Nro 3/2019 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Kananmuna-ala on kasvussa Metsäpaloja varten on varauduttava Mattilan marjatilalla panostetaan johtamiseen ja tiimityöhön. Kännykkä mukaan viljelyn tiedonmittaamiseen
cemagro.fi www Laadukkaat lannoitteet suomalaiselta yritykseltä! Cemagro Oy • Suurlohjankatu 14, 08100 Lohja • Puh. 019 375 7500 Katso lähin jälleenmyyjäsi kotisivuiltamme osoitteesta www.cemagro.fi Agro-lannoitteet Nopeasti liukenevat hybridi-lannoitteet sekä kemialliset lannoitteet MicroMix Lehtilannoituksella hivenravinteet helposti ja edullisesti AgroEko PK Kalkitseva ja vähäkloorinen hivenainepitoinen luomulannoite Agro-lannoitteet Nopeasti liukenevat hybridi-lannoitteet sekä kemialliset lannoitteet MicroMix Lehtilannoituksella hivenravinteet helposti ja edullisesti AgroEko PK Kalkitseva ja vähäkloorinen hivenainepitoinen luomulannoite Pellervo_ilm_210x148.indd 1 4.6.2019 7.06
5 Pääkirjoitus 7 Kesän tapahtumia MAATALOUS 8 Johtaminen vaatii panostamista 15 Syysrypsin luomuviljely 18 Salaojitus on tärkeää 21 Kännykkä mukaan tiedon keruuseen METSÄ 22 Metsäpaloihin varaudutaan 24 Hakkuumäärät pienenevät YMPÄRISTO & ENERGIA 28 Jätevesineuvoja tarjolla 30 Ravinteiden kierrätys rutiiniksi ELÄIMET 36 Kananmuna-alalla isot investoinnit 37 Ohjeet MRSA-tartunnan estämiseksi HEVOSET 39 Kesän ravit KOULUTUS 40 Hallitus lupaa rahaa koulutukseen 42 Nuoret villikasvikoulutuksissa KOTI & HYVINVOINTI 44 Mela täyttää 50 vuotta 46 Resepti 48 Hyvinvointisivut 50 Palveluhakemisto SISÄLLYS Vapaan kananmunien osuus tuotannosta on nousussa. 15 24 NRO 3 • KESÄKUU 2019 14 Salaojitusta tarvitaan tehokkaan ja toimivan viljelyn järjestämiseen. Syysrypsin luonnomukaisesta viljelystä on vielä vähän kokemusta. Farmi on luettavissa myös osoitteessa www.lehtiluukku.com LEHTILUUKKU ON kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! Terveisiä toimitukseen! Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen katja.sormunen@countrymedia.fi. cemagro.fi www Laadukkaat lannoitteet suomalaiselta yritykseltä! Cemagro Oy • Suurlohjankatu 14, 08100 Lohja • Puh. 019 375 7500 Katso lähin jälleenmyyjäsi kotisivuiltamme osoitteesta www.cemagro.fi Agro-lannoitteet Nopeasti liukenevat hybridi-lannoitteet sekä kemialliset lannoitteet MicroMix Lehtilannoituksella hivenravinteet helposti ja edullisesti AgroEko PK Kalkitseva ja vähäkloorinen hivenainepitoinen luomulannoite Agro-lannoitteet Nopeasti liukenevat hybridi-lannoitteet sekä kemialliset lannoitteet MicroMix Lehtilannoituksella hivenravinteet helposti ja edullisesti AgroEko PK Kalkitseva ja vähäkloorinen hivenainepitoinen luomulannoite Pellervo_ilm_210x148.indd 1 4.6.2019 7.06
4 FARMI 3/2019 PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Niina Linna toimitussihteeri@countrymedia.fi AVUSTAJAT Katja Helenius Mimmi Virtanen Susanna Aro AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA ULKOASU Niina Linna LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMYYNTI ilmoitukset@countrymedia.fi puh. 0400 362 446 (klo 8-16) ja 0400 590 324 PAINOPAIKKA Printall-AS 2019 KANNEN KUVA Depositphotos KUVAPANKIT Depositphotos ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 5 kertaa vuodessa. 35. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA JA KUSTANTAJA CountryMedia Oy Halkoniemenkuja 2 A 36 33410 Tampere Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. Tilaa lehti! itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! Ki rje po st im er kk i Co un tr yM ed ia O y H al ko ni em en ku ja 2 A 36 33 41 Ta m pe re Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 5 numeroa Lehden saaja Maksaja, jos eri kuin saaja Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. Puh. itselleni kestotilauksena 5 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 5 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10 %) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen!
FARMI 3/2019 5 COUNTRYMEDIA OY on mediayhtiö, kustantaja ja julkaisija, joka on erikoistunut painettujen ja digitaalisten sisältöjen ja mediapalveluiden tuottamisiin. Omia tuotantojamme ovat maaseudun aikakauslehti Farmi ja kesälehti Saariston Kesä. Kauttamme mediapalvelut ammattitaidolla: Tehosta omaa viestintääsi • Julkaisut • Sisällöntuotanto • Taittopalvelut • Ilmoituksen valmistus sähköisesti ja printtiin • Graafinen suunnittelu www.countrymedia.fi PÄÄKIRJOITUS Yllätysten kevät LÄMMIN KEVÄT yllätti meidät jälleen, vai yllättikö? Voimmeko kenties jatkossa pitää itsestään selvänä, että ensi vuonnakin saamme nauttia jo huhtikuussa auringon lämmittämistä päivistä. YLLÄTYKSIÄ ANTOI myös moni muukin taho. Kuten esimerkiksi Suomen maajoukkue, kultaa tuli mörkömäisellä huumalla monen hämmästykseksi ja ihmeteltäväksi. Suomen joukkue pääsi näyttämään sisunsa ja mitä tarkoittaa hyvä yhteishenki sekä voittoon uskominen. YLLÄTYSTÄ TOI varmasti myös eduskuntavaalit, minkä tulos kertoi kansan kaipaavan muutosta. Kansa selvästi uskoo myös naisten pystyvän vaikuttamaan politiikassa siinä missä miehetkin. Hyvä niin. SUOMI SAI myös uuden hallituksen, joka on järjestyksessään 75. Suomen historiassa. Saa nähdä riittääkö tältä saralta yllätyksiä syksyynkin. ME FARMISSA haluamme yllättää teidät alkusyksystä entistä monipuolisimmilla jutuilla. Siksi jäämmekin nyt hetkeksi kesätauolle, jotta voimme antaa teille syksyn numeroissa entistäkin kiinnostavampaa luettavaa. ANTAKAA MYÖS te hyvät lukijat itsellenne aikaa nauttia Suomen suvesta, sillä se on kovin lyhyt, ja siksi kesästä pitää ottaa kaikki irti, mitä suinkin voi. Aurinkoista kesää,
6 FARMI 3/2019 #kesä #kesäkuu #helteet #nautitaan Kauhajoen ruokamessut hämes-hAvusessa 30.8.-1.9.2019 Taitajien jäljillä! Messukeittiössä Nanna Rintala ja Tom Blom TALONPOIKAISKARTANON UPEA MILJÖÖ AITTOINEEN, MAISTATUSTA, HERKULLISET RAAKA-AINEET KOTIINVIEMISIKSI, KÄSITYÖTAITAJIEN TUOTTEITA, TAITAVIA KOKKEJA, KIINNOSTAVIA VIERAITA, TULE MUKAAN TUNNELMAAN! AVOINNA PÄIVITTÄIN 10-17 LIPUT 12E/10E/5E Kaikki paitsi herkuttelu on turhaa! Kesä SUOMEN KESÄINEN LUONTO Suomessa ilmastotieteellinen terminen kesä tarkoittaa vuodenaikaa, jolloin vuorokauden keskilämpötila on korkeampi kuin +10 °C. Pohjois-Lapissa kesän pituus on noin kaksi kuukautta, kesäkuun lopulta elokuun lopulle. Oulun seudulla kesän pituus on jo kolme kuukautta, kesäkuun alusta syyskuun alkuun. Etelärannikolla ja Lounais-Suomessa kesän pituus on neljä kuukautta, toukokuun lopulta syyskuun lopulle Avoinna 15–17. elokuuta to–pe klo 10–17 ja la klo 10–16 Hämeenlinnan läheisyydessä Hattulassa Juhlanäyttelyssä uutuuskoneita, työnäytöksiä, Muovipakkausklinikka, ryhmäkasvinäyttely, taimiston kasvimyynti, villiyrttitietoutta, laatikonkasauksen SM-kilpailu, rypäleja kärhönäyttely, etikkaja punajuuripaja... Ja paljon muuta! Tervetuloa! Katso lisää www.lepaa.fi. Puutarha-alan ammattilaisuutuudet Lepaa-näyttelyssä elokuussa! näyttely 15.–17. elokuuta 2019, Hattula EPAA .fi Ota hyvä mieli auringosta, onnen korsi heinikosta. Nosta ilonpilke silmäkulmaan; löytyy ratkaisukin joka pulmaan.
FARMI 3/2019 7 Taitajien jäljillä! TAPAHTUMA TARJOAA makuja elämysmatkan paikallisen, alueellisen sekä eri maakuntien lähiruoan ja osaamisen ääreen. Hämes-Havusen talonpoikaistalon idyllisessä pihapiirissä esitellään, maistatetaan ja myydään tuotteita lähiruoasta kiinnostuneille, käsityötaitoa arvostaville ja palveluita hakeville messuvieraille. Ruokatapahtumassa ohjelmalavaa emännöi kokki Nanna Rintala ja isännöi kalastaja Tom Blom. Vieraakseen he saavat tunnettuja alan ammattilaisia, innovatiivisia tuottajia sekä alueen vaikuttajia, joille ruoan aitous ja alkuperä ovat sydäntä lähellä. Messukeittiössä ruoka valmistetaan näytteilleasettajien myytävänä olevista raaka-aineista ja niitä on saatavilla myös omaan kotikeittiöön ostettavaksi. Alueella on myös Taitajien paja & Lasten-areena, jossa pienet ja suuret messukävijät pääsevät tutustumaan eri osaajien työnäytöksiin ja saamaan uusia ideoita. Lepaa-näyttelyssa alan uutuudet PUUTARHA-, VIHERja kiinteistöalan ammattilaisnäyttelystä löydät kaikki tutut erikoiskonemerkit ja uudet edustukset sekä päivittäin kaksi kertaa Koneparaatissa esillä olevat koneuutuudet. Koneisiin pääsee tutustumaan myös eri puolilla aluetta järjestettävissä työnäytöksissä. Juhlavuoden kunniaksi joka päivä 300 ensimmäistä näyttelykävijää saa portilta pohjanmaalaista läkkipeltiä olevan 100 millilitran mitan. Torstaina pääsee mm. kokeilemaan punajuuripainantaa ja seuraamaan Kauniisti ja puhtaasti kotimainen -kasvikisaa. Perjantaina sata ensimmäistä saa tehdä itselleen pyykkietikkaa kotimaisista yrteistä. Perjantaina ohjelmassa on myös kasvihuoneviljelijöiden asioita edistävän Kauppapuutarhaliiton 100-vuotisjuhlan vastaanotto. Koneita, kukkia, vihannesnäytemaa, ammattiasiaa, muovitietoutta, oheisohjelmaa – Lepaan kauniilla näyttelyalueella yhdistää työn ja hyvin koko perheen voimin. Näyttely levittäytyy Lepaan puutarha-alan oppilaitoksen puistoalueille ja sisähalleihin. LEPAA 2019 15.–17. elokuuta Lepaalla Hämeenlinnan läheisyydessä Näyttely on avoinna torstaista lauantaihin 15.–17. elokuuta to–pe klo 10–17 ja la klo 10–16. Yli kymmenen hengen ryhmille pääsylippu on 12, eläkeläislippu on 11, iltapäivälippu kello 14.00 jälkeen 10 ja muille pääsylippu on 17 euroa. Liput voi ostaa ennakkoon verkkokaupasta tai portilta. Lisätietoja näyttelystä www.lepaa.fi ja näyttelypäällikkö Elina Vuori, puh. (09) 7288 2125. KESÄN TAPAHTUMIA KAUHAJOEN RUOKAMESSUT 30.8.– 1.9. Etelä-Pohjanmaalla, Kauhajoella
8 FARMI 3/2019 MAATALOUS TEKSTI JA KUVAT Mimmi Virtanen, maaseutuohjelman tiedottaja Satakunta Mattilan marjatila on hyödyntänyt tilan kehittämisessä monipuolisesti maatalouden investointitukia sekä Leader-tukea. Matomäet ovat myös osallistuneet useisiin kehittämishankkeisiin, joiden tavoitteena on yrittäjien osaamisen lisääminen.
FARMI 3/2019 9 MAATALOUS Mattilan marjatila Huittisissa on seitsemän vuoden aikana kehittänyt vahvasti toimintaansa ensin jatkojalostuksen ja sitä kautta matkailun suuntaan. Tänä kesänä tilalla työskentelee lähes 130 sesonkityöntekijää. Johtaminen vaatii panostamista, joten tilalla mitataan, analysoidaan, muutetaan toimintoja – ja toistetaan sama uudelleen. Näin saadaan sitä yrittäjälle arvokkainta: aikaa. JOHTAMINEN vaatii panostamista
10 FARMI 3/2019 MAATALOUS K un Seppo ja Tarja Matomäki vuonna 2003 aloittivat tilanpidon Tarja Matomäen kotitilalla, ei ainakaan heti ollut mielessä, että viitisentoista vuotta myöhemmin johdettaisiin 17 hehtaarille levittäytynyttä marjanviljelyn pioneeritilaa, joka tunnetaan viineistään. Ei vaikka Seppo Matomäki syntyikin mansikkapitäjään Kokemäen Kauvatsalle ja sai marjanviljelytaidon jo verenperintönä. – Vuonna 2012 pohdimme, että kynnetäänkö mansikat ylös vai aletaanko kehittää tilasta sellaista, että se tuo elannon. Huittislaisia hulluja kun ollaan, niin me sitten irtisanouduimme molemmat suhteellisen hyväpalkkaisista töistä ja aloimme kokopäiväisiksi yrittäjiksi, marjatilan emäntä Tarja Matomäki nauraa. Päätöksen jälkeen tilaa on määrätietoisesti viety eteenpäin. Nykyisin viljelyssä on mansikan ohella muun muassa vadelmaa. Jatkojalostus on merkittävä osa tilan toimintaa. Marjaviinien ja alkoholittomien juomien valmistustilat ja tilamyymälä saatiin konehallin kylkeen 2013. Tilan viinit myydään lähes kokonaan oman myymälän kautta. Omien tuotteiden lisäksi valmistetaan Brand Label -tuotteita. Pakastemarjan myynnissä yhteiskumppani on Pakkasmarja Oy. Mansikan myyntipisteitä on kesäaikaan Huittisten tilamyymälän lisäksi kymmenen Pirkanmaalla. Tila tarjoaa myös pienimuotoista majoitusta. Tilalla on viime vuosina investoitu ahkerasti kasvutunneleihin. Tunnelien etuna on, että marjat kasvavat suojassa sateelta, jolloin ne ovat kauppakestävyydeltään huomattavasti avomaamarjaa parempia. Tunnelit myös pidentävät satokautta noin kuukauden molemmista päistä. Yritys on kasvanut jopa 30 % vuositahtia. – Meillä on koko ajan ollut periaatteena, että tuotamme vain sen verran, mihin meillä on markkinat. Kun on isommat markkinat, tarvitaan enemmän hehtaareita, enemmän poimijoita, enemmän varastoa ja niin edelleen. Kasvu tuo uudet haasteet johtamiseen. Täytyy myöntää, että kyllä välillä mennään lujaakin, sillä tulee tilaisuuksia, jotka eivät toistu. Meillä molemmilla on aika hyvä kokonaisuuksien hahmotuskyky. Siitä on ollut yrityselämässä paljon hyötyä. Hankkeilla haetaan uusinta tietoa Mattilan marjatila on hyödyntänyt tilan kehittämisessä monipuolisesti maatalouden investointitukia sekä Leader-tukea. Matomäet ovat myös osallistuneet useisiin kehittämishankkeisiin, joiden tavoitteena on yrittäjien osaamisen lisääminen. Tila on ollut mukana niin viljelyn, matkailun kuin vientiosaamisenkin kehittämishankkeissa. Moni maatalousyrittäjä kokee hankkeet aikaa vieviksi osallistua, mutta Matomäki ajattelee sen päinvastoin säästävän aikaa. – Hankkeisiin osallistumalla haemme tietoa. Itselläni on neljä Marjatilan emäntä Tarja Matomäki sanoo, että yrittäjän täytyy tietää yrityksen taloustilanne. – Maatalousyrittäjä on yrittäjä isolla Y:llä ja etenkin puutarhapuolella vaaditaan monipuolista osaamista; pitää hallita viljelyn lisäksi logistiikka, myynti, markkinointi ja muuta.
FARMI 3/2019 11 MAATALOUS tutkintoa, mutta nykytyöelämässä ei pysy perässä ilman jatkuvaa oppimista. Hankkeiden kautta saa kootusti ajantasaisen tiedon, joka on välttämätön yrityksen kannalta. Lisänä tulee verkostoituminen; mitä laajemmat ovat verkostot, sitä enemmän on tarjolla ratkaisuja ongelmiin. Mattilan marjatila oli yksi pilottitila ProAgria Länsi-Suomen Johtamalla aikaa -hankkeessa, jossa keskityttiin LEAN-johtamisen jalkauttamiseen tiloille. Oppiminen tapahtui tuottajapienryhmissä yhdessä ratkaisuja pohtien. – LEAN-ajattelun perusta on asioiden mittaamisessa ja analysoinnissa ja sitä kautta hukan vähentämisessä. Mittaamme asioita, analysoimme tuloksia, tehdään muutoksia ja taas mitataan ja analysoidaan. Tietysti satomääriä ja myyntiä on seurattu jo pitkään. Mutta meillä analysoidaan nykyään myyntejä hyvin tarkkaan ja verrataan edellisiin vuosiin. Kun on faktaa, pystyy tarkkaan suunnittelemaan tulevaa. Tiimityö kaiken perustana Mattilan marjatila työllistää ympärivuotisesti yrittäjäparin lisäksi 3,5 henkilöä. Tänä vuonna kausityöntekijöiden myötä työntekijämäärä kohoaa 126 henkilöön. Ensimmäiset sesonkityöntekijät tulevat helmikuussa ja viimeiset lähtevät lokakuussa. Eira Aalto-Vasamaa (vas.) työskentelee Mattilan marjatilan kahvilamyymälä Hiidenkolon vastaavana kuudetta kesää. Mattilan marjatilalla uskotaan vastuunjakamiseen ja delegointiin. Marjaviinien ja alkoholittomien juomien valmistustilat ja tilamyymälä saatiin konehallin kylkeen 2013. ” Meillä on koko ajan ollut periaatteena, että tuotamme vain sen verran, mihin meillä on markkinat. ”
12 FARMI 3/2019 MAATALOUS – Meidän yrittäjien tehtävä on saada oikeat ihmiset oikeaan paikkaan oikeaan aikaan tekemään oikeita asioita, Matomäki tiivistää. – Meillä on perehdyttämismateriaalit, joiden avulla pyritään siihen, että kaikki saavat samat lähtökohdat tullessaan. Läpi käydään, miten meidän yrityksessä toimitaan, mikä on työn tavoite ja millainen on työtapa. Suurin osa peltotyöntekijöistä tulee Ukrainasta ja Venäjältä. Jopa 80% tänäkin kesänä työskentelevistä on vanhoja työntekijöitä. Matomäen mukaan haasteita johtamiseen tuo työkulttuurien yhteensovittaminen. Mattilan marjatilalla avainajatuksena on tiimityöskentely. – Ukrainassa tiimityö on aika outo tapa tehdä työtä. Siellä ajatellaan, että on lupa tehdä vain omat työt, muiden töihin ei saa koskea. Olemme saaneet käännettyä sen niin, että töitä tehdään tiiminä ja täydennetään toisia. Se on jatkuva prosessi, aina tulee kuitenkin myös uusia työntekijöitä. – Olemme saaneet hyviä työntekijöitä, jotka aina palaavat. Se on kullanarvoista, sillä perehdyttämisessä säästyy aikaa ja vastuuta voidaan jakaa enemmän. Delegointi helpottuu. Mittaaminen tärkeää Tilalla hyödynnetään paljon sähköisiä järjestelmiä. Poimintaseurannan tukena on Satotieto-järjestelmä. Sitä kautta saadaan suoraan tietoon lohkojen satomäärät. Eri töihin kuluneen ajan mittaamisessa auttaa sähköinen työajanseuranta Kiho, jota jokainen työntekijä täydentää puhelimella tai tabletilla. Sen kautta valitaan työn paikka, työtehtävä ja merkitään kulunut aika. Näin tilan on mahdollista lohkokohtaista tietoa siitä, miten paljon työaikaa on käytetty. – Saamme sen kautta paljon tietoa esimerkiksi investointilaskelmien tueksi, kun voimme laskea työmäärän kautta, missä ajassa jokin kone maksaisi itsensä takaisin. – Tiedämme tarkkaan itse, missä mennään. Ukrainasta kotoisin oleva työntekijä opiskelee nyt oppisopimuksella viinin ja alkoholittomien tuotteiden valmistusta. Maahantuonti: Ham-Re Oy Mäkelänkankaantie 2 49490 Neuvoton p. 05 343 5666 (24 h) www.hamre.fi Kumitelat suoraan varastosta
FARMI 3/2019 13 MAATALOUS Johtamalla aikaa -hanke vähensi maatilojen aikahukkaa Johtamalla aikaa -hankkeessa kehitettiin satakuntalaisten ja varsinaissuomalaisten maatilojen kannattavuutta ja kilpailukykyä johtamista parantamalla. EU:n maaseuturahastosta rahoitetussa hankkeessa luotiin 24 eri tuotantosuuntien pienryhmää, joissa etsittiin yhdessä ratkaisuja käytännön ongelmiin hyödyntäen muun muassa LEAN-johtamista. Pienillä oivalluksilla yhteistyössä onnistuttiin säästämään paljon työtä vuoden mittaan. – Isoin merkitys oli kokonaisuutena sillä, että loimme aktiivisen ja massiivisen pienryhmätoiminnan mallin, joka sai yrittäjät innostumaan, oppimaan ja uskomaan tulevaisuuteen. Meidän pilottitilat osallistuivat kehitystyöhön mahtavalla innolla, kuvailee hanketta vetänyt Anu Ellä ProAgria Länsi-Suomesta. Pienryhmässä ajanhukkaa etsittiin ja poistettiin, tekemistä ja prosesseja hiottiin, työtä ja rahaa säästyi. Esimerkiksi mansikkatiloilla etsittiin ratkaisuja hektisen sesongin, suuren ulkomaalaisten työntekijöiden määrän ja markkinatilanteiden nopeiden vaihteluiden tuomiin haasteisiin. Karjatilojen ryhmässä pohdittiin, millä keinoilla saataisiin vähennettyä ryhmäläisten keskimääräistä 75 tunnin viikkotyömäärää tavoitteelliseen 55 tuntiin. Nurmenviljelyryhmissä taas tavoitteena olivat korkeammat satotasot. Pienryhmään osallistuneiden satotaso nousikin merkittävästi ja nurmiryhmä sai myös kansainvälistä huomiota. MIKÄ LEAN? LEAN ON johtamismenetelmä, jonka avulla sitoutetaan työntekijöitä ja saadaan aikaan parannuksia pienillä arjen oivalluksilla. LEANin avulla poistetaan hukkaa, vähennetään työtä ja lisätään tuloja. Erityisesti vähennetään aikahukkaa. Myös tavaroille etsitään oikeat paikat askelhukan vähentämiseksi. LEAN on erityisesti käytännön johtamista, päivittäisen työn selkeyttämistä sekä ihmisten innostamista ideointiin ja jatkuvaan parantamiseen. Menetelmässä tarkastellaan tekemisiä ja prosesseja ihmisten, tuotannon ja talouden näkökulmista. Mattilan marjatilalla on laaja verkosto. – On tiloja, joiden kanssa soitellaan viikoittain ja pohditaan joitain asioita yhdessä. KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti
14 FARMI 3/2019 MAATALOUS TEKSTI VYR Vilja-alan yhteistyöryhmä KUVAT Erkki Vihonen
FARMI 3/2019 15 MAATALOUS SYYSRYPSIN viljelytekniikka luomussa S yysrypsin viljelyssä korostuu lohkovalinta. Lohkon pitää olla hyvin vettä läpäisevä, eikä siinä saa olla vettä kerääviä painanteita. Syysrypsillä maan pH-tason tulisi olla hyvä tai parempi. Viljelyn onnistumista voi haitata multamailla keväinen rouste. Savimailla ja karkeilla kivennäismailla ongelmana on maan liiallinen kuivuminen syysmuokkauksessa, jolloin taimettumisen onnistuminen jää sateiden varaan. Ennen syysrypsinkylvöä tehtävillä maan muokkauksilla pyritään ensisijaisesti parantamaan edellytyksiä onnistuneelle talvehtimiselle. Maan vedenläpäisykykyä pyritään parantamaan viljelemällä esikasveina syväjuurisia kasveja ja tarvittaessa myös mekaanisesti muokkaamalla. Kuivassa maassa voidaan tehdä tiivistymien rikkominen matalalla (25–30 cm) jankkuroinnilla, jossa maata ei sekoiteta, ja työskennellään vain pari senttiä tiivistymiskerroksen alapuolella. Toimenpide kannattaa tehdä ensimmäisenä viherlannoitusvuonna, jotta viherlannoituskasvien juuristo ehtii stabiloida mekaanisen muokkauksen vaikutuksen. Syysrypsin paras esikasvi on apila(mailas)nurmi. Sadonkorjuun velvoitteen täytyttyä voidaan maata alkaa valmistelemaan syysrypsin kylvöä varten. Rikkakasvitorjunnan ja hyvän kylvöalustan saamiseksi nurmen lopetus kannattaa tehdä rikkomalla nurmikasvusto matalalla muokkauksella esimerkiksi kultivoimalla. Kasvuston annetaan kuivahtaa, jolloin myös mahdollisia kestorikkakasveja saadaan kuritettua. Kasvuston kuivatusta voi tehostaa juolannostimella (kultivaattori, jossa perässä pyörivä roottori), joka heittää kasvuston maan pinnalle kuivamaan. Lopuksi maa kynnetään muutamaa senttiä muokkauksia syvemmälle, jotta saadaan nostettua kosteampaa maata pintaan. Luomusyysrypsin kylvössä on kokeiltu kylvömenetelmänä sen kylvöä kynnön yhteydessä piensiemenenkylvölaitteella, joka on kiinnitetty traktorin sivulle. Kyntöauran perässä on pakkeri, joka tasoittaa kylvöksen ja samalla multaa siemenen. Kylvö voidaan tehdä Syysrypsin viljelystä on luonnonmukaisessa tuotannossa vielä vähän kokemuksia ja tarkkojen, kaikkiin tilanteeseen sopivien ohjeiden antaminen ei sen vuoksi ole mahdollista.
16 FARMI 3/2019 MAATALOUS myös kynnön jälkeen rikkaäkeellä, jossa on piensiemenen kylvölaite. Jyräystä voidaan käyttää kylvön jälkeen tasoittamaan mahdollisia kokkareita. Tavoitteena on saada ilmava maan rakenne, jonka pintakerroksessa on kosteutta ja maan pinta on hieman tiivistynyt eikä siinä ole kokkareita. Jokainen ajokerta kynnöksellä vähentää ilmatilavuutta ja heikentää veden läpäisevyyttä. Menetelmästä on vielä vähän kokemuksia, mutta se on osoittautunut hyväksi. Nurmen rikkomisen jälkeen on mahdollista käyttää myös toisenlaista kylvötekniikkaa. Ensin maa muokataan perinteisesti kynnön jälkeen, jonka jälkeen siihen ajetaan harjuja. Harjut auttavat taimea talvehtimisessa, vuodesta ja olosuhteista riippuen talvehtiminen voi onnistua harjun päällä, sivulla tai pohjalla. Luomuviljelyssä syysrypsikasvuston perustaminen keväällä kylvettävän viljan aluskasvina on haastavaa. Keväällä tai rikkaäestyksen yhteydessä kylvetty syysrypsi kärsii helposti typen puutteesta ja on arka tuholaisvioitukselle. Viljan kanssa syysrypsin seosviljelyn onnistuminen edellyttää joko riittävän multaista lohkoa tai kunnollisen typpilannoituksen järjestämistä. Lannoitus Syysrypsi tarvitsee paljon typpeä, sillä se kylvetään loppukesästä. Syksyllä maksimityppimäärä on kivennäismailla 50 kg/ha. Käytännössä syysrypsi kuitenkin tarvitsee enemmän typpeä, ja siksi on tärkeää hyödyntää apilanurmen esikasvivaikutusta. Karjanlantaa käytettäessä pitää muistaa maksimi käyttömäärät ja levitys kannattaa tehdä kynnön alle. Lihaluujauho antaa hyvät mahdollisuudet hoitaa syysrypsin syksyinen typpilannoitus. Lihaluujauhossa C/N – suhde on pieni, joten se aktivoi maassa hiilipitoisen aineksen mineralisoitumista, joka vapauttaa samalla typpeä kasvien käyttöön. Lihaluujauhon lannoitusvaikutus on miltei keinolannoitteen luokkaa. Lihaluujauholla pystytään nykyisten ympäristötukisäädösten mukaan antamaan syysrypsille kokonaan sen syksyllä tarvitsema typpilannoitus. Öljykasvit ovat herkkiä kalin puutteelle, joten kalin saannista pitää huolehtia lihaluujauhoa käytettäessä. Keväällä syysrypsille voidaan antaa täydennyslannoitus pintaan, kun maa on riittävän kantavaa. Sekä kylvövuoden syksyllä että satovuoden keväällä voidaan käyttää syysrapsille eräitä luomuhyväksyttyjä lehtilannoitteita. Tänä keväänä on hyväksytty myös ensimmäinen rikkilannos. Rikki on tärkeä ravinne öljykasveille. Tuholaisten ja rikkakasvien torjuminen Etanat voivat olla ongelma etenkin
FARMI 3/2019 17 MAATALOUS ” Luomuviljelyssä syysrypsikasvuston perustaminen keväällä kylvettävän viljan aluskasvina on haastavaa. Keväällä tai rikkaäestyksen yhteydessä kylvetty syysrypsi kärsii helposti typen puutteesta ja on arka tuholaisvioitukselle. ” Viljelijä, kaipaako pelto ravinteita? Ympäristösi hyväksi. Ranu-maanparannusrae on edullinen ja tutkittu kierrätystuote, turvallinen myös haitta-aineiden osalta. 10.-12.10.2019 Jyväskylän Paviljonki Avoinna: to-pe klo 9-17, la klo 9-16. Liput: 18,-/13,www.koneagria.? nurmen jälkeen. Nurmen mekaaninen lopetus ja kokkareiden rikkominen jyräämällä vähentää etanoiden määrää pellolla. Sluxx-etanasyöttiä voidaan käyttää myös luomussa. Varmin tulos saadaan, kun syöttirakeet levitetään heti kylvön jälkeen ennen kuin etanat ehtivät tuhota kasvustoa. Kestorikat torjutaan nurmivuosina niitoilla kompensaatiopisteessä ja viimeisen nurmivuoden keskikesän kesannoinnilla. Siemenrikkoja voidaan torjua rikkaäestyksellä syksyllä, jos kylvö on tehty tasaiselle maalle ja pelto on jyrätty. Täystiheä kasvusto kilpailee hyvin rikkoja vastaan, mutta rikkaongelmat tulevat esiin, jos kasvusto jää harvaksi tai aukkoiseksi. Syysrypsille kannattaa kylvää aluskasvi syksyllä tai viimeistään keväällä kilpailemaan rikkoja vastaan. Hyviä aluskasveja voisivat olla valkoapila ja monivuotiset heinäkasvit. Viljelijä, kaipaako pelto ravinteita? Ympäristösi hyväksi. Ranu-maanparannusrae on edullinen ja tutkittu kierrätystuote, turvallinen myös haitta-aineiden osalta.
18 FARMI 3/2019 MAATALOUS TEKSTI JA KUVAT Salaojayhdistys ry Salaojituksella on keskeinen rooli P eltojen kuivatus on lähes kaikkialla välttämätöntä. Arviolta vain 15 % maamme peltopinta-alasta voidaan viljellä ilman ojitusta. Peltomme ovat pääosin tasaisia ja maaperä tiivistä. Suuret sademäärät suhteessa vähäiseen haihduntaan syksyisin ja lumen sulaminen keväällä johtavat suuriin valumiin. Tasainen maasto ja huonosti vettä läpäisevä maaperä johtavat vettä pois pellolta viljelyn kannalta liian hitaasti. Myös ennustettujen sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen myötä peltojen kuivatuksesta huolehtimisella on entistä suurempi merkitys. Suurin osa maamme salaojituksista on tehty 1960 – 1980-luvuilla sekä osa jo sitä ennen. Vanhojen salaojien täydennysja uusintaojitustarve on suuri. Lähes 600 000 ha peltoa on yhä avo-ojissa. Salaojitus muuttaa valunnan määrää, ajallista jakaumaa sekä veden virtausreittejä. Lisäksi se vähentää pääsääntöisesti pintavalunnan määrää, jolloin pintaeroosio ja tätä kautta fosforin huuhtouma vähenee. Salaojitus lisää yleensä kuitenkin typen huuhtoumista, pääosin pellolta tulevan valunnan kasvusta johtuen. Typen huuhtoutumista pystytään vähentämään säätösalaojituksen avulla. Peltotöiden ajoittaminen on tärkeää säävaihteluiden vuoksi. Salaojituksen ansiosta pelto kuivuu Salaojitusta tarvitaan viljelystöiden ajoittamisessa ja kasvien vesitalouden järjestämisessä. Se on yksi kuivatusmuodoista ja Suomessa sitä tarvitaan tehokkaan ja toimivan viljelyn järjestämisessä.
FARMI 3/2019 19 MAATALOUS SALAOJITUKSEN HYÖDYT SALAOJITUS ON yksi keinoista, jolla viljelijä voi tehostaa peltoviljelyä. Pellon salaojituksella on monia positiivisia hyötytekijöitä. TOIMIVA KUIVATUS • tuottaa hyvän sadon • Vähentää maan tiivistymisriskiä • Ylläpitää maan hyvää rakennetta • Helpottaa peltotöiden ajoittamista • Tehostaa tuotantopanosten käyttöä -> kustannusten säästö AVO-OJITETUN PELLON SALAOJITTAMINEN • Lohkokuvio paranee, jolloin viljely helpottuu ja nopeutuu • Pellon viljelyala kasvaa • Helpottaa peltotöitä • Kasvattaa viljelyalaa • Vähentää päistehaittaa • Avo-ojien kunnossapitotyöt jäävät pois LISÄKSI • maan hyvän rakenteen ylläpito helpottuu • maan rakenne paranee • päistehaitta pienenee • rikkakasvija tuholaispaine alenee • avo-ojien kunnossapitotarve poistuu keväällä nopeasti ja pysyy syksyllä kuivana pitkään. Tämä vähentää koneiden aiheuttamaa maan tiivistymisriskiä ja edistää sekä ylläpitää maan hyvää rakennetta. Näin varmistetaan maan hyvä kasvukunto ja pystytään tuottamaan korkeita satoja. Voidaan todeta, että hyvin suunniteltu ja toteutettu salaojitus on kannattavan viljelyn perusta. Salaojituksen ansiosta pelto kuivuu keväällä nopeasti ja pysyy syksyllä kuivana pitkään.
20 FARMI 3/2019 MAATALOUS P I E N K U O R M A I M E T www.norcar.com Made in Finland Testivoittaja ”Koneviesti” talvitesti 5/2017 Tutustu ketterään Norcar pienkuormaimeen, ohjaamovaihtoehtoihin ja työlaitteisiin osoitteessa: www.norcar.com Koneet ja laitteet liukkaan kelin torjuntaan! Jyväskylän KoneAgria 2019 -näyttely on myyty lähes loppuun Luonnonvarakeskus käynnistää pilotin, jossa selvitetään viljelijän mahdollisuuksia osallistua tutkimuksessa käytettävän tiedon keruuseen. MAASEUDUN AMMATTILAISTEN huipputapahtuma KoneAgria 2019 järjestetään Jyväskylän Paviljongissa 10.–12. lokakuuta. Kiinnostus KoneAgriaa kohtaan on ollut kova ja näyttely on jo nyt lähes loppuunmyyty – Edellisen, vuoden 2018 KoneAgrian näytteilleasettajat olivat kokemukseensa erittäin tyytyväisiä. Tästä kertoo sekin, että 70 prosenttia näyttelytiloista varattiin jo viime vuoden puolella ja kysyntä on jatkunut vilkkaana. Mukaan mahtuu vielä, mutta näytteilleasettajaksi haluavien kannattaa pitää kiirettä, huomauttaa KoneAgrian näyttelypäällikkö Marko Toivakka. Vuonna 2019 KoneAgriassa ei ole Finn Dairy Expoa eikä näin ollen karjanäyttelyä. Toivakan mukaan järjestäjillä ei nyt ollut mahdollisuutta tarjota Finn Dairy Expon tarvitsemia resursseja, joten tänä vuonna huomio on kokonaan koneissa, laitteissa ja palveluissa. Maatalouden tuotantoeläimiin liittyvät aiheet ovat kuitenkin merkittävässä roolissa KoneAgrian ohjelmassa. Näyttelyn aikana omat seminaarinsa järjestävät mm. Maitoyrittäjät ry sekä Pihvikarjaliitto ry. Omaa osaamistaan voi päivittää myös luennoilla ja tietoiskuilla, joiden aiheita ovat muun muassa ilmastoyrittäjyys, tilan kannattavuus, täsmäviljely ja digitalisaatio. KoneAgriassa suurten toimijoiden rinnalla myös pienemmät yritykset saavat hyvin näkyvyyttä. Näytteilleasettajat ovatkin aina olleet vahvasti mukana KoneAgrian kehityksessä. Toivakan mukaan monet näytteilleasettajat ovat kasvaneet KoneAgrian rinnalla. KoneAgria on vahvistanut asemaansa maatalouden ammattinäyttelynä. Vuonna 2018 kävijöistä 84 prosenttia oli maatalouden ammattilaisia. Tärkeimmät syyt käyntiin olivat tiedon hankinta ja ajankohtaiset investoinnit. Tietoykkösen tekemästä kävijätutkimuksesta selviää myös, että 95 prosenttia kävijöistä sanoi suosittelevansa KoneAgriaa muille. KoneAgria HEIKKI SULANDER
FARMI 3/2019 21 MAATALOUS DEPOSITPHOTOS Viljelijät mukaan edistämään erikoiskasvialaa kännykän avulla Luonnonvarakeskus käynnistää pilotin, jossa selvitetään viljelijän mahdollisuuksia osallistua tutkimuksessa käytettävän tiedon keruuseen. ERIKOISKASVIRINTAMALLA ON muutaman viime vuoden aikana tapahtunut paljon, ja kiinnostus kasvaa koko ajan. Luonnonvarakeskuksen hanke FutureCrops, Uusia kasvilajeja tuotantoon – tietoa ja elämyksiä kysynnän ja liiketoiminnan tueksi, on parin vuoden ajan esitellyt viljelijöille uusia kasvivaihtoehtoja. Alan kehittämisen tueksi tarvitaan tietoa kasvien soveltuvuudesta eri olosuhteisiin, keinoja keskisadon nostoon ja kokemuksia järkevistä viljelykierroista. – Viimeisen hankevuoden käynnistyessä haluamme joukkoistaa tiedonkeruun ja erikoiskasvialan kehittämisen uudella tavalla, erikoistutkija Marjo Keskitalo Lukesta sanoo. Kasvukautena 2019 FutureCrops-hanke käynnistää pilotin, jossa kerätään kännykkäsovelluksella havaintotietoa vähemmän viljellyistä satokasveista, kuten camelinasta, härkäpavusta, kevätrypsistä, kuminasta, kvinoasta, lupiinista, tattarista, öljyhampusta ja öljypellavasta. – Toivomme saavamme muutaman kymmentä viljelijää mukaan kokeiluun kasvukaudeksi 2019. Innostamme viljelijöitä tekemään sovittuja havaintoja erikoiskasvilohkosta kasvukauden aikana sekä kertomaan kokemuksia viljelykierroista. Tiedonkeruussa hyödynnetään Sirppi-mobiilisovellusta. Sovellus on viljelijälle maksuton ja sen voi ladata esimeriksi Play-kaupasta tai App Storesta. Tietoa tarvitaan alan kehittämiseksi Osasta erikoiskasveja on saatavilla vain hyvin vähän koetuloksia samalla kun tiedon tarve lisääntyy ja erikoiskasvien tuotantoteknologiaan suunnattu rahoitus vähenee. Kasvukauden 2019 kokemusten pohjalta tarkastellaan menetelmän edelleen kehittämisen tarpeita, jotta siitä saadaan mahdollisimman hyvin eri osapuolia hyödyntävä. – Vuorovaikutus tieteentekijöiden ja käytännön toimijoiden välillä on tärkeää, ja viljelijätieto yhdistettynä tutkimustietoon antaa meille uudenlaisen tavan ylittää esimerkiksi vaihtoehtoisten proteiinikasvien ja myös muiden uusien kasvien viljelyssä havaittuja haasteita, Keskitalo sanoo. Hanke etsii osallistujia erityisesti sen toiminta-alueelta Hämeestä, Varsinais-Suomesta, Uudeltamaalta, Pohjanmaalta ja Pirkanmaalta. Yhteydenoton (marjo.keskitalo@luke.fi) jälkeen sovitaan tarkemmin tiedonkeruusta ja toimintatavoista. Kasvukasi etenee, joten kannattaa toimia mahdollisimman pian! Luonnonvarakeskus MAASEUTUYRITTÄJÄLLE ASIANTUNTEVAA PALVELUA TYÖSUHDEASIOISSA MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA MAASEUTUYRITTÄJÄLLE ASIANTUNTEVAA PALVELUA TYÖSUHDEASIOISSA MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LISÄTIETOA JA ILMOITTAUTUMINEN Marjo Keskitalo, Luke, viljelijätiedon tiedonkeruu kännykällä ja ohjeistukset: marjo.keskitalo@luke.fi Juhani Soiluva, Sirppi palvelu, asiakaspalvelu@sirppi.fi
22 FARMI 3/2019 METSÄ Varautumista metsäpaloihin tehostetaan P elastusviranomaiset, Ilmatieteen laitoksen edustajat ja metsätalouden parissa toimivat kokoontuivat 27. maaliskuuta Suomen palopäällystöliiton kutsumina yhteiseen seminaariin keskustelemaan viime vuosien metsäpalokokemuksista ja varautumisesta tuleviin paloihin. Metsäpalojen torjunnassa, niin palojen ehkäisyssä kuin sammutustyössä, on tärkeintä sujuva yhteistyö eri viranomaisten ja toimijoiden välillä. Pyhärannassa oli viime heinäkuussa suomalaisittain laaja metsäpalo, jonka vahingot olisivat voineet nousta huomattavasti suuremmiksi ilman pelastuslaitosten, alueellisten viranomaisten ja niiden yhteistyöverkoston nopeaa ja tehokasta toimintaa. Suomessa palojen leviämistä ehkäisevät monet ennalta mietityt toimenpiteet, ja pelastuskalusto ehtii yleensä nopeasti paikalle tiheää metsäautotieverkostoa hyödyntäen. Palot myös havaitaan meillä yleensä nopeasti satelliittiseurannan ja tähystyslentojen ansiosta. Ilmastonmuutos lisää kuitenkin laajojen metsäpalojen riskiä, ja metsäpalojen ehkäisemiseen ja torjuntaan panostetaan siksi sekä paikallisella, alueellisella että valtakunnallisella tasolla. Suomen metsäkeskus on esimerkiksi kehittämässä pelastusviranomaisten avuksi avoimeen metsätietoon, lasersäteiden avulla mitattuun kolmiulotteiseen (laserkeilaus) tietoon ja metsikkötietoihin pohjautuvia metsäpalokarttoja. Pelastusviranomaiset, Ilmatieteen laitoksen edustajat ja metsätalouden parissa toimivat kokoontuivat 27. maaliskuuta Suomen palopäällystöliiton kutsumina yhteiseen seminaariin keskustelemaan viime vuosien metsäpalokokemuksista ja varautumisesta tuleviin paloihin. Kartoista näkyy, missä palo todennäköisimmin syttyy ja miten se uhkaa levitä maastossa, ja niiltä löytyvät merkinnät myös metsäautoteistä ja sammutusveden kannalta tärkeistä vesistöistä. Metsien hyvä hoito on olennainen osa paloriskien hallintaa Hyvin hoidetut ja monimuotoiset metsät kestävät paremmin muuttuvan ilmaston aiheuttamaa rasitusta. Maaja metsätalousministeriön johdolla vastikään päivitetyssä kansallisessa metsästrategiassa painoteHyvin hoidetut ja monimuotoiset metsät kestävät paremmin muuttuvan ilmaston aiheuttamaa rasitusta. TEKSTI Maaja metsätalousministeriö, Sisäministeriö KUVA Freeimages Ilmastonmuutos lisää laajojen metsäpalojen riskiä.
FARMI 3/2019 23 METSÄ taan siksi aiempaa voimakkaammin ilmastokestävien metsänhoitomenetelmien kehittämistä. Ilmatieteen laitos arvioi säännöllisesti metsämaaston paloriskiä säähavaintoihin ja laskentamalliin perustuvalla metsäpaloindeksillä antaa tarvittaessa ruohikkotai metsäpalovaroituksen. Sisäministeriö ja pelastustoimi asettavat puolestaan tarvittaessa avotulentekokiellon ja jakavat tietoa oikeista toimintatavoista metsäpalovaroituksen aikana. Jos metsäpaloja kaikesta huolimatta syttyy, pelastuslaitokset pyrkivät sammuttamaan ne nopeasti tarvittaessa yhteistyössä Metsäkeskuksen valmiusryhmien, sopimuspalokuntien, muiden viranomaisten ja vapaaehtoisten kanssa. Kansainvälinen yhteistyö lisääntynyt Myös metsäpaloja koskeva kansainvälinen yhteistyö on lisääntynyt. Metsäpaloasioita käsitellään niin pohjoismaisissa, Euroopan unionin kuin laajemminkin kansainvälisillä yhteistyöforumeilla. Pohjoismaiden maaja metsätalousministerit sopivat viime syksynä yhteispohjoismaisen yhteistyön tiivistämisestä kuivuuden ja metsäpalojen aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi. Työn tuloksena on valmistumassa raportti, joka kuvaa metsäpalotilannetta ja keinoja palojen hallitsemiseksi eri maissa. Silva Metsänäy?ely pe 6.9. klo 10-18 la 7.9. klo 9-16 Joensuun Laulurinteellä Metsä vastaa huomiseen! Runsaas? näy?eillease?ajia Tuoteja koneuutuuksia Asiaa ja viihde?ä kaiken ikäisille Paikallisia tuo?eita Kahvija ruokapalvelut Reipasta ohjelmaa: * nuorisopaneeli * tukkilaiset * komiikkaa, kisailuja, kilpailuja * näytöksiä ja toimintaa Maksuton sisäänpääsy ja P-alueet Lisä?edot: Leila Laukkanen p. 0500 245 513 Anu Pesonen p. 040 301 2436 sähköpos?t: info@silvafair.? www.silvafair.? F: SIlva Metsänäyttely TIESITKÖ? Taimikon varhaishoito on yksi tärkeimmistä metsänhoitotöistä. VUOMET ® Kotimaiset Tienhoitolaitteet Ammattilaisille www.vuomet.fi Puh. 0400208824 ? 050 3007713 ? vuomet@vuomet.fi VRGIII -Tiehöylä Tehokasta tienhoitoa ympäri vuoden VUOMET® Valtra T4 Alusterä Järeä laite patentoiduilla ratkaisuilla
24 FARMI 3/2019 METSÄ Metsäsektorin suhdannehuippu ohitettu – hakkuumäärät pienenevät Teollisuuspuun hakkuumäärät ja tukkipuiden kantohinnat alenevat viime vuodesta, selviää Luonnonvarakeskuksen metsäsektorin suhdannetiedotteesta. V iime talven lumituhoja on edelleen korjaamatta laajoilla alueilla Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Kesän yli metsiin jäi noin puolet tuhoutuneista puista. Tulevan talven aikana päästään todennäköisesti korjaamaan puuta viimeisiltäkin tuhokohteilta. Maailmantalouden kasvun hidastuminen ja epävarmuuden lisääntyminen vaimentavat metsäteollisuustuotteiden kysyntää. Tuotantomäärät eivät kuitenkaan tänä vuonna paljoa vähene. Merkittävimmät epävarmuustekijät metsäteollisuustuotteiden markkinoilla liittyvät kevään aikana lisääntyneisiin kauppapoliittisiin jännitteisiin, sekavaan brexit-tilanteeseen ja velkaongelmiin. On myös mahdollista, että maailmantalouden ja -kaupan kasvun hidastuminen on odotettua nopeampaa. TEKSTI Luonnonvarakeskus KUVA Katja Sormunen
FARMI 3/2019 25 METSÄ Metsä vastaa huomiseen SILVA METSÄNÄYTTELY JOENSUUN LAULURINTEELLÄ 6.-7.9.2019. SILVA METSÄNÄYTTELYSSÄ kävi vuonna 2017 yli 26 000 henkilöä. Kävijätavoitteet täyttyivät ja alue oli molempina näyttelypäivinä porttien avautumisen jälkeen täynnä väkeä aina porttien sulkeutumiseen saakka. Teema vaihtui 2019, nyt se on Metsä vastaa huomiseen! Silvassa on helppo päivittää tietovarastoja ja hakea uutuudet käyttöön. Erityisesti kohteena ovat tulevaisuuden tekijät ja heidän tarpeensa. Silvassa halutaan luoda yhteyksiä eri toimijoiden kesken ja varmistaa että ala tarjoaa tulevaisuudessakin niin työtä, tuloa ja virkistystä, unohtamatta erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Sahatavaran vientihinnat laskevat Sahatavaran vienti Kiinaan on edelleen vähentynyt alkuvuodesta, kun taas vientimäärät PohjoisAfrikkaan ja Saksaan ovat kasvaneet. Keski-Euroopassa markkinoille on tullut runsaasti myrskyja hyönteistuhopuuta, mikä on laskenut alueella sahatavaran keskimääräisiä markkinahintoja. Kotimaassa sahatavaran kulutus pysyy viime vuoden tasolla. Suomen sahatavaran tuotannon arvioidaan tänä vuonna hieman vähenevän 11,6 miljoonaan kuutiometriin. Sahatavaran keskimääräisen vientihinnan ennakoidaan laskevan neljä prosenttia viime vuoden suhdannehuipusta. Koivuvanerin markkinatilanne Euroopassa on kiristynyt, kun taas havuvanerin markkinatilanne on säilynyt vakaana rakentamisen kasvun jatkuessa, vaikkakin hidastuen. Suomalaisen vanerin tuotantoja vientimäärät pysyvät lähes viime vuoden tasolla, mutta viennin keskihinta nousee hieman. Suomen sellun viennin keskimääräinen yksikköhinta jää tänä vuonna viimevuotista alhaisemmaksi markkinatilanteen heikennyttyä. Sellun hinta säilyy kuitenkin edelleen korkeana. Sellun vienti Suomesta kasvaa edelleen, tuotantomäärä säilyy viime vuoden tasolla ja kapasiteetin käyttöaste pysyy korkeana. Paperiteollisuuden näkymiä leimaa kysynnän väheneminen päämarkkina-alueilla Euroopassa. Alkuvuoden hintataso on kuitenkin ollut suhteellisen hyvä, ja paperin keskimääräinen vientihinta nousee tänä vuonna hieman viime vuodesta. Tuotantoja vientimäärät jäävät viimevuotista pienemmiksi, vaikka sellun korkea hinta tuokin suomalaiselle paperiteollisuudelle edelleen kilpailuetua. Kartongin markkinatilanteen heikkenemisestä huolimatta Suomen tuotantoja vientimäärät sekä viennin keskimääräinen yksikköhinta kasvavat edelleen tänä vuonna, mutta kasvuprosentit ovat viimevuotista selvästi pienempiä. Teollisuuspuun hakkuut vähenevät, tukkien kantohinnat laskevat Toteutuneiden kapasiteettilisäysten myötä metsäteollisuustuotteiden tuotantomäärät ja puun käyttö Suomessa ovat toistaiseksi vakaantuneet. Puuvarastojen purkamisten ja raakapuun kasvavan tuonnin myötä teollisuuspuun hakkuut vähenevät tänä vuonna viisi prosenttia 65 miljoonaan kuutiometriin. Sahatavaran heikkenevät vientihinnat heijastuvat havutukkien kantohintoihin, joiden ennustetaan alenevan 6–7 prosenttia. Paperin tuotannon alamäestä huolimatta sellun ja kartongin vientimäärien kasvu vahvistaa kuitupuiden kantohintoja 1–2 prosenttia. Metsähakkeen käytön ja sen keskimääräisen laitoshinnan ennakoidaan nousevan hieman tänä vuonna.
26 FARMI 3/2019 METSÄ OKRA Osasto E247 UUTUUS: Nyt myös saatavilla syöttörullilla. Metsäharvennusta kustannustehokkaasti uudella JOBO ST50 sykeharvesterilla. Erittäin kevyt, vain 200kg, pienempiin nostureihin ja kaivinkoneisiin. • katkaisu 30cm • syöttövoima 22kN • laippa 14/16in, 2mm • öljyntarve 40-60l/min SYKETEC Vallgrundintie78 B, 65800 Raippaluoto Börje 040 7008796. info@sykeharvesteri.fi www.sykeharvesteri.fi JOBO ST50 Luotettava CAN-väylä ohjaus johon saatavilla pituus ja paksuusmittausta. Kombikone kiinnostaa. Katso video Andersin kombikoneesta. www.usewood.fi ... Metsänomistajalle ajokone ja hakkuukone... METSÄNOMISTAJAN PIENKONEET puh 040-1830366 Okra-messuilla Oripäässä 3-6. 7. 2019 Kanada ja Suomi jatkavat yhteistyötä metsäalalla KANADAN JA Suomen välinen metsäyhteistyösopimus on uusittu. Viisivuotisen yhteisymmärryspöytäkirjan osapuolina ovat maaja metsätalousministeriö Suomesta ja luonnonvaraministeriö Kanadasta. Metsäperustainen biotalous sisältyy uutena aiheena päivitettyyn yhteisymmärryspöytäkirjaan. Metsäteollisuudella on molemmissa maissa pitkät perinteet. Viime vuosina on kehitetty uusia puupohjaisia tuotteita, jotka pohjautuvat toisaalta uusiin tuotantoteknologioihin ja toisaalta esimerkiksi metsäteollisuuden sivuvirtojen aiempaa tehokkaampaan käyttöön. Suomen ja Kanadan välinen yhteistyö tulee jatkossakin perustumaan tutkimusja kehittämistoimintaan, jonka odotetaan johtavan lisääntyneeseen kaupalliseen toimintaan. – Maiden tutkimusosaaminen ja -infrastruktuurit täydentävät sopivasti tosiaan, joten molemmat maat hyötyvät yhteistyöstä, sanoo kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa-ja metsätalousministeriöstä. – Olen erittäin iloinen, että Suomen ja Kanadan välinen perinteinen metsäyhteistyö jatkuu ja vahvistuu nyt allekirjoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan pohjalta, Husu-Kallio toteaa. – Näen että Suomi ja Kanada pystyvät merkittävinä metsämaina tuottamaan kestäviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään, biodiversiteetin turvaamiseen ja biotalouden kasvuun sekä näyttämään esimerkkiä muillekin maille, hän painottaa. – Uusi metsäyhteistyösopimus on otettu vastaan innokkaasti Kanadan luonnonvarainministeriössä. Suomi ja Kanada painivat samanlaisten metsähaasteiden parissa, mutta lähestymistavat ovat jossain määrin erilaisia, mikä taas muodostaa suuria mahdollisuuksia tietojen vaihdolle ja yhteistyölle, Kanadan Suomen suurlähettiläs Jason Tolland toteaa. Yhteisymmärryspöytäkirjassa on identifioitu useampi mekanismi, jolla yhteistyötä toteutetaan. Juuri nyt ajankohtainen, molempia maita kiinnostava teema on kiertotalouden edistäminen. Suomi isännöi kesäkuussa kolmatta kertaa järjestettävää maailman kiertotalousfoorumia, johon osallistuu myös merkittävä kanadalaisdelegaatio. Kanada puolestaan järjestää seuraavan foorumin kesällä 2020. Maaja metsätalousministeriö
FARMI 3/2019 27 METSÄ Kanadan Suomen suurlähettiläs Jason Tolland ja maa-ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Metsäsanastoa ALAHARVENNUS Metsästä poistetaan luontaisessa kilpailussa häviölle jäänyt pienempi puusto ja jätetään suurimmat, parhaiten kasvavat puut. ALIKASVOS Varttuneen metsän suojassa kasvanutta, pääpuustoa pienempää ja selvästi nuorempaa puustoa. Vrt. Kaksijaksoinen metsä. ERIKOISPUU Puulajin, teknisen laadun tai muun ominaisuutensa perusteella erikoiskäyttöön soveltuva puutavara. Esimerkiksi huonekaluja koristepuusepän työssä tai koriste-esineissä käytettävä puuraaka-aine. HAKKUUEHDOTUS Tietylle metsikölle laadittu ehdotus hakkuutavasta ja usein myös kertyvästä puumäärästä. Metsään.fipalvelussa hakkuuehdotukset on laadittu laskennallisesti metsikön tiedoista mallien avulla seuraavalle viisivuotiskaudelle. HAPPAMOITUMINEN Maaperän happamoitumisella tarkoitetaan maan hapanneutralisointikyvyn vähenemistä, joka voi johtua esimerkiksi rikkija typpiyhdisteiden aiheuttamasta saastumista. HARSINTA Metsänhakkuu, jossa poistettavien puiden valinta tehdään jalostusominaisuuksien, esimerkiksi läpimitan ja laadun perusteella siten, että parhaat poistetaan. Harsinta johtaa tilanteeseen, jossa metsästä poistetaan tuottavin päävaltapuusto ja metsän kasvu heikkenee. JATKUVA KASVATUS Varjostusta sietävien puulajien kasvatuksessa sovellettava metsänkasvatusmalli. Menetelmässä ei ole varsinaista metsänuudistamisvaihetta, vaan puuston kasvaessa sitä harvennetaan poistamalla metsikön kookkaampia puita. Metsäkeskus Metsävaratiedon inventoinnit alkavat eri puolilla Suomea METSÄKESKUS ALOITTAA uusia metsävaratiedon inventointihankkeita eri puolilla Suomea noin 3,4 miljoonan hehtaarin kokonaisalalla. Tänä vuonna alkavien inventointien metsävaratiedot valmistuvat vuoden 2020 aikana, jonka jälkeen Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa on saatavilla kattavat metsävaratiedot Suomen yksityismetsistä. Vuonna 2020 alkaa uusi metsävaratietojen inventointikierros, jossa on tavoitteena kartoittaa lähes koko Suomen metsävarat kansallisen keilausja ilmakuvausohjelman mukaisesti 6 vuoden aikana. Uutta menetelmää pilotoidaan kuluvana vuonna Padasjoen, Pieksämäen ja Valtimon seuduilla noin 0,9 miljoonan hehtaarin alalla. Metsätiedon inventoinneissa tarvittavan laserkeilausja ilmakuva-aineiston hankinta tehdään yhteistyössä Maanmittauslaitoksen ja Metsähallituksen kanssa. Laserkeilauksessa saadaan tarkka kolmiulotteinen tieto maanpinnasta ja kasvillisuudesta. Laserkeilaus tehdään lentokoneesta noin kahden kilometrin korkeudesta ja siinä saadaan tietoa puustosta noin viidestä pisteestä 10 neliömetrin alueelta. ARTO KORHONEN / MMM
28 FARMI 3/2019 YMPÄRISTÖ & ENERGIA Rantaja pohjavesialueilla kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien kunnostustarve kannattaa selvittää viimeistään nyt, sillä puutteelliset jätevesijärjestelmät on kunnostettava 31.10.2019 mennessä. Jätevesijärjestelmien uusiminen koskee niin vakituisesti asuttuja kiinteistöjä kuin loma-asuntojakin. R antaja pohjavesialueiden ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesiremontti tulee toteuttaa viimeistään seuraavan vesija viemärilaitteistojen luvanvaraisen korjausja muutostyön yhteydessä. Kantovesikiinteistöillä, joilla on käytössä kuivakäymälä, jäteveden käsittelyksi riittää hallittu maahan imeytys. Puhdistusvelvollisuudesta on vapautettu vakituisesti asutun kiinteistön omistajat, jotka ovat syntyneet 9.3.1943 tai ennen. Ikään perustuva vapautus ei koske loma-asuntoja. Jätevesineuvojat kiinteistön omistajan apuna – puolueeton ja maksuton jätevesineuvonta Mikäli jokin asia jätevesiremontissa mietityttää, kannattaa kääntyä jätevesineuvojan puoleen. Paikallisesti toimivat jätevesineuvontahankkeet toimivat puolueettomana ja maksuttomana apuna jätevesiremontin alussa. Jätevesineuvojat tekevät neuvontakäyntejä, joilla kiinteistön omistaja saa tiedon, täyttääkö nykyinen jätevesijärjestelmä lainsäädännön vaatimukset sekä arvion kiinteistölle parhaiten soveltuvista jätevedenkäsittelymenetelmistä. Kiinteistökäyntien lisäksi neuvoja voi kysyä puhelimitse tai sähköpostilla. Jätevesineuvojat kiertävät myös kesätapahtumissa. Myös esimerkiksi yhdistykset voivat kutsua neuvojan omaan tilaisuuteensa kertomaan jäteJätevesijärjestelmät KUNTOON TEKSTI Katja Helenius KUVA Jaana Laurila
FARMI 3/2019 29 YMPÄRISTÖ & ENERGIA vesien käsittelystä. Paikalliset jätevesineuvontahankkeet tarjoavat jätevesineuvontaa lokakuun loppuun asti. Hanki pätevä jätevesisuunnittelija ja hae tarvittava lupa Jos jätevesijärjestelmä on uusittava, tulee kääntyä asiaan perehtyneen jätevesisuunnittelijan puoleen. Suunnittelija käy kiinteistöllä paikan päällä, tekee tarvittavat mittaukset, tutkii kiinteistön ominaisuudet ja esittelee kiinteistön omistajalle kiinteistölle sopivat jätevesijärjestelmät. Kun sopiva puhdistusjärjestelmä on valittu, suunnittelija laatii kiinteistölle jätevesisuunnitelman, johon kirjataan mm. kiinteistön tietoja, jätevesijärjestelmän valintaperusteet, ” Paikallisesti toimivat jätevesineuvontahankkeet toimivat puolueettomana ja maksuttomana apuna. ” Satakunta: Jätevesineuvontaa Satakunnassa www.pyhajarvi-instituutti.fi tai www.satafood.net Pyhäjärvi-instituutti Henna Ryömä, 0440 344?058 henna.ryoma@pji.fi Elisa Mikkilä, 0440 344?059 elisa.mikkila@pji.fi Satafood Kehittämisyhdistys ry Katja Helenius, 044?516 3515 katja.helenius@satafood.net Varsinais-Suomi: Hakku-hanke www.valonia.fi/hakku Valonia Katariina Yli-Heikkilä, 040?552 2369 katariina.yli-heikkila@valonia.fi Varsinais-Suomen ja Satakunnan jätevesineuvojien yhteystiedot Lisää alueellisia neuvontahankkeita löytyy osoitteesta www.ymparisto.fi/hajajatevesineuvonta Huomioi, että pelkät sakokaivot eivät yksinään täytä jäteveden puhdistusvaatimuksia. 045 156 8446 www.ppkaihdin.? jätevesijärjestelmän tiedot, asennusohjeet sekä käyttöja huolto-ohjeet. Jätevesisuunnitelma toimitetaan kuntaan rakennustai toimenpidelupahakemuksen liitteeksi. Kun lupa on myönnetty, jätevesijärjestelmä voidaan asentaa. Myös järjestelmän rakentajan valinnassa kannattaa luottaa kokeneeseen ammattiurakoitsijaan ja tarvittaessa kysyä referenssejä jo rakennetuista järjestelmistä. Nyt kannattaa tarttua tuumasta toimeen, jotta ehtii hankkia suunnittelijan, tarvittavat luvat sekä tekijät remontille! Jos jokin asia mietityttää jätevesiremontissa, kysy lisätietoja jätevesineuvojilta tai kunnista.
30 FARMI 3/2019 YMPÄRISTÖ & ENERGIA Ravinteiden kierrättämisestä halutaan tehdä Suomessa arkea vuoteen 2030 mennessä uuden toimenpideohjelman avulla. T oimenpiheohjelma on tunnistanut 27 valtionhallinnon toimenpidettä, joiden avulla biomassojen ravinteita hyödynnetään tehokkaasti, ravinnepäästöt vesiin vähenevät ja maahamme syntyy uutta liiketoimintaa. Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen, vesiensuojelu sekä kestävään ruuantuotantoon siirtyminen edellyttävät järjestelmää, jossa ravinteet kiertävät. Viime vuosina on entistä selvemmin herätty globaalien fosforivarojen rajallisuuteen ja typpilannoitteiden valmistuksen ilmastopäästöihin. Muutos kohti kestävämpää ruokajärjestelmää sekä bioja kiertotaloutta edellyttää monien aiemmin jätteinä pidettyjen ravinnepitoisten materiaalien hyödyntämistä esimerkiksi kierrätyslannoitteina ja maanparannusaineina. Suomen valtio on päättänyt tavoitella mahdollisimman korkeaa ravinneja energiaomavaraisuuden astetta. Vesistöt on tarkoitus saada hyvään kuntoon vuoteen 2027 mennessä. RavinRavinteiden kierrätyksestä arkea uuden ohjelman keinoilla Suomen valtio on päättänyt tavoitella mahdollisimman korkeaa ravinneja energiaomavaraisuuden astetta. TEKSTI Maaja metsätalousministeriö, Työja elinkeinoministeriö, Ympäristöministeriö KUVAT Depositphotos
FARMI 3/2019 31 YMPÄRISTÖ & ENERGIA teiden kierrätyksen toimenpideohjelma 2019–2030 on laadittu kirittämään näiden tavoitteiden saavuttamista. Toimenpideohjelman on valmistellut Ravinteiden kierrätyksen seurantaryhmä, jossa ovat mukana ympäristöministeriö, maaja metsätalousministeriö, työja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö sekä Business Finland. Toimenpiteiden avulla halutaan edistää muun muassa jätevesien ja jätevesilietteiden sisältämien ravinteiden ja orgaanisen aineen talteenottoa ja hyödyntämistä. Maaseudun investointija yritystuilla pyritään synnyttämään uusia palvelukonsepteja ravinteiden kierrätykseen. Lannoitevalmisteiden kehittämiseen ja tuotteistamiseen tarvitaan tutkimusja kehittämistukea. Markkinointiin ja viestintään tulee edelleen panostaa. Juha Sipilän hallitus rahoitti ravinteiden kierrätystä osana kiertotalouden kärkihanketta noin 34 miljoonalla eurolla. Rahoituksen avulla käynnistettiin yli sata pilotointisekä tutkimusja kehittämishanketta. Ravinnekierrätys tarvitsee kuitenkin yhä tehostamista. Esimerkiksi kierrätysravinnemarkkinat ovat Suomessa vasta kehittymässä. Matinvahe 2, 26100 Rauma • p. 050 571 4017 • www.akkukerays.fi ostamme vanhat lyijyakkusi Soita ja kysy päivän hinta! 050-5714017 KIITOS KUN VEIT AKKUSI ASIAMUKAISESTI KIERRÄTYKSEEN Kierrätä autosi. Annat sille uuden elämän. Vastaanottopisteet: suomenautokierrätys.fi Pidetään kiertotalouden pyörät pyörimässä. = 619 x
32 FARMI 3/2019 YMPÄRISTÖ & ENERGIA Saimaa vaarana joutua jäteveden johtopaikaksi Yle uutisoi, että Lappeenrannan kaupunki voi tulevaisuudessa joutua ohjaamaan jätevedet Saimaaseen. KESÄKUUN ALUSSA uutisoitiin, että Lappenrannassa Vaasan hallintooikeus kumosi Hyväristönmäen uuden vedenpuhdistuslaitoksen ympäristöluvan. Puhdistettua jätevettä ei saa jatkossa johtaa Rakkolanjokeen. Päätös on hämmästyttänyt Lappeenrannassa, sillä muita vaihtoehtoja on vähän. Kaupunki ei vielä ole päättänyt, aikooko se hakea valituslupaa oikeuden päätökselle. Tällä hetkellä Saimaa vaikuttaa todennäköiseltä vaihtoehdolta purkuvesille, mutta mitään varmuutta asiaan ei vielä ole. Lappeenrannan kaupungin mukaan uuden vedenpuhdistamon rakentaminen on välttämätöntä. Ennen uuden puhdistamon avajaisia joudutaan vanhaakin saneeraamaan, jotta sen kanssa pärjätään tulevat vuodet. Hyvä uutinen on, että Saimaan vedenlaatu ei ole kriisitilassa. Yleisesti selkävesillä vedenlaatu on hyvä. Ravinnepitoisuudet ovat varsin pienet ja vesi on kirkasta. Toikansuon jätevedenpuhdistamolla käsitellään jätevedet Lappeenrannan, Lemin ja Taipalsaaren alueilta. Jätevettä puhdistetaan lähes kuusi miljoonaa kuutiota vuodessa. Puhdistustaso voi vaihdella puhdistamosta riippuen. Toikansuon vanha puhdistamo ei esimerkiksi ei poista kaikkia taudinauheuttajia, koska hygienisointia ei ole. Jätevedessä voi lisäksi olla mukana esimerkiksi raskasmetalleja, torjunta-aineita, ja palonestoaineita. Jäteveden laadun merkittävimmät ilmaisijat ovat sen sisältämä ravinteiden määrä. Toikansuon puhdistamo poistaa happea kuluttavan orgaanisen aineen ja fosforin yli 94-prosenttisesti ja typen noin 60-prosenttisesti. Tulevaisuudessa rakennettava uusi vedenpuhdistamo nostaisi lukuja jonkin verran. Uuden jätevedenpuhdistamon vastaavaa teknologiaa olisi mahdollista soveltaa myös vanhoihin puhdistamoihin mittavilla saneerauksilla. Teknisesti se olisi kuitenkin hyvin vaikea toteuttaa, joten uuden puhdistamon rakentamista pidetään parempana vaihtoehtona. Jos Vaasan hallinto-oikeuden päätös jää voimaan, se tarkoittaa Rakkolanjoelle erilaista tulevaisuutta. Vaikka jäteveden johtaminen jokeen lopetettaisiin, joen tilanne ei automaattisesti parane. Jätevesien poisjääminen vaikuttaa positiivisesti, mutta virtauksen väheneminen voi jopa pahentaa tilannetta. Saimaasta vesi virtaa Vuokseen, jossa vedenlaatu on varsin hyvä. Ympäristövaikutusten arviointiraportin näkemys on, että jätevesien laskeminen Vuokseen olisi ympäristön kannalta paras vaihtoehto. Myös tämä vaihtoehto on torpattu, tällä kertaa Venäjän toimesta. Rajakaupunki Svetogorski ottaa raakavetensä Vuoksesta ja jätevesien purkupaikka Vuoksessa olisi liian lähellä vedenoton suojavyöhykettä. Saimaalla on kuitenkin vielä huomattavasti paremmat mahdollisuudet selvitä jätevesien kanssa. D EP O SIT PH O TO S
FARMI 3/2019 33 YMPÄRISTÖ & ENERGIA Helsinki biotalouden näyttämönä heinäkuussa MERELLINEN HELSINKI tarjoaa pohdittavaa luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvasta talouskasvusta kiinnostuneille. Biotalouskonferenssi, European Bioeconomy Scene 2019, järjestetään 8.-10.7. Sen tavoitteena on välittää ajankohtaista tutkimustietoa kestävästä biotaloudesta ja edistää eurooppalaisten biotalousasiantuntijoiden verkostoitumista. Suomen maaja metsätalousministeriö ja Euroopan komissio järjestävät yhteistyössä konferenssin, joka on yksi Suomen EU-puheenjohtajakauden päätapahtumista. Eurooppalaisesta näkökulmasta katsottuna konferenssi on ainutlaatuinen mahdollisuus määritellä eurooppalaisen biotalouden suuntaviivoja tuleville vuosille. Biotalouskonferenssin avauspuheenvuoron pitää Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen. Hän vastaa komission uuden työllisyys-, kasvuja investointiohjelman toteuttamisesta. Konferenssin pääpuheenvuoroissa puolestaan kuullaan päivitettyyn Euroopan biotalousstrategiaan pohjautuvia näkemyksiä kestävästä ja yhteiskunnan eri alueet huomioivasta biotaloudesta. Aamupäivän pääpuhujana on tohtori John Bell, joka työskentelee biotaloudesta vastaavana linjajohtajana Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosastossa. Bell vastaa biotalouden eri osa-alueita koskevan tutkimusja innovaatiopolitiikan määrittelystä ja toteuttamisesta sekä tutkimusja innovaatiopoliittisista investoinneista biotalouteen. Konferenssin toinen pääpuhuja, dosentti Christine Lang, puolestaan toimii puheenjohtajana Saksan biotalousneuvostossa, konsultoi Saksan hallitusta ja on myös bioteknologian yrittäjä. Hän on myös Berliinin teknillisen yliopiston mikrobiologian ja molekyyligeneettisen osaston dosentti ja Saksan yleisen ja soveltavan mikrobiologian yhdistyksen (VAAM) varapuheenjohtaja. Puheenvuorossaan hän maalaa kuvaa biotalouden tulevaisuudesta. Konferenssiin osallistuu suuri joukko bioja kiertotalousalan asiantuntijoita, tutkijoita ja päättäjiä sekä elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan edustajia ympäri Eurooppaa. Biotalouskonferenssin puheenvuoroissa biotaloutta lähestytään niin uusiutuviin materiaaleihin pohjautuvan kestävän tuotannon ja kulutuksen kuin meriin ja järviin liittyvän sinisen biotalouden näkökulmasta. – Biotalouskonferenssilla halutaan vahvistaa Euroopan unionin päivitetyn biotalousstrategian toimeenpanoa ja kannustaa toimijoita osallistumaan kestävän biotalouden kehittymistä tukeviin toimiin niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maaja metsätalousministeriöstä sanoo. Biotalous pyrkii löytämään ratkaisuja tämän ajan haasteisiin, vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista ja hillitsemään ilmastonmuutosta. Biotalouden avulla pyritään myös ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Biotalouteen kuuluu olennaisena osana myös se, että luonnonvaroja ei tuhlata, vaan niitä käytetään ja kierrätetään tehokkaasti. Maaja metsätalousministeriö DEPOSITPHOTOS
34 FARMI 3/2019 ELÄIMET
FARMI 3/2019 35 ELÄIMET SUOMEN SIIPIKARJALIITTO V iime vuosina moni kauppaja ravintolaketju sekä elintarvikejalostaja on siirtynyt tai ilmoittanut siirtyvänsä käyttämään vapaan kanan kananmunia pienryhmäkanaloissa eli virikehäkkituotannossa tuotettujen kananmunien sijaan. Virikehäkkituotanto on verrattain uusi tuotantomuoto, sillä EU kielsi jäsenmaissaan perinteisen häkkituotannon vuoden 2012 alussa. Monet tuottajat investoivat tällöin varusteltuihin pienryhmäkanaloihin eli virikehäkkituotantoon, sillä sen katsottiin lisäävän eläinten hyvinvointia. EU:n ulkopuolella, kuten Ukrainassa, josta EU:hun tuodaan entistä enemmän kananmunia, kanat elävät yleensä perinteisissä, EU:n jäsenmaissa kielletyssä häkeissä. Ukrainasta tuodaan munia EU-alueelle, joskaan ei Suomeen. Nyt suomalainen kananmuna-ala varautuu uusiin investointeihin. Suomen lähes neljästä miljoonasta munivasta kanasta noin 2,25 miljoonaa kanaa elää pienryhmäkanaloissa. Virikehäkkituotannon osuus on ollut noin 60% tuotannosta, mutta tulevina vuosina vapaan kananmunien eli lattia-, ulkoja luomumunien osuus tulee kasvamaan aiempaa nopeammin. Osa tuottajista pystyy vaihtamaan tuotantosuuntaa joko remontoimalla kanaloita, mutta myös uusia tuotantorakennuksia tullaan rakentamaan. Tuotantotilojen määrän ennustetaan myös vähentyvän nykyisestä noin 280 tilasta, joista noin parisataa tuottaa päätoimenaan kananmunia. Suomalainen kananmuna-ala haluaa vastata asiakkaidensa vaatimuksiin investoimalla vapaan kananmunan tuotantoon. Investointitarpeen arvioidaan Suomessa nousevan yli 50 miljoonaan euroon. Lisäksi vaihtoehtoisen tuotannon tuotantokustannukset ovat virikehäkkituotantoa korkeammat, joten nämä tekijät yhdessä tulevat nostamaan kananmunien kuluttajahintoja lähivuosina. Siipikarjaliitto haluaa muistuttaa, että kaikissa tuotantomuodoissa Suomessa tuotetut kananmunat ovat turvallista, terveellistä, luonnollista ja maukasta lähiruokaa. Kananmunien tuotannon ympäristövaikutukset ovat pienet ja ala on aloittamassa suomalaisten kananmunien ympäristövaikutusten tarkemman arvioinnin. Selvitys tullaan teettämään eri tuotantomuodoista, ja sen tulokset valmistuvat vuonna 2020. Suomen Siipikarjaliitto KANANMUNA-ALALLA edessä isot investoinnit Vaikka virikehäkkimunat ovat Suomen myydyin kananmuna, niiden saatavuus heikkenee nopeasti lähivuosina. Muutos tarkoittaa isoja investointeja kananmunien tuottajille ja munien kuluttajahintojen nousua. Suomalainen kananmuna-ala varautuu uusiin investointeihin.
36 FARMI 3/2019 ELÄIMET Eläintenpitäjien asiointisovellus avattu RUOKAVIRASTO ON julkaissut eläintenpitäjien käyttöön eläintenpitäjä-, pitopaikkaja haaskapaikkarekisterin sähköisen asioinnin sovelluksen 05.06.2019. Sovellus löytyy osoitteesta https://epr.ruokavirasto.fi. Tähän asti toimijat ovat tehneet eläinten pitoon ja pitopaikkoihin liittyvät toimintailmoituksensa lomakkeella kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, haaskaruokintapaikkoihin liittyvät ilmoitukset kunnaneläinlääkärille sekä eläinsuojelulain edellyttämän ilmoituksen lihan, munien ja siitoseläinten tuotantotarhauksesta, riistanhoidollisesta tarhauksesta sekä ammattimaisesta tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvasta seuraja harrastuseläinten pidosta aluehallintovirastoon. Jatkossa kaikki nämä ilmoitukset voi tehdä yhdellä ilmoituksella sähköisen asioinnin kautta. Sähköisen asioinnin kautta voi myös päivittää aiemmin ilmoitettuja tietoja. Sovellukseen kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla. Eläintenpito voidaan sovelluksessa ilmoittaa toimijan henkilötunnuksella tai maatilatunnuksella. Yritystunnuksella toimivat eläintenpitäjät eivät voi toistaiseksi asioida sähköisesti, vaan nämä ilmoitukset tehdään edelleen lomakkeella. Yritystunnuksella toimivien sähköinen asiointi mahdollistetaan myöhemmin tämän vuoden aikana. Jos aiot pitää yhtä tai useampaa nauta-, lammas-, vuohi-, sikatai hevoseläintä tuotanto-, seuratai harrastustarkoituksessa, on sinun eläinten tunnistamista koskevan lainsäädännön mukaan rekisteröidyttävä kyseessä olevan eläinlajin pitäjäksi ennen eläinten pidon aloittamista. Sama ilmoitusvelvollisuus koskee myös siipikarjan, turkiseläinten, hirvija kamelieläinten, mehiläisten ja kimalaisten pitoa, sekä haaskaruokintapaikan perustamista. Ammattimaisesta tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvasta seuraja harrastuseläinten pidosta, kuten koiranpentujen tai muiden lemmikkieläinten säännöllisestä kaupanpitämisestä, tulee tehdä ilmoitus eläinsuojelulain nojalla. Eläinten pitoon tarvitaan aina myös pitopaikka. Pitopaikka voidaan rekisteröidä omaksi, tai eläimiä voidaan pitää toisen toimijan pitopaikassa. Ajan tasaiset tiedot eläinten pidosta ja pitopaikoista ovat välttämättömiä esimerkiksi eläintaudin puhjetessa. Ruokavirasto KATJA SORMUNEN
FARMI 3/2019 37 ELÄIMET Sikojen parissa työskentelevien on suojauduttava MRSA-tartunnalta MRSA-BAKTEERI ON yleistynyt tuotantosioilla Suomessa, minkä vuoksi sikoja työkseen käsittelevien on suojauduttava tartunnalta. Työterveyslaitos on tehnyt ohjeet suojautumiseen Ruokaviraston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. MRSA voi tarttua eläimestä ihmiseen ja ihmisestä eläimeen. MRSA on stafylokokkibakteeri, joka on tullut vastustuskykyiseksi antibiooteille ja siksi sen leviäminen on estettävä. MRSA (metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus) -tartunta voi tapahtua ihmisten ja eläinten välillä kosketuksesta sekä pintojen, vaatteiden, jalkineiden tai ilman välityksellä. MRSA säilyy pitkään elossa pölyssä ja sikaloissa leijuu usein runsaasti pölyä ilmassa. Kaikkien tuotantosikoja käsittelevien ja sikaloissa vierailevien on suojauduttava. Koiria ja muita kotieläimiä ei saa päästää tuotantoeläintiloihin. Sikalassa ne voivat saada MRSA-tartunnan ja tuoda bakteerin mukanaan kotiin. Kypsennetyn lihan käsitteleminen ja syöminen on turvallista. Käsien ja työvälineiden pesu on tärkeää aina raa’an lihan käsittelyn jälkeen. MRSA ei aiheuta terveelle ihmiselle vakavaa sairautta, mutta jos MRSA pääsee yleistymään esimerkiksi sairaaloissa, antibioottihoito vaikeutuu. Jos MRSA-bakteeri pääsee haavaan tai rikkoutuneelle iholle, se voi aiheuttaa ihotulehduksen tai paiseen. Toistaiseksi MRSA-infektioiden hoitoon löytyy antibiootti, mutta antibiootit eivät ole samoja, joita käytetään muiden stafylokokki-infektioiden hoitoon. Stafylokokin tai MRSA:n oireettomat kantajat eivät tarvitse hoitoa. Suomen riistakeskus TIIVISTELMÄ TYÖTERVEYSLAITOKSEN OHJEISTA • VALITSE työmenetelmät, jotka nostavat mahdollisimman vähän pölyä ilmaan. Käytä hengityksensuojainta. • PESE kädet vedellä ja saippualla ja kuivaa kertakäyttöpyyhkeeseen ainakin ennen ruokailua ja ennen wc:seen menoa (myös jälkeen) sekä sikojen parissa työskentelyn päättyessä. • JOS ihosi on rikki, peitä kohta vesitiiviisti ennen sikalaan menoa ja käytä kertakäyttökäsineitä. • RIISU korut ja rannekello ennen eläintiloihin menoa. Laita puhelin vesitiiviiseen pussiin tai käytä mieluummin vain eläintiloihin tarkoitettua puhelinta. • PUE työvaatteet, päähine, turvajalkineet, hengityksensuojain ja suojakäsineet ennen eläintiloihin menoa. Riisu ne tiloista poistuessasi ja käy heti suihkussa, pese myös hiukset. • PESE sikalassa käytetyt vaatteet mieluiten sikalarakennuksessa tai ainakin erillään muusta pyykistä. • KÄYTÄ eläintiloissa tilakohtaisia, henkilökohtaisia jalkineita ja puhdista ne säännöllisesti. • KÄYTÄ sikalassa käytettyjä työvälineitä vain siellä. • KUN sinä tai perheenjäsenesi tarvitsette sairaanhoitoa, kertokaa, että sinä tai joku perheenjäsenistä työskentelette sikatilalla.
38 FARMI 3/2019 ELÄIMET Liha on tärkeä osa ruokavaliota tulevaisuuden lautasmallissakin KAIKKI RUUANTUOTANTO aiheuttaa päästöjä ja kuormittaa ympäristöä. Globaalia näkökulmaa ei sellaisenaan voi käyttää yksittäisten maiden tuotannon arviointiin, sillä lihaa ja muutakin ruokaa tuotetaan eri maissa eri tavoin ja erilaisissa olosuhteissa. Suomen olosuhteet sopivat kotieläintuotannolle. Meillä on nurmea eikä meillä ole ylilaidunnusta. Suomen vesivarat ovat hyvät eikä meillä ole pulaa ruuantuotantoon käytettävästä vedestä. Noin puolet kotieläintuotannon tarvitsemasta proteiinista tulee nurmesta ja osa rehuviljasta. Suuri osa pelloistamme on alueilla, joilla rehuvilja kasvaa paremmin kuin leipävilja. Nurmen ja rehuviljan viljely edistää hiilen sitoutumista maaperään. Elintarviketeollisuuden sivuvirtoja hyödynnetään rehuna. Suomalaisen naudanlihantuotannon etuna on yhdistetty maidonja lihantuotanto. Yhdistelmätuotanto tuottaa vähemmän päästöjä kuin pelkkä lihakarjan kasvatus. Valtaosa, yli 80 prosenttia suomalaisesta naudanlihasta saadaan maitokarjasta. Lehmä pystyy märehtijänä muuttamaan nurmen arvokkaaksi eläintuotteeksi. Laiduntava karja pitää yllä luonnon monimuotoisuutta ja perinnemaisemaa. Suomalaiset miehet saivat FinRavinto2017 -tutkimuksen mukaan 34 prosenttia energiasta ja 69 prosenttia proteiinista eläintuotteista (liha, maitovalmisteet, kananmuna, kala ja äyriäiset), naiset 32 ja 65 prosenttia. Punaista lihaa kulutettiin keskimäärin suosituksen mukaan. Eläinproteiini sisältää tarpeelliset aminohapot, vitamiineja ja kivennäisaineita hyvin imeytyvässä muodossa. B12-vitamiinia on vain eläintuotteissa. Niiden puuttuessa sitä on lisättävä muuhun ravintoon. Tärkeitä eläinperäisiä kivennäisja hivenaineita raudan ohella ovat jodi, seleeni, sinkki ja kalsium. Jos ruokavaliossa tapahtuu iso ja nopea muutos ja ruokavaliosta otetaan liha kokonaan pois, on haastavaa turvata välttämättömien ravintoaineiden riittävä saanti. Lautasmalli ohjaa Ruokavaliota tulee tarkastella kokonaisuutena, ravintosisältö huomioiden. Kohtuullinen määrä lihaa kuuluu kestävään ruokavalioon. Lautasmalli on hyvä perusta monipuolisen, maukkaan ja terveyttä edistävän ruokavalion koostamiseen. Ravitsemussuositusten mukainen määrä suomalaista lihaa on kestävä valinta tulevaisuuden lautasmallissakin. Lihasta luopuminen väestötasolla tarkoittaisi täyttä riippuvuutta tuontiruuasta, sillä lihaproteiinin korvaaminen kotimaisella kasviproteiinilla ei tällä hetkellä ole mahdollista. Suomalaiset söivät Ravintotaseen mukaan vuonna 2017 keskimäärin 81 kiloa luullista lihaa henkeä kohden. Syödyn lihan määrä oli noin 40 kiloa. Suomessa syödään pääasiassa kotimaista lihaa, ja lihan kotimaisuusaste on noin 80 prosenttia. Ennakkotietojen mukaan vuoden 2018 lihankulutus on samaa tasoa kuin 2017. Kansainvälisesti suomalaiset ovat maltillisia lihansyöjiä. EU-15 -maissa vuonna 2017 keskimääräinen kulutus luullisena lihana oli 89 kiloa henkeä kohde, USA:ssa 97 kiloa. Lihatiedotusyhdistys ry Maataloustuotteiden tuottajahinnat (maito, liha ja kananmunat), huhtikuu 2019 HUHTIKUUSSA 2019 verrattuna edellisvuoden vastaavaan kuukauteen: • E-luokan normimaidon hinta: -6 % • Sonninlihan hinta: % • Sianlihan (lihasiat) hinta: +5 % • Häkkimunien hinta: +3 % • Lattiamunien hinta: +6 % • Ulkomunien hinta: +1 % Tilastojulkistus on luettavissa kokonaisuudessaan verkko-osoitteessa: http://stat.luke.fi/maataloustuotteiden-tuottajahinnat-maito-liha-ja-kananmunat-huhtikuu-2019_fi Luke
40 FARMI 3/2019 KOULUTUS Uusi vastaleivottu hallitusohjelma muutti koulutuspolitiikan suunnan. Nyt höllennetään kukkaron nyörejä ja rahaa on luvattu kaikille kouluasteille. Merkittävin uusi suunnanmuutos on oppivelvollisiän nostaminen kahdeksaantoista ikävuoteen toisella asteella. Kysymys kuuluu, voiko ammattiin pakottaa? V asta kun ammatillisen koulutuksen uudistuksessa ollaan päästy vauhtiin ja valmistauduttu säästämiseen rahoitusleikkausten edessä, hallitusohjelma lupaa lisää rahaa myös toisen asteen koulutukseen. Suurin uudistus on oppivelvollisuusiän nostaminen kahdeksaantoista ikävuoteen. Se tarkoittaa ilmaisia oppikirjoja ja välineitä lukioja ammatilliseen koulutukseen. Hintalapuksi on arvioitu 180 miljoonaa euroa. Uuden hallitusohjelman tavoite tältä osin on nopeuttaa työllistymistä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Samalla halutaan taata tasa-arvon toteutuminen asuinpaikasta ja kotitaustasta riippumatta. Tämä on ollut suomalaisen koulujärjestelmän punainen lanka tähänkin asti. Koulutuksenjärjestäjille luvataan oppivelvollisuuden laajentuessa täysimääräinen korvaus uuden velvoitteen käytäntöön viemisestä. Lukiokoulutuksessa se tarkoittaa opiskelijalle ilmaisia oppikirjoja. Ammatillisessa koulutuksessa on haasteellisempaa vetää raja, mihin ilmainen koulutus ulottuu. Tai varmastikaan sitä ei ole mietitty loppuun saakka. Mihin ulottuu maaja metsätalouden ilmaiset oppivälineet? Maaja metsätalouden koulutuksessa on valitettavan vähän ammatillista oppimateriaalia, kuten oppikirjoja, vaikka uusiutumistarve onkin suuri. Näin ollen alan opiskelijat eivät juuri TEKSTI Susanna Aro koulutusjohtaja MTK Oppivelvollisuus pakottaa ammattiin – ilmaiset oppimateriaalit kyytipoikana DEPOSITPHOTOS
FARMI 3/2019 41 KOULUTUS hyödy maksuttomasta oppimateriaalista. Sen sijaan maaja metsätaloudessa on laaja repertuaari ammatin harjoittamisessa tarvittavia välineitä. Opiskelijoille laaditaan nykyisin omia opintopolkuja ja kustannukset mukautuvat myös sen mukaan. Niinpä alan sisälläkin kustannukset voivat vaihdella koulutuksen suuntautumisen mukaan. Esimerkiksi erittäin suositut Bja C-ajokortit ovat opiskelijoille hieno mahdollisuus ja turvaa työllistymistä. Ne eivät ole olleet aikaisemmin pakollisia kustannuksia, koska ne ovat opiskelijan vapaasti valitsemia tärkeitä lisäopintoja. Koska ajokortti on ammatissa käytännössä välttämättömyys, tulisiko sen olla uudistuksen myötä ilmaista maaja metsätalouden opiskelijoille? Ajokortti kuuluu myös alan ammattitaitovaatimuksiin. Eri alojen keskinäisessä vertailussa opiskeluvälineiden maksuttomuus eriarvoistaa, vaikka kyseessä on kaunis ajatus entistä paremmasta tasa-arvosta ja koulutuksen saavutettavuudesta kotitaustasta riippumatta. Tämä johtuu luonnollisesti eri alojen erilaisista oppivälineistä. Ravintola-alalla ne voivat olla esimerkiksi kokkiveitsiä. Metsäalalla siihen kuuluvat muun muassa metsässä tarvittavat turvavarusteet. Tasaako eurot opintopolkuja ammattiin? Kun ammatin valinnasta tulee velvoite, törmätään erittäin todennäköisesti kysymykseen, voiko ammattiin pakottaa. Entä jos valittu ala osoittautuu vääräksi valinnaksi syystä tai toisesta? Miten opiskelijat saadaan hakeutumaan opintovalintoihin niin, että aloituspaikat ja opiskelijat kohtaavat? Yksilön kannalta on todennäköisesti kyse motivaatiosta ja kyvykkyydestä opiskella. Koulutuksenjärjestäjän kannalta puolestaan on kyse suoraan näistä syntyvistä kustannuksista. Miten opiskelijoiden opiskelumotivaatiota ylläpidetään, kun kyse ei ole vapaaehtoisesta opiskelusta vaan velvoitteesta? Nyt suunnitellulla lakiuudistuksella tähdätään syrjäytymisen ehkäisyyn. Mutta kohdistuuko eurot oikein oppivelvollisuutta korottamalla, kun vain pieni osa opiskelijoista kuuluu ryhmään, jotka eivät joko hakeudu ammatilliseen koulutukseen tai keskeyttävät jo aloitetun koulutuksen. Miten ratkaistaan keskeyttäneelle opiskelijalle maksuttomasti jo myönnetyt oppikirjat ja -välineet? Uusi hallitusohjelma jättää siis paljon vielä avoimia kysymyksiä ennen kuin tavoitteet muuttuvat käytännöksi. Kiinnostavia muita kirjauksia ovat muun muassa opettajien määrän lisääminen ja takuu siitä, että opiskelun laatua seurataan ja siihen puututaan tarvittaessa. Tähän tähtäävä toimenpide on opiskelun varmistaminen viikon jokaisena arkipäivänä. Hallitusohjelman kirjauksia: • Oppivelvollisuuden pidentäminen 18 ikävuoteen • Ilmaiset oppimateriaalit ja välineen lukioon ja ammatilliseen koulutukseen • Opinto-ohjauksen lisääntyminen • Sivistävien opintojen lisääminen • Ruotsin kielen palauttaminen pakolliseksi ylioppilastutkintoaineeksi • Opintojen varmistaminen viikon jokaisena arkipäivänä. Tämä voidaan tehdä myös työssäoppimista lisäämällä. • Rahoituksen lisääminen tutkimukseen ja korkeakouluopetukseen
42 FARMI 3/2019 KOULUTUS 4H-järjestö tarjoaa nuorille maksuttomia villikasvikoulutuksia, joissa nuoret oppivat tunnistamaan villikasveja ja keräämään niitä luontoa ja jokamiehenoikeuksia kunnioittaen. NUORET MYYVÄT keräämänsä kasvit Uudenmaan alueen ravintoloille. Hankkeen tarkoituksena on kehittää villikasvien keruuseen ja toimitukseen liittyvää liiketoimintaa ja innostaa nuoria perustamaan oma luonnontuotealan 4H-yritys. Ravintolat ovat innostuneet käyttämään villikasveja, koska ne tarjoavat asiakkaille uudenlaisia makukokemuksia ja vastaavat erinomaisesti vallitseviin ruokatrendeihin. 4H-nuorten keräämiä villikasveja ovat ostaneet esimerkiksi opiskelijaravintola Unicafe sekä helsinkiläinen sesonkien raaka-aineita suosiva ravintola Juuri. Unicafelle villikasveja keräsivät ympäristötieteiden opiskelijat, joilla oli mahdollisuus nauttia keräämiään villikasveja lounaaksi opiskelijaravintolassa. – Lähiruoka on aina ollut meillä lähellä sydäntä ja villiyrtithän ovat lähiruokaa parhaimmillaan. Oli upea juttu, että 4H-järjestö otti meihin yhteyttä ja mahdollisti uusien ruokakokemusten tarjoamisen asiakkaillemme. UniCafe Viikunassa Viikissä järjestetty villiyrittipäivä sai asiakkailta todella hyvän vastaanoton. Teemapäivän ruoat, kuten nokkoskeitto, nokkospizza ja koivunlehti-vadelmakiisseli, keräsivät runsaasti kiitosta, kertoo Paula Korhonen, Unicafen operatiivinen päällikkö. Juuren keittiömestari Jukka Nykäsen mukaan villikasvien käyttäminen on osa suomalaista ruokaperinnettä. Nykänen kertoo villikasvien olevan Juurelle raaka-aineita muiden joukossa, ei yksittäisiä kuriositeetteja. Nykäsen mielestä on hienoa, että tietoutta villikasveista siirrettään nuorille, koska niin saadaan tuotettua jatkumoa villikasvien käytön periteille. Ravintolat voivat hyödyntää villikasvien tilaukseen Forest Foody -palvelua, eli luonnontuotteiden digitaalista markkinapaikkaa. Kestävää yrittäjyyttä Nuoret ovat innostuneet villikasvien keruusta ansaintamahdollisuuksien lisäksi ympäristösyistä. – Villikasvien vesija hiilijalanjälki on lähes nolla teollisesti tuotettuun ruokaan verrattuna. Villikasvien keruu on ympäristötietoiselle nuorelle oiva tapa tienata omaa rahaa ja kokeilla yrittäjyyttä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Siiri Mäkelä. Maksuttomien villikasvikurssien lisäksi 4H-järjestö tukee nuorta oman luonnontuotealan yrityksen perustamisessa ja asiakkaiden löytämisessä. Suomen 4H-liitto Nuoret tienaavat villikasvien keruulla Uudellamaalla ” Teemapäivän ruoat, kuten nokkoskeitto, nokkospizza ja koivunlehtivadelmakiisseli, keräsivät runsaasti kiitosta. ”
FARMI 3/2019 43 KOULUTUS KUKA OLET? Olen Emmi Salminen, 17-vuotias hevosalan opiskelija. Tällä hetkellä asun pääasiassa Ravijoella koulun asuntolassa ja viikonloput tulee vietettyä kotona Espoossa. Lähdin suoraan peruskoulusta opiskelemaan hevosalaa. MITÄ OPISKELET JA MISSÄ? Aloitin syksyllä 2017 opiskelun ratsastuksenohjaajaksi Harjun oppimiskeskuksessa. MITEN PÄÄDYIT OPISKELEMAAN ALAA? Aloitin ratsastuksen kymmenvuotiaana ja sen jälkeen hevoset on ollut tärkeä osa elämääni. Hevoset olivat joka päiväisessäni arjessa mukana, jonka takia oli helppo päätös lähteä opiskelemaan hevosalaa. MINKÄLAISEKSI KOET OPISKELUN? Olen kokenut opiskelun mieleisekseni. Alkuun tuntui tylsältä opiskella perusasioita, mutta jälkeenpäin olen tyytyväinen, että aloitettiin kaikki “puhtaalta pöydältä”. Meillä on todella kiva ryhmähenki ja tulemme kaikki hyvin toimeen. Hyvä ryhmähenki tuo paljon motivaatiota opiskeluun. Tietenkin myös mahtavat opetushevoset tuovat motivaatiota. MITEN TULET TYÖLLISTYMÄÄN? Työllistyminen vaikuttaa hyvälle ainakin omalta osaltani tällä hetkellä. AIOTKO JATKAA OPISKELUA VIELÄ? Kyllä, haaveenani olisi opiskella myöhemmin ratsastuksen opettajaksi ja mahdollisesti suorittaa master-tason opettajantutkinto. Päätös hevosalalle lähtemisestä syntyi helposti OPISKELIJA ESITTÄYTYY KOULUTUS PIA JANTUNEN
44 FARMI 3/2019 KOTI & HYVINVOINTI Lähes puoli vuosisataa maatalousyrittäjien eläketurvaa Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela täyttää tänä vuonna 50 vuotta. P erheviljelmillä maatila ja sen työt ovat perinteisesti siirtyneet sukupolvelta toiselle. Vanhemman polven ikääntyessä nuorempi polvi on ottanut tilan hoitaakseen. Tilanpidon siirtyessä nuorille, turvattiin vanhan emännän ja isännän toimeentulo aikanaan syytingillä eli kiinteistöeläkkeellä, sillä muuta eläkejärjestelmää ei maataloustyönsä lopettavalle vielä 50 vuotta sitten ollut. Vaikka nuorempi sukupolvi pääosin huolehti vanhemman vanhuudenpäivistä, saattoivat vanhuus, työkyvyttömyys tai perheenelättäjän kuolema ilman eläketurvaa merkitä taloudellisesti hyvin ankeita aikoja maatalousyrittäjäperheessä. Tähän tuli helpotus 1.1.1970, kun maatalousyrittäjien eläkelaki MYEL astui voimaan ja auttoi turvaamaan maatalousyrittäjän ja hänen perheenjäsentensä toimeentuloa elämän eri tilanteissa. Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela perustettiin loppukesästä 1969 huolehtimaan maatalousyrittäjien eläkelain toimeenpanosta. Juhlimme siis tänä vuonna 50-vuotista taivaltamme ja vuodenvaihteessa 50 vuotta täyttävää Mela-turvaa. Turvaa eri elämäntilanteisiin Maatalousyrittäjän työeläketurvan perustana on maatalousyrittäjien eläkelain mukainen MYEL-vakuutus, jonka rinnalla turvaa maatalousyrittäjäperheelle tuovat Melan MATA-työtapaturmaja ammattitautivakuutus sekä vapaa-ajan tapaturmavakuutus. Eläkeja tapaturmavakuuttamiTEKSTI Julia von Flittner / Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela KUVAT Mikko Käkelä Huolehdi, että sinun ja perheesi MYEL-vakuutusturva on ajan tasalla.
FARMI 3/2019 45 KOTI & HYVINVOINTI sen lisäksi huolehdimme asiakkaidemme Mela-sairauspäivärahasta, ammatillisesta kuntoutuksesta ja ryhmähenkivakuutuksesta. Hallinnoimme myös maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujärjestelmää ja tuotamme työkyvyttömyysriskiä pienentäviä palveluita sekä työturvallisuusja työhyvin-vointineuvontaa. Yhdessä tätä kaikkea kutsutaan Mela-turvaksi. Vakuutus perustuu työtuloon MYEL-vakuutuksen kivijalka on MYEL-työtulo, joka kuvaa maatalousyrittäjän tilallaan tekemää työpanosta. Työtulon perusteella määräytyvät yrittäjän eläke, tapaturmaturva ja monet muut korvaukset. Maatalousyrittäjänä sinulla on oikeus ja vastuu vaikuttaa työtulosi määrään ja siihen, että sosiaaliturvasi on kunnossa ja korvaukset ajan tasalla. Pidä huolta siitä, että MYEL-työtulo vastaa todellista työpanostasi tilalla, sillä työtulo määrittää toimeentulon esimerkiksi sairauden tai tapaturman sattuessa, vanhempainvapaan aikana ja eläkkeellä. Huolehtimalla, että sinun ja perheenjäsentesi MYEL-vakuutukset ovat kunnossa, varmistat perheellesi turvan eri elämäntilanteissa. Onko tilallasi tapahtunut muutoksia? Jos tilallasi tapahtuu työtuloon tai vakuutukseen vaikuttavia muutoksia, kannattaa niistä ilmoittaa viipymättä Melaan. Ilmoita, jos olet esimerkiksi ostanut tai vuokrannut lisää maata, aloittanut liitännäistoimintaa tai yrityksesi ansiotaso tai tuotantotapa on muuttunut oleellisesti. Ota yhteyttä myös, jos perheenjäsenesi aloittaa tai lopettaa työskentelyn yrityksessä tai perheenjäsenen palkanmaksu päättyy. Voit ilmoittaa muutoksista sähköisten asiointipalvelujen kautta tai ottamalla yhteyttä Mela-asiamieheen. Melalla on koko maan kattava paikallisten asiamiesten verkosto, joka hoitaa henkilökohtaista asiakaspalvelua ja auttaa sinua Mela-turvaasi liittyvissä kysymyksissä. Vakuutukseen liittyminen onnistuu parhaiten asiamiehen avustuksella. Hän myös neuvoo hakemusten teossa ja selvittää, missä tilanteissa voit hakea korvauksia. Palvelu on maksutonta. Mela-asiamiehelle kannattaa soittaa ja varata aika vastaanotolle. Voit myös kääntyä suoraan asiakaspalvelumme puoleen, puh. 029 435 2650. Lisätietoja www.mela.fi Juhlitaan merkkivuotta yhdessä! OLEMME VAKUUTTANEET lähes viidenkymmenen vuoden aikana yhteensä yli puoli miljoonaa maatalousyrittäjää, kalastajaa, poronhoitajaa ja metsänomistajaa. Tämän kunniaksi järjestämme marraskuussa juhlaristeilyn asiakkaillemme. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan nettisivuillamme www.mela.fi PYSYT MUKANA juhlavuoden viestinnässä seuraamalla nettisivujamme sekä sosiaalisen median kanaviamme: Melan Juureva joukko -Facebook-sivua, Melaviestinta-Twitter-tiliä ja juurevajoukko-Instagram-tiliä.
46 FARMI 3/2019 KOTI & HYVINVOINTI HILIPATA ÄIJÄRUOKA VALMISTUS: 200 gr entrecotepihviä Kujalan Tilalta Hailuodosta 1. Pyöräytetään ruokaöljyseoksessa, jossa on rosmariinin oksia. 2. Grillataan ensin kovalla lämmöllä ja loppuvalmistus miedolla lämmöllä siten, että lopputulos on medium. 3. Maustetaan suolalla ja pippurilla grillauksen aikana. 4. Lohkoperunaa esikypsennetään keittämällä. 5. Sen jälkeen grillataan vuoassa ruokaöljyä, suolaa, pippuria sekä hiukan tuoretta timjamia. Lisäksi grillattua paprikaa ja helmitomaattia: Paprikasta tehdään ensin lohkoja ja grillivuokaan lisätään lohkottuja helmitomaatteja. Lisää ruokaöljyä, suolaa, pippuria ja vähän sweetchilikastiketta. HELPPO BEARNAISEKASTIKE: 1. Kaada munankeltuaiset ja etikka korkeaan kulhoon. 2. Sulata voi ja anna sen kiehahtaa hieman, mutta älä anna sen saada väriä. 3. Kaada kuuma voi ohuena nauhana keltuais-etikkakulhoon koko ajansekoittaen. Älä anna keltuaisen paakkuuntua. 4. Mausta sipulilla, suolalla, pippurilla, persiljalla ja rakuunalla. Resepti ja kuva: Kujalan tila KOTI & HYVINVOINTI
48 FARMI 3/2019 KOTI & HYVINVOINTI Punkin poistaminen iholta – toimi näin! Punkin kiinnityttyä ihoon se tulee poistaa mahdollisimman nopeasti. POISTAMINEN SUJUU helpoiten punkkilassolla tai ohutkärkisillä pinseteillä, joilla saadaan hyvä ote mahdollisimman läheltä ihoa. Punkki irtoaa helpoiten ruuvaamalla se pienellä edestakaisella liikkeellä suoraan ylöspäin. Joskus imukärsä jää ihoon, mutta se poistuu ajan myötä itsestään eikä yleensä aiheuta mitään haittaa. Punkin irrottamisen jälkeen ihokohta voidaan vielä puhdistaa desinfioivalla aineella. Tällä toimenpiteellä saadaan vähennettyä ihotulehduksen riskiä, mutta borrelioosin ehkäisyssä sillä ei ole osoitettu olevan vaikutusta. Punkin pureman oireet Punkin kiinnittyessä iholle siihen muodostuu todennäköisesti pieni punoitus samoin kuin muidenkin hyönteisten pistoihin liittyen. Tätä reaktiota voidaan helpottaa antihistamiinilla (esim. setiritsiini). Punkin poiston jälkeen ihoaluetta kannattaa tarkkailla muutaman päivän välein. Helpoiten sen muistaa, kun kirjoittaa itselleen muistiin kiinnittymiskohdan ja päivämäärän tai ottaa pistokohdasta kuvan. Mikäli iholle alkaa muodostua joko rengasmainen tai tasaisesti punoittava ihottuma, jonka halkaisija kasvaa yli 5 cm kokoiseksi, on syytä hakeutua lääkäriin antibioottihoitoa varten. Borrex-punkkitestillä saat nopeasti selville kantaako punkki borrelioosia aiheuttavia bakteereja. Irrota punkki punkkiraudalla-tai pinseteillä ja rusenna punkki testipakkauksessa olevaan koeputkeen. Ota liuoksesta näyte ja tiputa muutama tippa testikasettiin, 10 minuutin kuluttua testi kertoo, oliko tutkitussa punkissa borreliabakteereja. Saunatapojen abc 100 vuoden historiasta huolimatta, saunatavat ovat pysyneet melko samanlaisina tähän päivään asti. Sauna on suomalaisille yhtä erottamaton osa elämää kuin mitä syöminen ja nukkuminen. Vaikkei ole olemassa varsinaisia sääntöjä saunatavoista, seuraamalla näitä askeleita teet saunakokemuksestasi miellyttävän. SAUNOJAN ASKELTA 1. Käy suihkussa ennen saunaa. Suihku puhdistaa ja virkistää kehoasi, ja olet valmis löylyihin. 2. Mene saunaan ilman uimapukua tai -housuja. Jos se on sekasauna ja tunnet olosi epämukavaksi alasti, kietoudu pyyhkeeseen. Uimapuku käy myös, kun ollaan muualla kuin uimahallissa. 3. Yritä pysyä saunassa noin 10-15 min, jotta keho alkaa hikoilla. 4. Mene kylmään suihkuun. Kesällä voi käydä myös uimassa järvessä, joessa tai meressä, ja talvella puolestaan avannossa. Ensimmäinen merkki elimistösi varmasta lämpenemisestä on, ettei kylmä suihku tunnu kylmältä vaan ennemminkin miellyttävältä ja virkistävältä. 5. Suihkun jälkeen voit joko nauttia lasillisen raikasta vettä, kylmää olutta tai toistaa 10–15 min mittaisen saunaistunnon. 6. Anna kehollesi aikaa jäähtyä saunaistuntojen välissä. Viimeisen istunnon jälkeen ota lämmin suihku peseytyäksesi ja kuivaa itsesi pyyhkeeseen. 7. Nauti kevyitä ruokia ja juomia saunan jälkeen. Yleisin ruoka saunan jälkeen on grillatut makkarat sinapin ja oluen kanssa. Ruoka on kuitenkin makuasia, joten jotkut suomalaiset syövät mieluimmin voileivän tai nauttivat erilaisia juomia. MITÄ ETIKETTIIN tulee, on muutamia asioita, joita olisi hyvä muistaa. Ensinnäkin, kaikki suomalaiset saunat eivät ole sekasaunoja. Useimmissa kylpylöissä ja uima-altaissa on erilliset saunat miehille ja naisille. Siinä tapauksessa, jos julkisissa tiloissa on vain yksi sauna – miehille ja naisille on omat saunavuorot. Sekasaunat ovat yleisiä joissakin suomalaisissa perheissä. Toiseksi, löylyn heitto ei yleensä ole vanhimman tai kokeneemman saunojan tehtävä. Jos satut olemaan lähimpänä kiulua, voit olla vastuussa löylyn heitosta. Muista kuitenkin kysyä kanssasaunojilta onko löylyn heittäminen sopivaa. Lopuksi, jos suomalainen kutsuu sinut saunaan, koita päästä paikan päälle. Kieltäytyminen kutsusta voi tuntua loukkaavalta. saunaregion.fi 7
FARMI 3/2019 49 KOTI & HYVINVOINTI Ohjeistusta auringolta suojautumiseen R Palauta voimasi, virkistä vointiasi Apteekeista ja terveyskaupoista • valmarin.fi Kivennäisaineita sisältävä Valmarin korjaa elimistösi happo-emästasapainoa. • Sammuttaa närästyksen • Nopeuttaa hidastunutta vatsantoimintaa. Aurinko polttaa helpoiten keskipäivän aikaan klo 11–15 välillä, jolloin UVsäteily on voimakkaammillaan. Tällöin olisi hyvä pysytellä sisätiloissa tai varjossa, jotta vältytään ihon palamiselta. Muista olla erityisen tarkka pienten lasten auringolta suojaamisen kanssa! Valitse omalle ihollesi sopiva aurinkovoide Aurinkovoidetta valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota ainakin voiteen koostumukseen ja suojakertoimeen. Herkästi palavalle ja vaalealle iholle kannattaa valita korkea suojakerroin, SK 50+. Kuivalle iholle löytyy täyteläisemmät voiteet, kun taas rasvaiselle iholle kannattaa valita kevyt tuote. Jos käytät voidetta uimarannalla, valitse vedenkestävä vaihtoehto. Lapsien herkkää ihoa on erityisen tärkeä suojata, joten valitse lasten herkän ihon tuote korkealla suojakertoimella. Lisää aurinkovoidetta usein Aurinkovoide tulee levittää vähintään puoli tuntia ennen aurinkoon menoa, joten voide kannattaa levittää jo kotona ennen rannalle lähtöä. Aurinkovoidetta tulee lisätä parin tunnin välein, sekä uinnin ja hikoilun jälkeen. Aurinkovoidetta tulisi levittää kerralla noin 30 ml eli muutaman ruokalusikallisen verran. Vain ohjeen mukaan levitetty määrä aurinkovoidetta antaa luvatun suojan. Älä siis säästele voiteen käytössä! Muista suojata myös silmät Vaikka iho olisikin suojattu vaatteilla ja voiteilla huolella, ei tule unohtaa silmien suojausta. Parhaimman suojan silmille saat aurinkolaseilla ja lierihatulla, joten muista napata ne matkaan ulos lähtiessä. Punoitus on ihon hälytysmerkki Jos iho punoittaa auringossa, on se aina merkki liiallisesta UV-säteiden saamisesta ja ihon palamisesta. Muista siis jatkossa suojata ihosi huolellisemmin auringossa, jotta voit nauttia kesästä turvallisesti! Helsingin Allergiaja Astmayhdistys ry DEPOSITPHOTOS
50 FARMI 3/2019 PALVELUHAKEMISTO • Palveluntarjoajat lähellä sinua • LEHTEMME ON LUETTAVISSA: www.lehtiluukku.fi, www.countrymedia.fi sekä www.facebook.com/Farmi-lehti • KONEET • RAKENTAMINEN 1 MOD. / 110,00 € + ALV 24% SOITA JA KYSY TARJOUS. 0400 590 324 Palveluhakemisto, modulimitoitus Nro 2/201 8 www .coun trym edia. fi • Hinta 6.80 € Maa seu dun aika kau sleh ti Ikäi hmi sille palv elup istee ltä digi apu a Salao jituks en laatu un kann attaa satsa ta Tilaku oriut umis ella edist etään kana npoja n hyvin voint ia Hevo stalo uden tulev aisuu s ja haas teet Nro 3/2018 www.co untryme dia.fi • Hinta 6.80 € Maase udun aikaka usleht i Jäteve siasia t Liettua on hydropo nisen viljelyn edelläkä vijä Hyönteis kokin vinkit Kesällä tapahtuu ! kuntoo n ajoissa Maaseudun aikakauslehti Farmi on suunnattu maatilaja maaseutuyrittäjille. Tarjoamme lukijoillemme asiantuntevaa ja ajankohtaista asiaa maaseutua ja sen yrittäjiä koskevissa asioissa. Jokaisessa numerossamme on seuraavat teemat: maatalous, metsä, eläimet, ympäristö ja energia, koulutus ja koti. MEDIAKORTTI 2019 Maaseudun aikakauslehti Farmi KUN HALUAT NÄKYVYYTTÄ, VARAA PAIKKA FARMISTA. www.countrymedia.fi Olethan jo tutustunut Country Median uusiin kotisivuihin osoitteessa: www.countrymedia.fi Maatalouden investointitukeminen uusiutuvaan energiaan DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Laukkanen Oy Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.? 050 5273 614 www.kankareenpaalutus.fi T E R Ä S P A A L U T U K S I A • MAATALOUS SIMO MÄKI Koivusaarentie 81, 32300 Mellilä 0400-322817 • Kunnallistekniikka • Salaojitus • Rakennusten pohjat Kevyt minikaivuri, tela-alustainen kaivuukone ÖLJYSÄILIÖHUOLTOA ? puhdistukset ? tarkastukset ? lasikuidutukset ? vanhojen poistopuhd. ja purut ? edullisesti ilman matkakuluja ? luotettavasti yli 35 vuoden kokemuksella ? Töillämme kotitalousvähennysoikeus! JOKIMÄKI-SERVICE Oy P. 044 5108 414 • www.jokimaki-service.fi
FARMI 3/2019 51 Palveluhakemisto, modulimitoitus Seuraavassa FARMISSA: TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN Maatalouden investointitukeminen uusiutuvaan energiaan Kuminan viljely DEPOSITPHOTOS TAIMIKON VARHAISHOITO
Kristiinankaupunki Jyväskylä Kuopio Nurmes Ähtäri MYYNTI Etelä-Suomi MYYNTI Pohjois-Suomi