Nro 5/2015 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti
KUMPPANINA PARAS PIPELIFE WWW.PUHDASTULEVAISUUS.FI Kotimaiset Pipelife Ympäristö jätevesijärjestelmät kotiin ja mökille Tee testi ja löydä sinulle sopivin jätevesijärjestelmä: www.puhdastulevaisuus.fi/tuotehaku Suodatuskasettipaketti • Maasuodatusjärjestelmä wcja pesuvesille • Mitoitettu 1-5 henkilölle • Suodatuskentän tilantarve vain 6m2 Pisara -harmaavesisuodatin • Vapaa-ajanasunnon pesuvesille • Uusi kotimainen kuitumateriaali • Huolto kerran mökkikaudessa • Pintatai maanalaiseen asentamiseen
3 FARMI 5/2015 Hietalahdentie 46, 69510 HALSUA p. 06 860 5000 f. 06 860 5070 hp@halsua.fi www.hietalahtijapojat.fi Hietalahti ja Pojat Oy ARSKAMETALLI OY Saarentaantie 33 31400 Somero Vaihde (02) 748 9700 posti@arskametalli.fi www.arskametalli.fi UUTUUS! NYT VAUNUKUIVURIT ILMAN POHJAKULJETINTA! Järjestämme myös arvonnan, jossa voit voittaa piensiemenerottimen (arvo 430€)! Esittelyssä 24,2m3 Superwagonvaunukuivuri. Paikalla edustajamme Markku Koivisto ja Pauli Sundman! Löydät meidät ulkoalueelta (konekenttä 1) osastolta 114. Tervetuloa kaupoille! Vanhan metallisäiliön sisäpuolelle lasikuitupinnoituksella 10 v:n takuu. Myös IBC-säiliöt
4 FARMI 5/2015 Paineputket ja -viemärit
5 FARMI 5/2015 Paineputket ja -viemärit AGCO Suomi Oy Lähimmän Sampo-myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi Nämäkin ehtii puida uudella Sampolla Vielä ehdit saada uuden Sampo Rosenlew -puimurin syksyn puinneille. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous. Sampo Rosenlew mallisto, 120-300 hv: CLASSIC | COMIA C4 | COMIA C6 | COMIA C8 | COMIA C10 | COMIA C12 SAMPO_Syksyn puinneille_210x297+3_15.indd 1 17.6.2015 15.46
6 FARMI 5/2015 Kesäextrassa tapahtumia ja tehtäviä 58–63 Mycoplasma boviksen leviäminen kuriin 30–32 Vuohi on veikeä eläin 26–29 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa Lehtiluukku on kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja!
7 FARMI 9/2014 7 FARMI 7/2014 7 FARMI 6/2014 7 FARMI 4/2014 7 FARMI 10/2013 7 FARMI 8/2013 7 FARMI 6/2013 7 FARMI 5/2015 Farmi 6/2015 ilmestyy viikolla 34. www.countrymedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Pakarinen AVUSTAJAT Heini Mustapuro LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Ahti Sormunen 0400 346 650 mediamyynti 0400 265 445 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2015 ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 9 kertaa vuodessa. 32. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Toimipaikka: Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 5 • Kesäkuu 2015 KANNESSA: KESÄ ON PUHTAAN RUUAN JUHLAA. KUVA: PETRI JAUHIAINEN / VASTAVALO.FI MIMMI VIRT ANEN MAATALOUS 10 Uusia vientimaita elintarvikkeille 18 Kerääjäkasveilla maa kuntoon HYÖTYELÄIMET 26 Vuohitilojen kirjo on monipuolinen 30 Suojaa karjasi Mykoplasmalta HEVOSET 38 Ravivalmentaja Meri Elomaa MAASEUTU 44 Kyläyhdistys kunnosti taiteilijamökin Leader-tuella KESÄEXTRA 58 Joensuussa suurtapahtumakesä 60 Kauhajoen ruokamessut 25 vuotta 62 Kesäarvoituksia PALSTAT 15 Maatalous 33 Hyötyeläimet 36 Hevoset 40 Koulutus 42 Opiskelija esittäytyy 46 Metsä 50 Koneet 54 Koeajossa: Iveco Daily 56 Ympäristö ja energia 66 Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen 7 Puheenvuoro, Jaana Husu-Kallio, MMM
8 FARMI 5/2015 8 FARMI 8/2012 KESÄKUU 2015 PÄÄKIRJOITUS Tunnus 5018360 00003 Vastauslähetys Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 9 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 9 lehteä hintaan 30 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 9 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka Vastaanottaja maksaa postimaksun Ilmoitan osoitteenmuutoksesta Ilahduta itseäsi, puolisoasi, tilanjatkajaa tai vaikka naapuria ja tilaa hänelle Farmi! KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA AHTI SORMUNEN Terveisiä toimitukseen Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen toimitussihteeri@countrymedia.fi. TÄSSÄ TEILLE HYVÄT lukijat kevään viimeinen Farmi. Haluamme antaa teille kunnon pläjäyksen lukemista koko suveksi, sillä toimituksemme hiljenee kesän ajaksi. Keräämme ideoita ja voimia tulevan syksyn ja talven varalle kaivamalla lierihattumme esille, maalaamalla varpaankyntemme punaisiksi ja nauttimalla suomen suvesta keleistä riippumatta. Kesään kuuluu pulahduksia lukuisissa puhtaissa järvissä, jätskiä kesätorilla ja lähituottajien tarjoamien kesäherkkujen grillausta. Kesällä on luvassa monta monipuolista tapahtumaa, joihin ehdottomasti kannattaa auton nokka suunnata. Näistä tapahtumista kerrotaan enemmän Kesäextrasivuilla lehden lopussa. Lisäämme tämän lehden myötä Farmiin palautepalstan, jonka kautta toivomme saavamme teiltä palautetta lehdestä. Ideoiden ja ehdotusten myötä pystymme kehittämään lehdestä entistä paremmin odotuksia vastaavan. Toivomme, että jokainen ehtii ja ennen kaikkea muistaa nauttia tästä kesästä. Suomen suvi on silmiä hivelevän kauniissa vihreässä kesäisessä mekossaan. Ammentakaamme sen tuomaa voimaa itseemme. Makuja ja elämyksiä kesään, Katja
9 FARMI 5/2015 KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄMINISTERI SIPILÄN HALLITUS on asettanut viisi strategista kärkihanketta biotaloudelle ja puhtaille ratkaisuille. Suomesta tahdotaan bioja kiertotalouden edelläkävijä. Keskiössä ovat kestävät ratkaisut, joilla vaikutetaan laajasti omavaraisuuteen ja kasvatetaan vientiä. Strategisesti kokonaisuus on hieno. Ilmastonmuutoksen ennaltaehkäisyyn liittyvät merkittävät linjaukset fossiilisen tuontienergian korvaamisesta uusiutuvalla kotimaisella energialla. Uusia, monialaiseen yrittäjyyteen pohjaavia työpaikkoja pyritään luomaan suomalaista biomassaa monipuolisesti hyödyntämällä. Suomen kansantalous perustuu poikkeuksellisen vahvasti uusiutuvista luonnonvaroista saatavaan arvonlisään. Metsätaloudella on merkittävä rooli biotaloudessa. Yli puolet Suomen nykyisestä biotaloudesta perustuu metsiin. Runsaat metsävarat ja puun monipuolinen hyödyntäminen onkin Suomelle tärkeämpää kuin muille EU:n jäsenmaille. Metsäalan eri osa-alueiden yhteenlaskettu tuotannon arvo on lähes 30 miljardia euroa. Puuta käyttävä teollisuus on suunnitteluissaan pitkällä uusien investointien osalta. Niiden arvo on jopa neljä miljardia euroa. Toteutuessaan nämä vihreän biotalouden investoinnit lisäävät puun käyttöä vuositasolla noin 14 miljoonalla kuutiometrillä. Erityisesti lisääntyvä puunkorjuu luo uusia työpaikkoja eri puolille maatamme. Kannattava ja aktiivinen yksityismetsätalous sekä metsäbiomassan kuljetuksia tukeva infrastruktuuri teollisuuden toimivan raaka-ainehuollon varmistamiseksi ovat menestyksen kulmakiviä. Maatalouden päätehtävänä on kestävä ruuan tuottaminen. Hallitusohjelman tavoitteena on suomalaisen ruuantuotannon kannattavuuden parantamisen rinnalla kasvattaa elintarvikevientiä. Suomella on monia vahvuuksia lähtien maaperämme puhtaudesta, poikkeuksellisen hyvästä eläintautitilanteesta ja korkeasta elintarviketurvallisuuden osaamisesta. Näitä tulee hyödyntää markkinoinnissa aiempaa tehokkaammin, kun etsimme uusia vientikohteita. Lähija luomuruoka jatkavat kansallisina painopisteinä. Kasvavan kuluttajakysynnän kautta niillä voidaan osaltaan parantaa elinkeinon kilpailukykyä kotimaassa ja kasvattaa vientiä. Suomen 9 miljoonan hehtaarin sertifioitu luomukeruualue on ainutlaatuinen maailmassa. Se mahdollistaa muun muassa marjojen mittaamattomat maailmanmarkkinat mahdollisimman pitkälle kotimaassa jalostettuina tuotteina. Yhteistyötä luonnontuotesektorilla tulee ehdottomasti lisätä. Oikein ja tehokkaasti toimeenpantuna niin sanottu keltainen biotalous parantaa alueellista energiaja ravinneomavaraisuutta sekä edistää materiaalitehokkuutta. Peltobiomassojen, eloperäisten jätteiden sekä lannan sisältämät ravinteet tulee hyödyntää kestävästi. Ravinteiden käyttöä voidaan tehostaa erilaisilla toimilla, joilla vähennetään riippuvuutta tuontiravinteista. Uutta teknologiaa ja toimintatapoja on kehitetty ja kehitteillä runsaasti. Nämä ovat myös selkeitä painopisteitä uudessa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Vesiluonnonvarojen monipuolinen hyödyntäminen on merkittävä tulevaisuuden kasvuala. Tärkeimpiä sinisen biotalouden aloja ovat vesiliiketoiminta, energian tuotanto, kalatalous ja vesistöihin liittyvä monipuolinen matkailu. Kansallinen tavoitteemme on, että Suomi tunnetaan kansainvälisesti vahvana sinisen biotalouden toimijana. Se vaatii toimialojen välisiä innovaatioita, nykyistä kannustavampaa säätelyja lupajärjestelmää, rohkeita kokeiluja sekä tavoitteellista tutkimusja kehittämistoimintaa. Keväällä 2014 julkaistussa Suomen biotalousstrategiassa asetettiin tavoitteeksi 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Maamme poikkeuksellisen runsaat luonnonvarat antavat tälle erinomaisen mahdollisuuden toteutua. Luottamalla omaan osaamiseemme samalla ammattitaidon ylläpitoon ja kehittämiseen satsaamalla pystymme aivan varmasti huolehtimaan, että sekä vihreä, keltainen että sininen biotalous luovat hyvinvointia sekä kansantaloudellisesti että ympäristömme kannalta myös tuleville sukupolville. JAANA HUSU-KALLIO KANSLIAPÄÄLLIKKÖ MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ
10 FARMI 5/2015 TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: PIXABAY, FAZER JA VALIO Vielä vuonna 2013 Suomen elintarvikeviennistä vajaa kolmasosa suuntautui Venäjälle. Elokuussa 2014 asetettujen tuontikieltojen myötä vienti on laskenut dramaattisesti. Uusia vientimaita etsitään nyt Food from Finland -ohjelmassa. Mitä Suomesta kannattaa viedä ja minne? Mikä on tilanne Kiinan suhteen?
11 FARMI 5/2015 Venäjä kielsi hedelmien, vihannesten, lihan, kalan, maidon ja sekä muiden meijerituotteiden tuonnin EU:sta, Yhdysvalloista, Australiasta, Kanadasta ja Norjasta viime elokuussa. Tuontikielto oli vastaus länsimaiden Venäjälle asettamiin talouspakotteisiin, joiden tarkoituksena oli painostaa Venäjää vetäytymään Krimin niemimaalta Ukrainasta. Sianlihan vienti katkesi jo tammikuussa 2014, kun Venäjä kielsi sianlihan tuonnin EU-alueelta vedoten Liettuassa levinneeseen afrikkalaiseen sikaruttoon. Pian vuoden jatkunut tuontikielto on tehnyt haldaan varmasti takaisin, mutta kestää vuosia saavuttaa sama taso uudelleen, Juutinen sanoo. Food from Finland vauhdittaa vientiä Tilanne on pakottanut etsimään uusia vientimaita elintarvikkeille ja maataloustuotteille. Elintarvikesektorille pitkään suunnitteilla ollut oma Team Finland -vientiohjelma saatiin käyntiin syyskuussa, osin tuontikieltojen vauhdittamana. Työja elinkenoministeriön rahoittama Food from Finland 2015–2020 -ohjelma toteutetaan yhteistyössä Team Finland-toimijoiden, Elintarviketeollisuusliiton ja suomalaisten elintarvikealan yritysten kesken. Ohjelman johtamisesta vastaa FinPro. Vientiohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa suomalaisen elintarvikeviennin arvo kolmeen miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Jo ensimmäisen puolivuotiskauden jälkeen näyttää hyvältä. – Jos verrataan tammimaaliskuun vientiä vuoden takaiseen vastaavaan ajanjaksoon, on vienti vähentynyt 14,9 prosenttia. Tämä johtuu kuitenkin yksinään Venäjän viennin menetyksistä. Ja jos tarkastellaankin vientitilastoa ilman Venäjää, on vientiin saatu kasvua 10 prosenttia. Lisäys on tullut etenkin EU:n ulkolaa Suomen elintarvikeviennille. Vuositasolla puhutaan noin 300 miljoonan euron menetyksistä. – Venäjän vienti oli noin 30 prosenttia vuonna 2013 ja alkuvuonna 2014. Tänä vuonna vienti tulee asettumaan noin 7 prosentin tasolle, arvoltaan se on noin 150 miljoonaa euroa, kertoo Elintarviketeollisuusliitto ry:n toimitusjohtaja Heikki Juutinen. Eniten tuontikielloista ovat meillä kärsineet lihameijerija kalasektori. Suurin yksittäinen häviäjä on eittämättä Valio, joka päätti kesäkuun alussa jo kolmannet tuontikieltojen asettamisen jälkeiset YT-neuvottelut. Valion kautta vaikutukset ovat heijastuneet koko maitosektorille. Sen osuuskunnilleen maksama maidon tilityshinta on laskenut vuoden aikana kahdesti, yhteensä 10 senttiä. Tilanne on aiheuttanut tuottajahinnan laskua myös muissa meijereissä. Keskimääräinen maidon tuottajahinta oli vielä viime elokuussa 46,71 senttiä litralta, huhtikuussa enää 37,15 senttiä. – Kyllä koko kotimaan elintarviketeollisuus on tästä kärsinyt, koska markkinatilanne on muuttunut merkittävästi. Toivotaan, että homma normalisoituu. Silti totuus on, ettei markkina palaa entiselleen. Jotain saajatkuu ?
12 FARMI 5/2015 puolisista maista. Lisääntyneen viennin arvo on yli 26 miljoonaa euroa. Pitää olla tyytyväinen. Kaikki asetetut mittarit ovat ylittyneet. Vientiohjelma todella toimii, Juutinen iloitsee. Vientiohjelman tilaisuuksiin, kuten messuille ja koulutuksiin kotimaassa ja vientimaissa on Juutisen mukaan osallistunut jo yli 100 yritystä. – Food from Finland on monipuolinen valmennusohjelma. Ne, jotka tarvitsevat apua viennin aloittamisessa saavat siihen koulutusta, ja ne, jotka jo toimivat kansainvälisillä markkinoilla, pääsevät ohjelman kautta heti kiinni uuteen asiakaspintaan. Kun onnistumisia tulee, tuotto ja kysyntä kasvavat, se rohkaisee muitakin yrityksiä lähtemään kansainvälisille markkinoille. Kiina tulevaisuuden tärkeä vientimaa Suomelle tärkeimpiä elintarvikkeiden vientimaita ovat viime vuosina olleet muun muassa Ruotsi, Venäjä ja Viro. Food from Finland -ohjelma hakee nyt kasvua edellisten lisäksi muista Baltian maista ja Skandinaviasta, Saksasta, sekä vahvasti Itä-Aasiasta, jossa kohteena ovat etenkin Kiina, Japani ja Etelä-Korea. Kiinan viennin eteen on tehty valtavasti töitä jo vuosia. Elintarvikeviennin edistämisaikeissa Kiinassa on vieraillut viime vuosina useita eri ministereitä, viimeksi tammikuussa Eurooppaja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka. Onnistumisia on saatu. Helmikuussa 2014 maaja metsätalousministerinä toiminut Jari Koskinen allekirjoitti sopimuksen ohran viennistä Kiinan kanssa. Polar Oats aloitti viennin saman vuoden toukokuussa. Sopimus kauran viennistä on ollut olemassa jo pitempään, mutta sen vienti on käynnistynyt vasta hiljattain. Maalis-huhtikuun vaihteessa salolainen Areva Group kertoi aloittavansa kauran sekä ohran viennin kiinaan. Viljan hankinnasta vastaa Polar Oats. Sianlihan vientiä on valmisteltu pitkään. Kiinan viranomaiset kävivät viime kesänä tekemässä laitostarkastuksia lihajalostamoissa ja vihreää valoa on näkyvissä. HK Scan uutisoi jo tammikuussa aloittavansa pian sianlihan viennin Kiinaan. Lupia kuitenkin odotellaan edelleen. Heikki Juutinen sanoo, että kotieläintuotteisiin liittyy paljon haasteita. EU:n ulkopuolella lupien saaminen voi kestää vuosia. Hän onkin huolissaan kotimaan viranomaisresursseista. – Esimerkiksi viljoille tai alkoholille lupa voidaan saada parissa kuukaudessa. Kotieläintuotteiden vienti vaatii hyvin tarkat luvat, laitostarkastukset ja muut, joista meillä voi vastata ainoastaan Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Eviran resursseja ei ole lisätty niin paljon, kuin viennin kasvu edellyttää. Kasvu ei saa jäädä viranomaisresursseista kiinni. Puhutaan kuitenkin pienistä rahoista verrattuna siihen, millaiset satojen miljoonien vientikaupat ne voivat tuoda. Toivon, että uusi hallitus laittaa nämä asiat kuntoon. – Näen, että Kiina tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia. Uskon, että parin kolmen vuoden päästä se on kolmen tärkeimmän vientimaan joukossa, Juutinen sanoo. Arktisella allergisoimattomuudella maailmalle Suomen tärkeimpiä vientielintarvikkeita ovat olleet alkoholijuomat, meijerituotteet, joista etenkin juusto ja rasvat, maitojauhe, kaura, makeiset ja sianliha. Nyt tarkoitus on hakea viennin kasvua erikoistuotteista. Mahdollisuuksia on etenkin allergiavapaissa, gluteenittomissa ja laktoosittomissa tuotteissa, joiden valmistuksessa Suomessa ollaan edelläkävijöitä. Myös erilaisten gourmetja premiumtuotteiden sekä lasten ja vanhusten ruokien vientiin ollaan panostamassa. Vientiohjelmalla on selkeä visio puuttuvan yhtenäisen Suomi-kuvan luomiseen ja sen tuotteistamiseen. TuoteSuomen vientivalttina ovat etenkin laktoosittomat ja gluteenittomat tuotteet. Vuoden Suomalaiseksi Elintarvikkeeksi valitulla Fazerin Alku Sadonkorjuupuurolla on hyvät vientinäkymät, joihin kilpailun raatikin kiinnitti huomiota. Elintarviketeollisuusliiton kilpailun voittaja ratkesi yleisöäänestyksellä, jossa oli mukana viisi raadin valitsemaa finalistituotetta.
13 FARMI 5/2015 turvallisuus ja luonnollisuus ovat etuja, joita ei aikaisemmin ole osattu brändätä oikein. – Toki vanhoillakin vientituotteilla on edelleen merkitystä, mutta kasvua lähdetään hakemaan nyt tuotteista, joilla on hyvää lisäarvoa. Puhtaus, arktisuus, ne ovat todella kiinnostaneet ulkomaisia medioita. Suomessa on jo vieraillut toimittajaryhmiä eri maista, Juutinen kertoo. Elintarvikkeiden ohessa on tarkoitus vauhdittaa myös tuoteturvallisuuteen liittyvän teknologian vientiä. Kaurasta sokerimurojen korvaaja Yksi iso valtti on kaura, joka on jo merkittävä vientituote. – Kaura on iskemässä maailmalla läpi terveystuotteena USA:ta myöten. Tässä on Suomelle iskurako. Suomi on maailman paras kauran tuottaja. Meillä kauran rooli elintarvikkeena on tärkeä, joten sitä osataan jalostaakin pitkälle. Maailmalla suositut perinteiset sokerimurot voisivat hyvin olla korvattavissa kauraaamiaistuotteilla. Meillä on jo kotimaisia tuotteita, jotka ovat aivan valmiita ulkomaisten terveysketjujen hyllyihin, Juutinen vakuuttaa. Hän painottaa, että erittäin potentiaalisia vientituotteita ovat myös alkoholi ja makeiset. Niiden vientiä voitaisiin kasvattaa, mutta korkeat valmisteverot saattavat haitata menestystä. – Valmisteverojen tuoma 30–40 prosentin lisäys hintaan romahduttaa kotimaista kysyntää. Kun kysyntä laskee, yksikkökustannukset nousevat, mikä hankaloittaa yrityksen pärjäämistä kansainvälisessä kilpailussa. Tanskassa poistettiin juuri tästä syystä valmisteveroja, jotta yksikkökustannukset saatiin pienemmiksi. Siellä ollaan bisnesmiehiä, mutta meillä poliitikot eivät vielä ole tätä asiaa ymmärtäneet. Tanska laski vuonna 2013 olutveroa 15 prosenttia ja virvoitusjuomaveroa 50 prosenttia. Viime vuonna virvoitusjuomavero poistettiin kokonaan. – Meillä on loistavia tuotteita, joilla on paljon vientimahdollisuuksia, esimerkiksi suklaa. Belgialaista suklaata ovat kaikki hyllyt täynnä ympäri maailmaa. Aivan yhtä hyvin se suklaa voisi olla suomalaista. ? Kiinan osuus elintarvikeviennistä oli viime vuonna 3,5 prosenttia. Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitosta uskoo vahvasti Kiinan viennin kasvuun. Myös Japanissa tehdään paljon kauppaa.
15 FARMI 5/2015 MAATALOUS LANNOITEVALMISTAJA BELOR Agro Oy on rakentanut uuden terminaalin Kouvolaan. – Myynnin myönteinen kehittyminen, tuotekehitys sekä tuotevalikoimiin kohdistuneiden positiivisten paineiden johdosta teimme 2014 keväällä päätöksen rakentaa oman nykyaikaisen ja tehokkaan terminaalin Kouvolaan. Sijoittumisen taustalla on erinomainen junalogistiikan hallinta sekä maantieteellinen sijainti ajatellen maantiekuljePostiosoite: Toivarintie 581, 32700 HUITTINEN Puhelin: 029 5684 300, telefax: 029 5684 302, s-posti: satakunta.vankila@om. Rakenne: valmistetaan kokoaan metallista maalaamattomana tai maalattuna tilavuus tilauksen mukaan pituus tilauksen mukaan leveys tieliikennelain mukaan vaihtolavajalakset I 180 mm takalaita saranoitus tilauksen mukaan ainevahvuudet ja materiaalit tilauksen mukaan kaikkiin lavoihin saatavana koukkulaite VAIHTOLAVAT Polttorangan ja kotitarvepuiden keruuseen mekaanisesti kääntyvä vetoaisa (RHS 100*100*5 mm) etusermi ja avattavat karikat (RHS 50*50*3 mm) runko RHS putkea 50*100* 4 mm NÄPPÄRÄ METSÄKÄRRYT Kysy tuotteista lisää: Jari Mäkinen, puh. 050 516 1008 Jari Virta, puh. 050 3427 989 SALAOJITUS LEPPINEN OY Salaojaurakointia suunnittelusta toteutukseen, suomen uusimmalla ja nykyaikaisimmalla tekniikalla varustettua aurakonekalustoa käyttäen. Ota yhteyttä! puh. 0400-866702 martti.leppinen@netikka.fi www.salaojituksetleppinen.fi tuksia koko Suomen alueelle, kertoo Belor Agro Oy:n toimitusjohtaja Markku Heikkonen. Investointina uuden terminaalin rakentaminen junaraiteineen on ollut merkittävä. Kokonaisneliöt rakennuksilla ovat noin 12 000 m2 ja asfaltoitua alaa löytyy yhteensä noin 40 000 m2. – Uusi terminaali on jo mahdollistanut Belor-tuoteperheen laajentamisen starttifosfori STARTTI P:llä sekä Standard UREA 46:lla. Tulevan kauden aikana tulemme informoimaan lisäksi perunalannoitteista sekä seleenija hivenlannoitteiden mukaan tulosta, Belor Agrolta kerrotaan. Yrityksen tavoitteena on alusta saakka ollut kehittää lannoitteita ja lannoitusohjelmia sekä auttaa viljelijöitä hyvään taloudelliseen tulokseen. Jaettu lannoitus, jaetun typen ohjelma yhdessä rikkipitoisen typpi–rikki-lannoitteen kanssa ovat esimerkkejä Belor Agro Oy:n kehitystyöstä, yrityksen tiedotteessa kerrotaan. Terminaali työllistää suoraan noin 10 henkeä sekä välillisesti luo merkittävän määrän logistiikan ja kaupan alan työpaikkoja. Käytännön operatiivisesta toiminnasta vastaa Kouvola Cargo Handling Oy. www.beloragro.fi
FI-Service 1/1 since 1985 Kimalaisentie 10 C, FI-01490 VANTAA | puh. 010 5050 030 | myynti@fi-service.fi | www.fi-service.fi | Y-tunnus: 0603028-6 SUOMEN JOHTAVA DESINFEKTIOALAN YRITYS! FI-Service Oy on erikoistunut ongelmakohteiden desinfiointikäsittelyihin, joihin lukeutuu kiinteistöjen home-, vesija viemärivauriot, palokohteet, tuholaistorjunta, sekä häätöhuoneistojen, kalmavauriokohteiden, maatalouden ja julkisten tilojen desinfioinnit. Palvelujemme avulla parannetaan asumisterveyttä ja asumisviihtyisyyttä. Toimimme myös elintarviketurvallisuuden kaikilla osa-alueilla. Desinfiointija erikoispuhdistus • Homeja mikrobivaurioiden desinfioinnit • Homepölysiivous, kiinteistöt ja irtaimisto • Homevaurioiden purku mikrobipurkutyönä • Sairaaloiden ja julkisten tilojen desinfioinnit • Elintarviketeollisuuden puhdistukset ja desinfioinnit • Vesivahinkojen puhdistukset ja desinfioinnit • Viemärivahinkojen puhdistukset ja desinfioinnit • Rikospaikkapuhdistukset ja desinfioinnit • Hajunpoistot, mm. tupakka, virtsa ja home Jälkivahinkotorjunta • Vesivahinkojen kuivaukset ja mittaukset • Viemärivahinkojen JVT-työt • Palovahinkojen JVT-työt • Vahinkokohteiden puhdistukset ja desinfioinnit • Vahinkokohteiden evakuointi ja kalustepesut Pesu ja puhdistus • IV-kanavien puhdistus ja desinfioinnit • Painepesut • Graffitien ja töhryjen poisto • Kalustopesut (mm. koneet, laitteet ja ajoneuvot) • Häätöhuoneistojen tyhjennykset, pesu ja puhdistus Tuholaistorjunta • Tuholaistorjuntakäsittelyt • Rottatorjunta • Lintuesteet • Oravaesteet • Äänikarkotteet linnuille • Siimoitus ja verkoitus linnuille Ota yhteyttä puh. 010-5050 030
17 FARMI 5/2015 MAATALOUS TIESITKÖ? Emolehmien määrä nousi uuteen ennätykseensä. Toukokuun alussa Suomessa oli noin 58 700 emolehmää. Emolehmätilan keskimääräinen eläinmäärä on 27. (Lähde: Luke) Airhot 80 ja 140 kw esilämmittimet kuivuriin. Toimii 1 met halolla. Ei vaadi muutoksia kuivuriin. Hinta: 80 kw 4500,140 kw 6100,Ikavote Oy 050 5729914 | 0400 736372 www.ikavote.net Polta roskat turvallisesti! TÄNÄ KASVUKAUTENA kasvinsuojeluaineiden käyttäjät ovat velvoitettuja ensimmäistä kertaa noudattamaan uusia, riskiin perustuvia suojaetäisyyksiä, muistuttaa Turvallisuusja kemikaalivirasto. Kasvinsuojeluaineiden vesistörajoitukset muutettiin riskiperusteiseksi vuonna 2013. Tavoitteena on suojella vesistöjen kasveja ja eläimiä kasvinsuojeluaineiden haittavaikutuksilta. Uudet suojaetäisyydet tulee olla merkittynä 1.1.2015 markkinoille luovutettavissa myyntipakkauksissa. Ennen vuotta 2015 ostettujen valmisteidensuojaetäisyydet voi tarkistaa Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä. Uusia suojaetäisyyksiä tulee noudattaa niiden vesistöjen varsilla, jotka löytyvät Maaseutuviraston VIPU-palvelusta. Vesistösuojaetäisyys mitataan ruiskutushetken vesirajasta. Ympäristösitoumuksen tehneiden viljelijöiden pitää huomioida myös, että ympäristökorvausjärjestelmän mukaan vähintään kolme metriä leveä, kasvipeitteinen suojakaista vesistön varrella olevalla pellolla pitää jättää ruiskuttamatta. Tukesin verkkosivuilta löytyvät listat hyväksytyistä suuttimista sekä ohjeita ajonopeuden ja paineen valintaan. Tuulikulkeumaa alentavia suuttimia tulee käyttää 3–100 metrin matkalla vesistöstä. Kauempana suuttimet voidaan vaihtaa viuhkasuuttimiin. www.tukes.fi/vesistorajoitus FREEIMAGES
18 FARMI 5/2015 TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: KARI KOPPELMÄKI JA ANNA LILJESTRÖM (RAHA-HANKE), JANNE HEIKKINEN SEKÄ KAISA RIIKO Sadonkorjuun jälkeen kylvettävien kerääjäkasvien käyttöä on tutkittu aluskasveja vähemmän. Pääkasvin jälkeinen kerääjäkasvi kerää vielä tehokkaasti ravinteita ja kuohkeuttaa maata, kunhan kylvö tehdään ajoissa. Kerääjäkasvit voidaan jakaa pääkasvin kylvön yhteydessä tai läheisyydessä kylvettäviin aluskasveihin sekä kerääjäkasveihin, jotka kylvetään pääkasvin sadonkorjuun jälkeen peitekasviksi. Kerääjäkasvien tarkoituksena on hyödyntää pääkasvilta maahan jäänyt liukoinen typpi ja estää sen huuhtoutuminen syksyllä. Muita hyötyjä ovat muun muassa maan rakenteen paraneminen, eroosion ehkäisy peitteisyyden avulla ja rikkakasvien väheneminen. Nopeakasvuisuus ja peittävyys valtteja Viime vuosina muun muassa RaHasekä TEHO Plus -hankkeissa kerääjäkasveja tutkinut tutkija Hannu Känkänen Luonnonvarakeskuksesta sanoo, että aluskasvit soveltuvat etenkin kevätviljoille ja palkoviljoille. Sadonkorjuun jälkeen kylvettävät kerääjäkasvit taas soveltuvat erityisen hyvin varhaisvihanneksille ja -perunalle, joiden jälkeen liukoista typpeä voi olla maassa runsaastikin. – Pääkasvin jälkeen kylvettävien kerääjäkasvien tarkka tieteellinen tutkimus puuttuu. Kerääjäkasvit ovat kuitenkin erittäin suositeltavia, kunhan ne saadaan ajoissa kylvöön, Känkänen sanoo. Tärkeimpiä kerääjäkasvien ominaisuuksia ovat nopeakasvuisuus, syväjuurisuus ja suuri biomassan tuotto. Hyviksi kerääjäkasveiksi ovat osoittautuneet etenkin valkosinappi sekä öljyretikka. – Varhaisperunan jälkeen kylvetty öljyretikka tai sinappi voi hurjimmillaan ottaa maasta 100 kiloa typpeä hehtaarilta. Viljojen jälkeen, jos kerääjät päästään ajoissa kylvämään, voi vastaava luku olla 30 kiloa. Hyvä puoli etenkin öljyretikalla on, että se on turvallinen käyttää, jos tilan kierrossa on mukana öljykasveja. Valkosinappi taas saattaa lisätä möhöjuuren riskiä. Kevätviljojen käytöstä kerääjäkasvina ei ole Känkäsen mukaan tehty tutkimusta,
19 FARMI 5/2015 mutta jo kasvunsa perusteella ne eivät toimi yhtä tehokkaasti. – Toki nekin keräävät typpeä ja peittävät maata, mutta öljyretikka ja valkosinappi tuottavat enemmän biomassaa. Myös nopeakasvuinen raiheinä on viljoja parempi vaihtoehto. Toisaalta satokasviksi kylvetty syysruis on tutkitusti hyvä viherlannoituksen hyödyntäjä, ja toimii silloin kerääjäkasvin tavoin. Aikainen kylvö ratkaisee Tukiehdoissa on mainittu, että sadonkorjuun jälkeen kylvettävät kerääjäkasvit tulee kylvää ennen 15.8. Känkänenkin pitää tätä hyvänä aikarajana. – Myöhemmin kylvetty kasvusto ei ehdi kehittyä tarpeeksi, jolloin siemen ja työ menevät hukkaan. Monella viljatilalla säiden takia kylvö on tänä vuonna venynyt. Harvassa ovat ne viljalohkot, joille enää kerääjäkasveja kannattaa puinnin jälkeen laittaa. Ennen kerääjäkasvin kylvöä maa on syytä muokata, tai sitten tehdä kylvö suorakylvökoneella. – Etenkin vihanneksia viljellään usein hietaisessa, kuohkeassa maassa, mikä helpottaa taimettumista. Silti on hyvä tehdä jonkinlainen multaus. Jollei maata muokkaa ollenkaan on riskinä, että siemen jää kasvimassan päälle, eikä idä ennen syksyn kosteutta, jolloin on liian myöhäistä. Kasvusto voidaan muokata maahan joko syksyllä tai seuraavana keväänä. Alusja kerääjäkasveja viljellään aina viljelyskasvin ehdoilla, Känkänen muistuttaa. – Ajankohta riippuu seuraavan vuoden kasvista sekä peltolohkosta. Typpihuuhtouman kannalta yksivuotisen kasvin kohdalla ei ole merkitystä muokkaako sen maahan syksyllä vai keväällä. Tärkeintä on, ettei tee sitä kovin aikaisin syksyllä. Rehevä kasvusto kuivaa maata, ja juuret lisäävät pellon kantavuutta. Tämä antaa pelivaraa myöhemmällekin muokkaukselle. Suuri määrä kasvijätettä voi lisätä tautiriskiä. Toisaalta maa hyötyy mikrobitoiminnan lisääntymisestä. – Jos viljan aluskasviksi kylvää heinäkasveja, voi se olla yhteisten taudinaiheuttajien vuoksi riski. Toisaalta on todettu, että alusja kerääjäkasvien lisätessä orgaanista massaa maan mikrobitoiminta elävöityy, mikä voi auttaa tautien hallinnassa. Vaikutukset pääkasviin moninaisia Kerääjäkasvit saattavat vähentää lannoitustarvetta tai lisätä sitä. – On todettu, että apilan käyttö aluskasvina vähentää seuraavan viljan väkilannoitustarvetta keskimäärin 20 kiloa per hehtaari. Tämä edellyttää jo melko hyviä aluskasvustoja. Suuren vaihtelun vuoksi syksyn kasvusto on otettava huomioon seuraavan kasvin lannoitusta suunniteltaessa. Kokeissa vuosittain kylvetyt apilat lisäsivät viljasatoa noin 200 kilolla, kun viljalle annettiin väkilannoitetyppeä 90 kiloa hehtaarille. Heinäkasvit taas voivat viedä typpeä pääkasvilta, Känkänen kertoo. Aluskasvi estää rikkakasvien kasvua, jos se on riittävän tiheä. Jos käytetään kasvinsuojelua, tulee se suunnitella tarkkaan alusKerääjäkasveihin liittyy vielä paljon kysymyksiä. Muualla vaikutusta myös fosforin kannalta on tutkittu. Kuvassa varhaisperunan jälkeen kylvetty öljyretikka. jatkuu ? KERÄÄJÄKASVEISTA ENNUSTETTIIN uuden ohjelmakauden hittiä, ja niiden suosio yllättikin kaikki odotukset. Viljelijöiden 15.6. mennessä ilmoittamien kylvöalamuutosten jälkeen ala on tarkentumassa noin 260 000 hehtaariin tälle kasvukaudelle. Tässä on vielä mahdollisuus parin prosentin heittoon, Maaseutuvirastosta kerrotaan. KERÄÄJÄKASVIT OVAT ympäristösitoumuksen peltoluonnon monimuotoisuus -toimenpide, ja niistä maksetaan 100 euron hehtaaritukea. Kerääjäkasviala on vuosittain vapaasti valittavissa, eikä viljelyä tarvitse tehdä joka vuosi. TUKI PARANI huomattavasti viime ohjelmakaudesta, jolloin ehtona oli, että alustai kerääjäkasveja tuli viljellä vuosittain vähintään 25 prosentilla tilan ympäristötukikelpoisesta peltoalasta. Tuki oli 13 euroa hehtaaria kohden, mutta se maksettiin kaikilta ympäristösitoumuspelloilta. Apila-italianraiheinäkasvusto jatkaa kasvuaan kevätviljan puinnin jälkeen. – Syysviljoille kylvetyistä aluskasveista on jonkin verran tutkimusta. Ensi syksynä toivottavasti päästään paremmin tutkimaan, Hannu Känkänen sanoo. Talviaikaisen peitteisyyden merkitys tulee tulevaisuudessa kasvamaan, jos leudot ja sateiset talvet yleistyvät. Hannu Känkäsen mukaan kerääjäkasvit voisi mahdollisesti valjastaa kylmän talven hommiin, eli pitämään ravinteet talvella tallessa ja vapauttamaan ne keväällä taas kasvien käyttöön. Kuvassa valkosinappia kerääjäkasvin hommassa.
20 FARMI 5/2015 kasvilajin mukaan, sillä monet totutut torjunta-aineet ovat niille haitallisia. Pääkasvin jälkeisten kerääjien kohdalla kasvinsuojeluongelmaa ei ole. Känkäsen mukaan aluskasvi ei normaalisti lähde dominoimaan pääkasvia, sen sijaan se saattaa itse jäädä vaatimattomaksi, jos pääkasvi lähtee ponnekkaasti kasvuun. Toki aluskasveihinkin liittyy kysymyksiä. Lupaavimmaksi aluskasviksi ravinteiden talteenoton kannalta osoittautuneella italianraiheinällä on todettu olevan viljan satoa alentavia vaikutuksia. – Kokeissa viljan sato pieneni noin 300 kiloa hehtaarilta, kun raiheinän siemenmäärä oli riittävä hyvään ravinteiden keruuseen syksyllä. Känkänen muistuttaa, että tälle vuodelle nousseen kerääjäkasveista maksettavan ympäristökorvauksen tarkoituksena on juuri paikata pääkasvin sadon alenemista ja muita kuluja. Suositeltua siemenmäärää ei tule pienentää, vaikka säästö luonnollisesti houkuttaa. – Aluskasvia tulisi kylvää suositeltu siemenmäärä, jotta kasvilla on vaikutus maan kasvukuntoon ja ravinteiden pitämiseen pellossa viljelykasvien käytettävissä. TEHO Plus -hankkeessa viime kesänä julkaistun raportin mukaan hankkeen kerääjäja aluskasvikokeiluissa mukana olleet viljelijät kokivat suurimmaksi hyödyksi maan rakenteen paranemisen. Känkänen sanoo kuitenkin, ettei pelkillä kerääjäkasveilla saa maata hyvään kasvukuntoon. – Kerääjäkasvien juuristoja mittaamalla on havaittu, että osalla kasveista puolet biomassasta on juurissa. Kyllä se maan pintakerrosta kuohkeuttaa. Myös maahan muokattu massa parantaa maata. Mutta ihmeitä näillä ei voi tehdä. Jos maa on huonossa kunnossa, eivät kerääjät edes kasva. Alusja kerääjäkasvit on mielestäni hyvä pitää mukana viljelykierrossa, ja viljellä niitä silloin tällöin. Ratkaisu maatalouden ravinnehuuhtoumaan? Ruotsissa ja Tanskassa on kerääjäkasveja tutkittu laajemmin, ja ne ovat myös laajemmin käytössä. Känkänen kertoo, että äskettäin julkaistussa pohjoismaiset tutkimukset yhteen koonneessa meta-analyysissa todettiin, että italiaraiheinän käyttö aluskasvina vähensi typen huuhtoutumista 70 prosenttia. – Vaikka eri maissa typpimäärä pelloilla on eri, on sen vähentyminen kerääjien avulla suhteessa sama joka maassa. Kerääjäkasvien käyttö voisi oikeasti olla ratkaisu ravinnehuuhtoumaan. Näin laskemalla tehokkaimpien kerääjäkasvien käyttö puolella vilja-alasta voisi vähentää typen huuhtoutumista kolmanneksen. – Näen tärkeänä myös, että viljelijät kokevat oman peltonsa hyötyvän kerääjien käytöstä, Känkänen painottaa. ? Aluskasveilla on vaikutusta maan rakenteeseen. Kuvassa RaHahankkeen havaintoja timotei-, sänki-, italianraiheinä-lohkolta.
21 FARMI 5/2015 Koneurakointi Nissinen Lapinjoentie 55, 58850 Hiltula (Rantasalmi) Jouko Nissinen 040 512 4749 Hannu Nissinen 0400 946 830 Timo Nissinen 0500 889 904 Hoidamme peltosi salaojitukset aurakonekalustolla, ammattitaidolla ja kilpailukykyisellä hinnalla. jouko.nissinen@suursaimaa.com www.konenissinen.fi Toiminta-alueemme: Koko Suomi -suojapeitteet/ -verhot Parolan Teltta Oy Parolan Teltta Oy Teollisuustie 3, 13720 PAROLA puh: 03-637 2270 fax: 03-637 2710 www.parolanteltta.fi Meiltä -Viljavuustutkimukset -Kasvianalyysit -Vesianalyysit -Viljojen laatutestit 2015! Kaikki maanviljelijöiden tarvitsemat analyysit! Katso pätevyysalue www.finas.fi Oy Hortilab Ab, Vasavägen 41, 64200 NÄRPIÖ & 06-347 4250 • hortilab@hortilab.fi • www.hortilab.fi Viljavuustutkimukset Kotimainen asiantunteva palvelu! SALAOJAPUTKET JA TARVIKKEET SALAOJAURAKOINTI EERO LAPPALAINEN Tutjuntie 165, 83100 Liperi 0400 375 166 KESÄ-ALE ! Nyt kasvinsuojelun oppaat tosi halvalla koko heinäkuun ajan! Tilaukset: nettikauppa: www.kasvinsuojeluseura.fi puhelimitse: p. 010 439 4770
22 FARMI 5/2015 MAATALOUS Tehtaan ohjelmassa 15 erilaista profiilipeltimallia. Näyttävä ja suosittu OK-KLASSIKKO Materiaali: Rautaruukin Pural 0,6 mm • Takuu 20 vuotta • VESIKOURUT JA SYÖKSYTORVET • SEINÄJA LAPETIKKAAT • LUMIESTEET JA HOITOTASOT • ERILAISET PELTILISTAT TÄYDEN PALVELUN PELTITALO Hämeenlinna, Pietiläntie 5 puh. 0500 482 353 hameen.peltituote@aina.net Salo, Inkereentie 171 puh. (02) 731 5626 www.peltituote.fi ERITTÄIN NOPEA T TOIMITUSAJAT! VARASTOMYYNNISTÄ EDULLISEMMIN! Perinteinen OK-TIILIKUVIO Ota mitat mukaan. Saat huipputarjouksen! SUOMEN PELLOILLA kasvaa tänä kesänä entistä enemmän hernettä ja härkäpapua. Viljelijöiden päätukihaun yhteydessä ilmoittamien kylvöaikomusten perusteella härkäpapuala ylittää 15 000 hehtaaria. Herneala kasvaa tänä vuonna lähes 13 000 hehtaariin. Herneen viljelyala on ylittänyt 10 000 hehtaaria viimeksi 1990-luvun alkuvuosina. Rypsin ja rapsin viljelyala on kylvösuunnitelmien toteutuessa kolmanneksen suurempi kuin vuonna 2014 eli lähes 58 000 hehtaaria. Huippuvuosi viljelyssä oli vuonna 2010, jolloin rypsiä ja rapsia oli viljelyssä 158 000 hehtaaria. Viljoissa ohran ja kauran valta-asema säilyy. Kylvöaikomusten perusteella ohra-ala vähenee 26 000 hehtaaria, mutta ylittää edelleen 500 000 hehtaaria. Ruis-alan kasvu lähes 10 000 hehtaarilla nostaa rukiin kokonaisalan yli 33 000 hehtaariin. Viljelysuunnittelussa tälle ja tulevalle viidelle vuodelle eteenpäin on maatiloilla huomioitu uudistunut tukijärjestelmä ja uusi ohjelmakausi 2014–2020. Muutos näkyy tulevana kesänä valkuaiskasvien viljelyalan kasvun lisäksi uusina, lähinnä ympäristösyistä kasvavina nurmialoina vesistöjen varsilla ja happamilla mailla. Luonnonhoitopeltojen lisäksi tukiuudistus on tuonut suojavyöhykkeet, monimuotoisuuspellot ja ympäristösopimusalat. Tilastossa tähän kesantoalaryhmään on tullut lisäalaa 5 prosenttia eli yli 11 000 hehtaaria. Kylmä alkukesä viivästytti kylvöjä, ja viljelijät saattoivat ilmoittaa kylvöalamuutoksista kesäkuun puoliväliin saakka. Viljelyalatiedot tarkentuvat 2. heinäkuuta ELY-keskuksittain. www.luke.fi MIMMI VIR TANEN
23 FARMI 5/2015 MAATALOUS EU:SSA RAHOITUSKURILLA leikatuista varoista maksetaan viljelijöille takaisin 11,3 miljoonaa euroa. Maaseutuvirasto maksaa tuen niille viljelijöille, joille on myönnetty vuonna 2014 suoria tukia yhteensä yli 2 000 euroa. Maksettava tukisumma muodostuu viljelijältä vuonna 2014 leikatun rahoituskurin määrän perusteella. Rahoituskuriksi nimitetyllä menettelyllä leikataan varoja vuosittain maataloustuotteiVILJELIJÄT SUHTAUTUVAT varsin myönteisesti ELY-keskusten tekemään viljelijätukien valvontaan. Tukivalvontojen kohteena olleet viljelijät antavat valvonnalle kokonaisuutena arvosanan 8,25. Arvosana on laskenut aavistuksen verran kaksi vuotta sitten tehdystä kyselystä. Noin 80 prosenttia vastaajista pitää valvontoja tarpeellisena maataloustukiin liittyvien väärinkäytösten ehkäisemiseksi. 75 prosenttia kokee, että tukivalvonnoista on saatavissa riittävästi tietoa. Viljelijöiden eniten käyttämät keinot tiedon hankkimiseksi ovat tukihakemusten täyttöohjeet ja hakuoppaat, muut viljelijät sekä alan ammattilehdet. Noin puolet viljelijöistä täyttää tukihakemuksensa itse. Tukihakuun liittyvistä palveluista hyödyllisimpänä koetaan kunnan maaseutuelinkeinaoviranomaisen tekemä hakemuksen esitarkistus. Pelko tahattomista tukiehtojen laiminlyönneistä on varsin yleistä. Lähes 90 prosenttia vastaajista pelkää rikkovansa tukiehtoja vahingossa. Osuus on suurempi kuin vastaavissa aiemmissa kyselyissä vuodesta 2006 alkaen. Aiempaa suurempi osa sanktioiden kohteeksi joutuneista pitää seurauksia kohtuuttomina suhteessa tehtyyn virheeseen. Lähes kolme neljästä vastaajasta kertoo kuitenkin saaneensa riittävät perusteet tukileikkaukseen tai sanktiointiin. Tiedot ilmenevät Maaseutuviraston Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:llä marras–joulukuussa 2014 teettämästä kyselystä, jossa selvitettiin maataloustukien valvonnassa olleiden viljelijöiden kokemuksia tukien hakemisesta ja valvonnoista. Kysely osoitettiin 2 000 viljelijälle. www.mavi.fi ELY-keskukset ovat aloittaneet kesäkuussa tiloilla tehtävät eläinja peltovalvonnat. EU:n komission asetukset edellyttävät, että kaikki tukien edellytyksenä olevat vaatimukset tulee valvoa. Tämä voi aiheuttaa sen, että tilalle joudutaan tekemään useampi valvontakäynti. Esimerkiksi jos tila on valinnut ympäristökorvauksen kerääjäkasvittoimenpiteen ja valvontahetkellä kerääjäkasveja ei ole vielä kylvetty, myöhemmin tehdään uusi valvontakäynti. Viljelijä voi valmistautua valvontaan ja jouduttaa sitä varmistamalla, että kaikki tarvittavat asiakirjat ovat saatavilla ja tiedot ovat ajan tasalla. den tuotantoon ja jakeluun vaikuttavia merkittäviä kriisejä varten sekä tarvittaessa myös silloin, kun suorien EU-tukien vuosittaiset enimmäismäärät tulevat rahoitusennusteiden mukaan ylittymään. Koska kaikkia leikattuja varoja ei ole käytetty leikkausvuotta koskevan varainhoitovuoden loppuun mennessä, käyttämättömät varat maksetaan rahoituskurin palautuksena viljelijöille. www.mavi.fi PIXABA Y
24 FARMI 5/2015 MAATALOUS SALAOJITIN ja SORASTUSKASETTI puh. 0103221462 www.tuurinkoski.com EVIRA KERTOO, että ensimmäinen Manner-Suomen tulipolte-löydös on tehty virolaisista Pepi-päärynäpuun taimista, joita on myyty Eteläja Keski-Suomessa. Eviran internetsivuilta voi tarkistaa, missä myymälöissä sairaita taimia on myyty. Kyseisistä myymälöistä Pepipäärynäpuun taimia ostaneiden tulee palauttaa taimet ostopaikkaan. Virosta peräisin olevaan saastuneeseen taimierään kuuluu noin 300 kasvia, ja epäily koskee vain kyseisen erän taimia. Saastuneen erän taimien ostajan on tarkkailtava tulipoltteen oireita pihan muissa isäntäkasveissa, sillä osa taimista on jo kukkinut ja pölyttäjät ovat saattaneet levittää tulipoltetta ympäristöön. Tärkeimmät isäntäkasvit Suomessa ovat omenaja päärynäpuut, tuhkapensaat, pihlajat, tuomija orapihlajat, ruusukvittenit ja aroniat. Tauti lakastuttaa ja mustuttaa kasvien versoja ja voi lopulta tappaa kasvin kokonaan. Sairastuneet kasvit ja niiden läheisyydessä kasvavat isäntäkasvit on hävitettävä, koska ULLA OKSANEN taudille ei ole kemiallista torjuntakeinoa. Tulipolte-epäilystä tulee ilmoittaa Eviraan. Taudista ilmoittaminen on lakisääteinen velvollisuus, jotta taudin asettuminen Suomeen voitaisiin estää. Lisätietoja taudista www.evira.fi/tulipolte KYSY TARJOUS! • Suomen Jäähdytinpalvelu Oy on erikoistunut autojen ja koneiden sekä jäähdytin-, lämmityslaite-, öljynlauhdutin-, ahtoilmanlauhdutin ja ilmastointilaitteiden korjaukseen, valmistukseen ja myyntiin. • Yrityksemme tarjoaa kokonaisuudessaan jäähdytinalan tuotteidenkäsittelyn aina suunnittelusta asennukseen ja korjaukseen asti. • Myös yksilöllisten erikoisosien tilaaminen, valmistus ja korjaaminen on meillä mahdollista. • Jäähdyttimet suoraan varastosta. Kaikkiin linjaja kuorma-autoihin, myös Komatsu 228, 290, 350. JÄÄHDYTINJA LÄMMITYSLAITTEIDEN KORJAUS SEKÄ MYYNTI
25 FARMI 5/2015 MAATALOUS OIKEANVÄRISEN VILJELYKASVIN valinnasta voi tulla vaihtoehto kasvintuhoojien kemialliselle torjunnalle. Kasvien ulkoiset ja sisäiset ominaisuudet joko houkuttavat tai karkottavat kasvinsyöjähyönteisiä, jotka voivat olla kaikkiruokaisia tai tiettyyn yhteen kasvin sukuun tai lajiin erikoistuneita. Oikea lajikevalinta mahdollistaa, että voidaan vähentää hyönteistuhoja ilman myrkyllisiä kemikaaleja. Värillä on selkeä vaikutus kasvien hyönteismäärään. Hyönteiset karttavat punaisia kasveja, koska punalehtiset tai muuten hyvin tummat lajikkeet ilmeisesti sisältävät hyönteisille vahingollisia aineita, selviää Eviran tarkastaja Kim Tillin pro gradu -tutkielmaansa varten tekemästä tutkimuksesta. Jos viljeltäisiin punalehtisiä tai hyvin tummia kasveja, voitaisiin vähentää hyönteisten aiheuttamaa hävikkiä ja parantaa jopa kasvien kauppakelpoisuutta. Vaaleilla kasveilla voidaan houkutella hyönteisiä pois varsinaisista satokasveista ja torjua hyönteiset houkutuskasvustoissa. Kun kehitetään viljelykasveja, jotka pystyvät itse vähentämään kasvintuhoojahyönteisten vahinkoja, saadaan myös isompia satoja. www.evira.fi FAZER ON lisensoinut VTT:n kehittämän ja patentoiman teknologian, jonka ansiosta kaurasta pystytään nyt erottelemaan uusia terveysvaikutteisia ainesosia, kuten beetaglukaania, proteiinia ja kauraöljyä. – Halusimme nostaa kauran jalostusastetta ja kehittää uusia tuotteita kaurasta erityisesti elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Kyseessä on merkittävä uusi valmistuslinja, joka lisää suomalaisen kauran käyttöä ja nostaa sen arvoa, kertoo Fazer-konsernin strategiasta ja myllyliiketoiminnasta vastaava johtaja Heli Arantola. Prosessi perustuu Fazerin VTT:ltä lisensoimaan, suomalaiseen keksintöön, joka on yksinoikeudella Fazerilla käytössä Euroopassa ja Venäjällä. Maailmalla kaura on ollut nouseva trendi ja kauratuotteille on kysyntää erityisesti sen todistettujen terveysvaikutusten vuoksi. EU:ssa on hyväksytty terveysväitteet kauran tuomista eduista sydänterveyteen, verensokeriin, veren kolesterolipitoisuuteen ja vatsan hyvinvointiin. www.fazer.fi ULLA OKSANEN
26 FARMI 5/2015 Veikeä vuohi kiinnostaa. Silti varsinaisia vuohitaloustiloja on Suomessa vain kourallinen. Ammattitilojen kirjo on monipuolinen. Osa tuottaa maitoa, toisilla pääpaino on maidon jalostuksessa. ”Vuohi on eläin, josta joko tykkää tai sitä inhoaa” Ammattimaisesti toimivia vuohitiloja on Suomessa parisenkymmentä. – Valitettavasti ammattimaiset vuohitilat ovat vähentyneet. Eniten on omatarvekasvattajia ja muutaman lemmikkivuohen tiloja, sanoo Suomen Vuohiyhdistyksen puheenjohtaja ja maatalousyrittäjä Marita Ollila. Suomen Vuohiyhdistyksessä toivotaan, että mahdollisimman moni innostuisi vuohista. Etenkin nuoria yrittäjiä kaivataan. – Aloittaminen on melko helppoa, sillä monet olemassa olevat tilat kelpaavat. Vuohi ei ole köyhän miehen lehmä, vaikka sanonta niin meneekin. WebVuohi kerää sukutiedot talteen – lemmikkivuohitilat mukaan PROAGRIA KESKUSTEN Liitto, ProAgria Etelä-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa toteuttivat viime vuonna MMM:n rahoituksella yhteisen suomenvuohen polveutumisrekisterin perustamishankkeen, jossa vuohitiloilta kerättiin polveutumistiedot ja talletettiin ne yhteiseen tietokantaan. Samalla luotiin WebVuohi-ohjelma, jolla tilan eläinten tietoja voidaan ylläpitää. – ON hienoa, että nyt kovan työn tuloksena vuohilla on viimein oma rekisteri. On ollut vaarana, että suomenvuohen kanta supistuu ja tule sisäsiittoiseksi, kun tietoja ei ole ylhäällä missään. Myös lemmikkitilojen pitäisi tulla mukaan merkitsemään eläimet rekisteriin. Pitäisi ymmärtää, ettei rekisteriä pidetä EU:ta varten, vaan on meille kaikille eduksi, että kanta pysyy hyvänä, Marita Ollila sanoo. TEKSTI JA KUVAT: MIMMI VIRTANEN
27 FARMI 5/2015 Marita Ollilalla itsellään on vuohitila Ilmajoella Etelä-Pohjanmaalla. Vuohiojan Kuttulan vajaa 300 lypsävää tuottavat vuohenmaitoa Juustoportin meijerille. Tila on Suomen mittakaavassa suuri, mutta pienestä on aloitettu Vuohiojallakin. Sukutilaa jatkaessaan oli Maritalla vuohia ja peltohehtaareita kumpiakin pari kappaletta. Vuonna 1996 vuohia tuli enemmän, ja käsinlypsyllä hoitui parhaimmillaan 70 kuttua. Uuden kylmäpihaton valmistuttua 2004 siirryttiin konelypsyyn ja eläinmäärä alkoi kasvaa. Myös peltoala on lisääntynyt isäntä Marko Ollilan tultua kuvioihin ja tämän kotitilan yhdistyttyä Vuohiojaan. Kaikki vuohien heinät ja viljat saadaan nyt omilta pelloilta. Vuohet myös laiduntavat tehokkaasti koko kesän, jopa joulukuulle saakka. Tasaisuus on valttia lypsyssä Kuttula töineen on Maritan vastuulla. Vuohiojalla loppukevät on kiireisintä aikaa, kun parin kuukauden aikana lähes kaikki kutut poikivat. Kerralla vuohi saa 1–3 kiliä, mutta Vuohiojalla on syntynyt jopa kahdet viitoset. – Siinä sitä on selvittelemistä, että mikä jalka kellekin kuuluu. Käsittämätöntä, miten niin pieni emä voi saada niin monta kiliä, emäntä päivittelee. Vuohet tuottavat maitoa, vaikka eivät poikisikaan vuosittain. Vuohiojalla kuttujen astutusta on nyt kuitenkin tehty pari vuotta putkeen tavoitteena saada nuorempia lypsäviä. Lypsy tapahtuu lypsyasemalla kahdesti päivässä, kerralla aikaa kuluu reilu kolme tuntia. Puurakenteinen lypsyasema on itse suunniteltu, ja kerralla asemalle mahtuu 50 kuttua. Väkirehuannos on lypsäjän apuna. – Ruoka on ainut asia, jolla saa houkuteltua vuohen lypsylle, miellyttämistarkoituksessa se ei tee mitään. Tukikelpoisuuden täyttämiseksi vuohen tulisi lypsää vuodessa vähintään 400 litraa. Vuohet eivät aina ole tasavertaisia lypsäjiä. – Meillä on eläimiä, jotka lypsävät vähemmän, ja niitä jotka lypsävät 3–4 kertaa enemmän. Keskimääräinen päivätuotos on noin 2–2,5 litraa. On hyvä, että vuohi lypsää tasaisesti. En pidä siitä, että joku lypsää ihan hulluna kesäaikaan niin, että utareet repeilevät ja talvella ovat sitten ummessa. Tasaisuus on valttia. Ennakkoluulot karisemassa Juustoportin Jalasjärven meijeriin vuohenmaitoa toimittaa tällä hetkellä 9 tilaa. Se on ainut vuohenmaitoa vastaanottava meijeri Suomessa. Monet vuohitilat jalostavatkin maitonsa itse. Yksi syy on matka, toinen hinta. – Kilpailu olisi tervetullutta, jotta saataisiin tuottajahintaakin hieman ylöspäin. Nyt mennään lähes lehmänmaidon hinnoissa, vaikka kyse on erikoistuotteesta. Itse maitonsa jalostavat ovat hinnoittelun suhteen paremmassa asemassa. Tilalla on alkamassa nyt toinen kausi luomutuotannossa. Valitettavasti maito menee meijerissä kuitenkin tavanomaisesti tuotetun sekaan. – Juustoa tehdään Juustoportilla minimissään tuhannen litran kattilalla, ainoana luomutilana emme pysty tuottamaan riittävästi maitoa. Tarvittaisiin kaksi luomutuottajaa lisää. Marita sanoo, että ennakkoluulot ovat olleet vuohenmaidon ongelmana. Etenkin maitoallergioiden lisääntyminen ja kasvanut juustojen kulutus ovat lisänneet kiinnostusta vuohenmaitoa kohtaan. – Aikaisemmin ajateltiin, että maito maistuu ja haisee jotenkin pahalle. Nyt etenkin nuoret ovat kiinnostuneita. Matkailu on laajentanut tietämystä. Ulkomailla vuohenmaito ja -liha ovat hyvin yleisiä. Marita harmittelee sitä, että etenkin hygieniatoiminnan vaatimukset karsivat intoa kuttulan ja oman meijerin perustamiseen. Myös logistiikka on haaste. – Paperipuoli ei saisi olla näin työllistävää, tähän pitäisi saada helpotusta. Nyt suurin osa ostajista on EteläSuomessa, mutta tilat suureksi osin Keskija Pohjois-Suomessa tai täällä Etelä-Pohjanmaalla. Logistiikkaongelma tulee vastaan. Vuohi on kujeileva persoona Vuohi on laumaeläin, mutta mukaan mahtuu paljon itsenäisiä persoonia – jokainen on oikeastaan oma vahva persoonansa. – Vuohi on viisas, eikä se ole samalla tavalla kiltti, kuin lammas. Se tekee metkuja, kiipeä katolle ja osaa avata aitauksen. Vuohi on eläin, josta joko tykkää tai sitä inhoaa, välimuotoa ei ole, Marita naurahtaa. Emäntä kuitenkin painottaa, että näitä ärsyttäviä eläimiä hän ei vaihtaisi pois. Joskus tulee kiinnyttyä joihinkin yksilöihin liiankin kanssa. – Moni haluaa vuohia lemmikiksi. Itsekin olen myynyt muutamia, mutta toivon aina, että ostaja on ottanut eläimestä selvää. Vuohi elää jopa 20-vuotiaaksi, siihen tulee sitoutua. Marita kertoo, että vuohitilojen välillä vallitsee hyvä henki, kilpailulle ei ole sijaa. – Etenkin täällä Ilmajoella olevien tilojen kesken soitellaan jopa päivittäin. Vain vuohenkasvattaja voi ymmärtää vuohenkasvattajan ongelmia. Emme kilpaile, vaan yhdessä viedään vuohen asiaa eteenpäin. Se on kaikkien eduksi. ?
28 FARMI 5/2015 Alajärven vuohitila Satakunnan Noormarkussa on hyvä esimerkki siitä, ettei kotieläintuottajaksi ryhtyminen ja sillä pärjääminen aina vaadi suuria eläinmääriä tai korkeita kattoja. Asko ja Ida Alajärven tällä hetkellä 40-päinen vuohikatras asustelee tuvan takaisessa metsässä ja pihapiirin aitauksissa. 20 kutun ja niiden keväällä syntyneiden kilien tukikohtana toimii pieni kylmäpihatto, jossa on lämpölamput talven varalle. Lumihanki houkuttaa eläimiä tosin talvellakin, isäntäväki kertoo. Kaikki tilalla tuotettu maito käytetään oman tuvan elintarvikehuoneistossa, jossa siitä valmistuu myyntiin vuohenmaitokosmetiikkaa sekä -toffeeta. Tila ei ole ainut vuohenmaitokosmetiikkaa valmistava tila Suomessa, mutta yhtä laajassa mittakaavassa sitä ei muualla tehdä. Alajärvet menevät vastavirtaan monessa muussakin asiassa. Porin alueelta kotoisin oleva pariskunta osti tilan vajaa kymmenen vuotta sitten, vaikkei kummallakaan ollut kokemusta maataloudesta tai eläintenpidosta. – Oli luonnollinen asia, että kun omaa kämppää alettiin katsoa, että joku maapaikka sen pitäisi olla, Ida Alajärvi sanoo. Asumattomana ollut, juuri remontoitu talo ilman lähinaapureita löytyi läheltä. Tilalla on jo ehtinyt olla muun muassa villisikoja, kanoja ja lampaita. Vuohet tulivat viitisen vuotta sitten omatarvevuohiksi. – Kun liha, munat ja muut tulivat itseltä, oli luonnollista, että maitokin tulisi, Ida selittää. Hänen mukaansa toffeiden sekä kosmetiikan kaupalliseen valmistukseen vain ajauduttiin pari vuotta sitten. Nyt kutut ja maidonjalostus työllistävät molemmat täyspäiväisesti. Ceitsemän kuttukiliä Tilaan kuulunut peltoala on metsittynyt vuosien saatossa, joten omaa peltoa ei ole. Vuohien viljat ja heinät saadaan onneksi ostettua 7 kilometrin säteeltä. Ehtiväiset kutut kiipeilevät mielellään joka paikkaan, ja ne tykkäävät syödä ryteikköä, joten metsämaa sopii niille oivallisesti. Nurmikko sen sijaan ei vuohien avulla siistinä pysy. Kun voikukkien kukinta lakkaa, lakkaa myös kiinnostus pihanurmea kohtaan. Vuohesta joko tykkää tai sitä inhoaa – sen allekirjoittavat myös Alajärvet. – Pitää olla tietynlainen luonne, että vuohi on oma eläin. Vuohi on yksilö, välillä liiankin kanssa, ja siihen saa samanlaisen suhteen kuin koiraan. Se oppii nimensä, ja tietää äänensävyistä, milloin on jotain hyvää tarjolla ja milloin olen vihainen. Toki asia voi olla erilailla isoilla tiloilla. Meillä vuohet ovat vahvasti leimaantuneet meihin, Ida selittää. Alajärven kaikki kutut ovat jo tänä keväänä poikineet. Pari vuotta sitten käyttöön otetussa ABC-nimeämissysteemissä mennään nyt C-vuodessa. Jaloissa pyöriikin seitsemän tänä keväänä siunaantunutta kuttukiliä: Cirpa, Calli, Charlotta, Carita, Carla, Cara ja Carmen. Yrittäjän puolesta kuttuja olisi saanut tulla enemmänkin. Sen sijaan pukkeja saatiin 15. – Ei kyllä naurattanut, naurahtaa Ida nyt. Koska pukeilla ei ole juurikaan annettavaa toffeen tai kosmetiikan valmistuksessa, lähtevät ne tilalta joko jalostuseläimeksi muille vuohitiloille, lemmikkivuohiksi tai päätyvät kesän jälkeen teuraaksi. Myös Alajärven tila saa paljon kyselyjä lemmikkivuohista. – Aika tarkkaan katsomme, kenelle myydään. Haluan, että ostaja ottaa selvää vuohesta, tulee katsomaan niitä ja oikeasti miettii eläimen ottamista. Aina sanon
29 FARMI 5/2015 CONTRA MONIRESISTENTTI Öljyretikka saneeraukseen ja ankeroistorjuntaan RIVIVÄLIHARAT IPJA LUOMUVILJELYYN Robocrop KATSO haran esittelyvideo: www.garford.com Maahantuonti ja myynti: S.G.Nieminen Oy, Jussi Peltonen, puh. 040 582 9955, www.sgnieminen.? • parantaa maan rakennetta • sitoo ravinteita • tukahduttaa rikkakasvit • torjuu ankeroisia • pienentää kasvitautipainetta Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: • Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN PARANNA PELTOSI KASVUKUNTOA Pasi Myllymäki www.sgnieminen.fi SGNieminen12P.indd 1 5.4.2013 8:29:17 ostajille, että jos vuoheen kyllästyy, ei ole rikos laittaa sitä teuraaksi. On armeliaampaa laittaa pois kuin myydä eteenpäin huonoon kotiin. Valikoimassa vara parempi Alajärven kosmetiikkaa myydään GoCos-tuotemerkin alla. Nimi tulee sanoista goatmilk eli vuohenmaito ja cosmetics eli kosmetiikka. Tuotekehitystä on tehty paljon ja valikoima on suuri, mukaan mahtuu kymmeniä tuotteita kosteusvoiteista kylpypalloihin. – Nykypäivänä kaikkea on saatavilla. Haluan tarjota mahdollisimman paljon valinnanvaraa omissa, suomalaisissa tuotteissa. Kosmetiikassa me kaikki tykkäämme erilaisista tuoksuista ja koemme ne eri tavoin. Ihmiselle, joka ei tykkää salmiakista, on myös vaikeaa myydä salmiakkitoffeeta. Pyrin siihen, että jokaiselle löytyy jotakin. Tuotteita valmistetaan kahdesti päivässä, heti aamuja iltalypsyn jälkeen. Lypsy tehdään käsin ja siihen osallistuvat aina molemmat. – Vartti lypsämisestä tuotteet ovat jo kiehumassa. Siinä ajassa ei kesähelteilläkään mitään pääse tapahtumaan. Elintarvikkeisiin ja eläimiin liittyvää byrokratiaa tai valvontoja Alajärvet eivät pidä ongelmana, vaan ainoastaan hyvänä asiana. He kaipaisivat myös kosmetiikkapuolelle tarkempaa valvontaa. – Kotitekijöitä on nykyään paljon ja ihmiset myyvät mitä sattuu. Jos myy kosmetiikkaa, on reseptiikan oltava Tukesin hyväksymää ja asiat muutenkin kunnossa. Meillä esimerkiksi kaikkien valmistuserien raakaaineet on oltava tarkkaan jäljitettävissä. Tunnettuus kovan työn tulosta Monet vuohitilat jalostavat maitonsa juustoksi. Alajärven tilallakin juustoa tehdään joskus itselle, mutta pienellä eläinmäärällä kaupallinen valmistus ei kannata. Vaikka maito on pääraaka-aine kosmetiikassa ja karkissakin, on sen menekki suhteessa juustoon pienempi. Muut tarvittavat raakaaineet pyritään ostamaan mahdollisimman läheltä. Kaikki, mikä vain saadaan ostettua kotimaisena, ostetaan. Tuotteita myydään lähinnä oman verkkokaupan, tilamyymälän ja Porin REKOringin kautta. Muutamia yksittäisiä jälleenmyyjiä on ollut, mutta nyt Alajärven kosmetiikka on pääsemässä yhden ison ja yhden pienemmän liikeketjun valikoimiin maanlaajuisesti. Tämä on Idan mukaan erävoitto sekä vuohituotteille, että elinkeinonaan vuohia pitäville suomalaisille. Ida kiittelee, että tuote on löydetty hyvin, mutta paljon on työtäkin tehty. Hän sanoo tuotteiden kohtaavan edelleen ennakkoluuloja. Vuohen hajusta saa kuulla liiankin usein. – Uuden tuotteen tuominen markkinoille on aina iso haaste. Suomen kulttuurissa mennään isoon markettiin, ostetaan se valio, eikä mitään muuta uskalleta kokeilla. En edes tiedä, miten monta sataa kiloa makeisia on alussa maistatettu. Enkä ainakaan halua laskea rahamäärää, joka siihen on uponnut, nainen naurahtaa.?
30 FARMI 5/2015 Mycoplasma bovis ei kuulu virallisesti vastustettaviin tauteihin, eli taudin löytyminen tilata ei aiheuta viranomaisten taholta mitään toimenpiteitä. Elinkeinon toimesta M.bovista koetetaan vastustaa sillä tietämyksellä ja resursseilla, mikä Suomessa on käytössä ja tietämystä koetetaan saada aktiivisesti lisää. M. bovis -bakteeria oli löydetty kesäkuun alkuun mennessä 41 tilalta pääasiassa keskisen Suomen alueelta. Karjoista 12 on lypsykarjoja ja loput lihanautatiloja, vasikkakasvattamoita tai näiden yhdistelmiä. Tartunta leviää oireettomien eläinten mukana M. bovis leviää tilalta toiselle pääsääntöisesti oireettomien tartunnankantajaeläinten mukana. Eläimestä toiseen se leviää suoran kontaktin TEKSTI: ELÄINTEN TERVEYS ETT RY KUVAT: MIMMI VIRTANEN JA AHTI SORMUNEN Mycoplasma bovis on yksi tärkeimmistä ja yleisimmistä naudan hengitystietulehdusten aiheuttajista maailmalla. Hengitystietulehdusten lisäksi se aiheuttaa nivel-, korvaja silmätulehdusta, utaretulehdusta ja luomisia. Tartunta altistaa eläimiä muille keuhkotulehdusbakteereille, ja siten helposti lisää sairastavuutta ja antibioottien käyttöä. Bakteerin ikäviin ominaisuuksiin kuuluu, että tartuntaa on käytännössä erittäin hankala hävittää eläinpopulaatiosta, johon se on kerran levinnyt.
31 FARMI 5/2015 kautta kosketusja pisaratartuntana muun muassa sieraineritteiden välityksellä. Tartunta voi siirtyä myös maidon kautta utaretulehdusta sairastavasta lehmästä vasikoihin sekä navettaympäristöön. Tauti voi levitä myös tartuntaa kantavien nautojen eritteiden välityksellä työvälineiden, ihmisten ja kuljetusajoneuvojen mukana, mikäli työvaatteita ja -jalkineita ei vaihdeta tai työvälineiden ja ajoneuvojen puhtaudesta ei huolehdita. Tautitilanteessa yskivät vasikat on hyvä saada omaan tilaansa, jossa on hyvä ilmanvaihto tai vaikka ulos. Vasikkakasvattamoissa on todettu olevan hyötyä, jos vasikat saadaan pienempiin ryhmiin esimerkiksi alle 10 vasikan karsinoihin, joiden välillä on kiinteät väliaidat. Vasikkaryhmät kannattaa pitää yhtenäisenä ja liikutella ryhmiä kertatäyttöisyysperiaatteella. Näin piilevänä esiintyviä tartuntoja, ei levitettäisi muihin ryhmiin. Mikäli mykoplasmalle tyypillisiä hengitystieoireita, korvatulehdusoireita, utaretulehdusta tai niveltulehduksia esiintyy, kuolleisuus Parhaiten M.bovikselta on turvassa kun pitoeläinten osto on minimissä myös kotimaan sisällä. Mikäli ostoja kuitenkin tehdään, on syytä edellyttää myyjältä selvitys karjan terveystilanteesta ennen ostopäätöstä. on suuri tai kun hoitovastetta ei saada tavanomaisilla antibiooteilla, on syytä aktivoitua tilanteen kartoittamiseksi. Näytteeksi eläinlääkäri voi ottaa syväsivelynäytteitä tai sierainlimaa yskivien, raskaasti hengittävien tai niveltulehdusta potevien vasikoiden sieraimesta. Utaretulehdusnäytteet kannattaa lähettää tutkittavaksi sellaiseen laboratorioon, jolla on käytössä PCRtutkimusmenetelmä, koska perinteinen viljely on mykoplasman osalta hidas ja bakteeri jää helposti löytämättä. Myös kuolleet vasikat kannattaa lähettää avattavaksi. Mykoplasma on myös tuontiriski Onneksi nautoja tuodaan Suomeen hyvin hallitusti. Kaikki lypsyrotuiset eläimet on tähän mennessä tuotu Ruotsista, jonka nautatautitilanne parhaiten vastaa omaamme niin mykoplasman kuin muidenkin tartuntojen osalta. Liharotuisista naudoistakin suurin osa on tullut Ruotsista, mutta siitossonneja on tuotu jonkin verran myös Tanskasta. Muista maista, kuten Saksasta, Skotlannista ja Virosta, on vuosien mittaan tullut vain yksittäisiä tuontieriä Highland Cattle -nautoja. M. bovis -riski on näissä maissa merkittävä. Riskin vuoksi ETT ry:n hallitus antoi vuoden 2013 alussa suosituksen välttää elävien nautojen tuontia aina, jos uutta eläinainesta on mahdollista saada alkioiden tai sperman muodossa. ETT ohjeistaa tapauskohtaisesti jokaisen tuontisuunnitelman siten, että lähtökarjan M. bovis -tilanne pyritään selvittämään tilan eläinliikenteen ja diagnostiikan sallimissa rajoissa. ETT ei suosittele tuontia, jos tuotavan naudan lähtökarjan M. bovis -tilannetta ei pystytä selvittämään, tilalla on merkkejä akuutista tartunnasta tai eläinliikennettä koskevat taustatiedot viittaavat korkeaan riskitasoon. Tuoja on kuitenkin itse aina viime kädessä se, joka tekee päätöksen riskistä, jonka on valmis ottamaan. Nautaketjuun uusi turvallinen toimintatapahankkeella potkua Mykoplasman siivittämänä nautasektorilla on pohdittu uusia toimia, joilla tarttuvijatkuu ? Faktaa Mycoplasma boviksesta osoitteessa www.ett.fi/tarttuvat_taudit/nautojen_tarttuvat_taudit sekä nautojen tuontiin liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnasta osoitteessa www.ett.fi/content/nauta. Lisätietoja antavat ETT ry:stä: Terveydenhuoltoeläinlääkäri Erja Tuunainen, erja.tuunainen@ett.fi Toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi, pirjo.kortesniemi@ett.fi
32 FARMI 5/2015 PIHATTO 100% sertifioitu hybridirakenne avarat muunneltavat tilat siirrettävä suomalainen takuutuote Best-Hall on 100% kotimainen halliratkaisu maatalouden erityistarpeisiin. Sertifioitu suunnittelu, asennus ja materiaalit sekä teräsrungon pintakäsittelyn 25 vuoden takuu takaavat kestävän lopputuloksen. MYÖS PUUVERHOIL TUNA! PALOLUOKKA P2 Best-Hall Oy Yhdystie 3 – 7 68300 KÄLVIÄ Puh. 06 832 5000 Fax 06 835 0477 info@besthall.com www.besthall.com Eläinten terveys ETT ry on koordinoinut ja kehittänyt M.boviksen vastustusta yhteistyössä sidosryhmien kanssa: Riskialueen tankkimaitokartoitus keväällä 2013 M. bovis -analyysi mukana utaretulehdusmäärityksissä, joita Suomessa tehdään n. 100 000 vuosittain M. bovis vastustusohjelman käynnistäminen vuonna 2013 M. bovis seminaari 2013, jossa saatiin kansainvälistä tietoa Makerarahoitteinen laaja M. bovis tutkimushanke 20132016, jota toteutetaan Eviran ja HY:n yhteistyöllä. Tavoitteena saada lisätietoja tutkimusmenetelmistä, leviämisestä, oireista ja saneerauksesta. ETT seuraa aktiivisesti M. bovis -tilannetta ja pohtii tarvittavia jatkotoimia niin tilatasolle kuin valtakunnallisesti sekä tiedottaa eläinlääkäreitä ja muita sidosryhmiä tilanteesta ETT hallinnoi ruokaketjuhanketta, jossa tavoitteena luoda nautaketjuun uusi turvallinen toimintatapa ehkäisemään tehokkaammin nautojen tartuntatauteja en nautatautien leviämistä pystyttäisiin paremmin ehkäisemään. Tilakoon kasvu, monimuotoinen tuotanto, uudet tuotantotavat, kuten hiehohotellitoiminta, ovat lisänneet nautaliikennettä tilojen välillä. Riski tarttuvien tautien leviämiselle oireettomien eläin välityksellä karjasta toiseen kasvaa, ellei eläinkaupan toimintakulttuurissa tehdä muutoksia. ETT ry haki hankerahoitusta Nautaketjun turvallisen toimintatavan kehittämiseksi. Maatalousvirasto myönsi rahoituksen ja hanke käynnistyi vuoden alussa. Tavoitteena on luoda nautasektorille uusi kansallinen toimintatapa, joka sisältää hallitun ja vastuullisen toimintamallin ja pelisäännöt nautaketjun eläinliikenteen hallintaan. Pelisääntöjä laaditaan työryhmissä, joissa on laaja tuottajien ja sidosryhmien edustus. Lisäksi Nasevaan tehdään sähköinen karjan terveystilanneraportti, jota voi hyödyntää tilojen välisessä eläinkaupassa. Vuoden 2016 aikana on tarkoitus järjestää hankkeen valtakunnallinen koulutuskierros, jotta uutta toimintakulttuuria saadaan vietyä käytäntöön. Kohderyhmänä ovat kaikki nautasektorilla alkutuotannossa toimivat tahot. Hanke toimii samalla foorumina maitoja naudanlihasektorin yhteiselle keskustelulle koko tuotantoketjun laatua hyödyntävistä toimenpiteistä. ?
33 FARMI 5/2015 HYÖT YELÄIMET Tilasekoitus edullinen ja vaivaton ratkaisu säästää rehukustannuksissa. Hauhon Myllärit jalostaa viljasi tilakohtaiseksi täysrehuksi. Myös luomurehuja. Puh: 0405526671 HAUHON MYLLÄRIT OY www.hauhonmyllarit.fi HAUHON MYLLÄRIT OY PIHATTO 100% sertifioitu hybridirakenne avarat muunneltavat tilat siirrettävä suomalainen takuutuote Best-Hall on 100% kotimainen halliratkaisu maatalouden erityistarpeisiin. Sertifioitu suunnittelu, asennus ja materiaalit sekä teräsrungon pintakäsittelyn 25 vuoden takuu takaavat kestävän lopputuloksen. MYÖS PUUVERHOIL TUNA! PALOLUOKKA P2 Best-Hall Oy Yhdystie 3 – 7 68300 KÄLVIÄ Puh. 06 832 5000 Fax 06 835 0477 info@besthall.com www.besthall.com ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN tutkimuksissa on varmistunut Mycoplasma gallisepticum -tartunta kolmella harrastesiipikarjatilalla eri puolilla Suomea. Bakteeri aiheuttaa siipikarjassa tarttuvan hengitystietulehduksen, eikä sitä vastaan ole hoitoa. Lintu voi jäädä taudin kantajaksi koko eliniäkseen. Siipikarjan mykoplasma ei tartu ihmisiin, mutta tauti voi levitä ihmisten välityksellä. Bakteeria on tavattu sekä kalkkunoilla että kanoilla, tuotantosiipikarjassa tartuntaa ei ole ilmennyt. Siipikarjan hengitystietulehdusten aiheuttajia on useita. Vakavin tauti on lintuinfluenssa. Jos linnuilla havaitaan oireita, on omistajan heti otettava yhteyttä kunnaneläinlääkäriin taudin syyn selvittämiseksi. Tartunnan alkuperää selvitetään parhaillaan. Mycoplasma gallisepticum -tartunta on yleinen Euroopassa. Sitä esiintyy myös Ruotsissa harrastesiipikarjassa, mutta ei tuotantosiipikarjassa. Suomessa tuotantosiipikarjassa M. gallisepticum -tartunta on viimeksi todettu vuonna 1988. Evira muistuttaa, että lintujen laiton tuonti voi vaarantaa Suomen hyvän eläintautitilanteen ja levittää tartuntoja myös tuotantosiipikarjatiloille. Vuosina 2011–2014 harrastekanaloissa levisivät laajasti tarttuva keuhkoputkentulehdus sekä kurkunpäänja henkitorventulehdus, ilmeisesti laittoman tuonnin seurauksena. Kaikkien siipikarjan maahantuojien on rekisteröidytPIXABA Y tävä Eviraan ennen tuontia ja noudatettava tuonnissa vaadittavia terveysehtoja. www.evira.fi
34 FARMI 5/2015 HYÖT YELÄIMET SIKAVAN JA Nasevan nykyiset järjestelmät suljetaan 10.8. ja uudet järjestelmät avautuvat 17.8. Eläinten Terveys ETT ry kehottaa tarkistamaan ajoissa ennen vanhan järjestelmän sulkemista, että oma sähköpostiosoite on ajan tasalla. Tarkastuksen voi tehdä Omat yhteystiedot -kohdasta. Uuteen järjestelmään pääsee kirjautumaan vanhalla käyttäjätunnuksella EVIRAN MUKAAN viranomaisille tehdään yhä useammin ilmoituksia tuotantoja lemmikkieläinten laiminlyönneistä. Epäily eläinsuojelusäännösten vastaisesta eläintenpidosta johti vuonna 2014 noin 5 000 tarkastuskäyntiin. Vajaa puolet kaikista tarkastuksista johti viranomaistoimenpiteisiin. Tyypillisiä syitä puutteille tuotantoeläinten pidossa ovat säännösten noudattamisen kalleus ja alan tuottavuusvaatimusten lisääntyminen. Lemmikkien pidon puutteiden syynä on useammin tietämättömyys ja vakavissa tapauksissa ongelmat oman elämän hallinnassa, Evirasta kerrotaan. Tuotantoeläimiä kohdeltiin viime vuonna hieman aiempaa paremmin. Epäilytarkastuksista kiiretoimenpiteisiin jouduttiin vain harvoin, vaikka lähes puolella annettiin kieltoja ja määräyksiä. Tiloille tehdyissä suunnitelmallisissa eläinsuojelutarkastuksissa 22 prosentissa havaittiin puutteita. Nautatiloilla havaittiin laiminlyöntejä jonkin verran edellistä vuotta vähemmän. Sikatiloilla laiminlyöntejä todettiin edellistä vuotta enemmän. Turkiseläintiloja tarkastettiin aiempia vuosia huomattavasti vähemmän. Muista tuotantosuunnista tarkastettiin yksittäisiä tiloja, eikä puutteita esiintynyt. Eläinkuljetusten epäkohdat vähenivät selkeästi edellisen vuoden 20 prosentista 12 prosenttiin. Eläinten kuljetuskuntoisuus ja eläinten erottelu on parantunut ja ajoneuvojen kunto hienoisesti kohentunut. Huomattava osa puutteista löytyi aiempien vuosien tapaan lainsäädännön edellyttämistä asiakirjoista. Puutteiden korjaamiseksi sekä tuotantoettä lemmikkieläinten pitäjille annettiin myös neuvontaa. www.evira.fi ja salasanalla. Ensimmäisellä kirjautumiskerralla järjestelmä ohjaa automaattisesti vaihtamaan vanhan salasanan salalauseeksi. Jos salalauseen unohtaa, voit tilata järjestelmästä uuden. Järjestelmä lähettää uuden salalauseen vain siihen sähköpostiosoitteeseen, joka Sikavaan/Nasevaan on tallennettu. Ennen vuotta 2011 Sikavaan ja 2012 Nasevaan tallennetuista tilakäynneistä näytetään järjestelmäuudistuksen jälkeen vain tekijä ja päivämäärä. Ennen järjestelmän vaihtumista tilakäyntien tiedot on mahdollista tallentaa omalle koneelle PDF-tiedostoina. Järjestelmien käyttöön tullaan antamaan käyttökoulutusta. Tietoa koulutuksesta jaetaan Sikavan ja Nasevan uutisissa. www.ett.fi MIMMI VIR TANEN
35 FARMI 5/2015 Soveltuvat käytettäväksi KAIKKIEN lypsyrobottien kanssa. Müeller Tuottajantie 67, 60100 Seinäjoki p. (06) 4209 700 www.sft.fi tilasäiliöt ja siilot FARMOS ROBO ON KORKEALAATUINEN TUOTESARJA LYPSYROBOTTIHYGIENIAAN Tengströminkatu 6, PL 157, 20101 Turku | Puh. 00 asiakaspalvelu@kiiltoclean.fi | www.kiiltoclean.fi ROBO-SARJA F 2 Robo E emäksinen pesuneste F 3 Robo KE emäksinen, klooripitoinen pesuneste F 4 Robo H hapan pesuneste F 5 Robo D harjapesuaine F 6 Robo V vedinkasto F 19 Supe emäksinen pesuaine F 11 Softsan desinfioiva ja klooriton pesuaine F 10 Hype klooripitoinen pesuaine Vario-vaahdotin. Kokonaisratkaisu lypsyrobottijärjestelmän ja tilasäiliön vaativaan pesuun: Kokonaishygieniaa täydentävät vaahtopesuaineet ja levitystä helpottava vaahdotin: Laitevalmistajan spesifikaatioiden mukaisia pesuaineita voidaan käyttää täysin turvallisesti. Kehitetään ja valmistetaan Suomessa. Toimitetaan nopeasti tilalle. Maidon laatu alkaa puhtaudesta Farmi.indd 1 22.6.2015 10.04 MIMMI VIR TANEN
36 FARMI 5/2015 HEVOSET Osta lippusi iltajuhliin www.kuninkuusravit.fi Mitä tapahtuu Kunkkaribileissä, pysyy Kunkkaribileissä Iltajuhlat Joensuu Areenalla Perjantai 31.7. Happoradio Arttu Wiskari Kaukolasipartio Lauantai 1.8. Yölintu Maija Vilkkumaa Kaukolasipartio Dirty Gentlemen SUOMALAISEN RAVIKAUDEN suuripalkintoisin ravilähtö Finlandia-ajo Vermossa 17.toukokuuta päättyi upeisiin suomalaisjuhliin. Ari Moilasen ohjastama ja Markku Niemisen valmentama Bret Boko yllätti kansainväliset ravitähdet voittaen 110 000 euron palkinnon keulajuoksun jälkeen. Kimppatalli Stable Bet on Bretin omistama Bret Boko avasi auton irrottua todella kovaa matkaan ja otti johtopaikan hallintaansa. Huippu-urheilua tarjonneen ravipäivän muita kotimaisia suurkilpailuvoittajia olivat Erkon Pokaalin sankari Suivikas ja Niemisen tallin Begemot Frido, joka voitti 3-vuotiaiden lämminveristen Seppeleajon. 4-vuotiaiden lämminveristen Erkki Rajakoski Memorial päättyi ruotsalaisjuhliin, kun Åke Lindblom kiritti M.T. Jamesin loppusuoralla kärkeen. Finlandia-ajoa seurasi paikan päällä Vermossa vajaa 10 000 katsojaa. www.hippos.fi Suvi Himangan hoitaman Bret Bokon voittoajaksi tuli 12,2 a/1609 m. SUOMEN HIPPOS / ILKKA NISULA Trailer Agent Finland Oy Ab Rejbölentie 300 10380 Karjaa, Raasepori www.iforwilliams.? 040-5606434
37 FARMI 5/2015 HEVOSET Puh. (09) 2252 860 fax (09) 2252 8660 Lepolantie 9, 03600 Karkkila novalab@novalab.fi LOISPOSTI Helppo ja vaivaton läHetyspakk aus! UUSI helppo tapa tarkistaa hevosesi madotustarve! www.loisposti.fi UUTEEN HALLITUSOHJELMAAN on kirjattu, että hevosen lannan käyttö sallitaan energiantuotannossa. Hevosalalla tämän toivotaan tarkoittavan nimenomaan lannan polton mahdollisuutta tilatasolla ja pienemmissä yksiköissä. Suomessa hevosenlanta luokitellaan eläinperäiseksi jätteeksi, jota on mahdollista polttaa vain suurissa jätteenpolttolaitoksissa. Muualla EU:ssa säädöksiä tulkitaan eri tavoin, mikä mahdollistaa polton kustannustehokkaasti pienemmissä yksiköissä. Hevosala on tehnyt vuosia lujasti töitä lannanpolton hyväksymiseksi Suomessa samalla tavoin kuin muualla EU:ssa. Mahdollisuuksien hevonen -yhteistyöverkosto laati tulevaa hallitusohjelmaa varten viime syksynä viestin kaikille eduskuntaryhmille. – On tärkeää, että hevosenlannan polttaminen energiaksi tilatasolla ja hevoskeskittymissä saadaan taloudellisesti mahdolliseksi. Lainsäädännöllä ja ohjeistuksilla pitää edistää myös hevosenlannan lannoitekäyttöön liittyvää järkevää toimintaa, toteaa Suomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall. www.hippolis.fi Kesän ravit Kesäkaudella raveja pääsee seuraamaan myös kesäraviradoilla. Kesäraviradat merkitty listaan oranssilla. 27.6. Kouvola (Kymi Grand Prix), Sodankylä ja paikallisravit KeskiSuomessa Multian Riuttakankaalla 28.6. Riihimäki ja Seinäjoki 29.6. Kaustinen ja Lieksa 30.6. Tampere 1.7. Helsinki, Hankasalmi, Vaasa ja paikallisravit Pohjanmaalla Hirsikankaalla 2.7. Kauhava, Mikkeli ja Maarianhamina 3.7. Forssa ja Vieremä 3.–5.7. Lahti (Suur-Hollola) 5.7. Halsua ja Kaukonen 6.7. Joensuu ja Loviisa 7.7. Tampere 8.7. Helsinki ja Lappeenranta 9.7. Kajaani ja Seinäjoki 10.7. Helsinki ja Suonenjoki 10.–11.7. Kaustinen 11.7. Mikkeli 11.–12.7. Jämsä 12.7. Kemijärvi 13.7. Loviisa ja Turku 14.7. Lappeenranta ja Lieksa 15.7. Helsinki, Vaasa ja paikallisravit Keski-Suomessa Karstulassa sekä Pohjanmaalla Reisjärvellä 16.7. Pori ja Riihimäki 17.7. Kajaani, Tampere ja paikallisravit Savossa Juvalla 18.7. Tornio 18.–19.7. Mikkeli (St Michel) 19.7. Haapajärvi ja paikallisravit Pohjanmaalla Seinäjoella 20.7. Turku 21.7. Tampere ja Paikallisravit Pohjanmaalla 22.7. Helsinki ja Lappeenranta 23.7. Riihimäki, Ylivieska ja paikallisravit Savitaipaleella 24.7. Forssa ja Vieremä 24.–25.7. Lapua 25.7. Pori ja Pihtipudas 26.7. Turku, Tornio ja paikallisravit Etelä-Suomessa Orimattilassa 27.7. Loviisa ja Oulu 28.7. Lieksa, Maarianhamina ja Tampere 29.7. Helsinki ja Kajaani 30.7. Maarianhamina ja Seinäjoki 31.7. Helsinki ja Kuopio 1.–2.8. Joensuu (Kuninkuusravit) 3.8. Turku 4.8. Tampere 5.8. Helsinki ja Oulu 6.8. Kokkola ja Lappeenranta 7.8. Forssa, Kouvola ja Vieremä 8.8. Rovaniemi, Vaasa ja paikallisravit Hämeessä 9.8. Kajaani, Loviisa, paikallisravit Hämeessä 10.8. Kaustinen 11.8. Tampere 12.8. Helsinki ja Kuopio 13.8. Mikkeli ja Seinäjoki 14.8. Jyväskylä, Ylivieska ja paikallisravit Savossa Pieksämäellä 15.8. Tampere ja Tornio 16.8. Pihtipudas ja Riihimäki PUHDASTA KUMIROUHETTA! NOWASTE OY puh. Nea Lehmussaari 050 400 1200, www.nowaste.fi Pyydä tarjous! Monipuolisuus on lempitermejämme.
38 FARMI 5/2015 Talliyrittäjä Meri Elomaa päätyi jo pienenä tyttönä ravimaailmaan ? osin pakon sanelemana. – Aivan pienenä olin enemmän kiinnostunut ratsuista. Mutta koska suurin osa alueen talleista oli ravitalleja, ajauduin ravihevosten pariin. 1–2-luokkalaisena menin ensi kertaa harjailemaan hevosia ulviRavivalmentaja Meri Elomaa, 40, on saanut valmentaa urallaan hienoja hevosia ja ajaa lähes 400 starttia. Nyt hän nauttii työssään pienistä jutuista ja osaa arvostaa jo saavutettuja asioita. lalaiselle tallille, sen jälkeen tuli oltua hevostenhoitajana useilla talleilla. Lopulta kaikki illat, viikonloput ja lomat menivät tallilla, Elomaa muistelee. Omaa ravitallia hän on pitänyt Kokemäellä vuodesta 2004. Sitä ennen hevostalous oli sivuelinkeino Laviassa sijainneen maatilayrityksen ohessa. Päätoimistakin raviyrittäjyyttä on takana jo yli kymmenen vuotta. Talvikaudella tallilla asustaa parikymmentä hevosta. Tällä hetkellä pihapiirissä on vain kahdeksan ajohevosta ja yksi viimeisillään oleva siitostamma, kun nuoret viettävät kesän laitumella. Varsinaisia valmennettavia Elomaalla on tällä hetkellä kahdeksan. Valmennussuhteiden pituudet vaihtelevat paljon. Tavallisesti syksyllä puolitoistavuotiaat varsat tulevat opetettavaksi ja jäävät siitä valmennukseen. – Toki hevosia tulee myös vanhempana, tällaisia ovat esimerkiksi viime syksynä Ruotsista saapunut Gant Cobra sekä niin ikään valmennuksessa oleva Stella del Orso. Valmennettavana on myös tallin omia kasvatteja, esimerkiksi Seagirl. Joskus valmennussuhde kestää sukupolvien yli. – Jo Lavian tallin aikaan minulla oli valmennuksessa Havanna’s Cathy, joka teki varsan meillä asuessaan. Tämä varsa, Havanna’s Beth juoksi koko uransa tallistani käsin. Nyt sen oma varsa Our Lexa syntyi tänä keväänä tallissani. Tällaiset hevoset tuntuvat jo ihan omilta, vaikka eivät sitä olekaan. Hienoja hetkiä hyvien hevosten kanssa Ohjastamisen Elomaa on jättänyt, vaikka urallaan hänellä on kertynyt lähes 400 starttia. – Kilvan ajamiseen ei ole enää minkäänlaista poltetta. Nuorena se kiinnosti enemmän. Kun joku muu ajaa, antaa se hevoselle mahdollisuuden pärjäämiseenkin. On oltava itsekriittinen tässä asiassa, Elomaa sanoo. Hevosten kanssa on koettu mieleenpainuvia hetkiä. Vielä pari vuotta sitten Elomaan valmennuksessa ollut Montalbano otti kahdeksankautisen uransa aikana 27 ykkössijaa ja suurin piirtein saman verran kakkosja kolmossijoituksia. Myös muun muassa Havanna’s Beth, La Miss ja William TEKSTI JA KUVA: MIMMI VIRTANEN
39 FARMI 5/2015 OSTETAAN TEURASHEVOSIA Sastamalan Teurastamo Oy Mäkelänkatu 1, 38250 Sastamala 040 748 2633 www.sastamalanteurastamo.fi Vilomix Finland Oy puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi TALLIPRO STABLE – PAREMPAA HEVOSHEINÄÄ TARJOUS: 2 pussin ostajalle ilmainen rehuanalyysi Haluatko varmistaa hevosellesi laadukkaat heinät talveksi? Osta kuivan säilöheinän (ka 50–75 %) ja oljen säilöntään tarkoitettu biologinen säilöntäaine ja hyödynnä tarjouksemme. WWW.VILOMIX.FI/EDUSTAJAT Uutuustuote! Step juoksivat monta voittoa radoilta. – Yhdessä vaiheessa meni tosi hyvin, ja joka raveista tuotiin kotiin ykkösiä tai kakkosia. Hevoset kuitenkin vaihtuvat ja vanhenevat. Tämä on tällaista välineurheilua, jossa hevoset ovat niitä välineitä. Mahdottomiin ei kalustolla pääse, mutta aina koitetaan, naurahtaa Elomaa. Nyt valmennuksessa olevista hevosista lupaavia ovat etenkin Ziwe Artist sekä Stone Capes Nanet. – Uskon, että nämä voivat joskus pärjätä oikeinkin hyvin. Mutta kaikkiin tulee uskoa, joita valmentaa. Työtä riittää tallilla ja radalla Kesäaikaan Elomaa hoitaa kaikki tallin työt itse. Mökille tai reissuun lähtiessä löytyy kavereita ja naapureita tilapäisavuksi. – Syksyllä varsojen opetukseen avustamaan tulee naapurin eläkeläisvaari. Mahdollisimman paljon koitan tehdä itse, ei ole helppo palkata työntekijää tässä tilanteessa. Raveissa käydään aiempaa valikoiden johtuen kuljetuskustannuksista ja nykyisistä palkinnoista. Lähiradat 100 kilometrin säteellä ovat Pori, Forssa ja Turku. Myös Jyväskylässä, Lahdessa, Seinäjoella ja Helsingissä käydään mahdollisuuksien mukaan. Kesäravit kuuluvat kesään etenkin Kokemäen raviradalla, jonka hallituksen puheenjohtajana Elomaa toimii. Sataravit ry:n hallituksessa Elomaa on istunut vuodesta 2008, mutta puheenjohtajapesti on ensimmäinen. – Antoisaa ja kivaa ollut, mutta koska itsellä on ilman tätäkin paljon hommaa, välillä mennään paniikkinappula pohjassa. Kokemäen raviradalla järjestetään vuosittain 4–5 kesäravit. Tänä vuonna kaikki järjestetään toukokesäkuussa, sillä kevätpuolen ravien on huomattu vetävän paremmin väkeä. Radan päätapahtuma on perinteiset juhannuslauantain ravit, joissa vierailee vuosittain noin 3 000–4 000 kävijää. Elomaa kertoo, että tasokkaat palkinnot houkuttelevat kisaamaan myös kansainvälisesti nimekkäitä hevosia. – Iso tapahtuma vaatii talkoolaisiakin sata henkeä. Vasta viime vuosina tapahtumaa on kehitetty, ja se on kasvanut nykyisiin mittoihinsa. Viime vuonna juhannusravit oli pelivaihdoltaan 9. suurin ravitapahtuma, kun katsotaan radalla pelaamista. Tämä on iso juttu, kun mukana on isojen ratojen kilpailuja, Kuninkuusraveja ja muuta. Ei ole kurja homma Ravimaailma on melko miehinen. Suomen ravivalmentajat ry:n noin 250 jäsenestä vain vajaa 30 naisia. Elomaa sanoo kuitenkin, ettei ole kohdannut urallaan asenneongelmia vain, koska on nainen. – Näin kauan kun on tehnyt hommia eri talleille, on tutustunut valmentajiin ja koen, että saavutuksiani on arvostettu. Ihan täysvaltainen ravimaailman jäsen on saanut olla, hän naurahtaa. Parasta asiaa työssään Elomaa miettii hetken. – Onhan se tietenkin hienoa, kun hevoset pärjäävät, sitä kaikki haluaa. Mutta kun aamukahvilla istuu terassilla ja katselee tarhassa käyskenteleviä hyvässä kunnossa olevia hevosia pääskysten lennellessä, sitä ajattelee, että ei tämä nyt niin kurja homma ole. Sitä nauttii pienistä asioista ja arvostaa jo sitä, mitä tähän mennessä on saavuttanut. Tämä on elämäntapa, ei tätä voi työnä ottaa. ? Tänä vuonna Kokemäen juhannusravit ravattiin sateisessa säässä. Meri Elomaa kiitteli silti runsasta osallistujamäärää. Päälähtö Kivikylän mailin 4 000 euron palkinnon vei ruuna Lindys Jersey Boy ohjastajanaan Hannu Torvinen.
40 FARMI 5/2015 KOULUTUS Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus, Luonnonvara-ala, www.kpedu.fi Kiinnostaako hevosala? Hevosalan opintoja Kaustisella ja Perhossa Hevostalouden perustutkintoon valmistavat koulutukset: • Yrittäminen hevosalalla 9/2015 • Hevosharrasteohjaaja 9/2015 • Valjaspajakoulu 10/2015 • Toimiva talliympäristö 12/2015 • Monipuoliset hevostaidot 1/2016 • Kengityskoulu 1/2016 • Hevoskasvatus 9/2015 Maaseutuyrittäjäksi? Kannuksessa Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Verkko-opiskelu mahdollisuus. Täyttää tilan haltuunoton edellyttämän koulutusvaatimuksen. Haku viimeistään 31.8.2015. Tutkinnon suorittaminen ja opinnot suunnitellaan jokaiselle henkilökohtaistetusti huomioiden aikaisempi osaaminen. Perhossa Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Koulutukseen jatkuva haku. Koulutus täyttää tilan aloittamistuen edellytykset. Päivitä osaamistasi Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto • Maatalouslomittamisen osaamisala, Kannuksessa; sopii lomittajan työstä kiinnostuneilla ja jo lomittajan työtä tekeville. • Johtaminen ja kehittäminen maaseutuyrityksessä, Perho, alkaa syksyllä 2015. Oman maatilan kehittämisestä innostuneille ammattilaisille. Maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinto Koulutusta hankeosaamiseen ja yrittäjyyden edistämiseen. Eläintenhoitajan ammattitutkinto Alkaa syksyllä 2015 Kannuksessa. Luontoja ympäristöalan perustutkinto Haku käynnissä. Hakeminen ja lisätiedot: www.kpedu.fi/koulutuskalenteri Aikuiskoulutusta Keski-Pohjanmaalla Luonnonvara-alan osaajaksi MAATILOJEN INVESTOINTITUKIEN sähköinen haku on alkanut 17.6. Hyrrä-palvelussa. Investointitukia voi hakea muun muassa rakentamiseen, salaojitukseen tai esimerkiksi työympäristöä tai eläinten hyvinvointia edistävään rakentamistai laiteinvestointiin. Tukien haku on jatkuva, mutta ELY-keskukset ratkaisevat hakemukset jaksoittain. Tämänhetkinen hakujakso päättyy 15.8. Hakemus kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen jakson päättymistä, Maaseutuvirastosta muistutetaan. Hakemuksen liitteenä tulee olla liiketoimintasuunnitelma. Liiketoimintasuunnitelmaa ei tarvita, jos tukea haetaan salaojitukseen, mehiläistalouden investointeihin, sadonkorjuukoneiden hankintaan yhteiskäyttöön tai työympäristöä, tuotantohygieniaa, eläinten hyvinvointia tai ympäristön tilaa edistävään investointiin. Sähköiseen asiointiin tunnistaudutaan mobiilivarmenteella, pankkitunnuksilla tai sirullisella henkilökortilla. Lisäksi hakijan tulee huolehtia ennen hakemuksen tekemistä, että hänellä on kirjautumiseen tarvittava Katso-tunniste ja valtuutukset tehtynä osoitteessa yritys.tunnistus.fi. Rakentamisinvestointia tai muuta toimenpidettä ei saa aloittaa eikä sopimusta allekirjoittaa ennen kuin ELY-keskus on tehnyt päätöksen tuen myöntämisestä. Ennen päätöstä tehdyt hankinnat eivät ole tukikelpoisia. Maatalousinvestointien päätöksenteko alkaa syksyllä. Maatalouden investointituet rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020. ELY-keskukset neuvovat tukien hakemisessa ja Hyrrä-järjestelmän käytössä. Haku osoitteessa www.mavi.fi/hyrra. MARKUS SIKKILÄ / SALA OJ AYHDIS TY S
41 FARMI 5/2015 KOULUTUS ..................................................................................... www .jao.fi Tee luonnosta itsellesi ammatti Valmistava koulutus • Floristinammattitutkinto 5.10.2015–30.9.2016 • Erä-jaluonto-oppaanammattitutkinto 14.9.2015–9.9.2016 • Puutarhataloudenperustutkinto 11.1.2016–31.10.2017 • Hevostenvalmentajanammattitutkinto Kysy vapaita opiskelupaikkoja Lisätiedotjahakuohjeet: Sirpa Laakso, puh. 040 341 4392, sirpa.laakso@jao.fi www.jao.fi/jämsänaikuiskoulutus ? Koulutushaku Jämsän ammattiopisto LUONNONVARAKESKUKSEN HUHTIKUUN lopussa alkaneet yt-neuvottelut päättyivät 9.kesäkuuta. Neuvotteluiden seurauksena Lukesta vähenee 210 henkilötyövuotta. Enintään 146 henkilöä irtisanotaan. Lisäksi henkilöstömäärää vähentävät eläköitymiset ja määräaikaisten työtai virkasuhteiden jatkamatta jättäminen. Irtisanomisten lisäksi Luke on hakenut säästöjä vähentämällä ostopalveluja ja matkakuluja sekä järjestelemällä toimitiloja. Syksyn aikana on tarkoitus lomauttaa koko henkilökunta enintään kahdeksi viikoksi. Säästötoimilla saavutetaan yt-neuvotteluiden tavoitteena ollut noin 11 miljoonan euron säästö vuodelle 2016 sekä vuoden 2015 talouden tasapaino. Työsuhteiden päättämiset kohdentuvat suunniteltua kevyemmin tutkimusta tukevaan toimintaan ja voimakkaammin sisäisiin hallintopalveluihin. Tutkijoiden osuus henkilöstöstä kasvaa. Merkittävin syy rakenteellisten uudistusten, toimintamallien muutosten ja säästötarpeiden taustalla on valtion tutkimuslaitosten ja -rahoituksen kokonaisuudistus, joka leikkaa Luken perusrahoitusta lähes 15 miljoonaa euroa vuodesta 2014 vuoteen 2016. Vain osa perusrahoituksen leikkauksesta on mahdollista korvata lisäämällä ulkopuolisen rahoituksen hankintaa. www.luke.fi MARKUS SIKKILÄ / SALA OJ AYHDIS TY S
42 FARMI 5/2015 KOULUTUS 1. Kuka olet? Taru Siikilä, 17-vuotias eläintenhoitajaopiskelija Vihdistä. 2. Mitä opiskelet ja missä? Opiskelen maatalousalan perustutkintoa ammattioppilaitos Hyriassa Hyvinkäällä. Syksyllä alkaa toinen vuosi eläintenhoidon koulutusohjelmassa. 3. Miten päädyit opiskelemaan alaa? Eläimet ovat tuttuja, sillä meillä on aina ollut lemmikkejä. Kun piti peruskoulun jälkeen valita, mitä lähtee opiskelemaan, tämä vaikutti hyvältä vaihtoehdolta. Kävin tutustumassa kouluun ja päätin hakea tänne. En ole katunut yhtään, tämä on ollut hyvä valinta. Eläintenhoidon koulutusohjelmaan kuuluvat sekä pieneläimet että tuotantoeläimet. Vaikka kokemusta tuotantoeläimistä ei ollut aikaisemmin, olen tykännyt. 4. Millaista opiskelu on käytännössä? Ensimmäinen vuosi on ollut teoriapainotteinen. Paljon on käyty läpi esimerkiksi lainsäädäntöä, eläinten hyvinvointia ja ruokintaa. Koulutusohjelmassa voi erikoistua pieneläimiin tai tuotantoeläimiin. Itse en vielä tiedä, mihin haluan erikoistua, sillä molemmat kiinnostavat. 26 opiskelijan luokallamme suurin osa haluaa suuntautua pieneläinpuolelle. Koululla on oma parsinavetta, jossa vietetään jo ensimmäisenä vuonna työskennellen kaksi viikkoa. Lisäksi on pieneläinhuone, jossa työskennellään toiset kaksi viikkoa. Pieneläinhuoneessa on mm. kaneja, jyrsijöitä, matelijoita ja lintuja. Myös esimerkiksi lampaat, siat ja kanat tulevat koululla tutuksi. Ensimmäinen työssäoppiminen on ensimmäisen vuoden päätteeksi. Olen parhaillaan harjoittelussa koirakylpylässä. Seuraavina kahtena vuonna työssäoppimista tulee olemaan enemmän. Myös yrittäjyysopintoja, traktorija konekursseja, rakentamista ja metsänhoitoa mahtuu mukaan. Koulutus antaa valmiudet toimia myös omassa yrityksessä, vaikka maaseutuyrittäjäkoulutus onkin erikseen. Yoja peruskoulupohjalta tulleet opiskelevat samassa ryhmässä. Meidän luokkamme on tyttöpainotteinen, mutta pari poikaakin on mukana. 5. Mitä ala vaatii opiskelijalta? Siitä on hyötyä, jos tietää eläimistä etukäteen. Ei kuitenkaan ole pakko, sillä koulussa oppii kaiken. Ennakkoluuloton asenne tarvitaan, ala vaatii opiskelijalta avoimuutta sekä oppimishalua. 6. Mikä sinusta tulee isona? En vielä tiedä kumpi puoli kiinnostaa enemmän, tuotantovai pieneläimet. Lomittajan homma voisi olla vaihtoehto, samoin vaikka oman lemmikkiliikkeen perustaminen. Työllistymistilanne on nyt ihan hyvä, on vain muistettava olla sinnikäs ja avoin uusille mahdollisuuksille.
43 FARMI 5/2015 Maidonjalostajan ammattitutkinto Koulutus soveltuu soveltuu pienimuotoista maidonjalostusta harjoittaville. Koulutus sisältää sekä tuotteiden valmistuksen tiedollisia perusteita että käytännön harjoituksia ja ammattimaisesti ohjattua työnopetusta opetusmeijerissä.. Lähiopetusta 2 – 5 päivää kuukaudessa Seuraava koulutus alkaa syksyllä 2015. Hakuaika 1.8–30.9. Hakuohjeet ja -lomakkeet www.hami.fi. Ammatillinen perustutkinto – meijeristi Hämeen ammatti-instituutti on oppilaitos Suomessa, josta valmistuu ammatillisen perustutkinnon suorittaneita meijeristejä. Opiskelu painottuu käytännön töihin ja harjoituksiin. Opintoihin sisältyy noin vuosi palkallista työssäoppi mista. Insinööri ( AMK) Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK on ainoa oppilaitos Suomessa, josta valmistuu meijeriteknologiaan erikoistuneita bioja elintarvikealan insinöörejä (AMK). Opinnoissa perehdytään maitotuotteiden valmistusprosesseihin ja niihin liittyviin erityisominaisuuksiin. Harjoittelujaksoilta maksetaan palkkaa. BOREAL KASVINJALOSTUS järjestää kesän aikana pellonpiennartilaisuuksia eri puolilla Suomea. Jyvä meininki -pellonpiennarkiertue starttaa heinäkuun alussa ja uusia lajikkeita esitellään neljässä eri tilaisuudessa kesän aikana. 8.7. Orimattila. Esillä uusi Alku-kaura, yhteistyössä Fazer Mylly. 29.7. Isokyrö. Esillä monitahoinen huippu-uutuus Kaarle-ohra, yhteistyössä Tilasiemen ja Altia. 4.8. Kiuruvesi. Esillä nurmet ja uudet rehuviljalajikkeet, yhteistyössä Peltosiemen. 7.8. Hollola. Esillä mallasohra Trekker, yhteistyössä Agrimarket ja Viking Malt. www.boreal.fi www.jedu. JEDUSTA LÖYTYY TAITOA JEDUn ammattiopistot sijaitsevat Haapajärvellä, Haapavedellä, Kalajoella, Nivalassa, Oulaisissa, Piippolassa ja Ylivieskassa. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Löydät meidät myös Facebookista! www.jedu./koulutukset JEDU tarjoaa koulutuksia myös aikuisille! Esimerkiksi: viljelijän ammattitutkinto, aikuisten metsäkoulu, maatalousalan perustutkinto, tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto, eräja luonto-oppaan ammattitutkinto ja puutarhatalouden perustutkinto. Mikäli sinulla on jo tutkinto, voit silti hakeutua koulutuksiimme, katso lisää kotisivuiltamme! LISÄHAKU ammatillisiin perustutkintoihin on käynnissä! Hae koulutukseen osoitteessa: www.opintopolku. LISÄHAKU on käynnissä! JEDUssa voit opiskella esimerkiksi puusepäksi, maaseutuyrittäjäksi, levyseppähitsaajaksi, vaatetusalan artesaaniksi, kokiksi, toimitilahuoltajaksi ja kodinhuoltajaksi Katso lisätietoa koulutuksista www.jedu. Onko unelmanasi suunnitella ja toteuttaa oma vaatemallisto? Vai rakastatko ruuan tuoksua ja keittiössä hääräämistä? Lämpenetkö enemmän ihmisten hoitamisesta vai metallitöistä? Pidätkö mielelläsi paikat puhtaana ja järjestyksessä? Vai onko luonto lähellä sydäntäsi? Viihdytkö puutarhatöissä?
44 FARMI 5/2015 Kyläyhdistys haki ensimmäisen kerran Leader-rahoitusta Päijänne-Leaderin kautta mökin katon uusimiseen sekä kosteusvaurioista kärsivien seinien kunnostamiseen. Tarkoituksena oli saada mökin rakenteet kuntoon myöhempiä korjauksia varten. – Projektin kustannusarvio oli 14 500 euroa ja myönnetyn Leader-tuen osuus tästä oli 75 prosenttia. Lisäksi saimme Padasjoen Säästöpankkisäätiöltä 3 500 euron suuruisen lahjoiTEKSTI: HEINI MUSTAPURO KUVA: TAIMI VIRTANEN Padasjoella Päijät-Hämeessä sijaitsee mökki, jonka seinät ja lattia on maalattu täyteen värikkäitä kukkia ja ornamentteja. Mökissä asui nyt jo edesmennyt naivistitaitelija Enni Id , joka testamenttasi koristeellisen kotinsa kunnalle. Vuonna 2011 kulttuurihistoriallisesti tärkeä kohde lahjoitettiin eteenpäin KellosalmiSeitniemi-Virmailan kyläyhdistykselle, joka kunnosti sen Leader-tuen avulla matkailukäyttöön. tuksen sekä käytimme jonkin verran kyläyhdistyksen omaa rahaa. Perusparannustyöt hoiti paikallinen urakoitsija, sillä näimme parhaaksi, että pohjatyön tekee osaava ammattilainen, kertoo kyläyhdistyksen sihteeri Pirjo Rinne. Talkootyöllä kahvila ja ekovessa Vuonna 2013 kyläyhdistys päätti kunnostaa mökin pihapiirissä olevan puuvajan kahvilakäyttöön, siistiä tonttia sekä rakentaa pihaan ekokäymälän. Myös tähän haettiin ja saatiin Talkooväen voimin saatiin naivistitaiteilijan entinen mökki ehostettua.
45 FARMI 5/2015 rahoitusta. Kustannusarvio projektiin oli 10 000 euroa ja tukea myönnettiin 6 000 euroa. – Pihan ja piharakennuksen kunnostaminen tehtiin lähes täysin talkoovoimin. Saimme kasaan hyvän tiimin kyläyhdistyksen jäsenistä sukulaisineen ja oli hienoa nähdä, kuinka kylän väki innostui talkoista. Mukana oli monenlaista osaajaa ja paikallisia yrittäjiä traktoreineen ja peräkärryineen, Rinne kertoo. Nyt valmista kahvilaa vetää yrittäjä oman toiminimensä alla, ja museon toiminnasta vastaa kyläyhdistys. Enni Idin maailma avattiin jälleen yleisölle 6. kesäkuuta valtakunnallisena Avoimet kylät -päivänä. Kesäsunnuntaisin voi pientä sisäänpääsymaksua vastaan tutustua museoksi muutettuun mökkiin sekä leputtaa jalkoja inspiroivassa taidekahvilassa. Museon pääsylipputulot kyläyhdistys käyttää mökin korjaustöihin ja markkinointiin. Leader tukena läpi projektin Pirjo Rinteen mukaan yksi hankkeen suurimmista haasteista oli kustannusarvioiden tekeminen. Mökin kunnostamiseen varattu budjetti olisi ylittynyt reippaasti ilman tarkkaa suunnittelua. – Budjetissa pysyminen olisi ollut mahdotonta, jos kaikki olisi ostettu uutena. Esimerkiksi kalusteiden hankinnassa hyödynsimme paljon kirpputoreja sekä paikallista puuseppää. Talouspuolen asioissa Päijänne-Leaderistä on ollut valtava apu. He ovat tarvittaessa seurailleet, missä mennään ja laskeneet, paljonko rahaa on vielä käytettävissä, jolloin itse on saanut keskittyä enemmän käytännön asioihin. Pirjo Rinne pohtii varovaisena myös jatkoa Enni Idin tarinalle. – Minulta on kyselty paljon, miksei Enni Idin elämästä ja taiteesta ole tehty minkäänlaista yhteenvetoa kirjan muodossa. Olen suunnitellut asiaa jo melko pitkälle kustannusarvion ja kirjoittajan osalta. Nyt uudet Leader-haut ovat taas avautuneet ja jos vain rahaa liikenee, niin tämäkin projekti etenee tulevaisuudessa suunnitteluasteelta toteutukseen. ? Maaseudun kehittämistuet nyt haettavissa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014– 2020 tukien haut ovat avautuneet kuluneen kevään aikana. Rahoitusta voi hakea ELY-keskuksista ja paikallisista Leaderryhmistä. Maaseudun yrittäjät voivat saada tukea muun muassa yrityksen perustamiseen, kehittämiseen ja investointeihin. Julkisja yksityisoikeudelliset yhteisöt kuten järjestöt, kyläyhdistykset ja oppilaitokset voivat anoa tukia hankkeisiin, joilla parannetaan ympäristön tilaa, palveluita, viihtyisyyttä ja kylien elinvoimaisuutta. Maaseudun yritysja hanketukien sekä maatilojen investointija aloitustukien haku tapahtuu nyt ensimmäistä kertaa sähköisesti Hyrrä-verkkopalvelun kautta. Paikalliset ELY-keskukset ja Leader-ryhmät neuvovat tukien hakemisessa sekä Hyrrä-palvelun käytössä. Lisätietoja kehittämistuista osoitteista www.mavi.fi ja www.leadersuomi.fi.
46 FARMI 5/2015 METSÄ Asiakastuki: 029 432 409 asiakastuki@metsakeskus.fi www.metsäkeskus.fi TIE OMAAN METSÄÄSI Tiesitkö, että jo yli 70 % Suomen yksityisistä metsätiloista löytyy Metsään.fi-palvelusta? Tarkista ovatko oman tilasi tiedot jo mukana ja hyödynnä metsäomaisuuttasi parhaaksi katsomallasi tavalla. Tule Farmari-maatalousnäyttelyyn, niin kerromme sinulle miten. Löydät meidät metsäosastolta teltasta M541. www.metsään.fi Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Metsurintie 2 A, 75700 Valtimo p. 013 244 3100 | Järjestämme metsäalan ammattitutkintoon valmistavaa aikuiskoulutusta seuraavasti Lisätietoja: Mikko Saarimaa, p. 050 349 7172, Metsäkoneenkuljettaja ? harvesterinkuljettaja ? kuormatraktorinkuljettaja ? puutavara-autonkuljettaja Metsäkoneasentaja Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Ensimmäisen vuoden opinnot voi suorittaa Valtimolla, Joensuussa ja Kajaanissa. Toisen ja kolmannen vuoden opinnot ovat Valtimolla. Opetus, asuminen ja ruokailu ovat maksuttomia. AIKUISKOULUTUS Kaksoistutkintomahdollisuus! METSÄOPIT VALTIMOLTA Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle! Järjestämme työmenetelmäsekä ammattipätevyyskoulutuksia yrityksille. Puutavara-auton kuljettaja ? 10.8.2015 18.4.2016 Valtimolla Metsäkoneenkuljettaja ? 15.9.2015 2.12.2016 Valtimolla Metsäkoneenkuljettaja ? 12.1.2016 21.4.2017 Joensuussa Metsäkoneasentaja ? 12.1.2016 13.10.2017 Valtimolla SUOMESTA VIEDÄÄN vuodesta riippuen 2–5 miljoonan euron arvosta luomumetsämarjoja, varsinkin mustikkaa, puolukkaa ja lakkaa. Erityisesti Aasiassa luomumetsämarjoille on kysyntää. Kotimaassa luomumetsämarjoja myytiin vuonna 2014 parhaimmillaan yli puolet marjojen kokonaismyynnistä. Luomumarjojen hinta ei ole tavanomaisia paljon parempi. Vuonna 2014 luomumustikoita kerättiin myyntiin kolmisen miljoonaa kiloa, joka on noin puolet mustikan kokonaismyyntimäärästä. Luomulakkaa kerättiin myyntiin enemmän kuin aikaisemmin, noin 90 tonnia. Runsas puolet lakan kokonaismyynnistä on luomua. Puolukkasato oli PIXABA Y vuonna 2014 keskimääristä heikompi. Luomupuolukkaa kerättiin myyntiin lähes 76 tonnia, joka on neljäsosa puolukan kokonaismyynnistä. Luonnonmarjat eivät ole automaattisesti luomua. Keskeinen vaatimus on, ettei poiminta-alueilla ole käytetty kemiallisia lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita kolmena edellisenä vuonna. Suomen luomuvalvottu keruuala on maailman suurin, yli yhdeksän miljoonaa hehtaaria. Valtaosa alasta on Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. www.evira.fi
47 FARMI 5/2015 METSÄ TAPIO 350 HARVESTERIT Muu Suomi: Otto Motor Oy Tapani Rintala, p. p. 0400 446 001 Itä-Suomi: Polvijärven Hake ja Turve Ky Kari Saharinen, p. 0400 375 020 www.riuttolehto.fi RIUTTOLEHTO OY SUOMI–FINLAND Tutustu Tapio-harvestereihin: SYKEHARVESTERI > KESTÄVÄ RAKENNE > SUURI KARSINTAVOIMA > TALOUDELLINEN > HELPPO KÄYTTÄÄ Tehokkuutta ja varmuutta! TAPIO-harvestereiden etuja ovat mm. edullinen hankintahinta, helppokäyttöisyys, vähäinen huollon tarve, yksinkertainen ja kestävä rakenne, suuri karsintavoima, polttoainetaloudellisuus ja hyvä karsintajälki. Uutuus! MYYNTI PIXABA Y VUONNA 2014 teollisuuden käyttöön hakattiin raakapuuta kaikkiaan 55,9 miljoonaa kuutiometriä eli yhtä paljon kuin vuotta aiemmin, ja 8 prosenttia enemmän kuin edeltävällä kymmenvuotisjaksolla keskimäärin. Tukkipuun osuus hakkuista oli 24,1 ja kuitupuun 31,9 miljoonaa kuutiometriä. Tukkipuun määrä kasvoi edellisvuodesta prosentin kuitupuun määrän supistuessa saman verran. Suurimmat teollisuuspuumäärät kertyivät Eteläja Pohjois-Savon sekä Pohjois-Karjalan alueilta. Yksityismetsistä hakattiin puuta kaikkiaan 44,7 miljoonaa kuutiometriä. Metsäteollisuusyhtiöiden omien metsien ja valtion yhteenlaskettu hakkuumäärä oli 11,2 miljoonaa kuutiometriä. Vuonna 2014 metsänomistajat saivat bruttokantorahatuloja yli 1,92 miljardia euroa. Yksityismetsistä tulot olivat 1,62 ja metsäteollisuuden ja Metsähallituksen hallinnoimista valtion metsistä yhteensä 0,30 miljardia euroa. Kuusi oli tulojen kannalta tärkein puulaji 45 prosentin osuudella, ja kuusitukki tärkein puutavaralaji 37 prosentin osuudella. Kuitupuutavaralajeista tärkein oli mäntykuitupuu. Tukkipuun osuus tuloista oli 70 prosenttia. www.luke.fi FARMI 74720 Niemiskylä. Puh. 050-5642878 JUKKA-POTKURISEKOITIN Katso tarkemmat tiedot ja kuvat netistä http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/ TIKKASEN PAJA ky Tehokkuus omaa luokkaansa muotoillun potkurin ansiosta.
48 FARMI 5/2015 METSÄ LUONNONVARAKESKUKSEN TUTKIMUSTEN mukaan myyräkannat ovat alhaiset eteläisessä Suomessa, mutta pohjoisessa myyriä on jo runsaasti. Sekä peltoettä metsämyyränsukuisten lajien kannat ovat voimakkaassa kasvussa. Kaikilla näillä eteläisillä alueilla myyräkannat romahtivat talvenaikana. Pohjoisessa taas myyräkannat säilyivät vahvoina talven yli, ja nyt edessä on myyrähuippu. Tunturisopuleilla on käynnissä pienehkö kevätvaellus Käsivarren pohjoisosissa. Todennäköisesti sopulit lisääntyvät kesän aikana. Pohjois-Suomessa myyrätuhoriski on ensi talvena suuri. Metsänomistajat voivat pienentää tuhoriskiä muun muassa pyytämällä myyriä taimikoista, heinäntorjunnalla, taimisuojilla tai vakuuttamalla metsä. Lisäksi taimien istuttamista voi harkita lykättäväksi ensi vuodelle. Mikäli istuttaminen täytyy tehdä tänä vuonna, se suositellaan tehtäväksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kasvukautta. Tutkimusten mukaan syksyllä istutetut taimet maistuvat myyrille paremmin kuin alkukesällä istutetut. Lapin myyrähuippu ja sopulit myyrien mukana tulevat romahtamaan ensi talven aikana. Myyrät aiheuttivat viime talvena taimituhoja Kainuussa, Koillismaalla, Metsä-Lapissa ja paikoin Keski-Suomessa. Nuoret taimikot olisi hyvä tarkastaa tuhojen varalta. Tuhoutuneilta näyttävien taimien tilalle ei kannata istuttaa uusia ennen keskikesää, sillä etenkin pienet istutetut kuusentaimet voivat elpyä hämmästyttävän hyvin itsekseen. Varttuneemmissa kuusen ja männyn taimikoissa voi esiintyä metsämyyrän aikaansaamia latvasyönnöksiä, jotka aiheuttavat monilatvaisuutta. Sitä voi hoitaa jo kesällä jättämällä yhden oksan kasvamaan latvaksi ja leikkaamalla heikompien kilpailevien oksien kärjet. Vanha latva kannattaa leikata tyvestä. www.luke.fi METSÄ GROUP on uudistanut metsävaratietojärjestelmiään sekä metsävaratietoihin perustuvia palvelujaan. Uudistukset mahdollistavat tiettävästi ensimmäisenä maailmassa sähköisen puukaupan sekä helpottavat metsänomistajien arkea. Karttakeskus on ollut mukana toteuttamassa uudistuksia. Uusilla palveluilla metsänomistaja pystyy hallinnoimaan metsäomaisuuttaan ja käymään puukauppaa havainnollisen karttapohjaisen käyttöliittymän avulla sähköisesti, milloin ja missä vain. – Sähköinen kaupankäynti on tuttua vähittäiskaupasta. Haluamme tarjota asiakkaillemme helpon tavan hoitaa metsäasioita ajasta ja paikasta riippumatta, sanoo jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen Metsä Groupista. Karttakeskus toteutti Metsäverkkoon kuuluvat puukauppaja metsänhoitosovellukset osittain avoimen lähdekoodien komponenttien pohjalta. Jotta sähköinen puukauppa onnistuisi, on sovellusten taustalla Karttakeskuksen Metsä Groupille kehittämä metsävaratietokanta, johon tietoja voidaan tuoda helposti eri järjestelmistä, kuten Metsäkeskuksen Metsään.fi -palvelusta. – Puukauppaja metsänhoitosovellukset on kehitetty metsänomistajan tarpeiden pohjalta. Käytettävyys on ollut yksi erittäin tärkeä seikka, mutta yhtä tärkeää on pitää huoli, että metsänomistajalla on käytettävissä ajantasaiset tiedot metsäomaisuudestaan, kommentoi Karttakeskuksen projektipäällikkö Klaus Hausen. www.metsagroup.fi Vältä myyräkuumetta KORKEAT MYYRÄLUVUT lisäävät myös myyräkuumeen riskiä Pohjois-Suomessa. Myyräkuumeen aiheuttaa metsämyyrän levittämä Puumala-virus. Ihminen saa tartunnan yleensä hengitysteitse pölyävistä ulosteja virtsajätöksistä. HIIRENLOUKKUJA KANNATTAA pitää syksyllä ja talvella koko ajan vireessä, jotta sisään tunkevat metsämyyrät eivät kerkiä levittämään virusta. Huoneenlämmössä virus säilyy tartuntakykyisenä kaksi viikkoa ja ulkona kylmässä pitempään. Myyräkuumeen välttämiseksi kannattaa alkutalvesta välttää pölyäviä töitä liitereissä ja ulkorakennuksissa. Myyrien papanat olisi hyvä siivota märällä rätillä, eikä pölyä ilmaan lennättävällä imurilla. AHTI SORMUNEN
49 FARMI 5/2015 Joissain tapauksissa kannattaa harkita rikkoontuneen osan korvaamista alkuperäisellä Valtra Kierrätysosalla. Alkuperäinen osa on toimiva, käytettynäkin. Kierrätysosiemme kunto tarkastetaan aina ennen kuin ne päätyvät myyntiin, huonokuntoiset osat hylkäämme. Kierrätysosia on tarjolla runsaasti myös vanhempiin Valmet-malleihin. Miksi hankkia käytetty Valtra Kierrätysosa? •Kierrätysosantakuuon6kuukautta.Asennuksen tapahtuessa Valtran huollossamyösasennustyölläon6kuukaudentakuu •Kierrätysosanhintaonvain55%uudenalkuperäisosanhinnasta ja se on monesti uutta tarvikeosaa huokeampi hankkia •Tuhansiakierrätysosiavarastossa Kysy lisää Valtra Kierrätysosista lähimmältä Valtra-jälleenmyyjältä. Jos se on kerran toiminut Valtra-Valmet traktorissa toimiisesiinäedelleen.Jaluontokinkiittää! TÄMÄ KANNATTAA HUOMATA! VALTRA KIERRÄTYSOSAT UUTTA! YOUR WORKING MACHINE AHTI SORMUNEN
50 FARMI 5/2015 KONEET Turpeen vero pieneni vuoden alusta ja pienentynee lisää ensi vuonna. Uuden Kemera-lain voimaantulo kesäkuussa on puun kannalta positiivista, siltä osin sääntely on vihdoinkin selkiytymässä. Sen sijaan metsähakkeesta tehdyn sähkön tuotantotukiehdot muuttuvat samaan aikaan huonompaan suuntaan. – Bioenergia ry:n kyselyn mukaan ennätysalhaalla ollut turpeen käyttö tullee jo tehtyjen päätösten seurauksena jonkin verran kasvamaan energialaitoksissa tulevina vuosina. Metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotukeen sisältyy kuitupuuta koskevia rajoitusehtoja, joista seuraa todentamiskuluja kaikelle metsähakkeelle. Arvion mukaan puun käyttö ei lähde ainakaan merkittävään nousuun ilman uusia politiikkatoimia, sanoo Hannu Salo Bioenergia ry:stä. www.bioenergia.fi TURVETTA JA energiapuuta tuottavat koneja kuljetusyrittäjät elävät taloudellisesti ankeita aikoja. Kalustoa on myynnissä ja konkurssi tai yrityssaneeraus on todellinen uhka monessa yrityksessä etenkin metsähakepuolella, sanovat Koneyrittäjien liitto ry ja Bioenergia Ry tiedotteessaan. Turpeen ja energiapuun varastot ovat suuret, sillä menekki on ollut heikkoa menneellä talvikaudella. Energiapuun osto on ollut lähes seisahduksissa ja sekä energiapuun korjuu että haketus ovat olleet resursseihin nähden vähäisiä. Heikko tilanne jatkuu ainakin ensi talven, todennäköisesti jopa sen yli. Järjestöt toivovatkin nyt uudelta hallitukselta kotimaisen energian käyttöä edistäviä konkreettisia toimia. Koneyrittäjien asiakkaat ovat vähentäneet kesän 2015 turvetuotantotavoitteita roimasti, koska turvevarastot ovat jo valmiiksi suuret. Tämä merkitsee turvetuotantoyrityksille alenevaa liikevaihtoa sekä heikkenevää työllisyyttä ja työntekijöille vähemmän kesäaikaisia työpaikkoja. Metsähakkeen tuotannon olisi pitänyt kasvaa viime vuonna noin 15 prosenttia, jotta Suomessa pysyttäisiin puuenergian käytön kasvutavoitteen mukaisessa kehityksessä. Metsähakkeen käyttö kääntyi kuitenkin vuonna 2014 laskuun. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan muutos oli kokonaisuudessaan -6 prosenttia. – Koneyrittäjien liiton ja Bioenergia ry:n kyselyissä keväällä 2015 bioenergia-alan yritykset raportoivat jopa useiden kymmenien prosenttien liikevaihdon laskusta menneenä talvena suhteessa edelliseen talvikauteen. Hankala tilanne on päässyt syntymään, koska kotimaisten turpeen ja puun kilpailukyvystä kivihiileen verrattuna ei ole pidetty huolta. Lisäksi lämmin talvi on voimistanut kehitystä, Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola kertoo. VAPO
51 FARMI 5/2015 KONEET 990 € sis . alv 24 % 6 300 € +toimituskulut sis. alv 24 % 6 300 € +toimituskulut sis. alv 24 % METALLIPAJA HEIKKI ALAKORTES KY Pajatie 10 64900 ISOJOKI, P. 020 729 9377 Lue lisää ja katso jälleenmyyjäsi: • Max. työsyvyys 75 cm • Teroitetun leikkuuterän ansiosta vetovastus pieni, n. 50 hv • Murtopultilla varustettu terä 20x200mm erikoisterästä • Vetokuula 75mm, johon voi myös liittää salaojaputken * Ojan maksimisyvyys 1000 mm * Portaaton sorakerroksen säätö * Putken koko 50–80 mm * Koneen paino 950 kg * Ojan maksimisyvyys 1450 mm * Portaaton sorakerroksen säätö * Putken koko 50–80 mm * Koneen paino 1050 kg * Pituus 3400 mm, korkeus 2000 m * Tilava sorasuppilo 850x1750 mm * Pyörivä putkikela vakiona * NTP-10 kiinnitys * Tarkka kaadon ja syvyyden säätö jämerällä sylinterillä * Pyörivä putkikela vakiona MYYRÄAURA Nopea laite pintavesien johtamiseksi salaja avo-ojiin SALAOJAKONEET Kertavedolla maahan oja, putki ja sora NORCAR ESITTELI toukokuun lopussa Tukholman Maskin Expossa sarjavalmistukseen tarkoitetun telaalustaisen Norcar A75 4T -pienkuormaajan. Uutuudessa voimaa ja kapasiteettiä löytyy. Kuormaajan kompakti muotoilu tekee koneesta hyvin ketterän työvälineen. Teleskooppipuomin nostovoima on 1 500 kiloa ja nostokorkeus 3,45 metriä trukkihaarukalla varusteltuna. Kuormaajan 356 millimetrin leveät telat takaavat todella suuren kosketuspinta-alan, jonka vuoksi pintapaine jakautuu tasaisesti ja korkean maavaran ansiosta kuormaaja on erittäin maastokelpoinen. Raskaankin kärryn veto onnistuu. Norcar A75 4T on turvallinen työväline ajettavaksi vaativissa olosuhteissa, kaltevilla tasoilla, pehmeillä pinnoilla, herkillä alustoilla ja se soveltuu hyvin maatalouden lisäksi myös ammattikäyttöön. Pienkuormaaja on esillä kesän messuilla Joensuun Farmarissa ja Lepaa 2015 -näyttelyssä. www.norcar.com
52 FARMI 5/2015 KONEET MenSe leikkuupäällä UUSI 8K "farmari" KESKO PERUSTAA rautaja erikoiskaupan toimialan osaksi maatalousja konekaupan yksikön 1.7. alkaen. Yksikkö tulee muodostumaan Konekesko Oy:stä sekä K-maatalous-ketjusta ja maatalouden tavarakaupasta. Konekeskoon kuuluvat traktorit ja puimurit, maanrakennusja materiaalinkäsittelykoneet, jälkimarkkinointi ja vapaa-ajankoneet. K-maatalous-ketjuun ja maatalouden tavarakauppaan kuuluvat tuotantotarvikkeet, maatilatarvikkeet, työkoneet ja viljakauppa. Tavoitteena on parantaa kokonaisasiakaspalvelua, lisätä yhteistä tekemistä ja vahvistaa maatalousja konekaupan toimintoja. Uusi yksikkö toimii neljässä maassa, Suomen lisäksi Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Suomessa maatalouskaupasta vastaavat K-maatalous-kauppiaat. Traktorija puimurikaupasta sekä maanrakennusja materiaalinkäsittelykonekaupasta vastaavat konekaupan suoramyyntiyksiköt ja vapaa-ajankonekauppa jatkuu omana toimintonaan. Maatalousja konekaupan kokonaisuudesta ja K-maatalous-ketjusta vastaa johtaja Antti Meriläinen ja konekaupasta Konekesko Oy:n toimitusjohtaja Timo Virtanen. www.konekesko.com Tallin ahkera apulainen! Yli 50 eri työlaitetta. Norcar pienkuormaimia myy K-Maatalous kautta maan. Norcar-BSB, Uusikaarlepyy, Suomi www.norcar.com JOBO ST75 on kevyt ja tehokas harvesteri joka on helppo asentaa maataloustraktoriin tai kaivuriin. Vauhtia harvennuksiin! Isäntälinjan harvesterilla Suhteessa suorituskykyyn, JOBO ST75B harvesteri on markkinoiden kevein. Keveys on saavutettu optimoidulla rakenteella ja suurlujuusmateriaalien käytöllä. Lue lisää ja pyydä tarjous www.sykeharvesteri.fi SYKETEC Vallgrundintie 78 B, 65800 Raippaluoto Puh. +358 (0)40 7008796. info@sykeharvesteri.fi JOBO ST75B
53 FARMI 5/2015 KONEET Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti METAKA Valmistus ja myynti Tmi Rekola Juhani 050-5578545 www.metaka.fi Koukkulavavaunut. Kumiteloja heti varastosta Ham-Re Oy Mäkelänkankaantie 2 49490 Neuvoton p. 05 343 5666 (24 h) www.hamre. info@hamre. Kotimaisen rengasliikkeen kautta! RENKAITA JA VANTEITA Maalle, metsään ja maantielle myynti@raahenrengasjalaite.fi Raahe (08) 211 7120 Raahe raskaat renkaat 050 3694 940 Koneet ja laitteet 0500 382 560 Liminka 050 561 1296 Jalasjärvi 0500 683 505 Honkajoki 044 556 5038 Eläkkeelle siirtymisen vuoksi myytävänä BOBCAT S130 pyöräkone vm 2009, 1950 h, 2 kauhaa, hiekoitin, etulevy kallistuksella BOBCAT 334 3.7 tn kumitelakaivuri vm 2005, 5700 h, 3 kauhaa BOBCAT 430 kumitelakaivuri vm 2005, 4200 h, 2 kauhaa, Engon pyörittäjä TARJOUSTEN PERUSTEELLA LAHDESSA HalerPalvelut., 044 049 0990 VALTRA ON valmistanut biokaasutraktoreita piensarjatuotantona jo usean vuoden ajan. Traktorit ovat kehittyneet ajan saatossa ja nyt tarjolla ovat Dual Fuel -mallit N103.4, N113 sekä N123. Kaikki traktorit ovat saatavilla joko HiTech 3tai HiTech 5 -vaihteistolla. Dual Fuel -traktoreita voi ajaa joko puhtaalla dieselillä tai dieselin ja kaasun seoksella. Dieseliä tarvitaan aina vähän, että polttoaine syttyisi puristuksesta. Pelkällä kaasulla toimivassa traktorissa pitäisi olla sytytystulpat eikä sillä voisi enää ajaa pelkällä dieselillä. Kun ensimmäisissä Valtran biokaasutraktoreissa polttoaineesta oli kiinteästi 83 prosenttia kaasua ja 17 prosenttia dieseliä, niin nykyisin suhde muuttuu dynaamisesti erilaisten ajotilanteiden mukaan. Esimerkiksi kylmäkäynnistyksen jälkeen moottori voi käydä täysin dieselillä ja kovassa käytössä kaasun osuus voi olla jopa 90 prosenttia. Valtran biokaasutraktorin kehittämisen lähtökohtana on ollut käyttäjien tarve. Traktorin pitää toimia täysin samoin sekä dieselillä että biokaasulla Biokaasulla toimiva traktori on lähtökohtaisesti ympäristöystävällinen, koska sen polttoaine on uusiutuvaa. Kuitenkin myös sen typpioksidi-, pienhiukkasja etenkin metaanipäästöjä halutaan vähentää. Biokaasutraktoria on kehitetty yhteistyössä Ruotsin valtion rahoittaman Meka-projektin kanssa ja Saksassa Baijerin osavaltion projektissa. Ruotsin projektin yhtenä tavoitteena on hankkia mittausdataa Ruotsin ja mahdollisesti myös EU-tason lainsäädäntöä varten, sillä toistaiseksi biokaasutraktorit joudutaan rekisteröimään poikkeusluvalla lainsäädännön puuttumisen vuoksi. Myös Venäjällä biokaasutraktori kiinnostaa. www.valtra.fI
54 FARMI 5/2015 Tällä palstalla esitellään autoja vaativampiin olosuhteisiin ja keskitytään tekniikan sijasta käytäntöön. koeajossa
55 FARMI 5/2015 Ratin takana reilu viisikymppinen mies, työnsä puolesta paljon taajaman ulkopuolella autoileva myyntipäällikkö. IVECON DAILY -mallisto on laaja ja tarjoaa useita akselivälivaihtoehtoja. Näin on myös mahdollista valita käyttöön sopiva tavaratila. Mallistosta löytyvät minibussija asuntoautoalustat sekä pidempi ns. miehistöohjaamo. Nelivetovaihtoehto on saatavissa myös. Uusi 8-portainen Iveco HI-Matic automaattivaihteisto vaihtaa vaihteet lähes huomaamattomasti. Hyvän vaihtamislogiikan vuoksi myös moottori pysyy hyvin parhaan hyötysuhteen kierrosalueella. Vaihtamistapahtumaan kuluu valmistajan mukaan vain 200 millisekuntia. Vaihtamisohjelmia löytyy kaksi: ECO ja PWR. ECO. Ohjelmat pyrkivät parhaaseen mahdolliseen polttoainetalouteen. PWR-ohjelmaa on hyvä käyttää ajettaessa raskaammalla kuormalla, taajamissa ja myös mäkisissä olosuhteissa. Manuaalipuolella vaihtaminen sujuu molempiin suuntiin sujuvasti. Automaattivaihteisto antaa erinomaisen lisäarvon ajettavuuden helppouteen ja mukavuuteen. Ivecon 17 3,0 E5 A8, 125 kW /170 hv:n moottori vääntää hyvin ja liikuttaa autoa mukavasti. Moottori on Euro 5 -versio. Polttoaineen kulutuskin pysyi liki valmistajan ilmoittamissa lukemissa, noin 9 l / 100km. Tosin koeajotilanteessa ei ollut täyttä kuormaa. Moottoreista löytyy eri vaihtoehtoja mieltymyksen ja tarpeen mukaan. Vakiovarustelusta löytyy muun muassa ABS/ASR/ ESP, automaattinen ilmastointi, sähköiset lasinnostimet ja sumuvalot. Tehdasvarusteisiin saa lämmitetyn tuulilasin alareunan, vakionopeudensäätimen, peruutushälyttimen, -tutkan ja -kameran, navigaattorin ja lattiavaneroinnin. Muitakin lisävarusteita on saatavissa. Monipuolisuutensa vuoksi Iveco on muunneltavissa moneen eri käyttötarkoitukseen. Ohjaamo on miellyttävä, kuljettajan penkki ja ajoasento ovat hyvät ja hallintalaiteet hyvin käsillä. Säilytystilaa on riittävästi. Esimerkiksi jakeluajokäyttöön löytyy apumiehenpuolelta kääntyvä selkänoja, jossa on tilaa läppärille ja kuormakirjoille. Koeajossa ollut pitkärunkoinen versio tarjosi erittäin hyvät ajo-ominaisuudet ja kokonaisuudessaan miellyttävän matkustusmukavuuden. + Useita akselivälivaihtoehtoja + Muunneltavuus Polttoaineen kulutus täydellä kuormalla saattaa nousta korkeaksi TEKNISET TIEDOT Moottori Iskutilavuus 2 998 cm3 Teho 125 kW (170 hv) Vääntö 400 Nm / 1 250– 2 600 r/min Keskikulutus 7,8–8,4 l/100 km Vaihteisto 8-portainen HI-Matic automaatti (ZF 8 HP) MITAT Pituus 7 260 mm Leveys 2 010 mm Korkeus 2 780 mm Omapaino 2 355 kg Kantavuus 1 145 kg Kokonaispaino 3 500 kg Hinta 44 143 € (sis. autovero / alv %)
56 FARMI 5/2015 YMPÄRISTÖ JA ENERGIA 040 584 9867 reijo.makinen@teracenter.fi Murskanterät, Hakkurinterät ja niiden vastaterät. Myös kierrätysteollisuuteen. MAATALOUDEN LANNOITEja siemensäkit ovat helposti kierrätettävissä, sillä ne voi nyt viedä paikallisen 4Hyhdistyksen keräyspisteeseen. Viljelijälle kierrättäminen ei maksa muuta kuin vaivan viedä säkit keräyspaikkaan. Säkkien kierrättäminen on hyvä tapa osallistua ympäristötalkoisiin, tukea paikallisen 4H-yhdistyksen toimintaa ja työllistää paikallisia nuoria. 4H-nuoret lajittelevat ja pakkaavat säkit, ja Yara järjestää säkkien kuljetuksen keräyspisteistä hyötykäyttöön. Pesun, murskauksen ja sulatuksen jälkeen säkit jatkavat elämäänsä uusina muovituotteina, eivätkä päädy kaatopaikalle. Keräykseen otetaan Yaran, Agrimarketin, K-maatalouden, Tilasiemenen ja Peltosiemenen lannoiteja siemensuursäkit, lannoitelavojen suojahuput ja Yaran pienet lannoitesäkit. Säkkejä ei tarvitse erikseen puhdistaa, mutta mitään vieraita esineitä, kiviä tai muuta muovia ei saa olla mukana. Säkkejä kerätään tänä vuonna koko maassa touko-elokuun aikana. Keräysajat vaihtelevat paikkakunnittain. Keräyspisteet ja -ajankohdat löytyvät 4H-liiton sivuilta. Yaran, Suomen 4H-liiton, Finlands Svenska 4H:n ja paikallisten 4H-yhdistyksien Reilu Teko -säkkikeräys on järjestetty vuodesta 1975. Vuosi 2015 on 40-vuotisjuhlavuosi, ja tavoitteena on kerätä 1 000 000 kiloa säkkejä. Viime vuonna keräys tuotti 675 000 kiloa muovia, eli talteen saatiin reilusti yli 50 prosenttia maaja metsätiloille toimitetuista säkeistä. Reilu Teko -keräyksen suojelijana on maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. www.4h.fi Puh. +358 10 4838 200 Fax. +358 10 4838 201 Rei luTeko Rei luTeko Rei luTeko Säkkikeräys Latvaenergia Oy www.latvaenergia.fi Tervetuloa tutustumaan! Farmari maatalousnäyttely 2.-4.-7.2015 Joensuussa KoneAgria 8.-10.102015 Tampereella
57 FARMI 5/2015 YMPÄRISTÖ JA ENERGIA PUUTTUUKO LÄMMITYS? Ja onko lumilinko sekä hiekoitin hommattu jo ensi talven lumille? Meiltä löydät mm: stokerikattilat 30-990 kW stokerit 40-990 kW valmiit lämpökeskukset 60 kW 2 MW traktorisovitteiset lumilingot traktorisovitteiset hiekoittimet Olemme Farmari 2015-messuilla Joensuussa Konekenttä 2:lla, osastolla 325. Tervetuloa! 91x131 (6-2015).indd 1 15.6.2015 8:58:56 Kampanjan säännöt: www.romutuskampanja.fi Kun kierrätät vanhan autosi 1.7.–31.12.2015 saat romu tuspalkkion, jonka lunastat ostaessasi uuden auton. Romutuskamp_Farmi_91x131.indd 1 12.6.2015 13.23 FORTUM KEHITTÄÄ hevosen kuivikelannasta energiantuotantoon sopivaa biopolttoainetta sekä samalla uutta palvelukonseptia hevostalleille. Suomessa hevosten kuivikelannan energiasisältö on noin 500 GWh, ja se ylittää hienokseltaan esimerkiksi Fortumin Järvenpään voimalaitoksen vuotuisen polttoainekäytön. Kolmen hevosen vuoden aikana tuottaman lannan energiamäärä vastaa yhden omakotitalon lämpöenergian vuosikulutusta, Fortumilta kerrotaan. Fortumin yhdessä VTT: kanssa suorittamien koepolttojen perusteella hevosenlanta soveltuu hyvin energiantuotantoon tukipolttoaineeksi. Hevostalleille lanta on yhä kasvava ongelma, koska biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan vuoden 2016 alusta. Fortumin kehittämä palvelu tarjoaa talleille ratkaisun ongelmaan. Palvelu pitää sisällään sekä kuivikkeen toimituksen talleille että kuivikelannan noudon talleilta. Fortum suunnittelee myös palvelun markkinoimista Suomen ulkopuolella. Palvelua on kehitetty tiiviissä yhteistyössä hevostallien kanssa. Keväällä toteutettua neljän tallin pilotointia on tarkoitus laajentaa kesän ja syksyn aikana. HorsePower-nimellä kulkeva konsepti on osa Fortumin biopolttoaineiden kehitystyötä. www.fortum.com FARMI
58 FARMI 5/2015 75 000 asukkaan Joensuussa on tänä kesänä harvinaisen paljon suurtapahtumia. Tapahtumakesä alkaa Farmari-näyttelystä ja päättyy Kuninkuusraveihin, välissä samalla alueella järjestetään jokavuotinen Ilosaarirock. Kaikki kolme tapahtumaa tekevät yhteistyötä muun muassa aitaelementtien, tilojen ja markkinoinnin suhteen. Farmari 2015 -tapahtuman näyttelypäällikkö Anu Pesonen iloitsee siitä, että Pohjois-Karjala saa näkyvyyttä ja pääsee esittelemään parhaat puolensa myös kauempaa tuleville vieraille. – Tämän kokoluokan tapahtumilla on suuri merkitys koko maakunnalle. Rahallinen merkitys on tietysti omaa luokkaansa, kun suuri joukko ihmisiä saapuu käyttämään majoituspalveluita sekä ostaa polttoaineita ja ruokaa. Lisäksi tapahtumavieraat pääsevät ihailemaan Itä-Suomen kauniita maisemia ja saavat kurkistaa, millaista on elämänmeno täällä Pohjois-Karjalassa. Biotalous esillä Farmarissa Heinäkuun 2.–4. päivä järjestettävä Farmari kokoaa yhteen toimijoita maa-, metsätalouselintarvikeja energiasektoreilta. Monipuolinen tapahtuma tarjoaa Anu Pesosen mukaan niin ammattilaisille kuin tavallisille kuluttajillekin uusia ajatuksia, nähtävää ja koettavaa. – Farmari on paitsi alan toimijoiden kohtauspaikka myös koko perheen tapahtuma. Ammattilaiset pääsevät perehtymään uusiin työvälineisiin ja koneisiin sekä löytämään keinoja lisätä omaa hyvinvointiaan. Omakotitaloasuja saa vinkkejä energiansäästöön ja kierrätykseen ja lapset pääsevät silittelyetäisyydelle maatilan eläinten kanssa. 450 näytteilleasettajan joukosta löytyy varmasti jokaiselle jotain. Maatalousnäyttelyn kantava teema biotalous pitää sisällään kotimaista ruokaa, luonnon palveluja sekä monipuolisesti asiaa metsä-, vesija energiasektoreilta. Ohjelmassa on niin poniagilityä, paimennusnäytöksiä, rotuesittelyjä kuin lomittajakilpailuitakin. Esiintymislavoilla jaetaan tietoiskuja ajankohtaisista aiheista kuten suomalaisesta ruuantuotannosta. Informatiivisen messupäivän jälkeen voi rentoutua seuraamalla vaikka pesäpalloa sekä musiikkiesityksiä. Näyttelyalue ei rajoitu pelkästään Joensuun keskustaan, vaan ulottuu myös muualle seutukuntaan. – Meiltä löytyy lähialueelta viitisentoista retkikohdetta, joissa voi tutustua maatilayritysten arkeen paikan päällä. Kohteissa voi kysellä yrittäjiltä kokemuksia esimerkiksi heidän tekemistään investoinneista ja saada sitä kautta uusia ideoita omalle tilalleen, Pesonen vinkkaa. Kesä huipentuu Kuninkuusraveihin Joensuun raviradan neljännet Kuninkuusravit tarjoavat heinä-elokuun vaihteessa viihdettä ja elämyksiä ravikansan lisäksi myös muille kesänviettäjille. Kruunajaisviikonloppu alkaa hevoshuutokaupalla, joka kerää kasvattajat ja ostajat yhteen hieromaan kauppoja suomenhevosvarsoista. Iltaohjelmassa on molempina päiviä menoa ja meininkiä, kun lavalle nousevat TEKSTI: HEINI MUSTAPURO KUVAT: MIMMI VIRTANEN Joensuun kesä ei jätä ketään kylmäksi. Heinäkuun alussa kaupungin keskustan valtaa Farmari 2015 -maatalousnäyttely ja elokuussa kruunataan ravikuninkaalliset juhlallisin menoin Joensuun raviradalla. Viime vuonna ravikuninkuudet ratkottiin Porissa. Viikonlopun aikana raveja seurasi paikan päällä yhteensä 48 000 kävijää.
59 FARMI 5/2015 LASTEN MAATALOUSNÄYTTELY Jokioisten Elonkierto-puistossa ottaa jälleen syyskuun ensimmäisenä lauantaina pikkuväen vastaan päivän päähenkilöinä. Mansikkiin odotetaan tuhansia kävijöitä sekä tietenkin tapahtuman suojelijana toimivaa tasavallan presidentti Niinistöä, jonka mahdollinen saapuminen varmistuu kesän aikana. Puuhapisteitä lapsille tarjotaan viimevuotiseen tapaan ja hiukan uuttakin tuodaan mukaan, kuten esimerkiksi maitokärryajelua sekä maksuton lelunvaihtopiste. Nosturikyyti tarjoaa upeat näköalat yli tapahtumapaikan. Keppihevosrata ja metsäseikkailu kannattaa ehdottomasti kokea, ja polkutraktoreilla pääsee ajelemaan sekä olkipomppiksessa hyppimään. Osa puuhapisteistä tarjoaa maksutonta tekemistä ja osaan tarvitaan pientä taskurahaa. Ihan oikeilla traktoreilla ajaminen osoittautui viime vuoden Mansikissa hurjan suosituksi ja aikuisen kanssa pääsee traktoria ohjaamaan taas turvallisesti pellolla. Eläimiä Elonkierto-puistossa on ihasteltavana koko kesän, ja Mansikki-päivänä niitä on paikalla vielä enemmän. Alpakat tarjoavat viihdettä yleisölle tempuillaan, ja pieniä poneja riittää ratsastushaluisille. Kesyjä ankkoja saadaan paikalle, ja aasit ja possut ovat myös valmiina rapsuteltaviksi. Pienet karitsat ilahduttavat lampaiden lisäksi. Ohjelmalavan pääesiintyjänä nähdään Pellekaija Pum. Mansikki erottuu kesätapahtumien kirjosta edukseen edullisena vaihtoehtona. Liput monipuoliseen päivään maksavat vain 4 euroa, ja alle kolmevuotiaat pääsevät portista maksutta. www.lounaplussa.fi Kaikki puutarhaalan näyttelystä www.lepaa.fi ja Facebook Uutuuksia, taimistoja, ympäristöteos puutarhahanskoista, oleskelualue kasveineen, Tuoretori, laatikon kasauskilpailu, Ohjelmalava – Tervetuloa Lepaalle! EPAA 13.–15. elokuuta 2015, Hattula .fi pUU Tar haja vih eraL an näy ttel y elok uus sa Lep aall a muun muassa Yölintu, Arttu Wiskari ja Maija Vilkkumaa. Raviradan viereisellä ravitorilla voi käydä lähtöjen välissä etsimässä matkamuistoja ja tutustumassa näytteilleasettajien kojuihin. Sunnuntaina illansuussa koittaa odotettu hetki, kun ravikuningas ja -kuningatar kruunataan. – Luvassa on tapahtumarikas viikonloppu, joka kerää yhteen paitsi hevosihmisiä ympäri Suomen myös muita upeita elämyksiä etsiviä. Kuninkuusravit ovat koko perheen tapahtuma, jossa riittää nähtävää ja koettavaa jopa perheen pienimmille, lupaa Joensuun raviradan toimitusjohtaja Pasi Pykäläinen. Pykäläinen toivottaa niin vedonlyöjät, hevosharrastajat kuin muutkin suuren urheilujuhlan tunnusta nauttivat tervetulleeksi Joensuuhun ja kehottaa lähtemään liikkeelle avoimin mielin ja rennolla fiiliksellä. – Tiedossa on tiivis ja täysipainoinen viikonloppu, joka kerää valtavan määrän ihmisiä pienelle alueelle. Suuren yleisömäärän vuoksi kannattaa varata riittävästi aikaa saapumiseen ja varautua pieniin ruuhkiinkin.? Edellinen Farmarimaatalousnäyttely järjestettiin Seinäjoella vuonna 2013. Kotieläinalue on kestosuosikki.
60 FARMI 5/2015 Kauhajoen kotija laitostalousoppilaitoksen Sööpärin sortit -tapahtumasta vuonna 1990 liikkeelle lähtenyt Kauhajoen ruokamessut viettää tänä vuonna juhlavuotta. Kolmipäiväistä tapahtumaa vietetään teemalla Lähiruuan juhlaa 25 vuotta. Alusta asti tapahtumalla on haluttu tarjota pientuottajille mahdollisuus kertoa tuotteistaan isolle yleisölle. Suurin osa paikalle tulevista tuottajista on Etelä-Pohjanmaalta ja naapurimaakunnista, pohjoisinta Suomea unohtamatta. ?Ajatuksena on, että jokainen pientuottaja voi tuoda sen oman lähiruokansa messuille. Täällä on hyvä testata, onko uusille tuotteille kysyntää. Lisäksi haluamme tarjota elämyksellisen ja maukkaan hetken messuväelle pohjalaisissa maisemissa täällä luonnon keskellä. Tämä on mahdollisuus tutustua uusiin makuihin ja ottaa ne käyttöön myös kotikeittiössä, kertoo messupäällikkö Riitta Alapiha. Alkuperä kiinnostaa Viime vuosina etenkin luomutuottajat messuilla ovat lisääntyneet. Myös villiyrtit, metsänantimet ja järvikala lisäävät arvostustaan. Alapiha kertoo, että ruuan terveellisyys ja turvallisuus kiinnostavat. ? Kävijät pääsevät suoraan tuottajilta kyselemään, miten tuotteet on tuotettu. Tietoisuus ja tiedonhalu alkuperästä ovat lisääntyneet. Avajaispäivänä elintarvikealan asiantuntijat saavat nauttia perinteisestä ruokamessuseminaarista. Maaja metsätalousministeriö vastaa tänä vuonna messujen ohjelmalavasta. Lavan grillausnäytöksissä tehdään ruokaa pientilojen tuotteista ja keskustellaan ajankohtaisista asioista. Heinäkuun alkuun saakka jatkuu myös reseptikisa, jossa haetaan uusia makuja messujen pitopöytään. Ohjelmalavan kokit valmistavat kilpailuruuat ja sekä raati että yleisö valitsevat suosikkinsa. – Usein ajatellaan, että pitopöydässä ovat aina karjalanpaistit, lanttulootat ja rosollit. Juhlapöydät ovat kuitenkin nykyään tosi monipuolisia. Nyt kotikokit ideoimaan ja tuomaan esille uusia makutottumuksia, Alapiha kannustaa. Luvassa 50-vuotisjuhlat? Mukana ruokamessujen järjestelyissä on valtava määrä vapaaehtoisia. Paikalliset järjestöt ja yhdistykset osallistuvat muun muassa rakentamiseen, lipunmyyntiin ja liikenteenohjaukseen. ? Tapahtuma täällä peltojen keskellä ei onnistuisi, jolleivat maanomistajat olisi näin myötämielisiä. Sänkipellot toimivat parkkipaikkana, muokkaukset tehdään vasta messujen jälkeen, Alapiha kiittelee. Kysymykseen, vietetäänkö Kauhajoella vielä joskus ruokamessujen 50-vuotisjuhlia, Alapiha naurahtaa. ? Saa nähdä. Maailma muuttuu ja tapahtumia on paljon. Mutta kyllä on aika vaikea nähdä Hämes-Havusen tulevaisuutta ilman messuja. Teemme työtä, että arvokas ruoka-alan tapahtuma jatkuu. ? Perinteiset Kauhajoen ruokamessut järjestetään jälleen Kauhajoen HämesHavusessa syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Idylliseen pohjalaistalon pihapiiriin kokoontuu yli 150 pientä elintarviketuottajaa maistattamaan ja myymään messuyleisölle ruokatuotteitaan. TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVA: MIRJA KOIVISTO / TARINA KUVA Keittiömestarit Ulla Liukkonen ja Raymond Wesander keskustelemassa Laidun Hereford -tuotteista Jussi Harjun kanssa.
61 FARMI 5/2015 PUUTARHAJA viheralan ammattilaiset kohtaavat jälleen Lepaalla 13.–15. elokuuta. Lepaa 2015 -näyttely järjestetään Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikön upeissa kartanomaisemissa. Ammattikävijöiden lisäksi tapahtumaan ovat tervetulleita maanviljelijät, kotipuutarhurit, alan opiskelijat ja kaikki, joita näyttelytarjonta kiinnostaa. Vajaan 200 näytteilleasettajan joukkoon mahtuu niin suuria kansainvälisiä yrityksiä kuin pieniä innovatiivisia käsityöläisiäkin. Opastetuilla kierroksilla voit tutustua monipuoliseen vihannesnäytemaan satoon, kesän Lepaalla kasvaneisiin ryhmäkasveihin ja niiden ominaisuuksiin tai mobiililaitteilla enemmän irti saatavaan Lepaan Älypuistoon. Ohjelmalavalla riittää säpinää tänäkin vuonna. Näyttelyn puistoalueelle valmistuu tekstiilimuotoilun opiskelija Merili Kubun yhteisöllinen teos vanhoista puutarhahanskoista. Kaikenkokoisia ja -näköisiä vanhoja hanskoja on saanut lahjoittaa taidekäyttöön. Kukkaloiston lisäksi alueella on useita kahvija ruokapisteitä. Kasvisruokailijat on huomioitu ja alueella on myös kiertävä kahvila. Lapset ovat tervetulleita tapahtumaan, ja myös koiran voi hyvin ottaa mukaan, järjestäjät lupaavat. www.lepaa.fi Laadukkaat klapisäkit JO NELJÄNNET Viljo-messut järjestetään tänä kesänä Kiuruvedellä 23.–25.7. Maidon ja lihantuotannon kehtoon rakennettu ammattimessutapahtuma kokoaa yhteen maatalouden ja metsätalouden sekä rakentamisen ammattilaiset. Messujen yhteydessä järjestetään Viljotar-karjanäyttely, joka rakentuu kahteen navettaan ja jäähallin taakse tuleviin pesuja klippauspaikkoihin sekä asianmukaiseen kilpailukehään. Näyttelyn käytännön toiminnasta vastaavat Suomen Ayrshire Kasvattajat ry, Suomen Holstein Klubi sekä PohjoisSavon Karjakerho. Messut aukeavat torstaina, jolloin järjestetään muun muassa biotalousseminaari. Viralliset avajaiset vietetään kuitenkin perjantaina. Toisena messupäivänä ohjelmassa on maatalouden nykytilaa valottava maitoseminaari, esitelmä Kanadan maataloudesta sekä jo perinteeksi muodostuneet Maailman Vahvin Viljelijä -kisat, joista luvataan todellista isäntien ja emäntien taistoa. Perjantaina puolenpäivän jälkeen alkaa Perheiltapäivä, jolloin perheet pääsevät messuille edullisemmin. FUNFUN Park viihdyttää lapsia muun muassa rodeoratsastuksella ja heittopeleillä. Myös Onni Orava on mukana messuilla. Viljon juontaa näyttelijä-juontaja Miia Nuutila. www.viljo.fi Näyttelyissä käyneiden eläinten ja ihmisten välille syntyy vahva luottamus ja side. Janin rapsuteltavana viime vuoden Holsteinin vuosinäyttelyssä kunniamaininnan saanut lehmä Hoff Atlantic Sasha. SAIJ A RÄIKKÖNEN
62 FARMI 5/2015 KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? AITO TERVAMAALI ON PARAS MONITOIMIMAALI Homeen, kosteuden ja lahon estoon Mökit • saunat • aitat • laavut Puuveneet • laiturit • aitatolpat Autojen ja koneiden ruostesuojaukseen • juokseva • peittävä • riittoisa ...SOITA PIAN JA TILAA... 050 3833 330 Tilaa Farmi itselle tai lahjaksi!
63 FARMI 5/2015 www.fmt.? Teollisuuskatu 20, 30420 FORSSA p. 020 775 7730 Naisten melonta Kuusamossa 19-23.8. 450 € /hlö Ahvenanmaan Sadonkorjuujuhlat 1820.9. 340 €/ hlö Agatha Chrisien, Austenin ja Doc Marinin Englani 22 – 26.9. 1255€ /hlö Viinimatka Itävaltaan 815.10. 1569 € /hlö Kiehtova Slovakia – Tatra vuoristo – Puola 1722.10. 1025 € /hlö Joulumatka Dubliniin 3-6.12. 770 € /hlö Meiltä Agritechnica matkajärjestelyt! Tulossa keväällä 2016 mm. Grüne Wocheen tammikuussa, maatalousmatka mielenkiintoiseen Georgiaan, EuroTier marraskuussa Kysy lisää toimistostamme! Vuosikymmenien matkajärjestelyjen kokemuksesta, iedämme mitä kaikkea matkanjärjestämisessä tulee ottaa huomioon. Meille tärkeintä matkajärjestelyissä on asiakaslähtöisyys, turvallisuus ja luotettavuus. Varaamme puolestanne kaikki onnistuneeseen matkaan liittyvät palvelut kuten lennot, majoitukset, kuljetukset, ruokailut, retket ym, olittepa sitten lähdössä ammati-, työtai lomamatkalle, yhdessä, yksin tai isommalla porukalla. Hoidamme matkajärjestelyt toiveidenne mukaisesi. Meiltä saat matkat kaikkialle maailmaan, matkusitpa sitten koimaassa tai ulkomailla! www.fmt.? ALKUKESÄN HERKKURUUALLA on monta nimeä: varhaisperuna, uusi peruna ja neitsytperuna. Varhaisperunat ovat keskenkasvuisia ja heikkokuorisia perunoita. Tämän tyyppistä perunaa käytetään alkukesästä ruokapöytien herkkuna vain Euroopassa Pohjoismaissa ja Brittein saarilla. Keski-Euroopassa uuden sadon perunallakin halutaan olevan vahva kuori. Suomessa varhaisperunaa tuotetaan vajaan 800 hehtaarin viljelyalalla noin 450 tilalla. Yli puolet tuotetaan Lounais-Suomessa. Ykköslajike varhaistuotannossa on pitkään ollut Hankkijan Timo. Se kestää hyvin kylmää ja tuottaa satoa alkukesästä. Toinen vahva ja pitkäaikainen lajike on heinäkuun puolella valmistuva maukas Siikli. Viime vuosina Solist-lajike on noussut samoihin viljelyaloihin kuin Siikli. Muita varhaisperunalajikkeita ovat Carrera, Annabelle, Rikea ja Arielle. Tänä kesänä saada maistiaisia myös Borealin uudesta kotimaisesta Jussi-lajikkeesta. Keskenkasvuisessa perunassa on vähemmän tärkkelystä kuin talven perunoissa. Energiaa 100 grammassa varhaisperunaa on vain 78 kcal, esimerkiksi keitetyssä riisissä energiamäärä on lähes kaksinkertainen. Varhaisperunan voi hyvällä mielellä syödä kuorineen, jolloin kuoressa ja sen alla oleva C-vitamiini ja varhaisperunan maku säilyvät. www.mtk.fi KUVA: KOTIMAISET KASVIKSET RY / TEPPO JOHANSSON ettyjä uusia perunoita 300 g suolakurkkua n. 1/2 dl kaprista 1 2 punasipulia Kastike 4 dl Valio Bulgarian jogurttia 2–3 rkl sitruunamehua 2 tl sitruunapippuria LEIKKAA PERUNAT sentin kuutioiksi. Uudet perunat voi kuoria tai jättää kuorimatta. Lisää joukkoon kurkkukuutiot ja veitsellä hienonnettu kapris ja punasipuli. SEKOITA KASTIKEAINEET ja kaada salaatin joukkoon. Anna maustua kylmässä ennen tarjoilua. TARJOA ERILAISTEN grilliruokien lisäkkeenä, makkaran tai jauhelihapihvien kanssa tai savustetun kalan kanssa. (Resepti: www.valio.fi) Hyödynnä tähteeksi jääneet uudet perunat perunasalaatissa! KIRJA Tiesitkö, että nokkoskasvien heimoon kuuluu jopa 2 600 kasvia, ja niitä löytyy Antarktista lukuun ottamatta joka mantereelta? Uusi Nokkonen-ruokakirja johdattaa nokkosen saloihin, ja auttaa näkemään pisteliään rikkakasvin uudessa valossa. Kirjan myötä kasvista voi tulla jopa paras ystäväsi. Kirjan mukaan nokkosessa on seitsemän kertaa enemmän rautaa kuin pinaatissa. Se on myös hyvin C-vitamiinija kalsiumpitoinen, todellinen suomalainen superfood siis. Nokkonen sopii lähes ruokaan kuin ruokaan, joko lisäripaukseksi tai pääraaka-aineeksi. Kirjassa on makeita ja suolaisia ruokaohjeita, ja omat osionsa ovat saaneet muun muassa nokkoskeitot sekä nokkosesta valmistuvat päiväkahvin seuralaiset. Kasvia voi käyttää tuoreena, pakastettuna tai vaikka kuivattuna. Tuoreutta hehkuvat ruokakuvat houkuttelevat laittamaan hanskat käteen ja painumaan pihan perälle nokkosia poimimaan. KATARIINA VUORI: NOKKONEN – HERKKUJA JA HYVINVOINTIA SUOMALAISESTA SUPERKASVISTA (ATENA KUSTANNUS)
www.viljo. Peukuta Viljoa! Vieraile sivuillamme! Tervetuloa Tervetuloa Onni Orava ja Fun Fun Park takaavat lapsille menoa ja meininkiä Muutamia näytteilleasettajia mahtuu vielä soita 050-533 2599 VILJO-Tavaratalo www.viljotavaratalo. ilmoittautumiset: Matti Lappalainen 0500-541491 VILJO Maaja metsätalousmessuille ja VILJOTAR karjanäyttelyyn! Torstai 23.7.2015 Klo 10.00 Messut ja karjanäyttely avautuu Viljo Maaja metsätalousmessut avoinna klo 10.00 16.00 -Viljotar Karjanäyttely avoinna klo 10.00 – 16.00 -Ayrshire-rodun arvostelu alkaa klo 10:00 Klo 13.00 Biotalousseminaari biotalouteen liittyvä seminaari liikuntahallissa Klo 16.00 Messu ovet sulkeutuu Perjantai 24.7.2015 perhepäivä klo 12.30-n. 18.00 2 aikuista + alle 16 –vuotiaat lapset sisään 20 € perhelipulla Klo 10.00 messuportit avautuu, messut avoinna klo 10.00 – 18.00 -Karjanäyttely avoinna klo 10.00-16.00 -Junior Handler kisa alkaa klo 10:00 Klo 11.00 Messujen ja karjanäyttelyn viralliset avajaiset Klo 13.00 Maitoseminaari liikuntahallissa MTK-, Valio-, HK-Scan ja Atria sekä viljelijät yhdessä keskustelevat maatalouden nykytilasta n. klo 15.00 Esitelmä: Kanadan maatalous tänään Karjanäyttelyn tuomari Marc Charpentier esittelee Kanadan maatalouden nykytilaa Klo 15.00 Maailman Vahvin Viljelijä kilpailu urheilukenttä Viljelijä sarja miehille ja naisille sekä ei viljelijä sarja 19.00-00.30 Näytteilleasettajien VIP-ilta Lauantai 25.7.2015 Klo 10.00 messuportit avautuu, messut ja karjanäyttely avoinna klo 10.00-16.00 Holstein rodun arvostelu alkaa klo 10:00 Klo 13.00 Ylä-Savon neidot esittäytyy urheilukentällä Klo 16.00 Messuportit sulkeutuu Tapahtuman juontaa: Miia Nuutila Kesän kuumin tapahtuma odottaa sinua!
65 FARMI 5/2015 P AL VEL U HAKEMIS TO •REHUT JA MAATALOUS •RAKENTAMINEN 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% Soita ja kysy tarjous. 0400 590 324 / 029 193 0211 Palveluhakemisto, modulimitoitus Lehtemme on luettavissa Lehtiluukussa: www.lehtiluukku.fi www.countrymedia.fi www.facebook.com/Farmi-lehti •KONEET •VARAVOIMA Maaseudun aikakauslehti. Kaupinkatu 30, Kouvola, Yrjö Halsola, 040 565 0908 www.setto.fi Maan laajin valikoima uusia ja käytettyjä koneita ja renkaita. ? ?LR www.suomenkayttokone.fi Puh. 020 838 4530 www.?ndoor.? ?ndoor@?ndoor.? Kotimaiset taitto-ovet Iistä Parhaat betonit vesiseulotuista kivilajikkeista Turkkilanjärventie 6, Kyröskoski Puh. (03) 371 6106 Laadukkaat PVC-ikkunat ja ovet asuinja tuotantorakennuksiin edullisesti. PL 165, 38701 Kankaanpää, p. (02) 578 3190 www.wilmaikkuna. Eläinrehuja maatilan omasta viljasta maatilalla paikan päällä. Liikkuvalla kalustolla luotettavasti ja laadukkaasti. Ropantie 390, 23950 Pyhäranta p. 83870700, fax 825 9905 gsm 0500 137000/Janne Hilanto Hilannon Mylly Ky
66 FARMI 5/2015 TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN TYKKÄÄ MEISTÄ FACEBOOKISSA: www.facebook.com/ Farmilehti Facebook “f” Logo CMYK / .eps Facebook “f” Logo CMYK / .eps KAISA MÄRSYLÄ FREEIMA GES FREEIMA GES
KAISA MÄRSYLÄ FREEIMA GES Naturally ahead Säilöö säilörehun energian! Biologinen säilöntäaine Homoja heterofermentatiivisten bakteerien seos • Parempi maitohappokäyminen • Pitempi aerobinen stabiilisuus • Vähemmän kuiva-aineja energiahävikkiä • Korkeampi tuotanto ja kannattavuus biostabil.biomin.net Biomin® BioStabil www.vetagro.? Turvallinen lieteallas edullisesti www.mataki.fi Mittojen mukaan toimitettava Matakin EPDM-allaskumi on varma ja turvallinen. Se on helppo asentaa ja voidaan asentaa myös talvella. Materiaalilla on CE-hyväksyntä ja Maaja metsätalousministeriön ennakkohyväksyntäpäätös 1162/421/2010. Tilaukset ja tiedustelut: myynti@mataki.com tai (09) 2242 850
W W W .I V E C O .FI LUOKKANSA EDISTYKSELLISIN 8-VAIHTEINEN AUTOMAATTIVAIHTEISTO LUOKKANSA PARAS AJOMUKAVUUS UUDELLA AUTOMAATTIVAIHTEISTOLLA! NEW DAILY. VAN OF THE YEAR 2015. LUOKKANSA ENSIMMÄINEN 8-VAIHTEINEN AUTOMAATTIVAIHTEISTO Parasta mukavuutta ja turvallisuutta LOISTAVA POLTTOAINETALOUDELLISUUS ECO-toiminnon ansiosta LUOKKANSA VAHVIN MOOTTORI Jopa 205hv ja 470Nm vääntömomentti 10% PIENEMMÄT HUOLTOJA YLLÄPITOKUSTANNUKSET* *Verrattuna manuaalivaihteiseen autoon OTA YHTEYTTÄ PAIKALLISEEN JÄLLEENMYYJÄÄN SAADAKSESI TARJOUKSEN JA PÄÄSTÄKSESI KOEAJOLLE: ESPOO, Iveco Finland Oy Arto Mäkinen +358 45 320 7701, Timo Hytönen +358 40 772 6376, Juhani Havia +358 45 320 7702, Kiilaniityntie 10, IISALMI, Iveco huolto ja myynti Team, Antti Krogerus +358 40 774 2830, Kivirannantie 7, JYVÄSKYLÄ, Iveco Finland Oy, Kari Lahtela +358 400 158 580, Sorastajantie 4, KOKKOLA, Niemi-Korpi Oy, Miika Niemikorpi +358 40 5824 516, Isotanhu 2, KOUVOLA, Iveco Finland Oy, Timo Akkanen +358 45 320 7747, Savonsuontie 8, LAHTI, Iveco Finland Oy, Timo Akkanen +358 45 320 7747, Höylääjänkatu 2, KUOPIO, Iveco huolto ja myynti Team, Martti Säkkinen +358 40 057 6343, Kellolahdentie 25, OULU, Niemi-Korpi Oy, Jouni Niemikorpi +358 40 7344 310, Moreenikuja 2, SEINÄJOKI, Niemi-Korpi Oy, Miika Niemikorpi +358 40 5824 516, Isotanhu 2, TAMPERE, Iveco Finland Oy, Pekka Eerola +358 40 721 0926, Olli Eerola +358 400 204 493, Perkkoonkatu 9, TURKU, Iveco Finland Oy, Lauri Widenius +358 45 320 6446, Verstaskatu 1. Tarjous voimassa 30.6.2015 asti.