• TES-NEUVOTTELUT ALKAVAT JOULUKUUSSA, OLETKO VALMIS? LANTMÄNNENIN KOTKAN NÄKKILEIPÄTEHTAALLA VIIHDYTÄÄN KOLUMNI | VELLUN BLOGI | LUOTTAMUSHENKILÖ | SELVITETTY TAPAUS 7? 24 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Tunnetko oikeutesi työterveyshuollossa? T YÖEL ÄMÄ Jenni Utriainen maalaa vanhat huonekalut eloon VAPAALL A
• E L I N TA E 3 Varaa paikkasi talven parhaimpiin selliläisiin bileisiin osoitteessa www.selry.fi/talvipaivat
• E L I N TA E 3 Aluksi T yöehtosopimusneuvottelukierros pyörähti käyntiin syyskuussa, kun Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat aloittivat neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta. Työehtosopimusneuvottelut eivät koskaan ole helpot, sillä neuvotteluiden molemmilla osapuolilla, työntekijöillä ja työnantajilla, on omat ja yleensä täysin vastakkaiset tavoitteensa. TÄLLÄ KERTAA odotettavissa on kuitenkin tavallistakin vaikeammat työehtosopimusneuvottelut, sillä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ajamat ja Orpon hallituksen toteuttamat mittavat työelämän ja työttömyysturvan heikennykset lisäävät vaikeuskerrointa jokaisessa alakohtaisessa neuvottelupöydässä. Lisäksi Suomen totuttua kovempi inflaatio on viime vuosina leikannut työntekijöiden ostovoimaa, minkä takia työntekijät tarvitsevat ja ansaitsevat nyt kunnon palkankorotukset. Orpon hallitus on ollut vallassa vasta alle puolitoista vuotta, mutta jo nyt hallitus on toimillaan saanut aikaiseksi kurjistamisen kierteen Suomeen. Työttömyys on kasvussa ja ihmisten ja yritysten luottamus tulevaisuuteen horjuu. Työntekijöiden ostovoiman korjaaminen riittävillä palkankorotuksilla on erityisen tärkeää nyt, sillä se pitää kansantalouden rattaat pyörimässä. TYÖNANTAJAT OVAT saaneet Orpon hallitukselta lähes kaiken, mitä ovat kehdanneet vaatia. Työntekijöille hallitus on toistaiseksi antanut lähinnä heikennyksiä ja leikkauksia. Ammattiliittojen tavoitteena onkin työehtosopimuksissa pyrkiä minimoimaan hallituksen toteuttamien heikennysten vaikutukset työntekijöiden oikeuksiin ja työehtoihin. Kiitos Orpon hallituksen, jokaiseen tes-pöytään on nyt kasattu lisää paineita ja jännitteitä. Työnantajat ovat EK:n johdolla jo pitkään koordinoineet tiukasti toimintaansa työehtosopimusneuvotteluissa. Tällä neuvottelukierroksella myös SAK:laiset ammattiliitot ovat päättäneet yhdessä varmistaa, että kaikissa työehtosopimuksissa saadaan työehtoja parantavat ratkaisut ja oikeudenmukaiset palkankorotukset. Yhdessä voimme saavuttaa enemmän kuin yksin. NYT ON työnantajien vuoro kantaa vastuuta myös työntekijöidensä ja koko Suomen pärjäämisestä. Yhdessä enemmän P Ä Ä K I R J O I T U S ”Molemmilla osapuolilla on omat ja yleensä vastakkaiset tavoitteensa.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 7/24 15.11.2024 S I S Ä L LY S Kannessa: Fazerin Lahden leipomosta pakkaamotyöstä opintovapaalla parhaillaan oleva Jenni Utriainen maalaa vanhoja huonekaluja. Kannen kuva: Sami Turunen ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E TÄSSÄ NUMEROSSA: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Näin työehtosopimus syntyy 12 Palkkakehitys 2023 14 10 syytä kuulua liittoon 16 Solar Foods tekee ilmasta ruokaa Vantaalla 17 Lantmännenillä on positiivista pöhinää ja hauskaa väkeä 22 Kaskein Marjalla kuullaan työntekijöitä 26 Tunnetko oikeutesi työterveyshuollossa? 30 Järjestösivut 36 Palkat ja työajat 38 Luottamushenkilö 40 Luottamushenkilön jaksaminen 42 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 44 På svenska, In English 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla
• E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti L ähes 200 SAK:laisten ammattiliittojen päättäjää kokoontui lokakuun alussa Helsinkiin pohtimaan yhteisiä tavoitteita ja tulevan työehtosopimuskierroksen yhteistyötä. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pitää liittojen koordinoitua yhteistyötä tärkeänä keinona puolustaa työntekijöiden etuja. – Työntekijöillä on neuvotteluissa paljon kiinni kurottavaa, koska sekä heidän ostovoimansa että sosiaaliturvansa ovat heikentyneet merkittävästi. Ostovoiman ja toimeentulon kysymykset ovat tärkeitä, työehtojen laadullista parantamista unohtamatta, Eloranta arvioi. Teollisuusliiton neuvottelut Teknologiateollisuuden työnantajien kanssa palkankorotuksista ja muista työehdoista alkoivat syyskuussa. Teknologiateollisuuden työehtosopimus on katkolla marraskuun lopussa. – Työntekijöiden ostovoima on heikentynyt inflaation eli hintojen nousun vuoksi. Jos vertaa vaikka vuoden 2021 tilanteeseen, niin nyt 20 eurolla ei saa yhtä paljon kaupasta kuin ennen. Koko SAK:lainen liike haluaa tähän muutoksen. Sitä lähdemme nyt yhdessä ja koordinoidusti neuvottelupöydistä hakemaan, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoo. Liitot valmistautuvat yhdessä tes-kierrokseen Sami Turunen Liittojen puheenjohtajat Veli-Matti Kuntonen, Riku Aalto, Annika Rönni-Sällinen, Sauli Väntti, Håkan Ekström ja Kimmo Palonen SAK:n liittopäättäjien tapaamisessa Helsingissä 4.10.2024. – Inflaatio ei ole kohdellut kaikkia suomalaisia samoin. Pienituloiset ovat menettäneet suhteessa enemmän. Heihin osuvat kipeästi myös asumistuen ja työttömyysturvan heikennykset. Tämä ja SAK:n liittojen pitkä perinne solidaarisesta palkkapolitiikasta ovat yksityisen sektorin palvelutyöntekijöille hyvä syy osallistua koordinaation valmisteluun, Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen toteaa. – Käytännössä koordinaatio tarkoittaa esimerkiksi tietojen vaihtoa neuvotteluiden aikana ja valmiutta tukea toistemme toimia vauhdittaa neuvotteluja. Uskon, että yhteistyöllä liitot onnistuvat edistämään jäsentensä toiveita paremmin kuin kukin yksinään, Autoja Kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo. Elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2025 asti. – Hallitus on kohdellut kovakouraisesti jäsenistöämme. Se on asettunut työnantajien puolelle. Tietenkin neuvottelupöydässä katsotaan, kuinka muutokset vaikuttavat työehtoihin. Hallitus on siis toimillaan vaikeuttanut työehtosopimusneuvotteluja, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen toteaa.
• E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti V alio aloitti lokakuussa koko henkilöstöä koskevat muutosneuvottelut Vantaan juustotehtaallaan ja Helsingin Pitäjänmäen varastollaan. Valio aikoo siirtää Vantaan tehtaan tuotannon Joensuun tehtaalleen vaiheittain vuosina 2025–2027. Pitäjänmäen varastotoiminnot on tarkoitus siirtää Riihimäelle tai Tuusulaan aikaisintaan vuoden 2027 lopulla. Irtisanomisuhan alla on Valion Vantaan tehtaalla 228 ihmistä ja Pitäjänmäen varastolla 113 ihmistä eli pääkaupunkiseudulta on vaarassa hävitä 341 työpaikkaa. Valion tavoitteena on ”tuotannon tehokkuuden ja kannattavuuden parantaminen”. Valion mukaan ”myös sijainnilla on merkitystä: Joensuun tehdas sijaitsee vireällä maidontuotantoalueella ja valmistaa jo nykyisellään juustoja, joita kuljetetaan pakattavaksi Vantaan tehtaalle. Helsingin kaupungin yleiskaavassa Pitäjänmäen alue taas on osoitettu kantakaupunkimaiseksi asuinalueeksi, jossa ei ole mahdollisuutta jatkossa pyörittää teollista toimintaa”. Valion Vantaan tehtaan 228 ihmisestä SEL:n työehtosopimuksella työskentelee noin 130. – Toivon, että voimme neuvotella tuotannon Vantaalla jatkumisen puolesta, mutta pelkään, että päätös on jo tehty ja nyt käydään pakolliset neuvottelut, joissa emme pysty enää vaikuttamaan asioihin. Toivottavasti pystymme aidosti neuvottelemaan edes siitä, miten työnantaja sitouttaa työntekijät jatkamaan töissä loppuun asti, Valion Vantaan tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Jaana Puhakka sanoo. Valion Pitäjänmäen varaston 113 ihmisestä SEL:n työehtosopimuksella työskentelee 95. – Olemme syvästi pettyneitä ja tyrmistyneitä, vaikka olemmekin tienneet asemakaavasta. Eivät tällaiset uutiset koskaan riemastuta. Tämä vie Helsingistä ja Vantaalta massiivisen määrän työpaikkoja ja tuntuu mahdottomalta ajatella, että kaikille löytyisi järkevän työmatkan päästä töitä Valiolta tai muilta työnantajilta, Valion Helsingin tehtaan ja varaston työntekijöiden pääluottamusmies Toni Hamutta arvioi. – Olen huolestunut, miten työntekijämme pärjäävät ja mistä he löytävät uuden työpaikan. Varsinkin lähellä eläkeikää olevien työntekijöiden voi olla vaikeaa löytää uusia töitä, Puhakka lisää. Helsingin Sanomat ehti uutisoida Valion suunnitelmista ennen kuin tieto oli tavoittanut henkilöstön. – Duunari sai lukea lehdestä, että saa kengänkuvan perseeseen, Puhakka hymähtää. Helsingistä ja Vantaalta uhkaa lähteä 341 työpaikkaa Valion muutosneuvotteluissa Lea Väänänen Valio aikoo siirtää Vantaan juustotehtaan tuotannon Joensuuhun. Kuvassa pakataan juustoa Vantaalla vuonna 2017.
• E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti T amperelaisen Leivon Leipomon syyskuussa alkaneet muutosneuvottelut päättyivät marraskuun alussa. Tuotannollisista ja taloudellisista syistä käytyjen muutosneuvotteluiden piirissä olivat Leivon Leipomon kaikki 56 työntekijää ja yhdeksän toimihenkilöä. Tiistaina 5.11.2024 henkilöstölle kerrottiin, että työnantaja aikoo irtisanoa 13 työntekijää sekä lomauttaa toistaiseksi kolme työntekijää. Lisäksi viiteen työntekijään kohdistuu toimenkuvamuutoksia. Toimihenkilöistä yksi saa lähtöpassit ja kolmen toimenkuva muuttuu. Irtisanomiset tehdään 20.11.2024 mennessä ja irtisanottavien työntekijöiden työsuhteet päättyvät työehtosopimuksen mukaisten irtisanomisaikojen jälkeen. Leivon Leipomon työntekijät ottivat irtisanomisja lomautuspäätökset surullisina ja järkyttyneinä vastaan. – Tuntuu pahalta, että leipomomme on ajautunut taloudellisesti hankalaan tilanteeseen, ja työntekijät, jotka ovat tehneet töissä parhaansa, joutuvat siitä kärsimään. Mietimme täällä myös, miten saamme työt tehtyä Leivon Leipomo irtisanoo ja lomauttaa työntekijöitä Kati Oksman Tamperelainen perheyritys Leivon Leipomo vähentää työntekijämääräänsä rajusti. jatkossa pienemmällä porukalla, työntekijöiden pääluottamusmies Päivi Salminen sanoo. Salminen arvioi tämänhetkiseksi työntekijämääräksi noin 50, sillä muutosneuvotteluiden alkamisen jälkeen pari työntekijää on eläköitynyt ja irtisanoutunut itse, ja lisäksi määräaikaisia työsuhteita on päättynyt. Irtisanomisten astuttua voimaan, työntekijöiden määrä jää alle 40:een. Leivon Leipomon henkilöstömäärä on pienentynyt viime vuosina selvästi. Esimerkiksi vielä keväällä 2021 työntekijöitä oli 70 ja henkilöstöä kokonaisuudessaan 90. Vuonna 1913 perustetun perheyrityksen tilikauden tulos on ollut kahtena edellisvuonna yli 700 000 euroa tappiollinen. – Nämä olivat nyt neljännet muutosneuvottelut kuuden pääluottamusmiesvuoteni aikana. Viimeksi irtisanomisiin johtaneista muutosneuvotteluista on aikaa alle vuosi. Silloin irtisanottiin ja lomautettiin muutama työntekijä ja nyt vähennetään enemmän, Salminen suree. Tuotannon muutosten lisäksi myös työntekijöiden työaikoihin on luvassa muutoksia, sillä leivontaa tehdään jatkossa enemmän iltaisin.
• E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti SUOMESSA TYÖNTEKIJÖIDEN järjestäytymisaste on laskenut eli aiempaa harvempi työntekijä kuuluu ammattiliittoon. Samaan aikaan YTK:n eli niin sanotun Loimaan kassan jäsenmäärä on kasvanut. Tämän seurauksena ammattiliittojen neuvotteluasema on heikentynyt. Ja tähän saumaan iskivät myös EK ja Orpon hallitus työelämän heikennyspaketillaan. ME KAIKKI liiton jäsenet tiedämme, että YTK ei ole ammattiliitto. YTK:ta ei kiinnosta millä palkalla ja muilla työehdoilla työntekijät töitänsä tekevät. Ainoastaan ammattiliitot toimivat sen eteen, että työntekijöiden työehdot paranisivat. Tämä meidän on osattava kertoa niille työkavereillemme, jotka ovat YTK:n jäseniä. ”Kun tapaamme tovereitamme vaikka missä, niin kysykäämme heiltä, josko he kuuluvat ammattiosastoon. Ellei he kuulu, niin selittäkäämme heille yhtymisen tarpeellisuutta ja kehoittakaamme heitä tutustumaan työväen kirjallisuuteen. Koittakaamme olla yksimielisiä ja toimia yhteisesti saman aatteen puolesta.” Näin viisaasti puhuttiin Suomen leipurija kondiittoriammattiosastojen ensimmäisessä edustajainkokouksessa vuonna 1906. Ja sama kehotus on edelleen voimassa. YLEISIN SYY, miksi joku ei kuulu ammattiliittoon on se, että kukaan ei ole pyytänyt häntä jäseneksi. Joulukuussa alkavat elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusneuvottelut ovat loistava syy pyytää jokaista työkaveria SEL:n jäseneksi. Mitä enemmän liitossa on jäseniä, sitä enemmän meidän neuvottelijoillamme on voimaa vääntää ja sitä parempi on neuvottelujen lopputulos työntekijöiden kannalta. Ammattiliiton tärkein tehtävä on neuvotella työehtosopimus, jota ei synny ilman jäseniä. Pidetään yhdessä huolta siitä, että elintarvikealan työntekijät voivat jatkossakin tehdä töitä kunnon palkalla ja työehdoilla. Se edellyttää, että meidän on yhdessä hoidettava järjestäytymisaste kuntoon jokaisella työpaikalla. ENSI VUONNA juhlitaan, nimittäin SEL täyttää 120 vuotta! SEL:n 120-vuotisjuhlavuosi näkyy työpaikoilla ja liiton tapahtumissa. Sinut on kutsuttu mukaan juhlimaan! Me olemme liitto! Kaikki lähtee järjestäytymisestä K O L U M N I S A N O T T U A 26 % ”Vanhemmilla työntekijöillä on paljon piilevää osaamista, joka on tärkeää tehdä näkyväksi ja saada siirrettyä muille työntekijöille ja hyödyttämään sitä kautta koko työyhteisöä.” S A K : N KO U LU T U S JA T YÖ LLI S Y YS A S I O I D E N PÄ Ä LLI K KÖ M I K KO H E I N I KOS K I 31 . 10. 202 4 ”Työpaikoilla, joissa on henkilöstön hallintoedustus, joka neljäs luottamushenkilö allekirjoittaa väitteen, että henkilöstön edustajaa käytetään yrityksen hallinnossa johdon kumileimasimena.” S A K : N TI E D OTE 22 . 10. 202 4 JUURI NÄIN! EI NÄIN! JOKA NELJÄNNELLÄ TYÖPAIKALLA TYÖTERVEYSSOPIMUS KATTAA VAIN LAKISÄÄTEISEN ELI ENNALTAEHKÄISEVÄN TYÖTERVEYSHUOLLON. LÄHDE: TTL MINTTU SILLANPÄÄ Kirjoittaja on SEL:n järjestötoimitsija, jonka intohimona on saada mahdollisimman moni työntekijä liittoon. L U K U ”Ammattiliiton tärkein tehtävä on neuvotella työehtosopimus.”
• E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Hallituksen toimin työllisyyteen takapakkia V E L L U N B L O G I ”Kun hallituksen tarkoitus on todellisuudessa heikentää työntekijän asemaa työpaikalla, on irvokasta pukea lakimuutokset työllisyystoimien kaapuun.” O rpon hallitus on perustellut työehtojen ja työttömyysturvan heikennyksiä työllisyyden parantamisella. Harvoin missään jalossa tavoitteessa on ollut näin isoa ketunhäntää kainalossa. Montako työpaikkaa syntyy, jos määräaikaisen työsopimuksen saa tehdä ilman perustetta vuodeksi? On huono vitsi perustella sitä työllisyyden edistämisellä. Työnantajilla on jo nyt tarpeeksi mahdollisuuksia käyttää epätyypillisiä työsuhteita, joiden lisäämisellä on varmasti kielteinen vaikutus kotimaiseen kulutukseen ja työpaikkoihin. ENTÄ MONTAKO työpaikkaa syntyy painavan syyn poistamisella irtisanomisperusteista? Saattaahan sillä olla oikeusistuimia työllistävä vaikutus, kun joudutaan hakemaan oikeuskäytäntöä irtisanomisten laillisuudesta, mutta uusia työpaikkoja ei synny. Irtisanomisen helpottaminen lisää työelämän epävarmuutta ja vaikuttaa ihmisten uskallukseen puuttua epäkohtiin työpaikalla, mikä taitaa olla hallituksen tarkoituskin. Aikuiskoulutustuen lakkautus oli käsittämätön päätös, jonka vaikutus työllisyyteen oli nolla, ellei jopa selvästi negatiivinen. HALLITUS LYHENTÄÄ lomautusten ilmoitusajan seitsemään päivään pakottavalla lainsäädännöllä, josta ei voi sopia toisin edes työehtosopimuksessa. Työllisyyttä parantava vaikutus on nolla, mutta työntekijän epävarmuutta huomisesta se kyllä lisää. Työntekijän takaisinottovelvollisuus poistetaan alle 50 henkilön yrityksiltä. Työllisyyttä parantava vaikutus on nolla. HALLITUS HALUAA ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomaksi, vaikka samaan aikaan monissa yrityksissä on byrokratian vähentämiseksi siirrytty siihen, että työntekijä voi omalla ilmoituksella olla pois sairauden takia esimerkiksi kolme päivää. Työllisyyttä parantava vaikutus on nolla. Hallituksen toimien takia työttömyys on jo nousussa. Tämä ei yllätä, onhan selvää, että hallituksen mittavat työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan heikennykset leikkaavat kotimaista kulutusta. Orpon hallituksen työelämän heikennyslista on ennennäkemättömän pitkä ja raju. Kun hallituksen tarkoitus on todellisuudessa heikentää työntekijän asemaa työpaikalla, on irvokasta pukea lakimuutokset työllisyystoimien kaapuun. Suoraselkäisempää olisi kertoa rehellisesti todellinen motiivi: hallitus on työnantajien asialla. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
• E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Mikä on tärkein työpaikallasi tehty työsuojeluteko? Vastaajat osallistuivat SEL:n työsuojeluseminaariin Helsingissä 20.9.2024. G A L L U P ” LIIKENNE VALOT, jotka erottavat jalankulkuja trukkiliikennettä. Työntekijät joutuvat ylittämään trukkiväylän matkalla taukohuoneelta työpisteille. Kohdassa on kuolleita kulmia, joten liikennevalot lisäävät turvallisuutta.” PEKKA PIRKKALA lähettämötyöntekijä, työsuojeluasiamies Fazer Leipomot, Vantaa ”ALOITIN työsuojeluvaltuutettuna alkuvuonna, joten en tiedä, mitä on tehty aiemmin, mutta esimerkiksi uuden työntekijän perehdytys kestää kolme viikkoa, ja jos hän tarvitsee apua tai tukea pidemmäksi aikaa, se järjestetään.” NADIA PERVAZ elintarviketyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu Kokkikartano, Kerava ” T YÖNTEKIJÖIDEN aktiivisuus kirjata läheltä piti -tilanteet työpaikan havaintojärjestelmään on erittäin tärkeää. Sen myötä meillä on toteutettu lukuisia turvallisuutta parantavia toimenpiteitä vuosien varrella.” ANNE KOHONEN elintarviketyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu Valio, Suonenjoki ”MEILL Ä lisättiin taannoin automaattinen kansi jauhoannostelijan ja taikinapadan väliin. Kannen myötä jauhopölyn määrää saatiin vähennettyä. Mielestäni se on työsuojelua parantava teko.” JONI HENRIKSSON leipuri, pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu Leipomo Salonen, Turku ELINTARVIKETYÖLÄISTEN maailmanjärjestö IUF yhdessä muiden maailmanjärjestöjen kanssa vaatii Israelin viranomaisia varmistamaan, että Israelissa ennen Gazan sotaa työskennelleet palestiinalaiset saavat maksamattomat palkkansa. Sodan alettua viime vuoden lokakuussa työntekijöiden palkanmaksu lopetettiin, työluvat peruttiin ja työsuhteet päätettiin yksipuolisesti. Maailmanjärjestöt tekivät syyskuussa valituksen kansainväliselle työjärjestölle ILO:lle, jossa ne syyttävät Israelin hallitusta palkkasaatavien turvaamista koskevan yleissopimuksen rikkomisesta. Valitus koskee 200 000 Länsirannalta ja Gazasta kotoisin olevaa palestiinalaista työntekijää, jotka ILO:n arvion mukaan ovat Israelissa tienanneet reilut 70 euroa päivässä. Järjestöjen mukaan israelilaisten palkkavarkaus on johtanut miljoonien eurojen tulojen menetyksiin ja suistanut työntekijät perheineen taloudelliseen ahdinkoon kaikkien sotakauheuksien lisäksi. Palestiinalaiset vaativat palkkasaataviaan Israelista VANHUSTYÖN keskusliiton kyselyn mukaan terveydenhuollossa tapahtuu ikäsyrjintää. On tärkeää, että terveydenhuollon palvelut ovat yhdenvertaisesti saatavilla iästä riippumatta, jotta jokainen saa tarvitsemansa hoidon ajallaan. SEL:n veteraanifestareilla 3.–4.9.2024 koolla olleet eläkeläiset vaativat, että ikääntyneiden tarpeet on otettava paremmin huomioon terveydenhuollossa, esimerkiksi tarjoamalla enemmän geriatrista hoitoa, laajentamalla kotikäyntipalveluita sekä kehittämällä helppokäyttöisiä digipalveluita ja opastamalla niiden käytössä. Eläkeläisten kokemuksen mukaan ikääntyneille ei aina tarjota samoja hoitovaihtoehtoja tai ohjata erikoislääkärille kuten nuorempia potilaita. Terveydenhuollon ammattilaiset saattavat vähätellä ikääntyneiden oireita tai pitää niitä “normaalina” osana vanhenemista, mikä johtaa viivästyneeseen tai puutteelliseen hoitoon. Lisäksi ikääntyneet eivät välttämättä osaa tai pysty käyttämään digitaalisia palveluita, mikä voi myös vaikeuttaa hoitoon pääsyä. SEL:n eläkeläiset kehottavat kaikkia äänestämään alueja kuntavaaleissa 13.4.2025 sellaisten puolueiden ehdokkaita, jotka haluavat parantaa sosiaalija terveyspalveluiden laatua ja saatavuutta. SEL:n eläkeläiset haluavat parempia terveyspalveluita
• E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 E L I N TA E 11 Elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset ovat katkolla tammikuun lopussa. Neuvottelut uusista työehtosopimuksista alkavat joulukuussa. Lue tästä, miten työehtosopimukset syntyvät. 1. T YÖ E H TOS O PI M U S TYÖEHTOSOPIMUKSESI eli tessisi neuvottelevat elintarvikealan työntekijöitä edustava SEL ja työnantajia edustava ETL. Tessissä sovitaan palkkojen ja muiden työehtojen vähimmäistasot. Tessissä sovitaan esimerkiksi työajoista, palkallisista vuosilomista ja sairauslomista, työajan lyhennysvapaista ja lomarahoista. Työehtosopimuksen ansiosta työntekijöillä on paremmat palkat ja muut työehdot kuin mitä laki määrää. Työpaikalla voidaan sopia paikallisesti työehtosopimusta paremmista palkoista ja muista työehdoista, mutta ei huonommista. Työehtosopimus on määräaikainen sopimus, jonka kesto vaihtelee yleensä yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen. Työehtosopimuksen enimmäiskesto on lain mukaan neljä vuotta. 3. TE S N E U VOT TE L I JAT SEL:N liittohallitus on nimennyt tes-neuvotteluihin SEL:n neuvottelijoiksi työehtosopimusneuvottelukunnan. Tes-neuvottelukunnan jäseniä ovat SEL:n liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, liittosihteeri Lea Väänänen, sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa, palkkasihteeri Markus Forslund sekä luottamushenkilöt Juha-Pekka Hölkki (leipomoala), Janne Koivisto (liha-ala), Toni Rajavaara (meijeriala), Maarit Lähteenmäki (teollisuusala) ja Ville Sipilä (teollisuusala). 2. TE S N E U VOT TE LU T ELINTARVIKEALAN työntekijöiden nykyiset SEL:n ja ETL:n väliset työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2025 asti. SEL ja ETL ovat sopineet, että työehtosopimusneuvottelut eli tes-neuvottelut alkavat tiistaina 10.12.2024. Näin työehtosopimus syntyy T Y Ö E H T O S O P I M U S teksti Karoliina Öystilä kuva Maria Björklund 4. TE S E S IT Y K S E T TÄLLÄ kertaa ammattiosastoilta ei erikseen pyydetty esityksiä työehtosopimusten kehittämiseksi, vaan SEL järjesti keväällä jokaisella seitsemällä alueellaan TES 2025 -tilaisuuden, johon kutsuttiin alueen luottamushenkilöt. Tilaisuudessa valmistauduttiin tuleviin neuvotteluihin ja keskusteltiin työehtosopimusten kehittämisestä. SEL:n ammattiosastoilla ja jokaisella jäsenellä on ympäri vuoden mahdollisuus tehdä aloitteita työehtosopimusten kehittämiseksi SEL:n verkkosivujen lomakkeella. Aloitteet huomioidaan SEL:n työehtosopimustoiminnassa.
• E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 E L I N TA E 11 5. TE S -TAVO IT TE E T SEL:N liittovaltuusto päättää 15.11.2024 tes-neuvottelukunnan esityksen pohjalta SEL:n esityksistä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusten parantamiseksi. Yksi SEL:n tavoitteista on jo kerrottu julkisesti: SEL:n tavoitteena on, että kaikilla leipomoalan työntekijöillä on jatkossakin 100 %:n yötyölisä, vaikka Orpon hallitus kumoaisi leipomotyölain 1.3.2025 alkaen. 6. S O PI M U K S E TO N TI L A JOS tes-neuvotteluissa ei päästä neuvottelutulokseen ja uusi työehtosopimus ei synny tammikuun aikana, alkaa sopimukseton tila 1.2.2025, kun työehtosopimukset eivät ole enää voimassa. Sopimuksettomassa tilassa ei ole työrauhavelvoitetta, mikä tarkoittaa, että osapuolet voivat vauhdittaa neuvotteluita työtaistelutoimilla. Työehdot pysyvät kuitenkin käytännössä voimassa niin sanotun jälkivaikutuksen ansiosta. Työnantaja ei siis voi omin päin esimerkiksi laskea palkkaa tai pidentää työaikaa sopimuksettoman tilan aikana. Vanhan työehtosopimuksen määräykset ovat pääsääntöisesti voimassa siihen asti, kunnes uusi työehtosopimus on hyväksytty. Jos neuvottelut katkeavat, SEL:n liittohallituksen nimeämä keskuslakkotoimikunta päättää, miten tilanteessa edetään ja mahdollisesta työtaistelu-uhan ilmoittamisesta. Jos SEL joutuu käyttämään työtaistelutoimia, liitto vastaa toiminnan laillisuudesta. Liiton julistamassa työtaistelussa yksittäisellä jäsenellä ei ole korvausvelvollisuutta. Liitto aloittaa ja lopettaa työtaistelutoimet. Kun työtaistelu-uhasta on ilmoitettu, valtakunnansovittelija ryhtyy sovittelemaan riitaa. Sovitteluun on osallistuttava, mutta sovitteluesitystä ei ole pakko hyväksyä. 7. N E U VOT TE LU T U LOS KUN tes-neuvotteluissa on saavutettu neuvottelutulos, kutsutaan SEL:n liittovaltuusto koolle päättämään, hyväksytäänkö neuvottelutulos uudeksi työehtosopimukseksi. Jos molemmat tes-neuvotteluiden osapuolet hyväksyvät neuvottelutuloksen, uudet elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset ovat syntyneet. Jos neuvottelutulosta ei hyväksytä, neuvottelut ja mahdolliset työtaistelutoimet jatkuvat, kunnes sopimukseen päästään. T YÖTAISTELUTOIMI Työtaistelutoimia ovat esimerkiksi ylityökielto, lakko, tukilakko ja poliittinen lakko. Työsulku on työnantajapuolen työtaistelutoimi. Työtaisteluun osallistuminen ei oikeuta työnantajaa purkamaan tai irtisanomaan työntekijöiden työsuhteita. Lakosta jätetään ilmoitus vastapuolelle ja valtakunnansovittelijalle vähintään kaksi viikkoa ennen työtaistelun alkamista. YLIT YÖJA VUORONVAIHTOKIELTO Ylityökiellon aikana työntekijät tekevät vain säännöllistä työaikaa, joka on pääsääntöisesti kahdeksan tuntia päivässä. Ylityökiellon aikana ei tehdä lisätyötä tai ylityötä. Ylityökieltoon voidaan yhdistää vuoronvaihtokielto, jolloin työntekijät eivät suostu vaihtamaan työvuoroja, vaan he noudattavat työvuoroluetteloon merkittyjä työajan alkamisja päättymisaikoja. L AKKOAVUSTUS SEL maksaa lakossa oleville jäsenilleen lakkoavustusta, jos liitto julistaa lakon tai jos työnantaja julistaa työsulun. Lakkoavustuksen suuruudesta päättää SEL:n liittohallitus. L AKKOVAHTI Lakkovahdit päivystävät lakossa olevien työpaikkojen T U N N E T K O N Ä M Ä T Y Ö TA I S T E L U S A N AT ? porteilla, ilmoittavat työpaikalle tuleville lakosta ja tiedottavat lakon etenemisestä. L AKKOL AINEN Lakkolainen on työntekijä, jonka työt ovat lakonalaisia töitä ja joka on mukana lakossa ilmaisemassa mielipiteensä. Lakko-oikeus on työelämän perusoikeus ja ihmisoikeus. RIKKURI Rikkuri eli lakonrikkoja on henkilö, joka tekee lakonalaista työtä tai ei noudata liiton päätöksiä työtaistelutoimista. Liiton myöntämällä työluvalla lakonalaista työtä tekevä henkilö ei ole rikkuri. Työlupa on poikkeuslupa, jota työnantaja voi hakea liitolta lakonalaisen työn teettämiseen. HÄTÄT YÖ JA SUOJELUT YÖ Hätätyö voi tulla lakkotilanteessa kyseeseen vain hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa ennalta-arvattavat tilanteet ajoittuvat epätavallisella tavalla yhtäaikaisesti, esimerkiksi jos lakko, sairausloma-aalto, suojelutyöstä kieltäytyminen ja muu vastaava ajoittuvat yhtäaikaisesti. Lakkotilanteessa henkeä uhkaavat työt hoidetaan ensisijaisesti suojelutyönä, josta työnantaja neuvottelee työntekijäpuolen kanssa. Jos työnantaja päätyy teettämään hätätyötä, siitä pitää tehdä ilmoitus Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle. Lue lisää ja seuraa tes-neuvotteluita osoitteessa www.selry.fi/tes.
• E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 Elintarvikealan työntekijöiden palkat nousivat samassa tahdissa muun teollisuuden kanssa teksti ja kuva Kati Oksman P A L K AT Naisten ja miesten väliset palkkaerot johtuvat elintarvikealalla siitä, että miehet sijoittuvat naisia useammin paremmin palkattuihin työtehtäviin työpaikoilla. Arkistokuva, ei liity juttuun. T eollisuuden työntekijöiden keskimääräinen tuntipalkka oli viime vuonna 19,28 euroa, kun elintarvikealan työntekijöiden keskiansio oli 18,73 euroa tunnissa, mikä tarkoittaa keskimäärin noin 3165 euron kuukausipalkkaa. Elintarvikealan työntekijöiden palkat nousivat vuonna 2023 hieman enemmän kuin koko teollisuudessa keskimäärin. Elintarvikealalla palkat olivat kuitenkin edelleen 2,94 prosenttia muuta teollisuutta jäljessä. Palkkaero kapeni hieman, sillä edellisvuoden vertailussa palkkaero oli 2,99 prosenttia. – On positiivista, että palkkaero on kaventunut ja täytyy tietysti toivoa, että kehitys säilyy samansuuntaisena jatkossakin, SEL:n palkkasihteeri Markus Forslund sanoo. Panimoalalla parhaat palkat Elintarvikealalla parhaat palkat työntekijöille maksettiin panimoalalla, jossa keskituntiansio oli viime vuonna 21,41 Elintarvikealan työntekijä tienasi keskimäärin 18,73 euroa tunnissa vuonna 2023. Elintarvikealan palkat nousivat 3,3 prosenttia, kun muussa teollisuudessa palkat nousivat 3,2 prosenttia.
• E L I N TA E 13 euroa. Pienimmät ansiot maksettiin meijerialalla, jossa työntekijän palkka oli keskimäärin 17,02 euroa tunnissa. Liha-alan työntekijöiden keskituntiansio vuonna 2023 oli 19,37 euroa, leipomoalalla 18,32 euroa ja elintarviketeollisuudessa 18,11 euroa. Elintarvikealan työntekijöiden palkat kasvoivat keskimäärin 3,3 prosenttia. Eniten kasvua keskiansioissa oli teollisuuden työehtosopimuksella työskentelevillä: 4,14 prosenttia. Keskituntiansioissa ei ole huomioitu ylitöitä tai sunnuntailisiä. Palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n keräämiin palkkatilastoihin. Elintarvikealan luvut perustuvat Elintarviketeollisuusliitto ETL:n jäsenyritysten EK:lle ilmoittamiin työntekijöiden palkkatietoihin. Vuoden 2023 luvuissa on mukana noin 14 300 elintarvikealan työntekijän palkkatiedot jokaiselta viideltä SEL:n sopimusalalta. Läheskään kaikki elintarvikealan työntekijät eivät ole tilastoissa mukana, sillä SEL:n ja ETL:n välisten elintarvikealan työehtosopimusten piirissä työskentelee arviolta noin 25 000 työntekijää. – Palkkatilastot eivät kerro koko totuutta, mutta ne antavat osviittaa jäsentemme palkkatasosta. Palkkatilastot perustuvat työnantajien ilmoittamiin tietoihin, jolloin yhdenkin ison työnantajan poisjäänti voi heilauttaa keskiarvoa, Forslund huomauttaa. Sukupuolten palkkaerot kaventuneet Miesten palkat ovat naisten palkkoja isommat kaikilla SEL:n sopimusaloilla. Naisten keskituntipalkka vuonna 2023 oli 17,86 euroa ja miesten 19,46 euroa. Keskituntipalkassa eroa oli siis 1,60 euroa, eli miesten keskituntipalkka oli 8,2 prosenttia korkeampi kuin naisilla. Elintarvikealalla pienin sukupuolten välinen palkkaero oli maidonjalostusalalla, jossa miesten keskituntipalkka oli 2,7 prosenttia naisia suurempi. Panimoalalla miesten palkat olivat 6,2 prosenttia naisia suuremmat, teollisuudessa palkkaero oli 7,5 prosenttia ja liha-alalla 12,1 prosenttia. Elintarvikealan suurin palkkaero miesten hyväksi oli leipomoalalla: 12,4 prosenttia. Erot sukupuolten välisissä keskituntiansioissa ovat teollisuuden sopimusalaa lukuun ottamatta kaventuneet vuodesta 2021, jolloin palkkaerot olivat teollisuudessa 7,32 prosenttia, maidonjalostusalalla 8,73 prosenttia, panimoalalla 9,06 prosenttia, lihaalalla 15,99 prosenttia ja leipomoalalla 16,29 prosenttia miesten hyväksi. Elintarvikealan työntekijöillä sukupuolten välinen palkkaero oli pienempi kuin yksityisellä sektorilla työskentelevillä palkansaajilla keskimäärin, sillä Tilastokeskuksen yksityisen sektorin kuukausipalkkatilastojen mukaan naisten mediaaniansio oli 22 prosenttia miesten mediaaniansioita pienempi vuonna 2023. Elintarvikealalla työntekijöille maksetaan samasta työstä samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta. Mistä naisten ja miesten välinen palkkaero johtuu? Markus Forslundin mukaan sukupuolten väliset palkkaerot elintarvikealalla johtuvat siitä, että miehet sijoittuvat naisia useammin paremmin palkattuihin työtehtäviin työpaikoilla. Miehet myös tekevät naisia yleisemmin urakkatöitä, mikä nostaa ansioita. Esimerkiksi liha-alalla parhaat palkat maksetaan lihanleikkaajille ja teurastajille. Joskus mielikuvat urakkatöistä voivat estää naisia hakeutumista näihin tehtäviin. – Kannustan naisia hakeutumaan rohkeammin urakkapalkkatöihin, Forslund sanoo. • TEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÄT 19,28 € ELINTARVIKEALAN TYÖNTEKIJÄT 18,73 € ELINTARVIKEALAN MIEHET 19,46 € ELINTARVIKEALAN NAISET 17,86 € 5 10 15 20 K E S K I T U N T I PA L K K A 2 2 3
• E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 E L I N TA E 14 Nyt kannattaa huolehtia, että työkaveritkin kuuluvat liittoon, sillä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusneuvottelut alkavat joulukuussa. Mitä enemmän liitossa on jäseniä, sitä enemmän meillä on voimaa vääntää palkoista ja muista työehdoista työnantajien kanssa. 10 syytä kuulua liittoon J Ä R J E S TÄ Y T Y M I N E N teksti ja kuvat Karoliina Öystilä K iinnostaako sinua, millä palkalla ja muilla työehdoilla teet töitäsi? Jos vastaat kyllä, silloin sinun kannattaa kuulua oman alasi ammattiliittoon, sillä näitä asioita hoitaa vain jäsenten muodostama ammattiliitto. Listasimme 10 tärkeintä syytä, miksi jokaisen elintarvikealan työntekijän kannattaa olla SEL:n jäsen. Kertaa syyt tästä ja suosittele liiton jäsenyyttä työkavereillesi. Kun hankit uuden jäsenen liittoon, saat kiitokseksi 20 euron S-ryhmän lahjakortin. Lue ohjeet osoitteesta www. selry.fi/suosittele ja jututa työkaverisi. • Tutkimusten mukaan yleisin syy olla kuulumatta liittoon on se, että kukaan ei ole tarjonnut jäsenyyttä. Liiton jäsenyyttä kannattaa siis aktiivisesti tarjota työpaikalla.
• E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 1. TYÖEHTOSOPIMUS SEL:N neuvottelemissa elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksissa sovitaan palkkojen ja muiden työehtojen vähimmäistasot. Työehtosopimuksen ansiosta sinulla on paremmat työehdot kuin mitä laki määrää. Paikallisesti voidaan sopia työehtosopimusta paremmista työehdoista. 2. JOUKKOVOIMA MITÄ useampi työntekijä on liiton jäsen, sitä enemmän luottamusmiehellä ja liitolla on voimaa neuvotella palkoista ja muista työehdoista työnantajan kanssa. Mitä enemmän meitä on, sitä paremmat työehdot meillä kaikilla on. 3. PORUKKA LIITON jäsenenä pidät huolta itsestäsi ja työkavereistasi ja olet osa porukkaa, jonka ääni kuuluu. 4. LUOTTAMUSMIES LUOTTAMUSMIES on puolellasi ja huolehtii, että työpaikallasi noudatetaan lakia, työehtosopimusta ja muita sopimuksia. 5. TYÖSUHDENEUVONTA JOS sinulla on kysyttävää palkastasi tai muista työehdoistasi tai sinulle tulee ongelmia työelämässä, liiton luottamusmies, asiantuntijat ja tarvittaessa juristit auttavat sinua. 6. OIKEUSAPU JOS asiaasi ei saada ratkaistua neuvottelemalla, sinulle voidaan myöntää liiton kokonaan maksama oikeusapu ja liitto vie riidan oikeuden ratkaistavaksi. 7. ARVOSTUS LIITON jäsenyys on osoitus siitä, että arvostat itseäsi, omaa työtäsi ja työkavereitasi. 8. VALTA LIITON jäsenenä olet mukana puolustamassa ja parantamassa palkkaasi ja muita työehtojasi, valitsemassa luottamusmiestä sekä päättämässä asioista ammattiosastossa ja liitossa. 9. JÄSENEDUT LIITON tärkeimmät jäsenedut ovat työehtosopimus, luottamusmies, työsuhdeneuvonta ja oikeusapu. Jäsenenä käytössäsi ovat kaikki muutkin liiton palvelut ja jäsenedut, esimerkiksi koulutukset ja vapaa-ajan matkustajavakuutus. 10. TYÖTTÖMYYSTURVA KUN liityt liittoon, voit samalla liittyä työttömyyskassaan. Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan, saat ansiosidonnaista työttömyysturvaa. SEL:n jäsenmaksu sisältää Avoin työttömyyskassa A-kassan jäsenmaksun. Läs på svenska: www.selry.fi/svenska Read In English: www.selry.fi/english
• E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Ruokaa ilman maataloutta? I N N O V A AT I O T Solar Foods tähtää maailmanmarkkinoille solein-proteiinilla, jota valmistetaan ilmasta Vantaalla. Solar Foods on aloittanut ilmasta sähkön avulla valmistettavan solein-proteiinin koetuotannon Vantaan tehtaallaan. teksti Esa Tuominen kuvat Solar Foods E ntäpä jos ruuantuotantoon ei tarvittaisikaan lainkaan maataloutta? Ei karjankasvatusta, ei maanviljelyä – eikä myöskään niiden aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä? Tähän tähtää suomalainen yritys Solar Foods, joka tarjoaa tuotettaan nimeltä solein elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi. Soleinin valmistuksen hiilijalanjälki on yhtiön mukaan vain yksi prosentti punaisen lihan tuotannon jättämästä hiilijalanjäljestä. Solein on yksisoluinen proteiinivalmiste, jota tuotetaan bioreaktorissa hiilidioksidista ja vedystä. Näin saadaan aikaan jauhetta, jolla voidaan korvata elintarviketuotannossa esimerkiksi maito, kananmuna tai liha. Solar Foods on käynnistänyt Vantaalla ensimmäisen tehtaansa, jossa työskentelee parikymmentä tuotantotyöntekijää. Yhtiöllä on suuria suunnitelmia: se aikoo vuonna 2028 käynnistää isomman tehtaan, jonka tuotantokapasiteetti olisi jopa sata kertaa suurempi kuin ensimmäisen tehtaan. Suomi on vahva ehdokas uuden tehtaan sijaintipaikaksi. – Suomessa on erinomainen sähkömarkkina, joten se painaa vaakaa Suomen eduksi, visioi Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasi Vainikka. Ensimmäisen uuselintarvikeluvan ja sitä myötä ostosopimuksen Solar Foods sai Singaporeen. Siellä on myyty jäätelöä ja Fazerin suklaata, jotka molemmat sisältävät solein-jauhetta. – Nyt olemme saaneet luvan myös Yhdysvaltoihin ja siellä aiotaan lanseerata solein-pohjaisia elintarvikkeita markkinoille pikapuoliin, Vainikka iloitsee. – Meillä on lupahakemukset vetämässä myös EU:n alueelle ja Isoon-Britanniaan. Solar Foods kuvailee solein-jauhettaan miedonmakuiseksi. Siitä voi yhtiön mukaan valmistaa niin makeita kuin suolaisiakin elintarvikkeita. Soleinissa on proteiinia noin 65 prosenttia, hiilihydraatteja 20–25 prosenttia ja rasvoja 5–10 prosenttia. Toistaiseksi Solar Foods ei ole liittynyt työnantajajärjestöön, mutta on toimitusjohtajansa mukaan ”orientoitunut” kemian alan suuntaan. – Tuotantotyöntekijöihimme sovelletaan kemian alan työehtosopimusta. • Solein-jauhetta voi käyttää joko sellaisenaan ruokiin tai ainesosana ruuantuotannossa esimerkiksi juomissa, juustoissa, leivässä tai pastassa.
• E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 T Y Ö PA I K A L L A Positiivista pöhinää ja hauskaa väkeä Lantmännenin Kotkan näkkileipätehdas kuuluu Kymenlaakson harventuneiden teollisuustyöpaikkojen joukkoon. Työkaverit maustavat muuten melko yksitoikkoisen työn. teksti ja kuvat Kati Oksman Pakkaamossa työskentelevä Leila Vanhala on yksi tehtaan pitkäaikaisimmista työntekijöistä.
• E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 N äkkileipätehtaan ruokalasta voi katsella merta samalla, kun aterioi. Näkkileipää ja hapankorppua on valmistettu samoilla sijoilla Kotkansaaressa vuodesta 1969. Paperiteollisuudesta tunnetulla alueella suurten teollisten työpaikkojen joukko on harventunut. Lantmännen Cerealian Kotkan tehtaanjohtaja Eetu Kuosmanen kuvaakin tehdasta yhdeksi Kymenlaakson viimeisistä dinosauruksista. – Automatisaation vaikutukset näkyvät meidänkin henkilöstömäärissämme. Vielä 1980-luvulla täällä paiski hommia yli 800 työntekijää ja nyt enää 150, kertoo vuodesta 2008 tehtaalla työskennellyt Kim Palola. Näkkileipien lisäksi tehtaalla valmistetaan hapankorppuja ja snack-tuotteita. Kun laskee Kuvassa pakkaamossa työskentelevä Jatta Kainulainen. Työntekijöihin sovelletaan elintarviketeollisuuden työehtosopimusta. tuotteiden eri pakkauskoot, eri vientipakkaukset sekä sopimusvalmistustuotteet yhteen, hipoo valmistettavien tuotenimikkeiden määrä kahta sataa. Toimihenkilöitä Kotkassa on 12, ja kun siivoojat sekä kunnossapidon väen laskee mukaan, työllistää tehdas kokonaisuutena 200 ihmistä. Töitä tehdään keskeytymättömässä kolmivuorossa ja varastossa keskeytymättömässä kaksivuorossa. Eniten työntekijöitä on pakkaamossa, jossa työskentelee 12–13 työntekijää per vuoro. Vaikka moni työntekijä luonnehtii työpaikkaansa varmaksi ja vakaaksi, on alalla suhdanneherkkyyttä viennin suuren osuuden vuoksi. – Venäjän hyökättyä Ukrainaan vienti tippui jopa kolmanneksella, mutta osuuksia on saatu hyvin takaisin saamalla vientiä uusiin maihin, kuten Yhdysvaltoihin. Suurimpia yksittäisiä vientimaita ovat Saksa ja Itävalta, Palola kertoo.
• E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Leila Vanhala vaihtoi kuulumisia SEL:n aluesihteeri Kari Salmisen ja puheenjohtaja Veli-Matti Kuntosen kanssa, jotka vierailivat näkkileipätehtaalla ensimmäistä kertaa syyskuussa. Kuva vasemmalla: Ruokailutaukojen ajaksi työntekijät pukevat yllensä vihreän takin. Petra Rämö toimii pakkaamossa vuorovastaavana. Kuva keskellä: Valmistusosaston luottamusmies Nina Kiviharju on työskennellyt näkkileipätehtaalla 20 vuotta. Kuva oikealla: Tomi Virtanen vastaa erilaisten liuosten tekemisestä valmistusprosessissa. Syntyperäinen kotkalainen on työskennellyt yli 15 vuotta Lantmännenin tehtaalla. Lomautukset tehtaalla ovat kohtuullisen yleisiä, mutta tänä vuonna ei ole lomautettu lainkaan. – Kun aloitin luottamusmiehenä, jouduin hyppäämään suoraan syvään päähän, kun työnantaja esitti yt-kutsun. Edellisten neuvotteluiden päätökset eivät olleet astuneet vielä voimaan, kun alkoi jo seuraavat. Se oli raskas, mutta ”tehokas oppikoulu”, vuodesta 2017 pääluottamusmiehenä toiminut Palola kuvaa. Palolalla syttyi kipinä ay-luottamustehtäviä kohtaan jo aiemmassa työpaikassaan Kotkan Satamassa, jossa AKT:lla oli vahva rooli työntekijöiden arjessa. Lisäksi näkkileipätehtaalla Palola sai seurata luottamusmiesten arkea vierestä, kun omassa vuorossa työskenteli silloinen pääluottamusmies sekä osaston luottamusmies. Perusasiat työpaikalla ovat kunnossa. Työntekijät lähestyvät luottamusmiestä tyypillisesti palkkatai työehtosopimuksen tulkintaan liittyvissä kysymyksissä. Työaikansa Palola käyttää tekemällä erilaisia huoltotöitä sekä tuuraamalla tarvittaessa tuotannon puolella. Epäkohdat otetaan vakavasti Näkkileipä valmistetaan jauhoista, vedestä, suolasta ja hiivasta. Taikinantekoa ohjataan ja tarkkaillaan valvomosta käsin, jossa työskentelee kolme henkilöä per vuoro. Kun taikina on sekoitettu ja kohotettu, siirtyy se lähes kolme sataa metriä pitkälle valmistuslinjastolle, jossa muodostuviin taikinamattoihin nakataan kolot oikeanlaisen rakenteen saamiseksi. Siitä taikinamatot siirtyvät nostatusradalle ja sen jäl?
• E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 keen jopa 700-asteisen uunin uumeniin. Kun näkkileipä on nopeasti kypsennetty ja kuivattu, sahausrobotti leikkaa näkkärit oikeankokoiksi paloiksi, josta ne jatkavat siisteissä riveissä kuljettimilla matkaansa pakkauskoneille. Työsuojeluvaltuutetun saappaisiin tänä vuonna hypänneellä Sampsa Kumpulaisella on yli 20 vuoden työhistoria talossa. Kumpulainen päätti tarttua avoimin mielin työsuojeluvaltuutetun tehtävään pitkäaikaisen työsuojeluvaltuutetun Ari Hauhian jäätyä eläkkeelle. Perspektiiviä talon asioihin tuore työsuojeluvaltuutettu on saanut Lantmännenin EWC-edustajan sekä varapääluottamusmiehen tehtävästä viimeisen kahdeksan vuoden ajalta. Yhdeksi työpaikan haasteeksi Kumpulainen nostaa kiireen. Välillä mentiin pitkään kokonaan ilman työtapaturmia, mutta viime aikoina niitä on sattunut muutama. – ”Jos et ehdi tekemään jotain, niin et ehdi”, yritän peräänkuuluttaa työkavereille. Se on kuitenkin vaan työtä, mitä teemme täällä, eli oma turvallisuus on aina tärkeämpää, Kumpulainen sanoo. Talossa reagoidaan Kumpulaisen arvion mukaan lähtökohtaisesti hyvin tehtyihin läheltä piti -ilmoituksiin, eli epäkohtiin suhtaudutaan vakavasti. Myös suojainja työvälineasiat, kuten työkenkien hankinta vuosittain, on asiallisesti hoidettu. Kumpulainen toivoo, että työntekijät otettaisiin mukaan jo suunnitteluvaiheessa, kun taloon ollaan tekemässä vaikkapa uusia laitehankintoja. – Ei kukaan muu tiedä paremmin, kuin he, jotka niitä työvälineitä käyttävät, että millaiset laitteet toimivat heille parhaiten, ja toisaalta työntekijöiden on hyvä tietää, miten niiden on suunniteltu toimivan. Myös pääluottamusmies näkee, että työturvallisuuteen panostaminen on fiksu tie ja hänkin on työsuojeluasioissa mukana. – Suoritan parhaillaan turvallisuusalan perustutkintoa oppisopimuskoulutuksella Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa ja valmistun vuoden päästä, Palola sanoo. Kuva vasemmalla: Linjanhoitaja Jani Rysä rasvaa näkkileipälinjaston koneen terää, sillä käynnissä on huoltotauko. Kuva oikealla ylhäällä: Kim Palola näkee pääluottamusmiehen tehtävän hyvänä puolena ihmisen auttamisen sekä työpaikan asioiden näkemisen laajemmin. Kuva oikealla alhaalla: Vesa Väisänen vastaa taikinanteosta. ”Täällä on ihan uskomattoman hauskaa jengiä töissä.”
• E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 Työsuojeluvaltuutettu Sampsa Kumpulainen ja pääluottamusmies Kim Palola tehtaanportin ulkopuolella. Kattava sairauskassa Henkilöstöeduista Palola nostaa esiin työnantajan tarjoaman vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen, jonka myötä jotkut työntekijät ovat saaneet esimerkiksi lonkkatai polvileikkauksen yksityisen terveydenhuollon puolella. Tätäkin kullanarvoisempi etu Palolan mielestä on Karhulan Sairauskassa, jonka jäsenyritys Lantmännenin Kotkan tehdas on. Työntekijöiden 700 euron vuosittaiseen omavastuuseen kuuluvat esimerkiksi niin hammashoito, silmälasit kuin lääkkeet, ja kassaan voi liittää myös työntekijän alaikäiset lapset. Sairauskassaan kuuluminen on työntekijöille vapaaehtoista, mutta Palola kertoo, että suurin osa työntekijöistä on liittynyt siihen. – Omavastuu voi täyttyä jo yhdestä magneettikuvasta, jos sellaiselle olisi tarvetta. Ja jos lapsi sairastuu, voi viedä hänet suoraan yksityiselle ilman jonottamista. Työnantaja tarjoaa myös tasavuosikymmenin joko viiden vuorokauden ylimääräisen palkallisen loman tai tavaralahjan työntekijöilleen. Monet pitkään tehtaalla työskennelleet toteavat, että vuosien varrella tehtaalla on nähty ja koettu monenlaista. Kaikkien vääntöjen jälkeenkin Palola on tyytyväinen työpaikkaansa ja näkee tulevaisuuden näkymät positiivisena. – Nykyään täällä kehitetään jatkuvasti suunnitelmia sen eteen, että saadaan tehtaan koko kapasiteetti käyttöön. Esimerkiksi ruissipseillämme on hyvä menekki ja markkinoille tuli juuri uusia makuvaihtoehtoja. Täällä on hyvä pöhinä tuotekehityksessä, Palola sanoo. Palolan mukaan itse työ on melko yksitoikkoista, mutta työntekijät ovat se mauste, jonka avulla työ saadaan maistumaan. – Vaikka olemme kokeneet täällä välillä ihan uskomattomia juttuja, asiat yritetään kuitenkin hoitaa aina asiallisesti, ja tämä on paras työpaikka, jossa olen työskennellyt. Täällä on ihan uskomattoman hauskaa jengiä töissä, siitä tämä työpaikka muodostuu, Palola päättää. • F A K TA Lantmännen Cerealia, Kotkan tehdas ? Henkilöstöä 172, joista työntekijöitä 150 ? Tuotteet: näkkileivät, hapankorput, snackstuotteet ? Kuulunut Lantmännenkonserniin vuodesta 2015 ? Suomessa samaan organisaatioon kuuluu Myllyn Paras -mylly Hyvinkäällä ja pääkonttori Helsingissä ? Lantmännen Cerealian liikevaihto vuonna 2023 oli 66,3 miljoonaa euroa
• E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 Pakkaaja Joni Teittinen on työskennellyt Kaskein Marjalla kaksi vuotta. ”Meillä on hyvä esimies ja hyvät työkaverit”, Teittinen kertoo.
• E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 H uumaava tuoksu tulvii nokkaan Kaskein Marjan tuotantolaitoksen perimmäisestä nurkasta. Lappeenrannan Selkäharjussa sijaitsevassa tehtaassa on parhaillaan glögiuutoksen keitto käynnissä. Glögien valmistus käynnistyi jo heinäkuussa uutosten valmistelulla ja juomien pullotus elokuun kolmannella viikolla. – Ensimmäiset glögit päätyvät kauppojen hyllyille syyskuun lopulla. Lokakuun loppuun mennessä olemme saaneet glögikauden omalta osaltamme taputeltua, Kaskein Marjan tuotantopäällikkö Henri Paukkunen kertoo. Kaskein Marja on toiminut Järvi-Suomen Portin teurastamon entisissä tiloissa vuodesta 2015. Sitä ennen yritys toimi Taavetissa ja alkuvuodet Savitaipaleella. Tuotantolaitoksessa valmistetaan ja pullotetaan erilaisia juomia, kuten mehuja, glögejä, simaa, alkoholittomia kuohuvia, sekä muita marjatuotteita. Työntekijät työskentelevät arkisin porrastetussa päivävuorossa. Yksi suosituimmista juomista on NFC-karpalomehu, jota pullotetaan työpäivän aikana 18 000 pulloa. NFC tulee sanoista Not From Concentrate, mikä tarkoittaa, ettei mehua ole tehty tiivisteestä, vaan se puristetaan suoraan marjoista. Yllättävin lappeenrantalaisartikkeli lienee kuitenkin Salmari, jota Kaskein Marja on pullottanut asiakkaalleen vuodesta 2016 ja joka on Hollannissa erityisen suosittu. Monitaitoisuutta arkeen Kaskein Marja siirtyi vuonna 2021 Polarican omistukseen. Suurempi kulttuurinmuutos työpaikalla käynnistyi, kun Henri Paukkunen aloitti tuotantopäällikkönä keväällä 2022 ja työntekijöiden monitaitoisuutta kasvatettiin. – Aiemmin ihmiset tekivät täällä samoja tehtäviä vuodesta toiseen, mikä voi olla myös työturvallisuusriski, jos hommia pystyy tekemään ”autopilotilla”. Nyt työntekijämme pystyvät tekemään useampia työtehtäviä. Tavoitteena on myös yhtenäistää toimintaa konsernin toimintaperiaatteiden mukaiseksi. Paukkunen myöntää, että muutos aiheutti osittain myös vastarintaa ja työntekijöiden vaihtuvuus kasvoi hetkellisesti. – Toisaalta tuli myös palautetta, että nyt saatetaan jopa tykätäkin olla täällä töissä. Myös sairauspoissaolomme tippuivat 52 prosenttia vuodessa, Paukkunen lisää. Tuotannon työntekijä ja työsuojeluvaltuutettu Paul Stavén vahvistaa muutoksen. – Nykyään työilmapiiri on rauhallisempi ja työntekotapa on muuttunut organisoidummaksi T Y Ö P A I K A L L A Polarica-konserniin kuuluva Kaskein Marja valmistaa niin simaa kuin salmaria. Toimintatapoja on viime vuosina uudistettu selvästi. teksti ja kuvat Kati Oksman ? Työntekijöitä kuullaan
• E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 Kuvassa vasemmalla SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, työnjohtaja Kim Metiäinen, tuotantopäällikkö Henri Paukkunen, hallintovastaava Minna Äikäs ja SEL:n Kaakkois-Suomen aluesihteeri Kari Salminen. Koneenajaja Lassi Myyryläinen työskentelee Kaskein Marjalla kolmatta vuottaan. Merkittävä osuus tehtaan tuotannosta menee vientiin. ja järkevämmäksi. Ero siihen, kun aloitin täällä työt reilut kolme vuotta sitten, on iso. Työntekijät ovat myös halukkaita oppimaan uutta, Stavén kertoo. Stavén ehti tehdä pitkän työhistorian kiinteistöhuoltoalalla, kun välilevynpullistuma pakotti hänet vaihtamaan alaa. Mielessä oli käynyt oman asuntoremonttija pihatyöyrityksen perustaminen, kun silmiin osuikin elintarvikealan koulutusmahdollisuus. Stavén päätyi alan opintojen kautta työharjoitteluun Kaskein Marjalle ja jatkoi siellä töissä. – Pääasiallisesti hoidan pullotuslinjastojen pakkauspäätä, mutta välillä puristan myös mehuja ja jauhan marjajauheita. Pystyn tekemään myös tarvittaessa itse erilaisia pieniä korjauksia, Stavén kertoo. Työsuojeluvaltuutettuna Stavén on toiminut vuoden ajan, kun edeltävä pestinhoitaja siirtyi työtä tekevästä työnjohtajasta työnjohtajaksi. Työntekijöiden järjestäytymisaste on alhainen. Työnjohtaja Kim Metiäinen arvelee yhdeksi syyksi, että työntekijät ovat tulleet Kaskein Marjalle töihin toisilta aloilta ja jäsenyys oman sopimusalan liittoon on jäänyt päivittämättä. – Itse en olisi varmaan muuten liittynyt SEL:iin, ellen olisi työskennellyt aiemmin Fazerin makeistehtaalla, jossa minulle tuotiin heti alussa liiton jäsenyyslomake nenän alle ja pyydettiin laittamaan nimi alle, kertoo Metiäinen, joka eteni Kaskein Marjalla työntekijästä ensin osallistuvaksi tuotannon työnjohtajaksi ja sitten työnjohtajaksi. – Koska luottamusmieheksi ei ole ollut halukkaita, meillä työsuojeluvaltuutettu kokoustaa toimitusjohtaja Mari Onkamon kanssa, kun hän käy täällä 1–2 kuukauden välein, Paukkunen sanoo. Konsernissa on käytössä whistleblower -järjestelmä, jonka kautta työntekijät voivat myös halutessaan ilmoittaa epäkohdista. ”Työntekijät ovat halukkaita oppimaan uutta.”
• E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 Ihmisiä kuullaan Paul Stavén on huomannut ettei liiton tarkoitus ole välttämättä kaikilla nuoremmilla työntekijöillä tiedossa. Stavén pyrkii tuomaan työntekijöiden edunvalvontaan liittyviä asioita esille ja keskustelemaan työntekijöiden kanssa, miten heille tärkeitä asioita voitaisiin parhaiten edistää. Työsuojeluvaltuutetun mukaan samalla, kun työpaikalla asiat ovat menneet pikkuhiljaa parempaan suuntaan, on työntekijöitä alettu kuulla. Työntekijät ovat voineet esimerkiksi vaikuttaa pikkujoulujen pitopaikkaan tietyn budjetin rajoissa. – Paljon asioita on saatu eteenpäin yhteistyössä johdon ja työsuojelutoimikunnan kanssa. Hankimme esimerkiksi kaksi pinkkaria eli pinoamisvaunua ja nostavan pumppukärryn, jolla voi nostaa kuorman itselleen sopivalle korkeudelle, mikä on parantanut työergonomiaa. Työ on fyysisesti raskasta, mutta Stavén on saanut pidettyä selkänsä kunnossa. – Olen sitä mieltä, että työ saa olla fyysistä, kunhan sen tekee oikein: Minäkin, yli 60-vuotias kaveri, pärjään täällä hyvin Kuvassa koneenajaja Anna Pöytry. ”11 Kaskein työvuoden jälkeenkään Pöytryn hymy ei hyydy edes kiireisen sesongin keskellä”, tuotantopäällikkö Henri Paukkunen kertoo. Koneenajaja Riikka Partala kuuntelee liiton terveisiä pakkaustöiden lomassa. ”Olen työskennellyt täällä yhdeksän vuotta”, juomanvalmistaja Minna Rahikainen kertoo glögiin tulevaa mausteuutosta hämmentäessään. Työsuojelu on jatkuvaa parantamista ja riskien vähentämistä. Tärkeintä on kuitenkin muistuttaa työntekijöitä toimimaan rauhallisesti ja miettimään, mistä voi kulkea turvallisesti”, kertoo työsuojeluvaltuutettu Paul Stavén. F A K TA Kaskein Marja, Lappeenranta ? Tuotantolaitoksen henkilöstömäärä: 22, joista 17 kokoaikaista työntekijää ja yksi tarvittaessa töihin tuleva. ? Tuotteet: Mehut, glögit, sima, alkoholittomat kuohujuomat, hillot, hyytelöt, marjajauheet. Tuotteita tehdään myös sopimusvalmistuksena asiakasyrityksille. ? Liikevaihto 8,4 miljoonaa € (2023) ? Osa ruotsalaista Polarica AB:ta, joka jalostaa luonnonja puutarhamarjoja sekä hedelmiä. Tuotantoa Suomen lisäksi Ruotsissa sekä Puolassa. Konsernin liikevaihto vuonna 2023 oli n. 65 miljoonaa euroa. nuorempien seassa ja tykkään siitä. Kun glögien valmistus kaartaa loppusuoralle, alkaa simojen valmistus loka-marraskuun vaihteessa ja pullotus käynnistetään tammikuussa. Tuotevalikoimaa karsittu Tehtaalla valmistetaan nykyään noin 150 tuotetta, mikä on Paukkusen mukaan alle puolet siitä, mitä keväällä 2022. Tuotantopäällikön mukaan tavoitteena on keskittyä jatkossa yhä voimakkaammin juomien pullotukseen, mutta vielä ainakin toistaiseksi Lappeenrannassa tehdään myös hilloja ja hyytelöitä sekä kuivataan ja jauhetaan marjoja jauheiksi. Marjanpoimijoiden asema on ollut isosti esillä viime vuosina alipalkkauksen ja muiden väärinkäytösten takia. Hallitus jätti lokakuun puolessa välissä lakiehdotuksen, jonka mukaan luonnonmarjojen keräämiseen sovellettaisiin jatkossa kausityölakia. Tämä tarkoittaa, ettei luonnonmarjanpoimintaa rinnastettaisi turismiin, vaan yritysten tulisi palkata poimijat työsuhteeseen maahantulon mahdollistamiseksi. Työsuhde takaa poimijoille vähimmäisansion ja parantaa viranomaisten mahdollisuuksia valvoa poimijoiden oikeuksien toteutumista. Marjojen vastaanotto tapahtuu nykyään Polarican muissa yksiköissä. Raaka-aineiden hankinnasta vastaavat Polarica-konsernin hankintayhtiöt, joten Kaskein Marja ei ole tekemisissä asian kanssa suoraan. •
• E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 T yöterveyshuolto kuuluu kaikille työsuhteessa oleville. Työntekijöiden ja luottamushenkilöiden on tärkeää olla selvillä työntekijöiden oikeuksista työterveyshuoltoon liittyvissä asioissa. Työterveyshuollon tarkoituksena on lain mukaan edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijöiden työkykyä. Näihin tavoitteisiin liittyvät työterveyshuollon palvelut työnantajalla on velvollisuus järjestää. – Toiminnan perustana on työterveyshuollon tekemä työpaikkaselvitys, jossa kartoitetaan työolosuhteita terveyden ja työkyvyn ylläpitämisen näkökulmasta, kertoo SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi. Työnantajan vastuulla on, että työpaikkaselvitys on tehtynä ja että se on ajantasainen. Se voidaan tehdä osittain yhdessä työnantajalle kuuluvan riskinarvioinnin kanssa. – Työpaikkaselvityksen tekemisessä on hyvä olla mukana koko työterveyshuollon perustiimi: työterveyshoitaja, työterveyslääkäri, työfysioterapeutti ja työpsykologi, Työläjärvi sanoo. Tunnetko oikeutesi työterveyshuollossa? Työkyvyn tukeminen on työterveyshuollon perustehtävä. Toiminnan on oltava puolueetonta, riippumatonta ja yhdenvertaista. teksti Elias Krohn T Y Ö T E R V E Y S Kati Oksman Työterveyshuolto kuuluu kaikille työsuhteessa oleville, mutta sairaanhoidon palvelujen järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista. Arkistokuva, ei liity juttuun.
• E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 Laki ei määrittele tarkasti, miten usein työpaikkaselvitys tulee tehdä tai päivittää. – Kahden–kolmen vuoden väli voisi olla hyvä. Muutostilanteissa työpaikkaselvitys pitäisi uusia aina. Työnantajan tulisi neuvotella henkilöstön edustajien kanssa, mikä meidän työpaikallamme on minimitarve, Työläjärvi neuvoo. Työpaikkaselvityksen pohjalta työterveyshuolto tekee toimenpide-ehdotuksia työolosuhteiden kehittämiseksi ja työn kuormituksen hallitsemiseksi. Selvitys on apuna terveystarkastuksissa sekä työterveyshuollon antaessa neuvontaa ja ohjausta työnantajalle ja työntekijöille. Terveystarkastuksista hyötyä kaikille Työ luokitellaan erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaksi, jos työympäristö sisältää fysikaalisia, kemiallisia tai biologisia altisteita, siihen kuuluu yötyötä tai työssä on väkivallan vaaraa. Tällaisia on suuri osa elintarvikealan työpaikoista – yötyön lisäksi elintarvikealalla tehdään paljon esimerkiksi kuumaja kylmätyötä. Tällaista työtä tekeville on tehtävä työterveyshuollon säädöksiin perustuvia terveystarkastuksia. Tarkastusten sisällöstä ja siitä, miten usein niitä tehdään, päättävät työterveyshuollon toimijat kunkin työpaikan riskitekijöiden ja altisteiden perusteella. Jotkut työnantajat saattavat esittää työterveyshuollolle toiveita, että kustannusten säästämiseksi tarkastuksia tehtäisiin mahdollisimman vähän. – Tämä ei ole moraalisesti eikä lain mukaan oikein, Riitta Työläjärvi muistuttaa. Terveystarkastukset hyödyttävät pitemmän päälle myös työnantajaa. – On näyttöä siitä, että kun tehdään terveystarkastuksia laadukkaasti ja riittävän usein ja kun huomio on nimenomaan työkyvyssä ja sen tukemisessa, ne ovat hyvinkin kustannusvaikuttavia. Tuottavuus ja työhyvinvointi paranevat ja sairauspoissaolot vähenevät. Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä terveystarkastus pitäisi tehdä heti työsuhteen alussa kaikille työntekijöille, myös määräaikaisille työntekijöille. Myös työsuhteen päättyessä olisi hyvä tehdä terveystarkastus. – Varsinkin jos työsuhde päättyy työttömyyteen, olisi tärkeää arvioida, onko työntekijällä sellaisia työkykyyn vaikuttavia pulmia, jotka saattavat aiheuttaa ongelmia uudelleen työllistymisessä. Tässä näkee hyvin paljon puutteita, Työläjärvi toteaa. Työtä sopeutettava tarvittaessa Jos työntekijälle kertyy paljon sairauspoissaoloja tai on työkyvyttömyyden uhkaa, työterveyshuollossa tulisi suunnitella hoitoja kuntoutustoimia sekä pohtia yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa työn sopeuttamista. – Työsuojeluvastuu on aina työnantajalla, mutta työterveyshuollon tiimi on siinä asiantuntijana mukana, Riitta Työläjärvi täsmentää. Kun työntekijän sairauspoissaolo on kestänyt 90 Kelan sairauspäivärahapäivää, viimeistään silloin on järjestettävä kolmikantainen työterveysneuvottelu, jossa pohditaan työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kesken, onko mahdollista muokata työtä siten, että työntekijä pystyisi terveysongelmistaan huolimatta sitä tekemään. – Lainsäädännössä on kuitenkin se puute, että työnantajalla ei ole absoluuttista velvoitetta esimerkiksi työn keventämiseen tai työajan lyhentämiseen, Työläjärvi toteaa. Työterveyshuollolle kuuluu myös ammattitautiepäilyjen selvittely. Elintarvikealalla tavallisia ammattitauteja ovat esimerkiksi jauhopölystä aiheutuva keuhkoastma sekä työasennoista ja -liikkeistä aiheutuvat rasitussairaudet. Ammattitautiepäilyjä selvittämään tarvitaan tilanteesta ja epäillystä sairaudesta riippuen ammattilaisia työterveyshuollon moniammatillisesta tiimistä. Luottamuksellista ja yhdenvertaista Lain mukaan työterveyshuollon on oltava puolueeton ja riippumaton – se ei saa olla sen enempää työnantajan kuin työntekijöidenkään asianajaja. Tähän velvoittavat myös Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimukset sekä EU:n työsuojeludirektiivi. ? Riitta Työläjärvi SAK Toiminnan perustana on työterveyshuollon tekemä työpaikkaselvitys.
• E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 9 – Työterveyshuollon tulee asiantuntemuksellaan auttaa koko työpaikkaa, Riitta Työläjärvi tähdentää. Olennainen periaate on myös luottamuksellisuus. Työterveyshuollon on pidettävä kiinni tietosuojasta. – Henkilökohtaiset terveysja sairaustiedot ovat työntekijän omaisuutta. Terveydenhuollon ammattilaiset eivät saa ilman potilaan nimenomaista lupaa kertoa niitä ulkopuolisille, esimerkiksi työnantajalle, Työläjärvi korostaa. Työterveysneuvottelussakaan ei kuulu käydä työntekijän terveydentilatietoja läpi. Niissä käsitellään ainoastaan sitä, miten työtä tulisi muokata, jotta se sopisi työntekijän tilanteeseen. Työterveyshuollon on kohdeltava kaikkia työntekijöitä ja ammattiryhmiä tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. – Esimerkiksi työsuhteen määräaikaisuus ei ole peruste erilaiseen kohteluun työterveyshuollossa tai sen palveluiden saatavuudessa, Työläjärvi muistuttaa. Vapaaehtoisen ja pakollisen rajanvetoja Sairaanhoidon palvelujen järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista. – Suosittelen, että vähintään perustason palveluja tarjottaisiin, Riitta Työläjärvi sanoo. Myös osa terveystarkastuksista, esimerkiksi iän mukaan suoritettavat, ovat niin työnantajalle kuin työntekijälle vapaaehtoisia, mutta suositeltavia. Viime vuosina on yleistynyt yksityisten terveysvakuutusten tarjoaminen työntekijöille. Tällöin yhdenvertaisuus ei aina toteudu. Työnantaja saattaa tarjota vakuutusta esimerkiksi vain johdolle tai toimihenkilöille. Myös vakuutusyhtiöillä on omia reunaehtojaan. Jos työntekijällä on vakuutuksen alkamishetkellä perussairauksia, niiden hoito saatetaan sulkea vakuutussopimuksen ulkopuolelle. – Juuri ne sairaudet saattavat kuitenkin aiheuttaa työkykyongelmia, Työläjärvi huomauttaa. ? Sairaanhoidon palvelujen tarjoaminen osana työterveyshuoltosopimusta onkin Työläjärven mukaan yleensä parempi vaihtoehto. Työpaikoilla, joilla sairaanhoito ei sisälly työterveyshuoltoon tai sitä tarjotaan hyvin suppeasti, voi tulla vastaan rajanvetokysymyksiä. On määriteltävä, mikä hoito on työkyvyn tukemista ja mikä menisi sairaanhoidon puolelle. – Kun sairaus vaikuttaa työntekoon, silloin vastaanottotarpeessa on kyse lakisääteisestä, kaikille työpaikoille pakollisesta työkyvyn tuesta, Työläjärvi sanoo. Pelisäännöistä sovittava yhdessä Joskus voi tulla tilanteita, joissa on aihetta epäillä, että työterveyshuolto ei ole toiminut puolueettomasti tai että potilaan oikeuksia on loukattu. Tavallista on, että työterveyshuollon määräämät sairauslomat ovat työntekijän mielestä liian lyhyitä. Riitta Työläjärvi on törmännyt myös päinvastaisiin tapauksiin, joissa kevein perustein kirjoitetaan pitkä sairaspoissaolotodistus. – Tällöin tulee väistämättä mieleen, että taustalla on työnantajan halu päästä työntekijästä eroon tämän työkyvyttömyyteen vedoten. Tämä on sekä lainvastaista että eettisesti väärin ja kyseenalaistaa työterveyshuollon riippumattomuuden. Ristiriitoja saattaa syntyä myös esimerkiksi siitä, mitä tarkalleen ottaen on aiheellista tutkia terveystarkastuksissa. Omia ongelmiaan voi tuoda henkilöstöpula ja henkilöstön vaihtuvuus työterveyshuollossa. Työläjärvi korostaa hyvää yhteistoimintaa ongelmien ehkäisyssä ja ratkaisemisessa. Luottamushenkilöiden, erityisesti työsuojeluvaltuutetun, rooli on tärkeä. – Vuoropuhelun tulisi olla jatkuvaa. Sovitaan yhdessä pelisäännöistä ja kerrotaan niistä koko henkilöstölle. • Miten toimia pulmatilanteissa? JOS on epäilyksiä eettisesti tai juridisesti kyseenalaisesta toiminnasta työterveyshuollossa, luottamushenkilöiden tulisi sopia tapaaminen työterveyshuollon edustajien kanssa ja ottaa asia avoimesti puheeksi. Mikäli tilanne ei tällä ratkea, on mahdollista tehdä kirjallinen muistutus työterveyshuollon toimintayksikön vastaavalle johtajalle. Tämän on myös vastattava muistutukseen kirjallisesti. Jos asia ei etene näillä keinoin, on mahdollista tehdä kantelu aluehallintovirastolle, joka voi antaa työterveyshuollolle muistutuksen tai huomautuksen. Joissain tapauksissa myös vahingonkorvauskanteen nostaminen voi tulla kyseeseen. Myös SEL:sta, SAK:sta tai Työterveyslaitokselta voi kysellä neuvoja työterveyshuoltoon liittyviin pulmiin. – Toivoisin, että luottamus ja yhdessä tekeminen voisivat säilyä. Terveyttä ja työkykyä tulee tukea yhdessä, SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi painottaa. E L I N TA E 2 8 E L I N TA E 2 8
• E L I N TA E 2 9 Liitosta apua myös sosiaaliturvaja työympäristöasioissa S EL:n tärkeimmät jäsenedut ovat työehtosopimus, luottamusmies, työsuhdeneuvonta ja oikeusapu. Työsuhdeneuvonta on monelle tuttu jäsenetu, mutta liiton jäsenenä saat neuvoja ja apua myös työpaikan työympäristöasioissa sekä työelämän sosiaaliturva-asioissa. SEL:n sosiaalisihteerit Jouni Hiltunen ja Kai Laaksonen neuvovat SEL:n jäseniä ja luottamushenkilöitä työympäristöasioissa sekä työelämän sosiaaliturva-asioissa ja auttavat tarvittaessa muutoksenhaussa. SEL:n oikeusapu voidaan myöntää jäsenelle myös työtapaturmatai ammattitautitilanteessa. • T Y Ö O L O T SEL:n sosiaalisihteerit Jouni Hiltunen ja Kai Laaksonen neuvovat sosiaaliturvaja työympäristöasioissa sekä auttavat muutoksenhaussa. teksti ja kuva Karoliina Öystilä T YÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALITURVA-ASIOIDEN NEUVONTA Jos sinulla on kysyttävää työoloistasi, työpaikkasi työsuojeluvaltuutettu auttaa sinua. Työsuojeluvaltuutettu tuntee parhaiten työolosi ja työpaikallasi sovitut asiat, joten ole ensin häneen yhteydessä. Voit myös olla yhteydessä työpaikkasi SEL:n luottamusmieheen. Jos työpaikallasi ei vielä ole työsuojeluvaltuutettua, asia ei ratkea työpaikalla tai et ole tällä hetkellä työsuhteessa, ole yhteydessä SEL:n sosiaalisihteeriin www.selry.fi/yhteystiedot. T YÖSUHDENEUVONTA Jos sinulla on kysyttävää palkastasi tai muista työehdoistasi, työpaikkasi SEL:n luottamusmies auttaa sinua. Luottamusmies tuntee parhaiten työehtoihisi vaikuttavat työpaikallasi tehdyt paikalliset sopimukset. Jos työpaikallasi ei vielä ole SEL:n luottamusmiestä, asia ei ratkea työpaikalla tai et ole tällä hetkellä työsuhteessa, ole yhteydessä oman alueesi SEL:n aluesihteeriin tai soita SEL:n työsuhdeneuvontaan numeroon 09 4246 1260. T YÖT TÖMY YSTURVANEUVONTA Jos sinulla on kysyttävää työttömyysturvasta tai muista työttömyyskassan maksamista etuuksista, ole yhteydessä Avoin työttömyyskassa A-kassaan www.a-kassa.fi. Neuvomme esimerkiksi näissä tilanteissa: • Työterveysneuvottelut työpaikalla (eli työkykyneuvottelut, kolmikantaneuvottelut tms.) • Työsuhteen päättäminen sairauden, vamman tai tapaturman takia • Työtapaturmien ja ammattitautien korvaukset • Kelan sairauspäiväraha • Kelan tai työeläkeyhtiön ammatillinen kuntoutus • Kuntoutustuki eli määräaikainen työkyvyttömyyseläke ja työkyvyttömyyseläke • Perhevapaat ja Kelan vanhempainraha • Työuraeläke, osittainen vanhuuseläke ja vanhuuseläke Neuvomme esimerkiksi näissä työympäristöasioissa: • Työympäristö ja työolot, esimerkiksi kylmätai kuumatyö • Haittojen ja vaarojen tunnistaminen sekä riskien arviointi • Työturvallisuus, koneet ja työvälineet, henkilönsuojaimet • Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen • Epäasiallinen kohtelu, häirintäja kiusaamistilanteet • Työsuojelutoiminta, työsuojelun yhteistoiminta, työsuojeluedustajat • Työterveyshuolto, työpaikkaselvitys • Työtapaturmat ja niiden oikeusprosesseissa avustaminen • Ammattitaudit E L I N TA E 2 9
• Järjestösivut AMMATTIOSASTOT JA ALUEJÄRJESTÖT TIEDOTTAVAT Etelä-Suomi 91 järvenpään elintarviketyöläiset Tervetuloa viettämään ammattiosaston pikkujoulua 30.11. klo 18, Ravintola Huvilassa, Sibeliuksenkatu 5, Järvenpää. Ilmoittautumiset: jarmo.hiihtola@ gmail.com. Länsi-Suomi 104 porin elintarviketyöntekijät Osaston perinteinen joulukahvitus toimistolla 13.12. klo 10–13. Otavankatu 14, 28100 Pori. Tervetuloa! Kaakkois-Suomi 47 päijät hämeen elintarviketyöntekijät Eläkejaoston jouluruokailu ke 11.12.2024 klo 14–17 Ravintola Lokissa, Jalkarannantie 19, Lahti. Omavastuu: jäsen 10 €, ei jäsen 23 €. Ilmoittautuminen 27.11. mennessä tekstiviestillä 050 477 3257 tai jaoston kokouksessa 27.11. klo 12, monitoimikeskus Takataskussa, Huovilantie 4,Lahti. Tervetuloa! 47 päijät hämeen elintarviketyöntekijät Lasten Pikkujoulut la 14.12.2024 klo 10–13. Paikka: RTK-Areenan oheistilat, Launeenkatu 7, Lahti. Ohjelmassa mm. askartelua, pomppulinna sekä joulupukki. Tervetuloa! 44 lappeenrannan elintarviketyöläiset Osasto tarjoaa jäsenilleen joululounaan, vaihtoehtoisesti joko Imatran Kylpylässä tai Lappeenrannan Scandic Patriassa. Imatralla on tarjolla lounasta ajalla 2.–13.12. klo 11–14 ja itsenäisyyspäivänä 6.12. klo 12–15. Lappeenrannan Patriassa, arkisin ajalla 12.–20.12. klo 11–14. Ilmoittautumiset 28.11. mennessä WhatsApp tai tekstiviesti: Imatran kylpylä Sirkku/040 716 1499 ja Scandic Patria Tommi/050 350 2787. Lounaalle tullessa on esitettävä jäsenkortti ja vahvistettava osallistuminen allekirjoituksella. 122 kouvolan leipomo ja elintarviketyöläiset Ammattiosasto järjestää liiton 120-vuotis juhlavuoden kunniaksi 50 ensimmäiselle 2 yön matkan Tahkon talvipäiville 7.–9.2.2025. Hinta 25 €/jäsen. Matka sisältää bussikuljetuksen, majoituksen 2 hh tai 3 hh huoneissa ja illalliskortin. Lähtö Kouvolan matkakeskukselta pe 7.2. klo 15.00 ja paluu su 9.2. n. klo 17.00. Ilmoittamisen yhteydessä ilmoita mahdolliset ruoka-allergiat ja osallistutko aktiviteetteihin (keilaus, pokeri tai rastirata). Ilmoittautumiset: tekstiviesti tai WhatsApp Taru Piepponen 040 513 5976 viimeistään 23.1.2025. Maksut ammattiosaston tilille FI82 5750 0120 2094 09. Itä-Suomi 158 nurmeksen ja lähiympäristön elintarviketyöläiset SEL:n talvipäivät Tahkolla 7.–9.2.2025. Ammattiosasto tukee majoituksesta 60 euroa/vrk (max 2 vrk). Korvataan kuittia vastaan reissun jälkeen! Kuitit taloudenhoitajalle kilpelaineneija8@gmail.com. Yhteiskuljetus Nurmeksesta järjestetään, jos lähtijöitä vähintään 8. Lähtö pe 7.2 klo 15.00, Nurmes ABC ja paluu su 9.2. lähtö Tahkolta klo 12.00. Ilmoittaudu yhteiskuljetukseen 19.1 mennessä Eijalle tekstiviestillä 050 322 9152. Jokainen ilmoittautuu talvipäiville itse ja varaa majoituksen: www.selry.fi/talvipaivat Pohjois-Suomi 4 oulun elintarviketyöntekijät / työttömät ja eläkeläiset Työttömien ja eläkeläisten pikkujouluruokailu to 19.12. klo 12–13.30 Oskarin Kellarissa, Uusikatu 26, 2. krs. 90100 Oulu. Sitovat ilmoittautumiset 13.12. mennessä Juhani Markkiselle p. 050 355 1915 soitto tai tekstiviesti. 40 ensimmäiseksi ilmoittautunutta pääsee mukaan. Jäsenyys tarkastetaan Tervetuloa! 4 oulun elintarviketyöntekijät / työttömät ja eläkeläiset Työttömien ja eläkeläisten tapaamiset joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 12.00. Oulun aluetoimistolla, Rautatienkatu 16, 90100 Oulu. Mukavaa yhdessäoloa, kahvittelua ja tulevaisuuden suunnittelua. Tervetuloa mukaan, vetäjänä Juhani Markkinen. 160 kuusamon elintarviketyöläiset Osasto tarjoaa jäsenilleen joululounaan Ravintola Talonpöydässä, Kirkkotie 23, 93600 Kuusamo. Näytä voimassa oleva jäsenkortti kassalla. Joululounas ti 10.12. tai to 12.12.tai ti 17.12. klo 10.30–15.00. Johtokunta ALUEJÄRJESTÖJEN JA AMMATTIOSASTOJEN KOKOUKSET Ammattiosaston syyskokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Lisäksi syyskokouksessa käsitellään sääntömuutoksia. Ammattiosaston kevätja syyskokouksiin voivat osallistua kaikki ammattiosaston jäsenet. Syyskokouksen malliesityslista löytyy osoitteesta selnet.selry.fi Länsi-Suomi 104 porin elintarviketyöntekijät Syyskokous 26.11. klo 16.30 toimistolla, Otavankatu 14, 28100 Pori. Käsitellään sääntömuutos sekä sääntömääräiset asiat Tervetuloa! länsi suomen elintarvikealan seniorit ry Syyskokous pidetään ma 25.11.2024 klo 12, SEL:n Länsi-Suomen Aluetoimistossa, Maariankatu 6 b, 20100 Turku. Tervetuloa! Häme–Keski-Suomi 16 jyväskylän elintarviketyöläiset Syyskokous 21.11. klo 17, kokoustila, Kauppakeskus Tawast, Kauppakatu 33, 40100 Jyväskylä. Esillä sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! 81 iisalmen elintarviketyöläiset Syyskokous 23.11. klo 15, Ravintola Rosso, Louhenkatu 4, Iisalmi. Ruokailu kokouksen jälkeen. Tervetuloa! 110 lapinlahden elintarviketyöläiset Syyskokous to 21.11.2024 Valion LRT kabinetissa klo 17. Johtokunta kokoontuu klo 16. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tarjolla pientä purtavaa. Tervetuloa! E L I N TA E 3 E L I N TA E 3 Välähtääkö-tietovisan vastaukset: Vastaukset: 1. b) maksalaatikko, 2. c) 39 prosenttia, 3. c) perinneruoka, 4. a) vuonna 2009, 5. c) Pariisissa, 6. c) Satakunnan, 7. a) vuonna 1968.
• Pohjois-Suomi 4 oulun elintarviketyöntekijät Syyskokous ma 25.11 klo 18. Oulun aluetoimistolla Rautatienkatu 16. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa jäsenet! Johtokunta 89 kainuun lintarviketyöntekijät Syyskokous 23.11.2024 klo 13, Ravintola Sulo, Kauppakatu 20, 87100 Kajaani. Ilmoittautumiset Päivi Fonselius 050 300 8460. Tervetuloa! 114 rovaniemen elintarviketyöläiset Syyskokous 24.11. klo 12–13, Ravintola Pohjanhovi, Pohjanpuistikko 2, 96200 Rovaniemi. 160 kuusamon elintarviketyöläiset Sääntömääräinen syyskokous 22.11. klo 18, Ravintola Talonpöydässä, Kirkkotie 23, Kuusamo. Työajat eri työaikamuodoissa vuonna 2025 • Erilaisissa työaikamuodoissa on vuotuiset työajat sovittu alakohtaisilla työehtosopimuksilla. • Vuotuiset työajat vaihtelevat riippuen arkipyhien sijoittumisesta kalenteriin. • Alla on laskettu vuosityöajat eri työaikamuodoissa voimassa olevien työehtosopimusten työaikamääräysten mukaan. YKSIJA KAKSIVUOROT YÖ • Työpäiviä vuodessa 251, josta vähennetään 25 täyteen vuosi lomaan sisältyvää työpäivää, jolloin työpäiviä jää 226. • Vuosityöaikaa lyhentää kymmenen (10) arkipyhää, jotka sattu vat työpäiville. Alla olevassa laskelmassa on huomioitu ns. pekkaspäivät eli työajan lyhennys 100 tuntia. • Laskelma: 251–25 = 226x8 = 1808–100 = 1708 tuntia = 1708/8 =213,5 työpäivää KESKEY T Y VÄ KOLMIVUOROT YÖ • Keskeytyvässä kolmivuorossa työaika on keskimäärin 35,8 tuntia viikossa. • Työviikkoja on 47,14 pois lukien viiden (5) viikon vuosilomat. • Laskelma: – Vuosityöaika 47,14x35,8 = 1688 tuntia – Työvuoroja 1688/8 = 211 työvuoroa – Tasausvapaita 226–211 = 15 päivää – Tasausvapaiden lisäksi työaikaa tasaavat työpäiville sattuvat kymmenen (10) arkipyhää. KESKEY T YMÄTÖN KOLMIVUOROT YÖ • Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä keskimääräinen työaika on 34,6 tuntia viikossa. • Työviikkoja on 47,14 pois lukien viiden (5) viikon vuosiloma. • Laskelma: – Työaika on 47,14x34,6 = 1631 tuntia – Työvuoroja on 1631/8 = 204 työvuoroa Jos sinulla on kysyttävää työajoistasi tai muista työehdoistasi tai jos sinulla on ongelmia työnantajasi kanssa, työpaikkasi luottamusmies auttaa sinua. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä tai et ole tällä hetkellä työsuhteessa, ole yhteydessä suoraan oman alueesi SEL:n aluesihteeriin. Elintakeen ristikon 6/2024 voittaja: Jaana Purovaara, Hamina Onnittelut voittajalle! RISTIKON RATKAISU L ÄHES 48 VUOT TA leipurina työskennellyt, vuonna 2017 eläkkeelle jäänyt vantaalainen Markku Heikkilä on kirjoittanut Elämää meren äärellä Kotkassa ja Koivistolla -nimisen kirjan. Heikkilä muistelee 80-sivuisessa kirjassaan sukunsa historiaa sekä omaa elämäänsä Kotkassa ja Vantaalla. Kirjassa vieraillaan myös SEL:n kesäpaikassa Koivikkorannassa. KIRJAN HINTA on 25,90 € ja sen voi ostaa kirjakaupoista tai verkkokaupoista tilaamalla. KUSTANTAJA: BoD – Books on Demand, 2024 SEL:n keskustoimisto ja aluetoimistot ovat suljettuina perjantaina 22.11.2024 henkilökunnan koulutuspäivän vuoksi. Toimistot suljetaan torstaina 5.12.2024 klo 14. Toimistot ovat kiinni Itsenäisyyspäivänä 6.12.2024. SEL TIEDOTTAA
• E L I N TA E 32 Järjestösivut KOULUTUKSET Jos haluat osallistua koulutukseen, täytä kurssihakemus, jonka löydät osoitteesta www.selry.fi/ koulutus ja lähetä se allekirjoitettuna osoitteella: SEL Jaana Saaranen Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Kysy lisää koulutuksista koulutussihteeri Jaana Saaraselta p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi. LUOTTAMUSMIESTEN PERUSKURSSI SEL:n oma kurssi 3.–7.2.2025 5 pv Murikka-opisto 12.–16.5.2025 5 pv Murikka-opisto Peruskurssi on luottamusmiesten koulutuksen aloitusjakso. Osallistu peruskurssille heti valintasi jälkeen. Siten saat alusta asti vahvistusta edunvalvontatyöhösi ja tiedät, mitä kuuluu oikeuksiisi, tehtäviisi ja velvollisuuksiisi. Kurssin teemat: • Luottamusmiehen tehtävät ja asema edunvalvontajärjestelmässä • Keskeinen työlainsäädäntö ja työehtosopimus • Paikallisen sopimisen perusteet • Tuotannossa ja edunvalvonnassa tapahtuvat muutokset ja niiden kohtaaminen • Neuvottelutaidon harjoitus TYÖSUOJELUN PERUSKURSSI SEL:n oma kurssi 3.–7.2.2025 5 pv Murikka-opisto Työsuojelun peruskurssi antaa välttämättömät perustiedot työsuojelutehtävissä toimiville työntekijöiden edustajille. Kurssilla käsitellään muun muassa työn ja terveyden välistä suhdetta ja opetellaan työsuojelun peruskäsitteet. Lisäksi perehdytään työpaikan työsuojeluyhteistoimintaan sekä vastuisiin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin työsuojeluasioissa. Kurssin teemat: • Työn ja terveyden vuorovaikutus • Työsuojelun peruskäsitteet • Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta sekä eri osapuolten vastuut, oikeudet ja velvollisuudet työsuojeluasioissa • Työsuojelutoimintaa ohjaava lainsäädäntö ja valtioneuvoston asetukset • Toimintatavat, joilla työpaikan haitta-, vaara ja kuormitustekijöitä tunnistetaan, arvioidaan ja saadaan hallintaan • Työterveyshuollon tuki työpaikalla TYÖSUOJELUN JATKOKURSSI SEL:n oma kurssi 5 pv + 5 pv 31.3.– 4.4.2025 Osa 1 5 pv Murikka-opisto 5.– 9.5.2025 Osa 2 5 pv Murikka-opisto Kehitä henkilökohtaista työsuojeluosaamistasi kahden viikon jatkokurssilla. Kurssi syventää peruskurssilla hankittuja tietoja ja antaa taidollisia valmiuksia tuloksekkaaseen työsuojelutyöhön. Työterveydestä, työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen vaatii laajaa osaamista ja kykyä soveltaa tietoa omaan toimintaympäristöön. Uusia toimintatapoja on etsittävä ja kehitettävä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kurssi on kaksiosainen. Lähijaksojen välissä on noin kuukausi. Kurssille hakeminen tapahtuu yhdellä hakemuksella, johon merkitään molemmat viikot. Viikko 1: • Ennakkotehtävän käsittely • Työsuojelutoiminnan itsearviointi • Häirintä ja epäasiallinen kohtelu • Työturvallisuuskulttuurin selvittäminen • Työturvallisuusrikokset • Onnistunut työyhteisöviestintä ja yhdessä tekemisen taito • Työtapaturmien tutkinta • Koneja laiteturvallisuus • Välitehtävän valmistelu Viikko 2: • Välitehtävän käsittely • Työhygienia • Neuvottelutaito työsuojelutehtävissä • Työja toimintakyvyn ylläpitäminen ja työterveyshuolto • Viranomaistoimintaan tutustuminen • Työsuojelu yhteisellä työpaikalla ja erilaiset työsuhteet VARAA JO KALENTERISTASI SEL:N TAPAHTUMAT 2025: SEL:n Talvipäivät Tahkolla 7.–9.2.2025 SEL:n ammattiosastopäivät 15.–16.2.2025 SEL:n lasten leiri Koivikkorannassa 1.–7.6.2025 SEL:n veteraanifestarit Koivikkorannassa 26.–27.8.2025 SEL:n motoristipäivät Koivikkorannassa 6.–7.9.2025 SEL:n hyvinvointipäivät Tampereella 20.–21.9.2025 SEL:n luottamushenkilöpäivät 4.–5.10.2025 SEL:n jäsenhankintaviikot 1.–30.11.2025 SEL:n kesäfestareita juhlimme elokuussa, päivämäärä ja paikkakunta vahvistuvat myöhemmin! SEL:n kurssikalenterin 2025 ja SEL:n 25-vuotisjäsenlomat 2025 löydät seuraavasta Elintakeesta! SEL:n Etelä-Suomen aluetoimiston uusi osoite on 29.11.2024 alkaen Asemamiehenkatu 2, 8. krs, C-rappu, 00520 Helsinki. Aluetoimisto on kiinni muuton vuoksi 27.–28.11.2024.
• E L I N TA E 32 tule startti kurssille ! MIKÄ? KENELLE? MISSÄ? MIKSI? KYSYTTÄVÄÄ? MITEN? SEL:n luottamusmiesten starttikurssilla tutustumme luottamusmiehen asemaan, oikeuksiin, tehtäviin sekä työkaluihin, joilla ongelmatilanteita ratkaistaan työpaikalla. Lisäksi saat tietoa liiton toiminnasta sekä pääset vaihtamaan kokemuksia ja verkostoitumaan oman alueesi luottamusmiesten kanssa. Starttikurssi on tarkoitettu uusille, syksyllä 2024 työpaikoilla valituille pääluottamusmiehille, varapääluottamusmiehille, osaston luottamusmiehille ja varaluottamusmiehille sekä niille luottamusmiehille, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet SEL:n luottamusmiesten starttikurssille. Etelä-Suomi: 11.1.2025 Vantaa Länsi-Suomi: 25.1.2025 Häme-Keski-Suomi: 1.2.2025 Kaakkois-Suomi: 18.1.2025 Kouvola Itä-Suomi: 25.1.2025 Pohjanmaa: 25.1.2025 Seinäjoki Pohjois-Suomi: 25.1.2025 Oulu Luottamusmies on SEL:n jäsenten valitsema työntekijöiden edustaja työpaikalla. Luottamusmiehen tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että työpaikalla noudatetaan lakia, työehtosopimusta ja muita sopimuksia. Luottamusmies neuvottelee asioista työnantajan kanssa ja tarjoaa liiton jäsenyyttä kaikille työntekijöille. Luottamusmies neuvoo ja auttaa työpaikalla liiton jäseniä. Luottamustehtävän hoitamisessa tarvitaan monenlaisia tietoja ja taitoja, joiden hankkimiseen liitto tarjoaa koulutusta ja tukea. Ole yhteydessä omaan aluetoimistoosi tai SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaraseen, p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi Ilmoittaudu omaan SEL:n aluetoimistoosi viimeistään kaksi viikkoa ennen koulutuspäivää. Etelä-Suomi: Satu Itkonen 09 4246 1255 satu.itkonen@selry.fi Länsi-Suomi: Maarit Pinomäki 09 4246 1234 maarit.pinomaki@selry.fi Häme-Keski-Suomi: Marja-Liisa Jaakkola 09 4246 1236 marja-liisa.jaakkola@selry.fi Kaakkois-Suomi: Marja Karuaho 09 4246 1238 lahti@selry.fi Itä-Suomi: Rainer Kettunen 09 4246 1240 rainer.kettunen@selry.fi Pohjanmaa: Petri Koivisto 0400 914 241 petri.koivisto@selry.fi Pohjois-Suomi: Seija Kyllönen 09 4246 1243 seija.kyllonen@selry.fi Starttikurssi on maksuton. SEL korvaa osallistujien matkakulut ja mahdollisen ansionmenetyksen sekä tarjoaa lounaan. Uusi luottamusmies Kaipaatteko hyvän mielen ja hyvän olon hetkiä kokoustai koulutuspäivän piristykseksi tai pidemmäksi koulutukseksi? Rakennamme sisällön juuri teille sopivaksi esimerkiksi näistä aiheista: • Miten käsittelen vihapuhetta ja loukkaavia sanoja? • Hyvän olon harjoituksia ja mielikuvamatkoja • Heittäydy uusiin tilanteisiin rohkeasti (improvisaatio) • Tunnista stressi ja pysähdy • Myötätuntoinen vuorovaikutus Hyvinvointihetket ja -koulutukset voidaan toteuttaa lähitai verkkotapaamisessa ja hyvä osallistujamäärä on noin 5–20. Kysy lisää ja pyydä tarjous: Koulutustuottaja Tiina Flygare p. 050 590 0709 tiina.flygare@ksl.fi www.ksl.fi Hyvinvointia ammattiosaston jäsenille? Muista ilmoittau tua ajoissa!
• E L I N TA E 35 HENKIVAKUUTUS EI OLE VAIN RIKKAILLE *Esimerkki jäsenetuhinnasta: 200 000 € korvaussumma SEL:n 30-vuotiaalle jäsenelle 12 20 eur/kk* Kalevan henkivakuutus SEL:n jäsenedulla Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. SEL:n jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S -64,7 % Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi: kalevavakuutus.fi vakuutettua henkeä vuosittainen säästö ka. 2007 491 eur YHTEISTYÖSSÄ
• E L I N TA E 35 ? Esimerkki: Jos ennakonpidätys palkkaa varten on ollut vaikkapa 15,50 prosenttia, ilman muutosverokorttia ennakonpidätys nostetaan automaattisesti 25 prosenttiin. ? Veroprosentti ja tuloraja ? Veroprosentti (ennakonpidätysprosentti) kertoo, kuinka paljon maksat tuloistasi veroa. ? Tuloraja on arvio tuloistasi verokortin voimassaoloaikana. Tähän rajaan asti maksat veroa verokorttiin merkityllä veroprosentilla. ? Jos tulorajasi ylittyy, maksat veroja lisäprosentin mukaan. Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Kassa vastaa Miksi verokortin tuloraja on hyvä tarkistaa? Jos tulorajasi ylittyy loppuvuodesta, myös työttömyyskassan maksama etuus verotetaan perusveroprosentin sijaan korkeammalla lisäprosentilla. Oman tulorajasi voit käydä tarkistamassa Verohallinnon OmaVero-palvelusta (vero.fi/ OmaVero). Jos tulorajasi on ylittymässä, tilaa muutosverokortti etuutta varten. Verokortin etuutta varten voit tilata helposti Verohallinnon OmaVero-palvelusta. Tilauksen yhteydessä verokortti voidaan toimittaa sähköisesti suoraan kassalle. Tilaamalla verokortin etuutta varten varmistat, että etuuden veroprosentti on ajan tasalla ja vastaa nykyistä verotustilannettasi. Veroprosenttisi nostetaan vähintään 25 prosenttiin ansiopäivärahaa maksettaessa, ellet toimita kassaan verokorttia etuutta varten. Huomaa kuitenkin, että etuuksien veroprosentti voi olla suurempi kuin palkan, koska etuuksista ei tehdä samoja vähennyksiä kuin palkkatulosta. Tästäkin syystä veroprosentti on hyvä tarkistaa etuuksia varten, jotta veroprosentti on mahdollisimman oikea etuutta varten. 2025 alkaen verokortin voimaantulo muuttuu Tähän asti verokortit ovat astuneet voimaan helmikuun alussa ja tammikuun ennakonpidätykset on tehty edellisen vuoden verokortin prosenttia käyttäen. Nyt tämä käytäntö kuitenkin muuttuu. Vuodesta 2025 alkaen verokortit ovat voimassa heti tammikuun alusta lähtien ja verokortin tulorajat lasketaan koko vuoden tulojen mukaan. Lue lisää verokorttien muutoksesta Vero.fi Katso tarkemmat ohjeet verokortin tilaamisesta Vero.fi
• E L I N TA E 37 E L I N TA E 3 6 E L I N TA E 37 Itsenäisyyspäivä-, joulu-, uudenvuodenja loppiaisviikon työajat ja palkat L E I P O M O A L A SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA PALKKA Itsenäisyyspäiväviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. • Itsenäisyyspäivänä on mahdollista teettää työtä työntekijän suostumuksella. • Itsenäisyyspäivänä työtä tekevälle maksetaan kuukausipalkan lisäksi: – peruspalkka – 100 %:n pyhätyökorvaus – viikkoylityökorvaus Jouluviikon säännöllinen työaika on 16 tuntia. • Jouluaatto on vapaapäivä • Mikäli jouluaattona kuitenkin tehdään työtä, maksetaan siitä kuukausipalkan lisäksi: – peruspalkka – aattolisä 100% – vastaava palkallinen vapaa-aika – ennen kello 06.00 tehdystä työstä yötyökorvaus 100% • 1. ja 2. joulupäivänä on mahdollista teettää työtä työntekijän suostumuksella. Edellä mainittuina päivinä työtä tekevälle maksetaan kuukausipalkan lisäksi: – peruspalkka – 100 %:n pyhätyökorvaus – viikkoylityökorvaus Uudenvuodenpäiväja loppiaisviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. • Uudenvuodenpäivänä on mahdollista teettää työtä työntekijän suostumuksella. Edellä mainittuina päivinä työtä tekevälle maksetaan kuukausipalkan lisäksi: – peruspalkka – 100 %:n pyhätyökorvaus – viikkoylityökorvaus • Loppiaisena on mahdollista teettää työtä työntekijän suostumuksella. Edellä mainittuina päivinä työtä tekevälle maksetaan kuukausipalkan lisäksi: – peruspalkka – 100 %:n pyhätyökorvaus – viikkoylityökorvaus P A L K AT J A T Y Ö A J AT 35 TUNNIN VIIKKOTYÖJÄRJESTELMÄ SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA PALKKA Itsenäisyyspäiväviikon säännöllinen työaika on 28 tuntia. • Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittyessä maksetaan lisätyökorvauksena yksinkertainen tuntipalkka tunneilta 28–32. Jouluaatto-, 1. ja 2. joulupäiväviikon työaika on 14 tuntia. • Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittyessä maksetaan lisätyökorvauksena yksinkertainen tuntipalkka tunneilta 14–16. Uudenvuodenpäiväja loppiaisviikon säännöllinen työaika on 28 tuntia. • Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittyessä maksetaan lisätyökorvauksena yksinkertainen tuntipalkka tunneilta 28–32. Jouluaatto on vapaapäivä. • Mikäli jouluaattona kuitenkin tehdään työtä, maksetaan siitä kuukausipalkan lisäksi: – peruspalkka – aattolisä 100 % – vastaava palkallinen vapaa-aika – ennen kello 06.00 tehdystä työstä yötyökorvaus 100% Itsenäisyyspäivänä, 1. ja 2. joulupäivänä, uudenvuodenpäivänä ja loppiaisena on mahdollista teettää työtä työntekijän suostumuksella. Edellä mainittuina päivinä työtä tekevälle maksetaan kuukausipalkan lisäksi: – peruspalkka – 100 %:n pyhätyökorvaus – viikkoylityökorvaus L I H A A L A SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA PALKKA Itsenäisyyspäiväviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. • Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka lain mukaan niille, joiden työsuhde ennen itsenäisyyspäivää on ollut voimassa kuuden (6) päivän ajan. • Työehtosopimuksen § 25 mukaan arkipyhäkorvaus maksetaan vapaapäiväksi sattuvalta itsenäisyyspäivältä
• E L I N TA E 37 E L I N TA E 3 6 E L I N TA E 37 sekä silloin, kun työntekijällä ei ole sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyytensä vuoksi oikeutta lainmukaiseen itsenäisyyspäivän palkkaan. Itsenäisyyspäivältä maksetaan arkipyhäkorvaus niille työntekijöille, joiden työsuhde ko. arkipyhää edeltäneen kuuden (6) kuukauden ajanjaksolla on kestänyt kolme (3) kuukautta. Jouluviikon säännöllinen työaika on 16 tuntia. • Jouluaatolta, 1. ja 2. joulupäivältä maksetaan arkipyhäkorvaus niille työntekijöille, joiden työsuhde ennen arkipyhää on jatkunut kolme (3) kuukautta. Uudenvuodenpäiväja loppiaisviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. • Uudenvuodenpäivältä maksetaan arkipyhäkorvaus niille työntekijöille, joiden työsuhde ennen arkipyhää on jatkunut kolme (3) kuukautta. • Loppiaisen ollessa muuna arkipäivänä kuin lauantaina maksetaan arkipyhäkorvaus niille työntekijöille, joiden työsuhde ennen arkipyhää on jatkunut kolme (3) kuukautta. ARKIPYHÄKORVAUKSET • Arkipyhäkorvauksen saamisen edellytyksenä on, että työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä ennen ja jälkeen arkipyhän. • Arkipyhäkorvaus maksetaan myös, jos työntekijä on ollut poissa työstä työnantajan luvan perusteella. • Arkipyhäkorvaus maksetaan myös arkipyhänä työssä olevalle työntekijälle, yli-, pyhätyö-, ja suurjuhlapyhäkorvausten lisäksi. M E I J E R I A L A TYÖAIKA JA PALKKA Itsenäisyyspäivä lyhentää jakson työaikaa 8 tunnilla. • Itsenäisyyspäivänä tehdystä säännöllisestä työtuntijärjestelmän mukaisesta työstä maksetaan pyhätyökorvauksena 100 %:lla korotettua palkkaa. Jouluaatto, 1. ja 2. joulupäivä lyhentää jakson työaikaa 24 tunnilla. • Mikäli jouluaatto on merkitty työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi, maksetaan siitä 50 %:lla korotettua palkkaa kello 16.00 saakka ja kello 16.00 jälkeen 200 %:lla korotettua palkkaa. • Mikäli jouluaatto on merkitty työntekijän vapaapäiväksi, mutta hän suostuu tulemaan työhön, maksetaan vapaapäiväkorvauksena 100 %:lla korotettua palkkaa. • 1. ja 2. joulupäivänä tehdystä työstä maksetaan suurjuhlapyhäkorvauksena 200 %:lla korotettua palkkaa. Uudenvuodenpäivä ja loppiainen lyhentävät jakson työaikaa 8 tunnilla. • Uudenvuodenpäivältä maksetaan pyhätyökorvauksena 100 %:lla korotettua palkkaa. • Mikäli uudenvuodenpäivä on merkitty työntekijän vapaapäiväksi, mutta hän suostuu tulemaan työhön, maksetaan lisäksi 50 %:n vapaapäiväkorvaus. • Loppiaisena tehdystä työstä maksetaan suurjuhlapyhäkorvauksena 200 %:lla korotettua palkkaa. • Korvaus pysyy samana, kun loppiainen on työtuntijärjestelmän mukainen vapaapäivä, mutta työntekijä suostuu tulemaan työhön. T E O L L I S U U S J A P A N I M O SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA PALKKA Itsenäisyyspäiväviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. • Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka lain mukaan niille, joiden työsuhde ennen itsenäisyyspäivää on ollut voimassa kuuden (6) päivän ajan. • Työehtosopimuksen § 27 mukaan arkipyhäkorvaus maksetaan vapaapäiväksi sattuvalta itsenäisyyspäivältä sekä silloin, kun työntekijällä ei ole sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyytensä vuoksi oikeutta lainmukaiseen itsenäisyyspäivän palkkaan. Itsenäisyyspäivältä maksetaan arkipyhäkorvaus niille työntekijöille, joiden työsuhde ko. arkipyhää edeltäneen kuuden (6) kuukauden ajanjaksolla on kestänyt kolme (3) kuukautta. Jouluviikon säännöllinen työaika on 16 tuntia. • Jouluaatolta, 1. ja 2. joulupäivältä maksetaan arkipyhäkorvaus niille työntekijöille, joiden työsuhde ennen arkipyhää on jatkunut kolme (3) kuukautta. Uudenvuodenpäiväja loppiaisviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. • Uudenvuodenpäivältä maksetaan arkipyhäkorvaus niille työntekijöille, joiden työsuhde ennen arkipyhää on jatkunut kolme (3) kuukautta. • Loppiaisen ollessa muuna arkipäivänä kuin lauantaina maksetaan arkipyhäkorvaus niille työntekijöille, joiden työsuhde ennen arkipyhää on jatkunut kolme (3) kuukautta. ARKIPYHÄKORVAUKSET • Arkipyhäkorvauksen saamisen edellytyksenä on, että työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä ennen ja jälkeen arkipyhän. • Arkipyhäkorvaus maksetaan myös, jos työntekijä on ollut poissa työstä työnantajan luvan perusteella. • Arkipyhäkorvaus maksetaan myös arkipyhänä työssä olevalle työntekijälle, yli-, pyhätyö-, ja suurjuhlapyhäkorvausten lisäksi.
• E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 ”Tämä on tiimityötä, tätä tehdään porukassa” Kaikki jäsenet ovat tervetulleita ammattiosaston kokouksiin, joissa ideoidaan toimintaa, puheenjohtaja Jari Niskanen muistuttaa. J okainen SEL:n jäsen on ammattiosaston jäsen. Yhteensä ammattiosastoja on 59. Jari Niskanen, 52, on toiminut Joensuun Elintarviketyöläisten ammattiosaston puheenjohtajana jo L U O T TA M U S H E N K I L Ö Jari Niskanen kannustaa osallistumaan rohkeasti oman ammattiosaston kokouksiin. teksti ja kuvat Hanna Hirvonen kymmenen vuotta. Niskasen mielestä ammattiosastossa parasta on yhdessä tekeminen. Puheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja ja muutama muu aktiivinen ammattiosaston jäsen tekevät paljon yhteistyötä toiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä. – Tämä on tiimityötä, tätä tehdään porukassa. Tässä oppii erityisesti tekemään asioita yhdessä muiden ihmisten kanssa. Suurin osa Joensuun ammattiosaston toiminnasta on vapaa-ajan
• E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 ”Tässä oppii erityisesti tekemään asioita yhdessä muiden ihmisten kanssa.” Jari Niskanen on Joensuun Elintarviketyöläisten ammattiosaston puheenjohtaja, Elintarviketyöläisten Itä-Suomen aluejärjestön puheenjohtaja ja SEL:n liittohallituksen jäsen. toimintaa jäsenille. Vuosittain matkustetaan yhdessä SEL:n Talvipäiville ja SEL:n kesäfestareille. Kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi jaossa on elokuvalippuja. Talvella pidetään pilkkikisat. Kesällä jäsenet voivat saada Ilosaarirockin ja Ilovaarin lippuihin rahallista tukea. Syksyllä lapsiperheet pääsevät HopLop-sisäleikkipuistoon. Ammattiosaston toiminta rahoitetaan liitosta tulevilla jäsenmaksupalautuksilla. SEL palauttaa ammattiosastolle 12 prosenttia sen jäsenten maksamista jäsenmaksuista. Joensuun ammattiosastossa osa rahoista suunnataan nuorten ja osa eläkeläisten toimintaan. Tänä vuonna luvassa on vielä ainakin kaikkien yhteiset pikkujoulut. – HopLop vetää porukkaa, samoin Ilosaarirock ja pikkujoulut, Niskanen listaa ammattiosaston suosituimmat tapahtumat. Työkaverit kannustivat Jari Niskanen on tehnyt koko työuransa elintarvikealalla. Hän on kotoisin Kuopiosta, jossa hän sai kesätöitä Atrian tuotantolaitokselta 1990-luvulla. Kesätyön jälkeen hän työskenteli Atrialla määräaikaisissa työsuhteissa, opiskeli vuoden mittaisen lihanleikkaajakurssin ja jäi elintarvikealalle pysyvästi. Nykyisin Niskanen asuu Kaavilla. Työpaikka on HKFoodsin Outokummun tehdas, jossa teurastetaan ja leikataan nautaa. Niskanen on työskennellyt tehtaassa lihanleikkaajana vuodesta 2008 alkaen. HKFoodsilla on Outokummussa noin 130–140 työntekijää, joista 90 % tekee töitä SEL:n työehtosopimuksella. Jari Niskanen liittyi ammattiliittoon vuonna 2002. – Liitto neuvottelee työehtosopimuksen, jonka päälle sovitaan työpaikalla. Liiton jäsenyys takaa tietyn tulotason ja palkankorotukset, hän kuvaa ammattiliiton merkitystä. Työntekijöiden edunvalvonnan luottamustehtävistä Niskanen innostui työkavereiden kannustamana. Atrialla Kuopiossa hän oli osaston luottamusmiehenä kaksi kautta. Nykyisessä työpaikassaan hän toimi yhden kauden työntekijöiden työsuojeluvaltuutettuna. – Tykkään olla neuvottelijana työnantajan ja työntekijän välillä. Ammattiosaston luottamustehtävä eroaa työpaikan luottamustehtävästä siinä, että sen hoitaminen ei tapahdu työpaikalla vaan vapaa-ajalla. Kiireisintä on yleensä ison tapahtuman lähestyessä. – Mutta ajattelen, että voin ottaa rennosti, koska tämä on minullekin vapaa-ajan toimintaa. Rennosti ottaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että pikkujouluja järjestettäessä pyysimme suunnitellusta tapahtumapaikasta tarjouksen valmiista juhlapaketista. Kaikki saavat ehdottaa toimintaa Joensuun Elintarviketyöläisten ammattiosastossa on yli 500 jäsentä. Heistä suurin osa työskentelee HKFoodsin Outokummun tehtaalla ja Valion Joensuun tehtaalla. Osa jäsenistä työskentelee esimerkiksi pienissä leipomoissa. Ammattiosaston puheenjohtaja ja muut johtokunnan jäsenet seuraavalle vuodelle valitaan loka-marraskuussa pidettävässä syyskokouksessa. Joensuun ammattiosaston syyskokous on marraskuussa. Niskanen on valmis jatkamaan puheenjohtajana, jos syyskokous niin päättää. Yksi tavoite on löytää uusia ihmisiä mukaan ammattiosaston toimintaa suunnittelemaan ja järjestämään. Johtokunnan kokoukset, joita Joensuun ammattiosastolla on seitsemän vuodessa, ovat avoimia kaikille jäsenille. Niskanen kehottaa kaikkia jäseniä tulemaan rohkeasti mukaan ammattiosaston kokouksiin. Seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio hyväksytään aina syyskokouksessa – esimerkiksi silloin jäsenillä on hyvä mahdollisuus ehdottaa uudenlaista toimintaa. – Ammattiosaston kokouksiin voi tuoda omia ajatuksia. Kaikki on vapaaehtoista, eli jos osallistuu kokoukseen, se ei tarkoita sitä, että joutuisi heti johtokuntaan, Niskanen sanoo hymyä äänessään. Ammattiosaston kevään suunnitelmiin kuuluu järjestää kahvitus SEL:n 120-vuotisjuhlavuoden kunniaksi HKFoodsin Outokummun tehtaalla ja Valion Joensuun tehtaalla sekä matka Tallinnaan. Ammattiyhdistystoiminnan lisäksi Jari Niskanen harrastaa sienestystä, marjastusta ja koirien kanssa ulkoilua. • Tutustu Joensuun Elintarviketyöläisten ammattiosastoon osoitteessa www.selry.fi/023. Kaikki SEL:n ammattiosastot löydät osoitteesta www.selry.fi/ammattiosastot.
• E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 Luottamushenkilön on huolehdittava myös omasta jaksamisestaan Entinen pääluottamusmies Aapo Niemi selvitti yhteisöpedagogin opinnäytetyössään SEL:n luottamushenkilöiden kokemuksia henkisestä jaksamisesta ja kokosi ehdotuksia jaksamisen parantamiseksi. teksti Taru Salovaara kuva Karoliina Öystilä H Y V I N V O I N T I U upumisesta ja jaksamisen haasteista työelämässä puhutaan aiempaa enemmän. Tamperelainen Aapo Niemi, 42, kiinnitti oman uupumuksensa myötä huomiota siihen, että myös työpaikkojen luottamushenkilöiden jaksamista pitäisi tukea enemmän. Niemi toimi kahdeksan vuoden ajan Saarioisten Sahalahden tehtaan työntekijöiden pääluottamusmiehenä. Hän kävi aktiivisesti luottamushenkilöille suunnatuissa liiton koulutuksissa ja innostui sitä kautta opiskelemaan myös tutkinnon. – Suoritin ensin 60 opintopisteen väyläopinnot, ja siltä pohjalta hain ja pääsin opiskelemaan yhteisöpedagogiksi Humanistiseen ammattikorkeakouluun eli Humakiin, Niemi kertoo. Opinnot etenivät hiljalleen työn ja luottamustehtävien ohessa. Opinnäytetyön aiheen keksiminen ei kuitenkaan ollut aivan helppoa. – Keväällä 2022 olin sairauslomalla uupumuksen takia ja puhuin siitä avoimesti. SEL:n edustajakokouksessa moni luottamushenkilö tuli jakamaan minulle omia kokemuksiaan, ja lopulta eräs liiton työntekijä ehdotti, että voisin tehdä opinnäytetyöni luottamushenkilöiden henkisestä jaksamisesta, Niemi muistelee. Paineita monesta suunnasta Aapo Niemen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kyselyllä selliläisten työpaikkojen luottamushenkilöiden henkistä jaksamista. Tavoitteena oli myös löytää keinoja luottamushenkilöiden henkisen jaksamisen paranYhteisöpedagogiksi tänä vuonna valmistunut Aapo Niemi puhui luottamushenkilöiden jaksamisesta lokakuussa SEL:n luottamushenkilöpäivillä Tampereella.
• E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 Eniten luottamushenkilöt kokivat painetta itseltään. tamiseksi sekä tuottaa materiaalia koulutuksiin. Kahden asiantuntijahaastattelun avulla Niemi kokosi konkreettisia keinoja siihen, miten työpaikoilla ja luottamushenkilöorganisaatioissa voitaisiin tukea henkistä jaksamista. Opinnäytetyön kyselyyn vastasi 235 luottamushenkilöä. Kyselyn tuloksista selvisi ehkä hieman yllättävästi, että eniten luottamushenkilöt kokivat painetta itseltään eli sisäistä painetta. Kun luottamushenkilöitä pyydettiin laittamaan järjestykseen heille eniten painetta aiheuttavat tahot, 39 prosenttia vastaajista kertoi kokevansa paineita luottamustehtävässä eniten itseltään, 28 prosenttia työnantajalta ja vain 19 prosenttia edustamiltaan jäseniltä. Jäsenten aiheuttama paine korostui kuitenkin toiseksi eniten painetta aiheuttavana tekijänä, sillä peräti 43 prosenttia nosti jäsenten luoman paineen toiseksi kuormittavimmaksi. – Yksi vastaajista totesi: ”Pääluottamusmiehen työ on yksinäistä. Olet viimeinen lukko. Jos sinä et sitä hoida, niin se jää hoitamatta.” Tämä on se ajatus, jolla monet luottamushenkilöt luovat itselleen paineita. Samanaikaisesti pitäisi kuitenkin muistaa olla armollinen itselleen, Niemi toteaa. Pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut kokivat selvästi vähemmän paineita jäsenistön suunnasta kuin osaston luottamushenkilöt. Tätä saattaa selittää se, että osaston luottamushenkilöt hoitavat luottamustehtäväänsä yleensä oman työnsä ohessa ilman erillistä työstä vapautusaikaa, eikä heillä ole samanlaisia resursseja hoitaa luottamustehtäväänsä. Yli puolet vastaajista, 55 %, oli toiminut luottamustehtävissä vähintään neljä vuotta ja heistä kolmannes jo yli kahdeksan vuotta. Kyselyn mukaan itseä paineistetaan sitä vähemmän, Näin tuet jaksamista Mitä voit itse tehdä? • Nuku ja palaudu riittävästi. • Suunnittele ja organisoi työtäsi. • Kehitä itsensä johtamisen taitojasi. Mitä liitto tai työnantaja voi tehdä? • Tarjoa vertaistukea. • Tarjoa työnohjausta, mentorointija kummitoimintaa. • Tarjoa koulutusta henkisen kuormituksen ennaltaehkäisemiseksi, käsittelemiseksi ja purkamiseksi. Mitä työkaverit voivat tehdä? • Tue ja kiitä, kun on aihetta. • Muista, että luottamushenkilökin on ihminen – pahaa oloa ja turhautumista saa purkaa, mutta myös luottamushenkilön jaksamisella on rajansa. F A K TA mitä enemmän kokemusta on. Luottamushenkilönä toimiminen kuormittaa psykososiaalisesti, koska työ on usein ongelmakeskeistä ja tapaukset voivat olla välillä raskaita ja surullisiakin. Lisäksi vastuu on suurta. Vaikeiden asioiden kasaantuessa niin sanottu myötätuntostressi voi kasvaa myötätuntouupumukseksi. Uupuneen luottamushenkilön toimintakyky ja motivaatio heikkenevät, kuten jokaisella uupumuksesta kärsivällä. Lopulta kärsijöinä ovat jäsenet. – Luottamushenkilöt tekevät työtä suurella sydämellä, jolloin itsestä ja omasta jaksamisesta huolehtiminen jää kakkoseksi. Tämä tuli esille opinnäytetyöni kyselyssäkin, Niemi sanoo. Aktiivisia tekoja joka päivä Vertaistuki vähentää tutkitusti stressiä, rasittuneisuutta, masentuneisuutta, yksinäisyyttä ja epävarmuutta. Aapo Niemen opinnäytetyön kyselyn mukaan 65 prosenttia oli saanut vertaistukea muilta luottamushenkilöiltä joko omalla työpaikalla tai liiton tapahtumissa. Luottamushenkilöverkoston ohella liiton työntekijöiden tarjoama tuki koettiin tärkeäksi jaksamista tukevaksi tekijäksi. Lisäksi henkistä jaksamista tukevina tekijöinä nousivat esiin vapaa-ajan harrastukset ja perhe sekä työelämän puolella hyvä keskusteluyhteys työnantajan kanssa ja hyvä työterveyshuolto. Asiantuntijahaastatteluissa nousi esiin, että asiaosaamisen lisäksi olisi tärkeää kouluttaa luottamushenkilöitä myös henkisen kuormituksen käsittelyyn ja itsensä johtamiseen. Erityisesti luottamushenkilöuran alussa työnohjauksesta olisi suuri hyöty, minkä lisäksi kummija mentorointitoiminta tukisi jaksamista. Olennaisinta on kuitenkin se, mitä luottamushenkilö itse tekee arjessaan palautumisensa eteen. – Se, että tietää kaikki oikeat asiat, ei vielä takaa sitä, että toimii niin. Omalla kohdallani tiesin jo pari vuotta aiemmin, että pitäisi hakea apua, mutta en kuitenkaan tehnyt niin. Mitä aiemmin osaa pysähtyä, sitä helpompaa on myös palautua. Siksi kannattaakin joka päivä tehdä pieniä tekoja oman jaksamisensa tueksi, Niemi rohkaisee. •
• Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Näin haet ansiopäivärahaa A-kassan eAsiointi on auki 24/7 Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Suosittelemme eAsiointia ensisijaisena asiointikanavana, koska se on tietoturvallinen. eAsioinnin kautta lähetetty hakemus ja liitteet ovat nopeasti käytettävissämme etuusasiasi käsittelyä varten. Lisäksi voit lähettää meille viestejä suojatun yhteyden kautta. eAsiointiin voit kirjautua henkilökohtaisilla pankkitunnuksillasi, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. 1. 2. 3. 4. 5. Jos et voi käyttää sähköistä eAsiointia, voit täyttää hakemuksen paperiversiona ja lähettää sen postissa A-kassaan osoitteeseen: Avoin työttömyyskassa A-kassa PL 116 00531 Helsinki Hakemuslomakkeen voit tulostaa A-kassan verkkosivuilta a-kassa.fi/ohjepankki/ Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Seuraa meitä somessa @AvoinKassa A-kassa.fi
• Följ oss på some Follow us on social media @AvoinKassa A-kassa.fi This is how you apply for earnings-related allowance Register with the TE Office as an unemployed jobseeker no later than on your first day of unemployment. Fill in the earnings-related allowance application in A-kassa’s eService after the application period has ended. Check that you have all the necessary attachments for the daily allowance application. Submit your application and attachments. Send us more information and missing attachments if they are requested. You can check the response time for applications and messages arriving at eService at the application processing status page. 1. 2. 3. 4. 5. eService and more detailed instructions how to apply you can find on our website. Om du inte kan använda E-tjänsten hittar du instruktionerna för denna situation på sidan: a-kassa.fi/sv/etjansten-tips/ If you can’t use eService, the instructions for this situation can be found on the page: a-kassa.fi/en/eservice-tips/ Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Many jobs, many sectors — one unemployment fund! Hemsida och E-tjänsten/ Website and eService a-kassa.fi Öppna arbetslöshetskassan/ Open Unemployment Fund PB 116, 00531 Helsingfors / PO Box 116, 00531 Helsinki Telefontjänsten / Service number 020 690 455 Så här söker du dagpenning Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till AN-byrån. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. 1. 2. 3. 4. 5. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida.
• E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 ORPOS REGERING GAV arbetsmarknadens centralorganisationer i uppgift att förhandla om en pensionsreform, som ska stärka de offentliga finanserna med 0,4 procent i förhållande till bruttonationalprodukten. Detta motsvarar ungefär en miljard euro. Dessutom har arbetsmarknadsorganisationerna fått i uppgift att förhandla om ett regelbaserat konsolideringssystem, vars syfte är att på lång sikt stabilisera nivån på pensionsförsäkringsavgifterna. Förhandlingarna har till stor del förts utanför offentligheten, varför vi inte har en exakt uppfattning om innehållet i pensionsförhandlingarna. Rent allmänt anses det emellertid säkert att arbetsmarknadsorganisationerna förhandlar om en investeringsreform med målet att förbättra avkastningen på arbetspensionsförsäkrarnas investeringsverksamhet i ett längre tidsperspektiv. I praktiken är det fråga om att öka aktievikten i arbetspensionsförsäkrarnas fonder. Finansieringen av pensionssystemet omfattar grovt taget tre komponenter: arbetspensionsavgifternas nivå, pensionernas nivå och fondernas avkastning. Syftet med reformen är att förbättra pensionssystemets hållbarhet, dvs. att nivån på arbetspensionsavgiften ska vara förutsägbar långt in i framtiden. Enligt uppskattningar skapar framför allt den låga nativiteten tryck på att höja arbetspensionsavgiften under 2040-talet. Det är emellertid möjligt att det inte enbart räcker med större investeringsintäkter för att nå upp till målet på 0,4 procent. Utöver det kan förhandlingarna också komma att gälla pensionsförmånerna. Exempelvis har det i finansministeriets strukturkartläggning lyfts fram möjligheten att slopa pensionstillväxten för oavlönade perioder. För närvarande finns det inga uppgifter om hur det regelbaserade konsolideringssystemet är tänkt att genomföras i detalj. Eftersom målet med konsolideringssystemet är att stabilisera avgiftsnivån på lång sikt, är utgångspunkten sannolikt att om arbetspensionssystemet visar på ett hållbarhetsunderskott i framtiden, aktiveras stabiliseringsmekanismen. I praktiken kan det innebära nedskärningar av indexen för löpande pensioner och pensioner som tjänas in. Mikko Koskinen Direktör, kommunikation och samhällsrelationer Arbetspensionsförsäkrarna TELA THE GOVERNMENT OF FINNISH Prime Minister Petteri Orpo has given the central labour market organizations the task of negotiating a pension reform which would reinforce the public finances by 0.4 per cent of GDP. This equates to circa €1 billion. In addition, the Government has asked the labour market organizations to negotiate a rules-based stabilization system aimed at stabilizing the long-term level of pension contributions. Because the negotiations have largely been out of the public eye, we do not have a very precise idea of what is being discussed. However, it is generally considered certain that the labour market organizations are negotiating an investment reform that would strive to improve pension insurers’ yields on investment over the longer term. In practice, this would mean increasing the share of equity investments in pension insurers’ funds. In broad terms, there are three factors in the pension system’s funding: the level of employment-related pension contributions, the level of pensions, and funds’ yields on investment. The reforms aims to make the pension system more sustainable. This would mean making the level of employment-related pension contributions predictable far into the future. The low birth rate is expected to put particular pressure on the level of employment-related pension contributions during the 2040s. However, raising yields on investment alone might not be enough to reach the 0.4 per cent goal. In addition, the parties to the negotiations may discuss retirement benefits. For example, in its structural review the Ministry of Finance has raised the possibility of ending pension accrual for periods when workers do not receive pay. At the moment, there is not information about how exactly a rules-based stabilization system would be implemented. The stabilization system would aim for long-term stabilization of the contribution level. Therefore, its premise would likely be that if the earnings-related pension system showed signs of a deficit in the future, the stabilizer would start working. In practice, this could mean cutting the indexation of pensions being paid and accrued. Mikko Koskinen Director, Communications and Public Relations TELA, the Finnish Pension Alliance Vad handlar pensionsförhandlingarna om och vad kan pensionsreformen innebära för arbetstagarna? What is being negotiated in the pension reform? What could it mean for employees? På svenska/In English
• E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 Tauolla Lähetä ristikon ratkaisu osoitteeseen: SEL/Elintae, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki 2.12.2024 mennessä. Kuoreen tunnus ”Ristikko 7/2024”. Vastanneiden kesken arvomme S-ryhmän 25 euron lahjakortin. Ristikon ratkaisu ja voittajan nimi julkaistaan Elintakeessa, joka ilmestyy 13.12.2024. Nimi:....................................................................................................................................... Osoite: .............................................................................................................................................. ................................................................................................................................................. R I S T I K K O 1. Mikä on Suomen ostetuin valmisruoka a) hernekeitto, b) maksalaatikko, c) pizza? 2. Kuinka suuri osa EU:n väestöstä asuu suurissa kaupungeissa a) 27 prosenttia, b) 33 prosenttia, c) 39 prosenttia? 3. Onko mutti a) hyönteinen, b) pallopeli, c) perinneruoka? 4. Minä vuonna WhatsApp pikaviestintäpalvelu julkaistiin a) 2009, b) 2011, c) 2013? 5. Sijaitseeko Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiedeja kulttuurijärjestön Unescon päätoimipaikka a) Brysselissä, b) Luxemburgissa, c) Pariisissa? 6. Minkä maakunnan maakuntakala on nahkiainen a) Etelä-Karjalan, b) KantaHämeen, c) Satakunnan? 7. SEL:n seuraavia Talvipäiviä vietetään 7.-9.2.2025 Tahkolla. Milloin Tahkomäkeen rakennettiin ensimmäinen hiihtohissi a) vuonna 1968, b) vuonna 1970, c) vuonna 1975? Vastaukset lehden sivulla 30. 9 5 1 7 6 1 4 6 8 8 6 2 4 3 5 3 2 8 4 5 2 7 4 9 3 4 7 7 9 6 8 5 2 1 3 4 8 5 3 1 4 9 2 7 6 1 4 2 6 3 7 5 9 8 9 8 7 4 6 5 3 2 1 4 6 1 9 2 3 7 8 5 3 2 5 7 8 1 6 4 9 5 1 9 2 7 4 8 6 3 6 7 4 3 1 8 9 5 2 2 3 8 5 9 6 4 1 7 Vaikeusaste: AI 34 55 1 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m 8 6 9 2 1 4 3 7 4 3 8 5 2 6 9 6 3 8 5 1 1 5 2 7 2 7 5 3 8 4 1 6 9 6 9 8 2 1 7 5 4 3 4 1 3 9 6 5 2 7 8 8 2 4 7 5 9 3 1 6 7 6 1 8 4 3 9 5 2 5 3 9 1 2 6 7 8 4 9 4 7 6 3 1 8 2 5 3 5 2 4 7 8 6 9 1 1 8 6 5 9 2 4 3 7 Vaikeusaste: AI 34 55 2 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m V Ä L Ä H TÄ Ä K Ö ? S U D O K U T Ratkaisut: www.selry.fi/selnet > Elintae
• E L I N TA E 47 E L I N TA E 4 6 S EL:n jäsen otti yhteyttä liittoon, kun työnantaja oli estänyt hänen töihin tulonsa sopivien työjalkineiden puuttumisen vuoksi. – Jäsenemme otti minuun yhteyttä ja kysyi voiko työnantaja estää töihin tulon ja olla maksamatta palkkaa sen vuoksi, että hänellä ei ole sopivan kokoisia turvakenkiä. Ihmettelin, miten on mahdollista, että sopivia turvakenkiä ei ole saatavilla, kun vaatimukset täyttävien kenkien valmistajia on kuitenkin useita, SEL:n sosiaalisihteeri Kai Laaksonen kertaa. Jäsenen mukaan hänen jalankokonsa oli hyvin pieni, eikä sen kokoiS E LV I T E T T Y TA P A U S Oikeankokoisten työkenkien löytämiseen tarvittiin liiton apua Työnantajalla ei ollut tarjota pienijalkaiselle työntekijälle asianmukaisia työjalkineita, mikä esti hänen työskentelynsä. Liiton avulla tilanne saatiin ratkaistua. sia, työsuojelulliset ja hygieeniset vaatimukset täyttäviä, työjalkineita ollut saatavilla ainakaan yleisten suojavälinetoimittajien kautta. – Kysyin häneltä, ovatko he olleet suoraan yhteydessä turvakenkien valmistajaan ja selvittäneet, olisiko sitä kautta mahdollista tilata yksilöllisiä erikoiskokoja. Työntekijän mukaan valmistajien edustajat olivat kertoneet, että erikoiskokoja ei valmisteta, Laaksonen sanoo. Liian isot kengät työturvallisuusriski Työntekijä oli ajautunut riitaan työnantajansa kanssa, kun hän oli meinannut kaatua töissä liian suurien työjalkineidensa takia. Työnantaja oli todennut, että ei voi pitää työntekijää töissä, koska siitä aiheutuu työturvallisuusriskejä. Työntekijä pyysi Kai Laaksosta olemaan yhteydessä työnantajaan ja neuvottelemaan tämän kanssa, jotta hän saisi palata töihin. – Lupasin olla yhteydessä työnantajaan. Kerroin samalla, että tunnen muutamia suomalaisia alan yritysten edustajia ja voisin yrittää saada hänelle erikoiskoon jalkineet yksittäistilauksena. Laaksonen otti yhteyttä työnantajaan ja neuvotteli tämän kanssa työntekijän palaamisesta töihin. – Esitin työnantajalle, että työntekijä voisi tehdä sellaista työtä, jossa turvakenkiä ei välttämättä tarvita. Neuvottelujen tuloksena löysimme työnantajan kanssa työtehtävän, jota työntekijä voisi väliaikaisesti tehdä. Hän saisi toimia konsulenttina, kunnes työjalkineasia saataisiin ratkaistua. Laaksonen kertoi työnantajalle ottavansa yhteyttä hänelle tuttuihin turvakenkävalmistajiin ja neuvottelevansa heidän kanssaan, jos he valmistaisivat työntekijälle sopivat työjalkineet yksittäiskappaleena. Laaksonen lupasi ilmoittaa työnantajalle, kun selviäisi, onko erikoiskoon turvakenkien saaminen mahdollista ja mitä niiden tekeminen maksaisi. Työnantaja hoiti velvoitteensa Kai Laaksonen sai neuvoteltua erään valmistajan suostumaan yksittäisen turvakenkäparin valmistamiseen, mutta kenkäparin hinta nousi korkeaksi. Valmistaja suostui kuitenkin teksti Taru Salovaara kuva Maria Björklund E L I N TA E 47
• E L I N TA E 47 E L I N TA E 47 tulemaan vastaan hinnassa, jos työnantaja tilaisi samalta toimittajalta lisäksi useampia normaalikokoisia turvakenkiä. Työnantaja hyväksyi tarjouksen, minkä jälkeen yritys sitoutui tekemään turvakengät parissa viikossa. – Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun kuulin tällaisesta ongelmasta. Vastaavia tapauksia tulee ilmenemään enenevässä määrin, kun elintarvikealalle tulee töihin ulkomailta työntekijöitä, joille meidän standardimitoituksiemme mukaan tehdyt, tällä hetkellä myynnissä olevat henkilönsuojaimet eivät ole sopivankokoisia, Laaksonen kertoo. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön vaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet, jollei tapaturman tai sairastumisen vaaraa voida välttää tai riittävästi rajoittaa työhön tai työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä. Sopivien henkilönsuojainten puute on iso työturvallisuusriski. Esimerkiksi suojavaatteiden liian isot hihat voivat jäädä kiinni liikkuviin koneen osiin ja aiheuttaa työntekijälle todella vakavan työtapaturman. – Työnantajan velvollisuus on aina hankkia ja antaa työntekijän käyttöön oikean kokoiset, turvallisuusvaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet ennen työntekemisen aloittamista, jotta työtapaturmat saadaan estettyä, Laaksonen muistuttaa. • Elintarvikealan työehtosopimusten mukaan työnantajan on hankittava yli kolme kuukautta työsuhteessa olleille työntekijöille vaatimukset täyttävät työjalkineet kerran vuodessa. Perustellusta syystä työnantaja voi edellyttää työntekijää hankkimaan työjalkineet itse, jolloin työnantaja korvaa työkengistä työntekijälle enintään 80 euroa vuodessa. A S I A N T U N T I J A V A S TA A Mistä asioista eläkeuudistuksessa neuvotellaan ja mitä se voi tarkoittaa työntekijälle? ORPON hallitus antoi työmarkkinakeskusjärjestöille tehtäväksi neuvotella eläkeuudistuksesta, joka vahvistaa julkista taloutta 0,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä tarkoittaa noin miljardia euroa. Lisäksi työmarkkinajärjestöille on annettu tehtäväksi neuvotella sääntöpohjaisesta vakautusjärjestelmästä, jonka tavoitteena on vakauttaa eläkevakuutusmaksutaso pitkällä aikavälillä. Neuvotteluja on käyty pitkälti poissa julkisuudelta, joten aivan tarkkaa käsitystä eläkeneuvottelujen sisällöstä meillä ei ole. Yleisesti pidetään kuitenkin varmana, että työmarkkinajärjestöt neuvottelevat sijoitusuudistuksesta, jolla pyritään parantamaan työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnan tuottoja pidemmällä aikavälillä. Käytännössä tämä tehtäisiin niin, että työeläkevakuuttajien rahastojen sisällä niiden osakepainoa kasvatettaisiin. Eläkejärjestelmän rahoituksessa on karkeasti ottaen kolme osatekijää; työeläkemaksujen taso, eläkkeiden taso sekä rahastojen tuotto. Uudistuksessa tavoitellaan eläkejärjestelmän kestävyyden parantamista eli sitä, että työeläkemaksun taso olisi ennakoitavissa pitkälle tulevaisuuteen. Erityisesti alhainen syntyvyys tuottaa arvioiden mukaan korotuspaineita työeläkemaksutasoon 2040-luvun edetessä. On kuitenkin mahdollista, ettei sijoitustuottojen kasvattaminen yksinään riitä 0,4 prosentin tavoitteeseen pääsemiseen. Tämän lisäksi on mahdollista, että neuvotteluissa keskustellaan eläke-etuuksista. Esimerkiksi valtiovarainministeriön rakennekartoituksessa on nostettu esiin palkattomien jaksojen eläkekarttumasta luopuminen. Sääntöpohjaisen vakautusjärjestelmän tarkemmasta toteutuksesta ei ole tällä hetkellä tietoa. Koska vakautusjärjestelmä tähtää maksutason pitkän aikavälin vakauttamiseen, lähtee se todennäköisesti siitä, että jos työeläkejärjestelmässä on nähtävissä tulevaisuudessa kestävyysvajetta, alkaa vakauttaja toimia. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa sitä, että maksuun menevien ja karttuvien eläkkeiden indeksejä leikataan. MIKKO KOSKINEN Johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet Työeläkevakuuttajat TELA Tällä palstalla asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, joita voit lähettää meille: www.selry.fi/juttuvinkki
• E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 E L I N TA E 4 8 Maalaus herättää vanhat huonekalut eloon Materialismin maailmassa tavaroiden kiertokulku kotoa kaatopaikalle on koko ajan nopeampaa. Jenni Utriainen pelastaa vanhoja huonekaluja päätymästä roskiin antamalla niille uuden ilmeen maalaamalla. Huonekaluja maalaavalta Jenni Utriaiselta löytyy iso kasa pensseleitä ja maalipurkkeja. V A P A A L L A Kerro meille omasta tai työkaverisi harrastuksesta: www.selry.fi/juttuvinkki L ahtelaisen Jenni Utriaisen maalatut huonekalut ovat tulleet vuosien varrella monelle tutuiksi. Hän on päässyt esittelemään töitään niin lehtien sivuilla kuin myös tv-ohjelmassa. – Sisustaminen on kiinnostanut minua aina. Opiskelin muotoiluinstituutissa, mutta en koskaan valmistunut sieltä. Äitiyslomalla ollessani aloin maalaamaan esikoislapselleni syöttötuolia, joka lopulta päätyi myyntiin. Siitä se kipinä maateksti Taru Salovaara kuvat Sami Turunen
• E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 Jenni Utriaisen takana on hänen itse maalaamansa kaappi. myös rahoituksen. Tila on nyt turvallinen, siisti ja viihtyisä. Olen saanut siitä paljon hyvää palautetta, Utriainen kertoo. – Samalla täytyy todeta, että kyseessä saattoi olla ensimmäinen ja viimeinen remontti. Maalaus on se oma juttuni, hän pohtii. Harrastajasta yrittäjäksi Vuosien aikana Jenni Utriaisen taidot ja tekniikat ovat kehittyneet ja monipuolistuneet. Alkuun hän halusi tehdä vanhasta uudennäköistä, mutta nykyään ennemminkin päinvastoin. Ehkä merkittävin muutos on kuitenkin se, että harrastus on muuttunut yritystoiminnaksi. Myös aikaa menee paljon – käytännössä kaikki se aika, joka lapsiperhearjelta jää. – Alkuun maalailin lähinnä löytääkseni harrastuksen, jota voin toteuttaa kotona lapsen nukkuessa. Äitiyslomalla maalaaminen oli minulle omaa vapaa-aikaa ja tapa purkaa mieltä. Huomasin, että kerrankin olin tosi keskittynyt monta tuntia kerrallaan. Maalaustöiden lisääntyessä päädyin kuitenkin perustamaan yrityksen, Utriainen kertaa. – Toivoisin tietenkin, että jonain päivänä voisin elättää itseni tällä. Toisaalta on myös ihan virkistävää, että tekee osa-aikaisesti jotakin muuta ja tätä sen rinnalla, hän jatkaa. Mutta ehtiikö maalaamisen ohella harrastaa vielä jotain muutakin? – Pelaan pokeria kaveriporukalla. Lisäksi tykkään piirtää ja pelata lautapelejä lasteni kanssa sekä tietysti touhuta perheen villakoiran, Bonjan, kanssa. Utriainen tekee paljon yhteistyötä Lahden Antiikkitukun kanssa, mutta myös tilaustöitä yksityisasiakkaille. Useimmat löytävät hänet nykyään Instagramin kautta tai tutun suosittelemana. Lisäksi hän toimii muun muassa Frenchic Paint -kalkkimaalausmerkin brändilähettiläänä sekä pitää erilaisia maalauskursseja, joissa opetellaan uusia maalausja koristelutekniikoita. Töistään Utriainen saa pääsääntöisesti hyvää palautetta, mutta yksi asia jakaa ihmisten mielipiteitä – pitäisikö vanhoja huonekaluja maalata vai ei. – Osa kauhistelee, että eihän vanhoja huonekaluja saa maalata. Itse ajattelen, että eivät huonekalut mene pilalle maalaamisesta. Tärkeintä on, että ne ovat käytössä. Kun Jenni Utriaiselta kysytään, mikä huonekalumaalauksessa on parasta, vastaus on selvä. – Ehdottomasti parasta on se, että voin tehdä toiselle tarpeettomasta toiselle aarteen. On hienoa, että omalla kädenjäljellään voi pelastaa huonekalun päätymästä roskiin, hän summaa. • Jenni Utriaisen töitä löydät Instagramista: @jennijohannesunique laamiseen syttyi. Lapsikin sai lopulta oman syöttötuolinsa, Utriainen muistelee. Maalaaminen ei vaadi aiempaa kokemusta ja alkuun pääsee pienillä hankinnoilla. Niin Utriainen itsekin lähti liikkeelle. – Maalaamisessa on se hyvä puoli, että aina voi maalata uudelleen, jos ensimmäinen versio ei miellytä. Aluksi maalausharrastus oli pienimuotoista. Vähitellen maalit ja tarvikkeet kotona lisääntyivät, ja hiomapaperi vaihtui hiomakoneeseen. – Suvussani on käsityöihmisiä. Myös ukkini entisöi huonekaluja ja isäni on peltiseppä. Isästäni onkin ollut iso apu monissa projekteissani, Utriainen kiittelee. Harrastus innostanut muitakin Fazerin Lahden leipomossa pakkaamotyöntekijänä työskentelevä Jenni Utriainen päätyi töihin Fazerille kaverinsa kautta. Alun perin hän tuli vain kesätyöntekijäksi, mutta Fazerilla on vierähtänyt yhteensä jo 16,5 vuotta. – Olen koulutukseltani yo-merkonomi, mutta työkseni olen tehnyt monenlaista. Pakkaamotyöntekijänä olen muun muassa tehnyt 12 + 12 -vuoroa viikonloppuisin, minkä ansiosta viikot ovat olleet vapaata. Olenkin samalla työskennellyt esimerkiksi vaatekaupassa ja ravintolassa. Tällä hetkellä olen opintovapaalla ja opiskelen Salpauksessa sisustusrakentaja-artesaaniksi, Utriainen kertoo. Työkaverit Fazerilla tietävät Utriaisen harrastuksesta ja onpa osa heistä innostunut itsekin maalaamaan huonekaluja. Utriaisen kädenjälki näkyy nyt myös työpaikan taukotilassa. – Olin pitkään puhunut siitä, että haluaisin virkistää taukotilaa esimerkiksi maalaamalla kaapit. Tarvitsin opintoihini lopputyön aiheen ja kun Fazerilla oli samaan aikaan vahva painotus hyvinvointiin, saimme neuvoteltua taukotilan uudistukselle sitä kautta Parasta on se, että voin tehdä toiselle tarpeettomasta toiselle aarteen.
• E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 ALUETOIMISTOT PALVELEVAT SEL:N JÄSENIÄ AJANKOHTAISTA Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi tai sinulle tulee niihin liittyviä erimielisyyksiä työnantajasi kanssa, liitto neuvoo ja auttaa ratkaisemaan ongelmat. Liittoa työpaikalla edustava luottamusmies on apunasi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä suoraan liiton aluetoimistoon. Aluetoimistosi palvelee sinua myös kaikissa liiton jäsenyyteen liittyvissä asioissa. Soita tai meilaa! Kun tulet asioimaan paikan päälle aluetoimistolle, varmistathan aina ensin soittamalla, että olemme paikalla. Työttömyysturvaja muissa työttömyyskassa-asioissa ole yhteydessä A-kassaan eAsioinnin kautta www.a-kassa.fi tai soita numeroon 020 690 455. Jäsenpalvelu Ovatko tietosi ajan tasalla jäsenrekisterissä? Tarkista tietosi SEL:n eAsioinnista www.selry.fi/easiointi, jossa voit esimerkiksi päivittää yhteystietosi ja työpaikkatietosi, ilmoittaa uudesta työpaikasta tai työsuhteen päättymisestä sekä ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta eli palkattomasta jaksosta kuten työttömyydestä, perhevapaasta, varusmiespalveluksesta tai päätoimisesta opiskelusta. Haluatko lukea Elintakeesi vain sähköisesti? Jos et halua saada Elintae-lehteä painettuna lehtenä kotiisi, voit peruuttaa tilauksen osoitteessa www.selry.fi/easiointi -> Jäsenyys -> Jäsentiedot -> Jäsenedut -> Muokkaa -> En halua Elintae-lehteä. Tai voit perua tilauksen numerosta 09 4246 1230. Voit lukea Elintakeen sähköisesti osoitteessa www.lehtiluukku.fi/lehdet/elintae ja tilata sähköpostiisi muistutuksen, kun uusi lehti ilmestyy. Aluetoimisto Avoinna Jäsenyysneuvonta, Työsuhdeneuvonta, jäsenmaksuja palkkaja muut työehtoasiat muut jäsenyysasiat ammattiosastoja työpaikkatoiminta SEL:n Etelä-Suomen Ma–to 8–15.30 Satu Itkonen Jouni Konttila aluetoimisto Kiinni 12–13 09 4246 1255 040 544 5101 Asemamiehenkatu 2, 8. krs, Pe 8–15 satu.itkonen@selry.fi jouni.konttila@selry.fi C-rappu, 00530 Helsinki Kiinni 12–12.30 SEL:n Länsi-Suomen Ma–to 8–15.30 Maarit Pinomäki Esa Vahlsten aluetoimisto Kiinni 13–14 09 4246 1234 0400 734 702 Maariankatu 6 b Pe 8–15 maarit.pinomaki@selry.fi esa.vahlsten@selry.fi 20100 Turku Kiinni 13–13.30 SEL:n Häme-KeskiMa–to 8–15.30 Marja-Liisa Jaakkola Eija Rantanen Suomen aluetoimisto Kiinni 11–12 09 4246 1236 040 519 5577 Rautatienkatu 10, 6. krs Pe 8–15 marja-liisa.jaakkola@selry.fi eija.rantanen@selry.fi 33100 Tampere Kiinni 11–11.30 SEL:n Kaakkois-Suomen Ma–to 8–15.30 Marja Karuaho Kari Salminen aluetoimisto Kiinni 12.30–13.30 09 4246 1238 040 456 6694 Vuorikatu 20 Pe 8–15 marja.karuaho@selry.fi kari.salminen@selry.fi 15110 Lahti Kiinni 12.30–13 SEL:n Itä-Suomen Ma–to 8–15.30 Rainer Kettunen Veijo Kukkonen aluetoimisto Pe 8–15 09 4246 1240 050 464 7292 Haapaniemenkatu 21 B 21 Kiinni 11.30–12 rainer.kettunen@selry.fi veijo.kukkonen@selry.fi 70110 Kuopio SEL:n Pohjanmaan Ma–to 8–15.30 SEL:n jäsenpalvelu Petri Koivisto aluetoimisto Kiinni 12–13 09 4246 1230 0400 914 241 Sepänkyläntie 4 Pe 8–15 jasenrekisteri@selry.fi petri.koivisto@selry.fi 65100 Vaasa Kiinni 12–12.30 SEL:n Pohjois-Suomen Ma–to 8–15.30 SEL:n jäsenpalvelu Seija Kyllönen aluetoimisto Kiinni 12–13 09 4246 1230 040 736 1008 Rautatienkatu 16 Pe 8–15 jasenrekisteri@selry.fi seija.kyllonen@selry.fi 90100 Oulu Kiinni 12–12.30
• E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 SEL:n jäsenyytesi pidät kunnossa ilmoittamalla muutoksista liittoon ja maksamalla jäsenmaksusi. Osoitteentai nimenmuutoksesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa liittoon, kun teet virallisen ilmoituksen Digija väestötietovirastoon. Muuttoilmoituksen voit tehdä osoitteessa www. muuttoilmoitus.fi. Jos sinulla on tietojen luovutuskielto, ilmoita uusi nimesi tai osoitteesi liittoon ja A-kassaan. Kun vaihdat työpaikkaa, ota yhteys uuden työpaikkasi luottamusmieheen tai liiton aluetoimistoon, jotta saat jäsenmaksujen perintäsopimuksen täytettäväksi. Sen avulla voit tarvittaessa vaihtaa ammattiosastosi ja valita jäsenmaksutavan: joko työnantaja perii suoraan palkastasi tai maksat jäsenmaksun kuukausittain itse. Työnantaja voi aloittaa jäsenmaksujen perinnän palkastasi vasta kun siitä on tehty kirjallinen perintäsopimus. Jäsenmaksuperinnän päättymisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittoon ja työnantajalle käyttämällä perintäsopimuksen päättymisilmoitusta. Jos maksat itse jäsenmaksusi, tarvitset siihen henkilökohtaiset viitenumerot, jotka saat aluetoimistostasi. Jokaiselle kuukaudelle on oma viitenumero, jota on käytettävä. Mikäli vaihdat alaa ja ammattiliittoa, ota ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai siihen liittoon johon siirryt, jotta voit sopia jäsenyyden alkamisajankohdasta. Vasta sen jälkeen ilmoita liiton vaihdosta SEL:n jäsenrekisteriin. Näin siirtymisesi uuteen liittoon tapahtuu ilman jäsenyyden katkeamista. Jos haluat erota SEL:sta, ilmoita siitä liittoon kirjallisesti. SEL:n jäsenmaksu on 1,4 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja se sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksua maksetaan myös osa-aikatyöstä ja työstä, jota teet saadessasi soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömyyskassan maksamista etuuksista ei peritä jäsenmaksua 1.1.2024 alkaen. Opiskelijajäsenyys on maksuton ja se on voimassa opiskelun päättymiseen saakka. Jos työskentelet opiskelun ohella, liity työttömyyskassan jäseneksi ja maksa palkastasi SEL:n jäsenmaksu, jolloin kartutat oikeuttasi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Opiskeluidesi ajalta saat jäsenmaksuvapautuksen ilmoittamalla opiskeluaikasi liittoon. Kun saat palkkaa, maksat aina jäsenmaksun. Kun jäät eläkkeelle, toimita jäsenrekisteriin kopio eläkepäätöksestä tai lähetä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, jossa kerrot nimesi, syntymäaikasi ja eläkkeen alkamispäivän. Jos kyseessä on määräaikainen eläke eli kuntoutustukena maksettava työkyvyttömyyseläke, ilmoita myös eläkkeen päättymispäivä. Saat SEL:n vapaajäsenyyden, kun jäät eläkkeelle, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenyys on maksuton. Jos olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Jäsenmaksua ei tarvitse maksaa ajalta, jolta et saa palkkaa esimerkiksi työttömyyden, sairauden, kuntoutustuen, perhevapaan, hoitovapaan, päätoimisen opiskelun, varusmiestai siviilipalveluksen tai enintään 12 kuukauden vapausrangaistuksen takia. Niiden jäsenten, joilla ei ole palkkatuloa tai jäsenmaksuvapautusta, jäsenmaksu on 10 euroa/kk. Yrittäjänä toimivan (enintään 18 kk) jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa/kk. Jos jäsenmaksusi on maksamatta tai jäsenmaksuvapautuksesi on ilmoittamatta, ota välittömästi yhteyttä liittoon. Sovimme kanssasi, miten jäsenmaksut ja jäsenyys hoidetaan ajan tasalle. Jos olet laiminlyönyt jäsenmaksujen maksamisen tai jäsenmaksuvapautuksesta ilmoittamisen yli kuuden kuukauden ajalta, päättyy jäsenyytesi liitossa sekä työttömyyskassassa. SEL:n jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Liitto toimittaa verottajalle vuosittain tiedot itse maksamistasi sekä työnantajasi perimistä jäsenmaksuista. Tarkista veroehdotuksestasi, että maksamiesi jäsenmaksujen määrä on oikein. NÄIN PIDÄT JÄSENYYTESI KUNNOSSA ISSN: 0782-2448 Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Päätoimittaja: Karoliina Öystilä Toimittajat: Kati Oksman, Taru Salovaara Toimituksen sihteeri: Erja Ekman Ulkoasu: Berry Creative Taitto: Sivusoppi, Liisa Friman Elintaetta on mukana kehittämässä SEL:n viestintäjaosto: Pirjo-Riitta Anttonen, Pasi Heinämaa, Jari Heiskanen, Kai Leinonen, Keijo Makkonen, Thomas Noon, Saija Ratia, Riku-Veikka Tamminen ja Tuija Toivonen-Perttunen. Osoitteenmuutokset: jasenrekisteri@selry.fi Tilaushinnat: Jäsenille ilmainen, muilta 40 €/vuosi Painopaikka: PunaMusta, Tampere Palaute ja juttuvinkit: www.selry.fi/elintae Elintae ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Nro Aineistot Ilmestyy 1 15.1.2024 9.2.2024 2 26.2.2024 22.3.2024 3 8.4.2024 26.4.2024 4 13.5.2024 7.6.2024 5 12.8.2024 6.9.2024 6 16.9.2024 11.10.2024 7 21.10.2024 15.11.2024 8 18.11.2024 13.12.2024 Ammattiosastojen ja aluejärjestöjen kokousja tapahtumailmoitukset: ilmoitukset@selry.fi tai lomakkeella: www.selry.fi/selnet. Tiedusteluihin vastaa Erja Ekman. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki p. 09 4246 1200 www.selry.fi Avoin työttömyyskassa A-kassa p. 020 690 455 www.a-kassa.fi Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa!
• No nyt on jännä paikka Nyt kasko -20 % verkosta vuodeksi. Älä jää tien päälle. Psst... Ammattiliiton jäsenelle lisäetu! turva.fi/auto