• ORPON HALLITUS AJAA ETEENPÄIN LEIPOMOTYÖLAIN KUMOAMISTA TARKISTA, ONKO LOMAPALKKASI LASKETTU JA MAKSETTU OIKEIN? GALLUP | TYÖPAIKALLA | LUOTTAMUSHENKILÖ | SELVITETTY TAPAUS 4? 24 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Moni kevytyrittäjä kuuluisi työsuhteeseen T YÖEL ÄMÄ Ystäviä ja yhteisöllisyyttä cosplaysta VAPAALL A
• E L I N TA E 3 Perjantaina etkot kello 19. Lauantaina aktiviteetit kello 12. Tangokuningatar Charlotta Saari päivätansseissa kello 14–16 ja esiintyjät festareilla kello 17–21.30, jonka jälkeen DJ soittaa ja bileet jatkuvat yöhön! Festarilippu on ilmainen SEL:n jäsenelle! Voit lisäksi varata ilmaisen lipun yhdelle seuralaisellesi! SEL:n kesäfestarit lauantaina 17.8.2024 kello 16.30 Original Sokos Hotel Lakeus, Seinäjoki Osa ammattiosastoista tukee jäsentensä osallistumista SEL:n kesäfestareille järjestämällä yhteiskuljetuksen tai korvaamalla matkaja majoituskuluja. Seuraa oman ammattiosastosi tiedotusta. Jos ammattiosastosi järjestää ryhmämatkan festareille, varaa lippusi, matkasi ja majoituksesi ammattiosastosi ohjeiden mukaisesti. Varaa festarilippusi ja majoituksesi: www.selry.fi/kesafestarit
• E L I N TA E 3 Aluksi E duskuntavaalit ovat myös työehtovaalit. Eduskuntavaalien tulos vaikuttaa jokaisen suomalaisen palkansaajan työehtoihin ja työttömyysturvaan. Eduskunnan ja hallituksen kokoonpanolla on suuri merkitys siihen, lähteekö hallitus sanelemaan asioita työmarkkinaosapuoleksi vai hoitaako hallitus työelämän kehittämistä yhteistyössä sopien työmarkkinajärjestöjen kanssa kolmikannassa. SIPILÄN HALLITUS antoi meille jo esimakua siitä, miten hallitus pystyy halutessaan lainsäädännön kautta vaikuttamaan työehtoihin. Sipilän aikana monet hallituksen ajamista heikennyksistä torjuttiin, mutta kilpailukykyeli kikysopimuksesta maksetaan edelleen hintaa. Nyt Orpon hallitus on osoittanut, että kun hallitus ja sen ohjelman työelämäheikennykset kirjoittaneet työnantajat ovat tarpeeksi härkäpäisiä, niillä on valta ja mahdollisuus viedä läpi eduskunnassa rajuja heikennyksiä työntekijöiden vastustuksesta huolimatta. SAK:LAISTEN AMMATTILIITTOJEN jäsenet ovat puolustaneet työntekijöiden oikeuksia laajoilla poliittisilla #PainavaSyy-lakoilla ja STOP nyt! -mielenosoituksella. Iso kiitos kuuluu jokaiselle lakossa olleelle työntekijälle ja erityisesti niille 7000 SAK:laiselle työntekijälle, jotka olivat huhtikuussa neljä viikkoa lakossa kaikkien suomalaisten palkansaajien puolesta. Lakot eivät kääntäneet hallituksen päätä. Sen sijaan hallitus söi törkeästi sanansa, eikä neuvotellut työntekijöiden kanssa senkään jälkeen, kun lakot oli keskeytetty. Työttömyysturvan kovat leikkaukset sekä aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttaminen on jo nuijittu eduskunnassa pöytään. Nyt kun laki sallii enää enintään vuorokauden poliittiset lakot, hallituksen on helpompi viedä eduskunnassa läpi pitkä lista työehtojen heikennyksiä. Hallitus pyyhkii sopimusyhteiskunnalla pöytää ja työntekijät saavat märkää rättiä naamaansa hallituspuolueilta. MEITÄ EI hallitus hiljennä tai lannista. Emme katso vierestä ja ole hiljaa, kun hallitus rikkoo suomalaista työelämää. Työntekijöiden ääni kuuluu jatkossakin ammattiliittojen kautta ja äänestämällä vaaleissa. Nyt jos koskaan tarvitaan järjestäytyneitä työntekijöitä. Meitä ette hiljennä P Ä Ä K I R J O I T U S ”Työntekijät saavat märkää rättiä naamaansa hallituspuolueilta.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 4/24 7.6.2024 S I S Ä L LY S Kannessa: Tamperelainen Janette Kotanen työskentelee Saarioisten Sahalahden tehtaan henkilöstöravintolassa. Hän harrastaa cosplayta, jossa pukeudutaan manga-, anime-, sarjakuva-, pelitai elokuvahahmoiksi. Kuvassa Kotanen on pukeutuneena meidopersoona Aironiksi. Kannen kuva: @sudenluu ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Tulevaisuusvuoropuhelu 12 Työehdot 13 Leipomotyölain kumoaminen 14 Lakko-oikeus 16 HK:n klassikot valmistetaan Vantaalla 22 Kevytyrittäjyys 26 Kouluttajakoulutus 30 Järjestösivut 36 Älä paahda itseäsi töissä 38 Luottamushenkilö 40 Tarkista, onko lomapalkkasi maksettu oikein 42 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 44 På svenska, In English 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla
• E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti T untuu uskomattomalta, että pienehkö logistiikka-alan perheyritys siirtyy kylmiltään lemmikkiruokabisnekseen, Best-Inin työntekijöiden pääluottamusmies Mika Vartiainen sanoo. Atrian omistaman, Kuopiossa koiranruokia valmistavan Best-In Oy:n työntekijät saivat alkuvuodesta tietää, että 70 prosenttia yrityksestä on myyty seinäjokelaiselle SaVe Logistiikka Oy:lle. – Silloin meille viestitettiin, että vain osakkeiden omistus vaihtuu taustalla, mutta toimintaan ei tule muutoksia ja voitte rauhallisin mielin jatkaa työntekoa. Me työntekijät odotimme parin kuukauden ajan uutta toimitusjohtajaa Kari Herukkaa käymään meillä Kuopiossa, ja kun hän viimein tuli, kertoi hän aloittavansa muutosneuvottelut ensi viikolla. Se tuli työntekijöillemme aikamoisena pommina, Vartiainen kertoo. Muutosneuvotteluiden piirissä oli koko Kuopion tehtaan henkilöstö, joista 13 työskentelee SEL:n työehtosopimuksella ja neljä on toimihenkilöitä. Työntekijät esittivät neuvotteluissa omia kustannussäästöja tehostamisesityksiä, kuten toimintojen siirtäBest-Inin tuotanto siirtyy Kuopiosta Seinäjoelle, työntekijät protestoivat marssimalla ulos Karoliina Öystilä Best-Inin uusi omistaja ilmoitti sulkevansa Kuopion tehtaan ja siirtävänsä tuotannon Seinäjoelle. mistä nykyisestä kahdesta rakennuksesta yhden katon alle, mutta esityksillä ei ollut vaikutusta lopputulokseen. Kun henkilöstölle tiedotettiin huhtikuun lopussa Kuopion tehtaan lopettamisesta ja tuotannon siirtämisestä Seinäjoelle uuteen tehtaaseen viimeistään kesään 2025 mennessä, työntekijät marssivat ulos kahdeksi päiväksi vastalauseena työnantajan päätökselle. Työntekijöille on luvattu töitä uudesta Seinäjoen tuotantolaitoksesta, mutta pääluottamusmiehen mukaan työntekijöillä ei ole ainakaan tällä hetkellä intoa muuttaa toiselle puolelle Suomea, kun tulevista työehdoistakaan ei ole varmuutta. – Lemmikinruokien valmistaminen on vastuullista ja korkean tason osaamista vaativaa työtä, jota ei opeteta missään oppilaitoksessa. Kuopion tehtaaltamme löytyy tällä hetkellä alan parhaat ammattilaiset ja meistä tuntuu, että tämä raudanluja osaaminen vedetään nyt Kankkulan kaivosta alas. Uusi omistaja ei ole miettinyt tätä kuviota loppuun asti, Vartiainen sanoo. Atria omistaa Best-Inistä yhä 30 prosenttia ja raaka-aineet tulevat Atrialta. Best-Inin liikevaihto oli 4,6 miljoonaa euroa vuonna 2022.
• E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti S EL:n kesäfestareilla lauantaina 17.8.2024 Seinäjoella viihdyttävät Pohjanmaan omat tähdet Portion Boys, Juhana Haukkala ja Telaketju. Festarialue Original Sokos Hotel Lakeuden pihalla aukeaa kello 16.30 ja ensimmäinen keikka alkaa kello 17. Viimeisen artistin jälkeen bileet jatkuvat yöhön DJ:n tahdissa. Ennen varsinaisten festareiden alkua selliläiset seuralaisineen saavat nauttia kuninkaallisesta menosta päivätansseissa, jossa esiintyy vuoden 2023 tangokuningatar, lapualainen Charlotta Saari. Kesäfestarit avaa Seinäjoella asuva Juhana Haukkala, jonka hyväntuulista ja humoristista musiikkia on verrattu Arttu Wiskariin. SEL:n kesäfestareiden pääesiintyjänä lauteille nousee huippusuosittu Portion Boys. Kovana livebändinä tunnettu yhtye räjäyttää pankin viimeistään Matin ja Tepon kanssa tehdyllä Vauhti kiihtyy -biisillä. Viimeisenä festareilla esiintyy Telaketju, jota kuvaillaan Pohjanmaan ”stydeimmäksi poikabändiksi”, jonka settiin kuuluvat parhaat pop-rock-finnhitsit Telaketjumaiseen tapaan tarjoiltuna. Festarilippu on SEL:n jäsenelle ilmainen, mutta se pitää varata ennakkoon. Lisäksi SEL:n jäsenet voivat varata yhden lipun ilmaiseksi seuralaiselleen, jonka ei tarvitse olla SEL:n jäsen. Festarit ovat K18-tapahtuma. – SEL:n kesäfestareille on varattu jo lähes 500 lippua ja tulossa on takuuvarmasti hyvät bileet, joita ei kannata jättää väliin. Suosittelen hoitamaan nopeasti työporukalla festariliput sekä majoitusja kyytiasiat kuntoon, SEL:n järjestöpäällikkö Pekka Närhinen kannustaa. Kun varaat festarilippusi, voit samalla ilmoittautua mukaan hauskaan kaupunkisuunnistukseen tai muihin aktiviteetteihin, joihin voit osallistua ilmaiseksi Lakeudenpuistossa lauantaina kello 12. Vaihtoehtoina ovat yksilölajit mökkitikka, mölkky ja saappaanheitto sekä joukkuelaji köydenveto. Lakeudenpuistossa on myös tarjolla lounaaksi ilmaista hernesoppaa. Hotellihinnat löytyvät osoitteesta www.selry.fi/kesafestarit. Osa ammattiosastoista tukee jäsentensä osallistumista SEL:n kesäfestareille järjestämällä yhteiskuljetuksen tai korvaamalla matkatai majoituskuluja. Jos ammattiosastosi järjestää ryhmämatkan festareille, varaa lippusi, matkasi ja majoituksesi ammattiosastosi ohjeiden mukaisesti. SEL:n kesäfestareiden viralliset etkot ovat perjantaina 16.8.2024 kello 19 Original Sokos Hotel Vaakunassa. www.selry.fi/kesafestarit SEL:n kesäfestareilla kova kattaus: Portion Boys, Juhana Haukkala, Telaketju ja Charlotta Saari Ari Myllymäki SEL:n kesäfestareiden pääesiintyjänä Seinäjoella on kovaan suosioon noussut Portion Boys.
• E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti SEL:N LIITTOHALLITUS on valinnut SEL:n Pohjanmaan aluesihteeriksi Petri Koiviston, 52, Seinäjoelta. Tehtävä on määräaikainen sijaisuus, sillä SEL:n palkkasihteeri Ari Huuki jäi toukokuun alusta kahdeksi vuodeksi opintovapaalle ja SEL:n Pohjanmaan aluesihteeri Markus Forslund valittiin hänen sijaisekseen palkkasihteeriksi. Petri Koivistolla on lähes 20 vuoden kokemus työpaikan, ammattiosaston, aluejärjestön ja liiton valtakunnallisista luottamustehtävistä. Tällä hetkellä hän työskentelee lihanleikkaajana ja laatumiehenä sekä toimii työntekijöiden 1. varatyösuojeluvaltuutettuna Atrian Nurmon tuotantolaitoksella. Koivisto on SEL:n liittohallituksen jäsen ja Seinäjoen Elintarviketyöläisten ammattiosasto 52:n puheenjohtaja. – Ihmisten auttaminen sekä ammattiyhdistystoiminta ovat lähellä sydäntäni ja olen onnellinen, että pääsen nyt tekemään tätä työkseni koko Pohjanmaan alueella SEL:n aluesihteerinä. Haluan kiittää luottamuksesta ja odotan, että pääsen töihin liiton jäsenten ja luottamushenkilöiden kanssa, Petri Koivisto sanoo. SEL:n aluesihteerin työtehtäviä ovat jäsenten työsuhdeneuvonta, erimielisyysneuvottelut ja oikeusjuttujen valmisteleminen. Aluesihteeri kouluttaa alueensa työpaikkojen ja ammattiosastojen luottamushenkilöitä ja tukee heidän työtään. Lisäksi aluesihteerin tehtäviin kuuluvat jäsenhankinta, tiedotus sekä liiton tapahtumien organisointi alueella. Koivisto aloittaa työt SEL:n Pohjanmaan aluesihteerinä elokuun alussa. SEL:N LIITTOHALLITUS on valinnut Eliza Pugasen, 25, SEL:n järjestötoimitsijaksi vastaamaan maahanmuuttajataustaisten jäsenten tukitoiminnoista järjestötoimitsija Chau Nguyenin perhevapaan sijaisena ajalla 1.9.2024– 31.1.2025. Jokioislainen Eliza Puganen työskentelee tällä hetkellä Ruokaviraston lihantarkastajana HKFoodsin Forssan tuotantolaitoksella. Lisäksi hän toimii Ruokaviraston lihantarkastajien varapääluottamusmiehenä. Puganen on Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosasto 027:n johtokunnan jäsen sekä ammattiosaston ja SEL:n Länsi-Suomen alueen nuorisovastaava. Hän on myös suorittanut KSL-opintokeskuksen Nuori ay-vaikuttaja -koulutuksen. – Tykkään työskennellä ihmisten kanssa ja auttaa heitä. Olen iloinen, että pääsen tekemään sitä nyt työkseni liitossa. Toivon, että saan auttaa ja tehdä liittoa tutuksi mahdollisimman monelle ihmiselle. Kiitos tästä mahdollisuudesta ja luottamuksesta, Eliza Puganen sanoo. Järjestötoimitsijana Eliza Puganen vastaa SEL:n maahanmuuttajataustaisten jäsenten tukitoiminnoista. Lisäksi hänen tehtävänään on kartoittaa, mitä maahan muuttaneet elintarvikealan työntekijät ammattiliitolta odottavat ja tehdä suunnitelma, miten odotuksiin vastataan ja esimerkiksi millaista koulutusta maahan muuttaneet jäsenet tarvitsevat. Pugasen työkieliä ovat hänen äidinkieltensä suomen ja venäjän lisäksi ukrainan ja englannin kielet. Chau Nguyenin perhevapaan ajan SEL:n nuorten toiminnasta vastaa järjestötoimitsija Minttu Sillanpää. Petri Koivisto SEL:n Pohjanmaan aluesihteeriksi Eliza Puganen SEL:n järjestötoimitsijaksi Petri Koivisto aloittaa aluesihteerin työt elokuussa. Tulevat työkaverit Minttu Sillanpää ja Eliza Puganen. Taru Salovaara Bibek Bista
• E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti TYÖMARKKINAT EIVÄT ole staattinen, muuttumaton kokonaisuus, vaan ne kehittyvät ja muuttuvat jatkuvasti. Siksi on tärkeää, että työikäiset voivat opiskella ja hankkia uusia taitoja – tarvittaessa myös toisen ammatillisen perustutkinnon. Valitettavasti hallitus näyttää tekevän kaikkensa vaikeuttaakseen siirtymiä työelämässä. Julkinen keskustelu koulutuksesta kohdistuu usein peruskouluun ja korkeakouluun. Mutta jos ammatillisen opetuksen laatu kärsii, siitä kärsii työelämä, talouselämä ja me kaikki, jotka tarvitsemme arjen ammattilaisia. HALLITUSPUOLUEIDEN PUHEET koulutuksen tärkeydestä alkavat kadota savuna ilmaan. Täytyy kai pitää voittona sitä, että hallitus päätti leikata ammatillisesta koulutuksesta vain 100 miljoonaa euroa taustavalmisteluissa esitetyn 445 miljoonan sijaan. Jälkimmäinen olisi jättänyt jälkeensä vain savuavat rauniot. Nyt koituu vain karmeita ongelmia. Opintotarjonta kapenee ja aloituspaikkoja on vähemmän. Opettajien määrä pienenee. Hallituksen logiikan mukaan erityisesti ammatillinen koulutus haaskaa rahaa, koska työikäinen voi suorittaa toisen ammatillisen perustutkinnon. Orpon hallituksen mielestä työssäkäyvät ihmiset opiskelevat vääriä asioita, ja moinen harhailu on syytä välittömästi lakkauttaa. Jos jotain opiskellaan, niin mielellään vain ministeriön kabineteissa määriteltyjä asioita, kiitos vain. JOS HALLITUS oikeasti arvostaisi sitä, että työssäkäyvä ihminen voi kehittää osaamistaan työmarkkinoiden tarpeiden mukaan, emme puhuisi ammatillisen koulutuksen leikkauksista tai aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta. Niiden sijaan puhuisimme työpaikkojen osaamiskartoituksista, uraja opinto-ohjaukseen panostamisesta, yksilöiden voimaannuttamisesta, sivistyksestä ja perustaitojen varmistamisesta. Puhuisimme myös ammattiosaajien korkeakoulupolusta ja pitkän linjan investoimisesta koulutukseen. Hallituksen nyt tekemiä koulutusleikkauksia kadutaan vielä raskaasti. Koulutuksesta ei leikata – ja taas leikataan K O L U M N I S A N O T T U A 7,1 % ”Hallituksen suunnitelma on kenkku: ensin sidotaan työntekijöiden kädet ja sitten heitä lyödään uusilla heikennyksillä. Poliittisen lakkooikeuden rajaamisen myötä hallituksen on helppo vaikka pidentää työaikaa tai puuttua sunnuntaityön korvauksiin.” S A K : N PU H E E N J O HTA JA JA R K KO E LO R A NTA 1 3 . 5 . 202 4 ”Suomen talouden ja viattomien osapuolten tuhoaminen poliittisin lakoin rajataan 24 tuntiin. Tämä on voitto demokratialle ja kansanvallalle.” PE RU SS U O M A L A I S TE N K A N S A N E D U S TA JA S E B A S TI A N T Y N K K Y N E N 1 7. 5 . 202 4 JUURI NÄIN! EI NÄIN! SEL:N JÄSENTEN TYÖTTÖMYYSASTE OLI 7,1 % HUHTIKUUSSA 2024. LÄHDE: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA A-KASSA MIKKO LAAKKONEN Kirjoittaja on Palvelualojen ammattiliitto PAMin koulutusja elinkeinopoliittinen asiantuntija. L U K U ”Jos ammatillisen opetuksen laatu kärsii, siitä kärsii työelämä, talouselämä ja me kaikki.”
• E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Elintarviketyön vetoja pitovoimatekijät V E L L U N B L O G I ”Työntekijät rakentavat omaa elämäänsä ja tulevaisuuttaan pysyvien työsuhteiden perustalle ja samalla ne ovat sitoutumisen peruste työpaikkaan.” O lemme aloittaneet tulevaisuusvuoropuhelun työnantajaliitto ETL:n ja TYÖ2030-ohjelman kanssa. Tarkoituksena on keskustella elintarvikealan työn nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä tunnistaa tulevaisuuden osaamistarpeita ja mahdollisuuksia. OSANA TULEVAISUUSVUOROPUHELUAMME E2 Tutkimus sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja palkansaajien tutkimuslaitos Labore selvittivät elintarviketeollisuuden työn tulevaisuuden näkymiä. Selvitysten tulokset ovat suomalaisen elintarviketeollisuuden kannalta myönteisiä. Etlan ja Laboren raportin mukaan useilla mittareilla mitattuna elintarvikealalla menee Suomessa vertailumaihin verrattuna hyvin. Suomen elintarviketeollisuus on kannattavaa ja jalostusaste on korkealla tasolla. Myös työn tuottavuus on kansainvälisesti hyvällä tasolla. TYÖN TUOTTAVUUS syntyy paljolti osaavista ja työhön sitoutuneista työntekijöistä. E2 Tutkimuksen kyselytutkimuksen mukaan elintarvikealan työntekijät näkivät alan merkittävimpänä vetovoimatekijänä pysyvät työsuhteet eli vakituiset ja kokoaikaiset työsuhteet. Tätä ei pidä vähätellä. Työntekijät rakentavat omaa elämäänsä ja tulevaisuuttaan pysyvien työsuhteiden perustalle ja samalla ne ovat sitoutumisen peruste työpaikkaan. Ilman sitoutuneita työntekijöitä yrityksen on vaikea kehittää tuottavuuttaan ja toimintaansa. Kävimme läpi tulevaisuusvuoropuhelun selvitysten tuloksia SEL:n ja ETL:n hallintojen yhteisessä tilaisuudessa toukokuussa. Tarkoituksena on luoda pohjaa keskinäiselle vuoropuhelulle niin tämän päivän kuin tulevaisuudenkin ratkaisuista elintarviketeollisuuden ja sen henkilöstön hyväksi. Tilaisuus osoitti selvästi sen, että meidän kannattaa olla mukana kehittämässä ja luomassa mahdollisuuksia jatkuvalle vuoropuhelulle. ETLAN, LABOREN ja E2 Tutkimuksen selvitykset sekä samalla viikolla julkaistu Luonnonvarakeskuksen selvitys elintarvikealan yhteiskunnallisesta merkityksestä vahvistavat näkemystä siitä, että meillä on kaikki mahdollisuudet tehdä elintarvikealasta vielä merkityksellisempi ja nykyistä vetovoimaisempi. Kesän hellekelit ovat jo alkaneet. Helteillä on positiivinen vaikutus niin mieleen kuin monen elintarvikkeen menekkiinkin. Toivon, että kaikki voivat viettää mahdollisimman rentouttavan kesän. Riippumatta siitä, mitä grillataan, grillataan kotimaista. Se tuo työtä meille kaikille. Hyvää kesää! VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
• E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Mitä tykkäät SEL:n nuorten toiminnasta? Vastaajat osallistuivat SEL:n nuorten risteilylle 4.–5.5.2024 Helsingistä Tallinnaan. G A L L U P ” NUORTEN risteily oli minulle ensimmäinen SEL:n tapahtuma. Työskentelin vielä Sarpilla, kun sain kutsun. Tykkäsin risteilystä, koska tapasin paljon uusia ihmisiä ja muita maahanmuuttajataustaisia jäseniä. Olen suositellut liiton jäsenyyttä myös tutuilleni.” RAJITHA PREMARATHNA tiskaaja Hello Fello, Pori ” NUORTEN toiminnassa tutustuu muihin elintarvikealalla työskenteleviin nuoriin ja saa tietoa liiton toiminnasta ja palveluista. Olen osallistunut moniin SEL:n ja nuorten tapahtumiin, tämä ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen kertani mukana.” ELIZA PUGANEN lihantarkastaja, ammattiosaston ja Länsi-Suomen nuorisovastaava Ruokavirasto/HKFoods, Forssa “ TÄ M Ä nuorten risteily oli ensimmäinen SEL:n nuorten tapahtuma, johon osallistuin ja oli tosi mukavaa! Parasta oli yhteisöllisyys ja ilmapiiri. Oli hienoa päästä vaihtamaan ajatuksia muiden liiton jäsenten kanssa.” MARIA SEPPÄLÄ pakkaaja Kotivara, Oulu ” RIS TEILY oli mielenkiintoinen. Oli hauska nähdä muita nuoria selliläisiä, sillä liiton jäsenten keski-ikä on kuitenkin aika korkea. Nuorten toiminnasta syntyi positiivinen vaikutelma, joten voisin osallistua tapahtumiin toistekin.” ANTTI KORVA biotekniikan prosessinhoitaja, työsuojeluvaltuutettu Nokian Panimo, Nokia ITALIALAIS-ALANKOMAALAISEN makeisvalmistajan Perfetti van Mellen tehtaan johto Turkissa määräsi tammikuun alussa 80 liiton jäsentä viikon pakkolomalle. Lopulta pakkoloma koski 240 jäsentä kestäen kolme viikkoa. Vaikka pakkoloma oli palkallinen, tehtaan johdon tarkoituksena oli painostaa ja pelotella liiton jäseniä. Työnantajan painostustoimiin kuuluu myös tarkistaa työntekijöiden ay-jäsenyys ja uhata jäseniä irtisanomisilla. Lisäksi työnantaja on valittanut maan työministeriön päätöksestä, joka on vahvistanut ammattiliitto Tekg?da??in edustavan työntekijöitä laillisesti. Elintarviketyöläisten maailmanjärjestö IUF on vaatinut yhtiön ylintä johtoa lopettamaan ammattiliiton vastaiset toimet ja aloittamaan työehtosopimusneuvottelut liiton kanssa. Tähän mennessä johto ei ole ryhtynyt korjaaviin toimiin. Perfetti Van Melle työllistää yli 18 000 työntekijää 33 tuotantolaitoksessa eri puolilla maailmaa. Yhtiön tunnetumpia brändejä ovat Mentos ja Chupa Chups. Makeisjätti painostaa ay-jäseniä Turkissa ja määrää pakkolomalle SEL:N liittohallitus nimesi toukokuun kokouksessaan SEL:n työehtosopimusneuvottelukunnan seuraaviin elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusneuvotteluihin. Tes-neuvottelukunnan jäseniksi valittiin SEL:n liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, liittosihteeri Lea Väänänen, sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa, palkkasihteeri Markus Forslund sekä luottamushenkilöt JuhaPekka Hölkki (leipomoala), Janne Koivisto (liha-ala), Toni Rajavaara (meijeriala), Maarit Lähteenmäki (teollisuusala) ja Ville Sipilä (teollisuusala). SEL on aloittanut valmistautumisen neuvotteluihin uusista elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksista. Osana valmistautumista järjestettiin huhtikuussa seitsemän alueellista koulutusta työpaikkojen luottamushenkilöille. SEL:n ja ETL:n väliset nykyiset elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2025 asti. Elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusten piirissä työskentelee noin 25 000 työntekijää. Kaikki viisi työehtosopimusta ovat yleissitovia työehtosopimuksia. Työehtosopimusneuvotteluihin valmistautumista ja myöhemmin neuvotteluiden etenemistä voi seurata osoitteessa www.selry.fi/tes. SEL:n työehtosopimusneuvottelukunta valittu
• E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Suomen elintarviketeollisuus yllättää kilpailukyvyllään, yritykset ja henkilöstö uskovat tulevaisuuteen E L I N TA R V I K E A L A Elintarvikealan yritykset ja henkilöstö luottavat, että kotimaisella elintarviketuotannolla on vahva tulevaisuus. Tätä tukevat myös tutkimuslaitosten selvitykset. Elintarvikealan työntekijät korostivat E2 Tutkimuksen kyselyssä työsuhteiden vakautta, muut henkilöstöryhmät työnkuvan monipuolisuutta ja joustavia työaikoja. Kuvassa valmistetaan ruispaloja Vaasan Oy:n Vantaan leipomossa vuonna 2022. Kuva ei liity juttuun. E L I N TA E 11 teksti Karoliina Öystilä kuva Vesa Moilanen/Lehtikuva E lintarvikealan työnantajia edustava ETL ja työntekijöitä edustava SEL käynnistivät alkuvuonna yhdessä TYÖ2030-ohjelman kanssa Tulevaisuusvuoropuhelun, jonka tarkoituksena on selvittää elintarvikealan työn tulevaisuutta ja ennakoida muutoksia. Ennakoinnin tueksi teetettiin Etlalla, Laborella ja E2 Tutkimuksella toukokuussa valmistuneet selvitykset, jotka kuvaavat alaa suhdannevakaaksi ja sen tulevaisuudennäkymiä lupaaviksi. Etlan ja Laboren selvityksen mukaan suomalaisen elintarviketeollisuuden kilpailukyky on Euroopan huipputasoa. Elintarviketeollisuuden kannattavuus on jo hyvällä tasolla ja jalostusaste on kansainvälistä huippua. Uusia kasvumahdollisuuksia alan yritykset voisivat löytää korkean arvonlisäyksen tuotteiden vientiä lisäämällä. – Palkkakustannukset ovat meillä vertailumaita korkeammat, mutta samaan aikaan kustannuskilpailukyky, joka ottaa huomioon myös tuotannon määrän ja laadun, on pysynyt hyvällä tasolla kansainvälisessä vertailussa. Samaan aikaan myös alan kannattavuus on melko hyvä, ja pärjäämme kansainvälisestikin työn tuotavuudessa ja t&k-panostuksissa, Etlan tutkija ja Etlatiedon tutkimuspäällikkö Martti Kulvik sanoo. E2 Tutkimuksen selvityksessä kysyttiin työn
• E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 E L I N TA E 11 LUONNONVARAKESKUKSEN TOUKOKUUSSA julkaiseman selvityksen mukaan ruoka-alan eli maatalouden, elintarviketeollisuuden, elintarvikkeiden tukkuja vähittäiskaupan sekä ravitsemistoiminnan vaikutus Suomen kansantaloudelle on merkittävä. Ruoka-ala työllistää Suomessa välilliset vaikutukset huomioon ottaen noin 320 000 henkeä, mikä on lähes 12 prosenttia kaikista työllisistä. Kokonaisuuteen on laskettu alan tuotannossa työskentelevät, 238 000 henkeä, ja kotimaan hankintojen kautta välillisesti työllistyvät, 82 000 henkeä. – Ruoka-ala työllistää edelleen eniten ravitsemistoiminnassa, vaikka Covid-19-kriisin myötä työllisten määrä on ravitsemisalalla hieman vähentynyt, Luken erikoistutkija Marja Knuuttila sanoo. Arvonlisäystä ruoka-ala tuotti vuonna 2021 Suomen kansantaloudelle runsaalla 19 miljardilla eurolla. Tämä on lähes yhdeksän prosenttia koko maan arvonlisäyksestä. Alan toimialoista eniten arvonlisäystä, 3,8 miljardia euroa, muodostuu elintarvikekaupassa tukkuja vähittäiskauppa yhteen laskien. Maatalouden 3,3 miljardin euron arvonlisäys ylittää hieman elintarviketeollisuuden 2,9 miljardin ja ravitsemistoiminnan 2,4 miljardin euron arvonlisäyksen. Lisäksi ala synnytti välillisesti yhteensä 6,6 miljardin euron arvonlisäyksen muilla talouden toimialoilla. Maatalouden arvonlisäys sisältää 1,8 miljardin tuet, joista noin 700 miljoonaa euroa maksetaan EU:n budjetista ja 1,1 miljardia euroa kansallisesta budjetista. Ravitsemistoiminta kasvatti arvonlisäystään nopeimmin aina vuoteen 2019 saakka, mutta koronapandemian aiheuttamien rajoitusten myötä arvonlisäys putosi merkittävästi vuosina 2020 ja 2021. Sen sijaan kaupassa ja elintarviketeollisuudessa koronan vaikutukset jäivät varsin vähäisiksi. Ruoka työllistää alueilla Eniten ruoka-ala työllistää ja tuottaa arvonlisäystä Uudellamaalla. Maakunnan osuus alan kaikista työllisistä oli vuonna 2021 noin 26 ja alan arvonlisäyksestä lähes 27 prosenttia. – Uudellamaalla erityisesti palvelualat, kuten elintarvikekauppa ja ravitsemistoiminta sekä elintarviketeollisuus työllistävät paljon, vaikka niiden osuus maakunnan työllisistä ja arvonlisäyksestä on suhteellisen pieni muun talouden suuren koon vuoksi, toteaa vieraileva tutkija Eero Vatanen Itä-Suomen yliopistosta. Selvästi suurin aluetaloudellinen merkitys ruoka-alalla on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, jossa alan välitön ja välillinen vaikutus maakunnan arvonlisäykseen on 16 ja työllisyyteen 18 prosenttia. Myös Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Ahvenanmaan maakunnissa ruoka-alan merkitys arvonlisäyksen kerryttäjänä ja työllistäjänä on suuri. Valtiolle mukava veropotti Veroja ja muita veroluonteisia maksuja ruoka-alalla kertyy vajaa 11 miljardia euroa. Palkkaja yritysverojen lisäksi mukaan on luettu tuoteverot eli valmisteverot ja kulutuksen arvonlisävero sekä sosiaaliturvamaksut. Ruoka-alalta kerättävistä veroista ja veroluonteisista maksuista suurimman osan saa valtio ennen kaikkea tuoteveroina. Maakuntiin jää suurin osa palkansaajien tuloveroista kunnallisverona sekä osa yritysveroista. Ruoka-alan verojen osuus kaikista veroista ja veroluonteisista maksuista on noin 10 prosenttia. • Ruoka-ala työllistää 320 000 ihmistä Suomessa vetovoimatekijöistä alalla tällä hetkellä työskenteleviltä työntekijöiltä, toimihenkilöiltä ja ylemmiltä toimihenkilöiltä sekä yrittäjiltä ja johtavassa asemassa olevilta. Vastaajia oli yli 2 000 kaikenkokoisista yrityksistä eri puolilta maata. Vastaajista 77 prosenttia oli työntekijöitä ja loput toimihenkilöitä, johtajia ja yrittäjiä. Pysyvät työsuhteet, alan kotimaisuus sekä hyvä työterveyshuolto ja muut työsuhde-edut olivat työntekijöiden mielestä kolme tärkeintä elintarvikealan työn vetovoimatekijää. Työntekijöiden mielestä elintarvikealan vetovoimaa puolestaan heikentävät eniten työn liiallinen kuormittavuus, palkka joka ei ole kilpailukykyinen suhteessa työn vaativuuteen sekä vuorotyö. Kaikki vastaajat totesivat, että alan tulevaisuudennäkymissä on enemmän myönteistä kuin kielteistä. Lupaavia tekijöitä ovat muun muassa kuluttajien suuri arvostus kotimaista ruokaa kohtaan, vastuullisuus ja ilmastonmuutoksen torjuminen. – Iloitsen, että pääsemme nyt jatkamaan vuoropuhelua tämän ainutlaatuisen toimialan tulevaisuudesta. Elämme ajassa, jossa elintarvikeyritykset joutuvat taistelemaan lujasti kotimaisen tuotannon toimintaedellytysten puolesta tuontiruokaa vastaan. Nyt jos koskaan on tärkeää vahvistaa alan vetovoimatekijöitä entisestään. Tehdään ruoka-alasta niin houkutteleva koulutusja uravaihtoehto, ettei kukaan sivuuta sitä, ETL:n johtaja Anne Somer kannustaa. – Voimme olla tyytyväisiä, että saimme laajan vastausaineiston, joka kertoo elintarvikealan yritysten ja henkilöstön luottavan vahvasti alan tulevaisuuteen Suomessa. Tämä selvitys antaa meille hyvän pohjan syvemmälle vuoropuhelulle ja tiiviimmälle yhteistyölle elintarvikealan työn vetovoimatekijöiden vahvistamiseksi ja lisäämiseksi, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo. •
• E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 teksti ja kuva Karoliina Öystilä Tasa-arvovaltuutettu: 400 euron kertaerä olisi kuulunut maksaa kaikille perhevapaalla oleville T Y Ö E H D O T SEL nostaa kanteen työtuomioistuimeen, joka ratkaisee olisiko työehtosopimuksessa sovittu 400 euron kertaerä kuulunut maksaa myös kaikille perhevapaalla oleville. S EL:n ja ETL:n välisissä nykyisissä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksissa sovittiin, että työntekijöille maksetaan yleiskorotuksen lisäksi 400 euron kertaerä toukokuussa 2023 palkanmaksun yhteydessä. Kertaerä maksettiin vain työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde oli alkanut viimeistään 1.2.2023 ja oli voimassa kertaerän maksupäivänä toukokuussa 2023 ja joille maksettiin palkkaa kyseisenä maksuajankohtana. Perhevapaalla oleva työntekijä sai kertaerän, jos hänelle maksettiin muuta palkkaa toukokuussa 2023 kyseisenä maksuajankohtana. Tasa-arvovaltuutettu totesi 25.3.2024 antamassaan lausunnossa SEL:n ja ETL:n välisen työehtosopimuksen palkkaratkaisun kertaerästä tehdyn määräyksen tasa-arvolain vastaiseksi siltä osin kuin se on edellyttänyt kertaerän saamiseksi palkan saamista toukokuussa 2023. Tasa-arvovaltuutetun mielestä kertaerä olisi kuulunut maksaa kaikille perhevapaalla oleville työntekijöille. Tasa-arvovaltuutettu kehotti työehtosopimuksen sopijaosapuolia ”huomioimaan tämän ja toimimaan asiassa siten, ettei niiden menettely ole pakottavan lainsäädännön vastaista”. SEL ja ETL eivät ole löytäneet asiassa yhteisymmärrystä, sillä ETL:n mielestä työehtosopimuksen kirjaus kertaerästä ei ole syrjivä. – Tasa-arvovaltuutetun lausunto ei ole osapuolia eikä tuomioistuinta oikeudellisesti sitova. Koska ETL on tasa-arvovaltuutetun lausunnosta eri mieltä, SEL nostaa asiasta seuraavaksi kanteen työtuomioistuimeen, joka ratkaisee asian, SEL:n sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa sanoo. Tasa-arvolain 8 §:n mukaista syrjinnän kieltoa rikkova työnantaja voidaan velvoittaa saamatta jääneen palkanerän lisäksi maksamaan työntekijälle tasa-arvolain 11 §:n mukaista hyvitystä syrjinnän kiellon rikkomisesta. Kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa syrjinnän kiellon rikkomisesta eli tässä tapauksessa kahden vuoden kuluessa kertaerän palkanmaksupäivästä toukokuussa 2023. Sen jälkeen kun työtuomioistuin on ratkaissut asian, SEL tiedottaa päätöksestä jäsenilleen ja luottamushenkilöilleen sekä antaa toimintaohjeet niille työntekijöille, jotka eivät ole saaneet kertaerää toukokuussa 2023, koska olivat perhevapaalla. • Tasa-arvovaltuutetun mukaan SEL:n ja ETL:n välisen työehtosopimuksen palkkaratkaisun 400 euron kertaerä olisi pitänyt maksaa toukokuussa 2023 myös kaikille perhevapaalla oleville työntekijöille.
• E L I N TA E 13 Leipomotyölain kumoaminen lisäisi alan terveysriskejä ja alentaisi työntekijöiden ansioita T Y Ö E H D O T Orpon hallitus puskee eteenpäin leipomotyölain kumoamista, jota palkansaajat vastustavat. Lakimuutos on parhaillaan lausuntokierroksella. teksti ja kuva Karoliina Öystilä O rpon hallitusohjelmassa on sovittu, että ”Leipomotyölaki kumotaan 1.3.2025 alkaen vanhentuneena.” Työja elinkeinoministeriön asettama kolmikantainen työryhmä sai työnsä valmiiksi toukokuussa ja esittää mietinnössään leipomotyölain kumoamista vanhentuneena 1.3.2025 alkaen. Työryhmässä mukana olleet palkansaajakeskusjärjestöt SAK ja STTK sekä asiantuntijajäsenet Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ja Ammattiliitto Pro vastustavat leipomotyölain kumoamista. Palkansaajat jättivät työryhmän mietintöön yhteisen eriävän mielipiteen. Nykyisin leipomotyölaissa säädetään, että kello 22:n ja 6:n välisenä aikana tehdystä työstä on työntekijälle maksettava vähintään 100 prosentilla korotettu palkka. Lain tarkoitus on ollut suojella työntekijöiden terveyttä. Yötyö on yksi keskeinen vakavia terveysriskejä aiheuttava työympäristön riskitekijä. Se kasvattaa muun muassa sydänja verisuonitautien, diabeteksen, keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen sekä erilaisten syöpien, kuten rintasyövän ja suolistosyöpien riskiä. – Leipomoalalla työnantajilla on monia muita aloja vahvempi kannuste teettää työ terveydelle haitallisena yötyönä. Leipomotuotteet halutaan usein myyntiin tai toimitukseen siten, että ne ovat valmiina heti aamulla, SAK, STTK, SEL ja Pro muistuttavat. Hallitusohjelmassa ei ole kuvattu tarkemmin, mitä lain vanhentumisella tarkoitetaan. Leipomoalaan liittyvät työntekijöiden suojelunäkökulmat eivät ole muuttuneet, saati vanhentuneet. Leipomotyöntekijöitä koskeva sääntely on perusteltua alan erityispiirteiden vuoksi. Lain kumoaminen ei poista työnantajan erityistä kannustetta yötyön teettämiseen – eikä myöskään yötyön tieteellisesti todettuja terveyshaittoja. Leipomotyölain kumoaminen aiheuttaa osalle alan työntekijöistä merkittävän ansiotason laskun. Ansioiden menetys voi olla vuositasolla jopa yli 10 000 euroa. – Leipomotyölain kumoaminen nopealla aikataululla voi aiheuttaa työntekijöille kestämättömiä taloudellisia seurauksia, joihin heillä ei ole tosiasiallista mahdollisuutta varautua ennakolta. Tällaiset vaikutukset voivat aiheuttaa työntekijöille kohtuuttomia seurauksia, SAK, STTK, SEL ja Pro korostavat. • www.selry.fi/leipomotyolaki Pirjo-Riitta Anttonen, Marjo Aartti ja Anne Wassholm vastustivat leipomotyölain kumoamista STOP nyt! -mielenosoituksessa Helsingissä 1.2.2024.
• E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 Hallitus jyräsi lakko-oikeuden rajoitukset läpi eduskunnassa L A K K O O I K E U S Orpon hallitus vei työntekijöiltä mahdollisuuden jatkossa puolustautua lakolla hallituksen ajamilta työntekijöiden työehtojen ja työttömyysturvan heikennyksiltä. SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen keskustelee SEL:n poliittisen lakon lakkovahtien kanssa HKScanin Vantaan tuotantolaitoksen portilla Vantaalla 2.2.2024. Vieressä työsuojeluvaltuutettu Jari Eronen. teksti Karoliina Öystilä kuva Antti Yrjönen O rpon hallituksen eduskunnassa läpi runnomat työrauhalainsäädännön muutokset tulivat voimaan aikaistetussa aikataulussa jo 18.5.2024. Esimerkiksi poliittiset lakot saavat jatkossa kestää enintään 24 tuntia, eikä poliittista lakkoa saa toistaa vuoden sisällä saman tavoitteen saavuttamiseksi. – Lakko-oikeuden rajaaminen oli suuri virhe hallitukselta, sillä vapaassa ja demokraattisessa yhteiskunnassa työntekijöillä pitää olla oikeus ilmaista mielipiteensä tarvittaessa lakollakin. Nyt työntekijät eivät pysty enää puolustautumaan poliittisella lakolla maan hallituksen kaavailemilta työehtojen ja työttömyysturvan heikennyksiltä sekä muilta lakimuutoksilta, SEL:n liittovaltuusto toteaa kannanotossaan. Hallituksen toteuttamien työrauhalainsäädännön muutosten on arvioitu olevan ristiriidassa Suomen kansainvälisten sitoumusten kanssa sekä loukkaavan työntekijöiden perusja ihmisoikeuksia. SEL:n liittovaltuusto vaatii hallitusta palauttamaan työntekijöille oikeuden ilmaista mieltään ja poistamaan poliittisen lakko-oikeuden rajoitukset. – Hallitus väittää, ettei se rajoita työtaisteluja, jotka koskevat työntekijöiden omia työehtoja. Tämä ei ole totta. Rajoittamalla poliittista lakko-oikeutta, hallitus vei esimerkiksi suoraan leipomoalan työntekijöiltä oikeuden vastustaa lakolla hallituksen ajamaa leipomotyölain kumoamista, SEL:n liittovaltuusto muistuttaa. Eduskunta hyväksyi 8.5.2024 työntekijöiden lakko-oikeutta rajoittavat lakimuutokset äänin 107–57. Lakko-oikeuden heikennyksiä vastaan äänestivät vain SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kansanedustajat. Lakko-oikeuden heikennyksiä kannattivat hallituspuolueiden kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien kansanedustajat sekä oppositiopuolueiden keskustan ja Liike Nytin kansanedustajat. •
• E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 L A K K O O I K E U S Työntekijät vastustivat lakko-oikeuden rajoituksia poliittisten lakkojen lisäksi STOP nyt! -mielenosoituksella. lähde TEM Mikä työrauhalainsäädännössä muuttui 18.5.2024 alkaen? 1. HYVITYSSAKKOJA KOROTETTIIN KUN työehtosopimus on voimassa, on työrauhavelvollisuus. Jos lakko kohdistuu työehtosopimukseen sen ollessa voimassa, voidaan laittomasta lakosta tuomita hyvityssakko. Hyvityssakkoja korotettiin 18.5.2024 alkaen. Sakon yläraja on jatkossa 150 000 euroa ja alaraja 10 000 euroa. Hyvityssakko voidaan erityisestä syystä tuomita vähimmäismäärää pienempänä tai jättää tuomitsematta kokonaan. 2. HENKILÖKOHTAINEN LAKKOSAKKO HYVITYSSAKKOON on aiemmin voitu tuomita vain työehtosopimukseen osallinen yhdistys ja työnantaja, joita työrauhavelvollisuus sitoo. Jatkossa työntekijälle voidaan määrätä 200 euron suuruinen henkilökohtainen hyvityssakko, jos hän jatkaa sellaista lakkoa, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi ja työntekijä on tietoinen annetusta tuomiosta. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle kirjallisesti, että tuomioistuin on todennut lakon lainvastaiseksi. 3. MYÖTÄTUNTOLAKKOJA RAJOITETTIIN MYÖTÄTUNTOTYÖTAISTELUILLA tuetaan toisen työntekijäryhmän työtaistelua. Myötätuntotaistelut rajataan työrauhavelvollisuuden vallitessa sellaisiin, joilla ei ole ”suhteettoman vahingollisia seurauksia ulkopuolisiin osapuoliin”. Myötätuntotyötaistelut ovat jatkossakin sallittuja. Rajoitteet ovat lievempiä, jos alalla ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta. 4. POLIITTISTEN LAKKOJEN KESTOA RAJATTIIN POLIITTINEN työtaistelu tarkoittaa työntekijäjärjestön työtaistelua, joka kohdistuu poliittiseen päätöksentekijään tai päätöksentekoon. Poliittiset työnseisaukset saavat jatkossa kestää enintään 24 tuntia ja muut poliittiset työtaistelutoimet enintään kaksi viikkoa. Aiemmin järjestettyä poliittista työtaistelua ei saa jatkossa toistaa vuoden sisällä alkuperäisen työtaistelun alkamisesta saman tavoitteen saavuttamiseksi. 5. ILMOITUSVELVOLLISUUTTA LAAJENNETTIIN ILMOITUSVELVOLLISUUS työtaistelusta laajennettiin koskemaan myös työnseisauksena järjestettävää myötätuntotyötaistelua ja poliittista työtaistelua, joista on jatkossa ilmoitettava viimeistään seitsemän päivää ennen sen aloittamista. Myötätuntotyötaistelusta ilmoitus on annettava työtaistelun kohteena olevalle työnantajalle ja työehtosopimuksen osapuolelle. Poliittisesta työtaistelusta ilmoitus on työrauhan vallitessa annettava työehtosopimuksen osapuolelle. Poliittisista ja myötätuntotyötaisteluista tulee jatkossa ilmoittaa myös valtakunnansovittelijan toimistoon.
• E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 HKFoodsin Vantaan tuotantolaitoksessa valmistetaan vuosittain 46 miljoonaa kiloa lihavalmisteita, jauhelihaa ja valmisruokaa. Valmisruuan merkitys näkyy myös yhtiön päivitetyssä nimessä. HK:n klassikot valmistetaan Vantaalla teksti ja kuvat Kati Oksman T Y Ö P A I K A L L A Viipalointiosastolle sesonkityöhön palkattu Sergei Balitskiy kupittaa leikkeleitä.
• E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 H K:n suurin tuotantolaitos rakennettiin alun alkaen maaseutumaiseen ympäristöön, johon asutus ja E18-tien liittymä ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä kiinni. Nykyään yli 70 000 neliömetrin tiloissa Vantaan Pakkalassa valmistetaan, pakataan, kerätään ja toimitetaan elintarvikkeita Suomeen sekä vientiin ympäri vuorokauden 500–700 työntekijän voimin. – Tuo on suunnilleen se vaihteluväli. Nyt huhtikuun lopussa päivän työntekijämäärä on 686, ja parikymmentä sesonkityöntekijää on vielä tulematta, työntekijöiden pääluottamusmiehenä vuodesta 2009 toiminut Ville Vatka kertoo. Jos mediassa onkin viime vuosina uutisoitu HKScanin ulkomaan liiketoimintojen myynnistä velkaantumisen taittamiseksi, sitä ei huomaa Vantaan tuotantolaitoksella, jossa näkyy tekeOik. ylhäällä: Julia Salmi aloitti ammattipakkaajana sesonkityöntekijänä pari kuukautta sitten. Tänä vuonna Vantaan sekä Rauman tehtaille palkattiin myös muutamia 17-vuotiaita sesonkityöntekijöitä. Oik. alhaalla: Helsingistä töihin kulkeva linjanhoitaja Luka Nousiainen työskentelee nykyään viipalointiosastolla. Aiemmin hän työskenteli ruokamakkarapakkaamossa. Vasemmalla: 17-vuotiaana Myanmarista Suomeen muuttanut Saw Chit Koko keskustelee SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntosen kanssa. 13 vuotta talon logistiikkapuolella työskennelleen ja työsuojeluasiamiehenä toimivan Kokon mielestä on tärkeää kuulua liittoon. Vasemmalla: Varatyösuojeluvaltuutettu Kirsi Vainikan mukaan muun muassa nykyhallituksen toimet ja inflaatio ovat herättäneet työntekijöissä huolta taloudellisesta pärjäämisestä. misen vahva meininki. Yhtiökokous päätti huhtikuussa muuttaa yhtiön nimen HKFoodsiksi, ja uusi nimi otetaan käyttöön vaiheittain. – Meillä tehdään HK:n kuuluisimpia klassikoita, kuten Sinistä Lenkkiä, Popsi Iso Viitosta ja Kabanossia. Legendojen lisäksi valmistamme sesonkituotteita, jotka tulevat keväällä myyntiin ja lähtevät syksyllä pois valikoimista. Teemme myös kalaja kasvispohjaisia valmisruokia, tehtaanjohtaja Marko Rantala kertoo. Tuotantomääristä lihavalmisteiden osuus on yli puolet, jauhelihan sekä valmisruokien osuus 20 on prosenttia kummallakin. – Tuorelihan menekki on laskussa ja pidemmälle jalostettujen tuotteiden eli valmisruokien suosio kasvaa koko ajan, Rantala kertoo. – Se on heittänyt ihan häränpyllyä: Vielä muutama vuosi sitten joillakin valmisruokaosastoillamme työskenneltiin vain muutamana päi?
• E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Vas. ylhäällä: Sesonkityöntekijä Razul Haqani kertoo, että hänellä on kiva työ syöttäessään makkaroita leikkuriin. Oik. ylhäällä: Pääluottamusmies Ville Vatka on työskennellyt Vantaan tehtaalla lähes 25 vuotta. Vas. alhaalla: Anniina Sintonen on ruokamakkarapakkaamon varaluottamusmies, joka on lähiaikoina opetellut myös lavauspuolen työtehtäviä. Oik. alhaalla: Makkaranruiskuttajana työskentelevä Jarmo Turpeinen on SEL:n liittovaltuuston jäsen toista kautta ja Liha 5:n eli Helsingin Lihaelintarviketyöntekijäin ammattiosaston varapuheenjohtaja. vänä viikossa ja nyt niissä on kaikki mahdolliset vuoromallit käytössä. Toki valmisruuan suosio näkyy varmasti muuallakin kuin meillä, Vatka komppaa. Monikulttuurinen työpaikka Grillimakkaran ja muiden lihavalmisteiden menekistä kertoo suuri sesonkityövoiman tarve. – Helmi-maaliskuussa alkaa kesäsesonki, joka kestää elokuulle, joten sesonkityövoiman palkkaaminen ja perehdytys ovat vuosittain suuria, meillä näkyviä ponnistuksia, Rantala kuvaa. Vantaalla työskentelee 23 eri maan kansalaisia. – Työpaikkailmoituksissamme on lukenut tähän saakka, että täällä työskentely edellyttää jonkinlaista suomen kielen osaamista, mutta vahvasti näyttää siltä, että meidän pitää miettiä asiaa uudelleen ja kääntää enemmän ohjeita englanniksi, Rantala sanoo. – Jotkut työntekijät eivät puhu käytännössä lainkaan englantia eivätkä suomea. Silloin minulta loppuvat kielet kesken, työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Jari Eronen sanoo.
• E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 ? Vas. ylhäällä: Kuvassa logistiikkakeskuksessa keräilijänä työskentelevä Ene Luts. Keskuksessa työskennellään keskeytyvässä kolmivuorossa maanantaista lauantaihin. Oik. ylhäällä: Keräilijä Quo Doi Luu on kotoisin Vietnamista. Logistiikkakeskuksessa työntekijöiden sukupuolijakauma on tasainen, kun tuotannossa miehiä on lähes 60 prosenttia. Vas. alhaalla: Pasi Mäntymäki on logistiikkakeskuksessa erikoiskeräilyä tekevän osaston luottamusmies, jolla tuli juuri 37 vuotta HK:lla täyteen. Oik. alhaalla: ”Kun tekee paljon erilaisia hommia, niin vuodet vierivät nopeasti”, 18 vuotta talossa työskennellyt, keittäjän hommia valmisruokaosastolla tekevä Jade Lukkarla tuumaa. Työntekijöille tarjotaan pian kielikoulutusta: Suomen kielikoulutuspilotti käynnistyy syyskuussa kahdella 15 työntekijän ryhmällä, jotka koostuvat logistiikan ja tuotannon työntekijöistä. – Suomen kielen opetuksen tulisi olla työntekijöille maksutonta. Myös ajankohdalla on väliä: Jos koulutus on työviikon päätteeksi perjantai-iltapäivällä, voitte arvata, moniko jaksaa jäädä tänne kieltä tankkaamaan, Vatka ja Eronen linjaavat. Vuonna 2008 tontille valmistui upouusi logistiikkakeskus, joka työllistää reilut 140 työntekijää. – Käytännössä kaikki HK:n sekä tytäryhtiö Kivikylän Kotipalvaamon kotimaan tuoretuotteiden asiakastoimitukset lähtevät täältä Pakkalasta kuutena päivänä viikossa. Vuorokaudessa lähtee 30–40 rekka-autollista eli noin 40 000 lihalaatikollista tuotteita yli 50 terminaaliin Oulun korkeudelta alaspäin, joista suoritetaan loppuasiakkaiden jakelut, logistiikKeräiltävien tuoterivien määrä on paisunut viime vuosina 24 miljoonaan vuodessa.
• E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 Varapääluottamusmies Markku Liimatainen (vas.) on työskennellyt 43 vuotta samassa työpaikassa. Kuluva kausi luottamustehtävässä on viimeinen, sillä hän jää eläkkeelle ensi vuonna. Työsuojeluvaltuutettu Jari Eronen aloitti HK:lla työt 2007. ”Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmää laajennettiin hiljattain enintään kolmesta viiteen päivään”, Eronen kertoo. HKFoods, Vantaa ? Tuotantolaitoksessa on lihavalmisteja valmisruokatuotantoa, logistiikkakeskus sekä HK:n konsernihallintoa. ? Vantaan tuotantolaitoksen liikevaihto 230 miljoonaa euroa vuodessa ? HKScan Finland Oy:n liikevaihto 933 miljoonaa euroa (v. 2023) ? Yksikössä on henkilöstöä 872, joista 686 työntekijöitä (29.4.2024) ? Työntekijöistä vakituisia on 66 % ja määräaikaisia 34 % F A K TA kakeskuspäällikkö Kimmo Laukka kertoo. Keräiltävien tuoterivien määrä on paisunut viime vuosina 24 miljoonaan vuodessa, vaikka tuotantokilomäärät eivät ole kasvaneet samassa suhteessa. Syynä tähän ovat muun muassa kauppojen laajentuneet aukioloajat, myyntiyksiköiden pienentyminen ja laaja tuotenimikkeiden määrä. – Valmistusvolyymiltaan pienetkin tuotteet on kerättävä, ja toisaalta lyhyen säilyvyyden tuotteet on toimitettava kauppoihin ripeästi, Laukka kuvailee. Pitkäaikaisia työntekijöitä Voisi kuvitella, että vilkasliikkeisten teiden kupeessa sijaitsevalla tehtaalla työvoiman vaihtuvuus olisi suurta. Tehdaskierroksella tapaa kuitenkin lukuisia työntekijöitä, joilla ura HK:lla on alkanut 1990-luvulla toimintansa lopettaneella HK:n Sörnäisten tehtaalla ja eläkepäivät häämöttävät lähitulevaisuudessa. Työntekijöistä 57 vuoden iän ylittäneitä työntekijöitä on peräti 130. Silloin pääsee ikäohjelmaan ja vuosittaisiin tilaisuuksiin, joissa annetaan vinkkejä niin henkisen kuin fyysisen hyvinvoinnin tukemiseen. Ikäohjelman piirissä olevat saavat yhden palkallisen lisävapaapäivän vuodessa ja niiden määrä kasvaa yhdellä ikävuotta kohti eläkkeelle jäämiseen saakka. Jari Eronen on ollut työsuojeluvaltuutettu viimeisen kolmen vuoden ajan sekä 2010–2017. Veeti Vatka on kolmannen polven HK:lainen, kuvassa takana pääluottamusmiehenä toimiva Ville-isä. Veeti on Vantaan tehtaalla sesonkityöntekijänä jo toista kesää ja toivoo, että töitä riittäisi kesän jälkeenkin. ”Ihan hyvin täällä viihtyy, kun on hyvä työilmapiiri ja sopivasti töitä”, nuorempi Vatka kertoo.
• E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 Yläkuva: Ruiskutusja kypsennysosastolla savustajana työskentelevällä Jari Tiaisella on vierähtänyt HK:lla töissä lähemmäs 40 vuotta. Kuva vasemmalla: Maksamakkaraosastolla massanvalmistajana työskentelevä Teuvo Laine on ollut liiton jäsen jo vuodesta 1976. Eläkepäivät siintävät jo näköpiirissä. Kuva oikealla: Henkilöstömyymälässä työskentelevällä Birgit Väkeväisellä tulee syksyllä 25 vuotta täyteen samassa työpaikassa. – Kaikkien merkittävimpien luottamustehtävien haltijat tulevat täältä livastolta, eli osastolta, jossa tehdään esiseoksia makkaroihin, Eronen sanoo. Samalta osastolta tulevat Erosen lisäksi pääluottamusmies Ville Vatka ja varapääluottamusmies Markku Liimatainen. Vatkan äiti työskenteli Turun tehtaan makkaraja nakkipakkaamossa yli 20 vuoden ajan sen lakkauttamiseen saakka. Se oli myös Villen kesätyöpaikka vuosina 1998 ja 1999, ennen siirtymistä Vantaan tehtaalle syksyllä 1999. Pääluottamusmiehelle tulee syksyllä 25 vuotta täyteen Vantaan tehtaalla. Mikä on saanut hänet viihtymään siellä kaikki nämä vuodet? – Onhan HK ollut luotettava työnantaja ja töistä saa kohtuullisen korvauksen. Toki myös erimielisyyksiä on vuosiin mahtunut, mutta asiat on pidetty asioina. Tässä pääluottamusmiehen hommassa korostuu enemmän ihmiset, haluan parantaa työntekijöiden asioita. Nyt Vatkan perheessä HK:laisia on jo kolmannessa polvessa. Poika Veeti on toista vuotta sesonkityössä Pakkalassa. Työosastona on livasto, kuten isällään, mitenkäs muutenkaan. •
• E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 Moni kevytyrittäjä kuuluisi työsuhteeseen Viime aikoina yleistynyt kevytyrittäjyys voi sopia joihinkin elämäntilanteisiin ja työsuorituksiin. Yrittäjältä kuitenkin puuttuvat monet työntekijän oikeudet ja edut. Työn suorittajan kannattaakin olla tarkkana siinä, milloin kyse on todellisesta yrittäjyydestä ja milloin kuuluisi solmia työsopimus. K E V Y T Y R I T TÄ J Y Y S teksti Elias Krohn kuva Taru Salovaara Kuva ei liity juttuun.
• E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 T yösuhteen ja yrittäjyyden välimuodot ovat lisääntyneet Suomessa voimakkaasti. Niin sanotut kevytyrittäjät laskuttavat työsuorituksistaan asiakasta ulkopuolisen firman, yleensä jonkin laskutuspalveluyrityksen kautta. Laskutuspalvelu hoitaa yrittäjän hallinnolliset velvoitteet ja ottaa välistä pienen provision. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 kevytyrittäjiä oli Suomessa yli 60 000, ja vuodesta 2019 määrä kasvoi yli 60 prosentilla. Nämä henkilöt olivat saaneet palkkaa tai työkorvausta laskutuspalvelun kautta vähintään kerran vuoden aikana. Laskutuspalveluihin rekisteröityneitä on yli 200 000, joista suurin osa ei kuitenkaan ole aktiivisia kevytyrittäjiä. Kevytyrittäjyys soveltuu etenkin satunnaisiin työsuorituksiin ja keikkaluontoisiin töihin. – Lainsäädäntö ei tunne kevytyrittäjyyttä erillisenä kategoriana. Se on vain yrittämisen muoto, joka on byrokratialtaan muuta yrittäjyyttä kevyempää, määrittelee lakimies Aki Eriksson Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Yrittäjänä vai työsuhteessa? Kaikissa tapauksissa ei ole selvää, onko kyse oikeasti yrittäjyydestä vai sittenkin työsuhteesta. Asiasta on taitettu peistä erityisesti niin sanotun alustatalouden piirissä. Tunnetuin esimerkki ovat ruokalähetit. Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoi vuonna 2021, että Woltin lähetteihin tulisi soveltaa työaikalakia. Tämän vuoden helmikuussa Hämeenlinnan hallinto-oikeus puolestaan linjasi, että lähetit olisivat itsenäisiä yrittäjiä. Aluehallintovirasto on hakenut Korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa päätökseen. Lähetit, kuten monet muutkin alustatalouden työntekijät, voivat toimia joko normaaleina yrittäjinä tai kevytyrittäjinä. Yrittäjän tai kevytyrittäjän etuna on työn itsenäisyys, mutta häneltä puuttuvat monet palkansaajan oikeudet, kuten palkalliset vuosilomat ja sairauslomat, ylityökorvaukset, työterveyshuolto sekä työnantajan kustantamat tapaturmaja eläkevakuutukset. Koska yrittäjä joutuu kustantamaan näitä kuluja itse, ne tulisi huomioida työstä maksettavassa korvauksessa. Yrittäjältä puuttuu myös työsuhdeturva, esimerkiksi irtisanomisaika. Työnantaja saattaakin hakea oikeudetonta etua teettämällä toimeksiantoina sellaista työtä, josta kuuluisi solmia työsuhde. – Hälytyskellojen pitäisi alkaa soida, jos olet työsuhteessa ja työnantaja ehdottaa, että alkaisitkin tehdä samaa työtä kevytyrittäjänä. Silloin kannattaa miettiä, onko kyse oikeasti yrittäjyydestä, Aki Eriksson neuvoo. Selvittelyä vaatii myös tilanne, jossa samalla työpaikalla osa tekee työtä työsuhteessa ja osa aivan samaa työtä yrittäjinä. Työsuhteen tunnusmerkkejä arvioitava Työsopimuslaissa on määritelty työsuhteen tunnusmerkit. Työsuhteesta on kyse silloin, kun työtä tehdään sopimuksen perusteella, henkilökohtaisesti, toisen lukuun, vastiketta vastaan sekä johdon ja valvonnan alaisena. Jos kaikki nämä tunnusmerkit täyttyvät, kyse on työsuhteesta. Läheskään aina asia ei ole yksiselitteinen. Sopimuksen olemassaolosta ei yleensä ole epäselvyyttä. Aki Eriksson toteaa, että sopimus voi olla myös suullinen tai sanaton. Sillä ei myöskään ole merkitystä, onko sopimus nimetty työsopimukseksi vai joksikin muuksi. Työn tekemisen henkilökohtaisuus merkitsee sitä, että työntekijä ei voi siirtää sovittua tehtävää jonkun toisen tehtäväksi. – Kun sopimuskumppanina on luonnollinen henkilö, joka sitoutuu tekemään työn, asia on yleensä selvä. Y-tunnuksen hankkiminen toiminnalle ei vaikuta asiaan, Eriksson toteaa. Työ voi olla henkilökohtaista siinäkin tapauksessa, että sopimus tehtäisiin oikeushenkilön, kuten osakeyhtiön kanssa. – Silloinkin voidaan olosuhteista havaita, että työ on tosiasiassa tarkoitettu esimerkiksi yhden miehen osakeyhtiön ainoan omistajan tehtäväksi. Toisaalta työsuhteessa olevalla työntekijälläkin voi olla mahdollisuus sopia avustajan tai sijaisen käytöstä työssä. Työneuvosto on linjannut, että tällainen ei vaikuta henkilökohtaisesti-edellytyksen täyttymiseen. Johto ja valvonta hankalin kriteeri Työn tekeminen työnantajan lukuun merkitsee sitä, että työnantaja saa työsuorituksesta tulevan hyödyn. Hyödyllä ei tässä tarkoiteta työntekijän saamaa rahallista vastiketta. – Jos rakennat toiselle aitaa, teet sitä toisen lukuun. Jos rakennat itsellesi, teet omaan lukuun, Aki Eriksson havainnollistaa. Asiaa voidaan joutua pohtimaan esimerkiksi taloyhtiössä, jossa työntekijä on osakkaana. Myös osakeyhtiön osaomistajan työskentely osakeyhtiön lukuun voi muodostua haastavaksi arvioitavaksi – erityisesti silloin, jos työntekijä saa palkkionsa yhtiön tulokseen liittyvänä palautuksena, kuten osinkoina. Vastiketta vastaan työskentelyn kriteeri yleensä täyttyy. Vastikkeella tulee olla taloudellista arvoa, mutta se ?
• E L I N TA E 2 4 voi olla muutakin kuin rahaa, kuten tavara, asunto tai mahdollisuus rahan ansaitsemiseen. Kriteereistä hankalin on monesti johdon ja valvonnan alaisuus. – Työsuhteisessakaan työssä työnantaja ei aina tosiasiassa valvo työtä, mutta kyse on mahdollisuudesta johtaa ja valvoa: vaikuttaa työnteon tapaan, aikaan ja paikkaan, Eriksson selvittää. Työnantajan ei itse tarvitse aina johtaa työtä, vaan esimerkiksi sähkötai putkiasentajan työskennellessä asiakkaan kotona asiakas voi johtaa sitä. Valvonta voi tapahtua myös asiakaspalautteiden kautta. Pelkkä mahdollisuuskin kerätä asiakaspalautteita riittää. Kielto työskennellä muille työnantajille tai harjoittaa kilpailevaa toimintaa voi olla yksi merkki työnantajan johtamisesta ja valvonnasta. Työsuhteisessakaan työssä tätä ei kuitenkaan aina kielletä. Kevytyrittäjyys ei sovi joka paikkaan Tulkinnanvaraisissa tilanteissa työsuhteen olemassaolo arvioidaan oikeusistuimissa niin sanotun kokonaisharkinnan kautta. Tätä koskeva lisäys tuli työsopimuslakiin viime vuonna. – Sitä sovelletaan tilanteissa, joissa kaikki työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, mutta on jokin horjuttava tekijä, joka kuitenkin puoltaisi yrittäjyyttä, Aki Eriksson toteaa. Kokonaisharkinnassa voidaan kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, miten laajasti työn suorittaja markkinoi omia palveluksiaan tai arvioida työn suorittajan omien työvälineiden merkitystä. Oma pora, viulu tai kannettava tietokone ei vielä todista yrittäjyydestä. Työsopimuslain mukaan työntekijä voi korvausta vastaan käyttää omia työkalujaan. – Toisaalta yrittäjyyttä voi puoltaa se, että on hankittu esimerkiksi hyvin kallis maansiirtokone, Eriksson puntaroi. Viranomaisvalvonnassa tulee Aki Erikssonin mukaan usein esille kevytyrittäjyyttä ja muuta itsensä työllistämistä, josta tarkastuksen jälkeen havaitaan, että kyse on tosiasiassa työsuhteesta. – Esimerkiksi asiakaspalvelutehtävissä kaupoissa ja kahviloissa työsuhteen tunnusmerkit ovat vahvoja, vaikka toimintaa onkin pyöritetty kevytyrittäjyyden kautta. Myös elintarviketeollisuuden perustöihin kevytyrittäjyys sopii huonosti. Osapuolet eivät voi vapaasti sopia, että kyse olisi yrittäjyydestä, mikäli työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, Eriksson korostaa. Oikeussuhteen naamioiminen muuksi kuin työsuhteeksi voi liittyä jopa työperäiseen hyväksikäyttöön. Sen uhreina ovat yleensä maahanmuuttajat, jotka eivät tunne suomalaisia toimintatapoja ja työlainsäädäntöä eivätkä ehkä osaa suomen kieltä. – On tärkeää saada maahanmuuttajien kielillä viesti perille siitä, miten suomalaisessa työelämässä työsuhteen ja yrittäjyyden välinen rajanveto tapahtuu. Tyosuojelu.fi-sivustolla on ohje asiasta kymmenellä eri kielellä, Eriksson kertoo. Turvallisuus yhteisellä työpaikalla Kevytyrittäjiä ja muita itsensä työllistäjiä työskentelee myös niin sanotuilla yhteisillä työpaikoilla. Tällaisilla työpaikoilla yksi työnantaja käyttää pääasiallista määräysvaltaa, mutta niillä toimii myös muiden yritysten työntekijöitä tai itsenäisiä työnsuorittajia. Tällöin eri toimijoiden on tehtävä yhteistyötä työturvallisuuden varmistamiseksi. – Myös itsenäisten työnsuorittajien, kuten kevytyrittäjien, on osallistuttava yhteistoimintaan, tähdentää tarkastaja Mikko Järvenreuna Lounais-Suomen aluehallintovirastosta. Pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja määrittelee turvallisuuteen liittyvät raamit. Yhteistoiminnan muodot vaihtelevat työpaikan luonteen ja laajuuden mukaan. – Rakennustyömaa, jolla on sen käynnissäolon aikana satoja yrittäjiä, vaatii aivan erilaiset rakenteet kuin työpaikka, jolla käy vaikkapa putkiasentaja tekemässä lyhyen urakan, Järvenreuna vertaa. Itsenäisen työnsuorittajan on tunnettava ja arvioitava työnsä vaaratekijät ja osattava kertoa, millaisia vaaroja hänen työstään voi aiheutua muulle työympäristölle ja työntekijöille. Vaaroja on ehkäistävä ja poistettava tarpeellisin toimenpitein, kuten suojavarustein ja alueita rajaamalla. – On myös seurattava, että toimenpiteet ovat vaikuttavia, Järvenreuna muistuttaa. Kevytyrittäjällä on oma vastuunsa työturvallisuudesta myös silloin, jos hän esimerkiksi toimittaa työpaikalle työkoneen, osallistuu työympäristön suunnitteluun tai käy tarkastamassa koneita. • Katso työsuojeluhallinnon Kevytyrittäjä, työntekijä vai jotain muuta? -verkkoseminaarin tallenne: https://tyosuojelu.fi/live37 – SEL:N JA ETL:N välisten työehtosopimusten piiriin kuuluvat elintarvikealan työpaikoilla tehtävät työt eivät lähtökohtaisesti ole töitä, joita voisi tehdä kevytyrittäjänä. Töiden luonne on sellainen, että työt pitää teettää ja tehdä työsuhteessa, SEL:n sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa sanoo. Kevytyrittäjyys ei toimi elintarvikealan töissä
• 11.–12.9.2024 Tampereen Messu– ja Urheilukeskus Elintarviketeollisuuden ykköstapahtuma Tampereella Messuilla on mukana toimialan koko ketju suunnittelusta, järjestelmiin, prosesseihin aina koneisiin ja laitteisiin asti. Tapahtumassa näet ja koet alan uusimmat innovaatiot ja puheenaiheet. Tapahtuma on maksuton rekisteröityneille ammattilaisille ja opiskelijoille. Pääyhteistyökumppani Rekisteröidy nyt! Lue lisää: elintarviketeollisuus.fi
• E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 27 Kouluttajakoulutuksesta tarttui intoa ja osaamista Kouluttajakoulutuksen suorittaneet selliläiset oppivat lisää itsestään ja saivat varmuutta erilaisten ryhmien ohjaamiseen. teksti Minttu Sillanpää kuva Anu Korhonen K O U L U T U S S eitsemän SEL:n jäsentä osallistui viime vuonna alkaneeseen KSL-opintokeskuksen kouluttajakoulutukseen, josta he valmistuivat toukokuussa. Kouluttajakoulutuksen suorittaneet osaavat nyt toteuttaa lyhyttai pitkäkestoisen koulutuksen, rakentaa koulutuksen niin, että se tukee mahdollisimman hyvin oppimista, käyttää erilaisia oppimista tukevia menetelmiä sekä tunnistaa erilaisen oppijan ja tukea häntä oppimisessa. Kysyimme selliläisiltä, millainen kokemus kouluttajakoulutus oli ja miksi he lähtivät mukaan. – Innostuin osallistumaan kouluttajakoulutukseen, koska minua on aina kiinnostanut, miten ihminen oppii ja miten oppimista parhaiten tuetaan. Olen ollut mukana vetämässä pienryhmätyöskentelyä SEL:n luottamushenkilöpäivillä ja halusin kehittyä siinä paremmaksi, Janne Koivisto kertoo. Karol Kula kertoo innostuneensa kouluttautumaan asian kautta. – Halusin oppia, miten ihminen oppii. Halusin myös oppia kertomaan ihmisille paremmin, miksi kannattaa olla ammattiliiton jäsen. Lisäksi olin kuullut todella hyvää palautetta aiempaan KSL:n kouluttajakoulutukseen osallistuneilta. Oli helppo päätös hakea mukaan koulutukseen. Ihmisten ohjaamisesta ja kouluttamisesta lisää oppiminen kiinnosti myös Henna Ruuskasta. – Minulla on ratsastuksenohjaajan tausta ja voisin sanoa, että halu ja innostus sekä kouluttamiseen että oppimiseen on minulla veressä. Halusin oppia lisää ja sen kyllä totisesti tein. Porukka tukee ja kannustaa Kouluttajakoulutuksessa paneuduttiin erityisesti siihen, miten aikuiset oppivat ryhmässä sekä ryhmänvetämiseen. Osallistujat oivalsivat, mikä merkitys toimivalla ryhmällä ja sen rakentamisella on oppimisen kannalta. – Koulutuksessa oli todella hyvä tunnelma ja yhteishenki. Porukka tsemppasi toisiaan ja ympäristö oli turvallinen ja kannustava, kuten koulutuksessa kuuluukin olla. Nyt tiedämme, miten se saadaan aikaan, kertoo Janne Koivisto. Nyt tiedän, millainen on hyvä koulutus, summaa Toni Lahtelin. – Opin, että kouluttamisessa ei ole kyse pelkästään tiedon siirtämisestä ja tiedon vastaanottamisesta, vaan tarvitaan osallistamista ja oivalluksia. Oppijoiden virkistämistä. Ihmiset on saatava innostumaan asiasta! Pasi Heinämaa, Elisa Pursiainen, Karol Kula, Jyrki Oksanen, Henna Ruuskanen, Toni Lahtelin ja Janne Koivisto suorittivat KSL:n kouluttajakoulutuksen.
• E L I N TA E 27 E L I N TA E 27 Kouluttajakoulutus antoi osallistujille eväitä myös muuhun kuin koulutusten suunnitteluun ja varsinaiseen kouluttamiseen. Uutta näkökulmaa sai esimerkiksi esiintymisjännityksen kanssa pärjäämiseen tai vaikka ammattiosaston toimintaan. – Minulla on varmempi olo vetää ammattiosaston kokouksia tämän kouluttajakoulutuksen jälkeen, sanoo oman ammattiosastonsa puheenjohtajana toimiva Toni Lahtelin. Henna Ruuskanen jatkaa: – Tiesin, että esiintymisjännitys kuuluu asiaan ja on myös hyväksi. Koulutuksessa opin, että jännityksen ei pidä antaa estää tekemistä. Esiintymisestä voi myös nauttia. Erilaiset oppijat huomioitava Ihmiset ovat erilaisia oppijoita. Jotkut oppivat lukemalla, toiset kuuntelemalla ja kolmannet tarvitsevat tekemistä käsilleen. Osallistujat huomasivat oppivansa asioita myös itsestään. – Pohdimme koulutuksessa paljon sitä, millainen kukin on paitsi kouluttajana, myös oppijana. Se oli avartavaa. Tuntuu, että olen nyt myös itse paljon parempi oppija, Janne Koivisto naurahtaa. – Ja paitsi että ihmiset oppivat eri tavalla, he oppivat myös eritahtisesti. Osa oppii nopeammin kuin toiset. Tämäkin on osattava ottaa kouluttajana huomioon, Elisa Pursiainen jatkaa. Ryhmän toiminnassa keskeistä on vuorovaikutus, reflektointi ja itsereflektointi. – Koulutuksen aikana teimme tosi paljon itsereflektiota. Siitä on taatusti hyötyä muuallakin kuin koulutuksissa, kertoo Elisa Pursiainen. Sama tunne on Karol Kulalla. – Koulutuksessa tuli selväksi omat vahvuudet. Opin myös, että tykkään olla ihmisten kanssa, enemmän kuin mitä luulinkaan. Kouluttajakoulutuksen suorittaneet ovat jatkossa mukana entistä vahvemmin liiton ja ammattiosastojen koulutuksissa. – Odotan innolla, että pääsen osallistumaan tapahtumiin nyt myös kouluttajan roolissa, Elisa Pursiainen sanoo. – On mielenkiintoista nähdä, millaista on toimia ”pöydän toisella puolella”. Sain koulutuksessa paljon vinkkejä siihen, miten ryhmää vedetään ja miten kaikki saadaan osallistumaan, lisää Pasi Heinämaa. Kenelle uunituoreet kouluttajat suosittelevat kouluttajakoulutusta? – Ihan ehdottomasti kaikkien, jotka ovat ihmisten kanssa tekemisissä, olisi hyvä osallistua kouluttajakoulutukseen. Koulutus ei ole vain niille, jotka haluavat kouluttaa, vaan se on yleissivistystä. Minä opin, miten otan entistä paremmin erilaisia ihmisiä huomioon ja miten heidän kanssaan parhaiten toimin, Jyrki Oksanen vakuuttaa. KSL-opintokeskus järjestää kouluttajakoulutuksen yleensä vuosittain. Koulutus on SEL:n jäsenille maksuton. – Kouluttajakoulutukseen kannattaa osallistua, jos haluat oppia uutta itsestäsi ja ryhmien toiminnasta hyvässä porukassa, vaikka kouluttaminen ei omalta jutulta vielä tuntuisikaan, Toni Lahtelin päättää. l
• Äänestä eurovaaleissa 9.6.2024 työntekijämyönteistä ehdokasta! Sinulla on #PainavaSyy äänestää. Kok. PS SDP Kesk. Vihr. Vas. RKP KD Liik. EU:n on edellytettävä jäsenmailtaan unionin arvojen kunnioittamista (ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio sekä vähemmistöjen oikeudet). EU:ssa on toimittava työntekijöiden lakko-oikeuden ja ilmaisunvapauden varmistamiseksi. EU-lainsäädännöllä on turvattava työsuhteeseen kuuluvat oikeudet kaikille työntekijöille mukaan lukien alustatyöntekijät. EU-lainsäädännöllä on varmistettava, että kaikissa julkisissa hankinnoissa on ehtona työehtosopimusten kunnioittaminen. Yritysvastuun vahvistamiseksi EU-tasolla on säädettävä (ammattiliittojen) ryhmäkanneoikeus. Ulkomaisten työntekijöiden tulee saada heti työntekomaan lakien ja työehtosopimusten mukaiset työehdot. EU:n on torjuttava haitallista verokilpailua ja aggressiivista verosuunnittelua. EU:ssa on varmistettava lainsäädännöllä työntekijöiden ja ammattiliittojen osallisuus ilmastotoimien valmistelussa ja toteutuksessa. Mitä mieltä työntekijö itä koskevist a asioista? Ei osaa sanoa 0/8 8/8 7/8 8/8 8/8 0/8 Kyllä Ei Ei osaa sanoa ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? Ei osaa sanoa Kysymyksiin vastasivat Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP), Suomen Keskusta (Kesk.), Kansallinen Kokoomus (Kok.), Svenska folkpartiet i Finland (RKP), Suomen Kristillisdemokraatit (KD), Vihreä liitto (Vihr.) sekä Vasemmistoliitto (Vas.). Perussuomalaiset (PS) ja LiikeNyt (Liik.) eivät pyynnöstä huolimatta vastanneet kyselyyn. 3/8 4/8 6/8 www.sak.fi/eurovaalit
• SEL:n työsuojelun asiantuntijaseminaari Perjantaina 20.9.2024 klo 10–15.45 Original Sokos Hotel Tripla, Helsinki Tule kuuntelemaan mielenkiintoisia luentoja ajankohtaisista työsuojeluasioista! Aamukahvit sekä Sievin, Etran ja 3M:n työturvallisuustuote-esittelyt klo 8.30 alkaen. Osallistuminen on maksutonta SEL:n jäsenille, jotka toimivat työpaikalla luottamustehtävässä. SEL tarjoaa osallistujille kahvit ja lounaan sekä korvaa matkakulut halvinta julkista kulkuneuvoa käyttäen. Mahdollinen ansionmenetys korvataan ansionmenetystodistusta vastaan. Ensisijaisesti toivomme, että koulutuspäivään käytetään luottamushenkilöiden vapautusaikaa. Ilmoittaudu mukaan nyt tai viimeistään 8.9.2024: www.selry.fi/tyosuojeluseminaari Kysy lisää ilmoittautumisesta: Johdon assistentti Outi Moilanen, p. 050 521 8326, outi.moilanen@selry.fi Kysy lisää ohjelmasta: Sosiaalisihteerit Kai Laaksonen, p. 0400 924 866 tai Jouni Hiltunen, p. 0400 207 361 Psykososiaalisen kuormituksen vähentäminen ja valvonta Miten työpaikalla tunnistetaan ja vähennetään psykososiaalista kuormitusta? Miten AVI:n työsuojelutarkastaja valvoo asiaa työpaikkatarkastuksilla? Aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja Katri Halen Työterveyshuollon lain mukaiset työntekijöiden oikeudet Työterveyshuolto kuuluu jokaiselle työntekijälle. Mitä työterveyshuolto sisältää, miten työntekijä voi käyttää työterveyspalveluja ja miten työterveyslääkäri toimii tehtävässään? SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi Työuupumisriskin tunnistaminen työpaikalla Jatkuva kiire ja muutos työelämässä aiheuttavat työntekijöille työuupumusta. Miten Työterveyslaitoksen uutta arviointimenetelmää voi käyttää työuupumusriskin tunnistamisessa? Työterveyslaitoksen asiakkuuspäällikkö Mika Nyberg Työpaikkakiusaamisen monet muodot Työpaikkakiusaaminen aiheuttaa paljon ongelmia. Mitä työpaikkakiusaamisen muotoja on ja miten poliisi tutkii näitä rikoksia ja millaisia tuomioita niistä annetaan? Helsingin poliisilaitoksen rikosylikonstaapeli Paula Viitasaari Suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen Kaikkihan me olemme erilaisia ja erilaisuus on rikkaus ja tuo positiivisuutta. Presidentti Tarja Halonen Työntekijän perehdyttäminen työpaikalla Mitä laissa on määrätty työntekijän perehdyttämisestä ja minkälaisia velvoitteita työnantajalla on? Hyvällä perehdyttämisellä ennaltaehkäistään työtapaturmia. SAK:n päälakimies Timo Koskinen
• E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 Järjestösivut AMMATTIOSASTOT JA ALUEJÄRJESTÖT TIEDOTTAVAT Etelä-Suomi SEL Etelän jäsenille (osastot 1,5,10,36 ja 135) Pikkujouluristeily Tallinnaan, m/s Victoria, Länsiterminaali 2. Lähtö lauantaina 9.11.2024 klo 18.35 ja paluu sunnuntaina 10.11.2024 klo 16.00. Aamupala, polttoaineja päästömaksut sisältyvät hintaan. Lisäksi ammattiosastot 1, 5, 10, 36 ja 135 tukevat matkaa ja tuet on jo vähennetty hinnoista. Hyttihinnat/henkilö: De Lux/90 euroa, A2/42 euroa, A3/26 euroa, A4/18 euroa, B2/27 euroa, B3/16 euroa ja B4/10 euroa. Iltabuffet klo 18/hinta 41 euroa. Sitovat ilmoittautumiset: 8.9.2024 mennessä: sel.etela@selry.fi tai satu. itkonen@selry.fi. Ilmoittautuessa ilmoita nimi, syntymäaika, kansalaisuus, ammattiosasto, minkä hytin otat, otatko buffetin ja Tallinkin Club -numero. Matka on maksettava 30.9.2024 mennessä tilille FI17 5541 2810 0010 41, viitenumero 1 10411. Muistathan ilmoittautua ajoissa, sillä paikkoja on rajoitetusti. Matkalla tarvitaan voimassa oleva passi tai poliisin myöntämä kuvallinen henkilökortti. 1 helsingin leipomotyöntekijät Ammattiosaston tuki Koivikkorannan majoitukseen kesäkaudeksi 2024 on 50 % majoituksesta (enintään 7 vuorokautta) ja yksi perhesaunavuoro. Tuki on haettavissa jälkikäteen taloudenhoitajalta kuittia vastaan: taloudenhoitaja 001@gmail.com 1 helsingin leipomotyöntekijät Ammattiosaston kulttuurituki. Teatterilippu yhteen esitykseen. Tuki on 10 €/jäsen. Tuki on voimassa elokuun loppuun ja se haetaan jälkikäteen taloudenhoitajalta kuittia vastaan: taloudenhoitaja 001@gmail.com Häme–Keski-Suomi 13 hämeenlinnan elintarviketyöläiset Teatterimatka Apianniemen kesäteatteriin Valkeakoskelle 4.8.2024 klo 14.00 näytökseen, katsomaan musikaalia taiteilija Juice Leskisen elämästä. Lipun hinta 30 € jäsen ja 35 € ei jäsen. Lipun hintaan kuuluu linja-autokyyti. Lähtö Wetterhoffin edestä klo 12.30. Ilmoittautumiset 20.6.2024 mennessä s-postilla: maikkusa@hotmail.com. Matka maksetaan osaston tilille, numeron saat ilmoittautumisen yhteydessä. 16 jyväskylän elintarviketyöläiset/ eläkeläiset Osaston eläkeläisten teatteriretki Muuramen Riihivuoren kesäteatteriin 20.7.2024, näytelmänä on Topi Sorsakosken tarina. Paikkoja on varattu 25 henkilölle. 10 euron omavastuu maksetaan paikan päällä. Ilmoittautumiset 12.7.2024 mennessä Raija Järviölle p. 0400 782 198. Vietetään yhdessä hauska teatteripäivä! 148 turengin elintarviketyöläiset/ eläkeläiset Osaston eläkejäsen! Tule viettämään kesäpäivää Ahilammen kodalle Turenkiin 12.6. klo 12 alkaen. Muistellaan menneitä ja tehdään uusia muistoja, kesäpelejä pelaillen ja makkaraa paistellen. Kaakkois-Suomi 47 päijät hämeen elintarviketyön tekijät / eläkeläiset Eläkejaoston virkistyspäivä ti 9.7.2024 klo 9–18. Hyvä jäsen, tule viettämään leppoisaa päivää Lahden Poliisien majalle, Vaskirannankatu 9, 15240 Lahti. Ohjelmassa mm. saunomista, uintia, ruokailua sekä yhteistoimintaa. Ota mukaasi uimapuku ja pyyhe. Ilmoittautuminen ajalla 29.5.–21.6.2024 tekstitai WhatsApp-viestillä: 050 477 3257. Omavastuu 10 €, paikkoja on rajoitetusti. Itä-Suomi 23 joensuun elintarviketyöläiset Osasto tarjoaa jäsenilleen lipun hinnasta 70 € tuen Ilosaarirockiin Joensuussa 12.–14.7.2024 tai 40 euron tuen lipun hinnasta Ilovaari Festivaliin 5.–6.7.2024. Saadaksesi tuen, tule lauantaina 13.7.2024 ammattiosaston toimistolle osoitteeseen: Torikatu 5, Joensuu. Ota mukaan tilinumerosi tiedot. 23 joensuun elintarviketyöläiset Ammattiosasto tarjoaa jäsenilleen kuljetuksen SEL:n kesäfestareille Seinäjoelle 16.–18.8.2024. Ilmoittautumiset Jari Niskaselle 31.7.2024 mennessä p. 044 540 2021 tai sähköpostilla niskanenjari34@gmail.com. Ilmoitamme myöhemmin kuljetusaikataulusta lähtijöille. 158 nurmeksen ja lähiympäristön elintarviketyöläiset SEL:n kesäfestarit 17.8.2024. Osasto tukee majoitusta 60 euroa/vrk/max 2 vrk. Lisäksi järjestetään yhteiskuljetus, jos on vähintään kahdeksan lähtijää. Huom! Lähtö pe 16.8. ja paluu su 18.8. Jokainen varaa itse festarilipun ja majoituksen: www.selry.fi/kesafestarit. Ilmoittaudu yhteiskuljetukseen 15.7. mennessä Eijalle tekstiviestillä 050 322 9152. 158 nurmeksen ja lähiympäristön elintarviketyöläiset Osaston kesäedut 2024: Lomaile SEL:n kesäpaikassa Koivikkorannassa. 10 euron alennus vrk/mökki (max 7 vrk) tai 5 euron alennus vrk/ asuntoauto tai -vaunu tai telttailijat (max 7 vrk). Kajasteen lava/tai Valtimon Vanhan kirjaston tanssit. 1 pääsylippu/jäsen. Valtimon kesäpäivärock 19.–20.7.2024/ tai Lieksan Vaskiviikko 26.7.–3.8.2024 Yhdestä lipusta/tapahtumasta 20 euron alennus (1 etu/jäsen). Tuet korvataan jälkikäteen kuittia vastaan! Toimita kuitti ja yhteistiedot: kilpelaineneija8@gmail.com Pohjanmaa 7 vaasan elintarviketyöläiset Teatterimatka Lappajärven Kesäteatteriin 20.7.2024. Ohjelmistossa romanttinen musiikkikomedia: Juurihoitoa siirtolapuutarhassa. Lähtö klo 9.30 vanhalta linja-autoasemalta. Ruokailu ennen esitystä Punaisen Tuvan Viinitilalla. Hinta jäsenelle 30 € ja ei jäsenelle 50 €. Ilmoittautumiset Paulalle p. 050 522 4988 tekstiviestillä 4.7.2024 mennessä. Maksu tilille FI21 5542 6840 0059 88. Tervetuloa! Pohjois-Suomi 4 oulun elintarviketyöntekijät Kesäfestarit Seinäjoella 16.–18.8.2024. Oulun osaston tuki jäsenilleen. Majoitustuki: Hotelli 70 €/yö/max. 2 yötä/ jäsen. Matkakulut: max. 100 € (Huom! Junaliput kannattaa varata hyvissä ajoin, suora yhteys Oulusta.) Aterialiput festareille 2 kpl (arvo 6 €/lippu) saat paikanpäältä rannekkeen hakupaikasta. Tuet maksetaan kuitteja vastaan festareiden jälkeen. Laita nimesi ja tilinumero taloudenhoitajallemme: arjavaisanen123@ gmail.com. Jäsenyys tarkistetaan. Lisätiedot: sel004ry@gmail.com ja tapahtumatiedot: https://www.selry.fi/ kesafestarit/ 4 oulun elintarviketyöntekijät Seuraathan ilmoituksia tapahtumistamme myös kotisivuilta: www. oulunelintarviketyontekijat.fi ja Facebook-sivuiltamme: Oulun Elintarviketyöntekijät 004 ry. Hyvää kesää kaikille!
• E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 Elintakeen ristikon 3/2024 voittaja: Soile Kosti, Kuukanniemi. Onnittelut voittajalle! SEL:n keskustoimisto ja aluetoimistot ovat kiinni henkilöstön tyhypäivän vuoksi 7.6.2024 ja juhannusaattona 21.6.2024. RISTIKON RATKAISU SEL TIEDOTTAA Välähtääkö-tietovisan vastaukset: 1. b) 15 edustajaa, 2) c) vuonna 1998, 3. b) Tampereella, 4. b) lintu, 5 c) Rod Stewartilla, 6. c) Turkissa, 7. b) noin 11 kertaa maapallon kokoinen. 114 rovaniemen elintarviketyöläiset Osaston tuki Santa Open Air -festareille on 20 €. Tuen saat esittämällä kuitin/ tositteen festarilipusta. Voit kysellä tuesta Marja Vaaralta 1.7.24 mennessä p. 044 072 7801. 114 rovaniemen elintarviketyöläiset Osasto tarjoaa vierailun Tallitontun Pihalle 6.7.2024 klo 10–11. Osoite: Joulupukin Pajakylä, Joulumaantie, 96930 Rovaniemi. Jäsen voi tulla yksin tai perheen kanssa. Ensimmäinen tunti kotieläinpihalla on ammattiosaston käytössä, mutta sinne voi halutessaan jäädä sen jälkeen, kun puisto aukeaa muulle yleisölle. Tapahtuma on maksuton ja mukaan mahtuu 30 henkilöä. Tiedustelut/ilmoittautumiset 1.7.24 mennessä Marja Vaara p. 044 072 7801. KULTTUURIAPURAHAT SEL:n kulttuuriapurahaa haki määräaikaan 29.2.2024 mennessä 39 liiton jäsentä. SEL:n liittohallitus myönsi 25.4.2024 apurahaa 12 SEL:n jäsenelle yhteensä 3500 euroa. Apurahaa saivat: 1. Hamm Tiina, musiikki, 300 euroa 2. Heikkilä Markku, kirjallisuus, 300 euroa 3. Hiitoluoma Henna, musiikki, 300 euroa 4. Hurmalainen Lasse, maalaus ja kuvanveisto, 300 euroa 5. Karlsson Pekka, kirjallisuus, 200 euroa 6. Kuula Anni, leipäja keksitaide, 300 euroa 7. Lehtimäki Jani, kuvataide, 300 euroa 8. Mattila Petri, keramiikka, 300 euroa 9. Nikula Liisa, musiikki, 300 euroa 10. Ristseppä Teemu, musiikki, 300 euroa 11. Saarilintu Pia, taidekeramiikka, 300 euroa 12. Viikari Tarja, valokuvaus, 300 euroa Kulttuuriapurahojen hakuaika on vuosittain tammikuun alusta helmikuun loppuun. Haun alkamisesta tiedotetaan joka vuosi Elintae-lehdessä ja liiton verkkosivuilla. 25-VUOTISJÄSENLOMAT 2024 VIIDEN VUOROKAUDEN LOMAT 5.–10.8.2024 SANTA’S RESORT & SPA HOTEL SANI, KALAJOKI Kylpylähotelli Santa’s Resort & Spa Hotel Sani sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkkien upeissa maisemissa. Lomaan sisältyy kylpylän, uimahallin ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.santashotels.fi/fi/hotelsani 16.–21.9.2024 HOLIDAY CLUB KATINKULTA, VUOKATTI Kylpylähotelli Holiday Club Katinkulta sijaitsee Vuokatin hienoissa ulkoilumaastoissa Sotkamossa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.holidayclubresorts.com/fi/ kohteet/katinkulta/ 27.10.–2.11.2024 KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, KUOPIO Kylpylähotelli Rauhalahti sijaitsee hienolla paikalla Kallaveden rannalla Kuopiossa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.rauhalahti.fi KOLMEN VUOROKAUDEN LOMAT 10.–13.10.2024 HOLIDAY CLUB SAIMAA, LAPPEENRANTA Kylpylähotelli Holiday Club Saimaa sijaitsee Saimaan rannalla Lappeenrannan Rauhassa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.holidayclubresorts.com/fi/ kohteet/saimaa/ SEITSEMÄN VUOROKAUDEN OMATOIMILOMA KOIVIKKORANTA, KANGASNIEMI KESÄKUUSTA SYYSKUUHUN Voit viettää SEL:n 25-vuotisjäsenlomasi myös omatoimilomana liiton jäsenten omassa kesäpaikassa Koivikkorannassa Kangasniemellä. Koivikkoranta on avoinna kesäkuusta syyskuuhun. Omatoimiloma sisältää mökkivuokran enintään seitsemäksi vuorokaudeksi sekä oman perhesaunavuoron. Voit myös majoittua mökin sijaan omassa asuntovaunussa tai asuntoautossa, jolloin loma sisältää asuntoautoja vaunupaikan enintään seitsemäksi vuorokaudeksi sekä oman perhesaunavuoron. Tutustu Koivikkorantaan: www.selry.fi/koivikkoranta Lue lisää ja täytä hakemus: www.selry.fi/lomat
• E L I N TA E 32 Jos haluat osallistua koulutukseen, täytä kurssihakemus, jonka löydät osoitteesta www.selry.fi/koulutus ja lähetä se allekirjoitettuna osoitteella: SEL Jaana Saaranen Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Kysy lisää koulutuksista koulutussihteeri Jaana Saaraselta p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi. TYÖOIKEUDEN KURSSI SEL:n oma kurssi 2.–6.9.2024 5 pv Murikka-opisto Työoikeuden kurssi antaa luottamushenkilöille sekä muille työlainsäädännöstä kiinnostuneille kokonaiskuvan työelämän oikeudellisista kysymyksistä ja syventää työoikeudellista ajattelua. Luottamusmiesten tai työsuojelun perusja jatkokurssit sekä pitkäaikainen kokemus edunvalvontatehtävistä ovat hyvä pohja työoikeuden kurssille. Kurssilla käsitellään työlainsäädännön ja työehtosopimusten keskeisiä kohtia sekä lakien tulkintaa ja vaikutuksia työelämään. Työoikeuden perusteiden lisäksi kurssi sisältää käytännön harjoituksia ja syventävää tietoa oikeustapauksista. IHMISSUHTEET TYÖPAIKALLA 9.–13.9.2024 5 pv Murikka-opisto Ihmissuhteet työpaikalla on elämänmakuinen kurssi kaikille työyhteisönsä hyvinvoinnista ja kehittämisestä kiinnostuneille jäsenille. Kiire, väsymys, muutospelko ja ristiriidat vaivaavat usein työyhteisöjä. Työilmapiirin kehittämiseen tarvitaan taitoa analysoida ongelmien taustaa, kykyä ymmärtää ihmisten erilaisia tapoja reagoida työyhteisön tapahtumiin sekä ihmissuhdeosaamista. Kurssilla harjoitellaan ongelmatilanteiden puheeksi ottamista, ratkaisukeskeistä toimintamallia sekä ihmissuhdejohtajuuden välineitä. Harjoitusmateriaalina ovat opiskelijoiden esiin tuomat ”keissit”. Tutustumme erilaisiin ryhmäilmiöihin, työyhteisön sosiaalisiin rooleihin, erilaisten reagointitapojen psykologisiin perusteisiin. Lisäksi analysoimme työyhteisöjen epätasaarvoistavia rakenteita sekä harjoittelemme ihmissuhdeviestinnän taitoja. HYVINVOINTI TYÖYHTEISÖSSÄ SEL:n oma kurssi 2.–4.10.2024 3 pv Murikka-opisto Hyvinvointi työssä on kaikille tärkeää. Hyvinvoiva työntekijä on innovatiivinen, tuottava ja jaksaa työelämässä pidempään. Henkilöstön hyvinvointi luo siis edellytyksiä myös menestyvälle liiketoiminnalle. Työelämän laatua kehitetään yhteistyössä paikallisesti, työn arjessa. Hyvinvointi työyhteisössä -kurssi on tarkoitettu työpaikan luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille, työhyvinvointiprojektissa mukana oleville sekä työpaikan yhteistoimintaryhmien jäsenille. Kurssin sisältö: • Saadaan tietoa työhyvinvoinnista ja uusia näkökulmia työelämän laadulliseen kehittämiseen. • Opitaan toisilta opiskelijoilta ja saadaan ideoita muilta työpaikoilta toimivista käytännöistä. • Vahvistetaan kehittämisen tavoitteellista prosessimaisuutta. • Perehdytään, millainen on turvallinen ja terveellinen työympäristö. • Pohditaan, mikä merkitys työhyvinvoinnille on osaamisella, johtamisella ja työn organisoinnilla. Kurssin aikana on mahdollisuus suorittaa työturvallisuuskeskuksen työhyvinvointikortti. PAIKALLINEN SOPIMINEN SEL:n oma kurssi 25.–29.11.2024 5 pv Murikka-opisto Sopiminen työpaikkaja yritystasolla on lisääntynyt. Luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut sekä muut henkilöstön edustajat tarvitsevat vahvaa paikallisen sopimisen osaamista, jotta neuvotteluasetelmat olisivat mahdollisen tasavertaiset. Kurssin sisältö: • Paikallisen sopimisen kurssilla opitaan, mitä paikallisella sopimisella tarkoitetaan, miten sopimisprosessi toimii ja mitä mahdollisuuksia työehtosopimus antaa paikalliselle sopimiselle. • Harjoituksena opiskelijat laativat paikallisen sopimusasiakirjan. • Harjoituksen myötä paikallisen sopimisen säädöslähteet tulevat tutuiksi samoin kuin sopimuksen kirjoituskäytännöt. • Keskustelujen ja harjoitusprosessien kautta vaihdetaan kokemuksia paikallisesta sopimisesta ja sopimisen hyvistä käytänteistä. KOULUTUKSET Järjestösivut Koulutusopas 2024 Lue lisää: www.selry.fi/ koulutus/
• E L I N TA E 32 SEL:n hyvinvointipäivät 21.–22.9.2024 Murikka-opistolla lauantaina 7.9.2024 SEL:n kesäpaikassa Koivikkorannassa Kangasniemellä Ota hetki aikaa itsellesi ja tule pysähtymään hyvinvointisi äärelle! Opimme käsittelemään vihapuhetta ja loukkaavia sanoja sekä hyödyntämään luonnon ja ympäristön mahdollisuuksia oman hyvinvoinnin tarkastelemisessa sekä tutkimaan omia rajojamme lempeästi unohtamatta kykyä nauraa itsellemme. Tilanteita ja asioita lähestymme jalat maassa hyödyntäen osallistujien elämänkokemusta. Saat valmiudet käsitellä tunteitasi, hiljentyä ja jakaa ajatuksiasi turvallisessa ilmapiirissä sekä ymmärtää muiden ihmisten tunteita. Koulutus on SEL:n jäsenille maksuton, sisältäen ohjelman, majoituksen ja ruokailut sekä matkakulut kotoa koulutuspaikalle ja takaisin. Koulutus alkaa lauantaina klo 11 lounaalla ja päättyy sunnuntaina klo 14. Ilmoittaudu 15.8.2024 mennessä: www.selry.fi/koulutus Lisätietoja: SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaranen, jaana.saaranen@selry.fi tai 050 379 9269. Koulutus järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Toimi nopeasti ja varaa paikkasi nyt! SEL:n motoristipäivät Ohjelmassa: • Lounas klo 11 • Pihakisa • Turvan edustaja • Ajelu Kangasniemelle ja iltapäiväkahvit • Sauna klo 17.30–20 • Illanvietto nuotiolla • Sunnuntaina aamiainen klo 8.30–10 SEL tarjoaa osallistujille ruuat, saunan ja majoituksen Koivikkorannan mökeissä. Ota mukaan omat liinavaatteet ja pyyhe. Kysy lisää ja ilmoittaudu mukaan 28.8.2024 mennessä: SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaranen, p. 050 3799 269 tai jaana.saaranen@selry.fi Tervetuloa! Tutustu paikkaan: www.selry.fi/koivikkoranta
• E L I N TA E 35 Lähde lomalle Koivikkorantaan! SEL:n jäsenten kesäpaikka Koivikkoranta Lääminki-järven rannalla Kangasniemellä kutsuu lomailemaan 9.6.–29.9.2024. Koivikkorannassa on 11 mökkiä sekä alue teltoille, asuntoautoille ja -vaunuille. Tutustu ja katso edulliset jäsenetuhintasi: www.selry.fi/koivikkoranta Osa ammattiosastoista tukee jäsentensä lomailua Koivikkorannassa. Kysy lisää ammattiosastostasi. Kaikki tiedustelut ja varaukset Koivikkorannan numerosta 040 722 1182. SEL:n veteraanifestarit 3.–4.9.2024 Koivikkorannassa Nähdään Koivikkorannassa! SEL:n kesäpaikka Koivikkoranta kutsuu SEL:n eläkeläisiä viettämään aikaa hyvässä seurassa Kangasniemelle. Tiistaina pohdimme KSL-opintokeskuksen ohjauksessa vapautta ja iIlalla laulamme karaokea. Keskiviikkona keskustelemme SEL:n liittohallituksen varapuheenjohtaja Merja Techtolinin kanssa ajankohtaisista asioista. Ohjelma lähetetään osallistujille. SEL tarjoaa ohjelman, majoituksen ja ruuat. Paikkoja on rajoitetusti majoitustilan takia, vain 50 eläkeläistä mahtuu mukaan. Ensikertalaiset ovat etusijalla. Ilmoittaudu omaan SEL:n aluetoimistoosi 8.8.2024 mennessä. Etelä-Suomi Satu 09 4246 1255 Länsi-Suomi Maarit 09 4246 1234 Häme-Keski-Suomi Marja-Liisa 09 4246 1236 Kaakkois-Suomi Marja 09 4246 1238 Itä-Suomi Rainer 09 4246 1240 Pohjanmaa Jaana 050 379 9269 Pohjois-Suomi Seija 09 4246 1243 Mökit ovat jo varattu kesäkuusta elokuun alkupuolelle. Kysy peruutuspaikkoja! Karavaanareille on aina tilaa.
• E L I N TA E 35 Kalenterikuukauden aikana maksettu palkka Kertyvä työssäoloehto 930 € 465—929,99 € 1 kk 1/2 kk Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Kassa vastaa Syksyllä voimaan tulevat lakimuutokset ? 1.8.2024 voimaan tulevat muutokset Käsittelyssä ? Vuorotteluvapaajärjestelmä lopetetaan ? 2.9.2024 voimaan tulevat muutokset Lakimuutos on hyväksytty ? Työssäoloehto euroistetaan ? Työssäoloehto pidennetään 12 kuukauteen Lakimuutos on käsittelyssä ? Ansiopäivärahan määrä porrastetaan ? Työskentely palkkatuella ei kerrytä oikeutta ansiopäivärahaan ? Työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeuksista luovutaan Europerusteinen työssäoloehto tarkoittaa sitä, että ansiopäivärahan saamisen edellytyksenä on kalenterikuukauden aikana maksettu tietty palkkatulo. Palkan on oltava niin sanottua työssäoloehtoa kerryttävää vakuutuspalkkaa. Esimerkiksi lomarahaa ja lomakorvausta ei lasketa tähän mukaan. Työssäoloehtoa kertyy seuraavasti: Työssäoloehtoa tulee kertyä yhteensä 12 palkallista kalenterikuukautta 28 kuukauden tarkastelujakson aikana. Jos työssäoloehto kertyisi vain puolikkaina kuukausina, pitäisi palkallisia kalenterikuukausia olla yhteensä 24. Europerusteista työssäoloehtoa sovelletaan 2.9.2024 alkaen. Tuota ajankohtaa ennen olevalta ajalta työssäoloehtoon huomioitavat kalenteriviikot muutetaan uuden määrittelyn mukaisiksi työssäoloehtokuukausiksi. Käytännössä 1–2 työssäoloehtoviikkoa ja niiltä ansaittu palkka muunnetaan puolikkaaksi ja 3–4 työssäoloehtoviikkoa ja niiltä ansaittu palkka yhdeksi kokonaiseksi työssäoloehtokuukaudeksi. Työssäoloehto tarkoittaa sitä, että saadaksesi työttömyyden tai lomautuksen ajalta ansiopäivärahaa sinun on täytynyt olla riittävän pitkään töissä samaan aikaan, kun olet ollut työttömyyskassan jäsenenä. Työssäoloehdon pidentämistä koskevan lakimuutoksen astuessa voimaan sinun on työttömyyskassan jäsenenä tehtävä töitä palkallisessa työsuhteessa 12 kuukautta saadaksesi oikeuden ansiopäivärahaan. Työssäoloehtokuukaudet kertyvät europerusteisen työssäoloehdon mukaisesti. Lakimuutoksen myötä myös kassan jäsenyysehto pitenee 12 kuukauteen.
• E L I N TA E 37 E L I N TA E 3 6 E L I N TA E 37 Älä paahda itseäsi töissä, muista juoda ja pitää tauot! Kuumuus kuormittaa elimistöäsi ja vaikuttaa haitallisesti terveyteesi, mistä voi seurata esimerkiksi lämpöhalvaus, pyörtyminen tai sydämen toimintahäiriö. Muista juoda, syödä ja pitää taukoja, kun työskentelet kuumassa. Työnantajan velvollisuus on huolehtia teknisin toimenpitein, että lämpötila pysyy työpaikalla alle 28°C, kun ulkoilma on alle 25°C. Jos lämpötila työpaikalla ylittää 28°C, on työtä kevennettävä lyhentämällä työntekijöiden altistumisaikaa kuumuudelle: Jos työpisteen lämpötila on yli 28°C 10 minuutin tauko tunnissa Jos työpisteen lämpötila on yli 33°C 15 minuutin tauko tunnissa Erittäin kuumissa työpisteissä tulisi lisäksi olla nopea työkierto työpisteestä toiseen. Kysy lisää työpaikkasi työsuojeluvaltuutetulta. Työpaikan lämpötiloja valvoo aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Lue lisää: www.selry.fi/kuumatyo
• E L I N TA E 37 E L I N TA E 3 6 E L I N TA E 37 Don’t roast yourself at work, remember to drink and take a break! Stek dig inte på jobbet, kom ihåg att dricka och ta pauser! Heat puts a strain on your body and adversely affects your health, which can cause things like heat stroke, fainting, or heart failure. Remember to drink, eat and take breaks when working in hot conditions. It is the employer’s responsibility to take technical measures to ensure that the temperature in the workplace remains below 28°C when the outdoor temperature is below 25°C. If the temperature at the workplace exceeds 28°C, the work must be reduced by limiting the amount of time workers are exposed to heat: If the workstation’s temperature is above 28°C 10-minute break per hour If the workstation’s temperature is above 33°C 15-minute break per hour In addition, very hot workstations should have a fast work cycle from one workstation to another. Please ask the occupational health and safety representative at your workplace for more information. Workplace temperatures are monitored by the Occupational Safety and Health Division of the Regional State Administrative Agency. Hetta belastar kroppen och har en skadlig inverkan på din hälsa och kan resultera exempelvis i värmeslag, svimning eller hjärtsvikt. Kom ihåg att dricka, äta och hålla pauser då du arbetar i hetta. Det är arbetsgivarens skyldighet att med tekniska åtgärder se till att temperaturen på arbetsplatsen bibehålls under 28°C, då utetemperaturen är under 25°C. Om temperaturen på arbetsplatsen överstiger 28°C, bör arbetet underlättas genom att förkorta arbetstagarnas exponering för hetta: Om temperaturen på arbetsstationen stiger över 28°C 10 minuters paus per timme Om temperaturen på arbetsstationen stiger över 33°C 15 minuters paus per timme På arbetsstationer med extrem hetta bör man dessutom ha en snabb rotation från en arbetsstation till en annan. Fråga mer av den arbetarskydds-befullmäktigade på din arbetsplats. Temperaturerna på arbetsplatserna övervakas av regionförvaltningsmyndighetens ansvarsområde för arbetsskydd.
• E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 ”Puhun asioista suoraan ja kaunistelematta” Kun Kaarina Kaarlenpoika aloitti pääluottamusmiehenä vuonna 2020, tehtaaseen investoitiin ja palkattiin lisää väkeä. Nyt töissä on enää pieni porukka, joka pitää yhtä. K un Kaslinkin Korian tuotantolaitos Kouvolassa tuli Fazerin omistukseen vuonna 2019, Fazerin tavoitteena oli nousta Pohjois-Euroopan johtavaksi kasvipohjaisten tuotteiden valmistajaksi. Työntekijöille annettiin lupaus tehtaan kehittämisestä, ja uuden omistajan aikana henkilöstömäärä kasvoi yli kahteensataan. Nyt kaikki on muuttunut. Viime vuoden alussa Fazer ilmoitti meijeriliiketoiminnan lopettamisesta, jolloin Korian tehtaalta irtisanottiin 82 ihmistä. Loppuvuodesta Fazer kertoi kaurajuomien valmistuksen siirrosta Ruotsiin, jolloin 64 ihmistä sai lähtöpassit. Nyt tehdas työllistää enää reilun kolmanneksen siitä, mitä se työllisti alkuvuonna 2023. SEL:n työehtosopimuksella työskenteleviä on nelisenkymmentä, ja kokonaisuudessaan henkilöstöä on 80. Leipomosta meijeriin Kaarina Kaarlenpojan ura elintarvikealalla alkoi 17-vuotiaana kesätöissä pienessä leipomossa. Tykästyttyään alaan hän kouluttautui oppisopimuksella leipuri-kondiittoriksi ja työskenteli sen jälkeen alalla muutamia vuosia. UHT-koneenkäyttäjänä Kaslinkilla Kaarlenpoika aloitti 2011. Pääluottamusmiehenä hän aloitti keväällä 2020, kun edellinen pääluottamusmies siirtyi toisen sopimusalan tehtäviin. – Siihen aikaan oli niin sanotusti L U O T TA M U S H E N K I L Ö Fazerin Korian tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Kaarina Kaarlenpoikaa huolettaa, millainen työelämä nuorilla on edessään, kun työelämän pelisääntöjä nakerretaan, ja moni ajattelee lyhytnäköisesti vain omaa etuaan. teksti ja kuva Kati Oksman vain positiivisia ongelmia, kun kasvetaan, investoidaan ja tulee lisää työntekijöitä. Synkempään suuntaan asiat kääntyivät Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022. Muutama kuukausi sen jälkeen tehtaalla alkoi näkyä hiljentymisen merkkejä. Ihmiset osasivat odottaa lomautuksia tai korkeintaan muutamia irtisanomisia, mutta meijeriliiketoiminnan lopettaminen
• E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 SEL korvaa jäsentensä työelämään liittyviä opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa tai avoimessa yliopistossa enintään 200 euroa/ jäsen/vuosi. Tuki anotaan etukäteen ja se maksetaan jälkikäteen kurssimaksun kuittia ja hyväksytyn kurssisuorituksen todistusta vastaan. Lue lisää ja täytä hakemus osoitteessa www.selry.fi/koulutus Lisätietoja antaa SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaranen, p. 050 3799 269 tai jaana.saaranen@selry.fi. Kiinnostaako sinua OPISKELU AVOIMESSA KORKEAKOULUSSA? Hyödynnä SEL:n jäsenetusi: ”Monet itkut on täällä yhdessä itketty ja käyty kipeitäkin keskusteluja.” oli iso pommi. Ja kun kaurajuomien valmistuskin päätettiin lopettaa täällä, meiltä vedettiin matto uudestaan jalkojen alta, Kaarina Kaarlenpoika sanoo. Tontilta on lähtenyt kaiken kaikkiaan jopa 150 ihmistä. Osalla irtisanotuista työt loppuvat kesän ja syksyn aikana. Kauragurtteja ja kaurapohjaisia ruuanvalmistustuotteita valmistavassa tehtaassa tullaan pääluottamusmiehen mukaan siirtymään nykyisistä SEL:n ja MVL:n meijerialan työehtosopimuksista SEL:n elintarviketeollisuuden työehtosopimukseen, kun nykyisten työehtosopimusten voimassaolo päättyy alkuvuodesta 2025. – Viime aikoina olen opetellut käyttämään kauragurttien pikaripakkauskoneita. Kun työntekijöiden määrä on vähentynyt paljon, on tehtaalle jäävien työntekijöiden laajennettava omaa osaamistaan. Eteenpäin päivä kerrallaan Modernissa ja BRC-sertifioidussa Fazerin Korian tuotantolaitoksessa on nyt paljon tyhjää tuotantotilaa. Tehtaan tulevaisuudella pääluottamusmies ei halua lähteä spekuloimaan julkisesti. Kaarina Kaarlenpoika kuitenkin arvelee, ettei pienen tuotannon pyörittäminen suuressa tehdaskiinteistössä ole pitkällä aikajänteellä taloudellisesti järkevää. – Monet itkut on täällä yhdessä itketty ja käyty kipeitäkin keskusteluita. Porukka tekee kuitenkin yhä työtä, ja menemme eteenpäin työpäivä kerrallaan. Totta kai toivomme, että saisimme tänne lisää tuotantoa. Vaikeissa paikoissa pääluottamusmies on saanut voimaa työntekijöiden hänelle osoittamasta luottamuksesta sekä yhteishengestä. Ilonaihe on sekin, että tehtaan entisille työntekijöille on löytynyt melko hyvin uusia työpaikkoja. – Puhun asioista suoraan ja kaunistelematta, ja luulen, että se on ruokkinut meillä sellaista ilmapiiriä, että muutkin uskaltavat puhua avoimesti asioista. Täällä saa vapaasti olla eri mieltä kuin minä. Työpaikan SEL:n jäsenillä on oma WhatsApp-ryhmä, jossa pääluottamusmies tiedottaa muun muassa ammattiosaston, työpaikan sekä konsernin yhteistoimintakokousten kuulumisia ja kysyy ennakkoon toiveita esille otettavista asioista. – Minusta on tärkeää saattaa työntekijöiden tietoon, mitä heitä käsittelevissä kokouksissa on keskusteltu. Olen myös huomannut, että WhatsApp-ryhmässä tapahtuvan tiedotuksen ja vertaistuen piiriin pääseminen toimii hyvänä jäsenhankintana työpaikallamme, jossa on aika hyvä järjestäytymisaste. Työstävapautusaikaa luottamustehtävän hoitamiseen Kaarina Kaarlenpojalla on nykyään yksi päivä viikossa. – Jos siihen osuu konsernikokous, menee koko päivä matkoineen Vantaalla. Muuten aikaa menee paljon irtisanottujen asioiden, kuten lopputilien selvittelemiseen. Olen sanonutkin heille, että saa soitella perään. Miksi ammattiliiton jäsenyys on työntekijälle tärkeää? – Minusta on hurjaa, että joku uskaltaa nykyään olla kuulumatta liittoon. Se on mielestäni sama kuin jättäisi omakotitalonsa ilman palovakuutusta. Työsuhde on jokaiselle niin tärkeä, että miksi ei vakuuttaisi myös elantonsa lähdettä? Se on hassu kohta säästää, sillä mistä muualta saat avun, jos tarvetta tulee? Ei liiton jäsenyys niin kallis ole siihen nähden, mitä etuja se tarjoaa, Kaarina Kaarlenpoika sanoo. •
• E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 Tarkista, onko lomapalkkasi maksettu oikein? Tarkista lomapalkka ja lomaraha palkkakuitistasi ja varmista, että ne on laskettu ja maksettu oikein. L O M A P A L K K A teksti SEL:n työryhmä kuva Karoliina Öystilä Lomalla on aikaa rentoutua. Kuva DJ Oku Luukkaisen keikalta SEL:n kesäfestareilta Hämeenlinnasta viime elokuulta. S EL:n työehtosopimuksissa on sovittu vuosilomapalkan määräytymisestä vuosilomalain mukaan. Laissa sanotaan, että työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkka. Ansaintasääntö määräytyy työntekijän työsopimuksen ehtojen mukaan. KAKSI ANSAINTASÄÄNTÖÄ Vuosilomalaissa säädetään kahdesta ansaintasäännöstä. Ensisijainen sääntö on 14 päivän sääntö ja toissijainen sääntö on 35 tunnin sääntö. Riippuen siitä, onko työntekijä kokoaikainen tai osa-aikainen työntekijä, on lomapalkan laskennassa hieman erilaiset menetelmät.
• E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 Laskentamallit KUUKAUSIPALKKAINEN TYÖNTEKIJÄ Kuukausipalkkaisella työntekijällä lomakuukauden palkan yhteenlasketun summan pitää olla sama kuin normaali kuukausipalkka lisineen. Työsuhteen päättyessä maksettaessa lomakorvausta, yhden lomapäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 25:llä ja kertomalla se lomapäivien määrällä. Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka muuttuvat sopimuksen mukaan lomamääräytymisvuoden aikana, työnantaja ja työntekijä saavat sopia muutosta sopiessaan siitä, että loma-ajanpalkka lasketaan keskimääräisen palkan mukaan lomanmääräytymisvuotena. OSAN KUUKAUTTA KESTÄVÄ LOMA Loman osan tai palkanmaksukautta lyhyemmän loman palkka lasketaan lomaja työssäolojaksoihin suhteutettuna siten, että tulos vastaa työntekijän vastaavan ajan palkkaa. Osan kuukautta kestävän loman osalta lomapalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien lukumäärällä ja kertomalla saatu päiväpalkka lomajakson työpäivien lukumäärällä. KESKIPÄIVÄPALKKAAN PERUSTUVA VUOSILOMAPALKKA Työntekijän keskipäiväpalkkalaskelman mukaan on vuosilomanmääräytymisvuoden ajalta maksettu palkka jaettuna tehdyillä työpäivillä, tästä tulee esimerkin mukaan 80 euroa per päivä. 80 € x 27,8 (vuosilomalaista tuleva kerroin) = 2 224 € Työntekijällä on oikeus 30 lomapäivään, jolloin yhden lomapäivän palkka on 74, 13 euroa, josta kesäloman osuus on 24 pv x 74,13 € = 1 779,19 € ja talviloman osuus 6 x 74,13 = 444,78 €. Lomaraha on 50 % lomapalkasta eli kesälomasta 889,60 € ja talvilomasta 222,39 €. Vuosiloma-ajan palkka on TES:n lomapalkkasopimuksen mukaan, kun keskituntiansio (KTA) on lomanmääräytymisvuoden aikana 10 €: 222,4 x 10 € = 2 224 €. Jaettaessa 2224,0 €/30 (lomapäivien määrä) = 74,13 € yhden lomapäivän palkka, josta kesäloman osuus on 24 x 74,13 € = 1779,19 € ja talviloman osuus 6 x 74,13 = 444, 78 €. Lomaraha on 50% lomapalkasta eli kesälomasta 889,60 € ja talvilomasta 222,39 €. ONKO SINULLE MAKSETTU LIIAN VÄHÄN? Työaikalakiin perustuvaan palkkaan, esimerkiksi lomapalkkaan, syntynyt palkkasaatava vanhenee kahdessa vuodessa. Peruspalkka ja työehtosopimukseen perustuva palkkasaatava, esimerkiksi lomarahatai ylityösaatava vanhenee viidessä vuodessa. Lisäksi palkkasaatava raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt. l VIIKKOTAI KUUKAUSIPALKKAAN PERUSTUVA VUOSILOMAPALKKA Viikkotai kuukausipalkkalaisen on oikeus saada tämä palkka myös loma-ajaltaan siihen kuuluvine lisineen. KESKIPÄIVÄPALKKAAN PERUSTUVA VUOSILOMAPALKKA Jakajana käytetään lomanmääräytymisvuoden aikana tehtyjä työpäiviä ja näin saatu keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä kertoimella (Vuosilomalaki 11 §). TESSILL Ä SOVIT TU LIIT TOJEN VÄLINEN LOMAPALKKASOPIMUS Osassa elintarvikealan yrityksiä voi olla käytössä myös SEL:n ja ETL:n välillä solmittu lomapalkkasopimus. Työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on tällöin keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä. Näin saatu keskituntiansio kerrotaan lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä kertoimella. (Katso tes/lomapalkkasopimus) PROSENT TIPERUSTEINEN VUOSILOMAPALKKA Muun kuin viikkotai kuukausipalkalla alle 14 päivänä kalenterikuukaudessa työtä tekevän työntekijän vuosilomapalkka on joko 9 % (jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä eli 31.3. mennessä kestänyt alle vuoden) tai 11,5 % (jos työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt yli vuoden) lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta palkasta. LOMARAHA MAKSETAAN LOMAPALKAN LISÄKSI Lomapalkan lisäksi maksettava lomaraha ei perustu lakiin, vaan työehtosopimukseen. SEL:n työehtosopimuksissa on sovittu lomarahan maksamisesta alan työntekijöille. Lomarahan suuruus on 50 prosenttia vuosilomapalkasta. Puolet tästä rahasta maksetaan vuosilomapalkan yhteydessä lomalle jäädessä ja puolet loman jälkeen, ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä. •
• Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Näin haet ansiopäivärahaa A-kassan eAsiointi on auki 24/7 Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Suosittelemme eAsiointia ensisijaisena asiointikanavana, koska se on tietoturvallinen. eAsioinnin kautta lähetetty hakemus ja liitteet ovat nopeasti käytettävissämme etuusasiasi käsittelyä varten. Lisäksi voit lähettää meille viestejä suojatun yhteyden kautta. eAsiointiin voit kirjautua henkilökohtaisilla pankkitunnuksillasi, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. 1. 2. 3. 4. 5. Jos et voi käyttää sähköistä eAsiointia, voit täyttää hakemuksen paperiversiona ja lähettää sen postissa A-kassaan osoitteeseen: Avoin työttömyyskassa A-kassa PL 116 00531 Helsinki Hakemuslomakkeen voit tulostaa A-kassan verkkosivuilta a-kassa.fi/ohjepankki/ Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Seuraa meitä somessa @AvoinKassa A-kassa.fi
• Följ oss på some Follow us on social media @AvoinKassa A-kassa.fi This is how you apply for earnings-related allowance Register with the TE Office as an unemployed jobseeker no later than on your first day of unemployment. Fill in the earnings-related allowance application in A-kassa’s eService after the application period has ended. Check that you have all the necessary attachments for the daily allowance application. Submit your application and attachments. Send us more information and missing attachments if they are requested. You can check the response time for applications and messages arriving at eService at the application processing status page. 1. 2. 3. 4. 5. eService and more detailed instructions how to apply you can find on our website. Om du inte kan använda E-tjänsten hittar du instruktionerna för denna situation på sidan: a-kassa.fi/sv/etjansten-tips/ If you can’t use eService, the instructions for this situation can be found on the page: a-kassa.fi/en/eservice-tips/ Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Many jobs, many sectors — one unemployment fund! Hemsida och E-tjänsten/ Website and eService a-kassa.fi Öppna arbetslöshetskassan/ Open Unemployment Fund PB 116, 00531 Helsingfors / PO Box 116, 00531 Helsinki Telefontjänsten / Service number 020 690 455 Så här söker du dagpenning Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till AN-byrån. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. 1. 2. 3. 4. 5. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida.
• E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 SEL:S FÖRBUNDSST YRELSE har utsett Petri Koivisto, 52, från Seinäjoki till SEL:s regionsekreterare i Österbotten. Det är fråga om ett tillfälligt vikariat som öppnade sig då SEL:s lönesekreterare Ari Huuki i början av maj gick på en två år lång studieledighet och SEL:s regionsekreterare I Österbotten, Markus Forslund valdes att ersätta Huuki som lönesekreterare. Petri Koivisto har en närmare tjugoårig erfarenhet av förtroendeuppdrag på arbetsplatsen, i fackavdelningen, regionorganisationen och på förbundsnivå. För tillfället arbetar han som köttstyckare och kvalitetsman och fungerar som första vice arbetarskyddsbefullmäktigad på Atrias produktionsenheter i Nurmo. Koivisto tillhör SEL:s förbundsstyrelse och är ordförande för Livsmedelsarbetarnas fackavdelning nr 52 i Seinäjoki. – Facklig verksamhet och att hjälpa människor står mitt hjärta nära. Jag är glad över att jag nu får ha det som mitt arbete när jag blir SEL:s regionsekreterare i hela Österbotten. Jag vill tacka för förtroendet och jag ser fram emot att arbeta tillsammans med förbundets medlemmar och förtroendevalda, säger Petri Koivisto. SEL:s regionsekretereres uppgifter är att fungera som rådgivare för medlemmarna I arbetsförhållandefrågor, förhandla i tvistefrågor och bereda eventuella domstolsärenden. Regionsekreteraren utbildar de förtroendevalda på regionens arbetsplatser och fackavdelningar och stöder deras arbete. Dessutom hör det till regionsekreterarens uppgifter att värva medlemmar, informera samt organisera förbundets tillställningar i regionen. Petri Koivisto inleder sitt arbete som SEL:s regionsekreterare i Österbotten i början av augusti. SEL’S UNION BOARD has selected 25-year-old Eliza Puganen as SEL’s organizational officer, responsible for supporting immigrant members while Chau Nguyen is on parental leave from September 1, 2024, to January 31, 2025. Puganen lives in Jokioinen and works as a meat inspector for the Ruokavirasto at HKFoods’ Forssa production facility. She is also the deputy chief shop steward for the meat inspectors of Ruokavirasto. Puganen is a board member of the Forssa Food Workers’ Local Union Branch 027 and the youth representative for both the local union and SEL’s Western Finland region. She has also completed the Young Union Influencer training at the KSL Study Center. – I enjoy working with people and helping them. I’m happy to have an opportunity to do this as part of my job at the union. I hope I can help as many people as possible and give more information about union to people. Thank you for this opportunity and trust, says Eliza Puganen. The number of immigrant workers in the food industry is continuously increasing. As an organizational officer, Eliza Puganen will be responsible for supporting SEL’s immigrant members. Additionally, her role will involve identifying what immigrant food industry workers expect from the union and developing a plan to meet these expectations, including finding out what kind of training they need. In addition to her native languages, Finnish and Russian, Puganen can work in Ukrainian and English. During Chau Nguyen’s family leave, organizational officer Minttu Sillanpää will be responsible for SEL’s youth activities. In the photo, SEL’s organizational officer Minttu Sillanpää is on the left, and Eliza Puganen is on the right at SEL’s youth cruise in May. Petri Koivisto blir SEL:s regionsekreterare i Österbotten Eliza Puganen appointed as SEL organizational officer for immigrant issues På svenska/In English Taru Salovaara Bibek Bista
• E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 Tauolla Lähetä ristikon ratkaisu osoitteeseen: SEL/Elintae, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki 12.8.2024 mennessä. Kuoreen tunnus ”Ristikko 4/2024”. Vastanneiden kesken arvomme S-ryhmän 25 euron lahjakortin. Ristikon ratkaisu ja voittajan nimi julkaistaan Elintakeessa, joka ilmestyy 6.9.2024. Nimi:....................................................................................................................................... Osoite: .............................................................................................................................................. ................................................................................................................................................. R I S T I K K O 1. Kuinka monta edustajaa Suomesta valitaan Euroopan parlamenttiin a) 10, b) 15, c) 17 edustajaa? 2. Minä vuonna järjestettiin ensimmäinen metallimusiikkiin keskittyvä Tuska-festivaali a) vuonna 1989 b) vuonna 1994, c) vuonna 1998? 3. Missä kaupungissa sijaitsee Vakoilumuseo – Spy Museum a) Helsingissä, b) Tampereella, c) Vantaalla? 4. Onko avosetti a) kala, b) lintu, c) nisäkäs? 5. Kenellä artistilla on ollut yleisömäärältään maailman suurin konsertti a) Ed Sheeranilla, b) Madonnalla, c) Rod Stewartilla? 6. Batman Airportniminen lentokenttä sijaitsee a) Alaskassa, b) Indonesiassa, c) Turkissa? 7. Jupiter on aurinkokunnan suurin planeetta. Onko se halkaisijaltaan noin a) 5, b) 11, c) 17 kertaa maapallon kokoinen? Vastaukset lehden sivulla 31. 2 9 1 2 8 7 5 9 8 4 5 2 6 9 6 5 7 3 8 2 7 1 5 4 3 7 4 6 1 8 9 3 2 5 3 5 9 4 6 2 1 7 8 2 1 8 7 5 3 4 6 9 1 9 3 8 4 7 2 5 6 5 2 7 3 1 6 8 9 4 6 8 4 2 9 5 7 3 1 9 7 1 5 3 4 6 8 2 8 6 2 9 7 1 5 4 3 4 3 5 6 2 8 9 1 7 Vaikeusaste: AI 34 54 5 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m 5 8 7 9 1 3 2 1 7 5 1 6 9 3 7 2 3 8 5 9 7 4 5 5 4 8 2 3 7 6 9 1 7 1 3 5 6 9 4 2 8 2 9 6 1 8 4 3 7 5 3 2 1 7 4 6 5 8 9 8 6 5 9 2 3 7 1 4 4 7 9 8 1 5 2 3 6 6 3 7 4 9 8 1 5 2 9 5 2 6 7 1 8 4 3 1 8 4 3 5 2 9 6 7 Vaikeusaste: AI 34 54 6 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m V Ä L Ä H TÄ Ä K Ö ? S U D O K U T Ratkaisut: www.selry.fi/selnet > Elintae
• E L I N TA E 47 E L I N TA E 4 6 L eipomoalan yrityksessä oli erimielisyyttä siitä, miten lauantaina säännöllisenä työaikana tehty työ kerryttää kokoaikaisten työntekijöiden työaikaa. Leipomoalan työehtosopimuksen mukaan silloin, kun 40-tuntista työviikkoa suorittavalla työntekijällä teetetään säännöllistä lauantaityötä, hänen tulee saada erityisen 22,38 euron lauantailisän lisäksi vapaa-aikahyvitystä yhden neljäsosan verran lauantaina tekemiensä täysien työtuntien S E LV I T E T T Y TA P A U S Leipomon työntekijöiden vapaa-aikahyvityksissä puutteita Osa leipomon työntekijöistä ei ollut saanut lauantain työtunneista vapaa-aikahyvityksiä. lukumäärästä. Kertyvä vapaa-aika tulee antaa työntekijälle työtuntijärjestelmän puitteissa ensisijaisesti normaalia lyhyempinä, esimerkiksi kuuden tunnin työpäivinä. Lauantain vapaa-aikahyvityksistä kertyvä vapaa-aika tulee antaa työntekijälle sen kertymistä seuraavan vuosineljänneksen loppuun mennessä. Leipomossa oli tulkittu työehtosopimuksen pykälää vuosikausia väärin niin, että vapaa-aikahyvitystä annettaisiin lauantaista vasta kuusi tuntia ylittävien työvuorojen osalta, ja vasta täydestä kahdeksan tunnin työpäivästä saisi kaksi tuntia vapaata. Pääluottamusmies tarttui asiaan viime vuonna ja kysyi SEL:n Häme-Keski-Suomen aluesihteeri Eija Rantaselta, miten asian kuuluisi mennä oikein. – Totesimme yhdessä, että lauantain vapaa-aikahyvitys on sidoksissa kokoaikaisten työntekijöiden säännölliseen työaikaan, eli sitä ei kerry ylityötunneista eikä osa-aikaisille työntekijöille, ja sitä kuuluu korvata käytännössä neljännes eli 15 minuuttia jokaisesta lauantaivuorokauden aikana tehdystä säännöllisestä ja täydestä työtunnista – työvuoron pituudesta tai alkamisvuorokaudesta riippumatta, Eija Rantanen kertoo. Työehtosopimuksen mukaan: ”Mikäli muodostunutta vapaa-aikaa on työsuhteen päättyessä antamatta, korvataan se työntekijälle rahassa yksinkertaisen tuntipalkan mukaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vapaa-ajan antamisajankohdasta toisinkin. Tapauskohtaisesti voidaan sopia myös vapaa-ajan korvaamisesta yksinkertaisella tuntipalkalla.” Näiden tietojen pohjalta pääluottamusmies lähti selvittämään asiaa työnantajan kanssa ja hakemaan puuttuvia lauantain vapaa-aikahyvityksiä työntekijöille. Työnantaja vetosi vuonna 2004 tehtyyn paikalliseen tulkintaan, jota työntekijät eivät kuitenkaan tunteneet ja joka oli tehty edellisen johdon aikana. Työnantaja halusikin sopia Pääluottamusmies yritti päästä neuvottelemaan työnantajan kanssa asian korjaamiseksi työpaikalla, mutta koska asia ei teksti Kati Oksman kuva Maria Björklund E L I N TA E 47
• E L I N TA E 47 E L I N TA E 47 edennyt, pääluottamusmies teki asiasta erimielisyysmuistion, jonka työnantaja allekirjoitti. Noin neljä kuukautta erimielisyysmuistion allekirjoittamisen jälkeen, ennen kuin asia ehti siirtyä SEL:n ja ETL:n väliseen neuvottelupöytään, työnantaja yllättäen halusikin neuvotella asiasta suoraan pääluottamusmiehen kanssa. Työnantaja myönsi, että lauantain vapaa-aikahyvityksiä oli jäänyt osittain antamatta työntekijöille. Liittojen välisiä neuvotteluita odotellessa pääluottamusmiehelle oli selvinnyt, että puuttuvat vapaa-aikahyvitykset olivat koskeneet pääasiassa sellaisia leipomotyöntekijöitä, joilla oli alkanut työvuoro perjantain puolella ja jatkunut lauantain puolelle. Hyvityksiä takautuvasti Työnantaja myönsi virheensä ja sitoutui noudattamaan jatkossa työehtosopimusta. Samalla laskettiin takautuvasti työntekijöille korvaamatta jääneitä lauantain vapaa-aikahyvityksiä. – Meillä on tehty aika vähän lauantaityötä. Kokonaisia lauantaityövuoroja tehneille vapaa-aikahyvitys oli korvattu oikein, mutta esimerkiksi lähettämötyöntekijöillä, joilla vuoro oli alkanut perjantaina ja jatkunut lauantain puolelle esimerkiksi neljä tuntia, väärä käytäntö oli ollut käytössä 20 vuotta. Osa-aikaisille työntekijöille vapaa-aikahyvitys ei kuulu, siksi se jäi alkujaan meillä huomaamatta, pääluottamusmies kertoo. Työnantaja korvasi työntekijöille takautuvasti vapaa-aikahyvityksiä, joita tuli vajaalle puolelle leipomon työntekijöistä. – Jollekin hyvitystä tuli vain vartti ja jollekin lähes työviikon verran. Nyt pidämme vapaa-aikahyvitykset vapaina, kun aiemmin ne maksettiin pois rahana, pääluottamusmies kertoo. Työpaikalla ollaan ottamassa käyttöön uutta työajanseurantajärjestelmää, jonka myötä pääluottamusmies toivoo työaikojen seurannan helpottuvan. • A S I A N T U N T I J A V A S TA A Miksi minun kannattaa äänestää EU-vaaleissa? EUROOPAN parlamentin vaaleissa kannattaa äänestää samasta syystä kuin eduskuntavaaleissakin: Myös Euroopan parlamentissa päätetään lainsäädännöstä ja yhteisten varojen käytöstä. Jos sinä et äänestä, päätöksiä tekevät muiden valitsemat edustajat. Erityisen tärkeä Euroopan parlamentti on ollut viime vuosina työelämän asioissa. Kun kotimaassa ei ole onnistuttu korjaamaan työntekijöiden asemaan liittyviä epäkohtia, EU:ssa on hyväksytty uusia säännöksiä monista tärkeistä asioista. EU-lakien ansiosta on jatkossa Suomessakin esimerkiksi puututtava alustatyön muodossa tapahtuvaan työntekijöiden oikeuksien kiertämiseen ja ehkäistävä palkkasyrjintää antamalla työntekijöille enemmän tietoa työpaikalla maksettavista palkoista. EU-vaaleissa äänestäminen on myös tapa vastustaa Orpon-Purran hallituksen työelämäheikennyksiä. Jo nyt EU-lainsäädäntö rajoittaa sitä, kuinka pahasti hallitus pystyy karsimaan suomalaisten työntekijöiden oikeuksia. Jatkossa voimme vahvistaa EU:n työntekijöille antamaa selkänojaa entisestään – mutta vain siinä tapauksessa, että parlamentissa on jatkossakin työntekijöitä ymmärtävä enemmistö. Yksi ääni voi EU-vaaleissa tuntua mitättömältä, mutta on aivan mahdollista, että Suomesta valittavat euroedustajat eli mepit ratkeavat hyvin pienillä äänieroilla. Vastaavasti Euroopan parlamentin äänestykset ovat usein tasaisia ja yksikin meppi voi ratkaista, minkä kannan Euroopan parlamentti asioihin ottaa. Pienenkin jäsenmaan mepit voivat myös olla oman erikoisalansa huippuvaikuttajia, jotka käyttävät suurta valtaa parlamentin kantojen valmistelussa. Juuri nyt asetelmat Euroopan parlamentissa ovat jännittävät. Tähänastinen työntekijöiden oikeuksia vahvistanut enemmistö on vaakalaudalla, kun työelämän asioissa työnantajalinjauksia seuraava äärioikeisto on vahvistumassa. Pahimmillaan EU-tason myönteinen kehitys kääntyy takapakiksi. Nyt jos koskaan jokaisella annetulla äänellä on merkitystä. Nyt on painava syy äänestää, ettei EU lähde Orpon-Purran tielle. PEKKA RISTELÄ SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Jos et ole jo äänestänyt ennakkoon, äänestä Euroopan parlamentin vaaleissa sunnuntaina 9.6.2024 kello 9–20 omassa äänestyspaikassasi. Tällä palstalla asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, joita voit lähettää meille: www.selry.fi/juttuvinkki
• E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 E L I N TA E 4 8 Ystäviä ja yhteisöllisyyttä Lehtiroskiksesta löytynyt manga-sarjakuva johti siihen, että Sahalahden Saarioisilla työskentelevä Janette Kotanen järjestää nykyisin cosplay-tapahtumia. ”Pukeuduin vuoden 2019 Traconiin Daiya Higashikataksi sarjasta Jojo’s Bizarre Adventure. Asun teetin tilaustyönä ompelijakaverilla ja peruukin leikkasin itse”, Janette Kotanen kertoo. V A P A A L L A Kerro meille omasta tai työkaverisi harrastuksesta: www.selry.fi/juttuvinkki O len harrastanut cosplayta 12-vuotiaasta eli vuodesta 2006 saakka. Osallistuin silloin ensimmäiseen tapahtumaani eli coniin, Tampereella järjestettyyn Traconiin. Laitoimme kaverin kanssa jotain aiheeseen liittyvää päälle, teimme erikoiset meikit ja lähdimme katsomaan tapahtumaa. Vaikka kukaan ei tunnistanut hahmojamme asujemme perusteella, oli Tracon herättävä kokemus siitä, että on olemassa paljon ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita samoista asioista kuin minä. Kipinä syttyi äitini löytämästä manga-sarjakuvasta, jonka hän toi minulle arvellen minun pitävän siitä. Sen jälkeen pitikin selvittää, mistä näitä voi saada lisää. Olin myös koulussa larpannut eli osallistunut liveroolipeleihin ennen kuin tiesin mitään koko cosplaysta. Cosplay on Japanista ja Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt harrastus ja alakulttuuri, jossa ihmiset pukeutuvat sarjakuva-, pelitai elokuvahahmoiksi. Idea on pukeutumalla, meikkaamalla ja muuten eläytymällä päästä mahdollisimman lähelle jonkun hahmon olemusta. Japanilainen sarjakuva eli manga ja japanilainen animaatioelokuva eli anime ovat kiinteä osa cosplayta. Seuraavaan coniini lainasin kaverilta asua, mutta vähitellen opettelin ompelemaan ja kaavoittamaan asuja myös itse. Välillä harrastukseni oli hieman taka-alalla, sillä teininä en kiuteksti Kati Oksman kuvat Janette Kotasen kotialbumi ja Anne Repo ”
• E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 ”Tässä olen Riko Made in Abyss -sarjasta. Tein asun kokonaan itse ja kankaat kävin ostamassa Virosta. Punainen pilli on tehty muovattavasta savesta ja lasit ovat halvat lukulasit, joista poistin linssit ja leikkasin yläosat irti. Peruukin olen leikannut ja laittanut itse”, Janette Kotanen sanoo. toreilta löytämiäni vaatteita ja kenkiä asuihin sopivaksi. Asuja pystyy ostamaan myös valmiina, mutta koen itse tehdyn asun erityisemmäksi, kun sen eteen on nähnyt paljon vaivaa. Olen myös tykännyt ostaa pohjaperuukkeja ja muokata ne itselle sopivaksi. Coneissa eli tapahtumissa käyn kolme neljää kertaa vuodessa. Parasta, mitä cosplay on elämääni tuonut, ovat ystävät ja yhteisöllisyys. Suurin osa nykyisistä ystävistäni on tullut elämääni tämän harrastuksen kautta. Koko vapaa-aikani pyörii cosplayn ympärillä. Luen mangaa, katson animea ja kodistani löytyy askartelukrääsää, jota olen haalinut sillä ajatuksella, että niitä voin tarvita vielä jonkun asun teossa. Loppuunmyydyt conit Parin viime vuoden aikana harrastukseni painopiste on siirtynyt vapaaehtoistyöhön coneissa, jotka järjestetään vapaaehtoisten voimin. Teen monenlaista vapaaehtoistyötä useassa tapahtumassa. Nyt toimin KOTAE Expon lipunmyyntivastaavana. Tapahtuma järjestetään kesäkuun lopulla Tampereen messuja urheilukeskuksessa. Conit ovat niin suosittuja, että ne yleensä myydään loppuun jopa minuuteissa. Vapaaehtoishommista on tullut minulle melkein toinen kokoaikatyö. Jos ei omalla vastuualueella ole hoidettavaa, sitten keskustellaan muiden vapaaehtoisten kanssa heidän vastuualueistaan, ja ideoidaan, mitä muuta saisimme ”taiottua” kävijöille. Olen itse saanut cosplayn kautta niin paljon elämääni, että haluan itse antaa takaisin tekemällä vapaaehtoistyötä, ja olla osa jatkumoa, joka mahdollistaa tapahtumat uudelle sukupolvelle. Viime syksynä vapaaehtoishommissa ollessani tapasin 16-vuotiaan toisen sukupolven cossaajan, jonka vanhemmat olivat tutustuttaneet harrastukseen. Yleensä coneissa suurin osallistujaryhmä ovat 13–25-vuotiaat, mutta tapahtumissa on eri-ikäisiä ihmisiä pikkulapsista ikäihmisiin. Coneissa voi olla esimerkiksi animaatio-, pelija sarjakuvaharrastuksiin liittyviä luentoja, työpajoja, karaokea, taidekujia, myyntipisteitä, kilpailuja ja niin edelleen. Tapahtumiin voi tulla myös ilman, että pukeutuu hahmoksi. Vapaaehtoistyössä yhteisöllisyydellä on iso merkitys. Se, että ollaan iso tiimi ja tehdään yhdessä, eikä nähdä sitä työnä, vaan sitä tehdään, koska siitä tykätään.” • saamisen pelossa halunnut herättää huomiota silloin harvinaisella mielenkiinnon kohteellani. Jokainen asu on kuin pulmapeli Itse asunsa tekevät cossaajat ovat yhtä aikaa ompelijoita, suutareita, koruseppiä, kampaajia sekä maskeeraajia. Jokainen uusi asu on kuin pieni pulmapeli, kun kuvittelee minkälaisia materiaaleja missäkin asussa tarvitsee ja mitä kummallisempia asioita niissä voisi käyttää luodakseen asuihin jotain uutta. Olen tehnyt esimerkiksi uimapötköstä pesäpallomailan. Vuosien varrella tekemiäni asuja on kertynyt 15. Vaikka en ole koskaan ollut ompelusta kauhean kiinnostunut, pystyn nykyään sanomaan itsevarmasti osaavani tehdä cosplaypuvun. Haaveenani on jonain päivänä osallistua cosplaykilpailuun tekemälläni asulla. Viime aikoina olen pyrkinyt toimimaan entistä ekologisemmin, eli käyttämään uudelleen aiemmin tekemiäni asuja ja tuunaamaan kirppu“Parasta, mitä cosplay on elämääni tuonut, ovat ystävät ja yhteisöllisyys.”
• E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 ALUETOIMISTOT PALVELEVAT SEL:N JÄSENIÄ AJANKOHTAISTA Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi tai sinulle tulee niihin liittyviä erimielisyyksiä työnantajasi kanssa, liitto neuvoo ja auttaa ratkaisemaan ongelmat. Liittoa työpaikalla edustava luottamusmies on apunasi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä suoraan liiton aluetoimistoon. Aluetoimistosi palvelee sinua myös kaikissa liiton jäsenyyteen liittyvissä asioissa. Soita tai meilaa! Kun tulet asioimaan paikan päälle aluetoimistolle, varmistathan aina ensin soittamalla, että olemme paikalla. Työttömyysturvaja muissa työttömyyskassa-asioissa ole yhteydessä A-kassaan eAsioinnin kautta www.a-kassa.fi tai soita numeroon 020 690 455. Jäsenpalvelu Ovatko tietosi ajan tasalla jäsenrekisterissä? Tarkista tietosi SEL:n eAsioinnista www.selry.fi/easiointi, jossa voit esimerkiksi päivittää yhteystietosi ja työpaikkatietosi, ilmoittaa uudesta työpaikasta tai työsuhteen päättymisestä sekä ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta eli palkattomasta jaksosta kuten työttömyydestä, perhevapaasta, varusmiespalveluksesta tai päätoimisesta opiskelusta. Haluatko lukea Elintakeesi vain sähköisesti? Jos et halua saada Elintae-lehteä painettuna lehtenä kotiisi, voit peruuttaa tilauksen osoitteessa www.selry.fi/easiointi -> Jäsenyys -> Jäsentiedot -> Jäsenedut -> Muokkaa -> En halua Elintae-lehteä. Tai voit perua tilauksen numerosta 09 4246 1230. Voit lukea Elintakeen sähköisesti osoitteessa www.lehtiluukku.fi/lehdet/elintae ja tilata sähköpostiisi muistutuksen, kun uusi lehti ilmestyy. Aluetoimisto Avoinna Jäsenyysneuvonta, Työsuhdeneuvonta, jäsenmaksuja palkkaja muut työehtoasiat muut jäsenyysasiat ammattiosastoja työpaikkatoiminta SEL:n Etelä-Suomen Ma–to 8–15.30 Satu Itkonen Jouni Konttila aluetoimisto Kiinni 12–13 09 4246 1255 040 544 5101 Siltasaarenkatu 4, 5. krs Pe 8–15 satu.itkonen@selry.fi jouni.konttila@selry.fi 00530 Helsinki Kiinni 12–12.30 SEL:n Länsi-Suomen Ma–to 8–15.30 Maarit Pinomäki Esa Vahlsten aluetoimisto Kiinni 13–14 09 4246 1234 09 4246 1233, Maariankatu 6 b Pe 8–15 maarit.pinomaki@selry.fi 0400 734 702 20100 Turku Kiinni 13–13.30 esa.vahlsten@selry.fi SEL:n Häme-KeskiMa–to 8–15.30 Marja-Liisa Jaakkola Eija Rantanen Suomen aluetoimisto Kiinni 11–12 09 4246 1236 040 519 5577 Rautatienkatu 10, 6. krs Pe 8–15 marja-liisa.jaakkola@selry.fi eija.rantanen@selry.fi 33100 Tampere Kiinni 11–11.30 SEL:n Kaakkois-Suomen Ma–to 8–15.30 Marja Karuaho Kari Salminen aluetoimisto Kiinni 12.30–13.30 09 4246 1238 09 4246 1237, Vuorikatu 20 Pe 8–15 marja.karuaho@selry.fi 040 456 6694 15110 Lahti Kiinni 12.30–13 kari.salminen@selry.fi SEL:n Itä-Suomen Ma–to 8–15.30 Rainer Kettunen Veijo Kukkonen aluetoimisto Pe 8–15 09 4246 1240 09 4246 1239, Haapaniemenkatu 21 B 21 Kiinni 11.30–12 rainer.kettunen@selry.fi 050 464 7292 70110 Kuopio veijo.kukkonen@selry.fi SEL:n Pohjanmaan Ma–to 8–15.30 SEL:n jäsenpalvelu Markus Forslund aluetoimisto Kiinni 12–13 09 4246 1230 040 772 2387 Sepänkyläntie 4 Pe 8–15 jasenrekisteri@selry.fi markus.forslund@selry.fi 65100 Vaasa Kiinni 12–12.30 SEL:n Pohjois-Suomen Ma–to 8–15.30 SEL:n jäsenpalvelu Seija Kyllönen aluetoimisto Kiinni 12–13 09 4246 1230 09 4246 1243, Rautatienkatu 16 Pe 8–15 jasenrekisteri@selry.fi 040 736 1008 90100 Oulu Kiinni 12–12.30 seija.kyllonen@selry.fi
• E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 SEL:n jäsenyytesi pidät kunnossa ilmoittamalla muutoksista liittoon ja maksamalla jäsenmaksusi. Osoitteentai nimenmuutoksesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa liittoon, kun teet virallisen ilmoituksen Digija väestötietovirastoon. Muuttoilmoituksen voit tehdä osoitteessa www. muuttoilmoitus.fi. Jos sinulla on tietojen luovutuskielto, ilmoita uusi nimesi tai osoitteesi liittoon ja A-kassaan. Kun vaihdat työpaikkaa, ota yhteys uuden työpaikkasi luottamusmieheen tai liiton aluetoimistoon, jotta saat jäsenmaksujen perintäsopimuksen täytettäväksi. Sen avulla voit tarvittaessa vaihtaa ammattiosastosi ja valita jäsenmaksutavan: joko työnantaja perii suoraan palkastasi tai maksat jäsenmaksun kuukausittain itse. Työnantaja voi aloittaa jäsenmaksujen perinnän palkastasi vasta kun siitä on tehty kirjallinen perintäsopimus. Jäsenmaksuperinnän päättymisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittoon ja työnantajalle käyttämällä perintäsopimuksen päättymisilmoitusta. Jos maksat itse jäsenmaksusi, tarvitset siihen henkilökohtaiset viitenumerot, jotka saat aluetoimistostasi. Jokaiselle kuukaudelle on oma viitenumero, jota on käytettävä. Mikäli vaihdat alaa ja ammattiliittoa, ota ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai siihen liittoon johon siirryt, jotta voit sopia jäsenyyden alkamisajankohdasta. Vasta sen jälkeen ilmoita liiton vaihdosta SEL:n jäsenrekisteriin. Näin siirtymisesi uuteen liittoon tapahtuu ilman jäsenyyden katkeamista. Jos haluat erota SEL:sta, ilmoita siitä liittoon kirjallisesti. SEL:n jäsenmaksu on 1,4 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja se sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksua maksetaan myös osa-aikatyöstä ja työstä, jota teet saadessasi soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömyyskassan maksamista etuuksista ei peritä jäsenmaksua 1.1.2024 alkaen. Opiskelijajäsenyys on maksuton ja se on voimassa opiskelun päättymiseen saakka. Jos työskentelet opiskelun ohella, liity työttömyyskassan jäseneksi ja maksa palkastasi SEL:n jäsenmaksu, jolloin kartutat oikeuttasi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Opiskeluidesi ajalta saat jäsenmaksuvapautuksen ilmoittamalla opiskeluaikasi liittoon. Kun saat palkkaa, maksat aina jäsenmaksun. Kun jäät eläkkeelle, toimita jäsenrekisteriin kopio eläkepäätöksestä tai lähetä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, jossa kerrot nimesi, syntymäaikasi ja eläkkeen alkamispäivän. Jos kyseessä on määräaikainen eläke eli kuntoutustukena maksettava työkyvyttömyyseläke, ilmoita myös eläkkeen päättymispäivä. Saat SEL:n vapaajäsenyyden, kun jäät eläkkeelle, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenyys on maksuton. Jos olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Jäsenmaksua ei tarvitse maksaa ajalta, jolta et saa palkkaa esimerkiksi työttömyyden, sairauden, kuntoutustuen, perhevapaan, hoitovapaan, päätoimisen opiskelun, varusmiestai siviilipalveluksen tai enintään 12 kuukauden vapausrangaistuksen takia. Niiden jäsenten, joilla ei ole palkkatuloa tai jäsenmaksuvapautusta, jäsenmaksu on 10 euroa/kk. Yrittäjänä toimivan (enintään 18 kk) jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa/kk. Jos jäsenmaksusi on maksamatta tai jäsenmaksuvapautuksesi on ilmoittamatta, ota välittömästi yhteyttä liittoon. Sovimme kanssasi, miten jäsenmaksut ja jäsenyys hoidetaan ajan tasalle. Jos olet laiminlyönyt jäsenmaksujen maksamisen tai jäsenmaksuvapautuksesta ilmoittamisen yli kuuden kuukauden ajalta, päättyy jäsenyytesi liitossa sekä työttömyyskassassa. SEL:n jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Liitto toimittaa verottajalle vuosittain tiedot itse maksamistasi sekä työnantajasi perimistä jäsenmaksuista. Tarkista veroehdotuksestasi, että maksamiesi jäsenmaksujen määrä on oikein. NÄIN PIDÄT JÄSENYYTESI KUNNOSSA ISSN: 0782-2448 Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Päätoimittaja: Karoliina Öystilä Toimittaja: Kati Oksman Toimituksen sihteeri: Erja Ekman Ulkoasu: Berry Creative Taitto: Sivusoppi, Liisa Suonsivu Elintaetta on mukana kehittämässä SEL:n viestintäjaosto: Pirjo-Riitta Anttonen, Pasi Heinämaa, Jari Heiskanen, Kai Leinonen, Thomas Noon, Keijo Makkonen, Saija Ratia, Riku-Veikka Tamminen ja Tuija Toivonen-Perttunen. Osoitteenmuutokset: jasenrekisteri@selry.fi Tilaushinnat: Jäsenille ilmainen, muilta 40 €/vuosi Painopaikka: PunaMusta, Tampere Palaute ja juttuvinkit: www.selry.fi/elintae Elintae ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Nro Aineistot Ilmestyy 1 15.1.2024 9.2.2024 2 26.2.2024 22.3.2024 3 8.4.2024 26.4.2024 4 13.5.2024 7.6.2024 5 12.8.2024 6.9.2024 6 16.9.2024 11.10.2024 7 21.10.2024 15.11.2024 8 18.11.2024 13.12.2024 Ammattiosastojen ja aluejärjestöjen kokousja tapahtumailmoitukset: ilmoitukset@selry.fi tai lomakkeella: www.selry.fi/selnet. Tiedusteluihin vastaa Erja Ekman. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki p. 09 4246 1200 www.selry.fi Avoin työttömyyskassa A-kassa p. 020 690 455 www.a-kassa.fi Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa!
• Tiesitkö, että yli miljoona suomalaista nauttii matkasta Turvassa? Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on vakuuttanut työikäiset jäsenensä Turvan matkustajavakuutuksella. Se auttaa, jos reissussa sattuu tai tapahtuu. Reissukaveriksi kannattaa ottaa TaskuTurva. Se on Turvan oma mobiilisovellus, jossa matkavakuutuskortti kulkee kätevästi mukanasi. TaskuTurvasta löydät myös luotettavan lääkärin yhteystiedot maailmalla. Lisäksi ulkomailla apunasi on 24 h matkahätäpalvelu. Aloita reissuvalmistelut jo tänään! Lataa TaskuTurva-sovellus puhelimeesi ja tarkista liittosi tarjoama vakuutusturva sekä etusi osoitteesta turva.fi/sel Lataa nyt TaskuTurva-sovellus mukaan matkaasi turva.fi/lataa Valmiina matkaan! Joko lähdetään? Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Iskän uimamaisteri onkin jo pakannut kaikki tärkeimmät lomaa varten!