Nro 3/2018 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Jätevesiasiat Liettua on hydroponisen viljelyn edelläkävijä Hyönteiskokin vinkit Kesällä tapahtuu! kuntoon ajoissa
KUMPPANINA PARAS PIPELIFE Tilaa maksuton jätevesikartoitus ja lataa Jätevesiopas PUHDASTULEVAISUUS.FI Avoinna 16–18. elokuuta to–pe 10–17 ja la 10–16 Hämeenlinnan läheisyydessä Hattulassa Näyttelyssä uutuuskoneita, työnäytöksiä, kukkatatuointeja (to), ryhmäkasvinäyttely, kasvipainantaa (pe), taimiston kasvimyynti, laatikonkasauksen SM-kilpailu, rypäleja kärhönäyttely myyntitaimineen... ... Ja paljon muuta! Katso lisää www.lepaa.fi. Tervetuloa! Puutarha-alan ammattilaisuutuudet Lepaa-näyttelyssä elokuussa! 16.–18. elokuuta 2018, Hattula EPAA .fi Karja-Suomen ykköstapahtuma keskellä Suomea KoneAgria 11.–13.10.2018 Jyväskylässä Rakentaminen FINN DAIRY EXPO Energia MAITO Seminaarit LIHA Palvelut ja neuvonta Koneet Tuotantopanokset Metsä NURMI Vaihtoehtoiset proteiinit TUOTOSSEURANTA 120 Tarvikkeet koneagria.fi ? ? Jyväskylän Paviljonki Uno Savolankatu 6 | 40100 Jyväskylä
SISÄLLYS NRO 3 KESÄKUU 2018 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa LEHTILUUKKU ON kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. VINKKI: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! Miten vesiviljelyä voi hyödyntää kotieläintuotannossa? 30 Terveisiä toimitukseen? Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen katja.sormunen@cou ntrymedia.fi. 42 Hyönteiskokki kertoo, miten hyönteisiä voi poimia luonnosta itsekin, mutta lajituntemus on oltava hallussa. 8 Tuusulassa järjestettiin ravinnekierrätyksen innovaatioleiri. 5 Pääkirjoitus 7 Puheenvuoro MAATALOUS 8 Kokeilujen kautta kestävään ruoan tuotantoon 13 Kaistaviljely haastaa, säästää ja tuottaa 16 Haja-asutusalueen jätevesiremontit 20 Linjarakentamisessa on otettava huomioon peltojen salaojat METSÄ 24 Konetyöalojen suurnäyttely Finnmetko HYÖTY 30 Onko sisäviljelystä rehuntuotantoon? 33 Joka toinen sikaja siipikarjatila luovuttaa lantaa KOULUTUS 38 Maatalousalan tutkinnot uudistuvat KOTI 42 Sirkkaruoat tekevät tuloaan 46 Palveluhakemisto 49 Reseptit TEEMAT 8 Maatalous 24 Metsä 28 Ympäristö & energia 30 Hyöty 34 Hevoset 38 Koulutus 42 Koti
PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Niina Linna toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen, puh. 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AVUSTAJAT Anna Toppari Hia Sjöblom Helena Äijö Salaojayhdistys Susanna Aro MMT, KM Noora Ruuskanen, Seam Ruoka AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm PieniSuuri Idea LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSVARAUKSET Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 mediamyynti, puh. 0400 243 880 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Printall-AS 2018 KANNEN KUVA Ahti Sormunen KUVAPANKIT Depositphoto ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 5 kertaa vuodessa. 34. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Verstaankatu 2 B 54, 33100 Tampere Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! Ki rje po st im er kk i Co un try M ed ia Oy Ve rs ta an ka tu 2 B 54 33 10 Ta m pe re Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 5 numeroa Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. itselleni kestotilauksena 5 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10%) määräaikaisena tilauksena 5 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10%) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! Nro 5/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Metso-leirit Lasten ja nuorten Leader-tukea voi saada investointeihin Valkuaiskasvien viljely kannattaa Varavoimajärjestelmä pelastaa tiukassa paikassa Nro 4/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti maanparannukseen Maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Tiukkaa asiaa omistajanvaihdoksesta Kananmunien tuotanto on kasvussa Nro 6/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Muuttuva ilmasto haastaa Gluteenittomien kasvien viljely Lämpöyrittäjyydestä kohdekartoitus Vierailulla ruotsalaisilla luomutiloilla Nro 1/2018 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Lauhat talvet horjuttavat puunkorjuuta Metsään.fi avautuu maaliskuussa Hyönteiset osaksi ruoantuotantoa Kyläkauppa palveluiden tukipisteenä Farmi 4/18 ilmestyy viikolla 37. Tilaa lehti
5 FARMI 3/2018 PÄÄKIRJOITUS CountryMedia Oy Katja Sormunen • puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi www.countrymedia.fi COUNTRYMEDIA OY ON mediayhtiö, kustantaja ja julkaisija, joka on erikoistunut painettujen ja digitaalisten sisältöjen ja mediapalveluiden tuottamisiin. Omia tuotantojamme ovat Maaseudun aikakauslehti Farmi ja Kesälehti Saariston Kesä. Kauttamme saat: • Asiakasja sidosryhmälehdet: konseptointi, sisältösuunnittelu, sisällöntuotanto • Vuosikertomukset • Graafinen suunnittelu: yritysilmeet ja esitteet Tehosta omaa viestintääsi Nro 6/2017 www.countr ymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseud un aikakaus lehti Muuttuva ilmasto haastaa Gluteenittom ien kasvien viljely Lämpöyrittäj yydestä kohdekartoit us Vierailulla ruotsalaisilla luomutiloilla Nro 4/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti maanparannukseen Maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Tiukkaa asiaa omistajanvaihdoksesta Kananmunien tuotanto on kasvussa Nro 1/2018 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Lauhat talvet horjuttavat puunkorjuuta Metsään.fi avautuu maaliskuussa Hyönteiset osaksi ruoantuotantoa Kyläkauppa palveluiden tukipisteenä Saariston kesä COUNTRYMEDIA OY // 25. VUOSIKERTA // ILMAISJAKELU WWW.COUNTRYMED IA.FI MENOT // VESILLÄ // KESÄASUMINEN // SUUNTAA TÄNNE // RUOKA JA JUOMA // HYVINVOINTI // LAPSET Maija Silvennoinen iloitsee kotimaisen ruokasesongin alkamisesta Lähde lavoille – tanssikulttuuri ei kuole Kasmir: ”Täytyy olla kiitollinen joka päivästä” tuo jännitystä kesälomaan Koskenlasku www.countrymedia.fi Neljänsuoran Antti Ketosen kesä täyttyy keikoista Lähde karavaanarina kesä-Suomeen Anikó Lehtisen ihanat retkieväsohjeet Kroppa tykkää: Nopea kesäjumppa Saa nauttia Kesä on täällä Countrymedia Oy // 26. vuosikerta MONEN ILOKSI ja hämmennykseksi olemme saaneet nauttia lämpimästä säästä jo tovin. Valitettavasti kaikki eivät voi nauttia lämpimästä ja sateettomasta säästä. Viljelijän vuodet ovat olleet jo monta vuotta sopeutumista ja välillä tuleekin mieleen, miten viljelijät jaksavat. Tänäkin vuonna viljelivät saavat kokea kovia aikoja kannattavuuden vuoksi. Pellot ovat jo niin kuivia, että ne pienentävät sato-odotuksia jopa viidekseen keskimääräisestä. Nyt voimme vain toivoa kunnon sateita pelastamaan sen, mitä pelastettavissa on. Aurinkoisesta, lämpimästä ja kuivasta säästä ovat kuitenkin päässeet hyötymään ne yrittäjät, jotka ovat muutaman kesän saanut kärsiä asiakaskadosta kylmän ja sateisen kesän vuoksi. Huvipuiston, kesäkahvilan, terassin tai jäätelökioskin pitäjät ovatkin päässeet nauttimaan asiakkaistaan ja kassojensa kilinästä, hyvä niin. Kesä on vuodenaika jota kaikki varmasti odottavat eniten. Niin myös me täällä toimituksessa olemme odottaneet. Farmi hiljenee toviksi ja palaa seuraanne jälleen alkusyksystä mielenkiintoisilla juttuaiheilla. Toivokaamme aurinkoisen ja lämpimän sään jatkuvan yösateineen. Aurinkoista kesää, Ennätyksellisen lämmin kevät
on myös Facebookissa! Seuraa ja kuule ensimmäisenä alan uutiset! @Farmilehti #kesä #suomenkesä #keskikesä #aurinko Kesä Kesäkuu KESÄ ELI suvi on vuodenaika kevään ja syksyn välissä. Kesä on vuodenajoista lämpimin, koska maapallo on silloin kallistunut niin, että aurinko säteilee maan pinnalle jyrkemmässä kulmassa kuin muina vuodenaikoina. Pohjoisella pallonpuoliskolla kesäkuukausiksi lasketaan tavallisesti kesä-, heinäja elokuu. Olkihattu, isolieri, kalliolta alas kieri. Siitä veteen vieri, vesilintu teki pesän, hautoi munat, asui kesän. TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT Robocrop ? Lisää humusta ? Parantaa maan rakennetta ? Sitoo ravinteita ? Tukahduttaa rikkakasvit ? Torjuu ankeroisia ? Pienentää kasvitautipainetta Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: • Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. SANEERAUSKASVIT PELTOSI PARHAAKSI CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA KATSO haran esittelyvideo: www.garford.com COMMANDO-SEKOITUS (50 % sinappia, 50 % rehuöljyretikkaa) VETO-VALKOSINAPPI UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN Maahantuonti ja myynti: S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.?
7 FARMI 3/2018 PU HE EN VU OR O MAASEUDUN RESURSSEISTA eli puhtaasta luonnosta, vedestä ja tilasta syntyy kasvua koko Suomelle. Näiden maailman mittakaavassa niukkenevien resurssien arvo tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa. Se kasvattaa myös maaseudun arvoa. Suomen menestymisen kannalta oleellista on, että kaupunkija maaseutualueet toimivat yhdessä. 95 prosenttia Suomesta on maaseutua, joten olisi tuhlausta jättää hyödyntämättä vahvuudet, joita maaseutu meille tarjoaa. Nykyisin useampi kuin joka kolmas yritys sijaitsee maaseudulla. Kymmenen vuoden päästä maaseudun yrittäjyys näyttää hyvin toisenlaiselta. Teknologia muuttaa maataloutta, ja elintarvikevienti avaa ovia myös uusille tuotteille. Yritysrakenne monipuolistuu ja kytkeytyy kansainvälisiin arvoverkkoihin. Yrittäjyys kehittyy kestävästi Kiertotalous luo yrittäjyydelle uusia mahdollisuuksia. Toisen jäte on toisen raaka-aine, ja ravinteet kiertävät turvallisesti uudelleen hyötykäyttöön. Yhteistyöllä kiertotalous rakentaa alueellista ja paikallista hyvinvointia. Kiertotalous synnyttää ihan uudenlaista kysyntää, jota varten yritysten on kyettävä uudistumaan ja muuttamaan liiketoimintamallejaan. Vaaditaan uudenlaista tuotesuunnittelua, tutkimusta ja kokeiluja. Maaseudun yritykset tulevaisuuden tekijöinä Ruuantuotanto ja metsä tulevat jatkossakin olemaan maaseudun yrittäjyyden kulmakiviä, mutta ne uudistuvat ja niiden oheen syntyy lisää muunkinlaista yrittäjyyttä. Matkailu on jo kovassa kasvussa. Samalla kun maaseudun paikkaan liittyvät ominaisuudet hyödynnetään yritystoiminnassa, moni työ irtaantuu paikasta. Etätyön näkymät ovat hyvät ja yhä useampi ihminen voi asua ja tehdä työtä kahdella paikkakunnalla. Kaikki on mahdollista jos netti toimii Tietoliikenneyhteyksien ja liikenneinfran avulla maaseutu kytkeytyy osaksi globaaleja markkinoita. Yrityksen sijainnilla tulee olemaan yhä vähemmän merkitystä asiakkaalle. Toisaalta maaseudun yritys voi rakentaa tuotteelleen omaleimaisen brändin hyödyntämällä paikallisia vahvuuksia. Moni meille arkipäiväinen asia on toisten silmissä kiehtovaa eksotiikkaa. Tällä hetkellä nopea laajakaistayhteys on 54 prosentilla Suomen kotitalouksista. Monilla maaseutualueilla tilanne on huonompi. On itsestään selvää, ettei yrittäjyys kehity ilman luotettavaa verkkoyhteyttä. Maaseudun laajakaistayhteyksiä ei rakenneta markkinaehtoisesti, joten julkista rahoitusta tarvitaan edelleen, jotta maaseutu ei jää digitalisaation katveeseen. Myös yrittäjien osaamista on ylläpidettävä, jotta uuden teknologian tuomat mahdollisuudet saadaan hyödynnettyä. Komission esitykset tulevan EU:n rahoituskauden lainsäädännöksi ovat saatavilla näillä hetkillä. Suomen tavoitteena on turvata jatkossakin riittävä maaseudun kehittämisen rahoitus, jolla mahdollistetaan maaseudun elinkeinojen uudistuminen. Maaseudun yrittäjät, olkaa jatkossakin mukana luomassa kestävää kasvua koko Suomelle! Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö, maaja metsätalousministeriö
8 FARMI 3/2018 S uomessa muodostuu vuosittain kymmeniä miljoonia tonneja ravinnerikkaita sivuvirtoja. Tällä hetkellä vain osa näistä biomassoista päätyy tehokkaaseen hyötykäyttöön. Tämä oli lähtökohta, josta innovaatioleiriä lähdettiin suunnittelemaan. Leirin järjesti hallituksen ravinteiden kierrätyksen ja vesien suojelun kärkihanke yhteistyössä Maaseutuverkoston kanssa. – Agroekologiset symbioosit, joissa yhden toimijan jäte on toisen aarre, ovat hedelmällinen lähtökohta kestävän ruuantuotannon ja liiketoiminnan muodostamiseen. Halusimme edesauttaa yhteistyömallin leviämistä, kertoo leirin taustoista kärkihankekoordinaattori Mikko Rahtola Luonnonvarakeskuksesta. Kiertotalous tarjoaa mahdollisuuksia maaja metsätalousyrittäjille 30 tuntia kestäneellä teholeirillä joukkueet keskittyivät kehittämään innovaatioita lannan, elintarvikesivuvirtojen, jätevesien ja biokaasun kannattavaan hyödyntämiseen. Voittajaksi tuomaristo valitsi biokaasuryhmän, jonka kasvihuonesymbioosissa yhdistyi hyvä synergioiden suunnittelu. Palkinnoksi voittajaryhmä pääsee esittelemään ideaansa ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle. – Ei tullut helpolla, kovasti töitä tämän eteen tehtiin. Olemme erittäin tyytyväisiä että työskentely tuotti hedelmää, totesivat voittajaryhmän jäsenet Venla Viskari, Viljami Kinnunen ja Maarit Kari. Kokeilujen kautta kestävään ruoantuotantoon ”Se on kuin lapioisi lantaa pankkiin”, kuului slogan ravinnekierrätyksen innovaatioleirillä, joka järjestettiin huhtikuussa Tuusulassa. Leirillä nelisenkymmentä kiertotalouden edelläkävijää kehitti uusia kokeiluja sivuvirtojen hyödyntämiseen. Alan pilotteihin on tarjolla kärkihankerahoitusta vielä tänä vuonna. TEKSTI ANNA TOPPARI KUVAT ANNA TOPPARI, ELINA AURI JA ERKKI OKSANEN Ravinteiden kierrätyksen innovaatioleiri käynnistyi legotornin rakennuskilpailulla.
Kokeilujen kautta kestävään ruoantuotantoon Voittajaryhmän ”Kasvihuone ravinneja energiavirtojen risteyskohdassa” -ideaa oli innovoimassa Harry Piirainen (Eco WWS Oy), Marko Hauhtonen (M&M Pakkaus Oy), Viljami Kinnunen (Gasum), AriMatti Seppänen (Luke), Ritva Huusko-Helminen (Kymen Vesi Oy), Maarit Kari (ProAgria) ja Venla Viskari (Ramboll). Kuvasta puuttuvat Kari Koppelmäki (Helsingin yliopisto), Ilpo Pölönen (HAMK) ja Toni Taavitsainen (Envitecpolis Oy).
10 FARMI 3/2018 Muiden joukkueiden ideoissa visioitiin lannan paikallista tehokäyttöä ja kierrätyslannoitetuotantoa, jäteveden puhdistustekniikoiden edistämistä yhteisen esittelyja verkostoitumisalustan kautta sekä elintarvikkeiden sivuvirtojen hyödyntämistä pellon työterveyshuollon avulla. – Valmiita tuloksia ei 30 tunnin aikana synny, mutta leirin ansiosta syntyi uutta yhteistyötä ja kokeilemisen arvoisia ratkaisuja, Mikko Rahtola toteaa. Rahoitusta piloteille tarjolla vielä lokakuuhun saakka Asiat harvemmin muuttuvat vain yhden toimijan työn tuloksena. Ravinteiden kierrätyksen innovaatioleiri oli hyvä pienoisesimerkki tästä. Kiertotaloudessa yhteistyömahdollisuuksia löytyy esimerkiksi luovien innovaattorien, hankeosaajien, konevalmistajien ja maatilojen välillä. – Hyviä käytännön esimerkkejä löytyy muun muassa biokaasun, kompostivalmisteiden ja muiden orgaanisten lannoitteiden tuottamisen parista. Kehitys on käynnissä, ja ennakkoluulottomille tekijöille työtilaisuuksia löytyy runsaasti, Rahtola lupaa. Ravinteiden kierrätykseen ja kestävän ruuantuotannon edistämiseen on tarjolla myös kärkihankerahoitusta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hallinnoima Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma on käynnissä vielä lokakuun alkuun saakka. Rahoitus on suunnattu etupäässä pienille ja keskisuurille yrityksille biomassojen prosessoinnin ja logistiikan sekä kierrätyslannoitteiden tuotekehityksen edistämiseen. Rahtolan koordinoima Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön -hanke tarjoaa apua ideoiden eteenpäin viemiseen ja hankehakemuksen kokoamiseen. – Rahoitusmahdollisuuksia ravinteiden kierrätyksen edistämiseen löytyy muualtakin kuin hallituksen kärkihankkeista. Kehotan aiheesta kiinnostuneita olemaan yhteyksissä niin katsotaan mitä vaihtoehtoja löytyy!, Rahtola kannustaa. ”Leirin ansiosta syntyi uutta yhteistyötä ja kokeilemisen arvoisia ratkaisuja.” Ravinteiden kierrätyksen innovaatioleirillä haettiin ratkaisuja sivuvirtojen hyötykyättöön. Erityisasiantuntija Mikko Rahtola toimii ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeen koordinaattorina Luonnonvarakeskuksessa. Lisätietoa www.mmm.fi/ ravinteetkiertoon
11 FARMI 3/2018 MAATALOUS SYKSYN KONEAGRIA kokoaa karjaväen Jyväskylään lokakuussa. Uutta KoneAgriassa on lypsykarjanäyttely, jonka järjestää FinnDairyExpo. Myös tuotosseurannan 120-vuotisjuhlaseminaari pidetään näyttelyssä. KoneAgriassa on esillä kattavasti karjatalouden tarvitsemat koneet, laitteet, tarvikkeet ja tuotantopanokset. Rakentaminen ja energia ovat aiempaa enemmän esillä. Ammattiohjelmassa ja osastoilla voi tutustua tuotantotekniikan uutuuksiin sekä kehittyviin, uusiin tuotantosuuntiin. Näyttelypäivien ohjelma sisältää asiaa mm. maan rakenteesta, eläinterveydestä, jalostuksesta sekä digitalisaatiosta. KoneAgrian järjestää FKS-Tapahtumat Oy, jonka taustalla on ProAgria-verkosto. Näyttely pidetään Jyväskylän Paviljongissa 11.–13.10.2018. KoneAgria – karja-Suomen ykköstapahtuma
12 FARMI 3/2018 Aputyövoimaa syväjuurisista kasveista TEKSTI HIA SJÖBLOM KUVAT HIA SJÖBLOM JA ILMARI HUNSA Vain mielikuvitus tuntuu olevan rajana, kun nousiaislainen viljelijä Ilmari Hunsa kehittelee, rakentelee, säätää ja kokeilee peltomaillaan Strip till -kaistakylvöön kokoamaansa konetta. Kone on painava ja monimutkaisen näköinen. Kaistaviljely haastaa, säästää ja tuottaa Ilmari Hunsan Stip till -koneessa on edessä reippaankokoinen lannoitesäiliö ja takana lähes samanmoinen säiliö kylvettäville siemenille. Lannoitteet ja siemenet löytävät täsmästi tiensä oikeille kaistoille räätälöityjä putkia pitkin.
13 FARMI 3/2018 I lmari Hunsa nauraa ja irvistelee ilkikurisesti kertoessaan koneestaan. – Sen ideana onkin, että yhdellä ajokerralla voi tehdä monta hommaa, mies nauraa, raapii päätään ja irvistelee ilkikurisesti välillä. – Kone on painava, mutta työssä selvitään vähillä ajokerroilla. Maan rakenne pysyy kunnossa ja tiivistymiltä vältytään. Hunsa esitteli konettaan kiinnostuneille viljelijöille Järki Pelto -hankkeen tilaisuudessa Paimiossa huhtikuun lopulla. Tilaisuudessa pureuduttiin kaistaviljelyyn ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin sekä syväjuuristen kasvien tehoon peltomaan kunnossapitäjinä. – Tämä on tämmöinen Lego-palikka. En tiedä tuleeko se koskaan ihan valmiiksi, sanoi mies, joka rakentelee sitä omien ja peltojensa tarpeen mukaan. Hunsan kotitilalla on pitkään viljelty pääosin sokerijuurikasta. Hän kertoo, että jo kymmenen vuoden ajan on tähdätty panoksia tarkkuuskylvöön ja tuotantoa on monipuolistettu. – Maan vesitalouden, lämpötilan ja rakenteen on pelattava hyvin, jotta tuotanto onnistuu. Yksi toimiva keino onkin juuri tarkkuuskylvö. Senhän me tiedämme, että mekaanisesti rikottu maa ei kanna raskaita koneita. Ennestään raskas savimaa tulee vain raskaammaksi, Hunsa toteaa. – Maa tarvitsee vettä, ilmaa ja orgaanista ainesta. Juuret ovat vähintään puoli kasvia. Niillä pitää olla tilaa ja mahdollisuuksia. Hunsa kertoo kierrelleensä Euroopassa tietoa keräämässä ja toteaa, että Suomi ei suinkaan ole yksin tiivistyvien savimaaongelmiensa kanssa. Samojen ongelmien parissa painitaan muuallakin. Juuriduunarit Järki Pellon tilaisuudessa lapualainen viljelijä Jussi Talvitie viritti kuulijat pureutumaan yhä syvemmälle peltomaan uumeniin ja taistelemaan tiivistymistä vastaan. – Biomassasta keskimäärin puolet on näkymättömissä, Talvitie sanoo ja johdattaa kuulijansa syväjuuristen kasvien maailmaan, maan uumeniin. – Sienijuuret eli mykorritsat ovat tärkeitä. Niiden avulla kasvit pystyvät ottamaan ravinteita peltomaasta. Mitä syvemmälle juuret menevät, sitä syvemmältä ravinteetkin saadaan käyttöön. Olennaista on tietää, millä kasveilla sienijuuret viihtyvät. Talvitie muistuttaa, että juurilla on useita tehtäviä peltomaan hoitajina. Ne rei´ittävät ja estävät eroosiota esimerkiksi. Kun maassa on juuria, siellä on myös elämää, mikä on kasvun kannalta olennaista. – Ei ole yhtä hopealuotia, joka ratkaisisi kaikkien peltomaiden kasvuongelmat. Pelissä on monta tekijää. Vesitalouden ja kasvien yhteistyön pitää sujua. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että syväjuuriset kasvit ovat varsinaisia peltomaan ahertajia. Talvitie muistuttaa myös, että monet syväjuuriset kasvit ovat korvaamattomia hiilensitojia. ”Juuret ovat vähintään puoli kasvia. Niillä pitää olla tilaa ja mahdollisuuksia.” – Hyvä juuri sitoo ravinteita. Se on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Juurilla on arvo, joka merkitsee parhaimmillaan myös lisää euroja tuottajan tilille, Jussi Talvitie perustelee syväjuuristen kasvien merkitystä peltomaan kunnolle. – Kaistaviljelyn juju on siinä, että viljelytoimenpiteet kohdennetaan vain siihen kohtaan missä kasvi kasvaa. Työ vaatii täsmällisyyttä ja tarkkuutta, johon Strip till -monitoimikoneella päästään, Ilmari Hunsa sanoo.
14 FARMI 3/2018 MAATALOUS LÄMPIMÄSTÄ JA SATEETTOMASTA toukokuusta johtuen nurmet ja laitumet kärsivät kuivuudesta. Viherryttämistuen ekologisen alan kesantoja lukuun ottamatta nurmien taloudellinen hyödyntäminen on sallittua tietyin ehdoin koko kasvukauden ajan. Ympäristökorvauksen nurmet Suojavyöhykenurmet on niitettävä vuosittain ja niitetty kasvimassa on korjattava pois suojavyöhykkeeltä. Niitetyn kasvimassan saa käyttää hyödyksi. Niiton ajankohdassa on otettava huomioon luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden suojelu. Suojavyöhykettä voidaan myös laiduntaa, jos siitä ei aiheudu eroosiota ja se tehdään luonnon monimuotoisuus ja vesiensuojelu huomioon ottaen. Suojavyöhykenurmea ei saa lannoittaa. Luonnonhoitopeltonurmista niittojätteen saa korjata pois ja hyödyntää taloudellisesti. Niiton ajankohdassa ja toteutuksessa on otettava huomioon luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden elinolot, minkä vuoksi niitto on toteutettava siten, ettei lintujen pesintöjä ja nisäkkäiden poikasia vaaranneta. Niittoa ei saa tehdä kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin, ellei lohkon keskelle jätetä niittämätöntä kaistaa. Luonnonhoitopeltonurmen vähäinen lannoitus on mahdollista vain perustamisen yhteydessä ympäristösitoumusehtojen mukaisesti. Monivuotisissa ympäristönurmissa kasvusto on korjattava vuosittain ja sen saa käyttää hyödyksi. Lintujen pesinnät ja nisäkkäiden Kuivuus ja nurmien käyttö poikaset on huomioitava, kun niittoa tehdään. Niittoa ei saa tehdä kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin. Alueen laidunnus on sallittua, mutta tällöin on huolehdittava siitä, että pellon pinta pysyy nurmipeitteisenä. Monivuotista ympäristönurmea voi lannoittaa ympäristösitoumusehtojen mukaisesti. Viherlannoitusnurmien niitolle ja kasvuston hyödyntämiselle ei ole estettä. Viherlannoitusnurmen vähäinen lannoitus on mahdollista vain perustamisen yhteydessä ympäristösitoumusehtojen mukaisesti. Viherkesannot Muiden kuin ekologiseksi alaksi ilmoitettujen kesantojen taloudellinen hyödyntäminen on pääsääntöisesti sallittua. Viherkesantoa voidaan myös laiduntaa, jos pellon pinta säilyy nurmipeitteisenä. Ekologiseksi alaksi (efa) ilmoitettua kesantoa ei saa käyttää maataloustuotantoon kesantokauden aikana, joka on Suomessa 1.1.–15.8. Tänä aikana kesannolta ei saa korjata satoa eikä sitä saa laiduntaa. Ekologisen alan kesannolta voi korjata sadon ja alaa voi laiduntaa aikaisinKA TJ A SO RM UN EN
15 FARMI 3/2018 MAATALOUS taan 16.8. Ekologisen alan velvoite koskee Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnissa sijaitsevia maatiloja. Kesantopellon lannoitus Avo-, sänkija yksivuotista viherkesantoa ei saa lannoittaa. Monivuotista viherkesantoa voidaan lannoittaa ainoastaan perustamisen yhteydessä. Typpilannoitemäärä voi olla enintään 50 prosenttia nitraattiasetuksen mukaisista muiden viljojen enimmäislannoitusmääristä. Mavi ”Luonnonhoitopeltonurmista niittojätteen saa korjata pois ja hyödyntää taloudellisesti.” Maahantuonti: Ham-Re Oy Mäkelänkankaantie 2 49490 Neuvoton p. 05 343 5666 (24 h) www.hamre.fi Kumitelat suoraan varastosta KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti
16 FARMI 3/2018 H erkillä pohjavesialueilla ja ranta-alueilla jätevesijärjestelmä on oltava kunnossa 31.10.2019 mennessä. Aikaa kunnostustoimiin on siis kaksi kesää. Rantaja pohjavesialueiden ulkopuolella sijaitsevat kiinteistöt vapautettiin päivämäärään sidotusta jätevesiremontista. Sen sijaan jätevesijärjestelmä tulee kunnostaa, kun kiinteistöllä esimerkiksi rakennetaan vesivessa, uusitaan talousvesijärjestelmä tai tehdään muuta suurempaa rakennusluvan vaativaa korjaustai perusparannustyötä. Jätevesiselvitys Jokaisen kiinteistönomistajan tulee olla selvillä oman kiinteistönsä jätevesien kulkeutumisesta. Käytännössä nykyisestä jätevesijärjestelmästä on pitänyt tehdä selvitys. Selvitys tulee olla kaikilla viemäriverkostoon kuulumattomilla kiinteistöillä, kiinteistönomistajan iästä huolimatta ja vaikka käytössä olisi vain TEKSTI JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA – HANKKEEN JÄTEVESINEUVOJAT SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY, PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI KATJA HELENIUS JA HENNA RYÖMÄ KUVAT JAANA LAURILA, JÄNES-HANKE Haja-asutusalueen jätevesiremontit Viemäriverkostojen ulkopuolisten alueiden jätevesien käsittelyä koskevan lainsäädännön viimeisimmät muutokset tulivat voimaan noin vuosi sitten. Keskeisin muutos tuli aikatauluun, jolla jätevesiremontteja toteutetaan. Vähäinen jätevesimäärä Lainsäädännön mukaan erillistä jätevesijärjestelmää ei tarvita, jos jätevesien määrä on vähäinen. Käytännössä tämä toteutuu muun muassa mökeillä ja mökkisaunoilla, joilla ollaan kantoveden varassa. Tällöin käytössä ei ole vesivessaa, lämminvesivaraajaa, suihkua, pesukoneita tai muita vettä käyttäviä laitteita. Vähäisiäkään jätevesiä ei silti saa johtaa suoraan vesistöön vaan ne tulee imeyttää esimerkiksi kivipesän tai imeytyskaivon kautta maaperään. Toimivan jätevesijärjestelmän hankinta Kaikki kiinteistöt ja niiltä syntyvät jätevedet ovat erilaisia ja siitä johtuen jätevesijärjestelmätkään eivät voi olla kaikki samanlaisia. Kesämökeillä vettä käytetään usein vähemmän ja käytössä on kompostikäymälä. Tällöin jätevesijärjestelmäksi sopii esimerkiksi harmaavesisuodatin. Omakotitaloissa taas vettä käytetään runsaasti ja jätevettä syntyy kuivakäymälä. Selvityksen voi tehdä itse ja siihen kirjataan muun muassa tiedot olemassa olevasta järjestelmästä ja sen sijainnista. Valmiita lomakkeita löytyy kunnilta tai esimerkiksi ympäristöhallinnon verkkopalvelusta. Selvitys säilytetään kiinteistöllä, jos kunta ei sitä erikseen pyydä nähtäväkseen. ”Jokaisen kiinteistönomistajan tulee olla selvillä oman kiinteistönsä jätevesien kulkeutumisesta.”
17 FARMI 3/2018 Haja-asutusalueen jätevesiremontit koko ajan. Käytössä on yleensä myös vesivessa, jolloin jätevesijärjestelmänkin pitää olla tehokkaampi. Valittavana on muun muassa erilaiset maaperäkäsittelyjärjestelmät ja laitepuhdistamot. Koska vaihtoehtoja jätevesien käsittelyyn on paljon ja erilaisia laitteita runsaasti, kannattaa aina ensin kysyä neuvoja kunnasta tai jätevesineuvojilta ja ottaa yhteyttä asiantuntevaan suunnittelijaan. Jätevesijärjestelmä räätälöidään aina kiinteistökohtaisesti ja valintaan vaikuttavat muun muassa syntyvien jätevesien laatu ja määrä, maaperän laatu, pintaja pohjavesiolosuhteet sekä vaikkapa
18 FARMI 3/2018 Jänes mökin käyttöaste. Myös kunta voi asettaa paikallisia määräyksiä. Hyvän suunnittelun avulla välttyy virheinvestoinneilta ja oikeilla valinnoilla luodaan edellytykset jätevesijärjestelmän toimivuudelle Jätevesijärjestelmän valinnassa auttaa viime kädessä jätevesisuunnittelija. Suunnittelija käy kiinteistöllä paikan päällä, tekee tarvittavat mittaukset, tutkii kiinteistön ominaisuudet ja esittelee kiinteistön omistajalle kiinteistölle sopivat jätevesijärjestelmät. Kun sopiva puhdistusjärjestelmä on valittu, suunnittelija laatii kiinteistölle jätevesisuunnitelman, johon kirjataan muun muassa kiinteistön tietoja, jätevesijärjestelmän valintaperusteet, jätevesijärjestelmän tiedot, asennusohjeet sekä käyttöja huolto-ohjeet. Jätevesisuunnitelma toimitetaan kuntaan toimenpidelupahakemuksen, toimenpideilmoituksen tai rakennuslupahakemuksen liitteenä. Järjestelmä voidaan asentaa, kun kunta on myöntänyt siihen luvan. Jätevesisuunnitelma sisältää usein tarvikeluettelon, jonka avulla tarvikkeet ja maa-ainekset on helppo kilpailuttaa ennen hankintaa. Jätevesijärjestelmä tulee myös asentaa oikein ja huolellisesti, jotta se toimii. Asennusvaiheita kannattaa kuvata ja ottaa talteen myös näytteet käytettävistä maamassoista myöhempää tarkastelua varten. Puolueeton ja maksuton jätevesineuvonta Vaikka kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän hankinta kannattaa suunnitella tarkkaan, aikailla ei enää kannata. Jos kokee, että tarvitsee lisää tietoa päätöksen teon tueksi, käynnissä on alueellisia jätevesineuvontahankkeita, joilta saa puolueetonta ja maksutonta neuvontaa. Monissa hankkeissa jätevesineuvojat tekevät myös kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä. Satakunnan alueella palvelevan Jätevesineuvontaa Satakunnassa (JÄNES) -hankkeen neuvojilla on riittänyt tekemistä kevään ja alkukesän aikana. Rantaja pohjavesialueiden mökkiläiset ja omakotitaloasujat ovat havahtuneet toden teolla jätevesiremontin tarpeeseen ja aikatauluun. Jäneksen neuvontapalvelu on puolueetonta ja maksutonta kaikille haja-asutusalueiden asukkaille ja mökkiläisille. Neuvojilta saat tietoa nykyisen järjestelmän riittävyydestä, jätevesilainsäädännöstä, aikatauluista ja jäteveden käsittelyn vaihtoehdoista. Yhteyttä voi ottaa, vaikka kysymys olisi kuinka pieni tai jätevesiremonttia ei heti toteuttaisikaan. JÄNES ON Ympäristöministeriön rahoittama hanke. Vastaavanlaisia alueellisia hankkeita toimii myös muualla. Osoitteesta www.ymparisto.fi/ hajajatevesineuvonta voi tarkistaa omalla alueella toimivan neuvontahankkeen tiedot. ”Asennusvaiheita kannattaa kuvata ja ottaa talteen myös näytteet käytettävistä maamassoista myöhempää tarkastelua varten.”
19 FARMI 3/2018 MAATALOUS ITÄMEREN YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIN VILJELIJÄ -kilpailun Suomen voittaja on valittu. WWF palkitsi 15.6.2018 Tuomas ja Iiris Mattilan perinteisellä viljelijöiden ympäristöpalkinnolla. Tiesitkö? Suomalaiset syövät ennätyksellisesti kurkkuja SUOMALAISET OVAT aina olleet kovia syömään kotimaisia kurkkuja. Vuonna 2017 Suomessa viljeltiin peräti 43 miljoonaa kiloa kasvihuonekurkkuja. Suomalaisille kelpaa kurkku, kunhan se on kotimaista. Kotimaisen kurkun markkinaosuus on varsin korkea. Keväästä syksyyn kaupoissa on yksinomaan kotimaisia kurkkuja, ja talvisinkin tuontikurkut päätyvät pääasiassa ravintoloiden ja suurkeittiöiden käyttöön. Kaikista Suomessa syödyistä kurkuista noin 85 prosenttia on Suomessa viljeltyjä. Kurkkujen suosion kasvuun on useita syitä, joista tuoreuden varmistava laaja kotimainen viljely on tärkein. Kurkku saadaan parhaimmillaan jopa poimintapäivänä kuluttajalle. Kurkku ei kestä vuorokausien rekkakuljetuksia ja varastointia vaihtelevissa olosuhteissa. Kurkkuja viljellään 195 kauppapuutarhassa 53 kasvihuonehehtaarin alalla eri puolilla maata Etelärannikolta aina Lappiin asti. Tärkeimpiä tuotantoalueita ovat Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi. Kehitä hevostaitojasi Tilaa ilman toimitusmaksua www.proagriaverkkokauppa.fi Tee havintoja ja tulkitse näkemääsi Hevoshavaintoja täydentää Hevosen ruokinta ja hoito -kirjaa. Kirjan 350 valokuvaa ja piirrosta kehittävät taitoasi tulkita hevosten antamia merkkejä. HEVOSEN RUOKINTA JA HOITO Kotimainen huipputeos hevosen hyvinvoinnista, ruokinnasta ja hevosyrittäjyydestä. Suosittu käsikirja kaikille hevosihmisille. Saastamoinen, Hyyppä, Teppinen 33,90 ? 32,00 ? KA UP PA PU UTA RH AL IITT O RY
”Lohkon salaojat ja niihin liittyvät rakenteet tulee ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa.” N ykyisin pelloille rakennetaan melko paljon linjoja, esimerkiksi vesija viemäri-, tietoliikenne-, sähkösekä maakaasulinjoja. Linjojen sijoittamista pelloille tulee välttää, mutta aina tämä ei ole mahdollista. Linjojen rakentamisessa tulee ottaa huomioon lohkon salaojat ja niihin liittyvät rakenteet. Linjojen sijoittamiseen tarvitaan aina etukäteen hankittu lupa. Rakentamisoikeus perustuu useimmiten sopimukseen, jonka linjan rakennuttaja tekee maanomistajan ja alueen haltijan kanssa. Työn jälkeen kuivatuksen on toimittava kuten ennenkin. Lohkon salaojat ja niihin liittyvät rakenteet tulee ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Salaojakartan voi tilata Salaojayhdistykseltä. Hyvällä linjauksen suunnittelulla voidaan minimoida salaojituksen rikkomista. Kannattaa suunnitella etukäteen, millä tavalla korjaukset tehdään. Usein on esimerkiksi edullisempi ja kuivatuksen toimivuuden takaamiseksi parempi lisätä kokoojaojia kuin korjata jokaista linjan halki menevää salaojaa erikseen. Suunnitelmallisuutta tarvitaan myös, jotta voidaan varata työmaalle korjausmateriaalia. Rakentaja on velvollinen korjaamaan myös myöhemmin Linjarakentamisessa on otettava huomioon peltojen salaojat TEKSTI HELENA ÄIJÖ KUVAT RAINER ROSENDAHL Osa 2
ilmenevät linjojen rakentamisesta johtuvat salaojien toimintahäiriöt. Toimenpiteet Mikäli linja leikkaa salaojan hyvin pienessä kulmassa siten, että linja kulkee lähes samansuuntaisesti salaojan kanssa yli kolmen metrin matkalla, tulee jatkosalaoja asentaa linjakaivantoa kohti poikittain. Lisäksi pitää tehdä uusi täydennyssalaoja koskemattomaan maahan. Jos kaivannon leveys on yli kolme metriä, on korjaukset yleensä tehtävä rakentamalla uusia kokoojaojia. Kun kaivannon leveys on enintään kolme metriä, katkaistu salaoja korjataan käyttäen jäykkää reiätöntä maaviemäriputkea tai reiällistä tuplasalaojaputkea. Salaojien korjausta vesija viemärityömaalla. Ortokuva, johon on punaisella merkitty rakennettavan lohkon linjaus ja keltaisella salaojat. Koneurakointi Nissinen Lapinjoentie 55, 58850 Hiltula (Rantasalmi) Jouko Nissinen 040 512 4749 Hannu Nissinen 0400 946 830 Timo Nissinen 0500 889 904 Hoidamme peltosi salaojitukset aurakonekalustolla, ammattitaidolla ja kilpailukykyisellä hinnalla. jouko.nissinen@suursaimaa.com www.konenissinen.fi
22 FARMI 3/2018 Putken rengasjäykkyyden tulee olla vähintään SN 8. Myös teleskooppisia korjausputkia on myytävänä. Jatkokohta tulee tehdä kaivamattomaan maahan vähintään 60 cm kaivannon reunasta. Kuten kaikki liitokset, myös kahden eri materiaalin (esim. tiilisalaojaja muoviputki) liitos on tehtävä tiiviiksi. Salaoja vahvistetaan asentamalla salaojaputken alapuolelle mursketta, jota tiivistetään 20–30 cm kerroksina kaivinkoneen kauhalla täryttäen vähintään 60 cm levyisenä arinana. Kaivanto korjatun salaojaputken yläpuolella täytetään murskeella tai soralla ruokamultakerrokseen asti (noin 30 cm maanpinnasta). Myös laskuaukon ja lohkolla olevien kuivatukseen liittyvien muiden rakenteiden kuten säätö-, tarkastusja lietekaivojen on toimittava myös linjan rakentamisen jälkeen. Kaivanto salaojan kohdalla Kaivanto normaalisti Ruokamultakerros Liitosholkki Tiivistetty kivimurske Salaojasora 800–1 000 mm 600 mm < 3 000 mm Kaasuputki, vesijohto tms. Maaviemäriputki, SN8 LISÄÄ TIETOA: www.salaojayhdistys.fi Suunnitelmat ja valvonta Linjan sijoittamisen suunnittelussa voi pyytää apua salaojitussuunnittelijalta, joka voi tehdä myös salaojituksen korjaussuunnitelman. Erillinen suunnitelma on tarpeen erityisesti leveiden kaivantojen osalta sekä tilanteissa, joissa lohkon salaojat joudutaan katkaisemaan useasta kohtaa tai salaojan muihin rakennelmiin on odotettavissa korjaustarpeita. Salaojasuunnittelijoiden ja -urakoitsijoiden yhteystiedot löytyvät osoitteessa www.salaojayhdistys.fi. Rakennuttajan on huolehdittava työmaan valvonnasta ja korjausten dokumentoinnista. Sijoitettu linja ja salaojakorjaukset tulee tarkemitata ja päivitetty salaojakartta tulee toimittaa maanomistajalle. Salaojasuunnittelija toimittaa kartan myös Salaojayhdistyksen ylläpitämään tietokantaan. Maahan sijoitettu linja tulee merkitä maastoon. Lisätietoa ja korjausohje löytyvät myös salaojayhdistyksen verkkosivuilta. 990 € + toimituskulut Sis. ALV 24 % 6.900 € + toimituskulut Sis. ALV 24 % 6.600 € + toimituskulut Sis. ALV 24 % 7.600 € + toimituskulut Sis. ALV 24 % METALLIPAJA HEIKKI ALAKORTES KY Pajatie 10 64900 ISOJOKI, P. 020 729 9377 Lue lisää ja katso jälleenmyyjäsi: • Max. työsyvyys 75 cm • Teroitettu leikkuuterä – vetovastus pieni, n.50 hv • Murtopultilla varustettu terä 20x200 mm kulutusterästä • Vetokuula 75 mm, johon voi myös liittää salaojaputken MYYRÄAURA Nopea laite pintavesien johtamiseksi salaja avo-ojiin SALAOJAKONEET Kertavedolla maahan oja, putki ja sora UUSITUT MALLIT! JYSE140XL pyöriviin koneisiin • Putken koko 50–100 mm • Ojan max. syvyys 140 cm • NTP-10 kiinnitys JYS100 • Putken koko 50–80 mm • Ojan max. syvyys 100 cm • Tarkka kaadon ja syvyyden säätö lukkoventtiilillä varustetulla sylinterillä • 3-pistekiinnitys cat. 2 Kaikissa malleissa tilava sorasuppilo, portaaton sorakerroksen säätö sekä pyörivä putkikela vakiona. JYS100XL Uusia ominaisuuksia rajumpaankin käyttöön: • Putken koko max. 100 mm • 3-pistekiinnitys cat.2+3 • Todella jämerä 125/63 mm sylinteri lukkoventtiilillä • Kulutuskärkenä vaihdettava CAT 1U3452 kauhankynsi • Kulutuskärkenä vaihdettava CAT 1U3452 kauhankynsi
MAATALOUS VILJELIJÄTUKIA HAKEVISTA maatiloista valvotaan vuosittain vähintään 5 prosenttia. Eläinvalvonnat ovat alkaneet jo vuoden alussa. Päätukihaun päätyttyä kesäkuun puolivälissä ELY-keskusten tarkastajat aloittavat peltovalvonnat, jotka kohdistuvat tänä vuonna noin 2 500 maatilalle. Tilat valitaan valvontaan keskitetysti Maaseutuvirastossa satunnaisen tai painotetun otannan perusteella. Peltovalvonnassa maatilalla tarkastetaan muun muassa kaikkien kasvulohkojen pinta-alat, viljelykasvit, viljelytapa ja tukiehtojen noudattaminen. Viljelijä voi valmistautua valvontaan ja jouduttaa sitä varmistamalla, että kaikki tarvittavat asiakirjat ovat saatavilla ja tiedot ovat ajan tasalla. Valvonnassa tarkastettavista asiakirjoista on listaus mavi.fi-sivustolla. Valvonnan jälkeen tilalle lähetetään yhteenveto valvontahavainnoista ja mittaustuloksista. Lopullisen valvonnan tuloksen ja sen mahdollisen vaikutuksen maksettaviin tukiin viljelijä näkee tukipäätöksestä. Paikalla tehtävät tilavalvonnat ja hallinnolliset valvonnat on säädösten mukaan tehtävä ennen kuin tuet voidaan maksaa. ELY-keskusten tavoitteena on saada kaikki vuoden 2018 tilavalvonnat valmiiksi marraskuun puoliväliin mennessä. Peltotukien valvonnat alkavat maatiloilla LISÄTIETOJA TUENHAKIJALLE: ELY-keskukset Kalkituslaskuri: www.ssab.fi/kalkituslaskuri Kun kesän sato on korjattu, palkitse peltosi ® ja kalkitse sängelle BESTON illa. Se on hyvä. Vahva Ketterä Kotimainen www.norcar.com Tutustu voittajaan!* Kiertyvä runkonivel! * ”Koneviesti” talvitesti 5/2017 Käyttäjäkokemuskysely, Norsk Lantbruk 9/2017 Aisapojat Oy Asentajankatu 3 Lakalaiva, TAMPERE KÄRRYJEN HUOLTO, KORJAUS, MYYNTI, VUOKRAUS
24 FARMI 3/2018 METSÄ TEKSTI JA KUVA SIRPA HEISKANEN, KONEYRITTÄJÄT MAARAKENNUKSESSA, PUUNKORJUUSSA ja energia-alan urakoinnissa koneiden tuottavuus ja tehokkuus ovat korostuneet entisestään sekä taloudellisista että ympäristösyistä. Koneiden moottorien päästövaatimukset ovat tiukentuneet, ja ensi vuonna tulee EU:n alueella voimaan Stage 5 -päästötasovaatimukset. Konevalmistajat tuovat uusia Stage 5 -vaatimuksiin sopivia moottoreita markkinoille. Kehittäminen lähtee seurannasta Samalla tehokkuuden ja tuottavuuden seuranta on muuttunut entistä tärkeämmäksi koneja kuljetusyrityksissä. Jotta yrityksen toimintaa voi kehittää, on tunnettava nykytila. Seurantaa varten on kehitetty useita erilaisia ohjelmistoja ja apuvälineitä, ja niitä on kattavasti esillä syksyn näyttelyssä. Kuljettajaa opastavat järjestelmät ja 3D Tietotekniikka, automaatio ja ohjelmistokehitys ovat nykyajan koneja laitevalmistuksessa yhä tärkeämmässä roolissa. Yksi kehityslinja on kuljettajaa opastavat ja työntekoa helpottavat järjestelmät. Niitä on näyttelyssä useammallakin konevalmistajalla esillä. Maarakennuksessa näyttelyn yksi varmoja hittituotteita ovat 3D-ohjausjärjestelmät. Puunkorjuuta tasaisesti läpi näyttelyn Myös metsäteollisuuden investoinnit heijastuvat, sillä esimerkiksi pehmeiden maiden puunkorjuu lisääntyy väistämättä, kun puun käyttö kaikkineen lisääntyy. Koneja laitevalmistuksessa on vastattu haasteeseen ja kehitetty uusia ratkaisuja pehmeiden maiden puunkorjuun ongelmiin. Aiemmista näyttelyistä poiketen puunkorjuukalustoa on esillä tasaisesti läpi koko laajan näyttelyalueen. Puunkorjuutyönäytöksiä pääsee tulevana syksynä pitkästä aikaa taas seuraamaan ns. maamontun läheisyydessä. Kaakkolammen FinnMETKO 2018: Koneilla yhä kevyemmin, enemmän ja vähemmällä Jämsässä syksyllä järjestettävässä konetyöalojen suurnäyttelyssä FinnMETKOssa keskustellaan syksyllä muun muassa koneiden pienemmästä polttoaineen kulutuksesta sekä kuljettajaa avustavasta automatiikasta.
25 FARMI 3/2018 METSÄ soranottoalueen itäpäästä löytyvät 40-vuotisjuhlaansa viettävän Nisula Forestin sekä myös Ponssen työnäytösalueet ja soranottoalueelta näiden näytteilleasettajien telttaosastot. Muista suurista valmistajista Komatsu, Logset ja Sampo-Rosenlew löytyvät Myllymäen yrityskylän Yrittäjätien suoralta ja John Deere’n osasto on tutusti heti pääportin kupeessa hiekkakentällä. Löytyykö tuleva työpaikkasi täältä? Konetyöaloilla on tarjolla työpaikkoja osaajille, se on näkynyt viime aikoina kaikissa alan tapahtumissa. Avoimia työpaikkoja tuntuu olevan koneenkuljettajille ja myyjille sekä erityisesti huoltoja asennushenkilökunnalle. Myös FinnMETKO-näyttelyssä on varmasti usealla koneja laitevalmistajilla niin sanotusti rekry päällä. Konetyöaloista kiinnostunut voi näyttelyssä todeta senkin, että kone on työpaikkana varsin miellyttävä. Nykyaikaisen koneen ohjaamon suunnittelussa on huomioitu kuljettajan tarpeet – se on nykyaikainen, ilmastoitu, ergonominen ja mukava. FinnMETKO 2018 -näyttely järjestetään Jämsässä 30.8.–1.9.2018. Näyttely on avoinna yleisölle joka päivä klo 9–17. Lisätietoja: www.finnmetko.fi FinnMETKO-näyttelyssä käydään kolme kuljettajakisaa. Näyttelyssä ratkeaa, kuka on Puunkuormaajamestari 2018 ja keistä tulee metsäkoneen ja maarakennuskoneen kuljettajina Suomen mestareita. 040 584 9867 reijo.makinen@teracenter.fi Murskanterät, Hakkurinterät ja niiden vastaterät. Myös kierrätysteollisuuteen. FinnMetko Kangasmetsä osasto 506 Harrastus joka KANNATTAA Tarjoamme nyt rajoitetun erän JOBO ST50 erikoishintaan, etusi jopa 3000€. Soita ja kysy! Metsäharvennusta kustannustehokkaasti uudella JOBO ST50 sykeharvesterilla. Erittäin kevyt, vain 200kg, pienempiin nostureihin ja kaivinkoneisiin. • katkaisu 30cm • syöttövoima 22kN • laippa 14/16in, 2mm • öljyntarve 40-60l/min SYKETEC Vallgrundintie78 B, 65800 Raippaluoto Puh Uffe 044 2303450, Börje 040 7008796. info@sykeharvesteri.fi www.sykeharvesteri.fi JOBO ST50 Luotettava CAN-väylä ohjaus johon saatavilla pituus ja paksuusmittausta. UU TU US Jämsä 30.8.-1.9. 8 www.finnmetko.fi
26 FARMI 3/2018 METSÄ AVOHAKKUU Uudistushakkuutapa, jossa hakataan metsikön kaikki puut lukuun ottamatta alueelle jätettäviä säästöpuita tai -puuryhmiä. Hakkuun jälkeen saadaan aikaan taimikko siemeniä kylvämällä tai taimia istuttamalla. BONITEETTI Kasvupaikan viljavuutta ja puuntuotoskykyä kuvaava tunnus. FSC® FSC (Forest Stewardship Council®) on voittoa tavoittelematon kansainvälinen järjestö joka edistää ympäristön kannalta hyvää, sosiaalisesti hyödyllistä ja taloudellisesti kannattavaa metsänhoitoa. FSC-metsäsertifiointi perustuu kymmeneen periaatteeseen ja niiden alla oleviin kriteereihin ja indikaattoreihin, joiden kautta metsätalouden kestävyys todennetaan. FSC on maantieteellisesti laajimmin levinnyt metsäsertifiointijärjestelmä. GPS Global Positioning System. Satelliitteihin perustuva paikannusjärjestelmä. Metsätaloudessa käytettävillä GPS-laitteilla pystytään sijainti määrittämään yleensä muutaman metrin tarkkuudella. INVENTOINTI Metsäalueen metsävaratietojen eli lähinnä puuston määrän ja kasvun mittaaminen tai arviointi. Valtakunnan metsien inventoinnilla selvitetään koko Suomen metsävaratiedot. KANTOKÄSITTELY Havupuun kantojen käsittely hakkuun yhteydessä tai välittömästi sen jälkeen harmaaorvakka-sientä tai ureaa sisältävällä torjunta-aineella Suomessa yleisten kuusentai männynjuurikääpäsienen leviämisen ehkäisemiseksi. Myös lehtipuiden kantoja voidaan kantokäsitellä tarkoitukseen sopivilla valmisteilla, tällöin tarkoituksena on vesomisen estäminen. KARIKE Lehdistä, neulasista, oksista ja muista maan pinnalle kertyneistä kasviperäisistä jätteistä muodostunut maatuva kerros metsämaan pinnalla. www.uusimetsanomistaja.fi STORA ENSO TOTEUTTAA puunkorjuussaan Suomessa Metsäteollisuus ry:n käynnistämää toimintaohjelmaa lahopuun lisäämiseksi. Korjuualoille jätetään kuollutta puuta aikaisempaa enemmän sekä tehdään elävistä puista tekopökkelöjä metsäluonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Stora Enso tukee metsänomistajia tekemään päätöksiä, jotka lisäävät lahopuun määrää metsissä. ”Lintujen kerrostalo tai ötököiden rivitalo” Kuollut, lahoava puuaines tarjoaa elinympäristön sadoille metsälajeille. Lahopuu on erityisen tärkeää muun muassa erilaisille kääville, jäkälille ja kovakuoriaisille, mutta se tarjoaa kodin myös monelle lintulajille. Muun muassa monet tikat ja tiaiset tekevät pesäkolonsa lahoihin puihin. Lahopuun lisäämiseksi hakkuissa voidaan tehdä vähintään kaksi tekopökkelöä hehtaarille metsänomistajan suostumuksella. Tekopökkelö tehdään katkaisemalla puu 2–4 metrin korkeudelta. Katkaisu nopeuttaa lahoamista, jolloin saadaan nopeasti lisää lahoavaa puuta metsiin. Metsäsanastoa Lahopuu lisää metsän luontoarvoja
27 FARMI 3/2018 METSÄ – Voi sanoa, että lahoava tekopökkelö on kuin lintujen kerrostalo. Kaatunutta, lahoavaa puuta puolestaan voisi kutsua ötököiden rivitaloksi, kuvailee metsäasiantuntija Esa Vanninen. KOLME TOIMENPIDETTÄ, joilla metsänomistaja voi vaikuttaa metsänsä monimuotoisuuteen: • KUOLLUT PYSTYJA MAAPUU kannattaa säästää. Erityisen tärkeää monimuotoisuudelle on lehtipuu sekä järeät, kuolleet puunrungot. • SÄÄSTÖPUUT JÄTETÄÄN metsään pysyvästi, eikä niitä korjata kuolleena tai kaatuneenakaan, vaan niiden annetaan lahota paikallaan. • HAKKUIDEN YHTEYDESSÄ tehdään tekopökkelöitä. Vastustuskykyisempi elinympäristö Luonnon monimuotoisuutta kannattaa vaalia myös siksi, että lajirikas elinympäristö on vastustuskykyisempi erilaisia häiriöitä, kuten myrskytai hyönteistuhoja vastaan. Monimuotoisuus myös auttaa luontoa sopeutumaan muuttuvaan ympäristöön, kuten esimerkiksi vaihtelevaan ilmastoon. – Tarkoituksena on lisätä lahopuun määrää. Tavoitteena on, että jo puolet Stora Enson puukaupoista olisivat tänä vuonna sellaisia, joissa sovitaan metsänomistajan kanssa lahopuun lisäämisestä, sanoo Stora Enso Metsän yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila. Stora-Enso Metsä METSÄMARJOJEN JA -SIENTEN varastointituki vuodelta 2018 on haettavissa. Tuki on tarkoitettu pohjoisen tuen alueella poimittujen ja varastoitujen metsämarjojen ja -sienten pitkäaikaisesta varastoinnista aiheutuneiden kustannusten osittaiseen korvaamiseen. Hakemus Lapin ELY-keskukseen Varastointitukihakemus (lomake 237) on jätettävä viimeistään 16.7.2018 Lapin ELY-keskukseen (osoite: Lapin ELY-keskus, kirjaamo, PL 8060, 96101 Rovaniemi, käyntiosoite Hallituskatu 3B, Rovaniemi). Maaseutuvirasto postittaa lomakkeen ohjeineen viime vuonna tukea hakeneille. Lomakkeen voi myös pyytää ELY-keskuksesta tai tulostaa mavi.fi-sivustolta. Tukiehdoista saa neuvontaa Lapin ELY-keskuksesta, joka vastaa valtakunnallisesti tuen myönnöstä, maksamisesta ja takaisinperinnästä. Tuen valvonnan suorittaa paikallinen ELY-keskus. Tukiehdot ennallaan Tukea voidaan maksaa elinkeinonharjoittajille, joilla on tietyt tekniset vaatimukset täyttävä varasto C-tukialueella eli pohjoisen tuen alueella. Varastossa on oltava 30.6.2018 pohjoisen tuen alueella ennen vuotta 2018 poimittuja, ihmisravinnoksi tarkoitettuja metsämarjoja ja -sieniä. Tuen saannin ehtona on lisäksi, että tuenhakija on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Hakijan on myös pystyttävä osoittamaan ilmoittamansa varastomäärät oikeiksi ja pohjoisen tuen alueelta poimituiksi esimerkiksi kuittien, kirjanpidon ja poimijalistojen avulla. Varastointitukea maksetaan tuorepainokiloa kohti enintään seuraavasti: lakka 34 senttiä/ kg, muut metsämarjat 10 senttiä/ kg ja metsäsienet 42 senttiä/ kg. Tuki on tavoitteena maksaa marraskuun 2018 puolivälissä. Lapin ELY-keskus Metsämarjojen ja -sienten varastointituki haettavana ST OR A EN SO
28 FARMI 3/2018 YMPÄRISTÖ & ENERGIA Kiertotaloutta kestävästi puhtailla ravinnekierroilla maaperään Maapallon kantokykyä rasittavat muun muassa ravinnekiertojen epätasapaino sekä luonnon monimuotoisuuden kato, ajureina ilmaston ja maankäytön muutokset. MEIDÄN ON mahduttava maapallon rajoihin, jotta voimme edetä kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Ruuantuotannossa tarvittavat välttämättömät kasvinravinteet on saatava tehokkaammin kiertoon, jotta voimme tuottaa ruokaa pienillä maankäytön muutoksilla. Tämä ravinteiden on siksi oltava kasveille käyttökelpoisia. Ravinnelähteet eivät saa sisältää luonnolle vieraita aineita kuten lääkejäämiä tai synteettisiä orgaanisia haitta-aineita, joita kulutuksessamme sekaantuu kasvinravinteiden kanssa. Jotta saamme ruokamme jatkossakin puhtaasta maasta, Suomen luonnonsuojeluliitto ja MTK vaativat kierrätyslannoitteilta laatua ja puhtautta. Puhdistusteknologiaa, cleantechiä on sovellettava käytäntöön ja kehitettävä kustannusja resurssitehokkaaksi. Vain siten ravinteiden kierrätys on vastuullista ja hyväksyttävää ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista. MTK ry tarkoittaa parempia satoja ja tehokkaampia ravinnekiertoja mahdollisimman vähin tappioin ilmaan ja vesiin. Jotta ravinnekierrot saataisiin tasapainoon ruuan tuotannon ja kulutuksen välillä, ruuan valmistuksen ja syönnin jäljiltä jäävät ravinteet tulisi kierrättää uusien satojen kautta. Kiertotalous on ratkaisumalli, joka edistää tätä tavoitetta. Ravinteiden kierrätys on kuitenkin tehtävä hallitusti ja puhtain kierroin, jottei arvokasta viljelymaata ja luontoa pilata riittämättömästi puhdistettujen lannoitevalmisteiden käytöllä. Maaperällä on pitkä muisti ja kasvien juuret ovat ehdottomia siitä, missä kemiallisessa muodossa ne ravinteensa ottavat. Lannoitteiden ”Ruuan valmistuksen ja syönnin jäljiltä jäävät ravinteet tulisi kierrättää uusien satojen kautta.”
29 FARMI 3/2018 YMPÄRISTÖ & ENERGIA Suomi saa eurooppalaisen ilmakehäjärjestön päämajan EUROOPAN LAAJUISEN ACTRIS (Aerosols, Clouds and Trace gases Research Infrastructure) -järjestön päämaja on päätetty sijoittaa Suomeen. Päätöksen päämajan sijoittumisesta Suomeen teki perjantaina 8. kesäkuuta 18 maan ministeriöistä koostuva ylin päättävä elin ACTRIS Council. – ACTRIS-päämajan sijoittuminen Suomeen on osoitus siitä, että meillä on erinomaiset tieteelliset ja hallinnolliset valmiudet ottaa vastuullemme johtava rooli kansainvälisessä tehtävässä, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski iloitsee. – Tehtävän hoitamisen edellytyksenä on myös todistetusti korkeatasoinen tieteellinen osaamisemme, aktiivinen verkostoituminen ja yhteistyö niin kotimaassa kuin kansainvälisesti sekä pitkäjänteinen työmme osaamisen kehittämiseksi. Päämajan sijoittuminen Suomeen on tulos saumattomasta yhteistyöstä ACTRIS-toimijoiden sekä ohjaavien ministeriöiden välillä yhteisen pääSuomen asema eurooppalaisen ilmakehätutkimuksen johdossa vahvistuu, kun ilmakehän pienhiukkasia, pilviä ja hivenkaasuja mittaavan ACTRIS-järjestön päämaja päätettiin sijoittaa Suomeen. ACTRIS tuottaa laadukasta mittausaineistoa koko Euroopasta ilmastonmuutoksen ja ilmanlaadun tutkimuksen ja päätöksenteon tueksi. määrän saavuttamiseksi. – Suomalaiset tutkijat ovat pitkään johtaneet ACTRIS-tutkimusinfrastruktuurin tieteellisiä taustayhteisöjä integroivalla otteella, jonka luonnollisena seurauksena ACTRIS-päämaja sijoitetaan Suomeen, sanoo akateemikko Markku Kulmala Helsingin yliopistolta. – Merkittävän pohjan toiminnallemme on luonut pitkäjänteinen sektorirajat ylittänyt yhteistyö, joka on nostanut Suomen ilmakehätutkimuksen kansainväliseen kärkeen. ACTRIS on eurooppalaisten tutkijoiden, tutkimusasemien, mittalaitteiden ja mittausaineiston tutkimusinfrastruktuuri. Sen tehtävänä on seurata pienhiukkasten ja hivenkaasujen pitoisuutta ja ominaisuuksia ilmakehässä sekä pilvien mikrofysikaalisia ominaisuuksia. ACTRIS tarjoaa laadukasta mittausaineistoa tutkimuksen ja päätöksenteon tueksi. Lisäksi ACTRIS tarjoaa koulutusta ja asiantuntijapalveluita sekä testialustan ilmakehän prosessien tutkimiselle, uusien mittausteknisten innovaatioiden testaamiselle ja yritysten tuotekehitystyölle. ACTRISin muodostavat kansalliset tutkimusja mittausasemat sekä niitä koordinoiva katto-organisaatio, jonka päämaja sijoittuu nyt Suomeen. Suomalaisia ACTRIS-toimijoita ovat Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto sekä Tampereen teknillinen yliopisto. Yhdessä Suomen vetämän kasvihuonekaasuja mittaavan ICOS-järjestön kanssa ACTRIS muodostaa Suomeen erittäin vahvan ilmakehäosaamisen keskittymän. Eurooppalainen tiedeyhteisö on tehnyt ilmakehätutkimuksessa yhteistyötä jo useamman vuosikymmenen, ja ACTRIS-organisaation valmistelu on aloitettu vuonna 2014. Valmistelussa on mukana 18 Euroopan maata. Organisaation varsinainen toiminta alkaa 2020 ja jatkuu ainakin vuoteen 2045 asti. Päämajan toiminta käynnistyy vuonna 2020, ja sen avainhenkilöstö tullaan rekrytoimaan kansainvälisenä hakuna. Päämajasta koordinoidaan mittausja tutkimusasemien toimintaa kaikissa ACTRISiin osallistuvissa maissa. Kaikkiaan tutkimusinfrastruktuurin toimintaa pyörittää yli 100 henkilöä yli 30 miljoonan euron vuosibudjetilla. ACTRISin päämajaa rahoittavat Suomen liikenneja viestintäministeriö sekä opetusja kulttuuriministeriö. Myös Italian valtio on päämajan rahoittajana. Lisäksi toimintaa varten kerätään osallistuvilta mailta jäsenmaksuja.
30 FARMI 3/2018 Vesiviljely on jo yleistä kasvihuonetuotannossa, mutta nyt esille on noussut myös menetelmän hyödyntäminen kotieläintuotannossa. Hydrorehuhankkeen tavoitteena on kartoittaa tekniset, biologiset ja taloudelliset mahdollisuudet versoväkirehun tuotantoon hydroponisen viljelyn keinoilla Suomessa Menetelmää testataan kotieläintiloilla PohjoisSavossa ja Etelä-Pohjanmaalla kasvatuskontin avulla. Onko sisäviljelystä rehuntuotantomuodoksi?
31 FARMI 3/2018 H ydroponisella viljelyllä tarkoitetaan väkirehuina käytettävien jyvien tai palkokasvinsiementen nopeaa idätystä ja versotusta kasvatusalustoilla käyttäen lisäksi pelkkää vettä, keinovaloa ja -lämpöä. Rehun kasvatus tapahtuu sisäviljelynä kontrolloidussa ympäristössä. Syötettävä rehu sisältää sekä juuri-siemenmassan että kasvaneet versot. Ulkomaisten tutkimusten mukaan lisäarvotekijöitä ovat viljan siemeniin verrattuna korkeampi raakavalkuaispitoisuus, lisääntynyt vitamiinipitoisuus, rasvahappokoostumus ja aminohappokoostumus. Huonosti sulavia karkearehuja käytettäessä rehusta saadaan lisävalkuaista. Tavanomaiseen väkirehuruokintaan yhdistettynä hydroponisesti tuotetulla rehulla saattaa olla terveysvaikutuksia. Menetelmän keskeisiä haasteita ovat hygienian ylläpito, kuiva-ainehävikin minimointi ja kustannukset. Liettua on hydroponisen viljelyn edelläkävijä Kävimme tutustumassa hydroponiseen tuotantoon ja sen käyttöön maitotiloilla Liettuassa maaliskuussa 2018. Matkalle osallistui opiskelijoita ja viljelijöitä Pohjois-Savosta ja Etelä-Pohjanmaalta. Toisena matkapäivänä vierailimme aluksi startup-yrityksessä, joka viljeli ravintoloille salaatteja ja yrttejä. Kasvatusjärjestelmä oli samanlainen kuin hydroponisen rehun tuotannossa. Toinen vierailukohteemme oli Birzain alueella sijaitseva 500 lehmän lypsykarjatila, joka koostui kahdesta tilakeskuksesta. Tilalla oli kolmen kuukauden kokemus hydroponisen rehun tuottamisesta ja käytöstä eläinten ruokinnassa. Tila käytti kasvatuksessa ruisvehnää ja vehnää. Päivittäin korjattava määrä rehua oli noin 2 000 kg. Noin vuorokauden kestävän alkuliotuksen jälkeen siemenet versoivat kasvatusalustoilla noin viikon. Valmis rehu korjattiin käsin ja kipattiin luukun kautta suoraan alle odottavaan seosrehuvaunuun. Järjestelmä työllisti yhden työntekijän päivittäin neljän tunnin ajaksi. Tuotettua rehua käytettiin lehmien seosrehuun noin 2 kg/lehmä/päivä. Seosrehussa oli lisäksi maissija nurmisäilörehua, olkea, viljaa ja valkuaistäydennysrehuja. Hydroponisen rehun merkittävimpänä etuna pidettiin hedelmällisyyden parantumista; siemennyksiä poikimista kohti hydroponisen rehun käyttöön oton jälkeen 1,7, kun luku oli aiemmin ollut 2,2. Maitomäärän ja maidon rasvaja valkuaispitoisuuksien sanottiin parantuneen. Tätä pidettiin merkkinä pötsiongelmien vähenemisestä. Tila aikoi ryhtyä käyttämään hydroponista rehua myös siemennettäville hiehoille. Uudentyypinen rehu sopii eri kokoisille maatiloille Toisen vierailupäivän ohjelmassa oli kaksi tilaa: pieni perhetila Marijampol?sissa ja yliopiston koetila. Perheen tilalla oli parsinavetassa 35 lypsylehmää ja sen lisäksi 36-päinen nuorkarja. Aiemmin heillä oli myös lihakarjaa ja tulevaisuuden suunnitelmat ovat jo selvillä: tilaa laajennetaan ja eläinmäärä nostetaan 120 lypsylehmään. Eläimet ruokittiin nurmi-maissisäilörehulla ja kesäisin karja laiduntaa. Lisäksi lehmät saivat pienehkön annoksen teollista väkirehua. Hydroponista rehua tila oli käyttänyt noin puoli vuotta. Myös tällä tilalla emäntä oli huomannut rehun vaikuttavan positiivisesti eläinten hedelmällisyyteen. Hän myös mainitsi eläinten olleen kaikin puolin terveemmän ja tyytyväisemmän oloisia uudella rehuruokinnalla. Rehun tuotantotilat oli remontoitu navetan toiseen päähän omaksi alueekseen. Rehua tila tuotti 150 kg päivässä. Työskentely hydroponisen rehun kanssa kestää päivittäin noin tunnin. Vierailuhetkellä kasvatuksessa oli ruisvehnää ja härkäpapua. Jatkossa he aikovat myös kokeilla soijapapua. Palasimme vierailun jälkeen takaisin Kaunasiin ja yliopiston (Aleksandras Stulginskis University ASU) tiloihin. Yliopistolla oli peltoviljelyä noin 600 hehtaarilla ja 165 lypsylehmää. Tilalla on 30 työntekijää, ja myös opiskelijat työskentelevät koetilalla. Hydroponista rehua tutkimustila on tuottanut ja käyttänyt eläinten ruokinnassa neljä vuotta. TEKST JA KUVAT NOORA RUUSKANEN, SEAMK RUOKA Kasvatustilan ilmankosteus vetää kameran linssin huuruun. Kerrostamalla kasvatusalustoja pienessäkin tilassa saadaan kasvatettua paljon rehua.
32 FARMI 3/2018 Sisäviljelyssä valaistus on suuressa roolissa, Hydrorehu-hankkeen kasvatuskokeissa kokeillaan säädeltäviä LED-valoja. Noin 100 neliön kasvatustilassa olevan järjestelmän kapasiteetti on 300 kg tuoretta rehua päivässä. Tutkimustilan johtajan mukaan valaistus ja ilmanvaihto ovat tärkeässä osassa kasvatuksessa. He ovat myös kokeilleet probiootteja kasvatusvedessä, tavoitteena on saada selville sen vaikutus rehusatoon. Lypsylehmät saavat hydroponista rehua kolme kiloa päivässä. Lehmät laiduntavat kesällä, jolloin hydroponista rehua ei käytetä. Nyt tilalla on menossa koe vasikoille ja hiehoille, jotta saadaan selville rehun vaikutus eläinten kasvuun ja hedelmällisyyteen. Viimeisenä matkapäivänä kävimme Ka Pasesi -messuilla, joka on Liettuan ja koko Baltian suurin maatalousnäyttely. Messualueella oli useita sisähalleja sekä isot ulkokentät koneille. Koneet olivat suuria, onhan keskimäärin tilojen peltoalatkin valtavia. Näytteilleasettajia oli yli kolme sataa ja messuvieraita kävi alueella 100 000 henkeä kolmen päivän aikana yhteensä 18 eri maasta. Vesiviljely toimii myös valkuaiskasveilla Hydroponisessa tuotannossa oli mielenkiintoista nähdä ja kuulla monipuolisesta eri lajikkeiden käytöstä. Aikaisempiin tutkimuksiin ja ohjeisiin perehtyessä useimmiten on puhuttu vain vehnästä ja ohrasta. Valkuaiskasvit versoivat siinä missä muutkin liettualaisilla tiloilla. Niiden käsittely voi olla hieman vaikeampaa, sillä ne eivät muodosta tiivistä mattoa vehnän ja ohran tapaan. Hydroponinen viljely vaatii jonkin verran tuotantotilaa, mutta Liettuan maaseudulta löytyy paljon neuvostoaikaisia tyhjiä rakennuksia, joiden muokkaus kasvatustiloiksi on helppoa. Myös työvoima on edullista, ja väkirehujen korkea hinta suosii omaa tuotantoa. Hankkeen toimenpiteiden kannalta on hyödyllistä vertailla tuloksia kasvatuksia muiden viljelymenetelmää tutkivien organisaatioiden kanssa. Hanketta toteuttavat Savonia ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Hydrorehu-hanke on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahastosta ja hanke järjestää tiedonvälityspäiviä ja avoimia ovia kasvatuskontilla Pohjois-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla. HANKETTA VOI seurata osoitteessa hydrorehu.savonia.fi
HYÖT YELÄIMET LUONNONVARAKESKUKSEN (LUKE) mukaan vuonna 2016 noin seitsemän prosenttia maatiloista luovutti lantaa tilan ulkopuolelle. Lannan ominaisuuksia muuttavia käsittelymenetelmiä käyttää lähes viisi prosenttia tiloista. Tulokset pysyivät ennallaan marraskuussa julkaistujen ennakkotietojen kanssa. Kotieläintilojen määrä vähenee ja koko kasvaa. Siksi lantaa on usein yli oman tarpeen. Kasvinviljelytilat voivat vähentää lannoitekustannuksia käyttämällä karjatiloilta tuotua lantaa. Etenkin luomutiloilla vastaanotettu lanta vaikuttaa merkittävästi pellon kasvukuntoon ja satopotentiaalin, koska väkilannoitteiden käyttö ei ole mahdollista. Sikaja siipikarjatiloilla lannan luovuttaminen oli yleisintä. Puolet näistä tiloista luovutti lantaa yhteensä noin 780 miljoonaa kiloa vuoden 2016 aikana. Lypsykarjatiloista lantaa luovutti selvästi pienempi osuus tiloista, mutta luovutetun lannan määrä oli tuotantosuunnittain suurin, 670 miljoonaa kiloa. Lietelantaa luovutettiin moninkertainen määrä kiinteään lantaan Joka toinen sikaja siipikarjatila luovuttaa lantaa verrattuna. Lantaa vastaanotti noin 11 prosenttia tiloista. – Tilojen välillä liikkui lantaa noin kaksi miljoonaa tonnia. Suurimman määrän lantaa ottivat vastaan tilat, joiden päätuotantosuunta oli viljantuotanto, kertoo erikoistutkija Pasi Mattila Lukesta. Lannan ominaisuuksia muuttavia käsittelymenetelmiä ovat muun muassa separointi, mädätys, ilmastus, kompostointi ja polttaminen. Yleisimmin käytetty käsittelymenetelmä oli lannan kompostointi, jota käytti vajaat neljä prosenttia tiloista. – Käsittelymenetelmiä käyttäneet tilat prosessoivat usein kaiken tilan lannan, Mattila toteaa. LUKE TA PI O TU OM EL A, LU KE N KU VA -A RK IS TO
34 FARMI 3/2018 HEVOSET NUORTEN ORIHEVOSTEN temmellystä ja laidunelämää voi seurata sunnuntaista klo 11 alkaen Orilivessä, joka lähettää ympäri vuorokauden livekamerakuvaa Miehikkälässä sijaitsevalta varsalaitumelta. Livekuvan välityksellä on mahdollista seurata muun muassa, miten orilauman johtajuus ratkeaa, millainen on lauman hierarkia ja miten hevoset nukkuvat. Kymen-Karjalan hevosjalostusliitolla on pitkät orilaidunperinteet, ja parhaimmillaan hevosten keväistä laitumelle laskua on seurannut jopa 3000 henkilöä. Nyt paikan päältä lähetetään ensimmäistä kertaa livekuvaa. Kamera saa virtansa aurinkopaneeleista ja se on asetettu kuvaamaan osaa noin 30 hehtaarin pinta-alasta. Orilivessä käytetään samaa tekniikkaa kuin suositussa, joka kevät yli 5 miljoonaa katsojakertaa keränneessä Norppalivessä. – Orilive on hieno esimerkki digitalisaation tuomista mahdollisuuksista. Hevosten laidunelämää voi seurata auringolla tuotetun energian voimin kotisohvalta, toteaa Iina Rastas Fortum HorsePowerista. Varsojen laiduntamista on tarkoitus kuvata vähintään kuukauden ajan. Striimauksesta vastaa Fortum HorsePower, joka on kiertotalouteen perustuva kokonaispalvelu hevostallien kuivikeja lantahuoltoon. – Oriille on varattuna kaksi eri lohkoa. Ainakin ensimmäisen viikon ajan niiden pitäisi näkyä hyvin. Toisaalta eihän se norppakaan koko ajan kivellä kellinyt, eli tulee se jännitys, näkyykö niitä hevosiakaan. Kokeilemme myös kameran siirtämistä toiselle lohkolle, jonne varsoille jaetaan suolat ja kivennäiset, Elämää netistä: Orilive avautui ORILIVE AVAUTUU linkissä www.fortumhorsepower.com/fi/orilive Kymen-Karjalan hevosjalostusliiton toiminnanjohtaja Jenni Timlin kertoo. Miehikkälän orilaidunten historiassa viheriöltä on voitu bongata nimekkäitä suomenhevosia, kuten Vokker, Paavin Poika ja Boker. Tällä kertaa laitumelle lasketaan yhteensä 13 orivarsaa, jotka ovat iältään 2–3-vuotiaita. Fortum HorsePower KUVAT JUHANI LÄNSILUOTO
HEVOSET VARSAN REKISTERÖINTI on kaksivaiheinen: ensin ilmoitetaan, sitten tunnistetaan. Varsa ilmoitetaan rekisteriin heti syntymän jälkeen. Se tapahtuu lähettämällä astutus-/varsomistodistus täytettynä hevosjalostusliittoon kuukauden sisällä varsomisesta. Myös tyhjäksi jääneen tai luoneen tamman varsomistodistus lähetetään liittoon. Varsan tunnistaminen tapahtuu syksyllä, kun sen varsakarva on vaihtunut (ikä noin 4 kuukautta). Sitä ennen maksetaan oriinpitäjälle varsamaksu, josta saa syntymätodistuksen kuitiksi. Tunnistus tilataan hevosjalostusliitosta linkki. Varsan ilmoittaminen rekisteriin Varsomistodistukseen kirjoitetaan varsan syntymäaika, sukupuoli ja nimi. Nimiehdotuksia pitää mainita useampia, jotta varsalle löydetään helposti sen oma ainutkertainen nimitunnus. Mitä nopeammin palauttaa varsomistodistuksen liittoon, sitä edullisemmaksi rekisteröinti tulee. Rekisteröintimaksu on 17 euroa, kun todistus saapuu liittoon kuukauden sisällä varsomispäivästä. Maksu korottuu 40 euroon, kun todistus saapuu varsan ensimmäisen elinkuukauden jälkeen, mutta kuitenkin syntymävuoden loppuun mennessä. Mikäli ilmoitus saapuu tätä myöhemmin, rekisteröinnin hinta nousee 120 euroon. Rekisteröinnin yhteydessä laskutetaan polveutumismääritys, joka on 65 €. Käsittelyja postikulut ovat 3 €. Varsan tunnistaminen Tunnistuksen tekee liiton virkailija, joka saapuu paikalle sovittuna aikana. Varsasta kirjataan ylös väri ja merkit sekä otetaan veritai jouhinäyte isyystutkimusta varten ja asennetaan mikrosiru. Näytteenottoa varten varsalla on oltava tottuneet kiinnipitäjät. Tunnistajalle luovutetaan tunnistuksen yhteydessä varsan syntymätodistus, jonka oriinpitäjä on lähettänyt kuitiksi siitä, että asiaan kuuluvat varsamaksut on maksettu. Tunnistajalle annetaan mukaan myös mahdolliset omistajanvaihdokset varsasta. Suomenhevosilla ja lämminverisillä ravihevosilla rekisteröinti eri toimenpiteineen (varsomistodistuksen palautus, syntymätodistuksen lunastus ja tunnistus) on tehtävä viimeistään syntymävuotta seuraavaan vuoden maaliskuun loppuun mennessä, jotta varsa saa ravikilpailuoikeuden. Rekisteröinti Suomen Hippokseen Hevosjalostusliittojen edustajat toimittavat tunnistuslomakkeen, syntymätodistuksen ja mahdolliset omistajanvaihdokset Suomen Hippokseen, jossa hevosten ja ponien rekisteröinti suoritetaan loppuun. Rekisteröitävän hevosen paperit lähetetään hevosjalostusliitosta Hippokseen vasta, kun tunnistusmaksu on maksettu. Kun rekisteröinti on valmis, hevosen omistajalle toimitetaan hevospassi. Varsan kasvattajaksi rekisteröidään automaattisesti varsan emän omistaja, mikäli kasvattajarekisteriin ei ole tehty ilmoitusta hallintaoikeuden siirrosta. Hevosjalostusliitot Varsojen tunnistus ja rekisteröinti Heinää joka lähtöön www.heinapaiva.net KA TJA SO RM UN EN
HEVOSET Kesän ja alkusyksyn ravit Kesäkuu 14.6. Seinäjoki 14.6. Suonenjoki 15.6. Turku 15.6. Kajaani 15.6. Kouvola 16.6. Kouvola 17.6. Joensuu 17.6. Tornio 17.6. Riihimäki 18.6. Kaustinen 19.6. Tampere 20.6. Vermo 21.6. Mikkeli 22.6. Vieremä 22.6. Härmä Powerpark 23.6. Härmä Powerpark 23.6. Kokemäki 24.6. Rovaniemi 24.6. Kauhava 24.6. Kokemäki 25.6. Oulu 25.6. Loviisa 26.6. Tampere 26.6. Lieksa 27.6. Vermo 28.6. Jyväskylä 29.6. Pori 29.6. Vieremä 29.6. Lahti 30.6. Lahti 30.6. Sodankylä Heinäkuu 1.7. Lahti 1.7. Halsua 2.7. Turku 3.7. Joensuu 4.7. Vermo 4.7. Hankasalmi 5.7. Lappeenranta 6.7. Kaustinen 6.7. Forssa 6.7. Kajaani 7.7. Kaustinen 7.7. Jämsä 8.7. Rovaniemi 8.7. Jämsä 9.7. Ylivieska 9.7. Riihimäki KUNINKUUSRAVEISSA ON Lapin taikaa, kun ravikuninkaalliset kruunataan Rovaniemen Mäntyvaaran raviradalla heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Mäntyvaaran rata saa kunnian toimia toista kertaa Kuninkuusravien juhla-areenana. Kuninkuusravit on Lapin maakunnan vuoden suurin yleisötapahtuma. Tapahtumaan odotetaan saapuvaksi yli 55 000 ravikävijää ympäri Suomen. Markkinointia suunnattu aiempaa voimakkaammin myös naapurimaihin länsinaapureiden pohjoisen alueen hevosihmisille. Tarkoituksena saada Ruotsin ja Norjan ravi-ihmiset liikkeelle ja sen myötä ripaus kansainvälisyyttä tapahtuman tunnelmaan. Kilpailijoita varten kaikki on jo kunnossa. Raviradan remontti on tehty ja valjastuskatos on saatu valmiiksi. Katsomoalue ja tapahtuman palvelut laitettu kuntoon ravivieraiden viihtyvyyttä ajatellen. Rovaniemen Kuninkuusravit 28.–29.7.2018 tähyää korkealle Tavoitteena yleisöryntäys ja ripaus kansainvälisyyttä NE LL I SA AR I, PO RI N RA VI T
38 FARMI 3/2018 KOULUTUS M aatalousalan ammattija erikoisammattitutkintojen uudistamisen punaisena lankana on yhdistää useat aikaisemmat saman alan ammattitutkinnot yhden uuden maatalousalan ammattitutkinnon alle. Entiset tutkinnot korvataan osaamisaloilla. Vastaava muutos tehdään myös maatalousalan erikoisammattitutkinnolle. Vaikka siis tutkintojen määrä vähenee, alan osaaminen ei katoa. Tutkinnon uudistamisen tavoitteena on nopeampi reagointi työelämän osaamistarpeisiin. Kun uutta osaamista tunnistetaan, se on mahdollista siirtää entistä nopeammin tutkintoihin ja opetukseen. Päätökset tehdään Opetushallituksessa ja tutkintoa uudistetaan aina yhteistyössä työelämän asiantuntijoiden kanssa. Tuotantoeläintenhoitaja vai karjamestari? Maatalousalan ammattitutkintojen uudistamisen yhteydessä voidaan muodostaa osaamisaloihin liittyvät tutkintonimikkeet. Tätä mahdollisuutta ei ollut aikaisemmin, vaikka esimerkiksi arkikielessä seminologi on tuttu ja vakiintunut nimike keinosiementäjälle. Tutkintonimikkeet vahvistavat parhaimmillaan ammatti-identiteettiä. OnMaatalouden tutkintoja uudistetaan Ammatillinen koulutus uudistetaan Suomessa kokonaisuudessaan. Muutoksia tulee niin rahoitukseen, opettamiseen, työpaikoilla tapahtuvaan osaamisen arviointiin kuin myös itse tutkintojärjestelmään. Tässä yhteydessä uudistetaan myös maatalousalan ammattija erikoisammattitutkinnot. TEKSTI KOULUTUSJOHTAJA SUSANNA ARO, MMT, KM nistuneet tutkintonimikkeet tuovat alalle vetovoimaa. Toisaalta tutkintonimikettä ei välttämättä tarvita, jos sellaista ei luontevasti löydy. Alan ammattikunnalla onkin tarkka paikka ennakoida ja uudistaa tutkintonimikkeitä ajatellen alalle suuntaavia uusia osaajia. Esimerkiksi paljon on käyty keskustelua, kumpi tutkintonimike karjatilojen hoitajalle olisi osuvampia – tuotantoeläintenhoitaja vai karjamestari.
KOULUTUS Maatalouden tutkintoja uudistetaan MAATALOUSALAN AMMATTIJA ERIKOISAMMATTITUTKINNON ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Susanna Aro, MTK ja sihteerinä Irma Uusi-Laitila SEDU. Maatalousalan ammattija erikoisammattitutkintoja työstetään elokuuhun saakka. Sen jälkeen tutkinnon perusteet lähtevät lausuntokierrokselle. Palautetta tutkinnon perusteiden luonnoksiin voi lähettää susanna.aro@mtk.fi tai irma.uusi-laitila@sedu.fi Maatalousalan ammattitutkintoon agrologistiikkaa ja hyönteiskasvatusta Maatalousalan ammattitutkinnon uudistamisessa näkyy alan rakennemuutos. Osaamisalat ovat muodostuneet isojen maatilayritysten osaamisen vaatimuksiin. Tällaisia osaamisaloja ovat esimerkiksi tuotantoeläinten ja maatilan hoitamiseen suuntautuneet osaamisalat, jotka on tarkoitettu isoilla maatiloilla työskenteleville. Maatilojen teknologistuminen näkyy siten, että yhä erikoistuneempaa osaamista tarvitaan niin traktorien, koneketjujen kuin karjatalouskoneiden huoltoon ja ylläpitämiseen. Näille kaikilla on uudessa tutkinnossa omat osaamisalat. Uutena osaamisalana on agrologistiikka, johon sisällytetään kuorma-autojen ajamiseen liittyvät ammattipätevyysvaatimukset. Tutkintojen osia uudistetaan sisällöllisesti, mutta myös uusia tutkinnon osia syntyy. Näitä ovat esimerkiksi hyönteiskasvatuksen ja vasikoiden terveyden hoitamisen tutkinnon osat. Uudistuksessa on otettu huomioon myös kasvavan koneurakoinnin ja lomittajayrittäjyyden osaamisen vahvistaminen yrittäjyyden tutkinnon osan lisäämisellä. Valinnaisten tutkinnon osien määrä on runsas ja se kuvastaa maatalousalan monimuotoisuutta. Se myös merkitsee sitä, että koulutuksenjärjestäjien on tehtävä työnjakoa, mitä osaamisalaoja ja tutkinnon osia kukin oppilaitos tarjoaa omassa koulutuksessaan. Kaikki eivät tarjoa kaikkea. Agroautomaatio ja tuotantoeläintilan terveydenhoito uutta erikoisammattitutkinnoissa Maatalousalan erikoisammattitutkintoja oli aikaisemmin vain kaksi – turkistarhatilojen tarhaajamestareille ja maaseudun vesitalouteen. Nykyisessä tutkintojen uudistamistyön yhteydessä tarkistetaan työelämässä tapahtuneita osaamistarpeiden lisäksi myös osaamisen vaativuuden muutoksia. Näin ollen maatalouden erikoisammattitutkinnossa uusia osaamisaloja on useita. Maatalousalalla tapahtunut rakennemuutos ja tilakoon suureneminen heijastuvat maatalousalan erikoisammattitutkinnon uudistamiseen siten, että johtamiseen liittyvä osaaminen siirretään ammattitutkinnosta erikoisammattitutkintoon. Muita uusia osaamisaloja ovat tuotantoeläintilan esimiehenä toimiminen, lomitustyön ohjaaminen, erikoisseminologi, agroautomaatio ja tuotantoeläintilan terveydenhuolto. Tutkinnot käsittelyssä elokuuhun saakka LÖYDÄ OMA SUUNTASI! Haluaisitko metsäalan moniosaajaksi tai toteuttaa ideoita luovasti puutarha-alalla? Oletko kiinnostunut työstä kuljetusalalla? Gradia Jämsässä voit opiskella uuteen ammattiin: • metsäkoneasentajaksi, metsäkoneenkuljettajaksi tai metsuri-metsäpalvelujen tuottajaksi metsäalan perustutkinnosta • puutarhuriksi puutarha-alan perustutkinnosta • autonkuljettajaksi tai yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi logistiikan perustutkinnosta. Tutustu ja hae gradia.fi GRADIA JÄMSÄ
40 FARMI 3/2018 KOULUTUS MARTAT PITÄVÄT kaikkien etuna ja välttämättömänä, että kansalaisjärjestöt ja niiden osaaminen otetaan vahvemmin mukaan rakentamaan koulutusjärjestelmän uutta palvelukokonaisuutta ja että kolmannen sektorin tarjoama koulutus tunnistetaan myös julkisen rahoituksen taholta. Mahdollisuus oppia itselleen sopivalla tavalla läpi elämän on jokaisen oikeus ja nykyään jopa välttämättömyys. Kansalaisjärjestöt tavoittavat laajan joukon eri elämäntilanteissa ja elämänvaiheissa olevia ihmisiä, joille tarjoutuu aktivoivan toiminnan ohella mahdollisuus oppia joustavasti matalalla kynnyksellä. Järjestöjen on helpompi tavoittaa myös niitä, joita virallinen koulutusjärjestelmä ei tavoita. Lisäksi järjestötoiminta tuottaa osaamista, josta hyötyy myös työelämä. Kansalaisjärjestöjen opintotoiminnasta hyötyy koko yhteiskunta. Itsensä kehittäminen läpi elämän edistää aktiivista kansalaisuutta, Marttaliiton mukaan elinikäinen oppiminen on yhteinen asia – kansalaisjärjestöt otettava mukaan rakentamaan koulutusjärjestelmän palvelukokonaisuutta osallisuutta, työllisyyttä ja ehkäisee sosiaalista syrjintää. Kaikki tarvitsevat arjen ja yhteiskunnan uusiutuvia perustaitoja ikään, koulutustaustaan tai työmarkkina-asemaan katsomatta. Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa jokainen tarvitsee oman osaamisen päivittämistä. Erityinen ehto tämä on digitaalisessa tietoyhteiskunnassa pärjäämiselle. Oppimista tapahtuu yhä enenevässä määrin virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella, työssä, harrastuksissa, vapaaehtoistoiminnassa sekä itseopiskellen. On tärkeää tehdä järjestöissä ja vapaaehtoistoiminnassa hankittu osaaminen tunnetuksi ja kehittää menettelytapoja, joilla kansalaisjärjestöjen tarjoama opintotoiminta voidaan liittää osaksi virallista koulutusjärjestelmää. Työelämän murros, digitalisaatio, eriarvoistuminen ja monikulttuurisuuden kasvu sekä globalisaatio haastavat oppilaitokset, työelämän ja kolmannen sektorin rakentamaan tulevaisuuden koulutuskenttää yhteistyössä. Mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen on tasa-arvoisempaa, kun sen järjestämiseen osallistuvat myös kansalaisjärjestöt. Marttaliitto ry ”Järjestötoiminta tuottaa osaamista, josta hyötyy myös työelämä.” Marttaliitto ottaa kantaa
41 FARMI 3/2018 KOULUTUS TYÖHARJOITTELU ULKOMAILLA ja varsinkin opiskelun ohella voi olla haastavaa, mutta takuulla kaiken vaivan arvoista. Sopivan harjoittelupaikan löytäminen voi vaatia normaalia enemmän ponnistelua ja hakuprosessi olla hyvinkin erilainen. Studentum.fi-koulutussivusto selvitti, mistä pitäisi lähteä liikkeelle, kun haluaa ulkomaille työharjoitteluun. Aloita ansioluettelosta. Tutki etukäteen, millainen on tyypillinen ja oikeaoppinen CV:n kirjoitustapa siinä maassa, jossa haluat suorittaa työharjoittelun. Itse harjoittelupaikan löytämiseen on useampikin kanava, esimerkiksi LinkedIn. Yksi keino työnhaussa on listata kaikki sopivat kansainväliset yritykset, soittaa niiden HR-osastolle ja kysellä harjoittelupaikkaa. Lähetä CV:n lisäksi saatekirje tai motivaatiokirje. Kerro saatekirjeessä lyhyesti, miksi haet kyseiseen paikkaan harjoitteluun, mitä toivot oppivasi harjoittelussa ja mitä uutta juuri sinä toisit yritykseen. Jotkut yritykset haluavat myös suosituskirjeen. Ota selvää ennen työhaastattelua, millainen haastattelukäytäntö maassa on. Suomessa ollaan rehellisiä omista kyvyistä ja taidoista, mutta kaikkialla eivät päde samat säännöt. Jokainen maa on erilainen, joten varaudu kulttuurieroihin. Harjoittelun tekeminen ulkomailla on haastavaa, mutta se antaa arvokasta työkokemusta. Saat vieraasta maasta ja kulttuurista enemmän kokemuksia. Samalla luot suhteita ja saat hyvän merkinnän ansioluetteloosi. Ennen kaikkea näet, millaista työskentely alallasi on. Studentum.fi Työharjoitteluun ulkomaille – kyllä kiitos! AMMATILLISTEN ERITYISOPETTAJIEN kelpoisuuksiin liittyviä säädöksiä selkeytettiin. Valtioneuvosto antoi 7.6. asetuksen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 16 §:n muuttamisesta. Asetuksessa todetaan erityistä tukea antavien opettajien kelpoisuusvaatimuksista. Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta astui voimaan 1.1.2018. Asetuksen sisältöä päivitettiin terminologisesti vastaamaan ammatillisen koulutuksen uutta lainsäädäntöä. Muutoksista huolimatta kelpoisuusehtojen on ollut tarkoitus vastata ennen 1.1.2018 voimassa ollutta erityisopettajan kelpoisuutta. Pykälän muuttunut muotoilu on kuitenkin aiheuttanut epäselvyyttä siitä, onko erityistä tukea antavien opettajien kelpoisuusvaatimuksia muutettu. Tästä syystä asetusta täsmennettiin. Asetusmuutoksen jälkeen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetulla asetuksella säädetään sekä erityistä tukea että vaativaa erityistä tukea antavan kelpoisuudesta. Asetus tuli voimaan 11.6.2018. Opetusja kulttuuriministeriö Ammatillisten erityisopettajien kelpoisuusvaatimuksiin liittyviä säädöksiä selkeytettiin
42 FARMI 3/2018 KOTI & HYVINVOINTI K ukaan ei varmaan ole välttynyt huomaamasta ilmiötä, että hyönteisruoka on saapunut kauppojen hyllyille ja ravintoloihin. Viime vuoden syksystä lähtien maailmalla yleisiä ruokahyönteisiä on Suomessakin voinut käyttää elintarviketeollisuudessa. Tähän asti hyönteisiä on hyödynnetty ruokana kaikkialla muualla paitsi länsimaissa. Ilmiö liittyy Eviran tulkintaan EU:n uuselintarvikeastuksesta, joka sallii hyönteiset ihmistenkin ruokana, ei pelkästään eläinrehuna. Hyönteiskasvatuksen etuna nähdään ekologiset ja eettiset hyödyt perinteiseen lihantuotantoon verrattuna. Hyönteisfarmaus ei vaadi laiduntai viljelysmaata, vettä eikä paljon energiaa. Hyönteisiä varten ei myöskään tarvitse kasvattaa erikseen rehua, sillä ne voivat hyödyntää muun maatalouden sivuvirtoja. Yleisimmät farmihyönteiset ovat myös lajeja, jotka esiintyvät luonnonvaraisena meidänkin leveysasteilla, ja niitä voidaan kasvattaa ympärivuotisesti valvotuissa olosuhteissa. Hyönteisruuan monipuolisuus on verratonta. Kuivattu hyönteisjauhe on erittäin tehokasta ravintoarvoiltaan, sataa grammaa kohden proteiinia on jopa 70 prosenttia. Lisäksi hyönteiset ovat täynnä mm. kuitua, Omega rasvoja, kalsiumia ja B12-vitamiinia. Vuoden aikana kotimainen maatalouskin on alkanut muuttua, jo toistakymmentä sikalaa ympäri Suomen on joko alkanut sivutoimisesti kasvattaa kotisirkkaa tai vaihtanut possuntuotannon kokonaan höntiäisiin. Haaveillen kesäniityllä Suomen kesää moititaan monesti lyhyeksi ja ikäväksi, silti villien hyönteisten kausi on meillä pitkä ja ihana. Hyvinä vuosina kausi kestää huhtikuusta marraskuuhun. Ensimmäiset perhosten ja kovakuoriaisten toukat saattavat heräillä jo maaliskuun lopussa mikäli säät sallivat. Vilkkaimmillaan hyönteisiä tavataan toki loppukesästä, kun viimeisetkin heinäsirkat ja hepokatit ovat aktivoituneet. Eli tiheäsilmäinen haavi kouraan ja niitylle haaveilemaan! Villihyönteisten poimiminen on Nyt sirisee! Hyönteisruoka on ravinteikasta ja ympäristöystävällistä ruuantuotantoa, ja öttiäisistä povataan yhtä ratkaisua tulevaisuuden ruokakriiseihin. Hyönteiset ovat myös herkullisia, ja niitä on alkanut ilmestyä jo kotimaisiinkin marketteihin ja ravintoloihin. Raakakakku ötököillä. Kirjoittaja Topi Kairenius on hyönteiskokki ja yksi Fat Lizard -panimon perustajista.
43 FARMI 3/2018 KOTI & HYVINVOINTI rentouttavaa puuhaa, mutta vaatii kärsivällisyyttä. Hyönteisemme eivät parveile kuten tropiikissa eivätkä ole kovin isoja. Silti lajikirjo on monipuolinen eikä hengenvaarallisia tai tappavan myrkyllisiä lajeja ole. Helpoimmin tavattavia höntiäisiä ovat kekomuurahaiset, heinäsirkat ja erilaiset toukat. Esimerkiksi sarvikuonokkaan toukka on kunnioitusta herättävän kokoinen ja helposti havaittavissa puutarhassa. Lahojen puiden kuoren alta saattaa löytää kerralla suurenkin mäntypistiäisapajan. Kekomuurahaiset ovat yksi suosikeistani. Havuinen ja sitruksinen hapokkuus tekee muurahaisesta mainion maustehyönteisen keittoihin, kastikkeisiin ja säilykkeisiin. Hyönteisten poimintaan pätee samat periaatteet kuin sienestykseen ja marjastukseen: lajien ja maaperän tuntemus tulee olla hallussa, eikä rauhoitettuja lajeja saa poimia tai pesiä rikkoa. Muista jokamiehenoikeudet! Käsityöläisolutta kyytipojaksi Monien hyönteisten ominaisaromi on pähkinäinen, ja hyvin suolattuna ne peittoavat perinteiset naposteltavat mennen tullen. Jos ruokakulttuuri on muuttumassa hyönteismyönteisemmäksi ja monipuolisemmaksi, niin on juomakulttuurikin. Oluiden tyylikirjo ja laadukkuus on alkanut viime vuosina näkyä suomalaisessa juomakulttuurissa. Pienpanimoita löytyy Suomesta jo satakunta. Espoolainen Fat Lizard on profiloitunut amerikkalaistyylisten laatuoluiden valmistukseen kotimaisita maltaista, ja panimon oheistoiminnassa huomioidaan myös hyönteistalouden kasvu. Osa ylijäävästä mäskistä prosessoidaan hyönteisrehuksi. Raikkaana kesäjuomana höntiäisten kanssa tai ilman toimii esimerkiksi kansainvälisestikin palkittu 101 California Pale Ale, joka humalointinsa ansiosta on hedelmäisen raikas muttei liian katkera. Kulkusirkkasmoothie. Sirkka carbonara. ”Villihyönteisten poimiminen on rentouttavaa puuhaa, mutta vaatii kärsivällisyyttä.”
44 FARMI 3/2018 KOTI & HYVINVOINTI VIIKINKIEN VOIMAJUOMANAKIN tunnettua simaa on valmistettu Suomessa jo 1700-luvulla, mutta vasta sata vuotta myöhemmin siitä tuli työväen ja vappujuhlien juoma. Perinteinen sitruunalla maustettu vappusima on nykyisin kaikille tuttu, mutta simaa voi valmistaa uskomattoman monista lähiluonnon antimista helposti ja edullisesti. Se sopii janojuomaksi hellesäähän ja juhlatunnelman kohottajaksi esimerkiksi syntymäpäiville, jouluun tai juhannukseen. Siman voi myös helposti sävyttää vaikkapa juhlan teemavärin mukaan: pinkki sima syntyy maitohorsmankukista ja oranssi juoma pihlajanmarjoista. Sima-kirja esittelee yli 40 erilaista simareseptiä, joissa käytetään mm. kukkia, kerkkiä, lehtiä, marjoja ja mausteita. Lisäksi kirjassa annetaan luovia ideoita siman käyttöön jälkiruuissa. Juuri sopivasti vapuksi ilmestynyt Sima-kirja nostaa monelle rakkaan ja makumuistoja tuovan juoman vihdoin päärooliin. Kirjan tekijä Seija Irmeli Kulmala muistaa siman lapsuudestaan heinätöiden vauhdittajana ja hellepäivän virkistäjänä. Kirjassaan hän käsittelee siman historiaa yleisemminkin: miten alun perin ympärivuotisesti nautitusta juomasta tuli vapun juhlistaja? Entä mikä on hyvän siman salaisuus? Kirjan valokuvat on ottanut palkittu valokuvaaja Mikaela Holmberg. Karisto KOTIRUOKAA TÄYDELLÄ SYDÄMELLÄ! Ruoka-alan voimanaiset Pipsa Hurmerinta ja Meri-Tuuli Väntsi yhdistävät taitonsa keittiössä ja tuovat lautaselle mutkatonta, värikästä ja oivaltavaa ruokaa. Sellaista arjen haastetta ei olekaan, josta tämä kaksikko ei selviäisi. Samassa liemessä on täydellinen kattaus suosikkireseptejä, elämää helpottavia vinkkejä ja inspiraatiota. Se kertoo, miten kotiruokaan saadaan vaihtelua ja millä aineksilla syntyvät bileet isommallekin porukalle. Eri teemojen kautta syvennytään ratkomaan ruokapulmia koko perheelle kelpaavasta ruoasta penninvenytykseen mausta tinkimättä. Juhlaosion reseptit esivalmistellaan pitkin viikkoa, ja kasvisosiossa keskitytään vastustamattoman herkullisiin ruokiin, jotka syntyvät tutuista aineksista ilman kikkailua. WSOY Sima juhlajuoma Mutkatonta kotiruokaa Samassa liemessä
45 FARMI 3/2018 KOTI & HYVINVOINTI PYYNIKIN KESÄTEATTERISSA nähdään tänä kesänä Ehtoolehdon sankarit -komedia. Kyseessä on kotimainen kantaesitys, jossa kirjailija Minna Lindgrenin Ehtoolehto-kirjasarjan hahmot nähdään ensimmäistä kertaa näyttämöllä. Yllättävät käänteet seuraavat toisiaan, kun palvelutalo Ehtoolehdossa alkaa putkistosaneeraus ja hoivakodin teräväpäiset asukkaat eivät alistu kohtaloonsa remonttipölyn keskellä. Seniorit ottavat aktiivisen roolin sekä omassa elämässään että hoivakodin hämäräperäisten tapahtumien selvittämisessä. Uuden kotimaisen komedian ohjaa Tommi Auvinen, joka vastaa myös dramatisoinnista yhdessä Seija Holman kanssa. Viimeksi tämän useista yhteistyöprojekteistaan tutun parivaljakon työstä nautittiin Pyynikillä vuoden 2015 menestyskomedia Avioliittosimulaattorissa. Ehtoolehdon sankareissa mummorooleissa loistavat hilpeä höpöttäjä Eija Vilpas, näyttelijä-taidemaalari-kouluttaja Tuija Piepponen, kesän ajaksi itseään 40 vuotta vanhemman mummon tohveleihin hyppäävä Mari Turunen sekä ensimmäistä kertaa Pyynikillä nähtävä Pirkko Hämäläinen. Ehtoolehdon pappaosastoa edustavat pitkän linjan näyttelijät Puntti Valtonen ja Tom Lindholm. Muissa rooleissa viihdyttävät Lari Halme, Sara-Maria Heinonen, Ahmed Issa, Ville Majamaa, Juulianna Mäkelä, Miia Selin ja Markus Ilkka Uolevi. Vastikään Eino Salmelaisen säätiön tunnuspalkinnolla palkitun Mikko Saastamoisen suunnittelema lavastus tuo palan Helsinkiä keskelle Pyynikin kansallismaisemaa ja Jaana Aron pukusuunnittelu saa näyttelijät sukeltamaan syvälle ysikymppisten maailmaan. Pyynikin Kesäteatteri Ehtoolehdon sankarit HA RR I HIN KK A / PY YN IKIN KE SÄ TEA TTE RI R Palauta voimasi, virkistä vointiasi Apteekeista ja terveyskaupoista • valmarin.fi Kivennäisaineita sisältävä Valmarin korjaa elimistösi happo-emästasapainoa. • Sammuttaa närästyksen • Nopeuttaa hidastunutta vatsantoimintaa. Lomia perheille, ikääntyneille, työikäisille, työttömille ja eri potilasja vammaisryhmille. Katso vuoden 2018 haettavissa olevat lomat sivuilta www.mtlh.fi ->Lomatuen haku Tutustu toimintaamme www.mtlh.fi tai tilaa esite p. 010 2193 460, lomat@mtlh.fi TUETTUJA LOMIA! Olemme mukana OKRA-maatalousnäyttelyssä 4.-7.7.2018 Oripäässä! Hakuaika päättyy 3 kk ennen loman alkamispäivää.
Palveluntarjoajat lähellä sinua Palveluhakemisto • MAATALOUS • KONEET • RAKENTAMINEN 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% Soita ja kysy tarjous. 0400 590 324 Palveluhakemisto, modulimitoitus Lehtemme on luettavissa Lehtiluukussa: www.lehtiluukku.fi, www.countrymedia.fi sekä www.facebook.com/ Farmi-lehti Nro 1/2018 www .coun tryme dia.fi • Hinta 6.80 € Maa seud un aika kaus leht i Lauh at talve t horju ttava t puu nko rjuu ta Metsä än.fi avaut uu maali skuus sa Hyönt eiset osaks i ruoan tuota ntoa Kyläk auppa palve luiden tukipi steen ä Nro 5/2017 www.c ountry media .fi • Hinta 6.80 € Maas eudu n aikak ausle hti Mets o-leir it Laste n ja nuort en Leader -tukea voi saada investo inteihi n Valkua iskasvi en viljely kannat taa Varavo imajärjeste lmä pelasta a tiukass a paikas sa Nro 6/2017 www.co untryme dia.fi • Hinta 6.80 € Maase udun aikaka usleht i Muutt uva ilmast o haasta a Gluteen ittomien kasvien viljely Lämpöyr ittäjyyde stä kohdeka rtoitus Vierailu lla ruotsala isilla luomuti loilla Nro 4/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti maanparannuksee n Maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Tiukkaa asiaa omistajanvaihdoksesta Kananmunien tuotanto on kasvussa Nro 2/2018 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Ikäihmisille palvelupisteeltä digiapua Salaojituksen laatuun kannattaa satsata Tilakuoriutumisella edistetään kananpojan hyvinvointia Hevostalouden tulevaisuus ja haasteet ÖLJYSÄILIÖHUOLTOA ? puhdistukset ? tarkastukset ? lasikuidutukset ? vanhojen poistopuhd. ja purut ? edullisesti ilman matkakuluja ? luotettavasti yli 35 vuoden kokemuksella ? Töillämme kotitalousvähennysoikeus! JOKIMÄKI-SERVICE Oy P. 044 5108 414 • www.jokimaki-service.fi SIMO MÄKI Koivusaarentie 81, 32300 Mellilä 0400-322817 • Kunnallistekniikka • Salaojitus • Rakennusten pohjat Kevyt minikaivuri, tela-alustainen kaivuukone DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Laukkanen Oy Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.? Puh. 08 445 8800 www.championdoor.com info@championdoor.com Maatalousovet
47 FARMI 3/2018 KOTI & HYVINVOINTI PUUTARHA-, VIHER-, KIINTEISTÖJA MAANRAKENNUSALAN ammattilaisnäyttely Lepaa 2018 taas Lepaalla Hämeenlinnan läheisyydessä vehreässä puistoympäristössä 16.–18. elokuuta. Uutuuksista ostoksiin Lepaalta löydät kaikki tutut erikoiskonemerkit, mutta erityisesti päivittäin Koneparaatissa esittäytyvät uutuudet. Koneiden lisäksi Lepaalla on työnäytöksiä osastoilla. Näyttelyalueen keskeltä löytyvät näytteilleasettajien lisäksi esimerkiksi kotimaisten taimitoimittajien kesäkukkanäyttely sekä virolaisen Roogoja Talun kärhöja viinirypälenäyttely myyntitaimineen. Torstaina halukkaille loihditaan kasvitatuointeja ja perjantaina pääsee kokeilemaan kankaanpainantaa begonialla. Lepaan kauniilla näyttelyalueella viihtyykin koko perhe viettäen rennon kesäpäivän. Miten toimia? Näyttely on avoinna torstaista lauantaihin 16.–18. elokuuta to–pe klo 10–17 ja la klo 10–16. Yli kymmenen hengen ryhmille pääsylippu on 12, eläkeläislippu on 11 ja muille pääsylippu on 17 euroa. Näyttely levittäytyy Lepaan puutarha-alan oppilaitoksen puistoalueille ja sisähalleihin. Näyttely sijaitsee tunnin ajomatkan päässä Tampereelta ja 1,5 tunnin päästä Helsingistä. Lisätietoja näyttelystä www.lepaa.fi ja näyttelypäällikkö Elina Vuori, puh. (09) 7288 2125. Löydät näyttelyn myös Facebookista ja Instagramista! ETELÄ-POHJANMAALLA, Kauhajoella, vietetään Ruokamessuja jo 28:nnen kerran ja tällä kertaa yhteistyössä Eteläpohjalaisten Spelit ry:n kanssa. Tapahtuma tarjoaa makuja musiikkimatkan paikallisen, alueellisen sekä eri maakuntien lähiruoan ja musiikin ääreen. Hämes-Havusen talonpoikaistalon idyllisessä pihapiirissä esitellään, maistatetaan ja myydään tuotteita lähiruoasta kiinnostuneille, käsityötaitoa arvostaville ja palveluita hakeville messuvieraille. Ruokatapahtumassa on mukana tunnettuja keittiömestareita, joille ruoan aitous ja alkuperä ovat sydäntä lähellä. Messukeittiössä ruoka valmistetaan näytteilleasettajien myytävänä olevista raaka-aineista ja kokkien vieraaksi saapuu innovatiivisia tuottajia ja alueen vaikuttajia. Alueella on Speli-areena, jossa kansanmusiikin taitajat tarjoavat monipuolisen kattauksen kaikkiruokaisille musiikin kuluttajille ja nautiskelijoille. Kauhajoen Ruokamessut 31.8.–2.9.2018 ”Musiikkia kaikkiruokaisille” Lepaa-näyttelyssa elokuussa kukkia ja koneita
KOTI & HYVINVOINTI uswood.fi/purut Tilaa kotiovelle tai nouda tehtaaltamme Myllykoskelta! PURUPAALIT VERKOSTA 2016 | nauta 4 79 2016 | nauta 4 79 PUH. 020 7879 650 * WWW.MIEDONMETALLI.FI MAAMOOTTOREISTA VALTAKUNNALLISEKSI perinnetapahtumaksi laajentunut tapahtuma järjestetään perinteiseen tapaan kaksi viikkoa juhannuksesta. Kolmipäiväiset konepäivät ajoittuvat 6.-8.7.2018 väliselle ajalle. Joka vuosi ohjelma rakentuu tietyn teeman ympärille. Wanhassa Wara paras – Erilaisten moottoreiden lisäksi nähtävää riittää auto-, traktorija mopokentillä. Voit ihastella ja ihimetellä WanhoLYPSYJAKKARAN HEITON SM-KISAT Varkaus • 4.7.2018 ASUNTOMESSUT, PORI 6.7.–5.8.2018 METSÄPÄIVÄT SAARIJÄRVELLÄ 14.7.2018 SEINÄJOEN TANGOMARKKINAT 11.–15.7.2018 NESTE RALLY FINLAND 26.–29.7.2018 Weteraanikonepäivät ja konsteja vaikka työnäytöksissä, perinnekeskuksessa, pajassa, Koskelan talossa ja Käpylän koulussa. Tapahtuma ei ole suunnattu erikseen kenellekään, vaan se on tarkoitettu ihan jokkaiselle. Naiswäelle ja lapsillekin riittää siis nähtävää, koettavaa ja miksei ostettavaakin. Rompemyyjiä ja käsityöläisiä riittää. Nostalgiseen tunnelmaan on helppo heittäytyä mukkaan! OL AV I KU RK I Kesän tapahtumia AN TE RO TE NH ON EN , AS UN TO M ES SU T Ehkäpä Asuntomessuille Poriin..?
49 FARMI 3/2018 KOTI & HYVINVOINTI VALMISTUSAINEET 1 l kasvislientä 500 g kukkakaalia 1 sipuli 3 palaa vaaleaa paahtoleipää 1 prk (2 dl) Valio ruokakermaa 1 dl hienonnettua persiljaa 1/4 tl valkopippuria myllystä suolaa VALMISTUSOHJE 1. Lisää kiehuvaan liemeen paloiteltu kukkakaali, hienonnettu sipuli sekä murennetut leivät, joista reunat on leikattu pois. Keitä kannen alla hiljalleen kypsäksi. 2. Lisää ruokakerma ja persiljasilppu. Soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi. Mausta pippurilla ja tarvittaessa suolalla. VALMISTUSAINEET 5 dl Valio omenatäysmehua 5 dl Valio Hedelmätarha® appelsiinitäysmehua 3 dl kivennäisvettä jääpaloja VALMISTUSOHJE Sekoita kylmät mehut keskenään. Lisää juuri ennen tarjoilua kivennäisvesi ja jääkuutiot. VINKKI! Kasta lasien reuna kevyesti vaahdotettuun kananmunan valkuaiseen ja sen jälkeen lautaselle levitettyyn sokeriin. Anna ”huurteen” kovettua hetken ennen juoman annostelua. Keveitä kesäherkkuja VA LIO VA LIO Raikas kesäjuoma Kesäinen kukkakaalikeitto
50 FARMI 3/2018 Seuraavassa FARMISSA: TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN Ruuantuotanto lisääntyy vesialueilla Lammastilallisen näkymät Nurmituotannon kehittäminen
SAMPO ROSENLEW METSÄKONEET SAMPO-ROSENLEW OY Konepajanranta 2A P.O. Box 50 28101 Pori Tel. +358 207 550 555 MYYNTI Ahti Sormunen Etelä-Suomi Puh. 0400 346 650 ahti.sormunen@sampo-rosenlew.? MYYNTI Petter Sirkka Pohjois-Suomi Puh. 040 530 8773 petter.sirkka@sampo-rosenlew.? YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN Harvennushakkuu kannattaa, kun käytettävissä on kustannustehokkaat, harvennuksille suunnitellut työvälineet. Sampo-Rosenlew harvesteri HR46x ja kuormatraktori FR28 on harvennuksen ehdoilla suunniteltu ja valmistettu. Sampo-Rosenlew HR46x ja Sampo-Rosenlew FR28 koneketjun tuotos on harvennushakkuussa huippuluokkaa. Niiden hankintaja käyttökustannukset ovat dramaattisesti pienemmät verrattaessa vastaavan teholuokan muihin vaihtoehtoihin. Esimerkiksi harvesterin HR46x polttoaineen kulutus on vain noin 7 l/h! Sampo-Rosenlew HR46x ja Sampo-Rosenlew FR28 koneketju osaavine kuljettajineen ovat tiimi, joilla harvennushakkuut sujuvat kustannustehokkaasti. Sampo-Rosenlew Oy toivottaa sinut tervetulleeksi kokemaan harvennushakkuun huumaa. Me Sampo–tiimissä pidämme huolen että työ sujuu. Huoltoja varaosapalvelumme ovat alansa huippua. Olemme FinnMETKOSSA osastolla 16!