Inkeri Nuutinen runoilee savoksi
Numero 3/2009
Jyväskylän esitykset on hiottu aluejärjestöjen yhteisharjoituksissa. Kuva Kemistä.
Jyväskylään!
Eläkeläiset ry:n suurtapahtumaan Jyväskylässä on aikaa vain muutama viikko. Vielä huhtikuussa ja toukokuun alussa on yhteisesityksiä ja tapahtuman muita järjestelyjä hiottu niin yhdistyksissä kuin järjestössäkin. Kohta on aika pakata kassit ja reput.
Kesäpäivistä ja juhlista s. 1925 Juhlatervehdykset s. 3034
Ele Alenius valmistelee kolmatta osaa kirjasarjaansa maailman tilasta.
Ele Alenius lamasta:
Kivistöllä vahva kannatus järjestön puheenjohtajaksi
SKDL:n entinen puheenjohtaja ja KeskiSuomen läänin viimeinen maaherra, ministeri Kalevi Kivistö valitaan mitä todennäköisimin Eläkeläiset ry:n puheenjohtajaksi Jyväskylässä järjestön 17. edustajakokouksessa. Kivistöä on esittänyt tehtävään peräti 60 yhdistystä ja 10 aluejärjestöä. Kivistö on antanut suostumuksensa valinnalle. Edustajakokoukseen tulee reippaasti yli 200 edustajaa päättämään valintojen lisäksi Liikettä ja kulttuuria -asiakirjasta ja aloitevastauksista.
Tieteellis-teknologisen aikakauden ensimmäinen suuri kriisi
SKDL:n entinen puheenjohtaja ja Suomen Pankin johtokunnan jäsen Ele Alenius arvioi, että olemme siirtyneet tieteellis-teknologiselle aikakaudelle ja menossa oleva lama on tämän uuden aikakauden ensimmäinen suuri kriisi. Talouskriisin tulo ei yllättänyt Aleniusta, joka on varoitellut siitä jo pitkään. Sen sijaan kriisin rajuus oli hänellekin yllätys. Olen kirjoittamassa kirjaa, jonka työnimenä on Maailman kehityksen suuri käänne. Luultavasti joudun muuttamaan kirjan nimen, koska tapahtumat vyöryvät nyt niin nopeasti, että on vaikea ennustaa, mikä tilanne on ensi vuoden puolella, jolloin teokseni on tarkoitus ilmestyä, Alenius sanoo.
S. 1618
S. 45
2 - Nro 3 toukokuu 2009
ELÄKELÄINEN
Pääkirjoitus
HANNU PARTANEN
Eläkeläistoimintaa vahvistamaan
M
ikä on tänä vuonna 50 vuotta täyttävän Eläkeläiset ry:n paikka ja asema tulevaisuuden eläkeläistoiminnassa? Miten se kykenee jatkossakin olemaan uskottava edunvalvoja sekä innostava eläkeläistoiminnan areena? Millä keinoin se valloittaa myös uudet eläkeläispolvet mukaan toimintaansa? Näihin perustavaa laatua oleviin kysymyksiin järjestö joutuu hakemaan vastauksia 15.16. kesäkuuta pidettävässä edustajakokouksessaan Jyväskylässä. Varmaa on, että isoihin kysymyksiin ei ole yksiselitteisiä eikä helppoja vastauksia. Siksi onkin erityisen tärkeää, että niitä pohditaan yhdessä koko järjestöväen voimin. Pohdinnoissa on annettava tilaa erilaisille näkökulmille ja monenlaisille arvioille. Vasta näiden pohjalta voidaan löytää yhteinen, rohkeasti eteenpäin suuntaavaa toimintalinja tuleville vuosille. Katseen on nyt kannettava yli kolmen vuoden edustajakokouskauden, useissa asioissa selvästi pidemmällekin. Samalla kun järjestö hakee toimintaansa uutta, on sen syytä tunnistaa keskeiset vahvuutensa, jotka ovat kantaneet sen toimintaa puoli vuosisataa. Järjestö on aina ollut aito kansalaisjärjestö. Sen toiminnan perustana ovat olleet paikallisyhdistykset ja niiden henkilöjäsenten vapaaehtoinen toiminta. Toiminta on aina ollut teki-
jöittensä näköistä. Järjestö on ollut puolueisiin sitoutumaton. Siten se on voinut yhdistää toimintaan eri tavoin ajattelevia ja erilaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä omaavia ihmisiä. Yhdistäviksi tekijöiksi ovat riittäneet halu toimia rakentavasti yhdessä ja valmius puolustaa eläkeläisten oikeuksia ja etuja yhteiskunnassa. Toimintaa ovat ohjanneet yhteiset arvot. Järjestön sisäisessä elämässä korostuvat yhdessä toimiminen ja kumppanuus sekä tasa-arvoisuus ja demokraattisuus. Vanhat työväenliikkeen arvot sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja solidaarisuudesta heikoimpia kohtaan ovat järjestömme tuomina olleet aina vahvasti mukana myös suomalaisessa eläkeläisliikkeessä. Järjestö on ollut leimallisesti pieneläkeläisten asialla. Linjamme on aina ollut, että kun eläkeläisten asemaa yhteiskunnassa kohennetaan, on se aloitettava kaikkein heikoimmilla olevista. Samalla on huolehdittava, että kaikki eläkeläiset pääsevät osallisiksi yleisestä yhteiskunnallisesta kehityksestä. Järjestömme tunnistettavissa oleva, vahva yhteiskunnallinen eetos antaa sille omintakeisen ilmeen ja paikan myös muiden eläkeläisjärjestöjen rinnalla. Eläkeläistoimintaan liittyvässä keskustelussa kuulee välillä syytöksiä siitä, että maassamme on liikaa valtakunnallisia elä-
keläisjärjestöjä. Samoin kuulee epävirallisia neuvoja järjestöjen yhdistämisestä. Järjestörakenteella on maassamme oma historiansa. Eläkeläisjärjestöjen nykyinen runsaus on mukana oleville eläkeläisille toiminnallista rikkautta eikä ongelma. Nykyiset järjestöt tarjoavat vaihtoehtoisia arvopohjia ja erilaisia toimintatapoja eläkeläistoiminnalle. Ne tuottavat enemmän hyviä sosiaalisia siteitä, kirjavamman toimintavalikoiman ja enemmän vapaaehtoista kansalaistoimintaa, kuin yhden tai muutaman keskusjärjestön malli toisi. Järjestöjen itsenäisyys ei saa olla este yhteistyölle. Yhteistyötä ja sen kautta voimien yhdistämistä tarvitaan erityisesti eläkeläisten edunvalvonnassa. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on hyvä esimerkki tämän kaltaisesta toiminnasta. Järjestömme toimii EETUn kehittämiseksi ja sen aseman vahvistamiseksi eläkeläisjärjestöjen yhteisenä edunvalvojana. Järjestöjen yhteistyötä on määrätietoisesti kehitettävä myös alueellisessa ja paikallisessa edunvalvonnassa. Nykyaikaan kuuluu järjestösektorien jonkinasteinen käymistila. Eläkeläis- ja vanhussektorillekin on yrittämässä joitakin uusia toimijoita, samalla kun joitakin vanhoja on hiljakseen hiipunut pois. Uusia tulokkaita ovat esimerkiksi Suomen Senioriliike ja Pro Eläke ry. Vaalien alla eläkeläistoiminnan varjoon on jo tavan
mukaan pyrkinyt erilaisia yhdenasian poliittisia liikkeitä. Osa uusista kokee tärkeäksi haastaa julkisuudessa melko rankastikin nykyiset järjestöt. Suomen vanhimpana valtakunnallisena eläkeläisjärjestönä Eläkeläiset ry jatkaa vahvan itsenäisenä. Eläkeläistoiminnassa se kehittää omaa organisaatiotaan ja toimintaansa ajan haasteiden mukaan. Se jatkaa rakentavaa yhteistyötä muiden eläkeläis- ja vanhusjärjestöjen kanssa. Se on tarvittaessa valmis myös vastaamaan uusien tulokkaiden haasteisiin. Toimivien ihmisten tulee saada itse ratkaista, minkälaiseksi järjestösektori tulevaisuudessa lopulta muotoutuu.
Sananen toimittajalta
Alueellista yhteistyötä edunvalvonnassa
Birger Landén ja Jorma Ahvenainen edustavat Tiukkaa vääntöä Eläkeläiset ry:n Kymen aluejärjestöä Eevassa
OLENPA MELKEIN VARMA, että arvelitte toimittajan kirjoittavan palstallaan järjestön kesäpäivistä, juhlista ja edustajakokouksesta Jyväskylässä. Arvelitte väärin. Niistä on niin paljon tässä lehdessä, että toimittajalla ei ole mitään lisättävää. Palaamme asiaan tapahtuman jälkeen ilmestyvässä lehdessä. YKSI KUVA vielä sentään sallittaneen.Se on Kemissä pidetyistä yhteisesiintymisten alueharjoituksista, Riittäköön se kertomaan, että valmistautuminen suurtapahtumaan on vaatinut ja vielä vaatii tiukkaa vääntöä. Tapaamme Jyväskylässä! Sivistysvaltion tason voi lukea siitä, miten se kohtelee vähäosaisiaan.Yksi tälläinen ryhmä ovat eläkeläiset. Edunvalvontaryhmät yrittävät pitää eläkeläisten puolia arvoiltaan koventuneessa ahneustalouden yhteiskunnassa. Kymenlaakson eläkeläisjärjestöjen edunvalvontatoimikunta eli lyhyemmin Kymen Eeva edustaa noin yhdeksää tuhatta järjestöihin liittynyttä eläkeläistä. Kymenlaaksossa eläkeläisjärjestöihin kuuluu 16 prosenttia eläkeläisistä. Suomen eläkeläiset ovat 13. sijalla 23 EUmaata käsittävässä eläkeläisten elinolotutkimuksessa. Kärjessä ovat Ruotsi, Itävalta ja Saksa. Suomalaisten asiantuntija-arvioiden mukaan huonoon sijalukuumme vaikuttacat lähinnä eläkekehitys ja eläkkeiden verotus. Ei tarvitse kuin vilkaista lehtien yleisönosastoja saadakseen vahvistusta tutkimustietoihin eläkeläisten arkikokemuksista. Asiat eivät totisesti ole kovin hyvin. Valituksia on viikottain muun muassa vanhusten laitoshoidosta ja eläkeläisten epäoikeudenmukaisesta taloudellisesta kohtelusta, joista esimerkkeinä ovat taitettu indeksi, kansaneläkkeen pohjaosan takautuva poisto työeläkkeistä ja eläkeläisten verotuskohtelu. Kymen Eeva keskittyy vuoden 2009 toimintasuunnitelmansa mukaan kuntatason eläkeläispalveluihin ja tiedottamiseen. Kuntien virkamiehiä ja luottamusmiehiä tullaan lähestymään eläkeläisiä kiinnostavissa aiheissa, kuten vanhus- ja terveydenhuollossa sekä ikäihmisten terveyttä edistävässä ennakoivassa toiminnassa. Tavoitteena on levittää hyväksi havaittuja käytäntöjä kaikkialla laaksokuntaan. Maassamme on 1,4 miljoonaa eläkeläistä eli 56 prosenttia työllisten lukumäärästä. Eläkeläisten asioista päättävissä elimissä eläkeläisten osuus ei vastaa lähimaillekaan eläkeläisten väestöosuutta. Siksi Kymen Eeva tulee suosittelemaan eläkeläisille kaikissa lähiajan vaaleissa, seuraavaksi kesän EUvaaleissa, että eläkeläiset äänestäisivät ensisijaisesti eläkeläisten asiaa ajavia ehdokkaita. Eläketiedotuksessa jatketaan vanhaa linjaa eli tietoja jaetaan toisille eläkeläisille ja päättäjille aina eduskuntaa myöten, mutta myös eläkeikää lähestyville työntekijöille. Heistähän huomttava osa on tulevia eläkeläisiä. Eläkeläiset ry.n Kymen luejärjestöä edustavat Eevassa Birger Landén, puh. 050 597 0304, ja Jorma Ahvenainen, puh. 0400 250 317.
PEKKA ISAKSSON
ELÄKELÄINEN
Nro 3 toukokuu 2009 - 3
Vampulan Eläkeläiset ry toimii edelleen itsenäisenä
Vampula on alle 2 000 asukkaan entinen itsenäinen kunta ja nyt Huittisiin liittynyt yhteisö. Se on tyypillistä lounaissuomalaista maaseutua. Kirkko keskellä kylää, kunnantalo,urheiluhalli, pari pankkia ja ketjukauppojen pienet yksiköt tarjouksineen. Melkein jokaisen seutukunnan keskustan läpi virtaa joki. Vampulassa se on Loimijoki. Näissä maisemissa vaikuttaa sitkeä Eläkeläiset ry:n yhdistys. Puolensataa jäsentä harrastaa ja ottaa kantaa päivän politiikkaan, pitää kerhoja ja on mukana seutukunnan elämässä. Vampulan yhdistyksen ei tarvitse kerätä jäsenmaksujen rästejä. Siihen on syynsä. Johtokunta pitää yhteyttä jäseniin ja järjestää mielenkiintoista toimintaa. Kun jäsenet kokoontuvat, säännöllisesti yli puolet on paikalla. Eletään kuntien toisiinsa liittymisen aikakautta. Vampula on osa Huittisten kaupunkia. Vampulan yhdistys haluaa olla itsenäinen. Sitä ei liitetä Eläkeläiset ry:n Huittisten Seudun yhdistykseen. Kuntaliitosten ja yhdistystoiminnan lakkautumisen automaattia ei ole, muistuttaa puheenjohtaja Kerttu Ojaniitty. Voimme toimia, ja pitääkin, yhteistyön avulla seutukunnan eläkeläisten parhaaksi. Meillä on nyt Huittisissa kaksi Eläkeläiset ry:n järjestöä. Se on nähtävä voimavarana muun muassa kunnallispolitiikassa. .Lamaajattelu näyttää tuottavan huonoja aikoja mm. kuntien sosiaalipolitiikan ja terveydenhuollon budjetoinneissa. Meillä oli sanansijaa Vampulan kunnalliselämässä ja niin on myös Huittisissa. Ojaniitty sanoo, että 17. edustajakokouksen tulee pohtia järjestötyötä kunnallishallinnon muuttuvissa olosuhteissa. Siinä on haasteita ja myös mahdollisuuksia omankin organisaatiomme vahvistamiseksi. Ilman kuntaliitoksiakin uusille yhdistyksille on tilaa, sillä "valkoisia läiskiä" on vielä aivan liikaa, pohtii Suomen karttaa katsellut Kerttu Ojaniitty. Martti Anttonen
Kuntaliitokset eivät vaikuta järjestörakenteeseen
Viime vuosina on tehty paljon kuntaliitoksia. Eläkeläiset ry:n yhdistyksissä ja aluejärjestöissä on mietitty, millä tavalla ne vaikuttavat järjestörakenteeseen: pitäisikö esimerkiksi vanhoissa kunnissa toimineiden yhdistysten liittyä yhteen? Ei välttämättä. Järjestön kanta on, että kuntaliitokset yksistään eivät vaikuta järjestörakenteeseen, sanoo järjestösihteeri Anu Mäki. Asiaa on pohdittu myös aluejärjestöjen kehittämistyöryhmässä. Se totesi, että järjestörakenne säilytetään ennallaan ja katsotaan sitten kokemusten kertyessä, onko paikallisesti tarvetta muutoksiin. Mäki muisuttaa, että vaikka kunnat ovat yhdistykselle tärkeä toimintaympäristö, eivät järjestöt toimi kuntia varten ja kuntien ehdoilla, vaan jäseniä varten ja jäsenten ehdoilla. Siksi ei pidä kiirehtiä tekemään mitään hallinnollisia ratkaisuja. Kokonaan toinen asia on, jos joistakin muista, jäsenistöstä ja yhdistyksestä itsestään lähtevistä syistä on tarvetta uudelleenjärjestelyihin.
Pieni mutta tarmokas
Pieni mutta tarmokas Vampulan Eläkeläiset ry. toimii vireästi. Joka toinen viikko kokoonnutaan kerhoon kahvittelemaan. Puheenjohtaja selostaa tulevia tilaisuuksia. Suunnitellaan tulevaa ja on mukavaa yhdessäoloa. Retkeillään eri yhdistysten tilaisuuksissa. Kesällä on taas toiset riennot. Joka maaliskuu järjestämme ison tapahtuman, johon osallistuu eläkeläisyhdistyksiä pitkienkin matkojen takaa.Tänä keväänä sejärjestettiin 3.3. Vampulan Jukolassa. Tunnelma oli tiivis, olihan porukkaa paikalla runsas 200 henkilöä! Puheenjohtajamme Kerttu Ojaniityn tervetulotoivotusten jälkeen musikanttimme Juhani Koivunen ja Arvi Aaltonen virittivät tilaisuuden käyntiin tutuilla sävelillä. Runot meille virittelivät Veikko Koskinen ja Kirsi Vuola-Äärilä. Huuliharppu soi Urho Syrjälän huulilla ja Piikkiön pojat esittivät mukavia sketsejä. Turusta oli saapunut Työväen Eläkeläisten lauluryhmä ja Piikkiön tytönhupakot ilahduttivat vetävällä ohjelmallaan. Rauman Eläkeläisten Nuotittomat virittivät ihanat sävelet. Nähtiin myös vanhuusiän mustasukkaisuusdraamaa ja Urho Raisiosta hoiteli puheosuuden. Juhani Koivusen haitari soi ja Arvi Aaltonen lauloi kaikkien sydämiin. Tanssin tahdittamana vietimme iltapäivää. Arpapöytä oli runsas ja naiset keittiöllä olivat loihtineet kahvipöydän. Puurot ja sopat oli keitetty ja suolaisen nälkään sai ostaa makkarat.
Tuovi Siili
Rauman yhdistyksen Pauli Liekari Kerttu Ojaniityn tervetuliaispuserruksessa.
Suomalaisten 7 teesiä päätöksentekijöille
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL julkisti liittokokouksessaan Suomalaisten 7 teesiä päätöksentekijöille. Ne pohjautuvat STKL:n teettämään valtakunnalliseen Kansalaisbarometri-tutkimukseen. Siihen vastasi 2 857 täysi-ikäistä suomalaista. Eläkeläinen-lehti julkaisee teesit kokonaisuudessaan jäsenten, yhdistysten ja erityisesti edustajakokousedustajien käyttöön. 1. Ihmiset haluavat oikeudenmukaista ja tasa-arvoista yhteiskuntaa. yhdeksän kymmenestä pitää tärkeänä oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutumista vain 35 % kokee oikeudenmukaisuuden toteutuvan hyvin 2. Köyhyyttä on vähennettävä, perusturvaa parannettava ja vaikeuksissa olevista ihmisistä on pidettävä nykyistä parempi huoli. 88 % pitää sosiaaliturvaa tärkeänä ja 81 % pitää etuuksien tasoa liian alhaisena yhteiskunnan suurimmiksi epäkohdiksi koetaan kasvavat tuloerot ja hyvinvointierot vaikeuksissa olevista ja huono-osaisista toivotaan pidettävän nykyistä parempaa huolta 3. Palvelujärjestelmää on kehitettävä vastaamaan kasautuviin hyvinvoinnin pulmiin ja kynnystä avun saamiseen on madallettava. 59 %:lla avun tarpeessa olevista kotitalouksista on selkeitä vaikeuksia saada apua mitä useampia tuen tarpeita ja hyvinvoinnin puutteita, sitä vaikeampaa avun saanti on iso osa kuormittavissa elämäntilanteissa olevista kotitalouksista ei osaa tai halua hakea apua 4. Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut on turvattava tulevaisuudessakin. julkisia terveyspalveluja pitää tärkeinä 89 % ja julkisia sosiaalipalveluja 79 % 88 % haluaa sosiaali- ja terveyspalvelut edelleen lähipalveluina kahden kolmasosan mielestä julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat varsin hyvin lähes 90 % on sitä mieltä, ettei palvelujen laadusta tule tinkia? 5. Ihmisiä ei voi jättää vain oman vastuun ja läheisten tuen varaan. yli 90 % pitää omaa vastuuta ja läheisten tukea tärkeänä oman hyvinvoinnin kannalta hyvinvoinnin puutteiden lisääntyessä läheisten avun merkitys vähenee ja julkisten palvelujen merkitys kasvaa 40 % on kokenut yksinäisyyttä satunnaisesti ja 13 % lähes jatkuvasti 6. Ihmisille on luotava paremmat mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa. 70 % pitää tärkeänä vaikuttamismahdollisuuksia asuinympäristöön, 58 % vaikutusmahdollisuuksia yhteiskuntaan ja 44 % osallistumismahdollisuuksia poliittiseen päätöksentekoon yli puolella suomalaisista vaikutusmahdollisuudet toteutuvat omia odotuksia heikommin lähes kahdelle kolmasosalle on tärkeää saada tietoa oman kunnan asioista ja päästä vaikuttamaan niihin 7. Ihmisten näkemysten ja poliittisen päätöksenteon välinen jännite on ratkaistava, jotta luottamus politiikkaan vahvistuisi. 82 % luottaa vahvasti toisiin ihmisiin, mutta vain kolmannes kunnalliseen ja valtakunnalliseen politiikkaan ihmiset pitävät tärkeinä julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta politiikan valtavirtaa on niiden markkinaistaminen ihmiset odottavat tuloerojen ja köyhyyden vähentämistä, mutta köyhyys ja huono-osaisuus ovat lisääntyneet eikä merkittäviä vähentämistoimia ole tehty
4 - Nro 3 toukokuu 2009
ELÄKELÄINEN
Kansalaisyhteiskunnan pitäisi vaikuttaa enemmistön ajatteluun. Valtio on väline, kenen halussa se on, se käyttää välinettä omiin tarkoituksiinsa, Ele Alenius muistuttaa.
Ele Aleniuksen mielestä länsimainen demokratia on vielä melko kypsymätön järjestelmä
Kysyntä ja tarjonta eivät välttämättä edusta sitä, mitä ihmiset tarvitsevat
S
KDL:n entiselle puheenjohtajalle ja Suomen Pankin johtokunnan jäsenelle Ele Aleniukselle ei talouslama tullut mitenkään yllätyksenä. Olen odottanut tämän laman puhkeamista jo 2000luvun alusta eli Aasian kriisistä lähtien. Kaksi vuotta sitten varoittelin Vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä, että talouskriisi on edessä. Kriisin rajuus kuitenkin yllätti. Missä on tehty pahimmat virheet, että talouselämä on nyt taas kerran tässä jamassa? Aleniuksen mielestä kapitalistisessa yhteiskuntajärjestelmässä on tämä kriisiytymisen, ylituotannon ominaisuus. 30-luvun kriisi alkoi jo 10 vuotta ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Miksi toisen maailmansodan jälkeen kesti niinkin kauan ennen kuin kriisi puhkesi. Mielestäni 30-luvun lamasta saadut kokemukset
opettivat hallitsemaan talousjärjestelmää mm. keynesiläisyyden avulla. Toinen tekijä oli varustautumiskilpailu sosialistisen ja kapitalistisen yhteiskuntajärjestelmän välillä. Kolmas tekijä oli hyvinvointivaltioiden rakentaminen, efektiivisen tehokas kysyntä tuloerojen tasaamisen avulla laajensi markkinoita. Aseteollisuus loi kysyntää mm. USA:ssa, mutta ei sosialistisissa maissa. Sosialistinen talousjärjestelmä ei tarvitse keinotekoista kysyntää. Kilpavarustelu oli olennainen syy NL:n kaatumiseen, mutta ei ainoa syy. NL:n ei olisi pitänyt provosoitua asevarusteluun lännen kanssa. Toinen maailmansota keskeytti NL:n kehityksen. Sen jälkeen, kun NL oli kehittänyt ydinaseen, ei ollut enää ajateltavissa, että Neuvostoliittoon hyökättäisiin. USA:ssa asevarustelu edisti teknologista kehitystä. Sitä
sovellettiin myös siviilituotantoon toisin kuin Neuvostoliitossa, jossa aseteollisuuden innovaatiot pidettiin salaisuuksina erossa siviilituotannosta. Alenius muistuttaa, että Yhdysvallat säästyi sodan vaurioilta, mutta Neuvostoliitto menetti sodassa noin 20 miljoona kansalaistaan ja suuria kaupunkeja tuhottiin. Kaatuneet olivat suurelta osin nuoria, itse asiassa Neuvostoliiton ensimmäinen koulutettu sukupolvi. Yhdysvallat teki Euroopan jälleenrakentamisella bisnestä, Neuvostoliitto joutui kustantamaan jälleenrakentamisensa itse. Aleniuksen väitöskirja vuodelta 1958 on nimeltään "Kansainväliset pääomaliikkeet työllisyyspolitiikan välineenä." Lännessä asevarustelu rahoitettiin julkisista varoista, mutta voitot menivät yksityisille yrityksille. Kilpavarustelu tuli kalliiksi veronmaksajille.
Jatkuvan kasvun unelma velan avulla
USA:n asuntomarkkinoilta alkanut lama johtuu Aleniuksen mukaan siitä, että taloudellista kasvua on ylläpidetty velan avulla. Ajateltiin, että jatkuva kasvu takaa työllisyyden ikään kuin automaattisesti. Ihmisiä houkuteltiin ottamaan suuria pitkäaikaisia lainoja. ja uskottiin, että he pystyvät maksamaan lainat myös takaisin, koska jatkuva kasvu takaisi myös työllisyyden. Ja jos osa ei pystykään maksamaan lainoja takaisin, maksamattomat asunnot voidaan lunastaa pankeille ja myydä eteenpäin. Että homma rullaisi miltei itsestään. -Jätettiin ottamatta huomioon, että viimeisen 30 vuoden aikana USA:ssa ovat tuloerot kasvaneet niin rajusti, että tietyt asuinalueet olivat leimautuneet sosiaalisesti, eikä maksamattomia asuntoja keskiluokka halun-
nut enää ostaa tietyiltä alueilta. Alenius korostaa, että olemme siirtyneet tieteellisteknologiselle aikakaudelle, ja menossa oleva lama on tämän uuden aikakauden ensimmäinen suuri kriisi. Olen kirjoittamassa kirjaa, jonka työnimenä on "Maailman kehityksen suuri käänne." Luultavasti joudun muuttamaan kirjan nimen, koska tapahtumat vyöryvät nyt niin nopeasti eteenpäin, että on vaikea ennustaa, mikä tilanne on ensi vuoden puolella, jolloin teokseni on tarkoitus ilmestyä. Millainen olisi mielestäsi aito vapaa markkinatalous? Onko se ylipäätään mahdollinen? Markkinatalous on historiallisesti vanha liittyen kaupankäyntiin, markkinoihin. Viimeiset 150 vuotta se on yhdistetty käsitteeseen kapitalismi, jossa vapaus tarkoittaa sitä, että yksityinen yrittäjä tuottaa tuotteet, jot-
ka myydään maksua vastaan markkinoilla. Tavarat tuotetaan markkinoilla myytäviksi. Kysyntä ja tarjonta sitten määräävät, mitä tuotetaan. Markkinatalous ei sinänsä ole mikään kapitalismin yksinoikeus. Voi olla myös sosialistinen markkinatalous, jolloin hinnanmuodostus ei välttämättä määräydy kysynnän ja tarjonnan mukaan vaan yhteiskunta määrää tuotteiden ja palvelujen hinnat sosiaalisin perustein.
Tuottavuuden kasvu rakentuu edellisten sukupolvien työn päälle
Kysyntä ja tarjonta eivät välttämättä edusta sitä, mitä ihmiset yhteiskunnassa tarvitsevat. Kapitalistisessa markkinataloudessa kysyntä riippuu ihmisten tuloista. Jos tuloerot ovat suuret, markkinoiden tarjonta ei edusta ihmisten tarpeita. Esimerkiksi USA:ssa ollaan
ELÄKELÄINEN
Nro 3 toukokuu 2009 - 5
Ele Alenius
Syntynyt vuonna1925 Tampereella SKDL:n pääsihteeri 196567, SKDL:n puheenjohtaja 1967-9, kansanedustaja 196677, 2. valtiovarainministeri 196668 ja 196870. Suomen Pankin johtokunnan jäsen 197792. Alenius pyrki luomaan SKDL:n sosialistien oman linjan. Teoksia Kansainväliset pääomansiirrot työllisyyspolitiikan välineinä (1958, väitöskirja) Sosialistiseen Suomeen (1969) Suomalainen ratkaisu (1974) Sosialismin ideologia ja aikakauden muutos (1985) Salatut tiet (1995, muistelmia). Että olisimme humaanin sivilisaation planeetta. (2000) Helsinki: Edita. Planteraismi maailankehityksen rationaalisena perustana (2005) Helsinki. Edita. (JD) Asetin kaksi ehtoa suostumiselleni SKDL:n pääsihteeriksi: yhteistyön parantaminen SDP:n kanssa sekä kommunistien ylivallan poistaminen SKDL:sta. Ehtoni hyväksyttiin.
Mies monessa mukana
E
parhaillaan tämän ongelman edessä. Kapitalistisilla markkinoilla tarpeiden näkökulmasta vallitsee epätasapaino. Sosialistina Alenius korostaa hallittua markkinataloutta. Koska sosialismi on teollisen aikakauden ajattelua, uuden tieteellis-teknologisen aikakauden ajattelun on lähdettävä uudelta pohjalta. Kapitalismille on sen kypsyneessä vaiheessa ominaista demokratia, vapaus, mutta ei solidaarisuus ja tasa-arvo Enemmän olen yhteiskuntafilosofi kuin pankkimies. Nyt voin tarkentaa uutta kirjaani varten ajatuksiani, olenko kenties jättänyt joitain seikkoja ottamatta huomioon. Suurten prosessien ja linjojen pohdiskelu on minulle tyypillistä. Mitkä trendit ovat tärkeitä, mikä on se todellinen olemus ilmiöiden takana. Tällä hetkellä yksilöä pidetään arvostuksessa yhteisöä korkeam-
Tämä lama on uuden aikakauden ensimmäinen suuri kriisi. malla, suurten johtajien kaipuu on pinnalla. Suhteettomia eläke-eroja. -Tällä tuotannon tasolla ei yhteiskunnassa enää pitäisi olla köyhyyttä. Olen ollut kauan perustulon kannalla. Olen myös progressiivisen verotuksen kannattaja. Se on tehokkain keino tasata tuloeroja. Yhteiskunnalla on oltava mahdollisuus tasata tuloja. Tuottavuuden kasvu rakentuu aina edellisten
sukupolvien työn päälle. Mikä on mielestäsi valtiovallan ja kansalaisyhteiskunnan välinen pahin kitkatekijä tämän päivän Suomessa? Valtio on hallitsevan luokan vallan väline. Tämän päivän Suomessa valtio edustaa kapitalismia. Valtio on väline, kenen halussa se on, se käyttää välinettä omiin tarkoituksiinsa. Kansalaisyhteiskunta voi kiinnittää huomiota asioihin, jotka valtiolta voivat jäädä huomaamatta. Demokratia edellyttää aina vaihtoehtojen tuntemista. Siksi se on vaativa järjestelmä. Voidaan kai sanoa, että länsimainen demokratia on vielä melko kypsymätön järjestelmä. Demokratian sisältöön on kiinnitettävä huomiota. Elämme kapitalistisen hegemonian vaikutuksen alaisuudessa. Teksti: JUHA DRUFVA Kuvat: PEKKA ISAKSSON
le Alenius on syntynyt Tampereella vuonna 1925. Hän vietti elämänsä ensimmäiset viisi vuotta Mustalahdenkadulla, Raittiustalossa. Tampereelta on säilynyt muutama lapsuusajan selkeä muistikuva. Yksi niistä liittyy Pispalan haulitorniin. Isovanhempani asuivat Kyröskoskella. Heidän luokseen mentiin Keskustorilta lähtevällä onnikalla. Pispalan haulitornin kohdalla olin vielä hereillä, ja katselin haulitornin nokassa olevaa taloa, ja ajattelin, että millainen ihminen tuolla oikein asuu. Toinen muistikuvani on Kuru-laivan haaksirikosta 7.9.1929, jolloin 80 ihmistä hukkui. Tuona päivänä enoni ja tätini olivat meillä kylässä Mustalahdenkadulla. Onnettomuusuutinen lähti leviämään, ja tätini ja enoni ottivat minut mukaansa satamaan. Minä ajattelin, että missä ne hukkuneet on, joista aikuiset puhuivat, mutta yhtään hukkunutta en nähnyt. Tapaus jäi voimakkaasti mieleeni, kun en saanut konkreettisia todisteita, miksi aikuiset olivat niin järkyttyneitä. Poliittinen muistikuvani liittyy vapunpäivään 1930. Olimme äitini kanssa seuraamassa Aleksanterin kirkon puistossa vappukulkuetta, jossa isäni oli
mukana. Lapualaiset hyökkäsivät kulkueen kärjessä olevien miesten kimppuun, ja syntyi mellakka. Äitini otti minua kädestä ja lähdimme hätääntyneinä juoksemaan kotiin Mustalahdenkadulle. Isäni oli alkujaan muurari. Hän opiskeli työn ohessa ylioppilaaksi ja opiskeli Helsingin yliopistossa filosofian maisteriksi. Hän ei kuitenkaan saanut työpaikkaa, koska oli tunnettu vasemmistososiaalidemokraatti. Hän perusti Museokadulle taideliikkeen enoni kanssa. Alenius joutui sotaan 17vuotiaana, huhtikuussa 1943. Hän oli tuolloin lukiossa seitsemännellä luokalla. Hän kävi reserviupseerikoulun ja palveli rannikkotykistössä. Kesäkuussa 1944 hän oli Kannaksella upseerivalmennuskursseilla. Kurssi päättyi 8. kesäkuuta ja lähdin junalla Raivolasta Kivennavan kautta takaisin omaan rykmenttiini. Kun tulin Helsinkiin, sain kuulla, että NL:n suurhyökkäys oli alkanut ja Kivennapa oli Neuvostoliiton valtaama. Kun Aleniusta pyydettiin vuonna 1965 SKDL:n pääsihteeriksi, aluksi hän kieltäytyi, koska ei ollut ajatellut ammattipoliitikon uraa. Uudelleen pyydettäessä hän
kuitenkin suostui, koska oli käynyt selväksi, että hänen suunnitelmansa tieteelliselle uralle ei vasemmistolaisuutensa vuoksi olisi käytännössä mahdollista. Asetin kaksi ehtoa suostumiselleni pääsihteeriksi: Yhteistyön parantaminen SDP:n kanssa sekä kommunistien ylivallan poistaminen SKDL:sta. Ehtoni hyväksyttiin. Tosin NL:n suurlähetystössä Tehtaankadulla yhteistyö SDP:n kanssa tuomittiin jyrkästi. Ilmoitin kuitenkin NL:n suurlähettiläälle sekä ministerineuvokselle, että periaatteistani en luovu ja SKDL:n pääsihteerin erottaa SKDL:n jäsenistö eikä NKP. Vappuna 1975 Moskovan radio uutisoi voimakkaan arvostelun kirjaani "Suomalainen ratkaisu" vastaan. Ajatteluni tuomittiin. En tiennyt, että kirjani oli käännetty venäjäksi ja se oli jaettu tietylle sisäpiirin henkilöille. Arvostelussa pilkattiin, että Aleniuksen mielestä Suomen täytyy pyytää Natolta lupa sosialismiin siirtymiseen. Vastineessani kysyin, eikö Natoa tarvitse Suomen ottaa huomioon, vaikka Varsovan liitto piti Natoa vaarallisimpana uhkanaan. Tuskin he tarkoittivat tätä, mutta en minäkään tarkoittanut sitä, mitä he väittivät minun tarkoittavan. (JD)
6 - Nro 3 toukokuu 2009
ELÄKELÄINEN
Laulajalegenda Mauno Kuusisto muistelee hymyssä suin värikästä uraansa
" Ramppikuume ei vaivannut "
S
uosikkitenori Mauvointia. Joskus minut sekoino Kuusisto, 91, tetaan kylläkin väärään henviettää lokoisia kilöön. Joku soittaa illalla ja eläkepäiviä kotokysyy, onko Mauno Koivisnaan Tampereella. Joskus to kotona. iltaisin hän saattaa hyräillä Iltaisin Kuusisto saattaa vanhoja ikivihreitäkin vaihieman laulaa kotioloissa. monsa iloksi. Sirkka-vaimo napsauttaa Pitkän ja ansiokkaan uran nauhurista tuttuja kappaleitehneellä Mauno Kuusistolta soimaan ja aviomies la on tänä päivänä monta hyräilee evergreenien mukasyytä tyytyväisyyteen. na. - En ole mistään paikasta - Musiikki on antanut kipeä, enkä penniäkään velminulle niin paljon, laulaja kaa. Minua ei vaivaa edes sanoo. laiskuus. Olen liikkeellä joka päivä, laulaja myhäilee keiTulkintojen nutuolissaan Tampereella mestari Näsilinnankadulla. Puusepäksi valmistunut Mauno Kuusiston tuorein Kuusisto piti ensikonserttinlevy on parin vuoden takaisa Tampereen kaupunginnen kokoelma Kertokaa se talossa keväällä 1952 pianishänelle. ti-kapellimestari Eero KosoÄänite sisältää laulajan 48 sen kanssa. Ohjelmassa oli kauneinta kappaletta vuosilMozartia, Merikantoa, Verta 1959-1980. Albumin diä. Konsertti oli menestys, nimimelodian lisäksi levylja työ Finlaysonin puusepänverstaalla sai jäädä. " Musiikki on Kuusisto siirtyi Tampereen Oopperan leipiin tehden sielantanut minulle lä parikymmentä pääroolia niin paljon." vuosina 1952-1968. Hän lauloi muun muassa Carmenin, Rigoletton ja Toscan päälä on unohtumattomia sävelosat. miä, kuten Edelweiss, Kodin Suurelle yleisölle hän tuli kynttilät ja Rakastan sinua, tutuksi 1959 iskelmälevyelämä. tyksellä Kertokaa se hänelKuusisto tulkitsee kokoelle. Single myi hetkessä kulman kappaleet tuttuun tyytaa (yli 30 000 myytyä kapliinsä eli nöyrästi kunkin laupaletta), ja Kuusistolle lun tekstiä ja melodiaa kunTenori Mauno Kuusisto esittelee vaimonsa Sirkka Halonen-Kuusiston tekemää viulua. Musiikki on tärkeää meille molemmille, hän mainitsee. (Kuva: Kari Kumpulampi) myönnettiin kultalevy nioittaen. ensimmäisenä suomalaiseHänestä julkaistiin taanna mieslaulajana. tanssipaikasta toiseen ympätapasin urallani oikeita ihmiasuakaan. Kaikki palvelut noin kirjakin. Aki Hietalan Ihmiset tulevat - Kauniit laulut ovat alaari maata. Lappajärven lavalsiä ja lauluhommat lähtivät ovat tässä lähellä. kirjoittama omakustanne juttelemaan ni. Niistä minut parhaiten la kesällä 1961 hän oli päähyvin käyntiin. Hän harrastaa ulkoilua vaiMauno Kuusisto kauniitunnetaan ja muistetaan. den laulujen laulaja on esiintyjä nyrkkeilijä Cassius - Menin juoksujalkaa joka Mauno Kuusisto on syntymonsa Sirkka Halonen-KuuJotakin tenorin suosiosta Clayn kanssa. paikkaan. En pelännyt, enkä peräinen tamperelainen. siston kanssa. Kävelyretkilsyvällinen katsaus tenorin kertoo myös ViikkosanoKaupungin keskustassa, lä kotikulmillaan tenori on elämään, uraan ja levytyk- Tämä kuuluisa nyrkkeiujostellut mitään. Ramppimien järjestämä lukijaäänesNäsilinnankadulla, hän on saanut todeta, että hänet siin. lijä Cassius oli puhelias kuume ei vaivannut. Ääntä tys 1960. Äänestyksen asunut vuodesta 1962 lähmuistetaan yhä hyvin kanmies. en sen kummemmin hoitaperusteella viisi suosituinta tien. san parissa. Kiireistään huolimatta launut, mutta se pysyi kunnosKARI KUMPULAMPI suomalaista olivat mainittu- En minä muualla osaisi - Ihmiset tulevat kysymään laja kehitti ääntään tietoisessa. na vuonna: Urho Kekkonen, ti myös vauhdikkaina keikVeikko Hakulinen, Eugen kavuosinaan. Ekman, Väinö Linna ja - Lauloin paljon - aina kun Mauno Kuusisto. se oli vain mahdollista. IhmiMaineenset pitivät sa huipulla äänestäni. Syntynyt 3.11. 1917, laulaja, tenori. 1960-luvun " Minulla oli onnea KertaaLevytti vuosina 1959-1980 muun muassa iskelmiä, ikivihreitä, alussa Kuu- matkassa. Tulin kaan ei kansanlauluja, laulelmia, hengellistä musiikkia ja operettisävelsisto näyttevihelletty miä. li pääroolia sodista pois elävänä." lavalta Pitänyt operettikonsertteja, sävelhartauksia, kirkko- ja viihdekonkahdessa pois. Amesertteja. musiikkielokuvassa vastarikkaankin kutsuttiin, KuuVieraillut myös Suomen Kansallisoopperassa, näytellyt elokunäyttelijänään muun muassisto mainitsee. vissa. sa uraansa aloitteleva TamaTulevaisuuden iskelmälaura Lund. lajille hänellä on ohje. - Kaikkein mieluiten minä - Pitää laulaa paljon, päivain lauloin, kansaneläkettä vittäin. Kuntoakin on vaalitja taiteilijaeläkettä nauttiva tava. Itse juoksin ja hiihdin, Mauno Kuusiston vuonna 1959 la kokoelmilla. laulaja toteaa. enkä minä noissa kilpailuislevyttämä ensilevy Kertokaa Kertokaa se hänelle on alunsa aina ihan viimeisimpiä se hänelle (Dicitencello vuie) perin italialainen laulu. SuoPitää laulaa ollut. on yhä maamme kaikkien aikomalaiset sanat siihen kirjoitti paljon Laulaja tarvitsee elämässä jen myydyin single. Timjami (Sauvo Puhtila) ja myöskin onnea. Sitä on myyty toistaiseksi kappaleen tyylikkäästä soviMauno Kuusisto oli huippu- Minulla oli onnea matnoin 60 000 kappaletta ja kaptuksesta vastaa Erkki Melakosvuosinaan kysytty taiteilikassa. Tulin sodista pois eläpale on ilmestynyt myös useilki. ja, lavojen vetonaula, ja hänvänä. Monihan sinne ViipuKuva: Warner Music Finland tä vietiin kovalla kyydillä riin nukahti. Myöhemmin
Mauno Kuusisto
Suomen myydyin single
ELÄKELÄINEN
Nro 3 toukokuu 2009 - 7
Savolaenen, vasenkätinen ja NAENEN
Inkeri Nuutinen kirjoittaa savoksi myös suruista ja arjesta
Opi naattimaa hilijasuuvvesta naattimaa pimmeövvestä, sillä siinnä o kaekkiin matkamieste pysäkki. Inkeri Nuutinen sanoo saaneensa runon syntymälahjana. Metsässä oli mukava kulkea pikkuveljen kanssa, sepittää runoja ja kerätä marjoja, Nuutinen muistelee nyt, lähes 70 vuotta myöhemmnin. Kuka lahjan antoi, mistä se tuli? Suvun perintönäkö, sukupolvien takaa Rautalammin runoniekalta esi-isältä Paavo Korhoselta, Vihta-Paavolta? Poukamassa huutaneelta kuikalta, hiljaisuudelta joka "kuiskoo männyttä" ja "antaa toevoo uutta"? Kuka tietäisi? Ei Inkeri Nuutinen itsekään. Sellaista lahjaa on vaalittava. On makusteltava sanoja ja riimejä ja säkeitä. On kirjoitettava. Sen tuloksena Nuutiselta ilmestyi viime syksynä kolmas kirja, kokonaan savoksi kirjoitettu runokokoelma Yhen tähen sillisallaatti. Nuutinen on aikaisemmin julkaissut KevätEskimo-lastenkirjan ja Arjen askelissa -kirjan. Siinä on pakinoitaja runoja, osa runoista savoksi, osa kirjakielellä. Jo kauan ennen kirjojen julkaisemista Inkeri Nuutinen alkoi kirjoittaa pakinoita, runoja ja muita juttuja sanomalehtiin ja Eläkeläinenlehteen. Savon Sanomat on lisäksi julkaissut hänen runomuotoisia Lukijan värssyjään. Usein kirjoitusten nimimerkkinä on ollut kirjoittajan lempinimi Inka. Muu kijoittaminen on viime vuosina saanut väistyä kirjojen tieltä, mutta Eläkeläisessä Nuutinen on kertonut pari kertaa vuodessa kuulumisia Tervon Eläkeläiset ry:stä. Yli 20 vuoden ajan hän on kirjoittanut tekstejä myös yhdistyksen ohjelmaryhmille. Työn alla on pakinoita ja runoja suoremmin omaelämäkerrallista tekstiä. Siitä kertomisen aika ei Nuutisen mielestä ole vielä.
Eehän tämä iha satarosenttista ou
Murteet ovat palanneet arkikielen lisäksi kirjallisuuteen. Murteilla voi lukea niin runoa kuin kaunokirjallisuutta, niin Uutta testamenttia kuin Aku Ankkaa. Inkeri Nuutinen sai lopullisen sysäyksen savon käyttämiseen, kun "pojat" Kuntorannan kurssilla ehdottivat , että hän julkaisisi kokonaisen runokirjan omalla murteella.. Runojen kieli on tällaista yleissavoa, ei ihan sataprosenttista, Nuutinen sanoo kielestään Niin syntyperäinen tervolainen ja monen sukupolven aateloima savolainen kuin Inkeri Nuutinen onkin, ei murteen kirjoittaminen ole hänellekään helppoa. Vaivattomammin tekstiä syntyy kirjakielellä. Kirjan esipuheessa hän sanoo savosta Vähäv vaekeeta siton kirjottookkii / aena kirjottajas suu kääp, / kum pittää maestella / mikä kirjanen ov vuorossa.
Työ ja tekijä, Yhen tähen sillisallaatti ja Inkeri Nuutinen. muut kirjoittajat ja kurssien vetäjät olisivat saaneet Nuutista runoilemaan savoksi, ellei sillä olisi ollut vankka ja luonteva tausta. Outko juurillasj -runo opastaa, että ihmisen ei pidä hylätä omiaan ja juuriaan. Elämän ilosta voi nauttia se, jonka juuret ovat maassa niin kuin suuren puun: ""kaekki ne juurijaa tarvihtoo". Juuret ovat maassa, eivät museossa. Olen koettanut kirjoittaa nykyajan puhekieltä ja säilyttää siten oman kielen, Nuutinen sanoo. Savolaisuus ei ole Nuutisen tekstien ainoa määre. Niiden kokonaisuus muodostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä näkökulmasta, jotka yhdessä luovat ilkikurisen ja hieman vinon katseen maailmaan. Kirjoittaja itse luonnehtii sitä kirjoittamalla, että näistä runoista "syyttee suat Inkoo / jonka kanssa tulloo tinkoo. / Hän kun niät on savolaenen vasenkätinen ja NAENEN. askelissa ja savoksi uusimmassa kirjassa. On makuasia, kumpaa pitää tunnelmallisempana ja osuvampana. Haluan kirjoittaa myös suruista ja jokapäiväisestä elämästä savoksi. Usein pakinoihin ja runoihinkin liittyy jokin pieni opetus tai tunnustus omasta hölmöydestä. Minulle on tapahtunut niin paljon elämässä, etten enää voi ja halua nähdä asioita mustavalkoisIna. Mutta lapsesta asti olen asettanut hyvät ja huonot asiat vastakkain, niin että hyvät voittaa. PEKKA ISAKSSON Inkeri Nuutinen: Yhen tähen sillisallaatti. Media Wallius, 2008. Kirjaa voi tilata tekijältä, puh. 040 831 4659
En ies ihteenj silimää sahhoo
Murrerunoista ja -proosasta, olletikin savonkielisestä, tulee paatuneelle yleiskielen käyttäjälle helposti mieleen vain venkoileva huumori. Huumoria ei Nuutisenkaan kirjoista puutu. Asioiden keveyskin on minulle tärkeää, hän sanoo. Yhen tähen sillisallaatti osoittaa, että murre on aivan yhtä laaja-alainen ja ilmaisuvoimainen väline kuin yleiskieli tai kirjakieli. Joka muuta epäilee, voi lukea vaikkapa Nuutisen runon Kuikan huuto, joka on yleiskielisenä Arjen
Kaekki ne juurijaa tarvihtoo
Tuskin "pojat" Eläkeläiset ry:n
"Ryhmä, johon ehkä voisin vielä kuulua"
Kirjoittaminen voi auttaa selviytymään elämän suurista kriiseistä. Inkeri Nuutisen elämässä niitä on ollut useita. Pahimpia lie putoaminen joenuomaan Korkeakoskella elokuussa1988. Onnettomuus ruhjoi hänet pahasti ja vei pitkäksi aikaa terveyden. Oli viedä hengenkin. Olin retkellä mieheni ja neljän lapsenlapsen kanssa. Kun laskeuduimme näköalalavalta, olin niin huolissani lapsista, etten huomannut itse varoa. Yhtäkkiä Nuutinen ei tuntenut jalkojen alla mitään. Hän putosi pää edellä ja muuttui apuun rynnänneen miehensä kertoman mukaan Kirjoittamisen liäski kuntopyörä on ollut suureksi avuksi sammaleiseksi ja mutaiseksi mytyksi. Lääkärit heittivät moneen kertaan toivonsa, ensin potilaan paranemisesta ja sitten kuntoutumisesta. Kun Nuutinen näki itsensä ensimmäisen kerran peilistä, hän säikähti. Rintalasta työntyi rintojen välistä melkein leukaan asti Hartiat törröttivät päälaen yläpuolella. Vasta puoli vuotta onnettomuuden jälkeen pää nousi tyynyltä ilman käsien tukea. Oman päättäväisyyden ja perheen ja ystävien tuen ansiosta Nuutinen kuntoutui toimintakykyiseksi, mutta joutui eläkkeelle. Henkinen kapinointi jatkui lähes kolme vuotta. Mielen vammoista toipumisessa auttoi kirjoittaminen. Nuutisen terävä ja monitasoinen kirjoitus onnettomuudesta ja sen jälkiseurauksista julkaistiin vuonna 1993 oululaisessa Tosielämä-lehdessä. Nuutinen oli onnettomuuden sattuessa jo Tervon Eläkeläiset ry:n kannatusjäsen ja yhdistyksen sihteeri. Sihteerinä hän jatkaa edelleen ja toimii muutenkin aktiivisesti yhdistyksessä ja sen harrastusryhmissä. Tosielämä-lehden kirjoituksessa Nuutinen kertoo sairaalaan tuodusta Tervon Eläkeläiset ry:n kukkakimpusta. Ensin hän kieltäytyi kukista "olkoot, en halua" mutta tuoja ojensi ne hänelle: "Mikä valtava kimppu, olin yllättynyt ja iloinen. Siinä se oli. Elämänhalu nosti taas päätään. Oli olemassa ryhmä, johon ehkä voisin vielä kuulua. Sitten aloin ajatella: jospa voisin menne vielä kotiinkin."
8 - Nro 3 toukokuu 2009
ELÄKELÄINEN
Lakana oli totta kai jo seinällä.
Malmin perinteikäs työväentalo täyttyi juhlayleisöstä.
E
Myös eturivien veteraaneilla oli hauskaa. Kun olin työelämässä , toimin aktiivisesti ammattiyhdistysliikkeessä. Myös sivutoimisena pääluottamusmiehenä yli kaksikymmentä vuotta. Malmin metallityöväen ammattiosasto 33:n kokoontumispaikka oli Malmin Työväentalo Siitä tuli tuttu paikka vuosikymmenien kuluessa. Alkuaikoina osallistui useilta työpaikoilta ihmisiä kokouksiin. Sali oli välillä melkein täynnä ihmisiä. Yhteiskunnassa tapahtunut rakennemuutos teki tehtävänsä myös Malmilla Työpaikat muuttivat muualle. Tai lopettivat kokonaan toimintansa. Toiminta ammattiosastossa hiipui Niinpä vuonna 2000 päätimme lopettaa Malmin metallityöväen ammattiosaston ja siirtyä Helsingin metallityöväen ammattiosasto 5:n jäseniksi. Näin jäi minultakin Malmin työväentalolla käynnit kokonaan pois. Vuosia kului, niin kului myös mies ja jouduin jäämään vuonna 2004 työkyvyttömyyseläkkeelle. Olin koko ikäni tehnyt raskasta työtä. Nivelet alkoivat kulua ja kivut olivat kovat. Sairauslomia rupesi olemaan loppuajalla paljon. Tuntui pahalle, kun työnantaja voivotteli, että mitä sinulle Pertti tehtäisiin, tulet liian kalliiksi firmalle. Jjos ei olisi ollut luottamusmiessuojaa, olisi minulle varmaan käynyt samoin kuin niin monelle muulle, että minut olisi ytneuvotteluissa saneerattu ulos vaivojeni kanssa. Lopulta maksoin itse 440 euroa omavastuuna magneettikuvauksesta, joka todisti, että Pertti on antanut kaikkensa firmalle, myös terveytensä. Pertille vaihdetaan lonkkanivel ja pistetään eläkkeelle. Työelämässä eivät tulleetmieleenkään eläkeasiat, joten eläkkeelle jäätyäni jouduin selvittämään, mitä eläkkeellä oleminen merkitsee. Muutaman vuoden eläkkeellä oltuani minulle tuli tunne, että on päästävä toisten ihmisten pariin, että ei kokonaan "mökkiytyisi" neljän seinän sisälle. Mutta en tiennyt eläkeläisten toiminnasta enkä järjestöistä mitään. Mihin voisi liittyä? Aloin vuoden 2007 loppupuolella
läkeläiset ry:n suurimpiin ja toimeliaimpiin yhdistyksiin kuuluva Malmin Eläkeläiset ry juhli 50-vuotispäivää jo maaliskuussa. Ei hätää, malmilaiset eivät ottaneet varaslähtöä Eläkeläiset ry:n juhlimisessa, vaan juhla oli oma 50-vuotisjuh-
la. Malmin Eläkeläiset ry on perustettu runsas puoli vuotta ennen Eläkeläiset ry:tä. Yhdistyksen kulttuu- ja liikuntatoiminnan ohjaaja, liikuntaneuvoso Eevi Kaasinen oli koonnut ja juonsi napakan ohjelman. Se rakentui niin, että yleisöstä niilläkin, jotka eivät pääse Jyväskylään, oli mahdollisuus
nähdä ja aistia edes osa suurtapahtuman tunnelmisa. Ohjelmaan kuului muun muassa katkelma voimisteijoiden yhteisesityksestä. Hyvin oli jo harjoiteltu ja hyvän näköiset muuten olivat myös esiintymisasut, joista on ollut pientä keskustelua. Esitysten teema, Eläkeläiset ry:n tlogonakin tun-
Malmin työväentalo on toinen koti eläkeläisille
selailla netistä tietoa. Menin Eläkeläiset ry.n sivuille ja huomasin sieltä Malmin eläkeläiset ry:n sivut. Johtokunnan nimilistalta löysin jäsensihteeri Ritva Kaartoahon nimen ja puhelinnumeron. Oli sunnuntai-ilta. Mietin, voisikohan näin sunnuntaina häiritä häntä. Rohkaisin itseni ja soitin. Soittoon vastasi hyvin ystävällisen tuntuinen ihminen. Pyytelin anteeksi, kun sunnuntaina häiritsen. Huomasin heti, että Ritva osasi tehtävänsä. Hän esitteli Malmin eläkeläisten toimintaa ja pyysi mukaan. Aikamme keskusteltuamme sovimme, että minä liityn yhdistyksen jäseneksi. Ritva lupasi lähettää paperit ja esitteet postissa ja toivotti tervetulleeksi keskiviikkokerhoon. Taisi muutama keskiviikko mennä arkaillessa, ennen kuin rohkenin mennä sinne. Näin jo tutuksi tullut Malmin työväentalo veti taas puoleensa. haluan jatkaa siinä niin kauan, kuin nivelet kestävät. On tosi kiva harrastus. Aina, kun oppii uuden tanssikuvion, tulee hyvä mieli. Ritva on tosi ihana ohjaaja ja osaa kannustaa meitä. Ne hellät halaukset, joita daameilta saa ennen tanssien alkua, antaa iloa sydämelle, tuntuu kuin jokin tippa voiteluainetta menisi myös lonkkaniveleen Meillä toimii myös kuoro Malmin Metkat johtajana Lilia Melnikova. Keväällä 2008 tuli eräs nainen kuorosta pyytämään, että sinäkin "poika", voisit liittyä kuoroon. Olin yllättynyt, mutta samalla varsin otettu ja ilahtunut tuosta, nyt jo hyvin tuntemastani Maijan pyynnöstä. Olen aina tykän-
En päivääkään vaihtaisi pois
Kävin keskiviikkokerhossa, jossa oli aina erilaista ohjelmaa. Siellä kerrottiin myös senioritansseista, joita Ritva Huhtilainen ja Kerttu Niemi ohjaavat En ollut ennen kuullut edes mainittavan semmoisista tansseista. Mitäs mies ei tekisi, jos naiset kauniisti pyytävät: lähdin mukaan senioritansseihin. Olen ollut senioritanssiryhmässä alusta asti ja
ELÄKELÄINEN
Nro 3 toukokuu 2009 - 9
Esimakua Jyväskylän yhteisesityksistä.
Esimakua myös Jyväskylän ohjelmista
Malmilla jo juhlittiin
nettu elämän lyhde nousi esityksestä ja asuista hyvin esille. Ohjelma rakentui kokonaan yhdistyksen omien ryhmien esityksille, ja kuinka muuten voisi Malmilla ollakaan.Myös juhlapuhe oli omasta takaa, sen piti yhdistyksen uusi puhgeenjohtaja Erkki Mattila. Ainoastaan ansiomerfkkien jakamisessa tarvittiin hieman ulkopuolista apua. Sitä saatiin Eläkeläiset ry:n Helsingin Aluejärjestön puheenjohtjalta Pekka Saarniolta ja Eläkeläiset ry:n tiedotussihteeriltä Pekka Isakssonilta. (P. I.)
Yhdistyksen senioritanssijat vauhdissa. Etualan vasemmanpuoleisessa parissa yhdistyksen puheenjohtaja Erkki Mattila.
telukerhoa, kalamiesten viehekerhoa, sketsiryhmää ja tanhuryhmä, jonka harjoitukset ovat muualla. Torstaisin kello 12-15, on eläkeläistentanssit. Paljon on muutakin hyvää toimintaa. Teemme teatterimatkoja, vierailemme muissa eläkeläis- yhdistyksissä. Kesäisin järjestettävä umpimähkämatka on tosi suosittu.
Toiminnan ydin
Keskiviikkokerho on toimintamme ydin. Kuukauden ensimmäinen keskiviikko on yhteislaulu tilaisuus. Muina keskiviikkoina on muuta ohjelmaa. Käsittelemme eri aiheita asiantuntijoiden alustusten pohjalta. Eläkeläisten
Malmin Metkat esiintyy 50-vuotisjuhlassa, säestäjänä kuoron johtaja Lilia Melnikova. nyt laulusta ja haaveillutkin, että jos joskus pääsisi vaikkapa kuoroon mukaan, ujouteni on sen estänyt. Nyt olen kuorossa ja lupaan olla niin kauan, kuin he minut mukanaan pitävät. Kuoro on antanut minulle paljon. Tuntuu, kuin itseluottamuskin olisi parantunut, kun saa esiintyä ihmisille. Malmin työväentalo on ahkerassa käytössä, kun eläkeläiset harrastavat siellä. On tuolijumppaa, kuntojumppaa, käsityö- ja askar-
edunvalvontaan olemme osallistuneet mm. käymällä lähetystönä Helsingin päättäjien luona Edunvalvonta vaatii entistä enemmän meidänkin aktiivisuutta tuoda ongelmia esille ja tehdä korjausesityksiä. Olkoon hyvä esimerkkinä aktiivisuuden tarpeesta tuo pääministerin Rukan-hiihtoreissu, jossa hänelle välähti nostaa eläkeikää 65:n vuoteen. Ei kai kehdannut esittää peräti 69:ää vuotta. Johtokunnassa paneudumme entistä enemmän edunvalvontaan, kun toimintaamme suunnittelemme Pertti Korhonen Malmin Eläkeläiset ry:n tiedottaja
10 - Nro 3 toukokuu 2009
ELÄKELÄINEN
Volmari Iso-Hollo muisteli haikeana uran alkua Moskovassa 1928
lin sopinut tapaamisesta legendaarisen olympiavoittajan Volmari Iso-Hollon kanssa hänen kotiinsa Keravalle. Tarkoituksena oli keskustella hänen uransa alkuvaiheista. Hän suostui tapaamiseen mielellään. En voinut aavistaa, että hänellä oli silloin edessään elämänsä viimeiset juoksumetrit: IsoHollo kuoli aika pian tapaamisemme jälkeen Heinolan reumasairaalassa 23.6.1969 vain 62-vuotiaana. Keskustelussamme tallensin kuitenkin suomalaisen urheiluhistorian ainutlaatuisen tapahtuman: Volmari Iso-Hollon tähdenlentomaisen nousun kansainvälisen kestävyysjuoksun huipulle. Se oli erikoinen tarina.
O
Leningradilainen Maksumov johtaa vielä tässä vaiheessa 5000 metrin juoksua, mutta kohta karkaa hänen kannoillaan oleva Iso-Hollo ohi ja voittaa elämänsä ensimmäisen kansainväisen juoksun. molemmat entiset mestarijuoksijat olivat kevytrakenteisia, miltei kuin tämän päivän afrikkalaiset huippumiehet. Suomalainen urheiluyleisö tuntee Volmari Iso-Hollon estejuoksun olympiavoittajana kaksissa olympiakisoissa: Los Angelesissa 1932 ja Berliinissä 1936. Hän on jäänyt urheiluhistoriaamme
Tapaaminen Keravalla
Tapaamisen erikoisuutta lisäsi, että paikalla oli myös Iso-Hollon manttelinperijä Jouko Kuha, joka edellisenä vuonna oli juossut Tukholmassa uuden estejuoksun maailmaennätyksen 8.24,2. Nyt kun tuosta ajasta on kulunut 40 vuotta en voi olla ajattelematta suomalaisen kestävyysjuoksun pitkää marssia ja sen nykytilaa:
Iso-Hollon uran vaiheet
T
UL:n seuran Keravan Veikkojen kasvatti Volmari Iso-Hollo syntyi Ylöjärvellä 6.1.1907. Hän joutui monien kilpatoveriensa kera kilpailukieltoon osallistuttuaan Neuvostoliiton urheilujuhliin 1928. Urheilu-ura jatkui kuitenkin muissa seuroissa. Los Angelesin olympiakisoissa 1932 hän saavutti kultamitalin 3000 metrin estejuoksussa. Kierroslaskijat saivat hänet kuitenkin juoksemaan yhden ylimääräisen kerroksen, joten hänelle mitattu voittoaika ei ollut vertailukelpoinen. Moskovan kisojen
tapaan hän osallistui myös 10 000 metrille ja tuli toiseksi. Ensimmäisen maailmanennätyksen 9.09,4 esteissä hän juoksi 1933 ja toisen kerran Berliinin olympiakisoissa 9.03,8. Vastaaviin suorituksiin ei kukaan suomalainen estejuoksija ole hänen jälkeensä yltänyt. Suomen mestaruuksia Iso-Hollolle kertyi kuitenkin vain seitsemän usealla eri juoksumatkalla. Vaikean reuman vuoksi hänen urheilu-uransa päättyi 1945
ainoana estejuoksun olympiavoittajana, yhtenä aikakauden "lentävien suomalaisten" katraasta.. Urheilussa historia on kuitenkin kuten yleensä hyvin pettävä laji. Monikaan ei tiedä, ei edes paljon käytetty Google -tietokanta, että Volmari Iso-Hollo nousi kansainväliseen eliittiin jo vuonna 1928 Moskovassa. Hän voitti Neuvostoliiton ensimmäisissä suurissa silloisiin olympialaisiin verrattavissa urheilujuhlissa vuonna 1928 kaksi matkaa ja saavutti lisäksi muilla matkoilla kaksi toista sijaa. Ja haarukka oli melkoinen 1500 metristä 10 000 metriin. Vastaanotto keravalaisessa omakotitalossa oli sydämellinen. Se oli tyypillinen sodanjälkeinen puolitoistakerroksinen talo puutarhoineen, jossa juoksijamestari asui yhdessä vaimonsa kanssa. Jo eteisessä oli muistoja urheiluajoilta: hyvän ystävän olympiavoittajan Tapio Rautavaaran keihäs, jonka "Tapsa" oli antanut suurelle esikuvalleen. Tapaaminen ja keskustelut matkasta Moskovaan ja kilpailuista siellä sujuivat normaalisti. Iso-Hollon viimeisestä kilpailuvuodesta oli kuitenkin kulunut jo yli 24 vuotta. Miksi näin? Kävi ilmi, että jo 1930luvun lopulla alkanut reuma oli ehtinyt vaikuttaa hänen kilpailu-uraansakin.
Hurja kilpailutahti
Matka Moskovaan tuli yllätyksenä. Hän oli Työväen Urheiluliiton Keravan Veikkojen jäsen. TUL oli saanut kutsun lähettää edustajansa Neuvostoliiton ensimmäisiin suurin valtakunnallisiin urheilujuhliin Moskovassa 1928. En ollut oikeastaan yleisurheilija. Olin harrastanut pääasiassa hiihtoa ja nyrkkeilyä. Kun kesällä 1928 pääsin sotaväestä, osallistuin Eläintarhassa yleisurheilukilpailuihin ja voitin 5000 metriä ajalla 15.08. Sen perusteella minut valittiin Moskovaan lähtevään joukkueeseen. Kilpailut Moskovassa olivat suurenmoinen kokemus. Mutta kilpailutahtikin oli aika raastava. Osallistuin neljälle matkalla. Lepopäiviä ei juuri ollut. Ensimmäisenä matkana oli 5000 metriä. Se oli kilpailujen kolmantena päivänä. Oli satanut ja rata oli pehmeä, muistelee Iso-Hollo vaimon tarjoillessa vieraalle kahvia ja leipomaansa pullaa. Osanottajia oli kaikkiaan 82, jotka oli jaettu kahteen ryhmään. Tulokseni perusteella pääsin ensimmäiseen kuumaan erään. Leningradilaisen Maksumovin tiedettiin olevan hyvässä kunnossa. Hän johtikin toisesta kierroksesta lähtien, mutta pysyin kannoilla. Muu joukko jäi. Yhdeksännellä kier-
90-vuotiaan TUL:n vaiheita
Vihamielinen Suomi käänsi selkänsä NL:n urheilujuhlille
TUL:n urheilijoiden matka Neuvostoliiton kansainvälisiin urheilujuhliin 1928 oli kiven takana. Ilmoittautuneita oli kolmisensataa, mutta lopulta matkaan pääsi vain 76 urheilijaa. Joukkueen johtajakin oli itse urheilija: painikilpailujen voittajaksi kisoissa selviytynyt raskaansarjan Kaarlo Ponsen, TUL:n mestari ja liittojuhlien 1927 voittaja. . Miksi näin? Se aiheutui Suomen viranomaisten vihamielisestä asenteesta juuri kymmenen vuotta täyttänyttä Neuvostoliittoa kohtaan. Maaherrat olivat saaneet ohjeen, että passeja ei saanut myöntää. Rivistä lipesi Uudenmaan maaherra Bruno Jalander, joka myönsi Uudeltamaalta ilmoittautuneille 69 passia. Turun läänistä sai passin viisi urheilijaa ja Kuopiosta kaksi. Neuvostoliiton urheilujuhliin saapui 4600 urheilijaa 41 maasta. Ne olivat aikakautensa suurimmat kisat. Mutta neuvostovihamielinen Suomi käänsi selkänsä niille. Englannistakin. TUL:n joukkue koostui helsinkiläisistä seuroista, Jyrystä, Kullervosta ja Vesasta. Veräjänvartijana oli myöhempi "kaikkien aikojen" maajoukkuemies (30 ottelua) Viljo Halme Jyrystä. Joukkue teki yli kuukauden pituisen kiertueen kisojen jälkeen Neuvostoliitossa aika komealla ottelusaldolla. Eräänä erikoisuutena voidaan todeta, että koko suuren joukkueen organisaattori, primus motor, TUL-lehden toimittaja Oskari Lamminen jäi rannalle soittelemaan. Se oli sen aikaista lehdistönvapautta, joka usein unohdetaan. Sain kuitenkin kisoista komean kuva-albumin, joita on Suomessa vain kolme kappaletta, kertoi minulle aikanaan 40 vuotta sitten
Mitä jos kaikki300?
Pääasiassa Uudeltamaalta Moskovaan päässyt TUL:n urheilijain joukko osoitti kuitenkin silloisen työläisurheilun voiman. Joukkueen johtajan Kaarlo Ponsenin lisäksi kultamitalin saivat kuusi muuta TUL:n urheilijaa: sittemmin tunnetuimpina IsoHollo ja nyrkkeilyssä vasta 17-vuotias kevyen raskaansarjan Gunnar Bärlund. Muutkin olivat kansallisesti korkeaa tasoa. Millaisia olisivatkaan tulokset olleet, jos koko 300 -henkinen TUL:n sen aikainen parhaimmisto olisi pääs-
Moskovan suomalaisvoittajia. Irma Lumivuokko (vapaaunti), Volmari IsoHollo, Gunnar Bärlund (nyrkkeily) ja Veikko Mutikainen (korkeushyppy). Kuvasta puuttuvat nyrkkeilyn kärpässsarjan voittanut Yrjö Paakki ja raskaansarjan painija Kaarlo Ponsen. syt mukaan? Toki näinkin saavutettiin uskomatonta menestystä. Aivan ainutlaatuinen oli TUL:n jalkapallojoukkueen matka vuoden 1928 kisoihin. Joukkue sijoittui neljänneksi suuressa sarjassa, jonka voitti Ukraina, toisena Moskova ja kolmantena Uruguay, josta myös oli työläisurheilijain joukkue kuten
ELÄKELÄINEN
Nro 3 toukokuu 2009 - 11
TUULA-LIINA VARIS
vänä oli 1500 metrin loppukilpailu. Viiden- ja kymmenen tuhannen metrin välissä oli yksi "lepopäivä", jolloin Iso-Hollo voitti 1500 metrin karsintaeränsä. Tämän matkan loppukilpailusta kympin jälkeen ei tullut kuitenkaan kymppiä: "vain" toinen sija. Seuraava Moskovan kultamitali tuli viimeisellä matkalla, hänen erikoismat-kakseen sittemmin osoittautuneella 3000 metrillä. Sillä matkalla ei keravalaisella kirjanpainajalla ollut vaikeuksia. toiseksi sijoittuneelle Ranskan Lerounille merkittiin huomattavasti heikompi aika. Kisojen kaksoisvoittajana ja kaksinkertaisena hopeamiehenä hän nousi kuitenkin Neuvostoliiton ensimmäisten suurkilpailujen parhaaksi urheilijaksi. Ja se saavutus lämmitti vieläkin: - Ne olivat ikimuistoisia päiviä, muisteli Iso-Hollo.
Pakaste vai timantti?
A
Volmari Iso-Hollo 62 vuotiaana eläkeläisenä Keravan omakotitalonsa edustalla oli lähes samannäköinen kuin kilpailuaikoinaan. Vierellä. vaimo. Uusi maailmamestari Jouko Kuha oli käymäseltään kylässä. roksella menin johtoon ja pidin asemani. Maalissa eroa oli jo 50 mertriä. Aika ei tosin ollut ihmeellinen, vain 15.42,8, muistelee Iso-Hollo. kanssa jouduin sitten kamppailemaan myös kympillä, jota en ollut aiemmin juossut. Viimeisen kierroksen puolivälissä minulla oli jo 30 metrin etumatka ja kun yleisö osoitti raivokkaasti suosiotaan, luulin, että huutavat minulle. Toisin kuitenkin oli: he kannustivat Maksumovia joka maaliviivalla työntyi yllättäen ohitseni. Mutta heti seuraavana päi-
Kisojen paras urheilija!
Mutta siitä se sitten alkoi Moskovassa. Saman Maksumovin
Teksti: SAKARI SELIN Kuvat: SAKARI SELIN ja Moskovan Spartakiadit 1928 kuvateos
Historia etsii tutkijaansa
Oskari Lamminen esitellen paksua teosta, jossa myös suomalaisten osallistuminen oli näyttävästi esillä. TUL-lehden toimittajan rooli kisamatkan järjestelyissä muodostuin ratkaisevaksi, kun liittotoimikunta, vastoin liittokokouksen päätöstä alkoi toimia vastahankaan. Oskari oli aatteen mies ja ryhtyi matkan järjestäjäksi. Ne olivat vaikeita aikoja. Tehtävää helpotti se, kun urheilijat ymmärsivät, ettei urheilusuhteitten hoitoa saa rajoittaa keinotekoisin poliittisin estein, sanoi Oskari minulle PohjoisHaagassa sijaitsevassa asunnossaan. Mutta passia ei hänelle heltynyt. Olihan Suomi demokraattinen maa. SAKARI SELIN
S
uomen TUL:n ja Neuvostoliiton urheiluhistoria alkoi 1920-luvun alussa kun työläisurheilijat rajan molemmin puolin ottivat yhteyttä toisiinsa. Sekä painijat että jalkapalloilijat olivat aloitteen tekijöinä vuosina 1922 1923. Nyrkkeilijät tulivat mukaan 19261927, jolloin suoritettiin liitto-ottelut sekä Moskovassa että Helsingissä. Suomen poliittisen tilanteen vuoksi yhteistoimintaa vaikeuttivat monet viralliset tahot ja myös ristiriidat työväen urheiluliikkeessä. Laajemmassa mitassa uusille urille päästiin vasta sodan jälkeen vuonna 1946 TUL:n mahtavien liittojuhlien yhteydessä. Silloin TUL solmi urheilusuhteet uudelleen ja sai kisoihinsa komean
osanoton naapurimaasta. Läpimurto myös TUL:n urheilusuhteissa tapahtui vasta Neuvostoliito tultua mukaan olympialiikkeeseen, erityisesti 1952 Helsingin olympialaisista. TUL:n suhteet Neuvostoliittoon laajenivat erityisesti vuoden 1954 liittojuhlien jälkeen, jolloin alkoi säännöllinen urheiluvaltuuskuntien vaihto, jolla oli suuri merkitys TUL:n urheilutoiminnan tason nousulle ja kehittymiselle. Erittäin suuren merkityksen muodosti Neuvostoliiton ja muiden sosialististen maiden valmennusapu, joka keskittyi TUL:n oman urheiluopiston Kisakeskuksen suojiin. Polveileva yli 70 vuotta kestänyt TUL:n ja Neuvostoliiton hedelmällinen yhteistoiminta urheilussa etsii tutkijaansa.
ntiikin kreikkalaisten näkemyksen mukaan hybris on ihmiskunnan suurimpia syntejä, josta jumalat rankaisivat ankarasti. Hybris tarkoittaa sivistyssanakirjan mukaan ylimielisyyttä ja rikollista uhmamieltä. Nykyajan maailmaan siirrettynä hybris voisi tarkoittaa ylimielisyyttä ja rikollista uhmamieltä luontoa kohtaan, kuvitelmaa, että luonnon lait olisivat kaikkitietävän ihmisen muutettavissa. Ja tästä hybriksestä joskus vielä katkerasti maksamme. Hybristä äärimmillään edustaa kuvitelma, että ihmislaji nerokkaan tieteensä avulla on jonakin kauniina päivänä voittava kuoleman. Kaikki mikä elää, kuolee, kuuluu luonnon järkkymätön laki. Kaiken, mikä elää, on kuoltava, jotta elämä jatkuisi, sanoo se sama laki. Mutta hybriksen vallassa olevaa ihmistä tämä ei koske eikä hän myöskään piittaa siitä, merkitsisikö hänen mahdollinen ikuinen fyysinen elämänsä estettä muun elämän jatkumiselle maapallolla. Juohduin näihin epämiellyttäviin ajatuksiin lukiessani väli-Suomen lehtien Sunnuntaisuomalaisesta (19.4.) juttua ihmisistä, jotka haluavat pakastaa itsensä tai ainakin päänsä odottamaan maallista ylösnousemusta tulevaisuudessa. Itse asiassa tässä ei ole mitään uutta. Amerikassa on jo vuosikymmeniä sitten keksitty tämä oivallinen bisnesidea. Siellä on kuulemma kymmenittäin pakastamoja, joissa toivorikkaitten amerikkalaisten ruumiit tai pelkät päät nestetyppeen säilöttyinä odottavat henkiin herättämistään. Bisnes pyörii ilmeisen hyvin, vaikka toistaiseksi henkiin ei ole onnistuttu herättämään koe-eläimiäkään. Nyt on jutun mukaan vastaavaa palvelua tarjolla myös Venäjällä. Moskovalaisessa lähiössä sijaitsevaan omakotitaloon voi tallettaa maksua vastaan ruumiinsa tai aivonsa, kun lähdön hetki on koittanut. Yrityksen omistaa muuan Daniela Medvedev toivottavasti ei sukua sille toiselle. Vainajien pakastamisen rinnalla biogerontologia eli vanhemisen biologisia syitä koskeva tutkimus tuntuu varsin järkiperäiseltä. Siitäkin huolimatta, että myös sen ympärille on varsinkin Amerikassa
pystytetty jos jonkinlaista huuhaa-bisnestä. Englannissa elää yksi jeppe, joka väittää, että ensimmäinen tuhatvuotiaaksi elävä ihminen on jo syntynyt ja että tulevaisuudessa voimme saavuttaa jopa 5000 vuoden iän. Miksi ihminen haluaisi elää 5000 vuotta? Tai tulla jonkinlaisena tieteellisenä konstruktiona henkiin herätetyksi täysin outoon, umpivieraitten kansoittamaan maailmaan, johon hänellä ei ole mitään suhdetta ja jossa hänellä ei ole mitään tekemistä? Ja jonne häntä ei kukaan halua, paitsi ehkä se tiedemies, joka haluaa onnistua tehtävässään. Onko tämä halu kuoleman pelkoa vai elämän vimmaa? En osaa sanoa, mutta pahempaa painajaista en voisi kuolemanjälkeiseksi kohtalokseni kuvitella. Elämän päättyminen kuolemaan on kaunis ajatus. Jotta elämä voisi jatkua, sukupolvien on annettava tilaa uusille sukupolville. Jokainen ihminen elää täällä maan päällä niin kauan kuin elää niitä, jotka tunsivat hänet ja muistavat hänet. Ei se elämä lyhyt ole. Mieluummin kuin pakaste, olisin kuolemani jälkeen timantti kauniissa sormuksessa. On nimittäin teknisesti mahdollista puristaa vainajan tuhka timantiksi, ja jossain sitä tehdäänkin. Se maksaa hirmuisesti, ja meillä se on laitontakin, mutta ehkä joskus... Timantti on ikuinen, ja ainakin timantiksi puristaminen olisi ekologinen ratkaisu. Aivan varmasti lapsenlapsenlapsenlapseni aikanaan mieluummin ottaisi vastaan perintönä siirtyvän timanttisormuksen kuin isoisoisoisoäitinsä pakasteesta sulatettuna.
Tiedotussihteeri Isaksson ja eläkeikäkiista
Eläkeläinen-lehdessä 2/2009 nro 2. maaliskuu .09. tiedotussihteeri Pekka Isaksson kirjoitti eläkeiän korottamisesta 65 vuoteen. Otsikkona oli Kommunistisia päätöksiä ja muita visioita. En tykännyt tyylistä, jolla hyvin tuntemani Pekka kirjoitti. En ymmärrä, haluaako Eläkeläiset r.y:n tiedotussihteeri tahallaan sekoittaa kansalaisten kamppailua eläkeiän korotuksia vastaan? Tapasin Pekan ensimmäisen kerran liki 37 vuotta sitten Perämeren satamien lakon aikana. Minä olin ammattiosaston puheenjohtaja ja Pekka oli Kansan Tahdon kesätoimittajana tai harjoittelijana. Kyytittelin Pekka, ja hän teki juttuja lehteen, mutta silloin oli kirjoitusten luonne ja sävy toinen, olinhan minä avustajana. Olen ennen Pekan kyyditsemistä kyydinnyt myös Pekan äitiä Anna-Liisa Tieksoa satamassa. Hän oli silloin sosiaaliministeri, ja siihen aikaan ministeritkin kävivät tutustumassa myös tavallisiin työpaikkoihin. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta Kemin lakosta. Päivittäisissä lakkokokouksissa vanhan työväentalon pihalla nähtiin AnnaLiisa nuorena ylioppilaana puhumassa ja tukemassa lakkolaisia. Näistä puheista lappilaiset palkitsivat hänet äänestämällä nuorimmaksi kansanedustajaksi Toivoisikin, että Pekka Isaksson tekisi eläkeläislehteen Kemin lakon tapahtumisista juttua. Äiti AnnaLiisalta saa varmasti arvokasta tietoa Erkki Pekkinen Kemi Erkki, pannaan ehdotus korvan taakse, mutta ei jätetä mitään hampaankoloon! Pekka Isaksson
12 - Nro 3 toukokuu 2009
ELÄKELÄINEN
ULLA LEHTONEN
Kesäsatoa odotellessa
T
oukokuulle tultaessa kellarit alkavat tyhjentyä. Osa perunoista on jo viety valoon itämään, ja loppusatokin on syytä käyttää, ennen kuin perunoitten idut alkavat voimalla kasvaa. Kotipuutarhan peruna on herkkua keväälläkin, ja se syödään viimeiseen mukulaan saakka. Kuorineen keitetyt perunat ovat aina perusruokaa parhaimmillaan, mutta varsinkin kevättalvella niihin kaipaa vaihtelua. Minulla on tapana keittää perunaruotisellerimuhennosta. Ruotiselleriä on helppo käyttää muitten pakastevihannesten tapaan ja muun muassa sosekeittoihin se antaa hienoa makua. Jos Sinulla on pihallasi hiukankin tilaa, niin kasvata hiukan ruoti- eli lehtiselleriä. Pakasta satoa 0,5 1 cm viipaleina. Sellerit ovat mieskunnon kohottajia! Lastenlasten vieraillessa minä paistan Kanadan Leilan perunapannareita. Leila on sitkeä suomalainen, joka jo monta vuotta on maannut toisten nosteltavana vuoteessa ja rullatuolissa, mutta jaksaa silti valaa toivoa toistenkin mieliin. Leilan sormet ja järki pelaavat, ja parhaillaan hän yrittää saada suomalaiset lapsuudenmuistonsa kirjana julki. Hän on kirjoittanut ja kustantanut monta kirjaa ja minä olen saanut häneltä ihania ruokaohjeita. Leilan nettisivut ovat osoitteessa www.tikkabooks.com ja sähköpostilla häneen saa yhteyttä os. leila@tikkabooks.com. Jokamiehen kalakeitto kuuluu kesäpaikkamme syömisiin. Kun lapseni ja lastenlapseni olivat onki-ikäisiä, pikkukalaa tuli paljon eikä kaloja saanut heittää pois, vaan oli pakko keksiä niille käyttöä. Yritin kuivatakin kaloja, mutten koskaan onnistunut. Kuivaaminen lienee taitolaji, sillä moni muukin kuin minä suree kalojensa päätyvän kompostiin. Kuinka paljon karkeaa suolaa todella tarvitaan, jotta kalojen kuivaus onnistuu? Jokamiehen kalakeitto on aineiltaan vaatimaton, mutta erittäin ajankohtainen, sillä voikukan ja muittenkin luonnonkasvien käyttö on kuluneitten vuosikymmenien aikana jatkuvasti lisääntynyt. Nokkosaika alkaa pian. Jätäkin ennakkoluulot ja paista nokkosleipää tai -sämpylöitä. Leipurin tyttären nokkosleipä on sukumme Sievä-mummin ohje 1800luvun lopulta. Nokkossämpyläohje puolestaan sopii perusohjeeksi, ja kuminan voi taikinasta jättää pois tai vaihtaa fenkolin siemeniin. Kun minä teen nokkosleipää tai -sämpylöitä, jauhot voivat olla sitä, mitä kotona on. Hiivaleipäjauhojen joukossa voi olla vehnäjauhojakin, kauraryynejä, leseitä, alkioita, pellavansiemeniä ja myös auringonkukansiemeniä. Käytä suolaa säästäen, vain teelusikallinen litran taikinaan. Viime kesä oli kovin sateinen, mutta
1 iso sipuli silputtuna 2-3 rkl voita 5-6 dl perunakuutioita 1,5 2 dl voikukan lehtiä suikaleina ilman lehtiruotia noin 20 voikukan kukkanuppua (pippuria ja suolaa) (1 dl kermaa) Sipuli kuullotetaan voissa, kalaliemi, perunat ja voikukka lisätään. Perunat keitetään kypsiksi, kalapalat ja kerma lisätään. Suolan ja pippurin sijasta keiton voi maustaa tarha- tai sitruuna-ajuruoholla tai tillillä. LEIPURIN TYTTÄREN NOKKOSLEIPÄ 7 dl haaleaa vettä tai maitoa 2 dl ryöpättyä, silputtua nokkosta 2 tl kuminaa 50 g hiivaa 5 dl ohrajauhoja 3 dl ruisjauhoja tai kauraryynejä 12 dl vehnäjauhoja 1 tl suolaa Hiiva murennetaan nesteeseen, kuminat ja suola lisätään. Nokkoset, ohra- ja ruisjauhot hämmennetään joukkoon ja taikina alustetaan vehnäjauhoilla. Kohotetaan, leivotaan kolmeksi pitkäksi tai pyöreäksi leiväksi, kohotetaan uudelleen ja paistetaan 200 asteessa kypsäksi. NOKKOSSÄMPYLÄT 5 dl haaleaa vettä 1,5 dl nokkos- tai lehtivihreärouhetta tai 5 dl tuoreita nokkosen lehtiä 1 tl suolaa 2 tl jauhettua kuminaa 50 g hiivaa noin 900 g jauhoja, esim. graham- tai hiivaleipäjauhoja ja hiukan ruisjauhoja Taikina alustetaan, kohotetaan ja leivotaan sämpylöiksi. Kohotetaan uudelleen, voidellaan piimällä tai kananmunalla ja paistetaan 250 asteessa noin 15 minuutti.
Ei aina makkaraa leivälle. sipulit kasvoivat paremmin kuin koskaan ennen. Kun minä välillä kyllästyn salaatinkastikkeisiin, niin otan sipulin avuksi. Silppuan monta keltasipulia ja pari kokonaista valkosipuliakin. Panen silpun kannelliseen kulhoon, peitän rypsiöljyllä ja säilytän seosta jääkaapissa. Kun kaali- tai muu vihersalaatti on valmista, lisään pinnalle muutaman lusikallisen sipuliseosta öljyineen. Muuta kastiketta salaatti ei kaipaakaan. Myös tomaatti-voileivällä sipuliseos on herkullista ja tietenkin erittäin terveellistä. PERUNA-RUOTISELLERIMUHENNOS noin 900 g kuorittuja, lohkottuja, raakoja perunoita 200 g ohuiksi viipaleiksi leikattuja ruotisellerin varsia, tuoreita tai pakastettuja 3 dl kylmää vettä 3 dl maitoa 1 dl kuohu- tai kaurakermaa (hiukan voita) Perunat ja selleri keitetään vedessä täysin kypsiksi. Vettä ei kaadeta pois, vaan perunat ja selleri soseutetaan liemineen. Maito ja kerma lisätään, muhennos kiehautetaan ja maustetaan kevyesti suolalla. Maitoa lisätään tarvittaessa. Tämä muhennos on löysähköä ja hyvän makuista. Jos sellerin lehtiä on käytettävissä, muhennos koristetaan niillä tarjolle vietäessä. KANADAN LEILAN PERUNAPANNARIT 6 raakaa perunaa karkeaksi raastettuna (mieluiten kuorineen) 1 iso sipuli silppuna 0,5 dl maitoa 1 porkkana raastettuna 2 munaa vatkattuna 1,25 dl vehnäjauhoja 1 tl suolaa mustapippuria maun mukaan öljyä paistamiseen Kaikki aineet sekoitetaan hyvin. Öljyä kuumennetaan isossa paistinpannussa. Suurella lusikalla tai kauhalla pudotetaan taikinaa 3-4 pannukakuksi. Paistetaan kullanruskeiksi molemmin puolin ja liika öljy valutetaan pois talouspaperin päällä. (Kun paistettaessa käytetään tarpeeksi öljyä, ja se on kuumaa, ja liika öljy valutetaan pois paperin päällä, niin pannareista ei tule rasvaisia vaan rapeita. Pannarit pidetään uunissa lämpiminä, kunnes koko annos on paistettu. Syödään omenasoseen ja hapankerman tai jogurtin kanssa tai valkosipulilla ja yrteillä maustetun voinapin kera tai leivän päällä. Nämä pannukakut, alkuperäiseltä nimeltään latkes, voi tehdä myös ilman maitoa ja porkkanaa. JOKAMIEHEN KALAKEITTO Keittoliemi: noin kilo onkikalaa, mielellään pikkuahvenia 1,5 l vettä 1 tl suolaa 10 musta- tai valkopippuria tai katajanmarjaa kuorittu, lohkottu sipuli 1 laakerinlehti muutama tillinvarsi Kaloista poistetaan sisukset ja pää, mutta kaloja ei suomusteta. Vesi ja mausteet kiehautetaan, kalat lisätään. Keitään 10 -15 minuuttia. Liemi siivilöidään ja kaloista otetaan talteen mehevät selkälihat. Varsinainen keitto: Noin litra kalalientä
ELÄKELÄINEN
Nro 3 toukokuu 2009 - 15
Jokilaaksojen talvipäivillä kisattiin mainiossa säässä
Jo perinteeksi muodostuneet Jokilaaksojen aluejärjestön talvipäivät vetivät jälleen runsaasti osanottajia Oulaisten Honkamajalle koko aluejärjestön alueelta Pudas- ja Pyhäjärveä myöten. Naisten ja miesten sarjojen osallistujat hiihtivät erinomaisessa säässä kahden ja kolmen kilometrin radat. Sarjoja oli yhdeksän 6080vuotiaiden ikäluokissa ja niihin osallistujia kymmenestä eri yhdistyksestä. Muut ja muistakin yhdistyksistä tulleet osallistuivat sauvakävelyyn ja tarkkuutta vaativaan kettinginheittoon. Aluejärjestön puheenjohtaja Juhani Vähäkangas avasi tapahtuman ja suoritti palkintojen jaon Martti Saarelan kanssa, molemmat Raahesta. Oulaisten Taru ry vastasi järjestelystä ja tulokset valmistuivatkin ennätysajassa. Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistysten välisessä viestikilpa ratkesi muutaman sekunnin eroin. Voittaja oli Raahen Eläkeläiset ry:n joukkue. Raahen Eläkeläiset oli myös tuonut eniten väkeä talvipäiville ja se sai kiertopalkinnon haltuunsa. Yksimielisesti toivottiin, että aluejärjestö järjestää talvipäivät myös ensi vuonna.
Pudasjärvi olityly isäntä Jokilaaksojen pilkkikisoissa
Pudasjärven Eläkeläiset ry järjesti ensimmäiset Jokilaaksojen pilkkimestaruuskilpailut 15.4.2009 Pudasjärvellä Havulan rannassa. Pudasjärviset veivätvoitot naisten, miesten ja joukkuekilpailuissa. Pilkkijöitä oli 34 ja "huutojoukot" päälle. Osanottajia oli mm. Raahesta, Haukiputaalta ja Oulusta omien pilkkijöiden lisäksi. Aurinko paistoi ja ulkoilu maistui tosihyvältä makkaroiden ja emäntien paikanpäällä paistamien lättykahvien kanssa. Otetaan uusiksi vuoden päästä ja tiedotetaan paremmin. sa 4,830 kg, 2) Reino Soronen 4,720 kg, 3) Ensio Takkinen 4,270 kg, 4) Eero Ruohomäki (Raahen Eläkeläiset) 3,610 kg, 5) Matti Mikkonen 3,140 kg, 6) Pekka Tuomaala 2,540 kg, 7) Alpo Kukka 2,350 kg, 8) Pentti Stenius 1,905 kg, 9) Kauko Hemmilä 1,835 kg. Osanottajia 13. Joukkueet:1) Pudasjärvi IV 9,140 kg (Olavi ja Aune Loukusa ja Pentti Stenius) 2) Pudasjärvi II 8,155 kg (E. Takkinen, A.Kukka, K.Lehmikangas) 3) Pudasjärvi III 7,345 kg (M. Ja S. Mikkonen, S Orreveteläinen) 4) Pudasjärvi IV 5,805 kg ( U ja S Kokko, R. Soronen) 5) Raahe I 3,820 kg (E. Ruohomäki, M. Saarela, E. Koskela) Joukkueita 7 Muisteli mukana ollut
Tuloksia:
Naiset: 1) Saimi Kuusisto-Mikkonen 3,640 kg, 2) Aune Loukusa 2,405 kg, 3) Katri Lehmikangas 1,535 kg, 4) Siiri Orreveteläinen 0,565 kg, 5) Sirkka Kokko 0,560 kg, 6) Tuula Pirttiaho 0,185 kg, 7) Orvok ki Hyttinen 0,165 kg, 8) Eevi Koskela ( Raahen Eläkeläiset) 0,075 kg .Osanottajia 11 Miehet 1) Olavi Louku-
Tulokset:
Sarja N 60, 3 km: 1) Sanni Mathlin, Raahen eläkeläiset ry 16.49 Sarja N 65, 3 km: 1) Vappu Pekuri, Raahen eläkeläiset ry 18.46, 2) Laila Takkinen, Pudasjärven eläkeläiset ry 22.25, 3) Sinikka Tuovinen, Raahen eläkeläiset ry Sarja N 70, 3 km: 1) Eila Inkinen, Pudasjärven eläkeläiset ry 17.06, 2) Elsa Piri, Pudasjärven eläkeläiset ry 22.13 Sarja M 60, 3 km: 1) Vesa Ranta-Eskola, Raahen eläkeläiset ry 10.51, 2) Kauko Meriläinen, Haukiputaan eläkeläiset ry 12.13, 3) Pentti Kivistö, Haukiputaan eläkeläiset ry 13.13, 4) Erkki Manninen, Oulun työväen eläkeläiset ry 14.21, 5) Antero Mikkonen, Oulun työväen eläkeläiset ry, 6) Veikko Keränen, Kempeleen eläkeläiset ry, 7) Aimo Kärkkäinen, Haukiputaan eläkeläiset ry, 8) Markku Kaltio, Oulunsalon eläkeläiset ry Sarja M 65, 3 km: 1) Heikki Harju, Raahen eläkeläiset ry 11.41, 2) Raimo Kolppanen, Oulaisten eläkeläiset ry 14.31 3) Seppo Pulkkinen, Oulunsalon eläkeläiset ry Sarja M 70, 3 km: 1) Martti Pelkonen, Raahen
Naisten S 65:n voittaja Vappu Pekuri (vas.) ja S 60:n voittaja Sanna Mathlin, Raahen Eläkeläisten vahvasta joukkueesta molemmat. eläkeläiset ry 12.23, 2) Heikki Alakiuttu, Oulun työväen eläkeläiset ry 13.38, 3) Aarre Anttonen, Oulunsalon eläkeläiset ry 14.09, 4) Hille Kautio, Kempeleen eläkeläiset ry 14.11, 5) Jouko Mustonen, Pudasjärven eläkeläiset ry 14.54, 6) Toivo Lotvonen, Muhoksen eläkeläiset ry 15.37, 7) Kauko Ahola, Pyhäjärven eläkeläiset ry, 8) Martti Partala, Siikalatvan eläkeläiset ry Sarja M 75, 2 km: 1) Veikko Väisänen, Muhoksen eläkeläiset ry 8.47 Sarja M 80, 2 km: 1) Henno Nykänen, Muhoksen eläkeläiset ry 9.20, 2) Esko Tolonen, Oulun eläkeläiset ry 9.25 Viestihiihto, naiset 3 x 2 km: 1) Raahen eläkeläiset ry 30.33, 2) Pudasjärven eläkeläiset ry 33.41 Viestihiihto, miehet 3x2 km: 1) Raahen eläkeläiset ry 20.01, 2) Haukiputaan eläkeläiset ry 22.45, 3) Oulun työväen eläkeläiset ry 23.55 Naisista paras kettinginheittotulos oli Leena Laavalla, 60 p. ja miehistä Seppo Punkkisella 85 p. Teksti ja kuvat VEIKKO MERILÄINEN
PIRKKO RAITAMAA Ei yrittänytkään pilkkiä
Sää ja saalis suosivat keskisuomalaisia
Jämsänkosken Eläkeläiset toimivat vuoden 2009 pilkkikisojen järjestäjinä. Pirttijärvi ja Luomen koulu olivat kisapaikkana kuten vuonna 2004. Pirttijärvellä kilpailtiin naisten ja miesten sarjoissa sekä sekajoukkuemestaruudesta. Kaloja narraamassa oli yli 70 henkilöä, sekajoukkueitakin oli 12 Kirpeä yöpakkanen oli tuonut jäälle hyvät liikkumismahdollisuudet. Päivän aikana aurinkokin vieraili onkijoiden luona, samoin kaksi joutsenta. Punnituksessa todettiin kalastajien saaliin olevan 25 gramman ja 2120gramman välillä, nykäisyjä ja ohiuinteja ei kirjattu tilastoihin. Saara Putkonen, Palokka, 790 g, 3) Vieno Pietiläinen, Hankasalmi, 620 g. Miesten sarja: 1) .Kalevi Pietikäinen, Säynätsalo, 2120 g, 2) Leo Pihlainen, Palokka, 1195 g, 3) Aarne Ylönen,Vaajakoski, 1,845 g Sekajoukkueet: 1) Palokka, 4,480 kg, 2) Vaajakoski, 4,035 kg, 3) Säynätsalo, 4,025 kg Suurimman kalan kiertopalkinnon sai Martti Hyvärinen Säynätsalosta. Hänen saamansa hauki painoi 530 grammaa. Arvottavana oli kahden kuhan yhteispaino. Teuvo Vuorenpään arvaus osui lähimmäksi, joten Liisa vaimolle lankesi kuhan paisto . Kisa onnistui kaikin puolin hyvi, kiitokset kaikille osallistujille. REIJO WELLING
Tulokset
Naisten sarja: ).Eila Ylönen, Vaajakoski, 930 g, 2) Startin aloittaa aina numero yksi, nyt Veikko Keränen Kempeleen Eläkeläiset ja n:o 2 Markku Kallio Oulunsalon Eläkeläiset.
16 - Nro 1 helmikuu 2004
ELÄKELÄINEN
Liikettä ja kulttuuria ikäihmisten parissa -asiakirja päivittää ikääntymispolitiikkaa ja suuntaa toimintaa
K
esäkuussa Jyväskylässä kokoontuu Eläkeläiset ry:n 17. edustajakokous. Kokouksessa käsitellään ja tehdään järjestön ikääntymispolitiikkaa koskevia päätöksiä. Niistä syntyvät seuraavaa kolmivuotiskautta ohjaavat asiakirjat. Asiakirjojen on tarkoitus toimia käytännöllisinä työpapereina kaikille järjestömme toimijoille: paikallisyhdistysten ja aluejärjestöjen johtoelimille, valtuuston ja hallituksen jäsenille sekä järjestön työntekijöille. Kohta päätökseen tulevan kolmivuotiskauden toiminnan suuntaviivat kirjattiin 16. edustajakokouksessa asiakirjaan Ikääntymispolitiikkaa ja toimintaa. Järjestön ikääntymispolitiikassa ja eläkeläisten toiminnan järjestämisessä painotettiin erityisesti kolmea teemaa: eläkeläisten edunvalvonnan tehostamista, eläkeläisten kunto- ja terveysliikunnan lisäämistä ja niiden edellytysten turvaamista sekä eläkeläistoiminnan kehittämistä omaa organisaatiotamme vahvistamalla. Ensimmäisen teeman osalta voitaneen todeta, että edunvalvonnassa työ painottui eläkeläisjärjestöjen välisen yhteistyön tehostamiseen. Tuon yhteistyön tuloksena julkiseen keskusteluun pystyttiin nostamaan mm. kysymykset vanhusten asemasta palveluissa, voimassa olevan eläkeindeksirakenteen heikkouksista ja eläkeläisten verotukseen liittyvistä ongelmista ja epäoikeudenmukaisuudesta. Kunto- ja terveysliikunta teeman tiimoilta järjestö toimitti jäsenistölle kaksi liikuntakorttia. Niiden käytön rinnalla paikallisyhdistysten toivottiin selvittävän omien kuntiensa tarjoamien liikuntapalvelujen kohdentumista ikäihmisille. Liikuntakorttien vastaanotto oli hyvä, mutta paikallinen edunvalvonnallinen selvitystyö jäi olemattomaksi. Se antanee osviittaa siitä, että kyseisen luonteista selvittämistä tulee tukea ohjein ja kytkeä myös aluejärjestöt paikallista edunvalvontatyötä vahvistamaan. Oman organisaatiomme kehittämisessä on viety läpi kahta kampanjaa: vuonna 2007 toteutettiin laajamittainen jäsenhankintakampanja, ja vuosina 2006-2009 on paneuduttu aluejärjestöjen kehittämiseen. Jäsenhankin-
K
d hti e o
u
jako sta
usta ko
Kunto- ja terveysliikunta on ollut päättyvän edustajakokouskauden ydinasia Eläkeläiset ry:n toiminnassa. Nyt se saa rinnalleen kulttuurin sen kaikissa muodoissa. nassa hankittiin uusia tärkeitä kokemuksia kun aluejärjestöt valjastettiin tukemaan paikallista jäsenhankintatyötä. Aluejärjestöjen kehittämistyö tuotti tietoa hyvistä toimintamalleista, joiden käytäntöön soveltamista edelleen jatketaan. Kaakkois-Suomessa paneuduttiin yhdistystoimintamme jatkumisen edellytysten turvaamiseen. Savossa polkaistiin käyntiin vuoden kestävä toiminnallinen kokeilu paikallisyhdistysten voimavarojen lisäämiseksi. Liikettä ja kulttuuria ikäihmisten parissa -asiakirjan, josta kesäkuun 2009 edustajakokouksessa päätetään, tarkoituksena on olla ikääntymispoliittisen toimintamme punainen lanka seuraavan kolmen vuoden aikana. Siihen tiivistetään teemat, joiden ympärille toimintamme keskittyy. Syksyllä 2009 järjestettävät Eläkeläiset ry 50 vuotta liikettä ja kulttuuria ikäihmisten hyväksi -paikallistapahtumat tulevat olemaan osa juhlavuoden tapahtumien sarjaa, sekä lähtölaukaus alkavan uuden kolmivuotiskauden ikääntymispoliittiselle paikalliselle toiminnalle. Liikettä ja kulttuuria -paikallistapahtumista järjestö toivoo muodostuvan toiminnallisia tapahtumia, joihin voivat osallistua niin nykyiset jäsenet kuin kaikki muutkin toiminnastamme kiinnostuneet. Juhlavuoden Jyväskylän päätapahtumaan harjoiteltu ohjelmisto voi toimia niiden runkona, ja paikallinen väri tapahtumiin saadaan yhdistysten omista ohjelmakokonaisuuksista ja yksittäisten taitajien esiintymisistä. Liikettä ja kulttuuria ikäihmisten hyväksi -tapahtumiin voidaan kytkeä myös yhdistystemme toiminnan näkyvyyden lisääminen ja jäsenhankinta. Niissä tarjoutuu myös tilaisuus nostaa esille liikunnan ennaltaehkäisevä terveysvaikutus.
Edunvalvonnallisena teemana voidaan puhua kunnan velvollisuudesta luoda edellytyksiä ikäihmisten liikuntaharrastukselle, tapahtuipa se sitten eläkeläisyhdistyksessämme tai kunnan itsensä järjestämänä. Menneen edustajakokouskauden kunto- ja terveysliikunta teema siis jatkuu, mutta sitä syvennetään erilaisella ohjauksella sekä järjestön ja aluejärjestöjen tuottamilla koulutuksilla. Jäsenistön aktivoiminen liikuntaharrastusten pariin on yhä tärkeätä. Kulttuurin laaja-alaisella harrastamisella on todettu myös olevan terveyttä edistäviä vaikutuksia. "Kulttuurin harrastaminen ja harrastamisen myötä syntyvä yhteisöllisyys ja verkostot auttavat parempaan elämään", kirjoitetaan mm. taiteen osuutta vanhuspalveluissa selvittävässä hankeraportissa. Tämän asian ovat tunnistaneet jo nyt lukuisat yhdistystemme piirissä toimivat kulttuuriryhmät. Näille kulttuurin harrastajille pyritään luomaan edellytyksiä taitojen syventämiseen, sekä tarjoamaan heille tilaisuuksia taitojensa esittämiseen. Syksyllä 2009 käynnistyvällä kolmivuotiskaudella kulttuurin hyvää tekevää vaikutusta ryhdytään sisällyttämään laajemminkin järjestömme toimintaan. Tavoitteena on myös saattaa kulttuurin pariin uusia ihmisiä sekä tarjota laajemminkin jäsenistölle mahdollisuuksia kulttuurin moninaisiin osa-alueisiin tutustumiseen. Tässä onnistumiseksi tulee kaikkien toimijoiden sitoutua näihin tavoitteisiin. Liikunnan ja kulttuurin ympärille rakentuvan toimintamme poliittinen tavoite on tehdä ikäihmisten liikunta- ja kulttuuriharrastukset näkyväksi ja arvostetuksi osaksi kansalaisten omaehtoista toimintaa. Arvostuksen yksi keskeinen mittari on harrastustoiminnalle osoitetut taloudelliset ja muut toiminnalliset resurssit. Nykyisellään eläkeläisryhmät jäävät nuolemaan näppejään harrastustilojen osalta. Tämänkin puutteen korjaamiseen paneudumme edunvalvontatyössämme.
ANU MÄKI Eläkeläiset ry:n järjestösihteeri
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2004 - 17
Kuusijäseniseen hallitukseen ehdotettu 28 taitavaa eläkeläisaktiivia
Kalevi Kivistö nousemassa Eläkeläiset ry:n puheenjohtajaksi usta ko ehdottajana 60 yhdistystä ja 10 aluejärjestöä ako aj
SKDL:n entinen puheenjohtaja ja maaherra, ministeri Kalevi Kivistö on nousemassa Eläkeläiset ry:n uudeksi puheenjohtajaksi. Kivistöä on esittänyt peräti 70 järjestöä. Niistä aluejärjestöjä on 10. Kivistöllä on kannatusta ympäri maatta. Esityksiä alkoi tulla heti, kun KeskiSuomesta kiiri tieto, että Kivistö voi suosrua puheenjohtajaksi, jos hänellä on kannatusta. Yhdistykset ja aluejärjerstöt ovat nyt vastanneet, että kannatusta on. Tuskin tarvitsee olla kummoinenkaan ennustajaeukko, jos arvioi, että Kivistön valinta on yksi itsestään selvimmistä päätöksistä Jyväskylässä . Kurikassa vuonna 1941 syntynyt Kivistö on koulutukseltaan kasvatustieteilijä ja valtiotieteen lisensiaatti. Vuodesta 1964 vuoteen 1984 hän työskenteli Jyväskylän yliopistossa assistenttina, lehtorina ja vt. apulaisprofessorina. Eduskuntaan Kivistö valittiin vuonna 1972.. Hän edusti vuoden 1983 vaaleihin asti Keski-Suomen läänin vaalipiiriä ja pari viimeistä edustajavuottaan Helsingin vaalipiriiä. SKDL:n puheenjohtajaksi Kivistö valittiin vuonna 1979. Siinä tehtävässä hän toimi vuoteen 1985, jol-
Ko
u ti ed h
st
myös lukuisissa luottamustehtävissä. Niis tunnetuimpia on Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajuus. Kivistö asuu Espoossa, jonka valtuuston hänet valittiin viime kunnallisvaaleissa.. Hän on ViherlaaksoKarakallion Eläkeläiset ry:n jäsen ja edustanut Eläkeläsiet ry:tä Eläkeläisliittojen etujärjestön EETU:n neuvottelukunnassa. Jos Kivistön valinta on ilmeisesti muodollisuus, saa edustajakokouksen vaalivaliokunta varmaan puurtaa tunnin jos toisenkin ennen kuin esitys järjestön muusta johdosta on hioutunut lopulliseen muotoonsa. Järjestön varapuheenjohtajaksi on ehdolla seitsemän nimeä. Joukossa ovat Kaarina Kapraali ja Vappu Simula sekä Elma Juntto Lapista, Hilkka Pulkkinen Kajaanista, Toivo Keränen Nokialta, Outi Ojala Helsingistä ja Juhani Vähäkangas Raahesta. Kuusijäseniseen hallitukseen on ehdotettu peräti 28:aa toinen toistaan parempaa kandidaattia.Valtuuston puheenjohtajaehdokkaita on yhdeksän. (P. I.)
Kalevi Kivistö (oik.) on ollut EETU:n neuvottelukunnassa sen perustamisesta asti syksystä 2006. loin hänet nimitettiin KeskiSuomen läänin maaherraksi. Työuransa Kivistö lopetti opetusministeriön ylijohtajana. Kivistö on ollut kaksi kertaa presidenttiehdokkaana, ensin SKDL:n ehdokkaana vuoden 1982 vaaleissa ja sitten liike 88:n ehdokkaana vuoden 1988 vaaleissa.. Kalevi Kivistö on toiminut
Syrjintä Suomessa 2008 -kirja on hyvä tietoteos edustajakokoukseen valituille ja yhdistyksille
Ihmisoikeusliitto on julkaissut vuodesta 2000 raportteja rasismista ja etnisestä syrjinnästä Suomessa. Katsauksiin on koottu lainsäädäntöä, oikeustapauksia ja tilastoja sekä aihetta käsitteleviä tutkimuksia. Raportti antaa kattavan yleiskuvan syrjinnästä ja rasismista sekä niihin liittyvistä ilmiöistä maassamme. Huhtikuun toisena päivänä Ihmisoikeusliitto julkaisi viimeisimmän raportin, Syrjintä Suomessa 2008. Se on jatkumo 2006 kokoelmalle, jossa käsitellään syrjintä laajemmin, kattaen etnisen alkuperän lisäksi vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, kielen, uskonnon sekä iän. Jokaisen ihmisen syrjintäkokemus on yhtä paha ja väärin kun etnisiin perustein koettu syrjintä. Uusi lähestymistapa aiheeseen tuo kaivattua tasavertaisuutta. Kirjaa olivat eduskunnassa vastaanottamassa Eurooppa- ja maahanmuuttoministeri Astrid Thors ja valtiosihteeri Carl Haglund. Luovuttamistilaisuudessa Ihmisoikeusliiton puheenjohtaja Kristiina Kouros nosti esille teemojen ja näkökulmien runsautta ja kirjoittamiseen liittyviä haasteita. Erikseen hän mainitsi moniperusteisen syrjinnän. Ministeri Thors tarttui siihen ja toi esimerkiksi iäkkään maahanmuuttajanaisen. Siinä on monta syytä tulla syrjityks, kommentoi ministeri. Suurin huolenaihe ministerille oli maahanmuuttajien työllistyminen. Työnantajien kielivaatimukset ovat kohtuuttomia ja jo vierasperäinen nimi on usein este työllistymiselle. Alan kansalaisjärjestöiltä saatiin myös runsaasti erittäin tarpeellista tietoa etenkin siitä olennaisesta asiasta, miltä syrjintä näyttää uhrien näkökulmasta. Eläkeläiset ry:n Yhdessä-hanke raportoi kirjaa varteen ikäihmisten näkökulmasta Helsingin kunnallisiin liikuntapalveluihin ilmoittautumisesta. Erityisesti ikääntyneiden mahanmuuttajien kohdalla tuotiin laajemmin esille mahdollisuuksia käyttää muitakin kuntien palveluita. Hankkeen kokemuksien mukaan tieto palveluista ei tavoita uussuomalaisia ja palveluiden tarjoajat eivät ota tarpeeksi huomioon ikääntyvien omia kulttuurisia taustoja. Valtiosihteeri Carl Haglund toi esille kirjan ajankohtaisuuden. Yhdenvertaisuuslakia ollaan uudistamassa ja kattava tieto eri syrjintäperusteista sekä kentältä kerätty tieto antaa hyvän työvälineen jokaiselle taholle eri ministeriöissä missä lakia valmistellaan. Syksyllä kirja täytyy olla työpöydällä, sitä ei saa unohda sanoi kulttuuri-, liikunta- ja tasa-arvo-asioista vastaava valtiosihteeri. Miltä raportin mukaan syrjintä Suomessa näyttää? Vuonna 2008 julkaistusta eurobarometristä kävi ilmi, että 15 % suomalaisista eli yli puoli miljoonaa oli kokenut syrjintää tai häirintää viimeisen vuoden aikana. Syrjintää oli nähnyt tapahtuvan huomattavasti suurempi määrä vastaajista, kuin sitä oli kokenut eli 30 %. Oikeustapauksia näihin lukuihin verraten on kuitenkin hyvin vähään. Kynnys turvautua oikeusapuun on korkea, sen sijan avun hakeminen oikeusasiamieheltä ja vähemmistövaltuutetulta on tavallisempaa. Sekä Suomen että EU-maiden vastaajat arvioivat syrjinnän vähentyneen viimeisen vuoden aikana, poikkeuksena kuitenkin ikäsyrjintä. Tutkimuksen mukaan kaikista syrjintäkokemuksista yli 40 % koski ikää. Ikään perustuva syrjintä on kuitenkin vielä varsin kartoittamaton aihe etenkin muiden elämänalueiden kuin työelämän osalta, eli aiheesta kaivattaisiin kipeästi lisää tutkimusta, kertoi Kristiina Kouros. Syrjintää todellakin on monenlaista ja monessa paikassa. Se saattaa osua omalle kohdalle ehkä yllättäen ja ennalta arvaamatta. Uskon, että kirja herättää oivalluksia ja toivon, että se herättää ennen kaikkea halun puuttua syrjintään. Näillä sanoilla Ihmisoikeusliiton puheenjohtaja toivotti kaikille kiinnostavia lukuhetkijä.
EVA RÖNKKÖ
18 - Nro 1 helmikuu 2004
ELÄKELÄINEN
Edustajakokoukselle ennätysmäärä aloitteita
Aloitehelmi:
Yhdistyksillä ja aluejärjestöillä on suuri huoli julkisen palvelujärjestelmän hajoamisesta
Lisää rahaa puolustusvoimille korotus rauhantyöhön
Y
hdistykset ja aluejärjestöt ovat käyttäneet mainiosti hyväksi aloiteoikeuttaan edustajakokoukselle. Jyväskylässä 15.16.6. kokoontuvat edustajat saavat käsiteltäväkseen 184 aloitetta ja niihin laadittua järjestön hallituksen vastausta. Määrä on ennätyksellinen, mikä kertoo hyvää yhdistysten ja aluejärjestöjen aktiivisuudesta. Asian kääntöpuoli on se, että aloitteiden näin suuri määrä kertoo, kuinka suurissa vaikeuksissa eläkeläiset joutuvat nyky-Suomessa elämään, sanoo järjestön toiminnanjohtaja Hannu Partanen. Aloitteista reilu kolmasosa, peräti 62, koskee sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Yhdistyksillä on huoli koko julkisen palvelujärjestelmän hajoamisesta, palvelujen yksityistämisestä ja maksujen jatkuvasta nousemisesta. Monissa aloitteissa muistutetaan, että esimerkiksi perusterveydenhuollon pitää olla maksutonta, kuten kansanterveyslakia aikoinaan säädettäessä tarkoitettiinkin. Myös lääke- ja muiden kulujen maksukatosta on tehty useita aloitteita. Ikäihmisten ahdinko näkyy myös siinä, että niin monet yhdistykset ovat tehneet aloitteita vanhusasiamiehistä, joko valtakunnallisesta tai kunnallisista. Onpa yhdessä aloitteesssa esitetty
vanhusasiainministeriäkin valtioneuvoston työnjakoon. Hyvin painokkaasti on esillä myös vanhuspalvelulaki, Partanen kertoo. Vanhusneuvostojen lakisääteistämistä on esittänyt peräti seitsemän yhdistystä ja kaksi aluejärjestöä.
Ikäsyrjintä kiellettävä lailla
Pääkaupunkiseudun yhdistykset ja aluejärjestöt ovat puuttuneet todella suureen asiaan esittäessään, että ikäsyrjintä on kiellettävä lailla. Aloitteiden toiseksi suurin ryhmä koskee eläkepolitiikkaa. Siitä on tehty 25 aloitetta. Niissä esitetään toimenpiteitä erityisesti kansan- ja pienten työeläkkeiden tason tuntuvaksi korottamiseksi sekä eläkeindeksin rakenteen muuttamiseksi. Useissa aloitteissa toivotaan paluuta niin sanottuun puoliväli-indeksiin.
seen valtakunnallisesta kurssitarjonnasta. Koulutuksesta on tehty kymmen aloitetta ja niistä peräti kahdeksassa esitetään alueellisen koulutuksen lisäämistä ja sen sisöllön laajentamista, sanoo koulutussihteeri Tiina Rajala. Kaikki aloitteet ovat hyvin asiallisia ja perusteltuja. Kuntorannan kurssien ongelmana ovat todella matkustusyhteydet ja kalleus.
ti tietoa tukipalveluista, joihin eläkeläiset ovat oikeutettuja.
Ylen palvelut paremmiksi
Tiedonvälityksestä yleensä on tehty muutama aloite, jotka kaikki koskevat tavalla tai toisella Yleisradiota. Todella ajankohtaisia ovat aloitteet, joissa esitetään tvlupamaksun poistamista eläkeläisiltä. YLE:n tv-kanavien runsaisiin uusintoihin ollaan tyytymättömiä ja radion ja television toivotaan kertovan enemmän eläkeläisjärjestöjen tapahtumista. Yleisradiota koskevat aloitteet tulevat todella hyvään aikaan. Sekä Yleisradion rahoituksesta että sisällöstä on hyvä keskustella juuri nyt, kun parlamentaarinen komita on jättänyt niistä mietintönsä.
Nettisivuja kehitettävä
Myös järjestön tiedottaminen ja yhdistysten tiedotustoiminnan tukeminen on herättänyt poikkeuskellista aloitteellisuutta. Edelliseen edustajakokoukseen tehtiin tiedotustoiminnasta vain pari aloitetta, mutta nyt niitä on kahdeksan. Tiedotusaloitteista puolet koskee joko järjestön nettisivujen kehittämistä tai yhdistysten kouluttamista ja tukemista nettisivujen tekemisessä. Muissa aloitteissa toivotaan muun muassa selkokielistä palstaa Eläkeläinen-lehteen, lehden pääkirjoituksen julkaisemista myös ruotsiksi sekä lehden nimiön muuttamista kaksikieliseksi. Kallio-Vallilan yhdistys on tehnyt hyvin perustellun ja täsmennetyn aloitteen lehden sisöllästä. Se esittää , että lehdessä julkaistaan nykyistä enemmän ja säännöllises-
Kaksi aloitevaliokuntaa
Eläkeläiset ry:n hallitus käsittelee aloitteet toukokuun alussa pidettävässä kokouksessa ja hyväksyy niihin laaditut vastausesitykset. Aloitteet vastauksineen postitetaan edustajille toukokuun puolivälissä muun edustajakokousaineiston mukana. Sekä aloitteiden että muiden edustajakokousasioiden, kuten valintojen, lausumien
Lisää alueellista koulutusta
Aloitteiden kolmanneksi suurimmassa ryhmässä tehdään erilaisia parannusehdotuksia järjestötyöhön yleensä tai koulutukseen ja tiedottamiseen erikseen. Alueellinen koulutus ei ole muutamien yhdistysten mielestä vieläkään riittävää, vaikka koulutuksen painopistettä on viime vuosina siirretty selvästi alueelliseen koulutuk-
ja asiakirjojen käsittelyyn on varauduttu 50-vuotisjuhlakokouksessa tavallistakin huolellisemmin. Aloite- ja muut valiokunnat työskentelevät niin, että kokous keskeytetään valiokuntien istuntojen ajaksi. Näin valiokuntien jäsenet pääsevät osallistumaan täysipainoisesti edustajakokouksen työskentelyyn ja toisaalta muut edustajat voivat evästää valiokuntien jäseniä suoraan edustajakokouksen täysistunnoissa. Aloitevaliokuntia on edustajakokouksessa kaksi. Toinen käsittelee järjestötyötä koskevat aloitteet. Tämän valiokunnan puheenjohtajaksi järjestön hallitus esittää Martti Anttosta Satakunnasta. Toinen aloitevaliokunta puntaroi eläkepolitiikasta sekä sosiaali- ja terveyspaveluista tehtyjä aloitteita. Puheenjohtajaksi esitetään Rauni Räsästä Lapista. Vaikka valiokuntia on kaksi, voi kevyesti arvella, että kyllä harmaat aivosolut vahvistuvat ennen kuin edustajat saavat hiotut vastausesitykset käsiteltävikseen.
A
PEKKA ISAKSSON
Mukaan vaan portaalien virtuaalimaailmaan
M
oniin aloitteisiin järjestötoiminnasta sisältyy joko suoraan tai piiloisesti kysymys, kuinka lähestyä uusia eläkeläissukupolvia. Näin on myös järjestön tiedottamista käsittelevissä aloitteissa, joissa esitetään järjestön omien www-sivujen parantamista ja kehittämistä sekä yhdistysten tukemista, kun ne tekevät www-sivujaan. Kuopion Eläkeläiset ry huomauttaa aloitteessaan järjestön www-sivuista ja esittää, että edustajakokous luo edellytyksiä niiden parantamiseksi ja ajan tasalla pitämiseksi. Kuopilaisten perustelu on niin hyvä, että sitä kannattaa lainata vähän pitempään-
kin: " Nykyään eläkkeelle jäävistä suurin osa on työelämässään tottunut käyttämään tietokonetta ja internetpalveluja. Siksi myös Eläkeläiset ry:n sivujen pitäisi olla tietoa hakeville ajankohtaiset. Ne ovat myös jäsenhankinnan kannalta ensiarvoiset. Onhan niin, että kun eläkkeelle jäänyt haluaa mukaan eläkeläisjärjestöön, hän myös hakee eri vaihtoehtoja netistä." Porvoon Eläkeläiset ry käsittelee samaa asiaa, mutta vähän eri näkökulmasta. Yhdistys esittää, että edustajakokous päättää toimista, joilla entistä usemmalle yhdistykselle saadaan Internetiin omat kotisivut. Perustelut ovat vähän er
sanoin samat kuin kuopiolaisilla. Molemmat aloitteet ja muutkin nettisivuja ja atk-opetusta koskevat aloitteet kertovat, että jäsenistö haluaa olla mukana ajan riennossa. Tiedonv älityksen ja ajanvieton tavat muuttuvat. vähitellen mutta vääjäämättä. SentraaliSantrojen ja käsinkirjoitettujen kirjeiden aikana varttunut sukupolvi on siirtymässä nettiportaalien ja sähköpostiviestien maailmaan. (P. I. ) Internet on nykyaikaa, aloitteissa todetaan, ja siksikin järjestön kotisivut kaipaavat kehittämistä.
h Ko
t
u ed i
s
aja t
k ko
o
t us
a
loitteiden joukossa on monia välähdyksiä. Yksi kirkkaimmista helmistä on Myllypuron Eläkeläiset ry:n aloite rauhan- ja solidaarisuustoiminnasta. Pirteä helsinkiläisyhdistys esittää, että puolustusvoimien määrärahoja on korotettava 2 prosenttia yli inflaatiotarkistuksen. Näin saadut varat on ohjattava rauhan- ja solidaarisuustyöhön. Perustelut ovat laittamattomat, joten lainataanpa ne kokonaisuudessaan: " Suomi on yksi Euroopan aseistautuneista valtioista, eikä maatamme uhkaa mikään ulkopuolinen vaara. Mahdolliset ylimääräiset varat tulee ohjata sodan ennaltaehkäisevään toimintaan ja kansainväliseen solidaarisuustyöhön. Esitämme Eläkeläiset ry:n 17. edustajakokoukselle, että se ottaisi vahvan perustellun kannan asemäärärahojen torjumiseksi ja rauhan- ja solidaarisuustoiminnan vahvistamiseksi." Eläkeläinen-lehden toimittajan ei varmaan ole soveliasta ryhtyä kannattamaan aloitteita ei ainakaan ennen kuin järjestön hallitus on ne käsitellyt. Siksi lie parasta tyytyä toteamaan, että puolustusvoimat on perinteisesti kehunut pitävänsä yllä rauhantilaa ja mikäpä muu sitä niin vaarantaisi kuin kaikenlainen sapelinkalistelu. (P. I)
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2004 - 19
Rannekkeita voi saada vielä kesäpäivätoimistosta
Kesäpäivien ja 50-vuotisjuhlien rannekkeita ja ruokalipukkeita voi saada tapahtuman aikana kesäpäivätoimistosta. Rannekkeita ja ruokalippuja ei ole kuitenkaan rajoittamatonta määrää, sillä valtaosa on myyty ennakkovaraajille. Siten tapahtumaan vain yhdeksi päiväksi tai yhteen tilaisuuteen tulevat eivät voi tuudittautua siihen uskoon, että aivan varmasti saavat rannekkeen. Etusija sisäänpääsyyn on ennakkovarauksen Jyväskylä Eventsin kautta tehneillä. Kaikki rannekkeen lunastaneet ovat tapaturmavakuutuksen piirissä. Vakuutus on voimassa 14.18.6.2009. Vakuutus kattaa tapaturman hoitokulut, ei sairastumisesta aiheutuvia kuluja.
Iltamatanssit betonilattialla
Eläkeläiset ry:n kesäpäivien iltamat ja iltamatanssit ovat muiden tilaisuuksien tavoin Paviljonki-messukeskuksessa. Tanssihaluisten on syytä varautua siihen, että Paviljongin lattia ei ole liukas tanssilattia, vaan betoninen ja karkeahko. Laukkuun tai reppuun kannataa siis varata sen mukaiset kengät.
Historialakanat ja muu materiaali Paviljonkiin ma 15.6. klo 9.0012.45
Jotta suurtapahtuman rakentaminen onnistuu ja tilaisuudet päästään aloittmaan ajallaan, on historialakat ja muu materiaali tuotava Paviljongin historiahalliin maanantaina klo 9.0012.45. Historiahalli ja koko tapahtuma aloitetaan kello 13.00 pidettävällä avajaistilaisuudella.
Paviljongin alueella maksullinen pysäköinti
Paviljongin alueella pysäköiminen maksaa 5 euroa vuorokaudelta. Hinta on sama henkilö- ja linjaautoilta. Parkkipaikkoja on kaksi, Paviljongin vieressä oleva maanpäällinen alue ja viisikerroksinen pysäköintitalo. Pysäköintialueet ovat Jyväsparkin hallinnoimia. Linja-autot voivat tuoda ryhmänsä Paviljonkiin ja hakea ryhmänsä sieltä ajamalla Uno Savolan kadun tai Messukadun varteen.
Jyväskylän suurtapahtuman ytimessä
Ilo, yhdessäolo, edunvalvonta ja historia
Runsaan kuukauden päästä Eläkeläiset ry:n jäsenet Hangosta Ivaloon kokoontuvat Jyväskylään juhlimaan 50-vuotiasta järjestöään, viettämään perinteisiä kesäpäiviään ja päättämään järjestön lähitulevaisuudesta sen 17. edustajakokouksessa. Juhannusviikolla on odotettavissa Eläkeläiset ry:n toiminnallisesti vireässä historiassa poikkeuksellinen tapahtuma. Aikaisemmin ei näin monta isoa tilaisuutta ole yhdistetty yhdeksi suurtapahtumaksi. Sen onnistuminen on vaatinut paljon työtä ja työtä se vaatii vieläkin. Tapahtuman järjestelyihin osallistuvat Eläkeläiset ry:n jäsenet, yhteis- ja muut esiintyjät, yhdistysten matkavastaavat, tilaisuuksien osanottajat ja muut toimijat ovat niin tottuneita suuriin tilaisuuksiin, että myös tästä tapahtumasta tulee varmasti innostava ja mieleenpainuva. Kun Jyväskylän tapahtumasta on päätetty ja kun sitä on valmisteltu, on tavoitteena ollut luoda sellainen tilaisuuksien kokonaisuus, joka kertoo niin meille itsellemme kuin muillekin Eläkeläiset ry;n toiminnan olevan kokonaisuus. Tapahtuman ytimen muodostavat Eläkeläiset ry:n kaikessa toiminnassa tärkeät asiat: ilo yhdessäolosta, harrastukset ja kulttuuri sekä edunvalvonta. Ne sitoo yhdeksi kokonaisuudeksi historia. Jyväskylässä Eläkeläiset ry:n ja sen yhdistysten historiasta kertovat historiahallin lakana- ja muissa näyttelyissä sekä ltilaisuuksissa järjestön jäsenet itse. Eläkeläiset ry:n historia on arjen ja kansan historiaa. Tervetuloa Jyväskylään: osallistukaa, viihtykää!
Kartta, ohjelma ja tietoisku keskiaukeamalla ota talteen
20 - Nro 3 toukokuu 2009
ELÄKELÄINEN
Kesäpäivät, 50-vuotisjuhlat ja edustajakokous Jyväskylässä 15.17.6.2009
Tapahtuma-alueen ja keskustan majoitushotellien kartta
8 9 7 5 4 3 10 1 2
6
1. Paviljonki Kesäpäivätoimisto Keskustan majoitushotellit Ruokailut lipukkeilla 3, Alexandra Tapahtumatori 4. Cumulus Historiahalli 5. Jyväshovi Kuorojen juhlakonsertti 6. Alba Juhlailtamat 7. Scandic Pääjuhla 8. Amis Edustajakokous 9. Yöpuu Ensiapupiste 10. Milton Kioskimyyntiä (kahvia ja suolapalaa) 2. Matkakeskus (Rautatieasema ja Matkahuolto)
Kesäpäivien kilpailuihin ehtii vielä ilmoittautua
Kesäpäivien ohjelmaan kuuluu kolme leikkimielistä, mutta vakavaa kilpailua: tarinaniskentä, tietokilpailu Suomen historiasta ja kilpailu iltamatanssiaisten parhaista puvuista. Kissako lie kielen vienyt ja kissanpoika mielikuvituksen Eläkeläiset ry:n puheliailta jäseniltä ja tieto- ja taitoniekoilta? Kilpailuihin ilmoittautuneiden määrä on jäänyt vähäiseksi. Siksi kaikkien kilpailujen ilmoittautumisaikaa on jatkettu 15.5. saakka eli pukukilpailun ilmoittautumisten takarajaan saakka. Siihen päivämäärään mennessä ehtivät ilmoittautua myös tarinaniskijät ja kolmehenkiset joukkueet tietokilpailuun. Kilpailuohjeet on julkaistu Eläkeläinen-lehdissä 1/2009 ja 1/2009. Ilmoittautumiset ja pukukilpailun kuvat tulee lähettää Pekka Isakssonille joko sähköpostitse osoitteella pekka isaksson@elakelaiset.fi tai kirjeitse osoitteella Eläkeläiset ry/Pekka Isaksson, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki. Kuoreen on merkittävä mihin kilpauluun ilmoittaudutaan.
ELÄKELÄINEN
Nro 3 toukokuu 2009 - 21
Jyväskylä on Alvar Aallon, Kuusisen, Gyllingin ja Vuolijoen koulukaupunki
Eläkeläiset ry:n suurtapahtuman isäntäkaupunki mainostaa itseään uuden aallon kaupunkina. Jyväskylä on vanha ja perinteinen risteyskohta eteläisen ja keskisen Suomen rajoilla. Keskiajalla alue oli hämäläisten metsästys- ja kalastusaluetta, jolla ehkä liikkui myös saamelaista kantaväestöä. to, maineikkaita opinahjoja kaikki. Niiden ja muiden koulujen ansiosta Jyväskylää on ansaitusti tai ansiota kutsuttu Suomen Ateenaksi. Kasvatustieteellisistä ja humanistisista painotuksista on myöhemmin siirrytty informaatio-, nano- ja muuhun uuteen teknologiaan hieman siinä hengessä, että humanistit pitäkööt korulauseensa.
Jyväskylää lyhyesti
Kaupunkioikeudet 22.3.1837 Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyivät tämän vuoden alussa Väkiluku 31.12.2008 128 028 suomen seitsemänneksi suurin kaupunki Ulkomaalaisia 2 876, ruotsinkielisiä 275 Tutkintoja suorittaneiden prosenttiosuus yli 15-vuotiaista 72,2 (koko maassa 64,8). Korkea-asteen koulutus 31,3 prosentilla (26,2). Jyväskylän yliopistossa on varsinaisia opiskelijoita 15 261 (vuonna 2007). Työvoima 63 052, työttömiä 6 846, työttömyys 11,1prosenttia (vuosikeskiarvo 2008) Keskimääräiset tulot / tulonsaaja 21 337 euroa vuonna 2006 Työpaikkoja yhteensä noin 59 000: alkutuotanto 600 jalostus 13 500 palvelut 44 900 Suurimmat työnantajat ovat Jyväskylän kaupunki (6 555), Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (2 680), Jyväskylän yliopisto (2 400), Metso Oyj:n Jyväskylän yksiköt (2 400) ja Keskimaan Osuuskauppa (1 200) sekä Luonetjärven varuskunta (1 200). Valtuustopaikat: SDP 21, KOK 16, KESK 15, VIHR 9, VAS 6, KD 3, PS 3 ja SKP 1 Tuloveroprosentti 18,5 Tapahtuma ja matkailukaupunki: Jyväskylän kesä, MM-rallien osakilpailu Neste Oil Rall, Jyväskylä Summer Jazz, Päijännepurjehdus ovat monille suomalaisille ja ulkomaalaisillekin tuttuja tapahtumia. Jyväskylän Paviljongissa oli viime vuonna 700 tapahtumaa. Jyväskylä onkin Suomen toiseksi merkittävin messukaupunki ja kärkijoukossa kokous- ja konressikaupunkina.
Metsistä tuli arvokkaita
Runsaat sata vuotta sitten kaupunki ja sen ympäristö vaurastuivat metsien arvonnousun ansiosta. Vähitellen Jyväskylään nousi teollisuutta: ensimmäiset merkittävät tehtaat olivat Lohikosken paperitehdas ja Schaumanin vaneritehdas, joka perustettiin 1912. Myöhemmin, 1920- ja 1930-luvulla Jyväskylän seudulle sijoitettiin runsaasti puolustusvoimien aseteollisuutta.
Maailmanperintöä
Jyväskylän seudun nähtävyyksiä on esitelty Eläkeläinen-lehdessä 5/2008. Erikseen kannattaa vielä mainita kaksi Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvaa kohdetta: Petäjäveden vanha kirkko ja Oravivuoren kolmiomittaustorni. Petäjäveden kirkko valmistui 1765. Unescon maailmanperintöluetteloon kirkko liitettiin vuonna 1994 pohjoismaisen puuarkkitehtuurin muistomerkkinä. Korpilahdella Oravivuorin huipulla sijaitsee kolmiomittaustorni, yksi Suomen kuudesta Struven ketjun pisteestä. Ketju on Mustaltamereltä Pohjoiselle jäämerelle ulottuva kolmiomittausketju, jolla 1800-luvulla selvitettiin maan muotoa. Struven ketju liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2005. (P. I) Lähteenä muun muassa Jyväskylän kaupungin infosivut netissä.
Jyväskylän keskustaa Harjulta kuvattuna. kylään vuosiksi 19231927. Tuona aikana Aalto suunnitteli esimerkiksi Jyväskylän työväentalon. Jyväskylän seudulla on pitkälti toistakymmentä Aallon suunnittelemaa kohdetta Jyväskylällä on myös työväenaatteen ja -liikkeen perinteitä pitkältä ajalta ja moneen suuntaan. Vielä 1900-luvun alussa oli opinhaluisten lähdettävä Jyväskylästä muualle, jolleivät halunneet hakeutua Suomen ensimmäiseen opettajankoulutusseminaariin Seminaarin oli perustanut Suomen kansakoululaitoksen kehittäjä Uno Cygneus jo vuonna 1863. Vuonna 1934 siitä tuli Kasvatusopillinen korkeakoulu ja vuonna 1966 Jyväskylän yliopis-
Aalto
Jyväskyläläiset omivat mielellään Suomen tunnetuimpiin arkkitehteihin kuuluvan Alvar Aallon. Totta onkin, että Aallot muuttivat Kuortaneelta Jyväskylään, kun Alvar oli 5-vuotias. Jyväskylässä hän myös kävi koulunsa ja tuli ylioppilaaksi vuonna 1916 maineikkaasta Jyväskylän lyesosta. Alvar Aalto palasi asumaan ja työskentelemään Jyväs-
ja muut lyseon pojat
Puolitoista vuosikymmentä ennen Aaltoa lyseosta tulivat muuten ylioppilaiksi yhtäaikaa Otto Ville Kuusinen, Edvard Gylling ja Sulo Vuolijoki, niin että
Kesäpäivien, 50-vuotisjuhlien ja edustajakokouksen ohjelma
Maanantai 15.6. Tiistai 16.6. Keskiviikko 17.6.
Kesäpäivät
Tapahtumat Paviljongissa Kesäpäivätoimisto avautuu klo 9.00 Historia-, näyttely- ja tapahtumatorin valmistelua klo 9.00-12.00 Pääjuhlan harjoitukset klo 11.0017.00 klo 1113 muusikot klo 1315 kansantanssijat klo 1517 voimistelijat Historia-, näyttely- ja tapahtumatorin avajaiset klo 13.00 Historia-, näyttely- ja tapahtumatori avoinna klo 13.0018.00 Kuorojen konsertti klo 20.00 alkaen Ruokailut Paviljongissa klo 11.00-18.00
Kesäpäivät ja 50-vuotisjuhlat
Tapahtumat Paviljongissa Historia-, näyttely- ja tapahtumatori avoinna klo 9.0019.00 Pääjuhlan harjoitukset klo 09.00 alkaen klo 911 voimistelijat klo 1113 kansantanssijat klo 1416 yhteisharjoitus, jossa harjoitellaan alku, finaali ja iltamat. Mukana hanuristit ja Lipstikka Ruokailut Paviljongissa klo 11.00-17.00 50-vuotisjuhlailtamat ja tanssiaiset klo 19.00-00.00 iltamat päättyvät keskiyön poloneesiin
50-vuotisjuhlat
Tapahtumat Paviljongissa 50-vuotisjuhlien kenraaliharjoitus klo 8.00 Historia-, näyttely- ja tapahtumatorin purku klo 8.0010.00 Pääjuhla klo 11.00 alkaen Ruokailut ja kotiinlähtö klo 12.3014.30
Edustajakokous Paviljongissa 15.-16.6.
Maanantai 15.6. Valtakirjojen tarkastus klo 9.00 alkaen Kokous käynnistyy klo 12.00 Kokoustyöskentely keskeytyy klo 18.30 valiokunnat työskentelevät klo 18.30 alkaen Tiistai 16.6. Valiokunnat työskentelevät tarvittaessa klo 8.00 alkaen Kokoustyöskentelyä klo 9.00-15.00 (kokous päättyy) Pidätämme oikeuden aikataulu- ja ohjelmamuutoksiin.
Tapahtumat kaupungilla Jyväskylässä Tapahtumat kaupungilla Jyväskylässä Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistykset tervehtivät jyväskyläläisiä kävelykadulla klo 14.00-16.00 Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistykset tervehtivät vanhuksia laitoksissa klo 14.00-16.00 Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistykset tervehtivät jyväskyläläisiä kävelykadulla klo 14.00-16.00 Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistykset tervehtivät jyväskyläläisiä vanhuksia laitoksissa klo 14.00-16.00
22 - Nro 3 toukokuu 2009
ELÄKELÄINEN
Yksin Lapista lähtee satoja esiintyjiä kesäpäiville ja 50-vuotisjuhliin
Jyväskylän yhteisesitykset hiottiin hyvin onnistuneissa
Lapin yhteisharjoituksissa Kemissä oli 250 tanhuajaa, soittajaa, laulajaa ja voimistelijaa. Tanhuajat harjoittelivat Tervahallissa (ylh. ja alh.) Sinikka Mäkelä (vas.) opasti kädestä pitäen.
K
esäpäivien alueharjoitukset onnistuivat hyvin. Musiikki- ja kansantanssiharjoituksia järjestettiin neljät ja voimistelijoita varten viidet harjoitukset eri puolilla Suomea. Harjoituksiin osallistui useita satoja ohjelmien esittäjiä. Paikalliset yhdistykset huolehtivat hienosti harjoituspaikkojen ruokatarjoilusta ja muista järjestelyistä. Osallistujamäärältään suurimmat harjoitukset järjestettiin Kemissä, jossa samaan aikaan harjoittelivat niin muusikot ja laulajat, voimistelijat kuin tanhuajatkin. Yhteensä Kemiin tuli 250 kesäpäivien esiintyjää. Lappilaisten lisäksi laulajien ja soittajien harjoituksiin osallistui pieni, mutta ponteva joukko suomussalmelaisia. Kemin Eläkeläiset otti koko porukan muonituksen huolekseen ja sai kaiken sujumaan niin luistavasti, että kemiläiset saivat erityisen paljon kiitoksia sekä opettajilta että osallistujilta. Kuntorannassa pidettiin
ELÄKELÄINEN
Nro 3 toukokuu 2009 - 23
alueharjoituksissa
Muusikkojen ja laulajien harjoitukset Kemin Pirtillä aloitettiin hengitys- ja äänenavausharjoituksilla. Ohjaajat Reino Bäckström ja Aune Lind antoivat vihjeitä myös esiintymisjännityksen voittamiseen. Jos hameenhelmat tai housunpuntit rupeavat väpäjämään, on hyvä ottaa pieni sivuaskel: se laukaisee jännityksen. viimeinen musiikin alueharjoitus, johon osallistui 70 henkeä. Turun murretta puhuva Pentti Ilmone nautti olostaan savolaisten keskellä. Hänen lisäkseen muutkin opettajat, Aune Lind ja Sauli Malinen, kehuivat osallistujien taitoja ja harjoitusten tunnelmaa hyväksi. Kajaanissa pidettiin voimisteluharjoitukset sekä esiintymistaidon kurssi. Kajaanin voimistelijat osasivat jo koko kesäpäivien voimisteluohjelman. Esiintymistaidon kurssilla oli osallistujia kuudesta Kainuun aluejärjestön yhdistyksestä. Mukaan mahtui kirjailijoita, teatterilaisia sekä musiikki-ihmisiä. T.R. / P. I. Harrasta harjoittelua.
Kuorolaisten pukeutumisohje
Kuorolaisten esiintymisasuun kuuluu tummansininen hame tai housut ja valkoinen, mielellään pitkähihainen pusero tai paita sekä taivaansininen huivi. Toimistosta ei huiveja ole saatavissa. Huivin hankkimiseksi niille, joilta se vielä puuttuu, on annettu vinkki: jos edellisten kesäpäivien neliskulmaisia huiveja on vielä jäljellä, huivin voi leikata kahtia. Näin saadaan kaksi kolmikulmaista huivia.
Luttisen nuotit
Pitää lähteä sydämestä
Pitää lähteä sydämestä, sanoo haitaristi Lauri Luttinen, joka suureksi osaksi vastaa kesäpäivien ja 50vuotisjuhlien osanottajien viihtymisestä. Kemijärveläinen muusikko on soittajakollegoineen koonnut nuottitelineet täyteen 1950-lopun ja 1960luvun alun iskelmä- ja muuta musiikkia. Sitä he esittävät kesäpäivien iltamissa, tansseissa ja historiasalin välipalaohjelmsissa. Kesäpäivillä kuullaan kaikki ikivihreät: Poika varjoisilta kujilta, Vanhan veräjän luona, Yö saaristossa, Onnen päivät... Perinteisesti vahvan haitaristiryhmän lisäksi Jyväskylässä on mukana myös muiden instrumenttien taitajia: on basisti, kitaristi, trumpetisti, Luttinen iloitsee. Luttinen ja kumppanit, 20 muusikkoa ympäri maata, soittavat myös 50-vuotisjuhlan suurkuoron tukena. Kyllä voi sanoa, että olemme kiinni kaikki kolme päiväää. Suuri osa harjoittelunkin kustannuksista on maksettu omasta pussista. Niin pitää ollakin, sillä kesäpäivät on mahtava yhteisvoiman näyttö, Luttinen sanoo.
PEKKA ISAKSSON
Paljon ja oikealla asialla, sanoo Lauri Luttinen (kesk.) kesäpäivien muusikkoryhmän harjoittelusta.
24 - Nro 3 toukokuu 2009
ELÄKELÄINEN
Kajaanin Eläkeläiset jo eturivin kunnossa
een kanssa ollaan tekemisissä niin liikkeiden pitää olla hitaita. Jos tekee liian nopeasti niin siinä käy niinkin että silmä ei tahdo pysyä mukana ja helposti huippaa, ohjaaja huomautti. Kuten iän myötä maa tahtoo vetää meissä kaikkea puoleensa, niin iän myötä myös äänijänteet löystyvät. Ääni pysyy kuitenkin kunnossa harjoittelulla, mutta se on parempi tehdä vaikka vessassa ihan parisuhdesyistä, Aune Lind nauratti kurssilaisia. Paljon radiotyötä tehnyt Aune Lind jakoi myös oppia mikrofonin käytöstä, mistä kainuulaiset olivat etukäteistoiveen esittäneet. Rinnan käytännön harjoi-
Kajaanin Eläkeläisten ryhmäi on harjoitellut Jyväskylän juhlia varten jo viikkoja Kansanpirtin peilisalissa.
Aune Lind opasti esiintymistaidossa. Kansanpirtin peiliseinäisessä tanssisalissa ohjelmanumeroaan, vaikka esiintymisasujakaan ei vielä ole saatu. Kajaanista lähtee Jyväskylään tällä tietoa 55 yhdistyksemme jäsentä, kertoi Kajaanin Eläkeläisten puheenjohtaja Eeli Väisänen. Kaikkiaan Jyväskylään odotetaan noin 3 000 eläkeläistä. Pelkästään pääjuhlan suurkuoroon, voimisteluesitykseen ja tanssiesitykseen osallistuu yli tuhat harrastajaa. Lukemat ovat suuria, mutta eivät siihen nähden että Eläkeläiset ry:n 260 paikallisyhdistyksessä on 42 000 jäsentä. Kun Jyväskylässä juhlitaan Suomen vanhimman eläkeläisjärjestön, Eläkeläiset ry:n 50-vuotisjuhlia niin Kajaanissa on jo viimeistelyä vaille koottu omasta toiminnasta kertovaa historialakanaa valokuvineen. kuttava näyttelijä ja ohjaaja Aune Lind sekä ensimmäistä kertaa elämässään Kajaaniin asti ehtinyt Eläkeläiset ry:n koulutussihteeri Tiina Rajala. Osanottajia oli kurssille tullut yli sadankin kilometrin päästyä Kuhmoa ja Vaalaa myöten. Monella harjaantumattomalla puheen pitäminen tai vaikka laulaminen tahtoo tökätä oikean hengitystekniikan puutteeseen. Niinpä Aune Lind näytti ihan konkreettisesti ja kurssilaiset toistivat perässä miten hengitys lähtee palleasta asti. Harjoitus oli niin hauska, että päättyi naurunremakkaan. Jännitystiloja poistettiin myös haukotteluharjoituksella sekä yksinkertaisella niska-hartiajumpalla, jonka yhteydessä Lind muistutti että kun niskan ja pään alutusten opeteltiin Tiina Rajalan vedolla puheen pitämistä ja myös sen laatimista eri tilanteisiin. Syntyi keskustelua siitä, että onko parempi puhua papereista vai ilman ja siitä miten puhe suunnataan kuulijoita ajatellen. Kunhan muistetaan ensin se puheen sisältö. Tyhjästä ei synny hyvää puhetta millään konstilla, väläytti Kainuun aluejärjestön sihteeri Erkki Koskelo.
P
aras ryhmä tähän mennessä. Teillähän pysyy rivit ihan suorassa, eturivin ainesta. Lopetetaanko tähän kun on niin valmis. No jospa ei sentään, kehui Terttu Nenonen katsellessaan miten Kajaanin Eläkeläisten voimisteluryhmä näytti, mitä on tehty Jyväskylän ensi kesän juhlia varten. Terttu tuli yhdessä Sirkka Hiltusen kanssa Hyvinkään ja Tampereen kautta Kajaaniin katsastamaan missä kunnossa ohjelmien harjoitukset ovat ja oli niin tyytyväinen, että vain ohjelman alkua ja lopetusta ryhdyttiin yhdessä hiomaan. Niitä kun kajaanilaiset eivät olleet vielä harjoitelleet. Helmi Heiskasen vedolla Jyväskylään esiintymään lähtevät 16 kajaanilaista ovat harjoitelleet jo viikoittain
Mikki oikein ja pallea mukaan
Samalla kun voimisteluryhmä harjoitteli Kansanpirtillä alkoi Kajaanin Työttömien yhdistyksen Eines-ruokalassa Eläkeläisten Kainuun aluejärjestön esiintymistaidon kurssi. Vetäjiksi olivat tulleet oululaissyntyinen, Turussa vai-
Iloiset sotkamolaiset Anja Ronkainen (vasemmalla) ja Raili Väyrynen osallistuivat ilmaisutaidon kurssille.
AKI RÄISÄNEN
ELÄKELÄINEN
Nro 3 toukokuu 2009 - 25
Juhlapostimerkille kiitosta
Räväkkä avaus historiallinen tapaus
M
Pentti Ilmonen voitti sävellyskilpailun ja opettaa ensi syksynä Eläkeläiset ry:n musiikkikurssilla.
Kivan kakaran voittajavalssi kuullaan 50-vuotisjuhlassa
Ohjaaja Aune Lind kutsui vanhemman oikeudella Pentti Ilmosta kivaksi kakaraksi. Kivaltahan Pentti vaikuttaa, mutta on tosiasiassa aikamies, eläkeikäinen ja eläkeläinen. Hän on musiikin ammattilainen ja tulee opettamaan ensi syksyn musiikkikurssille. Tämän opettajan instrumentti on saksofoni. Muihinkin soittimiin hän on tullut koskettaneeksi ja lisäksi hän johtaa kuoroa. Olen aloittanut soittamisen viululla. Vähän pianoakin olen soittanut mutta luulen, että olisin huono pianisti. Soittotaitoni riittää silti ainakin siihen, että voin pianolla antaa aloitusäänen kuorolle. Pentin musiikillinen rupeama on pitkä ja monipuolinen. Aloitin 1960 Veikko Tuovin tanssiyhtyeessä, sitten tuli Pentti Oskari Kankaan tangoyhtye ja Seitsemän seinähullua veljestä. Pekka ja Jukka Loukialan sekä Rauno Lepistön yhtyeissä olen soittanut myös. Aatteellista puolta edustaa musisointi Turun Työ -ryhmässä, jonka musiikkia julkaistiin levyllä Laulu arjesta ja rakkaudesta. Kansantanssi- ja -musiikkiyhtyeessä Turun Kiikurit Pentti ehti soittaa vuodesta 1977 eli 22 vuotta. Pentti on soittanut ja soittaa myös jazzia. Työurani tein Turun kaupungin palveluksessa. Opetin lapsille 32 vuotta musiikkia ja se saa kyllä riittää. Tuon Pentti sanoo vähän naureskellen ja myöntää yhä silloin tällöin keikkailevansa koululaisiakin opettamassa freelancerina. Pentti valmistui opettajaseminaarista luokanopettajaksi ja on opiskellut yliopistossa kasvatustiedettä, psykologiaa ja sosiologiaa. Hän on lounaisrannikon miehiä: syntynyt Porissa, asunut Raumalla, turkulainen vuodesta 1968. Lisäksi hänen oma kuoronsa, Viihdekuoro Kulkurit on raisiolainen. Pentin säveltämä Meidän valssimme voitti Eläkeläiset ry:n sävellyskilpailun. Hän teki kappaleesta kuorosovituksen, joka kuullaan kesäpäivien 50-vuotisjuhlassa.
Opettajaa vähän jännitti
Pentti on ollut ohjaajana kolmessa eri Eläkeläiset ry:n musiikin alueharjoituksessa. Kuultuaan miten isoja osallistujamääriä harjoituksiin oli tulossa Pentti sanoi vähän jännittävänsä. Hän arveli kuitenkin pärjäävänsä, sillä hän on puhelias ja avomielinen ihminen. Ikäihmisten opettaminen ei tunnu mitenkään oudolta. Viihdekuoro Kulkureissakin keskiikä on 50-60 vuotta. Nuorimmat ovat kolmekymppisiä. Pentti kehui Eläkeläiset ry:n kesäpäiville tulevia soittajia ja laulajia sekä heidän opettajiaan. Erityisesti hän kiitteli Reino Bäckströmiä. Reiska on tehnyt hyvää työtä. Hyvin tätä porukkaa on piiskattu, ei näitä kaikkia lauluja ole ilmaiseksi opittu.
aan vanhimpana eläkeläisjärjestönä Eläkeläiset ry on tehnyt räväkän avauksen. Yhtenä osana 50-vuotisjuhlintaa se on tilannut Postilta postimerkin, ns. omakuvamerkin. Onnittelut. Vastaavaa ei ole yhdelläkään eläkeläisjärjestöllä. Kyseessä on siis historiallinen tapaus. Merkki on tosiaankin käypä I luokan postimerkki. Se käy minkä tahansa postilähetyksen postimaksuksi myös juhlavuoden jälkeen. Tämä on siis järjestömme oma merkki. Osaltaan sillä voi juhlistaa 50 vuoden merkkipaalun täyttymistä ihan jäsenkohtaisesti.. Ensisijainen tarkoitus on tietenkin se, että käytämme merkkiä ja korttia. Siis viestitään näin olemassa oloamme lähipiiriin ja kauemmaksikin. Se on kätevää PR-työtä, eikä maksa paljon. Tuottaa lisäksi iloisen ja yllättävän hetken viestin vastaanottajalle. Postikorttien lähettämiskulttuuri on ollut jossain määrin hiipumassa, jäämässä nykyajan välineiden jalkoihin. Kun elvytämme sitä omalla kortilla ja omalla postimerkillä, tulemme tehneeksi varmasti jotain inhimillisempää kuin kolkosti häipyvä kännykkäviesti. Kahdeksan kappaleen vihkoihin painetun merkin ja kortin tarkemmat tilausohjeet löytyvät edellisestä Elä-
keläinen-lehdestä ja tämän lehden takasivulta. Juhlavuoden rekvisiittana niitä tulisi käyttää jokaisen yhdistyksen postituksessa ja olla jäsenten saatavissa. Voisimme pommitella korteilla myös Eläkeläiset ry:n toimistoa. Näin saataisiin syntymään kokoelma tervehdyksiä jäseniltä ja yhdistyksiltä. Ne voisi vaikka koota yhteen ja saada mielenkiintoinen kokoelma juhlavuoden tervehdyksiä ja kommentteja. Tervehdysrallia voisi näin pyörittää myös yhdistyksiltä toisille tai yhteistyökumppaneille. Filateliaa harrastavat jäsenet saavat tästä tietenkin mielenkiintoisen lisän kokoelmiinsa. Merkki- ja korttipainoksen loppuessa molemmista tulee keräilykappaleita. Varmasti keräilykappaleeksi tulee muodostumaan kahdeksan kappaleen vihko käyttämättömänä. Kannattaa siis ottaa talteen. Jyväskylän juhlilla merkkiä ja korttia on saatavissa myös yksittäin ostettuna, ellei ole siihen mennessä loppuun myyty. Juhlilta merkkiin saa myös päivän postileiman. Omakuvamerkki ja oma postikortti ilahduttaa kaikki filateliaa harrastavia jäseniä. Toivomme niille menestystä. JOUKO PARKKONEN Postikorttien ja -merkkien harrastaja
Kannuksessa herättiin sopivasti Jyväskylään
Jo muutamia vuosia suloista suopursun unta nukkunut Kannuksen eläkeläisjärjestö heräsi kevätauringon helotukseen maaliskuussa. Mikä oli herätessä kun järjestön sielu ja pitkäaikainen vetäjä-kirjanpitäjä-rahastonhoitaja-matkavastaava Helli Märsylä oli kattanut komean juhlapöydän kotonaan henkiinherättäjien iloksi. Kokouksessa päätettiin osallistua Eläkeläiset ry:n kesäpäiville Jyväskylään kesäkuussa 2009. Aluksi ajateltiin tilata veeärrältä oma juhlajuna, mutta huomattiin, ettei se täyty vaikka kaikki 58 jäsentä lähtisivät mukaan. Siksi päätettiin ottaa yhteyttä Kokkolan ja Himangan eläkeläisiin, josko he ottaisivat meitä siivelle. Tanssiryhmää tai kuoroa emme Jyväskylään saa, mutta tarkkaavaisina kuuntelijoina aiomme olla. Eikös sekin jo ole hyvä? Jäseniä tuetaan matkalle niin paljon kuin rahkeet riittää. Muuten toimintaa viritellään pienimuotoisilla tapaamisilla jäsenten luona. Tapaamisten teemat uskomme luontuvan tapaus kerrallaan. Uusia jäseniä hankitaan Kannuksen ja Toholammin alueilta. Järjestön puheenjohtajaksi valittiin Veikko Väntänen, sihteeriksi Sirkka-Liisa Kattilakoski, matkavastaavaksi Helli Märsylä ja muiksi johtokunnan jäseniksi Markku Kervinen, Terttu Väntänen ja Tapio Kattilakoski. Veikko Väntänen
Uutta vanhan rinnalle
Pentti on suunnitellut syksyn musiikkikurssille uutta sisältöä. Luvassa on sekä suomalaisten että ulkomaisten kevyen musiikin esittäjien tuotantoa, enimmäkseen pop-musiikkia. Vanhasta työväenhenkisestä musiikista ei silti tarvitse luopua. Kevyessäkin musiikissa on painavaa sanottavaa, Pentti muistuttaa ja mainitsee esimerkkinä Hectorin ja Juice Leskisen musiikin. Taiteilijan pitää olla utelias, aina pitää olla tilaa uudelle. Silti on tiedettävä, mistä on tullut, on muistettava oma identiteetti. Ei meistä enää ole nallewahlrooseiksi. Kokeillaan, miten uusi rimmaa vanhan rinnalla.
Hyvinkääläisten kvartetti esiintyy kesäpäivillä. Kuvassa Pirkko Keihäsjärvi, Alpo Heino, Reino Nyyssönen ja Seija Pulkkinen.
TIINA RAJALA
26 - Nro 3 toukokuu 2009
ELÄKELÄINEN
Kuopiosta eväitä edustajakokoukseen ja vaalikeskusteluun
Eläkeläisten pitää ehdottomasti aktivoitua eurovaaleissa
Onko Stora Enson entinen toimitusjohtaja Jukka Härmälä, 62, sata kertaa arvokkaampi ja parempi Suomen kansalainen kuin peruskansaneläkeläinen? Ainakin hänelle maksettava eläke on sata kertaa suurempi kuin peruskansaneläkeläisen. Härmälä kuittaa kuukausittain 57 000 euron, eli noin 350 000 mummonmarkan potin. Valtio-omisteinen Stora Enso teki Härmälän kanssa sopimuksen, jonka mukaan hän saa 66 prosenttia loppupalkastaan 60 vuoden iästä lähtien. Kahta päivää ennen, kuin HS (22.4.), kertoi Härmälän saamasta eläkejättipotista, Kuopiossa kokoontui Kallaveden, Kuopion, Siilinjärven ja Vehmersalmen Eläkeläiset ry:n jäseniä miettimään, miltä 7. kesäkuuta pidettävät eurovaalit vaikuttavat Savon seudun eläkeläisten näkökulmasta. Mukana keskustelemassa Suokadun palvelutalolla olivat Olavi ja Kirsti Joki, Tuulikki ja Heikki Julkunen, Riitta Jauhiainen, Leena Venäläinen, Veikko Martinviita, Sirkka Jeulonen, Erkki ja Ritva Ikäheimo ja Mervi Höylä. Meiltä eläkeläisiltä puuttuu työnantaja, jota vastaan voisimme ryhtyä lakkoon. Siksi meidän on työssäkäyviä vaikeampi ajaa etujamme. Eläkkeiden indeksi on aina vähintään vuoden jäljessä. Eläkkeiden prosenttikorotukset ovat turmiollisia, koska eniten saavat silloin eniten saavat. Yksityisille menneet yhteiskunnan varat estävät julkisten palvelujen kehittämisen. Eläkeläisten köyhälistö, pieneläkeläiset jäävät hoitamatta, alle 600 euron eläke ei riitä edes välttämättömimpään. Kolmas sektori ei saisi mennä palkkatyön alueelle. Talkootyöllä ei lamasta selviydytä. sinne pääsee. -Ei ole yhdentekevää, mistä esimerkiksi ruoka tulee kauppoihin. Lähiruokaa halutaan. Kotimainen elintarviketeollisuus on ajettu alas. Monopolisoitumisen vaara, hinnat nousee. Vähäpätöisistä seikoista kuten mansikan koosta tai kurkun käyryydestä tapeltu. Poliittinen ase. Kuka hallitsee ruoan tuotannon. Pahempi vallankäytön väline kuin pommi. Ruoan hinta vaikuttaa tietenkin välillisesti jokaisen eläkeläisen kukkaroon. Keski- ja Pohjois-Suomen viljelyolosuhteet on huomioitava EU:ssa. Kansallisen tuen asema on selvitettävä, saako antaa maataloustukea. Kepu on töpännyt koko maatalouspolitiikan, suurin syntipukki. Maanviljelijät omistavat Valion, mutta myyntiorganisaatio syö kaiken. Turha elintarvikkeiden kuljetusralli on lopetettava lähiruokatuotannolla. Eläkekatto pitää laittaa, ei yli 40 000 euron kuukausieläkettä. Riittäisi 5 000 euroa, herrat ovat ennen eläkkeelle pääsyä jo tienanneet tarpeeksi vanhuudenturvaa. Julkisia terveyspalveluja ei pidä yksityistää. EU ajaa juuri yksityistämistä. Sosiaali- ja terveyspalvelut pitää EU-maissa yhtenäistää. Yhteisymmärrystä tarvitaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu laskee kilpailuttamalla. Kuka hoitaa halvimmalla huutolaishommaksi menossa tämä touhu. Kuopiossa ei ole kaupungilla vertailukohtia kilpailuttamisessa ja tarjoukset hyväksytään sokeasti.
Mukana keskustelemassa eurovaaleista Kuopion Suokadun palvelutalolla olivat Kallaveden eläkeläisten pj. Sirkka Jeulonen (vas.), Siilinjärven eläkeläisten pj. Tuulikki Julkunen, Kuopion eläkeläisten pj. Mervi Höylä, Vehmersalmen eläkeläisten pj. Leena Venäläinen sekä Olavi ja Kirsti Joki, Heikki Julkunen, Riitta Jauhiainen, Veikko Martinviita ja Erkki ja Ritva Ikäheimo. Vedotaan tunteisiin, että hoitajat eivät kerkiä ulkoiluttaa heikompikuntoisia vanhuksia. Miksi niitä hoitajia ei sitten palkata tarpeeksi, että kerkiävät? Tässä kohtaa vedotaan vapaaehtoisuuteen, jotta kuluja säästettäisiin. EU:n direktiivien mukaan lehmienkin on päästävä säännöllisesti ulos. Miksi sitten vanhuksia ei voida ulkoiluttaa? Palvelutaloissa vanhusten ulkoiluttaminen maksaa 31 euroa tunnilta. Yksityisissä palvelutaloissa kaikki palvelut hinnoitellaan. Juuri tämä palvelutuotantohan on EU:n virallinen linja, että jokaisesta palvelusta kerätään eri maksu. Tähän ei pidä suostua. Jos palvelut yksityistetään, silloin on eläkkeet korotettava niin suuriksi, että jokaisella on vara ostaa yksityiset palvelut. Mutta se tulee puolestaan yhteiskunnalle liian kalliiksi! Yksin asuvan eläkeläisen köyhyysrajaksi on Tilastokeskuksessa laskettu 1 060 euroa kuukaudessa nettona. -Parinkymmenen euron korotus hupeni hintojen nousuun. Kulutusta nostetaan sillä, että syödään sitä, mitä ennenkin, muuhun kulutukseen ei varaa ole. Jos eläkeläiset yhdistyisivät yhdeksi puolueeksi, siitä tulisi Suomen suurin puolue. EU:ssa ei kukaan edustaja vie yksin asioita eteenpäin. Ei ole yhdentekevää, mihin ryhmään edustaja kuuluu. EU:ssa näkyy oikeisto-vasemmisto jako selvemmin kuin eduskunnassa. Äänestämättä jättämisellä ei ainakaan voiteta mitään. Ennen vaaleja kannattaa tehdä taustatyötä, millainen arvomaailma ehdokkailla on. Kokonaisnäkemystä on oltava. Pitää olla perusteltu valinta, ei hetken mielijohde. Ja pitäisihän meillä eläkeläisillä jo olla kokemusta politiikasta, miten meitä on vedetty nenästä. Vaalipäivän jälkeen poliitikkoja on usein vaivannut muistikato. Ei poskisolisteja kannata uskoa. Valitettavasti ihmisillä on lyhyt poliittinen muisti. Mutta ei mekään ihan aaseja olla, jotain sentään ymmärretään.
Ruoan tuotannon hallitseminen on poliittinen ase
Erikoiset eurovaalit, kun pääehdokas valitaa Yleisradion tv-uutisissa jo etukäteen monta kuukautta ennen vaaleja, vaikka kyseinen pääehdokas lupaa käydä vain katsomassa, mitä Brysselissä puuhataan. Eläkeläisten pitää ehdottomasti aktivoitua EU-vaaleissa. On merkitystä, kuka
Teksti ja kuva: JUHA DRUFVA
Korotus hupeni hintojen nousuun
Kansanedustaja saa täyden eläkkeen kahden kauden jälkeen. Lähdettäisiinkö korjaamaan eläkeasiat Arkadianmäelläkin yhteneväisiksi tavallisten palkkatyöläisten eläke-etujen kanssa. Eläkeläiseen suhtaudutaan kuin hän olisi yhteiskunnan vihollinen, joka uhkaa tulevaisuutta. Ilmapiiri on nurinkurinen työikäisten ja eläkeläisten välillä. Halutaanko eläkeläiset viedä saunan taakse ja lopettaa?
Kahdella linja-autolla Jyväskylään
Savolaiset ovat keksineet eläkeläiselle uuden tittelin: kestojoutilas. Kallaveden, Kuopion, Siilinjärven, Vehmersalmen ja Tuusniemen eläkeläist ry:n yhdistysten jäsenet eivät ole omasta mielestään ehtineet kovin kestojoutilaita olla. Eläkeläiset ry:n 50-vuotisjuhlille on valmistauduttu talven aikana niin uutterasti, että kun aamulla herää, nuttu vielä naulassa heiluu edellisen reissun jäljiltä. Viisi yhdistystä lähtee kahdella linja-autolla Jyväskylään. Suurkuoron esitykseen osallistutaan. Tulossa on myös historialakanat. Yhdistysten toimintaa esitellään myös. (JD)
-Siilinjärven eläkeläisten pj. Tuulikki Julkunen (vas.), Vehmersalmen eläkeläisten pj. Leena Venäläinen, Kuopion eläkeläisten pj. Mervi Höylä ja Kallaveden eläkeläisten pj. Sirkka Jeulonen palaveerasivat myös Jyväskylstä.
ELÄKELÄINEN
Nro 3 toukokuu 2009 - 27
Vanhusten selkoaineistosta on pula muisteluista kova kysyntä
Osa Selkokeskuksen neuvottelukunnan kevään kokouksen aiheista koskettaa erityisesti ikäihmisiä. Selkokeskuksen toiminnanjohtaja Hannu Virtanen muistutti vanhuksille tarkoitetun selkoaineiston tarpeesta. Aineistolla olisi kova kysyntä, mutta aiheeseen tarttuvaa toimijaa ei tunnu löytyvän. Eläkeläisjärjestöillä ei ole riittäviä voimavaroja ja asiassa vedottiin vanhuspalvelujärjestöihin. Vanhusten ja muiden ikäihmisten selkokielen tarve vaatii tutkimusta. On myös selvitettävä, millainen selkokieli toimii vanhusten käytössä. Kielen on joustettava ja muututtava kohderyhmänsä tarpeiden mukaan. Selkokieli vanhusten käytössä -kirjan tekijä Anitta Raitanen kertoi, että erityisesti elämäkerrallinen ja muistelua tukeva aineisto tulisi kovaan tarpeeseen. Muistelulla on psyykkisiä, sosiaalisia ja henkisiä tavoitteita esimerkiksi dementian eri vaiheissa. Nyt käytettävissä oleva muisteluaineisto on enimmäkseen vanhaa. Kieli ja sanasto muuttuvat kuitenkin jatkuvasti. Jos nyt eläkeikäinen muistelee nuoruuttansa, tullaan lähelle Eläkeläiset ry:n perustamisaikoja. Nuoruusmuisteluissa 1900-luvun alkuun ajoittuva teksti saattaa tuntua vieraalta. Juuri sellaisella teoksella kuin Eläkeläiset ry:n tulevalla juhlakirjalla Tarinoita eläkeläisistä saattaisi siis olla kysyntää selkokielisenä. Nyt kiinnitetään huomiota kulttuurikohteiden fyysiseen esteettömyyteen ja saavutettavuuteen sekä tiedotukseen. Selkokeskuksessa tuotiin esille, että saavutettavuuden määrittelyssä on otettava huomioon myös taloudellinen saavutettavuus. Selkokeskus on toiminut vuodesta 2000. Keskus toimii Helsingin Malmilla samassa osoitteessa kuin Kehitysvammaliitto. Selkokeskuksen tehtävä on kehittää selkokielistä tiedonvälitystä ja kulttuuria. Keskus tutkii ja kehittää selkokieltä, järjestää selkokielen koulutusta, julkaisee Selkouutiset-lehteä, ylläpitää selkokielisiä verkkosivuja ja tukee selkokielistä kirjallisuutta. Selkokeskus tuottaa selkokielisiä esitteitä yhteistyössä eri yhteisöjen kanssa. Selkokeskuksen neuvottelukunta toimii keskuksen tukena. Neuvottelukunnassa on edustaja noin 30 yhteisöstä. Eläkeläisliittojen etujärjestöllä EETU:lla on edustus Selkokeskuksen neuvottelukunnassa Eläkeläiset ry:n kautta. Neuvottelukunta seuraa selkokielen kehitystä ja edistää varsinkin selkokielistä tiedonvälitystä. Lisää tietoa Selkokeskuksesta: www.papunet.net
TIINA RAJALA
Esitteitä ja työryhmiä
Kela julkaisee ensi vuoden aikana selkokielisiä esitteitä palveluistaan. Selkokeskus on laatinut yhteistyössä Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston kanssa selkokielisen esitteen EU-parlamenttivaaleista. Eläkeläiset ry on toimittanut esitteen kaikkiin paikallisyhdistyksiinsä. Yhteistyössä Elintarvikeviraston Eviran kanssa on lisäksi tuotettu selkokielinen pakkausmerkintöjä selventävä esite. Opetusministeriön Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus -työryhmä on aloittanut toimintansa. Työryhmän tehtävänä on edistää taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi esitteli keskuksen toimintaa. Kotus on valtakunnallinen kielentutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka toimii Helsingin Kaisaniemessä. Siellä tutkitaan ja huolletaan kotimaisia kieliä: suomea, ruotsia, saamelaiskieliä, romanikieltä ja suomalaista viittomakieltä. Nimistö- ja murretutkimus on osa laitoksen tehtäväkenttää. Kotus julkaisee myös sanakirjoja ja pitää yllä kirjastoa ja arkistoja. Kotus toimii kielenhuoltoviranomaisena ohjaten ja kehittäen kotimaisten kielten yleiskieltä. Tutkimuskeskuksen kielitoimisto antaa puhelinneuvontaa kielikysymyksissä ja järjestää kursseja. Kotuksella on edustaja Selko-
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kotus
keskuksen neuvottelukunnassa. Tutkimuskeskuksessa on henkilökuntaa noin sata henkeä. Kotuksen toiminta on tällä hetkellä opetusministeriön kovien säästötavoitteiden vuoksi uhattuna. Kotuksen Kielenhuolto-osasto on tutkimuskeskuksen kaikkein tunnetuin osa. Siellä annetaan kielenkäyttöä koskevia ohjeita ja suosituksia puhelimitse: voimme soittaa ja kysyä vaikkapa, onko oikein aloittaa lause ja-sanalla tai mihin kohtaan virkkeessä pitää laittaa pilkku. Osastossa toimitetaan lisäksi Kielikello-kielenhuoltolehteä. Kielitoimiston neuvontapuhelin: 020 781 3201 (maanantaisin ja perjantaisin klo 911.30, tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 914). Ruotsia, saamen kieliä ja nimistönhuoltoa varten on omat neuvontanumeronsa. Mikä on suomen kaunein sana? Kotus laatii ja julkaisee kieltä monelta kannalta käsitteleviä juttuja, artikkeleita ja esitelmiä. Kotuksen verkkosivuilla pidetään Kielipalstaa, Helsingin Sanomissa on julkaistu Kieliruutua ja Yleisradiossa on kuultu kielipakinoita. Eräässä vuoden 2008 pakinassa arvuutellaan, mikä on suomen kaunein sana. Vuonna 2007 oli Agricolan juhlavuoden kunniaksi järjestetty kilpailu, jossa suomalaiset saivat äänestää kielemme kauneinta sanaa. Ehdotuksia tuli 1400 ja ylivoimaisesti kauneimmaksi sanaksi valittiin äiti. Seuraavana järjestyksessä tulivat rakkaus ja rakas. Lue lisää: www.kotus.fi
LIMPAN
Ålderdomen är ingen fröjd
F
ör över femton år sedan blev jag avlägsnad från samhällets produktionslinje, som en ännu välfungerande men till årsmodellen föråldrad maskin. Sedan dess har jag sakta rostat på samhällets sidospår. Oljan i mina gamla lager har torkat och min rörelseförmåga har blivit nedsatt, men mina kontroller fungerar ännu helt nöjaktigt. Mina reläer tickar kanske litet långsammare än nutidens datastyrning, men ändå alldeles tillfredsställande. Om jag vore en riktig maskin skulle jag för länge sedan ha blivit skrotad, men jag är ju människa, en finsk pensionär. Jag har varit med och byggt upp den välfärd man nu strävar till att skrota ned. Därför tänker jag själviskt leva vidare och njuta mitt otium tills min tid kommer, att sakta avlägsna mig från livets scen. Ovanstående är översättning av en prosadikt som jag skrev för en tid sedan, när de makthavande diskuterade pensionsproblem i vår riksdag. Det pratades om oss pensionärer som om vi vore någon slags samhällets problemavfall. För att klara problemet borde man ännu pressa ut sista kraftgnuttan ur de blivande pensionärerna. Den iden hade landets premiärminister hittat i skidspåret. Visst fick han sina fiskar så pass varma, att han blev tvungen arr ta tillbaka sitt förslag. Men såsom alltid, skall en arbetsgrupp grundas för att dryfta problemet. Det är ju inte så länge sedan någon fif-
fikus hittade på en ny klassindelning. Medborgarna skulle indelas i två klassar, de aktiva och de passiva. De stackars aktiva skulle sedan bli tvungna att bekosta utgifterna för de växande skarorna av passiva pensionärer. Nåja, den här diskussionen kan man fortsätta med hur länge som helst, men jag tänker avsluta den med en anekdot om den finska filuren Lillkalle. När läraren frågade honom vilka de fyra klasserna i ständerriksdagen var, svarade han: arbetare och bönder, ståndare och pistiller. När jag i början på sextiotalet jobbade som partifunktionär skulle man alltid börja sina anföranden med en minst tio minuters marxistisk - leninistisk argumentation. Nu tycker jag att den är överstökad så att jag kan övergå till mina personliga små reflektioner. Det är nämligen så, att ålderdomen har kommit ifatt lilla mig. Med ont vänsterknä kunde jag inte längre kuta undan. Titthålsoperationen i januari verkade inte räcka till för att kurera det. För tillfället går jag på s.k. fysioterapi, men trots att redan hälften av kuren är avklarad linkar jag fram stödjande på en käpp och grinar illa. Som gammal tekniker har jag redan gjort diagnosen att servicen inte hjälpte, utan att man borde byta ut hela den felaktiga delen. Visst finns det reservdelar till knät. Många av mina bekanta går redan omkring med knäleder av metall, men såda-
na kostar skjortan och köerna till den kommunala hälsovården är långa. Det är väl bara att ställa sig i kön och ge upp de planerade sommaraktiviteterna. Kommer ni ihåg den där dikten om Östersjön, som började: " Jag hälsar dig du salta brygd". Där talas också om den där galeasen som: "I dig har fått sitt första dop och gjort sitt sista knop". Det känns jäkla vemodigt, men i skrivande stund verkar det som också skröpliga jag skulle ha blivit av med mina sjöben, och gjort mitt sista knop. Mina sista knop med gamla MS Orbiit gick i höstas till Örö, där TV Femmans dykarteam var nere och filmade det gamla ryska örlogsfartyget SS Ladoga. Filmen kommer ut någon gång i vår ut i programmet Vrakfeber. När jag ännu jobbade och någon frågade vad jag skall syssla med när jag blir pensionerad, brukade jag svara att jag skall skaffa en spatserkäpp med silverkrycka och bli flanör. Nu har jag käpp, men utan silverkrycka och inte tusan vill jag flanera heller med det här knät. Så där rök också den framtidsdrömmen. Nåja, visst har jag ännu en massa aktiviteter på gång hela tiden. Ibland vill det bli för mycket av det goda, som i onsdags när jag bandade ett radioprogram i studion kl. 9, en diktkaraoke på Hermanstadsklubben två timmar senare och på eftermiddagen ännu stod på Folkets hus scen i Malm. Där uppförde vi en skets som jag
också skrivit texten till. Mitt arma bakben var på slutet så in i norden styvt att jag inte ville få in det i bilen. När jag sedan äntligen var hemma och hade svårt att få av mig skorna, tyckte frugan att det kanske vore hög tid att jag pensionerade mig från pensionärsverksamheten. När jag sedan öppnade datorn och min E-post hade försvunnit någonstans i cyberrymdens svarta hål, och med den ett papper som jag behövde följande dag, var jag nästan överens med henne. I skrivande stund är jag trots allt av den åsikten, att hur skröplig man än blir så kan man inte pensionera sig från livet. Som avslutning passar kanske ett gammalt finskt ordstäv som jag bättrade på med en ny rad: Det man lär sig som ung man som gammal kan - om man bara orkar.
28 - Nro 1 helmikuu 2004
ELÄKELÄINEN
Pokrovan veljesyhteisö rakentaa ortodoksiluostaria Kirkkonummelle
Kontulan Eläkeläiset löysi kiinnostavan kohteen kevätretkelleen
Isä Hariton kontulaisten keskellä Kontulan Eläkeläiset löysi kiehtovan retkikohteen miltei kotikulmiltaan. Yhdistyksen jäsenet pääsivät heti pääsiäisen jälkeen tutustumaan Pokrovan veljestön luostariin Jorvaksessa Kirkkonumella. Vaikka yhteisöä johtava munkki Hariton Pyhittäjä on edellisestä elämästään tunnettu ravintoloitsija ja kokki Hariton Tuukkanen, ei Pokrovan luostari ole aivan tunnetuimpia tutustumiskohteita pääkaupunkiseudulla. Jos arvaus sallitaan, sellainen siitä tulee muutamassa vuodessa. Kaikki emmeet ovat olemassa: hyvä sijainti, kaunis miljöö ja suomalaisella valtaväestölle hieman eksoottinen kohde. Kaiken huipentaa itse isä Hariton, sanavalmis ja karismaattinen luostarinsa esittelijä. Häntä kuunteli kontulaisjoukkokin reilun tunnin niillä sijoillaan. Rakentajamunkiksi itseään kutsuva Hariton kertoi luostarin ylpeydestä, kirkosta, joka on vähitellen saneerattu monipolvisen historian marinoimaan rakennukseen. Kiehtova oli myös isä Haritonin lyhyt oppitunti kirkon ikoneista.Ne eivät edustakaan mitään ikonimaalauksen rappiovaihetta, joka imi vaikutteensa länsimaista. Nämä ikonit edustavat tekotavaltaan ja tyyliltään ennen 1600-lukua vallinnutta suuntausta. Ne on maalannut alan todellisten mestareiden joukko, joka on koottu muun muassa Pietarin taideakatemiasta ja Aleksanterin larvasta, Hariton hehkutti. Haritonin paljasti myös, mikä on ikonien pahin vihollinen. Sehän on saasteiden, kosteudenvaihtelujen ja muun semmoisen rinnalla ja ilmeisti ylikin nainen, joka maalatuin huulin suutelee herkkää ikonia ja jättää siihen Max Factorin merkin. Huulipuna on todellinen myrkky ikoneille. Vuosien ja vuosikymmenten kuluessa siitä jääneet rasvat syövyttävät ikonin pahoin, sanoi isä Hariton ja sai osan kuulijoista vankasti uskomaan huulipunan ja kukaties naisenkin perimmäiseen myrkyllisyyteen. Osa taisi epäillä. Kaikilla oli hauskaa. PEKKA ISAKSSON Sekä sisällä että ulkona on paljon silmää hiveleviä yksityiskohtia. Yhteisön ylpeys on kirkko.
Retkeläiset lounastivat pääsiäisasun saaneessa ruokasalissa.
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2004 - 29
SYKSYN 2009 ALUSTAVA KOULUTUSKALENTERI
Kurssit Kuntorannassa
Tanhutaan taas - kansantanssin peruskurssi (4 vrk)
30..84.9. Kurssi on tarkoitettu sekä jo vähän ohjanneille tanssijoille sekä niille, jotka aikovat ohjaajiksi. Tanssiparit mukaan! Kouluttajina ovat Sinikka Mäkelä ja Tapani Luhtaranta. Hinta 283 (ph) / 325 (th). ILMOITTAUTUMINEN 26.6. MENNESSÄ läpi suomalaisten ja ulkomaisten kevyen musiikin esittäjien tuotantoa, enimmäkseen poppia. Kurssia vetävät Sauli Malinen ja Pentti Ilmonen. Hinta 269 (ph) / 308 th). ILMOITTAUTUMINEN 26.9. MENNESSÄ
Ohjelmia juhliin ja tapahtumiin (4 vrk; kurssipaikka vielä avoin)
26.-30.10. Kurssi on tarkoitettu näyttelijöille, lausujille ja muille esiintyjille. Kurssilla suunnitellaan esityksiä ja ohjelmia kerhoissa harjoiteltaviksi. Vetäjänä on Aune Lind. Hinta 269 (ph) / 308 th). ILMOITTAUTUMINEN 26.9. MENNESSÄ
Ikääntymispolitiikan opintopäivät + VANE (2 vrk) 7.9.10.
Järjestön ikääntymispolitiikasta kiinnostuneille ja vanhusneuvostojen jäsenille. Hinta 142 (ph) / 163 (th). ILMOITTAUTUMINEN 7.9. MENNESSÄ.
Kirjoittajat koolle (1 vrk)
26.-27.10. Kurssi on tarkoitettu erityisesti vuoden 2008 elämäkertakirjoittajien seminaariin osallistuneille. Kirjoituksia työstetään edelleen, arvioidaan ja suunnitellaan jatkoa. Kouluttajana on Pekka Isaksson. Hinta 68 (ph) / 77 /th). ILMOITTAUTUMINEN 26.9. MENNESSÄ
Matkavastaavien opintoja neuvottelupäivät (4 vrk)
22.-26.10. Kurssi on tarkoitettu peruskurssin käyneille tai matkavastaavina toimineille. Kurssilla keskitytään sekä matkavastaavien työn että yhdistysten matkojen ja retkien kehittämiseen. Kurssilla opettaa Anu Mäki. Hinta 269 (ph) / 308 th). ILMOITTAUTUMINEN 18.9. MENNESSÄ
Jatkokurssi yhdistyksen johtokunnan jäsenille (4 vrk)
23.-26.11. Kurssi on tarkoitettu peruskurssin käyneille yhdistyksen johtokunnan jäsenille ja varajäsenille. Kurssilla perehdytään yhdistystoiminnan kehittämiseen, yhdistyslakiin ja kokouskäytäntöön. Kouluttajina ovat Martti Vaattovaara ja Anu Mäki. Hinta 255 (ph) / 293 (th). ILMOITTAUTUMINEN 23.10. MENNESSÄ
Liikuntakurssi myös erikoisryhmille, kuten miehille (4 vrk)
22.- 26.10. Kurssi on tarkoitettu kaikille liikuntaryhmien ohjaajille. Kurssilla on ohjelmaa miehille ja naisille, sekä yhdessä että erikseen. Miehille tarjotaan esimerkiksi selkää vahvistavaa keppivoimistelua, naisille naisvoimistelua. Kaikki saavat kuntoilla ja rentoutua sekä kokeilla pehmeätä seniorijoogaa ja chi ball -harjoituksia. Kurssia vetävät Raija Puumalainen, Muhannad Ismail, Raimo Kantanen ja Eva Rönkkö. Kurssi järjestetään Yhdessä-hankkeen kanssa. Hinta 269 (ph) / 308 th). ILMOITTAUTUMINEN 21.9. MENNESSÄ
Jatkokurssi yhdistysten taloudenhoitajille (4 vrk)
23.-26.11. Kurssi on tarkoitettu peruskurssin käyneille yhdistysten taloudenhoitajille. Kurssilla käsitellään yhdistyksen taloudenhoitoa ja kirjanpitoa. Ossi Viljakainen on opettamassa. Hinta 255 (ph) / 293 (th). ILMOITTAUTUMINEN 23.10. MENNESSÄ Alustavaan kurssiohjelmaan voi vielä tulla muutoksia. Kurssien hinnat ovat samat kuin viime keväänä, pientä vaihtelua on kurssin ajankohdasta riippuen.
Poppia ikä kaikki -musiikkikurssi (4 vrk; kurssipaikka vielä avoin)
26.-30.10. Kurssi on tarkoitettu sekä soittajille että laulunohjaajille. Kurssilla käydään
Alueelliset kurssit
Tasapainoista elämää vertaisohjaajakurssi järjestetään syyskuussa Etelä-Suomessa. Kuvataide- ja askartelukurssi järjestetään marraskuun alussa Etelä-Suomessa. Kurssin teemana on muistelu. Kurssi on tarkoitettu eteläsuomalaisille yhdistyksille. Satakunnan ja Varsinais-Suomen aluejärjestöjen kanssa on suunniteltu järjestettäväksi yhdistystoiminnan kurssi. Alueellisista kursseista ilmoitetaan kevään aikana tarkemmin.
Kursseille ilmoittautuminen
Kursseille ilmoittaudutaan kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä osoitteeseen Eläkeläiset ry; Tuija Aali, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: tuija.aali@elakelaiset.fi Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puoli- vai täysihoidon. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussihteeri Tiina Rajalalta, puh. 020 743 3617 tai 040 582 4319. kustannukset 20 euroa ylittävältä osalta. Alueellisille kursseille osallistuville korvataan matkakustannukset 20 euroon saakka.
Kurssituki
Eläkeläiset ry voi hakemuksesta myöntää kurssitukea kursseille osallistumiseksi. Tuki on tarkoitettu pienille ja vähävaraisille yhdistyksille. Etusijalla ovat ne yhdistykset, joille ei aiemmin ole tukea myönnetty. Yhdistyksiä kannustetaan myös selvittämään, onko aluejärjestöllä mahdollisuuksia osallistua kurssikustannuksiin.
Kurssille osallistumisen peruutus
Jos kurssille ilmoittautunut joutuu peruuttamaan osallistumisensa, siitä pyydetään ilmoittamaan välittömästi Eläkeläiset ry:n toimistoon. Jos osallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen kurssin alkua (ilman lääkärintodistusta), joudumme perimään 20 euron peruutusmaksun.
Kurssilaisten matkakorvaukset
Kuntorannan kursseille osallistuville korvataan matka-
30 - Nro 3 toukokuu 2009
ELÄKELÄINEN
Onnittelemme 50 vuotta täyttävää Eläkeläiset ry:tä
Pihlajamäki-Pihlajiston Eläkeläiset ry
Oulun Työväen Eläkeläiset ry Pateniemen Eläkeläiset ry Pudasjärven kaupunki Pudasjärven seurakunta Iijokiseutu Reisjärven Eläkeläiset ry Ylivieskan Eläkeläiset ry Terho Ja Rauha Leppälä Aili Ja Kalevi Säily Veikko Koskela Veikko Ja Tytti Kariniemi Anja Ja Kauko Leppälä Kalle Raudasoja Väinö Marjamaa
Etelä-Häme
Erkki Ja Katri Koistinen Tapulin Eläkeläiset ry
Onnea Eläkeläiset ry:lle
Eläkeläiset ry:lle
Kiitos yhteistyöstä!
Tv: Eläkeläisten luotettava matkakumppani PekolanLiikenne Oy
Hämeenlinna, Hauho, Lammi, Lahti, Forssa, Lop
Adresseja onnittelemiseen ja muistamiseen...
Yrjö Sirolan Säätiö
Viherniemenkatu 5, 2. krs 00530 HELSINKI Puh. (09) 7747 4217 www.sirolansaatio.fi yrjo.sirola@sirolansaatio.fi
WWW.PEKOLANLIIKENNE.FI
Hämeenlinnan Vasemmistoliitto
Kainuu Jokilaakso
Kuhmon Apteekki Kuhmolainen
Pirteälle ja maan vanhimmalle toivotamme onnea ja menestystä toiminnassa eläkeläisten eduksi! Eläkeläiset ry:n Jokilaaksojen Aluejärjestö ry osana Eläkeläiset ry:tä vuodesta 1963
Helsinki
Aug. Korhonen Oy Kuhmon kaupunki Nordea Pankki Suomi Oyj Kuhmo Kuhmo Oy Kuhmon Osuuspankki St1 Kuhmo Autohuolto ja tarvike Kuhmon Laatukone Oy Kuhmon Väri Ky Matka Kyllönen Oy Kuhmon Pyörä ja pienkone Paikallis-Sähkö Oy Paltamon Eläkeläiset ry Suomussalmen Eläkeläiset ry
Haapajärven Eläkeläiset ry Haapaveden Eläkeläiset ry
Onnittelemme 50 Vuotta Täyttävää Eläkeläiset Ry:tä
Kalajoen Eläkeläiset Ry
Limingan Eläkeläiset Ry
Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry onnittelee!
Oulun Eläkeläiset ry
Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö ry Jakomäen Eläkeläiset ry Kaarelan Eläkeläiset ry Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry Hermannin Kerho ry Laajasalon Eläkeläiset ry Myllypuron Eläkeläiset ry
onnittelee 50 vuotta täyttävää Eläkeläiset ry:tä ja kiittää maanlaajuisesta eläkeläisten edunvalvonnastaja kaikesta muusta arvokkaasta työstä. Samalla Oulun Eläkeläiset ry kutsuu kaikkia jäsenjärjestöjä jäsenineen, ystävineen ja tuttavineen järjestömme 50-vuotisjuhliin Oulun Hietasaaren Tanssimajakalle 6.8.2009 kello 12.00 juhlimaan kanssamme merkkivuotta. Olette kaikki tervetulleita, niin läheltä kuin kaukaa, olettepa eläkeläisiä tai ette. Tapaamisiin juhlinnan merkeissä!
Jyväskylän matkapaketti meni Lohjalle
Jäsenmaksunsa ajoissa maksaneiden kesken arvottu Jyväskylän kesäpäivien ja 50-vuotisjuhlien matka- ja täyshoitopaketti meni Lohjalle. Onnetar suosi Anna Östermarkia Lohjan Seudun Eläkeläiset ry:stä. Onnea voittajalle!
ELÄKELÄINEN
Nro 3 toukokuu 2009 - 31
toivotamme menestystä työssänne eläkeläisten hyväksi
Kirsin Kukka ja Hautauspalvelu
Keski-Suomi
Bussimatka Jaltalle 13.26.9.2009J:kylästä Tmi Leenan Matkat Puhelin 014 261 510 ja 040 539 9375
Parviaisentie 5, 40900 Säynätsalo Puhelin 014 374 2150 tai 0443398815 kirsi.vahajylkka@gmail.com
Posion kunta kunnanvirasto Kirkkotie 1, 97900 POSIO Keskus: (016) 3205 111
Parviaisentie 3, Säynätsalo; puhelin 014 374 1221 www.saynatsalonapteekki.fi Palvelemme ma-pe 9.00-18.00; la 10.00-14.00
Kello Turunen Ky, Vaajakoski Tekstiili ja kenkä Oksanen, Vaajakoski Foto Antti Ky, Vaajakoski Pa Ka Juha, Vaajakoski Mintituuri Vaajakoski R-Kioski Uppari Ay, Jyskä Jyskä-Vaajakoski Vasemmistoliitto ry Kivistön Järjestöyhdistys ry
Säynätsalon Sanomat Saariyhtymä Ky Parturi-Kampaamo Salon Kihara Paratiisisaaret Ry Wanha Mestari Säynätsalo Tmi Marjukka Perälä Lemon Pizzeria
Sodankylän Eläkeläiset ry Sodankylän Kulttuuri ry Sodankylän Vasemmistoliiton Kunnallisjärjestö ry Sodankylän Rakentajien ammattiosasto 354 ry Puu- Ja Erityisalojen Liiton Sodankylän metsätyöläisten ammattiosasto 685 Ry Sak:n Sodankylän paikallisjärjestö ry
Kymi
Eläkeläiset ry:n Kymen Aluejärjestö ry Pyhtään Eläkeläiset ry
Jhl:n Sodankylän Osasto ry Pam:n Sodankylän osasto ry Sodankylän Raju ry/ Orajärven Maja Jbus Osakeyhtiö
Lappi
Parturi Kampaamo Tertun Salonki, Leppävesi K-Market Lohipata, Laukaa Laukaan Kukkakauppa ja Hautaustoimisto, Juha Vehviläinen H & H Ravintolapalvelut Oy K-Market Tiitus, Leppävesi Tintin Puoti, Lievestuore Kukka- ja Hautauspalvelu Laukaan Vasemmistoliitto Kunnallisjärjestö ry Laukaan Eläkeläiset ry
ONNITTELUMME, ELÄKELÄISET ry ! 50 v. TÄYTTÄ TOIMINTAA.
Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestö ry onnittelee Eläkeläisetry:tä 50 vuotta edunvalvontaa, yhdessäoloa, iloa elämään ja harrastuksia.
Pirkanmaa
Kuljun Työväenyhdistys Ry Valkeakosken Tili ja Isännöinti Oy
Kemin Liikenne Oy Kemin Eläkeläiset ry Kittilän Eläkeläiset ry Kittilän Voima ry Kittilän Järjestöyhdistys ry Kolarin Järjestöyhdistys ry Posion Eläkeläiset ry Eläkeliiton Posion Yhdistys ry
Koski-Lukko/AM Security Oy Helkavuoren Kukka SKP:n Valkakosken Aluejärjestö ry
Onnittelut Eläkeläiset Ry 50 Vuotta Edunvalvontaa
Viialan Eläkeläiset ry
32 - Nro 3 toukokuu 2009
ELÄKELÄINEN
Onnittelemme 50 vuotta täyttävää Eläkeläiset ry:tä
Pohjanmaa
50-VUOTISONNITTELUT!
Laihian Eläkeläiset ry
Pietarsaaren Eläkeläiset ry
TERVETULOA JOUKKOOMME!
Himangan Eläkeläiset ry
Seinäjoen Eläkeläiset ry Onnittelut Eläkeläiset ry:lle Teuvan Eläkeläiset ry Vasabygdens Pensionärer rf
ONNITTELUT ELÄKELÄISET ry:lle
Ykspihlajan Eläkeläiset ry
Jurvan Eläkeläiset ry Kauhavan Eläkeläiset ry Kokkolan Eläkeläiset ry
Toini Vehniäinen, Ykspihlaja Mikko Vehniäinen, Ykspihlaja Anna-Liisa Fagernäs, Ykspihlaja
Alisaari Antti Alisaari Reetta Rintamaa Hannu Lind Mikko Orava Teuvo Viinamäki Terttu Kuusisto Jorma Pietilä Maija Myllykoski Sari Tuliniemi Kauko Vuorinen Oma Pomarkun Eläkeläiset ry Tuovi Ja Alpo Myllymäki, Ulvila Sinikka Fallström, Ulvila Margit Ja Rainer Raitaniemi, Ulvila Ulvilan Laulavat Flikat
Pohjois-Karjala
Enon Ja Kontiolahden paikallislehti
Pielisjokiseutu
Kokkolan Toimitaloyhdistys 086.rakennusliitto.net www.kuntoutusasema.com Eija Nordlund, Puh. 06 831 8898 Kurikan Eläkeläiset ry Kurikan Työväentaloyhdistys ry Kurikan Visa Sak:nJalasjärvi/Kurikka paikallisjärjestö ry Kurikan Rakennustyöväen ammattiosasto 244
Ulvilan Eläkeläisten Ikinuoret
Satakunta
Eura-Säkylä-Köyliön Eläkeläiset ry
SuomiVenäjä-Seuran Porin osasto ry Rauman Eläkeläiset ry Kangasmaa Arto
Vasemmistoliiton Ulvilan yhdistys ry
Vammalan Eläkeläiset ry
Vampulan Eläkeläiset ry tervehtii pirteää viisikymppistä!
ELÄKELÄINEN
Nro 3 toukokuu 2009 - 33
toivotamme menestystä työssänne eläkeläisten hyväksi
Terttu Ja Pertti Ollikainen
Savo
Iisalmen Eläkeläiset ry
K-Market Ruokamestari Taisto Lappalainen Ky Jyrkkänen Ky Ompelusoppi Vaatemaailma Ay Teollisuuslinkki Oy Lapinlahden Tili Oy Kaisa ja Yrjö Rasku Parturi-Kampaamo Jatta Parturi-Kampaamo Terhi Klemetti Savon Pesula Oy Tmi Riitta Vainikainen Rexin Taxi Lapinlahden Osuuspankki Erikoishammasteknikko Leo Rissanen Iloinen Viivi
Forte Sport Oy, Lapinlahti Hius-studio Susanna ja Anu Pietikäinen Korjaamo Ky Tb Huoltamo T. Kärkkinen Oy Autokorjaamo Keijo Lappi Savon Rengas & Tarvikepalvelu Fysioterapiakeskus Tupuna Mikkelin Eläkeläiset ry
Nilsiän Eläkeläiset ry
Suonenjoki-Iisvesi Eläkeläiset ry Vieremän Eläkeläiset ry
Pohjolan Matka
Uusimaa
Kiuruveden kaupunki www.kiuruvesi.fi
Iisalmen Osuuspankki Kiuruveden Osuuspankki Tapiola-ryhmä Kiuruveden paikallispalvelu Kukkakauppa ja hautauspalvelu Laulumaa Kiuruveden lähivakuutusyhdistys Kukkakauppa ja hautaustoimisto Kauhanen Oy Kiuruveden Näkökulma Oy Kellopuoti Kiuruveden Apteekki Kiuruveden Teräs ry Kuopion Eläkeläiset ry
Onnittelut kultaiseen keski-ikään ehtineelle eläkeläisjärjestölle!
Vasemmistoliiton Kuopion kunnallisjärjestö ry
Iisalmen Osuuspankki Lapinlahden konttori Lapinlahden Kirjakauppa M Säästötori Taksi Tmi Heikki Räihä Kotikahvila Emilia S Market Lapinlahti Anun Takkakulma Maakunnan Sanomat Oy Matti Ja Liisa Parturi-Kampaamo Mia K.H. Myllypalvelu Lapinlahden käsityökeskus Vaskivakka Hieroja Minna Turunen Lapinlahden Kukka- ja hautauspalvelu Mustonen & Ryynänen Oy Kahvi- Ja Lounasravintola Pipastiina Lapinlahden Optiikka Ravintola Pitäjäntupa Ylä-Savon lähivakuutusyhdistys Lapinlahden Mikroasema Oy Tukka Tikki Tmi Raija Tikkanen Kinnunen Ky, Lapihlahti
Eläkeläiset ry:n Uudenmaan Aluejärjestö ry onnittelee 50-vuotiasta järjestöään toivottaen menestystä edunvalvontatyössä ja laajalla kulttuurin saralla.
Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry
Hyvinkään Eläkeläiset ry Hyvinkään Järjestötalosäätiö ry Suomen Kampurajalkayhdistys ry Järvenpään Eläkeläiset ry Nooa Säästöpankki, Järvenpää
Keravan Keskusapteekki
Kauppakatu 4, 04200 Kerava
Lapinlahden apteekki
34 - Nro 3 toukokuu 2009
ELÄKELÄINEN
Onnittelemme 50 vuotta täyttävää Eläkeläiset ry:tä
Rakennusliiton os. 079, PorvooHiushuone Clever Vesterisen Mehiläistarha Keski-Uudenmaan Osuuspankki Keravan Hyvinvionti Jhl ry
Meidän perintöosamme on maa. Tehkäämme se kodiksemme valoisaksi, onnelliseksi Ihmisen isänmaaksi! Katri Vala
Piikkiön Osuuspankki
Tikkurilan Eläkeläiset ry onnittelee 50-vuotiasta Eläkeläiset ry:tä
Lähivakuutus
Nordea Kemiönsaari Omakotiyhdistys Kemiönsaari Taalintehtaan Apteekki Dalsbruks Demokratiska Kvinnor Ovako Taalintehdas Esso Eriksson Taalintehdas K-Kompis Taalintehdas Taalintehtaan Metallityöväen ammattiosasto 54 Stigs Kontor & Foto Dragsfjärdin Työväeneläkeläiset Dragsfjärds Arbetarpensionärer ry
Keravan Eläkeläiset ry
Parhaat onnittelut 50-vuotiaalle!
Nurmijärven Vasemmistoliitto
Klaukkalan Eläkeläiset ry onnittelee 50-vuotiasta Eläkeläiset ry:tä
Vaarala-Hakunilan Eläkeläiset ry onnittelee 50-vuotiasta järjestöään, Eläkeläiset ry:tä
Nukarin Eläkeläiset ry
Viherlaakson-Karakallion Eläkeläiset ry
Varsinais-Suomi
Eläkeläiset ry:n Varsinais-Suomen Aluejärjestö ry Nikolex Oy K-Extra Ruokavinkki Porvoon Vaihtokaluste Oy Konttorikone Halonen Oy
Kokous- Ja juhlatiloja Turussa T-talo Vanha Hämeentie 29, Turku Puhelin 02 237 1248 www.t-talo.com
Turun Kuntoeläkeläiset ry 32 vuotta
Kylpylän kevätedut...
Hemmotellen 5 vrk 319
5 vrk / 1 hlö / 2 hh / ph (norm. 449 ¤, säästä 130 ¤)
Sisältää savihoidon, puolihieronnan, autom. vesihieronnan, yrttikylvyn ja kasvohoidon 30 min tai intialaisen päähieronnan tai turvejalkakylvyn.
Rentoutuen 3 vrk 144 144
Voimassa 4.6.09 asti.
3 vrk / 1 hlö / 2 hh / ph (norm. 207 ¤, säästä 63 ¤) Voimassa 6.6.09 asti. Lomat sisältävät myös: aamiaiset,
päivälliset, kylpylän ja kuntosalin käytön & lomaohjelmaa. 1 hh-lisä 28 ¤ / vrk.
Vain uudet varaukset.
Mainitse: »Äkkilähtö».
4 030 608 50
Soita ja varaa:
Summassaarentie 180, Saarijärvi 4 030 608 5100 6 www.summassaari.fi
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2004 - 35
Eläkeläiset ja ay-liike parempaan yhteistyöhön
Ammattiyhdistusliikkeen olisi parannettava yhteistyösuhteita eläkeläisjärjestöjen suuntaan. Nykyinen tilanne vaatii sen , että yhdessä katsotaan, millasia järjestöjen lähestymismuotoja on toteutettavissa. Metallityöväenliiton työehtosihteeri Jari Myllykoski myönsi Eläkeläiset ry:n Satakunnan Aluejärjestössä pitämässään puheessa, että ay-liike ei ole tämän yhteistyön suhteen kaikissa asioissa onnistunut. Puhuja piti eläkeläisten arvostelua oikeutettuna. Saattaa olla niinkin että ayliikkeessä ilmenee pahaa omatuntoa eläkeläisten asemasta nyky-yhteiskunnassa, pohti Myllykoski. Nyt pitää reivata tätäkin asiaa oikeaan suuntaan, oli viesti Satakunnan aluejärjestön kevätkokoukselle. Maan hallitus on ajanut itsensä tilaan, joka on kestämätön. Myllykosken mukaan ay-liike on tässä maassa ainoa varteenotettava ulkoparlamentaarinen voima, jolla on mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin.
Lapin aluejärjestö:
Omaishoidon tuki Kelan maksettavaksi
Omaishoito on sitovaa, vaativaa ja ympärivuorokautista hoidettavan kotona tai etäältä tapahtuvaa huolehtimista. Usein avio/avosuhde on muuttunut hoitosuhteeksi tai perheeseen on syntynyt sairas lapsi tai joskus sairaus on saattanut kohdata perheen jäsentä elämän parhaina vuosina. Elämänmuutos on joka tapauksessa kaoottinen tai vaikeasti ymmärrettävä, mihin on vain sopeuduttava. Eri kuntien erilaiset toimintatavat ovat johtaneet omaishoitajat eriarvoiseen asemaan kunnissa, mikä näkyy mm. siinä, että vain 26 000 arvioidusta yli 300 000:sta läheisensä hoidossa olevasta ihmisestä on kunnallisen omaishoidon tuen piirissä. Lisäksi omaishoitajien lakisääteiset vapaat eivät toteudu asianmukaisesti. Usein omaishoitajat eivät pidä lakisääteisiä vapaita myöskäänsen vuoksi, että monet hoitopaikat eivät ole aina hoidettavalle turvallisia työntekijöiden vähyyden takia ja pelkona on hoidettavan kunnon heikkeneminen tai jopa tapaturma hoitopaikassa. Omaishoitajista yli puolet on eläkeläisiä ja suuri joukko hoidettavista tarvitsee apua vanhuuden mukanaan tuomiin ongelmiin, kuten dementiaan. Useat laskelmat osoittavat, että omaishoitaja säästää kunnalle jopa 50 000 euroa vuositasolla, joten omaishoitojärjestelmä on kuntalaisille erittäin hyvä sijoituskohde, mikiä ansaitsisi myös arvoisensa tukitoimet. Edellä todettuun perustuen esitämmekin, että: 1. omaishoidon tuen maksattaminen on siirrettävä Kelalle, jotta omaishoitajat saataisiin keskenään tasa-arvoiseen asemaan 2. omaishoidon tuen piiriä on laajennettava, tukea korotettava ja maksettava se valtion varoista sekä omaishoitajille ja hoidettaville suunnattavia palveluita kehitettävä 3. kuntien velvoitteeksi on jätettävä vain omaishoitajien tukipalveluista, kuten sijaishoidosta ja työterveyspalveluista huolehtiminen lakisääteisten vapaapäivien pitämisen ja työterveyshuollon mahdollistamiseksi 4. työelämän hoitovapaajärjestelmää on samalla kehitettävä niin, että työn ja omaishoidon yhteen sovittaminen tulee nykyistä joustavammaksi. Korostamme kuitenkin, että viimekätinen hoito- ja palveluvastuu kuuluu aina yhteiskunnalle, joten omaishoitajaksi ei ole pakko alkaa. Omaishoito voi olla vain täydentävä hoitomuoto ja vapaaehtoinen valinta.
Jarmo Myllymäki puhui Satakunnan aluejärjestön kokouksessa ay-liikkeen ja eläkeläisjärjestöjen yhteistyöstä. Tämä ärsyttää oikeistopuolueita ja keskustaa, sanoi Myllymäki viitaten hallituksen tarjoamiin laman lääkkeisiin. Tämänkin taantuman torjunnat otetaan tavallisilta ihmisilta ja vähävaraisemmat ovat kaikkein heikommalla. Maamme on syvässä taantumassa, eikä kattavasta tuposta ole mitään tietoa. Siitä pitää huolen Elinkeinoelämän Keskusliitto muistutti Myllykoski. Tässä tilanteessa erinomaista se tuki, mitä ay-liike on nyt saanut mm. Eläkeläisjärjestöiltä. MARTTI ANTTONEN
Satakunnassa todettiin:
Elvytys on kurjistus
Otsikon kysymys oli Eläkeläiset ry:n satakuntalaisten kevätkokousten keskustelun aiheena. Kiristyvässä talouselämässä työntekijöiden asema vaikeutuu ja eläkeputkeen joutuminen tai pahimmassa tapauksessa työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutuminen ovat ainoita vaihtoehtoja. Avoin työttömyys kasvaa ja maan hallituksen elvytys ei ole sitä, mitä tuo sana tarkoittaa. Sen tilalle tulee sijoittaa sana kurjistus. Näin pohditaan jo eläkkeellä olevien järjestöissä. Valtiovallan mahdollisesti tekemät terveydenhoitoon ja sosiaalihuoltoon kohdistuvat menoleikkaukset heikentävät nimenomaan eläkeläisten asemaa. Menojen leikkaukset kohdistuvat mm. terveyskeskuksiin pohtivat mm, EuraSäkylä-Köyliön kevätkokoukseen osallistuneet ja monen muun yhdistyksen jäsenet. Eläketurvaakin heikennetään. Satojen tuhansien peruseläkejärjestelmä on vaarassa, koska se on jätetty velanoton varaan ja työantajilta on poistettu KELA-maksu. Nyt on kaikkien toimittava ja oltava liikkeellä huono-osaisten syrjinnän ehkäisemiseksi. Eläkeläiset ovat oikeutettuja vaatimaan maan hallitukselta ja kunnallisilta päättäjiltä vanhuuden turvaa ja pitkän päivätyön arvostusta, on järjestöissään kansalaisaktiivisuuttaan osoittavien eläkeläisten selkeä näkemys. MA.
Vireästi EteläVantaalla
Tämän vuoden toiminta jatkuu Etelä-Vatalla vireänä. Kesän juhlavalmistelut Jyväskylää varten ovat hyvällä mallilla. Historialakanat ovat viimeistelyä vaille valmiit. Tanhuajat ja laulajat hiovat vielä taitojaan. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Mauri Kivijärvi, varapuheenjohtajana Ritva Ronkainen ja sihteerinä Elvi Tylli. Muut johtokunnan jäsenet: Kaarina Jokelainen, Eila Puhakka, Manu Pellinen, Sauli Sarvi, Anja Sundberg ja Pertti Vuorio. Varajäsenet: Anja Kärkkäinen, Olavi Paaavola ja Martti Parttimaa. Anja Sundberg
Hyvinkään Eläkeläiset ry
Tehdään purku-uhkan alaisesta kapungintalosta vanhainkoti
Hyvinkään Eläkeläisten kevätkokouksessa oltiin puheenjohtaja Olavi Kanervan avauspuheenvuoron virittäminä huolestuneita talouslaman jatkumisesta ja sen vaikutuksista ikääntyvälle väestölle tarjolla oleviin palveluihin. Erittäin aiheellisena koettiin pelko siitä, että työttömyyden lisääntymisestä johtuva verotulojen vähentyminen näkyy jo sinänsä puutteellisten palvelujen karsimisena. Eläkeläiset katsovat olevansa syyttömiä rikkaiden ahneudesta maailman laajuiseksi paisuneeseen lamaan ja kieltäytyvät ryhtymästä sen velkojen maksajaksi. Huvittaviksi lamalääkkeiksi koettiin pääministerin kehotus eläkeläisille ryhtyä kuluttamaan entistä ahkerammin ja laivayhtiöiden lamalääkkeeksi tarjoamia mummo/-vaariristeilyjä, joille nuoria voi ottaa mukaan puoleen hintaan. Tosin näidenkin taakse arveltiin kätkeytyvän vakavampiakin eläkeläisiin kohdistuvia toimia varsinkin, kun eläkevakuutusyhtiöiden kansainväliset sijoitukset näyttävät miljarditappioita. Eläkeläisten ei ole mitään syytä jäädä tässä tilanteessa sivustakatsojaksi. Etujen puolustamista ja vaatimuksia edelleen kehittämisestä tulee kokouksen mielestä jatkaa. Hyvinkäällä keskeisenä tavoitteena koettiin vuosikausia jatkunut vanhusten hoito-paikkojen puute. Uuden vanhainkodin rakentaminen siirtyy vuosi vuodelta ja yhä suurempaa osaa vanhuksista hoidetaan ns. ostopaikoilla. Kokousväen keskuudessa saikin kannatusta ajatus, että muun rakentamisen nyt hiljentyessä Hyvinkää voisi aloittaa uuden vanhainkodin rakentamisen välittömästi, tai esim. muuttaa nyt liikekeskuksen tiellä purku-uhan alla oleva hyväkuntoinen kaupungintalo vanhainkodiksi. Palvelujen äärellä olevana se sopisi erinomaisesti vanhustentaloksi. Asian eteenpäin vieminen annettiin Hyvinkään Vanhusneuvostossa yhdistyksen edustajina oleville Lauri Muistolalle ja Veikko Cederille. Kokouksen jälkeen kahvipöytäkeskustelussa kritisoitiin ankarasti postin, eli nykyisen Itellan toimia postinkannon tehostamisesta vanhusväestön kannalta kielteisellä tavalla. Postin tulon loppuminen postiluukkuun ja siirtyminen ryhmäpostilaatikoihin aiheuttaa huolta ja lisääntyvää tapaturma-alttiutta, kun aamupöpperössä lähtee hakemaan postia. Se ei ole palvelun parantamista. Se on suuremman voiton tavoittelua. Asiasta toivottiin keskustelua myös tasa-arvo-kysymyksenä. Toiminta- ja tilikertomukset kokouksessa hyväksyttiin vähin keskusteluin. Eläkeläisten Uudenmaan aluejärjestön syyskokouksessa hyvinkääläisiä tulevat edustamaan Lauri Muistola, Veikko Ceder, Pekka Kaihevaara, Sirpa Aalto ja Maire Kauppinen. Jyväskylän edustajakokoukseen valittiin Jouko Parkkonen, varalle Marketta Rissanen. Eläkeläiset ry:n hallintoon tulevalle kolmivuotiskaudelle esitetään Olavi Kanervaa.
Jouko Parkkonen
36 - Nro 1 helmikuu 2004
ELÄKELÄINEN
Sydämelliset kiitoksemme
kaikille ystävillemme, jotka monin eri tavoin
Täyden palvelun toimisto
Hakaniemi, puh. 010 76 66500 | Töölö, puh. 010 76 66530 Itäkeskus, puh. 010 76 66590 | Leppävaara, puh. 010 76 66610 Tapiola, puh. 010 76 66570 | Tikkurila, puh. 010 76 66560 Myyrmäki, puh. 010 76 66600 | Kerava, puh. 010 76 66550 Hyvinkää, puh. 010 76 66580
muistitte meitä 20.4.2009 juhliessamme 45-vuotista taivaltamme
Etelä-Espoon Eläkeläiset ry
SYDÄMELLISET KIITOKSET
teille, yhdistyksemme 50-vuotisjuhlassa olleille ja yhdistystämme muistaneille 18.3.2009 Malmin eläkeläiset ry.
Lisätietoja saat: www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050-347 1555
Vietä vapaa-aikaasi Saariselällä, Laanilassa
Kaksi tasokasta huoneistoa 45 ja 75 m2,hyvä sijainti, reitit lähtevät vierestä. Hinnat alkaen 210/370 e. Yhteys ja lisätiedot 040/5191262.
Juhlamerkkitilaukset Eläkeläiset ry:n toimistosta, puh. 020 743 3610
ELÄKELÄINEN
Nro 3 toukokuu 2009 - 37
93 vuotta 26.5. Lyyli Hakulinen Porvoo 90 vuotta 26.5. Vieno Alin Mänttä-Vilppula 85 vuotta 9.4. Martta Yliniemi Haukipudas 29.4. Maija Liisa Rimmi Mänttä-Vilppula 8.5. Reino Kauppi Haukipudas 13.5. Esteri Pärssinen Huittisten Seutu 15.5. Aili Laaksonen Salo 15.5. Aino Hukka Kalajoki 28.5. Tyyne Kauppinen Salo 1.6. Eila Kämäräinen Savonlinna 2.6. Toivo Tynkkynen Savonlinna 8.6. Laura Nurminen Riihimäki 12.6. Eino Ylitalo Kittilä 80 vuotta 18.4. Kalle Piippola Pello 22.4. Toini Juuso Pello 1.5. Olavi Fingerroos Pyhäjärvi 8.5. Väinö Puuronen Kajaani 13.5. Lilja Eskelinen Kittilä 13.5. Anja Matsinen Jakomäki 22.5. Lyyli Kurppa
Hyrylä 26.5. Kirsti Koskelainen Tikkurila 10.6. Eino Rantala Kokkola 21.6. Eino Tiinanen Kalajoki 24.6. Toivo Tikka Reisjärvi 75 vuotta 27.4. Reino Mäki Vammala 4.5. Risto Kannel (matkoilla) Kirkkonummi-Siuntio 9.5. Osmo Hinkkanen Porvoo 9.5. Urho Kokko Kittilä 9.5. Timo Parkkila Kemi 9.5. Ulla Änäkkälä Reisjärvi 10.5. Olavi Pietikäinen Hyrylä 15.5. Raili Tikka Reisjärvi 19.5. Sinikka Toivola Porvoo 19.5. Vuokko Viinanen Savonlinna 23.5. Martta Paloranta Kittilä 29.5. Veijo Vehmanen Kirkkonummi-Siuntio 31.5. Toive Suominen Huittisten Seutu 2.6. Pekka Kannisto Liminka 8.6. Eila Vainikainen Lohja 10.6. Martti Hämäläinen Kallavesi
11.6. Liisa Hirvonen Sonkajärvi 17.6. Toivo Remes Vieremä 21.6. Vuokko Makkonen Savonlinna 29.6. Helvi Halonen Liminka 70 vuotta 11.3. Simo Vittikko Pello 10.4. Ahti Virtanen Jämsänkoski 27.4. Leila Pulkkinen Tikkurila 6.5. Terttu Viinamäki Nakkila 6.5. Anneli Johansson Porvoo 8.5. Anja Tuominen Turku 19.5. Anja Lahti Lohja 21.5. Pirkko Pöri Jakomäki 21.5. Osmo Karvonen Ivalo 25.5. Irja Paappanen Porvoo 25.5. Hilja Korpi Porvoo
27.5. Annikki Karppinen Kirkkonummi-Siuntio 2.6. Paavo Nevalainen Pyhäjärvi 7.6. Sinikka Lahtinen Hyrylä 11.6. Erkki Samuel Laakso Kittilä 19.6. Anni Rönn Martinniemi 22.6. Ritva Hinkkuri Pyhtää 23.6. Sirpa Ilmanen Lohja 25.6. Inkeri Prittinen Kalajoki 65 vuotta 19.5. Ritva Haapapuro Pyhäjärvi 20.5. Erkki Kukkonen Oulunsalo 22.5. Kyllikki Tynjä Porvoo 28.5. Tuula Naski Nakkila 60 vuotta 30.3. Pirkko Peltoharju Vaasa 24.5. Marja Nieminen Vammala
Havukosken Eläkeläiset Veera Pääkkönen Pellon Eläkeläiset Sulo Mård Väinö Piippola Jouko Laitamaa Korson Eläkeläiset Anni Myllyoja Vammalan Eläkeläiset Antti Ojansivu Ykspihlajan Eläkeläiset Aarre Ruuttula Vilho Riutta Sorsakosken Eläkeläiset Taimi Kyllikki Seppälä Kokkolan Eläkeläiset Rut Helena Snellman Kalajoen Eläkeläiset Helmi HukkaPaltamon Eläkeläiset Eeva Dagmar Timonen Arvo Tuohino Lempäälän Eläkeläiset Veikko Kantola Hyrynsalmen Eläkeläiset Kalle Alarik Juntunen Rautavaaran Eläkeläiset Tenho Koponen
Tornionseudun Eläkeläiset Kaarlo Kemppainen Irja Emilia Korteniemi Raahen Eläkeläiset Eija Marita Irina Itäpalo Veikko Lauri Kiilakoski Dragsfjärdin Työväen Eläkeläiset-Dragsfjärds Arbetarpensionärer Ebba Lind Kempeleen Eläkeläiset Hekka Vainiokangas Kaija Karppinen Kolarin Eläkeläiset Eero Kylmämaa Utajärven Eläkeläiset Teuvo Eerik Snicker Pihlavan Eläkeläiset Terttu Tellervo Lehtonen Varkauden Eläkeläiset Toivo Kastegren Veikko Immonen Hilkka Parkkonen Himangan Eläkeläiset Aili Kolin
15.17.6. Jyväskylässä 50 vuotta Eläkeläiset ry
Päivystys ark. klo 16-21 ja la klo 9-14 Keskusteluapua yksinäisyyteen
0600 39 39 38
SENIORILUURI
(1,95e/min.+pvm)
Henkistä tukea, apua jaksamiseen, ystävä lähelläsi Palveluneuvontaa; mitä palveluja, mistä ja miten Ratkaisuja arjen ongelmatilanteisiin Tietoa tuista ja etuisuuksista, tuetuista lomista, lomakkeiden täytön opastusta Omaishoitajien oikeudet ja neuvot niiden toteuttamiseen Pari- ja ihmissuhteiden ongelmatilanteet Puheluusi vastaa aina sosiaali- ja terveyalan ammattilainen Hienovarainen, luottamuksellinen ja laadukas
www.netikka.net/tukipuhelin Sahatie 218, 61270 Luopajärvi
Eläkeläiset r.y.
Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Nordea 101230-71470 Sampo 800019-108656 Puh. 020 743 3610 vaihde Fax. 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelaiset@elakelaiset.fi Kotisivut osoitteessa: www.elakelaiset.fi Tiina Rajala koulutussihteeri 020 743 3617; 040582 4319 tiina.rajala@elakelaiset.fi Tuija Aali toimistonhoitaja jäsenrekisteri materiaalitilaukset 020 743 3610 tuija.aali@elakelaiset.fi Anitta Koski taloussihteeri laskutus maksatus osto- ja myyntireskontra 020 743 3612; 050307 1952 anitta.koski@elakelaiset.fi Erja Peitsaho toimistosihteeri yhdistysrekisteri syntymäpäivät ja poisnukkuneet syys- ja kevätkokousilmoitukset 020 743 3614 erja.peitsaho@elakelaiset.fi Pekka Isaksson tiedotussihteeri 020 743 3618; 040742 2754 pekka.isaksson@elakelaiset.fi
Julkaisija Eläkeläiset r.y Päätoimittaja Hannu Partanen Toimitussihteeri Pekka Isaksson Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tuija Aali puh. 020 743 3610; tuija. aali@elakelaiset.fi Toimitusneuvosto: Martti Anttonen (pj.), Helena Hölttä, Inkeri Niiranen, Jouko Parkkonen ja Jaakko Tiainen Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Tilaushinta 18 e/vsk Pohjoismaat 25 e/vsk Muut ulkomaat 35 e/vsk Ilmoitushinnat Mustavalkoinen 1,70 e/pmm Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan Toimitus ja toimisto Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Pankit: Nordea 10123071470, Sampo 800019108656 Jäsenmaksutili: 800018-327 356 Ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen puh. 050 5323 444 sähköposti: m-leena.laitinen@kolumbus.fi; osoite: Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa Tiliyhteys: Eläkeläiset r.y. Pankit: Nordea 10123071470, Sampo 800019108656 Järjestöaineisto: Eläkeläiset r.y. Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki ISSN 03558290
Yhdessä-hanke
Eva Rönkkö projektikoordinaattori 040501 3599 eva.ronkko@elakelaiset.fi
Vappu Simula varapuheenjohtaja hoitaa puheenjohtajan tehtäviä vuoden 2009 edustajakokoukseen asti Timo Laaksosen poismenon vuoksi Hannu Partanen toiminnanjohtaja 020 743 3615; 0400570 951 hannu.partanen@elakelaiset.fi Anu Mäki järjestösihteeri 020 743 3616; 040839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi
Kuntorannantie 14 78400 Varkaus Puh. 017 560 1100/vaihde Myyntipalvelu ja info Puh. 017 560 1403 myynti@kuntoranta.fi
Puhelun hinta 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta on 8,21 snt/min + 6,9 snt/min (alv 22%), matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 14,9 snt/min (alv 22%)
38 - Nro 3 toukokuu 2009
ELÄKELÄINEN
Oulun Eläkeläiset pilkillä
Oulun eläkeläisten perinteiset pilkkikilpailut järjestettiin Vaaskelassa 27.04.09. Kilpailussa oli osanottajia erittäin runsaasti, noin 30-40 henkeä ja heidän kannustusjoukkoja saman verran. Sää suosi niin kilpailijoita kuin heidän kannustajiaan. Saalista kilpailijat saivat vaihtelevasti. Kaikille kilpailijoille jaettiin kuitenkin palkinto. Emännät tarjosivat kilpailun jälkeen kaikille lohisoppaa ja jälkiruuaksi riisipuuroa ja raparperikiisseliä. Kilpailun tulokset: 1. Olavi Peltoniemi 2. Raijo Rautio 3. Toimi Nissinen 4. Esko Tervo 5. Ilmari Raappana
SYDÄN 60+
Ystävän Kallavedisten laskiaisrieha palsta
Hei! Olisiko raitista vanhempaa, vapaata leskimeistä? Täällä olisi samat tavat omaava vapaa leskityttö vailla seuraa. Mistä tuuli tuo, minne tuuli vie, minne tuuli pysähtyy. Nimimerkki "Kevätsade" Pieksämäen postitoimisto 76100 Pieksämäki Täällä Kuopiossa olemme tottuneet siihen että laskiaista aina juhlitaan, niinpä me Kallaveden Eläkeläiset kutsuimme muista järjestöistä porukkaa juhlimaan kanssamme tänne Kuopioon Hiltulanlahden Vanu-Veikkolaan. Kutsumme tehosi koska muutkin oli kiinnostunut laskiaisriehastamme. .Paljon tuli porukkaa ja ohjelma oli meillä monipuolista, samoin vieraat toivat omaa ohjelmaansa näin satiin oikein onnistunut rieha aikaan. Kii-
Lähtisitkö mukaan sepelvaltimotaudin kuntoutustutkimukseen?
Kuntoutussäätiö toteuttaa yhteistyössä Helsingin ja Vantaan kaupunkien kanssa Sydän 60+ -hankkeen, jossa kehitetään avokuntoutuspalveluja sepelvaltimotautia sairastaville. Hanke toteutetaan 2008-2010 Kuntoutussäätiössä Helsingin Malminkartanossa.
Hankkeessa ovat mukana Helsingin terveysasemista Haaga, Kallio, Kannelmäki, Kivikko, Kontula, Koskela, Laakso, Lauttasaari, Malminkartano, Munkkiniemi, Pitäjänmäki, Töölö, Vallila ja Viiskulma sekä Vantaan terveysasemista Hakunila, Koivukylä, Korso, Länsimäki, Martinlaakso, Myyrmäki ja Tikkurila. Tutkimuksen rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Etsimme tutkimukseen mukaan vapaaehtoisia. Voit hakeutua tutkimukseen, jos - ikäsi on vähintään 60 vuotta - sinulla on diagnosoitu sepelvaltimotauti - riittävä itsenäinen toimintakyky Hankkeeseen valitut arvotaan Kuntoutussäätiössä kuntoutus- tai vertailuryhmään. Vertailuryhmään valitut eivät osallistu ryhmäkuntoutukseen, mutta heille tehdään samat laboratoriotutkimukset ja sisätautilääkärin valvonnassa tehty rasituskoe kuin kuntoutuskurssilaisillekin. Kaikki Kuntoutussäätiössä tehtävät tutkimukset ja kuntoutuskurssi ovat osallistujille maksuttomia. Kuntoutuskurssilaiset saavat monipuolista tietoa fyysisestä kuntoutumisesta. Omia liikunnallisia rajoja on mahdollisuus testata ohjatusti ja turvallisesti. Kurssilla annetaan ravitsemusneuvontaa sekä etsitään keinoja oman elämänlaadun kohentamiseksi. Kurssiohjelmaan sisältyy ryhmätapaamisten lisäksi lääkärin tapaaminen, rasituskoe sekä laboratoriotutkimuksia (mm. kolesteroliarvot). Tutkimukset toistetaan noin kolmen kuukauden kuluttua kurssin päättymisestä. Jos kiinnostuit tutkimuksesta ja olet yllämainittujen terveysasemien asiakas, ota yhteyttä omalle terveysasemallesi, jossa lääkäri arvioi soveltuvuutesi tutkimukseen. Tutkimuksesta vastaa professori, tutkimusja kehittämispäällikkö Juhani Julkunen Kuntoutussäätiöstä. Lisätietoja tutkimuksesta antavat Sydän 60+ -hankkeen tutkija Piia Rantanen arkisin klo 10-11, puh. 045 636 1388 tai projektisihteeri Sisko Ahosilta arkisin klo 12-14, puh. 040 837 3854.
tos teille kaikille mukana olijoille, olihan meillä kaikilla mukavoo. Onhan se paljon mukavampoo viettää isolla porukalla juhlia kuin pienellä,sillä sillä siinä sitä juhlan tuntua vasta on. Sitten taas lokakuussa vietämme 25-vuoti juhliamme, Toivomme taas näkevämme teidät uudelleen yhtä isolla porukalla täällä Kuopiossa.
Martti Hämäläinen
Yhdistykset!
Eläkeläinen-lehden EU-liitettä voi vielä tilata Eläkeläiset ry:n toimistosta, puh. 020 743 3610.
Oikaisu juttuun Pomarkusta
Pomarkun Eläkeläiset ry:n 25-vuotisjuhlista kertovaan juttuun oli tullut valitettavia nimivirheitä. Ruusuilla muistettiin Tauno Kovasta (ei Tauno Torasta) Ossi Pommeliinia (ei Ossi Pemmeliiniä). Pelimannit olivat Eine (ei siis Eino) ja Tauno Kytötie. Ja vielä oli valintoihinkin tullut virhe. Varapuheenjohtajaksi valittiin Tauno, vaan ei Rauno, Kovanen.
Tapaamme Jyväskylässä
ELÄKELÄINEN
Nro 3 toukokuu 2009 - 39
Leskirouva Katiska
Edellisen Krypton ratkaisu
Ristikko
Keväinen onnetar suosi Krypto 2/2009:n oikein ratkaisseista Irja Laurilaa Korpilahdelta ja Pauli Saarista Keravalta. Onnittelut tässä, palkinnot ovat ulossa! Ristikko 3/2009:n ratkaisut on lähetettävä 8.6.2009 men-
nessä osoitteellla Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO. Kuoreen ei saa panna muuta postia
lehdelle tai järjestölle. Onnetar odottaa!
Ratkaisijan nimi:.................................................................................................................. Osoite:.................................................................................................................................. .............................................................................................................................................. Postitoimipaikka:.................................................................................................................
40 - Nro 3 toukokuu 2009
ELÄKELÄINEN
2 YÖN SENIORILOMA + LAPSENLAPSI MUKAAN!
Rantasipi kylpylälomat
alk.
129,-
Cumulus ja Rantasipi lomayöt
alk.
/2 hengen huone/2 yötä
109,-
/2 hengen huone/2 yötä
Lapsi (alle 14 v.) 15,- /2 yötä lisävuoteessa
Lapsi (alle 14 v.) 10,- /2 yötä lisävuoteessa
Lisäksi tarjoamme jälkiruoan veloituksetta, kun syöt pääruoan hotellin ravintolassa. Hinnat voimassa: la-ma tai su-ti 30.6.2009 asti. Kelan eläkeläiskortti esitettävä sisäänkirjoittautumisen yhteydessä. YkkösBonus-kortilla keräät myös bonusta hotelli- ja ravintolaostoistasi.
Varaukset www.hotellimaailma.fi, 020 055 055 tai suoraan hotelleistamme.
Leikkaa irti
Juhlapostimerkin ja -postikortin tilaus
Eläkeläiset ry on julkaissut 50-vuotisjuhliensa kunniaksi juhlapostimerkin ja -kortin. Postimerkki on Itellan Omakuvamerkki. Se on tarrapohjainen ikimerkki, ja sitä voi käyttää 1. luokan postimerkin tapaan. Postimerkkejä ja -kortteja myydään Jyväskylän kesäpäivillä ja 50-vuotisjuhlissa. Suurempia eriä ostavien jäsenten, yhdistysten ja aluejärjestöPostimerkissä oleva kuva. jen kannattaa tehdä ostonsa jo tällä lomakkeella, jolla saa ennakkotilaajaedun. Merkkejä myydään ennakkomyynnissä 24 ja 120 kappaleen erissä, kortteja 20 kappaleen erissä.
Juhlapostikortti.
Tilaan postimerkkejä 24 kappaleeen vihkon, hinta 45 euroa vihkolta ________ vihkoa
Tilaajan nimi ______________________________________________
Yhdistys:_____________________________________________________ Osoite_______________________________________________________
120 kappaleeen erän (5 vihkoa), hinta 200 euroa erältä ________ erää Tilaan postikortteja 20 kappaleen paketin, hinta 18 euroa paketilta (Hintoihin lisätään postituskulut) ________ pakettia Postinumero ja -toimipaikka:_____________________________________ Puhelinnumero________________________________________________
Maksajan nimi
(jos eri kuin tilaaja) ____________________________________________ Tilaus on lähetettävä Eläkeläiset ry:n toimistoon osoitteella: Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Osoite________________________________________________________ Postinumero ja -toimipaikka_____________________________________ Puhelinnumero________________________________________________