• Kiertotalous kannattaa ja työllistää Honkajoella ASIANTUNTIJA VASTAA | VELLUN BLOGI | SELVITETTY TAPAUS | TAUOLLA 2 ? 23 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Uudet työehtosopimukset syntyivät T YÖEHDOT T YÖPAIKALL A EDUSKUNTAVAALEISSA ÄÄNESTÄT MYÖS TYÖEHDOISTASI PALKKALASKELMASTA TARKISTAT, ONKO PALKKASI MAKSETTU OIKEIN
• E L I N TA E 3 w w w .s el ry .fi /e d u sk u n ta va al it
• E L I N TA E 3 Aluksi Y li 11 miljardia euroa. Se on valtavasti rahaa. Niin paljon kilpailukykysopimus on jo maksanut suomalaisille palkansaajille ja lasku kasvaa koko ajan. SAK käynnisti helmikuussa Kiky-kellon, joka kertoo palkansaajien kilpailukykysopimuksen takia menettämän rahamäärän. Summa nousee keskimäärin kahdella miljardilla eurolla vuodessa. MUISTAT VARMASTI vielä vuonna 2016 syntyneen kiky-sopimuksen? Silloinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kiristi kiky-sopimuksen työmarkkinajärjestöiltä uhkaamalla leikkauksilla ja pakkolailla, jos työehtoja leikkaavaa sopimusta ei tehdä. Kiky-sopimuksella siirrettiin 2,05 prosenttiyksikköä työnantajamaksuja työntekijöiden maksettavaksi, pidennettiin työntekijöiden vuosityöaikaa 24 tunnilla ilman palkkaa sekä leikattiin julkisen sektorin työntekijöiden lomarahaa kolmen vuoden ajan 30 prosentilla. SEL EI lähtenyt mukaan kiky-sopimukseen, joten elintarvikealan työntekijöiden työaikaa ei pidennetty. Työntekijöiden maksettavaksi työnantajilta siirretyt sosiaalivakuutusmaksut ovat kuitenkin leikanneet myös jokaisen elintarvikealan työntekijän palkkaa vuodesta 2017 alkaen. SAK ja monet liitot, kuten SEL, ovat esittäneet kiky-maksujen palauttamista takaisin työnantajien maksettavaksi. Se olisi myös yksi keino parantaa palkansaajien ostovoimaa, jota kiihtynyt inflaatio on heikentänyt. Nyt on oikea aika palauttaa maksut työnantajille, sillä Suomen kustannuskilpailukyky on vahva ja työllisyysaste hyvä. Jokainen meistä voi ajaa omaa asiaansa äänestämällä eduskuntavaaleissa puolueita ja ehdokkaita, jotka ovat työntekijän puolella muutenkin kuin juhlapuheissa. Eduskunnan ja uuden hallituksen kokoonpano ratkaisee, tehdäänkö päätöksiä tavalliset työntekijät muistaen vai elinkeinoelämän etujen näkökulmasta. 11 miljardin lasku, joka kasvaa koko ajan P Ä Ä K I R J O I T U S ”Nyt on oikea aika palauttaa maksut työnantajien maksettavaksi.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 2/23 24.3.2023 TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Uudet työehtosopimukset 12 Uudet palkkataulukot 13 Eduskuntavaalit 16 Helsingin Myllystä kotimaisia viljatuotteita meille ja maailmalle 21 Valkeakoskella valmistetaan tunnettuja valmispizzoja 26 Tarkista, että palkkasi on maksettu oikein 28 Tuija Tuomi sai työuraeläkkeen 32 Järjestösivut 38 Uusi jäsen 40 Honkajoki Oy 42 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 44 På svenska, in english 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla S I S Ä L LY S Kannessa: Honkajoki Oy:n tuotantolaitoksen työntekijöiden pääluottamusmies Janne Koiviston takana on uusi höyhenlaitos, jonka tuotanto alkaa keväällä. Kannen kuva: Karoliina Öystilä ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E
• E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti FAZER ALOITTI maaliskuun puolessa välissä muutosneuvottelut, jotka koskevat 660 myymäläleipomoissa työskentelevää ihmistä. Neuvottelut voivat johtaa enintään 96 työsuhteen päättymiseen. Luvuissa ovat mukana SEL:n työehtosopimuksella työskentelevien lisäksi toimihenkilöt. Työntekijöitä neuvotteluissa edustavat alueelliset pääluottamusmiehet Anu Wallenius Etelä-Suomen, Pirjo-Riitta Anttonen Länsi-Suomen ja Häme-Keski-Suomen sekä Merina Harju Pohjanmaan, Pohjois-Suomen, Kaakkois-Suomen ja Itä-Suomen myymäläleipomoiden osalta. Työnantajan tavoitteena on myymäläleipomo-organisaation mukauttaminen uuteen, joustavampaan toimintamalliin oman kilpailukyvyn ja kannattavan kasvun tukemiseksi. Pääluottamusmiehet ovat pettyneitä työnantajan suunnitelmiin erityisesti koska viime vuonna työnantajan kanssa neuvoteltiin paikallinen sopimus, jonka tavoitteena oli lisätä muun muassa työnantajan toivomaa joustoa työaikoihin, osa-aikaisten käyttöön sekä työssä jaksamiseen. Sopimuksen uskottiin helpottavan tilannetta. – Ensin oli korona-aika ja sitten paikallisen sopimuksen neuvotteluaika, jotka toivat epävarmuutta kentälle, ja nyt tuli vielä tämä työnantajan ilmoitus uusista muutostarpeista. Uskoimme saavuttavamme paikallisella sopimuksella työrauhan työntekijöille, joista moni työskentelee jo nyt erittäin joustavasti ja jaksamisensa rajoilla. Emme oikein näe, mistä voisi joustaa enempää heikentämättä työntekijöiden asemaa, pääluottamusmiehet sanovat. Luottamusmiehet ihmettelevät myös Fazerin suunnitelmia vähentää työvoimaa, kun se on samaan aikaan avaamassa uusia myymäleipomoita lähiaikoina. Luottamusmiesten mukaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on jo nyt suuri haaste. Fazerilla on tällä hetkellä 131 ruokakaupoissa toimivaa myymäläleipomoa, joista 13 avattiin viime vuonna. – Fazerilla on jatkuvasti muutosneuvotteluita menossa eri puolilla maata. Sitä on pidetty luotettavana työnantajana, mutta moni varmaan näiden uutisten jälkeen pohtii, onko Fazer sellainen työnantaja, jonka palvelukseen haluaa sitoutua tulevaisuudessa. Pääluottamusmiesten tavoitteena muutosneuvotteluissa on, ettei yhtään työntekijää irtisanottaisi eikä työsopimukFazer aikoo vähentää väkeä myymäläleipomoissa ja hapankorpputehtaalla, Lappeenrannan makeistehdas saakin jatkaa Leipurit Anu Wallenius ja Anni Aho pyörittävät taikinasta kauraleipiä. Kuva on vuodelta 2017 Helsingin Itäkeskuksen K-Citymarketissa sijaitsevasta Fazerin myymäläleipomosta. Aleksi Vienonen
• E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti Fazer pyörsi päätöksensä ja päättikin, että Lappeenrannan makeistehdas saa jatkaa ja työntekijöiden työpaikat säilyvät. STT Lehtikuva/Ismo Pekkarinen siin tulisi heikennyksiä. – Toivomme, että työnantaja ottaisi neuvotteluissa aidosti huomioon työntekijöiden ehdotukset ja näkökulmat. Joka kolmas työpaikka uhattuna Elintakeen painoon mennessä Fazerin Lahden hapankorppuleipomon muutosneuvottelut olivat loppusuoralla. Neuvotteluissa on uhattuna enintään 15 työntekijän työsuhde eli lähes joka kolmannen työntekijän työpaikka. Irtisanomisten lisäksi jäljelle jäävät työntekijät voivat joutua lomautetuksi enintään 90 päiväksi tämän vuoden aikana. Muutosneuvotteluiden piirissä ovat hapankorpputehtaan kaikki 49 työntekijää, kunnossapidon ja varaston työntekijät mukaan lukien. Työnantaja perustelee tarvetta väenvähennyksille supistuneella korppuja välipalatuotteiden kuluttajakysynnällä. Myös jo mantraksi käynyt hokema kohonneista energiakustannuksista ja raaka-aineiden hinnoista on tullut Fazerin Lahden hapankorppuleipomon työntekijöiden pääluottamusmies Ville Lindqvistille tutuksi. Kutsu muutosneuvotteluihin oli pääluottamusmiehelle pettymys. Vasta viime lokakuussa työnantaja päätti työntekijöitä koskevista lomautuksista, jotka alkoivat marraskuussa ja olivat osin yhä käynnissä helmikuussa, kun työnantaja ilmoitti jo uusista muutosneuvotteluista. – Kyllä tässä ihmistä koetellaan, kun voittoa tekevä ja uusia investointeja suunnitteleva yritys toimii näin. Tunnelmat työnantajan suunnitelmista ovat aika heikot, Lindqvist sanoo. Iloisia uutisia Lappeenrantaan Fazer tiedotti maaliskuussa, että makeistehdasinvestointi Lahteen toteutetaankin aiemmin suunniteltua suppeampana. Fazer suunnitteli ensin, että sekä Vantaan suklaatehtaan että Lappeenrannan sokerimakeistehtaan tuotanto siirtyisi uuteen Lahteen rakennettavaan tuotantolaitokseen vaiheittain vuosien 2025–2027 aikana. Nyt suunnitelmissa on enää Vantaan suklaatuotannon siirtäminen uuteen makeistehtaaseen Lahteen. Lappeenrannan makeistehdas saa siis jatkaa toimintaansa. Uutinen otettiin Lappeenrannassa tehtaan työntekijöiden, kuntalaisten ja päättäjien joukossa hyvillä mielin vastaan. – Suunnitelmien muutos otettiin täällä vastaan positiivisesti ja helpottuneena. Päätöksen muuttuminen yllätti, olivathan ihmiset ehtineet tuon aiemman päätöksen jälkeen jo pohtia tulevaisuuden suunnitelmiaan, Fazerin Lappeenrannan makeistehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Marja Värtö kertoo. Makeistehdas työllistää Lappeenrannassa tällä noin 400 henkilöä, josta toimihenkilöiden osuus on noin 70. Fazer kertoo jatkavansa sokerimakeistoiminnan kehittämistä Lappeenrannassa. Tämä on herättänyt myös kysymyksiä. – Fazerin suunnitelmissa on edelleen rakentaa uusi tehdas Lahteen ja lähes valmiit suunnitelmat joudutaan tekemään nyt uudelleen muuttuneen laajuuden vuoksi. Suunnitelmat maksavat ja vievät resursseja, joten mietityttää, riittävätkö käytössä olevat resurssit myös Lappeenrannan tehtaan ja tuotannon kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Nähtäväksi jääkin, miten ja millaisella aikataululla tehdastamme tullaan kehittämään, Värtö pohtii. Fazer perustelee suunnitelmansa muutosta kohonneilla korkokustannuksilla, inflaatiolla sekä kysynnän vaihtelulla, johon vaikuttaa myös julkisuudessa käyty keskustelu mahdollisesta uudesta terveysverosta. Huonoja uutisia Korialle Fazer tiedotti helmikuussa lopettavansa meijeriliiketoimintansa Korian tehtaallaan elokuun loppuun mennessä. Työt loppuvat 82 ihmiseltä, joista 37 on työskennellyt SEL:n työehtosopimuksella. Loput ovat toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä. Fazerin Korian tehtaan kokonaishenkilöstömäärä on 220, joista SEL:n työehtosopimuksella työskentelee tällä hetkellä 98 ihmistä. Irtisanottavien määrä on siis melkein 40 prosenttia tehtaan koko henkilöstömäärästä. Työntekijöiden pääluottamusmies Kaarina Kaarlenpojan mukaan muutosneuvotteluiden lopputulos ei tullut työntekijöille yllätyksenä. – Neuvotteluita käytiin tiiviisti kuuden viikon ajan. Käänsimme kaikki kivet ja kannot, että maidontuotantoa olisi meillä jatkettu. Laskelmia tehtiin siitä, että Fazer olisi tuottanut maidot omiin makeisiinsa, mutta lopulta päätös oli toinen. Irtisanottavien määrää saatiin pienennettyä aiemmasta arviosta, mikä on tietysti laiha lohtu, mutta parempi kuin ei mitään, Kaarlenpoika toteaa. •
• E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti HKSCAN AIKOO tehdä Rauman tuotantolaitoksensa siipikarjaleikkaamoon noin 4,6 miljoonan euron investoinnin automaation lisäämiseksi, minkä seurauksena enintään 45 työntekijän työsuhde voi päättyä. Lisäksi enintään 214 työntekijän työsuhteen ehtoihin voi tulla olennaisia muutoksia. Muutosneuvottelut alkoivat maaliskuun puolessa välissä ja ne koskevat 225 HKScanin Rauman tuotantolaitoksen siipikarjaleikkaamon työntekijää. Neuvottelut eivät koske muita henkilöstöryhmiä tai HKScanin yksiköitä. HKScanin Rauman ja Euran tuotantolaitosten työntekijöiden pääluottamusmies Eliisa Raski otti työnantajan suunnitelmat järkyttyneenä vastaan. – Viime vuosi oli työntekijöille kokonaisuudessaan hirveän raskas. Täällä ollaan yhä huonoissa jälkimainingeissa viime vuoden muutosneuvotteluista, joten kyllä tässä saa olla tosissaan huolissaan ihmisten jaksamisesta, Raski kommentoi ennen neuvotteluiden alkamista. Työntekijät ihmettelivät myös, miksi työnantaja lähetti medialle tiedotteen muutosneuvotteluista ennen kuin henkilöstöinfot oli pidetty. – ”Tosi kiva” lukea asiasta median välityksellä, Raski totesi tuoreeltaan. Raskin mukaan työntekijät lähtevät muutosneuvotteluihin tavoitteenaan, ettei yhtään työntekijää irtisanottaisi. Noin 4,6 miljoonan kehittämisinvestoinnin tarkoituksena on nostaa automaatioastetta HKScanin Rauman siipikarjaleikkaamossa. Investoinnilla, toimintamallin uudistamisella ja työntekijämäärän vähentämisellä työnantaja tavoittelee noin kolmen miljoonan euron vuotuisia säästöjä Suomessa. Investoinnin ja toiminnan uudelleenorganisoinnin arvioidaan tuovan säästöjä investoinnin valmistumisen jälkeen viimeistään vuoden 2024 toisella vuosipuoliskolla. Muutosneuvottelukutsu on jatkoa HKScanin vuonna 2020 aloittamalle siipikarjaliiketoiminnan tuottavuuden ja kannattavuuden parantamisohjelmalle. Viime vuoden toukokuussa alkaneiden muutosneuvotteluiden tuloksena HKScan päätti vähentää Rauman tuotantolaitokselta 55 työtehtävää ja muuttaa 105 työsuhteen työehtoja. Tällä hetkellä HKScanin Rauman yksikössä on työntekijöitä noin 550. • HKScanin Rauman siipikarjaleikkaamon muutosneuvotteluissa 45 ihmisen työpaikka vaarassa – Tavoitteemme muutosneuvotteluissa on, ettei yhtään työntekijää irtisanottaisi, HKScanin Rauman ja Euran tuotantolaitosten työntekijöiden pääluottamusmies Eliisa Raski sanoo. Karoliina Öystilä
• E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti E telä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen yksikön päällikkö Päivi Laakso muistutti Helsingin Sanomissa 3.3.2023, että työnantajalla on jo nyt velvollisuus toimia niin, että henkisetkään tekijät eivät aiheuta vaaraa työntekijöiden terveydelle. SAK KYSYI alkuvuodesta henkilöstön edustajilta, miltä tilanne näyttää työpaikoilla. Noin puolet (48 %) vastasi, että työnantaja on huomioinut henkiset kuormitustekijät osana työpaikan vaarojen arviointia. Siellä, missä henkisiä kuormitustekijöitä oli huomioitu, noin kaksi kolmesta (60 %) vastasi, että arvioinnin pohjalta on myös ryhdytty toimenpiteisiin. Syinä siihen, miksi toimenpiteisiin ei ollut ryhdytty, nousi avovastauksissa yleisimmin esiin työnantajan asenne sekä tietämättömyys ja osaamattomuus. Harvemmin tuotiin esiin syyksi esimerkiksi rahapula, henkilöstöpula tai että kuormitus katsotaan osaksi työtä. ME TIEDÄMME, että henkinen, niin sanottu psykososiaalinen kuormitus, on yksi suurista haasteista tämän päivän työelämässä. Se aiheuttaa paljon heikentynyttä työhyvinvointia, sairauspoissaoloja, ennenaikaista työkyvyttömyyttä sekä heikompaa työn laatua ja tuottavuutta. Fyysisistä riskitekijöistä on olemassa runsaasti tarkempaa sääntelyä. SAK haluaa, että Suomen seuraava hallitus ottaa tehtäväkseen säätää minimivelvoitteet siitä, millaisin toimin myös työn henkistä terveyttä uhkaavat kuormitustekijät ennaltaehkäistään ja saadaan hallintaan. Vastuu työn terveellisyydestä, turvallisuudesta ja sopivasta työkuormituksesta on työnantajalla. Tärkeä apu ja hyvä asiantuntijakumppani työssä jaksamisen tukeen saadaan työterveyshuollosta. Työterveyshuollon tiimi auttaa työolosuhteiden arvioinnissa ja tarvittaessa työn muokkauksessa tekijälleen sopivaksi. SAK on esittänyt, että työterveyshuollon korvattavuutta laajennetaan mielenterveyden tukipalveluissa. Usein ongelmien paheneminen voitaisiin estää sillä, että keskusteluapua olisi helposti saatavilla jo varhaisessa vaiheessa. Työn henkinen kuormitus otettava vakavasti K O L U M N I S A N O T T U A 59 ”SAK tyrmää kokoomuksen ehdotuksen, että palkoista ja työajoista voitaisiin työpaikoilla sopia työehtosopimuksia heikommin. Työehtosopimusten minimisuoja estää sen, etteivät yritykset käy epätervettä kilpailua työehtoja polkemalla.” S A K : N TI E D OTE 1 3 . 3 . 2023 ”Kilpailukykysopimus on maksanut palkansaajille jo yli 11 miljardia euroa. SAK:laisten liittojen jäsenien mediaanituloilla työuran aikainen kustannus on noin 36 000 euroa.” K I K Y K E LLO. F I 10. 2 . 2023 JUURI NÄIN! EI NÄIN! SEL:LLÄ ON 59 AMMATTIOSASTOA, KUN HAAPAVEDEN ELINTARVIKETYÖLÄISET YHDISTYI KALAJOKILAAKSON ELINTARVIKETYÖLÄISTEN AMMATTIOSASTOON 1.1.2023. ANNE MIRONEN Kirjoittaja on SAK:n työympäristöja tasaarvoasioiden asiantuntija. Kirjoituksen laatimiseen on osallistunut myös SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi. L U K U ”Vastuu työn terveellisyydestä, turvallisuudesta ja sopivasta työkuormituksesta on työnantajalla.”
• E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Sopimukset tehty, uusia kohti V E L L U N B L O G I ”Tämä oli työnantajapuolelle viesti siitä, että meillä on tarvittaessa voimaa vääntää palkkojemme ja muiden työehtojemme puolesta.” T yöehtosopimuskierros on pitkälti käyty, mutta vielä useampi liitto joutuu vääntämään jäsentensä ja koko alan työehtojen puolesta. AMMATTILIITOT OVAT arvostelleet työnantajaliittoja itsenäisyyden puutteesta siitä, että ne ovat luovuttaneet tosiasiallisen päätösvallan keskusjärjestölleen Elinkeinoelämän keskusliitolle. Uutta tällä kierroksella oli, että nyt EK:n ohjaus omille jäsenjärjestöilleen tuli julkisuuteen ja kaikkien nähtäväksi. Osin SAK:n jäsenliittojen yhteistoiminnan ja osin EK:n ja Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:n keskinäisen riitelyn johdosta. Vaikka SAK:laiset ammattiliitot toimivat itsenäisesti ja kukin tekee omat työehtosopimuksensa, oli tärkeää, että liittojen välinen koordinaatio ja valmistautuminen tarvittaviin tukitoimiin toimi. Näin tulee olla vastaisuudessakin. KENTTÄMME OLI hyvin valmistautunut siihen, että tarvittaessa olemme valmiita työtaistelutoimiin. Tämä oli työnantajapuolelle viesti siitä, että meillä on tarvittaessa voimaa vääntää palkkojemme ja muiden työehtojemme puolesta. Ilman tätä valmiutta sopimusneuvotteluissa olisi ollut paljon vaikeampaa. Toivoin viime blogissani, että elintarvikealan työntekijöiden uusista työehtosopimuksista päästään sopuun ilman painostustoimia, koska lakko on aina viimeinen keino. Näin tapahtui, mikä on hyvä asia kaikkien osapuolten kannalta. TÄLLÄ TES-KIERROKSELLA monissa työehtosopimuksissa osana palkkaratkaisua oli kertaerä, niin myös meillä. Kertaerämme ratkaisu on vastaava kuin teknologiateollisuuden työntekijöiden sopimuksessa. Luonnollisesti kertaerä ja ennen kaikkea sen maksuperusteet puhuttavat, kuten pitääkin. Kaikesta tehtyyn ratkaisuun liittyvästä keskustelusta ammennamme näkemystä seuraavaa neuvottelukierrosta varten. Jäsenillemme suunnatun tiedotuksen ja liittomme työntekijöiden antaman opastuksen lisäksi järjestämme kaikille pääluottamusmiehillemme ja työsuojeluvaltuutetuillemme sekä heidän varahenkilöilleen alueelliset koulutukset, joissa uusien työehtosopimusten asiat käydään läpi. Tilaisuudet ovat oiva paikka käydä myös palautekeskustelua tehdystä sopimuksesta. ALOITAMME SAMALLA jo seuraaviin tes-neuvotteluihin valmistautumisen. Nykyiset työehtosopimuksemme päättyvät kahden vuoden kuluttua 31.1.2025 ja kaksi vuotta on yllättävän lyhyt aika. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
• E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Miksi kannattaa äänestää eduskuntavaaleissa? Voit äänestää eduskuntavaaleissa sunnuntaina 2.4.2023 kello 9–20 omassa äänestyspaikassasi. G A L L U P ”OLEN alkanut ay-toiminnan myötä ajatella näitä asioita. Äänestäminen on jokaisen oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa asioihin.” SANNA RAIVIO elintarviketyöntekijä, liittohallituksen jäsen Atria, Nurmo ” SIKSI , että saadaan eduskuntaan päättäjiä, jotka osaavat katsoa maailmaa työntekijälähtöisesti. Jos jättää äänestämättä, on se ääni sellaiselle, jonka arvoja ei jaa.” RIKU-VEIKKA TAMMINEN koneenhoitaja, pääluottamusmies Bayer, Turku ”Ä ÄNES TÄ M ÄLL Ä voit vaikuttaa itsellesi tärkeisiin yhteiskunnallisiin asioihin. Vain äänestämällä voi vaikuttaa!” JANNE TUOMI siilokoneistotyöntekijä, pääluottamusmies Viking Malt, Lahti SEL ja ETL ovat sopineet Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmasta elintarviketeollisuuteen vuosille 2023–2025. Liitot haluavat tukea nuorten mahdollisuuksia tutustua työelämään ja elintarvikealaan elintarvikeyrityksissä, jotka tarjoavat monipuolisia työtehtäviä eri puolilla Suomea. Kesäharjoitteluohjelma on suunnattu alle 18-vuotiaille sekä tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen eli TUVA-koulutukseen osallistuville. Ohjelmaa on laajennettu aiemmista vuosista, jolloin se koski pelkästään peruskoululaisia ja peruskoulunsa päättäviä nuoria. Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoittelupaikkoja haetaan suoraan alan yrityksistä. Tavoitteena on tarjota nuorille omakohtaista kokemusta ruokia ja juomia valmistavien elintarvikeyritysten toiminnasta, työtehtävistä, henkilöstörakenteesta, yhteistyömuodoista sekä elintarvikealan tarjoamista mahdollisuuksista. Yrityksissä nuoret pääsevät tekemään heille sopivaa käytännön työtä. Kesäharjoitteluohjelman mukainen, kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää yhtäjaksoisesti kestävä työsuhde voi sijoittua ajalle kesäkuun alusta elokuun loppuun. Nuorella voi olla yksi tämän kesäharjoitteluohjelman mukainen tutustumisjakso saman työnantajan kussakin toimintayksikössä. Ohjelman suorittamisesta maksetaan palkkana 365 euroa. – Kannustan elintarvikeyrityksiä hyödyntämään harjoitteluohjelmaa ja tarjoamaan nuorille kesätyötä. On tärkeää, että nuoret pääsevät tutustumaan alaan ja oppimaan työelämätaitoja. Hyvin hoidettu kesäharjoittelu jättää myönteisen mielikuvan ja voi ohjata myöhemmin nuorten uravalintoja elintarvikealan puoleen, johtaja Anne Somer Elintarviketeollisuusliitosta sanoo. – Nuorille suosittelen lämpimästi hakeutumista kesätöihin elintarvikealalle! Yrityksissä pääsee näkemään laajalla skaalalla erilaisia työtehtäviä sekä tutustumaan moderniin, innovatiiviseen tulevaisuuden toimialaan, Somer hehkuttaa. SEL:n liittovaltuusto hyväksyi harjoitteluohjelman yksimielisesti 13.2.2023. – Toivomme, että tämä ohjelma tarjoaa laajennettuna aiempaa useammalle nuorelle mahdollisuuden tutustua monipuoliseen elintarvikealaan ja sen työtehtäviin. Lisäksi elintarvikealalla on tarjolla pidempiaikaisia kesätyöpaikkoja, joissa tehdään töitä työehtosopimuksen mukaisilla työehdoilla, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen toteaa. Nuorille tarjolla Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoittelupaikkoja elintarvikealalla ” SEN takia, että pystyy vähän vaikuttamaan ja saisi joitain hyviä asioita läpi. Tasavertaisuus, vanhustenhoito ja opiskelijoiden toimeentulo ovat itselleni tärkeitä juttuja.” RITVA KEINONEN lähettämötyöntekijä, työsuojeluasiamies HKScan, Rauma
• E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Elintarvikealan työntekijöille kaksivuotiset työehtosopimukset Elintarvikealan työntekijöiden uudet kaksivuotiset työehtosopimukset syntyivät helmikuussa tiiviin neuvottelurupeaman päätteeksi. Työtaistelutoimia ei tällä kertaa elintarvikealan työpaikoilla tarvittu. Elintarvikealan työntekijöiden uudet kaksivuotiset työehtosopimukset tuovat kaikille alan työntekijöille vientiteollisuuden tasoiset palkankorotukset. Kuva on Kanniston leipomosta Helsingistä. teksti Karoliina Öystilä kuva Jarno Mela E lintarvikealan työntekijöitä edustava SEL ja työnantajia edustava ETL hyväksyivät tiiviin kuukauden kestäneen neuvottelurupeaman päätteeksi maanantaina 13.2.2023 elintarvikealan työntekijöille uudet työehtosopimukset kaksivuotiseksi sopimuskaudeksi 13.2.2023–31.1.2025. SEL:n ja ETL:n välisten edellisten työehtosopimusten voimassaoloaikaa pidennettiin tammikuun lopussa tehdyllä sopimuksella 12 päivällä 12.2.2023 asti, joten sopimukseton tila ei ehtinyt alkaa elintarvikealalla T Y Ö E H D O T
• E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Työehtosopimusten piirissä on noin 25 000 työntekijää. Palkankorotukset eivät sisällä paikallisia eriä. ennen kuin uudet työehtosopimukset syntyivät. SEL:n liittovaltuusto hyväksyi äänin 27–5 neuvottelutulokset uusista työehtosopimuksista. – Voimme olla suhteellisen tyytyväisiä vaikeassa ympäristössä saavuttamiimme uusiin työehtosopimuksiin. Elintarvikealan työntekijät saavat vientiteollisuuden tasoiset palkankorotukset. Palkankorotukset eivät paikkaa inflaation vaikutusta kokonaan, mutta on tärkeää, että korotukset tulevat kaikille elintarvikealan työntekijöille ja ne pysäyttävät työntekijöiden ostovoiman laskun, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen arvioi. Uusissa työehtosopimuksissa sovittiin, että kaikkien elintarvikealan työntekijöiden palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,5 %:n yleiskorotuksella 1.6.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Palkankorotukset eivät sisällä paikallisia eriä. Lisäksi työntekijöille maksetaan 400 euron kertaerä tämän vuoden toukokuussa palkanmaksun yhteydessä. Kertaerä maksetaan vain työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 1.2.2023 ja on voimassa kertaerän maksupäivänä ja joille maksetaan palkkaa kyseisenä maksuajankohtana. Osa-aikaiselle työntekijälle kertaerän suuruus lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa. Vuonna 2024 kaikkien elintarvikealan työntekijöiden palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 2,3 %:n yleiskorotuksella 1.4.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Palkankorotukset eivät sisällä paikallisia eriä. Molempina vuosina taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen mukaisella prosentilla yleiskorotuksen ajankohdasta lukien tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien. SEL ja ETL sopivat viidestä uudesta työehtosopimuksesta: leipomoalan työntekijöiden työehtosopimuksesta, liha-alan työntekijöiden työehtosopimuksesta, meijerialan työntekijöiden työehtosopimuksesta, elintarvikealojen työntekijöiden työehtosopimuksesta sekä panimoja virvoitusjuoma-alan työntekijöiden työehtosopimuksesta. Työehtosopimusten piirissä työskentelee noin 25 000 työntekijää. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvistaa päätöksellään, onko valtakunnallinen työehtosopimus edustava ja siten yleissitova soveltamisalallaan. SEL:n ja ETL:n väliset työehtosopimukset ovat olleet kaikki yleissitovia. Muutoksia tes-teksteihin Työehtosopimuksiin tehtiin myös tekstimuutoksia, joista osa koskee kaikkia työehtosopimuksia ja osa vain yhtä työehtosopimusta. Kaikissa työehtosopimuksissa muun muassa päivitettiin raskausja vanhempainvapaan palkkaa koskevia määräyksiä vastaamaan nykyistä perhevapaalakia. Työjalkinekorvaus nousi 60 eurosta 80 euroon ja työnopastuslisää korotettiin yhdeksällä sentillä 65 senttiin. Työntekijän koeaika voi jatkossa olla nykyisen lain mukainen eli enintään kuusi kuukautta, kuitenkin enintään puolet työsopimuksen kestosta. Työnantajan takaisinottovelvollisuus lyhenee yhdeksästä kuukaudesta nykyisen lain mukaiseen neljään kuukauteen. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä vähintään 12 vuotta, irtisanotun työntekijän takaisinottoaika on jatkossa kuusi kuukautta. Leipomoalan työntekijöiden työehtosopimukseen sovittiin tekstimuutoksesta, jonka mukaisesti työnantaja voi ottaa työhön viikonloppuapulaisia sekä viikolla työskenteleviä osa-aikaisia työntekijöitä. Viikolla työskenteleviä työntekijöitä työnantajalla on oikeus palkata kaksi osa-aikaista ensimmäistä alkavaa kymmentä kokoaikaista toistaiseksi voimassa työsuhteessa olevaa leipomotyötä tekevää työntekijää kohden, ja aina kaksi lisää seuraavaa alkavaa kymmentä kokoaikaista työntekijää kohden. Neljä työryhmää aloittaa SEL ja ETL päättivät myös perustaa neljä työryhmää. Työehtosopimuksen selkeytystyöryhmä selkeyttää työehtosopimusten tekstejä sopimuskauden aikana. Työergonomian ja työturvallisuuden kehittämistyöryhmä selvittää työergonomian ja työturvallisuuden kehittämismahdollisuuksia elintarvikealan yrityksissä. Palkkaustyöryhmä tarkastelee palkkaryhmittelyä ja palkkausta koskevia määräyksiä ja pyrkii sopimuskauden aikana tekemään esityksen palkkausta koskevien määräysten uudistamiseksi. Tavoitteena on selvittää etenkin osaamisen ja työn tuloksellisuuden vaikutusta palkkaukseen. Oppisopimustyöryhmä luo elintarvikealalle uuden työssäoppimisen mallin ammatilliseen toisen asteen koulutukseen. Uuden mallin on tarkoitus kasvattaa nuorten, 16–20-vuotiaiden, opiskelijoiden koulutusja työssäoppimisjaksoja. • Kaikki muutokset löytyvät työehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjoista osoitteesta www.selry.fi/tes
• E L I N TA E 12 E L I N TA E 13 Elintarvikealan palkat nousevat 3,5 % 1.6.2023 K aikkien elintarvikealan työntekijöiden palkkoja ja taulukkopalkkoja nostetaan 1.6.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 3,5 %:n yleiskorotuksella. Lisäksi työntekijöille maksetaan 400 euron kertaerä toukokuussa palkanmaksun yhteydessä. Kertaerä maksetaan vain työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 1.2.2023 ja on voimassa kertaerän maksupäivänä ja joille maksetaan palkkaa kyseessä olevana maksuajankohtana. Osa-aikaiselle työntekijälle kertaerän suuruus lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa. • P A L K K ATA U L U K O T 1 . 6 . 2 2 3 LEIPOMOALA PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 75 % 1484 1413 90 % 1780 1696 95 % 1879 1790 1 1978 1884 2 2079 1980 3 2182 2078 4 2263 2155 5 2326 2215 6 2444 2328 6+5 % 2566 2444 YLLÄPITO-OSASTON KUUKAUSIPALKAT PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 1 2092 1992 2 2312 2202 3 2447 2330 4 2699 2570 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa LIHA-ALA PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1182 1126 2 1237 1178 3 1296 1234 4 1355 1290 5 1423 1355 6 1491 1420 Iltavuorolisä 222 senttiä. Yövuorolisä 444 senttiä. YLLÄPITO-OSASTON OHJETUNTIPALKAT PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1193 1136 2 1318 1255 3 1399 1332 4 1539 1466 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa MEIJERIALA PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 1 2028 1931 2 2124 2023 3 2337 2226 4 2418 2303 5 2482 2364 6 2611 2487 YLLÄPITO-OSASTON KUUKAUSIPALKAT PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 1 2087 1988 2 2309 2199 3 2442 2326 4 2694 2566 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa TEOLLISUUS PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1160 1105 2 1205 1148 3 1252 1192 4 1300 1238 5 1340 1276 6 1397 1330 Iltavuorolisä 200 senttiä. Yövuorolisä 399 senttiä. YLLÄPITO-OSASTON OHJETUNTIPALKAT PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1193 1136 2 1318 1255 3 1399 1332 4 1539 1466 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa PANIMOALA PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1160 1105 2 1205 1148 3 1252 1192 4 1300 1238 5 1340 1276 6 1397 1330 Iltavuorolisä 200 senttiä. Yövuorolisä 399 senttiä. YLLÄPITO-OSASTON OHJETUNTIPALKAT PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1193 1136 2 1318 1255 3 1399 1332 4 1539 1466 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa Taulukkopalkat ovat alan vähimmäispalkkoja. Paikallisesti sovitaan paremmista palkoista. Lue lisää: www.selry.fi/tes
• E L I N TA E 13 E duskunta säätää Suomessa lait. Vaikka Suomessa työehtojen vähimmäisehdoista sovitaan työehtosopimuksissa, on laki monessa työelämän asiassa välttämätön perälauta. Eduskunnan ja hallituksen kokoonpanolla ja päätöksillä on suora vaikutus jokaisen työntekijän työehtoihin. Monet eduskunnan säätämät lait, kuten työttömyysturva ja perhevapaat, vaikuttavat myös suoraan työntekijöihin. Kun eduskuntavaalien tulos on selvillä, alkaa suurimman kannatuksen saanut puolue tunnustella uutta hallitusta. Hallitusta muodostamaan lähtevät puolueet käyvät neuvottelut uudesta hallitusohjelmasta. Se on todella tärkeä asiakirja, koska siinä linjataan asiat, joita hallitus toteuttaa nelivuotisen kautensa aikana. Hallitusohjelman ulkopuolelta on vaikea saada hallituksen päätöksentekoon asioita tai edistää asioita, joista puolueet eivät ole yksimielisiä. Hallitusohjelmaan kohdistuu myös paljon lobbausta, mikä tarkoittaa, että lukuiset suomalaiset järjestöt ja muut tahot ovat laatineet omat hallitusohjelmatavoitteensa ja yrittävät saada omia tavoitteitaan puolueiden tavoitteiden joukkoon ja sitä kautta osaksi uuden hallituksen ohjelmaa. Omat hallitusohjelmatavoitteensa ovat laaE D U S K U N TA V A A L I T Äänestät tai jätät äänestämättä, se vaikuttaa työehtoihisi 1. KOTIMAISEN RUUAN JA T YÖN ASEMAA ON VAHVISTET TAVA Maatalouspolitiikan on turvattava alkutuotanto Suomessa sekä Suomen ruokaomavaraisuus ja huoltovarmuus. Ruuan arvonlisäveroa on alennettava 14 prosentista 10 prosenttiin. Suolan, sokerin tai rasvan määrään perustuvia haittaveroja ei pidä säätää. Julkisissa hankinnoissa on lisättävä kotimaisen ruuan osuutta. 2. SUOMAL AISEN T YÖEL ÄMÄN EPÄKOHDAT ON KORJAT TAVA Työehtosopimusten yleissitovuus on säilytettävä. Nykyistä useamman työntekijän on päästävä yleissitovien työehtojen piiriin. Alan yleissitovaksi työehtosopimukseksi pitää katsoa sopimus, jonka piirissä on eniten työntekijöitä. Työehtosopimuksen mukaisen luottamusmiehen asema ja oikeudet on kirjattava lakiin. Luottamusmiehelle on taattava riittävä suoja, tiedonsaantioikeus ja muut oikeudet tehtävänsä hoitamiseksi. Työehtoja polkeva työehtosopimusshoppailu on estettävä muuttamalla lakia niin, että työnantaja voi vaihtaa työehtosopimuksen vain, jos työntekijät hyväksyvät sen. Alipalkkaus ja muu työntekijöiden hyväksikäyttö on kriminalisoitava. 3. YHTEISKUNNALLISTA OIKEUDENMUKAISUUT TA ON LISÄT TÄVÄ Julkisten palveluiden ja sosiaaliturvan laatu sekä rahoitus on turvattava riittävällä verotuksella. Harmaa talous on laitettava kuriin lisäämällä viranomaisten, kuten verottajan ja työsuojelun resursseja sekä kiristämällä rangaistuksia. Liikenneväylien kunnossapitoon on osoitettava lisää rahaa, jotta elinkeinoelämän ja työmatkaliikenteen tarvitsemat tiet saadaan kuntoon ja korjausvelkaa vähennettyä. Työmatkaliikennettä on tuettava niin, että julkisen liikenteen käyttökustannukset ovat kohtuulliset ja työmatkakulujen verovähennysoikeus pysyy vähintään nykyisellä tasollaan. Kaikki SEL:n hallitusohjelmatavoitteet löydät osoitteesta www.selry.fi/eduskuntavaalit Testaa, oletko samaa mieltä SEL:n kanssa? teksti Karoliina Öystilä Vaikka palkkasi ja muiden työehtojesi vähimmäisehdoista sovitaan työehtosopimuksessa, on laki monessa työelämän asiassa välttämätön perälauta. Siksikin jokaisen työntekijän kannattaa äänestää eduskuntavaaleissa.
• E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 JARMO KNUUTILA Suomen Kommunistinen puolue (sit.) KAAKKOIS-SUOMI Taipalsaari Elintarviketyöntekijä JANNE KOIVISTO Vasemmistoliitto SATAKUNTA Kankaanpää Prosessityöntekijä, pääluottamusmies janne.koivisto.politiikka PIA KUPARINEN Perussuomalaiset HÄME Forssa Teurastamotyöntekijä Pia Kuparinen PS kuparinenpia OLAVI KANDOLIN Keskusta VAASA Kurikka Käynnissäpitäjä OlaviKandolinPoliitikko tineet myös SEL ja elintarvikealan työnantajia edustava ETL. SEL:n ja ETL:n tavoitteissa on jotain samojakin asioita, kuten esimerkiksi suolan, sokerin tai rasvan määrään perustuvien haittaverojen vastustaminen. Työelämää ja työehtoja SEL ja ETL kehittäisivät hyvin eri suuntaan, mutta tämä asetelma on jo työehtosopimusneuvottelupöydistä tuttu. Maistuisiko jaksotyö? Haluaisitko, että työaikalakia muutettaisiin niin, että jaksotyön soveltaEduskuntavaalit ? Eduskuntavaaleissa 2.4.2023 valitaan 200 kansanedustajaa eduskuntaan nelivuotiskaudeksi. Eduskunta käsittelee ja hyväksyy lait, päättää valtion budjetista ja esimerkiksi verotuksesta ja sosiaalimenoista, käsittelee kansainväliset sopimukset ja linjaa EU-asioita, valitsee pääministerin ja valvoo hallituksen toimintaa. Eduskunta voi myös erottaa hallituksen. ? Eduskuntavaaleissa voivat äänestää kaikki Suomen kansalaiset, jotka viimeistään vaalipäivänä täyttävät 18 vuotta. ? Voit äänestää vain omassa vaalipiirissäsi ehdokkaana olevaa henkilöä. Kaikki oman vaalipiirisi ehdokkaat löydät osoitteesta www.vaalit.fi. ? Ennakkoäänestysaikana 22.–28.3.2023 jokaisessa kunnassa on vähintään yksi ennakkoäänestyspaikka, jossa voi äänestää kuka tahansa Suomessa äänioikeutettu. Ennakkoäänestyspaikat löydät osoitteesta www.vaalit.fi. ? Vaalipäivänä 2.4.2023 jokainen voi äänestää vain omassa äänestyspaikassaan kello 9–20. Mukaan tarvitset vain kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Vaalipäivän äänestyspaikka kerrotaan postissa tulleessa ilmoituskortissa. Jos kortti on hävinnyt, oman äänestyspaikan saat selville maksuttomasta puhelinnumerosta 0800 9 4770 tai WhatsApp-numerosta 050 438 8730. Ilmoituskorttia ei tarvitse ottaa mukaan äänestyspaikalle. ? Kansanedustajaehdokkaiden joukossa on ainakin kahdeksan SEL:n jäsentä, joista seitsemän esittelimme jo viime Elintakeessa, jonka voit lukea osoitteesta www.selry.fi/elintae. F A K TA misalaa laajennettaisiin koskemaan koko elintarvikealaa ja yötyön käyttö sallittaisiin elintarvikealalla työaikamuodosta riippumatta? Mitä tykkäisit, jos leipomotyölain pykälä 100 prosentin yötyökorvauksesta kumottaisiin ja siitä sovittaisiin vastaisuudessa vain työehtosopimuksella, jos työnantaja siihen suostuisi? Entä miltä kuulostaisi, jos poliittiset lakot olisivat jatkossa sallittuja vain työntekijän vapaa-ajalla? Niinpä, eihän se mikään lakko enää olisi, jos lakossa pitäisi olla työajan ulkopuolella. Eiväthän nämä asiat hyvältä kuulostaisi. Esimerkiksi jaksotyö on tällä hetkellä elintarvikealalla sallittua vain maidonjalostusalalla. SEL:n edustajakokous linjasi viime vuoden toukokuussa, että jaksotyö on työntekijälle kohtuuton työaikajärjestelmä. Jaksotyössä työntekijällä voi olla työpäivien välissä vain yhden päivän vapaita tai työvuorojen välissä vapaata vain yhdeksän tuntia, jonka aikana ehtii kotiin vain kääntymään. SEL:n tavoitteena onkin jaksotyön laajentamisen sijaan sen käytöstä luopuminen elintarvikealalla. Ja jos yövuoroa teetetään, se pitäisi teettää kolmivuorotyönä. Nämä asiat eivät valitettavasti ole vain kauhuskenaarioita, vaan esimerkkejä elintarvikealan työnantajia
• E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 SATU SALMI Keskusta UUSIMAA Nurmijärvi Teknikko satu.salmi.3 CHAU NGUYEN Vasemmistoliitto UUSIMAA Vantaa SEL:n järjestötoimitsija www.chaunguyen.fi officialchaunguyen AAPO NIEMI Vasemmistoliitto PIRKANMAA Tampere Elintarviketyöntekijä, pääluottamusmies poliitikkoaapo theaaponiemi SUOMEN TALOUSTIL ANNE on kuralla ja työllisyyttä pitää parantaa. Meidän pitää saada motivoitua ihmiset töihin ja uskaltautumaan kokeilemaan uusia aloja. Haluan lisätä osa-aikaja keikkatyön arvostusta. Meillä on paljon ihmisiä, jotka ovat töissä sellaisilla aloilla tai työtehtävissä, jotka eivät sovellu heille. Pätkäja keikkatöissä on helpompi testata uusia töitä. Työttömyysaika pitää myös voida käyttää nykyistä paremmin hyväksi esimerkiksi opiskelemalla. Työttömien lisäksi opiskelijat ja eläkeläiset voisivat tehdä enemmän osa-aikatöitä, jos palkkatulot ja erilaiset etuudet voisi sovittaa nykyistä paremmin yhteen. Keikkatyöntekijän toimeentulo on epävakaata ja joutuu tarkkaan laskemaan, kuinka paljon voi tienata, että työ kannattaa, koska tulot vaikuttavat tukiin. Työttömyysturvan suojaosuutta pitää nostaa, jotta työssäkäynnistä ei sakoteta ja työn tekeminen on aina kannattavaa. Haluan taata loman kaikille. Tällä hetkellä kaikilla ei ole mahdollista pitää lomaa, esimerkiksi pätkätyössä ei kerry lomaa tai ei ole taloudellisesti mahdollista olla lomalla. Suomeen on luotava malli, joka mahdollistaa myös yksinyrittäjille oikeat lomat, esimerkiksi tuurausringin kautta. • VILLE RAHIKAINEN Suomen Kommunistinen puolue (sit.) HELSINKI Helsinki Leipomotyöntekijä, pääluottamusmies edustavan ETL:n syksyllä julkaisemista tavoitteista Suomen seuraavan hallituksen ohjelmaan. ETL haluaa myös muuttaa työlainsäädäntöä ”joustavammaksi ja yritysten työllistämiskykyä vahvistavaksi” sekä ”poistaa lainsäädännössä olevat esteet työntekijäja yrityslähtöisen sopimisen tieltä”. Suomeksi tämä tarkoittaa, etteivät yleissitovien työehtosopimusten vähimmäisehdot saisi enää häiritä paikallista sopimista. Paikallisestihan voi jo nykyisen lainsäädännön puitteissa sopia kaikesta heikomman osapuolen eli työntekijän näkökulmasta paremmin kuin mitä työehtosopimuksen vähimmäisehdot määräävät. Elintarvikealan työnantajat haluavat myös porrastaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan ”kannustavaksi” eli ansiopäiväraha oli aluksi korkeampi ja laskisi sitä mukaan, mitä pidempään työnhakija joutuu etsimään työtä. Ammattiliiton näkökulmasta näiden työnantajien tavoitteiden toteutuminen tekisi elintarvikealan työstä työntekijälle vähemmän reilua ja kiinnostavaa, mikä ei varmasti auttaisi myöskään työvoimapulasta kärsiviä yrityksiä. Kiky-maksut vai veronalennukset? Inflaatio jyllää ja työntekijän palkan ostovoima on laskenut. Palkankorotukset eivät riitä paikkaamaan inflaation vaikutusta ostovoimaan kokonaan. Haluaisitko sinä mieluummin siirtää palkastasi kiky-maksut eli 2,05 prosenttiyksikköä työn sivukuluja takaisin työnantajien maksettavaksi vai haluaisitko ennemmin tuloveron alennukset? SAK, monet ammattiliitot ja esimerkiksi SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja perussuomalaiset ovat valmiit siirtämään kiky-maksut takaisin työnantajien maksettaviksi. Kokoomuksen ratkaisu sen sijaan on jopa miljardin euron suuruinen tuloverojen alennus. Yhteiskunnan kannalta parempi ratkaisu olisi kiky-maksujen siirto, joka ei vähennä valtion verotuloja. Tuloverojen alentaminen miljardilla eurolla tarkoittaisi myös leikkauksia palveluista, kuten koulutuksesta ja sosiaalija terveyspalveluista tai kirjastoista. Kiky-maksujen siirto takaisin työnantajille olisi myös palkansaajalle parempi vaihtoehto. Siitä jää enemmän rahaa käteen, eikä työntekijän ja hänen läheistensä tarvitsemista julkisista palveluista leikata. – Miljardin euron tuloveron alennuksen vaikutus olisi 3 000 euroa ansaitsevalle työntekijälle eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan noin 20 euroa kuussa. Sen sijaan kiky-maksujen siirron vaikutus olisi karkeasti kolminkertainen eli noin 60 euroa kuussa, SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila havainnollistaa eroa. •
• E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 E L I N TA E 16 Tehdaspäällikkö Martti Loikkanen esittelee myllyjen toimintaa Järvenpään yksikössä. Loikkanen toimi itse pitkään päämyllärinä ennen tehdaspäälliköksi siirtymistään.
• E L I N TA E 17 Kotimaisia viljatuotteita meille ja maailmalle Myllärin-tuotteita valmistava, vuonna 1934 perustettu Helsingin Mylly on Suomen suurin luomuviljatuotteiden ja gluteenittoman kauran jalostaja. Suomalaisten kotitalouksien, leipomoiden ja teollisuuden lisäksi sen tuotteita viedään jo yli 50 maahan. H elsingin Mylly on neljännessä polvessa toimiva suomalainen perheyritys. Sen omistaa Puhkin suku, joka perusti ensimmäisen myllynsä Viroon jo 1600-luvulla. Kun yksi viidestä Puhkin suvun veljeksestä tuli Suomeen, hän perusti suurmyllyn Helsingin Sörnäisiin. – Isoisäni isä perusti yrityksen vuonna 1934. Sörnäisten rantatiellä olleet tehdasrakennukset uudistettiin myllykäyttöön ja uudesta myllystä tuli kaupungin ensimmäinen ja ainoa suurmylly, vuodesta 2017 alkaen Helsingin Myllyn toimitusjohtajana toiminut Niklas Kumlin kertaa yrityksen historiaa. Vuonna 1980 markkinoille tuli ensimmäinen Myllärin-nimellä kulkeva tuote, Myllärin sämpyläjauho. Sen jälkeen yrityksen tuotteet ovat kulkeneet Myllärin-tuotemerkin alla. Mylly toimi vuoteen 1992 saakka Helsingissä, mutta uuden, Pohjoismaiden moderneimman myllyn valmistuttua toiminta siirtyi Järvenpäähän. Jauhomyllystä kansainväliseksi toimijaksi Helsingin Mylly toimi pitkään jauhomyllynä. Vasta vuonna 1997 Vaasassa sijaitsevan Polar Millsin yritysoston myötä tuotanto laajeni hiutaleisiin. Samalla aloitettiin luomutuotanto. Vuodesta 2015 Vaasan yksikössä on valmistettu gluteenittomia tuotteita. T Y Ö P A I K A L L A ? teksti ja kuvat Taru Salovaara
• E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 ”Gluteenittomasta kaurasta on tullut yhä useammalle ensisijainen vaihtoehto.” han. Kaiken kaikkiaan viennin, kuluttajatuotteiden sekä leipomoiden ja teollisuuden osuus liikevaihdosta on varsin tasainen, Kumlin sanoo. Kaura globaalina buumina Nykyään Helsingin Myllyllä on toimintaa kolmella paikkakunnalla. Järvenpäässä toimii vehnäja ruismylly. Siiloja on 23 ja päivittäin pystytään jauhattamaan 180 tonnia vehnää ja ruista. Vilja siirtyy vastaanotosta esipuhdistukseen ja punnitukseen. Laatuanalyysin jälkeen vilja varastoidaan ja puhdistetaan ennen jauhatusta. Järvenpäässä valmistetaan jauhot ja leivonta-ainekset, Vaasassa kauratuotteet ja gluteenittomat tuotteet ja Närpiössä murot, myslit ja annospuurot. Kaiken kaikkiaan valmistuksessa on noin 60 erilaista kuluttajatuotetta, joista 21 on luomutuotteita ja 24 gluteenittomia. Järvenpäähän on keskittynyt myös yrityksen Murot ja myslit tulivat valikoimiin vuonna 2014, kun Helsingin Mylly osti Närpiössä sijaitsevan Topfoodin. Myllärin-tuotemerkkiä uudistettiin reilusti vuonna 2013, tuotevalikoima ja pakkausten ulkoasu mukaan lukien. Ydinviestiksi kiteytyi ”Puhtaasti parempaa jokaiseen päivään”. – Tuotevalikoimaamme kuuluvat kotimaiset jauhot, leivonta-ainekset, hiutaleet, myslit ja murot sekä ruoanlaittoon tarkoitetut tuotteet. Pakkauskoot vaihtelevat kuluttajapakkauksista teollisuuden suursäkkeihin, viestintäpäällikkö Milla Rämö kertoo. Kuluttajatuotteiden lisäksi tuotteita valmistetaan leipomoihin, teollisuuteen, hotelleihin ja ravintoloihin. Kotimaan lisäksi tuotteita valmistetaan merkittävässä määrin myös ulkomaille. Vuonna 2018 lanseerattiin vientimarkkinoille suunnattu englanninkielinen yritysnimi ja The Nordic Oatventure –tuotesarja. – Viemme kauratuotteita nykyään yli 50 maaToni Nurminen pakkaa tuotteet linjastoon, josta ne siirtyvät varaston puolelle.
• E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 hallinto. Henkilöstöä on yhteensä 98, joista työntekijöitä on noin 68. Työntekijöitä Vaasassa on noin 33, Närpiössä kahdeksan ja Järvenpäässä 27. Erityisesti kauran kysyntä on kasvussa. – Kaurasta on tullut globaali buumi. Käytännössä kasvu ja kehitys meidänkin toiminnassamme tulee juuri kaurasta. Esimerkiksi kaurajuomateollisuus on merkittävä kauran käyttäjä, Kumlin kertoo. – Kauratuotteemme valmistetaan Vaasassa, ja tästä syystä Vaasan tuotantolaitos onkin kasvanut viime vuosina Järvenpäätä enemmän. Vaasan tuotantolaitosta on laajennettu ja henkilöstöä lisätty, Kumlin jatkaa. Aiemmin gluteenitonta kauraa käyttivät lähinnä keliaakikot, mutta gluteenittomasta kaurasta on tullut yhä useammalle ensisijainen vaihtoehto kotimaisten viljojen joukosta myös ilman diagnosoitua sairautta. Tämän vuoksi tuotekehitykseen on panostettu paljon. Vuonna 2019 lanseerattiin ateria-ainesten sarja. – Kaurasta tehtyjä ateria-aineksia voi käyttää riisin tapaan. Yhä useampi suosii kaurapohjaisia valmisteita ruokavaliossaan ja kaura tarjoaa kotimaisen vaihtoehdon riisin tilalle. Kauran hiilijalanjälki on noin 70 prosenttia pienempi kuin riisin, joten se on siinäkin mielessä oivallinen valinta, Kumlin muistuttaa. Kasvipohjaista tuotantoa ympäristöystävällisesti Helsingin Myllylle ympäristöarvot ovat tärkeitä. Myllyssä tuotetaan kasvipohjaista ruokaa, jonka pääraaka-aineena on kotimainen vilja. Vuodesta 2010 alkaen käytetty sähkö on ollut sataprosenttisesti uusiutuvaa ja vuonna 2013 Vaasaan Petteri Sillanpää odottaa varastolla seuraavaa kuormaa saapuvaksi. ? Laborantti Elina Villinki varmistaa laboratoriossa saapuneen viljan laadun. F A K TA Helsingin Mylly ? Perustettu vuonna 1934 ? Neljännen polven perheyritys ? Henkilöstöä 98, josta työntekijöitä noin 68 ? Tuotantoa Järvenpäässä, Vaasassa ja Närpiössä ? Suomen suurin luomuviljatuotteiden ja gluteenittoman kauran jalostaja ? Kauratuotteiden vientiä yli 50 maahan ? Liikevaihto 47,7 miljoonaa euroa (2021)
• E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 E L I N TA E 21 valmistui myllyn oma biovoimalaitos. Vaasan tehtaan tarvitsema lämpöenergia valmistuukin kaurankuorista. – Vuonna 2020 Helsingin Myllystä tuli Suomen ensimmäinen hiilineutraali mylly. Sen lisäksi, että tuotteemme valmistetaan hiilineutraalisti, valmistuksessa käytetään vain uusiutuvaa energiaa. Tuotannosta mahdollisesti syntyvä hävikki toimitetaan hyväntekeväisyyteen ja hyötykäyttöön, tuotantopäällikkö Martti Loikkanen kertoo. Helsingin Mylly on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Lisäksi noudatetaan kansainvälisiä laadun ja tuoteturvallisuuden standardeja. Esimerkiksi muovin käyttöä pakkauksissa on vähennetty ja on sitouduttu vähentämään edelleen. Sopimusviljelijöiden kanssa on käynnistetty ympäristöja vastuullisuusohjelma, jonka avulla kasvatetaan satotasoja ja vähennetään viljelyn ympäristövaikutuksia. – Kotimaisuus ja läpinäkyvyys ovat meille tärkeitä asioita. Kestävä ja sietokykyinen maatalous on myllymme vision keskiössä, sillä niin sään ääri-ilmiöt, maaperän köyhtyminen kuin lajikatokin uhkaavat tärkeimmän raaka-aineemme saatavuutta. Haluamme vähentää toimintamme ympäristölle aiheuttamaa rasitusta ja täten varmistaa ruoantuotannon tulevaisuuden, Kumlin summaa. Kumlinin mukaan Helsingin Mylly on siinä mielessä perinteinen perheyhtiö, että se tekee investointeja pitkälle tulevaisuuteen. – Kun yritysmaailmassa yleisesti kvartaalilla tarkoitetaan kolmen kuukauden ajanjaksoa, perheyhtiössä toimintaa tarkastellaan 25 vuoden kvartaalina. Se ei tarkoita sitä, etteikö kehitystyötä ja uudistuksia tehtäisi jatkuvasti. Sen sijaan se tarkoittaa sitä, että haluamme varmistaa tekevämme tulevaisuuden kannalta kestäviä päätöksiä, Kumlin toteaa. • Ylhäällä vasemmalla: Varastopäällikkö Risto Hakkarainen on varaston kokenut konkari. Oikealla: Helsingin Myllyn viestintäpäällikkö Milla Rämö (vas.) ja toimitusjohtaja Niklas Kumlin (oik.) esittelevät ylpeydellä uutuustuotteitaan SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntoselle. Vasemmalla alhaalla: Myllärin kauraateria-ainesten tuotteita.
• E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 Valkeakoskella toimii yksi Saarioisten neljästä tehtaasta. Valkeakoskella valmistetaan muun muassa kaikkien suomalaisten tuntemat valmispizzat. Suomen tunnetuin valmispizzojen valmistaja teksti ja kuvat Taru Salovaara E L I N TA E 21 T Y Ö P A I K A L L A
• E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 S aarioinen aloitti toimintansa Valkeakoskella vuonna 1988. Valkeakosken yksikkö koostuu tuotantolaitoksesta, jossa toimivat leipomoja deli-valmistus sekä lihatehdas ja logistiikkakeskuksesta, jossa toimii Saarioisten keskuslähettämö. Logistiikkakeskukseen tulee tuoretuotteita Valkeakosken tuotantolaitoksen lisäksi Sahalahden, Huittisten ja Viron Raplan tehtailta. Valkeakoskella valmistetaan pizzoja, grahampiirakoita, lihapiirakoita ja kokolihatuotteita. Ehdottomasti tunnetuin tuote on Saarioisten valmispizza. – Saarioisella on valmistettu pizzaa vuodesta 1981. Täytevaihtoehdot ovat laajentuneet merkittävästi alkuperäisestä jauhelihasta, kinkusta ja sienestä, ja nykyään valikoimassa on legendaarisen 200 gramman pizzan lisäksi 300 gramman pizza isompaan nälkään. Kaikki pizzat paistetaan Keskuslähettämön reject-asemalla korjataan keräiltyjen laatikoiden mahdolliset virheet, kuten puuttuvat tai väärin kerätyt tuotteet, sekä korjataan ratojen sekä koneiden häiriöitä. täällä Valkeakosken tehtaalla, tehtaanjohtaja Harri Merisalo selostaa. Uutuustuotteena on jauhelihalla, kinkulla ja pekonilla täytetty Lätkäpizza, joka on myös jääkiekon MM-kisojen virallinen yhteistyötuote. – Olemme ylpeitä tuotteistamme ja on kunnia toimia jääkiekon MM-kisojen virallisena yhteistyökumppanina, Merisalo iloitsee. Aktiivista työsuojelutoimintaa Tuotantolaitoksen puolella työtä tehdään katkeavassa kaksivuorossa maanantaista perjantaihin. Henkilöstöä on 170, joista työntekijöitä on noin 135. Lihapuolella toimintaa on supistettu vuosikymmenten aikana, mutta muutoin tuotanto on pysynyt varsin tasaisena. Työsuojelun näkökulmasta tehdastyössä on monenlaisia riskejä ja siksi onkin tärkeää, että riskit myös tunnistetaan. Vuodesta 2012 saakka työntekijöiden työsuojeluvaltuutettuna toiminut
• E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 Tehtaanjohtaja Harri Merisalo, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, Kari Koskinen, Mikko Kivimäki, Tomi Takala, Janne Nieminen, Pasi Sievänen ja logistiikasta vastaava johtaja Janne Tuomisto. Veli-Matti Kuntonen vieraili Valkeakosken yksiköissä marraskuussa. Työntekijä pakkaa 200 gramman leikkeleitä. Essi Kauranen kertoo, että niin työhyvinvointia kuin työhön liittyviä riskejäkin kartoitetaan Saarioisella aktiivisesti. Työnantajan kanssa on sovittu, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoidetaan pääsääntöisesti keskiviikkoisin. Tämä helpottaa myös työvuorojen suunnittelua, kun vapautusaika on kohdennettu yhdelle kokonaiselle päivälle. Muutoin Kauranen työskentelee kokolihojen ruiskutuksessa ja satunnaisesti pakkaamon puolella. – Jos esimerkiksi työpaikkaselvityksiä osuu jollekin toiselle päivälle, onnistuu ylimääräisestä vapautusajasta sopiminen työnantajan kanssa hyvin, Kauranen kiittelee. Kauranen toimii työsuojeluvaltuutettuna tuotantolaitoksen puolella. Toimenkuvaan kuuluvat niin osastoilla tehtävät työolojen ja uusien koneiden tarkastukset sekä riskinarvioinnit, kuten myös erilaisten työsuojeluun liittyvien dokumenttien tarkastaminen tai päivittäminen yhteistyössä työnantajan kanssa. Työtä ei kuitenkaan tehdä yksin, vaan monessa asiassa yhteistyötä tehdään sekä osastojen luottamushenkilöiden että pääluottamusmiesten kanssa. – Aloitin Saarioisella vuonna 2000. Ehdin toimia niin työsuojeluasiamiehenä kuin osaston luottamusmiehenäkin ennen valintaani työsuojeluvaltuutetuksi. Siten yhteistyö osastojen kanssa tuntuu luontevalta ja sitä tehdään hyvässä hengessä, Kauranen sanoo. ?
• E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 Yhteistyötä ja rajanvetoa Vaikka tuotantolaitos ja keskuslähettämö ovat toistensa välittömässä läheisyydessä ja yhteistyötä tehdään paljon, kyseessä on kaksi toisistaan poikkeavaa yksikköä. Vuosittain keskuslähettämöllä kerätään tuotteita yli kahdeksan miljoonaa laatikollista ja päivittäin lähettämöstä lähtee noin 19 rekallista tuoretuotteita. Toisin kuin tuotantolaitos, keskuslähettämö toimii kolmessa vuorossa sunnuntaista kello 22 lauantaihin kello 14 saakka. Aamuvuoro on 6–14, iltavuoro 14–22 ja yövuoro kello 22–06. – Lähettämön puolella on noin 120 työntekijää ja työtä tehdään kolmessa vuorossa. Käytännössä vähittäiskauppa määrittää vahvasti työn rytmitystä. Vaikka kaupat saavat olla vapaasti auki, tavaran vastaanotto ei toimi seitsemänä päivänä viikossa. Tämän vuoksi meillä, kuten monessa muussakin paikassa tehdään katkeavaa kolmivuoroa, logistiikkajohtaja Janne Tuomisto avaa. – Vaikka rajaa tuotantolaitoksen ja keskuslähettämön välillä on joissain asioissa hämärretty, on monella tapaa perusteltua, että meillä lähettämössä on esimerkiksi oma luottamushenkilöorganisaatio, keskuslähettämön työntekijöiden pääluottamusmies Mikko Kivimäki toteaa. Kivimäki toimi pitkään varapääluottamusmiehenä ja edellisen pääluottamusmiehen vaihdettua työpaikkaa hän siirtyi kesken kauden varsinaiseksi pääluottamusmieheksi. – Ilmeisesti hoidin tehtäväni hyvin, sillä seuraavissa vaaleissa vastaehdokkaita ei ilmaantunut ja tulin valituksi pääluottamusmieheksi ilman vaaleja. Vuodesta 2016 asti olen toiminut virallisesti pääluottamusmiehenä, Kivimäki kertaa. Kivimäki nostaa työnsä parhaaksi puoleksi sen, että päivät ovat vaihtelevia ja varastossa saa olla liikkeellä paikasta toiseen. ”Nuorilta työntekijöiltä odotetaan vuosien työkokemusta, mikä on käytännössä mahdottomuus. Tomi Takala on työskennellyt Saarioisilla vuodesta 2000. Saarioinen, Valkeakoski ? Perustettu vuonna 1957 Kangasalan Sahalahdella ? Valkeakosken tehdas aloitti toimintansa vuonna 1988 ? Tehdasalue jakautuu tuotantolaitokseen ja logistiikkaan ? Tuotantolaitoksen puolella henkilöstöä 170, joista työntekijöitä noin 135 ? Keskuslähettämössä henkilöstöä 130, joista työntekijöitä noin 120 ? Saarioisella henkilöstöä yhteensä 1200 ? Yksi Suomen suurimmista valmispizzojen valmistajista ? Tunnetuin ja myydyin tuote Saarioisten valmispizza ? Liikevaihto 248 miljoonaa euroa (2021) F A K TA
• E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 Vasemmalla: Anastasia Lammi pakkaa grahamlihapiirakoita, joita valmistetaan vuosittain miljoonia. Oikealla ylhäällä: Mikko Kivimäki tekee konekeruuta keskuslähettämössä. Oikealla keskellä: Harri Merisalo, Tomi Takala ja Veli-Matti Kuntonen keskustelivat Valkeakosken tuotantotiloissa viime marraskuussa. Oikealla alhaalla: Sahalahden Saarioisilla valmistetut lanttulaatikot kulkevat kauppoihin Valkeakosken keskuslähettämön kautta. Tukea ikääntyville työntekijöille Valkeakosken Saarioisella on paljon työntekijöitä, joilla on takanaan pitkä ura Saarioisella. Tietotaitoa heiltä löytyy yllin kyllin, mutta kääntöpuolena on, että iso osa työntekijöistä eläköityy samanaikaisesti, ja monella on työssäjaksamiseen liittyviä haasteita. – Työntekijöiden keski-ikä on yli 50 vuotta. Nuoria meillä on töissä lähinnä kesäisin. Tämä asettaa haasteita työssäjaksamisen sekä työvoiman riittävyyden näkökulmasta, Valkeakosken Saarioisten leipomon ja deli-valmistuksen työntekijöiden pääluottamusmies Tomi Takala ja lihatehtaan luottamusmies Pasi Sievänen pohtivat. – Onneksi meillä on myös panostettu työssäjaksamiseen. Saarioisten niin sanottu senioriohjelma tarjoaa yli 55-vuotiaille työntekijöille mahdollisuuden keventää työtään palkkaluokkaa tiputtamatta ja vaihtaa lomarahoja vapaiksi. Lisäksi fysikaalisen palveluita voi hyödyntää vuosittain tietyllä summalla, Takala kertoo. Työelämä ja pääluottamusmiehen asema ovat vuosien varrella muuttuneet. – Aiemmin työnantajan ja työntekijöiden välistä dialogia oli enemmän. Myös työelämän vaatimukset ovat koventuneet. Nuorilta työntekijöiltä odotetaan vuosien työkokemusta, mikä on käytännössä mahdottomuus. Kun samaan aikaan tarvittaisiin valtavasti työntekijöitä, tuntuvat nämä toiveet kohtuuttomilta, ensimmäisen kerran 1990-luvulla pääluottamusmiehenä toiminut Sievänen harmittelee. – Lähivuosina katoaa valtava määrä hiljaista tietoa. Kun nykyiset työntekijät eläköityvät, olemme lähivuosina sen ongelman edessä, mistä saamme työntekijöitä. Tätä tulisikin miettiä ennakoiden, jotta saataisiin uudet työntekijät perehdytettyä nykyisten ollessa vielä töissä, Sievänen pohtii. •
• E L I N TA E 27 Tarkista, että palkkasi on maksettu oikein! Palkkalaskelma on tärkeä paperi. Siitä selviävät maksettu palkka, palkasta pidätetyt verot ja muut maksut. Vaikka saisit palkkalaskelmasi sähköisesti verkkopankkiisi, tarkista se joka kuukausi ja säilytä ainakin viiden vuoden ajan epäselvyyksien selvittämiseksi. T yönantajan on jokaisen palkan maksamisen yhteydessä annettava työntekijälle laskelma, josta selviää palkan suuruus ja sen määräytymisperusteet. Palkkalaskelmassa näkyy myös lomapalkan ja lomakorvauksen suuruus ja määräytymisperusteet. Jos et saa palkkalaskelmaasi, huomauta viipymättä asiasta työnantajalle. Jos palkkalaskelmaa ei pyynnöstäsi huolimatta toimiteta, pyydä apua luottamusmieheltä tai jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, SEL:n aluetoimistosta. Palkkalaskelman antamatta jättäminen on rangaistava teko. Vertaa palkkalaskelmaasi työaikakirjanpitoosi. Jos et ole saanut kaikkia sinulle kuuluvia palkkoja, pyydä työnantajaltasi palkanmaksun oikaisua. Jos et ole varma tai tarvitset apua, ole yhteydessä luottamusmieheen tai SEL:n aluetoimistoon. Työnantajan on annettava työntekijälle pyynnöstä palkkatodistus, joka on eri asia kuin palkkalaskelma. Palkkatodistus on annettava työntekijälle ilman erillistä pyyntöä aina työsuhteen päättyessä tai lomautuksen alkaessa työttömyysetuutta varten. Todistuksesta on käytävä ilmi niin sanottu vakiintunut palkkatulo vähintään 26 viimeiseltä kalenteriviikolta. • ESIMERKKIPALKKALASKELMA Lähettäjä: Palkkakausi Ajalta Työsuhde alk. Elintarviketehdas Oy 1/2023 1.1.2023–31.1.2023 15.6.2005 Henkilö Tes/teollisuus Henkilötunnus Vastaanottaja: 130 palkkaryhmä 4 030972-1554Å Pirkko Porkkana Verokortti einestyöntekijä 25 Tilinumero raja 35 000 111110-2345 Palkkalaji aika/määrä a’hinta euro 112 kuukausipalkka TES:n mukainen summa kuukausipalkka 112 tuntipalkka tehdyt perustunnit palkka tehtyjen tuntien ja palkan summa 113 palvelusvuosilisä riippuu työsuhteen summa pituudesta 114 sunnuntailisä tehdyt tunnit kts. TES tehtyjen tuntien ja palkan summa 115 iltalisä tehdyt tunnit kts. TES tehtyjen tuntien ja palkan summa 116 työajan lyhennys tehdyt tunnit määrä 117 sairausajan palkka ajalta 24.–28.1.2023 sairausajan palkka kts. TES näkyvä mahdollinen erotus 118 lomapalkka ajalta 3.1.–8.1.2023 lomapäivät Lomapäivän palkka summa 119 lomakorvaus summa palkka kaudelta työtunnit yhteensä työt.vak.maksu eläkemaksu (TyEL) ay-jäsenmaksu pekkassaldo maksetaan tilille vuoden alusta rahapalkka enn.pid. al. ansio tulot yhteensä ennakonpidätys sairas.vak.maksu (SaVa) ay-jäsenmaksu Edellinen vuosi enn.pid.al ansiot » Työnantajan nimi » Työntekijän nimi, osoite, henkilötunnus ja tilinumero » Palkkakausi, eli miltä ajalta palkka on maksettu » Työsuhteen alkamispäivä » Ammattinimike » Palkkaryhmä, tarkista, että olet oikeassa palkkaryhmässä » Veroprosentti » Luontoisedut, kuten asunto-, auto-, puhelinja ravintoetu » Vapaapäivien määrä ja korvaukset (pekkaset) » Vuosilomapalkka, lomaraha, lomakorvaus » Ay-jäsenmaksu » Palkkakauden tulot sekä maksetut verot ja muut maksut » Vuoden alusta kertyneet tulot sekä maksetut verot ja muut maksut » Tilapäiset muutokset työsuhteessa, esimerkiksi sairauslomat PALKKALASKELMASTA OLISI HYVÄ LÖYTYÄ: PALKKA PALKAN VÄHIMMÄISTASO MÄÄRÄY T Y Y työehtosopimuksen ja työsopimuksessa sovitun tehtävän vaativuuden mukaan. Palkan tulee olla aina vähintään työehtosopimuksen mukainen ja lisät on eriteltävä palkkalaskelmassa. Paikallisesti sovitaan työehtosopimuksen vähimmäispalkkoja paremmista palkoista. Palkan ehdot ja määräytymisperusteet voit tarkistaa työsopimuksestasi. VEROT PALKKAL ASKELMASSA näkyy oman verokorttisi tiedot. Verokortissa on koko vuodelle vain yksi tuloraja, mikä lisää palkansaajan omaa vastuuta tulojen seuraamisessa. Samaa verokorttia käytetään niin pääkuin sivutoimessa. Jos koko vuoden tuloraja näyttää ylittyvän, kannattaa tulorajaa korottaa hyvissä ajoin.
• E L I N TA E 27 Tarkista, että palkkasi on maksettu oikein! ESIMERKKIPALKKALASKELMA Lähettäjä: Palkkakausi Ajalta Työsuhde alk. Elintarviketehdas Oy 1/2023 1.1.2023–31.1.2023 15.6.2005 Henkilö Tes/teollisuus Henkilötunnus Vastaanottaja: 130 palkkaryhmä 4 030972-1554Å Pirkko Porkkana Verokortti einestyöntekijä 25 Tilinumero raja 35 000 111110-2345 Palkkalaji aika/määrä a’hinta euro 112 kuukausipalkka TES:n mukainen summa kuukausipalkka 112 tuntipalkka tehdyt perustunnit palkka tehtyjen tuntien ja palkan summa 113 palvelusvuosilisä riippuu työsuhteen summa pituudesta 114 sunnuntailisä tehdyt tunnit kts. TES tehtyjen tuntien ja palkan summa 115 iltalisä tehdyt tunnit kts. TES tehtyjen tuntien ja palkan summa 116 työajan lyhennys tehdyt tunnit määrä 117 sairausajan palkka ajalta 24.–28.1.2023 sairausajan palkka kts. TES näkyvä mahdollinen erotus 118 lomapalkka ajalta 3.1.–8.1.2023 lomapäivät Lomapäivän palkka summa 119 lomakorvaus summa palkka kaudelta työtunnit yhteensä työt.vak.maksu eläkemaksu (TyEL) ay-jäsenmaksu pekkassaldo maksetaan tilille vuoden alusta rahapalkka enn.pid. al. ansio tulot yhteensä ennakonpidätys sairas.vak.maksu (SaVa) ay-jäsenmaksu Edellinen vuosi enn.pid.al ansiot YLITYÖ TEHT YJEN YLITÖIDEN TULEE MYÖS näkyä palkkalaskelmassa. Ylityön tekemiseen tarvitaan aina työntekijän suostumus. Perusteluita kieltäytymiselle ei tarvitse antaa. Vuorokautinen ylityö = työaika vuorokaudessa ylittää säännöllisen työajan (8 tuntia). Ylityökorvaus vuorokautisesta ylityöstä on 50 % kahdelta ensimmäiseltä tunnilta ja kahden tunnin jälkeen 100 %. Viikoittainen ylityö = työaika viikossa ylittää säännöllisen työajan (40 tuntia). Ylityökorvaus viikoittaisesta ylityöstä on 50 % ensimmäiseltä kahdeksalta tunnilta ja kahdeksan tunnin jälkeen 100 %. Työntekijän työaika, ylityöt, aloittamisja lopettamistyöt mukaan lukien, ei saa ylittää 48 tuntia keskimäärin viikossa neljän kuukauden tarkastelujakson aikana. TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSU L AKISÄÄTEINEN T YÖT TÖMY YSVAKUUTUSMAKSU on 1,54 % palkasta vuonna 2023. Työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan työttömyysetuuksia, eli työttömyyskassojen maksamaa ansiosidonnaista ansiopäivärahaa sekä Kelan maksamaa peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. TYÖELÄKEMAKSU T YÖNTEKIJÄN L AKISÄÄTEINEN T YÖEL ÄKEMAKSU (TyEL) on vuonna 2023 8,65 prosenttia 53–62-vuotiailla ja muilla 7,15 prosenttia. Työeläkemaksu on työntekijän maksama osuus työeläkkeestä. Lopun maksaa työnantaja. LOMAPALKKA, LOMARAHA JA LOMAKORVAUS KUN OLET PALKKAKAUDELL A vuosilomalla, tulee lomapalkan näkyä palkkalaskelmassa. Lomarahasta on sovittu työehtosopimuksessa, se on 50 % vuosilomapalkasta. Työsuhteen päättyessä maksetaan ansaitut, mutta pitämättömät lomat lomakorvauksena. Jos lomapäiviä ei ole pidetty työsuhteen aikana, lomakorvaus on joko 9 % tai 11,5 % työssäoloajalta ja tiettyjen poissaolojen ajalta maksetuista palkoista. 9 % maksetaan, jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä alle vuoden, 11,5 % silloin, jos työsuhde on kestänyt yli vuoden. LISÄT PERUSPALKAN LISÄKSI maksetaan erilaisia lisiä, joista on sovittu työehtosopimuksessa ja paikallisesti. Lisiä ovat esimerkiksi vuorotyölisät ja palvelusvuosilisät. Työaikaan liittyvät lisät maksetaan toteutuneen työvuorolistan mukaisesti. Pidä kirjaa tekemistäsi työtunneistasi ja vertaa palkkalaskelmaasi toteutuneisiin tunteihin. TYÖAJAN LYHENNYSVAPAAT ELI PEKKASET PALKKAL ASKELMASSA NÄKY VÄT vuoden aikana pidetyt ja pitämättömät työajan lyhennysvapaat eli pekkaspäivät. SAIRAUSLOMA SAIRAUSLOMAN AJALTA T YÖNANTAJA maksaa sairausajan palkkaa työehtosopimuksen mukaisesti. Se kuinka pitkään sairausajalta palkkaa maksetaan, riippuu siitä, kuinka pitkä työsuhde on ollut ennen sairastumista. AY-JÄSENMAKSU T YÖNANTAJA PERII SEL:n 1,4 %:n jäsenmaksun suoraan palkastasi, jos olet toimittanut jäsenmaksun perintäsopimuksen työnantajallesi. Tällöin palkastasi vähennetään automaattisesti jäsenmaksu, jonka työnantaja tilittää liitolle. Liiton jäsenmaksut ovat sinulle kokonaan verovähennyskelpoisia. Kun jäsenmaksut huomioidaan lopullisessa verotuksessasi, maksamasi todellinen jäsenmaksu on pienempi kuin kuukausittain palkastasi pidätetty jäsenmaksu. Jäsenmaksu sisältää työttömyyskassan jäsenmaksun.
• E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 Etelän lomalta eläkkeelle Työuraeläkepäätös napsahti Tuija Tuomen kännykkään koneen laskeuduttua Gran Canarian lentokentälle marraskuun alussa. Tuija Tuomi halusi kertoa omasta työuraeläkeprosessistaan, jotta työuraeläke tulisi tutummaksi muillekin selliläisille. teksti ja kuvat Kati Oksman Y löjärveläinen Tuija Tuomi jäi työuraeläkkeelle tämän vuoden alussa. Hän oli eläköityessään 63-vuotias ja takana oli yli 44 vuotta kestänyt ura. Saarioisten broileriteurastamolla Tuomi työskenteli vuoteen 2014, jolloin Atria osti sen, jonka jälkeen hän oli viimeiset yhdeksän vuotta atrialainen. Ennen maaliskuuta 1978, jolloin varsinainen uraputki tiputeurastamolla alkoi, oli Tuomi työskennellyt pari vuotta lastenhoitajana, jota edelsivät kesätyöt Saarioisten sopimuskasvattajien tiloilla 1973–1975 muun muassa rikkaruohoja kitkien, mustaherukoita poimien ja persiljaa nostaen. 18 vuotta täytettyään hän soitti Saarioiselle ja kysyi töitä, sillä hoitolapset olivat menossa kouluun. Hän pääsi joulusesonkiapulaiseksi einesten valmistukseen loppuvuodesta 1977, mutta palasi sen jälkeen pariksi kuukaudeksi kaksospoikien hoitajaksi. Tiukat kriteerit Työuraeläke on tarkoitettu raskasta ja kuluttavaa työtä pitkään tehneille. Työuraa pitää olla vähintään 38 vuotta ja työkyvyn on oltava pysyvästi heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi. Työn rasittavuutta ja kuluttavuutta arvioitaessa edellytetään, että työ on merkittävässä määrin sisältänyt vähintään yhtä seuraavista tekijöistä: 1. suurta lihasvoimaa edellyttäviä tai lihaksia pitkäkestoisesti kuormittavia T Y Ö U R A E L Ä K E
• E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 Varsinkin ensimmäiset 20 vuotta työ oli fyysisesti erittäin raskasta. Vuosittain Tuija Tuomi kutoo satoja sukkia sairaalan synnytysosastolle. työliikkeitä, 2. hengitysja verenkiertoelimistön erityisen voimakasta kuormittumista, 3. kuormittavia ja hankalia työasentoja, 4. voimaa tai suurta nopeutta vaativia toistuvia työliikkeitä taikka työliikkeitä, jotka sisältävät samanaikaisesti käsien puristusta, kiertoa ja voimaa, 5. työskentelyä erityisen vaativassa ja poikkeuksellista henkistä kuormitusta aiheuttavassa vuorovaikutteisessa työssä, 6. työskentelyä jatkuvaa varuillaan oloa tai erityistä tarkkaavaisuutta edellyttävässä tehtävässä, jossa on korkea tapaturman tai onnettomuuden riski tai ilmeinen väkivallan uhka. Työuraeläke voidaan myöntää 63 ikävuoden ja alimman vanhuuseläkeiän väliseksi ajaksi. Alimmassa vanhuuseläkeiässä työuraeläke muuttuu automaattisesti vanhuuseläkkeeksi. 38 vuoden työuraan työskentelyajaksi luetaan myös vanhempainpäivärahakaudet enintään kolmen vuoden ajalta sekä vähäiset poissaolojaksot sairauden tai lomautuksen vuoksi sekä tilapäinen työttömyys. Hakijan tulee olla hakuhetkellä joko raskaassa kokoaikatyössä tai sen päättymisestä on kulunut alle vuosi. 1978 Saarioisella aloitettiin uusien broileripatatuotteiden valmistus, joiden valmistukseen Tuomea kysyttiin töihin. – Äidiltäni, joka oli samassa työpaikassa, kysyttiin, että missä se likka nyt on, tarvittais hommiin. Varsinkin ensimmäiset 20 vuotta Tuomen työ oli fyysisesti erittäin raskasta. – Haimme työkaverin kanssa kylmiöstä 500–600 kiloa painavan lavallisen tipuja pumppukärryillä. Siitä 20–25 laatikollista lintuja kipattiin pöydälle ja leikattiin puukolla paloiksi paljain käsin. Paloitellut lihat heiteltiin saaveihin, jotka 40–50 kiloa painavina nostettiin yksin puolen metrin korkeudessa olleelle vaa’alle, polvella vauhtia pukaten. Siinä pysyi yleiskunto hyvänä, Tuomi toteaa. Jossain vaiheessa työssä alettiin käyttää kumihanskoja ja myöhemmin viiltosuojahanskoja. Puukkojen terävänä pysymisestä vastasi jokainen työntekijä itse, ja kerran vuodessa tehtiin tahkolla parempi teroitus. – Eläkekahveilla yksi työnjohtajista sanoi, että tapa, jolla aikoinaan teitte töitä, ei olisi nykyään enää mahdollista. Kun Suomi liittyi EU:hun, tiukentuivat myös suomalaiset lihankäsittelyvaatimukset. Tarvittiin uudet, modernit teurastamotilat, joiden myötä työn fyysisyys keveni muun muassa erilaisten nostinten avulla. Työ muuttui samalla kuitenkin kylmätyöksi. Puukkojen tilalle tulivat pyöröveitset, jotka muistuttavat Tuomen mukaan välinettä, joilla vuollaan kebabia annoksiin kebab-paikoissa. – Laskin kerran, että tipuja pyöröveitsellä trimmatessa tuli vuoron aikana 10 000 toistoa. Tuomi toimi leikkuutyön ohessa myös broilerin pakkaamossa, mikä oli myös rasittavaa toistotyötä. Koko ajan hän työskenteli urakalla ja pääasiassa seisoen. Eläkkeelle mahdollisimman terveenä Tuomella oli tavoitteena päästä eläkkeelle niin aikaisin kuin mahdollista ja mahdollisimman terveenä. Jotkut työpaikalla epäilivät Tuomen olevan liian terve työuraeläkkeen myöntämiseen. Koronalla oli kuitenkin näppinsä myönteisen työuraeläkepäätöksen saamisessa. – Kävin jumpassa kahdesti viikossa ja lauantaisin puolison kanssa tanssimassa. Kun paikat menivät koronan takia säppiin, työ alkoi tuntua kehossa. Viimeisen kolmen vuoden aikana Tuomelle kertyi useita lyhyempiä, 3–14 vuorokauden sairauslomia. Työuraeläkehakemukseen tarvittavaan B-lausuntoon lääkäri oli kirjoittanut Tuomella olleen kova kipukynnys ja korkea kynnys jäädä sairauslomalle. Pidempiaikaisena sairautena hänellä oli Mortonin neurooma, jossa päkiässä tuntuu vihlovaa, tykyttävää ja polttavaa kipua, ja lisäksi puutumista, pistelyä tai kuumotuksen tapaista vihlontaa. Seisomatyössä vaiva oli hankala, eikä erikoispohjallisista ollut aina apua. Lisäksi Tuomen kyynärpää leikattiin rasitusvamman takia 2007. – Leikkausta edelsi pitkä, noin 10 kuukauden sairausloma, kun silloinen työterveyslääkäri ei suostunut antamaan lähetettä magneettikuvaukseen erikoislääkärien suosituksesta huolimatta, jolloin leikkausta vaativaa vaivaa ei voinut todentaa. Lähete hoitui lopulta asuinpaikkakunnan lääkärin ?
• E L I N TA E 3 E L I N TA E 3 kautta. Leikkaus sujui hyvin ja jumppasin sen jälkeen muutamassa viikossa käteni kuntosalilla työkuntoon, Tuomi muistelee. Alentuneesta työkyvystä kertoo sekin, että Tuomi teki viimeiset kaksi vuotta joko nelipäiväistä työviikkoa tai 6-tuntista työaikaa muutaman viikon jakso kerrallaan. Tuomi käytti näin pandemian aikana peruuntuneiden matkojen takia kertyneitä vuosilomia, vaikka esimiehet neuvoivat häntä hakemaan korvausta Kelalta alentuneen työkunnon takia. – Sanoin, etten jaksa sitä paperirumbaa ja että saanen käyttää lomapäiväni, kuten haluan, Tuomi sanailee. Hankki tiedot itse Ennakkopäätöstä työuraeläkkeestä tulee hakea noin kolme kuukautta ennen suunniteltua eläkkeelle siirtymistä. Ennakkopäätös on voimassa kuusi kuukautta, minä aikana voi harkita, milloin jää eläkkeelle vai jatkaako työskentelyä. Työuraeläkkeen pitää kuitenkin alkaa ennen alinta vanhuuseläkeikää. Eläke voi alkaa aikaisintaan hakemista seuraavan kuukauden alusta. Haasteena eläkkeen haussa oli, ettei työpaikalla eikä paikallisessa Kelan toimistossa tiedetty työuraeläkkeen hakemisesta mitään. – Ainoa missä Kela auttoi, oli eläkehakupaperien tulostus. He toki kiittivät, että nyt asia on heillekin tuttu, Tuomi naurahtaa. Kela olikin väärä osoite hakemuspapereille, sillä Tuomen eläkeyhtiö on Varma, ja sinne Tuomi lähetti hakemuksen työuraeläkkeen ennakkopäätöksen saamiseksi elokuun lopussa. Hakemuksessa liitteinä olivat työterveyslääkärin B-lausunto, jossa työterveyslääkäri kuvasi nykyisten ja aiempien työtehtävien rasittavuutta ja otti kantaa Tuomen työkykyyn sekä työnantajan kuvaus Tuomen työtehtävistä. Todistusten laatijat eivät olleet samassa työpaikassa Tuomen kanssa alku-uran aikana, joten Tuomen piti osata itse kertoa heille tarkasti työnteostaan ja vaivoistaan. Tuomi oli kuullut, että työuraeläkepäätös voisi tulla nopeastikin, mutta lokakuussa hakemus juuttui Varman asiantuntijalääkärin pöydälle ruuhkan takia. Tuomi kyseli useaan otteeseen hakemuksen etenemisestä, sillä toiveissa oli jäädä eläkkeelle vuoden vaihteessa. Hän toivoi, että saisi päätöksen ennen marraskuun alussa olevaa Kanarian matkaa. Lopulta tieto päätöksestä kilahti puhelimeen matkan alussa: Teillä on oikeus työuraeläkkeeseen, siinä luki. Tuomella oli sen verran vielä vuosilomia pitämättä, joten hänen ei tarvinnut tehdä enää yhtäkään työvuoroa. – Tietojeni mukaan olen ensimmäinen ja tällä hetkellä ainut atrialainen, jolle työuraeläke on myönnetty. Ritarikunnan mitali Työpaikallaan Tuomi kertoo toimineensa työkavereiden äänitorvena epäkohdissa. Hän muun muassa laati kirjallisen anomuksen, että työntekijät tarvitsevat Wizard-pyöröveitsiin uudet moottorit, sillä ne olivat 20 vuotta vanhat ja niiden tehot olivat selvästi heikentyneet, jolloin käytön jatkaminen lisäisi sairauslomien todennäköisyyttä. Esitys meni läpi seuraavan vuoden budjettiin. Kesäkuussa työnantaja haki Tuomelle Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan mitalin ja se hänelle myönnettiin joulukuussa. Perusteluita mitalille hän ei kirjallisesti saanut, mutta arvelee työnantajan kokeneen hänet reiluna ja oikeudenmukaisena työntekijänä. Mitali annettiin Atrian ansiomerkkijuhlissa tammikuussa. Pitkällä lomalla Eläkkeellä olo tuntuu hänestä kuin olisi pitkällä lomalla. Tuomen työuraeläkkeen suuruus on se eläkemäärä, joka hänelle oli karttunut eläkkeelle siirtymiseen mennessä. Tuoreen eläkeläisen talous on selvinnyt ilman isoja kupruja, sillä eläköidyttyä pois jäivät pitkistä työmatkoista syntyneet, yli 300 euron kuukausittaiset polttoainekulut. Puolison kanssa Tuomi on innokas tanssija ja Gran Canarialle matkaaja. Luonnollisesti vapaa-aika kuluu myös lastenlasten kanssa. – Liiton Kesäpäivillä voitin vuosien 2006–2019 aikana yhteensä 19 mitalia 100:n ja 800 metrin juoksuista sekä pituushyppyshypystä. Harmi, kun ei ole näitä lajeja enää, sillä intoa riittäisi osallistua jatkossakin. Aion toki jatkaa Kesäpäivillä käymistä, jos on mieluisaa ohjelmaa, Tuomi kertoo. Toinen rakas harrastus on kutominen. – Kerran vuodessa vien 100 paria villasukkia Kanta-Hämeen sairaalan synnytysosastolle. Tiettävästi olen siellä itsekin forssalaisena käynyt syntymässä. Tänä vuonna työuraeläkkeen rinnalla voi työskennellä ja ansaita 922,42 euroa kuukaudessa. Tuomi ei eläkettä hakiessaan miettinyt työskentelyvaihtoehtoa. Tarvittaessa hän voisi harkita sesonkityötä esimerkiksi Mutalan kylällä sijaitsevalla Suklaatilalla, joka on suklaatuotteiden pienvalmistaja ja jossa Tuomi on teettänyt lahjaksi suklaatuotteita omilla kääreillä. – Vaikka työuraeläkkeitä ei vielä ole kovin monelle myönnetty, neuvon muita selliläisiä tutustumaan tarkasti työuraeläkkeen myöntämiskriteereihin ja hakemaan, mikäli kriteerit täyttyvät. Työuraeläkkeen hakemisessa voi hakea neuvoja myös liitosta. • F A K TA Työuraeläkelukuja 2022: ? Eläkkeensaajia 31.12.2022: 104 ? Elintarviketeollisuudessa työskennelleitä eläkkeensaajia: 10 ? Keskimääräinen eläke vuoden 2022 lopussa: 2150 €/kk ? Alkaneita työuraeläkkeitä: 119, joista 105 miehelle ja 14 naiselle (11,7 %)
• E L I N TA E 3 Vaalistaja kysyi – puolueet vastasivat Vaalistaja lähestyi eduskuntapuolueita ja pyysi heitä kertomaan kantansa työntekijöille tärkeisiin kantoihin. Vastaukseksi kelpasi vain selkeä kyllä tai ei. Eduskuntavaalit pidetään 2.4.2023 ja silloin päätetään, mihin suuntaan näiden kanssa seuraavalla hallituskaudella mennään. TÄTÄ MIELTÄ PUOLUEET OVAT Vastaukset on pyydetty puoluetoimistoilta 1/2023. Puolueilta pyydettiin kyllä/ei -vastaus kymmeneen väittämään. Mikäli puolue ei vastannut kyllä/ei, Vaalistaja on tulkinnut puolueiden kannat heidän ohjelmiensa, budjettiesitystensä ja puoluejohtonsa ulostulojen perusteella. Vaalistaja julkaisee kysymykset ja vastaukset perusteluineen viikoittaisten teemojen yhteydessä aina keskiviikkoisin. Ota siis suunnaksi vaalistaja.fi pysyäksesi kärryillä! Löydät tämän ja teemakohtaiset vastaukset vaalistaja.fi/materiaalit. KOK SDP PS KESK VIHR VAS RKP KD Ansiosidonnaisen työttömyysturvan taso ja kesto on pidettävä vähintään nykyisellä tasollaan. Työn sivukulut (2,05 prosenttiyksikköä) tulee siirtää työntekijöiltä takaisin työnantajien maksettavaksi. Viranomaisvalvontaa on parannettava ja ammattiliitoille on säädettävä kanneoikeus, jotta työmarkkinarikollisuus saadaan kitkettyä. Yleissitovista työehtosopimuksista on pidettävä kiinni tulevaisuudessa. Luottamusmiehen asema on turvattava lainsäädännöllä, myös järjestäytymättömissä yrityksissä. Työntekijöiden lakko-oikeus on turvattava vähintään nykyisessä laajuudessaan. Eduskunnan ei tule painostaa työmarkkinajärjestöjä työntekijöille haitallisiin sopimuksiin. Perusterveydenhuollon on tulevaisuudessakin oltava julkinen, verorahoilla tuotettu palvelu. Ansioverotusta ei tule alentaa, jos se johtaa leikkauksiin julkiselta sektorilta. Sunnuntaityöstä on maksettava jatkossakin kaksinkertainen palkka. Kyllä Ei Etsitkö työntekijöiden arvojen mukaisia ehdokkaita? Tutustu eduskuntavaaliehdokkaisiin, jotka ovat työntekijän puolella www.eduskuntavaaligalleria.fi
• E L I N TA E 33 E L I N TA E 32 Järjestösivut AMMATTIOSASTOT JA ALUEJÄRJESTÖT TIEDOTTAVAT Häme–Keski-Suomi 2 tamperen elintarviketyöläiset / eläkeläiset Kokoontuvat aluetoimistolla, Rautatienkatu 10, 6 krs. tiistaisin 11.4. ja 9.5. klo 10–12. Tervetuloa mukaan juttelemaan ja tapaamaan tuttuja. 24 ääne seudun elintarviketyöntekijät Osasto järjestää kuntokampanjan 1.–30.4.2023. Kuntovihkojen paikat ovat Valion taukohuone, Paatela ja Ääneniemi. Kuntoilijoiden kesken arvotaan lahjakortteja. Muistathan kirjoittaa nimesi vasta urheilusuorituksen jälkeen. Yksi nimi/pvä. Iloisia liikuntahetkiä! Kaakkois-Suomi 122 kouvolan leipomo ja elintarviketyöläiset Järjestää jäsenilleen ja heidän perheenjäsenillensä matkan la 20.5.2023 Flamingo Spa kylpylään Vantaalle. 60 ensimmäistä ilmoittautujaa mahtuu mukaan. Lähtö klo 8 Kouvolan matkakeskukselta ja lähtö kylpylästä klo 15. Osallistumismaksu 10 €/henkilö. Matkaan sisältyy bussikyyti, sisäänpääsy kylpylään ja 10 €:n ruokaetu. Sitovat ilmoittautumiset ja maksut 21.4.2023 mennessä ammattiosaston tilille FI82 5750 0120 2094 09. Ilmoittautumiset tekstiviestillä Taru Piepponen p. 040 513 5976 tai Kirsi Kohopää p. 040 834 7889. 47 päijät hämeen elintarviketyöntekijät Matka Pärnuun 16.–18.6.2023. Ilmoittautumisja muut matkatiedot löytyvät ammattiosaston nettisivulta https://sel047.yhdistysavain.fi/ Itä-Suomi 30 kuopion elintarviketyöläiset Ammattiosaston tarjoamat työttömien ja eläkeläisten kahvit: 5.4. ja 3.5. klo 12–14 SEL:n Itä-Suomen Aluetoimistolla, Haapaniemenkatu 21 B 21, Kuopio. Tervetuloa! 23 joensuun elintarviketyöläiset Osasto järjestää jäsenilleen pilkkikilpailut Outokummun Mustan ja Valkeisen virkistyskalastusalueella lauantaina 8.4. klo 9–14. Tervetuloa! KESÄRETKI KORKEASAAREEN Lauantaina 10.6.2023 SEL:n Häme-Keski-Suomen aluejärjestö järjestää tänäkin vuonna perinteisen perheretken. Tervetulleita ovat SEL:n Häme-Keski-Suomen alueen ammattiosastojen jäsenet ja heidän perheensä. Ilmoittautuminen tapahtumaan tehdään oman ammattiosastosi matkanvetäjän kautta. Seuraa ilmoittelua työpaikkasi ilmoitustaululta. Ota yhteyttä ammattiosastoosi ja ilmoittaudu retkelle mukaan 002 Maarit 040 7419450 011 Aapo 050 3534819 013 Ari 050 3057274 016 Satu 040 7468113 024 Markus 045 3258805 045 Sari 050 5507614 102 Kati 040 7323409 119 Mikko 040 5715045 148 Ritva 050 3486096 Lisätietoa matkakohteesta www.korkeasaari.fi TERVETULOA MUKAAN! Teltta • Hernekeittoa • Ammattiosasto • Eduskuntavaaliehdokkaita Paljon hyvää samassa tapahtumassa! Turun Elintarviketyöntekijät 144 järjestää toritapahtuman lauantaina 25.3.2023 klo 12–15 Turun kauppatorilla Tarjolla tapahtuman aikana on noin 450 annosta hernekeittoa vegaanisena tai normaalina, popcorneja sekä mehua. Ruokailun lomassa voit jutella eduskuntavaaliehdokkaiden sekä ammattiosaston porukan kanssa. Tul sääki kattoo! Ei ees maksa ku vaivan! Pohjanmaa 6 pietarsaarenseudun elintarvike työläiset / pedersöre livs Eläkeläisille kevätlounas. Tervetuloa kevätlounaalle Strandikseen torstaina 4.5.2023 klo 13. Osoite: Assarskärsvägen 1, 68570 Larsmo. Ammattiosasto tarjoaa osaston eläkeläisille kevätlounaan. Jos tarvitset saattajan mukaan, on myös hän tervetullut. Tarjolla on kaksi ruokavaihtoehtoa, ilmoita valitsetko lihavai kalaruuan ilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautumiset 25.–26.4.2023 klo 18–19, pj. Thomas Noon p. 040 844 0568 tai siht. Jarkko Siltala p. 050 530 4642. Pensionärer Vårlunch. Välkommen till vårlunch på Strandis torsdag 4.5.2023 kl 13. Adress: Assarskärsvägen 1, 68570 Larsmo. Fackavdelningen bjuder på gratis vårlunch åt avdelningens pensionärer. Om följeslagare behövs är han eller hon välkommen med. Det finns två matalternativ, ange om du väljer kött eller fisk vid anmälan. Anmälan 25–26.4.2023 kl 18–19, ordf. Thomas Noon p. 040 844 0568 eller sekr. Jarkko Siltala p. 050 530 4642. 52 seinäjoen elintarviketyöläiset / eläkeläisjaosto Osaston eläkeläisjäsenten kahvija keskustelutilaisuus 29.3. klo 14 ammattiosaston toimitilassa Kalevankatu 5 A 24, Seinäjoki. Tervetuloa! 52 seinäjoen elintarviketyöläiset / eläkeläisjaosto Matka Pyynikin Kesäteatteriin 26.7.2023. Esityksenä on Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla. Lisätietoja Arto Talasmäki p. 0400 602 970. Tervetuloa! Pohjois-Suomi 4 oulun elintarviketyöntekijät / eläkeläiset ja työttömät Tervetuloa vappupippaloihin 28.4. klo 12, Oulun aluetoimistolle, Rautatienkatu 16, Oulu. Ruokaa, vappusimaa, munkkeja ja mukavaa yhdessäoloa. Tarjoilujen vuoksi ilmoittautumiset 21.4. mennessä Seijalle p. 040 736 1008. Kaikki mukaan! ALUEJÄRJESTÖJEN JA AMMATTIOSASTOJEN KOKOUKSET Kokouksissa käsitellään sääntömääräiset asiat, ellei toisin ilmoiteta. Ammattiosaston kevätja syyskokouksiin voivat osallistua kaikki ammattiosaston jäsenet. Kevätkokouksen malliesityslista löytyy osoitteesta selnet.selry.fi TORILLE!
• E L I N TA E 33 E L I N TA E 32 Etelä-Suomi 35 ålands livsmedelsarbetare Vårmöte 28.3. kl. 17, Park Hotell & Konferens. Stadgeenliga ärenden samt övriga ärenden. Lokalavdelningen bjuder på Jägarmacka efter mötet. Meddela om deltagande åt din förtroendeman eller på 035’s FB-sida eller åt ordförande. 41 hartwallin juomatyöntekijät Kevätkokous pe 28.4. klo 15, Oy Hartwall Ab Tattariharjun jakeluterminaalin taukotila, Tattariharjuntie 33, Helsinki. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Länsi-Suomi 144 turun elintarviketyöntekijät Sääntömääräinen kevätkokous 27.3. klo 17, ammattiosaston kokoushuone, Maariankatu 6b, 6 kerros, Turku. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tarjoilun takia pyydetään ilmoittautumiset viimeistään 24.3. Marko Laakso p. 050 3796 877 tai marko.laakso@ ao144.eu. Tervetuloa! länsi suomen elintarvikealan seniorit ry Kevätkokous ja vuoden 2022 syyskokous pidetään ma 3.4. klo 12 SEL:n Turun aluetoimiston kokoustilassa Maariankatu 6 b 6 kerros, Turku. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Häme–Keski-Suomi 2 tamperen elintarviketyöntekijät Kevätkokous 29.3. klo 18.30 Scandic City, Hämeenkatu 1, 33100 Tampere. Tarjolla iltapalaa, Tervetuloa! 13 hämeenlinnan elintarviketyöläiset Kevätkokous to 20.4. klo 16, Osuusmeijerin konttori, Meijerikatu 4, Hämeenlinna. Tervetuloa! 16 jyväskylän elintarviketyöläiset Sääntömääräinen kevätkokous 31.3. klo 17, Järjestöjentalo, PAMin kokoustila, 3. krs, Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä. Kahvitarjoilu, tervetuloa! 24 ääne seudun elintarvike työntekijät Kevätkokous pidetään tiistaina 25.4. klo 18, ABC Hirvaskankaalla, Suonenjoentie 10, 44250 Koivisto. Ruokatarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta Kaakkois-Suomi 44 lappeenrannan elintarviketyöläiset Sääntömääräinen kevätkokous 28.4. klo 18, Ravintola Nuotta, Valtakatu 42, 53100 Lappeenranta. Ruokailemme kokouksen jälkeen. Tervetuloa! Pohjanmaa 6 pietarsaarenseudun elintarviketyöläiset Kevätkokous tiistaina 11.4. klo 17, ABC Heinolankaari, Kokkola. Sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu + pizza. Tervetuloa! Esityslista: www.pedersorelivs.fi/kokoukset 6 pedersöre livsmedelsarbetares Vårmöte tisdag 11.4. kl. 17, ABC Heinolankaari, Karleby. Stadgeenliga ärenden. Kaffeservering + pizza. Välkommen. Ärenden: www.pedersorelivs.fi/kokoukset. 52 seinäjoen elintarviketyöläiset Sääntömäärinen kevätkokous 28.3. alkaen klo 18 kahvitarjoilulla. Kokous aloitetaan 18.30 osaston omassa toimitilassa, Kalevankatu 5 A 24, Seinäjoki. Liiton edustajana aluesihteeri Markus Forslund. Tervetuloa! Johtokunta. Pohjois-Suomi 117 kalajokilaakson elintarviketyöläiset Kevätkokous 28.4. klo 17, Savisilta 1 K 20, 84100 Ylivieska (Ylivieskan Teollisuusliiton ao:n tilat). Tervetuloa kaikki jäsenet sääntömääräiseen kevätkokoukseen! 160 kuusamon elintarviketyöläiset Sääntömääräinen kevätkokous 14.4. klo 18 Ravintola Talonpöydässä, Kirkkotie 23, 93600 Kuusamo. Tervetuloa! SEL TIEDOTTAA MUISTOISSAMME SEL:n keskustoimisto, aluetoimistot ja työttömyyskassa suljetaan torstaina 6.4.2023 klo 14.00. Toimistot ovat kiinni 7.–10.4.2023 pääsiäispyhien vuoksi. Eero Lehtonen syntyi Uskelassa 22.10.1929. SEL:n palveluksessa Eero aloitti vuonna 1957 yleissihteerinä. Vuonna 1963 hänet valittiin SEL:n liittosihteeriksi, jossa tehtävässä hän toimi vuoden 1985 edustajakokoukseen asti. Eero ehti työskennellä liiton palveluksessa yli 30 vuotta ja hän jäi eläkkeelle projektisihteerin tehtävästä marraskuun alussa vuonna 1989. Eero kuoli 93-vuotiaana 27.2.2023 Salossa. Välähtääkö-tietovisan vastaukset: 1. b) n. 10 litraa, 2. a) a) kaleidoskoopilla, 3. c) Venusta, 4. b) vihreä, 5 c) Kauniainen (6,0 km 2 ), 6. b) 108 kaupunkia, 7. b) kala. 25-VUOTISJÄSENLOMAT VIIDEN VUOROKAUDEN LOMAT 7.–12.8.2023 KYLPYLÄHOTELLI SANI, KALAJOKI 11.–16.9.2023 HOLIDAY CLUB KATINKULTA, VUOKATTI 29.10.–3.11.2023 KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, KUOPIO KOLMEN VUOROKAUDEN LOMAT 11.–14.5.2023 SCANDIC AULANKO, HÄMEENLINNA 12.–15.10.2023 HOLIDAY CLUB SAIMAA, LAPPEENRANTA SEITSEMÄN VUOROKAUDEN OMATOIMILOMA KOIVIKKORANTA, KANGASNIEMI KESÄKUUSTA SYYSKUUN PUOLEEN VÄLIIN Voit viettää SEL:n 25-vuotisjäsenlomasi myös omatoimilomana liiton jäsenten omassa kesäpaikassa Koivikkorannassa Kangasniemellä. Koivikkoranta on avoinna kesäkuusta syyskuuhun. Omatoimiloma sisältää mökkivuokran enintään seitsemäksi vuorokaudeksi sekä oman perhesaunavuoron. Voit myös majoittua mökin sijaan omassa asuntovaunussa tai asuntoautossa, jolloin loma sisältää asuntoautoja vaunupaikan enintään seitsemäksi vuorokaudeksi sekä oman perhesaunavuoron. Tutustu: www.selry.fi/koivikkoranta Lue lisää ja täytä hakemus: www.selry.fi/lomat EERO LEHTONEN
• E L I N TA E 3 4 E L I N TA E 3 4 Järjestösivut KOULUTUKSET Jos haluat osallistua koulutukseen, täytä kurssihakemus, jonka löydät osoitteesta www.selry.fi/ koulutus ja lähetä se allekirjoitettuna osoitteella: SEL Jaana Saaranen Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Kysy lisää koulutuksista koulutussihteeri Jaana Saaraselta p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi. TOIMIVAT JA TERVEELLISET TYÖAJAT 2.–4.5.2023 3 pv Murikka-opisto Työpaikoilla on usein tarvetta erilaisiin työaikajärjestelyihin, ja luottamusmies on avainasemassa, kun työajoista sovitaan. Miten luoda toimiva työaikamalli ja mitä pitää ottaa huomioon? Miten ylityöt lasketaan? Kurssin sisältöä: • Perehdytään erilaisiin työtuntijärjestelmiin ja niiden soveltamiseen • Opitaan harjoitusten kautta, mitä säädöksiä tulee huomioida työtuntijärjestelmiä suunniteltaessa • Tutustutaan erilaisten työaikamallien terveydellisiin vaikutuksiin • Opitaan monipuolisten harjoitusten avulla hahmottamaan työaikaa kokonaisuutena. NEUVOTTELUTAITO SEL:n oma kurssi 8.–12.5.2023 5 pv Murikka-opisto Hyvä neuvotteluosaaminen on edunvalvojan keskeinen taito. Mitä enemmän sopiminen siirtyy paikalliseksi, sitä tärkeämpää on hallita neuvotteluprosessi eri vaiheineen. Kurssi on tarkoitettu työpaikkojen luottamusja työsuojelutehtävissä toimiville. Kurssin sisältöä: • Neuvotteluprosessi teoriaa: valmistelusta arviointiin ja seurantaan • Neuvottelijoiden roolit, ryhmäviestintätaidot ja vaikuttaminen • Neuvotteluharjoituksia • Ratkaisukeskeisyys ongelmatilanteissa • Neuvottelumuistion laatiminen ja tuloksista tiedottaminen MINÄ JA TYÖYHTEISÖNI MUUTOKSESSA: TYÖPSYKOLOGIAN KURSSI 22.–26.5.2023 5 pv Kiljavan opisto Kurssi sopii perusja jatkokurssit käyneille työsuojeluhenkilöille ja luottamusmiehille. Koulutus antaa valmiuksia muutostilanteiden kohtaamiselle ja niistä selviytymiselle työpaikalla. Avainsisältöjä • työpsykologian tavoitteet ja määritelmät • työelämän muutossuunnat – haasteet työhyvinvoinnille • hyvinvoinnin yksilöllisyys työelämän muutoksissa – työstressi ja yksilölliset selviytymisen keinot työssä – itsensä johtaminen • muutoksessa oleva organisaatio ja työyhteisön toimivuus – organisaation rakenne ja toimivuus tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin näkökulmasta – yksilö työyhteisön jäsenenä • muutoksen johtaminen – työhyvinvoinnin edistäminen – tunteet työssä – työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen – työn ja työyhteisön kehittäminen LUOTTAMUSMIESTEN JATKOKURSSI SEL:n oma kurssi 5+5 pv 25.–29.9.2023 Osa I 5 pv Murikka-opisto 6.– 10.11.2023 Osa II 5 pv Murikka-opisto Osaava luottamusmies on työyhteisön paras turva. Kehitä ja syvennä osaamistasi peruskurssin jälkeen kahden viikon jatkokurssilla. Kurssilla on paljon harjoituksia, jotka kasvattavat edunvalvojan taitojasi tehokkaasti ja monipuolisesti. Kurssin sisältöä: • Työsuhteisiin liittyvien asioiden ratkaiseminen harjoitustapausten kautta • Yritystalous luottamusmiehen näkökulmasta • Työpaikkaneuvotteluun valmistautuminen ja neuvotteluharjoitus • Luottamusmiesten puheviestintävalmiudet • Säännöstyslähteiden soveltaminen työelämän eri käytännön tilanteissa • Oman työpaikan yhteistoiminnan tilan kartoitus • Internetin käyttö luottamusmiehen tehtävässä • Luottamusmiehen ammattiyhdistystietous Kurssi on kaksiosainen. Lähijaksojen välissä on noin kuukausi. Luottamusmiesten jatkokurssin 1. ja 2. viikoille haetaan yhdellä hakemuksella. Elintakeen ristikon 1/2023 voittaja: Sirpa Keurulainen, Äänekoski. Onnittelut voittajalle! RISTIKON RATKAISU
• E L I N TA E 3 4 Astumme laivaan perjantaina 5.5.2023 kello 14.30 ja saavumme takaisin Helsinkiin sunnuntaina 7.5.2023 kello 10.30. 156 €/hlö, jos hytissä 4 hlöä 164 €/hlö, jos hytissä 3 hlöä 179 €/hlö, jos hytissä 2 hlöä Hinnassa ei ole huomioitu ammattiosastosi tai aluejärjestösi mahdollista tukea. Hinta sisältää majoituksen B-hytissä, kaksi buffet -illallista ruokajuomineen, meriaamiaiset sekä matkat Helsinkiin ja takaisin, sopivasti asiaohjelmaa sekä parhaat selIiläiset tyypit! Vain alle 35-v. SEL:n jäsenille! Varaa paikkasi ja ilmoittaudu 9.4.2023 mennessä: www.selry.fi/nuoret LISÄTIEDOT RISTEILYSTÄ JA SEL:N NUORTEN TOIMINNASTA: Chau Nguyen p./whatsapp 045 7881 7611 chau.nguyen@selry.fi SEL:N 5. –7 .5 .2 02 3 H el si nk i – Tu kh ol m a – H el si nk i M /S Si lja Se re na de
• E L I N TA E 3 6 E L I N TA E 3 6 Kevään ja kesän työajat ja palkat L E I P O M O A L A 1. SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA • Pitkäperjantai-, pääsiäis-, helatorstai-, vappuja juhannusviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. 2. PALKKA • Pääsiäislauantai ja juhannusaatto ovat työehtosopimuksen 28 §:n mukaisia vapaapäiviä. • Mikäli em. päivinä työskennellään, maksetaan niistä kuukausipalkan lisäksi: – peruspalkka, jos säännöllinen työaika on näillä viikoilla yli 32 tuntia – aattolisä 100 % – tehtyjä tunteja vastaava palkallinen vapaa-aika – ennen klo 6.00 tehdystä työstä yötyökorvaus 100 %. • Pitkäperjantai, I ja II pääsiäispäivä, helatorstai, vappuja juhannuspäivä ovat vapaapäiviä. • Em. päivinä voidaan työntekijän suostumuksella teettää työtä viikkoylityönä. Tällöin niistä on maksettava kuukausipalkan lisäksi: – peruspalkka, jos viikoittainen säännöllinen työaika ylittyy näillä viikoilla – sunnuntaityökorvaus 100 % – viikkoylityökorvaus, joka on kahdeksalta (8) ensimmäiseltä 50 %:a ja seuraavilta 100 %:a, jos työ on tehty viikkoylityönä – ennen klo 6.00 tehdystä työstä yötyökorvaus 100 %. 35 TUNNIN TYÖAIKAJÄRJESTELMÄ 1. SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA • Pitkäperjantai-, pääsiäis-, vappu-, helatorstaija juhannusviikon säännöllinen työaika on 28 tuntia. 2. PALKKA • Pääsiäislauantai ja juhannusaatto ovat työehtosopimuksen 28 §:n mukaisia vapaapäiviä. • Mikäli em. päivinä työskennellään, maksetaan niistä kuukausipalkan lisäksi: – peruspalkka, jos säännöllinen työaika on näillä viikoilla yli 28 tuntia – aattolisä 100 % – tehtyjä tunteja vastaava palkallinen vapaa-aika – ennen klo 6.00 tehdystä työstä yötyökorvaus 100 %. • Pitkäperjantai, I ja II pääsiäispäivä, helatorstai, vappuja juhannuspäivä ovat vapaapäiviä. • Em. päivinä voidaan työntekijän suostumuksella teettää työtä viikkoylityönä. Tällöin niistä on maksettava kuukausipalkan lisäksi: – Peruspalkka, jos viikoittainen säännöllinen työaika ylittyy näillä viikoilla • Pitkäperjantai-, pääsiäis-, vappu-, helatorstaija juhannusviikoilla lisätyökorvaus on yksikertainen tuntipalkka viikkotunneilla 28–32. – Sunnuntaityökorvaus 100 %. – Viikkoylityökorvaus on 32 viikkotunnin jälkeen kahdeksalta (8) ensimmäiseltä 50 %:a ja seuraavilta 100 %:a, jos työ on tehty viikkoylityönä. – Lisäksi ennen klo 6.00 tehdystä työstä yötyökorvaus 100 %. L I H A A L A 1. SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA • Pitkäperjantai-, pääsiäis-, vappu-, helatorstaija juhannusviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. 2. ARKIPYHÄKORVAUKSET • Pitkäperjantailta, II pääsiäispäivältä, helatorstailta ja juhannusaatolta maksetaan arkipyhäkorvaus kaikille niille työntekijöille, joiden työsuhde yhdessä tai useammassa jaksossa on kuuden kuukauden (6) ajanjakson aikana jatkunut vähintään kolme (3) kuukautta ennen maksettavaa arkipyhää. • Arkipyhäkorvausten maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä ennen ja jälkeen arkipyhän. • Arkipyhäkorvaus maksetaan myös tapauksissa, missä työntekijä on ollut poissa työstä työnantajan luvalla. • Arkipyhäkorvaus maksetaan vuosiloman, alle kolme (3) kuukautta kestäneestä sairaudesta tai lapsen sairaudesta johtuneen palkallisen poissaolon, äitiys/isyysvapaan ja enintään kaksi (2) viikkoa ennen arkipyhää kestäneen lomautuksen aikana sattuvilta arkipyhiltä. • Arkipyhäkorvaus maksetaan myös silloin, kun työntekijä on ollut työssä arkipyhänä mahdollisten ylija sunnuntaityökorvausten lisäksi. • Vapun päivältä maksetaan arkipyhäkorvaus työntekijöille, joiden työsuhde on alkanut ennen 1.5. M E I J E R I A L A 1. TYÖAIKA • Pitkäperjantai, II pääsiäispäivä, vappuviikko, helatorstai ja juhannusaatto lyhentävät jakson työaikaa kahdeksalla (8) tunnilla. P A L K AT J A T Y Ö A J AT
• E L I N TA E 3 6 2. PALKKA • Pitkäperjantaina, I ja II pääsiäispäivänä ja juhannuspäivänä sekä juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan suurjuhlapyhäkorvauksena 200 %:lla korotettua palkkaa. • Korvaus on sama, vaikka em. päivät olisivat työtuntilistan mukaisia vapaapäiviä ja työntekijä suostuu tulemaan työhön. • Mikäli pääsiäislauantai ja juhannusaatto on merkitty työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi, maksetaan siitä 50 %:lla korotettua palkkaa kello 16.00 saakka ja sen jälkeen 200 %:lla korotettua palkkaa, kuten suurjuhlapyhinä tehdystä työstä. • Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä lauantain iltavuoron alusta maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. • Mikäli pääsiäislauantai ja juhannusaatto on merkitty työntekijän vapaapäiväksi ja hän suostuu tulemaan työhön, maksetaan heti vapaapäiväkorvauksena 100 %:lla korotettua palkkaa klo 16.00 saakka ja sen jälkeen 200 %:lla korotettua palkkaa, kuten suurjuhlapyhinä tehdystä työstä. T E O L L I S U U S J A P A N I M O 1. SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA • Pitkäperjantai-, pääsiäis-, vappu-, helatorstaija juhannusviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. 2. ARKIPYHÄKORVAUKSET • Pitkäperjantailta, II pääsiäispäivältä, helatorstailta, vapun päivältä ja juhannusaatolta maksetaan arkipyhäkorvaus kaikille niille työntekijöille, joiden työsuhde yhdessä tai useammassa jaksossa on kuuden (6) kuukauden ajanjakson aikana jatkunut vähintään kolme (3) kuukautta ennen maksettavaa arkipyhää. • Arkipyhäkorvausten saamisen edellytyksenä on, että työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä ennen ja jälkeen arkipyhän. • Arkipyhäkorvaus maksetaan myös tapauksissa, missä työntekijä on ollut poissa työstä työnantajan luvalla. • Arkipyhäkorvaus maksetaan vuosiloman, alle kolme (3) kuukautta kestäneestä sairaudesta tai lapsen sairaudesta johtuneen palkallisen poissaolon, äitiys/ isyysvapaan ja enintään kaksi (2) viikkoa ennen arkipyhää kestäneen lomautuksen aikana sattuvilta arkipyhiltä. • Arkipyhäkorvaus maksetaan myös silloin, kun työntekijä on ollut työssä arkipyhänä mahdollisten ylija sunnuntaityö-, sekä suurjuhlapyhäkorvausten lisäksi. KUTSU TYÖTTÖMYYSKASSAN YLIMÄÄRÄISEEN EDUSTAJISTON KOKOUKSEEN KALLELSE TILL ARBETSLÖSHETSKASSANS REPRESENTANTSKAPSMÖTE Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan ylimääräinen edustajiston kokous pidetään 22.5.2023 Helsingissä Paasitornissa, osoitteessa Paasivuorenkatu 5 A. Edustajien valtakirjojen tarkastus alkaa 22.5.2023 klo 10.00 kokouspaikalla. Kassan edustajiston kokous alkaa klo 12.00. Edustajiston kokouksessa käsitellään Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan sulautuminen Avoimeen työttömyyskassaan 1.1.2024. Ylimääräisen edustajiston kokouksen edustajat on valittu sääntömääräiseen edustajiston kokoukseen vuonna 2022 työttömyyskassan sääntöjen määräämällä tavalla. Helsingissä 13.3.2023 Suomen Elintarviketyöläisten työttömyyskassa Työttömyyskassan hallitus Lea Väänänen työttömyyskassan hallituksen puheenjohtaja Finlands Livsmedelsarbetarförbunds arbetslöshetskassans extra representantskapsmöte hålls den 22.5.2023 i Helsingfors i Paasitorni, adress Paasivuorigatan 5 A. Granskningen av delegaternas fullmakter inleds den 22.5.2023 klockan 10.00 på mötesplatsen. Kassans representantskapsmöte inleds kl 12.00. På representantskapsmötet behandlas Finlands Livsmedelsarbetares arbetslöshetskassans fusion med Öppna arbetslöshetskassan 1.1.2024. De extra representantskapsmötets delegater är valda till den ordinarie representantskaps kongressen år 2022, enligt det som bestäms i arbetslöshetskassans stadgar. Helsingfors 13.3.2023 Finlands Livsmedelsarbetarförbunds arbetslöshetskassan Arbetslöshetskassans styrelse Lea Väänänen ordförande av arbetslöshetskassans styrelse
• E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 Korona keikautti urasuunnitelmat uusiksi Eläintenhoitaja Iiris Koilahti haki teurastamoon töihin testatakseen itseään. I iris Koilahti, 25, rakastaa eläimiä ja työskentelee teurastamossa. Joku voisi nähdä siinä ristiriitaa, mutta Iiriksellä on hyvät perustelut sille, miksi hän päätyi liha-alalle töihin. Alan työt Koilahti aloitti elokuussa 2020 HKScanin Paimion teurastamolla, jossa hän työskenteli pääasiassa elinten leikkuussa ja ruhojen jälkipuhdistuksessa. Teurastamotöitä edelsivät tammikuussa 2020 aloitetut luonto-ohjaajan opinnot Siikajoella, kun koronapandemia yhtäkkiä sotki kaiken. Lähikontakteja rajoitettiin voimakkaasti, joten Koilahden aiemmin sopima työssäoppimisjakso peruuntui. Koilahti oli ehtinyt jo irtisanoa vuokra-asuntonsa ja kun oppilaitoksen lähiopetuskin loppui, palasi hän asumaan vanhempiensa luokse Turkuun. – Opinnot olivat jäissä, joten menin töihin. Luonto-ohjaajan työssä pitää kyetä metsästämään itsekin, joten päätin testata alan sopivuutta itselleni teurastamolla. Jos en kestäisi nähdä verta ja kuolleita eläimiä, niin silloin ala olisi minulle väärä, Koilahti sanoo. Pandemia pitkittyi, ja oppilaitosten määräykset lähija etäopinnoista elivät jatkuvasti. Luonto-ohjaajan opintoja oli haastavaa opiskella etänä, ja kynnys matkustaa satunnaisen lähipäivän takia liki 600 kilometriä pohjoiseen nousi lopulta liian korkeaksi, joten opinnot jäivät kesken. Sen sijaan työ liha-alalla jatkui. Koilahti siirtyi töihin Naapurin Maalaiskanalle Lietoon maaliskuussa 2022. Hän työskentelee ripustajana teurastamossa. Työpaikalla on 220 työntekijää, joista teurastamon aamuvuorossa työskentelee 22 ja iltavuorossa muutama vähemmän. Jäsenristeilyllä hauskaa SEL:n jäseneksi Iiris Koilahti liittyi huhtikuussa 2022 nähtyään työpaikkansa ilmoitustaululla SEL:n tiedotteen elintarvikealan työntekijöiden palkkojen noususta 1,9 prosentilla 1.5.2022 alkaen. – Ajattelin, että nyt voisi olla sopiva hetki liittyä liittoon, kun en sillä hetkellä kuulunut mihinkään ammattiliittoon. Tärkeimpänä asiana liiton jäsenyydessä Koilahti pitää sitä, että jos hän tarvitsisi apua johonkin työhön tai työsuhteeseen liittyvässä asiassa, hän saisi apua työpaikan pääluottamusmies Marko Friskiltä. Koilahti seuraa liiton asioita lähinnä työpaikan ilmoitustaulun kautta. Luottamusmies tuo myös teurastamon työntekijöiden taukotilaan liiton materiaalia, jota Koilahti kertoo lueskelevansa välillä tauoilla. Ilmoitustaululta hän bongasi myös SEL:n jäsenristeilyn mainoksen. Tammikuussa olleelle jäsenristeilylle Koilahti pääsi mukaan tuoreena jäsenenä maksutta. Hän sai houkuteltua sinne myös työkavereita mukaan. U U S I J Ä S E N Ammattiliiton jäsenyys ei ollut Iiris Koilahdelle uusi asia. ICT-alaa opiskellessaan hän liittyi Sähköliittoon, koska jäsenyydestä oli ollut oppilaitoksessa puhetta. teksti Kati Oksman kuvat Kati Oksman ja Iiris Koilahden kotialbumi
• E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 SEL korvaa jäsentensä työelämään liittyviä opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa tai avoimessa yliopistossa enintään 200 euroa/ jäsen/vuosi. Tuki anotaan etukäteen ja se maksetaan jälkikäteen kurssimaksun kuittia ja hyväksytyn kurssisuorituksen todistusta vastaan. Lue lisää ja täytä hakemus osoitteessa www.selry.fi/koulutus Lisätietoja antaa SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaranen, p. 050 3799 269 tai jaana.saaranen@selry.fi. Kiinnostaako sinua OPISKELU AVOIMESSA KORKEAKOULUSSA? Hyödynnä SEL:n uusi jäsenetu: ”Seuraan liiton asioita lähinnä työpaikan ilmoitustaulun kautta.” – Juteltiin työpaikalla liiton risteilystä, jolloin moni kertoi miettivänsä mukaan lähtemistä. Kun kerroin, että olen ilmoittautunut sinne jo ajat sitten, muutkin reipastuivat ilmoittautumaan. Lopulta työpaikalta risteilylle juhlimaan lähti 9-henkinen porukka. – Kävimme Oku Luukkaisen keikalla ja vietimme aikaa porukassa. Emme jaksaneet herätä aamiaiselle, mutta saimme hyödynnettyä saamamme aamiaiskortit onneksi myöhemmin muualla. Opinnot Oulussa haaveissa Työpaikalla Iiris Koilahden mielestä parasta ovat työkaverit. Pääosa kollegoista on Suomen rajojen ulkopuolelta kotoisin, joten työkielenä toimii pääasiassa englanti. – Oma kielitaitoni voisi olla parempikin, mutta onneksi työpaikalla englannin kielitaito kehittyy, Koilahti pohtii. Koilahden työsuhde alkoi vuokratyöfirman kautta, mutta lokakuussa hän siirtyi talon omille kirjoille. Töitä on hänen mukaansa niin paljon kuin jaksaa tehdä. Vaihtelua työhön tuo lihantarkastajan tehtävä, johon hän kouluttautui noin kuuden kuukauden ajan oppisopimuksella. Aluksi lihantarkastajan työvuoroja on ollut yhdestä kahteen viikossa, mutta tulevaisuudessa mahdollisesti enemmän. Vaikka luonto-ohjaajan opinnot keskeytyivät, Koilahti haaveilee opinnoista Oulussa. Häntä kiinnostavat niin arkeologia, rakennusarkkitehdin kuin bioanalyytikon opinnot. – Pidän talvesta enemmän kuin kesästä, Koilahti sanoo. Eläintenhoitajan ammattitutkinnon suorittanut Koilahti käy harrastusmielessä hoitamassa kerran viikossa miniponi Topiasta Kaarinassa. Lisäksi monivuotisiin hoidokkeihin kuuluvat kissat, joita hän hoitaa välillä viikonloppuisin tai pidempiäkin aikoja. Hoitokoiria hän lenkittää kerran viikossa. – Tykkään eläintenhoidosta, koska eläimet ovat aina niin sanotusti omia itsejään ja niiden hoitaminen on omalla tavallaan terapeuttista. Hoitamisesta tulee lisäksi aina hyvä fiilis. • Iiris Koilahti käy hoitamassa miniponi Topia Kaarinassa kerran viikossa.
• E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 Kiertotalous kannattaa ja työllistää Honkajoella Honkajoki Oy:n toiminta on kiertotaloutta parhaimmillaan: Lihatuotannon sivutuotteet jalostetaan arvokkaiksi raaka-aineiksi. Työ ei sovellu jokaiselle, mutta ne jotka jäävät, viihtyvät yleensä pitkään. K I E R T O TA L O U S teksti ja kuvat Karoliina Öystilä S omalaisilla maatiloilla, teurastamoissa ja lihanleikkaamoissa syntyy vuosittain lihatuotannon sivutuotteena 260 000 tonnia eläinperäistä ainesta, joka ei kelpaa ihmisravinnoksi. Siitä 203 000 tonnia jalostetaan korkealaatuisiksi raaka-aineiksi esimerkiksi eläinten ruokiin, lannoitteisiin, biopolttoaineisiin ja kosmetiikkaan Honkajoki Oy:n tuotantolaitoksella Honkajoella sekä tytäryhtiö Findest Protein Oy:n tuotantolaitoksella Kaustisilla. Honkajoella Kankaanpäässä käsitellään kaikkea eläinperäistä materiaalia kaikista kolmesta riskiluokasta, myös esimerkiksi tiloille kuolleet eläimet. Kaustisilla käsitellään vain kolmannen luokan eli matalimman riskin sikoja ja poroja. Atrian ja HKscanin puoliksi omistama Honkajoki Oy on maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen kiertotalousyritys, joka on alkanut myydä toimintamalliaan myös muihin maihin. Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson tutustui maaliskuun alussa Honkajoen tuotantolaitoksella vastuulliseen ja tehokkaaseen eläinperäisten sivutuotteiden jalostusmalliin. Mukana vierailulla olivat tuotantolaitoksen työntekijöiden pääluottamusmies Janne Koivisto ja hänen edeltäjänsä, eläkkeelle viime vuonna jäänyt Jukka Alanko. ”Nopeasti sen huomaa, onko tämä itselle sopiva työpaikka.” Tuotantojohtaja Jarmo Lahtinen kertoo Honkajoki Oy:n tuotannosta ministeri Li Anderssonille. Janne Koivisto ja Jukka Alanko olivat mukana kierroksella.
• E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 – Oli hienoa, että pääsimme esittelemään ministerille työpaikkaamme, joka on hyvä esimerkki siitä, miten kiertotalouden innovaatiot ovat monella tavalla hyödyllisiä ja työllistävät, Janne Koivisto sanoo. Uusi höyhentehdas aloittaa Viimeisen vuoden aikana Honkajoki Oy:n tontille nousseella uudella höyhenproteiinilaitoksella aloitetaan tuotanto kevään aikana. Uusi laitos tuo yrityksen valikoimaan uuden tuotteen: höyhenjauhon, joka sopii esimerkiksi hypoallergeenisen koirantai kissanruuan ainesosaksi tai kalanrehuksi. Höyhenjauhoa saa käyttää EU:ssa myös sianrehuissa, joissa sillä voidaan korvata tuontisoijaa runsaan proteiinipitoisuutensa ansiosta. – Voimme olla tyytyväisiä, että meillä on tehty uusia työpaikkoja tuovia investointeja, vaikka viime vuodet ovat olleet maailmanlaajuisesti haastavia aikoja, Koivisto toteaa. Kymmenen miljoonan euron tehdasinvestointi toi kuusi työntekijää lisää. – Jokaiseen vuoroon on rekrytoitu yksi työntekijä lisää ja myös kunnossapitoon tulee yksi työntekijä lisää, Koivisto kertoo. Honkajoki Oy:n liikevaihto oli 53,13 miljoonaa ja tilikauden tulos kuusi miljoonaa euroa vuonna 2021. Viime vuoden alustavien tietojen mukaan liikevaihto kasvoi noin 20 prosenttia. Henkilöstömäärä on 112, joista tuotannon ja kunnossapidon työntekijöitä on lähes 70. Findest Protein Oy työllistää noin 15 henkilöä. Merkittävä työnantaja Honkajoki Oy:n tuotantolaitoksella tehdään töitä viidessä vuorossa ympäri vuoden. Tuotannon ja kunnossapidon työntekijät tekevät 12-tuntista työvuoroa: kaksi päivävuoroa, kaksi yövuoroa ja sen jälkeen on kuusi vapaapäivää. – Työntekijät ovat olleet tyytyväisiä. Meillä tämä toimii hyvin. Vapailla ehtii palautumaan ja nollaamaan kellon. Yövuorojen jälkeen menee joka tapauksessa pari päivää palautumiseen ja tässä järjestelmässä on vielä pari vapaapäivää lisää, Koivisto kertoo. Yhdessä vuorossa on töissä tuotannossa ja kunnossapidossa kahdeksan työntekijää ja työnjohtaja. Lisäksi töissä on kippari, joka purkaa raaka-ainekontteja. Varastotöitä tehdään päivävuorossa ja kahdessa vuorossa. Uudemmilla linjoilla työ on lähinnä valvomotyötä. TSE-osastolla sen sijaan on enemmän ruhojen käsittelyä ja näytteenottoa. Osastolla käsitellään korkeamman riskin materiaalit eli esimerkiksi tiloilla kuolleet eläimet, joista otetaan aivorunkonäytteet, jotka Ruokavirasto testaa, ettei niistä löydy tauteja, kuten BSE:tä eli hullun lehmän tautia. Honkajoki Oy on vakaan ja luotettavan työnantajan maineessa ja se on pienellä paikkakunnalla merkittävä työnantaja. Viimeisimmässäkin rekrytoinnissa hakijoita oli hyvin, vaikka ihan jokaisen työpaikka se ei ole. Vuorotyön lisäksi työn muut ominaispiirteet eivät sovi kaikille. – Nopeasti sen huomaa, onko tämä itselle sopiva työpaikka. Käsittelemme teurasjätettä ja kuolleita eläimiä. Varsinkin kesällä hajuhaitta tuotantolaitoksen sisällä on melkoinen. Mutta jos taloon jää, työurat ovat meillä yleensä pitkiä, Koivisto toteaa. Janne Koivisto aloitti itse työt Honkajoki Oy:llä vuonna 2010 siivoojana. Vuonna 2018 työpaikalla muutettiin toimintamallia niin, että tuotannon työntekijät alkoivat hoitaa siivousta, jolloin Koivistonkin työnkuva muuttui. Työntekijöiden pääluottamusmiehenä Koivisto on toiminut reilut kaksi vuotta ja sitä ennen hän ehti hoitaa varapääluottamusmiehen pestiä useamman vuoden ajan. Työpaikalla isot asiat ovat pääosin kunnossa ja ilmapiirikin on kohentunut, mutta pääluottamusmiehen mukaan parannettavaa löytyy esimerkiksi sisäisessä tiedonkulussa. Entä miten uusi työehtosopimus on otettu vastaan työpaikalla? – Pahempaa pelättiin ja kovempaa vääntöä odotettiin. Ihan positiivisesti meillä on otettu vastaan se, että pääsimme yleisen linjan mukaisiin palkankorotuksiin ilman lakkoja, Janne Koivisto tiivistää. • Li Andersson ja Janne Koivisto ovat molemmat ehdolla eduskuntavaaleissa.
• E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 Työttömyyskassa JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI TAI SINUT LOMAUTETAAN OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänäsi kokopäivätyötä hakevaksi työnhakijaksi TE-toimistoon osoitteessa www.te-palvelut.fi. Noudata TE-toimiston ohjeita. Voit saada ansiopäivärahaa vain, jos työnhakusi on voimassa TE-toimistossa. Tee ensimmäinen ansiopäivärahahakemus, kun ensimmäisestä työttömyystai lomautuspäivästäsi on kulunut vähintään kaksi täyttä kalenteriviikkoa maanantaista sunnuntaihin. Hakemuksen tulee päättyä sunnuntaihin. Hae päivärahaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömyytesi tai lomautuksesi alkamisesta. Tee hakemus ja lähetä liitteet työttömyyskassaan eAsiointipalvelussa osoitteessa www.elintarvikekassa.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa. Hakemuksen voit tulostaa osoitteesta www.elintarvikekassa.fi tai tilata numerosta 09 4246 1210. Ensimmäisen hakemuksen liitteet Liitteiden ei tarvitse olla alkuperäisiä, kopiot riittävät. 1. Palkkatodistus työnantajaltasi vähintään 26 palkallisen työssäoloviikon ajalta ennen työttömyyttä tai lomautusta. 2. Irtisanomisilmoitus, jos toistaiseksi voimassa ollut työsuhteesi on päättynyt. Jos työsuhteesi on ollut määräaikainen, ilmoitusta ei tarvita. 3. Työtodistus, jos työsuhteesi on päättynyt ja työtodistus on saatavilla. 4. Työsopimus, jos se on saatavilla. 5. Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. 6. Verokortti, jos olet tilannut muutosverokortin etuutta varten. Jos et lähetä muutosverokorttia etuutta varten, ansiopäivärahastasi tehdään vähintään 25 %:n ennakonpidätys. 7. Verotuspäätös, jos sinulla on ollut ansiotuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. 8. Selvitys viikoittaisesta työajasta ja palkasta, jos olet tehnyt välillä alle 18-tuntisia viikkoja tai yhtä aikaa useampaa osa-aikatyötä. 9. Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, joka vaikuttaa ansiopäivärahaan, esimerkiksi päätös perheellesi myönnetystä lasten kotihoidon tuesta. Jatkohakemuksen liitteet Täytä jatkohakemus neljän kalenteriviikon ajalta maanantaista sunnuntaihin, paitsi jos olet osa-aikaisesti työssä, josta palkka maksetaan kuukausittain. Silloin täytä hakemus koko kalenterikuukaudelta. Lähetä palkkatiedot hakemuksesi liitteenä, jos sinulla on ollut palkkatuloa osa-aikatyöstä tai satunnaisesta kokoaikatyöstä hakemuksen ajalta. Jos osallistut työllistymistä edistävään palveluun, merkitse hakemukseesi, missä palvelussa olet ja mahdolliset poissaolo päiväsi. Anmäl dig senast den första dagen som du är arbetslös eller permitterad som arbetslös sökande av heltidsarbete till TE-byrån på adress www.te-palvelut.fi. Följ TE-byråns direktiv. Du kan få inkomstrelaterad dagpenning endast om din arbetsansökan är i kraft hos TE-byrån. Gör din första ansökan om inkomstrelaterad dagpenning då det har förflutit högst två hela kalenderveckor från måndag till söndag sedan din första dag som arbetslös eller permitterad. Ansökan bör gälla fram till söndag. Ansök om dagpenning senast tre månader efter att du blivit arbetslös eller permitterad. Gör din ansökan och sänd in bilagor till arbetslöshetskassan i eTjänstens service på adress www.elintarvikekassa.fi. Om du inte kan använda eTjänsten sänd då din ansökan per post. Ansökan kan skrivas ut på adress www.elintarvikekassa.fi eller beställas per telefon 09 4246 1200. Bilagor till din första ansökan Bilagorna behöver inte insändas i original, kopior räcker. 1. Löneintyg från din arbetsgivare för minst 26 betalda arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. 2. Uppsägningsmeddelande om din tillsvidareanställning är avslutad. Om arbetsförhållandet har varit tidsbundet behövs inget meddelande. 3. Arbetsintyg om arbetsförhållandet avslutats och ett arbetsintyg finns. 4. Arbetsavtal om sådant finns. 5. Permitteringsmeddelande om du blivit permitterad. 6. Skattekort om du beställt skattekort för förmåner. Om du inte sänder ett förmånsskattekort tas en förskottsinnehållning på 25 procent på din inkomstrelaterade dagpenning. 7. Skattebeslut om du har haft inkomster från jordbruk eller annan företagsverksamhet. 8. Utredning om lön och arbetstider per vecka om du ibland har haft arbetsveckor på under 18 timmar eller flera deltidsjobb samtidigt. 9. Beslut om en social förmån du åtnjuter som påverkar din dagpenning, exempelvis beslut om beviljat hemvårdsstöd för din familj. Bilagor för fortsatt ansökan Fyll i ansökan för fyra kalenderveckor från måndag till söndag, utom om du deltidsarbetar och får månatlig lön. Fyll då i ansökan för hela kalendermånaden.Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster från deltidsarbete eller tillfälliga heltidsarbeten under ansökningstiden.Om du deltar i sysselsättningsstödjande service, tillfoga då i din ansökan vilken service det gäller och eventuella bortavarodagar.
• E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 E L I N TA E 4 3 Työttömyyskassa JÄSENPALVELU EASIOINTI >> www.elintarvikekassa.fi • Lähetä ansiopäivärahahakemus ja liitteet • Katso hakemuksiasi ja päätöksiäsi • Lähetä viestejä työttömyyskassalle • Muuta yhteystietojasi PUHELINPALVELU JA POSTIOSOITE Työttömyyskassa palvelee numerossa 09 4246 1210 maanantaista torstaihin kello 8.30–15.30 ja perjantaisin 8.30–15. Etuuskäsittelijät vastaavat kysymyksiin tiistaisin ja torstaisin kello 9–11. Numeroon soittaminen maksaa operaattorisi normaalin puhelinmaksun verran. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteella selkassa@selry.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa osoitteeseen: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki MEDLEMSSERVICE ETJÄNSTEN >> www.elintarvikekassa.fi • Ansöka om inkomstrelaterad dagpenning • Kolla dina egna ansökningsoch beslutsuppgifter • Sända meddelanden till kassan • Ändra dina kontaktuppgifter TELEFONSERVICE OCH POSTADRESS Arbetslöshetskassan står till din tjänst per telefonnummer 09 4246 1200 från måndag till torsdag kl 8.30– 15.30 och på fredag kl 8.30–15. Förmånshandläggarna svarar på dina frågor tisdagar och torsdagar kl 9-11. För samtal till numret debiteras din teleoperatörs normala telefonavgift. Du kan också kontakta oss per e-post: selkassa@selry.fi. Om du inte kan använda eTjänsten, sänd då in din ansökan per post till adress: Finlands Livsmedelsarbetares Arbetslöshetskassa, Stationskarlsgatan 2, 8 vån., 00520 Helsingfors MEMBER SERVICES ESERVICE >> www.elintarvikekassa.fi • Send your earnings-related allowance application and the attachments • View your applications and decisions • Send messages to the Unemployment Fund • Change your contact details PHONE SERVICE AND POSTAL ADDRESS The Unemployment Fund is available from Monday to Thursday 8.30–15.30 and on Fridays 8.30–15 at 09 4246 1200. Benefit officers will answer questions on Tuesdays and Thursdays 9–11. Calling the number costs the caller the normal telephone charge charged by the operator. You can also e-mail us at selkassa@selry.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail using the following address: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki IF YOU BECOME UNEMPLOYED OR LAID OFF Register at the TE Office as a job seeker looking for fulltime employment no later than the first day of unemployment or lay-off at www.te-palvelut.fi. Follow TE Office’s instructions. You are entitled to earnings-related allowance only if your job search is valid at the TE Office. Submit your first application for earnings-related allowance when at least two full calendar weeks have passed since your first day of unemployment or layoff, Monday through Sunday. The application must be ended to a Sunday. Apply for the allowance no later than three months after the start of your unemployment or lay-off. Submit your application and the attachments to the Unemployment Fund using the eService at www.elintarvikekassa.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail. You can print the application from www.elintarvikekassa.fi or order one by calling 09 4246 1200. Attachments to the first application You do not have to send the original attachments, copies are sufficient. 1. Pay certificate from your employer that covers at least 26 paid work weeks prior to your unemployment or lay-off. 2. Notice of termination if your permanent employment has ended. If your employment has been for a fixed term, notification is not required. 3. A certificate of employment if your employment has ended and a certificate of employment is available. 4. Employment contract, if available. 5. Layoff notice if you have been laid off. 6. Tax card if you have ordered a revised tax card for the benefit. If you do not send a revised tax card for the benefit, a withholding rate of at least 25% will be applied to your earnings-related daily allowance. 7. A personal tax decision if you have earned income from agriculture or other business activities. 8. A statement of your weekly working hours and pay if on occasion you have worked for less than 18 hours a week or you have had several part-time jobs at the same time. 9. A decision about the social benefit you receive that affects your earnings-related daily allowance, such as a decision about a child home care allowance for your family. Attachments to the follow-up application Fill out an follow-up application for four calendar weeks from Monday to Sunday, unless you are working part-time for a monthly salary. Then fill in the application for the whole calendar month. Send salary information as an attachment to your application if you have had paid income from parttime work or occasional full-time work during the application period. If you participate in an employment promotion service, indicate in your application which service you are in and any dates of your absence.
• E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 På svenska In English FINLANDS Livsmedelsarbetareförbund SEL och Livsmedelsindustriförbundet ETL godkände 13.2.2023 nya kollektivavtal för livsmedelsbranschens arbetstagare under en tvåårig avtalsperiod 13.2.2023–31.1.2025. SEL:s förbundsfullmäktige godkände med rösterna 27–5 förhandlingsresultatet om de nya kollektivavtalen. – Vi kan vara relativt nöjda över att under svåra omständigheter ha fått nya kollektivavtal till stånd. Arbetstagarna i livsmedelsbranschen får löneförhöjningar i nivå med exportindustrin. Löneförhöjningarna korrigerar inte helt inflationens effekter, men det viktiga är att förhöjningarna gäller alla arbetstagare i livsmedelsbranschen och stoppar nedgången i arbetstagarnas köpkraft, konstaterar SEL:s ordförande VeliMatti Kuntonen. Lönerna och tabellönerna för alla arbetstagare i livsmedelsbranschen får en allmän förhöjning med 3,5 procent 1.6.2023, eller i början av därpå följande löneutbetalningsperiod. Löneförhöjningarna innehåller inte lokala potter. Dessutom får arbetstagarna i år en engångsutbetalning på 400 euro i samband med maj månads löneutbetalning. Engångssumman utbetalas endast till arbetstagare vars arbetsförhållande utan avbrott har börjat senast 1.2.2023 och är i kraft det datumsumman utbetalas. För deltidsarbetande arbetstagares del uträknas storleken på engångssumman ut i förhållande mellan den överenskomna arbetstiden och den fulla arbetstiden. År 2024 stiger alla livsmedelsbranschens arbetstagares löner och tabellöner med en allmän förhöjning med 2,3 procent 1.4.2024 eller från början av därpå följande löneutbetalningsperiod. Under båda åren stiger tabellönerna i enlighet med procentsatsen på den allmänna förhöjningen från och med den allmänna förhöjningen eller från början av därpå följande löneutbetalningsperiod. Alla förändringar i de nya kollektivavtalen hittar du på finska i underteckningsprotokollen på adress www.selry.fi/tes ON 13th of February 2023, The Finnish Food Workers’ Union SEL and the Finnish Food Industries’ Union ETL approved new collective agreements for food industry workers for a two-year term of agreement from 13 February 2023 to 31 January 2025. The SEL Council approved the results of the negotiations on new collective agreements by a vote of 27–5. – We can be relatively satisfied with the new collective agreements we have reached in a difficult environment. Workers in the food industry will receive wage increases comparable to those of the export industry. Wage increases will not completely compensate for the impact of inflation, but it is important that the increases come to all food industry employees and stop the decline in the purchasing power of employees, says SEL Chairperson Veli-Matti Kuntonen. The salaries of all food industry employees will be increased by a general rate of 3.5% on 1 June 2023 or from the beginning of the pay period starting after that. Salary increases will not include local items. In addition, a one-off payment of EUR 400 will be paid to the employees in their May 2023 salary. This lump sum will be paid only to those employees whose uninterrupted employment relationship has commenced no later than on 1 February 2023 and is valid on the date of payment of the lump sum. For a parttime employee, the amount of the one-time payment will be calculated in proportion to the agreed working hours and full working hours. In 2024, the wages and salaries of all food industry employees will be increased by a general rate of 2.3% on 1 April 2024 or from the beginning of the pay period starting after that. Basic salaries will be increased by a percentage corresponding to the general increase from the date of the general increase or principally from the beginning of the pay period following the general increase. All changes to the new collective agreements can be found in Finnish in the signature protocols at www.selry.fi/tes Nya tvååriga kollektivavtal och löneförhöjningar för livsmedelsbranschens arbetstagare Food workers receive new two-year collective agreements and wage increases
• E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 Tauolla Lähetä ristikon ratkaisu osoitteeseen: SEL/Elintae, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki 11.4.2023 mennessä. Kuoreen tunnus ”Ristikko 2/2023”. Vastanneiden kesken arvomme S-ryhmän 25 euron lahjakortin. Ristikon ratkaisu ja voittajan nimi julkaistaan Elintakeessa, joka ilmestyy 28.4.2023. Nimi:....................................................................................................................................... Osoite: .............................................................................................................................................. ................................................................................................................................................. R I S T I K K O 1. Kuinka paljon maitoa tarvitaan yhden juustokilon valmistamiseen a) n. 5 litraa, b) n. 10 litraa, c) n. 20 litraa? 2. Symmetrisiä kuvioita voi katsella a) kaleidoskoopilla, b) otoskoopilla, c) periskoopilla? 3. Mitä planeettaa kutsutaan Maan kaksoseksi a) Jupiteria, b) Saturnusta, c) Venusta? 4. Onko sadan euron seteli väriltään a) keltainen, b) vihreä, c) violetti? 5. Mikä on pinta-alaltaan Suomen pienin kunta a) Akaa, b) Hailuoto, c) Kauniainen? 6. Kuinka monta kaupunkia on Suomessa a) 99, b) 108, c) 113? 7. Onko seipi a) lintu, b) kala, c) kasvi? Vastaukset lehden sivulla 33. 4 2 6 8 5 6 1 6 4 5 3 8 6 5 9 3 2 7 4 8 1 5 9 3 9 1 4 5 3 1 2 8 6 9 7 8 1 6 9 4 7 2 3 5 2 9 7 3 5 6 4 8 1 9 6 1 4 8 3 7 5 2 3 4 5 7 9 2 8 1 6 7 2 8 6 1 5 9 4 3 1 8 2 5 7 9 3 6 4 6 7 4 8 3 1 5 2 9 5 3 9 2 6 4 1 7 8 Vaikeusaste: AI 32 60 1 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m 8 3 7 5 1 3 6 2 8 3 9 7 1 2 7 5 3 6 2 9 3 2 4 6 7 4 8 3 2 7 1 9 5 6 4 6 1 5 4 3 2 9 8 7 9 4 7 8 5 6 1 2 3 4 8 6 2 7 1 3 9 5 5 9 3 6 4 8 7 1 2 7 2 1 5 9 3 8 4 6 2 6 9 3 8 7 4 5 1 3 5 8 1 2 4 6 7 9 1 7 4 9 6 5 2 3 8 Vaikeusaste: AI 32 60 2 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m V Ä L Ä H TÄ Ä K Ö ? S U D O K U T Ratkaisut: www.selry.fi/selnet > Elintae
• E L I N TA E 47 E L I N TA E 4 6 K eväällä 2020 pienessä eteläsuomalaisessa liha-alan yrityksessä työskennellyt SEL:n jäsen sai yllättäen työnantajaltaan karun ilmoituksen: Hänen työsuhteensa puretaan koeajalla, kolme kuukautta työsuhteen alkamisen jälkeen. Työsuhteen koeajan pituudeksi oli sovittu neljä kuukautta. Työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon ilmoittautuessaan häneltä tiedusteltiin syytä koeaikapurkuun. S E LV I T E T T Y TA P A U S Työnantaja purki työsuhteen koeajalla perusteettomasti Työnantajalla pitää olla peruste työsuhteen purkamiselle koeajallakin. Koeaikapurkua ei saa tehdä syrjivällä tai epäasiallisella perusteella. Työntekijä ei osannut kertoa syytä. TE-toimistosta neuvottiin häntä olemaan yhteydessä omaan ammattiliittoon, joka voisi tehdä lausunnon, jolla voisi yrittää välttää työttömyysturvan karenssin. Työntekijä soitti liittoon, ja puheluun vastannut SEL:n sosiaalisihteeri Kai Laaksonen kävi läpi työntekijän tilanteen tämän kanssa. Laaksostakin kiinnosti koeaikapurun syy, joten hän kysyi työntekijän työskentelysekä työyhteisötaidoista. Jäsen kertoi saaneensa kiitosta esihenkilöltään työtaidoistaan ja tulleensa työkavereiden kanssa niin hyvin juttuun, että osasta tuli jopa henkilökohtaisia ystäviä. Laaksonen päätteli, että jäsenen kertoman perusteella työsuhteen päättämisen syy oli muu kuin työntekoon liittyvä. – Kyselin häneltä lisää hänen työhönsä vaikuttavista muista asioista, ja selvisi että työntekijä oli kahden pienen lapsen yksinhuoltaja ja hänellä oli ollut lyhyen työsuhteen aikana runsaasti poissaoloja lasten sairasteluiden takia, Laaksonen kertoo. Työnantaja oli kysellyt työntekijältä muutamaan otteeseen, voisiko tämä saada jonkun muun hoitamaan sairaita lapsia, ettei työntekijän tarvitsisi olla pois töistä. Työnantajan tiedustelut olivat olleet sävyltään painostavia. Kai Laaksonen toimitti TE-toimistoon lausunnon, ettei koeaikapurku johtunut työntekijästä ja että se on riidanalainen, joten työttömyysturvan karenssia ei tulisi määrätä työntekijälle. Laaksonen soitti myös työnantajalle, joka kertoi koeaikapurun syyksi sen, ettei työntekijä ollut osaava eikä tullut toimeen muiden työntekijöiden kanssa ja siksi hänen työsuhteensa oli purettu. Työnantaja pysyi kannassaan, vaikka Laaksonen kertoi epäilevänsä asiaa ja kertoi epäilevänsä todelliseksi syyksi runsaita poissaoloja. Laaksonen kertoi selvittävänsä asiaa lisää ja ottavansa työnantajaan uudelleen yhteyttä. Oikeuteen meno pelästytti Kai Laaksonen sopi jäsenen kanssa, että hän voi soittaa tämän työkavereille ja selvittää heidän näkemykteksti Kati Oksman kuva Maria Björklund E L I N TA E 47 Työsuhteen päättämisen syy oli muu kuin työntekoon liittyvä.
• E L I N TA E 47 E L I N TA E 47 sensä työnantajan väitteisiin. Keskustelut vahvistivat, että työnantaja oli puhunut palturia. Työkaverit olivat valmiita todistamaan potkut saaneen työkaverinsa puolesta tarvittaessa jopa oikeudessa asti. Laaksonen kertoi työnantajalle, että laittomasta koeaikapurusta voidaan mennä oikeuteen näiden todistajien kanssa, mikäli työnantaja ei suostu ottamaan työntekijää takaisin töihin. Juristinsa kanssa juteltuaan työnantaja soitti Laaksoselle ja sanoi ottavansa työntekijän takaisin töihin. Laaksonen ilmoitti, että työnantajan pitää maksaa työntekijälle palkka niiltä kolmelta päivältä, jotka hän oli ollut työttömänä. Näin toimittiin ja jäsen sai työpaikkansa takaisin. Koeaikapurut yleistyneet Koeajasta pitää sopia aina työntekijän ja työnantajan kesken erikseen, ja kirjata koeaika työsopimukseen. Mikäli koeajasta ei ole sovittu, työntekijän työsuhdetta ei voi purkaa siihen vedoten. Koeaika voi olla pituudeltaan enintään kuusi kuukautta toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta, muttei enempää kuin kuusi kuukautta. Kai Laaksosen mukaan koeaikapurut ovat yleistyneet. – Joudumme neuvottelemaan koeaikapuruista työnantajien kanssa yhä useammin, koska niiden taustalla on valitettavan usein syrjiviä tai epäasiallisia perusteita, kuten tässäkin tapauksessa. – Aina, kun työsuhde päätetään koeaikana ja työntekijän omasta mielestä sille ei löydy perusteita, on erittäin tärkeää ottaa yhteyttä liitoon välittömästi, jotta voimme varmistaa, ettei työntekijää ole kohdeltu laittomasti eikä hän menetä työttömyysturvaansa karenssin takia, Laaksonen muistuttaa. • A S I A N T U N T I J A V A S TA A Kannattaako minun olla liiton jäsen, kun YTK:n jäsenetkin saavat samat palkankorotukset? SINUN kannattaa ehdottomasti olla jatkossakin oman alasi ammattiliiton eli SEL:n jäsen. YTK on pelkkä työttömyyskassa, se ei ole ammattiliitto. YTK ei aja työntekijöiden etua tai parannuksia palkkoihin ja muihin työehtoihin. SEL:n tärkeimmät jäsenedut ovat työehtosopimus, luottamusmies, työsuhdeneuvonta ja oikeusapu. Luottamusmiehemme työpaikoilla ja liiton asiantuntijamme neuvovat joka päivä satoja jäseniämme palkkaja muissa työsuhdeasioissa. Autamme jäseniämme ratkaisemaan pieniä ja isoja työelämän ongelmia ja riitatilanteita. Hankimme joka vuosi pelkästään neuvottelemalla jäsenillemme satoja tuhansia euroja heille kuuluvia palkkasaatavia ja korvauksia esimerkiksi laittomista irtisanomisista. YTK hoitaa vain työttömyysturvaa samalla tavalla kuin muutkin työttömyyskassat, eikä se ole edes halvin työttömyyskassa. Jos maksaa isompaa jäsenmaksua ja liittyy myös YTK-yhdistyksen jäseneksi, saa oikeusturvavakuutuksen, mutta SEL:n jäsenmaksuun sisältyvä oikeusapu on paljon laajempi jäsenetu. SEL:n oikeusapu kattaa kaiken eikä jäsen joudu maksamaan itse mitään omavastuuosuutta. Vain ammattiliiton eli SEL:n jäsenenä olet mukana parantamassa elintarvikealan työntekijöiden palkkaa ja muita työehtoja. Jos elintarvikealan työntekijät eivät ole SEL:n jäseniä, liitolla ei ole enää voimaa neuvotella palkankorotuksista ja muista työehdoista työntekijöille. Jos meillä ei ole ammattiliittoa, meillä ei ole enää työehtosopimusta, jonka ansiosta työntekijöillä on paljon paremmat palkat ja muut työehdot kuin mitä laki määrää. Esimerkiksi palkankorotuksista, pekkasista, pidemmistä palkallisista sairauslomista ja lomarahoista on sovittu vain SEL:n neuvottelemassa työehtosopimuksessa, niitä ei ole laissa. Myös liittoon kuulumattomat työntekijät saavat työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset ja muut työehdot, koska työehtosopimus on yleissitova. Yleissitova työehtosopimus takaa sen, että mikään alalla toimiva yritys ei voi vääristää kilpailua polkemalla työntekijöiden palkkoja ja muita työehtoja alle työehtosopimuksessa sovitun minimitason. Yleissitovuudesta hyötyvät kaikki, mutta työehtosopimuksen takaamat työntekijöiden edut ja oikeudet ovat jatkossakin olemassa vain liittoon kuuluvien työntekijöiden ansiosta. PEKKA NÄRHINEN SEL:n järjestöpäällikkö Tällä palstalla asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, joita voit lähettää meille: www.selry.fi/juttuvinkki
• E L I N TA E 4 8 E L I N TA E 4 8 Värien ja yksityiskohtien äärellä Kuvataidetta harrastavalla Aleksi Suurosella on aina piirros tekeillä. Aleksi Suurosen piirrokset ovat usein täynnä yksityiskohtia, joiden lisäily kuvaan on työlästä, mutta motivoivaa. V A P A A L L A Kerro meille omasta tai työkaverisi harrastuksesta: www.selry.fi/juttuvinkki P iirroksen aloittaessaan tamperelainen Aleksi Suuronen hahmottelee ensin lyijykynällä. Ensimmäiset vedot tussilla hän tekee nopeasti. Valittu väri on paikallaan pysyvästi. Sitä voi kenties tummentaa, muttei vaihtaa. – Mitä enemmän värejä piirroksessa on, sitä haastavampaa niiden asettelu on, Suuronen sanoo. Aiemmin hän teki lyijykynätöitä. Ne eivät kuitenkaan koskaan tuntuneet täysin valmiilta. Onneksi ystävä Mikko, joka työskentelee tatuoijana, suositteli kokeilemaan ProMarker-tusseja. Niillä piirtäminen tuntui Suurosesta heti luontevalta. – Saan paremmin esille sen, mitä haluan sanoa. Suurosen teoksissa värit ovat raikkaita ja selkeitä. Hän elävöittää tussipiirroksiaan lukuisilla yksityiskohdilla, kuten pisteillä, lähes huomaamattoman ohuilla viivoilla, jotka korostavat paksumpia viivoja ja varjostuksilla. Parin vuoden ajan Suurosella on ollut koko ajan piirros työn alla. Inspiraatio vie Aleksi Suuronen oli kiinnostunut taiteista, kuten musiikista ja elokuvista, jo lapsuudessaan. Puoleensa häntä vetivät erityisesti sarjakuvat. Aleksi piirsi omiakin sarjakuvahahmoja. Hän arvelee, että nykyiset piirustukset saattavat näyttäytyä katsojalle outoinakin. Voi olla hankala hahmottaa, mitä ne esittävät. Se on kuitenkin Suurosen mielestä hyvä asia, eikä hän tykkää avata teoksiaan kovin tarkasti. – Mieluummin kehotan tekemään omia päätelmiä, miettimään, mitä ne sinulle kertovat. Aiheista kiinnostavat historia, inkojen ja atsteekkien kulttuurit, okkultismi ja shamanismi. Usein kuvassa on yksi keskeinen hahmo. Ei ehkä ihmishahmo, vaan kenties henkimaailman olento. Aleksi Suuronen työskentelee pakkaajana Leivon Leipomossa Tampereella. Jotta harrastukselle on riittävästi aikaa, hän on päättänyt tehdä osa-aikatyötä, kolmitai nelipäiväistä työviikkoa. – Näin olen saanut otettua aikaa uusien piirrosten aloittamiselle. Kuvat alkavat muodostua eri tavoin. Joskus Suurosen mielessä on tarina. – Teos voi olla kuin sarjakuvan kansi, johon tarina tiivistyy. Kotona DVD-elokuvat ja -sarjat vievät ison osan hyllytilasta. Ne ovat tärkeitä inspiraation lähteitä. Omaan teokseen voi tarttua tunnelma elokuvasta tai sarjasta, vaikkei piirros muuten liittyisikään katsottuun. – Tai idea voi tulla yhdestä elokuvan kuvasta. Piirroksessa saattaa olla mukana myös sanaleikki. Yhdessä kuvassa lukee enfinito. Se on sekoitus latinan ja italian kielen sanoja, joista toinen tarkoittaa ääretöntä ja toinen loppua. Piirtäessään Suuronen leikki paitsi sanoilla, myös geometrialla ja neljällä värillä. teksti ja kuvat Hanna Hirvonen ”Haastan itseäni, opettelen uusia asioita ja kehitän myös heikompia osa-alueitani.
• Toisinaan Aleksi Suurosen tussipiirroksissa leikitellään geometrialla. Pelejä, leikkejä, askartelua, uimista ja saunomista sekä iltanuotiot ja leiridisko! SEL:n lasten kesäleiri 4.–10.6.2023 Koivikkorannassa Kangasniemellä Leirille voivat osallistua SEL:n jäsenten 6–12-vuotiaat lapset ilman huoltajiaan. Leirille mahtuu 40 lasta ilmoittautumisjärjestyksessä. Leiri alkaa sunnuntaina 4.6. kello 16 ja päättyy lauantaina 10.6. kello 12. Leirille järjestetään tarvittaessa yhteiskuljetukset Helsingistä, Lahdesta, Tampereelta, Jyväskylästä ja Kuopiosta. Hinta: 50 €/lapsi, sisarusalennus 10 €. Hintaan sisältyy yhteiskuljetukset, mökkimajoitus, ruokailut sekä laadukas ohjelma. Leiriläiset on vakuutettu leirin ajan. Leirin monipuolisesta ohjelmasta vastaavat ammattilaiset. Ilmoittautuminen alkaa 1.4.2023 osoitteessa www.selry.fi/kesaleiri Lisätietoja antaa Minttu Sillanpää, p. 044 348 2312 tai minttu.sillanpaa@selry.fi Piirroksia nähtäville Piirtäessä voi päästä meditatiiviseen flow-tilaan, mutta kuvataideharrastukseen kuuluu turhauttaviakin hetkiä. – Haastan itseäni, opettelen uusia asioita ja kehitän myös heikompia osa-alueitani. Aleksi Suuronen on opiskellut ulkoasun toteuttajaksi. Koulutuksessa oppi värienkäyttöä ja asettelua. Piirtämisen hän on opetellut itse. Toisinaan Suuronen piirtää vapaasti ilman aihetta ja tutkii, mitä paperille ilmestyy. Monen teoksen idea hahmottuu vasta kauan sen valmistumisen jälkeen. – Usein teos kuvaa mielentilaa, joka minulla oli sitä piirtäessäni. Teoksen valmiiksi saaminen motivoi joka kerta. – On hienoa saada valmiiksi jotain konkreettista, jolla on itselleni ja muillekin väliä. Kotona kehystettyjä teoksia on pöydillä, hyllyssä ja seinillä. Julkisesti töitä on esillä Suurosen Facebookja Instagram-tileillä. Hiljattain kysyttiin, haluaisiko Suuronen tuoda piirustuksiaan näytille kasvitieteelliseen puutarhaan. Hän vastasi myöntävästi. Samalla Suurosella virisi ajatus, että voisihan hän kysellä muistakin paikoista, haluttaisiinko töitä laittaa esille. Aiemmin Suuronen saattoi piirtää innolla vaikkapa puoli vuotta ja pitää sen jälkeen yhtä pitkän tauon. Huono puoli oli se, että tauon jälkeen harrastuksen jatkaminen tuntui aina vaikealta. – Ensin en saanut paperille sitä, mitä halusin. Oli pakko tehdä ensimmäinen työ jollain tavalla, ja sitten piirtäminen alkoi tuntua luontevalta. Kipinä piirtämiseen syveni, kun Suuronen piirsi teoksen syntymäpäivälahjaksi enolleen. Kuvassa on roomalainen kypärä ja aivot, jotka kuvastavat enon vahvuutta ja älykkyyttä. Suurosen yllätykseksi taulu oli ainoa enolle suunniteltu lahja, ja se oli saajalleen todella mieluinen. – Silloin päätin, että pidän tämän piirtämisen päällä. •
• E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 ALUETOIMISTOT PALVELEVAT SEL:N JÄSENIÄ AJANKOHTAISTA Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi tai sinulle tulee niihin liittyviä erimielisyyksiä työnantajasi kanssa, liitto neuvoo ja auttaa ratkaisemaan ongelmat. Liittoa työpaikalla edustava luottamusmies on apunasi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä suoraan liiton aluetoimistoon. Aluetoimistosi palvelee sinua myös kaikissa liiton jäsenyyteen ja työttömyysturvaan liittyvissä asioissa. Soita tai meilaa! Kun tulet asioimaan paikan päälle aluetoimistolle, varmistathan aina ensin soittamalla, että olemme paikalla. Aluetoimisto Avoinna Työttömyysturvaneuvonta ja jäsenyysasiat Työsuhdeneuvonta, palkkaja muut työehtoasiat SEL:n Etelä-Suomen aluetoimisto Siltasaarenkatu 4, 5. krs 00530 Helsinki Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Satu Itkonen 09 4246 1255 satu.itkonen@selry.fi Jouni Konttila 040 544 5101 jouni.konttila@selry.fi SEL:n Länsi-Suomen aluetoimisto Maariankatu 6 b 20100 Turku Ma–to 8–15.30 Kiinni 13–14 Pe 8–15 Kiinni 13–13.30 Maarit Pinomäki 09 4246 1234 maarit.pinomaki@selry.fi Esa Vahlsten 09 4246 1233, 0400 734 702 esa.vahlsten@selry.fi SEL:n Häme-KeskiSuomen aluetoimisto Rautatienkatu 10, 6. krs 33100 Tampere Ma–to 8–15.30 Kiinni 11–12 Pe 8–15 Kiinni 11–11.30 Marja-Liisa Jaakkola 09 4246 1236 marja-liisa.jaakkola@selry.fi Eija Rantanen 040 519 5577 eija.rantanen@selry.fi SEL:n Kaakkois-Suomen aluetoimisto Vuorikatu 20 15110 Lahti Ma–to 8–15.30 Kiinni 12.30–13.30 Pe 8–15 Kiinni 12.30–13 Marja Karuaho 09 4246 1238 marja.karuaho@selry.fi Kari Salminen 09 4246 1237, 040 456 6694 kari.salminen@selry.fi SEL:n Itä-Suomen aluetoimisto Haapaniemenkatu 21 B 21 70110 Kuopio Ma–to 8–15.30 Pe 8–15 Kiinni 11.30–12 Rainer Kettunen 09 4246 1240 rainer.kettunen@selry.fi Veijo Kukkonen 09 4246 1239, 050 464 7292 veijo.kukkonen@selry.fi SEL:n Pohjanmaan aluetoimisto Ylätori 2 A, 3. krs 65100 Vaasa Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Paula Mäki-Jussila 09 4246 1242 paula.maki-jussila@selry.fi Markus Forslund 040 772 2387 markus.forslund@selry.fi SEL:n Pohjois-Suomen aluetoimisto Rautatienkatu 16 90100 Oulu Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Jäsenpalvelu Ovatko tietosi ajan tasalla jäsenrekisterissä? Tarkista tietosi SEL:n eAsioinnista www.selry.fi/easiointi, jossa voit esimerkiksi päivittää yhteystietosi ja työpaikkatietosi, ilmoittaa uudesta työpaikasta tai työsuhteen päättymisestä sekä ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta eli palkattomasta jaksosta kuten perhevapaasta, varusmiespalveluksesta tai päätoimisesta opiskelusta. Haluatko lukea Elintakeesi vain sähköisesti? Jos et halua saada Elintae-lehteä painettuna lehtenä kotiisi, voit peruuttaa tilauksen osoitteessa www.selry.fi/easiointi -> Jäsenyys -> Jäsentiedot -> Jäsenedut -> Muokkaa -> En halua Elintae-lehteä. Tai voit perua tilauksen numerosta 09 4246 1230. Voit lukea Elintakeen osoitteessa www.lehtiluukku.fi/lehdet/elintae ja tilata muistutuksen kun uusi lehti ilmestyy.
• E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 SEL:n jäsenyytesi pidät kunnossa ilmoittamalla muutoksista liittoon ja maksamalla jäsenmaksusi. Osoitteentai nimenmuutoksesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa liittoon, kun teet virallisen ilmoituksen Digija väestötietovirastoon. Muuttoilmoituksen voit tehdä osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi. Jos sinulla on tietojen luovutuskielto, ilmoita uusi nimesi tai osoitteesi myös liittoon. Kun vaihdat työpaikkaa, ota yhteys uuden työpaikkasi luottamusmieheen tai liiton aluetoimistoon, jotta saat jäsenmaksujen perintäsopimuksen täytettäväksi. Sen avulla voit tarvittaessa vaihtaa ammattiosastosi ja valita jäsenmaksutavan: joko työnantaja perii suoraan palkasta tai maksat jäsenmaksut itse. Työnantaja voi aloittaa jäsenmaksujen perinnän palkastasi vasta kun siitä on tehty kirjallinen perintäsopimus. Jäsenmaksuperinnän päättymisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittoon ja työnantajalle käyttämällä perintäsopimuksen päättymisilmoitusta. Jos maksat itse jäsenmaksusi, tarvitset siihen henkilökohtaisen viitenumerolistan, jonka saat aluetoimistostasi. Listassa on jokaiselle kuukaudelle oma viitenumero, jota on käytettävä. Mikäli vaihdat alaa ja ammattiliittoa, ota ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai siihen liittoon johon siirryt, jotta voit sopia jäsenyyden alkamisajankohdasta. Vasta sen jälkeen ilmoita liiton vaihdosta SEL:n jäsenrekisteriin. Näin siirtymisesi uuteen liittoon tapahtuu ilman jäsenyyden katkeamista. Jos haluat erota SEL:sta, ilmoita siitä liittoon kirjallisesti. SEL:n jäsenmaksu on 1,4 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja se sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksua maksetaan myös osa-aikatyöstä ja työstä, jota teet saadessasi soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömyyskassa perii automaattisesti jäsenmaksun kaikista maksamistaan etuuksista. Opiskelijajäsenyys on maksuton ja se on voimassa opiskelun päättymiseen saakka. Mikäli työskentelet opiskelun ohella, liity myös työttömyyskassan jäseneksi ja maksa palkastasi jäsenmaksu, jolloin kartutat oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Opiskelun ajalta saat jäsenmaksuvapauden ilmoittamalla opiskeluajat liittoon. Palkkatyöstä maksetaan aina jäsenmaksua. Kun jäät eläkkeelle, toimita jäsenrekisteriin kopio eläkepäätöksestä tai lähetä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, jossa kerrot nimesi, syntymäaikasi ja eläkkeen alkamispäivän. Jos kyseessä on määräaikainen eläke, kuten kuntoutustukena maksettava työkyvyttömyyseläke, ilmoita myös eläkkeen päättymispäivä. Saat SEL:n vapaajäsenyyden, kun jäät eläkkeelle, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenyys on maksuton. Jos olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Jäsenmaksua ei tarvitse maksaa ajalta, jolta et saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta esimerkiksi sairauden, kuntoutustuen, äitiysvapaan, isyysvapaan, vanhempain vapaan, hoitovapaan, opiskelun, varusmiestai siviilipalveluksen tai enintään 12 kuukauden vapausrangaistuksen takia. Työtön, joka ei saa kassan maksamaa etuutta, on vapautettu jäsenmaksusta. Niiden jäsenten jäsenmaksu, joilla ei ole palkkatuloa, kassan maksamaa etuutta tai jäsenmaksuvapautusta, on 10 euroa/kk. Yrittäjänä toimivan (enintään 18 kk) jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa/kk. Mikäli jäsenmaksusi on maksamatta tai jäsenmaksuvapautuksesi ilmoittamatta, ota välittömästi yhteyttä liittoon. Sovimme kanssasi, miten jäsenmaksut ja jäsenyys hoidetaan ajan tasalle. Jos olet laiminlyönyt jäsenmaksujen maksamisen tai jäsenmaksuvapautuksesta ilmoittamisen yli kuuden kuukauden ajalta, päättyy jäsenyytesi liitossa sekä työttömyyskassassa. Liiton jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Liitto toimittaa verottajalle vuosittain tiedot itse maksamistasi sekä työnantajan perimistä jäsenmaksuista. Tarkasta veroehdotuksestasi, että maksettujen jäsenmaksujen määrä on oikein. NÄIN PIDÄT JÄSENYYTESI KUNNOSSA ISSN: 0782-2448 Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Päätoimittaja: Karoliina Öystilä Toimittaja: Kati Oksman Toimituksen sihteeri: Erja Ekman Ulkoasu: Berry Creative Taitto: Sivusoppi, Liisa Suonsivu Elintaetta on mukana kehittämässä SEL:n viestintäjaosto: Pirjo-Riitta Anttonen, Marko Hanhela, Pasi Heinämaa, Jari Heiskanen, Jani Kerttula, Thomas Noon, Saija Ratia, Riku-Veikka Tamminen ja Tuija Toivonen-Perttunen. Osoitteenmuutokset: jasenrekisteri@selry.fi Tilaushinnat: Jäsenille ilmainen, muilta 40 €/vuosi Painopaikka: PunaMusta, Tampere Palaute ja juttuvinkit: www.selry.fi/elintae Elintae ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Nro Aineistot Ilmestyy 1 16.1.2023 10.2.2023 2 27.2.2023 24.3.2023 3 3.4.2023 28.4.2023 4 15.5.2023 9.6.2023 5 14.8.2023 8.9.2023 6 18.9.2023 13.10.2023 7 23.10.2023 17.11.2023 8 20.11.2023 15.12.2023 Ammattiosastojen ja aluejärjestöjen kokousja tapahtumailmoitukset: ilmoitukset@selry.fi tai lomakkeella: www.selry.fi/selnet. Tiedusteluihin vastaa Erja Ekman. p. 09 4246 1200 www.selry.fi www.elintarvikekassa.fi www.facebook.com/selry www.twitter.com/selryfi www.instagram.com/selryfi www.flickr.com/selry Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@selry.fi Postija käyntiosoite: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki
• Liian harva varautuu viimeisiin askeliinsa. Me Kalevassa haluamme kannustaa ajattelemaan pidemmälle. Varautumalla kuoleman aiheuttamiin taloudellisiin haasteisiin ajoissa, saat elämääsi mielenrauhaa. Henkivakuutus ei poista surua, mutta tuo lohtua tilanteeseen, jossa sitä kipeästi kaivataan. Huolehdi rakkaistasi vielä kuolemasi jälkeen hankkimalla pysyvästi edullinen henkivakuutus jäsenetuhintaan. KAADU VÄHÄN KOMIAMMAT SAAPPAAT JALASSA. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. YHTEISTYÖSSÄ