Nro 1/2020 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti AURINKOENERGIAN INVESTOINTEIHIN SAA TUKEA Herkulliset talvireseptit: sipuli & sinisimpukat Tutkimus: talvet lyhenevät ja kesät pitenevät Polttopuita verkosta Halkoliiteri-sivusto auttaa polttopuuyrittäjiä ja polttopuita tarvitsevia löytämään toisensa.
HAKIJAPALVELUT hakijapalvelut@sedu.fi p. 040 830 2275 SUOMEN MAAT JA METSÄT TARVITSEVAT OSAAJIA TEE TULEVAISUUTESI MAASEUDULLA ? eläintenhoitaja tai maatalousyrittäjä, Ilmajoki ? maarakennuskoneenkuljettaja, Rengonharju 4.3. ? metsuri-metsäpalvelujen tuottaja tai metsäkoneenkuljettaja, Ähtäri HANKI UUSI URA TAI VAHVISTA OSAAMISTA ? Maatilayrittäjän starttikoulutus, Ilmajoki 31.1. SPV-koulutus ? Maaseutuyrittäjän johtamiskoulutus, Ilmajoki 31.1. SPV-koulutus ? Metsäalan ammattitutkinto Ähtäri metsuri, metsäkoneenkuljettaja, metsäpalveluyrittäjä tai metsätalousyrittäjä OPISKELE UUTTA ? Sorkkahoito, Ilmajoki 16.-17.3. ? Naisten konekurssi, Ilmajoki 17.3. ? Metsäalan luonnonhoitokortti, Ähtäri 14.4. ? Pelkkahirrenveisto, Ähtäri 20.-23.4. Tervetuloa Sedun osastolle 8C3 Sarka-messuille! Lue lisää ja hae: sedu.fi/maa HAE YHTEISHAUSSA 18.2.-10.3.2020 VRGIII -tiehöylä ja muut VUOMET® -tuotteet Jämsässä 1. 3.9 2016 Valtra T4 Alusterät · Kartioaurat · Kärkiaura · Vallileikkuri · Nopea toimitus Vuomet Oy puh. 0400208824 · 0503007713 · vuomet@vuomet.fi Juhlavuosi 2020 Jo 20 vuotta suomalaisilla teillä www.vuomet.fi VUOMET ®
5 Pääkirjoitus 7 Teemasivu: talvi MAATALOUS 8 Halkoliiteri auttaa polttopuuasioissa 15 Kasvinsuojeluaineissa on eroja 18 Ruis ei ole vähenemässä 20 EU:n tuotantosidonnaiset palkkiot ELÄIMET 22 Kestävää sianlihatuotantoa HEVOSET 26 Lean-johtamista hevostallilla 28 Sanna Koskiluhta voitti Moskovassa 29 Alkuvuoden ravit YMPÄRISTO & ENERGIA 30 Aurinkopanelit maaseudulla 34 Tutkimus: talvet lyhenevät METSÄ 36 Metsälain vaikutusarviointi valmistui 39 Metsien kasvulisäys ilmastopolitiikkaan KOULUTUS 41 Kuinka tulla kierrätyksen mestariksi? 43 Opiskelija esittäytyy KOTI & HYVINVOINTI 44 Talvikalastajan pyydysmerkinnät 46 Sipuli sopii moneen ruokaan 48 Herkullisia sinisimpukoita 50 Palveluhakemisto SISÄLLYS Espoossa ja Oulussa kasvatetaan kiertotalousnatiiveja. 41 NRO 1 • TAMMIKUU 2020 39 Maaja metsätalousministeri Jari Leppä korostaa jalostettujen puuntaimien käyttöä metsän istutuksessa. Farmi on luettavissa myös osoitteessa www.lehtiluukku.com LEHTILUUKKU ON kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! Terveisiä toimitukseen! Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen katja.sormunen@countrymedia.fi. 26 Lean-menetelmässä käytetään muun muassan visualisointitauluja.
4 FARMI 1/2020 PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Niina Linna toimitussihteeri@countrymedia.fi AVUSTAJAT Jaana Kiljunen Jarno Keskinen AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA ULKOASU Niina Linna LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMYYNTI ilmoitukset@countrymedia.fi puh. 0400 590 324 PAINOPAIKKA Printall-AS 2020 KANNEN KUVA Depositphotos KUVAPANKIT Depositphotos ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 5 kertaa vuodessa. 35. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA JA KUSTANTAJA CountryMedia Oy Halkoniemenkuja 2 A 36 33410 Tampere Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. Ki rje po st im er kk i Co un tr yM ed ia O y H al ko ni em en ku ja 2 A 36 33 41 Ta m pe re Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 5 numeroa Lehden saaja Maksaja, jos eri kuin saaja Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. Puh. itselleni kestotilauksena 5 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 5 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10 %) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! Tilaa lehti! lahjaksi, itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille!
FARMI 1/2020 5 COUNTRYMEDIA OY on mediayhtiö, kustantaja ja julkaisija, joka on erikoistunut painettujen ja digitaalisten sisältöjen ja mediapalveluiden tuottamisiin. Omia tuotantojamme ovat maaseudun aikakauslehti Farmi ja kesälehti Saariston Kesä. Kauttamme mediapalvelut ammattitaidolla: Tehosta omaa viestintääsi • Julkaisut • Sisällöntuotanto • Taittopalvelut • Ilmoituksen valmistus sähköisesti ja printtiin • Graafinen suunnittelu www.countrymedia.fi PÄÄKIRJOITUS Leuto talvi vaikuttaa yrittäjiin TAMMIKUUN alkupäivät ovat varsinkin etelässä olleet paremminkin keväisiä kuin talvisia. Märkä ja lumeton talvi uhkaa monta tahoa alueellisesti. Esimerkiksi vaihteleva sää on aiheuttanut jo jonkin verran alueellisia tuhoja mansikanviljelyssä. Tilanne vaihtelee paikallisesti ja lajikkeellisesti. Jos kovat pakkaset nyt tulisivat jälkijunassa, tietäisi se tuhoja mansikanviljelyyn. KOKO maassa roudan tilanne on kehno, varsinkin Etelä – ja Keski-Suomessa, jossa routaa ei ole juuri lainkaan. Leuto talvi on tuonut metsäkoneyrittäjille korjuusuunnitelmien uusiksi laittamista, kun normaaleille talvikorjuukohteille ei ole päässyt. Korjuita on jouduttu keskeyttämään ja metsäkoneet joutuneet seisontaan. Parinkin viikon seisonta voi vaikuttaa metsäkoneyrittäjän tulokseen. LEUTO talvi selättää talven vaatekaupan ja vaikutus yltää myös talviaktiviteettien tarjoajille. Lumeton ja sateinen sää ei myöskään ole tehnyt talviurheiluvälinekauppiaillekaan hyvää. Tarvikkeiden alemyynnit pitää aloittaa kuitenkin hyvissä ajoin, ettei tavarat jää myymättä. VARMAA kuitenkin on, että leudosta talvesta on hyötyäkin. Matkatoimistot ovat saaneet kohteensa myytyä talvilomalaisille helposti. Pyöräilykelin pitkittyessä on pyörähuolloissa ollut kiirettä. Sisäaktiviteettien tarjoajille on myös varmasti riittänyt asiakkaita. ON todellakin syytä todeta, ettei ilmastonmuutos ole pelkkä sana vaan täyttä totta.
6 FARMI 1/2020 #talvi #tammikuu #lisäävaloa #laskiainentulee Talvi Pohjoisella pallonpuoliskolla tähtitieteellisen määritelmän mukaan talvi alkaa talvipäivänseisauksesta 21. tai 22. joulukuuta ja päättyy kevätpäiväntasaukseen 19. 20. tai 21. maaliskuuta. Eteläisellä pallonpuoliskolla vastaavasti talvipäivänseisaus on 21. tai 22. kesäkuuta, ja tähtitieteellinen talvi jatkuu siitä syyskuun 22. tai 23. päivään. Kaamos eli vuotuinen ajanjakso, jonka aikana aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle, ajoittuu vain puoliksi tähtitieteelliseen talveen, puoliksi syksyyn, sillä talvipäivänseisaus on sen keskimmäinen päivä. Esimerkiksi Utsjoella kaamos alkaa 27. marraskuuta ja päättyy 17. tammikuuta, joka on vuoden ensimmäinen päivä, jolloin aurinko nousee. Monissa meteorologisissa yhteyksissä talvi ja muut vuodenajat määritellään lämpötilan rajojen mukaan. Suomessa määritellään termiseksi talveksi se aika vuodesta, jolloin vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi pakkasen puolella. Terminen talvi ajoittuu selvästi myöhemmäksi kuin kaamosaika; esimerkiksi Suomessa vuoden kylmin lämpötila mitataan useimmiten tammikuun lopussa. TIESITKÖ? MONET SUOMEN laskiaismenoista ovat luultavasti peräisin vanhasta työnjuhlasta, jolloin naiset lopettivat pellavien, hamppujen ja villojen muokkaamisen ja kehräämisen langoiksi. LASKIAISPERINTEISTÄ ELÄVÄT mäenlaskun ja jääkelkkojen tapaiset huvit. Enää laskiaista ei yhdistetä pellavankasvuun, vaan siinä hyvästellään pimein talvi ja aletaan odottaa kevättä. Laskiaisen perinneruokiin kuuluvat hernekeiton lisäksi laskiaispullat. RUOKAAN LIITTYI myös uskomuksia. Sen piti olla ennen kaikkea rasvaista. Mitä enemmän rasva kiilteli sormissa ja suupielissä, sitä paremmin lypsivät lehmät ja siat lihoivat. Eikä rasvaa saanut pyyhkiä sormista pois, vaan sen piti antaa kulua itsekseen pois. Tämä takasi hyvän viikatteen käsittelykyvyn. Sormennuolija sen sijaan sai sirpeistä haavoja. SUOMESSA, JOSSA laskiaisen aikaan on talvikeli, liittyy laskiaiseen myös mäen laskeminen esimerkiksi pulkilla. Perinteisesti pulkkamäessä huudettiin ”pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, räätikkäitä kun nurkanpäitä (hirrenpää nurkkasalvoksessa) ja nauriita kuin lautasia”. Naapurin pellolle saatettiin toivoa tippuroita ja tappuroita.[17] Mitä kauemmas kelkka luisti, sitä pidempiä pellavia saatiin. Wikipedia Tammikuun tuiskuissa tarvitaan auraa, tuiskuille lumiukko vain nauraa. Pakkanen punaa posket ja nenän, auton akku voi tehdä tenän. Helmikuun hangilla lasketaan mäkeä, kelkka on pullollaan iloista väkeä. Mäestä kotiin on mukava tulla, pöydällä odottaa laskiaispulla. Maaliskuun tienoissa kevään jo haistaa, nietokset sulavat, aurinko paistaa. Pääsiäispyhinä mämmi on herkkua, virpojat muistavat kummia, serkkua.
FARMI 1/2020 7 Viipurintie 50 • 49980 Ravijoki • puh. 05 229 5500 HAE opiskelemaan! HEVOSALA Hevostalouden perustutkinto Hevostalouden ammattitutkinto Hevosurheilulukio LUONTOJA YMPÄRISTÖALA Luontoja ympäristöalan perustutkinto PUUTARHA-ALA Puutarha-alan perustutkinto Puutarha-alan ammattitutkinto MAATALOUSALA Maatalousalan perustutkinto METSÄALA Metsäalan perustutkinto Monipuolista koulutusta upeassa ympäristössä ja jatkuva haku! harjunopk.fi R Palauta voimasi, virkistä vointiasi Apteekeista ja terveyskaupoista • valmarin.fi Kivennäisaineita sisältävä Valmarin korjaa elimistösi happo-emästasapainoa. • Sammuttaa närästyksen • Nopeuttaa hidastunutta vatsantoimintaa. Tammikuun tuiskuissa tarvitaan auraa, tuiskuille lumiukko vain nauraa. Pakkanen punaa posket ja nenän, auton akku voi tehdä tenän. Helmikuun hangilla lasketaan mäkeä, kelkka on pullollaan iloista väkeä. Mäestä kotiin on mukava tulla, pöydällä odottaa laskiaispulla. Maaliskuun tienoissa kevään jo haistaa, nietokset sulavat, aurinko paistaa. Pääsiäispyhinä mämmi on herkkua, virpojat muistavat kummia, serkkua.
8 FARMI 1/2020 MAATALOUS POLTTOPUUTA SUORAAN VERKOSTA 8 FARMI 5/2019
FARMI 1/2020 9 MAATALOUS TEKSTI JA KUVAT Jarno Keskinen, Teematuotanto Metsäkeskuksen tuottama Halkoliiteri.comsivusto auttaa polttopuiden ostajaa löytämään parhaimman hinnan ja löytämään oikean puulajin.
10 FARMI 1/2020 MAATALOUS P olttopuiden tarve on muuttunut modernin omakotitaloasumisen myötä. Ennen talven polttopuut kaadettiin kevättalvella, kuivattiin alkukesällä ja siirrettiin varastoon keskikesällä. Nykyään on tavallisempaa ostaa pari kuutiota kerralla ja kauppa käy ympäri talven. Muutos on johtanut pieniin ylilyönteihinkin. – Myyjiltä tulevan palautteen mukaan yhä useammin käy niin, että asiakas tarttuu puhelimeen vasta siinä vaiheessa kun viimeinen kalikka lentää uuniin. Myyjälle soitetaan ja sanotaan että toinen pesällinen pitäisi vielä saada, tuletko tunnin päästä, Suomen Metsäkeskuksen Jussi Somerpalo kärjistää. Suomalaiset suosivat tulisijoja lisälämmönlähteinä ja tunnelman luojina. Uusien takkojen lasiluukut tuntuvat vain kasvavan kokoa. Monessa takassa on jo kaksi lasiluukkua, kun elävän tulen tunnelmasta halutaan nauttia takan molemmilla puolilla. Samalla kuitenkin tulisijan käyttö ja polttopuun hankinta ovat yhä useammalle vieraita. Jos polttopuun tuottajaa ei löydy omasta lähipiiristä, takanomistaja on sanomalehden rivi-ilmoitusten varassa. Apuun tulee Suomen Metsäkeskuksen tuottama palvelu Halkoliiteri.com. – Ajatuksena on saattaa polttopuun tarvitsijat ja tuottajat yhteen. Halkoliiteri on puun tarvitsijalle maksuton palvelu, jossa tarjotaan paljon muutakin apua kuin vain polttopuukauppiaiden yhteystietoja, Somerpalo neuvoo. Somerpalo on ollut luomassa alkujaan Kainuusta EU-hankkeena liikkeelle lähteneestä Halkoliiteristä valtakunnallista palvelua. Miehen kynästä ovat lähtöisin varsinkin palvelun infopuolen tekstit. – Energiatehokkuus on monella kokeneellakin puulämmittäjällä vähän hukassa. Tehokkuudella on kuitenkin keskeinen osa puulämmittämisen päästöihin ja kustannuksiin. Niitä yritetään palvelun info-osiolla parantaa. Palvelun juuret ovat halussa edistää metsätaloutta ja havainnossa, että myyjät ja asiakkaat eivät kohtaa toisiaan. Vaikka myyjän löytäisikin rivi-ilmoituksella, jää asiakkaalle vielä paljon epäselviä kysymyksiä. Yksi suurimmista kysymyksistä on se, millaista puuta pitäisi hankkia. – Halkoliiterissä on muun muassa laskuri, jolla voi laskea lämpöenergian todellisen hinnan. Laskuriin syötetään tiedot valitusta puulajista, määristä, maksetusta hinnasta ja niin edelleen. Näin asiakas voi vertailla eri myyjien tuotteita lopputuloksen eli tuotetun lämpöenergian määrän ja hinnan näkökulmasta. Puuta eri tarpeeseen Vaikka vertailu on helppoa, ei palvelu ole yhtenäistänyt tuotteen hintoja. Tarpeita ja tuotteita on hyvin erilaisia, mikä näkyy hinnoittelussa. – Esimerkiksi tänään Turkuun toimittavien polttopuukauppiaiden kuutiohinnat vaihtelevat 44 euron ja lähes 80 euron välillä. Halvin myy puuta heittokuutioina, kallein samaa puulajia 40 litran verkkosäkkeihin pakattuina. Reilusti varastotilaa omistava ostaja valinnee sen heittokuution, mökkiviikonlopun lämmityspuut henkilöauton KATJA SORMUNEN
FARMI 1/2020 11 MAATALOUS takakontissa kuljettava asiakas haluaa ne 40 litran siistit säkit, Somerpalo vertaa haastattelupäivän hintoja. Sivustolta löytyy myös muuntolaskuri puun tilavuuden määrittämiseen. Erilaisissa pakkauksissa myytävät polttopuut kannattaa muuntaa irtokuutiometreiksi, jotta eri tuotteiden hintavertailu on mahdollista. – Se toimii samaan tapaan kuin kaupoissa ilmoitettava pakkauksen hinta ja yksikköhinta. Vasta yksikköhinta on vertailukelpoinen, Somerpalo tietää. Hinta ei ole läheskään ainoa tekijä, johon hankintapäätös kannattaa perustaa. Toinen merkittävä on koko. Mitä uudempi tulisija on, sitä pienempiä puita siinä pitää käyttää. Pieni koko yleensä nostaa hintaa, joten tulisijojen määrästä ja tyypistä riippuen kannattaa ehkä ostaa kahta eri laatua. – Jos kiinteistöllä on käytössä keskuslämmityskattila, sinne voi yleensä laittaa suurikokoista puuta, jopa yli 50 senttiä pitkää. Jos samassa talossa on uusi takka, sinne pitää kuitenkin ostaa noin 30 senttiä pitkiä polttopuita. Koska puun pätkiminen pieneksi lisää työn määrää, pieni on kallista eikä sitä kannata syöttää lämpökattilaan. Kotimaista lähienergiaa Myös puulajilla on merkitystä. Tiheämpi eli raskaampi puu on lämpöarvoltaan hieman parempaa kuin kevyemmät puut. Niinpä kuutiossa ohutkuorista ” Halkoliiterissä on muun muassa laskuri, jolla voi laskea lämpöenergian todellisen hinnan. Laskuriin syötetään tiedot valitusta puulajista, määristä, maksetusta hinnasta ja niin edelleen. ” Maaja metsätalousministeriön ohjauksessa toimivan Suomen Metsäkeskuksen ylläpitämä Halkoliiteri-palvelu auttaa kansalaista löytämään itselleen sopivimman tuotteen.
12 FARMI 1/2020 MAATALOUS koivua on jonkin verran enemmän energiaa kuin vaikkapa sekapuussa. Asialla on merkitystä, kun polttopuukauppaa käydään tilavuuden eikä painon mukaan. Tässä kohtaa satunnainen polttopuun tilaaja voi jälleen turvautua Halkoliiterin laskureiden apuun. – Puulla tuotetun energian lopullista hintaa voi sitten verrata vaikkapa saman energian tuottamiseen sähköllä. Se on kiinnostavaa vertailua, monikaan tulisijan omistaja ei varmaan ole miettinyt, mitä puilla tehty energia oikeasti maksaa. Yleensä puiden polttaminen on ainakin sähkölämmitystä edullisempaa, Somerpalo sanoo. Puulla tehty lämpö on edelleen kustannuksiltaan kilpailukykyistä verrattuna myös öljyyn, vaikka öljyn hinta onkin laskenut. – Se on myös todellista lähienergiaa, joka työllistää lähiseudun ihmisiä. Takka on melko yksinkertainen lisälämmönlähde ja huoltovarma. Itse nostan myös sen tunnelman aika suureksi syyksi lämmittää puulla, intohimoiseksi puulämmittäjäksi tunnustautuva Somerpalo kertoo. Laadukkaalla polttopuulla on monta hintaa. Uuniin laitettavan puun tulee olla ennen kaikkea kuivaa. Vettä ei kannata takassa polttaa. – Rutikuivaa sen ei tarvitse olla, noin 20 prosentin kosteus on hyväksyttävä, Jussi Somerpalo Suomen Metsäkeskuksesta tietää. Hyvä polttopuu on myös säilytetty kuivassa polttohetkeen asti. Paras paikka polttopuulle on katettu varasto, jossa ilma kiertää. Tarvittaessa puut voi säilyttää ulkona, mutta silloin niille pitää rakentaa kunnon suoja. – Tähänkin löytyy kuvallinen opas Halkoliiteri. comista. Alle laitetaan kaksikin kerrosta trukkilavoja, myös pinon päälle sellainen rakenne että ilma kiertää. Päälle laitetaan pressu niin että se pysyy irti puista. Niin puut säilyvät hyvinä ja ovat suojassa myös maakosteudelta, Somerpalo neuvoo. Jos mahdollista, ulkona säilytettävät puut kannattaa viedä sisälle jo vuorokautta ennen polttoa. Pakkasessa säilytettävät puut hikoilevat lämpimään tuotaessa kosteutta, joka ehtii haihtua kun puut tuodaan sisään ajoissa. Mistä tuntee hyvän polttopuun?
FARMI 1/2020 13 MAATALOUS KATJA SORMUNEN
14 FARMI 1/2020 MAATALOUS Uusi opas maatalouden ammoniakin hallintaan HYVÄ ILMANLAATU on tärkeää ihmisten ja eläinten terveyden ja viihtyvyyden sekä luonnon hyvinvoinnin kannalta. Suomessa ilmanlaatu on yleisesti ottaen hyvä, mutta töitä sen eteen on tehtävä jatkuvasti eri sektoreilla. Suomi on sekä kansainvälisellä että Euroopan unionin tasolla sitoutunut parantamaan ilmanlaatua vähentämällä ilmakehään joutuvia päästöjä. Yksi vähennettävistä kaasuista on ammoniakki. Pääosa Suomen ammoniakkipäästöistä tulee maataloudesta, joten maatalous pystyy merkittävästi vaikuttamaan ammoniakkipäästöihin ja sitä kautta ilmanlaatuun. Ammoniakkipäästöjen osalta Suomen päästövähennysvelvoite on vuodesta 2020 alkaen 20 prosenttia verrattuna vuoden 2005 päästöihin. Maaja metsätalousministeriö on valmistellut yhteistyössä ympäristöministeriön ja alan sidosryhmien kanssa viljelijäoppaan maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämisestä. Oppaan tavoitteena on tarjota apua viljelijöille, jotka pohtivat maatilalleen parhaiten sopivia mahdollisuuksia ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Oppaassa esitellään toimia, joilla maatilan on mahdollista vähentää ammoniakkipäästöjä. Lisäksi kerrotaan käytössä olevista kannustimista ja asiantuntijat antavat käytännön vinkkejä ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Maatilat ovat avainasemassa luomassa Suomeen uutta, kestävämpää ruokajärjestelmää. Ilman laadun parantaminen hyödyttää kaikkia niin nyt kuin tulevaisuudessa. Oppaasta on tulossa ruotsinkielinen versio. Sen ilmestymisestä ilmoitetaan erikseen. Ruokavirasto Rapsin tuotanto ongelmissa EU:ssa KAUDELLA 2019/20 rapsia tuotettaan IGC:n arvion mukaan globaalisti 68 milj. tn. Merkittävimpiä muutoksia tuotantosuhteissa on EU:n 13 vuoden pienin tuotantomäärä sekä Ukrainan ja Venäjän ennätykselliset sadot. Myös Australiassa ja Kanadassa tuotantomäärät tippuivat totutuista, mutta Kiinassa onnistuttiin tuottamaan 13,5 milj. tn rapsia (+2 % y/y). EU:N ÖLJYKASVIEN yhteispinta-ala (soija, rapsi, auringonkukka) laski vuoden takaisesta 10,9 milj. hehtaariin. Kyseinen pinta-ala on 9 % pienempi kuin viime kaudella ja 8 % pienempi kuin keskimääräinen pinta-ala. RAPSIPINTA-ALAN MERKITTÄVÄÄ pienentymistä kompensoi auringonkukan ja soijan kasvanut pinta-ala. Viimeisen viiden vuoden rapsin keskipinta-ala on ollut 6,67 milj. ha, kun se on nyt 5,57 milj. ha. Viime kaudesta rapsin pinta-ala pienentyi 19,3 %. Komission arvion mukaan tämä merkitsee tuotantomäärän laskemista viiden vuoden keskiarvosta 21,6 % ja viime kaudesta 16,5 %. EU:N SUURIMPIA rapsin tuottajamaita ovat Ranska, Saksa, Puola, Iso-Britannia, Tšekki ja Romania. Komission arvion mukaan Ranskan ja Saksan tuotantomäärät jäävät huomattavasti viiden vuoden keskiarvosta (-34 % ja -39 %). Tuotantomäärä jää arvion mukaan 16,71 milj. tonniin. KOMISSION JOULUKUUSSA päivittämän öljykasvitasearvion mukaan EU:n rapsin käyttö olisi kaudella 2019/20 23,23 milj. tn, joten varastojen ennustetaan yhä pienenevän sekä tuonnin lisääntyvän. Luonnonvarakeskus
FARMI 1/2020 15 MAATALOUS TEKSTI Maaja metsätalousministeriö ja Tukes KUVAT Katja Sormunen KASVINSUOJELUAINEISSA ON EROJA Kasvinsuojeluaineasetuksen tarkoituksena on varmistaa ihmisten ja eläinten terveyden suojelun sekä ympäristönsuojelun korkea taso.
16 FARMI 1/2020 MAATALOUS K asvinsuojeluaineita käytetään suojelemaan kasveja kasvintuhoojilta, eli kasvitaudeilta, tuholaisilta ja rikkakas veilta. Lisäksi kasvinsuojeluaineita käytetään säätelemään kasvien kasvua (kasvunsääteet). Koska kasvinsuojeluaineet on tarkoitettu torjumaan tai hävittämään jotain, ne ovat haitallisia ja niistä saattaa olla haitallisia vaikutuksia myös ihmisen terveydelle tai ympäristölle. Näiden haitallisten vaikutusten estämiseksi kasvinsuojeluaineita arvioidaan tarkasti ennen kuin niiden hyväksyttävyydestä päätetään. Tärkeätä on muistaa, että Suomessa saa käyttää ja saattaa markkinoille vain Suomessa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita. Kasvinsuojeluaineista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (kasvinsuojeluaineasetus) (EY) N:o 1107/2009 kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta sekä kasvinsuojeluaineista annetulla lailla (1563/2011). Kasvinsuojeluaineasetuksen tarkoituksena on varmistaa ihmisten ja eläinten terveyden suojelun sekä ympäristönsuojelun korkea taso ja parantaa sisämarkkinoiden toimintaa yhdenmukaistamalla kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevia sääntöjä ja parantaa samalla maataloustuotantoa. Kasvinsuojeluaineasetuksessa annetaan säännöt, jotka koskevat kasvinsuojeluaineiden hyväksymistä sekä niiden markkinoille saattamista, käyttöä ja valvontaa unionissa. Lisäksi kasvinsuojeluaineasetuksessa säädetään kasvinsuojeluaineiden tehoaineiden hyväksymisestä ja muun muassa kasvinsuojeluaineita koskevasta kirjanpitovaatimuksesta. Kasvinsuojeluaineista annetun lain tavoitteena on varmistaa kasvinsuojeluaineiden asianmukainen ja kestävä käyttö ja niiden käytöstä aiheutuvien riskien vähentäminen. Kasvinsuojeluaineista annetussa laissa säädetään muun muassa kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevasta koulutuksesta, tutkinnosta ja kasvinsuojeluaineiden levitysvälineiden testauksesta sekä integroidusta torjunnasta. Lain mukaan Turvallisuusja kemikaalivirasto laatii ja toimeenpanee kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön toimintaohjelmaa yhteistyössä alan toimijoiden ja viranomaisten kanssa. Lisäksi laissa säädetään valvonnasta, maksuista sekä hallinnollisista pakkokeinoista ja seuraamuksista. Lailla on toimeenpantu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi. Kasvinsuojeluaineiden valvonnasta kasvinsuojeluaineiden valmistuksen, maahantuonnin, markkinoille saattamisen, markkinoinnin sekä maahantuojien ja jakelijoiden suorittaman käsittelyn ja varastoinnin osalta vastaa Turvallisuusja kemikaalivirasto. Ruokavirasto vastaa kasvinsuojeluaineiden käytön ja käytön yhteydessä tapahtuvan käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta. Maaja metsätalousministeriö on asettanut kasvinsuojeluaineneuvottelukunnan kasvinsuojeluaineista annetun lain perusteella. Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata alan kehitystä, antaa lausuntoja ja tehdä asiaa koskevia esityksiä sekä aloitteita. Neuvottelukunnan
FARMI 1/2020 17 MAATALOUS jäsenet edustavat eri sidosryhmiä kasvinsuojelualalla, kuten tutkimusta, neuvontaa, yrityksiä, tuottajia ja hallintoa. Kasvinsuojeluaineita käytetään suojelemaan kasveja ja kasvituotteita kasvintuhoojilta maa-, metsäja puutarhataloudessa. Suomessa saa myydä ja käyttää ainoastaan Tukesin hyväksymiä kasvinsuojeluaineita. Tukes päättää valmisteiden käytön ehdoista. Ainoastaan kasvinsuojeluainerekisterissä olevia kasvinsuojeluaineita saa myydä ja käyttää. Ulkomailta ei saa omatoimisesti tuoda kasvinsuojeluaineita edes omaan käyttöön ilman Tukesin lupaa. KASVINSUOJELUAINEILLA TARKOITETAAN VALMISTEITA, JOIDEN KÄYTÖN TARKOITUS ON: suojella kasveja tai kasvituotteita kasvintuhoojalta, eli tuhoeläinten ja kasvitautien torjuntaan tarkoitetut valmisteet. tuhota haitallisia kasveja tai kasvin osia tai estää kasvien haitallista kasvua, eli rikkakasvien torjuntaan tarkoitetut valmisteet. vaikuttaa kasvien elintoimintoihin muulla tavoin kuin ravinteina, eli kasvunsääteet. vaikuttaa kasvituotteiden säilyvyyteen, jollei aineisiin ja valmisteisiin sovelleta elintarvikelisäaineita koskevia erityissäännöksiä. KASVINSUOJELUAINEIDEN TURVALLINEN KÄYTTÖ Käytä kasvinsuojeluaineita turvallisesti, valmisteen myyntipäällyksen mukaan. Kasvinsuojeluaineiden turvallinen käyttö ehkäisee kasvinsuojeluaineiden haittoja terveydelle ja ympäristölle. Ohjeet perustuvat kattavaan terveysja ympäristöriskien arviointiin. KASVINSUOJELUAINEILLE TARVITAAN LUPA Kasvinsuojeluaineet pitää hyväksyä jokaisessa EU-maassa, jossa niitä halutaan käyttää. Suomessa valmisteen kansallisen luvan antaa Tukes. Edellytyksenä valmisteen hyväksymiselle on, että valmisteen käyttö on turvallista terveydelle ja ympäristölle. Valmisteen tehoaineen pitää olla hyväksytty EU:ssa. Kasvinsuojeluaineiden tehoaineet arvioidaan ja hyväksytään yhteisesti EU:ssa. Kasvinsuojeluaineet?
18 FARMI 1/2020 MAATALOUS TEKSTI Hanna Helkkula VYR KUVA Katja Sormunen Ruis ei ole vähenemässä Uutisissa ja sosiaalisessa mediassa esiin nostettu huoli lämpövaihteluiden sekä vähäisen lumipeitteen vaikutuksesta syysviljapeltoihin on aiheuttanut paljon keskustelua. Huoli kasvustojen kunnosta on todellinen, mutta ruis ei ole loppumassa Suomesta. SUOMEN RUKIIN viljely keskittyy Lounais-, Länsija Etelä-Suomeen. Suomen alueellinen erikoistuminen eri tuotantosuuntiin selittää tätä ilmiötä. Vilja-alan yhteistyöryhmän kotimaan viljatasearviosta nähdään, että tavanomaisen rukiin kotimaan kysyntä on pysynyt lähes vakiona kaudesta 2014/15 lähtien. Kysyntä on vaihdellut n. 101–96 ktn välillä. Kun muistellaan viimekauden satokautta, mieleen palaavat ennätykselliset sadot. Muun muassa Luonnonvarakeskus uutisoi ruissadon olleen suurin lähes 30 vuoteen. Kotimaan rukiin tuotanto oli 2019/20 huimat 180 000 tn. Rukiin käyttö on lähes vakio 100 ktn ja tuotantoa oli 2019/20 180 ktn. Loppuvarastot kasvoivat huimasti ja olisivat marraskuussa kokoontuneen VYR:n viljamarkkinatyöryhmän arvion mukaan kauden loppuessa (1.7.2020) 140 ktn. Tämä riittää pitkälti täyttämään Suomen käyttötarpeen tasaisen käytön mukaan jopa yli puolitoista vuotta. Tarkasteltaessa arviota Luomuviljan tarjonnasta ja kysynnästä 2019/20 huomataan, että luomuruista saatiin myös tuotettua suuria määriä 9,1 ktn (2018/19 4,2 ktn, 2017/18 5,8 ktn, 2016/17 7,8 ktn). Suuren tuotantomäärien ansiosta myös luomuruista on markkinoilla hyvin liikkeellä. Luomurukiin markkinatilannetta on vaikeampi arvioida pienien määrien ja tilastollisten
FARMI 1/2020 19 MAATALOUS epävarmuuksien takia, mutta keskimäärin luomuruista käytetään markkinakausittain n. 5-6 miljoonaa kiloa. Ennätyksellisen rukiin tuotantomäärän takana 2019/20 oli erinomainen lämmin ja sopivan kuiva syksy 2018, jolloin kylvämään päästiin pelloille otollisissa olosuhteissa. Talvivaurioita tuli vähän ja kasvukausi 2019 oli otollinen rukiille. Näiden lisäksi viljelijöiden viljelytekninen osaaminen ja toimenpiteiden oikea ajoittaminen takasivat erinomaisen sadon. Esimerkiksi Pro Rukiin järjestämän Ruismestari 2019 kisan voittaja saavutti 10 633 kg hehtaarisadon. Syksyllä 2019 ruista kylvettiin Luonnonvarakeskuksen ennakollisten syyskylvötilastojen mukaan 24 000 ha, mikä 5 500 ha vähemmän kuin vuonna 2018. 5 vuoden ka. ruisala on ollut n. 29 000 ha, eli nyt kylvetty pinta-ala on hieman alle keskiarvon. Luomuruista kylvettiin 2019 Luonnonvarakeskuksen mukaan tilastohistorian suurimmalle pinta-alalle 5 500 ha. Johtopäätöksenä voidaan todeta, ettei ruis ole loppumassa kuluvan vuoden aikana Suomesta. Talvivaurioiden riski on suuri lämpötilan sahatessa ylös alas kasvustojen ollessa ilma lumipeitettä. Talvivauriotilannetta on vaikea ennustaa ja nähtäväksi jää onko tilanne huono yksittäisillä pelloilla alueellisesti vai onko suuria pinta-aloja tuhoutunut. Luomurukiin pinta-ala on kasvanut, mutta talvivahinkojen vaikutusta ei pystytä ennen kevättä myöskään näiltä pelloilta arvioimaan. WWW.COUNTRYMEDIA.FI ” Muun muassa Luonnonvarakeskus uutisoi ruissadon olleen suurin lähes 30 vuoteen. ” Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.?
20 FARMI 1/2020 ELÄIMET Tuotantosidonnaiset palkkiot on vahvistettu V altioneuvosto on vahvistanut EU:n tuotantosidonnaisten palkkioiden ehdot, enimmäismäärät sekä yksikkötukitasot vuodelle 2020. Tuotantosidonnaisia palkkioita voidaan maksaa yhteensä enintään 102,8 miljoonaa euroa. Palkkioiden ehtoja ei viime vuodesta ole muutettu. Palkkiota maksetaan Etelä-Suomen AB-tukialueella lypsylehmistä, kutuista, uuhista sekä avomaanvihannesviljelystä. Lisäksi palkkiota maksetaan kaikilla tukialueilla koko maassa naudanja karitsansekä kilinlihan tuotannosta ja valkuaisja öljykasvien, rukiin, sokerijuurikkaan sekä tärkkelysperunan viljelystä. Lypsylehmäpalkkiota voidaan maksaa enintään 32 miljoonaa euroa, nautapalkkiota enintään 56,150 miljoonaa euroa, lammasja vuohipalkkioita enintään 2,8 miljoonaa euroa sekä peltokasvien palkkiota enintään 13,7 miljoonaa euroa. Kaikkien nautaeläinten, lampaiden ja vuohien palkkiokelpoisuus perustuu eläinrekisteritietoihin. Tämän vuoksi eläinten rekisteröinnin ja merkinnän sääntöjä on noudatettava, muun muassa ilmoitusajoista on syytä huolehtia tarkasti. Palkkioiden enimmäismäärät ja arvioidut yksikkötasot, joita kuitenkin vielä tarkennetaan vuoden lopulla maksettavaan ensimmäiseen maksuerään sekä kesäkuussa 2021 loppumaksuun, löytyvät osoitteesta: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410837/ eu-n-tuotantosidonnaiset-palkkiot-vuodelle-2020-vahvistettiin Valtioneuvosto EU:n tuotantosidonnaiset palkkiot vuodelle 2020 vahvistettiin. Niitä maksetaan enintään 102,8 miljoonaa euroa. KATJA SORMUNEN
FARMI 1/2020 21 ELÄIMET Ilmoituksen vuoden 2019 eläinmääristä voi tehdä 17.2.2020 asti VILJELIJÄT voivat nyt ilmoittaa vuonna 2019 hallinnassaan olleiden sikojen, siipikarjan, hevosten ja ponien määrät verkkoasiointipalvelu Vipussa (https://vipu. ruokavirasto.fi). Ilmoitusaika päättyy 17.2.2020. Eläinmääräilmoitus on pakollinen tiloille, jotka ovat hakeneet eläinten hyvinvointikorvausta sioista tai siipikarjasta vuonna 2019. Korvauksen määrä lasketaan ilmoitetun eläinmäärän perusteella. Eläinmääräilmoituksen voi tehdä siipikarjasta, hevosista ja poneista myös silloin, jos maatila haluaa käyttää eläinmääriä luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotuksen, sikaja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen tai luonnonmukaisen tuotannon kotieläinkorotuksen eläintiheyslaskennassa. Jos tilan eläintiheys täyttyy nautojen, lampaiden, vuohien ja sikojen määrillä, eläinmääräilmoitusta ei tarvitse tehdä, koska hallinto saa tiedot eläimistä suoraan eläinrekistereistä. Ilmoitus koskee myös yhteisöä tai yhteisössä määräysvaltaa käyttävää osallista, jos yhteisö haluaa käyttää eläintiheyslaskennassaan osallisen eläinLihan kuljetusavustus vuodelta 2019 on haettavissa 12.2.2020 asti KIRJANPITOVELVOLLISET lihan ostajat voivat hakea kuljetusavustusta nautojen, sikojen, lampaiden, siipikarjan, hevosten ja vuohien kuljetuksiin Lapin maakunnassa sijaitsevalta tuotantopaikalta teurastamoon. Ruokavirasto myöntää kuljetusavustuksen hyväksytyn teurastamon tai poroteurastamon punnituslipukkeiden tai -päiväkirjojen osoittamien ruhopainojen perusteella, jos eläimen ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi. Tukialueilla C3–P2 ja C3–P3 tuotetun lihan osalta avustus on 39,41 euroa/tonni, tukialueilla C3–P4 ja C4–P4 tuotetun lihan osalta 69,07 euroa/ tonni ja tukialueella C4–P5 tuotetun lihan osalta 157,84 euroa/tonni. Hae lihan kuljetusavustusta vuodelta 2019 toimittamalla lomake 450 Ruokavirastoon viimeistään 12.2.2020. Ruokavirasto Viljelijä, kaipaako pelto ravinteita? Ympäristösi hyväksi. Ranu-maanparannusrae on edullinen ja tutkittu kierrätystuote, turvallinen myös haitta-aineiden osalta. Viljelijä, kaipaako pelto ravinteita? Ympäristösi hyväksi. Ranu-maanparannusrae on edullinen ja tutkittu kierrätystuote, turvallinen myös haitta-aineiden osalta. määriä tai päinvastoin. Yhteisön tai osallisen on ilmoitettava ne eläinrekisterit, joista saatavia tietoja haluaa käyttää eläintiheyslaskennassaan. Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset
22 FARMI 1/2020 ELÄIMET Sianlihantuotannon ilmaston lämpenemistä aiheuttavia päästöjä voidaan vähentää noin 35–50 prosenttia riippuen tuotetun biokaasun hyödyntämistavoista. Agris-hankkeessa kehitetyt toimintamallit vähentävät myös vesistöjä rehevöittäviä päästöjä ja parantavat sikatilan ravinneja energiatasetta. Sianlihantuotannon ympäristökestävyyttä voidaan parantaa TEKSTI Ukipolis Oy, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus KUVA Katja Sormunen
FARMI 1/2020 23 ELÄIMET U kipolis Oy:n, Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen ”Kestävä sikatuotanto agrisymbioosien kautta” (Agris) -hankkeessa tavoitteena oli löytää sianlihantuotannolle nykyistä kestävämpiä toimintatapoja. – Symbioosimuotoiseen toimintaan siirtyminen vähentää sianlihantuotannon ilmaston lämpenemistä aiheuttavia päästöjä merkittävästi. Fosforilannoituksen muutos vähentää myös vesistökuormitusta, eikä toimintamalli aiheuta tilalle lisäkustannuksia, hanketta vetänyt projektipäällikkö Teija Paavola kertoo. – Symbiooseissa kuitenkin tarvitaan enemmän typpiravinteita ja myös käytetään enemmän kierrätyslannoitteita, minkä vuoksi ammoniakkipäästöt voivat kasvaa. Hyötyjen täysimääräinen toteutuminen edellyttääkin koko toimintaketjun eri vaiheiden optimointia ja hyvää hallintaa, tutkija Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskuksesta painottaa. Energia, ravinteet, maaperän hiili tarkastelussa Tutkituissa toimintamalleissa yhdistettiin energiaomavaraisuus, ravinteiden kierrätys ja ympäristövaikutusten minimoiminen. Lisäksi selvitettiin maan rakennetta parantavien toimenpiteiden, kuten viljelykiertojen ja kehittyneen lannankäsittelyä vaikutuksia maaperän hiilitaseeseen. – Lopuksi arvioitiin näiden tehostamistoimien vaikutuksia tilan ravinneja energiataseisiin, taloudelliseen kannattavuuteen sekä elinkaarisiin ympäristövaikutuksiin, erikoistutkija Sari Luostarinen Luonnonvarakeskuksesta kertoo. Markkinoille toivotaan pienen ympäristöjalanjäljen sianlihaa Agris-hanke lähti liikkeelle varsinaissuomalaisten sianlihantuottajien tarpeesta löytää keinoja toimia vastuullisemmin ja tuottaa markkinoille pienen ympäristöjalanjäljen sianlihaa. Ohjausryhmän puheenjohtaja Timo Heikkilä, sianlihantuottaja itsekin, uskoo sianlihantuotannossa olevan mahdollisuuksia vähentää ilmastovaikutuksia, tehostaa ravinteiden kierrätystä ja parantaa hiilen sidontaa pelloilla: – Tutkimuksessa tutkittiin useita asioita, osa varsin teoreettisiakin, mutta saatiin myös nopeasti käytäntöön soveltuvaa tietoa. Ravinneosion mukaan etenkin lantafosforia täytyy saada siirtymään kasvintuotantoalueille korvaamaan mineraalifosforia, joka on jo kriittisten raaka-aineiden listalla. Kuivajakeella korvataan vastaanottavilla tiloilla mineraalifosforia. Päästöt hallintaan erilaisilla toimilla Nurmen lisääminen viljelykiertoon, lannan prosessointi biokaasulaitoksessa yhdessä kasviperäisten massojen kanssa sekä mädätteen erottaminen nesteja kuivajakeeseen mahdollistavat tilan omassa kierrossa olevien ravinteiden tehokkaamman hyödyntämisen ja vähentävät fosforihuuhtoumaa. Typen haihtumisen minimoimiseksi ravinnetuotteet on varastoitava katetuissa varastoissa, nestejakeet levitettävä sijoittamalla ja kuivajakeet mullattava välittömästi levityksen jälkeen. Näillä toimilla hallitaan myös ammoniakkipäästöjä. Metaanipäästöjen vähentämiseksi lanta on käsiteltävä biokaasulaitoksessa tuoreena ilman välivarastointia ja viipymän kaasunkeräyksen piirissä on oltava riittävä. Mikäli biokaasusta jalostetaan liikennepolttoainetta, niin jalostusprosessin tulisi sisältää poistokaasujen polttimen. Hiilen varastoinnista maahan tarvitaan lisätutkimuksia Nykytiedon valossa symbioosimuotoinen toiminta mallitarkastelussa käytetyillä oletuksilla ei vielä tehnyt pelloista hiilinieluja. Maaperän hiilivaraston muutosnopeuteen vaikuttavista toimista tarvitaankin vielä lisää tutkimustietoa. Mallinnuksen perusteella voidaan kuitenkin osoittaa, että orgaanisella lannoitevalmisteella voidaan lisätä pitkään mineraalilannoitteilla viljellyn peltomaan hiilen määrää, ja että symbioosimuotoinen toiminta vähentää hiilipäästöjä. Maaperän rakennetta parantaa myös kevyempi lannan levityskalusto, mikä voi pitkällä aikavälillä nostaa satotasoja ja vähentää ravinteiden huuhtoutumista.
24 FARMI 1/2020 ELÄIMET Hiilineutraali nautaketju Carbo-hankekokonaisuuden tavoite on nurmeen perustuvan elintarviketuotannon kasvihuonekaasujen vähentäminen ja pysyvien hiilinielujen kehittäminen. CARBO-HANKKEEN PÄÄTAVOITE on muodostaa hiilineutraali nautaketju. Hanke pureutuu seuraaviin osakokonaisuuksiin: Luodaan käytännön työvälineitä, joilla nurmipeltojen hiilensidonta saadaan mahdollisimman korkeaksi Suomen olosuhteissa. Parannetaan emolehmien ja kasvavien nautojen rehun hyväksikäyttöä eläinjalostuksen ja hoitokäytäntöjen avulla. Muodostetaan tuotantoa kestävästi eteenpäin vieviä käytännön ratkaisuja emolehmätiloille. Kehitetään lypsylehmien ja kasvavien nautojen metaanipäästöjä vähentäviä ruokintateknologioita. Kehitetään nautatilaympäristöjen luonnon monimuotoisuutta. Kehitetään käytännön työkalu nautatilojen ilmastovaikutusten vähentämiseen.
FARMI 1/2020 25 ELÄIMET Kuvan kesykyyhky ei liity tapaukseen. Porvoolaisessa kesykyyhkyssä todettiin herkästi tarttuva lintuvirus PORVOON KESKUSTASTA kuolleena löytyneen kesykyyhkyn näytteistä on todettu paramyksovirus-1 (PMV-1). Todettu virus on virulenttia eli voimakkaasti tautia aiheuttavaa virustyyppiä. Porvoon keskustassa oli havaittu useita kuolleita ja sairaita kesykyyhkyjä viikkojen 52-1 aikana. Edellisen kerran virusta on todettu Suomessa kesykyyhkyssä vuoden 2018 lopussa. Sama virus aiheuttaa siipikarjassa Newcastlen tautia. Luonnonvaraisilla linnuilla PMV-1-tartunta ei ole lakisääteisesti vastustettava eläintauti. Kesykyyhkypopulaatioissa PMV-1-viruksen aiheuttamia taudinpurkauksia esiintyy tyypillisesti kylmänä vuodenaikana. Oireina voi olla lentokyvyttömyyttä, apaattisuutta ja hermostollisia oireita (kävely pää vinossa). Siipikarjan ja muiden lintujen pitäjien tulee huolehtia hyvästä tautisuojauksesta, jotta tartunta ei leviäisi lintujen pitopaikkaan. Lintujen pitäjien tulisi huolehtia muun muassa siitä, että linnut eivät pääse tekemisiin luonnonvaraisten lintujen kanssa, lintujen rehut ja juomavesi on suojattu luonnonvaraisilta linnuilta ja lintujen pitopaikkaan kuljettaessa vaihdetaan suojavaatteet ja jalkineet sekä pestään kädet. Jos linnuilla havaitaan sairauden oireita, tulee oireista ilmoittaa kunnaneläinlääkärille. Ruokavirasto Hiilineutraali nautaketju Atria Tuottajien Carbo hiilineutraali nautaketju on rinnakkaishanke Valion Carbo Hiilineutraali maitoketju -hankkeelle. Hanketta rahoittaa Business Finland. Hanke on kolmivuotinen, toteutuskausi on 1.2.2019-31.12.2021. Hanketta hallinnoi Atria Tuottajat. KATJA SORMUNEN DEPOSITPHOTOS
26 FARMI 1/2020 HEVOSET Hevosalan yrityksiin nostetta leanjohtamisfilosofiasta? Hevosalan yrittäjiä on viime vuosina hiertäneet tyypilliset yrittäjyyteen liittyvät ongelmat: työajan käyttö ja kannattavuus sekä näihin tiiviisti liittyvä jaksaminen. Apu voi löytyä esimerkiksi leanjohtamismenetelmästä. L ean-filosofiaan liittyvät vahvasti yrityksen arvot, periaatteet ja toimintamenetelmät. Yksinkertaistettuna lean on jatkuvaa parantamista, jossa keskitytään arvoa tuottavaan työhön, tavoitellaan resurssitehokkuuden sijaan virtaustehokkuutta ja poistetaan turhaa tekemistä. Käytännössä asiat tehdään kerralla oikein ja oikeaan aikaan. Tekemisiä mietitään aina asiakas edellä ja asiakas voi olla myös hevonen. Leanin työkalut ovat ehkä tutumpia kuin filosofia itse. Lean-työkalupakkiin kuuluvat valkotaulut ja viikkopalaverit, joiden avulla paitsi johdetaan tallin arkea, myös asetetaan tavoitteita ja seurataan niiden toteutumista sekä sovitaan parannuksista. Seinällä kaikkien näkyvissä olevat taulut lisäävät läpinäkyvyyttä ja sitouttavat kaikkia tallilla asioivia. Yrityksen visio ja arvot kuuluvat näkyville. Leanissa uskotaan siihen, että työntekijällä on paras osaaminen työhönsä. Näin ollen työvaiheet käydään läpi yhdessä arvioiden. Siistit käytävät ja varastot nopeuttavat työtä ja ovat turvallisia ihmisille sekä hevosille. TEKSTI Jaana Kiljunen / ProAgria Keskusten Liitto KUVAT Essi Jokela
FARMI 1/2020 27 HEVOSET HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINNON, ammattitutkinnon sekä erikoisammattitutkinnon voit suorittaa koulutustai oppisopimuksella. Hevostalouden perustutkintoa voit suorittaa myös opiskelemalla päätoimisesti oppilaitoksessa. Hevostalouden perustutkinto soveltuu sinulle, jos sinulla on vain vähän tai ei lainkaan kokemusta hevosalasta. Hevostalouden ammattitutkinto on hyvä vaihtoehto, jos sinulla on hevosalan peruskoulutus tai vastaavat taidot, sekä hevosalan työkokemusta. Hevostalouden erikoisammattitutkinto soveltuu sinulle, jos olet hevosalan peruskoulutuksen jälkeen kehittänyt ammattitaitoasi ja hankkinut vankan työkokemuksen hevosalalta tai sinulla on vuosien työkokemus hevosalalta. Farmi Kiinnostaako hevosalan koulutus? Jalostuspäivät 2020 Seinäjoella 13.–14.2. HUOLELLISILLA JALOSTUSVALINNOILLA syntyy kestävyyttä ja suorituskykyä. Tänä vuonna Jalostuspäivien teemana ovat jalostuksen vaikutus hevosen kestävyyteen ja suorituskykyyn sekä suomenhevosen monet mahdollisuudet myös tulevaisuuden kilparadoilla. Alustajina kuullaan eturivin suomalaisia jalostuksen ja kasvatuksen asiantuntijoita, mukana mm. jalostusagronomi ja menestyskasvattaja Toini Immonen, Helsingin yliopiston kotieläintieteen professori Asko Mäki-Tanila, suomenhevosillaan ansioitunut kasvattajavalmentaja Juha-Matti Paavola sekä ravihevosten fysiikka-asiantuntija, eläinfysioterapeutti Heli Hyytiäinen. Varsojen ensiaskelista kohti onnistunutta kilpauraa on kertomassa Menhammarin menestyksekkäässä siittolassa työskentelevä Janne Ranta-Krenkku. Hän avaa myös juoksijajalostuksen tulevaisuuden mahdollisuuksia ja geenitestauksen osuutta muutoksessa. Hippolis TIESITKÖ? Lean-tuotanto termi tuli tunnetuksi kirjasta The Machine that Changed The Word. Kirjan kirjoittivat MIT:n professorit kuvaten japanilaisten menestyksekästä autotehtaiden tuottavuuden parannusta Yhdysvalloissa. Lean pohjautuu alun perin Toyotan tuotanto systeemiin (Toyota Production System, TPS), jolla tarkoitetaan Toyotan sisäistä tuotantofilosofiaa, jota on kehitelty lähes 100 vuotta. Työn kulku kuvataan yksinkertaiseksi kuvalliseksi ohjeeksi, SOPiksi (Standard Operation Procedure). Tilapäisenkin työvoiman on helppo noudattaa näkyvillä olevaa ohjetta. Esimerkiksi ohjeiden mukaiset mitta-astiat ehkäisevät rehuhävikkiä ja hevosten lihomista. Visualisointitaulujen ja SOPien ohella leanista tunnetaan myös 5S (sortteeraus, systematisointi, siivous, standardointi ja seuranta) – siis tavarat paikoillaan, jolloin etsimisen hukkaa ei synny. Meille kaikille kertyy helposti ylimääräistä tavaraa ja usein paikkoihin, joissa niitä ei tarvita. Liika tavara lisää myös tapaturmariskiä. Varsinkin talleilla, jossa asiakkaat toimivat itsenäisesti, kannattaa tavaroiden oikeat paikat merkitä hyllyn reunaan tai valokuvalla kaapin sisällöstä. Lääkekaapin pysyvällä järjestyksellä ja selkeillä toimintaohjeilla saatetaan jopa ehkäistä dopingvahinkoja. Yksittäisiä prosesseja parannetaan arvovirta-analyysillä, jossa käydään läpi kaikki kyseiseen tehtävään liittyvät osat ja analysoidaan tehdäänkö jotain turhaa, väärässä järjestyksessä tai liian hitaasti. Lean sopii ihmisille, jotka nauttivat oivalluksista ja kehittämisestä. Leania testanneiden yrittäjien kommentit ovat usein hämmästyneen helpottuneita. Heidän mukaansa työ on sujuvampaa, työkalut löytyvät helpommin, työtyytyväisyys lisääntyy ja hukka vähenee. Jos asetetut tavoitteet ovat oikeita ja parannuksia tehdään, kohenee myös laatu ja taloudellinen tulos. DEPOSITPHOTOS
28 FARMI 1/2020 HEVOSET VOITTO KOTIIN Sanna Koskiluhta ja Liptona III loistivat Moskovassa. P araratsastaja Sanna Koskiluhdalla on takanaan huikea kisarupeama Moskovan kansainvälisissä kolmen tähden kilpailuissa: kaksi kilpailutapahtumaa, kuusi starttia ja kirkas voitto niistä jokaisessa selkeällä erolla vastustajiin. Viimeinen niistä keskiviikon vapaaohjelmassa. Vaasalainen, 32-vuotias kilparatsastaja on erittäin tyytyväinen matkan saldoon. – Kaikki radat ovat menneet tosi hyvin, oma tulostaso on noussut ja täällä se riitti ykköspaikkaan. Koskiluhdan kilpakumppani Liptona III eli kotoisemmin ”Lippi” on 16-vuotias latvialainen ratsuhevonen, jonka omistaa Jaana Järvinen. Tamma on ollut Koskiluhdalla täydessä ylläpidossa lokakuusta 2018, mutta sitä ennenkin hän on ratsasti sillä vähintään kahdesti viikossa. – Luonne on Lippin vahvin puoli, se tekee innokkaasti, mutta on samalla rento, kuuliainen ja luottavainen radalla. Kun itselläni ei ole paljon kisakokemusta, voisin alkaa jännittää, jos olisi reaktiivinen hevonen, mutta Lippi on cooli kisakaveri. Olen tosi tyytyväinen siihen, paremmin ei olisi voinut mennä. Se on myös matkustanut ja syönyt hyvin, ja pystynyt lepäämään tallissa. Ratsukko starttasi ensimmäiset kansainväliset kilpailunsa viime lokakuussa, ja Moskovan kilpailut olivat kaksikon neljännet ja viidennet kansainvälisellä tasolla. Kesällä pari voitti Suomen mestaruuden. – Lippi sopii minulle hyvin, ei ole mikään kauhean suuri, kun itse olen pienikokoinen. Se on riittävän laadukas, mutta ei kuitenkaan liian vaikea tähän hetkeen ja sopii käyntija raviluokkaan oikein hyvin. Kotona sen kanssa voi maastoilla ja pärjään sen kanssa ihan hyvin ilman avustajaa, mikä helpottaa treenaamista. Koskiluhta on keskiviikkona illalla vielä paikan päältä Moskovassa odottaen hevoskyytinsä lähtöä kotimatkalle. Kilpailupaikka ja järjestelyt ovat olleet Moskovassa huipputasoa. Paikan päällä on monta tallia, maneesia ja kävelykoneet. Hotellihuoneet ja kahvio löytyvät kaikki saman katon alta kisapaikalta. – Lähdemme matkaan vasta illalla, kun yöllä on nopeampi ajaa. Huomenna on tulli auki ja rajalääkäri paikalla. Olemme Lahassa (Pornaisissa) yhden yön lepäämässä ja jatkamme sieltä kotiin Vaasaan, ratsastaja kertoo. Koskiluhtaa valmentaa maajoukkueessa Janne Bergh, ja Moskovassa kilpailupaikalla häntä auttoi joukkueenjohtaja Tanja Takkula. Kotivalmentaja Malin Auran ohella hän valmentautuu myös Helkky Ylösen ja Eevamaria Porthan-Broddellin silmän alla. On hyvä, että olen pääsyt säännöllisesti treenaamaan myös kotipuolessa, ehtinyt kisojen välissä parantaa niitä asioita, joita on löytynyt tuomareiden pöytäkirjoista. Jessica Kerttunen ja Westside tekivät myös tasaisen vakuuttavaa työtä Moskovassa ryhmässä IV. TEKSTI Suomen Ratsastajainliitto KUVA Hanna Heinonen / SRL
FARMI 1/2020 29 HEVOSET 1.2.2020 1.2.2020 2.2.2020 3.2.2020 3.2.2020 4.2.2020 5.2.2020 6.2.2020 7.2.2020 8.2.2020 9.2.2020 9.2.2020 10.2.2020 10.2.2020 11.2.2020 12.2.2020 13.2.2020 14.2.2020 15.2.2020 16.2.2020 17.2.2020 17.2.2020 18.2.2020 19.2.2020 20.2.2020 21.2.2020 22.2.2020 23.2.2020 23.2.2020 24.2.2020 24.2.2020 25.2.2020 26.2.2020 27.2.2020 28.2.2020 29.2.2020 1.3.2020 1.3.2020 2.3.2020 2.3.2020 3.3.2020 4.3.2020 5.3.2020 6.3.2020 6.3.2020 7.3.2020 8.3.2020 8.3.2020 9.3.2020 9.3.2020 10.3.2020 11.3.2020 12.3.2020 13.3.2020 14.3.2020 15.3.2020 15.3.2020 16.3.2020 16.3.2020 17.3.2020 18.3.2020 19.3.2020 20.3.2020 20.3.2020 21.3.2020 22.3.2020 22.3.2020 TURKU KUOPIO OULU PORI LAPPEENRANTA TAMPERE VERMO LAHTI SEINÄJOKI VERMO YLIVIESKA FORSSA KOUVOLA KAUSTINEN TAMPERE VERMO JYVÄSKYLÄ TURKU OULU JOENSUU VERMO SEINÄJOKI TAMPERE FORSSA JOENSUU JYVÄSKYLÄ YLIVIESKA KOUVOLA ROVANIEMI TAMPERE VERMO LAHTI KAUSTINEN VERMO TORNIO TAMPERE FORSSA JOENSUU OULU VERMO SEINÄJOKI JYVÄSKYLÄ PORI TAMPERE ROVANIEMI TURKU H A N N A N Ä RH IN EN VERMO LAHTI LAPPEENRANTA MIKKELI KUOPIO KAUSTINEN JYVÄSKYLÄ VERMO TAMPERE VERMO KOUVOLA PORI LAHTI TORNIO MIKKELI OULU LAPPEENRANTA TAMPERE VERMO KUOPIO SEINÄJOKI Ravit 2020 HELMIKUU 23.3.2020 23.3.2020 24.3.2020 25.3.2020 26.3.2020 27.3.2020 28.3.2020 29.3.2020 30.3.2020 30.3.2020 31.3.2020 VERMO KAUSTINEN LAHTI VERMO JYVÄSKYLÄ FORSSA KOUVOLA SEINÄJOKI TURKU KUOPIO TAMPERE MAALISKUU
30 FARMI 1/2020 YMPÄRISTÖ & ENERGIA TEKSTI Farmi KUVAT Ahti Sormunen ja Arena Solar Oy AURINKOENERGIASTA VIRTAA MAATILOILLE Aurinkoenergiajärjestelmä on tasaisesti tuottava pitkän aikavälin investointi. A urinkoenergia on toimiva vaihtoehto maatilan energianlähteeksi, sillä rakennusten laajat kattotai vaihtoehtoisesti maapinta-alat ja korkea sähköntarve luovat otolliset olosuhteet kannattavaan, omavaraiseen sähköntuotantoon. Kokemukset aurinkopaneeleista maatiloilla ovat olleet enimmäkseen positiivisia, ja avainsanoiksi ovat nousseet helppous ja toimintavarmuus. Maksaa itsensä takaisin Aurinkosähkön tuotantokustannukset muodostuvat alkuinvestoinnista ja ylläpitoja huoltokuluista. Paneelit kestävät mallista riippuen 30–50 vuotta, eivätkä ne tarvitse teknistä huoltoa. Kulut muodostuvat invertterin ja mahdollisen akun vaihtamisesta (keskimäärin kerran 30 vuoden käyttöiän aikana) sekä huoltotarkastuksista. Itse tuotettu aurinkosähkö on verkosta ostettua sähköä huomattavasti edullisempaa, ja oikein optimoitu aurinkosähköjärjestelmä voi säästää vuotuisissa sähkökustannuksissa jopa 30 %. Aurinkosähköjärjestelmä on tasaisesti tuottava pitkän aikavälin investointi, joka maksaa itsensä takaisin jopa seitsemässä vuodessa. Keskiarvoon vaikuttavat myös muun muassa aurinkopaneeleille annettu tehotakuu, joka on useimmilla valmistajilla 80 % tuotosta 25 vuoden käytön jälkeen, sekä sähkön hinnanmuutokset. Aurinkovoimalan tuotto sijoitetulle pääomalle on maatilakiinteistöissä keskimäärin 12–20 % vuodessa. Investoinnin kannattavuutta lisaäävät korkean omakäyttöasteen lisäksi myös maatalouden investointituki sekä valtion lainantakaus. Maatiloilla on runsaasti sähköä säännöllisesti vieviä toimintoja, kuten valaistus, ilmastointi, veden lämmitys tai esimerkiksi maitotiloilla maidon jäähdytys. Näiden li
FARMI 1/2020 31 YMPÄRISTÖ & ENERGIA AURINKOENERGIASTA VIRTAA MAATILOILLE
32 FARMI 1/2020 YMPÄRISTÖ & ENERGIA säksi koituu usein myös epäsäännöllisiä sähköntarpeita. Suuri osa maatilalla, navetoissa ja huoltorakennuksissa sähköenergiasta käytetään päivällä, jolloin auringon säteily on voimakkaimmillaan. Käytettävää verkkosähköenergiaa voidaan tällöin kompensoida ilmaisella valosähköllä. Aurinkosähkölle saa tukea Maatilan aurinkovoimalan suunnitteluprosessi tulee käynnistää selvittämällä, onko oikeutettu investointitukeen. Tukea uusiutuvan energian käyttöön ei nimittäin saa, jos hanke on jo käynnissä. Maatilat voivat saada 40 % tukea aurinkovoimalan arvonlisäverottomista kustannuksista. Tukea maksetaan vain maatalouden tuotantotoimintaan käytettävistä investoinneista, ja se on haettavissa neljä kertaa vuodessa. Investoinnin suuruuden tulee olla arvonlisäverottomana vähintään 17 500 euroa, mutta koska maatilojen sähköntarve edellyttää suurta järjestelmää, tämä edellytys yleensä täyttyy. Lisäksi maatilan talouden on oltava kunnossa eikä sillä saa olla verovelkaa. Maatalouden yrittäjätuloa on saatava vähintään 25 000 euroa viidentenä kalenterivuotena tuen myöntämisestä. Edellytykset tuen hakemiseen ja voimassa olevat hakuajat voi tarkistaa Ruokaviraston sivuilta. Investointitukea voi hakea Hyrrä-palvelussa. Oikea asennus tärkeää Mitoitus on tärkein tekijä kannattavaan aurinkovoimalaan maatilallakin. Alimitoitettu järjestelmä ei tuota tarpeeksi nostaen täten suhteellista hintaa, ja ylituotannosta saa vain vähäisen korvauksen. Jos sähkönkulutuksessa on paljon ” Maatilat voivat saada 40 % tukea aurinkovoimalan arvonlisäverottomista kustannuksista.” hetkellistä vaihtelua, tuotetun energian käytön optimoinnilla on suurempi merkitys. Lisäksi investointituen myöntäminen perustuu realistiseen omaan käyttöön tuotannossa. Mitoituksessa ja asennuksessa onkin myös taloudelliselta kannalta varminta turvautua kokeneen ammattilaisen apuun. Useat yritykset tarjoavat aurinkopaneelit avaimet käteen -periaatteella maatiloille. Aurinkopaneelit asennetaan yleensä tuotantorakennusten katoille, mutta maa-asennus voi tapauskohtaisesti olla parempi ratkaisu esimerkiksi tietyistä maatilarakennuksista katolle kantautuvan pölyn vuoksi. Maahan asennettujen paneelien suuntaus ja kulma pystytään optimoimaan paremmin, ja niitä on myös helpompi tarvittaessa puhdistaa. Myös paneelien asennus seinälle on mahdollista. Maatilan tuotantoja varastorakennukset sekä eläinsuojat ovat tyypillisimpiä sijoitusja käyttökohteita aurinkovoimaloille.
FARMI 1/2020 33 YMPÄRISTÖ & ENERGIA Neuvo 2020 on ProAgrian palvelu, jossa viljelijöiden on mahdollista hyödyntää asiantuntijoiden apua esimerkiksi maatilan nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen aurinkoenergian avulla. Asiantuntijapalveluiden käyttämiseen on varattu 10 000 euroa viljelijää kohden. Summasta maksetaan arvonlisävero, joka on vähennyskelpoinen verotuksessa. Hankkeen on määrä päättyä vuoden 2020 lopussa, joten palvelua ehtii vielä hyödyntää. NEUVO 2020:N energianeuvontapalvelut helpottavat käytännön asioita, eikä esimerkiksi erillistä liittymistä Maatilojen energiaohjelmaan tarvita. Palvelun asiantuntijoiden avulla on mahdollista saada kartoitus ja jatkotoimenpiteet esimerkiksi koko maatilan tai vain jonkin osa-alueen energiasuunnitelman tai -investointien päivittämiseen. Lähde: Powera NEUVO 2020 -palvelu
34 FARMI 1/2020 YMPÄRISTÖ & ENERGIA Tutkimus: ilmastonmuutos pidentää termisiä kesiä ja lyhentää talvia. TALVET LOPPUVAT? TEKSTI Ilmatieteen laitos KUVAT Depositphotos
FARMI 1/2020 35 YMPÄRISTÖ & ENERGIA I nternational Journal of Climatology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan terminen kesä pidentyy Suomessa lähivuosikymmeninä arviolta 4–5 päivää vuosikymmenessä. Vastaavasti terminen talvi lyhentyy Pohjois-Suomessa noin viidellä päivällä, Etelä-Suomen rannikkoalueilla jopa yhdeksällä päivällä kymmenessä vuodessa. Samalla terminen kevät ja syksy pidentyvät etelässä jonkin verran. Pohjoisessa välivuodenaikojen pituudet säilyvät suunnilleen entisellään. Suomen ilmastovyöhykkeellä termiseksi kesäksi luetaan se aika vuodesta, jolloin vuorokauden keskilämpötila on yli 10 astetta. Vastaavasti termiseen talven aikana keskilämpötilat ovat pakkasella. Termiset talvet harvinaistuvat Lounais-Suomessa Mallitulosten perusteella tutkimuksessa arvioitiin myös tavallisuudesta poikkeavien vuodenaikojen esiintymisen todennäköisyyksiä. Tutkimuksen mukaan tämän vuosisadan puolivälin tienoilla terminen talvi jäisi lounaisimmassa Suomessa tulematta useammin kuin joka kolmas vuosi. Hyvin pitkiä, eli yli 20 vuorokautta 1900-luvun loppuvuosikymmenten keskiarvoa pidempiä, kesiä esiintyisi vuosisadan puolivälissä noin kahtena vuotena kolmesta. Aikaisten keväiden, jolloin termisen kevään alku on vähintään 10 vuorokautta etuajassa, ennustettu todennäköisyys on samaa luokkaa. Muutoksen voimakkuus riippuu päästöistä Tutkimus perustui 23 maailmanlaajuisen ilmastonmuutosmallin tuloksiin. Malliajojen pohjana käytetiin RCP4.5-kasvihuonekaasuskenaariota. Skenaarion mukaan maapallon keskilämpötila kohoaisi noin kahdella asteella teollistumista edeltävästä ajasta tämän vuosisadan puoliväliin. – Tuloksia tarkasteltaessa on syytä pitää mielessä, että ennustettu ilmaston muutos poikkeaa jonkin verran eri mallien välillä. Näin ollen jotkin mallit ennustavat vieläkin voimakkaampia muutoksia termisissä vuodenajoissa, toiset taas vähäisempiä, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Ruosteenoja. Muutoksen voimakkuuteen vaikuttaa myös kasvihuonekaasujen päästöjen määrä. Jos maapallon lämpeneminen saataisiin pysähdytettyä esimerkiksi puoleentoista asteeseen, jäisivät myös termisten vuodenaikojen muutokset Suomessa vähäisemmiksi. Ongelmia hylkeille, metsureille ja matkailukeskuksille Vuodenaikojen muutoksilla on vaikutuksia ihmisille ja luonnolle. Termisen talven lyhentyminen vähentää lumia ja vesistöjen jäitä varsinkin Etelä-Suomessa. Saimaanhylkeet rakentavat pesänsä järvien jäälle, joten heikkojäisten talvien yleistyminen vaikeuttaa niiden lisääntymistä. Roudan niukentuessa puunkorjuu metsistä vaikeutuu, sillä sula maa ei kanna koneita niin kuin jäinen. Hiihtomatkailukausi lyhentyy, ja kesällä metsäpaloja pystyy esiintymään entistä pidemmän aikaa. Keväiden liiallinen aikaistuminen saattaa sekoittaa muuttolintujen aikatauluja. Toisaalta kesien pidentyminen lyhentää rakennusten lämmityskautta ja edistää runsaasti lämpöä vaativien kasvien viljelyä entistä pohjoisempana. Talvikelejä nähdään harvemmin? Tutkimuksen mukaan tulevaisuudessa terminen talvi jäisi lounaisimmassa Suomessa tulematta kokonaan useammin kuin joka kolmas vuosi.
36 FARMI 1/2020 METSÄ METSÄLAKIIN EHDOLLA MUUTOKSIA Metsälain ja metsätuholain vaikutusarviointi valmistui – hyönteistuhojen torjumiseksi ehdotetaan lakimuutoksia. TEKSTI Maaja metsätalousministeriö ja Luke KUVA Ahti Sormunen
FARMI 1/2020 37 METSÄ METSÄLAKIIN EHDOLLA MUUTOKSIA L uonnonvarakeskus (Luke) on arvioinut maaja metsätalousministeriön toimeksiannosta metsälain ja metsätuholain muutosten vaikutuksia. Koska muutokset ovat olleet voimassa vasta joitakin vuosia, vaikutuksia on vielä osin liian varhaista arvioida. Lisäpohdintaa tarvitaan kuitenkin jo tässä vaiheessa etenkin monimuotoisuuden edistämisen ja metsätuhojen torjunnan osalta. Metsälain (1093/1996) uudistukset ja laki metsätuhojen torjunnasta (1087/2013) tulivat voimaan 1.1.2014. Tavoitteina oli muun muassa lisätä metsänomistajien valinnanvapautta, parantaa metsätalouden kannattavuutta, turvata monimuotoisuutta ja metsien terveyttä, selkeyttää säännöksiä ja tehostaa viranomaistoimintaa. Osa tavoitteista onkin arvioinnin mukaan saavutettu, mutta joiltakin osin vaikutuksia ei ole vielä havaittavissa tai niitä voidaan pitää jopa tavoitteiden vastaisina. Maaja metsätalousministeriön osastopäällikkö, metsäneuvos Marja Kokkonen sanoo tutkijaryhmän tehneen hyvää työtä lakimuutosten vaikutusten arvioinnissa. – Tulosten pohjalta näyttää siltä, että metsälain ja metsätuholain muutokset ovat pääosin onnistuneita ja ne ovat tuottaneet halutun suuntaisia muutoksia, sanoo Kokkonen. Raportti antaa kuitenkin hänen mukaansa aihetta myös lisäpohdintaan etenkin monimuotoisuuden edistämisen ja metsätuhojen torjunnan osalta. Tarvetta mahdollisiin jatkotoimiin tarkastellaan ministeriössä jo lähiviikkoina. – Metsänomistajien omat tavoitteet ja arvostukset on metsälain muutosten myötä mahdollista ottaa metsien hoidossa aiempaa paremmin huomioon, sanoo vaikutusarviointia koordinoinut Luken erikoistutkija Matleena Kniivilä. Lisääntynyt valinnanvapaus mahdollistaa myös metsätalouden kannattavuuden paranemisen. Metsien keskimääräinen päätehakkuuikä on laskenut metsälain uudistamisen jälkeen, mutta puuston keskijäreys päätehakkuissa on toisaalta kasvanut. Tietoa ei riittävästi Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen (2019) tulosten mukaan lain suoma valinnanvapaus on lisännyt metsänomistajien tyytyväisyyttä käytössä oleviin metsänhoitoja hakkuumenetelmiin. Lakimuutoksen mahdollistama eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus on kuitenkin lähtenyt hyvin hitaasti liikkeelle. Jatkuvan kasvatuksen menetelmän käyttöä omissa metsissään harkitsevien metsänomistajien osuus on vähentynyt 17 prosenttiyksikköä vuodesta 2011 vuoteen 2019, ja kannastaan epävarmojen osuus on yli kaksinkertaistunut. Menetelmää kohtaan tunnetaan epävarmuutta yleisimmin pienten, enintään 20 hehtaaria metsää omistavien keskuudessa. Tulos viitannee siihen, ettei tietoa erilaisten menetelmien soveltuvuudesta erilaissa kohteissa ole vielä riittävästi saatavilla. – Metsänhoidon näkökulmasta muutokset metsissä ovat vielä pieniä, joten lakimuutosten onnistumista on syytä arvioida uudelleen joidenkin vuosien kuluttua. Silloin myös toimintaympäristöstä ja lakien toimeenpanosta on kertynyt tietoa pidemmältä ajalta, sanoo Kniivilä. Metsälain muutoksen vaikutukset monimuotoisuuteen ovat toistaiseksi
38 FARMI 1/2020 METSÄ Metsäsanastoa ISTUTUS Aukean tai lähes puuttoman alueen metsittämistä, metsänviljelyä, jossa puun taimia laitetaan kasvamaan. Istutus voidaan tehdä käsityönä kourukuokalla tai pottiputkella tai koneellisesti metsäkoneeseen liitetyllä istutuslaitteella. Istutusmenetelmän valintaan vaikuttavat kasvupaikan ominaisuudet. JUROMINEN Istutettujen taimien hidasta alkukasvua, jota esiintyy lähinnä kuusen taimikossa. JÄÄVÄ PUUSTO Metsään harvennushakkuun tai luontaisen uudistamisen hakkuun jälkeen pystyyn jäävä puusto. Jäävää puustoa voidaan hakata myöhemmin kasvatustai uudistamishakkuussa. KAATOVÄNKÄRI Miestyönä tehtävän puunkaadon apuväline, joka asetetaan kaatosahauksessa syntyneeseen sahausrakoon. Nostettaessa vänkärillä puu lähtee kaatumaan. Käytetään myös nimitystä kaatorauta tai kaatovippa. KANTOKÄSITTELY Maannouseman (juurikäävän) leviämistä hillitsevä toimenpide, jossa havupuiden kantojen pinnalle sivellään maannouseman itiöiden leviämistä estävää ainetta. Lehtipuuvesakon torjuntaa, jossa tuoreet lehtipuiden kannot käsitellään torjunta-aineella. KONKELO Metsän hakkuussa tai esimerkiksi myrskyn seurauksena toisia puita vasten nojalleen jäänyt puun runko. MAANNOSTUMINEN Maan pintaosan jakautuminen huuhtoutumisen vaikutuksesta kerroksiksi, jotka ulkonäöltään ja ominaisuuksiltaan eroavat toisistaan sekä syvemmällä olevasta pohjamaasta. Metsäkeskus osin epäselvät. Puulajimuutoksia ei ole havaittavissa, ja heikkotuottoisten soiden uudistamisvelvoitteen poistamisen vaikutukset näkyvät vasta vähitellen. Metsälaissa määritellään metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt, joiden ominaispiirteet on säilytettävä tai joita on vahvistettava. Näiden ns. metsälakieli 10 § -kohteiden edellytykseksi määriteltiin lakimuutoksessa aiemmasta poiketen pienialaisuus tai metsätaloudellinen vähämerkityksellisyys, mikä on käytännössä johtanut kohteiden selvään vähenemiseen. Tämä heikentää metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamista. – Tältä osin lakimuutoksen vaikutuksia metsäluontoon tulisi selvittää tarkemmin kuin mitä tässä arvioinnissa on ollut mahdollista tehdä, sanoo Luken tutkija Juha Siitonen. Metsätuholaki on ollut juurikäävän torjunnan osalta suhteellisen onnistunut, mutta hyönteistuhojen torjunnan näkökulmasta laki ei ole nykyisellään kaikilta osin toimiva. – Ilmaston lämpeneminen lisää laajamittaisten kirjanpainajatuhojen riskiä, ja puutavaran poistopäivämääriä olisi ainakin kuusen osalta osilla alueista siksi aikaistettava, sanoo Luken tutkija Markus Melin. Kirjanpainajan toisen sukupolven mahdollisesta tuhopotentiaalista olisi lisäksi tehtävä lisätutkimuksia. Hallinnolliset tavoitteet ovat pääsääntöisesti toteutuneet – Säännösten selkeyttämisen ja viranomaistoiminnan näkökulmasta uudistus on ollut pääsääntöisesti onnistunut, sanoo erikoistutkija Kniivilä. Esimerkiksi taimikon perustamisilmoituksista luopuminen on vähentänyt hallinnollista taakkaa, mutta metsävaratiedon laatu on toisaalta samalla heikentynyt. Tutkijat suosittavat lisäksi, että metsälain ja metsätuholain rikkomusten seuraamukseksi tulisi harkita hallinnollista seuraamusmaksua nykyisen sakkorangaistuksen sijasta. Maastotarkastuksista tulisi lisäksi siirtyä entistä enemmän digitaalisiin valvontamenetelmiin. Metsätuholain omavalvontavelvollisuus tulisi arvioinnin mukaan laajentaa koskemaan ammattimaisten toiminnanharjoittajien, eli puutavaran omistajien ja hakkuuoikeuden haltijoiden, lisäksi myös puunvälitystoimintaa harjoittavia tahoja, koska he toimivat käytännössä usein samalla tavalla kuin puunostajat.
FARMI 1/2020 39 METSÄ Maaja metsätalousministeri Jari Leppä haluaa nostaa metsien kasvunlisäyksen osaksi Suomen ilmastopolitiikan keinovalikoimaa. M etsien kasvun nostaminen vahvistaa myös metsien hiilinielua. – Maailman kunnianhimoisin tavoite saavuttaa hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä tarkoittaa myös sitä, että meidän on panostettava entisestään metsien kasvuun, ministeri Leppä sanoo. Kansallisessa metsästrategiassa tavoitteena on nostaa metsien kasvu 115 miljoonaan kuutioon vuoteen 2025 mennessä. Yksi tehokkaimmista kasvun lisäämisen keinoista on jalostettujen puuntaimien käyttö metsän istutuksessa. – Kasvutavoitteen saavuttaminen ei ole mahdollista ilman tutkimusta ja sen soveltamista käytäntöön. Tarvitsemme paitsi aktiivista ja oikea-aikaista metsien hoitoa, myös jalostettua taimiainesta, Leppä painottaa. Leppä esitti näkemyksensä Luken taimijalostukseen erikoistuvan KASVU1-tutkimustilan avajaisissa Savonlinnassa. Lisätoimia tarvitaan, sillä nykykehityksellä 115 miljoonan kuution kasvu saavutettaisiin Luken arvion mukaan vasta vuonna 2050. Tällä hetkellä metsien vuotuinen kasvu on noin 108 miljoonaa kuutiometriä. Jalostamisen avulla voidaan tuottaa puuntaimia, jotka kasvavat nopeammin ja kestävät paremmin vaihtelevia ilmasto-oloja tai tauteja. – Taimijalostuksella varaudutaan myös muuttuvan ilmaston tuomiin riskeihin. Metsätuhot Keski-Euroopassa ja metsäpalot Kanadassa ja Venäjällä ovat osoittaneet, että metsien korkeaa hiilinielua ei pidä ottaa annettuna. Myös metsien terveydestä on pidettävä huolta, ministeri Leppä toteaa. Metsien kasvun lisäys on osa valmisteilla olevan maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman toimenpiteitä. Jalostetun taimiaineksen lisäksi kasvua voidaan vahvistaa esimerkiksi suometsien tuhkalannoituksella. Vierailu Savonlinnassa on ensimmäinen osa ministeri Lepän Ratkaisujen kiertuetta, jonka aikana hän tutustuu eri puolilla Suomea luonnonvara-alan ilmastotoimiin. Leppä keskustelee luonnonvara-alalla toimivien yritysten ja organisaatioiden sekä paikkakunnan nuorten kanssa siitä, mitä jo nyt tehdään ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä innovaatioita alueilla on keksitty. Maaja metsätalousministeriö Ministeri Leppä: Metsien kasvunlisäys osaksi ilmastopolitiikkaa MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ
40 FARMI 1/2020 METSÄ OKRA Osasto E247 UUTUUS: Nyt myös saatavilla syöttörullilla. Metsäharvennusta kustannustehokkaasti uudella JOBO ST50 sykeharvesterilla. Erittäin kevyt, vain 200kg, pienempiin nostureihin ja kaivinkoneisiin. • katkaisu 30cm • syöttövoima 22kN • laippa 14/16in, 2mm • öljyntarve 40-60l/min SYKETEC Vallgrundintie78 B, 65800 Raippaluoto Börje 040 7008796. info@sykeharvesteri.fi www.sykeharvesteri.fi JOBO ST50 Luotettava CAN-väylä ohjaus johon saatavilla pituus ja paksuusmittausta. Koneella raivaamaan. www.usewood.fi METSÄNOMISTAJAN PIENKONEET puh 040 5509744 Raivain sopii myös maataloustraktoriin ja kaivinkoneeseen. Katso video nettisivultamme. Suomen metsäkeskus maksoi vuonna 2019 metsänomistajille 49,4 miljoonaa euroa kestävän metsätalouden rahoitustukea puuntuotantoon, mikä oli 0,3 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Valtion talousarviossa Kemera-tukea oli osoitettu kaikkiaan 55,9 miljoonaa euroa. Puuntuotannon tukea jäi käyttämättä 6,5 miljoonaa euroa. Puuntuotannon lisäksi tukea maksettiin luonnonhoitohankkeille ja ympäristötukena yhteensä 5,8 miljoonaa euroa. Valtaosa Kemera-tuesta, noin 36,2 miljoonaa euroa, käytettiin nuorten metsien hoitoon. Nuorten metsien hoitoa tehtiin viisi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Taimikoiden varhaishoidon pinta-ala pysyi ennallaan noin 35 000 hehtaarissa. Metsätietöitä tehtiin Kemera-tuella noin tuhat kilometriä, mikä oli 60 prosenttia edellisvuotta enemmän. Tukivaroja töihin käytettiin 7 miljoonaa euroa. Uusia tiehankkeita suunniteltiin 5,5 miljoonan tukieuron arvosta. Suometsiä hoidettiin noin 26 000 hehtaarin alalla, mikä oli neljä prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2015 kumotun niin sanotun vanhan Kemera-lain maksatukset päättyivät vuoden 2019 loppuun. Vanhan lain mukaisille hankkeille ei voi enää maksaa tukea. 1.1.2020 alkaen on voimassa vain yksi Kemera-laki, jonka töihin Metsäkeskus voi maksaa Kemera-tukea. Vanhan lain hankkeiden loppuselvittelyjä tehdään Metsäkeskuksessa vielä ainakin tänä vuonna. Tämä tarkoittaa lähinnä hankkeita, joille on maksettu tukea, mutta töitä ei ole tehty loppuun. Metsäkeskus selvittää, tuleeko varoja periä takaisin kesken jääneiltä hankkeilta. Kemera-tukea käytettiin puuntuotannon lisäksi metsäluonnon hoitoon ympäristötukena noin 5 miljoonaa euroa ja luonnonhoitohankkeisiin 0,8 miljoonaa euroa. Ympäristötuen käyttö kasvoi 16 prosenttia edellisvuodesta. Tukea käytetään pääosin metsälakija METSO-kohteiden suojeluun. Ympäristötukisopimuksia solmittiin viime vuonna 933 kappaletta. Sopimuksia tehtiin kaikkiaan 2 400 hehtaarin alalle, mikä oli hieman edellisvuotta vähemmän. Ympäristötukikohteet olivat selvästi edellistä vuotta puustoisempia, mikä selittää kasvanutta tuen määrää. Ympäristötukisopimuksella metsänomistaja sitoutuu jättämään arvokkaan luontoympäristön hakkuiden ja metsänhoitotöiden ulkopuolelle 10 vuodeksi. Korvauksena määräaikaisesta suojelusta metsänomistaja saa ympäristötukea. Kemera-tukea saa vuosittain noin 45 000 metsänomistajaa. Metsänomistajat ja heidän valtuuttamansa metsäalan toimijat voivat hakea Kemera-tukea taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon helpoiten Metsään. fi-palvelussa. Muihin metsänhoitotöihin voi tukea hakea Metsäkeskuksen verkkosivuilta löytyvillä Kemera-lomakkeilla. Kemera-tukea on tänäkin vuonna hyvin tarjolla, ja metsätyöt odottavat tekijäänsä, Niskanen Metsäkeskuksesta sanoo. Metsäkeskus Metsänomistajille maksettiin tukea lähes 50 miljoonaa WWW.COUNTRYMEDIA.FI
FARMI 1/2020 41 KOULUTUS S uomalainen koulu mielletään maailmalla usein parhaimmaksi ympäristöksi oppia ja kasvaa. Samaan aikaan se nauttii kyseenalaista mainetta kasvamisen ja oppimisen ympäristönä muun muassa siksi, että tutkimuksien mukaan paikkakuntakohtainen vaihtelu erilaisten oppimisympäristöjä haastavien ongelmien välillä vaarantaa oppilaiden välisen tasa-arvoisuuden Suomessa. Lisäksi aikaa, rahaa ja vaikkapa ruokaa tai kierrätyskelpoista jätettä valuu hukkaan merkittäviä määriä, koska kiertotaloustieto on monelta osin puutteellista. Oppimisympäristöoppi-projekti on Lassila & Tikanojan aloitteesta alkanut kehitysprojekti, joka on startannut tänä syksynä pilottikouluissa, joista toinen on Espoon Iivisniemen koulu ja toinen Oulun Hönttämäen kouEspoossa ja Oulussa kasvatetaan kiertotalousnatiiveja. Kierrätyksen mestariksi lu. Projekti yhdistää uudella tavalla kiinteistönhoidon asiantuntijuuden, konkreettiset toimenpiteet sekä valistuksen ja kasvatustoiminnan. – Me L&T:llä olemme Huomisella Töissä ja meidän mielestämme Suomen tulevaisuus on sekä lapsissa että lapsien. Oppimisympäristöoppi-projektin avulla kohennamme oppimisympäristöä kokonaisuutena ja autamme sekä koululaisia että opettajia kasvamaan kiertotalousnatiiveiksi ja kierrätyksen mestareiksi. Osallistuminen ei maksa pilottikouluille yhtään mitään ja projektin päätteeksi tulemme tarjoamaan vinkkimateriaalin ja opettajan oppaan täysin ilmaiseksi kaikkien koulujen vapaaseen käyttöön, projektin vetäjä L&T:n Kiinteistöpalveluiden markkinointipäällikkö Piia Veikkolainen kertoo. Projektin keskiössä on koululaisten oppimisolosuhteiden parantaminen – eli suomalaisten lasten viihtyvyys, terveys, turvallisuus ja
42 FARMI 1/2020 KOULUTUS tulevaisuus. Kouluissa projekti on otettu vastaan innostuneesti. – Projektin alkaminen ja siihen mukaan pääseminen olivat iloinen yllätys. Hienoa, että maamme keskeinen toimija kiinteistönhoidon ja siivouksen alalla on lähtenyt aktiivisesti parantamaan oppimisympäristöjä. Tärkeinä näkökulmina ovat olleet oppilaita erityisesti kiinnostavat kierrätys, ruokahävikin vähentäminen ja jätteiden lajittelu eli teemaa käsitellään laajemminkin kuin vain kiinteistönhoidon kannalta, Espoon Iivisniemen koulun rehtori Leila Tuominen sanoo. Kun 12–18 prosenttia kaikkien koulujen ja päiväkotien kerrosalasta kärsii kosteusja homevaurioista, samalla 172 000–259 000 henkilöä altistuu niille kouluissa tai päiväkodeissa päivittäin. Eri arvioiden mukaan koulujen ja päiväkotien korjausvelka on noin 1,5 miljardia euroa. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan esimerkiksi pelkästään koulujen ruokahävikistä koituvat kustannukset saattavat olla päivittäin jopa noin 130 000 € ja vuositasolla noin 25 miljoonaa €. – Oppimisympäristöjen tilaa ei voi pitää hyvänä, sillä niin moni kouluista kärsii erilaisista sisäilmaongelmista. Jos tilat eivät ole terveitä, on selvää, että se vaikuttaa myös sekä oppilaiden ja opettajien hyvinvointiin että työja oppimiskykyyn. Viihtyisyydessä on myös parantamisen varaa. Kasvit, matot, tyynyt ja sohvat tuovat sekä hyvinvointia että mahdollisuuksia muunneltaviksi oppimisympäristöiksi, Tuominen jatkaa. – Tässä projektissa tervetullut ja hyvin järkevä uusi näkökulma on se, että esimerkiksi lähiluonto ja koulun piha-alue mielletään oppimisympäristöksi. Uusia avoimia oppimisympäristöjä rakennetaan nykyään paljon, mutta niiden käyttöönotto vaatii mielestäni opettajalta erityistä osaamista ja sitoutumista, jotta ne saadaan hyödynnettyä halututulla tavalla. Kiinteistöjen siivouksessa ja kunnossapidossa on selkeästi menty heikompaan suuntaan kilpailutusten myötä. Eli liikaa katsotaan neliömääriä ja mietitään esimerkiksi siivous sen mukaan. Mielestäni pitäisi katsoa ennemminkin kokonaisuutta ja tilan luonnetta ja miettiä, mitä huoltotoimenpiteitä se kaipaa, Oulun Hönttämäen koulun rehtori Tero Aho pohtii. Pilottikouluista koko Suomen kisaksi Projekti pyörähti käyntiin loka– marraskuussa, kun pilottikoulujen oppilaat pääsivät suunnittelemaan projektille maskotin ja koulujen oppimisympäristö sekä olosuhteet arvioitiin L&T:n asiantuntijoista muodostetun iskuryhmän toimesta. – Ammattilaisemme kartoittivat syksyllä näiden kahden pilottikoulun olosuhteita eli esimerkiksi pihaja leikkialueita, sisäja ulkotilojen kuntoa ja käyttöä, kierrätyksen tasoa sekä energiatehokkuutta, Piia Veikkolainen kertoo. Kartoituksen jälkeen pilottikoulujen kanssa valittiin kunnostustoimenpiteet, joita lähdetään tekemään. Tammikuussa projekti avautuu kaikille Suomen alakouluille niin, että kaikki pääsevät osallistumaan oppimisympäristöoppi-kilpailuun, jossa voittajakoulun oppimisolosuhteet kartoitetaan pilottikoulujen tapaan ja sen oppimisympäristö laitetaan kuntoon. – Toimiva jätteiden lajittelu ja kierrätys pitäisi saada ehdottomasti kaikkiin kouluihin, sillä sitä kautta kiertotalouden periaatteet tulevat lapsillekin tutuiksi. Ja ne toivottavasti leviäisivät myös koteihin, Oulun Hönttämäen rehtori Aho toteaa. – Kiinteistönhoitoa pitäisi ajatella omaisuuden hoitona ja sellaisena tulevaisuuden tekona – ei kuluna, josta voidaan aina karsia, kun varoja on vähän. Meillä Iivisniemen koululla asiat ovat paremmalla tolalla, mutta samaa ei voida sanoa kaikista kouluista. Ylipäätään tällä hetkellä useiden julkisten kiinteistöjen huoltaminen on heikolla tasolla, sillä rakennuksia pidetään vain käyttökunnossa ja korjataan vuotavat katot ja muut akuutit pulmat, joiden korjaamatta jättäminen johtaisi käyttökieltoon. Etukäteen tehtäviä kunnostustoimia ei tehdä ajoissa, espoolaisen Iivisniemen koulun rehtori Tuominen harmittelee. Lähteet: Roti 2017, THL, Luke KOULUTUS
FARMI 1/2020 43 KOULUTUS KUKA OLET? Olen Sara Lahtinen 19-vuotias opiskelija Ruukista. MITÄ OPISKELET JA MISSÄ? Opiskelen ravihevosten hoitajaksi Ruukin Maaseutuopistossa. MITEN PÄÄDYIT OPISKELEMAAN? Päädyin opiskelemaan alaa harrastuksen pohjalta. Pienestä pitäen on tullut tallilla käytyä. MINKÄLAISEKSI KOET OPISKELUN? Opiskelu täällä on mukavaa, kun suurin osa opinnoista tehdään käytännössä. MITEN TULET TYÖLLISTYMÄÄN? Uskoisin työllistyväni aika hyvin. AIOTKO JATKAA OPISKELUA VIELÄ? Luultavimmin en ainakaan heti uudelleen. Haluan käydä töissä välissä. Harrastus innosti opiskelemaan alaa OPISKELIJA ESITTÄYTYY KOULUTUS VEERA SOUKKA
44 FARMI 1/2020 KOTI & HYVINVOINTI Pyydysmerkinnät kuntoon Kalatalouden Keskusliitto haluaa muistuttaa voimassa olevista kalanpyydysten merkintätavoista ja tarvittavista kalastusluvista. V aikka jäätilanne on tänä talvena poikkeuksellisen huono, niin lopulta talvi on aina tullut Suomeen. Pakkasen saapuessa jäät alkavat kantaa kalastajaa Etelä-Suomessa saakka ja talvisen pyydyskalastuksen ystävät pääsevät mielipuuhaansa. Näin merkitset pyydyksesi: 1) Jäältä kalastettaessa pyydys ja kalastamista varten tehdyt, halkaisijaltaan yli 40 cm:n avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. Salkoon on laitettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvä 2 cm korkea heijastin. Jos jään alle esimerkiksi lasketaan katiska, merta tai vaikkapa pystyrysä, asia hoidetaan yhden avannon kautta. Jos avanto on yli 40 cm, merkintään käytetään yhtä edellä mainittua vähintään 1,2 metristä salkoa heijastimineen. 2) Jos pyydys tai usean yhteenliitetyn pyydyksen muodostama kokonaisuus on pituudeltaan yli 10 metriä, on merkkisalkoa käytettävä pyydyksen molemmissa päissä. Näin on esimerkiksi verkkojen suhteen toimittava. Tavallista on, että talviverkkoja lasketaan jään alle kokemisavannosta säteittäin useampaan suuntaan. Verkot ovat poikkeuksetta yli 10 metriä pitkiä, joten edellä mainittuja vähintään 1,2 metrisiä salkoja tulee käyttää kokemisavannon lisäksi jokaisen erisuuntaan olevan ”säteen” päässä. Pyydysten oikea merkintä on turvallisuusasia Merkintä viimeistellään yhteystiedoilla. Pyydyksen asettajan nimija yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki tulee kiinnittää merkkisalon yhteyteen. Tarkemmat ohjeet kalastusasetuksen vaatimista pyydysmerkinnöistä löydät Kalatalouden Keskusliiton julkaisemasta esitteestä Merkitse pyydyksesi oikein Pyydyskalastus vaatii aina vesialueen omistajan luvan ja 18–64-vuotiailta kalastonhoitomaksun. Maksun voi suorittaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, palvelunumeron 020 69 2424 kautta tai R-Kioskeissa. Kalastonhoitomaksu maksaa vuodeksi 45 euroa, seitsemäksi vuorokaudeksi 15 euroa ja vuorokaudeksi 6 euroa. R-Kioskilla maksuun lisätään kolmen euron toimitusmaksu. Kalatalouden Keskusliitto
FARMI 1/2020 45 KOTI & HYVINVOINTI Talven uutuuksia Koskettava kuvaus sotalapsuudesta Ruotsalaisen teatterintekijän Anna Takasen isä lähetettiin 4-vuotiaana sotalapseksi länsinaapuriin. Kun sota päättyi, Timo jäi Ruotsiin. Kirjassaan Sinä olet suruni (Gummerus) Anna Takanen kerii auki isänsä tarinaa sekä sitä, mitä on olla sotalapsen lapsi. Teos kuvaa riipaisevasti sodan siirtymistä sukupolvelta toiselle. ”Ihmisen kuuluu olla aikuisen lapsi, minä olen sotalapsen lapsi”, Takanen kirjoittaa Timo Takasen isä kaatui sodassa, eikä äiti pystynyt pitämään huolta kahdesta pienestä pojastaan. Keuhkokuumetta sairastava Timo lähetettiin Ruotsiin, vuotta nuoremman Leevin jäädessä kotiin Suomeen. Timo jäi asumaan kasvattivanhempiensa luokse Hallandiin. Yhteys sukulaisiin Suomessa oli harvojen kirjeiden varassa. Yhteistä kieltä ei ollut. ”Sota häviää perheestä neljän sukupolven aikana. Minä olen kolmatta sukupolvea”, Anna Takanen kertoo. Sinä olet suruni kuvaa sodan perintöä, puhumattomuuden taakkaa ja ihmisen tarvetta tuntea oma sukutarinansa. Se kertoo Suomesta, Ruotsista, sodasta ja rauhasta, erilaisuudesta, juurista, ylpeydestä ja häpeästä. Kirja ilmestyy suomeksi 17. helmikuuta. Gummerus 95-vuotias Elovena-tyttö uudistuu ja lähtee ulkomaille Raisio-konsernin omistaman Elovena-brändin ilme uudistuu vuonna 2020. Muutoksen takana on Raision tavoite kasvattaa kansainvälistä kauraliiketoimintaansa. Uusi Elovena on ajassa elävä, rohkeasti suomalainen brändi, joka tarjoaa luonnollisesti terveellisiä kauratuotteita jatkossa myös Euroopan markkinoilla. Elovena-tyttö jatkaa 95-vuotista taivaltaan sinisessä mekossa. Uudistuksella Elovena-brändin visuaalinen ilme päivitetään uusiin innovatiivisiin tuoteryhmiin ja kansainvälisille markkinoille sopivaksi. Kaikille suomalaisille tutun kaurabrändin ydin pysyy ennallaan: luonnollisesti terveellisiä tuotteita suomalaisesta kaurasta ja puhtaasta suomalaisesta luonnosta. Elovena-pakkaukset vaihtuvat uuden ilmeen mukaisiksi asteittain helmikuusta 2020 alkaen. Raisio on vienyt kauratuotteita ulkomaille jo yli parinkymmenen vuoden ajan Nordicja Provena-brändeillä, mutta nyt Elovena on valittu kasvavan kansainvälisen kauraliiketoiminnan kärkibrändiksi. Provena-tuotteet muuttuvat Elovena Gluten free -tuotteiksi vuoden 2020 aikana. Raisio-konserni
46 FARMI 1/2020 KOTI & HYVINVOINTI Sipuli kuuluu keittiöön Hyvää ruokaa ei synny ilman sipulia. Tätä mieltä ovat huippukokitkin. Monia ylistyspuheita sipulille on pidetty, mutta varmaa on ainakin se, että sipuli sopii todella moneen ruokaan, ja sipuleita on monia erilaisia vaihtoehtoja. Sipuli voi olla maun piristäjä tai ruuan raikkauden ja makeuden korostaja. Sipuli saa makuihin syvyyttä ja se tukee ruuan muiden ainesten makuja. Sipulissa on kerroksellisuutta ja ripaus mystiikkaa. Muodoltaan kaikki sipulit ovat kauniita. Valitse sipulia vaihdellen Keltaeli kepasipuli on se kaikkein tutuin ja eniten käytetty sipuli suomalaisille. Myös valkosipulista pitävät useimmat, ja punasipuli tuo jo ulkonäöllään vaihtelua. Purjo maistuu hienostuneen erilaiselta ja ruohosipuli sopii lähes kaikkeen. Salottisipuli ja vanhanajan ryvässipuli kuuluvat sipuleiden aateliin. Salaatteihin voidaan valita hopeasipulia ja täytettäväksi jättisipuleita. Kevätsipuli ja kiinansipuli ovat tulleet tutuiksi aasialaisruokien ansiosta. Pieniä helmija hillosipuleita sopii käyttää piristeeksi. Sipuleista makua ja terveysvaikutuksia Sipuleiden maun salaisuus ovat rikkiyhdisteitä sisältävät aromaattiset öljyt. Jonkin verran näitä sulfidipitoisia aineita vapautuu jo sipulia pilkottaessa, minkä takia jotkut joutuvat kyynelehtimään. Kun käyttää terävää veistä, tämä haitta vähenee ratkaisevasti. Sipulin aromaattisuus puolestaan tulee sen sisältämästä umamista. Juuri umami on se maku, joka tukee ruuan muita makuja. Umami on yksi viidestä perusmausta. Vanhastaan on tuttua, että sipuli avaa hengitysteitä ja helpottaa siten flunssaista oloa. Sipuli sisältää antioksidantteja, etenkin kversetiiniä, jonka uskotaan suojaavan virusten ja bakteereiden hyökkäyksiltä. Kaiken kaikkiaan sipuli osana monipuolista, kasvispainotteista ruokavaliota alentaa osaltaan veren kolesterolitasoa, vahvistaa immuunijärjestelmää ja auttaa sydänja verisuonisekä syöpäsairauksien ennaltaehkäisyssä. Raakana, marinoituna, kuullotettuna, haudutettuna Blinikautena hienonnettu keltatai punasipuli kuuluu blinien lisäkkeisiin. Jos maku tuntuu liian voimakkaalta, sipulisilpun voi huuhtaista siivilässä kylmässä vedessä. Muutoin sipulit kannattaa esimerkiksi salaatteihin marinoida. Keltaja punasipuli sopivat marinoitaviksi parhaiten, myös miedot salaattija hopeasipulit. Marinadi tehdään tutulla 1:2:3 -kaavalla eli yksi osa väkiviinaetikkaa, kaksi osaa sokeria ja kolme osaa vettä. Kaada liemi lämpimänä sipuleille ja jäähdytä. Sipulin kuullottamisessa on tärkeää, että malttaa sekoitella ja pitää lämmön riittävän alhaisena, ettei sipuli ala ruskistua. Se vain pehmenee raukeaksi. Maku leppyy samalla suorastaan makeaksi. Makeutta voi myös korostaa ripauksella sokeria, kun kuullottaa sipulirenkaita vaikkapa maksaleikkeen päälle. Sipulin hauduttaminen on tuttua, kun tehdään liemiä, keittoja tai pataruokia. Lähde? KOTI & HYVINVOINTI
FARMI 1/2020 47 KOTI & HYVINVOINTI Sipuli kuuluu keittiöön AINEKSET 2 isohkoa sipulia 4 salottitai ryvässipulia 1 purjo 3 valkosipulinkynttä 2 rkl rypsiöljyä (tai puolet öljyä, puolet voita) 1 rkl vehnäjauhoja 1 l vahvaa liha-, kanatai kasvislientä 2 kokonaista neilikkaa 1 rkl tuoretta, hienonnettua timjamia mustapippuria suolaa 2 rkl portviiniä tai madeiraa Neljän sipulin keitto OHJE 1. Kuori, puolita ja viipaloi sipulit. Kuullota sipulit tilavassa, paksupohjaisessa kattilassa kuumassa öljytilkassa läpikuultaviksi ruskistamatta. 2. Ripota joukkoon jauhot ja kiehauta sekoitellen. Kaada vähin erin koko ajan sekoittaen mukaan neste. Lisää neilikat, timjami ja pippuria. 3. Hauduta keittoa 40 minuuttia. Mausta portviinillä tai madeiralla ja tarkista maku. Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry VINKKI: Voit tarjota lisäksi kuumassa uunissa juustoraasteella kuorrutettuja leipäviipaleita. Nosta ne kuumina keiton pinnalle suoraan lautasille.
48 FARMI 1/2020 KOTI & HYVINVOINTI S inisimpukat kermaisessa valkoviinikastikkeessa voivat kuulostaa sen tason gourmet-ruoalta, että kotikokin ei kannata edes yrittää. Päinvastoin! Gourmet’a tämä makujen ihana yhdistelmä toki on, mutta vaikeaa simpukka-aterian valmistaminen ei ole. Ylelliseltä maistuva mutta nopeasti valmistuva ateria on nappivalinta vaikkapa illalliskutsuille tai silloin, kun haluat tehdä vaikutuksen treffikumppaniisi. Sinisimpukoilla herkutellaan erityisesti Ranskassa ja Belgiassa. Perinteisesti simpukoita syödään ainoastaan niinä kuukausina, joissa ranskan kielessä on r-kirjain – eli toukokuusta elokuuhun simpukoita ei lautasella näy. Nykyään simpukoita voi syödä kesälläkin, sillä viljeltyinä niitä on saatavilla ympäri vuoden. Tästä huolimatta monet mieltävät simpukat edelleen talvikauden ruoaksi. Suomessa simpukoita myydään sekä tuoreena että pakasteena. Käytä pakastesimpukoita pakkauksen ohjeen mukaan. Tuoreet simpukat vaativat hieman enemmän esikäsittelyä kuin pakastetut. Tuoreet simpukat kannattaa hakea kaupasta vasta samana päivänä, kun aiot laittaa ruokaa. Huuhdo simpukat ja harjaa niiden kuoret esimerkiksi juuresharjalla. Käy simpukat samalla läpi. Kiinni olevat simpukat sopivat käytettäviksi. Kopauta auki olevien kuoria: jos ne sulkeutuvat, voit käyttää simpukan. Älä käytä auki pysyviä simpukoita äläkä sellaisia, joiden kuori on rikki. Simpukat kypsyvät todella nopeasti. Keittämisessä tärkeää on pitää kattilan kansi kiinni: kaikkien simpukoiden ei kuulukaan olla liemessä, vaan kattilaan muodostuva höyry kypsentää ne. Ravista kattilaa keittämisen aikana avaamatta kantta. Älä keitä simpukoita pidempään kuin viitisen minuuttia. Ylikypsät simpukat muuttuvat rakenteeltaan kumisiksi. Keittämisen jälkeen simpukan pitää olla avautunut: jätä siis käyttämättä ja syömättä sellaiset, joiden kuori on keittämisen aikana pysynyt kiinni. Simpukoiden kanssa kannattaa tarjota vaikkapa yrttipatonkia, jota voi dipata keitinliemestä muodostuneeseen kastikkeeseen. Belgialaiset syövät simpukoiden kanssa ranskalaisia. Perinteinen liemi tehdään valkoviinistä ja kermasta, mutta voit myös kokeilla keitinliemen maustamista currylla tai vehnäoluessa höyryttämistä. Pro Kala ry Simpukoilla tekee vaikutuksen AINEKSET 1 kg sinisimpukoita 1 iso sipuli 2 rkl voita 2 dl kuivaa valkoviiniä 2 dl ranskankermaa tai kuohukermaa ripaus suolaa 1 dl persiljasilppua Keitetyt sinisimpukat OHJE 1. Puhdista ja raaputa veitsellä simpukan kuoria. Kopauta jo avautuneet simpukat pöytään. Ota talteen vain sulkeutuvat simpukat ja heitä avoimiksi jäävät pois. 2. Sulata voi laakeassa paistokasarissa, lisää sipulisilppu ja freesaa pehmeäksi. Lisää viini ja ripaus suolaa. Laita kaikki simpukat kasariin. Keitä kannella suljetussa kasarissa voimakkaasti noin 5 minuuttia ja ravistele kasaria välillä. Kun simpukat ovat avautuneet, on ruoka valmista. 3. Annostele simpukat reikäkauhalla kuumille syville lautasille. Lisää liemen joukkoon kerma, kiehauta, kaada liemi simpukoille ja ripottele persiljasilppua päälle. Jos haluat tarjota simpukat pääruokana, lisää nestemäärää, jolloin liemi tekee ruoasta keiton.
FARMI 1/2020 49 KOTI & HYVINVOINTI VINKKI: Sinisimpukat voi myös valmistaa merimiehen vaimon tapaan, Moules à la Marinière, jolloin liemeen lisätään valkosipulisilppua, timjaminoksa, laakerinlehti ja kerma korvataan viinillä.
50 FARMI 1/2020 PALVELUHAKEMISTO Palveluntarjoajat lähellä sinua LEHTEMME ON LUETTAVISSA: www.lehtiluukku.fi, www.countrymedia.fi sekä www.facebook.com/Farmi-lehti • KONEET • RAKENTAMINEN 1 MOD. / 110,00 € + ALV 24% SOITA JA KYSY TARJOUS. 0400 590 324 Palveluhakemisto, modulimitoitus Maaseudun aikakauslehti Farmi on suunnattu maatilaja maaseutuyrittäjille. Tarjoamme lukijoillemme asiantuntevaa ja ajankohtaista asiaa maaseutua ja sen yrittäjiä koskevissa asioissa. Jokaisessa numerossamme on seuraavat teemat: maatalous, metsä, eläimet, ympäristö ja energia, koulutus ja koti. MEDIAKORTTI 2019 Maaseudun aikakauslehti Farmi KUN HALUAT NÄKYVYYTTÄ, VARAA PAIKKA FARMISTA. www.countrymedia.fi Olethan jo tutustunut Country Median kotisivuihin osoitteessa: www.countrymedia.fi DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Laukkanen Oy Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.? 050 5273 614 www.kankareenpaalutus.fi T E R Ä S P A A L U T U K S I A 045 156 8446 www.ppkaihdin.?
FARMI 1/2020 51 Seuraavassa FARMISSA: TÄLLÄ KYLÄLLÄ Tehokkaampi tuotanto pienentää ympäristöjalanjälkeä luomuviljelyssä Terve karja kannattaa DEPOSITPHOTOS VARMISTA TYÖTURVALLISUUTESI JUHO SIHVONEN