• FINVAn asiakaslehti 1/2012 | www.finva.fi & Toimeentulon turvaksi, konsensuksen nimissä Vakuutusalan juhlavuosia Tapiola Pankin toimitusjohtaja Marja Pajulahti: Pitää uskoa, että tästäkin selvitään Koulutustarjontamme löytyy sivuilta 13 ­26 Fin n s&Vku tu 1/2012 1 asi a u s
• Sisältö1/2012 Kuva Magi Viljanen Vakuutusalan juhlavuosia s.24 ETK 50 v., TVR 50 v., FINE 40 v. Juhlavuosia viettäneiden organisaatioiden perustehtävät ovat säilyneet, vaikkakin laajentuneet alkuajoista, ja niiden toiminnan merkitys on vain vahvistunut. Kuvassa: Nyt twistataan! Juhlan kohokohdaksi muotoutui musiikkikimara 60-luvun iskelmätähtien tahtien tunnelmissa. Lavalle nousi Eläketurvakeskuksen henkilökunnasta koostunut solistijoukko. Finanssi & Vakuutus Toimeentulon korvaa Informon s.33 turvaksi, konsensuksen nimissä s.10 Kuva Teppo Jokinen 3 Pääkirjoitus 4 Tapiola Pankin toimitusjohtaja Marja Pajulahti: Pitää uskoa, että tästäkin selvitään 8 Palomuureja ja pilvilinnoja 9 Sytytä kiinnostus 10 Johtava tutkija Mikko Niemelä Kelasta: Toimeentulon turvaksi, konsensuksen nimissä 12 Kolumni, Timo Leino: Työkyvyllä on merkitystä 13 Koulutustarjonta Kuva Teppo Jokinen Uuden nimen ylpeänä esittelevä nimiraati: Seppo Rinta, Kati Kalliomäki ja Hannele Ikonen. Raadin jäsen Stina Suominen puuttuu kuvasta. Tutustu monipu oliseen koulutu starjont aamme ! s.13­26 2 Fin n s&Vku tu 1/2012 asi a u s Sosiaalivakuutus on monitulkintainen asia, kertoo johtava tutkija Mikko Niemelä Kelasta. 27 FINVA ja APV-tutkinnot Oy yhteistyöhön 28 Vakuutusalan juhlavuosia ­ ETK 50 v., TVR 50 v., FINE 40 v. 32 Fembalainen Brysselin huippuvirkaan 33 Bulevardilla FINVA JA APVtutkinnot Oy yhteistyöhön s.23
• Pääkirjoitus FINVAn asiakaslehti Julkaisija Vakuutustiedon Kehittämissäätiö Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA Finanssi- ja vakuutuskustannus Oy FINVA Päätoimittaja Hannele Ikonen hannele.ikonen@finva.fi puh. 040 550 8789 Toimitus Salla Närhinen salla.narhinen@finva.fi puh. 040 450 3465 Bulevardi 28 00120 Helsinki puh. 040 450 3490 faksi 040 450 3480 www.finva.fi Lehtitilaukset ja osoitteenmuutokset kustannus@finva.fi Osoitelähde FINVAn asiakasrekisteri Ulkoasu ja taitto Teppo Jokinen Painopaikka PunaMusta Oy, 2012 Lehtemme on Finanssi & Vakuutus FINVAn asiakaslehti on saanut uuden nimen Finanssi & Vakuutus. Saimme jopa yli kolmesataa ehdotusta lehden nimeksi. Nimikilpailun raati joutui todella tekemään töitä valitessaan monista hyvistä yhden ainoan. Kiitokset kaikille kilpailuun osallistujille! Halusimme lehdellemme nimen, joka koskettaa kohderyhmäämme finanssija vakuutusalan asiantuntijoita, johtajia, päättäjiä ja muita alan kanssa työskenteleviä tahoja. Finanssi & Vakuutus -nimi antaa osviittaa sekä kohderyhmästä että sisällöstä, minkä lisäksi lehti löytyy helposti myös verkkoversiona. Lehti tarjoaa kahdesti vuodessa lukijoilleen ajankohtaista tietoa finanssialan tapahtumista, ihmisistä, ilmiöistä sekä tietenkin runsaasti tietoa koulutuksista ja ammattikirjoista. Tässä numerossa kerrotaan finanssi- ja vakuutusalan hyväksi merkittävää työtä tehneistä Rahoitus- ja vakuutusneuvonta FINEstä, Työttömyysvakuutusrahastosta ja Eläketurvakeskuksesta. Nämä juhlistivat toimintansa 40- ja 50-vuotistaivaltaan viime vuoden loppupuolella. Lämpimät onnittelut kolmikon lisäksi viime vuonna 50 vuotta täyttäneille työeläkeyhtiöille Eteralle ja Ilmariselle. Marja Pajulahti Tapiola Pankista on ehtinyt urallaan nähdä pankkialan monet muutokset. Hän uskoo edelleen lujasti suomalaiseen pankkimaailmaan ja sen mahdollisuuksiin selviytyä eurooppalaisesta velkakriisistä. Kelan johtava tutkija Mikko Niemelä kuvaa osuvasti suomalaista sosiaalivakuutusta hybridijärjestelmäksi. Osaamispääoma on pääomaa, jota ei vaihtelevakaan taloudellinen tilanne vähennä. Se vain kasvaa, kun sitä jakaa. Hannele Ikonen hannele.ikonen@finva.fi Kuva Teppo Jokinen Xevents ­ Ennakoimalla parempaa riskienhallintaa ja liiketoimintaa Valmennuskokonaisuus 20.3.­22.5.2012: 1. workshop 20.3.2012 2. workshop 17.4.2012 3. workshop 22.5.2012 Extreme events eli ääri-ilmiöt ovat tapahtumia, joita kukaan ei odota tapahtuvaksi, mutta silti niitä tapahtuu ja seuraukset ovat laajoja, merkittäviä ja kauaskantoisia. Miten voimme tällaisiin varautua? Minkälaisia ennakointityökaluja voimme hyödyntää? Uudistetun huippuvalmennuksen vetäjänä toimii tulevaisuuden tutkimuksen professori Markku Wilenius. Lue lisää sivulta 26. Fin n s&Vku tu 1/2012 3 asi a u s
• 4 Fin n s&Vku tu 1/2012 asi a u s
• Teksti Jorma T. Mattila · Kuvat Teppo Jokinen Marja Pajulahti: Pitää uskoa, että tästäkin selvitään Globaali finanssikriisi, Euroopan velkakriisi ja taantuman uhka ravistelevat pankkimaailmaa, mutta Tapiola Pankin toimitusjohtajana lokakuun alussa aloittanut Marja Pajulahti uskoo, että kriiseistä kyllä selvitään. P elkkä lista Marja Pajulahden aikaisempien työantajien nimistä kertoo, kuinka paljon pankkimaailma on muuttunut vuodesta 1989, jolloin hän tuoreena oikeustieteen kandidaattina aloitti työn Postipankissa. Sittemmin Postipankki muuttui Leoniaksi ja edelleen Sampo Pankiksi, joka päätyi tanskalaisomistukseen. Kesätöissä Pajulahti oli ollut Säästöpankissa, joka katosi markkinoilta kokonaan 1990-luvun alun pankkikriisissä. ­ Viimeinen kesätyöpaikkani oli Suomen Pankki. Se sentään on vielä olemassa, hän sanoo ja puhkeaa nauruun. Moni muukin nimi muuttui. Ikiaikaiset kilpakumppanit KOP ja SYP yhdistyivät Meritaksi, josta myöhemmin tuli ruotsalaisomisteinen Nordea. Vakautta ja pysyvyyttä vuosikymmenet uhkuneen pankkimaailman rajut muutokset sai liikkeelle rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen. Pankit hairahtuivat "Monet asiat ovat edelleen hyvin, ja eteenpäin pitää mennä." ylilyönteihin luotonannossa ja -otossa, kansantalous ylikuumeni, ajauduttiin 1990-luvun alun lamaan sekä pankkikriisiin. Opiksi on kuitenkin Pajulahden mukaan otettu, kantapään kautta. ­ Riskienhallintaan ja epävarmoihin tilanteisiin varautumiseen on sen jälkeen kiinnitetty ihan eri tavalla huomiota toiminnan suunnittelussa. Luotonantoon tuli paljon muutoksia, jotka näkyvät kuluttajaasiakkaillekin. Asiakkaan suoja esimerkiksi on selvästi parantunut. On hyvä, että asiat käydään läpi niin, että asiakas ymmärtää, mihin hän sitoutuu. Myös pankkitoimihenkilöiden tehtävien sisällöt ovat Pajulahden mukaan muuttuneet. Ennen hoidettiin lähinnä tilillepanoja, ottoja, laskunmaksuja ja lainaneuvotteluja. Nyt vaaditaan paljon enemmän syvällistä asiantuntemusta ja juuri oikeiden ratkaisujen löytämistä asiakkaan tarpeisiin. Asiakaslähtöisyys ja -keskeisyys korostuvat. Asiakas on kuningas Suuri muutos on sekin, että pankkihenkilöstön määrä on puolittunut 50 000:sta nykyiseen 25 000:een. Asiakkaat hoitavat päivittäiset raha-asiansa nykyisin verkkopankissa. Asiakkaat etsivät verkosta myös tietoa sijoitusmahdollisuuksista ja muusta. Tiedon hallinta ja oikeellisuuden varmistaminen onkin haaste, jota asiakkailla ei aiemmin ole samassa mitassa ollut. Ennen mentiin Pajulahden mukaan helpommin pankkiin kysymään neuvoja. ­ Nyt tietoa haetaan itse ja ehkä luotetaan omiin yhteisöihin, tuttaviin ja muihin jopa enemmän kuin pankin asiantuntijoihin. Se on tavallaan säälikin, koska pankeissa on paljon osaamista ja tietotaitoa, hän sanoo. Kun tietoa ja valinnanvaraa on yhä enemmän, käy usein niinkin, että asiakas ei saa tehdyksi päätöksiä säästämisestä ja sijoittamisesta. Lähes korottomilla käyttötileillä makaa Suomessa kymmeniä miljardeja euroja. Niitä aikoja Pajulahti ei ole urallaan elänyt, jolloin pankkiin mentiin nöyrästi lakki Marja Pajulahti uskoo velkakriisistä huolimatta tulevaisuuteen ja korostaa, että suomalaiset pankit eivät ole missään kriisissä. Fin n s&Vku tu 1/2012 5 asi a u s
• Marja Pajulahti toivoo pankkien kilpailevan nykyistä enemmän myös palveluilla eikä vain hinnalla. Pankin ja Osuuspankki muodosti Pohjolan kanssa OP-Pohjolan. Pankkitoiminta on Pajulahden uran aikana myös kansainvälistynyt yhä enemmän. Suomeenkin on tullut ulkomaisia pelureita, ja suomalaiset pankit hankkivat varoja ulkomailta ja sijoittavat varoja ulkomaille. Tapiola Pankissa sitä tosin Pajulahden mukaan tehdään aika vähän. Globalisaation perusilmiöitä on valmistavan teollisuuden hakeutuminen alhaisen kustannustason maihin. Pajulahti kuitenkin huomauttaa, että rahavirrat liikkuvat rajojen yli paljon nopeammin kuin tehtaat. ­ Emme elä täällä missään Impivaarassa, vaan olemme muiden mukana samassa kansainvälisessä järjestelmässä. Euroopassa on esimerkiksi tehty yhtenäistä eurooppalaista maksuliikennealuetta. On tullut muitakin isoja muutoksia, joiden tuloksena raha liikkuu Euroopassa samalla lailla kuin sen oli ennen totuttu liikkuvan Suomessa. Palvelujen tuleekin Pajulahden mielestä olla kansainvälistä tasoa, vaikka paikallisesti toimitaankin. Finanssimarkkinoita koettelevia kriisejä esiintyy yhä tiuhempaan tahtiin. Yksi koettiin 1990-luvun alussa, seuraava 2008 ja uusin on meneillään. Nykykriisin erityispiirteenä Pajulahti pitää sitä, että valtioita, ja vieläpä länsimaita, on joutunut velkakriisiin. ­ Valtioita on pidetty turvallisimpina sijoituskohteina. Ei ole tultu ajatelleeksi, että näin lähellä meitä on voinut pinnan alla muhia jotakin sellaista, mikä nyt on noussut esiin. Nyt siihenkin on havahduttu. Pankkien pitääkin Pajulahden mielestä miettiä, miten uudenlaiset riskit vaikuttavat niiden omaan liiketoimintaan. Riskeihin on varauduttava ja niitä vastaan on suojauduttava entistä paremmin. Villein meno kertoo Pajulahden mukaan siitä, että ahneus asuu yhä ihmisissä. Siksi myös moraali pitäisi pitää mukana kuvassa, eikä keskittyä laput silmillä vain omaan etuun. ­ On johtamisen ja yrityskulttuurin asia luoda sellainen henki, että pankissa ei hoideta omia vaan muiden rahoja. "Pankissa ei hoideta omia vaan muiden rahoja." kourassa lainaa hakemaan. Asiakas on nykyisin kuningas, ja se on Pajulahden mielestä ihan hyvä. Yllättävän vähän asiakkaat kuitenkin kilpailuttavat pankkeja. Asiakasvaihtuvuus on 4­5 prosentin luokkaa. Erityisen vähän kilpailutetaan säästämisen ja sijoittamisen palveluita. Yli 60 prosenttia lainanhakijoista kysyy tarjousta vain omasta pankistaan. Parempi suoja riskeiltä Uudella vuosituhannella finanssialan rakennemullistus on jatkunut. Suomeen syntyivät ensimmäiset todelliset finanssitalot, kun Tapiola-ryhmä perusti Tapiola 6 Fin n s&Vku tu 1/2012 asi a u s
• Perusasiat pidettävä kunnossa Nykyhetken haasteena pankeilla on Pajulahden mukaan taloustilanteesta johtuva varainhankinnan hinnan kasvu, joka tuntuu myös asiakkaiden kukkarossa. Sijoitusympäristön muutosten vuoksi ei ole myöskään niin selvää, millaista tuottoa sijoituksille voidaan odottaa ja asiakkaille tarjota. Myös sääntelyn lisääntyminen tuo haasteita. Olisi Pajulahden mielestä parempi, jos ala osaisi itse toimia niin, että sääntelyn lisäämiselle ei olisi tarvetta. ­ Totta kai tällaisella alalla sääntelyä aina tarvitaan, mutta kun sitä joudutaan lisäämään voimakkaasti, se myös jäykistää rakenteita ja aiheuttaa paljon kustannuksia, hän huomauttaa. Pankkiasiakkaat ovat taloustilanteen vuoksi aiempaa varovaisempia tekemään päätöksiä, mikä aiheuttaa oman uhkakuvansa. Jos kuluttajat lakkaavat kuluttamasta, se ei Pajulahden mukaan ennusta hyvää. ­ Turvallisimmat tuotteet ovat tietenkin niitä, mitkä tänä päivänä kiinnostavat asiakkaita. Nyt on nähty, mitä riskien ottaminen tarkoittaa, ja voitu miettiä, kestäisikö itse riskejä vai ei. Taloudellisen tilanteen epävarmuudesta ja pankkitoiminnan suurista haasteista huolimatta Pajulahti liputtaa tulevaisuudenuskon puolesta. ­ Pitää olla uskoa siihen, että tästäkin selvitään. Pahinta on, jos laitetaan hanskat tiskiin ja vain voivotellaan. Monet asiat ovat edelleen hyvin, ja eteenpäin täytyy mennä. Täytyy huolehtia siitä, että perusasiat, joihin voi itse vaikuttaa, ovat kunnossa. Missään kriisissähän pankit eivät Suomessa ole. "Pahinta on, jos laitetaan hanskat tiskiin." Pienikin pärjää kilpailussa Vaikka kilpailun on jo vuosien ajan aina sanottu koventuvan, totta se kuitenkin Pajulahden mielestä on. Suomalainen pankkimaailma tosin on myös erittäin keskittynyt kaikkien rakennemyllerrysten jäljiltä. ­ Mekin olemme Tapiola Pankin toiminnalla halunneet tuoda kilpailua markkinoille, koska se koituu kuluttajien eduksi. Useimmiten se näkyy hinnoissa, mutta myös palveluissa. Liiallista hintakilpailua Pajulahti ei kuitenkaan pidä hyvänä, koska palvelut kärsivät siitä eikä se ole kenenkään etu. Hän toivoo, että pankkimaailma osaisi kommunikoida muistakin asioista kuin hinnasta. ­ Hinnan pitää tietenkin olla kohdallaan. Voi kuitenkin olla, että joissain tilanteissa asiakkaat maksavat jopa liikaa, koska ei osata vertailla palveluiden hintoja. Tapiola Pankki pyrkii Pajulahden mukaan erottautumaan kilpailussa sillä, että se on aidosti mukana asiakkaan arjessa, toimii reilusti ja läpinäkyvästi, ansaitsee asiakkaan luottamuksen asiantuntevilla neuvoilla ja ottaa asiakkaat mukaan palvelumalliensa testaamiseen. Uusi ja pienehkökin pankki voi selvästi kilpailussa pärjätä, sillä Tapiola Pankki on noussut kannattavaksi suunniteltua aikaisemmin. Henkilöasiakkaita sillä on jo noin 230 000, ja tase lähentelee kahta miljardia euroa. Perus- ja täsmäkoulutusta tarvitaan inanssialalle ei ole Suomen oppilaitoksissa tarjolla varsinaista peruskoulutusta, mutta FINVA on Marja Pajulahden mielestä hyvä taho alan peruskoulutuksen ja eri aiheiden täsmäkoulutuksen antamiseen. ­ Pankkimaailma monimutkaistuu, sääntely lisääntyy ja asiakkaiden tarpeet kasvavat. Pankkitoimihenkilöiltä vaaditaan todellista asiantuntemusta, myynnin perustaitoja sekä ihmisten kohtaamisen ja vuorovaikutuksen taitoja, hän sanoo. F Kaikkea tätä varten tarvitaan peruskoulutusta, mutta myös monien aiheiden täsmäkoulutusta. FINVAa Pajulahti pitää nimenomaan alan osaamistason nostamiseen erikoistuneena tahona. ­ Vaikka pankeissa on osaamista ja koulutuksia voitaisiin järjestää itsekin, on välillä hyvä kuulla asioista oman talon ulkopuolelta. FINVAlle kertyy tietoa alan parhaista käytännöistä, ja se käyttää ammattimaisia pedagogisia menetelmiä. Osaamisen ylläpito on Pajulahden mielestä jokaisen ihmisen paras vakuutus sille, että pärjää pankkialalla ja voi olla tyytyväinen työnsä tuloksiin. Opiskelutavat kuitenkin muuttuvat. Kaikki eivät enää halua lähteä työpaikan tai kodin ulkopuolelle täydentämään taitojaan. ­ On tullut verkko-oppimisympäristöjä ja muita vaihtoehtoja. Siinä kehityksessä FINVAnkin täytyy pysyä mukana, FINVAa ylläpitävän Vakuutustiedon Kehittämissäätiön hallituksen jäsen Pajulahti toteaa. Fin n s&Vku tu 1/2012 7 asi a u s
• Teksti Erika Tanhua-Piiroinen ja Johanna Sommers-Piiroinen Palomuureja ja pilvilinnoja Sosiaalinen media haastaa pohtimaan välineiden käytön tavoitteita ja oppimiskulttuuria N eljä OTTI-koulutusta osallistui pilotteina F-Shape-tutkimukseen, jossa kerättiin kokemuksia sosiaalisen median käytöstä koulutuksessa. Uudet välineet herättivät kiinnostusta, mutta nostivat esiin myös suunnittelun ja ohjauksen tärkeän roolin. Tutkimuspiloteissa työpaikkaohjaajille suunnattuihin, aiemmin lähiopetuksesta ja itsenäisistä tehtävistä koostuviin peruskoulutuksiin lisättiin sosiaalisen median välineitä. Verkkoympäristöinä käytettiin Ning- tai Elgg-alustaa sekä näiden sisältämiä keskustelu-, chat- ja blogityökaluja. Yhdessä pilotissa käytettiin myös erillistä LiveMeeting-videoneuvottelua. Positiivisimmat kokemukset opiskelijoille syntyivät reaaliaikaista vuorovaikutusta tukevista välineistä, chatistä ja LiveMeetingistä. Kokemusten jakamista, välitöntä palautetta ja toisilta oppimista pidettiin tärkeänä. Toisaalta osa opiskelijoista ei mieltänyt kokemusten jakamista "oikeaksi" oppimiseksi, vaan kaipasi perinteisempää lähestymistapaa, lähipäiviä ja asiantuntijaluentoja. Uudet välineet eivät automaattisesti luoneet uusia toimintatapoja. Blogit ja verkkokeskustelut koettiin ensisijaisesti tehtävien palautuskanaviksi, joten niiden keskustelua tukeva luonne jäi hyödyntämättä. Tehtävät palautettiin verkkoon lähellä määräaikaa ja tuotettujen tekstien määrä oli suuri. Kun blogialusta itsessäänkään ei juuri tukenut erilaisten sisältöjen luokittelua ja löytymistä, oli opiskelijoiden hankala ehtiä lukemaan ja kommentoimaan kirjoituksia. Uusien välineiden käyttöön kaivattiin myös harjoittelua sekä itse verkkotyöskentelyyn kouluttajan tiivistä ohjausta. Sosiaalisen median avulla opiskelu ei siis vähennä kouluttajan työtä, pikemminkin päinvastoin. Koulutusta suunniteltaessa on mietittävä tarkkaan, millaista oppimista valitulla välineellä voidaan tukea ja miten työskentelyä on kutakin välinettä käytettäessä ohjattava. F-Shape Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen koordinoima, Tekesin tukema F-Shape hanke alkoi vuoden 2010 alussa ja päättyy keväällä 2012.Hankkeessa tutkitaan Lisää hankkeen tuloksia verkossa ITK2011-Tutkijatapaamisessa Hämeenlinnassa Tanhua-Piiroinen, E., Leino, J. ja Sommers-Piiroinen, J. (2011). Tutkimuskohteena PLE yritysmaailman formaalissa aikuiskoulutuksessa. Teoksessa Jarmo Viteli, Anneli Östman (toim.) Tuovi 9: Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2011 -konferenssin tutkijatapaamisen artikkelit. Tampere: TamPub, 18­26. (TRIM Research Reports 5). http://tampub.uta.fi/tulos php?tiedot=441 DCL2011-konferenssissa Hämeenlinnassa http://www.eoppimiskeskus.fi/fi/dcl EARLI-konferenssissa Exeterissä, Englannissa http://www.earli2011.org/media/ Documents_EARLI2011/BookofAbstractsandSummaries.pdf INTEL-EDU workshopissa Riikassa, Latviassa http://bir2011.rtu.lv/content/workshop-INTEL-EDU> 8 Fin n s&Vku tu 1/2012 asi a u s
• Teksti Salla Närhinen SYTYTÄ KIINNOSTUS! tulevaisuuden oppimisen tiloja ja toimintatapoja erityisesti työelämän ja aikuisten oppimisen tarpeisiin, ja FINVA on siinä yhtenä keskeisenä yrityskumppanina mukana. FINVA ja tutkijat Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskuksesta ovat tehneet tiivistä yhteistyötä koko hankkeen ajan. Lisätietoja tutkimushankkeesta: http://fshape.wordpress.com Koulutuksen työelämävaikuttavuutta tutkittu Kaikki koulutustahot ja jokainen kouluttaja haluaa tuottaa laadukasta ja vaikuttavaa opetusta. Kuva Teppo Jokinen ... K PALOMUUREJA JA PILVILINNOJA -seminaari 8.2.2012 klo 9 ­12.30 Erika Tanhua-Piiroinen esittelee lisää tutkimustuloksia ja oppimispsykologi, tutkija Tarmo Toikkanen Aalto-yliopiston Taideteollisesta korkeakoulusta valottaa sosiaalisen median ja verkko-oppimisen tulevaisuutta sekä sen hyödyntämistä osaamisen kehittämisessä. Kuva Teppo Jokinen Tarmo Toikkanen Seminaari on osallistujille maksuton. Ilmoittautumiset viimeistään ma 2.2.2012 sähköisesti www.finva.fi/otti/. Lisätietoja: Projektipäällikkö Juha Martikainen, p. 040 576 8968, juha.martikainen@finva.fi asvatuspsykologian professori Kirsti Longan mukaan elämykselliset opetusmetodit synnyttävät intohimon oppimiseen. On sitten kyse tapauksesta, ongelmasta tai ilmiöstä opiskelijan mielenkiinto on herätettävä aiheeseen. Opetuksen kytkeytyminen opiskelijan omaan osaamisalueeseen ja työkenttään tekee asian hänelle tutuksi, motivoi opiskelemaan ja oppimaan. Jos ei tiedä tai tunne asiaa, se ei kiinnostakaan. Professori Kirsi Lonka puhui aikuiskoulutuksen tuottavuudesta ja hyvinvoinnista LAVEA-hankkeen päätösseminaarissa marraskuussa. LAVEA tutki nimensä mukaisesti Laatua, Vaikuttavuutta ja Ennakointia Aikuisoppilaitoksissa. Neljän oppilaitoksen yhteistyönä toteuttama ja Opetushallituksen osarahoittama hanke pyrki eri tavoin mittaamaan koulutuksen ja tutkinnon vaikuttavuutta työyhteisössä. FINVAn osahanke koski yritysyhteistyön mallitusta vaikuttavuuden näkökulmasta. Vaikuttavuuden yhtälö muodostuu opiskelijan motivaatiosta ja työnantajan investoinnista eli kouluttamispäätöksestä. Tähän liittyen Kirsti Lonka muistuttaa jokaista opiskelijaa älyllisen investoinnin tekemisestä, eli mitä enemmän opiskelija opintoihinsa panostaa, sitä enemmän hän saa niistä irti. Opiskelun on oltava kiinnostavien asioiden kanssa työskentelyä, ei suorituskeskeistä tahkoamista. Eikä opiskelu ole koskaan ilmaista: tunnehinta on opiskelijalle se hinta, jonka hän maksaa siitä, että joutuu jatkuvasti sietämään omaa keskeneräisyyttään. Professori Kirsti Lonka luennoi LAVEAhankkeen päätösseminaarissa. FINVAn osahankkeessa haastateltiin rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinnon suorittaneita ja yritysten edustajia. Koulutuksen tulevaan vaikuttavuuteen oli panostettu suunnittelemalla yritysten kanssa yhteistyössä tutkinnon suorittamismahdollisuuksia, valmistavan koulutuksen sisältöjä ja osaamisen osoittamisen tapoja. Tuloksissa todettiin mm., että opiskelun ja tutkinnon suorittamisen koettiin muuttaneen osaltaan opiskelijan itsearviointikykyä sekä tapaa toimia työyhteisössä tiedon jakajana ja osana työyhteisön kehittämistä. Fin n s&Vku tu 1/2012 9 asi a u s
• Teksti Jussi Förbom · Kuva Teppo Jokinen Toimeentulon turvaksi, konsensuksen nimissä Uusi perusteos erittelee sosiaalivakuutusten lajityyppejä ja rakenteita. Samalla muodostuu kuva suomalaisesta hybridijärjestelmästä, jota vain kolmikannan konsensus voi muuttaa. " A sia on monitulkintainen", hymähtää Kelan johtava tutkija, VTT, dosentti Mikko Niemelä, kun häneltä kysyy, mitä tarkoittaa sosiaalivakuutus. "Laajimmillaan sen voi ymmärtää kattavan kaikki julkisen sektorin toimet teitä ja vesihuoltoa myöten, mutta ehkä tarkemman määritelmä saa, kun sen rinnastaa sosiaaliturvaan ja toteaa, että se merkitsee sosiaalisen ja taloudellisen turvallisuuden tarjoamista ihmisille." Monitulkintaisuuden haasteeseen vastatakseen Niemelä ja kollegansa Pauliina Havakka ja Hannu Uusitalo päättivät toimittaa sosiaalivakuutuksesta kattavan yliopisto-oppikirjan, jollaista ei tähän asti ole ollut saatavilla. Sosiaalivakuutus on herkästi hautautunut yleiseen hyvinvointivaltiokirjallisuuteen, jossa ei välttämättä eritellä tarkasti vakuutusmuotoisia etuja verorahoitteisista sosiaaliavustuksista. Kirjassa sosiaalivakuutuksen eri lajeja tarkastellaan pelkistetysti, mutta perusteellisesti: tiukasti analysoiden nämä pakolliset, veroluonteisin vakuutusmaksuin rahoitetut edut koostuvat eläkkeistä ja erityisesti työeläkkeistä, sairausvakuutuksesta, työttömyysturvasta ja tapaturmavakuutuksesta sekä pieneltä osin työntekijän ryhmähenkivakuutuksesta. Niiden päätehtävä on turvata kansalaisten toimeentulo. Tässäkin määrittelyssä piilee kuitenkin poikkeus, sillä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, toisin kuin yleensä Euroopassa, ansiosidonnainen työttömyysvakuutus on vapaaehtoinen. "Suomessa ihmiset luottavat julkisiin sosiaalivakuutuksiin." Suomessa käytössä hybridimalli Maailmalla sovelletaan kahta sosiaalivakuutusten pääsuuntausta. On sekä saksalaisperäinen, työväenvakuutuksen kaltainen malli että englantilainen, universaaliajatteluun perustuva kansanvakuutusmalli. Ensimmäinen juontaa jo Bismarckin aikaan ja 1800-luvun lopun teollistumiseen: Kun ihmiset siirtyivät töihin teollisuuspaikkakunnille, entinen paikallisyhteisön suojaverkko katosi, ja paikallisyhteisöjen rooli taloudellisen turvallisuuden tarjoajana alkoi hiipua. Bismarck alkoi pelätä sosialististen aatteiden leviämistä työväestön piirissä ja pani siksi toimeen sosiaalisia uudistuksia. Kehittyi järjestelmä, jossa vastuu etenkin tapaturmista ohjattiin vanhojen sosiaalisten yhteisöjen sijaan työnantajien kontolle. Suomessa on otettu vaikutteita monesta eri suunnasta. Meidän eläkejärjestelmämme heijastelee pohjoismaalaista universalismia, jossa yhdistyvät sekä tasaetuinen kansaneläke että työväenvakuutuksen mukainen työeläke. Samaa perua on se, että kansanvakuutusajattelu on laajennettu myös julkisen sektorin palveluihin. Täkäläisen sairausvakuutuksen historia kuitenkin osoittaa, että kaikki poliittiset ryhmät eivät ole olleet universalismin kannalla. "Kun sairausvakuutuksesta tehtiin ensi kerran esitys eduskunnassa vuonna 1927, sosialidemokraatit ajoivat sitä työväenvakuutuksen mallin mukaan vain tietyille palkansaajaryhmille. Maalaisliittokeskusta taas on aina ajatellut myös maaseudun tulotonta väestöä ja ajanut siksi universaalimallia", Niemelä sanoo. Demarit eivät kuitenkaan saaneet omaa malliaan läpi, sillä vanhassa parlamentarismissa keskusta kykeni keräämään taakseen yhden kolmasosan eduskunnasta ja äänestämään muutokset lepäämään yli vaalien. Näin tapahtui vuoteen 1963 asti, jolloin sairausvakuutus lopulta otettiin käyttöön ­ sekä viimeisten länsimaiden joukossa että erittäin kattavana. Suomen hybridijärjestelmä onkin lopulta punamultapolitiikan tulosta, sillä siinä työväen ansiosidonnaiset etuudet, kuten vahva työeläke, on liitetty yhteen keskustan ajaman universaalin, minimitasoisen perusturvan kanssa. Politiikka ei yksin voi muuttaa systeemiä Suuria liikahduksia on Suomessa tapahtunut jähmeästi, sillä työmarkkinajärjestöt, joiden linja ei ole vaaleissa heilahtanut, ovat aina olleet neuvotteluissa merkittävässä roolissa. Näin kolmikannan sitomilla poliitikoilla ei ole ollut "lupaa" puuttua asioihin ilman järjestöjen suostumusta. "Hyvä esimerkki on eläkeiän nosto", Niemelä sanoo. "Kun Matti Vanhanen nosti asian esiin, se torpattiin, koska hän oli väärä ihminen puhumaan siitä. Eläkesysteemin muuttaminen ei voi Suomessa olla pelkästään poliittinen projekti." Kun kaikki osapuolet katsovat, että heidän on saatava osallistua isojen uudistusten rakentamiseen, syntyy Sata-komitean kaltaisia umpisolmuja, joissa uudistusinto tyrehtyy eturistiriitojen paineeseen. 10 Fin n s&Vku tu 1/2012 asi a u s
• "Matti Vanhanen oli väärä ihminen puuttumaan eläkeikään." Niemelä uskoo myös, että järjestelmän rahoituspohjan muuttaminen verorahoitteisesta esimerkiksi vakuutusrahoitteiseksi olisi ison väännön takana. Poliittisesti se ei ole lähitulevaisuuden asia, eikä sellaisia keskusteluja juurikaan käydä. Se vaatisi juuri sellaista isoa remonttia, johon ei näytä olevan valmiutta. Ihmiset luottavat julkisiin sosiaalivakuutuksiin, ja oikeastaan vain sairastumisen varalle otetaan Suomessa merkittäviä määriä yksityisiä vakuutuksia. Uusien yksityisten eläkevakuutusten määrä on verohelpotuksista huolimatta sen sijaan laskenut. Mikko Niemelä on toimittanut kattavan oppikirjan sosiaalivakuutuksesta yhdessä Pauliina Havakan ja Hannu Uusitalon kanssa. Sosiaalivakuutus Pauliina Havakka, Mikko Niemelä, Hannu Uusitalo (toim.) FINVA 2012, nid., 59 euroa Mikään yksittäinen puolue ei myöskään ole voinut laajapohjaisissa hallituksissa tehdä suuria irtiottoja vanhasta järjestelmäajattelusta. Pikemminkin on käynyt niin, että maailma ympärillä on muuttunut nopeammin kuin järjestelmä, kunnes turvan taso ei ole enää vastannut vaatimuksia, ja siihen on ollut pakko tehdä huomattavia korotuksia. Hyvä esimerkki on nykyisen hallitusohjelman 100 euron korotus työttömyysturvaan. "Pitkällä aikavälillä myös päätöksien tekemättömyys on siis muotoutunut tietynlaiseksi muutospolitiikaksi. Toisaalta laajapohjaiset hallitukset ovat istuneet aina myös juuri silloin, kun taloudellisen kriisin ulkoinen paine on usuttanut konsensukseen, kuten juuri nytkin. Ilman sitä Elinkeinoelämän keskusliitto olisi varmasti halunnut jatkaa perinteisen keskitetyn sopimisen purkamista ja kokoomus ajanut kokoomuslaisempaa politiikkaa." Kuka vakuuttaa ja mitä vuonna 2030? 26.3.2012 Seminaari käsittelee sosiaalivakuutusten ja vapaaehtoisten vakuutusten rooleja tulevaisuudessa. Osallistujat saavat omakseen uuden Sosiaalivakuutus-kirjan. Lisää seminaarista sivulla 19. Fin n s&Vku tu 1/2012 11 asi a u s
• Kolumni Timo Leino Työkyvyllä on merkitystä A utoni tuulilasiin tuli ilkeän näköinen naarmu rikkoutuneesta pyyhkimen sulasta. Sain tietää, että lasin voi korjata hiomalla naarmun pois ja niinpä sitten löysin itseni yhtenä iltapäivänä lasinhiojan työpajasta. Työ vei toista tuntia, jona aikana keskustelimme työstä, yrittämisestä ja vähän perheistämmekin. Hän kertoi aloittaneensa työn nuorena miehenä hankkimalla työvälineet ulkomailta ja hioneensa laseja aina eduskuntaa myöten. Usean vuosikymmenen aikana työ oli opettanut hänet niin taitavaksi, että töitä oli enemmän kuin tarpeeksi. Vaikka työ vaati jatkuvaa matkustamista ja oli fyysisesti raskasta, hän koki sen mielekkääksi ja iloitsi, että oli pysynyt terveenä ja työkuntoisena. Hyvänä tukena oli onnellinen avioliitto ja urallaan menestyneet lapset. Silloin kun työn tarkoitus on selvä, työvälineet ovat hyvät ja ammattitaito kohdallaan, syntyy työn imu, joka vie eteenpäin ­ hyvä työ puhuu puolestaan ja tuo uusia asiakkaita. Perustana ovat terveet elintavat ja hyvä terveys. Kuulostaa yksinkertaiselta. Miksi sitten on niin paljon puhetta työn mielekkyyden katoamisesta, liiallisesta kiireestä ja työkyvyn menettämisen uhasta? Onko niin, että olemme menettäneet jotain oleellista työelämän kehityksessä. Työn tarkoitus katoaa jatkuvien muutosten, epävarmuuden ja projektien maailmassa. Tietokoneet takkuavat ja ohjelmistot ovat mahdottoman epäystävällisiä käyttää. Esimies painostaa ja asiakkailta tulee negatiivista palautetta. Kiitoksen sanaa ei kuulu. Ei ihme, että työmotivaatio laskee, mieli on maassa ja tekee mieli lähteä maalle kasvattamaan lampaita. Työn tekeminen on ihmiselle hyvästä. Tiede on osoittanut, että työssä olevat voivat paremmin ja pysyvät pitempään terveenä. Kun kerran näin on, miksi työhyvinvoinnin kuntoon laittaminen on sitten niin vaikeaa? Yksi asia ainakin tulee mieleen. Nykyinen tapa kilpailuttaa aivan kaikki, on vienyt meidät ajoin mahdottomaan tilanteeseen. Tilaukset on saatava ja palvelu on järjestettävä, vaikka mikä olisi. Tuloksena on yliteholla pyörivä yritys, josta seurauksena on ennemmin tai myöhemmin henkilöstön väsähtäminen ja työn laadun heikentyminen. Hyvästä työstä on osattava pyytää oikea hinta ja tilaajan on oltava se myös valmis maksamaan. Mitään poppakonsteja onneen ei ole. Työ on osattava järjestää niin, että jokainen tietää työnsä tavoitteet, miten työn voi tehdä fiksusti ja katsottava, että työtä on sopivasti työtä tekevän edellytyksiin nähden. Meidän on myös hyväksyttävä se, että ihmisen ja ihmisten välinen työkyky vaihtelee päivittäin ja pitkällä aikavälillä. Hyvä yritys ottaa tämän huomioon, käyttää joustoja ja kouluttaa esimiehet tunnistamaan työkyvyn uhkatekijät ja ottamaan puheeksi jaksamis- ja työkykyasiat heti kun ne eteen tulevat. Olisi myös hyvä välillä pysähtyä ihailemaan työn tuloksia. Liian usein yhteiset saavutukset jäävät marginaaliin, kun uudet työt painavat päälle. Silloin kun todellista aihetta on, ei pidä olla niin kiire, ettei ehditä antaa tunnustusta niille, joille se kuuluu. Hyvin johdettu yritys huolehtii työhyvinvoinnin tavoitteiden toteutumista ja ottaa työkykyä tukevat toimet osaksi yrityksen toimintakulttuuria. Pitkällä tähtäimellä yritykset, jotka tämän tekevät, imevät itseensä menestyjiä ja menestyvät myös markkinoilla. Terveyden ylläpitämisen eteen on jokaisen tehtävä tykönään työtä, mutta toki työnantajakin voi monin tavoin edistää hyviä elintapoja. Tärkeitä saavutuksia ovat mm. savuton työpaikka ja päivittäinen mahdollisuus ruokailla työpaikalla. Moni työnantaja tukee myös liikuntaa ja kulttuuripalveluiden käyttöä. Työterveyshuolto on tärkeä osa suomalaista työelämää tarjoamalla terveyttä edistäviä ja työkykyä tukevia palveluja, osallistumalla työpaikan työturvallisuus- ja työkykyriskien arviointiin ja huolehtimalla työntekijöiden Kuva Teppo Jokinen Ylilääkäri, dos. Timo Leino, Eläke-Fennia. sairauksien hoidosta. Työterveyshuollon rooli korostuu osatyökykyisten kuntoutuksen ja työhön paluun järjestämisessä. Eduskunnassa on parhaillaan lakiehdotus, jossa sairausvakuutuksen päivärahan maksamisen edellytykseksi tulee 90 päivän jälkeen työterveyshuollossa tehtävä työkykyja työhönpaluumahdollisuuksien selvitys. Laki tulee tiivistämään työterveyshuollon yhteistyötä työpaikan, erikoissairaanhoidon, kuntoutuksen ja sosiaalivakuutuksen kanssa. Työkyvyttömyysriskin hallintaan liittyvä tuki, koulutus- ja asiantuntijapalvelut ja ammatillinen kuntoutus pysyvät jatkossakin osana työeläkeyhtiöiden keinovalikoimaa. Tulokset ovat olleet hyviä. Työeläkekuntoutuksessa oli viime vuona jo lähes 10 000 henkilöä, 77 % kuntoutuksista päättyi onnistuneesti. Tuulilasista tuli aivan kuin uusi! Suosittelen. 12 Fin n s&Vku tu 1/2012 asi a u s
• Hyödynnä monipuolinen Koulutustarjonta FINVAn laajat koulutuspalvelut kattavat koko finanssialan. Niin asiakasneuvojat, asiantuntijat, esimiehet kuin johtajat voivat päivittää ja kasvattaa vakuutus-, rahoitus- ja sijoitusalan osaamistaan FINVAn asiantuntijaseminaareissa, tutkinnoissa ja johdon koulutusohjelmissa. FINVA on luotettava ja asiantunteva kumppani myös yrityskohtaisissa valmennuksissa. www.finva.fi löydät aina ajantasaiset tiedot! Verkkosivuiltamme ­ yli 40 vuotta asiantuntijuutta Fin n s&Vku tu 1/2012 13 asi a u s v Ku ep aT po Jok ine n
• Koulutuskalenteri Tammikuu 10.1.­11.1.2012 12.1.2012 13.1.2012 16.1.2012 18.1.2012 25.1.2012 31.1.2012 160. VTS-tentti Helsinki, Kuopio, Oulu, Tampere ja Turku Orientaatiopäivä Asiakkuuksien hoitaminen YVTS: 2. lähijakso 16.­17.1. CobiT finanssisektorille Arvopaperimarkkinoiden ajankohtaispäivä Hyvä lääketieteellinen korvauskäytäntö VTS Rava-lähipäivä Rava-lähipäivä YVTS Seminaari Seminaari Seminaari Helmikuu 2.2.2012 6.2.2012 8.2.2012 9.2.­10.2.2012 9.2.2012 14.2.2012 16.2.2012 ETF-sijoitustuotteet Finanssimarkkinat osana kansantaloutta 6.­ 7.2., 1. jakso Palomuureja ja pilvilinnoja, OTTI-hanke Eläkevakuutuspalvelut Kehity finanssialan asiantuntijana: Vuorovaikutustaidot Onnistunut vastuunvalinta henkilövakuutuksissa Perheen verosuunnittelu Seminaari VALIKO Maksuton seminaari Rava-lähipäivä Seminaari Seminaari Seminaari Seminaari 28.2.­29.2.2012 Liikennevakuutuksen korvausseminaari Maaliskuu 5.3.2012 8.3.2012 12.3.2012 12.3.2012 15.3.­16.3.2012 16.3.2012 19.3.2012 20.3.2012 22.3.2012 26.3.2012 27.3.2012 Rahoitus- ja vakuutusliiketoiminnan muodot 5.­ 7.3., 2. jakso Kehity edelleen esiintyjänä finanssialalla Sijoittajan verotus Työpaikkakouluttajien peruskoulutus, 1. lähipäivä Rahoituspalvelut Riskienhallinta ja Corporate Governance finanssialalla YVTS: 3. lähijakso 19.­20.3. Xevents ­ Ennakoimalla parempaa riskienhallintaa ja liiketoimintaa, 1. workshop TVL-yhteistyö: Regressioikeus työtapaturmavahingoissa Johdannaiset käytännössä VALIKO Seminaari Seminaari OTTI-hanke, maksuton Rava-lähipäivä Seminaari YVTS Valmennusohjelma Seminaari Seminaari Kuka vakuuttaa ja mitä vuonna 2030? ­ Sosiaalivakuutusten ja vapaaehtoisten vakuutusten roolit Seminaari 14 Fin n s&Vku tu 1/2012 asi a u s
• www.finva.fi Huhtikuu 17.4.2012 19.4.2012 20.4.2012 23.4.2012 24.4.2012 25.4.2012 25.4.2012 Xevents, 2. workshop Vastuuvakuutuksen korvausseminaari Vastuuvakuutuksen case-päivä Työpaikkakouluttajien peruskoulutus, 2. lähipäivä Organisaation johtaminen, internaattijakso 25.­27.4., 3. jakso TVL-yhteistyö: Elinkorko-iltapäivä Valmennusohjelma Rava-lähipäivä Seminaari Seminaari OTTI-hanke,maksuton VALIKO Seminaari Seminaari 19.4.­20.4.2012 Riskivakuuttamisen palvelut Kehity finanssialan asiantuntijana ja Kehity finanssialan esimiehenä: Tulevaisuuden osaaminen Seminaari 26.4.­27.4.2012 Lakisääteisen tapaturmavakuuttamisen seminaari Toukokuu 3.5.2012 14.5.­15.5.2012 14.5.­15.5.2012 15.5.2012 16.5.2012 21.5.2012 22.5.2012 22.5.2012 23.5.2012 24.5.­25.5.2012 28.5.2012 29.5.2012 30.5.­31.5.2012 Hyvinvointiyhteiskunnan pintaremontti Säästämisen ja sijoittamisen palvelut 161. VTS-tentti Helsinki, Kuopio, Oulu, Tampere ja Turku Asiakasyritysten tilinpäätösanalyysi ja tunnusluvut Asiakasyritysten tilinpäätösanalyysi ja tunnusluvut, case-päivä Asiakkuuksien hallinta 21.­22.5., 4. jakso Xevents, 3. workshop TVL-yhteistyö: Ajankohtaispäivä Riskienhallinta liikekiinteistöissä Vakuutustoiminnan laskentapäivät Vakuutusmatematiikan perusteet Vakuutusmatematiikan case-päivä Solvenssi II Seminaari Rava-lähipäivä VTS Seminaari Seminaari VALIKO Valmennusohjelma Seminaari Seminaari Seminaari Seminaari Seminaari Seminaari Kesäkuu 1.6.2012 4.6.2012 5.6.2012 12.6.2012 14.6.­15.6.2012 Varainhoitajan ajankohtaispäivä Compliance-ajankohtaispäivä CobiT finanssisektorille Modernia lääketiedettä ja vakuutusjuridiikkaa Maksamisen palvelut Seminaari Seminaari Seminaari Seminaari Rava-lähipäivä Elokuu 28.8.2012 30.8.2012 Kehity finanssialan asiantuntijana: Vuorovaikutustaidot Kehity finanssialan esimiehenä: Vuorovaikutustaidot Seminaari Seminaari Fin n s&Vku tu 1/2012 15 asi a u s
• Täydennys- ja jatkokoulutus APV1- ja APV2-tutkintovaatimuksiin täydennyskoulutusta ja valmentavaa koulutusta Rahoitus- ja sijoitusalan asiantuntijaseminaarien tavoitteena on syventää osallistujien tietämystä käsiteltävästä aiheesta. Esimerkiksi seuraavat asiantuntijaseminaarit soveltuvat hyvin myös APVtutkintojen jälkeiseen täydennyskoulutukseen ja tutkintoihin valmistautumiseen. · · · · · · · · ETF-sijoitustuotteet 2.2.2012 Perheen verosuunnittelu 16.2.2012 Sijoittajan verotus 12.3.2012 Johdannaiset käytännössä 27.3.2012 Varainhoitajan ajankohtaispäivä 1.6.2012 Luotto-, korko-, ja valuuttajohdannaiset syksy 2012 Sijoitustuotteiden myynti ja vastuukysymykset syksy 2012 Strukturoidut sijoitustuotteet syksy 2012 Yrityskohtaiset koulutukset Kaikkia FINVAn koulutuksia voidaan räätälöidä yrityskohtaisesti. FINVAn laajasta asiantuntijaverkostosta löytyvät finanssialan parhaat osaajat. Laaja yhteistyöverkosto korkeakoulujen, yliopistojen ja konsulttien kanssa takaa laajempaa näkemystä osaamisen kehittämisessä. Pedagogiset ratkaisut ja innostavat oppimisympäristöt kannustavat tehokkaaseen oppimiseen. Löydämme yhdessä asiakkaidemme kanssa oikeat sisällöt ja alan asiantuntijat toivottujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kysy työyhteisöllenne räätälöitävästä ratkaisusta! Ajankohtaiset seminaarit löydät www.finva.fi Lisätietoja: APV1:n suorittaneille on tulossa myös erillinen täydennyskoulutuspäivä. Seuraa ilmoittelua verkkosivuillamme www.finva.fi. Korvaustoiminnan koulutusohjelma Korvaustoiminnan koulutusohjelma on kehitetty tukemaan korvauskäsittelyssä tarvittavaa ammattitaitoa. Ohjelma sisältää korvaustoiminnan periaatteet, korvauskäsittelyprosessin kokonaisuudessaan sekä erillisiä syventäviä seminaaripäiviä henkilö-, omaisuus- ja vastuuvakuutuksista. Koulutusohjelma muodostuu 3­5 seminaarin aihekokonaisuuksista. Osallistumisesta koulutusohjelmaan kuuluviin seminaareihin saa todistuksen. Todistuksen voi opintopisteyttää ja sitä voi hyödyntää muissa opinnoissa. Koulutusohjelmien kaikki päivät ovat itsenäisiä eikä niitä tarvitse sitoa kokonaisuuden suorittamiseen. Koulutusohjelmaan on hyvä sisällyttää Korvaustoiminnan perusteet -seminaari. Tässä on esimerkkejä koulutusohjelmaan hyväksyttävistä seminaareista. Tarkemmat kuvaukset niistä ovat asiantuntijaseminaariluettelossa sekä verkossa www.finva.fi. · · · · · · · Hyvä lääketieteellinen korvauskäytäntö 31.1.2012 Onnistunut vastuunvalinta henkilövakuutuksissa 14.2.2012 Liikennevakuutuksen korvausseminaari 28.­29.2.2012 Vastuuvakuutuksen korvausseminaari ja case-päivä 19.­20.4.2012 Modernia lääketiedettä ja vakuutusjuridiikkaa 12.6.2012 Korvaustoiminnan perusteet syksy 2012 Lakisääteisen tapaturmavakuuttamisen korvausseminaari syksy 2012 · Vakuutusalan juridiikan perusteet syksy 2012 · Vakuutusrikollisuus omaisuusvahingoissa syksy 2012 · Vakuutusrikollisuus henkilövahingoissa suunnitteilla 2013 Kirsi Ivonen Koulutusjohtaja p. 040 736 1264 kirsi.ivonen@finva.fi Ville Räsänen Koulutuspäällikkö p. 050 516 0768 ville.rasanen@finva.fi Tarja Riima Koulutuskoordinaattori p. 040 450 3460 tarja.riima@finva.fi Eila Kivilompolo Koulutussihteeri p. 040 450 3454 eila.kivilompolo@finva.fi 16 Fin n s&Vku tu 1/2012 asi a u s
• Asiantuntijaseminaarit Tammikuu CobiT finanssisektorille 18.1.2012 Syvennä tietojasi ICT-palvelujohtamisen hyvän hallintotavan mallista. Seminaarissa perehdytään ICT-palvelujohtamisen hyvän hallintotavan malliin ja esitellään CobiT 5:n keskeiset muutokset. CobiT antaa tietoa siitä, miten ICT-toimintaa voi johtaa, mitä huomioida palveluita hankittaessa, miten rakennetaan laadukkaita palveluita sekä miten varmennetaan toiminnan ja palveluiden laatu. Seminaari soveltuu yhtiöjohdon (mm. talous ja riskienhallinta) lisäksi sisäisille ja ulkoisille tarkastajille, Compliance-toiminnoista vastaaville ja kaikille IT-ammattilaisille sekä palveluiden tuottajille tai niiden hankinnasta vastaaville. Helmikuu ETF-sijoitustuotteet 2.2.2012 Syventävää tietoa eri ETF-sijoitustuotteista instituutioiden käytössä. Seminaarissa keskitytään ETF-sijoitustuotteisiin (Exchangetraded-funds) ja niiden ominaispiirteisiin. ETF-tuotteita ja markkinaa tarkastellaan erityisesti instituutioiden näkökulmasta. Seminaarissa syvennytään Euroopan ja Amerikan ETF-markkinoihin. Seminaarissa kuullaan ETF-tuotteiden käytöstä salkunsuojauksessa, markkinanäkemyksen ottamisessa ja riskienhallinnan välineenä. Seminaarissa tarkastellaan myös ETF-tuotteiden ominaisuuksia ja pureudutaan ETF:ien läpinäkyvyyteen, likviditeettiin ja kustannusrakenteeseen. Seminaari on suunnattu finanssialan asiantuntijoille, jotka haluavat syventää tietämystään ETF-tuotteista ja erityisesti kuulla niiden tuomista mahdollisuuksista. Koulutus on syventävä koulutus ja osallistujilla oletetaan olevan perustiedot ETF-tuotteista. Seminaari sopii hyvin APV1tutkinnon suorittaneille ja APV2-tutkintoon valmistautuville. Arvopaperimarkkinoiden ajankohtaispäivä 25.1.2012 Muuttuva markkinarakenne ja menettelytapojen sääntely. Seminaari keskittyy arvopaperimarkkinoiden uudistushankkeisiin ja erityisesti syvennytään MiFID-päivityksen keskeisiin muutoksiin. Seminaarissa pureudutaan MiFID-päivityksen vaikutuksiin markkinarakenteeseen ja menettelytapoihin. Lisäksi kuullaan viimeisimmät tiedot säilytys- ja selvitystoiminnan uudistuksista. Seminaari tarjoaa tietoa markkinoiden läpinäkyvyyden lisäämisestä ja väärinkäytösten ehkäisemisestä. Seminaari on suunnattu finanssisektorin asiantuntijoille ja johtajille, jotka haluavat päivittää tietonsa arvopaperimarkkinoiden sääntelyn kehityksestä sekä kuulla markkinoiden kehitysnäkymistä. Palomuureja ja pilvilinnoja 8.2.2012, klo 9­12.30 Tulevaisuuskatsaus verkko-oppimiseen, OTTI-hankkeen väliraportointiseminaari. Oppimispsykologi, tutkija Tarmo Toikkanen Aalto-yliopiston Taideteollisesta korkeakoulusta valottaa sosiaalisen median ja verkko-oppimisen tulevaisuutta sekä sen hyödyntämistä osaamisen kehittämisessä. Tampereen yliopiston tutkija Erika Tanhua-Piiroinen kertoo OTTIhankkeesta saatuja tutkimustuloksia. OTTI ­ Työpaikkakouluttajien koulutus on Euroopan sosiaalirahaston ja Opetushallituksen rahoittama hanke, jossa tutkitaan ja testataan sosiaalisen median käyttöä työpaikkakouluttajien koulutuksessa. Seminaarissa esitellään myös hankkeessa käytettyjä keinoja sekä tulevia toteutuksia. Seminaari on maksuton. Ilmoittautuminen 2.2.2012 mennessä www.finva.fi/otti/ Hyvä lääketieteellinen korvauskäytäntö 31.1.2012 Juridiset ja lääketieteelliset korvaukseen vaikuttavat asiat. Päivän aikana käsitellään kaikkia henkilövakuuttamisen lajeja. Keskeisiä käsiteltäviä asioita ovat lääketieteellinen kommunikaatio vakuutusyhtiön ja hoitavan lääkärin välillä, syyyhteyden selvittely, dokumentoinnin tärkeys ja näyttö- ja todistustaakka. Lisäksi käydään läpi yleisellä tasolla hyvän vakuutustavan mukaisia sääntöjä. Seminaari soveltuu sekä lakisääteisten että vapaaehtoisten henkilökorvausten parissa työskenteleville korvauskäsittelijöille, korvaustoiminnan asiantuntijoille ja esimiehille. Fin n s&Vku tu 1/2012 17 asi a u s
• Kehity finanssialan asiantuntijana: Vuorovaikutustaidot 9.2.2012 Finanssialan vaikuttajana kohtaat monia erityyppisiä viestintätilanteita alan toimijoiden ja sidosryhmien sekä oman yrityksen henkilöstön kesken. Koulutuksessa pohditaan erilaisia jokapäiväiseen työhön liittyviä vuorovaikutustilanteita. Erityisesti tarkastellaan haastavia viestintärooleja, jotka vaativat hyviä päätöksenteko- ja ongelmanratkaisutaitoja. Koulutus tarjoaa käytännönläheisiä työvälineitä viestintätaitojen kehittämiseen. Seminaari koostuu ryhmätöistä, keskusteluluennosta ja harjoitteista. Päivän aikana on mahdollista työstää omia vaikuttamisen keinoja ja vuorovaikutuksen haasteita sekä saada palautetta ja tukea vertaisryhmässä. Seminaaripäivä soveltuu kaikille finanssialan asiantuntijoille, aiemmissa koulutuksissa osallistujien titteleinä ovat olleet mm. tuotepäällikkö, myyntineuvottelija, asiantuntija, matemaatikko. Maaliskuu Kehity edelleen esiintyjänä finanssialalla 8.3.2012 Esiintymistaidon jatkokoulutuspäivän tavoitteena on kehittää esiintymistaitoja ja tehostaa puhe-esityksen vaikuttavuutta. Seminaaripäivä on sinulle, joka työskentelet finanssialalla ja haluat luoda vakuuttavia puhe-esityksiä. Seminaarissa käydään läpi yksityiskohtaisesti esityksen ennakkojäsentäjät ­ tavoite, sisältö ja kuulijat. Seminaaripäivän aikana harjoitellaan tilannepuheita, joita jokainen finanssialalla toimiva tarvitsee vuorovaikutustilanteissa asiakkaiden ja oman työyhteisön kanssa. Seminaaripäivän aikana kuulet myös muiden osallistujien etukäteen valmistelemia finanssialan esityksiä, joten myös laajempi ymmärrys finanssialasta kasvaa. Tämän lisäksi harjoitellaan myynnillisen ja asiantuntevan puhe-esityksen rakentamista. Päivän jälkeen olet varmempi ja rohkeampi esiintyjä. Seminaaripäivän jälkeen saat omista esiintymisistäsi koostetun dvd-levyn ja päivän vetäjän kommentit suullisena ja kirjallisena. Seminaaripäivä soveltuu finanssialalla toimiville henkilöille, joilla on perustaidot esiintymisestä. Päivän tavoitteena on kehittää osallistujan viestintä- ja esiintymistaitoja sekä harjoitella puhe-esityksen havainnollistamisen keinoja. Onnistunut vastuunvalinta henkilövakuutuksissa 14.2.2012 Terveysselvityksen merkitys henkilövakuuttamisessa. Seminaarissa henkilövakuutuksen vastuunvalintaa käsitellään sopimusoikeudellisena kysymyksenä vakuutuksenottajan näkökulmasta. Päivän aikana käydään läpi terveysselvityksessä ilmoitettavien tietojen merkitystä sekä sopimuksen tekohetkellä että vakuutustapahtuman käsittelyn yhteydessä. Pääpaino on lääketieteellisten kysymysten arvioinnissa. Seminaari on tarkoitettu henkilövakuuttamisen parissa työskenteleville vakuutus- ja korvauskäsittelijöille, asiantuntijoille ja asiakaspalvelussa toimiville. Perheen verosuunnittelu 16.2.2012 Perhe- ja perintöoikeutta verotuksen näkökulmasta. Seminaarissa perehdytään perhe- ja perintöoikeuteen verotuksen näkökulmasta ja tarkastellaan perheen verotusta elinkaaren eri vaiheissa. Lisäksi keskitytään perheen perintö- ja lahjaverosuunnitteluun sekä kuolinpesän verotukseen. Seminaari tarjoaa tietoa perheen arvo-omaisuuden verosuunnittelusta. Näitä havainnollistetaan esimerkkien avulla. Seminaari on suunnattu verotustietoa tarvitseville finanssialan asiantuntijoille. Seminaarin tavoitteena on syventää APV1-tutkinnon suorittaneiden tietämystä verotuksesta ja seminaari sopii hyvin APV2-tutkintoon valmistautuville. Sijoittajan verotus 12.3.2012 Eri sijoitusmuotojen verokohtelu ja veroseuraamusten huomioonottaminen. Seminaari tarjoaa tuoretta tietoa eri sijoitusmuotojen verokohtelusta. Päivän aikana käydään läpi osinkojen, sijoitusrahastojen voitto-osuuksien, henkivakuutusten ja luovutusvoittojen verotusta sekä vakuutussijoittamisen ja strukturoitujen sijoitustuotteiden verokohtelua. Näitä havainnollistetaan käytännön esimerkkien avulla. Seminaarin tavoitteena on syventää APV1-tutkinnon suorittaneiden tietämystä verotuksesta ja seminaari sopii hyvin APV2-tutkintoon valmistautuville. Liikennevakuutuksen korvausseminaari 28.­29.2.2012 Hyvä yleiskuva liikennevakuutuksen korvauksista. Seminaarissa saat hyvän kokonaiskuvan liikennevakuuttamiseen liittyvästä lainsäädännöstä ja liikennevahingoista. Seminaarissa käsitellään sekä omaisuus- että henkilövahinkoihin liittyviä keskeisiä käsitteitä ja pohditaan hyvän korvauskäsittelyprosessin merkitystä. Kuulet myös tärkeät puheenvuorot liikennevahinkolautakunnan edustajalta ja asiantuntijalääkäriltä. Seminaari on tarkoitettu liikennevakuutuksen parissa työskenteleville korvausja vahinkokäsittelijöille. Riskienhallinta ja Corporate Governance finanssialalla 16.3.2012 Finanssiorganisaation Corporate Governance, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Seminaarissa syvennytään finanssikonsernin sisäisen valvonnan järjestämiseen. Seminaari tarkastelee riskienhallinnan, Compliancen ja sisäisen tarkastuksen tehtäviä ja rooleja. Lisäksi tarkastellaan hallituksen roolia osana organisaation toimivaa Corporate Governancea. Seminaari on suunnattu finanssialan johtajille ja asiantuntijoille, jotka haluavat syventää tietämystään finanssikonsernin riskienhallinnasta. 18 Fin n s&Vku tu 1/2012 asi a u s
• Kuka vakuuttaa ja mitä vuonna 2030? ­ Sosiaalivakuutusten ja vapaaehtoisten vakuutusten roolit 26.3.2012 Miten järjestetään ihmisten turva vuonna 2030, mitä se maksaa ja kuka maksaa? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan päivän aikana. Osallistujat saavat uuden ainutlaatuisen Sosiaalivakuutus-kirjan, joka kuvaa kattavasti Suomen sosiaalivakuutuksen kehitystä, nykytilaa, vaikutuksia ja haasteita. Osa puhujista on kirjan kirjoittajia. Seminaari soveltuu kaikille asiantuntijoille, johtajille ja päättäjille, jotka haluavat kattavan kuvan sosiaalivakuutuksesta, sen tulevaisuuden haasteista ja vaikutuksista koko vakuutusalalle. läpi vastuuvakuutuksen korvaustapauksia. Korvausesimerkkejä on tuotevastuusta, ympäristövastuuvahingoista ja kiinteistönomistajan vastuusta. Vastuuvakuutuksen case-päivä sopii korvauskäsittelijöille sekä korvaus- ja vakuuttamisasiantuntijoille. Seminaari on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat syventää osaamistaan vastuuvahinkojen osalta. Kehity finanssialan asiantuntijana ja Kehity finanssialan esimiehenä: Tulevaisuuden osaaminen 24.4.2012 Finanssialan asiantuntijoille ja esimiehille tarkoitettu Tulevaisuuden osaaminen seminaaripäivä tarjoaa erilaisia lähestymistapoja ja yksilölähtöisiä ennakointikeinoja finanssialan tulevaisuuteen varautumisessa. Seminaari tarjoaa uusia ideoita ja konkreettisia keinoja finanssialan työyhteisön toiminnan kehittämiseen. Seminaarissa myös kerrotaan, miten Finanssialan Keskusliiton tutkimuksen "Finanssialan kyvykkyydet 2020" tuloksia kannattaa hyödyntää oikean osaamisen kehittämiseen. Ryhmäkeskustelut päivän aikana tarjoavat mahdollisuuden kuulla osallistujien ajatuksia finanssialan esimiehenä ja asiantuntijana toimimisesta. Päivässä pohditaan esimiehen ja asiantuntijan erilaisia vuorovaikutteisia rooleja työyhteisön valmentajana ja tukijana. Päivän teemana on finanssialan asiantuntijan ja esimiehen roolin muuttuminen, jatkuvan muutoksen johtaminen sekä tulevaisuuden haasteet osaamisen kehittämisessä. Seminaaripäivä soveltuu kaikille finanssialan esimiehille, esimiehiksi kasvaville ja finanssialan asiantuntijoille. Johdannaiset käytännössä 27.3.2012 Kattava kuvaus johdannaisten perusteista ja korkojohdannaisista. Päivän aikana tutustutaan johdannaismarkkinoihin ja korkojohdannaisten ominaispiirteisiin. Seminaarissa pureudutaan eri johdannaisstrategioihin ja kuullaan niiden käytöstä salkunsuojauksessa ja riskienhallinnassa. Lisäksi perehdytään johdannaisten hinnoitteluun sekä kuullaan niihin liittyvistä riskeistä ja "kreikkalaisten" tunnuslukujen laskennasta. Päivä on suunnattu finanssialan asiantuntijoille ja johtajille, jotka tarvitsevat työssään tietoa johdannaisista. Seminaari sopii hyvin APV1tutkinnon suorittaneille ja APV2-tutkintoon valmistautuville. Huhtikuu Vastuuvakuutuksen korvausseminaari 19.4.2012 Vastuuvakuutuksen korvaustilanteet ja vahingonkorvausoikeudellisten ongelmien selvittäminen. Seminaarissa selvitetään vakuutustoiminnan kannalta keskeistä vahingonkorvauslakia. Päivän aikana käydään läpi eri vastuuvakuutustuotteita, toiminnan vastuusta tuotevastuuseen ja erityisvastuisiin. Lisäksi tarkastellaan vastuuta sopimussuhteissa. Seminaari sopii vastuuvahinkojen kanssa työskenteleville korvauskäsittelijöille ja asiantuntijoille. Lakisääteisen tapaturmavakuuttamisen seminaari 26.­27.4.2012 Lakisääteisen tapaturmavakuuttamisen peruskäsitteet ja ongelmatilanteet. Seminaari antaa kokonaiskuvan lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta sekä siihen kuuluvista liitännäisvakuutuksista. Päivässä avataan vakuutuslajin peruskäsitteitä: korvausjärjestelmä, työsuhteen käsite ja vakuuttamisen perusasiat. Toisena päivänä keskitytään vakuuttamisen laiminlyönnin seurauksiin ja riskienhallintaan. Esille tuodaan myös kansainvälisiä sosiaaliturvamääräyksiä ja niiden vaikutuksia suomalaiseen tapaturmavakuuttamiseen. Tapaturmavakuutusmaksujen perusteita avataan taulustomaksujen ja erikoistariffien osalta. Seminaari on tarkoitettu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen parissa työskenteleville ja soveltuu myös uusille vakuutus- ja korvauspuolella työskenteleville henkilöille. Vastuuvakuutuksen case-päivä 20.4.2012 Vastuuvakuutuksen ongelmakysymyksiä käytännön esimerkkien kautta. Case-päivä on jatkoa Vastuuvakuutuksen korvausseminaarille. Päivän aikana käydään konkreettisten esimerkkien avulla www.finva.fi Fin n s&Vku tu 1/2012 19 asi a u s
• Toukokuu Hyvinvointiyhteiskunnan pintaremontti 3.5.2012 Ovatko laitoksissa olevat tai kotona yksin asuvat vanhukset tulevaisuudessa vain odottamassa kuolemaa? Edellyttääkö hyvä terveydenhoito paksua lompakkoa? Riittävätkö eläkkeet? Seminaarissa käsitellään hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen riittävyyttä ja ongelmakohtia. Jo lähitulevaisuudessa hyvinvoinnin julkinen rahoitus on kriisissä. Ratkaisua on haettava yhteiskunnan rahoituksen ja kansalaisten oman rahoituksen yhdistämisestä. Tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia sekä kansalaisille että finanssialalle. vakuutusmaksutulon rakennetta ja korvauksia sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Toisena seminaaripäivänä keskitytään vahinko-, henki- ja työeläkevakuutusyhtiön tilinpäätöksen sekä konsernitilinpäätöksen erityispiirteisiin. Ensimmäinen päivä on suunniteltu finanssialalla toimiville henkilöille, jotka haluavat saada perustietoa laskentatoimesta ja vakuutusyhtiön tilinpäätöksestä. Toinen seminaaripäivä on tarkoitettu finanssialalla toimiville henkilöille, jotka haluavat oppia tulkitsemaan vakuutusyhtiön tilinpäätöstä. Vakuutusmatematiikan perusteet 28.5.2012 Finanssialan asiakasrajapinnassa toimiville: Asiakasyritysten tilinpäätösanalyysi ja tunnusluvut ja case-päivä 15.­16.5.2012 Seminaarissa käydään läpi asiakasyritysten tilinpäätösten keskeiset käsitteet ja tärkeimmät tunnusluvut. Päivät antavat asiakasvastuullisille lisää työkaluja yritysten taloudellisen tilan arviointiin. Ensimmäisen päivän aikana avataan asiakasyrityksen tulosta ja tasetta. Lisäksi opitaan arvioimaan asiakasyrityksen taloudellista tilaa. Case-päivässä taloustietojen tulkintaa harjoitellaan konkreettisilla esimerkeillä. Päivän aikana tarkastellaan yrittäjän ansionmenetyksen laskemista. Mukana on myös laaja esimerkki kassavirran laskemisesta ja mahdollisen konkurssin ennustamisesta. Case-päivä syventää ensimmäisenä päivänä läpikäytyjä asioita harjoitusten avulla. Seminaari sopii finanssialalla työskenteleville henkilöille, jotka toimivat asiakasrajapinnassa ja tarvitsevat ajantasaista tietoa asiakasyritysten taloudellisesta tilasta ja sen hyödyntämisestä päätöksenteossa. Yleiskuva vakuutusmatematiikasta henki-, eläke- ja vahinkovakuutustoiminnassa. Seminaaripäivä antaa yleiskuvan vakuutusmatematiikasta henki-, eläke- ja vahinkovakuutustoiminnassa. Päivässä pohditaan, mihin matematiikkaa alalla tarvitaan ja miten sitä hyödynnetään. Lisäksi käydään läpi vakuutusmatematiikkaan liittyviä käsitteitä kuten etuusmaksut ja vastuut. Luennot avaavat vakuutusliiketoiminnan logiikkaa ja esittelevät erilaisia tapoja tehdä henki-, vahinko- ja työeläkelaskentaa. Seminaaripäivä on tarkoitettu vakuutusalalla toimiville henkilöille, jotka haluavat perustietoa vakuutusmatematiikasta sekä niille, jotka haluavat tutustua taseen vastattavaa -puolen sisältöön. Osallistujilta ei edellytetä matematiikan asiantuntemusta, koska lähestymistapa on käytännönläheinen. Vakuutusmatematiikan case-päivä 29.5.2012 Riskienhallinta liikekiinteistöissä 23.5.2012 Ajankohtaista liikekiinteistöjen riskienhallinnasta. FINVA ja KIINKO järjestävät yhteistyössä liikekiinteistöjen riskienhallintaan keskittyvän ajankohtaispäivän. Seminaarissa keskitytään asiakkaiden turvallisuuteen ja työturvallisuuteen. Yhtenä varautumiskeinona käsitellään ajantasaista pelastussuunnitelmaa. Seminaarissa on oivallinen tilaisuus vaihtaa mielipiteitä ja kokemuksia riskienhallinnasta muiden vakuutus- ja kiinteistöalan asiantuntijoiden kanssa. Vahinko-, henki- ja työeläkevakuutusmatematiikan laskuesimerkkejä. Case-päivä on jatkoa vakuutusmatematiikan perusteet seminaarille. Päivän aikana käydään konkreettisten esimerkkien avulla läpi niin vahinko-, henki- kuin työeläkevakuutuksiin liittyviä tapauksia. Päivä käsittää syvempää laskennan analysointia ja lisäksi päivässä käsitellään julkisia tunnuslukuja sekä liiketaloudellista näkökulmaa. Case-päivän sisältö sopii vakuutusalan matemaatikoille sekä kirjanpidossa ja yritysjohdossa toimiville henkilöille. Solvenssi II 30.­31.5.2012 Perustietoa vakuutusyhtiön laskentatoimesta. Ensimmäisenä seminaaripäivänä käsitellään kirjanpidon periaatteita sekä vakuutusyhtiön tilinpäätöksen perusperiaatteita. Päivän aikana avataan tuloslaskelmaa ja sen liitteitä, Vakuutustoiminnan laskentapäivät 24.­25.5.2012 Ajankohtaista Solvenssi II -vakavaraisuuskehikon etenemisestä. Seminaari tarjoaa ajankohtaista tietoa Solvenssi II -vakavaraisuuskehikon etenemisestä. Seminaarissa syvennytään Solvenssi II -kehikon eri osa-alueisiin, kvantitatiivisen laskennan, sisäisen valvonnan ja raportoinnin viimeisimmän tiedon valossa. Seminaari on suunnattu vakuutusalan johtajille ja asiantuntijoille, jotka haluavat päivittää tietonsa Solvenssi II:n kehityksestä. Seminaari soveltuu hyvin myös sellaisille vakuutusyhtiöiden sidosryhmille, jotka tarvitsevat tietoja tässä toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. 20 Fin n s&Vku tu 1/2012 asi a u s
• Kesäkuu Varainhoitajan ajankohtaispäivä 1.6.2012 omaa ammattitaitoa korvauspäätösten tekemisessä ja valmiuksia vastata asiakkaiden kysymyksiin. Seminaari soveltuu niin lakisääteisten kuin vapaaehtoisten henkilövahinkojen parissa työskenteleville. Päivän sisältö on rakennettu siten, että se ei ole vakuutuslajisidonnainen. Sijoitusteemat ja tulevaisuuden haasteet. Seminaari syventää tietämystä arvo-, kasvu-, osinko- ja trendisijoittamisesta sekä tarjoaa työkaluja varainhoitajan työn tueksi. Seminaarissa pohditaan myös varainhoidon tulevaisuuden haasteita. Seminaari on suunnattu vaativien yksityis- ja instituutioasiakkaiden kanssa työskenteleville asiantuntijoille ja varainhoitajille. Seminaari soveltuu myös APV2:n suorittaneille. ... Yhteistyössä Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) koulutustyöryhmän kanssa: Yhteistyöseminaari: Regressioikeus työtapaturmavahingoissa 22.3.2012 Elinkorko-iltapäivä 25.4.2012 Ajankohtaispäivä 22.5.2012 Ajankohtaispäivä 29.11.2012 Compliance-ajankohtaispäivä 4.6.2012 Compliance finanssialan yrityksissä. Seminaarissa pureudutaan Compliancen rooliin ja tehtävänkuvaan. Lisäksi pohditaan Compliancen roolia yhtenä sisäisen valvonnan toimijana. Tilaisuudessa kuullaan alan eri toimijoiden näkemyksiä ja kokemuksia Compliance-toiminnoista, niiden käytännön järjestämisestä ja tulevaisuuden haasteista. Seminaarissa syvennytään ajankohtaisiin sääntelyhankkeisiin ja kuullaan tuoreimmat kuulumiset eurooppalaisen valvonnan kehittymisestä. Seminaari on suunnattu finanssialalla toimiville johtajille ja asiantuntijoille, jotka tarvitsevat työssään käytännön kokemuksia Compliance-toimintojen järjestämisestä ja haluavat päivittää tietonsa ajankohtaisista sääntelyhankkeista. Tulossa syksyllä 2012 · Kehity finanssialan asiantuntijana: Vuorovaikutustaidot 28.8.2012 · Kehity finanssialan esimiehenä: Vuorovaikutustaidot 30.8.2012 · Kehity finanssialan esimiehenä: Osaamisen johtaminen 2.10.2012 · Kiinteistöjen vakuutuspäivä 2012, 11.10.2012 · Vakuuttava ja luonteva esiintyminen finanssialalla 12.­13.12.2012 · · · · · · · · · · · · · Basel III ja pankkien vakavaraisuus Compliance käytännössä IFRS IFRS 9, rahoitusinstrumentit Korvaustoiminnan perusteet Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvausseminaari Luotto-, korko- ja valuuttajohdannaiset Operatiivisten riskien hallinta Vakuutusrikollisuus omaisuusvahingoissa Vakuutusalan juridiikan perusteet Sijoitustuotteiden myynti ja vastuukysymykset Strukturoidut sijoitustuotteet Modernia lääketiedettä ja vakuutusjuridiikkaa ­ jatkopäivä CobiT finanssisektorille 5.6.2012 Syvennä tietojasi ICT-palvelujohtamisen hyvän hallintotavan mallista. Seminaarissa perehdytään ICT-palvelujohtamisen hyvän hallintotavan malliin ja esitellään CobiT 5:n keskeiset muutokset. CobiT antaa tietoa siitä, miten ICT-toimintaa voi johtaa, mitä huomioida palveluita hankittaessa, miten rakennetaan laadukkaita palveluita sekä miten varmennetaan toiminnan ja palveluiden laatu. Seminaari soveltuu yhtiöjohdon (mm. talous ja riskienhallinta) lisäksi sisäisille ja ulkoisille tarkastajille, Compliance-toiminnoista vastaaville ja kaikille IT-ammattilaisille sekä palveluiden tuottajille tai niiden hankinnasta vastaaville. Modernia lääketiedettä ja vakuutusjuridiikkaa 12.6.2012 Vakuutuslääketieteen ja -juridiikan ajankohtaiset asiat. Seminaarissa käsitellään lääketiedettä ja vakuutusjuridiikkaa henkilövahinkojen korvaamisen kannalta. Erityisesti syvennytään ortopediaan, kipulääketieteeseen, aivovammoihin ja neurologiaan; lääketieteen osa-alueita tarkastellaan syy-seurausperiaatteen kautta. Seminaari antaa mahdollisuuden laajentaa Yhteistyössä Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) koulutustyöryhmän ja Liikennevakuutuskeskuksen (LVK) koulutustyöryhmän kanssa: Yhteistyöseminaari: Kuntoutus 4.10.2012 Fin n s&Vku tu 1/2012 21 asi a u s
• Finanssitietoutta Rava-lähipäiviltä Haluatko päivittää tai täydentää finanssialan osaamistasi? Voit osallistua koulutusjaksoihin, jotka ovat osa Rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkintoa. Kahden päivän koulutuksen hinta on 460 euroa. Halutessasi voit osallistua vain toiseen päivään, jolloin hinta on 230 euroa. Ilmoittautumiset viimeistään kaksi viikkoa ennen tilaisuutta: tutkinto@finva.fi Osaatko vakuuttaa asiakkaasi sijoittamisen hyödyllisyydestä? Oletko kiinnostunut myynnin psykologiasta? Kahden päivän aikana tutustutaan syvällisesti sijoittamisen myyntiprosesseihin, sosiaalisen vaikuttamisen välineisiin sijoittamisessa sekä myynnin psykologiaan. Koulutuksessa keskitytään muun muassa rahastosäästämiseen, henkivakuutustuotteisiin, varainhoitoon ja strukturoituihin sijoitustuotteisiin. Koulutuskokonaisuus toteutetaan workshop-tyylisesti, jolloin voit itse vaikuttaa päivien antiin ja sisältöön. Päivät soveltuvat kaikille sijoitustoiminnasta kiinnostuneille, joilla on jo jotain perustietoa aiheesta. Säästämisen ja sijoittamisen palvelut 14.­15.5.2012 Eläkevakuutuspalvelut 9.­10.2.2012 Tunnetko kaikki eläkevakuuttamisen edut? Oletko ajan tasalla vallitsevasta lainsäädännöstä? Koulutuspäivillä syvennytään sekä lakisääteisen että vapaaehtoisen eläkevakuuttamisen lainsäädäntöön ja pohditaan vakuutussopimuksen syntymisperusteita, elinkaarta ja eläkemaksuja. Päivien aikana käydään läpi sekä työntekijöiden että yrittäjien eläke-edut ja viitataan ulkomailla työskentelyn vaikutuksiin. Koulutuspäivät soveltuvat henkilöille, jotka kaipaavat kattavaa perustietoa eläkevakuuttamisesta tai haluavat syventää osaamistaan aiheessa. Maksamisen palvelut 14.­15.6.2012 Tiedätkö, miten maksut liikkuvat kansainvälisesti? Tunnistatko rahanpesutilanteen? SEPA on tuonut muutoksia maksuliikenteeseen. Koulutuspäivien aikana kerrotaan kattavasti maksamiseen liittyvistä muutoksista henkilöasiakkaille, pankeille ja yrityksille EU-alueella. Ensimmäisenä päivänä tutustutaan SEPAn tuomiin muutoksiin mm. lainsäädännössä, verkkopalveluissa ja hinnoittelussa. Toisen päivän aikana käydään läpi maksuliikenteen rakenne sekä kotimaan ja ulkomaan liikenteen näkökulmasta että henkilö- ja yritysasiakkaan kannalta. Koulutuskokonaisuus soveltuu niille, jotka haluavat perusteellista tietoutta maksamisen eri palveluista tai haluavat päivittää nykyisiä tietojaan. Rahoituspalvelut 15.­16.3.2012 Osaatko kartoittaa asuntolainan eri vakuusvaihtoehdot? Tunnistatko yritysrahoituksen riskit? Rahoituspalveluiden päivillä selvitetään rahoituksen eri muodot, luoton elinkaari sekä luottomarkkinoiden nykytilanne. Ensimmäisen koulutuspäivän aikana paneudutaan henkilöasiakkaan luottoriskeihin, vakuuksiin, takauksiin sekä verotuksellisiin asioihin. Jälkimmäisenä päivänä käsitellään yrityksen rahoitukseen liittyvät muodot, vakuudet sekä riskit. Koulutuskokonaisuus soveltuu hyvin henkilöille, jotka haluavat kattavan ja ajantasaisen kuvan rahoituksen prosesseista. Lisätietoja: Riskivakuuttamisen palvelut 19.­20.4.2012 Oletko varma, että tunnet kaikki riskivakuuttamista säätelevät lait? Tiedätkö, miksi sahateollisuuden vakuuttaminen on kallista? Päivien aikana syvennytään vakuuttamiseen liittyvään lainsäädäntöön, määräyksiin, ohjeisiin ja riskivakuuttamisen tuotteisiin. Ensimmäisenä päivänä keskitytään lainsäädännön lisäksi vakuutustoiminnan riskienhallintaan ja toisena päivänä kartoitetaan eri riskivakuuttamisen vaihtoehdot henkilö- ja yritysnäkökulmista. Koulutuspäivät sisältävät ryhmäharjoituksia ja käytännön esimerkkejä. Koulutuskokonaisuus soveltuu henkilöille, jotka haluavat perinpohjaisen katsauksen riskivakuuttamisesta tällä hetkellä. Teija Lämsä Koulutussuunnittelija p. 040 450 3455 teija.lamsa@finva.fi 22 Fin n s&Vku tu 1/2012 asi a u s
• Tutkinnot OPPISOPIMUSKOULUTUKSENA TOTEUTETTAVAT NÄYTTÖTUTKINNOT Oppisopimus on luonteva tapa suorittaa näyttötutkinto Oppisopimuskoulutus sopii hyvin työssäkäyville aikuisille. Se on työelämälähtöinen ja työsuhdeperusteinen koulutusmuoto, jossa oppiminen tapahtuu pääosin opiskelijan omalla työpaikalla. Oppisopimuskoulutuksessa pääpaino on työssä oppimisessa, mikä muodostaa koko opiskelusta n. 80 %. Työssä oppimista tuetaan lähi- ja verkko-opiskelulla sekä käytännönläheisillä oppimistehtävillä. Tämän kokonaisuuden osuus opiskelusta on n. 20 %. Työnantaja nimeää työyhteisöstä opiskelijalle työpaikkakouluttajan, joka organisoi, ohjaa ja arvioi työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Ohjauksen tarve on aina yksilöllistä: siihen vaikuttavat niin suoritettava tutkinto kuin opiskelijan aikaisempi koulutus ja työkokemuskin. FINVA tekee yhteistyötä valtakunnallisesti eri oppisopimustoimistojen kanssa. Oppisopimus on mahdollista sopia paikallisesti siten, että FINVAssa järjestetään tutkinnon suorittaminen ja siihen liittyvät teoriaopinnot. Kysy tästä mahdollisuudesta lisää: koulutusjohtaja Tarja Arminen, p. 040 526 0268, tarja. arminen@finva.fi Työpaikkakouluttajien koulutus Työpaikkakouluttajat perehdytetään tehtäväänsä. FINVAssa on vuonna 2012 tarjolla koulutusta, jossa yhdistetään sosiaalisen median työkaluja verkko-oppimiseen, ja koulutus onkin mahdollista käydä myös pelkästään verkossa. Lähipäivien välisenä aikana suoritetaan verkko-oppimista sosiaalisen median alustalla. Työpaikkakouluttajien koulutus toteutetaan ESR-rahoitteisella OTTI-hankkeella (Oppimisen Tilat Työpaikkakouluttajien Innoittajina), jolloin se on maksutonta ja avoin kaikille työpaikkakouluttamisesta kiinnostuneille. Työpaikkakouluttajien koulutus on vapaaehtoinen. Koulutusta voidaan sopimuksesta toteuttaa myös yrityskohtaisesti. Seuraava työpaikkakouluttajien peruskoulutus toteutetaan 12.3.­23.4.2012. Koulutuksen lähipäivät ovat 12.3. ja 23.4. Haku koulutukseen päättyy 5.3.2012. Lisätietoja: Projektipäällikkö Juha Martikainen, p. 040 576 8968, juha.martikainen@finva.fi, www.finva.fi/otti/ Ammatilliset näyttötutkinnot Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat näyttötutkintoja. FINVAssa oppisopimuksella voi suorittaa Rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinnon, Myynnin ammattitutkinnon, Johtamisen erikoisammattitutkinnon ja Yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon. Näyttötutkinnon voi suorittaa joustavasti työn ohessa. Näyttötutkinnossa ei ole tenttejä, vaan suoritat tutkinnon osoittamalla osaamisesi omissa työtehtävissäsi. Tutkintoa suoritettaessa osaamisen osoittamisen tavat ovat työelämälähtöisiä ja hyödyttävät koko työyhteisöä. Osaamistasi arvioidaan monipuolisesti. Arvioijat tulevat työyhteisöstäsi ja oppilaitoksesta. Huomaathan, että jos olet vankka ammattilainen, sinun ei tarvitse osallistua opetukseen, vaan voit suorittaa tutkinnon näyttämällä suoraan osaamisesi. Tällöin tutkinnon suorittamisen kesto on n. 3­4 kk. Rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto Haluatko syventää osaamistasi finanssialan eri sektoreilla? Rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto on tarkoitettu finanssialan ammattilaisille, jotka haluavat syventää osaamistaan ja saada uusia näkökulmia työhönsä. Tutkinto sopii sinulle, jos toimit asiakaspalvelu-, asiantuntija-, tuki- tai IT-palvelutehtävissä. Tutkinto sopii hyvin myös perehdyttämiskoulutukseksi. Tutkinto koostuu neljästä tutkinnon osasta. Pakollisia osia ovat Asiakkuuksien hoitaminen ja Rahoitus- ja vakuutusalan organisaatiossa toimiminen. Valinnaisia osia ovat Rahoituspalvelut, Maksamisen palvelut, Säästämisen ja sijoittamisen palvelut, Riskivakuuttamisen palvelut, Eläkevakuutuspalvelut ja Korvauspalvelut. Tutkintoon valitaan pakollisten osien lisäksi kaksi valinnaista osaa perustuen nykyisiin tai tuleviin työtehtäviisi. Koulutukseen sisältyy max. 12 lähiopetuspäivää opiskelijan henkilökohtaisen suunnitelman mukaan, ja koulutus sisältää sekä etä- että itseopiskelua. Kokonaisopiskeluaika on yleensä n. 1,5 vuotta. Lähiopetuspäivissä keskitytään finanssialan Fin n s&Vku tu 1/2012 23 asi a u s
• eri alueisiin käyden läpi aiheita Suomen sosiaaliturvasta aina pankkitoimintaan ja vakuutustoimintaan asti. Valinnaisiin tutkinnon osiin keskittyvissä lähiopetuspäivissä pääset syventymään oman alasi lainsäädäntöön, prosesseihin sekä tuotteisiin ja palveluihin. Seuraavat avoimet koulutukset käynnistyvät 12.­13.1.2012 ja 13.­14.9.2012. Lähijaksot toteutetaan Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVAssa. Tiedustelut: Koulutussuunnittelija Teija Lämsä p. 040 4503 455, teija.lamsa@finva.fi Kysy Rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkintoon myös yrityskohtaisia toteutuksia! toimivat johtamisen asiantuntijat. Kokonaisopiskeluaika on keskimäärin n. 1,5 vuotta. Johtamisen erikoisammattitutkintoa järjestetään yrityskohtaisina toteutuksina ja kysynnän mukaan myös kaikille yrityksille avoimena toteutuksena. Tiedustelut: Koulutusjohtaja Tarja Arminen, p. 040 526 0268, tarja.arminen@finva.fi VAKUUTUSALAN TUTKINNOT Vakuutustutkinto, VTS VTS on vakuutusalan perustutkinto, joka antaa kattavan yleiskuvan alasta ja eri vakuutuslajeista. Vakuutustutkinto suoritetaan itseopiskeluna omaan tahtiin työn ohessa. Vakuutustutkinto on arvostettu tapa osoittaa ammatillinen pätevyys. Vakuutusalan työehtosopimuksen mukaan vakuutustutkinnon suorittaneelle maksetaan VTS-lisää. Tutkinto koostuu neljän yhteisen ja kuuden valinnaisen aineen suorituksesta eli kymmenestä tentistä. Yhteiset aineet ovat · vakuutusoppi · sosiaaliturva · vakuutustalous · vakuutusten markkinointi ja asiakaspalvelu. Valinnaiset aineet ovat · vapaaehtoinen henkilövakuutus · työeläkevakuutus · lakisääteinen tapaturmavakuutus · moottoriajoneuvovakuutukset · omaisuuden vakuuttaminen · kuljetusvakuutus · vastuuvakuutus · riskienhallinta · liikeviestintä · työelämän kehittäminen · jälleenvakuutus (vain toukokuun suoritustilaisuudessa). Suoritusjärjestys on vapaa, ja yhdellä kertaa voi tenttiä useampia aineita. Tutkinnon laajuus on 20­26 opintopistettä sen mukaan, mitkä valinnaiset aineet suorittaja tenttii. Suoritustilaisuuksia järjestetään kolme kertaa vuodessa Helsingissä, Tampereella, Turussa, Kuopiossa ja Oulussa. 161. suoritustilaisuus järjestetään 14.­15.5.2012. Ilmoittautumisaika päättyy 4.4.2012. 162. suoritustilaisuus järjestetään 5.­6.9.2012. Ilmoittautumisaika päättyy 3.8.2012. Lisätietoja: Tutkintokoordinaattori Birgitta Mölsä, p. 040 4503 458, birgitta.molsa@finva.fi Myynnin ammattitutkinto Haluatko kehittää myyntitaitojasi? Tarvitseeko yrityksesi myyntiryhmä lisävalmiuksia? Myynnin ammattitutkinto on kohdistettu rahoitus- ja vakuutusalalla erilaisissa myynti- ja asiakaspalvelutehtävissä toimiville henkilöille kuten vakuutusedustajat, myyntineuvottelijat ja palveluneuvojat. Myynnin ammattitutkinto suuntaa osaamisen kehittämistä asiakaslähtöiseen ajatteluun ja tavoitteelliseen myyntityöhön ja antaa lisäksi työkaluja ja uusia näkemyksiä henkilökohtaisten myyntitaitojen kehittämiseen. Osaamista vahvistetaan työssä oppimisen lisäksi lähiopetuspäivillä, joita on max. 10 sekä etäopiskelemalla verkko-oppimisympäristöä hyödyntäen. Tutkintoon valmistava koulutus kestää noin vuoden, jonka jälkeen osoitat osaamisesi. Kokonaisopiskeluajaksi muodostuu keskimäärin n. 1,5 vuotta henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmastasi riippuen. Myynnin ammattitutkintoa järjestetään yrityskohtaisina toteutuksina ja kysynnän mukaan myös kaikille yrityksille avoimena toteutuksena. Tiedustelut: Koulutusjohtaja Tarja Arminen, p. 040 526 0268, tarja.arminen@finva.fi Johtamisen erikoisammattitutkinto Tarvitseeko yrityksesi johtamisosaaminen vahvistusta? Johtamisen erikoisammattitutkinto sopii henkiöille, jotka toimivat johto- tai esimiestehtävissä. Koulutus kehittää valmiuksia toiminnan suunnitteluun ja johtamiseen sekä organisaation kehittämiseen ja arviointiin. Osallistujien johtamistaitojen kehittäminen on keskeisessä roolissa. Tutkinto koostuu kahdesta osasta: Johtajana toimiminen on tutkinnon pakollinen osa ja valinnaisia osia (joita valitaan yksi) ovat Asiakkuuksien johtaminen, Henkilöstön johtaminen, Verkostojen johtaminen ja Tuotannon johtaminen. Työssäoppimisen lisäksi lähiopetuspäiviä on n. 12 ja koulutuksen tukena käytetään verkko-oppimisympäristöä. Kouluttajina 24 Fin n s&Vku tu 1/2012 asi a u s
• Ylempi vakuutustutkinto, YVTS Ylempi vakuutustutkinto (25 op) on vakuutusalan syventävää tietoa tarjoava vakuutusalan asiantuntijoiden tutkinto. Ylempään vakuutustutkintoon sisältyy lähijakso-opetusta, etätehtäviä, tentti ja tutkielma. Opiskelu kestää keskimäärin n. kaksi vuotta ja edellyttää etenkin ensimmäisen puolen vuoden aikana sitoutumista lähijakso-opiskeluun, itseopiskeluun ja itsenäiseen tiedon hakemiseen. Tutkintoon sisältyvän tutkielman aihe on hyvä miettiä ennakkoon, mutta aiheen ei tarvitse vielä alkuvaiheessa olla täysin sitova. Hakukriteerit tutkintoon löytyvät FINVAn verkkosivuilta www. finva.fi/koulutusohjelmat/yvts.htm, jossa on myös lisätietoa tutkinnosta. Tutkintoa suorittamaan ovat hakukelpoisia myös esimerkiksi Vakuutustutkinnon (VTS) suorittaneet henkilöt. Seuraavan kerran Ylempi vakuutustutkinto alkaa 31.10.2012. Lisätietoja: Koulutuspäällikkö Rauni Happo, p. 040 550 4286, rauni.happo@finva.fi Kiinnostuitko? Lisätietoja saat verkkosivuiltamme www.finva.fi tai ottamalla meihin yhteyttä. Tarja Arminen Koulutusjohtaja p. 040 526 0268 tarja.arminen@finva.fi Teija Lämsä Koulutussuunnittelija p. 040 450 3455 teija.lamsa@finva.fi Birgitta Mölsä Tutkintokoordinaattori p. 040 450 3458 birgitta.molsa@finva.fi Rauni Happo Koulutuspäällikkö p. 040 550 4286 rauni.happo@finva.fi Marjut Pessi Koulutussuunnittelija p. 040 450 3468 marjut.pessi@finva.fi Juha Martikainen Projektipäällikkö p. 040 576 8968 juha.martikainen@finva.fi Fin n s&Vku tu 1/2012 25 asi a u s
• Johdon koulutus UUDISTETTU HUIPPUVALMENNUS Xevents ­ Ennakoimalla parempaa riskienhallintaa ja liiketoimintaa VALIKO ­ VAIKUTTAVAA LIIKKEENJOHDON KOULUTUSTA Liikkeenjohdollinen koulutusohjelma VALIKO alkaa helmikuussa 2012 jo 25. kerran. Koulutusohjelma antaa kokonaisnäkemyksen rahoitus- ja vakuutusalasta sekä uusia näkökulmia ja malleja päivittäiseen johtamiseen. VALIKOssa paneudutaan alan toimintaympäristöön, strategiseen johtamiseen, asiakkuuksiin ja liiketoimintojen ansaintamalleihin. Seuraava koulutusohjelma alkaa 6.2.2012. Voit tiedustella vapaita paikkoja järjestäjiltä. Extreme events eli ääri-ilmiöt ovat tapahtumia, joita kukaan ei odota tapahtuvaksi, mutta silti niitä tapahtuu ja seuraukset ovat laajoja, merkittäviä ja kauaskantoisia. Viime vuodet ovat osoittaneet, että äärimmäisen ilmiöiden määrä kasvaa jatkuvasti. Tämä johtuu siitä että yhtäältä yhteiskuntamme ovat globalisaation ja teknologisen kehityksen ansioista muuttuneet yhä monimutkaisemmiksi. Finanssikriisi ja sitä seurannut velkakriisi tai Arabimaiden kansannousut ovat esimerkkejä äärimmäisistä ilmiöistä. Toisaalta sellaiset luonnossa tapahtuvat ilmiöt kuten ilmastonmuutos aiheuttavat kiihtyvässä määrin yllättäviä tapahtumia, joilla on etenkin vakuutusyhtiöille merkittäviä seuraamuksia. Miten voimme tällaisiin varautua? Minkälaisia ennakointityökaluja voimme hyödyntää? Miten seuraamme megatrendejä ja tunnistamme hiljaiset signaalit? Huomioimmeko strategiatyöskentelyssä ja riskienhallinnassa riittävästi ennakoinnin merkityksen? Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia FINVAn uudessa valmennusohjelmassa. Valmennuksen vetäjänä toimii Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuksen professori Markku Wilenius. Hän on vetänyt suomalaisissa ja kansainvälisissä yrityksissä strategisia kehitysprojekteja. Wilenius on työskennellyt kolme vuotta maailman suurimman vahinkovakuutusyhtiön saksalaisen Allianzin palveluksessa. Hän veti sen strategista tutkimusta ja kehitystyötä, toimi strategiayksikön johtajana ja oli Allianzin tulevaisuustyön johtajana. Valmennuskokonaisuus 20.3.­22.5.2012: 1. workshop 17.4.2012 2. workshop 20.3.2012 3. workshop 22.5.2012 Ilmoittautumiset valmennuskokonaisuuteen 20.2.2012 mennessä koulutus@finva.fi UUTTA ­ VALIKOLAISILLE RÄÄTÄLÖITYÄ TÄYDENNYSKOULUTUSTA Liikkeenjohdon koulutusohjelmaan VALIKOon on osallistunut jo yli 400 finanssialan asiantuntijaa. Haluamme tarjota valikolaisille tilaisuuden kuulla ajankohtaisista teemoista, päivittää osaamistaan, tavata muita kurssilaisia ja verkostoitua myös muiden vuosikurssien kanssa. Tähän tarpeeseen on vastattu VALIKO-täydennyskoulutustilaisuuksilla. Tilaisuuksia järjestetään jatkossa vuosittain. Varmistathan, että yhteystietosi ovat ajan tasalla, jotta saat tiedon kaikista tilaisuuksista. Voit myös liittyä VALIKO Alumniin LinkedIn-palvelussa. Alumnissa on jo lähes 160 jäsentä. Vuonna 2012 on VALIKOn juhlavuosi ja järjestämme 25-vuotisjuhlaseminaarin valikolaisille 4.10.2012. Laita päivämäärä kalenteriisi ja varmista, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. Lähetämme lisätietoa myöhemmin. Lisätietoja: Hannele Ikonen Toimitusjohtaja, rehtori p. 040 550 8789 hannele.ikonen@finva.fi Kati Hankala Koulutuspäällikkö p. 040 700 5007 kati.hankala@finva.fi www.finva.fi 26 Fin n s&Vku tu 1/2012 asi a u s
• Teksti Hannele Ikonen FINVA JA APV-tutkinnot Oy yhteistyöhön Yhteistyö alkoi tutustumalla Ruotsin SwedSec-tutkintojärjestelmään. FINVA ja APV-tutkinnot Oy ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on yhdessä APV-tutkinnot Oy:n tutkintotyöryhmän kanssa suunnitella ja toteuttaa sijoituspalvelualan tutkintojen (APV1 ja APV2) suorittaneille täydennys- ja jatkokoulutusta. APV-tutkinnot Oy ylläpitää ja vastaa tutkintojärjestelmästä ja sen kehittämisestä Finanssialan Keskusliiton valtuuttamana. Tutkintotyöryhmä kokoontui marraskuussa kuulemaan Ruotsin vastaavan organisaation eli SwedSec Licensiering AB:n edustajien esitystä Ruotsin tutkintomallin nykytilasta ja kehityssuuntauksista. Myös FINVAn edustajat toimitusjohtaja Hannele Ikonen ja koulutuspäällikkö Ville Räsänen oli kutsuttu mukaan kuulemaan SwedSecin toimitusjohtaja Katarina Lidénin ja sääntöryhmän puheenjohtaja Johan Lycken esityksiä. Tilaisuudessa tutkintotyöryhmän jäsen Atso Andersén Aalto EE:stä kertoi, että APV-tutkintoja on ollut mahdollista suorittaa jo vuodesta 2000 lähtien ja APV1-tutkinnon suorittajia on jo yli 10 000. Aalto EE on APVtutkinnot Oy:n yhteistyökumppani, jonka tehtävänä on käytännössä järjestää muun muassa tenttitilaisuudet. Arvopaperimarkkinoiden sääntely on viime vuosina kasvanut voimakkaasti ja näillä näkymin sääntely ei tule lähitulevaisuudessa vähenemään vaan päinvastoin lisääntymään, toteaa työryhmän puheenjohtaja Markku Savikko Finanssialan Keskusliitosta ja pitää päivityskoulutusta ja yhteistyötä FINVAn kanssa tärkeänä. SwedSecin edustajat kertoivat, että Ruotsissa on käytössä vuosittainen päivitystesti tutkinnon suorittaneille. FINVAssa pidetään myös tärkeänä jatkuvaa osaamisen päivittämistä. Finanssiala on dynaaminen toimiala, joka kehittyy jatkuvasti. Käytännössä tämä on New license structure Today Licens 1 Investment advisors Future Licens 2 Traders, analytics, portfolio managers Licens 3 Management and control functions One license Licens for former certified investment advisors Certified Investment Adviors Lähde: SwedSec Licensiering AB SwedSecin alustava suunnitelma uudesta tutkintorakenteesta. huomioitu siten, että rahoitus- ja sijoitusalan asiantuntijaseminaarien tasoa pohditaan suhteessa APV-tutkinnon vaatimuksiin. Tämä käy ilmi seminaarien esittelyteksteistä. Lisäksi tutkintotyöryhmän kanssa suunnitellaan erillistä täydennyskoulutusta APV1-tutkinnon suorittaneille. kertoi, että Suomessa noin 25­30 prosenttia APV1:n suorittaneista suorittaa myös APV2-tutkinnon. Pitäisikö pohjoismaissa olla yhtenevät tutkinnot ja sopisiko Ruotsin malli Suomeen? Markku Savikko toteaa, että arvopaperibisnes on nykyään kansainvälistä, ja meillä on muun muassa yhteinen pörssi Nasdaq OMX Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Näin ollen olisi luontevaa, että meillä olisi myös yhteiset tutkinnot alan toimijoille niin, että yhden tutkinnon suorittaminen riittää kaikissa Pohjoismaissa. Ruotsin järjestelmä muistuttaa vaatimustasoltaan eniten suomalaista järjestelmää, joten yhteistyöstä Swedsecin kanssa on hyvä lähteä liikkeelle. Muutoksia tulossa SwedSec -tutkintojärjestelmään Ruotsin SwedSec -järjestelmään suunnitellaan muutoksia parin vuoden sisällä. Yhden tutkinnon sijasta jatkossa tutkintoja olisikin kolme. Tutkinto 1 olisi suunnattu sijoitusneuvojille, tutkinto 2 analyytikoille ja salkunhoitajille ja tutkinto 3 johtajille ja valvonnasta vastaaville. Atso Andersén Fin n s&Vku tu 1/2012 27 asi a u s
• Teksti Kari Rissa Kuva Magi Viljanen Juhlavieraita oli kutsuttu sidosryhmistä sekä alan toimijoista ja vaikuttajista. ETK:n toimitusjohtajan Jukka Rantalan ja hallituksen puheenjohtajan Leo Suomaan kättelyvuorossa hallitusneuvos Tuulikki Haikarainen, takavuosiltaan pitkäaikainen vaikuttaja STM:stä. Vakuutusalan juhlavuosia Viime vuonna moni vakuutusjärjestelmän keskeinen organisaatio vietti juhlavuotta. Eläketurvakeskuksen perustamisesta tuli viime syksynä kuluneeksi 50 vuotta. ­ Perustehtävämme ovat tänään kutakuinkin samat kuin perustamishetkellä. Asiantuntijaroolimme on korostunut. Eläkepolitiikkaa emme tee, kertoo Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala. Työttömyysvakuutuksen käynnistymisestä tuli myös 50 vuotta. ­ Työttömyysvakuutusrahasto vietti juhlavuottaan tilanteessa, jossa työttömyysvakuutuksen merkitys jälleen korostuu, toteaa Työttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtaja Heikki Pohja. Kuluttajien vakuutustoimiston perustamisesta tuli viime vuonna kuluneeksi jo 40 vuotta. ­ Kuluttajien neuvontaa vakuutus- ja pankkiasioissa tarvitaan nyt vähintään yhtä paljon kuin 40 vuotta sitten, toteaa Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn toimitusjohtaja Irene Luukkonen. 28 Fin n s&Vku tu 1/2012 asi a u s
• Eläketurvakeskus 50 vuotta: Työeläketiedon asiantuntija -P Kuva Karoliina Paatos erustehtävämme ovat tänään kutakuinkin samat kuin 50 vuotta sitten. Asiantuntijaroolimme on korostunut. Eläkepolitiikkaa emme tee, kertoo Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala. Eläketurvakeskuksen (ETK) perustamisesta tuli viime syksynä kuluneeksi 50 vuotta. ETK:n toiminta käynnistyi 5. lokakuuta vuonna 1961. Ensimmäinen yleinen työeläkelaki, työntekijäin eläkelaki (TEL) säädettiin kesällä 1961. Tuon lain eräs tärkeimmistä periaatteista oli hajautettu työeläkejärjestelmä. ­ Työeläketurvan järjestämisvastuus tuli heti alusta alkaen säätiöille, kassoille ja vakuutusyhtiöille. Hajautuksen vuoksi yhteisiä tehtäviä varten tarvittiin yhteiselin, Eläketurvakeskus, Rantala toteaa. Hajautus yksityisten vakuuttajien hoidettavaksi ei ollut suomalaisessa sosiaaliturvassa tuntematonta, sillä työtapaturmavakuutus oli järjestetty näin jo vuodesta 1895. ­ 50 vuotta sitten luotu ratkaisumalli on ollut kestävä ja mielestäni toimii edelleen varsin hyvin. Vuosien saatossa järjestelmää on toki kehitetty ja hienosäädetty ­ ja varmaan niin tullaan tekemään jatkossakin. osallistuttu alan kansainvälisiin järjestöihin. Globalisaation myötä kansainvälisen toiminnan rooli on tietysti koko ajan kasvanut, Rantala arvioi. Sosiaaliturvasopimukset Pohjoismaiden välillä 1970-luvulle tultaessa avasivat väylää toiminnalle eläkeasioiden kansainvälisenä yhdyslaitoksena. Uudet kahdenväliset sopimukset ja lopulta Suomen liittyminen Euroopan unioniin laajensivat ETK:n hoitamien ulkomaanasioiden määrää. ­ Eläketurvakeskuksessa käsitellään nyt kaikki Suomessa asuvien EU-eläkehakemukset. Myös lähetettyjen työntekijöiden sosiaalivakuutusasiat kuuluvat meille. Eläketurvakeskus tekee kansainvälisten tehtävien hoitamisessa tiivistä yhteistyötä eri viranomaisten, Kelan ja vakuutuslaitosten kanssa. Filosofian tohtori Jukka Rantala on toiminut Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajana vuodesta 2001 lähtien. Eläketurvakeskuksen henkilöstön määrä kasvoi yli 300:aan jo kolme vuosikymmentä sitten. ­ Tuolloin toiminnot vakiintuivat kutakuinkin nykymuotoisiksi: suunnitteluksi, tutkimukseksi ja vakuutustekniikan hoidoksi. Vuonna 2005 voimaan tullut työeläkeuudistus vähensi Eläketurvakeskuksen tarjoaman yksilöllisen neuvonnan tarvetta. ­ Työnjakomme on selkiytynyt. Eläkelaitokset vastaavat ensisijaisesti omien asiakkaittensa neuvonnasta ja opastuksesta, oma neuvontamme on tätä täydentävää. Eläketurvakeskus tarjoaa myös korkeatasoista ja kattavaa yleistä viestintää niin joukkoviestimille kuin eri sidosryhmille. Vuonna 2008 Eläketurvakeskuksen vastuualue kasvoi, kun sen toimintaan tulivat mukaan myös julkisen sektorin eläkelaitokset. Suomen paras työpaikka Eläketurvakeskus voitti vuonna 2007 Suomen parhaat työpaikat -kilpailussa julkisten ja voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden sarjan. Palkintoraati piti voiton avaimina henkilöstön vastuuntuntoa työssään sekä vahvaa tunnetta ja tietämystä työnsä merkityksestä yhteiskunnalle ja ihmiselle. ­ Pyrimme siihen, että ihmiset viihtyisivät työssään. Se luo hyvän pohjan työhyvinvoinnille ja työssä jaksamiselle ja sitä kautta tulokselliselle työnteolle. Ilmeisesti olemme tässä onnistuneet, Rantala toteaa tyytyväisen oloisena. Rantala uskoo vastuuta jakavaan ja osallistuvaan johtamiseen. Hän haluaa saada koko yhteisön mukaan yhdessä tekemään työstä mielekästä ja viihtyisää. ­ Ammattitaidolla ja hyvällä osaamisella on keskeinen merkitys työssä jaksamiselle ja tietysti myös hyville työtuloksille. Tähän päästään hyvällä koulutuksella. Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA on auttanut monella tavalla Eläketurvakeskusta koulutusasioissa. Toimitusjohtaja Rantala on itse laajasti levinneen FINVAn kustantaman Vakuutusoppi-kirjan kirjoittaja. Hän on jatkanut ansiokkaasti Teivo Pentikäisen aloittamaa työtä. Neuvontaa, ohjausta ja ymmärrystä eläkkeisiin Eläketurvakeskuksen tärkein tehtävä on aina ollut useimmiten julkisuudelta näkymätön, mutta pitkäjänteinen eläketurvan valmistelu, kehittäminen ja rekistereiden ylläpito. ­ Tuotamme päätöksentekijöille omin tutkimuksin ja selvityksin kunnollista ja luotettavaa tietopohjaa, jotta ei tarvitse riidellä tosiasioista, Rantala korostaa. Eläketurvakeskus onkin lähes koko toimintansa ajan ollut ansioeläketurvan tärkein tutkimuslaitos Suomessa. Eläketurvakeskuksella on myös ollut alusta alkaen vastuu eläke- ja työsuhderekistereistä. ­ Huolehdimme edelleen myös rahavirtojen oikein kulkemisesta ja yhteisesti kustannettavista eläkkeenosista, kuten indeksikorotuksista ja eläkkeen kohdentamisesta vastuussa olevalle eläkelaitokselle. Kansainvälinen ETK Kansainvälisten palvelujen tuottaminen on ollut aina yksi Eläketurvakeskuksen perustehtävistä. ­ Alusta alkaen on haettu vaikutteita ulkomaisista eläkejärjestelmistä ja Fin n s&Vku tu 1/2012 29 asi a u s
• Työttömyysvakuutus 50 vuotta: Turvaa työttömyyden varalta Kuva Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Tunnelmaa Työttömyysvakuutusrahaston 50-vuotisjuhlaseminaarissa lokakuussa 2011. -S uomalainen yhteiskunta tarvitsee työttömyysvakuutusta tulevaisuudessa vähintään yhtä paljon kuin viisikymmentä vuotta sitten, toteaa Työttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtaja Heikki Pohja. Viime vuonna tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Työttömyysvakuutusrahaston edeltäjän, Työttömyyskassojen keskuskassan, toiminta käynnistyi. ­ Rahasto vietti juhlavuottaan tilanteessa, jossa työttömyysvakuutuksen merkitys jälleen korostuu. Työttömän toimeentulo on pystyttävä turvaamaan myös uhkaavassa talouden taantumassa, Pohja korostaa. Laki työttömyysvakuutuksesta säädettiin Suomeen jo vuonna 1960. ­ Palkansaajajärjestö SAK tuli lain taakse, kun se sai näin liittojensa hoitamien työttömyyskassojen rahoituksen turvatuksi. Työnantajajärjestö STK puolestaan saatiin lain taakse, kun se sai valtaa työttömyysvakuutuksen hoitamisessa, Pohja kertoo. Työttömyyskassojen keskuskassa aloitti toimintansa vuoden 1961 alussa. ­ Aina vuoteen 1999 asti keskuskassan toiminta hoidettiin TT:n toimistossa. Omaa henkilökuntaa sillä ei ollut. Hallinnossa oli tuohon aikaan mukana vain työnantajien edustajia. Työttömyysvakuutusmaksujen perintä päätettiin 50 vuotta sitten antaa tapaturmavakuutusyhtiöiden hoidettavaksi. Ne alkoivat kerätä maksuja työtapaturmavakuutusmaksujen yhteydessä. Vuonna 1993 myös palkansaajat alkoivat maksaa omaa työttömyysvakuutusmaksua. Tähän asti maksuvelvollisia olivat olleet vain työnantajat. ­ Lakimuutoksella haluttiin estää keskuskassan liiallinen velkaantuminen, mikä oli tapahtunut 1990-luvun laman aikana. Työantajan ja palkansaajien rahoitusosuuksien järjestämiseksi ja työttömyyskassojen tukemiseksi päätettiin perustaa Työttömyysvakuutusrahasto, Pohja kertoo. TVR aloitti vuonna 1999 Työttömyysvakuutusrahasto (TVR) aloitti toimintansa vuoden 1999 alussa. Palkansaajat tulivat myös mukaan rahaston hallintoon. ­ Työttömyysvakuutusrahasto jatkoi Työttömyyskassojen keskuskassan toimintaa. Rahaston päätehtävä on edelleen työttömyysetuuksien rahoittaminen, Pohja kertoo. Palkansaajien keskusjärjestöjen tulo Työttömyysvakuutusrahastoon paransi valtiohallinnon ja rahaston välistä yhteistoimintaa verrattuna keskuskassan aikaan. Kun Heikki Pohja tuli vuonna 2001 Työttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtajaksi hänellä oli yksi alainen. Nyt Työttömyysvakuutusrahaston palveluksessa on jo noin 40 henkilöä. 30 Fin n s&Vku tu 1/2012 asi a u s
• Reilun kymmenvuotisen toimintansa aikana rahastolle on lainsäädännön muutoksilla siirretty paljon uusia vaativia tehtäviä. ­ Vuonna 2001 Työttömyysvakuutusrahastolle annettiin tehtäväksi ohjata ja valvoa työttömyysvakuutusmaksun perinnän toimeenpanoa. Tätä tehtävää varten rahastolla on käytössään työnantajatasoinen rekisteri, johon on tallennettu työttömyysvakuutusmaksuja maksavien työnantajien tiedot ja verottajan toimittamat vertailutiedot palkkasummista. Työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksun perinnän Työttömyysvakuutusrahasto käynnisti vuoden 2009 alussa. Vuoden 2013 alusta lähtien työttömyysvakuutusmaksujen kerääminen siirtyy tapaturmavakuutusyhtiöiltä Työttömyysvakuutusrahastolle itselleen. ­ Muutokseen tähtäävät valmistelutyöt ovat jo hyvässä vauhdissa. Meillä alkaa olla jo varsin hyvä tekninen valmius maksujen keräämiseen. Uutta henkilökuntaa on palkattu viime syksyn ja kevään aikana kymmenkunta. Työttömyysvakuutusrahasto alkaa kerätä Pohjan arvion mukaan keskitetysti noin 200 000 työnantajalta yhteensä noin 1,6 Kuva Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Oik.kand. Heikki Pohja on toiminut Työttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtajana vuodesta 2001 lähtien. miljardia euroa työttömyysvakuutusmaksuja vuodessa. Tiivis yhteistyö FINVAn kanssa Työttömyysvakuutusrahastolla on ollut jo pitkään tiivis yhteistyö Finanssi- ja vakuu- tuskoulutus FINVAn ja sen edeltäjän Vakuutusalan koulutuskeskuksen kanssa. ­ Olemme tehneet yhdessä vuosittaisen koulutussuunnitelman, jonka mukaan on sitten toimittu. Kokemukset tällaisesta yhteistyöstä ovat erittäin hyviä, Pohja toteaa. Työttömyysvakuutusrahasto on tarvinnut paljon koulutusta, koska se on palkannut uusien tehtävien vaatimia lisähenkilöitä useita kymmeniä viime vuosien aikana. ­ Olemme antaneet toki myös vanhemmillekin erilaista täydennyskoulutusta tarpeen mukaan. FINVA on tarjonnut Työttömyysvakuutusrahastolle räätälöityä koulutusta muun muassa asiakaspalvelussa, hyvässä hallinnossa, työhyvinvoinnissa ja viestinnässä. Koulutuksesta on ollut Pohjan mielestä mitattavissa olevaa hyötyä Työttömyysrahaston toiminnalle ja myös henkilöiden urakehitykselle. ­ Hienoa on ollut, että FINVAlla on valmiudet ja halu kehittää juuri meille sopivaa monipuolista koulutusta. Tätä voisi vaikkapa kutsua aidoksi kumppanuudeksi, Pohja kiittelee. FINE 40 vuotta: Kuluttajien neuvontaa, sovittelua ja riidanratkaisua -K uluttajien neuvontaa vakuutusja pankkiasioissa tarvitaan nyt vähintään yhtä paljon kuin 40 vuotta sitten, toteaa Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn toimitusjohtaja Irene Luukkonen. Vakuutusalalla kuhisi 1960-luvun lopulla. Toimittaja Reino Paasilinnan vakuutustoimintaa arvostelleen kärjekkään televisioohjelman nostattamat laineet velloivat vielä korkealla. "Vakuutusasia on sydämen asia" -niminen televisio-ohjelma vauhditti osaltaan vakuutusalan kuluttajapolitiikkaa. Kuluttajien vakuutustoimisto perustettiin vuonna 1971. Sen tehtäväksi tuli opastaa ja neuvoa kuluttajia. Vakuutusala perusti toimiston yhdessä Kuluttajaneuvoston kanssa. ­ Kun itse tulin Kuluttajien vakuutustoimiston johtoon vuonna 1981, siellä oli Kuva Teppo Jokinen töissä yhteensä neljä henkilöä. Nyt meitä Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEssä on töissä 21 henkilöä ja osa-aikaiset päälle, Luukkonen vertaa. Neuvonnan tarve kasvanut Neljänkymmenen vuoden aikana vakuutusneuvonnan tarve on moninkertaistunut. Kolmen vuoden ajan vakuutus-, arvopaperi- ja pankkineuvonta on myös toiminut yhdessä FINEnä. ­ Nyt neuvomme laajasti finanssiasiakkaita erilaisissa ongelmatilanteissa ja ratkaisemme heidän valitusasioitaan, varatuomari Luukkonen kertoo. Viime vuonna FINElle tuli yhteensä lähes 10 000 erilaista tiedustelu- ja valitustapausta. Suurin osa niistä oli vakuutusjuttuja. Siihen aikaan kun Luukkonen meni Kuluttajien vakuutustoimistoon töihin, uusia Varatuomari Irene Luukkonen on toiminut FINEn ja sen edeltäjän Kuluttajien vakuutustoimiston johtajana vuodesta 1981 lähtien. Fin n s&Vku tu 1/2012 31 asi a u s
• tapauksia oli vain parituhatta vuodessa. ­ Ja esimerkiksi toimiston yhteydessä toimivaan Vakuutuslautakuntaan meni alkuaikoina vain muutama juttu vuodessa, nyt niitä menee 800­900 vuodessa. Neuvontatarpeen kasvuun löytyy Luukkosen mielestä selitys vakuutustoiminnan muutoksesta, ennen muuta kilpailun tulosta markkinoille. ­ Aina 1980-luvun loppupuolelle asti vakuutusyhtiöillä oli samat ehdot ja kutakuinkin samat maksut. Nyt jokaisella vakuutusyhtiöllä on omat ehtonsa ja hintakilpailu on todellista. Nyt riidanratkaisussa tarvitaan erittäin laajaa alan tuntemusta ja siihen ei enää riitä yksien ehtojen tuntemus. Suurin osa yhteydenotoista FINEen tapahtuu puhelimella. ­ Puhelin on edelleen paras tapa tiedustella asioita meiltä. Se on selvästi parempi kuin esimerkiksi internet. Puhelimessa voi helposti kysyä lisätietoa ja varmistaa myös, että tieto menee perille. Sovittelu tuottaa tulosta FINEn yhteydessä toimii Pankki-, Arvopaperi- ja Vakuutuslautakunnat. Ne ratkaisivat viime vuonna lähes 1 000 tapausta. ­ Lautakunnissa pyritään ratkaisemaan riitatapauksia ilman, että asiakkaan tarvitsee mennä oikeuteen, Luukkonen kertoo. Lautakuntien merkitys on Luukkosen mielestä selvästi kasvanut viimeisten vuosien aikana. Ratkaisusuosituksia annetaan paljon, mutta myös riitojen sovittelu tuottaa yleensä hyviä tuloksia. ­ Oikeudenkäynti voi tulla kalliiksi. Lautakunnista saa pohditun, juridisesti korkeatasoisen ratkaisusuosituksen maksutta. Useimmiten lautakuntien suosituksia noudatetaan. Vain harva lautakunnissa ollut tapaus menee oikeuteen. Lautakunnissa tapahtuvat perustellut linjanvedot ovat Luukkosen mielestä arvokkaita ohjenuoria myös vakuutusyhtiöiden, pankkien ja sijoitusrahastojen arjen toimintaan. Luukkonen uskoo, että riippumatonta vakuutus- ja pankkineuvontaa tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän, kun tuotteet monimutkaistuvat ja tariffit ovat kullakin yhtiöllä erilaiset. ­ Maailma ja ympäristö myös muuttuvat ja tulee uusia riskejä. Olemme käsitelleet esimerkiksi poikkeuksellisten luonnonilmiöiden ­ kuten Islannin tuhkapilven ­ aiheuttamia matkavakuutusongelmia. Myös viime kesien voimakkaat myrskyt ovat työllistäneet toimistoamme. FINEn toimistoon ja lautakuntiin jutut tulevat useimmiten viiveellä. Sijoitustuotteita koskevia riitoja tulee vireille vielä silloin, kun nousukausi markkinoilla on ollut todellisuutta jo jonkin aikaa. Vastaavasti hiekoittamattomilla jalkakäytävillä joulukuussa tulleita ranteen tai nilkan murtumia käsitellään kauniin kesän aikana. Hyvä yhteistyö FINVAn kanssa FINE ja sen edeltäjät on tehnyt hyvää yhteistyötä Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVAn ja sen edeltäjän kanssa jo 40 vuotta. ­ Meillä on erittäin toimiva yhteistyösuhde. FINVA käyttää luennoitsijoina osaavia asiantuntijoitamme kursseillaan ja erilaisissa koulutustapahtumissaan. Olemme myös olleet vakuutustutkinnossa mukana asiantuntijoina. Toisaalta oman toimistomme henkilöstö on käynyt tarpeen mukaan FINVAn tarjoamassa koulutuksessa, Luukkonen kertoo. FINEn asiantuntijoilla on Luukkosen mukaan hyvä vakuutusalan tuntemus monen lajin osalta. Lisäksi he osaavat katsoa asioita sekä vakuutusyhtiöiden, mutta myös kuluttajien näkökulmasta. Toimitusjohtaja Luukkonen on itse ollut kirjoittamassa vakuutuslainsäädäntöön liittyviä kirjoja. Fembalainen Brysselin huippuvirkaan E xecutive MBA in Insurance and Financial Services -ohjelman, tuttavallisesti Femban, alumnitapaamisessa 11.10.2011 vaihtoivat kuulumisia ensimmäisen ja toisen "Femban" suorittaneet. Mukana oli Tampereen yliopiston vakuutustieteen professori Olli-Pekka Ruuskanen, joka kertoi yliopiston hallinnollisesta uudistuksesta. Tapaamisessa selvisi, että ensimmäisestä Fembasta valmistunut Telan johtaja Matti Leppälä oli juuri nimetty Brysselissä toimivan European Federation for Retirement Provisionin (EFRP) toimitusjohtajaksi. ­ Olen valmistunut vakuutus- ja rahoitusalan ensimmäisestä eMBA-ohjelmasta keväällä 2007. eMBA antoi eriomaisen yleiskuvan finanssimarkkinoista ja sen eri toimijoista. Edunvalvontatyössä tämä kattava yleiskuva on ensiarvoisen tärkeää ja koulutuksessa oppimastani on ollut minulle iloa useassa yhteydessä, Matti Leppälä kertoo. Kuva Ilkka Ärrälä Matti Leppälä toimii nykyisin EFRP:n toimitusjohtajana Brysselissä. EFRP edustaa laajasti eurooppalaisia työeläkerahastoja. Sen jäseninä on 26 eläkerahastojen yhdistystä 21 Euroopan valtiosta. Jäsenissä on yhteensä 83 miljoonaa vakuutettua ja sijoitusvaroja 3 500 miljardia euroa. ­ Eläkeasiat ovat tällä hetkellä hyvin vahvasti esillä EU-tasolla. Väestön ikääntyminen ja julkisen talouden kasvavat kestävyyspaineet lisäävät tarvetta ammatillisiin rahastoituihin työeläkkeisiin. Viime vuosien vakavat finanssimarkkinoiden kriisit ovat tuoneet suuria haasteita eläkerahastoille. Sääntely ja valvontajärjestelmät ovat muuttuneet ja niillä on suuria vaikutuksia eläkerahastojen toimintaympäristöön. Nämä asiat ovat EFRP:n jäsenille elintärkeitä ja EFRP:n toimitusjohtajana joudun ja pääsen tämän eurooppalaisen kehityksen keskelle, Leppälä selventää tehtäväänsä. Matti Leppälä odottaa pääsevänsä toimimaan täysverisenä EU-lobbarina kaikissa eläkealan kannalta tärkeissä kysymyksissä. Työssä onnistuminen edellyttää hyvää verkostoitumista, ja hän odottaakin innolla tutustumista moniin uusiin ihmisiin ja järjestöihin. Teksti Salla Närhinen 32 Fin n s&Vku tu 1/2012 asi a u s
• Bulevardilla Teksti Salla Närhinen Finanssi & Vakuutus korvaa Informon Kuva Teppo Jokinen Seppo Rinta luovutti palkinnon nimikilpailun voittajaehdotuksen lähettäneelle Markku Koposelle. FINVA julkaisi Informossa 2/2011 nimikilpailun, jossa pyydettiin ehdotuksia lehden uudeksi nimeksi. Informo on palvellut nimenä vuosia. Nyt tuli aika löytää FINVAa ja lehteä aidosti yhdistävä tekijä nimeksi: viestintä on vuoropuhelua, ja FINVA haluaa olla tavoitettavissa. Uudesta nimestä päätti raati, jonka jäsenet olivat toimitusjohtaja Seppo Rinta Henki-Fenniasta, viestintäjohtaja Kati Kalliomäki Eläketurvakeskuksesta, johtaja Stina Suominen OP-Pohjolasta ja toimitusjohtaja Hannele Ikonen FINVAsta. FINVAn asiakaslehden uudeksi nimeksi valikoitui ytimekäs Finanssi & Vakuutus raadin yksimielisellä päätöksellä. Nimi on kilpailukutsussa toivotun mukainen: ytimekäs, finanssialan lehteä kuvaava ja helposti muistettava. Ehdotuksia uudeksi nimeksi saapui runsaasti, kolmisensataa. Eniten ehdotettiin jo Väestöliiton käytössä olevaa Finfoa (15 kpl). Seuraaville sijoille pääsivät nimiehdotukset Finanssi (13 kpl) ja Fiksu (9 kpl). Raati piti Fiksu-ehdotuksesta ajatuksella "fiksut pärjää aina" ja sitä ehdottaneiden kesken arvottiin lisäpalkintoja. Parhaan nimiehdotuksen Finanssi & Vakuutus tekijä on johtava riskiasiantuntija Markku Koponen Finanssivalvonnasta. Hän lähetti kilpailuun pari nimiehdotusta. ­ Avasin FINVAn nettisivut ja pidin pienen brainstorm-hetken. Tein ehdotukset FINVAmielleyhtymien pohjalta. Keksiminen kävi aika äkkiä, Markku Koponen kertoo. Palkinnoksi hän sai iPad 2:n, jolla hän voi lukea Finanssi & Vakuutusta myös sähköisesti. Lisäpalkintoina arvotut yhden valinnaisen seminaariosallistumisen ja kolme kirjapalkintoa saivat Irmeli Saari, Jussi Laasonen, Katariina Raivio ja Sabine Westin. Palkintolahjakortit on toimitettu voittajille. Onnittelut! Finanssialan kustantamo Finanssi- ja vakuutuskustannus Oy FINVA on Vakuutustiedon Kehittämissäätiön 100 %:sesti omistama kustantamo, joka julkaisee luotettavaa ja ajantasaista finanssialan ammattitietoa sekä perinteisinä kirjoina että sähköisinä tuotteina. Kustannustoiminnan perustana on tarjota finanssialan keskeiset aihepiirit käsittävä nimikkeistö. Vuoden 2011 myydyimpiä kirjoja olivat Työeläke, Pankkitoiminnan käsikirja, Sijoituspalveluopas ja Eläkesäästäminen. Kuva Teppo Jokinen Talouspäällikkö Erja Majuri, toimitusjohtaja Hannele Ikonen, vanhempi kustannustoimittaja Salla Närhinen ja kustannustoimittaja Paula Hämäläinen Finanssi- ja vakuutuskustannus Oy FINVAsta. Fin n s&Vku tu 1/2012 33 asi a u s
• Bulevardilla Teksti Salla Närhinen FINVAn tietokirjailijat teatterissa Kuva Teppo Jokinen Juridiikkaa vakuutusmyyjille Uusittu verkkokurssi vakuutusten myynnin juridiikasta antaa perusvalmiudet vakuutuksen myyntityötä tekeville, olivatpa he sitten yhtiön palveluksessa olevia tai asiamiehiä. Verkkokurssi sisältää teoriaa, tehtäviä, tarinankerrontaa ja havainnollisia videocaseja pedagogisen multimedian keinoin. Materiaali kattaa tarpeellisen lainsäädännön ja hyvän vakuutustavan periaatteet. Kurssi käsittelee vapaaehtoisten vakuutusten myyntiä ja joitakin liikennevakuutuksen ja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen myyntiin liittyviä erityiskysymyksiä. Verkkomateriaalin päivitysryhmässä on ollut mukana OP-Pohjola-ryhmän ja FINEn edustajat sekä verkkokurssin tekstiosuuden on kirjoittanut professori Jaana Norio-Timonen Helsingin yliopistosta. Verkkokurssia myydään yrityskohtaisina sovelluksina ja aineistoon on mahdollista sisällyttää yrityskohtaista lisätietoa, yrityksen logo ja värimaailma. Lisätietoja: vanhempi kustannustoimittaja Salla Närhinen, p. 040 450 3465, salla.narhinen@finva.fi Juhlistamassa olivat mukana Sara Wickström (takana vas.), Sirpa Aitosalo, Petri Peilimö, Mikko Vaitomaa, Pasi Mustonen, Jaakko Tuomikoski, Keijo Kouvonen, Lena Koski, Tuula Pellikka sekä Riitta Salminen (edessä vas.), Eivor Björklöf ja Merja Fleming. uonna 2011 ilmestyneitä kirjoja juhlistettiin iloisissa tunnelmissa marraskuussa Kansallisteatterissa. Tilaisuus järjestettiin tietokirjailijoille kiitokseksi ansiokkaasta työstä finanssialan hyväksi. Täällä Pohjantähden alla 2011 -esityksen herättämien yhteiskunnallisten pohdintojen lisäksi keskustelu sivusi valmistuneita kirjoja. Juhlivien tietokirjailijoiden joukossa olleet Tuula Pellikka, Petri Peilimö ja Mikko Vaitomaa kertoivat käyttäneensä Omaisuuden vakuuttamisen päivitystyössä uudenlaista menetelmää. Kirjoitetut tekstit jaettiin toisille ja kommentoitiin wiki-alustalla. Yhteinen työalusta ja kunnollinen aikataulutus tekivät kirjoitustyöstä sujuvan ja mielekkään. Myös kääntäjien Sirpa Aitosalon ja Eivor Björklöfin työ on verkossa. Vakuutus- ja rahoitusalan verkkosanakirjan vuosipäivitystä 2011 työsti entisestä laajentunut yhdeksän hengen kääntäjäryhmä. Vuosia sanakirjatyössä mukana olleet Sirpa ja Eivor Anna palautetta lehdestä Mikä oli lehden kiinnostavin juttu? Mistä aiheesta haluaisit lukea lehdestä? Kuva Teppo Jokinen V mainitsivat, että päivityksissä lisättävät sanat harkitaan ja tarkistetaan huolella. Kääntäjäryhmässä keskustellaan sanoista, käännöksistä, kielen kehityksestä ja slangista sekä pohditaan aineistoa käyttäjän kannalta. Kääntäjät toivottavat myös termiehdotukset sanakirjaan tervetulleiksi. Vuonna 2011 ilmestyneet kirjat Eurokriisi ja sosiaaliturva EU:ssa Omaisuuden vakuuttaminen Työeläke Kuljetusten vakuuttaminen Sosiaaliturvajärjestelmät eri maissa Asiakkaan kokema arvo kilpailutekijänä finanssialalla Vakuutus- ja rahoitusalan verkkosanakirjan päivitys Lähetä palaute osoitteeseen kustannus@ finva.fi. Lähettäessäsi palautetta 29.2.2012 mennessä osallistut FINVAn kirjalahjakortin arvontaan. Voitosta ilmoitetaan henkilökohtaisesti. 34 Fin n s&Vku tu 1/2012 asi a u s
• Vakuutustiedon Kehittämissäätiön vuoden 2011 apurahat Kuva Teppo Jokinen Kuvassa vasemmalta Juhana Honkanen, Matti Kari, Satu Järnefelt, Tuula Pellikka, Helena Aro, Riikka Sievänen, Ville Niiranen, Piritta Poikonen, Terttu Karmavalo ja Timo Silvola. Vakuutustiedon Kehittämissäätiö tukee alaa koskevaa tutkimustoimintaa ja ammattikirjallisuutta. Säätiö jakoi seuraavat apurahat: Tutkimushankkeet Helena Aro, Aalto-yliopisto 8 000 euroa. Väitöskirjatutkimus aiheesta "Menetelmiä kuolleisuudesta riippuvien kassavirtojen suojaukseen ja hinnoitteluun" Satu Järnefelt, Turun yliopisto 1 000 euroa. Lisensiaattitutkimus aiheesta "Miksi yrittäjien eläkevakuuttaminen ei ole kohdallaan? Työtulon tason valinnan syiden tarkastelua behavioraalisen taloustieteen näkökulmasta" Ville Niiranen, Helsingin yliopisto 3 000 euroa. Väitöskirjatutkimus aiheesta "Työnantajan työntekijälle järjestämän lisävakuutusturvan verotus" Riikka Sievänen, Helsingin yliopisto 3 400 euroa. Väitöskirjatutkimus aiheesta "How do European pension funds determine their stance towards responsible investment" Kirjahankkeet Matti Kari 2 000 euroa. Sosiaaliturvajärjestelmät eri maissa, 6. painos Matti Tuomala 783 euroa. Sosiaalivakuutus Työryhmä Juhana Honkanen, Sirpa Aitosalo, Eivor Björklöf, Eeva Holtari, Lena Koski, Anu Lampinen, Nina TapperFloman ja Riitta Salminen 3 000 euroa. Vakuutus- ja rahoitusalan verkkosanakirjan päivitys Työryhmä Sirpa Kukkonen ja Terttu Karmavalo 2 000 euroa. Työtapaturmakirja, uusi painos 2012 Työryhmä Tuula Pellikka, Sampo Alhonsuo, Anne Nisén, Sirpa Sundberg ja Satu Nousiainen 4 000 euroa. Finanssitoiminnan käsikirjan uusiminen Työryhmä Piritta Poikonen ja Timo Silvola 5 000 euroa. Kirjan työnimi "Mistä rahat", hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta käsittelevä teos Yhteensä 32 183 euroa Tulevaisuuden finanssiala 2020? Tammikuussa 2012 julkistetaan "Finanssialan kyvykkyydet 2020" -luotaus, jossa hahmotetaan finanssialan edessä olevia muutoksia sekä niiden vaikutuksia osaamiseen. Finanssialan Keskusliiton koordinoimassa hankkeessa selvitettiin millaisia tietoja, taitoja ja kykyjä finanssialalla työskentelevillä tulisi olla vuonna 2020. Aihetta käsitellään seminaarissa Tulevaisuuden osaaminen 24.4.2012, lisää sivulla19. Fin n s&Vku tu 1/2012 35 asi a u s
• Ylläpidä osaamistasi! Vakuutus- ja rahoitusalan verkkosanakirja Vuosimaksullinen palvelu, hinta käyttäjämäärän mukaan. Riitta Korpiluoma et al. Työeläke 2011, 64 e Johannes Pakaslahti Eurokriisi ja sosiaaliturva EU:ssa 2011, 59 e Piritta Poikonen, Timo Silvola Mistä rahat? Tulossa keväällä 2012 Sirpa Kukkonen, Terttu Karmavalo Työtapaturmakirja Työtapaturmien ja ammattitautien korvaus- ja vakuutusasiat Tulossa keväällä 2012 Antti Makkonen Vastuullinen luotonanto Tulossa keväällä 2012 Harri Ek, Marja Korkka, Kari Kosola, Pirjo Pöyhönen Kuljetusten vakuuttaminen 2011, 52 e Tuire Ylikoski, Raija Järvinen Asiakkaan kokema arvo kilpailutekijänä finanssialalla 2011, 58 e Erkki Kontkanen Pankkitoiminnan käsikirja 2011, 65 e UUTTA! Verkkoaineisto itsenäiseen tai ryhmässä opiskeluun Juridiikkaa vakuutusmyyjille Mahdollisuus räätälöidä yrityskohtaisesti. Pyydä tarjous! Matti Kari Sosiaaliturvajärjestelmät eri maissa 2011, 61 e Tuula Pellikka, Petri Peilimö, Pasi Puntari, Mikko Vaitomaa Omaisuuden vakuuttaminen 2011, 72 e Sampo Alhonsuo, Anne Nisén, Satu Nousiainen, Tuula Pellikka, Sirpa Sundberg Finanssitoiminnan käsikirja 2012, 63 e Finanssi- ja vakuutuskustannus Oy FINVA Bulevardi 28, 00120 Helsinki Kysy kirjoistamme, anna palautetta, kerro kirjatoiveita: Vanhempi kustannustoimittaja Salla Närhinen salla.narhinen@finva.fi p. 040 450 3465 Kustannustoimittaja Paula Hämäläinen paula.hamalainen@finva.fi, p. 040 450 3464 Kirjatilaukset: Eila Kivilompolo, p. 040 450 3454 kustannus@finva.fi, www.finva.fi Veloitamme kirjojen toimituskulut, tarkemmat tiedot verkossa. Pidätämme oikeuden tuotteiden hinnanmuutoksiin. 36 Fin n s&Vku tu 1/2012 asi a u s Tutustu kirjoihimme ja tilaa verkossa www.finva.fi/julkaisut.htm