• ”Yritän saada hommaan enemmän ennakoivaa otetta” TAUOLLA | SELVITETTY TAPAUS | ASIANTUNTIJA VASTAA | VAPAALLA 4 ? 23 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Fazerin makeistehdas saakin jatkaa Lappeenrannassa T YÖPAIKALL A LUOT TAMUSHENKILÖ SEL:N KESÄFESTARIT KUTSUVAT VIIHTYMÄÄN HÄMEENLINNAAN TARKISTA, ONKO LOMAPALKKASI LASKETTU JA MAKSETTU OIKEIN?
• E L I N TA E 3 LINNANPUISTO, HÄMEENLINNA LAUANTAINA 26.8.2023 KELLO 15–22 VARAA LIPPUSI JA MAJOITUKSESI: WWW.SELRY.FI/KESAFESTARIT OK U LUUK KAINEN OLLI HALONEN PAM! FEAT. ELLA KYYDIT Festareita ennen etkot perjantaina ja kisailut lauantaina. Festarilippu on ilmainen SEL:n jäsenelle ja yhdelle seuralaiselle!
• E L I N TA E 3 Aluksi K okoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit neuvottelevat parhaillaan hallitusohjelmasta Säätytalolla. Hallitusneuvotteluita vetävä kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja muut puheenjohtajat ovat kertoneet neuvotteluiden sisällöistä niukasti julkisuudessa, mutta neuvotteluissa esillä olleista asioista on tihkunut tietoa julkisuuteen jonkin verran. Hallituksen ohjelmaa voi arvioida vasta sitten kun puolueet ovat päässeet sopuun kokonaisuudesta ja hallitusohjelma on valmis ja julkistettu. Julkisuudessa esillä olleiden tietojen perusteella emme kuitenkaan voi odottaa hallitusohjelmaa levollisin mielin. Meidän on valmistauduttava siihen, että tuleva hallitus pyrkii heikentämään työntekijöiden oikeuksia ja työntekijöiden etuja ajavien ammattiliittojen asemaa. HALLITUSNEUVOTTELUISSA OVAT olleet esillä muun muassa sunnuntaija ylityökorvausten heikentäminen, työntekijöiden lakko-oikeuden rajoittaminen, työttömyysturvan leikkaaminen sekä ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen. Yllättäen työnantajajärjestöjen jäsenmaksuihin ei koskettaisi. Neuvotteluissa on selvitetty myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle tärkeää tavoitetta itsenäistä asiantuntijatyötä tekevien rajaamisesta kokonaan työaikalain ulkopuolelle. EK ajaa tulevan hallituksen ohjelmaan työntekijöiden lakko-oikeuden murtamista, esimerkiksi rajaamalla oikeutta tukilakkoihin ja poliittisiin työtaisteluihin. SEL:n liittovaltuusto linjasi toukokuussa, ettei se hyväksy lakko-oikeuden rajoittamista. Lakko-oikeus on työelämän perusoikeus ja työntekijäpuolelle aivan perustavanlaatuinen asia, sillä työntekijöiden neuvotteluvoima perustuu vain ja ainoastaan joukkovoimaan. Toisin kuin joskus väitetään, lakko-oikeutta käytetään Suomessa vastuullisesti. Lakko on työntekijöille aina viimeinen keino, jos sopua ei synny neuvottelemalla. ON SELVÄÄ, ettei ammattiyhdistysliike voi hyväksyä työntekijöiden kyykyttämistä. Jos tuleva hallitus lähtee työntekijöiden kyykyttämisen tielle, on ammattiliittojen toimittava sille vastavoimana. Hallitus, näpit irti työntekijöiden oikeuksista! P Ä Ä K I R J O I T U S ”Tuleva hallitus pyrkii heikentämään työntekijöiden oikeuksia.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 4/23 9.6.2023 TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Työnantajan rekrytointitaidoissa on puutteita 12 Kouluttaja ohjaa oppimaan 14 Elintarviketyöläisten työttömyyskassa sulautuu A-kassaan 16 Fazerin Lappeenrannan makeistehtaan tarina jatkuu 21 Laitilan Wirvoitusjuomatehtaassa valmistetaan olutta vuorokauden ympäri 26 Neljän tatuoinnin tarina 30 Järjestösivut 34 Älä paahda itseäsi töissä 38 Luottamushenkilö 40 Onko lomapalkkasi maksettu oikein? 42 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 44 På svenska, In English 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla S I S Ä L LY S Kannessa: Riku-Veikka Tamminen työskentelee koneenhoitajana ja pääluottamusmiehenä Bayerin tuotantolaitoksella Turussa. Hän osallistui maaliskuussa Turun Elintarviketyöntekijöiden ammattiosasto 144:n tapahtumaan Turun Kauppatorilla. Kannen kuva: Karoliina Öystilä ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E
• E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti Fazerilla on saatu päätökseen muutosneuvottelut, joita on käyty lähes jokaisessa Fazerin Suomen yksikössä tänä vuonna. F azer vähentää Lahden leipomostaan ensi vuonna enintään 49 työntekijää, joista 34 tekee osa-aikaista ja 15 kokoaikaista työtä. Fazer rakentaa leipomoon uuden energiatehokkaan ruisleipälinjan, jonka myötä kolme tuotantolinjaa puretaan. Muutosneuvotteluiden alussa maaliskuussa työnantaja arvioi vähennettävien työtehtävien määräksi 54. Työntekijöiden luottamushenkilöt hakivat neuvotteluissa ratkaisua, jolla irtisanomisten määrä olisi mahdollisimman vähäinen. Leipomon ruokaleipäosastolla ja pakkaamossa otetaan vuoden 2024 alusta käyttöön paikallisesti sovittu kolmivuoromalli, jossa tehtyä ilta-, aamuja yövuoroa seuraa viikon vapaa, ja vapaata viikkoa seuraa 12+12-tunnin työvuoroviikonloppu. – Tämän työvuoromallin avulla saimme vähennettyä mahdollisten irtisanottavien määrää, työntekijöiden pääluottamusmies Jyrki Oksanen sanoo. Kokoaikaisista irtisanottavista viidelle tarjotaan mahdollisuutta siirtyä tekemään 12+12-tuntista viikonlopputyötä. Uusi organisaatio ja työvuoromalli astuu voimaan vuoden 2024 alussa, joten mahdolliset irtisanomiset aloitetaan vasta syksyllä. Tämä on herättänyt ihmisissä paljon epätietoisuutta ja huolta, tuleeko irtisanominen osumaan omalle kohdalle. – Osa varmaan harkitsee opintoihin hakeutumista, etsii muita töitä tai hyödyntää eläkejärjestelyjä, jolloin irtisanomisten määrä voi pienentyä, Oksanen arvioi. Muutosneuvottelut koskivat 218 Fazerin Lahden leipomon lähettämön, ruokaleipä-, viipalointija pakkaamo-osaston työntekijää. Leipomon kokonaishenkilöstömäärä on 426, joista 384 on työntekijöitä. Toukokuussa päättyivät myös Fazerin myymäläleipomoiden muutosneuvottelut, joiden piirissä oli 660 ihmistä. Myymäläleipomoissa otetaan käyttöön 1.10.2023 alkaen uusi toimintamalli, joka koskee 110 myymäläleipomoa Fazerin nykyisestä 132 myymäleipomosta. Uuden organisaation ulkopuolelle jää 22 myymäläleipomoa, jotka jatkavat nykyisellä esihenkilömallilla. Muutoksen piirissä olevissa myymäläleipomoissa lakkautetaan vastaavan leipurin ja myymäläleipomon esihenkilön tehtävät, jotka korvataan tiimivastaavilla ja ryhmäpäälliköillä. Lue koko juttu: www.selry.fi/uutiset Fazerin Lahden leipomossa työt loppuvat enintään 49 ihmisellä, myymäläleipomoissa ei irtisanomisia Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva
• E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti SEL:n kesäfestareilla nähdään myös laulaja-lauluntekijä Olli Halonen, joka tunnetaan Pohjola ja Suomen kesä -hiteistään. S EL:n kesäfestareilla lauantaina 26.8.2023 kello 15–22 Hämeenlinnan Linnanpuistossa esiintyvät Oku Luukkainen, Olli Halonen, PAM! feat. ELLA ja Kyydit. Festarialue aukeaa kello 15 ja ensimmäinen keikka alkaa kello 16. Kesäfestarit avaa forssalaisbändi Kyydit, joka voitti tänä vuonna radiokanava SuomiRockin Kellareista Kuuluisuuteen -kilpailun suomenkielisellä vaihtoehtorockillaan. Festareiden lauteilla nähdään myös laulaja-lauluntekijä Olli Halonen, joka tunnetaan isoista hiteistään Pohjola ja Suomen kesä. Kolmantena esiintyy vauhdikas bilebändi PAM! feat. ELLA, joka soittaa niin ulkomaisia kuin kotimaisiakin hittejä. Festarit päättää komeasti ysärimusiikin suurlähettiläs, radiojuontaja ja suosittu DJ-artisti Oku Luukkainen. Festarilippu on SEL:n jäsenelle ilmainen, mutta se pitää varata ennakkoon. Lisäksi SEL:n jäsenet voivat varata yhden lipun ilmaiseksi seuralaiselleen, jonka ei tarvitse olla SEL:n jäsen. Festarit ovat K18-tapahtuma. – Tulossa on hienot festarit ja kunnon bileet, joita ei kannata jättää väliin. Nyt kannattaakin varata työporukalla festariliput sekä hoitaa majoitusja kyytiasiat kuntoon, SEL:n järjestöpäällikkö Pekka Närhinen sanoo. Kun varaat festarilippusi, voit samalla ilmoittautua mukaan hauskaan linnasuunnistukseen tai Linnanpuiston muihin aktiviteetteihin, joihin voit osallistua ilmaiseksi lauantaina kello 15.30. Vaihtoehtoina ovat linnasuunnistuksen lisäksi yksilölajit mökkitikka ja rantaonginta sekä joukkuelajit mölkky, petanque ja köydenveto. Hotellien hinnat löytyvät osoitteesta www.selry.fi/kesafestarit. Osa ammattiosastoista tukee jäsentensä osallistumista SEL:n kesäfestareille järjestämällä yhteiskuljetuksen tai korvaamalla matkatai majoituskuluja. Jos ammattiosastosi järjestää ryhmämatkan festareille, varaa lippusi, matkasi ja majoituksesi ammattiosastosi ohjeiden mukaisesti. SEL:n kesäfestareiden virallisilla etkoilla perjantaina 25.8.2023 kello 19–22 Bar Skogsterissa Hämeenlinnassa esiintyy SEL:n jäsenristeilyltä tuttu trubaduuri Eeli Hallikainen. Varaa festarilippusi: www.selry.fi/kesafestarit SEL:n kesäfestareilla musiikista vastaavat Oku Luukkainen, Olli Halonen, PAM! feat. ELLA ja Kyydit Marek Sabogal
• E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti HÄMEENLINNAL AINEN Neea Vainio Ammattiopisto Tavastiasta on voittanut nuorten ammattitaidon Suomen mestaruuskilpailun leipuri-kondiittorien sarjan. Toiseksi tuli Ronja Kaupinsalo ja kolmanneksi Tuuli Silvola, molemmat WinNovasta. Espoossa 8.?11.5.2023 käydyssä Taitaja2023-kilpailussa ammattitaidon SM-mitaleista kamppaili 47 lajissa yhteensä 370 ammatillisessa koulutuksessa opiskelevaa nuorta. Neea Vainio kertoo olleensa ainoa omaa oppilaitostaan nuorten SM-kilpailussa tänä vuonna edustanut kilpailija ja siksikin tuntui tärkeältä sijoittua hyvin kilpailussa. – Voitto tuntuu tosi hyvältä, koska viime vuonna sijoituin neljänneksi, ja sanoin silloin, että ensi vuonna aion voittaa. Kilpailutehtävät olivat kivoja ja suhteellisen helppoja, Vainio sanoo. Neea Vainio sai kilpailukokemusta myös osallistumalla tänä keväänä televisiossa nähtyyn Nelosen Mestarileipurit-leivontakilpailuun opiskelukaverinsa Emily Thompsonin kanssa. Mummojen tuomaroimassa ja Antti Holman juontamassa parileivontakilpailussa nuoret sijoittuivat kolmen parhaan joukkoon. – Kuvauksissa leipoessa oli kova kiire, joten uskon, että paineen alla leipomisesta oli hyötyä Taitajaan osallistuessa. Vainio valmistui kesäkuun alussa leipuri-kondiittoriksi. Nyt hänen suunnitelmissaan on jatkaa jo opintojen aikana alkanutta pienimuotoista yritystoimintaa sekä mahdollisesti laajentaa sitä tulevaisuudessa. Harkinnassa on myös nuorten ammattitaidon MMeli WorldSkills-kilpailuun osallistuminen Ranskan Lyonissa syyskuussa 2024. Kilpailun karsinnat ovat jo elokuussa. SEL oli tänäkin vuonna mukana tukemassa nuoria ammattilaisia leipuri-kondiittori -lajin yhteistyökumppanina. Seuraavat SM-tittelit jaetaan Taitaja2024-tapahtumassa Kuopiossa 20.–23.5.2024. • Taitaja2023-kilpailun voitto Neea Vainiolle Hämeenlinnalainen Neea Vainio (kolmas vasemmalta) Ammattiopisto Tavastiasta voitti leipuri-kondiittorien sarjan Taitaja2023-kilpailussa. Milly Kähönen/Omnia/Skills Finland
• E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti Y hteinen edunvalvonta on palkansaajan tuki ja turva, jota ilman moni työelämän parannus olisi jäänyt toteutumatta. Oma ammattiliitto tarjoaa myös yhteisön, johon kuulua. Ammattiosaston tapahtumissa ja liiton kursseilla aika rientää kuin siivillä. Mutta mitä tapahtuu eläköitymisen jälkeen? Vaikka houkutus olisi lyödä hanskat naulaan ja kadota omille teilleen, kannattaa vanhojen työkaverien kanssa liittyä eläkeläisjärjestöön toimimaan yhdessä eläkkeensaajien puolesta. PUHEENJOHTAMANI ELÄKELÄISET ry toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti eläkeläisväestön edun ajajana. Puolustamme elämiseen riittäviä eläkkeitä ja laadukkaita sosiaalija terveyspalveluita. Paikallisesti ajamme ikäystävällisiä tavoitteita, esimerkiksi ikäihmisille sopivaa rakennettua ympäristöä ja palveluita. Tällä hetkellä huolenamme on valtiovarainministeriöstä lähtenyt ajatus eläkeindeksien leikkaamisesta ja eläkkeensaajan asumistuen yhdistämisestä yleiseen asumistukijärjestelmään. Indeksien leikkaus kurjistaisi varsinkin pienituloisimpien eläkeläisten ja erityisesti naisten asemaa. Naisten osuus pientä eläkettä saavissa on miehiä suurempi. Jos hallitus lähtee eläkeindeksien leikkauslinjalle, tarvitsemme kaikki mukaan joukkoliikkeeseen eläkkeiden puolustamiseksi, sillä työeläkkeet ovat vain myöhennettyä palkkaa, jota säästetään eläkeyhtiöihin. ELÄKELÄISTEN EDUNVALVONTAAN pätee sama periaate kuin ammatilliseen järjestäytymiseen. Vain yhdessä toimimalla voimme saavuttaa parannuksia asemaamme. Mukava yhdessäolo on myös tärkeä osa eläkeläisjärjestöjen toimintaa. Meillä on monenlaisia kerhoja, lomia, liikuntaa, teatterimatkoja ja muita kulttuuriaktiviteetteja. Moni liittyykin eläkeläistoimintaan mukavan toiminnan takia. Tule sinäkin eläkkeellä mukaan eläkeläistoimintaan toimiaksesi eläkkeensaajien paremman huomisen puolesta tai vain viihtyäksesi monipuolisen toimintamme parissa. Yhteistyö on voimaa eläkeiässäkin K O L U M N I S A N O T T U A 17 % ”Ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus on tulonhankkimiseen liittyvä kustannus. Ammattiliitot muun muassa huolehtivat työehdoista neuvotellessaan siitä, että palkansaajien ostovoima säilyy.” S A K : N TI E D OTE 30. 5 . 2023 ”Kohtuuttomat, työriidan kannalta ulkopuolisille yrityksille vahinkoa aiheuttavat tukilakot on kiellettävä, demokraattista päätöksentekoa vastaan suunnattuja poliittisia lakkoja on oleellisesti rajattava.” E S I M E R K K I E LI N K E I N O E L Ä M Ä N JÄ RJ E S TÖ J E N H A LLIT U SO H J E L M ATAVO IT TE I S TA 7. 2 . 2023 JUURI NÄIN! EI NÄIN! KAIKISTA TYÖLLISISTÄ 17 % TYÖSKENTELEE PÄÄTYÖSSÄÄN ILTAYHDENTOISTA JA AAMUKUUDEN VÄLILLÄ JOKO USEIN TAI JOSKUS. LÄHDE: TILASTOKESKUS, 2021 MATTI HUUTOLA Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja, joka on aiemmin toiminut luottamusmiehenä, ay-toimitsijana, kansanedustajana ja SAK:n varapuheenjohtajana. L U K U ”Jos hallitus lähtee eläkeindeksien leikkauslinjalle, tarvitsemme kaikki mukaan joukkoliikkeeseen eläkkeiden puolustamiseksi.”
• E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Kesätyöntekijänkin kannattaa liittyä liittoon V E L L U N B L O G I ”Sillä, kuuluvatko työntekijät liittoon vai ei, on suora vaikutus alan kaikkien työntekijöiden palkkojen ja muiden työehtojen tasoon.” U sein työnantajien puheissa unohdetaan se, että yleissitovat työehtosopimukset, joissa työnantajat ja työntekijät ovat sitoutuneet noudattamaan yhteisesti sovittuja pelisääntöjä, ovat tuoneet työmarkkinoillemme ja koko yhteiskuntaamme vakautta, joka on ollut yksi kilpailuetumme. On perin omituista väittää, että yhdestä vahvuudestamme olisi nyt tullut kehityksemme jarru. AMMATTILIITON JÄSENYYS kannattaa aina. Kyse on omista työehdoistamme. Sillä, kuuluvatko työntekijät liittoon vai ei, on suora vaikutus alan kaikkien työntekijöiden palkkojen ja muiden työehtojen tasoon. Mitä useampi kuuluu liittoon, sitä paremmat työehdot meillä on. Saimme alkuvuodesta tehtyä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset niin, ettemme joutuneet toteuttamaan lakkoja tai muita painostustoimia. Se ei olisi ollut mahdollista, jos meillä ei olisi ollut uskottavaa painostusvoimaa, jonka työnantajapuoli tiedosti. Meidän työntekijöiden neuvotteluvoima perustuu tänä päivänäkin siihen, että olemme valmiita toimimaan yhdessä työehtojemme eteen. Tämä asia ei ole muuttunut, vaikka työelämässä monia muutoksia on tapahtunutkin. Luottamusmies tarvitsee työpaikalla liiton jäsenten tuen neuvotellessaan paikallisesti työnantajan kanssa palkoista ja muista työehdoista. Meidän työntekijöiden neuvotteluvoima perustuu niin työpaikkakuin liittotasolla samaan asiaan eli joukkovoimaan. JOKAISELLA LIITON jäsenellä on liiton tuki takanaan, viime kädessä liiton maksamaan oikeusapuun asti, kun hän tarvitsee apua työehtoasioissa tai muissa työelämän ongelmissa. Järjestäytymisestä eli liittoon kuulumisesta hyötyy siis jokainen myös yksilönä. Työehdot tuntuvat osalle työntekijöistä itsestäänselvyyksiltä, eikä aina tiedosteta sitä, että työehtomme tulevat työehtosopimuksesta ja ovat sopimuskauden umpeutuessa katkolla. Haastan kaikki jäsenemme kertomaan ammattiliittoon kuulumisen tärkeydestä kesätyöntekijöille. Monet ensi kertaa töihin tulevat ovat tulevaisuudessakin elintarvikealalla töissä. Tai vaikka he työllistyisivät myöhemmin toiselle alalle, sama liittoon kuulumisen tärkeys pätee. TEHDÄÄN YHDESSÄ liittoon liittymisen kynnys mahdollisimman matalaksi ja tarjotaan aktiivisesti liiton jäsenyyttä jokaiselle kesätyöntekijällekin. Se on kesätyöntekijän ja meidän kaikkien etu. Haluan toivottaa kaikille jäsenillemme rentouttavaa kesää kotimaisten herkkujen ääressä! VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
• E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Millaisia suunnitelmia sinulla on kesälomalle? Vastaajat osallistuivat SEL:n Etelä-Suomen tes-koulutukseen Helsingissä 25.4.2023. G A L L U P ”AL AKOULUIK ÄIS TEN lasten ehdoilla mennään, käymme ainakin Tallinnassa kylpylässä ja teemme muuta mukavaa sitten päivän mukaan. Loma alkaa juhannusviikolla ja kestää neljä viikkoa.” LAURA LAMMI työhönopastaja, luottamusmies Vaasan-leipomo, Vantaa ”MÖKKEILYÄ Saimaan saaressa neljän viikon ajan, jos suunnitelmiin ei tule muutoksia. Saattaa olla, että lapsenlapsikin siellä kyläilee. Todennäköisesti osallistun myös SEL:n kesäfestareille.” TIMO PARTANEN työsuojeluvaltuutettu Fazer Makeiset, Vantaa ”MÖKKEILYÄ , mopoilua, talonmaalausta ja uudesta kodista nauttimista. Mopoilussa alkaa nyt kolmas kesä. Osallistun tietysti SEL:n kesäfestareille elokuussa, ellei tule mitään Force majeurea.” RAISA SULOPUISTO juomalaiteasentaja, työsuojeluvaltuutettu Sinebrychoff, Kerava ” EI mitään! Olen syyskuussa lomalla, niin vien pikkumuksua eskariin. Edelliset kolme vuotta lomailin kesäkuussa, joten ei harmita lomailla syyskuussa. Meillä on kiertävä lomajärjestelmä.” JANI EKHOLM meijerityöntekijä, varapääluottamusmies Valio, Riihimäki BELGIALAIS-SVEITSILÄINEN suklaavalmistaja Barry Callebaut painostaa työntekijöitä Baramatin tehtaalla Intiassa liittymään työnantajan kontrolloimaan ammattiyhdistykseen uhkailemalla työsuhteiden irtisanomisilla ja jopa tehtaan sulkemisella. Tehtaan johto kieltäytyy tunnustamasta työntekijöiden perustamaa ammattiyhdistystä BCEU:ta neuvottelu-osapuoleksi, vaikka se on vahvistettu työministeriössä ja valtaosa työntekijöistä kuuluu siihen. Johto on sen sijaan solminut työehtosopimuksen keltaisen ammattiyhdistyksen kanssa. Työntekijät ovat osoittaneet mieltään vaatien ay-oikeuksien tunnustamista ja BCEU:n pääsihteerin irtisanomisen ja häntä vastaan nostettujen oikeussyytteiden peruuttamista. Suklaajätti suosii keltaista liittoa SEL:N puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen vaatii, että kolmen kerroksen työmarkkinat on torjuttava Suomessa ja varmistettava nykyistä paremmin, että kaikilla työpaikalla työskentelevillä työntekijöillä on samat palkkaperusteet ja muut työehdot. Viime aikoina on paljastunut vakavia rikosepäilyjä ulkomailta tulleiden työntekijöiden törkeästä hyväksikäytöstä Suomessa. Yksilöihin kohdistuvan riiston lisäksi Suomen ulkopuolelta töihin tulevia käytetään palkkojen ja muiden työehtojen heikentämiseen Suomessa. Vappupäivänä Kouvolassa puhunut Kuntonen nostaa esimerkiksi näennäisyrittäjyyden lisääntymisen: samaa työtä, jota teetetään normaalisti palkkatyönä, teetetään nykyisin yrittäjillä. – Voimme vain miettiä miten uskottavaa on, että Suomeen tehtaaseen ulkomailta töihin tuleva työntekijä onkin yrittäjä. Hän tuskin saa samoja työehtoja kuin vieressä työsuhteella töitä tekevä työkaveri. Hän on myös kaiken sen turvan ulkopuolella, minkä ammattiliittojen jäsenet ovat neuvotelleet ja suomalainen lainsäädäntö vaatii. Mitään näistä ei voi kuitenkaan todentaa, koska hän on yrittäjä eikä työntekijä. Palkkoja ja työn hintaa polkevat myös alihankintatyötä työpaikoilla tekevät ulkomaiset yritykset. – Viranomaisten tai luottamusmiehen on täysin mahdotonta valvoa jonkin ulkomaille veronsa maksavan epämääräisen alihankintayrityksen työntekijöiden kohtelua tai sitä millainen turva heillä on esimerkiksi työtapaturman sattuessa. Näiden yritysten valvontaan tarvitaan lisää keinoja ja resursseja, Kuntonen vaatii. Työpaikalla työskentelevillä työntekijöillä oltava samat työehdot
• E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Työnantajien rekrytointitaidoissa on puutteita Työnhakijoita riittää ja parhaat voi palkata päältä. Niin oli ennen, mutta enää ei kaikkiin avoimiin työpaikkoihin löydy tekijöitä. Samaan aikaan kaikille työnhakijoille ei löydy töitä. Taitamaton rekrytoija menettää hyviä työntekijöitä. Mitä pestaajan pitää osata? Työpaikkaa hakiessa työnhakijalle on tärkeintä tietää, mitä työ pitää sisällään, mikä on palkka ja missä työpaikka sijaitsee. Kuvituskuva. teksti Taina Saarinen kuva Hanna Hirvonen V oisi olettaa, että työhönottaja osaa rekrytoinnin, mutta niin ei välttämättä ole. Jos rekrytoija ei ole valmistautunut ja jos hän ei ole miettinyt mitä hakee, on taitamaton tai laiska. Puutteita on perusasioissa. Näinä työvoimapulan aikoina työntekijöitä pitää osata hakea oikein. T Y Ö N H A K U Lapin yliopistossa rekrytointia tutkiva Heikki Huilaja toteaa, että työntekijöiden rekrytointi ei ole vain todistusten ja työkokemuksen katsomista. – Yritykset ovat nyt tilanteessa, että niiden on alettava itse aktiivisesti etsiä työntekijöitä, Huilaja sanoo. – Työnantajien välillä on suuria eroja. Osaamattomuutta on kyllä paljon. Huilaja ottaa selvänä esimerkkinä pohjoisen lomakeskusten majoitusja ravintola-alan työntekijät. – Pitkään ei tarvinnut olla työhön tulijoista huolissaan, eikä myöskään tarvinnut valmistautua työntekijäpulaan, mutta nyt se on todellisuutta.
• E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Työntekijöitä pitää osata hakea oikein. Heikki Huilaja toteaa, että kestää kauan ennen kuin työnantaja oppii uusia työntekijöiden hakemisen tapoja. Rekrytointitaitoa on muun muassa se, että firma pitää yhteydet kunnossa työvoimaviranomaisiin ja alueen oppilaitoksiin siltä varalta, että työnhakijat eivät tule ovelle. Firmat, jotka eivät ole näin ennakoineet, ovat nyt vähän tyhjän päällä, Huilaja sanoo. Selkeät tarpeet Työja elinkeinoministeriön Ammattibarometrin mukaan Suomessa oli syyskuussa alkutuotannon ja elintarvikealan avoimia työpaikkoja yli pari tuhatta. Luvussa ovat mukana myös määräaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet. Heikki Huilaja sanoo, että toimialan ja yrityksen on nyt oltava hakijoille houkutteleva. – On myös jatkuvasti pidettävä mielessä mitä ja miksi yritys tekee, miksi rekrytoidaan, mitä firma tarvitsee. Selkeä ajattelu näkyy selkeytenä kautta koko rekrytointiprosessin. Työpaikkailmoitukset eivät aina selkeydestä kerro. Huilaja osoitti tutkimuksessaan, että työpaikkailmoitusten teksti on usein vaikeaselkoinen ja epärealistinen esimerkiksi sen suhteen, mitä taitoja ja osaamista palkattavalta työntenykyisin töissä Palvelualojen ammattiliitto PAMissa koulutusasiantuntijana. Opinnoista töihin Työnantajilla on usein vääränlaisia toiveita ammatillisesta koulutuksesta juuri valmistuneiden suhteen. Rekrytoinnissa se haittaa hyviä osumia. – Kaikki koulutus tulee aina pikkasen työn sisältöjen ja työmarkkinoiden jäljessä, sanoo Mikko Laakkonen. Joka alalla ja työpaikalla on oma erityinen osaamisensa, jonka oppii vain työtä tekemällä. Sisäänajovaiheessa uuden työntekijän huolellinen työhön perehdyttäminen ja oikeanlainen ohjaus on tärkeää myös asiansa osaavalle. Vaatii taitoa ja rekrytointiymmärrystä ottaa innokkaan nuoren into käyttöön ja hyödyntää se työssä. Työnhakijat pitävät perehdytysprosessia rekrytoinnin keskeisesti tärkeänä osana. Hyvä ensivaikutelma Aina sanotaan, että työnhakijan on tärkeää jättää työhaastattelussa itsestään myönteinen mielikuva, mutta sama koskee myös työnantajaa. Kun yrityksillä menee hyvin, ei välitetä ehkä huolehtia niistä työnhakijoista, jotka eivät tule valituiksi. Kielteisen vastauksen työnhakuun voi kuitenkin sanoa myös myönteisesti. Sekin on rekrytointitaitoa. Duunitorin viime vuonna tekemä Työnhaku Suomessa -rekrytointikysely kertoo selvästi, että työnhakijat arvostavat työnantajan aktiivista viestintää rekrytointiprosessin etenemisestä. Toiset firmat ovat aina osanneet hoitaa ikävätkin viestit työnhakijalle hyvin. Toiset taas eivät pidä minkäänlaista yhteyttä. On muistettava, että vaikka työnhakija ei tulisi valituksi nyt, hän voi tulla valituksi seuraavassa haussa, sanoo Heikki Huilaja. – Ei kannata jättää hakijalle kielteistä vaikutelmaa, koska ihmiset ? kijältä vaaditaan. – Se karsii niitäkin, jotka olisivat paikkaan hyviä työntekijoitä. Eniten turhautumista ja ongelmia työnhakijoille aiheuttaa painiminen mutkikkaiden työnhakujärjestelmien ja -lomakkeiden parissa. Selvin sanoin Työpaikkaa hakiessa työnhakijalle on tärkeintä tietää, mitä työ pitää sisällään, mikä on palkka ja missä työpaikka sijaitsee. Myös silloin, kun haetaan työntekijää niin sanotusti suorittaviin työtehtäviin, on työpaikkailmoituksessa sanoitettava tarkasti, millaista osaamista haetaan. Rekrytoinnissa on osattava kysyä hakijalta myös muuta kuin tutkintotodistuksia. Työntekijät eivät aina osaa itse sanoittaa omaa osaamistaan, muotoilla mitä juuri minä osaan ja millainen työntekijä olen. Itsensä kehumista voi ja pitää treenata. Työpaikoilla karttunut hiljainen tieto ja kokemuksen tuomat hyvät käytäntötaidot ovat työpaikkaa vaihtavan työntekijän osaamisvaluuttaa. – Jos se jää pimentoon, saatetaan menettää todella hyviä työntekijöitä, sanoo Mikko Laakkonen, joka toimi SAK:ssa työvoimapoliittisena asiantuntijana huhtikuuhun saakka ja on Näin työnhakijat ajattelevat Yleisimmät ongelmat rekrytointiprosessissa: Palkkaus on epäselvä (31 % vastaajista) Työpaikkailmoitus on epäselvä, työn sisältö ei käy ilmi (28 %) Rekrytointiprosessi on hidas ja sujuu kehnosti (25 %) Työhön perehdyttämisessä on puutteita (27 %) Toiveet työnantajille rekrytointiprosessissa: Aktiivinen yhteydenpito työnhakijaan kaikissa vaiheissa Ikäsyrjinnästä on päästävä eroon, yli 50-vuotiaiden osaaminen on hyödynnettävä paremmin Työnhaun pitäisi olla yksinkertaisempaa Työhaastattelun tulisi olla keskustelevaa Hakijan työmotivaatiota ja innostuneisuutta tulisi painottaa enemmän Rekrytoijan tulisi olla ystävällinen, inhimillinen ja arvostaa hakijaa Lähde: Työnhaku Suomessa 2022 -tutkimus, Duunitori
• E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 E L I N TA E 13 Kouluttaja ohjaa oppimaan teksti Minttu Sillanpää kuva Pinja Nikki S eitsemän SEL:n jäsentä suoritti viime syksynä KSL-opintokeskuksen kouluttajakoulutuksen. Koulutuksessa he oppivat, miten toteutetaan koulutus käyttäen erilaisia aikuisten oppimista tukevia menetelmiä. He myös tunnistavat erilaiset tavat oppia sekä osaavat tukea erilaisia oppijoita oppimisessa. Anne Wassholm oli harkinnut osallistumista KSL:n kouluttajakoulutukseen jo aiemmin ja ilahtui huomatessaan, että SEL:n jäseniä kannustettiin osallistumaan. – Minua kiinnosti nähdä, millaiselta kouluttajan rooli tuntuu. Ja hyvältähän se tuntui. Oivalsin, että koulutus on oppimistilanne aina myös kouluttajalle. Myös Tuomas Vaittista on aina kiinnostanut oman oppimisen kehittäminen. – Olen osallistunut moniin KSL:n järjestämiin koulutuksiin ja tykännyt niistä kovasti. Kun tarjoutui mahdollisuus kokeilla, olisiko minusta itsestäni kouluttajaksi, otin haasteen vastaan. Jukka Silvonen toimii ammattiosaston puheenjohtajana ja on kouluttanut aiemminkin. – Osallistuin kouluttajakoulutukseen, koska halusin oppia tekemään homman paremmin. Olen tyytyväinen, että osallistuin. Sain paljon uusia ideoita ja myös itsevarmuutta omaan tekemiseen. Pääluottamusmiehinä toimivat Merja Techtolin ja Pasi Mäkinen hakeutuivat koulutukseen saadakseen selkänojaa omaan tekemiseen työpaikalla ja liiton tapahtumissa. – Ajattelin, että koulutuksessa saisin vinkkejä siihen, miten toimia työpaikalla erilaisten ihmisten kanssa. Se on taito, jota jokainen liiton luottamustehtävissä toimiva tarvitsee, Techtolin sanoo. – Ja niitä kyllä sai. Olen todella tyytyväinen, että osallistuin! – Olen toiminut erilaisissa liiton tilaisuuksissa ryhmänvetäjänä, ja koulutus antoi hyvää selkänojaa itselle toimia senkaltaisissa tehtävissä myös jatkossa, Mäkinen kertoo. K O U L U T U S Kouluttajakoulutuksen suorittaneet selliläiset saivat hyvät eväät kouluttajina toimimiseen ja ovat jo päässeet testaamaan osaamistaan tositoimissakin. puhuvat kokemuksistaan. Työnantajakuva on tärkeä asia ja siitä firmat pyrkivät huolehtimaan, mutta niiden näkökulma voi olla kapea. Työntekijä kertoo omasta talosta eteenpäin ja toimii myönteisen työnantajakuvan välittäjänä. Jos työnantaja on lojaali, myös työntekijä on. Myönteinen työnantajakuva on hyvää työpaikkatyötä, jota on tehtävä työpaikoilla joka päivä. Uusi sukupolvi tulee Omista opiskelijoistaan Heikki Huilaja tietää, että nuoret puhuvat keskenään kesäja harjoittelutyöpaikoistaan. Kurjasta pomosta ja huonosta työilmapiiristä kerrotaan kavereille, työelämän huonot kokemukset eivät ole yksityisasia. Puskaradio on tehokas. Yritysten hienot rekryvideot tai iloiset somemainokset eivät tee vaikutusta, jos omat, kavereitten tai perheen kokemukset ovat niiden viestin kanssa ristiriidassa. Heikki Huilaja sanoo, että laajempi muutos on käynnissä. Nuoretkin painottavat taloudellista turvaa, mutta työtä ei pidetä elämän sisältönä. – Raha on nuorille tärkeää, mutta myös se, millaisen elämän palkka ja työ mahdollistaa. Isokaan palkka ei ehkä saa muuttamaan kaupunkikeskusten ulkopuolelle, jossa työvoimapula on pahin. Mikko Laakkonen sanoo, että pääkaupunkiseutua edullisempi asuminen saattaa kiinnostaa. Ehkä. Palkka on tärkeä vetovoimatekijä, mutta ei riittävä, jos pitäisi muuttaa työn perässä kauas. – Pitovoimatekijä se voi olla. Se voi pitää työntekijän talossa. Motivaatioon painotusta Duunitorin kysely kertoo, että työnhakijoiden toiveena on, että työnantajien tiukoista pätevyysvaatimuksista voidaan joustaa. Kiinnostus ja motivaatio olisi hyvä ottaa huomioon rekrytoinnissa. Yksilölliset vahvuudet voivat olla lisäarvoa. SAK:n kanta on, että työtehtäviä tulee nykyistä enemmän muokata tekijän mahdollisuuksien mukaisiksi. Se tarkoittaa yrityksille lisää työnhakijoita. ”Kaikki kannelle!” on hyvä ajatus, sanoo Mikko Laakkonen, mutta jos edellytetään joka ikiseltä samanlaista täyttä työpanosta, menetetään osatyökykyisissä työvoimaa. – Se on yksilöille tragedia ja työmarkkinoille hukkaan heitettyjä mahdollisuuksia. • Työnhaku Suomessa 2022 -tutkimus on katsaus rekrytointeihin työnhakijan näkökulmasta. Kyselyyn vastasi yli 3500 työnhakijaa viime elo-syyskuussa. Vastaajista 77 prosenttia oli työntekijöitä. Duunitori Oy on työnhakupalvelu, rekrytointimedia ja rekrytointimarkkinointitoimisto.
• E L I N TA E 13 E L I N TA E 13 Kouluttaja ohjaa, ei luennoi Kouluttajana toimiminen ei tarkoita, että kouluttaja olisi kaikkien alojen asiantuntija, joka seisoo luennoimassa luokan edessä. – Kouluttaminen on sitä, että ohjaa ryhmää. Kouluttaja luo sen raamin, millä ryhmä saadaan mukaan osallistumaan ja oppimaan toisiltaan, Maarit Lähteenmäki kiteyttää. – Kouluttamisessa on kyse oman itsensä likoon laittamisesta. Pitää kyetä näkemään, miten juuri tämän ryhmän oppijat oppivat ja miten ryhmä toimii. Anne Wassholm oivalsi koulutuksessa saman. – Kouluttajan tärkein taito liittyy kykyyn havainnoida ryhmädynamiikkaa. On oltava valmius muuttaa suunnitelmia lennossa, jos aiemmin tehty suunnitelma ei toimikaan. Koska jokainen ryhmä on erilainen, ei koulutuksia voi vetää samalla sapluunalla, vaan on kyettävä käyttämään erilaisia menetelmiä. – Ja juuri tämä oli koulutuksen paras anti. Koulutuksessa sai sen itsevarmuuden, että pärjää kouluttajana, vaikka suunnitelmia pitääkin muuttaa kesken kaiken. Jos käy esimerkiksi niin, että kukaan osallistujista ei puhu mitään, kouluttajakoulutuksesta sai hyvät vinkit, miten silloin kannattaa edetä, jatkaa Olli Pietiläinen. Kaikki KSL-opintokeskuksen kouluttajakoulutuksen suorittaneet selliläiset suosittelevat koulutusta. – Suosittelen ehdottomasti. Kukin käyttää saamaansa oppia haluamallaan tavalla, saatu oppi ei taatusti mene hukkaan, vakuuttaa Techtolin. – Jos yhtään kiinnostaa oppia kouluttamisesta, kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan. Ei tarvitse olla muuta kuin kiinnostus aiheeseen, kaiken muun oppii koulutuksessa, jatkaa Lähteenmäki. Koulutuksessa käytettiin runsaasti aikaa turvallisemman tilan luomiseen. – Sen ansiosta me pystyimme antamaan toisillemme hyvinkin suoraa palautetta ja oppimaan toisiltamme valtavasti. Ymmärsin, että avoin ja turvallinen ilmapiiri on kaikissa koulutuksissa erittäin tärkeä koulutuksen onnistumisen ja ihmisten oppimisen kannalta, Vaittinen kertoo. Kouluttajakoulutuksen käyneet selliläiset ovat jo toimineet kouluttajina muun muassa SEL:n ammattiosastopäivillä ja luottamushenkilöpäivillä. Merja Techtolin on menossa kouluttamaan liiton eläkeläisiä Veteraanifestareille Koivikkorantaan. – Innolla odotan kouluttajakeikkaa. Kouluttajakoulutuksessa saatu oppi ja itseluottamus kantaa. • Tutustu KSL:n koulutuksiin, jotka ovat SEL:n jäsenille maksuttomia: www.ksl.fi/koulutukset Jukka Silvonen, Anne Wassholm, Pasi Mäkinen, Tuomas Vaittinen, Merja Techtolin, Olli Pietiläinen ja Maarit Lähteenmäki suorittivat KSL:n kouluttajakoulutuksen.
• E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 E L I N TA E 15 Elintarviketyöläisten työttömyyskassa sulautuu A-kassaan teksti ja kuva Karoliina Öystilä S uomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan edustajiston 22.5.2023 koolla ollut ylimääräinen kokous hyväksyi yksimielisesti työttömyyskassan hallituksen esityksen työttömyyskassan sulautumisesta Avoimeen työttömyyskassaan eli A-kassaan 1.1.2024 alkaen. A-kassan kokous hyväksyi sulautumisen 26.5.2023. Työttömyyskassat hakevat vielä työttömyyskassalain mukaisesti työttömyyskassojen toimintaa valvovan Finanssivalvonnan suostumuksen sulautumissopimukselle. Sulautumisella haetaan leveämpiä harteita, joilla pystytään vastaamaan työttömyyskassoihin kohdistuviin lisääntyviin velvoitteisiin. – Sulautumalla osaksi isompaa työttömyyskassaa, pystymme jatkossakin tuottamaan jäsenillemme laadukkaat työttömyyskassapalvelut kustannustehokkaasti, Suomen Elintarviketyöläisten työttömyyskassan hallituksen puheenjohtaja Lea Väänänen sanoo. Iso ja monialainen työttömyyskassa mahdollistaa myös paremman varautumisen työllisyyden kausivaihteluihin. Työttömyyskassojen määrä on ollut jatkuvassa laskussa. Tämän vuoden alusta Suomessa on ollut enää 15 palkansaajien ja yksi yrittäjien työttömyyskassa. Vuonna 1995 työttömyyskassoja oli vielä 67. Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa on noin 17 000 jäsenellään Suomen toiseksi pienin työttömyyskassa. A-kassa on Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Tämän vuodessa alussa sen jäsenmäärä nousi yli 228 000 jäseneen, kun Kuljetusalan työttömyyskassa sulautui A-kassaan. A-kassa on kaikille palkansaajille avoin työttömyyskassa. A-kassan kanssa tekee yhteistyötä jo kymmenen ammattiliittoa: Teollisuusliitto, Rakennusliitto, Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Postija logistiikka-alan unioni PAU, Suomen Merimies-Unioni SMU, Teatterija mediatyöntekijöiden liitto Teme, Journalistiliitto, Näyttelijäliitto, Muusikkojen liitto sekä Ay-toimihenkilöt. – Sulautuminen ei edellytä Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan jäseniltä mitään toimenpiteitä, eikä jäsenten työttömyysturvaan tai etuuksien maksatukseen tule sen takia muutoksia. Jäsenyys jatkuu uudessa työttömyyskassassa automaattisesti ja ilman katkoksia, Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan johtaja Jenni Korkeaoja kertoo. SEL:n jäsenmaksu sisältää jatkossakin työttömyyskassan jäsenmaksun. Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan edustajiston ylimääräiseen kokoukseen 22.5.2023 Paasitornissa Helsingissä osallistui 67 äänivaltaista edustajaa. • Elintarviketyöläisten työttömyyskassan edustajisto hyväksyi toukokuussa yksimielisesti sulautumisen A-kassaan. T Y Ö T T Ö M Y Y S T U R V A
• E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 E L I N TA E 15 KUULUTUS SUOMEN ELINTARVIKET YÖL ÄISTEN T YÖT TÖMY YSKASSA JA AVOIN T YÖT TÖMY YSKASSA A-KASSA ovat kassan kokouksissaan 22.5.2023 ja 26.5.2023 hyväksyneet sopimuksen Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan sulautumisesta Avoin työttömyyskassa A-kassaan 1.1.2024 lukien. EDELL Ä MAINITUT T YÖT TÖMY YSKASSAT ovat työttömyyskassalain (603/84) 55 §:n edellyttämällä tavalla hakeneet Finanssivalvonnan suostumusta sulautumissopimukselle. FINANSSIVALVONTA KEHOT TAA NIITÄ, jotka tahtovat tehdä muistutuksia hakemusta vastaan, esittämään ne kirjallisesti Finanssivalvonnalle viimeistään 7.7.2023. Hakemusasiakirjat ovat virkaaikana nähtävissä Finanssivalvonnassa, osoite: Snellmaninkatu 6, 1. krs, Helsinki. Helsingissä 6. päivänä kesäkuuta 2023 Satu Luojola vanhempi juristi KUNGÖRELSE FINL ANDS LIVSMEDELSARBETARES ARBETSLÖSHETSKASSA OCH AVOIN T YÖT TÖMY YSKASSA A-KASSA har i sina kassamöten 22.5.2023 och 26.5.2023 godkänt avtalet om en fusion av Finlands Livsmedelsarbetares Arbetslöshetskassa med Avoin työttömyyskassa A-kassa fr.o.m. 1.1.2024. DE OVAN NÄMNDA ARBETSLÖSHETSKASSORNA har enligt 55 § lagen om arbetslöshetskassor (603/84) inlämnat ansökan om Finansinspektionens samtycke till deras fusionsplan. FINANSINSPEKTIONEN UPPMANAR DEN , som önskar framställa anmärkningar mot ansökan, att inlämna anmärkningarna skriftligt till Finansinspektionen senast 7.7.2023. Ansökningshandlingarna finns under tjänstetid till påseende hos Finansinspektionen, Snellmansgatan 6, 1. vån., Helsingfors. Helsingfors den 6 juni 2023 Satu Luojola senior jurist Finlands Livsmedelsarbetares arbetslöshetskassa går samman med A-kassan Finlands Livsmedelsarbetares arbetslöshetskassa fusioneras med den Öppna arbetslöshetskassan A-kassan vid årsskiftet. FUSIONEN GODKÄNDES av A-kassans möte den 26.5.2023. Finlands Livsmedelsarbetares arbetslöshetskassa fastställde fusionsbeslutet för sin del den 22.5.2023. Sammanslagningen är planerad att ske från den 1 januari 2024. Med över 228 000 medlemmar är A-kassan den tredje största arbetslöshetskassan i Finland. Som ett resultat av sammanslagningen kommer 17 220 medlemmar att gå över till A-kassan. Sammanslagningen kräver inga åtgärder av Finlands Livsmedelsarbetares arbetslöshetskassas medlemmar eftersom nuvarande medlemskap automatiskt överförs till A-kassan från början av nästa år. Ifall att några åtgärder skulle behövas informerar vi om dessa i god tid. Läs mera på svenska: www.a-kassa.fi/sv Finnish Food Workers’ Unemployment Fund will merge to Open Unemployment Fund Finnish Food Workers’ Unemployment Fund will merge with the Open Unemployment Fund A-kassa at the beginning of next year. THE DECISION to merge was approved at the meeting of the Open Unemployment Fund, 26 May 2023. The Finnish Food Workers’ Unemployment Fund made a positive decision on 22 May 2023. The merger is scheduled to take place from 1 January 2024. With more than 228,000 members, A-kassa is the third largest unemployment fund in Finland. As a result of the merger, 17,220 members will transfer to A-kassa. The merger of the funds does not require any action from members of the Finnish Food Workers’ Unemployment Fund at this stage, as current membership of the unemployment fund will automatically be transferred to the A-kassa from the beginning of next year. If any measures are required, we will inform you in advance towards the end of the year. Read more In English: www.a-kassa.fi/en
• E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 E L I N TA E 16 Sunisenselän rannalla, kivenheiton päässä Lappeenrannan keskustasta, pusketaan makeaa ulos viidestä seitsemään rekkalastillista vuorokaudessa. Viime vuonna tehtiin uusin tuotantoennätys, kun 25 miljoonan kilon raja tuli täyteen. Tuotantoennätys tehtiin, vaikka silloin vielä luultiin, että tehtaan taru Lappeenrannassa päättyy. teksti ja kuvat Kati Oksman Fazerin Lappeenrannan makeistehtaan tarina jatkuu T Y Ö P A I K A L L A
• E L I N TA E 17 K eväällä 2022 Fazer ilmoitti suunnittelevansa uutta makeistehdasta Lahteen, jonne kaavailtiin sekä Vantaan suklaaettä Lappeenrannan sokerimakeistuotannon siirtämistä vuosien 2025–2027 aikana. Maaliskuun alussa Fazer ilmoitti muuttavansa tehdasinvestoinnin laajuutta ja säilyttävänsä sokerimakeistuotannon valmistuksen Lappeenrannassa. Lappeenrannan tehtaan henkilökunnalle uutinen oli makea yllätys. – Se, että tehdas jatkaa täällä, on iso asia paitsi työntekijöille, myös paikallisesti koko alueen kannalta, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo. Nyt, kun makeistehdas jää Lappeenrantaan, on sen toimintaa tarkoitus kehittää. Tarkemmat investoinnit ovat vielä suunnitteluvaiheessa. Tehtaan pinta-ala on kunnioitettavat 43 000 neliömetriä. Karkkeja valmistetaan viidessä eri kerroksessa, 12 eri osastolla. Tehtaan vanhimmat osat ovat 101-vuotiaita, ja tuotantotiloja on laajennettu useaan otteeseen. Chymos aloitti tontilla elintarvikevalmistuksen 1922 ja makeisvalmistus pyörähti käyntiin 1934. Vuosien varrella tuotevalikoimaa karsittiin keskittyen makeisvalmistukseen. Fazer osti Chymoksen makeistehtaan 1993, ja nyt, liki 30 vuoden ajan tontilla ovat liehuneet Fazerin liput. Tehtaan tiloista on otettu jokainen neliömetri hyötykäyttöön. Kuvaavaa on, että kun ksylitolituotteiden valmistus siirrettiin vuonna 2021 Karkkilasta Lappeenrantaan, valmistusosasto tuli neuvotteluhuoneen ja käytöstä poisjääneiden toimistotilojen tilalle. Valmiit tuotteet ajetaan päivittäin Tuusulan varastolle, josta ne jatkavat matkaansa kohti kuluttajia. Turvallisuuteen panostetaan Samalla kun volyymit ovat moninkertaistuneet ja tilojen käyttöä on tehostettu, turvallisuuden merkitys on viime vuosina korostunut entisestään. Työhattujen sisällä on kovikkeet, jotka suojaavat päätä paremmin mahdollisilta iskuilta. Trukkiliikennettä on saatu vähennettyä huomattavasti sisäisten kuljettimien avulla. Suojalasit tulivat pakolliseksi pari vuotta sitten, ja ne saa halutessaan omilla vahvuuksilla. Vastikään järjestettiin myös kenkäpäivät, jolloin henkilökunnalle oli tarjolla normaalia laajempi kattaus erilaisia työkenkiä. Turvallisuushavaintojen tekemisestä palkitaan kahdeksan euron ruokalipulla ja lisäksi kuukausittain arvotaan havaintojen tekijöiden kesken 100 euroa, listaa työsuojeluvaltuutettu Marja-Leena Reponen erilaisia työsuojelutoimia. – Kohta alkaa myös työhyvinvointiviikot, joiden aikana saa ilmaisen aamupuuron, kun tulee lihasvoimalla töihin. Turvallisuuskierroksia, joissa on osaston työsuojeluasiamies mukana, ? Kuvassa Joonas Soranne. Taustalla vasemmalla on Lassi Peltonen perehdyttämässä Otto Turusta makeistyön saloihin, ja Soranteen oikealla puolella pääluottamusmies Marja Värtö sekä työsuojeluvaltuutettu Marja-Leena Reponen.
• E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Kuva vasemmalla: Otto Turunen aloitti työt Fazer Makeisilla toukokuussa 2023. Hän työskentelee makeispussituskoneella. Kuva oikealla: Neetta Kristersson työskentelee kovakarkkiosastolla. SEL:n liittosihteeri Lea Väänänen, puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen ja Kaakkois-Suomen aluesihteeri Kari Salminen vierailivat makeistehtaalla toukokuun alussa Marja Värtön (toinen vas.) ja Marja-Leena Reposen emännöiminä. ”Työturvallisuus näkyy myös tuotteiden parempana laatuna ja vähäisempinä reklamaatioina”, tehtaanjohtaja Petri Pitkänen (keskellä) kertoo vierailijoille. herätämme henkiin pikkuhiljaa, Reponen kertoo. 25 vuoden ajan työsuojeluvaltuutettuna toimineella Marja-Leena Reposella ja pääluottamusmies Marja Värtöllä on menossa 43. vuosi tehtaan palkkalistoilla. Tammikuussa 1981 Värtö palkattiin Suklaati-suklaan, suklaapatukoiden ja konvehtien valmistusosastolle. – Tuolloin suklaalevyjäja patukoita vietiin Venäjälle niin paljon, että kun yksi rekka tuli täyteen, se lähti saman tien ja seuraavaa alettiin pakata, Reponen ja Värtö muistelevat. Molemmat leidit ovat ehtineet työskennellä talon sisällä mitä moninaisimmissa tehtävissä, esimerkiksi mehujen ja viinien pullotuksessa Chymoksen vuosina. Huhtikuusta saakka he ovat työskennelleet luottamustehtävän vapautusajan ulkopuolella vaatehuollossa, jossa huolehditaan työkenkien ja hattujen puhtaudesta. Muu vaatepesetys ostetaan ulkoa. Lomautuksia kesän korvilla Tänä vuonna uudet tuotantoennätykset tuskin paukkuvat, sillä makeisten menekki on hieman tasaantunut inflaation ja kuluttajakysynnän muutosten vuoksi. Kauas edellisvuoden ennätyksestä ei tehtaanjohtaja Petri Pitkäsen arvion mukaan kuitenkaan jäätäne. Luottareiden kopeista avautuvat maisemat Saimaalle. Reponen on liimannut huoneensa seinälle tehtaan kohtaloa käsitteleviä uutisia. Pian maaliskuisen tehtaan jatkouutisen jälkeen työpaikalla ilmoitettiin lomautustarpeesta. – Osaja kokoaikaiset lomautukset kohdistuTänä vuonna kesätyöntekijöille ei ollut yhtä suurta tarvetta kuin edellisvuotena.
• E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 vat marmeladi-, karamellivalmistus-, turkinpippurija lakritsiosastojen työntekijöihin enintään 60 päiväksi. Marmeladiosaston kolmen viikon lomautus ulottuu toukokuun puolesta välistä kesäkuun alkupuolelle, mutta monelta osin syksyn ja loppuvuoden lomautustarve on näillä neljällä osastolla osittain vielä epävarma, koska siihen vaikuttaa makeisten kysyntä, työntekijöiden pääluottamusmies Marja Värtö kertoo. Värtö on toiminut pääluottamusmiehenä kolme vuotta, mitä edelsi kaksi vuotta varapääluottamusmiehenä. Raeosaston luottamusmiehenä Värtö on toiminut ensimmäistä kertaa 1990-luvun alkupuolella. Makeistehtaalla painottuvat eri sesongit, kuten joulu ja pääsiäinen. Sesongeista joulu on suurin, mutta myös pääsiäistä edeltävä aika on tuotannossa kiireistä aikaa. Työsuhteiden pituus vaihtelee yli 40 vuotta kestäneistä sopimuksista lyhyempiin pätkiin. Sesonkivaihteluiden takia työpaikalla solmitaan myös määräaikaisia työsopimuksia. Tänä vuonna kesätyöntekijöille ei ollut yhtä suurta tarvetta kuin edellisvuotena. ”Yllättävän fyysistä hommaa” Marmeladiosaston tuore luottamusmies Outi Tirkkonen työskenteli ensimmäiset kolme vuotta määräaikaisissa työsuhteissa ennen vakinaistamista vuosi sitten. Makeistyötä edelsi 20 vuotta kaupan alalla. – Parasta tässä työpaikassa on tosi mukavat työkaverit ja vaihteleva työ. Viime vuonna opettelin myös marmeladin keiton, joten osaan nyt kaikki osaston hommat. Tykkään siitä, että saan tehdä monipuolisesti eri töitä, Tirkkonen kertoo. Marmeladiosastolla on tällä hetkellä seitsemän elintarvikealan opiskelijaa työssäoppimisjaksolla Saimaan ammattiopisto Sammosta. – Tarkoitus on saada heidät jatkamaan meillä sesonkityöntekijöinä, Tirkkonen kertoo. Vaikka tehtaassa hyödynnetään paljon automaatiota ja robotteja, marmeladikuulat pakataan yhä käsin. Varapääluottamusmies ja työsuojeluasiamies Kuva vasemmalla: Ville Pensasmäki esittelee VeliMatti Kuntoselle makeisvalulinjan toimintaa. Kuva oikealla: Outi Tirkkonen työskentelee marmeladiosastolla, jossa valmistetaan muun muassa Finlandiamarmeladit, joita Fazer on valmistanut vuodesta 1898 lähtien. Erilaiset makeissekoitukset ovat Lappeenrannan tehtaan vahvinta osaamisaluetta. 60 prosenttia tuotannosta kuluu niin sanottujen valukarkkien valmistukseen. ?
• E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 Taina Hataralla tulee elokuussa 18 vuotta täyteen Fazerin makeistyöntekijänä. Elokuussa 2005 hänet palkattiin sesonkityöntekijäksi marmeladiosastolle, mutta nykyään hänen työnsä ovat raepuolella. – Silloin 18 vuotta sitten karkinvalmistus oli melkein kuin harrastustoimintaa nykyiseen verrattuna, niin paljon volyymit ovat niistä päivistä kasvaneet. Välillä tuotannossa on kiireen tuntua, mutta se on myös ihmisestä kiinni, miten sen ottaa. Meillä raeosastolla kiireisin sesonki on pääsiäinen, ja heti sen jälkeen on rauhallisinta, Hatara kertoo. Myös yhden makeistyöhön liittyvän mielikuvan hän haluaa rikkoa. – Tämä on yhä yllättävän fyysistä homma, kun täytyy esimerkiksi nostella säkkejä tai liikutella rullakoita. Vaikka työpaikassa ja työehdoissa on paljon hyvää, kehitettävääkin on. Työpaikalla on käytössä lukuisia eri työvuoromalleja osastosta ja sesongista riippuen, ja monen luottamushenkilön suusta mainitaan, että kolmivuorotyössä yövuoroviikon viides yö alkaa olla jo sen verran rankka, että sen soisi olevan vapaa. Vaikka tehtaan palkat ovat kaikissa palkkaryhmissä 20 prosenttia työehtosopimuksen vähimmäispalkkoja korkeammat, saisi palkkaa maksaa enemmän. Puheisiin nousevat lisät. – Olosuhdeja työhönopastuslisät ovat vain joitain senttejä tunnilta. Se on niin vähän, että on ihan sama, saako sitä vai ei. Minulla esimerkiksi lukee viimeisimmässä palkkakuitissa olosuhdelisä: kaksi euroa, Tirkkonen havainnollistaa. – Mielenterveyspohjaiset sairauspoissaolot ovat kasvussa täälläkin. Nyt työterveyshoitaja käy täällä kahtena aamuna viikossa ja hänelle voi käydä juttelemassa ilman ajanvarausta, Reponen mainitsee. • Fazer Makeiset, Lappeenranta ? Tehtaalla valmistetaan pääsääntöisesti kaikki Fazerin sokerimakeiset ja ksylitolituotteet. ? Brändiltään vanhin yhä valmistuksessa oleva makeinen on Pihlaja -eli tutummin kettukarkki, joiden valmistuksen Fazer aloitti 1895. ? Vientiin Lappeenrannan tuotannosta menee noin 40 prosenttia. ? Vahvoja vientimaita ovat Pohjoismaat ja Baltian maat. ? Tehtaalla työskentelee noin 350 henkilöä, joista työntekijöitä on 280. F A K TA E L I N TA E 21 E L I N TA E 21 Vasemmalla: Severi Arola työskentelee kovakarkkiosastolla, jossa valmistetaan legendaariset Mariannet. Oikealla: Taina Hataran mukaan moni saattaa kuvitella, että robotit tekevät suurimman osan työstä. Tuotannossa tarvitaan yhä monin paikoin myös lihasvoimaa. Miko Ahonen poseeraa Mariannekaramellikone taustallaan. 18 vuotta sitten karkinvalmistus oli melkein kuin harrastustoimintaa nykyiseen verrattuna.
• E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 Mitä kesäisempi keli, sitä enemmän työtä Paikalliset kutsuvat Laitilan Wirvoitusjuomatehdasta tuttavallisesti limpparitehtaaksi. Tehtaan tuotteista suosituin on kuitenkin olut, Kukko Lager. Olutta Laitilassa valmistetaan vuorokauden ympäri ja yli kymmenen miljoonaa litraa vuodessa. T Y Ö P A I K A L L A teksti ja kuvat Hanna Hirvonen E L I N TA E 21 E L I N TA E 21
• E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 H anna Mäkinen haluaa oppia oluen valmistuksen niin tarkasti ja varmasti, että osaa kesällä työskennellä panimossa itsenäisesti. – Haluan oppia oluen valmistuksen perusteellisesti. Haluan tietää tarkkaan, mitä jokaisessa vaiheessa tehdään ja miksi. Nimenomaan se, että miksi, kiinnostaa. Kyselen vakkarityöntekijöiltä lisää koko ajan. Mäkinen on bioja kemiantekniikan opiskelija. Hän aloitti työt Laitilan Wirvoitusjuomatehtaassa maaliskuussa ja on siellä kausityöntekijänä. – Panimossa on niin paljon eri hommia, että välillä saatan unohtaa ne, mitkä olen kerran jo Hanna Mäkinen toivoo työskentelevänsä oluen parissa opinnoista valmistumisensa jälkeen ainakin pari vuotta. ”Tykkään, kun panimossa saan tehdä eri asioita – yhtenä päivänä tehdään jotain ja seuraavana päivänä jotain muuta.” oppinut. Eli opiskelen vielä, mitä tämä tulee olemaan, Mäkinen sanoi huhtikuussa. Hän haki työpaikkaan kaverinsa suosituksesta. Kiinnostus oluen valmistukseen on suuri. Mäkinen on viihtynyt töissä Laitilan Wirvoitusjuomatehtaassa myös siksi, että työkaverit ovat mukavia. Kaikki ottivat uuden tekijän hyvin vastaan. – Olen tekemisissä lähinnä panimossa työskentelevien kanssa. Kaikki muutkin sanoivat tosi kivasti – ja juuri minulle – tervetuloa. Olutta tehdään kellon ympäri Panimomestari Ville Vilen painottaa, että perehdytys työhön on panimossa pitkä. Uusi kausityöntekijä voi aloittaa mielellään jo helmikuussa, mutta viimeistään maaliskuussa.
• E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 Mika Mikola haluaisi kehittää varaston hallintajärjestelmää. Hänen haaveissaan varasto olisi kaksi kertaa nykyisen kokoinen. F A K TA Laitilan Wirvoitusjuomatehdas ? Perustettu vuonna 1995 ? 11 000 m 2 :n tuotantolaitos Laitilassa ? Työllistää vakituisesti 65 henkilöä, joista työntekijöitä on 35, lisäksi noin 20 kausityöntekijää vuosittain ? Tuotanto yli 20 miljoonaa litraa vuodessa ? Valmistaa yli 100 tuotetta: oluita, siidereitä, lonkeroita, skumppaa, seltzereitä, limonadeja, vissyvesiä ja energiajuomia ? Vientiä on useaan maahan, esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan, uusin vientimaa on Taiwan ? Liikevaihto lähes 23 miljoonaa euroa (2021) Tehtaanjohtaja Tommi Suutari sanoo, että tarve kuukausien perehdytykseen tuo haastetta kausityöntekijöiden löytämiseen tehtaan eri osastoille. Kesäksi tulijoita olisi hyvin. Kesäsesongin alkaessa uusien työntekijöiden täytyy kuitenkin jo taitaa työskentely. Oluita on Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan valikoimissa paria kymmentä erilaista. Suosituin on Kukko Lager. Kaikkiaan olutta valmistetaan yli kymmenen miljoonaa litraa vuodessa. – Muita tuotteita valmistetaan yhteensä toinen samanmoinen määrä, Tommi Suutari kertoo. Oluen keittämisen työvaiheet ovat rouhiminen, mäskäys, siivilöinti, keittäminen, selkeytys ja jäähdytys. Ne tehdään yhden päivän aikana, noin kahdeksassa tunnissa. Sen jälkeen lisätään hiiva, jonka jälkeen olut on käymistankissa monta viikkoa. Lopuksi tulevat vielä suodatus ja pakkaaminen. Ville Vilen laskeskelee, että viikon aikana työskennellään noin kymmenen eri oluen parissa. – Viikon aikana keitellään kolmesta viiteen, jopa kuutta tai seitsemää eri tuotetta. Ja suodatellaan kolmesta neljään, jopa viisi tai kuusi tuotetta. Lisäksi muista otetaan näytteitä ja niitä maistellaan. Panimossa on seitsemän työntekijää, joista kuusi on töissä vakituisesti. Työtä tehdään kolmessa vuorossa. Viikon työt pyritään suunnittelemaan etukäteen, mutta muutoksia tulee aina. ? Anna-Kaisa Matinen-Österman
• E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 Töissä joka puolella tehdasta Kunnossapitoasentaja Pasi Rantasen työpäiviin kuuluu tehtaan laitteissa ilmenevien vikojen korjaaminen ja laitteiden ennakkohuolto. Esimerkiksi alkuvuodesta suuri, viikon kestävä urakka on tölkintäyttökoneen huoltaminen. – Täyttökone puretaan osiksi, ja osat joko huolletaan tai vaihdetaan, Rantanen sanoo. – Ennen kuin sesonki alkaa, tehtaan kunnossapito varmistaa, että kaikki varmasti toimii, hän lisää. Kunnossapidossa tehdään kolmivuorotyötä. Vakituisia työntekijöitä on kolme. Joka vuorossa on paikalla yksi kunnossapitoasentaja. Vuoro alkaa siten, että vuoroaan lopetteleva työntekijä kertoo seuraavalle, mitä pitää tehdä ensin. Rantanen itse tykkää eniten yövuorosta. Koko tehtaassa on yöllä yhteensä vain kolme työntekijää: kaksi panimossa ja yksi kunnossapidossa. – Yövuorossa on rauhallisempaa, ja ennakkohuoltoja ehtii tehdä enemmän. Päivällä tulee enemmän soittoja esimerkiksi panimosta. Pasi Rantanen on työsuojeluvaltuutettu ja käyttää luottamustehtävän hoitamiseen nelisen tuntia viikossa. Hänen mielestään kunnossapitoasentajan ja työsuojeluvaltuutetun työnkuvat Tammikuussa hiljenee niin, että töitä saa tehdä rauhassa. Pasi Rantasella on töitä ympäri tehdasta. Käymiskellarissa Rantasen työtä on esimerkiksi käymistankkien venttiilien tiivisteiden vaihto. sopivat hyvin yhteen. – Kunnossapidossa töitä on maan alta katon harjalle. Jos jossain on työturvallisuuteen liittyviä epäkohtia, minun tulee kiinnitettyä niihin huomiota. Työntekijät saattavat myös nykäistä hihasta tai soittaa minulle. Vuonna 1995 perustettu Laitilan Wirvoitusjuomatehdas muutti nykyiselle paikalleen vuonna 2001. Sen jälkeen tehdasta on laajennettu jo monta kertaa. Nykyisin tilat ovat 11 000 neliömetrin kokoiset. Pitkiä työuria varastossa Laitilan Wirvoitusjuomatehtaasta halutaan tehdä työntekijöiden perehdyttämisessä Suomen paras työpaikka. Tommi Suutari kertoo, että uusille työntekijöille nimitetään oma työhön opastaja ja kerrotaan esimerkiksi yrityksen historiasta, tulevaisuuden suunnitelmista sekä siitä, millainen kunkin työntekijän oma paikka on näissä. Varastossa työskentelevä työntekijöiden pääluottamusmies Mika Mikola opettaa kaikki uudet työntekijät ajamaan trukkia. Taito on tärkeä työturvallisuuden kannalta. Päivittäistä työtä varastossa on saapuvan tavaran, kuten tyhjien tölkkien, vastaanottaminen sekä valmii
• E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 Ville Vilen (oik.) suositteli kaverilleen Pasi Rantaselle, että kannattaisi hakea töihin Laitilan Wirvoitusjuomatehtaaseen. den tuotteiden lähettäminen asiakkaille. – Ajan trukkia päivittäin, puran ja teen kuormia, Mikola summaa. Kun hänelle tuli täyteen 15 vuotta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaassa, hän sai lahjaksi viikon palkallisen loman. Varastossa on töissä viisi ihmistä. Heistä kaksi muutakin on työskennellyt tehtaassa lähes 15 vuotta. Pitkänkin uran tehtaassa tehneet työntekijät pysyvät yleensä samoissa tehtävissä. Tommi Suutari kertoo, että viime aikoina on tehty kokeiluja, joissa työntekijät käyvät tutustumassa toistensa osastoihin. Trukkikuski ja luottamusmies Mika Mikola kertoo, että työmäärä varastossa lisääntyy, kun ulkona paistaa aurinko. Samoin käy juhlapäivien lähestyessä. – Hiljaista aikaa ei ole, mutta esimerkiksi tammikuussa hiljenee niin, että töitä saa tehdä rauhassa. Työ varastossa on yleensä kaksija toisinaan kolmivuorotyötä. Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan tuotteita tilataan esimerkiksi ravintoloihin, kauppoihin ja tapahtumiin. Lähtevien kuormien teko vaatii tarkkuutta. – Yleensä yhteen tilaukseen ei tule vain yhtä tuotetta, vaan monenlaista. Varastotyöhön kuuluu siivoamista ja toimistohommia. Mikola luonnehtii, että kun päivät ovat erilaisia, mieli pysyy virkeänä. Vaikka Mikola on kaksivuotisella pääluottamusmieskaudella jo neljättä kertaa, hän kävi hiljattain Murikka-opistossa kurssilla, koska halusi kertausta luottamusmiehen tehtävistä. Työpaikalla aikaa kiireellisten asioiden hoitamiselle järjestyy hyvin. Mikola tykkää siitä, että työntekijät kyselevät esimerkiksi palkkalaskelmistaan. Jos hän tarvitsee apua työntekijöitä askarruttaviin kysymyksiin vastaamisessa, apua saa hyvin SEL:n aluesihteeriltä. – Olen melkein viihtynyt pääluottamusmiehen tehtävässä, Mikola naurahtaa. Silti hän toivoo, että luottamustoimiin löytyisi uusiakin ihmisiä, mieluusti nuoria työntekijöitä tuoreine ajatuksineen. Sitä, mikä saisi nuoret innostumaan ammattiliiton jäsenyydestä, hän pohdiskelee paljon. •
• E L I N TA E 27 E L I N TA E 27 teksti ja kuvat Sami Turunen TAT U O I N N I T Neljän tatuoinnin tarina Kesä tulee, vaatteet vähenevät ja niiden alta paljastuu erilaisia kuvia. Neljä SEL:n jäsentä kertoo oman tatuointinsa tarinan. V eljeni oli viisivuotias, minä pari vuotta vanhempi, kun olimme palaamassa kotiin markkinoilta. Olimme saaneet heliumilmapallot ja äiti ja isä sanoivat, että pitäkää kunnolla kiinni, etteivät pallot karkaa. Tietysti kotipihassa, kun avasin auton oven, palloni karkasi ja siitä tuli iso itku. Veljeäni kävi niin sääliksi, että hän päästi omankin pallonsa taivaalle. Se oli ihanan empaattista. Vuosia myöhemmin tarina kosketti minua syvästi ja se kertoo edelleen tarinaa veljeni hienosta luonteesta. Hän on minulle todella läheinen. Siksi minulla on vasemmassa kädessäni kaksi ilmapalloa, ne ovat muisto lapsuudesta. Molempien pallojen narut muodostavat myös e-kirjaimen – ne tulevat Ennistä ja Eetusta. Minun palloni on tuo pienempi. Minulla on samassa kädessä myös nuottiavain, joka kertoo isästäni ja hänen musiikkiharrastuksestaan. Sen vieressä on neilikka. Se on äitini lempikukka, mutta myös äitienpäiväkukka minulle itselleni. Minulla on siis oikeastaan kädessäni perhekuva. Otin ensimmäiset tatuoinnit, kun olin 20-vuotias, eli noin 13 vuotta sitten. Kuvia on tulossa lisääkin. Pohkeisiin on tulossa kolmiot: toinen kuvaa jousimiestä ja alaspäin kapeneva kolmio on äitiyden ja naiseuden symboli. Se kuvastaa, miten iso merkitys äitiydellä on minulle. Tatuoinnit ovat osa minua, ne eivät unohdu. Ne jäävät.” • ” ENNI SORMUNEN kunnossapitoasentaja, tiiminvetäjä, työsuojeluvaltuutettu Fazer, Koria Perhekuva kädessä
• E L I N TA E 27 E L I N TA E 27 O tin ensimmäiset tatuoinnit kymmenisen vuotta sitten. Ne ovat luonnollisessa koossa olevat lasteni jalanjäljet – ne on tallennettu alun perin siinä vaiheessa, kun lapset olivat noin kolmen kuukauden ikäisiä. Vuonna 2014 otin selkään myös suden. Sudet ovat kiehtovia eläimiä, ja alfanaaras on lauman johtaja, kuten minäkin oman laumani johtaja. Sitten halusin jotain lisää, ja unisiepparilla sain yhdistettyä kaikki kuvat. Unisiepparilla on symbolinen merkitys pahojen henkien karkottamisessa, lisäksi siinä on sulat ja avaimet symboloimassa toivoa ja vapautta. Yksi tuttuni on Jehovan todistaja, ja hänen mielestään sieppari on taikauskoa – se oli viimeinen niitti, että halusin tatuoida myös sen. Tilaa on selässä enää naftisti, mutta sinne pitää vielä saada mahtumaan kolmannen lapsen jalanjäljet. En halunnut tatuointeja näkyvälle paikalle, koska en halua nähdä niitä itse, etten kyllästy niihin. En osaa sanoa vielä varmasti, ovatko nämä tatuoinnit viimeiset, mutta nykyisetkin kaipaavat tietysti jossain vaiheessa huoltoa. Tatuoinnin pitää olla persoonallinen. Olen tyytyväinen, etten ottanut joskus 18-vuotiaana tribaalia, jollainen on kaikilla, ettei tarvitse nyt miettiä sen peittelyä. Jos oma lapseni sanoo haluavansa tatskan, en anna lupaa. Täysi-ikäisinä he saavat tehdä omat päätöksensä. Pyydän kuitenkin harkitsemaan, etteivät ota mitään kuvaa hetken mielijohteesta. Tatuointia kantaa loppuelämänsä, joten paikan pitää olla harkittu ja kuvalla pitää olla jotain merkitystä.” • ” EIJA HUHTALA teurastamotyöntekijä, opintovapaalla HKScan, Forssa Lauman johtaja
• E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 JANI KÄRKKÄINEN pakkauskoneen hoitaja, varapääluottamusmies Lallemand Finland/Suomen hiiva, Lahti M inulla on 17 tatuointia. Kun erosin esikoispoikani äidistä, olin pojan kanssa paljon kaksin. Hankalina nukkumisöinä meillä oli radio päällä, ja Metallican Nothing Else Matters rauhoitti pojan. Siksi laulun sanat ’so close, no matter how far’ oli ensimmäinen tatuointini. Tärkein tatuointini on puolipiste peukalossa. Se muistuttaa päivittäin omasta selviytymisestäni. Minulla on rankka historia päihteiden, vakavan masennuksen ja itsetuhoisuuden kanssa. Oli asioita, joita en halunnut tehdä, mutta en osannut sanoa ei. Taistelin niiden asioiden kanssa viitisen vuotta. Pikkuhiljaa pääsin eteenpäin, ja kun alkoi tuntua, että ollaan voiton puolella, halusin puolipisteen. Se merkitsee asiaa, joka olisi voinut loppua, mutta jota päätettiin kuitenkin jatkaa. Puolipiste muistuttaa siitä työstä, joka tehtiin ja miten se aika opetti minua tuntemaan itseäni. En enää ikinä halua itseäni siihen samaan jamaan, mutta en myöskään halua unohtaa niitä aikoja. Minua auttoivat korvaamattoman hyvät ystävät sekä nykyinen puoliso, jonka tapasin myös siinä vaiheessa, kun asiat alkoivat kirkastua. Meillä oli hankala alku, mutta nyt olemme olleet kahdeksan vuotta yhdessä ja meillä on kolme yhteistä mahtavaa muksua, neljäs on tulossa. Nykyään nautin elämästä suurperheen isänä ja tahtoisin tuoda esiin mielenterveysongelmien laajuutta sekä sitä, että apua on saatavilla. Lapset ja ystävät tuovat minulle iloa. Elän normaalia, tavallista, hyvää elämää.” • ” Uusi elämä
• E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 Lätkäjätkän numerot P elaan lätkää, ja juniorijoukkueissa pelipaitoja kierrätettiin vanhemmilta nuoremmille. Silloin oman numeronsa sai sattumanvaraisesti, myöhemmin niihin on päässyt paremmin vaikuttamaan. Ensimmäinen numeroni oli 42. Siitä on tullut pelinumeroista rakkain ja se on osa identiteettiäni. Aina kun mahdollista, olen pyrkinyt saamaan sen. Nyt minulla on kyynärvarressa kaikki ne numerot, joilla olen pelannut junnusta aikuisuuteen asti. Pelinumeroita on yhteensä yhdeksän, ja 42 on tietysti ensimmäisenä. Numerosarjaa pyöritin mielessäni jo jostain lukioikäisestä saakka, ja otin tämän kuvan lopulta vuonna 2017. Muistin numerosarjan aiemmin hyvin ulkoa, nyt pitää vähän miettiä…. 42302925… eikun 35272513141. Olen pelannut kiekkoa kolmosja nelosdivareissa maalivahtina, ja se hieman näkyy. On revähtymää lonkassa ja muuta vaivaa, mutta toivottavasti lonkkakin saadaan kuntoon fysioterapialla. Nyt pelaan lähinnä harrastekiekkoa, treenejä on 2–3 kertaa viikossa. Harrastan myös juoksemista, jotain kympin kisoja ja puolimaratoneja on tullut juostua. Urheilu on minulle merkittävää ja se on tullut sillä lailla elämäntavaksi, että päivittäin on pakko päästä liikkumaan. Katson televisiosta jääkiekkokisoja, NHL:ää sekä lisäksi yleisurheilua ja olympialaisia. Olen kotoisin Eurasta ja asun Raumalla, mutta kannatan silti Porin Ässiä. Joskus muksuna, kun olen katsonut jääkiekkoa, Ässien kovaotteinen peli on tehnyt vaikutuksen. Saan kyllä Raumalla kuittailua fanituksestani. Silti Ässät-tatuointi on ollut vähän mielessä.” • ” ANTTI KALMEENOJA pakkaaja, aloitevastaava, 2. varatyösuojeluvaltuutettu HKScan, Rauma
• E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 Järjestösivut AMMATTIOSASTOT JA ALUEJÄRJESTÖT TIEDOTTAVAT Länsi-Suomi 144 turun elintarviketyöntekijät Turun Elintarviketyöntekijät järjestää matkan syksyiseen Koivikkorantaan 1.–3.9.2023. Matkaan lähdetään Turun L-A asemalta klo 14.45 ja Raision kaupungintalolta klo 15.00. Matkalla pysähdytään makeisostoksille Pandan tehtaanmyymälään. Hinta on 200 €/mökki. Hinta sis. majoituksen enintään 5 henkilölle, grillattavaa, aamupalat la ja su, lauantaina keittolounaan ja päivällisen sekä saunavuorot. Ilmoittautumiset marko.laakso@ ao144.eu tai p. 050 3796 877. Paikkoja on rajoitetusti. 144 turun elintarviketyöntekijät Kahvila Kohtauspaikka avaa jälleen ovensa 8.8.2023 klo 13–15 Turun aluetoimistolla, Maariankatu 6 b, 6. kerros, 20100 Turku. Kahvila Kohtauspaikka on auki: 12.9, 10.10, 14.11. ja 12.12. Tervetuloa! Häme–Keski-Suomi 16 jyväskylän elintarviketyöläiset/ työttömät ja eläkeläiset Ammattiosasto järjestää työttömille ja eläkeläisille risteilyn M/S Rhealla 2.8.2023 klo 15 alkaen. Tähtiristeilyn esiintyjänä on Suvi Teräsniska. Risteilyn hinta on 39,90 euroa, josta omavastuu on 20 euroa. Varaus on tehty 25 hengelle. Ilmoittautumiset viimeistään 15.7.2023 mennessä p. 0400 782 198 Raija Järviölle. Lisätietoja Ilmoittautumisen yhteydessä. Itä-Suomi itä suomen aluejärjestö Koulutusviikonloppu SEL:n Itä-Suomen alueen jäsenille 5.–6. elokuuta 2023, Scandic Hotel Joensuu, Kirkkokatu 20, Joensuu. Ohjelma alkaa lauantaina klo 9.30 aamupalalla. Klo 10.30 koulutuksen avaus ja päivän ohjelma. Koulutuksen aiheina: yt-laki, muutosturva yli 55-vuotiaille ja päihteet työpaikalla. Kouluttajana sosiaalisihteeri Kai Laaksonen SEL:stä. Koulutus päättyy klo 15. Aluejärjestö tarjoaa koulutuksen, ohjelmassa mainitut ruokailut, majoituksen 2 hh sekä liput OsuuskauppaRockiin. Esiintyjinä mm. Haloo Helsinki, Happoradio ja Erika Vikman. Kyydit ja pysäköintikulut on sovittava oman ammattiosaston kanssa. Mukaan mahtuu 50 ensiksi ilmoittautunutta! Ilmoittautuminen päättyy 18.6. tai tapahtuman täyttyessä. Ilmoittautumisen yhteydessä voit ilmoittaa huonekaveritoiveesi. Osallistujalla on 20 €:n omavastuu. Maksamalla 18.6.23 mennessä omavastuun tilille: SEL Itä-Suomen Aluejärjestö FI 49 5600 5340 0271 37 vahvistat ilmoittautumisesi. Laita maksun viestikenttään osallistujan/osallistujien nimet, jos maksat useamman omavastuun. Ilmoittautuminen tapahtuu alla olevan nettiosoitteen kautta: https://www.lyyti.in/sel-ita-suomi. Tarvittaessa saat lisätietoja: SEL Itä-Suomen aluetoimistolta (Kuopio) Rainer Kettunen, p. 09 42461240 tai sähköpostitse: rainer. kettunen@selry.fi 23 joensuun elintarviketyöläiset Osasto tarjoaa jäsenilleen Joensuun Ilosaarirockin 14.–16.7. lipun hinnasta 70 € tuen. Saadaksesi tuen tule ammattiosaston toimistolle lauantaina 15.7.2023 klo 11–13 osoitteeseen: Torikatu 5, Joensuu. Ota mukaan tilinumerosi tiedot. 23 joensuun elintarviketyöläiset Ammattiosasto osallistuu SEL:n kesäfestareille Hämeenlinnassa 25.–27.8.2023 ja tarjoaa jäsenilleen kuljetuksen sekä kaksi kappaletta ruokalippuja (arvo 12 €/kpl) osallistujaa kohden. Lähtö Hämeenlinnaan tapahtuu perjantaina 25.8.2023 klo 14 Ylämyllyn Shelliltä. Ilmoittautumiset Jari Niskaselle 31.7.2023 mennessä p. 044 540 2021 tai sähköpostilla niskanenjari34@ gmail.com. 30 kuopion elintarviketyöläiset Olethan lähdössä SEL:n kesäfestareille Hämeenlinnaan 26.8.2023! Kuopion Elintarviketyöläisten ammattiosasto tukee kesäfestareille osallistuvia jäseniään tarjoamalla 2 kpl aterialippuja (á 12 €), jotka saat festariportilla sekä yhteiskuljetuksen! Yhteiskuljetuksen bussi lähtee perjantaina 25.8. Kuopion matkakeskuksesta klo 16 ja ABC Pitkälahdesta klo 16.15. Paluu sunnuntaina 27.8. Liikennöitsijänä A. Malinen. Bussi tulee Joensuusta. Ilmoittaudu yhteiskuljetukseen 30.7.23 mennessä Veijolle: veijo.kukkonen@selry.fi tai Rainerille rainer.kettunen@selry.fi. Lisätietoja ja festareille ilmoittautuminen: www.selry.fi/kesafestarit. 158 nurmeksen ja lähiympäristön elintarviketyöläiset Lomaile SEL:n kesäpaikassa Koivikkorannassa! Ammattiosasto korvaa kuittia vastaan jäsenilleen majoituksesta 10 euroa vrk/mökki (enintään 7 vrk), 5 euroa vrk/ asuntoauto tai -vaunu tai teltta (enintään 7 vrk). Toimita kuitti ja yhteystiedot: jaana.m. rantala@gmail.com 158 nurmeksen ja lähiympäristön elintarviketyöläiset Kesän 2023 lippuetuna ammattiosasto tarjoaa jäsenilleen: Kajasteen lavalle yhden lipun/jäsen tai vapaavalintaiseen kesäteatteriin yksi lippu/jäsen. Toimita kuitti ja yhteystiedot Jaana Rantalalle p. 040 027 6675/ jaana.m.rantala@gmail. com. Huom! Lippu ei kelpaa kuittina. 158 nurmeksen ja lähiympäristön elintarviketyöläiset Ammattiosasto tukee jäseniään SEL:n kesäfestareiden majoituksesta 60 euroa/ vrk (enintään 2 vrk) kuittia vastaan reissun jälkeen. Kuitit ja yhteystiedot Jaanalle sähköpostiin: jaana.m.rantala@gmail.com. 12 euron aterialipun 1 kpl/jäsen, saa paikan päältä. Jokainen ilmoittautuu itse ja varaa majoituksen www.selry.fi/kesafestarit. Lisätietoja ja mahdolliset kimppakyydit Eijalta p. 050 322 9152. Tunnetko jäsenvakuutuksesi? SEL on vakuuttanut jäsenensä vakuutusyhtiö Turvassa. Järjestövakuutus tuo turvaa osallistuessasi SEL:n järjestötehtäviin ja -tilaisuuksiin Suomessa ja ulkomailla. Työikäisten jäsenten ja opiskelijajäsenten jäsenvakuutukseen sisältyy myös vapaa-ajan matkustajavakuutus. Turva tarjoaa SEL:n jäsenille täyden kympin alennuksia myös muista vakuutuksista. Tutustu jäsenvakuutuksesi ehtoihin ja tuoteselosteeseen osoitteessa turva.fi/sel KULTTUURIAPURAHAT SEL:n kulttuuriapurahaa haki määräaikaan 28.2.2023 mennessä 52 liiton jäsentä. SEL:n liittohallitus myönsi 27.4.2023 apurahaa 12 SEL:n jäsenelle yhteensä 3500 euroa. Apurahaa saivat: Ahola Soni 300 euroa musiikki Auvinen Jari 250 euroa kirjallisuus Berg Anita 300 euroa valokuvaus Heikkinen Salla 250 euroa kuvataide Kankaisto Elina 300 euroa valokuvaus Mäensivu Sami 300 euroa musiikki Partanen Päivi 300 euroa keramiikka Råhman Markus 300 euroa valokuvaus Simonen Jere-Pekka 300 euroa musiikki Suomi Heidi 300 euroa valokuvaus Tuominen Samu 300 euroa musiikki Törmälä Juho 300 euroa musiikki Kulttuuriapurahojen hakuaika on vuosittain tammikuun alusta helmikuun loppuun. Haun alkamisesta tiedotetaan joka vuosi Elintae-lehdessä ja liiton verkkosivuilla.
• E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 SEL TIEDOTTAA SEL:n keskustoimisto, aluetoimistot ja työttömyyskassa suljetaan perjantaina 23.6.2023 klo 14.00. Välähtääkö-tietovisan vastaukset: 1. a) kalakeitto, 2. a) 7 virallista liputuspäivää, 3. b) 34 tunnissa, 4. b) Oulu, 5 a) Japaninvirta, 6. a) miehiä, 7. c) yli 90 %. 25-VUOTISJÄSENLOMAT VIIDEN VUOROKAUDEN LOMAT 7.–12.8.2023 KYLPYLÄHOTELLI SANI, KALAJOKI 11.–16.9.2023 HOLIDAY CLUB KATINKULTA, VUOKATTI 29.10.–3.11.2023 KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, KUOPIO KOLMEN VUOROKAUDEN LOMAT 12.–15.10.2023 HOLIDAY CLUB SAIMAA, LAPPEENRANTA SEITSEMÄN VUOROKAUDEN OMATOIMILOMA KOIVIKKORANTA, KANGASNIEMI KESÄKUUSTA SYYSKUUN LOPPUUN Voit viettää SEL:n 25-vuotisjäsenlomasi myös omatoimilomana liiton jäsenten omassa kesäpaikassa Koivikkorannassa Kangasniemellä. Koivikkoranta on auki kesäkuusta syyskuun loppuun. Omatoimiloma sisältää mökkivuokran enintään seitsemäksi vuorokaudeksi sekä oman perhesaunavuoron. Voit myös majoittua mökin sijaan omassa asuntovaunussa tai asuntoautossa, jolloin loma sisältää asuntoautoja vaunupaikan enintään seitsemäksi vuorokaudeksi sekä oman perhesaunavuoron. Tutustu: www.selry.fi/koivikkoranta Lue lisää ja täytä hakemus: www.selry.fi/lomat Elintakeen ristikon 3/2023 voittaja: Liisa Ropponen, Hellanmaa. Onnittelut voittajalle! RISTIKON RATKAISU E lintae-lehden ensimmäinen toimittaja Elsa Aaltonen nukkui pois 22.5.2023. Elsa olisi täyttänyt 100 vuotta lokakuussa. Vielä toukokuun alussa hän valitsi lukupiirilleen seuraavaksi kirjaksi Delia Owensin kirjan Suon villi laulu. Elsa Aaltonen tuli vuonna 1949 Elintakeen ensimmäiseksi toimittajaksi. Liittoon oli perustettu lehti, koska kaivattiin tietoa ja valistusta jäsenille. Sen aikaisen tavan mukaisesti Elsa sai johdettavakseen liiton naisjaoston. Myöhemmin Elsa Aaltonen tunnettiin ay-liikkeessä Tekstiilija vaatetustyöväen liitto Tevan II puheenjohtajana. Elsa oli ensimmäinen lasikaton murtaja kansandemokraattisessa ay-liikkeessä, mitä omatkaan eivät aina kestäneet. Elsa Aaltonen oli lähtöisin Pohjanmaalta. 12-vuotias pantiin piikomaan isän kuoltua. Elsan mielestä oli väärin, että emäntä ja isäntä lepäilivät, kun lapsi joutui tekemään sisäja ulkotyöt. Kotiteollisuuskoulun käytyään ensimmäisessä tekstiilialan työpaikassa palkkaeriarvoisuus tuli tutuksi. Elsa oli esittänyt työhön tullessaan palkkatoivomuksen, jonka työnantaja hyväksyi, mutta joka oli enemmän kuin muut saivat. Kun selvisi, miksi tulokasta inhottiin, Elsa ryhtyi vaatimaan muille MUISTOISSAMME palkankorotusta ja onnistuikin. Elsa Aaltonen oli perhekeskeinen ihminen ja ystävien mukaan varaäiti ja varamummo monelle. Ystävät luonnehtivat Elsaa monilahjakkuudeksi ja kulttuuri-ihmiseksi. Teatteri oli Tampereen aikana rakas harrastus. Jokelan teatterille hän jopa kirjoitti Antti Puuhaarasta uuden version. Eläkkeellä virinneen maalausharrastuksen tapaturma valitettavasti lopetti. Vallilan kirjaston kotikirjasto sai säännöllisesti monialaisia tilauksia viimeisiin päiviin asti. Elsa Aaltosta jäivät kaipaamaan lähiomaisten lisäksi laaja ystäväpiiri. Ritva Savtschenko Kirjoittaja on Elintakeen entinen päätoimittaja ja SEL:n entinen puheenjohtaja, joka on kuvassa Elsa Aaltosen kanssa vuonna 2019.
• Järjestösivut Jos haluat osallistua koulutukseen, täytä kurssihakemus, jonka löydät osoitteesta www.selry.fi/ koulutus ja lähetä se allekirjoitettuna osoitteella: SEL Jaana Saaranen Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Kysy lisää koulutuksista koulutussihteeri Jaana Saaraselta p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi. KANSANTALOUDEN KURSSI 2.–4.10.2023 3 pv Murikka-opisto Kurssilla tutustutaan ammattiyhdistysliikkeen kannalta keskeisiin kansantalouden käsitteisiin sekä keskustellaan ajankohtaisista taloudellisista tapahtumista ja ilmiöistä. Kurssi on suunnattu luottamushenkilöille, työsuojeluhenkilöille, järjestötoimijoille ja kaikille jäsenille. Kurssin sisältöä: • Käydään läpi, mistä syntyy yritysten palkanmaksuvara. • Tarkastellaan, mitkä asiat vaikuttavat työllisyyden kehitykseen. • Pohditaan, miten poliittisilla päätöksillä vaikutetaan talouden suhdanteisiin ja hyvinvointiin. • Onko jatkuva tuottavuuden kasvattaminen kenenkään etu? TYÖOIKEUDEN KURSSI SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 23.–27.10.2023 5 pv Hakaniemi, Helsinki Työoikeuden kurssi antaa luottamushenkilöille sekä muille työlainsäädännöstä kiinnostuneille kokonaiskuvan työelämän oikeudellisista kysymyksistä ja syventää työoikeudellista ajattelua. Luottamusmiesten tai työsuojelun perusja jatkokurssit sekä pitkäaikainen kokemus edunvalvontatehtävistä ovat hyvä pohja työoikeuden kurssille. Kurssilla käsitellään työlainsäädännön ja työehtosopimusten keskeisiä kohtia sekä lakien tulkintaa ja vaikutuksia työelämään. Työoikeuden perusteiden lisäksi kurssi sisältää käytännön harjoituksia ja syventävää tietoa oikeustapauksista. PAIKALLINEN SOPIMINEN SEL:n oma kurssi 6.–10.11.2023 5 pv Murikka-opisto Sopiminen työpaikkaja yritystasolla on lisääntynyt. Luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut sekä muut henkilöstön edustajat tarvitsevat vahvaa paikallisen sopimisen osaamista, jotta neuvotteluasetelmat olisivat mahdollisen tasavertaiset. Kurssin sisältöä: • Paikallisen sopimisen kurssilla opitaan, mitä paikallisella sopimisella tarkoitetaan, miten sopimisprosessi toimii ja mitä mahdollisuuksia työehtosopimus antaa paikalliselle sopimiselle. • Harjoituksena opiskelijat laativat paikallisen sopimusasiakirjan. • Harjoituksen myötä paikallisen sopimisen säädöslähteet tulevat tutuiksi samoin kuin sopimuksen kirjoituskäytännöt. • Keskustelujen ja harjoitusprosessien kautta vaihdetaan kokemuksia paikallisesta sopimisesta ja sopimisen hyvistä käytänteistä. KOULUTUKSET Selliläisten hyvinvointipäivät 16.–17.9.2023 Murikka-opistolla Lähde pohtimaan porukalla keinoja oman jaksamisen parantamiseen arjessa. Kokeilemme keinoja, jotka helpottavat stressinhallintaa arjessa. Opit tunnistamaan hyvän ja huonon stressin aiheuttajia omassa elämässäsi. Koulutuksessa heittäydymme, nauramme ja vahvistumme yhteisen tekemisen kautta. Koulutus on SEL:n jäsenille maksuton, sisältäen ohjelman, majoituksen ja ruokailut sekä matkakulut kotoa koulutuspaikalle ja takaisin. Koulutus alkaa lauantaina klo 11 ja päättyy sunnuntaina klo 12. Ilmoittaudu 15.8.2023 mennessä: www.selry.fi/koulutus Lisätietoja: SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaranen, jaana.saaranen@selry.fi tai 050 379 9269. Koulutus järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Toimi nopeasti ja varaa paikkasi nyt! Onko jaksamisesi koetuksella arjessasi?
• Lähde lomalle Koivikkorantaan! SEL:n jäsenten kesäpaikka Koivikkoranta Lääminki-järven rannalla Kangasniemellä kutsuu lomailemaan 11.6.–1.10.2023. Koivikkorannassa on 11 mökkiä sekä alue teltoille, asuntoautoille ja -vaunuille. Tutustu ja katso edulliset jäsenetuhintasi: www.selry.fi/koivikkoranta Osa ammattiosastoista tukee jäsentensä lomailua Koivikkorannassa. Kysy lisää osastostasi. Kaikki tiedustelut ja varaukset Koivikkorannan numerosta 040 722 1182. SEL:n veteraanifestarit 29.–30.8.2023 Koivikkorannassa Nähdään Koivikkorannassa! Mökit ovat jo varattu kesäja heinäkuussa, karavaanareille on tilaa. Kysy peruutuspaikkoja! SEL:n kesäpaikka Koivikkoranta kutsuu SEL:n eläkeläisiä viettämään aikaa hyvässä seurassa Kangasniemelle. Tiistaina aktivoidumme KSL-opintokeskuksen ohjauksessa ja keskiviikkona keskustelemme SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntosen kanssa ajankohtaisista asioista. Ohjelma lähetetään osallistujille. SEL tarjoaa ohjelman, majoituksen ja ruuat. Ota mukaan oma pyyhe, liinavaatteet sekä ulkoiluvaatteet. Paikkoja on rajoitetusti majoitustilan takia, vain 50 ensin ilmoittautunutta mahtuu mukaan. Ilmoittaudu omaan SEL:n aluetoimistoosi 5.8.2023 mennessä ja sopikaa yhteiskuljetuksista: Etelä-Suomi Satu 09 4246 1255 Länsi-Suomi Maarit 09 4246 1234 Häme-Keski-Suomi Marja-Liisa 09 4246 1236 Kaakkois-Suomi Marja 09 4246 1238 Itä-Suomi Rainer 09 4246 1240 Pohjanmaa Paula 09 4246 1242 Pohjois-Suomi Seija 09 4246 1243
• E L I N TA E 35 E L I N TA E 3 4 Älä paahda itseäsi töissä, muista juoda ja pitää tauot! Kuumuus kuormittaa elimistöäsi ja vaikuttaa haitallisesti terveyteesi, mistä voi seurata esimerkiksi lämpöhalvaus, pyörtyminen tai sydämen toimintahäiriö. Muista juoda, syödä ja pitää taukoja, kun työskentelet kuumassa. Työnantajan velvollisuus on huolehtia teknisin toimenpitein, että lämpötila pysyy työpaikalla alle 28°C, kun ulkoilma on alle 25°C. Jos lämpötila työpaikalla ylittää 28°C, on työtä kevennettävä lyhentämällä työntekijöiden altistumisaikaa kuumuudelle: Jos työpisteen lämpötila on yli 28°C 10 minuutin tauko tunnissa Jos työpisteen lämpötila on yli 33°C 15 minuutin tauko tunnissa Erittäin kuumissa työpisteissä tulisi lisäksi olla nopea työkierto työpisteestä toiseen. Kysy lisää työpaikkasi työsuojeluvaltuutetulta. Työpaikan lämpötiloja valvoo aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Lue lisää: www.selry.fi/kuumatyo
• E L I N TA E 35 E L I N TA E 3 4 Don’t roast yourself at work, remember to drink and take a break! Stek dig inte på jobbet, kom ihåg att dricka och ta pauser! Heat puts a strain on your body and adversely affects your health, which can cause things like heat stroke, fainting, or heart failure. Remember to drink, eat and take breaks when working in hot conditions. It is the employer’s responsibility to take technical measures to ensure that the temperature in the workplace remains below 28°C when the outdoor temperature is below 25°C. If the temperature at the workplace exceeds 28°C, the work must be reduced by limiting the amount of time workers are exposed to heat: If the workstation’s temperature is above 28°C 10-minute break per hour If the workstation’s temperature is above 33°C 15-minute break per hour In addition, very hot workstations should have a fast work cycle from one workstation to another. Please ask the occupational health and safety representative at your workplace for more information. Workplace temperatures are monitored by the Occupational Safety and Health Division of the Regional State Administrative Agency. Hetta belastar kroppen och har en skadlig inverkan på din hälsa och kan resultera exempelvis i värmeslag, svimning eller hjärtsvikt. Kom ihåg att dricka, äta och hålla pauser då du arbetar i hetta. Det är arbetsgivarens skyldighet att med tekniska åtgärder se till att temperaturen på arbetsplatsen bibehålls under 28°C, då utetemperaturen är under 25°C. Om temperaturen på arbetsplatsen överstiger 28°C, bör arbetet underlättas genom att förkorta arbetstagarnas exponering för hetta: Om temperaturen på arbetsstationen stiger över 28°C 10 minuters paus per timme Om temperaturen på arbetsstationen stiger över 33°C 15 minuters paus per timme På arbetsstationer med extrem hetta bör man dessutom ha en snabb rotation från en arbetsstation till en annan. Fråga mer av den arbetarskydds-befullmäktigade på din arbetsplats. Temperaturerna på arbetsplatserna övervakas av regionförvaltningsmyndighetens ansvarsområde för arbetsskydd.
• E L I N TA E 37 E L I N TA E 3 6 Jäsenvakuutus antaa turvaa kesän reissuille SEL:n työikäisten jäsenten matkustajavakuutus on voimassa vapaa-ajanmatkoilla, jotka ulottuvat vähintään 50 kilometrin etäisyydelle vakuutetun asunnosta, työpaikasta tai vapaa-ajan asunnosta. Tiesitkö, että SEL:n työikäiset jäsenet on vakuutettu Turvan vapaa-ajan matkustajavakuutuksella? teksti Milla Vesalainen/Vakuutusyhtiö Turva kuva Vakuutusyhtiö Turva J Ä S E N E T U K esäloma ja ulkomaanmatka! Vai lomailetko tänä kesänä kotimaassa? Ennen kuin lähdet reissuun, on syytä tarkistaa yksi tärkeä asia: onhan matkavakuutuksesi voimassa? Matkustajavakuutus on turva, joka kannattaa olla kunnossa matkustit sitten kotimaassa tai ulkomailla. Ruokamyrkytys, flunssa tai nyrjähtänyt nilkka ovat yleisiä matkailijan riesoja. Toki myös vakavien sairastumisten tai
• E L I N TA E 37 E L I N TA E 3 6 Lataa puhelimeesi TaskuTurva-sovellus, josta löydät matkavakuutuskorttisi. tapaturmien riski on olemassa, ja varsinkin ulkomailla ollessaan on hyvä tietää olevansa turvassa myös niiden varalta. Ammattiliittonsa kautta vakuutettu Annika Palmujoki kertoo Turvalle omasta kokemuksestaan matkalla sairastumisesta. Hän oli matkalla Seychelleillä sairastuessaan koronaan, joka nosti pian korkean kuumeen ja teki olon muutoinkin kurjaksi. Paluupäivän lähestyessä oli selvää, ettei hän pääsisi etukäteen ostetulla lennolla kotiin. – Kun olen yksin matkalla ja sairastun, olo on todella avuton, vaikka en kokisi olevani vakavasti sairas. Ilman vakuutusta olisin ollut todella huolissani siitä, mitä karanteeni minulle maksaisi. Oli todella helpottavaa tietää, että en joutuisi huolehtimaan rahasta vaan sain keskittyä paranemiseen, Palmujoki sanoo. Ammattiliiton jäsenilleen tarjoama matkustajavakuutus antaa kattavan turvan matkustaessa kaikkialla maailmassa ja auttaa myös yllättävissä terveydentilasta johtuvissa matkasuunnitelman muutoksissa. – Sairastuminen matkalla tarkoitti lopulta minulle vain vähän hermoilua, kolmea lisäyötä ja uutta lentoa kotiin. Jos minulla ei olisi ollut vakuutusta, maksettavaa olisi näistä tullut yli 2000 euroa. Kotiin palattuani tein korvaushakemuksen ja sain viikossa takaisin rahat muista sairastumisen kuluista, Palmujoki kertoo. Liiton jäsenenä olet Turvassa SEL:n työikäisen jäsenen ei tarvitse huolehtia matkavakuutuksestaan itse, sillä SEL on ottanut jäsenilleen vakuutusyhtiö Turvasta jäsenvakuutuksen, joka sisältää työikäisille jäsenille matkustajavakuutuksen vapaa-ajan matkoille kaikkialla maailmassa. Vakuutettuina ovat SEL:n alle 68-vuotiaat jäsenet sekä vakuutetun mukana matkustavat alle 18-vuotiaat lapset. Mikäli SEL:n jäsen jää pysyvälle eläkkeelle ennen kuin hän täyttää 68 vuotta, vakuutus on voimassa vain siihen päivään asti, jolloin jäsen jää pysyvälle eläkkeelle. Vakuutus on voimassa enintään 45 vuorokautta matkan alkamisesta. Ylimeneville matkapäiville kannattaa ottaa Turvasta määräaikainen matkustajavakuutus. Käy myös läpi, onko vakuutusehdoissa poisrajatuissa urheilulajeissa jotain, mitä itse harrastat, ja hanki tarvittaessa lisävakuutus urheilua varten. Muistilista matkaanlähtijälle Lataa puhelimeesi TaskuTurva-sovellus, josta löydät matkavakuutuskorttisi sekä luotettavan hoitolaitoksen yhteystiedot ulkomailla ollessasi. TaskuTurvan kautta saat myös tarvittaessa yhteyden SOS-matkahätäpalveluun. Myös SEL:n jäsenkortti toimii matkavakuutuskorttinasi. Matkavakuutustodistuksen löydät myös Turvan verkkopalvelusta. Hanki lisäksi itsellesi ilmainen eurooppalainen sairaanhoitokortti Kelasta. Jos jotain sattuu, ja lääkäriasema ei tunnista SEL:n matkavakuutuskorttia, ota yhteys SOS-matkahätäpalveluun. SOS voi myöntää maksusitoumuksen hoitokuluihin. Jos joudut itse maksamaan hoitokulut, hae korvausta sähköisestä korvauspalvelusta jälkikäteen osoitteesta turva.fi/sel. Säilytä kuitit kuluista itselläsi. Mitä vakuutus korvaa? Matkustajavakuutus korvaa matkan aikana alkaneen äkillisen sairauden tai sattuneen tapaturman hoitokuluja. Näitä ovat esimerkiksi lääkärinpalkkiot, tutkimuskulut, sairaalahoito ja lääkärin määräämät lääkkeet. Hoitokulut korvataan ilman ylärajaa. Jos sairautesi on alkanut jo ennen matkaa, tällaisessa tilanteessa korvataan vain sairauden pahenemiseen liittyvä ensiapuhoito matkakohteessa. Vakuutuksesta korvataan myös matkan peruuntumisen tai keskeytymisen kuluja sekä matkalta myöhästymisestä aiheutuvia kuluja vakuutusehdoissa mainituissa tilanteissa. Kannattaa myös tarkistaa, sisältyykö matkatavaravakuutus kotivakuutukseesi, vai olisiko matkatavaroille hyvä hankkia lisäturvaa. SOS auttaa hädän hetkellä SOS International on pohjoismaisten vakuutusyhtiöiden omistama, kansainvälinen matkahätäpalvelu, josta voit saada apua, jos sairastut ulkomailla ja tarvitset lääkäriä tai sairaalahoitoa. SOSissa on ympärivuorokautinen päivystys suomeksi. SOS-matkahätäpalvelu auttaa erityisesti vakavissa sairaustai tapaturmatapauksissa tai jos kaipaat apua hoidon saamiseksi. Heidän asiantuntijansa selvittävät tapaustasi ja pyytävät tarvittaessa avuksi SOSin yhteyslääkärin. SOS voi keskustella hoitavan lääkärin kanssa ja välittää hoitosi kannalta tärkeät tiedot hoitolaitokselle. SOS pystyy järjestämään myös uuden kotiinpaluumatkan ja tarvittaessa majoituksen matkakohteessa. Tilanteessa, jossa hoitolaitos ei hyväksy matkavakuutuskorttiasi eikä suostu lähettämään laskua Turvaan, voit pyytää hoitolaitosta soittamaan SOSiin. • SEL:n jäsenvakuutuksen vakuutusehdot ja korvauksenhakuohjeet löydät osoitteesta turva.fi/sel. Tutustu vakuutusehtoihin ja vakuutuksessa oleviin rajoituksiin jo ennen matkalle lähtöä. Lisätietoja saat Turvan toimipaikoista tai asiakaspalvelunumerosta 01019 5110. Mukavaa matkaa ja hauskoja seikkailuja, minne ikinä menetkin!
• E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 ”Yritän saada hommaan enemmän ennakoivaa otetta” Finnforelin työsuojeluvaltuutettu Olli Vauhkosta työllistävät tällä hetkellä eniten uudet kalankasvatuslaitokset. Työturvallisuusasioihin on hänen mielestään fiksuinta puuttua jo siinä vaiheessa, kun uutta investointia ja työntekijöiden perehdytystä suunnitellaan. K alankasvatustyöntekijä Olli Vauhkonen on Finnforelin työsuojeluvaltuutettu. Hän aloitti työt Finnforelin Varkauden kalankasvattamossa, kun laitos perustettiin vuosien 2017–2018 taitteessa. – Tämä on kiertovesitekniikkaan perustuva iso kalojen jatkokasvatuslaitos, joka sijaitsee Varkaudessa Stora Enson tehdasalueella. Työmme on kalankasvatusta ja kalatuotteiden valmistamista. Tuotamme kalaa kalanmädistä valmiiksi pakkaukseksi saakka. Teemme kauppoihin kuluttajille tavaraa Saimaan tuore -tuotemerkillä. Tuotteitamme menee myös hotelleihin ja ravintoloihin, Vauhkonen kertoo. Vauhkosella on pitkä kalankasvatusalan työkokemus. Tie kalankasvattamoihin kulki korkeakouluopintojen kautta. – Opiskelin Kuopion yliopistossa ympäristötieteitä. Siitä sitten siirryin Paraisille opiskelemaan ammattikorkeakouluun kala-alaa eli iktyonomiksi. L U O T TA M U S H E N K I L Ö Työsuojeluvaltuutettu Olli Vauhkonen suoritti työsuojelun jatkokurssin Murikka-opistolla Tampereella viime vuonna. teksti Aleksi Vienonen kuva Karoliina Öystilä
• E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 SEL korvaa jäsentensä työelämään liittyviä opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa tai avoimessa yliopistossa enintään 200 euroa/ jäsen/vuosi. Tuki anotaan etukäteen ja se maksetaan jälkikäteen kurssimaksun kuittia ja hyväksytyn kurssisuorituksen todistusta vastaan. Lue lisää ja täytä hakemus osoitteessa www.selry.fi/koulutus Lisätietoja antaa SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaranen, p. 050 3799 269 tai jaana.saaranen@selry.fi. Kiinnostaako sinua OPISKELU AVOIMESSA KORKEAKOULUSSA? Hyödynnä SEL:n uusi jäsenetu: ”Pyrin siihen, että jo suunnitteluvaiheessa kuullaan työntekijäpuolen ääntä.” Sen jälkeen olen kiertänyt ympäri Suomenniemeä kalapuolen hommissa. Viimeiset viisi vuotta olen ollut Finnforelilla Varkauden tuotantolaitoksella töissä erinäisissä kalankasvatustehtävissä, Vauhkonen kertoo. Innostus kala-alaan tuli Olli Vauhkosella harrastamisen kautta. Etenkin nuorena hän kalasti paljon, mutta ammatin myötä hänen mielensä ei enää kaipaa vapaa-ajalla kalojen pariin kuten ennen. – Kalastus on edelleen minulle tärkeä harrastus, mutta työn seurauksena se tuntuu aika erilaiselta nyt kuin joskus nuorempana. Koska näen kaloja töissä kaiken aikaa, niin ei niitä välttämättä aina halua nähdä vapaa-ajallaan. Vapaa-ajallaan Vauhkonen viihtyy parhaiten metsästyksen parissa. – Syksyllä vapaa-aikani menee metsästysharrastuksen kanssa. Metsästän Itä-Suomessa ja Lapissa pienriistaa, Vauhkonen kertoo. Mahdollisuus vaikuttaa Työsuojeluvaltuutetuksi Olli Vauhkonen hakeutui, koska työpaikalla ei sellaista vielä ollut ja hänellä oli edellisestä työpaikastaan kokemusta tehtävästä. Työsuojeluvaltuutettuna häntä motivoi mahdollisuus päästä vaikuttamaan työpaikan asioihin ja saada työntekijän ääntä kuuluviin. – Ennen Finnforelia olin töissä Kuopiossa kala-alan firmassa, joka meni konkurssiin. Sen jälkeen hakeuduin tänne Varkauteen töihin, ja myös muutin tänne. Koska Finnforel oli aivan uusi työpaikka, ei sillä ollut vielä työsuojeluvaltuutettua tai luottamusmiestä. Kun sitten työsuojeluvaltuutettua alettiin etsiä, niin ilmoittauduin tehtävään. Minulla oli aiempaa kokemusta työsuojeluvaltuutetun hommasta edellisestä työpaikastani, Vauhkonen sanoo. Finnforelilla on Varkauden kalankasvatusja tuotantolaitoksen lisäksi kalankasvatuslaitokset Hollolassa ja Joroisilla. – Meillä on tällä hetkellä noin 50 työntekijää, jotka työskentelevät SEL:n työehtosopimuksella. Yhteensä koko firmassa on noin 70 työntekijää. Tuotantomme on noin miljoona kiloa vuodessa, ja uuden kasvatuslaitoksen myötä määrä kasvaa noin kolmeen miljoonaan. Todennäköisesti tarvitsemme myös lisää työntekijöitä, Vauhkonen toteaa. Työsuojelu on yhteistyötä Finnforelin Varkauden ja Hollolan uusien laitosten perustaminen tuo lisätöitä myös työsuojeluvaltuutetun pöydälle. Olli Vauhkonen kartoittaa yhteistyössä työsuojelupäällikön kanssa laitosten työsuojeluriskejä ja pyrkii tuomaan työntekijänäkökulman riskien hallintaan. – Kun tulee uusi laitos, joudumme paljonkin miettimään uusien koneiden ja laitteiden työturvallisuutta. Itse pyrin siihen, että näissä kuullaan jo suunnitteluvaiheessa työntekijäpuolen ääntä, ettei jälkikäteen tule sitten kyselyä, että miksi tämä tai tuo asia tehdään näin, ja olisiko se sittenkin pitänyt tehdä noin. Tällä hetkellä yritän saada hommaan enemmän ennaltaehkäisevää ja ennakoivaa otetta, Vauhkonen kertoo. Koska yrityksen investoinnit tarkoittavat mahdollisesti uusien työntekijöiden palkkaamista, työsuojeluvaltuutettu osallistuu myös työntekijöiden työhön perehdyttämisen suunnitteluun. Perusteellinen perehdytys on yksi keskeisimpiä keinoja hallita työturvallisuusriskejä. Myös työntekijöiden ikääntyminen tuo haasteita työpaikan työsuojelutoimintaan. Tavoitteena pitää olla mahdollistaa työntekijöiden työssä jaksaminen terveenä ja työkykyisenä eläkeikään saakka, Olli Vauhkonen painottaa. •
• E L I N TA E 4 Tarkista, onko lomapalkkasi maksettu oikein? Tarkista lomapalkka ja lomaraha palkkakuitistasi ja varmista, että ne on laskettu ja maksettu oikein. L O M A P A L K K A teksti SEL:n työryhmä kuva Clipart S EL:n työehtosopimuksissa on sovittu vuosilomapalkan määräytymisestä vuosilomalain mukaan. Laissa sanotaan, että työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkka. Ansaintasääntö määräytyy työntekijän työsopimuksen ehtojen mukaan. KAKSI ANSAINTASÄÄNTÖÄ Vuosilomalaissa säädetään kahdesta ansaintasäännöstä. Ensisijainen sääntö on 14 päivän sääntö ja toissijainen sääntö on 35 tunnin sääntö. Riippuen siitä, onko työntekijä kokoaikainen tai osa-aikainen työntekijä, on lomapalkan laskennassa hieman erilaiset menetelmät. E L I N TA E 41
• E L I N TA E 4 Laskentamallit KUUKAUSIPALKKAINEN TYÖNTEKIJÄ Kuukausipalkkaisella työntekijällä lomakuukauden palkan yhteenlasketun summan pitää olla sama kuin normaali kuukausipalkka lisineen. Työsuhteen päättyessä maksettaessa lomakorvausta, yhden lomapäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 25:llä ja kertomalla se lomapäivien määrällä. Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka muuttuvat sopimuksen mukaan lomamääräytymisvuoden aikana, työnantaja ja työntekijä saavat sopia muutosta sopiessaan siitä, että loma-ajanpalkka lasketaan keskimääräisen palkan mukaan lomanmääräytymisvuotena. OSAN KUUKAUTTA KESTÄVÄ LOMA Loman osan tai palkanmaksukautta lyhyemmän loman palkka lasketaan lomaja työssäolojaksoihin suhteutettuna siten, että tulos vastaa työntekijän vastaavan ajan palkkaa. Osan kuukautta kestävän loman osalta lomapalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien lukumäärällä ja kertomalla saatu päiväpalkka lomajakson työpäivien lukumäärällä. KESKIPÄIVÄPALKKAAN PERUSTUVA VUOSILOMAPALKKA Työntekijän keskipäiväpalkkalaskelman mukaan on vuosilomanmääräytymisvuoden ajalta maksettu palkka jaettuna tehdyillä työpäivillä, tästä tulee esimerkin mukaan 80 euroa per päivä. 80 € x 27,8 (vuosilomalaista tuleva kerroin) = 2 224 € Työntekijällä on oikeus 30 lomapäivään, jolloin yhden lomapäivän palkka on 74, 13 euroa, josta kesäloman osuus on 24 pv x 74,13 € = 1 779,19 € ja talviloman osuus 6 x 74,13 = 444,78 €. Lomaraha on 50 % lomapalkasta eli kesälomasta 889,60 € ja talvilomasta 222,39 €. Vuosiloma-ajan palkka on TES:n lomapalkkasopimuksen mukaan, kun keskituntiansio (KTA) on lomanmääräytymisvuoden aikana 10 €: 222,4 x 10 € = 2 224 €. Jaettaessa 2224,0 €/30 (lomapäivien määrä) = 74,13 € yhden lomapäivän palkka, josta kesäloman osuus on 24 x 74,13 € = 1779,19 € ja talviloman osuus 6 x 74,13 = 444, 78 €. Lomaraha on 50% lomapalkasta eli kesälomasta 889,60 € ja talvilomasta 222,39 €. ONKO SINULLE MAKSETTU LIIAN VÄHÄN? Työaikalakiin perustuvaan palkkaan, esimerkiksi lomapalkkaan, syntynyt palkkasaatava vanhenee kahdessa vuodessa. Peruspalkka ja työehtosopimukseen perustuva palkkasaatava, esimerkiksi lomarahatai ylityösaatava vanhenee viidessä vuodessa. Lisäksi palkkasaatava raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt. l VIIKKOTAI KUUKAUSIPALKKAAN PERUSTUVA VUOSILOMAPALKKA Viikkotai kuukausipalkkalaisen on oikeus saada tämä palkka myös loma-ajaltaan siihen kuuluvine lisineen. KESKIPÄIVÄPALKKAAN PERUSTUVA VUOSILOMAPALKKA Jakajana käytetään lomanmääräytymisvuoden aikana tehtyjä työpäiviä ja näin saatu keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä kertoimella (Vuosilomalaki 11 §). TESSILL Ä SOVIT TU LIIT TOJEN VÄLINEN LOMAPALKKASOPIMUS Osassa elintarvikealan yrityksiä voi olla käytössä myös SEL:n ja ETL:n välillä solmittu lomapalkkasopimus. Työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on tällöin keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä. Näin saatu keskituntiansio kerrotaan lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä kertoimella. (Katso tes/lomapalkkasopimus) PROSENT TIPERUSTEINEN VUOSILOMAPALKKA Muun kuin viikkotai kuukausipalkalla alle 14 päivänä kalenterikuukaudessa työtä tekevän työntekijän vuosilomapalkka on joko 9 % (jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä eli 31.3. mennessä kestänyt alle vuoden) tai 11,5 % (jos työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt yli vuoden) lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta palkasta. LOMARAHA MAKSETAAN LOMAPALKAN LISÄKSI Lomapalkan lisäksi maksettava lomaraha ei perustu lakiin, vaan työehtosopimukseen. SEL:n työehtosopimuksissa on sovittu lomarahan maksamisesta alan työntekijöille. Lomarahan suuruus on 50 prosenttia vuosilomapalkasta. Puolet tästä rahasta maksetaan vuosilomapalkan yhteydessä lomalle jäädessä ja puolet loman jälkeen, ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä. • E L I N TA E 41
• E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 Työttömyyskassa JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI TAI SINUT LOMAUTETAAN OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänäsi kokopäivätyötä hakevaksi työnhakijaksi TE-toimistoon osoitteessa www.te-palvelut.fi. Noudata TE-toimiston ohjeita. Voit saada ansiopäivärahaa vain, jos työnhakusi on voimassa TE-toimistossa. Tee ensimmäinen ansiopäivärahahakemus, kun ensimmäisestä työttömyystai lomautuspäivästäsi on kulunut vähintään kaksi täyttä kalenteriviikkoa maanantaista sunnuntaihin. Hakemuksen tulee päättyä sunnuntaihin. Hae päivärahaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömyytesi tai lomautuksesi alkamisesta. Tee hakemus ja lähetä liitteet työttömyyskassaan eAsiointipalvelussa osoitteessa www.elintarvikekassa.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa. Hakemuksen voit tulostaa osoitteesta www.elintarvikekassa.fi tai tilata numerosta 09 4246 1210. Ensimmäisen hakemuksen liitteet Liitteiden ei tarvitse olla alkuperäisiä, kopiot riittävät. 1. Palkkatodistus työnantajaltasi vähintään 26 palkallisen työssäoloviikon ajalta ennen työttömyyttä tai lomautusta. 2. Irtisanomisilmoitus, jos toistaiseksi voimassa ollut työsuhteesi on päättynyt. Jos työsuhteesi on ollut määräaikainen, ilmoitusta ei tarvita. 3. Työtodistus, jos työsuhteesi on päättynyt ja työtodistus on saatavilla. 4. Työsopimus, jos se on saatavilla. 5. Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. 6. Verokortti, jos olet tilannut muutosverokortin etuutta varten. Jos et lähetä muutosverokorttia etuutta varten, ansiopäivärahastasi tehdään vähintään 25 %:n ennakonpidätys. 7. Verotuspäätös, jos sinulla on ollut ansiotuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. 8. Selvitys viikoittaisesta työajasta ja palkasta, jos olet tehnyt välillä alle 18-tuntisia viikkoja tai yhtä aikaa useampaa osa-aikatyötä. 9. Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, joka vaikuttaa ansiopäivärahaan, esimerkiksi päätös perheellesi myönnetystä lasten kotihoidon tuesta. Jatkohakemuksen liitteet Täytä jatkohakemus neljän kalenteriviikon ajalta maanantaista sunnuntaihin, paitsi jos olet osa-aikaisesti työssä, josta palkka maksetaan kuukausittain. Silloin täytä hakemus koko kalenterikuukaudelta. Lähetä palkkatiedot hakemuksesi liitteenä, jos sinulla on ollut palkkatuloa osa-aikatyöstä tai satunnaisesta kokoaikatyöstä hakemuksen ajalta. Jos osallistut työllistymistä edistävään palveluun, merkitse hakemukseesi, missä palvelussa olet ja mahdolliset poissaolo päiväsi. Anmäl dig senast den första dagen som du är arbetslös eller permitterad som arbetslös sökande av heltidsarbete till TE-byrån på adress www.te-palvelut.fi. Följ TE-byråns direktiv. Du kan få inkomstrelaterad dagpenning endast om din arbetsansökan är i kraft hos TE-byrån. Gör din första ansökan om inkomstrelaterad dagpenning då det har förflutit högst två hela kalenderveckor från måndag till söndag sedan din första dag som arbetslös eller permitterad. Ansökan bör gälla fram till söndag. Ansök om dagpenning senast tre månader efter att du blivit arbetslös eller permitterad. Gör din ansökan och sänd in bilagor till arbetslöshetskassan i eTjänstens service på adress www.elintarvikekassa.fi. Om du inte kan använda eTjänsten sänd då din ansökan per post. Ansökan kan skrivas ut på adress www.elintarvikekassa.fi eller beställas per telefon 09 4246 1200. Bilagor till din första ansökan Bilagorna behöver inte insändas i original, kopior räcker. 1. Löneintyg från din arbetsgivare för minst 26 betalda arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. 2. Uppsägningsmeddelande om din tillsvidareanställning är avslutad. Om arbetsförhållandet har varit tidsbundet behövs inget meddelande. 3. Arbetsintyg om arbetsförhållandet avslutats och ett arbetsintyg finns. 4. Arbetsavtal om sådant finns. 5. Permitteringsmeddelande om du blivit permitterad. 6. Skattekort om du beställt skattekort för förmåner. Om du inte sänder ett förmånsskattekort tas en förskottsinnehållning på 25 procent på din inkomstrelaterade dagpenning. 7. Skattebeslut om du har haft inkomster från jordbruk eller annan företagsverksamhet. 8. Utredning om lön och arbetstider per vecka om du ibland har haft arbetsveckor på under 18 timmar eller flera deltidsjobb samtidigt. 9. Beslut om en social förmån du åtnjuter som påverkar din dagpenning, exempelvis beslut om beviljat hemvårdsstöd för din familj. Bilagor för fortsatt ansökan Fyll i ansökan för fyra kalenderveckor från måndag till söndag, utom om du deltidsarbetar och får månatlig lön. Fyll då i ansökan för hela kalendermånaden.Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster från deltidsarbete eller tillfälliga heltidsarbeten under ansökningstiden.Om du deltar i sysselsättningsstödjande service, tillfoga då i din ansökan vilken service det gäller och eventuella bortavarodagar.
• E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 E L I N TA E 4 3 Työttömyyskassa JÄSENPALVELU EASIOINTI >> www.elintarvikekassa.fi • Lähetä ansiopäivärahahakemus ja liitteet • Katso hakemuksiasi ja päätöksiäsi • Lähetä viestejä työttömyyskassalle • Muuta yhteystietojasi PUHELINPALVELU JA POSTIOSOITE Työttömyyskassa palvelee numerossa 09 4246 1210 maanantaista torstaihin kello 8.30–15.30 ja perjantaisin 8.30–15. Etuuskäsittelijät vastaavat kysymyksiin tiistaisin ja torstaisin kello 9–11. Numeroon soittaminen maksaa operaattorisi normaalin puhelinmaksun verran. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteella selkassa@selry.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa osoitteeseen: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki MEDLEMSSERVICE ETJÄNSTEN >> www.elintarvikekassa.fi • Ansöka om inkomstrelaterad dagpenning • Kolla dina egna ansökningsoch beslutsuppgifter • Sända meddelanden till kassan • Ändra dina kontaktuppgifter TELEFONSERVICE OCH POSTADRESS Arbetslöshetskassan står till din tjänst per telefonnummer 09 4246 1200 från måndag till torsdag kl 8.30– 15.30 och på fredag kl 8.30–15. Förmånshandläggarna svarar på dina frågor tisdagar och torsdagar kl 9-11. För samtal till numret debiteras din teleoperatörs normala telefonavgift. Du kan också kontakta oss per e-post: selkassa@selry.fi. Om du inte kan använda eTjänsten, sänd då in din ansökan per post till adress: Finlands Livsmedelsarbetares Arbetslöshetskassa, Stationskarlsgatan 2, 8 vån., 00520 Helsingfors MEMBER SERVICES ESERVICE >> www.elintarvikekassa.fi • Send your earnings-related allowance application and the attachments • View your applications and decisions • Send messages to the Unemployment Fund • Change your contact details PHONE SERVICE AND POSTAL ADDRESS The Unemployment Fund is available from Monday to Thursday 8.30–15.30 and on Fridays 8.30–15 at 09 4246 1200. Benefit officers will answer questions on Tuesdays and Thursdays 9–11. Calling the number costs the caller the normal telephone charge charged by the operator. You can also e-mail us at selkassa@selry.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail using the following address: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki IF YOU BECOME UNEMPLOYED OR LAID OFF Register at the TE Office as a job seeker looking for fulltime employment no later than the first day of unemployment or lay-off at www.te-palvelut.fi. Follow TE Office’s instructions. You are entitled to earnings-related allowance only if your job search is valid at the TE Office. Submit your first application for earnings-related allowance when at least two full calendar weeks have passed since your first day of unemployment or layoff, Monday through Sunday. The application must be ended to a Sunday. Apply for the allowance no later than three months after the start of your unemployment or lay-off. Submit your application and the attachments to the Unemployment Fund using the eService at www.elintarvikekassa.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail. You can print the application from www.elintarvikekassa.fi or order one by calling 09 4246 1200. Attachments to the first application You do not have to send the original attachments, copies are sufficient. 1. Pay certificate from your employer that covers at least 26 paid work weeks prior to your unemployment or lay-off. 2. Notice of termination if your permanent employment has ended. If your employment has been for a fixed term, notification is not required. 3. A certificate of employment if your employment has ended and a certificate of employment is available. 4. Employment contract, if available. 5. Layoff notice if you have been laid off. 6. Tax card if you have ordered a revised tax card for the benefit. If you do not send a revised tax card for the benefit, a withholding rate of at least 25% will be applied to your earnings-related daily allowance. 7. A personal tax decision if you have earned income from agriculture or other business activities. 8. A statement of your weekly working hours and pay if on occasion you have worked for less than 18 hours a week or you have had several part-time jobs at the same time. 9. A decision about the social benefit you receive that affects your earnings-related daily allowance, such as a decision about a child home care allowance for your family. Attachments to the follow-up application Fill out an follow-up application for four calendar weeks from Monday to Sunday, unless you are working part-time for a monthly salary. Then fill in the application for the whole calendar month. Send salary information as an attachment to your application if you have had paid income from parttime work or occasional full-time work during the application period. If you participate in an employment promotion service, indicate in your application which service you are in and any dates of your absence.
• E L I N TA E 45 På svenska/In English LÖNERNA och tabellönerna för alla arbetstagare i livsmedelsbranschen höjs med en allmän förhöjning på 3,5 % 1.6.2023 eller i början av därefter påbörjande löneutbetalningsperiod. Dessutom utbetalas en klumpsumma på 400 euro i maj 2023. Läs mera: www.selry.fi/svenska THE wages and salaries of all food industry workers will be increased by a general rate of 3.5% on 1 June 2023 or from the beginning of the pay period starting after that. In addition, a one-time payment of 400 euros will be paid in May 2023. Read more: www.selry.fi/english Läs mera på sidan 35 Read more on page 35 Läs mera på sidan 15 Read more on page 15 Lönerna för livsmedelsbranschens arbetstagare stiger med 3,5% 1.6.2023 The salaries of food industry workers will increase by 3.5% on 1 June 2023 Stek dig inte på jobbet, kom ihåg att dricka och ta pauser Don’t roast yourself at work, remember to drink and take a break Finlands Livsmedelsarbetares arbetslöshetskassa fusioneras med den Öppna arbetslöshetskassan A-kassan vid årsskiftet Finnish Food Workers’ Unemployment Fund will merge with the Open Unemployment Fund A-kassa at the beginning of next year
• E L I N TA E 45 Tauolla Lähetä ristikon ratkaisu osoitteeseen: SEL/Elintae, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki 14.8.2023 mennessä. Kuoreen tunnus ”Ristikko 4/2023”. Vastanneiden kesken arvomme S-ryhmän 25 euron lahjakortin. Ristikon ratkaisu ja voittajan nimi julkaistaan Elintakeessa, joka ilmestyy 8.9.2023. Nimi:....................................................................................................................................... Osoite: .............................................................................................................................................. ................................................................................................................................................. R I S T I K K O 1. Onko bouillabaisse a) kalakeitto, b) kasviskeitto, c) lihakeitto? 2. Kuinka monta jokavuotista, virallista liputuspäivää on Suomessa a) 7, b) 9, c) 11? 3. Kuinka nopeasti ääni kulkee ilmassa maapallon ympäri a) 24 tunnissa, b) 34 tunnissa, c) 44 tunnissa? 4. Mikä on asukasluvultaan Suomen viidenneksi suurin kaupunki a) Jyväskylä, b) Oulu, c) Turku? 5. Mikä seuraavista merivirroista on lämmin merivirta a) Japaninvirta, b) Kanarianvirta, c) Labradorinvirta? 6. Onko alle 55-vuotiaissa suomalaissa enemmän a) miehiä, b) naisia? 7. Kuinka suuri osa Egyptin yli 30 miljoonasta asukkaasta asuu Niilin reunamilla a) yli 70 % b) yli 80 %, c) yli 90 %? Vastaukset lehden sivulla 31. 8 5 3 9 7 4 9 2 6 3 1 5 7 9 3 8 4 7 6 5 9 7 4 2 4 6 3 1 9 7 8 5 7 5 3 2 6 8 9 4 1 8 1 9 7 4 5 3 6 2 4 9 1 8 7 2 6 5 3 6 2 8 5 3 4 1 9 7 5 3 7 6 9 1 4 2 8 3 8 4 9 5 7 2 1 6 1 7 2 4 8 6 5 3 9 9 6 5 1 2 3 8 7 4 Vaikeusaste: AI 32 60 5 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m 9 5 6 2 8 7 9 5 7 3 2 1 2 6 4 9 6 8 7 1 3 6 1 9 9 4 1 5 7 8 3 6 2 5 6 2 3 4 1 9 8 7 8 7 3 9 6 2 4 5 1 4 9 5 7 3 6 2 1 8 1 2 6 8 5 4 7 9 3 7 3 8 1 2 9 6 4 5 6 8 7 2 9 5 1 3 4 2 1 9 4 8 3 5 7 6 3 5 4 6 1 7 8 2 9 Vaikeusaste: AI 32 60 6 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m V Ä L Ä H TÄ Ä K Ö ? S U D O K U T Ratkaisut: www.selry.fi/selnet > Elintae
• E L I N TA E 47 E L I N TA E 4 6 S EL:n jäsen työskenteli pienessä leipomossa reilun kahden vuoden ajan, kunnes hän irtisanoi työsuhteensa päättymään tammikuun 2022 loppuun mennessä. Työsuhteen aikana työnantaja oli jättänyt maksamatta hänelle kuuluvia ylityöja sunnuntaityökorvauksia sekä aamutuntilisiä jopa 300 tunnin edestä. Työsuhteen päättyessä työntekijä pyysi työnantajaa maksamaan hänelle loput maksamattomat palkat. Hän sai kuitenkin vain normaalin lopputilin. Heinäkuussa työntekijä luki lehS E LV I T E T T Y TA P A U S Palkkasaatavat kannattaa periä nopeasti Maksamattomien palkkojen perintä on helpointa työsuhteen aikana tai heti työsuhteen päätyttyä. destä, että entinen työpaikka on lopettanut toimintansa. Hän ei ollut saanut usean tuhannen euron palkkasaataviaan entiseltä työnantajaltaan ja hän heräsi toimimaan asiassa nyt, puoli vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen. Hän soitti SEL:n Itä-Suomen aluesihteeri Veijo Kukkoselle ja pyysi apua puuttuvien palkkojen perimisessä. – Palkkasaatavat olivat voimassa, mutta haasteena oli, että toinen osapuoli eli leipomo oli lakannut olemasta, Kukkonen sanoo. Palkkaturvasta ei ollut apua Aluesihteeri neuvoi työntekijää vaatimaan työnantajalta maksamattomia palkkoja vapaamuotoisella palkkasaatavailmoituksella. Työnantaja ei reagoinut työntekijän vaatimukseen. Veijo Kukkonen sai kiinni työnantajan, joka kiisti palkkasaatavat. Kukkonen kertoi työntekijälle, ettei saatavien saaminen tässä tilanteessa ollut varmaa, mutta yrittää kannattaa. Koska yritys ei ollut mennyt konkurssiin, aluesihteeri ei voinut ottaa yhteyttä konkurssipesän hoitajaan saatavista. Kukkonen selvitti myös palkkaturvan mahdollisuutta. Koko maan palkkaturva-asioita hoitaa Uudenmaan ELY-keskus. Palkkaturvasta palkkasaatavia voi hakea samalta työnantajalta enintään 19 000 euroon saakka, mutta palkkaturvan edellytyksiä ovat muun muassa työnantajan maksukyvyttömyys ja haettavan summan riidattomuus. Palkkaturvahakemus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa saatavan erääntymisestä. Mikäli työnantaja kiistää saatavat, ne on haettava palkkaturvasta käräjäoikeuden myönteisen päätöksen kautta. Jos oikeus antaa palkkasaatavalle lainvoiman, niitä voi hakea kolmen kuukauden kuluessa oikeuden päätöksestä. Tässä tapauksessa työntekijän saatava oli vanhentunut palkkaturvan hakemisen osalta ja asia oli myös riitainen. Veijo Kukkonen keskusteli SEL:n sopimuspäällikkö Erkki Rantamaan kanssa, miten asiassa edetään. Menestysmahdollisuudet oikeudessa olisivat olleet huterat. teksti Kati Oksman kuva Maria Björklund E L I N TA E 47 Palkkaturvahakemus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa saatavan erääntymisestä.
• E L I N TA E 47 E L I N TA E 47 Yrittäjä lakkasi vastaamasta Työnantajaa oli vaikea saada kiinni, eikä aluesihteeri tiennyt, oliko talousvaikeuksien takia lopettaneen yrityksen kassassa rahaa. Hän keskusteli työnantajan kanssa sähköpostilla. Lopulta työnantaja lupasi tehdä tarjouksen maksettavista saatavista elokuun 2022 loppuun mennessä. Tarjousta ei kuitenkaan kuulunut, eikä työnantaja vastannut enää Kukkosen yhteydenottoihin. Aikaa kului. Lopulta Veijo Kukkonen sai vinkin, että työnantaja oli siirtynyt palkkatyöhön erääseen toiseen yritykseen. Hän soitti yritykseen ja jätti tälle soittopyynnön. Työnantaja soittikin pian Kukkoselle takaisin tuohtuneena siitä, että tämä oli soittanut hänen työpaikalleen. Työnantajan mielestä palkkasaatavia ei ollut, koska työntekijä oli pitänyt niitä pois ylimääräisinä vapaina ja oli lisäksi saanut ylimääräisiä bonuksia. Ylitöihin työntekijä ei ollut kuulemma pyytänyt etukäteen lupaa. Työntekijällä oli kuitenkin näyttöä väitteilleen palkkakuittien sekä työaikakirjanpidon myötä, kun taas ex-työnantajalla ei ollut vastaavia todisteita. Aluesihteeri jatkoi syksyn mittaan yhteydenottoja työnantajan suuntaan ja vetosi muun muassa siihen, että tämä saisi mielenrauhan asiassa, kun hoitaisi asiat kuntoon. Lopulta työnantaja suostui maksamaan noin puolet siitä summasta, joka työntekijälle oli jäänyt maksamatta. Sopimus allekirjoitettiin joulukuussa ja saatava meni maksuun joulukuun viimeisenä päivänä. – Tarinan opetus on se, että palkkasaatavien kanssa kannattaa aina olla ajoissa liikkeellä. Jos jäsen olisi ollut yhteydessä jo työsuhteen aikana tai kolmen kuukauden sisällä sen päättymisestä, hän olisi voinut saada kokonaan puuttuvan palkkasumman. Nyt saatiin onneksi kuitenkin edes osa jäsenelle kuuluvista rahoista, Kukkonen summaa. • A S I A N T U N T I J A V A S TA A Mitä lomalleni tapahtuu, jos sairastun ennen lomani alkamista tai lomani aikana? JOS työntekijä on vuosiloman alkaessa työkyvytön synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi, on lomaa siirrettävä työntekijän pyynnöstä. Jos työntekijä tietää joutuvansa sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon suunnitellun loman aikana, on hänellä oikeus siirtää lomaansa. Pyyntö loman siirtämisestä pitää toimittaa työnantajalle ennen vuosiloman alkua. Jos työntekijä sairastuu ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman aikana, työntekijä voi pyytää lomansa siirtämistä eteenpäin. Oikeus koskee sekä vuosiloman alkaessa että sen aikana sairaudesta, tapaturmasta tai synnytyksestä johtuvaa työkyvyttömyyttä. Oikeus siirtoon koskee vain lakisääteistä vuosilomaa ja vuosilomasta säästettyä säästövapaata, ei siis esimerkiksi työajanlyhennysvapaita eli pekkaspäiviä. Jos sairastut vuosiloman aikana, sinulla on oikeus loman siirtoon vasta mahdollisten omavastuupäivien jälkeen. Omavastuu koskee yli neljän viikon vuosilomaa ja omavastuupäiviä on korkeintaan kuusi. Omavastuupäivät eivät siten saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Omavastuuaika koskee koko vuotta, joten yksittäiset lomille sattuvat sairauspäivätkin kannattaa ilmoittaa ja hankkia niistä lääkärintodistus, koska vuoden aikana kertyneet päivät lasketaan yhteen. Työntekijän on viipymättä toimitettava työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestä työpaikalla sovitun käytännön mukaisesti. Työntekijän on nimenomaisesti pyydettävä loman siirtämistä työnantajalta, jos hän sairastuu ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman aikana. Pelkkä asiasta ilmoittaminen tai lääkärintodistuksen toimittaminen työnantajalle ei riitä loman siirtämiseen. Vuosiloman siirryttyä työntekijä on sairauslomalla. Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty kesäloma on ensisijaisesti annettava työntekijälle lomakauden loppuun mennessä (30.9.) ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua (2.5.). Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan siirretty loma antaa työntekijälle vielä alkuperäistä lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana ja viimeistään kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos lomaa ei voida näinkään antaa, työkyvyttömyyden takia pitämättä jäänyt loma maksetaan työntekijälle lomakorvauksena. ERKKI RANTAMAA SEL:n sopimuspäällikkö Tällä palstalla asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, joita voit lähettää meille: www.selry.fi/juttuvinkki
• E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 E L I N TA E 4 8 Koukussa kamppailulajeihin Filippiiniläinen kamppailulaji kombatan on hyvää jumppaa Thomas Estmanin aivoillekin. Kun Thomas Estman aloitti kombatanin ja kertoi siitä kavereilleen, häneltä kyseltiin naljaillen, onko kepit aina mukana, kun hän liikkuu jossain. V A P A A L L A Kerro meille omasta tai työkaverisi harrastuksesta: www.selry.fi/juttuvinkki L appeenrantalainen makeistyöntekijä Thomas Estman on harrastanut filippiiniläisiin kamppailulajeihin kuuluvaa kombatania neljän vuoden ajan. – Näin kaupan ilmoitustaululla kombatanista mainoksen ja päätin lähteä katsomaan, mistä on kyse. Laji vei saman tien mukanaan, Estman kertoo. Kombatanissa yhdistyvät monet perinteiset ja modernit taistelutyylit. Lajin harrastajien mukaan se eroaa muista taistelulajeista siinä, että lajissa pyritään spontaanin reagoinnin ja tekniikoiden saumattoman virran kehittämiseen, ei niinkään suuren tekniikkamäärän opetteluun ulkoa. Haastavuus koukuttaa Lajin ideana on opetella käyttämään aseita ja opetella puolustautumaan niitä vastaan, ja kun tämä on hallussa, on helpompaa oppia puolustautumaan aseetonta vastaan. Pääpaino harjoituksissa on keppija veitsitekniikoissa. – Aseella voi periaatteessa tarkoittaa mitä tahansa astaloa. Käytännössä treenaamme kepeillä, koska se on turvallisinta, Estman kertoo. Monipuolinen laji sisältää myös iskuja, potkuja, torjuntoja, vastaliikkeitä, lukkoja, hallintaotteita, pyyhkäisyjä, heittoja ja maahan vientejä. Estmania lajissa koukuttaa nimenomaan haastavuus ja jatkuva uuden oppiminen. teksti Kati Oksman kuvat Juho Ahola ja Kati Oksman
• E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 Kombatan-harrastajilla on tiivis ja lämmin yhteisö, joka ottaa uudet harrastajat avosylin vastaan, Thomas Estman kertoo. Lajin ideana on opetella käyttämään aseita ja opetella puolustautumaan niitä vastaan. – Kun esimerkiksi nyrkkeilyssä on heikompi käsi ja jalka edessä, tässä on vahvempi. Itselläni meni aikaa, ennen siihen tottui. Tuntui haastavalta opettaa aivoja tekemään eri tavalla kuin mihin on vuosikausia tottunut. Koordinaatiokyvyllä on iso merkitys, siksi tämä on hyvää aivojumppaa, Estman sanoo. Thomas Estman on harrastanut eri kamppailulajeja 16-vuotiaasta saakka karatesta vapaaotteluun ja potkunyrkkeilystä defendoon, joten hän tietää, mistä puhuu. – Aluksi lyöntisarjojen opetteluun meni paljon aikaa, jolloin aivot tekivät enemmän jumppaa kuin vartalo. Nyt taitojen ja tekniikan kehittyessä on päässyt treenaamaan vauhdikkaammin, niin voi tulla hikikin. Lappeenrannan JS-Kamppailusalilla ohjattuja kombatan-treenejä on kahtena arki-iltana viikossa ja sen lisäksi usein viikonloppuisin. Treeneihin kuuluu myös Mano Manon eli aseettoman itsepuolustuksen harjoittelua. Liikesarjoja Estman harjoittelee myös itsenäisesti kotipihallaan, jotta ne jäisivät lihasmuistiin. Paikallinen treeniporukka on pieni. Lappeenrannassa kombatanin harrastajia on kymmenkunta ja koko Suomessa tällä hetkellä arvioituna noin 60. Lajileirejä järjestetään niin Suomessa kuin ulkomailla, lähimmät oman seuran järjestäminä. Leireillä on mahdollista tutustua muihin kamppailijoihin eri puolilta Eurooppaa ja suorittaa tasokokeita. Leireillä sekä treeneissä kaikki kohtelevat toisiaan tasosta riippumatta vertaisinaan, mistä Estman pitää. Kilpaileminen kiinnostaa Lajin kilpaurheilumuoto kulkee nimellä sport-kombatan, jossa kamppaillaan vastustajaa vastaan yhden tai kahden pehmustetun kepin kanssa, pää kypärällä suojattuna. Thomas Estmaninkin tavoitteena on kilpailla vielä jonain päivänä. Kombatan sopii sekä miehille että naisille ja esimerkiksi kilpalajissa sukupuolijakauma on tasainen. Laji on hyvää vastapainoa työlle ja esimerkiksi olkapäät ja nivelet pysyvät hyvässä kunnossa. Jos on vammoja tai muita rajoitteita, se otetaan harjoituksissa huomioon. – Rohkeasti vaan katsomaan ja kokeilemaan, Estman kannustaa. Estman pitää kombatanista myös siksi, että laji on luotu alun perin sotatarkoituksiin, kun filippiiniläiset puolustautuivat espanjalaisten hyökkäyksiltä vuosisatoja sitten, ja vastustaja piti saada nopeasti alas. Jotkut kuvittelevat lajin brutaalina, mutta Estman kertoo hänellä olleen kombatan-vuosinaan vähemmän loukkaantumisia kuin aiemmissa kamppailulajeissaan. Tylpät harjoituspuukot ovat valmistettu vaahtomuovista tai alumiinista, ja kepit ovat bambun tyylistä puuta, joka ei pirstaloidu, vaikka ne menisivät hajalle. Lappeenrannassa kombataniin on 18 vuoden ikäraja, mutta ainakin Porissa on lapsiryhmä, jossa lajia harjoitetaan sovelletusti. Estman on työskennellyt Fazerin Lappeenrannan makeistehtaalla kahteen otteeseen, ensimmäisen kerran 2021 Karkkilasta Lappeenrantaan siirretyllä purukumi -ja ksylitoliosastolla. Sitten veri veti jälleen puoleksi vuodeksi merille, jossa hän on tehnyt valtaosan työurastaan. – Pitihän se päästä katsomaan, millainen uusi, ympäristöystävällinen Aurora Botnia -alus on ja entisiä työkavereita moikkaamaan, kokin koulutuksen saanut Estman sanoo. Tänä vuonna hän palasi maihin ja aloitti makeistehtaan raeosastolla avustavana työntekijänä. Nykyisen työpaikan hyviin puoliin kuuluu ehdottomasti se, että Lappeenrannassa asuessa kamppailulajin harjoituksiin on mahdollista päästä aiempaa useammin. – Työelämässäkin haluan kehittyä ja oppia jatkuvasti uutta. Onneksi Fazerilla olen päässyt esimerkiksi kouluttamaan muita ja suunnittelemaan itse työntekoani, Estman toteaa. •
• E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 ALUETOIMISTOT PALVELEVAT SEL:N JÄSENIÄ AJANKOHTAISTA Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi tai sinulle tulee niihin liittyviä erimielisyyksiä työnantajasi kanssa, liitto neuvoo ja auttaa ratkaisemaan ongelmat. Liittoa työpaikalla edustava luottamusmies on apunasi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä suoraan liiton aluetoimistoon. Aluetoimistosi palvelee sinua myös kaikissa liiton jäsenyyteen ja työttömyysturvaan liittyvissä asioissa. Soita tai meilaa! Kun tulet asioimaan paikan päälle aluetoimistolle, varmistathan aina ensin soittamalla, että olemme paikalla. Aluetoimisto Avoinna Työttömyysturvaneuvonta ja jäsenyysasiat Työsuhdeneuvonta, palkkaja muut työehtoasiat SEL:n Etelä-Suomen aluetoimisto Siltasaarenkatu 4, 5. krs 00530 Helsinki Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Satu Itkonen 09 4246 1255 satu.itkonen@selry.fi Jouni Konttila 040 544 5101 jouni.konttila@selry.fi SEL:n Länsi-Suomen aluetoimisto Maariankatu 6 b 20100 Turku Ma–to 8–15.30 Kiinni 13–14 Pe 8–15 Kiinni 13–13.30 Maarit Pinomäki 09 4246 1234 maarit.pinomaki@selry.fi Esa Vahlsten 09 4246 1233, 0400 734 702 esa.vahlsten@selry.fi SEL:n Häme-KeskiSuomen aluetoimisto Rautatienkatu 10, 6. krs 33100 Tampere Ma–to 8–15.30 Kiinni 11–12 Pe 8–15 Kiinni 11–11.30 Marja-Liisa Jaakkola 09 4246 1236 marja-liisa.jaakkola@selry.fi Eija Rantanen 040 519 5577 eija.rantanen@selry.fi SEL:n Kaakkois-Suomen aluetoimisto Vuorikatu 20 15110 Lahti Ma–to 8–15.30 Kiinni 12.30–13.30 Pe 8–15 Kiinni 12.30–13 Marja Karuaho 09 4246 1238 marja.karuaho@selry.fi Kari Salminen 09 4246 1237, 040 456 6694 kari.salminen@selry.fi SEL:n Itä-Suomen aluetoimisto Haapaniemenkatu 21 B 21 70110 Kuopio Ma–to 8–15.30 Pe 8–15 Kiinni 11.30–12 Rainer Kettunen 09 4246 1240 rainer.kettunen@selry.fi Veijo Kukkonen 09 4246 1239, 050 464 7292 veijo.kukkonen@selry.fi SEL:n Pohjanmaan aluetoimisto Ylätori 2 A, 3. krs 65100 Vaasa Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Paula Mäki-Jussila 09 4246 1242 paula.maki-jussila@selry.fi Markus Forslund 040 772 2387 markus.forslund@selry.fi SEL:n Pohjois-Suomen aluetoimisto Rautatienkatu 16 90100 Oulu Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Jäsenpalvelu Ovatko tietosi ajan tasalla jäsenrekisterissä? Tarkista tietosi SEL:n eAsioinnista www.selry.fi/easiointi, jossa voit esimerkiksi päivittää yhteystietosi ja työpaikkatietosi, ilmoittaa uudesta työpaikasta tai työsuhteen päättymisestä sekä ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta eli palkattomasta jaksosta kuten perhevapaasta, varusmiespalveluksesta tai päätoimisesta opiskelusta. Haluatko lukea Elintakeesi vain sähköisesti? Jos et halua saada Elintae-lehteä painettuna lehtenä kotiisi, voit peruuttaa tilauksen osoitteessa www.selry.fi/easiointi -> Jäsenyys -> Jäsentiedot -> Jäsenedut -> Muokkaa -> En halua Elintae-lehteä. Tai voit perua tilauksen numerosta 09 4246 1230. Voit lukea Elintakeen osoitteessa www.lehtiluukku.fi/lehdet/elintae ja tilata muistutuksen kun uusi lehti ilmestyy.
• E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 SEL:n jäsenyytesi pidät kunnossa ilmoittamalla muutoksista liittoon ja maksamalla jäsenmaksusi. Osoitteentai nimenmuutoksesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa liittoon, kun teet virallisen ilmoituksen Digija väestötietovirastoon. Muuttoilmoituksen voit tehdä osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi. Jos sinulla on tietojen luovutuskielto, ilmoita uusi nimesi tai osoitteesi myös liittoon. Kun vaihdat työpaikkaa, ota yhteys uuden työpaikkasi luottamusmieheen tai liiton aluetoimistoon, jotta saat jäsenmaksujen perintäsopimuksen täytettäväksi. Sen avulla voit tarvittaessa vaihtaa ammattiosastosi ja valita jäsenmaksutavan: joko työnantaja perii suoraan palkasta tai maksat jäsenmaksut itse. Työnantaja voi aloittaa jäsenmaksujen perinnän palkastasi vasta kun siitä on tehty kirjallinen perintäsopimus. Jäsenmaksuperinnän päättymisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittoon ja työnantajalle käyttämällä perintäsopimuksen päättymisilmoitusta. Jos maksat itse jäsenmaksusi, tarvitset siihen henkilökohtaisen viitenumerolistan, jonka saat aluetoimistostasi. Listassa on jokaiselle kuukaudelle oma viitenumero, jota on käytettävä. Mikäli vaihdat alaa ja ammattiliittoa, ota ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai siihen liittoon johon siirryt, jotta voit sopia jäsenyyden alkamisajankohdasta. Vasta sen jälkeen ilmoita liiton vaihdosta SEL:n jäsenrekisteriin. Näin siirtymisesi uuteen liittoon tapahtuu ilman jäsenyyden katkeamista. Jos haluat erota SEL:sta, ilmoita siitä liittoon kirjallisesti. SEL:n jäsenmaksu on 1,4 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja se sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksua maksetaan myös osa-aikatyöstä ja työstä, jota teet saadessasi soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömyyskassa perii automaattisesti jäsenmaksun kaikista maksamistaan etuuksista. Opiskelijajäsenyys on maksuton ja se on voimassa opiskelun päättymiseen saakka. Mikäli työskentelet opiskelun ohella, liity myös työttömyyskassan jäseneksi ja maksa palkastasi jäsenmaksu, jolloin kartutat oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Opiskelun ajalta saat jäsenmaksuvapauden ilmoittamalla opiskeluajat liittoon. Palkkatyöstä maksetaan aina jäsenmaksua. Kun jäät eläkkeelle, toimita jäsenrekisteriin kopio eläkepäätöksestä tai lähetä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, jossa kerrot nimesi, syntymäaikasi ja eläkkeen alkamispäivän. Jos kyseessä on määräaikainen eläke, kuten kuntoutustukena maksettava työkyvyttömyyseläke, ilmoita myös eläkkeen päättymispäivä. Saat SEL:n vapaajäsenyyden, kun jäät eläkkeelle, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenyys on maksuton. Jos olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Jäsenmaksua ei tarvitse maksaa ajalta, jolta et saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta esimerkiksi sairauden, kuntoutustuen, äitiysvapaan, isyysvapaan, vanhempain vapaan, hoitovapaan, opiskelun, varusmiestai siviilipalveluksen tai enintään 12 kuukauden vapausrangaistuksen takia. Työtön, joka ei saa kassan maksamaa etuutta, on vapautettu jäsenmaksusta. Niiden jäsenten jäsenmaksu, joilla ei ole palkkatuloa, kassan maksamaa etuutta tai jäsenmaksuvapautusta, on 10 euroa/kk. Yrittäjänä toimivan (enintään 18 kk) jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa/kk. Mikäli jäsenmaksusi on maksamatta tai jäsenmaksuvapautuksesi ilmoittamatta, ota välittömästi yhteyttä liittoon. Sovimme kanssasi, miten jäsenmaksut ja jäsenyys hoidetaan ajan tasalle. Jos olet laiminlyönyt jäsenmaksujen maksamisen tai jäsenmaksuvapautuksesta ilmoittamisen yli kuuden kuukauden ajalta, päättyy jäsenyytesi liitossa sekä työttömyyskassassa. Liiton jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Liitto toimittaa verottajalle vuosittain tiedot itse maksamistasi sekä työnantajan perimistä jäsenmaksuista. Tarkasta veroehdotuksestasi, että maksettujen jäsenmaksujen määrä on oikein. NÄIN PIDÄT JÄSENYYTESI KUNNOSSA ISSN: 0782-2448 Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Päätoimittaja: Karoliina Öystilä Toimittaja: Kati Oksman Toimituksen sihteeri: Erja Ekman Ulkoasu: Berry Creative Taitto: Sivusoppi, Liisa Suonsivu Elintaetta on mukana kehittämässä SEL:n viestintäjaosto: Pirjo-Riitta Anttonen, Pasi Heinämaa, Jari Heiskanen, Jani Kerttula, Thomas Noon, Saija Ratia, Riku-Veikka Tamminen ja Tuija Toivonen-Perttunen. Osoitteenmuutokset: jasenrekisteri@selry.fi Tilaushinnat: Jäsenille ilmainen, muilta 40 €/vuosi Painopaikka: PunaMusta, Tampere Palaute ja juttuvinkit: www.selry.fi/elintae Elintae ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Nro Aineistot Ilmestyy 1 16.1.2023 10.2.2023 2 27.2.2023 24.3.2023 3 3.4.2023 28.4.2023 4 15.5.2023 9.6.2023 5 14.8.2023 8.9.2023 6 18.9.2023 13.10.2023 7 23.10.2023 17.11.2023 8 20.11.2023 15.12.2023 Ammattiosastojen ja aluejärjestöjen kokousja tapahtumailmoitukset: ilmoitukset@selry.fi tai lomakkeella: www.selry.fi/selnet. Tiedusteluihin vastaa Erja Ekman. p. 09 4246 1200 www.selry.fi www.elintarvikekassa.fi www.facebook.com/selry www.twitter.com/selryfi www.instagram.com/selryfi www.flickr.com/selry Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@selry.fi Postija käyntiosoite: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki
• Tiesitkö, että yli miljoona suomalaista nauttii matkasta Turvassa? Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 SEL on vakuuttanut työikäiset jäsenensä Turvan matkustajavakuutuksella. Se auttaa, jos reissussa sattuu tai tapahtuu. Reissukaveriksi kannattaa ottaa TaskuTurva. Se on Turvan oma mobiilisovellus, jossa matkavakuutuskortti kulkee kätevästi mukanasi. TaskuTurvasta löydät myös luotettavan lääkärin yhteystiedot maailmalla. Lisäksi ulkomailla apunasi on 24 h matkahätäpalvelu. Aloita reissuvalmistelut jo tänään! Lataa TaskuTurva-sovellus puhelimeesi ja tarkista liittosi tarjoama vakuutusturva sekä etusi osoitteesta turva.fi/sel Lataa nyt TaskuTurva-sovellus mukaan matkaasi turva.fi/lataa Iskän uimamaisteri onkin jo pakannut kaikki tärkeimmät lomaa varten! Valmiina matkaan! Joko lähdetään?