• Maaseudun aikakauslehti Nro 8/2012 ? www.countrymedia.fi ? Hinta 6.80 ? 12008 Palautusvko 2012-45 6 414881 667773 166777-1208
• Alkuperäiset ja laadukkaat AGCO POWER (SisuDiesel) varaosat ja vaihtomoottorit Lännen Vaihtokonekeskuksesta kunnostetut vaihtokoneet urakointiin, maatiloille... Vaihtokonevalikoiman esimerkkihintoja Lännen 860C alk. 69 000 ? Lännen 860S alk. 45 700 ? Lundberg Wille LM Trac Kysy lisää Etelä-Suomi - Mikko Ihamäki, 0400 582 777 Itä-Suomi - Arto Seppänen, 040 149 0510 Länsi-Suomi - Jarkko Turvanen, 0400 827 827 alk. 42 000 ? alk. 21 900 ? alk. 14 900 ? alv 0 % Keski-Suomi - Ari Keinumäki, 0400 388 211 Pohjois-Suomi - Jari Rahkonen, 0400 388 499 Vaihde 020 7612 200 www.lannencenter.com Lännen_186x131mm_072012.indd 1 FARMI 8/201210/1/2012 3 8:56:09 AM
• 24.-27.10.2012 Tule Sinäkin Jyväskylän Paviljonkiin ammattilaisten konenäyttelyyn. Esillä ovat syksyn koneuutuudet. KoneAgriassa on koneita ja laitteita pelto-, karja- ja metsätöihin. Seminaareissa aiheina mm. biotalous, kotieläinten hyvinvointi ja tuotannon kannattavuus, maan kasvukunto, heinän ja palkokasvien viljely sekä luonnonmukainen tuotanto. Jyväskylän Paviljonki Uno Savolan katu 8 Avoinna: ke-pe 9-17, la 9-16 Liput: 15,-/10,Perhelippu (kaksi aikuista ja alle 16 v. lapset) 35,Voit ostaa liput ennakkoon sähköisestä lippukaupasta. Lisää osoitteessa www.koneagria.fi www.koneagria.fi 4 FARMI 8/2012
• Valitse OIKEA ovi. VAIN TURNERIL TA 80 mm vahva ovi m aatalouteen! Ylivoimaisen vahva ovi maatalouteen. Turnerin 80 mm vahva alumiinipintainen, rst-heloilla varustettu nosto-ovi ei turhia nöyristele - se on työmies! Soita 0207 330 330 ja löydä se oikea! www.turner.fi Tarpaulinin pressuovi oli helppo ratkaisu. Jari Mikkola, Karuna ?Se valmistettiin avaimet käteen -systeemillä mittojen mukaan ja käyttötarkoitukseen toimivaksi. Tommi Tarpaulinilta kävi mittaamassa ja juttelemassa, mikä tässä olisi toimivin ratkaisu. Pari äijää asensi kiskot ja pressuovet paikalleen. Homma oli päivässä kunnossa.? Tarpaulin Oy tekee liukuoviverhoja pressukankaasta. Kangasta on saatavana UV- ja homesuojattuna sekä paloa edistämättömänä. Kysy lisää: Reijo Hallikainen 045 352 2077 tai Risto Utoslahti 040 514 7516 Ahopellontie 11 ? 21290 Rusko ? www.tarpaulin.fi FARMI 8/2012 5
• Maatalouslomittajan työssä parasta ovat lehmät Sivut 10?13 6 FARMI 8/2012 Hoida peltoja kalkitsemalla Sivut 24?26 Hyvä heinä on hevoselle tärkeää Sivut 48?51
• ISSN 1238-1586 SISÄLLYS PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi Nro 8 ? Syyskuu 2012 TOIMITUS Konepajanranta 2 B, 28100 PORI farmi@countrymedia.fi MAA- JA METSÄTALOUS 10 30 38 44 49 Maatalouslomittaja Metsäteollisuus muutoksen alla Huono vesitalous kostautuu Pellot kuntoon kalkituksella Lisää luomua ?kiertue käynnistyy lokakuussa TOIMITUSSIHTEERI Jenni Joensuu 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 AVUSTAJAT Kati Leppälahti Marjo-Kaisu Niinikoski ELÄIMET 16 Tuotantoeläinten kuljetus HEVOSET AINEISTOT materiaalit@countrymedia.fi 24 Heinäpula voi uhata talvella PALSTAT 14 18 26 34 54 58 60 65 69 71 72 Uutistarjotin Hyötyeläimet Hevoset Metsä Koti ja hyvinvointi Rakentaminen Autot Koneet Koulutus Ristikko Palveluhakemisto TAITTO Eveliina Pakarinen 040 362 6508 LASKUTUS Essi Uusitalo 0400 265 442 essi.uusitalo@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Myyntineuvottelijat Riitta Lemmetty 0400 265 422 Hannele Perämäki 0400 885 635 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Upc-Print 2012 PUHEENVUOROT 8 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen 9 KoneAgria 48 Ympäristöministeri Ville Niinistö TILAUSHINTA 38 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 9%) 42 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 9%) ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden vastuu virheellisestä i­ lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA Farmi 9/2012 ilmestyy viikolla 45. www.farmiuutiset.fi CountryMedia Oy Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 KUVA: AHTI SORMUNEN KUVA: AHTI SORMUNEN KANNESSA: NYKYAJAN MAALAISPOIKA MICKE HÖGERMAN FARMI 8/2012 7
• PÄÄTOIMITTAJALTA SYYSKUU 2012 HAVAHDUIN ERÄÄNÄ ILTANA kuuntelemaan mieheni ja poikani keskustelua. Poika joka vasta hiljan oli alkanut kiinnostua autoista ja niillä leikkimisestä pohti asiaa: olenkohan minä jo liian vanha leikkimään autoilla, lapsi joka täyttää vasta 12 vuotta. Siinä äitinä pitää heti miettiä oliko itse mitenkään vaikuttanut lapsensa mietteisiin, oliko tullut itse sanottua missään vaiheessa, että olet jo niin iso poika, ettet voi tehdä sitä tai tätä. Olin jo rientämässä kertomaan hänelle, kun kuulin viisaan, rakkaan mieheni vastauksen: ?Ei, et sinä ole liian vanha tai iso poika leikkimään autoilla tai leluilla. Katsos kun me vielä aikuisenakin tykkäämme leikkiä niillä. Leikit muuttuvat vaan huomattavasti kalliimmiksi ja autojen koot isommiksi.? Voi tuota hymyä, mikä poikani kasvoille levisi, sillä olisi sulattanut vaikkapa jäätikön. En voinut olla pohtimatta asiaa lisää ja miettimättä, moniko lapsi joutuu pohtimaan, saako olla lapsi vai pitääkö olla jo iso. Uskon, että siihen pohtimiseen vain me vanhemmat pystymme vaikuttamaan. Samalla kun kasvatamme lapsiamme, meidän pitää myös kasvattaa itseämme. Jos me olemme lapsena tehneet kesätöitä tai joutuneet jättämään lapsuuden jo varhaisessa vaiheessa, on meillä mahdollisuus korjata asia omien lapsien kohdalla. Tämä vuosi on ollut todella raskasta luettavaa lapsiin kohdistuvaan hyväksikäyttöön ja pahoinpitelyihin liittyen. Jotta tämän asian saisi käännettyä edes pikkaisen parempaan suuntaan, on meidän aikuisten muutettava ajatuksiamme ensin. Anna lapsen olla lapsi, oli hän minkä ikäinen tahansa. Hän ehtii aikuistumaan ja huomaamaan vielä monen monta kerta, kuinka julma voi aikuisena maailma joskus olla. Kehota lastasi leikkimään ja olemaan lapsi niin kauan kuin hän vain voi! KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA Joskus leikit ennakoivat tulevaa ammattia? 8 FARMI 8/2012
• Ammattiseminaarit täydentävät näyttelyä Näyttelyn antia täydentävät ajankohtaiset ammattiseminaarit ja monet tietopuoliset osastot. Avausseminaarin (ke 24.10.) teema on ?Kestävä biotalous ? mahdollisuus maaseudulle? ja valtiovallan puheenvuoron seminaarissa käyttää valtiosihteeri Risto Artjoki Maa- ja metsätalousministeriöstä. Biotaloutta käsitellään myös biokaasuseminaarissa. Seminaareissa käsitellään kotieläintaloutta niin eläinten hyvinvoinnin kuin tuotannon kannattavuudenkin näkökulmasta. Kasvintuottajillekin on tarjolla sekä maan viljavuuteen ja kasvukuntoon, palkokasvien ja heinän tuottamiseen painottuvat seminaarit. Yritysten järjestämissä tilaisuuksissa esitellään uusinta tekniikkaa. Lauantaina (27.10.) on luomu-info. Seminaareissa esiintyvät kotimaiset maatalouden huippuosaajat niin tutkimuksesta kuin neuvonnastakin. Esiintyjinä on myös paljon yrittäjiä. Keskieurooppalaista näkökulmaa tuovat yritysten tilaisuuksissa esiintyvät luennoitsijat. Tuottoennuste ja tilipalvelut tutuksi ProAgrian osastolla Tuottoennuste ennakoi karjan tulevia tapahtumia ja tuotoksen kehityssuuntaa. Tuottoennuste kuuluu ProAgria Maidon uudistet- tuun palveluvalikoimaan ollen osa Karjakompassi -perhettä.  Osastolla esitellään myös uutta menetelmää mittalypsyyn ja näytteenottoon, viivakoodipullon käyttöä robottitiloilla. ProAgria Tilipalvelut tarjoaa kirjanpito- ja asiantuntijapalveluja sekä maatilojen että yritysten tarpeisiin. Tilipalvelut tarjoavat tavallisten palvelujen lisäksi tulosten analysoinnin ja kehittämispalvelut myös sähköisiä välineitä hyödyntäen. ProAgrian osastolla kannattaa tutustua myös uuteen valtakunnallisesti toimivaan verkkopalveluun, Farmarin pörssiin. Siinä kaupanteko aloitetaan rehuilla, mutta jatkossa pörssiin lisätään lannan ja palvelujen välitys. Agronetistä puolestaan esitellään uusi keskustelukäyttöä helpottava toiminto. Kokoa ryhmä ja lähde näyttelyyn Jo yhdeksän hengen ryhmä pääsee hyötymään ryhmälipun hinnasta (10 ?), joten kokoa ryhmä ja suuntaa matka Jyväskylään. Ryhmälippuja voi tiedustella EevaLiisa Kivimäeltä, 020 747 3309, eeva-liisa.kivimaki@proagria.fi Julkisia kulkuvälineitä kannattaa käyttää KoneAgriaan tullessa. Jyväskylän matkakeskus nimittäin sijaitsee vain parinsadan metrin päässä Jyväskylän Paviljongista. Lisää pysäköintitilaa Omilla autoilla näyttelyyn tuleville on viimevuotista enemmän pysäköintitilaa. Jyväskylän Paviljongin läheisyyteen on valmistunut yksi uusi pysäköintitalo. Lisäksi kaupungin sisääntuloteillä näyttötauluissa on viimevuotista laajemmin näkyvissä Lutakon alueen ja kaupungin keskustan pysäköintitalojen vapaiden paikkojen tilanne. Viimevuotiseen tapaan käytössä on etäparkki Killerin raviradalla. Ainakin lännen suunnasta tulijoiden kannattaa ajaa autonsa Killerille, koska siellä pysäköinti on maksuton ja bussikuljetus tuo näyttelyvieraat suoraan näyttelyalueelle. Lisätietoja: www.koneagria.fi KUVAT: KONEAGRIA LOKAKUUN 24.?27. PÄIVÄ Jyväskylän Paviljongissa pidettävää KoneAgriaa valmistellaan parhaillaan. Näyttelytilan kysyntä on ollut hyvä ja näyttelytila niin sisällä kuin ulkonakin on loppuunmyyty. Valtra, Fendt ja Turun Konekeskus/ Konefarmi toteuttavat yhteisen alueen, jossa esitellään traktorityökoneyhdistelmiä. Uutuuksia on luvassa monilla osastoilla. Ulkoalueella on puun käsittelyyn ja metsän hoitoon liittyviä koneita ja laitteita. Ulkona on pilkekoneiden ja sahojen työnäytöksiä. Lisäksi ulkona olevaa lipunmyyntipistettä lämmitetään lämpökontilla, joten sen toimintaan voi tutustua käytännössä. Näyttelyn järjestävät ProAgria Keski-Suomi ja ProAgria Farma. Näyttely on avoinna ke - pe klo 9 -17 ja la klo 9 - 16. FARMI 8/2012 9
• Maatalouslomittaja voi olla myös nuori ja nätti nainen. Farmi lähti yhden sellaisen matkaan ja kurkisti lomittajan arkeen. 10 FARMI 8/2012
• TEKSTI JA KUVAT: MARJO-KAISU NIINIKOSKI M aatalouslomittaja Heidi Rantamäki, 21, vetää työhaalaria ylleen. Saappaat soljahtavat sujuvasti jalkaan, kun nuori nainen valmistautuu navettaan menoon. Heidi istahtaa ensimmäisenä suuren pihattonavetan ?hermokeskuksen? pöydän ääreen. Ollaan Hyvinkään Ridasjärvellä Kylä-Sipilän lypsytilalla, jossa lehmät lypsetään täysin automatisoitujen lypsyrobottien avulla. ? Tuosta tietokoneelta näkee lähes kaiken, mitä tuolla alhaalla pihattonavetassa tapahtuu. Kone ilmoittaa, mitkä lehmät ovat käyneet lypsyllä ja milloin. Samoin se ilmoittaa niin sanotut lypsyviiveet eli sen, mitkä lehmät eivät ole vierailleet lypsyrobotilla vähään aikaan, Heidi kertoo. Navetan automaatiokeskuksen ikkunasta avautuu hulppea näky. Kylä-Sipilän tilan lypsykarja on huomattavan suuri. Lypsettäviä lehmiä on toistasataa ja sen lisäksi mukana on hiehoja, ummessa olevia kohta poikivia hiehoja ja lehmiä sekä vaihteleva määrä vasikoita. ? Tämän yksikön lisäksi meillä on tilan pääpaikan na- vetassa nuorkarjaa, joten kyllä täällä riittää töitä lomittajillekin, toteaa tilan emäntä Kati Saarinen. ? Olen itse parhaillaan kaksospoikiemme vuoksi hoitovapaalla, joten lomittajilla on tällä hetkellä meillä jatkuvaa tarvetta. Lehmät lypsyrobotilla Heidi on lupautunut esittelemään työpaikkansa. Laskeudumme portaita pitkin ja astumme navettaan. Kello käy iltakuutta, mutta navetassa on tavanomainen meno päällä. Lypsyrobotit pitävät tasaista ääntä, ja robottien portit kolahtelevat, kun lehmät jatkuu ? FARMI 8/2012 11
• Vasemmalla: Heidin mielestä parasta lomittajan työssä ovat lehmät. Keskellä: Kylä-Sipilän tilalla lehmät lypsetään lypsyrobotilla. käyskentelevät oma-aloitteisesti lypsylle. ? Tänä päivänä ei ole enää aamu- tai iltalypsyjä, sillä lehmät pääsevät vapaasti lypsylle ympäri vuorokauden. Yksi lehmä käy lypsyllä keskimäärin kolme kertaa vuorokaudessa, Heidi kertoo ja ottaa kolan käteensä. ? Lypsyrobotille lehmiä houkuttelee väkirehuautomaatti, jossa ne käyvät herkuttelemassa. Yksi lehmä tuottaa keskimäärin kolmisenkymmentä litraa maitoa päivässä. Lypsyosastolla vastassa on uteliaita katseita. Rauhallisen oloiset lehmät tulevat tervehtimään ja heittävät ilmaan muutamat ammuut. Osa lehmistä jatkaa köllöttelyään parressa, josta ne saavat vapaasti liikkua ympäri navetan lypsyosastoa. ? Lehmillä ei ole täällä omia paikkojaan, mutta kyllä ne ovat sen verran tavoilleen uskollisia, että hakeutuvat samoille parsipaikoille. Se helpottaa lomittajan työtä silloin, kun täytyy ajaa viiveitä lypsylle, Heidi kuvaa. ? Aika nopeasti sitä oppii tietämään, mistä päin navettaa lähtee mitäkin lehmää hakemaan. Alalle jo lapsena Heidi on maatalouslomittajaksi iältään nuori. Hän valmistui vuoden 2010 maaliskuussa alan ammattilaiseksi suoritettuaan maaseutuyrittäjän tutkinnon Uudenmaan maaseutuopistossa eli nykyisessä Hyriassa. ? Aloitin lomittajan työt jo vuonna 2007, jolloin alkoivat myös opinnot. Tein töitä opiskelun ohessa aina vii12 FARMI 8/2012 konloppuisin ja silloin, kun koulusta oli vapaata, Heidi kertoo. Oikeastaan Heidi on aloittanut maatalouslomittajan uran jo pikkutyttönä. Hän kasvoi maatalon tyttärenä Janakkalassa, jossa tottui jo kotona puuhastelemaan lehmien, sikojen, kanojen, vuohien ja muiden eläinten kanssa. ? Olen aina tykännyt tosi paljon lehmistä, mikä on myös yksi tärkeimmistä asioista maatalouslomittajan työssä, Heidi sanoo. ? Sain rippilahjaksi ensimmäisen oman lehmän, joka opetti minulle myös sen, että lehmien kanssa tulee olla varuillaan. Silloinen lehmäni onnistui puskemaan minut koko ruhollaan seinää vasten, mutta onneksi siinä ei käynyt sen pahemmin. Heidin isä on myös maatalouslomittaja, joka työskentelee edelleen alalla. Heidi kertoo kulkeneensa isänsä mukana eri tiloilla ja oppineensa jo pienestä pitäen, mitä maatalouslomittajan työnkuvaan kuuluu. ? Isä minua on alalle innostanut, ja vaikka äiti oli kovasti ammatinvalintaani vastaan, en antanut periksi, vaan lähdin opiskelemaan alaa, Heidi kertoo. ? Olin varmaan alalle monin tavoin sopiva. Koulussa opettajanikin sanoi valmistuttuani, että Heidihän tiesi melkein kaiken jo, joten hänelle koko koulu oli lähestulkoon vanhan kertaamista. Lypsyrobotin vieressä työskentelee myös toinen lomittaja, jolla on takanaan pitkä ura. Reijo Nieminen tekee pääasiassa äitiyslomituksia eri puolilla Suomea. Kokenut mieslomittaja on tuttu näky navetoissa, mutta miten konkari suhtautuu siihen, että kollega onkin nuori ja kaunis nainen? ? Sehän on tietenkin hyvä asia. Ei tämä ole missään nimessä pelkästään miesten hommaa. Tämäkin navetta on niin suuri yksikkö, että on hyvä, kun on useampia lomittajia töissä, Reijo vastaa. Tilan emäntä on samaa mieltä. Hän sanoo olevansa tosi tyytyväinen Heidin työhön ja korostaa, että nuorilla, vasta koulunpenkiltä valmistuneilla on alasta uusin tieto. Ei vain miesten hommaa ? Itse olen sitä mieltä, että Heidi on käynyt tällä tilal- nuori lomittaja voi olla joskus la lomittamassa jo vuoden jopa parempi kuin vanha, jolajan. Hän kulkee tottuneesti la on liian pinttyneet työtavat, tutuksi tulleessa navetassa. Kati toteaa. Heidi itse suhtautuu työhönsä ja tulevaisuuteensa avoimesti. Hän viihtyy lomittajana erinomaisesti, mutta haaveilee samalla myös jatkoopinnoista. ? Välillä tuntuu, ettei tätä työtä jaksa kovin pitkään tehdä, koska se on niin raskasta ja olen tehnyt sitä jo niin kauan, Heidi sanoo. ? Haluaisin lukea itsenä agrologiksi ja ehkä tehdä jotakin muutakin työtä. Tällä maatalousalalla kyllä viihdyn niin hyvin, että todennäköisesti tulevaisuudenkin työ löytyy sen parista. Poikimiskuningatar Upsis Heidi tekee lomituksia usealla eri tilalla ja usean eri kunnan alueella. Hänen varsinainen työnantajansa on Hämeenlinnan kaupungin Linnan Lomituspalvelut. ? Työ vaatii kyllä sopeutumiskykyä ja uuden oppimiskykyä etenkin silloin, jos jou-
• tuu aloittamaan usein uudella tilalla, jonka rutiineihin ei ole ennestään päässyt sisään, Heidi kuvaa. Käytännössä Heidin työpäivä on kaksiosainen. Työpäivä alkaa aamulla kuudelta ja jatkuu neljä tuntia. Sitten on vapaata neljään saakka, jolloin alkaa kahdeksaan kestävä toinen työrupeama. ? Näiden välillä ajan kotiin Lopelle, jossa lepäilen, syön ja käytän koiraa ulkona. Olen tottunut siihen, että päivä kulkee näin, eikä edes aamuherätys tuota tuskaa paitsi silloin, jos on ollut pidempään vapaita, Heidi naurahtaa. ? Vaikka työ on antoisaa, se on myös fyysisesti raskasta. Ei tarvitse kyllä mennä töiden jälkeen enää salille. Parasta tässä työssä ovat lehmät. Niiden kanssa on aina ilo työskennellä. Vaikka Kylä-Sipilän tilan lypsykarja on suuri, lehmät ovat tilan omistajille ja työn- tekijöille yksilöitä. Maidontuotannon näkökulmasta lehmät on merkattu numeroin, mutta niillä on kaikilla myös nimi. Lehmän maidontuotantokyky on yhteydessä sen poikimakertoihin. Tilan emäntä Kati sanoo, että Suomessa lehmien keskimääräinen poikimakerta on 2,3. ? Ainahan se on tilalle sitä kannattavampaa mitä useammin lehmä poikii. Pyrimme siihen, että lehmä poikisi elinaikanaan neljä kertaa, mutta siihen ei aina päästä lähimainkaan, Kati kuvaa. Kylä-Sipilän navetassa elää kuitenkin lehmä, joka on pyöräyttänyt vasikan jo kuusi kertaa. Ja seitsemäs on tulossa. Emäntä esittelee 8-vuotiaan Upsis-lehmän, joka köllöttelee tyytyväisen näköisenä parressa. ? Vanha mamma on taas kolmannella kuukaudella tiineenä. Tämä on tilan poiki- sinoihinsa, joissa ne saavat elää ensimmäiset elinpäivänsä. Sitten pikkuhiljaa ne siirVasikan karhea kieli retään isompaan tilaan, jossa Vaikka tänä päivänä lypsyti- ne kasvavat yhdessä muiden lat ovat useimmiten pitkälle vasikoiden kanssa. ? Vasikoiden hoito on käyautomatisoituja, lomittajalla riittää myös käsityötä. Heidi tännössä sitä, että niitä täytyy haluaa esitellä vielä navetasta aamuin illoin juottaa tuttipaikan, jossa roboteilla ei ole puollolla tai tuttiämpärillä. virkaa. Se on vasikkala, jossa Lehmien lypsy antaa vapautelelee suloisia pikkuvasikoita. ta työaikojen suhteen, mutMuutaman päivän ikäinen ta vasikat täytyy hoitaa aina vasikka työntää turpaansa ajallaan, Heidi toteaa. ulos karsinasta. Sen karhea Ilta maatalouslomittajan kieli kutittaa kämmentä ja seurassa on paljastanut ainasen suloiset vasikansilmät lu- kin kaksi asiaa: lehmät lypmoavat mennen tullen kenet setään tätä nykyä roboteilla tahansa. ja vasikat ovat aina suloisia. ? Viime viikonloppuna Mutta yksi asia on vielä epätäällä oli melkoinen hässäkkä, selvää: osaako maatalouslokun lehmät innostuivat poi- mittaja enää lypsää käsin? ? Kyllä onnistuu sekä kankimaan samaan aikaan. Vasikoita on syntynyt viimeisen nukoneella että ihan paljain parin viikon aikana kaikkiaan käsin, Heidi vastaa hymyssä 16, joten työn määrä on ollut suin.? sen mukainen, Heidi kertoo. Vastasyntyneet vasikat sijoitetaan omiin pieniin karmiskuningatar, emäntä esittelee ylpeänä. FARMI 8/2012 13
• KUVA: HEIKKI JOKINEN UUTISTARJOTIN BIOENERGIAN mahdollisuudet nousevat vahvasti esiin Tampereella lokakuussa järjestettävässä EnergiaForum12-tapahtumakokonaisuudessa. Energiakongressissa käsitellään mm. Joutsenoon valmistuneen Suomen ensimmäisen hiilineutraalin sellutehtaan kaasutustekniikkaa sekä energiatekniikan uusia mahdollisuuksia. Useat Energiamessujen näytteilleasettajayritykset tuovat esiin bioenergiahankkeitaan. Metsä Fibren Joutsenon tehtaalla on tänä kesänä otettu käyttöön kaasutuslaitos, joka tekee tehtaasta Suomen ensimmäisen hiilidioksiidineutraalin sellutehtaan. Fossiilinen polttoaine eli maakaasu korvataan meesauunin energialähteenä biopolttoaineella, joka on sellunteosta ylijäävää puun kuorta. Ennen kuin kuori voidaan kaasuttaa, se pitää kuivata. Tähän käytetään tehtaan ylijäämälämpöä, näin myös tehtaan energiatehokkuus paranee. Kaasutuslaitoksen teho on 48 megawattia korvaten maakaasun käytön meesauunissa. Uusi kaasutuslaitos on Andritzin kokonaistoimitus. Prosessi koostuu polttoaineen käsittelystä, kuivaus- ja kaasutuslaitoksesta sekä kaasulinjasta polttimoineen, kertoo Carbona Oy:n toimitusjohtaja Kari Salo, joka puhuu uudesta kaasutustekniikasta Energiakongressissa 24.10. Uudet energiahankkeet ja tekniikan mahdollisuudet  Energiakongressin muina aiheina esiin nousevat mm. käynnissä olevat energia14 FARMI 8/2012 hankkeet. Esittelyssä ovat Tampereella ja Turussa tehdyt investointisuunnitelmat ja pitkän aikavälin energiaratkaisut. Voimalaitospäällikkö Matti Tiilikka Vaskiluodon Voima Oy:stä kertoo Vaskiluodon biokaasutinprojektista. Työ- ja elinkeinoministeriön yli-insinööri Jukka Saarisen aiheena ovat biomassan kestävyyskriteerit energiantuotannossa.  UPM-Kymmene Oyj:n Pekka Jokela kertoo toisen sukupolven biopolttoaineista ja Metso Powerin Ari Saario uusien biopolttoaineteknologioiden kehityksestä. EnergiaForumin seminaariohjelmassa on torstaina 25.10. myös kesäkuussa toimintansa aloittaneen Bioenergia ry:n PellCert -hankkeen seminaari Bioenergian kestävyyden osoittaminen. Seminaarissa esitellään bioenergian tuotannon kestävyyden osoittamista ja CO2-laskentamenetelmiä ja kuinka energian käyttäjät voivat nämä huomioida. Tilaisuus on suunnattu bioenergian käyttäjille ja tuottajille. Lähienergia houkuttelee Renewa Oy juhlii 30 vuoden toimintahistoriaansa ja on tänä vuonna tuplannut osastonsa Energiamessuilla. Kasvu on ollut hyvää, vienti vetää erityisesti Baltiaan ja Keski-Eurooppaan, ja messuilla halutaan nyt näkyä kunnolla.  Sekä näyttelyosastolla että kutsuseminaarissa on teemana lähienergia. ? Bioenergialaitokset ovat lähienergiaa tyypillisimmillään. Paikallisen energialaitoksen polttoaine tulee lähialueilta, huolto ja kunnossapito hoidetaan paikallisen työvoiman turvin, ja energia kulutetaan lähellä. Tällainen toiminta koetaan läheiseksi ja omaksi, siinä sen suosio, vakuuttaa Renewan myynnistä ja markkinoinnista vastaava johtaja Kari Suominen. Kutsuseminaarissa keskiviikkona 24.10. pohditaan lähienergian tulevaisuutta. Energiapäivän paneeli ja ajankohtaisteemoja Energiamessuilla esillä ovat energiantuotanto ja -jakelu, energiamarkkinat, laitosten järjestelmät ja laitteet, käyttö ja kunnossapito sekä laitosten suunnittelu ja rakentaminen. Ajankohtaisteemoina ovat erityisesti energiatehokkuus, kestävä kehitys, uusiutuvat energiat, ydinvoima ja jätteen energiakäyttö. Messujen uutuutena on EcoCity -teema, joka esittelee ratkaisuja älykkääseen, energiataloudelliseen ja ympäristöystävälliseen kaupunki- ja energiainfraan. Esillä on myös vähäpäästöinen liikenne ja ajoneuvot. Energiapäivänä pidetään myös paneelikeskustelu, jossa pohditaan biomassan käyttöedellytyksiä ja sitä, riittääkö sitä kaikille. Mukana keskustelussa ovat VTT, Gasum, EPV, UPM, Metla ja Bioenergia ry. Messut järjestää Expomark Oy. Energiapäivän järjestää Energiafoorumi ry ja Energiakongressin järjestäjinä ovat KP-Media Oy ja Kunnossapitoyhdistys Promaint ry. Lisätiedot: www.energiamessut.fi
• Laatua eläintiloille ? ruokintalaitteet ? eläin- ja ajoneuvovaa´at ? ilmastointilaitteet ? vasaramyllyt ? kulunvalvonta ? ruuvikompressorit ? separaattorit ? korkeapainejäähdytysjärjestelmä Tervetuloa tutustumaan uutuuksiimme KONEAGRIA-näyttelyn osastolle B101 Myynti, huolto ja asennus Autokatu 5, Huittinen Paunantie 181, Loimaa Teijo Mikola 050 358 7649 Ari Laakso 050 336 9466 www.far-tec.fi UUTISTARJOTIN MAATALOUDEN erittäin vaikeasta kannattavuustilanteesta piittaamatta hallitus piti elokuun lopun budjettiriihessään maatalouden kohtuuttomat tukileikkausesitykset ennallaan. MTK:n johtokunta ei hyväksy tätä, vaan vaatii hallitukselta konkreettisia, nopeasti viljelijöiden tuloja elvyttäviä toimenpiteitä. Maatalousmarkkinoiden toimivuus on pystyttävä turvaamaan siten, että viljelijät saavat tasapuolisen osuuden kuluttajan elintarvike-eurosta. MTK:n johtokunta korostaa, että varsin pienillä muutoksilla markkinoiden toiminnassa on mahdollista turvata kotimainen ruoantuotanto ja viljelijän toimeentulo. Yhteiskunnan on otettava tiukka rooli ruokamarkkinoilla, jossa markkinavoima on keskittynyt kaupalle. MTK perää kohtuullisuutta maatalouden säästöesityksiin. Parissa vuodessa hallitus aikoo pudottaa kansallisen tuen määrää lähes 60 miljoonaa euroa. Lisäksi kevään budjettiriihessä on sovittu 30 miljoonan euron leikkauksista vuosina 2014?2015. Toteutuessaan esitykset leikkaisivat kansallisen tuen määrärahasta lähes viidenneksen vuoden 2011 tasosta. Maatalouden rakenteen kehittämiseen hallitus ei ole myöskään osoittanut lisärahoitusta, mikä aiheuttaa selvän rahoitusongelman vielä tämän hallituskauden aikana. Hallituksella on suunnitelmissaan tehdä merkittäviä leikkauksia myös maatalouden luopumistuki-, eläke- ja lomitusjärjestelmiin. MTK:n johtokunta on erittäin huolestunut siitä, että hallitus ei näytä olevan säästötavoitteissaan lainkaan varautunut siihen, että EU:n tulevissa päätöksissä Suomen maatalouden EU-rahoitus voi merkittävästi vähentyä nykyisestä tasosta. Voimassa oleva komission päätös Etelä-Suomen kansallisesta tuesta päättyy vuoden 2013 lopussa. Tuen määrä laskee ensi vuonna runsaat 12 miljoonaa euroa tästä vuodesta.  Hallituksen ja markkinoilla toimivien osapuolten harkitsemattoman toiminnan seurauksena kotieläintuotanto Suomessa näivettyy ja tuontiruoka valtaa kauppojen hyllyt. Tukileikkausten peruuttamisella ja markkinoiden oikeudenmukaisella toiminnalla pystyttäisiin merkittävästi elvyttämään tuotannon kannattavuutta ja viljelijäväestön tulonmuodostusta koko maassa. FARMI 8/2012 15
• TEKSTI: LEENA SUOJALA KUVAT: FARMIN ARKISTO Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistys TEH ry perustettiin alkuvuonna 2012 Ikaalisissa. Yhdistyksen perustamisen taustalla oli selvä tarve saada ?toisenlainen? eläinsuojeluyhdistys kotieläintuotannon piirissä toimiville ? henkilöille ja yhteisöille, jotka ovat kiinnostuneita tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja sen parantamisesta. Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistys TEH ry on tarkoitettu yhteiseksi foorumiksi kotieläintalouden tuottajille, ammattilaisille ja muille toimijoille. Sen tarkoituksena on tuotantoeläinten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tuotantoympäristö huomioiden. Yhdistys tuottaa asiantuntijatie- 16 FARMI 8/2012 toa arvioimalla tutkimustietoa käytännön näkökulmasta, sekä vahvistaa ja tukee kotieläintalouden ammattilaisten osaamista ja kehittymistä sekä osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Yksi yhdistyksen päätavoite on ottaa huomioon toiminnassaan kotieläintuotannon säilyminen ja edistäminen Suomessa. Jäsenhakemuksen voi pian täyttää yhdistyksen nettisivuilla www.teh.fi Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana toimii maidontuottaja Sari Änkö Ikaalisista ja sihteerinä eläinlääkäri Leena Suojala Hämeenlinnasta. Seminaarin jälkeen pidetään yhdistyksen ensimmäinen vuosikokous. Seminaariohjelma Tuotantoeläinten hyvinvointiseminaari Jyväskylässä KoneAgria-messujen yhteydessä keskiviikkona 24.10.2012. Seminaarin juontaa Klaus Hartikainen. - 12.00 Avaussanat/ yhdistyksen pj Sari Änkö. - 12.05 Maa- ja metsätalousministeriön puheenvuoro: ajankohtaista tuotantoeläinten hyvinvoinnista /Osastopäällikkö Riitta Heinonen - 12.30 Teurastamon puheenvuoro eläinkuljetuksista/ Laatupäällikkö Tuomas Herva, AtriaNauta - 12.45 Keskustelua - 13.00 Käytännön ideoita parantamaan tuotantoeläinten hyvinvointia. Naudat /Terveydenhuoltoeläinlääkäri Mervi Yli-Hynnilä, Siat / Hankepäällikkö Terhi Jääskeläinen, Suomen sikayrittäjät ry, Kanat / Tuottajapalvelupäällikkö Toivo Torkki, Munakunta, T urkiseläimet /Terveydenhuoltoeläinlääkäri Taina Haarahiltunen, STKL ry - 14.00 Vuosikokous - 15.00 Verkostoitumiskokkarit Olet lämpimästi tervetullut!
• E U-komissio julkaisi alkuvuonna 2012 raportin eläinten suojelusta kuljetuksen aikana. Raportissaan komissio arvioi eläinten kuljetusta säätelevää neuvoston asetusta, jonka tarkoituksena on turvata eläinten suojelun riittävä taso kuljetusten aikana ja poistaa elävien eläinten kaupan teknisiä esteitä sekä antaa markkinajärjestelyille mahdollisuus toimia sujuvasti. Raportissa keskitytään tuotantoeläinten, lähinnä nautakarjan, sikojen ja hevosten, lyhyisiin (enintään 8 h kestäviä) ja pitkiin (yli 8 h kestäviä) kuljetuksiin. Raportissa todetaan ajoneuvojen kehittymisen ja eläinten kohtelun parantumisen myötä eläinkuljetusten laadun parantuneen pitkillä matkoilla EU:n alueella. Tarkastelujaksolla vuosina 2005?2009 ontuvien, loukkaantuneiden, nestevajauksesta tai uupumuksesta kärsivien eläinten määrä määrä laski tai pysyi ennallaan ja matkan aikana kuolleiden eläinten määrä väheni huomattavasti. Eron todettiin olleen pitkissä kuljetuksissa suurempi kuin lyhyissä kuljetuksissa. Myös kuljetukseen sopimattomien eläinten määrä oli laskenut huomattavasti. Raportissa todetaankin, että asetuksella on ollut myönteisiä vaikutuksia eläinten hyvinvointiin kuljetusten aikana. Raportin mukaan ongelmana on asetuksen toteuttamisen tason vaihtelu eri jäsenmaiden välillä. Asetuksen puutteellinen noudattaminen, kuten kuljetusaikasäännösten tai lastaustiheyden ylittäminen, heikentää eläinten hyvinvointia kuljetuksen aikana. Seuraamuksissa ja rangaistuksissakin on eroja jäsenmaiden välillä. Lisäksi asetuksen erilaiset tulkinnat ja vaihteleva täytäntöönpano eri jäsenmaissa heikentävät eläinten hyvinvointia ja johtavat markkinavääristymiin. Komissio ehdottaa johtopäätöksenään, että asetuksen toimeenpano ja rangaistukset harmonisoitaisiin EUtasolla. Tämä olisi tärkeää ja lisäisi eläinten hyvinvointia kuljetusten aikana. Meillä Suomessa kansallisessa lainsäädännössä asetus on toimeenpantu, sitä noudatetaan ja noudattamista myös valvotaan aluehallintovirastojen läänineläinlääkärien sekä teurastamojen tarkastuseläinlääkärien toimesta. Suomessa suurin osa teuraseläinkuljetuksista kestää alle kahdeksan tuntia. Kuitenkin osa nautakuljetuksista kestää kauemmin pitkistä välimatkoista ja lypsykarjojen maantieteellisestä pirstaloitumisesta johtuen. Suomessa käytettävä kuljetuskalusto on hyväkuntoista ja modernia ja eläinkuljettajat täyttävät pätevyysvaatimukset. Lisäksi meillä on eläinkuljetusautoissa käytössä paikannusjärjestelmä, jolla pystytään määrittämään mm. tarkka lastaus- ja purkausaika helpottaen näin ajojen suunnittelua. Euroopan eläinsuojelujärjestöillä on ollut käynnissä kampanja, jonka tavoitteena on rajoittaa teuraseläinkuljetusten maksimipituus kahdeksaan tuntiin. Taustalla on mannereurooppalainen käytäntö kuljetella eläviä eläimiä jäsenvaltiosta toiseen kasvatettavaksi ja teurastettavaksi kustannussäästöjen vuoksi. Myös nautojen ja lampaiden kuljetukset kolmansiin maihin, kuten Turkkiin, ovat aiheuttaneet paljon kansalaiskeskustelua ja kritiikkiä. Jos tämä 8 tunnin vaatimus menisi läpi, Suomi joutuisi sijaiskärsijäksi. Kuljetusaikojen lyhentämisvaatimus lopettaisi teuraseläinkuljetukset Pohjois-Suomesta naudan osalta ja vaikeuttaisi jo ennestäänkin kannattavuuden kanssa kamppailevaa liha-alaa. Vaihtoehdoiksi eri yhteyksissä esitetyt ns. pie- nimuotoiset liikkuvat teurastamot eivät korkeiden kustannustensa ja hygieniavaatimusten vuoksi tule kysymykseen. Kotiteurastustakin tulee tulevaisuudessa vaikeuttamaan uusi sivutuoteasetus, jossa kielletään jätteiden hautaus eisyrjäisillä alueilla. Voimassaoleva eläinten kuljetusasetus on kotieläintuotantomme näkökulmasta tarkoituksenmukainen ja toimiva eikä tarvetta sen muuttamiselle ole. Nykyinen asetus tulee toimeenpanna kaikilta osin kaikissa jäsenmaissa. ? FARMI 8/2012 17
• HYÖT YELÄIMET KUVA: FARMIN ARKISTO TEKSTI: LEENA SUOJALA M aa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosasto on käynnistänyt kansallisen eläinsuojelulain uudistamisen. Nykyinen eläinsuojelulaki on vuodelta 1996 ? osin kuluneiden vuosien aikana uudistettu ja muutettu - ja todennäköisesti jo aikansa elänyt. Se on kuitenkin toiminut hyvin, vaikka kritiikkiäkin on esitetty. Se on antanut vahvat ja toimivat raamit tehdä eläinsuojelutyötä kaikki osapuolet huomioon ottaen. Hienosäätö on annettu asetuksissa ja hankalat tai tulkinnanvaraiset asiat on ratkaistu oikeuden ennakkopäätöksillä. Eläinsuojelulain uudistaminen on edennyt tänä syksynä 18 FARMI 8/2012 työryhmien kokoamisvaiheeseen. Ministeriön suunnitelmana oli, että liikkeelle olisi päästy jo viime vuonna, selvitysten tekoon kului kuitenkin aikaa ja nyt aloitus tapahtui virallisesti 27. syyskuuta, jolloin järjestettiin Säätytalolla eläinsuojelulain uudistamisen aloitusseminaari. Seminaarissa kuultiin myös valvontaviranomaisen terveiset. Uudistamistarpeita on kartoitettu ministeriön toimesta teettämällä eri tahoilla selvityksiä. Tällainen esiselvitys on mm. oikeudellinen selvitys, jossa katsotaan miten vuoden 2000 perustuslaki tai hallintolaki vaikuttavat eläinsuojelulakiin. Samoin EU-lainsäädännön sovittaminen kansalliseen eläinsuojelulainsäädäntöön selvitettiin. Ministeriö on tehnyt kansalaiskyselyn netin kautta, johon kaikilla on ollut mahdollisuus osallistua. Myös eri sidosryhmille suunnattiin kysely. Oikeudellista vertailua on myös tehty eri maiden kesken siitä, millaisia eläinsuojelulakeja on olemassa. Ruotsin kansallisen eläinsuojelulain uudistamista varten perustettu työryhmä on antanut raporttinsa, jota luetaan kiinnostuneena myös Suomessa. Norjan eläinsuojelulaki on uudistettu viime vuonna. Erityisen mielenkiintoinen ovat Itävallan eläinsuojelusäädökset ? onhan se EU:n jäsenvaltio ja kotieläintuotannoltaan verrattavissa Suomeen vaikeapääsyisine alueineen. Eläinten hyvinvointi ? erityisesti tuotantoeläinten hyvinvointi ? ja yleensä eläinsuojeluasiat ovat olleet keskustelun keskiössä jo pitkään ja niiden painoarvo vaikuttaa vain kasvaneen. Tiedotusvälineet ovat tuoneet siihen myös oman lisänsä. Eläinsuojelujärjestöt pitävät asiaa lähes yksinoikeudella omana missionaan. Suomessa tulee voida harjoittaa tulevaisuudessakin kannattavaa kotieläintuotantoa vastuullisesti, eettisesti ja eläinten hyvinvointinäkökulmat huomioon ottaen. Kansalaisilla on vahvat ja kuuluvat mielipiteet siitä, mikä on eläimille parasta. Yhteiskunnallinen keskustelu aiheesta ei varmasti tule olemaan laimeaa.
• HYÖT YELÄIMET oita lienee ennaltaehkäisevä toiminta ja vaarojen hallinta. Rehustamosta on tehty myös oma HACCP suunnitelma. Raaka-aineen käyttöä ja sen hinnan kehitystä seurataan tarkoin. Jokainen rehunvalmistuserä kirjaantuu järjestelmään. Jokaisesta kasvatusjaksosta tehdään jälkilaskelma, joka on selkeästi osoittanut tilarehustamon käyttön kannattavaksi ja suositeltavaksi muillekin. Vuoden käytön jälkeen kokemukset ovat olleet vain positiivisia. Aluksi eniten töitä teetti löytää oikeat komponenttien toimittajat ja reseptit. Reseptien muutokset ovat hyvin helppoja ja raaka-aineiden valinnassa voidaan tehdä hinta- ja laatuvertailua käytön suhteen. Eläinten hyvinvoinnin seuranta on hyvin tärkeää ja oma rehustamo mahdollistaa nopeat muutokset ruokintaan. Oma rehunvalmistus tuo joustavuutta toimintaan ja mahdollistaa kasvatuserien erilaisuuksien huomioinnin ruokinnassa joustavasti. Broilerinkasvatuksen ja eläinten hyvinvoinnin kannalla tärkeitä tunnuslukuja ovat mm. kuolleisuus ja hylkäykset. Kuolleisuus on pienentynyt koko ajan ja on nyt 25-30 % pienempi kuin ennen tilarehustuksen alkua. Vastaavasti hylkäykset ovat pienentyneet noin 20 %. Vastaavat tilarehustamot voidaan toteuttaa myös sikaloille, kalkkunoille, naudoille ja munituskanaloille. Lisätiedot: www.farmitilatech.fi Pikaprogesteronitesti lehmille Hormonost® Farmertest www.natacom.com/natashop tai soita 050 309 2375 KUVA: FARMI TILATECH FARMI HUTTULA Oy:n omistaja Kirsi Nummela teki päätöksen investoida tilarehustamoon vuonna 2010. Ennen päätöstä oli ollut useita käyntejä ulkomaisilla tiloilla ja niissä oli saavutettu hyviä tehostavia ja kannattavia tuloksia. Investoinnilla haettiin toiminnan tehostamista, ruokinnanhallinnan joustavuutta ja kannattavuutta. Rehustamo otettiin käyttöön 2011 kesällä. Rehustamon toimitti Th.Buschhoff GmbH & Co Saksasta, jota Suomessa edustaa Farmi Tilatech Oy. Suunnittelussa on ensisijaisen tärkeää huomioida tilantarve laitteille. Yleensä katsotaan vain lattiapinta-ala, mutta rehustamossa on tärkeää huomioida myös korkeus. Rehustamossa on kaksi samanlaista linjaa 45 kW vasaramylly, suodatin/jäähdytin, vaaka ja sekoittaja 7000 kg tuntikapasiteetti on n.10 000 kg. Rehustamo ei rajaudu pelkästään näihin laitteisiin, vaan siellä on lukuisia siiloja, erilaisia kuljettimia, elevaattoreita, komponentti annnostelulaitteita ja viljanvastaanotto. Nämä kaikki pitää saadaan jouhevasti sovitettua olemassa olevien laitteiden kanssa suunnitteluun pitää varata riittävästi aikaa ja resursseja. Esimerkkinä olemassa olevan kuivurin hyödyntämiseen. Rehustamossa on valmistettu rehua broilereille 7 kasvatuserän ajan. Yhteistyö laitevalmistaja Buschhoffin kanssa on sujunut hyvin. EVIRA valvoo säännöllisesti rehustamon toimintaa, se on edellyttänyt myös kuvaamaan koko prosessin ja materiaalien virtauksen. Ohjeistuksessa on ohjeita muun muassa päivittäiselle toiminnalle ja näytteenotolle. Tärkeimpiä asi- FARMI 8/2012 19
• KUVA: SXC HYÖT YELÄIMET M aidon tuottajahintoihin on saatava pikaisesti nousua, vaatii MTK:n maitovaliokunta. Tällä hetkellä kustannukset ovat tuottajien kannalta aivan liian korkeat, minkä takia maidontuotannon kannattavuus kärsii. Tuoreen tutkimuksen mukaan yksi auttava tekijä voisi olla maidontuottajien yhteistyö. Yhden maitolitran tuottaminen maksaa tuottajalle jo lähes euron litralta, kun tuottajahinta on vain noin 50 senttiä per litra. Sian- ja naudanlihantuotannossa näkyvä kustannusten ja tuottajahinnan epäsuhde on nähtävissä myös maidon20 FARMI 8/2012 tuotannossa. MTK:n maitovaliokunnan mukaan tilanne on tuottajien kannalta jo kriittinen, ja tänä vuonna kustannuksia nostaa entisestään kovien sateiden aiheuttamat satovahingot. Vastuu on MTK:n mielestä päätöksentekijöillä, joiden pitäisi löytää toimiva tukiratkaisu kotimaisen maidontuotannon pelastamiseksi. RATKAISUNA TUOTTAJIEN YHTEISTYÖ? Maitoa tuotettiin kiintiökaudella 2011?2012 noin 2 192 litraa, mikä on 1,4 prosenttia vähemmän kuin edellisellä kiintiökaudella. MTK:n mukaan jopa kaksi maidontuot- tajaa lopettaa tuotantonsa päivittäin liian korkeiden kustannusten takia, ja luultavasti tilanne vain pahenee, ellei hintoihin saada nopeaa muutosta. Syyskuun alussa Seinäjoella julkaistiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun maa- ja metsätalouden yksikön, Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen, MTT:n taloustutkimuksen, Pro Agria Etelä-Pohjanmaan ja teollisuuden yhteishankkeena toteuttama ?Yhteistyö ja resurssit maitotiloilla? -tutkimus, joka korostaa yhteistyön merkitystä niin maidontuottajien, meijereiden kuin tutkijoidenkin välillä. Seinäjoen ammattikorkeakou- lun lehtori Erkki Laitila toteaa Maaseudun Tulevaisuudessa (MT 7.9.), että yhteistyön ja vuorovaikutuksen avulla parannetaan yritystoiminnan lisäksi myös työn mielekkyyttä ja vähennetään työn rasittavuutta. Yhteistyö voidaan toteuttaa esimerkiksi yhteisten navettojen tai peltojen avulla. Suomessa Valio maksaa tuottajahintaa 43 senttiä litralta ja Arla Ingman 47 senttiä litralta. Vallitsevan taloustilanteen vuoksi maidon tuottajahinnan epäillään EU-alueella laskevan jopa 30 sentin litrahintaan.
• Hivenen parempaa kotieläintiloille KIRJAT UUTTA! VASIKASTA HUIPPULYPSYLEHMÄKSI -kirja auttaa maitotilayrittäjää kasvattamaan vasikoista terveitä, kestäviä ja tuottavia ensikoita. Kirja on jaettu kehitysvaiheiden mukaan seuraaviin osiin: Tervetuloa KoneAgriaan osastollemme D110 Bolus-tuotteet nautakarjalle - Huolenpitovaihe 0?3 kk - Turvaamis- ja kasvuvaihe 3?13 kk - Siemennysvaihe 13?15 kk - Kehittymisvaihe 16?24 kk - Valmennusvaihe 22?24 kk ja - poikiminen. max ? hivenainetarpeen täydentämiseen Kussakin kehitysvaiheessa käsitellään havainnollisesti olosuhteita, ruokintaa, hoitoa ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Kirjan painopiste on pikkuvasikka- ja siemennysvaiheissa, joilla on suurin merkitys kasvatuksen onnistumiselle. Nuorkarjatiloilta kootut hyvät käytännöt auttavat tunnistamaan omasta toiminnasta kehityskohteita ja parantamaan kannattavuutta. Lisätiedot: www.proagria.fi/julkaisut LACTAmax MAGNImax CALCImax DRYmax maxmax JUNIORix Tiedustele tuotteita palvelevalta alue-edustajaltasi: www.hiven.fi/edustajat w w w hiven.fi puh. 010 402 7700 lindab ? Erikoisdesinfioinnit ja vaativat pesupalvelut ? Karja- ja tuotantotilojen painepesut ? Karja- ja tuotantotilojen desinfioinnit ? Ruokintajärjestelmien purkamiset ja pesut ? Ruokintajärjestelmien desinfioinnit ? Äänikarkoitteet linnuille puutarhoihin ja pelloille ? Tuholaistorjunta, rottatorjunta, lintuesteet ? Homeenpoistot ja homeenestokäsittelyt ? Vesivahinkojen kuivaus- ja mittauspalvelut rakennustuotteet LindabProfiilit Katto- ja seinäpellit LindabRainline Sadevesijärjestelmä LindabKT Kattoturvatuotteet Kysy tarjousta! Asiakaspalvelu 020 785 1055 ? Tehdas 014 471 475 Jälleenmyyjät kautta maan: www.lindab.fi Suoraan valmistajalta, nopeat toimitukset. Harkitsetko viljankäsittelyjärjestelmäsi uudistamista? Käy luonamme KoneAgriassa. Autamme sinua uuden viljankäsittelyjärjestelmäsi suunnittelussa ja toteutuksessa. 24.-27.10.2012 C110. Ota yhteyttä. Algotsvägen 9 06-225 82 30 www.bemasystem.fi 64200 Närpiö 050-331 09 34 info@bemasystem.fi OY TORNUM AB | www.tornum.fi | info@tornum.fi FARMI 8/2012 21
• ONKO lehmä kiimassa ja siemennysaika oikea vai onko lehmä jo tiine? Toimiiko keltarauhanen, onnistuiko hormonihoito vai voiko kyseessä ollakin hormonihäiriö/kysta? Siinäpä kysymyksiä, joita jokainen lehmien parissa työskentelevä on joutunut joskus miettimään. Mittaamalla maidosta keltarauhasen erittämää progesteronihormonipitoisuutta saadaan selville missä kiimakierron vaiheessa lehmä on ja milloin siemennys tai hoitoon ohjaaminen on ajankohtaista. Hormonost ® progesteronitesti on saksalaisen Biolab GmbH, München, kehittämä ja markkinoille tuoma tuote. Tuotesarjasta Hormonost®Farmertest antaa helpotusta myös maitotiloille. Maidosta määritettävä progesteronitesti sopii käytännöllisyydessään ja nopeudessaan maidontuotantotilojen, eläinlääkäreiden ja seminologien käyttöön. Testintekoon kuluu aikaa noin 15?20 minuuttia ja yhdellä kertaa voi suorittaa 1-6 testiä. Hormonost®Farmertest progesteronitesti antaa Microlab -lukulaitteen ansiosta tuloksen numeraalisena (ng/ml), joten tulosta voi hyödyntää heti. Tämä helpottaa päätösten teossa ja tehostaa tilan 22 FARMI 8/2012 KUVA: NATACOM UUTISTARJOTIN
• KUVA: SXC UUTISTARJOTIN NOUSEVAT tuotantokustannukset kannustavat maitotiloja harkitsemaan myös ruokintaratkaisujaan entistä tarkemmin. Viime vuosien aikana lehmien keskituotos ei ole kehittynyt edellisvuosien tapaan, vaikka maitotuotoksen nostaminen on tehokkain tapa edistää kannat- tavuutta. Kasvavissa navetoissa ja seosrehuruokinnan yleistyessä tarpeen mukainen ruokinta ja ruokinnan yksilöllisyys on vähentynyt, väliin tuotoksistakin tinkien. Rehujen oikealla kohdentamisella voidaan saavuttaa entistä parempia tuloksia, jopa pienemmällä rehun kulutuksella. Suomen Rehun uusi Tarveruokinta mahdollistaa tuotosvaiheen mukaisen lehmien tarpeeseen vastaavan ruokinnan myös tulevaisuuden isoissa navetoissa. Lehmän ravintoaineiden tarve on erilainen eri lypsykauden vaiheissa. Poikimisen jälkeen lehmän syönti ei pysy tuotoksen kehittymisen vauhdissa, mikä vaatii ruokinnalta korkeaa energiapitoisuutta ja hyvää maittavuutta. Loppulypsykaudella puolestaan lehmän ravinnontarve vähenee ja syöntikyky on hyvä, mikä altistaa lehmän lihomiselle liian energia- ja/ tai tärkkelyspitoisella ruokinnalla. Loppulypsykauden lihominen laskee rehun syöntiä poikimisen jälkeen, häiritsee lehmän poikimisen jälkeistä aineenvaihduntaa sekä lisää mm. ketoosin, juoksutusmahan siirtymien ja utaretulehdusten riskiä. Vastaavasti oikea alkulypsykauden ruokinta mahdollistaa huipputuotosten saavuttamisen ilman, että lehmän riski sairastua edellä mainittuihin sairauksiin lisääntyy. Suomen Rehun uudessa Tarveruokinnassa lehmille tarjotaan sen tuotosvaihetta vastaavaa rehua. Alkulypsykaudella, 0-4 kuukautta poikimisesta, Tarveruokinnassa syötetään vahvempaa ja laadukkaampaa täysrehua. Kun lehmän poikimisesta on kulunut 4 kuukautta, siirrytään Tarveruokinnassa kevyemmän täysrehun käyttöön.  Tarveruokinta vaatii täten kahden eri teollisen rehun käyttömahdollisuutta ruokinnassa, mutta vähentää erikoisrehujen tarvetta. Tarveruokinta mahdollistaa myös eläinten yksilöllisyyden huomioimisen: korkeatuottoisimmat lehmät syövät alkukauden rehua pitempään, mutta nopeammin ehtyvät lehmät vaihtavat kevyemmälle rehulle. Tarveruokinta voidaan toteuttaa esimerkiksi syöttämällä Energia-Krossi -täysrehua alkulypsykauden ajan robotilla täydennysrehuna ja siirtymällä ValkuaisKrossi -rehun syöttöön loppulypsykauden ajaksi.  Rehujen oikealla kohdentamisella säästetään rehukustannuksessa: parasta rehua kuluu vain sitä eniten tarvitseville. Tarveruokinta parantaa lehmien maitotuotosta läpi lypsykauden samalla tukien lehmän kuntoluokan säilymistä ja hyvää terveyttä.  Lisätietoja: Kehityspäällikkö Pirjo Hissa p. 010 402 7175, Tuotepäällikkö Milla Frantzi p. 010 768 3130 FARMI 8/2012 23
• TEKSTI: KATI LEPPÄLAHTI KUVA: ANITA KAAKKOLA JA FARMIN ARKISTO Luonnollisesti syödyn heinän määräkin vaikuttaa, ei pelkästään sen sokeripitoisuus. Uudesta tutkimuksesta on käynyt ilmi, että eniten kehitettävä heinän laatuvaatimus on juuri sokeripitoisuus. Sokeripitoisuuden alentamista voi edesauttaa tietyissä tapauksissa säilöntäaineiden käyttö käymisen tehostamiseksi ja niittoajankohdan esäkuun lopulla, kun paaliin ja säilyvyys varmistesiirtäminen aamuun. olisi ollut aika kor- taan säilöntäaineella. SyyssaToistaiseksi kuitenkin jata kuivaheinäsato donkin korjuuta ovat runsaat hevostalleilla on eniten kyhevosille, tuli vettä sateet haitanneet suuressa Sokerista ongelmia taivaan täydeltä päivittäin. osassa maata. Laadukkaan hevosheinän syntää pienissä 10?15 kilon Loppilaisella laatuheinää ominaisuudet voi lyhyesti paaleissa olevalle kuivalle Korjuun viivästyminen heikensi heinän laatua sekä hevosille tuottavalla Kaak- kuvata näin: se on helpos- heinälle. Sitä on helpompi ravitsemuksellisesti että hy- kolan tilalla oli syyskuun ti sulavaa (D-arvo yli 60), käsitellä kuin kosteampaa, gieenisesti. Laatua huonon- lopulla tilanne, että kym- suhteellisen vähäsokerista, usein satojen kilojen painoisivat erityisesti liikakasvus- menisen prosenttia vuoden ei sisällä liikaa valkuaista ja siin pyörö- tai kanttipaaleita johtuva korsiintuminen heinäsadosta uhkasi jäädä on hygieeniseltä laadultaan hin paalattua säilöheinää. Asiantuntijat arvelevat, etja sen kanssa käsi kädessä peltoon. ? Heinä on ollut moitteetonta. Kilpa-, harkulkeva sokeripitoisuuden kaadettuna viikon ja kaa- raste- ja siitoshevosille sekä tä ensi talvena laatuheinä on don jälkeen on satanut yli nuorille hevosille valitaan arvossaan. Todennäköisesti nousu. Hevoselle sopiva heinän 60 millimetriä vettä. Tämä yleensä niiden tarpeisiin par- kilohinta nousee merkittäsokeripitoisuus on 50 - 150 on kyllä uramme ehdoton haiten sopivaa heinää, mutta västi. Parhaiten hevostalli grammaa sokeria kilossa ennätys, harmitteli emäntä nämä perusperiaatteet so- pystyy torjumaan säiden kuiva-ainetta. Märän kesän Anita Kaakkola. veltuvat kaikkeen hevoshei- vaihteluista johtuvia hinnan Viikonkin kaadettuna ol- nään. heittelyitä käyttämällä sopikortisessa heinässä sokeria voi olla yli 200, jopa 250 lut syysheinä olisi kelvannut Suuri sokeripitoisuus aihe- mustuottajaa, jonka kanssa rehuksi, jos poudat olisivat uttaa ongelmia sokeriherkil- sovitaan heinän hinta ja laagrammaa sokeria. Syyskesällä korjattu säi- alkaneet. Siltä ei kuiten- le hevosille. Kaviokuumee- tukriteerit etukäteen. Toki löheinä on yleistynyt viime kaan vaikuttanut, sääennus- seen taipuvainen hevonen heinäntuotannossa on aina vuosien aikana hevosten teet lupasivat tulevaksikin voi sairastua syötyään hei- mukana myös se ennalta ruokinnassa. Tällöin heinä viikoksi rankkoja sateita. nää tai laidunruohoa, jossa kontrolloimaton elementtipaalataan tiiviiseen muovi- ? Saapa nähdä mihin tämä on yli sata grammaa sokeria. kin, eli sää.? Hevosen ruokinnassa karkearehu, eli heinä, säilöheinä tai suoraan laitumesta syöty heinä on ruokinnallisesti tärkein rehu. Sen laadun pitäisi aina olla virheetöntä. Kuluneena kesänä etenkin kuivaheinän tekijöillä on ollut hankaluuksia saada kunnollista heinää. Ammattilaiset arvelevat, että laatuheinästä voi hevostalleilla tulla pulaa ensi talvena. K 24 FARMI 8/2012 päättyy, emäntä puisteli päätään. Kaakkolat kuitenkin tuumailivat, että kesän tilanne heidän tilallaan oli kuitenkin ihan hyvä, sillä Lopella suurin osa rehuista saatiin korjuuseen hyvän sään vallitessa. ? Tämä kato koskee nyt noin kymmentä prosenttia pinta-alasta. Eli ei mitään verrattuna moneen kollegaan, Anita Kaakkola huomautti.
• Hyvälaatuinen heinä on hevosen tärkein rehu. Hevosheinäksi sopivat lajikkeet Hevosheinän laatukriteereitä ? timotei (60?70%-100 %) ? ruokonata (karkeaa), nurminata, monivuotinen raiheinä ? myös apilat ? eri lajikkeiden seokset turvaavat kasvun haastavissakin olosuhteissa ? paikkauskylvöihin ja seoksiin myös esim. yksivuotiset raiheinät, herne, kaura ja ohra varmistamaan riittävän massan silloin, kun olosuhteet ovat vaikeat  * Sokeripitoisuus 50 -150 g/kg ka, hiilihydraattiherkille hevosille alle 100 g * Ei saa pölytä, ei saa olla homeista * Harrastehevoselle sopiva valkuaispitoisuus noin 9 % * Oltava hyvin sulaa, lehtevää, ei kortista. Ns. D-arvo, joka kertoo heinän sulavuuden, oltava yli 60: tällöin 60 % heinästä imeytyy suolistossa, 40 % poistuu lantana. Mitä pienempi D-arvo on, sitä huonommin heinä imeytyy ravinnoksi ja sitä suurempi osa siitä poistuu lantana. Varastointi tallilla ? pikkupaaleissa säilytettävä tiiviissä pinossa, joka suojattu kosteudelta. Ei siis suojaamattomana ilmavissa ladoissa, joihin kosteus pääsee sisään ja homehduttaa heinän ? myös muovitetut suurpaalit on hyvä suojata alhaalta päin jyrsijöiltä ja ylhäältä päin linnuilta FARMI 8/2012 25
• HEVOSET H Lapin hevosyrittäjille hetken arjesta irrottautumiseen ja virkistäytymiseen SantaSportin kylpylässä.  Asiantuntijoina tilaisuudessa ovat rakennusmestari Juhani Halonen Suomen Hevostietokeskuksesta, tutkija Susanna Särkijärvi MTT Hevostaloudesta, agrologi Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskuksesta ja ympäristöasiantuntija Heini Iinatti Oulun ProAgriasta. Alueellista näkökulmaa päivien aiheisiin tuo Pauliina Myllylän esitys Lapin tallinpitäjien kokemuksista hevostallien olosuhteita koskevista asetusmuutoksis- Tallirakentamisen teemapäivät 8. ? 9.11.2012 Rovaniemi, SantaSport Lapin urheiluopisto  Osallistumismaksu 50e / osallistuja / 2pv tai 30e / osallistuja / 1pv (alv 0) Ilmoittautumiset, ohjelma ja lisätiedot:  http://www.hevosyrittaja.fi/ep/tiedostot/tallirakentamisen_teemapaivat_ROVANIEMIsyksy2012.pdf KUVITUS: EVELIINA PAKARINEN evosyritys huippukuntoon -koulutuskiertue tuo tallirakentamisen ykkösosaajia Rovaniemelle Lapin Urheiluopistolle. Marraskuussa toteutuva kaksipäiväinen kokonaisuus sisältää tietoa hevostallien toiminnallisuudesta, koneellistamisen mahdollisuuksista, hevosten hyvinvoinnista sekä talleja koskevista ympäristöasioista. Tallirakentamisen teemapäivät tarjoavat ajankohtaista infoa myös hevostallien olosuhteita koskevista vaatimuksista. Kattavan tietopaketin lisäksi teemapäivät mahdollistavat 26 FARMI 8/2012
• MAKSULLISEN TILAISUUDEN ENNAKKOILMOITTAUTUMINEN PÄÄTTYY 18.10. Osallistuminen tilaisuuteen kannattaa varmistaa mahdollisimman pian, sillä paikkoja seminaariin on rajoitettu määrä. Teemapäivät ovat osa Hämeen ammattikorkeakoulun toteuttamaa valtakunnallista Hevosyritys huippukuntoon -kokonaisuutta, joka toteutuu yhteistyössä hevosalan järjestöjen kanssa. Hanketta rahoittaa Hämeen ELY-keskus EU-osarahoitteisesta MannerSuomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hevosala on kasvanut voimakkaasti 1990- ja 2000-luvuilla. Hevostalleja on arviolta maassamme 17 000 ja yritystoimintaa harjoittaa talleista noin neljäsosa. Hevostallit ovat investoineet rakennuksiin ja olosuhteisiin viime vuosina huomattavan paljon, tallien yhteenlasketut investoinnit ovat vuositasolla yli 20 miljoonaa euroa. Investointisuunnitelmia alalla on edelleen. Tyypillisiä investointikohteita ovat ulkoilu- ja urheilualueet, tallien laajennukset ja peruskorjaukset sekä lantalat ja maneesit. Lisätiedot: Hämeen ammattikorkeakoulu/Suvi Louhelainen puh. 050 574 5920, suvi.louhelainen@hamk.fi KUVA: FARMIN ARKISTO ta. Tilaisuuden avaa Suomen Hippoksen piiriagronomi Eero Perttunen. HEVOSET HEVOSTIETOKESKUS on tehnyt hevosalan neuvontaa jo 15 vuotta. Tänä aikana tuotettua neuvontatietoa, tutkimustiivistelmiä ja uutisia on nyt koottu Hevostietokeskuksen nettisivuille avattuun Tietoporttiin. Tietoportti sisältää kattavasti tietoa hevosen terveydestä, hoidosta, ruokinnasta, valmennuksesta ja kasvatuksesta sekä talliympäristön hoidosta. Lisäksi sivuille on koottu asiantuntijavastauksia eri aihealueiden erityiskysymyksiin. Tietoportin laadinnan lähtökohtana toimi kesällä toteutettu nettisivu-uudistus, jonka yhteydessä neuvontatieto erotettiin Hevostietokeskuksen muun toiminnan esittelystä omaksi kokonaisuudekseen. Tietoportti tarjoaa syvällisen ja luotettavan tietolähteen, jossa keskeinen tieto eri aihealueista on löydettävissä suoraan sivustolta, eikä edellytä siirtymistä linkkien kautta monenkirjaviin tietolähteisiin. Maksuton sivusto toimii hevosenomistajien, harrastajien ja valmentajien lisäksi tietolähteenä myös hevosalan neuvojille ja opettajille. Yli 300 sivua kattavan sivuston sisältö on Hevostietokeskuksessa toimineiden asiantuntijoiden valikoimaa ja tuottamaa. Tietoportin sisältöä ovat olleet laatimassa FT Sanna Airaksinen (talliympäristö), FT Elena Autio (ruokinta ja hoito), rakennusmestari Juhani Halonen (tallirakentaminen), FT Susanna Kinnunen (valmennus), FT MinnaLiisa Heiskanen (hevoskasvatus), FT Arja Lehmuskero (tutkimustiivistelmät) sekä eläinlääkärit Jussi Ala-Huikku ja Katja Hautala (eläinlääkintä). Sisältöä tullaan jatkossa täydentämään ja päivittämään. Lisätiedot: www.hevostietokeskus.fi FARMI 8/2012 27
• HEVOSET EUROOPASSA ja muualla maailmassa esiintyy vakavia hevostauteja, joiden leviäminen Suomeen haittaisi suuresti niin hevostaloutta kuin hevosten hyvinvointia. Riski on huomattava, sillä suomalaisille talleille tuodaan ulkomailta joka kuukausi 100 ? 200 hevosta. Lisäksi kansainvälinen kilpailutoiminta on vilkasta niin ratsu- kuin ravipuolella. Tietoa tautien esiintymisestä tarvitaan Tähänastinen tieto vakavien hevostautien esiintymisestä perustuu sairaiden eläinten satunnaisiin tutkimuksiin, koska varsinaisia tautien esiintyvyystutkimuksia ei ole tehty. Nyt käynnistyvällä hankkeella ?Tarttuvien tautien hallinta hevostalouden tukena? saadaan tietoa tärkeimpien hevostau- tien esiintymisestä. Tutkimusta painotetaan riskiperusteisesti tuontihevosiin ja niissä esiintyviin tautiuhkiin. Näytteitä tuontihevosista ja siitosoriista Hankkeessa selvitetään, esiintyykö tuontihevosissa viitteitä näivetystaudista ja Länsi-Niilin viruksesta, joita meillä ei toistaiseksi ole tavattu. Lisäksi tutkitaan, tuovatko hevoset mukanaan virusarteriitti- ja herpesvirustartuntoja tai pääntautia aiheuttavia bakteereja. Näytteitä ottavat hevosjalostusliitot tunnistettavista tuontihevosista lokakuusta 2012 lähtien vuoden ajan. Keväällä 2013 tutkitaan osa siitosoreista virusarteriitin varalta. Eläinlääkäreiltä pyydetään tautinäytteitä Hankkeen aikana eläinlääkärit voivat lähettää näytteitä tutkittavaksi maksutta Eviraan, jos epäilevät hevosissa edellä mainittuja tarttuvia tauteja. Hevosenomistaja voi tästä muistuttaa eläinlääkäriä. Hanke maksaa laboratoriotutkimuksen ja lähetyskulut, muut kulut maksaa omistaja. Hanketta johtaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Yhteistyökumppaneina toimivat Suomen Hippos ry, Suomen Hevostietokeskus ry ja Helsingin yliopisto. Maaja metsätalousministeriö on myöntänyt hankkeelle määrärahaa, ja hanketta ohjaavat hevostalouden keskeiset toimijat. Tutkimus alkaa syksyllä 2012 ja jatkuu vuoden 2014 alkuun. 28 FARMI 8/2012 KUVA: FARMIN ARKISTO Ajankohtaisia tautiuhkia Näivetystauti on ajankohtaisin vaarallisista taudeista. Näivetystautia esiintyy useissa Euroopan maissa. Hyttysen levittämää, eri eläinlajeihin ja myös ihmiseen tarttuvaa Länsi-Niilin virusta on itäisessä ja eteläisessä Euroopassa. Jos näitä eläintautilain perusteella vastustettavia tauteja tulisi Suomeen, torjuttaisiin niitä lakisääteisin toimenpitein. Monia ikäviä, mutta vähemmän vakavia tauteja esiintyy jo Suomessa. Tuontien mukana voi tulla myös näitä tauteja aiheuttavia viruksia, bakteerija suolistoloiskantoja. Siten voivat levitä muun muassa virusarteriitti ja herpesvirus-1 -tartunnan aiheuttamat luomiset ja hermostosairaudet sekä pääntautitapaukset. Lisätiedot: www.evira.fi
• www.borjeskotimaki.fi kattava valikoima hevostarvikkeita. mm. edulliset aitaustarvikkeet nopeasti! Börjes Tingsryd Kotimäki Finland Lisätiedot: www.hevosyrittaja.fi Puh: 02 - 489 6500, Sähköposti: borjes.kotimaki@kolumbus.fi vosille ja poneille turvallinen ja tasainen mittauspaikka sekä ruokailumahdollisuus. Näyttelynjärjestäjä saa veloituksetta ilmoittaa näyttelyyn kolme nuorta hevosta/ponia. Näyttelykalenteri julkaistaan marras-joulukuussa. Ilmoittautumiset Suomen Hippos ry/Eeva Lehtinen, Tulkinkuja 3, 02650 Espoo tai eeva.lehtinen@hippos.fi KUVA: HIPPOS / HANNA LEPPÄNEN RATSUJEN JA ponien tammaja varsanäyttelyille haetaan näyttelynjärjestäjiä kaudelle 2013. Hakemukset lähetetään vapaamuotoisena joko sähköpostitse tai postitse. Liitä hakemukseen toivomus ajankohdasta (kevät/syksy, kuukausi), näyttelynjärjestäjän nimi ja yhteystiedot, tallin/paikan nimi ja tarkka osoite. Näyttelypaikan kriteereinä ovat maneesi (ja kenttä), he- MTT Hevostaloudesta, Antti Savolainen viestintätoimisto Keskipisteestä, sekä toimittaja ja viestintäkouluttaja Ismo Jokinen. Juontajana nähdään entinen mäkihyppääjä, nykyisin hevosyrittäjänä toimiva Toni Nieminen. Tallikalusteet ja tarvikkeet netistä. www.illis.fi 010-23 91 300 PUHDASTA KUMIROUHETTA! NOWASTE OY puh. 040-55 75 635, jaana.heino@nowaste.fi FARMI 8/2012 29 HEVOSPALVELUHAKEMISTO VALTAKUNNALLISET hevosyrittäjäpäivät järjestetään kahtena viikonloppuna marraskuun puolivälissä ja loppupuolella Laukaassa ja Hämeenlinnassa. Tapahtumissa ovat asiantuntijoina muun muassa Auli Teppinen ProAgria Uusimaasta, Markku Saastamoinen
• Koneyrittäjäliiton puheenjohtaja Asko Piiraisen mielestä metsäteollisuuden mahdollisuudet ovat uusiutuvassa energiassa ja uusien käyttökohteiden löytämisessä. Mahdollisuudet eivät kuitenkaan muutu todellisuudeksi itsestään, vaan siihen tarvitaan panostusta niin valtiolta, suurteollisuudelta kuin metsäyrittäjiltäkin. TEKSTI: JENNI JOENSUU KUVAT: VAPO S Koneyrittäjäliiton puheenjohtaja Asko Piirainen 30 FARMI 8/2012 uomen metsissä kasvaa noin 100 miljoonaa kuutiota puuta vuosittain. Siitä käytetään noin 50 miljoonaa kuutiota, vaikka potentiaalia olisi jopa 70 miljoonaan. Koneyrittäjäliiton puheenjohtaja, itsekin metsäyrittäjänä leipänsä hankkiva Asko Piirainen näkee tähän monta syytä. Yksi on suurteollisuuden puun käytön ja bioenergian välinen kilpailuasetelma. ? Suurteollisuus vahtii omaa reviiriään ehkä liiankin tiukasti. Isoilla yrityksillä on vahva etulyöntiasema, eikä pienemmille yrittäjille jää paljon mahdollisuuksia kilpailuun, Piirainen miettii. Piirainen pitää tärkeänä sitä, että metsäteollisuus ottaisi huomioon myös alueellisen toiminnan. Puuta ei kanneta lämpölaitoksiin ilman metsäyrittäjiä. ? Mahdollisuuksia on, mutta niiden käyttämiseen tarvittaisiin yhteistä näkemystä ja yhteistyötä. Mahdollisuuksien maa Suomessa olosuhteet metsäteollisuudelle ovat erittäin suotuisat. Meillä on hyvä lainsäädäntö, vakiintuneet olot ja paljon materiaalia käytettäväksi. Tuntuu hullulta ajatella, että suurin ongelma metsäalalla on yhteistyön puute. Pienpuun energiatuki, jota on väännelty ja käännelty pian kaksi vuotta, tyrmättiin Piiraisen mukaan juuri suurteollisuuden toimesta. Alun perin metsäyrittäjille tarkoitettu tuki on uuden ehdotuksen mukaan menossa suurteollisuudelle ja lämpölaitoksille, jotka pystyisivät näin määrittelemään, mihin raha käytetään. Tuen olisi tarkoitus edistää kotimaisen bioenergian käyttöä, ei bioenergian tai fossiilisten polttoaineiden tuontia. Metsäyrittäjän kannalta tilanne vaikuttaa mahdottomalta. ? Tuki tultaneen maksamaan laitospäähän, jolloin sitä voidaan käyttää vaikka ulkomailta hankitun puun tai fossiilisten polttoaineiden maksamiseen. Tämä on järjetöntä, kun tavaraa on ? Suomi ei enää elä puujaloilla omissakin metsissä riittämiin. Tämän kesän kovat sateet ovat vaikuttaneet myös siihen, että turpeen määrä on vähäisempi kuin yleensä. Turvetta saatiin ainoastaan noin 40 prosenttia tavoitteesta, ja sen tiedetään loppuvan ennen vuodenvaihdetta. Näin ollen olisi
• kaikkien yhteinen intressi löytää kaikki mahdollinen biomassa omista metsistä ennen kuin lähdetään hankkimaan materiaalia ulkomailta. Käytännössä tilanne on kuitenkin toinen. ? Kotimaisen materiaalin käyttäminen vähentäisi tuontitavaran käyttöä. Tämä olisi kaikkien yhteinen etu, niin ihmisten kuin ympäristön. Nyt vaikuttaa siltä, että tuella halutaan nimenomaan rajoittaa kotimaisen energian käyttöä, toteaa Piirainen. ? Todennäköistä kun on, että pakkanen tulee tänäkin vuonna ja lämmittää täytyy. Suurteollisuuden etu on, että esimerkiksi kivihiiltä saadaan tuotua laivalla isoja määriä, jolloin toimitusvarmuus on taattu. Piirainen kuitenkin korostaa, että yksi suurteollisuuden tehtävistä olisi tukea pieniä yrityksiä, joilla on resursseja toimittaa jatkuu ? FARMI 8/2012 31
• kotimaista materiaalia tuotantoon. Suurteollisuuden ja metsäyrittäjien välisellä yhteistyöllä myös toimitusvarmuus saataisiin kuntoon, eikä kalliin kivihiilen käyttämiseen olisi enää niin suurta tarvetta. vuoden aikana laskemaan entisestään. Tuotanto alkaa siirtyä sellaisiin maihin, joissa jokaisella ei vielä ole käytössä älypuhelinta ja tablettia, kuten Kiinaan ja Intiaan, Piirainen selittää. Materiaali metsistä ei kuitenkaan katoa mihinSuomi ei enää elä puujaloilla kään, joten olisi tärkeää Oli aika, jolloin Suomi vielä löytää uusia käyttökohteita, niin sanotusti eli puujaloil- jolloin metsäteollisuuden la. Tällöin paperin ja sellun kehitys pysyy nousussa. tuotanto olivat huipussaan, Tutkimustyö Suomessa on ja esimerkiksi 70-luvul- huippuluokkaa, mutta sen la metsäteollisuuden osuus tekeminen olisi Piiraisen bruttokansantuotteesta oli mielestä pitänyt aloittaa ai20 ? 30 prosenttia, kun ny- kaisemmin, jotta puu ei jäisi kyisin se on alle kahdeksan metsiin käyttämättömänä. prosenttia. Piirainen pitää Bioenergian lisäksi myös merkittävänä tekijänä sitä, puurakentaminen on yksi että puulle löydetään toimi- tulevaisuuden mahdollivia uusia käyttökohteita. suuksista pienten hiilidiok? Paperin käyttö vähenee sidipäästöjen takia. koko ajan. Paperin ja sellun ? On teoriassa mahdoltuotanto ovat laskussa, ja lista, että jo meidän laptulevat seuraavan 10 ? 15 semme näkisivät sellaisen 32 FARMI 8/2012 aikakauden, jolloin hiilidioksidipäästöillä on niin suuri merkitys, että kivisiä kerrostaloja puretaan ja tilalle rakennetaan puutaloja. Se, tuleeko näin käytännössä koskaan tapahtumaan, jää nähtäväksi. Siihen vaikuttaa niin moni tekijä, Piirainen miettii. Yksinkertaisimmillaan kyse on siitä, mitä lapsille kerrotaan puusta koulussa. Puunkäytön edesauttamiseksi olisi tärkeää, että tuotaisiin enemmän esille, mitä kaikkea puusta voidaan valmistaa. Metsäalan koulutus on Suomessa toiseksi kallein koulutus heti hävittäjälentäjäkoulutuksen jälkeen, ja opiskelijoita on kuitenkin suhteellisen vähän. Kehittämällä koulutusta kehitetään myös yritystoimintaa, mikä on koko metsäteollisuuden hyvinvoinnin kannalta olen- naisinta. Metsäteollisuuden kehittämiselle on myös olemassa täydet edellytykset. ? Nykytekniikka mahdollistaa sen, että puuta voidaan tulevaisuudessa käyttää jopa muovin ja pellin sijaan. Kouluissa pitäisi enemmän kertoa tästä, metsien tulevaisuudesta ja puun mahdollisuudesta, painottaa Piirainen. Kilpailukyky kasvuun Puun suureen määrään Piirainen näkee selkeän selityksen. ? Sata vuotta sitten osattiin istuttaa, harventaa ja hoitaa metsiä, minkä takia meillä on nyt paljon puuta. Tätä hyvää metsämiestaitoa tulisi edelleen kehittää ja ylläpitää. Valtion roolina Piirainen näkee erityisesti yksityismetsien omistamisen kan-
• nattavuuden tukemisen. Viime aikoina on puhuttu jokamiehenoikeuksista ja siitä, tulisiko metsät asettaa kiinteistöveron alaiseksi ja miten se rajoittaisi metsissä liikkumista. Piiraisen mielestä keskustelu jokamiehenoikeuksien rajoittamisesta on järjetön. ? On kuitenkin hyvä, että asioista keskustellaan ääneen. Niin valtion, suurteollisuuden kuin metsäyrittäjienkin yhteisenä tehtävänä on kehittää toimintoja kilpailukykyiseksi. Etenkin suurteollisuuden roolina Piirainen pitää alueellisen yrittäjyyden tukemista. Samaan aikaan metsäyrittäjien pitäisi tahoillaan parantaa yhteistä kilpailukykyä kasvattamalla yritystoimintaa ja oman yrityksen osaamista. Yhtenä voimavarana on pienyritysten välinen verkostoituminen. Näin parannetaan myös toimitusvarmuutta, jota suurteollisuus peräänkuuluttaa. ? Yksittäisen pienyrittäjän työmäärä on valtava, joten työtehtävien jakaminen verkostoitumalla on erittäin järkevä vaihtoehto. Näin taataan suurteollisuuden vaatima toimitusvarmuus, ja saadaan työtehtävät jaettua niin, että jokainen tekee sellaisia töitä, joissa osaaminen on kunnossa. Yksi suurimmista haasteista metsäyrittäjien toiminnassa on hinnoittelu. Töitä on helposti lähdetty tekemään liian paljon liian halvalla, kun kunnollista osaamista hinnoittelusta ei ole. Silloin oman tuotannon kannattavuus kärsii, metsäyhtiöillekin kun tärkein valintakriteeri esimerkiksi alueyrittäjän valintaan on alhainen hinta. ? Suurasiakkaiden tulisi alueyrittäjää valitessa ottaa myös huomioon se, että yritys pystyy hoitamaan työn pitkäjänteisesti ja tehokkaasti. Hinta ei saa olla ainoa tekijä, muistuttaa Piirainen. Puuttuva tukipolitiikka Kuten muutkin metsäalalla toimivat, myös Piirainen näkee yhtenä metsäteollisuuden ongelmana yhtenäisen, toimivan tukipolitiikan puuttumisen. Hallitus vaihtuu neljän vuoden välein, ja joka kerta muuttuvat myös puheet metsätaloudelle tarkoitetuista tuista. ? Tällä hetkellä mennään ehkä liikaa suurteollisuuden ehdoilla, eikä metsäyrittäjien ja bioenergian, kuten kannattaisi, pohtii Piirainen. Myös yritystuet ovat tärkeä tekijä metsäteollisuuden kehittämisessä. Oikealla tavalla kohdennetut tuet ovat olennainen panostus valtiolta. Uusiutuvia energiamuotoja tuetaan, mutta suuri osa tuista menee tällä hetkellä tuulivoimalle, jonka käyttäminen on suhteellisen kallista. ? Meiltä puuttuu kansallinen vastuu. Metsäteollisuuden edistäminen on kuitenkin kaikkien yhteinen etu. ? FARMI 8/2012 33
• METSÄ Kotimaisen energian lämpökeskusjärjestelmät Suunnnittelu Valmistus Asennus Käyttöönotto Tankopurkainjärjestelmät 60-2000kW METSÄTEOLLISUUS OSTI elokuussa yksityismetsistä puuta kaksi miljoonaa kuutiota. Määrä on pienempi kuin keskimäärin edellisvuosien elokuussa. Tukin kantohinnat laskivat hieman. Metsäteollisuustuotteiden markkinatilanteeseen nähden raaka-ainekustannukset ovat edelleen Suomessa korkealla tasolla. Tammi-elokuussa puuta ostettiin 17,9 miljoonaa kuutiota, mikä on enemmän kuin viime vuosina keskimäärin. Tukkien ostomäärä nousi 7,8 ja kuitupuun 9,5 miljoonaan kuutioon. TUKIN HINNOISSA LASKUA Tukkien kantohinnat laskivat 1­ ?3 prosenttia heinäkuusta. Koivukuidun hinta nousi kolme prosenttia, mäntykuidun hinta pysyi ennallaan ja kuusikuidun hinta laski kaksi prosenttia. Puun hinta on metsäteollisuustuotteiden markkinatilanteeseen nähden korkealla, mikä lisää metsäteollisuuden kustannustaakkaa ja heikentää suomalaisten puu- ja puupohjaisten tuotteiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Mänty- ja kuusitukin kantohinta oli heinäkuussa valtakunnallisesti keskimäärin 52?53 euroa kuutiolta. Koivutukista maksettiin keskimäärin 40 euroa kuutiolta, mänty- ja koivukuidusta 15? 34 FARMI 8/2012 16 ja kuusikuidusta 17 euroa kuutiolta. PUUMARKKINOIDEN TOIMIVUUTTA PARANNETTAVA Tehtaat käyttävät puuta tasaisesti ympäri vuoden, mutta puukaupassa on suuria heilahteluja. ? Puumarkkinoiden keskeisiin haasteisiin on löydettävä nopeasti ratkaisuja. Tavoitteena on tasaisempi, ennustettavampi ja kustannuksiltaan kilpailukykyinen puun saatavuus, toteaa Metsäteollisuus ry:n metsä- ja ympäristöjohtaja Tomi Salo. Salon mukaan puumarkkinoiden pitäisi sopeutua nopeammin lopputuotteiden markkinahintojen laskuun ilman, että puun tarjonta romahtaa kokonaan. ? Puumarkkinoiden kehittäminen on metsäalalle yhteinen haaste, joka saataisiin osaltaan ratkaistua esimerkiksi edistämällä ammattimaista metsänomistusta. Hyvä lähtökohta kehitykselle on se, että kaikilla olisi yhteinen tahto saada tasaisesti puuta liikkeelle ja pitää pyörät pyörimässä. Suomen metsissä puuta on riittävästi. Vuotuinen kasvu on lähes kaksinkertainen hakkuisiin verrattuna ja kestävistä hakkuumahdollisuuksistakin jää vuosittain lähes neljännes käyttämättä. Lisätiedot: www.metsateollisuus.fi Pohjapurkainjärjestelmät 40-500kW www.biofire.fi Reijo Santala - 0400 740067 Juha Valkama - 050 5298613
• KUVA: VAPO METSÄ METSÄTEOLLISUUS KANNATTAA valtiovallalle tehtyä ehdotusta selvittää keinoja, joilla puun tarjontaa saadaan parannettua nopeavaikutteisesti ja pysyvästi. On tärkeää saada aikaan puolueeton selvitys, joka tuottaa konkreettisia toimenpide-esityksiä nykyisten ehdotusten rinnalle. Metsäteollisuus jakaa sahojen huolen puumarkkinoiden heikosta joustokyvystä sopeutua lopputuotemarkkinoiden muutoksiin. Tämä heikentää puuta käyttävän teollisuuden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Metsäalan yhteisenä tavoitteena tulee olla toimivat puumarkkinat ja kotimaisen puun käytön merkittävä lisääminen, tiedottaa Metsäteollisuus. Kotimaassa hyvin toimivat puumarkkinat ovat keskeinen edellytys sille, että metsäteollisuuden tuotteet ovat kilpailukykyisiä kansainvälisillä markkinoilla. Tällä hetkellä puumarkkinoiden toiminta ei ole kestävällä pohjalla, ja niiden parantamiseen tähtäävät keinot ovat riittämättömiä tai liian hidasvaikutteisia. Tarvitaan siis puumarkkinoiden toimintaa pikaisesti parantavia konkreettisia ehdotuksia. Suomen metsäomistusta tulee viedä pikaisella aikataululla kohti ammattimaisuutta, jossa arvoketjun kaikilla toimijoilla on yhteinen tahto saada metsistä ja niiden käytöstä tuloa sekä pitää pyörät pyörimässä. Metsätalouden osalta tämä edellyttää lyhyellä tähtäimellä vähintään sivuelinkeinomaista toimintaa. ? Loogisin foorumi näiden tärkeiden asioiden jatkokeskustelulle on maa- ja metsätalousministeri Koskisen vetämä puumarkkinatyöryhmä, joka kokoontuu seuraavan kerran jo lokakuun alussa. Ryhmässä ovat jo valmiiksi edustettuina kaikki keskeiset markkinatoimijat, ehdottaa Metsäteollisuus ry:n metsä- ja ympäristöjohtaja Tomi Salo.  Lisätiedot: www. metsateollisuus.f Valmistamme erilaisia perunakoneita, perunanlajittelulinjoja ja siilojärjestelmiä. Myöskin asiakkaan tarpeen mukaan. Uutuus!/Nyhet! Kiillotuskone/Polerare Vi tillverkar olika potatismaskiner, hela potatissorteringslinjer och silosanläggningar. Även tillverkning enligt kundens behov ochönskemål. www.potla.? FARMI 8/2012 35
• TIESITKÖ? METSÄ Elokuussa 2012 hakattiin markkinapuuta 4,6 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 8 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. KUOLAN SULATTOJEN RASKASMETALLIPÄÄSTÖT EDELLEEN KORKEAT, TYPPILASKEUMA VÄHENTYNYT Kaukokulkeuman vaikutus Suomen raskasmetallilaskeumaan on vähentynyt lukuun ottamatta Kuolan sulattojen päästöjen vaikutusta Itä-Lapin raskasmetallilaskeumaan. Sulatoista tulee vallitsevista tuulista ja sulattojen tuotannosta riippuen Itä-Lappiin vaihtelevia määriä raskasmetalleja, pääasiassa nikkeliä ja kuparia. Viimeisimmissä kartoituksissa vuosina 2005 ja 2010 sammalten nikkeli- ja kuparipitoisuudet ovat olleet Inarin itäosissa aikaisempaa korkeampia. Raskasmetallien lisäksi sammalista on mitattu vuodesta 1990 lähtien myös typpipitoisuus. Ihmistoiminnasta ilmaan pääsee runsaasti erilaisia typpiyhdisteitä, jotka ovat nykyisin suurimpia ilman epäpuhtauksien aiheuttamia ongelmia teollisuusmaissa. Typpipäästöt aiheuttavat luonnossa rehevöitymistä ja happamoitumista. Typen oksidit vaikuttavat myös alailmakehän otsonin muodostumiseen. Typpilaskeuma on ollut sammalten pitoisuuksien perusteella koko seurantajakson ajan korkein Etelä-Suomessa ja laskenut pohjoista kohti. Se on alentunut jonkin verran viimeisten 20 vuoden aikana koko Suomessa. SUOMEN PITOISUUDET EUROOPAN ALHAISIMPIA Raskasmetalli- ja typpilaskeuma on vuoden 2005 eurooppalaisen sammalkartoituksen perusteella Suomessa, muissa Pohjoismaissa, Baltian maissa ja Skotlannissa alhaisimpia Euroopassa. Laskeuman vähenemiseen on vaikuttanut tiukentunut lainsäädäntö ja uusi teknologia päästöjen puhdistuksessa. Vuoden 2010 sammalkartoituksen tulokset Euroopasta julkaistaan vuonna 2013. Lisätiedot: www.metla.fi KUVA: SXC METSÄNTUTKIMUSLAITOS (METLA) on julkistanut vuonna 2010 tehdyn raskasmetallikartoituksen tulokset. Tulosten mukaan Inarin itäosiin tulee edelleen ajoittain Kuolan sulatoista runsaasti nikkeli- ja kuparilaskeumaa. Muualla Suomessa raskasmetallien ja typen laskeuma on vähentynyt edellisestä kartoituksesta, joka tehtiin vuonna 2005. Kaikkein myrkyllisimpien ja helposti ilmassa kulkeutuvien lyijyn, kadmiumin ja elohopean laskeuma on alhainen koko Suomessa. Se on ympäristön kannalta merkittävintä. Raskasmetallilaskeuman aleneminen johtuu kotimaisten päästöjen ja kaukokulkeuman vähenemisestä. Esimerkiksi lyijyllisen bensiinin myynnin lopettaminen 1990-luvun alussa on vähentänyt lyijylaskeumaa. Merkittävimpiä yksittäisiä raskasmetallien päästölähteitä Suomessa ovat olleet jo pitkään Harjavallassa nikkeliä ja kuparia jalostavat teollisuuslaitokset sekä Tornion teräsja ferrokromitehdas. Näiden päästölähteiden aiheuttama raskasmetallikuormitus on vähentynyt tuotannon kasvusta huolimatta tuntuvasti tutkimusjaksolla. Kaivosten pölypäästöillä on lähinnä paikallisia vaikutuksia raskasmetallien laskeumaan. Kaivosten päästöjen vaikutusalueet ovat sen verran pieniä, etteivät ne koealaverkon harvuuden vuoksi välttämättä näy laskeumakartoituksissa. 36 FARMI 8/2012
• -HARVESTERIT JO VUODESTA 1981 YLI 20 MAAHAN www.r i uttol ehto.f i Olemme KoneAgriassa 24. - 27.10.2012, osastolla U224 MESSUILLA TAVATAAN! Varaa kierrätysravinteet syyskylvöille ! Tutkitut, laadukkaat ravinteet toimitettuna Kysy lisää 050 340 3104 / Markus Malli Tapio Tapio Tapio Tapio 160 280 400 600 Paino 215 kg 330 kg 450 kg 550 kg Kaato d 250 mm 350 mm 450 mm 550 mm Öljyn tarve 40-60 l/min 80 l/min 110 l/min 120 l /min Paine 160 bar 160 bar 160 bar 160 bar Myös E XS - mallit kaivinkoneisiin Karsintavoima 12,86 kN 20,09 kN 25,00 kN 31,40 kN Vakiona ohjausyksikkö, erillinen näyttö, painonapit, sahakatkaisu, automaattisyöttö ja peruutus Tuoteselosteet ja lisätietoja: www.biovakka.fi Ota yhteyttä! Pauli Palokangas 050 527 4752 www.prosilva.fi MEILTÄ KÄYTETYT METSÄKONEET. Mm. John Deere, Valtra, Tapio, Timberjack, Kesla EXS -malleissa tiltin ja rotaattorin venttiilit harvesterissa Etelä -ja Länsi-Suomi: Otto Motor Oy Tapani Rintala puh. 0400 446 001 MYYNTI: Pohjois-Suomi Oulun Konevälitys Oy Jorma Niemi puh. 0400 688 420 Itä-Suomi Joutsan Tuonti Kari Saharinen puh. 0400 375 020 Konepajantie 6 FARMI 8/2012 37
• Loimaalaisen Pasi Ojalan mielestä peltojen salaojitus on pakollinen toimenpide viljelijälle, joka haluaa saada pellostaan irti kaiken mahdollisen hyödyn. 38 FARMI 8/2012
• TEKSTI: JENNI JOENSUU KUVAT: SAVON SALAOJA P asi Ojala on Loimaan tilan kuudes isäntä. Aiemmat isännät ovat olleet sukua isän puolelta, viimeisimpänä tilanpitäjänä ennen Ojalaa toimi hänen isänsä. Viidettä viljelyvuottaan Loimaalla tekevälle Ojalalle oli selvää alusta alkaen, että kun tilakaupat tehdään, aloitetaan suunnitelmat myös salaojituksesta. Ensimmäiset hehtaarit ojitettiin tämän vuoden heinäkuussa. ? Tänä vuonna ojitettiin 13 hehtaaria, ensi vuonna on tarkoitus ojittaa sellainen 22 ? 24 hehtaaria. Viljantuotanto ajetaan tarkoituksella tämän ja seuraavan vuoden aikana alas, jotta ojitus saadaan kunnolla tehtyä. Loput tehdään sitten seuraavan kahden vuoden aikana viljelykierron mukaan, Ojala selittää. Ojalan tila koostuu noin 121 hehtaarista, josta peltopinta-alaa on 53 ja metsää 68 hehtaaria. Tilan laajennus alkoi samana vuonna kun Ojala astui isännän saappaisiin, ja laajennusta on tarkoitus jatkaa tulevaisuudessakin sen mukaan, mikä on järke- vää. Ojala toimii tilallaan yrittäjänä, eikä tilalla ole palkkatyöläisiä. Hän tekee töitä myös vakuutusmyyjänä ja tarjoaa pienimuotoista metsuripalvelua sen verran kuin kerkeää. Vapaa-aikaa ei siis juurikaan jää. ? Laajennetaan sen mukaan, mitä yksin pystyy hoitamaan. Loimaan alueella myös peltojen hinnat ovat nousussa, joten niitäkin pitää seurailla, miettii Ojala. Laajennus on kuitenkin tilan kehityksen kannalta tärkeää. Eikä viljan tarve tule koskaan loppumaan ? päinvastoin. Maapallon väkiluku kasvaa ja samaan aikaan viljaa tuotetaan entistä vähemmän. Kysyntää siis on. män. Vanhat salaojat ovat edelleen toiminnassa, niitä on vain tarvinnut täydentää. ? Kunnolla tehtyä salaojitusta ei välttämättä tarvitse koskaan parannella. Täälläkin on tila, jonka ojitukset on tehty 40-luvulla ja ne toimivat moitteettomasti. Olosuhteet ovat kuitenkin muuttuneet eivätkä meidän ojamme vastaa enää tämän päivän tarpeita, siksi niitä uusitaan, kertoo Ojala. Salaojitus tehdään, jotta pellon vesitalous toimisi kunnolla. Jos vesi seisoo pellolla kauan, maat tiivistyvät eikä vilja pääse kasvamaan. Kovat sateet vaikeuttavat tilannetta entisestään, kun sadevesi ei liiku pelloilta pois. Runsaat sateet ovat olleet Tämän kesän ongelmana viljelijöiden vaivoina etenkin runsaat sateet tänä kesänä. Kun tilakaupat vuonna 2008 ? Kunnollinen ojitus auttehtiin, oli heti tiedossa, että taa myös runsaiden sateiden 60-luvulla tehtyä salaojitus- kohdatessa. Liika on tietysti ta tulee täydentää. 60-luvulla aina liikaa, mutta kyllä ojimaarakenne on ollut erilai- tuksella merkitystä on kun nen ja tilalla on ollut karjaa, sataa paljon. Huonoin tekijä joten maa on kuormittunut- määrää kasvukyvyn, ja jos vekin eri tavalla kuin nykyään. sitalous ei ole kunnossa, koMyös maatalouskoneet ovat ko pelto kärsii, sanoo Ojala. olleet ennen raskaampia ja Salaojittamalla päästään kuluttaneet maata enem- myös eroon avo-ojista ja saa- daan lisää viljelypinta-alaa. Viljan puintikin helpottuu, kun isoilla puimureilla ei tarvitse väistellä avonaisia ojia. Ojitetut pellot heti käyttöön Ojalan tilalla viljantuotanto ajetaan tarkoituksella alas vuosina 2012 ? 2013, jotta salaojitus saadaan tehtyä suurimmalle osasta peltoja. Suurin urakka tehdään ensi vuonna, kun Ojalan peltoja ojitetaan yli 20 hehtaaria. Teoriassa kaikki pellot voisi ojittaa vaikka saman kesän aikana, mutta tämä tarkoittaisi sitä, ettei sinä kesänä myöskään tuoteta viljaa. Ja tilan kuitenkin täytyy tuottaa. Tänä kesänä tehty 13 hehtaaria on jo kylvetty syysviljalle, joten ojitettu maa on käytännössä heti käytettävissä. Varsinaiset hyödyt ovat kuitenkin nähtävissä vasta muutaman vuoden kuluttua, sillä maarakenne ei parane hetkessä. ? Kyllähän se nyt on jo nähtävissä, että uusitulla maalla vilja kasvaa, eikä siellä vesi seiso. Kokonaisuutena kyseessä on kuitenkin vuosien prosessi. Kaikkea ei voi jatkuu ? FARMI 8/2012 39
• saada kerralla, vaan tarvitaan kärsivällisyyttä, Ojala sanoo. Ojala on sitä mieltä, että salaojitus on nykyään ehdoton tilan toimivuuden kannalta. Hän ei juurikaan näe muuta vaihtoehtoa, jos vesitalous on retuperällä eikä kasvu ole toivotun mukaista. ? Oli toimivaa ojitusta tai ei, peltoihin investoidaan saman verran esimerkiksi lannoitteita ja siemeniä. Huonolla ojituksella kasvua ei ole, hyvällä ojituksella on. Miksei investoisi peltoihin kunnolla niin, että vaikutus on pitkäaikainen ja tuotto pitkällä tähtäimellä kasvava, pohtii Ojala. Nuukuus kostautuu Ojala aloitti salaojasuunnitelmien tekemisen tämän vuoden alussa, ja tarvittavien lupien saamiseen ELY-keskukselta meni noin kolme kuukautta. Tilan pitää täyttää tietyt kriteerit, jotta sille voidaan hakea ELY-keskuksen myöntämää investointitukea. Kun paperiasiat oli hoidettu kuntoon, alkoi sopivan urakoitsijan etsiminen. Ojala kävi katsomassa työnäytöksiä ja kilpailutti yrityksiä. Ojala päätyi alueella toimivaan Savon Salaojaan lopulta työnäytösten perusteella, joita hän pitääkin tärkeinä urakoitsijalle. Työnäytöksissä asiakkaat pääsevät näkemään, mitä ojittaessa tehdään. Varsinainen salaojitus tehtiin heinäkuun alussa, ja siihen meni kolmisen päivää. Pelloilla hääri kolmen koneen kanssa neljä työmiestä. Kahden kuukauden kuluttua ojituksesta pellolle on jo kylvetty syysvilja. Salaojitus ei ole halpaa. Standardihintaa työlle ei ole olemassa, Loimaan alueella ojitus maksaa keskimäärin 2 200 euroa hehtaarilta. Hinnat ovat kuitenkin koko ajan nousussa, joten ojittamista ei välttämättä kannata kovin pitkälle lykätä. 40 FARMI 8/2012 Hintaan vaikuttavat monet tekijät, esimerkiksi öljyn ja urakoinnin hinta. Muutaman vuoden päästä tämän päivän hinta voi olla halpa. Suurimpana virheenä Ojala pitääkin nuukuutta. ? Jos ojitusta ei tehdä kerralla kuntoon, siitä kärsii pahimmassa tapauksessa koko lopun ikänsä. Kaikesta tietysti haetaan kustannussäästöjä, mutta salaojitus on sellainen, josta en lähtisi säästämään. Kunnolla tehdystä ojituksesta on eniten hyötyä tulevaisuudessa. Maanviljelijöillä ei myöskään välttämättä ole halua tai uskallusta upottaa rahaa peltoihin. Ajatellaan, ettei suuri investointi kannata, jollei tilalla ole jatkajaa. Hyvästä viljelymaasta kuitenkin maksetaankin enemmän kuin huonosta, muistuttaa Ojala. Mikäli oma tuotanto ollaan lopettamassa, mutta maat on tarkoitus myydä, kannattaa niiden vesitalous hoitaa kuntoon niin itsellekin on siitä hyötyä enemmän. ? Sanoisin, että harvalla maatilalla Suomessa on salaojitukset täysin kunnossa. Jos pelloilla on ongelmia vesitalouden kanssa, miksi niitä ei hoitaisi kuntoon? Yritykseen kuitenkin täytyy investoida, jotta tuotto saataisiin maksimoitua. ?
• Monix-salaojittimella Monix-salaojittimellasalaojitat salaojitat vaivattomasti vaivattomasti !! Kaivinkoneen lisävaruste, jolla putki ja sora kertavedolla ojaan syvyyden syvyyden säätö säätölaserlasersäteen säteenavulla avulla sora soratasaisesti tasaisesti putken putkenpäälle päälle ??säästö säästön.30 n.30% % Tuurinkoski-yhtymä Oy Iivaalantie 15, 61400 Ylistaro www.tuurinkoski.com puh. 0103221462 v - -vähentää vähentääihmistyön ihmistyöntarvetta, tarvetta,parantaa parantaalaatua laatuaja ja vähentää vähentääkustannuksia kustannuksia - -ojitus onnistuu vaativissakin olosuhteissa kahden ojitus onnistuu vaativissakin olosuhteissa kahden hengen hengenryhmänä ryhmänä FARMI 8/2012 41
• UUTISTARJOTIN EUROOPAN parlamentin syyskuussa hyväksymä rikkidirektiivi on vakava uhka Suomessa toimivan kemianteollisuuden kilpailukyvylle, tiedottavat Kemianteollisuus ry, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry ja Ammattiliitto Pro ry. Alalle aiheutuu lisäkustannuksia sekä raaka-aineiden tuonnista että tuotteiden viennistä. Kaksinkertainen kustannuskuorma on vakava uhka alan teollisuudelle ja sen työllistävyydelle Suomessa. Euroopan parlamentti teki syyskuussa päätöksen rikkidirektiivistä, joka tulee voimaan vuonna 2015. Merikuljetusten rikkirajoja leikataan päätöksellä Itämeren alueella enemmän ja nopeammin kuin muissa Euroopan merikuljetuksissa. Tämä asettaa Euroopan eri maat eriarvoiseen asemaan. Päätös nostaa Suomessa toimivan vientiteollisuuden kuljetuskustannuksia merkittävästi. Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä vientialoista ja päätös on merkittävä uhka alan kilpailukyvylle. Kemianteollisuus on paljolti riippuvainen merikuljetuksista. Suurin osa raaka-aineista tuodaan maamme rajojen ulkopuolelta, ja 2/3 tuotannosta menee vientiin joko suoraan tai vientituotteiden raaka-aineina. Kemianteollisuuden osuus Suomen teollisuuden viennistä on 23 prosenttia. ? Rikkidirektiivi saattaa Suomessa toimivan kemianteollisuuden varsin vaikeaan tilanteeseen kansainvälisessä kilpailussa. Rikkidirektiivin mahdollistama kansallinen kompensaatio vientiteollisuudelle on hyödynnettävä täysimääräisesti, toteaa Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä. ? Kemianteollisuudelle kaksinkertaisten lisäkustannusten työllisyysvaikutukset ovat merkittävät. Eikä meillä ole varaa menettää yhtään alan työpaikkaa maassamme, kiteyttää 42 FARMI 8/2012 puheenjohtaja Timo Vallittu TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:stä. ? Hyväksytty rikkidirektiivi asettaa Suomessa teollisuudelle muuta Eurooppaa kovemmat vaatimukset. Näin myös kilpailutilanne vääristyy, sanoo puheenjohtaja Antti Rinne Ammattiliitto Pro ry:stä. Lisäkustannuksia myös metsäteollisuudelle Pahimmillaan rikkidirektiivi aiheuttaa metsäteollisuudelle joka vuosi vähintään 200 miljoonan euron lisäkustannukset, ajaa tuotantoa pois Suomesta ja koskettaa tuhansia työntekijöitä. Rikkidirektiivin tuoma kustannuslisä vastaa kahdeksan suomalaisen paperitehtaan palkkamenoja. ? Toimintaympäristön epävarmuus johtaa jo nyt investointien hyytymiseen. Suomen metsäteollisuudelle syntyy niin isoja lisäkustannuksia, että ilman kompensaatiota tuotantoa ohjautuu pois Suomesta direktiivin astuessa voimaan, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen. ? Tiukassa kilpailutilanteessa lisäkustannukset ovat sietämättömiä, sillä niitä ei voida siirtää Suomessa tuotettujen tuotteiden hintaan, Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala sanoo. Vanhala painottaa, että hallituksen on korkea aika ottaa vastuu teollisten työpaikkojen kohtalosta Suomessa ja toteuttaa kompensaatiot täysimääräisenä. ? On hyvä, että hallitus tuo talven kehysriiheen ehdotuksen rikkidirektiivin kustannusten kompensoimiseksi. Päätökset osoittavat, löytyykö tarpeeksi poliittista tahtoa säilyttää metsäteollisuus Suomessa. Lisätiedot: www.chemind.fi/kemianteollisuusry, www.metsateollisuus.fi
• UUTISTARJOTIN Yksityistä kalkintuotantoa vuodesta 1978. Dolomiitin kalkeilla pellot kuntoon! Tee tilaus maatalousmyyjällesi. DOLOMIITTIKALKKI Lisätiedot: www.mavi.fi KUVA:VAPO dolomiittikalkki.? ? Puh. 050 303 1182 MUISTA! Lannan syyslevityksessä tulee kiinnittää erityistä huomiota levitystapoihin ja määriin. Syyslevitys loppuu 15.10., mutta olosuhteiden salliessa sitä voi jatkaa vielä 15.11. asti. Maa ei lantaa levittäessä saa olla lumen peitossa, veden kyllästämää eikä routaantunutta. Syksyllä lannan levitysmäärissä on erilaiset rajoitukset kuin kasvukaudella. Syksyllä kuivikelantaa saa levittää enintään 30 tonnia hehtaarille, naudan lietelantaa 20 tonnia hehtaarille, sian lietelantaa 15 tonnia hehtaarille ja siipikarjan tai turkiseläinten lantaa 10 tonnia hehtaarille.  Koko vuonna samalle lohkolle levitetyn lantamäärän kokonaistyppimäärä ei saa ylittää 170 kg hehtaarilta. Kokonaistypelle ei ole taulukkoarvoa. Lannan kokonaistyppimäärä katsotaan voimassaolevan lanta-analyysin tuloksista.  ALBIT ® Biologinen kasvunedistäjä kaikille kasveille Lisäsatoa kaikissa olosuhteissa. Koetulokset puhuvat puolestaan. Lisätuotto 30 / ha Ohra, Västankvarnin koetila, Inkoo Lisätietoja 040 5800640 info@nordicagri.? FARMI 8/2012 43
• TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVA: SXC Kalkituksen avulla pyritään nostamaan pellon pH-arvoa ja parantamaan ravinteiden saatavuutta. Suomen karkeat kivennäismaat tarvitsevat säännöllistä kalkitusta. 44 FARMI 8/2012
• www.bam54.se satoa Cresco ®maanparannuskalkeilla I Kalkitseminen Crescolla on investointi lmojen kylmetessä ja Happamuuden säätelystuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin maan alkaessa pikkuhiljaa sä pyritään siis pääsemään oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksijäätyä on taas aika kalkita mahdollisimman hyvään käyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat pellot. Peltoja kalkitaan tasapainoon kasvien tarvitmäärällisesti ja laadullisesti korkea pääasiassa siksi, että maan semien alkuaineiden ja hailuokkaista satoa pidempään. happamuus saadaan sel- tallisten alkuaineiden liukoilaiselle tasolle, jossa kasvit suuksien välillä. viihtyvät. ? Hiukan hapan maa on Suomen maaperä on ha- optimaalinen useimpien vilpanta, sillä se sisältää vain jelykasvien kannalta. vähän kalkkikiveä. Luonnostaan hapanta maata Milloin on paras aika? happamoittavat edelleen ra- Uusitalon mukaan ainoa oivinteiden otto ja viljelytoi- kea ajankohta kalkitukselle menpiteet kuten muokkaus on silloin, kun maa kantaa ja lannoitus. Yksi tekijä on kalkkivaunun. Eli käytänmyös huuhtoutuminen. nössä yleensä soveliain aika Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com ? Maa happamoituu pik- on talvi, kun maa on jäässä kuhiljaa muun muassa lan- eikä ole riskiä pellon tiivisnoitteiden vaikutuksesta ja tymiselle. ilmasta tulevan laskeuman ? Raskailla koneilla ajavuoksi. Happamoittava las- mista huonosti kantavalla keuma on tosin vähentynyt maalla tulee välttää vii- ? Lietteen levitys 2:lla pumppukuormain vaunulla letkulla ja mullaten ? Lanta sekaisin tehosekoittimella vuosikymmenten saatossa, meiseen asti, koska silloin ? Kylvö, muokkaus tehokkaalla Carrier-koneella toteaa MTT:n tutkija Risto tehdään vahinkoa, jonka ? Viljanpuinti, kuivaus ? Apulannan pintalevitys Uusitalo. korjaamiseen menee vuosi? Lavakuljetuksia koukkualustalla ? Ym: kysy lisää Kasvien viihtymisen kan- kymmeniä, Uusitalo muisJälleenmyynti: nalta ratkaisevinta on ra- tuttaa. Samson, Varisco, Cri- Man, Tech4clean + muut tuotteet. vinteiden ja muiden maassa Kalkituksella voidaan paSoittele ja kysy lietelannoitteita olevien alkuaineiden liukoi- rantaa maaperän eliöiden Antti Malmi suus. Uusitalo toteaa, että elinoloja, mutta myös tuoda Puh. 040 553 8902, 02-4869 009 hyvin happamassa maassa maahan runsaasti kalsiumia. Fax 02-4869 009 E-mail: antti.malmi@pp1.inet.fi. metallisten alkuaineiden Molemmilla on vaikutus Malmintie 47, 21370 Aura kk kuten esimerkiksi alumiinin maamurujen syntyyn ja keswww.malminkoneasema.fi liukoisuus on suuri. tävyyteen. Kustannustehokas vaihtoehto kalkituk ? Jos maanesteessä on pal? Maan muruinen rakenjon liukoista alumiinia, juur- ne, jossa yksittäiset mineKustannustehokas vaihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen. ten kasvu ja mikrobitoiminta raalihiukkaset ovat liittyneet häiriintyvät. yhteen, on hyvin hoidetun Toiset alkuaineet taas si- peltomaan merkki, Uusitalo Kustannustehokas vaihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen. toutuvat maahan voimaktiivistää. kaasti happamassa pH:ssa. Maassa tapahtuu haitallisTällöin kalkitus parantaa ta huuhtoutumista lumien niiden saatavuutta. nopean sulamisen ja sateiden ? Esimerkiksi fosforin liu- vaikutuksesta. Huuhtoma koisuus on meiltä löytyvissä kuljettaa ravinteita ja emäkmaissa vähäistä, jos maa on sisiä aineosia maahiukkasten kovin hapanta tai jos toisaal- mukana pois pellolta ja pelta maa on emäksinen, Uusi- lon alapuolisiin maakerroktalo kuvaa. siin. jatkuu ? FARMI 8/2012 45
• ? Sateet voivat hajottaa maan mururakennetta ja kuljettaa yksittäisiä mineraalihiukkasia mukanaan pellolta pois. Koska hiukkasten pinnoille on kiinnittynyt ravinteita, niitä samalla hukataan. Tämä on usein tärkein fosforin hävikin aiheuttaja. ? Sadeveteen liukenee myös ravinteita, jotka voivat liuenneina kulkea kuivatusveden mukana pellolta pois. Typen kohdalla tämä on haihtumisen ohella tärkein hävikkireitti, Uusitalo sanoo. Tiesitkö, että? *Kalkitus nostaa pellon pH:ta. *Parantaa ravinteiden saatavuutta. *Kuohkeuttaa maan rakennetta. *Lisää pieneliötoimintaa. *Vähentää haitallisten aineiden liukoisuutta. KUVA: FARMIN ARKISTO Viljavuustutkimus tukena Kasvilajien kalkituksen tarve vaihtelee. Uusitalo sanoo, että koska eri kasveilla on hieman toisistaan poikkeavat happamuusoptimit, niistä kannattaa keskustella viljelyneuvojien kanssa. ? Yleensä maan pH-luku 6,5:n tienoilla on sopiva esimerkiksi silloin, kun harjoitetaan viljelykiertoa. Viljelykierto on myös hyvä tapa parantaa maaperäeliöiden viihtyvyyttä ja helpottaa tautipainetta, Uusitalo toteaa. Kalkitus vaikuttaa myös fosfori- ja typpipitoisuuksiin. Uusitalon mukaan fosforin liukoisuus eli käyttökelpoisuus kasveille lisääntyy hapanta maata kalkittaessa. ? Mutta se alkaa vastaavasti vähentyä, mikäli pH nousee emäksiselle puolelle eli yli 7:ään. Kalkituksen perustaksi tehdään tänä päivänä myös 46 FARMI 8/2012
• 00% OFF erillisiä viljavuustutkimuksia. Mistä siinä on kyse eli miten se tehdään? ? Viljavuustutkimuksessa happamuusmittaus tehdään siten, että maata lietetään veteen tilavuussuhteessa 1:2,5 (esimerkiksi 1 dl kuivaa maata ja 2,5 dl vettä) ja tasapainotusajan jälkeen happamuus mitataan pHmittarilla, Uusitalo vastaa. Viljavuustutkimuksen perusteella voidaan tehdä myös yksityiskohtainen kalkitussuunnitelma, jonka laatimiseen tarvitaan myös tavoite-pH, Ca- ja Mg-luvut sekä tiedot viljeltävästä kasvilajista. ? Näiden tietojen turvin voidaan laskea pellon tarvetta vastaava kalkkimäärä ja -laatu. Kalkkikivijauhe on suosituinta Millaisia kalkkilaatuja tällä hetkellä käytetään? Onko kalkkikivijauhe edelleen suosituin vaihtoehto? ? Kyllä kalkkikivijauhe on edelleen suosituin kalkitusaine. Kalkitseva yhdiste on Ca-karbonaatti tai joissakin jauheissa lisäksi Mg-karbonaatti, Uusitalo vastaa. ? Markkinoilla on ainakin ajoittain ollut myös liitukalkkia, joka on pehmeämpi Ca-karbonaattia sisältävä kalkkilaatu. Liidun etuna on nopea liukeneminen, mikä voi olla houkuttelevaa vaikkapa vuokrapelloille. Liidulla tehtävässä kalkituksessa käyttömäärät yhden kalkituksen osalta ovat pienempiä, mutta kilohinta on korkeampi kuin kalkkikivijauheella. ? Uutena vaihtoehtona on tulossa myös niin sanottu rakennekalkitus, jossa pyritään ainakin yhtä paljon maan mururakenteen vahvistamiseen kuin pH:n nostoon, Uusitalo kertoo. Rakennekalkitukseen tarkoitetut kalkkilajit sisältävät hyvin nopeasti reagoivaa poltettua kalkkia ja hitaasti liukenevaa kalkkikivijauhetta. Lisäksi erilaisia tuhkia, kuonia ja muitakin teollisuuden sivutuotteita käytetään jonkin verran kalkitusaineina. ? Näiden toistuvaa käyttöä voi kuitenkin rajoittaa esimerkiksi raskasmetallipitoisuudet, Uusitalo muistuttaa.? HAUHON MYLLÄRIT OY Tilasekoitus edullinen ja vaivaton ratkaisu säästää rehukustannuksissa. Hauhon Myllärit jalostaa viljasi tilakohtaiseksi täysrehuksi. Myös luomurehuja. Puh: 0405526671 www.hauhonmyllarit.fi AgroSil Liquid - vihreää kemiaa Tee rehua silloin, kun niittoajankohta on optimaalinen. Jos sääolosuhteet eivät salli esikuivausta, korjaa rehu tuoreena. AgroSil Liquid tekee sinut riippumattomaksi rehun korjuusäästä. Erityisen tärkeää urakoitsijalle! AgroSil Liquid ei ruostuta koneita ja sitä voi kuljettaa ilman erityislupaa! Myynti: Oulu: Pohjanmaa: Pohjoiskarjala: Lappi, muut 040-5058975 V-P Tolonen OY 06-8817700 JMT Koskela OY 0104258560 Naumanen OY 040-1708270 Walter König www.agro-online.fi ja a Testivoitt FARMI 8/2012 47
• 48 FARMI 8/2012 ruoka vastaa hyvin suuresta osasta ekologista jalanjälkeämme. Vaikkei puhtaan veden puute olekaan tuhansien järvien maassamme ongelma, tulee tähänkin osaamiseen panostaa. Maailman monissa muissa kolkissa puhdas vesi on kallis ja niukka resurssi. Suomen rooli luonnonvarojen kestävässä käytössä ei siis rajoitu vain oman kulutuksemme ympäristöjalanjäljen vähentämiseen. Meillä on huomattavasti kokoamme suuremmat mahdollisuudet auttaa myös muita vauraita maita leikkaamaan kulutustaan sekä nousevia talouksia välttämään luonnonvaroja tuhlaava talousmalli viemällä Suomessa kehitettyä ja testattua ympäristöteknologiaa maailmalle. Maailman ylikulutuspäivä, jota yhdysvaltalainen Global Footprint Network laskee, pidettiin tänä vuonna jo 22. elokuuta, kun viime vuonna selvisimme syyskuun lopulle saakka. Loppuvuoden elämme siis velaksi! Tämän velan maksavat lapsemme omien elinmahdollisuuksiensa heikentymisenä, jo nyt haavoittuvilla alueilla elävät ihmiset tulvina, hellekausina, nälkänä ja janona sekä eliölajit, jotka kuolevat toimiemme vuoksi sukupuuttoon. Kehitystrendi on selkeä ja kertoo talousjärjestelmämme kestämättömyydestä sekä poliitikkojen kyvyttömyydestä tehdä kansainvälisiä sopimuksia, joilla kykenisimme turvaamaan hyvän elämän myös lapsillemme ja muille maan eliölajeille. Meidän tulisi todella iskostaa ymmärrykseemme, että luonnolla on oma budjettinsa aivan kuten yrityksillä tai valtioilla - se tuottaa vuoden aikana vain tietyn määrän luonnonvaroja ja kykenee käsittelemään tietyn määrän jätteitä ja päästöjä. Tämä muutos velaksi elämiselle tapahtui jo 1980-luvulla ja kehitys huonompaan on ollut sen jälkeen kiihtyvää. Ympäristövastuun laiminlyönti johtaisi luonnonvarojen hupenemiseen, kallistumiseen ja lisääntyviin ympäristöhaittoihin. On selvää, että kestävän tulevaisuuden rakentamisessa talouden ja ympäristön etu kulkevat käsi kädessä. Kyse ei ole siis vähemmästä kuin omien lapsiemme ja maailman kaikkien eliölajien tulevaisuudesta. Suomen kannattaa olla ensimmäisten joukossa etsimässä tietä kohti kestävää tulevaisuutta. KUVA: VIHREÄT VILLE NIINISTÖ YMPÄRISTÖMINISTERI JA VIHREIDEN PUHEENJOHTAJA MAAILMAN UUSIUTUVAT luonnonvarat käytettiin loppuun tämän vuoden osalta ennätyksellisen aikaisin, jopa kuukausi nopeammin kuin viime vuonna. Samalla kun luonnonvarat hupenevat ja ympäristökriisit kärjistyvät on etsittävä hyvinvoinnille pohjaa kestävistä ratkaisuista. Meidän on saatava vähemmästä irti enemmän. Iso osa kestävistä talouden mahdollisuuksista on maaseudun elinkeinojen monipuolistamisessa ja kestävän luonnonvaratalouden rakentamisessa. Vaikka luonnonvaroista kulutetaan suuri osa kaupungeissa, jossa enemmistö ihmisistä asuu, ovat nämäkin tuotteet peräisin alkutuotannosta ja maaseudulta. Näin ollen ratkaisut ja mahdollisuudet ovat pitkälti myös maaseudulla. Ravinteita paremmin kierrättävä maatalous, jossa fosfori ei päädy vesistöihin ja joka hyödyntää vaikkapa lantaa energiana ja viljanolkea biopolttoaineena, on niin ympäristön kuin maatalouden kannattavuuden etu. Julkisissa hankinnoissa on suosittava puhtaan kotimaisen uusiutuvan energian käyttöönottoa ja vähäpäästöistä lähiruokaa. Aloja, jotka ovat jo nousseet tai ovat nousemassa tästä tarpeesta uudistaa luonnonvarojen käyttöä, on jo lukuisia. Hyvänä esimerkkinä toimii esimerkiksi omassa vaalipiirissäni operoiva Biovakka, joka on kehittänyt biokaasuteknologiaa, jolla kyetään vastaamaan jäte- ja vesistöongelmiin ja samalla tuottamaan kotimaista ja puhdasta energiaa. Vasta nousemassa oleva ala on energian pientuotanto, joka tarvitsee tuekseen syöttötariffin, jota muidenkin kuin vihreiden ja keskustan tulisi ajaa eteenpäin. Teknologian käyttöönoton ja kotimarkkinoiden muodostumisen jälkeen mahdollisuutena on kuitenkin myös teknologiavienti, joka on yksi taloutemme tukijaloista. Puurakentaminen on myös nouseva ala, jolla kyetään vähentämään luonnonvaroja tuhlaavien ja saastuttavien rakennusaineiden kuten betonin käyttöä. Puurakentamisen lisäämisellä on mittava vaikutus myös tuotekehittelyyn, vientiin ja työllisyyteen. Seuraavaksi tarvitaan puurakentamisen teollisen tuotannon konseptointia ja yhä enemmän rakentamisen suuntaamista arkkitehtonisesti parempaan suuntaan sekä kerrostalorakentamiseen. Myöskään puhtaan ekologisen ruuantuotannon merkitystä ei voi vähätellä, sillä
• TEKSTI: LUOMULIITTO KUVAT: SXC Luomualan yhteisenä tavoitteena on kolminkertaistaa luomumarkkina vuoteen 2015 mennessä. K asvavaa luomumyyntiä rajoittaa puute raaka-aineista. Päivittäistavarakaupat, ammattikeittiöt sekä luomuun erikoistuneet myyntikanavat toivovat uusia luomutuotteita. Lisää luomua -kiertue vie ympäri maan viestiä siitä, että nyt tarvitaan lisää luomua sekä herättelee tuottajia ja yrittäjiä pohtimaan kysymystä: vaihtaisinko luomuun? Kiertue pysähtyy 11 paikkakunnalla Lisää luomua -kiertue vie luomuviestiä ympäri maan pysähtyen 11 paikkakunnalla. Kiertue käynnistyy varsinaisesti Luomuviikolla lokakuun alussa, mutta varaslähtö otetaan PohjoisPohjanmaalla Ruukissa jo syyskuussa. Kiertueen viimeiset tilaisuudet järjestetään tammikuussa. jatkuu ? FARMI 8/2012 49
• Tarjolla tietoa, tukea ja verkostoitumista Kiertueen ohjelmaan kuuluu jokaisella paikkakunnalla Lisää luomua -seminaari, jossa kuullaan uusinta tietoa luomun markkinoista, tuotannon tavoitteista ja esimerkkejä luomutuottajien ja -yrittäjien onnistumisista sekä hyvistä keinoista selvitä luomun byrokratiasta. Seminaarin jälkeen on tilaisuus verkostoitua sekä keskustella kaupan, teollisuuden, ammattikeittiöiden ja luomualan asiantuntijoiden kanssa. Kehittäjätahojen infopisteissä ollaan valmiina vastaamaan yritys/ tilakohtaisiin kysymyksiin. Kiertueen järjestävät Pro Luomu ry yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Seuraa kiertueen etenemistä osoitteessa www.luomu.fi/pro-luomu-ry. ? Lisätietoja: Pro Luomu, 0405819252, marja-riitta.kottila@ proluomu.fi Tervetuloa lisäämään luomua yhdessä! TYÖeläkkeen kasvukausi o n ko ko v u o s i Mitoittamalla oikein MYEL-työtulosi varmistat kunnon eläkkeen ja korvaukset. Ota yhteyttä Mela-asiamieheen tai päivitä työtulosi asiointipalveluissa. Mikset toimisi jo tänään? 50 FARMI 8/2012
• Y rittäjillä on yleensä kova paine tehdä tulosta ja he uhraavat työlle paljon aikaa. Suurin osa tekee itse suorittavaa työtä tilallaan ja hoitaa vielä sen lisäksi hallinnolliset työt. Omaa hyvinvointiaan yrittäjä ei kovinkaan usein muista tai ehdi tunnustella - vapaa-ajalle tai ystäville ei aina jää riittävästi aikaa. Näin ollen oma hyvinvointi ja jaksaminen ovat vaakalaudalla. Yrittäjiin pätee kuitenkin samat säännöt kuin kehen tahansa: elämä ei saisi olla pelkkää työtä. Yrittäjä itse on liiketoimintansa tärkein lenkki - kun yrittäjä voi hyvin, myös yrityksellä on paremmat toimintaedellytykset. Vastuu omasta yrityksestä, tuloksesta ja henkilöstöstä voi olla palkitsevuudestaan huolimatta rankkaa. Itseä ei säästellä, mikä on yksi yrittäjän suurimmista terveysriskeistä. Tutkimukset osoittavat lisäksi, että yrittäjä usein kuvittelee olevansa todellisuutta paremmassakunnossa. Yrittäjän olisi kuitenkin hyvä osata jakaa vastuuta myos muille. Kaikkea ei tarvitsetehdä itse. Jaksamiseen ja tasapainon löytämiseen voi saada apua mm. yrittäjille suunnatuilta hyvinvointikursseilta. Ryhmämuotoista työhyvinvoinnin edistämistä yrittäjille Yrittäjille suunnatun ?Virtaa ja Voimaa? työhyvinvointikurssin tavoitteena on yrittäjien työkyvyn parantaminen, arjessa jaksaminen sekä terveyden edistäminen ja ajanhallinnan tukeminen. Tämä, yrittäjien tarpeita kuunnellen ja tarpeisiin räätälöity työhyvinvointikurssi perustuu kokemuksiin JYRI -kuntoutuksesta, jota on toteutettu osana Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanketta v. 2007 alkaen Kuntoutuskeskus Petreassa, Turussa. Kuntoutusprosessi suunniteltiin alusta asti yhdessä Varsinais-Suomen Yrittäjien ja Työterveyslaitoksen Turun toimipisteen kanssa ja sitä on jatkojalostettu yhdessä kuntoutukseen osallistuneiden yrittäjien kanssa. JYRI-yrittäjien työkunto ja henkinen hyvinvointi ovat kuntoutujien oman arvion mukaan parantuneet selvästi ja fyysinen kunto kohentunut. Muiden yrittäjien tarjoama vertaistuki on koettu erittäin arvokkaana. Moni yrittäjä painii samojen tai samankaltaisten ongelmien kanssa ja on suuri helpotus huomata, että ei ole yksin on- gelmineen. Monesti toisten kokemuksista, oivalluksista ja ratkaisuvaihtoehdoista on ollut konkreettista apua oman yrittäjyyden ja jaksamisen kannalta. ?Virtaa ja voimaa?-kurssi kestää noin vuoden ja siihen sisältyy kaksi kahden päivän ja viisi yhden päivän mittaista kurssipäivää, jotka järjestetään yhdessä ryhmän kanssa sopien noin kahden kuukauden välein. Kaikki jaksot järjestetään Petreassa, Turussa. Tapaamiset koostuvat mm. alustuksista, pienryhmätyöskentelystä, liikunnasta ja rentoutumisharjoituksista. Tapaamisten välillä muutosta edistetään ja tuetaan mm. välitehtävillä, verkkotyöskentelyllä sekä yksilötapaamisilla. Kurssiin osallistuja saa tukea oman työnsä ja jaksamisen haasteiden pohtimisessa ja tarvittaessa työyhteisönsa kehittämisessä. Kurssin alussa ja lopussa tehdään kysely ja fyysisen tilanteen kartoitus mittauksineen ja testauksineen. Tavoitteena on, että jokaiselle osallistujalle löydetään henkilökohtaiseen tilanteeseen sopivat, muutokseen tarvittavat keinot. Muutoksia lähdetään toteuttamaan arjessa, pienin askelin! Yksilöllistä työkykyä tukevaa ja edistävää valmennusta Kaikille ei syystä tai toisesta sovi ryhmämuotoinen toiminta. Petreassa on huomiotu tämäkin asia ja yrittäjille on tarjolla myös yksilöllistä työhyvinvointivalmennusta. Tässä tapauksessa hyvinvointia edistävä polku ja suunnitelma tehdään yksilöllisesti ja yhdessä asiakkaan kanssa. Tapaamisen muodot ja aikataulutus joustavat yrittäjän toivomusten mukaisesti. Kun kyseessä on maatalouden yritys, molemmat puolisot ovat usein yritystoiminnassa mukana - työhyvinvointivalmennus voidaan toteuttaa myos pariskunnille! Entä nyt? Yrittäjä, kuulostele siis nyt mitä Sinulle kuuluu. Jos mielestäsi työssä jaksamisen kannalta voisi kuulua parempaakin, muista, että kaikesta ei tarvitse selviytyä yksin! Tartu tilaisuuteen ja tiedustele, miten me Petreassa voisimme auttaa juuri Sinua. ? Lisätietoja: Kuntoutuskeskus Petrea, Camilla Lindström, camilla. lindstrom @ petrea.fi tai puh 040 765 8549 FARMI 8/2012 51
• SIISTEJÄ HALLEJA NOPEASTI! Kotimaista polyuretaani-elementtien valmistusta yli 30 vuoden ajan (EKE Panels) Nosto- ja rakentamispalvelut Termo Panels Oy Korpinmaantie 1 18100 Heinola puh. (03) 883 700 www.termopanels.fi TURVALLISUUS- ja kemikaalivirasto (Tukes) muistuttaa, että jyrsijämyrkkyjä on käytettävä harkitusti ja myrkkyjen käyttöohjeet on syytä lukea huolellisesti. Jyrsijämyrkkyjä ei suositella ensisijaisena vaihtoehtona hiirien ja rottien torjuntaan, koska niiden vaikutus ympäristöön on haitallinen. Vanhentuneita tai torjunnan jälkeen poiskerättäviä jyrsijämyrkkyjä pitää aina käsitellä vaarallisena jätteenä. Jyrsijät viihtyvät pihapiirissä, jos niillä on jotain syötävää ja piilopaikkoja tarjolla.  Esimerkiksi huonosti hoidetut kompostit ja lintujen ruokintapaikat voivat houkutella jyrsijöitä. Jyrsijät pääsevät sisälle rakennuksiin pienistäkin raoista. Siksi siisteys ja rakennusten kolojen tilkitseminen tai verkkojen asennus ovat hyviä keinoja torjunnassa. Jos nämä keinot eivät tehoa, ennen myrkkyjen käyttöä kannattaa yrittää poistaa ongelmaa harkitusti sijoitettujen loukkujen avulla. nk i t.f i ? w in k it . fi ? to i av s tu nki n t s vuo AA AV TT E U NE ? L KO TA ? AL AL . 28 .ha TA N I NK IT HAVINKikerta w @ h a n ki a vi w nt Jyrsijämyrkkyjen käyttörajoitukset ja pakettien etiketit muuttuvat im TUTUSTU ja TILAA www.hankintavinkit.fi Kahden vuoden sisällä useita kuluttajakäyttöön tarkoitettuja, tuttuja jyrsijämyrkkyjä poistuu markkinoilta ja saataville tulee uusia valmisteita. Lisäksi valmisteiden käyttöä koskevat rajoitukset ja käyttöohjeet muuttuvat. Muutoksen tavoitteena on parantaa kuluttajaturvallisuutta ja suojella erityisesti lapsia, eläimiä ja ympäristöä myrkkyjen haittavaikutuksilta. Muutokset johtuvat EU:ssa tehdyistä arvioinneista, joissa jyrsijämyrkyissä käytettyjen tehoaineiden vaarallisuutta on arvioitu. Myös kaikkien markkinoilla olevien valmisteiden riskit arvioidaan, minkä vuoksi niiden käyttörajoitukset ja käyttöohjeet tarkentuvat ja uudistuvat. Riskien arvioinnin myötä vaarallisimmat jyrsijämyrkkyvalmisteet poistuvat kuluttajakäytöstä. Kaikki jyrsijämyrkyt arvioidaan ja niiden hyväksymisestä päätetään vuoden 2014 alkuun mennessä. Siirtymäkauden ajan kaupoista löytyy sekä vanhoilla että uusilla etiketeillä ja käyttöohjeilla varustettuja valmisteita. KUVA: SXC Lisätiedot: www.tukes.fi/fi/ Kuluttajille/Koti-ja-kodintekniikka/Jyrsijamyrkyt/ 52 FARMI 8/2012
• UUTISTARJOTIN puhtauksia tai jopa kokonaan väärää tehoainetta. Väärennettyjä kasvinsuojeluaineita yritetään usein myydä verkkokaupoissa tai suoraan pakettiautosta maaseudulla. Viljelijä ei voi tietää, miten ulkomailta hankittu valmiste käyttäytyy täkäläisissä oloissa.  Sato voi tuhoutua tai siihen voi jäädä sallitut enimmäismäärät ylittäviä määriä jäämiä. Verkkokaupat ovat ongelmallisia niin maanviljelijän kuin kotipuutarhurinkin kannalta. Ulkomaisissa verkkokaupoissa myydään valmisteita, jotka eivät ole sallittuja Suomessa. Tukes muistuttaa, että Suomessa saa käyttää vain Tukesin hyväksymiä kasvinsuojeluaineita ja että pakkauksista pitää aina löytyä käyttöohjeet suomeksi ja ruotsiksi. Hyväksytyt valmisteet löytyvät Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä osoitteesta https://kasvinsuojeluaineet.tukes.fi/ KUVA: SXC TURVALLISUUS- ja kemikaalivirasto (Tukes) kehottaa kasvinsuojeluaineiden käyttäjiä tarkkaavaisuuteen tuoteväärennösten varalta. Euroopan kasvinsuojelujärjestön ECPA:n (European Crop Protection Association) mukaan parin viime vuoden aikana EU:ssa ja lähialueilla on takavarikoitu satoja tonneja kasvinsuojeluaineiden tuoteväärennöksiä. Kasvinsuojeluaineita hankkivan pitää muistaa myös, että toisesta maasta ostettuja valmisteita ei saa käyttää Suomessa. Suomessa viranomaisten tietoon on tullut vain joitain tuoteväärennöstapauksia. Toisaalta ei ole varmuutta, mikä on markkinoiden todellinen tilanne väärennösten suhteen. Tuoteväärennösten määrä maailmalla on kasvanut rajusti viime vuosina. Väärennöksien pakkaukset muistuttavat alkuperäisiä pakkauksia niin hyvin, ettei ostaja yleensä pysty havaitsemaan tuotetta huijaukseksi pakkauksen perusteella. Väärennetty kasvinsuojeluaine voi joskus poiketa alkuperäisvalmisteesta vain vähän. Tästä huolimatta ei ole takeita siitä, että väärennös olisi työntekijän, ympäristön tai kuluttajan kannalta turvallinen. Tuoteväärennös voi sisältää esimerkiksi jäämiä toisesta tehoaineesta, epä- 53 FARMI 8/2012 FARMI 8/2012 53
• KUVA: SXC KOTI JA HYVINVOINTI VALAISTUSMARKKINAT OVAT historian suurimmassa murroksessa viimeistenkin hehkulamppujen poistuttua syyskuussa 2012 ja uusien valonlähteiden vallatessa markkinoita. Useat lamppuvalmistajat ovat tuoneet tänä syksynä markkinoille ensimmäiset 60- tai jopa 75 -wattisen hehkulampun korvaavat ledilamput. Ledilamppuja on jo osin totuttu käyttämään kotien kohdevalaisussa, mutta tulevaisuudessa ne valtaavat markkinoita myös yleisvalaistuksessa. Uudet LED-lamput tarjoavat aiemman suuntaavan valon sijaan yhä useammin ympäri säteilevää, hehkulampun omaista valoa.  Ledien etuna on erittäin pitkä, jopa yli 30 000 tunnin, käyttöikä ja energiatehokkuus. Kun laadukkaalla energiansäästölampulla tuotetaan noin 60 lm/W, saadaan parhaimmilla kotikäyttöön tarkoitetuilla LEDlampuilla jo noin 75 lm/W. Ledit myös syttyvät heti ja toimivat hyvin ulkovalaistuksessa, sillä alhainen käyttölämpötila on niiden toiminnalle suotuisaa.  KORVAISINKO HALOGEENISPOTIN LEDILLÄ? LED-lamput ovat parhaimmillaan kohdevalaistuksessa, jossa energiansäästö perinteiseen hehku- tai halogeenikohdelamppuun verrattuna on jopa 90 prosenttia. Pitkän elinikänsä ansioista LED- kohdelamput tuovat käyttömukavuutta etenkin paikoissa, joissa lampun vaihto on hankalaa ja joissa valot ovat päällä pitkiä aikoja. Korvattaessa vanhan valaisimen halogeenispotteja ledilampuilla, on huomioitava, että kaikki 12V ledilamput eivät välttämättä toimi kaikkien halogeenimuuntajien kanssa. Osa ledilampuista toimii sekä elektronisten liitäntälaitteiden, että perinteisten muuntajien kanssa, osa ainoastaan perinteisillä muuntajilla.  Myös liitäntälaitteen vaatima minimitehokuorma voi aiheuttaa toiminnan häiriöitä tai toimimattomuutta pienitehoisilla ledilampuilla. Kun pienjännitteisiä halogeenilamppuja kor- vataan ledilampuilla, on siis aina tarkistettava käytössä olevan muuntajan tyyppi. LED- ja halogeenikohdelamppujen värilämpötilat ovat yleensä hyvin lähellä toisiaan (2 700 ? 3 000 K), mutta myös värilämpötila on hyvä tarkistaa ennen tuotteen hankintaa yllätysten välttämiseksi. Kaikki LED-lamput eivät ole himmennettävissä, mikä on syytä huomioida LED-lamppua hankittaessa. Myöskään kaikki himmentimet ja himmennettävät ledilamput eivät ole välttämättä yhteensopivia.  Lisätietoa lampuista: www. lampputieto.fi ja www.lampunvalintakone.fi  KIRJAT PUNAJUURI ON voimakkaan makuinen ja monipuolinen juures. Siitä voi tehdä vaikkapa vaaleanpunaista risottoa, punajuuri-kookoskeittoa tai paahdettuja punajuurilastuja unohtamatta tietenkään perinteisiä lindströminpihvejä ja borssikeittoa. Mehevä juures sopii marinoitavaksi, ja sen maun voi raikastaa viinietikalla tai sitruunalla. Hunaja korostaa punajuuren makeutta, ja sen seuraan sopivat monet yrtit. Punajuuren lehtiä voi käyttää kuten pinaattia ja mangoldia ja valmistaa ne esimerkiksi italialaiseen tai kreikkalaiseen 54 FARMI 8/2012 tapaan. Tumman suklaan ja pähkinöiden kanssa punajuuresta saa suussa sulavaa kakkua, ja punajuurimehua voi käyttää myös drinkkeihin. Ruokaohjeissa on vaikutteita sekä suomalaisesta että italialaisesta keittiöstä. Moni kirjan ruoista sopii kasvissyöjille, osa vegaaneillekin. 56 reseptin joukossa on myös tunnettujen ravintoloiden punajuuriruokia, ja lisäksi kirjassa on ohjeita ja ideoita punajuuren muuhun käyttöön, kuten lankojen värjäykseen. Sanna Pelliccioni, Loviisa Kangas ? Punajuuri, ruokaohjeita ja ideoita (Gummerus)
• MARJAINEN PELLAVANSIEMENROUHE ? LÄMMITYKSEN KLASSIKKO JO 70 VUOTTA ? VATSAN PARHAAKSI Linomix® sisältää terveydelle ja suoliston toiminnalle arvokkaita luonnonaineita. Linomix sekoitettuna puuroon, marjakeittoon, jogurttiin ym. maistuu hyvältä ja suojaa kehoa. Sopii monipuolistamaan ruokavaliota. Linomix sisältää terveydelle arvokkaita luonnon aineita, jotka tehostavat elimistömme immuuni-, antioksidanttija myrkynpoistomekanismeja: hinta 2250 ? Kysy uusista uuneista jälleenmyyjiltä tai valmistajalta: PK-levy Oy, Teollisuustie 6 A, 75500 Nurmes Asiakaspalvelu: 020 77 900 80 | info@porinmatti.fi www.porinmatti.fi Pellavansiemenrouhe, kauralese, ruusunmarjan kuorijauho, karpalo, tyrni ja mustikka. MARJAPITOISUUS 24% Linomix® hyvinvarustetuista luontaistuotekaupoista. FARMI 8/2012 55
• KUVA: MAASEUDUN TERVEYS- JA LOMAHUOLTO KOTI JA HYVINVOINTI MAASEUDUN TERVEYS- ja Lomahuolto ry on yksi viidestä lomajärjestöstä, joka järjestää RAY:n avustuksella tuettuja lomia. Lomien tavoitteena on tukea lomalaista itsenäisessä selviytymisessä elämän eri tilanteissa ja vahvistaa perheen sisäisiä vuorovaikutussuhteita. Tuettuja lomia on eri-ikäisille ja eri kohderyhmille, muun muassa työikäisille, lapsiperheille, eläkeikäisille, erilaisille potilas- ja vammaisryhmille sekä maatalousyrittäjille ja yrittäjille. Loma on tarkoitettu henkilölle tai perheelle, joka ei muuten pysty lomailemaan. Lomatukea voidaan myöntää joka toinen vuosi ja lomalle valittaessa huomioidaan hakijan taloudelliset, terveydelliset ja sosiaaliset perusteet. Tuettua lomaa haetaan henkilökohtaisella hakemuksella ja lomasta maksetaan omavastuuosuus. Omavastuuosuus vaihtelee lomamuodoittain 15 ? 33 euroa per vuorokausi. Alle 17-vuotiaista lapsista ei peritä omavastuuosuutta. Lomat ovat ohjattuja ja ohjelmallisia lomia ja lomalaisella on mahdollisuus vertaistukeen. Lomilla on puoli- tai täysihoito ja majoitus kahden hengen huoneissa ja perhelomilla perhekoon mukaisissa huoneissa. Lomia järjestetään erilaisissa lomakohteissa Suomessa. RAY:n tuki MTLH:lle sosiaaliseen lomatoimintaan vuodelle 2012 on ollut 4 593 000 euroa. Avustuksella pystytään myöntämään tuki yli 15 000 henkilölle. Kaikkiaan RAY on myöntänyt tälle vuodelle lomatoimintaan 16 eri järjestön kautta 14 939 000 euroa. Varsinaisia lomajärjestöjä on viisi kappaletta. ?Lomalla sain mahdollisuuden lepoon ja pääsin irti arjen huolista. Oli mukavaa käydä valmiiseen ruokapöytään. Sain uusia ystäviä, joiden kanssa pystyin vaihtamaan kokemuksia sairastumisesta ja huomasin, että muilla on samanlaisia ongelmia. Kyllä tällä kokemuksella pari vuotta jaksaa.? Lisätietoja lomista www.mtlh.fi tai numerosta 010 2193 460 23.-25.10.2012 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus KESTÄVÄÄ ENERGIAA TEHOKKAASTI! Bioenergia vahvasti esillä energia-alan päätapahtumassa Tampereella Rekisteröidy messukävijäksi w w w.energiames sut.fi SUUNTAA ENERGIASI TÄNNE! ENERGIA 12 -MESSUT JÄRJESTÄÄ: 56 FARMI 8/2012 YHTEISTYÖSSÄ: Energiafoorumi ry ja Kunnossapitoyhdistys Promaint ry ECOCITY KUMPPANIT: Kuntaliitto, ERA 17 -toimintaohjelma, VTT ja Helsingin Energia
• KUVAT: ´HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERI / KAPTEENINKADUN TYTTÖ / TAPIO VANHATALO KAPTEENINKADUN TYTTÖ on Helsingin Kaupunginteatterin syksyn kotimainen uutuusmusikaali. Musiikin on säveltänyt Esa Nieminen, pääosaa esittää nuori Sara Welling. Kapteeninkadun tyttö on kertomus nuoresta laulajasta iskelmämusiikin maailmassa 80-luvun Helsingissä. Musikaali ei jättänyt juuri tarttumapintaa juonensa puolesta. Katsojalle jäi hölmö olo, kun esityksen lopussa oli edelleen epäselvää, mikä juonen tarkoitus oli. Esa Niemisen säveltämä musiikki ei pettänyt ja Sara Wellingin ääni oli kaunis, joten musiikillisesti musikaali oli viihdyttävä. Juonelta olisi toivonut enemmän syvyyttä. Kapteeninkadun tyttöä esitetään Helsingin kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä lokakuun loppuun asti. Katso esitysajat osoitteesta www.hkt.fi/ohjelmisto FARMIN ARVIO TALIKKO-ASTEIKOLLA (1?5 talikkoa): FARMI 8/2012 57
• RAKENTAMINEN Kamppurin ikkunat ja ovet yksilöllisyyttä ja laatua arvostavalle. MONESSA TALOYHTIÖSSÄ on tuttu tilanne, että iäkkäistä asukkaista löytyy epäröijiä, kun peruskorjauksista pitäisi päättää. Tuoreen selvityksen mukaan yhdeksän kymmenestä seniorikansalaisesta on kuitenkin sitä mieltä, että talojen kunnossapidosta ei voi tinkiä ja tarvittavat remontit on toteutettava.  Tahtoa ei siis puutu, vaan syynä remonttien jarrutukseen on usein pelko kustannuksista sekä mahdollisesta pakosta muuttaa muualle asumisen kallistumisen vuoksi. Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi on selvittänyt yhdessä KÄKÄTE-projektin (Käyttäjälle kätevä teknologia) kanssa ikääntyvien suomalaisten asumistoiveita ja -tarpeita TNS Gallupilla teettämällään kyselyllä. Kyselyyn vastanneiden 55?74-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa remontista aiheutuvat kustannukset nousevat isoimmaksi remontteihin liittyväksi huolenaiheeksi. HUOLENA ASUMISEN KUSTANNUKSET Huoli remonttikuluista ja tarpeesta muuttaa pois nyky- asunnosta korostuu etenkin heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevilla ja vuokralla asuvilla. Asumisen kustannukset ja taloudellinen selviäminen ovat heidän mielestään muutenkin yksi suurimmista ongelmista oman ikääntymisen kannalta, jopa suurempi kuin turvattomuus tai yksinäisyys. Eniten ikääntyvät pelkäävät joutumista terveydentilan heikkenemisen vuoksi tilanteeseen, jossa muut päättävät heidän puolestaan. Pelko muiden armoille päätymisestä on suurin sosiaalisesti huono-osaisimmilla, eli vähän koulutetuilla, pienituloisilla ja taloudellisesti tiukalla olevilla. Huoli on siinä mielessä todellinen, että heikon taloudellisen aseman on tutkitusti todettu olevan yksi riskitekijä, joka kasvattaa ikääntyneiden tarvetta siirtyä ympärivuorokautiseen hoivaan. ? Sekä ihmisten itsensä että yhteiskunnan kannalta olisi parasta, että ikääntyneet voisivat asua kodeissaan mahdollisimman pitkään. Tilanteen tekee haasteelliseksi se, että vastaajat löytävät nykyisestä asunnos- taan keskimääräistä enemmän puutteita, jotka vanhemmiten hankaloittavat asumista. Heillä ei kuitenkaan ole taloudellisia mahdollisuuksia tarvittavien korjausten toteuttamiseen, sanoo Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti, joka toimii Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin johtoryhmän puheenjohtajana. IKÄÄNTYVÄT ODOTTAVAT YHTEISKUNNALTA TUKEA ASUMISTARPEIDEN TÄYTTÄMISEEN Kyselyn perusteella peräti 83 prosenttia vastaajista toivoo yhteiskunnalta enemmän tukea asuntojen uudistamiseksi ikääntyvien tarpeisiin sopivaksi. Toisaalta yli 90 prosenttia ilmoittaa olevansa valmis käyttämään rahoja asumismukavuutensa parantamiseksi ja omaan hyvinvointiinsa. ? Peruskorjausremontti voi helposti nostaa keskivertoeläkeläisen asumiskuluja suhteessa nettotuloihin yli 50 prosentilla, mikä on monille liikaa, Tarmo Pipatti toteaa. Ikääntyminen ja asuminen 2012 -tutkimuksen teettivät Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA sekä KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle kätevä teknologia). 55?74-vuotiaille suomalaisille suunnattu kysely tehtiin elokuussa 2012 TNS Gallup Forum -internetpaneelissa ja siihen vastasi 562 henkilöä.  KUVA: SXC Lisätiedot: www.kirafoorumi.fi 58 FARMI 8/2012 Safiiri-perinneikkunat suunnitellaan sopimaan kohteen aikakauden tyyliin valmistettu mittatilaustyönä laadukas suomalainen tuote www.kamppuri.fi info@kamppuri.fi puh. 0400 185 914 / Sauli Kamppuri KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 ? info@akva?lter.? 19650 Joutsa ? www.akva?lter.? maaseudun aikakauslehti Tilaa lehti osoitteesta: www.farmiuutiset.fi
• Suuren suosion saanut FARMARI-KATTOELEMENTTI Olemme mukana KoneAgria 2012 -näyttelyssä. Tervetuloa! nettuna en Valmiiksi as Markkinoiden nopein ja laadukkain kattoratkaisu Suorsan pihatto, Utajärvi Koulutie 142,Veteli Puh. 020 796 9411 Liimapuupalkit asennusvalmiina? Tottakai! Kestopalkki LPJ Oy Puusepäntie 89 62420 Kortesjärvi puh. (06) 4880 200 fax. (06) 4880 220 www.termater.? www.kestopalkki.fi Airhot Puulla toimivat hallilämmittimet 20-140 kw ilmalämmitin, ei vesikiertoa, edullinen asentaa Roskanpolttouuni tilavuus 0.8 m3 arina savuhormi Polta roskat turvallisesti! Ikavote Oy 050 5729914 | 0400 736372 www.ikavote.net NYT UUTUUTENA LATTIALÄMMITYSPUTKET ASENNETTUNA! Maalämpö- ja kalliolämpöputket. Vesijohto- ja kasteluputket. Maalämpönesteet, muovihitsauskoneet ja tarvikkeet. 020 7280 580 www.muovitech.fi MIEDOSTA KESTÄVÄT TERÄSOVET Yli 40 v. kokemuksella VALMISTAMME: fax 06 860 5070 - Lehtiovet - Pariovet - Taitto-ovet - Liukuovet - Liukupalo-ovet - Aukipitolaitteet - Maatalouteen rungot kuumasinkittynä Kaikki markkinoilla olevat pinnoitusvaihtoehdot. Valmistus määrämitoin www.miedonmetalli.fi Puh. 06 450 2 325 FARMI 8/2012 59
• KUVA: VOLKSWAGEN AUTOT VOLKSWAGEN ESITTELEE uuden, seitsemättä sukupolvea edustavan Golfin viikon kuluttua Pariisissa avautuvassa autonäyttelyssä. Uutuuden ennakkomyynti Suomessa alkoi syyskuun lopussa. Ensiesittelyviikonloppu on marraskuussa. Uusi Golf on ensimmäinen uuteen poikittaismoottoristen mallien moduulirakennetekniikkaan (MQB) pohjautuva Volkswagen. Tekniikka mahdollistaa kevyemmät mutta lujemmat rakenteet, mikä laskee painoa ja vähentää kulutusta. Golfin moottorit, vaihteistot ja alusta ovat täysin uusia. Kaikissa moottoreissa on start-stop-automatiikka ja jarrutusenergian talteenotto. Ennakkomyyntivaiheessa uuden Golfin bensiinimoottorivaihtoehtoihin kuuluvat 1,2 TSI 63 kW (85 hv) ja 1,4 TSI 103 kW 60 FARMI 8/2012 (140 hv) BlueMotion Technology -versiot. Dieselmoottoriksi voi valita 1,6 TDI 77 kW (105 hv) ja 2,0 TDI 110 kW (150 hv) BlueMotion Technology -versiot. Moottorivalikoima täydentyy loppuvuodesta. Uuden Golfin varustelutasot ovat Trendline, Comfortline ja Highline. Vakiovarustelutaso on jo Trendline-varustelusta alkaen hyvin kattava.  Trendline-varusteluun kuuluvat esimerkiksi sinkitty kori, muunneltava tavaratilan pohja, takaselkänoja epäsymmetrisesti jaettavissa ja eteen käännettävissä, turvatyynyt kuljettajalle ja etumatkustajalle, matkustajanpuoleinen kytkettävissä pois toiminnasta, kuljettajan polviturvatyyny, ikkunaturvaverhot sivuikkunoissa ja sivuturvatyynyt etuistuimissa, turvallisuusoptimoidut pääntuet edessä, ISOFIX-kiinnityslenkit kahdelle lastenistuimelle takaistuimella, elektroninen ajonvakautusjärjestelmä, jossa hätäjarruassistentti, ABS, EDS, ASR, MSR ja yhdistelmänvakautus, monitörmäysjarrutus, ajonopeuden mukaan säätyvä sähkömekaaninen ohjaustehostin, rengaspainevaroitin ja elektroninen tasauspyörästönlukitus XDS. Comfortline-varusteluun kuuluvat Trendline-varustelun lisänä/erona esimerkiksi: kevytmetallivanteetn Lyon 6½Jx15 lukkopulteilla, renkaat 195/65 R 15 tai kevytmetallivanteet Dover 6½Jx16 lukkopulteilla, renkaat 205/55 R 16 (TSI 103 kW ja TDI 110 kW) ja mukavuusistuimet edessä. Highline-varusteluun kuuluvat Trendline-varustelun lisänä/erona esimerkiksi: kevytmetallivanteet Dover 6½ Jx16 lukkopulteilla, renkaat 205/55 R16, osittain tummennetut takavalot, nahkaverhoiltu 3-puolainen monitoimiohjauspyörä, urheilulliset etuistuimet, istuimissa Alcantara/kasgasverhoilu, sumuvalot, joissa kulmavalotoiminto, kuljettajan väsymyksentunnistin ja täysautomaattinen ilmastointilaite Climatronic. Lisävarusteina uuteen Golfiin on saatavilla lukuisia innovatiivisia, kuljettajaa avustavia turvallisuusjärjestelmiä, esimerkkinä ennakoiva turvajärjestelmä: kuljettajan väsymyksentunnistus (Highline vakio), ikkunoiden ja kattoluukun ennakoiva sulkeutuminen ja turvavöiden esikiristys. Lisätiedot: www.volkswagen.fi
• 23945.qxd:peruspohja 3.10.2011 09:04 Sivu0 KALLISTA LÄMMITYSTÄ? Autamme sinua laskemaan lämmityskustannuksiasi! Säästä rahaa saksalaisilla moniöljykattiloillamme! LISÄHUOMIOTA RENKAIDEN TYYPPIIN JA PAINEISIIN Vertailupaikkakunnilla tarkastettiin urasyvyyksien lisäksi renkaiden tyyppi ja ilmanpaineet. Tämän syksyn rengasratsioihin talvirenkailla ajoi 6 prosenttia autoilijoista eli yhtä moni kuin edellissyksynä. Rengaspaineiden osalta keskityttiin tarkastelemaan samalla akselilla sijaitsevien renkaiden paine-eroja. Vähintään 0,5 barin paine-eroja todettiin 8,9 prosentilla autoilijoista eli hieman edellissyksyä useammin. Kampanjapäällikkö Risto Keskiruokanen Autonrengasliitosta muistuttaa, että renkaiden tyyppi, kunto ja ilmanpaineet vaikuttavat merkittävästi ajoturvallisuuteen. ? Ihannetilanteessa auton alla olisi aina kulloiseenkin keliin sopivimmat renkaat. Käytännössä tämä ei aina ole mahdollista, joten oleellista on tuntea omien renkaiden ominaisuudet ja puutteet sekä sovittaa ajotapa vallitsevien keliolojen mukaan. KESÄRENKAAT SYYSSATEILLE, TALVIRENKAAT ENSILIUKKAILLE Syksyn nopeasti vaihtuvat kelit tuovat haasteita rengasvalintoihin. Alkusyksyn Rengasratsia-kampanjassa autoilijoita kehotettiin varustautumaan sadekeleihin kunnollisilla kesärenkailla. ? Testitulosten valossa vähintään yhtä tärkeää on vaihtaa talvirenkaisiin ennen ensiliukkaita. Valitettavasti talvi yllättää monet autoilijat vuodesta toiseen, Keskiruokanen toteaa. Lisätiedot: www.autorengasliitto.fi SAKSALAISET TYÖHEVOSET KUVA: AUTORENGASLIITTO RY SYYSKUUN ALUN rengasratsioissa tarkastettiin arviolta 11 000 henkilö- ja pakettiauton renkaat 50 eri paikkakunnalla. Ennakkotietojen mukaan selkeitä puutteita havaittiin jälleen paitsi renkaiden kunnossa myös renkaiden tyypissä ja ilmanpaineissa. Autonrengasliitto korostaa oikeiden rengasvalintojen tärkeyttä syksyn nopeasti vaihtuvissa ajokeleissä. Tämän syksyn ennakkotiedot kerättiin Helsingissä, Jyväskylässä ja Porissa sekä Kuopion ja Rovaniemen seudulla järjestetyistä rengasratsioista, joissa tarkastettiin yhteensä 1 941 auton renkaat. Huonorenkaisia autoilijoita oli vertailupaikkakunnilla 13,2 prosenttia eli 2,6 prosenttiyksikköä edellissyksyä vähemmän. Huonokuntoiseksi luokitellaan rengas, jonka urasyvyys on 2 mm tai vähemmän. Pankkiautomaattisi pannuhuoneessa! Joustava ? Taloudellinen ? Käyttövarma Aina 100% hajuton & savuton! Toimii kaikilla öljyillä! LÄMMINILMAKATTILAT esim. moniöljypolttimella alkaen 25 - 700 kW 17 mallia. VESIKATTILOITA varustettuna moniöljypolttimella alk. 14 - 200 kW 8 mallia. MONIÖLJYPOLTIN 13 mallia 16 - 1300 kW Paketti sisältää pumpun ja suodattimen Aina 100% hajuton ja savuton Vaihda vanha polttimesi ja asenna tilalle uusi ja säästät rahaa. HETI! Myös ?omakotitalo-malli? 14 - 19 kW. . Valmistettu Saksassa vuodesta 1963 www.kroll.fi (09) 2316 4487 FARMI 8/2012 61
• SUBARU ON ainoa autonvalmistaja maailmassa, jonka jokaiselle automallille on myönnetty yhdysvaltalaisen IIHS:n (Insurance Institute for Highway Safety) toimesta korkein ?Top Safety Pick? -tunnustus turvallisuudesta. Viimeisimpänä törmäystestin tiukat vaatimukset selvitti uusi Subaru BRZ. Yhdysvaltalainen IIHS palkitsee vuosittain markkinoiden turvallisimmat autot kokoluokittain. Tänä vuonna tämä arvostettu tunnustus liitetään Subaru Impreza-, Legacy-, Outback- sekä Forester -mallien lisäksi uuden Subaru BRZ -urheiluauton yhteyteen. Top Safety Pick -tunnustus myönnetään automallille, joka parhaiten suojaa matkustajia edestä, sivusta ja takaa tapahtuvissa törmäyksissä sekä myös auton ympäriajotilanteissa. ? Subaru on jo kolmena vuonna peräkkäin ainoa autonvalmistaja maailmassa, jolle tämä tunnustus myönnetään jokaisen heidän valmistamansa automallin kohdalle. Ajoneuvoturvallisuuden rakentaminen sekä ylläpitäminen vaativat ehdotonta sitoutumista, ja kiitämme Subarua siitä, että heille turvallisuus on ykkösprioriteetti, IIHS:n toimitusjohtaja Adrian Lund sanoo. KUVA: SUBARU AUTOT SUBARU BRZ:N MYYNTI SUOMESSA KÄYNNISTYI ELOKUUSSA. Manuaalivaihteisen (CO2 181 g / km) Subaru BRZ Sport- Premiumin autoverollinen kokonaishinta on 49 371,86 euroa ja automaattivaihteisena 49 598,23 euroa. Testituloksiin voi tutustua sivulla: http://www.iihs.org/ratings/rating.aspx?id=1692&seriesId=751 Kuljetinhihnat alan ammattilaiselta 24 h Kuljetinhihnojen liitos-, asennusja huoltopalvelu 24 h/vrk MEILTÄ MM. ? Kumiset kuljetinhihnat ? PVC- ja PU-hihnat ? Hihnatarvikkeet ? Kuminleikkaamopalvelut ? Kumiseulaverkot ? Kumitukset (rummut, siilot ym.) VALMISTAMME MM. ? Murskaimien ja sorakuljettimien hihnat ? Pilkekoneenhihnat ? Lokero- ja kolahihnat ? Elevaattorihihnat ? Erikoishihnat ? Euroller-hihnankäsittelykoneet Hallipussi 3, 76100 Pieksämäki Puh. (015) 484 311, fax (015) 484 313 www.euro-kumi.com ? euro-kumi@euro-kumi.com 62 FARMI 8/2012 VUOMET VALLILEIKKURISIVUAURA Vallileikkuri ja sivuaura samassa! Traktoriin, pyöräkuormaajaan ja VRG-tiehöylään. LUMIAURAT Erinomainen heittokyky, kääntyvyys 45°, terän leikkauskulman säätö ja pulttikiinnitteiset sovitteet. Saatavana erikokoisina kartio- ja perhosmalleina. VRG-TIEHÖYLÄ Monitoimilaite raskaansarjan ammattilaisille ympärivuotiseen käyttöön! VUOMET OY Puh. 0400 208 824 / (014) 858 625 www.vuomet.fi
• KONEET SR-HARVESTING OY on aloittanut BANDIT kantojyrsinten ja kunnostusraivauskoneiden markkinoinnin Suomessa. Kunnostusjyrsimet ovat telaalustaisia ja sopivat hyvin esimerkiksi sähkölinjojen ja tienvarsien raivaukseen ja kunnostukseen. Banditilla on pitkä ja vankka kokemus kunnostus- ja kantojyrsimien valmistajana. Bandit Industries, Inc on yksi suurimmista kantojyrsinten, kunnostusraivauskoneiden, hakkureiden ja murskainten valmistajista Yhdysvaltojen markkinoilla. Vuonna 1983 perustetun yrityksen koneita on myynnissä yli 50 maassa, ja niitä on myyty yli 55 000 ympäri maailmaa. Nyt Bandit-koneilla on edustus myös Suomessa. SR-Harvesting markkinoi Bandit-tuotteita myös Virossa ja Latviassa. Banditin tuotevalikoimaan kuuluvat muun muassa kanto- jyrsimet, käsisyöttöiset ympäristöhakkurit, kokorunkohakkurit, erityyppiset murskaimet, sekä kunnostusraivauskoneet. SRHarvesting Oy myy Banditin koneiden lisäksi Sampo-Rosenlew -metsäkoneita ja niiden oheislaitteita, sekä Kesla Oy:n hakkuupäitä. Lisäksi yritys välittää ja kauppaa käytettyjä metsäkoneita. Olemme mukana KoneAgria 2012 -tapahtumassa 24. ? 27.10. osastolla numero D124. Tervetuloa! Lisätiedot: www.srharvesting.fi FARMI 8/2012 63
• PIENKUORMAAJA 15.500 e alv 0% Kubota moottori 19,4 kW 15.500 ¤ alv 0% NYT LUMIAURA Kubota moottori 19,4 KAUPANPÄÄLLE! kW PIENKUORMAAJA Osastomme a KoneAgriass U 129 NYT LUMIAURA KAUPANPÄÄLLE! Paino 1460 kg, nostov. 1100 daN sis.trukkipiikit, sora+lumikauhan. Myy ja vuokraa ERGOREJ Paino 1460 kg nostov. 1100 daN sis. trukkipiikit, sora+lumikauhan www.ergorej.com 09-8770 970 OY JUKKA-POTKURISEKOITIN -Kiven kova asiantuntija Meiltä saat kaikki laadukkaat kiviainekset: MURSKEET, HIEKAT, TÄYTEMAAT, SALAOJASORAT Myös itse noutaen! Soita lähimpään toimipisteeseemme ja kysy lisää! Tehokkuus omaa luokkaansa muotoillun potkurin ansiosta. Katso tarkemmat tiedot ja kuvat netistä http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/ TURKU PORI SALO VAMMALA PARKANO TAMPERE LAPPEENRANTA LAHTI TIKKASEN PAJA ky 74720 Niemiskylä. Puh. 050-5642878 mikko.myyra@hautraservice.fi PUHELIN 040-553 4600 puh. 0201 224 200, www.laaninkuljetus.fi HAUTRA Ostetaan jatkuvasti purk uun Valtra- ja Valmet- traktoreita! Tarjoa! Käteiskauppa! Laitetaan alkuperäisillä Valparts kierrätysosilla! ?Vallut? kuntoon edullisesti VALPARTS Lasimestarinkuja 1-3, 44500 Suolahti - p. 040-533 4600 Särkymätön, KIPA kiinteälaitaiset perävaunut tai avattavin laidoin alumiini-, puu- tai teräslaitaisina Nanhiantie 8, 32700 Huittinen p. (02) 560 1200, (02) 560 1203, 0400 634 787, f. (02) 566 940 tuomo.matoniemi@kipman.fi ? www.kipman.fi 64 FARMI 8/2012 joustavalla kiinnityksellä varustettu led-takavalo metsäperävaunuihin, maansiirtovaunuihin ja kaikkeen, missä perinteisellä kiinnityksellä olevat valot eivät kestä! Katso huimat valojen kestotestivideot ja muut KILPI-tuotteet www.modulmet.com
• KONEET myötä ostinkin vähän isomman vehkeen, käytetyn 8800E:n, Laukkonen kertoo. ?Erinäisten sattumusten? takaa löytyy muuan Juha Vuoti, oululaisen Maansiirto P & J Vuoti Ky:n yrittäjä. Pitkän linjan yrittäjä oli vastikään uusinut kalustoaan ja ostanut upouuden Lännen 8800G -pyöräkuormainkaivurin. ? Tutkiskelin aikani Juhan konetta ja havaitsin, että kone on ollut tarkalla miehellä hyvässä hoidossa. Ajotunteja oli noin 5 000. Löimme kaupat lukkoon ja minusta tuli viimein Länkkäri-mies. Hetkeäkään en ole katunut kauppoja, Hannu Laukkonen kertoo. AISAT EIVÄT VÄPÄJÄ Hannu Laukkonen on kaikin puolin tyytyväinen Lännen meininkiin. ? Vastaan ei ole tullut yhtäkään sellaista paikkaa, jossa Länkkärillä ei olisi mahtunut hyvin työskentelemään. Lisäksi tämä on erittäin vakaa. Etukuormaajan aisat eivät väpäjä, vaikka lykkäisin ne minkämoiseen murskepenkkaan. Todella vakaa kone, ja pyörät pysyvät maassa joka tilanteessa. ? Teen yleensä itse lähes kaikki huollot. Mutta silloin kun olen huoltoapua tarvinnut, kaikki on toiminut loistavasti. Apuja olen saanut niin Seinäjoelta kuin Oulusta. Vaikka huoltoporukoilla olisi ollut kuinka kiirettä, he ovat kerinneet selvittämään asiaa ja soittaneet vielä takaisinkin. Myös tehtaan väki on auliisti vastaillut kysymyksiini. Ja Rahkosen Jari soittelee säännöllisesti ja kyselee kuulumisia. TYÖHULLUUTEEN TAIPUVAINEN Vaan kuinkas on, joko sormet syyhyävät tuliterän Länkkärin hankintaan? ? Ei nyt ihan vielä, vastahan tällä on ajettu noin 6 200 tuntia. 10 000 tuntia saattaisi olla kipuraja. Tai sitten 11 000 tai ehkä jopa 12 000 tuntia. Mutta äkkiäkös niitä tunteja kertyy. Hannu Laukkonen näet tunnustaa olevansa hiukan työhulluuteen taipuvainen. ? Minulla on kaksi vakituista rakennusfirmaa, joita passaan. Viherrakentamista, pihatöitä ja rakennusten perustuksia. Tänä kesänä olen saanut asiakkaakseni myös Alavuden kaupungin, jolle olen kaivanut muun muassa lämpökanaali- ja vesijohtolinjoja. Yleensä teen näiden rakennusfirmojen ja kaupungin töitä kello 7?16, iltaisin ja viikonloppuisin teen töitä muille. Viime aikoina työviikot ovat olleet välillä 80-tuntisia. Se alkaa olla maksimi yhdelle miehelle. ? Kesällä on tehtävä niin paljon kuin pystyy, talvella on aina selvästi hiljaisempaa. Olen yrittänyt olla mahdollisimman monipuolinen. Talvisin ajan myös metsäkonetta silloin kun omalle koneelle ei ole töitä. Se on vaan mentävä ? niin paljon kuin vaimo antaa mennä, Laukkonen naureskelee. Lännen vaihtokoneita esitellään osoitteessa: www.lannencenter. com/vaihtokoneet KUVA: LÄNNEN TRACTORS ? VIIME vuoden syyskuussa Lännen Center Oulun avajaisissa tein lopullisen päätöksen Lännen-pyöräkuormainkaivurin hankkimisesta. Sitä ennen olin jo pitkään haaveillut Länkkäreistä, mutta pidin niitä ehkä hiukan turhan isoina vehkeinä, muistelee alavutelainen kaivinkoneurakoitsija Hannu Laukkonen. Mutta mitä tapahtuikaan ennen syyskuuta 2011? Lähdetään liikkeelle vuodesta 2007, jolloin tämän tarinan päähenkilö perusti Kaivinkoneurakointi Hannu Laukkonen -nimisen yrityksen. ? Ensimmäiseksi ostin JCB:n vuosimallia 2001. Sillä ajelin puolitoista vuotta. Sitten hankin tuliterän JCB 4CX:n. Kaikki ei kuitenkaan vastannut odotuksia, päätin siirtyä isompaan koneluokkaan. Hypätään tarinassa siihen vaiheeseen, kun Lännen Tractors Oy:n aluepäällikkö Jari Rahkosen sinnikäs myyntityö alkoi tuottaa tulosta. ? Niin siinä sitten kävi, että syksyllä 2011 olin ostamassa uutta Lännen 8600 -pyöräkuormainkaivuria. Tilausvahvistus oli jo kahdesti silmieni edessä odottamassa allekirjoitustani. Mutta erinäisten sattumusten FARMI 8/2012 65
• TA! Maalijärjestelmä UUT vaikeisiin olosuhteisiin. Erikoistuotteet kuivuvat 60 minuutissa jopa -20 ?C lämpötilassa! Korkealaatuiset raaka-aineet ja valmistusprosessi takaavat erinomaisen korroosiosuojan ohuemmalla kerrosvahvuudella. Helppo & nopea! Tehokas & kestävä! Erinomainen värinpysyvyys ja elastinen pinta takaa laadukkaan lopputuloksen. ? Veneet ja laivat ? Metsäkoneet ? Raskaskalusto ? Työkoneet Y KYS Ä! Ä S I L PINTAKAARI Puh. 010 321 3930 Tampereentie 490, 33880 Lempäälä (myymälän osoite) info@pintakaari.fi pintakaari.fi METALLI- JA ALUMIINIOVET MITTATILAUSTYÖNÄ Pariovet, käyntiovet, taiteovet ? Pintakäsittely: pohjamaalattuna tai sinkittynä ? Uretaani tai styrox-eristys ? Filmivaneri-, alumiini-, pelti- tai paneelipinnat Nopeat toimitukset - Myös kuljetus- ja asennuspalvelu RAKENNUS MIKKO OY M.Mannermaa ? P. 0400 767 176, fax (06) 765 4159 www.rakennusmikko.fi 66 FARMI 8/2012 KoneA g U 160 ria
• KONE AGENT on nuori yritys, joka tuo maahan koneita Italiasta ja Saksasta. Heidän ajatuksenaan on parantaa viljelijän mahdollisuuksia lisätä satopotentiaalia ja näin ollen myös satoaan. Fontanan Laserohjattu Maantasauslana on täysin automaattisesti toimiva kokonaisuus, jolla pellon pinta tasataan halutun mukaiseksi. Kaikki muistavat tämän kevään ja kesän, kun vettä tulee paljon, jolloin sitä alkaa kerääntyä pelloilla painaumiin ja notkoihin. Aiheuttaen hapenpuutetta kasvien juurille, sekä liuottaa ravinteita. Fontanan Laserohjatulla Maantasauslanalla Päästään eroon näistä notkoista ja lopputuloksena on tasainen pelto. Laitteen toiminta perustuu pellon kartoittamiseen etukäteen, joko laser?in avulla tai käyttäen GPS-laitteistoa. Kun pelto on ?punnittu? niin siitä saatu data siirretään tietokoneelle, jossa sitä päästään tarkastelemaan AgriCad:in tarjoamalla ohjelmalla. Tietokone laskee pellolle luontaisen kallistuskulman ja suunnan, sekä kertoo kuinka paljon maata tulisi siirtää. Mikäli tietokoneohjelman antama tulos ei miellytä, niin pystymme muuttamaan kallistuskulmaa, ja suuntaa haluttuihin arvoihin. Kun olemme saaneet oikeat arvot voimme tulostaa kartat tietokoneelta, sekä tiedämme kuinka maata ajetaan ja kuinka monta senttiä mistäkin tulisi siirtää. Sitten siirrymme pellolle tasaamaan. Aluksi asetamme vain laserille oikeat kalistus arvot, jonka jälkeen voimme alkaa. Tasattavan pellon tulisi olla mahdollisimman kuiva, jotta lana toimisi oikein. Lisäksi maa tulisi muokata hienoksi, jotta sitä on helpompi siirrellä. Pellontasaus aloitetaan sen korkeimmasta kohdasta, josta siirretään maata matalammille   alueille. Terän korkeus säätyy     portaattomasti laserin avulla, jolloin kuskin ei tarvitse huolehtia terän korkeudesta lainkaan.     PERÄVAUNUTARVIKKEET JA VARAOSAT   Sitten peltoa aletaan kiertä    PERÄVAUNUTARVIKKEET JA VARAOSAT       PERÄVAUNUTARVIKKEET JA VARAOSAT   mään ja pikkuhiljaa päästään haluttuun lopputulokseen. Fontanan lanassa on mahdollista muuttaa työkulmaa eli terän aggressiivisuutta työn aikana, kun esimerkiksi maa- KUVA: KONE AGENT KONEET laji muuttuu, tai halutaan ottaa enemmän tai vähemmän maata. Tämä osoittautui hyväksi ominaisuudeksi, tasattaessa hieman isompaa lohkoa. Lanaa kannattelee joko neljä tai kuusi rengasta, siten että ne tukevat terää koko sen työ leveydeltä. Eli renkaat saadaan aivan terän ulkoreunoille asti kannattelemaan sen painoa. Lana on erittäin helppo käyttöineen eikä sen toimintojen oppimiseen ku  lu aikaa.     Lana soveltuu hyvin esimerkiksi Syysviljojen kylvöä edeltävälle kesälle, jolloin maanpinta saadaan tasaisek  si, eikä kerääntyvä vesi aiheudu ongelmaksi. Näin pinnan muotoilulla saadaan lisättyä   satopotentiaalia merkittävästi. Myös Erikoiskasvinviljelyssä Fontanan maantasauslana on eriomainen keino parantaa maan pinnanmuotoa, näin esimerkiksi sadonkorjuu onnistuu koko alalta helpommin, eikä korjuu koneella tarvitse kiertää märimpiä kohtia. Ja näin ollen myös sadon määrää saadaan kasvatettua. Kaiken kaikkiaan Fontaanan maantasauslana on mielenkiintoinen investointi näinä aikoina, kun säätiedotuksiin ei ole luottaminen ja säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät. Urakoitsijalle löytyy varmasti töitä näillä Fontanan lanoilla. Lisätiedot: www.koneagent.       PERÄVAUNUTARVIKKEET JA VARAOSAT                     Nokkapyörät, tukijalat, salpalukot, sidontalenkit, kaasujouset , vinssit, valotarvikkeet    Nokkapyörät, tukijalat, salpalukot, sidontalenkit, kaasujouset , vinssit, valotarvikkeet  Nokkapyörät, tukijalat, salpalukot, sidontalenkit, kaasujouset , vinssit, valotarvikkeet          PERÄVAUNUTARVIKKEET JA VARAOSAT     PERÄVAUNUTARVIKKEET JA VARAOSAT Valmiit alustapaketit hyväksytyin komponentein 2 000?3 500 kg. Autotraileriksi. TyökoneVaraosat kaikkiin 500?3500 kg perävaunuihin, kaikki merkit !!  kuljetuksiin. Varaosat kaikkiin 500?3500 kg perävaunuihin, kaikki merkit !!  Varaosat kaikkiin 500?3500 kg Varaosat kaikkiin 500?3500 kg perävaunuihin, kaikki merkit !!  perävaunuihin, kaikki merkit!! Kiinteiden työkoneiden alustoiksi..    puh. 09 4520 0311 Maahantuonti ja tukkumyynti  PETA-METALLI OY Teohydrauli_FAU1103.indd 1 WWW.TEOHYDRAULI.FI  Myntinsyrjä 5, 02780 ESPOO Valmistaa ja myy: puh.09 4520 0311      Betonin tasosekoittimia - Lietepumppuja    - Lietteenlevitysvaunuja/ - Potkurisekoittimia Teohydrauli Oy vaihtolava Nokkapyörät, tukijalat, salpalukot, sidontalenkit, kaasujouset , vinssit, valotarvikkeet    Nokkapyörät, tukijalat, salpalukot, sidontalenkit, kaasujouset, vinssit, valotarvikkeet Nokkapyörät, tukijalat, salpalukot, sidontalenkit, kaasujouset , vinssit, valotarvikkeet  Teohydrauli Oy Maahantuonti ja tukkumyynti Valmiit alustapaketit hyväksytyin komponentein 2000?3500kg.  www.teohydrauli.fi Autotraileriksi.Työkonekuljetuksiin. Kiinteiden työkoneiden alustoiksi..          info@teohydrauli.fi www.teohydrauli.fi fax 09 4520 0350 3/7/2011 12:32:40 Varaosat kaikkiin 500?3500 kg perävaunuihin, kaikki merkit !!  Päivystys 24 h   Myntinsyrjä 5  06 525 6301 / 0400 907 004 02780 ESPOO    info@teohydrauli.fi  www.teohydrauli.fi  fax  09 4520 0350      www.peta-metalli.? Liitintie 11, 90630 Oulu, Rusko. Puh. 08-5572 700. Fax 08-5306 046 FARMI 8/2012 67
• KONEET KOULUTTAUDU MAATALOUDEN AMMATTILAISEKSI! Bioenergia-alan ammattitutkinto KUVA: JAPA Aloitus 5.2.2013, lähipäiviä 2pv/kk, Ähtäri Koulutus soveltuu erinomaisesti bioenergiayrittämistä suunnitteleville sekä mm. puuhun ja turpeeseen perustuvan energiatuotannon yrittäjille, jotka haluavat laajentaa osaamistaan alalla. Lisätietoja: Asko Ämmälä, puh. 040 830 2177 Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto, uusi tutkinto! Lähipäiviä 2-4 pv/kk, Ilmajoki JAPA 355 polttopuuntekokone on suunniteltu asiakkaalle, jolla on polttopuurankojen lisäksi suurempaakin puuta pilkottavana. 355 -malliin voi syöttää jopa 35 senttiä paksua puuta. Puun katkaisusta huolehtii 15 tuuman laipalla varustettu hydraulitoiminen ketjusaha. Syöttökuljettimen ja ketjusahan ohjaus hoidetaan käsikäyttöisellä sahauskahvalla. Puun halkaisu tapahtuu 7 tonnin puristusvoimalla varustetulla hydraulisylinterillä. Puun kuljetuksesta kärryyn tai säkkiin huolehtii 3,8 metriä pitkä poistokuljetin. Käyttövoiman poistokuljettimelle antaa hydraulimoottori. 355 -malliin on mahdollista lisävarusteena hankkia kevyt rankateline jolloin puut ovat valmiiksi oikealla korkeudella. Koneessa on myös vakiovarusteena liittimet syöttörullalle (lisävaruste), joka tuo puut rankatelineeltä koneen syöttömatolle. 355 -koneella pystyt tekemään jopa 60 cm pitkää polttopuuta ja lisäksi valikoimassa on 6-osaan halkaiseva kirves, jolloin myös iso puu saadaan halkeamaan sopivan kokoisiksi polttopuiksi. Lisätiedot: www.japa.fi METAKA Koukkulavavaunut. Valmistus ja myynti Tmi Rekola Juhani 050-5578545 www.metaka.fi 68 FARMI 8/2012 Tutkinnon suorittanut voi toimia tuotantoeläintalouden parissa joko itsenäisenä yrittäjänä, työntekijänä, esimiehenä tai maatalouslomittajana. Lisätietoja: Leena Ojala, puh. 040 830 4116 Voit hakea molempiin koulutuksiin osoitteessa: www.seduaikuiskoulutus.fi Sedu Aikuiskoulutus Ilmajoentie 525, Ilmajoki Tuomarniementie 55, Ähtäri
• KUVA: SAI EDU KOULUTUS 93 VUOTTA toiminut maatalousoppilaitos sijaitsee Kauhajoen kaupungin keskustan tuntumassa, joen rannalla. Opetuksessa tärkeitä painopisteitä ovat kestävä kehitys, luonnonarvojen vaaliminen ja kotimaisen ruoan tuottaminen. Työtä tehdään koulun luokkien lisäksi opetusmaatilan pelloilla, metsissä, puutarhoissa, työpajoissa ja eläinten parissa. Oppilaitos seuraa aikaansa ja kehittää opetustaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Monipuolinen joukko alan yrityksiä toimii tärkeinä työssäoppimispaikkoina. Maatalousoppilaitoksessa koulutetaan maatalousyrittäjiä, Pioneerina 25 vuotta sähköä, painepesua, paineilmaa, magneetti, tärinää jne. tehokkaasti ja luotettavasti kaikkiin koneisiin/ satoihin töihin. Maailman paras teho-kokosuhde ilman lisämoottoreita - nollapäästöin. Dynaset osasto U146 DYNASET Oy Menotie 3, 33470 Ylöjärvi Puh. 03 348 8200, www.dynaset.fi eläintenhoitajia, puutarhureita ?piharakentajia? ja maatalouslomittajia. ELÄINTENHOITAJAKOULUTUS KIINNOSTAA NUORIA Eläintenhoitajakoulutus on myös maatalousoppilaitoksen maatalousalan perustutkinnon uusin koulutusala. Ensimmäisen vuoden aikana kaikki opiskelevat ammatillisina opintoina työskentelyä maatalousalalla ja eläintenhoitamista ja hyvinvoinnista huolehtimista. Toisena ja kolmantena vuotena opiskelijat voivat valita erilaisia vaihtoehtoja esimerkiksi pieneläimiin, koiriin, hevosiin ja tuotantoeläimiin suuntautuvia opintoja. SÄHKÖ Hydrauligeneraattorit Generaattorijärjestelmät Hydraulihitsit Magneettigeneraattorit Hydraulimagneetit Pieneläimissä meillä on koirien ja kissojen lisäksi erikoisempiakin eläimiä kuten käärmeitä, gekkoja ja marsuja. Opetuksessa kiinnitetään paljon huomiota esimerkiksi koirien koulutukseen eli agilitytoimintaan. Tämä koulutus on kiinnostanut opiskelijoita kovasti, heitä on hakeutunut tänne ympäri Suomea. Myös hevosten hoitoon liittyvät koulutukset ovat suosittuja. Tutkintonimike on eläintenhoitaja. PUUTARHUREIDEN KOULUTUS ALOITETTIIN KOLME VUOTTA SITTEN Maatalousoppilaitoksessa aloitettiin kolme vuotta sitten piharakentajakoulutus.Viralli- KORKEAPAINEVESI Korkeapainepesurit Korkeapainevesipumput Kadunpesulaitteet Putkistonpesulaitteet Pölynsidontajärjestelmät Korkeapainesammutus nen tutkintonimike on puutarhuri, mutta piharakentaja kuvaa paremmin koulutuksen sisältöä. Opetuksessa keskitytään viheralueiden ylläpidon ja rakentamisen työtehtäviin sekä tekniikoihin: kiveysten tekemiseen, kasvien istutukseen ja hoitoon sekä pienimuotoisiin puutöihin. Pihat ja puutarhat ovat tämän päivän tärkeitä rakentamisen kohteita. Kotitaloudet, yritykset ja julkisyhteisöt panostavat yhä enemmän piha- ja viheralueiden viihtyvyyteen. Ammattia arvostetaan ja osaavilla viherrakentajilla on kysyntää työmarkkinoilla. TYÖSSÄ KÄYVÄ AIKUINEN VOI MYÖS OPISKELLA MONIMUOTOISESTI Maatalousalan perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, johon valmistavaa monimuotokoulutusta järjestetään sekä maatilatalouden että eläintenhoidon osaamisaloille. Maatalouslomittajiksi voi pätevöityä suorittamalla Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnon. Jo kokeneempi maatalousyrittäjä voi suorittaa Viljelijän ammattitutkinnon. Lisätiedot: www.saiedu.fi PAINEILMA Hydraulikompressorit HYDRAULIIKAN TIETOTAITO Asennusventtiilit ym. FARMI 8/2012 69
• KOULUTUS OPETUSMINISTERI JUKKA Gustafsson kaipaa puutuotealalta myönteisiä tulevaisuuden näkymiä ja uutta imagoa, jotta nuorten kiinnostus puualan koulutukseen kasvaisi. ? Ongelmana ovat olleet alan heikot työllisyysnäkymät ja vanhahtava kuva puualasta. Moderni ympäristöystävällinen teollinen puurakentaminen, johon voidaan yhdistää tieto- ja muuta tekniikkaa, voi luoda myönteisen tulevaisuudenkuvan ja imagon koko alalle ja lisätä nuorten kiinnostusta alaa kohtaan, uskoo Gustafsson. Ministeri painottaa oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyön välttämättömyyttä koulutuksen kiinnostavuuden lisäämiseksi. ? On tärkeää, että yritykset antavat omaa osaamistaan opetukseen ja tarjoavat opiskelijoille riittävästi haastavia ja monipuolisia kesätyö- ja harjoittelupaikkoja. Puutuotealan tarpeisiin soveltuvaa oppisopimusjärjestelmää voidaan myös kehittää, jos yritykset ovat valmiita sitoutumaan pitkäjänteisesti järjestelmän toteuttamiseen, sanoo Gustafsson. ? Puualalle ei ole annettu riittävästi koulutusta, jotta se olisi merkittävästi kehittynyt ja koulutusta ei ole kannattanut antaa, koska ala ei ole riittävästi kehittynyt. Puurakentamisen koulutus on päivitettävä kaikilla tasoilla Suomessa, kiteyttää Karjalainen. OSAAJAPULA HAITTAA PUUALAN KEHITTYMISTÄ Karjalainen katsoo koulutuksen vähäisyyden jarruttavan Suomen puurakentamisen kehitystä ja johtavan pahimmillaan kaivosteollisuuden kaltaiseen tilanteeseen, missä uusien kaivosten avaamisen myötä on törmätty osaajapulaan. ? Opetuksen päivittäminen on aloitettava oppilaitosten opettajien kouluttamisella. Erityisesti ammattikorkeakoulujen puurakentamisen opetusta tulee päivittää ja lisätä, koska ammattikorkeakoulumme tuottavat valtaosan maamme rakennesuunnittelijoista ja rakentamisen työnjoh- tajista. Monikerroksisten ja suurimittakaavaisten puurakennusten rakentaminen edellyttävät paitsi suunnittelun ja rakentamisen osaamisen lisäämistä, myös uudenlaisia tuotteita ja rakentamisjärjestelmiä, joiden kehittämiseen tarvitaan paitsi rakentajia, myös puutuotetekniikan osaajia, muistuttaa Karjalainen. Opetusministeri Gustafsson korostaa korkeakoulujen ja oppilaitosten itsenäistä vastuuta ja oikeutta päättää puurakentamisen koulutuksen osuudesta rakentamiskoulutuksen kokonaisuuden sisällä. ? Kun ministeriön koulutusohjelmapäätöksenteko poistuu vuoden 2014 alusta, ammattikorkeakoulutkin voivat jatkossa entistä joustavammin reagoida työelämän tarpeisiin suuntaamalla koulutustarjontaa työelämän kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Lähde: Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen KUVA: SXC PUURAKENTAMISEN SUUNNITTELUOSAAMISESTA PUUTE Varsinaista puurakentamisen koulutusta annetaan maassamme kaikilla mahdollisilla tasoilla ammatillisesta koulutuksesta tieteelliseen jatkokoulutukseen saakka. Arkkitehtejä koulutetaan Aalto-yliopistossa, Oulun yliopistossa ja Tampereen teknillisessä yliopistossa, joissa koulutus pitää sisällään puurakentamisen arkkitehtuuria ja puurakennusten suunnittelu- ja rakennetekniikkaa. Lisäksi 16 ammattikorkeakoulussa on puurakentamisen opetusta osana rakennusalan koulutusta. Opetus annetaan kuitenkin ammatillista koulutusta lukuun ottamatta muun opetuksen ohessa. Puulla ei ole arkkitehtien tai insinöörien koulutuksessa erityisasemaa. Rakennesuunnittelun perus- ja jatko-opiskelijoille on tarjolla jonkin verran valinnaisia kursseja puurakentamisesta, mutta valinnoissa ne yleensä häviävät betoni- ja teräsrakenteiden kursseille. Opiskelijat jatkokouluttautuvat aloille, jossa he näkevät tulevaisuuden mahdollisuuksia. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011?2016 arkkitehtuurin ja rakentamisen aloittajatavoite ammatillisessa peruskoulutuksessa on 4 100, ammattikorkeakoulutuksessa 1 700 ja yliopistokoulutuksessa 600 aloituspaikkaa. ? Suurin puute rakennusalan koulutuksessa koskee teollisen ja suurimittakaavaisten puurakennusten suunnitteluosaamista, sanoo valtakunnallisen puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö Markku Karjalainen. 70 FARMI 8/2012
• RISTIKKO TEKIJÄ: HANNU NIITTYMÄKI Ristikon ratkaisu viikolla 45 osoitteessa: www.countrymedia.fi FARMI 8/2012 71
• PALVELUHAKEMISTO ?KONEET Agrisem Maankuohkeuttimet Rullatie 4, 60100 Seinäjoki 06-4289000 TAK SAI WWW.TAK-SAI.COM www.konejatarvike.net 044 300 5816 LASTEN TRAKTORIT DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Laukkanen Oy Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.fi LASTEN IT R TRAKTO www.varhikone.? ? 0400 647 753 www.varhikone.fi Värhi-Kone Ky, Pöytyä puh. 0400 647 753 ?MAATALOUS Eläinrehuja maatilan omasta viljasta maatilalla paikan päällä. Liikkuvalla kalustolla luotettavasti ja laadukkaasti. KoneAgriassa osasto: UUDET JA KÄYTETYT KONEET SEKÄ RENKAAT Kaupinkatu 30, Kouvola, Yrjö Halsola, 040 565 0908 www.setto.fi Hilannon Mylly Ky Ropantie 390, 23950 Pyhäranta p. 83870700, fax 825 9905 gsm 0500 137000/Janne Hilanto New Holland traktorit ja varaosat Turun Konekeskuksen karja-aidat ja vasikkahäkit, ym. tarvikkeet Myös Grenen tarvikkeet heti varastosta -renkaat Myynti: rengasliikkeet kautta maan. www.konetampere.fi , p. 050-3400 704, p. 0400-766 736 www.ndi.eu www.suomenviljava.fi Maalle, metsään ja maantielle Renkaita kuorma-autoihin, traktoreihin, metsä- ja työkoneisiin, henkilö- ja pakettiautoihin ?RAKENTAMINEN Koneet ja laitteet 0500 382 560 Raskaat renkaat 050 369 4940 www.suomenkayttokone.fi 72 FARMI 8/2012 Kotimaiset taitto-ovet Iistä. p. 020 838 4530 ? www.findoor.fi ? findoor@findoor.fi
• SIMO MÄKI Valmistamme ovet ja ikkunat mittatilaustyönä asuin- ja tuotantorakennuksiin Myös portaat ja lasitukset Koivusaarentie 81, 32300 Mellilä 0400-322817 ? Kunnallistekniikka ? Salaojitus ? Rakennusten pohjat Kevyt minikaivuri, tela-alustainen kaivuukone Puutyöliike Lintuahot Ky Petri 050 5624097 Teemu 044 3310886 petri.lintuaho@hotmail.com Valmiiksi asennetut kattoratkaisut paloturvallisista materiaaleista kokonaisuudessaan ammattitaidolla, hallitusti ja nopeasti. Vesieristysmateriaalille annamme 15 vuoden vesitiiveystakuun. idät t me ä sta d i y Lö neAgr a Ko puh. 019-334 675, Sampokuja 2, 08500 LOHJA www.lohjanteollisuuskatot.? T:MI MARKKU MESKANEN ?MUUT PALVELUT Asiantuntevaa ja turvallista maa- ja metsätilojen kiinteistökauppaa jo 20 v:n kokemuksella VARAVOIMAKONEET Automaatti- ja traktorikäyttöiset SÄHKÖKESKUKSET TYÖMAAVALOT Puh. 03-3124 8800 | www.falico.fi ? Anian rantatie 144, 33980 Pirkkala, p. 0400-626252, 03-3683683 FALICO OY ? L R Avoinna arkisin 9-16:30 la 9-12 www.tapettitehdas.fi Satamatie 8, 37800 Toijala Puh. 03-5421090 Maahantuojan hintaan: Kasvihuoneet, varastot, puutarhakankaat, maanrakentamisen kankaat, luiskakennostot, nostalgiset kaivopumput Katso lisää: www.tuontiukkonen.fi Harustie 7B, 00980 Hki Saariston KESÄ www.saaristonkesa.fi FARMI 8/2012 73 PALVELUHAKEMISTO ?RAKENTAMINEN
• Robora Huhtala, Kannus Protan tekee kestävimmät katot pihattoihin! Maatalousrakentamisessa mukana: Pohjanmaa: Reino Styrman 0400 560 233 Pohjois-Pohjanmaa: Esa Lehto 040 843 6510, myös Termater- elementit. Pirkanmaa: Väinö Ahopelto 050 331 3108 Farmarin kumppani kattoasioissa. Protanilla päällystettyjä maatalousrakennuksia Suomessa jo yli 100 000 m2 Lisää referenssejä kotisivuillamme! YRITTÄJÄ osaat tehdä viisaita ratkaisuja Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi. www.syt.? Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa 74 FARMI 8/2012
• IN-DRÄN Biosuodatin 1 t oi 0 v u mi o d 5ce ntata en ku u CE-me rkitty tehdas valmiste inen odattam o! maasu Valmiit kokonaispaketit ? Harmaille vesille LVI-nro 3624208 ? Sekajätevesille LVI-nro 3624220 Tulokset ackreditoidun laitoksen kylmänilmastontestistä: ? BOD: 98% ? P kok: 99% ? N kok: 55% ? E. coli: < 1000 CFU/100 ml ? Int. ent: < 300 CFU/100 ml ? Erinomainen puhdistusteho - käy myös tiukan vaatimustason alueille ? Poistaa tehokkaasti myös bakteerit ? Vähäinen huoltotarve - vesi virtaa painovoi maisesti laitteiston läpi ? Sano ei suurille pihatöille - kenttä vain 3m² myynti@fann.se ? 050-350 5918 www.fann.se BAndiT- jälleen ny t suomessa ! myynti olemme KoneAgriassa osastolla d124. Tule tututstumaan! Metsäkoneet Bandit bioenergia- mUrsKAimeT, -HAKKUriT jA KAnTojyrsimeT Sampo Rosenlew HArvesTeriT Kesla HAKKUUPÄÄT SR-Harvesting Oy Vaihto- ja Välityskoneet www.srharvesting.fi Jukka Salin, Sampo-Rosenlew, Kesla, 0400 836 941 Ahti Sormunen, Bandit, Kesla, 0400 346 650
• Olemme Koneagriassa osastolla L130. Tule noutamaan uunituore Farmi! Maaseudun aikakauslehti Farmi ja ilmaisjakelulehti Saariston Kesä ovat CountryMedian omia julkaisuja. Omien lehtien suunnittelu, toteutus, painattaminen ja jakaminen ovat tehneet meistä kustannus- ja julkaisutoiminnan asiantuntijoita. Olemme avoimia myös muiden asioille ja tarinoille. Jaamme kokemustamme mielellämme muillekin. Toteutamme messu- ja asiakaslehdet sekä oheismainonnan monen vuoden kokemuksella. CountryMedian avulla pystyt tarjoamaan tapahtumasi näytteilleasettajille ja kävijöille napakan tietopaketin. LiSäTieTOJa toimitusjohtaja Katja Sormunen puh. 0400 590 324 - maalaisjärjen viestintätalo CountryMedia Oy | Konepajanranta 2 B, 28100 PORI | 0400 590 324 | www.countrymedia.fi