NUMERO 2 – MAALISKUU 2016 Seuraa meitä myös Facebookissa: www.facebook.com/elakelaisetry www.elakelaiset.fi Sivu 14 Sivu 19 Sivu 4 Sivu 27 Sivu 18 ” Suomessa on ”normaalistettu” ja ollaan ”normaalistamassa” asioita, joiden sisällyttäminen kehittyneen maailman ”normaaliin normaaliin” on salakavalaa, valheellista ja väkivaltaista. Rasismi on yksi sellainen ilmiö.” Eero Matero Ele Alenius ja maailmankehityksen suuri käänne Verkko ja vempaimet hallintaan Pirkko Saision Elämänmeno näyttämöllä Leskirouva Katiska Ihmiskunta on tilanteessa, jossa uhat ovat suuremmat kuin historiassa koskaan aikaisemmin. Mutta niin ovat myös mahdollisuudet. Ratkaiseva on kysymys siitä, onko kehitys hallitsematonta vai ottaako ihmiskunta kehityksen suuret linjat hallintaansa.
2 – Nro 2 maaliskuu 2016 ELÄKELÄINEN Pääkirjoitus HANNU PARTANEN Puheenjohtajan palsta MARTTI KORHONEN Sosiaalija terveyspalvelujen sote-uudistus – maan tärkein uudistus kansalaisen kannalta – on taas kerran sellaisessa tilassa, ettei kukaan osaa sanoa mikä lopputulos tulee olemaan. Tähän meihin kaikkiin vaikuttavan ratkaisuun toivoisi johdonmukaisuutta. Nyt sote-rattaisiin heittää hiekkaa ja karkeampaa soraa kuka milloinkin ja kuka mistäkin lähtökohdista käsin. Uudistushössötyksessä ovat unohtuneet hyvän hallinnon kehittämisen kaikki perusperiaatteet. Nyt soteen sotkettiin maakuntahallintoa, elyä , avia, kuntarakennetta, verotusta, itsehallintoa, omaisuudenjakoa ja ties mitä. Kuitenkin juuri sosiaalija terveyspalvelut ovat asian ydin. Me kaikki tarvitsemme hoitoa ja hoivaa elämämme eri vaiheissa. Se tulisi nyt muistaa. Huolestuttavaa on, jos valtapyrkimykset vesittävät välttämättömän uudistuksen järkevän toteutuksen. Keväällä on monenlaisia vaikutuksia ihmisen mieleen ja aktiivisuuteen. Kuntoilu on hyväksi, mutta sen ylläpitäminen vaatii ponnisteluja. Kaikenlaisia hyviä tekosyitä pakkaa löytymään, jotta voisi kaartaa kuntosalin ohi tai lykätä lenkille lähtöä. On kuitenkin syytä tarttua itseään niskasta kiinni ja ponkaista liikkeelle. Meidän tulee huolehtia myös lähimmäisistämme. Kevät on monelle henkisesti vaikeaa aikaa ja tilastojen mukaan mielenterveysongelmat kasaantuvat. Puhumme isoista ongelmista. Yli 400 000 suomalaista syö Kela-korvattuja masennuslääkkeitä. Vuonna 2013 kirjoitettiin 4,3 miljoonaa reseptiä mielenterveysongelmiin. Yli 4000 ihmistä jää vuosittain eläkkeelle näistä syistä. Meillä on edelleen opittavaa myös suhtautumisessa. Mielenterveyshäiriöt eivät ole sen kummempi sairaus kuin mikään muukaan. Niihin on vain liittynyt ja liittyy ennakkoluuloja ja vääriä käsityksiä. Olennainen haaste on se, että osaisimme kohdata kaikki ihmiset ihmisinä. Me eläkeläisjärjestöissä voimme olla tässäkin lipunkantajia. Elämänkokemuksemme avulla voimme hälventää ennakkoluuloja ja riisua mystiikan mielen sairauksien ympäriltä. Tiedän ettei se aina ole helppoa. Ihmisellä on taipumus rakentaa ympärilleen kehikko, jonka ylittäminen, alittaminen tai sivuuttaminen on vaikeaa. Kannustamalla kaikki mukaan Eläkeläisten toimintaan torjumme yksinäisyyttä ja näin myös edistämme mielenterveyttä käytännön tasolla. Kevättä kohti R unsaat 75 000 henkilöä on vajaassa kuudessa kuukaudessa allekirjoittanut kansalaisaloitteen, jossa vaaditaan työeläkeindeksin palauttamista palkkatasoindeksiksi. Kun allekirjoitusten määrä ylittää jo nyt lain edellyttämän 50 000 allekirjoituksen vähimmäisrajan, etenee asia varmuudella eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunta päättää aloitteen käsittelytavasta, oletettavasti jo kevään istuntokauden aikana. Nimien keräystä on siivittänyt poikkeuksellisen suuri julkisuus. Vähäisin ansio tässä ei ollut helmikuun alun MOT-ohjelmalla, jossa työeläkkeiden indeksiasiaa ruodittiin kyseisen kansalaisaloitteen kysymyksenasetteluin. Iso merkitys on myös ollut asian ympärille virinneellä erimuotoisella kansalaistoiminnalla ja ajan hengen mukaisesti sosiaalisella medialla. Hyvä näin. Eläkeläisille tärkeistä asioista ei julkisuudessa puhuta liikaa ja monenlaista vaikuttamistyötä tarvitaan. Työeläkejärjestelmässä indeksiturvan tehtävä on varmistaa eläkkeelle siirtyvän henkilön työaikaiseen tulotasoon nähden kohtuullinen eläkkeen alkutaso, turvata maksussa olevan eläkkeen ostovoiman säilyminen sekä antaa eläkeläisväestölle oikeudenmukainen osuus kansakunnan yleisestä vaurastumisesta. Indeksiturva ei ole itsestäänselvyys. Eläkekeskusteluissa on vuosien varrella kuultu puheenvuoroja, joissa indeksijärjestelmän olemassaolo on kyseenalaistettu. Indeksijärjestelmään on ajan myötä tehty useita muutoksia. Perusteluksi ovat käyneet lamatalkoot, julkisen talouden vahvistaminen ja eläkejärjestelmän kestävyys. Nyt indeksipuhe kiertyy sukupolvien sodan sytykkeeksi. Eläkkeensaajille indeksin muutokset ovat poikkeuksetta olleet heikennyksiä. Keskustelu eläkkeiden indeksiturvasta ja indeksin rakenteesta on luontevasti laajentunut eläketasoihin ja -eroihin ja samalla eläkkeiden riittämättömyyteen ja eläkeköyhyyteen. Joissakin puheenvuoroissa eläkeindeksin muuttaminen on erheellisesti tulkittu keinoksi poistaa eläkeköyhyys ja kaventaa eläke-eroja. Indeksiin perustuvat eläkkeiden korotukset ovat aina luonteeltaan prosenttiperusteisia ja siksi euromääräinen korotus kasvaa lähtöeläkkeen tason kasvaessa. Siinä missä kahden prosentin indeksikorotus on 24 euroa 1200 euron kuukausieläkkeestä, on se 96 euroa 4800 euron eläkkeestä. Indeksikorotukset eivät koskaan tasaa eläkkeitä vaan ne kasvattavat tuloeroja. Perusluonteensa vuoksi eläkeindeksistä ei ole eläkeköyhyyden poistajaksi. Eläkeköyhyys liittyy eläkkeen matalaan lähtötasoon ja siksi eläkeköyhyyttä vastaan on kamppailtava muilla kuin indeksin keinoin. Hyvä eläkeindeksi kuitenkin estää kohtuulliselle eläkkeelle jääneen ja pitkään eläkkeellä olevan liukumisen vähitellen köyhyyteen. Tässä mielessä eläkeindeksin rakenteella on merkitystä köyhyyden ennalta ehkäisyssä. Vaihtoehtoiset indeksirakenteet kohtelevat eläkettä eri tavoin. Vertailulaskelmat kuluneista vuosikymmenistä osoittavat, että eläkkeiden kehitys olisi eläkkeensaajille ollut selvästi myönteisempää, jos työeläkkeen indeksirakenteessa palkkatason muutoksen painoarvo olisi ollut nykyistä 20 prosenttia suurempi. Järjestömme muiden eläkeläisjärjestöjen tavoin vastusti aikanaan työeläkkeiden puoliväli-indeksin taittamista (v. 1996). Tuolloin palkkatason muutoksen paino indeksirakenteessa pudotettiin puolesta (0,5) nykyiseen viidennekseen (0,2). Ratkaisu markkinoitiin väliaikaisena lamaan liittyvänä leikkauksena. Taitettu indeksi vakiinnutettiin työeläkeindeksiksi ja kirjattiin edelleen ensi vuoden alussa voimaan tuleviin uusiin työeläkelakeihin. Kaikkien käänteiden jälkeenkin työeläkkeiden indeksijärjestelmä on nykyisten ja tulevien eläkeläisten toimeentulon kannalta välttämätön ja siksi puolustamisen arvoinen. Sitä voidaan ja täytyy myös kehittää. Kehityssuunnista on hyvä käydä ennakkoluulotonta ja avointa keskustelua työeläkeindeksiä koskevan kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Järjestömme mielestä palkkaindeksin painoa tulee lisätä työeläkkeiden indeksirakenteessa. Vastaava indeksi tulee ulottaa koskemaan myös nyt yksin kuluttajahintoja seuraavia kansaneläkkeitä. Indeksirakenteen rinnalla tulee kehittää malleja, joilla osa työeläkkeiden indeksikorotusten varoista ohjattaan painotetusti pienten työeläkkeiden korottamiseen. Meidän on haettava päättäväisesti keinoja eläkepolitiikan tämän päivän suurimman ongelman, eläkeköyhyyden voittamiseen. Työeläkkeen rinnalla siihen tarvitaan kansaneläkkeen ja takuueläkkeen kehittämistä. Julkaisemme toisaalla tässä lehdessä järjestömme valtuuston puheenjohtajan Kalevi Kivistön samaan teemaan liittyvän kirjoituksen Indeksitaistelu. Indeksiturva on välttämätön mutta ei ratkaisu köyhyysongelmaan
Nro 2 maaliskuu 2016 – 3 ELÄKELÄINEN Kuopiolaiset halusivat vielä jälkikäteenkin kuulla Kävelypässien viimekesäisestä Porin-retkestä ja tutustua pässien lämmittelyjumppaan. Niinpä Kuopio-Kallavesi Eläkeläiset ry:n kerhoon kutsuttiin helmikuussa Pekka Isaksson kertomaan kävelystä ja vetämään jumppa. Pekka-pässi kertoi erityisesti retkeen valmistautumisesta ja kuntoharjoittelussa aluksi tehdyistä virheistä opiksi ja muistutukseksi, että liian ahne ei kannata olla. Vähän käytetyt lihakset ja nivelet ja laskenut kunto eivät kestä kovaa rääkkiä. Kunnon kohentamisessa, jos missä, kannattaa siis kiiruhtaa hitaasti. – Alkuvaikeuksista ja pikkuhankaluuksista huolimatta retkellä saavutettiin kaikki asetetut tavoitteet: kunto koheni, vatsan ympärys pieneni senttikaupalla ja jalat kevenivät. Meillä oli hauskaa yhdessä ja kävelyn aikana kohtaamiemme eri-ikäisten ihmisten kanssa ja uskomme myös saanemme viestimme liikunnan terveellisyydestä ja välttämättömyydestä paremmin perille, kun olimme itsekin liikkeellä. Pekka sanoi. Kuopiolaiset pitivät pässien tempauksia tärkeänä erityisesti siksi, että ne hoksauttavat ja houkuttelevat miehiä liikkumaan. Myös lämmittelyjumppa näytti miellyttävän yksinkertaisuudellaan: sen tai ainakin osia siitä voi tehdä hieman ahtaammissakin tiloissa ja osana muuta liikuntatai kerho-ohjelmaa. – Vaikka Kuopion yhdistyksessäkin liikuntaharrastus on vireää ja aika monipuolistakin, se on kovin naisvoittoista, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Mervi Höylä. Kuopiolaisten yhteinen kerho kokoontuu joka toinen viikkoa Suokadun toimintakeskuksen ruokalassa. Paikalla on yleensä 40 – 50 yhdistyksen jäsentä. Yhdistyksessä toimivat myös askarteluja käsityökerho, ohjelmaryhmä ja lauluryhmä sekä canasta-kerho, jonka tavoitteena on tarjota muistia ylläpitäviä ja viihtyisiä pelituokioita. Liikuntaa kuopiolaiset harrastavat kolmessakin ryhmässä. Valittavana on senioreille suunniteltua EloFolkJamia, jumppaa ja keilailua. Kävelypässien lämmittelyjumpan ohjeita voi tilata maksutta Eläkeläiset ry:n toimistolta. Jumppaohjeet löytyvät myös kotisivultamme www.elakelaiset.fi Muistakaa myös Kävelypässien blogi samassa osoitteessa www.elakelaiset.fi Kävelypässien kokemuksia kuopiolaisille Kävelypässi Pekka Isaksson jumppautti kuopiolaisia. Kuva: Olavi Joki Perille pääsee varmimmin hitaasti kiiruhtamalla
4 – Nro 2 maaliskuu 2016 ELÄKELÄINEN Eläkeläisnaisten ja -miesten tuloero on kaventunut kahdessa vuosikymmenessä. Naisten tulotaso on silti keskimäärin matalampi kuin miesten. Työeläkkeissä naisten eläke-euro on 66 senttiä. Vaikka miehet ja naiset saavat edelleen eritasoisia työeläkkeitä, ero on kaventunut. Vielä 1990-luvun puolivälissä naisten työeläke-euro oli vain 49 senttiä. Tiedot käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuoreesta tutkimuksesta. Eläkeläismiesten vuositulot olivat 2 000 – 6 500 euroa korkeammat kuin eläkeläisnaisten. Ero oli suurin, kun tarkasteltiin vain työeläkkeitä ja pienin, kun huomioitiin koko perheen tulot. Naisten ja miesten eroja kokonaiseläkkeissä kaventavat kansaneläke ja takuueläke sekä leskeneläke. Kansaneläkkeen merkitys on kuitenkin vähentynyt ja työeläkkeen merkitys kasvanut. Työelämän muutos näkyy Eläkeläisliittojen etujärjestössä EETUssa eläketulojen erojen kaventumista pidetään tervetulleena. – On hienoa, jos ero on kaventunut. Tätähän me olemme halunneet, että naisten asema paranisi ja saavuttaisi miesten tason, EETUn sihteeri, Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen sanoo. Hänen mukaansa eläkeläisten tavoitteista ollaan edelleen reippaasti jäljessä. – Naisen eläke-euro on vain noin 70 senttiä, kun palkkaeuro on jo yli 80 senttiä. Ero miesten ja naisten työeläkkeissä johtuu työuran aikaisista palkkaeroista sekä eroista työssäoloajan pituudessa ja eheydessä. – Naisten työeläkkeen osuuden kasvu kertoo, että he sovat entistä enemmän palkkatyössä, toteavat ekonomisti Juha Rantala ETK:sta ja erikoistutkija Marja Riihelä VATT:sta. Köyhyys uhkaa ikääntyneitä naisia Lähes joka kolmas 75 vuotta täyttänyt nainen on pienituloinen, miehistä noin joka kuudes. EETUn Hannu Partasen mukaan Suomen eläkeongelmista suurin on eläkeläisköyhyys. Köyhyysvaarassa olevien eläkeläisten määrä kasvaa. – Pienet eläkkeet ovat etenkin naisten ongelma. Tuoreen tutkimuksen mukaan ikääntyneet naiset ovat erityisessä köyhyysvaarassa, koska moni heistä asuu yksin, eikä heille ole kertynyt juurikaan työeläkettä. Eläkeläismiesten suhteellinen pienituloisuus on kasvanut vielä nopeammin kuin eläkeläisnaisten. UP/MIKA PELTONEN Naisten työeläke-euro nousi 66 senttiin Lisääntynyt työssäkäynti on parantanut naisen asemaa Eläkeläiset ry:n Verkko ja vempaimet hallintaan -hanke on käynnistynyt. Siinä järjestetään sähköisen asioinnin ja viestinnän koulutusta sekä opastusta näissä toimissa tarvittavista laitteista. Kolmivuotinen, valtakunnallinen, ikääntyneelle väestölle suunnattu tietoja viestintätekniikkahanke toteutetaan RAY-rahoituksen turvin – Tabletit, älypuhelimet ja kaiken maailman vempaimet ja niiden käyttö tulevat koulutuksiin osallistuville tutuiksi, lupaa hankkeen työntekijänä 1.3. aloittanut Petra Åhlström. Tarve ja kysyntä tämäntyyppiselle tiedolle on kaikkien arvioiden mukaan suuri. Yhteiskuntamme on tietoteknistynyt, asiointi ja palvelut siirtyvät eneneväsä määrin verkkoon ja nykykännykkäkin on tehokas ja monipuolinen mutta samalla myös monimutkainen tietokone. – Nyt otetaan yhdessä näistä asioista selvää, hankekoordinaattori Petra Åhlström sanoo. Tulevasta koulutustarjonnasta löytyy sopiva taso niin vasta-alkajille kuin kokeneemmillekin tietotekniikan käyttäjille. – Kenenkään ei tarvitse arastella laitteita eikä kurssille tuloa. Touhutaan yhdessä mukavassa porukassa, opiskelu etenee kullekin sopivassa rauhallisessa tahdissa. Vertaisohjaajat vievät tietoa eteenpäin Tärkeä osa hanketta on kouluttaa vertaisohjaajia jotka sitten voivat siirtää tietoa eteenpäin aluejärjestöissä opettamalla, ohjaamalla ja neuvomalla ja vaikkapa tietotekniikkakerhoja järjestämällä. Vertaisohjaajan tehtävistä kiinnostuneita kannustetaan ilmoittautumaan jo tässä vaiheessa. – Jonkin verran peruskokemusta tietokoneista on silloin tietysti hyvä olla, mutta kaikkea ei tarvitse heti osata. Vertaisohjaajalle tärkeä ominaisuus on halu auttaa muita, Petra Åhlström luonnehtii. Yksi osa Verkko ja vempaimet hallintaan -hanketta on kotisivukoulutus. Eläkeläiset ry:n yhdistyksissä on tällä hetkellä havaittavissa yhä kasvavaa innostusta omien kotisivujen laatimiseen ja olemassaolevien sivujen kehittämiseen. Hankkeesta saa eväitä myös tähän tärkeään työhön. Tietokoneluokka Lahdessa Verkot ja vempaimet hallintaan -hankkeen käytössä on tietokoneluokka Tietotuvalla Lahdessa. Sen kannettava välineistö liikkuu näppärästi myös muualla pidettäviin koulutuksiin. Tämä on olennaista, sillä Verkko ja vempaimet hallintaan on koko maan juttu. Alustavan työsuunnitelman mukaan toiminta käynnistyy tänä vuonna Savossa, Lapissa ja Jokilaaksojen alueella, ja etenee työn kolmen vuoden aikana edetessä muillekin alueille. – Kaikki aluejärjestöt otetaan huomioon, lupaavat Petra Åhlström ja Eläkeläiset ry:n koulutussihteeri Tiina Rajala. – Ja vaikka kohderyhmänä ovat ikäihmiset, tämä sopii kaikenikäisille. Mikään ei estä vaikkapa äitiä ja tytärtä tulemasta yhdessä koulutukseen, he vinkkaavat. Osaava ja kokenut kouluttaja Hankekoordinaattori Petra Åhlströmillä ohjelmat ja laitteet ovat hallussa. Hän on toiminut toistakymmentä vuotta sovellusasiantuntijana ja alan kouluttajana ja on entuudestaan tuttu myös useilta Eläkeläiset ry:n kursseilta. Petran pääasiallinen toimipaikka Verkko ja vempaimet hallintaan -hankkeessa on Lahdessa. Hänet tavoittaa numerosta 050 308 0560, sähköpostitse osoitteesta petra.ahlstrom@elakelaiset. – Ottakaa rohkeasti yhteyttä, kyselkää, kertokaa ideoitanne ja koulutustarpeitanne, hän kannustaa. TUOMAS TALVILA Nyt otetaan verkko ja vempaimet hallintaan! Kolmivuotinen hanke tarjoaa käytännönläheistä tietotekniikan koulutusta ja opastusta – Mediaa kiinnostavat hyvin erikoiset asiat, ei yhdistysten julkilausumat. Jos esimerkiksi aluejärjestö ottaa kantaa valtakunnallisiin asioihin, siitä pitää tiedottaa jäsenistölle, mutta median kautta valtakunnallisiin asioihin kannanotot kuuluvat keskusjärjestölle. Tampereen ja Pirkanmaan liittyvistä asioista ja kannanotoista kannattaa viestittää paikallisille viestintävälineille. Näin totesi Pekka Lehtonen, kun Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan aluejärjestön uusi tiedotusjaosto kokoontui 4.2. järjestäytymiskokoukseensa. Aluejärjestön varapuheenjohtaja Pentti Suntinen valittiin jaoston puheenjohtajaksi. Lehtonen korosti, että on tärkeää jakaa tiedotus ulkoiseen ja sisäiseen, yhdistyksen jäsenille ja yleisölle suunnattuun tiedotukseen. – Sähköpostia on hyödynnettävä jäsenistölle tiedottamisessa. Lehtien yleisönosastoja kannattaa hyödyntää eläkeläisiin liittyvillä henkilökohtaisilla kannanotoilla. Timo Mustonen kertoi, että Pirkanmaan aluejärjestön uusilta kotisivuilta aukeavat myös alueen viidentoista yhdistyksen kotisivut. Sivustolla on almanakka, johon yhdistykset voivat merkitä hyvissä ajoin omat tilaisuutensa ja tapahtumansa, jotta päällekkäisyyksiltä vältyttäisiin. –Mielipidekirjoitussivut aluejärjestölle tulevat myöhemmin. Mustonen arvioi, että enemmän kuin puolella yhdistysten jäsenistä ei ole vielä tietokonetta. –Edelleen postitamme jäsenja yhdistystiedotteet myös kirjeitse, joten tieto kyllä kulkee myös perinteisen postin välityksellä. Pirkanmaan aluejärjestön kotisivut löytyvät osoitteesta: pirkanmaanelakelaiset.com JUHA DRUFVA Pirkanmaan aluejärjestölle uudet kotisivut Petra Åhlström on Verkko ja vempaimet hallintaan -hankekoordinaattori.
Nro 2 maaliskuu 2016 – 5 ELÄKELÄINEN Pian 100 vuotta sitten punaisen Suomen kansanvaltuuskunta julkisti ehdotuksensa perustuslaiksi. Esitys pyrki monin tavoin kansalaisten suorien vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen ja ehdotti siinä tarkoituksessa mm. kansanaloitteen käyttöön ottamista, jos 10 000 kansalaista sellaista ehdottaa. Kansanvaltuuskunta esitti myös mahdollisuutta järjestää kansanäänestys eduskunnan käsittelemistä lakiehdotuksista. Kesti kauan, ennen kuin ajatus kansanaloitteesta otti tulta. Vihdoin vuoden 1999 perustuslakiuudistuksessa mahdollisuus avautui, joskin kynnys oli nostettu 50 000 allekirjoitukseen. Uutta mahdollisuutta onkin käytetty aktiivisesti hyväksi ja nettitekniikka on helpottanut nimien keruuta. Ensimmäinen, sukupuolineutraaleja avioliittoja koskeva aloite on jo edennyt lainsäädännön asteelle. Aina nimiä ei ole kertynyt tarpeeksi, näin kävi mm. vanhusten ulkoiluttamisvelvoitetta koskeneelle aloitteelle. ° ° ° Sen sijaan toinen eläkeläisiä koskeva aloite on menossa hyvää vauhtia eduskunnan käsittelyyn. Aloite työeläkeindeksin palauttamisesta yksinomaan ansiotason nousuun perustuvaksi on ylittänyt riman jo reilusti. Kun työeläkelait säädettiin, sidottiin työeläkkeiden kehitys ansiotason kehitykseen niin, että työeläkkeitä korotettiin sillä prosentilla, joka vastaa ansiotason yleistä nousua työmarkkinoilla. 1970-luvulla siirryttiin työmarkkinoilla soveltamaan ns. markkalinjaa tai prosentuaalisten ja markkamääräisten palkankorotusten yhdistelmiä. Kun eläkkeitä kuitenkin tarkistettiin ansiotason prosentuaaliseen nousuun perustuen, alkoivat suurimmat eläkkeet nousta vastaavasta työstä maksettavaa palkkaa suuremmiksi. Tästä syystä siirryttiin vuonna 1977 ns. puoliväli-indeksiin, jossa eläkkeitä tarkistettiin indeksillä, johon ansiotason nousu vaikutti 50 %:lla ja elinkustannusten nousu toisella 50 %:lla. 1990-luvun laman yhteydessä jätettiin yhtenä vuonna (1994) eläkkeiden indeksitarkistus kokonaan tekemättä. Pari vuotta myöhemmin tehtiin muutos, jolla vanhuuseläkkeelle jäävien työeläkkeitä tarkistettiin indeksillä, johon ansiotaso vaikuttaa enää 20 %:lla elinkustannusten osuuden noustessa 80 %:iin. Kun nuorempana esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien indeksi laskettiin päinvastaisen kaavan mukaan, sanottiin vanhuuseläkkeelle jääville tapahtuvaa indeksin muutosta sen taittamiseksi. Vuonna 2005 taittamisestakin luovuttiin ja laskettiin kaikkien, siis myös nuorempien, työeläkkeiden indeksi 80/20-kaavalla. Näin ollen puhuminen edelleen ns. taitetusta indeksistä ei ole aivan täsmällistä. Uusi työeläkeindeksi onkin johtanut siihen, että työeläkkeiden nousu on jäänyt noin puoleen ansiotason noususta. Siksi eläkeläisjärjestöt ovat esittäneet ansiotason painon nostamista työeläkeindeksissä. Eläkeläiset ry:n kannanotoissa on esitetty palaamista ns. puoliväli-indeksiin ja EETU ry:n edustajat esittivät asiaa selvittäneessä toimikunnassa ansiotason osuuden nostamista 20:stä 30:een prosenttiin. ° ° ° Vireillä olevan kansalaisaloitteen tavoite on kuitenkin radikaalimpi: palaaminen sataprosenttiseen ansiosidonnaisuuteen. Indeksin muutostarvetta perustellaan eläkeläisköyhyyden torjumisella. Tavoite on hyvä ja Suomessa erityisen tärkeä, koska jäämme näissä vertailuissa verrokkimaistamme jälkeen. Eläkeläisen tulotaso ei kehitykään samaa tahtia kuin hänen aikaisempaa työtä tekevän työllisen tulotaso. Tilastoissa köyhyysrajat lasketaan suhteessa mediaanituloihin niin, että jos tulotaso jää alle puoleen väestön mediaanitulosta, puhutaan köyhistä. Jos tulot ovat korkeintaan 60 % tulonsaajien keskitulosta, puhutaan pienituloisista. Euroina kotitalouksien köyhyysraja on meillä tällä hetkellä noin 1000 euroa ja pienituloisiksi luetaan kotitaloudet, joiden tulot ovat alle 1200 euroa kuukaudessa. OECD:n selvityksen mukaan eläkeläisistä kuuluu köyhien (alle 50 % mediaanituloista) ryhmään vuonna 2010 kuului 9,7 % eläkeläisistä. Vuoteen 2012 osuus oli pienentynyt 7,8 %:iin, joten tuoreemman tiedon mukaan köyhyydessä eläisi noin 120 000 eläkeläistä. Pienituloisten ryhmään kuuluisi TELAn (Ahokas) esittämän arvion mukaan 24 % eläkeläisistä, joten pienituloisten eläkeläisten määrä on noin 360 000. Vaikka pienituloisia eläkeläisiä yksitellen laskien on huomattavasti enemmän (570 000), elää osa heistä kotitaloudessa, jossa on kaksi (eläke)tulon saajaa. Yksin eläminen lisää köyhyysriskiä selvästi. Yksin elämisen yleistyminen vanhempiin ikäluokkiin siirryttäessä selittääkin osaltaan eläkeläisköyhyyden voimakkaan lisääntymisen vanhempiin ikäluokkiin siirryttäessä. Toinen syy on varsinkin naisilla työeläkkeen pienuus tai sen puuttuminen kokonaan ja toisaalta työeläkejärjestelmän ”keskeneräisyys” silloin, kun vanhemmat ikäluokat ovat siirtyneet eläkkeelle. Työttömyyden ja varsinkin pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen ja pienentää työeläkkeen karttumista ja lisää tulevaisuudessa eläkeläisköyhyyden riskiä. Prosentuaaliset ansiotason muutoksiin sidotut korotukset noudattavat kuitenkin ns. Matteuksen lakia: niille, joilla paljon on, niille paljon annetaan – ja vähäosaisille vähemmän. Laskelmien pohjana on olettamus, jonka mukaan reaaliansiot nousevat pitkällä tähtäimellä keskimäärin 1,6 % vuodessa. Mikäli ennuste toteutuu, nostaisi ansiotasoindeksi kymppitonnin kuukausieläkettä 160 euroa, kun nykyinen indeksi antaisi noin 40 e. Nettolisäys olisi siis noin 130 euroa kuukaudessa. Keskimääräisen työeläkkeen saaja saisi nettona noin 20 euroa/kk. Pienimpiä eläkkeitä saavien eläketurvasta osa – joillakin koko eläke – koostuu kansaneläkkeestä, johon työeläkeindeksin muutokset eivät vaikuta. Pientä korotusta nakertaa siis myös se, että se ei koskisi koko eläkettä. Niinpä esim. 800 euron eläke, joka koostuu osittain työja osittain kansaneläkkeestä, nousisi uudella indeksillä nettona noin 6-7 euroa nykyindeksiä enemmän. Takuueläkkeen saaja jäisi nuolemaan näppejään. Pienimpiin eläkkeisiin tulisi nousua varsin vähän eikä uudistus ratkaisisi eläkeläisköyhyyden ongelmaa. Eläkeläisköyhyyden poistaminen edellyttääkin itse köyhyysongelmaan kohdennettuja, järeämpiä poliittisia ratkaisuja. Vaikka takuueläke nouseekin, nostaa se noin 100 000 takuueläkkeen saajan eläkettä, mutta jättää samalla 300 000 köyhyysrajan huonommalla puolella elävää ilman. Siksi tarvitaan myös kansaneläkkeen tasokorotuksia, jollaisia eduskunta on aika ajoin tehnytkin. Tänä vuonna sen sijaan käy päinvastoin kansaneläkkeen laskiessa –0.4 % elinkustannusindeksi laskua seuraten. Aikaisemmin tällaisissa tilanteissa on pidättäydytty eläkkeiden laskemisesta. Poliittiset päätökset vaikuttavat myös indeksikorotuksiin, mikäli työeläkeindeksin tuomia korotuksia leikataan jatkossakin niin kuin viime vuonna tehtiin. Onpa hallitus valmistellut myös indeksien kokonaan jäädyttämistä osana uusia säästöohjelmiaan. ° ° ° Kansalaisaloitteen suurin merkitys on siinä, että eduskunta joutuu käymään kunnon eläkepoliittisen keskustelun. Ylen MOT-ohjelman puolueille tekemän kyselyn vastauksista voi päätellä, että aloitteella sellaisenaan on varsin pienet läpimenon mahdollisuudet. Siksi eläkeläisten edunvalvojien kannattaisi miettiä, millaiset tavoitteet voisivat saada riittävästi kannatusta. Lähtökohtana tavoite nostaa ansiotason osuutta työeläkeindeksin koostumuksessa on perusteltu. Tärkeää olisi myös tutkia, voitaisiinko indeksikorotuksen potti jakaa euromääräisenä eikä prosentuaalisena, jolloin korotuksen euromäärä olisi sama eri eläketasoilla. Eläkeläisköyhyyden ongelmaan voitaisiin tarttua nostamalla takuueläkettä, tekemällä kansaneläkkeeseen tasokorotuksia ja nostamalla pienten työeläkkeiden tasoa erillisellä päätöksellä. Erityisen tärkeitä ovat myös asiakkaan vastuulle jäävien asumisen kustannusten pienentäminen, palvelumaksujen ja lääkekustannusten omavastuiden pienentäminen sekä hoidon ja hoivan taksojen alentaminen ja ilmaispalvelujen kehittäminen KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. Kalevin kynästä Indeksitaistelu Eläkeläiset ry:n hallituksen 1.3. kokouksessa käsiteltiin jäsenyhdistysavustukset, ns. toimintatonni-hakemukset ja päätettiin avustusten jaosta. Käytettävissä oli 24 000 euroa. Määräaikaan mennessä avustushakemuksen jätti 7 oli aluejärjestöä ja 54 paikallisyhdistystä. Tukea myönnettiin 42:lle hakijalle. Myönnetyt avustukset ovat suuruudeltaan 500 tai 1000 euroa. Kaikille avustusta hakeneille tiedotetaan päätöksestä kirjeitse. Niitä yhdistyksiä, jotka tällä kertaa eivät saaneet avustusta, kannustamme valmistautumaan jo seuraavaan hakukierrokseen. Etusijalle asettuvat aina ne yhdistykset, jotka aikaisemmin eivät avustusta ole saaneet. Vuoden 2017 hakukierros käynnistyy heti alkusyksystä, jolloin hakijayhdistykset voivat kytkeä toimintatonniin liittyvän toiminnan osaksi vuoden 2017 toimintasuunnitelmaansa. Tiedotamme asiasta tarkemmin sekä yhdistyspostissa että Eläkeläinen-lehdessä. Jäsenyhdistysavustusta 2016 myönnettiin seuraaville aluejärjestöille: Etelä-Häme, Helsinki, Kaakkois-Suomi, Kainuu, Pirkanmaa, Savo, Varsinais-Suomi, ja seuraaville paikallisyhdistyksille: Anjalankoski, Halikko, Havukoski, Imatra, Joensuu, Jokioinen, Jämsä, Jyskä, Klaukkala, Kokkola, Kuopio-Kallavesi, Lahti, Lieksan Seutu, Malminniitty, Muurame, Mänttä-Vilppula, Paltamo, Piikkiö, Pori, Pyhtää, Rajakylä-Länsimäki, Ruovesi, Savonlinna, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Sumiainen, Suonenjoki-Iisvesi, Turun Työväki, Ulvila, Utajärvi, Uusikaupunki, Valkeakoski, Vehmersalmi, Vihti sekä Ylöjärvi. Toimintaan rahaa 42:lle yhdistykselle
6 – Nro 2 maaliskuu 2016 ELÄKELÄINEN Kesällä 2017 pidettävien Vuokatin kesäpäivien ohjelmien valmistelu on jo hyvässä vauhdissa harrasteaineiden kursseilla. Yhteisesitys on tulossa kansantanssista, musiikista ja liikunnasta. Kansantanssijat saivat ohjelmistonsa miltei valmiiksi tammikuun kurssilla, samoin musiikkikurssilaiset helmikuussa. Liikuntakurssilaiset kokeilevat omaansa 18.22.4. Kuntorannassa. Eläkeläiset ry:n seuraavat kesäpäivät pidetään Sotkamon Vuokatissa 13.–15.6. 2017. Ohjelmien teemana on Suomi 100 – työllä rakennettu . Motiivina on myös tapahtuman maakunta Kainuu ja sen luonto. Sekä työ että Suomi 100 -aiheet näkyvät kansantanssiryhmien yhteisesityksessä. Liikuntaesityksessä on ammennettu luontoteemasta, sekä musiikissa että koreografiassa. Välineenä käytetään kuminauhaa; kalliita pukuhankintoja ei tarvitse tehdä. Musiikkikursseilla on rakennettu suurkuoron esityksiä. Niihin on valikoitu sekä iloisia että vakavahenkisempiä ”työn lauluja”. Mukana on monipuolisesti muitakin Suomi 100-teemaan sopivia kappaleita. Laulajia ja soittajia varten tuotamme harjoitusäänitteen, joka valmistuu vielä tämän kevään aikana. Kaikki halukkaat ehtivät vielä hyvin oppia yhteisesitysten ohjelman ja pääsevät osallistumaan esityksiin. Ohjelmia harjoitellaan syyskauden kursseilla Kuntorannassa. Keväällä järjestetään myös alueellisia kursseja. Seuraava kansantanssikurssi pidetään 30.9.-4.10. Kuntorannassa. Julkaisemme syksyn kurssikalenterin toukokuun lehdessä. Monenlaiselle ohjelmalle on tilaa Kesäpäivillä on monia esiintymismahdollisuuksia eri ryhmille sekä yksilöille. Kutsumme yksittäisiä esiintyjiä sekä ryhmiä esiintymään ja haastamme aluejärjestöt tuottamaan ohjelmaa. Vuokatin Katinkullassa on tilaa esimerkiksi karaokelaulajille sekä laulajille ja lausujille. Osa kesäpäiviin valmistautumista ovat toukokuussa julkistettavat kirjoitusja kuvauskilpailut. Monipuolista tekemistä riittää niillekin, jotka eivät itse halua esiintymään: on ohjattua ulkoja sisäliikuntaa ja erilaisia työpajoja. TIINA RAJALA Vuokatti 2017 – kesäpäivien ohjelmisto valmisteilla Etsintäkuulutus Etsintäkuulutamme soittajat, ennen kaikkea rytmiryhmän. Hyviä laulajia joukossamme on tunnetusti paljon. Erittäin taitavia haitarinja muidenkin instrumenttien soittajia on aina löytynyt suurkuoroa säestäneeseen orkesteriin. Kesäpäivätanssit on saatu tanssia nautittavan elävän musiikin tahdissa. Orkesteri on ollut ja on edelleen hyvin tärkeä meille. Nyt pitäisi saada koolle myös bändisoittajia: kitaristeja, basisteja sekä rumpaleita. Toki muutkin soittimet sopivat sekaan ja kyllä bändissäkin tarvitaan laulajia. Kun pidämme kesäpäivillä Suomi 100 -tanssit, koko ohjelmisto ei voi olla pelkkää valssia tai muuta perinteistä lavatanssia. Väliin pitää saada jotain uudempaa: poppia sentään, tai vaikka ihan oikeata rockiakin. Perinteisen tanssimusiikin ystäville lupaamme, että heidän mielimusiikkinsa on tälläkin kertaa mukana. Jos saamme ryhmän kasaan, järjestämme sille oman bändikurssin syyskaudella. Ilmiantakaa itsenne! TR Kummallakin Eläkeläiset ry:n Etelä-Karjalan yhdistyksellä on säännöllistä tanssitoimintaa, keväin ja syksyin. Lauritsalan Eläkeläiset kutsuu Tirilän työväentalolle, Imatran Eläkeläiset Vuoksenniskan työväentalolle. Kummassakin paikassa kutsuun vastaa joka kerta toistasataa henkeä. Näin siitäkin huolimatta, että tansseja järjestetään maakunnassa paljon ja joskus myös päällekäin. Laskiaistiistaina kutsu kävi neljään eri tapahtumaan, ja niistä lauritsalalaisten keräsi Tirilään noin 120 tanssijaa. Tarjolla ei ollut pelkkää musiikkia ja liukas lattia, vaan perinteiseen tapaan myös hernerokkaa. Väki ihmetteli, kun lihaa oli siinä melkein yhtä paljon kuin herneitä. Tosin kasvisvaihtoehtoakin joku kaipasi. Arpajaisetkin kuuluvat tanssien ohjelmaan kummallakin työväentalolla. Vastaisen varalle on jo tiedossa, mitä kalenteriin kannattaa merkitä: Vuoksenniskalla seuraavat tanssit ovat 6.4. ja Tirilässä 12.4. Aimo Ruusunen Tanssitoiminta pitää virkeyttä yllä Jaloilla koreasti laitetaan varsin usein myös Etelä-Karjalassa.
Nro 2 maaliskuu 2016 – 7 ELÄKELÄINEN Syystärräykset 2016 ohjelma Tulopäivä klo 14.30 Majoittuminen ja tulokahvit klo 14-20 Kylpyläja allasosasto auki klo 15.30 Avajaiset, Eevansali klo 16.00 Aluejärjestöjen välinen puhujakilpailu, Eevansali klo 14.00-15.30 Verkko ja vempaimet hallintaan -hanke esittäytyy, Petra Åhlström, Eevankabinetti klo 16-18.30 Päivällinen, ravintola Aikamies klo 18.30 Aluejärjestöjen välinen lausuntakilpailu, Eevansali klo 20.00 Karaoketanssit ja karaokekilpailun 1.kierros, ravintola Aikamies Toinen päivä klo 7-20 Kylpyläja allasosasto auki • Ohjattua allasjumppaa klo 9.30-10, 10.30 -11 ja 16-16.30 klo 7.30-10 Aamupala klo 11.30-16 Tanssitori, toimintasali • Mahdollisuus tutustua eri tanssimuotoihin ohjaajien opastukselle klo 11.30-16 Verkko ja vempaimet hallintaan -hanke esittäytyy, Petra Åhlström, Eevankabinetti klo 12.00 Ohjattua ulkoliikuntaa klo 9-10 Syysruukun säihkettä -kilpailutöiden esille laittaminen, Eevansalin aula klo 10.00 Kesäpäivät 2017 Vuokatissa: Tietoa ja opastusta, Eevansali klo 10-17 Syysruukun säihkettä -kilpailutyöt esillä Eevansalin aulassa, yleisöäänestys klo 11-15 Iltamaverstas , tarkoitettu iltamissa esiintyville, ohjaaja Aune Lind, yläsali klo 15-16 Eurot ojennuksessa – taloudenpidon kultajyviä, taloussihteeri Anitta Koski, Eevansali klo 16-18.30 Päivällinen klo 19.00 Iltamat, Eevansali klo 20.30 Karaokekilpailun 2. kierros ja orkesteritanssit, ravintola Aikamies Kolmas päivä klo 7-10 Kylpyläja allasosasto auki klo 7.30-10 Aamupala klo 09.00 mennessä huoneiden luovutus klo 10.00 Lähtölaulut, Eevansali • Palkintojenjako • Lähtölaulu Organisointi l Aluetoimikunnassa sovitaan, miten aluejärjestön paikkakiintiö jaetaan paikallisyhdistysten kesken. Etusijalla ovat ne yhdistykset, jotka edellisellä kerralla eivät päässeet tapahtumaan! l Paikallisyhdistykset ilmoittavat aluejärjestön matkavastaavalle oman ryhmänsä osallistujatiedot: nimet, toive huonekaverista, ruokavalio, liikuntaeste, kenelle paikallisyhdistyksen lasku lähetetään. l Aluejärjestön matkavastaava toimittaa tiedot Kuntorantaan. Aikataulu l Paikallisyhdistykset kokoavat omia ryhmiään saamansa osallistujakiintiön mukaan ja tiedottavat osallistujatiedot viimeistään 15.6. mennessä oman aluejärjestönsä matkavastaavalle (lista matkavastaavista on tämän ilmoituksen oikeassa laidassa). l Kuntoranta lähettää laskut paikallisyhdistyksille heti 15.6. jälkeen. Rahat pitää siis olla kooottuna siihen mennessä l Muutokset osallistujatietoihin pitää toimittaa aluejärjestön matkavastaavalle ennen 4.8. Hinta l 135 €/osallistuja, sisältää: majoitus 2hh, aamiainen x 2, päivällinen x2, kahvi x 2 (tulokahvi, iltapäiväkahvi toisena tapahtumapäivänä), Kylpylän käyttö, kuntosalin käyttö, karaoketanssit karaokekilpailun yhteydessä sekä orkesteritanssit, tärräysten tapahtumat ja muu ohjelma. Majoittuminen 28.-29.8., 4.–5.9. l 25 €/henkilö, sis. majoitus 2hh aamupalalla. Ruokailu 28.8., 4.9. l 12 €/ruokailija, sis. ruokailu seisovasta pöydästä ruokajuomineen. Edellyttää vähintään 20 ruokailijaa ja ennakkotilausta. Ruokailun aika sovittavissa. Syystärräykset 2016 Eläkeläiset ry Syystärräysten ajankohdat ja aluejärjestöjen nimeämät matkavastaavat 29.-31.8. Lappi (50 henkilöä): Kari Puolakka, kari.puolakka13@gmail.com, puh. 040 513 2235 Kainuu (50): Antero Kyllönen, antero.kyllonen@saunalahti.fi, puh. 0400 282 763 Jokilaaksot (50): Maija Nurminen, maijaliisa.nurminen@gmail.com, puh. 040 158 450 Kaakkois-Suomi (60): Aimo Röpetti, aimo.ropetti@pp.inet.fi, puh. 0500 550 551 (suluissa aluejärjestöjen asettamat osallistujatavoitteet, osallistujia yhteensä 210 ) 31.8-2.9. Pirkanmaa (50): Elisa Nordberg, Lehtikatu 7 B 7, 33340 Tampere, puh. 040 717 9592 Satakunta (40): Pentti Ranta, Harjavallantie 319, 29250 NAKKILA, puh. 0440 125 318 Varsinais-Suomi (40): Pertti Nurmi, pertti.nurmi@gmail.com, puh. 045 352 3923 Savo (50): Leo Ruotsalainen, Vaihteenkorva 3, 71910 ALAPITKÄ, puh. 050 544 8882 Etelä-Häme (40): Sirkka Toivonen, sirkka.toivonen@pp.inet.fi, puh. 050 549 6219 (suluissa aluejärjestöjen asettamat osallistujatavoitteet, osallistujia yhteensä 220) 2.-4.9. Pohjois-Karjala (40): Tauno Nevalainen, nevtau-2@suomi24.fi, puh. 040 701 3674 Keski-Suomi (50): Viljo Kumpulainen, viljo.kumpulainen1@luukku.com, puh. 040 757 0082 Helsinki (40): Antti Henriksson, antti.henriksson@pp3.inet.fi, puh. 045 3499 994 Uusimaa (40): Marja-Leena Meling, mani.meling@dnainternet.net, puh. 040 768 3404 Pohjanmaa (50): Seija Tikkanen, seija.tikkanen@outlook.com, puh. 045-1313521 (Suluissa aluejärjestöjen asettamat osallistujatavoitteet, osallistujia yhteensä 220) Syystärräysten kilpailut • Karaoke-laulukilpailu: enintään 3 laulajaa/aluejärjestö, 1. kierroksella kaksi laulua/laulaja, 2. kierroksella 1 laulu/laulaja • Puhujakilpailu: enintään 2 puhujaa/aluejärjestö, puheen kesto enintään 7 minuuttia, teema tietotekniikka • Lausuntakilpailu: enintään 3 lausujaa/aluejärjestö, runojen teema ”elämä on tanssi” • Syysruukun säihkettä -kilpailu kukka-asetelman tekemisessä kukin kilpailija tekee kukkaruukkuun, max 20 litraa, multaan istutetun kukka-asetelman, joka on tarkoitettu parvekkeelle, terassille, ovenpieleen tms. ulkotilaan kukkien lisäksi asetelmassa saa käyttää luonnosta poimittuja materiaaleja ja muita koristeita kilpailijoiden määrää/aluejärjestö ei ole rajoitettu • Äijäkasvisruokaa -reseptikilpailu kukin kilpailija toimittaa oman äijäkasvisruokareseptinsä A4-paperille joko käsin tai koneella kirjoitettuna reseptistä pitää käydä ilmi kaikki ruokaan tarvittavat raaka-aineet määrineen sekä valmistusohje kilpailijoiden määrää/aluejärjestö ei ole rajoitettu Syystärräysten perinteeseen kuuluvat iltamat! Pyydämme kaikkia aluejärjestöjä tuomaan mukanaan iltamiin sopivaa ohjelmaa n. 15 minuutin verran. Koska tapahtumassa painottuu tanssi, erityisesti tanssilliset ohjelmanumerot ovat tervetulleita!
8 – Nro 2 maaliskuu 2016 ELÄKELÄINEN Jyväskylän eläkeläiset ry:n sihteeri Hannu Hukka oli 17 vuotta Jyväskylän kaupungilla pääluottamusmiehenä ja sen jälkeen henkilöstöja työsuojelusihteerinä. Kun Hukka nimitettiin ansioituneesta käräjäoikeuden lautamiehen työstä herastuomariksi, sen jälkeen eivät työkaverit saaneet sinutella häntä. Hän on myös juontajana suurissa eläkeläistapahtumissa. –Eläkkeelle jäätyäni vannoin, etten enää sotkeudu järjestötoimintaan, mutta Tahvo sai houkuteltua minut neljä vuotta sitten mukaan, ja hyvä niin. Minusta eläkeläisjärjestöjen pitäisi löytää uudenlaisia toimintamuotoja, koska perinteinen järjestötoiminta on laantumaan päin. Onneksi 370-jäseniseen yhdistykseemme on tullut mukaan jopa 1950-luvulla syntyneitäkin. ”Yhteistyötä on tiivistettävä” –Jyväskylän kaupungin alueella toimii seitsemän Eläkeläiset ry:n yhdistystä, ja Keski-Suomen aluejärjestössä yhdeksäntoista. Otamme aktiivisesti kantaa maakunnan kysymyksiin. Aluejärjestössä on 1 600 jäsentä ja sen rooli on korostunut. Jyväskylän, Jyskän ja Säynätsalon yhdistysten tapaamisessa 16. helmikuuta Hannu Hukka totesi, että yhdistysten yhteistyötä on tiivistettävä, sillä kaikkien ei kannata tehdä erikseen samoja asioita. –Jos Jämsä ja Jämsänkoski siirtyvät Pirkanmaan yhteyteen, silloin kaksi yhdistystä putoaa pois aluejärjestöstämme. Jämsän kaupunginvaltuusto äänesti 8.2. liittymisestä Pirkanmaahan. Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta teki vetoomuksen Jämsän pysymisestä Keski-Suomessa. Toimittajat eivät tule kutsumatta paikalle Jyskän eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Terttu Siekkinen kertoi nähneensä läheltä yhteiskunnan kehityksen toimiessaan vuodesta 1971 aikuiskoulutuskeskuksen koulutussihteerinä. –Tuolloin hätäaputyömaat lopetettiin ja ryhdyttiin järjestämään työllisyyskoulutusta. Jyskän eläkeläiset ry:ssä on 30 jäsentä, ja Vaajakosken eläkeläisissä 105. Jyskän yhdistyksen Marja-Leena Makkonen on Eläkeläisten hallituksen sekä maakuntahallituksen jäsen. Hän työskenteli Jyväskylän kaupungilla teknisellä puolella toimistonhoitajana. –Olin kaikkiaan 35 vuotta kaupungilla töissä ja sitä ennen viisi vuotta tehtaassa. Makkosen mukaan paikalliset tiedotusvälineet huomioivat aika vähän yhdistysten tilaisuuksia ja tapahtumia. –Ainakaan ne eivät tule kutsumatta paikalle. Tietokonekursseja ja retkeilyä maahanmuuttajien kanssa Tahvo Eronen oli Jyväskylän vanhainkotien johtajana kahdeksan vuotta ja sitä ennen sosiaalialan johtajana. Yhdistyksessä hän toimii järjestösihteerinä. – Opiskelin Tampereen yliopistossa sosionomiksi 1966–70, ja sen jälkeen toimin neljä vuotta Lahdessa sosiaalitarkkailijana ennen kuin muutin Jyväskylään. Eronen kertoo, että Jyväskylän eläkeläiset ovat olleet inkeriläisten ja sieltä päin muuttaneiden kanssa retkillä, sekä viime syksynä Tampereella liikuntatapahtumassa. –Maanantai-iltapäivisin on suomenkielen kerho, jossa on inkeriläisten lisäksi mukana yksi irakilainen ja kongolainen. He ovat esiintyneet tilaisuuksissamme. Yhdistyksen jäsenillä noin viidelläkymmenellä on sähköpostiosoite. Helmikuussa aloitetulle tietotekniikkakurssille osallistuu toistakymmentä yhdistyksen jäsentä. Toimintatilojen puute on yksi ongelma, jos jotain laajempaa uudenlaista toimintaa harjoitetaan. Erosen mukaan seniori-kortilla voi matkustaa busseissa 1,20 eurolla kello 9–14 välillä. –Se oli hieno uudistus. Säynätsalon eläkeläisten jäsen Toivo Heinänen jäi eläkkeelle Kansa-yhtiön piiripäällikön tehtävistä vuonna 1989. Yhdistyksessä on 90 jäsentä. – Olen ollut sen meidän ”Saarivaltakunnan” kunnanvaltuustossa sekä -hallituksessa, ja 12 vuotta olin Säynätsalon terveyslautakunnan puheenjohtaja. Yhdistyksemme jäsenillä ei juuri kenelläkään ole vielä sähköpostiosoitetta tai minkäänlaista tietokonetta, joten se on nykyaikana melkoinen ongelma. Minä toimin usein myös yhdistyksemme autokuskina, Heinänen naurahtaa. JUHA DRUFVA Jyväskylässä etsitään yhteisiä toimintamuotoja Keski-Suomen yhdistysten yhteistyön tiivistämistä suunnittelevat Hannu Hukka (vas.), Marja Leena Makkonen, Tahvo Eronen, Terttu Siekkinen ja Toivo Heinänen. Keski-Suomen keskussairaalassa yleissairaalapsykiatrina toiminut Kari Jokinen liittyi 2007 Jyväskylän eläkeläiset ry:n. Jokinen on kaupungin vanhusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hän ottaa aktiivisesti kantaa eläkeläisten asioihin yleisönosastokirjoitusten kautta. Hänen mukaansa kirjoitukset menevät yleensä läpi, ellei kirjoita liian aroista asioista. –On pysyteltävä erossa pyhästä kolmikantaisuudesta eli eläkerahastojen asioista. Eläkevarojen kaappauksesta puhuminen on vaarallinen ilmaus, samoin eläkerahastojen varojen vieminen veroparatiiseihin. Suomalaisilla eläkeyhtiöillä on veroparatiiseissa yli 40 miljardia euroa. Jokisen mukaan ei eläkkeitä kannata maksaa sairaille ihmisille, vaan kaikkien etujen mukaista on hoitaa ihmiset terveiksi. Tasa-arvoinen terveydenhuolto ja julkiseen terveydenhuoltoon sijoittaminen olisi eläkerahastoillekin edullisinta. Kuitenkin esimerkiksi Sitra markkinoi eläkerahastojen varojen käyttöä aivan muihin kohteisiin. –Jopa OECD on kiinnittänyt huomiota siihen, että Suomessa omavastuuosuus terveydenhuollossa on suurin kaikista kehittyneistä teollisuusmaista. Myös eläkeläisten köyhyys on Suomessa teollisuusmaiden suurin. Pula-ajan läpikäyneet kärsivät hiljaa ja tyytyvät vähään. Tämä on vielä yleinen asenne eläkeläisten keskuudessa. Jokisen mukaan tulevalle sote-alueelle jätetään reikäinen terveyspalvelukartta, kun lääkäreitä ei ole riittävästi. –Esimerkiksi Muurame perusti oman terveyspalveluyhtiön. On kauhea kiire, että ehditään yksityistää ennen kuin hankintalaki lyödään lopullisesti lukkoon. Asioita valmistellaan salaisesti, koska tuotto-odotukset ovat aika hurjat. Voitothan saadaan kansalaisten tuloista ja veroista. Verovaikutuksia ei suunnitelmissa ole otettu huomioon. Erilaisilla vippaskonsteilla julkiset palvelut saadaan näyttämään hyvin kalliilta yksityiseen tarjontaan verrattuna. Jokinen kiittelee Jyväskylän kaupungin teettämää tuoretta konsulttiselvitystä. –Selvityksen mukaan kuntoutusta ja ennalta ehkäiseviä toimia tarvitaan paljon. Vanhusten hiljaiseksi tekeminen lääkityksellä on huolestuttavaa, samoin palvelujen pilkkominen ja hinnoittelu. JD Kari Jokinen ottaa kantaa yleisönosastoissa ”Pula-ajan läpikäyneet kärsivät hiljaa ja tyytyvät vähään. Tämä on vielä yleinen asenne eläkeläisten keskuudessa.” –Eläkeläisten köyhyys on Suomessa teollisuusmaiden suurin, Kari Jokinen muistuttaa.
Nro 2 maaliskuu 2016 – 9 ELÄKELÄINEN Tuula-Liina Varis ”M ihin tämä maailma oikein on menossa?” Telkkarisarjoista, elokuvista, kirjallisuudestakin tuttu kysymys pannaan yleensä vanhan ihmisen, useimmiten naisen suuhun, ja tarkoituksena on osoittaa kysyjän kaikinpuolinen ajasta jälkeen jääneisyys ja muutosvastarinta. Kehityksen suunnan kyseleminen on ajan rattailta pudonneiden vanhusten päivittelyä, ja sille sopii nauraa. Nykyaikaa ja ”tätä päivää” elävä järkevä ihminen toki tietää, mihin maailma on menossa, sillä hänelle kehitys on niin sanotussa pitkässä juoksussa aina edistystä. Mutta onko se? Mihin tämä maailma on menossa? kysyin itseltäni sinä iltana, kun olin puolison kanssa käynyt elokuvissa. Leffa oli amerikkalainen Big Short, joka kertoo USA:n vuoden 2008 pankkiromahduksesta ja sitä seuranneesta talouskriisistä. Kotiin tultuamme katsoimme vielä telkkarista amerikkalaisen dokkarin, joka kertoi mikä ja kuka oikeasti on republikaanien presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Donald Trump. Yhdessä illassa meille annosteltiin niin pöyristyttävää infoa ja niin karmeita tulevaisuusvisioita, että takapajuiseksi leimautumisen uhallakin oli pakko parahtaa: Mihin tämä maailma oikein on menossa? Seuraavan yön nukuin huonosti. Big Short oli vaativaa katsottavaa, sillä markkinaliberalistisen kapitalismin olemusta maallikon on vaikea hahmottaa. Terminologia on vierasta, täynnä lyhenteitä ja jargonia, jota asiaan vihkiytymätön ei ymmärrä. Perusasian ymmärsin: pankkien ja sijoitusyhtiöitten petollisin keinoin rakentama talouskupla poksahti ja katastrofi kaatui tavallisten hyväuskoisten kansalaisten niskaan. Kahdeksan miljoonaa menetti kotinsa, kuusi miljoonaa työpaikkansa. Vaikka bisnesmaailman toiminta voitiin osoittaa rikolliseksi, tuomioita tekijöille ei juuri langetettu. Ja mikä pahinta, sama peli jatkuu, ja monet asiantuntijat ennustavat, että seuraavan kuplan poksahdus on vain ajan kysymys. Ei vain köyhien vaan myös keskiluokan elämä on USA:ssa kurjistunut samalla, kun rikkaat ovat rikastuneet ennätysmäisesti. Tavallisten amerikkalaisten tulevaisuuden näköalat ovat synkistyneet, ja juuri tähän tilanteeseen asettuu pelastajaksi miljardööri Donald Trump. Syntipukin hän löytää oitis: maahanmuuttajat. Samaa taktiikkaa käyttävät meillä persut, joihin Trumpia onkin suomalaisessa mediassa verrattu. Hitler sai saksalaiset uskomaan, että juutalaiset ovat syypäitä kaikkiin Saksan ongelmiin. Sillä syntipukkiterorialla oli karmeat seuraukset, ja niin tulee olemaan tällä nykyiselläkin, joka pelottavaa vauhtia valtaa alaa myös Euroopassa – ja Suomessa. Trump lupaa rakentaa Meksikon rajalle korkean muurin, joka tukkisi tulovirrat etelästä – ja vieläpä aikoo maksattaa muurinsa meksikolaisilla. Muslimien maahantulon hän kieltäisi kokonaan. Kun työpaikat jäävät ”oikeille” amerikkalaisille, Amerikasta tulee taas suuri. Isistä hän lupaa ”potkaista perseeseen” ja muutenkin toimia niin, että terroristit häviävät maanpinnalta viimeistä myöten. Ja tietysti hän panee polvilleen Aasian talousmahdit, etenkin Kiinan. Trumpin tulevaisuudessa amerikkalaiset tuottavat itse sen, mitä kuluttavat. Tosin hänen omat firmansa käyttävät surutta Aasian halpatyövoimaa hyväkseen. Tämä on julkinen totuus, mutta se ei heilauta kannattajakuntaa, koska heille kaikkein upein asia Trumpissa on hänen suunnaton rikkautensa. Rikkaus on Trumpin paras vetonaula, sillä oikein rikkaan ei tarvitse kuunnella ketään eikä välittää kenestäkään, hän voi tehdä justiinsa, mitä hän haluaa. Mutta mitä kannattajat oikein haluavat? Upporikkaan diktaattorin, jonka ei tarvitse piitata sen paremmin laeista ja lainsäädäntöelimistä kuin lobbareistakaan? Luulisi, ettei kukaan täyspäinen ottaisi tosissaan Trumpin julistusta, mutta hän on noussut vahvaksi tekijäksi ehdokaskisassa. Kampanjan tilaisuudet kokoavat tuhansia ihmisiä, ja tunnelma on kuin herätyskokouksessa. Amerikkalaiset vaalikampanjat ovat yleensäkin suurta sirkusta, mutta ei sentään tässä mitassa. Trump on narsistinen, puolihullu meuhkaaja, joka aiheuttaa omalle puolueelleen republikaaneille harmaita hiuksia, mutta miten sitten suu pannaan, jos hänestä todella tulee puolueen presidenttiehdokas? Ja entä jos hänestä tulee kuin tuleekin presidentti? Mitkä paholaisen pidot hän silloin panee pystyyn tässä jo valmiiksi kaoottisessa maailmassa? Vai käykö hänelle kuin suurelle suomalaiselle populistille Timo Soinille, jonka rehvakkaita puheita ja lupauksia seurasivat niin pienet teot, että häneen uskoneet pettyivät ja kannatus romahti dramaattisesti. Mihin tämä maailma oikein on menossa? on mitä asiallisin ja ajankohtaisin kysymys maailman nykytilassa. Vastausta en tiedä, mutta koetan löytää siihen osviittaa median talousuutisista, joita pyrin seuraamaan entistä tarkemmin. Sillä rahastahan aina on kysymys, eikä nykyisen markkinadiktatuurin aikana tunnu mitään muita arvoja olevankaan. Kuka hyötyy? on rikostutkinnan peruskysymys, joka nykyisin pitäisi esittää aina lakimuutosten ja niiden suunnittelun yhteydessä. Bisnesmaailma on minulle edelleen outo maa, ja sen kieli vierasta. Tässä suhteessa kuntoa pitää kohentaa. Asian edistämiseksi ostimme Kansan Uutisten kirjakaupasta kaikki tarjolla olevat neljä Esko Seppäsen kirjaa. Jospa se siitä lähtisi. Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen aluejärjestön syyskokouksessa viime marraskuussa kysyttiin, olisiko mahdollista järjestää koulutusta tietotekniikasta. Pallo heitettiin Jyväskylän seudun Sivistystyö ry:lle (JsS), jonka jäsenenä on myös aluejärjestö. Tammikuussa 2016 JsS:n kokouksessa päätettiin kartoittaa, olisiko eläkeläisten joukossa kiinnostuneita tietotekniikkakurssille. Ja kiinnostuneita löytyi! Kurssi aloitettiin18.2. ja ensimmäisessä tilaisuudessa oli ohjaajat mukaan lukien 18 osallistujaa, kuudesta Eläkeläiset ry:n yhdistyksestä. Osallistujissa oli monentasoista osaajaa, usealla oli mukana oma kannettava tietokone eli “läppäri”. Ohjaajiksi saatiin JsS:n puolelta Paula Rastas ja Jyväskylän eläkeläisistä Hannu Hukka. Heillä molemmilla on kohtuullisen pitkä ja monipuolinen osaaminen tietotekniikasta. Toivottavaa olisi, että tietotekniikkaan kohdistuvat epäilyt ja pelot alkaisivat vähitellen haihtua myös eläkeläisten keskuudessa. Ja kun alkeet oppii, niin tulee toimeen, vaikka ei omaa tietokonetta olisikaan, sillä kirjastoista löytyy koneita, jotka eivät maksa käyttäjälleen mitään. Ja varmaan jotain opastustakin löytyy sieltä. Tahvo Eronen Keski-Suomenkin eläkeläisiä kiinnostaa tietotekniikka Mihin maailma on menossa? Keskisuomalaisten tietotekniikkakurssi käynnistyi 18. helmikuuta. Kuva: Tahvo Eronen
10 – Nro 2 maaliskuu 2016 ELÄKELÄINEN Muisti on kuin kaleidoskooppi riippuen siitä, mistä näkökulmasta asioita tarkastellaan. Yleisesti luullaan, että ihmisen muistot ovat pysyviä ja muuttumattomia. Amerikkalaiset tutkijat Dan Simons ja Chris Chabris tekivät muutama vuosi sitten tutkimuksen siitä, millaisia käsityksiä ihmisillä on muistin toiminnasta. Vastaajista 63 prosenttia oli sitä mieltä, että muisti toimii kuin videokamera, joka tallentaa luotettavasti ja täsmällisesti näkemämme ja kuulemamme ja sallii meidän tarkastella tilanteita jälkikäteen sellaisina kuin ne todella tapahtuivat. ? Uusimmat muistitutkimukset osoittavat kuitenkin, että muistot muuttuvat koko ajan, eivätkä ne säily siten kuin ne on tallennettu, sanoo Vanhustyön Keskusliiton vanhempi tutkija Marja Saarenheimo. Saarenheimon mukaan muistot eivät varastoidu aivoihimme kokonaisuuksina, vaan osaelementteinä eri puolilla aivoja sijaiseviin vastaaviin rakenteisiin: näkömuistikuvina, kuulomuistikuvina, tuntoja hajumuistikuvina. ? Oikeastaan muisto on olemassa vain silloin, kun se on aktiivisena mielessä. Kun muistoa ei enää tarvita, se hajoaa sirpaleiksi hermoverkkoihin. Kun jokin ulkopuolinen ärsyke saa sen ilmaantumaan, se ikään kuin koostetaan uudelleen tilanteen mukaan. Muiston koostamiseen saattaa vaikuttaa nykyhetken uusi tieto, sen hetkinen mieliala tai mitä olemme lukeneet tai katsoneet televisiosta. Itsepintainen muisti Vaikka muistot sijoittuvat menneisyyteen, on muistaminen tämänhetkistä toimintaa. Muistojen aika ei ole lineaarista, vaan kerrostunutta. Niihin sekoittuu jatkuvasti nykyhetken elementtejä, aikatasoja ja -kerroksia, vaikka emme välttämättä huomaa sitä. Kun alamme muistella, emme muista ainoastaan alkuperäistä tapahtumaa, vaan myös ne kerrat, jolloin olemme aikaisemmin muistaneet saman tapahtuman. Hyvään muistiin liitetään usein määritelmät, että se on pitkäkestoinen ja tarkka, ja se pystyy tahdonalaisesti palauttamaan asioita mieleen. Hyvän muistin edellytys on usein toisto, jolloin muistoja kerrataan ja lujitetaan. Ne muistot, joita ei kerrata, haalistuvat. Mutta muistilla on myös monia heikkoja lenkkejä: siihen liittyy torjuntaa ja virhetulkintoja, ja se on hyvin altis vaikutuksille ja vääristymille. Se on myös itsepintainen, sillä usein, kun jostain muistosta haluaisi päästä eroon, se ei millään suostu poistumaan ja kun jotain haluaisi muistaa, se ei suostu palautumaan mieleen. ? Unohtaminen, vääristymät ja valikoivuus eivät kuitenkaan ole muistin ongelmia, vaan osa muistin toimintaperiaatetta, Saarenheimo korostaa. Liian hyvä muisti voi olla pikemminkin kirous ja taakka kuin siunaus, sillä arkielämä voi käydä raskaaksi, jos muisti tukkeutuu kaikilla pienillä yksityiskohdilla. Siksi unohtaminen on yhtä tärkeää kuin muistaminen. On tärkeää osata valikoida sisään tulevasta informaatiosta tärkeät asiat ja päästää vähemmän tärkeät menemään. Elämää helpottaa, jos osaa säädellä ajatusten, tunteiden ja muistikuvien virtaa ja päästää irti häiritsevistä muistisisällöistä. ? On tärkeää myös, että osaa muunnella suhdettaan tuskallisiin muistoihin. Terapiassa tätä tehdään koko ajan: muistikuva ei katoa, mutta meidän suhteemme siihen voi muuttua. Muistin manipulointi Evoluution näkökulmasta muistin ensisijainen tehtävä on ohjata päätöksentekoa. Muistin avulla kykenemme välttämään vaarallisia tilanteita, oppimaan virheistä, suunnittelemaan elämää eteenpäin ja nauttimaan menneistä mukavista kokemuksista. Inhimillisestä näkökulmasta muisti merkitsee minuuden jatkuvuutta ja kertoo, keitä me olemme. ? Minuus on hyvin pitkälle muistoja, Saarenheimo täsmentää. Emotionaalinen muisti ei jätä mieleen yksityiskohtia vaan tunnesävyjä, sillä me emme havainnoi yksityiskohtia, kun olemme jonkin voimakkaan tunteen vallassa. Jos meillä on ”liian hyvä” tunnemuisti, se voi pitää yllä tuskallisia muistoja ja altistaa masennukselle. Pelkomuistot voivat saada meidät hätääntymään ”varmuuden vuoksi” aivan vaarattomissakin tilanteissa. Ihminen on aina vaalinut kollektiivista, kulttuurista muistia. Sen paikkoja ovat muun muassa museot, muistomerkit ja -esineet, rituaalit, arkistot ja valokuvat. Niihin on taltioitunut tapahtumia, kipuja ja kärsimyksiäkin, joita saamme kokea, vaikka emme itse olisi eläneet niitä. Muistoja voidaan myös manipuloida. Yksilöllisten ja kollektiivisten muistojen manipulointi on yleinen vallankäytön menetelmä erityisesti totalitaarisissa yhteiskunnissa, joissa usein on kiellettyä ja vaarallistakin muistaa vastoin yleistä historiankirjoitusta. ? Vaikka ihminen tietää, että se on valetta, hän ei pysty vastustamaan sitä, ja hän alkaa vähitellen itsekin uskoa siihen. Yhdysvaltalainen muistitutkija Elizabeth Loftus teki kokeita, joissa ihmisille kerrottiin heidän omia lapsuusmuistojaan. Suurin osa niistä oli oikeita, mutta sekaan oli upotettu valemuisto jostain tapahtumasta. Usein koehenkilöt kuvailivat yksityiskohtaisesti ja värikkäästi tätä valemuistona solutettua tapahtumaa, vaikka eivät olleet sitä eläneetkään. Muisti ja viisaus Muistissa on paljolti kysymys havaitsemisesta ja tarkkaavaisuudesta. Saarenheimo kertoo, että terapeutin työssä hän kohtaa ihmisiä, joilta ”puuttuu” pitkiä pätkiä elämästään. Tämä johtuu usein masentuneisuudesta, jolloin tarkkaavaisuutemme on suuntautunut muualle. Muisti korjaantuu yleensä masennuksen lievittyessä. ? Toisaalta, vaikka emme tietoisesti havaitse jotain, se voi tallentua tietoisuuden rajamaille ja putkahtaa sieltä mieleen. Muistisairaudessa ensimmäiset oireet koskevat lähimuistia. Kyse on tällöin työmuistin ? mieleen painamisen ? häiriöistä. Sitä vastoin pitkäkestoiset muistikuvat putkahtelevat mieleen, eikä niille välttämättä ole tapahtunut mitään, kuten ei myöskään toimintamuistille. Sen alaan kuuluvat erilaiset automatisoituneet tottumukset kuten polkupyörällä ajaminen tai vaikkapa lapsena opitut laulut. Muistin voi sanoa liittyvän myös viisauteen siten, että me tiedämme esimerkiksi ratkaisun johonkin ongelmaan ilman, että olemme tietoisia siitä, mistä sen tiedämme. Tätä voidaan kutsua myös hiljaiseksi tiedoksi. Erityisesti iäkkäillä ihmisillä on paljon kokemustietoa, jota he eivät miellä muistoina. Se on puoliautomaattista, intuitiivista tietoa, kuinka jossakin tilanteessa kannattaa toimia. ? Sitä minä kutsuisin myös viisaudeksi, Marja Saarenheimo sanoo. IITA KETTUNEN Hämmentävä muisti Muistitutkija, psykologi, psykoterapeutti Marja Saarenheimo puhui tammikuussa Tampereella pidetyssä Valoa pimeyteen –tapahtumassa, jonka teemana oli muisti. Kuva: Taina Repo ”Emme voi väittää ymmärtävämme mitään ihmiselämästä, jos kieltäydymme tunnustamasta sitä tosiasiaa, että todellisuus sellaisena kuin se joskus oli, ei koskaan palaa takaisin, emmekä voi todenmukaisesti rakentaa sitä uudelleen.” (Milan Kundera: Ignorance)
Nro 2 maaliskuu 2016 – 11 ELÄKELÄINEN Kauppa kylpylähotelli Kuntorannassa kävi vuonna 2015 selvästi edellistä vuotta paremmin ja kulujen kehitys kyettiin samaan aikaan pitämään kohtuudella kurissa, toteaa Kuntoranta Oy:n hallitus. Hallitus hyväksyi ja allekirjoitti 9.2. yhtiön vuoden 2015 tilinpäätöksen ja arvioi tilivuoden tapahtumia ja kuluvan vuoden näkymiä. Majoitusta kuvaava vuodekäyttöaste nousi Kuntorannassa edellisestä vuodesta noin seitsemän prosenttiyksikköä ja oli nyt 38,1. Huonekäyttöasteella mitattuna vuosi oli koko 2010-luvun paras. Majoituksen lisäys näkyi myönteisesti liikevaihdossa, joka kasvoi runsaat yhdeksän prosentia ja ylitti 1,8 miljoonan euron rajan. Hallitus totesi, että alkanut vuosi 2016 on Kuntorannalle erittäin haasteellinen. Vuoden 2015 hyvää majoitustulosta edesauttoi Varkauden talousalueen poikkeuksellisen isojen investointien tuoma komennusmiesten majoituksen merkittävä lisäys. Nyt tämä markkinatilanteen tuoma apu on joko päättynyt tai vähintäänkin nopeasti hiipumassa. Tilalle on löydettävä korvaavia asiakkaita ja myyntiä. Tavoitteena on Kuntorannan huonekäyttöasteen nostaminen ja vakiinnuttaminen 40 prosenttiyksikön rajan yläpuolelle. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi vedotaan myös sen puolesta, että Eläkeläiset ry:n jäsenyhdistykset ja niiden jäsenet käyttäisivät Kuntorannan palveluja. Eläkeläiset ry on Kuntorannan omistajajärjestö. Vanhuspalvelulakia ei saa säästöjen nimissä enää heikentää, painottaa Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen. – Vanhusten on saatava vanhuspalvelulain alunperin takaama turva ja hoito, sanoi Korhonen keskiviikkona puhuessaan Lieksan Seudun Eläkeläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa. Korhonen on huolissaan hallituksen leikkauslinjan vaikutuksista. Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli helmikuun puolivälissä toimenpideohjelmaa kuntien tehtäväreformiksi. Taustalla on hallitusohjelmassa asetettu miljardin euron säästötavoite kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimiseksi. Hallitus markkinoi asiaansa normitalkoina ja turhan byrokratian purkamisena. – Musertavaa on, että hallituksen tehtäväreformi paljastuu huonosti valmistelluksi paketiksi, joka lähinnä kurittaa vanhuksia ja vammaisia. Heidän palveluistaan leikataan jälleen. Nyt lähes sata miljoonaa euroa, Korhonen sanoi. Toimenpideohjelmassa on listattu mm. vanhuspalvelulain mukaisten tehtävien keventäminen, jolla tavoitellaan runsaan 35 miljoonan säästöjä sekä vammaislainsäädännön kokonaisuudistus, jonka tavoitteena on 61 miljoonan euron säästö. – Säästö vanhusten ja vammaisten palveluista ei ole sen enempää oikeudenmukaista kuin kestävääkään politiikkaa, Korhonen sanoi. Hän huomautti, että tuskin mitään lakia on romutettu samalla vauhdilla kuin vasta vajaat kolme vuotta voimassa ollutta vanhuspalvelulakia. – Vanhuspalvelulain aikaansaaminen oli eläkeläisjärjestöjen ja suomalaisen vanhustyön voitto. Heinäkuussa 2013 voimaan saatuun lakiin on kuitenkin tehty jo useampi tarkistus, ja jokainen niistä on leikannut lain myönteisiä vaikutuksia. Korhonen viittasi pitkäaikaisen hoidon kriteereiden heikentämiseen niin, että niiden perusteista poistettiin oikeus arvokkaaseen elämään sekä hoitajamitoituksen alentamiseen. – Eläkeläisjärjestönä kritisoimme aikanaan jo sitäkin, että vanhusneuvostot siirrettiin vanhuspalvelulaista kuntalain piiriin. Korhonen painotti, että tulevan sote-uudistuksen yhteydessä on vanhusten äänen kuuluminen taattava vanhusneuvostojärjestelmää kehittämällä. Martti Korhonen: Vanhuspalvelulakia ei saa romuttaa Kuntoranta paransi viime vuonna selvästi Monelle tulee yllätyksenä, etteivät puoliso tai lapset voi hoitaa sairastuneen asioita, jos ennakointia ei ole hoidettu ajoissa. Tuore opas neuvoo yksityiskohtaisesti, kuinka jokainen voi varmistaa oman tahdon toteutumisen, vaikka sairauden tai vammautumisen vuoksi ei enää asioitaan pystyisi hoitamaan. Miten turvaan tahtoni toteutumisen? -oppaassa käydään konkreettisesti, käytännön ohjein ja tapausesimerkein läpi oikeudellisen ennakoinnin keinoja, kuten hoitotahtoa ja edunvalvontavaltuutusta. Väestö ikääntyy ja ratkaisuvaihtoehdot ikääntyvien ihmisten oman tahdon kunnioittamisen kysymyksiin ovat ajankohtaisia. Muistisairaudet yleistyvät ja samalla lisääntyy tarve oikeudelliseen ennakointiin. Ennakoinnilla voi varmistaa tahtonsa toteutumisen myös sairauden edetessä. Samalla helpottuu myös läheisten tilanne, sillä kun ennakointi on kunnossa, läheiset voivat hoitaa sairastuneen asioita joustavasti. – Viimeistään diagnosoinnin yhteydessä kannattaa suunnitella tulevaisuutta ja varmistaa, että oma tahto toteutuu tilanteessa, jossa ei enää itse pysty hoitamaan asioitaan. Ennakointi on tärkeää myös läheisten kannalta, sillä tuhannet omaiset joutuvat joka vuosi hankaluuksiin, kun eivät pysty hoitamaan esimerkiksi sairastuneen pankkiasioita, projektijohtaja Henna Nikumaa Suomen muistiasiantuntijat ry:stä sanoo. Hajanainen tieto nyt yksissä kansissa Tieto oikeudellisen ennakoinnin keinoista on aiemmin ollut hajanaista eikä tietoa ole ollut tarpeeksi. Nyt julkistettu Miten turvaan tahtoni toteutumisen? -opas on ensimmäinen, joka esittelee kattavasti keskeiset vinkit ja keinot, joiden avulla jokainen voi varautua tilanteeseen, jossa ei pysty enää asioitaan hoitamaan. – Oppaassa käydään konkreettisesti, käytännön ohjein ja tapausesimerkein läpi oikeudellisen ennakoinnin keinoja, kuten hoitotahtoa ja edunvalvontavaltuutusta. Tälle käytännön tiedolle on tarvetta myös kuntien ohjaustyössä, sanoo Sipoon kunnan palvelujohtaja ja Suomen muistiasiantuntijat ry:n puheenjohtaja Helena Räsänen. Myös työikäisten kannattaa hoitaa oikeudellinen ennakointi kuntoon Oikeudellinen ennakointi ei ole vain ikäihmisten asia. Äkillinen sairastuminen tai onnettomuus voi osua myös työikäisen kohdalle. Hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus kannattaa jokaisen tehdä ajoissa. – Usein virheellisesti ajatellaan, että oma puoliso tai lapsi voi hoitaa asiat, jos itse ei enää pysty siihen esimerkiksi vammautumisen tai sairastumisen vuoksi. Monelle onkin yllätys, että ilman asianmukaisia valtuuksia toisen asioita ei voi hoitaa. Kun on tehnyt hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen, ne helpottavat konkreettisesti sairastuneiden ja heidän läheistensä elämää, sanoo oppaan työryhmän jäsen, perheoikeuden dosentti, OTT Anna Mäki-Petäjä-Leinonen Helsingin yliopistosta. Miten turvaan tahtoni toteutumisen? on tehty laajapohjaisessa yhteistyössä Suomen muistiasiantuntijat ry:n Muistisairaan ihmisen edunvalvonta yhteistyönä -projektissa, jota RAY rahoittaa. Opasta voi tilata Suomen muistiasiantuntijat ry:stä: info@muistiasiantuntijat.fi tai puh. (09) 454 2848. Painetun oppaan hinta on 2 euroa. Oppaan saa myös sähköisenä maksutta Suomen muistiasiantuntijat ry:n sivuilta muistiasiantuntijat.fi/ julkaisut. Muistisairauksien yleistyminen lisää oikeudellisen ennakoinnin tarvetta Tuore opas neuvoo käytännön esimerkein, mitä ja minkälaisia ovat esimerkiksi hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus Projektijohtaja Henna Nikumaa Suomen muistiasiantuntijat ry:stä esitteli Miten turvaan tahtoni toteutumisen? -opasta julkistamistilaisuudessa maaliskuun ensimmäisenä päivänä. Kuva: Tuomas Talvila l edunvalvontavaltuutuksella varaudutaan tilanteeseen, jossa tullaan myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi muistisairauden etenemisen vuoksi. l edunvalvontavaltuutuksessa nimetään, kuka hoitaa tulevaisuudessa omia asioita, jos niitä ei kykene enää itse hoitamaan. l luotettu henkilö saa edunvalvontavaltuutuksella valtuudet hoitaa yleensä talouteen ja omaisuuteen sekä terveydenja sairaanhoitoon liittyviä asioita mahdollisimman helposti ja joustavasti. l edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta sitten, kun valtuutuksen laatinut henkilö on tullut itse kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan ja edunvalvontavaltuutus on saatettu voimaan maistraatissa. l edunvalvontavaltuutuksen laatiminen on suotavaa kaikille täysi-ikäisille, tekijän riittävällä tavalla ymmärrettävä sen merkitys ja sisältö. Edunvalvontavaltuutus pähkinänkuoressa
12 – Nro 2 maaliskuu 2016 ELÄKELÄINEN Runopysäkki K evätpäiväntasaus lähestyy. Muuttuvatko runot vuodenajan mukana? Tuleeko keskitalven pimeydessä kirjoitettua erilaisia runoja kun kevätvalossa? Kannattaa testata, millaisia runoja kevät synnyttää. Näkyykö niissä valo? Kevät on voimakas vuodenaika, joka herättää tunteita laidasta laitaan. ”Huhtikuu on kuukausista julmin”, kuuluu T.S. Eliotin tunnettu säe. Mitä muita kevääseen liittyviä säkeitä tulee mieleen? Oiva Björkbacka kirjoittaa Sähköinen päiväkirja -runossaan ilmiöstä, joka ei ole vuodenaikasidonnainen vaan läsnä joka päivä. Netti ja sosiaalinen media ovat välineitä, joita voi käyttää niin hyvin kuin huonostikin. Vanha sanonta ”tuli on hyvä renki mutta huono isäntä” sopii yhtä lailla nettiin kuin someenkin. Björkbackan runossa tulee esiin ihmisen ja koneen ”vuorovaikutus”, kun Facebook kysyy, ”mitä mietit”. Onhan siinä jotakin koomista ellei karmivaakin. Sähköinen päiväkirja on mitä ajankohtaisin runo, niin paljon some on viestintäämme muuttanut. Hieman jäin miettimään, tarvitaanko säettä ”Mutta riittääkö tämä?”. Ehkä kolme viimeistä säettä kertoisivat tarpeeksi? Niissähän kiteytetään tärkeä inhimillinen ulottuvuus. Toimittaja Markus Leikolalta on muuten vuonna 2012 ilmestynyt runoteos Naamakirja , joka nimensä mukaisesti käsittelee Facebook-maailmaa. Leif Söderlund on kirjoittanut satiirisen kulutusloitsun Osta onneton kuluta kurja . Poliittiset viittaukset saavat pontta kalevalaisesta ilmaisusta. Söderlund käyttää mainioita yksityiskohtia: ”Mitäpä sitä hyllyltä hamuaisi/ makkaran vai maitorieskan /vaiko uudet vauhtivirsut/lenkkitossut entistä ehommat” ja sekoittaa uutta ja vanhaa sanastoa, ” lenkkitossut – virsut”. Hyvä runoilija käyttää runossa monivivahteista sanastoa ja yhdistelee sanoja ennakkoluulottomasti, näin siis Söderlund juuri tekee. Kirjoittaja tuo runoonsa Kalevalasta tuttua porukkaa – runouden ikiaikainen keino on myyteistä ja kansanperinteestä ammentaminen. Syntyy absurdeja säkeitä: ”ja Tuonen tytti tietenkin /ja kaikilla keltaiset kassit/hullujen päivien päästöpassit.” Leif Söderlundin runo soveltuu varmasti myös esitettäväksi. Toivon sille laajaa yleisöä. Johanna Sinisalo on muuten käyttänyt Sankarit -romaanissaan Kalevalan hahmoja ja siirtänyt heidät nykypäivään. Kirsti Lehtonen-Lindholmin runon idea on yksinkertainen ja sellaisenaan tehokas. Jäin kuitenkin miettimään, toimisiko runo myös ilman kakkossäettä: ”niissä on iän tuoma viisaus”. Kyseinen ilmaus on paljon käytetty eikä tuo runoon varsinaisesti mitään uutta. Ja kun runo vielä alkaa tutulla toteamuksella, voisi ehkä tuon kakkossäkeen jättää pois. Kaikkiaan Lehtonen-Lindholmin runo on kaunis ja minimalistinen. Kunnioitus ja rakkaus vanhaa ihmistä kohtaan välittyvät. Lea Niemisen runo Piiritetyt on ajankohtainen ja inhimillinen kannanotto sodassa kärsivien ihmisten hätään. Ensimmäinen säe on hätkähdyttävä, pysäyttävä. Soldiers of Odin-marssien keskellä Niemisen runo on tärkeä muistutus siitä, että kukaan ei haluaisi jättää kotiaan, ja että lähteminen on aina viimeinen vaihtoehto. Säkeilyvaara Aivan vastikään on ilmestynyt teos nimeltään Säkeilyvaara . Teoksen alaotsikko on ”Runouden käyttöopas”. Kirjan on toimittanut Satu Grünthal, ja kirjoittajina on monipuolinen joukko kirjallisuusammattilaisia, esimerkiksi runoilija Ilpo Tiihonen. Takakansi kertoo, että kirja on tarkoitettu kaikille, ”jotka kummastuvat, lumoutuvat tai turhautuvat runouden äärellä”. Tarkoitus on innostaa lukemaan runoja ilman paineita ”oikeasta ymmärtämisestä”, löytää runouden ilo. Olen ehtinyt lukea Säkeilyvaaran vasta osittain, mutta jo tähänastisen lukukokemukseni perusteella voin suositella sitä. Kirjassa esitellään laaja kirjo eri aikojen runoja, ja näistä kirjan kirjoittajat ovat laatineet pienoisesseitä. Mukaan on päässyt niin Juhana Cajanuksen virsiruno 1700-luvulta kuin räppäri-Asan tekstiä vuodelta 2012. Osallistu kilpailuun Vaikka kilpaileminen ei todellakaan ole oleellista kirjoittamisessa, joskus kilpailuun osallistuminen voi kuitenkin olla hauskaa ja hyödyllistä. Kisaa varten tulee käytyä vanhoja tekstejään läpi ja niitä ehkä muokkaa tai ainakin järjestää. Ja parhaassa tapauksessa kirjoittaa aivan uuttakin tekstiä. Kirjoituskilpailuja järjestetään Suomessa paljon. Nyt olisi tarjolla kisaa sekä runoilijalle että aforistikolle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura etsii kirjoituskilpailulla tekstejä mökkeilystä. Kilpailuun voi osallistua kirjoittamalla muistonsa, kokemuksensa tai tarinansa – tai muotoilemalla sen runoksi. Kertoa voi esimerkiksi mieleen painuneesta tapahtumasta tai mökkimiljööstä. Kilpailuaika jatkuu elokuun loppuun. ”Mökillä”-kisasta saa lisätietoja numerosta 050 379 7471. Rahapalkintojakin on luvassa. Myös aforismien kirjoittajille on meneillään varteenotettava kilpailu. Suomen aforismiyhdistys alkaa jakaa Mirkka Rekola -palkintoa kolmen vuoden välein. Ensimmäinen palkinto jaetaan vuonna 2017, ja sen voittaja selviää kilpailun kautta. Kilpailuun osallistutaan kokonaisella aforismikokoelman käsikirjoituksella. Viimeinen osallistumispäivä on tässäkin kilpailussa elokuun lopussa. Lisätietoja antaa Suomen aforismiyhdistyksen pu…osta onneton kuluta kurja Ukko ylinen jumala Sipiläinen sirkuttaja paasasi paholainen sormellansa sojotteli käski kuluttamahan tavaroita ostamahan saamme Suomen suosta tuomme rahaa rikkahille Näin käsky kävi sen myös Ilmatar näki ja sanaa vieritti kieritti puhetta niinpä vaka vanha Väinämöinen kera Lemminkäisen Joukahaisen kuin myös Nyyrikin Ilmarisen ja märkähatun karjapaimenen asteleikse Aleksilla kuljeskeli Keskuskadulla alla päin ja kallella kypärin kukkaroonsa kurkisteli eurojansa erotteli säästeli suloisia satasia kun oli vuokrat maksamatta saamatta suuret saatavat Mitäpä sitä hyllyltä hamuaisi makkaran vai maitorieskan vaiko uudet vauhtivirsut lenkkitossut entistä ehommat Siitä päätyivät Leinon luokse lähistölle Ruunebergin sieltä Mantaa kurkisteli kappelia katseli siellä istuivat Pohjolan emännät kaljatuoppia kallistivat oli paikalla Pohjan akka sekä Tuulikki että Tellervo kuin myös Marjatta ja Mielikki ja Aino ja Vellamo veen emäntä ja Tuonen tytti tietenkin ja ja kaikilla keltaiset kassit hullujen päivien päästöpassit Näitä katseli Väinämöinen Joukahainen ja lieto Lemminkäinen turhaa oli kukkaron kiristely seteleiden säännöstely säästöt meni menojansa katosivat eurot kaiken karvat Leif Söderlund, Helsinki Sähköinen päiväkirja Internet, face book, twitter, instagram ovat korvanneet suorat ihmiskontaktit kasvotusten face by face. Avaat tietokoneesi face book kysyy: Mitä mietit? Mitäkö mietin – mietin, miten aloittaisin sähköisen päiväkirjani ensimmäisen viestilokeron. Kirjaanko ensivaikutelmani aamuheräämisestä, muistini hämärään jo katoavasta unesta, lähetänkö facebook viestin ja onnitteluni naamakirjan juoruamalle päivän sankarille! Vai kommentoisinko aamun uutisvirtaa, tai voinhan täyttää lokeron uusimmalla selfille itsestäni, luontokuvalla, illanvietosta kavereiden kanssa, kuvalla lemmikistä, niitähän riittää! Mihin katosivatkaan elävät ystävät, läheiset. Tilalle ovat tulleet sadat fb-kaverit, joita et ole tavannut ehkä koskaan. Kaveripiirisi on laajentunut ympäri maapallon. Yhteydenpito on nopeutunut, sekunneissa viestisi on vastaanottajalla. Mutta riittääkö tämä? Etkö kaipaa enää ystävää, läheisen käden lämpöä, lämmintä halausta? Oiva Björkbacka, Helsinki Tuleeko kevät runoihin?
Nro 2 maaliskuu 2016 – 13 ELÄKELÄINEN Niina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi Sinun silmäsi, sielun peilit niin kuin sanotaan. Niissä on iän tuoma viisaus. Kun ne nauravat, en voi olla nauramatta. Jos ne itkevät, en voi olla itkemättä. Niissä on koko maailma, Sinun silmissäsi. Kirsti Lehtonen-Lindholm, Halikko Piiritetyt Aseena on nälkä kaikki liikkuva on syöty vuosi 2016 ihmiset kuolevat nälkään talvi on vienyt puiden lehdet, oksat, huonekalut, ovet poltettu kotona piiritettynä, he ovat unohtaneet miltä leipä maistuu kuitenkin, kaikista ihanin sana on ”koti”. Lea Nieminen, Inkeroinen heenjohtaja Marko Laihinen, jonka tavoittaa numerosta 045 877 8181. Voittaja palkitaan rahapalkinnolla ja lisäksi hänelle tarjotaan mahdollisuutta saada käsikirjoituksensa julkaistuksi Suomen aforismiyhdistyksen Pilke-sarjassa. Runo ja aforismi mielletään läheisiksi lajeiksi, vaikka jälkimmäinen luetaankin kuuluvaksi proosaan. Molemmat vaativat kykyä tiivistää, nähdä kirkkaasti. Toivon kaikille kirjoittamisen ja kevään iloa. Odottelen runopostianne, vaikka arkistoissani vielä onkin joitakin runoja julkaisuaan odottamassa. Auguste Rodinia (1840-1917) pidetään viimeisenä klassisen kuvanveiston edustajana. Hän keskittyi ihmisruumiin kuvaukseen ja mullisti lopullisesti kuvanveistotaiteen. Vielä 1800-luvulla Rodinin veistoksia pidettiin liian uskaliaina ja realistisina. Ne tuomittiin viimeistelemättöminä ja liian uskaliaina. Sen ajan katsannossa oltiin sitä mieltä, että veistoksilta puuttui kertova sisältö. Suhteessa moderniin ja sen jälkeiseen kuvanveistotaiteeseen nähden tämä tuntuu hassulta, mutta näinhän kautta aikojen ja edelleenkin on suhtauduttu uudistuvaan taiteeseen. Rodin sanoutui irti 1800-luvun historismista ja toi kuvanveistoon aivan uudenlaisen, vallankumouksellisen ihmiskehon ja sielullisuuden kuvauksen. Rodin ei henkilöitään pukenut, vaan kuvasi heidät useimmiten realistisen tarkasti alastomina. Myös hänen naishahmot kuoriutuivat niin häveliäisyydestä kuin pukimistaan. Rodin toi taiteeseen aistilliset, intohimoiset ja upean itselliset naiset ja upeat, maskuliiniset miehet ja herkän lapsikuvauksen. Itse hän totesi, että taiteilija paljastaa jokaisessa teoksessaan ulkokuoren alla piilevät sisäiset totuudet, jolloin ihmisen keho puhui puolestaan. Ja niin ne todellakin tekevät kaikessa kauneudessaan ja hurjuudessaan. Kun Rodin vuonna 1877 laittoi näytteille veistoksensa Pronssikausi, arvostelijat syyttivät häntä oikean ihmisen valamisesta pronssiin, koska veistos oli niin elävän oloinen. Ateneumin salissa veistoksia katsellessa tämän ymmärtää hyvin, sillä Rodinin veistokset eivät ole jähmettyneet paikalleen, vaan ne vangitsevat spontaanin liikkeen ja erityisesti hahmojen sisäisen elämän. Auguste Rodin syntyi vaatimattoman virkamiesperheen toisena lapsena. Jo varhain hän osoitti taiteellisia taipumuksia erityisesti piirtämisessä. Vuosina 1854-57 hän oli oppilaana valmistavassa keisarillisessa koulussa, Petite Ecolessa. Hän voitti piirustuksessa ensimmäisen palkinnon, mutta Ranskan taideakatemian kuvanveistoluokan ovet eivät avautuneet kolme kertaa sinne pyrkineelle, Ranskan kansallissankariksi ja maailman laajuisesti kuvanveiston kuuluisimpiin ja rakastetuimpiin mestareihin kuuluneelle Rodinille. Niinpä hän joutui työskentelemään monien koristekuvanveistäjien apuna ansaitakseen elantonsa. Vuonna 1864 Rodin aloitti avustajana kuvanveistäjä Albert Ernest Carrier-Belleusen suuressa ateljeessa. Ensimmäisen julkisen tilaustyön Helvetin portit , Rodin sai 1880 Pariisiin suunnitteilla olevaan taidekäsityömuseoon. Teosta Rodin muunsi ja työsti elämänsä loppuun saakka ja teos valettiin pronssiin vasta hänen kuolemansa jälkeen. Yksi Rodinin veistotaiteen ominaispiirre on viimeistelemättömyys. Tarkoituksellisesti hän jätti työstämisen jälkiä kuten valusaumoja teoksiinsa, korostaakseen teosten ja tekijän luovuutta. Veistosten jättäminen torsoiksi, kädettömiksi tai jopa päättömiksi kauhistutti Rodinin aikana. Hieno Meditaatio (Sisäinen ääni) lahjoitettiin Ruotsin Nationalmuseumille, mutta se kieltäytyi ottamasta sitä vastaan, koska katsottiin, että teos on keskeneräinen. Rodin itse piti teosta yhtenä parhaimpanaan, taidokkaimpana teoksena. Eikä ihme: Meditaatio on yksi vaikuttavimmista veistoksista Ateneumin näyttelyn valikoimassa, joka on kuvanveistotaiteen juhlaa. Pariisin maailmannäyttelyssä 1900 oli jo esillä 170 Rodinin teosta ja piirustuksia. Kiinnostavan lisän Ateneumin näyttelyyn tuo Rodinin suomalaisten oppilaiden Sigrid af Forsellesin (1860-1935) ja Hilda Flodinin (1877-1958) tuotannon ja vaiheiden esilletuominen. Rodin -näyttelyn lisäksi Ateneumissa on esillä yli 200 työtä sisältävä upea Japanomania pohjoismaisessa taiteessa 18751918 -näyttely. Näyttely esittelee kiinnostavasti rinnastaen, kuinka japanilainen taide vaikutti tuolloin pohjoismaiseen taiteeseen. Tuolloin eri kulttuurit ja tyylisuunnat alkoivat sekoittua taiteessa. Samaan aikaan myös kuvanja äänentoistolaitteet levisivät ympäri maailmaa. Kulttuuri ja taide kansainvälistyivät. Japanomania näyttely on niin laaja ja kiinnostava, että sen katsomiselle kannattaa varata ehkä toinen näyttelypäivä Rodin veistosten taikapiiristä päästyä. Ateneum toteuttaa upeasti sitä tehtävää, mikä sille valtion taidemuseona on annettu. 8. toukokuuta saakka esillä olevaa, 70 veistosta käsittävää Rodin-näyttelyä voi suositella myös kaikille päätöksentekijöille. Erityisesti Ajattelija-patsasta. Rahakirstuja vartioivien päättäjien kannattaisi poiketa Ateneumiin saamaan ajattelemisen aihetta siitä, mihin valtion varoja tulisi ohjata. SISKOTUULIKKI TOIJONEN Rodinin veistokset ja Japanomania sytyttävät Ateneumiin taiteen juhlavalaistuksen Kun upea Henri Cartier-Bressonin valokuvanäyttely päättyi Ateneumissa Helsingissä, niin aina vaan anti paranee. Nyt siellä on niin upeat näyttelyt, että Kansallisgalleriaan kannattaa matkustaa kauempaakin. Siellä hän istuu, Rodinin kuuluisin veistoshahmo Ajattelija, taustallaan kaari-ikkunasta näkyvä, Ajattelijasta vaikutteita saanut Wäinö Aaltosen veistämä Aleksis Kiven muistopatsas Rautatientorilla. Ja muut tunnetut ja tuntemattomammat Rodinin veistokset. Auguste Rodin: Varjo (1880-1964) Ateneum Art Museum. Kuva: Kansallisgalleria/Kirsi Halkola l Modernin kuvanveiston isä Auguste Rodin l Syntyi Pariisissa 1840, kuoli Meudonissa 1917. l Tunnetuimpia teoksia: mietteisiinsä vaipunut Ajattelija ja toisiinsa kietoutuneita rakastavaisia kuvaava Suudelma sekä Helvetin portit -teos.
14 – Nro 2 maaliskuu 2016 ELÄKELÄINEN Pirkko Saisio (s. 1949) vietti lapsuutensa ja varhaisnuoruutensa Helsingin Fleminginkadulla. Perhe asui pienessä vuokrakaksiossa. Kommunistisen kodin arvomaailma oli ristiriidassa ajan vallitsevien yhteiskunnallisten arvojen kanssa jyrkästi. Pirkon isä oli töissä Suomi–Neuvostoliitto-Seurassa, äiti työskenteli kauppahallissa. Kirjailijan ja teatteritaiteen uralle Saisio sanoo saaneensa hyvät eväät kotoaan ja kalliolaisesta kasvuympäristöstä. Koko hänen elämänkaarensa on ollut hyvää haketta kautta taiteellisen uran, joka jatkuu dynaamisena edelleenkin. Pirkko Saision vanhemmat olivat ateisteja, mutta Pirkko kiinnostui uskonnollisuudesta. Yhtenä vaihtoehtona hän piti teologian opiskelua, mutta päätyi kuitenkin Teatterikouluun. Tuohon aikaan naispappeutta karsastettiin, joten Saisio päätyi saarnaamaan taiteensa ja yhteiskunnallisen osallistumisensa kautta. Teatterikoulussa opiskellessaan hän alkoi kirjoittaa esikoisromaaniaan Elämänmeno , joka Heini Junkkaalan dramatisoimana ja Kaisa Korhosen ohjaamana nousi Jyväskylän kaupunginteatterin lavalle tammikuun lopulla. Teatterin järjestämässä keskustelutilaisuudessa esityksen jälkeen Saisio kertoi, että oli yhdessä mielessä surullista katsoa näytelmää 41 vuotta romaanin ilmestymisen jälkeen. – Kaikki romaanin ja esityksen kuvaamat henkilöt ovat kuolleet. Monilla heistä nimiä myöten on todelliset henkilöt taustalla. Tämä kertoo siitä, kuinka ankaraa ja julmaa elämä Helsingin Kalliossa sodan jälkeen oli. Talomme asukkaat kuolivat keskimäärin 40–55-vuoden ikäisinä. Itkin katsoessani esitystä, jossa lapsuuteni tapahtumat yhdistyvät hienosti koomisen ja traagisen kautta. Elämänmeno ilmestyi vuonna 1975. Sen, ja 1976 ilmestyneen teoksen Sisarukset myötä Saisiota ruvettiin markkeeraamaan realistiseksi työläiskirjailijaksi. Hän ei ollut kovinkaan innostunut moisesta määritelmästä, vaikkakin Elämänmeno on kautta laajan tuotannon edelleenkin hänen suosituin ja myydyin kirjansa. Asiaa edesauttoi myös Åke Lindmanin ohjaama suosittu televisiodramatisointi Elämänmenosta ja nyt teos nousi taas valokeilaan Jyväskylän kaupunginteatterin esitysten myötä. Parisen kymmentä kirjaa ja näytelmää, tv-näytelmiä, librettoja, elokuvakäsikirjoituksia ja dramatisointeja kirjoittaneen Pirkko Saision kirjailijanuraan liittyy myös hauska anekdootti, salanimillä kirjoittaminen. Temperamentikas kirjailija suivaantui kriitikoihin, jotka olivat tietävinään hänestä ja hänen kirjoittamisestaan paljon enemmän kuin Saisio itse. Niinpä hän päätti kirjoittaa kirjansa salanimillä Jukka Larsson ja Eva Wein ja saikin jymäytettyä kriitikoita pahan kerran. Erityisesti kirjailija Jukka Larsson nousu kriitikoiden lemmikiksi, häntä verrattiin jopa Mika Waltariin. Eva Weinin kirjoittama Kulkue (1992) nousi peräti Finlandia-palkintoehdokkaaksi. Perhepiirissä äiti ei saanut aivan niin hyvää palautetta esikoisteoksestaan. Nauraen Saisio kertoi Jyväskylän tilaisuudessa tyttärensä lukeneen 12-vuotiaana Mika Waltarin Sinuhen ja sen jälkeen äitinsä Elämänmeno-romaanin. ”Tämä on ihan hyvä, mutta et sinä kyllä mikään Waltari ole”, Elsa-tytär oli kommentoinut. Vuosina 1998–2003 ilmestyi pitkälle omaelämäkerrallinen romaanitrilogia: Pienin yhteinen jaettava, Vastavalo ja Punainen erokirja. Vuonna 2003 Pirkko Saision Punainen erokirja palkittiin Finlandia-palkinnolla. Pro-Finlandia-mitali hänelle myönnettiin vuonna 2007. Kansallisteatterin karnevalistisessa näytelmässään Homo Pirkko Saisio asetti vastakkain äärikristillisyyden ja homouden heittäen suoran viestin tasa-vertaiseen avioliittolakiin rajusti kantaa ottaneelle, silloiselle sisäministeri Päivi Räsäselle. Muun muassa globaalia epätasa-arvoa ja homojen asemaa teoksissaan tutkiva Saisio luottaa komediaan ja mustaan huumoriin, joiden kautta vaikeitakin asioita voidaan kuvata ja kritisoida. Riemastuttava ja rohkeakin on myös Saision Kansallisteatterille käsikirjoittama ja ohjaama Slava . Se ruotii nykyisen Venäjän ja Putinin toimia häpeilemättömän kriittisesti hurtilla huumorilla. Taistolaisaikojensa kritiikin Saisio palasi KOM-teatterin sosialistisen maailmankuvan kysymyksiä pohtineessa Baikalin lapset (2002) esityksessä. Esitys poikikin runsaasti, kriittistä yhteiskunnallista keskustelua. Nykyään Pirkko Saisio nauttii lastenlastensa seurasta aina kun ehättää ja kirjoittaa syksyllä ilmestyvää uusinta kirjaansa. Myös teatterin tiimoilta Saisiolta on tulossa jotakin, mutta siitä kuullaan myöhemmin. Eläkkeelle hän ei aio vetäytyä. Nykysuomen kulttuurinen ja poliittinen sekä vihantäyteinen ilmapiri saa Saision surulliseksi. – Näen suurena ongelmana haluttomuuden toisten ihmisten ja toisin ajattelevien kuuntelemiseen suomalaisessa keskustelukulttuurissa, jota seuraan muun muassa sosiaalisessa mediassa. Kukaan ei kuuntele ketään. Saisio nostaa esille esimerkiksi rasismikeskustelun, joka hänen mielestään puskee kuin vauhtiaan kiihdyttävä höyryveturi kaikkialla, missä ”keskustelua” käydään. Niin perussuomalaisia lähellä olevissa piireissä kuin punavihreässä kuplassakin. –Asiat puhutaan ja analysoi”Todellinen taide kantaa aina” Nykysuomen vihantäyteinen ilmapiiri saa Pirkko Saision surulliseksi. Kirjailija perää aitoa keskustelua, joka oikoisi väärinkäsityksiä. –Taiteen ei tarvitse olla haudanvakavaa osoittelua mihinkään suuntaan, sanoo Pirkko Saisio. Kuva: Laura Malmivaara/Siltala
Nro 2 maaliskuu 2016 – 15 ELÄKELÄINEN Kaisa Korhosen ohjaama ja Heidi Junkkaalan dramatisoima Elämänmenodraama on koskettava ajankuva sodan jälkeisen Suomen jälleenrakentamisesta Niemisen työläisperheen ja Helsingin Kallion värikkään asujaimiston elämänmenon myötä. Karjalan evakkojen, työväestön ahdingon ja muidenkin tapahtumien myötä esitys limittyy myös omaan aikaamme pakolaisvirtoineen ja arvoineen. Elämänmeno on hyvin esitetty, riipaiseva kasvukertomus ja ajankuva. Esityksen jälkeisessä keskustelussa Kaisa Korhonen totesi: ”Mielestäni työväestöllä ei mene tällä hetkellä yhteiskunnallisesti hyvin, enkä tiedä, meneekö sillä sen paremmin mahdollisen yhteiskuntasopimuksen tekemisen jälkeenkään.” Mitenkään päälle liimatusti Korhonen ei kuitenkaan ole ajankohtaistanut tarinaa, ja hyvä niin. Empaattisuus ja syvä ymmärrys yksilöiden ponnisteluja ja työväenluokan asemaa kohtaan kantaa sukupolvesta toiseen. Saision tekstin hurtti huumori ja erityisesti topakan Eila-äidin mehevä karjalanmurre nostavat hymyn suupieliin. Esityksen kompastuskivenä on samanaikaisesti tapahtuvien kohtausten ruuhka. Erityisesti vaikuttavasti alkava ensimmäinen puoliaika on ahdettu niin täyteen tapahtumia ja henkilöitä pikakelauksella, ettei oikein tahdo saada tolkkua, missä tyylilajissa Elämänmenoa tulkitaan, ja mitä tapahtumaa pitäisi seurata. Toisella puoliajalla meno rauhoittuu ja henkilöhahmoihin ja tapahtumien kulkuun tulee syvyyttä ja mukaansatempaavuutta. Mutta kaiken kaikkiaan kohtauksia ja tapahtumia on liikaa, osa niistä täysin tarpeettomia ja tarinan hienoa ydintä häiritseviä. Korhosen henkilöohjaus on tarkkaa ja oivaltavaa. Esityksen keskiössä on Marjan kehitystarina, joskin hersyvän dynaaminen, ronski työläisnainen Marjan äiti Eila, Anneli Karppisen pitelemättömästi tulkiten nousee esityksen dynamoksi tuon tuostakin. Karppinen on upea näyttelijä, joka antaa palaa kiroilevana, nuoruuden haaveisiinsa palaavana, arjessa tiukasti kiinni olevana työläisnaisena niin, että sivusta vedettävä sohva natisee liitoksistaan lemmenpuuhissa ja tehtaalla rullat ruuhkautuvat. Eila on selviäjä, niin kuin niin monet työläisperheiden naiset sota-ajan jälkeisten tuulten heiteltävinä. Mielikuvitusmaailmaan ja vartuttuaan kirjallisuuden sekä kuvataiteen piiriin hamuavan Marjan elämä ei ole helppoa. Onneksi on Lempi, Marjan kummitäti, jota Hanna Liinoja pienin, mutta tarkoin elein hienovaraisesti esittää. Lempi on Marjan uskottu, lämmin ja turvallinen aikuinen. Hän on realisti, joka välittää ja muistaa aina kysyä, mitä kummitytölle oikeasti kuuluu. Herkästi ja intensiivisesti Marjaa esittävä, ilmiömäisen lahjakas Anne-Mari Alaspää kuuluu niihin nuoriin näyttelijöihin, joista kuulemme vielä. Hän näyttelee pienen poikatytön ja neidoksi varttuvan Marjan roolin sydäntä särkevästi. Perheen isä, sodan satuttama, hiljainen ja sopua hakeva Hannu Lintukosken esittämä Alpo Nieminen on vaimonsa tossun alla. Nieminen tekee hyvän, eleettömän roolin ja saa niin lastensa kuin katsojienkin sympatiat puolelleen. Erinomaisten pääroolien esittäjien lisäksi myös sivuroolit on hyvin miehitetty. Erityisesti Maritta Viitamäki, Joni Leponiemi ja Jorma Böök pistävät parastaan, mainioita näyttelijöitä jokainen Musiikkia esitykseen on ympätty liiankin kanssa Pelastusarmeijan kuorokohtauksesta iskelmien siirappiin. Ne toki tiivistävät ajankuvaa, mutta yksittäiset esitykset ovat ajoittain kiusallisen päälle liimattuja, parhaimmillaan silmäkulmia kostuttavia. Esitystä rytmittävä, erinomaisen haitarinsoittaja Matti Ekmanin musisointi sen sijaan sopi Kallion kujille mainiosti. Kari Junnikkalan kolmikerroksinen lavastus on nerokas ja kaunis, mutta esityksen kannalta liiankin monitasoinen. Työläiskorttelin ja kodin muuntaminen tehdassaliksi, jopa Leningradiksi Nevan rantoineen tapahtuu nerokkaasti. Eritysmaininnan ansaitsee Japo Granlundin loihtima upea valaistus. Ari Nummisen koreografiat ovat vauhdikkaasti, jos kohta herkästikin ajan tunnelmia kuvaavia. Nostalginen, hyvin esitetty Elämänmeno jättää mietteisiin, niin kun hyvän taiteen tuleekin. Se saa tuntemaan syvää empatiaa työkansaa kohtaan, itkemään ja nauramaan. Kaikesta karuudesta, köyhyydestä ja asenteellisuudesta huolimatta jäljelle jää toivo. SISKOTUULIKKI TOIJONEN daan puhki, jolloin keskustelu hajoaa muka-keskusteluksi, jossa olennaiset seikat, kuten syiden ja seurausten käsittely jäävät jalkoihin. Saisio kertoo seuraavansa toisinaan myös sitä keskustelua ja vihapuhetta, joita rasistisilla sosiaalisen median sivustoilla käydään. –Nämä, usein nimettöminä pysyttelevät henkilöt ottavat lain omiin käsiinsä uhkaillen ja kehottaen laittomuuksiin. Kun taas sivistyneemmät ihmiset kommunikoivat omasta oppineisuudestaan alaspäin. Ilmapiiri on tulehtunut. Pirkko Saisio on sitä mieltä, että niin kauan kun perussuomalaiset ovat hallituksessa ilmapiiri on monessa suhteessa vaikea ja suvaitsematon. –Hallituksen tehtävä olisi ehdottomasti lopettaa Odinin sotilaiden katupartiointi ja muut sen tapaiset toimet, vihapuheet ja teot. Mutta hallitus myötäilee näitä perussuomalaisten osittain hyväksymiä toimia, eikä puutu ja ota kantaa rasismiin ja sen lieveilmiöihin riittävän kovalla kädellä. Kaikenlainen vihapuhe pitäisi tukahduttaa tiukoin ottein. Krimin valtaus oli Saision mielestä se ärsyke, joka viritti nykyisen ikävän, jankuttavan keskustelu-ilmapiirin. –Se herätti levottomuutta ja sai aikaan aggressiivisen, epävakaan ilmapiirin, joka on vahvistunut pakolaisongelman myötä. Ihmiset ovat ahdistuneita ja peloissaan. Lohtua ja ymmärrystä Saision mielestä voi luotettavan tiedon lisäksi tuoda myös taide. –Taiteilijat voivat – ja heidän pitääkin – ottaa kantaa tapahtumien kulkuun ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Taiteilijoiden, tutkijoiden ja toimittajien tulee olla herkkiä ja kyetä reagoimaan siihenkin, mitä julkisuuden pinnan alla tapahtuu. Lopuksi Pirkko Saisio vielä muistuttaa, että intohimoisen elämän ja intohimoisen taiteen ei tarvitse osoitella toivoa tai toivottomuutta kohti. –Taiteen ei tarvitse olla haudanvakavaa osoittelua mihinkään suuntaan, sillä todellinen taide kantaa aina kertoen ihmisyyden syvistä viesteistä. SISKOTUULIKKI TOIJONEN Nykysuomen vihantäyteinen ilmapiiri saa Pirkko Saision surulliseksi. Kirjailija perää aitoa keskustelua, joka oikoisi väärinkäsityksiä. Jyväskylässä väkevä tulkinta Pirkko Saision Elämänmenosta Elämänmenoa: Isä Alpo (Hannu Lintukoski), äiti Eila (Anneli Karppinen) ja tytär Marja (Anne-Mari Alaspää). Kuva: Jyväskylän kaupunginteatteri Jyväskylän kaupunginteatteri: Pirkko Saisio-Heini Junkkaala: Elämänmeno. Ohjaus: Kaisa Korhonen. Menneisyyttä 1980-luvulta Yhteiskunnallis-taloudellisista luokkaeroista puhuessamme tulemme harvemmin ajatelleeksi, että luomme kyseisiä eroja kasvatuksen ja asenteiden kautta. Osallistummeko erojen luomiseen huomaamattamme? Tätä julmaa tosiasiaa ruotii KOM-teatterin uutuusnäytelmä Pasi Was Here. Miksi 1980-luvulla lapsuuttaan Savonlinnan Kellarpellossa viettäneen putkiasentajaksi päätyneen Pasin elämä päätyy itsemurhaan 34-vuotiaana? Miksi vilkkaalle ja kekseliäälle pojalle käy näin vaikka elämän materiaaliset tavoitteet oli saavutettu? Lapsuuden kavereiden Pasin ja Hemmon peruskokemukset päiväkodissa ja koulussa ovat samat, mutta heidän kotiolonsa ovat hyvin erilaiset. Pasin isä on putkimies, Hemmon äiti on akateemisesti koulutettu yksinhuoltaja-feministi, joka on muuttanut Helsingistä poikansa ja tyttärensä kanssa akateemisen työn perässä Savonlinnaan. Hemmosta tulee uudessa yhteisössä eräänlainen maahanmuuttaja, jonka on sopeuduttava yhteisön samankaltaisuuspaineisiin. Näytelmässä eletään eräänlaisia perussuomalaisten synnyn alkuhetkiä. Aineelliset ja taloudelliset erot eivät erota viisivuotiaita ja nuorukaisiksi varttuvia Hemmoa ja Pasia. Heidän vanhempiensa. sivistykselliset ja henkiset erot muodostuvat heidän perheidensä asenteellisiksi ”luokkaeroiksi.” Sisäisiä alemmuudentuntoja ei ilmaista, mutta sitä enemmän uhotaan ja kätkeydytään uusien teknologisten vempaimien tuottamien elämysten taakse. Kun pitäisi puhua omista tuntemuksista, puhutaankin teknologisten vempaimien ominaisuuksista, ikään kuin ne olisivat ajattelevia ja tuntevia sekä ratkaisuja tekeviä ihmisiä. Pasi Was Here on merkittävän inhimillinen tutkielma 1981 syntyneeltä Veikko Nuutiselta. Hän kysyy suoraan, mitä hyvinvointiyhteiskunnan luoneen ja sen eduista täysillä nauttineen suuren ikäpolven jälkeläisille kuuluu. Onko Turbo-Saabin velaksi hankkiminen elämän onnen täyttymys? Näytelmä valottaa myös sitä, millaiselta 1960–70-lukujen suuri seksuaalivallankumous näyttäytyi lasten silmin, kun sitä oikein riemumielin toteutettiin. Oivaltavasti ohjattu, takautuvasti etenevä esitys nuorten näyttelijöiden huippusuoritusten loisteessa jättää katsojalle aikaa arvioida omia muistojaan kyseisen aikakauden tapahtumista tyyliin: missä olit silloin kun Tshernobylin ydinvoimakatastrofi tapahtui huhtikuussa 1986. Näytelmän ratkiriemukkaiden jaksojen välillä tulee sen verran vakavaa kerrontaa, että asiat lonksahtavat paikoilleen, kuten kunnon teatteriesityksessä pitää tapahtuakin. JUHA DRUFVA KOM-teatteri: Pasi Was Here. Käsikirjoitus: Veikko Nuutinen, ohjaus: Lauri Maijala. Rooleissa: Robert Enckell, Johannes Holopainen, Vilma Melasniemi, Juho Milonoff.
16 – Nro 2 maaliskuu 2016 ELÄKELÄINEN Perivenäläisyyttä kuvaavan, absurdin huumorin mestari F.M. Dostojevskin (1821–81) lähes mielipuolisen keveissä satiireissa miehet ovat pelkkiä shakkinappuloita määrätietoisten naisten rakkaudenja omaisuudenjaon pelilaudoilla. Tästä näkökulmasta Dostojevskia voi pitää varhaisena feministinä ja naisvaltaisen matriarkaatin kuvaajana. Tyhjänpuhumisen hallitsevat yläluokkaiset naiset röyhelöissään ansiottomien sankaritekojensa vuoksi ylennettyjen prenikkarintaisten miesten puhuessa toistensa ohi. Kaikki he juonittelevat toistensa selän takana puhtaasti oma taloudellinen etu mielessään. Ahnaat hyötymistavoitteet kuorrutetaan sokeroiduilla sanoilla mielistelevien sananparsien höystäminä. Sirkku Peltolan Dostojevskin Vanhan ruhtinaan rakkaus -romaanin pohjalta Tampereen Työväen Teatterille dramatisoima ja ohjaama mainio Papparaisen uni esitys ei tee tässä suhteessa poikkeusta. Siinä rappeutuva, mailleen menevä venäläinen aatelisto viettää katsojan silmien edessä farssimaista riemujuhlaansa. Toinen päähenkilö Maria Aleksandro (Tuire Salenius) on elinvoimainen ja lannistumaton juonittelija. Maria-rouva haluaa sukuunsa aatelisverta kutsumalla höperön ja raihnaisen ruhtinas K:n (Esko Roine) luoksensa. Tähtäimessä on naittaa neljä kertaa leskeksi jäänyt ruhtinas Marian 23-vuotiaalle viehkolle tanssijatyttärelle Zinalle. Ruhtinaan varakkuus saa kummasti vipinää Aleksandrovan kinttuihin. Pikkukaupungin seurapiireissä mikään ei pysy salassa, eivät Maria Aleksandrovnan suunnittelemat naimapuuhatkaan ja ruhtinaan vierailu. Huonomuistiseksi käyneen ruhtinaan tunnuslauseena on: ”Usein joudun sinne, minne ei pitäisi. Mutta olen yleensä tyytyväinen, aina tyytyväinen, tapahtuipa mitä tahansa.” Tämän asetelman ympärille kietoutuu kolmituntinen räväkkä ihmissuhdedraama, joka saa naururypyt syvenemään. Hulvaton sanallinen ja näyttämöllinen meno saa syvyyttä, kun muistaa, että Dostojevski kirjoitti Siperian karkotuksensa aikana lämpimikseen lennokkaan satiiriset romaaninsa Vanhan ruhtinaan rakkaus ja Narri kartanon valtiaana . Kirjat julkaistiin vuonna 1859, hänen vapauduttua neljän vuoden karkotuksesta. Sitä ennen kovia kokenut kirjailija vietiin vastavallankumouksellisuudesta syytettynä teloitusryhmän eteen, mutta se osoittautui valeteloitukseksi. Tällaisella kirjailijalla on lupa kirjoittaa myös valerakkaudesta. Papparaisen unen alun videoprojisoinneilla kerrataan takautuvasti Venäjän ja Neuvostoliiton historiaa Putinin valtakaudesta Dostojevskin ajan tsaarien valtakauteen. Näytelmä tuo kaiken naurunremakan takaa esiin yhteiskunnallisesti yhä vakavamman ongelman, sen miten muistisairaita ihmisiä kohdellaan. Kuka heitä suojelee hyväksikäytöltä? Esko Roineen, 71, entré näyttämölle ja roolisuoritus kaikkineen on taattua koomikon työtä hauskuudessa ja traagisuudessaan. Hän on melkoinen kyhäelmä: kyttyräselkäinen joustimien varassa kulkeva ukkopahanen kaikkine koreine lisäkkeineen ja meikattuine kasvoineen enteillen nykyistä kauneuskirurgiaa kokolailla krouvisti. Hullunkuriseen roolinsa hän saa komeaa karismaa näytellen unimaailmoissa ja dementian sumussa olevaa upporikasta ruhtinasta tarkkarytmisesti ja ilmeikkäästi. Vain tekohampaiden, sinänsä hauskan irrottelun olisi voinut jättää vähemmälle, se kun sammalsi puheen kuuluvuutta. Roineen karisma senkun kasvaa näyttelijän ikääntyessä. Myös itseironia tekee roolista unohtumattoman. Ja entä sitten Tuire Salenius Maria Aleksandrovnana. Hän on häikäisevä jo ulkoisesti upeissa puvuissaan ja näyttelee vimmatun hyvin juonittelevan vallasnaisen ja äidin roolinsa. Puhe pulppuaa ja juonittelu kiemurtelee niin hauskasti ja vaivattomasti, että hän ei vaan näyttele vaan on tuo ovela nainen täydellisesti ja väkevästi. Tuukka Huttunen vävyehdokkaana saa väistyä ruhtinaan tieltä, mutta ei niin vaan anna periksi. Hienosta ylinäyttelemisestä päästyään hän tekee kelpo roolin vaikka ei Zina-tytärtä omaksi saakaan. Maija Kovisto Zinan roolissa on herkkävireinen, sulokas, oikeudenmukaisuutta hakeva neitonen kaikkien kosijoiden ja erityisesti äitinsä juonittelun kohteena. Hän on ihanan herkkä näyttelijä. Eritysmaininnan ansaitsee Matti Seppäsen suunnittelema upea puvustus, joka on saanut vaikutteita Venäjän ortodoksisten kirkkojen visuaalisuudesta. Rahvaan hän on puvustanut venäläisittäin karvareuhkoihin ja ryysyihin. Hannu Lindholmin mennyttä loistoa kuvaava, kaunis lavastus toimii hyvin. Lumisade on kaunista katseltavaa ja tuuli ulvoo rapistuneen palatsin nurkissa. Papparaisen uni on hieno ja tärkeä unen ja todellisuuden välinen tutkielma ja ikuisen nuoruuden ihannoinnin parodia. Se on myös tarina siitä, kuinka kaikkia ihmisen toimintoja yritetään käyttää hyväksi. SISKOTUULIKKI TOIJONEN Eeva Joenpelto (1921-2004) julkaisi pitkän elämänsä aikana 26 romaania, yhden näytelmän ja runsaasti lehtikirjoituksia. Hän oli kirjallisen elämän aktiivinen osallistuja. Hänet palkittiin mm. Kalevi Jäntin palkinnolla, Aleksis Kivi –palkinnolla, Finlandia-palkinnolla, valtion näytelmäkirjallisuuspalkinnolla ja kuusi kertaa valtion kirjallisuuspalkinnolla. Hän sai Pro Finlandia –mitalin, Suomen Leijonan Ritarikunnan ensimmäisen luokan ritarimerkin, valtion taitelijaeläkkeen ja kolme kertaa WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnon. Hän oli taiteilijaprofessori, Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan kunniatohtori ja Me naiset-lehden lukijaäänestyksessä Suomen suosituin nainen. Eikä tässä ole kaikki. Eeva Joenpelto oli suomalaisen kirjallisuuden monumentaalihahmo, joka on todella ansainnut 500-sivuisen perusteellisen, sekä elämää että tuotantoa avaavan elämäkerran, ja sellainen Helena Ruuskan Elämän kirjailija Eeva Joenpelto on. Kirjan avaa valokuvavalikoima Joenpellosta. Kaunis, ylväs, tyylikäs nainen – sellainenhan hän oli, halusi olla. Valokuvia kiinnostavampi on Marjatta Tapiolan maalaama muotokuva, jonka WSOY:n kirjallisuussäätiö tilasi kirjailijan 70-vuotispäivän kunniaksi. Ensimmäisenä naisena Joenpelto sai kuvalleen nimikkokabinetin kustantamon tiloissa. Maalaus on vaikuttava. Eeva Joenpelto seisoo meikattuna ja kauniisti kammattuna repeytynyttä esirippua muistuttavaa taustaa vasten. Hän on ylväs ja ryhdikäs ja lisäksi yhtä hoikka kuin 40 vuotta aiemmin, jolloin ensi kertaa kantoi yllään samaa iltapukua WSOY:n kirjailijaillallisilla. Mutta taiteilija on tavoittanut myös sen herkkyyden ja särkyvyyden, joka Joenpellon lujan pinnan alla oli. Tässä suhteessa muotokuva on ihmeellisellä tavalla sopusoinnussa elämäkerran kanssa. Joenpelto oli toki juhlittu kirjailija, tyylikäs edustusvaimo ja korkeitten seurapiirien suosikki, mutta hän eli raskaan, monessa suhteessa traagisen elämän. Eikä hän suinkaan aina ollut niiden piirien suosiossa, jotka eri vuosikymmenillä toimivat kulttuurin eturintamassa. Omapäinen isän tyttö Helena Ruuska aloittaa perinteiseen tapaan: alusta. Joenpellon kohdalla se onkin olennaista, sillä hänen syntymäseutunsa Sammatti ja Lohja ovat toimineet perustana lähes kaikille hänen romaaneilleen. Myös lapsuuden perhe ja suku kohtaloineen ovat tavalla tai toisella mukana hänen teoksissaan. Eeva syntyi kauppiasperheen nuorimmaiseksi, köyhyyttä ei kärsitty, mutta suuria suruja riitti. Lapsista kolme ensimmäistä, tyttö ja kaksi poikaa, olivat Eevan syntyessä jo kuolleet, elossa oli vain häntä seitsemän vuotta vanhempi Erkki, äidin silmäterä. Hän kaatui sodassa. Eevalle isä oli äitiä läheisempi, ja lempipojan kuolema etäännytti äidin ja tyttären jo muutenkin vaikeita välejä. Eeva ei ollut sellainen kuin tyttöjen tuohon aikaan ”kuului” olla; hän oli voimakastahtoinen, omapäinen, utelias, rohkea, villi ja kapinallinen. Nuori nainen ehti kokea muutamia rakkausja muita seikkailuja Helsingissä, ennen kuin törmäsi tanskalaissyntyiseen komeaan Jarl Hellemaniin, joka työskenteli toimittajana ja siirtyi jo nuorena kustannusalalle. Eeva rakastui korviaan myöten, ja avioliitto solmittiin vuonna 1945. Heistä tuli Helsingin piirien epäilemättä edustavin nuori aviopari. Tosin Hellemanin yläluokkainen suku ei oikein hyväksynyt kauppiaan tytärtä miniäkseen, ainakin niin Eeva viileät suhteet koki. Eevasta tuli miestään palveleva kotirouva ja kahden pojan äiti, jolle kirjailijanura kuitenkin urkeni jo alle kolmekymppisenä. Avioliitto natisi liitoksissaan, mutta kesti pitkään, kunnes vastoin Eevan tahtoa hajosi. Kirjailija oli avioerosta katkera loppuikänsä, ja myös nämä oman elämän kriisit näkyvät romaaneissa. Siinä ei ole mitään poikkeuksellista, onpahan vain todistus siitä, että kirjailija ei voi kirjoittaa muusta kuin siitä, mitä on kokenut, mitä muistaa ja tietää, mistä on jäänyt elämään jälki. Ruuska avaa tätä koetun, eletyn ja muistetun merkitystä perusteellisesti. Oikeus, kohtuus, kunniallisuus Joenpellon tuotannon eetoksessa korostuvat oikeudenmukaisuus, kohtuus, kunniallisuus ja rehellisyys. Elämänasenteen juuret olivat lapsuudessa, sillä perheelle oli tehty vääryyksiä, joiden seurauksena isä mm. menetti ison perintötilan ja joutui ryhtymään kauppiaaksi. Ruuska arvelee, että komean Vares-Kantolan rakentaminen oli Joenpellolle jonkinlainen kompensaatio maatilan menetyksestä. Ehkä siinä avioeron jälkeen ilmeni myös halu näyttää, että ilman miestäkin pärjätään ja saadaan suuria aikaan. Joenpellon naiset ovat voimakastahtoisia, aloitekykyisiä ja henkisesti itsenäisiä, alistettuinakin sitkeän kestäviä. Kunniallinen ihminen, olipa mies tai nainen, ei jätä vääryyksiä oikaisematta, tai jopa kostamatta, jos on tarpeen. Niin toimi Joenpelto itsekin, hän oli suoraan puhuja, asioihin tarttuja, koskivatpa asiat sitten väärään paikkaan suunniteltua maantietä tai pahantahtoisen kollegojen ilkeitä puheita. Kipakkana ihmisenä hän koki olevansa liiankin spontaani reagoimaan; yhteen aikaan hän purki kiukunpuuskansa kirjeisiin, joissa sanoi suorat sanat – mutta ei koskaan lähettänyt niitä. Eeva Joenpelto oli Urho Kekkosen henkilökohtainen ystävä, ja Linnan kutsu putosi postilaatikkoon joka vuosi. Sylvi Kekkosen kirjallisessa salongissa hän oli vakituinen vieras. Myös WSOY:ssä hän sai erikoiskohtelun, eikä ihme. Hän Pinnan alla herkkää ja kärsivää Helena Ruuska: Elämän kirjailija Eeva Joenpelto. Elämäkerta. WSOY 2015. Papparaisen uni saa naururypyt syvenemään Tampereen Työväen Teatteri: Papparaisen uni.
Nro 2 maaliskuu 2016 – 17 ELÄKELÄINEN Kurssit Kuntorannassa Alueelliset kurssit Ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä osoitteeseen Eläkeläiset ry; Tuija Aali, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: tuija.aali@elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: www.elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/kurssihakemus. Jotta ilmoittautuminen tulisi varmasti perille ja kirjattua oikein, pyydämme välttämään puhelimitse ja varsinkin pelkillä puheviesteillä ilmoittautumista. Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puolivai täysihoidon. Kurssituki Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea Kuntorannan kursseille kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Lisätietoja Kurssikalenteriin voi tulla vielä muutoksia. Kalenteri julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n kotisivulla www.elakelaiset.fi, josta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussihteeri Tiina Rajalalta, puh. 020 743 3617 tai 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Kevään 2016 viimeiset kurssit Kotisivukurssi 16.-18.3. (2 vrk) ja Muistikerhojen ohjaajakurssi 16.-18.3. (2 vrk) Jos saat tämän lehden ennen kurssin alkua ja haluat kurssille, soita heti. Liikuntakurssi 18.-22.4. (4 vrk) Vielä ehtii osallistua! Tarkoitettu sekä uusille että kokeneille liikuntaryhmien ohjaajille. Vuokatin kesäpäivien (2017) valmistelua sekä monipuolista liikuntaa ja liikuntatietoa. Kurssia ovat vetämässä Eva Rönkkö ja Raija Puumalainen. Hinta: 278 PH / 320 TH Ilmoittautuminen 18.3. mennessä. Liikuntaverkoston tapaamiset (infoa, keskustelua ja liikuntaa, osallistujille maksuton) l 22.3. Tampere, Tapiola klo 10-14 (Pirkanmaan aluejärjestö) Ilmoittautuminen heti. l 27.4. Kokkola, Snellman-koti 10-14 (Pohjanmaan aluejärjestö) ilmoittautuminen 18.3. mennessä l 28.4. Kiuruvesi, Puistonkulma klo 10-14 (Savon aluejärjestö) Ilmoittautuminen 18.3. mennessä. Taloushallinnon kurssi (perusteiden kertausta, sähköinen kirjanpito) Kaksipäiväiset kurssit sopivat jo jonkin verran taloudenhoidossa kokemusta saaneille tai kertauksen tarpeessa oleville. l 7.-8.4. Lahti, Tietotupa klo 10-15 (Etelä-Suomi). Vetäjänä taloussihteeri Anitta Koski. Ilmoittautuminen 29.3. mennessä (Hinta 30 €, joka sisältää välipalatarjoilun) l 9.-10.5. Rovaniemi, Hotelli Aakenus klo 10-15 (Pohjois-Suomi). Vetäjänä taloussihteeri Anitta Koski. Ilmoittautuminen 29.4. mennessä (Hinta ilman majoitusta 50 €, joka sisältää lounaan . Kurssille mahtuu vielä muutama osallistuja. Majoitusta tarvitsevia pyydetään ottamaan yhteyttä.) Tiedottajakurssi l 12.-13.4. Lahti, Tietotupa klo 10-15 (Etelä-Suomi) Ilmoittautuminen 1.4. mennessä. Tiedottamisen perusasioita, sähköinen tiedonvälitys ja some. Sopii uusille tiedottajille mutta käy myös asioiden päivittämiseen. Vetäjänä tiedottaja Tuomas Talvila. (Hinta 30 €, joka sisältää välipalatarjoilun) Eläkeläisten edunvalvontakurssi: sote ja muita ajankohtaisia aiheita Kurssi sopii erityisesti vanhusneuvostojen jäsenille, kurssille voidaan ottaa 20 osallistujaa, 25€ / osallistuja, sisältää majoituksen täysihoidossa ja ruokailun. (Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti Etelä-Suomen yhdistyksille.) l 18.-20.4. Fiskars, Urheiluopisto Kisakeskus. Vetäjinä Hannu Partanen ja Päivi Uljas. Ilmoittautuminen 8.4. mennessä l 12.-14.10. Varkaus, Kuntoranta (ilmoittautuminen syyskaudella, tarkoitettu itäisen ja pohjoisen Suomen yhdistyksille) Lukutuki-kurssi vapaaehtoisille ääneenlukijoille l 15.4., 22.4. ja 29.4. klo 10-14, Lahti, Tietotupa. Kurssilla opastetaan rauhallisen lukuympäristön järjestämiseen, sopivan lukemiston valintaan, eläytyvään ja rauhalliseen lukutempoon sekä vapaaehtoistyön periaatteisiin. Vetäjänä Tiina Rajala. Ilmoittautuminen 1.4. mennessä. (Hinta 30 €, joka sisältää välipalatarjoilun) oli kustantajan kultapala, ahkera kirjailija, joka ei kirjoittanut ”naiskirjallisuutta”, vaan vankkaa realistista proosaa, jota myytiin hyvin ja jota lukivat miehetkin. Hän oli kaikin puolin edustava ja lisäksi erinomainen esiintyjä, matineasuosikki. Kautta aikojen tällaiset kultapalat ovat päässet kustantajan erityissuosioon. Ehkä liiaksikin. Vuoden 1994 Finlandia-palkintojupakka tuntuu arveluttavalta. Onko todella mahdollista, että vuoden suurimman kirjallisen palkinnon takana voi toimia tällainen juonittelu ja painostus? Kirjailijakunnan keskuudessa asenne oli ristiriitaisempi. Joenpellon tuotanto jatkoi realistista kertomaperinnettä, tyylisuunnista ja trendeistä riippumatta.1950-luvulla hän ei ollut modernisti, politisoituneilla 1960ja 70-luvuilla hän ei lähestynyt vasemmistolaisuutta, hän ei murtanut seksuaalisia tabuja, kun se oli trendikästä, eikä alkanut kokeilla postmoderneja tyylikeinoja 90-luvulla. Politisoituneimpaan aikaan hän sai suoranaisia vihollisia, joiden silmissä hän oli rikas, oikeistolainen porvarisrouva. Kaksi kertaa kohtalo kolhaisi Joenpeltoa avioeroakin pahemmin. Hän menetti molemmat poikansa, toinen teki itsemurhan, toinen kuoli syöpään. Toisen pojan kohtalo ja kärsimykset olivat pohjana Joenpellon viimeiselle romaanille Uskomattomia uhrauksia, joka ilmestyi vuonna 2000. Sitä seurasivat uupumus ja sairaudet ja vajaan neljän vuoden kuluttua kuolema. Helena Ruuska on kirjoittanut elävän, monipuolisen, kohtuudella sekä ylistävän että kriittisen elämäkerran. Teos on näyttävä, se sanoo asiat suoraan, mutta on oikeudenmukainen, rehellinen ja kunniallinen – Eeva pitäisi siitä. TUULA-LIINA VARIS Papparaisen uni saa naururypyt syvenemään Esko Roineen, 71, entré näyttämölle ja roolisuoritus kaikkineen on taattua koomikon työtä hauskuudessa ja traagisuudessaan. Kuva Kari Sunnari / Tampereen Työväen Teatteri.
18 – Nro 2 maaliskuu 2016 ELÄKELÄINEN On vuosi 2016. Jälleen uusi vuosi maapallon ja ihmiskunnan kehityksessä on käynnistynyt. Kun seuraa uutisvirtaa, se on ainakin pintatasolla sitä samaa mitä ennenkin: Kriisejä, sotia, ympäristökatastrofin uhkaa. Ele Alenius on valtavan arvostettu yhteiskuntateoreetikko, joka pohtii isoja kysymyksiä myös uusimassa kirjassaan Maailmankehityksen suuri käänne. Käydään suoraan asiaan ja kysytään, voiko ihminen olla optimisti näissä oloissa? – Se onkin merkittävä kysymys, Alenius toteaa. – Oma perusominaisuuteni on, että suhtaudun elämään suhteellisen valoisasti. – Kyllä toistaiseksi uskon siihen, että maailmankehityksen käänne parempaan on mahdollinen. Ihmiskunnan historia osoittaa, että monet aikanaan mahdottomina pidetyt asiat ovat tulleet mahdollisiksi. Ei valistuksen aikana pystytty kuvittelemaan, että tulee aika, jolloin pystytään menemään toiselle taivaankappaleelle. – Kun katsoo taaksepäin, niin ihmiskunnan historia ei todista sitä, että pysyvä rauha voisi olla joskus mahdollinen. Mutta se ei myöskään kiellä sitä mahdollisuutta, Alenius sanoo. Maailma kaaoksessa Tilanne on kuitenkin tämä: Nyt maailma on kaaoksessa. Meitä uhkaavat niin sisäiset ristiriidat, joiden ääri-ilmentyminä sodat ja terrorismi, kuin ekologiset ongelmatkin. – Olemme tilanteessa, jossa uhat ovat suuremmat kuin ihmiskunnan historiassa koskaan aikaisemmin. Mutta myös mahdollisuudet ovat suuremmat kuin koskaan aikaisemmin, Ele Alenius toteaa. Tästä lähtökohdasta tapahtuvaa maailmankehityksen suurta käännettä käsittelee Aleniuksen kirja. Sen ensimmäinen versio ilmestyi vuonna 2011. Viime vuonna, Aleniuksen 90-vuotissyntymäpäivän kunniaksi, julkaistiin toinen painos, joka sisältää kokonaan uuden viidennen eli viimeisen luvun. Teoksessaan Alenius luotaa sellaisia suuria linjoja kuin Täysivaltaisen demokratian syntyminen ja Yhteiskuntajärjestelmän hallittu muutos. Se on kirja, joka kannattaa lukea. Ele Aleniuksen mukaan on selvää, että olemme ihmiskuntana uuden aikakauden alussa. Tieteen ja teknologian kehitys on ollut valtaisaa ja nopeaa. Yhteiskunnallinen kehitys on jäänyt pahasti jälkeen. – Ihmiskunta sisäisissä suhteissaan on edelleen se sama, mitä on ollut pari-kolmesataa vuotta. Tasapainottomuus on hallitseva ilmiö, Alenius sanoo. Äärimmäisenä ilmenemismuotona ovat sodat, jotka ovat jatkuvasti keskuudessamme. Alenius ottaa esimerkin, joka uutisvirrassa kahlaavalle ihmiselle on ajankohtainen. – Sotien ja eriarvoisuuden takia eri puolilla maailmaa on syntynyt paine, joka on johtanut pakolaisvirtaan, erityisesti kohti Eurooppaa. Kyllähän tämäkin kertoo siitä, että ihmiskunta ei hallitse kehitystä. Uusi talousjärjestelmä Kirjassaan Alenius toteaa, että on tullut aika asettaa ihmiskunnalle yhteiset suuret päämäärät ja ryhtyä hallitsemaan maailmankehitystä Saadaanko se hallintaan? Siirrytään talouteen – Kehitystä hallitsee nyt vapaa kapitalistinen maailmantalous, globalisaatio leviää. Sen filosofia lähtee vapaan kehityksen maailmasta, mutta taloudellisen eriarvoisuuden syntyminen ja lisääntyminen osoittavat, että vikaan menee. Tarvitsisimmeko uuden talousjärjestelmän? Aleniuksen vastaus on kyllä. Kiteytetysti se tarkoittaisi, että koko rahoitusjärjestelmä siirrettäisiin – demokraattisin keinoin –yhteiskunnan hallintaan. Jos yhteiskuntajärjestelmälle haetaan hallittua muutosta, kuka näyttää tietä? Kirjassaan Alenius väläyttelee ajatusta, että Eurooppa voisi kulkea myönteisen muutoksen eturintamassa. – Todella toivoisin sitä. Aikanaan demokratia syntyi Euroopassa, valistus syntyi Euroopassa. On kuitenkin jotenkin surullista ajatella, että teollisen maailman hyvinvoinnin luonut Eurooppa jää koko ajan jälkeen Yhdysvaltojen ja Kiinan kaltaisten nousevien talouksien kehityksestä, hän sanoo. Surullisena Alenius pitää myös sitä, että hyvinvointivaltiota rakentanut Eurooppa sittemmin omaksui Yhdysvalloista liikkeelle lähteneen uusliberalismin, jonka idea oli ajaa alas hyvinvointivaltio. Yli-innokkaasti toteutetusta uusliberalismista pitäisi hänen mielestään nyt vapautua. Tässä katsannossa eivät Suomen nykypolitiikka ja kehitys näytä kovin hyvältä, Alenius sanoo suoraan. – Tällä hetkellä Suomi edustaa uusliberalismia tavallaan voimakkaammin kuin muut maat. Minun mielestäni ne, jotka kannattavat taloudessa elvytysajattelua, ovat oikeassa. Mutta elvytyksen puolestapuhujat ovat meillä kärsineet tappion, koska julkisessa velkakeskustelussa on samaistettu kansantalous ja yksityistalous, vaikka nämä kaksi toimivat eri tavalla. Kehitystä ei rakenneta köyhien kustannuksella Suomea ei siis voi kutsua hallitun kehityksen yhteiskunnaksi? – No ei. Uusliberalistista politiikkaa toteuttava hallitus tietysti sanoo toteuttavansa hallittua kehitystä, ja korostaa sitä, että on pakko tehdä näitä ratkaisuja mitä tehdään. – Mutta tämän nykykehityksen joutuvat maksamaan köyhät, työttömät ja muut vähäosaiset. Minä pidän hallittuna kehityksenä sellaista, jossa tasa-arvotavoite on mukana koko ajan. Sitä kehitystä ei rakenneta köyhien ihmisten kustannuksella, niin, että he joutuvat olemaan vielä köyhempiä. Ne, joiden pitääkin joutua maksamaan, ovat äärimmäisen rikkaat. Eikä rikkaiden voittojen välttämättä tarvitsisi olla niin suuria kuin ne nyt ovat. Kehityksen mahdollisuuksista puhuessamme palaamme jälleen myös kysymykseen optimismista ja pessimismistä. – Ihmiskunta on kyennyt lähettämään luotaimen avaruuden komeetalle, jonka läpimitta on viitisen kilometriä ja joka sijaitsee viidensadan miljoonan kilometrin päässä maasta. – Onhan se kumma, jos ei maailmassa, joka pystyy tuollaiseen, pystyttäisi ohjaamaan rahoitusta kulloinkin tarvittaviin kohteisiin tai rakentamaan yhteiskuntaa jossa ei olisi niin hirveän suuria tuloeroja, Ele Alenius sanoo. – Kyllä yhteiskunta on vielä primitiivinen, hän puuskahtaa. – Mutta kuitenkin meillä on käsissämme valtaisat mahdollisuudet uuden maailman rakentamiseksi. Kirjansa Maailmankehityksen suuri käänne loppupuolella Ele Alenius kirjoittaa: ”Vaikka ihmislajin historia on täynnä väkivaltaa ja ristiriitoja, on syytä muistaa, että suurin osa ihmisistä on sittenkin tavallisia kunnon ihmisiä.” TUOMAS TALVILA Ele Alenius kotonaan Helsingin Roihuvuoressa maaliskuussa 2016. – Tässä tuolissa minä yleensä istun ja pohdiskelen. Kuva: Tuomas Talvila Ele Aleniuksen mukaan ihmiskunta on tilanteessa, jossa uhat ovat suuremmat kuin historiassa koskaan aikaisemmin. Mutta niin ovat myös mahdollisuudet. Osaammeko tarttua niihin? Suunta kohti hallittua kehitystä
Nro 2 maaliskuu 2016 – 19 ELÄKELÄINEN ”N ormalno”, vastaa venäläinen, kun häneltä kysyy, miten menee, mitä kuuluu, kuinka elämä sujuu. Tuon normivastauksen näkee nykyään käännettävän ”Tavallisesti”, tai ”Ihan OK”, mitä se myös tietysti tarkoittaa. Ainakin neuvostaikana ”Normalno” kuului kuitenkin kääntää ”Hyvin”, mitä se myös venäläisessä ajattelussa merkitsee. Silloinhan on hyvin, kun ei ole epätavallisen huonosti. Ja näinhän small talkissa kuuluukin vastata ihan lähtökohtaisesti, kun joku kohteliaisuuttaan kysyy, ei ruveta huolia huokaamaan eikä vaivoja valittamaan. Kun Putin katsoi hyväksi kaapata Krimin ja aloittaa sodan Itä-Ukrainassa, miltei läntisen Euroopan sylissä, normaalista puhuminen Venäjän yhteydessä muuttui kertaheitolla ongelmalliseksi. Toki on vanha Eurooppa historiansa aikana paljon nähnyt, mutta ”normaali” on jo muutaman sukupolven ajan ollut suunta kohti turvallisempia oloja, vakaampaa rauhaa, laveampia ihmisoikeuksia, kehittyneempää oikeusvaltiota ja lujempaa demokratiaa. Neljännesvuosisadan ajan Venäjän on kuviteltu olevan vähittäin mutta väistämättömästi liikkumassa kohti Eurooppaa ja eurooppalaista normaalia. Suurelle osalle eurooppalaisia ilmeni, että eipä ollut liikkunut. Optimismin pohjan pettäessä ilmapiirin muutos oli niin jyrkkä, että historian kulku jakautui kahtia, kriisin puhkeamista edeltäneeseen ja sen jälkeiseen aikaan. Olin ollut lueskelemassa joitakin tuoreita Venäjästä kirjoitettuja kirjoja. Tapahtumien edetessä tuntui, että ne vanhenivat käsiin. Tai ainakin yöpöydälle. Tuli melkein huoli, että onko itselläkin tullut kirjoitetuksi joitakin haikailuja, jotka uudessa valossa näyttäisivät täysin pöljiltä. Venäjän tuntija Leena Liukkonen oli todennut keväällä 2013 ilmestyneessä mietityssä ja näkökulmia avaavassa Venäläiset tulevat -kirjassaan ajatuskulun, että Venäjä on ”normaalimpi” maa kuin Suomi. Hassulta kuulostava väittämä oli omista lähtökohdistaan ihan perusteltu: Venäjän putinilainen ”ohjattu demokratia”, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien puutteellisuus, vajavainen hyvinvointivaltio olivat toki lähempänä verrokkina olevien kehitysmaiden niukkuutta ja globaalia keskinkertaisuutta kuin vastaavat seikat Suomessa tai muissa pohjoisen ja läntisen Euroopan eliittivaltioissa. Maailmanlaajuisessa katsannossa pohjoinen ja länsi edustavat pikemminkin poikkeamaa kuin normaalia. Krim, Itä-Ukraina, Syyria, pakotteet, vastapakotteet, Venäjän talousromahdus, äärinationalismi, ydinuhkaukset, hybridisota. Ei voi mitään sille, että normaali-sanan käyttö alkaa vaikuttaa yhä ongelmallisemmalta. Jos ”normaalin” annetaan jatkossa olla liian läheisessä suhteessa ”keskimääräisen” kanssa, se ennen pitkää joutuu orwellilaisen raiskauksen uhriksi: Sota on rauhaa, diktatuuri on demokratiaa, vankeus on vapautta, vääryys on oikeutta, pahoinvointi on hyvinvointia, tuho on kehitystä, valhe on totuutta, epänormaali on normaalia. Suomessa on ”normaalistettu” ja ollaan ”normaalistamassa” asioita, joiden sisällyttäminen kehittyneen maailman ”normaaliin normaaliin” on salakavalaa, valheellista ja väkivaltaista. Rasismi on yksi sellainen ilmiö. On syytä huomata että ei ole kysymys vain vuoden 2015 tavanomaista suuremman maahanmuuttoaallon aiheuttamasta purskahduksesta vaan johdonmukaisesta historiallisesta jatkumosta, joka on voinut hyvin ja kerännyt voimaa erilaisten peitenimien alla äärioikeistolaisissa, uusnatsilaisissa ja populistisessa virtauksessa. Se ei ole enää marginaalissa vaan valtiollisen vallan korkeimmissa elimissä. Vihapuhe, pelottelu, raiskausja tappouhkaukset. Kylmäveristä valehtelua varten perustetut verkkosivustot. Väärennetty journalismi. Vieraan vallan intressejä palveleva trollaus. Kehen tahansa yksilöihin kohdistuvat vihapostihyökkäykset. Polttopullot, rasistiset katupartiot. Päivä päivältä ”normaalimpaa” mediasisältöä? Suomalaista arkea? Normijuttuja? EERO MATERO °°° Eero Matero on oululainen eläkkeellä oleva Kansan Tahto -lehden päätoimittaja ja kirjan Brežnevin opissa Muistelma Moskovan puoluekoulusta (Myllylahti, 2012) kirjoittaja. Normijuttu Matero Tulin mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan kuohuvalla 1960-luvulla. SKDL:n piirissä käytiin vilkasta aatepoliittista keskustelua. Liitto oli valinnut pääsihteerikseen valtiotieteen tohtori Ele Aleniuksen vuonna 1965 ja kaksi vuotta myöhemmin liittokokous valitsi hänet järjestön puheenjohtajaksi. Järjestön uudistuminen nykyaikaiseksi ja yhteistyöhakuiseksi poliittiseksi liikkeeksi henkilöityi paljolti Aleniuksen nimeen. Hänen johdollaan SKDL vauhditti myös uudistumiskehitystä SKP:ssa, jossa uudistusmielinen enemmistölinja valitsi puheenjohtajaksi Aarne Saarisen. Omaa poliittisen kodin valintaani viitoitti jo kodin perintö. Uudistusja yhteistyölinja kansandemokraattisessa liikkeessä veti puoleensa, koska se auttoi madaltamaan niitä kynnyksiä, jotka ns. reaalisosialismin ongelmat olivat valinnan tielle nostaneet. Poliittisen kodin valinta on paljon muuta kuin kannan ottamista päivänpolitiikan kysymyksiin. Se edellyttää, että maailmankatsomus antaa avaimia yhteiskunnan kehityksen syvempään ymmärtämiseen. Siinä tarvitaan yhteiskuntafilosofista ja yhteiskuntatieteen syventämää näkemystä. Tieteen olemukseen kuuluu avoimuus uusille havainnoille ja valmius korjata näkemyksiä niiden valossa. Poliittisen kodin valinta on kestävällä pohjalla, jos tavoitteet ulottuvat vaalikautta pidemmälle ja yksittäisiä uudistuksia laajemmalle. Maailmankatsomuksen on tarjottava näköala yhteiskunnan epäkohtien perustavanluontoiselle korjaamiselle. On oltava käsitys sellaisesta mahdollisesta maailmasta, jossa luodaan edellytykset ongelmien ratkaisemiselle ja kehitykselle, jota ihmiset voivat demokraattisten vaikutusmahdollisuuksiensa avulla ohjata. On oltava käsitys siitä, miten nyt olemassa olevan ja mahdollisen, paremman maailman ristiriita saadaan ratkaistua. Sosialismi oli pitkään avainsana, johon mahdollisen maailman olemus voitiin kiteyttää. Kokemukset ns. reaalisosialismista ja järjestelmän romahdus ovat kuitenkin suuresti vaikeuttaneet käsitteen käyttämistä tavoitetta kuvaamaan. Yrjö Rautio totesi HS:n blogissaan 30.10.2015, että ”sosialismia ei kannata järjestelmänä yksikään varteenotettava puolue”. Näin varmasti onkin, jos sosialismilla tarkoitetaan sitä mallia, jota ns. reaalisosialismin maissa toteutettiin. Sen seurauksena sosialismista tuli monille taloudellisen tehottomuuden ja poliittisen totalitarismin synonyymi. Tässäkin asiassa Ele Alenius uskaltaa ja osaa porautua pintakuohuja syvemmälle eikä hän luovu kevyesti sosialismin perusajatuksesta. Hänen maailmankehityksen suuresta käänteestä kirjoittamansa hahmotelma tulevaisuuden maailmanyhteisöstä rakentuu demokratian syventämiselle myös yhteiskunnan taloudelliseen perustaan, politiikan perustumiselle mahdollisimman pätevään tutkitun tiedon käyttämiseen demokraattisessa päätöksenteossa ja vähitellen myös demokraattisesti hallitun maailmanyhteisön rakentamiseen. Kaikkea vallankäyttöä, myös taloudellista, on kansalaisten voitava kontrolloida ja vaihtaa tarvittaessa vallan käyttäjät. Kehityksen taustalla on yhteiskuntien kehityksen suuri murros, jonka tieteen ja siihen perustuvan tekniikan kehitys on aikaansaanut. Se avaa yhteiskuntien ja koko ihmiskunnan käyttöön todellisen vapautumisen näköalan – ja samalla välineet ihmismielten hallintaan ja äärimmillään ihmiskunnan tuhoon. Ratkaiseva on kysymys siitä, onko kehitys hallitsematonta vai ottaako ihmiskunta kehityksen suuret linjat hallintaansa. Kehitys on hallitsematonta, ellei tieteellis-teknisen kehityksen tuottamien välineiden käyttö ole kansalaisten ohjattavissa. Kehitys tekee entistäkin ajankohtaisemmaksi vaatimuksen saattaa arvojen luomisen välineet ja luomistyön tulokset niiden hallintaan, jotka työllään arvot luovat. Ele Aleniuksen hieno teos perustuu luottamukseen siihen, että ihmiskunnan kehitys voi kulkea myönteisen näköalan suuntaan. Se edellyttää sosialismin perusajatuksen toteuttamista eli demokratian ulottamista kaikkeen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, myös talouteen. Ja se edellyttää myös koko ihmiskunnan kohtalonyhteyden ymmärtämiseen perustuvan, ihmisten itsensä demokraattisesti ohjaaman maailmanyhteisön rakentamista. KALEVI KIVISTÖ Sosialismia nykyajalle Ele Alenius: Maailmankehityksen suuri käänne. Into Kustannus Oy 2015. Aikaisempi painos Like Kustannus Oy 2011. Ele Alenius –syntynyt 5. kesäkuuta 1925 –valtiotieteen tohtori 1958 –60-luvulta alkaen kansanedustaja, SKDL:n puheenjohtaja, ministeri, Suomen Pankin johtokunnan jäsen. –eläkkeelle 1992 –Kirjoja: Sosialistiseen Suomeen (1969) Suomalainen ratkaisu (1974) Sosialismin ideologia ja aikakauden muutos (1985) Salatut tiet: Muistelmat (1995) Että olisimme humaanin sivilisaation planeetta (2000) Planetarismi maailmankehityksen rationaalisena perustana (2005) Maailmankehityksen suuri käänne (2011, toinen painos 2015) Ele Alenius, onko uusia kirjoitustöitä meneillään? – Kyllä on, pohdiskelen näitä kysymyksiä jatkuvasti. Olen ajatellut etten ehkä enää pyri kirjoittamaan kokonaista kirjaa. Mutta haluaisin käsitellä planetarismikäsitettä vähän perusteellisemmin ja tuoda näkemykseni siitä esiin. Mutta en vielä tiedä missä muodossa. TUOMAS TALVILA Uusia kirjoituksia työn alla
20 – Nro 2 maaliskuu 2016 ELÄKELÄINEN APUVÄLINEET SUJUVAAN ARKEEN Eläkeläiset ry:n jäsenetu * -10 % ? 09 276 360 FENNO MEDICAL OY TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN *norm.hintaisista tuotteista 2016 EI AJOKORTTIA, EI REKISTERÖINTIÄ, 25KM/H! Saa ajaa kävelyteilläkin. Toimitus koko Suomeen. Alkaen 1990€. Soita 02 480 9060 tai käy nettisivuillamme leijonaskootterit.fi. LEIJONA-SÄHKÖSKOOTTERI Kootaan Turussa, tilaa ilmaiseksi kotiisi 10 päiväksi testiin! Summassaarentie 180, FI-43100 Saarijärvi +358 (0)30 6085 100 • fax +358 (0)30 6085 200 KYLPYLÄHOTELLI SPA HOTEL Summassaarentie 180, 43100 Saarijärvi www.summassaari.? Varaa 030 608 50 myynti@summassaari.? Lanka 0,0828 /puh + 0,032 /min. Gsm 0,192 /min. Sis. alv 24%. Kylpyläloma 159 1 hlö/3 vrk/2 hh Sis. aamiaiset, päivälliset, kylpylän ja kuntosalin käytön. 1 hh-lisä 30,50 /vrk. Varaathan hemmotteluhoidot etukäteen! Lisämaksusta Loma-asunto kahdelle järven rannalla; saunaton 6 /hlö/vrk ja saunallinen 12 /hlö/vrk. Voimassa myös Pääsiäisenä! Keskellä Suomea – keskellä luontoa Kalenterin mukaan ystävänpäivä oli sunnuntaina 14.2. Ystävänpäivä merkitsee jokaiselle hieman erilaisia asioita. Minulle ystävänpäivä tarkoittaa sellaista päivää, jolloin tavataan ystäviä, kahvitellaan ja jutellaan mukavia asioita. Sen ei tarvitse olla mitenkään kummoinen asia. Pudasjärven Eläkeläiset viettivät ystävänpäivää tiistaina 16.2. porinatuokion yhteydessä. Kutsuttiin eri järjestöjen edustajia tapahtumaan. Oli ilo todeta, että tämä kannatti. Osanottajia oli monesta järjestöstä ja päivä saavutti suuren henkilömäärän. Me eläkeläiset totesimme, että ystävänpäivää voi viettää myös muinakin päivinä kuin kalenterin mukaisena päivänä. Niinpä seuraavaa yhteistä tapahtumaa vietetään viikolla 20 liikunnallisesti. Tämä tapahtuma on jo saanut perinteen nimellä liikuntapäivä. Ohjelmaa oli tarjolla monesta järjestöstä, oli yhteislaulua, kuoroja, runoja, sketsejä, asiantuntevaa muistelua savotta-ajoilta sekä normaalit kahvittelut ja arvonnat. Päivä oli erilainen ja tosi mieleenpainuva, ihmiset viihtyivät. Paavo Tihinen puheenjohtaja Pudasjärven Eläkeläiset TUNTURITUULIIN ELAKELAISALENNUKSELLA ELAKELAISET RY:N JASENEN OHITTAMATTOMAT EDUT • Lapland Hotelsin peruutusturva on tukenasi, jos matkasi peruuntuu yllattavan esteen vuoksi. Peruutusturva kat taa matkan peruutuksesta syntyneet hotellikulut. Kysy meilta lisaa! • Myohainen huoneen luovutus veloituksetta lahtopaivana (klo 14) • 10 € ravintolaseteli I vrk I huone ravintolapalveluihin • 10%:n alennus Lapin Safarien viikko-ohjelmista ? LAPLAND HOTELS • Kavelysauvat veloituksetta kayttoon lapin kohteissa loman ajaksi • 10%:n alennus YI las-Skin, Pallaksen, Luoston ja Oloksen valinevuokrista seka hiihtokoulusta • 10% alennus hissilipuista Yllaksella, Pallaksella, Luostolla ja Oloksella Elakelaiset ry:n jasenille lisaedut ovat saatavilla majoituksen yhteydessa ja ovat voimassa vain yksittaisvarauksiin. Yllaksen hissilippu etu voimassa, kun lippu ostetaan VIias-Ski Oy:lta. sales@laplandhotels.com I +358 (0)16 3232 OULU I TAMPERE I LEVI I YLLAS I ROVANIEMI I OLOS I PALLAS I HETTA I KILPISJARVI I SAARISELKA I LUOSTO Eläkeläinenlehden numero 3/2016 Ilmestyy 2.5. Aineisto lehteen 18.4. mennessä Ystävänpäivä Pudasjärvellä Muista jäsenmaksu, osallistut arvontaan! Jäsenmaksulaskut ovat tulleet Eläkeläiset ry:n jäsenistölle helmikuun puoleen väliin mennessä. Kaikki 31.3.2016 mennessä jäsenmaksunsa maksaneet osallistuvat 150 euron arvoisen kylpylälahjakortin arvontaan. Hyvä matkavastaava! Joko olet ilmoittautunut Eläkeläiset ry:n järjestämälle matkavastaavien tutustumisretkelle Vuokattiin 24.-26.5.2016! Ilmoittautumiset ja lisätietoja: 020 743 3610/Tuija Aali tai sähköpostitse tuija.aali@elakelaiset.fi
Nro 2 maaliskuu 2016 – 21 ELÄKELÄINEN Limpan Ordförandes kolumn MARTTI KORHONEN Översättning: Anne Lindfors-Shaban O m jag skulle börja den här kolumnen med en bekännelse. Denna text är en översättning från finskan. Att alltid hitta på något nytt att skriva om i alla nummer av Eläkeläinen, och fackföreningstidningen som jag också kåserar i, blir ibland övermäktigt. Helsingforspensionärernas skrivarklubb är då ett andhål i vilket jag snappar upp nya idéer. Klubbens litterära specialist Maippi brukar ge oss kluriga rubriker att skriva om. Ovanstående rubrik är annars söt och romantisk, men när hon satte ett frågetecken efter blev jag fundersam. Efter en stunds funderande kom jag fram till att skönhetsdrottningars, sångerskors och andra kändisars stormande lycka i damock kvällstidningarna ofta skulle behöva ett stort frågetecken efter rubriken. Tänk nu, att en person som för bara några veckor sedan upplevde en tragisk skilsmässa åter har funnit en alldeles himmelsk lycka med sin nyaste partner. De som orkar läsa ens löpsedlarnas och skvallerspalternas braskande rubriker vet, att det finns en massa typer för vilka detta sker om och om igen, för dessa underliga människor verkar lyckan ha blivit någon slags köpoch slängprodukt. Visst lär det finns sådana som tycker att ett sådant liv är härligt, men jag tycker att det egentligen är synd om de arma människorna, som aldrig får uppleva ett normalt parförhållande. Ett sådant där man känner varandra i grund och botten, har gemensamma minnen om svårigheter och glädjeämnen, om barn, barnbarn, och som vi med frugan tom. barnbarnsbarn. Förlåt, nu började jag predika som om jag vore en stor kännare av mänsklig lycka, men vid närmare eftertanke kanske jag faktiskt är en sådan. Vi firade nämligen med frugan sk. diamantbröllop – vilket betyder att vi varit gifta i sextio år – för några veckor sedan. Vi hade bjudit in alla våra efterkommande i rakt nedstigande led, och i familjen ingifta till att avfesta händelsen på badhotellet Päiväkumpu i Karislojo. Vi var allt som allt 22 personer som en vacker vinterlördag bokade in oss på hotellet. Efter lunchen plaskade de yngre omkring i basängerna medan vi gamlingar tog oss en tupplur för att orka hålla igång så länge de yngre ville. Det blev en fin fest med god mat, ädla drycker, ett par fina tal, efter vilka jag tyckte att ni borde spara litet av berömmet till våra begravningar, och sedan blev det en massa minnen från gemensamma äventyr på havet med min gamla snipa, veckoslut och semestrar på stugan och resor såväl inomsom utomlands. Alla hade vi minnen från en massa lyckliga stunder, men när jag tänker tillbaka på frugans och mitt gemensamma liv så har det nog i mångt och mycket varit som i Ragni Malmstens gamla sång om den nya trasmattan. Jag har aldrig hört den på svenska, men på finska sjunger hon att om man tog bort de mörka ränderna skulle de ljusa inte als vara så ljusa som de nu är. Det var kanske en litet haltande översättning men ni förstår nog andemeningen, eller hur? Visst förstår jag mig också på den blixtsnabba förälskelsen. Jag råkade själv ut för en sådan när jag en gång såg en vacker flicka i en blå buss bakfönster på Backasgatan. Jag körde själv efter bussen med min gamla Jawa, styrande med fötterna, vinkande med vänsterhanden och klappande med högerhanden på motorcykelns baksits. När hon steg av bussen i Kottby körde jag fram och frågade om hon ville följa ned på en liten åktur i den vackra sommarkvällen. Hon var litet tveksam, sade sig vara första kvällen i stan, och att hon skulle börja jobba i en butik i morgon. Jag fick i alla fall ett telefonnummer och löfte om att hon skulle fundera på saken. När jag följande kväll ringde upp började en lång och lycklig sommar. Strax före jul gifte vi oss och började leta efter bostad i bostadsbristens Helsingfors. Den finska auktoriteten gammalt folk – som har åsikter om allt mellan himmel och jord – säger; att när nöden kikar in genom dörren flyger kärleken ut genom fönstret. Visst kikade nöden ibland in i det på vintern kalla och på sommaren alltför varma vindsrummet som var vår första gemensamma bostad, men –så där bildligt sagt – vi öppnade inte fönstret. Samma auktoritet lär också ha sagt att delad lycka är dubbel lycka, och att ett gott skratt förlänger livet. Det första har vi färskt bevis på, men det andra får vi veta först på slutrakan. Vi skrattade nämligen gott när frugan berättade hur stor filantrop hon var, när hon gav lejonparten av sin lottovinst åt ungdomar som behövde pengarna bättre än hon själv. När hon tog ut sin tre euros lottovinst i R-kiosken stod tre småpojkar i kassan brevid och räknade om deras gemensamma slantar skulle räcka till en påse karameller. Hur de än räknade så fattades det ännu två euro till den billigaste påsen. De sorgsna pojkarna blev mycket lyckliga när hon gav dem de två eurona som fattades. När jag rensade min aforismsamling för att hitta sådana som skulle passa in i min nya diktbok, hittade jag en i vilken jag påstod, att lycka är också att inte hamna i olyckor. Jag vrakade den när jag mindes vad instruktören på segelflygarkursen sade. Han poängterade, att en skicklig flygare klarar situationer som en klok flygare aldrig hamnar i. Troligen tvivlade han på min klokhet, för en stor del av kursen fick jag öva mig i att klara svåra situationer Nu börjar det kanske vara nog med funderingar om lyckliga stunder, och tid att gå över till direktöversättningarnas förunderligheter. Förra numrets Göksund var förstås den finska staden Käkisalmi, på svenska Kexholm, som efter vinteroch fortsättningskrigen blev på den ryska sidan om östgränsen, och i dag, om jag minns rätt, heter Primorsk. Det börjar vara allt svårare att hitta på finurliga direktöversättningar, men efter mycket funderade hittde jag ännu en. Den är en liten finsk industristad, känd för sin badkarock vedspisproduktion, som mina barnbarn brukade kalla godisby. Räkna de lyckliga stunderna blott? Vi går mot vår Reformen av socialoch hälsovården – den viktigaste reformen i Finland sett ur den enskilda medborgarens perspektiv – befinner sig åter igen i ett stadium där ingen kan förutspå hur det kommer att sluta. Det vore önskvärt med lite följdriktighet eftersom lösningen kommer att påverka oss alla. Reformens hjul snurrar långsammare på grund av alla de käppar som kastas in, från olika håll och varierande utgångspunkter. I denna reformcirkus har man glömt alla grundprinciper för hur en god förvaltning borde utvecklas. I socialoch hälsovårdsreformen har man nu blandat in landskapsförvaltningen, NTM-centralerna, regionförvaltningsverket, kommunstrukturen, beskattningen, självstyrande områden, egendomsdelning och allt mellan himmel och jord. Det är trots allt socialoch hälsovårdstjänsterna som är det centrala. Vi behöver alla vård och omsorg i livets olika skeden, och det borde vi nu komma ihåg. Det är oroväckande om strävanden efter makt urvattnar ett vettigt förverkligande av en ofrånkomlig reform. Våren påverkar våra sinnen på många sätt, bland annat hur aktiva vi är. Vi vet att det är bra att motionera, men det krävs en viss ansträngning för att hålla konditionen uppe. Det är så lätt att komma med allehanda goda undanflykter bara för att man snabbt ska kunna svischa förbi gymmet eller skjuta upp den där promenadrundan. Det finns dock goda skäl att ta sig i kragen och hoppa upp ur soffan. Vi måste också se till våra närstående. Våren är en mentalt svår tid för många människor, vilket också märks i statistiken över psykiska problem. Det är fråga om stora problem. Över 400 000 finländare tar depressionsmediciner som FPA ersätter. År 2013 skrevs 4,3 miljoner recept ut på grund av psykiska problem. Över 4000 människor pensioneras årligen på dessa grunder. Vi har fortsättningsvis en hel del att lära då det gäller vår inställning. Psykiska störningar är inte dess märkligare än vilka andra sjukdomar som helst. Det har dock funnits, och finns fortfarande, många fördomar och felaktiga uppfattningar kring psykiska problem. Den verkliga utmaningen vi ställs inför är att möta alla människor som människor. Inom pensionärsorganisationerna kan vi också i denna fråga vara föregångare. Tack vare vår livserfarenhet kan vi skingra fördomar och skala bort mystiken kring psykiska sjukdomar. Jag vet att det inte alltid är lätt. Människan har en tendens att bygga ramar kring sig som det är svårt att ta sig över, under eller förbi. Genom att uppmuntra alla att komma med i Pensionärernas verksamhet bekämpar vi ensamheten och samtidigt främjar vi den mentala hälsan i praktiken.
22 – Nro 2 maaliskuu 2016 ELÄKELÄINEN Ulvilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 11.3.2016 kello 13.00 Santrassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Viherlaakson-Karakallion Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 16.3.2016 kello 14.00 Viherlaakson Palvelutalossa, Kievarinpolku 1, 3 krs. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Porvoon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 17.3.2016 kello 14.00 Lundintalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 13.30. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Halikon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 21.3.2016 kello 12.00 Ikäkeskus Majakassa, Hornintie 3, Halikko. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Heinolan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 21.3.2016 kello 10.00 Heinolan Järjestötalossa, Tehtaantie 8. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Kemin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 21.3.2016 kello 14.00 Pruntsissa, Kauppakatu 28. Esillä kevätkokoukselle määrättyjen asioiden lisäksi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta sekä johtokunnan ja aluetoimikunnan täydentäminen. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Keravan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 21.3.2016 kello 12.00 Sampolan palvelukeskuksessa, Kultasepänkatu 7. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30–12.00. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Loimaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 21.3.2016 kello 12.00 Työväentalossa, Satakunnantie 57. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Uimaharjun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 21.3.2016 kello 10.00 Uimaharjun Kansantalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Rajakylän-Länsimäen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 22.3.2016 kello 11.30 Länsimäen Järjestötilassa, Kilpakuja 1. Käynti sisäpihan puolelta. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa päättämään yhdistyksemme toiminnasta. Johtokunta ____________________________________________ Simon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 22.3.2016 kello 11.00 Nuorisotilassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Eura-Säkylä-Köyliön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 22.3.2016 kello 13.00 Kauttuan kylätalossa, Kirjakuja 4. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Tikkakosken Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 22.3.2016 kello 15.00 Tikkakosken Veteraanitalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätytasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Himangan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 23.3.2016 kello 12.00 entisessä pankintalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Kemijärven Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 23.3.2016 kello 13.00 Työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Mänttä-Vilppula Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 23.3.2016 kello 15.00 Hopealinnan kerhotuvassa, Koskelankatu 58. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Nokian Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 23.3.2016 kello 12.00 Nokian Kerholassa, Souranderintie 13. Esillä kevätokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Vaajakosken Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 23.3.2016 kello 12.00 Vaajakosken nuorisotilassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Kirkkonummi-Siuntion Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 24.3.2016 kello 14.00 Kirkkonummen Palvelukeskuksessa, Rajakuja 3. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Kokkolan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 29.3.2016 kello 12.00 Snellmankodissa, Rantakatu 27. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Limingan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 29.3.2016 kello 12.00 Limingan nuorisotalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Lohjan Seudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 29.3.2016 kello 12.00 Lohjan työväentalossa, Kalevankatu 1. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Iisalmen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 30.3.2016 kello 11.30 Nuorisotalossa, Kirkkopuistonkatu 25, Iisalmi. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.00. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Kaarelan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 30.3.2016 kello 13.00 kerhotilassa, Kaarelantie 86, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Seinäjoen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 30.3.2016 kello 11.00 Nuorisokeskuksessa, Puskantie 3. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Ykspihlajan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 30.3.2016 kello 13.00 Ykspihlajan Toimitalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Haukiputaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 31.3.2016 kello 11.00 Heitontalossa, Törmäntie 15, Haukipudas. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Kittilän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 31.3.2016 kello 12.00 Kittilän Työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt sekä muut jäsenten esittämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Lohjan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 31.3.2016 kello 12.00 Lohjan Harjulassa, Kullervonkatu 7. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Myllypuron Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 31.3.2016 kello 13.00 Myllypuron asukastalossa, Myllärin isossa salissa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Palokan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 31.3.2016 kello 12.00 Tarmolassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Vampulan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 31.3.2016 kello 12.00 Vampulan Osuuspankin kerhohuoneistossa, Sallilantie 49. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pohjanmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 21.3.2016 kello 12.00 Jurvan Teatterissa, Purolantie 5 B, Jurva. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus ja omakustanteinen ruokailu kello 11.00. Arpajaiset. Tervetuloa. Aluetoimikunta ____________________________________________ Eläkeläisten Satakunnan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 31.3.2016 kello 11.00 Kansalaisopiston tiloissa, Aittakarinkatu 10, Rauma. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.30. Tervetuloa. Aluetoimikunta ____________________________________________ Kevätkokouksia
Nro 2 maaliskuu 2016 – 23 ELÄKELÄINEN Var aa NYT ! PÄÄSIÄISLOMA 24. 28.3.2016 Kolme yötä: 24.27.3. tai 25.28.3.2016 • 3 vrk alk. 240 € / kahdelle / 2hh • 3 vrk hinta alk. 279 € / perhehuone (Perhehuone 2 aikuista + 1-2 lasta 4-17 v.) Sis. majoituksen 2 hh tai perhehuoneessa, hyvän olon aamiaiset, kuntosalin ja kylpylän käytön aukioloaikoina sekä lasten leikkija pelihuoneiden käyttö JÄRJESTÖLOMAT 2016 • Puolihoidolla 2 vrk alk. 119 € / hlö / 2hh • Puolihoidolla 3 vrk alk. 159 € / hlö / 2hh • Aamiaisella 5 vrk alk. 189 € / hlö / 2hh VAPUN VIETTO 29.4. 1.5.2016 • Hinta alk. 100 € / hlö / 2hh • Hinta alk. 225 € / hlö / perhehuone (Perhehuone 2 aikuista + 1-2 lasta 4-17 v. ) Sis. majoituksen 2hh tai perhehuoneessa, hyvän olon aamiaiset, 1.5. vappulounaan klo 12.00–15.00, Kuntosalin ja kylpylän käytön aukioloaikoina, lasten leikki ja pelihuoneiden käytön. 4 vrk puolihoidolla, ke-su 10.-14.8.2016 KESKIVIIKKO 10.8. 14.30 Majoittautuminen alkaa 14.30-20.00 Kylpyläja allasosasto avoinna 15.00 Tuloinfo ja -kahvit, Ravintola Aikamies 16.30 Päivällinen 18.00 Laulunäytelmä: Ilta Kannaksella Lottina: Eeva Kähärä ja Helena Kuosmanen Sotilaina: Juha Repo ja Markku Kuosmanen 20.00 Karaoketanssit, ravintolassa TORSTAI 11.8. 09.00–11.00 Liikuntaa luonnossa, Samuli Kinnunen 12.30-14.30 Kylpyläjooga, ohjaajana Kari Timonen 15.00 Iltapäiväkahvit 15.30–16.30 Taiji, kevyen kiinalaisen voimistelun alkeiskurssi, ohjaajana XIN 16.30 Päivällinen 18.30 Karaokekisa 20.00 Karaoketanssit, ravintolassa. PERJANTAI 12.8. 09.00–11.00 Liikuntaa luonnossa, Samuli Kinnunen 12.30-14.30 Kylpyläjooga, ohjaajana Kari Timonen 15.00 Iltapäiväkahvit 15.30–16.30 Taiji, kevyen kiinalaisen voimistelun alkeiskurssi, ohjaajana XIN 16.30 Päivällinen 18.30 Yhteislaulutilaisuus 20.00 Elävän musiikin tanssit, ravintolassa LAUANTAI 13.8. 09.00-11.00 Liikuntaa luonnossa, Samuli Kinnunen 12.30-14.30 Kylpyläjooga, ohjaajana Kari Timonen 15.00 Iltapäiväkahvit 15.30–16.30 Taiji, kevyen kiinalaisen voimistelun alkeiskurssi, ohjaajana XIN 16.30 Päivällinen 18.30 Kylpylätanssit 20.00 Karaoketanssit, ravintolassa. SUNNUNTAI 14.8. 08.00-16.00 Kylpylä omatoimisesti 07.00-10.00 Aamiainen 10.00 Palautekeskustelu 11.00 Kiitoksia ja tervetuloa uudelleen Eloriehan ruokailut Aamiainen 08.00-10.00, Päivällinen 16.30 18.00 Kylpylä avoinna 08.00-20.00 www.kuntoranta.? Vuoden 2016 tuetut lomat: Hyvinvoitilomat ry • hyvinvointilomat.? Maaseudun Terveysja Lomahuolto ry • mtlh.? Solaris-Lomat ry • solaris-lomat.? Pidätämme oikeuden muutoksiin Kuntorannantie 14, Varkaus myyntipalvelu (017) 560 1403 myynti@kuntoranta.? Hyvän tuulen lomapaketit maalis-toukokuu 2016 27.8.2016 Venetsialaiset Lisää tietoa myöhemmin www.kuntoranta.? Elorieha 10. 14.8. 4 vrk Teemaloma 240€ / hlö / 2hh Tule hyvälle tuulelle! Varaa nyt lomapakettisi: TEATTERILOMA • 1 VRK • Aamiasmajoitus alk. 65 € / hlö / 2hh • Puolihoidolla alk. 77 € / hlö / 2hh Sis.majoituksen, hyvän olon aamiaisen, teatterilipun Varkauden Teatteriin, kylpylän ja kuntosalin käytön aukioloaikoina. Katso ohjelmisto: www.varkaudenteatteri.? ÄITIENPÄIVÄ 2 VRK 6. 8.5.2016 • Hinta alk. 80 € / hlö / 1hh • Hinta alk. 100 € / hlö / 2hh • Hinta alk. 225 € / hlö / perhehuone (Perhehuone 2 aikuista + 1-2 lasta 4-17 v. ) Sis. majoituksen 1hh, 2hh tai perhehuoneessa, hyvän olon aamiaiset, 8.5. äitienpäivälounaan klo 12.00-15.00, kuntosalin ja kylpylän käytön aukioloaikoina, lasten leikkija pelihuoneiden käytön.
24 – Nro 2 maaliskuu 2016 ELÄKELÄINEN Eläkeläinen-lehden aikataulut 2016 NUMERO AINEISTO LEHTI toimitukseen ilmestyy Toukokuu nro 3 18.4. 2.5. Kesäkuu nro 4 6.6. 20.6. Syyskuu nro 5 29.8. 12.9. Lokakuu nro 6 3.10. 17.10. Joulukuu nro 7 28.11. 12.12. KEVÄTJA SYYSKOKOUSILMOITUKSET Erja Isakssonille joko sähköpostitse erja.isaksson@elakelaiset.fi tai puhelimitse 020 743 3614 Syyskokoukset: Syyskuu nro 5 aineisto viimeistään 29.8. Lokakuu nro 6 aineisto viimeistään 3.10. Lapin Aluejärjestön Talvipäivä-tapahtuma 19.3.2016 klo 10.00-14.00 Kivitaipaleen Nuorisoseuran talolla ohjelmassa: hiihtoa, pilkintää, pihakilpailuja, arpajaiset, ym Samana päivänä juhlistamme Rovaniemen Eläkeläiset ry:n 55-vuotistaivalta klo 15.00-19.00 ohjelmassa: laulunäytelmä ”Sodanlapset Suomen jälleenrakentajina”, ohjaajana Ossi Riipi. Juhlatanssit klo 16.30-19.00 Tervetuloa ulkoilemaan ja juhlimaan Ajo-ohje: Rovaniemeltä Ranuan tietä 23 km, opasteet oikealle E l ä k e l ä i n e n l e h d e n 1/2016 mainiossa Valokuvissa katunäkymiä ja joutsenia -näyttelyesittelyssä oli myös liioittelua: En ole jutun mukaisesti (myös) liikuntaneuvos, vaan enintään innokas ”liikutusneuvoja”, jota tituleerausta haluan hiellä ja kunnialla jatkossakin kantaa. Kohti kesän Kalevala-kävelyä ja vuoden 2017 Kajaani-Sotkamo -vaellusta, HonkosAntti Kävelypässi sosiaalineuvos Kuuma maahanmuuttokeskustelu kiehuu Suomessa. Sen kuplissa voi haistaa kovien asenteiden lisääntymisen. Eräs syrjinnän alalaji, ikärasismi, ei sekään osoita vähenemisen merkkejä. Vanhat ihmiset ovat Suomessa aliarvostettu ihmisryhmä, jonka merkitystä yhteiskunnalle ei ymmärretä. Ikäihmisistä julkisuudessa puhuttaessa käytetään usein negatiivisia yleistyksiä. Kaikki ovat dementoituneita, vaipoissa makaavia hoidettavia. Puhuvat päät tv-studioissa kauhistelevat ”huoltosuhdetta” ja eläkeläisten määrän kasvua. Asenteita on muokattu siihen suuntaan, että on ollut mahdollista ja hyväksyttävääkin leikata eläkeläisten toimeentuloa vuosi vuodelta, jo kaksi vuosikymmentä, niin sanotulla taitetulla eläkeindeksillä. Samaan aikaan on sairaiden vanhusten hoitoresurssit leikattu henkitoreisiin. Todellinen tilanne on se, että 87 prosenttia eläkeikäisistä ei käytä säännöllisesti sosiaalija terveyspalveluja. Ei sen enempää kuin muukaan väestö, ja sosiaalipalveluja aivan minimaalisesti verrattuna esimerkiksi lapsiperheisiin Vielä 75 vuotta täytettyään eläkeläisistä lähes 80 prosenttia tulee toimeen omillaan, tosin kituuttaen ja säästäen. Siihen nämä pula-ajan lapset ovat tottuneet. Ambulanssitoimintaa ja omaishoitoa Aktiiviset eläkeläiset, siis enemmistö eläkkeensaajista, ovat valtava voimavara yhteiskunnalle. Lähes kaikki tekevät jotain auttamistyötä ja lisäksi monenlaisia vapaaehtoistöitä. Ikäihmisiä tarvitaan yhä enemmän paikkaamaan hyvinvointivaltion pahasti repeileviä turvaverkkoja. Lapsiperheissä isovanhemmat ovat usein kuin ambulansseja, jotka hälytetään paikalle lapsen tai vanhemman sairastuessa. Kuinka monta työpäivää vuosittain pelastetaan kansantaloudelle isovanhempien hoitotyön avulla? Joku voisi tutkia asiaa. Myös lyhytaikaista keikkatyötä tekevät joutuvat järjestämään lastenhoidon usein ilman päiväkotipaikkaa. Jotkut isovanhemmat hoitavat lapsenlapsiaan kokopäiväisesti säästäen sillä tavoin yhteiskunnan päivähoitomenoja.. Suuri kansantaloudellinen merkitys on myös omaishoidolla. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 300 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on vaativia eli ne sitovat hoitajan hoitotyöhön 24/7. Vain pieni osa kaikista omaishoitajista on lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä. Laissa omaishoitajaksi määritellään henkilö, joka on tehnyt toimeksiantosopimuksen läheisensä omaishoidosta kunnan kanssa. Omaishoitosopimuksia oli Suomessa vuonna 2014 vain 43 000. Yli puolet omaishoitajista on itsekin eläkeiässä ja neljännes heistä on yli 75-vuotiaita. On laskettu, että omaishoidon varassa olevien vanhusten hoitaminen laitoksissa tulisi maksamaan yhteiskunnalle noin 3,5 miljardia euroa vuodessa. Kunnat maksavat omaishoidon tukea ja kustantavat palveluja noin puolen miljardin euron verran, joten nettohyöty on 3 miljardia. Tästä yli puolet yhteiskunnalle tuottavat eläkeikäiset. Tavallinen tapaus on, että vanhus hoitaa huonokuntoista ja/tai dementoitunutta puolisoaan tietämättä, että on omaishoitaja eikä sen vuoksi ole edes hakenut mitään tukea. Saksasta mallia Saksassa osataan jo arvostaa ikäihmisten panosta yhteiskuntaan. He kelpaavat myös työelämään ja tietysti monenlaisiin vapaaehtoistöihin. Saksassa eläkeläisiä arvostetaan kuluttajina ja heidät on jopa nimetty talouden vetureiksi. Kauppa alkoi määrätietoisesti vedota heihin 2000-luvun puolessa välissä. Markkinoiden nuorisokultti tai aikuisiin lasten kautta vetoaminen on Saksassa korvautumassa vanhempia polvia puhuttelevalla ”nuorekkuuskultilla”. Teollisuuden ja kaupan parhaimmat asiakkaat ovat siirtymässä yhä kypsempään ikään, ja varsinkin 65-75-vuotiaiden kotitalouksissa kuluttajilla on eniten aikaa ja halua hemmotella itseään. Ja myös rahaa, siis Saksassa. Suomessa pahasti jälkeenjääneillä eläkkeillä ei taloutta nosteta samalla tavalla kuin Saksassa. Mutta eläkkkeiden jälkeenjääneisyyttä pitäisikin korjata eläkerahastojen tuotoilla. Yhden vuoden tuotto, esimerkiksi 12 miljardia, riittäisi hulppeaan korotukseen niille pieneläkeläisille, jotka elävät köyhyysrajalla, kädestä suuhun. Korotuksesta eläkeläiset maksaisivat valtion kassaan veroina ja arvonlisäveroina ainakin 50 prosenttia ja loputkin menisi kotimaiseen kulutukseen. Marjaliisa Siira Mielipiteitä Liikuttava huhu, mutta… Ikäihmiset yhteiskunnan voimavarana käsikirja Eläkeläiset ry:n jäsenyhdistysten ja henkilöjäsenten tarpeisiin yhdistyslain säännökset ja Eläkeläiset ry:n yhdistysten omat säännöt kattavasti käsiteltyinä sääntöjen tulkintaohjeita sekä asiakirjamalleja päivitetty ottaen huomioon yhdistyslain muutos vuodelta 2010 sekä Eläkeläiset ry:n uusimmat säännöt vuodelta 2006 A 4 -kokoinen, 88 sivua Oppaan on laatinut yhdistysja järjestötoiminnan asiantuntija Martti Vaattovaara, joka toimii kouluttajana Eläkeläiset ry:n yhdistystoiminnan kursseilla. Eläkeläiset ry on oppaan tuottaja. Hinta: 12 euroa kpl + postikulut Tilaukset: Tilaukset: Tuija Aali, 020 743 3610, tuija.aali@elakelaiset.fi Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Uutuus! Tilaa Yhdistystoiminnan opas
Nro 2 maaliskuu 2016 – 25 ELÄKELÄINEN Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Hannu Partanen Toimitussihteeri Tuomas Talvila Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tuija Aali puh. 020 743 3610; tuija.aali@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 7 kertaa vuodessa Tilaushinta kotimaahan 26 euroa/vsk Muu Eurooppa 36 e/vsk, muut ulkomaat 40 e/vsk Ilmoitushinnat: 2,00 euroa / pmm Toimitus ja toimisto: Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen puh. 050 5323 444 sähköposti: m-leena.laitinen@kolumbus.fi; osoite: Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa Järjestöaineisto: Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (Painettu) ISSN 2242-3338 (Verkkolehti) Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani, 2016 eläkeläiset ry Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610 vaihde, fax. 020 743 3619 Sähköpostiosoite:elakelaiset@elakelaiset.fi Kotisivut osoitteessa:www.elakelaiset.fi Hannu Partanen toiminnanjohtaja 020 743 3615; 0400 570 951 hannu.partanen@elakelaiset.fi Anu Mäki järjestösihteeri 020 743 3616; 040 839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi Tiina Rajala koulutussihteeri 020 743 3617; 040 582 4319 tiina.rajala@elakelaiset.fi Tuija Aali toimistonhoitaja jäsenrekisteri materiaalitilaukset 020 743 3610 tuija.aali@elakelaiset.fi Anitta Koski taloussihteeri laskutus, maksatus, ostoja myyntireskontra 020 743 3611; 050 307 1952 anitta.koski@elakelaiset.fi Erja Isaksson toimistosihteeri yhdistysrekisteri syntymäpäivät ja poisnukkuneet syysja kevätkokousilmoitukset 020 743 3614 erja.isaksson@elakelaiset.fi Tuomas Talvila tiedottaja-toimitussihteeri 020 743 3618; 050 570 9716 tuomas.talvila@elakelaiset.fi Eva Rönkkö monikulttuurisuustyön suunnittelija 040 501 3599 eva.ronkko@elakelaiset.fi Petra Åhlström hankekoordinaattori, Verkko ja vempaimet haltuun (2016 2018) 050 308 0560 petra.ahlstrom@elakelaiset.fi Kuntorannantie 14 78400 Varkaus puh. 017 560 1100/vaihde Myyntipalvelu ja info: Puh. 017 560 1403 myynti@kuntoranta.fi IBAN FI11 1012 3000 0714 70 IBAN FI80 8000 1900 1086 56 IBAN FI89 5541 2820 0116 00 IBAN FI11 8000 1800 3273 56 Jäsenmaksutili Martti Korhonen puheenjohtaja Irmeli Mandell varapuheenjohtaja Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Hannu Partanen Toimitussihteeri Tuomas Talvila Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tuija Aali puh. 020 743 3610; tuija.aali@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 7 kertaa vuodessa Tilaushinta kotimaahan 26 euroa/vsk Muu Eurooppa 36 e/vsk, muut ulkomaat 40 e/vsk Ilmoitushinnat: 2,00 euroa / pmm Toimitus ja toimisto: Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen puh. 050 5323 444 sähköposti: m-leena.laitinen@kolumbus.fi; osoite: Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa Järjestöaineisto: Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (Painettu) ISSN 2242-3338 (Verkkolehti) Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani, 2016 100 vuotta 21.4. Toivo Tirri Jyväskylä 90 vuotta 31.1. Lyyli Heikkilä Forssa 22.3. Vilma Johanna Hietala, Sievi 2.4. Elsa Karppinen Kajaani 8.4. Siiri Tervonen Kajaani 16.4. Mirjam Niemi Pihlava 94 vuotta 10.4. Liisa Aho Hyrylä 85 vuotta 2.3. Taisto Penttinen Vaala 2.3. Markus Saari Korso 21.3. Pentti Rytilä Pyhäjärvi 23.3. Ulla-Maija Mäkinen Loimaa 26.3. Tauno Auvinen Kajaani 28.3. Heikki Koskinen Pihlava 12.4. Martti Huttunen Kajaani 14.4. Aune Merikukka Kajaani 14.4. Kaapo Lilja Loimaa 18.4. Manta Orvokki Kauhanen, Pielavesi 25.4. Sanelma Wilen Vantaa 25.4. Raili Kumpulainen Hyrylä 80 vuotta 5.3. Lauri Ainasoja Korso 14.3. Tuulikki Markkinen Vantaa 20.3. Aino Maria Kärkkäinen, Vieremä 26.3. Ritva Saarela Kajaani 29.3. Annikki Lukkari Kajaani 3.4. Veikko Heikkinen Kajaani 13.4. Lasse Elo Kaarina 15.4. Eila Rekola Lempäälä 20.4. Aili Hujanen Ivalo 23.4. Seppo Sinisalo Pyhtää (Matkoilla) 24.4. Reijo Meriläinen Kokkola 27.4. Anto Tapaninaho Pyhäjärvi 2.5. Mikko Haataja Kajaani 75 vuotta 3.3. Eero Tapio Haukipudas 3.3. Marja Seppälä Vantaa 17.3. Eila Torvinen Vaala 18.3. Seija Ahlroth Kaarela 18.3. Juhani Kolppanen Halikko 20.3. Saara Lohva Pyhäjärvi 26.3. Eini Ester Kokki-Sevon Kirkkonummi-Siuntio 29.3. Eeva Dufva Kotka 4.4. Orvokki Partanen Vieremä 7.4. Pentti Aho Pyhäjärvi 7.4. Anneli Kallio Kaarina 10.4. Seppo Ojala Martinniemi 19.4. Helli Päätalo Vaala 20.4. Eeva Kyllönen Pyhäjärvi (Matkoilla) 21.4. Toini Hautakoski Kokkola 26.4. Anneli Korteniemi Pello 27.4. Eeva-Liisa Nordman Kaarina 30.4. Helvi Särkiniemi Pyhäjärvi 70 vuotta 6.1. Anneli Pyykkö Forssa 5.2. Marja Wäisänen Pyhäjärvi 16.2. Saara Saastamoinen Pyhäjärvi 4.3. Tuula Tuoriniemi Pyhäjärvi 15.3. Kerttu Juuso Pello 17.3. Anja Ruusila Mänttä-Vilppula 23.3. Maritta Laukkanen Pihtipudas 27.3. Riitta Peltomäki Hyrylä 31.3. Seija Kytäjä Vantaa 3.4. Riitta Kallio Kaarina 9.4. Paula Hämäläinen Kaarina 10.4. Keijo Kenakkala Kajaani 13.4. Aila Pehkonen Ivalo 13.4. Mirja Huusko Suomussalmi 19.4. Veikko Keränen Kajaani 19.4. Pirkko Kallio Pihlava 20.4. Hannu Hietala Kuusamo 21.4. Reima Metsälä Pyhäjärvi 27.4. Irma Moilanen Kuusamo 65 vuotta 20.3. Matti Nissi Pihlava 15.4. Terttu Huttu-Juntunen Suomussalmi 22.4. Vappu Raudasoja Kalajoki 26.4. Jouni Tapio Tolonen Suomussalmi 60 vuotta 18.3. Jukka Saarela Vammala 26.4. Päivi Davidsson Pihlava Lempäälän Eläkeläiset Aulis Kukkonen Loimaan Eläkeläiset Kerttu Lilja Sorsakosken Eläkeläiset Aarne Veikko Nissinen Kokkolan Eläkeläiset Esa Pekka Palokangas Oulun Työväen Eläkeläiset Eero Lehto Raahen Eläkeläiset Elli Rakel Hiitola Lapuan Eläkeläiset Niilo Johannes Väänänen Etelä-Vantaan Eläkeläiset Petter Pelkonen Palokan Eläkeläiset Neija Anita Välilä Ivalon Eläkeläiset Paula Ojaniemi Havukosken Eläkeläiset Reino Lahtinen Pihlavan Eläkeläiset Pentti Rajamäki Savonlinnan Eläkeläiset Leo Paavali Suomalainen Oulun Työväen Eläkeläiset Eino Ahonpää Jorma Hartikka Eero Lehto Yrjö Nevalainen Huittisten Seudun Eläkeläiset Arvi Gunnar Vigren Rauman Eläkeläiset Pentti Kalevi Mäkitalo Pertti Knut Salla Pihlavan Eläkeläiset Veikko Magnus Lehtonen Tikkakosken Eläkeläiset Veikko Oskari Soini Dragsfjärdin Työväen Eläkeläiset-Dragsfjärds Arbetarpensionärer Paul Valfrid Hammar Kuopio-Kallavesi Eläkeläiset Maria Räsänen Helmi Torpström Pirkkalan Eläkeläiset Väinö Tapio Vainio
26 – Nro 2 maaliskuu 2016 ELÄKELÄINEN Aihe on ajankohtainen joka talvi suurelle joukolle eläkeläisiä ja muillekin. Kun me olemme ilman omaa syytämme syntyneet pohjoiselle pallonpuoliskolle, kylmän ja pimeän talven keskelle, jossa on lyhyt kesä, niin herää ajatus, miten ja missä eläkeläiset lomailevat. Kuka mitenkin. Maaliskuun alkupuolella, Suomen talven kylmimpänä aikana, piipahdin lämmittelemään ja katkaisemaan talvea toisenlaiseen ilmastoon ja kokemaan paikallista elämänmenoa. Onhan se muutos näkyvä ja kotimaan oloista hyvin poikkeava. Ennenkaikkea ilmaston muutos. Lomailin Puerto Ricossa, jossa helmikuun päivät ovat lämpimiä, jopa helteisiä. Päivälämpötilat ovat 25-30 astetta. Se on sananmukaisesti paikka auringossa. Yöt viileämpiä, noin 20 astetta, jopa allekin. Hyvin sopivaa. Paikka pyörii varmaan turistien ehdoilla. Paikallinen väestö on eritasoisissa palveluammateissa. Teollisuuslaitokset puuttuvat. Eipä näkynyt pitkiä tehtaiden savupiippuja. Hotellini oli aika jyrkässä rinteessä. Alhaalla laaksossa liikkeitä vieri vieressä. Ahtaat kadut ja jalkakäytävät. Liikkeissä tavaraa tarjolla joka lähtöön, hintataso lähes Suomen luokkaa. Pitäisiköhän antaa kiitos EU:lle, koska hintataso on noussut reippaasti vuosien saatossa. Siitä on kokemusta reissuilta vuosikymmenten saatosta. Myös lomajärjestäjien palvelut ovat heikentyneet. Kustannuksia on karsittu. Vaatimaton asuntoni: olohuone, TV, keittonurkkaus, jossa varusteina sähköhella, kahvinkeitin, leivänpaahdin ja pari kattilaa, hiukan astioita, pieni kassakaappi josta viikkohinta 15 euroa. Parveke länsi-luoteeseen iltapäivän auringolle. Asuntohan on vain yöpymistä varten lomamatkalla, mutta harmi kun peti oli pelkällä jousipatjalla ilman petauspatjaa. Jousitus tuntui, nukkuipa mitenpäin tahansa. Tottahan asunnon taso riippuu siitä, montako tähteä hotellin nimen edessä on. Vastapäinen rinne oli täynnä valkoisia hotelleja viistosti pykällettynä rinteeseen kapeiden teiden mutkitellessa rinnettä ylös ja alas. Autopaikoitus sekavaa ja ahdasta. Henkilöautokanta oli pieniä tarkoituksenmukaisia autoja. Bussilla liikkuminen oli taiteilemista. Yksi suurimmista vaikeuksista oli kielitaidon puute, joka taitaa olla useamman eläkäisen ongelma. Nykynuorilla tilanne taitaa olla toinen: Vähän jokainen nuori paiskaa ”lontoota”. Paikka kuhisi eri kansallisuuksia mutta ainakaan hotellin henkilökunnasta kukaan ei puhunut suomea. Ei lipputangossakaan ollut Suomen lippua, vaikka liki kaikkien muiden EU-maiden, useamman Afrikan maan ja USA:n liput olivat edustettuina. Laaja hyvinvarustettu aurinkoterassi oli kovassa käytössä. Uima-allas täydensi kokonaisuuden. Oli paljon ruskettunutta pintaa. Paikasta merenrantaan oli matkaa reilu kilometri. Varmaan monelle auringon, lemmen ja arjen unohtamisen loma. Sehän avartaa ja rikastuttaa muistoja ja antaa jatkossa voimia jaksaa. Reissaava eläkeläisporukka on varmaan suuri varsinkin talviaikaan. Voisikohan sanoa, että kaiken tämän etelänmatkailun pani alulle Kalevi Keihänen ”keihäsmatkoilla”. Matkat ja niiden sisältö ovat aikain saatossa toki muovautuneet. Oman matkani anti oli hintatasoon nähden kohtalainen. Kauas on pitkä matka. Lomakohde kannattaa harkita tarkoin, sillä lentoaika voi olla tosi rasittava. Kannattaa muistaa, että itse lentokoneessa istumisen lisäksi kaikki matkaan liittyvät muodollisuudet vievät paljon aikaa. Suositaan kuitenkin kotimaan matkailua vaikkakin se on aika hintavaa. Mielestäni Suomen kesä on niin kaunis että sitä ei voi jättää käyttämättä. Se on nähtävä ja koettava paikanpäällä. Toivoisinpa eläkeläisten kommentteja ja kokemuksia ”aurinkomatkoista”. Niistä saa vaikutteita ja vihjeitä tuleville matkoille. Olavi Peltoniemi tiedotussihteeri Oulun Eläkeläiset ry Aurinkolomalaiset Lomalaisen näkymiä. Suomussalmen Eläkeläiset ry vietti perjantaina 12.2. 45-vuotisjuhliaan ja samalla perinteisiä Talventaittajaisiaan Ämmänsaaren Työväentalolla. Talventaittajaiset ovat aina Ystävänpäivän tienoilla, joten sekin tuli samalla juhlittua. Vuodesta 2010 yhdistyksen puheenjohtajana toiminut Pertti Karhapää oli ilahtunut tilaisuuden valtavasta osallistujamäärästä. Kyseessä oli ennätysyleisö, paikalla oli yli 300 henkeä. Yhdistyksen historiaa raottanut Tuula Heikkinen kertoi, että alkuaan yhdistys perustettiin oman paikkakunnan eläkeläisten etuja valvomaan. Vuosien varrella yhdistys on kunnostautunut mm. vilkkaalla kulttuuritoiminnalla ja toiminut työllistäjänä pitkäaikaistyöttömille. Yhdistysrekisteriin yhdistys on kirjattu 25.2. 1971. Juhlapuheen pitänyt europarlamentaarikko Merja Kyllönen kuvaili yhdistystä vireäksi ja innostuneeksi. Hän kehui yhdistyksen kykyä uskaltaa katsoa rohkeasti eteenpäin. – Tästä tavasta moni korkeamman tason eurooppalainen päättäjäkin voisi ottaa mallia – Yhteistyö ja yhdessä tekeminen on kaiken menestyksen kulmakivi, Kyllönen kiitteli yhdistyksen talkoohenkeä. Toimintakatsausta valottanut Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen muistutti puheessaan, että vaikka suurin osa eläkeläisistä on tyytyväisiä elämäänsä, yksinäisyys on valtava ongelma. Yli 70-vuotiaista suomalaisista jopa 300 000 potee alakuloa aiheuttavaa yksinäisyyttä, joka yksilötasolla on hengenvaarallinen ilmiö, josta ei tule vaieta. –Yhdistyksen järjestämä ystävätoiminta on mitä hienoin asia. Meistä jokainen tarvitsee ystäviä, Partanen painotti. Tervehdyksensä juhlassa esittivät myös Suomussalmen kunnan hallintojohtaja Aila Virtanen, Suomussalmen seurakunnasta lääninrovasti Risto Kormilainen, Suomussalmen Osuuspankin toimitusjohtaja Timo Polo ja Eläkeläiset ry:n Kainuun Aluejärjestön puheenjohtaja Antero Kyllönen. Iltapäivän aikana yleisöä viihdyttivät Eero Schroderus monologeineen, huuliharpisti Kalle Moilanen, Seniorilaulajat sekä sketsiesitys. Tanssimusiikista loppujuhlan aikana vastasivat Suomussalmen Harmonikkakerho sekä Tanssiyhtye Pohjolan yö. Kukitettuna vas. entinen puheenjohtaja Vappu Kemppainen ja poissaolevana Anna-Liisa Partanen. Ansiomerkkien saajat: Pertti Karhapää, Tarmo Raappana, Airi Moilanen, Sanelma Tauriainen, Kalle Moilanen, Unto Kemppainen ja takana Jouko Mulari. Suomussalmella juhlittiin ennätysyleisön voimin
Nro 2 maaliskuu 2016 – 27 ELÄKELÄINEN Leskirouva Katiska Krypton 1/2016 ratkaisu Ristikko 2/2016 Ratkaisijan nimi:.......................................................................................................... Osoite:........................................................................................................................... ...................................................................................................................................... Postitoimipaikka:......................................................................................................... Krypton 1/2016 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Eevi Jurmu, Salla ja Ritva Nikander, Karkkila. Onnittelut! Ristikon 2/2016 ratkaisut on lähetettävä 15. huhtikuuta mennessä osoitteella : Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen ei saa panna ristikkoratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO.
28 – Nro 2 maaliskuu 2016 ELÄKELÄINEN Vaikuta tulevaan, muista vaalit 1.3. – 22.3.2016 ÄÄNESTÄ & VAIKUTA OSUUSKUNTA TRADEKAN vaalit 2016 R O suuskunta Tradeka on noin 250.000 suomalaisen omistama osuuskunta, joka on harjoittanut edistysmielistä kuluttajaosuustoimintaa jo lähes 100 vuoden ajan. Tradeka toimii jäsentensä hyväksi tarjoamalla heille kilpailukykyisiä palveluja ja kannustavia etuja. Tradeka tekee myös yhteiskunnallista hyvää, sillä se lahjoittaa vuosittain huomattavan summan rahaa yleishyödyllisiin tarkoituksiin, josta merkittävä osa kohdistetaan lasten ja nuorten hyväksi. Tradekan jäsenenä pääset käyttämään Osuuskunnan ylintä päätösvaltaa ja valitsemaan sille 85-jäsenisen edustajiston. Uuden edustajiston tehtävänä on linjata, miten Tradeka parhaiten palvelee jäseniään tulevaisuudessa. Anna äänesi kuulua ja vaikuta siihen, millainen edustajisto ohjaa Osuuskunnan toimintaa seuraavat kuusi vuotta, vuoteen 2022 saakka. Valinta on sinun. Kaikkien äänestäneiden kesken arvomme 100 000 euron arvosta hotellija kylpylälahjakortteja. Nyt voit ensimmäistä kertaa äänestää myös sähköisesti. Katso lisää tradeka. /edustajistovaalit Äänestä ja v ta! SEURAA MEITÄ FACEBOOKISSA