004 järjestämässä Suuret suomalaiset -kilpailussa katsojat äänestivät Tapio Rautavaaran kaikkien aikojen 35. suurimmaksi suomalaiseksi. Korkea sijaluku kertoo osaltaan siitä, mikä merkitys Tapio Rautavaaralla on suomalaisille. JUHANA UNKURI Tapio Rautavaaran syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta 8. maaliskuuta. Rautavaara (1915-1979) kunnostautui niin laulajana, urheilijana kuin näyttelijänäkin. Filmitähti. Tapio Rautavaara ja Tuija Halonen Armand Lohikosken ohjaustyössä Me tulemme taas vuodelta 1953. Kuva: KAVI / Suomen Filmiteollisuus SF Oy ”Rautavaaran ehkä suurin merkitys oli siinä, että hän yhdisti Suomen kansaa voittaessaan olympiakultaa ensimmäisenä Suomen Työväen Urheiluliiton urheilijana.” Yleisurheiluarkiston puheenjohtaja Mikko Nieminen
• Nro 2 maaliskuu 2015 – 9 ELÄKELÄINEN Tämän ilmoituksen maksoin itse . ehdokas.vasemmisto.fi/jukkakarhula/ Tue vaalityötäni tili: FI25 1521 3000 0014 63 viitteeksi: 83823 Rahankeräyslupa POL-2014-8029, 15.11.2014-14.11.2016 Jukka Karhula EDUSKUNT AAN Eläkeläisille tasa-arvo! Työtä peruspalveluista! Terveys, toimeentulo, hoiva! Yritän muuttaa politiikan suunnan. Uusimaa Työtä investoimalla ? ksusti velaksi! katjahanninen.fi Oulun vaalipiiri Kansanedustajana haluan turvata riittävän toimeentulon, palvelut ja sujuvan arjen lapsille, perheille, opiskelijoille, työttömille ja eläkeläisille. Kannatan sotilaallista liittoutumattomuutta, kestävää teollisuutta, lisää henkilökuntaa vanhustenhoitoon sekä oikeudenmukaista verotusta. KATJA HÄNNINEN ty öpaikk ojen ja k o tien parhaak si mak saja: R aahen Eläk eläis et ry Maksuttomatjatoimivat terveyspalvelut Pienemmättuloerot EiNatolle www.anttiholopainen.com antti.vasemmalta@gmail.com HÄMEENVAALIPIIRI Emeritusylilääkäri,eläkeläis-ja vammaisaktiivi Lahdenkaupunginvaltuutettu jakaupunginhallituksenjäsen Etelä-HämeenAluejärjestönja LahdenEläkeläistenpuheenhohtaja AnttiHolopaineneduskuntaan Eläkeläistenasialle AnttiHolopaisentukiryhmä FI2515213000001463 viite: 82426 TATJAANA HUHTALA Pirkanmaa • Oikeus turvattuun ja arvokkaaseen vanhuuteen • Vanhusten itsemääräämisoikeutta kunnioitettava Tukitili: Nordea FI25 1521 3000 0014 63 Viite 8370. Keräyslupa POL-2014-8029 Kaarlo IsoKalle Julkunen Savo-Karjalasta eduskuntaan isokalle.fi, kalle.savokarjala@gmail.com @kallejulkunen, tukiryhmä puh. 040 3500 450, tukitili FI 31 5600 0520 4829 39 Helsingin Oulunkylässä järjestetään lauantaina 7.3. Tapio Rautavaaran muistokävely, jolle kutsutaan mukaan myös Eläkeläiset ry:n helsinkiläisiä ja uusmaalaisia yhdistyksiä ja jäseniä. Lyhyin matka on vajaat parisataa metriä, pisin hieman yli 8 kilometriä, joten muistokävely sopii kaikille. Kävely alkaa kello 15 Oulunkylän torilta, jossa on Rautavaaran muistomerkki Kulkurin uni. Tapsan illusioniksi nimetyllä tapahtumalla halutaan muistaa olympiavoittajan ja laulajatähden ansiokasta uraa. Rautavaaran 100-vuotissyntymäpäivä on sunnuntaina 8.3. jolloin edellispäivän kävelyn osanottajat pääsevät saamallaan Tapsa-nimmarikortilla ilmaiseksi Suomen Urheilumuseon Reissumies-näyttelyyn Olympiastadionilla. Tapahtuman järjestävät Oulunkylän Tähti ry, Oulunkylä -seura ry, Oulunkylän kirjasto, Tapio Rautavaara -seura ry, TUL:n Suur-Helsingin piiri ry, Korson Kaiku ry, Kunnon Elämä ry ja Kävelypässit Poriin. Järjestelyjen puuhamies ja Kävelypässit Poriin -ryhmän jäsen Antti Honkonen kutsuu kaikkia eläkeläisiä mukaan tapahtumaan. Se sopii hyvin eläkeläisten tämän talven kävelyteemaan. Tiettävästi ainakin Kontulassa ja Tikkurilassa on tehty päätökset osallistumisesta isommalla joukolla. – Tapio Rautavaara oli aikansa sankari ja kelpo esimerkki sadoille tuhansille työläisnuorille. Hän kasvoi monilajilegendaksi vaikeiden varhaisvuosien jälkeen ja pysyi monista houkutuksista huolimatta vaatimattomana, rehtinä ja rohkeana työväenmiehenä, Honkonen sanoo. Tapsa oli myös tavallinen, haavoittuva kansalainen. Tunnen tovereita, jotka olivat hänelle idoleita vaikka he eivät ole yleisesti tunnettuja. Tapsa arvosti esimerkiksi henkilöitä, jotka yrittivät auttaa häntä päihdevaikeuksissa, Honkonen sanoo. Jos Tapsa eläisi vielä, uskoisin hänen itsensäkin olevan innolla mukana Tapsan illusion –muistokävelyssä eläkeläisjoukkueessa! Rautavaaran muistokävely lauantaina 7.3. Oulunkylässä Työväenurheilun sankari. Rautavaara vuoden 1937 Antwerpenin työläisolympialaisissa. Kuva: Urheilumuseo Olympiastadionilla sijaitsevassa Urheilumuseossa Tapio Rautavaaran 100-vuotisyntymäpäivänä avattavassa Reissumies-näyttelyssä tutustutaan Rautavaaraan niin urheilijana, laulajana kuin näyttelijänäkin. Esillä ovat muun muassa keihäänheiton olympiakultamitali Lontoon olympialaisista 1948, Tundra-Taunon rooliasu elokuvasta Villi Pohjola sekä Rautavaaran olkihattu ja kitara. Näyttelyn elokuvateatterissa on nähtävänä otteita Rautavaaran elokuvista, ja musiikkiosastolla voi kuunnella ja laulaa hänen rakastetuimpia kappaleitaan. Reissumies-näyttelyn avaustapahtuman ohjelmassa sunnuntaina 8.3. klo 11–17. on kitaristi-laulaja Mikko Malmivaara esittämää Tapio Rautavaaran musiikkia ja opastettuja kierroksia näyttelyyn. Lisäksi järjestetään lasten Tapio Rautavaaran musiikki -aiheinen taidepaja klo 12–16 ja mahdollisuus voittaa palkintoja onnenpyörästä. Naistenpäivän kunniaksi naisille on 8.3. ilmainen sisäänpääsy Urheilumuseoon. ”Sopii hyvin myös eläkeläisten kävelyteemaan” Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl ry, Liikenneturva, Ikäinstituutti, Invalidiliitto ja Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys vetoavat päivittäistavarakauppaan, että se kehittäisi toimintaansa ikääntyneiden ihmisten turvallisen asioinnin edistämiseksi. Vetoomuksen mukaan talvella asioinnin esteenä on liukkauden lisäksi usein penkkien tai tuolien puuttuminen kaupoista ulko-ovien läheisyydestä. Iäkkäämpi tai huonokuntoinen ihminen ei saa liukuesteitä kengistä pois tai takaisin jalkaan, mikäli ei pääse istumaan. Istuimia tarvitaan myös silloin, kun odotetaan kyytiä, kaveria tai muuten vain on tarve hengähtää. “Penkkien lisääminen kauppoihin on helppo ja halpa keino edistää iäkkäiden arkiliikuntaa ja itsenäistä asiointia. Varmuus siitä, että pääsee levähtämään kauppareissulla, rohkaisee liikkeelle. Säännöllinen kävely kauppaan tukee iäkkään liikkumiskyvyn säilymistä ja osallisuutta”, todetaan vetoomuksessa. ”Viestiä eteenpäin myös paikallisesti” Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen pitää vetoomuksessa esitettyjä käytännönläheisiä toimia yhtenä hyvänä keinona edistää ikääntyneiden ihmisten turvallista asiointia. Hän pitää tärkeänä, että asia nousee esille myös paikallisella tasolla. – Eläkeläiset ry:n yhdistykset voivat osaltaan viedä viestiä eteenpäin omissa kunnissaan toimiviin kauppakeskuksiin ja liikkeisiin, Partanen vinkkaa. Järjestöjen vetoomus: Lisää penkkejä kauppoihin Urheilumuseo avaa Reissumiesnäyttelyn
• 10 – Nro 2 maaliskuu 2015 ELÄKELÄINEN Lahdessa vietettiin 55-vuotisjuhlia Toistasataa Lahden Eläkeläiset ry:n jäsentä ja ystävää kokoontui 18.2. Kasisalille juhlistamaan yhdistyksen 55-vuotista taivalta. Maria Ampuja esitteli juhlaväelle yhdistyksen historiikin lähtien siitä, kun joukko eläkeläisiä Aatu Volasen johdolla 14. tammikuuta 1960 klo 13.00 kokoontui Lahdessa Työväentalon pikkusalissa. He päättivät perustaa Eläkeläiset ry:n Lahden alaosaston. Ajat ovat muuttuneet, mutta eläkeläistoiminnan haasteet yhteiskunnassa eivät ole vähentyneet, totesi Lahden Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Antti Holopainen. Eläkeläisjärjestöt harrastuskerhoineen muun muassa torjuvat tehokkaasti yksinäisyyttä. – Elävällä toistemme kohtaamisella on edelleen enemmän elämän voimaa kuin nettisurffailun tarjoamalla virtuaalitodellisuudella, josta on lisääntyvästi tulossa eläkeläistenkin yksinäisyyttä täyttävä elämän korvike,. Myös edunvalvonnassa riittää haasteita., Holopainen painotti, ja Lahdessa niihin on tartuttukin. Viime vuoden lopulla esimerkiksi kerättiin nimiä vanhusten arvokkaan elämän puolesta, ja vetoomus luovutettiin eduskuntaryhmille. ”Omaishoitajat työn sankareita” Juhlapuheen pitänyt Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö käsitteli muun muassa omaishoidon merkitystä ja omaishoitajien asemaa. – Omaishoitajat ovat todellisia työn sankareita. Siksi heidän nykyisin saamiaan kovin puutteellisia palveluja ja kirjavaa taloudellista tukea tulee lisätä ja yhtenäistää saattamalla tuen maksaminen Kelan vastuulle. Kivistö huomautti, että huolimatta siitä, että omaishoidon taloudellinen hyöty yhteiskunnalle on suuri, verotetaan vaatimatonta tukea ankarasti., kun siitä ei voida tehdä työtuloihin normaalisti kuuluvia työtuloja ansiotulovähennyksiä. – Omaishoidon tuki tulkitaan sosiaaliseksi tulonsiirroksi eikä työstä saatavaksi ansiotuloksi, vaikka omaisen ja läheisen ympärivuorokautinen tukeminen on työtä jos mikä. Niinpä työja ansiotulovähennykset pitäisi säätää koskemaan myös eläkeläisen saamaa omaishoidon tukea. Tämä asia pitäisi verolainsäädännössä ehdottomasti korjata ja se korjaantuu varsin pienellä vaivalla, jos vain tahtoa on. Parasta olisi, jos tuki saataisiin kokonaan verottomaksi. –Omaishoitaja ei myöskään pärjää ilman tukipalveluja. Joskus pitää voida hengähtää, tarvitaan sijaisia. Ja kotiin täytyy toimittaa palveluja, joihin yhteiskunnan tulee investoida ja osoittaa riittävästi henkilökuntaa. Teknologiasta voi olla apua esimerkiksi avun hälyttämisessä ja turvallisuuden parantamisessa. Mutta valtaosassa palveluja tarvitaan kuitenkin lämpimiä käsiä. Kone ei vanhusta pese eikä syötä, Kivistö muistutti. Hauskoja hetkiä yhdessä Kahvittelun lomassa Lahden juhlassa saatiin nauttia runsaasta ja monipuolisesta ohjelmasta. Yksi sykähdyttävistä hetkistä oli kunniamerkkien jako kuudelle toiminnassa keskeisesti mukana olleelle ihmiselle, heistä yhtenä lahtelaisen työväenliikkeen ja eläkeläistoiminnan veteraani, ensi syksynä sata vuotta täyttävä Aino Forsander. Lahden Eläkeläiset ry:n tämän päivän toimintaan kuuluu mm. keskiviikkokerho, jossa vietetään yhdessä hauskoja hetkiä, harrastetaan henkisen ja fyysisen kunnon kohotusta ja ylläpitoa elävän musiikin, tanssin ja rentouttavan yhdessäolon merkeissä sekä juhlassakin esiintynyt laulukuoro. Toiminnasta ja tapahtumista yhdistys kertoo myös tuoreilla verkkosivuillaan. Ne löytyvät osoitteesta www.lahdenelakelaiset.com TUOMAS TALVILA Kasisali Lahdessa täyttyi juhlaväestä. Vasemmalla seinustalla istumassa Lahden Eläkeläiset ry:n sihteeri Eeva Marin ja puheenjohtaja Antti Holopainen. Seppele-ryhmä tanhusi. Kunniamerkin saivat Alli Keinänen, Teuvo Keinänen, Helvi Korhonen, Maria Ampuja, Aino Forsander ja Anja Ramsi. Lahden Eläkeläisten laulukuoro esiintyi. Omat pojat -ryhmä lauloi ja soitti Muhoksen Mimmin, ja itse Mimmikin ilmaantui lavalle.
• Nro 2 maaliskuu 2015 – 11 ELÄKELÄINEN 18. marraskuuta 2014 pitämässään kokouksessa Pihlavan Eläkeläiset ry valitsi Pentti Taronojan jatkamaan yhdistyksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajaksi valittiin Seija Pajunen. Sihteeriksi valittiin Greeta Valtala ja taloudenhoitajaksi Eino Jalonen. Jäsensihteerin tehtäviä hoitaa Pirkko Rissanen ja matkavastaavan tehtäviä Matti Hellman. Lisäksi hallituksessa ovat mukana Armi Hiltunen, Anja Turunen, Irma Halonen, Maija Mirtola, Ritva Kolminniemi ja Matti Rinne. Varajäseniksi valittiin Terttu Valtonen, Harri Schultz, Matti Nissi ja Pentti Sjöblom. Vaajakosken Eläkeläiset ry:n syyskokous marraskuussa teki henkilövalintoja ja vahvisti toimintasuunnitelman vuodelle 2015 . Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Matti Pöppönen ja varapuheenjohtajana Matti Lindqvist. Sihteerinä jatkaa Marjatta Weckman ja taloudenhoitajana Pirkka Liimatainen sekä matkavastaavana Eija Huttunen Johtokuntaan valittiin lisäksi jäsenet: Veikko Räsänen, Elna Räsänen, Ritva Kokkola, Mirja Lindgvist, Marja-Liisa Krook ja varajäsenet: Helena Rinnetmäki, Eila Ylönen, Pauli Pöntynen, Tauno Forssell, Pentti Manninen ja Veikko Hiekkanen. Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 pitää sisältää kerran viikossa kokoontuvan kerhon Vaajakosken nuorisotilassa. Kehoon kutsutaan luennoitsijoita jäsenistöä kiinnostaviin aiheisiin, terveyteen, harrastustoimintaan, vanhuspalveluihin, ystävätoimintaan sekä muihin ajankohtaisiin asioihin liittyen. Osallistutaan aluejärjestön ja Eläkeläiset ry:n järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Johtokunta valmistelee kokouksissaan tapahtumat kerhoihin ja tekee tarvittaessa kannanottoja ja aloitteita tärkeistä asioista päättäjille ja aluejärjestölle, sekä Eläkeläiset ry:lle. Viikkokerhon lisäksi kokoontuu askartelu-ja käsityökerho, ja laulukuoro El Virsut. Kerhoissa jumpataan ja lauletaan. Toiminnan turvaamiseksi pidämme arpajaisia, kahvitusta ja pelaamme leikkimielistä bingoa kerran kuukaudessa, sekä järjestämme omien tuotteiden, korttien, käsitöiden, leivonnaisten ja säilykkeiden myyjäiset. Osallistumme paikallisten järjestöjen myyjäisiin omalla pöydällä. Tulot tullaan käyttämään jäsenistön hyödyksi, teatterimatkoihin ja pikkujoulun järjestämiseen. Vuosi 2015 on yhdistyksen juhlavuosi, sillä Vaajakosken Eläkeläiset ry aloitti toimintansa 10.4.1960 eli 55 vuotta sitten. Johtokunta valmistelee jäsenistölle tarkoitettua juhlaa toukokuulle. Matti Pöppönen puheenjohtaja Oulun Eläkeläiset ry:n 24.11. pidettyä syyskokousta jouduttiin erittäin vilkkaan mutta hyvin rakentavan keskustelun takia jatkamaan 8.12., kun kokoustilojen käyttöaika loppui kesken. Niin yhdistyksen hallituksen puheenjohtajat kuin osa johtokunnan jäsenistäkin tuli uusia ja muutama pitkäaikainen jäsen sai väistyä. Valinnoissa tapahtui selvää nuorennusleikkausta. Väistyvät, ansiokkaasti toimintaa pyörittäneet toimihenkilöt ovat tehneet järjestön hyväksi pitkän päivätyön ja ovat vieläkin hyvänä tukena ja toiminnan takeena jatkossakin. Kaikki kiitos siitä väistyville toiminnan pyörittäjille. Oulun Eläkeläiset ry valitsi vuodelle 2015 puheenjohtajaksi Väinö Pitkälän ja varapuheenjohtajaksi Sulo Penttilän. Johtokuntaan valittiin lisäksi Toini Väyrynen, Pirjo Kumpulainen, Olavi Peltoniemi, Pentti Erkkilä, Katri Salo, Riitta Kovalainen ja Jaakko Holappa. Varajäsenet Asser Mikkola, Reijo Rautio ja Aino Kuusiniemi. Uusi johtokunta vuodelle 2015 piti järjestäytymiskokouksen 8.12. ja valitsi lukuisan määrän toimihenkilöitä eri tehtäviin. Samoin valittiin ilmoituslehdet ja päätettiin edelleen tehostaa järjestön tilojen käyttöä, erityisesti kesäpaikka Vaaskelan, vaikkakin se on nykyiselläänkin tehokkaassa käytössä. Kaikella toiminnalla pyritään luomaan jäsenistölle aina vain lisääntyvää toimintaa, kanssakäymistä ja mielekästä vapaa-ajan viettoa. Samoin pyritään tehostamaan kurssitoimintaa niin, että kursseista saatava hyöty tulisi mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Olavi Peltoniemi Oulun Eläkeläiset ry:n tiedotussihteeri Oulun Eläkeläiset kahden erän syyskokouksessa Oulun eläkeläisten uusi johtokunta. Vasemmalta: Katri Salo, puheenjohtajaVäinö Pitkälä, Aino Kuusiniemi, Toini Väyrynen, Riitta Kovalainen, Jaakko Holappa, Asser Mikkola, Reijo Rautio, Pentti Erkkilä ja Olavi Peltoniemi. Vaajakosken Eläkeläiset käynnisti juhlavuoden Vaajakosken Eläkeläiset teki valintoja. Kuvassa takana vasemmalla Matti Lindqvist, Eija Huttunen ja Pirkko Liimatainen, etualalla Marjatta Weckman ja Matti Pöppönen Pentti Taronoja jatkaa Pihlavan puheenjohtajana Pihlavan Eläkeläisten lauluryhmä esiintyy vuosittain useita kertoja. Meri-Porin kulttuuripäivillä viiime vuoden marraskuussa lauluryhmää säesti Esa Rauhamaa. Alli Kuusisto jatkaa Kurun puheenjohtajana Pirkanmaalainen Kurun Eläkeläiset teki valintoja syyskokouksessaan 5.11. Puheenjohtajana ja matkavastaavana jatkaa Alli Kuusisto, varapuheenjohtajana aloittaa Sinikka Lahdenperä. Johtokuntaan valittiin lisäksi Eino Mäntylä (sihteeri/jäsensihteeri), Kalle Koivumäki, Matti Keinonen, Sisko Metso, Toimi Murtola, Maija Petäjäniemi, Aino Nummi ja Anni Tienari. Varajäsenet ovat Reijo Lahdenperä, Martti Lettoniemi, Lyyli Lukula ja Valentiina Ontto. Toimintaa Kurun Eläkeläiset jatkavat edellisvuosien hyväkai havaittuun tapaan. Toivotan kaikille eläkeläisille hyvää toimintavuotta. Porissa tavataan. Alli Kuusisto Malmin Eläkeläiset teki valintoja Helsinkiläisen Malmin Eläkeläiset ry:n johtokunta vuodelle 2015 on seuraavanlainen: Puheenjohtajana toimii Erkki Mattila, varapuheenjohtajana ja ohjelmaryhmävastaavana Mirja Leppälä. Muut jäsenet ovat Pertti Korhonen (sihteeri/kuorovastaava), Riitta Kainulainen (taloudenhoitaja), Ritva Kaartoaho (jäsensihteeri/ystäväkerhovastaava), Esko Vepsä (tiedottaja/kotisivuvastaava), Maila Vento (matkavastaava), Anni Vahlström (emäntä), Seija Voutilainen (emäntä), Ritva Huhtilainen (senioritanssivastaava), Kalle Karjukoski (kansantanssivastaava), Reima Tuomisto (pelimannivastaava) ja Annikki Koli. Varajäsenet ovat viehekerhon vastaava Veikko Mäntynen sekä Pirjo Karjukoski.
• 12 – Nro 2 maaliskuu 2015 ELÄKELÄINEN Vanhuspalvelulakia tulee nyt sen kaikilta osin kunnissa soveltaa. Tapahtuuko tämä lainsäätäjän tarkoittamalla tavalla? Joutuu valitettavasti omiin kokemuksiin perustuen kovasti epäilemään. Erityisen hankalaa on Porvoossa ollut saada hyväksyttävä vanhuspalvelulain viidennen pykälän tarkoittama suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvosto on yrittänyt monella tavalla ”valistaa” suunnitelmaa valmistelevia kaupungin viranhaltijoita, mitä suunnitelman tulisi sisältää. On suorastaan käsittämätöntä ettei tätä ole valmistelutyöryhmässä käsitetty ja hyväksytty. Työryhmässä on, kuten laki edellyttää, vanhusneuvoston jäsen. Hänen tuskastumisensa asioiden paikallaan junnaamisesta on hyvin ymmärrettävää. Lain mukaan ko. suunnitelmaa piti alkaa soveltaa 1.1.2014 alkaen. Kuinkahan monessa kunnassa/kaupungissa näin on tapahtunut? Tämä pitäisi STM:n pikaisesti selvittää. Hyvä olisi jos EETU olisi taas asialla. Muutama esimerkki suunnitelman tekemisen vaikeuksista Porvoossa: Edes se, keitä suunnitelma koskee, ei virkamiehille ole ollut selvää. Ei, vaikka laissa (3§) on määritelty ikääntyneellä väestöllä tarkoitettavan vanhuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevia. Pitäisi olla kohtuullisen helppoa asia suunnitelmassa todeta. Erityisen hankalaa on ollut saada viranhaltijat ymmärtämään/ hyväksymään, että suunnitelmassa tulee selvästi määritellä miten lain 5 §:n viittä eri kohtaa paikallisesti sovelletaan. Käsitykseni mukaan tämä on suunnitelman keskeinen asia. Vanhusneuvostolle on laissa säädetty tärkeä tehtävä olla mukana palvelujen riittävyyden ja laadun arvioinnissa (6§). Tätäkin lain määräystä tuli alkaa soveltaa 1.1.2014 alkaen. Vanhusneuvoston olisi hyvä saada asia kytkettyä edellä mainittuun suunnitelmaan. Mikäli kunnassa ei vielä vanhusneuvostoa ole, on tämän perustamista vaadittava ripeästi. Vanhuspalvelulaki on kokonaisuus, jonka tarkoituksena on tukea koko ikääntynen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista. Kuten viimepäivinäkin on sosiaalisen median toimesta osoitettu, lain tarkoituksen toteutuminen on suuresti uhattuna. Tähän on vanhusneuvostojen vastattava aktiivisella vanhuspalvelulain valvonnalla. Tätä edistäisi merkittävästi mikäli vanhusneuvolla olisi kunnollinen toimintaohje. Tässä Porvoon vanhusneuvosto epäonnistui täysin. Neuvoston esitykset toimintaohjeeksi pistettiin paperikeräykseen ja viranhaltijat tekivät täysin ala-arvoisen toimintaohjeen. Kun kaupunginhallituksesta puuttuu poliittisesti nimetyiltä jäseniltä vähäinenkin asiatuntemus ”lipsahtaa” päätökseksi ala-arvoisia esityksiä. Toivon, että vanhusneuvostot ovat taitavia ja tarkkoja siinä, miten vanhuspalvelulaki kunnassa sovelletaan. Nyt on syytä olla koko valtakunnassa tarkkana, sillä jos tässä vaiheessa lähdetään lakia soveltamaan virheellisesti tämän korjaaminen myöhemmin on työn ja tuskan takana. Tämän sanon yli 14 vuoden aktiivisen vanhusneuvoston jäsenen kokemuksella, Kalevi Väisänen Porvoo Nyt tarvitaan vanhusneuvostoissa taitoa ja tarkkuutta Sananen toimittajalta Jokaisen Eläkeläiset ry:n jäsenen kannattaa huolehtia siitä, että tämän vuoden jäsenmaksu tulee maksetuksi maaliskuun loppuun eli 31.3. 2015 mennessä. Kaikki siihen mennessä maksaneet osallistuvat perinteiseen arvontaan, jossa palkintona on 150 euron arvoinen kylpylälahjakortti. Jäsenmaksulaskulla voi halutessaan maksaa myös vapaaehtoisen tukimaksun, joka vahvistaa Eläkeläiset ry:n toimintaedellytyksiä. Eläkeläiset ry:n vuoden 2015 jäsenyhdistysavustusten eli toimintatonnien saajat ovat selvillä. Eläkeläiset ry:n hallitus päätti avustusten jaosta 29.1. Hakuaikaan mennessä kaikkiaan 39 yhdistystä tai aluejärjestöä haki avustusta. Tukea myönnettiin 27:lle hakijalle. Myönnetyt avustukset ovat suuruudeltaan 500-1000 euroa. Avustusta hakeneille tiedotetaan hallituksen päätöksestä kirjeitse. Avustusta nyt vaille jääneitä yhdistyksiä kannustetaan jo valmistautumaan seuraavaan hakukierrokseen, jolloin etusijalla ovat ne hakijat jotka tällä kertaa eivät avustusta saaneet Vuoden 2016 hakukierros käynnistetään syksyllä 2015, jolloin yhdistykset pystyvät kytkemään toimintatonniin liittyvän toiminnan osaksi vuoden 2016 toimintasuunnitelmiaan. Asiasta tiedotetaan tarkemmin yhdistyspostissa ja tulevissa Eläkeläinen-lehdissä. Jäsenyhdistysavustus 2015 myönnettiin Eläkeläiset ry:n seuraaville aluejärjestöille: Etelä-Häme, Kaakkois-Suomi, Kainuu, Lappi, Pohjanmaa, Savo ja Varsinais-Suomi ja seuraaville yhdistyksille: Hakunila, Harjavalta, Haukipudas, Himanka, Ivalo, Jämsänkoski, Kajaani, Kallio-Vallila, Kerava, Kiuruvesi, Kontula, Korso, Kotka, Lempäälä, Lohja, Lohjan Seutu, Loimaa ja ympäristö, Tampere, Vampula sekä Vartiokylä . Toimintatonni-avustus 27:lle hakijalle Eläkeläiset ry:n yhteistyökumppaneihin kuuluva Urheiluopisto Kisakeskus Raaseporin Pohjankurussa järjestää eläkeläisille räätälöityjä kursseja. Eläkeläisten Hyvä olo -kurssin aikana 14.–16.4. tutustutaan uusiin lajeihin ja vietetään aikaa yhdessä mm. saunoen ja ravintolan seisovan pöydän ruoista nauttien. Kurssilla vahvistetaan lihaskuntoa ja tasapainoa ja liikutaan mukavassa seurassa. Kisakeskuksen Hyvä olo -päivä 7. 5. puolestaan tarjoaa monipuolista liikuntaa, tietoa ja taitoa, iloista yhdessäoloa sekä vireyttä keholle ja mielelle niin yksittäisille osallistujille kuin ryhmillekin. Lisätietoja : www.kisakeskus.fi Puh. 019-223 0300 Maksa jäsenmaksu ajoissa, osallistut arvontaan Kisakeskus räätälöi kursseja eläkeläisille Takana on nyt järjestömme Kohti edustajakokousta -työpäiväkierros. Itse edustajakokous, kuten myös Eläkeläisen viime numerosta kävi ilmi, pidetään 11.12. toukokuuta Kuntorannassa. Työpäiväkierros toteutettiin 29.1.–20.2. Eläkeläiset ry:n kaikissa 14:ssä aluejärjestössä, ja kun Savossa ja Jokilaaksoissa tilaisuuksia oli kaksin kappalein, kertyi tapaamisia yhteensä 16. Itse sain toimia vetäjänä neljässä työpäivässä eri puolilla maata. Pohjanmaan aluetilaisuus oli Pietarsaaressa, Pirkanmaa kokoontui Tampereella, Helsingin aluejärjestö Vallilassa ja Satakunta Nakkilassa. Kuhunkin tapaamiseen oli kutsuttu kaksi osallistujaa jokaisesta paikallisyhdistyksestä sekä kaksi aluejärjestön edustajaa. Kutsuun oli kaikissa neljässä tilaisuudessa vastattu kiitettävästi. Arvioisin sen osaltaan kertovan siitä, että edustajakokous koetaan tärkeäksi. Ja sitähän se onkin: järjestön korkein päättävä elin, joka linjaa toimintaa ja tekee henkilövalintoja seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Paikka, jossa jäsenistö edustajiensa välityksellä pääsee käyttämään demokraattista päätösvaltaansa. Työpäivien tavoitteisiin kuuluukin osallistaa paikallisyhdistykset ja aluejärjestöt edustajakokouksen valmisteluun ja motivoida yhdistyksiä lähettämään edustajansa itse kokoukseen. Päivien ohjelmassa olivat lisäksi myos lähestyvät eduskuntavaalit, kesäkuiset Porin kulttuurija retkeilypäivät sekä liikunnan rooli osana eläkeläistoimintaa. Asiaa siis takuuvarmasti yhden tiiviin työpäivän puitavaksi. Mistä tilaisuuksissa sitten puhuttiin? Yhtä lailla edustajakokokouksen ja Porin tapahtuman käytännön valmisteluista ja aikatauluista kuin yleisistä edunvalvonnan ja yhteiskunnan kysymyksistä. Monta osuvaa puheenvuoroa kuultiin nimenomaan eduskuntavaaleihin valmistautumiseen liittyen. Sen huomasi, että paikallisia painotuksia saattaa olla monessakin asiassa, mutta huoli ikääntyvän väestön palveluista ja ihmisarvosta on varmasti yhteinen kaikkialla. Minulle henkilökohtaisesti, järjestön tuoreena tiedottajana ja lehtemme toimitussihteerinä, näiden työpäivien isoa antia oli myös se, että sain tutustua ihmisiin ja kuulla, missä mennään. Kaikissa neljässä tilaisuudessa keskusteluvalmius oli myönteinen kokemus. Tuppisuina ei istuttu missään. Erityisesti minua ilahdutti se, että vilkasta puhetta ja hyviä ajatuksia herätti myös näiden työpäivien keskusteluteemaksi valittu liikunta. Liikunnan tärkeyttä ja hyvää tekeviä ominaisuuksiahan haluamme nyt – Porin tapahtumaan liittyenkin – pitää väkevästi esillä. Aiheesta lisää toisaalla tässä lehdessä, Eva Röngän ja Tiina Rajalan kirjoituksessa. TUOMAS TALVILA Kohti edustajakokousta -työpäiviä järjestettiin kaikkiaan 16. Satakunta oli koolla Vililän kartanossa Nakkilassa. Työpäivillä tavattua
• Nro 2 maaliskuu 2015 – 13 ELÄKELÄINEN Runopysäkki Kaikki sanat ovat runon sanoja ”Esittääkö kevään osaa aina sama kevät?” kirjoittaa Pablo Neruda Kysymysten kirjassaan . Muistan lauseen aina tähän aikaan vuodesta. Kaarina Logrénin runossa ollaan muistojen äärellä, jalat lämpiminä räsymatolla. Useimmille meistä räsymatto taitaa tuoda mieleen jotakin mukavaa. Onhan sillä kerrassaan erinomaisia ominaisuuksia: ekologisuus, helppohoitoisuus, esteettisyys… Vaikka räsymatoista on runoiltu ennenkin, saa Logrén aiheesta paljon irti. Räsymatto ei ole pelkkä matto, vaan myös tarinoiden ja muistojen varasto. Jäin miettimään säeparia: ”On matto siis vuosien vanha juttu/ mutta muisto siitä minulle on tuttu. ” Ilman ”mutta”-sanaa olisi ehkä parempi? Pidän erityisesti kohdasta, jossa äidin ja isän vaatteet luovat yhdessä värejä mattoon –siinä on runon monimerkityksellisyyttä. Viehättävää on myös, kuinka tarinoiden sisällä on tarinoita: ”Onhan matoissa paljonkin tarinoita,/on äitinikin varmaan muistanut heitä,/joiden vaatteista raitoja/mattooni loi.” Kaarina Logrénin runo on odottanut kansiossani toissakesästä lähtien, joten sen oli nyt tosiaankin aika päästä esiin. Aina voi lähettää sähköpostia ja kysellä, jos omaa runoa ei pysäkillä näy. Kiehtova kieli Oiva Björkbacka kirjoittaa runossaan uuskielestä. ”Suomen kieli kehittyy, rikastuu,/vaiko köyhtyy?” kysytään runon alussa. Elääkseen kieli tarvitsee aina uusia vaikutteita. Jos suomen kieli ei olisi koskaan muuttunut, emme voisi puhua älypuhelimista tai tietokoneista eikä meillä olisi sanoja monille arkisille toiminnoillemme, kuten ostoskeskuksessa asioimiselle tai palaveriin osallistumiselle. Agricolan kielellä emme voisi ilmaista kovinkaan paljoa siitä todellisuudesta, jossa elämme. Mutta vaikka kielemme tarvitsee ravinnokseen uusia ilmauksia, tulisimme kyllä mainiosti toimeen ilman tiettyjä uudissanoja. Itse luopuisin mielelläni ainakin sanoista jaxuhali, haasteellinen sekä tulokulma. Mitkä ovat sinun uuskieliset inhokkisi tai ihastuksesi? Minusta esimerkiksi sana ”hallintohimmeli” on aika hauska ja osuva sana. Sanoilla on valtaa, sanoilla voi sumuttaa. Jos kunnan nuorisosta on työttömänä puolet, onko oikein todeta, että työllisyystilanne on haasteellinen. Björkbackan runokin sivuaa juuri tätä: sanojen takana on aina oikeita ihmisiä ja tilanteita. Tästä runon loppu muistuttaa erityisen hyvin. Mikä olisi muuten sumutuskielinen ilmaus asunnottomalle? Olisiko se vaikka huoneiston vajauksesta kärsivä henkilö tai asumisjärjestelyongelmainen? Björkbackan Uuskieli -runo innostaa ajattelemaan kieltä. Runoilija Ilpo Tiihonen on todennut, ettei ole erikseen runollisia sanoja. Pablo Neruda puolestaan kirjoitti että ”älkäämme koskaan unohtako melankoliaa, kulunutta tunteellisuutta, unohdetun, ihmeellisen arvon suurenmoisia epäpuhtaita hedelmiä, jotka kirjallinen fanaatikko heittää tienpuoleen…” Sanastoa kannattaakin käyttää ennakkoluulottomasti ja monipuolisesti runoissaan. Järjestöaktiivit ovat nyt saaneet oman runonsa: Pertti Korhosen Sihteeriukon valituksen . Korhonen kirjoittaa saatteessaan, että ”kyllähän tämä tehtävä kehittää, mutta samalla rasittaa vanhaa kroppaa, kun tuijottelee tietokoneen ruutua. ---Toisaalta tämäkin todistaa sen miten ihminen voi kehittyä iäkkäänäkin.” Sihteeriukon valitus on sympaattinen runo, eräänlainen positiivinen manaus. Korhosen runo sopii vaikkapa uusien järjestöaktiivien houkuttelemiseen! ”Metsurin äidinkielen taidolla tavuja latelen,/tietenkin välimerkit vääriin paikkoihin asettelen”, Korhonen kirjoittaa. Jos ei järjestötoiminnassa olisi rohkeita ihmisiä, jotka uskaltautuvat erilaisiin tehtäviin, eipä kovin moni järjestö taitaisi toimia lainkaan. Viimeinen säkeistö kiteyttää sen, mikä järjestötouhuissa on kaikkien tärkeintä. Loruja ja keruita Helena Koposen Lierihattu on tuokiokuva. Kun katsoo tarkkaan, näkee omalla pihallaankin vaikka mitä. Olen usein verrannut runoja maalauksiin tai muihin visuaalisen taiteen teoksiin. Koposen runo on kuin neulanreikäkameran kuva, uuden näkökulman tuttuun maisemaan tarjoava. Lierihattu on viehättävä runo, jossa ei ole yhtään turhaa sanaa. Jos haluaa, voisi runon ehkä jakaa kahteen eri säkeistöön. Tällöin toinen säkeistö alkaisi sanoista ”Illan hämyssä”. Runous ei varsinaisesti ole kilpailulaji. Silti kannattaa huomioida nyt meneillään oleva tamperelaisen Tulenkantajien kirjakaupan ja kirjankustantamo Sanasadon lorukilpailu. Kisa on tapaus sikälikin, että esiraadin valitsemista loruista voittajan valitsee loppuraati, jonka puheenjohtaja on akateemikko Kirsi Kunnas. Kilpailu on avoin kaikille. Kisaan saa lähettää perinteisiä loruja, mutta myös nykyloruja, jotka liittyvät tämänhetkisiin puheenaiheisiin ja ilmiöihin. Yhden osallistujan lorujen enimmäispituus on 10 yksipuolista A4-liuskaa. Aikaa on maaliskuun loppuun saakka. Lisää tietoa saa osoitteesta http://www. sanasato.net. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla on muuten parhaillaan meneillään monia kiinnostavia keruita. Huhtikuun loppuun mennessä esimerkiksi haetaan kuvauksia ja huomioita ääniympäristöistä Suomen maantieteellisten rajojen sisäpuolelta. Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -keruu on jatkoa vuonna 2004 järjestetylle Sata suomalaista äänimaisemaa -keruulle. Kannattaa mennä katsomaan lisää osoitteesta http://www.finlit.fi/ . Vaikka keruut eivät suoraan liity runouteen, ne varmasti aktivoivat muistoja ja auttavat runojenkin syntyä. Onhan esimerkiksi äänimaisema jo itsessään runollinen sana! Niina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi RÄSYMATTO Äidin kutoman räsymaton nuorena sain. Sen lapsuudenkodistani muistoksi hain. On matto siis vuosien vanha juttu mutta muisto siitä minulle on tuttu. Tuo punainen raita on äitini mekko, olin nuori kun äitini sen kirkolta toi. Ja seuraava raita on isäni paita ne yhdessä värejä mattooni loi. Onhan matoissa paljonkin tarinoita, on äitinikin varmaan muistanut heitä, joiden vaatteista raitoja mattooni loi. Tämä matto on minulle arvokas muisto! Se lattialla jalkojani lämmittää. Voin samalla muistella kaikkia heitä, joiden muistoja mattoni tallentaa. Kaarina Logrén, Oulu UUSKIELI Suomen kieli kehittyy, rikastuu, vaiko köyhtyy? Sote, some, uusia somia sanoja. vaan saatko niistä selkoa? Tupoa ei enää ole, ei tarvita, ei haluta. Nyt on tykon aika! Uusi TES on syntynyt. liittokohtaisesti — vaiko yrityksissä pärstäkertoimen mukaan? Kela, Tel, Vel, Lel ja Myel … eläkkeitä jakaa. Vaan minkä luukun takaa saat omasi, kun aika koittaa? On Satoa, Aravaa ja ARA — asuntoja vuokralle ja omaksi, jos on rahaa maksaa. Kaikilla ei ole, Siksi on myös asunnottomia. Oiva Björkbacka, Helsinki SIHTEERIUKON VALITUS Voi, voi, voi, senhän piti olla vain vuoden pesti, mikähän minut uudelleenvalinnasta, kieltäytymästä esti? Köllöttelinkö valintakokouksessa, kuin kuollut hauki, enkö saanut sillä suutani auki? Vanhana ukkona tuijottelen tietokoneen ruutuu, silmiä kirvelee, niskalihakset jumissa ja pakarat puutuu. Toimintakertomukseen tietoja keräilen, aikajärjestykseen niitä kirjoittelen. Metsurin äidinkielen taidolla tavuja latelen, tietenkin välimerkit vääriin paikkoihin asettelen. Raakileena sen lausuntakierrokselle lähetän, virheeni korjaan heti, kunhan ennätän. Järjestöelämässä yhteistyö on valttia, ei pienistä mokista kannata menettää malttia, yhteistyöllä se pilkkukin kotinsa löytää, loppujen lopuksi, toimintakertomus ihan hyvältä näyttää. Pertti Korhonen, Helsinki LIERIHATTU Pihalampulle lumi teki hatun lierinkin laittoi toiselta puolelta ylös käänsi toisen viettelevästi taittoi. Illan hämyssä lamppu silmää iski sitten rävähti kirkkahaksi valaisi pihan taitavasti hattunsa lieriä hivenen käänsi Helena Koponen, Maavesi
• 14 – Nro 2 maaliskuu 2015 ELÄKELÄINEN EETU kysyi, puoluejohtajat vastasivat Tätä EETU kysyi: 1. Oletteko sitoutunut uuden omaishoitolainsäädännön välittömään valmisteluun kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman pohjalta? 2. Oletteko valmis seuraavan vaalikauden aikana korvaamaan vuoden 2015 alussa toteutetun eläkkeiden indeksien leikkauksen tuoman menetyksen? 3. Kannatatteko takuueläkkeen ja kansaneläkkeen tason korottamista? 4. Kuinka turvaatte ikääntyneille lähipalvelut sekä sote-palvelut heidän asuinpaikastaan riippumatta? Kysymykset lähetettiin kaikille eduskuntapuolueille. Vihreät ei vastannut kyselyyn. Puolueet ovat virallisten, puoluerekisteriin merkittyjen nimiensä mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Kansallinen Kokoomus Puheenjohtaja Alexander Stubb 1. Omaishoidon kehittämisohjelma on hyvä pohja lainsäädännön uudistamiselle. Omaishoidon asemaa on vahvistettava ja omaishoitoa lisättävä. Omaishoitajien jaksamisesta on huolehdittava. 2. Maamme talous on saatava nousuun. Eläkeläisten ostovoima ja toimeentulo on turvattava oikeudenmukaisella verotuksella ja taloudellisesti kestävällä sekä tasapuolisella tavalla. 3. Ennen maan talouden toipumista käytettävissä olevat vähät voimavarat pitää kohdistaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen. 4. Maamme eri puolilla on kehitetty hyviä, jo toimivia malleja sote-palvelujen toteuttamiseksi ihmislähtöisesti ikääntyvän väestön osalta. Nämä uudet, taloudelliset toimintamallit on otettava käytäntöön sote-uudistuksen yhteydessä. Esimerkiksi sairastumisten ja loukkaantumisten yhteydessä ikääntyneiden on saatava pikaisesti kuntoutusta. Perussuomalaiset 2. varapuheenjohtaja Hanna Mäntylä 1. Omaishoitajalaki on saatava mahdollisimman pian voimaan. Kehittämisohjelma antaa sille erinomaisen pohjan. Omaishoitajien asema on parannettava sille kuuluvaan arvoon. 2. Perussuomalaiset vastustivat kiivaasti leikkauksia. Indeksien leikkaus vaikeutti entisestään ahtaalla elävien tilannetta. On muistettava, että heijastumat näkyvät kaikissa muissakin niihin sidotuissa tukimuodoissa. 3. Ihmisten on tultava toimeen niin, että heidän ei tarvitse turvautua viimesijaiseen tulonsiirron muotoon, toimeentulotukeen. Eläkkeisiin on turvattava riittävä taso, jotta elinkustannusten nousun myötä ihmiset pystyvät niillä elämään. 4. Sote-laki on saatava voimaan hallitusti ja niin, että muun muassa lähipalvelut toteutuvat sellaisina, kuin ne on tarkoitettu. Palvelujen saatavuus tulee turvata riippumatta siitä missä ihminen asuu. Tarvittaessa on säädettävä erillinen laki lähipalveluista. Suomen Keskusta Puheenjohtaja Juha Sipilä 1. Kyllä. Ohjelma luo hyvät lähtökohdat sille, että omaishoitajat olisivat jatkossa keskenään yhdenvertaisessa asemassa kotikunnastaan riippumatta. On välttämätöntä, että omaishoidon tuelle luodaan valtakunnalliset yhtenäiset kriteerit ja hoitajien rahallinen tuki siirretään Kelan vastattavaksi. 2. Taloustilanne jatkuu tiukkana. Valitettavasti kaikkia nykyisen hallituksen leikkauksia ei pystytä korjaamaan. 3. Kyllä, mikäli talouden tilanne sen sallii. 4. Lähipalveluiden turvaaminen on sote-uudistuksen tarkoitus. Tarvitsemme uutta ajattelua palvelujen tuottamisessa ja toteuttamisessa. Mm. omaisja perhehoitoa on lisättävä. Painopistettä on siirrettävä ehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan. On huolehdittava ikäihmisille sopivista kyytipalveluista ja mahdollisuuksista päästä asioimaan palveluiden äärelle. On kuultava paremmin ikäihmisten näkemyksiä lähipalveluiden toteuttamisessa. Alexander Stubbin, Päivi Räsäsen ja Antti Rinteen kuvat: Laura Kotila/valtioneuvoston kanslia
• Nro 2 maaliskuu 2015 – 15 ELÄKELÄINEN Vasemmistoliitto Puheenjohtaja Paavo Arhinmäki 1. Kyllä. Omaishoidontuen on oltava riittävä ja se on siirrettävä Kelan maksettavaksi. 2. Kyllä. 3. Kyllä. Terveyskeskusten asiakasmaksuista on luovuttava. Lääkkeiden korvausjärjestelmää tulee muuttaa helpottamaan pitkäaikaissairaiden ja paljon lääkkeitä tarvitsevien potilaiden kustannuksia. 4. Vanhustyössä on oltava riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä. Vanhusten itsemääräämisoikeus ja oikeus arvokkaaseen vanhuuteen on turvattava ja hoivan on vastattava tarpeisiin. On kehitettävä rinnakkain uudentyyppisiä yhteisasumisen muotoja, palveluasumista sekä pitkäaikaishoivaa ja -hoitoa sekä omaisja kotihoitoa. Yksinasuvien vanhusten palvelutarvetta on arvioitava ja seurattava säännöllisesti. Vanhuspalvelulakiin on säädettävä sitovat henkilöstömitoitukset ja vähimmäismitoitus on nostettava 0,7 hoitohenkilöön hoidettavaa kohden. Suomen Kristillisdemokraatit Puheenjohtaja Päivi Räsänen 1. Kyllä. Tavoitteemme on, että omaishoidon tuki siirretään Kelan maksettavaksi ja tuelle säädetään koko maahan yhteneväiset kriteerit. Se tulisi säätää verovapaaksi tuloksi. Sijaisapu on turvattava lakisääteisten vapaapäivien ja virkistyspäivien ajaksi. 2. KD on sitoutunut turvaamaan eläkkeiden ostovoiman. Myös pitkäaikaissairaiden ja monista sairauksista kärsivien sairaskulujen kohtuullistamisesta tulee huolehtia. 3. Heikoimmassa asemassa olevien eläkeläisten tilannetta tulee helpottaa ensisijaisesti. Seuraava eläkkeen korotus tulee kohdentaa takuueläkkeeseen. 4. KD:n vaatimuksesta sote-järjestämislakiin on kirjattu, että lähipalveluiden saatavuus turvataan. Kun hallintoa keskitetään, on riskinä, että palvelut karkaavat kauas. Nyt laki turvaa, että palvelut ovat lähellä ihmisiä. Panostamme kotiin tuotaviin palveluihin sekä perustason terveyspalveluihin. Suomen ruotsalainen kansanpuolue Puheenjohtaja Carl Haglund 1. Omaishoitolainsäädäntö kaipaa parannuksia, koska se nykyisenlaisena ei ole toimiva eikä myöskään kohtele henkilöitä tasa-arvoisesti. RKP tukee kaikkia sellaisia toimenpiteitä, jotka tähtäävät omaishoidon kehittämiseen sekä parantaa ihmisten hyvinvointia. 2. Tämä on hyvä tavoite. Taloustilanne tulee seuraavalla vaalikaudella olemaan edelleen hyvin haasteellinen, minkä vuoksi emme voi antaa tästä lupausta. 3. Takuueläkkeen ja kansaneläkkeen tason nostaminen olisi hyvä asia, huomioiden kuitenkin valtiontaloudelliset haasteet. On tärkeää, että kaikille on turvattu riittävä toimeentulo. 4. RKP on suhtautunut hyvin kriittisesti sote-uudistukseen, sillä meillä on suuri huoli lähipalveluiden säilymisestä. Asia pitää huomioida jatkovalmisteluissa. Olemme myös painottaneet valinnanvapautta terveydenhoitopalveluihin liittyen. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Puheenjohtaja Antti Rinne 1. Omaishoitolainsäädännön uudistuksen valmistelu saadaan toivottavasti liikkeelle vielä tällä hallituskaudella. Vuoden 2015 budjetissa lisättiin määrärahoja omaishoitajien terveystarkastuksiin ja vapaiden aikaiseen sijaishoitoon. SDP:n tavoitteena on parantaa omaishoitajien ja hoidettavien asemaa, yhdenvertaisuutta ja palveluja. 2. Jo vuonna 2015 indeksileikkausta kompensoidaan korottamalla verotuksen eläketulovähennystä. Tämä osittain kompensoi leikkausta pienija keskituloisille eläkeläisille. 3. SDP halusi korottaa takuueläkettä jo kuluvalla vaalikaudella. Pysymme tavoitteessamme edelleen ja tavoitteenamme on korottaa takuueläkettä tulevalla vaalikaudella. 4. Ikääntyneiden lähipalvelut turvataan sote-uudistuksella, jonka tavoitteena nimenomaan on parantaa ihmisten yhdenvertaista pääsyä oikea-aikaisiin ja tarpeenmukaisiin palveluihin sekä turvata oikeus lähipalveluihin. Omaishoito, indeksit, eläkkeet, palvelut... Eduskuntavaalit lähestyvät. Minkälaisilla linjauksilla puolueet vaaleihin käyvät? Eläkeläinen-lehti julkaisee Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n eduskuntapuolueille tekemän kyselyn muutamista eläkeläisväestölle tärkeistä kysymyksistä. Vastausten perusteella puolueet tuntuvat suhtautuvan yksimielisen myötämielisesti omaishoitolainsäädännön uudistamiseen ja omaishoitajien aseman ja tuen parantamiseen. Muiden kysymysten kohdalla hajontaa löytyy enemmän.
• 16 – Nro 2 maaliskuu 2015 ELÄKELÄINEN Sirkku Peltolalta ei mielikuvitusta puutu aikamme rujouden ja syrjäytyneiden ja vanhan ihmisen kuvaajana. Tampereen Työväen Teatterin uutuusnäytelmässä, Hevosten keinu vararikon tehnyt Kotalan pienviljelijäperhe karauttaa Ladalla keskelle Romanian kurjuutta kerjäämään ja päätyvät Jucun kylään. Suomen surullisen kuuluisa, globaaliksi lippulaivaksi nimetty Nokia siirsi tuotantonsa vuonna 2008 Saksan Bochumista tähän romanialaiseen kylään, joka nimettiin Nokia-cityksi. Paikalliset asukkaat ja päättäjät olivat innoissaan, talous lähti nousuun ja ihmiset saivat töitä. Nousuhuumaa kesti kuitenkin vain kolme vuotta, sillä Nokia siirsi tehtaansa vielä edullisempaan Vietnamiin. Jäljelle jäi rauniokaupunki ja suurtyöttömyys. Työttömät ajautuivat jos minkälaisiin viraapelihommiin henkensä pitimiksi. Ansioksi kelpasi muun muassa hevosenlihan salakauppa rinnastusten mafian organisoiman ihmiskaupan kanssa. Hevosten keinu on varmojen, jo tutuksi tulleiden Peltolan luottonäyttelijöiden varassa, mutta kovin paljon uutta he eivät pysty enää tuomaan esiin. Nelikymppiseltä aikamiespojalta, verrattomalta moottoriturpa Kai Kotalalta (Aimo Räsänen) irtoaa naurut kirvoittavaa puhetta ja koreografiaa entiseen malliin. Hän ole kyennyt parantamaan työmarkkina-asemaansa mitenkään, mutta ei ole luopunut pilviä hipovista haaveistaankaan. Rakkauden poluilla menee paremmin. Topakka Tiina, jota Janne Kallioniemi hupaisasti esittää, odottaa Romanian reissulta kotimökille palaavia pullakahvit katettuna ja uusi riepumattokin kudottuna. Osa maton kuteista on turhankin arvokkaita, onhan ne pilkottu perheen arvotaulusta, Ilja Repinin Tolstoi kyntää taulusta vuodelta 1877. Sen varaan perheen tulevaisuuden haaveet rakentuivat. Valistunut arvaukseni on, että nämä kuteet kootaan Peltolan seuraavassa Kotalan perheen saagassa, lajissaan jo viidennessä. Äitee Kotala (Maria Aro) voi hyvin ja on puuhakas, vaikka onkin jo kaksi kertaa heittänyt henkensä ja herännyt kuolleista. Hän on teräväsanainen, mutta myös pesuettaan rakastava ja ymmärtävä yli satavuotias matroona, joka kuokkii perheelleen perunat vaikka Romanien perukoilta. Hän on perheen viisas peruskallio, jota ei maailmantuulet heiluta. Kudin pysyy kädessä ja potut kiehuvat pahassa. Sukanvarteen hän on kerännyt kerjuurahoja, joilla pelastaa perheen kiperistä tilanteista. Aili Kotala (Tuire Salenius) kuusikymppisenä eronneena ja työttömänä entisenä laitosompelijana jatkaa myös elämäänsä entiseen malliin haaveillen paremmasta tulevaisuudesta ja miehen sylin lämmöstä. Esityksen hellyttävin henkilö on jälleen kerran Irakin pakolainen Hamed (Pentti Helin). Liikuttavan hyväntahtoinen ja sopeutuvainen Hamed ei ole menettänyt lähimmäisenrakkauttaan ja auttavaisuuttaan. Kotalan perheen hyväksi hän on valmis tekemään mitä vaan, vaikkapa asettumaan tykin kuulaksi. Hieman hahmottomaksi jäävän, kiukuttelevan Jaana Kotalan (Miia Selin) 9-vuotias tytär Tiikeri, raikkaasti näyttelevä Emmi Kaislakari, viitoittaa tietä kohti parempaa tulevaisuutta. Kauniit, päähenkilöiden tunnetiloja ja toiveita kuvastavat Sorin sirkuksen esitykset ovat vaikuttavia tuoden näytelmään haaveiden kehiä, joiden varaan nämäkin kurjuuden kulkurit elämäänsä rakentavat realismin kourissa. Sirkku Peltola on terävänäköisenä humanistina teatteritaiteemme yhteiskunnallinen omatunto. Hän antaa lempeän satiirinsa myötä luvan nauraa vähäosaisten kohellukselle ja selviämisyrityksille arjen ankaruudesta. Terävästi hän onkin todennut, että mielikuvitus on köyhän viimeinen leipäjono. SISKOTUULIKKI TOIJONEN Kyllä äitee aina pottumaan löytää Käsikirjoittaja, ohjaaja Sirkku Peltolan mielestä teatterin suurin taika on ”nyt-hetki”, läsnäolo ajassa ja tilassa. – Teatterin perusjännite syntyy tästä yhteisesti jaetusta hetkestä, tässä todellisessa historiallisessa ajassa ja yksilön elämässä, palkittu ja erittäin suosittu Peltola pohdiskelee. Teatteri on kiehtonut Sirkku Peltolaa pienestä pitäen. – Taiteet yleensäkin kiinnostivat jo lapsena, niin kuvat kuin tarinatkin. Olin myös valtavan innostunut leikkijä. Peltolan näytelmien sävy on lämpimän humoristinen, vaikka hän esimerkiksi Suomen hevonen -sarjassaan käsittelee yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti hyvinkin vakavia ja arkoja asioita. Ihmisen kyky selviytyä elämästä perustuu hänen mielestään kykyyn nauraa, ja kykyyn nauraa jopa itselleen. – Maailma on epäoikeudenmukainen ja ihminen julma. Nauru tekee mahdolliseksi uskoa johonkin yhteisesti jaettavaan ja yhteisesti ymmärrettävään. Komedia sisältyy kaikkeen draamaan, on sen ytimessä. En pysty kuvittelemaan täysin puhdasta tragediaa näyttämölle, sillä se ajatus tukahduttaa myös itkun. Peltola kirjoittaa näytelmiensä henkilöille hyvin omintakeista, hullunkurista, murteilla leikittelevää ja sanajärjestyksillä vinksottavaa kieltä ”sirkkupeltolaa”, joka saa yleisön nauramaan vedet silmissä. – Kieli ylipäätään on aivan olennainen työkalu ihmiskuvaa kirjoittaessani. Kielessä on rytmi, asenne, aika, kulttuuri ja myös lausumaton ajatus. Sirkku Peltolan näytelmiä katsoessa ilmeistä on, että hän on elämän runtelemien, yhteiskunnan katveeseen syystä tai toisesta ajautuneiden ihmisten puolella. – Yritän havainnoida ihmistä puolelle asettumatta, mutta totta kai haluan pitää ääntä myös niiden puolesta, joilla ei välttämättä ole isoa ääntä ja valtaa. Näytelmissään ja yhteiskunnallisena keskustelijana Peltola ottaa kipakasti yhteiskunnallisesti kantaa, sillä se on teatteritaiteen ja ylipäätään taiteen tehtävä. – Epäoikeudenmukaisessa maailmassa koen, että hyvin toimeentulevana taitelijana minulla ei ole oikeutta ummistaa silmiäni epäkohdilta, julmuudelta ja piittaamattomuudelta. Suomalaisen kulttuurin tilasta Peltola on syystäkin huolissaan. Arvostetaanko ja tuetaanko meillä riittävästi kulttuuria ja taidetta? – Aina, kun on taloudellisesti tiukkaa, asetetaan kulttuuri ja sosiaalitoimi vastakkain. Se on suurta typeryyttä, koska kulttuurin harjoittaminen aina sekä lisää välittömästi henkistä hyvinvointia, että tuo rahaa enemmän kuin vie. Vaalit lähestyvät, mutta eipä puolueiden vaaliohjelmissa juurikaan kulttuurin puolustamista näy. Se on Peltolan mielestä populistista ajattelua ja lyhytnäköistä politiikkaa, sivistymättömyyttä. Hänen laajempi huolensa kohdistuu koko maapallon ekologisen tilan tulevaisuuteen. – Toivon että lapsenlapseni voisi hengittää puhdasta ilmaa, juoda vettä ja juosta ikimetsässä. Suomen hevonen -näytelmissään lämmöllä ja empatialla kuvattu, mainio äitee, jota Maria Aro esittää, on selväjärkisyydessään Kotalan perheen peruskallio ja hieno vanhus, jota koko perhe kunnioittaa. – Äitee on kaiken alku ja kaukaa kantava sekä järjen, että myös rakkauden ja anteliaisuuden ääni. Yli satavuotiasta, kahdesti henkiin herännyttä matroonaa ei elämän ankaruus lannista. Peltola kuvaa hienosti sitä, mikä viisaus, lämpö ja ymmärrys elämänkokemuksen kautta kumpuavat. – Minun sukupolvellani ja tässä ajassa elävillä ihmisillä olisi paljon opittavaa menneisyydestä. Vanhusten, tuon tärkeän kansanryhmän kohtelu Suomessa ei häneltä juurikaan kiitosta saa. – Kulttuuri joka ei osaa hyödyntää elämänkokemuksen tuomaa viisutta, on köyhä ja sivistymätön kulttuuri. Se ei tarjoa tuleville sukupolville parastaan. Peltola on näytelmissään kuvannut maaseudun muutosta. Uusimmissa Suomen hevonen -näytelmissä Kotalan perhe on joutunut pakenemaan maalaistalostaan ensin pieneen yksiöön, sitten siltojen alle ja uusimmassa näytelmässä Hevosten keinu Romaniaan kerjäämään. Hän kuvaa koskettavasti ja hurtilla huumorilla sitä, miten EU on vaikuttanut maaseudun ja siellä elävien ihmisten elämään ja identiteettiin. – Sarjan ensimmäinen KOMteatterille tekemäni Suomen hevonen vuonna 2004 keskittyi käsittelemään vapaan talonpojan muuttumista tilivelvolliseksi maatalousyrittäjäksi. Tässä muutoksessa ei aina järki ja puhtaasti tuotettu ruoka ollut ensimmäinen priimusmoottori. Hämmästyttävän salakavalasti tapahtui valtava kulttuurimuutos maanviljelijän elämässä, työssä ja jopa maisemassa, itsekin maaseudulta kotoisin oleva Peltola muistuttaa. – Ehkä neliosaisessa trilogiassani on tarpeeksi tunnistettavuutta ja tarpeeksi outoa jenkaa, hän kuittaa näytelmiensä saaman valtavan suosion. Ja vastaa kryptisesti viidennen osan olevan tekeillä ”aina”. Peltolan on sanottu sekä kirjoittavan että ohjaavan ”haanpääläisen Suomen” perinnön jatkajana. – Olen opiskellut yleistä kirjallisuutta ja lukenut paljon läpi elämäni. Koko kirjallinen perintö on jatkuvasti innoittajani. Rakkauden perään Kotalan perheen jäsenetkin huutavat. Peltola myöntää olevansa parantumaton romantikko. Kaikki taiteilijat ovat hänen mielestään romantikkoja. Eläkeläisille Sirkku Peltola lähettää seuraavanlaisia terveisiä: ”Maailma pitäisi jaksaa koluta joka päivä”. SISKOTUULIKKI TOIJONEN ”Teatteri herkistää myötäelämisen kykyä” Sirkku Peltolan Hevosten itkettää ja naurattaa Sirkku Peltolan mielestä ihmisen kyky selviytyä elämästä perustuu kykyyn nauraa, ja kykyyn nauraa jopa itselleen. Kuva: Kari Sunnari
• Nro 2 maaliskuu 2015 – 17 ELÄKELÄINEN Tuula-Liina Varis … vanha puutalo parin kilometrin päässä pikkukaupungin torilta. Näin ajattelen, koska asun sellaisessa talossa, olen asunut 27 vuotta, kauemmin kuin missään asunnossa elämäni aikana. Ympäristö on tänä aikana muuttunut rajusti. Vielä 90-luvulla kaupunginosamme täytti lähes kaikki ihanteellisen lähiön edellytykset, jotka esiteltiin tuolloin suuressa jutussa Helsingin Sanomissa. Enää se ei ehkä täyttäisi. Joitakin kuitenkin. Ihanteelliseen lähiöön kuuluu ylisukupolvisuus eli asukkaita ja rakennuksia on kaikissa ikäryhmissä. Kaupunginosamme asemakaava on kylämäinen, ja entinen maalaispitäjän kylä se onkin. On kaarevia teitä, mäkiä, luonnontilaista metsikköä, pusikkoa, kapeita kävelyteitä ja polkuja. Palvelut ovat uusiin lähiöihin verrattuna tavattoman hyvät, vaikka päivittäistavarakauppojen valikoima onkin supistunut, eikä enää ole pankkiakaan. Mutta on kirjasto, terveyskeskus, sairaala, ravintola, apteekki, kampaaja, päiväkoti, uimahalli, urheilukenttä, koulut… ainakin toistaiseksi. Viime vuosina on uudisrakentaminen suorastaan räjähtänyt, luonnontilaiset alueet ovat saaneet väistyä kerrostalojen tieltä, heinikkoiset pellot täyttyneet yhdenmukaisista omakotitaloista. Appeni syntyi täällä vuonna 1913 – talo on vieläkin olemassa ja suvun jäsenen hallussa – ja kuoli vuonna 1997, ja usein ajattelen, ettei hän tuntisi kaupunginosaa enää omakseen. Ehkä hän näkisi entisen kotiseutunsa samanlaisena ”kaksoiskuvana” kuin minä oman lapsuuden kotipaikkakuntani näkymät: jokaisen uuden talon alla näen sen vanhan, jonka minä tunsin. Kun me muutimme, kadun toisella puolella, vaaran ylimmillä rinteillä oli vain vanhoja puutaloja rehevine puutarhoineen ja parvekkeelta näköala kauas sinisiin metsiin. Nyt kerrostaloalueet ovat vallanneet lähinaapuruston niin, että vanhalle talollemme on jäänyt pieni ”ekokolo” niiden väliin ja parvekenäköala on naapurikerrostalon pihanpuolen seinä. Mutta meillä on yhä ulkosaunamme, maakellarimme, pihakeinumme, syreeniaitamme, vanhat omenapuumme ja marjapensaamme. Olemme tulleet täällä vanhoiksi, ja väkisinkin vanha miettii: Kuinka kauan vielä pystyn asumaan tässä talossa? Vanhuuden varalta on toki tehty pientä remonttia ja ostettu palveluja, kuten lumen aurausta, ja lapsilta on saatu siivousapua sekä talossa että puutarhassa. Mutta kaksikerroksinen, sokkeloinen talo ei siitä sen käytännöllisemmäksi muutu. Olen jo alkanut hengessäni puolustautua mahdollisia kerrostaloon muuttoehdotuksia vastaan. Eihän mikään ole juuri vanhalle niin hyvä paikka asua kuin vanha kaksikerroksinen puutalo, minä sanon. Toisin kuin elementtitalo, hirsitalo on talvella lämmin ja kesällä viileä, ja jos rakenne on kunnossa sisäilmaongelmia ei ole eikä tule. Oma piha pitää huolen siitä, ettei ihminen säilö itseään neljän seinän sisälle, että hän menee ulos, istuu ulkona, kävelee, kahvittelee kesäaikaan. Puuhailee, sillä saunaan on kannettava puita, ja kellariin vietävä ja kellarista tuotava vähän väliä jotain, pihaa haravoitava, nypittävä rikkaruohoja. Portaat yläkertaan pitävät nivelet kunnossa. Mitä enemmän unohtelee puhelintaan, kirjojaan, silmälasejaan ja muita tavaroita, sitä enemmän jalkatreeniä. Mitä enemmän treenaa sitä pitempään jalat kantavat. Rakastan vanhaa taloani ja olen sanonut, että en muuta kuin jalat edellä. Varmaan monet muutkin mummot ja papat rakastavat mökkejään. Heidät kuskataan kuitenkin kerrostalokopperoihin yksinäistymään, epäviihtymään ja oudossa paikassa kenties pelkäämäänkin, sillä ei vanha ihminen niin vain uuteen ympäristöön tutustu, vaikka vielä kykenisi omin neuvoin ulkoilemaankin. Miksei otettaisi omakotitalossa elämisen helpottamista luontevaksi lisäksi hoivajärjestelmään? Vai onko jossain kunnassa jo olemassa saunanlämmittäjiä, pihansiivoojia, lumenluojia, marjanpoimijoita, haravanheiluttajia ja monitaitoisia omakotitalkkareita avuksi vanhukselle, joka haluaa asua tutussa ympäristössä, rakkaassa vanhassa talossaan viimeisiin aikoihinsa asti? ? Onni on… VIRKISTYSLOMA LAPPIIN Varaa paikkasi ensimmäisten joukossa ja tutustu uudistuneeseen lomavalikoimaamme osoitteessa Lapland Hotels.com/ryhmille tai soita numeroon 016 3200 200. Ryhmätarjoukset ovat voimassa ympäri vuoden hotellin aukiolon puitteissa. Ryhmäkoko min. 20 hlöä, joka 17. veloituksetta. Alkaen hinta voi muuttua valitun ajankohdan mukaan. POHJOIS-LAPIN KULTTUURIKIERROS ROVANIEMI SAARISELKÄ LUOSTO alk. 332,50¤ / hlö / 2 hh / 4 vrk Hinta sis. majoitukset, aamiaiset, päivälliset, piknikeväspaketit matkoille, vierailut Rovaniemellä, Saariselällä sekä Luostolla kulttuuri kohteissa. Lue lisää osoitteessa LaplandHotels.com/ryhmille TUNTUREILLE TUULETTUMAAN SAARISELKÄ LUOSTO YLLÄS – LEVI alk. 234,50¤ / hlö / 2 hh / 4 vrk Hinta sis. majoitukset, aamiaiset, päivälliset, retkieväät, kävelysauvat oleskelun ajaksi sekä yhden opastetun retken.
• 18 – Nro 2 maaliskuu 2015 ELÄKELÄINEN Elävää musiikkia, karaokea ja tanssia! kuntoranta.? Kuntorannantie 14, Varkaus myyntipalvelu (017) 560 1403 myynti@kuntoranta.? www.kuntoranta.? Vuoden 2015 tuetut lomat: Hyvinvoitilomat ry • hyvinvointilomat.? Maaseudun Terveysja Lomahuolto ry • mtlh.? Solaris-Lomat ry • solaris-lomat.? UUT TA! PÄÄSIÄISLOMA 3 VRK 2.6.4.2015 • Aamiaisella alk. 240 € / 2hh / 3-yötä • Aamiaisella alk. 279 € / perhehuone (2+1-2 lasta 4-17 v.) Sis. hyvän olon aamiaiset, kuntosalin ja kylpylän käytön aukioloaikoina, lasten leikkija pelihuoneiden käytön, maksuttoman vapaa-ajan ohjelman. VAPUN VIETTO 3 VRK 30.4 3.5.2015 • Hinta alk. 140 € / hlö / 2hh • Hinta alk. 339 € / perhehuone (2+1-2 lasta 4-17 v.) Sis. hyvän olon aamiaiset, 1.5. vappulounaan klo 12.00-15.00, kuntosalin ja kylpylän käytön aukioloaikoina, lasten leikkija pelihuoneiden käytön, maksuttoman vapaa-ajan ohjelman. ÄITIENPÄIVÄ 2 VRK 8.10.5.2015 • Hinta alk. 100 € / hlö / 2hh • Hinta alk. 220 € / perhehuone (2+1-2 lasta 4-17 v.) Sis. hyvän olon aamiaiset, su 10.5. Äitienpäivälounaan klo 12-15, kuntosalin ja kylpylän käytön aukioloaikoina, lasten leikkija pelihuoneiden käytön. PUUTARHA JA PIHANHOITOKURSSI 5 VRK 26.31.5.2015 2015 • Täysihoidolla, alk. 150 € / hlö / 2hh Vain Eläkeläiset Ry:n jäsenille. Sis. hyvän olon aamiaiset, lounaat ja päivälliset. Kurssi suoritetaan oppisopimus periaatteella ja kurssilainen sitoutuu osallistumaan koulutukseen viisi tuntia päivässä. Kurssille otetaan 20 nopeinta varaajaa. Lisätiedot www.kuntoranta.? JOOGA , VENYTTELY JA RENTOUTUS KURSSI 22.26.4. 2015 4 VRK puolihoidolla, alk. 259 € / hlö / 2hh Jooga-, venyttely ja rentoutuskurssi nyt varattavissa, sopii myös aloittelijoille. Ke 22.4. Helena Lindgrenin luento ”Kauneuden ja hyvän elämän salat”. Kurssin ohjaajina Kari Timonen ja Samuli Kinnunen. Katso lisää www.kuntoranta.? TANSSIPAKETIT 1 VRK JA 2 VRK aamiaisella 1 vrk, alk. 60 € / hlö / 2hh aamiaisella 2 vrk, alk. 99 € / hlö / 2hh Sis. pääsylipun tansseihin. Katso www.kuntoranta.? JÄRJESTÖLOMA puolihoidolla 2 vrk, alk. 119 € / hlö / 2hh puolihoidolla 3 vrk, alk. 159 € / hlö / 2hh aamiaisella 5 vrk, alk. 189 € / hlö / 2hh Hemmottelua & tanssin taikaa! Tervetuloa lämpimään – kylpylälomalle Kuntorantaan. Iloinen viihdeohjelma tansseineen tempaa mukaan lomatunnelmaan. Virkistäydy hellivissä hoidoissa ja rentoudu kylpylässä. Monipuolista toimintaa Saimaan rannalla, keskellä Itä-Suomea. Lomatarjoukset: Hotellipaketit KE 22.4. Kauneudenja hyvän elämän salat, Helena Lindgren Palkkatason ja inflaation jäätyminen sekä talouskasvun hiipuminen Puolassa voivat syöstä 2030-luvulla joka kolmannen eläkeläisen köyhien kastiin. Masentava ennuste on kirjattu ex-varavaltiovarainministerin Stefan Kawalcin raporttiin yhteiskunnallisen eläkerahaston tulevaisuudennäkymistä. Tutkimuksen tilasi Varsovan korkein tarkastusvirasto. Työelämään vasta viime vuosina astuneet nuoret joutuvat eläkeläisinä talousahdinkoon. – Eläkerahaston maksukyky ajautuu kovalle koetukselle vuosina 2030-2035, kun palkkojen eläkekertymä jää heikoksi, Kawalc tähdentää. Arviolta 25-35 prosenttia eläkepäiville jäävistä yltää vain 500 zlotyn, 125 euron kuukausieläkkeeseen. Se on lähes kaksi kertaa niukempi kuin nykyinen 900 zlotyn, 225 euron minimieläke, jota saa kuusi prosenttia eläkeläisistä. Pieneläkeläisten osana on kääntyä elämänsä loppuun asti sosiaaliturvan puoleen. Luksusautoja ja ulkomaamatkoja Eläkerahaston johtoporras on torjunut raportin ja korostanut valtionkassan varmistavan myös ankeina aikoina eläkkeiden riittävän tason. Eläkkeitä maksetaan kuluvana vuonna 42 miljardia zlotya, noin 10 miljardia euroa. Tarkastusvirasto on arvostellut ankarasti eläkerahaston johdon leväperäistä toimintaa. Kansalaisten pulittamia lakisääteisiä eläkemaksuja on tuhlattu korkeimpien virkamiesten hulppeisiin ylimääräisiin palkkioihin, luksushenkilöautoihin ja kalliisiin ulkomaanmatkoihin. Tuoreessa mielipidekyselyssä yli 50 prosenttia puolalaisista piti eläkerahaston toimintaa kehnona. Sen pääjohtaja Zbigniew Derdziuk joutui eroamaan helmikuun alussa. MATTI HOVISEPPÄ Varsova Baarimikko Artur Chrostowski saattaa lähteä etsimään vihreämpää oksaa jostain vauraasta EU-maasta. – Meikäläisen eläkepäivistä on muuten odotettavissa painajaismaiset, hän hörähtää. Puolan eläkeläisiä uhkaa köyhyys 2030-luvulla Varsovalaisen ravintolan baarimikkona ahertava Artur Chrostowski pudistelee alituisesti päätään lukiessaan korkeimman tarkastusviraston raportin pääkohtia. – Meikäläisen eläkepäivistä on odotettavissa painajaismaiset, hän hörähtää. Puolan uudistetun eläkelainsäädännön mukaan Chrostowskin on rehkittävä 66-vuotiaaksi. Nelikymppinen ravintolatyöntekijä lipsahtaa ikänsä takia nipin napin laihialaisten eläkeläisten joukkoon. – Elättelen kuitenkin toiveita siitä, että eläkerahaston maksuvaikeudet jäisivät vain väliaikaisiksi. Chrostowski saattaa matkustaa jo lähivuosina johonkin vauraaseen EU-maahan etsimään vihreämpää oksaa. Puolalaisia on lähtenyt viime vuosina joukolla työnperään Englantiin, Saksaan ja Norjaan. Eiköhän näistä maista löydy mukava työpaikka myös minulle, baarimikko tuumailee. Baarimikko harkitsee muuttoa ulkomaille Pieneläkeläisten osana on kääntyä elämänsä loppuun asti sosiaaliturvan puoleen.
• Nro 2 maaliskuu 2015 – 19 ELÄKELÄINEN Limpan Ordförandes kolumn KALEVI KIVISTÖ Översättning: Anne Lindfors-Shaban Terroratacken mot skämttidningen Charlie Hebdon i Paris fick mig att ur minnet plocka fram en dikt som jag skrev när jag satt med i Vänsterförbundets styrelse vid sekelskiftet. Då hade jag för vana att skriva sarkastiska dikter om aktuella ting. När jag blev invald i styrelsen ondgjorde sig en ung kvinna över att man valde en gammal skäggig gubbe i stället för en ung framåtsträvande kvinna. Som vanligt kunde jag ju inte knipa käft utan sade: – Bästa syster nu föll du på det där kvotsystemet som är så viktigt för er kvinnor. Jag är nämligen den här styrelsens svenskspråkiga kvothurri. Där borde jag förstås ha slutat, men kunde int låta bli att fortsätta: – När nu Claes Anderson blev minister, så kan det ju vara bra att det också här på byrokratisidan finns en skäggig gubbe som skriver dikter. Kvinnan replikerade omedelbart, att de skulle bli intressant att höra det här mötets dikt. Vad jag skrev på det mötet minns jag inte mera, men så länge som jag satt med i styrelsen skrev jag en dikt på vartenda möte. Politiska dikter var lätta att skriva. Man behövde bara lyssna på diskussionen och alltid kom det något att skriva sarkastiska rim på. Som när vi hade fått stryk i ett riksdagsval och man allmänt var av den åsikten, att vi inte den här gången hade fått våra understödare att rösta. Då skrev jag en dikt i vilken jag funderade över hur man undestöder utan att rösta. Den nu åter aktuella dikten skrev jag när talibanerna i Afganistan till Allahs och Muhameds ära sprängde kulturskatter. Gamla gudabilder, som enligt dem inte ärade den enda rätta tron. Jag skrev den på finska och den var annars lätt att översätta, men rubriken var litet svårare. Hur man säger “Kiikoilen minäkin” kort och koncist på svenska fann jag först när jag tog till ordboken. Min egen fanatism Må fan ta dem, talibaner och skriftlärda, alla glödögda tolkare av heliga skriftér må denna skrift sen vara Bibeln, Koranen, Talmud, Mein Kampf eller Das Kapital. För de här raderna har jag fått skäll både av gamla partikamrater och kristna. Partikamraterna var av den åsikten att das Kapital inte är någon bibel utan rena vetenskapen. När jag sade mig vara av samma åsikt, men frågade om de inte minns stalintidens tolkningar av Marx teorier fick jag skrattarna på min sida. De bibeltrogna var tvungna att ge med sig när jag hänvisade till Gustav den andre Adolfs trettioåriga krig, som i den protenstantiska kristendomens namn fördes mot europeiska katoliker, eller Nordirland, där katoliker och protestanter för inte särskilt länge sedan sprängde varandra i luften. Som vanligt kunde jag inte sluta, utan drämde ännu till med de medeltida korstågen. När man har sett korsriddarordnarnas ståtliga palats på en del medelhavsöar kan man nog dra slutsatsen att kristendomen med stor sannolikhet bara var en täckmantel för snöd vinning. När mina antagonister tyckte att det var ju så länge sedan, drämde jag till med dubbel-W Bushs korståg i mot Saddam Husseins ondskans rike i yankeguden Oomai-Gaads namn, vars egentliga orsak med största sannolikhet var den irakiska oljan. Terroratacken mot skämttidningen tolkades allmänt som en attack mot yttrandefriheten och förorsakade stora demonstrationer för det fria ordet, som är en av demokratins hörnstenar. Med mina skrala bakben är det rätt länge sen jag marcherade med i något som helst demonstrationståg, men i de här demonsrationerna skulle jag nog stått med pennan i högsta hugg. Förra veckan hade vi ett exemplar av Charles Hebdon till påseende i pensionärernas skrivarklubb. I mitt tycke skulle de som ritat nidbilderna av Muhamed ha haft mycket att lära av Kari Suomalainen och andra finska skämttecknare. Jag förstod ju inte den franska texten, men är av den åsikten, att om tidningen kom ut på svenska eller finska skulle jag varken prenumera på den eller klicka fram den på vebben. I övrigt var vi alla av den åsikten, att det är smaklöst att bruka yttrandefriheten till att göra narr av människors tro. Vi konstaterade att de finska skämttecknarnas gudabilder brukar vara ett vänligt leende skäggigt ansikte eller gestalt uppe bland molnen. Också lilla jag fick syndernas förlåtelse för förra numrets himlafärd och mina tidigare gemytliga samtal med Himlagubben. Och nu till direktöversättningarnas förunderliga värld. Ni har förstås alla upptäckt att förra numrets Abborrlandet på riktigt är Åland, men nu kommer en svårare: Var i Finland ligger en plats som i direktöversättning heter Vida Tyskland? Som en liten fingervisning kan jag ännu nämna att platsen i fråga har en viktig roll i midsommarfirandet. Av förekommen anledning Ännu på 60-talet hörde det till universitetsstudierna i humaniora att avlägga ett språkprov i latin. Av latinstudierna kommer jag ihåg vissa bevingade fraser, bland annat ”Droppen urholkar stenen, inte genom sin kraft, utan genom att ständigt falla”. Jag har alltid försökt erinra mig denna gamla visdom då frustrationen gör sig påmind i det samhälleliga arbetet för att saker och ting framskrider så långsamt. Då min andra treårsperiod som ordförande för Pensionärerna rf nu närmar sig sitt slut är det skäl att ta en titt på dropparna från vårt påverkansarbete, om de kanske lyckats urholka någon grop. För några år sedan talades det ännu om två ”bomber”: pensionsbomben och vårdbomben. Den första bomben handlade om att vårt samhälle inte kommer att ha råd att betala kommande pensioner. I vårdbomben utmålades åter en skräckbild över hur den ökade livslängden och ändringar i äldreförsörjningskvoten skulle öka vårdkostnaderna i den grad att vårt samhälle inte kommer att klara av det ekonomiskt. Hur gick det månntro med ”bomberna”? Allt prat om pensionsbomben har helt otvetydigt visat sig vara en bomb som inte kreverat. Redan före det senaste förslaget till pensionsreform låg höjningstrycket för pensionsavgifterna under detta århundrade kring knappt en procentenhet. Den höjningen skulle ännu delas mellan arbetsgivare och arbetstagare. Efter reformen som arbetsmarknadsorganisationerna förhandlat fram finns inte heller detta höjningstryck och på nuvarande avgiftsnivå klarar vi av att betala de lagstadgade pensionerna fram till år 2080. Vi bör också komma ihåg att med avkastningen från fonder som redan nu uppgår till 170 miljarder euro och som fortsätter att växa kan en allt större del av arbetspensionerna betalas. Allt tal om pensionsbomben har så småningom tystnat. Att upprepa fakta i ständigt fallande ”droppar” har gröpt ur bombpratet helt och hållet. Och vad hände med ”vårdbomben”? Vårdbomben har två spetsar. De yngres funktionsförmåga (åldersgruppen 63–85 år) är bättre än hos tidigare generationer, medan vårdbehovet ökar för de allra äldsta (gruppen 85 år fyllda) då funktionsförmågan avtar som en följd av många sjukdomar. Det finns alltså inte en enda sanning då vi talar om pensionärerna som grupp. En klar majoritet bland pensionärerna, 87 procent av de som fyllt 63 år, utgör en allt större resurs för samhället. Vi kan exempelvis nämna närståendevårdarnas arbetsinsats. Om alternativet är att placera de som vårdas i olika inrättningar skulle kostnaderna för samhället uppgå till över tre miljarder euro årligen. Den summan sparar alltså närståendevårdarna in åt staten, och av dessa är över hälften själva i pensionsåldern. Då vi bevarar vår funktionsförmåga allt längre ökar också denna resurs. Det förutsätter dock att man ser till närståendevårdarnas behov av stöd samt deras ork bättre än vad hittills varit fallet. Av de äldsta, de som fyllt 85 år, behöver en allt större del hjälp och service ju äldre de blir. Deras antal stiger snabbt i takt med att vi lever längre, med den följd att antalet personer i behov av vård dygnet runt även ökar. Omsorgen om de äldre förutsätter ett tillräckligt utbud av vårdplatser samt vårdpersonal för dessa. Det behövs klara föreskrifter om dimensioneringen av vårdpersonal. Eftersom man vill öka andelen personer som vårdas i hemmet rentav med stöd av lag och på bekostnad av ett värdigt liv måste hemtjänsterna utökas och nivån på hemvården avsevärt förbättras. Tillgång på tjänster för de allra svagaste med det största vårdbehovet hör till de mänskliga rättigheterna. Att skära ned deras vårdresurser är en synd. De droppar som ständigt faller i påverkansarbetet har desarmerat allt prat om pensionsbomben. Dropparna har också fått allt fler människor att förstå att pensionärerna är en växande resurs för samhället. De största utmaningarna inom påverkansarbetet gäller att trygga de allra äldstas mänskliga rättigheter. Droppens kraft
• 20 – Nro 2 maaliskuu 2015 ELÄKELÄINEN Maassamme on menossa vapaan sivistystyön rahoitusja rakenneuudistus, muiden muutosten muassa. Uudistus koskee osaltaan myös eläkeläisjärjestömme omaa opintotoimintaa: järjestämiämme kursseja sekä ennen kaikkea jäsenyhdistystemme opintokerhoja ympäri Suomen. Koulutus kuuluu järjestömme ja paikallisyhdistystemme sääntöjen mukaisiin perustehtäviin. Uudistuksen ennakoidut vaikutukset ovat sen kannalta huolestuttavia. Jos uudistus toteutetaan suunnitelmien mukaisesti, vapaan sivistystyön rahoitus vähenee nykyisestä tasosta 18,5 miljoonalla eurolla eli 11 % vuoteen 2017 mennessä. Vähennystä perustellaan kestävyysvajeella ja niukkenevilla julkisen talouden resursseilla. Opintokerhotuki lakkautetaan. Opetusja kulttuuriministeriön mukaan vapaan sivistystyön rakenneja rahoitusuudistuksen tavoitteena on luoda laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi riittävän suuret vapaan sivistystyön oppilaitokset. Tällä hetkellä maassamme toimii 188 kansalaisopistoa, 79 kansanopistoa, 20 kesäyliopistoa, 11 opintokeskusta sekä 11 valtakunnallista ja kolme alueellista liikunnan koulutuskeskusta. Uudistus tarkoittaa näiden kaikkien osalta valtionavun leikkausta. Uudistus koskee kipeästi koko vapaan sivistystyön kenttää mutta senkin piirissä on eriarvoisuutta. Pienimmät toimijat menettävät suhteessa eniten toimintakyvystään. Opintokeskukset, joiden rahoitusosuus on kesäyliopistojen jälkeen pienin, joutuvat kilpailemaan keskenään ja niiden yhdistämispaineet kovenevat. Opintokeskukset ovat kansalaisjärjestöjen, puolueitten ja ammattiliittojen ylläpitämiä. Niiden järjestämään koulutukseen osallistuu vuosittain yli 350 000 ihmistä. Eläkeläiset ry on Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n jäsen ja järjestää koulutustoimintansa osittain KSL-opintokeskuksen tuella. Tuki on tähänkin asti kattanut vain osan kurssien järjestämiskuluista. Opintokeskus on valmistautunut valtionosuuden pienenemiseen leikkaamalla jo entuudestaan vähäistä jäsenjärjestöjensä kurssituntikorvausta vuoden 2014 alusta alkaen. Opintokerho on opintokeskuksille ominainen erityispiirre. Se perustuu yhteistoiminnalliseen oppimiseen ja vertaispedagogiikkaan, joka koetaan arvokkaana opintomuotona. Järjestömme jäsenyhdistyksissä toimi viime vuonna 336 opintokerhoa, jotka olivat opintokeskuksen kerhoavustuksen piirissä. Määrältään pikkuruisella avustuksella on ollut iso vaikutus: sillä on voitu korvata hiukan kerho-ohjaajan matkakuluja tai hankkia opintoaineistoa. Viime vuonna opintokerhoissa oli 3815 osallistujaa, jotka opiskelivat monipuolisesti järjestö-, kulttuurija yhteiskunnallisia aineita. Käynnissä olevassa vapaan sivistystyön rakenneja rahoitusuudistuksessa luovutaan kokonaan opintokeskusten opintokerhoja varten myönnettävästä erillisestä valtionosuudesta. Opintokeskukset ry toteaa lausunnossaan (15.10.2015), että opintokerhojen asema on turvattava laissa ja opintokeskusten kerhokustannukset otettava rahoituksessa huomioon. Kerhoavustuksen lakkaaminen satuttaisi kipeästi paitsi jäsenistömme omaehtoista opintotoimintaa – myös vapaaehtoista kansalaisjärjestötoimintaa. Opintokerho on monelle yhdistykselle yhtä tärkeä elin kuin sydän tai keuhkot ihmiselle. Eläkeläiset ry:n yhdistysten kerhot muodostavat yksinään valtaosan eli 68 % KSL:n kaikista opintokerhoista. Järjestömme 14 aluejärjestöä lähetti viime lokakuussa opintokeskukselle yhteisen vetoomuksen kerhoavustuksen jatkamisen puolesta. KSL on vastannut siihen periaatteessa myönteisesti ja ilmoittanut jatkavansa kerhojen tukemista talouden sallimissa puitteissa. Järjestömme puheenjohtaja ministeri Kalevi Kivistö kirjoitti Eläkeläinen-lehden numerossa 1/2015 eriarvoisuuden tappavasta vaikutuksesta. Hän viittasi sosiologian professori Göran Therbornin viime vuosina julkaistuihin teoksiin, kuten Eriarvoisuus tappaa (2014). Koulutuksellisella eriarvoisuudella on vaikutuksensa: Suomessa ihmisen koulutustaustalla ja eliniän pituudella on erityisen selvä yhteys verrattuna muihin Länsi-Euroopan maihin. Tutkimukset osoittavat, että eriarvoisuuden vaikutukset eivät pysähdy niihin ihmisiin, joihin ne suoraan kohdistuvat – vaan ulottuvat seuraaviinkin sukupolviin. Kansainvälinen Aikuiskoulutustutkimus (2012) osoitti, että aikuiskoulutukseen osallistuvat vähiten juuri vähiten koulutusta saaneet ja vanhimmat ikäryhmät. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten tiedonkäsittelyn avaintaidot ovat keskimääräisesti huippuluokkaa. Silti tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisussa on puutteelliset taidot miljoonalla suomalaisella. Peruskouluideologia toimi eriarvoisuutta vastaan. Samaa tehtävää toteutti aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö, jolla on pitkälti toista sataa vuotta pitkä historia. Kansanopistoliike toimi vahvana, samoin työväenjärjestöjen oma sivistystyö. Kansalaisja työväenopistot ovat koonneet koulutustaustaltaan erilaisia ihmisiä kielten, kulttuurin ja kädentaitojen pariin. Professori Esa Poikela toteaa, että vapaan sivistystyön asema on ollut niinkin vakaa, että sivistymistä pidettiin itsestään selvyytenä, sellaisena toimintana, jota yhteiskunta myös haluaa rahoittaa (Poikela 2012: Vapaa sivistystyö sosiaalisen pääoman rakentajana ). Elinikäinen oppiminen nähtiin sekä mahdollisena että tavoiteltavana. Paitsi yksilön saamana sivistyshyötynä, se nähtiin myös kansalaisyhteiskunnan edellytyksenä. Se tuki aktiivista kansalaisuutta ja kasvatti sosiaalista pääomaa: keskinäisen luottamuksen ja vuorovaikutuksen puitteissa hankittua yhteistä sivistysosaamista. Nyt vaaditaan, että sivistystyön hyöty osoitetaan. Kokonaisvaltaisten vaikutustensa takia sivistyshyödylle on ollut vaikea löytää sopivia mittareita ja muita osoittimia. Helpoin mutta tuskin paras tapa oli alkaa laskea tunteja, opintoviikkoja, oppilasmääriä ja muita suoritteita. Nykyihminen ei selviä ilman sivistystä eikä kouluoppi yksin riitä. Selviämiseen ja ainakin hyvinvointiin tarvitaan monenlaista osaamista. Ikäihmisten haasteena on oppia tietoyhteiskunnan vaatimat taidot. Edelleen, ehkä entistäkin enemmän, kaipaamme juuri sitä osaamista, jota eläkeläisten opintokerhossa harjoitetaan: yhteiskuntaja järjestötaitoja sekä kulttuuria. Mikään yhteiskunta ei ole niin rikas, että sillä on varaa antaa eriarvoisuuden tappaa kovalla työllä hankittu sivistysosaaminen. TIINA RAJALA Tappaako eriarvoisuus eläkeläisten opinnot? Eläkeläiset ry:n kevään 2015 kurssikalenteri Muistikerhojen ohjaajakurssi 9.11.3. (2 vrk) Monipuolinen kurssi yhdistyksen muistikerhojen vetäjille sekä kaikille oman muistinsa huollosta kiinnostuneille. Aiheina muistot ja muistaminen, ravitsemus ja muisti sekä liikunnan vaikutus muistiin. Kurssin hinta: 140 € (ph) ja 160 (th) Ilmoittautuminen heti. Musiikkikurssi 19.-23.3. (4 vrk) Kurssi laulajille ja soittajille. Porin esitysohjelmat suurkuorolle ja uutta ohjelmistoa yhdistysten tarpeisiin. Opettajina Sauli Malinen ja Ahti Sepp. Kurssin hinta: 275 (ph) ja 320 (th). Ilmoittautuminen: heti. MUSIIKIN HARJOITUSAINEISTO PORIN OHJELMIIN SAATAVISSA Ohjelmaja esiintymistaidon kurssi 19.-23.3. (4 vrk) Kurssilla hankitaan ohjelmaideoita yhdistysten tarpeisiin sekä harjoitellaan esiintymistaitoa. Opettajana Hilkka Hyttinen. Kurssin hinta: 275 (ph) ja 320 (th). Ilmoittautuminen: heti. Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä osoitteeseen Eläkeläiset ry; Tuija Aali, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: tuija.aali@ elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: www.elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/ kurssihakemus. Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puolivai täysihoidon. Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Kurssikalenteriin voi tulla vielä muutoksia. Kalenteri on myös Eläkeläiset ry:n verkkosivulla (www.elakelaiset.fi) josta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussihteeri Tiina Rajalalta, puh. 020 743 3617 tai 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Kurssituki Kevätkauden viimeiset kurssit Kuntorannassa ”Opintokerho on monelle yhdistykselle yhtä tärkeä elin kuin sydän tai keuhkot ihmiselle.”
• Nro 2 maaliskuu 2015 – 21 ELÄKELÄINEN Eläkeläiset ry:n Kulttuurija retkeilypäivien ilmoittautumisia ja muita tapahtumajärjestelyjä hoitavan Porin Seudun Matkailu Oy MAISA:n väki toivottaa eläkeläiset lämpimästi tervetulleiksi Poriin kesäkuussa. – Olemme iloisia, että saamme olla mukana tekemässä ja toteuttamassa yhdessä teidän kanssanne hienoa tapahtumaa asiantuntevien ja osaavien ihmisten kanssa. Järjestelyt tähän saakka ovat sujuneet mainiosti ja jouhevasti, kehuvat Maisan markkinointikoordinaattori Marjukka Heino ja myyntipäällikkö Eija Joensuu. – Meillä täällä Porissa ei ainakaan muistimme aikana ole ollut vastaavaa näin isoa eläkeläistapahtumaa. On todella hienoa, että valikoiduimme täksi vuodeksi kulttuurija retkeilypäivienne tapahtumapaikaksi. Sekin on hienoa, että tapahtuma tulee näkymään myös katukuvassa mm. Eetunaukiolla. Eläkeläistoiminnasta Maisan kaksikolle on muodostunut myönteinen kuva. – Olimme mukana Varkaudessa elokuussa Syystärräyksissä, joka oli hauska ja hyvin järjestetty tapahtuma. Tämän perusteella voimme sanoa, että yhdistystenne toiminta on vireää ja aktiivista. Yhdessä tekeminen ja yhdessä olo näyttävät olevan tärkeä osa toimintaa. Ja mukaan tullaan pitkienkin matkojen päästä. Kun tapahtuman majoitusta on järjestetty, ei haasteellisilta tilanteiltakaan ole vältytty. – Kahden majoitushotellin yllättävä kapasiteetin väheneminen aiheutti uudelleenjärjestelyjä. Tämä huomioon ottaen on selvitty suhteellisen hyvin. Monia yhteydenottoja ja paljon säätöä on kuitenkin vaadittu, Heino ja Joensuu toteavat. Mitä maisalaiset porilaisina haluaisivat jokaisen Poriin tulijan näkevän ja kokevan kesäisessä kaupungissa? – Porin keskustaa halkova Kokemäenjoki luo oman tunnelmansa kaupunkikuvaan. Eteläisen rantakadun kauniit 1800-luvun loppupuolella rakennetut kivitalot henkivät entisajan loisteliasta tunnelmaa. Yhdessä vehreän Kirjurinluodon kanssa Porin pohjoisja eteläranta muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden. Kirjurinluoto on suosittu vierailukohde, joka on toiminut virkistyspuistona jo vuosisadan ajan. Kirjurinluoto on myös Pori Jazzin päätapahtumapaikka aina heinäkuussa. – Porin keskustan vierailukohteista suosittelemme mm. Satakunnan Museota, Keski-Porin kirkkoa, Juseliuksen mausoleumia, Porin taidemuseota, Rosenlew-museota, unohtamatta kuitenkaan perinteisiä kauppatoria ja kauppahallia sekä kävelykatu kahviloineen ja monine erilaisine liikkeineen. – Yyterin ja Meri-Porin alue kokonaisuudessaan tarjoaa merellisiä elämyksiä niin auringonpalvojille kuin luontoretkeilijöillekin. Reposaaren puutalokaupunginosa henkii menneen ajan tunnelmaa. Se tarjoaa uljaita merinäkymiä, monia kiinnostavia kohteita kuten esim. norjalaistyylinen tunturikirkko, kalasatama troolareineen, upeat kalaravintolat, tuulivoimapuisto. – Porissa Noormarkun ruukissa voi edelleen aistia, millaista tiiviissä ruukkiyhteisössä asuminen ja työskentely on ollut. Ahlströmin suvun edelleen hallinnoima ruukkialue on arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ja upea kokonaisuus. Mm. arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema maailmankuulu Villa Mairea sijaitsee alueella, Marjukka Heino ja Eija Joensuu vinkkaavat. TUOMAS TALVILA Ryhmiä ja muita esiintyjiä pyydetään ilmoittautumaan Porin ohjelmiin 13.3. mennessä. Ennakkoilmoittautuminen pyydetään: • kuorojen ja lauluryhmien katselmukseen • avajaisiltamiin ja pääjuhlaan • suurkuoroon • pääjuhlan liikuntaesityksiin • tanssiryhmien ”konserttiin” Lisätietoa ohjelmista ja ilmoittautumisesta voi pyytää Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319, sähköposti: tiina.rajala@elakelaiset.fi Musiikki Suurkuoron ohjelmiston harjoittelua varten on tehty cd-levy. Sekä levy, kappaleiden sanat ja nuotit on saatavissa Eläkeläiset ry:n toimistolta 15 euron hintaan (sisältää toimituskulut). Kuorojen ja lauluryhmien katselmukseen osallistuvat saavat ohjeita seuraavalla musiikkikurssilla 19.-23.3. Ohjeet lähetetään myös suoraan katselmukseen ilmoittautuneille ryhmille. Liikunta Porin pääjuhlassa esitetään kaksi pienimuotoista liikuntaesitystä, joista toinen on ensisijaisesti miehiä varten, toinen kaikille. Liikuntaesitykset koostuvat niin yksinkertaisista liikkeistä ja kuvioista, että ne ehtii mainiosti vielä kesään mennessä oppia. Osallistumiseen ei tarvita joukkuetta tai ryhmää – yksittäiset voimistelijat voivat osallistua myös. Esiintymisasu on yksinkertainen ja muissakin tilanteissa käyttökelpoinen. Se ei tuota päänvaivaa eikä vie liikaa rahaa. Lisätietoja saat Eva Rönköltä, puh. 040 501 3599, sähköposti: eva.ronkko@ elakelaiset.fi Esitysten opettelemiseksi on video, joka on nähtävissä Eläkeläiset ry:n verkkosivuilla / aineistoa ohjaajille. Aineistopankkiin tarvittavan salasanan saa järjestön toimistolta. Muistutuksia Porin Kulttuurija retkeilypäivistä Tervetuloa kesäkuussa Poriin, toivottavat Porin Seudun Matkailu Oy Maisan myyntipäällikkö Eija Joensuu (vasemmalla) ja markkinointikoordinaattori Marjukka Heino. ”Järjestelyt tähän saakka ovat sujuneet mainiosti ja jouhevasti” Tervetuloa kesäkuussa Poriin! Kokemäenjoen pohjoisja eteläranta sekä Kirjurinluoto muodostavat Porissa ainutlaatuisen kokonaisuuden.
• 22 – Nro 2 maaliskuu 2015 ELÄKELÄINEN Tikkurilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 3.3.2015 kello 11.00 Puistokulman alasalissa, Talkootie 4, Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Ylöjärven Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 4.3.2015 kello 11.00 Varikossa, Teollisuustie 24. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Lahden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 9.3.2015 kello 10.00 KSL:n Tietotuvassa, Hämeenkatu 15, 4 krs, Lahti. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Alavieskan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 10.3.2015 kello 14.00 Alavieskan Vanhustenkotiyhdistyksen kerhohuoneessa, Kanttorinpolku 1. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Tikkakosken Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 10.3.2015 kello 15.00 Tikkakosken Veteraanitalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Järvenpään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 11.3.2015 kello 10.00 Myllytie 3:n nuorisotilassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Kajaanin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 11.3.2015 kello 12.00 Kansanpirtissä, Linnankatu 2. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Kalajoen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 11.3.2015 kello 12.00 Tähtelässä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. johtokunta ___________________________________________ Klaukkalan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 11.3.2015 kello 11.00 Klaukkalan Työväentalo Männikössä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Salpakankaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 11.3.2015 kello 12.00 Uimahallin nuorisotilassa, Terveystie 8 A, Hollola. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Haukiputaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 12.3.2015 kello 11.00 Heitontalossa, Törmäntie 15, Haukipudas. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Piikkiön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 12.3.2015 kello 11.30 Nuorisotalo Pontelassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Rovaniemen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 12.3.2015 kello 11.00 Potkurissa, Pohjolankatu 2. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Kokkolan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 16.3.2015 kello 13.00 Snellman-kodissa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Korson Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 16.3.2015 kello 14.00 Seurakuntakoti Mikaelissa, Venuksentie 4, Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Pellon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 16.3.2015 kello 11.00 Kyllinkeitaassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Sodankylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 16.3.2015 kello 11.00 Kitisenrannassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat.Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Uimaharjun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 16.3.2015 kello 10.00 Kansantalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Jyväskylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 17.3.2015 kello 10.00 Sepänkeskuksessa, Kyllikinkatu 1. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Limingan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 17.3.2015 kello 12.00 Limingan Nuorisotalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Rajakylän-Länsimäen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 17.3.2015 kello 12.00 Länsimäen Järjestötilassa, Kilpakuja 1. Käynti sisäpihan puolelta. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa päättämään yhdistyksemme toiminnasta. Johtokunta ___________________________________________ Vaasan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 17.3.2015 kello 12.30 kerhotilassa, Ajurinkatu 14. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Halikon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 18.3.2015 kello 12.00 Hehkun Majassa, Sotilasmestarintie 12. Märynummi. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Himangan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 18.3.2015 kello 13.00 entisessä Pankintalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Hyvinkään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 18.3.2015 kello 11.00 Hyvinkään Järjestötalossa, Munckinkatu 49. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Iisalmen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 18.3.2015 kello 11.30 Nuorisotalossa, Kirkkopuistonkatu 25, Iisalmi. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.00. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Imatran Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 18.3.2015 kello 10.00 Kerhokeskus Koskiksessa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Kaarelan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 18.3.2015 kello 13.00 kerhohuoneessa, Kaarelantie 86. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Kemijärven Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 18.3.2015 kello 13.00 Kemijärven Työväentalossa. Esillä kevätkokouksellemäärätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ----------Kerho ennen kokousta. ___________________________________________ Malmin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 18.3.2015 kello 12.00 Malmin Työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Nokian Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 18.3.2015 kello 12.00 Nokian Kerholassa, Souranderintie 13. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu ja Karaokea. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 19.3.2015 kello 13.00 Matinkylän korttelitilassa, Matinkatu 22, Espoo. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 12.30. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Kempeleen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 19.3.2015 kello 12.00 Kempeleen Työväentalossa, Koskelantie 24. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Porin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 19.3.2015 kello 12.00 ViikkarinValkaman Saarelmasalissa, Pori. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Uudenkaupungin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 19.3.2015 kello 12.00 Työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Kirkkonummi-Siuntion Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 20.3.2015 kello 14.00 Palvelukeskuksessa, Rajakuja 3. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Eura-Säkylä-Köyliön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 23.3.2015 kello 13.00 Kauttuan kylätalossa, Kirjakuja 4. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Keravan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 23.3. 2015 kello 12.00 Sampolan palvelukeskuksessa, Kultasepänkatu 7. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11-12. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Oulun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 23.3.2015 kello 10.00 Aleksinkulmassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Oulun Työväen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 23.3.2015 kello 13.00 Aleksinkulmassa, Aleksanterinkatu 9, Oulu. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Varaudu todistamaan jäsenyytesi. Kahvitarjoilu ennen kokousta. Tervetuloa. Johtokunta Kevätkokouksia
• Nro 2 maaliskuu 2015 – 23 ELÄKELÄINEN Vartiokylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 23.3.2015 kello 12.00 Vartiokylän Työväentalossa, Rusthollarinkuja 3. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Lohjan Seudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 24.3.2015 kello 12.00 Lohjan Työväentalossa, Kalevankatu 1, Lohja. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta Kontulan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 25.3.2015 kello 11.00 Wanhassa Postissa, Keinulaudankuja 4. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta Nakkilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 25.3.2015 kello 12.00 Osuuspankin kokoustilassa.Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta Seinäjoen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 25.3.2015 kello 12.00 Nuorisokeskuksessa, Puskantie 3. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Turun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 25.3.2015 kello 13.00 Jyrkkälän Monitoimitalossa, Nuorisotalonkuja 2, Turku. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 12.30. Tervetuloa. Johtokunta Vaajakosken Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 25.3.2015 kello 12.00 Vaajakosken Nuorisotilassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Ykspihlajan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 25.3.2015 kello 12.00 Ykspihlajan Toimitalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Kiimingin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 26.3.2015 kello 13.00 Kiimingin valtuustosalissa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat.Tervetuloa. Johtokunta Kittilän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 26.3.2015 kello 12.00 Kittilän Työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt ja muut esille tulevat asiat. Valitaan edustaja Eläkeläiset ry:n 19. edustajakokoukseen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Myllypuron Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 26.3.2015 kello 13.00 Asukastalo Myllärissä, Kiviparintie 2 J, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Palokan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 26.3.2015 kello 12.00 Tarmolassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Porvoon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 26.3.2015 kello 14.00 Lundintalossa, Aleksanterinkatu 11. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 13.30. Jäsenet joukolla mukaan päättämään yhdistyksemme asioista. Tervetuloa. Johtokunta Raahen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 26.3.2015 kello 13.00 Raahen Työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Tampereen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 26.3.2015 kello 13.00 Tapiolassa, Karhunkatu 71. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Martinniemen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 30.3.2015 kello 12.00 Martinniemen Vanhustentalon kerhohuoneessa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Vieraana kansanedustaja Risto Kalliorinne. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Aavasaksan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 31.3.2015 kello 10.00 Aavasaksan Kansantalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Simon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 31.3.2015 kello 11.00 Nuorisotiloissa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa.Johtokunta Varkauden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 31.3.2015 kello 10.00 Vammeltalossa, Ahlströminkatu 12. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Rovaseudun Eläkeläiset 2000 ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 1.4.2015 kello 10.00 Tervassalissa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Eläkeläiset ry:n Pohjois-Karjalan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 18.3.2015 kello 11.00 Rakentajien kerhohuoneessa, Torikatu 5, Joensuu. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat ja edustajan valinta Eläkeläiset ry:n 19. edustajakokoukseen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 19.3.2015 kello 11.00 Kinaporin palvelukeskuksen kerhohuoneessa, Kertsi 4, Kinaporinkatu 9 A. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 20.3.2015 kello 11.00 Hotel Santa Claus, Korkalonkatu 29, Rovaniemi. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.30. Tervetuloa. Aluetoimikunta Eläkeläiset ry:n Kainuun Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 25.3.2015 kello 10.00 Hotelli Kajaanissa (Kuukkeli), Onnelantie 1, Kajaani. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta Eläkeläisten Satakunnan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 27.3.2015 kello 11.00 Cafe Hellman, Friitalantie 11 B, Ulvila (vanha Friitalan Nahkatehtaan kiinteistö). Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.30. Tervetuloa. Aluetoimikunta --------Työvaliokunta kokoontuu kello 10.00. Eläkeläiset ry:n Savon Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 27.3.2015 kello 13.00 Kylpylähotelli Kuntorannassa, Kuntorannantie 14, Varkaus. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 23.3.2015 kello 10.00 Kivistön Työväentalossa, Vaajakoskentie 29, Jyväskylä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta Eläkeläiset ry:n Pohjanmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 23.3.2015 kello 12.00 Kauhavan Työväentalossa, Kauppatie 123. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 11.00. Omakustanteinen ruokailu kello 11.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta Eläkeläiset ry:n Uudenmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 23.3.32015 kello 10.00 Puistokulmassa, Talkootie 4, Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 9.00. Tervetuloa.Aluetoimikunta Eläkeläiset ry:n Varsinais-Suomen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 23.3.2015 kello 11.00 Loimaan Työväentalossa, Satakunnantie 57, Loimaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.30. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta Kallaveden Eläkeläiset ry:n lopullinen purkautumiskokous 18.3.2015 kello 14.00 Suokadun palvelutalon ruokalassa. Vahvistetaan vuoden 2014 toimintakertomus ja tilinpäätös, kuullaan toiminnantarkastuskertomus ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Tikkurilan eläkeläisten KEVÄTJUHLA 23.4.2015 kello 11.00 Puistokulmassa, Talkootie 4, 01350 Vantaa. Tarjottavana kahvi ja voileipä 6€. Ohjelma alkaa kello 12.00 ja jatkuu tanssien. Kaikki jäsenet ja kutsutut vieraat TERVETULOA. Johtokunta. Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen Aluejärjestön PILKKIKILPAILUT Pidetään 18.3.2015 Hankasalmi, Kirkkorannantie 2 Museokylä/Hallantupa Ilmoittautuminen alk. klo 8.30, onkiaika klo 10 13. Osallistumismaksu 5 €/hlö ja joukkue 10 €. Sarjat alle 70 v. ja yli 70 v. miehet ja naiset. Ilmoittautumiset 13.3.2015 mennessä Häkkinen Veikko puh. 040-7511632 TERVETULOA Eläkeläinen-lehti 50 vuotta eläkeläisten asialla Ilmoituksia
• 24 – Nro 2 maaliskuu 2015 ELÄKELÄINEN Surun kohdatessa et jää yksin Täyden palvelun toimisto hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 HAKANIEMI p. 010 76 66500 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570 VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min PÄIVYSTYS 24h: 050 347 1555 Kun luet tätä juttua, olen taas Inarissa. Olen etuoikeutettu sen suhteen, että saan viettää vuodessa Lapissa ainakin yhtä monta päivää, kuin etelässäkin, jos en enemmänkin. Lappi on minun henkinen kotini. Minulta on kysytty, olenko ottanut lapinkasteen? En ole ottanut, sillä minusta nykyinen ”lapinkaste” on kaupallisessa mielessä tehtävä rituaali lapinmatkaajille. Minä koen saaneeni ”lapinkasteen” Lapin luonnosta ja tutustumalla lapissa asuviin ihmisiin. Vuonna 2014 tammikuussa sain olla todistamassa kaamoksen loppumista. (Kaamos kestää noin kaksi kuukautta). Olimme menossa Leville laskettelemaan. Ajoimme sinne Pokan kautta. Puolen päivän aikoihin aurinko nousi horisontin yläpuolelle. Valtavan kokoinen punainen ”tulipallo” näkyi edessämme. Sitä näkyä tuskin unohdan koskaan. Olen saanut osallistua useampana vuonna Ijahis Idja alkuperäiskansojen musiikkitapahtumaan. Ijahis idja on ainoa saamelaismusiikkifestivaali suomessa ja siitä on muodostunut yksi merkittävimmistä Pohjois-Lapin kesätapahtumista. Minä nautin täysin rinnoin eteenkin joikaamisista ja kauniista lapin puvuista. Joskus haaveilinkin saada ylleni tuo kaunis lapinpuku. Lapsenlapseni Aino (6 vuotta) sanoi minulle:” mummo, sinun täytyy mennä naimisiin yhden tutun poromiehen kanssa, sitten voit pukea yllesi saamenpuvun”. No, en kuitenkaan ole menossa naimisiin lappalaisen kanssa. Tämän selittää näky tai uni, tiedä häntä kumpi se oli. Kärsin viime vuonna ahdistuksesta ja painajaisista. 5.1 oli täysikuu. Nukun silloin huonosti, eli olen ns, ”kuuhullu”. Unessani seisoin Ukonkiven päällä (muinainen saamelaisten uhripaikka Inarijärvessä). Jokin ääni käski minua heittämän ahdistukset ja painajaiset Inarijärveen. Tein työtä käskettyä ja silloin tajusin unessa, että allani on kestävä kallio, tapahtui elämässäni sitten mitä vain. Koska lapissa saa olla ”hullu” ajattelin, että tästälähin minun statukseni on ylijumalan puoliso. 5.1 jälkeen en ole kärsinyt ahdistuksesta, enkä painajaisista. Sanotaan, että ihmisen koti on siellä, missä sydän on. Minulla on siis koti ylijumalan luona ja henkinen koti lapissa. Saamenkielestä haluan kertoa sen verran, että lapsenlapseni puhuu sujuvasti Inarinsaamea. Tämän hetkisten tietojen mukaan sitä puhuu noin 600 ihmistä. Ainolla on ollut mahdollisuus oppia saamea kielipesässä, päiväkodissa. Minulla on ollut kunnia tutustua eteenkin äiteihin, jotka ovat opiskelleet saamea ja kutsuvat itseään kielensiirtäjiksi, he siis opettavat tätä kaunista kieltä lapsilleen. Mikä rikkaus näille lapsille onkaan suotu. Olen ylpeä poikani avovaimosta. Hän asuu tällä hetkellä Helsingissä Ainon kanssa ja opiskelee saamea omien opiskelujensa ohessa. Näin hän voi lukea iltasadut saameksi, jottei Aino uhohda oppimaansa kieltä. Tuosta poron kuvasta: minun ”mökkini” on Inarijärven rannalla. Siinä on terassi, jota porot käyttävät kulkureittinään. Eräänä aamuna viime syksynä, olin tekemässä aamutoimiani mökissä. Poroja kulki ikkunan ohi. Komein hirvas pysähtyi ikkunan taakse pällistelemään minua. Poro seisoi ikkunan takana, niin kauan, että ehdin kaivaa puhelimen esille ja ottaa siitä kuvan. Lapista olisi vielä paljonkin kerrottavaa. Jatketaan toiste, jos haluatte. Viimekertaisessa jutussani (Eläkeläinen 1/2015) tuli pieni kirjoitusvirhe. Kiitin teitä jotka avasitte ovenne Salpakankaan eläkeläisille: piti olla: Annelille, Seijalle, Vilholle sekä Liisalle. SIRPA KATAJAMÄKI Lappi on minun henkinen kotini Espoolainen kouluttava ja kokeellinen Psykkis-Teatteri nostaa sotaorpojen kokemukset näyttämölle esityksellään Tirlittan – sotaorvon tarina . Teatteri kiertää esityksellä Etelä-Suomen palvelutaloja ja ikäihmisten yhdistyksiä. Näytelmä pohjautuu osittain Oiva Paloheimon Tirlittan orpotyttö ihmisten ihmemaassa -satuun. Käsikirjoitusta varten työryhmä on haastatellut sotaorpoja ja lukenut internetistä löytyviä sotaorpoja sotalapsikokemuksia. – On ollut mielenkiintoista tutkia sotaorpoaihetta syvemmin ja paneutua omakohtaisiin sotaorpokokemuksiin. Kokemusten lukeminen oli välillä vaikeaa, tarinat koskettivat, niistä välittyi ilot ja surut, kommentoi näytelmän ohjaaja Saara Suomäki. Sotaorpojen elämästä on tehty vähän taiteellisia esityksiä. Suomäen mielestä on jo aika tuoda sotaorpojen kokemukset näkyville teatterin kautta. – Sodan menetykset jäivät monelle asioiksi, joista ei myöhemmin puhuttu. Elämä jatkui ja jälleenrakennus alkoi. Tirlittan – sotaorvon tarinassa tuodaan esille ne tunteet, ajatukset ja kokemukset, joihin samaa kokeneen katsojan on helppo samaistua. Työryhmä piti tammikuun lopulla ennakkonäytöksen Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:lle. Esiintyminen eläkeläisryhmälle oli uusi kokemus näyttelijöille. – Oli kivaa esiintyä Etelä-Espoon Eläkeläisille. Heidän reaktioistaan näkyi, että nyt käsitellään kipeitä asioita. Palaute jälkeenpäin oli sellaista, että se avasi monet keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia, mikä on tärkeää”, kuvailee toista pääosaa näyttelevä Esa Pelkonen. Esitystä näytetään palvelutalojen lisäksi muutamassa peruskoulussa. – Mielestäni nuoret tietävät liian vähän siitä millaista elämä sodan jälkeen oli. Esitys tavoittaa ne joille aihe on tuttu ja lähellä, mutta myös ne joille sotaorpous on vierasta ja historiaa, Suomäki sanoo. Lisätietoa: www.facebook.com/psykkisteatteri Etelä-Espoon Eläkeläiset pääsivät ennakkonäytöksen yleisöksi Psykkis-Teatteri piti ennakkonäytöksen Etelä-Espoon Eläkeläisille tammikuun lopulla Matinkylän Korttelitilassa. Kuva: Irmeli Aro Sotaorpojen kokemukset esille näyttämöllä Eläkeläinen-lehti 50 vuotta eläkeläisten asialla
• Nro 2 maaliskuu 2015 – 25 ELÄKELÄINEN Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Hannu Partanen Toimitussihteeri Tuomas Talvila Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tuija Aali puh. 020 743 3610; tuija.aali@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 7 kertaa vuodessa Tilaushinta kotimaahan 26 €/vsk Muu Eurooppa 36 €/vsk, muut ulkomaat 40 €/vsk Ilmoitushinnat: 2,00 € / pmm Toimitus ja toimisto: Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen puh. 050 5323 444 sähköposti: m-leena.laitinen@kolumbus.fi; osoite: Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa Järjestöaineisto: Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (Painettu) ISSN 2242-3338 (Verkkolehti) Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani, 2015 Kalevi Kivistö puheenjohtaja Irmeli Mandell varapuheenjohtaja Hannu Partanen toiminnanjohtaja 020 743 3615; 0400 570 951 hannu.partanen@elakelaiset.fi Anu Mäki järjestösihteeri 020 743 3616; 040 839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi Tiina Rajala koulutussihteeri 020 743 3617; 040 582 4319 tiina.rajala@elakelaiset.fi Tuija Aali toimistonhoitaja jäsenrekisteri materiaalitilaukset 020 743 3610 tuija.aali@elakelaiset.fi Anitta Koski taloussihteeri laskutus maksatus ostoja myyntireskontra 020 743 3611; 050 307 1952 anitta.koski@elakelaiset.fi Erja Isaksson toimistosihteeri yhdistysrekisteri syntymäpäivät ja poisnukkuneet syysja kevätkokousilmoitukset 020 743 3614 erja.isaksson@elakelaiset.fi Tuomas Talvila tiedottaja-toimitussihteeri 020 743 3618; 050 570 9716 tuomas.talvila@elakelaiset.fi Eva Rönkkö monikulttuurisuustyön suunnittelija 040 501 3599 eva.ronkko@elakelaiset.fi Kuntorannantie 14 78400 Varkaus puh. 017 560 1100/vaihde Myyntipalvelu ja info: Puh. 017 560 1403 myynti@kuntoranta.fi Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki IBAN FI11 1012 3000 0714 70 BIC NDEAFIHH IBAN FI80 8000 1900 1086 56 BIC DABAFIHH IBAN FI89 5541 2820 0116 00 BIC OKOYFIHH IBAN FI11 8000 1800 3273 56 BIC DABAFIHH Jäsenmaksutili Puh. 020 743 3610 vaihde, fax. 020 743 3619 Sähköpostiosoite:elakelaiset@elakelaiset.fi Kotisivut osoitteessa:www.elakelaiset.fi Seuraava lehti: Eläkeläinen 3/2015 ilmestyy 13.4. Aineisto lehteen on lähetettävä toimitukseen 23.3. mennessä. 95 vuotta 20.2. Fanny Kniivilä Kokkola 12.3. Aino Pihlainen Palokka 92 vuotta 9.3. Toivo Myllylä Oulainen 85 vuotta 16.1. Ritva Tammilehto Pori 4.2. Unto Aho Kokkola 13.2. Laina Liisa Parviainen Kirkkonummi-Siuntio 4.3. Valto Uolevi Ekblom Porvoo 7.3. Pauli Ilmari Leino Porvoo 7.3. Helli Karjalainen Kajaani 22.3. Paula Kerttu Tuulikki Laine Porvoo 80 vuotta 23.2. Esko Kinnunen Kokkola 5.3. Armas Johannes Koivumäki Teuva 15.3. Lea Backman Pori 15.3. Erkki Koskelo Kajaani 16.3. Kalevi Kurumaa Rauma 21.3. Pentti Pussinen Martinniemi 22.3. Armi Maria Pulkki Halikko 23.3. Taisto Heinonen Porvoo 28.3. Alli Ronkainen Kajaani 31.3. Toimi Johannes Rinne Savonranta 7.4. Arvi Korhonen Pori 7.4. Pauli Mäkinen Ruovesi 75 vuotta 5.1. Paavo Kujanen Kokkola 3.3. Raili Samanen Kalajoki 3.3. Veli Kyllönen Pihlava 6.3. Antti Sakari Ahola Porvoo 11.3. Liisa Väisänen Malmi 13.3. Jussi Pekka Mård Porvoo 15.3. Eine Liukkonen Hyrylä 17.3. Pirkko Kultalahti Kokkola 18.3. Raili Sisko Karjalainen Porvoo 21.3. Irja Koskinen Pori 27.3. Pentti Aulis Viitanen Porvoo 28.3. Aune Tirkkonen Pori 7.4. Erkki Hiltunen Suomussalmi 70 vuotta 25.2. Matti Sutinen Salpakangas 19.3. Irmeli Lyly Kokkola 65 vuotta 31.1. Aira Hietanummi Pori 8.3. Regina Backman Porvoo 7.4. Matti Rasinen Ruovesi 60 vuotta 9.3. Saara Vuorio Nakkila Himangan Eläkeläiset Esko Autio Piikkiön Eläkeläiset Kerttu Kaarina Ranta Muhoksen Eläkeläiset Aune Agnia Karppinen Kiveriön-Kärpäsen Eläkeläiset Irma Rajala Lahden Eläkeläiset Laura Haaparanta Ivalon Eläkeläiset Viljo Välitalo Hyrynsalmen Eläkeläiset Lempi Sofia Oikarinen Pihlavan Eläkeläiset Asta Kyllikki Kukkula Oulun Työväen Eläkeläiset Niilo Toikka Einari Salo Ykspihlajan Eläkeläiset Sulo Antto Palonen Sorsakosken Eläkeläiset Voitto Veli Sonninen Veijo Mehtonen Dragsfjärdin Työväen Eläkeläiset-Dragsfjärds Arbetarpensionärer Tarja Terttu Tuulikki Stèn Pudasjärven Eläkeläiset Lauri Ensio Timonen Rauman Eläkeläiset Helmi Amanda Korkola Rytikarin Eläkeläiset Valto Ensio Kallio
• 26 – Nro 2 maaliskuu 2015 ELÄKELÄINEN Mystinen profiili: kuka hän on? Mystisessä profiilissa vastaajan pitää päätellä, kuka jutussa kuvattu henkilö on tai oli. Henkilö voi olla todellinen tai kuviteltu. Jokainen oikein vastannut osallistuu arvontaan, jossa onnetar valitsee yhden onnekkaan palkinnon saajaksi. Vastauslomake pitää lähettää samaan osoitteeseen kuin Krypton/Ristikon vastaukset. Halutessaan vastaaja voi panna molemmat vastaukset samaan kirjekuoreen. Viimekertaiseen profiilitehtävään oikein vastanneiden joukosta yllätyspalkinnon saajaksi onnetar valitsi Liisa Sirenin Helsingistä. Onnittelut! Ja oikea vastaus viimekertaiseen, jänittävään arvoitukseen oli jäämies Ötzi, josta hieman lisätietoa alempana. Mystinen profiili on...................................................................................................... Ratkaisijan nimi:.......................................................................................................... Osoite:........................................................................................................................... ...................................................................................................................................... Postitoimipaikka:......................................................................................................... Edellisen profiilitehtävän ratkaisu: Jäämies Ötzi. Erika ja Helmut Simon löysivät hänet Itävallan ja Italian väliseltä jäätiköltä 19. syyskuuta 1991. Lopulta hän osoittautui olleen juuri ja juuri Italian puolella rajaa. Jäämies kastettiin Ötziksi löytöpaikkansa lähellä sijaitsevan Tirolin Ötztalin mukaan. Vuodesta 1998 häntä on säilytetty museossa Bolzanossa Italiassa. Idea ja teksti: ANDERS PALM Logo: RAIMO VAHTERA Profiilimme oli mennä sekaisin! Hän meni naimisiin väärän ihmisen kanssa. Miehen nimi oli John ja hän näytti erittäin hyvältä. John oli kersantti amerikkalaisissa ilmavoimissa. Se oli hieno meriitti tähän aikaan, heti toisen maailmansodan jälkeen. Profiilimme nimi oli Jane. Hän oli kuuluisa näyttelijä. Häät olivat 19 syyskuuta 1945. Tämä oli suuri tapahtuma 500 vieraan kera. Jane oli vain 17-vuotias, John oli 24. Koska Jane oli hyvin kuuluisa ja John näytti niin hyvältä, he saivat tehdä muutaman elokuvan yhdessä. Tunnetuin niistä on Fort Apache vuodelta 1948. Liitto oli kuitenkin tuomittu. Toki he saivat tyttären yhdessä, mutta John ei osannut käsitellä alkoholiongelmaansa. Hän kärähti rattijuopumuksesta monta kertaa. Tämän lisäksi hän myös petti. Eräänä iltana Jane joutui pakenemaan kotoa riidan yhteydessä. Vuonna 1950 ero oli varma. Onneksi profiilimme löysi uuden miehen. Hänen nimensä oli Charles, ja hän oli yhdeksän vuotta vanhempi kuin Jane. Charles oli hyvin rikas liikemies. Tällä kertaa meni paremmin. Profiilimme ja Charles saivat kaksi lasta yhdessä, ja olivat onnellisesti naimisissa Charlesin kuolemaan asti vuonna 2005. Moni näyttelijä tekee läpimurtonsa 20–25vuotiaana, mutta näin ei kuitenkaan käynyt Janelle. Kun hän pääsi tähän ikään, hänen uransa elokuvamaailmassa oli jo ohi. Hänen piti keksiä muuta tekemistä. Hän teki vähän kaikkea. Jonkin aikaa hän oli koti-äitinä. 50-luvun lopulla hän teki muutaman tv-ohjelman. Vuonna 1967 hän yritti tulla valituksi Yhdysvaltain kongressiin, mutta epäonnistui. Vuonna 1974 hänet nimettiin USA:n suurlähettilääksi Ghanaan. Muutaman vuoden jälkeen hänestä tuli protokollapäälikkö valkoisessa talossa. Vuosina 1989-1992 hän teki virkaa USA:n suurlähettiläänä Tshekkoslovakiassa. Tosiaankin hieman erikoinen ura vanhalle elokuvatähdelle. Profiilimme ei kuitenkaan ollut kuka tahansa näyttelijä. Hän aloitti tiensä elokuvissa hyvin aikaisin. Hän oli vain kolme vuotta vanha kun hänet huomattiin. Janella oli mahtava loiste. Hän oli innostunut ja iloinen, osasi laulaa ja tanssia. Muutama kykyjenetsijä pienestä elokuvayhtiöstä löysi hänet ja tarjosi hänen vanhemmilleen kahden vuoden sopimusta. Siihen liittyi 26 lyhyttä elokuvaa , palkkana 50 dollaria viikossa. Onneksi tämä pieni yritys meni konkurssiin vähän ajan päästä. Profiilimme pääsi suurempaan yritykseen, Foxiin, ja sai enemmän palkkaa. Vuonna 1934 hän täytti kuusi vuotta. Tuolloin tuli hänen suuri läpimurtonsa elokuvalla Little Miss Marker (Pikku päivänsäde). Se oli suuri menestys. Janea kiitettiin suuresti panoksestaan. Ihailijakirjeitä tuli säkeittäin. Menestys toi rahaa. Profiilimme ja hänen vanhempansa pystyivät muuttamaan suureen ja hienoon taloon. Elokuvayhtiö Fox oli lähellä konkurssia, yli 42 miljoonan dollarin veloilla, mutta pelastui nyt kuusivuotiaan Janen ansiosta. Profiilistamme tuli maailman kuuluisin lapsinäyttelijä. Vuosina 1931-40 hän teki yhteensä 44 elokuvaa. Kaikki tiesivät kuka hän oli ja suurin osa piti hänestä. Yhdysvaltain presidentti Franklin D Roosevelt oli kuin lumottu. Hän näki Janen pienenä ilon levittäjänä. Molemmat brittiläiset prinsessat Elizabeth ja Margaret kuuluivat myös Janen faneihin. Tämä meni niin pitkälle että profiilistamme tuli USA:n kuuluisin näyttelijä. Vuosina 1935–39 hän oli listan ensimmäinen, mm. Clark Gablea, Judy Garlandia ja Erol Flynniä edellä. Jane ei pelkästään tienannut rahaa elokuvistaan. Hän sai myös osinkoa kaikista häneen liittyvistä esineistä. Oli nukkeja, mekkoja, saippuoita, mukeja, valokuva-albumeja, LP-levyjä, peilejä ja paljon muuta. Pelkästään vuonna 1936 hän tienasi 200 000 dollaria tällä myynnillä. Kaikki kuitenkin loppuu. Profiilimme oli lapsinäyttelijä. Jo 20-vuotiaana hän joutui lähtemään elokuvista ja vaihtamaan alaa. Yleisö oli tottunut näkemään hänet pienenä, eivätkä pitäneet hänestä yhtä paljon isona. Profiilimme kuuluu siis menneeseen aikaan. Hän oli kuuluisa USA:ssa 1930-luvulla, joka on melkein ikuisuus sitten. Hän kuitenkin oli mukana pitkään, mutta on nyt poissa. Helmikuussa 2014 hän kuoli kotonaan Woodsidessa Kaliforniassa. Häntä ei kuitenkaan ole unohdettu. Kuka hän oli?
• Nro 2 maaliskuu 2015 – 27 ELÄKELÄINEN Leskirouva Katiska Edellisen krypton ratkaisu Ristikko 2/2015 Ratkaisijan nimi:.......................................................................................................... Osoite:........................................................................................................................... ...................................................................................................................................... Postitoimipaikka:......................................................................................................... Krypton 1/2015 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar arpoi yllätyspalkintojen saajiksi Airi Karjalan Kokkolasta ja Kari Sormusen Äänekoskelta. Onnittelut! Ristikon 2/2015 ratkaisut on lähetettävä 23.3. mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen ei saa panna tehtävien ratkaisujen lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO.
• 28 – Nro 2 maaliskuu 2015 ELÄKELÄINEN