YLITYÖJA VUORONVAIHTOKIELTO ALKOI ELINTARVIKEALAN TYÖPAIKOILLA PEREHDYTTÄMINEN ON JATKUVA PROSESSI LUOTTAMUSHENKILÖ | TYÖELÄKEUUDISTUS | SELVITETTY TAPAUS | VAPAALLA 1? 25 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Duunareiden ja lähiöiden ääntä kaupunginvaltuustoon VAALIT Riihimäen Valiolla on meijerin moniosaajia T YÖPAIKALL A
E L I N TA E 3 6 7.–8.2. M /S VICTO R IA I 7.–8.2.2026 M/S Victoria I Helsinki–Tallinna–Helsinki Merkkaa kalenteriisi! Hinnat alkaen 71 €/jäsen ilman ammattiosaston tukea, sisältäen buffetillallisen ruokajuomineen. Kurkkaa hinnat www.selry.fi/risteily ja pysy kuulolla! Jäsenristeilyn myynti alkaa 1.4.2025.
E L I N TA E 3 Aluksi T änä vuonna tulee kuluneeksi 120 vuotta siitä, kun SEL sai alkunsa Tampereella. Vuoden 1905 toukokuussa kuusi leipureiden ja kondiittoreiden ammattiosastoa Helsingistä, Tampereelta, Turusta, Oulusta, Vaasasta ja Viipurista päättivät liittyä yhteen ajaakseen alan työläisille parempia työoloja. OLISI TIETYSTI ollut upeaa viettää SEL:n 120-vuotisjuhlavuotta iloiten siitä, kuinka paljon suomalainen työelämä ja elintarvikealan työolot ovat kehittyneet, kun niitä on muutettu paremmiksi 120 vuoden aikana. Valitettavasti kesällä 2023 valtaan noussut Orpon hallitus on työntekijävihamielisellä politiikallaan kohta kaksi vuotta määrätietoisesti vienyt työntekijöiden oikeuksia ja asemaa vuosikymmeniä taaksepäin. Emme sentään vielä ole lähelläkään vuoden 1905 työehtoja tai työoloja, mutta suunta on selvä. Hallitus haluaa eroon työehtosopimuksista ja luottamusmiehistä työpaikalla. Sydämeen asti sattuu, kun vuosikymmenten aikana yhteistyöllä rakennettuja työelämän pelisääntöjä ja työntekijän turvaksi tehtyä lainsäädäntöä revitään hallituksen ja työnantajapuolen toimesta. HALLITUKSEN POLITIIKASTA voimaantuneina myös elintarvikealan työnantajat ovat esittäneet työehtosopimusneuvotteluissa kovimmat työehtojen heikennysesitykset viimeiseen 15 vuoteen. Tänä keväänä edessämme voi olla kova vääntö, jos joudumme taistelemaan pitkän kaavan kautta tolkullisten työehtojen puolesta. Toivottavasti neuvottelupöydässä on kuitenkin sen verran malttia ja tolkkua, ettei siellä lähdetä hakemaan selkävoittoa vastapuolesta. Toisin kuin jotkut luulevat, ammattiliittojen lakot ja muut työtaistelutoimet eivät ole kosto hallituksen toteuttamista työehtojen ja työttömyysturvan heikennyksistä. Liitot toteuttavat lakoillaan ja muilla toimillaan perustehtäväänsä ja ajavat jäsentensä etuja. Kyse ei ole kostosta, vaan jäsenten palkoista ja muista työehdoista. SUOMALAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN ostovoiman putoaminen on todellista. Palkalla saa selvästi vähemmän kuin ennen. Suomen kilpailukyky on kunnossa. Nyt on oikea aika korjata ostovoimakuoppa. Joukkovoimaa tarvitaan edelleen P Ä Ä K I R J O I T U S ”Kyse ei ole kostosta, vaan jäsenten palkoista ja työehdoista.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 1/25 14.2.2025 S I S Ä L LY S Kannessa: SEL:n liittovaltuuston puheenjohtaja Ville Vatka kannustaa kaikkia äänestämään alueja kuntavaaleissa. Kannen kuva: Katja Tähjä ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E TÄSSÄ NUMEROSSA: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Tes-neuvottelut 12 Perehdyttäminen on jatkuva prosessi 15 Moni yritys laiminlyö henkilöstön hallintoedustuksen toteuttamisen 18 Meijerin moniosaajat 24 Leipää läheltä 28 Duunareiden ja lähiöiden ääntä kaupunginvaltuustoon 30 Selliläisiä vaaleissa 32 Järjestösivut 36 Tarkista palkkasi 40 Luottamushenkilö 42 Työeläkeuudistus 44 Sosiaalinen media 46 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 48 På svenska, In English 49 Tauolla 50 Selvitetty tapaus 50 Asiantuntija vastaa 52 Vapaalla
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti S uomalaisista 90 % haluaa, että kuntien ja hyvinvointialueiden elintarvikehankinnoissa suositaan kotimaista ruokaa, vaikka se nostaisi hankintahintaa. Kuusi prosenttia ei suosisi kotimaista ruokaa ja kantaansa ei osaa sanoa neljä prosenttia vastaajista, selviää SEL:n Taloustutkimuksella tammikuussa 2025 teettämästä kyselytutkimuksesta. Tutkimukset kertovat kuntien kotimaisten elintarvikehankintojen kannatuksen pysyneen jo pitkään korkeana, sillä vuonna 2012 kannattajia oli 88 %, vuonna 2017 90 % ja vuonna 2021 93 % vastaajista. – Alueja kuntapäättäjien on toimittava äänestäjien tahdon mukaisesti. Suomalaiset haluavat, että kuntien ja hyvinvointialueiden keittiöissä, esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa ja hoivakodeissa, tarjotaan kotimaista ruokaa. Hankintalaki ei tätä estä. Keinot kotimaisten elintarvikkeiden lisäämiseen julkisissa hankinnoissa ovat olemassa, jos niitä vain halutaan käyttää, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen korostaa. Naisten keskuudessa kotimaisen ruuan kannatus on hieman korkeampaa kuin miesten. Tutkimukseen vastanneista naisista 91 prosenttia halusi, että kotimaista suoYhdeksän kymmenestä haluaa kotimaista ruokaa kuntien ja hyvinvointialueiden keittiöihin Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva Suomalaiset kannattavat erittäin vahvasti kotimaista ruokaa kuntien ja hyvinvointialueiden keittiöissä. sitaan, vaikka se ei olisikaan edullisin vaihtoehto. Miesten kohdalla vastaava luku oli 89. Ikäryhmistä eniten kotimaisen ruuan kannattajia on ikääntyneissä, ennen vuotta 1945 syntyneissä, joista 94 % vastasi kyllä. Vähiten kannatusta on nuorissa, vuosina 1997– 2000 syntyneissä, joista 83 % suosisi kotimaista. Eniten kotimaisen ruuan suosimisen kannalla ovat johtajat ja eläkeläiset, joista 92 prosenttia kannatti kotimaista ruokaa julkisissa hankinnoissa. Vähiten kannattajia oli opiskelijoissa, joista 86 prosenttia vastasi kyllä. Alueellisesti kotimaisen ruuan suosijoita on eniten Länsi-Suomessa, 93 prosenttia, ja vähiten Helsingissä ja Uudellamaalla, 87 prosenttia. SEL haastaa kaikki alueja kuntavaalien ehdokkaat ja tulevat päättäjät lisäämään kotimaisia elintarvikehankintoja. – Kotimainen ruoka tarkoittaa työpaikkoja, verotuloja ja huoltovarmuutta, josta emme voi Suomessa tässä maailmanajassa tinkiä. Jokaisen alueja kuntapäättäjän on selvitettävä, mikä on tarjottavan ruuan kotimaisuusaste, millä kriteereillä julkiset hankinnat tehdään ja toimittava vastuullisten kotimaisten hankintojen puolesta, Kuntonen sanoo.
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti J os työnantajasi ei maksanut sinulle 400 euron kertaerää toukokuussa 2023 sen takia, että olit perhevapaalla, pyydämme sinua ilmoittautumaan työpaikkasi SEL:n pääluottamusmiehelle. Jos työpaikallasi ei tällä hetkellä ole luottamusmiestä tai et ole tällä hetkellä työsuhteessa, ole yhteydessä oman alueesi SEL:n aluesihteeriin mahdollisimman pikaisesti, mutta viimeistään helmikuun 2025 loppuun mennessä. Tämä on tärkeää, jotta saamme kaikki tapaukset hoidettua kerralla ja vältämme palkkasaatavasi vanhentumisen. Tasa-arvovaltuutettu totesi 25.3.2024 antamassaan lausunnossa SEL:n ja ETL:n välisen työehtosopimuksen palkkaratkaisun kertaerästä tehdyn määräyksen tasa-arvolain vastaiseksi siltä osin kuin se on edellyttänyt kertaerän saamiseksi palkan saamista toukokuussa 2023. Tasa-arvovaltuutetun mielestä 400 euron kertaerä olisi kuulunut maksaa kaikille kokonaan tai osittain perhevapaalla oleville työntekijöille. Tasa-arvovaltuutettu kehotti SEL:ä ja ETL:ää ”huomioimaan tämän ja toimimaan asiassa siten, ettei niiden menettely ole pakottavan lainsäädännön vastaista”. SEL ja ETL eivät päässeet neuvottelemalla asiassa yhteisymmärrykseen, sillä ETL:n mielestä työehtosopimuksen kirjaus kertaerästä ei ole syrjivä. SEL nosti asiasta kanteen työtuomioistuimeen viime vuonna. ETL on saanut viivytettyä asian käsittelyä sen verran pitkään, että työtuomioistuimen ratkaisu saadaan mahdollisesti vasta huhtikuussa 2025. SEL:n ja ETL:n välisissä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksissa sovittiin, että työntekijöille maksetaan yleiskorotuksen lisäksi 400 euron kertaerä toukokuussa 2023 palkanmaksun yhteydessä. Kertaerä maksettiin vain työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde oli alkanut viimeistään 1.2.2023 ja oli voimassa kertaerän maksupäivänä toukokuussa 2023 ja joille maksettiin palkkaa kyseisenä maksuajankohtana. Perhevapaalla oleva työntekijä sai kertaerän, jos hänelle maksettiin muuta palkkaa toukokuussa 2023 kyseisenä maksuajankohtana. Tasa-arvovaltuutetun lausunnon mukaan kertaerä olisi kuitenkin kuulunut maksaa kaikille perhevapaalla oleville työntekijöille. Tämän takia SEL pyytää nyt perhevapaalla olleita jäseniään, joilta jäi 400 euron kertaerä saamatta, ilmoittautumaan pikaisesti. Jäikö sinulta saamatta 400 euron kertaerä toukokuussa 2023 perhevapaan takia? Karoliina Öystilä Tasa-arvovaltuutetun mukaan 400 euron kertaerä olisi kuulunut maksaa kaikille perhevapaalla oleville työntekijöille, vaikka heille ei olisi maksettu muuta palkkaa toukokuussa 2023.
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti V alio siirtää Vaaralan tehtaan toiminnot Joensuuhun ja Helsingin Pitäjänmäen varastotoiminnot Riihimäelle. Vantaan tehdas suljetaan vaiheittain vuosien 2025–2027 aikana ja Pitäjänmäen varastoiminnot aikaisintaan vuoden 2027 lopulla. Valio perustelee päätöstä tuottavuuden parantamisella. Pitäjänmäen varastotoimintojen lakkauttamista perustellaan myös Helsingin kaupungin yleiskaavalla, jossa Pitäjänmäen alue on osoitettu kantakaupunkimaiseksi asuinalueeksi. Sekä Vantaalla että Pitäjänmäellä lakkauttamispäätöksistä ollaan pettyneitä ja tyrmistyneitä. Molemmissa on myös paljon työntekijöitä, joilla on pitkät Valio-urat takanaan. Vantaan tehdas työllistää tällä hetkellä noin 230 henkilöä, joista SEL:n työehtosopimuksen alaisissa töissä on noin 130. Vantaalla työsuhdekeskusteluita ei ole aloitettu vielä ainakaan helmikuun alkuun mennessä, Valion Vantaan tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Jaana Puhakka kertoo. – Olen pettynyt työnantajaan. Olen työskennellyt täällä yli 28 vuotta ja aiemmin olemme voineet luottaa työnantajaan. Nyt työntekijämme kokevat, ettei heitä enää arvosteta eikä pidetä edes ihmisinä, Puhakka sanoo. Jaana Puhakka arvioikin, että Vantaalla työntekijöiden kiinnostus muuttaa töiden perässä Joensuuhun voi olla vähäistä. Valio sulkee Vantaan tehtaan ja Pitäjänmäen varaston Taru Salovaara Osa työntekijöistä on Puhakan mukaan siirtynyt tehtaan lopetuspäätöksen jälkeen muualle töihin, mutta tilalle on palkattu uusia määräaikaisia. Puhakka antoi joulukuussa Vantaan Sanomille haastattelun, jossa hän kritisoi muuttunutta työelämää, missä työnantajat eivät tee enää yhteistyötä työntekijöiden kanssa. Pitäjänmäellä Valion varastotoiminnot työllistävät arviolta 110 henkilöä, joista noin 95 työskentelee SEL:n työehtosopimuksella. Riihimäellä toimiva Valion logistiikkakeskus hoitaa jakelua Etelä-Suomen alueelle. Valio arvioi, että Joensuussa olisi tarjolla noin 100 uutta työpaikkaa ja Riihimäellä enintään noin 35 uutta työpaikkaa, joten työpaikkojen määrä vähenee sadoilla. – Huoli sekä meillä Pitäjänmäellä että Vantaan tehtailla työskentelevien uudelleentyöllistymisestä on suurta, Valion Helsingin tehtaan ja varaston työntekijöiden pääluottamusmies Toni Hamutta sanoo. Lopuksi pääluottamusmiehet lähettävät kaikille elintarvikealalla työskenteleville painokkaat terveiset. – Nyt, kun työehtosopimusneuvotteluihin liittyen on tehty toimia, kuten ylityöja vuoronvaihtokieltoa ja jotkut voivat nähdä ylitöissä mahdollisuuden saada ylimääräistä rahaa, niin pyydämme heitä miettimään, että haluatteko kunnolliset työehdot? Jos haluamme saada ne, kaikkien pitää olla valmiita tekemään töitä niiden eteen.
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti SOPIMUSSUMA SEISOO. Kenen syy? Eivätkö yritykset enää ymmärrä talouden ja rahan päälle? Kyllä ymmärtävät, mutta kyse ei olekaan nyt rahasta, vaan vallasta. Suma on työnantajaliittojen syytä. Yrityskohtaisia sopimuksia solmitaan tasaisena virtana, ja niissä palkankorotustasot ovat olleet reilusti suurempia kuin työnantajaliittojen ajatukset. Firmoilla on rahaa ja myös halua maksaa. Sopimussuman päällä näyttääkin tällä hetkellä seisovan työnantajaliittojen vallanhimo. TYÖNANTAJALIITOT EIVÄT ole omaa palkka-ajatteluaan julkisuuteen avanneet. Arvailla sitä toki voi. Hyvänä osviittana työnantajien ajattelusta voisi toimia vaikkapa Kauppalehden pääkirjoituksessa 28.1.2025 ollut laskelma. Siinä palkankorotustasoksi kaavailtiin 5–6 prosenttia kolmelle vuodelle. Työnantajaleiristä siis ehdotetaan, että kolmessa vuodessa maksettaisiin se, mitä SAK:n liitot vaativat jäsenilleen vuodessa? Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että osa sovituista palkankorotuksista maksetaan nykyään miltei poikkeuksetta paikallisesti sopien. Käytännössä siis isolla joukolla työntekijöistä palkankorotukset voisivat jäädä prosentin pintaan vuodessa. Keskiverto SAK:laiselle duunarille se tarkoittaisi reilu 20 euroa kuukaudessa. Ei tuollainen ehdotus ole yritys päästä sopimukseen, vaan aivan jotain muuta. TYÖNANTAJALIITTOJEN HALUTTOMUUS sopia säällistä kompromissia työehdoista on silmiinpistävä. EK ja sen työnantajaliitot ovat enemmänkin poliittisesti ja ideologisesti motivoituneita neuvotteluissa kuin ay-liike konsanaan. Työnantajaliitot haluavat varmistaa saavuttamansa vahvat asemat hinnalla millä hyvänsä. Silloin suostuminen kotimarkkinoiden elpymisen kannalta järkeviin palkankorotuksiin tai minkäänlainen myönnytys työntekijäpuolen vaatimuksiin ei käy. Heidän pelkonaan on Orpon-Purran hallituksen ehdottomalla tuella saavutetun etulyöntiaseman menettäminen. Yhteiskunnalle on vahingollista, että työnantajaliitot käyvät poliittisesti motivoitunutta valtataisteluaan firmojen, niiden omistajien ja jäsenyritystensä rahoilla. Palkansaajat toivovat pikaista sopua ja kunnollisia palkankorotuksia. Neuvotteluhalua ja kompromissikykyä on. Silti työnantajien kasaama työmarkkinasuma kasvaa kokoa ja vaikeuskerrointa viikko viikolta. Suma seisoo K O L U M N I S A N O T T U A 81,7 ”Ei ole sattumaa, että kuluttajien luottamus on pakkasella. Eikä ole sattumaa, että palveluyritykset kärvistelevät. Ei ole myöskään sattumaa, miksi kauppa ei käy. Kaikki johtuu rajusta ostovoiman putoamisesta.” S A K : N PU H E E N J O HTA JA JA R K KO E LO R A NTA 1 . 2 . 2025 ”Keskituloisen suomalaisen noin 3 700 euron kuukausipalkalla saa suurin piirtein 150 euron edestä vähemmän palveluja ja hyödykkeitä kuin vuoden 2021 toisella neljänneksellä, kun ostovoima oli huipussaan.” L Ä H ITA PI O L A N E KO N O M I S TI H A N N U N U M M I A RO 2 4 . 1 . 2025 VEROHALLINTO KERÄSI VEROJA YHTEENSÄ 81,7 MILJARDIA EUROA VUONNA 2024, MIKÄ ON 0,1 % ENEMMÄN KUIN VUONNA 2023. JARKKO ELORANTA Kirjoittaja on SAK:n puheenjohtaja. Lue koko blogi: www.sak.fi/blogi JUURI NÄIN! EI NÄIN! L U K U ”Palkansaajat toivovat pikaista sopua ja kunnollisia palkankorotuksia.”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Tolkulliset työehdot eivät ole vanhanaikaisia V E L L U N B L O G I ”Työnantajapuolen muutosesitykset elintarvikealan työehtosopimuksiin tarkoittaisivat toteutuessaan reiluja palkanalennuksia ja työaikaheikennyksiä.” T yönantajat pyrkivät hyödyntämään työehtosopimusneuvotteluissa Orpon hallitukselta saamansa selkänojan heikentääkseen työntekijöiden työehtoja. Tämä näkyy meidänkin tes-neuvotteluissa. Ammattiliitot tekevät jäsentensä voimalla kaikkensa turvatakseen tolkulliset työehdot ja ostovoimaa parantavat palkankorotukset. Teollisuusliitolla on parhaillaan käynnissä laajat lakot ja Palvelualojen ammattiliitto PAM on julistanut historiansa suurimmat kaupanalan lakot. Kyse on palkankorotuksista ja palkasta, jolla tulee toimeen. ELINTARVIKEALAN TES-NEUVOTTELUISSA ei ole vielä edes puhuttu palkankorotuksista. Työnantajat toivat pöytään merkittävimmät työehtojen heikennysesitykset 15 vuoteen. Viimeksi vuonna 2010 jouduimme torjumaan heikennykset laajoilla lakoilla. Sen jälkeen olemme joka kerta päässeet sopuun neuvottelemalla. Tätä tahtoa ja ymmärrystä olisi työnantajapuoleltamme toivonut tällekin kierrokselle, muttei niiden puutetta voi yllättävänäkään pitää. Työnantajapuolen muutosesitykset elintarvikealan työehtosopimuksiin tarkoittaisivat toteutuessaan reiluja palkanalennuksia ja työaikaheikennyksiä. SOPIMUSKAUDEN AIKANA voidaan ja on hyväkin pähkäillä yhdessä, miten elintarvikealaa saataisiin vetovoimaisemmaksi. Homman raadollisuus tulee kuitenkin esiin, kun istutaan neuvottelupöytään. Työnantajat vaativat työehtoihin heikennyksiä, joita sanotaan ”uudistuksiksi”. Ja me pyrimme saamaan työehtoihin parannuksia tai vähintäänkin pitämään niiden tason entisellään, mitä sanotaan ”vanhanaikaiseksi”, jopa ”kivikautiseksi” toiminnaksi. Tässä asetelmassa on ihan mielellään kivikautinen fossiili. Meitä todella tarvitaan elintarvikealan olemassa olevien vetovoimatekijöiden säilyttämiseksi, ettei niitä poisteta työehtosopimuksista ”vanhentuneina” kuten Orpon hallitus aikoo nyt tehdä leipomotyölaille lainsäädännössä. MUISTETAAN, ETTÄ vain yhdessä toimimalla ja yhteisellä voimalla saamme tälläkin kertaa tolkulliset työehtosopimukset aikaiseksi. Ollaan ylpeitä siitä, jos meitä sanotaan vanhanaikaisiksi. Tiedämme olevamme oikealla asialla, kun puolustamme työehtoja. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Miksi äänestät tulevissa kuntaja aluevaaleissa? Vastaajat osallistuivat oman alueensa luottamusmiesten starttikursseille 25.1.2025. G A L L U P ”Ä ÄNES TÄ M ÄLL Ä pääsee vaikuttamaan itselle tärkeisiin asioihin. Asun Valpperissa Nousiaisissa ja luulen, että kyläkoulumme kohtalo ohjaa aika paljon omaa äänestyspäätöstäni kuntavaaleissa. Toki myös puolueella on väliä.” JANNE TANSKANEN prosessinhoitaja, varapääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu PCAS Finland, Turku ” EIKÖHÄN se ole jokaisen suomalaisen kansalaisvelvollisuus. Jos ei äänestä, niin ei voi vaikuttaa. Toimiva terveydenhoito on tietysti tärkeä asia. Yleensä äänestän aina saman puolueen ehdokasta.” HANNA KEISALA vastaava leipuri, pääluottamusmies Fazerin myymäläleipomo K-Citymarket Päivölä, Seinäjoki ”ANNAN ääneni ehdokkaalle, joka edistää julkisia terveyspalveluita ja nuorten harrastusmahdollisuuksia kunnassamme. Hirvittää lukea lehdistä, miten hallitus leikkaa heikompiosaisilta. Asun Rantsilassa, joka kuuluu Siikalatvaan.” MARITA AUTIO varastotyöntekijä, varapääluottamusmies Feelia, Pyhäntä ”JOS ei äänestä, niin sitten ei ole mielestäni varaa motkottaa päätöksistä. Politiikka ei ole itselleni se tutuin laji, mutta kuntapuolella itseäni mietityttävät tällä hetkellä oman alueen suuret rakennusja infrahankkeet.” JUSSI ANTTILA elintarviketyöntekijä, pääluottamusmies Pizza Backen, Turku JÄÄTELÖVALMISTAJA Ben & Jerry’sin työntekijät St. Albansissa ja Waterburyssa Yhdysvalloissa solmivat historiansa ensimmäisen työehtosopimuksen marraskuussa. Työntekijät perustivat ammattiyhdistyksen toissa vuonna ja liittyivät elintarviketyöläisiä edustavaan ammattiliitton UFCW:hen viime vuoden maaliskuussa. Ben & Jerry’s on osa globaalia kulutustavarayhtiötä Unileveriä ja ammattiyhdistyksen tunnustamisesta jouduttiinkin käymään pitkät neuvottelut elintarviketyöläisten maailmanjärjestön IUF:n ja Unileverin johdon välillä. Työehtosopimus tuo työntekijöille merkittäviä parannuksia palkkoihin ja muihin työehtoihin. Sopimuksessa sovittiin muun muassa siirtymisestä 8 ja 12 tunnin hybridityövuorojärjestelmään, joka tuo joustavuutta työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen sekä palkallisesta vanhempainvapaasta, joka Yhdysvalloissa on lakisääteinen vain yhdeksässä osavaltiossa. Palkankorotus sopimuskaudelle on 14 prosenttia. Lisäksi työntekijät voivat liittyä ammattiliiton tarjoamaan terveysvakuutukseen, joka tuo tuhansien dollarien vuosisäästöt vakuutusmaksuissa. Jäätelöjätin palkat ja työehdot paranivat järjestäytymällä VALIO tiedotti joulukuussa isosta tietomurrosta, jossa 5 000 ihmisen henkilötiedot olivat vaarantuneet. Tammikuun lopussa selvisi, että tietomurto onkin kohdistunut aiemmin arvioitua paljon suurempaan henkilömäärään. Hyökkääjä sai kaapattua jopa 75 000 ihmisen henkilötiedot. Tietosuojavaltuutetun toimisto selvittää tapahtunutta henkilötietojen tietoturvaloukkausta ja tutkii, ovatko kaikki tietomurron kohteeksi joutuneet yritykset noudattaneet tietosuojalainsäädännön velvollisuuksiaan. Lisäksi Poliisi tutkii tietomurtoa rikoksena. – Olemme postittaneet jokaiselle tietomurron kohteena olevalle henkilölle kirjeen, jossa kerrotaan, mitkä kirjeensaajan henkilötiedot ovat altistuneet tietomurrolle. Muita kuin kirjeessä kerrottuja tietoja ei ole päätynyt hyökkääjän haltuun. Olemme erittäin pahoillamme tapahtuneesta ja siitä aiheutuvasta harmista, Valion Keskinäisen Vakuutusyhtiön ja Valion Eläkekassan toimitusjohtaja Jari Laaninen sanoo. Valio arvioi tavoitteensa tietomurron uhreista jo noin 97 prosenttia. Valio on avannut tietomurron kohteeksi joutuneita varten päivystyspalvelun ja verkkosivun, joista saa lisätietoja ja neuvoja omien tietojen suojaamiseen. Valiolla massiivinen tietomurto: 75 000 ihmisen tiedot kaapattu
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 NÄIN ON EDETTY Kaikkia elintarvikealan työpaikkoja koskeva ylityöja vuoronvaihtokielto alkoi viime viikolla. SEL:n tavoitteena on saada sovittua työntekijöille uudet työehtosopimukset. Sopimukseton tila ja ylityöja vuoronvaihtokielto alkoivat T Y Ö E H T O S O P I M U S teksti ja kuva Karoliina Öystilä P erjantaina 7.2.2025 kello 00.00 alkoi SEL:n julistama kaikkia elintarvikealan työntekijöitä koskeva ylityöja vuoronvaihtokielto, joka päättyy sunnuntaina 9.3.2025 kello 23.59 tai heti, kun osapuolet ovat hyväksyneet neuvottelutulokset uusiksi työehtosopimuksiksi. Ylityöja vuoronvaihtokiellon tavoitteena on saada sovittua elintarvikealan työntekijöille uudet työehtosopimukset. SEL:n ja ETL:n väliset työehtosopimusneuvottelut ovat edenneet verkkaisesti, sillä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n koordinaatio on tiukka. Työnantajaliitot odottavat teknologiateollisuuden työehtosopimusratkaisua. Sitä on etsitty syyskuusta lähtien ensin osapuolten kesVielä ei tiedetä, tarvitaanko lakkoliivejä myös elintarvikealalla uusien työehtosopimusten aikaansaamiseksi. Kuvassa Koffin #PainavaSyy -lakon lakkovahteja Keravalla 15.11.2023. 17.12.2024 SEL ja ETL alkoivat neuvotella uusista työehtosopimuksista. 31.1.2025 SEL:n liittovaltuusto antoi SEL:n tes-neuvottelukunnalle valtuudet päättää työtaistelutoimista. 31.1.2025 Elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset päättyivät. 1.2.2025 Sopimukseton tila alkoi elintarvikealan työpaikoilla.
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Ylityöja vuoronvaihtokielto 7.2.–9.3.2025 1. SEL:N YLIT YÖJA VUORONVAIHTOKIELTO alkoi perjantaina 7.2.2025 kello 00.00 ja päättyy sunnuntaina 9.3.2025 kello 23.59. 2. YLIT YÖJA VUORONVAIHTOKIELTO koskee kaikkia työntekijöitä kaikilla työpaikoilla, joissa noudatetaan SEL:n ja ETL:n välistä työehtosopimusta. 3. YLIT YÖKIELLON AIKANA työntekijät tekevät vain säännöllistä työaikaa. Työntekijät eivät tee ylitöitä. 4. VUORONVAIHTOKIELLON AIKANA työntekijät noudattavat vahvistettua työvuoroluetteloa. Työntekijät eivät vaihda työvuoroja työnantajan aloitteesta. 5. YLIT YÖJA VUORONVAIHTOKIELTO on laillinen työtaistelutoimi, josta ei voi tulla seuraamuksia työntekijälle. 6. TARVITSEMME JOKAISEN työntekijän mukaan! Ylityöja vuoronvaihtokiellon tavoitteena on saada sovittua elintarvikealan työntekijöille uudet työehtosopimukset. Kyse on siis sinun palkastasi ja muista työehdoistasi! Lue lisää: www.selry.fi/ylityokielto NÄIN ON EDETTY ken ja jo pitkään myös valtakunnansovittelijan avustuksella. – Arvioimme ensi viikolla, millaisia edellytyksiä neuvotteluiden jatkamiselle on, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen kertoi tilanteesta Elintakeen mennessä painoon. SEL katkaisi 4.2.2025 neuvottelut ETL:n kanssa kaikista viidestä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksesta. SEL ja ETL ovat neuvotelleet 17.12.2024 alkaen elintarvikealan työntekijöiden uusista työehtosopimuksista. Neuvotteluita on käyty viidestä työehtosopimuksesta: leipomoalan, liha-alan, meijerialan, teollisuuden sekä panimoja virvoitusjuoma-alan työntekijöiden työehtosopimuksista, joiden piirissä on noin 25 000 työntekijää. Tammikuussa neuvoteltiin tiiviisti, mutta neuvottelut eivät ole edenneet toivotusti. – Työnantajat toivat pöytään merkittävimmät työehtojen heikennysesitykset 15 vuoteen. Työnantajapuolen muutosesitykset elintarvikealan työehtosopimuksiin tarkoittaisivat toteutuessaan reiluja palkanalennuksia ja työaikaheikennyksiä. Kuntonen kertoo blogissaan. SEL:n tavoitteena on, että kaikilla leipomoalan työntekijöillä on jatkossakin 100 %:n yötyölisä, vaikka Orpon hallitus kumoaisi leipomotyölain 1.3.2025 alkaen. Lisäksi SEL on ilmoittanut olevansa mukana SAK:laisten liittojen palkankorotustavoitteessa, joka on 10 prosenttia kahden vuoden aikana. Muilta osin osapuolet eivät ole vielä julkistaneet tavoitteitaan. Työtaistelut laillisia Elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset päättyivät 31.1.2025. Koska uusista työehtosopimuksista ei ole saatu vielä sovittua, elintarvikealan työpaikoilla alkoi sopimukseton tila 1.2.2025. Sopimuksettomassa tilassa ei ole työrauhavelvoitetta, mikä tarkoittaa, että osapuolet voivat vauhdittaa neuvotteluita työtaistelutoimilla. Työehdot pysyvät kuitenkin käytännössä voimassa niin sanotun jälkivaikutuksen ansiosta. Työnantaja ei siis voi omin päin esimerkiksi laskea työntekijöiden palkkaa tai pidentää työaikaa sopimuksettoman tilan aikana. Vanhan työehtosopimuksen määräykset ovat pääsääntöisesti voimassa siihen asti, kunnes uusi työehtosopimus on hyväksytty. SEL:n liittohallitus ja liittovaltuusto olivat koolla 30.– 31.1.2025 Helsingissä käsittelemässä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusten neuvottelutilannetta. SEL:n liittovaltuusto päätti antaa SEL:n työehtosopimusneuvottelukunnalle valtuudet päättää SEL:n työtaistelutoimista. Jos SEL joutuu käyttämään työtaistelutoimia työehtosopimusten aikaansaamiseksi, liitto vastaa toimien laillisuudesta. Liiton julistamaan työtaisteluun, kuten ylityökieltoon tai lakkoon, osallistumisesta ei voi tulla seuraamuksia yksittäiselle työntekijälle. Mahdollisten lakkojen ajalta SEL:n jäsenille maksetaan liittohallituksen päätöksen mukaisesti lakkoavustusta 100 euroa työvuorolta. Lain mukaan lakkoavustuksesta 16 euroa on verotonta. Lakkoavustuksen loppuosasta tehdään verohallinnon ohjeistuksen mukaisesti 40 prosentin ennakonpidätys, joten jäsenelle maksetaan lakkoavustuksesta käteen 66,40 euroa. • Lue lisää: www.selry.fi/tes 3.2.2025 SEL julisti ylityöja vuoronvaihtokiellon 7.2.–9.3.2025. 4.2.2025 SEL katkaisi neuvottelut ETL:n kanssa työehtosopimuksista. 7.2.2025 SEL:n ylityöja vuoronvaihtokielto alkoi kaikilla työpaikoilla.
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 E L I N TA E 13 E L I N TA E 13 Perehdyttäminen on jatkuva prosessi Puutteet perehdytyksessä ja työnopastuksessa altistavat työtapaturmille. teksti Elias Krohn kuvat Kati Oksman P E R E H D Y T TÄ M I N E N Työntekijän perehdyttämiseen työpaikoilla on oltava riittävästi aikaa ja resursseja. Kuvituskuva, ei liity juttuun.
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 E L I N TA E 13 E L I N TA E 13 T yöhön perehdyttäminen ja työnopastus ovat työnantajan lakisääteisiä velvoitteita. Hyvin usein niiden toteutuksessa on kuitenkin puutteita. Perehdyttämisessä työntekijälle annetaan perusvalmiudet työskennellä työpaikalla oikealla ja turvallisella tavalla. Työntekijälle esitellään työpaikka ja työyhteisö, sen toimintatavat ja pelisäännöt. Työnopastuksessa varmistetaan, että työntekijä hallitsee omat työtehtävänsä, käytettävät koneet ja työvälineet ja osaa toimia myös häiriöja poikkeustilanteissa. Perehdytyksen ja työnopastuksen on oltava suunnitelmallista ja järjestelmällistä toimintaa, jossa on selkeät ja yhteneväiset käytännöt. Tärkeää on samalla huomioida työtehtäväja työntekijäkohtaiset tarpeet ja haasteet. – Kun virheitä ja puutteita perehdytyksessä tulee esiin, ne saattavat maksaa älyttömästi. Ja siinä saattaa jollakulla mennä henki. Työtapaturmien yhtenä keskeisenä syynä on usein perehdytyksen ja työnopastuksen puutteellisuus, tähdentää SAK:n päälakimiehenä aiemmin pitkään työskennellyt varatuomari Timo Koskinen. Riskit on tunnistettava Laadukkaan työnopastuksen perustana on työhön liittyvien turvallisuusriskien tunnistaminen. – Vaarojen poistaminen ja työnopastus eivät voi mitenkään toimia, jos ette työpaikalla edes tiedä työtehtävien vaaroja ja uhkia, Koskinen korostaa. Vaarojen ja uhkien tunnistaminen, poistaminen ja vähentäminen on jatkuva prosessi, johon kuuluu olennaisesti myös seuranta. Toiminnassa tulee olla mukana kaikki työpaikan työsuojeluasiantuntijat: työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, työsuojeluneuvottelukunta sekä työpaikan johto. Työnantaja voi hankkia asiantuntija-apua työterveyshuollosta. Kun uusi työntekijä tulee taloon, työnantajalla on oltava jo valmiina suunnitelma, miten hänen perehdyttämisensä hoidetaan. Perehdyttämiseen on oltava riittävästi aikaa ja resursseja. On päätettävä, ketkä osallistuvat perehdyttämiseen ja varmistettava, että perehdytysmateriaalit ovat ajan tasalla. Työyhteisöä on tiedotettava ajoissa uuden työntekijän saapumisesta. Perehdyttämisen tarkistuslistat ovat hyvä apuväline. Olennaista on, että lomake täytetään oikein ja paikkansapitävästi. Koskinen korostaa, että listaan ei pidä laittaa ruksia sellaisen asian kohdalle, joka ei ole vielä tullut työntekijälle selväksi. – Lomakkeiden automaattitäytössä ei ole mitään järkeä. Uutta työntekijää pitää kannustaa kertomaan, jos hän ei ole ymmärtänyt jotakin asiaa. Sen kertominen on vain positiivista. Yksi kompastuskivi ovat työhön liittyvät ammattitermit, joista on tullut vanhemmille työntekijöille itsestäänselviä. – Juuri alalle tullut ei välttämättä ymmärrä niitä eikä kehtaa niitä kysyä, Koskinen muistuttaa. Kielimuuri ei saa olla este Olennainen osa perehdytystä ja työnopastusta ovat terveysja turvallisuusnäkökohdat. Työntekijää on opastettava turvallisiin ja ergonomisiin työtapoihin ja kerrottava keinoista työkyvyn ylläpitämiseksi. Erityistä huomiota vaatii vieraskielisten työntekijöiden perehdyttäminen. – Työnantajan vastuulla on, että hekin ymmärtävät ja sisäistävät kaikki työsuojeluun liittyvät asiat. Jos kielimuuri vallitsee, työnantajan on viime kädessä haettava työpaikalle vaikka tulkki, jotta työntekijä pääsee perille ohjeistuksista, Koskinen toteaa. Monella työpaikalla työskentelee myös toisten työnantajien palveluksessa olevia työntekijöitä sekä itsenäisiä yrittäjiä ja ammatinharjoittajia. Lisäksi on osaja määräaikaisia työntekijöitä ja tuuraajia. ? Vaarojen poistaminen ja työnopastus eivät voi toimia, jos työpaikalla ei tiedetä työtehtävien vaaroja ja uhkia Kuvituskuva, ei liity juttuun.
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 Kaikkia heitäkin on perehdytettävä, vaikka he olisivat työpaikalla vain lyhyen ajan. Uusi työntekijä saa usein aluksi suuren määrän tietoa ja aineistoa, eikä hän välttämättä pysty omaksumaan kaikkea heti. – Työnantajan tehtävä on selvittää jälkeenpäin, ymmärrettiinkö kaikki. Pitää kysyä, seurata työnteon suorittamista ja kysyä ehkä kollegalta, ymmärtääkö uusi työntekijä nyt kaiken, Koskinen neuvoo. Perehdyttämistä ja työnopastusta on jatkettava työnteon ohessa. Uutta työntekijää tulisi myös rohkaista kertomaan kehittämisideoitaan ja tuomaan esille havaitsemiaan epäkohtia. Palautteen antaminen työntekijälle unohtuu Koskisen mukaan usein. – Palautetta on annettava myös tilanteissa, joissa työntekijä toimii hyvin ja oikein, ei vain silloin kun asiat menevät pieleen. Positiivinen kannustaminen ja oppiminen on tärkeää. Perehdytys vaatii päivitystä Perehdyttäminen ja työnopastus ovat jatkuvia prosesseja: ne koskevat kokeneitakin työntekijöitä. – Urautuminen ja työmenetelmien kehittyminen saattavat vähitellen huomaamatta johtaa siihen, että työntekijän osaaminen ei olekaan vaaditulla tasolla. Osaamista tulee päivittää, Koskinen toteaa. Perehdytystä tarvitaan erityisesti työtehtävien ja olosuhteiden muuttuessa ja uusia laitteita hankittaessa. – Perehdytystä tulee päivittää myös, jos havaitaan virheitä tai puutteita tai sattuu läheltä piti -tilanteita tai tapaturmia, Koskinen jatkaa. Työntekijäkin on velvollinen osaltaan huolehtimaan työturvallisuudesta. Hänen on muun muassa käytettävä asianmukaisia suojalaitteita. – Työntekijöiden puolella on jonkin verran välinpitämättömyyttä niiden käytöstä, Koskinen sanoo. Työnantajan on puolestaan huolehdittava opastuksesta suojalaitteiden käyttöön ja huomautettava ja muistutettava, jos niitä ei käytetä. Viime kädessä niistä kieltäytyminen voi johtaa jopa irtisanomiseen. Laiminlyönti ei kannata Jos työpaikalla sattuu tapaturma, usein löydetään puutteita perehdytyksestä. Tavallista on, että työnantaja on delegoinut perehdytyksen työntekijöiden lähiesimiehille. He eivät ole hoitaneet sitä asianmukaisesti, tarvittavia dokumentteja ei ole eikä työnantaja ole riittävästi valvonut asiaa. – Maksimirangaistus tällaisista asioista työnantajalle on yksi vuosi vankeutta. Käytännössä kyse on yleensä sakkorangaistuksesta, Koskinen kertoo. Toisinaan paljastuu, että työnantaja on unohtanut kunnollisen perehdytyksen kaikkien uusien työntekijöiden osalta. – Jos toiminta on tällaista ja joku loukkaantuu työtapaturmassa, yritykselle voidaan määrätä yhteisösakko perehdytysasioiden huonosta hoidosta, enimmillään 800 000 euroa, Koskinen toteaa. Jos tapaturmia ja loukkaantumisia sattuu työpaikalla useasti, työhyvinvointi ja henkilöstön luottamus työnantajaa kohtaan usein heikentyvät. Yrityksen mainekin kärsii ja uusien työntekijöiden rekrytointi voi hankaloitua. Tapaturmatiheys nostaa myös vakuutusmaksuja tietyissä vakuutustyypeissä. Työnantajalla on siis vahvat taloudelliset intressit panostaa perehdytykseen, työnopastukseen ja työturvallisuuteen. Työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja työsuojeluvaltuutettujen on tärkeää seurata perehdytyksen toimivuutta ja ottaa havaitsemansa puutteet esille työnantajan kanssa. • ? F A K TA Perehdyksen vaiheita ? Etukäteissuunnittelu ? Perehdytysmateriaalien ajantasaisuuden varmistaminen ? Työpaikan toiminnan ja tavoitteiden esittely työntekijälle ? Työsuhdeasioiden ja työpaikan käytäntöjen läpikäynti ? Opastaminen terveelliseen ja turvalliseen työntekoon ? Yksityiskohtainen perehdyttäminen työtehtäviin ? Perehdytyksen jatko työnteon ohessa ? Oppimisen varmistaminen ? Palautteen anto ja rohkaiseminen ? Perehdytyksen arviointi yhdessä työntekijän kanssa ? Perehdytysprosessin kehittäminen palautteen pohjalta ? Lisäperehdytys aina tarvittaessa, esimerkiksi muutosten yhteydessä Lähteet: SAK ja Työterveyslaitos
E L I N TA E 15 Moni yritys laiminlyö henkilöstön hallintoedustuksen toteuttamisen H E N K I L Ö S T Ö teksti Mikko Nikula kuvat Minttu Sillanpää ? Henkilöstön hallintoedustus puuttuu Suomessa noin joka toisesta yrityksestä, jossa sen tulisi lain mukaan olla, arvioidaan Teollisuuden palkansaajien analyysissa. Henkilöstön hallintoedustus puuttuu Suomessa noin joka toisesta yrityksestä, jossa se lain mukaan pitäisi olla. Kuvituskuva, ei liity juttuun.
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 E L I N TA E 16 Y hteistoimintalain säännöksiä henkilöstön hallintoedustuksesta sovelletaan yrityksiin, joilla on Suomessa vähintään 150 työntekijää. Niissä henkilöstöllä on oikeus saada edustajansa yrityksen hallintoon. Tämä oikeus toteutuu Teollisuuden palkansaajien analyysin mukaan kuitenkin vain noin puolessa yrityksistä. Syinä tilanteeseen voivat olla tietämättömyys lain vaatimuksista tai työnantajan vastahakoinen asenne. Lisäksi henkilöstöedustajien tulisi lain mukaan päästä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävään toimielimeen, käytännössä johtokuntaan tai hallitukseen, mutta yritykset saattavat tarjota heille paikkaa toissijaisissa toimielimissä. Lakia jätetään noudattamatta sekä tiedon puutteessa että tietoisesti Oikeustieteen kandidaatti Maria Jauhiainen laati Teollisuuden palkansaajille hallintoedustuksen toteutumisesta analyysin ”Vahvempaa osallisuutta. Henkilöstön osallisuus yrityksen hallinnossa”. Kyselytutkimukseen vastasi noin 750 henkilöstön edustajaa. Joukossa oli sekä henkilöstön hallintoedustajia että muita yrityksissä toimivia henkilöstön edustajia, kuten luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Yli 150 työntekijän yrityksiä oli Suomessa vuonna 2022 reilu tuhat ja ne työllistivät lähes 600 000 henkeä. 480 tällaisesta yrityksestä saatiin vastauksia, ja niitä edustavista vastaajista 50 prosenttia kertoi, että heillä on käytössä hallintoedustusjärjestelmä. 8 % ilmoitti, että asiaa koskevat neuvottelut oli aloitettu mutta prosessi oli kesken, ja 27 % ilmoitti, että hallintoedustusta ei ole. 15 % vastaajista ei osannut sanoa, onko yrityksessä hallintoedustusta. Selitykset sille, että hallintoedustusjärjestelmää ei ole, vaikka yhteistoimintalaki velvoittaa yritystä, olivat moninaisia. Vastaajien mukaan lakia ei tunneta tai hallintoedustusta ei pidetä tarpeellisena, mihin vaikuttanee se, että laissa ei ole sanktioita järjestelmän puuttumisesta. Joissain yrityksissä ajatellaan, että jokin olemassa oleva henkilöstön edustusjärjestelmä on riittävä, vaikkei se täyttäisi lain vaatimuksia. ”Työnantaja vetoaa siihen, että HR-johtoryhmän palaverit, joissa mukana henkilöstön edustajat ja osa johtoa, on verrattavissa hallintoedustukseen”, kuvattiin yhdessä avovastauksessa. Henkilöstöedustuksesta maininta hallitusohjelmassa Henkilöstön hallintoedustuksesta säädettiin lailla jo vuonna 1990, ja vuonna 2022 Sanna Marinin (sd) hallitus siirsi hallintoedustusasiat osaksi uudistettua yhteistoimintalakia. Petteri Orpon (kok) hallituksen hallitusohjelman mukaan lain ”mahdollisia muutostarpeita arvioidaan puoliväliriihessä mm. hallintoedustuksen osalta”. Orpo on puhunut siitä, että yhteistoimintalaissa mainittua 150 työntekijän rajaa voitaisiin laskea, jolloin lain velvoitteita sovellettaisiin nykyistä pienempiin yrityksiin. Maria Jauhiainen pitää ilahduttavana sitä, että asian tärkeydestä vallitsee ”ainakin jonkin tasoinen yhteisymmärrys.” Poliittisesta konsensuksesta huolimatta hallintoedustuksen toteutus on yritystasolla usein kankeaa. 66 prosenttia vastaajista kertoi, että neuvottelut asiasta eivät ole edenneet sujuvasti. Prosessin tosin ei pitäisi olla vaikea. ”Tarkoitus on liittää hallintoedustaja osaksi sellaista yrityksen toimielintä, joka on jo normaalisti toiminnassa eli mitään erityistä ei tätä varten ole syytä tai lainmukaistakaan perustaa tai järjestää. Näin ollen myös neuvotteMonessa yrityksessä henkilöstön hallintoedustusta ei haluta hallitukseen tai johtokuntaan. Kuvituskuva, ei liity juttuun. ?
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 ”Yhteistoimintalaki kaipaa selkeyttämistä.” lujen tulisi olla lyhyitä, jos niitä on tarvetta käydä”, Jauhiainen kirjoittaa. Ongelmana onkin, että monessa yrityksessä henkilöstön hallintoedustusta ei haluta hallitukseen tai johtokuntaan. Laajennettua johtoryhmää käytetään lain kiertämiseen Niissä yrityksissä, joissa hallintoedustusjärjestelmä on toteutettu, 23 prosenttia oli sellaisia, joissa henkilöstön edustaja istuu laajennetussa johtoryhmässä. Lähes kolmasosa näistä yrityksistä oli vastaajien mukaan perustanut laajennetun johtoryhmän juuri hallintoedustusjärjestelmää varten tai samassa yhteydessä hallintoedustusjärjestelmän perustamisen kanssa. Jauhiainen tulkitsee, että kyseessä on usein keino kiertää yhteistoimintalain velvoitteita: laajennetulle johtoryhmälle saattaakin vastausten mukaan olla leimallista kokousten pieni määrä, käsiteltävien asioiden vähäinen merkitys ja henkilöstöedustajien ylisuuri määrä – työntekijät voivat olla enemmistönä, vaikka asian tulisi nimenomaan olla toisinpäin. Avovastauksissa esitettiin paljon kritiikkiä siitä, että todelliset päätökset tehdään ”oikeassa johtoryhmässä” tai hallituksessa. Laajennettua johtoryhmää luonnehdittiin muun muassa ”varjojohtoryhmäksi – missä ei oikeasti käsitellä mitään asioita, vaan toimintojen vetäjät esittelevät toimintonsa tekemisiä/tilannetta henkilöstöedustajille.” 24 prosentissa yrityksistä paikka henkilöstön edustajalle oli annettu joko yhden tai useamman liiketoimintayksikön johtoryhmästä, 12,5 prosentissa yrityksen hallituksesta. Jonkin verran hallintoedustuspaikkoja oli myös konsernitason hallituksissa sekä hallintoneuvostoissa. Joissain yrityksissä henkilöstön edustaja oli aitoa päätösvaltaa käyttävässä toimielimessä muttei välttämättä saanut kutsua kaikkiin kokouksiin eikä kaikkea kokousmateriaalia. Suora keskusteluyhteys johtoon tehokas vaikuttamistyökalu Monista kriittisistä kommenteista huolimatta 54 % vastaajista hallintoedustuksen toteuttaneissa yrityksissä koki järjestelyn toimivaksi. 35 % oli sitä mieltä, että hallintoedustus tulisi järjestää eri tavalla. Hallintoedustajan vaikutusvaltaa ei kuitenkaan pidetty merkittävänä. 79 % katsoi sitä olevan vähän, melko vähän tai ei lainkaan. Vaikutuskeinoista korkeimmalle arvostettiin suora keskusteluyhteys yrityksen johtoon; noin neljä viidestä vastaajasta nimesi tämän yhdeksi parhaista vaikuttamisen tavoista. Johdon ja henkilöstön yhteistyön parantuminen olikin se asia, johon vastaajat kokivat vaikuttaneensa selvästi eniten. Toiseksi eniten hallintoedustajat saivat mielestään aikaan henkilöstön asemaan liittyvissä asioissa. Kaikkein vähiten pystyttiin vaikuttamaan yrityksen investointeihin. Jauhiainen muistuttaa, että hallintoedustajat eivät voikaan osallistua kaikkiin päätöksiin: tällaisia ovat lain mukaan esimerkiksi yrityksen johdon valinta ja sopimusehdot sekä päätökset henkilöstön työsuhteen ehdoista. Lisäksi osa asioista on salassapidettäviä. Noin kolmasosa kyselyyn vastanneista hallintoedustajista oli allekirjoittanut erillisen salassapitosopimuksen. Suunta oikea, vauhti hidas Teollisuuden palkansaajat on teettänyt henkilöstön hallintoedustuksen toteutumista koskevat selvitykset vuosina 2019 ja 2021. Tuoreen analyysin perusteella tilanne yrityksissä näyttää parantuneen hieman, mihin on vaikuttanut vuoden 2022 lakimuutos, mutta edistys on hidasta. Yhtenä syynä on tietämättömyys yhteistoimintalaista. Lisäksi ”työntekijöiden edustajien osaamiseen ja näkemyksiin ei välttämättä luoteta tai niitä ja niiden arvoa yrityksen päätöksenteossa tai sen osana ei tunnisteta”, Maria Jauhiainen kirjoittaa. Yhteistoimintalaki kaipaa Jauhiaisen mielestä selkeyttämistä. Työnantajalla on nytkin velvollisuus perustaa hallintoedustusjärjestelmä, vaikka työntekijät eivät sitä aktiivisesti vaatisikaan, mutta asia tulisi ilmaista yksiselitteisemmin. Myös maininta kahdesta henkilöstöryhmästä pitäisi poistaa: lain mukaan henkilöstö saa nimetä omat edustajansa, mikäli sitä vaatii vähintään kaksi henkilöstöryhmää ja ne yhdessä edustavat henkilöstön enemmistöä. Kaikissa yrityksissä ei kuitenkaan ole kuin yksi henkilöstöryhmä. Laissa mainittua 150 työntekijän soveltamisrajaa olisi laskettava, sillä henkilöstön hallintoedustuksesta olisi hyötyä myös pienemmille yrityksille. Lisäksi lain noudattamista laiminlyöville yrityksille tulisi koitua seuraamuksia. •
E L I N TA E 19 Käynnissäpitäjä Joni-Petteri Virtanen on työskennellyt Valiolla 23 vuotta. Virtanen työskentelee pääsääntöisesti Schubertin jälkipakkauskoneella, jolla pakataan monipakkauksiin muun muassa pikareihin pakattua kreikkalaista jogurttia ja Valio-jogurttia.
E L I N TA E 19 Meijerin moniosaajat Riihimäen Valio muodostuu kahdesta tehtaasta, joista uudempi, välipalatehdas valmistaa jogurttia myös vientiin. Tuotanto laajenee lähivuosina. H erajoella sijaitsevassa meijerissä maidon jalostus alkoi 1968 mustikka-, mansikkaja ananasjogurttien valmistuksella. Alussa viilin makuun tottuneet suomalaiskuluttajat vierastivat jogurtteja, mutta 2000-luvulta saakka suomalaiset ovat syöneet jogurttia noin 20 kiloa vuosittain eli reilut puoli desiä päivässä asukasta kohti. Välipalojen suosion kasvusta kertoo sekin, että Valion elokuussa 2017 käyttöönottamaa uutta meijeriä kutsutaan välipalatehtaaksi. Energiatehokkaassa tehtaassa tilaa on yli 20 000 neliömetriä eli noin 140 omakotitalon verran. Valio on Riihimäen suurimpia yksityisiä työnantajia ja Valion suurin yksikkö 430 työntekijällään. Siitä välipalatehtaan osuus on noin 120–125 henkilöä, ja heistä tuotannossa työskentelee noin 90, joista 50–60 SEL:n työehtosopimuksen alaisissa tehtävissä; vastuualueinaan muun muassa tuotteiden pakkaus, materiaalivirtojen hallinta sekä lopputuotteiden lähettäminen logistiikkakeskukseen. Tehtaassa muovipikareihin pakattujen jogurttien valmistus on isossa roolissa, mutta jogurtteja ja smoothieita pakataan myös 0,5–1 litran kartonkipakkauksiin, kaurapohjaisia välipaloja unohtamatta. Noin puolet välipalatehtaan tuotannosta menee vientiin. – Eniten vientiä on Ruotsiin, ja varmaan se on logistiikan kannalta aika luontevaakin. Oddlygood-tuotteita menee ympäri Eurooppaa, Valio Riihimäen tehtaanjohtaja Ilari Pönkkö sanoo. Riihimäen toiminnot laajenevat entisestään, kun Valio ajaa ajas Helsingin Pitäjänmäessä sijaitsevan mehutehtaan ja varaston, sekä Turun kasvipohjaisia tuotteita valmistavan tuotantolaitoksen, jonka Valio osti Kavlilta. Tuotannon siirrot Riihimäen tehtaille toteutetaan aikaisintaan ensi vuoden alkupuolella ja varastotoimintojen siirto aikaisintaan loppuvuodesta 2027. – Vaikka kasviperäisiin tuotteisiin liittyi alussa suurta hypetystä, on markkinaan tullut sittemmin aimo annos realismia, vaikka kasvua onkin vielä luvassa. Tehtaallamme pystytään käyttämään joustavasti tuotantokapasiteettia maitopohjaisten ja kasvipohjaisten tuotteiden valmistukseen. Toki muutoksissa on aina paljon huomioitavia asioita, Pönkkö sanoo. T Y Ö P A I K A L L A ? teksti ja kuvat Kati Oksman ”Luottamusmiehellä on myös terapeutin rooli.”
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 Miten työntekijät ja luottamusmiehet suhtautuvat kasvavaan tuotantosekä työntekijämäärään? – Työntekijät ovat tietysti ilahtuneita, että työt täällä lisääntyvät ja samalla töiden säilyminen Riihimäellä varmistuu, vaikka toki kaikki tuleva voi myös vähän jännittää ja askarruttaakin. Muutokset lisäävät myös haasteita esimerkiksi tilojen hallinnassa ja osaamisessa. Tuotannon siirrot lisäävät melua ja porukkaa, ja vie jonkun aikaa, ennen kuin työnteon arki palaa sulavaksi, Saija Ratia kertoo. – Kyllä tämä tulee haastamaan meitä työsuojelun puolellakin, ennen kuin kaikki on valmista, Mari Ryöti lisää. Koneet kiehtovat Riihimäkeläisen Saija Ratian 27. työvuosi Valiolla käynnistyi tammikuussa. Helsingissä ravintola-alalla työskennellyt suurtalousemäntä päätyi tehdastyöhön puolivahingossa. Ratia harkitsi kotiin jäämistä pienten lasten kanssa, mutta Valiolla työskennellyt tuttava ”käräytti” hänen kiinnostuksestaan päästä töihin lähemmäs kotia. Ratia oletti tarjolla olevan keittiöhommia, ja alkuun ajatus tehdastyöstä ilman aiempaa kokemusta tuntui vieraalta. Uteliaisuus kuitenkin voitti ja Ratia aloitti työt jogurttikoneella vanhassa meijerissä, jonne hänet vakinaistettiin ensimmäisen viikon jälkeen. Saija Ratialla on menossa nyt kolmas kausi selliläisten pääluottamusmiehenä. Hänen työKuva ylh. oikealla: Käynnissäpitäjä Markus Räty on moniosaaja, jonka erikoisosaamista välipalatehtaalla on Schubertin jälkipakkauskone. Riihimäellä jogurtteihin käytettävä maito tulee 89 kilometrin säteellä olevilta maitotiloilta. Kuva vas. alhaalla: Pekka Lehtosella tulee tänä vuonna 20 vuotta täyteen Valiolla, josta palkitaan pinssillä sekä kuukauden palkkaa vastaavalla bonuksella, josta puolet voi pitää vapaana. Mari Ryöti aloitti työsuojeluvaltuutettuna 2018, mitä ennen hän toimi varatyösuojeluvaltuutettuna ja työsuojeluasiamiehenä. Vapautusaikaa Ryötillä on seitsemän päivää kuukaudessa. ”En itse syö juurikaan jogurttia, sen sijaan Seinäjoella valmistettavat Profeel-rahkat ovat suosikkejani.”
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 ? huoneenaan toimii entinen työterveyshoitajan huone, joka sijaitsee ruokalarakennuksessa vanhan meijerin lähellä. – Työntekijöiden pitää päästä rauhassa juttelemaan, ilman, että on aivan työnantajan silmien alla. Tämä tila palvelee hyvin molempien tehtaiden väkeä, sillä sisään pääsee useaa eri kautta ja parkkipaikatkin ovat vieressä. Työntekijät lähestyvät luottamusmiestä moninaisissa asioissa perinteisistä palkkaja työaikakysymyksistä henkilökohtaisiin murheisiin. – Jaksamisesta puhutaan aika paljon nykyään. Olen aina sanonut, että luottamusmiehellä on myös terapeutin rooli. Joskus sitä on psykologi työntekijöille, joskus myös työnantajalle. Luottamusmiehen tehtävässä hyötyy myös hyvistä neuvottelutaidoista. Puolet Ratian työajasta on varattu luottamustehtävän hoitoon. – Parittomilla viikoilla luottamusmiespäiviä on kaksi ja parillisilla viikoilla kolme. En kuitenkaan päivystä kopissani, vaan kiertelen tuotannossa, jos ei ole sovittuja tapaamisia. Pääsääntöisesti pakkauskoneella työskentelevä Paula Heikkinen aloitti varapääluottamusmiehenä vuoden alussa. ”Täällä on mukavat työkaverit ja kiva työympäristö”, Heikkinen kertoo. Mitja Lahti työskentelee kylmävarastossa, jossa puretaan tuotteet jäähdytysvarastosta ja lastataan sekä vientiin menevät tuotteet että kotimaan tuotevaunut, jotka toimitetaan logistiikkakeskukseen vanhan meijerin puolelle.
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 Ratia työskentelee nykyään käynnissäpitäjänä välipalatehtaalla, joka sijaitsee noin kilometrin päässä vanhasta tehtaasta. – En alun perin halunnut siirtyä tänne, vaikka minua houkuteltiin moderneilla tiloilla ja fyysisesti kevyemmällä työllä. Sovin työnantajan kanssa, että saan palata takaisin vanhalle meijerille, jos en viihdy, hän paljastaa. Uudet koneet saivat Ratian kuitenkin koukkuun. – Sain olla mukana seuraamassa ja vaikuttamassa uuteen pikarintäyttökoneeseen jo koeajovaiheessa, mikä oli kiinnostavaa ja kiehtovaa. Opin syvällisesti koneen käyttöprosessin ja turvallisuusperiaatteet, mikä ei olisi ollut mahdollista, jos olisin tullut töihin valmiille koneelle. Pääluottamusmiehen tavoin suurin osa välipalatehtaalla työskentelevistä on työskennellyt aiemmin vanhalla meijerillä ja heillä on lukemattomia Valio-vuosia takanaan. Uudella tehtaalla työntekijät ovat olleet alusta saakka muokkaamassa työprosesseja tavoilla, jotka hyödyttävät myös työnantajaa. Välipalatehtaan esihenkilö Toni Pirttikoski esitteleekin tehdaskierroksella ylpeänä useampaa työntekijän toteuttamaa oivallusta. Jäsenhankinnassa sinnikkyys on valttia Vanhan meijerin puolella tehdään maitoa, piimää ja kermaa. Siellä toimii muun muassa maidon vastaanotto sekä logistiikkakeskus, ja esikäsitellään myös välipalatehtaan raaka-aineena käytettävä maito. Järjestäytymisaste SEL:iin on noin 60 prosenttia. – Nuorten saaminen liittoon on välillä haasteellista varsinkin varastossa, jossa vaihtuvuus on suurta. En kuitenkaan luovuta ensimmäisestä epäröinnistä, vaan joskus liittoon jäseneksi liittyminen vaatii aikaa ja useamman keskustelun. Nuorille jäseneksi liittymistä pitää perustella enemmän, Ratia kuvailee. Järjestäytymisaste vaihtelee osastoittain. Esimerkiksi välipalatehtaalla ei ole Ratian mukaan montaakaan, jotka eivät kuulu liittoon. Vaihtuvuuteen vaikuttaa esimerkiksi se, että vuorotyö koetaan haasteellisena ja raskaana. Riihimäen meijerissä käytössä on jaksotyö, joka tulee meijerialan työntekijöiden tessistä. – Kolmivuorotyössä rytminvaihdokset ovat työntekijöille vaikeita, varsinkin, jos ne tehdään lennosta. Myöskään ykkösvapailla ei ehdi paljoa levätä. Selkeämpi rytmitys työvuoroissa palvelisi paremmin työssäjaksamista, työsuojeluvaltuutettu Mari Ryöti kertoo. Pääluottamusmies Saija Ratian suosikkijogurtti on maustamaton Valio Keittiön kreikkalainen jogurtti, koska sen voi tuunata itse mieleisekseen. Jone Virtanen on ollut viisi vuotta Valiolla töissä. Hän valmistui meijerikoulusta vuonna 2019.
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 F A K TA Valio, Riihimäki ? Tuotteet: Maidot, piimät, kermat, jogurtit, smoothiet ja muut välipalatuotteet ? Henkilöstöä 430, joista SEL:n työehtosopimuksen alaisissa tehtävissä 270 ? Tuotantovolyymi: noin 220 miljoonaa kiloa vuonna 2023, josta välipalatehtaan osuus reilut 60 miljoonaa ”Joskus liittoon liittyminen vaatii aikaa ja useamman keskustelun.” Logistisesti paraatipaikalla Moniosaaminen lisää työnteon mielekkyyttä. Varsinkin välipalatehtaalla on koulutettu työntekijöitä ristiin molempien osastojen työtehtäviin. – Jos tulee yllättäviä sairauspoissaoloja, niin tuotannon pyöriminen ei ole kiinni siitä, etteikö osattaisi tuurata jollain koneella. Työpäivät ovat erilaisia tästäkin syystä, varsinkin flunssakaudella, kertoo materiaalinhallinnan erikoismieheksi tehtaalla tituleerattu käynnissäpitäjä Reijo Kangas. – Alkuun työntekijät olivat nihkeitä siirtymään osastolta toiselle, mutta nyt he ovat huomanneet, että on kiva saaada työhön vähän vaihtelua ja on parempi myös keholle, ettei tee samaa hommaa koko ajan, Saija Ratia lisää. Tehtaanjohtaja Ilari Pönkön mukaan Riihimäen tehdas sijaitsee Etelä-Suomen näkökulmasta logistisesti paraatipaikalla. Logistiikkakeskuksessa työskentelee noin 180 työntekijää, ja sieltä keräillään tuotteet Etelä-Suomen jakelualueelle eli kokonaisuudessaan 50 prosenttia Valion tuotannosta. Lisäksi toimitetaan Riihimäellä valmistettuja tuotteita Valion Jyväskylän ja Oulun logistiikkakeskuksiin edelleen jaeltavaksi. Työsuojeluvaltuutettu Mari Ryötillä tulee maaliskuussa 19 vuotta täyteen töissä Riihimäen Valiolla, jonne hän työllistyi heti ravintolaja matkailualan ammattitutkinnot suoritettuaan. – Alakerrassa varastoin muista yksiköistä tulevia tuotteita ja lastaan meiltä Jyväskylään ja Ouluun meneviä tuotteita sekä huolehdin yläkertaan robottikeräilyyn menevistä tuotteista, josta ne siirretään jakeluautoihin. Meillä varastossakin on moniosaajia, jotka pystyvät työskentelemään molemmissa kerroksissa. Koko uransa jakeluvarastossa työskennellyt Ryöti pitää työsuojeluvaltuutettuna olon hyvinä puolina ihmisten auttamisen ja vuorovaikutuksessa olon lisäksi vaihtelun. – Työsuojeluvaltuutetun tehtävä ei kosketa vain omaa osastoa, vaan siinä saa olla laajemmin tekemisissä molempien tehtaiden väen kanssa. Viime aikoina työpaikalla on panostettu työergonomiaan. – Oma työfysioterapeuttimme Mehiläisestä käy tehtaalla säännöllisesti, esimerkiksi neuvomassa yksilöllisesti tukija liikuntaelinvaivoista kärsiviä työntekijöitä ja pitämässä taukojumppia eri osastoilla. • Valio Riihimäen tehtaanjohtaja Ilari Pönkkö, työntekijöiden pääluottamusmies Saija Ratia ja työsuojeluvaltuutettu Mari Ryöti esittelivät välipalatehdasta joulukuussa SEL:n liittosihteeri Lea Väänäselle (vas.) ja puheenjohtaja Veli-Matti Kuntoselle (oik.).
E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 T Y Ö PA I K A L L A Leipää läheltä Pitkät perinteet ruokaleivän leivonnassa omaava Leipomo Salonen Oy on palvellut lähistön asukkaita jo 120 vuoden ajan. Vuosikymmenten saatossa tuotanto on laajentunut ja nyt Salosen leivistä saadaan nauttia myös eri puolilla Suomea. teksti ja kuvat Taru Salovaara
E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 L eipomo Salonen Oy on vuonna 1905 perustettu perheyritys. Tänä vuonna 120 vuotta täyttävän leipomon perusti nykyisen toimitusjohtajan, Juha Salosen, isän isän äiti. Hän oli omana aikanaan erikoisuus – harva nainen perusti tuohon aikaan omaa yritystä, varsinkaan leipomoalalla. Neljännessä polvessa toimivan Leipomo Salosen ydinosaamiseen on aina kuulunut ruokaleivän valmistus. Sämpylät ja palaleivät ovat nousseet perinteisten varsinaissuomalaisten tuotteiden rinnalle. Tuotevalikoimaan kuuluvat myös pitkot, wienerit, munkit ja suolaiset leivonnaiset. – Viidestä suosituimmasta tuotteestamme neljä on sämpylöitä. Ainoana makeana leivonnaisena viiden kärkeen yltää possumunkki, joka on kasvattanut suosiotaan, tuotantopäällikkö Ville Äijö kertoo. – Nykyinen 1970-luvulla rakennettu leipomorakennus sijaitsee vain noin kilometrin päässä alkuperäisestä leipomosta. Turun Vähäheikkilässä sijaitsevan leipomon yhteydessä toimii myös kahvio. Leipomo Salosella on myymäläleipomo Nykyinen leipomorakennus sijaitsee vain alle kilometrin päässä alkuperäisestä vuonna 1905 perustetusta leipomosta. Kun alkuaikoina leivottiin jopa asiakkaiden omista raaka-aineista, nykyään leipomon toiminta edellyttää isoa varastotilaa raaka-aineille. Kuvassa toimihenkilö Timo Erkkilä, tuotantopäällikkö Ville Äijö, työntekijöiden pääluottamusmies Joni Henriksson, SEL:n aluesihteeri Esa Vahlsten ja SEL:n puheenjohtaja VeliMatti Kuntonen. lisäksi Citymarket Kupittaalla Turussa. Tuotteita toimitetaan Varsinais-Suomen lisäksi Uudellemaalle, Hämeeseen, Kymenlaaksoon, Satakuntaan sekä Pirkanmaalle kuutena päivänä viikossa. Leipomo Salonen osti keväällä 2015 Perheleipurit Oy:n tuoreleipäliiketoiminnan, tuotteet ja tavaramerkit, ja samanaikaisesti perustettiin uusi yhtiö Leipomo Primula Oy. Primulan ydinliiketoimintaa on bake off -pakasteleivonta. Leipomo Salonen on Primulan enemmistöomistaja. Vuonna 2023 syntyi Leipomo Salonen Oy konserni. Leipää kolmessa vuorossa Salosen tiloissa Turussa on kolme pääruokaleipälinjaa. Töitä tehdään pääsääntöisesti kolmessa vuorossa. Kahvileivällä on huomattavasti pienempi osuus tuotannosta. Sitä tehdään yhdellä linjalla yhdessä vuorossa. Tuotanto on melko tasaista ympäri vuoden lukuun ottamatta laskiaiseen keskittyvää sesonkia. Laskiaispullat ja runebergintortut työllistävät alkuvuodesta parin kolmen kuukauden ajan.
E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 Työntekijöiden pääluottamusmies Joni Henriksson aloitti työt Leipomo Salosella vuonna 2022. Alkuun hän ajeli leipurina ruisleipää, mutta siirtyi myöhemmin niin sanotuksi puuromieheksi, koska halusi tehdä vain aamuvuoroa. Henrikssonilla on koneja metallialan tutkinto. Sähköalan opinnot jäivät kesken Ukrainan tilanteen takia ja hän päätyi töihin Saloselle. – Itse asiassa leipuri oli haaveammattini nuorempana, mutta opinto-ohjaajani sanoi silloin, että en voisi astman takia hakeutua tälle alalle. Onneksi leipomoiden työolosuhteet ovat kehittyneet, eikä astma ole enää este ainakaan omalla kohdallani. Järjestäytymisaste nousussa Työntekijöiden keskuudessa huolta on aiheuttanut maan hallituksen aikomus kumota leipomotyölaki, mikä tarkoittaisi monelle merkittävää palkan alennusta. Marraskuussa 2024 toisen kauden pääluottamusmiehenä aloittanut Joni Henriksson toteaa tämän näkyneen myös järjestäytymisaktiivisuudessa. – Puolen vuoden aikana järjestäytymisaste on noussut 39 prosenttia. Moni on ymmärtänyt, että lainsäädäntö ei välttämättä jatkossa takaakaan itselle riittävän hyviä työehtoja, vaan liitto on keskeisessä asemassa parempien työehtojen sopimisessa, Henriksson summaa. Yhteensä henkilöstöä on noin 110, joka pitää sisällään myös Kupittaan myymäläleipomon työntekijät. Työntekijöitä on 81 ja toimihenkilöitä 29. Kesätyöntekijöinä ja sesonkityöntekijöinä toimivat usein tutut opiskelijat. Se on kaikkien etu, sillä yhden linjan perehdytysprosessi vie tyypillisesti viikkoja. Vuokratyövoimaan turvaudutaan toisinaan sesongeissa. – Aloitin itsekin vuokratyöfirman kautta laskiaissesongissa. Kinusin lisää töitä ja jäin töihin. Muutaman kuukauden jälkeen siirryin vuokrafirmasta talon kirjoille, pääluottamusmies Joni Henriksson kertoo. Työntekijöistä enemmistö on miehiä, joskin sukupuolijakauma vaihtelee myös osastoittain. Kuva oik. ylhäällä: Vaalean linjan leipuri Kim Mankonen siirtää taikinan laatikosta linjalle. Kuva oik. alhaalla: Aluesihteeri Esa Vahlsten, SEL:n puheenjohtaja VeliMatti Kuntonen ja Leipomo Salosen tuotantopäällikkö Ville Äijö leipomon pakkaamossa. F A K TA Leipomo Salonen Oy, Turku ? Vuonna 1905 perustettu perheyritys. Osa vuonna 2023 perustettua Leipomo Salonen Oy konsernia ? Henkilöstömäärä: 110, josta työntekijöitä 81 ja toimihenkilöitä 29 (koko konserni 140) ? Tuotteet: ruokaleivät, sämpylät, palaleivät, pitkot, wienerit, munkit ja suolaiset leivonnaiset ? Suosituimmat tuotteet: aamiaissämpylät ja possumunkit ? Liikevaihto: Leipomo Salonen Oy 26 miljoonaa euroa ja Leipomo Salonen konserni 34 miljoonaa euroa (2024)
E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 Tuotannon puolella naisia on melko vähän, mutta pakkaamossa taas huomattavasti enemmän. Ikäjakauma on laaja. Kaiken ikäisiä työntekijöitä nuorista opiskelijoista eläkeikää hipoviin työntekijöihin löytyy. – Työntekijöiden keski-ikä on 39 vuotta. Kyllä meillä on myös muutamia, jotka ovat olleet koko elämänsä samassa työpaikassa. Nykyisistä työntekijöistä pisimmät työsuhteet ovat yli 35 vuoden mittaisia, Henriksson kertoo. Vaihtuvuutta henkilöstössä ei juurikaan ole ollut, mutta leipomotyölain kumoaminen voi muuttaa tilannetta. – Ymmärrettävästi moni miettii sitä, että mitä jos omista tuloista leikataan jopa kolmannes. Onko valmis jatkamaan raskasta yötyötä ilman asianmukaista haittakorvausta. Ergonomiaan panostettava Tuore työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Jerry Jussila aloitti Salosella kymmenisen vuotta sitten. Ensimmäiset kuusi vuotta hän teki opiskelujen ohella 2–3 päivää viikossa töitä. Viimeiset kolme vuotta hän on ollut kokoaikaisena työntekijänä. – Tässä ajassa voi sanoa oppineensa melkein kaikki tehtävät tuotannon puolella. Aluksi olin pitkään sämpylälinjalla, sitten puurohommissa ja nyt työskentelen vaalealla linjalla, Jussila kertoo. Pitkän työkokemuksen myötä on myös kirkastunut, mitä asioita työpaikalla haluaisi vielä kehittää. – Työhyvinvointi ja työturvallisuus ovat keskeisiä. Laskimme kerran, paljonko vuoden aikana kertyy nostettavaa. Vaalealla linjalla nostamme laskennallisesti vuosittain yli miljoona kiloa taikinaa. Siksi esimerkiksi ergonomiakoulutus olisi tarpeen kaikille. – Tiedonkulku ja viestintä ovat asioita, joissa on aina kehitettävää. Olisi tärkeää, että työntekijät ovat tietoisia paitsi omista oikeuksistaan, myös vastuistaan. Omalta osaltaan työntekijöiden hyvinvointia tukee myös paikallinen ammattiosasto 144. Turussa toimiva ammattiosasto on yksi elintarvikealan suurimmista. Osasto tukee jäsenien osallistumista liiton tapahtumiin ja järjestää myös itse aktiivisesti erilaisia tapahtumia ja matkoja. Liiton suuntaan on vain positiivisia terveisiä. – Aina on saanut apua, kun on kysynyt. Koulutuksia on tarjolla runsaasti ja osallistumalla niihin aktiivisesti saa hyvät eväät luottamustehtävässä toimimiseen, Henriksson sanoo. • Kuva vas. ylhäällä: – Työtehtävät ovat siirtyneet eläkeiän lähestyessä lähemmäs ovea, pitkään SEL:n jäsenenä ollut ja nykyisin toimihenkilönä toimiva Timo Erkkilä naurahtaa. Kuva vas. alhaalla: Vaikka Leipomo Salonen on tunnettu erityisesti sämpylöistään, valmistuu linjalla myös muun muassa ruispalaleipää. Kuva oik. ylhäällä: Paistaja/leipuri Jussi Järvinen viimeistelee pullat raesokerilla ennen paistoa.
E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 E L I N TA E 2 8 E L I N TA E 2 9 Ville Vatka lähti ehdolle kuntavaaleihin, koska hän haluaa vaikuttaa kotikaupunkinsa asioihin ja huolehtia, että duunareilla ja pienituloisilla olisi asiat paremmin. Duunareiden ja lähiöiden ääntä kaupunginvaltuustoon H uhtikuussa Suomessa käydään alueja kuntavaalit ensimmäistä kertaa yhtä aikaa. Ensimmäistä kertaa mukana on myös helsinkiläinen Ville Vatka. HKFoodsin Vantaan tuotantolaitoksen työntekijöiden pääluottamusmies on kuntavaaleissa Vasemmistoliiton ehdokkaana Helsingissä. – Päätin lähteä ehdolle, koska haluan vaikuttaa kotikaupunkini asioihin ja huolehtia, että duunareilla ja pienituloisilla olisi asiat paremmin Helsingissä. Olen nähnyt, miten huono tilanne monella on nyt, kun hallitus leikkaa esimerkiksi asumistukea, SEL:n liittovaltuustoa vetävä Vatka toteaa. Vatka harkitsi pitkään päätöstään, sillä työntekijöiden asiat ovat hänelle D E M O K R AT I A teksti Karoliina Öystilä kuva Katja Tähjä Elintarviketyöntekijänä Ville Vatkalle on tärkeää lisätä kotimaisen ruuan määrää julkisissa keittiöissä. edelleen tärkeimmät. – Haluan ajaa työntekijöiden asiaa sekä työpaikalla ja liitossa että kaupungin päätöksenteossa. Elämisen kalleus pitää saada kuriin. Kuka tekee pienipalkkaiset työt, jos työntekijöillä ei ole enää varaa asua Helsingissä? Hekan kämppien vuokrat ovat kohta markkinavuokrien tasolla. Tärkeimmiksi tavoitteikseen Vatka listaa asumisen hinnan laskemisen lisäksi toimivat julkiset sosiaalija terveyspalvelut. – Lääkäriin pitää päästä viikossa ja terveyskeskusmaksua ei saa jatkossakaan periä Helsingissä. Itä-Helsingissä lähiössä asuva Vatka haluaa tuoda duunareiden äänen lisäksi myös lähiöiden ääntä kaupunginvaltuustoon, jossa lähiöissä asuvat valtuutetut ovat vähemmistössä. – Helsinki on paljon muutakin kuin kantakaupunki. Tarvitsemme elävät lähiöt, joissa on hyvät palvelut. Elintarviketyöntekijänä Vatkalle on tärkeää lisätä kotimaisen ruuan määrää julkisissa keittiöissä. – Kaikissa hankinnoissa pitää huomioida kotimaisuus, että työpaikat pysyvät lähellä ja Suomessa. Helsingissä ei käydä aluevaaleja erikseen, sillä Helsingin kaupunki hoitaa myös hyvinvointialueen tehtävät eli vastaa sosiaalija terveyspalveluista sekä pelastustoimesta. Ville Vatka kannustaa elintarvikealan työntekijöitä lähtemään ehdokkaaksi alueja kuntavaaleihin, jos vaikuttaminen oman alueen asioihin ja palveluihin kiinnostaa. Monissa kunnissa ja alueilla on edelleen tilaa ehdokaslistoilla, jos toimii nopeasti. F A K TA Alueja kuntavaalit ? Voit äänestää sunnuntaina 13.4.2025 kello 9–20 omassa äänestyspaikassasi tai ennakkoon 2.–8.4.2025 missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa. ? Äänioikeutettuja ovat viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävät Suomen ja EU-maiden sekä Islannin ja Norjan kansalaiset sekä muut Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta asuneet 18 vuotta täyttäneet ulkomaalaiset. Lue lisää: www.vaalit.fi Jos ehdokkuus ei innosta, tärkeintä on käydä äänestämässä alueja kuntavaaleissa. – Näissä vaaleissa päätetään arjen sujumisen kannalta tärkeistä asioista. Joku ne päätökset tekee kuitenkin, joten ei kannata jättää omaa ääntä käyttämättä. •
E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 9 1. MÄÄRIT TELE OMAT ARVOSI Ennen ehdokkaisiin tutustumista on hyvä miettiä, millaiset arvot ja asiat ovat sinulle tärkeitä. Ovatko esimerkiksi varhaiskasvatus, koulutus, hoitoon pääsy, työntekijöiden hyvinvointi, harrastusmahdollisuudet tai kohtuuhintainen asuminen sinulle tärkeitä asioita? Millaiset arvot ovat sinulle keskeisiä omassa elämässäsi? Näiden pohjalta voit peilata itsellesi tärkeitä asioita ja arvoja ehdokkaan tavoitteisiin. 2. VERTAILE PUOLUEITA Vaaleissa puolueiden tavoitteet saattavat olla samankaltaisia, mutta keinot tavoitteisiin pääsemiseksi erilaisia. Siksi on hyvä tutustua esimerkiksi puolueen vaaliohjelmaan. Valituksi tullessaan ehdokkaat toimivat osana puolueensa valtuustoryhmää, joten puolueen yhteiset arvot ja tavoitteet ohjaavat toimintaa ehdokkaan omien arvojen ja tavoitteiden lisäksi. 3. TUTUSTU EHDOKKAAN TAUSTAAN JA TAVOIT TEISIIN Ehdokkaan tausta, kuten työja koulutushistoria sekä aiemmat luottamustehtävät voivat antaa viitteitä siitä, kuinka päteviä he ovat hoitamaan tehtäviä. Monet ehdokkaat julkaisevat tietoja itsestään omilla verkkosivuillaan tai sosiaalisen median tileillään. Kiinnitä huomiota myös siihen, kuinka realistisia ja toteuttamiskelpoisia heidän lupauksensa ovat, ja voidaanko kyseisistä asioista päättää kunnissa tai hyvinvointialueilla. 4. KÄY TÄ VAALIKONEITA Monet mediat ja järjestöt tarjoavat vaalikoneita, joissa voit vastata kysymyksiin ja antamiesi vastausten perusteella vaalikone suosittelee sinulle parhaiten soveltuvaa ehdokasta. Eri vaalikoneissa on erilaisia kysymyksiä, joten kannattaa kokeilla useampaa kuin yhtä vaalikonetta. Vaalikoneiden avulla voit rajata mahdollisia ehdokkaita ja tutustua esimerkiksi muutamaan kunkin vaalikoneen suosittelemaan ehdokkaaseen. 5. OSALLISTU VAALITILAISUUKSIIN JA KESKUSTELUIHIN Vaalitilaisuudet ja keskustelut ovat hyviä tilaisuuksia kuulla ehdokkaita suoraan ja esittää heille kysymyksiä. Näissä tilaisuuksissa näet myös, kuinka asiantuntevasti ehdokkaat esiintyvät ja miten he reagoivat yleisön kysymyksiin sekä kritiikkiin, mikä voi antaa lisätietoa heidän osaamisestaan ja luonteestaan. 6. SEURAA EHDOKKAAN AKTIIVISUUT TA Poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen vaatii aktiivisuutta. Siksi on hyvä kiinnittää huomiota ehdokkaan aktiivisuuteen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, mielipidekirjoituksissa, tapahtumissa, oman asuinalueen kehittämisessä, vapaaehtoistoiminnassa tai muissa luottamustehtävissä. Kaikki eivät ole aktiivisia kaikkialla, mutta jos et koskaan näe tai kuule ehdokkaasta mitään, herää kysymys, miten hän tehtäväänsä hoitaisi. 7. KESKUSTELE MUIDEN ÄÄNESTÄJIEN KANSSA Keskustelut perheen, ystävien ja esimerkiksi työkavereiden kanssa voivat avata uusia näkökulmia ja auttaa sinua arvioimaan ehdokkaita monipuolisemmin. Voit myös liittyä paikallisiin keskusteluryhmiin tai osallistua sosiaalisen median keskusteluihin. 8. ARVIOI EHDOKKAIDEN YHTEIST YÖKYKYÄ Alueja kuntavaaleissa valituksi tulleet joutuvat tekemään yhteistyötä muiden päättäjien kanssa yli puoluerajojen. Politiikassa neuvotellaan ja tehdään kompromisseja, joten ratkaisukeskeisyys ja hyvät vuorovaikutustaidot ovat päättäjille keskeisiä taitoja. Arvioi, kuinka hyvin ehdokkaat ovat aiemmin tehneet yhteistyötä. 9. SAMA VAI ERI EHDOKAS ALUEJA KUNTAVAALEISSA? Alueja kuntavaalit järjestetään ensimmäistä kertaa samaan aikaan. Jos ehdokas on ehdolla molemmissa vaaleissa, hänellä on kaksi eri äänestysnumeroa. Osa äänestäjistä haluaa äänestää samaa henkilöä molemmissa vaaleissa, jotta kokonaiskuva kunnan ja hyvinvointialueen toiminnasta pysyy hyvin hallussa. Osa taas näkee tärkeänä, että eri luottamustehtävissä toimivat eri henkilöt ja täten on löydettävä kaksi ehdokasta. Mieti, kumpi on sinulle tärkeämpää. 10. ÄÄNESTÄ! Tutkimusten mukaan sopivan ehdokkaan puute on yksi yleisimmistä syistä jättää äänestämättä. Jokainen ääni on tärkeä, eikä omaa äänioikeutta kannata jättää käyttämättä. Vain äänestämällä voit vaikuttaa siihen, että sinua edustaa henkilö, joka jakaa arvosi. Ota siis vinkit talteen, jos ehdokas on vielä haussa ja muista äänestää – juuri sinun äänesi voi ratkaista sen, kenet valitaan valtuustoon. vinkkiä ehdokkaan löytämiseen Alueja kuntavaalit lähestyvät, mutta et tiedä ketä äänestäisit? Ei hätää! Kokosimme kymmenen vinkkiä, jotka auttavat sinua löytämään itsellesi sopivan ehdokkaan. 10 teksti Taru Salovaara
E L I N TA E 31 E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 E L I N TA E 3 Selliläiset alueja kuntavaaleissa 3 Ehdolla kuntavaaleissa 3 Ehdolla aluevaaleissa Oletko ehdolla aluetai kuntavaaleissa? Ilmoita tietosi liittoon: www.selry.fi/vaalit 3 VESA JALONEN HUIT TINEN SDP Varastotyöntekijä, ammattiosaston taloudenhoitaja 3 3 A SKO PELTOL A K AUHAVA Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue SDP Lihanleikkaaja, varapääluottamusmies, SEL:n liittovaltuuston jäsen 3 3 PÄIVI FONSELIUS K AJA ANI Kainuun hyvinvointialue Vasemmistoliitto Kondiittorimestari, työsuojeluvaltuutettu 3 3 OL AVI K ANDOLIN KURIKK A Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue Keskusta Käynnissäpitäjä 3 MIKKO LEHTONEN K ANG A SAL A Perussuomalaiset Elintarviketyöntekijä 3 SA AR A KE TOL A KIRKKONUMMI Pro Kirkkonummi Pakkaaja, varapääluottamusmies, ammattiosaston sihteeri 3 VILLE SIPIL Ä L AHTI SDP Pääluottamusmies, TES-neuvottelukunnan jäsen, ammattiosaston puheenjohtaja 3 PA SI HEINÄ M A A FORSSA SDP Elintarviketyöntekijä, ammattiosaston hallituksen varajäsen, SEL:n liittovaltuuston varajäsen 3 VILLE VATK A HEL SINKI Vasemmistoliitto Pääluottamusmies, SEL:n liittovaltuuston puheenjohtaja 3 3 ARI HUUKI K ANNUS Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue SDP SEL:n palkkasihteeri, opintovapaalla 3 3 JANNE KOIVIS TO K ANK A ANPÄ Ä Satakunnan hyvinvointialue Vasemmistoliitto Prosessioperaattori, pääluottamusmies, TES-neuvottelukunnan jäsen 3 TONI L AHTELIN KUOPIO Vasemmistoliitto Elintarviketyöntekijä, pääluottamusmies, SEL:n liittovaltuuston jäsen 3 VEIJO KUKKONEN KUOPIO Vasemmistoliitto SEL:n aluesihteeri 3 3 K ARLI KELK JY VÄ SK YL Ä Keski-Suomen hyvinvointialue SDP Teurastamotyöntekijä, osaston luottamusmies, varapääluottamusmies
E L I N TA E 31 E L I N TA E 31 3 3 TARJA EKLUND VANTA A Vantaan ja Keravan hyvinvointialue SDP Leipomotyöntekijä, eläkeläinen 3 MIK A KOIVUL A YLÖ JÄRVI Vasemmistoliitto Elintarviketyöntekijä, pääluottamusmies, SEL:n liittovaltuuston jäsen 3 PE TRI KOIVIS TO SEINÄJOKI Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue SDP SEL:n aluesihteeri 3 ANNI PALONEN VANTA A Vasemmistoliitto Elintarvikelaborantti, osaston luottamusmies, ammattiosaston hallituksen jäsen 3 TAINA KOIVUR ANTA VALKE AKOSKI SDP Elintarviketyöntekijä, osaston luottamusmies, työsuojeluasiamies 3 K ARI RIIKONEN OUTOKUMPU SDP Elintarviketyöntekijä 3 3 M ARKKU HEIKKIL Ä VANTA A Vantaan ja Keravan hyvinvointialue Vasemmistoliitto Leipuri, eläkeläinen 3 3 M AT TI-PEKK A LUUKKO SEINÄJOKI Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue Kristillisdemokraatit Elintarviketyöntekijä 3 JORM A KIVIM ÄKI VA A SA SDP SEL:n aluesihteeri, eläkeläinen, ammattiosaston toiminnantarkistaja 3 K AISA VALL AVUORI NA ANTALI Vasemmistoliitto Toiminnanjohtaja, ammattiosaston hallituksen varajäsen 3 3 JARI HEISK ANEN P ORVOO Itä-Uudenmaan hyvinvointialue Vasemmistoliitto Varastotyöntekijä, pääluottamusmies 3 JARNO LYHTEL Ä MYNÄ M ÄKI Vasemmistoliitto Prosessinhoitaja, pääluottamusmies, SEL:n liittohallituksen jäsen 3 3 JARMO KNUUTIL A TAIPAL SA ARI Etelä-Karjalan hyvinvointialue SKP Puutarhatyöntekijä 3 3 A AP O NIEMI TA MPERE Pirkanmaan hyvinvointialue Vasemmistoliitto Toiminnanjohtaja, SEL:n liittovaltuuston jäsen 3 OT TO G R ANQVIS T TURKU Vasemmistoliitto Elintarviketyöntekijä 3 JUKK A SILVONEN M A SKU Vasemmistoliitto Leipuri, työsuojeluvaltuutettu, ammattiosaston puheenjohtaja
E L I N TA E 33 Järjestösivut AMMATTIOSASTOT JA ALUEJÄRJESTÖT TIEDOTTAVAT Länsi-Suomi länsi suomen elintarvikealan seniorit Länsi-Suomen Elintarvikealan seniorit järjestää matkan 29.3.–2.4.2025 (5 vrk) Viron Pärnun Kylpylähotelli Emmiin. Muutamia paikkoja on vielä vapaana. Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä 28.2. mennessä Markku Alajärveen p. 0400 820 867. Häme–Keski-Suomi häme – keski suomen aluejärjestö Retki Alahärmän PowerParkiin 14.6.2025. Retki Toijalan GoParkin vesipuistoon 5.7.2025. Lisätietoa molemmista retkistä ja ilmoittuminen oman osaston matkanvetäjän kautta: 002 Maarit 040 741 9450, 011 Helena 050 525 4586, 013 Toni 044 365 4884, 016 Mika 040 762 6745, 024 Markus 045 325 8805, 045 Sari 050 550 7614, 102 Kati 040 732 3409, 119 Mikko 040 571 5045, 148 Ritva 050 348 6096. 16 jyväskylän elintarviketyöläiset Osasto tarjoaa jäsenilleen ja heidän perheenjäsenilleen ilmaisen uinnin 16.3.2025 klo 10–18 AaltoAlvarissa, Pitkäkatu 2, Jyväskylä. Myös kuntosali on käytettävissä. Sisään pääsee SEL:n jäsenkorttia näyttämällä ja kahviosta saa kahvia, teetä, mehua ja munkit. Ilmoittautumiset 10.3. mennessä työpaikkojen luottamusmiehille tai Mika Lamminpäälle p. 040 762 6745. Kaakkois-Suomi 47 päijät hämeen elintarvike työntekijät Osasto tarjoaa jäsenilleen liiton 120-juhlavuoden kunniaksi kakkukahvit 15.2.2025 klo 10–14 SEL:n Kaakkois-Suomen aluetoimistolla, Vuorikatu 20 a, 15110 Lahti. Tervetuloa! 47 päijät hämeen elintarvike työntekijät / eläkejaosto Eläkejaoston Pärnun matka 8.–12.6.2025. Hinta 475 €/hlö, jaoston tuki 200 €/hlö. Ei jäsen maksaa hinnan kokonaan. Matka sisältää kuljetukset, puolihoidon ja kuusi hoitoa kylpylässä. Ilmoittautuminen ajalla 14.2.–31.3.2025 tekstiviestillä p. 050 477 3257. Paikkoja on rajoitetusti. Itä-Suomi 23 joensuun elintarviketyöläiset Ammattiosasto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden kalastukseen Outokummun Eräja luontokeskuksen Mustan ja Valkeisen virkistyskalastusalueella. Ammattiosastolla on kolme kalastuslupaa, jotka ovat voimassa 1.3.–1.9.2025. Kalastusluvan saa käyttöönsä SEL:n jäsenkortilla Ullan Shell -huoltoasemalta, Joensuu-Kuopio-tien varrelta. 23 joensuun elintarviketyöläiset Ammattiosasto tarjoaa naisjäsenilleen elokuvateatterilipun kansainvälisen naistenpäivän 8.3.2025 johdosta. Ilmoittautumiset Jari Niskaselle 7.3.2025 mennessä p. 044 540 2021 tai sähköpostilla niskanenjari34@gmail.com. 23 joensuun elintarviketyöläiset Yhteinen Tallinnan reissu 1.–3.5.2025 Nurmeksen ja lähiympäristön Elintarviketyöläisten ammattiosaston 158 kanssa. Kts. matkan tiedot em. ammattiosaston kohdalta. 30 kuopion elintarviketyöläiset Osasto tarjoaa naisjäsenilleen elokuvalipun naistenpäivän kunniaksi. Lippu on noudettavissa 3.–7.3. aluetoimistolta, Haapaniemenkatu 21 B 21, Kuopio. Aluetoimisto on avoinna maanantaista torstaihin klo 8–15.30 (kiinni klo 11.30– 12.30) ja perjantaina klo 8–15 (kiinni klo 11.30–12). Lisätietoja antaa toimistonhoitaja Rainer Kettunen p. 09 4246 1240. 158 nurmeksen ja lähiympäristön elintarviketyöläiset / 23 joensuun elintarviketyöläiset Jäsenille yhteinen Tallinnan reissu 1.–3.5.2025 (voi ottaa mukaan yhden kaverin – ei jäsen maksaa normaalin hinnan). Hintaan sisältyy: kaksi yötä Sokos Hotel Virussa (standard-huoneissa), bussimatkat ja laivamatkat kansipaikoin. Lähtö to 1.5. Nurmes ABC klo 4.50, Juuka ABC klo 5.25, Outokumpu klo 6.30, Ylämyllyn Shell klo 7.05, matkaa jatketaan Helsinkiin Varkauden kautta. Länsisatamaan saapuminen noin klo 13.30. Laiva M/S Eckerö Finlandia lähtee Tallinnaan klo 15.15 ja saapuu Tallinnaan klo 17.30. Majoittuminen hotelliin. Perjantaina omaa aikaa Tallinnassa. Paluu la 3.5. Lähtö hotellilta klo 9.30, jonka jälkeen on mahdollisuus käydä ostoksilla. Laiva lähtee Tallinnasta klo 12 ja on Helsingissä klo 14.15, josta lähdetään kotimatkalle. Reissun hinta on 2 hh 299 euroa/hlö, ammattiosaston tuki jäsenelle on 160 euroa /jäsen, jolloin jäsenen omavastuuksi jää 139 euroa. 1 hh hinta on 388 euroa/hlö ao tuki jäsenelle 160 euroa/jäsen ja omavastuu 228 euroa/jäsen. Omavastuu maksetaan siihen ammattiosastoon, johon kuulut 24.3. mennessä. Joensuu ao: FI0210403000307037 ja Nurmes ao: FI5352990120074793. Sitovat ilmoittautumiset 24.3. mennessä! Joensuu: Jari Niskanen tekstiviestillä: 044 5402021 tai s-posti niskanenjari34@gmail. com ja Nurmes: Eija Kortelainen tekstiviestillä: 050 3229152. Ilmoita nimi, syntymäaika, sähköpostiosoite, huonekaveri ja passin numero, jos et ole EU:n kansalainen. Mukaan tarvitset voimassa olevan passin tai kuvallisen poliisin myöntämän henkilökortin! Paikkoja on rajoitetusti! Pohjanmaa 6 pietarsaarenseudun elintarviketyöläiset SEL:n 120-vuotisjuhlavuoden kakkukahvit tarjotaan vuoden aikana kevätkokouksessa 9.4. Kokkolan ABC klo 17.30 ja myöhemmin syyskokouksessa syksyllä. Eläkeläisille kakkukahvit tarjotaan myös kevätlounaalla Paviksella Pietarsaaressa pe 9.5. klo 11. Tervetuloa tapahtumiin, muistakaa ilmoittautua näihin. 6 pedersöre livsmedelsarbetare fackavdelning SEL:s 120-årsjubileum kommer att firas under åren, vi bjuder på kaffe och tårta på vårmötet den 9.4 ABC Karleby kl 17.30 och senare på höstmötet på hösten. För pensionärer serveras också kaffe med tårta på vårlunchen vid Pavis i Jakobstad fre. 9.5. kl. 11. Välkommen till evenemangen, kom ihåg att anmäla dig till dem. 6 pedersöre food worker trade union SEL’s 120th anniversary will be celebrated over the year; we offer coffee and cake at the spring meeting on 9.4 Kokkola ABC kl 17.30 and later at the autumn meeting in the autumn. For pensioners, coffee and cake are also served at the spring lunch at Pavis in Pietarsaari Fri. 9.5. klo 11. Welcome to the events, remember to register for them. 6 pietarsaarenseudun elintarviketyöläiset / pedersöre livsmedelsarbetare Eläkeläisille kevätlounas. Tervetuloa kevätlounaalle Pavis Nautor kabinettiin pe 9.5.2025 klo 11. Osoite: Paviksentie 2, Pietarsaari. Ammattiosasto tarjoaa osaston eläkeläisille kevätlounaan. Jos tarvitset saattajan mukaan, on myös hän tervetullut. Huom! Muista ilmoittaa mahdollinen erityisE L I N TA E 32 E L I N TA E 32
E L I N TA E 33 ruokavalio. SEL:n 120-vuotisjuhlavuoden kakkukahvit tarjotaan ruokailun jälkeen. Ilmoittautumiset 29.4.25 klo 10–11 tai 30.4.25 klo 18–19. Voit ilmoittautua sähköpostilla tai tekstiviestillä aikaisemmin: jarkko.siltala@snellman.fi tai Jarkko Siltala p. 050 530 4642. Pensionärer Vårlunch. Välkommen till vårlunch på Pavis Nautor kabinett fre. 9.5.2025 kl. 11. Adress: Pavisvägen 2, Jakobstad. Fackavdelningen bjuder på gratis vårlunch åt avdelningens pensionärer. Om följeslagare behövs är han eller hon välkommen med. OBS! Kom ihåg att ange eventuell specialkost. Efter måltiden serveras kaffe och tårta för SEL:s 120-årsjubileum. Anmälan 29.4.25 klo 10–11 eller 8.5.24 klo 18–19. Du kan även anmäla dig via e-post eller sms redan tidigare: jarkko.siltala@snellman.fi eller Jarkko Siltala tel. 050 530 4642. 52 seinäjoen elintarviketyöläiset / eläkeläisjaosto Kesäteatterimatka Pyynikin kesäteatteriin 30.7. Esityksenä on Väinö Linnan Tuntematon sotilas. Lisätietoja matkasta Arto Talasmäki p. 0400 602970. 154 kannuksen elintarviketyöntekijät Teatteriretki Tampereelle, Pyynikin kesäteatteriin 12.7.2025 klo 13 katsomaan Tuntematon sotilas -näytelmää. 31 lippua on varattu ja paikat menevät ilmoittautumisjärjestyksessä. Jäsenet ovat etusijalla. Retken hintaan kuuluu linja-autokuljetus ja ruokailu paluumatkalla. Aikataulu ja lopullinen hinta ilmoitetaan reissuun lähtijälle lähempänä ajankohtaa. Ilmoittautumiset p. 044 344 1191/Irmeli. ALUEJÄRJESTÖJEN JA AMMATTIOSASTOJEN KOKOUKSET Kaikissa ammattiosastojen kevätkokouksissa käsitellään ammattiosastojen sääntömuutokset mallisääntöjen mukaisiksi, ellei muutosta ole edustajakokouksen jälkeen jo tehty. Ammattiosaston kevätja syyskokouksiin voivat osallistua kaikki ammattiosaston jäsenet. Kevätkokouksen malliesityslista löytyy osoitteesta selnet.selry.fi Etelä-Suomi elintarviketyöläisten etelä suomen aluejärjestö Vuosikokous 6.3.2025 Eckerö Linen m/s Finlandialla Helsinki – Tallinna. Ammattiosastojen valitsemille edustajille lähetetään henkilökohtainen kutsu. Tervetuloa! 1 helsingin leipomotyöntekijät Kevätkokous pidetään ti 25.3.2025 klo 16, Pasilassa SEL:n Etelä-Suomen aluetoimistolla, Asemamiehenkatu 2, 8. kerros. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa jäsenet! 10 helsingin elintarviketyöntekijät Kevätkokous pidetään keskiviikkona 5.3.2025 klo 17 SEL:n Etelä-Suomen aluetoimistolla Pasilassa, Asemamiehenkatu 2, 8. kerros. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! 39 karkkilan elintarviketyöläiset Kevätkokous 17.3.2025 klo 17–18 Kansankulmassa, Helsingintie 54, 03600 Karkkila. Tervetuloa! Länsi-Suomi länsi suomen aluejärjestö Vuosikokous 15.3.2025 piknikristeilyllä Turusta Maarianhaminaan M/S Viking Glory ja paluu Maarianhaminasta M/S Viking Grace. Ammattiosastojen valitsemille edustajille lähetetään henkilökohtainen kutsu. Tervetuloa! 27 forssan elintarviketyöläiset Kevätkokous 4.3.2025 kello 17.30 ammattiosaston toimistolla, Turuntie 4, Forssa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan uusi johtokunnan jäsen. Kaikki jäsenet tervetuloa! 32 ala satakunnan elintarviketyöläiset Kevätkokous 25.3.2025 klo 17.30 Kivikylän Kotipalvaamon neuvotteluhuone, Säkyläntie 120, Säkylä. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tervetuloa! 79 uudenkaupungin elintarviketyöläiset Sääntömääräinen kevätkokous 22.3. klo 12, Ravintola Kukonkulma, Keskuskatu 18, 23800 Laitila. 104 porin elintarviketyöntekijät Kevätkokous 25.3.2025 klo16.30 toimistolla, Otavankatu 14, 28100 Pori. Tervetuloa! 144 turun elintarviketyöntekijät Sääntömääräinen kevätkokous 16.4. klo 17.00, Baltic Princess, Linnankatu 91, 20100 Turku. Laiva on satamassa kokouksen ajan. Tilaisuudessa on tarjoilu ja sen vuoksi pyydetään sitovat ilmoittautumiset viimeistään 17.3.2025 www.ao144.eu/ilmoittautumiset/kevätkokous-16-4-2025. Lisätietoja Marko Laakso p. 050 3796 877 tai marko. laakso@ao144.eu. Tervetuloa! 168 huittisten elintarviketyöläiset Sääntömääräinen kevätkokous la 22.3.2025 klo 12, Brewe, Risto Rytinkatu 42, 32700 Huittinen. Kokoukseen osallistuville tarjotaan lounas. Tervetuloa! länsi suomen elintarvikealan seniorit ry Kevätkokous ma 7.4.2025 klo 12 SEL:n Länsi-Suomen aluetoimistossa, Maariankatu 6 b, Turku. Tervetuloa! 148 turengin elintarviketyöläiset Kevätkokous 29.3.2025 klo 12.00, Janakkalan kunnantalolla. Käsitellään sääntömuutos. Kahvitarjoilu. Johtokunta kokoontuu klo 11.00. Tervetuloa! P.S. merkatkaa kokouspäivä kalenteriin. Itä-Suomi 23 joensuun elintarviketyöläiset Vuoden 2025 Joensuun Elintarviketyöläisten ammattiosaston kokouspäivät: Ma 10.2.2025 klo 17.00 Ma 10.3.2025 klo 17.00 ja kevätkokous klo 18.00 Ma 12.5.2025 klo 17.00 Ma 11.8.2025 klo 17.00 Ma 8.9.2025 klo 17.00 Ma 10.11.2025 klo 17.00 ja syyskokous klo 18.00 Ma 8.12.2025 klo 17.00 Kokouspaikan osoite on Torikatu 5, Joensuu. Kevätja syyskokous pidetään muualla ja kokouspaikka ilmoitetaan erikseen. 23 joensuun elintarviketyöläiset Joensuun Elintarviketyöläisten ammattiosaston johtokunnan kokous ja kevätkokous pidetään maanantaina 10.3.2025 Joensuun ABC Marjalan huoltoasemalla alkaen klo 16.00 ruokailulla. Johtokunnan kokous klo 17 ja kevätkokous klo 18. Tervetuloa! 30 kuopion elintarviketyöläiset Sääntömääräinen kevätkokous 17.3.2025 klo 17, Itä-Suomen aluetoimistolla, Haapaniemenkatu 21 B 21, 70110 Kuopio. Kokoukseen voivat osallistua kaikki osasto 030 jäsenet. Kahvitarjoilu. Johtokunta klo 16.30. 81 iisalmen elintarviketyöläiset Kevätkokous 12.4. klo 15, ravintola Dome, Kirkkopuistonkatu 28, 74100 Iisalmi. Esillä sääntömääräiset asiat. 105 suonenjoen elintarviketyöntekijät Kevätkokous 19.3.2025 klo 17, Yrityspuisto Futurian kabinetti, Jalkalantie 6, Suonenjoki. Kahvitarjoilu suolaisen ja makean kera, tervetuloa! Järjestösivut
E L I N TA E 35 E L I N TA E 3 4 Järjestösivut 110 lapinlahden elintarviketyöläiset Kevätkokous to 13.3.2025 klo 15.00 Samin Pizza & Kebabissa, Asematie 6, 73100 Lapinlahti. Ammattiosasto tarjoaa osallistujille pitsat, joten pyydetään ilmoittautumiset etukäteen 10.3. mennessä henna. ruuskanen@valio.fi. Tervetulleita ovat kaikki 110 jäsenet. Kokouksessa on käsiteltävänä sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutokset. Johtokunta kokoontuu klo 14.30. Tervetuloa! 158 nurmeksen ja lähiympäristön elin tarviketyöläiset Kevätkokous 11.4.2025 klo 17, Hyvärilä, kokoustila Kuohatti, Lomatie 12, Nurmes. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos. Tarjotaan SEL:n 120-vuotisjuhlavuoden kakkukahvit! Ilmoita tulostasi työpaikkasi luottamusmiehelle. Kokouksen jälkeen ruokailu. Tervetuloa! Pohjanmaa 6 pietarsaarenseudun elintarvike työläisten ammattiosasto Kevätkokous 9.4.2025 klo 17.30, ABC Kokkola Heinolankaari, kokouskabinetti. Sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu + pizza. Tervetuloa! Huom! SEL:n 120-vuotisjuhlavuoden kakkukahvit tarjotaan ruokailun jälkeen, tämän takia ilmoittautumiset 2.4. mennessä Jarkko Siltalalle joko s-postilla tai tekstiviestillä 050 530 4642, jarkko.siltala@snellman.fi. 6 pedersöre livsmedelsarbetare fackavdelning Vårmöte 9.4.2025 kl.17.30, ABC Karleby Heinolankaari, möte kabinet. Stadgeenliga ärenden. Kaffeservering + pizza. Välkommen. OBS! Efter måltiden serveras kaffe och tårta för SEL:s 120-årsjubileum, och därför behöver vi anmälningar senast 2.4 Jarkko Siltala via e-post eller sms 050 530 4642, jarkko.siltala@snellman.fi 52 seinäjoen elintarviketyöläiset Kevätkokous pidetään tiistaina 25.3.2025 alkaen kahvilla klo 18.00 ja kokous klo 18.30 ammattiosaston toimitilassa, Kalevankatu 5 A 24, Seinäjoki. 154 kannuksen elintarviketyöntekijät Tervetuloa kevätkokoukseen 1.3.2025 klo 12.30, Pouttu Törmälä. Kahvitarjoilu. Johtokunta kokoontuu klo 12. Pohjois-Suomi 33 meri lapin elintarviketyöntekijät Kevätkokous 27.3. klo 14.30, Rönkä, Mahlatie 7, Kemi. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja hyväksytään osaston uudet säännöt. Tilaisuudessa pullakahvi-/teetarjoilu. Tervetuloa! Ilmoittautumiset Reino p. 040 578 3828 tai Sari p. 040 538 0912. Elintakeen ristikon 8/2024 voittaja: Jorma Vaskivuori, Hyyppä. Onnittelut voittajalle! RISTIKON RATKAISU HAE SEL:N KULTTUURIAPURAHAA 1.1.–28.2.2025 SEL myöntää apurahoja SEL:n jäsenten kulttuuriharrastusten edistämiseen. Kulttuuriapurahaa on viime vuosina myönnetty esimerkiksi teatterin, kuvataiteen, musiikin, kirjallisuuden, valokuvauksen ja käsitöiden harrastajille. Kulttuuriapurahaa ei myönnetä liikuntatai urheiluharrastuksiin. Kulttuuriapurahaa voivat hakea kaikki SEL:n jäsenet. Kulttuuriapurahaa haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, joka lähetetään 1.1.–28.2.2025 välisenä aikana sähköpostilla osoitteeseen: riitta.koistinen@selry.fi. Kirjoita sähköpostiviestin otsikoksi: Hakemus SEL:n kulttuurirahastolle. SEL:n liittohallitus hyväksyy apurahat huhtikuussa. Päätöksestä tiedotetaan Elintae-lehdessä ja henkilökohtaisesti apurahojen saajille. Lisätietoja antaa SEL:n hallinnon sihteeri Riitta Koistinen, p. 0400 139 940. Välähtääkö-tietovisan vastaukset: 1. b) piirakka, 2. a) Ruotsi, 3. b) punaisia, 4. b) Puolassa, 5. a) 54 metriä, 6. b) Kian, 7. c) Merkuriuksella (88 päivää). VIIDEN VUOROKAUDEN LOMAT 2.–7.6.2025 LOHJA SPA & RESORT, LOHJA Tutustu kohteeseen: www.lohjaspa.fi 4.–9.8.2025 SANTA’S RESORT & SPA HOTEL SANI, KALAJOKI Tutustu kohteeseen: www.santashotels.fi/fi/hotelsani 26.–31.10.2025 KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, KUOPIO Tutustu kohteeseen: www.rauhalahti.fi KOLMEN VUOROKAUDEN LOMAT 3.–6.4.2025 HÄRMÄN KYLPYLÄ, KAUHAVA Tutustu kohteeseen: www.harmankylpyla.fi 8.–11.5.2025 HOLIDAY CLUB CARIBIA, TURKU Tutustu kohteeseen: www.holidayclubresorts.com/caribia 10.–13.9.2025 HOTELLI ISO-SYÖTE, PUDASJÄRVI Tutustu kohteeseen: www.hotel-isosyote.fi 16.–19.10.2025 HOLIDAY CLUB SAIMAAN RAUHA, LAPPEENRANTA Tutustu kohteeseen: www.holidayclubresorts.com/fi/kohteet/saimaa/ SEITSEMÄN VUOROKAUDEN OMATOIMILOMA KOIVIKKORANTA, KANGASNIEMI KESÄKUUSTA SYYSKUUN PUOLEEN VÄLIIN Tutustu kohteeseen: www.selry.fi/koivikkoranta NÄIN HAET JÄSENLOMALLE Lue lisää ja täytä hakemus: www.selry.fi/lomat 25-VUOTISJÄSENLOMAT 2025
E L I N TA E 35 E L I N TA E 3 4 Järjestösivut KOULUTUKSET Jos haluat osallistua koulutukseen, täytä kurssihakemus, jonka löydät osoitteesta www.selry.fi/koulutus ja lähetä se allekirjoitettuna osoitteella: SEL Jaana Saaranen Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Kysy lisää koulutuksista koulutussihteeri Jaana Saaraselta p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi. TIETOTEKNIIKAN KURSSI SEL:n oma kurssi Tietotekniikka 1 25.–29.8.2025 Tietotekniikka 2 6.–10.10.2025 Tietotekniikka 3 24.–28.11.2025 Tietotekniikka 1 Kurssin jälkeen opiskelijalla on näkemys tietokoneen peruskomponenteista ja hän pystyy työskentelemään perustasolla toimistosovelluksilla. Kurssilla perehdytään Windows-käyttöliittymään ja yleisimpiin apuohjelmiin. Lisäksi opiskellaan käyttäjätilien perushallinta, muistilajit, tiedostonhallinta, leikepöytätoiminnot, sähköpostin perustoiminnallisuudet, tietoturvan perusteet, Word-tekstinkäsittely osa 1 ja Excel-taulukkolaskenta osa 1. Tietotekniikka 2 Kurssin jälkeen opiskelija selviää luontevasti tietokoneen perustoiminnoista ja osaa käyttää teksti-, taulukkolaskentaja esitysgrafiikkasovelluksia. Kurssilla opiskellaan asiakirjan jakaminen, Word-tekstinkäsittely osa 2, Excel-taulukkolaskenta osa 2, PowerPoint-esityssovellus osa 1, Clipchamp-videosovellus sekä tutustutaan joihinkin ilmaissovelluksiin. Tietotekniikka 3 Kurssikokonaisuuden jälkeen opiskelija pystyy hyödyntämään yleisimpiä toimistosovelluksia työssä, järjestötoiminnassa, opiskelussa ja vapaa-aikana. Opiskelija pystyy laatimaan tekstiasiakirjan, muotoilemaan sitä ja käyttämään monipuolisesti tekstinkäsittelyohjelman ominaisuuksia. Hän hallitsee taulukkolaskennan perusteet, osaa luoda kaavioita taulukoista ja pystyy hyödyntämään yleisimpiä funktioita. Opiskelija osaa luoda selkeitä ja näyttäviä esitysdioja. PSYKOSOSIAALINEN KUORMITUS HALLINTAAN SEL:n oma kurssi 29.9.–3.10.2025 5 pv Murikka-opisto Kurssi lisää tietämystä ja osaamista psykososiaalisen kuormituksen ehkäisystä ja hallinnasta työssä, psykososiaalisten riskien arvioinnista sekä työn voimavaroista ja niiden hyödyntämisestä omassa työssä. Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa: • Keskustella, mitä psykososiaaliset kuormitustekijät tarkoittavat ja arvioida oman työpaikkansa kuormitustekijöitä ja riskejä • Ehdottaa kehittämiskohteita työpaikkansa psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistamiseen, ehkäisyyn ja hallintaan sekä hyödyntää työkaluja kuormitustekijöiden arvioinnissa • Keskeisen lainsäädännön velvoitteet psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistamisessa ja hallinnassa • Käyttää tarvittaessa viranomaisapua puutteiden korjaamisessa PAIKALLINEN SOPIMINEN SEL:n oma kurssi 22.–26.9.2025 5 pv Murikka-opisto Sopiminen työpaikkaja yritystasolla on lisääntynyt. Luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut sekä muut henkilöstön edustajat tarvitsevat vahvaa paikallisen sopimisen osaamista, jotta neuvotteluasetelmat olisivat mahdollisen tasavertaiset. Kurssin sisältöä: • Paikallisen sopimisen kurssilla opitaan, mitä paikallisella sopimisella tarkoitetaan, miten sopimisprosessi toimii ja mitä mahdollisuuksia työehtosopimus antaa paikalliselle sopimiselle. • Harjoituksena opiskelijat laativat paikallisen sopimusasiakirjan. • Harjoituksen myötä paikallisen sopimisen säädöslähteet tulevat tutuiksi samoin kuin sopimuksen kirjoituskäytännöt. • Keskustelujen ja harjoitusprosessien kautta vaihdetaan kokemuksia paikallisesta sopimisesta ja sopimisen hyvistä käytänteistä. TYÖOIKEUDEN KURSSI SEL:n oma kurssi 20.–24.10.2025 5 pv Murikka-opisto Työoikeuden kurssi antaa luottamushenkilöille sekä muille työlainsäädännöstä kiinnostuneille kokonaiskuvan työelämän oikeudellisista kysymyksistä ja syventää työoikeudellista ajattelua. Luottamusmiesten tai työsuojelun perusja jatkokurssit sekä pitkäaikainen kokemus edunvalvontatehtävistä ovat hyvä pohja työoikeuden kurssille. Kurssilla käsitellään työlainsäädännön ja työehtosopimusten keskeisiä kohtia sekä lakien tulkintaa ja vaikutuksia työelämään. Työoikeuden perusteiden lisäksi kurssi sisältää käytännön harjoituksia ja syventävää tietoa oikeustapauksista. STARTTIKURSSI ITÄ-SUOMEN UUSILLE LUOTTAMUSMIEHILLE Lauantaina 15.3.2025 klo 9.30–15.00 Sport & Spa Hotel Vesileppis, Vokkolantie 1, 79100 Leppävirta SEL korvaa osallistujien matkakulut sekä ansionmenetykset työnantajan todistusta vastaan. Lisäksi tarjotaan aamupala, lounas ja kahvi. Ilmoittautumiset 7.3.2025 mennessä: Rainer Kettunen p. 09 424 61240 tai rainer.kettunen@selry,fi Veijo Kukkonen p. 050 464 7292 tai veijo.kukkonen@selry.fi
E L I N TA E 37 E L I N TA E 37 ESIMERKKIPALKKALASKELMA Lähettäjä: Palkkakausi Ajalta Työsuhde alk. Elintarviketehdas Oy 1/2025 1.1.2025–31.1.2025 15.6.2005 Henkilö Tes/teollisuus Henkilötunnus Vastaanottaja: 130 palkkaryhmä 4 030972-1554Å Pirkko Porkkana Verokortti einestyöntekijä 25 Tilinumero raja 35 000 111110-2345 Palkkalaji aika/määrä a’hinta euro 112 kuukausipalkka TES:n mukainen summa kuukausipalkka 112 tuntipalkka tehdyt perustunnit palkka tehtyjen tuntien ja palkan summa 113 palvelusvuosilisä riippuu työsuhteen summa pituudesta 114 sunnuntailisä tehdyt tunnit kts. TES tehtyjen tuntien ja palkan summa 115 iltalisä tehdyt tunnit kts. TES tehtyjen tuntien ja palkan summa 116 työajan lyhennys tehdyt tunnit määrä 117 sairausajan palkka ajalta 24.1.–28.1.2025 sairausajan palkka kts. TES näkyvä mahdollinen erotus 118 lomapalkka ajalta 3.1.–8.1.2025 lomapäivät Lomapäivän palkka summa 119 lomakorvaus summa palkka kaudelta työtunnit yhteensä työt.vak.maksu eläkemaksu (TyEL) ay-jäsenmaksu pekkassaldo maksetaan tilille vuoden alusta rahapalkka enn.pid. al. ansio tulot yhteensä ennakonpidätys sairas.vak.maksu (SaVa) ay-jäsenmaksu Edellinen vuosi enn.pid.al ansiot Tarkista, että palkkasi on maksettu oikein! Palkkalaskelma on tärkeä paperi. Siitä selviävät maksettu palkka, palkasta pidätetyt verot ja muut maksut. Vaikka saisit palkkalaskelmasi sähköisesti verkkopankkiisi, tarkista se joka kuukausi ja säilytä ainakin viiden vuoden ajan epäselvyyksien selvittämiseksi. T yönantajan on jokaisen palkan maksamisen yhteydessä annettava työntekijälle laskelma, josta selviää palkan suuruus ja sen määräytymisperusteet. Palkkalaskelmassa näkyy myös lomapalkan ja lomakorvauksen suuruus ja määräytymisperusteet. Jos et saa palkkalaskelmaasi, huomauta viipymättä asiasta työnantajalle. Jos palkkalaskelmaa ei pyynnöstäsi huolimatta toimiteta, pyydä apua luottamusmieheltä tai jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, SEL:n aluetoimistosta. Palkkalaskelman antamatta jättäminen on rangaistava teko. Vertaa palkkalaskelmaasi työaikakirjanpitoosi. Jos et ole saanut kaikkia sinulle kuuluvia palkkoja, pyydä työnantajaltasi palkanmaksun oikaisua. Jos et ole varma tai tarvitset apua, ole yhteydessä luottamusmieheen tai SEL:n aluetoimistoon. Työnantajan on annettava työntekijälle pyynnöstä palkkatodistus, joka on eri asia kuin palkkalaskelma. Palkkatodistus on annettava työntekijälle ilman erillistä pyyntöä aina työsuhteen päättyessä tai lomautuksen alkaessa työttömyysetuutta varten. Todistuksesta on käytävä ilmi niin sanottu vakiintunut palkkatulo vähintään 26 viimeiseltä kalenteriviikolta. • » Työnantajan nimi » Työntekijän nimi, osoite, henkilötunnus ja tilinumero » Palkkakausi, eli miltä ajalta palkka on maksettu » Työsuhteen alkamispäivä » Ammattinimike » Palkkaryhmä, tarkista, että olet oikeassa palkkaryhmässä! » Veroprosentti » Luontoisedut, kuten asunto-, auto-, puhelinja ravintoetu » Vapaapäivien määrä ja korvaukset (pekkaset) » Vuosilomapalkka, lomaraha, lomakorvaus » Ay-jäsenmaksu » Palkkakauden tulot sekä maksetut verot ja muut maksut » Vuoden alusta kertyneet tulot sekä maksetut verot ja muut maksut » Tilapäiset muutokset työsuhteessa, esimerkiksi sairauslomat PALKKAL ASKELMASTA OLISI HY VÄ LÖY T YÄ: VEROT PALKKAL ASKELMASSA näkyy oman verokorttisi tiedot. Verokortissa on koko vuodelle vain yksi tuloraja, mikä lisää palkansaajan omaa vastuuta tulojen seuraamisessa. Samaa verokorttia käytetään niin pääkuin sivutoimessa. Jos koko vuoden tuloraja näyttää ylittyvän, kannattaa tulorajaa korottaa hyvissä ajoin. T YÖT TÖMY YSVAKUUTUSMAKSU L AKISÄÄTEINEN T YÖT TÖMY YSVAKUUTUSMAKSU on 0,59 % palkasta vuonna 2025. Työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan työttömyysetuuksia, eli työttömyyskassojen maksamaa ansiosidonnaista ansiopäivärahaa sekä Kelan maksamaa peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. PALKKA PALKAN VÄHIMMÄISTASO MÄÄRÄY T Y Y työehtosopimuksen ja työsopimuksessa sovitun tehtävän vaativuuden mukaan. Palkan tulee olla aina vähintään työehtosopimuksen mukainen ja lisät on eriteltävä palkkalaskelmassa. Paikallisesti sovitaan työehtosopimuksen vähimmäispalkkoja paremmista palkoista. Palkan ehdot ja määräytymisperusteet voit tarkistaa työsopimuksestasi.
E L I N TA E 37 E L I N TA E 37 ESIMERKKIPALKKALASKELMA Lähettäjä: Palkkakausi Ajalta Työsuhde alk. Elintarviketehdas Oy 1/2025 1.1.2025–31.1.2025 15.6.2005 Henkilö Tes/teollisuus Henkilötunnus Vastaanottaja: 130 palkkaryhmä 4 030972-1554Å Pirkko Porkkana Verokortti einestyöntekijä 25 Tilinumero raja 35 000 111110-2345 Palkkalaji aika/määrä a’hinta euro 112 kuukausipalkka TES:n mukainen summa kuukausipalkka 112 tuntipalkka tehdyt perustunnit palkka tehtyjen tuntien ja palkan summa 113 palvelusvuosilisä riippuu työsuhteen summa pituudesta 114 sunnuntailisä tehdyt tunnit kts. TES tehtyjen tuntien ja palkan summa 115 iltalisä tehdyt tunnit kts. TES tehtyjen tuntien ja palkan summa 116 työajan lyhennys tehdyt tunnit määrä 117 sairausajan palkka ajalta 24.1.–28.1.2025 sairausajan palkka kts. TES näkyvä mahdollinen erotus 118 lomapalkka ajalta 3.1.–8.1.2025 lomapäivät Lomapäivän palkka summa 119 lomakorvaus summa palkka kaudelta työtunnit yhteensä työt.vak.maksu eläkemaksu (TyEL) ay-jäsenmaksu pekkassaldo maksetaan tilille vuoden alusta rahapalkka enn.pid. al. ansio tulot yhteensä ennakonpidätys sairas.vak.maksu (SaVa) ay-jäsenmaksu Edellinen vuosi enn.pid.al ansiot Tarkista, että palkkasi on maksettu oikein! LISÄT PERUSPALKAN LISÄKSI maksetaan erilaisia lisiä, joista on sovittu työehtosopimuksessa ja paikallisesti. Lisiä ovat esimerkiksi vuorotyölisät ja palvelusvuosilisät. Työaikaan liittyvät lisät maksetaan toteutuneen työvuorolistan mukaisesti. Pidä kirjaa tekemistäsi työtunneistasi ja vertaa palkkalaskelmaasi toteutuneisiin tunteihin. YLIT YÖ TEHT YJEN YLITÖIDEN TULEE MYÖS näkyä palkkalaskelmassa. Ylityön tekemiseen tarvitaan aina työntekijän suostumus. Perusteluita kieltäytymiselle ei tarvitse antaa. Vuorokautinen ylityö = työaika vuorokaudessa ylittää säännöllisen työajan (8 tuntia). Ylityökorvaus vuorokautisesta ylityöstä on 50 % kahdelta ensimmäiseltä tunnilta ja kahden tunnin jälkeen 100 %. Viikoittainen ylityö = työaika viikossa ylittää säännöllisen työajan (40 tuntia). Ylityökorvaus viikoittaisesta ylityöstä on 50 % ensimmäiseltä kahdeksalta tunnilta ja kahdeksan tunnin jälkeen 100 %. Työntekijän työaika, ylityöt, aloittamisja lopettamistyöt mukaan lukien, ei saa ylittää 48 tuntia keskimäärin viikossa neljän kuukauden tarkastelujakson aikana. SAIRAUSLOMA SAIRAUSLOMAN AJALTA T YÖNANTAJA maksaa sairausajan palkkaa työehtosopimuksen mukaisesti. Se kuinka pitkään sairausajalta palkkaa maksetaan, riippuu siitä, kuinka pitkä työsuhde on ollut ennen sairastumista. T YÖAJAN LYHENNYSVAPAAT ELI PEKKASET PALKKAL ASKELMASSA NÄKY VÄT vuoden aikana pidetyt ja pitämättömät työajan lyhennysvapaat eli pekkaspäivät. LOMAPALKKA, LOMARAHA JA LOMAKORVAUS KUN OLET PALKKAKAUDELL A vuosilomalla, tulee lomapalkan näkyä palkkalaskelmassa. Lomarahasta on sovittu työehtosopimuksessa, se on 50 % vuosilomapalkasta. Työsuhteen päättyessä maksetaan ansaitut, mutta pitämättömät lomat lomakorvauksena. Jos lomapäiviä ei ole pidetty työsuhteen aikana, lomakorvaus on joko 9 % tai 11,5 %. 9 % maksetaan, jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä alle vuoden tai työntekijä työskentelee alle 14 päivää kuukaudessa muulla kuin viikkotai kuukausipalkalla, ja 11,5 % silloin, jos työsuhde on kestänyt edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden. » Kun teet pimeää työtä, tuet harmaata taloutta ja teet hallaa itsellesi. Sinulle ei kerry eläkettä. Työnantaja ei ole vakuuttanut sinua tapaturmien varalta, etkä ole oikeutettu esimerkiksi ansiosidonnaiseen sairauspäivärahaan tai työttömyyspäivärahaan. » Toimi aina näin: 1. Vaadi kirjallinen työsopimus. 2. Tee töitä vain verokortilla. 3. Varmista, että palkkasi maksetaan pankkitilillesi. 4. Tarkista kuukausittain palkkalaskelmasi ja vuosittain työeläkeotteesi. ÄL Ä TEE PIMEÄÄ T YÖTÄ! AY-JÄSENMAKSU T YÖNANTAJA PERII SEL:n 1,4 %:n jäsenmaksun suoraan palkastasi, jos olet toimittanut jäsenmaksun perintäsopimuksen työnantajallesi. Tällöin palkastasi vähennetään automaattisesti jäsenmaksu, jonka työnantaja tilittää liitolle. Liiton jäsenmaksut ovat sinulle kokonaan verovähennyskelpoisia. Kun jäsenmaksut huomioidaan lopullisessa verotuksessasi, maksamasi todellinen jäsenmaksu on pienempi kuin kuukausittain palkastasi pidätetty jäsenmaksu. Jäsenmaksu sisältää työttömyyskassan jäsenmaksun. T YÖEL ÄKEMAKSU T YÖNTEKIJÄN L AKISÄÄTEINEN T YÖEL ÄKEMAKSU (TyEL) vuonna 2025 on 8,65 prosenttia 53–62-vuotiailla ja muilla 7,15 prosenttia. Työeläkemaksu on työntekijän maksama osuus työeläkkeestä. Lopun maksaa työnantaja.
E L I N TA E 39 SEL:n nuorten risteily 23.–25.5.2025 Silja Symphony Helsinki–Tukholma–Helsinki Asiaa työehdoista sekä hauskaa kisailua ja seuraa! Hinnat: B4-hytissä 173 €/hlö B3-hytissä 181 €/hlö B2-hytissä 197 €/hlö B1-hytissä 244 €/hlö Hinta sisältää majoituksen B-hytissä, kaksi buffetillallista ruokajuomineen, meriaamiaiset sekä matkat kotoa Helsinkiin ja takaisin, sopivasti asiaohjelmaa sekä parhaat selliläiset tyypit! Hinnassa ei ole huomioitu ammattiosastosi tai aluejärjestösi mahdollista tukea. Tapaamme Olympiaterminaalissa perjantaina kello 14.30. Takaisin Helsinkiin laiva saapuu sunnuntaina kello 10.30. Merkkaa kalenteriisi ja toimi nopeasti! Ilmoittautuminen alkaa 3.3.2025 osoitteessa www.selry.fi/nuoret
E L I N TA E 39 Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Kassa vastaa Työttömyysturvan korotusosa poistui 1.1.2025 Eduskunta hyväksyi vuoden 2024 lopussa lakimuutoksen, joka poisti ansiopäivärahan korotusosan. Korotusosaa on voitu maksaa silloin, kun henkilö osallistuu työllistymistä edistävään palveluun. Muutos koskee noin kymmenesosaa ansiopäivärahan saajista. Korotusosien maksaminen työllistymistä edistävien palvelujen ajalle lakkasi vuoden 2025 alussa. Korotusosaa voidaan maksaa vielä tämän vuoden aikana niissä tilanteissa, joissa palvelu on alkanut vuoden 2024 puolella. Jos työllistymistä edistävä palvelu on siis alkanut viimeistään 31.12.2024, korotusosa voidaan maksaa lain voimaantulon jälkeiseltä ajalta palvelun loppuun saakka, kuitenkin kokonaisuudessaan enintään 200 päivältä. Jos palvelu järjestetään jaksotettuna erillisiin kokonaisuuksiin siten, että jaksot eivät liity yhtäjaksoisesti toisiinsa, korotusosaa tai korotettua ansio-osaa ei makseta palvelujakson ajalta, joka alkaa 1.1.2025 tai myöhemmin. Kulukorvaus ei poistu Lakimuutos ei vaikuta työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaan kulukorvaukseen, joka on tarkoitettu palvelun aikaisiin matkaja ylläpitokustannuksiin. Tyypillisiä kulukorvauksia ovat matkakulut, kuten kilometrikorvaukset, ateriakorvaukset, toimistotarvikkeet tai muut ammatilliset menot. Kulukorvaus on 9 euroa päivältä ja se on verotonta tuloa. Sitä maksetaan työllistymistä edistävän palvelun osallistumispäiviltä, enintään viideltä päivältä viikossa. Kulukorvausta voi saada vain, jos saa työttömyysetuutta. Lakimuutoksen vaikutus Vuonna 2024 joulukuun puoliväliin mennessä työttömyysturvan korotusosaa maksettiin A-kassassa 5 807 saajalle. Korotusosa on ollut sitä suurempi, mitä suuremmat henkilön työttömyyttä edeltävät tulot ovat olleet. Korotusosan poistumisen vaikutus ansiopäivärahaan on noin 60–210 euroa kuukaudessa. Myös liikkuvuusavustuksen korotusosa poistui Myös liikkuvuusavustuksen korotusosasta luovuttiin 1.1.2025. Liikkuvuusavustusta voi saada, kun ottaa työttömänä vastaan työn, joka sijaitsee kaukana nykyisestä asuinpaikasta. Korotettua liikkuvuusavustusta oli mahdollista saada, jos työpaikka on yli 200 kilometrin päässä asuinpaikasta.
E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 ”Liitossa saamme paremmat työehdot” Liittoon kuulutaan siksi, että liitossa saamme paremmat työehdot. Se on se suurin ja tärkein syy, pääluottamusmies Niina Koivikko tiivistää. L U O T TA M U S H E N K I L Ö Niina Koivikko suosittelee SEL:n kursseja Murikkaopistolla. Kurssien sisällöt ovat olleet mielenkiintoisia ja laadukkaita, hän sanoo. teksti ja kuva Karoliina Öystilä N iina Koivikko, 42, valmistui leipuri-kondiittoriksi vuonna 2003 ja työllistyi sen jälkeen pieneen helsinkiläiseen leipomoon ja jäätelötehtaaseen. Kun firman tuotanto siirtyi yrityskaupan myötä Karkkilaan, Koivikko sai Fazerin Vantaan leipomosta pätkätöitä, joita riitti useaksi vuodeksi. – Halusin vakituisen työsuhteen ja toukokuussa 2010 sain sellaisen Arlan Sipoon meijeristä. Porvoossa asuva Koivikko on viihtynyt työpaikassaan kohta 15 vuotta. Hän tekee keskeytymä
E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 ”Parasta on, kun pystyn auttamaan työkaveria.” Niina Koivikko ja Henna Collan (vas.) Murikka-opistolla syksyllä 2022. töntä kolmivuorotyötä käynnissäpitäjänä. – Olemme linkki koneenkäyttäjien ja kunnossapidon välissä. Huolehdimme, että linjat pyörivät ja pesut tulevat tehtyä. Arlan Sipoon meijerissä valmistetaan rahkaa, jugurttia, maitoa, kermaa, viiliä, voita ja UHT-tuotteita. Henkilöstömäärä on noin 400, joista SEL:n työehtosopimuksen piirissä tuotannossa työskentelee noin 130 ihmistä. Sopivasti haastetta Niina Koivikosta tuli pääluottamusmies kesken kauden vuonna 2019, kun hänen edeltäjänsä vaihtoi työpaikalla toisen sopimusalan tehtäviin. Viime vuoden lopulla Koivikko valittiin kolmannelle kaudelle ilman vastaehdokkaita. – Olin aiemmin ollut työsuojeluvaltuutettuna yhden kauden, mutta se ei tuntunut samalla tavalla omalta jutulta kuin nämä luottamusmiehen hommat. Koivikolla on työstä vapautusaikaa luottamustehtävänsä hoitamiseen kaksi päivää viikossa. Vuorotyö tekee haastavaksi kaikkien työkavereiden näkemisen työpaikalla, mutta moni ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä. – Eniten kysytään palkoista ja tarkistetaan, onko palkka maksettu oikein tai menevätkö vuoromuutokset oikein. Määräaikaiset työntekijät kysyvät palkkaryhmissä etenemisestä, Koivikko antaa esimerkkejä. Luottamusmiehen tehtävät haastavat hänestä sopivasti. – Oma työni on rutiininomaista, mutta luottamusmiehenä opin koko ajan uutta, kun saan selvittää asioita itselleni ja työkavereilleni. Parasta on, kun pystyn auttamaan työkaveria. Ikävintä taas on se, kun joudun antamaan vastauksen, johon jäsen ei ole tyytyväinen, mutta en voi asialle mitään. Koivikko suosittelee kokeilemaan työpaikan luottamustehtäviä. – Jos tykkäät auttaa ihmisiä ja touhuta työsuhdeasioiden parissa, luottamusmiehen tehtävä antaa tosi paljon. Saat tietoa ja laajemman kuvan asioista ja pääset vaikuttamaan työpaikan asioihin. SEL julisti työpaikan poliittiseen #PainavaSyy -lakkoon viime ja edellisvuonna, mikä tarkoitti, että Koivikko joutui ensimmäistä kertaa organisoimaan lakon käytännön asioita pääluottamusmiehenä. – Siinä sai laittaa itsensä likoon, kun juttelin ihmisten kanssa, mistä lakoissa on kyse ja miksi me teemme näitä toimia. Yhteistyö sujuu Työntekijöiden varapääluottamusmies Jens Rönn on myös työpaikan ainoa osaston luottamusmies, sillä vain kunnossapidolle on valittu oma luottamusmies. Kunnossapito siirtyi viime vuonna takaisin omaksi työksi ja siellä tehdään 12-tuntista vuoroa. Niina Koivikon yhteistyö Rönnin ja työsuojeluvaltuutettu Dan Möllerin kanssa sujuu hyvin. Muutosneuvotteluita henkilöstön vähentämiseksi Arlalla ei ole Koivikon aikana ole jouduttu käymään. Töitä on riittänyt ja henkilöstömääräkin on hieman noussut. Arla on investoinut ja esimerkiksi laajentanut samoissa tiloissa toimineelta Unileverin jäätelötehtaalta jääneisiin tiloihin. Arla on ruotsalainen yritys ja se näkyy muun muassa siinä, että palavereja on paljon. Työnantajapuolen kanssa keskusteluyhteys on hyvä. – Jotkut toimintamallit tulevat meillekin Ruotsista ja Tanskasta. Koivikko kiittää, että on aina saanut apua liitosta, kun on kysynyt. Hän kuitenkin toivoo, että luottamushenkilöiden tukemiseen ja jaksamisen parantamiseen löytyisi liitolta lisää keinoja. – Luottamuksellinen vertaistuki on todella tärkeää. Nämä luottamushenkilöiden asiat ovat asioita, joita ei voi ulkopuolisten ihmisten kanssa purkaa ja keskustella. Koivikko on kouluttautunut SEL:n kursseilla Murikka-opistossa. – Suosittelen todellakin Murikan kursseja. Jos niillä ei käy, jää paljosta paitsi. Siellä tutustut muihin, verkostoidut ja kynnys osallistua liiton tapahtumiin laskee. Kurssien sisällöt ovat olleet mielenkiintoisia ja laadukkaita. Seuraavaksi ajattelin mennä Ihmissuhteet työpaikalla -kurssille. Elintarvikealan työpaikoilla on parhaillaan päällä SEL:n ylityöja vuoronvaihtokielto, jonka tavoitteena on saada sovittua uudet työehtosopimukset työntekijöille. – Nyt kun työehtosopimusneuvottelukierros on kesken, on ollut helpompi tarjota jäsenyyttä, kun liiton merkitys on pinnalla, Koivikko sanoo. Niina Koivikko liittyi SEL:n jäseneksi heti ensimmäisessä työpaikassaan. – Se on aina ollut minulle päivänselvä asia, että liittoon kuulutaan. Liittoon kuulutaan siksi, että liitossa saamme paremmat työehdot, se on se suurin ja tärkein syy. Liiton jäsenenä saat työehdot, avun, tuen ja turvan, Koivikko tiivistää. •
E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 Työeläkeuudistus hyväksyttiin tammikuussa. Mistä muutoksista siinä sovittiin? Työeläkeuudistuksesta sopu – mikä muuttuu? E L Ä K K E E T teksti Pauli Unkuri ja Karoliina Öystilä kuva Karoliina Öystilä T yömarkkinakeskusjärjestöt eli työnantajia edustavat EK, KT sekä Valtion ja kirkon työmarkkinalaitokset sekä työntekijöitä edustavat SAK, STTK ja Akava pääsivät 19.1.2025 neuvottelutulokseen sopimuksesta vuoden 2025 työeläkeuudistukseksi. Orpon hallitus totesi 23.1.2025 työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen täyttävän hallitusohjelmassa asetetut tavoitteet. Tämän jälkeen SAK:n hallitus ja muut työmarkkinakeskusjärjestöt hyväksyivät neuvottelutuloksen. Lopullisesti työeläkeuudistuksen mukaiset lakimuutokset hyväksyy aikanaan eduskunta. SAK:n työuraja eläkeasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari kertoo työeläkejärjestelmän uudistustarpeen johtuneen Suomen epätasapainoisesta väestörakenteesta. – Edellisessä uudistuksessa laskelmien pohjana olleet syntyvyysluvut ovat reippaasti alemmat kuin mitä silloin odotettiin ja työperäinen maahanmuutto on ollut Suomessa aika vähäistä. Viime syksyn väestöennusteet toivat tähän parannusta työperäisen maahanmuuton osalta, mutta epävarmuutta on edelleen. Väestöennusteita on tarpeen seurata pitemmällä aikavälillä, Näätsaari toteaa. Hallitus asetti työeläkeuudistusta neuvottelemaan ryhtyneille työmarkkinakeskusjärjestöille tavoitteeksi eläkemaksujen tason vakauttamisen sekä julkisen talouden vahvistamisen. Muutosten tulisi vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä vähintään noin 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä tarkoitti noin miljardia euroa. Nyt sovittu työeläkeuudistus ei ole yhtä laaja kuin vuoden 2017 työeläkeKaikki nuoret eivät luota eläkejärjestelmään, mutta nuorisoja opiskelijajärjestöjen mielestä eläkeuudistus on kuitenkin askel oikeaan suuntaan. Kuva SEL:n kesäfestareilta Hämeenlinnasta 2023. E L I N TA E 4 3
E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 teksti Kati Oksman Lihantarkastaja Eliza Puganen kertoi työstään yli 20 opinto-ohjaajalle ja uraohjausta tekevälle opettajalle Educa-messujen yhteydessä järjestetyssä Maistuva ammatti -tilaisuudessa Helsingissä 24.1.2025. – Osallistujat saivat kuulla, että maatalousala kaipaa kipeästi koulutettua työvoimaa ja että meijerialan harjoittelu on palkallista. Moni ei myöskään ollut kuullut lihantarkastajan työstä aiemmin, SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaranen kertoo. uudistus, jossa esimerkiksi eläkeikää nostettiin. Tällä kertaa palkansaajalle ei tule suuria muutoksia. – Kyse on ikään kuin järjestelmän määräaikaishuollosta, joita aika ajoin tarvitaan. Tässä uudistuksessa ei ole heikennyksiä eläke-etuuksiin eikä esimerkiksi eläkeikää nosteta, Näätsaari sanoo. Näistä muutoksista sovittiin 1. Sijoitusuudistus, jolla tavoitellaan parempaa tuottoa eläkesijoituksille. Jatkossa työeläkeyhtiöt voivat sijoittaa osakkeisiin suuremman osan varoistaan. 2. Rahastointia vahvistetaan. Jatkossa laitetaan vuosittain enemmän eläkevaroja sivuun tulevien eläkkeiden rahoittamiseksi. Rahastoinnin vahvistaminen on etenkin nuorempien sukupolvien kannalta oikeudenmukaista ja auttaa riskeihin varautumisessa. 3. Inflaatiovakauttaja auttaa eläkkeiden rahoituksessa. Inflaatiovakauttaja rajoittaa tulevaisuudessa eläkkeiden indeksikorotuksia siten, että työeläkeindeksi ei saa kahden peräkkäisen vuoden aikana kasvaa enempää kuin palkkakerroin samana aikana. Eläkkeet eivät siis voi nousta merkittävästi enempää kuin palkat. 4. Sopimus sisältää ehdotuksia hallitukselle mielenterveysongelmien ehkäisystä ja työterveyshuollon kehittämisestä. Työhyvinvoinnin parantaminen on tärkeää sekä työntekijöiden terveyden kannalta että työurien pidentämiseksi. Näihin ei tule muutoksia 1. Eläkettä kertyy myös jatkossa palkattomilta jaksoilta, esimerkiksi ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, perhevapaista ja suoritetuista tutkinnoista kertyy eläkettä. 2. Eläkeikää ei nosteta. 3. Eläke-etuuksia ei heikennetä. 4. Eläkemaksujen taso pysyy nykyisellään vuoteen 2030 asti. Ammatteja moneen makuun MAISTUVA AMMAT TI TARJOAA tietoa elintarvikealan ammateista ja opinnoista nuorille ja nuorten parissa työskenteleville. Ruoka-alan järjestöjen Maistuva ammatti -verkosto on työskennellyt ruoka-alan imagon ja vetovoimaisuuden kohottamiseksi jo vuodesta 2012. Maistuva ammatti jakaa tietoa elintarvikealan ammateista ja kannustaa nuoria hakeutumaan opiskelemaan alaa, jotta alalle saadaan osaavaa työvoimaa myös tulevaisuudessa. Samalla tavoitteena on lisätä nuorten arvostusta ruokaketjussa tehtävää työtä ja alan työllistävyyttä kohtaan. Maistuvan ammatin verkkosivuilla esitellään elintarvikealan ammatteja. Moni ei tiedä, että alan ammattikirjo ulottuu tuotepäälliköistä laborantteihin ja juustomestareista raestajiin. Verkkosivuilta löytyvät kattavasti listattuna kaikki Suomessa alan koulutusta tarjoavat opiskelupaikat ammatillisista oppilaitoksista yliopistoihin sekä esittelyvideoita ammateista. SEL:n koulutussihteeri Jaana Saarasen mukaan elintarvikealan ammateista kerrotaan erilaisissa tilaisuuksissa ja messuilla sekä peruskouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa, jonne hankkeen edustajia pyydetään puhumaan tai he ehdottavat vierailua oppilaitokseen itse. Maistuva ammatti -verkostossa ovat SEL:n lisäksi mukana Agronomiliitto, Ammattiliitto Pro, Elintarviketeollisuusliitto ETL, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Meijerialan Ammattilaiset MVL ja Ruokatieto Yhdistys, jotka kaikki osallistuvat toiminnan rahoittamiseen. • www.maistuvaammatti.fi E L I N TA E 4 3
E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 Some on hyvä työkalu, mutta se ei korvaa kasvokkain keskustelua Moni viettää aikaa sosiaalisessa mediassa päivittäin, mutta hyödyntävätkö työpaikkojen luottamushenkilöt somea työssään? S EL:n työpaikkojen ja ammattiosastojen luottamushenkilöille vuonna 2022 tehdyn kyselyn mukaan yli puolet vastanneista kokee, että he voisivat hyödyntää sosiaalista mediaa nykyistä enemmän luottamustehtävässään. Turkulainen Olli Pietiläinen, prosessinhoitaja ja tuore pääluottamusS O M E Olli Pietiläinen kampanjoimassa eduskuntavaalien äänestysaktiivisuuden nostamiseksi Turun Elintarviketyöntekijöiden ammattiosaston teltalla Turun Kauppatorilla keväällä 2023. teksti Outi Moilanen kuva Karoliina Öystilä mies PCAS Finlandilla, hyödyntää sosiaalista mediaa monipuolisesti, mutta harkiten henkilökohtaisilla sometileillään. – Teen sellaista mikrotason vaikuttamista luottamushenkilönä. Otan kantaa ajankohtaisiin työelämään liittyviin keskusteluihin ja kerron työntekijöiden oikeuksista. Ajattelen, että somejulkaisuni saattavat rohkaista ottamaan minuun tai muihin luottamushenkilöihin yhteyttä, jos työntekijä kokee tulleensa väärin kohdelluksi työpaikallaan. Samalla ammattiliiton tekemä työ työntekijöiden edunvalvojana tulee näkyväksi. Suurin osa SEL:n luottamushenkilöistä käyttää somea päivittäin. Kyselyn
E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 mukaan luottamushenkilöt käyttävät eniten Facebookia, YouTubea ja Instagramia. Toisaalta osa kyselyyn vastanneista kertoo, ettei käytä lainkaan somea. Pietiläisellä on tili Facebookissa, Instagramissa, TikTokissa, LinkedInissä ja X:ssä eli entisessä Twitterissä. Instagramin ja Facebookin hän kokee itselleen toimivimpina alustoina omien ajatusten ja uutisten jakamiseen. – Tuoreimmissa julkaisuissani Instagramissa ja Facebookissa kannustin työntekijöitä hyödyntämään virike-etunsa sekä kerroin SEL:n työtaistelukoulutuksesta ja liittovaltuuston kokouksesta, joihin osallistuin. Muissa somekanavissa Pietiläinen lähinnä selailee ja kommentoi muiden julkaisuja. – TikTokissa katselen lähinnä muiden tekemiä videoita. X:n puolestaan koen muuttuneen negatiiviseen suuntaan omistajavaihdoksen myötä. Lisää sisältöä someen Sosiaalinen media tarjoaa monia mahdollisuuksia luottamushenkilöille. Kyselyn mukaan iso osa vastaajista on sitä mieltä, että somen käytöstä on ollut heille hyötyä luottamushenkilönä. Lähes kolmannes vastaajista pitää yhteyttä työkavereihinsa myös somessa. Olli Pietiläisen mukaan laadukas sisällöntuottaminen someen vie aikaa ja vaatii vaivaa. Etenkin, jos innostuu tekemään someen videoita, jotka vaativat editointia. – Kannustan luottamushenkilöitä hyödyntämään työstä vapautusaikaa myös sisällön tuottamiseen someen. Työnantajan kanssa voi tehdä yhteistyötä esimerkiksi kysymällä, voisiko työpaikalta ottaa kuvia someen. Positiivinen julkisuus hyödyttäisi myös työnantajaa ilmaisena näkyvyytenä. Ilman lupaa työpaikalta ei saa julkaista kuvamateriaalia, muistuttaa Pietiläinen. Luottamushenkilöt keskustelevat somessa työelämästä, julkaisevat ay-asiaa ja verkostoituvat muiden luottamushenkilöiden kanssa. Sosiaalista mediaa voi hyödyntää myös jäsenhankintaan, ja osa vastaajista onkin tehnyt SEL:n jäsenhankintaa somessa. Uusien jäsenten rekrytointi onnistuu edelleen parhaiten kasvokkain työpaikalla, mutta some ja muut digitaaliset työkalut voivat vahvistaa sanomaa sekä levittää sen nopeammin ja suuremmalle yleisölle. Vastuullisesti somessa On hyvä olla tietoinen sosiaalisen median käyttöön liittyvistä riskeistä ja toimia siellä vastuullisesti. Olli Pietiläinen kertoo, että luottamushenkilönä pitää olla somessa tarkkana vaitiolovelvollisuuden vuoksi. Hän korostaa, että yksilöityä tietoa ei saa jakaa ilman asianomaisen henkilön lupaa. – Luottamusmies on vaitiolovelvollisessa asemassa. Sometan luottamustehtävääni liittyvistä asioista ainoastaan yleisluontoisesti. Esimerkiksi kertomalla työelämään tai työehtosopimusneuvotteluihin liittyvistä uutisista ja jakamalla SEL:n julkaisuja somessa. Somen tarjoamat mahdollisuudet tiedonvälitykseen ja keskusteluun ovat haasteista huolimatta kiistattomia. Parhaimmillaan somen avulla voi tavoittaa laajan yleisön nopeasti ja tehokkaasti. Se on myös hyvä kanava vuorovaikutukseen ja keskusteluun. Pietiläinen kertoo esimerkiksi hyödyntäneensä somea luottamusmiesvaalien kampanjassaan viime syksynä. Some ei korvaa suoraa kontaktia Vajaa viidennes kyselyn vastaajista kertoo jo tuottavansa liiton näkyvyyttä lisäävää somesisältöä, ja jopa kolmannes kyselyyn vastanneista luottamushenkilöistä haluaisi tuottaa sisältöä, joka lisäisi liiton näkyvyyttä somessa. Tämä kertoo siitä, että luottamushenkilöillä on halua tukea ja osallistua liiton viestintään ja sen lisäämiseen somessa. Kyselyyn vastanneet luottamushenkilöt korostivat, että aktiivinen vuorovaikutus ja keskusteluun osallistuminen on tärkeää, jotta viestintä olisi tehokasta ja tavoittaisi mahdollisimman laajan yleisön. Someaktiivisuudestaan huolimatta Olli Pietiläinen kokee, että tärkeintä on kasvokkain tapahtuva sosiaalinen kanssakäyminen. – Digimaailmassa viestit hukkuvat helposti viestitulvaan. Paras tapa vaikuttaa luottamushenkilönä on kohdata ihmiset oikeasti ja jutella kasvotusten. Näin saan suoraan tietää, mitkä asiat mietityttävät työkavereita ja millaisia murheita heillä on. Pietiläinen on kehittänyt myös työpaikkansa ilmoitustauluilla julkaistavan Ilta~luottis-printtitiedotteen. Ilta~luottis on lyhyt ja ytimekäs, A4-kokoinen musta-keltainen tiedote työntekijöille. – Tiedotteessa on tiukan asiasisällön lisäksi myös kevyempää materiaalia sekä kuvitusta, jotta julkaisu pysyy mielenkiintoisena kaikille. Koen Ilta~ luottiksen tavoittavan tällä hetkellä tehokkaimmin kaikki työpaikkamme vuorotyöläiset. Parhaimmillaan some on tehokas työkalu luottamushenkilölle. Se on kanava tiedonvälitykseen, keskusteluun ja yhteisöllisyyden rakentamiseen. Hyödyntämällä somen tarjoamia mahdollisuuksia ja kehittämällä omaa osaamistaan luottamushenkilöt voivat tehostaa viestintäänsä ja edistää työelämän kehittämistä työntekijälähtöisemmäksi. Pietiläinen uskoo, että some on hyödyllinen työkalu luottamushenkilöille, mutta sen käyttö vaatii harkintaa ja vastuullisuutta sekä asiallista ja faktapohjaista argumentointia. • Jutussa on hyödynnetty Ammattiliittojen työkalupakki digitaaliseen vallankumoukseen -julkaisua sekä SEL:n luottamushenkilöille vuonna 2022 somen käytöstä tehtyä kyselyä, johon tuli yli 250 vastausta. Kysely oli osa Outi Moilasen medianomi YAMK-tutkinnon opinnäytetyötä.
Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Näin haet ansiopäivärahaa A-kassan eAsiointi on auki 24/7 Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi Työmarkkinatorilla. Suosittelemme eAsiointia ensisijaisena asiointikanavana, koska se on tietoturvallinen. eAsioinnin kautta lähetetty hakemus ja liitteet ovat nopeasti käytettävissämme etuusasiasi käsittelyä varten. Lisäksi voit lähettää meille viestejä suojatun yhteyden kautta. eAsiointiin voit kirjautua henkilökohtaisilla pankkitunnuksillasi, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. 1. 2. 3. 4. 5. Jos et voi käyttää sähköistä eAsiointia, voit täyttää hakemuksen paperiversiona ja lähettää sen postissa A-kassaan osoitteeseen: Avoin työttömyyskassa A-kassa PL 116 00531 Helsinki Hakemuslomakkeen voit tulostaa A-kassan verkkosivuilta a-kassa.fi/ohjepankki/ Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Seuraa meitä somessa @AvoinKassa A-kassa.fi
Följ oss på some Follow us on social media @AvoinKassa A-kassa.fi This is how you apply for earnings-related allowance Register with the JobMarket Finland’s E-services as an unemployed jobseeker no later than on your first day of unemployment. Fill in the earnings-related allowance application in A-kassa’s eService after the application period has ended. Check that you have all the necessary attachments for the daily allowance application. Submit your application and attachments. Send us more information and missing attachments if they are requested. You can check the response time for applications and messages arriving at eService at the application processing status page. 1. 2. 3. 4. 5. eService and more detailed instructions how to apply you can find on our website. Om du inte kan använda E-tjänsten hittar du instruktionerna för denna situation på sidan: a-kassa.fi/sv/etjansten-tips/ If you can’t use eService, the instructions for this situation can be found on the page: a-kassa.fi/en/eservice-tips/ Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Many jobs, many sectors — one unemployment fund! Hemsida och E-tjänsten/ Website and eService a-kassa.fi Öppna arbetslöshetskassan/ Open Unemployment Fund PB 116, 00531 Helsingfors / PO Box 116, 00531 Helsinki Telefontjänsten / Service number 020 690 455 Så här söker du dagpenning Anmäl dig som arbetslös arbetssökande på Jobbmarknadens e-tjänst senast första dagen av arbetslöshet eller permittering. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. 1. 2. 3. 4. 5. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Följ oss på some / Follow us on social media @AvoinKassa
E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 SEL:S FÖRBUD mot övertidsarbete och byte av arbetsskift inleds fredag 7.2.2025 kl. 00.00 och avslutas söndag 9.3.2025 kl. 23.59. Övertidsoch skiftbytesförbudet gäller alla arbetstagare på alla arbetsplatser där man tillämpar kollektivavtalet mellan SEL och ETL. Under övertidsförbudet jobbar arbetstagarna endast ordinarie arbetstid. Arbetstagarna jobbar inte övertid. Under förbudet mot byte av arbetsskift följer arbetstagarna den fastställda arbetsskiftsförteckningen. Arbetstagarna byter inte arbetsskift på arbetsgivarens initiativ. Övertidsoch skiftbytesförbudet är en laglig stridsåtgärd som inte kan leda till påföljder för arbetstagaren. Det är viktigt att alla arbetstagare deltar! Genom övertidsoch skiftbytesförbudet kan vi tillsammans få fart på förhandlingarna för att få till stånd nya kollektivavtal. Det handlar om din lön och dina övriga anställningsvillkor! I ett avtalslöst tillstånd råder ingen skyldighet att upprätthålla arbetsfred, vilket innebär att parterna kan påskynda förhandlingarna genom stridsåtgärder. Anställningsvillkoren kvarstår dock i praktiken tack vare den så kallade efterverkan. Arbetsgivaren kan till exempel inte sänka anställdas löner eller förlänga arbetstiden på egen hand under ett avtalslöst tillstånd. Bestämmelserna i det gamla kollektivavtalet gäller i allmänhet tills det nya kollektivavtalet godkänns. Läs mer på finska: www.selry.fi/ylityokielto SEL HAS DECL ARED for an overtime and shift changes ban. The overtime and shift changes ban begins on Friday February 7 2025 at 00:00 and ends on Sunday March 9 2025 at 23:59. The overtime and shift changes ban applies to all employees in all workplaces that comply with the collective agreement between SEL and ETL. During the overtime ban, employees only work regular working hours. Employees do not work overtime. During the shift changes ban, employees follow the confirmed shift list. Employees do not change shifts at the employer’s initiative. The overtime and shift changes ban is a legal industrial action that cannot result in sanctions for the employee. We need every employee to participate! With the ban on overtime and shift changes, we are accelerating negotiations to create new collective agreements. It’s about your salary and other working conditions! In a non-contractual state, there is no obligation to maintain industrial peace, which means that the parties can accelerate negotiations through industrial action. However, the terms of employment remain in practice thanks to the so-called after-effect. For example, the employer cannot reduce employees’ wages or extend working hours on their own during a non-contractual state. The terms of the old collective agreement apply until the new collective agreement is signed. Read more in Finnish: www.selry.fi/ylityokielto Övertidsoch skiftbytesförbud på arbetsplatserna inom livsmedelsbranschen 7.2–9.3.2025 Ban on overtime and shift changes in food industry workplaces from February 7 to March 9 2025 På svenska/In English
E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 Tauolla Lähetä ristikon ratkaisu osoitteeseen: SEL/Elintae, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki 24.3.2025 mennessä. Kuoreen tunnus ”Ristikko 1/2025”. Vastanneiden kesken arvomme S-ryhmän 25 euron lahjakortin. Ristikon ratkaisu ja voittajan nimi julkaistaan Elintakeessa, joka ilmestyy 11.4.2025. Nimi:....................................................................................................................................... Osoite: .............................................................................................................................................. ................................................................................................................................................. R I S T I K K O 1. Onko kainuulainen perinneruoka rönttönen a) pannukakku, b) piirakka, c) pulla? 2. Mikä Pohjoismaa on asukasluvultaan suurin a) Ruotsi, b) Suomi, c) Tanska? 3. Minkä värisiä ovat Uuden-Seelannin lipussa olevat Etelän risti -nimistä tähtikuviota kuvaavat tähdet a) keltaisia, b) punaisia, c) valkoisia? 4. Missä maassa sijaitsee rantalomaja kylpyläkaupunki Sopot a) Bulgariassa, b) Puolassa, c) Romaniassa? 5. Mikä on Itämeren keskisyvyys a) 54 metriä, b) 132 metriä, c) 215 metriä? 6. Minkä autonvalmistajan automerkki on Picanto a) Hondan, b) Kian, c) Suzukin? 7. Planeetan kiertoaika Auringon ympäri määrää kyseisen planeetan vuoden pituuden. Millä planeetalla on lyhin vuosi a) Maalla, b) Marsilla, c) Merkuriuksella? Vastaukset lehden sivulla 34. 7 8 8 5 3 4 7 3 8 1 1 2 3 9 8 6 6 1 3 4 7 5 9 2 8 7 3 1 8 4 2 9 6 5 2 9 8 5 6 1 7 3 4 6 5 4 7 9 3 1 2 8 4 7 6 3 5 8 2 1 9 1 8 9 6 2 7 4 5 3 3 2 5 4 1 9 8 7 6 9 6 7 1 8 5 3 4 2 8 4 3 2 7 6 5 9 1 5 1 2 9 3 4 6 8 7 Vaikeusaste: AI 35 66 7 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m 1 5 2 3 5 4 7 3 2 5 2 9 6 7 8 3 6 4 1 6 9 2 4 3 9 1 5 4 2 6 7 8 7 2 6 9 3 8 5 4 1 8 5 4 7 6 1 2 3 9 4 8 9 1 2 7 3 6 5 2 1 5 3 9 6 7 8 4 6 7 3 4 8 5 1 9 2 1 4 7 6 5 9 8 2 3 5 3 8 2 7 4 9 1 6 9 6 2 8 1 3 4 5 7 Vaikeusaste: AI 35 66 8 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m V Ä L Ä H TÄ Ä K Ö ? S U D O K U T Ratkaisut: www.selry.fi/selnet > Elintae
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 E lintarvikealan työntekijä yllättyi, kun hänen työsuhteensa irtisanottiin äkillisesti työtehtävien toistuvaan laiminlyöntiin ja työnantajan asiattomaan arvosteluun vedoten. Työnantaja oli antanut hänelle varoituksen aiemmin syksyllä, mutta perunut sen. Työntekijän työvelvoite päättyi välittömästi. – Työnantaja toimitti irtisanomisilmoituksen minulle yövuoroon. Tavallisesti työnantaja ei ollut koskaan paikalla siihen aikaan. Se tuntui oudolta, työntekijä muistelee. Työntekijä otti yhteyttä SEL:n alueS E LV I T E T T Y TA P A U S Työntekijälle korvauksia työsuhteen perusteettomasta päättämisestä Työnantaja irtisanoi työntekijän ja haastoi tämän oikeuteen vaatien vahingonkorvauksia. Työntekijä sai liitolta oikeusapua ja vastakanne työsuhteen perusteettomasta päättämisestä sovittiin työntekijän eduksi. sihteeriin saatuaan irtisanomispaperit. Aluesihteeri alkoi selvittää irtisanomisen taustoja. Työntekijä oli ollut pääluottamusmiesehdokkaana, mutta hänellä ei ollut työnantajan tulkinnan mukaan pääluottamusmiesehdokkaan suojaa, koska työnantajalle ei ollut tehty suoraan ilmoitusta ehdokkuudesta. Pienellä työpaikalla työnantaja oli tosiasiassa tietoinen ehdokkuudesta, sillä työntekijä oli ilmoittanut asiasta avoimesti työpaikan seinällä. Työnantaja irtisanoi työntekijän kaksi päivää ennen vaaleja. Työnantaja haastoi oikeuteen Parin kuukauden kuluttua työntekijän aloitettua uudessa työpaikassa hänelle saapui haaste oikeuteen. Työnantaja vaati entiseltä työntekijältään korvauksia toteutumattomasta tilauksesta. – Suoraan sanottuna olin sokissa. Tilausten vastaanotto ei kuulunut työtehtäviini. Ehdotin työvuoromuutoksia, koska ison tilauksen tekeminen normaalien töidemme ohella oli mahdotonta. Työnantaja kuitenkin kieltäytyi ja sanoi, että emme ota tilausta, työntekijä kertoo. Työntekijälle myönnettiin liiton oikeusapu ja hän nosti vastakanteen, joka koski osapuolten välillä ollutta työsuhdetta ja sen päättämistä. Kanteella työntekijä vaati korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Työntekijä oli aloittanut yrityksessä edellisenä vuonna omistajan vaihduttua. Hän oli työskennellyt samassa yrityksessä myös edellisen omistajan aikana. – Vain noin kuukausi aloittamiseni jälkeen vastuuasemassa toiminut työntekijä irtisanoutui. Minua kokeneempi työntekijä ilmaisi kiinnostuksensa tehtävään, mutta työnantaja sanoi, että tehtävään valitaan joko minut tai joku ulkopuolinen. Työntekijä lupasi yrittää, vaikka hänellä ei ollut kokemusta vastaavista tehtävistä. Hän toi tämän ilmi myös työnantajalle. Vajaan vuoden verran asiat menivätkin hyvin. Sitten työnantaja nosti esiin työpaikan huonon ilmapiirin. – Kerroin työnantajalle, että moni on varuillaan edelliseen työnantajaan liittyvien huonojen kokemusten takia, ja että hänenkin toimintatavoissaan olisi parantamisen varaa. Hän syytti huonosta ilmapiiristä minua. Työntekijä ilmoitti haluavansa lopettaa vastuutehtävässä, mutta pyörsi pääteksti Taru Salovaara kuva Maria Björklund E L I N TA E 51
E L I N TA E 51 E L I N TA E 51 töksensä keskusteltuaan työnantajan kanssa uudelleen. Vain muutaman viikon kuluttua työnantaja syytti työntekijää asiakassuhteen päättymisestä. – Eräs asiakas ei ollut tyytyväinen tuotteeseemme. Toin esille, että minulla ei ole riittävää osaamista tuotekehitykseen, mutta työkaverini avustuksella muutimme reseptiä. Myöhemmin työnantaja huusi minulle sanoen, että jos hän antaa tehtävän minulle, siitä ei kieltäydytä. Silloin päätin lopettaa vastuutehtäväni, enkä enää siihen palannut. Sopimus korvauksista Ennen valmisteluistuntoa työnantajan lakimieheltä tuli muutamia sovitteluehdotuksia, joista viimeisin oli varteenotettava. Työntekijän lakimies teki vastaehdotuksia, joita työnantaja ei kuitenkaan hyväksynyt. Valmisteluistunnon jälkeen työnantaja kuitenkin suostui yhteen näistä käytännössä sellaisenaan. – Valmisteluistunnossa työnantajan väitteet eivät olleet vakuuttavia, mikä paransi asemaani. Työnantaja yritti osoittaa minut epäluotettavaksi, vaikka tosiasiassa monet hänen toimintatavoistaan olivat olleet kyseenalaisia, työntekijä sanoo. Asia sovittiin työnantajan ja työntekijän välillä, ja käräjäoikeus vahvisti osapuolten välisen sopimuksen. Yritys maksoi työntekijälle työsopimuslain luvun 12 toisen pykälän mukaista vahingonkorvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä yhteensä kahdeksan kuukauden palkkaa vastaava määrän Työllisyysrahaston lausunnon mukaisella vähennyksellä. Yritys korvasi myös työntekijän oikeudenkäyntikulut. – Kuten tämä tapaus osoittaa, järjestäytymisellä on valtava merkitys. Ollessaan liiton jäsen, työntekijä voi ongelmatilanteissa olla yhteydessä liittoon. Yksin on iso riski lähteä riitelemään ja tässäkin työnantaja antoi periksi vasta ennen jutun käsittelyä oikeudessa. Harva yksilö uskaltaa ottaa sellaista riskiä. Siksi kannattaa kuulua liittoon, SEL:n sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa muistuttaa. • A S I A N T U N T I J A V A S TA A Miten saan työkaverini liittymään liiton jäseneksi? YLEISIN syy olla liittymättä liittoon on se, että kukaan ei ole kertonut liitosta ja kysynyt liiton jäseneksi. Ihmisiä, jotka periaatteellisista syistä vastustavat ammattiliittoja on loppupeleissä todella vähän ainakin työntekijöiden joukossa. Liiton jäsenyyttä kannattaa siis aktiivisesti tarjota työkavereille. Jäsenhankinta on haastavampaa kuin ennen, koska nykyisin kaikille ei enää ole itsestään selvää, mikä ammattiliitto on, mitä se tekee ja miksi liiton jäsen kannattaa olla. Varaa siis aikaa jäsenhankintakeskusteluihin ja palaa asiaan useammankin kerran tarvittaessa. Varaudu myös kertomaan ihan perusasioista alkaen liitosta ja sen merkityksestä jokaisen työntekijän työehtoihin. Nyt kannattaa hyödyntää työehtosopimusneuvotteluiden tilanne. Muistuta, että ilman liittoa ei ole työehtosopimusta ja ilman jäseniä ei ole liittoa. Mitä enemmän liitossa on jäseniä, sitä enemmän meillä on voimaa vääntää tolkullinen työehtosopimus. Jos työkaverisi on yhtään kiinnostunut siitä, millä palkalla ja muilla työehdoilla hän töitä tekee, hänellä on jo hyvä syy liittyä liiton jäseneksi. Tee näkyväksi tessissä sovittuja asioita. Pienten lasten vanhemmille kannattaa muistuttaa oikeudesta hoitaa sairasta lasta kotona palkalla, vuorotyötä tekevälle vuorotyölisistä ja ihan kaikille pekkasista ja lomarahasta. Maahanmuuttaneille työkavereille on hyvä kertoa, että Suomessa on tavallista ja turvallista kuulua ammattiliittoon. On hyvä myös kertoa, että tessissä sovitut työehdot ovat voimassa määräajan, jonka jälkeen niistä neuvotellaan uudestaan. Työnantajapuoli haluaa heikentää nykyisiä työehtojamme. Me voimme estää sen vain sillä, että mahdollisimman moni elintarvikealan työntekijä on SEL:n jäsen. YTK:n jäsenille voit näyttää tyhjää paperia ja kertoa, että tässä on YTK:n jäsenilleen neuvottelemat työehdot. Jos omat keskustelusi eivät tuota tulosta, pyydä liittoon kuuluvaa työkaveriasi jatkamaan keskusteluja. Jäsenhankinta työpaikalla ei ole vain pääluottamusmiehen homma. Mitä enemmän ihan jokainen liiton jäsen jäsenyyden puolesta puhuu, sitä korkeampi järjestäytymisaste työpaikalle saadaan. Ja sitä kautta tolkulliset työehdot myös jatkossa. MINTTU SILLANPÄÄ SEL:n järjestötoimitsija Tällä palstalla asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, joita voit lähettää meille: www.selry.fi/juttuvinkki
E L I N TA E 53 E L I N TA E 52 E L I N TA E 52 Tässä lajissa ei ole koskaan valmis Ville-Matti Lapilainen aloitti laskettelun pikkupoikana Lappeenrannassa. Nyt takana on noin 40 vuotta laskettelua. Vuosikymmenten aikana välineet ovat kehittyneet ja Lapilaisen omat vaatimukset rinteille kasvaneet. Lasketteluharrastus on vienyt Ville-Matti Lapilaisen useasti Alpeille. – Kuvassa oleva lonkero on rekvisiittaa. Toisin kuin moni luulee, kesken laskujen ei ”törpötellä”. Rinteet ovat vaativia, joten laskiessa keskitytään laskemiseen. After ski on sitten erikseen, Lapilainen summaa. Kuva on Hintertuxista Itävallasta. V A P A A L L A Kerro meille omasta tai työkaverisi harrastuksesta: www.selry.fi/juttuvinkki P ian 50 vuotta täyttävä Ville-Matti Lapilainen on harrastanut laskettelua käytännössä koko elämänsä. Ensimmäiset laskettelusukset ostettiin käytettynä naapurilta. – En muista ihan tarkkaan minkä ikäisenä ensimmäisen kerran olin rinteessä, alle 10-vuotiaana kuitenkin. Vaikka silloinkin oli jo olemassa hiihtokouluja, en koskaan sellaisessa käynyt, vaan itse olen opetellut laskemaan, Lapilainen kertoo. Vuosikymmenten aikana välineet ovat kehittyneet hurjasti. – Uusilla välineillä saa itsestään paljon enemmän irti kuin aiemmin. Nykyään kyse on enemmänkin siitä, mitä saa irti omista reisistä. Pujottelusuksien kantti ja profiili on aivan erilainen kuin ennen ja se mahdollistaa käännöksen jopa 100 km/h vauhdissa – jos siis vain reidet kestävät, Lapilainen selostaa. – Itse olen päässyt vasta 82 km/h, hän lisää naurahtaen. Vaasan Kuusankosken lähettämössä työskentelevä Lapilainen käy toisinaan myös työteksti Taru Salovaara kuvat Ville-Matti Lapilaisen kuva-albumi
E L I N TA E 53 E L I N TA E 52 Alpeilla oman haasteensa laskemiseen tuovat suuret lämpötilaerot. Korkeuserojen vuoksi ylhäällä, hissien ala-asemilla ja alppikylässä lämpötilaero saattaa olla parisenkymmentä astettakin. Kuva Italian Alpeilta. – Esimerkiksi Alpeilla ylhäällä 3500 metrissä voi olla +13 astetta ja hissien ala-asemilla 1500 metrissä taas +23. Kylässä saattaa olla jopa + 30 astetta. Vastaavasti Suomessa lämpömittari saattaa näyttää –30 astetta. Kuten jokainen voi päätellä, näihin keleihin tarvitaan täysin erilainen varustus. Tavoitteita riittää Usein lasketteluun liitetään mielikuva kalliina harrastuksena. Lapilainen ei tätä täysin allekirjoita. – Kaiken voi halutessaan vuokrata, jos haluaa vain kerran kokeilla laskettelua. Jos taas käy muutaman kerran talvessa, kannattaa jo harkita esimerkiksi välineiden ostamista käytettyinä. Muutamalla satasella pääsee jo hyvin alkuun ja usein halvemmallakin, jos on lasketteluun sopivat vaatteet ennestään. Kannattaa myös hyödyntää monen työnantajan tarjoamaa liikuntaetua tähän tarkoitukseen, hän muistuttaa. Laskettelun lisäksi Lapilaisella on ja on ollut lukuisia muitakin harrastuksia. – Koska laskettelua tulee nykyään harrastettua harvemmin, aikaa jää muille harrastuksille. Harrastan dartsia ja pyöräilen aika paljon. Kelien takia se on jäänyt viime aikoina vähemmälle. Harrastukset eivät kuitenkaan jää tähän. – Lisäksi harrastan punttia ja sulkapalloa sekä juoksua 60 metristä 400 metriin. Niin ja olen kova poika grillaamaan ja nukkumaan, Lapilainen naurahtaa. Mutta millaisia tavoitteita lasketteluun vielä liittyy? – Parastahan tässä lajissa on se, että koskaan ei voi sanoa olevansa täydellinen laskija. Välineiden kehittyminen tarjoaa mahdollisuuden kehittää itseään koko ajan. – Tavoitteena on, että näkisin niin sanotut pääalppikeskukset – myös sellaiset, joissa aivan kaikki eivät ole käyneet, kuten Puolan Zakopane. Seuraava reissu on tulossa Ranskan Alpeille, Lapilainen sanoo. • kavereiden kanssa laskettelemassa. Monia töitä elämässään tehnyt Lapilainen aloitti Joutsenon Vaasanilla irtisanouduttuaan Nokialta. Joutsenosta hän siirtyi Kuusankoskelle, ja kaikkinensa Vaasanilla on vierähtänyt nyt 25 vuotta. Laskettelu vei Alpeille Lapilainen aloitti harrastuksen lapsena silloisessa kotikaupungissaan Lappeenrannassa. Kun lapsena rinteessä tuli käytyä monta kertaa viikossa, nykyään laskettelukertoja tärkeämpää on laskettelu kokemuksena. Harrastus on vienyt Alpeille asti. Alpeilla rinteet ovat kilometrien mittaisia. Korkeuserojen vuoksi keliolosuhteet saattavat muuttua laskun aikanakin merkittävästi. – Alhaalla ei ikinä tiedä, millainen sää on ylhäällä. Alarinne saattaa esimerkiksi olla täysin sula, eikä laskua saa laskettua loppuun. Säätilat muuttuvat tiheään tahtiin. Muutamassa tunnissa säätila saattaa muuttua totaalisesti sankasta sumusta auringonpaisteeseen tai raskasta vesisateesta sankkaan lumipyryyn. Mutta miltä kotimaan rinteet tuntuvat Alppien jälkeen? – Kun on käynyt Alpeilla tai ylipäätään vaativammissa rinteissä, eivät pienet paikallisrinteet tunnu oikein miltään. Paikallisrinteet ovat oivallisia aloittelijalle, mutta kun on lasketellut vuosikymmeniä, rinteeltäkin alkaa kaipaamaan enemmän. Suomessa on viime vuosina tullut eniten käytyä Tahkolla ja Rukalla, ja nyt olemme työporukan kanssa menossa Messilään. Lapissa on toki hyviä rinteitä, mutta sinne on pitkä matka, niin ennemmin tulee sitten lähdettyä Alpeille, Lapilainen summaa. – Moni kuvittelee Alpeille matkustamisen olevan valtavan kallista tai vaikeaa. Tosiasiassa täältä Etelä-Suomesta Alpeille pääsee nopeammin kuin Lappiin ja usein halvemmallakin, jos ei valitse valmispakettia ja parasta rinnehotellia. Sääolosuhteet asettavat omat haasteensa lasketteluharrastukselle. ”Moni kuvittelee Alpeille matkustamisen olevan valtavan kallista tai vaikeaa.”
E L I N TA E 55 E L I N TA E 5 4 ALUETOIMISTOT PALVELEVAT SEL:N JÄSENIÄ AJANKOHTAISTA Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi tai sinulle tulee niihin liittyviä erimielisyyksiä työnantajasi kanssa, liitto neuvoo ja auttaa ratkaisemaan ongelmat. Liittoa työpaikalla edustava luottamusmies on apunasi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä suoraan liiton aluetoimistoon. Aluetoimistosi palvelee sinua myös kaikissa liiton jäsenyyteen liittyvissä asioissa. Soita tai meilaa! Kun tulet asioimaan paikan päälle aluetoimistolle, varmistathan aina ensin soittamalla, että olemme paikalla. Työttömyysturvaja muissa työttömyyskassa-asioissa ole yhteydessä A-kassaan eAsioinnin kautta www.a-kassa.fi tai soita numeroon 020 690 455. Jäsenpalvelu Ovatko tietosi ajan tasalla jäsenrekisterissä? Tarkista tietosi SEL:n eAsioinnista www.selry.fi/easiointi, jossa voit esimerkiksi päivittää yhteystietosi ja työpaikkatietosi, ilmoittaa uudesta työpaikasta tai työsuhteen päättymisestä sekä ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta eli palkattomasta jaksosta kuten työttömyydestä, perhevapaasta, varusmiespalveluksesta tai päätoimisesta opiskelusta. Haluatko lukea Elintakeesi vain sähköisesti? Jos et halua saada Elintae-lehteä painettuna lehtenä kotiisi, voit peruuttaa tilauksen osoitteessa www.selry.fi/easiointi -> Jäsenyys -> Jäsentiedot -> Jäsenedut -> Muokkaa -> En halua Elintae-lehteä. Tai voit perua tilauksen numerosta 09 4246 1230. Voit lukea Elintakeen sähköisesti osoitteessa www.lehtiluukku.fi/lehdet/elintae ja tilata sähköpostiisi muistutuksen, kun uusi lehti ilmestyy. Aluetoimisto Avoinna Jäsenyysneuvonta, Työsuhdeneuvonta, jäsenmaksuja palkkaja muut työehtoasiat muut jäsenyysasiat ammattiosastoja työpaikkatoiminta SEL:n Etelä-Suomen Ma–to 8–15.30 Satu Itkonen Jouni Konttila aluetoimisto Kiinni 12–13 09 4246 1255 040 544 5101 Asemamiehenkatu 2, 8. krs, Pe 8–15 satu.itkonen@selry.fi jouni.konttila@selry.fi C-rappu, 00530 Helsinki Kiinni 12–12.30 SEL:n Länsi-Suomen Ma–to 8–15.30 Maarit Pinomäki Esa Vahlsten aluetoimisto Kiinni 13–14 09 4246 1234 0400 734 702 Maariankatu 6 b Pe 8–15 maarit.pinomaki@selry.fi esa.vahlsten@selry.fi 20100 Turku Kiinni 13–13.30 SEL:n Häme-KeskiMa–to 8–15.30 Marja-Liisa Jaakkola Eija Rantanen Suomen aluetoimisto Kiinni 11–12 09 4246 1236 040 519 5577 Rautatienkatu 10, 6. krs Pe 8–15 marja-liisa.jaakkola@selry.fi eija.rantanen@selry.fi 33100 Tampere Kiinni 11–11.30 SEL:n Kaakkois-Suomen Ma–to 8–15.30 Marja Karuaho Kari Salminen aluetoimisto Kiinni 12.30–13.30 09 4246 1238 040 456 6694 Vuorikatu 20 Pe 8–15 marja.karuaho@selry.fi kari.salminen@selry.fi 15110 Lahti Kiinni 12.30–13 SEL:n Itä-Suomen Ma–to 8–15.30 Rainer Kettunen Veijo Kukkonen aluetoimisto Pe 8–15 09 4246 1240 050 464 7292 Haapaniemenkatu 21 B 21 Kiinni 11.30–12 rainer.kettunen@selry.fi veijo.kukkonen@selry.fi 70110 Kuopio SEL:n Pohjanmaan Ma–to 8–15.30 SEL:n jäsenpalvelu Petri Koivisto aluetoimisto Kiinni 12–13 09 4246 1230 0400 914 241 Sepänkyläntie 4 Pe 8–15 jasenrekisteri@selry.fi petri.koivisto@selry.fi 65100 Vaasa Kiinni 12–12.30 SEL:n Pohjois-Suomen Ma–to 8–15.30 SEL:n jäsenpalvelu Seija Kyllönen aluetoimisto Kiinni 12–13 09 4246 1230 040 736 1008 Rautatienkatu 16 Pe 8–15 jasenrekisteri@selry.fi seija.kyllonen@selry.fi 90100 Oulu Kiinni 12–12.30
E L I N TA E 55 E L I N TA E 5 4 SEL:n jäsenyytesi pidät kunnossa ilmoittamalla muutoksista liittoon ja maksamalla jäsenmaksusi. Osoitteentai nimenmuutoksesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa liittoon, kun teet virallisen ilmoituksen Digija väestötietovirastoon. Muuttoilmoituksen voit tehdä osoitteessa www. muuttoilmoitus.fi. Jos sinulla on tietojen luovutuskielto, ilmoita uusi nimesi tai osoitteesi liittoon ja A-kassaan. Kun vaihdat työpaikkaa, ota yhteys uuden työpaikkasi luottamusmieheen tai liiton aluetoimistoon, jotta saat jäsenmaksujen perintäsopimuksen täytettäväksi. Sen avulla voit tarvittaessa vaihtaa ammattiosastosi ja valita jäsenmaksutavan: joko työnantaja perii suoraan palkastasi tai maksat jäsenmaksun kuukausittain itse. Työnantaja voi aloittaa jäsenmaksujen perinnän palkastasi vasta kun siitä on tehty kirjallinen perintäsopimus. Jäsenmaksuperinnän päättymisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittoon ja työnantajalle käyttämällä perintäsopimuksen päättymisilmoitusta. Jos maksat itse jäsenmaksusi, tarvitset siihen henkilökohtaiset viitenumerot, jotka saat aluetoimistostasi. Jokaiselle kuukaudelle on oma viitenumero, jota on käytettävä. Mikäli vaihdat alaa ja ammattiliittoa, ota ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai siihen liittoon johon siirryt, jotta voit sopia jäsenyyden alkamisajankohdasta. Vasta sen jälkeen ilmoita liiton vaihdosta SEL:n jäsenrekisteriin. Näin siirtymisesi uuteen liittoon tapahtuu ilman jäsenyyden katkeamista. Jos haluat erota SEL:sta, ilmoita siitä liittoon kirjallisesti. SEL:n jäsenmaksu on 1,4 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja se sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksua maksetaan myös osa-aikatyöstä ja työstä, jota teet saadessasi soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömyyskassan maksamista etuuksista ei peritä jäsenmaksua 1.1.2024 alkaen. Opiskelijajäsenyys on maksuton ja se on voimassa opiskelun päättymiseen saakka. Jos työskentelet opiskelun ohella, liity työttömyyskassan jäseneksi ja maksa palkastasi SEL:n jäsenmaksu, jolloin kartutat oikeuttasi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Opiskeluidesi ajalta saat jäsenmaksuvapautuksen ilmoittamalla opiskeluaikasi liittoon. Kun saat palkkaa, maksat aina jäsenmaksun. Kun jäät eläkkeelle, toimita jäsenrekisteriin kopio eläkepäätöksestä tai lähetä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, jossa kerrot nimesi, syntymäaikasi ja eläkkeen alkamispäivän. Jos kyseessä on määräaikainen eläke eli kuntoutustukena maksettava työkyvyttömyyseläke, ilmoita myös eläkkeen päättymispäivä. Saat SEL:n vapaajäsenyyden, kun jäät eläkkeelle, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenyys on maksuton. Jos olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Jäsenmaksua ei tarvitse maksaa ajalta, jolta et saa palkkaa esimerkiksi työttömyyden, sairauden, kuntoutustuen, perhevapaan, hoitovapaan, päätoimisen opiskelun, varusmiestai siviilipalveluksen tai enintään 12 kuukauden vapausrangaistuksen takia. Niiden jäsenten, joilla ei ole palkkatuloa tai jäsenmaksuvapautusta, jäsenmaksu on 10 euroa/kk. Yrittäjänä toimivan (enintään 18 kk) jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa/kk. Jos jäsenmaksusi on maksamatta tai jäsenmaksuvapautuksesi on ilmoittamatta, ota välittömästi yhteyttä liittoon. Sovimme kanssasi, miten jäsenmaksut ja jäsenyys hoidetaan ajan tasalle. Jos olet laiminlyönyt jäsenmaksujen maksamisen tai jäsenmaksuvapautuksesta ilmoittamisen yli kuuden kuukauden ajalta, päättyy jäsenyytesi liitossa sekä työttömyyskassassa. SEL:n jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Liitto toimittaa verottajalle vuosittain tiedot itse maksamistasi sekä työnantajasi perimistä jäsenmaksuista. Tarkista veroehdotuksestasi, että maksamiesi jäsenmaksujen määrä on oikein. NÄIN PIDÄT JÄSENYYTESI KUNNOSSA ISSN: 0782-2448 Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Päätoimittaja: Karoliina Öystilä Toimittajat: Kati Oksman, Taru Salovaara Toimituksen sihteeri: Erja Ekman Ulkoasu: Berry Creative Taitto: Sivusoppi, Liisa Friman Elintaetta on mukana kehittämässä SEL:n viestintäjaosto: Pirjo-Riitta Anttonen, Pasi Heinämaa, Jari Heiskanen, Kai Leinonen, Keijo Makkonen, Thomas Noon, Saija Ratia, Riku-Veikka Tamminen ja Tuija Toivonen-Perttunen. Osoitteenmuutokset: jasenrekisteri@selry.fi Tilaushinnat: Jäsenille ilmainen, muilta 40 €/vuosi Painopaikka: PunaMusta, Tampere Palaute ja juttuvinkit: www.selry.fi/elintae Elintae ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Nro Aineistot Ilmestyy 1 27.1.2025 14.2.2025 2 24.3.2025 11.4.2025 3 19.5.2025 6.6.2025 4 25.8.2025 12.9.2025 5 6.10.2025 24.10.2025 6 24.11.2025 12.12.2025 Ammattiosastojen ja aluejärjestöjen kokousja tapahtumailmoitukset: ilmoitukset@selry.fi tai lomakkeella: www.selry.fi/selnet. Tiedusteluihin vastaa Erja Ekman. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki p. 09 4246 1200 www.selry.fi Avoin työttömyyskassa A-kassa p. 020 690 455 www.a-kassa.fi Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa!
No nyt on jännä paikka Kotivakuutus -20 % verkosta vuodeksi. turva.fi/koti