• Nro 8/2015 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti
• Metsäverkko-palvelun avulla voit hoitaa metsääsi, tehdä puukauppaa, lähettää tarjouspyynnön ja seurata metsäsi arvon kehitystä kotoasi käsin. Kaikki metsääsi liittyvät dokumentit ovat yhdessä paikassa tallessa. Pääset sisään Metsäverkkoon verkkopankkitunnuksillasi www.metsaverkko.fi Kokeile nyt. Kun teet puukaupan tai metsäpalvelutilauksen verkkopalvelumme kautta 31.12.2015 mennessä, voit voittaa 1 000 € arvoisen matkalahjakortin. METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. METSÄ AINA MUKANASI.
• 3 FARMI 8/2015 Lasikaari 10 ? ?????? ?? ?? ? ???????? ?????? ??????? Kartio– ja alueaurat, kärkiaura ja vallileikkuri ?????????????? ???????????????????????????????? Metsäverkko-palvelun avulla voit hoitaa metsääsi, tehdä puukauppaa, lähettää tarjouspyynnön ja seurata metsäsi arvon kehitystä kotoasi käsin. Kaikki metsääsi liittyvät dokumentit ovat yhdessä paikassa tallessa. Pääset sisään Metsäverkkoon verkkopankkitunnuksillasi www.metsaverkko.fi Kokeile nyt. Kun teet puukaupan tai metsäpalvelutilauksen verkkopalvelumme kautta 31.12.2015 mennessä, voit voittaa 1 000 € arvoisen matkalahjakortin. METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. METSÄ AINA MUKANASI.
• 4 FARMI 8/2015 Porin Pihlavassa sahattu jo 140 vuotta 36–39 Hyvinvointimerkki takaisi tuottajallekin paremman tulon 16–17 Talous ja ASF esillä KoneAgrian sikaseminaarissa 14–15 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa Lehtiluukku on kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja!
• 5 FARMI 9/2014 5 FARMI 7/2014 5 FARMI 6/2014 5 FARMI 4/2014 5 FARMI 10/2013 5 FARMI 8/2013 5 FARMI 6/2013 5 FARMI 8/2015 Farmi 9/2015 ilmestyy viikolla 49. www.countrymedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Sillanpää LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 mediamyynti 0400 243 880 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2015 ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 9 kertaa vuodessa. 32. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Toimipaikka: Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Postiosoite: Nenäpääntie 9 36600 Pälkäne Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 8 • Lokakuu 2015 KANNESSA: PUKKITILALLA MENNÄÄN POIKIEN HYVINVOINTI EDELLÄ. KUVA: MIMMI VIRTANEN M IM M I VI R TA N EN HYÖTYELÄIMET 8 Maitotilojen pukkikilit kasvavat nyt Paneliassa 14 Sikatalouden näkymät -seminaari 16 Tuotantoeläinten hyvinvointimerkki auttaisi kuluttajaa ja tuottajaa MAATALOUS 24 Satovahinkovakuutuksille verovapaus? METSÄ 36 Westas Group kehittää 140-vuotiasta Pihlavan sahaa 40 Kipsiä ja kangasta puusta KONEET 46 Esittelyssä Valtran uusi N-sarja METSÄSTYSHISTORIAA 52 Susi on herättänyt tunteita aina PALSTAT 13 Hyötyeläimet 19 Maatalous 29 Ympäristö ja energia 32 Opiskelija esittäytyy 32 Koulutus 34 Hevoset 42 Metsä 45 Koneet 50 Koeajossa: Sunlight T68 -asuntoauto 54 Koti ja hyvinvointi 57 Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus päätoimittaja Katja Sormunen 7 Puheenvuoro, Anne Uotila-Laine, Suomen Metsästysmuseo
• 6 FARMI 8/2015 6 FARMI 8/2012 LOKAKUU 2015 PÄÄKIRJOITUS Tu nn us 50 18 36 00 00 3 Va st au slä he ty s Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 9 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 9 lehteä hintaan 30 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 9 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka Va sta an ot ta ja m ak sa a po sti m ak su n Ilmoitan osoitteenmuutoksesta *Vuoden 2016 tilaushinnat 40 € / kestotilaus, 45 € / määräaikainen. Nostamme tilaushintoja mm. nousseiden postikulujen vuoksi. Hyödynnä loppuvuoden tarjous! Kun tilaat FARMIN vielä tämän vuoden puolella, saat ensi vuoden lehdet vuoden 2015 hinnoilla!* Tilaa Farmi joululahjaksi puolisolle, ystävälle tai vaikka tilanjatkajalle! KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA Terveisiä toimitukseen Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen toimitussihteeri@countrymedia.fi. YLEN MOT-OHJELMA JULKAISI salakuvattua materiaalia kolmelta teurastamolta. Oikeutta eläimille -järjestön tarjoamaa aineistoa oli satoja tunteja, ja kuvauksia oli tehty ohjelman mukaan syksystä 2013 lähtien. Tuorein materiaali oli tältä syksyltä. Videoilla näkyy, miten teurastamoiden työntekijät kohtelevat eläimiä ala-arvoisesti ja julmasti osoittaen valtavaa epäammattimaisuutta. Videoilla näkyvää teuraseläinten kohtelua ei voi mitenkään puolustaa, eikä missään muodossa hyväksyä. Myös se, että Oikeutta eläimille -järjestö on ollut tietoinen julmuuksista kahden vuoden ajan tekemättä ilmoitusta, on mielestäni tuomittavaa ja käsittämätöntä toimintaa. On muistettava, että kuvamateriaalia oli kolmesta teurastamosta. Suomessa kaupallisia teurastamoja on yhteensä 18. Vain osa näiden esillä olleiden teurastamoiden työntekijöistä on alentunut aiheuttamaan eläimille kärsimystä jättämällä noudattamatta annettuja ohjeita ja lakeja. Ei siis pidä yleistää, että tällaisia julmuuksia esiintyisi jokaisessa teurastamossa. Videot myös herättävät kysymyksen teurastamoita valvovien tarkastuseläinlääkärien toiminnasta. MOT:n esittämät videot osoittavat, miten näiden teurastamoiden oma valvonta ei toimi, eikä takaa eläinten hyvinvointia. Eivätkö tarkastuseläinlääkärit muka ole huomanneet näitä epäkohtia valvomissaan teurastamoissa? Videomateriaali tuskin saa lihansyöjistä kasvissyöjiä. Uskon kuitenkin, että materiaalin nähtyään yhä useampi haluaa olla tietoinen siitä, että ruuan kulku lautaselle on tapahtunut kipua ja kärsimystä välttäen. Syysterveisin, Katja
• 7 FARMI 8/2015 KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA TÄNÄ KESÄNÄ TULI kuluneeksi 25 vuotta Riihimäellä sijaitsevan Suomen Metsästysmuseon avaamisesta yleisölle. Museon historia on kuitenkin huomattavasti pidempi. Ensimmäisen kerran Metsästysmuseon perustamissanat lausui tohtori Kalle Rikala vuonna 1930 Suomen Yleisen Metsästäjäliiton (myöhemmin Suomen Metsästäjäliitto) hallituksen kokouksessa. Perustamisen jälkeen museolle kerättiin esineistöä ja sotavuosien katkaistua toiminnan, siirtyivät silloiset kokoelmat Helsingin yliopiston maaja metsätieteellisen toimikunnan hoitoon Metsälinnan museoon. Kului parikymmentä vuotta, ja museon perustaminen otettiin uudelleen esille Suomen Metsästäjäliiton hallituksen kokouksessa vuonna 1966. Tuolloin museon perustamissanat esitti liiton hallituksen puheenjohtaja, professori C. A. Borgström. Nyt oli aika saada museolle myös toimitilat, jotka löytyivät Porvoosta. Suomen Metsästysja riistanhoitomuseo avattiin yleisölle vuonna 1972. Seuraavalla vuosikymmenellä oli jo edessä tilavampien näyttelyja toimitilojen etsintä. Vuonna 1980 perustettu Suomen metsästysmuseoyhdistys sai tehtäväkseen myös museon perusrahoituksen järjestämisen. Värikkäiden vaiheiden jälkeen Riihimäen kaupunki tarjoutui rakentamaan uuden museorakennuksen ja luovuttamaan sen korvauksetta yhdistyksen käyttöön helmikuussa 1990. Museoyhdistyksen toimesta järjestyi myös museotoiminnan perusrahoitus, kun osa riistanhoitoja pyyntilupamaksuista ohjattiin museotoiminnan tukemiseen metsästyslain mukaan. Metsästysmuseo oli nyt löytänyt erinomaisen sijaintipaikan eräkulttuuria tukevasta ja arvostavasta Riihimäen kaupungista. Onhan Riihimäellä järjestetty Kansainväliset Erämessut joka toinen vuosi jo vuodesta 1972 lähtien, ja kaupungissa toimii Sako Oy:n kivääritehdas sekä museon perustajan, Suomen Metsästäjäliiton toimisto. Ammatillisesti hoidettuna museona Metsästysmuseo pääsi myös opetusja kulttuuriministeriön valtionavun piiriin. Tänä päivänä Metsästysmuseo on monipuolinen metsästysja eräkulttuurin tietokeskus. Museon rooli muistiorganisaatiossa on tavallista museotoimintaa kattavampi. Esinekokoelmien keruun, tallennuksen, tutkimuksen ja esittelyn ohella Metsästysmuseossa on mittavat kuva-arkistokokoelmat. Osana museotoimintaa on Suomen Metsästyskirjasto, joka käsittää ainutlaatuisen kokoelman alan kirjallisuutta ja lehtiä. Yleisestä museotoiminnasta poiketen Metsästysmuseon yhteydessä toimii arkisto, joka tallentaa sekä kirjallista että suullista eräperinnettä. Metsästysarkiston pysyvää toimintaa on Metsästyksen muistitieto -hanke, jossa haastatteluin tallennetaan eräkulttuuria. Lisäksi arkisto järjestää eri yhteistyökumppanien kanssa perinteenkeruita. Metsästys on tänä päivänä monia ajatuksia ja tunteita herättävä harrastus. Metsästäjät, joita on yli 300 000, joutuvat usein perustelemaan ja jopa puolustelemaan metsästyksen oikeutusta. Suomen Metsästysmuseon strateginen tehtävä on metsästyksen kulttuuriperinnön tallentajana ja tutkijana olla objektiivinen ja luotettava tiedonvälittäjä. Museon kävijäprofiilitutkimukset ovat osoittaneet asiakaskunnan koostuvan pääasiassa lapsiperheistä, joissa vanhemmat eivät harrasta metsästystä. Tämä antaa museolle erinomaisen mahdollisuuden toimia metsästyksen ”näyteikkunana” suurelle yleisölle, osana laajempaa metsästysorganisaatiota. Tervetuloa tutustumaan Suomen Metsästysmuseon monipuoliseen näyttelyja tapahtumatarjontaan. ANNE UOTILA-LAINE MUSEONJOHTAJA SUOMEN METSÄSTYSMUSEO
• 8 FARMI 8/2015 Mammanpojat TEKSTI JA KUVAT: MIMMI VIRTANEN Kotimaan vuohitilat ovat maitotiloja, joilla suuri osa pukkikileistä lopetetaan pian syntymän jälkeen. Pukkeja ei jatkokasvateta, sillä suomenvuohi on haasteellinen rotu kasvattaa lihakarjana. Tähän haasteeseen on nyt tartuttu Paneliassa, jossa maitotilojen jäte muuttuu herkuksi. S atakuntalaiset Susanna Kujala ja Mikko Raitanen ovat Suomen ensimmäisiä vuohenlihantuottajia. He kasvattavat maitotiloilla syntyneitä pukkikilejä Euran Paneliassa. Susanna muutti Mikon kotitilalle vajaa pari vuotta sitten yhdessä kolmen lapsensa kanssa. Uusioperheessä on nyt ihmetelty elämää kilipukkien kanssa puolisen vuotta. Toki Suomesta löytyy niitä, jotka kasvattavat vuohia
• 9 FARMI 8/2015 lihaksi omaa tarvetta ajatellen. Mutta nyt lihantuotantoa kokeillaan ensi kertaa laajemmassa mittakaavassa. Ajatus kyti Susannan mielessä pikkuhiljaa ja sai pontta maitotilallisten kanssa käydyistä keskusteluista. Ruotsissa nousi keväällä kohu vuohenmaitotiloilla pian syntymän jälkeen lopetettavista pukkikileistä. Sama asia puhutti myös Suomessa. Kohu ei kuitenkaan ollut liikkeellepaneva voima, sillä vuohipukkien ottamista oli suunniteltu tilalla jo aikaisemmin. ? Erityisesti vuohitilalliset ovat tästä aivan innoissaan. Onhan se sääli, että ensin kasvatetaan jotain, ja sitten se pistetään pois parin päivän ikäisenä. Aiemmin oli jatkuu ? keskustelua siitä, että kukkopojat hävitettiin. Sitten niitä alettiin kasvattaa lihaksi, tänä päivänä sitä tekee jo useampi tila, Susanna Kujala sanoo. Vaikka Mikolle vuohet olivat uusi tuttavuus, Susannalla
• 10 FARMI 8/2015 oli jo vuosien kokemus näistä persoonallisista elukoista. ? Olen aina ollut heppatyttö, ja vuohiinkin tutustuin hevostiloilla. Kun omilleni muutin ja oli tilaa, vuohi oli otettava, että sai oman maidon. Asuessani Säkylässä aikaisemmin, oli eläimiä parhaimmillaan kymmenkunta. Kun vuohista sitten alettiin puhua Paneliaan muutettua, oli Mikko heti hommassa mukana, Susanna kertoo. Vuohet ovat pariskunnan harrastus – joskin aikaa vievä sellainen. Mikko on päätoiminen maatalousyrittäjä, ja tekee kasvinviljelyn ohella hakeurakointia. Susannalla on päivätyö maatalouskaupassa. Pullomaitoa ja tuttiautomaattia Ensimmäiset pikkupukit saapuivat tilalle viime huhtikuussa laitilalaiselta Saloniemen tilalta. Riitta Saloniemi sekä Ilmajoella vuohitilaa pitävä Jani Sivunen ovatkin toimineen Susannan mentoreina. Kun parikymmentä kiliä hoituivat, päätettiin kysellä lisää Ilmajoen suunnalta. Etelä-Pohjanmaalta tuotiinkin kerralla viisikymmentä kiliä, joista nuorimmat olivat muutaman päivän ikäisiä. Uuteen kotiinsa ne matkustivat Ford Transitin perätilassa ja hevoskuljetuskärryllä. Homma kasvoi nopeasti suunniteltua suuremmaksi, nyt eläimiä on noin sata. Pieniä juottokilejä on enää kymmenisen. Ne imevät kilpaa maitoa tuttiautomaatista samalla rohkeasti pällistellen aitauksen viereen ilmestynyttä vierasta. Kaikkein pienimmät eivät ylety heiniin, joten niitä on heiteltävä välillä lattialle. Jollakulla on vatsa vähän löysällä. oppia juomaan itse. Karsinan tuttiautomaatista menee letku maitosekoiteämpäriin, johon tällä hetkellä tehdään uusi satsi pari kertaa päivässä. Ämpärin alla on lämpölevy, jotta juoma pysyy huoneenlämpöisenä. ? Kun mukana on vanhempia, muut oppivat juomisen nopeasti perässä. Kyllä se kilpailu ajaa, kun yksi menee, muutkin menevät. Teollinen maitojuotto on kasvatuksen kallein ja työläin vaihe. Kiireimpään aikaan maitojuomaa meni 200 litraa päivässä. ? Maitojauhesäkki, josta saa sen 200 litran maksaa yli viisikymppiä. Tästä tulee melkoinen päiväkustannus. Märehtivät mammanpojat Isompien rehut, kuten kaura, ohra ja härkäpapu saadaan pitkälti omasta pellosta. ? Heinä tulee vielä muualta, kun ei pitänyt tulla alkuun ? Kun emänmaidosta siirrytään maitojuomaan, voi vatsa alkuun vähän vaivata. Maitojuoman hapatus on ehdoton. Juoma säilyy paremmin, ja pysyvät vatsatkin paremmassa kunnossa, Susanna selittää. Alkuun Susanna ja tuttipullo toimivat emän korvikkeena. ? Kun pojat tulivat, juotin tuttipullolla kaikki kaksi kertaa päivässä varmistaakseni, että jokainen saa ruokaa. Laitilasta haettiin 10– 15 kiliä kerralla, se oli vielä sopiva porukka. Mutta kun Ilmajoelta käytiin hakemassa 50, niitä juottaessa alkoi miettiä, että mitä oikein on mennyt tekemään, Susanna naurahtaa. Onni on ymmärtäväinen työnantaja, ja Susanna ottikin juottosavottaa varten muutaman päivän vapaata. Tuttipullojuotto ei jatku ikuisesti, vaan pian täytyy ? Isännän kanssa yhteen hoidetaan. Ajatuksena on, ettei tehdä tästä itsellemme liian vaikeaa, Susanna Kujala sanoo.
• 11 FARMI 8/2015 näin isosti väkeä. Melko omavaraisia ollaan, ja ehdottomasti siihen pyritään. Laitumet ovat nyt suunnitteilla. Katsotaan, mihin kohtaan ja mihin kiertoon se sopii, Susanna selittää. Alkuun isäntäväki käytti paljon aikaa tulokkaiden tarkkailuun. ? Ehtoosta vietettiin täällä aikaa, ja ihan vain katseltiin, mitä pojat touhuavat. Pukit menevät paljon porukassa, mutta rohkeutta löytyy tulla yksinkin haukkaamaan hihasta tai hupparin nauhasta. Susanna kertoo, että porukasta voi selvästi löytää kaveruksia. ? Moni on sanonut, että kuka hullu ottaa pukkeja satamäärin. Kyllä itseäkin alkuun jännitti, että jos ne tuolla kirmaavat vapaana, hyppivät ja tappelevat. Sitten otin asenteen, että teen heistä mammanpoikia, jotka vatsat täynnä tuolla seisovat ja märehtivät. Ja niin se pitkälle nyt menee. Susanna kertoo, että ihan muutama tarjosi sarvea nuorempana, mutta kukaan ei koskaan ole yrittänyt puskea. ? Jos sellainen tilanne on tullut, olen napannut jalasta kiinni, kaatanut kumoon ja sanonut nolo. Nyt noloAustraliankelpie Rocca ja länsigöötanmaanpystykorva Hile ovat mukana pukkien hoidossa. Roccasta koulutetaan oikea paimenkoira avuksi kaitsemiseen. Tappeluita ei ole ollut, mutta silloin tällöin otetaan pientä leikkimielistä matsia. sana muistuttaa, että täällä pitikin käyttäytyä. Lemmikkivuohien kanssa voi joskus tulla karkailuongelma, jos ne kiintyvät liiaksi ihmiseen. ? Kun on pari kolme vuohta, niitä paijataan ja rapsutellaan. Sitten ne eivät pysy aidoissa, kun lähtevät ihmisen perään. Ei meillä kukaan ole tullut aidoista läpi, Susanna sanoo. Vuohilauma on kuitenkin melkoinen, eikä tilalla aiota ottaa riskejä karkaamisen suhteen. Siksi jaloissa pyörivästä innokkaasta Roccapennusta odotetaan apuria paimentamiseen. – Laidunnusta en halua aloittaa ennen kuin on koira apuna. Jos pukit karkaavat on keino, millä saa ne takaisin aitaukseen. Ihan turha on kaurakipon kanssa mennä helistelemään. Suoramyynti käyntiin maltillisesti Ensimmäiset teuraat lähtivät syyskuun puolivälissä. Teurastus tehdään Lallin Lampaassa Köyliössä, johon on noin 20 minuutin ajomatka. ? Se sopii mielestäni lähiruokaan ja ekologiseen ajatteluun. Siellä pojat märehtivät Transitin perällä koko matkan rauhassa. Ei ollut mitään stressiä tai sellaista. Haluan, että turvallinen tunne säilyy loppuun saakka, Susanna selittää. Vuohenlihan suoramyynti herätti kiinnostusta jo kesäkuussa, kun tilasta oli juttu paikallislehdessä. Silloin ei kuitenkaan vielä ollut myytävää. Ensimmäinen satsi kaupattiin puolikkaina ruhoina Satakunnan REKOringeissä syyskuussa. ? Lihaa ei revitty käsistä, mutta olen koittanutkin aloittaa maltillisesti. Tunnustellen vähän, mitä ihmiset haluavat. Jauhelihaa ja palalihaa on tulossa jatkossa myyntiin. Vuohenlihaan liittyy edelleen ennakkoluuloja, sillä sitä ei ole meillä totuttu syömään. Joskus kuulee sanottavan, että lihassa maistuu pukin haju. ? Se on urbaania legendaa. Uskon, että varmasti vanha vuosia siitoskäytössä ollut pukki maistuukin. Mielestäni tämä on sama juttu, että lampaanlihan sanotaan maistuvan villasukalle. Se on entisajan uskomuksia. On muistettava, että teurastushygieniakin on nykypäivänä ihan huippuluokkaa. Myös taljat otetaan talteen, ne menevät Laviaan käsiteltäviksi ja jatkossa on aikomus myydä niitäkin. ? Tai katsotaan nyt kun tulevat, että raaskitaanko luopua ainoastakaan, isäntäväki nauraa. Tukiaisista ei apua Tilan nimi ja markkinointiasiat ovat vasta työn alla. Silti alustava slogan ”Jätteestä herkuksi” ehti jo kohdata ihmettelyä Facebookissa. Susanna sanoo olevansa realisti ja haluavansa tehdä faktat selväksi. ? Nämähän ovat maitotilojen jätettä. Voisinhan maalailla, että täällä on ihanat rantalaitumet, joilla vuohet kirmailevat ja laiduntavat, mutta jäteasia on fakta. Haluan, että ihmiset oikeasti tietäisivät, miten asiat ovat. Vuohipukkien jatkokasvatukseen on haluttu kannustaa, ja siksi siihen saatu uusia tukimuotoja. Tälle ohjelmakaudelle tuli käyttöön esimerkiksi laatukilipalkkio. Tukiehtoihin liittyy kuitenkin Susannan mukaan ongelmia. Esimerkiksi eläinyksiköksimäärä alkaa vasta puolesta vuodesta. Myös laatukili-palkkion ehPukkien ruokkiminen ja hoito on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi niin, että sen voivat hoitaa muutkin. Tukiverkkoa on. jatkuu ?
• 12 FARMI 8/2015 tona oleva 15 kilon teuraspaino on haasteellista saavuttaa. ? Kun ensimmäiset pukit menivät teuraaksi, oli ikähaarukka 5?6 kuukautta, ja ruhopaino keskimäärin 8,5 kiloa. Jos kasvatetaan vaikka vuoden vanhaksi, ei voi tietää, miten silloin käy lihan laadun ja kustannuksien, Susanna pohtii. Muun muassa Suomen Vuohiyhdistyksen ja ProAgrian kanssa on pohdittu, että jos pukkitilat yleistyvät, tarvittaisiin lainsäädäntöön pientä muutosta. ? Vielä ei itse ole laskettu mitään tukiaisten päälle. Tämä on meidän harrastuksemme, mutta teemme niin ammattimaisesti, kuin vain pystymme, Susanna painottaa. tajalle menee korvaus. Siitä voi sitten laskea. Hän muistuttaa, että voihan kuka vain ottaa pukkeja navetan nurkkaan kasvamaan. ? Mutta kyllä meillä on ajatus, että eläimillä on tilaa, valoa ja ne pääsevät ulkoilemaan. Myös kunnollisten kiipeilymahdollisuuksien saaminen olisi hieno juttu. Metsälaidunkin on suunnitteilla. Pääasia on, että pojilla hyvä olla. Vuohipukkien kasvattaminen on edelleen kokeilua, sillä valmista mallia ei ole. Silti Susannalla ja Mikolla on suunnitelmia, ja koko ajan kerätään oppia tulevaa varten. ? Tämä on ollut minun haaveeni hyvin kauan. Ei ole ollut missään vaiheessa sellaista ajatusta, että tämä satsi ja se on siinä. Kyllä tätä on tarkoitus jatkaa. Lähimmät varsinaiset lihavuohet ovat Tanskassa. Susannalla on ollut vuodesta 2010 saakka ajatus alkaa kasvattaa lihavuohia Suomessa. ? Yhä muhii ajatus niistä lihavuohista, suomenvuohen lihantuotto-ominaisuus on heikompi. Mutta toki haluan nyt käyttää näitä ja tarjota paikan jatkokasvatukseen. Ehkä joskus saadaan niitä lihavuohiakin. • Liharotuiset vuohet haaveena Kun aurinko tulee esiin pilvien takaa, ampaisevat pojat porukalla pihalle. Pientä leikkimielistä nahistelua on nähtävissä, mutta väännöt loppuvat lyhyeen. Susanna kertoo, että pukkikilien kasvattajaksi alkaminen on saanut positiivisen vastaanoton. ? Kaikki, joiden kanssa olen kasvokkain puhunut, ovat sanoneet, että ihan huippujuttu. Mutta toki on niitäkin, jotka sanovat, että sehän on helppoa rahaa, kun käyt vaan hakemassa eläimet ja kasvatat ne. Sitten kerron, että maitojauhesäkki maksaa tämän verran, ja että pelkästään tuttipullojuottoon voi mennä 10 tuntia päivässä. Myös kasvat? Voisihan maitojuotonkin koneellistaa ja hankkia vaikka vasikkapiian. Mutta meillä ei mielestäni eläinmäärä ole tähän vielä riittävä, Susanna sanoo.
• 13 FARMI 8/2015 HYÖT YELÄIMET CHAMPION DOOR E120-rullapalo-ovi on valmistettu tulenkestävästä lasikuituja teräslankavahvisteisesta kankaasta. Ovikangas on yläkotelossaan, josta se rullautuu alas palon tai savuhälytyksen sattuessa, mikä parantaa kotieläinrakennuksen paloturvallisuutta. Ovea käytetään yleensä käyntioven, kuten nosto-oven yhteydessä estämään palon leviäminen palo-osastosta toiseen. Rullapalo-ovi voidaan varustaa omilla savuja lämpöilmaisimilla tai liittää keskuspalohälytysjärjestelmään, jolloin se aktivoituu vastaanottaessaan järjestelmän lähettämän signaalin. Ovi on akkuvarmennettu, eli se toimii vaikka virta olisi rakennuksesta katkennut. Oven metallikotelot on kirkkaaksi sinkittyä profiloitua metallia, maatalouskäyttöön suositellaan lisäpintakäsittelyä. www.championdoor.com/fi KALKKUNA-ALA ON perinteisesti palkinnut ansioituneen kalkkunankasvattajan vuoden tuottajana. Tänä vuonna palkinnon sai Tatja Vahtivaara, joka kasvattaa kalkkunoita Paimiossa ja Vehmaalla. Kalkkunankasvatus Vahtivaaran tilalla Paimiossa alkoi jo 70-luvulla sesonkiluontoisesti. 80-luvulta saakka tilalla on kasvanut kalkkunoita ympärivuotisesti. Paimiossa kasvatuspaikkoja on 9 000 linnulle ja Vehmaalla 21 000 linnulle. Paraikaa on käynnissä uuden kasvattamon rakennushanke Paimioon. Perustelujen mukaan Vahtivaara on osoittanut uskoa kalkkuna-alaan laajentamalla tuotantoaan. Eläinten hyvinvointi on tärkeässä osassa tilalla. Kalkkunanlihan kulutus Suomessa on nousussa, ja samaan aikaan kotimaisen kalkkunanlihan tuotantomäärä on pienessä kasvussa. Laajentamalla tuotantoaan on Vahtivaara omalta osaltaan mahdollistanut kotimaisen kalkkunanlihan saatavuuden parantamista, raati perustelee. Vuoden kalkkunatuottajan valitsevat Suomen Siipikarjaliitto ry ja Länsi-Kalkkuna Oy. www.siipi.net
• 14 FARMI 8/2015 T ampereen KoneAgrian avajaispäivän sikaseminaari houkutteli paikalle sikayrittäjiä, opiskelijoita ja muita kiinnostuneita. Pienehköön kokoustilaan eivät mahtuneet sisään kaikki joilla yrittäjä voi selvitä toimialan haasteista. – Meillä hintasuhteeseen ei voi juuri vaikuttaa. Se tulee pitkälti valmiina. On siis varmistettava, että oma koneisto on täydessä lyönnissä, Nopanen korosti. Lyhyen aikavälin keinoina hän painotti tuotannon tehokkuutta sekä laskemista ja analysointia. Erittäin tärkeäksi hän nosti kuukausittaisen budjetin seurannan. – Joka tilalla on mahdollista löytää vuotokohtia. Nopanen muistutti ottamaan ajoissa yhteyttä rahoittajiin, ja huolehtimaan myös omasta jaksamisesta. – Loppuvuosi tulee olemaan todella haasteellinen. Joulukuussa ongelma on, ettei ole normaalia tukikertymää. Hän kehotti harkitsemaan ja mahdollisesti siirtämään hankintoja, mutta myös investoimaan ja kehittämään yritystä jos siihen on minkäänlaista mahdollisuutta. – Toivon, että investointiaktiivisuus paranee. PerusTEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: FREEIMAGES JA FARMI KoneAgrian yhteydessä järjestetty Sikatalouden näkymät -seminaari keräsi runsaan kuulijajoukon. ProAgrian tilaisuudessa messuvieraita heräteltiin niin talouteen, tuotannon seuraamiseen kuin afrikkalaiseen sikaruttoonkin. Sikayrittäjä Taru Antikainen listasi puheenvuorossaan kotimaisen sianlihantuotannon uhkia, mahdollisuuksia, vahvuuksia ja heikkouksia. Suomalaisten perisynniksi hän nimesi sen, ettei osata markkinoita. – Saparot, lääkkeettömyys ja tautitilanne ovat kaikki mahdollisuuksia. Meillä on niin hyvä tuote, sitä olisi osattava markkinoida. halukkaat, ja osa kuuntelikin puheenvuoroja ulkopuolelta. Ensimmäisen puheenvuoron käytti ProAgria Lihaosaamiskeskuksen toimitusjohtaja Ari Nopanen, joka kertoi niin lyhyen kuin pitkänkin aikavälin keinoista,
• 15 FARMI 8/2015 korjattu yritys on hyvässä asemassa, kun toimiala lähtee nousuun. ASF-virus erittäin kestävä Vastuullisuuspäällikkö Elias Jukola HKScanilta luennoi afrikkalaisesta sikarutosta. ETT ry:n hallituksessa sekä ETU-yhteistyöryhmässäkin vaikuttava Jukola alusti kertomalla ASF:n vaiheista ja sen leviämisestä Venäjälle. – Venäjällä puolet sioista on kotisikoja, tautisuojausta ei ole. Tauti on päässyt siellä leviämään ruokajätteen ja ruuan mukana. Venäjällä sikaruton hallinta on täysin poissa käsistä, hän sanoi. Jukola nosti esiin kolme perusasiaa, jotka hän kehotti yleisöä pitämään mielessä. – Viruksen itämisaika on 4–19 vuorokautta. Virus voi säilyä saastuneessa lihatuotteessa tartuntavaarallisena 140 päivää, pakkasessa jopa vuosia. Virus on myös erittäin kestävä, se säilyy 11 päivää sianlannassa. Ihmisen toiminta on torjunnassa oleellista. Jukola korosti, että ruttomaiden lihatuotteet ovat riskituotteita. – Ongelmallista on vilkas liikenne itärajan yli. Tänne tulevilla on omat eväät mukana. Taukopaikalla syödään ja jätteet jäävät luontoon. Hän muistutti, että vaikka ASF-virus tulisi Suomeen, ei se tarkoita, että virus tulisi tuotantosikalaan. Jukola esitteli myös ETT:n uudet tuottajille suunnatut sikaruton torjuntaohjeet. Hän painotti etenkin, että jos tilalla työskentelevät käyvät autolla tautialueella, on kulkuvälineet palatessa desinfioitava huolellisesti. – Paras ajaa autopesuun heti, kun tullaan satamaan. Myös auton alusta on pestävä. Vierailut sikalassa tulee pitää minimissä, ja kaikista vierailijoista kannattaa pitää kirjaa, Jukola neuvoi. Riskiryhmäksi hän mainitsi huoltomiehet. Jukola muistutti kiinnittämään huomiota lastaustilaan ja siihen, ettei tauti tulisi kuljetusauton mukana. – Rehut, kuivikkeet, lannoitteet, näitä pidän pienempänä riskinä. Silti karanteenivarasto on suositeltava. Jukola kiitteli seminaaritilaisuudessa sitä, että Virossa on nyt ryhdytty toimiin sikaruton kuriin saamiseksi. Viranomaisten toimenpideohjelma muun muassa määrää pitämään siat sisällä ja ilmoittamaan kotiteurastuksista. Myös metsästäjillä on velvollisuus ilmoittaa jokaisesta kaadetusta sekä kuolleena löytyneestä villisiasta. Tieto ja Taito sikayrittäjän parhaat kaverit Viimeisenä yleisöä herätteli puheenvuorollaan auralainen sikayrittäjä Taru Antikainen. – Älkää koskaan odottako, että joku muu ottaa ohjat käteen ja hoitaa asianne, ne on hoidettava itse. Sitä ei tee MTK, ProAgria, eikä kukaan muukaan, Antikainen pamautti alkuun. Taru Antikainen on osakkaana Maatalousyhtymä Antikaisessa, jonka yhdistelmäsikalassa on emakkoja noin 340 ja lihasikapaikkoja 1 100. Yhtymässä ovat mukana myös Antikaisen puoliso ja tämän kaksi veljeä. Tilalla on kaksi kokoaikaista työntekijää. – Meillä tehdään bisnestä, ei niinkään perinteistä maataloutta. Tämä on pitkän kaavan työtä. Pienen pienillä askelilla on tultu siihen, missä nyt ollaan, Antikainen kertoi. Hän painotti, että isolla tilalla työskentelytavat on mietittävä yhdessä kuntoon. Tilan talousasioista vastaava Antikainen kertoi harrastavansa paperisulkeisia myös sikalan puolella. – Teen sinne työlistat, emakkokortit, kaikki. Dataa on oltava, ei voida mennä mututuntumalla. Antikainen kertoi tilan käyttävän myös konsulttiapua. Iso huomio on rehustuksessa, käytössä on komponenttiruokinta. Omasta pellosta saadaan ohra sekä herne ja härkäpapu soijan jatkeeksi. Budjetin laatimisen ja pitkän aikavälin investointisuunnitelman tärkeyttä Ohjeet tiloille afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi löytyvät Sikavan sivuilta osiosta Ohjeet ja lomakkeet. Samassa paikassa on lyhyempi muistilista sikalassa työskenteleville. Muistilista on saatavilla suomeksi, venäjäksi, eestiksi ja englanniksi. www.sikava.fi Antikainen korosti erityisesti. Yhtymässä tehdään vuosittain seurannan helpottamiseksi kaksinkertainen kirjanpito. – Tieto ja Taito ovat sikayrittäjän parhaat kaverit. Kouluttautua tulee koko ajan, 20 vuotta sitten hankittu koulutus ei riitä, Antikainen sanoi, ja kehotti ”haaskaamaan” koulutustunnit etenkin talouspuoleen ja keräämään kokemuksia muilta yrittäjiltä. Lopuksi Antikainen esitteli Euroopan sikatuottajat -järjestöä (EPP), jonka Suomen jaostoa hän on mukana perustamassa. – Järjestö on puolueeton, tarkoituksena on levittää tietoa ja kehittää eurooppalaista sikataloutta. Tavoite on, että Suomen jaosto liittyy EPP:hen vuonna 2017. • – Hintasuhde on ollut sikataloudessa pitkään heikko, nyt tämä on vain kärjistynyt. Voidaan jo puhua selviytymisestä, Ari Nopanen sanoi KoneAgrian sikaseminaarissa.
• 16 FARMI 8/2015 S EY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto toteutti vuodenmittaisen tuotantoeläinten hyvinvointimerkintäjärjestelmän esiselvitysprojektin. Tavoitteena oli herättää julkista keskustelua ja vauhdittaa hyvinvointimerkin käyttöönottoa. Projektissa luotiin toteuttamiskelpoinen ehdotus kriteeristöksi. – Euroopassa vanhimmat eläinten hyvinvoinnista kertovat merkit täyttävät jo 20 vuotta. Suomessa ollaan auttamattomasti jäljessä, sanoo projektista vastannut Essi Wallenius. Koska kuluttajien arvoeettiset ostopäätökset lisääntyvät, myös elintarviketeollisuuden puolelta on kiinnostusta laajentaa valiTEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: AHTI SORMUNEN, ESSI WALLENIUS Eläinten hyvinvointi ja pito-olosuhteet kiinnostavat kuluttajia entistä enemmän. Hyvinvointimerkittyjen elintarvikkeiden myynti on kasvussa Euroopassa. SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto on tehnyt selvitystä kotimaisesta hyvinvointimerkintäjärjestelmästä ja julkaisi elokuun lopussa ehdotuksensa. koimaa hyvinvointimerkittyihin tuotteisiin. Kolmas syy kehittää merkkiä on eläinten hyvinvointiin panostava maatalousyrittäjä. – Jo nyt monella tilalla tuottajat panostavat lainsäädännön ylittäviin hyvinvointitoimenpiteisiin saamatta siitä kunnollista korvausta. Eläinten hyvinvointituki on tarkoitettu kattamaan kustannukset, mutta se ei lisää tuottoa. Kaksiportaisuus madaltaa kynnystä Merkintäjärjestelmää suunnitellessa käytiin neuvotteluja lihatalojen, meijereiden, kaupan, tuottajien sekä etujärjestöjen kanssa. SEY päätyi ehdottamaan kaksiportaista järjestelmää sioille, lehmille ja lihasiipikarjalle sekä yksiportaista järjestelmää lampaanlihan tuotantoon. Ajatus olisi, että merkintä voisi tulla lihaja maitohyllyjen tuoretuotteisiin. Hyvinvoinnin tasosta kertoisi yksi merkki riippumatta eläinlajista tai tuotannosta. Esimerkiksi tähtiluokituksella voitaisiin kertoa kuluttajalle, onko kyse ykkösvai kakkostason hyvinvoinnista. Alempi taso hyödyntäisi nykyisiä eläinten hyvinvointikorvauksen vaatimuksia. Lievemmillä vaatimuksilla voitaisiin varmistaa riittävän suuret tuotantovolyymit jalostavaa teollisuutta ajatellen. Kakkostaso voisi koskea erikoistuotantoa, kuten free range -tiloja, ja palvella erityisen valveutuneita kuluttajia. – Ehdottamassamme mallissa merkki edellyttäisi, että pohjana käytettäisiin Sikavaa ja Nasevaa sekä siipikarjapuolen terveysjärjestelmiä. Tärkeää on, että vaatimukset olisivat viljelijälle tuttuja, siksi kriteeristö peilaa myös hyvinvointitukea. SEY:n pyrkimyksenä oli, että merkintäjärjestelmä integroituisi mahdollisimman vaivatta maatalouden muihin jo olemassa oleviin järjestelmiin, Essi Wallenius selittää. Hän painottaa, että hyvinvointimerkityn lihan tai maidon tuottamisen olisi oltava tuottajalle taloudellisesti järkevää. Wallenius myös muistuttaa, ettei SEY:n luoma kriteeristö ole välttämättä suoraan toteuttamiskelpoinen. – Asiaa mietittiin mahdollisimman realistisesti ja kompromissihakuisesti, mutta toki eläinsuojeluyhdistyksen ja teollisuuden näkemykset eroavat toisistaan. Projektin lopputulokset edustavat SEY:n näkemystä. Aika paljon on tultava vastaan, jotta teollisuus on valmis tulemaan mukaan. Siipikarjapuolelle erikoistumismahdollisuus Walleniuksen mukaan helpointa olisi saada hyvinvointimerkki nautapuolelle. – Etenkin lihanautapuolelle se istuu hyvin. Asiaa auttaa, että Pihvikarjaliitto on erityisen innokas ajamaan asiaa, heiltä on jo saatu konsultointiapua. Olennaisena Wallenius pitää merkintäjärjestelmän luomista siipikarjantuotantoon. – Lihasiipikarjapuolella on tarvetta merkinnälle. Se puoli on Suomessa nuori ja kaikki kasvattamot tehty pitkälti samalla konseptilHyvinvointivaatimukset SEY:N LAATIMIIN hyvinvointivaatimuksiin sisältyvät esimerkiksi kiinteäpohjaiset ja hyvin kuivitetut makuualustat, ulkoilumahdollisuus, virikkeet, poikasten vieroitukseen ja hoitoon liittyvät kriteerit sekä rajoitettua liikkumista koskevat kiellot. Yksi ehdottomista vaatimuksista on kivunlievitys kipua aiheuttavissa toimenpiteissä. LISÄTIETOA EHDOTUKSESTA SEY:n sivujen kautta: www.sey.fi. Valitse SEY toimii -> kulutus ja eläinsuojelu -> hyvinvointimerkki.
• 17 FARMI 8/2015 la. Tuottajalla ei ole paljon sanottavaa. Merkintä voisi auttaa tuottajaa erikoistumaan. Hankkeen aikana suureksi haasteeksi koettiin Suomen pieni kuluttajakunta ja se, etteivät kuluttajakyselyt kerro totuutta. Tämä on nähty esimerkiksi luomubroilerin kohdalla. – Kuluttajakäyttäytymistä on vaikea ennustaa, mutta myös vaikea tuomita, ennen kuin kokeillaan. Tämä on jo huomattu kananmunien kohdalla. Pakollisten merkintöjen myötä häkkimunien kulutus on laskenut, ja lattiaja luomumunien osuus noussut, Wallenius sanoo. Hän ei pidä järkevänä myöskään taloustilanteeseen vetoamista. – Menee vielä vuosia ennen kuin merkki saadaan, silloin tilanne voi olla aivan toinen. BKT:n perusteella ei mielestäni voida merkkiä torpata. Onhan myös todettu, että mitä nuorempi sukupolvi, sitä enemmän eettiset kysymykset kiinnostavat. Pilotti hyllyyn parin vuoden päästä? Eläinten hyvinvointikeskus (EHK) on hakenut MAKERA-rahoitusta kolmivuotiselle hankkeelle, jonka olisi tarkoitus jatkaa SEY:n projektin jalan jäljissä. Itsenäisessä hankkeessa on vahva elinkeinon edustus, mukana ovat Pihvikarjaliitto, HKScan, Juustoportti sekä Valio. Uudessa hankkeessa tarkoituksena on kartoittaa logistiset ja taloudelliset ongelmat. Varsinkin erillisten tuotantolinjojen, keräilyn ja muun logistiikan kustannukset ja järjestäminen ovat haaste teollisuudelle. – Etenkin meijeripuolella on potentiaalia. Esimerkiksi Valion pihattonavetoista 30 prosenttia tarjoaa lehmille ulkoilumahdollisuuden. Mutta valmista keräilylogistiikkaa ei ole, Wallenius selittää. Kannustava esimerkki on kuitenkin jo olemassa. – Juustoportin Vapaan lehmän maito on hyvä esimerkki. Heillä hyvinvoinnin eteen on jo tehty reippaasti toimia ja erillinen keräilylogistiikka on olemassa. Sitä voidaan toivottavasti hyödyntää jatkossakin, kun tehdään merkintäjärjestelmän kustannuslaskelmia. Jos rahoitus onnistuu, voivat hyvinvointimerkityt pilottituotteet olla hyllyssä jo kolmen vuoden kuluttua. – Se, että elinkeino on mukana, on iso merkki ja signaali siitä, että hyvinvointimerkityt tuotteet halutaan tuoda markkinoille. Uskon, että innokkaita toimijoita ja rahoittajia löytyy myös ilman julkista rahoitusta. • Sianlihantuotannossa on puolisentoista vuotta ollut käytössä Sikavaan perustuva Laatuvastuumerkki. Kyseinen laatusertifikaatti ei ole hyvinvointimerkki, vaan keskittyy terveyteen ja elintarvikehygieniaan. Luonnonlaidunlihalle saatiin pari vuotta sitten WWF:n ja Pihvikarjaliiton johdolla tuotantokriteerit, mutta varsinainen sertifikaatti puuttuu. Essi Wallenius painottaa, ettei SEY:n projektin ensisijaisena tarkoituksena ollut hyvinvointiongelmien esille tuominen, vaan keskustelun herättäminen. – Tuottajalle ylimääräisestä työstä lisää rahaa ja kuluttajalle parempi itsemääräämisoikeus, näitä lähdettiin ajamaan.
• 18 FARMI 8/2015 HYÖT YELÄIMET RAISIOAGRO TUO markkinoille ruokintakonseptin, joka varmistaa lypsylehmien riittävän valkuaisen saannin poikimisvaiheen aikana. Konseptiin kuuluvat kokonaan uudet tuotteet Benemilk Amino Protein ja Opti 40. Lisäksi kaikkien valkuaistäydennysrehujen käyttösuosituksia on muutettu. Ruokintakonsepti perustuu tuoreisiin kansainvälisiin tutkimuksiin, jotka osoittavat, että lehmä tarvitsee lypsykauden alussa enemmän valkuaista kuin nykyiset ruokintanormit suosittavat. Lehmän vastustuskyvyn ja poikimisvaiheen rehun koostumuksen välillä on todettu olevan selvä yhteys. – Valkuaisvajaus lypsykauden alussa altistaa lehmän fysiologiselle epätasapainolle, jolloin myös immuunisysteemi kärsii, kertoo Raisioagron kehityspäällikkö Merja Holma. Suomessa lehmien elinikä on lyhyt. ProAgrian vuoden 2014 tuotosseurannan mukaan lehmät poikivat keskimäärin vain 2,3 kertaa elinaikanaan. Samaan aikaan poistoprosentti tarkkailukarjoissa oli 32 prosenttia. Yleisimmät poistojen syyt ovat hedelmällisyys ja utareterveys. – Tuotospotentiaalia jää merkittävästi hyödyntämättä, sillä tuotos nousee aina neljänteen lypsykauteen asti. Lehmän työura katkeaa useimmin infektioihin ja tiinehtymättömyyteen. Koska lehmä tarvitsee poikimisen jälkeen paljon energiaa, se joutuu käyttämään myös kudostensa valkuaista energiaksi. Tämä iskee lehmän vastustuskykyyn ja vaikuttaa hedelmällisyyteen. Nyt negatiivinen kierre voidaan katkaista tarjoamalla lehmälle energian lisäksi optimoitu määrä valkuaista, Holma jatkaa. Utareterveyden ja hedelmällisyyden yhteenlaskettu kustannus Suomen maitoketjuun on 5,6 senttiä maitolitraa eli vuositasolla noin 129 miljoonaa euroa, Raisioagro kertoo tiedotteessaan. Ruokintakonseptia voidaan toteuttaa kaikissa ruokintamuodoissa erillisruokinnasta aperuokintaan. Konsepti tuodaan markkinoille Suomessa ja Luoteis-Venäjällä. www.raisioagro.fi MIMMI VIRTANEN LAIDUNYHDISTYS JAKOI vuoden 2015 nurmipalkinnon polvijärveläisen Maatalousyhtymä Konttiniemen yrittäjille Tampereen KoneAgriassa. Aviopari Lauri ja Vuokko Tanskanen sekä heidän tyttärensä Soile Tanskanen ovat onnistuneet tuloksellisesti kehittämään luomumaitotilan nurmentuotantoa. – Konttiniemen tilan rehutuotanto perustuu tehokkaaseen ravinteiden kierrätykseen ja nurmipalkokasveihin. Tilan käyttämät nurmiseokset harkitaan tarkasti ja apila on saatu viihtymään pelloilla hyvin. Monipuolisten nurmiseosten lisäksi tila panostaa lohkojen kalkitukseen sekä maan kasvukuntoon. Nurmentuotannon kehittämisen tuloksena kaikilla lohkoilla saadaan keskimäärin 6 000 kg ka/ha, kertoo tilan nurmiasiantuntijana toimiva Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjalasta. Lauri ja Vuokko Tanskanen aloittivat tilan pidon vuonna 1990. Tilan pellot siirrettiin luomutuotantoon vuonna 1995, ja naudat seitsemän vuotta myöhemmin. Vuonna 2013 tilasta tehtiin yhtymä. Lehmiä on 42, nurmialaa on 65 hehtaaria, josta laidunalaa 14 hehtaaria. Yhtymän kokonaispeltoalan on 92 hehtaaria. Tilan tavoitteena on saavuttaa rehujen omavaraisuus. Konttiniemen tilalla laiduntamiseen panostetaan ja laidunlohkoja hoidetaan säännöllisesti. Rehut säilötään hapolla siiloihin. Ylijäävä rehu tehdään pyöröpaaleiksi käyttäen biologisia säilöntäaineita. Palkinnon jakoi Laidunyhdistys ry:n säätiö, jonka tehtävänä on tukea laiduntalouden ja muun nurmiviljelyn sekä nurmirehujen käytön edistämistä ja kehittämistä Suomessa. www.proagria.fi
• 19 FARMI 8/2015 MIMMI VIRTANEN V iime vuosina Suomessakin yrityksille on tullut mahdolliseksi tarjota tavaran tai palvelun toimittajilleen koko toimitusketjua hyödyttävä rahoitusratkaisu, toimittajarahoitus. Toimittajarahoituksessa on kyse siitä, että pieni tai keskisuuri toimittaja voi hyödyntää suuryritysasiakkaansa parempaa rahoitusasemaa ja saada maksun toimittamastaan tuotteesta nopeasti ja edullisesti, asiakkaan käyttämästä maksuajasta huolimatta. Toimittajarahoitusratkaisuja on käytetty muun muassa elintarvike-, metallija lääketeollisuudessa ja nyt Viking Maltin toimesta myös viljakaupassa. Rahoituspalvelu on vapaaehtoinen. Sopimusehtojen mukainen maksuehto 30 päivää toimituksesta säilyy, mikäli palveluun ei halua mukaan. Maksuajat ovat kansainvälisessä kilpailussa pidentyneet. Samanaikaisesti viljelijät ovat vaatineet viljakaupassa yleisesti käytettävän 30 päivän maksuehdon lyhentämistä. Jotta Viking Maltin olisi mahdollista tarjota asiakkailleen markkinaehtoisia maksuaikoja ja vastata toimialan kilpailuun, tulisi toimittajien pystyä tarjoamaan Viking Maltille vähintään 90 päivän maksuaikaa. Uuden kauppatavan myötä pitkät maksuajat voidaan kuitenkin välttää. Rahoituspalveluun liittyville sopimusviljelijöille Viking Malt maksaa 0,50 €/ tn maksutapabonusta, joka vastaa keskimääräisen mallasohratilityksen saatavien myynnistä viljelijälle aiheutuvaa korkokustannusta. Äkkiseltään rahoitusmenettelyyn liittyminen voi kuulostaa monimutkaiselta. Viking Malt tekee viljakaupan tilityksen entiseen tapaan, mutta maksuehdolla 90 päivää toimituksesta. Viljelijä myy Viking Maltilta olevat saamisensa pankille ja saa tilityksen omaan pankkiinsa 7 päivän kuluessa hyväksytystä toimituksesta. Järjestelyn kustannus viljelijälle on 83 päivän (90 – 7 päivää) korko marginaalilla 1,50 % + 3 kk euribor (neg. euribor = 0 %). Pankki perii kultakin laskulta 5 euron käsittelymaksun sekä kertaluonteisen 100 euron tilinavausmaksun. Käytännössä järjestely on kuitenkin helppo, sillä viljelijän ja pankin välillä solmitun saatavien myynnin sopimuksen jälkeen Viking Malt hoitaa loput eli laskutuksen ja laskujen siirrot pankin järjestelmiin. On koko toimitusketjun etu, että yritysten rahoitusmahdollisuuksiin etsitään uudenlaisia ratkaisuja, joilla turvataan yritysten toimivuus ja edellytykset kasvulle. Näin tuetaan koko markkinoiden elinvoimaisuutta ja luodaan kysyntää. Toimittajalle rahoituspalvelu vapauttaa kassavirtaa saamisista edulliseen hintaan. Rahoituspalvelun käyttöönotto parantaa käyttöpääoman kiertonopeutta, vähentää muun rahoituksen tarvetta, alentaa rahoituskustannuksia eikä vaadi toimittajalta vakuuksia. Lisätietoja: Sanna Kivelä, sanna.kivela@vikingmalt.com Toimittajarahoituksen avulla viljelijä voi saada mallasohratilityksen rahat tililleen seitsemän päivän kuluessa toimituksesta. Samalla koko toimitusketjun kilpailukyky paranee. FA RM I
• 20 FARMI 8/2015 MAATALOUS www.vikingmalt.fi POHJOISMAISET MAATALOUSTUOTTAJAORGANISAATIOT Suomen MTK, Ruotsin LRF, Norjan Bondelaget, Tanskan Landbrug & Fødevarer ja Islannin Bændasamtök Íslands ovat esittäneet yhteisen kannanoton antibioottien käytöstä tuotantoeläimille. Järjestöt yhdessä linjaavat, että antibiootteja ei pidä käyttää kotieläintuotannossa tautien ennaltaehkäisyyn ilman diagnoosia. Pohjoismaissa antibiootteja käytetään tuotantoeläimille vain sairauksien hoitoon ja vain eläinlääkärin lääkemääräyksellä, ei sairauksien ennaltaehkäisyyn. Vastuuttomasti annetut antibioottihoidot lisäävät aina riskiä vastustuskykyisten bakteerien syntymiselle. Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerikannat aiheuttavat ongelmia sekä ihmisille että eläimille. Erityisesti Suomessa ja Ruotsissa on antibioottien käyttöpolitiikka taannut sen, että vastustuskykyisiä kantoja ei ole päässyt syntymään kotieläintuotannossa samassa laajuudessa kuin Keski-Euroopassa. Hyvä resistenssitilanne halutaan säilyttää myös tulevaisuudessa. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila allekirjoitti kannanoton yhdessä muiden Pohjoismaiden tuottajajärjestöjen puheenjohtajien kanssa. Se lähetettiin kunkin maan ao. ministereille ja Pohjoismaiden ministerineuvostolle. www.mtk.fi M IM M I VI RT AN EN
• 21 FARMI 8/2015 MAATALOUS VALTAKUNNALLISEN YRITTÄJÄPALKINNON sai tänä vuonna neljä yritystä, joista yksi oli riihimäkeläinen Trans Farm Oy. Yritys tuottaa sopimusviljelijöidensä kanssa peräti viidenneksen koko maailman kuminasta. Jyrki Leppälän ja Juha Hemminkin vuonna 1990 perustamalla yrityksellä on vientiä noin 45 maahan. Erityisesti saksankieliset maat ovat tärkeä markkina-alue, mutta maustetta viedään myös Yhdysvaltoihin, Aasiaan ja EteläAmerikkaan. Menestykseen on tarvittu hyvää ajoitusta ja osaamista. – Hieno kunnianosoitus työlle, joka alkoi 25 vuotta sitten yhdestä rekkakuormallisesta sekalaista kuminaa. Emme olisi asemaamme tai palkintoa saavuttaneet ilman osaavia ja kuminalle omistautuneita sopimusviljelijöitämme, yritys kiittelee nettisivuillaan. ESA SILTALOPPI Muita palkittuja olivat kokkolalainen Fineweld Oy, joensuulainen Iivari Mononen Oy, muoniolainen Lapland Hotels. Palkinnot jaettiin Suomen Yrittäjien Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä. Palkitut valitsi lautakunta, johon kuuluu edustajia Suomen Yrittäjistä, Suomalaisen Työn Liitosta, Yksityisyrittäjäin Säätiöstä ja Fenniasta. www.yrittajat.fi
• TILOJEN VÄLINEN rehukauppa on ostajaa ja myyjää hyödyttävä kaupanteon muoto. Se on yksi keino maatilojen tämän hetkisten kannattavuusongelmien helpottamiseksi. ProAgria Keskusten Liiton valtakunnallinen uudistunut Farmarin Pörssi on tilojen välinen kauppapaikka viljaja kotieläintiloille. – Kustannusten nousun lisäksi tänä vuonna myöhäinen kasvukausi on vaikeuttanut kasvitiloilla sadontuottoa ja kannattavaan tulokseen pääsemistä. Pitkälle venyneen sadonkorjuun takia puintikosteudet ovat olleet korkeita, jopa 35 prosenttia. Jos rehuviljan sai myytyä kotieläintilalle tuoresäilöntään, kuivauskulut jäivät kustannuseränä kokonaan pois. Tämä tarkoittaa säästönä noin 150 euroa hehtaarilta, kertoo palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta. Suurin osa tilojen välisestä kaupasta tehdään nykyään satunnaisesti puskaradion perusteella. Peltonen soisi tilojen välisen rehukaupan kuitenkin lisääntyvän sen monien etujen takia. – Erityisesti luomuvalkuaisrehun saatavuudessa on pitkään ollut ongelmia, ja Farmarin Pörssi vastaakin nyt erityisesti tähän tarpeeseen, toteaa Peltonen. Palvelussa on sekä rehujen että pellon välitykseen liittyvät osiot, mitkä auttavat ostajia sekä myyjiä löytämään toisensa ja vertaamaan hintoja. Lisäksi Farmarin pörssiin on koottu kattavat ohjeet ja menettelytavat erilaisten sopimusten tekoon. Saatavilla on valmiita täytettäviä sopimuspohjia, laskutusohjeet ja vinkkejä hinnan arvioimiseen. – Kirjallinen sopimus tuo varmuutta kummallekin osapuolelle. Kauppasopimuksesta käy ilmi esimerkiksi viljaerän määrä, laatu, yksikköhinta, toimitusajankohta, maksuaikataulu sekä päiväys ja osapuolten allekirjoitukset, sanoo Peltonen. Tekemällä myyntitai ostoilmoituksen voi testata, millaisen hinnan saa tuotteista tilakaupassa ja mikä on hintataso. Ilmoituksen jättäminen on maksutonta. Myös ProAgrian asiantuntijat käyttävät Farmarin Pörssiä osana asiantuntijatyötään. Tutustu osoitteessa www.farmarinporssi.fi. www.proagria.fi 22 FARMI 8/2015 MAATALOUS Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti AHTI SORMUNEN
• 23 FARMI 8/2015 MAATALOUS MONIX-SALAOJITIN JA SORASTUSKASETTI MONIX OY puh. 0103221462, 0400661205, www.monix.fi www.maamasina.fi Ikavote Oy Ikaalinen www.ikavote.net 0400 736 372 050 572 9914 Ilmalämmitin myös tilapäiseen käyttöön. Valmistamme savupiippuja mittatilaustyönä. Puulla toimivat Airhot hallilämmittimet 20–140 kW HALLITUS HALUAA saada kotimaisen ruuantuotannon kannattavuuden nousuun ja parantaa kauppatasetta 500 miljoonalla eurolla. Tavoitteena on nostaa alkutuotannon ja koko ruokasektorin kilpailukykyä, kertoo maaja metsätalousministeriö. Ruokaketjun toimivuutta parannetaan lupaja ilmoitusmenettelyjä keventämällä sekä normeja purkamalla. Elintarvikealan yritysten ja viranomaisten yhteistyöhön ja osaamiseen panostetaan. Osana kärkihanketta laaditaan ruokapoliittinen selonteko, joka on määrä antaa eduskunnalle vuoden 2016 aikana. Elintarvikkeita vietiin viime vuonna 1 562 miljoonan euron arvosta ja tuotiin 4 767 miljoonan euron arvosta. Vaihtotaseen vaje oli siis noin 3 200 miljoonaa euroa. Elintarvikkeiden vientiin panostetaan muun muassa Food From Finland -ohjelman kautta. Osana kärkihankkeen toteutusta tullaan kiinnittämään huomio viennin pullonkauloihin, kuten hintakilpailukykyyn, vientiosaamiseen ja logistisiin haasteisiin. Kauppataseen parantamiseksi tarvitaan myös kotimaisen kysynnän lisäämistä. Tähän panostetaan niin kuluttajan kuin ruokaketjun ammattiryhmien tiedottamisella ja koulutuksella. Investoinnit ovat elinehto maatalousja elintarviketaloustuotannon jatkuvuudelle. Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeran kautta halutaan turvata maatalousinvestointien jatkuminen, ja siksi Makeraan siirretään 90 miljoonaa euroa. Alkutuotantoon tehtävä investointi tuottaa moninkertaiset kerrannaisvaikutukset jalostuksessa, kaupassa ja palveluissa, ministeriö painottaa. www.mmm.fi PI XA BA Y
• 24 FARMI 8/2015 L aki satovahinkojen korvaamisesta annetun lain kumoamisesta astuu voimaan vuoden 2017 alusta. Tämä tarkoittaa, ettei ensi vuoden satovahinkoja enää korvata entiseen malliin valtion kassasta. Valtion yksinään rahoittamasta satovahinkokorvausjärjestelmästä päätettiin luopua jo 2013, mutta korvausjärjestelmää jatkettiin lailla vuoteen 2015 asti. Syynä nykyjärjestelmän päättyTEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: AHTI SORMUNEN, FREEIMAGES JA PIXABAY Nykyinen satovahinkokorvausjärjestelmä päättyy tänä vuonna. Tämän kasvukauden vahingot ovat viimeisiä, joita enää korvataan valtion kassasta. Järjestelmän jatkajaksi on nimetty kaupalliset satovahinkovakuutukset. Parhaillaan tuotekehitystä tekevät vakuutusyhtiöt odottavat nyt helpotusta vakuutusmaksuveroon. miseen on EU:n maatalouspolitiikan uudistus, joka on pyrkinyt muuttamaan valtiontukien maksamisen periaatteita. Jatkajaa satovahinkokorvausjärjestelmälle on pohdittu satovahinkoneuvottelukunnassa, maaja metsätalousministeriön riskienhallintatyöryhmässä sekä maataloustuottajien ja valtion välisissä neuvotteluissa. Esillä on ollut useita vaihtoehtoja. Viime syksynä linjattiin, että jatkossa satovahinkoja korvataan vakuutuksista. Vakuutusten kehittäminen haasteellista MMM:n ja tuottajien yhteisenä tavoitteena on ollut, että kaupallisia satovakuutuksia olisi saatavilla niille tiloille, jotka kokevat tarvitsevansa vakuutusturvaa. Vakuutuksissa nähtiin mahdollisuus paikata nykyjärjestelmän puutteita, sillä niiden katsottiin muun muassa kannustavan viljelijöitä riskinhallintaan. Korvausta on ollut mahdollista saada, kun vahingot ovat olleet kasvilajin kohdalla yli 30 prosenttia alueen normisadosta. Koska nykyinen korvausjärjestelmä on perustunut keskisatoihin, korkean satotason tilat ovat olleet suurimpia kärsijöitä. Vakuutuksilla on ajateltu olevan mahdollisuus korvata sellaisiinkin kasveihin
• 25 FARMI 8/2015 kohdistuneita vahinkoja, joita nykyjärjestelmä ei huomioi. Tällaisia ovat esimerkiksi monet puutarhakasvit, kuten salaatti ja mansikka. Vakuutusyhtiöt eivät ole missään vaiheessa olleet erityisen innostuneita satovahinkovakuutusten kehittämisestä. Kyseessä on täysin uudenlainen vakuutustuote, ja pienen kohdejoukon vuoksi satovahinkovakuutuksista on haastavaa saada kannattavaa liiketoimintaa. ? Valtio on nyt sysännyt kovan paineen kehittämiseen lopettamalla oman korvausjärjestelmänsä. Vakuutus yhtiöt ottavat riskin lähtiessään mukaan, sanoo Outi Aalto Finanssialan Keskusliitosta. Ketään ei voida velvoittaa tarjoamaan vakuutuksia, mutta Aallon mukaan satovahinkovakuutukset nähdään yhtiöissä asiakaspalveluna. ? Tavoite on palvella asiakkaita ja olla avuksi. Tässä on myös yhteiskunnallinen puoli, Aalto painottaa. Useissa muissa EU-maissa vakuutukset ovat olleet käytössä jo pitkään, ja osoittautuneet toimivaksi systeemiksi. Aallon mukaan etenkin Ruotsin mallista voisi saada ideaa meillekin. ? Ministeriön puolelta on kannustettu, että aloitettaisiin edes hallaja raetuhovakuutuksia tarjoamalla. Mielenkiintoista on huomata, ettei missään ole tarjolla niin laajaa turvaa, kuin valtion järjestelmä on meillä tarjonnut. Kynnyskysymyksenä vakuutusmaksuvero Valtio ei puutu vakuutusten laatimiseen, joten vakuutusyhtiöillä on tuotekehityksessä täysi vapaus. Kehitystyö myös tehdään täysin yhtiökohtaisesti, sillä jo kilpailulainsäädäntö kieltää asian pohtimisen yhdessä. Käytännössä vakuutusten korvausperusteista, hinnoittelusta, omavastuusta tai muustakaan ei ole vielä tietoa. ? Tarkemmin asiasta tiedetään vasta, kun toimijat päättävät jotain julkistaa, Outi Aalto sanoo. Aallon mukaan olennainen asia koko satovahinkovakuutusmarkkinoiden synnyn kannalta on Suomessa lähes kaikkia vahinkoja omaisuusvakuutuksia koskettava vakuutusmaksuvero. Finanssialan Keskusliitto on esittänyt, että satovahinkovakuutukset pitäisi vapauttaa tästä yleiseen alv-kantaan sidotusta verosta. Myös maaja metsätalousministeriö ja tuottajajärjestöt ovat ajaneet veron poistoa. ? 24 prosentin vero on iso juttu. Vero nostaa merkittävästi vakuutusmaksuja, ja näin ollen sillä on selvä vaikutus kiinnostukseen ottaa vakuutuksia, Aalto korostaa. ? Olemme koittaneet yhdessä MMM:n ja MTK:n kanssa tuoda esille sitä, että muissa EU-maissa maatalousvakuutuksilla on tuntuvia veroalennuksia, tai ne on vapautettu verosta kokonaan. Ratkaisu on valtiovarainministeriön takana. ? Odotamme, että valtiovarainministeriö ottaisi asian pohdintaan. Tätä verottomuus asiaa ei nyt ota oikein mikään taho ajaakseen, Aalto harmittelee. Hän painottaa, että asialla alkaa olla melko kiire. Nykyjärjestelmä kattanut laajasti sään aiheuttamia vahinkoja VILJELIJÄ ON voinut saada satovahinkolain perusteella korvausta määrällisestä vahingosta, joka on aiheutunut kasvavalle tai korjuuvaiheessa olevalle sadolle hallasta, raetai kaatosateesta, rajuilmasta, poikkeuksellisista tulvista tai kuivuudesta tai muusta poikkeuksellisen suuresta luonnonolojen vaihtelusta. KORVAUKSET OVAT koskettaneet myös talvehtiville kasveille poikkeuksellisista talvehtimisolosuhteista aiheutuneita vahinkoja sekä poikkeuksellisen tulvan tai runsaiden sateiden aiheuttaman märkyyden vuoksi estyneitä kylvöjä. LAKI SATOVAHINKOJEN korvaamisesta (1214/2000) ja Valtioneuvoston asetus satovahinkojen korvaamisesta (297/2008) osoitteessa www.finlex.fi. Nykyjärjestelmä ei ole koskenut esimerkiksi salaattiviljelmiä. Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT (nykyinen Luonnonvarakeskus) kartoitti viljelijöiden kiinnostusta vakuutuksia kohtaan jo vuonna 2012. Kyselyn mukaan joka toinen viljelijä olisi halukas ostamaan satovahinkovakuutuksen 5–15 euron hehtaarihintaan, riippuen vakuutusehdoista. Monissa EU-maissa maatalouden vakuutukset on joko kokonaan vapautettu vakuutusmaksuverosta tai niiden verokantaa on alennettu. Ruotsissa sitä peritään ainoastaan autovakuutuksista. Virossa vakuutusmaksuveroa ei ole lainkaan. jatkuu ?
• 26 FARMI 8/2015 Valtiovarainministeriöstä kerrotaan, että vakuutusmaksuveron poisto satovahinkovakuutuksilta ei ole tällä hetkellä vireillä. Perusteluna on, että verojärjestelmän kautta annettavat tuet ovat joustamattomia, sillä verokannan suuruinen tuki ei huomioi todellista tuen tarvetta. Verotukia pyritään nykyisin yleisesti välttämään. Satovahinkovakuutusten verovapaus voisi VM:n mukaan johtaa veropohjan supistumiseen ja lisätä painetta poikkeuksiin. Ministeriö katsoo, että suora tuki olisi tarkemmin kohdennettavissa ja mitoitettavissa. Perustelussa painotetaan sitä, että myös satovahinkolain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 143/2013 vp) on linjattu, että mahdollisen tuen olisi tultava MMM:n hallinnonalan määrärahoista. Linjauksen mukaan on myös perusteltua rajata tukitoimet käynnistysvaiheeseen. ? Alkaa olla viime hetket veron kanssa, jos halutaan ajoissa vakuutuksia tarjolle. Ei tukitoimia Esillä keskusteluissa on ollut myös vakuutusmaksutuki, jolla valtio osallistuisi satovahinkovakuutusten maksuihin, ja näin vauhdittaisi vakuutusmarkkinoiden syntymistä. Viime syksynä maaja metsätalousministeriön ja tuottajien yhteisissä neuvotteluissa kuitenkin linjattiin, ettei tätä tukitoimenpidettä ryhdytä tänä vuonna kehittämään. Katsottiin, ettei tällä hetkellä ole edellytyksiä käyttää maaja metsätalousministeriön hallinnonalan määrärahoja vakuutusten tukemiseen. FK:lle vakuutusmaksutuen jättäminen ei Aallon mukaan ollut suuri pettymys. ? EU-tasolla valtiontukiin liittyy ehtoja, jotka olisivat mahdollisesti rajanneet sitä, millaisia vakuutukset voivat olla. Nyt vakuutusyhtiöt saavat vapaasti kehittää vakuutuksia. Ja olisihan ollut hölmöä, että valtio ensin verottaisi ja sitten tukisi vakuutuksia. Tämä olisi ollut vain rahan siirtelyä. Jos suomalaiset vakuutusyhtiöt eivät toisi markkinoille satovahinkovakuutuksia, mikään ei estä myöskään ulkomaisia vakuutusyhtiöitä lähtemästä apajille. Aalto epäilee kuitenkin yhtiöiden kiinnostusta kotimaan pientä viljelijäkuntaa kohtaan. ? Käytännön ongelmat tulevat vastaan, sillä laki määrää, että ehdot ja materiaalit on oltava esittää suomeksi. Lisäksi ulkomaisen vakuutusyhtiön on nimitettävä veroasiamies Suomeen vakuutusmaksuveron keräämistä ja tilittämistä varten. Myös vahinkotarkastuksien järjestäminen voisi olla haastavaa, niiden järjestämistä koittavat ratkaista kotimaan yhtiötkin. • Vaikka suurin riskitekijä on sää, voidaan vahinkoja torjua investoinneilla, esimerkiksi pellon vesitaloudesta huolehtimalla. Maaseudun Tulevaisuus kertoi 28.10., että OP ja LähiTapiola tuovat ensi vuonna markkinoille satovahinkovakuutuksen. Ehdoista ja hinnoista saadaan lisätietoa loppuvuodesta. Muut maatilavakuuttamiseen erikoistuneet yhtiöt eivät toistaiseksi ole kertoneet aikeistaan satovahinkovakuutusten suhteen.
• 27 FARMI 8/2015 MAATALOUS Tee kauppaa ja seuraa hintoja Farmarin pörssissä Tilojen välinen kauppapaikka www.farmarinporssi.fi I L M O I TA I L M A I S E K S I Jätä ilmoitus nyt! Ilmainen Teknologian hyödyntäminen maatilalla -kirja 500 ensimmäiselle ilmoittajalle. Arvo 32 € . OSTA – MYY – VUOKRAA SÄILÖREHUA – VILJAA – PELTOA TIESITKÖ? Maaseutuvirasto maksoi vuonna 2014 viljelmille tapahtuneista satovahingoista korvauksia noin 250 tilalle. Korvausten kokonaismäärä oli noin 1,47 miljoonaa euroa. Satovahinkokorvauksia haettiin yhteensä noin 8 000 hehtaarilta. (LÄHDE: Mavi) LUONNONVARAKESKUS ON selvittänyt eläinten hyvinvoinnin tuen vaikutuksia nautaja sikatiloilla. Yleisin syy eläinten hyvinvoinnin tukeen sitoutumiseen on halu parantaa tuotantoeläinten hyvinvointia ja sitä kautta tilan taloudellista tulosta. Nautatiloista noin 40 prosenttia ja sikatiloista noin 75 prosenttia oli sitoutunut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2007– 2013 sisältyneen tuen ehtoihin vuonna 2013. Selvitys tehtiin nautaja sikatilallisille, tarkastajille, maaseutuelinkeinoviranomaisille, neuvojille ja eläinlääkäreille osoitettujen kyselyiden avulla. Hyvinvointituen vaikutuksia lypsykarjatiloilla selvitettiin myös tuotantotarkkailussa olevien maitotilojen tietoja analysoimalla. Yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista viljelijöistä koki, että hyvinvointitukeen sitoutuminen oli parantanut tilan eläinten hyvinvointia. Lisäksi lähes 80 prosenttia ilmoitti, että heidän omat tietonsa eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä olivat lisääntyneet. Viljelijöiden mielestä merkittävin yksittäinen tukeen liittyvä toimenpide oli kuivituksen parantaminen. Tämä mainittiin useasti etenkin sikatilallisten vastauksissa. – Nautatiloilla merkittävin yksittäinen toimenpide on ollut kivunlievitys nupoutuksessa, tutkija Kauko Koikkalainen Luonnonvarakeskuksesta kertoo. Noin 70 prosenttia nautatilallisista ja noin puolet sikatilallisista koki, että eläinten hyvinvointitoimenpiteillä oli vaikutusta eläinten terveyteen. Yli puolet näki, että toimenpiteillä on ollut vaikutusta eläinten käyttäytymiseen. – Tuotosseuranta-aineiston tuloksista voitiin havaita, että tukeen sitoutuneilla tiloilla poistettiin vuoden aikana keskimäärin vähemmän lehmiä kuin tukeen sitoutumattomilla tiloilla. Monet eläinten hyvinvoinnin tukeen sitoutuneet tilat ovat näin ollen todennäköisesti saaneet myös taloudellista hyötyä samalla, kun eläinten hyvinvointi on parantunut, Koikkalainen arvioi. Tutustu tarkemmin selvitykseen: www.mmm.fi/ elaintenhyvinvointi AH TI SO RM UN EN
• 28 FARMI 8/2015 MAATALOUS BERNER OY ja HL-Vihannes Oy ovat sopineet liiketoimintakaupasta, jossa HLVihannes Oy:n siemen-, viljelytarvikeja pakkaustarvikeliiketoiminnot siirtyvät Bernerille. Vuonna 1981 perustettu suomalainen perheyritys HL-Vihannes tarjoaa vihanPELLERVON TALOUSTUTKIMUS julkaisi 6.lokakuuta maatalouden näkymiä käsittelevän ennusteensa. Sen mukaan ensi vuonna kotieläintuotteiden hinnat kääntyvät nousuun ja pysäyttävät kolme vuotta jatkuneen yrittäjätulon roiman laskun. Tuotannon lasku vetää myös viljan hintoja ylöspäin. Viljan hinnat jatkavat nousuaan myös ensi vuonna, PTT arvioi. KATJA SORMUNEN Maidon kotimainen tuottajahinta laski alkuvuodesta reippaasti kaikkialla. Lasku on kuitenkin tältä erää ohi ja loppuvuoden hinnat pysyvät nykyisellä tasollaan. Ensi vuonna tuottajahinta nousee hieman maailmanmarkkinoiden vanavedessä. Sianlihan hinta on ollut laskussa, ja myös siipikarjanlihan hinta laskee tänä vuonna, vaikka kysyntä jatkaa hyvässä kasvussa. Ensi vuonna lihojen hintojen lasku taittuu. Siipikarjanlihan hinta nousee muita lihoja nopeammin. PTT kertoo, että tuotantopanosten hinnat jatkavat laskuaan vielä tänä vuonna. Eniten laskee energian hinta. Ensi vuonna kaikkien päätuotantopanosten hinnat kääntyvät nousuun. www.ptt.fi nes-, maatalousja pakkausalan tuotteita ammattiviljelijöille. Bernerille siirtyvän liiketoiminnan liikevaihto on noin 6 miljoonaa euroa. Kaupan yhteydessä Bernerille siirtyvät liiketoimintaan liittyvät edustukset, henkilökunta sekä HL-Vihannes -liikemerkki. HL-Vihannes Oy:n suurimpia päämiehiä ovat muun muassa Syngenta, Rijk Zwaan, Clause ja Stora Enso Packaging. www.berner.fi
• 29 FARMI 8/2015 K un tankkaamme bensiiniautoamme, teemme jo biotalouden valintaa. Ostamme etanolia bensiinin seassa joko kymmenen tai viisi prosenttia. Suomi tai koko Eurooppa ei ole näissä polttonesteen talkoissa yksin. Eniten autoilevassa Yhdysvalloissa bensiinin keskimääräinen etanolipitoisuus maan koko kulutuksesta oli vuoden 2015 heinäkuussa 10,3 prosenttia. Jokapäiväinen etanoli on viime vuosisadan lopussa kehitetyn energiaviljelyn näkyvin tuote. Alkusysäyksensä energiaviljely sai 1970-luvun öljykriiseistä. Tulevaisuutta ennustava Rooman klubi jyrisi silloin, että ihmiskunnan on aloitettava siirtyminen uusiutuviin polttoaineisiin. Muuten maan ja meren alta pumpattava öljy loppuu ennen aikojaan. Tarvittiin silti kehitystyötä neljännesvuosista, ennen kuin maailmantalous otti bioetanolin vakavasti. Se tapahtui 2005. Etanoli pääsi Chicagon tavarapörssiin fossiiliöljyn rinnalle. Maailman bioetanoli tislataan pääosin kahdesta viljellystä biomassasta: maissista ja sokeriruo’osta. Suomessa etanolia valmistetaan elintarviketeollisuuden jätteistä, tosin pienessä mitassa. Tässäkin tapauksessa alkuperäinen biomassa on viljelty pellolla. Etanolin raaka-aineeksi käy myös metsien biomassa, esimerkiksi tukeista saatava sahojen puru. St1 yhtiö on tämän hankkeen edelläkävijä. Se alkaa parin vuoden kuluessa jalostaa Kajaanissa sahanpurua bioetanoliksi. Tehdas tarvitsee purua 80 000 kuutiota vuodessa. Se jalostuu 10 miljoonaksi litraksi bioetanolia. Energiaviljelyn alussa käytiin läpi kaikki mahdolliset kasvit, joista polttoalkoholia voi tislata. Pohjoismaissa ehdolla olivat sokerijuurikas, peruna, vehnä, ohra, viljan olki, järviruoko ja energiapaju. Järviruoko vaihtui pian helpommin viljeltävään ruokohelpiin. Vaikka biomassa, sen energiaviljely, etanoli, myynti ja vienti ovat talouden tyypillinen arvoketju, Euroopan unioni vierastaa ketjua tukipolitiikassaan. EU pelkää energiaviljelyn vaikeuttavan maataloutta, pelkää sen vievän peltoa ruuan tai rehun tuotannolta. Yhdysvalloissa energiaviljelyä katsotaan toisin, biotalouden tuotepaletin näkökulmasta. Amerikkalainen nyrkkisääntö on että ostamastaan ja jalostamastaan tonnista maissia, tislaamo voi myydä 378 litraa etanolina ja 309 kuivakiloa rehuna (mäskinä). Paletin etanoli myydään autoilijoille, paletin rehu myydään sikatiloille. Vaikka öljyn maailmanhinta on ollut alhaalla jo vuoden päivät, Yhdysvaltain etanolin tuotanto laajenee. Bioetanoli lavensi energiaviljelyn käsitettä. Pellolla ei kasvateta pelkästään bioenergiaa vaan myös karjanrehua. Tai päinvastoin: karjanrehun ohella pellon tuotteesta saadaan myös poltonestettä. Taloustieteilijät puhuvat biotalouden kaskadisuuseli köngäs-periaatteesta. Biotalous on kuin toisiaan seuraavien koskien ketju pitemmässä könkäässä. Köngäs valjastetaan koskittain (esimerkiksi etanoliksi ja mäskiksi). Köngästä ei padota kokonaan yhtä tarkoitusta varten (koko bioenergia polttoon). USA:ssa tästä ajattelusta hyötyjiä eivät olleet pelkästään autoilijat ja maissin viljelijät vaan etenkin karjan kasvattajat. Toisin kuin EU olisi ennustanut, peltojen energiaviljelyllä Yhdysvaltain maatalous itse asiassa vahvistui. Suomeen on 2010-luvulla suunnitteilla kaksi energiaviljelyyn perustuvaa etanolitehdasta, toinen Salpausselälle Kouvolaan ja toinen Pohjois-Pohjanmaalle Sieviin. Suomen Bioetanoli Myllykoskella perustaa koko tuotantonsa viljan olkeen. Sievi Biofuels yhtiön raaka-aineita ovat ruokohelpi, viljan olki ja täytteenä metsäbiomassa. Kummankaan laitoksen yhteydessä ei juuri puhuta biotalouden tuotepaletista tai kaskadisuudesta. Ja kummankin laitoksen rahoitus takkuaa. Yhdysvaltain energiaviljelystä, etanolista ja myytävästä arvomäskistä kannattaisi ottaa oppia. VELI POHJONEN MIELIPIDE VELI POHJONEN on maatalousja metsätieteiden tohtori sekä agronomi. Hän on toiminut Helsingin yliopiston metsänhoitotieteendosenttina vuodesta 1989, erikoisalanaan energiametsätalous. Pohjonen on työskennellyt kotimaan lisäksi kansainvälisissä maaja metsätaloudenasiantuntijanatehtävissä mm. Sudanissa, Etiopiassa, Tansaniassa, Sambiassa ja Armeniassa. KATJA SORMUNEN
• 30 FARMI 8/2015 YMPÄRISTÖ JA ENERGIA SUOMALAISEN BIOKAASUNTEKNOLOGIAN edelläkävijä Metener Oy esitteli uutta kuivamädätystekniikkaansa KoneAgria-näyttelyssä. Metener Oy:n kuivareaktori palkittiin KoneAgrian kolmen tähden uutuutena. Kuivareaktori on ensimmäinen reaktorityyppi, joka voi olla koskematta jopa 3–6 kuukautta. Helppokäyttöinen laitos täytetään ja tyhjennetään, kuten säilörehuauma. Kuivareaktori hyödyntää tehokkaasti hitaasti hajoavat kuivat biomassat, joita ei voi hyödyntää muilla biokaasutustekniikoilla. Muun LUONNONVARAKESKUS (LUKE) selvittää kaksivuotisessa tutkimushankkeessa, mitä eri elintarvikkeiden alkutuotannossa, jalostuksessa ja jakelussa tapahtuu, kun sähkönjakelussa on eripituisia häiriöitä. Näin ongelmiin voidaan varautua ja minimoida tuotannon keskeytykset. Lokakuun alkupäivinä Suomen yli pyyhkäissyt Valio-myrsky muistutti jälleen, miten tärkeää on varautua sähkönjakeluhäiriöihin. Niiden vaikutukset elintarvikeketjulle voivat olla hyvin vakavia ja laajoja ja aiheuttaa suuria käytännön ongelmia sekä taloudellisia menetyksiä, Luke kertoo tiedotteessaan. Selvityksessä haetaan myös tuotantoketjujen heikot lenkit ja tuotetaan parannusehdotuksia. Sähkönjakeluhäiriöiden vaikutukset elintarviketuotannon jatkuvuuteen -selvityksen ovat tilanneet Huoltovarmuuskeskus sekä maaja metsätalousministeriö. www.luke.fi muassa suojavyöhykenurmet ja kuivalanta saadaan tehokkaaseen käyttöön. Yrityksen mukaan kuivareaktori sai messujen aikaan todella paljon kiinnostusta. Biokaasuun keskittyi messuilla myös jyväskyläläinen BioGTS Oy, joka esitteli muun muassa uutta Bioboksi-innovaatiotaan. Avaimet käteen -perusteella toimitettava biokaasulaitos soveltuu erityisesti liikennekaasun tuotantoon pienissä kokoluokissa. Biokaasun ympärillä on pöhinää, sen saattoi huomata näyttelyn tarjonnastakin. Biokaasulaitoksen pienoismalli BioGTS:n osastolla. MIMMI VIRTANEN PI XA BA Y
• 31 FARMI 8/2015 YMPÄRISTÖ JA ENERGIA LÄMMITYSÖLJY ON halventunut maailmanmarkkinahintojen pudotessa, ja monien asiantuntija-arvioiden mukaan hinnat maailmanmarkkinoilla saattavat pysytellä alhaalla myös pitkälle eteenpäin. Öljylämmittäjien kannattaakin nyt käyttää öljylaskussa säästyvät eurot huoltoihin ja remontteihin, toteaa Öljyalan Palvelukeskus. Lämmitysöljyn litrahinta on tänä vuonna liikkunut keskimäärin 80 sentin tuntumassa. Hinnat ovat laskeneet vuoden takaisesta noin neljänneksen ja toissa syksystä yli 30 prosenttia. Keskiverto öljylämmittäjä on saavuttanut noin 600–800 euron säästön vuositasolla, jos verrataan muutamaan edelliseen vuoteen. – Säännöllisesti huollettu lämmitysjärjestelmä on huoltamatonta energiatehokkaampi eikä siis tuhlaa energiaa. Kun huolloista huolehditaan, järjestelmä toimii kuten pitää ja öljyä kuluu vähemmän, korostaa erityisasiantuntija Eero Otronen. Öljypoltin tulee huoltaa joko kahden vuoden välein tai 5 000 öljylitran kulutuksen jälkeen riippuen siitä, kumpi rajapyykki saavutetaan ensiksi. Yli kymmenen vuotta vanha poltin tulisi huoltaa vuosittain, ja 15–20 vuotta vanha poltin olisi korkea aika vaihtaa uuteen. Oleellista on kattilan kunto, ja yli-ikäinen kattila kannattaakin vaihtaa uuteen. Näin parannetaan energiatehokkuutta sekä pienennetään öljynkulutusta. Uuden kattilan hyötysuhde voi olla jopa kymmeniä prosentteja vanhaa parempi. Uusimista on aika ruveta suunSäännöllisesti huollettu lämmitysjärjestelmä on huoltamatonta energiatehokkaampi. VALTIONEUVOSTO ON hyväksynyt nitraattiasetukseen esitetyt lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden hyödyntämistä, varastointia ja käsittelyä koskevat muutokset. Muutoksilla pyritään helpottamaan maatalouden kustannuspaineita kuitenkaan heikentämättä vesiennittelemaan, kun vanhalla kattilalla on ikää 20–25 vuotta, Öljyalan Palvelukeskus suosittelee. Öljyalan Palvelukeskus Oy on etuja yhteistyöjärjestö Öljyja biopolttoaineala ry:n omistama yritys. Järjestön päämääränä on edistää nestemäisten polttoaineiden vastuullista käyttöä ja osallistua kestävän energiatulevaisuuden kehittämiseen. www.oil.fi suojelun tasoa. Muutokset tulevat voimaan välittömästi. Nitraattiasetuksen tarkoituksena on eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin PI XA BA Y olevien päästöjen rajoittaminen, ja sillä pannaan kansallisesti täytäntöön EU:n nitraattidirektiivi. www.ym.fi
• 32 FARMI 8/2015 KOULUTUS 1. Kuka olet? Richard Lindroos, 17-vuotias leipurikondiittoriopiskelija Myrskylästä. 2. Mitä opiskelet ja missä? Opiskelen toista vuotta elintarvikealan perustutkintoa Porvoon ammattiopistossa. 3. Miten päädyit opiskelemaan alaa? Päädyin alalle, koska olen aina pitänyt leipomisesta. Jo alakouluaikoina leivoin paljon aina koulun jälkeen. Tykkään laittaa ruokaa, ja leipuri-kondiittorin tutkinto mahdollistaa työskentelyn niin leipomokuin kokkipuolellakin. 4. Millaista opiskelu on käytännössä? Ensimmäisenä vuonna käymme alkuun läpi perusasioita elintarvikealalta. Liikkeelle lähdetään juuresten kuorinnasta, säilömisestä ja kalan perkaamisesta. Leipomo-opinnoissa tutustumme raaka-aineisiin, suhteisiin ja sovellamme ohjeita. Ensimmäisenä vuonna meillä on myös elintarviketeoriaa. Toisena vuonna opiskelu tapahtuu pääosin koulun leipomossa. Teemme suuria määriä leipiä ja pullaa, mutta myös pikkutarkkaa työskentelyä, kuten kakkujen koristelua. Erikoisruokavaliot ja allergiat huomioivaa leivontaa opettelemme myös. Varsinaista erikoistumista leipurikondiittoriopinnoissa ei ole, mutta valitsemalla erilaisia työtehtäviä, voi saada kokemusta haluamistaan jutuista. Työssäoppimisjaksoja on kolme, ne ovat kaikki pituudeltaan 2 kuukautta. Ensimmäisenä vuonna ollaan jossakin elintarvikealan liikkeessä, toinen vuosi leipomossa ja kolmas konditoriassa. Työskentelen nyt koulun ohella á la carte -kokkina ABC:n ravintolassa, jossa suoritin ensimmäisen vuoden harjoitteluni. 5. Mitä ala vaatii opiskelijalta? Ainut, mitä vaaditaan, on kiinnostus ja halu oppia. Koulussa kyllä oppii tarvittavat taidot. Luokallamme aloitti parikymmentä opiskelijaa, mutta nyt meitä on reilu kymmenen. Osa on todennut, ettei ala ole heitä varten. Olen luokkamme ainut miespuolinen henkilö, ja miehille olisi leipomoalalla enemmänkin kysyntää. 6. Mikä sinusta tulee isona? Leipuri-kondiittori voi työskennellä esimerkiksi konditoriassa, teollisuusleipomossa, ravintolassa tai pitopalveluyrityksessä. Eniten minua kiinnostaisi työskennellä paikassa, jossa pääsisin sekä tekemään ruokaa että leipomaan. Oman yrityksen perustaminenkaan joskus tulevaisuudessa ei ole poissuljettua. Pitäisi vaan saada pikkuveli houkuteltua catering-alalle! MIRJAM RUPONEN
• 33 FARMI 8/2015 KOULUTUS Satu Näykki ProAgria LänsiSuomesta. Oppaaseen on koottua paljon tietoa muun muassa sairauksien ennalta ehkäisyyn, joka on luomussa tärkeää. Hyvinvointiin ja olosuhteisiin liittyvät konkreettiset investoinnit ovat satsaus tuotannon tehostumiseen. – Hyvillä olosuhteilla pyritään mahdollistamaan lajin luonnonmukaista käyttäytymistä, mikä vähentää eläinten stressiä ja pitää yllä hyvää vastustuskykyä. Olosuhteiden MIRJAM RUPONEN AMMATTIMAISISTA YLI sadan uuhen lammastiloista on luomutuotannossa tällä hetkellä noin 45 prosenttia. Lampaiden ja vuohien luonnonmukaisen tuotannon hyvät toimintatavat -oppaaseen on koottu luonnonmukaisen tuotannon tavoitteita, yleisiä ohjeita ja parhaita toimintatapoja. Opas sisältää ohjeita eläinaineksen, olosuhteiden, ruokinnan ja rehustuksen, laiduntamisen ja laidunrehun kehittämiseen. Lisäksi oppaassa on hyviä toimintaPROAGRIA ESITTELI KoneAgriassa Tampereella muun muassa pienryhmätoimintaa, jonka avulla on mahdollista parantaa tilan kannattavuutta. – ViljelyKasvu-ryhmä on oikea foorumi niille yrittäjille, jotka haluavat kehittää omaa johtamisosaamista ja samalla yritystoimintaansa. Pienryhmässä kasvintuotantoa kehitetään omia tuloksia analysoiden ja havaintoja tekemällä. Ryhmässä syvennytään käytännön kokemusten jakamiseen ja sen kautta hyvien johtamistapojen kehittämiseen ja päätösten tekemiseen omalla tilalla. Pienryhmätoiminnasta on saatu paljon positiivista palautetta ja viime kesänä ProAgria Etelä-Suomen alueella oli mukana jo runsaat 70 tilaa, kertoo palvelupäällikkö Timo Mallinen ProAgria Etelä-Suomesta. Benchmarking-pienryhmätoiminta on osa ProAgrian asiantuntijapalveluja. Pienryhmän tavoitteena on löytää parhaita käytäntöjä ja oppia toisilta. Pienryhmissä ympäri Suomea aiheina ovat olleet muun muassa investointien hallinta, nurmentuotannon tehostaminen, lehmien hedelmällisyys ja maatilayrittäjien hyvinvoinnin lisääminen. Kaikki tuotantosuunnat ja teemat sopivat hyvin pienryhmätoimintaan ja monesti niitä perustetaan yrittäjiltä tulleiden tarpeiden perusteella. – Nyt syksyllä aloittaa uusi NurmiNaiset-koulutussarja, johon voi osallistua etäyhteyden välityksellä ympäri Suomea, kertoo pienryhmän vetäjä ja nurmen Huippuosaaja Anu Ellä ProAgria Länsi-Suomesta. Pienryhmän tavoitteena on parantaa sadon laatua ja määrää sekä lisätä yhteistyöverkostoa maaseudun naisten välillä. Lue lisää pienryhmätoiminnasta tai ehdota uuden ryhmän perustamista osoitteessa www.proagria.fi/ kehitystoiminta/ pienryhmatoiminta FR EE IM AG ES tapoja katraan hoitoon, lampaiden käsittelyyn ja karitsojen kasvatukseen. Opas antaa käytännön vinkkejä luomuun liittymisestä sekä tuo esille toimintatapoja luomutuotannossa jo mukana oleville. Oppaan tavoitteena on helpottaa lammasja vuohitilojen siirtymistä luomuun ja lisätä niiden määrää Suomessa. – Lammasja vuohitilan näkökulmasta luomutuotantoon siirtymisellä voi saada enemmän katetta työlleen, toteaa lammasasiantuntija lisäksi liikunta, ulkoilu ja lajille ominaiset rehut auttavat eläintä pysymään terveenä. Lampaat tarvitsevat kunnon rehut kasvaakseen. Vanha uskomus, että lammas elää pelkällä pyhällä hengellä, ei ole enää nykypäivää. Oppaan rahoituksesta on vastannut maaja metsätalousministeriö. Sen voi ladata osoitteesta: www.proagria.fi/luomu
• 34 FARMI 8/2015 HEVOSET OSTETAAN TEURASHEVOSIA Sastamalan Teurastamo Oy Mäkelänkatu 1, 38250 Sastamala 040 748 2633 www.sastamalanteurastamo.fi Maaseudun aikakauslehti. HEVOSTIETOKESKUKSEN NETISSÄ käytettävä hevosten ruokintalaskuri on uudistunut. Hopti-ruokintalaskurilla on nyt mahdollista laskea varsinaisten ravintoaineiden lisäksi hevosen sokerin ja tärkkelyksen sekä seleenin saanti päivittäisestä rehuannoksesta. Sokereita hevoset saavat eniten karkearehuista, mutta myös teolliset rehuseokset, melassi ja melassileike sisältävät niitä. Tärkkelystä hevoset saavat eniten viljaväkirehuista. Sekä sokeri että tärkkelys ovat hevoselle liiallisina määrinä haitallisia. SeleeMESTARIKASVATTAJAT ON uudenlainen 1000 osuuteen jaettu hevoskimppa, joka tarjoaa helpon ja edullisen tavan perehtyä ravihevosten kasvatukseen. Kimppa valitsee ja vuokraa kasvatuskäyttöön kaksi lämminverija kaksi suomenhevostammaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Kimppa toimii syntyvien varsojen kasvattajana. Varsat opetetaan ja myydään huutokaupassa 1,5-vuotiaina. Kimppaa vetää Raviliigasta tuttu Pauliina Raento. Kimppa tarjoaa kiinnostavaa uutta tietoa niin ravihevosten kasvatuksen ensikertalaisille kuin kokeneille konkareillekin. Osakkaiden kokemuksia, tietoja ja taitoja kerrytetään tiedotteiden, asiantuntijaluentojen ja teematapaamisten välityksellä. Kimpalle mahdollisesti kertyvät kasvattajapalkinnot lahjoitetaan raviurheilun nuorisotoiminnan tukemiseen Suomen Hippoksen välityksellä. Yksi osuus maksaa 150 euroa, eikä muita kuluja tule. Kimppa on määräaikainen ja päättyy vuoden 2018 loppuun mennessä. Toteuttamisessa ovat mukana Hevosopisto, Ylä-Savon ammattiopisto, Hämeen ja Pohjois-Savon hevosjalostusliitot ja Suomen Hippos. www.mestarikasvattajat.fi ni puolestaan on hevosille elintärkeä hivenaine, mutta liiallisesti saatuna myrkyllinen. Luotettavan ruokintasuunnitelman laatiminen edellyttää rehuanalyysin teettämistä ruokinnassa käytettävästä karkearehusta. Analyyseja tekevät erilaiset tutkimuslaboratoriot. Rehun sokeripitoisuus määritetään samassa yhteydessä. Seleenimääritys tulee yleensä tilata erikseen. Hoptin mukana tulee myös nettiruokintaopas. www.hevostietokeskus.fi MIMMI VIRTANEN
• 35 FARMI 8/2015 HEVOSET www.facebook.com/sta ansberg 2.11. Jyväskylä 3.11. Tampere 4.11. Helsinki ja Oulu 5.11. Lahti 6.11. Kaustinen ja Kuopio 7.11. Kouvola (Kymenlaakso-ajo & Kouvola-ajo) 8.11. Joensuu ja Ylivieska 9.11. Pori 10.11. Tampere 11.11. Forssa ja Helsinki 12.11. Kouvola 13.11. Lahti ja Turku 14.11. Seinäjoki (Kasvattajakruunu) 15.11. Helsinki ja Jyväskylä 16.11. Oulu 17.11. Tampere 18.11. Helsinki ja Rovaniemi 19.11. Lahti 20.11. Jyväskylä ja Kuopio 21.11. Helsinki (Käpylä Grand Prix) 22.11. Kouvola 23.11. Seinäjoki 24.11. Tampere 25.11. Helsinki ja Pori 26.11. Lahti 27.11. Forssa, Joensuu ja Kaustinen 28.11. Turku (Kasvattajakruunu) 29.11. Lappeenranta ja Ylivieska 30.11. Oulu 1.12. Tampere 2.12. Helsinki 3.12. Kouvola 4.12. Pori ja Seinäjoki 5.12. Jyväskylä (Toto76-finaali) 6.12. Kaustinen ja Turku HEVOSALA MUUTTUU ja uudistuu, mutta yhteiskunnallisesta merkityksestä, tulevaisuuden kysynnästä ja yrittäjyydestä on alalla vain vähän tietoa. Näistä lähtökohdista käynnistyy vuoden 2016 alussa valtakunnallinen Uudistuva hevostalous -hanke. Toteuttajatiiminä ovat Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Luonnonvarakeskus ja Hippolis. Hanke keskittyy kysyntäja kuluttajakartoituksiin, hevosyrittäjyyteen, hevosalan arvoihin ja toimialojen välisiin ideamyllytyksiin. – Asiakaslähtöisyys on avainsana. Asiakkaiden tarpeiden tunnistamisesta yrittäjä käärii toimeentulonsa. Työllistävyyskartoitukset ja faktatietojen päivittäminen ovat olennaisia kun haetaan asemaa ja uskottavuutta suhteessa muihin elinkeinoihin, sanoo Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskus Lukesta. Selvityksistä syntyy oppaita ja keskustelunavauksia. Erityisen tärkeää on yhteistyö alueellisten hevostoimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Viestintä on keskitetty Hippolikselle. – Tiedonvälitys tapahtuu yhä enemmän netin, verkkolähetysten ja videoiden kautta. Toivomme aktiivista osallistumista ja intoa tarttua uusiin avauksiin, kannustaa Anne Laitinen Hippoliksesta. Mukana yhteistyössä ovat myös Suomen Hippos, Suomen Ratsastajainliitto, MTK, ProAgria, Suomen Ravivalmentajat, Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto SHKL ja Hevosopisto. Rahoitusta hankkeelle on saatu MannerSuomen maaseudun kehittämisohjelmasta. www.hippolis.fi SU OM EN H IP PO S / SO N JA H OL M A
• 36 FARMI 8/2015 S yyskuussa 2013 tuli tietoon yrityskauppa, jossa Westas Group Oy osti Koskella sijaitsevan Raunion Saha Oy:n, porilaisen Pihlavan Saha Oy:n sekä Raunio Bioenergia Oy:n. Muodostui uusi kotimainen sahayritys, jota johtaa Koski Tl:stä käsin pääomistaja ja toimitusjohtaja Pekka Kopra. Molemmilla konsernin sahoilla on pitkä historia. Pitkät asiakassuhteet ovat positiivisen markkinan ohella helpottaneet yrityksen alkutaivalta. ? Tällaiset yritysjärjestelyt onnistuvat, kun ajoitus on Kaksi vuotta sitten toimintansa aloittanut Westas Group Oy on yksi kotimaan merkittävimmistä sahayrityksistä. Tapasimme konsernin johtajan, Pekka Kopran tänä vuonna 140-vuotista taivaltaan juhlivalla Pihlavan sahalla. kohdillaan. Tänään kaikkien asioiden järjestäminen olisi ollut paljon vaikeampaa, Pekka Kopra pohtii. Kosken ja Pihlavan sahat tuottavat yhteensä noin 380 000 kuutiota sahatavaraa vuodessa. 60 prosenttia tuotannosta on kuusisahatavaraa. Prosessi sujuvaksi ja laadut yhteen Kopran mukaan kaksi vuotta on uuden konsernin muodostumisessa lyhyt aika. Aika on mennyt lähinnä käytännön asioiden hoidossa. Hallinto on keskitetty pääkonttorille Koskelle, samoin taloushallinto, myynti ja puunhankinnan johto. Pihlavan sahasta on tullut tuotantoon keskittyvä yksikkö. ? Täällä otetaan vastaan tukkeja ja tehdään niistä lankkuja. Sitä asiaa hoitaa täällä kohtuullisen kompakti porukka, Kopra sanoo. Tällä hetkellä Pihlavassa työskentelee tuotannossa 43 henkilöä. Koko konsernissa on noin 130 työntekijää. Välillisesti työllistetään toinen mokoma muun muassa kuljetusja hakkuukoneyrittäjiä. Westas Groupissa on kaikessa hiljaisuudessa tehty melko mittaviakin investointeja. Esimerkiksi Pihlavassa isompiin ja pienempiin perusparannuksiin on laitettu noin 2,5 miljoonaa euroa. Kuivauskapasiteettia on lisätty, joka on mahdollistanut tuotannon kasvattamisen 25 prosentilla. ? Elinvoimaisena pysyäksemme tuottavuutta on pitänyt parantaa volyymia kasvattamalla. Kuivaamon lisäksi on tehty raaka-aineen käyttösuhteeseen liittyviä investointeja, ja sujuvoitettu prosessia tuotannon pullonkauloja karsimalla. ? Raaka-aine on 70 prosenttia kaikista kustannuksistamme. Aiemmin raakaaineen käyttösuhde oli 2,25, TEKSTI JA KUVAT: MIMMI VIRTANEN
• 37 FARMI 8/2015 suaalisilla asioilla, tämä pitää saada hyödynnettyä niin, että asiakas on valmis maksamaan, Kopra painottaa, ja sanoo, että myös hyvä brändi tuo vakautta suhdanteisiin. ? Hyvä tuote käy kaupaksi myös huonompana aikana paremmin. Puunhankintaketju omissa käsissä Pekka Kopra sanoo, että sahatavaramarkkinoilla yritys kilpailee pitkälti ruotsalaisten ja venäläisten valmistajien kanssa. Sahaajan näkökulmasta kotimaassa kovin kisa käydään puunhankinnassa. ? Kilpailu raaka-aineesta on ollut merkittävämpää kuin kilpailu markkinoilla. Jokainen koittaa saada oman osuutensa ostettua. Westas Group hankkii vuosittain lähes miljoona kuutiota puuta länsisuomalaisista metsistä. Suurin osa puusta hankitaan yksityisiltä metsänomistajilta metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppana. ? Olemme yrittäneet olla mahdollisimman itsellisiä puun hankinnassa. Parhaiten prosessi on hallinnassa, kun itse hoidamme puukaupan, hankinnan ja toimitukset. Merkittävä syy puuhankinnan pitämiseen omissa käsissä on myös se, että näin saadaan itselle hakkuun yhteydessä syntyvät bioenergiajakeet. Konsernin biopolttoainepuoli on oma liiketoimintakokonaisuutensa, joka hyödyntää metsästä syntyvien jakeiden lisäksi sahausprosessissa syntyvää purua ja kuorta. ? Sahateollisuuden kannattavuutta voidaan parantaa, kun hyödynnetään bioenergian myyntipotentiaali. Raunion sahalla oli jo jäsentäytynyt bioenergiaosaaminen, mutta Pihlava tarjosi uuden laajenemisen mahdollisuuden. Kopra sanoo, että Lounais-Suomen alueella on erinomaiset mahdollisuudet kehittää bioenergialiiketoimintaa. Jo nyt biopolttoaineita toimitetaan useimpiin – Satakunnan kuusisahatavara on maailmanlaajuisestikin hyväksi todettua. Ei voi moittia mäntykään, mutta etenkin kuusiraaka-ainealueena tämä on erinomainen, Pekka Kopra sanoo. Taustalla vuonna 1901 valmistunut saharakennus. Westas Groupin muodostavat Westas Raunio Oy, Westas Pihlava Oy ja Westas Bioenergia Oy. Toisena pääomistajana on A. Ahlström Kiinteistöt Oy. Hakkuiden ja sahauksen sivutuotteet saadaan hyödynnettyä biopolttoaineina. Lähes kaikki hake lähtee Pihlavan sahalta Raumalle selluja paperiteollisuuteen. nyt se on saatu tiputettua noin 2,0 tasolle. Pienelläkin rahalla tuotantokapasiteettia ja tehokkuutta saadaan nostettua. Paljon työtä tehdään nyt sen eteen, että molempien sahojen tuotteet saataisiin laadullisesti, ulkonäöllisesti ja imagollisesti vastaamaan toisiaan. Konsernin tuotannonsuunnittelu tehdään Koskelta käsin. Tuotanto-ohjeistukset saadaan Pihlavaan sähköisesti. Tekniset apuvälineet ja toiminnanohjaus ovat arkipäivää nykysahalla. Laatukin tehdään konenäön kautta. Tuore sahatavara lajitellaan kameroilla ulkonäön ja mitan puolesta. Kuivauksen jälkeen tehdään vielä tarkistuslajittelu. ? Suomalainen sahatavara erottuu ulkonäöllä ja vijatkuu ?
• 38 FARMI 8/2015 lähikuntien kaukolämpöä ja sähköä tuottaviin energialaitoksiin. ? Nyt on menossa pienempiä ja suurempiakin hankkeita, jotka lisäävät biopolttoaineiden kysyntää tällä alueella. Bioenergiapuolta ei kuitenkaan voi yksinään kasvattaa, vaan toiminta on sahatavaravetoista. ? Biopuoli kulkee tasan tarkkaan perustuotannon nuorassa. Jos tehdään vähemmän sahatavaraa, saadaan myös vähemmän biopolttoainetta. Jalostus ei ole vientiyritystä varten 85 prosenttia kaikesta Westasin sahatavarasta menee vientiin. Isoja markkinaalueita ovat Keski-Eurooppa, Pohjois-Afrikka ja Lähiitä sekä Aasia. ? Olemme tällainen sahatavaran bulkkituottaja, vaikka haluammekin tehdä laatua ja asiakaslähtöisesti. Ei ole minkäänlaista jalostusta, ei höyläystä, kyllästystä, ei muutakaan. Se jo ajaa meidät vientiyritykseksi, Kopra sanoo. Yrityksen suurimpiin vientimaihin lukeutuvat muun muassa Japani, Egypti ja Saksa. ? Tärkeintä vientimaata ei voi määrittää, sillä myös pienemmät vientimaat voivat olla erittäin tärkeitä jonkin tuotesegmentin kannalta. Esimerkiksi Kiinaan on viime vuosina mennyt paljon kuusisivulautoja. Sahatavaraa ei voida tehdä niin, ettei sitä syntyisi. On kaiken kaikkiaan vaikeaa myydä mitään, jos yksi osa-alue ei toimi. Egypti on hyvä esimerkki. Sinne menee alempilaatuista sahatavaraa, ja koska nyt sinne on ollut vaikea myydä, takkuaa vähän muuallakin. Iso osa sahatavarasta lähtee maailmalle läheisestä Mäntyluodon satamasta. ? Suomi on sahatuottajan näkökulmasta vähän saarivaltio, koska lähes aina tavara lähtee laivalla. Pyrimme hyödyntämään hyvää sijaintia Mäntyluodon sataman lähellä. Tuo melkoisen edun, jota on vaikea tuotantokustannusten kautta edes hakea. Puunkäyttö Suomessa tulee lisääntymään selluteollisuuden investointien myötä. Kun metsistä hakataan sellupuuta, tulee tarjolle väistämättä myös enemmän tukkia. Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, että kotimaisten sahojen tulisi nostaa jalostusastetta. Koprasta tämä tuntuu ristiriitaiselta. ? Suomesta on purettu valtavia määriä jatkojalostuskapasiteettia. Jos jalostus olisi joku ratkaisu, miksi sitä ei jatkettu? Alalla voi pärjätä myös toimijana, mielestäni jalostuspuoli ei mitenkään ratkaise menestystä. Kopra sanoo, että jalostukseen liittyy aina palvelua, ja palvelua on vaikea Suomesta käsin tarjota. Kotimaassakin Westas toimii mielellään teollisten asiakkaiden kanssa. ? Tänä päivänä halutaan pieniä määriä tiettyä tuotetta. Ei iso yksikkö pysty niitä toimittamaan, jatkojalostus onkin nyt keskittynyt pienemmille paikallisille toimijoille. Mielestäni on menty terveempään suuntaan. Pitkät perinteet sahalla ja suvussa Pihlavan saha täyttää tänä vuonna 140 vuotta. Tämän kunniaksi saha avasi elokuussa ovensa kaikelle kansalle ja päästi halukkaat tutustumaan toimintaa. Vaikkei tapahtumaa juuri mainostettu, kävi sahaan tutustumassa noin 450 vierasta. ? Sahalla on pitkä historia ja pitkät perinteet. Ajateltiin, että kun niinkin kauan on töitä tehty, täytyy se jollain tavalla huomioida, Kopra naurahtaa. Juhlat juhlittiin 1901 rakennetussa saharakennuksessa, joka sai ennen juhlaa pintaansa uuden punamultamaalin. Museoviraston suojelema rakennus ansaitsisi Kopran mukaan oman luvun jo itsessään. ? Haasteita liittyy tietenkin tähän vanhaan rakennukseen, mutta hyvin modernikin tuotanto tänne sopii. Jos on pitkät sahausperinteet Pihlavassa, niin on myös Kopran suvussa. Kopran isänisä asettautui sodan jälkeen Juupajoelle Pohjois-Hämeeseen ja perusti sinne sahan. Hänen isänsä Keijo Kopra ja tämän veli jatkoivat toimintaa, kunnes saha 80-luvun lopulla myytiin Yhtyneille Paperitehtaille. Tänä päivänä kyseinen yksikkö on UPM:n Korkeakosken saha. Vuonna 1990 Keijo Kopra osti Vierumäen Teollisuus Oy:n. Vuosikymmenen loppupuolella Otaniemessä puutekniikan diplomi-inPihlavan sahalle saapuu päivittäin noin 35 puunkuljetusautoa. Sahatavaraa lähtee suurin piirtein puolet tästä rekkamäärästä. Biopolttoaineita, kuten haketta, purua ja kuorta lähtee noin 15 rekka-autollista.
• Hawk 25 KLAPIKONEET Hakki Pilke Hawk 25 on ketterä klapikone kotija mökkikäyttöön, joka on helppo ja kevyt kuljettaa sinne missä puutkin ovat vaikkapa mönkijän perässä. Hydraulisten toimintojen ansiosta kone on erittäin huoltovapaa. Hakki Pilke Hawk 25 on käyttäjäystävällinen ja hintaansa nähden tehokas klapikone. Maaselän Kone Oy • Valimotie 1 • 85800 Haapajärvi • Puh. 08 772 7300 www.maaselankone.fi Kampanjahintaan 5990 € alv. 0% Hawk 25 Tule tutustumaan Hawk 25 -klapikoneeseen Metsämessuille Helsingin messukeskukseen 6.-8.11.2015 osastolle 6d91. Jälleenmyyjä: sinööriksi opiskellut Pekka Kopra meni töihin isänsä yritykseen. ? Vähän on mielikuvituksen puutetta, että olen tällä alalla. Kukaan ei ole alalle painostanut, mutta ei sitä oikein muuta osannut miettiä, kun on aina sahan vieressä asunut, hän sanoo. Vierumäen Teollisuus -konsernin laajetessa Pekka Kopra ehti olla mukana muun muassa liimapuunvalmistuksessa sekä puupakkauspuolen ja pelletin valmistuksen käynnistämisessä. Vuonna 2005 hänestä tuli nimensä Versowood Oy:ksi muuttaneen yrityksen toimitusjohtaja. Kopra ehti toimia seitsemän vuotta konsernin johdossa, kunnes omien sanojensa mukaan lähti omille teilleen, ja ajautui takaisin sahapuolelle. Osakkaana Versowoodissa Kopra on edelleen. Vuodesta 2012 Versowoodia on johtanut hänen veljensä Ville Kopra. ? Oma yritys oli vähän sattumien summa. Ei ole huonosti käynyt, vaikka vaaratilanteita on ollut paljon. Olen tyytyväinen, mutta kyllä tässä pitää joka päivä uudelleen reipastua, että homma pysyy kasassa. • Pihlavan saha porskuttaa vaikeuksista huolimatta RUOTSALAISEN FREDRIKSFORS Aktiebolag Porin Pihlavaan rakennuttaman nelikehäisen höyrysahan kone käynnistyi ensi kertaa huhtikuussa 1875. PIHLAVAN SAHA on aina ollut vientiyritys, jo 1800-luvun puolella Reposaaren kautta kuljetettiin 90 prosenttia sahatavarasta ulkomaille. ALKUVUODET SAHA tahi kannattavuusongelmien kanssa ja vaihtoi pari kertaa omistajaa. Vuonna 1880 saha siirtyi göteborgilaisen Wil. Röhss & Co:n haltuun, ja yhdeksän vuotta myöhemmin sen osti Antti Ahlström. MAALISKUUN 1900 suurpalossa saha tuhoutui lähes kokonaan. Uuden sahan valmistuttua alkoi nousukausi. Vuonna 1915 viereen rakennettiin uusi suursaha ja tuotanto kaksinkertaistui. SOTA KOETTELI sahaa, mutta 1940-luvun lopulla tuotanto lähti taas nousuun mm. uuden kuitulevytehtaan vauhdittamana. 60–70 luvulla tuotantoa uudistettiin kovalla kädellä. 80-luvulla keskityttiin massasahaukseen, ja 1986 Pihlavan sahaa uhkasi lakkauttaminen. Toiminta saatiin kuitenkin jatkumaan työntekijöiden tekemän tuotannontehostamisehdotuksen myötä. HALUATKO TIETÄÄ lisää sahan vaiheista? Käy katsomassa sahan historiasta kertova video osoitteessa www.westas.fi. Lähteet: Porin kaupungin ja Westas Groupin www-sivut.
• 40 FARMI 8/2015 K onkreettinen esimerkki puun uudenlaisesta hyödyntämisestä on puusta valmistettu kipsi. Se on tavallisen raskaan kipsin sijaan kevyt ja hengittävä, uudelleen muotoiltavissa sekä myrkytön. Lisäksi sen läpi voidaan ottaa röntgenkuva. Kyse ei ole tulevaisuuden biotaloudesta vaan Onbone-yhtiön kehittämästä Woodcast-materiaalista, joka on jo käytössä lukuisissa sairaaloissa Suomessa ja ulkomailla. Woodcast on yksi Uusi puu -hankkeen keräämistä esimerkeistä. Puupohjaisten tuotteiden tunnettuutta edistävä hanke on koonnut verkkosivuilleen jo olemassa olevia tuotteita, jotka on valmistettu puusta. Eri puolilla Suomea on myös kiertänyt hankkeen kokoama näyttely, jossa on voinut tutustua näihin esimerkkeihin konkreettisesti. Esimerkein halutaan esitellä puumateriaalin monipuolista käyttöä sellaisissakin sovelluksissa, jotka ovat jo vanhoja tuttuja, mutta eivät välttämättä tule mieleen biotaloudesta puhuttaessa. Megatrendit ohjaavat kysyntää Kuluttamista ja ihmisten käyttäytymistä muuttavat useat maailmanlaajuiset isot ilmiöt, megatrendit. Megatrendit vaikuttavat siihen, millaisille tuotteille tulevaisuudessa on kysyntää, ja mihin resursseja on suunnattava. Väestönkasvu asettaa rajat resurssien käytölle, voimakkaana jatkuva globaali kaupungistuminen sekä digitalisoituminen vaikuttavat tavaroiden ja palvelujen kysyntään sekä logistiikkaan. Ruoka ja tavarat tuotetaan usein kaukana asutuksesta ja ne on pakattava turvallisesti ja kuljetettava tehokkaasti. Puupohjaiset pakkausmateriaalit vähentävät hävikkiä, säilyttävät ruoan pidempään ja ovat kevyempiä ja silti kestävämpiä vähentäen kuljettamiseen vaadittavaa energiaa. Yhden ja kahden hengen talouksien määrän kasvaessa sekä valmisja take away -ruoan syömiTEKSTI: VILLE SILEÄKANGAS JA TIMO NURMI KUVAT: TIMO NURMI Puusta valmistetut biotuotteet ovat yksi tärkeimpiä teollisuudenaloja Suomen kansantaloudessa. Metsäalalla on vuosikymmenien kokemus puukuidun hyödyntämisestä. Esimerkiksi puukuituun perustuvaa pakkausmateriaalia tuotetaan Suomessa jo nyt kolme miljoonaa tonnia vuodessa. Kansainväliset arvoketjut, joissa raaka-aineista jalostetaan tuotteita, tarjoavat erinomaisia kasvumahdollisuuksia suomalaiselle puupohjaiselle bioteollisuudelle.
• 41 FARMI 8/2015 sen lisääntyessä puukuidusta valmistetut astiat tulevat korvaamaan uusiutumattomista materiaaleista valmistettuja. Verkkokaupan kasvaessa tavaroiden pakkaaminen lisääntyy. VTT on kehittänyt puusta valmistetun pakkausvaahdon, jolla voidaan korvata styroksia. Kun materiaalit ovat kierrätettäviä, niitä voidaan käyttää jälleen uusiin sovelluksiin. Väestön ikääntyessä myös terveyteen liittyvien tuotteiden ja palveluiden kysyntä kasvaa. Puussa on tunnetusti tuhansia yhdisteitä, joilla on merkittäviä terveysvaikutuksia. Puu korvaa muita materiaaleja Yhdistämällä kierrätetyistä kartonkipakkauksista saatava kierrätyskuitumassa ja sahauksessa syntyvästä purusta keitetty sellu saadaan raaka-ainetta Kotkamillsin valmistamaan laminaattipaperiin, jota käytetään korkeapainelaminaattien valmistuksessa. Niinpä esimerkiksi verkkokauppatilauksen pakkaus voi päätyä osaksi Lappsetin lasten leikkikenttärakenteita. Puulla voidaan korvata monia perinteisesti käytettyjä raaka-aineita, jotka ovat monin tavoin ongelmallisia. Muovipusseja valmistetaan öljystä, ja puuvillan viljely vie paljon vettä ja tilaa ruoantuotannolta. Esimerkiksi muovipussisaaste on merkittävä ympäristön likaaja. Jos kaikki merien muovijäte pakattaisiin muovikasseihin, sitä olisi rannoilla 15 täyttä muovikassillista jokaista maailman merenrantametriä kohden. Suomalaisen Paptic Oy:n uuden teknologian avulla pystytään puusta valmistamaan muovipussin kaltaisia kestävämpiä ostoskasseja. Koivusta on mekkokankaaksi Fibic fubio Cellulose -ohjelman, Aalto-yliopisto kemian tekniikan korkeakoulun sekä Helsingin yliopisto Kemian laitoksen koivuselluloosasta valmistettu kangas on esimerkki tekstiiliteollisuuden ja perinteisen metsäalan symbioosista. Menetelmällä valmistetut tekstiilikuidut ovat vahvempia kuin puuvillatai viskoosikuidut. Menetelmässä raaka-aineena voidaan käyttää kotimaista koivua. Koivua on Suomessa hyvin saatavilla ja se mahdollistaa valmistuksen sellaisessa mittakaavassa, jolla voidaan tyydyttää tulevaisuuden tekstiiliteollisuuden tarpeet. Puupohjainen biotalous on jo suomalaista arkipäivää. Megatrendit luovat lisää mahdollisuuksia puupohjaisten tuotteiden kysynnän kasvulle. Kestävästi tuotettua puuraaka-ainetta Suomessa riittää. Hienoja esimerkkejä löytyy paljon, ja niitä tulee koko ajan lisää. • Mikä Uusi puu? UUSI PUU on yli 20 organisaation yhteinen hanke, jonka tavoitteena on lisätä eri tahojen välistä yhteistyötä sekä ymmärrystä puupohjaisista biotuotteista, niiden yhteiskunnallisista vaikutuksista, taloudellisesta merkityksestä ja kasvunäkymistä. HANKKEESSA ON mukana laaja joukko alan edustajia metsänomistajista eri organisaatioihin, pieniin ja suuriin yrityksiin, oppilaitoksiin, työntekijöihin sekä puupohjaisten tuotteiden käyttäjiin. MEGATRENDIT LUOVAT mahdollisuuden puupohjaisten tuotteiden kysynnän kasvulle. Resurssiniukkuus, voimakkaana jatkuva globaali kaupungistuminen, tavaroiden ja palvelujen kysyntään sekä logistiikkaan vaikuttava digitalisoituminen, väestön ikääntyminen sekä muutokset kulutusvalinnoissa ovat näitä megatrendejä. Puuraaka-aineesta valmistetut tuotteet ja ratkaisut vastaavat monilla tavoin näihin tarpeisiin jo nyt. Lue lisää Uusi puun nettisivuilta: www.uusipuu.fi
• 42 FARMI 8/2015 METSÄ ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRA kehottaa suojaamaan metsästyskoirat hirviekinokokkitartunnalta. Metsästyskoirille kannattaa antaa ennen ja jälkeen hirvenmetsästyskautta loislääkitys, eikä koirille tule syöttää hirven sisäelimiä, kuten keuhkoja tai maksaa. Jos sisäelimiä halutaan antaa koiralle, ne tulee kypsentää hyvin. Heisimatoihin tehoavan loislääkityksen tarkoituksena on, että koira ei vie loista metsään eikä tuo sitä mukanaan. Heisimatoihin tehoavia koirien loislääkkeitä saa apteekeista ilman lääkemääräystä. Ekinokokkiloiset voivat aiheuttaa ihmiselle vaikeasti hoidettavan sairauden, vaikka ihmistartunnat ovatkin harvinaisia. Suurimman käytännön tartuntariskin aiheuttaa koira, jolla on ekinokokkitartunta. – Heisimato ei yleensä vaivaa koiraa, mutta koiran ulosteissa ympäristöön tai koiran turkkiin joutuvat munat voivat tarttua ihmiseen. Tartunta tapahtuu suun kautta esimerkiksi käsien välityksellä. Tartunnan saaneelle ihmiselle muodostuu nesteentäyteisiä toukkarakkuloita sisäelimiin, yleensä keuhkoihin. Rakkula saattaa kasvaa vuosien ajan ja voi olla lopulta tilavuudeltaan useita litroja, sanoo Eviran tuotantoja villieläinterveyden tutkimusyksikön johtaja, professori Antti Oksanen. Epäilyttäviä rakkuloita tai pesäkkeitä sisältävät hirven keuhkot tulisi lähettää mieluiten kokonaisina tutkittavaksi Eviran tuotantoja villieläinterveyden tutkimusyksikköön Ouluun. Loisrakkulat voivat näkyä keuhkojen pinnalla tai ne voivat olla piilossa syvemmällä. Hirviekinokokki (Echinococcus canadensis) on koiraeläinten heisimato, jonka toukkarakkulat elävät hirvieläimissä. Susi on loisen pääisäntä ja hirvieläimet väli-isäntiä. Susi saa loistartunnan syödessään väli-isännän elimissä olevan toukkarakkulan. Väli-isäntäeläin saa loistartunnan niellessään munia ravintokasvien tai veden mukana. www.evira.fi FREEIMAGES
• 43 FARMI 8/2015 METSÄ LUONNONVARAKESKUKSEN TILASTOJEN mukaan metsähakkeen raaka-aineeksi ostetusta energiapuusta oli vuoden toisella neljänneksellä yli puolet karsittua rankaa. Tästä arvokkaimmasta energiapuulajista maksettiin pystykaupoissa 2,6 euroa ja hankintakaupoissa keskimäärin 25,2 euroa kuutiometriltä. Rangan hinta laski pystykaupoissa edelliseltä vuosineljännekseltä 1,3 euroa, eli peräti 34 prosenttia. Hankintakaupoissa yksikköhinta nousi prosentin. Latvusmassaa oli energiapuun kaupasta runsas kolmasosa. Siitä maksettiin pystykaupoissa keskimäärin 3,5 ja hankintakaupoissa 16 euroa kuutiometriltä. Molempien kauppatapojen hinnat nousivat edelliseltä neljännekseltä. Tilastoidut hinnat eivät sisällä valtion tukea, mitä on saatu suurelle osalle kokoja rankapuuta. Nuoren metsän hoitoa ja sen yhteydessä korjattua puuta koskeva valtion tukijärjestelmä muuttui vuoden 2015 toisen neljänneksen aikana. www.luke.fi Asiakastuki: 029 432 409 asiakastuki@metsakeskus.fi www.metsäkeskus.fi JAA METSÄTIETOSI TOIMIJOIDEN KÄYTTÖÖN JAA METSÄTIETOSI, OSALLISTUT ARVONTAAN! Lue lisää www.metsään.fi Anna Metsään.fi-palvelussa valitsemillesi metsäalan toimijoille lupa hyödyntää metsäsi tietoja. Samalla osallistut arvontaan. Kampanja-aika 31.12.2015 asti. AH TI SO RM UN EN
• 44 FARMI 8/2015 METSÄ KONEYRITTÄJIEN LIITTO teki kesällä 2015 koneyrittäjille kyselyn, jolla selvitettiin koneellisen puunkorjuutyön käytännön toiminnan sujuvuutta ja työn muutoksia asiakastahoittain. Selvisi, että metsäkoneenkuljettajat ja yrittäjät tekevät yhä enemmän niitä töitä, joita aiemmin tekivät metsätoimihenkilöt. Näistä töistä maksetaan ani harvoin erillistä hintaa, mikä vähentää huomattavasti koneyritysten kykyä tehdä tulosta. Tällaiset työt liittyvät muun muassa työmaan suunnitteluun, työmaarajojen etsintään, asiakkaan sähköisten toiminnanohjausjärjestelmien käyttöön, puutavaran tuotannon seurantatietojen keruuseen ja raportointiin asiakkaalle, laadunmittauksiin sekä puutavaran mittauksen valvontaan. Kyselyn mukaan koneenkuljettajilta kuluu ainakin kaksi tuntia viikossa edellä mainittujen töiden tekemiseen. Tilanne on Koneyrittäjien liiton mukaan seurausta siitä, että perinteisten metsäorganisaatioiden säästöjen nimissä on siirretty aiemmin toimihenkilöiden tekemää työtä koneyritysten ja koneenkuljettajien tehtäväksi. Pari tuntia oheistöitä viikossa merkitsee hakkuukoneella parin tunnin pysähdystä viikossa. Koneyrittäjät laskee, että kustannuksia syntyy koneen seisoessa liki 200 euroa, minkä lisäksi jää hakkuuta tekemättä noin 30 kuutiota. Keskimääräisellä kuutiohinnalla laskien tämä tarkoittaa ansaitsematta jäävää urakointituloa yhteensä noin 350 euroa viiAH TI SO RM UN EN kossa. Vuositasolla puhutaan 8 000–10 000 euron kustannusrasitteesta ja 15 000 euron tienaamattomista urakointituloista. – Aikaa vievä, mutta tuloa tuottamaton työ on lisääntynyt kuin vahingossa ja sen vähentämiseen on nyt kiinnitettävä huomiota. Kaikki ylimääräinen tehokkuutta heikentävä työ on karsittava koneenkuljettajan harteilta vähemmäksi tai sille on saatava käypä hinta, sanoi Koneyrittäjien liiton varapuheenjohtaja Timo Tolppa liiton metsäpäivillä Helsingissä lokakuun alussa. Koneyrittäjien suurimmat puunkorjuupalveluita ostavat asiakkaat ovat metsäteollisuus, metsähallitus ja metsänhoitoyhdistykset. www.koneyrittajat.fi
• 45 FARMI 8/2015 KONEET Kotimaisen rengasliikkeen kautta! RENKAITA JA VANTEITA Maalle, metsään ja maantielle myynti@raahenrengasjalaite.fi Raahe (08) 211 7120 Raahe raskaat renkaat 050 3694 940 Koneet ja laitteet 0500 382 560 Liminka 050 561 1296 Jalasjärvi 0500 683 505 Honkajoki 044 556 5038 Käytä puhdasta kotimaista energiaa! • Puu-, hakeja pellettilämmitykseen • Käyttö ja huolto helppoa suuren luukkunsa ansiosta • Pieneen ja suureen lämmön tarpeeseen: tehot 35–300 kW Steel Production Maanselkä Oy 0500 938 490 info@veda. www.veda. Veda Tilaa Farmi itselle tai lahjaksi! VAPO ON ilmoittanut käynnistävänsä enimmillään 155 työtehtävän päättymistä koskevat yt-neuvottelut. Puuliiton mukaan valtio-omisteisen yhtiön on syytä muistaa vastuunsa työllisyydestä ja pysyttäydyttävä kohtuullisissa tulostavoitteissa. Vapo on julkisesti ilmoittanut sitoutuneensa huolehtimaan henkilöstöstään sekä kehittämään aktiivisesti työyhteisöä, työympäristöä ja henkilöstön ammattitaitoa. – Ne ovat kauniita sanoja, joiden painoarvo mitataan yt-neuvotteluissa. On selvää, että yrityksen pitää kannattaa, mutta tulostavoitetta ei pidä ryhtyä jahtaamaan työllisyyden kustannuksella. Annetuista lupauksista on pidettävä kiinni joka suuntaan, totesi Puuliiton hallitus kannanotossaan 21. lokakuuta. Vapon ilmoituksen mukaan yt-neuvottelujen taustalla oleva organisaatiomuutos ja tuotannon uudistus synnyttäisi uusia työrooleja vähintään 97 henkilötyövuoden edestä, jolloin ilman uutta tehtävää jäisi enintään 58 henkilöä. Puuliiton mukaan Vapon on valtionja metsäyhtiönä siirryttävä ulkoistamistrendistä oman toimintansa kehittämiseen ja etsittävä uusia avauksia myös tuotepuolella. Vapon toiminta on viime vuosina ollut poukkoilevaa, mikä on heikentänyt sen liiketoiminnan kehittymisen edellytyksiä. Puuliitto on mekaanisen metsäteollisuuden, puusepänteollisuuden, bioteollisuuden, metsäja metsäkonealan, venealan ja maatalousalojen työntekijöiden etujärjestö. Liittoon kuuluu noin 35 000 jäsentä. www.puuliitto.fi JOBO ST75 on kevyt ja tehokas harvesteri joka on helppo asentaa maataloustraktoriin tai kaivuriin. Harvennuksien aika Tee järkevä investointi Suhteessa suorituskykyyn, JOBO ST75B harvesteri on markkinoiden kevein. Keveys on saavutettu optimoidulla rakenteella ja suurlujuusmateriaalien käytöllä. Lue lisää ja tee kysely www.sykeharvesteri.fi SYKETEC Vallgrundintie 78 B, 65800 Raippaluoto Puh. +358 (0)40 7008796. info@sykeharvesteri.fi JOBO ST75B
• 46 FARMI 8/2015 V altran N-sarja kehittyy neljänteen sukupolveen. Nelisylinterinen N-sarja sisältää nyt paljon samoja asiakkaiden arvostamia ominaisuuksia kuin kuusisylinterinen T-sarja, joka esiteltiin vuosi sitten. Uusi T-sarja on osoittautunut menestykseksi, ja nyt menestyskonsepti tuotiin uuteen hevosvoimaluokkaan ja entistäkin pienemmillä ulkomitoilla. Parasta työskentelymukavuutta kaikissa olosuhteissa Traktorin ohjaamosta on erinomainen näkyvyys joka suuntaan, sillä lasipinta-alaa on jopa 6,5 m². Ohjaamo on myös erittäin hiljainen, alle TEKSTI: AHTI SORMUNEN KUVAT: KATJA SORMUNEN 70 db. Ohjaamo on mahdollista saada yksitai kaksiovisena, ja se voidaan varustaa kattavasti. Saatavilla on 270 astetta kääntyvä pyyhkijänsulka, lämmitettävä etuja takalasi sekä TwinTrac-taakseajolaite. Lisävarusteeksi saa myös kattoikkunan, mikä takaa esteettömän näkyvyyden etukuormaimen käyttöön. Metsävarusteluun voidaan valita SkyView-metsäohjaamo, suoraan polykarbonaatti-ikkunalla ylös ja taakse. Powershiftin vallankumous etenee N-sarjan pikavaihdetraktorilla pystyy ajamaan kuin portaattomalla, ja powershift-traktoreissa on ominaisuuksia kuten Hill-Hold -mäkiavustin ja patentoitu hydrauliikka-assistentti. Täysin uutta on ASR-vetoluistonesto, jonka ideana on auttaa kuljettajaa ylläpitämään paras vetohyötysuhde ja polttoainetalous sekä samalla välttää maan rakenteen vaurioita. Käyttöön sopivan voimansiirtomallin voi valita HiTech-, Active-, Versutai Direct-vaihtoehdoista. N104, N114 ja N124 ovat varustettuna 4,4 litran ja N134, N154 ja N174 vastaavasti 4,9 litran Agco Power moottoreilla, joissa pakokaasuista huolehtii SCR-järjestelmä. N114 ja N154 ovat perinteisiä EcoPower-malleja. Ketterä käyttää ja huoltaa Neljännen sukupolven Nsarjan kääntösäde on 4,5 metriä ja akseliväli 2 665 mm. Niinpä traktori on ketterä esimerkiksi etukuormaintöissä, mutta toisaalta erittäin vakaa maantiellä. Maavara on peräti 55 senttiä, mistä on apua niin metsässä, lumessa, rehunkorjuussa kuin riviviljelyssäkin. Elinkaarikustannuksia alentaa huoltovälin pidentyminen 600 tuntiin. Traktorin ja moottorin keräämää tietoa voidaan hyödyntää huollossa. Kerättyä tietoa voidaan etälukea ja siten poikkeavuuksia voidaan seurata ja reagoida niihin ajoissa. Päivittäisiä huoltokohteita on viisi, ja kun ne ovat hyvin sijoitettu näkyville, on tarkastus nopeaa. Koulutusta tarjolla Valtra tarjoaa monipuoliset DVD:t , joissa on seikkaperäiset ohjeet traktorin hallinnasta eri olosuhteissa. Hyvänä apuna toimivat myös Youtubesta löytyvät videot. Koulutustilaisuuksiin Valtra on kehittänyt toimintamallin, jossa videoiden ja kameroiden avulla havainnollistetaan esiteltävät kohteet taululle. Koska kaikki eivät kerralla mahdu ohjaamoon, pääsee jokainen kuvan avulla näkemään esimerkiksi, kuinka säädetään hydrauliikkaa tai vetoluiston määrittelyä.•
• 47 FARMI 8/2015 Tehokkaan nelisylinterisellä moottorilla varustetun traktorin 4,9-litrainen moottori tuottaa tehoa 125 hevosvoimasta 185 hevosvoimaan
• 48 FARMI 8/2015 KONEET KOVA KILPAILU, alihinnoittelu tarjouskilpailuissa ja vahvojen asiakkaiden sanelupolitiikka kuvaavat koneyrittäjien markkinoiden tilaa maarakennusja metsätyöaloilla, sanoo Koneyrittäjien liitto. Konetyöalojen kannattavuus on viime vuodet ollut korkeintaan tyydyttävä. Tilanne kärjistyy yhä useammassa koneyrityksessä muun muassa laskujen maksun viivästyttämisenä. Lainoja järjestellään ja erityisrahoitustarve on kasvanut. Koneyritykset investoivat kuitenkin yllättävän ahkerasti. Nämä tulokset selvisivät Koneyrittäjien liiton markkinatilannekyselystä sekä kesällä 2015 teettämästä kannattavuusselvityksestä. Kannattavuusselvityksessä tarkasteltiin yli 700 koneyrityksen tilinpäätöstietoja. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli runsaat 700 miljoonaa euroa vuonna 2014 päättyneellä tilikaudella. Palkkoja yrityksissä maksettiin lähes 150 miljoonaa euroa. Vuosittaiset investoinnit konekalustoon, rakennuksiin ja muihin hyödykkeisiin ovat olleet 87 miljoonaa euroa vuosina 2013 ja 2014. Se on yli 12 prosenttia liikevaihdosta. Puunkorjuualalla on investoitu eniten, mutta haketusalalla investoinnit ovat loppuneet lähes täysin. – Koneyritykset investoivat ahkerasti, jos alalla on uskoa tulevaisuudesta. Haketusala on hyvä esimerkki. Myönteiset näkymät ja usko kotimaisen metsähakkeen käytön lisääntymiseen sai yritykset menneinä vuosina investoimaan vilkkaasti hakkureihin. Sekava energiapolitiikka ja sen myötä menetetty kilpailukyky ovat tehneet tehtävänsä, sanoo varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola Koneyrittäjien liitosta. Koneyrittäjät muistuttaa, että koneyritykset ovat etenkin maaseudulla merkittäviä työllistäjiä, ja niiden kautta kanavoituu paljon investointeja. Investointien tasaisuutta palvelisi, jos koneyrityksissä voitaisiin tehdä investointivarauksia. Koneyritysten elinvoimaisuutta voitaisiin edistää pitämällä ainakin kiinni luvatuista asioista. Liitto sanoo tiedotteessaan, että hallituksen biotalouden kärkihankkeet sekä metsästrategia 2025 antavat hyviä taustaedellytyksiä myös metsäalalla toimiville koneyrityksille. Se painottaa myös, että turpeen veroalennukset tulisi toteuttaa luvatusti. Myös hakkeen käyttö tulisi saada ennakoidummaksi ja tasaisemmaksi. Hallituksen lupaamat rahat liikenneinfran korjausvelan taittamiseen ja kunnossapitoon tulisi Koneyrittäjien mukaan suunnata etenkin alempiasteiselle tieverkolle. Liitto painottaa lisäksi maatalouden tukimaksatusten ja muiden ongelmien korjaamista, sillä maatalouden vaikeudet heijastuvat myös koneyritysten maksukykyyn ja -käyttäytymiseen. www.koneyrittajat.fi FARMI
• 49 FARMI 8/2015 KONEET MAASELÄN KONE Oy tuo markkinoille uuden Hakki Pilke Raven 30 -klapikoneen. Uusi Hakki Pilke -malli tulee suosittuun, halkaisijaltaan maksimissaan 30 cm puiden kokoluokkaan. Myyntiin kone tulee vuoden vaihteessa. Raven 30 soveltuu hyvin myös kimppakoneeksi. Klapikoneen vahva rakenne, vähäinen huollontarve ja helppokäyttöisyys vastaavat yhteiskäytössä olevan koneen vaatimuksia. Raven 30 -klapikonetta on saatavilla kolmea eri mallia, jotka voidaan varustella käyttötarpeen mukaan. Klapikone on saatavana mallista riippuen niin piikkirullakuin mattosyötöllä ja kääntyvällä tai kiinteällä poistokuljettimella. Kaikkien mallien suoraohjattu hydrauliikka mahdollistaa yhtäaikaiset toiminnot kevyillä kammen liikkeillä, ja aktiivinen kaasujousin kevennetty suoja tekee työskentelystä turvallista. Säädettävä teräketjun voitelupumppu on vakiona kaikissa malleissa. Maaselän Kone Oy on vuonna 1983 perustettu metalliteollisuusyritys, joka toimii Haapajärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. www.maaselankone.fi UUSI POLARIS 570 RZR Cabin on uudenlainen rinnakkain istuttava nelivetoinen traktorimönkijä. Polaris RZR Cabinissa on perusmönkijöistä poiketen valoisa, lämmityslaitteella ja tuulilasinpyyhkimillä ja pesureilla varustettu hytti. Tässä mönkijässä istutaan autojen tapaan penkeissä, sitä ohjataan ratista ja se käyttäytyy ajettaessa kuten auto. Tätä ympärivuotiseen käyttöön soveltuvaa traktorimönkijää saavat ajaa maantiellä jo 15-vuotiaat Tajokortin haltijat. Hyttimönkijä sopii hyvin lumitöihin, metsätöihin, maatilan ja mökin askareiden hoitoon tai esimerkiksi veneen vetoon. Mönkijä menee myös mopoauton korvaajana. Turvallisessa traktorimönkijässä on automaattinen neliveto, teräksinen ROPS-turvakehikko, turvavyöt, matkustajan turvakahva ja turvaverkot. Hytissä on kätevät liukusivuikkunat, avattava etuikkuna pikalukoilla ja lisäksi ovissa lukot, lämmityslaite ja pesurilla varustettu tuulilasinpyyhkijä. Lisää käyttömukavuutta tuo muun muassa IRS-erillisjousitus. Laitteessa on tehokas 570 EFI DOHC -moottori Bosch Motronic -moottorinohjauksella ja hydrauliset levyjarrut edessä ja takana. Laitetta maahantuo Brandt-Polaris Oy ja sitä myyvät Polaris jälleenmyyjät kautta Suomen. www.polaris.fi PAPERISET REKISTERÖINTITODISTUKSET jäävät historiaan marraskuun puolivälissä. Suomessa auton rekisteritiedot tarkistetaan jatkossa sähköisistä tietojärjestelmistä, mutta ulkomailla ajettaessa paperinen todistus on pidettävä mukana. Tulosteen saa maksutta Liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista. Bussien, kuorma-autojen ja perävaunujen paperista rekisteröintitodistusta on pidettävä mukana ajoneuvossa vuoden 2016 loppuun. Tämän jälkeen myös raskaan liikenteen todistukset ovat sähköisiä. Ajoneuvolain muutos ja siihen liittyvä valtioneuvoston asetus tulevat voimaan 16. marraskuuta. www.lvm.fi FARMI
• 50 FARMI 8/2015 Tällä palstalla esitellään autoja vaativampiin olosuhteisiin ja keskitytään tekniikan sijasta käytäntöön. koeajossa
• 51 FARMI 8/2015 VARSINKIN LOMA-AIKOINA erilaiset matkailuautot ja asuntovaunut ovat varsin tuttu näky Suomen teillä. Halusimme perheen kesken tutustua karavaanarielämään vähän lähemmin, joten päätimme vuokrata asuntoauton pidennetyn viikonlopun matkaa varten. Hetken aikaa netissä surffailtua löytyi sopivalta etäisyydeltä yritys, joka vuokraa ja myy asuntoautoja ja asuntovaunuja. BestCaravanin toimipisteeltä Hyvinkäältä, saimme sopivan paketin kolmelle henkilölle, ja kattavan opastuskierroksen jälkeen matka kohti uusia kokemuksia saattoi alkaa. Sunlight T68 10Y ED -mallinen auto Fiat 2,3 MultiJet 130 -alustalla tuntui pienen opettelun jälkeen niin sanotusti hyvältä käteen. Ajo-oikeuteenkin riittää B-kortti. Moottorissa on riittävästi tehoa liikuttamaan autoa, joten liikenteen tukkona ei tarvinnut olla. 100 km/h maksimi matkanopeus moottoritiellä riittää oikein hyvin. Automaattivaihteisto antaa hyvän mukavuuslisän ajettaessa pienemmillä nopeuksilla. Ilmastointi ja vakionopeussäädin, sähköiset ikkunat sekä ajotietokone kuuluvat auton perusvarusteisiin. Sunlight T68:n vuokrapaketista löytyy kaikki perusasumiseen vaadittavat varusteet, kuten wc, lämmin suihku, TV, keittiövarusteet, jääkaappi pienellä pakastimella, ja tärkeänä osana tietysti lämmitys. Jääkaappi ja lämmitys ovat käytettävissä kaasulla sekä myös sähköllä. Vuokrapakettiin on mahdollista valita mukaan astioiden ja vuodevaatteiden lisäksi campingsetti, joka sisältää tuolit ja pöydän. Auton sivulle avautuva 4,5 metriä leveä markiisi antaa mukavan aurinkosekä sadesuojan. Polkupyörille löytyy kuljetusteline auton perässä. Tavaratilaa on kohtuullisesti ja etenkin peräosan tavaratila on avara. BestCaravanin vuokra-autot pääasiassa myydään kauden loputtua pois, ja seuraavalle sesongille saadaan siten taas uudet vuokra-autot. Asuntoauton vuokraamalla saa huomata, miten paljon mielenkiintoisia ja tutustumisen arvoisia, mutta toki myös eritasoisia, leirintäkohteita Suomessa on. Suurin osa leirintäalueista valitettavasti sulkee ovensa jo ennen elokuun loppua. Hurttia huumoria varmasti tarvitaan etenkin pidemmällä reissulla, jos kaikki majoituspaikat ovat käytössä. Väliyö hotellissa antaa taas uutta intoa matkantekoon. Miellyttävä ja erilainen matkailukokemus, suosittelen.
• 52 FARMI 8/2015 Suden katse ei varmasti jätä ketään kylmäksi. Kun susi katsoo suoraan päin, se haastaa ihmisen suhtautumaan itseensä tavalla tai toisella. TEKSTI: PERTTU MATERO, MUSEOPALVELUPÄÄLLIKKÖ SUOMEN METSÄSTYSMUSEO KUVAT: SUOMEN METSÄSTYSMUSEON ARKISTO S uden katseessa on läsnä sen monet eri puolet: ylväs peto, joka toisaalta väistää ihmistä, toisaalta ovela laumaeläin, joka kykenee tottumaan ihmisen läheisyyteen ja hyötymään siitä. Tähän erikoislaatuiseen vuorovaikutukseen liittyy se, että susia on kaikkialla maailmassa, ja niitä on kaikkina aikoina vainottu ja pyritty hävittämään ahkerammin kuin muita suurpetoja. Suomi ei ole tästä poikkeus. Mahdollisesti sutta on Suomessa ennen maatalouselinkeinon valta-asemaa pidetty kuitenkin vain yhtenä riistaeläimenä muiden joukossa. Susi on ollut arvokas ja siten arvostettava saalis, jonka esiintyminen pyytömailla sopivissa määrin on kuulunut myös metsästäjän intresseihin. Susi ja ihminen vastakkain Myöhemmässä agraariyhteiskunnassa susi on yksiselitteisesti nähty vastustajana. Tosin siihen on saatettu suhtautua vain yhtenä luonnollisena ja väistämättömänä vitsauksena muiden joukossa. Kansantaruissa sutta on pidetty pelkurina ja tyhmänäkin. 1880-luvulla, jolloin sudet aiheuttivat suurta tuhoa varsinkin LounaisSuomessa ihmisuhreja myöten, susi ja ihminen olivat lajeina vastakkain. Susia kehotettiin valtiovallankin taholta tehokkaammin metsästämään. Voidaan sanoa, että susia suorastaan opetettiin vihaamaan. Ei sillä, etteikö sutta olisi sen tekemien vahinkojen ja surma
• 53 FARMI 8/2015 joka on yhteisön ulkopuolella. On ajateltu, että arkkityyppisenä laumaeläimenä susi on surkeimmillaan joutuessaan laumasta erilleen. Kenties asenteet sutta kohtaan kumpuavat osaksi juuri kullekin aikakaudelle ominaisesta yksilö vastaan lauma -käsityksestä sovellettuna myös ihmisiin. Pääsanomana 1800-luvun julkisessa susikeskustelussa oli se, että susi on lajina kerta kaikkiaan koko kansakunnan vihollinen, ei vain yksittäisten vahinkoa kärsivien ihmisten, ja täten ansaitsee tulla hävitetyksi. Susi herättelee yhteishenkeä Nykyajan yksilökeskeisessä kulttuurissa ihmisen ajatellaan muodostavan asioista henkilökohtaisen mielipiteensä. Niinpä jokaisen on mahdollista asennoitua myös susiin omalla yksilöllisellä tavallaan. Voisi väittää, että tämä individualisaatio on suden, kuten monien muidenkin eläinten, suojelun taustalla; jos sudesta ei koidu minulle henkilökohtaista uhkaa tai haittaa, sille on varaa myöntää oma itseisarvonsa, ja se ansaitsee säilyä sekä yksilöinä että lajina. Lammasfarmari, jonka aitauksessa sudet ovat tehneet selvää jälkeä kymmenistä lampaista, näkee asian aivan toisin. Nykyisen susikeskustelun perusteella voisi sanoa, että susilaumojen ilmaantuminen tietyille seuduille on yhdistänyt myös alueella asuvat ihmiset. Yhteisöllisyys on ilmennyt vetoomuksina poikkeuslupien myöntämiseksi, lasten koulumatkojen turvaamiseksi ja kotisekä tuotantoeläinvahinkojen täysimääräiseksi korvaamiseksi. Yhteinen vihollinen saa hajanaisenkin joukon yhdistymään ryhmäksi, jolla on yhteinen päämäärä. Ikävyydestään huolimatta susikonfliktit ovat nostaneet esiin nykyaikaista maaseutua elävänä ja monimuotekojen vuoksi jo vihattukin, ja etteikö vihalle olisi ollut perusteita. Susi toimii laumassa, joka muistuttaa jossain määrin ihmisten yhteiskuntaa varsin pitkälle erikoistuneine tehtävineen ja hierarkioineen. Karhu näyttäytyy enemmän itsenäisenä toimijana, joka vähät välittää ihmisestä. Kun karhu joskus ottaa osansa ihmisten karjasta, se käy silloin ikään kuin vieraisilla, niin kuin ihminen vastaavasti vierailee metsässä. Susilauma karjan kimpussa taas on nähty rosvojoukkona, kilpailevana jenginä, joka koetaan kertakaikkisena uhkana koko yhteiskunnalliselle järjestykselle. Mielenkiintoista on käsitteen ”yksinäinen susi” saama glooria nykyisenä yksilöllisyyttä ihannoivana aikana. Kun tuota sanaparia on aikanaan käytetty kuvaamaan jotain ihmistä, on se viitannut kaikkein säälittävimpään kohtaloon, hylkiöön, toisena ympäristönä, jonka asukkailla on vahva omanarvontunto ja yhteishenki. Susien metsästys on muuttunut niistä päivistä, jolloin käytössä olivat julmatkin passiiviset pyydykset. Silti suurella joukolla suoritettavat ajojahdit ovat edelleen nykypäivää poikkeuslupia käytettäessä, ja vain aseistus ja apuvälineet ovat merkittävästi muuttuneet 1800-lopun suurien susivuosien jahdeista. Uskoakseni monien metsästäjien ajatus on, että nykykäytäntöä joustavampi kiintiöpyynti pitäisi parhaiten yllä susikannan ihmisarkuutta. Silloin susi ehkä koettaisiin arvokkaaksi riistaeläimeksi eikä poikkeusluvin kurissa pidettäväksi vahinkoeläimeksi. Suuria tunteita herättävä suhde tiettyyn luonnonvaraiseen eläimeen kertoo ainakin siitä, että ihmisten luontosuhde on edelleen tiivis, vaikkei omakohtaista kokemusta susista olisikaan. • Metsästysmuseon näyttely johdattaa susihistoriaan KOETPA ITSESI sitten yksinäiseksi sudeksi tai kuuluvaksi johonkin tiettyyn laumaan, käy tutustumassa Suomen Metsästysmuseon suomalaista susihistoriaa ja -biologiaa esittelevään Suden paluu -näyttelyyn. NÄYTTELY ON ajantasaistettu versio vuoden 2005 Hyvä, paha susi -näyttelystä. Se esittelee monipuolisesti sutta osana suomalaista ja eurooppalaista luontoa ja kulttuuria sekä kertoo, millainen susi on eläinlajina, tutkimuskohteena ja riistaeläimenä. Sudesta etsitään hyötyjä. mutta raadollistakaan puolta ei peitellä. NÄYTTELY ESITTELEE lisäksi satujen, tarinoiden ja modernin populaarikulttuurin suden – suden ihmisten mielessä ja kielessä. Näyttely Suden paluu – Suomalaista susihistoriaa Suomen Metsästysmuseossa Riihimäellä 31.12. asti.
• 54 FARMI 8/2015 KOTI JA HYVINVOINTI Palvelevassa Maaseutupuhelimessa voit purkaa mieltäsi kuormittavia asioita nimettömästi. Puheluusi vastaavat Maaseudun tukihenkilöverkon tukihenkilöt. MAASEUTUPUHELIN 010 504 57 60 Vastaanotamme puheluita joka päivä klo 18.00-21.00 Puhelun hinta (sis. alv 24 %): Kiinteän verkon liittymästä 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min Matkaviestintäverkon liittymästä 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min Maaseudun tukihenkilöverkko on auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta riippumatta. Verkostossa toimii 180 aktiivista vapaaehtoista ja tehtävään koulutettua tukihenkilöä. Tukisuhteessa on kyse kahden samanarvoisen ihmisen vuorovaikutuksesta. KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? T ukihenkilö on maaseudun olosuhteet tunteva, tehtävään koulutettu vapaaehtoinen henkilö, jolle voi puhua ja jonka kanssa voi etsiä ulospääsyä vaikeista tilanteista. Tukeminen on kuulemista, keskustelemista ja rinnalla kulkemista. Tukea voi hakea nimettömänä ja yhteydenotto voi olla puheMonipuolisuus on lempitermimme. linkontakti, sähköposti tai tapaaminen. Tukihenkilö ja tuettava voivat asua samalla tai eri paikkakunnalla. Toiminta perustuu luottamuksellisuuteen ja tukihenkilö sitoutuu pitämään salassa sekä asiakkaita koskevat tiedot että toiminnan sisällä muita tukihenkilöitä tai työntekijöitä koskevat henkilökohtaiset asiat. Vaitiolovelvollisuus on voimasMTHL
• 55 FARMI 8/2015 TEATTERI Farmin talikko-asteikko 1-5 talikkoa: Sinustako tukihenkilö? TUKIHENKILÖVERKKO VASTAA avun ja tuen laadusta kouluttamalla tukihenkilöitä sekä järjestämällä heille säännöllisiä aluetapaamisia ja työnohjausta. VUOSITTAIN JÄRJESTETÄÄN tukihenkilöiden peruskoulutusta, johon haetaan vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemuksia otetaan vastaan jatkuvasti. LUE LISÄÄ vapaaehtoiseksi ryhtymisestä osoitteesta www.tukihenkilo.fi. sa myös tukihenkilötoiminnan loputtua. Maaseudun tukihenkilöverkon rakentaminen alkoi vuonna 1996 Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) työturvallisuusrahalla. Nykyisin verkko toimii Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustuksella. Useita tapoja saada tukea Maaseudun tukihenkilöverkon ryhmätoiminnalla pyritään luomaan mahdollisuus samankaltaisissa elämäntilanteissa olevien henkilöiden kohtaamiseen sekä kokemuksien jakamiseen. Säännöllisesti kokoontuvia paikallisia keskusteluryhmiä ohjaavat koulutetut ohjaajat. Tällä hetkellä kehitteillä on Jelppi-ryhmätoiminta äkillisten elämää horjuttavia kriisien käsittelyyn. Jelppi-ryhmien on tarkoitus tarjota käytännönapua hajaasutusalueilla ja maatalouden piirissä työskenteleville esimerkiksi tulipalon, kuolemantapauksen tai muun akuutin kriisin kohdatessa. Maaseudun tukihenkilöverkko tekee yhteistyötä myös Tukinet-palvelua tuottavan Sastamalan seuMaaseudun tukihenkilöverkon oma kaksiportainen toimintamalli perustuu Suomen Mielenterveysseuran tukihenkilötyön toimintamalliin. Toiminta on poliittisesti, aatteellisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. dun mielenterveysseuran kanssa. Tukinet on netissä toimiva kriisikeskus, josta voi maksutta saada henkilökohtaista tukea, osallistua erilaisiin keskusteluryhmiin sekä etsiä tietoa. Yhteyttä voi ottaa anonyymisti. Lokakuussa Maaseudun tukihenkilöverkko avasi uuden palvelevan Maaseutupuhelimen. Maaseutupuhelimessa voi purkaa mieltä kuormittavia asioita nimettömästi päivystäville tukihenkilöille. Maaseutupuhelin palvelee numerossa 010 504 57 60, puheluita vastaanotetaan joka päivä klo 18.00-21.00.* Tukihenkilöverkon nettisivujen kautta kannattaa myös seurata tietoon tulevia Maaseudun terveysja lomahuollon (MTLH) tuettuja lomia. • *Puhelun hinta matkaviestintäverkon liittymästä 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min Kiinteän verkon liittymästä 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min. Puhelun hinta (sis. alv 24 %) REMPSEÄN HOTELLIPITÄJÄN varauskirja näyttää yllättävänkin täydeltä, kun jopa kaksi pariskuntaa päättää majoittautua hänen hotelliinsa. Juuri naimisiin menneet Laura ja Jokke säteilevät nuoren parin onnea, kun taas toinen pariskunta Sami ja Kirsi pohtivat jatkaako avioelämää vai ei. Esitys kulkee loistavasti alusta loppuun. Näyttelijävalinnat ovat juuri oikeat. Janus Hanski, Manu Havisalmi, Anette Ekholm, Sanna Pietiäinen, Ari Kankaanpää ja Lotta Ansakorpi pistivät parastaan niin laulullaan kuin näyttelijäntyöllään. Pauli Hanhiniemi piti omalla valloittavallaan tyylillä kuuntelijat alusta loppuun oikealla fiiliksellä. Yhden Tähden Hotelli Teatteri Statessa 12.12. asti. MTHL
• 56 FARMI 8/2015 KOTI JA HYVINVOINTI
• 57 FARMI 8/2015 TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN TYKKÄÄ MEISTÄ FACEBOOKISSA: www.facebook.com/ Farmilehti Facebook “f” Logo CMYK / .eps Facebook “f” Logo CMYK / .eps
• 58 FARMI 8/2015 P A LV E LU H AK EM IS TO •REHUT JA MAATALOUS •RAKENTAMINEN 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% Soita ja kysy tarjous 0400 590 324 Palveluhakemisto, modulimitoitus Lehtemme on luettavissa Lehtiluukussa: www.lehtiluukku.fi www.countrymedia.fi www.facebook.com/Farmi-lehti •KONEET Puh. 020 838 4530 www.?ndoor.? ?ndoor@?ndoor.? Kotimaiset taitto-ovet Iistä SIMO MÄKI Koivusaarentie 81, 32300 Mellilä 0400-322817 • Kunnallistekniikka • Salaojitus • Rakennusten pohjat Kevyt minikaivuri, tela-alustainen kaivuukone Kaupinkatu 30, Kouvola, Yrjö Halsola, 040 565 0908 www.setto.fi Maan laajin valikoima uusia ja käytettyjä koneita ja renkaita. www.suomenkayttokone.fi •MUUT PALVELUT ? ? LR Onko kuvauskalustosi ajalta ennen EU:ta? Eikö kynä pysy rasvan tahraamissa käsissä? Taitatko lähinnä pahvilaatikoita tai pitkiä matkoja autolla? CountryMedia on viestintätalo, joka valmistaa sinulle ja yrityksellesi markkinointimateriaalin printtimainonnasta asiakaslehtiin ja tuotekatalogeista yritysesitteisiin. CountryMedia auttaa niin ulkoasun kuin sisällönkin suunnittelussa. OTa yhTEyTTä: toimitusjohtaja Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi IlMOITa COUnTryMEdIan lEhdISSä: Maaseudun aikakauslehti Farmi auttaa sinua tavoittamaan taajaman ulkopuolella asuvat ihmiset. Ilmaisjakelulehti Saariston Kesän avulla yli 200 000 kesänviettäjää voi nähdä mainoksesi. www.COUnTryMEdIa.fI
• JOS HALUAT MAALLE TULE MESSUILLE! ELMA-messuilla pääset tutustumaan maatilamatkailuyrittäjiin, ruoantuottajiin, lähiruokaan sekä kaupunkija maalaiselämän harmoniaan. Koko perheen lämminhenkisessä tapahtumassa paikalla ovat myös maatilan eläimet possuista alpakoihin ja lehmistä mehiläisiin. Messuilla on satoja näytteilleasettajia ja upeat mahdollisuudet tehdä ostoksia suoraan tuottajilta! Tervetuloa mukaan! Lue lisää: elmamessut.fi Avoinna: pe klo 9–18, la klo 10–18, su klo 10–17 Liput: ennakkoon verkkokaupasta 5.11. mennessä 15 € / 9 €, messujen aikana kassoilta ja verkkokaupasta 18 € / 11 €. shop.messukeskus.com Samaan aikaan samalla lipulla: ELMA Helsingin maaseutumessut, Metsä, Kädentaito, OutletExpo ja Lemmikki (la–su). Koe maaseutu kaupungissa! OSA 6.–8.11. 2015 Messukeskus Helsinki Liput edullisemmin ennakkoon verkkokaupasta shop. messukeskus.com OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN SAMPO ROSENLEW METSÄKONEET Harvennushakkuu kannattaa, kun käytettävissä on kustannustehokkaat, harvennuksille suunnitellut työvälineet. Sampo-Rosenlew harvesteri HR46 ja kuormatraktori FR28 on harvennuksen ehdoilla suunniteltu ja valmistettu. Mikko Pihala 4-tien länsipuoli puh: 050 500 1092 Ahti Sormunen 4-tien itäpuoli Puh: 0400 346 650 Myynti etunimi.sukunimi@sampo-rosenlew.?
• Taito Pirkanmaa ry www.taitopirkanmaa.fi Yhteistyössä: » Uusia tuotteita ja palveluita » Uusia materi aaleja ja ideoita harrastajille » Näyttelyitä ja työpajoja » Muotinäytöksiä ja esityksiä » Huippuesiintyjiä ja ilmiöitä » Tuhansia muita käsitöistä innostuneita On aika juhlia! 13.–15.11.2015 Tampereen Messuja Urheilukeskus www.kadentaidot.fi #Kädentaidot Käsityön iloinen karuselli täyttää 20 vuotta! Katso koko ohjelma ja osta samalla liput netistä www.kadentaidot.fi Suomen Kädentaidot • Kolmen päivän lippu ...................20 € • Yhden päivän lippu pe tai su ....12 € • Yhden päivän lippu la .................14 € • Opiskelijat, eläkeläiset ...............10 € • Lapset (7-15 vuotta) ..........................6 € • Ryhmälippu (väh. 10 henkilöä) ........10 € /hlö Lippuja myydään sisäänkäynnin yhteydessä ja ennakkoon Lippupalvelussa. Ryhmäliput on myynnissä Tampereen Messujen verkkokaupassa 5.11. saakka ja sen jälkeen vain portilta. Pääsyliput portilta Tilaa uutiskirje www.kadentaidot.fi/uutiskirje Aukioloajat pe 10–18 • la 9–17 • su 10–17